Yleinen nelivetokeskustelu

[SNG]

Vaimennettujahan nämä nykyautot ovat. Helppoja ajaa, mutta liukkautta ne eivät juorua yhtä selvästi kuin vanhat autot. Kun keli haisee liukkaalta, niin pyrin kiihdyttämään, jattuttamaan tai ohjamaan pidon rajoille. Yleensä noin pysyy tuntuma kitkaan riittävän hyvänä. 70-luvun takavetoisella koko ajan liukastelevalla autolla, jollaisella aloitin, liukkaudenvalvonta oli jatkuvaa.

Kerran viime talvena tosin pääsi liukkaus yllättämään pahasti. Jono ajoi rauhallisesti lievästi nousevaa viivasuoraa tietä. Toinen auto jonossa minusta eteenpäin kääntyi kuin kimmokkeen saaneena suoraan ojaan. Tuossa vaiheessa edelläni menevä auto jarrutti pelästyksissään ja itsekin jarrutin ja totesin tien olevan todella liukas. Siihen asti pito oli ollut aika hyvä, mutta tuossa kohdassa oli joku ohut erittäin liukas kerros pinnassa. Onneksi hallinnan menettänyt auto ei jäänyt tielle  pyörimään, vaan tie oli vapaa ja me tiellä pysyneet emme joutuneet kokeilemaan sitä, kenen renkaat pitävät parhaiten.

Juurikin samaa yritin kertoa kirjoittaessani "aktiivisesta ajosta", jotta kuljettajalla on balttiarallaa koko ajan tuntuma tien kitkasta. Tärkeää varsinkin ajettaessa pitkää siivua jolloin keli yleensä muuttuu matkan aikana. Koskee kaikkia vetotapoja.

Nelikolla tuo jarrutus on hyvä testi tien kitkalle. Aina välillä reipas lyhyt jarrutus kun ketään ei auton takana. Risteyksestä polkaistaan ainakin välillä kaasupedaalia, niin kyllä nelikossakin ESP-valo rupeaa vilkuttamaan. Ja en nyt tarkoita sitä "kahva edellä ajoa"...

Nykyautot eivät tosiaan varoita kelistä niinkuin 70- 80-luvun kulkineet. Toki ESP ja ABS auttavat paljon, mutta tuntuma tiehen saisi olla suoraviivaisempi näissä nykyautoissa. Takavedolla aloitettu reilusta 10-vuotiaasta ja selkärangasta tuleva nopea vastaohjaus pelastanut muutamassa äkkitilanteessa. Silloisilla takavedoilla kyllä tunsi pidon menetyksen. Ei jäänyt epäselväksi. Oi niitä aikoja...

Ja edelleen jokaisen pitäisi tuntea autonsa käyttäytyminen niin että auto ei lähde lapasesta yllättävässä äkkitilanteessa ihan niin helposti.  Harmi kun jääratoja on niin kovin kovin vähän. Talvet mitä ovat ja ympäristöviranomaiset pelkäävät että auto yhtäkkiä saastuttaisi järven jäällä ajettaessa 

[Flat]

Nykyautot eivät tosiaan varoita kelistä niinkuin 70- 80-luvun kulkineet. Toki ESP ja ABS auttavat paljon, mutta tuntuma tiehen saisi olla suoraviivaisempi näissä nykyautoissa.

Itse asiassa varoittavat jopa helpommin jos osaa käyttää tuota hyväkseen. Eli mittaristossahan vilkkuu ennekuin kuski edes huomaa että liukasta on.  Eli lähdettäessä liikeelle, valoa vilkuilemalla saa herkemmin tietoa liukkaudesta ennekuin edes sitä itse edes havaitseee. Valo kun vilkkuu nykyään todella herkästi.
Sama matka-ajossa, terävä lyhyt ja voimakas kaasutus, jos valo vilkahtaa, niin liukasta on. Tätä ei ilman valoa edes huomaisi.

Nastarengaskuskiahn saa myös äänihälyytyksen kun rupeavat sutimaan.

[mremonen]

Pohditaanpa tuokin sitten. Kuka tunnustaa käyttävänsä kulkuihinsa julkisia ennemmän silloin, jos pihalla on kaksivetoinen auto verrattuna nelivetoiseen? Kuinka usein ylipätään jätät ajoja sään vuoksi väliin?

Vaikea sanoa. Oma kokemukseni Kehältä on, että talvella huonolla kelillä bussit/taksit on täynnä ja tie selvästi tyhjempi. Kesällä asia sitten kääntyy hieman toisin päin, kun osa siirtyy ajamaan polkupyörällä ja sadekelillä sitten kaivetaan se auto taas esiin.

Joka tapauksessa näitä "raportteja" kun lukee, kannattaa aina hetki miettiä, että miksi tällainen on tehty ja julkaistu. Halutaanko tällä mahdollisesti ajaa jotain asiaa mielipideilmapiirin muuttumisen kautta? Jos vakuutusyhtiö tällaisen tekee ja julkaisee, niin mikä on se perimmäinen tarkoitus? Ja miksi se ajosuorite on jätetty mainitsematta, jos sillä ei ole vaikutusta lopputulokseen?

