Autoilu ulkomailla

[RoccoScientist]

No niin, nyt on sitten ensimmäinen omalla autolla tehty ulkomaanreissu takana. Kyydittävänä olen toki ollut vähän kaikkialla ihan pienestä pitäen, mutta silloin liikennettä tulee tarkkailtua vähän eri tavalla kuin ratin takaa. Tällä kertaa kohteena oli ihan länsinaapuri ja täytyy sanoa, että yllättävän paljon eroaa liikennekäyttäytyminen kotimaisesta tuollakin. Tässä kiteytetyt huomiot:

-Kun kansalaisia on enemmän, mahtuu sekaan enemmän reikäpäitäkin. (Tämä selittää osaltaan seuraavat kohdat.)
-Kun ajetaan ylinopeutta, niin silloin sitä on monesti 20-30 km/h yli sallitun.
-Tietyömailla ei tarvitse juurikaan hidastaa. Jos erehtyy ajamaan vain 10 km/h ylinopeutta, saa varautua ohituksiin - tarvottaessa oikealta ja sulkuviivan yli.
-Maantiellä ohitettava väistää, jos vain löytyy se kaistan levyinen piennar. Jos ei väistä, saa vastaantulija tehdä tietä. Ohittaja on kuningas.
-Kun ohitetaan, voi kaistalle palata tehdä heti kun vain oman auton takapuskuri mahtuu ohitettavan eteen.
-Nopeusrajoitukset ovat ajoittain ylimitoitettuja tien laatuun ja kuntoon nähden.

Suoraan sanottuna kusipäistä ja ääliömäistä menoa tuli yhden viikon aikana nähtyä enemmän kuin koko kesän aikana Suomessa. Toki täälläkin ajellaan välillä miten sattuu, mutta Ruotsissa se tuntui kuuluvan selkeämmin koko liikennekulttuuriin. Jos muualla kuin motarilla ajoi rajoitusten mukaan, oli heti tien tukkeena - etenkin tietöiden kohdalla. Tukholman tunneleissakin oli erään 1-sarjan bemun pakko vetää kaasu pohjassa ohitse, kun nopeutta oli "vain" 10 km/h yli sallitun.

Positiivisena seikkana mainittakoon lopuksi uudemman kerran tuo leveä piennar, joka kävi ylimääräisestä kaistasta. Maantiet olivat monesti niin mutkaisia ja polveilevia, että turvalliset ohituspaikat olivat vähissä ja tuo pientareelle väistäminen toi kivaa joustavuutta liikenteeseen silloin kun se oli mahdollista.

Kertokaapa te enemmän matkailleet omia kokemuksianne muiden maiden liikennekulttuureista. Onko jotain, mitä vaikkapa Tanskaan suuntaavan kannattaisi ottaa huomioon? Kannattaako autoilu joissakin maissa suosiolla unohtaa, jos haluaa pitää henkikultansa?

[Urlaub]

Melko oudolta kuulostavat nuo kokemuksesi Ruotsista.

Kertokaapa te enemmän matkailleet omia kokemuksianne muiden maiden liikennekulttuureista. Onko jotain, mitä vaikkapa Tanskaan suuntaavan kannattaisi ottaa huomioon?

Jos Ruotsista selvisit, niin Tanska on helppo nakki.

Ensinnäkin Tanska on etäisyyksiltään pieni eli kaikkialle on lyhyt matka. Jos jotain poikkeavuutta Suomeen tai Ruotsiin hakee, niin ne kaksi suurinta siltaa ovat maksullisia. Samoin saarien välissä kulkevat autolautat, joiden aikatauluihin perehtyminen kannattaa tehdä ennakkoon. Tosin suomalaisiin etäisyyksiin tottuneella ei ole mitään erityistä tarvetta autolauttojen käyttämiseen, kun moottoriteitäkin pitkin "kiertämällä" on lyhyt matka.

Kannattaako autoilu joissakin maissa suosiolla unohtaa, jos haluaa pitää henkikultansa?

Ei ainakaan EU:ssa ole sellaisia maita.

Euroopasta toki löytyy maita, joihin lähtemistä hieman miettisin eli jotkin ex-Jugoslavian maat, Valko-Venäjä, Ukraina jne. Vaikka tuskin se meno niissäkään sen pahempaa on kuin Venäjällä.


Edit: Jos koit Ruotsin liikennekultuurin huonoksi ja ajamisen stressaavaksi, niin enpä oikein voi Saksaakaan suositella. Siellä näet ajokulttuuri on moninverroin agressiivisempaa ja ohittajien käyttämät nopeudet ovat jotain lähes tähtitieteellistä.

[DowNtimE]

Edit: Jos koit Ruotsin liikennekultuurin huonoksi ja ajamisen stressaavaksi, niin enpä oikein voi Saksaakaan suositella. Siellä näet ajokulttuuri on moninverroin agressiivisempaa ja ohittajien käyttämät nopeudet ovat jotain lähes tähtitieteellistä.

