TSI-koneiden jakoketjuongelmat - oireet, vauriot, korjauskustannukset

[Ghzeit]

Sidenotena, eikös DSGn P-asennossa ole hydraulinen lukko, joka lukitsee vaihdelaatikon? Oma DSG Leoni oli omassa ruudussaan hiukkasen taaksepäin kallellaan, ja jos laatikko oli P-asennossa niin käynnistäminen yhtä tuskaa, opettelin heittämään N-asentoon ennen käynnistystä. Käsijarrua ei voinut käyttää, vaijereihin oli mennyt vesi ja satuloissa asui loskapaska.

[Vaarivanhus]

Juuri näin yleensä kässäri jumittaa käytön puutteesta toisinaan vioittuneista vaijereista, väittäisin ettei koskaan liiasta käytöstä.

Tuohon jakoketjun hyppääminen-käsijarru/vaihde parkkeeraus syy-yhteyteen...(koskee manuaalia)

Esim. auto parkeerataan rinteeseen keula ylämäkeen vaihde1-6 päällä ilman käsijarrua--> niin moottori pyrkii pyörimään "väärinpäin"--> jakoketjun kiristyvä puoli painaa kiristintä vasten ja painaa kiristimen (ölynpaineella toimiva) kasaan koska painetta ei ole--> kaikki löysä kertyy "vetopuolelle". Tuohon päälle sitten startti niin kaikki "löysät" paukahtaa kerralla nokka-akselin ratasta vasten, jos ketju on vielä valmiiksi venynyt niin seurauksia saa sitten lukea tästä viestiketjusta.

Puristuspaine ei pidä autoa paikallaan se vain hidastaa liikkumista, koska jokaisessa autossa/sylinterissä on jonkinverran ohivuotoa. Jokainen joka on auton moottoreita rassannut tietää että venttiilikoneiston (nokka-akselin) pyörittämiseen tarvitaan aikalailla voimaa, joka aiheuttaa ym. esimerkin tilanteen.

Erittäin loogista, näin siinä käytännössä varmaankin tapahtuu. TSI-moottorin jakoketju on (kuvista katseltuna) melkoisen pitkä verrattuna vaikkapa aiempiin museoikäisiin autoihini (Fiat 127, Plymouth Valiant) ja jokainen ketjun lenkkihän kuluu saman verran eli näkyy ketjun venymisenä. Pitkä ketju suhteessa ketjupyörien halkaisijaan helpottaa ylihyppäämistä siinä tilanteessa, kun löysät on ensin kerääntyneet kampiakselin pyöriessä väärään suuntaan ja sitten kun startatessa pyörimissuunta vaihtuu, niin se siitä. Eikös täällä ole kirjoitettu kokemuksista, joissa auto ei startatessa enää käynnistynytkään? Tuntuu aika järkeenkäyvältä teorialta.
Mikäli ketjussa olisi jousitoiminen kiristin, niin eihän sekään loputtomiin pelastaisi tilannetta. Ketjun venyminen vain jatkuisi, kunnes lopulta tulee raja vastaan. Venymä pitäisi tunnistaa esimerkiksi ajoituksen muuttumisesta ja ketju vaihtaa "sovinnolla" uuteen.

Miksi ketju sitten venyy turhan nopeasti suhteessa moottorin elinikään? Varmaankin asiaan vaikuttaa voiteluaine, epäpuhtaudet, kuormitus suhteessa ketjun vahvuuteen, ketjun materiaalit ja osien pinnan kovuus, osien koneistuksien pinnanlaatu, ehkäpä vielä jokin muukin tekijä?

Teorioitahan nämä, mutta kaikille teknisille asioille on olemassa järkeiltävissä olevat perusteensa.

