Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[jt]

Eli tasan nastat jyräävät hiekan ja asfaltin motarilla ja kelien & nopeuksien muuttumisella sekä ajankohdalla miten pientareet siivotaan yms mitään tekemistä?

Tutkimuksessa viitataan kyllä kelien ja nopeuksien vaikutukseen. Nastan aiheuttama tien kuluminen lisääntyy radikaalisti nopeuden noustessa 30..50..70km/h (kaupunkiympäristössä). Motareiden nopeuden pudotus 100km/h talviaikaan siis saattaa säästää tienpintoja. Kelien vaikutukseen viitataan myös. Jos on kovin märkää, vesi sitoo ja huuhtoo pölyä. Tämänähän voi itsekin huomata keväisin ihan aistinvaraisestikin.

50 km/h ajonopeudella mitatut päästökertoimet (49â€"101 mg/ajoneuvo-km) olivat vain noin neljänneksen 70 km/h
ajonopeudella mitatuista, ja 30km/h ajonopeudella 4â€"13 mg/ajoneuvo-km, eli enää 2â€"6 prosenttia 70km/h ajonopeudella mitatuista

Ulkomuistista noissa tutkimuksissa viitattiin "hiekkapaperi-ilmiöön" jolla ei ole mitään tekemistä nastojen kanssa. Toisena ei motarien vierukset todellakaan pelkästään tiestä lähtenyttä materiaalia ole vaan ihan sepeliä, kiveä yms
jota sinne vuoden aikana kantautunut ja jos se olisi tiestä, ei kait se sentään noin isoa kampetta olisi.

https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf
Talvihiekoituksella on ollut pieni, arviolta muutaman prosentin merkitys myös päällysteperäisen pölyn muodostumisessa hiekkapaperi-ilmiön kautta. Loput neljännes katupölystä muodostuu muista lähteistä mm. tiesuolasta sekä jarrujen ja renkaiden kulumatuotteista.

En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.

Tulokset osoittivat, että kevätkaudella päällysteen kiviaineksista aiheutuvat kulumatuotteet olivat suurin yksittäinen lähde, jonka osuus kevätkauden näytteissä oli 40â€"50 prosenttia. Tutkimuskohteessa käytettiin tarkastellulla talvikaudella talvihiekoitusta ja suolausta.

Ja kun toisessa kohtaa todetaan että kitkattomien renkaiden aiheuttama tien kuluma on prosentteja (esim. 2%) (kevyt)nastarenkaan aiheuttamasta kulumasta, niin Suomen jakaumalla (esim. 20-80%) päädytään nopeasti tulokseen että (henkilöautojen) nastattomat renkaat aiheuttavat tien kulumasta <1% ja nastarenkaat >99% (!).  (0,02 * 0,2 * 100% = 0,4%!)

[Pihistelijä]

Olen ajanut kitkoilla vuodesta 1999 asti. Alla on ollut kuusi sarjaa Nokian Hakkapeliitta kitkarenkaita (Q, RSi, R, R3). Kahdet sarjat Q ja kahdet R3, muita yhdet. Eilen saapuivat netistä tilaamani uudet R5 vanteineen Borniin. Näyttivät silmämääräisesti todella hienoilta. Lamellien määrää oli nostettu ja niitä on tiheämmässä kuin R3:ssa.

Tänään oli sitten syksyn ensimmäinen rengastesti Moottori-lehdessä. R5:t olivat aivan ylivoimaisia. Jään mielenkiinnolla odottamaan Tekniikan Maailman ja Tuulilasin testejä. Ja, että tulee talvi ja saan ne alle.

[teräksenharmaa]

Olen ajanut kitkoilla vuodesta 1999 asti. Alla on ollut kuusi sarjaa Nokian Hakkapeliitta kitkarenkaita (Q, RSi, R, R3). Kahdet sarjat Q ja kahdet R3, muita yhdet. Eilen saapuivat netistä tilaamani uudet R5 vanteineen Borniin. Näyttivät silmämääräisesti todella hienoilta. Lamellien määrää oli nostettu ja niitä on tiheämmässä kuin R3:ssa.

