VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 10.05.23 - klo:10:51
Aina on poikkeuksia. Omakohtaisesti ex. 600cc prätkä oli talossa 7v ajan ja sain siitä sen mitä aikanaan maksoinkin, mutta ehkä paras on kuitenkin ollut tuo ex. as.auto josta sain 2v jälkeen poismyydessä 6k�,� enempi mitä ostaessa maksoin kuitenkaan sitä mitenkään fixailematta tms. kun osui oikein kuumeinen ostaja paikalle. Eli voittaahan sitä joku aina lotossakin, niin...

Jep, variaatio on älyttömän iso. Esim edellisenä syksynä ostin E93-avon ja mitä nyt vilkaisin kevätmeiningissä nettiautoa, noin 20-30% noussut hinnat halvimmista päästä katsottuna.

Taas vastaavasti, jos olisi esim vajaa vuosi sitten hommannut Teslan tai pihistelijän viittaaman Bornin niin olisi voinut aika rajusti ottaa osumaa. Nythän K esimerkiksi juuri mainosti, että Bornista tippui hinnat jopa 5000e. Toki veikkaan ettei kuliversiosta, mutta kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: WannaBe - 19.04.23 - klo:14:35
Eikös sekä vuokra että verotusarvo määräydy "kaupantekohetkellä". Leasing-firma on tilannut auton siinä vaiheessa, kun sopimus on tehty. Tilanne muuttuu vain, mikäli ostajan (leasing-firma) auton myyjälle (autoliike) maksama hinta muuttuu. Ja useimmat autoliikkeet eivät kustannusmuutoksia ole jo tehtyihin kauppoihin ole vieneet.

Jos nämä kaupanteon jälkeiset hinnanalennukset vaikuttaisivat kuukausikuluihin, niin varmaan myös hinnan nousut vaikuttaisivat. Ja jos näin olisi, niin tuo leasing-auton ottaminen olisi puhdasta arpapeliä.

Yritysten välisessä kaupassa automyyjä - liisariyhtiö - yritys ja sen vuokra ei varmasti ole syytä alkaa hieromaan jo lukittuja lappuja uudelleen, jos hinnalla x on auto tilattu. Tosin itsellä tämä lappu kyllä tippui, mutta kyseessä verojen osuus jolloin veroton hinta oli sama. Eli homma meni näin / K-Caara:
- Tilattu 07/21 hinta X, josta alustava verotusarvo
- 10/21 autoveron poisto, hintalapusta lähti autoveron verran pois
- 11/21 hinnaston korotus, ei vaikutusta omaan tilaukseen
- 04/22 auton luovutus: lopputuloksena verotusarvo laskettiin alkuperäisestä hinnasta X miinus autoveron tiputus. Vaikutti muistaakseni muutaman kympin.

Lainaus käyttäjältä: Zarhan - 04.04.23 - klo:13:07
Öh, maksaminen kortilla menee aivan samoin kuin tägillä. Heilautat sitä tasan saman lukijalaitteen edessä ja lähimaksulla menee veloitus.

Ainoa ero on että tämä yksi ja sama maksuväline toimii joka paikassa, niin paikallisbussissa, baarissa, kaupassa ja myös polttonestehuoltoasemalla. Jos en tartte erillistä Neste-tägiä kun käyn Nesteellä tankkaamassa ja ABC-tägiä kun käyn ABC:llä, vaan voin vaan heilauttaa sitä visaa pumpulle, niin miksei sama toimisi näissäkin.

Noh, jonkin verran kokemusta parkkipömpelien sekä pesuautomaattien maksupäätteistä ja eipä nuo ihan joka kerta tosta noin vaan toimi. Toisena eipä Nesteen laturissa suoraan ollut mitään maksupäätettä vaan se vissiin olisi ollut jossain sivussa. Siinä kun sitä lähtee pollailemaan on jo appin kautta käynnistellyt latauksen ja siinä se.

Vaikka kylmäasemalla on se maksupääte siinä tutussa paikassa, silti käytän appia kun koen sen itse paljon helpommaksi. Mutta joo makuasioita jne, mutta vaikea tuosta on ylitsepääsemätöntä draamaa saada aikaiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Guido - 23.03.23 - klo:21:01
Kaikesta voi tietenkin tehdä suunnattoman vaikeaa, mutta minusta latauksen maksaminen tagia vilauttamalla on - alkujärkytyksen jälkeen -  helpompaa kuin maksaminen pankkikortilla. Mulla on autossa varmaan puolen tusinan toimijan tagit, mutta käytännössä käytän vain kolmea.