Ja jos sattuu olemaan hiukankin huonompi itsetunto niin Saksaan ei missään nimessä kannata mennä. Vaikka siellä liikennekulttuuri onkin valovuosia Suomea edellä, niin myös törttöilijöitä ojennetaan aika helposti ja yleensä vielä niin että varmasti se törttöilijä saa kaiken huomion

Jos on arka autoilija niin entisiä Itä-blokin maita (Tsekki, Puola, Unkari, Slovakia jne. ) en suosittele minäkään. Niissä tiestö on pääosin melko huonossa kunnossa, ajotyyli on vähintääkin dynaaminen ja varsinkin kaupungeissa liikenne on jo hiukan kaaosmaista.

[RoccoScientist]

Edit: Jos koit Ruotsin liikennekultuurin huonoksi ja ajamisen stressaavaksi, niin enpä oikein voi Saksaakaan suositella. Siellä näet ajokulttuuri on moninverroin agressiivisempaa ja ohittajien käyttämät nopeudet ovat jotain lähes tähtitieteellistä.

Ongelma oli ehkä se, että odotin menon olevan siellä aika samanlaista kuin Suomessa. Jos ei olisi tottunut ajamaan nopeusrajoituksia noudattaen, olisi meno Ruotsissa (ehkä niitä kymmenkuntaa reikäpäätä lukuunottamatta) tuntunut varsin sujuvalta ja stressittömältä. Ensi kerralla tiedän sitten mitä odottaa.

[Tikka]

Todellakin nuo kokemukset Ruotsista kuulostaa oudoilta, enkä siis missään tapauksessa väitä etteikö noin olisi ollut. Mutta olen kuitenkin itse kuullut, että Ruotsissa liikennekulttuuri on paljon Suomea edellä ja Ruotsissa otetaan muut huomioon paljon paremmin, esimerkiksi tiellä hitaammin ajava (eli jonoa taakseen keräävä) väistää sivuun päästääkseen jonon ohitseen. Muuta kokemusta itsellä ei Ruotsin liikenteestä ole, mutta kerran olen bussilla kulkenut Tukholmasta Tanskaan ja takaisin eikä silloin liikenteessä vaikuttanut olevan mitään ongelmia. Toki etenkin bussin kyydissä liikenteestä ei tarvitse itse paljoa huolehtiakaan.

[makkis]

Itsekin kummastelen kommentteja Ruåtsin liikenteestä. Itse olen siellä tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä ajellut (tosin suuri osa yli 10 vuotta takaperin) ja minusta liikenne on paljon sujuvampaa kuin Suomessa, myös kaupungeissa. Ajelin vielä työkseni usein Hiacella kärry perässä Tukholma-Karlstadt väliä ja itse annoin arvoa leveille pientareille joille on tilaa väistää ja antaa tietä nopeammille. Koskaan en muista kohdanneeni kaahaajia, kotipoliiseja, valojen välkyttelijöitä tai kansainvälisiä sormimerkkejä.

Hirvikolarinkin hiacella ajoin, hirvi juoksi vuokratalon pihalle hiacen kylkeen 

Saksassa en näe mitään ongelmaa, oleellista vaan muistaa tuo peiliin katsominen ja takaa tulevan nopeuden kahteen kertaan arviointi sekä jos itse päästelee "isoa kovaa" niin ennakoinnin pitää olla ihan eri planeetalla kun Suomessa. Vapailla alueilla (joita muuten ei hirveästi edes ole) saattaa olla jyrkkäkin nousu jota silmä ei erota. Siinä kun lasket turpo punaisena 250 km/h ja edellä pisteenä siintävä rekka on hyytynyt mäen takia neljäänkymppiin, niin siintävä piste on muuttunut täysikokoiseksi rekaksi yllättävän nopeasti.

EU:n kaoottisin liikenne, jossa siis itse olen ajanut, on Italiassa isommissa kaupungeissa, oikeastaan niiden kehiteillä. Tuntuu että niitä perkeleen puntoja ja uunooja menee motareilla pitkittäin, poikittain ja vastakkain, hirveällä vauhdilla torvet soiden.

[Otto]

Itse olen liikkunut viime vuosina paljonkin työn takia Ruotsissa, pääasiassa Tukholma-Västerås ja Göteborg-Borås alueilla ja ainakin noilla seuduilla liikenne on aikalailla samanlaista kun Etelä-Suomessa. Mitä nyt astetta sujuvampaa ja jalankulkijoita huomioivampaa. Ainoat kaahaajat, joihin olen törmännyt on olleet Mehmettejä, joiden mielestä minulla on ollut kiire Arlandaan.