Tänään oli sitten syksyn ensimmäinen rengastesti Moottori-lehdessä. R5:t olivat aivan ylivoimaisia. Jään mielenkiinnolla odottamaan Tekniikan Maailman ja Tuulilasin testejä. Ja, että tulee talvi ja saan ne alle.

Aika hyviä pisteitä noille kaikille on tullut, vaikka seassa on vähän oudompiakin talvirengas rändejä.

Vaikka sinä onnistuit hankkimaan renkaasi kaupasta normaalisti, niin kristallipallossa näkyy jo, kuinka arvon journalistit eivät siinä onnistuneet ja Hakkapeliitat oli aivan pakko toimittaa suoraan tehtaalta. Varmaan lähes kaikki muutkin isot brändit ovat tulleet suoraan tehtaalta. Pisteet niille, jotka eivät tuohon lähde mukaan.

[jt]

Harvinaista että ykkösen ero muihin on noin iso. Yleensä kärkirenkaat ovat lähes desimaalin sisällä toisistaan, kun katsotaan pisteitä. Toki pisteiden laskukaava vaikuttaa miten testitulokset väännetään pisteiksi, mutta kyllä tuolla erolla täytyy olla jo selviä eroja ihan absoluuttisissa tuloksissakin, varmaan erot suurimmat juuri haastavimmissa olosuhteissa. 

[Jultsu]

Jännityksellä odotamme onko siellä otettu jääpidon pisteiden kolminkertaistus käyttöön muihin osa-alueisiin nähden niin saadaan taas Nokialaiset kärkeen, vaikka ero absoluuttisesti olisi vain yksi piste asteikolla 1-10.

[jukkanen]

Vaihdoin paremman puoliskon sähköbemariin eilen Nokian R5:set, ja ovat kyllä hypänneet aiemmin talvella alla olleista R2 ja R3-versioista aivan uuteen luokkaan ainakin kuivan tien ominaisuuksien puolesta, poissa on nyt se tuttu epämiellyttävä löysyys ja vetelyys. Meluttomuus on todella hyvällä tasolla eikä muutenkaan mitään pahaa sanottavaa, mukavat ja hyvät käsiteltävät kuin hyvät kesärenkaat. Kohtapuoliin sitten näkee millaiset ovat varsinaiset talviominaisuudet. Kovasti pisti kyllä miettimään että hankkisiko omaan Leoniinkin R5-setin vaikka hyvä nastasetti jo odottamassa tulevalle talvelle onkin, mutta sähkön hinnan nousu pistää harkitsemaan tavallistakin tarkemmin kaikkia ylimääräisiä hankintoja ja rahanmenoja

[Enhancer]

Olen ajanut kitkoilla vuodesta 1999 asti. Alla on ollut kuusi sarjaa Nokian Hakkapeliitta kitkarenkaita (Q, RSi, R, R3). Kahdet sarjat Q ja kahdet R3, muita yhdet. Eilen saapuivat netistä tilaamani uudet R5 vanteineen Borniin. Näyttivät silmämääräisesti todella hienoilta. Lamellien määrää oli nostettu ja niitä on tiheämmässä kuin R3:ssa.

Tänään oli sitten syksyn ensimmäinen rengastesti Moottori-lehdessä. R5:t olivat aivan ylivoimaisia. Jään mielenkiinnolla odottamaan Tekniikan Maailman ja Tuulilasin testejä. Ja, että tulee talvi ja saan ne alle.

Vieläköhän uusikin malli ulvoo / jollottaa samoin kuin ne kaikki vanhemmat versiot?

