Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[-karppa-]

Ilmeisesti täällä jotkut ke- kitkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä asfaltilla, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on toimivuus em. alustalla. Henkilökohtaisesti 30 vuoden autoilu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta, jossa asfaltilla pohjolan talvirenkaiden pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan liukkaan kelin ominaisuudet pitää olla parasta laatua koska suhteessa äkkitilanne liukkaalla on vaarallisempi. Aamen.

Vain yksi KE-kitkailija, joka tällä hetkellä ei edes asu Suomessa.

[SNG]

Kyllä Contin uudemmat kitkat toimivat hienosti myös asfaltilla. Se älytön monissa kitkoissa oleva pehmeys ja epämääräisyys ovat poissa.

Ajossa sekä nyt talven ajetut Contin CVC 6:t että ensimmäistä talvea ajossa olevat CVC 7:t.

Itse tykkään jotenkin enemmän noista kutosista.

Erinomaisia renkaita kummatkin poislukien pääkallokelit. Jos pieniä sorateitä joutuu paljon ajelemaan niin nastat oikeampi valinta. Pääsääntöisesti hyvin hoidettuja teitä ajavana nuo kitkat osoittautuneet nappivalinnaksi.

[Hidalgo]

Jos pieniä sorateitä joutuu paljon ajelemaan niin nastat oikeampi valinta.

Miten soratiellä nastat ovat paremmat kuin kitkat?

[Jultsu]

Ilmeisesti täällä jotkut ke- kitkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä asfaltilla, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on toimivuus em. alustalla. Henkilökohtaisesti 30 vuoden autoilu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta, jossa asfaltilla pohjolan talvirenkaiden pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan liukkaan kelin ominaisuudet pitää olla parasta laatua koska suhteessa äkkitilanne liukkaalla on vaarallisempi. Aamen.

Ilmeisesti täällä myös jotkut nastarenkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä yleisillä maanteillä välillä Hanko-Utsjoki, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on absoluuttisen maksimaalinen luottamuksen tunteen antaminen (joka edellä todettiin jo täysin placeboksi.) Henkilökohtaisesti 3 vuoden KE-kitkailu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta jossa jäällä tahi lumella KE-kitkojen pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan märän kelin ominaisuudet pitää olla etelä-suomessa parasta laatua koska suhteessa ajokilometreihin äkkitilanne vesiliirtoon vetisellä asfaltilla on todennäköisempi ja vaarallisempi. Aamen.

[-karppa-]

Sen sijaan märän kelin ominaisuudet pitää olla etelä-suomessa parasta laatua koska suhteessa ajokilometreihin äkkitilanne vesiliirtoon vetisellä asfaltilla on todennäköisempi ja vaarallisempi. Henkilökohtaisesti 3 vuoden KE-kitkailu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta jossa jäällä tahi lumella KE-kitkojen pito olisi ollut riittämätön.

Miten en ole ikinä tuohonkaan törmännyt. En skandikitkoilla enkä nastarenkailla  enkä ole varmana ainoa kirjoittelija täällä. Minä taas väitän, että TALVELLA sinulla on ollut enemmän ongelmia noiden KE-kitkojesi kanssa (Joita et viitsi edes myöntää).

Mutta ehkä siellä 1200km päässä Suomessa nuo KE-kitkat on varmana parempi vaihtoehto!

[jalkkis]

Miten soratiellä nastat ovat paremmat kuin kitkat?

Talvella noiden kunnossapito ei ole pääteiden tasoa ja ovat monesti aika jäisiä.

[SNG]

Talvella noiden kunnossapito ei ole pääteiden tasoa ja ovat monesti aika jäisiä.

Juuri näin. Piti lisätä maininta pääkallokeleistä tai aivan sileästä jäästä. Noita olemattoman hoitoluokan pikkuteiltä saattaa löytyä. Samaan kastiin toki metsäautotiet ja ehkä jotkut mökkitietkin.

Mutta muuten kitkat ovat vallan toimivat. Hiljaiset, pitävät ja mukavat. Tykkään myös Contin kitkojen (6/7) ajotuntumasta paljaalla asfaltilla verrattuna kokemuksiin nastoilla.

