VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: Jyri - 07.04.17 - klo:11:10
Totta, kenties kytketään kokonaan pois, luulen että suurin osa oli kuitnekin sitä mieltä ettei tuota toimintoa kaipaa...

- peukut!

Lainaus käyttäjältä: -ruoska- - 06.04.17 - klo:18:16
...ja jos joku meinaa asentaa itselleen nämä JR11:t koossa 17 7.25 ET35, niin kannattaa varata 3mm spacerit mukaan eteen, muuten ei mahdu pyörimään jarrujen ympärillä

Entä sopiiko tuolla vannekoolla + spacerilla 215/40 R17 rengas pyörimään ottamatta kiinni lokasuojan reunaan??

Tällaisenaan en kannata mitään "karmaa", koska se johtaa niin helposti - kuten olette todenneet - tahalliseen provosointiin, etumerkistä ( +/-) riippumatta.  Ja tällä järjestelyllä se on ollut enemmän kuin mahdollista.

Kannatan asiassa pysyvää mielipiteiden vaihtoa.  En hyväksy henkilökohtaisuuksiin ( mollaamiset, haukkumiset, nimittelyt, ivaamiset, tms.) menemistä, joka synnyttää helpoimmin ja haavoittavimmin nämä riitelyt.

Hyviä ja rakentavia mielipiteitä - ja asiantuntevuutta - kaivataan edelleen!

Lainaus käyttäjältä: Migo - 05.04.17 - klo:16:01
Moi!

Ongelma tämä, herjaa näytöllä tuota patterin vaihtoa, vaikka olen kumpaankin avaimen patteritkin (cr2032) vaihtanut.
Nyt kävi vielä niin, että toinen avaimista meni aivan mykäksi, eli ei edes valo vilku.
Toisella vielä ovet saa auki/kiinni, mutta tuo omituinen herja patterin uusimisesta ihmetyttää.

Mikä eteen? Vinkkejä tms. Kiitos.

Jos avaimessa on ollut CR 2025 paristo ja tilalle on laitettu hieman (kooltaan) suurempi CR 2032, niin paristo on syytä sovittaa huolella paikalleen; toimii kyllä jos ei "kellu" huonossa kosketuksessa.

Lainaus käyttäjältä: Jonde - 05.04.17 - klo:14:54
Kyllä noissa auraus on 0, ei koneelta oikeastaan löydy sellasia arvoja missä se olisi jotain muuta suosituksen mukaan. Vihreälle menee tosin vielä pari minuuttia auraukselle käännettynä, mutta onko se sitten kiva ajaa, sitä en tiedä.
Edessähän ei oikeastaan ole muita kuin aurauksen säätö, alapallossa on niin vähän säätövaraa camber kulmalle että, sillä ei isoja heittoja korjata.
Takana on vakiona myös erittäin vähän säätöjä mihinkään, puhutaan ihan 1-2mm säätövarasta mitä pulttien reijistä löytyy. Joten monesti arvot on siellä optimaaliset ilman jälkiasennus osia.

Kyllähän kaikkien ( ! ) kulmien pitää olla tietyssä toleranssissa sekä yksin ( esim. toe in /out ), että keskenään ( auraus +/- /camber/caster/kaarteenajokulma(t) ). Jos vain aurausta haetaan "kohdalleen ja jos vaikka pyörä onkin taaempana kuin toinen ( tukivarsissa tai korissa vääntymää ), niin pelkkä auraus ei ole autuaaksi tekevä ratkaisu.  Ja aurauksen säädön pitää säilyttää kaarteenajokulmat symmetrisinä, ts. säätö on tehtävä molemminpuolisena toimenpiteenä.

Aurauskulmista puhuttaessa kysymyksessä lienee sekä etu-, että taka-akselin aurauksen ( +/- ) mittaus/säätö. Pyöränkulmien mittaukset sisältävät nuo muutkin (tärkeät!) kulmat ja tarvittaessa niiden säädöt mahdollisuuksien mukaan.
Mitumutunarukonstit eivät riitä oikeiden pyöränkulmien (= pyörän asentokulmien) aikaansaantiin.

Samaa mieltä tuosta Monte Carlon sisustavärityksestä, joka sopinee vain punaisen ulkovärin kera - ja silloinkin ilman tuota punaista keskikonsolia ( ainoa mahdollinen valinnainen muutos? ).
Itse pidän tuota ulkopuolista design-pakettia "tärkeämpänä" ykköspakettia, eli alustaa ja istuimia.
Oman kokemukseni mukaan asettuu käytännössä n. 15 mm:n mataloitumiseen; auto on hyvä ajaa.

