VAGarena.fi

vkjoki kirjoitti UVW (http://www.ultimatevw.com/keskustelu/?cmd=aihe&id=11502):llä 18.9.2007 :

EU-normikulutus määritetään seuraavasti:

A. Ajetaan vakiosyklillä (ECE 15) EU-kaupunkikulutus 4,052 km (4 x 1,013 km, 1. sykli sisältää käynnistyksen huoneenlämpöön eli +20 - +30 asteeseen temperoidulla autolla, edellisestä käynnistyksestä vähintään 6 h), keskinopeus 18,7 km/h (kukin sykli sisältää kaksi välipysähdystä; nopeussykli 0-17-0-32-0-50-36-0 km/h; keskinopeus ilman pysähdysjaksoja 28,9 km/h).

B. Ajetaan kaupunkisyklin jälkeen vakiosyklillä (EUDC) EU-maantiekulutus 1 x 6,955 km, keskivauhti 62,6 km/h (sisältää alku- ja loppupysähdysjakson; nopeussykli 0-70-50-70-100-120-0 km/h; keskinopeus ilman pysähdysjaksoja 70,1 km/h).

C. Yhdistetty kulutus saadaan muuttamalla yhteenlaskettujen kaupunki- ja maantiesyklien kulutus (A+B=11,007 km) kulutukseksi 100 km:ä kohti tai painottamalla EU-kaupunkikulutusta (l/100km) 36,8 %:lla ja EU-maantiekulutusta (l/100km) 63,2 %:lla.

Vakiosyklit ajetaan akkreditoiduissa testauslaboratoriossa alustadynamometrin päällä. Suomessa tällaisia laboratorioita on vain yksi (VTT). Testissä kerätään kaikki pakokaasut muovipusseihin, joista sitten kaasut, mm. CO2, punnitaan ja päästöarvot lasketaan. Polttoaineenkulutusarvot saadaan kertolaskulla, kun tiedetään, kuinka paljon käytetty polttoaine tuottaa CO2:a per litra. Auton paino sekä ilmanvastuksen ja muiden ajovastusten arvot syötetään testilaitteistoon valmistajan ilmoituksen mukaisina. Syklit ajetaan niin, että vain auton pakolliset apulaitteet (mm. laturi ja vesipumppu) ovat toiminnassa, mutta lisälaitteet (esimerkiksi valot, ilmastoinnin puhallin, jäähdytyslaitteistot ja lisälämmittimet) sekä ohjaustehostin ovat poissa käytöstä. Sykliä ajettaessa vaihteidenvaihtokohdat on määritelty eikä kuutosvaihdetta saa käyttää.

MUOKKAUS: testaustietoja ja termejä tarkennettu.

Lisätietoja EU-normikulutuksen määrittämisestä löytyy mm. seuraavista osoitteista:
www.dieselnet.com/standards/cycles/ece_eudc.html (http://www.dieselnet.com/standards/cycles/ece_eudc.html)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/consleg/1970/L/01970L0220-20040501-fi.pdf (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/consleg/1970/L/01970L0220-20040501-fi.pdf)
www.unece.org/trans/main/wp29/wp29regs/r083r2e.pdf (http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29regs/r083r2e.pdf)

Tekniikan Maailman koeajojen kulutusarvot puolestaan määritetään seuraavasti:

TM-kaupunkikulutus mitataan noin 15 kilometrin mittaisella lenkillä, jossa on runsaasti jarrutuksia, pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja vaihtamisia keskinopeuden ollessa noin 38 km/h. TM-maantiekulutus mitataan vaihtelevalla noin 55 kilometrin pituisella maantielenkillä keskinopeuden ollessa noin 84 km/h. TM-moottoritiekulutus mitataan runsaan 50 kilometrin mittaisella lenkillä keskinopeuden ollessa noin 113 km/h. Tasaisen nopeuden kulutukset mitataan kilometrin mittaisella tasaisella tieosuudella tasakaasulla ajaen molempiin suuntiin. Mittaus aloitetaan nopeudesta 50 tai 60 km/h ja nopeutta nostetaan 10 km/h:n välein nopeuteen 120 km/h saakka.

Olen vertaillut EU- ja TM-kulutuslukemia ja havainnut, että EU-kaupunkikulutus on yleensä 15-25 % korkeampi kuin TM-kaupunkikulutus, koska EU-kaupunkisykli ajetaan niin alhaisella keskinopeudella. Sen sijaan EU- ja TM-maantiekulutukset ovat suunnilleen samalla tasolla. Maantiesyklien kulutus on samalla tasolla kuin tasaisen vauhdin kulutus nopeudella 90 km/h ja TM-moottoritiekulutus samalla tasolla kuin tasaisen vauhdin kulutus nopeudella 110 km/h. Nämä kommentit koskevat TDI 2,0- ja 1,9 TDI-moottoreita autoissa A3, Golf ja Octavia.

Helsingin Sanomien tutustumisajoissa mitatut kulutukset perustuvat noin 800 km:n ajoon. Tutustumisajoja on ajettu kaikkina vuodenaikoina. Kulutusmittaukset on tehty tankkausmenetelmällä. Matkamittarivirhe on otettu huomioon kulutusta laskettaessa. Tutustumisajon 800 km:n on tarkoitus kuvata auton päivittäistä käyttöä Suomessa. Kuormituksen vaihtelu on otettu huomioon. Puolet matkasta on ajettu yhden henkilön kuormalla ja toinen puoli 3�"4 henkilön ja 32�"60 kilon tavarakuormalla. Kuormana on käytetty sukeltajan painoja.

Nyrkkisääntö tarkasteltaessa tietyn automallin kulutusta eri olosuhteissa on, että 75% kulutuseroista johtuu liikenneympäristöstä ja 25% eroista johtuu ajotavoista. Siis jos jonkun toteutunut kulutus on eri kuin EU-normikulutus, ero johtuu 75-prosenttisesti siitä, että tosiasiassa on ajettu erilaisissa liikenneolosuhteissa kuin mitä EU-normikulutussyklissä ajetaan ja loppuero (25%) selittyy kuljettajan omilla ajotavoilla. Siis kysymys ei ole ensi sijassa se, pitääkö EU-normikulutus paikkansa, vaan se, kuinka paljon omat ajot poikkeavat EU-normikulutusmäärityksen ajosyklistä.

Siinä missä toinen kuljettaja saa kulutukseksi 8l/100km, toinen selviää samassa ajoympäristössä sata kilometriä 6 litralla. Ja kun he kuulevat toistensa kulutuslukemat, kumpikin epäilee toisen antamia tietoja - mahdollisesti aivan perusteetta.

Kuulun niihin, joilla käytännön kulutus (sekä diesel- että bensiinimoottorisilla autoilla - sekä manuaali- että automaattivaihteistolla) on aina alittanut EU-normikulutuksen. Ajostani noin 80 % on maantieajoa, kiihdytykset ovat ripeitä, nopeusrajoitusten noudattaminen on kohtuullisen hyvää ja  ylimääräinen jarruttelu vähäistä. Neljällä viimeisimmällä autolla toteutuneet kulutukset ovat menneet näin:
1. manuaalidiesel taloudellisella ajotavalla: EU-normin alitus 0,2 l/100km
2. manuaalidiesel taloudellisen ajon vaihtamisvaloja seuraten: EU-normin alitus 0,1 l/100km
3. DSG-6-bensiini: EU-normin alitus 0,8 l/100km
4. DSG-7-bensiini: EU-normin alitus aivan uudella autolla: 0,1 l/100km (tässä uuden auton lisää n. 5% eli jatkossa uskon normikulutuksen alittuvan n. 0,4 l/100km)

Minulla taasen on aina keskikulutus ollut suurempaa kuin EU kaupunki (bensa/Di/manuaali/automaatti/DSG), johtunee siitä että ajoni on joko; matelua ruuhkassa, pätkäajoa kymällä koneella, matkaajoa kattoboksin ja täyden kuorman kera, eli ei koskaan normaalia kevyttä maantieajoa (80km/h).
Olen toki yrittänyt ajaa taloudellisesti, kaikkien ohjeiden mukaisesti, ja ylinopeutta en aja, koskaan ellei epähuomiossa jää nopeusrajoitus huomaamatta (tämä tapa tuli lopullisesti tuon kulutuksen minimointiyritysten myötä).

Hyvä ohje polttoaineen säästämiseksi on, että aja siten, ettei tarvitse jarrutella. Tätä voi ja pitää soveltaa sekä kaupungissa että muilla teillä.
Usein olen ihmetellyt näitä kuminauhakuskeja. Kaasutetaan 50 metriä ja jarrutetaan 50 metriä ja taas sama. Itse tulen "samaa keskivauhtia" perässä jarruttamatta kertaakaan ja aina ollaan peräkkäin seuraavisssa valoissa.
Amerikassa oli parikymmentä vuotta sitten mukava ajaa keinuvilla laivoilla. Kun valoista lähdettiin koko kuuden kaistan voimalla eteenpäin, niin vain harvoin joku yritti irtiottoa.

Havaituista kulutuksista tuli mieleen, onko moni kokeillut jäähdyttäjän alaosassa maskipeitettä noin niinkun kulutuksen pienentämiseksi.
Tein sellaisen ja tulin omissa maantieajoissani (107 km/h) sellaiseen tulokseen että vähentää kulutusta 0,3 - 0,5 l/100 km. Nämä kulutuserot mitattu -15- -27 C pakkaskeleissä tällä passatin Blue Motion mallilla, jossa jälkiasennettu webasto jota en normaalisti ajossa käytä. :D

Öljyn lämpötiloja nosti 10-20 C.

Päivitetty (saatu lisää aineistoa) ja siirretty kohtaan 11.10.2011.

Juuri täydentelin tuota Sotkan tankkaus.comin tilaa viimeisimmällä tankkauksella ja täytyy sanoa, että kohta tulee vuosi täyteen yhteistä taivalta ja nyt alkaa koko seurannan keskikulutus lähentelemään luvattua EU-yhdistettyä. Luvattu luku on siis 6,0 ja nyt tankkausten mukaan laskettu keskiarvo on 6,13 l/100 km ja tämä luku siis n. 28 tkm matkalta.

Ihmetystä aiheuttava seikka oli huomata tuossa marraskuun alkupuolella kun vaihdon talvirenkaat alle, niin kulutus tippui n. puoli litraa sataselle. En tiedä onko nuo kesärenkaat (Hankook) niin raskas kulkuiset, vai oliko niissä paineet loppuajasta jo ihan päin harmonikkaa. Toisaalta kyllä jossain vaiheessa syksyä siiryin käyttämään ilmastoinnissa tuota "econ" asetusta ja tuollakin on kyllä varmaan jonkunlaista vaikutusta.

Kaiken kaikkiaan Skoda on kyllä iloisesti yllättänyt kulutuksen suhteen, en ihan tämmöisiä lukuja osannut toivoa kun lähdin diesel-automaattia vuosi sitten metsästämään. Toisaalta kyllä pääsin jo edellisellä autolla (bensa Avensis) desin päähän EU-yhdistetystä (7,7/7,8) n. vuoden seurannan aikana, mutta silti mukava yllätys tämä Tsekin ihme on tässä suhteessa ollut.

Mielenkiintoista nähdä, miten uusi E10-bensiini lisää kulutusta. Näkyykö tuo 5 prosenttiyksikön etanolilisäys kulutuksen lisääntymisenä kuinka suurena?

Meidän aikaisemmissa Volkkareissa laskettu keskikulutus on ollut bensa & dieselkoneissa aina hyvin lähellä ilmoitettua EU-keskikulutusta (ajosuoritteet & ajotapa ollut aina hyvin samankaltainen). Näillä kokemuksilla odotukset olivat kovat, kun alle tuli 1,6 TDI bluemotion technology Passatti, jolle luvattu EU-keskikulutukseksi 4,5 l/100 km. Todellinen kulutus ollut tällä kuitenkin yli 5,5 l/100 km eli yli litran enemmän on mennyt. Aikaisempi vastaava 1,9 TDI vei muistaakseni n. 6 l/100 km. Olisin odottanut, että 1,6 TDI olisi mennyt kulutuksen puolesta n. 5 l pintaan ja mieluiten alkanut jopa nelosella, mutta käytännön kulutus on kyllä hieman suurempaa.

Jotenkin tuntuu, että nämä eko-mallit on viritetty niin, että ne optimoidaan EU-kulutusmittauksiin, mutta käytännön kulutus on sitten jotain ihan muuta. Sellainen havainto tästä 1,6 TDI:stä, että se on aika tarkka ajotavan suhteen eli eri ajajien välillä saattaa tulla isojakin eroja kulutuksessa. 1,9 TDI tuntui olevan kulutuksen osalta paljon ”vakaampi” eli ei ollut ajotavalle niin herkkä. 1,6 TDI:llä maantieajossa on kyllä mahdollista päästä tuohon 4,5 l/100 km, mutta siihen ajosuoritteeseen ei sitten kyllä saa osua juurikaan moottoritietä tai kaupunkiajona, vaan sellaista tasaista 60/80/100 nopeusaluetta maantiellä. Varsinkin tuolle 1,6 TDI:lle tuntuu tuo kaupunki/taajama-ajo olevan myrkkyä kulutuksen suhteen toisin kuin 1,9 TDI:lle.

Mielenkiinnolla odotan, miten tulossa oleva perheen ”kakkosauto”1,4 TSI (90 kW) DSG:llä käyttäytyy kulutuksen suhteen. Se tulee työmatka-ajoon, jossa ajosuorite on käytännössä täysin ”vakio”. Toiveena olisi, että menisi aika tarkalleen tuohon luvattuun EU-keskikulutukseen. Jos on 7 litran pintaan, niin sitten mulla menee kyllä usko tekniseen kehitykseen ainakin polttoainetaloudellisuuden suhteen sillä dieseleissä kulutus on ollut ihan sama luokkaa reilut 10 v ja bensakoneissa sama juttu (toivotaan kuitenkin, että tuo TSI sen litran tiputtaa kulutusta verrattuna perinteiseen vaparikoneeseen).

Kulutuslukemat ovat meillä olleet aina samat kesät talvet. Talvella pakkaset hieman nostavat kulutusta (PTC-lisälämmityselementti on ihan toimiva laite, mutta nostaa kyllä kulutusta aika paljon), mutta se sitten kompensoituu talvinopeusrajoituksilla. Kyllähän autolla pääsisi pienellä kulutuksella, jos sillä ei moottoritiellä lainkaan kävisi eli iso ero tulee sillä, ajaako maantietä 80 km/h vai moottoritietä 100/120 km/h.

aika paljon olet saanut bluemotionpassat 1,9tdi:n viemään kun kerroit sen ottavan 6 litraa.omani vienyt parhaimmillaan ajotietokoneen mukaan 4,3 ja pahimmillaan 5,0->tankkauksista katsomalla tuo ajotietokone oli 0,5l optimistinen.tutulla myös tuo 1,6tdi octaviana ja vissiin oli menny ajotietokoneen mukaan alle 4:llä,ajotietokoneen tarkkuudesta ei ole tietoa tosin.

^ ^ Siltä tosiaan näyttää, että erityisesti ekomalleilla on vaikea ajaa niin, että kulutus ei nousisi normikulutusta korkeammalle. Tätä tukevat myös lukuisat autolehtien tekemät testit. Siis mitä ekompi malli, sitä suurempi kuljettajakohtainen "korjauskerroin" on tarpeen.

Varmaan autotehtaat virittävät ekomallit menestymään nimenomaan normikulutustestissä. Mutta kyllä pieni normikulutus väistämättä merkitsee myös pienehköä toteutuvaa kulutusta. Ja kaikki autonvalmistajat ovat tuossa mukana, eikä minkään valmistajan suunnasta ole näkynyt vaatimuksia mittaus- ja hinnoittelujärjestemien muuttamisesta. Myöskään valmistajat eivät ole syyttäneet toisiaan huijauksesta.

Sinänsä EU-normikulutusarvo ei ole lupaus, vaan standardoidun laboratoriotestin antama indeksiluku, joka on yhtä totta sekä ekomalleilla että standardimalleilla. Lukema on monen mittauksen keskiarvo ja sen pitää toistettaessa osoittautua paikkansapitäväksi. Lisäksi tietojen paikkansapitävyyttä seurataan pistokokein, jotka eivät toki ole aukottomia.

Jos ihan tosissaan vertaa toteutunut kulutusta EU-normikulutukseen, keskeisiä kulutuserojen lähteitä ovat ainakin seuraavat:
- moottoritie- ja kaupunkiajo nostavat voimakkaasti kulutusta
- ylinopeuden ajo nostaa voimakkaasti kulutusta
- ylimääräinen jarruttelu risteyksiin ja valoihin tultaessa nostaa voimakkaasti kulutusta
- talvella erityisesti PTC-lämmittimet ja webastot nostavat kulutusta vähintään muutaman desin per 100 km (niiden aiheuttama kulutus ei sisälly normikulkutuslukemaan)
- kesällä jäähdytysilmastoinnin käyttö lisää kulutusta tuollaiset 0,5-1,0 l / 100 km - eikä sitäkään ole mukana normikulutuksessa

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 27.03.11 - klo:08:59
- kesällä jäähdytysilmastoinnin käyttö lisää kulutusta tuollaiset 0,5-1,0 l / 100 km - eikä sitäkään ole mukana normikulutuksessa

Epäilen. Meinaan automallit ilman ilmastointia ja ilmastoinnin kanssa omaavat erilaiset CO₂-arvot. Samaten mm. peräkärryn vetopainot jarruin vaikuttavat (ainakin laskennalliseen) CO₂-arvoon. Ja jotta jotain tuollaista voitaisiin viralisesti ilmoittaa, pitäähän ne olla myös (labra)mitattu. Yhteen aikaanhan nämä 99g autot myytiin nimenomaan ilman ilmastointia ja lisävarustelistassa oli joillain ihan huomautuskin että ilmastoinnin ruksaaminen lisävarustelistalta nostaa auton CO₂-arvoa = mikään <100g auto se ei enää ole. Joillain nuo raja-arvot voivat olla hyvinkin tärkeitä mm. työsuhdeautojen puolella. Esim. juuri 100g voi olla raja-arvo sponssaako firma autoedun saajan maksamaa leasing-maksua -25% vaiko-35% 8)

No juu, ehkä autokauppiaan ilmoittamissa teknisissä tiedoissa "normikulutus" on jotain ihan muuta kuin sen lopullisen, lisävarustein kruunatun kaupasta ulos ajamasi auton. Tuo CO₂-arvohan sille kuitenkin on määrätty, koskien juuri tuota yksilöä = siitä on takaisinpäin laskettavissa mikä juuri tuon autosi normikulutus on. Eräs myyntikikkahan tosiaan voi olla laittaa se karvalakeista karvalakein tuon teknisten tietojen normi-autoksi ja näin saada mahdollisimman pienet kulutuslukemat taulukkoon, mutta... ::)

^ EU-normikulutusta määritettäessä jäähdytyskompressori ei ole päällä, joten jäähdytyksen aiheuttama kulutuslisä ei sisälly EU-normikulutukseen. Sen sijaan se kulutuslisä, joka aiheutuu siitä, että autoon on asennettu jäähdytysilmastointijärjestelmä, näkyy EU-normikulutuksessa.

Nyt on sellainen fiilis että talvella tehty lämpöpäivitys on nostanut kulutusta. Mikään muu ei ole muuttunut, alle kuuden litran ei pääse enää mitenkään, ei edes matka-ajossa näin lämpimällä pääsiäiskelillä.
Alan nyt seurata taas tankkauksista tarkemmin, talvi-aikana ei tullut raapustettu kulutuksia ylös.
Onhan se vähän huijausta, että normitetaan kulutukset ja jälkikäteen autoon laitetaan päivitys joka selvästi muutti moottorin ominaisuuksia kylmänä johtaen isompaan kulutukseen.

Volkswagen Scirocco 1.4 118 kw yhistetty ilmoitettu kulutus 6,6. Koko talven keskikulutus kitkarenkailla 5,9.

Itselläni EU-yhdistetty vs. oma toteutunut on mennyt vuosien varrella näin:

VW Touran 1.9 TDI: 5,9 / 5,90 = 100%
VW Touran 1.9 TDI: 5,9 / 6,01 = 102%
VW Touran 1.9 TDI DSG: 5,6 / 6,38 = 114%
Ford S-Max 2.0 TDCi PowerShift: 6,0 / 6,81 = 114%
MB E 250 CDI A: 5,5 / 6,18 = 112%

Omassa käytössäni siis manuaalit ovat menneet varsin tarkasti linjassa EU-kulutuksen kanssa, mutta automaatit eivät. Se ei kyllä ole mikään ihme, koska automaatti saa mittaustavasta johtuen ansiotonta etua manuaalia vastaan.

Onko kukaan mutten seurannut keskinopeuden ja kulutuksen korrelaatiota? Alla parista omasta autostani graafit. Hyvin huomaa, teorian toteutuvan käytännössä -- ruuhkat ja muu hidas liikennöinti nostavat kulutusta, maantieajovauhdeissa ollaan optimikulutuksessa 80-90 nurkilla ja nopeuksien noustessa siitä ylöspäin alkaa taas kulutus kasvaa.

Omissa ajoissa VW:n manuaalidieselit on noudatteneet aika pitkälti yhdistettyä kulutusta miinus pari desiä.

Vaimolla taas VW bensamoottorit ovat kaikki menneet reippaasti alle. Eniten tämä 1.4tsi 90kW. Siinä taitaa 6,4 olla merkitty ja en muista, että yli 6 olisi koskaan tankkauksessa mennyt koko tankillinen. Tyypillinen kulutus on 5,8. Matkamittarin tarkkuutta en ole kalibroinut. Dieseleissä ei vaimokaan ole päässyt niin paljon alle normin.

Sama havainto A4:sen koeajoissa peräkkäin samana päivänä, sama reitti. Yksinkertaisesti bensa rauhallisessa matka-ajossa kuluttaa selkeästi vähemmän yhdistettyyn kulutukseen verraten.

Alla vielä osittain muistinvaraiset arviot keskikulutuksista meidän normiajosuoritteessa. (en ihan tarkkaan muista kaikkia EU-arvoja oikein)

golf iv 1.4 16v -03  6,4/6,7? (toteutunut/EU)
golf v 1.6FSI -05   6,3/6,7?
octavia combi 1.4TSI 90kW -10 5,8/6,4

golf iv 1.9TDI 66kw -00  5,7/5,4?  (oli ehkä lämpöantureissa vikaa korkean kulutuksen takia)
passat 3b 1.9TDI 66kW -97 5,2/5,3 (lastun kanssa alle viiden)
passat variant 3bg 1.9TDI 96kW -04 5,8/5,9

^ ^ Marko_K:lla toteutunut kulutus suhteessa EU-normikulutukseen on ollut automaattivaihteistoilla selkeästi korkeampi kuin käsivaihteistolla. Itselläni taas automaatti- ja käsivaihteistolla ei ole ollut tässä suhteessa mitään eroa.

Päästöt pielessä (http://autot.oikotie.fi/uutinen/p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-pieless%C3%A4/42408?ref=HS)

JULKAISTU 24.02.2012
Autonvalmistajien ilmoittamat kulutuslukemat ja ajossa mitatut kulutuslukemat jäävät yhä kauemmaksi toisistaan.

Helsingin Sanomiin vuosina 2005�"2012 tehdyistä 204 tutustumisajosta kerätty tilasto kertoo, että viherpesuksi kutsuttu suuntaus on voimistunut sen jälkeen, kun EU:ssa alettiin puuhata autoille tiukempia päästömääräyksiä.

Vuosina 2005�"2009 autojen ilmoitetut normikulutukset pitivät varsin hyvin paikkansa. Keskimääräinen ero luvattuun oli kohtuullinen: 6,7�"10 prosenttia.

Nyt ero on repsahtanut jo 29 prosenttiin.

Tutustumisajoissa mitatut hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin ilmoitetut päästöt. Ilmoitetut päästöt ovat pienentyneet keskimäärin 56 g/km eli 30,9 prosenttia. Mitatut päästöt ovat vähentyneet vain 32 g/km eli 16,6 prosenttia.

Varsinkin niin sanotuille ekomalleille on ilmoitettu älyttömän pieniä kulutuslukemia ja päästöjä, jotka on käytännön ajossa hyvin vaikea saavuttaa.

Mitä pitempi ekorimpsu mallinimen perässä, sitä todennäköisemmin todellinen kulutus on kymmeniä prosentteja luvattua suurempi.

Valmistaja voi virittää auton pihiksi säätämällä moottorinohjausta ja voimansiirron välityssuhteita

Alhaiset päästöt ovat entistä tärkeämpi auton ostoperuste. Hiilidioksidipäästöt tulivat autoveron perusteeksi vuonna 2008 ja vuosittaisen ajoneuvoveron perusteeksi vuonna 2011.

EU-direktiiviin perustuvan kulutusmittauksen tarkoituksena on antaa kuluttajille vertailukelpoiset lukemat.

Nykytilanteessa edullisimman auton löytäminen on vaikeaa. Helposti käy niin, että sen minkä voittaa autoa ostaessaan verossa, sen häviää reilusti polttoainekustannuksissa. Eroa voi olla satoja euroja vuodessa.

Varsinkin pikkuautoissa on suuria eroja. Esimerkiksi Yaris 1.33:n bensiinin kulutukseksi mitattiin 5,7 litraa. Eroa ilmoitettuun oli vain 0,3 litraa.

Korealaiselle Kia Rio 1.2:lle luvataan pienempi normikulutus, 4,8 litraa, mutta käytännön kulutus oli 7,0 litraa.

Päästöeroista kertova niin sanottu rehellisyystilasto (mitatun ja ilmoitetun lukeman ero) näyttää tilanteen selvästi. Vuosina 2005�"2009 peräti 22 mallia kulutti ilmoitettua vähemmän, ja viisi pääsi tarkasti tehtaan ilmoittamaan kulutukseen.

Vielä vuonna 2010 kaksi mallia alitti normikulutuksen.

Vuosina 2011 ja 2012 yksikään malli ei päässyt tehtaan ilmoittaman lukemaan. Paras oli edellä mainittu Toyota Yaris 1.33, joka päästi 8,9 prosenttia ilmoitettua enemmän. Rehellisyystilastossa se on kuitenkin vasta sijalla 95.

Dieseleissä hiukkassuodattimet ja ekoviritykset ovat lisänneet kulutuseroa. Esimerkiksi Volkswagen Golf ja Passat Variantien BlueMotion Technology -mallit kuluttivat 1,3 litraa normikulutusta enemmän.

Aikaisemmin Volkswagen ilmoitti kulutuksen kaikkein rehellisimmin. Vuosina 2005�"2007 peräti seitsemän Volkkaria pihisteli saman testilenkin reilusti alle normikulutuksen.

Näin kulutuksia mitataan
JULKAISTU 24.02.2012
Autojen viralliset normikulutukset ja -päästöt on mitattu laboratoriossa.

Henkilöautoa ajetaan dynamometrin rullien päällä vakioidun ajo-ohjelman eli syklin mukaan.

EU-kulutuksessa ilmoitetaan kolme lukemaa: kaupunki, maantie ja niiden yhdistelmä. Kaupunkikulutus mitataan 4052 metrin kaupunkiajosyklillä ja maantiekulutus 6955 metrin maantiesyklillä.

Yhdistetty kulutus on sekalaista ajoa kuvaava kaupunki- ja maantieajokulutusten yhdistelmä. Kyseessä ei ole keskiarvo, vaan tulos on painotettu ajosyklien pituuksien mukaan.

Helsingin Sanomien tutustumisajossa auton kulutus mitataan noin 800 kilometrin lenkillä. Käytössä on joka kerta sama kuski, sama kuorma ja sama ajo-ohjelma.

Menetelmä ei ole tieteellisen tarkka, mutta selvästi suuntaa antava.

Suurin osa testeistä on ajettu talvella. Kulutuslukemat ovat silti vertailukelpoisia. Minkä kylmä kangistaa, sen talvinopeusrajoitukset säästävät pitemmillä ajorupeamilla.

Kulutusmittaukset on tehty tankkausmenetelmällä. Matkamittarivirhe on huomioitu, ja hiilidioksidipäästöt on laskettu mitatusta kulutuksesta.

Kopioitu Audi A5 chat -ketjusta. Kirjoittaja ranssi. -Quality-

Seuraava ei koske ainoastaan Audi A5:ttä, mutta heitetään sopivamman topicin puuttuessa seuraava polttoaineenkulutusta koskeva tutkimustulos tänne eli tuoreimmassa Tekniikan Maailmassa oli vertailtu eri automalleissa ilmoitetun EU-kulutuksen paikkansa pitävyyttä, ja suurimmaksi "valehtelijaksi" bensiiniautojen joukossa osoittautui Audi A5 moottorina olleen 1.8 TFSI:n voimin. (Ylläpito voi siirtää tämän muualle, jos sopii paremmin jonnekin toisaalle.)

Käytännössä voisi todeta, ettei ilmoitetulla ja toteutuneella kulutuksella ollut oikeastaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Kaupunkiajossa uusi 1.8 TFSI haukkasi 11,4 litraa / 100 km ilmoitetun 7,4 litran sijaan eli poikkeama oli suorastaan törkeän suuri eli yli 50%. Maantiellä heitto oli vähäisempi, mutta yhdistetyssä kulutuksessa toteutuneen 8,2 litran ja ilmoitetun 5,7 litran välillä on järkyttävä ero.

Lehden laskelma osoittaa melko mielenkiintoisen totuuden: 20 000 km vuodessa ajava maksaa polttoaineista lähes tuhat euroa enemmän kuin valmistaja antaa ymmärtää. Syntyy huikea lasku, jos kyseessä onkin 60 tkm vuodessa kiitävä kaupparatsu. Mikäli samainen myyntitykki kurvailee autolla kolme vuotta, muodostuu melkein kymppitonnin lisälasku.

Kaikki häpeä siis Audille tästä kyseenalaisesta kunniasta ja erityisesti verottajan sekä kuluttajien huijaamisesta (, joskin jälkimmäinen saattaa ehkä jotakin verohyötyä saadakin hankintahinnassa).

Luin juuri Tekniikan Maailmaa ja kyllä meitä viilataan linssiin oikein olan takaa ja miksei myös verottajaa.Todellisuus on todella kaukana tehtaiden saamien arvojen kanssa.Mutta kun EU direktiivi on säätänyt ohjeet niin niillä mennään.Tavis kuluttaja (niinkuin minäkin) on se joka maksaa.Itse en ole ikinä päässyt normikulutusta lähellekkään.Audi oli tosiaan testin mukaan aivan sika kuluttamaan polttoainetta.

Lainaus käyttäjältä: Quality - 29.08.12 - klo:17:14
Kopioitu Audi A5 chat -ketjusta. Kirjoittaja ranssi. -Quality-

Lehden laskelma osoittaa melko mielenkiintoisen totuuden: 20 000 km vuodessa ajava maksaa polttoaineista lähes tuhat euroa enemmän kuin valmistaja antaa ymmärtää. Syntyy huikea lasku, jos kyseessä onkin 60 tkm vuodessa kiitävä kaupparatsu. Mikäli samainen myyntitykki kurvailee autolla kolme vuotta, muodostuu melkein kymppitonnin lisälasku.

Kaikki häpeä siis Audille tästä kyseenalaisesta kunniasta ja erityisesti verottajan sekä kuluttajien huijaamisesta (, joskin jälkimmäinen saattaa ehkä jotakin verohyötyä saadakin hankintahinnassa).

Nimenomaan päästöjen mukaan lasketuissa veroissa tulee "säästöä". Mielestäni asiassa pitäisi autoverottajan nostaa oikeusjuttu väärin ilmoitettujen kulutus/päästölukemien takia.

Lainaus käyttäjältä: kt - 29.08.12 - klo:18:29


Nimenomaan päästöjen mukaan lasketuissa veroissa tulee "säästöä". Mielestäni asiassa pitäisi autoverottajan nostaa oikeusjuttu väärin ilmoitettujen kulutus/päästölukemien takia.

Mutta eihän ne päästöt ole väärin ilmoitettu, nehän on direktiivin mukaisen testin tuloksia ::)

^ Nimenomaan noin eli turha siitä on valmistajaa syyttää, jos direktiivi on irtaantunut todellisuudesta. Direktiiviin mukaan on mitattava ja tehtaat optimoivat auton direktiivin mukaiselle mittaukselle.

Jos joku on haastettava käräjille, niin se on sitten komissio.

Ehkä helpointa on käyttää sopivia "korjauskertoimia" ja sitähän verottaja on toteuttanutkin.

Itselle tullut välillä väistämättä mieleen, että mahtaako valmistajat "optimoida" moottorin ohjaussoftaa tuota direktiivin testisykliä ajatellen ja vastaavatko tuotantoversioiden arvot "virallisia" arvoja.

Jostain muistan kuulleeni sellaisenkin jutun, että joku - taisi olla jopa Audi - olisi vuosikausia sitten kärähtänyt siitä, että auto tunnisti jotenkin päästöjen mittaustilanteen ja otti silloin käyttöön spesiaalisäädöt. Voi olla legendaakin, mutta kuvittelisin tuon olevan aika helppoa toteuttaa.

Oman autoni softa päivitettiin joku aika sitten huollon yhteydessä ja kas, kaupunkikulutus laski 1-2 litraa ja tällä hetkellä se on jopa aika lähellä tehtaan lukemia.

Lainaus käyttäjältä: fleetwood - 29.08.12 - klo:19:40

Oman autoni softa päivitettiin joku aika sitten huollon yhteydessä ja kas, kaupunkikulutus laski 1-2 litraa ja tällä hetkellä se on jopa aika lähellä tehtaan lukemia.

Paljonko hävisi voimaa  :-\ esim. 0 - 100 km/h kiihdytys on helppo mitata

Ei mitään hajua, mutta ihan tarpeeksi kova tuo on edelleen menemään.

Sent from my Galaxy Nexus using Tapatalk 2

Merkkikohtaisten päästökorjauskertointen käyttö tietysti olisi tuttua menettelyä autoverottajalle Suomessa ja sillähän voisi poistaa helposti autoverovinoutumat.

Taitaa olla niinkin, että automaattivaihteistojen matalat päästö- ja kulutuslukemat ovat myös perua EU-testien menettelystä. No VW ainakin on osannut lobata testien suunnittelijoita ja ajaa nyt tekniikassa kovasti karkuun ranskalaisia kilpakumppaneitaan.

Onhan tuota EU-normikulutusta käsitelty ja sen luotettavuutta pähkäilty vuosien mittaan milloin Tuulilasissa, milloin Hesarin autopalstalla ja milloin missäkin. Artikkeleissa ja pohdinnoissa on vain ollut se paha vika, että ilmoitettua normikulutusarvoa on verrattu toteutuneeseen käytännön ajoon, vaikka EU-normi määritetään ilman valoja, ilman lämmittimiä, ilman ilmastointia ja ilman ohjaustehostinta. EU-normikulutukseen siis pitää lisätä 0,5-1,0 l/100km, jos ajattelee sen kuvaavan keskimääräisen autoilijan todellista kulutusta. Ja heti kun ajosykli tai ajotavat poikkeavat EU-normista, kulutus muuttuu jopa useilla litroilla per 100 km. Käytännössä osa autoilijoista ajaa niin, että EU-normi alittuu ja suurimmalla osalla normi ylittyy - tuossa ei ole mitään ihmeellistä.

Uusimmassa TM:ssä (12/2012, 29.8.2012) julkaistu kulutustesti on ensimmäinen näkemäni kulutustesti, jossa tutkitaan itse asiaa eli sitä, pitävätkö ilmoitetut EU-normikulutuslukemat paikkansa. TM:n VTT:llä teettämät normikulutukset olivat keskimäärin peräti 32 % korkeammat kuin viralliset lukemat - 32 % on käsittämättömän suuri ylitys! Nyt todistustaakka on autonvalmistajilla: heidän on pystyttävä osoittamaan, että VTT ja TM mittasivat väärin. Muutoin TM:n testi on pätevä osoittamaan, että ilmoitetut normikulutuslukemat ovat virheellisiä.

TM ei pidä todennäköisenä, että itse kulutusmittauksissa huijattaisiin. Nimittäin mittauksen tekevät valtuutetut testilaitokset (esim. VTT) tarkalleen direktiivin mukaisesti, ja mittauksissa tehdään useita toistoja. Toki automallit suunnitellaan sellaisiksi, että niillä saadaan pieniä normikulutuslukemia, mutta kyllä normikulutuksen pienentäminen johtaa väistämättä myös käytännön kulutuksen pienenemiseen.

Mittaushuijauksen sijasta TM epäilee, että autonvalmistajat ilmoittavat mittauslaitoksille pienemmät ajovastusten arvot kuin mitä ajovastukset todellisuudessa ovat. Ajovastukset ovat kulutusmittauksessa syöttötietoja. Outoa, että näin keskeinen normikulutukseen vaikuttava asia perustuu valmistajan ilmoitukseen. Eikä ko. arvojen paikkansapitävyydestä tehdä edes pistokokeita! Luulisi, että TM:n tulosten ansiosta tähän tulisi muutos. Harmi, että TM ei julkaissut itse mittaamiaan ajovastusarvoja ja verrannut niitä tehtaiden ilmoituksiin. Sitä kautta olisi päästy analyysissä pidemmälle kuin mihin nyt päästiin. TM:n testi oli tavallaan jatkokertomuksen osa yksi.

Nyt on autonvalmistajien vuoro esittää oma näyttönsä!

TM:n testin innoittamana tutkailin valmistajan ilmoittamia kulutuslukemia omalle ja kaverin autolle. Audi nousee tässäkin vertailussa esiin erikoisella tavalla. Golfin ja A3:n voimalinjojen pitäisi kaiketi olla lähes yhtenevät ja Audissa on painoakin Golfia enemmän, mutta silti Audin ilmoittamat kulutukset ovat merkittävästi alhaisemmat kuin Golfissa kautta linjan. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä noin isot erot kulutuksessa voivat johtua.

Moottorina kaikissa 90/92kW 1.4TSI.

                                A3 SB       Golf HB     A3 SB         Golf HB
                                manuaali   manuaali   automaatti   automaatti
Omamassa, kg             1370        1290        1385           1316
Kaupunki, l/100km        7,3           8,2          6,6             7,7
Maantie, l/100km         4,9           5,1          4,8             5,0
Yhdistetty, l/100km      5,8           6,2          5,5             6,0

Oman keppivaihteisen Golf VI:n tankkauksista laskettu todellinen keskikulutus vuoden ajalta (~18tkm) on 6,3l/100km. Melko lähelle ilmoitettua keskikulutusta siis päästään, vaikka ajo onkin yli 90%:sti alle 10km siirtymiä kaupunkiympäristössä.

Kuten edellä on jo kerrottu Audi A5 125 kW 1.8 TFSI:llä VTT:n mittaama normikulutus oli peräti 34 % korkeampi kuin Audin ilmoittama kulutus (8,2 vs. 5,7 l/100km). Onkohan missään näkynyt Audin vastinetta?