[SNG]

Itse asiassa varoittavat jopa helpommin jos osaa käyttää tuota hyväkseen. Eli mittaristossahan vilkkuu ennekuin kuski edes huomaa että liukasta on.  Eli lähdettäessä liikeelle, valoa vilkuilemalla saa herkemmin tietoa liukkaudesta ennekuin edes sitä itse edes havaitseee. Valo kun vilkkuu nykyään todella herkästi.
Sama matka-ajossa, terävä lyhyt ja voimakas kaasutus, jos valo vilkahtaa, niin liukasta on. Tätä ei ilman valoa edes huomaisi.

Nastarengaskuskiahn saa myös äänihälyytyksen kun rupeavat sutimaan.

Tästä olen hieman eri mieltä. Nimenomaan matka-ajossa tien pito-olosuhteet voivat muuttua paljonkin, ilman että sitä huomaa/tuntee. Sitten ei tarvita kuin se yksi äkkitilanne ja tajutaankin että pitoa ei ole. Varmaan tämä on se syy Ruotsalaisten löydöksiin ja johtopäätöksiin. Nelikossa tuo turvallisuudentunne on vielä parempi/pahempi, mikäli ajo "passiivista".

Tarkoitan sitä kun huonon kitkan tuntee penkin/ratin kautta. Eli puhutaan vaikka tatsista. Kesällä asfaltilla toki nämä VW:n autot ovat erittäin erittäin hyviä, vaikka puslat aika pehmeitä.

Tuo nastarengasjuttu kyllä totta.

[Geoman]

HS:ssä oli 9.5.2017 kirjoitus:
"Auton uudet apuneuvot voivat olla vaarallisia: kaistavahti ja mukautuva vakionopeudensäädin hidastivat kuskin reaktiota äkkitilanteessa"

Lienee hieman samantyyppinen passiivisen turvallisuuden tunteen lisääntyminen kuten nelivetokin?

[kmheisk2]

Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita.  :-)

Uuden tekniikan yleistymiseen liittyy lähes poikkeuksetta se, että se tuo mukanaan muutoksen, joka on pääsääntöisesti positiivinen (muuten se ei yleisty) mutta tuo mukanaan lähes aina jotain negatiivistakin. Toki neliveto ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on alkanut isossa mitassa yleistyä vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Mielenkiintoista nähdä pysähtyykö tämä trendi kun itseajavat autot yleistyvät.

Kovasti tuntuu olevan puhetta tekniikan vaarallisuudesta, mutta siitä varmaan kuitenkin vallitsee yksimielisyys, että liikenne tänään on turvallisepaa kuin 30 vuotta sitten? Turvallisuuden parantuminen ei taida kuitenkaan olla pelkästään kuljettajien ansoita, vaan tekniikalla on siinnä merkittävä osa.   

[SNG]

Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita.  :-)

Uuden tekniikan yleistymiseen liittyy lähes poikkeuksetta se, että se tuo mukanaan muutoksen, joka on pääsääntöisesti positiivinen (muuten se ei yleisty) mutta tuo mukanaan lähes aina jotain negatiivistakin. Toki neliveto ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on alkanut isossa mitassa yleistyä vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Mielenkiintoista nähdä pysähtyykö tämä trendi kun itseajavat autot yleistyvät.

Kovasti tuntuu olevan puhetta tekniikan vaarallisuudesta, mutta siitä varmaan kuitenkin vallitsee yksimielisyys, että liikenne tänään on turvallisepaa kuin 30 vuotta sitten? Turvallisuuden parantuminen ei taida kuitenkaan olla pelkästään kuljettajien ansoita, vaan tekniikalla on siinnä merkittävä osa.

Minä en ole väittänyt että wanhat autot ilman avustimia olisivat turvallisempia, mutta niillä oli pakko oppia hallitsemaan auto itse. Kirjoitin vain siitä, että tienpinnan liukkaus ei jäänyt aiemmin koskaan epäselväksi.

[teräksenharmaa]

Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita.  :-)

Itse en ole väittänyt 70-luvun takavetoja turvallisiksi, enkä ole sellaista tässä keskustelussa kenenkään muunkaan väittäneen. Hyvin onnettomuusalttiita autojahan nuo ovat, mutta liukkaudesta ne kyllä kertovat monin tavoin nykyautoja aikaisemmin. Esimerkiksi joku tuossa kehui liikkeelle lähdettäessä vilkkuvaa ESP:n valoa, mutta se on aika heikko indikaattori verrattuna huonopitoiseen takavetoon, joka vaatii liukkailla jatkuvaa keskittymistä.

[Geoman]

Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita.  :-)

Uuden tekniikan yleistymiseen liittyy lähes poikkeuksetta se, että se tuo mukanaan muutoksen, joka on pääsääntöisesti positiivinen (muuten se ei yleisty) mutta tuo mukanaan lähes aina jotain negatiivistakin. Toki neliveto ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on alkanut isossa mitassa yleistyä vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Mielenkiintoista nähdä pysähtyykö tämä trendi kun itseajavat autot yleistyvät.

Kovasti tuntuu olevan puhetta tekniikan vaarallisuudesta, mutta siitä varmaan kuitenkin vallitsee yksimielisyys, että liikenne tänään on turvallisepaa kuin 30 vuotta sitten? Turvallisuuden parantuminen ei taida kuitenkaan olla pelkästään kuljettajien ansoita, vaan tekniikalla on siinnä merkittävä osa.