Eiköhän se huonontien paketti ole "suojaava", eli korkeammalla maavaralla ja lisätyillä/vahvistetuilla (muovi)suojalevyillä. Vastaava rakenne-/varustemuunnos Fabiaan, kuin Skodan muihin malleihin.

Soitin (Bolero) on hyvä. Bassoakin kuuluu - ja soi muuten puhtaasti ja häiriöttömästi. Tuo "surround-subwoofer" toimii vain muistikortin, -tikun ja USB:n kautta syötettyihin toistoihin, siis ei radion kautta tulevilla lähetyksillä.
Soittimen säädöt ovat helppoja nopeita.
Paras "musiikkilisävalinta" lienee DIY-subwoofer, jolla saa basson kaikkeen toistoon. Basson vahvistimineen voi rakentaa vaikka varapyöräpoteroon. 

Auton pyöräasiat ovat aika viidakko raivattavaksi.
Useimmat valmistajat ovat rakentaneet sopimuksien ja kokemuksien kautta rengastoimittajansa. Kyllä siihen sisältyy myös tietynlainen varmuus ja turvallisuus kuluttajan kannalta.

Mutta muutama havainto ja tosiasiakin: parempiakin renkaita on kuin ensiasennusrenkaat ja myös vanteiden kohdalla samat sanat.
Alkuperäisvanteiden suurin ongelma on niiden massa. Painavat pyörät "haittaavat" auton todellisien mukavuus- ja ajo-ominaisuuksien ilmentymistä; myös polttoaineenkulutus ja suorituskyky kärsivät. Alustan kulutusosien käyttöikä on painavia pyöriä käytettäessä lyhempi.

Suuremmilla pyörillä, keveillä (= keveämmillä) vanteilla ja paremmilla (leveämmilläkin) renkailla (paremmat kulutusluokitukset, esim. A tai B ) saavutetaan pienemmät vertailukulutukset painavampiin alkuperäisiin nähden. Mutta nämä pyörät maksavat enemmän.

Näistä asioista tulee aina vähintään hienoista kädenvääntö, mutta fysiikan lakeja nämäkään eivät kumoa.

Lainaus käyttäjältä: concorde - 03.04.17 - klo:12:10
Tampereelle luvataan lunta ja pakkasta pe-la , joten toivottavasti kukaan, joka on tien päällä loppuviikosta, ei vaihda suvigummeja vielä

Näinhän se on vielä huhtikuussa monella paikkakunnalla. Se vaan se kesän ja kesärenkaiden odotus... 

Pari faktaa: jos lämpötilat ( asfaltin lämpötilat!) eivät nouse + 5:een asteeseen ja jos ja kun suolaus on lopetettu, niin ei tule suurempia ongelmia talvirenkailla eikä asfaltille - kannattaa odottaa "talven" loppuminen.

Renkaiden kuluminen on voimakkaimmillaan lämmenneillä ja talven jäljiltä "superkarheilla" tien pinnoilla! Silloin on myös "turhaa" arvioida/arvostella renkaiden äänekkyyttä/hiljaisuutta.

Lainaus käyttäjältä: ConD - 02.04.17 - klo:18:52
En huomannut omilla ajoillani eroa kulutuksessa Gy ja Gy välillä.
Jos jotain niin Asy 3 kylki on "pulleampi" ja paremmin vannetta suojaava.

Tasaisella/vakaalla ajotavalla tuskin eroja tulee, vaikka ... Asy taitaakin olla painavampi rengas.

Kyljen ei pitäisi samalle (=yhtä leveälle) vanteelle asennetuilla saman kokoisilla renkailla olla yhtään "pulleampi".

Vannetta suojaava rakenne, ns. vannesuoja (esim. saksalaisissa renkaissa MFS), on renkaassa  vanteen reuna-aluetta (reunasarvea) korkeampi (= ulostulevampi) "kumipalko". Tämän vannesuojan saa moniin renkaisiin mallivalinnan kautta, tai maksamalla lisähintaa.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 01.04.17 - klo:16:51
Tämä karmaläpsimen kummastuttaa. 
Tänään vastasin yhteen rengasmeluasiaan - ja asiapitoisesti kuten tapani on kenenkään henkilökohtaisuuksiin menemättä - ja kappas vain heti tuli läpsäisy kuin automaatista.
Tällaiset "luvalliset vainoamiset" koskettavat ja loukkaavat vanhan miehen sielua. Taidan olla väärällä sivustolla / väärässä joukossa.