[V60]

Ilmeisesti täällä myös jotkut nastarenkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä yleisillä maanteillä välillä Hanko-Utsjoki, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on absoluuttisen maksimaalinen luottamuksen tunteen antaminen (joka edellä todettiin jo täysin placeboksi.) Henkilökohtaisesti 3 vuoden KE-kitkailu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta jossa jäällä tahi lumella KE-kitkojen pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan märän kelin ominaisuudet pitää olla etelä-suomessa parasta laatua koska suhteessa ajokilometreihin äkkitilanne vesiliirtoon vetisellä asfaltilla on todennäköisempi ja vaarallisempi. Aamen.

Jos asuu vetisissä ja harmaissa oloissa, niin en ala väittämään ke-kitkoja vastaan. Mutta täällä olen eri mieltä. 500 km reissu Pirkanmaalta Savoon toi vastaan hyvin erilaisia tienpintoja. Osa oli suolattua ja märkää mutta toisessa päässä 200 km jäistä tietä, ilman lämpötila -3 ja satoi tihkua. Voisin melkein väittää, että tuossa kun pitää äkkitilanteessa tehdä toimenpiteitä, niin arvostaa hyvää liukkaankelin pitoa. Mutta onhan pulkkailu ihan fantsua.

[Pihistelijä]

Talvella noiden kunnossapito ei ole pääteiden tasoa ja ovat monesti aika jäisiä.

Minä ajan noita päivittäin kitkoilla. Kelissä kuin kelissä. Tänä talvena on parina päivänä tie ollut ihan jäässä ja vetinen (naapuri nastoilla ei uskaltautunut ollenkaan liikenteeseen). Noina parina päivänä piti ajaa hieman hiljempaa, kaikkina muina päivinä ihan normaalisti.

Täytyy vielä sanoa, että Leoniin kitkat sopivat todella hyvin. Ennen tätä minulla oli kaksi Ford Focusta, joihin ajattelin, että kitkat sopivat kuin nenä päähän, mutta niin vain Leoniin vieläkin paremmin. Puskeminen ei vaivaa yhtää 1.0 TSI Leonia. Pienestä kevyestä moottorista keulalla on etua.

[tet]

Jos asut ja ajelet etelässä niin älä osta pois, ovat varmasti se surkein valinta etelän vesikeleille.

Täytyy kuitenkin määritellä se etelä. Termi "Etelä-Suomi" ei välttämättä tarkoita ilmastollisesti yhtenäistä aluetta. Jos kartalla vedetään viiva vaikkapa Helsingistä Uuteenkaupunkiin, niin tuon viivan lounaispuolella vallitsee aika erilainen ilmasto kuin esimerkiksi täällä Kaakkois-Suomessa, joka usein myös "eteläksi" lasketaan. Tuolla alueella KE-kitka voi olla hyvä vaihtoehto. Täällä meilläpäin en itse niitä pitäisi optimaalisena, vaikka vain 25 km etelärannikolta asunkin.

[Hidalgo]

Juuri näin. Piti lisätä maininta pääkallokeleistä tai aivan sileästä jäästä. Noita olemattoman hoitoluokan pikkuteiltä saattaa löytyä. Samaan kastiin toki metsäautotiet ja ehkä jotkut mökkitietkin.

Mutta muuten kitkat ovat vallan toimivat. Hiljaiset, pitävät ja mukavat. Tykkään myös Contin kitkojen (6/7) ajotuntumasta paljaalla asfaltilla verrattuna kokemuksiin nastoilla.

Toki pienet tiet  hoidetaan huonommin, muttei rengasvalintaan mielestäni vaikuta se onko se soratie vai ei.

[Hidalgo]

Tänä talvena on parina päivänä tie ollut ihan jäässä ja vetinen (naapuri nastoilla ei uskaltautunut ollenkaan liikenteeseen).

Mistä tällaisia naapureita löytyy jotka kertovat etteivät uskalla liikenteeseen? Otapa ihan videolle kun naapuri tuon kertoo, niin nähdään millainen henkilö on kyseessä 

[SNG]

Toki pienet tiet  hoidetaan huonommin, muttei rengasvalintaan mielestäni vaikuta se onko se soratie vai ei.

No eipä tietenkään. Nyt väännetään todella tikusta asiaa. Sanotaan sitten vaikka että korrelaatio alhaisen tienhoitoluokan ja sorapintaisuuden välillä on ainakin "melkein merkittävä".

