TSI-koneiden jakoketjuongelmat - oireet, vauriot, korjauskustannukset

[Joukor]

Valitettavasti sillä, että sinun mielestäsi ei johonkin kannata tyytyä, ei ole lain silmissä kovin suurta arvoa. Pykälät löytyvät lakikirjoista ja niiden mukaan mennään, ei siinä sinun tai minun mielipiteellä valitettavasti ole paljon arvoa. Virhevastuu on pykälien mukaan 100% silloin, jos autolla ei ole ajettu metriäkään. Heti kun autoa käytetään, virhevastuuprosentti lähtee laskuun. Vaikka kyse olisi kuinka tunnetusta tyyppiviasta, niin jos se iskee siinä vaiheessa kun olet ajanut autollasi 10% kyseisen hajonneen osan odotettavissa olevista kilometreistä, et saa 100% korvausta vaan ainostaan 90%.

Jos vaikka 100 tkm ajetun auton omistaja saisi ilmaiseksi uuden moottorin, niin olisihan se aika epäreilua niitä kohtaan joiden moottori ei ole oireillut. Nämä joutuvat itse maksamaan jos haluvat uuden moottorin kuluneen tilalle, mutta se jolla on kone hajonnut saa ilmaiseksi uuden. Sehän olisi kuin lottovoitto, jos saisi auton joka hajoaa ennen aikojaan. Korvausprosentin putoaminen käyttöiän mukaan korjaa tämän vääryyden. En tiedä muista, mutta minun oikeustajuni mukaan noin sen kuuluukin mennä. Ongelma on vain se, että tämän lakisääteisen korvauksen saamiseksi on moni saanut tapella "hampaat irvessä", vaikka sen pitäisi tulla automaattisesti ilman sen kummempaa painimista.

Mistäs noita noin monta on ilmaantunut? VV-Auto ja Helkama ovat tiedossani, ketkä muut näitä tuovat maahan?
[/quote

Vastaus alla, meni jostain syystä edellisen lainauksen sisälle..

Niin, vastuuhan on valmistajan valtuuttamalla maakohtaisella edustajalla. Keskon omistama maahantuoja ei ole tehnyt  asianmukaisia korjauksia tiedossa olevaan vikaan, eikä muuten ole tehty Ruotsissakaan. Aikaa kyllä olisi ollut korjata kaikki vialliset tuotteet. Mutta valitsivat tosenlaisen tavan.

Korjauskustannusten osittaminen kannattaa ehdottomasti kyseenalaistaa. Yleinen käsitys ja käytäntö on välillä tarpeen myös päivittää. Eikä se onnistu kiltisti hyväksymällä esitettyjä ratkaisuja. Pitää nimittäin muistaa lähtökohta :Laitteessa on tiedetty valmistusvika, ja en ole tilannut uutta moottoria, enkä moottoriremonttia. Enkä siis niistä mitään maksakkaan, korjatkaa se siis ehjäksi. Voihan tietenkin kuvitella ja leikkiä,  että auton arvo nousee uuden tai korjatun moottorin myötä. Mutta ei se nouse, usko pois.

Maahantuoja laskee fiksusti ajan hautaavan ongelman, ja näinhän se tietty meneekin. Aika hoitaa tämän jutun. Avoimuutta saa todella suurennuslasilla hakea korjaustilastoista. Eivät tule julkaisemaan mitään lukuja, joiden perusteella joutuisivat todennäköisesti aika syvälle.

Paras apu maahantuojalle  on siirtyä muiden valmistamien tuotteiden kannattajaksi. Näin tein minäkin, kun sain omani korjatuksi ja pääsin siitä eroon.

[Mikey]

Eniten minua tässä sopassa ihmetyttää se, että kun moottorin hinta on luokkaa 10-15% auton verottomasta kokonaishinnasta (2000-3000 â,¬), niin ongelman korjaaminen ei pitäisi olla kovinkaan kallis tikki ainakaan valmistajan näkökulmasta. Etenkin kun asiakkaalle tarjotut diilit ovat olleet 70 % hyvitys kymppitonnin remontista.

[ExOctavisti]

^
Tuollaisen myyntipuheen kun olisin ymmärtänyt pitää aina kun autoliikettä pitäessäni kauppasin autoa asiakkaalle. Osta nyt tämä uusi auto ja vaihda se kolmen vuoden päästä taas uuteen. Mitä väliä sillä on vaikka välirahoihin palaa kolmen vuoden sisään 20 000, kun tästä sinun nykyisestäsi kuitenkin kilahtaa kone kolmen vuoden päästä ja autosi on silloin 6 vuotias ja remppa maksaa 9 000.
Ei millään pahalla, mutta jos tällä menttaliteetilla vaihtelee autoja, niin kannattanee tutkia ajaessaan taivaalle, josko sieltä putoaisi meteoriitti.

