VAGarena.fi

Tämä artikkeli on rakentunut pitkän ajan kuluessa lähdemateriaalin lisääntymisen myötä. Alusta löytyy tiivistelmä, jossa keskeisimät asiat on kerrottu. Tiivistelmän jäljessä on sitten kustakin aihepiiristä yksityiskohtainen selostus.

Tiivistelmä
Tutkimustulosten perusteella moottorin esilämmitys lohko-, säteily- ja letkulämmittimellä pienentää päästöjä pakkaskäynnistyksessä ja ensimmäisten ajokilometrien aikana merkittävästi. Lisäksi esilämmitys vähentää pakkaskäynnistyksen polttoaineenkulutusta perinteisellä bensiinimoottorilla huomattavasti, mutta suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel) vain vähän. Esilämmitys lohko- ja letkulämmittimellä ja auton lämmityslaitteen PTC-elementti nopeuttavat matkustamoon tulevan ilman lämpiämistä oleellisesti. Moottorin esilämmityksen hyödyt näkyvät nimenomaan moottorin käynnistyksessä ja ensimmäisillä ajokilometreillä, jolloin moottorin hukkalämpö ei ole vielä ehtinyt lämmittää moottoria. Perinteisen bensiinimoottorin kanssa käytettynä esilämmityksestä saatavilla polttoainesäästöillä voi kattaa esilämmityksen käyttökustannukset, mutta esilämmittimen hankintakustannuksia on vaikea saada maksetuksi polttoainesäästöillä edes perinteisellä bensiinimottorilla. Polttoainelämmitin (Eberspächer, Webasto) on selvästi edellämainittuja sähköesilämmittimiä tehokkaampi, mutta se on myös ylivoimaisesti kallein. Erillinen sisätilanlämmitin lämmittää sisätiloja tehokkaasti, mutta kuluttaa runsaasti energiaa.

Moottorin esilämmittimen, PTC-lämmittimen ja sisätilanlämmittimen teho

1. Taustaa

Sekä bensiini- että dieselmoottoreissa käytetään moottorin esilämmittimenä yleisimmin jäähdytysnestettä lämmittäviä lohkolämmittimiä. Uusimmista moottorimalleista puuttuu monissa tapauksessa paikka lohkolämmittimen asentamiselle, joten uusimmissa moottoreissa käytetään yhä enemmän säteily- eli kontaktilämmittimiä (esim. Calix, Defa), jotka kiinnitetään moottorilohkon tai öljypohjan ulkopintaan. Mm. uusimmat VAG-konsernin TDI-moottorit (A3, Golf, Octavia) on varustettu lisäksi sähkökäyttöisellä ilmastointi-ilman PTC-lämmittimellä, jolla nopeutetaan matkustamon lämpiämistä heti käynnistyksen jälkeen. Lohkolämmitinten teho on yleensä 500-600 W, säteilylämmitinten 300-400 W ja henkilöauton lämmityslaitteen PTC-lämmittimen noin 1000 W. Säteilylämmittimen lohkolämmitintä alhaisempi teho johtuu mm. sähköturvallisuusmääräyksistä. Lisäksi moottorin esilämmitykseen voidaan käyttää sähköllä toimivaa jäähdytysnesteen letkulämmitintä (esim. Calix, Defa) tai polttoainelämmitintä (esim. Ebersprächer, Webasto).

Tässä esitettävät esilämmitystulokset perustuvat Test Center Tiililän tutkimuksiin ja itse ajettuihin noin 20 kaupunkiajosykliin (TDI 2,0 BKD ja TDI 1,9 ATD). Artikkelissa viittaus "tutkimuksiin" tarkoittaa Test Center Tiililän tutkimuksia. Kaupunkiajosyklit tarkoittavat omia 6-7 asteen pakkasessa ajettuja kohtuullisesti vakioituja syklejä. Omissä ajosykleissä kulutustiedot saatiin ajotietokoneesta, jäähdytysnesteen lämpötila auton kojelaudan mittarista ja sisään tulevan lämmitysilman lämpötila ilmastointikanavaan sijoitetusta digitaalimittarista. Esilämmitysaika oli 2-3 tuntia. Lämmityslaitteen tuuletin oli asennossa "ALAS" teholla 2/4 (Climatic) tai 3/7 (Climatronic).

2. Moottorin lämpiäminen esilämmityksessä

Moottorin keskimääräiset lämpiämiskäyrät lohko- ja säteilylämmittimellä eivät tutkimusten mukaan poikkea oleellisesti toisistaan. Kahden tunnin esilämmityksellä tutkittujen moottoreiden lämpötila kohoaa -20 asteessa keskimäärin +5 asteeseen eli 25 asteella. Suuria eroja lämmön jakaumaan moottorin eri osiin aiheuttaa se, että lohkolämmittimellä lämpö siirtyy moottoriin jäähdytysnesteen kautta ja säteilylämmittimellä moottoriöljyn tai lohkon seinämän kautta. Tutkimustuloksista näkee esimerkiksi, kuinka moottoriöljynlämmittimellä moottoriöljy lämpiää puolessa tunnissa 25 astetta, kun taas jäähdytysnesteen lämmittimellä moottoriöljyn lämpötila pysyy -20 asteessa. Samassa ajassa jäähdytysnesteen lämmitin nostaa sylinterikannen lämpötilaa 22 asteella, kun taas moottoriöljynlämmittimellä sylinterikansi lämpiää puolessa tunnissa vain yhden asteen.

20 asteen pakkasessa 600 watin lohkolämmittimille suositellaan 2 tunnin ja 300-400 watin säteilylämmittimille 3 tunnin esilämmitysaikaa. Esilämmityksen alussa moottori lämpiää nopeimmin. Niinpä 80 % lämmitysvaikutuksesta saadaan jo puolessa välissä esilämmitystä eli 1-1,5 tunnissa. 2-3 tunnin esilämmityksellä moottoriin saadaan siirretyksi lämpöä arviolta vajaat 1kWh, koska osa moottoriin johdetusta lämmöstä säteilee ilmaan lämpösäteilynä. Mitä pitempi esilämmitysaika on ja mitä kovemmassa tuulessa esilämmitettävä moottori on, sitä suurempi osa esilämmityslämmöstä jää hyödyntämättä.

3. Eri esilämmitintyyppien vaikutus polttoaineenkulutukseen ja päästöihin

Lähde: Test Center Tiililä (TCT) 2003 (http://www.kaha.fi/kahaweb/category.php?cid=105&pid=47 (http://www.kaha.fi/kahaweb/category.php?cid=105&pid=47))
Testiolosuhteet: -20, 3 tunnin esilämmitys, vaikutus matkalla 0-2 km

Vaikutus polttoaineenkulutukseen / HC- päästöihin / CO-päästöihin (% / % / %):

perinteiset bensiinimoottorit
-----------------------------------
-33 % / -84% / -89% = yleislämmitin/letkulämmitin (jäähdytysneste) Defa 411702 (550 W), Laguna 1,6
-18% / -80% / -78% = lohkolämmitin (jäähdytysneste) Defa 411255 (600 W), Mazda 6 2,0
-20% / -65% / -57% = säteilylämmitin (öljypohja) Defa 412813 (300 W), Golf 1,6; moottoriöljy lämpeni esilämmityksessä 55 asteella (-20>+35, lähde: TCT:n tutkimusraportti)
-18 % / -84 % / -57% = säteilylämmitin (lohkon kylki) 411868 (400 W), Corolla 1,6

suorasuihkutusmoottorit
--------------------------------
-7% / -40% / -28% = säteilylämmitin (öljypohja) 411885 (300 W), A4 2,0 FSI, (lähde TCT/TM 1/2005, 2 h:n tulokset muunnettu vastaamaan 3 h:ta)
-10% / -70% / -54% = lohkolämmitin (jäähdytysneste) 411381 (600 W) Hiace 2,5 TD; sylinterikansi lämpeni esilämmityksessä 45 asteella (-20>+25, lähde: TCT:n tutkimusraportti)

Vertailussa siis selvitettiin eri esilämmitintyyppien vaikutuksia polttoaineenkulutukseen ja päästöihin eikä ko. tutkimuksissa saatu esiin oleellisia eroja lohkolämmittimien ja säteilylämmittimien välille. Sisätilojen lämpiämistä lohkolämmitin olisi epäilemättä vauhdittanut tehokkaimmin, mutta sitä ei tutkittu. Tuon vertailun tehokkain eli "yleislämmitin" on käsittääkseni ns. letkulämmitin. Letkulämmitin lämmittää perinteisen lohkolämmittimen tapaan jäähdytysnestettä, kun taas säteilylämmitin lämmittää moottoriöljyä.

Lisäksi tuosta vertailusta käy hyvin selville se, että moottorin esilämmitys vähentää pakkaskylmäkäynnistyksen polttoaineenkulutusta suorasuihkutusmoottoreilla selvästi vähemmän kuin perinteisillä bensiinimoottoreilla, mutta päästöjen pieneneminen on merkittävää myös suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel).

TDI:n lämmitysjärjestelmän PTC-elementti tai webasto vähentää esilämmityksen merkitystä matkustamon lämpiämistä ajatellen, mutta moottorin säteilyesilämmitys PTC:n kanssakin nostaa lämmitysilman lämpötilaa ajon alussa noin 10 asteella.

4. Moottorin lämpiäminen ajon aikana

Tutkimusten mukaan lohko- ja säteilylämmittimellä ja eri moottorityypeillä moottorin lämpenemiskäyrät ovat ensimmäisten ajokilometrien aikana suunnilleen samanlaiset. Kaupunkiajosykleissä esilämmittimen käyttö nostaa 5 kilometrin kohdalla jäähdytysnesteen lämpötilaa noin 5 asteella. Lisäksi jäähdytysnesteen lämpötila nousee normaaliin käyntilämpötilaan pari kilometriä aikaisemmin kuin ilman moottorin esilämmitystä.

Moottorin käynnistyksen jälkeen moottorin käymisestä alkaa siirtyä hukkalämpöä moottoriin usean kW:n teholla. Kahden kilometrin ajon jälkeen esilämmityksen aikana moottoriin siirtynyt lämpömäärä (vajaat 1 kW) muodostaa vielä yli puolet moottoriin siirtyneestä lämmöstä, mutta 10 kilometrin ajon jälkeen esilämmityslämmön merkitys on enää suhteellisen pieni. Tästä syystä esilämmityksen vaikutus moottorin lämpötilaan näkyy nimenomaan käynnistyksessä ja ensimmäisten ajokilometrien aikana.

PTC-lämmittimen käyttö lisää moottorin polttoaineenkulutusta, mikä osaltaan nopeuttaa moottorin lämpiämistä. Kaupunkiajosyklissä PTC-lämmittimen käyttö nostaa jäähdytysnesteen lämpötilaa 5-10 asteella, kunnes jäähdytysnesteen lämpötila saavuttaa normaalin käyntilämpötilan.

5. Moottorin esilämmityksen vaikutus polttoaineenkulutukseen

Kuten edellä kerrotuista moottorin lämpiämistiedoista voi päätellä, moottorin esilämmitys laskee polttoaineenkulutusta nimenomaan käynnistyksessä ja ensimmäisen ajokilometrin aikana. Tutkimusten mukaan moottorin esilämmityksestä aiheutuva polttoaineensäästö pakkaskylmäkäynnistyksessä ja muutaman ajokilometrin aikana on perinteisellä bensiinimoottorilla eli ottomoottorilla noin 1 dl ja suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel) noin 0,3 dl. Perinteisellä bensiinimoottorilla saavutettava selvästi suorasuihkutusmoottoria suurempi säästö johtuu siitä, että kylmässä ottomoottorissa suuri osa polttoaineesta tiivistyy kylmiin moottorin pintoihin, kun taas suorasuihkutusmoottoreissa polttoainehävikki on selvästi ottomoottoria pienempi.

Moottorin esilämmittämiseen lohko- ja säteilylämmittimellä kuluu sähköä noin 1 kWh, jonka hinta on noin 8 senttiä. Esilämmityksellä säästyvän dieselpolttoaineen (0,3 dl) hinta on noin 3 senttiä ja bensiinin (1 dl) noin 13 senttiä. Täten perinteisellä bensiinimoottorilla säästetyn polttoaineen hinta on hieman suurempi kuin esilämmitykseen käytetyn sähkön hinta, mutta suorasuihkutusmoottoreilla moottorin esilämmityskustannus ylittää selvästi säästetyn polttoaineen hinnan. Esilämmittimen hankintakustannukset ovat niin korkeat, että niitä tuskin saa maksetuiksi polttoainesäästöillä edes perinteisellä bensiinimottorilla.

6. Päästöt

Tutkimusten mukaan esilämmitys lohko- ja säteilylämmittimillä pienentää CO- ja HC-päästöjä käynnistyksessä ja ensimmäisen ajokilometrin aikana 50-80 % ja dieselillä lisäksi NO-, CO2- ja hiukkaspäästöjä 20-30 %. Huomattavat vaikutukset päästöihin johtuvat polttoaineensäästöstä ja siitä, että katalysaattori alkaa toimia tehokkaasti vasta lämpimänä. Esilämmityksessä käytetyn sähkön tuottamisen aiheuttamat päästöt ovat minimaaliset.

7. Moottorin kuluminen

Norjan STI:n (Statens Teknologisk Institut) tutki vuonna 1988 esilämmityksen vaikutusta moottorin kulumiseen 25 asteen pakkasessa. Tutkimuksen mukaan esilämmitys vähensi moottorin kulumista saman verran kuin 500 km:n ajo lämpimällä moottorilla. Suurelta kuulostavalle kilometrimäärälle on kaksi selitystä. Ensinnäkin ilmeisesti myös lämpiminä vuodenaikoina valtaosa moottorin kulumisesta aiheutuu kylmäkäynnistyksestä ja toiseksi täysin lämmennyt moottori kuluu ajossa varsin vähän. Todennäköisesti nykyisillä moottoriöljyillä moottorin kuluminen sekä pakkaskylmäkäynnistyksessä että ajossa on hyvin vähäistä ja paljon pienempää kuin 1980-luvulla, minkä vuoksi moottorin kulumisen väheneminen tuskin on enää painava peruste moottorin esilämmittämiselle.

8. Matkustamon lämpiäminen

Säteilyesilämmitys nostaa matkustamoon tulevan ilman lämpötilaa ensimmäisten ajokilometrien aikana 5-10 asteella ja lohkoesilämmitys noin 20 asteella. Ero lohkolämmityksen hyväksi selittyy sillä, että lohkolämmittimellä lämmitetään jäähdytysnestettä, joka kiertää myös lämmityslaitteen kennossa.

Jos autossa on käytössä PTC-lämmitin, PTC-elementti alkaa lämmittää matkustamoon tulevaa ilmaa heti kylmäkäynnistyksen jälkeen ennen kuin moottorin hukkalämpö on ehtinyt lämmittää jäähdytysnestettä. Ensimmäisten ajokilometrien aikana PTC-lämmitin nostaa lämmitysilman lämpötilaa keskimäärin 10 asteella. Ajoa jatkettaessa matkustamo lämpiää lähinnä moottorin hukkalämmön avulla, mutta PTC-lämmitin nostaa lämmitysilman lämpötilaa 10-15 asteella, kunnes jäähdytysneste on lämmennyt normaaliin käyntilämpötilaan. PTC-vastukselle on tyypillistä, että sen teho säätyy automaattisesti sitä pienemmäksi mitä lämpimämpää ilmaa jäähdytysnesteellä lämpiävästä jäähdytyskennosta tulee. Jos kovalla pakkasella jäähdytysneste jäähtyy 70-75 asteeseen, PTC-elementti alkaa jälleen lämmittää matkustamoon puhallettavaa ilmaa.

2,0TDI:llä 6-7 asteen pakkasella matkustamoon tuleva ilma oli 2 km:n ajon jälkeen ilman moottorin esilämmitysta ja PTC:tä noin +15 asteista ja säteilyesilämmityksen jälkeen PTC-elementin kanssa noin +35-asteista. Samaan +35 asteeseen 2 km:n ajon jälkeen päästiin 1,9TDI:llä lohkolämmitys+PTC -yhdistelmällä. PTC-elementti nosti lämmitysilman lämpötilaa moottorin esilämmityksen jälkeen noin 5 astetta enemmän kuin ilman esilämmitystä.

Tuulettimen nopeutta nostettaessa matkustamoon puhallettavan ilman lämpötila laskee usealla asteella, koska lämmityskennon ohi kulkevan ilman määrä kasvaa. Climatronicin lämpötilan säädöllä ei ole heti kylmäkäynnistyksen jälkeen vaikutusta sisääntulevan ilman lämpötilaan, koska automatiikka säätää lämmityksen täysille, kunnes sisään tuleva ilma on noin 55 asteista (5-10 km:n ajon jälkeen). Sen jälkeen sisään tulevan ilman lämpötila laskee muutamalla asteella ja asettuu lopulta tasolle (yleensä 35-40 astetta, jos valittu sisälämpötila 19 astetta), joka tuottaa matkustamoon halutun lämpötilan.

9. PTC-elementin tehontarve ja vaikutus polttoaineenkulutukseen

TDI-henkilöautonmoottoreiden yhteydessä olevien PTC-elementtien maksimitehoksi esitetään yleensä noin 1 kW (3 kpl 330 watin elementtiä). PTC-elementtien valmistajan kotisivulta löytyy maininta jopa 2 kW:n tehosta. Auton sähkönohjaus voi säätää PTC-elementin tehoa alle maksimitehon, jos virtaa tarvitaan keskeisiin kohteisiin. 1 kW:n tehoon tarvitaan 14 voltin jännitteellä 70 A:n virta eli puolet 140 A:n laturin tuottamasta virrasta. Ilmeisesti auton sähkönohjaus antaa PTC-elementille niin paljon virtaa kuin ehdottoman välttämättömiltä toiminnoilta jää yli, koska tarkoitushan on, että PTC:llä saadaan matkustamo lämpiämään nopeasti heti moottorin käynnistyksen jälkeen.

PTC-elementin tarvitsema teho tuotetaan viime kädessä lisäämällä polttoaineenkulutusta. Osa lisäkulutuksesta muuttuu hukkalämmöksi, joka lämmittää jäähdytysnestettä. Täten PTC-elementin käyttö nopeuttaa matkustamon lämpiämistä sekä suoraan lämmitysilman että jäähdytysnesteen kautta.

2,0TDI:llä PTC-elementin aiheuttama lisäkulutus kylmäkäynnistystä kohti oli keskimäärin 1,3 dl eli selvästi suurempi kuin moottorin esilämmityksen aiheuttama säästö (0,3 dl). Autoilijalla, joka ajaisi kylmäkäynnistysten jälkeen keskimäärin 10 km:n ajorupeamia, 1,3 dl merkitsisi kulutuksen nousua 1,3 l/100km, ja 50 km:n ajorupeamilla kulutuksen nousu olisi 0,26 l/100km. Joutokäynnillä 5 minuuttia pakkaskylmäkäynnistyksen jälkeen 2,0 TDI:n PTC-elementin kytkeminen päälle nostaa polttoaineenkulutusta tasosta 0,5 l/h keskimäärin tasolle 0,74 l/h eli polttoaineenkulutuksen kasvu olisi tuntia kohti laskettuna keskimäärin 0,24 l/h.

Jos hyötysuhde olisi 100 %, edellä mainitulla PTC:n aiheuttamalla polttoaineenkulutuksella (1,3dl/10km/15min.) olisi saatavissa ajossa 5,2 kW:n ja joutokäynnillä 2,4 kW:n teho. Tosiasiassa, jos moottorin oletetaan toimivan noissa olosuhteissa 20 %:n hyötysuhteella ja jos laturin hyötysuhde olisi 80 %, PTC saisi laturilta ajon aikana tehoa 0,8 kW ja joutokäynnillä 0,4 kW.

Joutokäynnillä PTC:n aiheuttamasta lisäkulutuksesta siirtyy hukkalämpöä jäähdytysnesteeseen noin 1 kW:n teholla. Ajon aikana PTC:n aiheuttamasta lisäkulutuksesta lämpöä siirtyy  jäähdytysnesteeseen noin 2 kW:n teholla.

2,0 TDI:llä PTC-lämmittimen käyttö nosti jäähdytysnesteen lämpötilaa 5 km:n kohdalla keskimäärin 10 asteella. Jäähdytysnesteen lämpötila nousi nopeammin moottorin esilämmityksen jälkeen kuin ilman moottorin esilämmitystä. Tämän voisi kuvitella johtuvan siitä, että moottorin esilämmityksen jälkeen PTC-vastukselle riittää enemmän virtaa kuin ilman moottorin esilämmitystä.

10. Polttoainekäyttöisen esilämmittimen teho

Test Center Tiililän tutkimuksissa polttoainekäyttöinen esilämmitin osoittautui tehokkaaksi, vaikka koemoottorina oli suorasuihkutusmoottori. Esilämmityksen polttoaineenkulutus ylitti kylmäkäynnistysvaiheessa saatavan säästön, mutta polttoainekäyttöisen esilämmittimen käyttö vähensi päästöjä oleellisesti enemmän ja lämmitti matkustamoa selvästi tehokkaammin kuin sähköesilämmittimet. Esimerkiksi 2 km:n ajon jälkeen matkustamon lämpötila oli ilman esilämmitystä -16, sisätilanlämmitys+säteilylämmitys -yhdistelmällä +1 ja polttoainekäyttöisellä esilämmityksellä +11 astetta. Hankintahinnaltaan polttoainekäyttöinen esilämmitin on moninkertainen sähköesilämmittimiin verrattuna.

