VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: tigeli - 11.01.22 - klo:12:32
Valitettavasti ei ainakaan suoraan auton asetuksista. En tiedä mitä ovat ajatelleet, tai varmaan sitä että karttadata on aina oikeassa kun ovat tuota tehneet.

Okei, tämän ketjun perusteella tuo näyttää johtavan aika ikäviin, ellei jopa vaarallisiin tilanteisiin. Onko noissa kuitenkin se mahdollisuus, että vakkari ei seuraa sen paremmin liikennemerkkejä kuin karttojakaan, vaan ainoastaan asetettua nopeuttta ja edellä ajavia autoja? Itse ajelin joitakin vuosia sitten Britannissa vuokratulla Hyundai Ioniqulla, ja siinä mukautuva vakkari ei ollut kiinnostunut sen paremmin liikennemerkeistä kuin kartoistakaan. Ainoastaan muusta liikenteestä.

Lainaus käyttäjältä: Atsii - 07.11.21 - klo:10:12
Länsiväylällä Lauttasaaren sillalla auto ilmoittaa nopeusrajoituksen olevan 120km/h. todellinen 80km/h Sillan alla pelkkää vettä 

Onko näissä mukautuvissa vakkareissa mahdollista tehdä sellainen valinta, että järjestelmä seuraa ainoastaan liikennemerkkejä kiinnittämättä mitään huomiota karttadataan tms?

En aina ole ihan varma siitä, kuinka siunauksellista perussuomalaisten harjoittama politiikka on. Nyt kuitenkin voin nostaa heille hattua ja paukauttaa pakoputkea ainakin yhden asian vuoksi. Perussuomalainen kansanedustaja Jussi Wihonen on viime vuonna esittänyt hallitukselle kysymyksen liittyen autoilijoiden talvirengasvalintoihin ja tiestön kuntoon. Kysymyksen voi lukea tästä.

Jotkut tuntuvat liittävät nastarengaskritiikkiin jonkinlaisen poliittisen elementin. Pyrkimys vähentää nastarenkaiden käyttöä (niitä ei siis olla kieltämässä) nähdään jonkinlaisena autoilijoiden kiusaamisena, jopa ”viherpiipertämisenä”. Tämän vuoksi on hyvä, että kysymykseen nastarenkaiden haitoista on tarttunut nimenomaan persujen kansanedustaja. Ehkäpä tältä suunnalta tuleva argumentaatio saa ”vanhan liiton” miehetkin lopulta ymmärtämään, mistä on kyse. Siis, että kyse ei ole vain hengitysilman laadusta ja muusta ”viherpiiperryksestä”. Kyse on myös siitä, että runsas nastarenkaiden käyttö yksinkertaisesti rikkoo tiet. Itse en enää vähään aikaan ole ymmärtänyt, miksi Suomessa ei muiden pohjoismaiden tapaan ole ryhdytty toimiin kitkarenkaiden osuuden kasvattamiseksi. Esimerkiksi näin. Seuraava lainaus on Ruotsin liikenneviraston (Trafikverket) nettisivuilta:

”Om bilen är utrustad med antisladdsystem, ESC, och du har bra dubbfria däck anpassade för nordiska förhållanden med ett mönsterdjup på 4�"5 mm, har du goda förutsättningar att hantera olika vägunderlag under vintersäsongen (lagen säger att mönsterdjupet ska vara minst 3 mm).

Med antisladdsystem minskar antalet dödliga sladdolyckor med 92 procent. Nästan alla bilar tillverkade efter 2008 är utrustade med antisladdsystem, ESC. �"m du har en sådan bil är dubbfria nordiska vinterdäck att föredra, och då har du goda förutsättningar att hantera olika väglag under vintersäsongen.

Cirka 15 procent av de polisrapporterade olyckor som sker på vintern inträffar på underlag där dubbdäck har fördel, det vill säga på is. Trafikverket kan i statistiken inte se någon ökad trafiksäkerhetseffekt av dubbdäck om man beaktar hela vintersäsongen.”