Itse en vaihtele autoja tuolla mentaliteetilla mutta pointti oli että jos 30kâ,¬:n auton hinta tippuu 6 vuodessa 20kâ,¬:a niin mielummin ajan ensin 3 vuotta uudella,vaihdan uuteen 10kâ,¬:n välirahalla ja ajan taas kolme vuotta ja vaihdan taas uuteen 10kâ,¬:n välirahalla ja olen menettänyt saman 20kâ,¬:a kuin ensimmäinen ajaja joka ajaa jo 6 vuotiaalla autolla.. Tämän mielestäni opimme nimimerkin unelmatalo kokemuksista.. Tarkoitukseni ei ollut pahoittaa kenenkään mieltä kommenteillani vaan todeta että ei se muutaman vuoden välein autojaan vaihtava välttämättä häviä omaisuuksia.. Toista se on preemiumeilla: itse ostin 6 vuotiaan Volvon 2012 vuonna ja ajoin sillä kaksi vuotta, arvonalenema kun vaihdoin pois oli ainoastaan 200â,¬/kk, edellisillä omistajilla kuuden vuoden aikana 500 â,¬/kk...

[SNG]

Eniten minua tässä sopassa ihmetyttää se, että kun moottorin hinta on luokkaa 10-15% auton verottomasta kokonaishinnasta (2000-3000 â,¬), niin ongelman korjaaminen ei pitäisi olla kovinkaan kallis tikki ainakaan valmistajan näkökulmasta. Etenkin kun asiakkaalle tarjotut diilit ovat olleet 70 % hyvitys kymppitonnin remontista.

Niin on "hinnoiteltu" niin että omavastuuosuus kattaa käytönnössä maahantuojan kustannukset. Vaihtomoottori ei taatusti lähellekään kymppitonnia vaihtoineen. Osahinta korkeintaan puolet "varaosan" hinnasta. Kompensaatio per tunti valtuutetulle huolloille huonompi kuin asiakkaan maksama tuntihinta huollon töistä.

[tet]

Niin on "hinnoiteltu" niin että omavastuuosuus kattaa käytönnössä maahantuojan kustannukset. Vaihtomoottori ei taatusti lähellekään kymppitonnia vaihtoineen. Osahinta korkeintaan puolet "varaosan" hinnasta. Kompensaatio per tunti valtuutetulle huolloille huonompi kuin asiakkaan maksama tuntihinta huollon töistä.

Onko kukaan muuten keskustellut tästä asiasta kuluttajaneuvojan kanssa? Maalaisjärkeni sanoo, että asiakkaan maksuosuus pitäisi laskea todellisista kustannuksista eikä vähittäismyyntihinnoista. Virhevastuukorjauksen kustannuksiin ei kuulu voittomarginaali. Mutta mikä on kuluttajaviranomaisen kanta asiaan?

[Mikko]

Tuli nyt käytettyä oma autokin tuossa Volkkarin uutiskirjeessä mainostetussa TSI-moottorin jakoketjutarkastuksessa ja niinhän siinä kävi, että jakopää menee uusiksi. Hyvä kuitenkin, että ovat nyt (auttamattoman myöhässä tosin) ottaneet aktiivisemman otteen asian hoitoon ja homma menee omalta osin veloituksetta. Tiedä sitten mitä tuo jakopääremppa pitää sisällään, pitää kysellä vielä tarkemmin.

Testihän meni oman auton kohdalta niin, että jouduttiin keskeyttämään jo hyvissä ajoin kun raja-arvot tuli vastaan. Moottoririkko olisi kuulemma ollut varma, jos testi olisi ajettu loppuun asti. Nyt odotellaan osia ja toivotaan, että kestää pari viikkoa kasassa. Hirveää mekkalaahan tuo oli jo vähän aikaa pitänyt ja olisi muutenkin tullut vietyä tarkistettavaksi.

Jossain määrin on kyllä omalla kohdalla realisoituneet nämä Volkkarin voimansiirron onglemat. Neljä vaihteistoremppaa (kytkimien uusinta 19 tkm ja kolme pienempää: ohjelmointia, öljynvaihtoa tms.) ja nyt jakopää. Lisäksi sitten lambda-antureita mennyt useampi. Autolla onkin ollut laskujeni mukaan 18 ylimääräistä korjaamokeikkaa. Auto ollut minulla uudesta asti 4,5 vuotta ja tällä hetkellä on noin 74 000 km mittarissa.

Omalla kohdalla on kyllä sanottava, että kytkinrempan lievän kädenväännön jälkeen kaikki on hoidettu mallikkaasti ja kohtuullisen hyvällä palvelualttiudella. Omaa pussia ei ole hirveästi tarvinut kaivella, kaikki minun autokaupastani aikoinaan saadut katteet on kyllä varmasti käytetty jo auton parsimiseksi siihen kuntoon missä se olisi pitänyt jo tehtaalta ulos tulla.