11. Sisätilanlämmittimen teho

Henkilöauton sisätilanlämmitinten tehoa on tutkittu -20 asteen lämpötilassa. Koetuloksista voidaan arvioida, että keskikokoisen henkilöauton sisätilat lämpenevät keskimäärin seuraavasti (lämmönnousu eri lämmitystehoilla):
- 600 W: 8 astetta 0,5 tunnissa, 13 astetta 2 tunnissa
- 1000 W: 15 astetta 0,5 tunnissa, 19 astetta 2 tunnissa
- 2000 W: 24 astetta 0,5 tunnissa, 32 astetta 2 tunnissa

Sisätilat siis lämpiävät muutaman asteen pakkasella puolessa tunnissa plussan puolelle 600 watin lämmitysteholla, mutta kovalla pakkasella samaan tarvitaan hieman yli tunnin lämmitys 1200 watin teholla ja vajaa vartti 2000 watin teholla. Pääosa lämmitysvaikutuksesta saadaan jo 0,5-1 tunnin lämmityksellä, sen jälkeen suurin osa lämmöstä säteilee autosta ympäristöön. On merkittävästi taloudellisempaa lämmittää vajaa ½ tuntia mahdollisimman suurella teholla kuin 2 tuntia pienellä teholla. Energiaa sisätilanlämmitin kuluttaa suhteellisen paljon. Kaksi tuntia 1200 watin teholla tarkoittaa 2,4 kWh:n kulutusta ja 19 sentin sähkölaskua. Moottorin esilämmitinten tehot ovat 300-600 W ja esilämmitysaika 2-3 tuntia, joten lohkolämmityksessä energiaa kuluu yleensä n. 1 kW eli alle puolet sisätilanlämmittimen kulutuksesta.

Pysäköintipaikkojen sähköpistokkeissa yleisin sulakekoko on 16 A, mikä 230 V:n jännitteellä merkitsee 3680 watin maksimitehoa. Jos saman sulakkeen yhteydessä on kaksi autoa, voi kumpikin käyttää tehoa maksimissaan 1840 wattia. Se taas riittää kummallekin esimerkiksi 600 watin lohkolämmittimeen ja 1240 watin sisätilanlämmittimeen. Keskikokoisessa henkilöautossa toimiva ratkaisu voisi olla sisätilanlämmitin, jonka maksimiteho on vähintään 1200 wattia, ja jossa on mahdollisuus myös osatehon käyttämiseen silloin, kun tarjolla oleva virta ei riitä maksimitehon käyttämiseen tai silloin, kun lämmitintä pidetään päällä pitempään kuin välttämätöntä.

12. Esilämmityksen tavoitteet ja käyttötilanteet vaihtelevat

Moottorin esilämmitykselle voidaan asettaa useita aivan erilaisia tavoitteita:
- polttoaineen säästö
- energiakustannusten säästö
- päästöjen vähentäminen
- moottorin kulumisen vähentäminen
- matkustamon nopeampi lämpiäminen
- auton ikkunoiden helpompi puhdistaminen ja kirkkaana pitäminen

Mikään esilämmitysmenetelmä ei täytä kaikkia noita tavoitteita ja toisaalta kaikki esilämmitysmenetelmät täyttävät osan tavoitteista. Harkittaessa, hankkiako sähkö- vai polttoainekäyttöinen esilämmitin vai ei esilämmitintä ollenkaan, asiaan vaikuttavat seuraavat asiat:
- mitkä ovat esilämmityksen tavoitteet - erilaiset tavoitteet johtavat erilaisiin ratkaisuihin
- onko autossa perinteinen bensiinimoottori vai suorasuihkutusmoottori (bensiini tai diesel) - perinteisellä bensiinimoottorilla esilämmityksen edut ovat suuremmat kuin muilla moottorityypeillä
- onko auton lämmityslaitteessa PTC-lämmitysvastus - PTC-lämmitin nopeuttaa matkustamon lämpiämistä merkittävästi ja vähentää esilämmityshyötyä
- mitä mukavuus ja taloudelliset näkökohdat vaikuttavat - esilämmityksellä voi hankkia mukavuutta, mutta se maksaa

Tämän artikkelin jäljessä on tarkasteltu vielä lämpimän autotallin ja korkeiden moottorin kierrosten merkitystä auton lämpiämiselle.

^ Moottorin ja sisätilojen lämpiämiselle on tietenkin suuri merkitys lämpimällä autotallilla. Ja moottorin hukkaenergiaa, jolla moottoria ja sisätiloja voidaan lämmittää, on mahdollista lisätä ajamalla liian pienellä vaihteella. Näiden tekijöiden vaikutuksista ja omista esilämmityskokemuksista seuraavassa lisää:

Lämpimän autotallin vaikutus auton ja moottorin lämpiämiseen ja polttoaineenkulutukseen

Lämpimän autotallin käytön vaikutuksen selvittämiseksi ajoin kaksi vertailusykliä 2.0TDI:llä, joka oli ollut yön +18 asteen autotallissa (ei moottorin esilämmitystä). Ajosyklien pituus oli 10 km, ulkolämpötila -8 - -9 astetta, keskinopeus n. 35 km/h, Climatronic HI, tuuletin asennossa 3/7 - suuntaus "alas", penkinlämmittimet asennossa 1/5.

Ajamieni vertailusyklien perusteella lämpimän tallin käyttö laski polttoaineenkulutusta kylmäkäynnistystä kohti noin 1 dl (PTC päällä noin 2 dl) ulkolähtöihin verrattuna. 50 km:n ajorupeamilla em. kulutuksen lasku olisi 0,2-0,3 l/100km. Moottorin lämpiäminen normaaliin ajolämpötilaan nopeutui vain vähän. Matkustamoon lämmityslaitteesta tulevan ilman lämpiämistä lämmin autotalli nopeutti oleellisesti. Päästöjen pienenemisen vaikutusta en tietenkään pystynyt selvittämään, mutta epäilemättä lämpimästä autotallista lähdettäessä päästöt pienenevät merkittävästi, koska koko katalysaattorijärjestelmä on jo auton käynnistyshetkellä lämpötilaltaan noin +20 astetta.

Tutkimusten mukaan säteily- ja lohkolämmitys vähentävät polttoaineenkulutusta suorasuihkutusmoottoreilla n. 0,3 dl pakkaskäynnistystä kohti. Siihen verrattuna lämpimän autotallin vaikutus (-1,2 dl) olisi moninkertainen. Lämpimän autotallin vaikutus perustuu moottorin palotilan lämmittämisen lisäksi auton kaikkien rakenteiden lämmittämiseen ja sitä kautta kitkan pienentämiseen. Tiedossani ei ole, missä suhteessa nämä tekijät vaikuttavat polttoaineenkulutuksen laskuun. Kitkan pieneneminen saattaa olla kulutuksen kannalta jopa tärkeämpi tekijä kuin palotilan lämpeneminen. Joka tapauksessa moottorin käynnistäminen myös +18 asteessa on kylmäkäynnistys (72 astetta alle moottorin normaalin käyntilämpötilan). -10 asteessa ollaan sitten 100 astetta alle normaalin käyntilämpötilan. Moottorin esilämmityksessä moottoriöljy tai jäähdytysneste lämpiää kymmeniä asteita lämpimämmäksi kuin +18 asteen autotallissa ilman esilämmitystä.

Huomattakoon vielä, että perinteisillä bensiinimoottoreilla, joissa ei ole polttoaineen suoraruiskutusta, esilämmityksellä saatavat säästöt polttoaineenkulutuksessa ovat selvästi suuremmat kuin suoraruiskutusmoottoreilla (bensa ja diesel).

Arvioin lämpimän autotallin ansiosta itselläni säästyvän talven mittaan polttoainekuluissa noin 20 euroa. Tällä palstalla on arvioitu, että autotallin lämmityskustannukset olisivat talven aikana 60-70 euroa. Itselläni autotallin vuokrakustannukset ovat 552 euroa / v. Pidän hintaa sopivana siitä, että talvisäästä riippumatta voi lähteä liikkeelle lumettomalla, lämpimällä autolla.

Tavanomaista korkeampien moottorin kierrosten käytön vaikutus moottorin ja matkustamon lämpiämiseen

Ajoin tavanomaisen 10 km:n kaupunkiajon vertailulenkkini (lähtö +16-asteisesta autotallista) Golf 2.0TDI:llä niin, että käytin reippaasti yli puolet matkasta pienempää vaihdetta kuin yleensä. Moottorin kierrokset pidin välillä 1800-2500, kun yleensä kierrokset ovat välillä 1500-2000. PTC-elementti oli poissa päältä.

Korkeiden kierrosten vaikutus ajamillani vertailulenkeillä oli havaittavissa polttoaineenkulutuksessa, lämmitysilman lämpötilassa ja moottorin lämpiämisnopeudessa, mutta vaikutus (0-10 km: +15 %) oli vähäisempi kuin olin etukäteen kuvitellut. Vaikutus matkustamoon tulevan ilman lämpiämiseen oli selvästi pienempi kuin lohko- ja säteilylämmityksestä ja PTC-elementistä saatava hyöty. Jos autossa ei ole mitään lisälämmittimiä ja joutuu lähtemään liikkeelle ulkoa pakkasella, muutaman ensimmäisen kilometrin ajo korkeilla kierroksilla voi olla harkitsemisen arvoinen keino lämpiämisen nopeuttamiseksi, mutta jos autossa on lisälämmittimiä, korkeilla kierroksilla ajamisesta saatava lämpenemishyöty alkukilometreillä on suhteellisen merkityksetön. Korkeiden kierrosten käytön vaikutusta maantieajossa pakkaskeleillä en ole tässä tarkastellut.

Omat kokemukset

Itse olin tyytyväinen 2,0TDI + PTC + säteilylämmitin -yhdistelmään - arvostan nimittäin päästöjen pienenemistä ja lievää matkustamon lämpiämisen nopeutumista. Mutta 400 euroa on aika kova hinta tästä tyytyväisyydestä. Lisäksi itselläni oli käytössä Calix K2 (600/1500 W) sisätilanlämmitin, jonka saa asennetuksi kätevästi lattialle pystyyn polvitaipeen alapuolelle ilman ruuvailuja verhoiluihin. Sisätilanlämmitin lämmittää kyllä tehokkaasti, mutta kuluttaa sähköä niin paljon, että moottorin esilämmityksellä saavutettavasta energiansäästöstä ei sitä käytettäessä ole perusteltua puhua.

Seuraavassa dieselautossa oli Ebersprächer ohjelmoitavalla kellolla varustettuna - ja kokemukset olivat erinomaiset. Kun talvet ovat olleet lämpimiä ja lämmin autotalli käytössä, lämmittimellä oli kuitenkin käyttöä niin vähän, että lämmitin kulutti polttoainetta vain muutaman litran talvessa.

Kahdessa seuraavassa TSI-autossa ei minulla ole ollut PTC-lämmitintä eikä mitään moottorinlämmitintä - syynä käytössä oleva lämmin talli ja lämpimät talvet. Riittävän hyvin ovat moottori ja sisätilat lämmenneet myös TSI-moottreilla. Kylmillä keleillä olen ajorupeaman alussa saattanut ajaa muutaman kilmetrin DSG:n S-moodilla, jolloin moottorin hyötysuhde on huonompi ja lämmitysenergian tuotto siten runsaampaa kuin D-moodilla ajettaessa.

Jälleen kerran hienoa työtä vkjoki:lta --> sticky.

Sitten vielä yksi kysymys aiheeseen. Omassa autossa on tuollainen säteilylämmitin. Tiesin jo etukäteen, että aika tehoton se on, mutta laitoin kuitenkin, koska halusin sisätilalämmittimen itselleni. Jotenkin vaan itsestäni tuntuu, ettei tuo oma säteilylämmitin toimisi ollenkaan, koska en huomaa mitään eroa käynnistyksessä oli sitten auto tolpassa tai ei. Myöskään konetila ei tunnu yhtään lämpimältä 2h porotuksen jälkeen. Pitäisikö tuon konetilan lämmetä tuon vaikutuksesta tai olisiko tuon lämmittimen toimivuuden testaamiseen jotain muuta helppoa konstia?

aa

Piti jetta laittaa johon päähän ku -20C ja töihin meno klo 14  ;D mullahan on perus lohkolämppäri ja hyvin koneen lämmittää, työpaikan pihalla sitten vielä sisälämmitin laulamaan  ;D

Yksi kikka säteilylämmittimen toimivuuden tarkastamiseksi on sekin, että kun lämmittimen töpselin nykäisee irti pistorasiasta, kuuluu pieni räsähdys ja näkyy vaimea valokaari, jos lämmitin toimii. Kikan huono puoli vain on siinä, että räsähdyksen ja valokaaren kiistaton havaitseminen on hankalaa - hermot voivat mennä, kun tuon kanssa pähkäilee. Edellä mainostettu kulutusmittari on hyvä keino!

Mutta hyvin harvinaista on se, että lämmitin ei toimi.

Minä tarkistin oman säteilylämmittimen (=työsuhdebemu) toiminnan niin, että menin taloyhtiön sähkökaappiin, missä mittarit ovat. Laitoin ennen sitä auton liekaan, ja kodin isokulutuksiset laitteet pois päältä. Ja sitten sähkömittarin ääressä kääntelin ulkopistorasian automaattisulaketta päälle ja pois. Lämmittimen vaikutus näkyy selvästi sähkömittarin kulutusnäytössä tällä tavoin. Eli toimii meillä tuo lämmitin, jota ei muilla tavoin huomaa.

Tästä on jäänyt jonkin asteinen trauma kai, kun minulla oli joskus 2002 uusi Mersu, jossa lohkolämmitinelementti oli viallinen, ja huomasin sen varmaan aika pitkän turhan lämpöjohdon kiinnittelykauden jälkeen. Luulin ajaneeni lämmitetyllä autolla... Elikkä opetuksena - tarkistakaa ne lämmittimenne em. neuvolla tai kuunnellen "poriseeko" se lämmitin, kun virrat kytkee. Kyllä sen kuulee myös, kun kytkee virran lämmittimeen ja on korva tarkkana moottorin kyljessä.

Huomattavasti vähemmän taitaa porista tuo ns. säteilylämmitin.

Kerran olen itse saanut takuisiin uuden lämmitinelementin. Tuo oli lohkomalli.

itse olen pruukannu ihan yleismittarilla mitata vastuksen toimivuuden jos on ollut tarvista

Niin, toki Loco on oikeassa. Säteilylämmitin ei pidä melua itsestään. Olin niin näiden lohko/letkulämmittimien mietteissä, kun viestiä kirjoittelin. Minulla oli tuo mainitsemani "kylmä" lämmitin perinteinen "lohko", ja sen kanssa olisi pitänyt toimimattomuus huomata jo korvakuulolta.

Audissa on nyt letkulämmitin, ja se pitää aika selkeästi kuultavaa porinaa heti päälle kytkemisen jälkeen. Koneen kantta tai kylkeä koskettamalla tehon myös huomaa selkeästi lämpimästä pinnasta tunnin käytön jälkeen. Taitaa tästä letkumallista siis jotain oikeaa hyötyäkin olla.

Kävin tänään sopimassa Seinäjoen Käyttöautolla asennuksen Defan letku- ja sisätilalämmittimen asennuksesta. Nyt on menossa joku  kampanja, jossa saa Defan palikoista -15 %:n alennuksen!

Kaikenkaikkiaan hinta asennettuna oli paljon halvempi kuin oletin, vain 480 euroa!

Hinta sis. letkulämmittimen, 1350 w termini sisälämppärin ja asennuksen.

Tarjouksen tehnyt kaveri kertoi, ettei mun auton moottorityypiin ole muuta vaihtoehtoa kuin toi letkulämmitin??

Lainaus käyttäjältä: pokkus - 14.12.09 - klo:09:47
Sitten vielä yksi kysymys aiheeseen. Omassa autossa on tuollainen säteilylämmitin. Tiesin jo etukäteen, että aika tehoton se on, mutta laitoin kuitenkin, koska halusin sisätilalämmittimen itselleni. Jotenkin vaan itsestäni tuntuu, ettei tuo oma säteilylämmitin toimisi ollenkaan, koska en huomaa mitään eroa käynnistyksessä oli sitten auto tolpassa tai ei. Myöskään konetila ei tunnu yhtään lämpimältä 2h porotuksen jälkeen. Pitäisikö tuon konetilan lämmetä tuon vaikutuksesta tai olisiko tuon lämmittimen toimivuuden testaamiseen jotain muuta helppoa konstia?

Omassa autossa on säteilylämmitin, ja kyllä sen olemassaolon huomaa.  Vielä n. -5:ssä asteessa konepeltiin ilmestyy pakkashuurteeseen sulamisjälkeä parin tunnin lämmittämisen jälkeen. Jostain syystä se ilmestyy keskilinjasta oikealle (apparin) puolelle. Näillä pakkasilla (lähes 20) sitä ei sentään ole näkynyt.
Tänään tolppa oli tehnyt källin, kello oli jumittanut juuri ennen lämmityksen alkamista, ja jouduin starttaamaan kylmän koneen, lämpötila oli -18. Eilisaamuna oli lähes yhtä kylmää, ja mielestäni herkemmin lähti käyntiin lämmitettynä.

Lainaus käyttäjältä: Reneto - 15.12.09 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: pokkus - 14.12.09 - klo:09:47
Sitten vielä yksi kysymys aiheeseen. Omassa autossa on tuollainen säteilylämmitin. Tiesin jo etukäteen, että aika tehoton se on, mutta laitoin kuitenkin, koska halusin sisätilalämmittimen itselleni. Jotenkin vaan itsestäni tuntuu, ettei tuo oma säteilylämmitin toimisi ollenkaan, koska en huomaa mitään eroa käynnistyksessä oli sitten auto tolpassa tai ei. Myöskään konetila ei tunnu yhtään lämpimältä 2h porotuksen jälkeen. Pitäisikö tuon konetilan lämmetä tuon vaikutuksesta tai olisiko tuon lämmittimen toimivuuden testaamiseen jotain muuta helppoa konstia?

Omassa autossa on säteilylämmitin, ja kyllä sen olemassaolon huomaa.  Vielä n. -5:ssä asteessa konepeltiin ilmestyy pakkashuurteeseen sulamisjälkeä parin tunnin lämmittämisen jälkeen. Jostain syystä se ilmestyy keskilinjasta oikealle (apparin) puolelle. Näillä pakkasilla (lähes 20) sitä ei sentään ole näkynyt.
Tänään tolppa oli tehnyt källin, kello oli jumittanut juuri ennen lämmityksen alkamista, ja jouduin starttaamaan kylmän koneen, lämpötila oli -18. Eilisaamuna oli lähes yhtä kylmää, ja mielestäni herkemmin lähti käyntiin lämmitettynä.

Kyllä sen pilipali säteilylämmittimenkin vaikutuksen huomaa, nimittäin aamulla oli ocu aikasta kankean kuuloinen -21°C pakkasessa. Mittaus työpaikan pihalla sen varmisti, sökö mikä sökö >:( Miksihän sen säteilijän teho pitää vielä olla niin olematon, poloinen ei ole kuin 300w tehoinen. Kaipa se kuitenkin jotain vaikuttaa, kun notkeamman kuuloinen se ennen on ollut.

Oli muuten ruuhkaa tuolla pajalla näin pakkasten myötä: merkkihuolto täynnä, vw-huolto täynnä(sanoi tulleen 4 autoa lavalla pihaan), nyrkkipajat täynnä, toipotan pikahuolto ei uskaltanut vaihtaa skodan lämmitintä :o Lopulta aikaa löytyi erään huoltoaseman yhteydessä olevalta pajalta, yritti pentele vielä ryöstää minut mutta ei onnistunut kuin puolittain siinä :-\

En edes tiedä minkä formaatin lämmitin tuossa minun autossa on, mutta aamulla (pakkasta -19) se oli ollut piuhassa 1,5 tuntia ja hehkun merkkivalo ei edes vilahtanut vaan käynnistyi aivan normaalisti. 14 tuntia samassa pakkasessa ja avain hahloon ja painallus "start" napista ja tuloksena "höh" enkö painanutkaan jarrua kun pamahti käyntiin ja olin huomaavinani hehkun merkkivalon käyneen näytöllä. Käynnistyminen oli ihan yhtä helppoa, mutta hehkutti sentään.

PTC-vastukset on ihan silaa skeidaa ainakin Pemarissa. Puhtaasti pitää luottaa vaan spekseihin, että moiset siellä on, mitään hyötyä niistä ei ainakaan ole. Vaimon pensapemari lämpiää paljon nopeammin ja sen valmistuksen aikoihin mitään ptc-vastuksia ei ollut keksittykkään.

Lainaus käyttäjältä: makkis - 15.12.09 - klo:21:52
En edes tiedä minkä formaatin lämmitin tuossa minun autossa on

Näyttäis olevan tommonen säteilijä öljypohjassa.

