VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: KingMo - 20.10.13 - klo:13:32
Ã,,ssällä pääsee kyllä ihan kivasti "sanelemaan" ohitustapahtuman protokollan

Ã,,lä nyt hyvä mies noin pehmoisia täällä puhu. Mä yritin kerran täällä kertoa, että tehokkaalla autolla voi ohittaa sellaisissa paikoissa missä nuhapumpulla ohittaminen ei ole mahdollista. Sain luonnollisesti täystyrmäyksen ja minulle kerrottiin, että ohittamisen onnistuminen on kiinni vain ja ainoastaan kuskista. Motilla ei ole mitään vaikutusta asiaan.

Olisiko jollain tietoa tai räjäytyskuvaa siitä, miten Superbin sisälistat saa irti. Eli näistä kojelaudan listoista kyse:



Osanumerot hopeisille listoille (RHD) on kai 3T2 858 417 A ND1, 3T2 858 415 ND1 ja 3T2 858 418 A 2Q0, jos niiden avulla ohjeet löytyy helpommin jostain sähköisestä palvelusta. Ovissa olevia listoja ei ole yleisesti myynnissä, joten onkohan ne liimattu kiinni?

Kuvassa on oikeanpuoleisella ohjauksella varustetun auton listat, mutta lähinnä ne irroitusohjeet kiinnostaa.

Jatketaan seuraavalla turhalla kyselyllä, kun ei ole mitään leffaakaan katsottavaksi.

Olet ostamassa käytettyä autoa omaan yksityiseen käyttöön Suomesta. Autokauppiaalla on tarjolla kaksi lähes identtistä vaihtoehtoa. Autot tulleet tehtaan linjalta samana päivänä marraskuussa 2009, samoilla varusteilla ja nyt tankissakin on sama määrä polttoainetta. Molempiin on lisäksi juuri tehty 2v/60tkm huolto.

12/09 rekisteröidyssä autossa on mittarissa 45 000km. 01/10 rekisteröidyn auton kilometrit ovat kysymysmerkki.

Jos molemmat autot ovat samanhintaisia, niin mikä on 01/10 rekisteröidyn auton maksimikilometrilukema? Jotta olet siis valmis maksamaan siitä saman hinnan kuin vastaavasta 12/09 rekisteröidystä ja 45 000km ajetusta. Oli kilometrit mitkä hyvänsä, niin molempiin on 2v/60tkm huolto juuri tehty.

Ã,,änestystäsi voit muuttaa koska vain.

Vuosimalli vs. mallivuosi -keskustelun innoittaman pistetään pieni kysely pystyyn.

Olet autokaupassa ja kauppiaalla on sinulle tarjolla kaksi täysin identtistä käytettyä autoa. Elämme siis satumaailmassa ja autot ovat todellakin täysin identtisiä kaikkia pikkunaarmujakin myöten. Tulivat linjaltakin ulos keskiviikkona ihan peräjälkeen. Ainoa ero on ensirekisteröinnissä. Toinen on rekisteröity joulukuussa -09 ja toinen tammikuussa -10.

Molemmat myydään samaan hintaan ja samoilla ehdoilla. Joulukuussa rekisteröidyssä autossa on tankissa 40 litraa enemmän polttoainetta kuin tammikuussa rekisteröidyssä. Kumman otat?

Avasin nyt ihan oman ketjun tälle aiheelle, kun en oikein sopivaa aihetta valmiiden joukosta löytänyt.

Eli testiin on tällä kertaa saatu melko hyvä setti, kun kaikki ovat farkkuja, automaatteja ja "alkaen" dieseleitä. Pieni kauneusvirhe voisi olla Volvon D3, kun muiden autojen hinnoilla olisi saanut helposti myös D5:sen Volvon keulille. Eli testissä oli:

A6 Avant Business 2,0 TDI Multi
520dA Touring (Ei nykyinen Efficient Dynamics -versio, eli esim. Start-Stoppia)
E 220 CDI A BE Tourer Premium Business
V70 D3 A Ocean Race Start/Stop