[Arcca]

Esim. auto parkeerataan rinteeseen keula ylämäkeen vaihde1-6 päällä ilman käsijarrua--> niin moottori pyrkii pyörimään "väärinpäin"--> jakoketjun kiristyvä puoli painaa kiristintä vasten ja painaa kiristimen (ölynpaineella toimiva) kasaan koska painetta ei ole--> kaikki löysä kertyy "vetopuolelle". Tuohon päälle sitten startti niin kaikki "löysät" paukahtaa kerralla nokka-akselin ratasta vasten, jos ketju on vielä valmiiksi venynyt niin seurauksia saa sitten lukea tästä viestiketjusta.

Puristuspaine ei pidä autoa paikallaan se vain hidastaa liikkumista, koska jokaisessa autossa/sylinterissä on jonkinverran ohivuotoa. Jokainen joka on auton moottoreita rassannut tietää että venttiilikoneiston (nokka-akselin) pyörittämiseen tarvitaan aikalailla voimaa, joka aiheuttaa ym. esimerkin tilanteen.

RiMa heitti kanssa hyvät perustelut, kiitos näistä. Eipä tullut mieleen että venttiilikoneiston pyörittämisvastus on noinkin merkittävää paikallaanpidon kannalta. Tämäkin mielestäni on vaaraksi jos ketju on jo venynyt, muutenhan noita paukkuisi kokoajan. Tuo paikallaan pito ehkä vähän ketjua venyttää sekin ajan kanssa, mutta rasitus lienee suurempi kun kone käy.

Ja todettakoon tähän että toki käytän käsijarrua tuollaisissa kuvatuissa rasitustilanteissa, missä on kaltevuutta. Ketjun kannalta oleellista on käsittääkseni näistä viesteistä vetää kässäri ensin päälle ja vasta sitten vapauttaa kytkin.
Ja kyllä käsijarru voi jäätyä; kaveri ajoi kilometrin yksi takapyörä jumissa kelkkana tullen huoltoon sulamaan. Leasing auto...

[Vaarivanhus]

Kiinnittäisin vielä huomion sanaan "venyminen". Käsitän venymisen eli ketjun pitenemisen johtuvan ketjun lenkeissä olevien akselitappien ja "liuskoissa" olevien reikien kulumisesta. "Liuskat" sinänsä eivät varmastikaan "veny", silloinhan oltaisiin ylitetty metallin myötöraja ja aikaansaatu pysyvä, palautumaton teräksen muodonmuutos. Muistelkaapa teräksen lujuuden mittaamista vetosauvaa kiskomalla, teräksen myötö- ja murtorajan suhteellista sijaintia käyrällä. Myötörajan ylityksessä on kyse paljon suuremmista voimista kuin millä jakoketjua kuormitetaan. Ketjun materiaalin myötöraja on hatusta vetäen suunnilleen 400N/mm2

[RiMa]

Kiinnittäisin vielä huomion sanaan "venyminen". Käsitän venymisen eli ketjun pitenemisen johtuvan ketjun lenkeissä olevien akselitappien ja "liuskoissa" olevien reikien kulumisesta. "Liuskat" sinänsä eivät varmastikaan "veny", silloinhan oltaisiin ylitetty metallin myötöraja ja aikaansaatu pysyvä, palautumaton teräksen muodonmuutos. Muistelkaapa teräksen lujuuden mittaamista vetosauvaa kiskomalla, teräksen myötö- ja murtorajan suhteellista sijaintia käyrällä. Myötörajan ylityksessä on kyse paljon suuremmista voimista kuin millä jakoketjua kuormitetaan. Ketjun materiaalin myötöraja on hatusta vetäen suunnilleen 400N/mm2

Mielestäni oikea venyminenkään ei ole poissuljettu näissä tapauksissa, toki huoltovapaa ketju oikein mitoitettuna ei veny, mutta kuluuhan sekin.
Kun kyseessä on jakoketju, kuormitus on "epätasainen" (kuin työntäisi 4kulmaisella renkaalla varustettua kärryä). Pikaisesti laskeskelin että 4-sylinterinen moottori  käydessään 4000rpm aiheuttaa 133 "iskua"/s. Tuon voimasta en osaa sanoa mitään, mutta jokatapauksessa jossain(materiaalin säästön) vaiheessa ketjun venymisen rajakin tulee vastaan.