No joo, kokemukset komppaakin juuri räsään, jossa oli myös tuo säteilijä. Räsä käynnistyi myös "herkemmin " piuhan päästä, joskaan mitän huolia ei ollut ilman piuhaa. Eli lienee säteilijästä on todellista apua pitämään öljyt notkeampana, mutta sisätilojen lämpenemisen nopeuteen siitä ei ole mitään iloa, kuten perinteisillä "lohkolämmittimillä".

Räsässä pidin usein sisätilanlämmitintä ja ajoon lähdettäessä auto kylmeni selkeästi aluksi.

Koskaan en ole koskenut ilmastoinnin namiskuukkeleihin, ne on olleet asennossa 22 astetta kaikissa autoissa luovutushuollossa ja siinä ovat saaneet möllöttää.

No niin, tulipahan varmistettua tuo oman säteilylämmittimen toiminta ja leikittyä samalla vähän muutenkin lämpökameran kanssa. Alla siis kuvia selityksineen. Lähtötilanne kuvia otettaessa oli se että ulkolämpötila oli noin -15 astetta. Auto oli ollut tolpassa vähän vajaa 2h. Säteilylämmittimenä on Defa ja sisälämppärinä Defan malli puhaltamassa 1100W teholla. Kuvista sen verran, että täysin absoluuttista totuutta lämpötilasta ne eivät anna koska erilaisten pintojen eri emissiivyysarvoja en alkanut muuttamaan kameraan jokaista mitattavaa pintaa varten. Autona siis profiilin Golf V. Kuvia saa hiukan isommaksi niitä klikkaamalla.

(http://img194.imageshack.us/img194/5647/ir1198.th.jpg) (http://img194.imageshack.us/i/ir1198.jpg/) (http://img194.imageshack.us/img194/9400/ir1199.th.jpg) (http://img194.imageshack.us/i/ir1199.jpg/)
Yleiskuva moottoritilasta, näyttää kuvan alueen maksimi- ja mininilämpötilat.

(http://img194.imageshack.us/img194/2562/ir1195.th.jpg) (http://img194.imageshack.us/i/ir1195.jpg/) (http://img194.imageshack.us/img194/1889/ir1196.th.jpg) (http://img194.imageshack.us/i/ir1196.jpg/)
Lähempi kuva moottorista, kuva otettu moottorin päältä oikealta puolelta, kamera suunnattu suoraan alas moottoriin päin. Näyttää kuvan alueen maksimi- ja mininilämpötilat.

(http://img689.imageshack.us/img689/9725/ir1200.th.jpg) (http://img689.imageshack.us/i/ir1200.jpg/) (http://img69.imageshack.us/img69/3056/ir1201.th.jpg) (http://img69.imageshack.us/i/ir1201.jpg/)
Kuvissa sisätilalämmitin (vielä päällä) ja yleiskuva ohjaamosta kuskin paikalta. Näyttää kuvan alueen maksimilämpötilan.

(http://img36.imageshack.us/img36/2084/ir1202.th.jpg) (http://img36.imageshack.us/i/ir1202.jpg/) (http://img94.imageshack.us/img94/2679/ir1206.th.jpg) (http://img94.imageshack.us/i/ir1206.jpg/)
Kuvissa takaikkuna ja vasen sivupeili. Lämmittimet olivat olleet päällä noin reilu 5 minuuttia. Näyttää kuvan alueen maksimilämpötilan.

(http://img689.imageshack.us/img689/8590/ir1208.th.jpg) (http://img689.imageshack.us/i/ir1208.jpg/) (http://img69.imageshack.us/img69/4933/ir1209.th.jpg) (http://img69.imageshack.us/i/ir1209.jpg/)
Kuvissa kuskin penkki, joka ollut lämmityksessä (täysteholla eli arvolla 5) noin reilu 5 minuuttia. Näyttää kuvan alueen maksimilämpötilan.

Kuvista voi siis päätellä, että toimiihan se säteilylämppärikin aika hyvin. Tai ainakin koneen ulkopinnat lämpenevät ihan mukavasti näinkin kovilla pakkasilla. Sitä ei sitten tiedä lämpeneekö koneen sisällä mikään... :)

Kuinkahan tuon säteilylämmittimen toiminnan voisi testata ilman lämpökameraa? On nimittäin nyt aamuisin ollut starttaus aika nihkeää 2h piuhassa olon jälkeenkin (vaatii pari starttia ennen kuin suostuu pysymään käynnissä, diesel on talvilaatua -29/-34). Vai onko tuokin 1.9TDI ominaisuus?

EDIT: ja kun lukee edellisen sivun niin vastauskin löytyy. Pitää ottaa sisätilalämmitin pois ja laittaa sähkönkulutusmittari tolpan nokkaan kiinni. Tuleepahan LIDL -hankinnalle jotain käyttöä :)

Sen säteilylämppärin toiminnan voi testata myös ihan siten ilman lämpökameroita tai sähkönkulutusmittareita, että avaa konepellin ja koskee sormella sitä vastusta. Jos se on jäätävän kylmä, se ei toimi, ja jos se polttaa kättä, se toimii. Sitten se on hankalampaa, jos vastusta ei pääse koskettamaan. Mutta harvoinhan ne rikki on, teho niissä on vaan niin surkea, että alkaa epäillä toimivuutta. Toista se on kun vesitilaa lämmitetään...

Tuollaselle lämpökameralle olis kyl hetkeks käyttöö, jos jostain sellasen sais vuokrattua/lainattua :D

Kyllä se vaan näin on, että lämmitin on rikki tai johto irti liitoksestaan, kun sähkönkulutusmittari näytti huimaa 0 watin kulutusta pelkällä säteilylämmittimellä. Sisätilanlämmitin otti sitten 1200 wattia (niinkuin sen kuuluikin). Noh auto on menossa huomenna muutenkin pajalle niin saavat tarkastaa tilanteen. Stana koko ajan tossa vehkeessä on jotain..

Ja auto kävi tänään pajalla jälleen kerran ja samalla katsoivat säteilylämmitintä. Merkkihuollon mielestä toimii ok, mutta oma sähkönkulutusmittari näyttää, että säteilylämmitin ottaa seinästä virtaa tasan 0 wattia. Sähkönkulutusmittari kyllä toimii, kun laitan auton sisällä sisätilanlämmittimen päälle niin se ottaa virtaa sen 1200w. Onko tuossa säteilylämmittimessä logiikka, että se ei ota virtaa vastaan jos lohko on lämmin?

Lainaus käyttäjältä: TKe_ - 17.12.09 - klo:20:40
Onko tuossa säteilylämmittimessä logiikka, että se ei ota virtaa vastaan jos lohko on lämmin?

Ei. Jos se ei ota virtaa vastaan, niin mykkä mikä mykkä. Jos sulla on yleismittari niin voit sillä mitata kätevästi sen vastuksen, niin saat varmuuden asiasta.

Säteilylämppäri tosiaan on vain lämpövastus yksinkertaisimmillaan. Jos se ei ota virtaa vastaan, niin se on rikki - tai jokin liitin on vialla. Kannattaa nekin tarkistaa. Yleismittarillakin tuon voi tarkistaa. En kyllä tiedä, minkälainen vastusarvo pitäisi ehjässä olla. Mutta rikkinäinen näyttänee nollaa.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 17.12.09 - klo:21:00
Säteilylämppäri tosiaan on vain lämpövastus yksinkertaisimmillaan. Jos se ei ota virtaa vastaan, niin se on rikki - tai jokin liitin on vialla. Kannattaa nekin tarkistaa. Yleismittarillakin tuon voi tarkistaa. En kyllä tiedä, minkälainen vastusarvo pitäisi ehjässä olla. Mutta rikkinäinen näyttänee nollaa.

Octavian 300w:n lämppäri näytti ~170 ohmin vastusta.

Lainaus käyttäjältä: Karvis - 17.12.09 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: TKe_ - 17.12.09 - klo:20:40
Onko tuossa säteilylämmittimessä logiikka, että se ei ota virtaa vastaan jos lohko on lämmin?

Ei. Jos se ei ota virtaa vastaan, niin mykkä mikä mykkä. Jos sulla on yleismittari niin voit sillä mitata kätevästi sen vastuksen, niin saat varmuuden asiasta.

Juu ei se toimi. No ensi tiistaina asennetaan webaston lisäsarja ja kello paikallisella webaston jälleenmyyjällä/asentajalla. Hintaa 200â,¬ vähemmän kuin marmoritiskillä.

Lainaus käyttäjältä: TKe_ - 18.12.09 - klo:08:46
Juu ei se toimi. No ensi tiistaina asennetaan webaston lisäsarja ja kello paikallisella webaston jälleenmyyjällä/asentajalla. Hintaa 200â,¬ vähemmän kuin marmoritiskillä.

Kyselin kanssa tuota lisäsarjan asennusta hämeen autosähköstä mutta vastasivat, että volkkarilta saa halvemmalla. Missä sulle asennetaan nuo hilut?

Lainaus käyttäjältä: Kale - 18.12.09 - klo:08:52

Lainaus käyttäjältä: TKe_ - 18.12.09 - klo:08:46
Juu ei se toimi. No ensi tiistaina asennetaan webaston lisäsarja ja kello paikallisella webaston jälleenmyyjällä/asentajalla. Hintaa 200â,¬ vähemmän kuin marmoritiskillä.

Kyselin kanssa tuota lisäsarjan asennusta hämeen autosähköstä mutta vastasivat, että volkkarilta saa halvemmalla. Missä sulle asennetaan nuo hilut?

Lappeenrannan autosähkössä laittavat.

Yleismittarilla mitattaessa jos lämmitysvastus näyttää ääretöntä (esim OL) niin silloin vastus poikki ja rikki tai sitten on liitosjohto irti tai poikki. Jos näyttää nollaa niin silloin oikosulussa jostain  ja sulakkeet lähtee syötöstä. Tuo 170 ohmia vastaisi noin 310W tehoa, joten noilla nurkilla resistanssi varmaan on. Vastuksen teho on P=U*U/R. 

LainaaTuollaselle lämpökameralle olis kyl hetkeks käyttöö, jos jostain sellasen sais vuokrattua/lainattua

Jos sopii, niin heitän yhden villin veikkauksen tuohon??

Et kuvailisi kotitalosi seinärakenteita, vaan avokkaan kopin rakenteita ;)

Saattaa olla olla että olen väärässäkin??

Lainaus käyttäjältä: SciroSJK - 15.12.09 - klo:18:39
Kävin tänään sopimassa Seinäjoen Käyttöautolla asennuksen Defan letku- ja sisätilalämmittimen asennuksesta. Nyt on menossa joku  kampanja, jossa saa Defan palikoista -15 %:n alennuksen!

Kaikenkaikkiaan hinta asennettuna oli paljon halvempi kuin oletin, vain 480 euroa!

Hinta sis. letkulämmittimen, 1350 w termini sisälämppärin ja asennuksen.

Tarjouksen tehnyt kaveri kertoi, ettei mun auton moottorityypiin ole muuta vaihtoehtoa kuin toi letkulämmitin??

Defalla suurin osa vastuksista on säteilylämmittimiä mitä tarjoavat. Defalla on lähinnä näihin uusiin TSI moottoreihin pelkästään tarjolla säteilylämppäreitä. Poikkeuksia ovat 2.0TSI ja sitten 1.8TSI joihin Defallakin on letkulämppäri. Calixilla on myös ns. letkulämppäreitä tarjolla joidenkin pienempienkin (esim BMY, CAX) TSI-moottoreiden yhteyteen ja ne taas on hieman eri juttu kuin perinteinen lohkolämmitin. Sitä en vaan ymmärrä kun Calixilla aina toitottavat, että letkulämmitin vaatii parhaiten toimiakseen avukseen jonkun pumpun ja aina myyvät sen mukaan ja taas Defalla jos on ns. letkulämppäri, niin mitään kierrätyspumppua ei myydä mukaan.

Mitä letkulämppäriä Calixilla on CAXA:n kun en suositustaulukosta löytänyt kuin säteilijän?

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 18.12.09 - klo:23:54
Mitä letkulämppäriä Calixilla on CAXA:n kun en suositustaulukosta löytänyt kuin säteilijän?

No mä en oo tota katsonut ite taulukosta vaan kysyin Calixin Tonyltä (joku tekniikkapuolen vastaava) ja se muistaakseni sano, että pitäis löytyä. Ehkä se muisti väärin. Meillä kun laitetaan duunissa asiakkaille vaan Defaa niin en sen tarkemmin tutkinut.

 
Edesmenneeseen BMY:n ainakin saa..Se on 100% fakta> kun mun ex-kulkineessa oli Calix-letkulämppäri.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 16.12.09 - klo:09:04
Tuollaselle lämpökameralle olis kyl hetkeks käyttöö, jos jostain sellasen sais vuokrattua/lainattua :D

Kallista tuo vuokraaminen. Täällä Lahdessa joku firma vuokraa 145e/vrk. Jossain muistan nähneeni hinnan 600e/vko. Kalliita taitavat olla laitteetkin, mutta silti... varsin kannattavaa liiketoimintaa, verrattuna esim. autonvuokraukseen.

Lainaus käyttäjältä: Reneto - 19.12.09 - klo:08:11

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 16.12.09 - klo:09:04
Tuollaselle lämpökameralle olis kyl hetkeks käyttöö, jos jostain sellasen sais vuokrattua/lainattua :D

Kallista tuo vuokraaminen. Täällä Lahdessa joku firma vuokraa 145e/vrk. Jossain muistan nähneeni hinnan 600e/vko. Kalliita taitavat olla laitteetkin, mutta silti... varsin kannattavaa liiketoimintaa, verrattuna esim. autonvuokraukseen.

Lämpökameran hinta pyörii ~3000â,¬:n nurkilla, siis alkaen :-\

Esilämmittimen (säteilylämmitin) teho on TAAS nolla. Eka kesti 4 lämmityskertaa, tämä toinen n. 15 kertaa. Käyttö: satunnaisesti eli 5-10 kertaa vuodessa. Eli on se hienoa tämä nykylaatu. Skoda kärsii kylmästartista yli -30 asteen pakkasella.  :'(
Edit: Kävin juuri mittaamassa vastuksen.

Lainaus käyttäjältä: skodamig - 19.12.09 - klo:10:28
Esilämmittimen (säteilylämmitin) teho on TAAS nolla. Eka kesti 4 lämmityskertaa, tämä toinen n. 15 kertaa. Käyttö: satunnaisesti eli 5-10 kertaa vuodessa. Eli on se hienoa tämä nykylaatu. Skoda kärsii kylmästartista yli -30 asteen pakkasella.  :'(
Edit: Kävin juuri mittaamassa vastuksen.

Siinähän on 2v takuu. Mutta kannattaisi tutkia mistä moinen johtuu, eräs asentaja kertoi että panssarikaapeli voi hierautua puhki ja vesi valuu johtoa myöten vastuksen sisään...poks.

Panssarikaapelit ehjät, eka kesti sen 1/2 vuotta toinen lähes kaksi vuotta. Täytyy kysyä huollosta, joka tapauksessa välipäivinä menossa 150 tkm huoltoon.
Edit: On se ihme, kun vanhemmassa letkulämmitin toimii tarvittaessa jo 11:ttätoista vuotta. Normisti lähtö kummallakin lämpöisestä tallista, eli käyttö satunnaista.

Vaikkka tässä ketjussa käsitelläänkin erilaisten esilämmitysten toimivuutta, raportoinpa kokemuksen 1.8TSI 118 kW:n lämpiämisestä 9 asteen pakkasyön jälkeen ILMAN esilämmitystä:

1. Lämmityslaitteesta alkoi tulla +20-asteista ilmaa 2 minuutin ajon jälkeen. Ajoin tuon 2 minuuttia DSG:n S-moodilla moottorin lämpenemisen nopeuttamiseksi. Sen jälkeen vaihdoin D-moodille. Pitäisipä tehdä sama testi D-moodilla sen selvittämiseksi, paljonko tuosta 2 km:n huonolla hyötysuhteella ajamisesta (=S-moodi) on hyötyä moottorin lämpiämisen kannalta. Muutama talvi sitten 2.0TDI:llä pykälää liian pienen vaihteen käytön tuoma hyöty moottorin lämpiämisnopeudessa oli n. 15%.

2. 7 km:n kohdalla (ajettu 2 min 60 km/h + 4 min. 80 km/h = 6 min.) ilmastointilaitteesta tuleva ilma oli +45-asteista ja moottoriöljyn lämpötilanäyttö oli +50:ssä. Tällöin jäähdytysnesteen lämpötilan mittari näytti jo +90 - todellisuudessa jäähdytysnesteen lämpötila oli ehkä +75.

3. 15 km:n kohdalla (ajettu n. 12 min.) ilmastointilaitteesta tuleva ilma oli +60-asteista ja moottoriöljy +80-asteista.

4. 25 km:n kohdalla moottoriöljy oli +90-asteista.

Olen ihan tyytyväinen tuon 1.8TSI-moottorin lämpiämisnopeuteen. Toki suosittelen esilämmityksen käyttöä silloin, kun se on mahdollista - tärkeimpänä perusteena päästöjen pienentäminen.

Käynnistin mokkelon ensimmäistä kertaa ilman esilämmitystä   ;)
Pakkasta oli tosin vain -18.

Tuli kyl peltovolvo mieleen siitä kolkotuksesta ekan 10 sekunnin aikana hehh..
Ja sitten välittömästi liikkeelle.

Lämmintä rupes tuleen parin minuutin ajon jälkeen. Kiitos ptc:n
Lämpömittari rupesi näyttämään 55 astetta 10 minuutin (40kmh) ajelun jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 17.12.09 - klo:21:00
Säteilylämppäri tosiaan on vain lämpövastus yksinkertaisimmillaan. Jos se ei ota virtaa vastaan, niin se on rikki - tai jokin liitin on vialla. Kannattaa nekin tarkistaa. Yleismittarillakin tuon voi tarkistaa. En kyllä tiedä, minkälainen vastusarvo pitäisi ehjässä olla. Mutta rikkinäinen näyttänee nollaa.

Keskimäärin säteilylämppärin vastus on noin 90-140 ohmia ja rikkinäisen vastus on yleensä ääretön ei siis nolla.

Jos toi säteilijä on noinkin herkkä rikkoontumaan niin täytyykin seuraavan kerran verstaalla
tutkia että on varmasti kunnossa. Voisihan mosan lämpötilaa ihmetellä joku aamu myös infrapunalla
joka on niinkin kaukana kuin ovitaskussa..

OT
Jos asunnoissanne sattuu olemaan lattialämmitys ja pääsette leikkimään lämpökameralla
niin näyttää aika kivalta. Samoin kylmistä raajoista eli heikosta ääreisverenkierrosta kärsivän
ulokkeet erottuu helposti. T:nimim. paremman puoliskonsa kuvannut.

LainaaKäynnistin mokkelon ensimmäistä kertaa ilman esilämmitystä
Pakkasta oli tosin vain -18.

Nyt on maailmankirjat sekaisin, mitä ihmettä mahtoi tapahtua tai millainen PAKKO toi oli tehdä??

En olisi susta Tos® ikään uskonut, että tuon menet tekemään ::)

Lainaus käyttäjältä: SciroSJK - 02.01.10 - klo:17:09
Nyt on maailmankirjat sekaisin, mitä ihmettä mahtoi tapahtua tai millainen PAKKO toi oli tehdä??

En olisi susta Tos® ikään uskonut, että tuon menet tekemään ::)

En siltikään antanut käydä kuin 15 sekuntia paikallaan ja liikkeelle.

Nooh, kyllä terve auto tuon kestää!

Kuinkahan lie sitten sun mielenterveys, kun tuon jouduit tekemään ;D
Niin oot ollu sitä vastaan...

Pitäähän sitä kerran kokeilla minkälaisen valituksen se päästää.

Veikkaan että aikamoinen kalkatus pääsi  :D

Tuskin kuitenkaan verrattavissa "ruotsalaiseen laatuautoosi"??
Siinä kalkatuksessa on näet munaa! Verrattavis -70 lukulaiseen Scania Vabikseen  ;D

Heh... Sjoen Rintsin pihassa lojuu samanlainen "laatuauto" ku sulla, en tiedä onko diesel vai bensa...
Jos oikein muistan rekkari oli VRJ = 1987 vuosimallinen... en vaivautunu autosta ulos näillä pakkasilla kyyläämään lähempää!!
Tulenee ens viikolla varmaan eurolla.fi-sivustolle myyntiin!

joulupäivänä tuli Jetta lyötyä tulille ilman lämmitystä. Pakkasta oli -27C  ;D

Heh.... joskus käynnistäny Rellu Twingon ladosta kevyehköllä -40 pakkasella :D

Ja lähti ihan kuin palmun alta käyntiin....
Eikä tosiaankaan ollut lämmittimessä, auto oli vanhas heinälados, johon ei tule virtaa lainkaan!
Olikohan autos edes moottorinlämmitintä??

1998 oli vuosi, eka ja toistaiseksi viimeinen kerta, kun on -40 pakkasta nähty!

Mittasin äsken lämpenemistä.
Pari tuntia oli esilämmitys ja pakkasta -7.
http://tos.pp.fi/images/golf/temp.gif (http://tos.pp.fi/images/golf/temp.gif)

Öljyjen lämmöt tippuu mystisesti minuutin jälkeen.
Vissiin jäähtyvät kun rupee kiertään.

Kauhee työ saada ekseli tottelemaan.