[jt]

sähkön hinnan nousu pistää harkitsemaan tavallistakin tarkemmin kaikkia ylimääräisiä hankintoja ja rahanmenoja

Nastojen vierintävastus on yleensä suurempi kuin kitkojen, eroa voi tulla autosta/ajotavoista riippuen jopa 0,5 litraa/100km parhaimpiin (vierintävastukseltaan) kitkoihin. Jos kulutusero olisi 0,5 l/100km ja vuosi-km 15tkm ja bensa 2e/litra, tulee eroa vuodessa 150e.

[jukkanen]

Vieläköhän uusikin malli ulvoo / jollottaa samoin kuin ne kaikki vanhemmat versiot?

Kuten aiemmassa kommentissa mainitsin, ainakin sähköbemun alla meluttomat. Kokeilin myös karkeammilla osuuksilla, semmoisilla missä yleensä kesärenkaat ovat jyrisseet, ja R5:set toimivat kyllä kiitettävästi, tuntui että eivät tosiaankaan mainosta turhaan. Toki sitten autokohtaiset ja eri kokojen erot lienevät suuria, mutta tässä tapauksessa en kyllä huomannut mitään ylimääräisiä ääniä.

Nastojen vierintävastus on yleensä suurempi kuin kitkojen, eroa voi tulla autosta/ajotavoista riippuen jopa 0,5 litraa/100km parhaimpiin (vierintävastukseltaan) kitkoihin. Jos kulutusero olisi 0,5 l/100km ja vuosi-km 15tkm ja bensa 2e/litra, tulee eroa vuodessa 150e.

Totta, myös nykyiset yhden talven ajetut nasta-Contit pistivät ainakin paljon enemmän vastaan kuin kesä-GY-Eagle-F1:set, jotka ainakin TM-vertailun perusteella ovat keskikertaiset vierintävastukseltaan kesärenkaissa. Oli helppo huomata keväällä että samalla sähkömäärällä pääsi samalla tiellä huomattavasti pitemmälle samassa lämpötilassa kesärenkailla kuin nastoilla. Monissa kitkoissa lienee edelleen varsin pieni vierinvastus kesärenkaisiinkin verrattuna? Todennäköisesti ei kuitenkaan taloudellisesti ajatellen kannata vaihtaa nastoja kitkoihin ennen kuin on ainakin toisen talven nauttinut nastojen paremmasta jääpidosta ja ihanasta nastojen äänestä.    Tosin ei se ääni nykyisissä enää niin paha ole, paljon pikkuisia kevyitä nastoja ei tee samanlaista äänivallia kuin entisajan harvat, isot ja raskaat.

Edit:
Viimevuotisessa TM-talvirengasvertailussa eivät tosin nastallisten ja nastattomien kulutuserot olleet mitenkään valtavat:

[Sped]

Edit:
Viimevuotisessa TM-talvirengasvertailussa eivät tosin nastallisten ja nastattomien kulutuserot olleet mitenkään valtavat:

Eli jos ymmärsin oikein, kun vertaa Nokian kitka- ja nastarenkaita, kuluttavat nastarenkaat 0,5 l enemmän 1000 km matkalla? Se ei todella ole paljoa.

[Hesse]

Monissa kitkoissa lienee edelleen varsin pieni vierinvastus kesärenkaisiinkin verrattuna?

Kun katsoo Nokian renkaiden EU-merkintöjä, niin kesärenkaat ovat yleensä vierintävastukseltaan A-luokkaa ja kitkarenkaat B-luokkaa, joten kitkat kuluttavat n. 0,1 l/100km enemmän. EV-renkaille ei luokitusta yleensä vielä Nokian sivuilla ole, kuten ei tietysti nastoillekaan.

[Iro]

Eli jos ymmärsin oikein, kun vertaa Nokian kitka- ja nastarenkaita, kuluttavat nastarenkaat 0,5 l enemmän 1000 km matkalla? Se ei todella ole paljoa.