Erittäin tasaiseksi meni, joten on helppo todeta, että testin perusteella kaikki ovat loistavia vaihtoehtoja. Mutta on seassa selkeitä erojakin, joten jos näiden hankinta on nyt ajankohtainen veromuutosten takia, niin kannatanee ehkä koukata lehtitiskin kautta. Ensimmäisenä mieleen jäi Multitronicin kehuminen. Se sai aika paljon positiivista hehkutusta ja olipa Audi myös nopein välillä 0-100. Jopa tehokkaampi Bemu jäi 0,4s jälkeen. Pieni miinus tuli liikennevalolähdöistä, kun S/S on käytössä. Silloin esiintyy pieni viive liikkeellelähdössä, kun itse S/S:in ja Multin pienen pienet viiveet kaksinkertaistuu jo havaittavaksi viiveeksi.

Sisämelussa oli myös pieni yllätys. Audi, BMW ja Volvo menivät aivan rintarinna numeroarvojen mukaan, mutta MB oli kaksi desibeliä äänekkäämpi, kun nopeutta oli vähintään satku. Mitatuissa kaupunkikulutuksissa oli vähän sama tilanne. BMW 7,5, Audi 7,6, Volvo 7,9 ja MB 8,4. Yllättävän iso ero, kun Audissa on multi ja Volsussa hiukan vanhempaa designia oleva vispilä.

Ajovalojen kuviota katsoessa alkaa hiljalleen uskoa, että pelkät kaksoisksenonit ilman halogeeniapuja saattaa olla tulevaisuudessa ihan ok ratkaisu. Mersussa kun on ihan hienot kuviot, vaikka apuja ei löydy. Audissa ja Bemussa on taas sellaiset trendikkäät "cityvalot" Volvossa lähivalojen leveys on nykymittapuulla ehkä aavistuksen kapea, mutta pitkillä löytyy kantamaan.

Iltasanomissa on juttua muoti-ilmiöstä, joka on ehkä nyt rantautunut myös Suomeenkin.

Jotenkin minun älykkyys ei riitä ymmärtämään näiden tekojen motiiveja. On taustalla mikä tahansa syy autojen polttamiseen, niin eihän siitä mitään hyötyä ole, kun auton omistajalla on 99% varmuudella kasko autossa. Ja erittäin luultavasti myös uusarvo- tai yliarvolunastus ruksittuna mukaan. Poltettu auto menee siis heittämällä lunariin. Ja kulut maksaa kaikki vakuutusyhtiöiden asiakkaat, eli varsin suurin osa suomalaisista.

Ja jos tästä ilmiöstä tulee yleisempi, niin se vain helpottaa vakuutuspetosten tekemistä.

Onko Suomessa ollut juttua siitä renkaisiin tulevasta EU-tarrasta? Siis tästä:



Saksassa isommat rengasfirmat eivät ole oikein asiasta innoissaan, kun tarra luultavasti johtaa siihen, että halvemmat merkit "optimoidaan"  siten, että tarraan tulee hyvät arvot. Itse tarrassahan kerrotaan vain luokitus märkäpidolle (eli täysjarrutus suoraan), vierintävastukselle ja renkaan tuottamalla melulle.

Laadukas rengas kun on hyvä lähes kaikilla sektoreilla ja nämä asiat pystytään myös lehtien testeissä mittaamaan. Monet asiakkaat lukevat testejä, mutta vielä useammat jättävät lukematta. Nyt kun nämä "ummikko-ostajat" menevät rengaskauppaan, niin he voivat tehdä vertailun siellä tarran avulla. Mutta jos renkaan ominaisuudet optimoidaan vain tarran arvojen osalta, niin on mahdollista tehdä halvalla houkutteleva rengas. Miksi ummikko-ostaja maksaisi Continentalin premiumrenkaista tuplahinnan linglongeihin verrattuna, kun kerran tarrassa on samat arvot?

Nykyäänhän monilla ihmisillä on mielikuva siitä, että laatumerkki on parempi kuin linglongit. Harva on kuitenkaan testeihin perehtynyt tai ajanut jatkuvasti renkaiden pito-ominaisuuksien rajoilla. Nyt on olemassa iso vaara siitä, että "ummikoiden" mielikuvat murenevat, kun tarrat näyttävät samanlaisilta.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ensi kesänä nuo tarrat tulevat Saksassa pakollisiksi. Suomesta en tiedä.