Lomamatkoilla on tullut useampaan kertaan ajettua Ruotsin ja Tanskan läpi Keski-Eurooppaan ja siellä tullut pyörittiyä Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa. Ihan eteläisin Eurooppa on kokematta. Ranskaa ja tiettyjä osia Belgiaa lukuunottamassa ajaminen on helppoa niin motareilla kun isommissakin kaupungeissa. Kunhan katselee peileihin, ennakoi ja käyttää vilkkua niin hyvin menee. Jokaisen reissun jälkeen on mennyt noin kaksi kilometriä kun suomalainen liikennekulttuuri jo jossain määrin vituttaa, kun lautalta pois purkautuneet kaljanhakijat alkaa ohittelemaan ja kiilailemaan toisiaan.

[TSI_J]

Itse olen autolla kiertänyt euroopassa noin 20 000km viimeisen 5 vuoden aikana.

Ja viimeiset pari euroopan reissua aina Italiaa myöten nykyisellä Golfilla. Hyvin pelasi TSI parhaimmillaan +42 varjolämpötiloissa.

Takana on siis kilometrejä näistä euroopan maista: Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Belgia, Hollanti, Ranska, Italia, Luxemburg, Itävalta, Sveitsi, Lichenstein ja San Marino.

Ei mitään ongelmia edellämainituissa maissa ja ajokulttuureissa, perusjutut kunkin maan autoiluasioista/säännöistä saa vaikka näppärästi Autoliiton kirjasta missä on joka euroopan maasta muutama sivu juttua, kirja ei maksa paljon ja on näppärä lisä autonavigaattorin lisäksi. Siinä tietoa niin tulleista, nopeusrajoituksista kuin maksullisista teistäkin.

Ja navigaattorista sen verran että en suosittele tuntemattomilla seuduilla luottamaan navigaattorin tarjoamiin oikoreitteihin/lyhyimpiin pikkuteihin. Niissä taisi olla retkien suurimmat ongelmat kun navi lähti opastamaan jonkun kukkulan yli pikku perunapeltotietä viinitilan läpi Italiassa ja oli pilkkopimeä ilta. Toki tuommoiset pitäisi tajuta hyvissä ajoin mutta kun tie näyttää yhtä isolta kuin monet muut hyvät tiet ja olet jo jonkun matkaa ajanut ja ympärikääntyminen on vaikeaa.

Itsekin olen jonkun verran mukavuudenhaluinen ja kierrän kaukaa epävarmat maat. Puolasta olen kuullut eniten kauhukertomuksia. Seuraavaksi itse suuntaan Espanjaan.

Tuollainen Italiaan ulottuva matka kestää noin kuukauden jotta saa viettää aikaa rauhassa useamman päivän mieleisissä kohteissa. Täytyy kuitenkin muistaa että kun esim ajaa Saksassa auton ulos lautasta aamulla niin illalla olet jo halutessa Pohjois-Italiassa. Autobaanat on mukavia. 

Tarinaa riittäisi enemmänkin mutta summaten voisi sanoa etten ikinä ole nähnyt niin paljon kuin omalla autolla lomalla. Nykyään ei halua enään mistään hinnasta lähteä lomalle vain tiettyyn yhteen paikkaan. Lyhyemmänkin loman tekisin ottamalla halvat lennot jonnekin euroopan isolle lentokentällle ja vuokra-auto sieltä alle, palautus jonnekin toisaalle ja lento takaisin.

Majoitukset meillä on ollut 3-5 tähden leirintäalueilla(n.15-30â,¬/yö) sekä huonolla säällä bed&breakfest / gasthaus(n.50-70â,¬/yö).



.

[Turbodog]

Omat ajokokemukseni Ruotsista ovat vuosituhannen alkuvuosilta lähinnä Tukholmasta ja lähialueelta, mutta jonkin verran myös muualta maakunnista. Kaiken kaikkiaan liikenne on aika lailla samanlaista kuin Suomessa, hulluja suhteessa saman verran, joskin autoja liikenteessä enemmän. Erona Suomeen havaitsin myös itse tuon, että hitaampi väistää maantiellä. Lisäksi jos maantiellä ohittaja on kuningas niin ainakin Tukholmassa jalankulkija on kuningas. Punainen valo ja suojatietä lähestyvä auto ei merkitse tukholmalaiselle jalankulkijalle yhtään mitään.

Huomasin tämän saman ilmiön myös jalankulkijana, kun Tukholmassa ensin opin paikallisille tavoille ja sitten sovelsin oppimaani myöhemmin Suomessa.

[Taky]

Hirvikolarinkin hiacella ajoin, hirvi juoksi vuokratalon pihalle hiacen kylkeen 

Niin, ruotsissa _kaikki_ on toisin, jopa hirvikolarikin.....! 

[Kri]

Melko oudolta kuulostavat nuo kokemuksesi Ruotsista.

Jos Ruotsista selvisit, niin Tanska on helppo nakki.

Paitsi, että Tanskassahan ei muut käytä vilkkua kuin ulkomaalaiset

Edit: Jos koit Ruotsin liikennekultuurin huonoksi ja ajamisen stressaavaksi, niin enpä oikein voi Saksaakaan suositella. Siellä näet ajokulttuuri on moninverroin agressiivisempaa ja ohittajien käyttämät nopeudet ovat jotain lähes tähtitieteellistä.