[Ranssi]

Omaa pussia ei ole hirveästi tarvinut kaivella, kaikki minun autokaupastani aikoinaan saadut katteet on kyllä varmasti käytetty jo auton parsimiseksi siihen kuntoon missä se olisi pitänyt jo tehtaalta ulos tulla.

Tämä jäi mietityttämään eli kuinkahan jälleenmyyjä, maahantuoja ja tehdas jakavat nämä / vastaavat kustannukset yleisesti... voiko olla niin, että remppalaskut päätyvät tehtaan kustannettavaksi ja Suomessa sijaitseva organisaatio on saanut pitää myyntikatteensa ja lisäksi vielä huolto nettoaa tehdasta laskuttamalla vai kuinkahan homma menee...?

[kt]

Vielä on pitkä matka VAG:lla edessään, että pääsee takaisin laatuautojen valmistajaksi. Ei tietenkään riitä se, että sallitaan vaikkapa 2% TSI-moottoreista hajoavan ostajilla käsiin jakoketjun katkeamisina, eikä autojen automaatio- ja huoltojärjestelmä pysty mitenkään näitä tilanteita ennakoimaan riittävän ajoissa.

Luotettavan moottorin valmistaminen lähtee siitä, että se suunnitellaan riittävän vahvaksi ja toimintakykyisiksi Siperian talvillakin. Tarkoittaa sitä, että esim ketjun "venyminen" pitäisi voida havaita hyvissä ajoin ilman erityisiä tarkistuskampanjoitakin. Antureja on monenmoisia ja tietämystä luulisi riittävän saksalaisen insinöörin pääkopassa. Vaan ei irtoa!

On kaikennäköistä LL-huoltoohjelmaa, jossa optimoidaan 30 euron arvoisen öljyn vaihtoaikaa, muttei osata optimoida automaatiojärjestelmän avulla 7000 euron arvoisen remontin estämistä hyvissä ajoin. Suunnittelupuoli voisi myös miettiä, onko mitenkään mahdollista muuttaa hihnoja tai ketjuja toimimaan niin, että niiden vaihtokin olisi mahdollinen ilman päivän vievää auton etuosan purkuoperaatiota. Johan 70-luvulla vaihdoin itse Ladan jakoketjun noin 2 tunnissa ilman mitään erikoiskoulutusta ja ohjekirjaa. Ja käyntiin se Lada lähti vielä vaohdon jälkeenkin.

Taitaa olla näiden kauppamiesten ohjauksessa koko konserni; tehdään sopivan huonoa laatua ja maksatetaan huoltokäynteinä asiakkailla kaikki mahdollinen. No tämä vaan ihan puuhdekirjoituksena, ostin kuin ostinkin vielä itselleni VAG-tuotteen, kun on minulle sattunut ne erinomaisen hyvät "tiistaikappaleet".

[Mikko]

Minä voin ainakin rehellisesti sanoa, että seuraava auto ei tule VAG-konsernin merkeistä. Luotto on mennyt. Sama meno kun tuntuu jatkuvan uudemmissakin. Ã,,itini parivuotias Golf VII on lähtenyt jo kahdesti pajalle lavetin kyydillä, korista tippuu osia joita ei saada pysymään kiinni jä isäni ex-Passatin manuaalilaatikko levisi alle 50 tonnia ajettuna (eikä Volkkari tullut tuossa rempassa euroakaan vastaan). Isälläni on ollut Volkkari alla 60-luvulta asti aina kun on omalla rahalla auto hankittu, mutta ei kuulemma tule enää heidän pihaan Volkkaria tuon Golfin jälkeen. Isäni Volvossa ei ole ollut yhtään "ylimääräistä" vikaa ja jälkimarkkinointi toimii vähintäänkin kiitettävällä tavalla. Jo pelkästään jälkimarkkinoinnin takia itsekin hommaisin Volvon, jos vaan mallistossa olisi yhtään sellaista mallia millä viitsisi ajella.

[BobSmith]

Vielä on pitkä matka VAG:lla edessään, että pääsee takaisin laatuautojen valmistajaksi. Ei tietenkään riitä se, että sallitaan vaikkapa 2% TSI-moottoreista hajoavan ostajilla käsiin jakoketjun katkeamisina, eikä autojen automaatio- ja huoltojärjestelmä pysty mitenkään näitä tilanteita ennakoimaan riittävän ajoissa.

Kannattaa huomata, että Volkswagen-konserni on tavallaan tunnustanut osaamattomuutensa tässä ketjuasiassa, koska on suunnitellut konstruktion uudelleen niin, että ketju on korvattu hammashihnalla.