Se kuluttaa 1% enemmän, se onko se 0,5L vai jotain muuta riippuu tietenkin kys. auton kulutuksesta.

[Sped]

Niin joo totta kai, laskin sen 5 l/100 km keskikulutuksella Se jäi minulta mainitsematta tuosta, aika oleellinen osa laskua 

[-karppa-]

Nastojen vierintävastus on yleensä suurempi kuin kitkojen, eroa voi tulla autosta/ajotavoista riippuen jopa 0,5 litraa/100km parhaimpiin (vierintävastukseltaan) kitkoihin. Jos kulutusero olisi 0,5 l/100km ja vuosi-km 15tkm ja bensa 2e/litra, tulee eroa vuodessa 150e.

Parhaan kitkan ja huonoimman nastarenkaan kulutuksen ero:

5 litran keskikulutuksella 0,145dl/100km
7 litran keskikulutuksella 0,203dl/100km
10 litran keskikulutuksella 0,29dl/100km

Parhaan kitkan ja parhaan nastan kulutuksen ero:

5 litran keskikulutuksella 0,04dl/100km
7 litran keskikulutuksella 0,056dl/100km
10 litran keskikulutuksella 0,08dl/100km

Jokainen voi itse tuosta laskea paljonko vaikkapa 30tkm matkalla kitkoilla säästää?

Väitän että kuljettajan ajotapa vaikuttaa enemmän tuohon kulutukseen.

[jukkanen]

Hauskinta tietysti juuri tuossa vertailussa että sekä taloudellisin että tuhlaavin rengas sattuu tällä otannalla olemaan kitka, eli ei ehkä kannatakaan tehdä liian suoria johtopäätöksiä pelkästään kitka/nasta-ominaisuuden perusteella? Merkki, malli ja koko vaikuttavat paljon, ja kuljettaja tosiaan vielä paljon enemmän. 

[ile]

Jep - ei taida kulutuksien osalta olla mitään väliä onko alla kitkat vai nastat.

Muuten CVC7:t vetäisty alle ja kyllähän biili muuttui taas astetta luikertelevammaksi noiden kanssa. Nastoilla ei vastaavaa fiilistä tullut ikinä. Mutta toisaalta ei niitä olisi ikinä kehdannut alle vedellä tässä vaiheessa syksyä.

Jännästi muuten parin rengassarjan kauppaamisen pohjalta vanhat nastarenkaat vanteineen meni heittämällä kaupaksi vs kitkat ison yleisön torissa. Nyt myyn vastaavaa ns. premium-merkin orig. vanne-rengasssettiä suunnilleen samassa koossa vanhoilla kitkoilla joissa todella reilusti pintaa, mutta ei mene millään kaupaksi vaikka tiputellut hintaakin. Ainoastaan yksi kysely tullut "koska paistettu" ja siinä se. Nastoista tuli vielä useampi kysely ja tinkausyritys.

[Zarhan]

Muuten CVC7:t vetäisty alle ja kyllähän biili muuttui taas astetta luikertelevammaksi noiden kanssa. Nastoilla ei vastaavaa fiilistä tullut ikinä. Mutta toisaalta ei niitä olisi ikinä kehdannut alle vedellä tässä vaiheessa syksyä.

Kun sähköauton toimitus oli vielä vaiheessa (talvella 20-21) niin olin kovasti sitä mieltä että joo, tokihan siihen pitää laittaa kitkat kun muuten hiljaisuusbonus jää saamatta.

Sitten talvi muistutti taas siitä että niin, lähiössämme saattaa olla ihan raakasti jäässä tiet pitkiäkin aikoja, jolloin ne muistuttavat lähinnä erittäin epätasaista luistinrataa. Hiekoitusta tehdään milloin sattuu, voi kulua päiväkausia. Monesti kelit olivat sellaiset että tienpinta suli hieman päivän ollessa lämpimimmillään jolloin hiekanmurut tipahtivat läpi, sitten jäätyivät uudestaan.