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.11.20 - klo:20:26
Kitkatuomot tarvitsee "santaa" risteyksiin, ympyröihin jne... Sitten keväällä ne ihmettelee, että mikä tämä kaupunkipöly oikein on. Se on renkaiden jauhamaa "santaa" etupäässä.

Tässä on lyhyt ja ytimekäs mielipide, jossa meille asioita hieman huonosti ymmärtäville kerrotaan, miten ne asiat ovat. Ei turhia lurituksia, eikä viittauksia muiden teksteihin. Kyseessä on siis ihan oma ja aito mielipide. Hieno juttu.

Asiassa on kuitenkin yksi ongelma. Mielipide perustuu puutteelliseen tietoon. Sama kuin joku tulisi tänne ilmoittamaan, että talvisota kesti 205 päivää. Kyllä, napakka mielipide. Koska sen esittäjä ei kuitenkaan ole vaivautunut ottamaan asioista selvää, ei hänen näkemyksensä yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Hiekoitusta käytetään Helsingissä liukkauden torjuntaan vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Suolaus on se menetelmä, joka Helsingissä on käytössä. Kitkarenkaiden käytön lisääntyminen ei lisää hiekoituksen tarvetta Helsingissä. Staran huoltopäällikön kirjoituksen voi lukea tästä. Kiireiset ja keskittymiskyvyiltään rajoitetut voivat tyytyä lukemaan alleviivatut kohdat. Nastarenkaiden ja katupölyn välisestä suhteessa voi halutessaan lukea (lyhyesti) esimerkiksi täältä. On surullista, että keskuudessamme edelleen on henkilöitä, jotka eivät kykene näkemään nastarenkaiden käytön yhteyttä useisiin ongelmiin. Sekä terveyteen, tienpidon kustannuksiin että ajomukavuuteen liittyviin.

Lainaus käyttäjältä: rami/Jönglööraaja - 24.11.20 - klo:11:08
Mattinen voisi keksiä jotain omaakin mielipidettä eikä toistaa ja tonkia toisten lehtien tms. tutkimuksia.

Mielipiteen voi totta kai ”keksiä”. Voi ajatella jostain asiasta tietyllä tavalla täysin siitä riippumatta, missä määrin tosiasiat tukevat omaa näkemystä. Nastarenkaita käyttävä henkilö voi esimerkiksi perustella valintaansa sillä, että kitkarenkaiden käyttö lisää kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Näin ajattelevalle ei ole mitään välillä sillä, että mielipide ei perustu tosiasioihin. Hän voi olla ylpeä ”omasta mielipiteestään”, vaikka se perustuu virheellisille oletuksille.

Mielipiteen voi kuitenkin muodostaa myös toisella tavalla. Voi yrittää ottaa selvää, onko asiasta olemassa tietoa. Mitä tutkimusten perusteella tiedetään renkaiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen? Jos tutkimus (tai tutkimuksia) löytyy, voi se joko tukea omaa käsitystä tai olla sen kanssa ristiriidassa. Olennaista on, että mielipiteen voi nyt muodostaa muunkin kuin pelkän arvailun varassa. Mielipide ei ole yhtään vähemmän ”oma”, vaikka sen perustaisikin tutkimustietoon.

Toisaalta varsinkin iäkkäämpien ihmisten joukossa taitaa olla aika paljon sellaisia ”minä kuulkaa tiedän nämä asiat” �"tyyppejä. Heillä on mielipide tiukassa lukossa, eikä heillä ole minkäänlaista tarvetta lähteä pohtimaan mielipiteensä perusteita. He ovat tottuneet kertomaan muille, ”miten asiat ovat”, eikä tällaiseen lähestymistapaa kaivata mitään tutkimuksia sanomaa hämmentämään.

Lainaus käyttäjältä: rami/Jönglööraaja - 24.11.20 - klo:11:08
Ne kyllä muutkin löytää sieltä.