[Vaarivanhus]

Mielestäni oikea venyminenkään ei ole poissuljettu näissä tapauksissa, toki huoltovapaa ketju oikein mitoitettuna ei veny, mutta kuluuhan sekin.
Kun kyseessä on jakoketju, kuormitus on "epätasainen" (kuin työntäisi 4kulmaisella renkaalla varustettua kärryä). Pikaisesti laskeskelin että 4-sylinterinen moottori  käydessään 4000rpm aiheuttaa 133 "iskua"/s. Tuon voimasta en osaa sanoa mitään, mutta jokatapauksessa jossain(materiaalin säästön) vaiheessa ketjun venymisen rajakin tulee vastaan.

Mietitäänpä: minkä verran ketjun liuskoissa on yhteensä poikkipintaa? Arvioitava, kun ei ole ketjua kädessä. Liuskan korkeus 10mm, ketjun leveys hmm. n. 15mm. Liuskoja pinottu vierekkäin, vuoron perään eri suuntiin, akselitapilla liuskat niputettu. Eli terästä 10mm x 7mm = 70mm2. Ketjun myötöraja ylittyy 70x400N = 24kN voimalla. Tarkoittaa "suomeksi", että ketjua voi kuormittaa staattisesti suunnilleen parin tonnin voimalla eikä siinä vielä synny pysyvää venymistä. Voimaa lisättäessä ketju katkeaa eli tullaan murtotajalle noin neljän tonnin vedolla. Kaikki tämä taas tarkemmin tutkimatta hatusta vetäen "näppituntumalla".

Minkä suuruinen "tykyttävä" veto ketjuun syntyy moottorin käydessä, todella vaikea arvioida. Iskujen määrä ei näy pysyvänä muodonmuutoksena, ainoastaan voima, joka ylittää teräksen myötörajan. Aika hilkulle olisi suunnittelija ketjun mitoittanut, jos teräksen myötöraja ylittyisi moottorin normaalisti käydessä.

Teräksen lujuuslaskelmissa nyrkkisääntö tykyttävälle tai vaihtokuormalle kuuluu: "Mikäli aine kestää 10 miljoonaa kertaa sitä kuormittavan voiman, niin se kestää "ikuisesti". Mikäli ei kestä, ilmiötä nimitetään väsymismurtumaksi. Väsymismurtumaa edesauttaa lovenvaikutus.

[Wekotin]

Kiinnittäisin vielä huomion sanaan "venyminen". Käsitän venymisen eli ketjun pitenemisen johtuvan ketjun lenkeissä olevien akselitappien ja "liuskoissa" olevien reikien kulumisesta. "Liuskat" sinänsä eivät varmastikaan "veny", silloinhan oltaisiin ylitetty metallin myötöraja ja aikaansaatu pysyvä, palautumaton teräksen muodonmuutos. Muistelkaapa teräksen lujuuden mittaamista vetosauvaa kiskomalla, teräksen myötö- ja murtorajan suhteellista sijaintia käyrällä. Myötörajan ylityksessä on kyse paljon suuremmista voimista kuin millä jakoketjua kuormitetaan. Ketjun materiaalin myötöraja on hatusta vetäen suunnilleen 400N/mm2

Mielestäni aivan sama onko ketjun reiät tai akselitapit venyneet. Ketjusta voidaan kuitenkin puhua ja lopputulos on sama. Mutta kun tuotakin polkupyöränketjua vertaa esim. teinimersun ketjuun, niin täytyy sanoa, että kehitys menee takaperin huonompaan suuntaan. Ei ihme jos ei kestä.