"Mielenkiintoista" - välittömästi tämän em. avautumiseni jälkeen poistui kolme (3) miinuspistettä, eli -11  ->  -8. Joku koki sentään syyllisyyttä läpsimisistään?
Ihan tahallista vainoamista täällä saa näköjään harrastaa. Ja tästä onkin tullut nyt näiden sivustojen keskeinen juttu!

Koska en ole ketään haukkunut tai mollannut henkilökohtaisesti, tai edes kironnut tai käyttänyt alatyylisiä ilmaisuja/tehosteita, niin katson nimenomaa asiaan kohdistuvat (ja asiantuntemusta sisältävät) kirjoitukset ja niiden muutkin kirjoittajat niin jyrätyiksi, että en koe tätä enää tarpeelliseksi kokea.

Kohdaltani saatte halutessanne käydä tutkimassa osallistumishistoriani ja "väitteitteni" paikkaansa pitävyydet vielä muutaman päivän ajan. Homman jatkuessa entisenlaisena en ole enää "käytettävissänne" - saatte etsiä jonkun muun "uhriksenne".

Kaikki menee rikki - kunnes kuolema korjaa.

Tämä karmaläpsimen kummastuttaa. 
Tänään vastasin yhteen rengasmeluasiaan - ja asiapitoisesti kuten tapani on kenenkään henkilökohtaisuuksiin menemättä - ja kappas vain heti tuli läpsäisy kuin automaatista.
Tällaiset "luvalliset vainoamiset" koskettavat ja loukkaavat vanhan miehen sielua. Taidan olla väärällä sivustolla / väärässä joukossa.

Lainaus käyttäjältä: d3nver - 01.04.17 - klo:14:03
Itsellä on Golf MK6:ssa GoodYear Eagle F1 Asym2 kesäpyörät 17" ja ContiVikingContact 6 talvipyörät (kitka) 16". Metelistä on paha sanoa kokoeron vaikutusta, kitkat on kuitenkin hiljaisemmat. Ajettavuutensa puolesta nuo talvipyörät on aivan kamalat, vetelee urissa järkyttävästi vaikka pyöränkulmat on kohdillaan. Kesäpyörät on oikein hyvät ajaa ja meteli on kohtalainen.

Itse tilasin uuteen autoon tämän kokemuksen perusteella 17" kesä- ja talvipyörät.

"Rengasmelusta" sen verran, että se pyörien tuottama melu ei ole yksin renkaista kiinni, vaan myös vanteet ja nimenomaa vanteiden materiaali vaikuttavat meluun. Perinteinen teräsvanne ON aluvannetta hiljaisempi, koska teräsvanne johtaa ääntä huonommin ja "eritaajuisena" kuin aluvanne.

Rengasmelut eivät ole "yhteismitallisia" mitattuna auton ulkopuolelta ( ns. ohiajomelu ) ja mitattuna sisäpuolelta.

Aika "lapsellista" on läpsiä tai peukuttaa kirjoittelijoita.
Mitä vähemmän tällaisia sivubisneksiä, niin sen parempi on itse asiassa pysyminen - toivottavasti.

Useiden välille on jo muutenkin syntynyt "viha-/rakkaussuhde", joka kyllä heijastuu ilman karmaakin ja ilman erillistä korostusta. 

Ennemmin kaivataan ryhdikkyyttä ja itse asiassa pitäytyvyyttä kuin henkilökohtaisuuksiin menemistä.

En ole osallistunut, enkä osallistu, tämän toiminnon ylläpitoon.

Lainaus käyttäjältä: the_raz - 27.03.17 - klo:12:23
En tiennytkään tällaisesta, tuo "tikku" tuntuu jotenkin 1980-luvulta Joten voisi harkita, lähinnä mietityttää asennus. Onkohan kaikki tarvittavat palaset mukana ja reiät olemassa, vai tarviiko muitakin työkaluja kun ruuvimeisseli ja jakoavoin?

Kannattaako laittaa vain sen vuoksi, että on kaasujouset? Supeskodan tarjoamat kaasupumput näyttävät vaikeuttavan sivulta päin konetilaan pääsyä. "Tikku" toimii hyvin - oli kesä tai talvi - eikä vikaannu. 