Jos ajat pääasiassa muualla kuin kärrypoluilla, kitkat taatusti ok valinta.

Jos ajat usein jäisillä pikkuteillä, nastat voivat olla ehkä parempi valinta...

[-karppa-]

Tänään sai kirota noita kelien mukaan ajajia (Ja en tiedä heidän rengastustaan). Jos nelostiellä ajellaan 62-75km/h 80km/h rajoituksella ilman mitään syytä, niin olisiko parempi jättää lähteämättä. Jos tämä tarkoittaa Jultsun mukaan niitä hetkiä miten hän köröttelee, niin kannattaisiko hommata sellaiset renkaat, että kykenee kulkemaan edes nopeusrajoitusten mukaan.

Ja kyllä olisin mennyt nelivedolla ja hyvillä nastarenkailla ohi, mutta nuo vastaantulijat valitettavasti estää sen eikä varmana nämä köröttelijät päästä jonoa takaa ohi, kun heillä on OIKEUS ajaa.

Pienempiä teitä pitkin oli nautinto ajaa jäisillä teillä kunnon nastarenkaat alla ja pitkät päällä rajoitusten mukaan. Ei haitannut edes pieni vesisade menoa ja vaikka pitkällä suoralla hieman jarrutteli ei mitään ongelmaa eikä auto mennyt pulkkana kuten kitkoilla...

[jarkko_h]

Karppa lopeta paskan jauhanta. Ei ne kitkat pulkkana tule. Tässä tullut ajettua viime päivinä paljon suojaamattomia vetisiä, sohjoisia, jäisiä pikkuteitä Nokia R3 SUVlla ja nelarilla. Joka olouhteissa ajo- ja jarrutuspito ollut erinomainen. Karkealla sohjojäällä pito on käsittämättömän hyvä.  Gps nopeus 0-5 yli rajoituksen.

Kyllä se renkaan kunto on joka merkitsee eniten, ei rengastyyppi. Moottorilehden testissä 5 vuotta vanhan kitkarenkaan ominaisuudesta oli jäljellä enää 80% Samaisen lehden tekemässä aikaisemmassa testissä vanhan nastarenkaan ominaisuuksista oli jäljellä alle puolet! Nuo Moottorilehden testaamat vanhat nastarenkaat olivat pulkat. Jarrutusmatka oli pidentynyt 70 metriä!!

Tänään sitten vaihteeksi tyypillistä Etelän keliä pääteillä.  Vesisadetta.ja märkää asfalttia Kymenlaaksossa. Nautinto ajaa. Ei mitään nastojen jurinoita. Vakkari ja kuunnelma päällä. 

[jarkko_h]

Tuossa vielä linkki moottorilehden testiin..https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/

3 vuotta vanha kitka 90% tasolla verrattuna uuteen. 5 vuotias 80% tasolla.

Vastaavasti moottorilehden teettämä testi vanhoilla nastarenkailla: Jarrutusmatka noilla "pulkilla" 70 metriä pidempi kuin uusilla!! Nastojen rapina tuo väärää turvallisuuden tunnetta.

[-karppa-]

Karppa lopeta paskan jauhanta. Ei ne kitkat pulkkana tule. Tässä tullut ajettua viime päivinä paljon suojaamattomia vetisiä, sohjoisia, jäisiä pikkuteitä Nokia R3 SUVlla ja nelarilla. Joka olouhteissa ajo- ja jarrutuspito ollut erinomainen. Karkealla sohjojäällä pito on käsittämättömän hyvä.  Gps nopeus 0-5 yli rajoituksen.

Kyllä se renkaan kunto on joka merkitsee eniten, ei rengastyyppi. Moottorilehden testissä 5 vuotta vanhan kitkarenkaan ominaisuudesta oli jäljellä enää 80% Samaisen lehden tekemässä aikaisemmassa testissä vanhan nastarenkaan ominaisuuksista oli jäljellä alle puolet! Nuo Moottorilehden testaamat vanhat nastarenkaat olivat pulkat. Jarrutusmatka oli pidentynyt 70 metriä!!

Tänään sitten vaihteeksi tyypillistä Etelän keliä pääteillä.  Vesisadetta.ja märkää asfalttia Kymenlaaksossa. Nautinto ajaa. Ei mitään nastojen jurinoita. Vakkari ja kuunnelma päällä.