Kyse lienee siitä että passivoiko uusi turvallisuustekniikka kuljettajia poikkeavissa tilanteissa ja lisää "liikaa" kuljettajan luottamusta tekniikkaan, mikä mahdollisesti lisää onnettomuusriskiä. Tietysti on kuljettajia, jotka eivät ole kiinnostunut lainkaan itse auton liikennekäyttäytymisestä tai auton tekniikasta. Eivät vanhat autot todellakaan olleet turvallisia. Vapaiden nopeusrajoitusten aikaan kuoli liikenteessä yli 1'000 henkilöä vuodessa 1965-75, ja liikennemäärät olivat pienempiä - se kertoo sen ajan liikenneturvallisuudesta johon luonnollisesti vaikutti huonot tiet ja korkeat nopeudet sekä asennekasvatus.

Kuitenkin olen ymmärtänyt, että liikennevakuutusyhtiöt harkitsevat nelivetoautojen vakuutusmaksujen korottamista.

[b1mpo]

Minä en ole väittänyt että wanhat autot ilman avustimia olisivat turvallisempia, mutta niillä oli pakko oppia hallitsemaan auto itse. Kirjoitin vain siitä, että tienpinnan liukkaus ei jäänyt aiemmin koskaan epäselväksi.

Ei se nykyäänkään jää epäselväksi onko liukasta. Liukkauden tulkinta on kuskista enemmän kiinni, kuin autosta. Lisäksi vagit antaa hyvin tietoa tuntumallaan, jos sitä osaa tulkita. Monesti riittää myös kello ja ilmatila antamaan hyvin infoa mahdollisesta liukkaudesta. Ei tainnut tänäkään talvena yllätyksenä tulla liukkaus, josta syystä kitkoillakin pärjää hienosti.

Ajonvakautus on myös loistava keksintö ja tuo turvallisuutta moniin tilanteisiin. Normaaleissa ajotilanteissa voi ajaa turvallisesti kovempaa, kuin vakautuksettomilla autoilla, joka ei tarkoita sitä, että kovempaa täytyisi ajaa. On siis neliveto tai ei, on kuski keskeisin tekijä onnettomuustilanteissa. Turhaa on muun spekulointi.

Neliveto on turvallisempi minun mielestäni jokatapauksessa. Kuski joka käyttää nelivetoa "väärin" on surkea kuski. Nelivetoa tai vakautuksellista autoa täytyy ajaa eri tavalla, kuin vakautuksetonta tai vajaavetoista. Automaatti siihen päälle vielä, auton kunto ja rengastyyppi, niin monella menee pasmat täysin sekaisin. 😂

Siksi siis yleisesti suosittelen etuvetoista tuoretta autoa manuaalina, nastoja talvella ja ajonvakautusta. 

[SNG]

Ei se nykyäänkään jää epäselväksi onko liukasta. Liukkauden tulkinta on kuskista enemmän kiinni, kuin autosta. Lisäksi vagit antaa hyvin tietoa tuntumallaan, jos sitä osaa tulkita. Monesti riittää myös kello ja ilmatila antamaan hyvin infoa mahdollisesta liukkaudesta. Ei tainnut tänäkään talvena yllätyksenä tulla liukkaus, josta syystä kitkoillakin pärjää hienosti.

Ajonvakautus on myös loistava keksintö ja tuo turvallisuutta moniin tilanteisiin. Normaaleissa ajotilanteissa voi ajaa turvallisesti kovempaa, kuin vakautuksettomilla autoilla, joka ei tarkoita sitä, että kovempaa täytyisi ajaa. On siis neliveto tai ei, on kuski keskeisin tekijä onnettomuustilanteissa. Turhaa on muun spekulointi.

Neliveto on turvallisempi minun mielestäni jokatapauksessa. Kuski joka käyttää nelivetoa "väärin" on surkea kuski. Nelivetoa tai vakautuksellista autoa täytyy ajaa eri tavalla, kuin vakautuksetonta tai vajaavetoista. Automaatti siihen päälle vielä, auton kunto ja rengastyyppi, niin monella menee pasmat täysin sekaisin. 😂

Siksi siis yleisesti suosittelen etuvetoista tuoretta autoa manuaalina, nastoja talvella ja ajonvakautusta. 

Vai niin. Sanoja koitetaan kovasti laittaa suuhin. Kannattaa lukea nimimerkkien kirjoituksista muitakin kuin yksittäinen kirjoitus. Aiemmista kommenteistani selvinnee että ihan samoilla linjoilla ollaan 

[mattinen]

Osa kommenteista alkaa olemaan jo surkuhupaisia. 70-luvun takavedot oli turvallisia ja nää nykyiset nelivedot ihan tappokoneita.

Eivätkös ne olisi surkuhupaisia vasta siinä tapauksessa, että joku todella väittäisi 1970-luvun autoja turvallisiksi ja nykyisiä nelivetoja "tappokoneiksi"? Tähän mennessä tällaisia väitteitä ei mielestäni ole kuitenkaan esitetty. Voi tietysti olla, että ovat menneet ohi.

Uuden tekniikan yleistymiseen liittyy lähes poikkeuksetta se, että se tuo mukanaan muutoksen, joka on pääsääntöisesti positiivinen (muuten se ei yleisty) mutta tuo mukanaan lähes aina jotain negatiivistakin.