Sovellusta tarvitsee maksamiseen vain ABC-latauksen asemilla eikä senkään käyttö kovin hankalaa ole, varsinkin kun sovelluksen voi avata ja latauksen aloittaa autosta käsin eikä tarvitse käydä ulkona kuin tökkäämässä johto kiinni.

Peesaan. Nyt huomenna tulee tasan vuosi täyteen sähkiksen kanssa ja eilen ensimmäistä kertaa latasin Nesteellä. Ei tullut mieleenkään alkaa säätämään ja ihmettelemään miten toi maksaminen kortilla menee ihan lähtien siitä, että missä tuo maksupääte olisi ollut ja mitä se kyselee yms, kun normaalin Nesteen apin kautta sai latauksen käynnistymään tuosta noin. Tankkaamisen osaltakin tykkään tuosta Nesteen palikasta enkä enää jaksa käyttää maksupäätettä.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.03.23 - klo:16:38
Unohdit nyt sen, ettei tuollaista kukaan ole väittänyt ja ABC:n Kempowerille 150 kW on tuiki tavallinen teho.

Niin - tavallinen 150kW per töpseli Kempowerista ja juuri tuo kentän maksimikapa onkin jotain ihan muuta kuin edes nimellinen 50% yhteenlasketusta laturien max-lataustehosta.

Reilu 40tkm täynnä ja tasan yhden kerran Oulun Kaakkurilla ollut laturit täynnä, jolloin ajelin alle kilometrin päähän K-Lataukseen. Yleensä kyllä jo ennakkoon pyöritellyt ajot niin, että yhden laturipaikan täyttyminen ei aiheuta pahemmin draamaa. Ja joitain kertoja sitten itse ollut latailemassa ja joku jonotellut laturille (viimeisin reilu viikko sitten Tiiriö Ionity). Mutta - lukuisia kertoja kärsitty tuosta ABC:n kuormantasauksesta. Ei toki kerry jonot, mutta kyllähän se vähän ärsyttää lirutella DC-laturilla joidenkin kymmenien kilowattien teholla vielä tyhjään akkuun kun tietäisi, että tyhjänä auto imaisisi hyvin. Toisaalta Rechargen nykyhinnoittelun takia ehkäpä ABC on enemmän tukossa, jolloin matkateon sujuvuuden takia voi maksellakin välillä tuplahinnan sähköenergiasta Rechargella.

Tunnistan myös tuon HKI-Vantaan seudun tilanteen ja jo lähes vuosi sitten Koivuhaan ABC:n oli taksit hyvin valloittanut. Nyt täysin sama esim viimeksi avautuneella Pakkalan Alepalla/ABC:lla. Jumbossa sitten olisi ehkä jonkinlainen mahdollisuus jopa latailla pikkasen hitaammin, mutta ehkä hintalappu karkoittaa jo väkeä.

Enpä ikinä muista lukeneeni, että myyjäliike alkaa pelaamaan välirahalla jälkikäteen. Mutta varmasti nyt kun jutut pitkittyvät reilusti niin voihan sitä tuollaisia yrityksiä tulla toisella tapaa.

Motozin tapauksessa aika mielenkiintoinen tilanne, jos sisustakin menee vaihtumaan tuosta noin. Mutta sitten jos oikeasti tulee enemmän roudattua laskukamoja niin ei tuolla suksiluukulla tee yhtään mitään. Itse ajelen kylmästi boksi katolla loka-toukokuun välin kun jaksa viritellä noiden luukkujen kanssa jatkuvasti. Toki laskupäiviä tulee yleensä kolminumeroinen määrä per talvi.