Niin sä väität ettei mulla ole kokemusta tuleeko kitkat vai ei pulkkana? Mä vaihdan ne kitkat juuri siinä vaiheessa nastoihin, kun rupeaa menemään pulkkana (Löytyy R2:t ja CVC6:t). Jännä miten sulla tyyli muuttuu foorumien välillä. Toisella forumilla teet vertailua kuusi vuotta vanhan nokian hakkapeliitta nastan joilla ajettu 35tkm ja uuden R3:n kitkan välillä. Haukut ensimmäiset hengen vaarallisiksi kertomatta edes minkä autojen alla renkaat ovat olleet ja mitä profiilia ne on unohtamatta ensimmäisen nastarenkaan mallia (5,7,8). Täällä sitten rupeat pätemään renkaiden iällä  .

Ja mä voin varauksetta kehua Continental Conti ice contact 2:sta, jos ääni häiritsee. On paljon hiljaisempi, kuin hakkapeliitta 9 ja todella loistava nastarengas ajaa vaikka ei enää testivoittaja ollutkaan!

Ja muutenkin sun on turha päteä mun talvirenkaista, koska ne on tasan kaksi talvea alla ja uudet tulee tilalle. Renkaat on sen verran halpa henkivakuutus liikenteessä!

Tuossa vielä linkki moottorilehden testiin..https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/

3 vuotta vanha kitka 90% tasolla verrattuna uuteen. 5 vuotias 80% tasolla.

Vastaavasti moottorilehden teettämä testi vanhoilla nastarenkailla: Jarrutusmatka noilla "pulkilla" 70 metriä pidempi kuin uusilla!! Nastojen rapina tuo väärää turvallisuuden tunnetta.

Joo ja? Nuo michelinit on tiedetty paskoiksi jo pitkään rengastesteissä. Uusi nasta teki nyt poikkeuksen pitkästä aikaan. Yleensä Continental tai nokian on ollut paras rengas. Mä uskon noihin vanhojen renkaiden testeihin, kun vertailuna on vähintään kolme merkkirengas valmistajaa, niin kitkoissa, kuin nastoissa. Se että yhdestä mallista tehdään testi ja vedetään mutkat suoriksi ei ole fakta!

Eikä tuossa vanhoilla nastarenkailla tehdyssä testissä ollut yhtään kitkaan mukana ja kuinka pitkälle niillä olisi vedetty pulkkana  . Sekin testi on jo yli viisi vuotta vanha, jossa ei ollut näitä suurilla nasta määrillä varustettuja nastarenkaita...

[jarkko_h]

Karppa,
35.tkm nastat ajettu ja jarrutuskokeet vw golf. Renkaita kierrätetty edestä taakse tiuhaan. EI ulkonemaeroa etu ja takarenkaiden välillä. Nokia R3 ajettu ja jarrutuskokeet tehty Subarulla. Golfin hidastuvuus jarrutuksessa on samoilla renkailla hitusen Subarua parempaa.

Takoitus tuolla kokeella oli vain todeta renkaiden vanhenemisen vaikutus. Nuo 6 vuotta vanhat renkaat oli pulkat.

Renkaiden kunnon merkitys on suurempi kuin remgastyypin.

Noilla moottorilehden testaamilla nastarenkailla oli ajettu ainoastaan 20 tkm ja urasyvyyttä jäljellä 8 mm mutta renkaat kovettuneet ja nastat pyöristyneet käyttökelvlttomiksi. Vaikka urasyvyyttä oli paljon jäljellä,  jarrutusmatkat olivat jäällä pidemmät kuin 5mm urasyvyydellä olevissa 5 vuotta vanhoissa loppuunajetuissa kitkoissa.

[-karppa-]

Karppa,
35.tkm nastat ajettu ja jarrutuskokeet vw golf. Renkaita kierrätetty edestä taakse tiuhaan. EI ulkonemaeroa etu ja takarenkaiden välillä. Nokia R3 ajettu ja jarrutuskokeet tehty Subarulla. Golfin hidastuvuus jarrutuksessa on samoilla renkailla hitusen Subarua parempaa.