Kitkarengas toimii kyllä hyvin jos on edes vähän lunta tai epätasaisuutta, mutta kun lähes peilijäällä mennään...

Talvella 21-22 valinta osoittautui oikeaksi, kunnossapito oli jopa huonompaa. Edes bussireittiä ei juurikaan ylläpidetty. Hakkapeliitat tuli ostettua ja muutaman viikon päästä ne varmaankin vaihdetaan alle.

Koska kaikesta säästetään, tilanne tuskin paranee, joten edelleen tyytyväinen nastoihin.

[Pihistelijä]

Kitkarengas toimii kyllä hyvin jos on edes vähän lunta tai epätasaisuutta, mutta kun lähes peilijäällä mennään...

Minulla kitkarengas on toiminut kaikkialla - myös pelijäällä. Ajaa vain ne peilijäät 10% hitaammin kuin nastoilla. Niiden takia ei kannata jyrsiä paljaita asfaltteja. Ajan päivittäin Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pieniä jäisiä ja usein hoitamattomia teitä. Kertaakaan ei ole näinä 22 talvena tullut eteen tilannetta, joissa kaipaisi nastoja. Nyt aikaa ensimmäinen talvi kitkoilla sähköauton ratissa.

[Sped]

 

Peilijääkin on aika subjektiivinen käsite.

Sitten talvi muistutti taas siitä että niin, lähiössämme saattaa olla ihan raakasti jäässä tiet pitkiäkin aikoja, jolloin ne muistuttavat lähinnä erittäin epätasaista luistinrataa. Hiekoitusta tehdään milloin sattuu, voi kulua päiväkausia. Monesti kelit olivat sellaiset että tienpinta suli hieman päivän ollessa lämpimimmillään jolloin hiekanmurut tipahtivat läpi, sitten jäätyivät uudestaan.

Juu tästä syystä juurikin nastoilla tykkään mennä itse.

[tet]

Minulla kitkarengas on toiminut kaikkialla - myös pelijäällä. Ajaa vain ne peilijäät 10% hitaammin kuin nastoilla. Niiden takia ei kannata jyrsiä paljaita asfaltteja. Ajan päivittäin Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pieniä jäisiä ja usein hoitamattomia teitä. Kertaakaan ei ole näinä 22 talvena tullut eteen tilannetta, joissa kaipaisi nastoja. Nyt aikaa ensimmäinen talvi kitkoilla sähköauton ratissa.

Peilijääkin on aika subjektiivinen käsite.

Taitaa tuo Pihistelijän 22 vuotta olla jo niin pitkä aika, että aika on kullannut muistot - vai pitäisikö sanoa tahrannut tässä tapauksessa. Itselläni on vain viisi talvea kitkoilla takana. Vaikka aika varauksettomasti olenkin niiden kannattaja, niin myönnän toki, että löytyy kelejä joilla kitkojen kanssa pitää hiljentää ennemmin 90% verrattuna nastoihin (jos pieni liioittelu sallitaan). Onneksi noita kelejä tulee itselläni vastaan niin harvoin, ettei haittaa. Viiden talven aikana on ollut vain yksi aamu, jolloin kitkat olivat selkeästi väärä valinta. Onneksi silloinkin vain ensimmäiset 500 metriä, sen jälkeen suolattu tie pelasti tilanteen.

[jt]

Parhaan kitkan ja huonoimman nastarenkaan kulutuksen ero:

5 litran keskikulutuksella 0,145dl/100km
7 litran keskikulutuksella 0,203dl/100km
10 litran keskikulutuksella 0,29dl/100km
...
Väitän että kuljettajan ajotapa vaikuttaa enemmän tuohon kulutukseen.