Juuri näin, ja siitähän tässä Folksamin raportissakin on kyse. Mielestäni vakuutusyhtiöllä on ymmärrettävä intressi selvittää, liittyykö johonkin, lähtökohtaisesti turvallisuutta (tai mukavuutta) lisäävään tekniikkaan, myös sitä heikentäviä piirteitä. Nelivedon suhteen kysymys on mielestäni aiheellinen. Mitä paremmin kuljettaja on "eristetty elementeistä", sitä todennäköisempää on, että hänelle syntyy virheellinen käsitys esimerkiksi tienpinnan kitkasta. Neliveto on yksi tällainen eristävä tekijä, mutta ei se tietenkään tee nelivedosta "tappokonetta" tai muutoinkaan "pahaa". Onpahan vain yksi seikka, joka on syytä riskiarviossa ottaa huomioon.

Sekin on selvää, että neliveto ei estä kaikkia kuljettajia lukemasta olosuhteita aivan yhtä tarkasti kuin kaksivetoisten kuljettajat. Vakuutusyhtiö ei vain oikein voi ottaa huomioon tämänkaltaisia kuljettajien yksilöllisiä ominaisuuksia riskiarvioissaan. Audeilla taitaa tyypillisesti olla korkeammat vakuutusmaksut kuin Toyotoilla. Tämä perustuu kaiketi arvioon merkkien onnettomuusherkkyydestä. Veikkaan, että niidenkään perusteita määriteltäessä ei ole kyetty sulkemaan pois kaikki mahdollisia muuttujia, mitä maailmasta löytyy. On ollut pakko tehdä tiettyjä yleistyksiä, ja luottaa esimerkiksi siihen kuvaan, mikä tietysti merkistä ja mallista onnettomuustilastojen perusteella tyypillisesti syntyy. Näistä yleistyksistä voivat sitten ikävä kyllä tietyntyyppiset kuljettajat kärsiä.

Kovasti tuntuu olevan puhetta tekniikan vaarallisuudesta, mutta siitä varmaan kuitenkin vallitsee yksimielisyys, että liikenne tänään on turvallisepaa kuin 30 vuotta sitten?

Kyllä vallitsee. Eikä ainakaan tässä keskustelussa mikään tai kukaan ole mielestäni edes vihjaissut siihen suuntaan, että liikenne 30 vuotta sitten olisi ollut turvallisempaa kuin tänä päivänä.

Turvallisuuden parantuminen ei taida kuitenkaan olla pelkästään kuljettajien ansoita, vaan tekniikalla on siinnä merkittävä osa.

Saattaa olla jopa niin, että turvallisuuden parantuminen on vähiten kuljettajien ansioita. Siis sikäli, kun ajatellaan kuljettajien toiminnassa tapahtuneiden muutosten olevan jotenkin sisäsyntyisiä, ilman ulkoista motivointia. Veikkaan, että kehittyneen tekniikan ohella suurin vaikutus liikenneturvallisuuden parantumiseen on ollut liikennesäännöillä ja niiden valvonnalla. Nopeusrajoitusten käyttöönotto ja turvavyöpakko ovat todennäköisesti tässä suhteessa merkittävimmät seikat. Kumpaakaan ei voi lukea kuljettajien ansioksi, vaan lainsäätäjän. Merkittävä vaikutus on tietysti ollut myös liikenneympäristön laadun kohentamisella.

[b1mpo]

Vai niin. Sanoja koitetaan kovasti laittaa suuhin. Kannattaa lukea nimimerkkien kirjoituksista muitakin kuin yksittäinen kirjoitus. Aiemmista kommenteistani selvinnee että ihan samoilla linjoilla ollaan 

Ihan totta. Syyllistyn pikaisesti lukemiseen monesti. Toinen juttu on se, että en katso kenelle kirjoitan. En siis halua muodostaa nimimerkeistä mielikuvaa yleisesti. Eli anonyymeinä tietyllä tapaa luen kirjoituksia foorumeilla ja vastaan niihin. 

[SNG]

Ihan totta. Syyllistyn pikaisesti lukemiseen monesti. Toinen juttu on se, että en katso kenelle kirjoitan. En siis halua muodostaa nimimerkeistä mielikuvaa yleisesti. Eli anonyymeinä tietyllä tapaa luen kirjoituksia foorumeilla ja vastaan niihin. 

Asia vilpitön. Jatketaan 

[skrikoo]

Itseäni ei tämä nelivetokeskustelu niin kiinnosta, kun en ole nelivetoa ostamassa.
Sitä vain ihmettelen, että ennen autot olivat paljon kevyempiä, yleensä vielä takavetoisiakin. Oma ensimmäinen autoni 18-vuotiaani plikkana oli Toyota Corolla 1.2. Siinä oli niin kevyt perä, että kerran en päässyt suoralla tiellä lumessa eteenpäin. Aina vain löi takapyörät tyhjää. Sitten en painanut lainkaan kaasua, vaan päästin kytkimen hitaasti niin tyhjäkäynnillä pääsin lähtemään. Mummulle kun meni kylään, niin auto piti jättää 1,5 päähän ja kävellä. Nykyisillä autoilla ei olisi sellaista keliä, että näin täytyisi tehdä.
Tamperelaiset tietävät mikä on Ilkonmäki ( siinä entisen varuskunnan vieressä ), sitä kun nousi pahalla kelillä ylös, oli ajettava tieten, ettei perä heittänyt eteen. Kerran oli niin paha keli, että en uskaltanut ajaa kotiin, vaan jäin likkakaverilla Vehmaisiin yöksi odottelemaan turvallisempia kelejä.
Nykyään on ABS-jarrut, luistonesto, ajovakaudenhallintajärjestelmä, paljon nelivetoautoja, melkein kaikki ainakin etuvetoja.
Talvirenkaat ovat aivan toisenlaiset kuin aikaisemmin. Minulla oli jo sentään Nokian 08 imukuppinastarenkaat.
Mistä sitten johtuu, että vähän kun tulee lunta, niin ihmiset eivät enää osaa ajaa. 50 peltikolaria tulee heti ja 2000-luvulla on ollut usein monien autojen ketjukolareita. Ihmiset ovat ihan sekaisin kun tulee lunta ja liukasta.
Ennen kolareita ei tullut juurikaan enemmän talvella lumisateissa kuin kesäkeleilläkään. Koskaan ei ollut suuria monen auton ketjukolareita. Ymmärrettiin, että kun asumme Suomessa, meillä on talvi, lunta, ja osattiin ajaa sen mukaan.
Kummasta siis on kyse.
A. Kuskit ovat huonontuneet ,eivätkä osaa ajaa talviolosuhteissa.
B. Ei ymmärretä että se kuljettaja kuitenkin ajaa sitä autoa, vaan luotetaan liikaa turvavarusteisiin.