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 23.03.17 - klo:14:05
Mielenkiintoista nähdä, paljonko kulutuksen suhteen optimoitu pienempitehoinen versio 1,5 litraisesta onnistuu vielä tuosta vähentämään kulutusta.

Kiinnostaa kuinka paljon moottoriversioiden hinnat poikkeavat toisistaan, eli kuinka paljon auton hinta muuttuu eri moottoriversioilla. Moottorin suurimmat perustekniset erot ovat sylinterien liukupinnoissa, työkierroissa ja ahtimissa. Säästöversion tekniikkaratkaisut ( Miller-työkierto ja VTG-ahdin ) eivät ole ainakaan säästöratkaisuja.

  No, johan on "pojilla" aikaa ja viiteliäisyyttä vääntää kättä ja kalisutella peitsiä, niin tietämyksestä kuin tietämättömyydestäkin.
Inhimillinen totuushan on: "Mitä vähemmän tiedetään, sitä enemmän luullaan tiedettävän".

Ja joku kirjoittaa aina romaanin ja toistaa samaa (itseään) moneenkin kertaan samassa "julkaisussaan" vakuutellen läpinäkyvästi neutraaliuttaan, jonka uskottavuus on lähinnä tsoukki.

Palstamillimetrit ratkaisevat enemmän kuin sisältö: "Miksi ilmaista asiat yksinkertaisesti, kun ne voidaan ilmaista monimutkaisemminkin."

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:15:20
Eli bensaa pukkaa joka tapauksessa, vaikka prosessia kuinka säädettäisiin, näinkö se menee? Mihin bensa (ja diesel) tulevaisuudessa työnnetään, jos autot kulkevat sähköllä ja vain lentopetroolia tarvitaan?

Tulevaisuudessa ( vajaan 50:n vuoden päästä ) ei ole näitä murheita - on muut murheet kun maaöljy on ehtynyt. Pitää "keksiä" lentsikkaankin polttokennoilla tai aurinkosähköllä toimivat potkurit. 

Lainaus käyttäjältä: vessliini - 22.03.17 - klo:15:27
Okei eli ei edes kannata yrittää itse korjata?

Ellei ole kokemusta ja oikeita välineitä, niin ei kannata.

Korjaaja tarkastaa/korjaa mahdollisesti murtuneen puskurin ja tekee pohjustustyön (kittauksen). Maalauksessa on useampi työvaihe: pohjustus, hiontamaalaus ja hionta - ja varsinainen maalaus tehdään maalilla johon on lisätty joustoainetta muovisen puskurirakenteen takia. Useimmat maalit tulee vielä lakata ja jos lakkaus tehdään koko puskurin peittävänä (ei pakollinen toimenpide), niin niin maalari kertoo kyllä senkin ( => vaikuttaa hintaan ).

Bobille peukut - siis samaa mieltä! 

No peltipoliisit eivät sano mitään kuvanmukaisista venytyksistä, mutta lihapoliisit eivät tykkää - katsastajasta puhumattakaan. 

300 euroa rahaa taskuun ja automaalarin luokse. Sillä hinnalla korjaa tuon puskurin pään. Rajaa maalausalueen puskurin ja lokasuojan saumaan ja toisaalta häivytysrajaus tulee lyhdyn ja alasäleikön väliin.

Lainaus käyttäjältä: Raiden - 24.02.17 - klo:10:38
Nyt kannattaa olla vikkelä ja mennä rengas ja vannekaupoille. Ensi kuun alusta alkaa renkaiden ja vanteiden hinnat nousemaan pikkuhiljaa kun esim. raaka-aineiden hinnat muuttunut todella paljon. Vanha varasto varmaan menee vielä alemmilla hinnoilla.

Onko perusteluja "pelotteluille"? Rengas- ja vannekauppiaita on niin paljon - ja muuallakin kuin Suomessa, että eipä paljon hintahysterialla kannata "herkutella".

Napamoottoreissa ( = pyörän sisään rakennetuilla moottoreilla ) sinällään ei ole mitään "vialla", vaan kokonaissovelluksena nykyisille ajoväylille eivät sovellu synnyttämänsä raskaan pyörämassansa vuoksi - siis suuren jousittamattoman massan takia.

Mikäli napamoottoriajoneuvot kulkisivat kiskoilla tai absoluuttisen tasaisella pinnalla, esimerkiksi lentokentillä, niin olisivat jo ehkä käytössä. Pienet valmistusmäärät eivät houkuta.