Lainaus käyttäjältä: jppetteri - 01.01.23 - klo:14:26
Muutaman kerran (3-5) talvessa toistuva. Muutaman kerran talvessa tulee tehtyä myös vastaavia muita päivämatkoja työn tai vapaa-ajan merkeissä, käytin tuota vajaan kuudensadan kilometrin päivävetoa esimerkkinä siitä, mihin minun mielestäni autolla tulee kyetä. Toki tuo mökkireissu on siitä poikkeava että siellä ei perillä saa autoa lataukseen (talvella ei pääse välttämättä edes pihaan asti, ja jos pääseekin niin tarjolla on vain vaivainen 10A SUKO). Monessa muussa kohteessa lataus hoituu oheistoimintana eikä lisää matka-aikaa.

Ja kyllä, nykyiset sähköautot ovat vielä sen verran raakileita, että ei ole ostamisella kiirettä. Tai jos toisinpäin haluaa ajatella, tuoreehko hyvin varusteltu diesel-farkku on sen verran kova vertailukohta, että perusteita vaihtamiselle ei löydy. "Saa ajaa sähköllä" ei tosiaankaan riitä perusteeksi kun samalla pitää luopua monista oletusarvoista nykyiseen autoon verraten, ja kuten todettua, kustannussäästöjä on vaikea osoittaa syntyvän.

Tuossa joulukuun aikana ajoin kahteen kertaan reilu 830km suuntaansa rykäisyn etelästä Kuusamon taakse ja jopa boksi katolla eikä tuossa paljon dramatiikkaa tai odottelua tule. Tuoreahkosta oikein hyvin ruksitetusta diesel-farkusta vaihtanut sähköön aika tasan 9kk sitten ja kesän yli pidin vielä varuille dieselin rinnalla. Keskivauhti ja yleisesti ajotapa muuttunut mihinkään sähkön kanssa ja tuolle matkalle keskimäärin tulee sellainen vähän kelistä riippuen reilu tunti extraa. Itsellä käytännössä ajot jakaantuu joko pk-seudulla pyörittelyyn tai pitkään matkaan 600-900km suuntaansa ehkä suhteessa 30/70.

Tällä hetkellä auton osalta ei ahdista juuri ollenkaan klassiset talvirange, lataustauot matkassa tai esilämmityksen puuttuminen laturille mentäessä (omien kokemusten perusteella matkassa tai yön yli auton seistyä latausnopeudet kuitenkin oikein ok - matkassa menee 100kW kulmille vs. kesällä 130kW ja yön yli seistyään reilussa -10'Cssa lähtee 5min sisällä ottamaan jo 70-90kW) vaan jo tänä talvena kolme kertaa jäätynyt latausliittimen lukitus sekä pätkäajon kulutus, jossa ilmeisesti auto lämmittää aika rajusti akkua. Noiden tiettyjen juttujen osalta voitaneen puhua "raakilemaisuudesta", mutta noin yleisesti tuon Q4:n kanssa vähän fiilis että vähintään puolet tuosta moodista ei liity puhtaasti edes voimalinjaan vaan ihan vaan uuteen malliin.

Toki jos kaivamalla kaivaa juuri sopivan automallin ja siitä lähtee hakemaan rangevääntöä ja huonoja nopeuksia laturilla niin aivan varmasti aina löytyy joku syy yleistää, että sähköautot aivan skeidaa. Sen verran kuitenkin takki kääntynyt reilu 31tkm matkalla, että ei tulisi enää mieleen vaihtaa takaisin edelliseen speksiin kun ollut lukuisia isohkoja diesel-farkkuja, joilla taitettu tasan samaa matkaa kesät-talvet noin 45-50tkm vuosisuoritteella. Jopa Lappiin astikin joskus vetästy kusematta

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.11.22 - klo:19:51
Tajuttoman hyvät talvirenkaat nämä uudet Nokian Hakkapeliitta R5. Tänään satoi alijäähtynyttä vettä ja asfaltit jäiset. Pito oli todella hyvä. Mukava myös ajaa pitkästä aikaa takavetoisella autolla liukkailla.

Kitkoilla vuodesta 1999 asti.

Ei yllätä yhtään, jos referenssinä on jo edelliset, yli pari vuotta kitkat 😎

Ihan lievästi eilen tuli ikävä nastoja pk-seudulla noiden tuoreiden CVC7:n kanssa. Mutta kyllähän noilla toi pärjäilee. Tai no, mitä nyt jälkikasvu kävi puoliksi kyntämässä niillä ojaa sunnuntaina - varmasti oppi jotain.