Takoitus tuolla kokeella oli vain todeta renkaiden vanhenemisen vaikutus. Nuo 6 vuotta vanhat renkaat oli pulkat.

Renkaiden kunnon merkitys on suurempi kuin remgastyypin.

Noilla moottorilehden testaamilla nastarenkailla oli ajettu ainoastaan 20 tkm ja urasyvyyttä jäljellä 8 mm mutta renkaat kovettuneet ja nastat pyöristyneet käyttökelvlttomiksi. Vaikka urasyvyyttä oli paljon jäljellä,  jarrutusmatkat olivat jäällä pidemmät kuin 5mm urasyvyydellä olevissa 5 vuotta vanhoissa loppuunajetuissa kitkoissa.

Ok nastat oli VW golf:n alla edelleen puuttuu rengasprofiili/malli, kuinka tiuhasti on vaihdettu edestä taakse (3000km välein, kaksi kertaa kaudessa vai miten) sekä auton vuosimalli ja minkä profiiliset renkaat oli subarun alla sekä subarun malli! Jos et tiedä, niin rengastestit tehdään aina samalla autolla sekä samalla rengasprofiililla, koska siihen on syy  . Paljonkos noiden renkaiden sekä autojen erot oli metreissä? Nyt sanot tällä forumilla, että ne oli pulkat ja toisella väitit vaarallisiksi. Koeta päättää  ?

Toisella forumilla sai käsityksen, että sinun tarkoitus oli vain haukkua nastoja, jotka oli kuusi vuotta vanhat/35tkm ajettu ja kehua uusia kitkoja, koska viimeksi sinulla on samalla kaudella ollut kahdessa omassa autossa sekä kitkoja, että nastoja samalla kaudella alla. Minulla kahdessa autossa esimerkiksi tänä syksynä/talvena  .

[jarkko_h]

Vaihto kerran kauden välissä. Golfissa rengasleveys 195 ja Subarussa 225. Nastojen haukkuminen ei ole tarkoitus. Uskon että esim. Lapin perähikiöitä kiertävälle imurikauppiaalle tai tangolaulajalle parhaat renkaat. Lapin teillä nastat eivät pyöristy niin nopeaa.

Olen samaa mieltä, että yksittäisten käytettyjen renkaiden testit eivät tarkkoja. Olisi hienoa jos esim.  3 rengasmerkkille (3 satsia /merkki) tehtäisiin testi 10 000km ajetuille renkaille. Näin voitaisiin eliminoidansukupolvenvaihdos ja keskiarvostaa suurelta osin muut vaihtelut.

Kuluttajille olisi tärkeä nähdä miten nopeaa 90% puhtaalla asfaltilla ajo pyöristää nastat ja romuttaa jääpitoa. Nyt tiedämme vain että ulkonema muuttuu, nastat pyöristyy ja yleensä nastojen jollotus vähenee. Samoin kuluttajille olisi hyödyllistä tietää mitä tapahtuu vastaavassa ajassa kitkoille.

[-karppa-]

Vaihto kerran kauden välissä. Golfissa rengasleveys 195 ja Subarussa 225. Nastojen haukkuminen ei ole tarkoitus. Uskon että esim. Lapin perähikiöitä kiertävälle imurikauppiaalle tai tangolaulajalle parhaat renkaat. Lapin teillä nastat eivät pyöristy niin nopeaa.

Olen samaa mieltä, että yksittäisten käytettyjen renkaiden testit eivät tarkkoja. Olisi hienoa jos esim.  3 rengasmerkkille (3 satsia /merkki) tehtäisiin testi 10 000km ajetuille renkaille. Näin voitaisiin eliminoidansukupolvenvaihdos ja keskiarvostaa suurelta osin muut vaihtelut.

Kuluttajille olisi tärkeä nähdä miten nopeaa 90% puhtaalla asfaltilla ajo pyöristää nastat ja romuttaa jääpitoa. Nyt tiedämme vain että ulkonema muuttuu, nastat pyöristyy ja yleensä nastojen jollotus vähenee. Samoin kuluttajille olisi hyödyllistä tietää mitä tapahtuu vastaavassa ajassa kitkoille.

Miksiköhän mulla on välikeleillä kitkat ja talvella nastat 

[vasara]

..Nastojen haukkuminen ei ole tarkoitus.

Eikö?