Varmasti löytävät. Toisaalta on kohteliasta muita keskustelijoita kohtaan mainita, mistä tutkimuksesta/selvityksestä on kyse, jos sellaiseen päätyy viittamaan. Lähteen mainitsemisesta ei koskaan ole mitään haittaa. Ainoastaan hyötyä.

Löytäminen on kuitenkin vain yksi puoli asiassa. Jos tutkimukseen haluaa vedota/viitata, olisi siihen myös hyvä tutustua. Sinulla ei näytä olevan pitkäjänteisyyttä lukea muutamaa riviä pidempää tekstiä. Minun löpinöideni osalta asialla ei ole mitään merkitystä, mutta valitettavasti useimmat asiat ovat sen verran monimutkaisia, ettei niitä voi tiivistää puoleen sivuun.

Lainaus käyttäjältä: jt - 24.11.20 - klo:00:38
Jönglööraajan viittaa ilmeisesti VTT:n v.2014 tutkimukseen josta on vedetty hyvin pitkälle meneviä extrapolointeja ja perusteltu nastoja sillä perusteella.

Jönglööraaja (ent. rami) viittaa juuri tuohon tutkimukseen. Tuolla edellä kävin läpi ko. tutkimukseeen liittyviä ongelmia. Ensimmäinen on se, että se on vanhentunut. Toinen on se, että aika harva on siihen perehtynyt. Johtopäätökset on tehty iltapäivälehdissä olleiden otsikoiden perusteella, jotka ovat tasoa ”kitkakuskit ajavat kännissä” jne.

Lainaus käyttäjältä: rami/Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:12:24
joita ei paljon jaksa monikaan lukea.

Tätä koskee erityisesti niitä, joiden luku- ja kirjoitustaidossa on rajoitteita. Mistä hyvänä esimerkkinä tämä kommentti:

Lainaus käyttäjältä: rami/Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:12:24
Eikö VTT ole luotettava laitos?

Kyse ei ole VTT:n luotettavuudesta. Kyse on kahdesta asiasta:

1) VTT:n tutkimuksen perusteella on vaikea tehdä tätä päivää koskevia johtopäätöksiä, koska monet muuttujat eivät enää ole samat kuin ajankohtana, jolloin tutkimus tehtiin. Lyhyesti: tutkimus on vanhentunut. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että VTT olisi epäluotettava "laitos". Se tarkoittaa vain sitä, että jos VTT nyt tekisi tutkimuksen samasta aiheesta, olisivat tulokset toisenlaiset.

2) Harva viitsii tutustua tutkimuksiin kokonaisuudessaan. Tyypillisesti iltapäivälehden toimittaja tekee tutkimuksen perusteella jutun, jossa on vetävä otsikko tyyliin "Kitkarenkaiden käyttäjät ajavat kännissä" tai "Kitkarenkaat aiheuttavat liikennekuolemia" jne. Tämä alkaa sitten elää omaa elämäänsä mm. autofoorumeilla. Pahimmillaan tutkimuksen sisältö voi vääristyä oikein kunnolla, kun laiska toimittaja ei viitsi paneutua asiaan.

Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 23.11.20 - klo:11:58
Mattinen on kyllä nopea . Itse ehdin tässä kaffepaussin lomassa vasta hakemaan tuon lähdeviiteettömän tutkimuksen ja silmailemään sitä seikkaperäisesti. Sama osuma tuli kuin Mattisellakin. Hyvin analysoitu 

Nopeudelle on yksinkertainen selitys. Tätä asiaa on käsitelty täällä aikaisemminkin. Kaivoin vanhan tekstin esiin. Usein tekstit vanhenevat ajan myötä, ja tässä tapauksessa se koskee nimenomaan tuota VTT:n paperia. Mitä enemmän aika kuluu, sitä vähemmän painoarvoa tuolle sinänsä ansiokkaalle ja mittavalle tutkimukselle voidaan antaa.