Renkaiden vaikutus kulutukseen ei välttämättä ole sama %-osuus eri suuruisilla kulutuksilla. Itse asiassa, jos kulutus on hyvin pieni, eli auto/moottoriyhdistelmä on erittäin energiatehokas/aerodynaaminen, pienikin vierintävastuksen lisäys voi tuntua selvästi suurempana prosentuaalisena lisäyksenä kulutuksessa. Tämän lienee jo osa sähköautoilijoista huomannut (esim. eräs bloggaava Leaf kuski ihmetteli kun range tipahti uusilla renkailla, vaihtoi sitten paremman energialuokan pyörylät ja range palautui), sähkövoimalinja on hyvin energiatehokas jolloin renkaan vierintävastuksen merkitys korostuu polttomoottoriin verrattuna ja suuremman vierintävastuksen rengas näkyy paitsi suurempana kulutuksena, niin myös lyhyempänä rangena.

Sen sijaan jos kulutus on suuri, eli vaikkapa paljon kuluttava moottori/vaihteistoyhdistelmä ja huono aerodynamiikka, tässä tapauksessa pieni vierintävastuksen lisäys on selvästi pienempi osa ajovastuksista kuin aikaisemmassa tapauksessa ja näin ollen suhteellisen kulutuksen lisäys pienempi.

Jep - ei taida kulutuksien osalta olla mitään väliä onko alla kitkat vai nastat.

En ole aivan samaa mieltä, seuraava testi on mielenkiintoinen: Tuulilasin rengastesti viime vuodelta sisälsi absoluuttisia kulutuslukemia eri nasta- ja kitkarenkaille, kulutuslukemat [litraa/100km]:
Nokian 4,94 (paras kitka)
Nexen 5,33 (huonoin kitka)

Nordman 5,17 (paras nasta)
Goodyear 5,52 (huonoin nasta)

Tästä nähdään että esim. parhaan kitkan ja huonoimman nastan ero on 5,52-4,94 = 0,58 [l/100km] - prosentteina nastan kulutus on 11,7% (!) suurempi.

Pelkästään nastojen sisällä, kulutuserot olivat 0,35l / 6,7% - kyseinen n. 6,7% on yllättäen samaa luokkaa kuin yhdessä kesärengastestissä ollut kulutusero parhaimman ja huonoimman kesärenkaan välillä.

Tuloksista huomaa selvän eron TM:n lukemiin, mutta molemmat voivat olla myös ns "oikeassa" sillä ajo-olosuhteet, nopeus, ajoprofiili, auto, tien pinta, jopa rengaspaineetkin, vaikuttavat toteutuneeseen kulutukseen. Luulenpa että karkeasti niin että mitä suurempi on nopeus ja tasaisempi ajo, sitä suurempi on renkaiden vaikutus ja päinvastoin. Samoin energiatehokkaalla voimalinjalla (erityisesti sähkö) vaikutus on vielä suurempi.   

Väitän että kuljettajan ajotapa vaikuttaa enemmän tuohon kulutukseen.

Samaa mieltä. Kuluttavalla ajotavalla on mahdollista "sössiä" erittäinkin energiatehokkaan renkaan etu mennen tullen. Mutta toisaalta, paraskaan "pihistelijä" ei pysty alittamaan renkaan asettamaa tasoa ja paljonkin kuluttavan kuskin tapauksessa, energiatehokas rengas säästäisi kuitenkin sielläkin, kaikkein "kuluttavin" yhdistelmä on tietenkin paljon kuluttava rengas + kuluttava ajotapa.

[jt]

Hauskinta tietysti juuri tuossa vertailussa että sekä taloudellisin että tuhlaavin rengas sattuu tällä otannalla olemaan kitka, eli ei ehkä kannatakaan tehdä liian suoria johtopäätöksiä pelkästään kitka/nasta-ominaisuuden perusteella? Merkki, malli ja koko vaikuttavat paljon, ja kuljettaja tosiaan vielä paljon enemmän. 