Uskon että esim. Lapin perähikiöitä kiertävälle imurikauppiaalle tai tangolaulajalle parhaat renkaat.

Suomessa täytyy olla paljon tangolaulajia ja imurikauppiaita, kun katsoo nastat vs kitkat myyntiosuuksia.

Kuluttajille olisi tärkeä nähdä miten nopeaa 90% puhtaalla asfaltilla ajo pyöristää nastat ja romuttaa jääpitoa....

Niin.. mitenkähän nopeaa se nastojen kuluminen on? Jos se on hyvin nopeaa, niin sehän tarkoittaa, että nastat 'jyrsii asfalttia' vain hyvin lyhyen ajan elinkaarestaan.. eli väitteet niiden teitä kuluttavasta vaikutuksesta olisivat vahvasti liioiteltuja?

[jarkko_h]

Nokivasara, ei se markkinaosuus tarkoita että jokaisella olisi olosuhteisiinsa parhaat renkaa ja kuten viestissä mainitsin tangolaulaja on vain esimerkki. Siis esimerkki. Uskon että pohjoisessa todella paljon ajaville tuo Karpan kahden renkaan systeemi on optimaalisin. Vähän nastaa pyöristäville jääkeleille nastat ja muille keleille nordic kitkat. Vastaavasti etelässä ajetaan aivan turhaan nastoilla. Täällä nastat pyöristyvät 90% aikaa puhdasta asfalttia vasten.

Nastapyöristyminen ja tien kuluma eivät kulje täysin käsi kädessä. Nastassa myös säteensuuntianen voima kuluttaa asfalttia, ei pelkästään kitkakomponentti. Pyöristyksestä kärsii lähinnä kitkavoimakomponentti asfalttin kiviä murskaksi hakkavan säteisvoiman pysyessä samana.. Kaikesta nastojen pyöristymisistä huolimatta nastarengaskausi näkyy jo ennen hiekoituskautta pääkaupunkiseudun mittareissa. Lisäksi kuten täällä on jo noin 20 kertaa toistettu nastojen vuoksi joudumme käyttämään vähemmän vettä ja routaa kestävää asfalttia.

[Quattro A4]

Miksiköhän mulla on välikeleillä kitkat ja talvella nastat 

Mitkä on ne väliketlit? Olosuhteet vaihtelevat päivästä toiseen. Et suinkaan renkaita vaihtele joka päivä? Täällä Etelä-Suomessa nuo olosuhteet vaihtelevat ihan oikeasti lähes joka päivä. Itselläni tuo range menee Kainuuseen asti joka talvi. Tänä talvena viimeistään kitkarenkaan toimivuus on vakiinnuttavut itsensä. Continental Viking Contact 7 on lyönyt itsensä läpi.

[Natte]

http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg

[Quattro A4]

http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg

20% noista autoista on varustettu kitkarenkailla. Tod.näk. vielä pienempi osuus.

[jarkko_h]

http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg

20 % pääkaupunkiseudun ympäristössä ajaa kitkoilla ja vainin 6 % Suomen liukkaan kelin onnettemuuksissa Nordic -kitkat alla. Eli tuon jakauman mukaisesti 1 auto nordic -kitkoilla ja loput 14 autoa nastoilla tai muilla rengastyypeillä. Eli vaihda kuvan otsikkoa.

[jt]

Mikäli talviominaisuuksia kehutaan "huippuluokkaisiksi", tarkoittaa se sitä että kuivan kelin sekä märän kelin ominaisuuksista on tingitty. Yhtä ja ainoaa joka kelillä loistavasti toimivaa rengasta kun ei ole yksikään firma vielä luonut.

Sehän on nyt päivänselvää että talvlrengasta ei ole optimoitu kesäoloihin (sulan kelin ominaisuudet). Sen sijaan, rengas on suunniteltu hyväksi talviolosuhteissa ja riittävän hyväksi sulalla kelillä. Miksi ostaa sulalle kelille optimoitu talvirengas? (Jos siis tarkoitus on pääasiassa Suomessa ajella)