Ensimmäiset kitkatalvi 93/94 (isän biili, Sawat uutena).

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 17.11.22 - klo:08:27
^My Cupra sovellus on pelannut kuin junan vessa. Todella tyytyväinen siihen. Kannattaisikohan Audin ottaa se käyttöön?

Reilu puoli vuotta toimi kuin junan vessa ja nyt viimeisimmän päivityksen jälkeen toiminut miten sattuu. Ei taida vaan paljon auttaa alkaa käyttää esim ID-puolen tai Seatin kikkuloita, kun auton pää on erilainen. Nytkin ongelmat tuli siinä, että puhelimen appi ei enää toimi vanhojen autojen kanssa. Ja Audin osalta näyttäisi sille, että autohan on jo liian vanha jos se on tullut linjalta ennen viikkoa 14/22

Sinänsä tämähän ole vain tasan sähköautoihin liittyvä asia vaikka yhdellä merkillä yhden mallin puhelinappit saivatkin turailtua.

Jep - ei taida kulutuksien osalta olla mitään väliä onko alla kitkat vai nastat.

Muuten CVC7:t vetäisty alle ja kyllähän biili muuttui taas astetta luikertelevammaksi noiden kanssa. Nastoilla ei vastaavaa fiilistä tullut ikinä. Mutta toisaalta ei niitä olisi ikinä kehdannut alle vedellä tässä vaiheessa syksyä.

Jännästi muuten parin rengassarjan kauppaamisen pohjalta vanhat nastarenkaat vanteineen meni heittämällä kaupaksi vs kitkat ison yleisön torissa. Nyt myyn vastaavaa ns. premium-merkin orig. vanne-rengasssettiä suunnilleen samassa koossa vanhoilla kitkoilla joissa todella reilusti pintaa, mutta ei mene millään kaupaksi vaikka tiputellut hintaakin. Ainoastaan yksi kysely tullut "koska paistettu" ja siinä se. Nastoista tuli vielä useampi kysely ja tinkausyritys.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 23.08.22 - klo:21:20
Tässä edellä mainutun kevättestin Hyuandain tulokset. Vitonen on suunniteltu puhtaalta pöydältä sähköautoksi ja silti kulutus on noin suuri verrattuna vanhoihin, jotka olivat polttispohjalta.

Jos unohdetaan nuo Teslat niin eikös kaikki alkupään autot id:n kulmille ole aivan toista kokoluokkaa?

Lainaus käyttäjältä: jt - 21.08.22 - klo:11:13
Uudehkon täyssähkön kulurakenteessa energian hinta on kokonaisuudessaankin pieni, pääomakulut jyräävät. Vaikka isompi kulutus ei taloudellisesti ole mikään merkittävä asia, tarkoittaa se myös lyhyempää rangea. Sillä taas on merkitystä pitemmillä matkoilla ja mahdollisesti myös mukavuuteen, kuinka usein pitää latailla.

Jep, noinhan se on. Siltikin oma fiilis, että max muutaman kilowattitunnin kulutuserolla ei ole isoa merkitystä edes matkassa. Paljon enemmän vaikuttaa kuorma, sataako tai vaikka tuulee. Eilen ajelin pohjoisesta etelään ja jo pelkkä sivutuuli Lahden motarilla nosti kulutusta niin paljon, että ensimmäistä kertaa oli pakko lähteä tiputtelemaan nopeutta 110n kulmille, jotta pääsi lataamatta kotiin. Menomatkalla samainen motarinpätkä haukkasi 125-130 matkanopeudella akusta puolet ja nyt hyvä kun 60% prosenttia riitti hitaammalla vauhdilla (Q4 boksi katolla -  koko matkan keskikulutus noin  24kWh // 96kmh).

Se on sitten selvä kun puhutaan isoista eroista. Mutta tällöin autotkaan eivät ole mitenkään vertailukelpoisia (esim pikkuleon vs isotroni).

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 21.08.22 - klo:05:28
Koeajoin Ioniq5. Suuri pettymys kulutuksen suhteen. ison kulutuksen myötä lopahti kiinnostus koko autoon. Hyuandai on ottanut vain takapakkia taloudellisuudessa.