Terve! Enpä viitsinyt uutta ketjua laittaa laittaa niin sopinee kai tänne.. Autossani on säteilylämmitin joka mielestäni toimii ihan kohtalaisen mukavasti pienemmillä pakkasilla ja auto lämpenee selvästi nopeammin mutta kysymykseni kuuluu että voiko se lämittää niin voimakkaasti että auton hehkutusaika on aina vain 1-2 sekunttia lämmitintä käytettäessä kovillakin pakkasilla? Voiko lämmitin sekoittaa tai lämmittää lämpötila-anturia? En ole ilman esilämmitystä käynnistänyt pakkasilla joten en tiedä kuinka kauan hehkuttaa ilman, mutta syksyllä ainakin hehkutti selvästi pitempään ilman lämmitystä. Miten muilla joilla säteilylämmitin?
Auto on Golf VI tdi, 19tkm.

Hehkut käsittääkseni käy päällä jo ovea avatessa - ja koska kyseessä on pikahehkut on ihme; että edes sen merkkivalon kerkiää näkemään mittaristossa

Topicin alkuperäiseen aiheeseen lievästi liittyen...Kypsyin vm 2002 TDI Passatin viileyteen ja lähdin testerin kanssa lenkille.

Ajonopeutta mittarin mukaan 100 km/h, pakkasta -22 C, Climan pyyntö +18 C ja lähtö lämpimästä tallista. Näillä eväillä jäähdytysnesteen LTA asettui tasolle 75,5 C (keula pahvitettu). Noh sitten pistin syylärin yläletkun tukkoon letkupuristimella, jotta selviäsi josko vuosi sitten vaihtamani Motonetin termari olisi jo kypsynyt työilmapiiriin. Eipä ollut vaan LTA jökötti samassa kuin ennenkin.

Autossa on automaattilaatikko ja noissa malleissa ei ole mitään sähköistä lisälämmitintä. Sen sijaan on pakokaasunkierrätykselle jäähdytin, joka käyttää jäähdytysnestettä ja on sijoitettu nestekiertoon juuri ennen lämmityslaitetta. Olen kytkenyt EGR:n pois jo vuosia sitten, mutta halutti kokeilla minkä verran tuo EGR-jäähdytin vaikuttaisi asiaan. Alipaineletku vaan takaisin toimielimeen kiinni ja ajoon. Samoilla arvoilla ajaen kuin ed. kerroillakin jäähdytysnesteen LTA nousi arvoon 83,5 C ja kabiinissa oli selvästi aikaisempaa lämpimämpää.

Olin ollut siinä uskossa, ettei vanha ja nokeentunut EGR-cooler (vastavirtaan toimiva lämmönsiirrin, jossa sisäputkessa pakokaasu ja ulkovaipassa j-neste) pysty kummoisia lämpöjä siirtämään, mutta kovasti väärässä olin. Täytynee vastedes kytkeä EGR talveksi toimintaan...

En tiedä onko tämä oikea Topic, mutta lämmitykseen liittyvää asiaa..

Niin moni haukkuu kuinka 1.4TSI:t on kylmiä pakkasella ja lämpiää hitaasti (samaa mieltä itsekin), niin ihmettelen sitä miksi sitten suurin osa joilla on 1.8TSI on sitä mieltä, että se on todella lämmin auto ja lämpiää nopeasti. Esim. Octavia 1.4TSI:ssä ja Octavia 1.8TSI:ssä lämppärin kenno on samaa kokoa ja samalla varaosanrolla. Myös puhallin on saman valmistajan ja samalla nrolla. Minä kun en mistään mitään tajua, niin tuo suurempi kuutiotilavuusko on se ainoa syy siihen, että sama auto 1.8TSI:llä on lämpimämpi?

Tosin tuossa 1.4TSI:ssä on Calix:n tuotevastaavien mukaan tehokkaampi, kaikinpuolin järeämpi ja monimutkisempi jäähdytysjärjestelmä kuulemma sen takia, että sillä tehokkaalla jäähdyksellä estetään ettei ala keittäämään. Ilmeisesti nuo pienemmät TSI:t on rakenteensa vuoksi herkempiä sille ilmiölle ja siksi niihen jäähdytysjärjestelmästä on pitänyt rakentaa monimutkaisempi ja järeämpi. Kone jäähtyy paljon enempi kuin 1.8TSI. Tämä tehokkaampi jäähdytys ja moottorin jäähdyttäminen voi olla kait myös syy siihen lämpiättömyyteen?

Ainakin se pikku TSI:n jäähdytysjärjestelmä on niin paljon monimutkaisempi ja kuulemma moottoritila niin ahdas ja täynnä putkiviritelmiä, että tämän vuoksi Calixilla ja varsinkaan Defalla ei ole tarjolla tuohon ns. letkulämppäriä ja Calixilla joihin 1.4TSI:n on mutta kuulemma tuon vesitilan ahtauden ja monimutkaisuuden takia sen on ehdottomasti  toteutettava pumpun kanssa. Muuten ei tule toimimaan kunnolla tai jopa ollenkaan ja vikakoodeja pukkaa jatkuvalla syötöllä.

^ Niinhän se on, että jos jokin moottori kuluttaa vähän polttoainetta, se myös tuottaa vähän hukkalämpöä, jolla matkustamoa voisi lämmittää. On ymmärrettävää, että lämmityksen kustannuksellakin polttoaineenkulutus yritetään saada mahdollisimman alas.

TDI-moottorin kulutus on pieni, joten on luonnollista, että lämmityslaitteen yhteyteen on asennettu lisälämmitin (PTC), jolla lämmitysilmaa voidaan lämmittää silloin, kun hukkalämpöä on liian vähän.

TSI-mottorien kulutus on saatu niin pieneksi, että tuntuisi perustellulta, että myös niiden yhteyteen lämmityslaitteeseen lisättäisiin PTC-lisälämmityselementti. Vaikea keksiä syytä, miksi VAG ei ole näin tehnyt.

En ole nähnyt vertailua 1.4 ja 1.8 TSI-moottoreiden lämpiämisestä. Itselläni on käytössä lämmin autotalli enkä ole siksi kaivannut 1.8 TSI:hin nykyistä tehokkaampaa lämmityslaitetta.

Ei 1,4 TSI90 DSG:llä ole lämpeneminen ongelma. Laitat S-asennon päälle. PA-kulutus nousee 7 litrasta 10...11 litraan, niin kyllä siitä ohjaamookin jotain saadaan tulemaan.
Halvin lämmityslaitehan tämä DSG on!

^ Juuri noin teen itsekin, jos auto on seissyt pakkasessa yön yli - mikä tapahtuu noin kerran kuussa. Siis ajelen ensimmäiset pari kilometriä DSG:n S-asennolla, jolloin moottori toimii huonolla hyötysuhteella ja tuottaa erityisen runsaasti hukkalämpöä - myös matkustamon lämmittämiseen.  Ei tietenkään ole kovin fiksua käyttää moottoria huonolla hyötysuhteella, mutta polttoaineen kulutuksen kasvusta on peräisin myös PTC-lämmittimestä tai webastosta saatu lisälämpö.

Tiedetään ja olen ajanut S:llä kovilla pakkasilla, mutta ei se sillä lämpene juurikaan nopeammin taajama-ajossa. Aikaa se ottaa silläkin. Lämmöt myös tippuu heti kun vähänkään on enempi pysähdyksiä. Maantieajossahan tuo kosla lämpiää erittäin nopsaan ja jos lähden kotoa suoraan maantielle lasettamaan, niin en käytä hetkeäkään S:ää kun ei ole tarvetta. Kaupungissa auto ei meinaa lämmitä (ei edes S:llä kovin äkkiä) ja lämmöt tippuu hetkessä jos joutuu pysähtelemään valoihin yms. Silloin kun olen käyttänyt Eberiä niin auto on ollut mukavan lämmin niin moottorin kuin sisätilojenkin puolesta ja matkanteko on ollut mielekästä heti startista lähtien. Säteilylämmittimellä lämmitys on yhtä tyhjän kanssa vaikka on sisäpuhallinkin. Se on tyystin turha vehje koko säteilylämmitin. Mulla tulee tosi paljon lyhyitä ajoja ja paljon startteja, siksi en ole tuota Eberiä hennonnut paljoa käyttää kun pelkään akun tyhjenevän. Jos tätä autoa tulee pidettyä vielä ensitalvella ja silloinkin on tämmöisiä pakkasia on se akkulaturi must-hankinta. Niin paljon mukavampi ja hyödyllisempi se Eberi on kuin säteilylämppäri.

Kaikki vaan kehuu, että samat autot 1.8TSI:nä on niin pahuksen paljon lämpimämpiä kuin 1.4TSI:llä. Tai sitten vaan puhuvat lämpimikseen :) Eli siis esim. Superb2, Octavia 2 FL, Passat sekä Golf VI (juhlamalli) ovat lämpimämpiä 1.8:na kuin 1.4:na. Ainakin niitä joita olen itse jututtanut niin eivät aikaan myönnä esim. Octaviaa 1.8TSI:llä ollenkaan kylmäksi, mutta ne joilla on sama Ocu 1.4TSI.nä niin valittavat että voivoi kun on kylmää kyyti. Itse en osaa tuohon ottaa kantaa kun en ole ajanut 1.8TSI:tä talvella.

Kun katsoo tätä letkuhässäkkää niin paitsi että tulee mieleen Citroen bx:n jousituksen letkusto ei enää ihmettele miksei jäähdytysneste pysy lämpimänä.


[ylläpito on poistanut liitteen]

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 07.02.10 - klo:21:42
Kun katsoo tätä letkuhässäkkää niin paitsi että tulee mieleen Citroen bx:n jousituksen letkusto ei enää ihmettele miksei jäähdytysneste pysy lämpimänä.

Olishan noiden selitykset paikallaan ;)

Toimiiko PTC-vastus aina moottorin ollessa kylmä, siis kun lämmöt on alle 70-75 astetta? Eli onko PTC-vastuksen toiminta riippuvainen ulkolämpötilasta?

^ PTC-vastus toimii, jos moottorin lämpötila on alle tuon 70-75 asteen riippumatta ulkolämpötilasta. Vastuksen teho pienenee sitä mukaa, kun moottori lämpenee - tuo PTC-lyhennehän tulee jostakin sellaisista sanoista kuin Positive Thermal Coefficient.

Eikös tuo PTC ole ilmakanavassa lämmittämässä sisään puhallettavaa ilmaa? Vai onko Vaginoihinkin tullut veden lämmittäjä? Veikkaan, ettei esim. +20 'C kelillä ala lämmittämään tulevaa sisäilmaa, kun autossa on sisällä muutenkin lämmin, vaikka koneen lämmöt olisivatkin vain tuon +20 'C. Pakkasella toki on päällä tuonne koneen n. 70 'C lämpöihin asti.

Omasta ainakin vag-comilla näkee, että jotku vedenlämmittimet on..
Ja edellisessä 1.9:ssä ne oli oikeen näkyvillä.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 28.04.10 - klo:16:37
^ PTC-vastus toimii, jos moottorin lämpötila on alle tuon 70-75 asteen riippumatta ulkolämpötilasta. Vastuksen teho pienenee sitä mukaa, kun moottori lämpenee - tuo PTC-lyhennehän tulee jostakin sellaisista sanoista kuin Positive Thermal Coefficient.

Kiitos. Vielä kun saisi jostain tiedon PTC:n resistanssista suhteessa lämpötilaan. Tuskin resistanssi on lineaarinen lämpätilan funktiona vaan muutos on (anti)logaritminen jollakin lämpötilavälillä. Tieto vaan kiinnostaisi, muutenhan tuolla ei ole merkitystä.

Elsasta voisi katsoa jos tietäisi jonkun moottorikoodin missä nämä ovat? Itse en ole nähnyt yhdessäkään. Ja vedenlämmittimestähän nyt puhutte?
Ilmanlämmityselementistä:
Test conditions
l   Intake temperature less than 19° C
l   Coolant temperature less than 80° C
l   Passenger compartment temperature about 20° C
l   Battery voltage greater than 11 V
l   Alternator load not greater than 50% (terminal DF)
l   Engine speed greater than 450 rpm
l   Turn rotary knob for interior temperature to end position for maximum temperature.
       

Mihin tuo PTC-vastus (tai vastukset) on vesitilassa sijoitettu? Olisiko lähelle lämmityslaitteen kennoa, jolloin sähköllä lämmitetty vesi menisi ensin lämmityslaitteen kennoon ja vasta paluukierrossa moottoriin. Mietin vaan, että on PTC:n ensisijainen tarkoitus lämmittää sisätiloja vai moottoria.

Minä olen kyllä edelleen vahvasti sitä mieltä, että tuo PTC on ilmakanavassa oleva elementti. Ohjeet asennukseen (http://www.golfmkv.com/forums/showthread.php?t=113468), jossa ensimmäinen kuva kyseisestä elementistä.

Eikös nuo tsiihin listaamat ehdotkin ole juuri ilmanlämmityselementille, kun muita (lue: vedenlämmityslementille) ei ole löytynyt.

Ensisijainen tarkoitus on nimenomaan lämmittää sisätiloja ja taitaa olla lähtöisin dieseleiden heikosta sisälämpiämisestä. Bensavehkeissähän näitä ei ainakaan ennen ole edes ollut asennettuna.

Lainaus käyttäjältä: TKU - 05.05.10 - klo:14:11
Minä olen kyllä edelleen vahvasti sitä mieltä, että tuo PTC on ilmakanavassa oleva elementti. Ohjeet asennukseen (http://www.golfmkv.com/forums/showthread.php?t=113468), jossa ensimmäinen kuva kyseisestä elementistä.

Eikös nuo tsiihin listaamat ehdotkin ole juuri ilmanlämmityselementille, kun muita (lue: vedenlämmityslementille) ei ole löytynyt.

Ensisijainen tarkoitus on nimenomaan lämmittää sisätiloja ja taitaa olla lähtöisin dieseleiden heikosta sisälämpiämisestä. Bensavehkeissähän näitä ei ainakaan ennen ole edes ollut asennettuna.

En tiedä onko PTC:t ilmakanavassa vai vesitilassa, ainoastaan automyyjä kertoi PTC-vastuksen olevan nykyään vesitilassa. Tämä myyjän kertomus siis koski vain kohdettani Audi A5 2.0TDI:ta, muissa Audeissa ja Volkkareissa sekä Skodissa voi olla muu ratkaisu.

LainaaEn tiedä onko PTC:t ilmakanavassa vai vesitilassa

Muistelen, että molempia ratkaisuja on käytetty.

Lainaus käyttäjältä: TKU - 05.05.10 - klo:14:11
Ohjeet asennukseen (http://www.golfmkv.com/forums/showthread.php?t=113468)

No tuossahan nuo ohjeet olisi PTC-elementin asennuksesta bensavitoskoppaseen golffiin. Eiköhän foorumilta löydy joku pätevä tähänkin hommaan (en tosin itse)?

Olisi varmaan moni TSI-autoilija valmis asennuttamaan PTC-elementin, jos sillä sisälämpötila nousisi nopeammin talvipakkasilla huolimatta lievästä bensankulutuksen noususta. Talvi tulee taas...

Niin tulee, tuo homma ei todellakaan näyttänyt kovin vaikealta. Harkintaan!

Kyl tuon tehon taas huomasi yks aamu kun lähdettiin kauppaan...
Heti rupes puskeen kuumaa, vaikka aurinko lämmitti.

Pakko oli kääntää climatic täysin kylmälle.

"Moottorin esilämmitys kannattaa aina, kun ulkoilman lämpötila laskee alle viiden asteen. Lämmitys vähentää päästöjä ja moottorin kulumista.", kirjoitettiin tänään Hesarin Autopalstalla sivulla D1. Artikkelissa vertailtiin sähkölämmittimien (lohkolämmitin ja säteilylämmitin) ja polttoainekäyttöisten lämmittimien (Ebersprächer ja Webasto) hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Mielestäni hyvin laadittu juttu!

Lainaus käyttäjältä: Wattis - 05.05.10 - klo:14:27
En tiedä onko PTC:t ilmakanavassa vai vesitilassa, ainoastaan automyyjä kertoi PTC-vastuksen olevan nykyään vesitilassa. Tämä myyjän kertomus siis koski vain kohdettani Audi A5 2.0TDI:ta, muissa Audeissa ja Volkkareissa sekä Skodissa voi olla muu ratkaisu.

PTC sijoituspaikka näköjään vaihtelee.. esim. Vanhassa Skoda octaviassa vesitilassa ja uudemmissa lämmitin ilmakanavassa (lähde google jne...). Ja esim Skoda Yeti varusteluettelosta.. "PTC-sähkölämmityskenno lämminilmakanavassa, jos autossa dieselmoottori".

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 16.10.10 - klo:20:53
Ja esim Skoda Yeti varusteluettelosta.. "PTC-sähkölämmityskenno lämminilmakanavassa, jos autossa dieselmoottori".

Tuokin saisi kuulua kaikkiin pohjoiseen tuotaviin malleihin, saisi nämä bensakoneisetkin pakastimet lämpimäksi ::)

Uusimpien bensiinimoottoreiden hyötysuhde on parantunut niin paljon, että hukkalämpöä matkustamon lämmittämiseen ei ole tarjolla tarpeeksi nopeasti kylmäkäynnistyksen jälkeen. Niinpä myös uusiin bensiinimoottorisiin autoihin olisi perusteltua asentaa PTC-lisälämmitin ilmastointikanavaan.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 16.10.10 - klo:20:29
" Hesarin Autopalstalla sivulla D1. Artikkelissa vertailtiin sähkölämmittimien (lohkolämmitin ja säteilylämmitin) ja polttoainekäyttöisten lämmittimien (Ebersprächer ja Webasto) hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Mielestäni hyvin laadittu juttu!

Pystyisitkö linkittämään tuon artikkelin? Itse en löytänyt sitä,aihe kiinnostaa!

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 16.10.10 - klo:21:10
Uusimpien bensiinimoottoreiden hyötysuhde on parantunut niin paljon, että hukkalämpöä matkustamon lämmittämiseen ei ole tarjolla tarpeeksi nopeasti kylmäkäynnistyksen jälkeen. Niinpä myös uusiin bensiinimoottorisiin autoihin olisi perusteltua asentaa PTC-lisälämmitin ilmastointikanavaan.

Ei vaan uusimpien VAGinoiden lämmitylaitteen suunnittelu on suoraan hanurista, joten näihin tarvittaisiin PTC-lämmitin kaveriksi jottei tarvi palella.

Lainaus käyttäjältä: Karvis - 16.10.10 - klo:21:13
Ei vaan uusimpien VAGinoiden lämmitylaitteen suunnittelu on suoraan hanurista, joten näihin tarvittaisiin PTC-lämmitin kaveriksi jottei tarvi palella.

Mikä siinä suunnittelussa sitten on pieleen mennyt?

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 16.10.10 - klo:23:52
Mikä siinä suunnittelussa sitten on pieleen mennyt?

No ei tuolta tuutista kovi mahdotonta lämpöaaltoa pukkaa ::)

Ainut virhe tossa on puuttuva PTC vastus. Diiselissä lämpöä riittää vaikka kone ei lämpee.

No ei varmaan kun ei jäähdytysneste lämpene...vai eikö edes silloin kun moottorin lämpö on oikeasti 90 astetta?

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 16.10.10 - klo:23:58
No ei varmaan kun ei jäähdytysneste lämpene...vai eikö edes silloin kun moottorin lämpö on oikeasti 90 astetta?

Kyllähän sinä itsekkin pakastimella ajavan tiedät ettei se neste lämpiä, ja kun saa lämpimäksi niin pysähtyessä jäähtyy hetkessä.

VAGina suunnittelijat vois käydä opintomatkalla Japanissa ::)

Milläs tavalla nesteen huono lämpiäminen johtuu huonosta lämmityslaitteesta? Tuskin lämmitysLAITTEESSA mitään vikaa on. Neste vaan ei lämpeä. PTC vastuksen tarttis.

Karviksen viesteistä saa sellaisen kuvan että huonon lämmityslaitteen takia tarttee ptc vastuksen. Se ei pidä paikkansa mielestäni. PTC vastuksen tarttee hitaan nesteen lämpiämisen takia. Nesteen jäähtyminen paikallaan ei taas ole mikään lämmityslaitteen vika, vaan hyvän ominaissuhteen omaavan koneen ominaisuus. Aivan kuten vkjoki sanoi.

Japseissa ei ole vielä mitään TSi koneita, vaan perinteisiä motteja venttiilinsäätötekniikalla. Lämpeävät aivan erilailla tällaiset.

Lainaus käyttäjältä: tarzi - 17.10.10 - klo:00:05
Milläs tavalla nesteen huono lämpiäminen johtuu huonosta lämmityslaitteesta? Tuskin lämmitysLAITTEESSA mitään vikaa on. Neste vaan ei lämpeä. PTC vastuksen tarttis.

Karviksen viesteistä saa sellaisen kuvan että huonon lämmityslaitteen takia tarttee ptc vastuksen. Se ei pidä paikkansa mielestäni. PTC vastuksen tarttee hitaan nesteen lämpiämisen takia. Nesteen jäähtyminen paikallaan ei taas ole mikään lämmityslaitteen vika, vaan hyvän ominaissuhteen omaavan koneen ominaisuus.