Uusimmassa Auto Bildissä on ihan mielenkiintoinen monisivuinen artikkeli Skodan tulevaisuudesta. Lyhyesti ennustetut esittelyt menevät näin:

2012
Ensiesittelyyn Rapid (eli autonäyttelyissä ollut Mission L) sedan, Ocu III sedan ja Citigo (siis pitkälti sama kuin VW Up!). Yeti saa faceliftin.

2013
Ensiesittelyyn Rapidin farkku nimellä Spaceback, muotoilu noudattelee samaa tyyliä kuin A3 Sportback. Myös Ocun farkku myyntiin. Superbi saa faceliftin.

2014
Fabian molemmat korimallit uusiksi. Roomster muuttuu rajummin ja uudesta mallista tulee enemmän Touranin tyyppinen.

2015
Superbista uusi malli. Yeti muuttuu reilummin ja tulee enemmän Tiguanin tyyppiseksi.

2016
Uusi isohko Crossover-malli. Uusi iso Sharanin tyyppinen 7-paikkainen. Rapidin ja Citigonin faceliftit

Kovat on suunnitelmat, jos Auto Bildin tiedot pitävät jollain tasolla paikkansa. Jos suunnitelmat toteutuvat ja ostajia riittää uusille malleille, niin melkoista kasvua on Skoda hakemassa automarkkinoilta.

Samassa artikkelissa oli myös nykyisen Ocun ja uuden Rapidin parivertailu. Hiukan pienempi Rapid on, mutta paljon niissä samaa. Niin sisällä kuin ulkona. Hintaa ollaan ainakin Saksassa puristamassa selvästä nykyistä Ocua alemmaksi, eli varustelu jäänee luultavasti hiukan niukemmaksi. Listalta saa toki lisää.

Kun uusi Superb lanseerattiin, niin monissa keskusteluissa tuli esille sen hinta ja arvonpudotus tulevaisuudessa. Esimerkiksi Octavialle ennustettiin viitisen vuotta sitten eri foorumeille rajua pudotusta jälleenmyyntihinnoissa. Kaikki käytettyjen vaggineiden hintoja seuraavat tietävät miten siinä oikeasti kävi. Juuri päinvastoin.

Nyt Tekniikan Maailman mukana tuli syksyn 2011 käytettyjen hinnasto ja siitä alkaa löytymään hintoja -08 2.0 TDI Ambition DSG:lle. Hinta uutena oli 36 310 ja nyt hintahaarukka on 21 900 - 25 000 euroa. Tämä hintahaarukka noin 40 tkm vuodessa ajetuille autoille. Ohessa muita -08 dieselautoja 40tkm/v kilometreillä ja automaatilla. Nykyinen myyntihinta on siis hintahaarukan keskiarvo ja uuden hinta on vuodelta 2008.

Superb 2.0 TDI Ambition DSG 36310 23500
A6 2.0 TDI Multi Business 45900 27500
Mondeo 2.0 TDCi Ghia Wagon A 39300 20700
Passat Variant 2.0 TDI Comfort DSG 36804 22300
Touran 2.0 TDI Highline DSG 38398 21900
V70 2.4D Kinetic A 48450 29300
S80 2.4D Kinetic A 49000 25200
C5 HDi 136 Confort Tourer A 37965 19500

Verrokkeja löytyy aika vähän, kun kilometrit ovat Superbissa keskimäärin kovat. 30tkm/v ajolla vaihtoehtoja löytyisi enemmän tai automaatin pois jättämisellä. DSG on ollut Superbissa todella suosittu, kun ainuttakaan manuaalia ei vielä tilastoista löydy, mutta kolme eri automaattia.