"Riittävän hyvä" tarkoittaa sitä että KE-kitka on märällä pinnalla hieman parempi esim jarrutustestissä nordic kitkaa ja nastaa, mutta häviää talviominaisuuksissa (jäällä ja lumella) selkeästi pohjoismaisille rengastyypeille. Erityisesti jääpito on suhteessa todella heikko. En näe talvikäytössä järkevänä optimoida kuiva/märkäpitoa talviominaisuuksien kustannuksella, koska
1) keskimääräinen ero parhaaseen premium KE-kitkaan on märällä jarrutuksessa n. 16%, muihin KE kitkoihin ero on vielä pienempi.
2) kuivalla kelillä erot ovat vielä pienemmät
3) märällä pinnalla ajo on lähes kuin kesällä ajelisi. Pidosta ei ole pulaa omakohtaisten kokemusten perusteella.
4) jäällä ja lumella paraskin nasta ja nordic kitka ovat roimasti heikompia kuin sama rengas sulalla. Jarrutusmatkat jopa moninkertaistuvat. Miksi heikentää pitoa juuri niissä olosuhteissa kun sitä eniten tarvitaan?

Jokainen tekee omakohtaisesti valinnan mitä pitää tärkeänä talvirenkaassa. Jultsun on valinnut KE-kitkan omiin olosuhteisiinsa, itse painotan enempi talviominaisuuksia, joten valinta oli Nordic-kitka (nastojen tylsytys, ajomelu ja teiden jyrsintä on jo koettu). Ja mitä tässä nyt lumisessa Oulussa tällä viikolla nollan asteen tietämillä on ajellut, niin ei voi muuta todeta kuin että hyvä valinta. (Yhden talven ajetut Nokian R2:t alla). (Pikkutiet/asuntokadut ovat lumessa/jäässä, valtaväylät suolattu)

[vasara]

... Lisäksi kuten täällä on jo noin 20 kertaa toistettu nastojen vuoksi joudumme käyttämään vähemmän vettä ja routaa kestävää asfalttia.

Tässä ketjussa on toisteltu kaikkia muitakin asioita vähintään 20 kertaa.. onko jotain 'tässä ketjussa toisteltua' parempaa näyttöä siitä, että jotain 'huonompaa' asfalttia jouduttaisiin käyttämään vain nastarenkaiden vuoksi?

En ole asfalttialan asiantuntija, mutta ihan googlen avustamana päättelen, että nastojen kulutusvoima on vain yksi syy siihen mitä päällystettä käytetään.
Vilkkaammin liikennöidyillä väylillä asfaltissa on pakko olla enemmän kiviainesta, jotta se kestää paremmin deformaatiota.
Paljon bitumia sisältävä asfaltti olisi kuopalla jo ensimmäisen rekan ajaessa sen yli.

Veikkailen että kustannustekijät on yksi tekijä myös. Todennäköisesti tienpäällystys hommissa rahalla (ja ilman kartelleja) saisi parempaa ja kestävämpää tavaraa teiden pintaan.
Lisänä vielä Suomen olosuhteet.. asfaltti menettää joustavuuttaan kylmässä => halkeilee enemmän.
Tekijöitä varmaan koko liuta lisää.. nastarenkaiden kulutus siellä joukossa. Jos ilmastomme olisi Välimerellinen, niin tämä viimeksimainittu voitaisiin pyyhkiä joukosta pois.

[Jultsu]

Sehän on nyt päivänselvää että talvlrengasta ei ole optimoitu kesäoloihin (sulan kelin ominaisuudet). Sen sijaan, rengas on suunniteltu hyväksi talviolosuhteissa ja riittävän hyväksi sulalla kelillä. Miksi ostaa sulalle kelille optimoitu talvirengas? (Jos siis tarkoitus on pääasiassa Suomessa ajella)

Ei ole ollenkaan päivänselvää. Suurin osa tämän maapallon eri maanosien talvirenkaista ovat kitkarenkaita jotka ovat optimoitu nollan asteen tuntumassa pyöriviin märkiin ja kuiviin asfalttikeleihin, koska sellaisia talvet myös valtaosassa talvirenkaita käyttävissä maissa ovat. Joulupukin ihmemaan olosuhteita ei löydy kuin harvoista paikoista tällä planeetalla. Sulalle kelille optimoitu talvirengas kannattaa ostaa silloin jos suurimman osan aikaa talviajokaudesta tiestöt ovat sulia mutta lämpötila on alle 10 asteen, oli asuinmaa sitten Suomi taikka Botswana.