Japseissa ei ole vielä mitään TSi koneita, vaan perinteisiä motteja venttiilinsäätötekniikalla. Lämpeävät aivan erilailla tällaiset.

No johtukoon kylmyys sitten paskasta lämmitylaitteesta tai jäähdytysjärjestelmstä, mutta polttoaineen kulutuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Pienempi ruokanen riisikippo lämpeää huomattavasti nopeammin...ja VAGit oli kylmiä jo ennen mitään TSI-moottoreita.

Lainaus käyttäjältä: tarzi - 17.10.10 - klo:00:05
Milläs tavalla nesteen huono lämpiäminen johtuu huonosta lämmityslaitteesta? Tuskin lämmitysLAITTEESSA mitään vikaa on. Neste vaan ei lämpeä. PTC vastuksen tarttis.

Karviksen viesteistä saa sellaisen kuvan että huonon lämmityslaitteen takia tarttee ptc vastuksen. Se ei pidä paikkansa mielestäni. PTC vastuksen tarttee hitaan nesteen lämpiämisen takia.

Tätä vähän ajoin takaa joo, ei se lämppäri sitä lämpöä tyhjästä tee. Sanotaan että moottorin lämpeämisen suunnittelu ja sen virheen korjaus jälkikäteen (ptc, webasto) on mennyt aivan päin SITÃ,,! Entisen autoni, Lancer, laitoin pakkasaamuna taivasalta käymään itsekseen viideksi minuutiksi jonka jälkeen sulan jään/lumen pyyhkäisy tuulilasilta sulilla sulilla ja töihin mars. En kaivannut kertaakaan puuttuvia persgrillejäkään (saksantuonti).

Ja tosiaan kulutus oli seitsemää litraa siinäkin, teho toki pienempi.

Kulutuksiin en ota kantaa, mutta se on selkeä homma että TSi lämpeää hitaammin. esim äidin 1.4 16v fabia lämpee kyllä tosi nopeesti koska on "perus"motti. Kaikki TSi:t millä oon ajanut tuntuu kyllä aika pirun vähän kuluttavan verraten esim 1.2tsi ja 1.4 16v tai 1.4tsi vrt 1.6i.

Tsiih osui kyllä ihan asian ytimeen tässä hommassa. Eli motin huonoa lämpeämistä ei ole huomioitu. Lämmityslaite itsessään on riittävä, tarviis vaan sen "buustin" eli PTC vastuksen tai tehtaalta asennetun Webaston.

Ennen vanhaan, kun riittävä määrä asiakkaita valitti jostain asiasta uudessa autossa, se korjattiin. -siis Japanissa. Lueskelin kerran vanhoja Mitsun huoltotiedotteita, mm. Galantin lämppärin tehottomuudesta  ;D Tehtaalta tuli muutosohje, en enää muista tarkaan mutta se oli suuritöinen kuitenkin. Asia otettiin vakavasti.
Nykyään, no tiedätte kyllä.

Saahan sen PTC elementin jälkiasennettua.
En nyt äkkiä löytäny sitä sivua missä oli kuvalliset ohjeet.

Ã,,lä turhaan enää laita, se on tässä samassa ketjussa ylempänä  ;)
Kunhan taas kunnon pakkaset tulee, voipi itselläkin sen asennus mielessä...

Tässä ketjussa näemmä on puhuttu jo aiemmin säteilylämmittimen vastuksen mittauksesta jne, niin luultavasti tämä kysymys käy tänne:
Mahtaako sisätilanlämmittimen pistokkeelle olevan erillistä sulaketta VAG-asennuksissa (Defan säteilylämmitin)?

Ongelma on nyt sellainen, että säteilylämmitin tuntuisi kyllä toimivan, mutta sisätilanlämmitin (Defa Termina 1200S) ei, joka kuitenkin toimii, jos ottaa tolpasta sähköt. Pelkän säteilylämmittimen resistanssi on ok (137 ohmia), mutta sisätilanlämmittimen kanssa resistanssi ei kasva yhtään. Olettaisin, että nämä ovat samaa piiriä (?) -> vastuksen tulisi kasvaa, kun piiriin lisätään uusi laite. Virtaa kuitenkin näyttäisi tulevan sisäpistokkeeseen (testattu Fluke VoltAlert:lla). Mikähän mahtaisi tämän aiheuttaa, huono piuha/mahd. sulake/kuun asento/ muu? Edellisenä talvena kuitenkin kaikki toimi.

Autona Skoda Octavia 2001.

Kiitokset vastauksista jo näin etukäteen. :)

Onpas aika pulmallisen oloinen tilanne. Sulakettahan tuossa Defan systeemissä ei ole erikseen. Sulake on virtaa syöttävässä ulkopistorasiassa (lämpötolpassa tai sähkötaulussa).

Kun jännitettäkin tulee, täytyy vian mielestäni olla huonossa / hapettuneessa liittimessä joko siinä sisäpistorasiassa itsessään tai Defan haaroituskappaleessa / liitäntäjohdon pistokkeessa, joka konehuoneen puolella haaroittaa johdot säteilylämmittimelle ja sisäpistorasialle. Nuo kannattaa avata ja puhdistaa kontaktipinnat kunnolla.

Huono kontakti voi antaa jännitenäytön kuormittamattomana, mutta virtaa ei enää menekään tarpeeksi läpi huonon liitännän.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 07.11.10 - klo:15:19
Onpas aika pulmallisen oloinen tilanne. Sulakettahan tuossa Defan systeemissä ei ole erikseen. Sulake on virtaa syöttävässä ulkopistorasiassa (lämpötolpassa tai sähkötaulussa).

Kun jännitettäkin tulee, täytyy vian mielestäni olla huonossa / hapettuneessa liittimessä joko siinä sisäpistorasiassa itsessään tai Defan haaroituskappaleessa / liitäntäjohdon pistokkeessa, joka konehuoneen puolella haaroittaa johdot säteilylämmittimelle ja sisäpistorasialle. Nuo kannattaa avata ja puhdistaa kontaktipinnat kunnolla.

Huono kontakti voi antaa jännitenäytön kuormittamattomana, mutta virtaa ei enää menekään tarpeeksi läpi huonon liitännän.

Kiitokset, pitääpä aukaista ja tarkastaa tuo sisäpistoke, lisäksi arpoa haaroituskappaleen sijainti. Mahtaakohan haaroittimeen päästä käsiksi yläpuolelta. Sitä jo ehti toivoa, että ongelma ratkeaisi yhden sulakkeen vaihdolla :).

 Pelkän säteilylämmittimen resistanssi on ok (137 ohmia), mutta sisätilanlämmittimen kanssa resistanssi ei kasva yhtään. Olettaisin, että nämä ovat samaa piiriä (?) -> vastuksen tulisi kasvaa, kun piiriin lisätään uusi laite.


[/quote]
Sisätilalämmitin tulee säteilylämmittimen rinnalle, eli vastus pienenee.

Täältäkin ääni hapettuneille kontaktipinnoille. Joskus hapettuneet kontaktit kuumenee voimakkaasti, joten ilmeinen tulipalovaara!

Lainaus käyttäjältä: JLSKD - 07.11.10 - klo:15:11
Olettaisin, että nämä ovat samaa piiriä (?) -> vastuksen tulisi kasvaa, kun piiriin lisätään uusi laite.

Silläkin uhalla, että nolaan itseni, niin eikös tässä tapauksessa vastuksen pitäisi pienentyä ?

Edit : OK, qwe ehtikin 'nolata' itsensä aikaisemmin oikein perustelujen kanssa.

Lainaus käyttäjältä: qwe - 07.11.10 - klo:15:51
Sisätilalämmitin tulee säteilylämmittimen rinnalle, eli vastus pienenee.

Täältäkin ääni hapettuneille kontaktipinnoille. Joskus hapettuneet kontaktit kuumenee voimakkaasti, joten ilmeinen tulipalovaara!

Aivan, niin, sunnuntai ja pää jäässä, rinnankytkentä siellä tottakai on, eikä sarjaan.

Lainaus käyttäjältä: vincent - 07.11.10 - klo:15:54
Silläkin uhalla, että nolaan itseni, niin eikös tässä tapauksessa vastuksen pitäisi pienentyä ?

Edit : OK, qwe ehtikin 'nolata' itsensä aikaisemmin oikein perustelujen kanssa.

Jep, juuri näin. Sanotaan nyt selvennykseksi, että vastus ei muuttunut kun sisätilanlämppärin kytki pistokkeeseen.

Nyt olen muutamana aamuna ennen kuin moottorin käynnistänyt katsonut climatronicin huoltovalikosta jäähdytysnesteen lämpötiloja yön yli lämmityksen jälkeen. Ulkolämpötila 2-7C nesteen lämpötila noin 24-27 astetta climatronickin mukaan. Tietääkseni itsellä on Defan säteilylämppäri tai sellaisen ainakin ruksasin tilatessa. Saas nähdä kun kunnon pakkaset tulee miten lämpiää.

Haaroitin on moottoritilassa yleensä varsin helposti käsillä ja löytyy tietty kaapelia seuraamalla. Sitten vaan raaputtaen liitinpintoja puhtaaksi. Pienen määrän CRC:tä tai vastaavaa olen itse uskaltautunut liittimeen suihkauttamaan - ja kuivannut kaikki pois operaation jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 07.11.10 - klo:16:15
Haaroitin on moottoritilassa yleensä varsin helposti käsillä ja löytyy tietty kaapelia seuraamalla. Sitten vaan raaputtaen liitinpintoja puhtaaksi. Pienen määrän CRC:tä tai vastaavaa olen itse uskaltautunut liittimeen suihkauttamaan - ja kuivannut kaikki pois operaation jälkeen.

Liittimet vielä huolellisesti kiinni,ovat yleensä aika tiukkoja.Saattaa helposti jäädä löysälle huolimattomalta.

Ja defan liittimen o-renkaaseen tippa öljyä. Jos liitos on niin huono, ettei sisätilanlämppäri toimi ollenkaan oletan että puukolla raapiminen on jo myöhäistä->uutta kaapelia. Ei kannata nuukailla tässä, koko liitin saattaa sulaa.

Kiitokset kaikille. Ei tuossa tuntunut muuta olevan, kuin liitin hieman irronnut haarottimesta (kiitokset vinkistä, että mistä tämä löytyy, luulin, että on normaaliin tapaan piilotettu jonnekkin alas). Mitään sulamista tai hapettumista ei piuhassa tai liittimissä näkynyt. Pitää vielä tarkistaa paremmassa valossa tuo hapettumisaste, mutta nyt sisätilanlämppärikin taas toimii ja virtaa tulee.

Voi kun defassakin olisi calixin kaltaiset liitoslukitukset, eivät ikinä aukeaisi itsekseen. defassa valitettavan yleistä...

Laitetaan tännekkin:

Eilen mittailin PTC vastusta omasta...

Tyhjäkäynnillä teho oli joku 600w ja sit ajossa se nous 800-900w.
Econilla tietty napsahti pois päältä.
Virrankulutus oli ~65A

Tämä http://golfmkv.com/forums/showthread.php?t=113468&highlight=auxiliary+heater (http://golfmkv.com/forums/showthread.php?t=113468&highlight=auxiliary+heater) tuli vastaan, en muista törmänneeni täällä samaan aiheeseen, mutta mikäli keskustelua on käyty jossain, niin voi poistaa.
Mutta kysymys kuuluukin: voikohan samanlaisen asentaa 1.4TSI kutos golffiin?

Tjaa-a, mahtaako kellään olla kokemusta?
Tuo on muuten linkitetty tämän saman ketjun sivulla 3 TKU:n toimesta...vai luitko niin kauas taaksepäin ;)

Tuon ohjeenhan mukaan asennus sekä kytkentä ovat ihan lastenleikkiä. Tutkailin Elsasta hiukan kytkentäkaavioita ja siellä oli kuin olikin eroa, kun auto on uudempi kuin -08 (variantissa siis,viisiovisessa jo -06). Eli uudemmassa elementin tehonsäädössä käytetään releitä ja kytkentä monimutkaisempi, vanhemmassa riittää tuo +, - ja väyläohjaus. Voi plääh.

Onko tietoa miten tuon PTC-vastuksen voisi laittaa pois päältä esim testimielessä? Ennen sen sai pois Econ napilla, mutta mun Golfissa ei ole Econ nappia. Mistä löytyis PTC-vastuksen sulake?

Lainaus käyttäjältä: bm - 09.12.10 - klo:09:22
Onko tietoa miten tuon PTC-vastuksen voisi laittaa pois päältä esim testimielessä? Ennen sen sai pois Econ napilla, mutta mun Golfissa ei ole Econ nappia. Mistä löytyis PTC-vastuksen sulake?

Se on joku moottoritilan isoista sulakkeista, ehkä 100A

Mikä olisi niinkun polttoaineenkulutuksen kannalta järkevin tapa käyttää noita eri lämmittimiä(eberiä,ptc vastusta).Kun laitan eberin 20-30min päälle ja välillä ajo paikasta a paikkaan b ei ole kuin 3km suuntaansa.Niin tuota ptc vastustahan ei kannata pistää oikeastaan päälle lainkaan vai mitä mieltä?

Toinen kysymys mikä on tässä askarrattunut nimittäin se että jos eberi menee pakosti päälle kun lämpötila on alle 5 astetta  niin onko siellä sitten kaksi lämmitintä:eberi,ptc vastus samanaikaan lämmittämässä?

tuo eberin kulutus ei ilmeisesti näy tossa ajotietokoneen keskikulutuksessa mukana?

Voi olla tyhmiä kysymyksiä,kun on vähän semmoista opettelua tämä kun edellisessä autossa(bora tdi) ei ollut mitään ptc vastuksia eikä eberiä varsinkaan.Rupesin miettimään tämmösiä kun täytyi mennä tankille 750km kohdalla kun oltiin jo melkein punaisella alueella,vanhalla kun pääsi yli 900kilsaa talvellakin,että kuinka paljon nämä lämmittimet oikein syövät ainetta.

tosta ptc-vastuksesta sen verran et eikös sen pitäs olla uudemmissa diesel volkkareissa vakiona,vai oonko ihan väärässä? itellä -09 mallin 2.0 tdi cc ja tuntuu et kestää tosi kauan ennenku alkaa puhaltaan lämmintä sisätiloihin..eikö tuo ptc pitäs alkaa lämmittään heti ku auton käynnistää? oma pirssi tuotu saksasta eli liekkö siinä sen takia koko ptc-vastusta..? webaston tai eberin asennuttaminen käyny mieles mut reilu kaks tonnia aika iso raha.. ennen vanhaan autot sentään lämpes..! :)

Lainaus käyttäjältä: jussiv1 - 24.12.10 - klo:13:50
kuinka paljon nämä lämmittimet oikein syövät ainetta.

Eberi syö ~0.6 litraa tunnissa, vaikuttaa tuollaisessa pätkäajossa äkkiä monta litraa kulutukseen.

Lainaus käyttäjältä: pekja - 24.12.10 - klo:14:35
oma pirssi tuotu saksasta eli liekkö siinä sen takia koko ptc-vastusta..?

En nyt ole aivan varma asiasta, mutta mielestäni noissa saksan tuliaisissa ei ole PTC-elementtiä.

Lainaus käyttäjältä: pekja - 24.12.10 - klo:14:35
webaston tai eberin asennuttaminen käyny mieles mut reilu kaks tonnia aika iso raha.. ennen vanhaan autot sentään lämpes..! :)

Saa sen reilusti halvemmallakin,tataa olla merkkiliikkeen tarjous?Kannattaa pyytää tarjouksia useammasta paikasta.
Varustetaso vaikuttaa hintaan,omani 5,2Kw webasto ohjelmoitavalla kakella (T100) maksoi 1750â,¬ valtuutetussa likkeessä. Kellolla olisi ollut n.1400â,¬.    

Joo,kyllähän tämä fakta on tiedossa,että kaikkeista epätaloudellisinta ajoa dieselillä on tuo pätkäajo.Yllätyin vain että aika paljon näyttää todellisuudessa sitä polttoainetta vievän.Tässä yks päivä piti mennä kilometrin päässä käymään,mutta heitinkin 30km lenkin että moottori lämpeää.

Taitaa tostakin tuon ajonaikaisen eberin saada jotenkin pois käytöstä,mutten siitä tiedä enempää.eberi on tässä varustettu minikellolla.

Nyt olen ajanut vallan ilmastointi econ asennossa.Saa nähdä sitten että päästäänkö pidemmälle näin.

Lainaus käyttäjältä: JLSKD - 07.11.10 - klo:16:11
Aivan, niin, sunnuntai ja pää jäässä, rinnankytkentä siellä tottakai on, eikä sarjaan.

Jep, juuri näin. Sanotaan nyt selvennykseksi, että vastus ei muuttunut kun sisätilanlämppärin kytki pistokkeeseen.

Excuse moi? Siis häh? Eikös se kytkentä ole kuitenkin jotakuinkin tämmöinen ?

Kysytään siis uudestaan, eli mikäs kytkentä kuvassa on? Rinnan vai sarjaan?

Tuo on rinnankytkentä. Mitatun vastuksen tulisi pienentyä kun sisätilalämppärin kytkee pistorasiaan.

1/R=1/R1+1/R2

Jossa

R= kokonaisresistanssi
R1= lämmityselementin resistanssi
R2= sisätilalämmittimen resistanssi

Lainaus käyttäjältä: saktom - 11.02.11 - klo:08:46
Tuo on rinnankytkentä. Mitatun vastuksen tulisi pienentyä kun sisätilalämppärin kytkee pistorasiaan.

1/R=1/R1+1/R2

Jossa

R= kokonaisresistanssi
R1= lämmityselementin resistanssi
R2= sisätilalämmittimen resistanssi

Katsoppas ihan ajatuksella uudestaan. Oisko tämä kuitenkin rinnankytkentä.

Lainaus käyttäjältä: downtime - 10.02.11 - klo:07:47
Excuse moi? Siis häh? Eikös se kytkentä ole kuitenkin jotakuinkin tämmöinen ?

Kysytään siis uudestaan, eli mikäs kytkentä kuvassa on? Rinnan vai sarjaan?

Tuolla downtimen logiikalla ensimmäinen kytkentä on toimimaton kytkentä, koska "maata" ei löydy niinkuin tuossa jälkimmäisessä. Vaihtovirrassahan suunta vaihtelee, mutta silti..

Jos siis oletetaan että tuo eka kuva olisi semmoinen että moottorin vastukselle menee yksi defan kaapeli, ja sisätilalämpälle yksi defan kaapeli, ja tuossa risteyksessä on haaroitin on kyseessä vieläkin rinnankytkentä. saktomin kaava kyllä toimii tuollaisessa tilanteessa. Itse taannoin mittailin sisätilanlämmittimen kanssa ja ilman vastuksia auton puskurin pistokkeesta, ja jokseenkin tuolla kaavalla mentiin. Laskin vaan itse vielä tehot mukaan jolloin tuli Terminin PTC-vastuksen toimintakin selväksi (~800w täydellä teholla kun auto lämmin, speksi 2100w)

^Käytännössähän kaikki 230 V verkkovirralla toimivat laitteet kytketään aina rinnan. Näin jokaiselle laitteelle tulee sama jännite.

Vastusmittarilla (yleismittarilla) noita voi mittailla, mutta kätevintä on ostaa pistorasiaan tökättävä energiankulutusmittari. Sellainen maksaa noin kympin ja sillä näkee virrat / tehot suoraan ilman mitään laskutoimituksia.

Lainaus käyttäjältä: ConD - 11.02.11 - klo:09:41
Tuolla downtimen logiikalla ensimmäinen kytkentä on toimimaton kytkentä, koska "maata" ei löydy niinkuin tuossa jälkimmäisessä. Vaihtovirrassahan suunta vaihtelee, mutta silti..

Kylläpä sieltä tulee, en vaan jaksanut jokaista karvaa alkaa erikseen piirtämään. Demonstroin vain tuota laitteiden ketjutusta.

Mutta, mitä tulee tähän kytkentään niin täytyypä myöntää moka ja tunnustaa että rinnankytkentä siellä tosiaan on. Eikä tarvinnut kun pariin otteeseen itselle piirtää tuo paperille :)

Kyllä se rinnankytkentä on, usko pois.

Sen verran vielä jatkan, että koska tässä tapauksessa kyseessä on lähes yksinomaan resistiivinen kuorma (siis ei induktanssia), voidaan laitteiden tehot laskeskella yhtälöllä P=UI, jossa

P= Laitteen sähköteho
U= Jännite 'vastuksen' yli
I= Virta vastuksen läpi

Yhtälö kertoo siis paljonko vastuksessa muutetaan sähkötehoa lämmöksi (hyötysuhteella 1).

Toisaalta P=RI^2 =U^2/R, tästä voidaankin sitten laskeskella laitteen teho jännitteen (230 VAC) ja mitatun resistanssin avulla.