Ã,,kkiseltään kun hintoja katsoo, niin vaikea niistä on löytää sitä jälleen kerran ennustettua kovaa pudotusta. Kovaa pudotustahan ennustettiin sillä perusteella, että Superb alkoi olemaan jo varsin kallis itäautoksi. Jos vaikka vertailee parivaljakkoa S80 & Superb, niin tylyjä lukemia ne ovat. Tai Mondeo & Superb.

Näissä tilastoissa ei ole vielä farkkuja mukana ja veikkaisin, että sitä kautta saadaan sitten laajempaakin tietoa hinnoista, kun farkku lienee suositumpi kuin sedan. Mutta niitä hintoja saa vielä odotella reilun vuoden.

Uusimmassa TM:ssä oli lyhyt juttu uudesta Avantista ja ohessa taulukko saatavilla olevista moottoreista. Edellisen C6 mallin kohdalla useampaan kertaan ihmettelin Audin kummalista järkeilyä bensamyllyjen kohdalla. Miksi ihmeessä auton keulille laitettiin vajaatehoinen (170hv/280Nm) 2.0 bensaturbo, kun hyllystä olisi löytynyt auton arvolle paremmin sopiva täysitehoinenkin malli. Looginen selitys tälle puutteelle oli tietysti vanha heikkotehoinen 2.4 V6 bensavapari. Eihän alkaen malli voinut alkaa hyppimään tämän muinaisjäänteen varpaille, kun olihan se sentään V6. 211hv/320Nm bensaturbo olisi laittanut kovasti kampoihin myös modernimmalle 3.2 kutoselle.

No, mikä on nyt tilanne? Muinaisjäänteet ovat poistuneet valikoimista ja bensamyllyjen tehokkaammaksi vaihtoehdoksi on tullut mekaanisesti ahdettu kolme litrainen kutonen. Tämän varpaille ei nykyinen 2.0 TFSI hyppisi 211hv/350Nm variaationakaan. Mitä tekee Audi? Laittaa alkaen malliksi 180hv/320Nm bensaturbon iskutilavuudella kaksi litraa. Motin minkä perusrakenne juontaa jo todella monen vuoden takaa. Ja tehtaan moottoripaletista löytyisi myös moderni 1.8 litrainen, EURO6 bensaturbo pienemmillä päästöillä ja 170hv/320Nm lukemilla.

Mikä ihmeen logiikka tämän kutosen bensamyllyissä on vuodesta ja mallisukupolvesta toiseen? Kolmonen, nelonen ja vitonen ovat täysin loogisia moottoripaleteiltaan, mutta tehtaan massapremiumien johtajassa on sitten logiikka jotain käsittämätöntä? Onko tehtaan politiikkana se, että kutosen pienimmän bensamyllyn pitää olla aina vanhinta tekniikkaa mitä varaston perukoilta löytyy?

Jos nyt verrokina ajatellaan vaikka Eemelin 1.8 litraisia bensaturboja joista kutitellaan 184hv/270Nm & 204hv/310Nm lukemia ulos. Ja ne on vielä saatavillakin konepellin alle! Audi pystyisi helposti vastaamaan tähän haasteeseen tarjoamalla 2.0:aa 211hv/350Nm pakettina ja alkaen mallina 1.8 170hv/320Nm. Tai sitten vain toinen, jos moottoripaletti halutaan pitää pienempänä. Mutta ei, ei näin voi tehdä. Nyt yhdistetään näiden mottien huonot ominaisuudet ja laitetaan sellainen tarjolle. Eli nykymittapuulla iskutilavuuteen nähden vähän suorituskykyä ja paljon päästöjä.

Uusimmassa TM:ssä on kevään rata-ajotesti ja mukana on myös Fabia RS ja Polo GTI.

Teknisten tietojen mukaan Skoda on:
Hitaampi kiihtymään 0 - 100. (6,9 vs. 7,3)
Painavampi. (1269kg vs. 1318kg)
Hitaampi. (229 vs. 224)
Halvempi. (25 264 vs. 27 789)

Radalla Polon ajaksi saatiin 1.21,7. Fabian kohdalla kellot pysähtyivät aikaan 1.20,8. Mystistä, sanoisin Molemmissa muuten sama rengastus, eli 215/40 R17 Dunlop Sport Maxx. Mukana oli myös A1 samalla myllyllä ja vaihteistolla. Koneessahan pitäisi olla pirkkamalleihin verrattuna +5hv. Aika tuli sopivasti pirkkamallien väliin, eli 1.20,9. Itse ajettavuus kyllä arvosteltiin pirkkamallien yläpuolelle, vaikka ajallisesti Skoodalle hävisikin.