Toki renkaan merkki, malli ja koko vaikuttavat, mutta jos pysytään saman kokoisissa renkaissa, niin kyseissäkin (TM:n) taulukossa on nähtävissä että lähes poikkeuksetta saman valmistajan nasta-kitka parivaljakoista kitkalla on pienempi vierintävastus. Ainoa poikkeus on Michelin, jonka kitkan kulutus on 0,3 %-yksikköä suurempi nastaa. Porukan "jumbo" eli CST:n kitka lienee hieman tuntemattomampi rengasmerkki eikä siltä ole ollenkaan nastaa mukana johon verrata saman valmistajan tuotoksia.

Taulokosta näkee jo pika vilkaisullakin että kitkarenkaiden kulutus (siis vierintävastus) on keskimäärin pienempi ja parin minuutin excel harjoitus todistaa saman. Kitkojen ka-kulutuksen lisäys tuossa datasetissä on 1,06% ja nastojen 1,59%. Jos datasetistä tiputetaan CST pois joka on todellinen "outlier" verrattuna kaikkiin muihin, niin lisäykseksi jää 0,75%.

[jt]

Toki sitten autokohtaiset ja eri kokojen erot lienevät suuria, mutta tässä tapauksessa en kyllä huomannut mitään ylimääräisiä ääniä.

Itsellä kokemusta aikaisemmasta R mallista ja eivät ne ainakaan omassa autossa mielestäni "ulise". Pienillä nopeuksilla selvästi hiljaisemmat kuin kesärenkaat, suuremmassa vauhdissa ero vähenee tai poistuu ja melu erilaista.

Totta, myös nykyiset yhden talven ajetut nasta-Contit pistivät ainakin paljon enemmän vastaan kuin kesä-GY-Eagle-F1:set, jotka ainakin TM-vertailun perusteella ovat keskikertaiset vierintävastukseltaan kesärenkaissa. Oli helppo huomata keväällä että samalla sähkömäärällä pääsi samalla tiellä huomattavasti pitemmälle samassa lämpötilassa kesärenkailla kuin nastoilla. Monissa kitkoissa lienee edelleen varsin pieni vierinvastus kesärenkaisiinkin verrattuna?

Kyllä, pitää paikkaansa, parhailla kitkarenkailla vierintävastus alittaa kesärenkaiden vierintävastuksen. Tämän olen huomannut itsekin subjektiivisesti, matka-ajossa syksystä kun tiet vielä paljaat, niin kitka-ajelu menee yllättävän vähällä kulutuksella jos/kun tienpinta sileä. Sähkökuskin kannalta lienee kulutuksen kustannusvaikutusta kiinnostavampi parameteri range - varsinkin kun talvella range laskee muutenkin ja sähkössä renkaan vierintävastuksen merkitys on suurempi, niin yksinkertaistaen pienen vierintävastuksen kitkalla ajelee samalla latauksella pidemmälle. Ja onhan se toki mukavampaa menoa.

Todennäköisesti ei kuitenkaan taloudellisesti ajatellen kannata vaihtaa nastoja kitkoihin ennen kuin on ainakin toisen talven nauttinut nastojen paremmasta jääpidosta ja ihanasta nastojen äänestä. 

Taloudellinen kannattavuus taitaa olla kyllä niin ja näin, jos nyt ei ihan pörssisähkön piikkien aikana latailla.. Suuremmat motivaattorit vaihdolle lienevät edellä mainittu pidempi range ja mukavuus. Toki jos/kun on paljon asfalttiajoa, asfaltilla ajelu pilaa nastarenkaiden alussa erinomaisen jääpidon aika tehokkaasti ja siinä samalla jyrsitään niitä teitäkin pilalle suuremmalla massalla.

[teräksenharmaa]

Aika harvoin kuulee kyllä jengin valittavan kitkojen äänistä. Nokian erityisen moninastainen huippu-uutuushan muutama vuosi sitten aiheutti monessa autossa näitä ongelmia. Liekö tässä mennyt renkaat sekaisin.