Edellä mainitun sisätilalämppärin vastus on usein PTC- tyyppinen. Sen resistanssi nousee lämpötilan noustessa ja näin sen antama teho pienenee. Siksi esimerkiksi nimimerkki ConD:n mittaama teho tippui =>800 W

Joulukuusen kynttilät on muuten kytketty sarjaan. ;D

Tiedä sit liittyykö mitenkään aiheeseen, ffp:ltä bongattu linkki (http://www.ffp.fi/bb/viewtopic.php?t=142825) litkuun joka  

Lainaajoka parantaa jäähdytysnesteen lämmönsiirtokykyä, madaltaen sen lämpötilaa jopa 18°C

http://www.roadmachine.fi/watwet.html (http://www.roadmachine.fi/watwet.html)

LainaaTalvikäytössä 50/50-glykoli/vesi-seoksen kanssa WaterWetter kasvattaa lämmityslaitteen tehoa. Huono sisätilan lämmitysteho on ongelma nykyisillä erittäin suurella hyötysuhteella toimivilla dieselmoottoreilla, varsinkin kaupunkiajossa, kun hukkalämpöä syntyy vähän.  
Tammelan Autohuolto: "bensa-Octaviassa -14°C pakkasella sisälämpö nousi noin 5°C"

Tuli tuossa taannoin mittailtua säteilylämppärin tehoa. Ajoin kahtena päivänä saman lenkin, toisen ilman esilämmitystä ja toisen kahden tunnin esilämmityksen jälkeen. Liikkeelle lähtö tallista jossa noin +6 astetta, ulkona molemmilla lenkeillä muutama plus-aste. Liitteenä VCDS:n lämpötilaloggauksia käppyröiksi purettuna.

Kunhan tuo talvi jossain vaiheessa alkaa, ajan saman testin jossain 10-15 asteen pakkasella. Täytyy muistaa silloin ottaa myös ylös ajotietokoneen keskikulutuslukemat, ne unohtuivat nyt tästä ekasta testistä.

Omassaki öljynlämmöt tipahtaa hetkeks http://tos.pp.fi/images/golf/temp.gif (http://tos.pp.fi/images/golf/temp.gif)

Ihmettelin joskus; mutta kai se johtuu siitä, että öljypohjan kylmä ölppä lähtee kiertoon tms.

Lainaus käyttäjältä: tet - 01.12.11 - klo:10:30
Kunhan tuo talvi jossain vaiheessa alkaa, ajan saman testin jossain 10-15 asteen pakkasella.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä sellainen käppyrä missä auto on ulkona 15 asteen pakkasessa vaikka yön yli ja säteilylämppäri posottaa kaksi tuntia ennen starttia. Mielenkiintoista sikäli, että moni kirjoittaa säteilylämppärin olevan turhaa pelleilyä, mutta kyllä se ainakin 2.0 TDI:ssä helpotti merkittävästi koneen käynnistämistä. Käppyrästä näkisi varsin yksiselitteisesti miten öljyn lämpötila oikeasti käyttäytyy.

Itse en "valitettavasti" voi kokeilla, kun ei ole pakkasta eikä lämppäriä ;)

Nonnis, nyt saapuivat viimein pakkaset ja pääsin tekemään lämpenemisnopeustestin vaiheen 2 eli pakkastestin. Tein taas kaksi testilenkkiä, sama 27 km reitti kuin edellisessä testissä. Ennen ensimmäistä testiä, joka tapahtui ilman moottorin esilämmitystä, auto oli seisonut autotallissa noin 22-23 tuntia. Testilenkin heitin perjantai-iltana kello 18 aikoihin, jonka jälkeen auto takaisin talliin. Seuraavana päivänä moottorinlämmitin päälle klo 10:30 ja kahden tunnin lämmityksen jälkeen uusi testilenkki. Lämmityksen alkaessa talli oli kylmempi kuin edellisenä iltana, mutta lämpeni esilämmityksen aikana samoihin lukemiin kuin illan "kylmälenkin" alussa.

Alla muutamia keskiarvotietoja testilenkeiltä. Ulkoilman lämpötila oli pääsääntöisesti lenkeillä noin -12 °C, keskiarvoa nostaa autotallin -6,5 °C lämpö datan alussa. Ensimmäinen lenkki tuli ajettua hiukan hitaammin, mikä johtui varmaankin siitä että ajo tapahtui iltapimeällä ja tien pinta reitillä oli pääosin jäiseksi kiillottunutta polannetta.

                            Kylmä       Lämmitetty
Ulkoilman lämpötila         -11,1       -11,2
Moottorin kuorma %          52,6        51,8
Moottorin kierrosnopeus     1481        1499
Keskinopeus km/h            55          58
Keskikulutus l/100km        7,1         7,0


Jos kuvittelemme, että tuo pieni ero keskikulutuksessa johtui esilämmityksestä, voimme todeta että tuolla 27 km lenkillä esilämmitys säästi polttoainetta noin 0,3 desilitraa eli rahassa noin 4,3 senttiä. Kahden tunnin esilämmitys tuolla Defan mitättömällä paistinpannulla, joka mittausteni mukaan ottaa sähkötehoa noin 180 wattia, maksaa kutakuinkin 4,5 senttiä. Energiakustannusten osalta tilanne oli siis kutakuinkin "fifty-sixty". ;D Todellisuudessa tuo mitätön desin ero keskikulutuksessa voi johtua monesta muustakin asiasta, joten voimme todeta että kustannuksissa ei ole olennaista eroa ainakaan vielä tämän pituisella ajomatkalla.

Liitteenä lämpötilatrendit ajolenkeiltä.

Olisin kiinnostunut, joko olette saaneet ja mihin hintaan A4 B8 FL 1.8 TFSI 125 kW Multitroniciin Defa moottorilämmitintä?

Hintakyselyjä voi varmaan laittaa tuonne jonnekin audi-osioon.

Nyt saapui uus ptc elementti saksasta

(http://tos.pp.fi/images/view/golf/sisusta/DSC_0013.jpg)
vielä kun malttais vaihtaa

Oliko tyyris?

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 08.11.12 - klo:12:43
Oliko tyyris?

Oli.
Reilu puolet suomen hinnoista:
AkuAnkan koslan rekisterinumero muutettuna euroiksi.... +posti

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 08.11.12 - klo:21:04
Reilu puolet suomen hinnoista:

No, jos noin 250 euroa säästit marmorihintaan verrattuna, niin kyllä kannatti.
On muuten noitten käytettyjenkin PTC-elementtien hinnat nousseet parin vuoden takaisista hinnoista.
Venäläiset varmaan innostuneet asentelemaan...

Olisin noista säteilylämmittimistä kysynyt, minkä tehoisia niitä on olemassa ja onko niissä ylipäätään eri vaihtoehtoja ? Kun tämmöinen nykyaikainen lämmitin omasta volkkaristakin löytynee, aloin epäillä toimiiko se ollenkaan kun on tuntuu että on melko sama onko se johdon päässä ollut vai ei. Mittasin sähkönkulutusmittarilla että kyllä siellä jotain sähköä kulkee silloinkin kun sisälämppäri ei ole päälle, eli toimii, ja lukemaksi tuli 290 W.    Voiko tuosta päätellä millainen lämppäri siinä on ja onko tuo teho "normaali".

Ihan normaalia säteilylämppärille.Taitaa Touranissa olla 300W paistinpannu öljypohjassa.
Lämmittää öljyä,ei moottoria.

OK, mitäs mieltä muut on tuosta lämmittimestä, onko lähtö kuin palmun alla kovillakin pakkasilla ? 

^ Säteilylämmittimistä ja niiden tehosta löytyy jo oma aihe. Täältä löytyy tietoa ja käyttökokemuksia:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.120 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.120)

Ei palmun alta, mutta notkeammin kuin ilman esilämmitystä. Omasta mielestä öljyn esinotkistaminen paistinpannulla on aivan yhtä järkevää kuin veden lämmittäminen perinteisin keinoin...

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 02.12.12 - klo:19:05
^ Säteilylämmittimistä ja niiden tehosta löytyy jo oma aihe. Täältä löytyy tietoa ja käyttökokemuksia:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.120 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.120)

Kiitos, yritin kyllä käyttää hakua.  Tuossahan sitä tarinaa mitä kaipasinkin  :)  

Touranin 300W lämmitin on melkein yhtä tyhjän kanssa. Tarkemmin ajateltuna, ja nyt kun tietää että se siellä
jotain elonmerkkejä jopa osoittaa, vaikuttaa kyllä hieman käynnistyvyyteen mutta ikävä tulee vanhaa kunnon lohkolämppäriä.

Lainaus käyttäjältä: jkarha - 02.12.12 - klo:19:11
Kiitos, yritin kyllä käyttää hakua.  Tuossahan sitä tarinaa mitä kaipasinkin  :)  

Touranin 300W lämmitin on melkein yhtä tyhjän kanssa. Tarkemmin ajateltuna, ja nyt kun tietää että se siellä
jotain elonmerkkejä jopa osoittaa, vaikuttaa kyllä hieman käynnistyvyyteen mutta ikävä tulee vanhaa kunnon lohkolämppäriä.

Ihan hyvä tuo säteilylämmitin on kun pidät sitä vaan tarpeeksi kauan päällä.20 pakkasissa 3 tuntia, 9 asteen 2 tuntia, 0 asteessa tunti ja vartti.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 02.12.12 - klo:19:40
Ihan hyvä tuo säteilylämmitin on kun pidät sitä vaan tarpeeksi kauan päällä.20 pakkasissa 3 tuntia, 9 asteen 2 tuntia, 0 asteessa tunti ja vartti.

No ei se kyllä ole hyvä millään muotoa, toki sen rikkoutumisen huomasi edellisessä ocussa mutta ei sitä moottoria voinut lämpimäksikään sanoa pitkälläkään lämmityksellä. Nykyisessä oleva letkulämppäri on aivan eri maata, lämmintäkin alkaa puhaltamaan huomattavan nopeasti verrattu noihin paistinpannuihin.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 02.12.12 - klo:19:40
Ihan hyvä tuo säteilylämmitin on kun pidät sitä vaan tarpeeksi kauan päällä.20 pakkasissa 3 tuntia, 9 asteen 2 tuntia, 0 asteessa tunti ja vartti.

Meillä tulee tolpasta ajastimella vaan 2 tunnin jakso. Mutta voisihan sitä nyt kerran kokeilla mikä vaikutus ylimääräisellä tunnilla on.

Mulle on verkkokalvoille palanut semmoinen näky, että ainakin 2.0 Fsi:ssä säteilylämmitin olisi pultattu lohkoon kiinni, ei ainakaan öljypohjaan. Taikka siinä lohkon ja öljypohjan sauman paikkeilla se lämmitin on. Sillä vaan, että kyllä se lohkoakin lämmittää, eikä vain öljyä. Alumiini on aika hyvä johtamaan lämpöä, ja sitenpä kai säteilylämmitin lämmittää tasaisemmin koko konetta, ehkä vähän jopa vaihteistoa. Ei ole tarkoitus ylistää säteilylämmitintä sen kummemmin, mutta on se tyhjää parempi.

Muistan eri tavalla nuo säteilylämmittimien tehot. Silloin kun ne tulivat markkinoille, niin olisivatko olleet jopa 700-800 wattisia. Mitään varmaa en sano, sen verran on vettä Vantaassa virrannut.

Lainaus käyttäjältä: Emil - 05.12.12 - klo:20:19
Sillä vaan, että kyllä se lohkoakin lämmittää, eikä vain öljyä. Alumiini on aika hyvä johtamaan lämpöä, ja sitenpä kai säteilylämmitin lämmittää tasaisemmin koko konetta, ehkä vähän jopa vaihteistoa. Ei ole tarkoitus ylistää säteilylämmitintä sen kummemmin, mutta on se tyhjää parempi.

Tänä aamuna tais olla pakkasta -15°, kun golffin käynnistin. Jos oikein muistan, niin jäähdytinnesteen lämpö oli jotain -5° ja
öljyn lämpö +23°. Kyllä se säteilijä mustakin vähän muutakin kuin öljyä lämmittää. Saiskohan tuota vaihteiston lämpöä VCDS:llä
mitattua, en tiedä?

Jännä että öljyn lämmitti noinkin paljon lämpimäksi. Ei se huono juttu ole. Taitaa näissä nykykoneissa olla usein se lämmonvaihdin öljyn ja jäähdytysnesteen välillä. Eli toinen ei voi lämmetä, ellei toinenkin lämpene. Toisinsanoen, molempien pitää lämmetä, jotta nesteen lämpötila nousee niin, että sen mittaristakin huomaa.

Nyt en muista mistä ketjusta sen luin, kun joku kertoi pitävänsä lämppärin puhallusta suurella nopeudella. Sehän on erittäin tehokas tapa jäähdyttää moottoria, ja siksi kone lämpenee hitaammin. Kannattaisi malttaa pitää puhallus maltillisena, kunnes kone mittarin mukaan on lämmennyt.

Aikamoinen ero öljyn viskositeetissa kun se on 32c (103 cSt) vs -6c (990 cSt). Esimerkki M-1 ESP Formulalla. Ihan aiheellista tuo lämmitys.

Edit: Ja jos tuo öljynlämmöt jää tuohon 80-85, niin öljypohjassa on käytännössä SAE 50 -paksuista öljyä. Eli ESP:stä tulikin Rally Formulaa  :D

Jep, ja siitä öljyn (-kin) lämmityksestä johtunee se, että kone pyörii korvin kuultavasti paremmin esilämmitettynä, kuin täysin lämmittämättä.

Lainaus käyttäjältä: Emil - 05.12.12 - klo:20:19
Mulle on verkkokalvoille palanut semmoinen näky, että ainakin 2.0 Fsi:ssä säteilylämmitin olisi pultattu lohkoon kiinni, ei ainakaan öljypohjaan.

Viime viikolla asensin TFSI 2007 passattiin tuollaisen ja ainakin defan tuote tulee öljypohjan kylkeen kiinni. En ole mitään arvoja mittaillut mutta jos 2h lämmityksellä alkaa pellin päältä lumi sulamaan ~-10 pakkasella niin ei siittä haittaakaan voi olla. Ja itse näkisin asian niin että tärkeämpää se öljyn lämmittäminen on kuin jäähdytin nesteen koska ei se jäähdytin neste konetta voitele. Mutta sitten taas jäähdytineste kiertää paremmin koko konetta ja lämmittää paremmin koko pakettia. Mutta jos öljy ovat ihan tervaa käynnistyksessä niin siinä voi olla paikottain aika kovaa öljynpainetta kun sitä tervaa prässätään koneen läpi.

Pakko todeta että 2.0T vs 2.0TDI: niin oma nakuttaja lämpiää sisältä nopeemmin, kiitos ptc elementin  ;D

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 14.12.12 - klo:16:02
Pakko todeta että 2.0T vs 2.0TDI: niin oma nakuttaja lämpiää sisältä nopeemmin, kiitos ptc elementin  ;D

Miettinyt, että laittaisiko PTC elementin 3.2V6 koneseen.. ;)

Kyllä täällä on ainakin pärjätty defan säteilyjällä ja 1350w terminillä reilussa 15 asteen pakkasessa. Eikä ole ptc:tä, kun on webasto. Joka ei siis tällä hetkellä toimi. Lämmitystä se 2 tuntia ja liikkeelle lähdettäessä laittaa vaan ilmastoinnin sisäkierron päälle niin pitkäksi aikaa kun koneen lämmöt alkaa nousta tai lasit alkaa vähän hurustumaan. Pärjää ihan mainiosti ilman mitään villahousuja. Tietty kannattaa jalat kopsutella kunnolla, koska muuten lasit on aika äkkiä huurussa.

Nykyöljythän kestävät juoksevina todella hyvin, kunhan tyyppi on oikea kylmään mutta öljyn lämmittäminen ei auta koko koneen läpenemisnopeuteen, kuinka nopeasti katti/huikkassuodatin saavuttaa toimintalämpönsä ja lämmityslaitteesta alkaa tulemaan lämmintä sisälle. Lohkon ja jäähdytysnesteen lämmittäminen nimenomaan nopeuttaa koko koneen lämpenemistä. Säteilylämmitin pitää saada koneen kylkeen, silloin siitä on paras hyöty. Letkulämmitin on kuitenkin tehokkaampi, lämmittää nopeammin ja tasaisemmin koneen lohkon ja kannen.

Omassa autossa on DEFA:n säteilylämmitin ja virtamittari näytti 1 Ampeeria eli runsas 200W siinä on tehoa. Hyvin on kuitenkin lähtenyt käyntiin 30 asteen pakkasessa 3h lämmityksellä (marraskuussa 2012).

Just nyt miettimässä otanko tulossa olevaan Poloon kampanjawebaston, joka kellolla maksaa 1150 eur (4 kW pienempi malli), jos sen asennus onnistuu (siinä on ollut ongelmia Blue GT:n kanssa). Tuo kello on hankalahko ratkaisu, kun aamun lähtöajat vaihtelevat, ja kaukosäädin maksaa paljon lisää. Pärjäisi tuon Polon kanssa Helsingin ympäristön keleissä ihan ilmankin - etenkin, kun vaihtosykli on kuitenkin takuuajan puitteissa. Webastosta ei kuitenkaan autoa vaihtaessa saa mitään, mutta suoramyyntiä se voi hieman auttaa. Siinäpä pähkäilyä 1150 eur edestä.

Uusi III-Octavia 2013 -aiheen alla on ollut viime päivinä keskustelua eri lämmitysmenetelmistä. Kopioin niitä postauksia tähän jatkokeskustelun siemeneksi - siis lisätkää, täsmentäkää, kommentoikaa, kysykää!

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 01.10.13 - klo:20:04
Tämän aiheen
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.0)
ensimmäisessä postauksessa on testituloksia useista eri lämmitintyypeistä.

Sekä säteilylämmitin että letkulämmitin ovat päteviä laitteita. Molemmat lämmittävät moottoria ja pienentävät päästöjä heti kylmäkäynnistyksen jälkeen. Säteilylämmitin lämmittää ensi sijassa moottoriöljyä, joten säteilylämmittimen avulla ei voi nopeuttaa matkustamon lämpiämistä yhtä tehokkaasti kuin letku- ja lohkolämmittimellä. Mutta kaikilla lämmittimillä on omat vahvuutensa.

Lainaus käyttäjältä: tapanixxx - 01.10.13 - klo:20:10
suorasuihkutusmoottorit
--------------------------------
-7% / -40% / -28% = säteilylämmitin (öljypohja) 411885 (300 W), A4 2,0 FSI, (lähde TCT/TM 1/2005, 2 h:n tulokset muunnettu vastaamaan 3 h:ta)
-10% / -70% / -54% = lohkolämmitin (jäähdytysneste) 411381 (600 W) Hiace 2,5 TD; sylinterikansi lämpeni esilämmityksessä 45 asteella (-20>+25, lähde: TCT:n tutkimusraportti)
Mielestäni aika selvä ero näidenkin testitulosten osalta on säteilylämmittimen ja lohkolämmittimen välillä...

Lainaus käyttäjältä: prinne - 01.10.13 - klo:20:49
Onhan noissa eroa. Ja kun vielä vertailun helpottamiseksi on käytetty kahta täysin erilaista konetta.
Mielenkiintoista että tuossa ei otettu siihen kantaa lainkaan että miten moottorinlämmitin suojelee moottoria. Se olisi itseä kiinnostanut että lämmittääkö letku/lohkolämmitin myös öljyn yhtähyvin tai paremmin kuin säteilylämmitin. Eli saako moottori  parhaan mahdollisen voitelun molemmissa tapauksissa.
Polttoaineen kulutuksessa ero aika pieni, päästöjen puolesta jo isompi. Tosin päästöjen pieneneminen vain tuntuu kuskin omantunnon helpotuksena.
Siksi pidänkin säteilylämmitintä parempana vaihtoehtona (kun ei todisteita vastaankaan ole, vielä...) moottorinlämmittimeksi, kuin letkulämmitintä. Lämmintä öljyä -> hyvää voitelua heti startista.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.10.13 - klo:21:32
Itse en olisi huolissani moottorin kestävyydestä. Öljyt ovat niin ohuita nykyisin, että saa olla aika raju pakkanen ennen kuin pumpattavuus heikkenee. Päästöjen ja kulutuksenkin suhteen nykyikoneilla tilanteen pitäisi olla parempi kuin noissa vanhoissa testin moottoreissa. Esimerkiksi integroitu pakosarja, moottorin komponenttien keventyminen ja lisääntynyt kotelointi ovat kaikki asioita, joiden pitäisi nopeuttaa palotilan lämpenemistä. Katalysaattoreita on samaan aikaan kehitetty nopeammin lämpeneviksi.
Jos öljy on lämmintä, mutta moottori kylmä, niin eiköhän se öljy jäähdy aika nopeasti kylmän moottorin läpi mennessään. Siksi en usko säteilylämmittimen olevan missään suhteessa erityisen hyvä.

Lainaus käyttäjältä: s-mod - 01.10.13 - klo:22:13
Jäähtyy öljy varmaan, kun moottorissa kiertää. Mutta -30 asteinen ll-öljykin on aika erikoista, kun sitä purkista kaataa! Oletko kokeillu?
Niin varmasti hetken lämmitetty öljy juoksee nopeammin joka moottorin kolkkaa, kuin lämmittämätön! Ja ei sitten haittaa vaikka se vähän jäähtyykin. Kun se lämpenee nopeasti uudestaan, uuden teknologian takia moottorissa!
Varmasti säteilylämmitin on autossa hintansa väärtti vs. ilman!
Jos joku toisin väittää niin..