Kyllähän se tuolla "autoilun ihmemaassa" Saksassa se ns kohteliaisuus ja muiden huomioon ottaminen on ihan pakon sanelemaa, kun tuota liikennettä on niin paljon enemmän. Ja kyllähän sinnekin idiootteja mahtuu ja omista oikeuksista pidetään kiinni, varsinkin isojen ja nopeiden autojen omistajat ajavat sillä asentella, että "se vasen kaista kuului autoni hintaan". Myös tielläliikujien kokemus ja taitoerot aiheuttavat usein ylimääräisiä sydämmentykytyksiä varsinkin jos sattuu satamaan vettä.
Kyllähän suomessa ajaminen on vähemmän stressaavaa kun on 9 vuotta noita saksan baanoja kolunnut.
Autobahnalla ajamisessa on tärkeintä se että olet jatkuvasti tietoinen mitä edessä ja takana tapahtuu eli taustapeili on yhtä tärkeä tarkkailtava kuin mitä tuulilasin takana tapahtuu.

[Taky]

Niissä taisi olla retkien suurimmat ongelmat kun navi lähti opastamaan jonkun kukkulan yli pikku perunapeltotietä viinitilan läpi Italiassa ja oli pilkkopimeä ilta.

Liekkö Italia juuri karttojen osalta "heikkoa", Cortinan seuduilla taannoin Nokian kännykkä naviin luottaen kierettiin tuntien lenkki pitkin vuoria, sinällään ihan mukavaa mikkuista tietä, mutta meinasi ilta tulla ennen perille pääsyä.

Lyhyemmänkin loman tekisin ottamalla halvat lennot jonnekin euroopan isolle lentokentällle ja vuokra-auto sieltä alle, palautus jonnekin toisaalle ja lento takaisin.

Niin, eikä kustannuksiltaan edes mikään huonovahtoehto, toki lennoissa se että tuliaiset ei kovinkaan massiiviset omaan autoon verrattuna.

[RoccoScientist]

Avataanpa vielä hieman tuota viimeviikkoista kokemustani, kun se tuntuu herättävän kummastusta. Itse kohtasin matkalla siis:

-Yhden kotipoliisin, joka vilkutteli vastaantullessaan pitkiä kuin paraskin diskostroboimitaattori. Valoshowsta toivuttuani tajusin, että eukko luuli lähivaloksenoneitani pitkiksi.
-Yhden itsetuhoisen autoilijan Hyundai Coupéssa, joka lähti ohittamaan kolmen auton letkaa, vaikka vastaan oli tulossa raskas yhdistelmä selvästi turvallisen etäisyyden sisäpuolella. Kyseinen autoilija luotti siihen, että me kyllä väistämme pientareelle, mutta ainoa syy tuohon kolmen auton letkaan oli se, että ensimmäinen auto (ruotsalainen) ei nimenomaan tajunnut väistää nopeampiaan pientareelle. Jos kyseinen auto ei olisi sattumalta päättänyt vetää samalla hetkellä kohdalle sattuneelle levähdysalueelle, olisi voinut tulla rekallakin kiire väistää.
-Kaksi erillistä autoilijaa, joiden mielestä motarilla on hyvä kiilata toisen eteen niin, että puskureiden väliin jää reilu metri.
-Yhden avo-Jeepillä ajelleen maailmanomistajan, joka ensin kiilasi vain suoraan menevien kaistalta eteeni kun itse olin kääntymässä ja posotti heti seuraavissa valoissa päin punaisia.
-Yhden kiireisen bemaristin, jonka mielestä Tukholman tunneleissa sopiva tilannenopeus on 80 km/h tai enemmän.
-Yhden Volvo-kuskin, joka ei halunnut ajella tietyöalueella vain kymmenen kilometrin ylinopeutta, vaan oli pakko vetää ohitse. Tietenkin oikealta ja sulkuviivan yli.
-Yhden taksikuskin, jonka mielestä 40 km/h ylinopeutta on taajama-alueella ihan ok iltaisin (ja minun piti vielä seurata). Kyytiläisten mukaan oli vielä samalla puhunut puhelimeen ja näprännyt navigaattoria.
-Yhden tila-auton omistajan, joka melkein kiilasi minut keskikaiteeseen lähtiessään ilman vilkkua ohittamaan. Huomasi sentään viime hetkellä katsoa kuolleen kulmankin.

Nämä nyt siis mieleen tulleet reikäpäät, jotka olivat vielä ihan perussvenssoneita sen perusteella mitä tuli takaraivoja katseltua. Reikäpäiden määrä on suhteellisesti korkeampi kun ottaa huomioon, että meno- ja paluumatkaa lukuunottamatta ajelin lähinnä maantietä kauppaan ja takaisin (n. 10 km suuntaansa).