Itse pikkasen arvoin tuon biilin suhteen, mutta pakko tunnustaa että jäi ajatuksen asteelle vaikkakin olisi idän autoista selkeä ykkönen. WLTP-luvuilla ja akun koon suhteen ihan ok (& 800v sähköt) ja aika linjassa MEBeihin, joten mikä on iso kulutus? Onhan tuo ihan hyvän kokoinen autokin ja turha verrata kokoluokkaa pienempiin.

Kun vertaa polttoainekuluihin ja vielä jos osan virittelee ilmaisilla latauksilla niin muutaman kWh extra sataselle on täysin yksi ja sama näilläkin sähkön hinnoilla 

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.08.22 - klo:11:08
Se on selvä, että hiekoitusalueilla nastat eivät ole ainoa pölyn lähde, mutta tulkintasi HSY:n tutkimuksesta on mielenkiintoinen. Sinä tulkitsit datan niin, että nastarenkaiden osuus olisi häviävän pieni, vaikka HSY:n tutkimuksen yhteenvedossa kerrotaan seuraavaa:

”Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma.”

”Yleisesti on ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus oli-
si kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten (Kupiainen & Terva- hattu 2004, Tervahattu ym. 2005) ja nyt saatujen tu- losten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että tal- vihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitus- tarve on ollut suuri.”

https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf

Noita aikaisemmin linkkaamiani tutkimuksia oli kaksi. Toinen yleisesti mitä kaikkea kampetta ilmassa on ja toinen joka koski liikennettä. Pienhiukkasia tuossa toisessa yleisessä -> liikenteestä oli peräisin tyyliin 1/3 ja sitten siitä tutkimuksesta joka koski liikennettä, tiestöstä irronnut materiaali oli taas max joitain kymmeniä prosentteja (ja vaikka 100% tästä johtuisi nastoista, prosentit jää silti kokonaisuuden kannalta pieneksi). En siis mitään yksittäistä HSYn paperiin viittaa eikä tarkoitus ole vänkää ettei nastat mitään ilmaan aiheuttaisi.

Lainaus käyttäjältä: jt - 18.08.22 - klo:00:04
Ihan mielenkiinnosta, mistä ne pölyt/hiukkaset sitten tulevat? (siis tuon datan perusteella tulkintasi mukaan) Näin subjektiivisesti arvioituna keväisin kun nastat jyräävät paljasta asfalttia pölyksi ilmaan, on motarilla ilma suorastaan harmaa. Siellä motarilla ei ole myöskään hiekoitusta.

Eli tasan nastat jyräävät hiekan ja asfaltin motarilla ja kelien & nopeuksien muuttumisella sekä ajankohdalla miten pientareet siivotaan yms mitään tekemistä? Ulkomuistista noissa tutkimuksissa viitattiin "hiekkapaperi-ilmiöön" jolla ei ole mitään tekemistä nastojen kanssa. Toisena ei motarien vierukset todellakaan pelkästään tiestä lähtenyttä materiaalia ole vaan ihan sepeliä, kiveä yms jota sinne vuoden aikana kantautunut ja jos se olisi tiestä, ei kait se sentään noin isoa kampetta olisi.

En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.

No mietitään tilanne, että olen ostanut liikkeestä ad-bluella olevan auton. Ostotilanteessa mistään en voi varmistaa toimiihan tämä vaan luotan siihen, että auto huutelisi tästä. Paria-kolmea kuukautta myöhemmin vien tsekattavaksi kun vieläkään aito pyydä lisäyksiä tai kerro paljon on jäljellä. Selviää, että viritelty pois ja teen rekkulan myyjäliikkeelle saatteella "jos hoidatte lailliseen kuntoon" // virhevastuu.

Myyjäliike tsekkaa paperinsa ja toteaa, että on muuten edellinen haltija jotain viritellyt eikä kertonut siitä kun autoa liikkeelle luovutti ja pukkaa kulupainetta eteenpäin. Itse en ehkä haluaisi saada tällaista yhteydenottoa liikkeeltä auton vanhana haltijana, kun eihän liikekään pysty mistään omalla osaamisella tällaista tsekkaamaan. Toinen juttu sitten, jos olen avoimesti infonnut tuosta muutoksesta. Tilanne on kyllä täysin eri, kuin ennakoida auton mahdolliset heikot lenkit ja mitä remppaa on tulossa.