[Geoman]

pääkopassa. Vaan ei irtoa!

On kaikennäköistä LL-huoltoohjelmaa, jossa optimoidaan 30 euron arvoisen öljyn vaihtoaikaa, muttei osata optimoida automaatiojärjestelmän avulla 7000 euron arvoisen remontin estämistä hyvissä ajoin.

Taitaa olla näiden kauppamiesten ohjauksessa koko konserni; tehdään sopivan huonoa laatua ja maksatetaan huoltokäynteinä asiakkailla kaikki mahdollinen. No tämä vaan ihan puuhdekirjoituksena, ostin kuin ostinkin vielä itselleni VAG-tuotteen, kun on minulle sattunut ne erinomaisen hyvät "tiistaikappaleet".

Minun on vaikea ymmärtää, että autoon joka maksaa uutena autoveroineen 25...30'000 euroa tehdään moottoriremontti joka on 7'000 euroa? Hinnoissa on "ilmaa".

[Ishvan]

Minun on vaikea ymmärtää, että autoon joka maksaa uutena autoveroineen 25...30'000 euroa tehdään moottoriremontti joka on 7'000 euroa? Hinnoissa on "ilmaa".

Taitaa se työ maksaa siinä aika paljon, ei pelkästään "osat". Helposti sitä hilloa kuluu, kun tuntuveloitus siellä 90-100e paikkeilla.

[esko]

Vielä on pitkä matka VAG:lla edessään, että pääsee takaisin laatuautojen valmistajaksi. Ei tietenkään riitä se, että sallitaan vaikkapa 2% TSI-moottoreista hajoavan ostajilla käsiin jakoketjun katkeamisina, eikä autojen automaatio- ja huoltojärjestelmä pysty mitenkään näitä tilanteita ennakoimaan riittävän ajoissa.

Luotettavan moottorin valmistaminen lähtee siitä, että se suunnitellaan riittävän vahvaksi ja toimintakykyisiksi Siperian talvillakin. Tarkoittaa sitä, että esim ketjun "venyminen" pitäisi voida havaita hyvissä ajoin ilman erityisiä tarkistuskampanjoitakin. Antureja on monenmoisia ja tietämystä luulisi riittävän saksalaisen insinöörin pääkopassa. Vaan ei irtoa!

On kaikennäköistä LL-huoltoohjelmaa, jossa optimoidaan 30 euron arvoisen öljyn vaihtoaikaa, muttei osata optimoida automaatiojärjestelmän avulla 7000 euron arvoisen remontin estämistä hyvissä ajoin. Suunnittelupuoli voisi myös miettiä, onko mitenkään mahdollista muuttaa hihnoja tai ketjuja toimimaan niin, että niiden vaihtokin olisi mahdollinen ilman päivän vievää auton etuosan purkuoperaatiota. Johan 70-luvulla vaihdoin itse Ladan jakoketjun noin 2 tunnissa ilman mitään erikoiskoulutusta ja ohjekirjaa. Ja käyntiin se Lada lähti vielä vaohdon jälkeenkin.

Taitaa olla näiden kauppamiesten ohjauksessa koko konserni; tehdään sopivan huonoa laatua ja maksatetaan huoltokäynteinä asiakkailla kaikki mahdollinen. No tämä vaan ihan puuhdekirjoituksena, ostin kuin ostinkin vielä itselleni VAG-tuotteen, kun on minulle sattunut ne erinomaisen hyvät "tiistaikappaleet".

Itsellä ei enää ole volkkaria, mutta näitä keskusteluja tulee kyllä seurattua samoin kuin autolehtiä ja niiden nettipalstoja.
Yksi räikeimmistä ristiridoista on mielestäni juuri tuo Long Life ja sen hehkutus autolehtien testeissä.
Testien loppuarvioissa ja pisteissä pitkä huoltoväli on arvostettu todella korkealle. Long Life ajatuksena on toki kaunis ja soma keino mainostaa autoa. Nyt vaan on monelle käynyt niin, että korjaamokäyntien väli on lyhempi kuin huoltokäyntien väli.
Jotain on vahvasti pielessä.

[Iceborg]

Itsellä ei enää ole volkkaria, mutta näitä keskusteluja tulee kyllä seurattua samoin kuin autolehtiä ja niiden nettipalstoja.
Yksi räikeimmistä ristiridoista on mielestäni juuri tuo Long Life ja sen hehkutus autolehtien testeissä.
Testien loppuarvioissa ja pisteissä pitkä huoltoväli on arvostettu todella korkealle. Long Life ajatuksena on toki kaunis ja soma keino mainostaa autoa. Nyt vaan on monelle käynyt niin, että korjaamokäyntien väli on lyhempi kuin huoltokäyntien väli.
Jotain on vahvasti pielessä.