Esitettyä "napamoottoria" voidaan käyttää perusmoottorina, mutta sen sijoitusta pitää saada muutettua jousitetun massan puolelle, ts. väliin kevyet vetoakselit.

Turha odottaa mitään vastuita/takuita/kuluttajasuojia AVK:lta ostettuihin. Papereissa on klausuuli, jossa lunastetun ajoneuvon liikennekäyttöön korjannut/korjauttanut joutuu todistuttamaan ajoneuvon kelpaamisen ( turvallisuus, toimintavarmuus, jne., joista on varmenne ) tieliikenteeseen. Trafilla on seurannat ko. ajoneuvoista ja merkinnät seuraavat ajoneuvotiedoissa.

Lainaus käyttäjältä: baleno - 21.02.17 - klo:17:19
"Vielä vuosikymmen sitten kitkarenkaan aiheuttama päällysteen kuluminen oli vain kaksi prosenttia nastarenkaan vastaavasta".
Nykyiset nastarenkaat kuluttaa teitä vielä enemmän, johtuen nastarenkaiden testimenetelmästä.

Selvittäkääpä ensin se kuinka suuria nastarenkaiden määrät ovat olleet, ja ovat nytkin, kaikista talvirenkaista; tällä hetkelläkin suurin osa talvirenkailla liikkuvista kevyemmän kaluston ajoneuvoista ovat nastarenkailla varustettuja.

Ja miten nastarenkaiden testimenetelmät vaikuttavat teiden kulumisiin?

Olen samaa mieltä Karpan kanssa Saksan tietilanteesta. Siskoni joka asuu Saksassa kävi täällä pari viikkoa sitten ja  sanoi, että heillä on mm. tänä talvena suolattu poikkeuksellisen paljon ja tiet siellä ( Münchenin ympäristössä ) näyttävät olevan aivan samanlaisessa kunnossa kuin täällä Suomessa, vaikka he eivät saa käyttää nastarenkaita.

Kaikista asiallisista ja asiattomista kirjoitteluista ja kommenteista huolimatta palautan edelleen mieliin suolaamisen aiheuttavan suurimat ongelmat eteläisen Suomen tiestölle  - niin rapautumisen kuin kaikkien renkaidenkin aiheuttamien kuluttamisien osalta.
Vaikka nastarenkaat kiellettäisiinkin jonkin poliittisen hölmöilyn seurauksena - kuten sanan vapauskin - niin suolattujen teiden kuluminen jatkuu entisellään nastattomillakin. 

Jos "rasvaatte" tiivisteet, niin pöly ja lika tarttuu tiivisteisiin. Näitten likaantuneiden tiivisteiden ansiosta ollaan sitten tapeltu mm. tiivisteiden vastinpintojen maalivaurioista, mm. maalin mekaanisesta kulumisesta ( oven liikkeet ! ) johtuen.
Ja kaikki rasvat muodossa tai toisessa vanhentavat ja rikkovat tiivisteet ennemmin tai myöhemmin.

Vika ei ole autossa tai auton merkissä, vaan väärissä toimenpiteissä.

Lainaus käyttäjältä: Jupezku - 25.01.17 - klo:10:40
Myyjän mukaan ei ole lämmitettävä. On vastaava soikea kuin RS:sssä.

Toinen höh: onko RS:ään ja ylipäätään mihinkään saatavissa soikeaa ( ! ) rattia??

Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 22.01.17 - klo:12:14
Ihan komia! Tuo kuvasi väri on ehkä enempi rio red metalliväri kuin perus corrida red. Corrida red kuitenkin livenä hienompi. Miltäköhän combi näyttäisi mustassa autossa kaikki kromit mustina sekä mustilla renkailla...

Höh, saako renkaita muunkin värisinä kuin mustina? Siis renkaita.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.01.17 - klo:20:27
Verotuksen näkökulmasta polttoaineveron ongelma tietenkin on se, että  sähköautoilijat eivät maksa juuri mitään.

Juuri näin.
Mutta suurin ongelma on verotus itse. Kaikki veroeurot ja -sentit menevät samaan valtion pohjattomaan pussiin ilman mitään korvamerkintöjä. Tieliikenne ja tiestön kunnossapito eivät saa tarvitsemiaan varoja veroista, koska esimerkiksi EU, mamut, jne.  ottavat kermat ja rusinat - muista pakollisista koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalimenoista, jne. puhumattakaan.
Nyt tarvitsee aikaansaada sellainen järjestelmä, joka takaa tieverkoston "kestävän kehityksen".