Tieliikennelaki uudistumassa

[yason]

Ainakin Kehä I:llä kameravalvonnalla näyttäisi olevan liikenneturvallisuutta lisäävä vaikutus. VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan yli 10 km/h ylinopeudet alenivat 11:stä 2:een prosenttiin.

Tästä puuttuu nyt se looginen kausaaliketju, että miten ylinopeuksien maltillinen väheneminen kameroiden takia leveällä moottoritienomaisella valtaväylällä lisää liikenneturvallisuutta?

Pitää määritellä sekin, mitä liikenneturvallisuudella tarkoitetaan. Kehä I:llä on vuosittain kuollut nolla pilkku jotain ihmistä, ja näistäkin suurin osa rauhalliseen aikaan autolla tai moottoripyörällä kaahanneita, jotka ovat suistuneet jonnekin. Suurin osa Kehä I:n onnettomuuksista on lisäksi niitä peltikolareita, jotka tapahtuvat ruuhka-aikana siinä 30km/h possujunassa.

Ottaen huomioon, että Kehä I:n liikennemäärät ovat maan suurimpien joukossa, tuosta on vaikea enää parantaa kameroita asentamalla. Helsingissä sen sijaan kuolee keskimäärin tusina jalankulkijaa vuodessa, mutta heitä eivät taida kehätien kamerat kovasti auttaa.

Tutkimuksen mukaan liikenteestä tuli myös sujuvampaa nopeuserojen pienennyttyä. Arviota kameravalvonnan vaikutuksista onnettomuuksiin vaikeutti samaan aikaan valvonnan kanssa käynnistyneet tietyöt, mutta myös onnettomuuksien määrä näyttäisi vähentyneen. (Onnettomuuksista tullaan todennäköisesti tekemään vielä lisätutkimuksia).

Tutkiahan voi mitä vaan, mutta empiirisen tiedon mukaan liikenne ei ole sujuvampaa. Siellä on nykyisin ei kovin ruuhkaisinakin aikoina usein jokin ihme suma, jonka syyksi paljastuu lopulta kameratolppa, johon osa jarruttelee ja aiheuttaa aaltoliikettä taaksepäin. Tolpan jälkeen liikenne sujuu taas, kunnes oireilu alkaa ennen seuraavaa tolppaa. Ihme, etteivät peräänajot ole lisääntyneet kasapäin.

[mattinen]

Tästä puuttuu nyt se looginen kausaaliketju, että miten ylinopeuksien maltillinen väheneminen kameroiden takia leveällä moottoritienomaisella valtaväylällä lisää liikenneturvallisuutta?

Täytyy tunnustaa, etten ole tuota linkkaamaani tutkimusta "kannesta kanteen" lukenut. Mutta yleisesti ottaen lienee niin, että ylinopeuksien väheneminen parantaa liikenneturvallisuutta oikeastaan tiellä kuin tiellä. Minkälaiseen vaikutusmekanismiin tämä tarkkaan ottaen perustuu, sitä en osaa sanoa. Eräs selitys voisi olla se, että nopeuserot pienenevät. Liikennevirta muuttuu tasaisemmaksi, ohitukset vähenevät. Kehällä on kaksi kaistaa suuntaansa, joten vastaantulijoihin siellä ei varmastikaan törmätä. Mutta ohittelu kaistavaihtoineen ja puskurissa roikkumisineen voivat aiheuttaa kolareita myös useampikaistaisella tiellä. Toinen vaikutusmekanismi voi olla yksinkertaisesti se, että nopeuksien lasku ylipäätään vähentää onnettomuusriskiä. "Loogisia kausaaliketjuja" on sen suhteen varmasti monia. Yksi niistä saattaa olla se, että reagointiaikaa jää enemmän nopeuden ollessa alempi.

Pitää määritellä sekin, mitä liikenneturvallisuudella tarkoitetaan. Kehä I:llä on vuosittain kuollut nolla pilkku jotain ihmistä, ja näistäkin suurin osa rauhalliseen aikaan autolla tai moottoripyörällä kaahanneita, jotka ovat suistuneet jonnekin. Suurin osa Kehä I:n onnettomuuksista on lisäksi niitä peltikolareita, jotka tapahtuvat ruuhka-aikana siinä 30km/h possujunassa.

Minulla ei ole tietoa minkä tyyppisiä onnettomuuksia Kehä I:llä on tapahtunut. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sattuu  Kehä I:llä arvatenkin vähän. Toisaalta lienee niin, että liikenneturvallisuus käsittää muutkin kuin kuolemankolarit. Liikenneturvallisuustyössä kiinnitetään huomiota myös loukkaantumisiin ja omaisuusvahinkoihin. Kummatkin ovat omiaan aiheuttamaan sekä taloudellisia että henkisiä menetyksiä. Tuntuisi oudolta jättää kameravalvonnan tuoma liikenneturvallisuusetu hyödyntämättä vain sen vuoksi, että ko. väylällä kyse ei ole kuolonkolarien ehkäisystä. Aivan kuin korkeampaa henkilö- ja omaisuusvahinkojen määrää tulisi sietää, koska kameravalvonnasta seuraa jokin kielteiseksi koettu seikka, jonka merkitys on parantunutta liikenneturvallisuutta tärkeämpi.