Ajoin pari vuotta sitten 30 000 km VW Golf VI 118 kW DSG 1.8TSI:llä. Kyseiselle autolle VW ilmoitti normikulutukseksi 6,6 l/100km. Toteutunut kulutus oli:
- talvella 6,7
- keväällä 6,3
- kesällä 6,1
- syksyllä 6,3
Siis kulutus jäi muutaman desin alle normikulutuksen kuten myös muilla viime vuosien autoillani. Ainakaan Volkkari ei huijannut.

Uudelle A3:lle Audi ilmoittaa 132 kW 1.8TFSI:n normikulutukseksi 5,6. Saas nähdä, kuinka realistinen tuo kulutustieto on. Seatilta ja Volkkarilta en ole nähnyt vielä normikulutustietoja tuolle uudelle 1.8TSI-versiolle.

Päivitän alunperin tässä ketjussa kohdassa 21.10.2010 olleen tekstin 8.11.2012-tilannetta vastaavaksi:

Tarkastelun kohteena on, kuinka omassa käytössä olleiden autojen toteutuneet kulutukset suhtautuvat normikulutukseen. Oma ajosykli on tietenkin erilainen kuin EU-sykli, ja tässä tarkastelen, johtaako ajosyklien erilaisuus aivan erisuuruisiin poikkeamiin EU-normikulutuksesta eri autoilla. Mitä taas ajotapaan tulee, ajolleni ovat tyypillistä ripeät kiihdytykset, turhien jarrutusten välttäminen, nopeusrajoitusten kohtalainen noudattaminen ja pienellä kuormalla (= 1-2 aikuista) ajaminen.

Vertailuun sopivimpana kulutustietona pidän syksyn kulutusta, koska syksyllä ilmastointilaitteen ja lisälämmittimien kulutukset eivät vaikuta kulutuslukemiin. Niiden aiheuttama kulutushan ei ole mukana myöskään EU-normikulutuksessa.

Tässä toteutuneen kulutuksen (syksy) suhde yhdistettyyn EU-normikulutukseen:
VW Polo 1.9 TDI 74 kW: 4,9 / 4,9 = 100 %
VW Golf 2.0 TDI 103 kW: 5,3 / 5,4 = 98 %
Toyota Auris 2.2 D-4D 130 kW: 6,1 / 6,2 = 98 %
VW Golf 1.4TSI A(DSG-6) 103 kW: 6,5 / 7,1 = 92 %
VW Golf 1.8TSI A(DSG-7) 118 kW: 6,3 / 6,6 = 95 %
Volvo S60 2.0 D3 A(Geartronic-6) 120 kW: 5,5 / 5,9 = 93 %
Ford Focus 2.0 TDCi A(Powershift-6) 120 kW: 5,3 / 5,3 = 100 %
Keskiarvo: 97 %.

Syksyisin kulutus on siis ollut keskimäärin 3 % alle EU-normikulutuksen. Vaihteluväli on ollut 92 -100 %, mitä en pidä sen paremmin pienenä kuin suurenakaan vaihteluvälinä.

Olen kuvitellut, että ajosyklissäni on kaupunkiajoa tuollaiset 20 % ja maantieajoa noin 80 %. Koska maantieajon osuus on noinkin korkea, yhdistetyn kulutuksen sijaan taitaisikin olla järkevää verrata toteutunutta kulutusta EU-maantiekulutukseen.

Toteutuneen kulutuksen (syksy) suhde EU-maantiekulutukseen:
VW Polo 1.9 TDI 74 kW: 4,9 / 4,0 = 123 %
VW Golf 2.0 TDI 103 kW: 5,3 / 4,6 = 115 %
Toyota Auris 2.2 D-4D 130 kW: 6,1 / 5,2 = 117 %
VW Golf 1.4TSI A(DSG-6) 103 kW: 6,5 / 5,6 = 116 %
VW Golf 1.8TSI A(DSG-7) 118 kW: 6,3 / 5,4 = 117 %
Volvo S60 D3 A(Geartronic-6) 120 kW: 5,5 / 4,6 = 120 %
Ford Focus 2.0 TDCi A(Powershift-6) 120 kW: 5,3 / 4,4 = 120 %

Prosentit ovat siis 123, 115,117,116, 117, 120 ja 120 (keskiarvo = 118). Prosenttiluvussa on vaihtelua suhteellisen vähän, vaikka autoja on neljää merkkiä, vaihteistoina manuaalia ja automaattia ja polttoaineena bensiiniä ja dieseliä.

Tämän aineiston perusteella saan siis eri autoilleni varsin osuvan kulutusennusteen, jos oletan kulutuksen asettuvan hieman EU-normikulutuksen alapuolelle tasolle 118 % EU-maantiekulutuksesta. Tämä antaa selkeästi paremman ennusteen kuin esimerkiksi painottamalla EU-maantiekulutusta 80 %:lla ja kaupunkikulutusta 20 %:lla, vaikka 80/20-painotus periaatteessa vastaakin omaa ajoani.

Tässä seitsemän auton aineistossa EU-normikulutus on osoittautunut kuluneen kymmenen vuoden aikana aivan erinomaiseksi toteutuvan kulutuksen ennustajaksi - paljon paremmaksi kuin kenenkään toisen autoilijan käytännön kulutus. Näin siitä huolimatta, että autoissa on ollut manuaaleja ja automaatteja, dieseleitä ja bensoja ja automerkkejä on ollut neljä.

AutoBildin numerossa 21/2012 oli kulutustestissä neljä ekomallia (ilman hybriditekniikkaa). Kyseisten autojen kulutukset olivat seuraavat (EU-normi - testilenkki - taloudellisen ajon ekolenkki):

BENSIINIMALLIT
- VW Polo Blue GT 103 kW 1.4 TSI ACT: EU 4,6 - testi 5,7 - eko 4,7
- Peugeot 60 kW 1.2 Activ VTi: EU 4,5 - testi 5,5 - eko 4,5

DIESELIT
- Hyundai 55 kW 1.1 CRDi: EU 3,6 - testi 4,5 - eko 3,9
- Skoda Fabia 55 kW 1.2 TDI: EU 3,4 - testi 4,4 - eko 4,1

Tulosten tarkastelua:
- testilenkillä sekä bensiini- että dieselkäyttöiset autot kuluttivat litran yli normikulutuksen
- vaikka kulutus nousi käytännön ajossa yli EU-normin, kulutus jäi kuitenkin varsin pieneksi: dieselit n. 4,5 ja bensiinit n. 5,5
- VW:n sylinterien lepuutustekniikalla varustetun ACT-moottorin kulutus ei noussut käytännössä enempää kuin muidenkaan moottoreiden
- taloudellisen ajotavan ajossa bensa-autojen kulutus putosi normin tasolle, mutta dieselien kulutus jäi puoli litraa normia korkeammalle; siis testatuilla bensiinimoottoreilla oli käytännössä mahdollista ajaa EU-normin mukaisella kulutuksella

Autobild 22/2012: vertailussa Audi A3 2.0 TDI, VW Golf 2.0 TDI BMT, Kia Cee'd 1.6 CRDi ja Skoda Octavia 2.0 TDI.

Testikulutuksista näkee hyvin, miten ainakin VW-autojen kulutus pienenee uudesta sukupolvesta huolimatta lähinnä paperilla. Skodan olisi pitänyt olla selvästi heikoin kulutusvertailussa, mutta käytännön testilenkillä Skodan kulutus oli 5,5 vs. EU-keski 4,8 kun Golf kulutti 5,4 ja EU-keskikulutus on 4,1. Autobildin lenkki sisältää kaupunki-, maantie- ja moottoritieajoa suunnilleen kolmasosan kutakin. (Audi 5,3 vs. 4,1 ja Kia 5,3 vs. 3,8)

Oli se TM:n taannoinen testi toteutettu hyvin tai huonosti, niin sen ja esim. tämän vertailun mukaan autovalmistajat pitävät virallisia tahoja pilkkanaan tällä pelleilyllä.

TM:n jutusta (ja useista TM:n talvivertailuista) pisti silmään myös se, miten autot eivät läpäise tyyppihyväksynnän päästövaatimuksia (dieselit lähinnä typen oksidien osalta). Laittaako tehtaat typäreihin jotain golden samppeleitä, jotka on viritetty läpäisemään päästörajat? Ja kukaan ei oikeasti valvo linjan päästä putkahtavien tekniikan ihmeiden todellista CE-kelpoisuutta.

^ Tuossa testissä testilenkillä kulutus oli yli EU-normikulutuksen seuraavilla prosenteilla:
- Audi +29 %
- Kia +39 %
- Skoda +15 %
- VW + 32%

Testilenkin kulutus voi hyvin olla vaikkapa 20 - 30 % yli EU-indeksikulutuksen, koska EU-normikulutusta määritettäessä auton lisälaitteet eivät ole käytössä ja ajosykleissä voi olla paljonkin eroa. Mutta kyllä tuosta lukusarjasta näkee, että uusimmilla ekomalleilla on paljon vaikeampi ajaa EU-normikulutuksen mukaisella kulutuksella kuin aiemmilla malleilla. Itsestään selvä syy tähän on se, että uusimmat automallit viritetään aiempaa tarkemmin niin, että EU-normitestissä saadaan mahdollisimman pienet kulutusarvot.

TM:n numerossa 12/2012 olleessa kulutusmittaustestissä ei pidetty todennäköisenä, että itse kulutusmittauksissa huijattaisiin. Nimittäin mittauksen tekevät valtuutetut testilaitokset (esim. VTT) tarkalleen direktiivin mukaisesti, ja mittauksissa tehdään useita toistoja. Mittaushuijauksen sijasta TM epäili, että autonvalmistajat ilmoittavat mittauslaitoksille pienemmät ajovastusten arvot kuin mitä ajovastukset todellisuudessa ovat. Ajovastukset ovat kulutusmittauksessa syöttötietoja.

Juuri noista syistä olen erityisen kiinnostunut autolehtien tekemistä koeajoista. Silloin kun ajo on todellista ajoa liikenteessä ja kulutus on mitattu tankkauksista. Vaikkakin valitettavasti aina silloin tällöin joku toimittaja kuittaa kulutuksen ajotietokoneen lukemilla.

Muistakaa todellisia kulutuksia mitattaessa, niin itse omalla autolla kuin autolehtien testijormat testijormataipaleillaan, että kulutukseen vaikuttavat miljoona ja kuusi muuttujaa.

Ilmeisimmät ovat tietty renkaat ja rengaspaineet, jotka tekevät helposti desejä jopa litroja / 100km.

Lisätään yhtälöön karkea kotimainen nastoilla karhennettu tienpinta vrs vaikkapa Espanjan sileääkin sileämpi asfaltti.

Lämpötilat -5C omassa testissä ja +10C jossain toisessa. Lämmityslaite/ilmastointi vievät kulutusta suuntaan tahi toiseen.

Keli. Tienpinta märkä/luminen/jäinen ja kas polttoainetta menee enemmän kuin toisaalla.
Vastatuuli nostaa pirusti kulutusta. Wanha uskollinen pumppari maantienopeuksissa parinsadan kilsan matkalla tutulla reitillä tutuhkoissa olosuhteissa heittää 4,5l --> 5,5l kun oikein puhaltaa vastaan.

Jo pelkkä auton likaisuus nostaa ilmanvastusta kun on oikein karhea hiekkainen/kurainen pinta vrs juuri pesty+vahattu. Samoin kuran/hiekan/saven/lumen/jään kertyminen näkymättömiin paikkoihin auton alustassa sotkee ilomanohjainten suunniteltua toimintaa.

Popitetaan testitaipale parin sadan watin voimalla ...

Lasinpyyhkijät ... tuulilasin+ajovalojen pesurit ...

Päivävalot/lähivalot/kaukovalot ...

Tehdään pari rivakampaa ohitusta ... joudutaan tekemään pari "turhaa" liikennetilanteesta johtuvaa jarrutusta + uusi kiihdytys matkanopeuteen ...

Pannaan nuo kaikki nippuun ja lisätään vielä tusina muuta niin soon siinä. Ihme jos tuollaisen reissun jälkeen päästään lähellekkään luvattuja optimikulutuksia.

Mut ei mulla mitään asiaa ollut. Kunhan halusin muistuttaa että noita tekijöitä piisaa niin alhaisten kulutuslukemien puolustajille kuin myös kritisoijille.

Vuoden kun ajeloo samaista tapaa kuin ennenkin, sitten voi alkaa vetää jotain johtopäätöksiä kulutuksesta ja sen vertailua edellisiin ajokkeihin, joilla ajettu mitäsuunnilleen samoja pätkiä..

Kaikkein huvittavimpia on nää, ajoin 100km stintin ja kulutus oli sitä ja tätä, niin ainakin teoriassa, koska ajotieturin näyttöön pitää lisätä 4,5665336%, kun edellisen vuoden tiistaina mittasin tuollaisen eron tankatessani..

Lainaus käyttäjältä: papparatsi - 03.01.13 - klo:12:24
Pannaan nuo kaikki nippuun ja lisätään vielä tusina muuta niin soon siinä. Ihme jos tuollaisen reissun jälkeen päästään lähellekkään luvattuja optimikulutuksia.

Mut ei mulla mitään asiaa ollut. Kunhan halusin muistuttaa että noita tekijöitä piisaa niin alhaisten kulutuslukemien puolustajille kuin myös kritisoijille.

�,,lä viitsi sotkea hyviä mielipiteitä järjellä.  :D

Lainaus käyttäjältä: papparatsi - 03.01.13 - klo:12:24
Muistakaa todellisia kulutuksia mitattaessa, niin itse omalla autolla kuin autolehtien testijormat testijormataipaleillaan, että kulutukseen vaikuttavat miljoona ja kuusi muuttujaa.

Mut ei mulla mitään asiaa ollut. Kunhan halusin muistuttaa että noita tekijöitä piisaa niin alhaisten kulutuslukemien puolustajille kuin myös kritisoijille.

Jotenkin minulla on sellainen kutina, että TM ei mittaa tasaisen nopeuden maantiekulutusta autolla missä on niin paljon kuraa päällä, että ilmanvastus kasvaisi merkittävästi, tiellä missä on 20 senttiä lunta, tuulilasinpyyhkijät ja kaukovalot päällä, tee reippaita ohituksia ja jarruttele kesken mittauksen, käytä eri ilmanpaineita kuin valmistaja suosittelee, popita hanat kaakossa tai aja testiä kovassa vastatuulessa. En toki tiedä varmaksi, kun en ole ikinä nähnyt mittausolosuhteita, mutta uskoisin, että mittauksia ei tehdä näin.

Saatan toki olla väärässä, koska kyse on vain uskomuksesta.

Lainaus käyttäjältä: Skula - 03.01.13 - klo:12:28
Kaikkein huvittavimpia on nää, ajoin 100km stintin ja kulutus oli sitä ja tätä, niin ainakin teoriassa, koska ajotieturin näyttöön pitää lisätä 4,5665336%, kun edellisen vuoden tiistaina mittasin tuollaisen eron tankatessani..

+1

Itse kun ajotieturia kalibroin, niin tankkasin reilusti yli 200 litraa, ennen mitään muutoksia. Ja silloinkin eka ja viimeinen tankkaus samalla pistoolilla. Siltikin virhettä jäi vielä varsin paljon, mutta alkoi olemaan jo toleranssien rajoissa. Auton matkamittarinkin virhe jäi huomioimatta.

LainaaJotenkin minulla on sellainen kutina, että TM ei mittaa tasaisen nopeuden maantiekulutusta autolla missä on niin paljon kuraa päällä, että ilmanvastus kasvaisi merkittävästi, tiellä missä on 20 senttiä lunta, tuulilasinpyyhkijät ja kaukovalot päällä, tee reippaita ohituksia ja jarruttele kesken mittauksen, käytä eri ilmanpaineita kuin valmistaja suosittelee, popita hanat kaakossa tai aja testiä kovassa vastatuulessa. En toki tiedä varmaksi, kun en ole ikinä nähnyt mittausolosuhteita, mutta uskoisin, että mittauksia ei tehdä näin.

Mutta ne lämpötilat, tuulet, ja muut (jotka kyllä TM kiitettävästi ilmoittaa mittauksissaan) sekä ohitukset, jarrutukset ja muut ovat aina läsnä eikä niistä eroon pääse ku pahuksen hyvällä tuurilla. Sitä hekään eivät raportoi millainen oli liikennetilanne siinä-ja-siinä vaiheessa ja/tai koko reissun ajan. Kyllä kunnon ohituksella pääsee eroon kohtalaisesta määrästä polttoainetta vrs tasanopeudella ajo.
Mut ei täs oo tarkoitus alkaa inttämään. Pointti tuli varmasti selväksi.

Kuis moni meistä on tehny hyvän (yrityksen) kulutusmittauksen jollain pätkällä ja jättäny huomioimatta vaan sen yhen ohituksen/jarrutuksen johon meni jokunen desi menovettä? Kokemuksesta tiedän että soon pahuksen helppoa.

Lainaus käyttäjältä: papparatsi - 03.01.13 - klo:14:22
Mutta ne lämpötilat, tuulet, ja muut (jotka kyllä TM kiitettävästi ilmoittaa mittauksissaan) sekä ohitukset, jarrutukset ja muut ovat aina läsnä eikä niistä eroon pääse ku pahuksen hyvällä tuurilla. Sitä hekään eivät raportoi millainen oli liikennetilanne siinä-ja-siinä vaiheessa ja/tai koko reissun ajan.

Tasaisen nopeuden kulutus mitataan muun liikenteen ulkopuolella tasakaasulla ajaen. Kilometrin mittainen osuus ajetaan luonnollisesti molempiin suuntiin, jotta tuulen vaikutusta mittaustulokseen voidaan vähentää.

Mut ei täs oo tarkoitus alkaa inttämään. Pointti tuli varmasti selväksi.

EDIT: Jos TM:n suorittamat mittaukset oikeasti kiinnostavat, niin täältä voi lukea lisätietoja (http://tekniikanmaailma.fi/tm-mittaa/autot/automittaukset). Jos jokin yksityiskohta jää vaivaamaan, niin toimitus on vastannut sekalaisiin kysymyksiin ihan aktiiviseen.

Hyvä luettelo tuo papparatsin luettelo siitä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun verrataan EU-normikulutuslukemia toteutuneisiin kulutuksiin!

Mutta kyllä omakin käsitykseni on, että TM:n kulutustestaajat osaavat varsin hyvin vakioida mittausolosuhteet, kun he määrittävät kulutuksia eri vakionopeuksille, siis kuten Kukkanen tuossa edellä toteaa.

Katsotaanpas EU-normikulutuksen suhdetta toteutuneeseen kulutukseen omilla Volkkareillani. Otan kaikista vertailuarvon joulukuulta, jotta saan mallivuoden 2013 Golf 7:nkin mukaan tarkasteluun. Golf 7:ssa oli kylläkin joulukuussa niin vähän ajettuja kilometrejä, että sen kulutuksesta pitäisi vähentää muutama desi, jotta lukemat olisivat vertailukelpoisia.

Kulutustiedot ovat alla muodossa: toteutunut / EU = toteutumis-%.

Dieselit:
- 2003 Polo 1.9TDI: 5,2 / 4,9 = 106 %
- 2004 Golf V 2.0TDI: 5,6 / 5,4 = 104 %

Bensiinimoottoriset:
- 2008 Golf V 1.4TSI: 6,5 / 7,1 = 92 %
- 2009 Golf VI 1.8TSI: 6,5 / 6,6 = 98 %
- 2012 Golf VII 1.4TSI: 6,1 / 4,7 = 130 %

Yleensä joulukuun kulutus on ollut sekä dieseleillä että bensiinikoneilla suunnilleen EU-normikulutuksen tasolla - lukuunottamatta ainoaa ekomallia eli BlueMotion-Golf Seiskaa, jonka toteuma-% on hurjan korkea (130 %). Tuo havaitsemani 130 % ei muuten poikkea juurikaan TM:n testikulutuksesta Golf 7 1.6 TDI BlueMotionilla, jolla toteumaprosentti oli 132 %. Siis Golfienkin kohdalla näkyy erittäin selvästi, kuinka uusimpien ekomallien normikulutuksiin pitää lisätä litran verran, jotta lukemasta saa osviittaa käytännön kulutukseen. Toki Golf VII:n 103 kW:n uudenkarhealle bensiinimoottorille 6 l/100km on kiitettävän pieni kulutusarvo, mutta EU-normikulutukseen verrattuna kulutus on korkea. Vuoden kuluttua joulukuussa kulutus olisi todennäköisesti tasolla 5,7-5,8 l/100km, siis noin litran yli normin.

Hämmennetääs ny vielä vähän lisää ku kerta vauhtiin päästiin!

Nuo testimittaukset tehdään meikäläisen mittapuun mukaan tuliterillä autoilla. Toki esim. mainittu TM ilmoittaa mittauskohteena olevan ajoneuvon ajetut kilometritkin kuuliasesti, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että uudenkankea auto voi poiketa melkoisesti enemmän ajetusta. Suuntaan tai toiseen. Oman arvioni mukaan mitä vähemmän ajettu sen enemmän se on vielä "uutuuden kankea", mutta tämä näin mielipiteenä.

Tähän kun lisätään viime vuosina epidemian lailla levinnyt uusien moottorien öljyn kulutus (nimenomaan palotapahtumassa eikä ulkoisina vuotoina) joka aiheuttaa ties sun mitä katalysaattorin ja DPF:n ahdistusta ja muuta tukkeutumista ja lisäpolttotarvetta ja muuta palotapahtumaa sekoittavaa niin ...

Omakohtaisen kokemuksen mukaan auton kulutus vakiintuu vasta siellä 100tkm jälkeen mut oma otantani onkin luonnollisesti suppea. Tosin siinä iässä on jo ihan uusia mittaukseen vaikuttavia tekijöitä, kun alkaa esim. laakerit ja filtterit olla kuluneita ja vaihtotarpeessa.


Edelleen. Desejä sinne uppoaa vaikka kuinka olisi mittaajalla puhtaat jauhot pussissa ja yritystä pelissä.

Tietääkös väki tarkemmin saako virallista mittaussykliä ajaa useamman kerran? Onko se kerrasta virallista vai saako ottaa uudet säädöt ja uudet liikennetilanteet ja kelit jne. ja pienin mittaus on se joka jää tilastoihin?

Ajokkina 2011 vm Exeo 2.0 TDI 143 hevosta. Tänään ajettiin espoosta kotkaan ja keskikulutus 4,6 l/100 km (vcds:llä säädetty kulutus todelliseksi), keskinopeus 82 km/h, lämpötila -3C tietämillä koko matkan ja keli kuiva.. Lastina 2 aikuista ja 3 vuotias tyttö sekä jonkin verran matkatavaraa.

Mielestäni ei paha kulutus kun tehtaan ilmoittama kulutus matka-ajoon on muistaakseni 4,3l/100 km. Netistä löysin että saman ikäiselle farkulle matkakulutus on ilmoitettu 4,5 l/100 km.

Autossa K&N vaparipaneeli ja polttoaineen seassa käytän Red Linen 85+ lisäainetta, edellisessä Leonissa 1P vaparipaneeli vaikutti kulutukseen pienentämällä sitä joten varmaankin jokin vaikutus nykyisessä kulkineessakin on ( paneeli laitettu heti uutena joten paperisuodattimeen vaikea verrata kulutusta). Ja tuo lisäaine on vaikuttanut positiivisesti alaväännön paranemiseen.

Lainaus käyttäjältä: papparatsi - 05.01.13 - klo:17:38
Tietääkös väki tarkemmin saako virallista mittaussykliä ajaa useamman kerran? Onko se kerrasta virallista vai saako ottaa uudet säädöt ja uudet liikennetilanteet ja kelit jne. ja pienin mittaus on se joka jää tilastoihin?

EU-normikulutukset määritetään alustadynamometrillä laboratoriossa. Näin saadaan eri automalleille vakioidut ja vertailukelpoiset testiolosuhteet. Mittaus tehdään usealla autolla ja toistoja on useita. Virallinen EU-normikulutus on mittaustulosten keskiarvo.

EU-normikulutus ei ole yksittäiselle autoilijalle lupaus käytännön kulutuksesta, vaan lukema, jonka avulla automalleja voidaan verrata toisiinsa. Käytännössä jotkut onnistuvat ajamaan normikulutusta pienemmällä keskikulutuksella, kun taas suurimmalla osalla autoilijoista käytännön kulutus ylittää normikulutuksen. Uusimpien ns. ekomallien ominaisuudet on viritetty niin, että normikulutus saadaan mahdollisimman pieneksi. Niinpä ekomallien kulutuslukemiin alkaa olla lähes mahdoton päästä käytännössä.

Helsingin Sanomat 23.2.2013: Tehtaat kaunistelevat autojen päästöjä ja kulutusta.
http://www.hs.fi/tekniikka/Tehtaat+kaunistelevat+autojen+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4+ja+kulutusta/a1361514529973 (http://www.hs.fi/tekniikka/Tehtaat+kaunistelevat+autojen+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4+ja+kulutusta/a1361514529973)

HS:n testaamat autot rehellisyysjärjestyksessä:
http://www.hs.fi/autot/HSn+testaamat+autot+rehellisyysj%C3%A4rjestyksess%C3%A4/a1305650848035 (http://www.hs.fi/autot/HSn+testaamat+autot+rehellisyysj%C3%A4rjestyksess%C3%A4/a1305650848035)

Maahantuojay kiistävät autojen päästölukujen vääristelyn:
http://www.hs.fi/kotimaa/Maahantuojat+kiist%C3%A4v%C3%A4t+autojen+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6lukujen+v%C3%A4%C3%A4ristelyn/a1361586903128 (http://www.hs.fi/kotimaa/Maahantuojat+kiist%C3%A4v%C3%A4t+autojen+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6lukujen+v%C3%A4%C3%A4ristelyn/a1361586903128)

VTT:n tutkija: Testituloksilla voi vertailla autoja puolueettomasti
http://www.hs.fi/kotimaa/VTTn+tutkija+Testituloksilla+voi+vertailla+autoja+puolueettomasti/a1361587860200 (http://www.hs.fi/kotimaa/VTTn+tutkija+Testituloksilla+voi+vertailla+autoja+puolueettomasti/a1361587860200)

Meidän kalustomme osalta tulokset näyttivät tältä:
VW Golf Plus 1.4 TSI Comfortline 5-ov: Mitattu kulutus 7,0 (ilmoitettu 7,2) l/100 km. Mitatut päästöt 164,0 (ilmoitetut 169,0) g/km. Sijoitus rehellisyysvertailussa: 13.

Honda Jazz 1.4i Comfort (meillä lasikattoinen Elegance) 5-ov: Mitattu kulutus 6,3 (ilmoitettu 5,4) l/100 km. Mitatut päästöt 149,0 (ilmoitetut 128,0) g/km. Sijoitus rehellisyysvertailussa: 143.

Oma käyttökokemus tuntuu vastaavan noita tuloksia. Golf kuluttaa ainakin maantiellä ilmoitettua vähemmän. Jazzin kulutus näyttää olevan niin maantiellä kuin kaupungissakin ilmoitettua suurempi.

Tässä tulee nyt vähän sellainen fiilis, että kohkataan siitä että appelsiinit eivät olekaan omenoita. Kyllä, laboratoriokulutusta varmaan kaunistellaan jonkin verran. Kyllä, autojen markkinoinnissa annetaan monesti ymmärtää, että laboratoriokulutus ja todelinen kulutus ovat sama asia. Ei, laboratorikulutuksen eroa todelliseen kulutukseen ei voi kutsua kaunisteluksi, koska kyse on kahdesta eri asiasta.

Kyllähän tämä vielä jotenkin veronkorotuksiksi kääntyy. ;)

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 23.02.13 - klo:22:17
Tässä tulee nyt vähän sellainen fiilis, että kohkataan siitä että appelsiinit eivät olekaan omenoita. Kyllä, laboratoriokulutusta varmaan kaunistellaan jonkin verran. Kyllä, autojen markkinoinnissa annetaan monesti ymmärtää, että laboratoriokulutus ja todelinen kulutus ovat sama asia. Ei, laboratorikulutuksen eroa todelliseen kulutukseen ei voi kutsua kaunisteluksi, koska kyse on kahdesta eri asiasta.

Silloin autojen markkinoinnissa ei pitäisi käyttää laboratoriokulutuksia ollenkaan.

Miksi ei? Tuohan on ainoa reilu tapa verrata kulutuksia.

Lainaus käyttäjältä: Mikko - 23.02.13 - klo:23:21
Kyllähän tämä vielä jotenkin veronkorotuksiksi kääntyy. ;)

Hiilidioksidipäästölukemaan perustuva vuotuinen ajoneuvovero on kallistunut tämän vuoden alussa.

Jos meidän GPlussaa verotettaisiin HS:n mittaustulosten pohjalta, vero olisi 7,30 euroa pienempi. Jazzista taas maksettaisiin 23,73 euroa enemmän. Näin ollen taloutemme nettohyöty on 16,43 euroa, kun ajoneuvovero perustuu valmistajien ilmoitukseen.

Tuolla summalla taitaa saada vajaat kymmenen litraa bensiiniä.

Kylläpä oli taas eilisen (lauantaina 23.2.2013) Hesarin juttu autojen EU-normikulutuksista osoitus heikkolaatuisesta, pinnallisesta journalismista. Ensin oli verrattu lukupareja, jotka eivät ole vartailukelposia (omenoita oli verrattu appelsiineihin) ja sitten revitty tuloksista shokeeraavia otsikoita: "pahasti pielessä", "suuri puhallus", "manipuloivat".

EU-normikulutuslukujen ja koeajokulutusten vertaaminen on sama kuin otettaisiin Stokkalla ostoksilla oleva Saksan 4x100 metrin viestijoukkue puhutteluun, vietäisiin kadulle ja sanottaisiin: "Vetäkääs pojat tuosta satanen kohti Senaatintoria, katsotaan sitten, huijasitteko eilen satadionilla satasella vai oletteko oikeasti niin nopeita kuin eiliset tulokset näyttävät." Ja sitten miehet vetävät satasen kadulla 20 % hitaammin kuin stadionilla. Ja otsikot kirkuisivat: "Huijareita, huijareita!"

Hesarin artikkelissa on ainakin seuraavat periaatteelliset virheet:
- artikkelissa verrataan laboratoriotuloksia käytännön ajoon, jossa on eri ajosykli kuin E-normikulutussyklissä - tämä on vertailussa perustavaa laatua oleva virhe
- artikkelissa verrataan autoja, joissa on valot ja lämmityslaite päällä autoihin, joissa direktiivin mukaisesti kaikki apulaitteet ovat poissa käytöstä

On huomattava, että moni autoilija pääsee käytännössä alle normikulutuslukujen, jos ajosykli on sopiva ja ajotavat taloudelliset. He voisivat väittää, että autonvalmistajat huijaavat liioittelemalla kulutuslukuja.

Hesarin artikkelissa on mielenkiintoinen kuva, joka esittää Hesarin koeajoautojen keskimääräistä kulutuksen poikkeamaa EU-normikulutuksesta koeajovuoden mukaisena aikasarjana. Siitä nähdään, että poikkeama on kasvanut hurjasti viime vuosina. Siis ns. ekomallit on valmistettu niin, että ne tuottavat normikulutussyklissä erittäin pieniä päästölukemia. Näillä ekomalleilla on erittäin vaikea päästä käytännössä alle normikulutuksen.

Hesarin vaatimus, että normikulutuksen mittaus uudistettaisiin niin, että se kuvastaisi nykyistä paremmin keskimääräisen autoilijan toteutuvaa kulutusta, on ihan perusteltu.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 24.02.13 - klo:08:35
Hesarin vaatimus, että normikulutuksen mittaus uudistettaisiin niin, että se kuvastaisi nykyistä paremmin keskimääräisen autoilijan toteutuvaa kulutusta, on ihan perusteltu.

Teen villin veikkauksen, jos virallisia lukemia muutetaan, Suomen autoveroon tai ajoneuvoveroon ei tehdä muutoksia, joten euromäärä nousee...

Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 24.02.13 - klo:08:52
Teen villin veikkauksen, jos virallisia lukemia muutetaan, Suomen autoveroon tai ajoneuvoveroon ei tehdä muutoksia, joten euromäärä nousee...

Veikkaat varmasti oikein. Onneksi suomalaisen on helpompi niellä tällainen muutos, joka perustuisi hieman realistisempaan (jopa rehellisempään) kulutustietoon. Olen ehkä pesunkestävä luonnontuhoajaidiootti, mutta jotenkin minun olisi ainakin itseni helpompi niellä korotus joka perustuu realistisempiin lukuihin, verrattuna siihen että keksittäisiin taas yksi uusi vero jonka perusteluissa lukee "koska ilmastonmuutos". Vaikka taloudellisesti kyse olisikin ihan yhtäläisestä tappiosta.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 24.02.13 - klo:12:21
Veikkaat varmasti oikein. Onneksi suomalaisen on helpompi niellä tällainen muutos, joka perustuisi hieman realistisempaan (jopa rehellisempään) kulutustietoon. Olen ehkä pesunkestävä luonnontuhoajaidiootti, mutta jotenkin minun olisi ainakin itseni helpompi niellä korotus joka perustuu realistisempiin lukuihin, verrattuna siihen että keksittäisiin taas yksi uusi vero jonka perusteluissa lukee "koska ilmastonmuutos". Vaikka taloudellisesti kyse olisikin ihan yhtäläisestä tappiosta.

Tämä koko päästöperusteisuus on aivan täysi susi järjestelmänä, hirveän vaikea ylläpidettävä jokaisessa kaupanteon vaiheessa + valtion byrokratia ja lainsäädäntö. Ja onko se vaikutus ostokäyttäytymiseen edes kovin kummoinen? Vaikutus ilmastonmuutokseen? :D Tulos on se, että ne jotka muuttaa käyttäytymistään, ostavat todennäköisesti tarkoitukseen sopimattomamman auton, koska sen saa halvemmalla. Isompien esim. maasturien kohdalla verotus on aivan käsittämätön, jotain Touaregia myydään minimaalisia määriä, koska siinä on n. 30 000euroa veroa...ja pikkuautossa alle 3000 euroa...Kiinteä vero olisi paljon yksinkertaisempi tai sitten veron poisto, niin saisi autokantaa uudistumaan ja luontokin kiittäisi luonnonystävää...

Joku mediassa totesi että testattavat autot viralliseen testiin otetaan pakasta. Ok, mutta minua huolestuttaa se jos valmistajat alkavatkin säätää autonsa siten että kulutukset testissä ovat optimaalisia, mutta vaihteiston välitykset, moottorin toiminta yms. eivät olekaan tien päällä ajajille parhaiten toimivia koska menestyminen kulutustestissä on kaikkein tärkeintä.

Eli voisiko auton saada kulkemaan käytännössä pienemmällä polttoainemäärällä jos säädöt olisivat tähdätty todelliseen kulutukseen.

Eiköhän tuota tapahdu jo nyt, eihän muuten näitä blue-sitä blue-eco-tätä malleja edes tarvittaisi. Välityksiä säädetään, tehdään kaikenlaisia pikkuviilauksia ja varmasti pohjalla on eu-normit, jotka ei välttämättä edusta käytännön ajamistilanteita. Esim. tässä polossa välitykset on kaupunkiajoon aika omituiset, vaatii tietynlaista ajotapaa, että kulku on sujuvaa.

Lainaus käyttäjältä: Filixon - 23.02.13 - klo:23:56
Hiilidioksidipäästölukemaan perustuva vuotuinen ajoneuvovero on kallistunut tämän vuoden alussa.

Jos meidän GPlussaa verotettaisiin HS:n mittaustulosten pohjalta, vero olisi 7,30 euroa pienempi. Jazzista taas maksettaisiin 23,73 euroa enemmän. Näin ollen taloutemme nettohyöty on 16,43 euroa, kun ajoneuvovero perustuu valmistajien ilmoitukseen.

Tuolla summalla taitaa saada vajaat kymmenen litraa bensiiniä.

Tuossa HS:n testivertailussa kannattaa katsoa myös testauslukemien tekovuosi. Pelkkä moottorin tilavuus ja automerkki vievät harhaan. Esim oman GPlussan 1,4 TSI DSG:n päästölukema on tilaussopimuksessani 146 g eikä 169.
EU-testin ja TM-testin pienet erot ovat ymmärrettäviä, mutta nämä 50...60% erot, jotka ovat kyseessä näillä Start-Stop-Blue-motion-autoilla ovat, mitä ovat.
Jos todellisuus on noin kaukana testitilanteesta, niin eihän ko. testiä voi käyttää muuhun kuin autoverojen alentamiseen. Ei siinä moottorin todellisia päästöjä tutkita eikiä moottorin toimintaa juuri kehitetä "vihreämmäksi". 

Lainaus käyttäjältä: kt - 24.02.13 - klo:14:38
Tuossa HS:n testivertailussa kannattaa katsoa myös testauslukemien tekovuosi. Pelkkä moottorin tilavuus ja automerkki vievät harhaan. Esim oman GPlussan 1,4 TSI DSG:n päästölukema on tilaussopimuksessani 146 g eikä 169.

HS:n testitiedot Golf Plus 1,4 TSI DSG:n päästöistä (169 g/km) ovat vuodelta 2006. Itse asiassa oman GPlussani -08 päästöt ovat valmistajan ilmoituksen mukaan 172 g/km. DSG oli silloinkin vielä 6-pykäläinen. Mistä johtunee, että valmistaja on tuolloin korottanut ilmoitettua päästölukemaa aiemmasta? Rehellisyyden maksimointiako?  :)

Hetkinen... Tuo HS:n v. 2006 testaama GPlus olikin manuaali! Nyt en pysty sanomaan, missä vaiheessa DSG-automaatti rupesi valmistajan ilmoituksen mukaan kuluttamaan vähemmän kuin manuaali. Olikohan niin alusta lähtien?  :(

Vuonna 2009 vertailin 1,2 (105hv) TSI DSG:tä sekä Jetinä että GPlussana. Silloin minua ihmetytti se, että Jetin päästö ko moottorilla oli 149 ja GPlussan 139. GPlussa 1,4 TSI (122hv) oli manuaalina 152 ja DSG:nä 146.

Kyllä päästöt DSG:llä on aina olleet alempia kuin manuaalilla. Johtuu juuri siitä EU-testin määrittelystä. Ehkä on jopa niin, että ellei tuota EU-testiä olisi noin määritelty ja otettu käyttöön, niin ei meillä olisi lainkaan DSG:tä. Mene ja tiedä.