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:11:07VTT tutkimus osoitti seuraavaa lyhynnettynä. Kitkoilla enemmän kuolonkolareita kuin nastoilla. Ja tietenkin ratissa se teidän kehuma teiden ritari kokenut kuski. Mitä liukkaampi keli sen suurempi onnettomuusvaara on kitkoilla vrt. nastarenkaaseen. Googleta ite en viitsi enämpää näin päivänselvään asiaan paneutua.

Tutkimus, johon rami/jönglööraaja viittaa, on ”Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. VTT TECHNOLOGY 204". (2014). Siitä on ollut puhetta aikaisemminkin. Käsittelen sitä seuraavassa ns. kolmen pointin menetelmällä. Ja rami, tämä on taas hieman pidempi teksti, joten sinun kannattaa lopettaa lukeminen tähän.

Tutkimukset ovat mielenkiintoisia. Niiden ikävä puoli on pituus. Tästä seuraa, että harva viitsii lukea niitä kokonaan. Tämän vuoksi jotain olennaista voi jäädä huomaamatta. VTT:n tutkimuksessa on ainakin seuraavat ongelmat.

1) Tutkimuksen pitkä tarkasteluajanjakso

Nasta vs. kitka -keskustelua käydään tässä hetkessä. Kyse on siis siitä, kuinka turvallisia tai turvattomia eri rengastyypit ovat tällä hetkellä. Asiaa arvioidaan nykyhetken muuttujien perusteella. Millaisia ovat tämän päivän tiet, nopeusrajoitukset, autot, renkaat jne. Tässä suhteessa on ongelmallista, että VTT:n tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosilta 1997�"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä ole välttämättä samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona. Tämä seikka todetaan myös tutkimuksessa:

"Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin."

Tutkimuksessa mainitaan mm. seuraavat seikat, joiden osalta muutoksia on tapahtunut.

a) Talvinopeusrajoitukset. Moottoriteillä on otettu käyttöön talvikauden 100 km/h nopeusrajoitus. Maanteillä puolestaan merkittävä osa 100 km/h nopeusrajoituksista on talvikaudeksi muutettu 80 km/h nopeusrajoituksiksi.

b) Lukkiutumattomat jarrut ovat yleistyneet 1990-luvulta alkaen

c) Ajonvakauden hallintajärjestelmät (ESC, ESP yms.) yleistyivät eurooppalaisissa ylemmän keskiluokan ja sitä kalliimmissa autoissa vuoteen 2005 mennessä, ja vuosikymmenen loppupuolella niitä oli vakiovarusteena lähes kaikissa eurooppalaisissa alemman keskiluokankin autoissa.

Mikä vaikutus edellä sanotulla sitten on tutkimustulosten arviointiin? Tarkastellaan asiaa kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta. Tutkimuksessa todetaan seuraavaa:

"Taulukon 13 oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on laskettu, kuinka monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta olisi vältetty ko. ajanjaksona, jos kaikki ei-nastoitettavat renkaat olisi korvattu nastoitettavilla renkailla. - - -  Tulosten mukaan 16 vuoden kuluessa nastoitettavilla talvirenkailla olisi vältetty yhteensä 19 kuolonkolaria eli keskimäärin noin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus vuodessa."

Tästä saatetaan vetää se johtopäätös, että kitkarenkaiden käytön yleistymisestä seuraisi kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisääntyminen. Mutta. Lainatussa kohdassa on kyse siitä, mitä olisi voinut tapahtua ajanjaksolla 1997�"2012, jos kaikki kitkarenkaat olisi korvattu nastarenkailla. Edellä selostetuista syistä tämä antaa varsin heikon pohjan vastata kysymykseen siitä, mitä tapahtuisi nyt, jos osa nastarenkaiden käyttäjistä siirtyisi ajamaan kitkoilla.