[vasara]

... Vakuutusyhtiö ei vain oikein voi ottaa huomioon tämänkaltaisia kuljettajien yksilöllisiä ominaisuuksia riskiarvioissaan. Audeilla taitaa tyypillisesti olla korkeammat vakuutusmaksut kuin Toyotoilla. Tämä perustuu kaiketi arvioon merkkien onnettomuusherkkyydestä. Veikkaan, että niidenkään perusteita määriteltäessä ei ole kyetty sulkemaan pois kaikki mahdollisia muuttujia, mitä maailmasta löytyy.
...

If vakuutusyhtiöllä automerkkikohtainen tilasto eri vahinkotyypeistä..
https://www.if.fi/web/fi/henkiloasiakkaat/vakuutuksemme/autovakuutus/pages/autovahinkotilasto.aspx

Kuljettajan terveyden kannalta mielenkiintoisin on kohta "Henkilövahingot (Liikenne)" .. siinä tilastossa Audin käyrä laahaa keskiarvojen alapuolella.. ollen turvallisempi. (Audin myynnistä lähes puolet nelivetoja.. miten se voi olla turvallinen  ) ..Kun taas Toyota on keskiarvojen tietämissä.
Törmäysvahingoissa Audi on kylläkin keskiarvon yläpuolella, joka mahdollisesti tukee väitettä nelivetojen liian suurista tilannenopeuksista.. tämmösenä ihan stetson analyysinä. Ilmeisesti törmäyksiä on keskiarvoa enemmän nimenomaan kaupunkiliikenteessä, koska henkilövahingot eivät noudata ko. merkin osalta samaa trendiä?
Ajosuoritteen määrää ei tiedetä, joten ihan arvailua noiden tilastojen pohjalta. Kilometrimäärä taitaa kuitenkin olla aika ratkaiseva tämäntyyppisessä tilastoinnissa.

BMW:kin on em. tilastossa alle keskiarvon tuoreimmissa autoissa.. kunnes päästää lippahattuteinien vanhempiin bemareihin ja henkilövahinkokäyrä räjähtää korkeuksiin.
Ilkivalta- tilastossa esim. Audi ja Bmw taas tuntuvat olevan repukoiden suosikki vihankohteita 
Tojotaa taas naarmutellaan vähemmän.

[mattinen]

Mistä sitten johtuu, että vähän kun tulee lunta, niin ihmiset eivät enää osaa ajaa. 50 peltikolaria tulee heti ja 2000-luvulla on ollut usein monien autojen ketjukolareita. Ihmiset ovat ihan sekaisin kun tulee lunta ja liukasta. Ennen kolareita ei tullut juurikaan enemmän talvella lumisateissa kuin kesäkeleilläkään. Koskaan ei ollut suuria monen auton ketjukolareita.

Tämän suhteen pitäisi saada jotain statistiikkaa käyttöön. Muistikuvat menneiden vuosikymmenten talviliikenteestä voivat olla oikeita, mutta myös vääriä.

Ymmärrettiin, että kun asumme Suomessa, meillä on talvi, lunta, ja osattiin ajaa sen mukaan.

Voi siinä olla perääkin, että takavuosina talvikeleihin on saatettu suhtautua toisin kuin tänä päivänä. Eihän aikoinaan ollut edes varsinaisia talvirenkaita, joten lumeen ja jäähän oli oikeastaan pakko omaksua erilainen asenne. Voi olla, että ihmiset tänä päivänä hieman liikaa luottavat esimerkiksi nastarenkaisiin. Kun sitten joskus harvoin tulee todella vaikea keli, "yllättää talvi autoilijat" nastoista huolimatta. Autot ovat kuitenkin tänä päivänä rakenteeltaan niin turvallisia, että seuraukset jäävät useimmiten peltivauriotasolle. Ja kovin usein näitä yllätyksiä ei tule, koska ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kadut ovat usein läpi talven täysin sulia. (Mikä ei tietenkään estä joitakin autoilija käyttämästä nastarenkaita vielä tälläkin hetkellä).

If vakuutusyhtiöllä automerkkikohtainen tilasto eri vahinkotyypeistä..

Mielenkiintoinen linkki, thank you much.