Käsittääkseni jakoketjuongelmilla ja long life vaihtovälillä ei ole voitu osoittaa olevan minkään sortin yhteyttä. Muutenkaan en ymmärrä miten öljy voisi vaikuttaa ketjun kulumiseen. Kiristin toki toimii öljynpaineella, mutta ei se kulumiseen vaikuta ja moottoririkkohan tulee kun ketju on niin kulunut, että kiristimen mekaaniset rajat tulevat vastaan.

[teräksenharmaa]

Vielä on pitkä matka VAG:lla edessään, että pääsee takaisin laatuautojen valmistajaksi. Ei tietenkään riitä se, että sallitaan vaikkapa 2% TSI-moottoreista hajoavan ostajilla käsiin jakoketjun katkeamisina, eikä autojen automaatio- ja huoltojärjestelmä pysty mitenkään näitä tilanteita ennakoimaan riittävän ajoissa.

Eikö sitten Volkkari ole jo mielestäsi maalissa? Oletko kuulut jakoketjujen tai -hihnojen ongelmista nykymalliston moottottoreissa?

[teräksenharmaa]

Kannattaa huomata, että Volkswagen-konserni on tavallaan tunnustanut osaamattomuutensa tässä ketjuasiassa, koska on suunnitellut konstruktion uudelleen niin, että ketju on korvattu hammashihnalla.

Volkkarilla on mallistoissa lukuisia ketjua käyttäviä koneita. Pikaisesti arvioiden en edes uskalla arvata, kumpia on enemmän.

[JFabiaK]

Käsittääkseni jakoketjuongelmilla ja long life vaihtovälillä ei ole voitu osoittaa olevan minkään sortin yhteyttä. Muutenkaan en ymmärrä miten öljy voisi vaikuttaa ketjun kulumiseen. Kiristin toki toimii öljynpaineella, mutta ei se kulumiseen vaikuta ja moottoririkkohan tulee kun ketju on niin kulunut, että kiristimen mekaaniset rajat tulevat vastaan.

Öljy vaikuttaa ketjun kulumiseen, joko enemmän tai vähemmän. Öljy voitelee ketjun "liikkuvat osat"; siis öljyn ominaisuuksilla on vaikutusta. Kiristimen öljynpainesäätöön vaikuttavat öljyn virtaus ja paine - onko "alimitoitetun" kiristimen öljykanavan pintaan kertynyt likaa pienentäen virtauspoikkipinta-alaa entisestään ja heikentäen kiristimen toimintaa?

Osaamattomuudesta tässä ei ole kysymys, vaan perinteisestä vahvojen ekonomistien vallasta (kustannusten minimointi), joka on tullut kalliiksi aikaisemminkin VAG:lle. "Ikuinen" taistelu insinöörien ja ekonomien välillä.

[SNG]

Öljy vaikuttaa ketjun kulumiseen, joko enemmän tai vähemmän. Öljy voitelee ketjun "liikkuvat osat"; siis öljyn ominaisuuksilla on vaikutusta. Kiristimen öljynpainesäätöön vaikuttavat öljyn virtaus ja paine - onko "alimitoitetun" kiristimen öljykanavan pintaan kertynyt likaa pienentäen virtauspoikkipinta-alaa entisestään ja heikentäen kiristimen toimintaa?

Osaamattomuudesta tässä ei ole kysymys, vaan perinteisestä vahvojen ekonomistien vallasta (kustannusten minimointi), joka on tullut kalliiksi aikaisemminkin VAG:lle. "Ikuinen" taistelu insinöörien ja ekonomien välillä.

Ja metallihan venyy kun ylempi materiaalin myötöraja ylitetään. Ketjun sivuihin tulee puhdas vetorasite paitsi niittien kohdalle voimakas leikkausjännityskenttä. Kyllä tuo venymä todennäköisesti on puhdasta venymistä. Ei nuo kiinnitykset niin paljoa voi venymää aiheuttaa.

Ketju hyvin vaatimaton voitelun suhteen kunhan on "rasvaa" edes vähän.

Kiristimenkin öljynpaine ei käytännössä riipu öljyn vaihtovälistä, koska öljyynhän käytännössä vain kertyy metallipartikkeleista jotka suodatin blokkaa pois. Tuo öljykanavien tukkeutumisteoria kyllä melko kaukaa haettu.

Sykkivän vetojännityksen aiheuttaa nelisylinterisissä kampiakselin värähtely kun ei käy luonnostaan tasapainoisesti, sekä ennenkaikkea nokka-akselien voimakkaasti vaihteleva vääntö(vastus)momentti.

Ei pääse dynaamis-lujuusopillisella pohdiskelullakaan muuhun kuin että ketju on ALIMITOITETTU ja kiristimestä puuttuu mekaaninen räikkälukitus.