Teoriassa, nyt kun ko. auto on rekisteröity ennen syyskuuta 2015, tällöin voisi olla mahdollista ad-blu koodailla pois laillisestikin. Joitain biilejähän juuri tuolla scr:llä tuli ennen kuin Euro6 tuli voimaan. Eikös siis vasta tuosta hetkestä eteenpäin scr ole yksiselitteisesti pakollinen?

Varmaan pitäisi saada huuhdeltua. Ad-blu tuppaa kiteytymään, jos sitä jää paikkoihin pidemmäksi aikaa.

Ja kotikonstein (VCDS yms) ei taida saada, mutta ecun tasolla koodaamalla saa pois. Jos/kun auto lähtee joskus eteenpäin, kannattaa varmistella että lippulapuissa on sitten kommentit tuosta. Ei jälkikäteen tule sanomista ja kyselyä kuinkas tuon elvytyksen kulut jaetaan.

Lainaus käyttäjältä: miz - 03.08.22 - klo:07:40
Mulla on kolmas konsernin auto menossa, isoin heitto oli edellisessä Leon 1.8 tsi:ssä, 0,2. Nykyisessä Leon PHEVissä 0,0 - 0,1. Ei voi ihan yleistää tuohon haarukkaan.

Takana konsernin 10x Audi & 4 x VW. En ole kyllä logittanut tankkauksista kuin reilu 13-14v (eikä ensimmäisissä ollut ajotk) ja jokainen on vähintään näyttänyt 0,25..0,3 ylipositiivisia lukuja. Toki saihan noita hienosäädettyä, joten voihan joku olla saanut käsiinsä jo valmiiksi viilatulla kulutuslukemalla olevan auton.

Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 28.07.22 - klo:20:55
Ryssä tehnyt vahingossa ilmastoteon 🤣 ehkä betoniviidakkofinlandiassakin on raikas ilma ensikeväänä.

Juu, ajan myös ensitalven kitkoilla kuten olen pääsääntöisesti tehnyt jo reipppaat 30 vuotta.

Jos tulee vastaava talvi mitä edellinen niin tuskin. Sen verran paljon pk-seudulla hiekoitettiin paikkoja. Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.

Kunnon analoginen Torsen-3 60:40. Vanhemmassa B6-nelkussa Torsen-2 50:50

Lainaus käyttäjältä: Epes - 15.03.22 - klo:12:28
Tänään arvioitu valmistuminen muuttui W46 -> W45. Vähän kummastuttaa tilanne sillä W46 annettiin ennen Ukrainan sotaa jonka jälkeen on uutisoitu sähköautotehtaan määräaikaisesta sulkemisesta? Mutta mikäpä siinä….

Vähän sellainen fiilis Q4-tilauksen pohjalta, että arviot ja suunnitellut tuotantoviikot on mitä on eikä noita kannata edes seurata. Ja maksimissaan kolmen kuukauden päässä kun on suunniteltu tai vahvistettu tuotanto, silloin uskaltaa jo vähän luottaa, että se auto tulee hehtaarilleen tuolloin +/- kuukausi ilmoitetusta.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.03.22 - klo:13:52
Ei nykybensojen ja dieseleiden välillä ole enää noin suurta kulutuseroa. Minun edellinen Leon 1.0 TSI kulutti keskimäärin 4,0 l/100 km. Vastaava diesel menisi ehkä 3,8 l/100 km kulutuksella.

Täällä nykybensat vieneet helposti kasilla alkavia lukemia ja dieselit kutosella. Mutta nämä eivät toki ole olleet litraisia patoja eikä yritetty kitkutella haamulukemia. Että onhan noita eikä kannattane yleistää.

Lievästi ounastelinkin, että koskakohan tulee tolppakuvaa hinnoista

Ehkä tämän ketjun aktiivisuudenkin osalta on selvä homma, että dieselissä pomppii hinnat ja myös nyt kun kausivaihtelussa ollaan lähimpänä bensaa. Menihän tässä ehkä joku parisen vuotta, kun viimeksi samasta oli meiningit päällä ja nyt ollutkin pitkään hiljaista tässä ketjussa.