VW Golf 1.4 TSI 170 Twin charger Timing Chain Failure

VW Golf 1.4 TSI 170 New Timing Chain Installed

[automaattori]

Kiinnostais tietää, onko foorumilla ketään, jolla olis 2012-mallin TSI-koneissa ollut ongelmia? Usein näyttäis kirjoituksien perusteella siltä että jos ongelmia tulee, niin kilometrejä ei tarvi olla alla kuin 20000-30000km näissä ongelmatapauksissa. Sekin kiinnostaa onko 1.2-1.4-1.8-koneissa samanlaiset ketjunkiristimet?   

[pokkus]

Pitääkin seuraavaksi varmaan hommatta vanha ja luotettava työntötankomoottorilla varustettu auto. Eipä tartte ainakaan ketju-/hihnaongelmien kanssa pelätä

[tsiih]

Jaa miksei? Ketju niissäkin on  Ja hihnakin useimmiten 

[Karvis]

Jaa miksei? Ketju niissäkin on  Ja hihnakin useimmiten 

Hommaa wanhan kuplan, ei oo ketjumurheita

[pokkus]

Jaa miksei? Ketju niissäkin on   Ja hihnakin useimmiten  

Ei ainakaan oman tietämyksen mukaan samanlaista jakoketjua ole OHV koneessa kuin esimerkiksi DOHC:ssa. Eli saattaa sieltä ketju löytyä, mutta huomattavasti varmatoimisempi ja luotettavampi kuin pitkä ketju DOHC-koneissa. Korjatkoon joku jos olen väärässä

"Other types of engines require tensioners, and sometimes more than one chain. OHV engines (pushrod engines) are built with the camshaft next to the crankshaft. The OHV is run with a small chain, and sometimes by a straight gear connection."

"The OHV/ pushrod engine houses a camshaft that is driven by chains. These chains are renowned for their reliability over the more common timing belt in other types of engines."
http://www.ehow.com/how-does_4727913_ohv-small-engines-work.html

"Työntötankomoottoreiden hyvinä puolina voidaan mainita hiukan OHC/DOHC-moottoreita matalampi kansi, helppo kansiremontti (ei jakohihnaa/ketjua) ja rakenne on yksinkertainen. Huonoja puolia ovat suurempi polttoaineenkulutus ja useat välykset, jotka aiheuttavat ongelmia yläkierroksilla. Lisäksi työntötangot ja keinuvivut tuovat noin 15 % lisää massaa venttiilikoneistoon hukaten tehoja. "
http://www.autowiki.fi/index.php/Ty%C3%B6nt%C3%B6tankomoottori

Edit: tuostahan näkee kuvista alla aika helposti kuinka paljon simppelimpi ketju OHV-koneestä löytyy ja etenkin jos vielä ketju voidaan korvata hammasrattaalla, niin se ei ainakaan hajoa


OHV


DOHC

[Vaarivanhus]

Mielestäni aivan sama onko ketjun reiät tai akselitapit venyneet. Ketjusta voidaan kuitenkin puhua ja lopputulos on sama. Mutta kun tuotakin polkupyöränketjua vertaa esim. teinimersun ketjuun, niin täytyy sanoa, että kehitys menee takaperin huonompaan suuntaan. Ei ihme jos ei kestä.

Näinhän se on. Oleellisin asia on ketjun löystyminen vanhetessaan. Jokainen pikkupoikakin lienee kokenut, mitä tapahtuu, kun polkupyörän ketju kuluu. Rutinaa alkaa kuulua, ketjupyörien hampaatkin kuluu ja lopuksi pitää kaivaa kuvetta. Eipä noissa videoissa olevat ketjut kovinkaan järeätekoisilta näytä. Tuo ylemmän videon ketju on jo niin löysä, että hirvittäisi startata tuollainen moottori käyntiin.