Hesarissa oli hyvä juttu, paljonko valehtelevat eri valmistajien kulutukset verrattuna hesarin koeajokulutuksiin, siinä kun ajetaan aina sama lenkki ja samalla kuskilla, jolloin ne ovat kohtuu vertailukelpoisia keskenään. Tämä kulutuksien epäsuhta johtuu Eu:n vaatimuksista, paljonko autonvalmistajan malliston keskikulutus saa olla, ja lukema kiristuu koko ajan. Tähän on tulossa varmaan muutos, kunhan pääsevät sopuun uudesta tavasta mitata kulutusta, rullilla laboratoriossa on olosuhteet niin toisenlaiset kuin todellisuudessa. Vielä kun on mittaukseen sovitettu ekomoodi päällä testiautossa niin kyllä saadaan pieniä lukemia, bemari hyvänä esimerkkinä.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 24.02.13 - klo:08:35
Hesarin vaatimus, että normikulutuksen mittaus uudistettaisiin niin, että se kuvastaisi nykyistä paremmin keskimääräisen autoilijan toteutuvaa kulutusta, on ihan perusteltu.

Tämä on ihan perusteltu vaatimus. Mutta uskon, että nykyinenkin testi olisi aivan käypäinen, kunhan siitä vain poistettaisiin se helpoin vilpin mahdollisuus: ajovastusten määrittely. Nykyisinhän valmistaja saa itse määritellä dynamometrissä käytettävän ajovastuksen, eikä sitä kontrolloida ilmeisesti mitenkään. Jos ajovastus ilmoitetaan todellista matalammaksi, niin tottakai myös päästöarvot ovat todellisuutta pienempiä.

Lainaus käyttäjältä: kt - 24.02.13 - klo:17:23
Vuonna 2009 vertailin 1,2 (105hv) TSI DSG:tä sekä Jetinä että GPlussana. Silloin minua ihmetytti se, että Jetin päästö ko moottorilla oli 149 ja GPlussan 139. GPlussa 1,4 TSI (122hv) oli manuaalina 152 ja DSG:nä 146.

Ja vuonna 2009 DSG oli jo 7-pykäläinen. Tuo seitsemäs pykälä nähtävästi pudotti melkoisesti kulutusta ja päästöjä. (Mutta monen käyttäjän todistuksen mukaan tuo kuivakytkinautomaatti teki vaihteistosta nykivämmän kuin 6-pykäläinen märkäkytkin-DSG on. Mutta se on jo toisen ketjun asia se...)

Lainaus käyttäjältä: joukolainen - 24.02.13 - klo:17:28
Hesarissa oli hyvä juttu, paljonko valehtelevat eri valmistajien kulutukset verrattuna hesarin koeajokulutuksiin, siinä kun ajetaan aina sama lenkki ja samalla kuskilla, jolloin ne ovat kohtuu vertailukelpoisia keskenään. Tämä kulutuksien epäsuhta johtuu Eu:n vaatimuksista, paljonko autonvalmistajan malliston keskikulutus saa olla, ja lukema kiristuu koko ajan. Tähän on tulossa varmaan muutos, kunhan pääsevät sopuun uudesta tavasta mitata kulutusta, rullilla laboratoriossa on olosuhteet niin toisenlaiset kuin todellisuudessa. Vielä kun on mittaukseen sovitettu ekomoodi päällä testiautossa niin kyllä saadaan pieniä lukemia, bemari hyvänä esimerkkinä.

Tällä merkillä (http://www.talouselama.fi/uutiset/tm+mittasi+huimin+normikulutuksen+ylitys+54+prosenttia+4+litraa++mika+auto/a2141452) isoimmat kusetukset?

Lainaus käyttäjältä: joukolainen - 24.02.13 - klo:17:28
Hesarissa oli hyvä juttu, paljonko valehtelevat eri valmistajien kulutukset verrattuna hesarin koeajokulutuksiin, siinä kun ajetaan aina sama lenkki ja samalla kuskilla, jolloin ne ovat kohtuu vertailukelpoisia keskenään. Tämä kulutuksien epäsuhta johtuu Eu:n vaatimuksista, paljonko autonvalmistajan malliston keskikulutus saa olla, ja lukema kiristuu koko ajan. Tähän on tulossa varmaan muutos, kunhan pääsevät sopuun uudesta tavasta mitata kulutusta, rullilla laboratoriossa on olosuhteet niin toisenlaiset kuin todellisuudessa. Vielä kun on mittaukseen sovitettu ekomoodi päällä testiautossa niin kyllä saadaan pieniä lukemia, bemari hyvänä esimerkkinä.

Tosi "hyvä" juttu, ts. täysin turhaa lehden täytettä. Ei kai kukaan täysijärkinen ole kuvitellut, että NORMINmukaiset kulutukset vastaavat NORMAALIA käyttöä...

Tuo norminmukainen (i.e. EU:n vaatimusten mukainen) kulutus on ainoa oikea tapa vertailla kulutuslukemia, ei mikään toimittajaringin heittämä koeajolenkki.

Lainaus käyttäjältä: joukolainen - 24.02.13 - klo:17:28
Hesarissa oli hyvä juttu, paljonko valehtelevat eri valmistajien kulutukset verrattuna hesarin koeajokulutuksiin, siinä kun ajetaan aina sama lenkki ja samalla kuskilla, jolloin ne ovat kohtuu vertailukelpoisia keskenään. Tämä kulutuksien epäsuhta johtuu Eu:n vaatimuksista, paljonko autonvalmistajan malliston keskikulutus saa olla, ja lukema kiristuu koko ajan. Tähän on tulossa varmaan muutos, kunhan pääsevät sopuun uudesta tavasta mitata kulutusta, rullilla laboratoriossa on olosuhteet niin toisenlaiset kuin todellisuudessa. Vielä kun on mittaukseen sovitettu ekomoodi päällä testiautossa niin kyllä saadaan pieniä lukemia, bemari hyvänä esimerkkinä.

Kaikissa lienee vahan "ilmaa" mutta jokatapauksessa tuo potkurikeula menee yllattavan vahalla, normi kulutus on pieni ja niin on kaytannon "testikulutuskin".

Lainaus käyttäjältä: DSGOK - 24.02.13 - klo:17:57
Ei kai kukaan täysijärkinen ole kuvitellut, että NORMINmukaiset kulutukset vastaavat NORMAALIA käyttöä...

Kyllä tilanne on se, että suurin osa normaali kuluttajista luulee/olettaa että ilmoitettu kulutus vastaa hyvin lähelle todellisia lukemia. Minusta on ihan hyvä että asia nostetaan esille koska nykyisellä systeemillä vain sumutetaan peruskuluttajia.

Lainaus käyttäjältä: DSGOK - 24.02.13 - klo:17:57
Tosi "hyvä" juttu, ts. täysin turhaa lehden täytettä. Ei kai kukaan täysijärkinen ole kuvitellut, että NORMINmukaiset kulutukset vastaavat NORMAALIA käyttöä...

Tuo norminmukainen (i.e. EU:n vaatimusten mukainen) kulutus on ainoa oikea tapa vertailla kulutuslukemia, ei mikään toimittajaringin heittämä koeajolenkki.

Jutun ideahan oli siinä, että mitä uudempi auto, sitä isompi oli todellisen ja normikulutuksen ero. Mitä enemmän autonvalmistajalla on isoja, paljon kuluttavia malleja, sitä isompi on tarve fiilata lukemia että saadaan mallien keskikulutus määritellyn normin alle. Eihän kukaan valmistaja halua vapaaehtoisesti maksaa päästöistä sakkoja Eu:lle. Tokihan kuluttaja hyötyy tästä kehityksestä pienempänä polttoainelaskuna, mutta kestävyyden kustannuksella. Pieni tilavuuksinen ahdettu kone ei tule kestämään sellaisia kilometrimääriä, mihin nyt on totuttu.  Ja eri automerkkien vertaaminen on tullut vaikeammaksi, toisissa riittää kun laskee todelliseksi kulutukseksi kaupunki ja keskikuluksen keskiarvon ja toisissa se on suurin mitattu kulutus eli kaupunkikulutus.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 24.02.13 - klo:17:35
Mutta uskon, että nykyinenkin testi olisi aivan käypäinen, kunhan siitä vain poistettaisiin se helpoin vilpin mahdollisuus: ajovastusten määrittely. Nykyisinhän valmistaja saa itse määritellä dynamometrissä käytettävän ajovastuksen, eikä sitä kontrolloida ilmeisesti mitenkään. Jos ajovastus ilmoitetaan todellista matalammaksi, niin tottakai myös päästöarvot ovat todellisuutta pienempiä.

Veikkaan, että kaikki autonvalmistajat liikkuvat tässä dopingkäryn rajamailla eli ilmoittavat kilpaa toinen toistaan pienempiä ajovastuksia, koska "muuten ei pärjää kilpailussa". Samassa veneessä oloon viittaa se, että autonvalmistajat eivät käräyttele toisiaan epärealistisen pieniksi viilatuista ajovastuksista. Uskon, että ajovastusten mittaaminen siirretään jossakin vaiheessa valtuutettujen mittauslaboratorioiden tehtäväksi, koska tätä vauhtia normikulutukset muuttuvat vähitellen negatiivisiksi eli polttoainetta tuottaviksi, siis normituotannoiksi.

Noista ajovastuksista ja niiden määrittelystä tuli mieleeni sellainen seikka että esimerkiksi asvaltin laatu vaikuttaa jossain määrin kulutuslukemiin. Onko esimerkiksi keskieuroopassa käytössä samanlainen asvaltti kuin täällä meillä missä puoli vuotta lämpötila on alle nollan? Ja lisäksi meillä on nastat karhentamassa sitä asvalttia. Olen huomannut useammallakin autolla että tuoreella asvaltilla rengasmelu pienenee huomattavasti ja ajotietokoneen hetkellisen kulutuksen* lukemat tipahtavat verrattuna puoli vuosikymmentä vanhaan asvalttiin.

*Juu, varsin epätieteellinen mittausmenetelmä mutta tällainen vaikutelma on tullut useammallakin autolla.

Siis "kaikenlainen kehitys" EU:ssa ottaa askelia eteenpäin vain direktiivien voimalla. Esimerkkinä vaikka tämä autojen päästötesti, jonka avulla määräytyy autovero monessa EU-maassa (tavoiteena puhtaampi ??) tulevaisuus. Tai vaatimukset laivojen rikkipäästöistä Itämerellä, teollisuuden hiilikuormituksen vähentäminen tai geenimuuntelun salliminen viljelyssä.

Se firma, jolla tietoa hallussaan lobbaa näitä EU-päätöksentekijöitä, tavoitteena on saada esim 10 vuoden etumatka verrattuna muihin vastaaviin firmoihin. Näin on mielestäni tehnyt VW.

Nämä tiedon haltijat ovat "vaatineet", että EU:n pitää alentaa autojen CO2-päästöjä. Ja heillä on ollut salaliitto ja suunnitelma homman hoitoon. No. PSA ja ranskalaiset nukkuivat. Aasia ja Amerikka jäi seisomaan. Ja VW konserni kukoistaa.

Lainaus käyttäjältä: Quality - 04.12.09 - klo:22:38
vkjoki kirjoitti UVW (http://www.ultimatevw.com/keskustelu/?cmd=aihe&id=11502):llä 18.9.2007 :

EU-normikulutus määritetään seuraavasti:

Vakiosyklit ajetaan akkreditoiduissa testauslaboratoriossa alustadynamometrin päällä. Suomessa tällaisia laboratorioita on vain yksi (VTT). Testissä kerätään kaikki pakokaasut muovipusseihin, joista sitten kaasut, mm. CO2, punnitaan ja päästöarvot lasketaan. Polttoaineenkulutusarvot saadaan kertolaskulla, kun tiedetään, kuinka paljon käytetty polttoaine tuottaa CO2:a per litra. Auton paino sekä ilmanvastuksen ja muiden ajovastusten arvot syötetään testilaitteistoon valmistajan ilmoituksen mukaisina. Syklit ajetaan niin, että vain auton pakolliset apulaitteet (mm. laturi ja vesipumppu) ovat toiminnassa, mutta lisälaitteet (esimerkiksi valot, ilmastoinnin puhallin, jäähdytyslaitteistot ja lisälämmittimet) sekä ohjaustehostin ovat poissa käytöstä. Sykliä ajettaessa vaihteidenvaihtokohdat on määritelty eikä kuutosvaihdetta saa käyttää.

Ahaa! Tuossa onkin varmaan yksi syy, miksi olen niin helposti saanut alitettua tuon ilmoitetun keskikulutuksen: käytän 6-vaihdetta ahkerasti jo 60-70km/h nopeuksista asti.

Allani siis on 2kk vanha Hyundai i30 1.4 MPI bensakoneella ja keskikulutukseksi on luvattu 5,6l/100km ja itselläni se on parhaimmillaan 4,9-5,1l/100km tankkausten mukaan tarkasti laskettuna.

Ei voisi tyytyväisempi olla kun olin kuitenkin ennen auton hankintaa varautunut asenteella "ei tohon ilmoitettuun lukemaan kuitenkaan normiajossa varmaan pääse"  ;D

Sykliä ajettaessa vaihteidenvaihtokohdat on määritelty eikä kuutosvaihdetta saa käyttää.
Tässäkö on se kulutuksen juoni on? Pitää siis ajaa korkeintaan 5 vaihteella.Mulla kun on 7 vihdetta niin en pääse lähellekkään valmistajan ilmoittamaa kulutusta.
On se hyvä,että saksalainen autolehti on ruvennut ilmoittamaan testeissä todelliset CO2 arvot.

^ Mielestäni yksiä "todellisia" päästöarvoja ei ole olemassakaan, vaan on vain eri olosuhteissa mitattuja päästölukemia. EU-normikulutuksen vahvuus on se, että kaikille autoille päästöt on mitattu samoja sääntöjä noudattaen. Normikulutustietoja on hyvä täydentää eri olosuhteissa mitatuilla lukemilla, jotta voi päätettä, millaisiin kulutuslukemiin eri autoilla omassa käytössä päästäisiin.

Lainaus käyttäjältä: Murska - 05.05.13 - klo:11:40
Samasta asiasta oli tutkittavana huollossa ja siellä ne jollain kepulikonstein oli käynyt ajamassa 3.7l lukemat joka oli sitten kirjoitettu huoltoraporttiin. Normaalisti, auto käyntiin -> maantielle 80-90kmh, ei tuollaisiin lukemiin pääse, täysin mahdoton yhtälö.

Meeppäs huoltoon valittamaan kulutuksesta niin sullekkin ajetaan joku haamulukema 20km lenkillä ja nollaillaan sopivassa kohdassa kulutusnäyttö, sen jälkeen ylimielisesti kerrotaan että ei ole vikaa, juuri ajettiin 3.xx lukemat kompuutterin näyttään, joka muuten kaunistelee ainakin mulla noin 5% todellisia kulutuslukemia.

Aika jännä ilmiö on kulutuksen vaihtelu. Esmes meidän mökkimatka, perjantaina eukko ajeli mökille 4.9l kulutuksella, sama matka tänään kotiin 6.0l kulutuksella. Ajotapa sekä reitti täysin sama, eikä eukolla ole edes raskas kaasujalka. Samoja havaintoja kulutuksen vaihtelusta on tullut useamman kerran ihan nurkissa pyöriessä.

juttua mitä maahantuoja vastaa liian suureen kulutukseen --> http://www.ehonblogi.com/ (http://www.ehonblogi.com/)

Mulle tuli aivan sama vastaus, kyllä niillä on aina jossain joku pienellä präntätty teksti mihin vedotaan ja luistellaan vastuusta pois. Sarvikuonon persesstä sanon minä.

Laittaisi sitten myyntiesitteeseen ja mainoksiin suoraan että ilmoitetut kulutustestit on ajettu laboratoriossa ja todellinen kulutus saattaa poiketa ilmoitetuista lukemista jopa kymmeniä prosentteja. Mutta kun ei, myynti loppuu siihen paikkaan, kuka nyt sellaista autoa oastaisi joka kuluttaa saman verran tai enemmän mitä vanhempaa tekniikkaa edustava vastaavantehoinen pumppudiesel.

Laita infoa miten saat asiat etenemään, mun kilsoilla 25k vuodessa, en jaksa alkaa kreikkalaiseen painiin maahantuojan kanssa vaan mietin tulevan 3 vuoden aikana millä markillä jatkossa ajetaan, toista kertaa mua ei kuseteta näin rankasti kaunistetuilla lukemilla.

�,,lkää nyt aikuiset ihmiset valittako tuollaisesta, asia on ollut julkisuudessa niin paljon, ettei voi tulla kenellekään yllätyksenä, että markkinoinnissa käytettävät kulutuslukemat eivät pidä paikaansa. Autotehtaat testaavat autonsa laboratorio-olosuhteissa, jonka kuormittavuus ei vastaa normaalia liikennettä. Tarkoituksena valmistajan kannalta on saada kulutuslukemat mahdollisimman pieniksi, koska valmistajan tuottamien autojen päästöt pitää saada rajattua sovitulle tasolle. Jos valmistaja tekee autoja isolla bensamoottoreilla, pitää vastapainoksi  tehdä vähäkulutuksisia autoja - ainakin paperilla.

Lainaus käyttäjältä: Subastar - 25.05.13 - klo:09:03
�,,lkää nyt aikuiset ihmiset valittako tuollaisesta, asia on ollut julkisuudessa niin paljon, ettei voi tulla kenellekään yllätyksenä, että markkinoinnissa käytettävät kulutuslukemat eivät pidä paikaansa.

Nimenomaan! Tarpeeksi kun valittaa,niin nostavat co2 lukemia ja maksamme lisää veroja!

Ei todellakaan ollut aiemmin tiedossa, nämä ketmuilut on tulleet mulle tutuksi vasta lähikuukausina. Aiemmalla autolla olen pelkästään ajellut ja todennut valmistajan ilmoittaman kulutuksen täsmäävän käytännön ajossa.

Vittujako niitä kulutuksia, tai mitään muitakaan arvoja ilmoitetaan jos ne ei pitä käytännössä lähellekkään paikkansa? Pitääkö jokaisen ostajan ensin opiskella kaikki kiekurat miten mikäkin asia mitataan ja sen mukaan arvuutella mikä on lopputulos? Ei, ei mun tarvitse olla "yleisesti tietoinen" miten mitäkin numeroa viilataan ja mihin suuntaan etujen tavoittelemisessa.

Mitäs jos pankki tai rahoitusyhtiö tekisi vastaavalla tavalla? Nousisi aika iso älämölö ja iskijöitä olisi paljon enemmän.

Ratkaisu ei ole nostaa co2 lukemia vaan valmistajan pitää saada kulutus sille tasolle mitä kovasti mainostetaan, edes 10% tarkkudella.

Mulla kyse on enemmän periaatteesta kun mistään muusta.

Lainaus käyttäjältä: Murska - 25.05.13 - klo:11:36
Ratkaisu ei ole nostaa co2 lukemia vaan valmistajan pitää saada kulutus sille tasolle mitä kovasti mainostetaan, edes 10% tarkkudella.

Mulla kyse on enemmän periaatteesta kun mistään muusta.

Kyllähän tuo 3,xx kulutuslukemat onnistuvat, jos tingitään tehoista ja väännöistä sen 30-50%.

Vaan siitäpä vasta isompi älämölö syntyisi, eikä edes kaupaksi menisi moisella nuhapumpulla varustetut pirssit.

Kulutuksista sen verran että en päässyt 1.4D Corollalla lähellekään luvattuja arvoja. Talvella vähäisellä Eberin käytöllä kulutus oli aina yli 6 litraa sadalla ja kesällä pääsi 5,x kulutuksiin. Luulen että karkeat ja huonokuntoiset tiet nostavat omalta osalta kulutusta ja renkaiden alhaisempi vierinvastus "katoaa". Lisäksi jos asustelee tuulisella alueella niin ei varmaan pääse millään tehtaan dynokulutuksiin.

Lainaus käyttäjältä: Kulinaristi - 25.05.13 - klo:12:25
Kyllähän tuo 3,xx kulutuslukemat onnistuvat, jos tingitään tehoista ja väännöistä sen 30-50%.

Vaan siitäpä vasta isompi älämölö syntyisi, eikä edes kaupaksi menisi moisella nuhapumpulla varustetut pirssit.

Mutta, silloin taas mennään metsään, aivan kuten pienikulutuksisilla mielikuvilla joita joka paikassa mainostetaan.

Nyt kun joku osaisi sanoa mitä on muuttunut dynotesteissä sitten 2009 1.9TDi pumppudieselin testien ajoilta, siinä ilmoitetut lukemat piti käytännön ajossa paikkansa. Tämä on se mikä närästää kun luotin että Golfin kulutus/ilmoitettu kulutus menee samalla kaavalla kun aiemmassa autossa. Tunnen itseni kusetetuksi kauniilla mainospuheilla ja esitteissä olevilla lukemilla joilla ei ole minkäänlaista pohjaa todellisuuden kanssa.

Mikäs älämölö siitä syntyisi kun se perjantaikossu ei kolahtaisikaan kaaliin kun todelliset rossat olisikin 21%? Selitettäisiin että 38% on laboratorio olosuhteissa mitattu ilman korkkia ja testijuoja on tehnyt empiiriset testit labrassa että pienemmälläkin prosentilla humaltuu. Joku vielä sanoisi että kyllä sun pitäisi se tietää ettei ne rosentit pidä paikkansa, se on yleistä tietoa joka kuuluu jokaisen perussivistykseen. Kyllä siinä alkaisi perkeleet lentämään ja isolla miehellä alahuuli väpättämään kun perjantai ilta on piloilla ;D

Kyllä teitäkin harmittaisi jos ostatte makkarapaketin jonka päällä luvataan suljetussa pakkauksessa olevan 4 makkaraa, todellisuudessa siinä onkin kolme. Tämä on se pointti näiden ilmoitettujen kulutuksien kanssa, luvataan asioita mitä ei pysty käytännössä toteuttamaan.

^Olisiko kaasujalan aktiivisuudella kuitenkin sanansa sanottavana?

Itse pääsin omalla 1.6 GreenLine Superbilla helposti kolmosella alkaviin kulutuslukemiin (todellisiin). Silloin piti tosin ajaa vain mantieajoa ja 80 km/h nopeutta ei pitänyt ylittää. Normaaliasjossa keskikulutus oli 4,4 l/100 km.

Monennenkohan kerran tämänkin jo mainitsen, autolla on ajanut useampi kaasujalka, eikä mun kevyellä kengälläkään pääse kovin pieniin lukemiin. Ja taas verrokkina se entinen auto... blaa blaa blaa...  ;)

^No vie hyvä ihminen se auto sitten korjaamolle.

^ niinähän se on kai vienykkin? :D aika naurettavaa. Jos ensimmäistä kertaa törmäsit tähän asiaan nyt tämän autosi yhteydessä, niin jossain tynnyrissä olet tainnut asua. Koitakkaa ymmärtää, että parempi se meille on, kun ilmoitetaan laboratorio mittausten tulokset. Todellisilla päästöillä veroja maksettais huomattavasti enemmän. Ihan normaaleja noi lukemat on ja en ole kenenkää muun enää pitkään aikaan kuullut ihmetellevän, että todelliset kulutuslukemat ovat ilmoitettuja korkeammat

Lainaus käyttäjältä: Golffari7 - 25.05.13 - klo:18:50
Jos ensimmäistä kertaa törmäsit tähän asiaan nyt tämän autosi yhteydessä, niin jossain tynnyrissä olet tainnut asua. Koitakkaa ymmärtää, että parempi se meille on, kun ilmoitetaan laboratorio mittausten tulokset.

Minuako tarkoitat? Jos niin, niin olet erhtynyt pahemman kerran.

Eiköhän mua olla sinne tynnyriin tunkemassa ;D

Turha tästä on enempää vääntää, ei ne asiat täällä foorumilla parane. Jos joku lukee näitä juttuja ja on kyseisellä koneella autoa ostamassa niin tietää minkälaiseen kulutukseen on syytä varautua.

Mulle riittäisi että maahantuoja olisi selkärangallisen rehellinen ja ilmoittaisi esitteessään että todellinen kulutus  voi olla selkeästi suurempi mitä tehtaan ilmoittama labrassa mitattu tulos. Vaikka olisi pienellä präntättynä sivun takanurkassa, mutta se osoittaisi arvostusta asiakasta kohtaan. Maahantuojan/valmistajan vastuu on tehdä tyytyväisiä asiakkaita, näillä harhaanjohtavilla lukemilla ei niitä saa, paitsi ne joita nämä asiat ei kiinnosta. Kuten jo sanoin, kyse on periaatteesta, ei siitä maksaako 100km mulle euron enemmän vai ei.

Mun osalta tämä oli tässä, meen takaisin tynnyriin piiloon...

Lainaus käyttäjältä: Murska - 25.05.13 - klo:16:53
Nyt kun joku osaisi sanoa mitä on muuttunut dynotesteissä sitten 2009 1.9TDi pumppudieselin testien ajoilta, siinä ilmoitetut lukemat piti käytännön ajossa paikkansa.

Ihan uusimmista en tiedä, mutta kyllä tuota uudemmissakin on ollut annetut lukemat melko hyvin kohdillaan.

2010 Golf 1.4 TSI: ilmoitettu 6,0 todellisuus 6,2 (3v keskiarvo).

2011 Ocu Scout 2.0 TDI CR ilmoitettu 6,2 todellisuus 6,5 (alle vuoden keskiarvo jossa webaston kulutus mukana, tulevat käsäkuukaudet laskenevat vielä lukemaa).

Mutta kuten aiemmista kirjoituksista ja linkeistä selviää: EU-normikulutus EI OLE todellisuutta vastaava, eikä voikaan olla - eihän yhdellä ajosyklillä pysty mitenkään kulutus vastaamaan kaikkien mahdollisten erilaisten ajosyklien keskiarvoa (syklejä on yhtä monta kuin auton kuljettajia). Lukema on tarkoitettu verrattavaksi toisten autojen normikulutuksiin, ei todellisiin lukemiin.

Lainaus käyttäjältä: tet - 27.05.13 - klo:10:18
Ihan uusimmista en tiedä, mutta kyllä tuota uudemmissakin on ollut annetut lukemat melko hyvin kohdillaan.

2010 Golf 1.4 TSI: ilmoitettu 6,0 todellisuus 6,2 (3v keskiarvo).

2011 Ocu Scout 2.0 TDI CR ilmoitettu 6,2 todellisuus 6,5 (alle vuoden keskiarvo jossa webaston kulutus mukana, tulevat käsäkuukaudet laskenevat vielä lukemaa).

Mutta kuten aiemmista kirjoituksista ja linkeistä selviää: EU-normikulutus EI OLE todellisuutta vastaava, eikä voikaan olla - eihän yhdellä ajosyklillä pysty mitenkään kulutus vastaamaan kaikkien mahdollisten erilaisten ajosyklien keskiarvoa (syklejä on yhtä monta kuin auton kuljettajia). Lukema on tarkoitettu verrattavaksi toisten autojen normikulutuksiin, ei todellisiin lukemiin.

Tuntuu vaihtelevan aika reippaasti moottorikohtaisesti erot todellisten kulutusten ja valmistajan ilmoittamien välillä. Uuden 1.6 TDI:n kohdalla ero vaikuttaa olevan todella suuri kun taas 1.4 TSI kulutukset ovat lähempänä valmistajan ilmoittamia lukemia. Omalla A3:lla on nyt ajettu vajaa 5 tkm ja laskettu keskikulutus on 5,2 l/100 km (puolet kaupunkiajoa ja puolet maantieajoa, ei juurikaan moottoritiellä). Eli ei lähelläkään valmistajan ilmoittamia lukemia. En sitä odottanutkaan, joten en mä kusetetuksi tunne tulleen. Ongelmalliseksi tämä ero todellisten kulutusten ja valmistajan ilmoittamien kulutusten välillä tulee auton valintahetkellä kun pitäisi miettiä itselle taloudellisin vaihtoehto. Ja nimenomaan hetkellä kun on tulossa uudet moottorimallit, joista ei ole vielä mitään käyttäjäkokemuksia saatavilla. Itsekin päätyisin todennäköisesti nyt saatujen kokemusten perusteella valitsemaan 1.4 TSI:n.       

Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 27.05.13 - klo:10:46
Ongelmalliseksi tämä ero todellisten kulutusten ja valmistajan ilmoittamien kulutusten välillä tulee auton valintahetkellä kun pitäisi miettiä itselle taloudellisin vaihtoehto.

En kyllä näe tuossa suurta ongelmaa. Sen takiahan siinä normissa ilmoitetaan kolme eri lukemaa (maantie, kaupunki ja yhdistetty) että jokainen voi tuijottaa sitä omaa ajotapaansa lähinnä olevaa lukemaa. Eikös sitä vertailua valintatilanteessa kuitenkin tehdä eri vaihtoehtojen normikulutusten mukaan, eikä uuden normikulutuksen ja vanhan auton toteutuneen kulutuksen vertailulla? Jos hankinta on kallistumassa autoihin A, B ja C ja ajelee pääasiassa kaupungissa, niin silloin taloudellisin vaihtoehdoista A, B ja C se jonka ilmoitettu norminmukainen kaupunkikulutus on pienin. Voidaan kai olettaa että kaikkien autojen normikulutus heittää todellisesta melko samalla lailla, tai ainakin samaan suuntaan, ajoprofiilista riippuen.

Lainaus käyttäjältä: tet - 27.05.13 - klo:12:24
En kyllä näe tuossa suurta ongelmaa. Sen takiahan siinä normissa ilmoitetaan kolme eri lukemaa (maantie, kaupunki ja yhdistetty) että jokainen voi tuijottaa sitä omaa ajotapaansa lähinnä olevaa lukemaa. Eikös sitä vertailua valintatilanteessa kuitenkin tehdä eri vaihtoehtojen normikulutusten mukaan, eikä uuden normikulutuksen ja vanhan auton toteutuneen kulutuksen vertailulla? Jos hankinta on kallistumassa autoihin A, B ja C ja ajelee pääasiassa kaupungissa, niin silloin taloudellisin vaihtoehdoista A, B ja C se jonka ilmoitettu norminmukainen kaupunkikulutus on pienin. Voidaan kai olettaa että kaikkien autojen normikulutus heittää todellisesta melko samalla lailla, tai ainakin samaan suuntaan, ajoprofiilista riippuen.

Vaan kun ei heitä! Siinähän se ongelma onkin. Sitä juuri yritin edellä selittää. Esim. uuden A3:sen tapauksessa 1.4 TFSI:n (90 kW) yhdistetty kulutus on valmistajan mukaan 5,3 l/100 km ja 1.6 TDI:n 3,8. Paljon ei ole vielä kommentteja tullut bensakoneen todellisista kulutuksista, mutta jokunen kuitenkin. Puhutaan about 6 l/100 km lukemista. Omassa pikkudieselissä laskettu keskikulutus on ollut 5,2 l/100 km. Tuosta kun lasket prosenteissa valmistajan ilmoittaman ja todellisen kulutuksen eron molemmille koneille niin huomaat, että ei ihan heitä samalla lailla! ;) Hups, menikin taloudellisuuslaskelma ihan uusiksi... Itse laskin tilausta tehdessä, että meidän kilsoilla säästö olisi huomattavasti enemmän kuin mitä se nyt todellisuudessa näyttäisi olevan. Toki diesel tulee edelleen edullisemmaksi, mutta ero on huomattavasti pienempi kuin oli oletettu. Jos vuodessa tulisi vähemmän kilsoja niin tilanne olisi voinut kääntyä bensan eduksi.

EDIT. Modet voisivat heittää nämä kulutuskeskustelut johonkin sopivampaan ketjuun. Ei oikein liity tähän ketjuun...

EDIT 27.5. klo 17 by vkjoki: Pyydetty heitto tehty tänne "EU-normikulutus"-aiheen alle.

Voimasavu, tätä samaa asiaa olen yrittänyt selittää usempaan kertaan mutta aina on selitetty vaikka mitä ja yritetty etsiä vikaa kuskista, niin täällä foorumilla kuin VW:llä.

Kyllä se on niin että vika ei ole siinä 1.6TDi:n kulutuksessa vaan meissä auton omistajissa. Meidän pitää hyväksyä ne tosiasiat että auton kuuluu kuluttaa 35% enemmä mitä valmistaja ilmoittaa, muussa tapauksessa me ollaan tynnyrissä asuvia tietämättömiä moukkia joilla on raskas kaasujalka. Kovimmat selittäjät tuntuu olevan niitä joilla ei kyseistä 1.6TDi moottoria ole autossaan eikä ole siitä omakohtaista kokemusta.

Mukava huomata ettei mun auto ole paljon kuluttava yksilö vaan korkea kulutus on yleisempää, ehkä valmistaja joskus tekee tälle asialle jotain.

Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 27.05.13 - klo:13:02
Vaan kun ei heitä! Siinähän se ongelma onkin. Sitä juuri yritin edellä selittää. Esim. uuden A3:sen tapauksessa 1.4 TFSI:n (90 kW) yhdistetty kulutus on valmistajan mukaan 5,3 l/100 km ja 1.6 TDI:n 3,8. Paljon ei ole vielä kommentteja tullut bensakoneen todellisista kulutuksista, mutta jokunen kuitenkin. Puhutaan about 6 l/100 km lukemista. Omassa pikkudieselissä laskettu keskikulutus on ollut 5,2 l/100 km. Tuosta kun lasket prosenteissa valmistajan ilmoittaman ja todellisen kulutuksen eron molemmille koneille niin huomaat, että ei ihan heitä samalla lailla! ;) Hups, menikin taloudellisuuslaskelma ihan uusiksi...

Voi olla etten nyt ymmärrä jotain, mutta... vertaat siis OMIA kulutuserojasi yhdellä koneella JONKUN TOISEN ajamiin kulutuseroihin toisella koneella? ??? Eikös sinun pitäisi itse ajella niillä molemmilla, jotta molemmat todelliset kulutukset toteutuisivat samalla ajoprofiililla?

Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 27.05.13 - klo:13:02
Vaan kun ei heitä! Siinähän se ongelma onkin. Sitä juuri yritin edellä selittää.

Tätä samaa asiaahan TM testasi viime vuonna. Testiin otettiin 10-15 autoa ja niillä ajettiin kulutusmittauksen mukainen sykli. 1.8 TFSI kulutti muistaakseni 50% enemmän kuin normi sanoo, kun muilla merkeillä todellisen kulutuksen ja luvatun kulutuksen erot jäivät 10-20 prossan haarukkaan.

Vai oliko se joku muu lehti kuin TM? Nyt ei kyllä muista...

Lainaus käyttäjältä: tet - 27.05.13 - klo:13:40
Voi olla etten nyt ymmärrä jotain, mutta... vertaat siis OMIA kulutuserojasi yhdellä koneella JONKUN TOISEN ajamiin kulutuseroihin toisella koneella? ??? Eikös sinun pitäisi itse ajella niillä molemmilla, jotta molemmat todelliset kulutukset toteutuisivat samalla ajoprofiililla?

Oikeassa olet, mutta kun en omista A3:sta 1.4 TFSI koneella niin ei pysty vertailemaan. Kyllä sillä bensa-aakolmosella pitäisi saada ajeltua useampi tankillinen, jotta saisi luotettavan vertailun. Voisihan se toki olla, että mun ajotyylillä bensaa kuluisi huomattavasti paljon enemmän kuin tuo reilu 6 l/100 km tai sitten ei. Se on kuitenkin varma, että eri moottorien ilmoitettu kulutus eroaa todellisesta eri suhteella. Tämähän tuli ilmi TM:n testissäkin, jossa vertailivat eri merkkien todellisten kulutusten eroa valmistajan ilmoittamiin. Eli olen edelleen sitä mieltä, että vaikeaa on etukäteen laskea kannattako ostaa diesel vai bensa. Parempi kun ei laskekaan, ostaa vaan ihan fiilispohjalta. Ja eikös kaikki autot kuluta saman verran; kaikki menee mitä tankkiin laittaa... ;)   

Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 27.05.13 - klo:14:11
Parempi kun ei laskekaan, ostaa vaan ihan fiilispohjalta. Ja eikös kaikki autot kuluta saman verran; kaikki menee mitä tankkiin laittaa... ;)   

Näin on. Muistelen että aikanaan jollakulla jenkillä tv-haastattelussa ei haitannut polttoaineen hinnan korotuksetkaan, hän kun tankkasi aina 20 dollarilla. ;D

Postauksen "Ehorasing 25.5.2013 klo 6.49" jälkeen on EU-kulutuksen ja käytännön kulutuksen eroista kymmenkunta kirjoitusta, jotka olivat alunperin Golf VII:n vikapalstalla. Siirsin ne tämän ko. aihetta käsittelevan otsikon alle.

Lainaus käyttäjältä: Murska - 25.05.13 - klo:19:22
Mulle riittäisi että maahantuoja olisi selkärangallisen rehellinen ja ilmoittaisi esitteessään että todellinen kulutus  voi olla selkeästi suurempi mitä tehtaan ilmoittama labrassa mitattu tulos. Vaikka olisi pienellä präntättynä sivun takanurkassa, mutta se osoittaisi arvostusta asiakasta kohtaan.

Golf VII:n teknisten tietojen esitteessä sanotaan EU-normikulutusluvuista näin: "Lisävarusteet voivat ... hieman nostaa ilmoitettuja kulutuslukemia. Ajotavasta, sää- ja kelioloista sekä auton kunnosta riippuen käytännön kulutus voi poiketa näistä arvoista."

Siis siinä se on sanottu! Toki varsin lievin sanakääntein.

Jos aiemmin vaikkapa 20 % autoilijoista alitti käytännössä EU-normikulutuksen ja nyt alittajia on 0,1 % eli vain yksi tuhannesta, on normikulutuksen käytännön merkitys todellisen kulutuksen kuvaajana ikävästi romahtanut.

Lainaus käyttäjältä: Murska - 27.05.13 - klo:13:38
Mukava huomata ettei mun auto ole paljon kuluttava yksilö vaan korkea kulutus on yleisempää, ehkä valmistaja joskus tekee tälle asialle jotain.

Oikeassa olet, eli eihän se sinun autosi suinkaan ole erillinen yksilö joka on tuottanut karvaan pettymyksen, vaan on noita muitakin joilla lukee auton takana Klonkswagen. Heitä on aika paljonkin itseasiassa  8) missä vaiheessa joku ottaa pinkit kansanauto-lasit pois nenältä ja tekee tuon 1+1 päätelmän?  ;D

EU-kulutuslukemathan saa kaunisteltua, kun ilmoittaa testattavalle automallille todellista pienemmät ilmanvastus- ja voimansiirron häviöarvot. Tätähän TM juuri tutki. He teettivät EU-direktiivin mukaiset kulutustestit VTT:llä, ja itse määrittivät vastusarvot. Tulokset olivat varsin karuja, varsinkin Audin osalta. Aiemminhan etenkin korealaiset kunnostautuivat tällä saralla.

Ehkä VW:llä on huomattiin, ettei uudesta dieselmoottoriperheestä tullutkaan ihan kilpaijoiden veroinen, ja päättivät oikaista tuotekehityskustannuksissa tältä(kin) osin.  :o

Tää kulutus on oikeasti kuskista kiinni. Kyllä normin keskikulutukseen on helppo päästä. 1.6tdi säästöpossu itsellä alla..

Mä en jaksa enään tätä soopaa, vika on kuskissa ei missään muussa. Tämä on tullut selväksi niin VW:n kuin tämän foorumin osalta.