Itsellä ehkä se dieselin hintalapun raja on siinä, kun pysyvästi litrahinta olisi sama kuin bensassa. Kuitenkin aika vaikea yhtälö olisi löytää jollain tavalla järkikulutuksella olevaa isohkoa farkkua bensana oikealla voimansiirrolla ja vaivattomalla etenemisellä (nopeasti laskettuna pihassa ollut vähintään viitisen kappaletta parilitraisia bensaturboja, mutta ei niistä oikein ole korvaamaan kolmelitraista dieseliä - itselle tuo pata on ollut ylivoimaisesti mukavin sekä myös tunteettomin kulutuksen suhteen matkassa, kun kyydissä neljä henkeä ja boksi katolla yms).

Kunhan sähkis tulisi joskus, jättänen nykyisen dieselin silti varuille ainakin yli kesän. Ja onhan dieselin seisottaminenkin nopeasti kannattavaa kun jo alle parin päivän kohdalla Trafin kertakulu on katettu.

Itse olen reilu 15v sitten kaivanut oman biilini korjaamolta VW Airportilla syvästä hangesta ja kyllähän se ärsytti. Paras, että olin vielä kuumotellut, että koska auto valmis ja siellä se oli ollut ties kuinka kauan jo hangessa

Eli sanoisin, että sopiva jako menisi niin, että viennin ja huoltoon vetämisen yhteydessä huollon piikkiin ja sitten luovutuksessa hakijan homma.

Olin juuri edellisen viikon reissussa, niin auto vetäisty juuri myräkän kulmilla viikonloppuna huoltoon ja taas kun hain nyt vasta reilua viikkoa myöhemmin maanantaina, taas oli tullut lisää lunta. Mutta ei näkynyt kuluja laskulla ja myös hakiessa auto oli valmis ajoon. Toki tuosta setistä jäi muutenkin niin hyvät fiilikset, että jatkossakin aivan varmasti samaa paikkaa käytän (M&R Vuorinen).

Onhan meillä ihan konkreettinen esimerkki lämpötila vs. ilman liike: inversio ?

Ilmatieteen laitokselta lainattua: "Maanpintainversiossa maanpinta ja sen lähellä oleva ilma jäähtyy niin, että kylmempi ilma jää ylempänä olevan lämpimämmän ilman alle. Kylmä pintailma ei raskaampana pääse kohoamaan yläpuolellaan olevan lämpimän kerroksen läpi ja ilmakehän pystysuuntainen liike lakkaa. Siten inversion vallitessa lämpötila nousee korkeuden mukana. Tyynellä säällä kylmin piste on aivan maan pinnassa. Voimakkaimmat inversiotilanteet muodostuvat heikkotuulisen selkeän yön jälkeen. Maanpintainversio voi myös muodostua siten, että lämmintä ilmaa kulkeutuu kylmemmän pinnan päälle. "

Omalla logiikalla siis kylmempi ilma talvella on todennäköisempää kun ei juurikaan tuule. Tällöin kylmä ilma painuu/jämähtää selkeämmin alas. Ja myös omien kokemusten pohjalta tietyissä hiihtokeskuksissa ei ikinä ole sitä tilannetta, että on reilusti pakkasta ja tuulee. Esim enemmän kuin -20' pakkasella ei yleensä tuule lainkaan kuin taas -15' kulmilla tuulee huomattavasti isommalla todennäköisyydellä. Sitten on toki vaikka Ylläs-Levi, jossa helposti voi olla todella kylmä ja tuulista, mutta poikkeus vahvistaa perstuntuma-säännön 

Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 20.12.21 - klo:20:00
Huvittavaa sinänsä että naurat täällä jos joku "pärjää" kitkarenkailla ja samaan aikaan toteat nastajollotuksen olevan hillittyä eli sinun sanoja lainaten "tyydytään johonkin" kun pärjätään sellaisen karmean ropinan kanssa 

Tästä varmaan voi vetää suoran johtopäätöksen että huonot kuskit omaavat alentuneen kuulon...

Tämä ihan ymmärrettävä pointti, jos äänieristys on mitä on. H9:t oli kutos-allroadissa ja eipä noi paljon metelöineet. Selkeesti isompi meteli oli seuraavassa nelkku b9 kesärenkailla kun rengasmelu tuli aika hyvin läpi.