Nykyisin tehdään kaikki mahdollisimman tarkasti mitoittaen. Tietokoneet avustavat laskelmissa ja suunnittelijat ahdistetaan nurkkaan; ei saa maksaa paljon. Kilpailu on kovaa, kaikesta tingittävä. Toista oli ennen vanhaan, jolloin tehtiin varman päälle isoilla varmuuskertoimilla, kun ei oikein tarkasti osattu tai viitsitty laskea. Elektroniikka on yhdistetty mekaniikan kaveriksi ja sillä keinoin saatu tehoa lisää ja moottorin hyötysuhdetta parannettua. Mekaniikan perusteet eivät ole mihinkään muuttuneet, ainoastaan materiaalit parantuneet. Tässä loputtomassa kehittämisessä näyttää kuitenkin tulevan pää vetäjän käteen. Raja se on pihtaamisessakin.

On varmaan niitä ongelmattomiakin autoja myytävänä. Niihin ei ole kuitenkaan kaikilla ostajilla varaa. Halvan ja hyvän auton kun joku tekisi, niin sitten olisi kaikki osapuolet tyytyväisiä.

Menty on. Osin parempaan, osin huonompaan suuntaan. Onneksi on kännykät, joilla voi kutsua hinausauton paikalle. Jokuhan tämän kaiken "kehityksen" kuitenkin loppupelissä kustantaa ja maksaja ei liene kukaan muu kuin auton omistaja.

[Vaarivanhus]

Heh, Pokkus löysi veikeät nettimoottorit. Nuo taitaa pyöriä ilman jakopääongelmia niin kauan, kuin VAGarena on pystyssä

[tsiih]

Lähetäs sama video tuonne tsi-suunnittelutoimistoonkin 

[the_raz]

Pieni ketjun aiheeseen liittyvä päivitys: Kolmisen viikkoa sitten tehtiin omalle ajokille (1.2 TSI 105 DSG Roomster, v, -11, ajettu 26 tkm) ketjunpäivitys takuukorjauksena, ja sen jälkeen olen ajanut n 600 km. Tänään kun käynnistin autoon niin ruutun pamahti vähäisen öljyn varoitus. Kun vielä tarkistin tikusta niin öljyä ei näkynyt lainkaan... Takakontissa oli onneksi auton mukana tullut öljypullo jonka kaadoin moottoriin ja ajoin huoltofirmaan, joka onneksi on vaan parin kilometrin päässä. Siellä oli huolto tietysti kiinni lauantaina, mutta ystävällinen Skoda-myyjä lisäsi veloituksetta öljyä niin että viikonopun ajot uskaltaa ajaa. Maanantaina sitten pikahuoltoon, ja katsotaan mitä mieltä he ovat asiasta.

[apo]

Pieni ketjun aiheeseen liittyvä päivitys: Kolmisen viikkoa sitten tehtiin omalle ajokille (1.2 TSI 105 DSG Roomster, v, -11, ajettu 26 tkm) ketjunpäivitys takuukorjauksena, ja sen jälkeen olen ajanut n 600 km. Tänään kun käynnistin autoon niin ruutun pamahti vähäisen öljyn varoitus. Kun vielä tarkistin tikusta niin öljyä ei näkynyt lainkaan... Takakontissa oli onneksi auton mukana tullut öljypullo jonka kaadoin moottoriin ja ajoin huoltofirmaan, joka onneksi on vaan parin kilometrin päässä. Siellä oli huolto tietysti kiinni lauantaina, mutta ystävällinen Skoda-myyjä lisäsi veloituksetta öljyä niin että viikonopun ajot uskaltaa ajaa. Maanantaina sitten pikahuoltoon, ja katsotaan mitä mieltä he ovat asiasta.

Tutkippa koneen jakopään puoli, että on kuiva. Meillä oli asennusvirhe kampuran stefassa jakopäärempan yhteydessä ja samoilla kilsoilla pyysi lisää öljyä.