[jukkanen]

Uusimmassa TM talvirengasvertailussa tuli tämmöisiä tuloksia vierinvastuksesta:



Myös "jarrutus jäällä" on kiinnostava, Nokianin venäläinen (?) nastahalpaversio Nordman ei olekaan niin hyvä kitkoihin verrattuna kuin voisi ajatella. Liekö kuitenkin identtinen jonkun muutaman vuoden vanhan "oikean" Nokianin mallin kanssa?

[Sped]

Oli taas mielenkiintoinen vertailu, toki tulokset muistuttivat viime vuoden tuloksia.

Yllätyin Nokian R5 kitkarenkaan joistain tuloksista, kun vertasi sitä HP 10 kanssa. Esimerkkinä kun jarrutusmatka kuivalla asfaltilla: R5 - 42,2 m ja HP10 - 39,7 m. R5 oli tämän testin huonoin rengas.

[tet]

Oli taas mielenkiintoinen vertailu, toki tulokset muistuttivat viime vuoden tuloksia.

Yllätyin Nokian R5 kitkarenkaan joistain tuloksista, kun vertasi sitä HP 10 kanssa. Esimerkkinä kun jarrutusmatka kuivalla asfaltilla: R5 - 42,2 m ja HP10 - 39,7 m. R5 oli tämän testin huonoin rengas.

Nuo olivat kylläkin märän, ei kuivan asfaltin lukuja. R5 oli huonoin, mutta prosentuaalisesti ei niin hirmuisen kaukana HP10:stä, kuin se on kärjestä. Eli huonoja märällä asfaltilla molemmat.

[Pihistelijä]

Yllätyin Nokian R5 kitkarenkaan joistain tuloksista, kun vertasi sitä HP 10 kanssa. Esimerkkinä kun jarrutusmatka kuivalla asfaltilla: R5 - 42,2 m ja HP10 - 39,7 m. R5 oli tämän testin huonoin rengas.

R5 pärjäsi hyvin. Se oli erinomainen kaikessa itselleni tärkeissä osa-aluessa, kuten vierintävastus ja jarrutus jäällä. Jarrutus märällä asfaltilla on aina toisarvoinen. Pito siellä on kuitenkin huomattavasti parempi kuin jäällä. R5:ssa on selvästikkin painotettu jääominaisuuksia märän asfaltin sijaan ja hyvä niin.

[ram1]

Nillä talvirenkailla ainakin täällä etelässä ajetaan pääsääntöisesti kuivalla tai märällä asfaltilla. Sen takia ainakin itselle tärkeää myös asfalttiominaisuudet. Kesärenkaat upotetaan suohon testeissä jos jarrutusmatka 5 metriä pidempi, mutta talvirenkailla ei väliä. Myöskin huomattava, että kun on liukasta, niin ihmiset ajaa kelin mukaan ja saattaa jopa turvavälejäkin olla. Tämä nyt on huomattu jos testi tehdään Ruotsissa, tai Saksassa jolloin painotukset eri, niin tuloksetkin vaihtuu. No kaikille löytyy sopiva, joka tietysti hyvä.

[Sped]

Nuo olivat kylläkin märän, ei kuivan asfaltin lukuja. R5 oli huonoin, mutta prosentuaalisesti ei niin hirmuisen kaukana HP10:stä, kuin se on kärjestä. Eli huonoja märällä asfaltilla molemmat.

Juuri näin, meni sanat sekaisin.

R5 pärjäsi hyvin. Se oli erinomainen kaikessa itselleni tärkeissä osa-aluessa, kuten vierintävastus ja jarrutus jäällä. Jarrutus märällä asfaltilla on aina toisarvoinen. Pito siellä on kuitenkin huomattavasti parempi kuin jäällä. R5:ssa on selvästikkin painotettu jääominaisuuksia märän asfaltin sijaan ja hyvä niin.

Kaikki on taas subjektiivista