Lainaus käyttäjältä: Murska - 27.05.13 - klo:20:25
Mä en jaksa enään tätä soopaa, vika on kuskissa ei missään muussa. Tämä on tullut selväksi niin VW:n kuin tämän foorumin osalta.

Minkäslaista ajoa ja ajotyyli sulla on?

Lisätäänpä omat kokemukset tähän soppaan.

Octavia 1,9 tdi (66 kW) -04: ilmoitettu 5,0 l/ 100 km, mitattu 160 000 km matkalta 4,85 l/ 100km. 
Auto oli enimmäkseen vaimon ajossa. Sen korvasi:
Octavia 1,6 tdi -10. Ilmoitettu kulutus 4,5 l/100 km,mitattuna marraskuusta tänne 5,2 l/100km. Enimmäkseen vaimon ajamana.

Oma Octavia 1,9,tdi (77 kW) Combi BLS-pumpparikoneella (+pdf). Ilmoitettu 5,1 l/ 100km, mitattu keskiarvo on 5,2 l/ 100 km.

Odotin tuon 1,6:n menevän vähemmällä. Tosin nyt on ajettu vasta talven yli. Joitain yksittäisiä pätkiä on päästy vähän yli 4 litran lukemilla joten odotellaan niitä kesällä lisää.

Lainaus käyttäjältä: Markku - 27.05.13 - klo:21:03
Octavia 1,6 tdi -10. Ilmoitettu kulutus 4,5 l/100 km,mitattuna marraskuusta tänne 5,2 l/100km.

Samanlaisella koneella vm-10 (Combi,manuaali,webasto) tuli ajettua 182tkm ja tankkauksista laskettu kulutus kaikki ajot maalis 2010-tammi 2013 välillä 5.01 L/100km.

Mitäs tuo 1.6 näyttää tankkauksen jälkeen että pääsis? Vähän yli 1700 on näyttäny mulla parhaillaan kun rauhallisesti päästelee. Mulla farkku greenline versio mutta ei niissä hirveitä eroja pitäisi olla.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.05.13 - klo:22:14
Mitäs tuo 1.6 näyttää tankkauksen jälkeen että pääsis? Vähän yli 1700 on näyttäny mulla parhaillaan kun rauhallisesti päästelee. Mulla farkku greenline versio mutta ei niissä hirveitä eroja pitäisi olla.

Paras lukema on tainnu olla 1220 km. Auto kävi huollossa pari viikkoa sitten ja mainittiin tuosta kulutuksesta. Eivät löytäneet mitään vikaa.
Renkaat on vakiokokoa 195/65 x15, talvella Nokian Hkpl 5ja kesäksi tuli alle uudet Mabor Street-Jet:it.

Yksi selitys löytyy renkaista, energysaverit alle! ;) Tai muut vastaavat,  paineet 2.8 bar. Kuluiko renkaat tasaisesti ja rullaako auto muuten kevyesti? Ajotyylissä tuskin moitittavaa edellisten kulkupelien kulutuksen perusteella.

Tuossa tuntuu pitävän ajotietokone aika liki paikkaansa tankkausten perusteella. 4.17 viime tankki ja 3 edellistä yhteensä 4.35. Toki ajan kohtuu taloudellisesti. Piripintaan aina tankkaukset.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.05.13 - klo:20:50
Minkäslaista ajoa ja ajotyyli sulla on?

Aikaisempi 2009 Passat 1.9 Powerdieselin yhdistetty valmistajan ilmoittama kulutus oli 5.7L ja sekalaisessa ajossa todellinen kulutus keikkui siinä 5.2-5.5L paikkeilla eli toistuvasti alitettiin valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus.

2013 Golf 1.6TDi DSG valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus on 3.9L ja todellinen kulutus asettuu sinne 5.3-5.7 haarukkaan. Ajo on täysin samanlaista mitä Passatin kanssa, samat ympäristöt jossa on taajamaa/kantatietä/motaria, osa ajosta 15km pätkäajoa.

Huomiona että 1.9PD oli aika immuuni ilman läpötilojen vaihteluille, uusi 1.6TDi tuntuu nostavan selkeästi kulutusta kun ilmat viilenee. Yllä olevissa kulutuksissa ei ole Webasto mukana, sen kanssa talvella kulutus nousee 1-2L/100km koska Weba on vähintään 2x päällä joka päivä, sama havainto molemmilla autoilla ja tämä on mun mielestä ihan ok.

Aika kaukana ollaan valmistajan ilmoittamista lukemista kun verrokkina on aiempi 1.9 Passat. Tämän vertailun perusteella vika on jossain muualla kun kaasujalassa tai ajotavassa. Jos lähden vaikka ajamaan Hankoon edestakaisin tasaisella 90kmh nopeudella tyynellä kelillä, en pääse sillä reissulla edes alle 4.3 kulutuslukemiin (valmistaja 3.5L).

Kun olisin edes jollain tavalla osannut arvailla Golfin kulutusta niin olisin ottanut 1.4TSi:n joka oli pitkään vaihtoehtona, mutta minä hölmö menin luottamaan liikaa valmistajan kulutus ilmoituksiin. Toki en ole niin sinisilmäinen että uskoisin käytännössä pääseväni tehtaan lukemiin ja oletuksena oli että keskikulutus tulee olemaan 4.5L paikkeilla mutta todellisuudessa se onkin siellä 5.5L kantturoissa.

Yksi suuri tekijä ovat renkaat, niiden paineet ja pyöränsuuntaus. Minulla siirtyminen jakajapumppuautosta jossa eberi kulutuksen lasku ollut 0,5-0,8l/100km. Viileämpi sää nostaa kulutusta kun ptc vastus lämmittää sisätiloja. Nykyisessä ei vielä lisälämppäriä. Kuulostaa kyllä paljolta toi kulutus. Tuntuu että tää 1.6 on erityisen herkkä ihan kaikille vaihteluille. Pelkkä laturin kuormitus tuntuu lisäävän kulutusta rajusti (vajaa akku ja ptc). Mutta pääsee tällä pienellä, aamulla taas kone näytti 3,3 24 km matkalla, tripissä 950 ja näyttäisi pääsevän vielä 550. Hiukkasloukun poltto tuntuu laskevan aina rangea rajusti.

Tuo kulutusero octavian ja golfin välillä tuntuu olevan jostain syystä octavian puolella. Yksi tekijä on paino, ocu farkku kevyempi kuin golf farkku.

Minkä vuosimallin auto sulla on? Eikös 1.6TDi kone uusiutunut tälle vuodelle?

-10 mallinen greenline ja tietysti manuaali.
Kyllä se on uusiutunu, mulla CO 114g/km.

Tässä mitä parhaillaan tietokone näyttäny 30 kilsan työmatkalla.
Trippi nollattu tankatessa, eli 1725 range.
Edit. Ei ollukkaa työmatka vaan 2 eri ajosuoritetta, sunnuntai näytti olevan päivä!  :o

Golfissa 50l tankilla pääsee sen 800km ja sitten tankille.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:07:40
Tässä mitä parhaillaan tietokone näyttäny 30 kilsan työmatkalla.
Trippi nollattu tankatessa, eli 1725 range.
Edit. Ei ollukkaa työmatka vaan 2 eri ajosuoritetta, sunnuntai näytti olevan päivä!  :o

Aika loistavia lukemia, en ole itse päässyt lähellekään. Minkä tyyppistä on työmatkan ajot, onko pelkkää maantietä?

Itsellä on vain 13km suuntaansa, josta puolet kaupunkia, puolet maantieajoa + motaria pikku pätkä, alle neljän litran olen päässyt muutaman kerran kun on ollut hyvät olosuhteet ja vähän ruuhkaa. Mutta aina on vara nipistää...

Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 28.05.13 - klo:08:32
Aika loistavia lukemia, en ole itse päässyt lähellekään. Minkä tyyppistä on työmatkan ajot, onko pelkkää maantietä?

Itsellä on vain 13km suuntaansa, josta puolet kaupunkia, puolet maantieajoa + motaria pikku pätkä, alle neljän litran olen päässyt muutaman kerran kun on ollut hyvät olosuhteet ja vähän ruuhkaa. Mutta aina on vara nipistää...

Tuolla matkalla ei ihan vielä ölpät lämpene..Tampereella ohikulkutietä pääsääntösesti ajelen + taajamat molemmissa päissä. Ei yksiäkään valoja, jarrupolkimeen ei tartte montaa kertaa koskea. 8)
Ps. öljyjen lämpötila väh. 60-70 niin alkaa menemään vähemmällä..

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:08:36
Tampereella ohikulkutietä pääsääntösesti ajelen

Et taida ihan rajoitusten mukaan ajella :) Tosin eipä se mitään tuolla haittaa, kun on koko ajan kaksi kaistaa yhteen suuntaan.

Kyllä ajan paitsi 100 alueella..ikävä kyllä..C:-)
Siis 100 gps vauhtia ja taajamissa menee vähä yli..

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:08:36
Tuolla matkalla ei ihan vielä ölpät lämpene..Tampereella ohikulkutietä pääsääntösesti ajelen + taajamat molemmissa päissä. Ei yksiäkään valoja, jarrupolkimeen ei tartte montaa kertaa koskea. 8)
Ps. öljyjen lämpötila väh. 60-70 niin alkaa menemään vähemmällä..

Alle neljän jos pääsisi useammin niin olisin tyytyväinen. Polosesta muuten puuttuu öljyn lämpömittari kokonaan...Yksi mikä kulutuksen sotkee, on dpf:n puhdistus, tulee yhtäkkiä litra lisää. Ja kun on lyhyttä ajoa niin se voi tehdä sitä parin päivän aikanakin. Onneksi tulee myös ajettua pidempiä reissuja ympäri suomen niin ei ole ihan tukossa koko kone.

Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 28.05.13 - klo:08:43
Alle neljän jos pääsisi useammin niin olisin tyytyväinen. Polosesta muuten puuttuu öljyn lämpömittari kokonaan...Yksi mikä kulutuksen sotkee, on dpf:n puhdistus, tulee yhtäkkiä litra lisää. Ja kun on lyhyttä ajoa niin se voi tehdä sitä parin päivän aikanakin. Onneksi tulee myös ajettua pidempiä reissuja ympäri suomen niin ei ole ihan tukossa koko kone.

Kyllä se nostaa kulutusta, range tippuu aina. Mulla ei tuota polttoa tapahdu kovin usein, 1-2 kertaa ehkä tankillisella. Prodieseliä tankkailen. En aja kovin paljon pätkäajoa.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:08:36
Ps. öljyjen lämpötila väh. 60-70 niin alkaa menemään vähemmällä..

Näinpä, sanoisin jopa että vaatii sen 70 astetta, 60 ei vielä riitä. Ei vaan tahdo talvella päästä 70 asteen lämpöihin, siksi talvikulutus on niin hitsin korkea. Viime talvena oli keulalla omatekoinen keulapahvi joka peitti suurimman osan jäähdyttäjän kennosta, mutta silti ei oikein lämmöt nousseet. Täytyy ensi talveksi rustata uusi joka peittää kennon aivan kokonaan, josko sillä saisi vähän talvikulutusta pienemmäksi.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:08:43
Kyllä ajan paitsi 100 alueella..ikävä kyllä..C:-)
Siis 100 gps vauhtia ja taajamissa menee vähä yli..

Mielenkiintoista. Eli ajat ohitustiellä sataa ja sen päälle taajamissa vähän yli rajoituksen. Ja keskikulutukseksi tulee 3.1 l/100km.

TM testasi 1/2013 numerossa Golf 1.6 TDI DSG. Renkaina oli Energy Saverit koossa 195/65 R15. He saivat tarkoilla mittauksilla aikaan tällaiset tulokset:

(https://lh5.googleusercontent.com/-OS2F7xQav7E/UaRGtlO-LYI/AAAAAAAABW4/TcGHgxKImB4/s800/16tdikjulutus.JPG)

Tämä kuva ja sinun kommentit ovat kovin suuressa ristiriidassa, vaikka koeajossa olikin DSG...

EDIT:
Tässä vielä koominen kuvakaappaus tuosta samasta testiartikkelista:

(https://lh5.googleusercontent.com/-4vnQOrJ_im4/UaRIwCTUWBI/AAAAAAAABXI/Lbag5PtOJuM/s800/16tdiilmoitus.JPG)

Mutta ajaako TM autoja pisaralla pidemälle -tyylillä vai ns. normaalisti? Jos olen oikein ymmärtänyt niin b1impolla on kaikki kikat käytössä ja tuo työmatka kuulostaa todella sopivalta ekoajoon kun ei ole pysähdyksiä.

TM:n kulutusmittaukset tehdään kyllä luotettavasti ja pyrkien satunnaistekijöiden vaikutusten minimointiin, näin:

TM-kaupunkikulutus mitataan noin 15 kilometrin mittaisella lenkillä, jossa on runsaasti jarrutuksia, pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja vaihtamisia keskinopeuden ollessa noin 38 km/h. TM-maantiekulutus mitataan vaihtelevalla noin 55 kilometrin pituisella maantielenkillä keskinopeuden ollessa noin 84 km/h. TM-moottoritiekulutus mitataan runsaan 50 kilometrin mittaisella lenkillä keskinopeuden ollessa noin 113 km/h. Tasaisen nopeuden kulutukset mitataan kilometrin mittaisella tasaisella tieosuudella tasakaasulla ajaen molempiin suuntiin. Mittaus aloitetaan nopeudesta 50 tai 60 km/h ja nopeutta nostetaan 10 km/h:n välein nopeuteen 120 km/h saakka.

Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 28.05.13 - klo:09:04
Mutta ajaako TM autoja pisaralla pidemälle -tyylillä vai ns. normaalisti?

Jos auto kuluttaa tasan sataa ajamalla 5,3 litraa ja taajamassa tätä enemmän, niin kyllä siinä aika montaa jibboa saa käyttää, että keskikulutuksen saa putoamaan 3.1 litraan. Hänhän kuitenkin kertoi, että ajaa gps:n mukaan 100 km/h.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 28.05.13 - klo:09:06
Tasaisen nopeuden kulutukset mitataan kilometrin mittaisella tasaisella tieosuudella tasakaasulla ajaen molempiin suuntiin. Mittaus aloitetaan nopeudesta 50 tai 60 km/h ja nopeutta nostetaan 10 km/h:n välein nopeuteen 120 km/h saakka.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tuo alin mitattava nopeus riippuu siitä, miten auto jaksaa vetää isoimmalla vaihteella. Kaikki nopeudet on siis mitattu isoimmalla vaihteella, vaikka kyseessä olisi automaatti.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:09:06
Jos auto kuluttaa tasan sataa ajamalla 5,3 litraa ja taajamassa tätä enemmän, niin kyllä siinä aika montaa jibboa saa käyttää, että keskikulutuksen saa putoamaan 3.1 litraan. Hänhän kuitenkin kertoi, että ajaa gps:n mukaan 100 km/h.

Mutta jos ajetaan vaihtelevammassa maastossa niin kulutus ei ole koko ajan tasan 5.3?  Jos oikein ymmärrän niin TM testaa autoa tasamaalla ja siitä tulee tuo lukema. Jollain konstillahan nämä ekotulokset tulee, onhan näistä ollut ihan kilpailujakin ja lukemat ihan käsittämättömän alhaisia.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:09:06
Jos auto kuluttaa tasan sataa ajamalla 5,3 litraa ja taajamassa tätä enemmän, niin kyllä siinä aika montaa jibboa saa käyttää, että keskikulutuksen saa putoamaan 3.1 litraan. Hänhän kuitenkin kertoi, että ajaa gps:n mukaan 100 km/h.

Miten taajamissa menee enemmän, ei ainakaan tuon kaavion mukaan jos pysähdyksiä ei tule? Ja tuota sataa ajaessa kannattaa hyödyntää sitä taloudellista ajoa hyödyntäen maaston vaihteluita. En ole väittänytkään ajavani TM:n testireittiä. Ja tuo on toistaiseksi paras yksittäinen matka. 4.35 tän hetken kaikki ajot 5000tkm matkalla.

Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 28.05.13 - klo:09:12
Mutta jos ajetaan vaihtelevammassa maastossa niin kulutus ei ole koko ajan tasan 5.3? 

Mä olen kelkkonut Tampereen ohitustietä aika paljon. Bauhausin kohdalla on yksi pitkä alamäki ja sen jälkeen pitkä ylämäki. Muuten on käytännössä  varsin tasaista. Niin ja onhan siellä Poriin menevän tien kohdalla yksi mäki.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:09:16
Ja tuota sataa ajaessa kannattaa hyödyntää sitä taloudellista ajoa hyödyntäen maaston vaihteluita.

Bauhausin kohdalla olevassa mäessä pystyy ehkä rullaamaan sataa. Mutta missä muualla näin voi tehdä?

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:09:16
4.35 tän hetken kaikki ajot 5000tkm matkalla.

Minulla tuo 4,9 ja on pysynyt samana koko 35tkm mitä olen tällä ajanut. Jos olisi pelkkää työmatkaa niin varmaan huitelisi päälle viidessä, mutta kun on kerran kuussa n. 1000km työreissuja niin se pudottaa lukemaa mukavasti. Mutta vapaakikkailulla voisi jonkin verran vielä pudota. Tämä on niin paljon kiinni ajosuoritteista, jäsen Erkkahan on päässyt polollaan (1.6TDI bmt) alle neljän keskikulutuksiin.

täsmennystä: ...katsoin vanhoja viestejä niin Erkalla oli jokin aika sitten keskikulutus 3.87 n. 50tkm ajalta kun eu-normi on 3.7  8) Oikeissa olosuhteissa voi siis päästä lähellekin valmistajan lukemia.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:09:16
Mä olen kelkkonut Tampereen ohitustietä aika paljon. Bauhausin kohdalla on yksi pitkä alamäki ja sen jälkeen pitkä ylämäki. Muuten on käytännössä  varsin tasaista. Niin ja onhan siellä Poriin menevän tien kohdalla yksi mäki.

Bauhausin kohdalla olevassa mäessä pystyy ehkä rullaamaan sataa. Mutta missä muualla näin voi tehdä?

Siis nyt ei ajeta koko matkaa vakkarilla 100 vaan osittain muun liikenteen mukana, mutta yli 100 ei tule juuri ajettua tuossa matkalla. Tuo pienin 3.1 ei ollut tuolla tiellä vaan pirkkala-kaukajärvi-kangasala-ruutana -välillä. Esimerkiksi hervannan kohdalla jyskyyn päin vauhti säilyy rullaamalla myös ja ohitustien päättyessä harvoin voi ajaa sataa shellille asti. On niitä paikkoja..

Tuu joskus kyytille?

Jokatapauksessa alle eu keskikulutuksen tällä hetkellä. 4.35 vs 4.4.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:09:45
Jokatapauksessa alle eu keskikulutuksen tällä hetkellä. 4.35 vs 4.4.

Oletko muuten mitannut pitkältä jaksolta paljonko auton kulutusmittari heittää? Jos oman kirjanpitosi mukaan pitkän ajan keskikulutus on 4,35, niin paljonko auton mittarin kakkosnäyttö antaa keskikulutukseksi?

Tänään katsoin 4.2 oli mutta tämä tankillinen on mennyt keskimääräistä vähemmällä ja nollasin sen kun ostin auton. Eli 4.35 vs 4.2 puuttuu nykyinen tankillinen sekä tankissa ostaessa ollut aine. 0-0.1 heittää..

Audi A4 Allroad 2.0TFSI S-tronic. Ilmoitettu keskikulutus vissiin 7,2l/100km. Niin pientä lukemaa ajotietokone ei ikinä ole näyttänyt. Tasavauhtia 80kmh/h suoralla ajaessa hetkellinen kulutus pyörii 7-8 litrassa. Kaupunkipyörittelyssä menee sen 12-13litraa, taajamassa ei pääse millään alle 10l, vaikka miten olisi ''efficency'' ohjelmat päällä ja kuinka kevyellä hipaisulla ajaisi. Yhden tankillisen ennätys on noin 560 km. Toimintasäde tuossa autossa on järkyttävän lyhyt. Pitäisi olla isompi tankki niin pääsisi vähän pidemmälle eikä koko aika joutuisi pysähtymään tankille.

Kyllähän b1mbon kulutuslukemat ovat todella alhaisia! Taitaa olla maanantaikappale alla... ;D Eipä ole muut pikkudieselillä ajavat raportoineet noin alhaisia lukemia. 

Me ajetaan vaimon kanssa aikalailla puolet ja puolet meidän kulkineilla, joten molempien autojen ajot ovat hyvin samankaltaiset ja siksi kulutuslukemat hyvinkin vertailukelpoiset. A4:sen laskettu keskikulutus on kahden vuoden ajalta 6,2 l/100 km. Valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus on juurikin tuo 6,2. Helposti on tuohon päästy vaikka kummallakaan ei ole mikään erityisen taloudellinen ajotapa. Ihan normiajoa. Välillä tulee kiihdyteltyä ihan reippaastikin. Varsinkin q-keleillä... ;D   

Uudella A3:lla on nyt ajettu vajaa 5 tkm ja laskettu kulutus on 5,2. Valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus on 3,8. Reilusti yli tuon on siis menty! Ei voi kyllä VAG-konserni ylpeillä tuon 1.6 TDI:n kulutuslukemilla. Ainostaan litran pienemmällä menee kuin A4, jossa isompi kone, neliveto ja painoa 340 kg enemmän!

Ex. A6:n (2.0 103 kW pumppusuutinkone) keskikulutus koko omistusajalta (5 v.) oli myös 6,2. Valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus taitaa olla samaa luokkaa. Maantieajossa meni monesti reilulla 5 litralla.   

Mielenkiinnolla odotan millaisia kulutuslukemia raportoidaan 2.0 TDI A3:lle.

Leon -05 110hv oli 5 vuotta 130tkm eberikäytöllä 5.1 tankatusti todentamalla, normi taitaa olla 5.

Tästä alkoi vilkas keskustelu, miten tankkausten perusteella lasketaan keskikulutus. Tein siitä oman keskusteluketjun, jotta havainnot toteutuneen ja EU-normikulutusten eroista eivät hautautuisi laskentamenetelmää koskevan keskustelun alle. Laskentamenetelmäkeskustelu jatkuu nyt täältä:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=15543.msg357766;topicseen#new (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=15543.msg357766;topicseen#new)

Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 28.05.13 - klo:09:22
Minulla tuo 4,9 ja on pysynyt samana koko 35tkm mitä olen tällä ajanut. Jos olisi pelkkää työmatkaa niin varmaan huitelisi päälle viidessä, mutta kun on kerran kuussa n. 1000km työreissuja niin se pudottaa lukemaa mukavasti. Mutta vapaakikkailulla voisi jonkin verran vielä pudota. Tämä on niin paljon kiinni ajosuoritteista, jäsen Erkkahan on päässyt polollaan (1.6TDI bmt) alle neljän keskikulutuksiin.

täsmennystä: ...katsoin vanhoja viestejä niin Erkalla oli jokin aika sitten keskikulutus 3.87 n. 50tkm ajalta kun eu-normi on 3.7  8) Oikeissa olosuhteissa voi siis päästä lähellekin valmistajan lukemia.

Alkaa nämä bensakoneetkin lähentelemään kulutuksissa järkeviä lukemia (jopa dieseleihin verrattuna). Itselläni on alla 3700km ajettu Hyundai i30 ja keskikulutus viimeiseltä 500km on ollut tankillisista laskettuna 4,9l/100km ja ajotietokone näyttää 0,1l/100km positiivisempaa lukemaa, eli 4,8l/100km  8)

Täytynee haastaa Hyundai ja/tai maahantuoja oikeuteen kun keskikulutus ei olekaan lähellä luvattua 5,6l/100km, vaan bensaa kuluu aika reilusti vähemmän..  ;D

tässä kuva lukemasta tällä hetkellä:

(http://img109.imageshack.us/img109/5927/keskikulutus2013.jpg)


Ajoni on päivittäin 40 prosenttia kaupungissa Helsingissä, sekä n. 30 prosenttia 110-125km/h ja 30 prosenttia 60-90km/h

Aattelin kanssa haastaa tehtaan oikeuteen, kun joskus 850 sataa ajetun tankillisen kulutus Sciroccolla 5,6, 6,6:n sijaan.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 30.05.13 - klo:22:43
Aattelin kanssa haastaa tehtaan oikeuteen, kun joskus 850 sataa ajetun tankillisen kulutus Sciroccolla 5,6, 6,6:n sijaan.

jos ehdit haastaa ensin, niin saanko lainata pohjaa haastekirjoitukselle, niin ei tarvitse itse alusta asti rustata?  ;)

Laskinpa minäkin huvin vuoksi nykyisen Skodan Fabia Combin (1,2 TSI) ja entisen Peugeot 206:n (1,4) osalta keskikulutuksia. Pösön osalta keskiarvo on 4,5 vuoden ajalta, Skodan tapauksessa vasta puolelta vuodelta. Ajotavoissa ja matkoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Pösön ilmoitettu yhdistetty kulutus on 6,3 l/100km, toteutunut 6,17 eli 2 % parempi. Skodan tapauksessa ilmoitettu yhdistetty on 5,1 l/100km, tähän mennessä toteutunut 5,0 l/100km eli samat 2 % parempi. Nuo ovat siis tankatuista litramääristä laskettuja, mutta Fabian mittarin ilmoittama kulutus on 0,1 tarkkuudella sama, kun olen nollannut auton laskurin tankkauksen yhteydessä.

Eli näiden kahden yksilön tapauksessa EU-yhdistetty kulutus osuu varsin nätisti samoihin käytön kanssa. Mitään yleisempää tästä ei tietysti voi päätellä. :-)

Lainaus käyttäjältä: SNG - 31.05.13 - klo:08:22
Kuitenkin kun ruvetaan keskustelemaan EU kulutuksesta ja siitä korkeammasta oman auton keskikulutuksesta, pitää olla muitakin faktoja kuin keskiarvojen keskiarvoja. Omat kulutukset eivät ole olosuhteiden ja mittausepävarmuuksien takia millään tavalla vakioituja kuten EU-normissa, jolle autot lienevät optimoitu. Voidaankin kysyä, onko EU-normissa mitään järkeä, kun ei vastaa millään tapaa tyyppiautoilijan ajoprofiilia.

Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 31.05.13 - klo:09:10
Ei siinä olekaan, mutta niillä kulutus- ja päästölukemilla noita autoja nykyään markkinoidaan ja myydään. Valitettavasti moni menee "lankaan" uskoessaan, että niihin lukemiin päästään jokapäiväisessä ajossa. Vanhemmilla autoilla se olikin mahdollista, mutta monella nykyisellä ei päästä lähellekään. Itse en uuden A3:sen kohdalla uskonutkaan, että todellinen kulutus tulee olemaan lähellekään valmistajan ilmoittamaa, mutta silti olen hieman pettynyt noihin lukemiin.     

Tosiasiassa EU-normissa määritetään päästöarvot, joiden perusteella sitten esim. autovero määräytyy. EU-normi synnyttäisi vähemmän hämmennystä, jos pääsöarvoja ei muutettaisi ollenkaan kulutuksiksi, vaan niitä käytettäisiin vain verotukseen vaikuttavina indeksilukuina.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 31.05.13 - klo:10:01
Tosiasiassa EU-normissa määritetään päästöarvot, joiden perusteella sitten esim. autovero määräytyy. EU-normi synnyttäisi vähemmän hämmennystä, jos pääsöarvoja ei muutettaisi ollenkaan kulutuksiksi, vaan niitä käytettäisiin vain verotukseen vaikuttavina indeksilukuina.

Tuo on juuri näin. Samasta syystä olinkin "haastamassa valmistajaa oikeuteen", koska autoni kuluttaakin merkittävästi ilmoitettua vähemmän = maksan suurempaa veroa "turhasta"  ;)

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 31.05.13 - klo:10:01
Tosiasiassa EU-normissa määritetään päästöarvot, joiden perusteella sitten esim. autovero määräytyy. EU-normi synnyttäisi vähemmän hämmennystä, jos pääsöarvoja ei muutettaisi ollenkaan kulutuksiksi, vaan niitä käytettäisiin vain verotukseen vaikuttavina indeksilukuina.

Tässä on juuri se pointti, että kun vihervasemmisto on saanut lobattua tällaisen älyttömyyden läpi. EU normisykli on täysin keinotekoinen kulutuksen määrittäjä. Jos päästöperusteisuus halutaan säilyttää, EU normisykliä pitää muuttaa järkevämmäksi. Samoin valmistajille pitää määrätä sanktiot (yhteisösakot) jos päästöarvoja peukaloidaan keinotekoisesti alaspäin.

Taas yhden auton Saksasta hakeneena totesin, että kyllä nuo niiden tietkin vaikuttavat kulutukseen positiivisesti. Ehkä laitteet rullaavat paremmin siellä. Kokemusta kolmen auton osalta ja kaikissa ihmettelin Vuosaaresta tai Turusta kotiin ajellessani, että miten ihmeessä kulutus voi nousta näin paljon Suomen teillä vaikka vauhtikin laskee hiukan.

Lainaus käyttäjältä: msvahn - 22.06.13 - klo:11:20
Taas yhden auton Saksasta hakeneena totesin, että kyllä nuo niiden tietkin vaikuttavat kulutukseen positiivisesti. Ehkä laitteet rullaavat paremmin siellä. Kokemusta kolmen auton osalta ja kaikissa ihmettelin Vuosaaresta tai Turusta kotiin ajellessani, että miten ihmeessä kulutus voi nousta näin paljon Suomen teillä vaikka vauhtikin laskee hiukan.

Asfaltti on erilaista.
Mutta mitä vaikuttaa polttoaine? Onko vkjoki esim kokeillut eroja suomalaisilla 95 / 98 bensoilla.

Itse huomasin joskus 80-90 -lukujen vaihteen tuntumassa, että silloinen Nesteen uusi "Citybensa" tjsp. oli parisen kuukautta aivan eritehoista ja kulutti silti vähempi, vaikka otti silloisella pirsillä sitä tehoa myös reippaasti irti enempi. Pari työkaveria huomasi saman. Auto kiihtyivät reippaammin ja silti kulutus putosi selkeästi 3-4 dl/100 km. No siitä ei kauaa saanut nauttia. Mitä lie jotain koe-erää.

Lainaus käyttäjältä: Kulinaristi - 22.06.13 - klo:11:58
Mutta mitä vaikuttaa polttoaine? Onko vkjoki esim kokeillut eroja suomalaisilla 95 / 98 bensoilla.

En ole kokeillut. Enkä usko, että omalla kokeilulla saisi mahdollisesta kulutuserosta 95:n ja 98:n selville mitään. Mm. Volkkarin ohjekirjassa sanotaan, että 98:n käytöstä ei saa mitään teho-tai kulutusetua 95:een verrattuna. Se tarkoittaa, että moottorinohjaimelle oktaaniluku 95 on maksimiarvo, minkä yläpuolella oktaanilukema ei enää vaikuta moottorin toimintaan mitenkään. Jotkut ovat päätyneet samaan jotopäätökseen ja jotkut eri johtopäätökseen takapuolidynamometrillä. Kyseisen dynamometrin tulos perustuu kuitenkin luuloihin, ei moottorin toimintaan.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 23.06.13 - klo:22:23
En ole kokeillut. Enkä usko, että omalla kokeilulla saisi mahdollisesta kulutuserosta 95:n ja 98:n selville mitään. Mm. Volkkarin ohjekirjassa sanotaan, että 98:n käytöstä ei saa mitään teho-tai kulutusetua 95:een verrattuna. Se tarkoittaa, että moottorinohjaimelle oktaaniluku 95 on maksimiarvo, minkä yläpuolella oktaanilukema ei enää vaikuta moottorin toimintaan mitenkään. Jotkut ovat päätyneet samaan jotopäätökseen ja jotkut eri johtopäätökseen takapuolidynamometrillä. Kyseisen dynamometrin tulos perustuu kuitenkin luuloihin, ei moottorin toimintaan.

Mielenkiintoista... Seatin ohjekirja muistaakseni sanoo että suositus on 98 ja 95:n kanssa joutuu tinkimään tehoista. Kyseessä siis sama moottori, 140 hv tsi, mutta ilman ACT-helyjä.
Persdyno tosiaan tukisi tätä näkökulmaa, mutta mittauksen luotettavuudesta en kyllä mene vannomaan.  :D

Jos oikein yrittää niin kyllä tuolla uudella Leonilla voi päästä EU-maantielukemaan, ilmastointi päällä alin maantiepätkän kulutus on ollut 4,4l/100 km. Tämä on toki tietokoneen ilmoittama lukema, mutta toisaalta alla pyörii 225 leveät 18" ekokumit ja tiellä oli muutakin liikennettä. En ainakaan koe että minua olisi huijattu vääristelemällä kulutuslukemia.

Lainaus käyttäjältä: Kopsu - 23.06.13 - klo:22:47
Mielenkiintoista... Seatin ohjekirja muistaakseni sanoo että suositus on 98 ja 95:n kanssa joutuu tinkimään tehoista. Kyseessä siis sama moottori, 140 hv tsi, mutta ilman ACT-helyjä.
Persdyno tosiaan tukisi tätä näkökulmaa, mutta mittauksen luotettavuudesta en kyllä mene vannomaan.  :D

Jostain tuollaisesta minullakin on jonkinlainen muistikuva ollut ja siksi kyselmään aloin.

Käytin edellä hieman epätarkkaa ilmaisua, kun puhuin "Volkkarin ohjekirjasta", jonka mukaan 98:n käytöstä ei saisi mitään teho- tai kulutusetua 95:een verrattuna. Em. pitää tietenkin paikkansa niiden moottoreiden kohdalla, joille oktaanisuositus on 95 - ja näitähän on bensiinimoottoreiden enemmistö. Jos taas valmistajan suositus on 98, silloin moottorinohjain tukee 98:a ja moottori säätyy automaattisesti joko 95- tai 98-moodiin riippuen käytettävästä polttoaineesta.

Mutta joka tapauksessa ero kulutuksessa 95:n ja 98:n välillä on niin pieni, että sitä ei saa kotikonstein näkyviin. Nimittäin on mahdotonta järjestää niin vakioidut koeolosuhteet, että oktaaniluvun vaikutus kulutukseen näkyisi.

Eikös se sanamuoto yleensä ole "vähintään 95-oktaanista"? Näin ainakin itse muistelisin. 98-oktaaninen on kuitenkin sen verran yleistä, että tuntuisi vähän hölmöltä jättää se vailla tukea. Toisaalta ero 95-oktaaniseen on teoriassakin niin pieni, että ei niitä eroja kyllä todellisuudessa huomaa kukaan. Tietysti kun tietää tankanneensa kalliimpaa bensaa, niin tokihan sitä sitten noteeraa kaikenlaisia eroja. ;)

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 24.06.13 - klo:14:42
Eikös se sanamuoto yleensä ole "vähintään 95-oktaanista"? Näin ainakin itse muistelisin. 98-oktaaninen on kuitenkin sen verran yleistä, että tuntuisi vähän hölmöltä jättää se vailla tukea. Toisaalta ero 95-oktaaniseen on teoriassakin niin pieni, että ei niitä eroja kyllä todellisuudessa huomaa kukaan. Tietysti kun tietää tankanneensa kalliimpaa bensaa, niin tokihan sitä sitten noteeraa kaikenlaisia eroja. ;)

Pitänee tarkistaa tarkka sanamuoto ohjekirjasta, muistaakseni siellä mainittiin että jopa 92-oktaaninen käy mutta kuormitusta pitää silloin välttää. Kaikkien VAG-merkkien nettisivuilla polttoainesuositus on 95E10 ainakin näille pienemmille TSI koneille. 

Tottahan toki on että käytännössä kulutus-/kulkueron havaitseminen luotettavasti on mutu menetelmällä mahdotonta. Varsinkin kun käytettävä polttoainekaan ei ole tasalaatuista. Oma olettamus 98:n paremmuudesta perustuu pienempään etanolipitoisuuteen, ei niinkään oktaanien määrään. 95:ssahan tuo etanolin määrä voi vaihdella jonkin verran enemmän? 

Ja tokihan sitä kallista polttoainetta käyttääkin säästeliäämmin, tai sitten ottaa kaiken irti sen tuomista lisätehoista. :D

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 24.06.13 - klo:11:11
Käytin edellä hieman epätarkkaa ilmaisua, kun puhuin "Volkkarin ohjekirjasta", jonka mukaan 98:n käytöstä ei saisi mitään teho- tai kulutusetua 95:een verrattuna. Em. pitää tietenkin paikkansa niiden moottoreiden kohdalla, joille oktaanisuositus on 95 - ja näitähän on bensiinimoottoreiden enemmistö. Jos taas valmistajan suositus on 98, silloin moottorinohjain tukee 98:a ja moottori säätyy automaattisesti joko 95- tai 98-moodiin riippuen käytettävästä polttoaineesta.

Nimenomaan just toisin päin. Nakutusta saattaa esiintyä autolla jonka suositus on 98 ja ajaa 95:lla. Sitten taas suosituksen ollessa vähintään 95, käy 98 yhtälailla.

fabian ohjekirjassa lukee karkeasti :
Jos auton octaanitarve on minimissään 91 , ei saa etua 98e tankkaamalla
mutta min 95 oct kun lukee tankinluukussa niin 98e etua suorituskykyyn/polttoainetalouteen ...
eipä se tietenkään mopoa raketiksi muuta  ;D

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Oktaaniluku

Moottorin puristussuhde määrää yleensä bensiinin oktaanipitoisuuden. Etanolin osuus bensan seassa tiputtaa pottoaineen energiatiheyttä ja lisää kulutusta. Oktaanipitoisuus ei vaikuta itsessään polttoaineen sisältämään energiamäärään, ei lisää tehoa.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 24.06.13 - klo:11:11
Mutta joka tapauksessa ero kulutuksessa 95:n ja 98:n välillä on niin pieni, että sitä ei saa kotikonstein näkyviin. Nimittäin on mahdotonta järjestää niin vakioidut koeolosuhteet, että oktaaniluvun vaikutus kulutukseen näkyisi.

Suomessa kulutuserossa 95:n ja 98:n välillä ei olekaan kyse pelkästä oktaaniluvusta vaan etanolipitoisuudesta. Se ei ole ollenkaan mahdotonta huomata kulutuksessa miten e10 (95) nostaa kulutusta e5 (98) verrattuna. On nimittäin testattu ja sitä on ihan Suomessakin tutkittu, että tuolla n. 5 prosenttia suuremmalla etanolipitoisuudella on tehoja alentava vaikutus, koska etanolin energiasisältö on pienempi kuin bensiinin.

Toki uudet autot "soveltuvat paremmin" (kestävämmät bensaletkut+bensapumput yms) e10 bensalle kuin vanhemmat mallit, mutta tehoja siitä saa silti vähemmän = suurempi kulutus. Kulutuksesta muistan jopa lukeneeni tutkimuksen jossa lopputuloksena oli että ajamalla "kalliimmalla" 98 e5:llä itseasiassa säästi rahaa pienemmän kulutuksen kautta verrattuna "halvempaan" 95e10:een. Tosin erot olivat varmasti marginaaliset, mutta mieluummin sitä laittaa "parempaa" (e5) bensaa, josta saa myös moottori enemmän irti kun kyse on samoista hinnoista loppupeleissä.

Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 25.06.13 - klo:00:00
Suomessa kulutuserossa 95:n ja 98:n välillä ei olekaan kyse pelkästä oktaaniluvusta vaan etanolipitoisuudesta. Se ei ole ollenkaan mahdotonta huomata kulutuksessa miten e10 (95) nostaa kulutusta e5 (98) verrattuna. On nimittäin testattu ja sitä on ihan Suomessakin tutkittu, että tuolla n. 5 prosenttia suuremmalla etanolipitoisuudella on tehoja alentava vaikutus, koska etanolin energiasisältö on pienempi kuin bensiinin.

Pelkästä oktaaniluvusta? Oktaanisuus ei suoranaisesti vaikuta tehoon vaan puristuskestävyyteen. Ja sanotaan nyt näin että käytännössä etanolin osuus ei niinkään tiputa tehoa vaan lisää kulutusta. Muuttujia aika monta, mutta pääpiirteittäin näin.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 25.06.13 - klo:00:21
Pelkästä oktaaniluvusta? Oktaanisuus ei suoranaisesti vaikuta tehoon vaan puristuskestävyyteen. Ja sanotaan nyt näin että käytännössä etanolin osuus ei niinkään tiputa tehoa vaan lisää kulutusta. Muuttujia aika monta, mutta pääpiirteittäin näin.

Näin. Pienempi energiasisältö kompensoidaan syöttämällä enemmän soppaa aikayksikössä; sama teho, suurempi kulutus.

Aika moni tässä aiheessa paheksuu sitä, että todellinen kulutus on normilukemaa suurempi. Onhan se tavallaan ikävää, mutta kun ajatellaan autoveron määräytymistä, niin tullaan äkkiä toisiin ajatuksiin.
Autoa ostaessani teen aina pitkän koeajon ja sillä perusteella teen oman arvioni ko auton kulutuksesta omalla ajotyylilläni ja omissa ajo-olosuhteissani.
Minulla oli 1,6 bensa Ave vm 2010 ja vaihdoin sen hiljakkoin uuteen Octavia 1,4 TSI manuaaliin. Ajan käytännössä pelkästään maantieajoa ja Aven kulutus oli sen mukainen, 6,1. Octavialla olen ajanut vasta alle 4.000 km, mutta uskoisin pääseväni sillä 5,2-5,4 keskikulutukseen.
Onko muilla käsitystä siitä, onko toiveeni realistinen?

^ Toiveesi on realistinen. Minulla Golf VII 1.4 TSI ACT DSG-7:n keskikulutus on ollut nyt kesällä 5,2 l / 100 km ajoprofiililla 20 % moottoritietä, 60 % maantietä ja 20 % paikallisteitä. Tuosta 5,2 l:sta 0,2 -0,3 l on aiheutunut ilmastoinnin toiminnasta, jota ei ole mukana normikulutuslukemissa.

Tuonpa tähän keskusteluun yhden uuden ominaisuuden, eli ilmavirtauksen pintavastuksen vaikutuksen. Havaintoaineistoni on tosin hyvin pieni.

Ajelin heinäkuussa samaa maantiematkaa (400 km) edestakaisin lämpötiloissa, joissa ilmastointi ei ollut toiminnassa. Keskinopeus oli molempiin suuntiin noin 85 km/h tuntumassa, ehkä himpun ylikin.

Mennessä auton pinnassa oli siihen tiukasti iskostunutta keltaista pölyä, todennäköisesti koivun siitepölyä. Kädellä tunnustellen maalipinta oli tahmea, pinta ei puhdistunut vesisuihkullakaan. Kulutus(tod) oli 6,0 lt/100 km.

Takaisin tullessa auto oli käynyt kovavahauksessa ja se oli kauttaaltaan puhdas ja kiiltävä. Kädellä tunnustellen maalipinta oli liukas ja vesipisarat helmeilivät helposti pois maalipinnalta. Kulutus(tod) oli 5,6 lt/100 km.

Ajokeli oli kuiva, lämpötila 20 C nurkilla. Takaisin tullessa oli tosin myötätuulta ainakin osalla matkaa.

Pintavastuksella on tietty vaikutusta, mutta kuinka paljon, sitä tässä pohdiskelen. Tiedossahan on, että vedessä, jossa vastuskertoimet ovat huomattavasti suuremmat( mutta nopeudet pienemmät), on viime aikoina ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota juuri veden pintavastukseen ja pinnan ominaisuuksiin.

=============

Monet meistä ovat automiehinä TT(täydellisyyden tavoittelijoita)-tyyppiä. Tämmöinen tietoisuus olisikin karmeata. Ennen pidempää maantieajelua normaali matkavalmistelujen ja auton pakkauksen lisäksi olisi vielä auton puunauskin edessä. Huhhuh...

Itsekkin olevinaan havainnut vastaavaa. Enemmän tuuli, lämpötilat, tien pinta ja kaltevuus sekä öljyn lämpötila vaikuttaa kulutukseen kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: pantero - 20.08.13 - klo:08:14
...
Ajelin heinäkuussa samaa maantiematkaa (400 km) edestakaisin lämpötiloissa, joissa ilmastointi ei ollut toiminnassa. Keskinopeus oli molempiin suuntiin noin 85 km/h tuntumassa, ehkä himpun ylikin.
...

Mikä mahtoi olla matkan päätepisteiden korkeusasema merenpinnasta? Se kyllä taitaa yleensä selittää aika hyvin erilaiset kulutukset meno- ja paluumatkalla, sen tuulen lisäksi.

Lainaus käyttäjältä: tet - 20.08.13 - klo:08:27
Mikä mahtoi olla matkan päätepisteiden korkeusasema merenpinnasta?
...

Lähtöpiste on +30 m ja kääntöpiste + 100 m. Korkeusasemaero vaikuttaa kieltämättä jotain. Tuohon b1mpon listaan lisäisin vielä renkaiden ilmanpaineenkin.

Kulutusero oli todennäköisesti vielä suurempikin kuin tuo 0,4 lt/100km, koska tankkaukset eivät menneet ihan 'mittaus' matkan mukaan. Tietokone näytti paluumatkalla 5,2 kulutusta mittausmatkan osalta, johon on lisättävä vielä korjausta 0,25 ( noin 5%). Eli ero voipi olla yli puolen litran luokkaakin/100 km.

Siksi, kun muut tekijät olivat suhteellisen vakioita(paitsi nuo korkeusasemaerot, tuuli ja auton maalipinnan 'karheus' )vaikuttaa tuo kulutusero aika suurelta.

Muuttuiko sulla ilmanpaineet välillä?

Oliko sulla Pantero sähkölaitteita samalla tavalla kytkettynä molempiin suuntiin ajaessa? Tuuliko ja oliko tie märkä vai kuiva? Olosuhteilla kun on erittäin suuri vaikutus kulutukseen.

Itselläni hyvä esimerkki on viikon takaa kun ajelin matka-ajoa auringon paisteessa kuivalla tiellä ajotietokoneen mukaan keskikulutuksella 3,0 l/100km. Nollasin ajotietokoneen mittausta varten vauhdista moottorin ollessa lämmin. Päällä olevia sähkölaitteita oli päivävalot, radio ja puhallin ilman ilmastointia. Tyhjäkäynnillä kulutus oli noin 0,3-0,5 l/h.

Seuraavana päivänä ajeli saman matkan vesisateessa märällä tiellä. Aloitin mittauksen kylmällä moottorilla ja päällä olevia sähkölaitteita oli ilmastointi, radio, ajovalot, peilin lämmittimet. Kun pääsin perille ajotietokone näytti keskikulutukseksi 4,6 l/100km. Keskinopeus oli tällöin myös hieman korkeampi.

Sitten voidaan ruveta spekuloimaan että mistä noin iso kulutusero 1,6 l/100km voi johtua. Karkeasti voi sanoa että ilmastoinnin käyttö nostaa kulutusta pahimmillaan 0,5 l/100km ja tuuli voi helposti pienentää/kasvattaa kulutusta yli puolella litralla sadalle. Tyhjäkäyntikulutus pyöri takaisintulomatkalla 1,1-1,5 l/h tietämillä, joka taas kieli runsaasta sähkön kulutuksesta. Märällä tiellä veden lisääntyessä vierintävastus lisääntyy myös merkittävästi. Takaisin tullessa kylmällä moottorilla aloitettu mittaus ja suurempi keskinopeus vaikutti myös keskikulutukseen.

Jotenkin tuntuisi että nuo kaikki edellä mainitsemani asiat vaikuttavat kulutukseen enempi kuin auton pinnan likaisuus.

Edit: Muokkasin tyhjäkäyntiyksiköt oikeiksi, l/100km -> l/h

Ilmanpaineet oli vakiot(2,4). Samoin muut sähkölaitteet vakiot. Ilmastointi ei ollut toiminnassa, mutta puhallin automaatilla oli. Eli kyllä nuo erot olivat varsin tarkkaan:

   -korkeusasemaero(osaakos joku arvioida, mitä tämä vaikuttaa kulutukseen?)
   -tuuli(palatessa osalla matkaa myötätuuli)
   -korin pinnan karheuserot(nämä olivat sattumalta ääritapauksia: mennessä melkein hiekkapaperimaisen karhea ja tahmainen, likainen pinta. Palatessa kauttaaltaan sileä ja liukas, kovavahattu pinta)

Tuulihan tuosta kulutuserosta selittää tietysti suurimman osan, mutta aprikoin vain sitä, mikä vaikutus auton pinnalla voisi olla...

Foxitin kulutuserosta suurempi keskinopeus selittää jo paljon. Myös sade ja märkä keli lisää kulutusta. Ilmastoinnin kulutuslisä, jos se on 0,5 lt/h vaikuttaa jo paljon laskettuna/100 km kohden(eli 50 km/h keskinopeudella ilmastoinnin vaikutus olisi jo 1,0 lt/100 km). Tuo tyhjäkäyntikulutus tuntuu silti suurelta; oliko ehkä DPF-poltto päällä?

Lainaus käyttäjältä: Foxit - 20.08.13 - klo:12:56
Tyhjäkäynnillä kulutus oli noin 0,3-0,5 l/100km.

Tarkoitit varmaankin 0,3-0,5 l/h?

Lainaus käyttäjältä: tet - 20.08.13 - klo:14:27
Tarkoitit varmaankin 0,3-0,5 l/h?

Kyllä vain. Kiitoksia korjauksesta!

Liian pitkä keskustelu luettavaksi alusta asti.
Pieni autonlisävarustelu voi auttaa myös kulutuksen alas saamisessa. Eli se mitä puhtaassa bluemotioneissakin on.
Helmasarjat, autonpohjan suojamuovit sekä matalempi alusta. Ilmanvastusta pienentämään.

Noi testikulutukset varmaan kuitenkin ajetaan peltivanteilla ja pienenvirintävastuksen kumeilla. Heti kun pistät alupallot alle ja toiset kumit niin homma muuttuu taas.

Lainaus käyttäjältä: Kennedy - 20.08.13 - klo:14:55
Noi testikulutukset varmaan kuitenkin ajetaan peltivanteilla ja pienenvirintävastuksen kumeilla. Heti kun pistät alupallot alle ja toiset kumit niin homma muuttuu taas.

Jos normikulutuksia tarkoitat, niin eiköhän ne ajeta juuri niillä vanteilla ja renkailla jotka autossa on vakiovarusteena. Jos vakiona on alut niin sitten aluilla.

Lainaus käyttäjältä: pantero - 20.08.13 - klo:08:14
Pintavastuksella on tietty vaikutusta, mutta kuinka paljon, sitä tässä pohdiskelen.

Käsitykseni on, että auton pintavastuksen erolla on niin pieni vaikutus, että sitä olisi vaikea saada esiin edes kontrolloiduissa olosuhteissa - ja tällaisissa meno- ja paluumatkan vertaamisessa käytännön ajossa kyseisen eron saaminen esiin on täysin, täysin mahdotonta. Jo pienikin ero tuulessa aiheuttaa puolen litran eron meno- ja paluumatkan kulutuksissa. Kova tuuli aiheuttaa eron, joka on tasolla 2 l / 100 km.

Lainaus käyttäjältä: tet - 20.08.13 - klo:14:59
Jos normikulutuksia tarkoitat, niin eiköhän ne ajeta juuri niillä vanteilla ja renkailla jotka autossa on vakiovarusteena. Jos vakiona on alut niin sitten aluilla.

Suurin osa kaikken karvalakeimmista versioista on peltivanteilla vakiona. Lisävarusteena alut.
Passat+Variant, Octavia+combi ja Golf+variant näin alkuun toimitetaan peltivanteilla. En jaksanut katsoa tuleeko kaikki.
Alut tulee mukaan toisessa verusteluokassa vakiona.

Kuitenkin suurin osa ihmisistä ostaa aluvanteet autoonsa mukaan kesäpyöriksi.

Lainaus käyttäjältä: Kennedy - 21.08.13 - klo:11:51
Kuitenkin suurin osa ihmisistä ostaa aluvanteet autoonsa mukaan kesäpyöriksi.

Mahtaako tuosta asiasta löytyä jotain tilastoja, olisi ihan hauska tietää kuinka moni noin tekee. Oma mielikuva on että ainakin vielä jokin aika sitten suurempi osa tyytyi peltivanteisiin, mikä mahtaa olla todellinen tilanne nykyään?

Lainaus käyttäjältä: tet - 21.08.13 - klo:13:09
Mahtaako tuosta asiasta löytyä jotain tilastoja, olisi ihan hauska tietää kuinka moni noin tekee. Oma mielikuva on että ainakin vielä jokin aika sitten suurempi osa tyytyi peltivanteisiin, mikä mahtaa olla todellinen tilanne nykyään?

Kieltämättä olisi kiva tietää.
Käyteyistä mitä itse katselin niin VAG laitteista aika pitkälle kaikki oli keskivarustelutasoa. Parasta ei montaa ollut myynnissä ja huonoimmalla muutamia.

Octavia III RS -aiheen yhteydessä on eilen ja tänään keskusteltu vilkkaasti siitä, miten voisi etukäteen arvioida omaan käyttöön tulossa olevan auton kulutusta.

Jyri on havainnut kahden edellisen autonsa perusteella, että ko. autojen EU-kaupunkiajokulutukset ovat olleet hyvin lähellä omassa ajossa toteutuneita keskikulutuksia. Itsekin pidän EU-normikulutustietoja hyvänä pohjana arvioitaessa tulevan auton kulutustasoa. Nimittäin normikulutustiedot korreloivat erittäin hyvin käytännön kulutustietojen kanssa. Korreloiminen ei tarkoita, että käytännön ajossa kulutus olisi sama kuin EU-normikulutus vaan se tarkoittaa, että jos on aiemmista autoista katsonut, paljonko EU-normikulutuksiin pitää lisätä tai vähentää (%), jotta saa oman kulutuslukeman, voi uudenkin auton kulutustietojen pohjalta ennakoida omaa käytännön kulutusta. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että aivan uusimmilla automalleilla normikulutuksen päälle pitää panna enemmän ekstraa kuin aiemmin.

Jos vertaan toteutunutta keskikulutusta seitsemällä aiemmalla autollani EU-keskikulutukseen, tulee toteutuneeksim kulutukseksi keskimäärin 97 % normista eli keskimäärin pikkuisen alle normikulutuksen on menty. Tässä vielä tulokset auto autolta:
VW Polo 1.9 TDI 74 kW: 4,9 / 4,9 = 100 %
VW Golf 2.0 TDI 103 kW: 5,3 / 5,4 = 98 %
Toyota Auris 2.2 D-4D 130 kW: 6,1 / 6,2 = 98 %
VW Golf 1.4TSI A(DSG-6) 103 kW: 6,5 / 7,1 = 92 %
VW Golf 1.8TSI A(DSG-7) 118 kW: 6,3 / 6,6 = 95 %
Volvo S60 2.0 D3 A(Geartronic-6) 120 kW: 5,5 / 5,9 = 93 %
Ford Focus 2.0 TDCi A(Powershift-6) 120 kW: 5,3 / 5,3 = 100 %
Prosenttilukujen vaihtelu on niin pientä, että menetelmää voidaan pitää varsin käyttökelpoisena.

Mutta sitten tulee mutta: aivan uusimmat automallit. Syyskauden kulutustietoja minulla ei vielä mallivuoden 2013 Golfille tietenkään ole, mutta käytetään kevään 2013 kulutusta:
VW Golf 1.4 TSI ACT A(DSG-7) 103 kW: 5,5 / 4,7 = 117 %
Siis 117 %, kun aiempien autojen keskiarvo on ollut 97 %. Siis "vanha" kaava antaa 20 % liian pienen kulutusennusteen.

Octavia III RS:n kohdalla uskon kuitenkin normikulutusten olevan suhteellisen vertailukelpoisia aiempien vuosien normikulutusten kanssa, kun kyseessä ei ole mikään ekoauto. Nimittäin Golf VII on ns. BlueMotion-malli, jolla kulutuslukemia on painettu kaikin mahdollisin keinoin alaspäin.

Golf Variant 2.0 TDI DSG, 3,5 v / 102 tkm keskikul. 5,80 l/100 km (EU yhd. 5,5 l/100 km)
Octavia II Combi 1.6 FSI man., 3,5 v / 89 tkm keskikul. 7,04 l/100 km (EU yhd. 6,6 l/100 km)
Octavia I HB 1.6 MPI man., 2,5 v / 32 tkm keskikul. 7,49 l/100 km (EU yhd. 7,2 l/100 km)

Kulutukset poimittu tankkaus.comista ja excel-kirjanpidosta. Todelliset kulutukset ovat näköjään aika hyvin linjassa ilmoitettujen kulutusten kanssa. Eli kaikissa on heittoa suunnilleen saman verran.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 10.09.13 - klo:20:47

Mutta sitten tulee mutta: aivan uusimmat automallit. Syyskauden kulutustietoja minulla ei vielä mallivuoden 2013 Golfille tietenkään ole, mutta käytetään kevään 2013 kulutusta:
VW Golf 1.4 TSI ACT A(DSG-7) 103 kW: 5,5 / 4,7 = 117 %
Siis 117 %, kun aiempien autojen keskiarvo on ollut 97 %. Siis "vanha" kaava antaa 20 % liian pienen kulutusennusteen.

Octavia III RS:n kohdalla uskon kuitenkin normikulutusten olevan suhteellisen vertailukelpoisia aiempien vuosien normikulutusten kanssa, kun kyseessä ei ole mikään ekoauto. Nimittäin Golf VII on ns. BlueMotion-malli, jolla kulutuslukemia on painettu kaikin mahdollisin keinoin alaspäin.

Tuo "mutta" alkaa olla kohdillaan eli RS:n ilmoitettuun 8,1 kaupunkikulutukseen 20 pinnaa päälle, niin ollaan 9,7 lukemissa. Uskon että uuden RS:n EU-kulutusmittauksissa on otettu kaikki mahdolliset kulutusta alentavat kikat huomioon.

Ocu I 2004 1.8t (110kw) tehdas lupaa kaupunkikulutukses 10.7 tänään pääsin 9.5 lukemaan nätillä ajolla (keskinopeus 22kmh) ;)

http://m.nbcnews.com/business/hyundai-kia-pay-millions-gas-mileage-settlement-2D11792714 (http://m.nbcnews.com/business/hyundai-kia-pay-millions-gas-mileage-settlement-2D11792714)

Korvaukset tännekin käyttöön niin alkaa tulla painetta valehdella vähemmän kulutuslukemissa

Tänään märällä kelillä ajettu:

Reitti: Lähtö Lahnuksesta, vihdintieltä kehä 3 itään, kehältä tampereen motari helsinkiin, motarilta kehä 1 itään, kehältä pihlajiston rampista ylös ja viikin peltojen "kautta" sahaajankadulle Merteilille Herttoniemeen. Paluu muuten sama mutta paluun alkupää itäväylän kautta ja loppu päässä kehältä poikeaminen martsarin starkille josta paluu vihdintielle petikontien kautta.

Kulutus: 4,7l/100km

Keskinopeus: 57km/h

Matka: 67km

Lämpötila: 5 celsiuksen tietämillä

Tehdas lupaa omalle kulkineelle EU-yhdistetyksi 4,9l/100km.

Tuo reitti muodostu aikalailla sopivaksi vertailuksi yhdistetyllekulutukselle, painottuen tosin hieman enemmän maantienopeuksiin mutta sitä kompensoi liikennevalot sekä risteykset missä joutu pysähtelemään pysähtelyt. Sekä pysähdykset Merteilillä ja Starkki Martinlaaksossa

Kulutusmittari on säädetty myös kohdilleen.

Itse pääsen hyvin EU kulutuksiin, kunhan ajan ennakoiden ja koko ajan polttoaineen säästö mielessä. Pienikin herpaantuminen, niin kulutus nousee.

Mutta jos katselee noita testisyklejä, niin onko ihme, jos normiajossa ei pääse moiseen

http://www.dieselnet.com/standards/cycles/ece_eudc.php (http://www.dieselnet.com/standards/cycles/ece_eudc.php)

Tässä vielä vähän vanhentunut, mutta kuitenkin hyvä dokumentti aiheesta

http://www.transportenvironment.org/sites/te/files/media/T%26E%2098-3_0.pdf (http://www.transportenvironment.org/sites/te/files/media/T%26E%2098-3_0.pdf)

Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.01.10 - klo:21:34
Havaituista kulutuksista tuli mieleen, onko moni kokeillut jäähdyttäjän alaosassa maskipeitettä noin niinkun kulutuksen pienentämiseksi.

Luin eri automerkin tiedotteista, että maskipeitto lisää huomattavasti polttoaineenkulutusta, koska ilma joutuu kiertämään auton ulkopuolelta, eikä pääse suunnitellulla tavalla. Omissa kokeiluissa laitoin muovin koko keulaan, mitään lämpötilojen nousua en havainnut, kun oli useita langattomia mittareita ja villaa mittarien päällä. Öljynlämpöä en yrittänytkään mitata. Itse käytän alaosan viimapeitettä, lähinnä sen takia etteivät konehuone ja jäähdytin likaannu.

Normikulutuksesta yleensä. Ihmettelen, jos pääsee alle normikulutuksen isommissa kaupungeissa, tai suomen karkeilla maanteillä.

[/quote]

Kuitenkin suurin osa ihmisistä ostaa aluvanteet autoonsa mukaan kesäpyöriksi.
[/quote]

Aluvanteistahan ei ole yhtään mitään muuta hyötyä, kui se, että jos on 4-5 puolaiset, saa puhdistettua lumet ja kurat vaikka päivittäin, ettei vapise eikä nivelet kulu.

Ite tingin lisää 4 samallaista aluvannetta, kun en saanut uutta autoa peltivanteilla.

Lainaus käyttäjältä: Adokcs - 28.04.15 - klo:10:31
Luin eri automerkin tiedotteista, että maskipeitto lisää huomattavasti polttoaineenkulutusta, koska ilma joutuu kiertämään auton ulkopuolelta, eikä pääse suunnitellulla tavalla.

Ja silti useissa eri merkkien ekomalleissa keulan aukkoja on tukittu osittain tai kokonaan. Missä tiedotteissa tuollaista on väitetty? Itse en usko oikein missään tilanteessa huomattavaan kulutuksen lisään.

Lainaus käyttäjältä: Adokcs - 28.04.15 - klo:10:31
Luin eri automerkin tiedotteista, että maskipeitto lisää huomattavasti polttoaineenkulutusta, koska ilma joutuu kiertämään auton ulkopuolelta, eikä pääse suunnitellulla tavalla.

Minulla on Mersussa syylarin edessä lamellit , jotka ovat kiinni. Aukeavat jos kone on liian kuuma tai ajan yli 180 km/h. Nämä lamellit vähentävät tehtaan mukaan bensankulutusta.

VW Scirocco 118 kW manuaali 4,5 v/47 280 km kulutus 5,99. Valmistajan ilmoittama 6,6.
Nyt Opel Astra GTC 147 kW valmistaja ilmoittaa saman 6,6. Ensimmäinen tankillinen 7,3 ja toinen 7,0. Sanoivat huollossa että se laskee vielä kun tulee kilometrejä. Kumma kyllä Scirooccon ekat tankilliset olivat 6,4 ja 6,0.
Saas nähdä pitävätkö huollon uroiden puheet paikkaansa, vai ilmoittaako Opeliksin valmistaja kulutuksen optimistisemmin kuin Volkkarin vastaava.

Tämähän on ajankohtainen topicci, kun VolksWagen jäi kiinni päästöhuijauksesta USA:ssa ja joutuu maksamaan 37.500 $ per myyty auto, oliko 18 miljardia!!!


MUAHAHAHAHAHAHA!!!!

Passat Variant 2.0 TDI+DSG (BMP) eli kuluttava pumppusuutinkone.
Valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus 6,7 ja vuoden aikana tankkauksista laskettu pyörii siinä 6,1 - 6,2 välillä. Ajelu melko sekalaista eli hyvin osuu tuohon yhdistettyyn. Maantiellä ajellessa pääsee vitosen pintaan, mutta en nyt äkkiseltään löytänyt mitä valmistaja lupailee.

Meillä tankkauksista laskettu, auton koko omistusajan keskikulutus on tällä hetkellä +13% valmistajan ilmoittamasta arvosta. Toisaalta tuo arvo oli pahimmillaan 15%. Nyt siis lukema on laskenut, ilmeisesti ajoprofiilin muuttumisen sekä 2014 kesällä vaihdetun nokka-akselin säätimen takia. Säätimen vaihdon jälkeen kulutus on ollut vain 8% valmistajan ilmoittaman arvon yli. Ts. ennen keskikulutuslukema oli 8,2 L/100km, säätimen vaihdon jälkeen:
95E10, 7.75 l/100km
98E5, 7.43 l/100km

Lainaus käyttäjältä: Raimo247 - 24.09.15 - klo:10:21
Tämähän on ajankohtainen topicci, kun VolksWagen jäi kiinni päästöhuijauksesta USA:ssa ja joutuu maksamaan 37.500 $ per myyty auto, oliko 18 miljardia!!!

Tuskinpa sinullakaan on mitään tietoa siitä, mikä korvaussumma jää Volkkarin maksettavasti. Tuo ilmoitettu summa on vain maksimi, joka voidaan määrätä. Summa voi olla myös  kymmensosa tuosta.

Alkuperäiseen aiheeseen sen verran, että havaittu kulutus vs. normikulutus ovat itsetutkiskelun paikka. Mikäli autossa ja sen käytössä kaikki ei ole kunnossa, niin turha on tavoitella ilmoitettuja lukuja.
Lähdetään nyt liikkeelle vaikka renkaiden ilmanpaineista, kuorman ja moottorin käyntilämpötilan vaikutuksesta kuljettajan ajotapojen lisäksi.
Auton huollolla on suuri merkitys, jotta kaikki toiminnot ja säätöarvot ovat mahdollistamassa taloudellisen liikkumisen.
Aivan uudella autolla on turha yrittää normikulutuksiin; useampia tuhansia, jopa yli 10000 kilometriä olisi syytä olla "sisäänajoa" enennen kuin taloustavoitteet ovat mahdollisia.

Meilläkin on Golffissa tuo Vepron takalippa. Olisi kiva tietää paljonko sekin lisää auton kulutusta maantiellä.

Onneksi on jälkiasenteinen varuste niin ei ainakaan ole ollut nostamassa CO2-veroa. ;D

Meillä aikoinaan olleessa TSI Touranissa Vepron lippa nosti vajaa 10% kulutusta.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 16.09.15 - klo:18:45
VW Scirocco 118 kW manuaali 4,5 v/47 280 km kulutus 5,99. Valmistajan ilmoittama 6,6.
Nyt Opel Astra GTC 147 kW valmistaja ilmoittaa saman 6,6. Ensimmäinen tankillinen 7,3 ja toinen 7,0. Sanoivat huollossa että se laskee vielä kun tulee kilometrejä. Kumma kyllä Scirooccon ekat tankilliset olivat 6,4 ja 6,0.
Saas nähdä pitävätkö huollon uroiden puheet paikkaansa, vai ilmoittaako Opeliksin valmistaja kulutuksen optimistisemmin kuin Volkkarin vastaava.

Nyt alkoi jo polttonesteenkulutus laskemaan, 6.4 oli kulutus. Renkaina 235/55X18. Marraskuussa kun laitan alle Nokian r2 kitkat 215/55X17, niin mahdollisesti laskee vielä tuosta. Ei kuitenkaan paha kulutus noinkin painavalle autolla. Saispa vaan sen tunkin jostain. Alkuperäinen maksaa tilaamalla 70�,�netto. Biltemassa olisi 16�,�, mutta nuo kolot helmapelleissä on tosi pienet.

Melko iso ero halkaisijoissa noissa sun kumeissa. Vai tuliko typo.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 04.10.15 - klo:19:00
Melko iso ero halkaisijoissa noissa sun kumeissa. Vai tuliko typo.

Nuo 235/55X18 ovat tehtaalta tullet ensiasennusrenkaat olivatkohan Bridestone Botenzat. Kaupassa tuli talvikummeiksi 215/55X17 Nokialaiset alkuperäisillä vanteilla. Ovat kuulemma myyneet tuohon malliin samaa kokoa. Rekisteriotteessa on vaihtoehtiset renkaat 225/55X17 eli sentin ovat leveämmät ja 0,55 senttiä korkeammat.

Laskin tuossa juuri naisen logiikalla, että kun laitan talvirenkaat alle, niin auto on 2,37 senttiä matalampi. Taas vastaavasti renkaan ja lokasuojan väliin jää saman verran enemmän tilaa.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 04.10.15 - klo:19:22
Nuo 235/55X18 ovat tehtaalta tullet ensiasennusrenkaat olivatkohan Bridestone Botenzat. Kaupassa tuli talvikummeiksi 215/55X17 Nokialaiset alkuperäisillä vanteilla. Ovat kuulemma myyneet tuohon malliin samaa kokoa. Rekisteriotteessa on vaihtoehtiset renkaat 225/55X17 eli sentin ovat leveämmät ja 0,55 senttiä korkeammat.

Taitavat olla nuo renkaasi, halkaisijaltaan 18" ja 17", yli 47 mm eriävät ts. n. 23,5 mm muuttuu korkeus. ;)

Laskin tuossa huvikseni, että Sciroccossa oli talvi- ja kesäkummit 225/45X17 8,14 senttiä pienemmät kuin Opeliksissa. Ei siis ihme, että tuolla jollain palstalla haukuin Opeliksini kesärenkaita traktorin renkaiksi. ;)

Bmw x3 20ix automaatti. 'Luvattu' maantiekulutus 6,7L.. totuus rapia 8L.. elikkäs maantielläkin jo kuluu enemmän kuin 'luvattu' yhdistetty kulutus 7,5L. Tuo on silti täysin odotettua ja ok kulutus. Kukapa noihin valmistajan tietoihin tosissaan suhtautuisi. Jos ajaisi tasaista 90kmh, niin voisihan alle 7L kulutukseen myötätuulessa ja rekan imussa päästäkkin?

Viime tankkaus oli ensimmäinen kerta kun valmistajan ilmoittama yhdistetty lukema (6,7) oli lähellä ajettua.
Tankillinen oli vaimon kaupunkiajelua 95 prosenttisesti ja kulutus oli 6,61. Muuten onkin menty reippaasti ali.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 04.10.15 - klo:19:46
Laskin tuossa huvikseni, että Sciroccossa oli talvi- ja kesäkummit 225/45X17 8,14 senttiä pienemmät kuin Opeliksissa. Ei siis ihme, että tuolla jollain palstalla haukuin Opeliksini kesärenkaita traktorin renkaiksi. ;)

Normikoko Gtc:ssä on 235/55.17, 235/50.18, 235/45.19, 245/40.20.
Isojahan ne on, mutta Vageissa taas aina pykälää liian pienet.Ja edelleenkin tuosta Eu-kulutuksesta, että se vertailukulutus.Ei todellinen kulutus.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 05.10.15 - klo:13:21
Normikoko Gtc:ssä on 235/55.17, 235/50.18, 235/45.19, 245/40.20.
Isojahan ne on, mutta Vageissa taas aina pykälää liian pienet.Ja edelleenkin tuosta Eu-kulutuksesta, että se vertailukulutus.Ei todellinen kulutus.

Juu, oikeassa olet, tuo ensiasennusrengas on 235/50X18 ei 55 sarjalainen niin kuin edellä kirjoitin. Rekisteriotteessa lukee tyyppihyväksytyt renkaat 225/55X17. Vaihtoehtoisenakaan renkaana ei mainita 215/55X17 mikä minulla on talvirenkaana. Mutta niillä nyt sitten mennään.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 05.10.15 - klo:18:12
Juu, oikeassa olet, tuo ensiasennusrengas on 235/50X18 ei 55 sarjalainen niin kuin edellä kirjoitin. Rekisteriotteessa lukee tyyppihyväksytyt renkaat 225/55X17. Vaihtoehtoisenakaan renkaana ei mainita 215/55X17 mikä minulla on talvirenkaana. Mutta niillä nyt sitten mennään.

Ei niitä kaikkia mahdollisia kokoja luekaan.Siitä tulisi aika iso manuaali.Mittarivirhehän tossa vaan kasvaa.Kantavuuden kanssa ei ongelmia kuitenkaan tuossa koossa.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 05.10.15 - klo:19:54
Ei niitä kaikkia mahdollisia kokoja luekaan.Siitä tulisi aika iso manuaali.Mittarivirhehän tossa vaan kasvaa.Kantavuuden kanssa ei ongelmia kuitenkaan tuossa koossa.

Nyt kun on alkuperäisrenkaat 235/50X18 ja ajaa esim. 100 km/h. Mites sitten kun on toi 215/55X17 niin näyttääkö mittari vähemmän vai enemmän?

Lainaus käyttäjältä: skriko - 06.10.15 - klo:18:56
Nyt kun on alkuperäisrenkaat 235/50X18 ja ajaa esim. 100 km/h. Mites sitten kun on toi 215/55X17 niin näyttääkö mittari vähemmän vai enemmän?

215/55-17 koko on 3,7 % pienempi vierintäkehältään.
Eli samalla mittarinopeudella todellinen nopeus 3,7 % vähemmän.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 06.10.15 - klo:19:18
215/55-17 koko on 3,7 % pienempi vierintäkehältään.
Eli samalla mittarinopeudella todellinen nopeus 3,7 % vähemmän.

Eli silloin jos oikeasti ajan 100 niin talvirenkailla mittari näyttää 96,3. Sittenhän olisin päässyt esim. 7 litralla bensiiniä 100 kilsaa, mutta matkamittari näyttää että olen ajanut 96,3 km. Joten bensankulutus näyttää 3,84% suuremmalta mitä se on todellisuudessa. Menikö se näin?

Lainaus käyttäjältä: skriko - 06.10.15 - klo:19:27
Eli silloin jos oikeasti ajan 100 niin talvirenkailla mittari näyttää 96,3. Sittenhän olisin päässyt esim. 7 litralla bensiiniä 100 kilsaa, mutta matkamittari näyttää että olen ajanut 96,3 km. Joten bensankulutus näyttää 3,84% suuremmalta mitä se on todellisuudessa. Menikö se näin?

Tuolla pienemmällä rengaskoolla jos lasket kulutukseksi 7 l/100 km niin olet päässyt seitsemällä litralla vasta 96,3 kilometriä.

Oikea kulutus on 7,27 l/100 km JOS matkamittarikin näytti oikein tuolla isommalla rengaskoolla.

Nämähän ovat jotain trollausta, eikö niin? Viestihistoriasta päätellen ei prosenttilaskut voi sinulle olla vaikeita.


Edit.
Kuten nyt näistäkin voi päätellä niin auton kulutus on aika monitahoinen juttu.
Yksittäisistä tankillisista laskettuna satunnaiset muuttujat vaikuttavat merkittävästi tulokseen ja pidempiaikaisissakin matkamittarivirhe joka vielä monesti on erilainen kesä- ja talvirenkailla.

Tuo 3,7 % mittarivirheen muutos ei ehkä ole ihan tavallinen, on aika suuri mutta ihan laillinen silti.

Ja huomattavaa on sekin että valmistajan alkuperäisen kokoisillakin renkalla virhettä on joskus paljonkin.
Takavuosina esim. Opel Astra F oli mittarivirhe liki 10 %. Ja se on paljon.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 06.10.15 - klo:19:49
Tuolla pienemmällä rengaskoolla jos lasket kulutukseksi 7 l/100 km niin olet päässyt seitsemällä litralla vasta 96,3 kilometriä.

Oikea kulutus on 7,27 l/100 km JOS matkamittarikin näytti oikein tuolla isommalla rengaskoolla.

Nämähän ovat jotain trollausta, eikö niin? Viestihistoriasta päätellen ei prosenttilaskut voi sinulle olla vaikeita.


Edit.
Kuten nyt näistäkin voi päätellä niin auton kulutus on aika monitahoinen juttu.
Yksittäisistä tankillisista laskettuna satunnaiset muuttujat vaikuttavat merkittävästi tulokseen ja pidempiaikaisissakin matkamittarivirhe joka vielä monesti on erilainen kesä- ja talvirenkailla.

Tuo 3,7 % mittarivirheen muutos ei ehkä ole ihan tavallinen, on aika suuri mutta ihan laillinen silti.

Ja huomattavaa on sekin että valmistajan alkuperäisen kokoisillakin renkalla virhettä on joskus paljonkin.
Takavuosina esim. Opel Astra F oli mittarivirhe liki 10 %. Ja se on paljon.

Ei ole trollausta, nyt ei vaan Skrikolla ajatus kulje.
Jos oikea luku on siis alkuperäisillä renkailla 100. Nyt kirjoitit että 17 tuumasilla mittari näyttää 3.7% vähemmän eli 96,3 vaikka oikeasti mennään 100 km/h.
Nyt jos tankkaan kesä- eli oikeilla renkailla 70 litraa ja olen päässyt 1000 km, niin kulutus on 7 litraa sadalla.
Nyt talvirenkailla 17 tuumaa mittari näyttää että olen ajanut vaan 963 km. Kun sanoit että mittari näyttää vähemmän niin olen nyt kuitenkin oikeasti ajanut 1000 kilsaa. Silloinhan 70 litraa tankanneena 963 km mittarinnäyttämällä on kulutus 7,2689511.
Oikeasti olen päässyt 1000 eli kulutus 7 litraa, joten nythän pienemmillä renkailla kulutus on suurempi mitä oikeasti.
Taikka siis näyttää suuremmalta juuri tuon mittarivirheen kanssa, koska olen ajanut 1000 enkä 963.

Sorry JaskaPankuttaja. Sinähän kirjoitit että todellinen nopeus on 96,3, vaikka mittari näyttää 100. Joten tuo juttu on toisinpäin mitä edellä kirjoitin. Eli juuri niin kuin sanoit.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 06.10.15 - klo:19:27
Eli silloin jos oikeasti ajan 100 niin talvirenkailla mittari näyttää 96,3. Sittenhän olisin päässyt esim. 7 litralla bensiiniä 100 kilsaa, mutta matkamittari näyttää että olen ajanut 96,3 km. Joten bensankulutus näyttää 3,84% suuremmalta mitä se on todellisuudessa. Menikö se näin?