[esko]

Käsittääkseni jakoketjuongelmilla ja long life vaihtovälillä ei ole voitu osoittaa olevan minkään sortin yhteyttä. Muutenkaan en ymmärrä miten öljy voisi vaikuttaa ketjun kulumiseen. Kiristin toki toimii öljynpaineella, mutta ei se kulumiseen vaikuta ja moottoririkkohan tulee kun ketju on niin kulunut, että kiristimen mekaaniset rajat tulevat vastaan.

Olen samaa mieltä siitä, että ketjuongelmilla ja LL-öljynvaihdolla tuskin on mitään oleellista yhteyttä.
Ketjusysteemi vaan on alunperin väärin suunniteltu.
Ristiriitaista on se, että VAG-autoilla näyttää useasti korjausvälit olevan lyhyemmät kuin valmistajan suosittelemat huoltovälit. ( siis kun otetaan huomioon muutkin korjaukset kuin tuo nokkaketju)
Nokkaketjun suunnittelu ja rakentaminen ei voi olla mitään rakettitiedettä. Moottoripyörissä, joista on otettu jo 60-luvulta alkaen kovempia litratehoja kuin autoista on käytetty nokkaketjuja, joissa ei ole ollut mainittavia ongelmia.
Pyöriä on rääkätty ja revitelty, mutta sittenkin ovat kestäneet. Mutta ainakin minun omistamissani pyörissä on ollut tuo paljon puhuttu räikkä siinä ketjun kiristimessä.

[teräksenharmaa]

Ja metallihan venyy kun ylempi materiaalin myötöraja ylitetään. Ketjun sivuihin tulee puhdas vetorasite paitsi niittien kohdalle voimakas leikkausjännityskenttä. Kyllä tuo venymä todennäköisesti on puhdasta venymistä. Ei nuo kiinnitykset niin paljoa voi venymää aiheuttaa.

Ei pääse dynaamis-lujuusopillisella pohdiskelullakaan muuhun kuin että ketju on ALIMITOITETTU ja kiristimestä puuttuu mekaaninen räikkälukitus.

Eiköhän tässäkin tuo "venyminen" ole itseasiassa kulumista. Ketju kasvaa pituutta, kun kuluminen lisää välyksiä.

[kt]

Tuossa ylempänä en ole väittänyt, että LL-ohjelmalla ja jakoketjun katkeamisella olisi jotain riippuvuutta keskenään, tuskin onkaan , ainakaan kovin suurta.

Ihmettelin vain, ettei VAG-insinööri osaa (tai ei viitsi tai on kielletty) suunnitella "JKV-ohjelmaa" (=Jakoketjun Katkeamisen Vahti), joka varoittaisi kuskia, että 2000 km kuluttua tai 15 päivän päästä jakoketjusi katkeaa, ellet nyt heti lähde aikaa korjaamolta tilaamaan ja ajele vaarmuuden vuoksi huomisesta alkaen taksilla....

Meillähän on jo renkaiden paine vahti, sadetunnistin, front-asistentti, automaattivalot, premiunautoissa taitaa olla öljyn laadun vartiointi, jne.... Mutta jakoketjun ja -hihnan katkeamisen vahti odottaa keksijäänsä! Eihän tuo vaadi kuin muutaman rivin sumeaa logiikkaa.

[teräksenharmaa]

Nokkaketjun suunnittelu ja rakentaminen ei voi olla mitään rakettitiedettä. Moottoripyörissä, joista on otettu jo 60-luvulta alkaen kovempia litratehoja kuin autoista on käytetty nokkaketjuja, joissa ei ole ollut mainittavia ongelmia.
Pyöriä on rääkätty ja revitelty, mutta sittenkin ovat kestäneet. Mutta ainakin minun omistamissani pyörissä on ollut tuo paljon puhuttu räikkä siinä ketjun kiristimessä.

Nykypäivänä kulutuksen vähentäminen on tuonut mukanaan paljon uusia vaatimuksia ketjuille. Ketjujen kitkaa, kokoa ja painoa on vähennetty. Ominaisteho ei kerro oikein paljoa homman vaativuudesta.

[teräksenharmaa]

Tuossa ylempänä en ole väittänyt, että LL-ohjelmalla ja jakoketjun katkeamisella olisi jotain riippuvuutta keskenään, tuskin onkaan , ainakaan kovin suurta.

Ihmettelin vain, ettei VAG-insinööri osaa (tai ei viitsi tai on kielletty) suunnitella "JKV-ohjelmaa" (=Jakoketjun Katkeamisen Vahti), joka varoittaisi kuskia, että 2000 km kuluttua tai 15 päivän päästä jakoketjusi katkeaa, ellet nyt heti lähde aikaa korjaamolta tilaamaan ja ajele vaarmuuden vuoksi huomisesta alkaen taksilla....