2) Nastarenkaiden mahdollinen turvallisuusetu koskee vain paljaan jään keliä

Lainaus tutkimuksesta:

"Kaikki talvikausien kelit yhteen laskettuna nastoitettavat renkaat olisivat ei-nastoitettaviin renkaisiin verrattuna vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 14�"15 %, mutta turvallisuusvaikutukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä (luottamusväli kattaa nollan). Ainoastaan paljaalla jäällä rengastyyppien vaikutukset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi kautena 2005�"2012, ja nastoitettavien renkaiden onnettomuuksia vähentävä vaikutus olisi uskottavimmin ollut jopa 83 %. Muilla keleillä/ajanjaksoina erot olivat selvästi pienempiä ja vaikutukset osittain päinvastaisia.

Näin on päästy kysymykseen, jota täällä monesti on käsitelty. Eli kukaan ei todennäköisesti ole pyrkinyt väittämään, etteivätkö nastarenkaat voisi lisätä ajoturvallisuutta jäisellä kelillä. Kuinka suuri mahdollinen turvallisuuden lisäys olisi, jäisi riippumaan ensinnäkin siitä, kuinka usein autoilija X ajaa paljaalla jäällä. Mutta tämä ei ole ainut asiaan vaikuttava seikka, koska

3) Tutkimus ei ota huomioon kaikkia rengastuksen ulkopuolisia tekijöitä

Edellä on jo mainittu renkaiden kunto yhtenä seikkana, jonka merkitystä ei ole tutkimuksessa eliminoitu. Vielä tätä merkittävämpi tekijä on ajoneuvon kunto, tai ehkä pikemminkin sen ominaisuudet.

Jotta voisimme luotettavasti vertailla nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta, pitäisi ajoneuvojen eroista johtuvat tekijät puhdistaa pois tutkimuksesta. Vertailuryhmien pitäisi siis muodostua autoista, joiden ainoa erottava tekijä on rengastus. Nastarenkailla varustettuja autoja, joissa on esimerkiksi ajonvakauden hallintajärjestelmä, tulisi verrata vain sellaisiin kitkarenkailla varustettuihin autoihin, joissa myös on ko. järjestelmä. Tätä seikkaa ei tutkimuksessa ole huomioitu. Eikä siihen oikein olisi ollut mahdollisuuttakaan, koska "tutkijalautakunta-aineistoon tieto ajovakauden hallintajärjestelmästä on kirjattu vasta vuodesta 2009 lähtien". Ajonvakauden hallintajärjestelmä ei myöskään ole ainut ajoneuvoja erottava tekijä, joka tutkimuksen luotettavuuden nimissä olisi pitänyt sulkea pois.

Sanoisin, että VTT:n tutkimuksen suurin ongelma on siinä, ettei sen perusteella voi juurikaan tehdä johtopäätöksiä tämän hetken tilanteesta tulevaisuudesta puhumattakaan. Se ei anna vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos kitkarenkaiden osuus Suomessa nyt lähtisi kasvuun. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Ruotsin Trafikverket suosittelee kitkarenkaiden käyttöä ajoneuvoissa, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Tohtisiko ruotsalainen viranomainen antaa tällaista suositusta, jos kitkarenkaiden käyttö olisi liikenneturvallisuusrikski? Ei tohtisi.

Ja lopuksi. Täysin riippumatta siitä, millaisiin henkilövahinkoennusteisiin missäkin tutkimuksessa kulloinkin päädytään, täytyy niitä luonnollisesti verrata nastarenkaiden käytöstä aiheutuviin terveyshaittoihin ja muihin kustannuksiin (tienpito jne.). Kysymys on etu-haitta -arviosta. Jos nastarenkaat parantavat liikenneturvallisuutta, niin onko tämä hyöty tänä päivänä niin suuri, että se ylittää nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat?

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.11.20 - klo:11:27
Niin ja on hyvää tulosta tullut kun ymmärtämättömolle lapsille höpötetään pelkkää hyvää vhreistä.
Monikin lapsenomainen nuori menee helposti vihreiden suuntaan.

Sinun täytyy vain toivoa, että lasten aikuistuttua heille höpötetään pelkää hyvää perussuomalaisista. Meinaan, että saadaan nuoruuden virheet korjattua.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.11.20 - klo:07:25Olisiko syy siinä, että yliopistomaailmassa/humanistisella puolella on nimenomaan paljon naisia ja vihreiden ydinkannattajaryhmä on keski-ikäiset korkeakoulutetut naiset?