GTC:n mittarivirhe ja siten myös kulutuslukemien virhe nousee aika kovaksi noilla renkailla, aikaisempaan kokemukseen peilaten näin lonkalta suuruusluokkaa 8 %.

Ainakin Länsiauto kun varusti nuo GTC:t alimittaisilla talvirengassarjoilla, eivätkä suostu asiaa korjaamaan vaikka GM Finlandilta saadun tiedon mukaan vasta 225/55x17 korkeudella mittarivirhe edes lähestyy kesärenkaan mittarivirhettä.
Jouduin tähän onnettomaan Länsiauton tietämykseen autojen renkaista tutustumaan kun lähipiiriini tuollainen GTC lyhyeksi aikaa ostettiin v 2012. Kesärenkailla 245/35x19 (jos oikein muistan) mittarivirhe oli jo reilu.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 06.10.15 - klo:20:11
Ei ole trollausta, nyt ei vaan Skrikolla ajatus kulje.
Jos oikea luku on siis alkuperäisillä renkailla 100. Nyt kirjoitit että 17 tuumasilla mittari näyttää 3.7% vähemmän eli 96,3 vaikka oikeasti mennään 100 km/h.
Nyt jos tankkaan kesä- eli oikeilla renkailla 70 litraa ja olen päässyt 1000 km, niin kulutus on 7 litraa sadalla.
Nyt talvirenkailla 17 tuumaa mittari näyttää että olen ajanut vaan 963 km. Kun sanoit että mittari näyttää vähemmän niin olen nyt kuitenkin oikeasti ajanut 1000 kilsaa. Silloinhan 70 litraa tankanneena 963 km mittarinnäyttämällä on kulutus 7,2689511.
Oikeasti olen päässyt 1000 eli kulutus 7 litraa, joten nythän pienemmillä renkailla kulutus on suurempi mitä oikeasti.
Taikka siis näyttää suuremmalta juuri tuon mittarivirheen kanssa, koska olen ajanut 1000 enkä 963.

No joo, trollaustahan tämä on, mutta jatketaan vaikka että muut(kin) saavat nauraa...

Kyllä sinä talvirenkaillasikin olet päässyt 1000 kilometriä MITTARIN MUKAAN, todellinen matka siis onkin tuo 963 kilometriä.

Nykyisin kaililla on navigaattorit ja sen kanssa matkamittarinkin tarkkuus on helppo määrittää.
Omassa navissa matka näytetään 10 metrin tarkkuudella ja laite itse ilmoittaa tyypillisesti autokäytössä virheeksi maksimissaan kolme metriä, eli 100 kilometriä ajamalla saadaan navin virhe jo puolen promillen tasolle.
Eli mittarivirheen määritystä rajoittaa jo auton matkamittarin satametriosoitin.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 06.10.15 - klo:20:11
Ei ole trollausta, nyt ei vaan Skrikolla ajatus kulje.
Jos oikea luku on siis alkuperäisillä renkailla 100. Nyt kirjoitit että 17 tuumasilla mittari näyttää 3.7% vähemmän eli 96,3 vaikka oikeasti mennään 100 km/h.
Nyt jos tankkaan kesä- eli oikeilla renkailla 70 litraa ja olen päässyt 1000 km, niin kulutus on 7 litraa sadalla.
Nyt talvirenkailla 17 tuumaa mittari näyttää että olen ajanut vaan 963 km. Kun sanoit että mittari näyttää vähemmän niin olen nyt kuitenkin oikeasti ajanut 1000 kilsaa. Silloinhan 70 litraa tankanneena 963 km mittarinnäyttämällä on kulutus 7,2689511.
Oikeasti olen päässyt 1000 eli kulutus 7 litraa, joten nythän pienemmillä renkailla kulutus on suurempi mitä oikeasti.
Taikka siis näyttää suuremmalta juuri tuon mittarivirheen kanssa, koska olen ajanut 1000 enkä 963.

Paitsi että jos siis ajatellaan mittarivirheeksi 3,7 %, niin silloin olet ajanut vasta 1000 km kun matkamittarisi väittäisi jo 1038 km ja siten siis mittarinäytön pohjalta laskettu kulutus ei paljasta sitä että todellinen kulutus onkin korkeampi.

Mutta lyhennettynä siis (viitaten samalla aikaisempaan viestiini ) noilla talvirenkaillasi voit laskennalliseen kulutukseen lisätä yli 5 prosenttia kun haluat kulutuksen todellisella ajetulla matkalla.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 06.10.15 - klo:20:11
Ei ole trollausta, nyt ei vaan Skrikolla ajatus kulje.
Jos oikea luku on siis alkuperäisillä renkailla 100. Nyt kirjoitit että 17 tuumasilla mittari näyttää 3.7% vähemmän eli 96,3 vaikka oikeasti mennään 100 km/h.
Nyt jos tankkaan kesä- eli oikeilla renkailla 70 litraa ja olen päässyt 1000 km, niin kulutus on 7 litraa sadalla.
Nyt talvirenkailla 17 tuumaa mittari näyttää että olen ajanut vaan 963 km. Kun sanoit että mittari näyttää vähemmän niin olen nyt kuitenkin oikeasti ajanut 1000 kilsaa. Silloinhan 70 litraa tankanneena 963 km mittarinnäyttämällä on kulutus 7,2689511.
Oikeasti olen päässyt 1000 eli kulutus 7 litraa, joten nythän pienemmillä renkailla kulutus on suurempi mitä oikeasti.
Taikka siis näyttää suuremmalta juuri tuon mittarivirheen kanssa, koska olen ajanut 1000 enkä 963.

Sorry JaskaPankuttaja. Sinähän kirjoitit että todellinen nopeus on 96,3, vaikka mittari näyttää 100. Joten tuo juttu on toisinpäin mitä edellä kirjoitin. Eli juuri niin kuin sanoit.

Siihen paljonko pääset tankillisella kilometrejä vaikuttaa sitten mm. se että auton mittarin mukaan ajettaessa talvirenkailla on siis todellinen nopeus pienempi ja ilmanvastus pienempi ja oikeakin kulutus pienempi, lisättynä se mittarivirheeseen alkaa näyttämään että talvirenkailla auton kulutus alkaa olla toooodella paljon pienempi vaikka se ei ole muuttunut mihinkään.

Talvella sitten ajo-olosuhteet ovat monesti raskammat, vuorostaan nostaa kulutusta jne jne.

Nyt aletaan olla auton kulutuksen mittauksessa hifistelyasteella...

Scirocco vei muuten talvella vähemmän. Tosin siinä oli saman kokoiset renkaat kuin kesälläkin 225/45X17. Kitkoilla kun on pienempi vierintävastus niin kait johtui siitä.

Nyt oon jo niin sekaisin että kumpi se nyt oikeasti on. Jos lasken että 18 tuumaisilla kulutus on 7, ja 17 tuumaisilla 7, niin lisäänkö sen prosenttiluvun talvikulutukseen että päästään edes lähelle oikeata.

Kato gepsillä paljon autosi kulkee oikeasti, jos ajat vakkari päällä satasta.Jos sulla ne talvinakit, niin vauhti lienee 93, koska ne liian pienet, ja oikean kokoisissakin heittoa se 3%, paitsi jos otat ne 20" orkkikset.Niissä isoin kehä.Mutta ne lailliset, ja sillä ei periaatteessa yhtään mitään väliä.Se vie mitä vie ja sillä sipuli.Periaatteessa kulutusmittaus vain vaikenee, mutta silti en ikinä ymmärrä miksi niitä kulutuksia pitää kokoajan kyylätä.Jos ajotyyli on jotain, ja auto vie jotain.Turhaa hommaa kokoajan ihmetellä mitä vie.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 06.10.15 - klo:20:55
Kato gepsillä paljon autosi kulkee oikeasti, jos ajat vakkari päällä satasta.Jos sulla ne talvinakit, niin vauhti lienee 93, koska ne liian pienet, ja oikean kokoisissakin heittoa se 3%, paitsi jos otat ne 20" orkkikset.Niissä isoin kehä.Mutta ne lailliset, ja sillä ei periaatteessa yhtään mitään väliä.Se vie mitä vie ja sillä sipuli.Periaatteessa kulutusmittaus vain vaikenee, mutta silti en ikinä ymmärrä miksi niitä kulutuksia pitää kokoajan kyylätä.Jos ajotyyli on jotain, ja auto vie jotain.Turhaa hommaa kokoajan ihmetellä mitä vie.

Kulutuksessa yleensä näkyy aika moni autossa alullaan oleva vika.

Tietysti jos autossa on takuu päällä ja/tai joku muu maksaa auton kustannukset niin paskaako välittää mistään.

Kuka tahansa saa saa auton kuin auton kuluttamaan 30 l/100 km mutta se vähällä ajaminen vaatiikin sitten taitoa...

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 06.10.15 - klo:21:02
Kulutuksessa yleensä näkyy aika moni autossa alullaan oleva vika.

Tietysti jos autossa on takuu päällä ja/tai joku muu maksaa auton kustannukset niin paskaako välittää mistään.

Kuka tahansa saa saa auton kuin auton kuluttamaan 30 l/100 km mutta se vähällä ajaminen vaatiikin sitten taitoa...

Selvä.Eipä tohon lisättävää sit kai.Ei kyl liittyny tähän asiaan mitenkään.

Nyt kun sopivasti edelliset pari autoa on ollut näitä 2.0TDI-huijaripatoja niin linjassa nykyiseen BMW:n parilitraiseen bensaan, paljon lähemmäs EU-kulutusta pääsin kuitenkin noilla.

Niin A5 SB kuin Allroadin manu-2.0TDI vei +0,4l/100km ilmoitetusta EU-keskikulutuksesta. Ajo noin 50-50 maantietä ja Kehän III:n sisäpuolella jonottelua. Otanta yhteensä reilu 1,5v ja 50tkm.

Kuukauden ja tosin vain reilu 3tkm perusteella automaatti-320iX taas ei pääse lähellekään ilmoitettua EU-keskikulutusta. Samat ajot, samat rengaskoot mitä verrokeissa, mutta kulutus +1,5l/100km eikä vielä ole edes tarvinnut kylmemmillä ilmoilla täräytellä autoa käyntiin. Vaikuttaisi, että maantiellä menee vielä kohtalaisen pienellä kulutuksella, mutta silloinkaan ei päästä kyllä ilmoitettuun keskikulutukseen.

Lainaus käyttäjältä: ile - 09.11.15 - klo:18:23
Nyt kun sopivasti edelliset pari autoa on ollut näitä 2.0TDI-huijaripatoja niin linjassa nykyiseen BMW:n parilitraiseen bensaan, paljon lähemmäs EU-kulutusta pääsin kuitenkin noilla.

Niin A5 SB kuin Allroadin manu-2.0TDI vei +0,4l/100km ilmoitetusta EU-keskikulutuksesta. Ajo noin 50-50 maantietä ja Kehän III:n sisäpuolella jonottelua. Otanta yhteensä reilu 1,5v ja 50tkm.

Kuukauden ja tosin vain reilu 3tkm perusteella automaatti-320iX taas ei pääse lähellekään ilmoitettua EU-keskikulutusta. Samat ajot, samat rengaskoot mitä verrokeissa, mutta kulutus +1,5l/100km eikä vielä ole edes tarvinnut kylmemmillä ilmoilla täräytellä autoa käyntiin. Vaikuttaisi, että maantiellä menee vielä kohtalaisen pienellä kulutuksella, mutta silloinkaan ei päästä kyllä ilmoitettuun keskikulutukseen.

Taitaa momentimuunnin loota aiheuttaa tuon eron, saakohan ne testeissä sen dynon päällä niin että turbiinin lukko on kokoajan päällä?  ???

Katsokaapa miten EU-kulutustesti tehdään ja mitkä on mm. keskinopeudet testissä. Tästä selittyy matalat kulutuslukemat. Eihän Suomessa kukaan koskaan aja näin matalilla keskinopeuksilla.

"EU-normikulutus määritetään seuraavasti:

A. Ajetaan vakiosyklillä (ECE 15) EU-kaupunkikulutus 4,052 km (4 x 1,013 km, 1. sykli sisältää käynnistyksen huoneenlämpöön eli +20 - +30 asteeseen temperoidulla autolla, edellisestä käynnistyksestä vähintään 6 h), keskinopeus 18,7 km/h (kukin sykli sisältää kaksi välipysähdystä; nopeussykli 0-17-0-32-0-50-36-0 km/h; keskinopeus ilman pysähdysjaksoja 28,9 km/h).

B. Ajetaan kaupunkisyklin jälkeen vakiosyklillä (EUDC) EU-maantiekulutus 1 x 6,955 km, keskivauhti 62,6 km/h (sisältää alku- ja loppupysähdysjakson; nopeussykli 0-70-50-70-100-120-0 km/h; keskinopeus ilman pysähdysjaksoja 70,1 km/h).

C. Yhdistetty kulutus saadaan muuttamalla yhteenlaskettujen kaupunki- ja maantiesyklien kulutus (A+B=11,007 km) kulutukseksi 100 km:ä kohti tai painottamalla EU-kaupunkikulutusta (l/100km) 36,8 %:lla ja EU-maantiekulutusta (l/100km) 63,2 %:lla."


edit:
Mutta kyllä tätä testiä voidaan käyttää siihen, että erilaisia moottoreita eri valmistajilta verrataan testissä keskenään.

5,6 litraa näytti ajotietokone Opeliksissä keskikulutukseksi tänään tuolla loskassa. Siihen kun laskee ajotietokoneen huijauksen ja mittarivirheen, niin tasan 6 litraa on kulutus. Valmistaja ilmoitti Sciroccolle saman kulutuksen kuin Opeliksille. Kaupungissa Scirocco vie huomattavasti vähemmän, olisiko syynä pienempi liikuteltava massa.

Olipa muuten valtaisa mittarivirhe Opeliksissa noilla 215/55X17 NokianR2 kitkoilla. Tehdasasennusrenkaat ovat Bridgestone 235/50X18. En muista enää mitä mittari heitti originellikummeleilla, mutta nyt kun ajoin näyttöön 84, niin näyttö näytti nopeudekseni 74, siis 13,51% saa lisätä oman mittarin lukemaan, että ollaan oikeassa. Siis satasen rajoituksella voi ajaa 114.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 14.12.15 - klo:22:51
5,6 litraa näytti ajotietokone Opeliksissä keskikulutukseksi tänään tuolla loskassa. Siihen kun laskee ajotietokoneen huijauksen ja mittarivirheen, niin tasan 6 litraa on kulutus. Valmistaja ilmoitti Sciroccolle saman kulutuksen kuin Opeliksille. Kaupungissa Scirocco vie huomattavasti vähemmän, olisiko syynä pienempi liikuteltava massa.

Kaupunkiajossa massa on suurin kulutukseen vaikuttava tekijä. Opelin Inssi painaa jtn 200kg vaikkapa Pasuunaa enemmän ja se kyllä näkyy vertailuissa lukemissa. Uusi Astra on edeltäjäänsä jtn 120-200kg laihempi. Maantiellä massa vaikuttaa ainakin tasamaalla vähemmän, siellä alkaa mm. aerodynamiikka ja vääntö / välitykset vaikuttaa yli 100km/h ihan toisella tavalla.  :o

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 26.12.15 - klo:22:07
Kaupunkiajossa massa on suurin kulutukseen vaikuttava tekijä. Opelin Inssi painaa jtn 200kg vaikkapa Pasuunaa enemmän ja se kyllä näkyy vertailuissa lukemissa. Uusi Astra on edeltäjäänsä jtn 120-200kg laihempi. Maantiellä massa vaikuttaa ainakin tasamaalla vähemmän, siellä alkaa mm. aerodynamiikka ja vääntö / välitykset vaikuttaa yli 100km/h ihan toisella tavalla.  :o

Juu. 157 kg näkyy olevan Scirocco kevyempi kuin Opel. Kumma kun tuo paino vaikuttaa jo noinkin paljon kulutukseen kaupungissa, mutta sitten maantiellä mennään aikalailla samoihin.

Jos kauppaan olisi kuulunut rengas 225/55X17 215 leveän sijaan, niin mittarin heitto olisi ollut olematon. Kummaa touhua kun renkaiden hinnanero on 53�,� sarja. ::)

Kaikenlaisia turhia vempaimia pakataan autoihin,mutta eipä kukaan valmistaja ole vielä onnistunut
kehittämään nopeus/matkamittaria,joka osaisi huomioida renkaan kokomuutokset automaattisesti.
Ei pitäisi olla avaruustiedettä.

 ^On se jo kehitetty, se on nimeltään navigaattori. :)

Lainaus käyttäjältä: kt - 27.12.15 - klo:09:57
^On se jo kehitetty, se on nimeltään navigaattori. :)

Silloin se pitäisi olla vakiovarusteena jokaisessa uudessa autossa, niin kuin nopeusmittarikin. Itsellä ei ole ollut koskaan autossa vakiovarusteena navigaattoria. Opelissakaan ei ole vaikka on 2015 mallin 35 000�,�/ovh auto. No, onneksi ei tarvitse älypuhelinta eikä navigaattoria, kun äly on omassa päässä ja matkat osaa suunnistaa ihan ilman navigaattoria vaikka Suomesta Kölniin.
Olisihan se navigaattori toki siksi hyvä ,että näyttäisi sen todellisen nopeuden, mutta silti on laskettava itse todellinen polttonesteenkulutus kun matkamittari näyttää väärin.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 26.12.15 - klo:21:56
Olipa muuten valtaisa mittarivirhe Opeliksissa noilla 215/55X17 NokianR2 kitkoilla. Tehdasasennusrenkaat ovat Bridgestone 235/50X18. En muista enää mitä mittari heitti originellikummeleilla, mutta nyt kun ajoin näyttöön 84, niin näyttö näytti nopeudekseni 74, siis 13,51% saa lisätä oman mittarin lukemaan, että ollaan oikeassa. Siis satasen rajoituksella voi ajaa 114.

Taitaa olla muuten laiton peli. Muistelisin että +10% on maksimi. Toisin päin on nollatoleranssi, liian vähän ei saa näyttää yhtään.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 27.12.15 - klo:15:13
Silloin se pitäisi olla vakiovarusteena jokaisessa uudessa autossa, niin kuin nopeusmittarikin. Itsellä ei ole ollut koskaan autossa vakiovarusteena navigaattoria.
Olisihan se navigaattori toki siksi hyvä ,että näyttäisi sen todellisen nopeuden, mutta silti on laskettava itse todellinen polttonesteenkulutus kun matkamittari näyttää väärin.

Tuossako sen näkisikin, kenellä on allaan premium-auto? Ja toisaalta, lieneekö sitä tarvetta laskeskella noita kulutuksiakaan. Eikös se näy parhaiten luottokorttilaskuista? Minä ainakin valitsen navigaattorin lyhimmän matkan suosituksista poiketen aina se reitin, missä on halvin bensa. Silloin ei kilometreillä ole niin väliä. ;D

Lainaus käyttäjältä: skriko - 27.12.15 - klo:15:13
Silloin se pitäisi olla vakiovarusteena jokaisessa uudessa autossa, niin kuin nopeusmittarikin. Itsellä ei ole ollut koskaan autossa vakiovarusteena navigaattoria. Opelissakaan ei ole vaikka on 2015 mallin 35 000�,�/ovh auto. No, onneksi ei tarvitse älypuhelinta eikä navigaattoria, kun äly on omassa päässä ja matkat osaa suunnistaa ihan ilman navigaattoria vaikka Suomesta Kölniin.
Olisihan se navigaattori toki siksi hyvä ,että näyttäisi sen todellisen nopeuden, mutta silti on laskettava itse todellinen polttonesteenkulutus kun matkamittari näyttää väärin.

Itse pidän navigaattoria yhtenä autoilun kehityksen merkkipaaluna. On se vaan kätevää, kun navigaattori neuvoo, miten vältetään ruuhkat, missä on nopeuskameroita, missä kannattaa tankata ja kaikkein monimutkaisimmistakin liittymistä voi ajella turhia hidastelematta, kun selkeät ajo-ohjeet on silmien edessä. Sitä kohteen kylttejäkään ei tarvitse etsiä, kun navi neuvoo suoraan ovelle tai siihen viereiseen parkkihalliin. Matkan varrella tankatessa/kahvitellessa voikin sitten varata hotellin sen älypuhelimen kautta. Kyllä niin "GT-kartoillakin" perille löytää, mutta on se kyllä hemmetisti työläämpää kuin tämän päivän keinoja hyödyntäen. Suomessa toki ei nyt ole oikein ruuhkia, vaihtoehtoisia reittejä, monimutkaisia liittymiä tai oikein muutakaan, mihin navia tarvitsisi, mutta eipä tulisi mieleenkään lähteä "suunnistamaan" ilman navia tiheämmin asuttuihin outoihin maihin.

Lainaus käyttäjältä: tet - 28.12.15 - klo:12:51
Taitaa olla muuten laiton peli. Muistelisin että +10% on maksimi. Toisin päin on nollatoleranssi, liian vähän ei saa näyttää yhtään.

Myivät minulle uuden Opelin merkkiliikkeestä joka on laiton peli. Talvirenkaat kuuluivat kauppaan ja ovat kuulemma myyneet kaikkiin Opel Astra GTC 200 malleihin kyseiset renkaat. Katsastukseen onneksi voi mennä kesärenkailla. Tuskinpa ne siellä mitään renkaita katselisi vähän ajetusta uutta vastaavassa kunnossa olevasta autosta muutenkaan.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 28.12.15 - klo:14:39
Itse pidän navigaattoria yhtenä autoilun kehityksen merkkipaaluna. On se vaan kätevää, kun navigaattori neuvoo, miten vältetään ruuhkat, missä on nopeuskameroita, missä kannattaa tankata ja kaikkein monimutkaisimmistakin liittymistä voi ajella turhia hidastelematta, kun selkeät ajo-ohjeet on silmien edessä. Sitä kohteen kylttejäkään ei tarvitse etsiä, kun navi neuvoo suoraan ovelle tai siihen viereiseen parkkihalliin. Matkan varrella tankatessa/kahvitellessa voikin sitten varata hotellin sen älypuhelimen kautta. Kyllä niin "GT-kartoillakin" perille löytää, mutta on se kyllä hemmetisti työläämpää kuin tämän päivän keinoja hyödyntäen. Suomessa toki ei nyt ole oikein ruuhkia, vaihtoehtoisia reittejä, monimutkaisia liittymiä tai oikein muutakaan, mihin navia tarvitsisi, mutta eipä tulisi mieleenkään lähteä "suunnistamaan" ilman navia tiheämmin asuttuihin outoihin maihin.

Se on varmaan niin, että mitä ei ole, sitä ei kaipaa. Jos olisi auto jossa olisi navi, ja jos sitä oppisi vielä kunnollla hyödyntämään, niin voi olla, että sitten siitä ei haluaisi enää luopua.
Toistaiseksi kun ei ole kyseistä laitetta koskaan ollut, niin ei yhtään kaipaakaan ja suunnistelee ihan neuvojen perusteella.

Muutamia vuosia sitten lomailin Espanjassa ja vuokrasin auton. Ajoimme pohjois-Espanjan Compostellasta Sebastianiin. Yövvyttiin "outojen " paikkojen pikkuhotelleissa. Kun hotellit oli varattu etukäteen, niin katsoin kotona omasta navigaattorista, josko laite löytää paikan osoitteen perusteella. No eipä löytynyt kolmea hotellia lainkaan katunimien mukaan.

Ymmärsin sitten etsiä netin kartoista lähimmän "ison" kadun, jonka merkkasin hotellin sijainniksi muistiin naviini. Ja kun oma navi otettiin varmuuden vuoksi mukaan reissuun, niin kaikki hotellit löytyivät mainiosti. Kyllä oli muutenkin ehdoton laite umpioudossa ympäristössä. Ainoa kummallisuus oli se, että Espanjassa oli karttaan merkitty valmiiksi myös ne tiet, joita vasta rakennettiin. Suomessa sekin on toisinpäin.
Että irrotettava sen navin pitää olla.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 16.09.15 - klo:18:45
VW Scirocco 118 kW manuaali 4,5 v/47 280 km kulutus 5,99. Valmistajan ilmoittama 6,6.
Nyt Opel Astra GTC 147 kW valmistaja ilmoittaa saman 6,6. Ensimmäinen tankillinen 7,3 ja toinen 7,0. Sanoivat huollossa että se laskee vielä kun tulee kilometrejä. Kumma kyllä Scirooccon ekat tankilliset olivat 6,4 ja 6,0.
Saas nähdä pitävätkö huollon uroiden puheet paikkaansa, vai ilmoittaako Opeliksin valmistaja kulutuksen optimistisemmin kuin Volkkarin vastaava.

Kesärenkailla pienin kulutus itselaskettuna 6,52. Tänään tankattu kulutus 7,10 ja aina lähdetty +20 tallista.

Fiesta St normikulutus 5,9 yhdistetty, laskettu kulutus 6,53. Ajotietokone muuten näytti 5,9.

Lainaus käyttäjältä: kt - 28.12.15 - klo:21:20
Muutamia vuosia sitten lomailin Espanjassa ja vuokrasin auton. Ajoimme pohjois-Espanjan Compostellasta Sebastianiin. Yövvyttiin "outojen " paikkojen pikkuhotelleissa. Kun hotellit oli varattu etukäteen, niin katsoin kotona omasta navigaattorista, josko laite löytää paikan osoitteen perusteella. No eipä löytynyt kolmea hotellia lainkaan katunimien mukaan.

Ymmärsin sitten etsiä netin kartoista lähimmän "ison" kadun, jonka merkkasin hotellin sijainniksi muistiin naviini. Ja kun oma navi otettiin varmuuden vuoksi mukaan reissuun, niin kaikki hotellit löytyivät mainiosti. Kyllä oli muutenkin ehdoton laite umpioudossa ympäristössä. Ainoa kummallisuus oli se, että Espanjassa oli karttaan merkitty valmiiksi myös ne tiet, joita vasta rakennettiin. Suomessa sekin on toisinpäin.
Että irrotettava sen navin pitää olla.

Itse olen sitä mieltä, että aika on ajanut noiden irrallisten navien ohi. �,,lypuhelimen ja auton oman navin väliin jää hyvin vähän elintilaa erilliselle navilaitteelle.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 28.12.15 - klo:21:02
Se on varmaan niin, että mitä ei ole, sitä ei kaipaa. Jos olisi auto jossa olisi navi, ja jos sitä oppisi vielä kunnollla hyödyntämään, niin voi olla, että sitten siitä ei haluaisi enää luopua.
Toistaiseksi kun ei ole kyseistä laitetta koskaan ollut, niin ei yhtään kaipaakaan ja suunnistelee ihan neuvojen perusteella.

Hyödyt riippuvat paljon alueesta missä liikutaan. Navilla on miljoonakaupungissa paljon enemmän käyttöä kuin suomalaisissa pikkukaupungeissa. Jos vaikka ajelisin Tampereelta Helsinkiin, niin eipä siinä niin paljoa navia tarvita, mutta täällä tulee melkein aina vähintään tarkastettua liikennetilanne ennen liikkeelle lähtöä.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 06.05.16 - klo:23:05
Fiesta St normikulutus 5,9 yhdistetty, laskettu kulutus 6,53. Ajotietokone muuten näytti 5,9.

Nyt oli jo laskettu kulutus 6,03 pienellä taitaapi St mennä kunhan tulee lisää kilsoja ja varsinkin talvella kun tulee kitkat alle.
Tuohonkin kulutukseen on annettu jo hanaa ja otettu muutama kisa.

Hyvin vag konsernin auto menee alle valmistajan ilmoittaman kulutuksen. Sciroccon pitäisi viedä valmistajien mukaan 0,7 litraa vähemmän kuin ST:n.
Nyt on vienyt inansa enemmän. Voipa olla että laskee Fordin kulutus kun tulee alle pari senttiä kapeammat kitkat.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 28.12.15 - klo:21:02
Se on varmaan niin, että mitä ei ole, sitä ei kaipaa. Jos olisi auto jossa olisi navi, ja jos sitä oppisi vielä kunnollla hyödyntämään, niin voi olla, että sitten siitä ei haluaisi enää luopua.
Toistaiseksi kun ei ole kyseistä laitetta koskaan ollut, niin ei yhtään kaipaakaan ja suunnistelee ihan neuvojen perusteella.

Niin, IMO tässä on 2 jouhevaa tapaa siirtyä outoon osoitteeseen.  ???
1. Naputella naviin (ei aina näytä oikein, voi olla vanha karttatieto / yksisuuntainen katu/ keskikaide / betoniporsaat tiellä) tms.
2. Kysyä lyhyt ajo-ohje tai sitten katsoa netistä ne viimeiset km, kirjoittaa lyhyet nuotit tai hyvällä näkömuistilla, painaa kartta mieleensä.

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 26.09.16 - klo:19:23
Niin, IMO tässä on 2 jouhevaa tapaa siirtyä outoon osoitteeseen.  ???
1. Naputella naviin (ei aina näytä oikein, voi olla vanha karttatieto / yksisuuntainen katu/ keskikaide / betoniporsaat tiellä) tms.
2. Kysyä lyhyt ajo-ohje tai sitten katsoa netistä ne viimeiset km, kirjoittaa lyhyet nuotit tai hyvällä näkömuistilla, painaa kartta mieleensä.

Hyvin löydettiin kohdalla 2. Kölniin moottoripyöränäyttelyyn. Kerran pysäytettiin poliisiauto ja kysyttiin Saksan päässä. :D

Ei tuo nyt oikein hyvältä kuulosta, kun pitää poliiseja pysäytellä  kertomaan reittiohjeita. Tiheämmin asutuilla aluella navi must jo pelkästään ruuhkatietojen vuoksi. Huoltoasemat, autovuokraamot ja paljon muuta matkan päällä tarpeellista löytyvät nekin navilla hetkessä. Toisinaan hyvä arvio matka-ajastakin on arvokasta tietoa.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.09.16 - klo:20:09
Ei tuo nyt oikein hyvältä kuulosta, kun pitää poliiseja pysäytellä  kertomaan reittiohjeita.

Omasta mielestäni oli kyllä hyvä suoritus Suomesta Ruotsin ja Tanskan kautta ajaa Kölniin mp-messuille ilman navia ja kerran vain joutui tietä kysymään.
Se olisi yhtä hyvä suoritus kun katsoisi matkalla kerran navista mihinkä nyt pitikään kääntyä.
Toiseksi ,kyllä ne Saksalaiset komeat poliisimiehet oli mukava pysäyttää. ;)

Honda Civic Type-R Eu-normikulutus 7,3. Minulla keskikulutus 1.1.2017 lähtien auton myyntipäivään 7,1.
Kaikilla autoilla on mennyt alle tuon eu:n ilmoittaman kulutuksen paitsi Opel Astra GTC 200. Eniten alle pääsi Volkswagen Sciroccolla.

Seat Leon ST 1.0 TSI Ecomotive Style. Yhdistetty EU-kulutus 4,4 l/100 km. Minulla keskikulutus 4,1 l/100 km.

https://www.spritmonitor.de/en/detail/824720.html (https://www.spritmonitor.de/en/detail/824720.html)

Olen päässyt jokaisella autollani noin 10% alle yhdistetyn EU-kulutuksen. Ihmettelen oikein suomalaisten autolehtien toimittajia ja muita "automiehiä", jotka vuodesta toiseen jaksavat väittää, ettei tehtaan lukemiin pääse. Kyllä pääsee jos vähänkin paneutuu ajamiseen.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 14.07.17 - klo:11:09
Seat Leon ST 1.0 TSI Ecomotive Style. Yhdistetty EU-kulutus 4,4 l/100 km. Minulla keskikulutus 4,1 l/100 km.

https://www.spritmonitor.de/en/detail/824720.html (https://www.spritmonitor.de/en/detail/824720.html)

Olen päässyt jokaisella autollani noin 10% alle yhdistetyn EU-kulutuksen. Ihmettelen oikein suomalaisten autolehtien toimittajia ja muita "automiehiä", jotka vuodesta toiseen jaksavat väittää, ettei tehtaan lukemiin pääse. Kyllä pääsee jos vähänkin paneutuu ajamiseen.

Aika hyvin jos alle pääset. Minulta ei ole onnistunut. :(

Golfin koko omistusajan keskikulutus oli 10% yli valmistajan ilmoittaman yhdistetyn kulutuksen. Kuitenkin esim. viimeisenä vuonna mentiin enää 5% yli. Ilmeisesti TSI saatiin osapuilleen ehjäksi ja säätöihinsä monen vuoden korjausten jälkeen. Siltikään en koskaan päässyt alle tehtaan lukemien. Ei edes maantieajotankillisilla. Toki se EU-maantieajotestikin on mitattu varmaan jollain 50 km/h nopeudella. Ei tyhjällä suomalaisella moottoritiellä jossa keskinopeus on jatkuva 125 km/h...

Nyt Opelin mitattu keskikulutus on ylitse maltilliset 23%! ;D Noh, ehkä tuo tuosta tasoittuu, kun saadaan parikymmentä tankkausta lisää "exceliin".

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 14.07.17 - klo:11:09
Olen päässyt jokaisella autollani noin 10% alle yhdistetyn EU-kulutuksen. Ihmettelen oikein suomalaisten autolehtien toimittajia ja muita "automiehiä", jotka vuodesta toiseen jaksavat väittää, ettei tehtaan lukemiin pääse. Kyllä pääsee jos vähänkin paneutuu ajamiseen.

Tätä samaa olet tainnut toistella useassakin keskusteluketjussa. Muistan sinun sanoneen jopa jossain, että "suomalaisella ajoprofiililla" tms. pääsee kyllä normikulutukseen. Minusta on kyllä aika karkea yleistys, jos ihan kokonaista yhden kuljettajan otannalla yleistät asian miljoonaan muuhun.  ::)

No kulutuksen testausmittauksen ajonopeusprofiiliahan on täällä käsitelty moneen kertaan. Kun puolittaa testiprofiilissa käytetyt ajonopeudet, niin putoohan auton ominaiskulutus. Matka-aika tosin pitenee ja toiset joutuu jatkuvasti tekemään ohituksia ja liikenneturvallisuus huononee, joten suo siellä vetelä täällä. ;)

Lainaus käyttäjältä: tet - 18.07.17 - klo:15:32
Tätä samaa olet tainnut toistella useassakin keskusteluketjussa. Muistan sinun sanoneen jopa jossain, että "suomalaisella ajoprofiililla" tms. pääsee kyllä normikulutukseen. Minusta on kyllä aika karkea yleistys, jos ihan kokonaista yhden kuljettajan otannalla yleistät asian miljoonaan muuhun.  ::)

Tarkoitan sillä sitä, jos ajo on EU-syklin mukaista, niihin myös pääsee todellisuudessa. Eli maantiellä 60-120 km/h, josta moottoritietä (120 km/h) max. 10%. Itselläni kaupunkiajoa on hieman vähemmän kuin syklissä, mutta kulutus vastaavasti 10% pienempi.

Lainaus käyttäjältä: kt - 18.07.17 - klo:17:17
No kulutuksen testausmittauksen ajonopeusprofiiliahan on täällä käsitelty moneen kertaan. Kun puolittaa testiprofiilissa käytetyt ajonopeudet, niin putoohan auton ominaiskulutus. Matka-aika tosin pitenee ja toiset joutuu jatkuvasti tekemään ohituksia ja liikenneturvallisuus huononee, joten suo siellä vetelä täällä. ;)

EU-maantiesyklin ajonopeus on 50-120 hm/h keskinopeuden ollessa 62,5 km/h. Itselläni on Seat Leon ST 1.0 TSI, jolle luvataan EU-maantiekulutukseksi 3,8 l/100 km. Itse pääsen kuitenkin vähemmällä selvästi nopeammalla keskinopeudellakin. Alla on ajotietokoneen ote eilisestä reissustani. Se sisältää lähes kokonaan maantieajoa. Ajonopeus 60-100 km/h. Satasen nopeutta oli puolet. Ajoin koko ajan rajoitusten mukaan. Satasen alueella satasta.
(https://s14.postimg.org/hiul8oa75/Leon_C.jpg)
Ajotietokone on tarkka. Olen tarkistanut sen tankkauksilla. Se näyttää desin todellista pienempiä lukemia eli tässä kulutus on oikeasti ollut 3,4 l/100 km.

Mikäs on pihistelijän rengas tarkemmin ja niiden paineet?

Nuo keskinopeudet on juuri sellaisia mitä voi olettaa olevan kun tuolla tien päällä pihistellään. Normaalisti kesäisin pääsee ajamaan sen verran satastakin että keskinopeus jää yli 80:n, kun siirrytään Suomessa pidempiä matkoja. En nyt muista koska olisin ajanut kesällä alle 80km/h keskinopeudella tuollaisen yli 200km siivun, mutta en toki moisia kulutuslukemia näekään.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 19.07.17 - klo:09:12
EU-maantiesyklin ajonopeus on 50-120 hm/h keskinopeuden ollessa 62,5 km/h. Itselläni on Seat Leon ST 1.0 TSI, jolle luvataan EU-maantiekulutukseksi 3,8 l/100 km. Itse pääsen kuitenkin vähemmällä selvästi nopeammalla keskinopeudellakin. Alla on ajotietokoneen ote eilisestä reissustani. Se sisältää lähes kokonaan maantieajoa. Ajonopeus 60-100 km/h. Satasen nopeutta oli puolet. Ajoin koko ajan rajoitusten mukaan. Satasen alueella satasta.
(https://s14.postimg.org/hiul8oa75/Leon_C.jpg)
Ajotietokone on tarkka. Olen tarkistanut sen tankkauksilla. Se näyttää desin todellista pienempiä lukemia eli tässä kulutus on oikeasti ollut 3,4 l/100 km.

Minkälainen ajotyylisi on maantiellä? Onko nopeutesi tasainen samalla nopeusrajoitusalueella vai käytätkö ns. haitaritekniikkaa, että nopeutesi hyytyy ylämäessä ja alamäessä menet kovempaa kuin ylämäessä? Ainakin autossasi vakionopeussäädin ilmeisesti on, joten pitäisi pystyä ajamaan ainakin tasaisesti nopeuden hyytymättä ylämäkiin myös.

Ja ajatko mittarin mukaisia nopeuksia vai todellisia eli n. 6 km/h kuin mittari näyttää?

Tuosta haitariajosta oli vähän aikaa sitten keskustelua nimittäin toisessa ketjussa täälläkin palstalla.

Hyviä kilometrejä

Lainaus käyttäjältä: repomies - 19.07.17 - klo:09:52
Mikäs on pihistelijän rengas tarkemmin ja niiden paineet?

Michelin Energy Saver 205/55 R16. Paineet 2,8 joka renkaassa.

Lainaus käyttäjältä: kirsko1 - 19.07.17 - klo:10:05
Minkälainen ajotyylisi on maantiellä?