Meillähän on jo renkaiden paine vahti, sadetunnistin, front-asistentti, automaattivalot, premiunautoissa taitaa olla öljyn laadun vartiointi, jne.... Mutta jakoketjun ja -hihnan katkeamisen vahti odottaa keksijäänsä! Eihän tuo vaadi kuin muutaman rivin sumeaa logiikkaa.

Katkeaminen ei ole ollut se ongelma, vaan ketjut ovat kuluneet pitkiksi ja mahdollisesti hypänneet hampaiden yli kiristimen päästäessä ketju löysälle. Silti ihan mielenkiinnosta kysyn kuitenkin, että miten ajattelit tuon katkeamisen valvonnan tapahtuvan? Kaikkea on mahdollista rakentaa, mutta itse en kyllä keksi mitään kovin helppoa keinoa saada varoitusta katkeamisesta.

[JFabiaK]

Edelleen väitän, että venyminen on näissä jakoketjuissa kulumisen aiheuttamaa, muutoin ei öljyjä kontrolloitaisi näin tarkkaan. Siis tappien ja lenkkien välys kasvaa sen "mikronin, pari" ja se kertaa lenkkien reikien määrä on sen venymän kokonaismäärä. Tuosta esitetystä myötörajan ylityksestä ei ole kysymys - jos näin olisi, niin ketjujen katkeamisia olisi seurauksena.

Suurin käyttörasitus ketjulle tulee venttiilien avaamisesta (="ketjun työ"), jolloin nokilla "painetaan" venttiilit vuorollaan ko. venttiilin jousen ponnevoimaa vasten. 4-sylinterisen moottorin käynnin jaksottaiset värähtelyt ovat se pienempi paha, jolla ei ole käytännön merkitystä suhteutettuna siihen "värinään", joka tulee avaustyöstä.

[SNG]

Edelleen väitän, että venyminen on näissä jakoketjuissa kulumisen aiheuttamaa, muutoin ei öljyjä kontrolloitaisi näin tarkkaan. Siis tappien ja lenkkien välys kasvaa sen "mikronin, pari" ja se kertaa lenkkien reikien määrä on sen venymän kokonaismäärä. Tuosta esitetystä myötörajan ylityksestä ei ole kysymys - jos näin olisi, niin ketjujen katkeamisia olisi seurauksena.

Suurin käyttörasitus ketjulle tulee venttiilien avaamisesta (="ketjun työ"), jolloin nokilla "painetaan" venttiilit vuorollaan ko. venttiilin jousen ponnevoimaa vasten. 4-sylinterisen moottorin käynnin jaksottaiset värähtelyt ovat se pienempi paha, jolla ei ole käytännön merkitystä suhteutettuna siihen "värinään", joka tulee avaustyöstä.

Kun myötöraja ylitetään "jousi" ei palaudu, vaan jää venyneeksi. Yhtä lenkkiä voi tässä tarkastella "jousena", joka antaa pikkuhiljaa periksi.

Jos kuten teräksenharmaa ja JFabianK epäilevät, venymä tulee lenkkien reikien suurenemisesta ja tappien ohentumisesta, silloin syy hieman eri.

Kyse voi toki olla noiden yhdistelmästä.

Jos venymä per lenkki on "mikroneita", ja (oletus) lenkkien määrä on muutama sata, päästään alle millin venymään per ketju -> Ei vaikuta mitään. Jotta päästäisiin merkittävään ketjun senttien venymään, venymän per lenkki pitää olla liki kymmenesosamilln luokkaa. Tuskin liitokset kasassa pysyisivät noin isoilla välyksillä?!

Jos taas kysymys olisi väsymisperäisestä ilmiöstä, ketjuja saattaisi katkeillakin.

PS. Venymäanturin voisi ehkä yhdistää kiristäjään. Kun kiristys alkaisi olla "tapissa", tulisi vikakoodi ja mahdollisesti moottorinvikavalo.

[kt]

Eri tyyppisten tapahtumien yhdistelmähän se jakoketjun tai -hihnan kuluminen ja venyminen on. Yleensä aina virheeseen johtava syy-seuraus-ketju on useiden "suotuisten" tapahtuminen sopivaan suuntaan sojottava bitti. Mutta kun moottorinsuunnittelijat yleensä tietävät nämä katastrofiin johtavat jäljet, niin ne pitää suunnitteluvaiheessa minimoida. Neuvoksi antaisin vaikkapa:
-Lyhyemmät ketjut käyttöön. ( No tiedän, ettei tuollaiseen voi laittaa lyhyempiä...., sittenhän se on jo eri moottori...)
-Vahvemmat ketjut ja hihnat
-Parempi rattaiden laatu
-Varmempi öljynkierto
-Parempi tasapaino moottorin käydessä, siis kampiakselin rullaus
-Ehkä myös nokka-akselin nokkien muotoilun muutoksia tarvitaan, pyörintämomenttien tasaaminen? venttiilien jousitus?
-Varmempi kiristinsysteemi
-jne...