[paimentolainen]

Itseäni ei tämä nelivetokeskustelu niin kiinnosta, kun en ole nelivetoa ostamassa.
Sitä vain ihmettelen, että ennen autot olivat paljon kevyempiä, yleensä vielä takavetoisiakin. Oma ensimmäinen autoni 18-vuotiaani plikkana oli Toyota Corolla 1.2. Siinä oli niin kevyt perä, että kerran en päässyt suoralla tiellä lumessa eteenpäin. Aina vain löi takapyörät tyhjää. Sitten en painanut lainkaan kaasua, vaan päästin kytkimen hitaasti niin tyhjäkäynnillä pääsin lähtemään. Mummulle kun meni kylään, niin auto piti jättää 1,5 päähän ja kävellä. Nykyisillä autoilla ei olisi sellaista keliä, että näin täytyisi tehdä.
Tamperelaiset tietävät mikä on Ilkonmäki ( siinä entisen varuskunnan vieressä ), sitä kun nousi pahalla kelillä ylös, oli ajettava tieten, ettei perä heittänyt eteen. Kerran oli niin paha keli, että en uskaltanut ajaa kotiin, vaan jäin likkakaverilla Vehmaisiin yöksi odottelemaan turvallisempia kelejä.
Nykyään on ABS-jarrut, luistonesto, ajovakaudenhallintajärjestelmä, paljon nelivetoautoja, melkein kaikki ainakin etuvetoja.
Talvirenkaat ovat aivan toisenlaiset kuin aikaisemmin. Minulla oli jo sentään Nokian 08 imukuppinastarenkaat.
Mistä sitten johtuu, että vähän kun tulee lunta, niin ihmiset eivät enää osaa ajaa. 50 peltikolaria tulee heti ja 2000-luvulla on ollut usein monien autojen ketjukolareita. Ihmiset ovat ihan sekaisin kun tulee lunta ja liukasta.
Ennen kolareita ei tullut juurikaan enemmän talvella lumisateissa kuin kesäkeleilläkään. Koskaan ei ollut suuria monen auton ketjukolareita. Ymmärrettiin, että kun asumme Suomessa, meillä on talvi, lunta, ja osattiin ajaa sen mukaan.
Kummasta siis on kyse.
A. Kuskit ovat huonontuneet ,eivätkä osaa ajaa talviolosuhteissa.
B. Ei ymmärretä että se kuljettaja kuitenkin ajaa sitä autoa, vaan luotetaan liikaa turvavarusteisiin.

Perusteetonta soopaa. 1970-luvulla ihmisiä kuoli reilusti yli 1000 vuodessa. Nykyään n. kolmasosa siitä, vaikka ajoneuvojen määrä on kasvanut hurjasti. Sama trendi loukkaantumisissa.

[skrikoo]

Perusteetonta soopaa. 1970-luvulla ihmisiä kuoli reilusti yli 1000 vuodessa. Nykyään n. kolmasosa siitä, vaikka ajoneuvojen määrä on kasvanut hurjasti. Sama trendi loukkaantumisissa.

Mitä tekemistä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrällä on kirjoittamani jutun kanssa. Kirjoitin että miksi nykyään ei osata ajaa kun on lunta tai jäätä. Oletko elänyt tuolloin -70 ja -80 luvuilla?. Toistan. Silloin ei ollut tuollaisia monen auton ketjukolareita mitä nykyään on jatkuvasti kun tulee vähän lunta.
Senhän nyt jokainen tietää että vaikka kuskit ovat huonontuneet ja ollaan ojassa heti kun ei ole kesäkeli, niin tietysti kuolemat ja loukkaantumiset ovat vähentyneet turvallisempien autojen vuoksi.
Itse kerron näistä asioista kokemusten perusteella. Kun olet näemmä tuollainen tilastonikkari niin etsi jostain tilasto paljonko ajettiin kolareita -70-80- luvuilla suhteutettuna kortillisten ihmisten määrään.
Ajoneuvojen määrän kasvu ei todista mitään, koska nykyään autot ovat niin halpoja, että niitä on useampia monessa taloudessa.
Kuitenkaan yksi ihminen ei voi ajaa kuin yhtä auto kerrallaan.
Olisi tosiaan hyvä tuollainen tilasto: kolarit suhteessa kortillisten ihmisten määrään -70--80-luku Vs. nyt.

[skrikoo]

Tämän suhteen pitäisi saada jotain statistiikkaa käyttöön. Muistikuvat menneiden vuosikymmenten talviliikenteestä voivat olla oikeita, mutta myös vääriä.
Voi siinä olla perääkin, että takavuosina talvikeleihin on saatettu suhtautua toisin kuin tänä päivänä. Eihän aikoinaan ollut edes varsinaisia talvirenkaita, joten lumeen ja jäähän oli oikeastaan pakko omaksua erilainen asenne. Voi olla, että ihmiset tänä päivänä hieman liikaa luottavat esimerkiksi nastarenkaisiin. Kun sitten joskus harvoin tulee todella vaikea keli, "yllättää talvi autoilijat" nastoista huolimatta. Autot ovat kuitenkin tänä päivänä rakenteeltaan niin turvallisia, että seuraukset jäävät useimmiten peltivauriotasolle. Ja kovin usein näitä yllätyksiä ei tule, koska ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kadut ovat usein läpi talven täysin sulia. (Mikä ei tietenkään estä joitakin autoilija käyttämästä nastarenkaita vielä tälläkin hetkellä).