Annan vauhdin hiipua ylämäessä, mutta vain jos takana ei ole muita. Pidän aina edellä ajavaan reilua väliä, joten pystyn keräämään alamäessä liike-energiaa vapaalla. Ajan muun liikenteen tahtia, sitä häiritsemättä. Ohitan, jos edessä on vain yksi-kaksi hidasta. Jos on jonoa, ajan suosiolla jonon perässä.

Ajan todellista nopeutta. 80 alueella 86 km/h mittarin mukaan. En uskalla ajaa kovempaa, koska tolppa on välähtänyt kerran. Onneksi ei tullut mitään. Kun rajoitus laskee 100 -> 80, heitän vapaalle ja annan vauhdin laskea niin.

En käytä koskaan vakionopeudensäädintä. Olen vain kerran testannut, että se toimii.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 19.07.17 - klo:09:52
Nuo keskinopeudet on juuri sellaisia mitä voi olettaa olevan kun tuolla tien päällä pihistellään. Normaalisti kesäisin pääsee ajamaan sen verran satastakin että keskinopeus jää yli 80:n, kun siirrytään Suomessa pidempiä matkoja. En nyt muista koska olisin ajanut kesällä alle 80km/h keskinopeudella tuollaisen yli 200km siivun, mutta en toki moisia kulutuslukemia näekään.

Minulla oli keskinopeus jo 82 km/h, mutta lopun kaupunkiajo ja liikennevaloissa seisominen laski sen 78:iin. Lyhytkin 60 rajoitus, tietyö tai liikennevalot laskevat keskinopeutta nopeasti. Kaikkia osui kohdalle.

Ihan asiallinen suoritus tuo 3,3l.

Ilmastointi päällä? Tai penkinlämmitin:P

Lainaus käyttäjältä: reverence - 19.07.17 - klo:10:42
Ilmastointi päällä? Tai penkinlämmitin:P

Ilmastointi oli pois päältä. Ei ollut edes tarvetta, koska kuten kuvasta näkyy ulkona on vain +20 C. Radiokin oli hiljaisella. Kohdalle osui noin 40 km verran vesisadetta ja märkää asfalttia. Michelin Energy Saverien herkkä vierintävastus romahtaa märällä. Täysin kuivalla kelillä olisi vienyt 3,2 litraa.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 19.07.17 - klo:10:28
Annan vauhdin hiipua ylämäessä, mutta vain jos takana ei ole muita.

Minä olen myös huomannut että tuo vaikuttaa aika paljon kulutukseen (positiivisesti, vähentämällä sitä). Tosin kun tuollainen kuski sattuu eteen joka ei välitä takanatulevista, ja itsellä on kiirekiirekiire, niin ärsyttäähän se. Nykyään kun ymmärrän miksi jotkut tekevät noin, se ärsyttää vähän vähemmän. Ja ACC auttaa myös.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 19.07.17 - klo:10:08
Michelin Energy Saver 205/55 R16. Paineet 2,8 joka renkaassa.

Olisin veikannut vielä kovempia paineita. Ei nuokaan toki alakanttiin ole turvallisuuden kannalta.

Tiedätkö tuon renkaan merkinnän polttoaineenkulutuksen osalta? A vai B?

Ainakin Energy Saver + XL S1 löytyy tuossa koossa A-merkinnällä. Siinä on ilmeisesti todellinen pihistelijän rengas.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 18.07.17 - klo:18:02
Tarkoitan sillä sitä, jos ajo on EU-syklin mukaista, niihin myös pääsee todellisuudessa. Eli maantiellä 60-120 km/h, josta moottoritietä (120 km/h) max. 10%. Itselläni kaupunkiajoa on hieman vähemmän kuin syklissä, mutta kulutus vastaavasti 10% pienempi.

Huippuhyviin lukemiin pääset kyllä, se on sanottava. Itsekin olen aiemmilla autoilla päässyt ilmoitettuihin yhdistelmäkulutuksiin, nykyisen kanssa jää vielä nähtäväksi mihin homma kehittyy. Tähän asti kyllä näyttää siltä, ettei onnistu enää, tai vaatii ainakin selkeästi radikaalimpia pihistelytoimia kuin aiemmat autot.

Kuitenkin puolustelen edelleen niitä toimittajia ja "automiehiä", joiden sanoit turhaan valittavan ettei ilmoitettuihin lukuihin pääse. Itse tuossa juuri sanoit sen taikasanan "jos", eli JOS ajo on EU-syklin mukaista niin homma onnistuu. Ongelma on siinä, että harvoilla se taitaa sitä olla. Sen takiahan tuo testisykli menee nyt uusiksi, vanhan NEDC-syklin korvaa uusi, realistisempi WLTP-sykli. Joten mielestäni on vähän turhan suorasukaista sanoa, että kaikkien (tai edes useimpien) pitäisi päästä ilmoitettuihin lukuihin. Kun uudet WLTP-lukemat saadaan syksystä lähtien näkyviin uusilla automalleilla, ja vuoden päästä kaikilla uusilla autoilla, niin sitten uskon että aika moni jo niihin pääseekin. Eivät kuitenkaan ne, joilla ei ole yhtään pelisilmää taloudelliseen ajamiseen. Eivätkä ne, joiden ajoprofiili ei edelleenkään vastaa lähellekään testisykliä.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 19.07.17 - klo:11:39

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 19.07.17 - klo:10:08
Michelin Energy Saver 205/55 R16. Paineet 2,8 joka renkaassa.

Olisin veikannut vielä kovempia paineita. Ei nuokaan toki alakanttiin ole turvallisuuden kannalta.

Riippuu autosta ja renkaista. Atecan Bridgestone Turanzat koossa 225/55 R17 olivat 2,9 bar paineilla melkein hengenvaaralliset kovalla tuulella, auto loikki motarilla minne sattuu. Kun laskin paineet tasolle 2,5 bar niin meno rauhoittui huomattavasti.

Onhan tuo ihan jees, että autot nykyään kuluttavat vähemmän, ei siinä mitään.
Mutta sitten kun ajaminen menee noinkin taiteelliseksi, että välillä tuupataan vapaata silmään alamäissä, ylämäissä himmaillaan, ilmastoinnit ja muut sähkövirvelit pois päältä jne jne... Niin eihän tuo enään kovin "vaivatonta" ajamista ole. Toki ymmärrän että vakkari päällä noihin lukemiin ei päästä, mutta mielummin maksan sen litran ylimääräistä ja tuuppaan vakkarin päälle aina kun mahdollista ja ajan ilmastoidulla autolla paikasta a, paikkaan b.

Veikkaan myös, tuo miksi TM, tai muut lehti-ihmiset pääse noihin alitettuihin lukemiin varmasti johtuu siitä, että he testaavat autoa niinkuin suurinosa autoa ajaisi?

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.07.17 - klo:13:15
Mutta sitten kun ajaminen menee noinkin taiteelliseksi, että välillä tuupataan vapaata silmään alamäissä, ylämäissä himmaillaan, ilmastoinnit ja muut sähkövirvelit pois päältä jne jne... Niin eihän tuo enään kovin "vaivatonta" ajamista ole.

Ei minulla vapaan käytöstä tule mitään vaivaa. Se on kuin yksi vaihde lisää arsenaaliin ja käytän sitä alitajuisesti. Varsinkin taajama-ajossa sen käyttö lisää ajomukavuutta. Auto lipuu tasaisen hiljaa. Eilen ei ollut ilmastoinnille tarvetta siksi se oli pois päältä. Ajo oli ihan normaalia ajoa. Minulle taloudellinen ajaminen ei tuo mitään lisävaivaa. Kulutus oli siis 3,3 l/100 km, kun EU-lukema on 3,8 litraa. Vaikka olisin luopunut vapaalla rullauksesta ja huudattanut stereoita täysillä, olisin silti päässyt tuohon EU-lukemaan. EU-syklissä ilmastointi ja radio ovat kuitenkin pois päältä.

Edelleen ihmettelen kuinka autolehtien toimittavat ajavat. Epäilen, että heillä on raskas jarrujalka. EU-sykliä on sitten hyvä syyttää. Mitä olen katsonut muiden ajoa liikenteessä, jarrua käytetään aivan turhaan.

Ilmastoinnin tarve riippuu täysin säästä. Silloin, kun lämpötila pysyy sopivana ilman ilmastoistiakin, niin miksipä ilmastointia pitäisi päällä. Alamäessä esimerkiksi oma autoni automaattisesti sammuttaa moottorin ja tuuppaa vapaata silmään vakkarinkin ohjaamana.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 19.07.17 - klo:14:13
Ei minulla vapaan käytöstä tule mitään vaivaa. Se on kuin yksi vaihde lisää arsenaaliin ja käytän sitä alitajuisesti. Varsinkin taajama-ajossa sen käyttö lisää ajomukavuutta. Auto lipuu tasaisen hiljaa. Eilen ei ollut ilmastoinnille tarvetta siksi se oli pois päästä. Ajo oli ihan normaalia ajoa. Minulle taloudellinen ajaminen ei tuo mitään lisävaivaa. Kulutus oli siis 3,3 l/100 km, kun EU-lukema on 3,8 litraa. Vaikka olisin luopunut vapaalla rullauksesta ja huudattanut stereoita täysillä, olisin silti päässyt tuohon EU-lukemaan. EU-syklissä ilmastointi ja radio ovat kuitenkin pois päältä.

Edelleen ihmettelen kuinka autolehtien toimittavat ajavat. Epäilen, että heillä on raskas jarrujalka. EU-sykliä on sitten hyvä syyttää. Mitä olen katsonut muiden ajoa liikenteessä, jarrua käytetään aivan turhaan.

Hienoja ovat silti nuo saavuttamasi lukemat! Minä en varmaan koskaan pääsisi alle valmistajan ilmoittamien arvojen. Minä tosin kyllä:
- Ajan aina maatiellä vakionopeudensäätimellä. Ylämäissä himmaamatta. Alamäessä moottorijarrutan ettei mene ylinopeudelle
- Käytän ilmastointia (usein silloinkin kun ei olisi tarvetta)
- Radio aina päällä
- Tikkarien mukaan (lievää huomautusrajan alittavaa ylinopeutta)
+ Renkaissa on yleensä ylipaineet
+ Pyrin ennakoimaan jottei jarruja tarvitsisi juuri käyttää

...ja näillä opeilla kulutukset menee selkeästi yli luvatun. ;D Tarkemmat arvot allekirjoituksen linkeistä.

Edit: Tehdas lupaa "maantielle" 4,40 l/100km. Viimeisellä tankkausvälillä oli lähes pelkkää motaria/maantieajoa (Espoo-Nauvo-Espoo). Toteutunut kulutus 6,21 l/100km.

Tuo vapaalla rullailu on vähän niin ja näin ratkaisuna. Se kun voi tietyissä tapauksissa sotkea paljonkin tuota kulutusmittausta.

http://www.popularmechanics.com/cars/hybrid-electric/a5977/coasting-in-neutral-fuel-economy/ (http://www.popularmechanics.com/cars/hybrid-electric/a5977/coasting-in-neutral-fuel-economy/)

"The algorithm the trip computer uses is not based on how much fuel is actually consumed, but on some calculated value based on airflow past the mass airflow sensor, manifold vacuum and engine rpm. And it's not accurate under these coasting conditions. That's why when we report fuel economy here at PM, we never just print the numbers we read off the trip computer's display: We use the gallons pumped into the tank divided by the mileage on the odometer�"which we check against a handheld GPS."

"Bottom line: Don't coast in neutral. It's dangerous and won't save fuel. Turning off the key at traffic lights might."

YMMV, kuten sanotaan. Luotettavinta tietoa saanee ajelemalla samaa reittiä (työmatkaa vaikka) muutama tankillinen eri tekniikoilla, mitaten kulutusta tankkauksista ja tripistä. Siitä sen pitäisi selvitä, kumpi tapa on parempi. Se lienee selvää että jarrutukset tehdään vaihde päällä, koska silloin polttoaineensyöttö on seis. Ellei sitten luota start&stoppiin, joka saattaa toimia vapaallakin rullatessa. EOS, koska minulla ei ole koskaan ollut S&S järjestelmää autoissani.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.07.17 - klo:14:18
Ilmastoinnin tarve riippuu täysin säästä. Silloin, kun lämpötila pysyy sopivana ilman ilmastoistiakin, niin miksipä ilmastointia pitäisi päällä.

Mitä täällä muuten tarkoitetaan ilmastoinnin pois kytkennällä? Sitä että napsaistaan se AC pois sieltä automaatti-ilmastoinnista, jolloin kompressorin iskutilavuus pysyy pienimpänä mahdollisena riippumatta siitä tarvitaanko ilmastointia, vai sitä että joku napsaisee koko puhaltimen ja lämpötilansäädön pois päältä (myös lämmityksen)? Tuosta AC:n poiskytkennästä ei ole juuri mitään etua niin kauan kun keli ei edellytä jäähdyttämistä.

Mikäli taas joku tosissaan ajelee ikkuna auki pierujaan ja hengitysilman hiilidioksidia tuuletellen ennemmin kuin puhaltimet päällä niin kaikin mokomin. Kukin tyylillään. Pitää ehkä joskus huvikseen kokeilla, näkyykö tuo edes kulutusmittarissa. ::)

Aika heppoisia nuo tuon Popular Mechanicsin artikkelin pointit. Jutussa on ainakin kolme karkeaa asiavirhettä.

Pahin virhe on se, ettei jutussa ole huomioitu vauhdin kiihtymistä alamäessä. Taloudellisesti ajettaessa annetaan vauhdin hidastua mäkeä noustessa ja kiihtyä mäkeä alas tultaessa. Jos moottori jarruttaisi alamäessä, niin vauhti kiihtyisi paljon vähemmän jos laisinkaan.

Oletettu tyhjäkäyntikulutus US gallona tunnissa on sellainen 3,8 litraa tunnissa. Tuolla kulutuksella normaalilla autolla jo ajaa normaalia maantieajoa. Toiset autot myös sammuttavat moottorin rullatessa. Tuo gallona tunnissa tyhjäkäynnillä vaatii melkoisen bensakrematorion toteutuakseen. Ajosta kuuman koneen tyhjäkäynti myös kuluttaa paljon vähemmän kuin pihalla lämpiävä kylmä moottori.

Yksi kritiikin kohde on se, että mäen alas laskeminen rullaamalla on vaarallista, koska auto ei ohjaudu hyvin vapaalla. Aika väkisin keksitty ongelma tämäkin. Kyllähän toki tällaisiakin autoja on ollut joskus, mutta nykypäivänä tämäkin kuuluu gallona tunnissa.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 19.07.17 - klo:15:57
http://www.popularmechanics.com/cars/hybrid-electric/a5977/coasting-in-neutral-fuel-economy/ (http://www.popularmechanics.com/cars/hybrid-electric/a5977/coasting-in-neutral-fuel-economy/)

"Bottom line: Don't coast in neutral. It's dangerous and won't save fuel. Turning off the key at traffic lights might."

Tuossa on tyypillisen amerikkalaisen "automiehen" ohje. Sama kaveri varmaan valittaa ettei tehtaan lukemiin pääse. Kaveri teki laskut perustuen, että tyhjäkäyntikulutus on 1 gallona tunnissa. Siis 3,8 l/h !!! Esim. Seat Leon 1,0 TSI kuluttaa vain 0,5 l/h. Ero on lähes kymmenkertainen. En ole huomannut, että vapaalla rullaus sekoittaisi ajotietokonetta. Kaikilla tankkauksilla ajotietokone on näyttänyt systemaattisesti desin pienempää kulutusta kuin kilometreistä ja tankkauksista laskettu.

Sitä paitsi monissa uusissa eurooppalaisissa automaattivaihteistoissakin on vapaakytkin. Miksi se olisi, jos ei säästäisi polttoainetta? Niin kauan, kun olen julkaissut kulutuksiani, ovat monet epäilleet vapaalla rullauksen järkevyyttä. Itse olen huomannut sen pienentävän kulutusta. Hitaissa nopeuksissa paljonkin. Keskustelin kerran taloudellisuuskilpailuissa hyvin pärjänneet kanssa. Hän sanoi myös rullaavansa vapaalla paljon.

Tosi jyrkissä mäissä en tietenkään rullaa vapaalla, vaan vaihde päällä.

^ Sammuttaako Leoni moottorin vapaalla rullatessa? Pysyykö ohjaustehostin käytössä?

Jossain koeajoraportissa (ei tainnut olla Leon) mainittiin jonkun auton yhteydessä start&stopin pudottavan ohjaustehostuksen pois, mitä pidettiin ärsyttävänä risteykseen pysähtyessä. Riski sellainen onkin, jos tapahtuisi alamäessä ja eteen tulee vaikka hirvi jota pitäisi väistää.

Siitä ei liene epäselvyyttä että sammutetulla moottorilla vapaalla vauhdin kerääminen on taloudellista. Kunhan ei joudu jarruille hyppäämään tarpeettomasti.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 19.07.17 - klo:16:54
^ Sammuttaako Leoni moottorin vapaalla rullatessa? Pysyykö ohjaustehostin käytössä?

Ei sammuta ja ohjaustehostin pysyy käytössä.

Golfiin on pian tulossa 96 kW ekoversio 1.5 TSI moottorista. Siinä moottori sammuu rullauksen ajaksi. Todennäköisesti se löytää pian tiensä myös Leonin keulalle.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 19.07.17 - klo:16:43
Tuossa on tyypillisen amerikkalaisen "automiehen" ohje. Sama kaveri varmaan valittaa ettei tehtaan lukemiin pääse. Kaveri teki laskut perustuen, että tyhjäkäyntikulutus on 1 gallona tunnissa. Siis 3,8 l/h !!! Esim. Seat Leon 1,0 TSI kuluttaa vain 0,5 l/h. Ero on lähes kymmenkertainen. En ole huomannut, että vapaalla rullaus sekoittaisi ajotietokonetta. Kaikilla tankkauksilla ajotietokone on näyttänyt systemaattisesti desin pienempää kulutusta kuin kilometreistä ja tankkauksista laskettu.

Sitä paitsi monissa uusissa eurooppalaisissa automaattivaihteistoissakin on vapaakytkin. Miksi se olisi, jos ei säästäisi polttoainetta? Niin kauan, kun olen julkaissut kulutuksiani, ovat monet epäilleet vapaalla rullauksen järkevyyttä. Itse olen huomannut sen pienentävän kulutusta. Hitaissa nopeuksissa paljonkin. Keskustelin kerran taloudellisuuskilpailuissa hyvin pärjänneet kanssa. Hän sanoi myös rullaavansa vapaalla paljon.

Tosi jyrkissä mäissä en tietenkään rullaa vapaalla, vaan vaihde päällä.

Itse kokeilin tuota rullausta jo edellisellä autollani, jossa ei ollut "vapaakytkintä" DSG:ssä. Selkeästi huomasi, että se auttoi kulutuksen pienentämisessä. Enkä puhu pelkistä ajotietokoneen luvuista, vaan ihan todellisista. Sen kanssa en viitsinyt tuota suuremmassa määrin harrastaa, kun piti aina "kepittää" vapaalle. Nykyisessä riittääkin eco-ajomoodissa pelkkä kaasupolkimen nosto rullaukseen, joten sitä on viime aikoina tullutkin käytettyä jo melko paljon. Sen avulla olen saanut kulutuslukuja pudotettua lähemmäs valmistajan ilmoittamia, joten en siis missään nimessä allekirjoita väitettä, että rullaus ei muka kulutusta selkeästi pienentäisi.

Mitä tulee tuohon ajotietokoneen hämääntymiseen, niin siitä en osaa varmaa sanoa. Tässä omassani ajotietokoneen virhe tankkauksista laskettuun on vaihdellut tähän asti välillä 0,14 - 0,41 l/100km. Softa jolla seuraan kulutusta laskee lukemat kahdella desimaalilla, mutta ajotietokone vain yhdellä, mikä selittää osan virheen vaihtelusta. Silti lukemista näkee että ihan todellistakin vaihtelua on ollut, ja kun kyse on viimeisen reilun kahden kuukauden aikajaksosta niin esim. webaston kulutusta ei tuossa ole virhettä tekemässä. Jokin sitä virhettä kuitenkin veivaa eri tankkausväleillä, ja yksi selittävä tekijä voisi olla rullauksen käytön vaihtelu.

Jos sinä käytät rullausta ihan jatkuvasti ja säännöllisesti, niin silloin sinulla tietenkään ajotietokoneen virhe ei vaihtele jos rullausta on suhtkoht sama osuus joka tankillisessa. Itse käytän vakionopeussäädintä (adaptiivinen) melko paljon ja se ei rullausta käytä hyväksi lainkaan. Sitten jos ei ole paljoa liikennettä ja tiessä on paljon mäkiä, niin ajelen ilman vakkaria ja hyödynnän rullausta. Tämän takia rullauksen käytön määrä minulla vaihtelee välillä paljonkin, mikä voisi selittää tuota virhemarginaalin vaihtelua. Niin tai näin, niin todellista hyötyä rullauksesta kuitenkin on, se on ihan selvä asia.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.07.17 - klo:16:25
...Yksi kritiikin kohde on se, että mäen alas laskeminen rullaamalla on vaarallista, koska auto ei ohjaudu hyvin vapaalla...

USA:ssa on (ainakin Kaliforniassa ja Arizonassa) kyllä moottoriteilläkin sellaisia alamäkiä, joita en itse uskaltanut rullaamalla lasketella alas.

Ilmastoinnin poiskytkennän säästävä vaikutus kulutukseen voi olla vähäinen, jos joutuukin sitten käyttämään puhaltimen suurinta nopeutta, mikä vaatii paljon polttoaineesta saatavaa virtaa.   Tätä voi tutkia, jos valikoista löytyy esim. kohta "mukavuusvarusteet".

Lainaus käyttäjältä: repomies - 19.07.17 - klo:16:14
Mitä täällä muuten tarkoitetaan ilmastoinnin pois kytkennällä? Sitä että napsaistaan se AC pois sieltä automaatti-ilmastoinnista, jolloin kompressorin iskutilavuus pysyy pienimpänä mahdollisena riippumatta siitä tarvitaanko ilmastointia, vai sitä että joku napsaisee koko puhaltimen ja lämpötilansäädön pois päältä (myös lämmityksen)? Tuosta AC:n poiskytkennästä ei ole juuri mitään etua niin kauan kun keli ei edellytä jäähdyttämistä.

Mikäli taas joku tosissaan ajelee ikkuna auki pierujaan ja hengitysilman hiilidioksidia tuuletellen ennemmin kuin puhaltimet päällä niin kaikin mokomin. Kukin tyylillään. Pitää ehkä joskus huvikseen kokeilla, näkyykö tuo edes kulutusmittarissa. ::)

GTE näyttää paikallaan oltaessa suoraan sähkönkulutuksen. Jos laitan ilmastoinnin päälle ulkolämpötilan ollessa alle 20 astetta ja ilmastoinnin pyyntilämpötila on 20, niin sähkönkulutus tuplaantuu 400 watista 800 wattiin. Matalalla teholla sisäilman puhallin ei juurikaan näy 100 watin pykälillä näyttävässä mittarissa, mutta täydellä teholla alkaa jo watit nousemaan.

Minun mielestä on suuri virhe korvata nykyinen NEDC-sykli uudella WLTP-syklillä.

Nykyinen NEDC-sykli:
(http://ecoscore.be/files/image001.png)

Uusi WLTP-sykli:
(http://www.car-engineer.com/wp-content/uploads/2012/12/WLTC-class3.png?x53636)

WLTP-sykli on epärealistinen. Se on jatkuvaa hidastamista ja kiihdyttämistä. Kun minä ajan maantiellä, ajan tasaista vauhtia. Ajoni on paljon lähempänä NEDC sykliä kuin WLTP-sykliä. WLTP nostaakin viralliset kulutukset epärealistisen suuriksi. Mitä hyötyä siitä on? Nykyinen NEDC antaisi todenmukaisemmat lukemat.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:08:46
WLTP-sykli on epärealistinen. Se on jatkuvaa hidastamista ja kiihdyttämistä. Kun minä ajan maantiellä, ajan tasaista vauhtia. Ajoni on paljon lähempänä NEDC sykliä kuin WLTP-sykliä. WLTP nostaakin viralliset kulutukset epärealistisen suuriksi. Mitä hyötyä siitä on? Nykyinen NEDC antaisi todenmukaisemmat lukemat.

Taidat olla ainoa henkiö, jonka arvostaa sitä, että epärealistisen hitaat kiihdytykset ja vain muutamat kuormituspisteet antavat valmistajille mahdollisuuden rakentaa autot olemaan pienipäästöisiä vain laboratoriossa ja suuripäästöisiä laboratorion ulkopuolella. Tuollainen yksinkertainen kuormitussykli on helppo tunnistaa ja autoihin voidaan rakentaa testisykliin eri moottorinohjauskartat kuin normaalissa käytössä. Tuloksena autot nykyisin saastuttavat paljon enemmän kuin nykytekniikka sallisi. Siinäpä ylävä lopputulos!

Kun kehut NECD:n kuvaavan hyvin ajotyyliäsi, niin taidat olla melkoinen tientukko kiihdytyksissä ja pysähtelet koko ajan. Kiihdytät esimerkiksi 70 km/h nopeuteen 41 sekunnisa ja muuutaan minuutin päästä pysähdyt uudestaan vain odottaaksesi päästäksesi uudestaan yrittämään kiihdyttämisen hitausennätystä.

Oma lukunsa on nykyisen syklin sallimat auton muutokset. Lukuisat muutoksen, jotka eivät toimisi käytännössä tai olisi edes laillisia, sallitaan tehtäväksi normitestiin menevälle autolle. Tosi hienoa, että mittaukset tehdään eri tavalla rakennetulla autolla kuin mitä kaupasta voi ostaa.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.11.17 - klo:09:38
Taidat olla ainoa henkiö, jonka arvostaa sitä, että epärealistisen hitaat kiihdytykset ja vain muutamat kuormituspisteet antavat valmistajille mahdollisuuden rakentaa autot olemaan pienipäästöisiä vain laboratoriossa ja suuripäästöisiä laboratorion ulkopuolella. Tuollainen yksinkertainen kuormitussykli on helppo tunnistaa ja autoihin voidaan rakentaa testisykliin eri moottorinohjauskartat kuin normaalissa käytössä. Tuloksena autot nykyisin saastuttavat paljon enemmän kuin nykytekniikka sallisi. Siinäpä ylävä lopputulos!

Kun kehut NECD:n kuvaavan hyvin ajotyyliäsi, niin taidat olla melkoinen tientukko kiihdytyksissä ja pysähtelet koko ajan. Kiihdytät esimerkiksi 70 km/h nopeuteen 41 sekunnisa ja muuutaan minuutin päästä pysähdyt uudestaan vain odottaaksesi päästäksesi uudestaan yrittämään kiihdyttämisen hitausennätystä.

Oma lukunsa on nykyisen syklin sallimat auton muutokset. Lukuisat muutoksen, jotka eivät toimisi käytännössä tai olisi edes laillisia, sallitaan tehtäväksi normitestiin menevälle autolle. Tosi hienoa, että mittaukset tehdään eri tavalla rakennetulla autolla kuin mitä kaupasta voi ostaa.

Ottaen huomioon suomen autoverotuksen ja käyttömaksut trafin veron muodossa niin sehän on jopa suotavaa, että valmistaja ilmoittaisi pienemmät päästöt kuin mitä oikeasti on. Esim. valmistaja ilmoittaa 5l, oikesti 8, koeajolla sen huomaa, eli saan ihan itse päättää otanko tuon hyödyn vastaan vai en. Vai onko täällä sitten paljonkin niitä ostajia jotka ensimmäisenä katsoo auton kulutusta? Oman auton keskikulutukseksi valmistaja taisi ilmoittaa n. 7 litraa, itellä menee 10-12 riippuen onko webasto päällä. Ajotyyli myös sen mukainen, että ei tuohon valmistajan lukemiin ole pääsemistä. Koenko mielipahaa siitä, että saastutan ilmaa enemmän kuin valmistaja ilmoittaa? No ei mitään väliä. Eli itseäni ainakin harmittaa, että NECD olisi vaihtumassa. Tietää vaan hintojen nousua. Ei ne autot kuluta yhtään sen vähempää tuon johdosta, ainoastaan mittaustapa ja hinnat muuttuu.

WLTP on lähempänä todellista. Mutta tuohon lisätään varmaan jossakin vaiheessa vielä ilmastoinnin, webaston ym tuomat päästöt. Eli voi olla uusia autoja myynnissä jo 2020 luvulla myös ilman kylmästöintiä,webastoa ja penkinlämmittimiä kun päästöt pienempiä.. ( Ainakin eu alueella) 

Auton kabiinin ja penkkien lämmittämiseen kuluva energia vähentää Suomessa miesten ja naisten virtsatietulehdusten määrää. Tämä tulisi seuraavassa autojen saastutusta mittaavassa EU-standardi-syklissä huomioida kokonaiskustannuksia vähentävänä tekijänä. Toivottavasti meppimme ymmärtävät tämän tärkenän asian, vaikka Brysselissä istuvatkin pehmustetuilla ja lämmitetyillä penkeillä.  ::)

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.11.17 - klo:09:38
Kun kehut NECD:n kuvaavan hyvin ajotyyliäsi, niin taidat olla melkoinen tientukko kiihdytyksissä ja pysähtelet koko ajan. Kiihdytät esimerkiksi 70 km/h nopeuteen 41 sekunnisa ja muuutaan minuutin päästä pysähdyt uudestaan vain odottaaksesi päästäksesi uudestaan yrittämään kiihdyttämisen hitausennätystä.

WLTP:ssä on yhtä hitaat kiihdytykset. Molemmat ovat epätaloudellisia, koska ovat liian hitaita. Itse kiihdytän aina ripeästi. Se on taloudellisinta.

Lainaus käyttäjältä: OctyRO - 08.11.17 - klo:09:53
Ottaen huomioon suomen autoverotuksen ja käyttömaksut trafin veron muodossa niin sehän on jopa suotavaa, että valmistaja ilmoittaisi pienemmät päästöt kuin mitä oikeasti on. Esim. valmistaja ilmoittaa 5l, oikesti 8, koeajolla sen huomaa, eli saan ihan itse päättää otanko tuon hyödyn vastaan vai en.

Eli itseäni ainakin harmittaa, että NECD olisi vaihtumassa. Tietää vaan hintojen nousua. Ei ne autot kuluta yhtään sen vähempää tuon johdosta, ainoastaan mittaustapa ja hinnat muuttuu.

Ei Suomen autoveron taso riipu mitenkään suoraan päästöistä, vaan verotuksen taso on pelkkä poliittinen päätös, jota tarkastellaan aina kulloisenkin hallituksen vaalilupausten ja tahtotilojen mukaisesti. Uuden ja vanhan normin tasot tullaan sovittamaan yhteen jollakin muuntokertoimella.

Luonnollisesti uusi normi tulee laskemaan toteutuvia kulutuksia. Muutos tulee ohjaamaan paremmin kehittämään asioita, jotka näkyvät sinun käytössäsi ja vähentämään resurssien käyttämistä autojen optimoimiseen pelkästään normitestiä varten. Isoin muutos tullaan näkemään toteutuvissa saastepäästöissä. Nykyinen normi päästää kadulle autoja, jotka saastuttavat ilmaa aivan eri malliin kuin mikä on normin ajatus.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:10:25
WLTP:ssä on yhtä hitaat kiihdytykset. Molemmat ovat epätaloudellisia, koska ovat liian hitaita. Itse kiihdytän aina ripeästi. Se on taloudellisinta.

NEDC:n maksimikiihtyvyys on 1,04 m/s^2 ja WLTP:n maksimi on 1,67 m/s^2.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.11.17 - klo:10:45
NEDC:n maksimikiihtyvyys on 1,04 m/s^2 ja WLTP:n maksimi on 1,67 m/s^2.

Niin maksimi, mutta suurin osa kiihdytyksistä on yhtä hitaista kuin NEDC:ssä.

Normihan on määritelty sitä varten, että voitaisiin verrata eri automerkkejä ja moottoreita, kun ajetaan normin määrittelemällä tavalla. Uusi EU-normi ei siis ole edelleenkään sopiva Suomen oloihin ja pihistelyyn, kunhan on vaan keskimääräinen eurooppalainen lobbareiden tekemä lehmänkauppojen ryydittämä sopimus. Taka-ajatus tietenkin on, että autotehtaat saadaan kilpailemaan keskenään ja normia käyttäen voidaan kansalaista verottaa ja näin patistaa käyttäytymään tietyllä tavalla.
Normin määrittelemästä alkupisteesta päästään normin määrittelemään loppupisteeseen matalammallakin kulutuksella, kun autolla ajetaan normista välittämättä pihistelemällä tuo sama väli.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:08:46
WLTP nostaakin viralliset kulutukset epärealistisen suuriksi. Mitä hyötyä siitä on? Nykyinen NEDC antaisi todenmukaisemmat lukemat.

Kuinkahan kauan aiot leikkiä, ettei ole olemassa tutkimustietoa siitä että todellinen kulutus on nykyään jo yli 40% suurempi kuin NEDC-normin mukainen labratulos, noin keskimäärin? Diesel-ketjusta löydät tuon tutkimuksen linkin kahdestakin kohtaa (suoraan sinulle kirjoitetuista vastauksista), sieltä voit tutustua faktaan NEDC-syklin todenperäisyydestä niin ei tarvitse virheellistä mutua täällä paasata kerta toisensa jälkeen. WLTP:n tarkoitus on saattaa normilukemat PALJON lähemmäksi toteutuneita käytännön kulutuksia, aika näyttää toteutuuko tavoite.

NEDC-normin on tarkoitus antaa auton minimikulutus, johon päästään ilman kulutusta lisääviä seikkoja. Näitä ovat mm. valot, ilmastointi, radio, lämmitys, nastarenkaat, lumi, sohjo, ja märät tien pinnat. On parempi olla normi, josta on vedetty kaikki löysät pois. Vertailu autojen välillä on tuolloin paljon tarkempaa. Jokainen voi sitten lisätä siihen desejä, jos käyttää kulutusta nostavia seikkoja.

WLTP-normiin leivotaan osa noista tekijöistä. Lisäksi, kun katsoo sen yli 80 km/h osuutta, on siinä aika tyhmiltä vaikuttavia jarrutuksia ja heti perään kiihdytyksiä. Normaalissa liikenteessä tulee ennakoitua ja katsottua useaa autoa eteenpäin. Tuollaiset jarrutukset ja kiihdytykset jäävät pois. Normaaliliikenteessä tulee ajettu maantiellä kilometrikaupalla samaa tasaista nopeutta. Sellaiset puuttuvat täysin WLTP-syklistä.

Ihmettelen miksi kaikki ovat innolla vaatimassa sykliä, joka antaa suuremmat CO2-lukemat. Se tietää aivan varmasti verotuksen nousua siirtymäajan jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 19.07.17 - klo:16:54
^ Sammuttaako Leoni moottorin vapaalla rullatessa? Pysyykö ohjaustehostin käytössä?

Jossain koeajoraportissa (ei tainnut olla Leon) mainittiin jonkun auton yhteydessä start&stopin pudottavan ohjaustehostuksen pois, mitä pidettiin ärsyttävänä risteykseen pysähtyessä.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 19.07.17 - klo:17:05
Ei sammuta ja ohjaustehostin pysyy käytössä.

Leonin S&S DSG:llä saattaa sammuttaa moottorin auton vielä liikkuessa ja tällöin tehostin poistuu käytöstä.  Itsellä on tullut tuon vuoksi jokunen melkein läheltä piti tilanne kun moottori onkin sammunut yllättäen rullatessa.
Manuaalilla S&S:n kontrollointi on DSG:tä helpompaa.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:14:17

WLTP-normiin leivotaan osa noista tekijöistä. Lisäksi, kun katsoo sen yli 80 km/h osuutta, on siinä aika tyhmiltä vaikuttavia jarrutuksia ja heti perään kiihdytyksiä. Normaalissa liikenteessä tulee ennakoitua ja katsottua useaa autoa eteenpäin. Tuollaiset jarrutukset ja kiihdytykset jäävät pois. Normaaliliikenteessä tulee ajettu maantiellä kilometrikaupalla samaa tasaista nopeutta. Sellaiset puuttuvat täysin WLTP-syklistä.

Ihmettelen miksi kaikki ovat innolla vaatimassa sykliä, joka antaa suuremmat CO2-lukemat. Se tietää aivan varmasti verotuksen nousua siirtymäajan jälkeen.

Ottamalla nuo jarrutukset mukaan normisykliin, saadaan heti eroteltua ne autot, jotka suoriutuu tuosta normaalista "ruuhka-ajosta" pienimmin kulutuksin. Keski-Euroopan autotiheydessä ei ole mahdollisuuksia samanlaisiin ennakointeihin kuin Suomessa.

Ja tuon pelon siitä, että verotus nousee, voi deletoida äänestämällä sopivaa henkilö eduskuntaan.

Lainaus käyttäjältä: kt - 08.11.17 - klo:14:41

Ja tuon pelon siitä, että verotus nousee, voi deletoida äänestämällä sopivaa henkilö eduskuntaan.

HA-HA!

Eduskuntaan ei voi äänestää sopivaa henkilöä, ja jos voi, tämän henkilön kanta ja vaikutuskeinot/halu vaimennetaan kyllä tehokkaasti niiden toimesta joiden ainoa tavoite on lisätä omaa tai lähipiirinsä mammonaa tai etuja.

Anteeksi off topic... :D

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:14:17
Ihmettelen miksi kaikki ovat innolla vaatimassa sykliä, joka antaa suuremmat CO2-lukemat. Se tietää aivan varmasti verotuksen nousua siirtymäajan jälkeen.

Järkevää on saada aikaiseksi sykli, jonka kulutustulokseen on mahdollista päästä muidenkin kuin Team ekopoljin -jäsenten. Sukkasilleen ajelijat pystyvät lisäksi alittamaan uudet normikulutuslukemat ja säästävät pitkän pennin tankilla käydessään. Autonvalmistajat reagoinevat co2-ongelmaan tuoden markkinoille yhä pienemmät 0,5L triplaturbokoneet, joista saadaan samat tehot irti pienemmillä hiilidioksidipäästöillä.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:10:48
Niin maksimi, mutta suurin osa kiihdytyksistä on yhtä hitaista kuin NEDC:ssä.

Ja mihinkähän tuo väitteesi perustuu? Lähes kaikki isot kiihdytykset ovat samaa luokkaa WLTP:ssä. Toki siellä on hyvinkin hitaita kiihdytyksiä, mutta ne ovat luonteeltaa enemmän vain ajonopeuden heiluntaa ja vertautuvat NEDC:n tasaiseen nopeuteen.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:14:17
Ihmettelen miksi kaikki ovat innolla vaatimassa sykliä, joka antaa suuremmat CO2-lukemat. Se tietää aivan varmasti verotuksen nousua siirtymäajan jälkeen.