Tuohon JKV-optimointiin voisi ehkä ajatella käytettävän tärinä- tai ääniantureita, joilla esim starttauksen jälkeista värinää voisi  logata ja selvittää. Tai lisätä jonkinnäköinen kiristimen toimintaa seuraava järjestelmä. Tai  yrittää selvittää jakoketjun "heilumista" jollain vaikkapa induktioon perustuvalla mittaustavalla. Kyllä siihen löytyisi ratkaisu, jos haluja olisi.
Tilanne on kai tähän asti ollut sellainen, että solisti on maksanut ja viuluntekijä on ansainnut. Mitäpä sitä silloin lehmää tappaa.

Totta kai VAG:lla on ja on ollut "hyviä ja kestäviä moottoreitakin". Niistä puhutaan ilmeisesti toisessa ketjussa. Tässä vain lähinnä 1,2/1,4/1,8 TSI-moottoreista.

[teräksenharmaa]

Kun myötöraja ylitetään "jousi" ei palaudu, vaan jää venyneeksi. Yhtä lenkkiä voi tässä tarkastella "jousena", joka antaa pikkuhiljaa periksi.

Jos kuten teräksenharmaa ja JFabianK epäilevät, venymä tulee lenkkien reikien suurenemisesta ja tappien ohentumisesta, silloin syy hieman eri.

Kyse voi toki olla noiden yhdistelmästä.

Jos venymä per lenkki on "mikroneita", ja (oletus) lenkkien määrä on muutama sata, päästään alle millin venymään per ketju. Ei vaikuta mitään. Jotta päästäisiin merkittävään ketjun senttien venymään, venymän per lenkki pitää olla kymmenesosamillejä. Tuskin liitokset kasassa pysyisivät noin isoilla välyksillä?!

Jos taas kysymys olisi väsymisperäisestä ilmiöstä, ketjuja saattaisi katkeillakin.

Kyllä tuo myötörajan saavuttaminen on aika kaikua haettu ajatus. Jos kuorma olisi niin kova, niin sellainen ketju ei omaisi mitään mahdollisuuksia kestää käytössä. Se kuorma, joka saa komponentit venymään, on rajusti liikaa ketjun laakerointipisteille. Ja tosiaan, jos oltaisiin myötörajan tuntumassa, niin hyvin todennäköisesti niitä ketjuja aina silloin tällöin katkeilisikin. Samoin jos tuollainen voimakkaasti vaihteleva kuorma olisi siinä myötörajan tuntumassa, niin väsyminen seuraisi vääjäämättä ja se näkyisi heti katkenneita ketjuina.

Ketju pysyy kasassa tappien niitauksilla. Ei se kuluminen tapahdu niissä niitatuissa päissä vaan siellä, missä tappi pyörii vapaasti reiässään. Esimerkiksi polkupyörän ketjuissa näkee toisinaan todella kuluneita tappeja ja reikiä. Välystä kertyy takuulla useita kymmenesosamillejä, mutta ketju pysyy ongelmitta kasassa.

[BobSmith]

Volkkarilla on mallistoissa lukuisia ketjua käyttäviä koneita. Pikaisesti arvioiden en edes uskalla arvata, kumpia on enemmän.

Onko näistä ketjulla olevista moottoreista yksilöidympää tietoa? Minulla on se käsitys, että ainakin nämä koneet, joissa eniten ongelmaa on ollut, kuten 1.2TSI ja 1.4TSi on kaikki korvattu uudella konstruktiolla niin Volkkarissa, Skodassa kuin Seatissakin?

[kt]

Eihän se tietenkään moottorinvalmistajalle ole kovin kiehtovaa kertoa, että me ollaan kehitetty tällainen JKV-vahti-järjestelmä. Silloin tietenkin kysytään, että miksi? Eikö jakoketju sitten kestä moottorin elinikää? Voi olla, että entistä suurempi pako alkaa...

[kt]

Onko näistä ketjulla olevista moottoreista yksilöidympää tietoa? Minulla on se käsitys, että ainakin nämä koneet, joissa eniten ongelmaa on ollut, kuten 1.2TSI ja 1.4TSi on kaikki korvattu uudella konstruktiolla niin Volkkarissa, Skodassa kuin Seatissakin?

Joo näin on, että uudet 1,2 ja 1,4 TSI:t ovat tänään hihnakoneita, mutta näitä "TSI-kriisimoottoreita" on Suomessa ajossa tuhansia autoja. Uutta ostaessa kannattaa kysyä aina, onko hihnalla vai ketjulla ja mikä on "suositeltu ketjun ja hihnan vaihtoväli ja paljonko se vaihto maksaa.