Näinhän se on. Ei osata ajaa enää kun tulee vähänkin muu kuin kesäkeli, tai että tiet eivät ole suolattuja. Ei ymmärretä mitään liukkaudesta eikä turvaväleistä. Ajetaan vain kuin päättömät kanat luottaen turvavarusteisiin.
Fysiikan lakeja eivät turvavarusteetkaan voi kuitenkaan kumota.
Vaikka ajotaito ja asenteet ovat huonontuneet ei kuitenkaan kuolla eikä loukkaannuta niin helposti kuin vanhoilla autoilla. Kiitos nykyautojen korirakenteiden.
Huvitti kun äitini kertoi kuinka tuli narun perässä helmikuussa Kuopiosta Tampereelle kesärenkailla.
Ei taitaisi meidän taloyhtiössä yksikään nainen lähteä lumituiskussa narun perässä samaan reisuun, tuskin moni mieskään.

[teräksenharmaa]

If vakuutusyhtiöllä automerkkikohtainen tilasto eri vahinkotyypeistä..
https://www.if.fi/web/fi/henkiloasiakkaat/vakuutuksemme/autovakuutus/pages/autovahinkotilasto.aspx

Kuljettajan terveyden kannalta mielenkiintoisin on kohta "Henkilövahingot (Liikenne)" .. siinä tilastossa Audin käyrä laahaa keskiarvojen alapuolella.. ollen turvallisempi. (Audin myynnistä lähes puolet nelivetoja.. miten se voi olla turvallinen  )

Vähän alempana samalla sivulla oleva käyrä selittää tuota uusien premiumeiden vähäistä henkilövahinkomäärää. Kun katsot henkilövahinkojen ikäjakaumaa, niin huomaat henkilövahinkojen määrän olevan alhaisimmillaan niillä ikäluokilla, millä on rahaa ostaa uusia kalliita nelivetopremiumeja. Erot ovat varsin selviä. Tehokas ja liukkaudelle epäherkkä statusarvoa omaava nelivetopremium parikymppisen käsissä kuulostaa riskialttiilta yhdistelmältä.

[paimentolainen]

Oletko elänyt tuolloin -70 ja -80 luvuilla?

Juu. Jopa -60 luvulla. 1970-luvun alkupuolella kuoli n. 1100 ihmistä ja loukkaantui n. 16000 ihmistä vuosittain. Nykyään n. 300 & 7000.

Autoja oli tuolloin n. 800000 ja nykyään n. 2,6 miljoonaa. Että turha haikailla vanhojen hyvien aikojen perään...

[teräksenharmaa]

Vaikka ajotaito ja asenteet ovat huonontuneet ei kuitenkaan kuolla eikä loukkaannuta niin helposti kuin vanhoilla autoilla. Kiitos nykyautojen korirakenteiden.
Huvitti kun äitini kertoi kuinka tuli narun perässä helmikuussa Kuopiosta Tampereelle kesärenkailla.
Ei taitaisi meidän taloyhtiössä yksikään nainen lähteä lumituiskussa narun perässä samaan reisuun, tuskin moni mieskään.

Muistan kuinka vielä 80-luvulla talomme ohi kaartavassa ulospäin kallistuvassa mutkassa lähes joka talvi vedettiin traktorilla useita autoja ojasta tielle. Liukkaimmilla keleillä ei traktorin moottori ehtinyt jäähtyä. Nykyisin tuota ei tapahdu laisinkaan. Uskon tilastojen vahvistavan ajatukseni siitä, että ei se pelkkä autojen passiivinen turvallisuus kaunista lukuja, vaan myös hallinnan menetyksiä sattuu harvemmin.

Olipa tarina sitten faktaa tai fiktiota, niin se ei kuvaa narun perässä olevan ajotaitoja, vaan kehut kuuluvat narun toisessa päässä ajavalle. Se kesärenkainen vedettävä tulee kuin pulkka perässä ja jos edellä menevä tekee jotain äkkinäistä, niin pulkka tulee automaattisesti perään, jos vauhtia on ollenkaan. Taloyhtiössänne asuu siis fiksujakin kuljettajia, jotka eivät halua jättää autonsa ja itsensä kuntoa sattuman ja jonkun toisen kuljettajan varaan.

[skrikoo]

Juu. Jopa -60 luvulla. 1970-luvun alkupuolella kuoli n. 1100 ihmistä ja loukkaantui n. 16000 ihmistä vuosittain. Nykyään n. 300 & 7000.

Autoja oli tuolloin n. 800000 ja nykyään n. 2,6 miljoonaa. Että turha haikailla vanhojen hyvien aikojen perään...

Odotan vielä sitä kolareiden määrää noina aikoina suhteutettuna ajokorttien määrään Vs. nyt.

[skrikoo]

Muistan kuinka vielä 80-luvulla talomme ohi kaartavassa ulospäin kallistuvassa mutkassa lähes joka talvi vedettiin traktorilla useita autoja ulos ojasta. Luikkaimmilla keleillä ei traktorin moottori ehtinyt jäähtyä. Nykyisin tuota ei tapahdu laisinkaan. Uskon tilastojen vahvistavan ajatukseni siitä, että ei se pelkkä autojen passiivinen turvallisuus kaunista lukuja, vaan myös hallinnan menetyksiä sattuu harvemmin.