Ottaen huomioon, että Kehä I:n liikennemäärät ovat maan suurimpien joukossa, tuosta on vaikea enää parantaa kameroita asentamalla.

Se voi olla vaikeaa. Toisaalta jos näyttöä parantuneesta liikenneturvallisuudesta saadaan, ei kameroita kaiketi kannatta jättää asentamatta sen vuoksi, että tilanteen parantaminen on vaikeaa.

Helsingissä sen sijaan kuolee keskimäärin tusina jalankulkijaa vuodessa, mutta heitä eivät taida kehätien kamerat kovasti auttaa.

Totta. Heitä eivät Kehä I:n kamerat auta, mutta ei niistä heille varmasti mitään haittaakaan ole. Siitä olen kyllä täysin samaa mieltä, että kameravalvonnan painopistettä voisi vähitellen alkaa siirtää kehiltä Helsingin kantakaupunkiin ja ydinkeskustaan. Uudessa tieliikennelaissa ehdotetaan liikennevirhemaksua, joka tarkoittaa tiettyjen rikkeiden siirtymistä pois rikosoikeusjärjestelmästä hallinnollisten seuraamusten järjestelmään. Liikennevirhemaksu olisi siis verrattavissa pysäköintivirhemaksuun, jolloin liikennevalvonnan suorittajana voisi olla poliisin sijasta kaupunki.

Tutkiahan voi mitä vaan, mutta empiirisen tiedon mukaan liikenne ei ole sujuvampaa. Siellä on nykyisin ei kovin ruuhkaisinakin aikoina usein jokin ihme suma, jonka syyksi paljastuu lopulta kameratolppa, johon osa jarruttelee ja aiheuttaa aaltoliikettä taaksepäin.

Juu. Tutkia voi mitä vaan, ja jokainen voi myös vapaasti valita, mihin tutkimuksiin uskoo. Epäilen, että liikenneturvallisuuden suhteen on paljon henkilöitä, jotka eivät koskaan eivätkä missään olosuhteissa tule hyväksymään sellaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan kameravalvonta parantaa liikenneturvallisuutta. Tähän asenteeseen heillä on täysi oikeus, mutta mielenkiintoista olisi kuulla, missä kohdin jokin tietty tutkimus on esimerkiksi metodeiltaan ja kysymyksenasettelultaan epäonnistunut.

Mitä taas tulee "empiiriseen tietoon", niin siihenkin liittyy tiettyjä ongelmia. Pitäisi vähintään tietää, kuinka suureen aineistoon empiria kulloinkin perustuu. Onko kyse yhden vai sadan kuljettajan kokemuksesta? Ovatko havainnot yhdenmukaisia? Jos kyse on yhden kuljettajan kokemuksista Kehä I:llä, niin itse en kyllä vielä ehkä kutsuisi sitä "empiiriseksi tiedoksi". Kyse on enemmänkin mielipiteestä, joka tietysti sekin on arvokas.

Mutta mielipiteitäkin voi olla monenlaisia. Tällä foorumilla on keskusteltu Kehä I:n kameroista aikaisemminkin. Minulle jäi niistä turinoista sellainen kuva, että mielipiteitä oli moneen suuntaan. Jotkut olivat havainneet liikenteessä heiluriliikettä, toisten mielestä liikennevirta oli muuttunut tasaisemmaksi. Vaikea sanoa, mistä erot johtuvat. Ehkä ajankohdasta. Kameroita on nyt aika tiheässä, ja kun niihin on totuttu, on mahdollinen heiluriliike saattanut vähentyä.

Ihme, etteivät peräänajot ole lisääntyneet kasapäin.

Ã,,lä muuta sano! Lainaus tutkimuksesta:

Onnettomuusluokkatarkastelu ei antanut mitään viitteitä siitä, että esimerkiksi julkisuudessa esillä olleet jarrutukset automaattivalvontapisteiden kohdalla ja niiden aiheuttamat peräänajot olisivat ongelma. Päinvastoin niukka onnettomuusaineisto viittasi siihen, että onnettomuusmäärän vähenemisen lisäksi peräänajojen osuus onnettomuuksista olisi pienentynyt.

[Hibah]

Tapahtui tänään motarilla...  Saavutin rekkaa 120 nopeudellani, kun kuomukärryn vetäjäkin lähti rekkaa ohittamaan. Sormi hakeutui jo valmiiksi cruisen cancel napin päälle, mutta yllätyin kun sitä ei tarvinutkaan painaa. Vasta kuomukärryn rinnalla hoksasin, ainiin, sehän saa ajaa satasta. 

[a_jaba]

Tapahtui tänään motarilla...  Saavutin rekkaa 120 nopeudellani, kun kuomukärryn vetäjäkin lähti rekkaa ohittamaan. Sormi hakeutui jo valmiiksi cruisen cancel napin päälle, mutta yllätyin kun sitä ei tarvinutkaan painaa. Vasta kuomukärryn rinnalla hoksasin, ainiin, sehän saa ajaa satasta. 

Oliko varmasti jarruton kärry?  Jos ei niin rajoitus edelleen 80km/h