Käsijarrun jokakertaiseen käyttöön liittyen. Olen tavannut monta autoa, joista on ollut jarrut jumissa tallissa viikonlopun jälkeen, kun on ollut autoa käytettäessä oikeanlainen keli, eli riittävän kostea ja ajomatka ollut sen verran lyhyt, ettei jarrut ole kunnolla kuivuneet. Monesti ne on auenneet metelin kera, mutta on kertojakin, kun on järeämmät konstit olleet tarpeen. Mun mielestä tuossakin asiassa kannattaa käyttää maalaisjärkeä.

[Filixon]

Käsijarrun jokakertaiseen käyttöön liittyen. Olen tavannut monta autoa, joista on ollut jarrut jumissa tallissa viikonlopun jälkeen, kun on ollut autoa käytettäessä oikeanlainen keli, eli riittävän kostea ja ajomatka ollut sen verran lyhyt, ettei jarrut ole kunnolla kuivuneet. Monesti ne on auenneet metelin kera, mutta on kertojakin, kun on järeämmät konstit olleet tarpeen. Mun mielestä tuossakin asiassa kannattaa käyttää maalaisjärkeä.

Ainakin vanhemmissa Passateissa takajarrujen jäätyminen oli tyyppivika. Kun pysäköin manuaali-Passatini ulos tasaiselle vakiopaikalleen, en käyttänyt koskaan käsijarrua, mutta silti takajarrut jäätyivät reissusta palattua jokseenkin aina. Kuitenkin ne aukesivat liikkeelle lähtiessä pienellä pamauksella eikä "järeämpiä konsteja" tarvittu.

[Ton-1]

Ainakin vanhemmissa Passateissa takajarrujen jäätyminen oli tyyppivika.  Kuitenkin ne aukesivat liikkeelle lähtiessä pienellä pamauksella eikä "järeämpiä konsteja" tarvittu.

Tuntuu olevan samaa palikkaa munkin audissa, ihan lämpimässä tallissakin ollessaan käsijarru päällä niin kyllä lähtiessä kuuluu se paukahdus. 

[skriko]

Itselläkin aina käsijarru päällä pysäköidessä. Ikinä ei ole jäätynyt.

Edellisessä autossani käsijarrua käytettiin 4 kertaa. Käyttäjänä oli katsastusmies. Itse en koskenutkaan käsijarruun. Autolla oli myydessäni ikää vajaat 7 vuotta ja kilometrejä 37 700.

[Kapa]

Skrikot ovat juuri suurin syy noihin käsijarruongelmiin. Onneksi olen käytännön kokemusten kautta ollut aktiivinen käsärin käyttäjä ja ei mitään ongelmaa. Osta Skrikolta auto ja heti käsäriremontti edessä.

[geeni]

Mielestäni aivan sama onko ketjun reiät tai akselitapit venyneet. Ketjusta voidaan kuitenkin puhua ja lopputulos on sama. Mutta kun tuotakin polkupyöränketjua vertaa esim. teinimersun ketjuun, niin täytyy sanoa, että kehitys menee takaperin huonompaan suuntaan. Ei ihme jos ei kestä.

Tosiaan kovin heppoiselta näyttää tuo ketju, kun tietää, miten nopeasti fillarinketjunkin saa venymään pelkällä lihasvoimalla.

[pokkus]

Lähetäs sama video tuonne tsi-suunnittelutoimistoonkin 

Mieluummin lähettäisin tämän, jotta pojat (tai tytöt) osaisivat suunnitella ketjunsa oikein

http://www.suomalainen.com/fi/Koneenosien-suunnittelu-sku-P9789510201725

[JS83]

Tuntuu olevan samaa palikkaa munkin audissa, ihan lämpimässä tallissakin ollessaan käsijarru päällä niin kyllä lähtiessä kuuluu se paukahdus. 