Lainaus käyttäjältä: Wekotin - 01.10.13 - klo:22:41
No huomaahan sen eron ihan avainta kääntämällä jos on ollut säteilylämppärillä tai ilman. Helpommin käynnistyy. Varsinkin noissa -35 lämpötiloissa jo pelkästään viiden asteen lämpötilan nousu lähes puolittaa CCS (cold cranking simulator)-viskositeetin. Joten kyllä sillä eroa on.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.10.13 - klo:22:48
Menneiden vuosien mineraaliöljyt eivät purkista kaatamalla ulos tulleet kovilla pakkasilla. Sitä pikkupoikana pidin kyllä erikoisena ilmiönä. Perinteiset lohkolämmittimet sulattivat nuokin öljyt pumpattavaan kuntoon. Ilman lämmitystä sai odotella öljynpaineiden nousua ja venttiilikoneiston hiljenemistä tovin jos toisenkin. En tiedä mitä tarkoitat erikoisella, mutta ihan ihan hyvin nykyöljyt juoksevat 30 pakkasasteessa.
Kaupungeissa asuu paljon porukkaa, joilla ei ole edes lämmitystolpaa. Silti en ole kuullut nykymoottoreiden kuluneen vaihtokuntoon. Ongelmia on vain vähän ja nekin vähät johtuvat suunnitteluvirheistä. Volkkarin tekniikkaa käyttävillä näistä virheistä voi olla jopa omakohtaisia kokemuksia.

Parissa edellisessä autossa ollut säteilylämmitin, eikä kyllä mitään pahaa sanottavaa ole ollut. Kovillakin pakkasillä lähtee jouheasti käyntiin. Kabiinin on sisätilanlämppäri lämmittänyt. Toki ei heti puhalla 50-asteista ilmaa, mutta ei se kyllä ole haitannut yhtään. Talvella useinkin on vaatetta sen verran päällä että lämppärillä saavutettu lämpö riittää kunnes kone itsessään lämmennyt sen verran että kuumaa alkaa puhaltamaan.

Ei tuota nyt tietenkään voi webastoon/eberiin verrata, mutta on hintakin vähän jotain muuta.

Säteilylämmitin tulee tähän uuteenkin Skodaan kunhan saan aikaiseksi sen ostaa ja asentaa. Myyjä yritti houkutella ostamaan 900â,¬ tehdas webaston, kun säteilylämppäri sisähaaroineen maksaa saman verran. No osat on näköjään 200â,¬ pinnassa ja itse osaan johdon vetää ja yhden pultin ruuvata kiinni.  Ei se nyt ihan sama ole mulle.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.10.13 - klo:21:32
Itse en olisi huolissani moottorin kestävyydestä. Öljyt ovat niin ohuita nykyisin, että saa olla ...
Jos öljy on lämmintä, mutta moottori kylmä, niin eiköhän se öljy jäähdy aika nopeasti kylmän moottorin läpi mennessään. Siksi en usko säteilylämmittimen olevan missään suhteessa erityisen hyvä.

Tässä yksi kannanotto lisää. Minun on hieman vaikea käsittää tätä keskustelua. Suonette anteeksi hidasälyisyyteni. Tämä postaus ei ole vastaus erityisesti viimeisimpään kirjoitukseen, vaan yleensä käytyyn keskusteluun.

Säteilylämmitin siis on pienempi tehoinen kuin ne vanhat lohkolämmittimet. Pienemmällä teholla moottori lämpiää hitaammin, eli kestää siis kauemmin. Olen ollut siinä luulossa, että nämä säteilylämmittimet kiinnitetään öljypohjaan, eli ne siis pyrkivät lämmittämään öljyä, mutta lämmön välitys öljyyn tapahtuu metalliseinän välityksellä. No jos se lämmittää öljypohjaa, niin samalla lämpö johtuu myös muualle moottoriin. Jos lämmitin olisi suoraan öljyssä kiinni, eli lämmittäisi suoraan öljyä, niin siinäkin tapauksessa lämpö johtuisi öljyn kauttaa muuallekin moottoriin. Ainoa tilanne, missä voisin kuvitella, että tuota lämmön johtumista ei tapahtuisi olisi sellainen, jossa öljy olisi erillisessä astiassa moottorin ulkopuolella ja jos öljyä tuossa astiassa lämmitettäisiin, tässä tapauksessa lämmön johtumista ei juurikaan tapahtuisi.

Myönnettäköön se tosia-asia, että säteilylämmittimet ovat kehnompia kuin perinteiset lohkolämmittimet, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Jotenkin esilämmitetty moottori antaa tuulilasille lämmintä nopeammin kuin kylmämoottori.

Lainaus käyttäjältä: Occux - 03.10.13 - klo:19:33
Säteilylämmitin siis on pienempi tehoinen kuin ne vanhat lohkolämmittimet. Pienemmällä teholla moottori lämpiää hitaammin, eli kestää siis kauemmin. Olen ollut siinä luulossa, että nämä säteilylämmittimet kiinnitetään öljypohjaan, eli ne siis pyrkivät lämmittämään öljyä, mutta lämmön välitys öljyyn tapahtuu metalliseinän välityksellä. No jos se lämmittää öljypohjaa, niin samalla lämpö johtuu myös muualle moottoriin. Jos lämmitin olisi suoraan öljyssä kiinni, eli lämmittäisi suoraan öljyä, niin siinäkin tapauksessa lämpö johtuisi öljyn kauttaa muuallekin moottoriin. Ainoa tilanne, missä voisin kuvitella, että tuota lämmön johtumista ei tapahtuisi olisi sellainen, jossa öljy olisi erillisessä astiassa moottorin ulkopuolella ja jos öljyä tuossa astiassa lämmitettäisiin, tässä tapauksessa lämmön johtumista ei juurikaan tapahtuisi.

Myönnettäköön se tosia-asia, että säteilylämmittimet ovat kehnompia kuin perinteiset lohkolämmittimet, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Jotenkin esilämmitetty moottori antaa tuulilasille lämmintä nopeammin kuin kylmämoottori.

Tottakai läpöä johtuu jonkin verran myös moottoriin itseensä. Lämmitysvaikutus on vain heikko juuri tuosta lämmittimen pienestä tehosta ja lämmön johtumisesta oljypohjan / kampikammoin ilman läpi johtuen. Aiheeseen liittyen tänään on sopivasti uutisoitu VTT:n teettämästä opinnäytetyöstä, jossa näitä asioita on mittailtu. Eri lämmitinmallien vaikutuksia moottorin kannen, jäähdytysnesteen ja öljyn lämpötilaan on selvitetty ansiokkaasti. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa selailla tämä läpi:http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1 (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1)

Öljypohjan lämmittäminen tunnin ajan ei vielä juurikaan nosta kannen tai jäähdytysnesteen lämpötilaa. Parin tunninkin jälkeen vaikutus on aika pieni. Öljy lämpenee kyllä hienosti, mutta pahoin pelkään, että öljyn kiertäessä kylmän moottorin läpi lämpötila laskee.

Kuten aikaisemmin vähän epäilinkin, nykymoottoreissa tuon tutkimuksen mukaan esilämmityksellä ei kovin suuria säästäjä saavuteta. Palstan teemaan parhaiten osuvan A4 1.8 TSI:n kylmäkulutukseen 600 watin letkulämmitin vaikutti vain hyvin vähän. Kaikkien testattujen autojen esilämmittäminen kulutti enemmän energiaa kuin mitä energiaa säästyi pienentyneen kylmäkulutuksen muodossa.

^ Kiitokset teräksenharmaalle erinomaisesta löydöstä eli tuon 23.9.2013 valmistuneen insinöörityön löytämisestä!

Jan Rautalin 2013: Moottorin esilämmityksen vaikutukset, 45 sivua
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Auto- ja kuljetustekniikka
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1 (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1)

Kyseinen työ on aivan erinomainen yhteenveto aiemmista tutkimuksista ja uusista mittaustuloksista. Suposittelen siihen tutustumista kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Työssä on seuraavia elementtejä:
- eri lämmitystekniikoiden ja niiden käytön esittely (lohko, letku, säteily, webasto)
- koejärjestelyjen kuvaus
- vaikutukset polttoaineenkulutukseen, päästöihin ja sähkönkulutukseen sekä kannattavuustarkastelu
- suosituksia koskien eri lämmitintyyppien asentamista ja käyttöä (sisältää erityisesti webaston käyttöä koskevia suosituksia)
- yhteenveto


Poimin tähän keskeisiä tuloksia:

- esilämmittäminen vähentää polttoaineenkulutusta niin vähän, että polttoaineenkulutuksen kannalta esilämmittäminen ei ole kannattavaa

- esilämmitys alentaa pakokaasupäästöjä käynnistyksen jälkeen niin merkittävästi, että esilämmittäminen on tämän vuoksi suositeltavaa

- esilämmitys alentaa merkittävästi käynnistyksen jälkeisiä partikkelipäästöjä

- lämmitintyypillä (lohko, letku, säteily, webasto) ei ole erityisen merkittävää vaikutusta lopputuloksiin

- lisäksi lämmittimiä käyttämällä voidaan parantaa autoilun mukavuutta (vaikutuksia auton sisätilojen lämpiämiseen ja sisäilman kosteuteen)


Tuossa oli vain joitakin poimintoja tuloksista, joten toivottavasti palstalaisista löytyy innokkaita jatkopoimijoita!

Pitääpä lukea tuo ajan kanssa. Itseäni kiinnostaisi tietää, onko lämmittimellä nykyisten huippuöljyjen kanssa merkitystä moottorin kulumisen kannalta. Vaikka ajankin autoillani vain vähän, on tämä mielestäni tärkeä asia auton elinkaaren kannalta.

^ Jostakin syystä edellä mainitussa työssä ei käsitelty ollenkaan esilämmityksen vaikutusta moottorin kulumiseen - olisihan sen voinut edes mainita.

Viime talvena yritin selvittää tuota asiaa monistakin lähteistä ja lisäksi haastattelin moottoritekniikan huippuasiantuntijoita. Kaikkialta tuli sama vastaus: tutkimustietoa ei ole käytettävissä.

Oma käsitykseni on, että nykyiset öljyt säilyttävät voitelukykynsä erinomaisena myös pakkasessa eikä esilämmityksestä siten olisi hyötyä moottorin kulumisen estämisessä. Tietenkään esilämmityksestä ei ole haittaakaan.

Katsoin tuosta insinöörityöstä, paljonko moottoriöljy lämpiää esilämmityksen aikana 20 asteen pakkasessa tehdyissä kokeissa. Tällaisia tulokisa oli saatu:
- 60 minuuttia letkulämmityksellä: ei vaikutusta moottoriöljyn lämpötilaan
- 120 minuuttia säteilylämmityksellä: moottoriöljyn lämpötila nousi + 40 astetta
- 20 minuuttia webastolla: ei vaikutusta moottoriöljyn lämpötilaan
Tuolla perusteella esilämmitys pitäisi tehdä säteilylämmittimellä, jos oletettaisiin esilämmityksen avulla vähennettävän moottorin kulumista heti käynnistyksen jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 12.10.13 - klo:10:00
^ Jostakin syystä edellä mainitussa työssä ei käsitelty ollenkaan esilämmityksen vaikutusta moottorin kulumiseen - olisihan sen voinut edes mainita.

Viime talvena yritin selvittää tuota asiaa monistakin lähteistä ja lisäksi haastattelin moottoritekniikan huippuasiantuntijoita. Kaikkialta tuli sama vastaus: tutkimustietoa ei ole käytettävissä.

Onko tuo moottorin kuluminen ongelma mielestäsi nykypäivänä? Oletko törmännyt komponenttien haitalliseen kulumiseen, joka olisi ollut vältettävissä kylmän öljyn lämmittämisellä?

Itse olen sitä mieltä, että nykymoottorit päätyvät sulattoon aivan muista syistä kuin kulumisen vuoksi. Jotain ongelmia on, mutta ne tulevat suunnittelu- ja valmistusvirheistä, joita ei öljyn lämmittämisellä voi korjata.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 12.10.13 - klo:10:00
^ Jostakin syystä edellä mainitussa työssä ei käsitelty ollenkaan esilämmityksen vaikutusta moottorin kulumiseen - olisihan sen voinut edes mainita.

Viime talvena yritin selvittää tuota asiaa monistakin lähteistä ja lisäksi haastattelin moottoritekniikan huippuasiantuntijoita. Kaikkialta tuli sama vastaus: tutkimustietoa ei ole käytettävissä.

Oma käsitykseni on, että nykyiset öljyt säilyttävät voitelukykynsä erinomaisena myös pakkasessa eikä esilämmityksestä siten olisi hyötyä moottorin kulumisen estämisessä. Tietenkään esilämmityksestä ei ole haittaakaan.

Katsoin tuosta insinöörityöstä, paljonko moottoriöljy lämpiää esilämmityksen aikana 20 asteen pakkasessa tehdyissä kokeissa. Tällaisia tulokisa oli saatu:
- 60 minuuttia letkulämmityksellä: ei vaikutusta moottoriöljyn lämpötilaan
- 120 minuuttia säteilylämmityksellä: moottoriöljyn lämpötila nousi + 40 astetta
- 20 minuuttia webastolla: ei vaikutusta moottoriöljyn lämpötilaan
Tuolla perusteella esilämmitys pitäisi tehdä säteilylämmittimellä, jos oletettaisiin esilämmityksen avulla vähennettävän moottorin kulumista heti käynnistyksen jälkeen.

Luulisi, että öljypohjaan asennettu säteilylämmitin ei kovin hyvin lämmitä moottorin ylempiä osia, jossa lämmöstä olisi käynnistyksessä enempi hyötyä. Letkulämmitin lämmittää paremmin sylinterilohkoa, mutta öljyt jää kylmemmäksi. Vaikea sanoa kumpi vähentää moottorin kulumista paremmin?
Pitäisikö olla molemmat.. piuhat on valmiina, aika helppo olisi haaroittaa säteilylämmitin letkulämmittimen kaveriksi.

Monesti on viitattu norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan kylmäkäynnistys vastaa moottorin kulumisen kannalta 500 km ajoa. Tämä on helppo uskoa todeksi nykymoottoreiden ollessa kyseessä, ei tarvitse kuin startata kylmä kone -20 asteessa - kyllä on ja äänet kertoo kitkasta moottorin eri osien välillä.

Itse olen tilannut autooni 10A akkulaturin + säteilijän + tehdaswebaston. Aamuisin ajastettua latausta 2h + säteilyä, perään 15 min. webastoa ja ei kun liikkeelle. Yllä mainittu tutkimuskin kivasti tukee tuota - tulee sekä öljyt että nesteet samalla lämmitettyä.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.10.13 - klo:10:55
Letkulämmitin lämmittää paremmin sylinterilohkoa, mutta öljyt jää kylmemmäksi.

"Toisin sanoen lämmitin lämmittää jäähdytysnestettä pienessä vesitilavuudessa (vesiletkussa) kuumaksi, mutta lämpö ei näyttäisi pääsevän siirtymään eteenpäin jäähdytysnesteessä."

Eli letkulämppärin kanssa järjestelmään kiertovesipumppu niin saadaan vaikutusta tehostettua - paljonko on tietty riippuvainen asennuksesta ja auton jäähdytysjärjestelmästä.

Mutta päästäisiinkö letku+kiertovesipumppu Weban/Eberin tuloksiin, toki niitä pidemmällä lämmitysjaksolla kun letkulämppärin teho about 10%( 600w/5000w)?

Lainaus käyttäjältä: Taky - 13.10.13 - klo:17:52
"Toisin sanoen lämmitin lämmittää jäähdytysnestettä pienessä vesitilavuudessa (vesiletkussa) kuumaksi, mutta lämpö ei näyttäisi pääsevän siirtymään eteenpäin jäähdytysnesteessä."

Eli letkulämppärin kanssa järjestelmään kiertovesipumppu niin saadaan vaikutusta tehostettua - paljonko on tietty riippuvainen asennuksesta ja auton jäähdytysjärjestelmästä.

Mutta päästäisiinkö letku+kiertovesipumppu Weban/Eberin tuloksiin, toki niitä pidemmällä lämmitysjaksolla kun letkulämppärin teho about 10%( 600w/5000w)?

Ei kai tuo öljyjen kylmäksi jääminen tuosta ole kiinni. Nesteiden lämpeneminen ai vain riitä, koska öljyt ovat kylmässä öljypohjassa, jossa ei nesteet kierrä ja lämmön johtuminen lohkosta muutenkin on vähäistä.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.10.13 - klo:10:41
Ei kai tuo öljyjen kylmäksi jääminen tuosta ole kiinni.

Tarkoitinkinkin jäädytysnestettä kuten weba/eberi tekee kierrättäessään nestettä pumpulla auton järjestelmässä.

Öljyjen lämmitykseen taitaa sätelylämmitin öljypohjan kyljessä olla toimivin ratkaisu tällähetkellä.

Taas tänä aamuna kuuntelin koneen käyntiä käynnistyksen jälkeen.
Säteilylämmittimellä n. puoli tuntia lämmitetty, -3.
Käynnistettäessä ei mitään erikoista, mutta kun hyppään autosta sulkemaan tallin ovea,
niin kuulen kun pienen hetken päästä alkaa auto käymään nätimmin, kevyemmin.

Onko kyseessä se, että se esilämmitetty öljy pääsee kiertoon asti ja kone käy siksi helpommin?
Auttaako pidempi lämmitys, vai onko se sitten aina niin, että koneessa kiertää ensin kylmät öljyt?
Jos näin, niin eihän tuosta lämmittimestä sitten alkuun ole mitään hyötyä.
Ei notkista konetta, vaan rouhii kuin parhaassa sorvissa.

Ja onko sitten Webasto parempi, lämmittääkö "koko setin"?

Vanhassa pelissä käytin aina webastoa, mutta tässä kun on tuo säteilylämppärikin,
niin kotona voisi käyttää sitä. Siis jos sillä on mitään virkaa.
Tässä nykyisessä ei ole webastolle kelloa, vaan pitäisi kipittää autolle painamaan nappia, tai lähettää kännykällä maksullinen tekstiviesti.

Itseä ainakin kiinnostaa  öljynlämmittämisessa se, että se lisää sitä öljyvirtausta mikä oikeasti menee suodatinelementin läpi eikä ohivirtausventtiilin kautta. Juuri luin jonkun teoksen, liittyen tosin teollisuuden suodatukseen, että 5% ohivirtaus käytännössä vesittää koko suodattimen beta-arvon eli suodattimen hyöty tavallaan ulosmitataan.

Octaviassa olevassa 1.9TDI DXE koodisessa koneessa on öljypohjassa säteilylämmitin.

BLS koodiseen vastaavaan koneeseen on letkulämmitintä, tunnustaako joku asentaneensa BXE koneeseen tuollaisen letkulämmittimen öljypohjan lämmittimen lisäksi.

Ainoa haitta mikä tuosta voi tulla on että moottorinlämpöanturi lämpiää, jolloin hehkut ja muut kylmäkäynnitykseen vaikuttavat toiminnot jäävät pelistä pois, tämä varsinkin jos lämmitysaika on lyhyt.

BXE koneen lämmittimen Defa numero 3850
BLS koneen lämmittimen Defa numero 761

viimetalvena laitoin audiin lämmityslaitteen kennon letkuun tt-thermo  letkulämmittimen jossa on pumppu, 1000w teholla. näyttää vielä löytyvän: www.tuontitekniikka.com (http://www.tuontitekniikka.com)
tuntui toimivan ja puolentunnin lämmitys on alle -10 asteessa riittävä, tunti kovemmilla. hinta ei paha jossain 130e viimetalvena.

auto vaihtui BMW 525d:ksi ja meinaan siihen tilata tuon saman, siinä ainakin tuo säteilylämmittimen lämmitysteho on lähinnä hengen tuote ja uskon asia.

Lainaus käyttäjältä: jariay - 31.08.14 - klo:00:07
viimetalvena laitoin audiin lämmityslaitteen kennon letkuun tt-thermo  letkulämmittimen jossa on pumppu, 1000w teholla. näyttää vielä löytyvän: www.tuontitekniikka.com (http://www.tuontitekniikka.com)
tuntui toimivan ja puolentunnin lämmitys on alle -10 asteessa riittävä, tunti kovemmilla. hinta ei paha jossain 130e viimetalvena.

auto vaihtui BMW 525d:ksi ja meinaan siihen tilata tuon saman, siinä ainakin tuo säteilylämmittimen lämmitysteho on lähinnä hengen tuote ja uskon asia.

Onko lämmitin TT Thermo Little?

Täytyypä kysyä hintaa 500W versiolle, kun töissä ei kestä roput jos tuon 1000W laittaa ja haluaa pitää sen öljypohjan lämmittimen (300W)  käytössä.

mieluummin ota se öljynlämmitin pois ja 1000w tai 1500w käyttöön, 500w sella kun kierrättää vettä eikä vesi seiso paikallaan  ja lämmitä pientä aluetta niinkuin lokilämppärissä niin
tarvii olla tehoa. pieninkin sulake eli 10A tolpassa kestää 2300w eli kyllä min 1000wkestääsulake!

TT Thermossa näyttää olevan joku erikoinen pistoke eli millainen liitäntä tulee auton ulkopuolelle?

Lainaus käyttäjältä: TapsaR - 01.09.14 - klo:11:03

Täytyypä kysyä hintaa 500W versiolle, kun töissä ei kestä roput jos tuon 1000W laittaa ja haluaa pitää sen öljypohjan lämmittimen (300W)  käytössä.