Tämäkin "aivan varma" väitteesi on varsin vetelällä pohjalla.  Verotuksen taso ja määräytymisperusteet ovat puhtaasti poliittisen järjestelmän hihastaan ravistamia. Eivät ne määräydy minkään mittausnormin mukaan. Nytkin on jo aivan selvää, että koko autovero menee täysin uusiksi sähköautojen ansiosta.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.11.17 - klo:15:40
Ja mihinkähän tuo väitteesi perustuu? Lähes kaikki isot kiihdytykset ovat samaa luokkaa WLTP:ssä.

Tuossa on syklit päällekkäin skaalattuina. Näkee heti, että kiihdytykset ovat suurimmaksi osaksi yhtä nopeita.
(https://www.researchgate.net/profile/Maria_Gaballo/publication/300469109/figure/fig1/AS:462231986020352@1487216101842/Figure-1-Velocity-profile-for-WLTC-and-NEDC-cycle.png)

Sitä paitsi hidas kiihdytyshän on epätaloudellinen.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:17:52
Tuossa on syklit päällekkäin skaalattuina. Näkee heti, että kiihdytykset ovat suurimmaksi osaksi yhtä nopeita.

Sitä paitsi hidas kiihdytyshän on epätaloudellinen.

https://drive.google.com/open?id=1oylRQWJDUhdI-m2XNsHC2CIqFCVh-Gwb (https://drive.google.com/open?id=1oylRQWJDUhdI-m2XNsHC2CIqFCVh-Gwb)

Näet mitä haluat. Lisäsin kuvaasi muutamaan kohtaan NEDC:n kiihtyvyyden. Noista mustista viivoista näet heti todellisen tilanteen.

Aivan varmasti polttoainetta kuluu vähemmän, kun kiihdytetään hommaan optimoiduilla ohjauskartoilla todella hitaasti sinun suosikkinormisi mukaisilla kuvitteellisilla alhaisilla ajovastuksilla.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.11.17 - klo:08:20
https://drive.google.com/open?id=1oylRQWJDUhdI-m2XNsHC2CIqFCVh-Gwb (https://drive.google.com/open?id=1oylRQWJDUhdI-m2XNsHC2CIqFCVh-Gwb)

Näet mitä haluat. Lisäsin kuvaasi muutamaan kohtaan NEDC:n kiihtyvyyden. Noista mustista viivoista näet heti todellisen tilanteen.

Aivan varmasti polttoainetta kuluu vähemmän, kun kiihdytetään hommaan optimoiduilla ohjauskartoilla todella hitaasti sinun suosikkinormisi mukaisilla kuvitteellisilla alhaisilla ajovastuksilla.

Ei tällä sankariPihistelijällä ole kuin yksi oikea = oma mielipide tai kanta ja ainut agenda on julistaa yksisilmäisesti 1.0TSin pohjakulutuslukemia. Kaikkien toisten kertomia kokemusperäisiäkään faktoja ei noteerata lainkaan, vaan ne kumotaan vain helposti ..."uskon".... .   :o :o :o :o  ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.11.17 - klo:15:40
Verotuksen taso ja määräytymisperusteet ovat puhtaasti poliittisen järjestelmän hihastaan ravistamia. Eivät ne määräydy minkään mittausnormin mukaan. Nytkin on jo aivan selvää, että koko autovero menee täysin uusiksi sähköautojen ansiosta.

Tämä on tosiaan päivänselvää, että mittausnormilla ja autoliikenteen verotuksella ei ole juurikaan yhteyttä. Verotustaso tulee muista perusteista.

Onko jossakin muuten jo nähtävissä uusien automallien osalta eri mittaustapojen vertailua? Ois mukava spekuloida nousulla.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:14:17
Ihmettelen miksi kaikki ovat innolla vaatimassa sykliä, joka antaa suuremmat CO2-lukemat. Se tietää aivan varmasti verotuksen nousua siirtymäajan jälkeen.

Verot nousevat tai laskevat aivan samalla tavalla, oli mittaussykli mikä tahansa, se tuossa jo edelläkin todettiin. Mahdollisimman todenmukainen normi on hyvä siksi, että se antaa oikeamman kuvan eri autojen välisistä kulutuseroista. Ei se niin mene, että kaikkien kulutuslukema nousee tasaisesti. Joillain autoilla uusi lukema ei paljoa poikkea vanhasta, toisilla taas poikkeaa paljon. Mitä lähempänä normi on todellista ajoa, sitä oikeudenmukaisemmin verorasitus kohdentuu eri autojen ostajille.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.11.17 - klo:08:20
https://drive.google.com/open?id=1oylRQWJDUhdI-m2XNsHC2CIqFCVh-Gwb (https://drive.google.com/open?id=1oylRQWJDUhdI-m2XNsHC2CIqFCVh-Gwb)
Aivan varmasti polttoainetta kuluu vähemmän, kun kiihdytetään hommaan optimoiduilla ohjauskartoilla todella hitaasti sinun suosikkinormisi mukaisilla kuvitteellisilla alhaisilla ajovastuksilla.

Kiihdytys tiettyyn nopeuteen vaatii tietyn määrän energiaa. Sillä ei ole väliä tehdäänkö se hitaasti vai nopeasti. Se kannattaa tehdä moottorin kuormituksella, jossa sen hyötysuhde on paras. Eli maksivääntömomentin kohdalla noin 80% kaasulla. Molempien normien kiihdytykset ovat aivan liian hitaita suurimmalle osalle autoja. Mitä tehokkaampi auto sen epäedullisempia ne ovat.

Aivan varmasti todella hidas kiihdytys vie enemmän polttoainetta kuin optimikiihdytys.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.11.17 - klo:09:11
Kiihdytys tiettyyn nopeuteen vaatii tietyn määrän energiaa. Sillä ei ole väliä tehdäänkö se hitaasti vai nopeasti. Se kannattaa tehdä moottorin kuormituksella, jossa sen hyötysuhde on paras. Eli maksivääntömomentin kohdalla noin 80% kaasulla. Molempien normien kiihdytykset ovat aivan liian hitaita suurimmalle osalle autoja. Mitä tehokkaampi auto sen epäedullisempia ne ovat.

Aivan varmasti todella hidas kiihdytys vie enemmän polttoainetta kuin optimikiihdytys.

Unohdat tuossa sen, että pitkään kestävässä kiihdytyksessä nopeus pysyy alhaisempana. Kuvitteellisilla epätodellisen alhaisilla renkaiden vierintävastuksella ja voimansiirron häviöillä tuo auttaa vielä todellisuutta enemmän. Todellisessa tilanteessa moottorin kartat voivat olla rikkaalla kiihdytettäessä, muuta umpisurkea NEDC antaa mahdollisuuden käyttää normitestikarttoja, jotka eivät kärsi tuostakaan.

Jos kiihdytät esimerkiksi 100 km/h vauhtiin 10 tai 30 sekunnissa siten, että 10 sekunnin kohdalla nopeudet ovat 33 ja 100 km/h, niin nopeammin kiihdyttävällä on 9 kertainen ilmanvastus. Sen rinnalla mikä tahansa muu muuttuja on taustakohinaa.

Lisäsin muuten tuohon kuvaajaasi yli 70 km/h nopeuksien kiihdytykset. NEDC:n kiihdytys 70->100 km/h taitaa olla kaikkein eniten WLTC:tä hitaampi.
https://drive.google.com/open?id=1L16saTCyOUF7GHA8lX-wW-VVqJdwXbLI (https://drive.google.com/open?id=1L16saTCyOUF7GHA8lX-wW-VVqJdwXbLI)

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.11.17 - klo:09:49
Unohdat tuossa sen, että pitkään kestävässä kiihdytyksessä nopeus pysyy alhaisempana. Kuvitteellisilla epätodellisen alhaisilla renkaiden vierintävastuksella ja voimansiirron häviöillä tuo auttaa vielä todellisuutta enemmän. Todellisessa tilanteessa moottorin kartat voivat olla rikkaalla kiihdytettäessä, muuta umpisurkea NEDC antaa mahdollisuuden käyttää normitestikarttoja, jotka eivät kärsi tuostakaan.

Jos on tarkoitus mennä paikasta A paikkaa B tietyllä keskinopeudella, hitaasti kiihdyttävän pitää ajaa korkeampaa huippunopeutta, jotta olisi perillä samaan aikaan kuin nopeasti kiihdyttävää. Se vasta polttoainetta syökin. Nopeasti kiihdyttävä kuluttaakin vähemmän polttoainetta.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.11.17 - klo:10:02
Jos on tarkoitus mennä paikasta A paikkaa B tietyllä keskinopeudella, hitaasti kiihdyttävän pitää ajaa korkeampaa huippunopeutta, jotta olisi perillä samaan aikaan kuin nopeasti kiihdyttävää. Se vasta polttoainetta syökin. Nopeasti kiihdyttävä kuluttaakin vähemmän polttoainetta.

Totta joka sana ja tosielämässä tuo on todellinen tekijä. Jos taasen matkanopeudesta on valmis tinkimään, niin tilanne monimutkaistuu. NEDC ei pyri kiihdytyksissä menetettyä aikaa kirimään, vaan on 34 km/h keskinopeudellaan jotain aivan muuta kuin ne ajosuoritukset, joita täällä esittelet.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.11.17 - klo:10:02
Jos on tarkoitus mennä paikasta A paikkaa B tietyllä keskinopeudella, hitaasti kiihdyttävän pitää ajaa korkeampaa huippunopeutta, jotta olisi perillä samaan aikaan kuin nopeasti kiihdyttävää. Se vasta polttoainetta syökin. Nopeasti kiihdyttävä kuluttaakin vähemmän polttoainetta.

Nyt aletaan lähestyä omalla kohdalla asian ydintä. Jos vielä tarkoitus on pitää nopeus mahdollisimman lähellä tien suurinta sallittua nopeutta (käytänössä muutama km/h todellista yli rajoituksen), ei näillä alamäkirullauksilla ja ylämäkihidastuksilla enää olekaan sijaa eli cruiserilla menen, kiihdytykset ovat reippaita ja havaittu kulutus on yli ilmoitetun EU-kulutuksen. 

Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 09.11.17 - klo:08:42
Onko jossakin muuten jo nähtävissä uusien automallien osalta eri mittaustapojen vertailua? Ois mukava spekuloida nousulla.

http://www.opel.fi/tools/wltp-drivingcyle-fuelconsumption.html#layer_content_2 (http://www.opel.fi/tools/wltp-drivingcyle-fuelconsumption.html#layer_content_2)

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.11.17 - klo:10:35
http://www.opel.fi/tools/wltp-drivingcyle-fuelconsumption.html#layer_content_2 (http://www.opel.fi/tools/wltp-drivingcyle-fuelconsumption.html#layer_content_2)

WLTP:ssä otetaan lisävarusteiden käyttö mukaan kulutusta laskettaessa.

Otetaan esimerkiksi Opel Astra farmari 1.0 Turbo ecoFLEX Start/Stop (105hv), 5-manuaalivaihteinen
- NEDC antaa 4.3-4.5 l/100 km
- WLTP antaa 4.9-7.4 l/100 km

Ilman lisävarusteita WLTP antaa 4,9 litraa (114 g/km). Se on ihan siedettävä ja voi olettaa, että sillä lukemalla verotus pysyy samana kuin NEDC 4,3 litraa (100 g/km). Lisävarusteiden kanssa kulutus on kuitenkin huimat 7,4 litraa (184 g/km). Sen kohdalla verotus kiristyy selvästi. Koska sekä auto että lisävarusteet verotetaan 184 g mukaan, nousee varustellun auton hinta selvästi nykyiseen verrattuna.

Tulee kyllä karsimaan rajusti lisävarusteiden myyntiä. Suomeen tuotavien autojen varustusta tullaan karsimaan.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.11.17 - klo:10:11
WLTP:ssä otetaan lisävarusteiden käyttö mukaan kulutusta laskettaessa.

Otetaan esimerkiksi Opel Astra farmari 1.0 Turbo ecoFLEX Start/Stop (105hv), 5-manuaalivaihteinen
- NEDC antaa 4.3-4.5 l/100 km
- WLTP antaa 4.9-7.4 l/100 km

Ilman lisävarusteita WLTP antaa 4,9 litraa (114 g/km). Se on ihan siedettävä ja voi olettaa, että sillä lukemalla verotus pysyy samana kuin NEDC 4,3 litraa (100 g/km). Lisävarusteiden kanssa kulutus on kuitenkin huimat 7,4 litraa (184 g/km). Sen kohdalla verotus kiristyy selvästi. Koska sekä auto että lisävarusteet verotetaan 184 g mukaan, nousee varustellun auton hinta selvästi nykyiseen verrattuna.

Tulee kyllä karsimaan rajusti lisävarusteiden myyntiä. Suomeen tuotavien autojen varustusta tullaan karsimaan.

Ei tuon suuruusluokan erot synny varusteista vaan siitä, että ilmoitetaan WLTP:n eri vaiheiden kulutus. Alhaisin arvo on hitaimman vaiheen kulutus ja korkein arvo on korkeimman nopeuden vaiheen kulutus. Itse ymmärsin tuon niin, että Opel on ajanut testit testiradalla, joten tuskin eri varusteluvaihtoehtoja on edes testattu. 

Joo, siinä onkin ilmoitettu alimmin ja ylimmän vaiheen kulutus. Alin vaihe vie 4,9 litraa ja ylin 7,4 litraa. Jos niistä laskee keskiarvon saadaan 6,2 litraa. Siinä on raju korotus NEDC:n yhdistettyyn 4,3 litraan.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.11.17 - klo:10:49
Joo, siinä onkin ilmoitettu alimmin ja ylimmän vaiheen kulutus. Alin vaihe vie 4,9 litraa ja ylin 7,4 litraa. Jos niistä laskee keskiarvon saadaan 6,2 litraa. Siinä on raju korotus NEDC:n yhdistettyyn 4,3 litraan.

Tuo kuvaa hyvin sitä, kuinka pahasti NEDC on hakkeroitu. Tien päällä ajettuna edes WLTP:n kevein vaihe ei pääse NEDC:n keskikulutukseen. Kevein vaihe tulee olemaan raskainta vaihtetta selvästi lähempänä keskiarvoa. 

Uusimmassa TM:ssä oli jälleen juttua kulutusnormeista. Taas kirjoitetiin, että valmistajat optimoivat kulutusta minimoimalla ajovastukset. Tähän päästään mm. käyttämällä erittäin pienen vierintävastuksen renkaita kovilla paineilla. Mitä epäreilua siinä on? Minullakin on valittu renkaat, jotka vierivät erittäin herkästi. Paineet ovat myös korkeat. Taas karisee desejä. Kritisoitiin myös, että NEDC käyttää auton massana kevyimmin varusteltua. Minulla ei ole auton massaa kasvattavia lisävarusteita. Lisäksi mittaus tehdään huomiovaloilla eikä täysillä ajovaloilla. Nykyäänhän LED-päivävalot alkavat olla jo vakiona. Ne eivät nosta kulutusta. Halutessaan voi ottaa täydet LED-valot. Minä tein näin. Mittauksessa laboratorion lämpö on korkea. Minulla on lohkolämmitin (säteilylämmitin), jota käytän säännöllisesti alle +4 C.

Nuo autonvalmistajan optimoinnit on jokaisen helppo tehdä omaan autoonsa eikä tarvitse tinkiä mistään.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 16.11.17 - klo:06:31
Uusimmassa TM:ssä oli jälleen juttua kulutusnormeista. Taas kirjoitetiin, että valmistajat optimoivat kulutusta minimoimalla ajovastukset. Tähän päästään mm. käyttämällä erittäin pienen vierintävastuksen renkaita kovilla paineilla. Mitä epäreilua siinä on? Minullakin on valittu renkaat, jotka vierivät erittäin herkästi. Paineet ovat myös korkeat. Taas karisee desejä. Kritisoitiin myös, että NEDC käyttää auton massana kevyimmin varusteltua. Minulla ei ole auton massaa kasvattavia lisävarusteita. Lisäksi mittaus tehdään huomiovaloilla eikä täysillä ajovaloilla. Nykyäänhän LED-päivävalot alkavat olla jo vakiona. Ne eivät nosta kulutusta. Halutessaan voi ottaa täydet LED-valot. Minä tein näin. Mittauksessa laboratorion lämpö on korkea. Minulla on lohkolämmitin (säteilylämmitin), jota käytän säännöllisesti alle +4 C.

Nuo autonvalmistajan optimoinnit on jokaisen helppo tehdä omaan autoonsa eikä tarvitse tinkiä mistään.

Ai helppo tehdä eikä tarvitse tinkiä mistään! Täytyy sanoa, että monenlaista fanaatikkoa näkee keskustelupalstoilla, mutta tämä sinun NEDC:n puolustelu alkaa pääsemään aika korkealle listalla.

Lähdetään vaikka renkaista. Autojen vierintävastus määritellään renkailla, joita ei autoihin myydä. Syykin on selvä. Nuo renkaat olisivat huonoja renkaita käytössä. Ne eivät ole kaupasta ostettavia matalan vierintävastuksen renkaita, vaan erikoisrenkaita, joita on kulutettu, vanhennettu ja lämpökäsitelty epärealistisen vierintävastuksen saavuttamiseksi. Onko tämä mielestäsi reilua ja helposti toteutettavissa?

Testissä renkaisiin pumpataan sellaiset paineet, että kadulla renkaat olisivat todella epämukavat ja auton ajettavuus olisi jotain muuta kuin suosituspaineilla. Rengaskulmat säädetään myös sellaisiksi, että auto olisi laiton ja huono ajaa käytössä. Onko tämä mielestäsi reilua?

Kuinka hyvin luulet lohkolämmittimesi esimerkiksi lämmittävän pyöränlaakerit? Aivan, ei onnitus lohkolämmittimellä j amuutenkin Suomessa menee hyvin suuri osa vuodesta tuon sinun +4 asteen ja normitestissä käytettävän lämpötilan välissä. Tuo epärealistinen lämpötila ei riitä valmistajille, vaan autoon vaihdetaan sellaiset voiteluaineet, jotka tarjoavat testissä alhaiset häviöt, mutta sinun käyttämänä katkaisivat takuun välittömästi ja todennäköisesti aiheuttaisivat vaurioita nopeasti. Voimansiirrossa myös käyntivälykset säädetään sellaisiksi, etteivät ne olisi hyviä normaalissa liikenteessä, mutta testissä näillä saa alhaiset vastuksen. Infotainment-järjestelmä kytketään irti, jottei se veisi yhtään sähköä jne. Onko tämä mielestäsi reilua ja helposti toteutettavissa?

Sen sijaan, että jankkaisit taas muutaman viikon päästä samoja valheellisia argumentteja kuin kiihkouskovainen, niin ota kerrankin kantaa noihin yllä esitettyihin argumentteihin.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.11.17 - klo:10:02
Lähdetään vaikka renkaista. Autojen vierintävastus määritellään renkailla, joita ei autoihin myydä. Syykin on selvä. Nuo renkaat olisivat huonoja renkaita käytössä. Ne eivät ole kaupasta ostettavia matalan vierintävastuksen renkaita, vaan erikoisrenkaita, joita on kulutettu, vanhennettu ja lämpökäsitelty epärealistisen vierintävastuksen saavuttamiseksi. Onko tämä mielestäsi reilua ja helposti toteutettavissa?

Onko sinulla näyttää todisteita noiden renkaiden suhteen?

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.11.17 - klo:10:02
Testissä renkaisiin pumpataan sellaiset paineet, että kadulla renkaat olisivat todella epämukavat ja auton ajettavuus olisi jotain muuta kuin suosituspaineilla. Rengaskulmat säädetään myös sellaisiksi, että auto olisi laiton ja huono ajaa käytössä. Onko tämä mielestäsi reilua?

Millaiset paineet niihin laitetaan?

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.11.17 - klo:10:02
Kuinka hyvin luulet lohkolämmittimesi esimerkiksi lämmittävän pyöränlaakerit? Aivan, ei onnitus lohkolämmittimellä j amuutenkin Suomessa menee hyvin suuri osa vuodesta tuon sinun +4 asteen ja normitestissä käytettävän lämpötilan välissä. Tuo epärealistinen lämpötila ei riitä valmistajille, vaan autoon vaihdetaan sellaiset voiteluaineet, jotka tarjoavat testissä alhaiset häviöt, mutta sinun käyttämänä katkaisivat takuun välittömästi ja todennäköisesti aiheuttaisivat vaurioita nopeasti. Voimansiirrossa myös käyntivälykset säädetään sellaisiksi, etteivät ne olisi hyviä normaalissa liikenteessä, mutta testissä näillä saa alhaiset vastuksen. Infotainment-järjestelmä kytketään irti, jottei se veisi yhtään sähköä jne. Onko tämä mielestäsi reilua ja helposti toteutettavissa?

Todella vaikea uskoa, että laboratoriossa mitattavassa autossa olisi eri välitykset kuin jossakin myytävässä mallissa. Jälleen kaipaa todisteita. Noista öljyistä kyllä mainittiin TM:ssä, mutta ei erikoisrenkaista tai välityksistä.

Eikä niillä välitysten muuttamisella olisi mitään hyötyä. Jos on 6-vaihteinen manuaali, löytyy sieltä läpi koko NEDC-syklin optimi vaihde. Nykyäänhän myös manuaalit saavat käyttää vaihteita vapaasti, jos autossa on vaihto-osoitin. Siinä mielessä TM:n juttu oli virheellinen. Jos katsoo oman autoni vaihto-opastinta, toimii se kyllä optimaalisesti kulutuksen suhteen.

Uskon, että suurin osa viime vuosien NEDC-kulutuksen ja todellisen kulutuksen eron kasvusta johtuu juuri noiden vaihto-osoittimien tulosta. Niitä ennen manuaalit oli pakotettu käyttämään vaihteita määrätyn kaavan mukaan (tuolloin erillisten välitysten käyttäminen olisi ollut edullista). Koska olivat pakotettu ajamaan väärillä vaihteilla, nousi normikulutus. Sen jälkeen, kun myös manuaalit saivat käyttää vaihteita vapaasti, laskivat NEDC-kulutukset ja isot löysät vedettiin pois.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 16.11.17 - klo:10:52
Onko sinulla näyttää todisteita noiden renkaiden suhteen?

Millaiset paineet niihin laitetaan?

Todella vaikea uskoa, että laboratoriossa mitattavassa autossa olisi eri välitykset kuin jossakin myytävässä mallissa. Jälleen kaipaa todisteita. Noista öljyistä kyllä mainittiin TM:ssä, mutta ei erikoisrenkaista tai välityksistä.

Aika yllättävää, että pitää oikein alkaa todistelemaan näitä lukemattomissa lähteissä mainittuja NEDC:n testioptimointeja. Nettikin on täynnä tavaraa. Lista on niin pitkä, että tuskin missään on lueteltu kaikkia testiviilauksia, mutta tästä voisit aloittaa:
https://www.theccc.org.uk/wp-content/uploads/2015/09/TestProcedureImpacts_OverviewTable.pdf (https://www.theccc.org.uk/wp-content/uploads/2015/09/TestProcedureImpacts_OverviewTable.pdf)

Paineet ovat sellaisia, mitkä antavat pienimmän vierintävastuksen epärealistisen sileällä alustalla eli hyvin selvästi valmistajien suosituksia korkeampia.

TM on ylipäätään huono lähde näissä. Kyseinen julkaisu käsittelee aina silkkihansikkain mainostavia tahoja. Suorat kusetuksetkin TM yrittää vaieta hiljaisiksi, mutta nykypäivänä onneksi tieto kulkee rajojen yli ongelmitta.

Ei välitykset vaan välykset.

Kommentoi nyt jotenkin noita NEDC-optimointeja. Onko reilua mitata alamäkeen autoja mittareilla, jotka on kalibroitu näyttämään liian vähän? Onko reilua optimoida autot säätöihin, jotka ovat laittomia ja tuhoavat auton ominaisuudet?

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.11.17 - klo:10:35
http://www.opel.fi/tools/wltp-drivingcyle-fuelconsumption.html#layer_content_2 (http://www.opel.fi/tools/wltp-drivingcyle-fuelconsumption.html#layer_content_2)

Juurikin tuolta Opelin sivulta lukien, huomatkaa myös että NEDC on SIMULOINTI, eli auto on laboratoriossa, antureissa ja tietokoneissa kiinni, ja simuloidaan tuo NEDC ajosykli. Ei ole mitään testireittiä mitä ajetaan oikeasti.

Käsittääkseni WLTP-sykli simuloidaan myös, mutta todellisuutta lähempänä olevilla parametreilla "WLTP-ajosykli perustuu todellisista ajoprofiileista tehtyyn kansainväliseen tilastotutkimukseen, jotta kulutusarvot voidaan määritellä totuudenmukaisemmin."

Automerkit ovat pikkuhiljaa ottaneet WLTP-normin käyttöönsä. Tässä kävi juuri niin kuin pelkäsin eli normikulutuksen nousun takia autovero ja samalla hinnat nousevat

Esim. Peugeot 308 Active PureTech 130

1. Vanha NEDC
- 4,6 l/100 km
- 106 g/km
- 20 364,38 �,� (autoveroton)
- 23 405,00 �,�

2. Uusi WLTP (skaalattu NEDC:ksi)
- 5,3 l/100 km
- 121 g/km
- 20 450,00 �,� (autoveroton)
- 24 329,00 �,�

Hinta on noussut lähes 1000 �,� pelkästään WLTP:n takia. Minä en näe WLTP:ssä mitään hyvää. Vanha NEDC olisi ollut paljon parempi.

https://peugeot.bassadone.fi/peugeot/docs/Peugeot_308_SW_tekniset_tiedot.pdf?lcdv16=1PT9C5FCQJC0A0C0
https://peugeot.bassadone.fi/peugeot/docs/Peugeot_308_hinnasto.pdf?lcdv16=1PT9C5FCQJC0A0C0

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 24.03.18 - klo:22:41
Minä en näe WLTP:ssä mitään hyvää. Vanha NEDC olisi ollut paljon parempi.

Eli sinunkin pihistelysi motiivi on siis puhtaasti raha, ympäristökysymyksillä ei ole asiassa merkitystä. :-X

Lainaus käyttäjältä: tet - 25.03.18 - klo:10:23
Eli sinunkin pihistelysi motiivi on siis puhtaasti raha, ympäristökysymyksillä ei ole asiassa merkitystä. :-X

Pihistän ensisijaisesti auton kustannuksissa. Yksi tavoite on pieni kulutus, jota tietää samalla pieniä CO2-päästöjä. Auton hankintahinta tulee olla edullinen, koska pääomakulut (arvon aleneminen ja sijoitetun pääoman hinta) ovat autoilun suurimmat kulut. Tuollainen 1000 �,� nosto pelkästään normin muuttumisen takia on pelkkää rahan menoa. Se ei vaikuta todellisiin päästöihin.

Peugeotilla tuli myös uusi 1.5 HDi moottori vanhan 1.6 HDi tilalle. Sen päästöt ovat kaikilta osin pienemmät kuin vanhan 1.6:n, mutta koska WLTP antaa niin paljon suuremmat CO2-lukemat nousi vero ja verollinen hinta. Aivan typerää!

Sen uuden 1.5 HDi NEDC mukainen kulutus olisi laskenut 6%, mutta koska se pitää mitata jo WLTP:n mukaan ja skaalata Suomessa verotuksen takia NEDC-normiin, saadaan kulutukselle 13% nousu.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.03.18 - klo:11:00
Sen uuden 1.5 HDi NEDC mukainen kulutus olisi laskenut 6%, mutta koska se pitää mitata jo WLTP:n mukaan ja skaalata Suomessa verotuksen takia NEDC-normiin, saadaan kulutukselle 13% nousu.

Elämä on. Asiohin voi yrittää vaikuttaa, mutta tehokkaita keinoja on melko vähän. Helpoin tapa on jättää kottero kokonaan ostamatta, tai lähteä sinne missä asiasta ei rankaista.

Viime viikolla ajelin 300 mailia 2017-mallisella 3,5L AWD Highlanderilla, jossa ajotietokoneen mukaan 56mph keskarilla kulutus oli 10,3L. Mielestäni erittäin vähän sen kokoiselle turbottomalle katiskalle.

Tankkaamininen oli myös hyvin siistiä, kun intialainen hoiti homman.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.03.18 - klo:10:44
Pihistän ensisijaisesti auton kustannuksissa. Yksi tavoite on pieni kulutus, jota tietää samalla pieniä CO2-päästöjä. Auton hankintahinta tulee olla edullinen, koska pääomakulut (arvon aleneminen ja sijoitetun pääoman hinta) ovat autoilun suurimmat kulut. Tuollainen 1000 �,� nosto pelkästään normin muuttumisen takia on pelkkää rahan menoa. Se ei vaikuta todellisiin päästöihin.

Peugeotilla tuli myös uusi 1.5 HDi moottori vanhan 1.6 HDi tilalle. Sen päästöt ovat kaikilta osin pienemmät kuin vanhan 1.6:n, mutta koska WLTP antaa niin paljon suuremmat CO2-lukemat nousi vero ja verollinen hinta. Aivan typerää!

Suomen autovero on typerä, eikä se vaikuta auton päästöihin, mutta paremmin todellisia käyttöolosuhteita vastaava normi sen sijaan vaikuttaa todellisiin toteutuviin päästöihin, jotka näkyvät tosiaan olevan sinulle yhdentekeviä. Sinua ei kiinnosta pätkääkään millä keinoilla PSA:n vanha diesel on keploteltu päästömittauksista läpi, kunhan vain sinä säästäisit jokin pikkusumman rahaa. Ja kyllä, nyt kun dieseleiden pakokaasujen puhdistusta ei voi enää sammuttaa testilaboratorion ulkopuolella, niin se tulee nostamaan monien dieseleiden toteutuvaa kulutusta.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 25.03.18 - klo:11:41
Sinua ei kiinnosta pätkääkään millä keinoilla PSA:n vanha diesel on keploteltu päästömittauksista läpi, kunhan vain sinä säästäisit jokin pikkusumman rahaa.

Juuri tuon keplottelun takia vaihdoin dieselistä bensaan. Jos lukee minun vanhoja juttuja, huomaa että olen hyvin diesel-kriittinen.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.03.18 - klo:11:52
Juuri tuon keplottelun takia vaihdoin dieselistä bensaan. Jos lukee minun vanhoja juttuja, huomaa että olen hyvin diesel-kriittinen.

Sinulla tuppaa vain unohtumaan aikaisemmat hyvin kriittiset ajatukset aina tilanteen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 25.03.18 - klo:11:54
Sinulla tuppaa vain unohtumaan aikaisemmat hyvin kriittiset ajatukset aina tilanteen mukaan.

En ostaisi tuota 1.5 HDi dieseliä, vaikka vero olisi laskettu siellä 6% pienemmällä NEDC normilla. Minun osalta ajot dieselillä on ajettu. Sitävastoin olen harmissani, että WLTP:n myötä autojen verotus kiristyy. Myös bensoissa (esim. tuo PureTech).

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.03.18 - klo:12:04
En ostaisi tuota 1.5 HDi dieseliä, vaikka vero olisi laskettu siellä 6% pienemmällä NEDC normilla. Minun osalta ajot dieselillä on ajettu. Sitävastoin olen harmissani, että WLTP:n myötä autojen verotus kiristyy. Myös bensoissa (esim. tuo PureTech).

Onhan se hölmöä, ettei tuota "paperilla" tapahtuvaa kulutuksen lisäystä huomioida verotuksessa, olisi voinut odottaa (tai ehkä sittenkin nimenomaan ei olisi voinut :P) että veroa jotenkin kohtuullistettaisiin kun todelliseen kulutukseen ei ole tullut muutosta.

Itse "pihvi" asiassa on kuitenkin se, että WLTP vastaa paremmin toteutuvia koko autokannan keskikulutuksia kuin NEDC. Se, että sinulla kulutus on vaihteluvälin alarajalla, ei poista sitä tosiseikkaa että NEDC-lukujen ja autokannan keskikulutusten välillä on iso ero. Vuonna 2016 se ero oli keskimäärin 42 %.

https://www.theicct.org/publications/laboratory-road-2017-update (https://www.theicct.org/publications/laboratory-road-2017-update)

Minä en allekirjoita tuota NEDC-normikulutuksen ja todellisen kulutuksen välisen eron keskuvua 10%:sta 42%:iin
(https://s14.postimg.org/rv8qt6icx/NEDC.png)

1. 1999
Minulla oli Ford Focus STW 1.8 TDdi (66 kW) vm. -99  vuodesta 1999 vuoteen 2008. Sen yhdistetty EU-kulutus oli 5,0 l/100 km. Kirjasin jokaisen tankkausen 228 tkm matkalla ja niistä laskettu keskikulutus jäi 4,82 litraan. Eli 4% alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
https://www.spritmonitor.de/en/detail/897705.html (https://www.spritmonitor.de/en/detail/897705.html)

2. 2017
Nyt on Seat Leon ST 1.0 TSI (85 kW) vm. -17. Sen yhdistetty EU-kulutus on 4,4 l/100 km. Vuoden ja 24 tkm keskikulutus on 4,18 l/100 km. Eli 5% alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
https://www.spritmonitor.de/en/detail/824720.html (https://www.spritmonitor.de/en/detail/824720.html)

En ota kantaa siihen vastaako EU-kulutus jokaisen omaa ajona, mutta mitään merkittävää muutosta suhteessa todellisuuteen ei ole tapahtunut omilla autoillani. Vuonna 1999 Focus meni 4% alle normin, nyt Seat menee 5% alle normin. Molemmilla autoilla pääsi yhtä helposti alle normin. Molemilla autoilla oli täsmälleen samanlaista ajoa.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 26.03.18 - klo:18:32
Minä en allekirjoita tuota NEDC-normikulutuksen ja todellisen kulutuksen välisen eron keskuvua 10%:sta 42%:iin
..
En ota kantaa siihen vastaako EU-kulutus jokaisen omaa ajona, mutta mitään merkittävää muutosta suhteessa todellisuuteen ei ole tapahtunut omilla autoillani. Vuonna 1999 Focus meni 4% alle normin, nyt Seat menee 5% alle normin. Molemmilla autoilla pääsi yhtä helposti alle normin. Molemilla autoilla oli täsmälleen samanlaista ajoa.

Jep jep. ::) Kenties huomasit, kenties et, että tuossa liittämäsi trendikuvaajan alalaidassa kerrotaan kyseisen kuvaajan otanta: 1,1 miljoonaa autoa. Mutta eihän sillä mitään väliä ole että miljoona autoa kuluttaa 42% enemmän, kun kerran sinun kahden auton otantasi kertoo muuta. :P

Edelleen, ties kuinka monennen kerran: kukaan ei kyseenalaista sinun kykyäsi pihistellä bensaa. Ei sinun tarvitse joka ainoassa viestissäsi paukutella henkseleitä siitä, että olet taloudellisin kuski tällä foorumilla. Kyllä se jo uskotaan. Käytettävällä päästömittausnormilla ei yritetä vaikuttaa vain sinun henkilökohtaiseen autonostokäyttäytymiseesi, vaan myös noiden 1,1 miljoonan joilla sitä soppaa kuluu enemmän kuin ovat autoa ostaessaan ehkä kuvitelleet.

Lainaus käyttäjältä: tet - 27.03.18 - klo:11:54
Edelleen, ties kuinka monennen kerran: kukaan ei kyseenalaista sinun kykyäsi pihistellä bensaa. Ei sinun tarvitse joka ainoassa viestissäsi paukutella henkseleitä siitä, että olet taloudellisin kuski tällä foorumilla.

En minä mitään paukuttele. Osoitin vain kuinka hyvin NEDC-normi on pätenyt omien ajojeni kanssa. Se onnistuu vain kirjaamalla tankkauset ylös ja ajamalla aina samalla lailla. Ei sillä ole merkitystä, olenko päässyt sen alle tai yli. Olkoot mennyt vaikka 20% yli, mutta pointti on, että on aina mennyt suhteessa saman verran. Ero on ollut aina noin 5%. NEDC normi perustettiin aikanaan jotta voitaisiin verrata eri autojen kulutusta keskenään. Sen tarkoitus ei ollut antaa jokaiselle sopivaa todellista kulutusta vaan auton minimikulutus. Nyt pystyn hyvin vertamaan vm. -99 Focusta vm. -17 Leoniin, koska ajoni on 100% samanlaista kuin 18 vuotta sitten.

Se, että linkittämässäsi tutkimuksessa on havaittu eron kasvua, johtuu suurelta osin todellisten ajo-olosuhteiden raskaantumisesta. Maantiellä nopeudet nousseet, kaupungeissa ruuhkat lisääntyneet, ilmastoinnit lisääntyneet, autojen sähkönkulutus noussut, jne. Siinä mielessä hyväksyn uuden WLTP normin, mutta se ei saisi korottaa Suomen autoverotusta.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 27.03.18 - klo:12:19
Siinä mielessä hyväksyn uuden WLTP normin, mutta se ei saisi korottaa Suomen autoverotusta.

No siinä ollaan sentään samaa mieltä, ettei pelkkä paperilla tapahtuva kulutuksen kasvu saisi nostaa verotusta. Toisaalta, onhan verotusta ajoittain nosteltu ihan pelkästään fiskaalisin perustein...

Valtio kerää rahaa säätämällä kaikenlaisia veroja. Kansalaisen on pakko tyytyä sitten näiden maksujen määräysperusteisiin, vaikka ne saattavat tuntua yksilöistä kovinkin epäoikeudenmukaisilta. Vero-ohjeiden mukaan esim kovin suuret sairaskulut saattaa saada vähennettyä tuloistaan.

Olisihan se tietenkin oikeudenmukaista, jos pystyisi luotettavasti kuitein ja ajopäiväkirjalla osoittamaan ajavansa 0,57 litraa alle omistamansa auton autoveron laskemisessa käytetyn polttoainekulutuksen/päästöarvon, niin silloin voisi alkaa anomaan autoverosta palautusta.

Tai vastaavasti voisin kiinteistöveroja maksaessani vedota siihen, että minun tonttini on kallellaan rinteessä ja naapurin tontti on tasamaata, jolloin saisin vähennystä tontin rinteen aiheuttamasta haitasta naapurin tasamaahan verrattuna.
Mutta näin tasa-arvoisesta synnyinmaasta voimme vain uneksia. 8)

^No ehkä tätä asiaa ei ihan noihin voi verrata. Oikeampi vertaus olisi vaikkapa kiinteistövero, joka nousisi merkittävästi ilman, että veron perusteisiin tehtäisiin muutoksia. Verottaja vain päättäisi yht'äkkiä muuttaa laskentatapaa jolla tontin koko lasketaan, jolloin aiemmin puolen hehtaarin kokoinen tontti katsottaisiinkin nyt hehtaarin kokoiseksi. ::)

Eu normikulutus 5,9. Tämän talven mitattu keskikulutus 5,52. Saas nähdä kuinka paljon vähemmmän on kulutus uusiin kulutuslukemiin verrattuna. Aika paljon nousevat nuo kulutuslukemat ( siis ilmoitetut ) uusilla mittaustavoilla.