Yliopistomaailma kaiken kaikkiaan on naisistumassa, tekninen ala poislukien. Esimerkiksi oikeustieteellisessä, joka aikoinaan on ollut hyvin ”miehinen” tiedekunta, on varmaan jo 30 vuotta enemmistö sisäänotetuista ollut naisia. Lääketieteellisessä on ymmärtääkseni samanlainen kehitys, enkä myöskään hämmästyisi, jos sama koskisi kauppatieteitäkin.

Mitä tulee vihreitä äänestävien ikään, niin itselläni on sellainen käsitys, että he ovat tyypillisesti nuoria, eivät niinkään keski-ikäisiä henkilöitä.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.11.20 - klo:19:18
Trump ilman nuuta antaa paljon mahdollisuuksia alkaa herjaamaan, mutta on hänellä myöa paljon sellaista, mitä olisi syytä kehua. Trump on ollut esim. siitä erikoinen USAn pressa, ettei hän ole aloittanut sotia.

Tuo on kyllä aivan totta. Trump taitaa kyllä olla melkoinen harvinaisuus tuossa suhteessa. Muistan nähneeni jossain uutisen, jonka mukaan hänellä olisi ollut vaaleissa erityisen paljon kannatusta alueilla, joilta tyypillisesti rekrytoidutaan armeijan palvelukseen. Eikä ihme, monen henki on todennäköisesti säästynyt.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.11.20 - klo:19:18
Samoin USAn talous kehittyi paljon paremmin kuin vaikkapa Suomen talous.

Suomen ja Yhdysvaltain talouden kehittymisen vertaaminen taitaa olla aika vaikeaa, siksi erilaiset valtiot on kyseessä. Sanoisinkin, että esimerkiksi talouden kasvuprosenteissa Suomi tulee todennäköisesti aina olemaan Yhdysvaltojen takana täysin siitä riippumatta, kuka Yhdysvalloissa on presidenttinä. HS:ssa oli muuten vähän aikaa sitten juttu Yhdysvaltojen talouskehityksestä Trumpin aikana, ja sen mukaan Trumpin kaudella todella oli tapahtunut positiivista kehitystä joissakin asioissa.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.11.20 - klo:19:18
ja koronankin vaikutunset oli Trumppilassa pienemmät.

Tähän olisi hyvä saada jokin lähde.

^Katoppas vaan, tuo on yllättävä tieto. Mahtaakohan puheenjohtajan vaihtumisella olla jotain tekemistä asian kanssa? Nykyisen pj:n argumentointi on mielestäni selvästi tasokkaampaa kuin edellisen. Soini oli kyllä hyvä heittämään one linereita, mutta "mestarilta" kuulee myös näkemysten perusteluja. Ja se on aina hyvä piirre poliitikossa.

Mielenkiintoista nähdä, miten seuraavissa ek.vaaleissa käy. Saadaanko maahan kokoomuksen ja persujen isänmaallinen kansanliike?

Lainaus käyttäjältä: tkp - 18.11.20 - klo:18:46
Ei tarvitse ihmetellä miksi toimittajia pidetään vihervasemmiston kannattajina.

Perussuomalaisten heikko kannatus toimittajiksi opiskelevien keskuudessa ei yllätä. Ylipäätään persut taitavat saada aika vähän äänia niiltä, jotka ovat opiskelleet peruskoulusta eteenpäin.

Uutisen mukaan kyselyyn vastaisi 93 journalismin opiskelijaa. Tätä silmällä pitäen olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon opiskelijoita kaiken kaikkiaan on.