Nykyiset 0W-öljyt eivät silitysrautaa tarvitse, että jätä pois vaan, jos saat kunnon nestelämppärin.

En nyt vaan oikein tiedä kuinka onneton se työpaikan lämmitystolpan sulake on. Itselläni on "oma" kahdenautontolppa ja kun pari kertaa olen unohtanut sisätilanlämmittimen päälle ja todennut että ainakin Golf III 550W lohkis + 1200W sisätilanlämmitin on liikaa yhdelle tolpalle ja samalla koko tolpparyhmälle, Parastahan tässä on se että koko lämmitystolpparyhmä pimenee, joten pelkästään oma auto ei ole kylmänä  8)

Eihän se 500W paljoa ole varsinkaan sen pumpun kanssa. Pumppuhan levittää lämpöä koko moottorin nestekiertoon poislukien jäähdyttimen ja sen letkut, joten eihän se niin kuumaksi lämpiä kuin perinteisellä lohkolämmittimellä, jonka vaikutus on varsin alueellinen ja sen vuoksi tehokkaan oloinen.

Nykyöljyt 5W ja varsinkaan 0W ei kyllä tarvitse mitään lämmitystä sen tiedän, mutta eihän siitä haittaakaan ole, varsinkaan uudemmissa autoissa missä imusiivilä on todella pieni.

Täytyy jostain yrittää selvittää minkä verran työmaan lämmitystolpat kestää kuormaa, eihän tuo 1000W ole kuin reilu 4A virtaa, joten kyllä sen verran tolpan pitäisi sietää autoa kohti.

Kysymys onkin siitä kummassa käynnistyksessä moottori ottaa enemmän osumaa. Sillä -20c asteisella vai lähellä nollaa olevalla öljyllä. Lämpimämpi öljy saavuttaa nopeammin tarvittavat voitelukohteet, on tarpeeksi ohutta menemään esim. suodattimen läpi jne jne. Nykyajan trendihän on paskat sillä väliä, viiden vuoden päästä vaihdan kuitenkin. Henk.koht tuo kiinnostaa enemmän kuin saavutetut päästöedut.

Lainaus käyttäjältä: TapsaR - 03.09.14 - klo:11:46
Täytyy jostain yrittää selvittää minkä verran työmaan lämmitystolpat kestää kuormaa, eihän tuo 1000W ole kuin reilu 4A virtaa, joten kyllä sen verran tolpan pitäisi sietää autoa kohti.

Tolpparyhmiä harvoin (jos koskaan) mitoitetaan siten että jokaisessa pistorasiassa voisi olla se maksimikuorma jonka tolpan oma sulake kestää. Jos tolpassa on 10 A sulakkeet niin se on 40 A tolppaa kohti (kaksipuolisissa tolpissa) ja jos tolppia on vaikka 50 pihassa niin ollaan jo tasolla 2000 A tai teholla ilmaistuna 460 kW resistiivistä kuormaa. Vaatii melkoiset syötöt tuommoinen teho, sehän on suunnilleen yhden vähän vanhemman tuulivoimalan vuotuinen keskiteho. :)

Rupesi kiinnostamaan tämä TT Thermo. Löytyykö pääkaupunkiseudulta liikettä, joka näitä asentaisi?

"Pienen" selvittelyn jälkeen sain selville että lämmitystolppa/auto on mitoitettu 1000W kuormalle, enemmänkin kai kestää.
Joten sillä perusteella arvaisi ostaa sen 1000W tehoisen mallin ja ehkä se kestäisi rinnalla sen 300W? öljypohjan lämmittimenkin.

Itse ajattelen niin että parempi on että öljykin lämpiää, vaikka itse lohko ja kansi koneesta ei olisikaan yhtä lämpimiä kuin isommalla lämmittimellä. Kun taas isolämmitin = lämmin moottori ja kylmät öljyt, tosin kun moottori on lämmin niin koneeseen menevä öljykin on lämmintä, koska öljynlämmönvaihdin lämmittää öljyä, jos se vaan menee imusiivilästä pumpulle ja pumppu jaksaa sitä pumpata, sen muutaman minuutin kunnes öljy jo vähän notkistuukin.

nykyöljyjen lämmittämisestä ei ole mitään hyötyä, jos moottoria jollain muulla lämmittää, viskositeetti kyllä pysyy sellaisena w0 ja w5-luokan öljyillä että se voitelee heti ....

Lainaus käyttäjältä: jariay - 31.08.14 - klo:00:07
viimetalvena laitoin audiin lämmityslaitteen kennon letkuun tt-thermo  letkulämmittimen jossa on pumppu, 1000w teholla. näyttää vielä löytyvän: www.tuontitekniikka.com (http://www.tuontitekniikka.com)
tuntui toimivan ja puolentunnin lämmitys on alle -10 asteessa riittävä, tunti kovemmilla. hinta ei paha jossain 130e viimetalvena.

auto vaihtui BMW 525d:ksi ja meinaan siihen tilata tuon saman, siinä ainakin tuo säteilylämmittimen lämmitysteho on lähinnä hengen tuote ja uskon asia.

Kuinka teit pistorasia asennuksen konepellin alle?

En nyt ihan varma onko tämä oikean otsikon alla, mutta onko kellään kokemuksia Suomalaisesta innovaatiosta nimeltä Polar Energiavahti (http://www.polarheater.fi/product/6/polar-enegiavahti-moottorinlammittimelle) ? Nyt kun täällä etelässäkin alkaa taas olemaan aamupakkasia, niin alkoi tuollainen kiinnostamaan. (paitsi hinta...)

Lainaus käyttäjältä: kottarainen - 16.10.14 - klo:21:43
En nyt ihan varma onko tämä oikean otsikon alla, mutta onko kellään kokemuksia Suomalaisesta innovaatiosta nimeltä Polar Energiavahti (http://www.polarheater.fi/product/6/polar-enegiavahti-moottorinlammittimelle) ?

Ei kokemusta, mutta ajatuksia.


Pätkii samalla myös sitten kabiinin lämmitintä?

Miksi auton pitäisi olla aina lämmin?

Mitä varsinainen lämmityselementti tykkää toistuvista virran pätkimisestä?

Lainaus käyttäjältä: Taky - 17.10.14 - klo:09:16
Ei kokemusta, mutta ajatuksia.


Pätkii samalla myös sitten kabiinin lämmitintä?

Miksi auton pitäisi olla aina lämmin?

Mitä varsinainen lämmityselementti tykkää toistuvista virran pätkimisestä?

Kuin myös, ei kokemuksia juuri tuosta, mutta vastaavasta sekä ajatuksia: Meillä taloyhtiössä vastaavasti toimiva "keskustermostaatti" ja minä en pidä koko asiasta jo periaatteenkin vuoksi - miksi tosiaan auton pitäisi olla aina lämmin? Vaikka käytetty sähkö maksaakin suoraan vain sen kk-maksun verran (siis tässä minun tapauksessa), joku sen aina maksaa (itse viime kädessä). Ja lisäksi vielä energian ilmastopäästöt, joten siltäkin kannalta aivan älytöntä. Lisäksi tiedän moottorinlämmittimien hajonneen jatkuvassa käytössä, kuin myös sisätilanlämmittimien puhaltimen laakerien. Myös autoista muodostuu melkoisia jäätaideteoksia sisälämppärien kanssa, kun ikkunat jäätyy/sulaa/jäätyy/... etc.
Jos auto jossain hälytys/päivystysajossa, johon lähtö voi tulla milloin vaan, tuollainen systeemi on varmaankin hyvä ja perusteltu. Itse käytän sitä pakon sanelemana pakkasilla yön yli, jos tiedän seuraavana aamuna lähteväni liikkeelle. Mutta perusperiaatteeltaan tuo meidän taloyhtiön systeemi ei kyllä ole 2000-lukua enää...

Lisäys: tuossa linkin järjestelmässä parempaa se, että tunnistaa lämpimän moottorin.

Bensa autolla ei olekkaan väliä onko aina lämmin kun lämpenee heti. Itsellä tulee paljon ajoa ja pätkäajoa ja ketuttaa kun jo näilä keleillä dieselmotti on hetkessä kylmä ja löpöä kuluu niin perkeleesti. Olen tässä just miettiny tolpan ajastimen jumittamista. Tuskin tekee hirveän pahaa autolle, joissain ne on muutenkin koko ajan päällä. Ei tutuilla ainakaan mitään hajonnut.

Lainaus käyttäjältä: sambolo - 19.11.14 - klo:07:00
Bensa autolla ei olekkaan väliä onko aina lämmin kun lämpenee heti. Itsellä tulee paljon ajoa ja pätkäajoa ja ketuttaa kun jo näilä keleillä dieselmotti on hetkessä kylmä ja löpöä kuluu niin perkeleesti. Olen tässä just miettiny tolpan ajastimen jumittamista. Tuskin tekee hirveän pahaa autolle, joissain ne on muutenkin koko ajan päällä. Ei tutuilla ainakaan mitään hajonnut.

Jaa, sinulla ei siis ole kokemuksia VAG:n pienemmistä TSI-koneista. Voin kertoa ettei lämpene, eikä pysy lämpöisenä, ei. Edelliset 2.0 TDI:t olivat lämpimämpiä.

Lainaus käyttäjältä: sambolo - 19.11.14 - klo:07:00
Olen tässä just miettiny tolpan ajastimen jumittamista. Tuskin tekee hirveän pahaa autolle, joissain ne on muutenkin koko ajan päällä. Ei tutuilla ainakaan mitään hajonnut.

Jos säteilijästä on kyse, niin kyllä se jatkuvalla virralla jossain kohdin palaa poikki. Sama juttu letkulämppärissä ellei ole kiertovesipumppua tai termariohjattu vastus. Toisaalta sähkölaskukin voi olla aika kova jos autoa pitää roikassa 12/7. Jos se tolppa on perus garon boxilla, niin siihen kyllä saa vaihdettua sen  2h thebenin ajastimen toisen malliseksi.

Lainaus käyttäjältä: sambolo - 19.11.14 - klo:07:00
Bensa autolla ei olekkaan väliä onko aina lämmin kun lämpenee heti. Itsellä tulee paljon ajoa ja pätkäajoa ja ketuttaa kun jo näilä keleillä dieselmotti on hetkessä kylmä ja löpöä kuluu niin perkeleesti. Olen tässä just miettiny tolpan ajastimen jumittamista. Tuskin tekee hirveän pahaa autolle, joissain ne on muutenkin koko ajan päällä. Ei tutuilla ainakaan mitään hajonnut.

Omassa kirjoituksessani viittaamani hajoamiset liittyivät oletettavasti(?) siihen, että termostaatti katkoi lämpöä pois/päälle jatkuvasti.
Mutta mitä tapauksessasi tolpan ajastimen jumittaminen auttaisi? Kyllähän siinä parissa tunnissa, jonka ajastin yleensä antaa, moottori lämpenee ihan riittävästi. Vai etkö pysty ennakoimaan lähtöäsi etukäteen?

Joo aina ei voi ennakoida, varsinkaan silloin kun ei ole mitään Suunniteltuja aikatauluja. Silloin ärsyttää kun jo näillä keleillä auto tuntuu kun vetelisi viimeisiä kun on kylmä kone ja lämpenee niin hitaasti ja kulutus taivaissa.  Olisi helpompi että olisi aina lämmin. Kaverilla ainaki kaks talvee kestäny jatkuvalla syötöllä lämmittäminen :D

Parina aamuna seuraillut moottorin lämpenemistä vähän tarkemmin. Nyt kun tilapäisesti oma tolppapaikka korjauksessa, niin on voinut mitata 1.4 TSI:n lämpiämistä.

Eilen -1.5 kun lähdettiin kotoa, täysin kylmällä autolla liikkeelle. 13 minuutin ajon jälken öljyn lämpö nousi 50 asteeseen. Sisään rupesi tulemaan kunnolla lämmintä pari minuuttia tämän jälkeen.

Tänään töissä oli auto tolpassa 2 tuntia lämpenemässä ennen kotiin lähtöä, ulkona -1. Öljyn lämpötila oli heti käynnistyksessä 53 astetta. Tuosta se laski puolessa minuutissa alle 50, lämmetäkseen uudestaan tuohon ehkä noin 5 minuutissa. Eli kyllä tuo säteilytin ainakin moottoriöljyn lämmittää. Paljonko siitä sitten on hyötyä, kun kylmä moottori ja jäähdytysneste tuon aika tehokkaasti heti jäähdyttää. Kyllä yuosta kuitenkin selvästi hyötyä on. 

Omaan 1.4 ecofuel TSI:n asennutin calixin letkulämppärin ja kiertovesipumpun. Hyvin tuntuu pelittävän. Ecofuelista puuttuu moottorinlämpötilamittari, joten tarkempaa dataa ei ole, mutta ainakin se käynnistyy suoraan kaasulla kun on ollut piuhan päässä, ja sininen lämpötilan varoitusvalo sammuu noin 1-2min ajon jälkeen.

Nyt on Octavia 08 1.9TDI koneessa ollut Tthermo 500w lämmitin kiinni lokakuun lopusta asti. Päällä tuo on ollut kotona aamusin noin 1,5-4h kelistä riippuen, lämmittää moottorin yllättävän hyvin tehoonsa nähden ja kun alkuperäinen öljypohjaa lämmittävä sätelylämmitin on kiinni lämpiää kone joka paikasta, tarkempia lämpötila mittauksia en ole tehnyt, mutta 20 - 40°C välille kone lämpiää.
Sähkökytkentä tehtiin kytkemällä lämmittimen kytkenrasiaan suoraan kiinni Defan johto, jos oli pätkäisty naaraspää pois, näin välttyi pistorasia virityksiltä konepellin alla.

Lainaus käyttäjältä: TapsaR - 21.01.15 - klo:10:37
Nyt on Octavia 08 1.9TDI koneessa ollut Tthermo 500w lämmitin kiinni lokakuun lopusta asti. Päällä tuo on ollut kotona aamusin noin 1,5-4h kelistä riippuen, lämmittää moottorin yllättävän hyvin tehoonsa nähden ja kun alkuperäinen öljypohjaa lämmittävä sätelylämmitin on kiinni lämpiää kone joka paikasta, tarkempia lämpötila mittauksia en ole tehnyt, mutta 20 - 40°C välille kone lämpiää.
Sähkökytkentä tehtiin kytkemällä lämmittimen kytkenrasiaan suoraan kiinni Defan johto, jos oli pätkäisty naaraspää pois, näin välttyi pistorasia virityksiltä konepellin alla.

Mihin se mahtui sinne? Itselläni oli tarkoitus laittaa passattiin tuo Tthermon 1kw versio, tilasinkin sen, mutta jouduin lähettämään takaisin kun ei sitä yksinkertaisesti saanut mitenkään järkevästi mahtumaan sinne.

Lainaus käyttäjältä: samppa79 - 21.01.15 - klo:10:44
Mihin se mahtui sinne? Itselläni oli tarkoitus laittaa passattiin tuo Tthermon 1kw versio, tilasinkin sen, mutta jouduin lähettämään takaisin kun ei sitä yksinkertaisesti saanut mitenkään järkevästi mahtumaan sinne.

Letku mihin se tuli on se joka on öljynjäähdyttimen ja sylinterinkannen päädystä, alkuperäisen jätin ehjäksi ja tein uuden letkun valmis mutkista, 3kpl 90mutkaa ja yksi jatkopala.
Lämmitin on pystyasenossa startin edessä ja kiinni sen sai johtosarjan kiinnikerautaan, ensin meinasin laittaa sen vaihteiston päällä mutta se olisi ollut liian vaakatasossa ja vaihdevivut olivst tiellä. Muualle se ei mahdu ja tuohon ne Calix sekä Defa versiot tulisi.
voin ottaa huomenna kuvan ja laittaa sen sähköpostiisi tai johonkin mistä sitä voi ihmetellä.

Oikeastaan tarkempi paikka on öljynjäähdyttimen ja startin välimaastossa. Letkua varten tulee olla ne 3kpl 90° valmismutkaa, koska ne useampi mutkaiset letkut ova liian lyhyitä, letkutus kannenpäästä olevalta muovilähdöltä se haara mikä on alaviistoon eteenpäin:
1kpl 90 mutka pitkä pää eteenpäin, tähän kiinni jatkoholkki, tästä eteenpäin pitkä pää kiinni jatkoholkkiin toine 90 mutka ja sen kulma alaspäin lämmittimeen.
Lämmittimen alta letkumutka kohti öljynjäähdytintä.

Tarvikeet ostin Motonetista oli Gates-merkkisiä letkuja, jatkoholkki jotain muovia ja Etralta kunnon rst klemmarit. Näitä "tarvikeletkuja" on arvosteltu monessa paikassa, etteivät kestä kuin muutaman kuukauden joten kannattaa vähän valvoa niiden kuntoa ettei nesteet lennä ulos. Tosin letkuvalmistajia on monia ja luulisin noiden Gates-merkkisten olevan laadukkaita.

Tuolla on varmaan sit vähän enempi tilaa kuin kaksoisahdetussa. Ongelmaksi muodostui muistaakseni se, että lämmityslaitteen letkut kulkee vaakatasossa, ja tuo olisi pitänyt saada sinne pystyyn, ja oli vähän liian iso mahtuakseen millään. Calixilla ei ollut ongelmaa, ku vesipumppu ja lämmitin on erilliset, niin ne meni eri letkuihin. En nyt kuvia tarvitse, kun calixit jo laitettu.

Tämmönen kyssäri kun tätä PTC-toimintaa miettinyt. Olen asiasta mielestäni aikaisemmin kysynyt mutta ei nyt heti tuu mieleen mitä sain vastaukseksi.

2006 RS TDI ja 2009 1.9 Ocu molemmissa toi PTC hörähti käyntiin kun käynnisti kylmän auto. Climatronic hönki kuumaa kovalla puhalluksella ja tasasesti laski puhallusta kun käbiini lämpesi. Kun saavutti ns. esiasetetun käbiinilämmön.

Edellisessä 2008 Altea XL ja nykyinen 2010 1.6tdi cr ocu alkaa puhaltaan vain sillä lämmöllä ja teholla minkä Climatronicissa on asetettu. Jos haluaa hönkää niin asetuksista puhallus vastusmerkistä tuulilasille. Puhallus korviasärkevä ja lämpöä alkaa tulee n. 2min päästä ja olo on kiva. Eli tuulilasin suuttimissa vastus alkaa lämpeneen.

Onko tuossa joku VCDS säätö juttu joka vaan on toisin koodattu aikaisemmissa autoissa kuin nyt? Outo homma tai sitten Alteassa ja nykyisessä on PTC:ssä joku vika.

Lisäkysymyksenä jos Octaviassa on pelkkä Climatic (manuaalinen ilmastointi), pysyttykö millä lämpötila/puhallin säädöllä estämään PTC vastuksen päällemenon, jos moottorin veden lämpötila on n. 50 C ja ei halua käyttää enää vastusta? Voiko tätä säätää esim. merkkihuollossa?

Mää tulin mutuilemaan..
Onks niissä jotain ECO- tai AC off-nappia?
ECOllahan ei ainakaan normaalisti lähde päälle.

Lainaus käyttäjältä: vwp - 22.01.15 - klo:14:59
Mää tulin mutuilemaan..
Onks niissä jotain ECO- tai AC off-nappia?
ECOllahan ei ainakaan normaalisti lähde päälle.

AC -nappi on, mutta en ole sitä edes kokeillut, kun ilman viilennykselle ei ole ollut viimeaikoina (-15 C) tarvetta. Vai voiskohan tuolla estää PTC lämmittimen päälle menon?!

Mulla on AC aina päällä kesät talvet ja ollut edellisissäkin. Ja pyynti 20-22 riippuu kelistä. Nyt 22 ja ac auto high asennossa. Kesällä 20/21 ja ac auto low.

Mulla on Saksta tuotu 2009 mallinen Golf 1.9 TDI. Mistä saisin tiedon onko autossani PTC lämmitinelementti?

Käy läpi huoltovihkon etusivun tarran lisävarustekoodit.
http://igorweb.org/equidec/ (http://igorweb.org/equidec/)

Auto: Octavia FL II 1.9TDI vm. 2009.
Autossa tehdasasenteinen webasto.

Pitääkö paikkaansa, että kun on tehdas webasto niin autosta on poistettu PTC-lämmitin?
Tällaisen väittämän löysin...

Sellaisessa uskossa ainakin itse olen ollut

Ainakin VW ilmoittaa suoraan että tehdas-Webaston kanssa PTC jää pois.

Onko auton lohkolämmittimen ja sisätila lämmittiminen pitäminen päällä läpi yön, esim. 12h jotenkin haitallista autolle tai moottorille?

Taloyhtiön tolppapaikan kello on rikki ja juuri nyt auton lämmityksen ajastaminen ei onnistu, ainakaan ennenkuin korjaavat vian. Ja juuri nyt alkaa sopivasti pakkaset, eli autoa on pidettävä roikassa kuitenkin. Jos vielä auton lämmitykseen illalla ja lämmitän koko yön läpi, voiko tästä olla pientä haittaa esim. mootorille?

Olisiko kuvia, miten tthermo tai calix vastaava asentuvat Passat b8 1.4tsi moottoriin pls?