Lainaus käyttäjältä: jarski66 - 12.12.21 - klo:18:29
16 talvea olen ajanut kitkoilla, joten kaikenlaista keliä sattunut matkalle. Aina on pärjätty, ilman ongelmia. Ei tulis mieleenkään osta nastarenkaita enää.

Lievästi silmään ottaa aina ”xx vuotta nasta/kitka-renkaalla ja aina pärjätty / nämä parhaat”. On se rengas mikä tahansa niin aika kevyillä referensseillä mennään.

Edelleen itselleni kevyeen puhtaan pidon ja yllätyksettömyyden/junamaisuuden kannalta parhaat ovat olleet Hakka9:t. Myös alla on ollut esim GY UG2:t, Contin nastat tai nyt alla R3:t sekä lopputalvesta tulee uudet CVC7:t. Kaikilla ”pärjätty” - jopa Michelinin alpin-eurokitkoilla. Mutta toki nastoilla on paikkansa tammi-helmikuun välillä vain ja talvirengaskausi taas paljon pidempi ja se optimi tasan **omiin** ajoihini on kolme rengassarjaa. Nyt vain sattui käymään nin, että eurokitkoista ei mentykään tällä kertaa nastoihin vaan nordic-kitkoihin.

Vanhemmassa C6-korissa ollut enemmän ongelmia, josta ehkä noi essonbaar-jutut tulevat. Ja noissa tuntuisi kestävän ihan toisella tapaa.

Kannattanee audifinnsi vilkaista kanssa läpi. Aivan toiseen tyyliin sitten löytyy juttua vaikka F11-takapään ongelmista ja myös katsuri kommentoi, että ei tarvetta edes katsoa läpi kun kuulemma muissa saksalaisissa noi ilma-alustan ongelmat ovat (pyysin vaan tsekkaamaan huoltomoodiin jos nostelisi toisella tapaa yms)

Itsellä ollut missään vaiheessa minkäänlaisia ongelmia. Aivan älyttömän hieno alusta.

Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 08.12.21 - klo:17:16
Talvikelit on jo ihan tosissaan jopa etelä-suomessa mutta silti tämä pahamaineinen keskustelu on ihan hiljainen 

Mistä kiikastaa? 

Vai onko viimeisetkin jäärät myöntäneet että nordic-kitka on paras talvirengas suomen talviolosuhteisiin... 

Juuri eilen itsekseni kiroilin, että pikkasen on ikävä edellisiä Hakkis 9:a kun saa liukastella R3:n kanssa. Ne piti jo toista talvea rullattunakin paremmin kuin nykyiset näissä keleissä. Mutta kuten lukuisia kertoja on kommentoitu tässäkin ketjussa, kyllä noilla "pärjäilee"

Toisena aika hyvin on tuupattu hiekkaa pk-seudulla ainakin teille.

Voi olla, että jotain missasin kun ketjun selasin, joten pahoittelut jos oli jo jossain mainittu. Mutta en nyt saanut kiinni kuinka monen kuukauden / viikkojen välein tai ajettujen kilsojen kohdalla tämä sekoaminen tapahtuu.

Itsellä konsernin pelejä samalla tekniikalla eikä mikään ole sekoillut missään vaiheessa (noilla ikää ollut 4-5v @70-150tkm). Toki ei tule ajeltua kura/hiekkateillä juurikaan ja pestykin on muutamia kertoja kuussa. Luulisi, että kaikissa olisi vähän samaa ongelmaa, jos olisi joku isompi epidemia. Ja sitä kanssa mietin, että voisi kuvitella huoltokaverinkin rutiinilla näkevän mikä on normaali likamäärä per kilsat kun puskureita availee tasaisesti. Itse kun joskus availin A6:n takapuskurin, noin 6v ikäisenä, olihan sinne kertynyt jonkin verran hiekkaa, mutta aika puhdas silti yleisesti oli.

Ja tällaista autoilu nyt vaan on. On jotain tilanteita tai "ominaisuuksia", josta saa murehtia takuuajan jälkeen. Nyt esim nykyisessä ei-konsernin pelissä on EGR, takailmajouset ja etuvetarit & tuenta ihan kulutuskamaa, mutta ei vaan voi mitään vaikka noita olisi mennyt jo takuuaikana ja lisää vaan menee tiettyjen kilometrien välein.