Yleisesti ottaen nopeuserot liikennevirrassa olivat välillä huomattavat. Turistit tuntuivat ajelevan melkein rajoitusten mukaan, satunnaiset henkilöt ajelivat alle rajoitusten, valtaosa ajoi suurin piirtein sitä perinteistä 10 km/h:n ylinopeutta, mutta yllättävän moni paahteli selvästi tuotakin nopeammin. Mielenkiintoisinta oli lähestyä Tukholmaa E20:ä, kun vasta kolmannen 50-merkin kohdalla liikennevirta alkoi hidastaa reilusta 70:stä ja tuntui tapahtuvan lähinnä jonojen sanelemasta pakosta.

Jos on Suomessa tottunut ajamaan lievää ylinopeutta ja Ruotsissa tyytyy liikkumaan keskimäärin samaa tahtia kuin muutkin, niin silloin liikenne voi olla hyvinkin maanteillä hyvinkin sujuvan tuntuista. Nuo kaistamaiset pientareet kun mahdollistavat juuri ne kohteliaat väistöt, joiden ansiosta kenenkään hengen ei tarvitse vaarantua. Suurin ongelma on se, että osa väistää ja osa ei, mutta kaahaajat tuntuvat luottavan siihen, että muut kyllä väistävät. Kaupungeissa taas jalankulkija on kuningas, mikä on ihan hyvä juttu, eikä siellä tuota yhtä bemaristia lukuunottamatta tullut nähtyä taliaivojakaan - mitä nyt koko ajan piti ajaa lievää ylinopeutta jos ei halunnut tukkia tietä.

[Urlaub]

Aivan samanlaisen listan olisi voinut kirjoittaa Suomessa viime viikolla ajamani 1500 km:n jälkeen.

Onko sinulla kokemusta Suomen pääkaupunkiseudun liikenteestä? Kertomasi ei poikkea millään tavoin kehien ja ulosmenoväylien liikenteestä.

-Yhden kiireisen bemaristin, jonka mielestä Tukholman tunneleissa sopiva tilannenopeus on 80 km/h tai enemmän.

Tarkoitatko Södra länkenia?

Siellähän on 70:n rajoitus, joten 80:n ajaminen on varsin tavallista.

[RoccoScientist]

Onko sinulla kokemusta Suomen pääkaupunkiseudun liikenteestä? Kertomasi ei poikkea millään tavoin kehien ja ulosmenoväylien liikenteestä.

Jokapäiväistä. Ei siellä rajoitusten mukaan ajaessa (todellista nopeutta) tunne jäävänsä jalkoihin, vaikka ohittelijoita riittääkin. Tänäänkin tuli yhteensä vajaa 100 km pääkaupunkiseutuajoa ja yhtäkään reikäpäätä ei tullut vastaan.

Tarkoitatko Södra länkenia?

Siellähän on 70:n rajoitus, joten 80:n ajaminen on varsin tavallista.

Nimeä en tiedä. Alkupää on jossain Sergelin torin ja Storeplanin välillä ja viimeisin rajoitus, jonka bongasin tunnelin alusta, oli 50.

[Urlaub]

Jokapäiväistä. Ei siellä rajoitusten mukaan ajaessa (todellista nopeutta) tunne jäävänsä jalkoihin, vaikka ohittelijoita riittääkin. Tänäänkin tuli yhteensä vajaa 100 km pääkaupunkiseutuajoa ja yhtäkään reikäpäätä ei tullut vastaan.

Juuri eilen illalla ajelin Viitasaarelta Tampereelle ja monenmoista kulkijaa oli liikenteessä.

Ylöspäin mentäessä Jyväskylän moottoritien päättyessä siinä Kirrissä liimautui perään upouusi 5-sarjan Bimmeri, sitä F10-mallia. Harmaantunut kuski oli ilmeisestikin sitä mieltä, että satasen alueella ajetaan satasta, vaikka jonoa oli kumpaankin suuntaan. Siitä tietysti seurasi krooninen ohituksen kyttääminen ja edellä ajavien ahdistaminen. Bimmerikuskin menoa jonossa sai seurata pitkät pätkät ja hän teki ainakin kymmenen riskiohitusta, joista ehkä viisi oli jo törkeitä. Siis sellaisia, että vastaantulevat rekat vilkuttelivat kattovaloja. Sitten ruuhka yllättäen purkaantui Hirvaskankaan jälkeen, niin minä sain koko ajan näköetäisyydellä poukkoilleen Biimerin kiinni ja siitä sitten ajeltiin tasaista 110 nopeutta useampia kymmeniä kilometrejä. Ilmeisesti biimerimies oli sitä mieltä, että satasen alueella ajetaan satasta, olipa jonoa tai ei. Käsittämätön spede, toivottavasti kuolee stressiin.