Aikaan 1.22,2 pysähtyi Saab 9-5 Aero 4WD:n kello. Pellin alla kuusi tekohengitettyä pyttyä ja tasan 300 hepoa. Vääntöäkin 400Nm. Hienosti näyttivät pikkupirut kaapin paikan motarilahnalle. Nopein vaggine oli tällä kertaa 911 Turbo S, 1.10,8. Edelle kiri vielä Maranellon 458 hevosta ajassa 1.10,0.

Osaisiko joku opastaa suoraan 66,6 millisiä Skodan keskiömerkkejä myyvän nettipuulaakin sivuille? Koko ei siis ole OEM-vanteiden 57,1mm ja tarroja en kaipaa, vaan ihan kokonaisia muovinpalasia.

Noukin lehtihyllystä tuoreimman saksankielisen AutoBildin, kun siinä on mielenkiintoinen kolmikko testissä. A6 3.0 TDI, BMW 525d ja E 250 CDI. Kaikki 150 kW myllyillä.

Taas herätti kummastusta Mersun todellinen kiihtyvyys suhteessa Audiin. Audissa on paperilla vääntöä 400 Nm, kun Mersulle luvataan 500. Audissa on Multitronic, mikä ei välttämättä ole paras mahdollinen vaihtoehto maksimikiihtyvyyttä ajatellen ja Mersussa uusi 7G-Tronic. Audissa 18" vanteet ja Mersussa kevyemmät 17 tuumaiset. Audi raapii vain etukulmista, kun MB työntää takarenkailla. Kaikki speksit siis viittaisivat siihen, että Eemeli jättää kutosen kuin nalli kalliolle. Mutta mitä vielä:

              Audi   MB
0 - 130    11,7   12,7
80 - 120   4,8     5,5

Sama ilmiö oli vielä selkeämpi A7 vs. CLS testissä. Mihin ihmeeseen ne mersun hevoset ja newtonit katoavat, kun eivät ne ainakaan autoa liikuta?

Muutaman kerran on mielessä pyörinyt ajatus jarrusatuloiden maalauttamisesta ja pari kysymystä aiheeseen liittyen. Jos vien ammattilaiselle maalautettavaksi, niin millaista elinikää maalaukselle voisi olettaa? Missä hintaluokassa liikutaan? Voiko värin valita vapaasti, vai onko tähän tarkoitukseen tehtyjä maaleja vain rajallinen valikoima?

EDIT: Lukkoon vaan, kun Erkka ohjasi oikeille urille.

Olen nyt hiukan kyllästynyt siihen, että Superbissa on keula korkeammalla kuin perä. Keulaa pitäisi saada 10mm alemmaksi, mutta budjettisyistä ei varsinaiset säädettävät alustasarjat kiinnosta.

Onko olemassa jotain edullisia tarvikeosia, millä keulaa saisi 5 - 10mm alemmaksi?

aa

aa

aa

aa

aa

aa

aa

Netissä on mitä mielenkiintoisempia kommentteja itäautoista, millä monet eivät omien sanojensa mukaan kehtaisi edes ajaa, mutta jostain käsittämättömästä syystä mediassa on tällaisia artikkeleita:

http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/skoda-octavia-eniten-myyty-diesel-v-2010

Ja voi himskatti soikoon. Näkyy olevan itämerkki Skoda sijalla 3. vuoden 2010 ensirekisteröinneissä. Kyllä meitä tyhmiä riittää Taitaa kohta olla paljon muovikassi päässä ajavia, kun kaikki skodistit yhtäkkiä havahtuvat todellisuuteen ja tajuavat ajavansa itäautolla

aa

aa

aa

aa

aa

aa

aa

aa

aa

aa

aa

aa