Olipa tarina sitten faktaa tai fiktiota, niin se ei kuvaa narun perässä olevan ajotaitoja, vaan kehut kuuluvat narun toisessa päässä ajavalle. Se kesärenkainen vedettävä tulee kuin pulkka perässä ja jos edellä menevä tekee jotain äkkinäistä, niin pulkka tulee automaattisesti perään, jos vauhtia on ollenkaan. Taloyhtiössänne asuu siis fiksujakin kuljettajia, jotka eivät halua jättää autonsa ja itsensä kuntoa sattuman ja jonkun toisen kuljettajan varaan.

Asuitko lähellä Palokan ramppia? Hallinnan menetyksiä tapahtuu siksi vähemmän että huonotkin kuskit pysyvät paremmin tiellä parantuneiden renkaiden, ajovakaudenhallintalaitteiden yms. johdosta.
Isäni olikin huippu hyvä kuski ( hän oli narun toisessa päässä ).
Eipä näillä taloyhtiön asukkailla ole tarvetta lähteä ajamaan aviomiehensä ostamia autoja Kuopiosta kun täällä ei ole autokauppiaita. Jos olisi niin eivät edes pystyisi. Tuskin osaavat ajaa autonsa suoraan autokatoksensa tolppien väliin kesälläkään kolhimatta autoansa.
Kun niitä autoja nipussa ostetaan niin yksi on aina huonompi joka täytyy kuitenkin saada kotiin korjattavaksi ja leipää perheelle.

[paimentolainen]

Odotan vielä sitä kolareiden määrää noina aikoina suhteutettuna ajokorttien määrään Vs. nyt.

Odota vaan. En ole sun henk. koht. Google. Voin vaan kertoa, että "moninkertainen"

[skrikoo]

Odota vaan. En ole sun henk. koht. Google. Voin vaan kertoa, että "moninkertainen"

Tämä selvä.

[rami]

Odotan vielä sitä kolareiden määrää noina aikoina suhteutettuna ajokorttien määrään Vs. nyt.

Eipäs silloin ajettu juurikaan talvirenkailla.  Suurin osa autoilijoista veti kesät talvet samoilla renkailla. Uusien kesärenkaiden ostokin ajoitettiin monesti talveksi, että oli reilummin kulutuspintaa talviliukkaille. Samoin paineita pudotettiin, että saatiin enemmän kosketuspintaa. Autot olivat turvattomia peltiheikkejä. Ei mitään nopeusrajoituksia olemassakaan. Ainoat ajoitukset jotka tulivat juhlapyhiksi oli ns. kattonopeus. Sanoisin vaan, että kuljettajat olivat vähintään keskimäärin yhtä hyviä jopa parempia kuin nyt. Onhan nykyautot turvallisempia. Kumminkin kuskien liian suuri luottaminen ja turvallisuudentunne syö osittain sitä turvallisuutta.

[TTO]

Mitä tekemistä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrällä on kirjoittamani jutun kanssa. Kirjoitin että miksi nykyään ei osata ajaa kun on lunta tai jäätä. Oletko elänyt tuolloin -70 ja -80 luvuilla?. Toistan. Silloin ei ollut tuollaisia monen auton ketjukolareita mitä nykyään on jatkuvasti kun tulee vähän lunta.
Senhän nyt jokainen tietää että vaikka kuskit ovat huonontuneet ja ollaan ojassa heti kun ei ole kesäkeli, niin tietysti kuolemat ja loukkaantumiset ovat vähentyneet turvallisempien autojen vuoksi.
Itse kerron näistä asioista kokemusten perusteella. Kun olet näemmä tuollainen tilastonikkari niin etsi jostain tilasto paljonko ajettiin kolareita -70-80- luvuilla suhteutettuna kortillisten ihmisten määrään.
Ajoneuvojen määrän kasvu ei todista mitään, koska nykyään autot ovat niin halpoja, että niitä on useampia monessa taloudessa.
Kuitenkaan yksi ihminen ei voi ajaa kuin yhtä auto kerrallaan.
Olisi tosiaan hyvä tuollainen tilasto: kolarit suhteessa kortillisten ihmisten määrään -70--80-luku Vs. nyt.

Vaikka yksi ihminen ei voikaan ajaa kuin yhtä autoa kerrallaan, niin ajoneuvojen määrän kasvu on lisännyt ajoneuvojen määrää/kotitalous, jolloin yhdestä taloudesta voi nykyään olla useampi auto kerrallaan liikenteessä vaikka ajokorttien kokonaismäärä olisikin pysynyt samana. Joten tämän puolesta ei tuo kolareiden määrän suhteuttaminen kortillisten määräänkään ole autuaaksi tekevä päätelmä.

[Oktaavi]

Eikö parempi mittari olisi vuotuinen ajosuorite? Suomen maanteillä ajettiin 80-luvun alussa vajaa 20000 miljoonaa kilometriä, nykyään 40000 miljoonaa kilometriä. Vaan mielestäni tämäkään ei kerro absoluuttista totuutta. Vanhemmat ihmiset muistavat, että 70-luvulla tuli aika paljon uusia liikenneuudistuksia, mitkä olivat omiaan parantamaan liikenneturvallisuutta ja vähensi onnettomuuksia. Mm. turvavyöpakko ja yleisen nopeusrajoituksen pudottaminen. Näillä saatiin aika paljon aikaan onnettomuuksien vähentämiseksi.