Uuhdekolla E-sarjan farkku-Mersulla ajanut sankari, joka veti suhteellisen isoa kuomukärryä perässään. Itse ajoin jossakin J:kylän ja Jämsän välisillä ohituskaistoilla 120 km/h, niin tämä mekkerimies vetää ohitse n. 140 km/h. Siis peräkärryn kanssa! Siitä eteenpäinkin jatkoi 115-120 marssinopeudella.

Entäs sitten punainen Renoo Trafic paku.. Kyljen teippausten perusteella kyseessä oli jonkun urheiluliikkeen auto. Kuljettajalla saattoi olla urheilumieltä, mutta kuitenkin täysin puusilmä liikenteessä. Kuski ei ilmeisestikään osannut/älynnyt pitää normaalia matkavauhtia, kun vauhti seilasi jatkuvasti. Myöskään ohituspaikkojen ennakoiminen ei kuulunut osaamiseen, kun tuntui vetävän täysin tappituntumalla rekkojen perässä. Pari ohitusyritystä päättyi paniikkijarrutkseen ja pikaiseen vetoon omalle kaistalle, kun "yllättäen" vastaan tulikin joku. Eikä edes ohituskaistan alkamista ei tuntunut älyävän ja sitten nollavauhdilla siihen rekan rinnalle. Sen tietää, miten siinä käy pienitehoisella pakulla ja vielä ylämäkeen.. Seuraavalla ohituskaistalla sama toistui ja kiskaisin jo siinä välissä ohitse sekä pakusta että rekasta. Mitä tekee Renumies? Tulee seuraavalla suoralla ohitse ehkä 130:ä ja katoaa taivaanrantaan. Kunnes muutaman kilometrin jälkeen tuttu paku seisoi pysäkillä. Ajattelin jo, että kytät olisivat kerrankin oikeassa paikassa, mutta ei.. Kuski seisoi k*sella pakunsa edessä.



Vähemmistä tapauksista en osaa edes tehdä listaa, mutta kyllä niitä Suomessa riittää..

Nimeä en tiedä. Alkupää on jossain Sergelin torin ja Storeplanin välillä ja viimeisin rajoitus, jonka bongasin tunnelin alusta, oli 50.

Ilmeisesti tarkoitit Klaratunnelnia. Sinne 80:ä on toki hieman reiluhko vauhti, varsinkin jos on paljon muuta liikennettä.

[Ocunen]

Juhannusviikolla ajeltiin Lappeenrannasta Tanskan Herningiin ja takaisin.

Ruotsissa jäi mieleen parhaiten se, että motarilla oli tuhottoman paljon sellaisia ohituksia, että ensin ajettiin takapuskuriin kiinni, sitten ohi ja heti kiilattiin eteen, hyvä jos metriäkään oli ohittajan ja oman auton keulan välissä.
Tietyömaat oli huomattavasti paremmin merkitty kuin Suomessa. Ja jo pelkkä motarin reunusruohojen leikkuu oli merkattu isoilla valovaroitusmerkeillä.

Tanskassa erikoisuutena oli se, että motareilla oli tietyt kellonajat, jolloin rekoilla sekä peräkärrylisillä henkilöautoilla oli ohituskielto.
Kiva varmaan kurruutella, jos eteen sattuu joku vanha pappa kärryn kanssa 70km/h kiirettä pitäen... 

Ainoa oikea läheltä piti-tilanne oli takaisin tullessa juuri ennen Ison Beltin sillan maksupistettä.
Siinä niitä kaistoja on ihan kiitettävästi, niin juuri ennen kuin ajoin maksuportille, kiilasi vasemmalta BMW törkeästi eteen, ja itse piti polkaista jarrut pohjaan.
Lappeenrantalaisen veri kyllä kuohahti, kun näki, minkä maan rekkareissa kyseinen auto oli: Kyllä, venäläinen   

[Urlaub]

Tanskassa erikoisuutena oli se, että motareilla oli tietyt kellonajat, jolloin rekoilla sekä peräkärrylisillä henkilöautoilla oli ohituskielto.

Saksassa tuollaisia ohituskieltoja on erittäin paljon. Pisimmillään kymmeniäkin kilometrejä.

Lisäksi raskaalta kalustolta on viikonloppuisin kokonaan kielletty ajaminen ilman poikkeuslupaa.

[Otto.]

Itse ratin takana istuen on koettu Ruotsi, Norja, Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Italia sekä Espanja - ja missään ei ole ollut mitään ongelmaa mihinkään suuntaan. Ajokokemusta useampi tuhat kilometriä jokaisessa maassa ja mitään sellaista, mistä ei olisi terveellä maalaisjärjellä varustettuna selvinnyt, ei ole tullut vastaan.

Ruotsissa menee liikenne ihan siinä missä Suomessakin, Italiassa motarilla ajellaan reippaasti ja monesti kahta kaistaa samaan aikaan, Itävalta ja Sveitsi ovat melkolailla samanoloisia Saksan kanssa - Sveitsissä tosin poliisilla tarkempi toleranssi ylinopeuksien suhteen, Ranskassa liikenne on hieman rauhallisempaa sykkeeltään kuin edellä mainituissa (poislukien Pariisi).