Tämä johtuu siitä, että levyt ruostuvat ja liikkeelle lähtiessä pamahtaa. Ei tarvitse kuin pestä auto pihalla ja muutaman tunnin antaa olla paikallaan niin ennättävät jo ruostua. Sen ruosteen näkee ihan silmällläkin. Itse olen myös aina käyttänyt käsijarrua ja saab 900 ja -95 Golfia lukuunottamatta yksikään käsijarru ei ole jäätynyt. Golfiin vaihdoin kuluneet ja vanhat haprastuneet käsijarruvaijerit ja jäätyminen loppui siihen. Kyllä se vaan autoissa on niin, että jos jotain tiettyä mekaanista osa-aluetta et käytä niin ei se ainakaan parane ja säily yhtähyvänä kuin käytetty sellainen.

[Vaarivanhus]

Mieluummin lähettäisin tämän, jotta pojat (tai tytöt) osaisivat suunnitella ketjunsa oikein

http://www.suomalainen.com/fi/Koneenosien-suunnittelu-sku-P9789510201725

Tarpeen taitaisi olla. Ja kirjan omaksuminen pitäisi aloittaa ennen kuin kentältä, vaikkapa täältä, alkaa tulla takaisinkytkentää. Lisäksi ekonomeille pitäisi antaa porttikielto suunnitteluosastolle.

[duke7]

Mieluummin lähettäisin tämän, jotta pojat (tai tytöt) osaisivat suunnitella ketjunsa oikein

http://www.suomalainen.com/fi/Koneenosien-suunnittelu-sku-P9789510201725

Kuluttajatuotteita harvemmin enää suunnitellaan noiden oppien mukaan. Yhtenä vuonna oli harjoitustehtävänä veneen vaihteen suunnittelu ja tuon kirjan oppien mukaan suunnitellun laatikon paino ylitti veneen kantavuuden..

[Vaarivanhus]

Kuluttajatuotteita harvemmin enää suunnitellaan noiden oppien mukaan. Yhtenä vuonna oli harjoitustehtävänä veneen vaihteen suunnittelu ja tuon kirjan oppien mukaan suunnitellun laatikon paino ylitti veneen kantavuuden..

Hyvä suunnittelija käyttää myös omaa järkeään. Mitoituksessa käytetään tukena kirjoja (useitakin, tekniikan eri osa-alueilta) ja taulukoita, netistäkin saattaa löytyä jotain tietoa. Vuosien myötä syntyy kokemusta, jota nimitetään ammattitaidoksi ja siitä pitäisi ymmärtää maksaa.

[Epes]

Hommaa wanhan kuplan, ei oo ketjumurheita

Jep jep, kuplassa on jakopää toteutettu kahdella isolla hammasrattaalla, toinen kampiakselilla ja toinen nokka-akselilla. Ne  kestävät maailman tappiin asti eivätkä "hypi yli".

Nimim: "muutaman kuplan koneen 80-luvulla remontoinut"

[Vaarivanhus]

Jep jep, kuplassa on jakopää toteutettu kahdella isolla hammasrattaalla, toinen kampiakselilla ja toinen nokka-akselilla. Ne  kestävät maailman tappiin asti eivätkä "hypi yli".

Nimim: "muutaman kuplan koneen 80-luvulla remontoinut"

Yes. Vielä kun sai ne työntötankojen haitariputket öljytiiviiviiksi, ettei työntynyt öljynkäryä lämmityslaitteen kautta kabiiniin, niin kaikki hyvin. Uudemmissa pahnapuhaltimissa ei tosin taidettu enää käyttää sylinterien jäähdytysripojen läpi puhallettua ilmaa matkustajatilojen lämmitykseen?

[Keke78]

Eli lopputulema on se että käsijarrua ei voi vetaista päälle periaatteesta.

Olen syntynyt perse edellä ja aion olla sitä loppuelämäni.


Ei voi kuin toivoa että kone porsis laajemmastikkin.