Puolassa istuin taannoin vajaan tuhat kilometriä taksin kyydissä ja toista kertaa ei toivottavasti tule ihan heti. Pelotti sen verran se meininki, jossa kaksi rekkaa, pari henkilöautoa ja hevoskärryt tunkivat samaan aikaan kahden kaistan levyiseen tilaan toisiaan ohittaen. Onneksi oli taxfree-votkaa riittävästi matkassa.

Ja morot vaan kaimalle tuolla aiemmin. Se yksi merkki on pieni, mutta kuitenkin merkitsevä.

[Karvis]

Lisäksi raskaalta kalustolta on viikonloppuisin kokonaan kielletty ajaminen ilman poikkeuslupaa.

Tämmöinen olisi hyvä myös meille, vaikka viikonloppuisin päiväaikaan ajokieltoa kaikille teille. Ja samaan pakettiin voisi leipaista myös kaikenmaailman karavaanareille ym. tientukkeille säännöstellyt ajoajat

[RoccoScientist]

Ilmeisesti tarkoitit Klaratunnelnia. Sinne 80:ä on toki hieman reiluhko vauhti, varsinkin jos on paljon muuta liikennettä.

Tarkistin asian ja Klaratunneln oli tosiaan kyseessä. Tulin bemari perässäni Mäster Samuelsgatanilta ja liikennettä ei meidän lisäksemme ollut, joten siinä mielessä kyseessä ei ollut mikään törkeä törttöily. Tosin noilla paikkeilla tunneli kaartui niin ettei näkyvyyttä ollut kummoisesti, joten riskitöntä se ei ollut.

Karttakuva

[makkis]

Pikaisia keskieuroopan turneita on todella jouheva nykyisin tehdä. Satkulla lentää edes takas, hyvän auton kansainvälisiltä vuokraamoilta saa 400-500 egellä viikoksi vakuutuksineen ja tuolla on kuitenkin lyhyet välimatkat. Mikäli haluaa asua keskustoissa, majoitus toki ei ole ilmaista, mutta esmes Accor Hotelsseilla on keskustojen tuntumassa metroyhteyksien päässä punkan, suihkun ja aamiaisen tarjoavia hotelleja ja näppärä webin kautta varailla etukäteen. Ajaminen ei todellakaan ole mikään probleema, suurin huoli on löytää pysäköintitilaa kaupungeista, mutta jättää ajokin hotellin parkkihalliin ja kulkee julkisilla, niin voi samalla siemailla kepua tai vaikka miestä väkevämpää (jota saa huoltsikoilta) ajopäivien lomassa.

Ranskan motareilla mun mielestä liikenne on paljon sujuvampaa kuin saksassa. Tiet on parempia, tietöitä ei ole vähän väliä ja 130 rajoituksesta huolimatta liikenne soljuu tasaista 150-160 km/h vauhtia, tietulleille hieman stopaten. Saksanmaalla kannattaa tosiaan suosia myös pienempiä kantateitä. Maisemat usein aivan upeita, kivoja pikkukyliä tauoille ja halpoja gasthauseja majoittumiseen.

Pelottavin maa, jossa olen ajanut, on Kuuba. Betonista tehtyjä autobahneja, betonivalujen saumoista kasvaa rikkaruohoa ja länsimaalaisten (Skoda) vuokra-autojen seassa kulkee noita 50-luvun jenkkikuormureita lavat täynnä populaa ja liftareita tien varret täynnä. Poliisit myös tutkaa innolla, itsekin sain ehkä sakot, teoriassa siis, ylinopeudesta. Hieman pelotti mutta tekeydyin pikaisesti vain sawoa osaavaksi ja visalta ei ollut vuokrauksen lisäksi muita kuluja  

[makkis]

niistä kaikista ehdottomasti kaoottisin on Palermo

Itse nimeäisin kaoottiseksi (en ole Palermossa käynyt) katastrooffiksi kun ajelin Milanosta Monzaan, siinä jossain Monzan esikaupunkialueella oli motarin päätteeksi liikenneympyrä jossa oli varsin sen 5 kiekkaa sisäkkäin, siis kaistoja. Jotta olisin ehtinyt opasteita lukea (ei ollut navia ei, suosittelen...) monennestako erkanemiskaistasta menen, piti noiden lentelevien ja pakittelevien Puntojen seassa suoritua kiiren vilkkaa sinne sisimmäiselle kehällä ajamaan kollorinkiä ja koittaa ehtiä tavata jo pimentyneessä yössä opasteita. No, oikea löytyi mutta koitapa tulla takaisin uloimalle!!! Vuokra-autona oli vaparidieselmegane sillä kertaa, eli ei oikein paukutkaan riittäneet sukkuloida ahtaisiin koloihin... kolmen kiekan jälkeen paikallinen asenne, ristinmerkki ja suora poikkeama halutulle erkaniskaistalle. Torvet soi ja jarrut kirskui, mutta yhtään puntoa tai uunoa ei tullut kupeeseen eikä vespoja jäänyt alle. (nää Vespat motareilla on myös oma lukunsa)

[SciroSJK]

Mullakin on jäänyt italia ja Milano erityisesti mieleen sellaisena paikkana, missä en kovin mielelläni halua autoilla  

Vaikka muuten toi Pohjois-Italia on hyvinkin miellyttävää seutua matkailla...

Usaa on sitten pakko kehua päinvastaisena maana, hyvät tiet ja loistavat opasteet!

[Napero]

Mielestäni kun ulkomaille lähtee täytyy Suomalaiskansallinen ajatus tien omistamisesta unohtaa. Olen ajellut viimevuosina ulkomailla jonkin verran autolla tai moottoripyörällä ja voin sanoa, että missään muualla ajamissani maissa ei ole niin pikkusieluisia autoilijoita kuin täällä armaassa kotimaassamme. Tuttuja maita liikenteellisesti ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Luxenburg, Belgia, Ranska, Espanja, Monaco, Italia, Itävalta, Sveitsi, Liechenstein, Puola, Slovakia, Slovenia, Unkari, Romania, Ukraina, Moldova, Andorra, Viro, Latvia, Liettua, Tsekki, Kreikka ja Turkki. Muualla ajaessa täytyy opetella maan tapa ja ajaa sen mukaan. Sama pätee muuten Suomen sisälläkin, Helsingissä pitää ajaa kuin Stadilainen ja taasen Lapissa päästellä kuin Aslakki.

-Napero-

[Tupo]

Muualla ajaessa täytyy opetella maan tapa ja ajaa sen mukaan.

Tällä periaatteella - lisättynä maalaisjärjellä ja itsesuojeluvaistolla - pärjää missä vain!

[RoccoScientist]

Turistina on tosin hieman nihkeätä ajella maan tavan mukaan, jos maan tapana on olla piittaamatta niinkin pienistä asioista kuin liikennesäännöistä ja terveestä järjestä. Erityisen nihkeätä tuo on maissa, joissa juuri kenenkään ei voi olettaa osaavan englantia edes auttavasti (esim. Italia, Ranska, Itä-Euroopan maat). Turistina voi kyllä päästä monesta tilanteesta pelkällä varoituksella, mutta yhtä hyvin voi joutua silmätikuksi. Muistan hyvin kuinka joskus nuorempana oltiin koko perheen kanssa kiertelemässä Itä-Eurooppaa ja päästiin ihan paikalliselle poliisiasemalle asti selvittelemään asioita.

Olimme ajelleet jotain pientä maantietä rekan perässä kunnes tulimme stop-merkillä varustettuun risteykseen. Rekka ei pysähtynyt merkin kohdalle, vaan kääntyi kuin sitä ei olisi ollutkaan. Isäni ei myöskään pysähtynyt merkin kohdalle kokonaan (kenties maan tapoja mukaillen? ), mutta hidasti kuitenkin ryömimisvauhtiin. Montaa metriä ei ehditty kääntymisen jälkeen ajaa ennen kuin pusikosta ampaisi perään paikallinen lainvalvoja, joka ryhtyi tarjoilemaan reiluhkoa sakkolappua. Isäni ei luonnollisesti pitänyt tätä muuna kuin maantierosvouksena, sillä poliisi oli päästänyt huomattavasti piittaamattomammin ajaneen rekan kuin koiran veräjästä. Poliisin puutteellinen kielitaitokaan ei auttanut tilannetta, joten asiaa siirryttiin hänen johdollaan selvittelemään paikallisen pitäjän asemalle. Siellä tosin oli yllättäen asiakaspalvelun hallitseva ja kohtalaisen kielitaidon omaava poliisipäällikkö vastassa, joka taisi vieläpä olla aidosti iloinen päästessään jutustelemaan uusien kasvojen kanssa englanniksi. Isäni ei muistaakseni selvinnyt ilman sakkoja, mutta poliisipäällikön supliikkitaitojen ansiosta paikalta poistuttiin verrattain hyvissä tunnelmissa.

Edit: Kielenhuoltoa

[Tupo]

Turistina on tosin hieman nihkeätä ajella maan tavan mukaan, jos maan tapana on olla piittaamatta niinkin pienistä asioista kuin liikennesäännöistä ja terveestä järjestä.

Siksi se itsesuojeluvaisto (+ maalisjärki) onkin tärkeä lisäys. Vieraassa ympäristössä kannattaa itse pelata "varman päälle" ja varoa yllätyksiä. = Yrittää itse noudattaa sääntöjä ja varautuu siihen, että muut eivät niitä noudata...

[VAG!]

aa

[VAG!]

aa