Kyselyn osalta on myös hyvä pitää mielessä, että journalismin opiskelijat eivät ole yhtä kuin toimittajan ammatissa toimivat henkilöt.  Epäilen, että esimerkiksi HS:n toimittajista ei välttämättä kovinkaan monella ole takanaan journalismin opintoja. Mielenkiintoista olisikin tietää, millainen on puoluekannatus HS:n toimittajien keskuudessa. Valitettavasti tätä tietoa ei varmaankaan koskaan tulla saamaan.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.11.20 - klo:17:50
Mutta "puoluekannoista" huolimatta tämä ketju on ollut yllättävänkin asiallinen.

”Puoluekantahan” tarkoittaa viime kädessä sitä, että ihmisten arvot ja arvostukset poikkeavat toisistaan. Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Joku ajattelee, että ongelma X pitäisi ratkaista tavalla A, toinen haluaa käyttää keinoa B. Joten ei ”puoluekannan” pitäisi aiheuttaa mitään ylimääräistä tutinaa keskusteluun. Kerrotaan vain oma mielipide ja sen perustelut. Ja sitten se tärkeä. Keskitytään muissa keskustelijoissa heidän mielipiteisiinsä, ei heidän henkilöönsä. Jos toisen kommentissa jokin omasta mielestä mättää, niin kerrotaan, missä kohdin ajattelu menee hakoteille. Mutta ei siis ryhdytä luokittelemaan toista ”vassariksi” tai ”natsiksi”.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.11.20 - klo:16:08
Kyllä mun mielestä esim. Ylen kolumnit perustelevat hyvin paljon.

On tunnustettava, etten ole seurannut Yleä tarpeeksi voidakseni ottaa kantaa. Ylen ajankohtaisohjelmia, A-talkia ja A-studiota on tullut katsottua, mutta esimerkiksi pääuutislähetys tuppaa jäämään heikolle seurannalle. Ylen lukuisia kolumnisteja en ole seurannut lainkaan.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.11.20 - klo:16:08
Samoin kun katsoo molempien toimijoiden uutisointia Trumpista, niin se on kaikkea muuta kuin laaja-alaista tai neutraalia.

Trumpin kohdalla uskon kyseen olevan pitkälti siitä, että hän ihan oikeasti tarjoaa varsin runsaasti pohjaa kriittiselle uutisoinnille. Ihan vaan siksi, että hän valehtelee niin että tukka heiluu. Median on kerta kaikkiaan pakko puuttua siihen, että USA:n presidentti puhuu mitä sattuu. Hänen toimintansa on monessa suhteessa niin erikoista ja ainutlaatuista aikaisempiin presidentteihin verrattuna, että medialla voi jo senkin vuoksi olla vaikeuksia nähdä hänen mahdollisia vahvuuksiaan.

Eikä vailla vaikutusta ole sekään, miten Trump kohtelee tiedotusvälineitä. Hänhän ei kykene sietämään kritiikkiä ja kyseenalaistamista. Sitä taas media kohdistaa aina kaikkiin presidentteihin ja päättäjiin. Miksi? Siksi, että se on median tehtävä. Trump on ensimmäinen presidentti, joka on aktiivisesti pyrkinyt estämään mediaa hoitamasta tehtäväänsä. Tässä suhteessa ei olekaan yllätys, että hän tulee hyvin juttuun Venäjän, Unkarin ja Puolan autoratiivisten johtajien kanssa. Surullista on, että tällainen touhu saa kannatusta Suomenkin kaltaisessa demokratiassa.

Sanoisin myös, että median suhtautuminen Trumppiin on ollut kohtalaisen yhdenmukaista. Tämä viittaa mielestäni siihen, että media ei nyt ihan silkkaa ilkeyttää Trumpia kiusaa.

Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 18.11.20 - klo:13:09
Moni kirjoittelija on selvästi mielipidemanipuloitu.

Keskustelua voi käydä monella tavalla. Yksi tapa on se, että ottaa kantaa esitettyihin näkemyksiin ja kertoo sitten omansa perusteluineen. Muitakin vaihtoehtoja on. Omasta näkemyksistä poikkeaviin kantoihin voi reagoida luokittelemalla ne vaikkapa ”mielipidemanipuloiduksi”. Ratkaisu on siitä kiva, että päätä ei tarvitse liiemmin vaivata. Oma mielipide on se oikea, eri mieltä olevat on ”manipuloitu”. Kenen toimesta ja miten, sitä tarina ei tietenkään kerro.

Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 18.11.20 - klo:13:09
tai sitten vaan niin vahvasti "aatteen" kannattaja, että eihän sitä voi muuta mieltä ollakaan.

”Aate” tai ”ideologia” nostetaan usein esiin esimerkiksi liikenteestä ja kaupunkisuunnittelusta keskusteltaessa. Otetaan esimerkki. A haluaa panostaa jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen. B torjuu tämän. Hänen mukaansa A:n kanta on ”ideologinen”, A edustaa ”pyöräilyaatetta” tms. B puolestaan haluaa edistää autoilun edellytyksiä. Ja kuinka ollakkaan, tämä näkemys ei olekaan ideologinen. Miksi ei? No siksi, että se sattuu olemaan B:n mielipide.

A ja B voisivat tietysti käydä keskustelua myös siten, että he perustelisivat oman kantansa. Sekä kommentoisivat siinä samalla toistensa näkemyksiä. Mutta ei. On paljon helpompaa deletoida toisen mielipide sillä, että se edustaa ”aatetta” tai ”ideologiaa”. Samalla autuaasti unohtaen, että myös oma näkemys edustaa aatetta ja ideologiaa.

Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 18.11.20 - klo:13:09
Tämä  osio oli erittäin hyvä psykologisesti, toi näkemystä osallistujien persoonaan ja vaikuttimiin.

Olen täysin samaa mieltä. Mitään järisyttävää uutta tässä ei kuitenkaan ole. Nettikeskusteluissa on kautta aikojen ollut vahvana elementti, jossa huomio pyritään keskusteluissa siirtämään asiasta toisten keskustelijoiden henkilöön. Tyypillisesti tämä tapahtuu luokittelemalla eri mieltä olevat keskustelijat. A:n mielipide johtuu siitä, että hän on ”vihervassari”. B ajattelee noin, koska hän kuuluu ”laitaoikeistoon”. Motiivi tämän älyllisen vetelyyden taustalla on selvä: haluttomuus ja/tai kyvyttömyys ottaa kantaa itse asiaan.

Lainaus käyttäjältä: tet - 17.11.20 - klo:13:29
Osaatko muuten vastata tuolla aiemmin pohtimaani kysymykseen: miksi Ylen oikeistolainen hallintoneuvosto ei tee mitään yhtiön (kuulemma) räikeästi vasemmistolaiselle linjalle?

Ylen ”räikeästi vasemmistolainen linja” on mielenkiintoinen kysymys. Helsingin Sanomien osalta on tunnettu tosiasia, että sitä pidetään niin vasemmiston kuin oikeistonkin äänitorvena. Kommentoijasta riippuen. Syytteet puoluellisuudesta ovat yleisiä niin vasemmiston kuin oikeistonkin suunnalta. Tyypillistä tälle keskustelulle, tai oikeammin syyttelylle on se, että kukaan ei oikeastaan koskaan perustele näkemystään. Tiedotusvälinettä ”kallellaan olosta” syyttävät eivät kerro, miksi lehti tai TV-kanava heidän mielestään on kallellaan oikealle/vasemmalle. He harvoin kertovat, miten puolueellisuus konkreettisesti ilmenee. Todennäköisin syy on, että väitteen perusteleminen on vaikeaa ja työlästä. Pitäisi käydä läpi lehden linjaa pidemmältä ajalta tekstejä analysoiden. Kuka sellaista viitsii tehdä?

Ei ”kallellaan olo” tietenkään mikään mahdottomuus ole. Toisaalta syytöksien taustalla lienee todennettua puolueellisuutta useammin se, että tietyn toimittajan ja/tai tiedotusvälineen kommentti/uutisointi ei miellytä. Tällöin on huomattavasti helpompaa syyttää mediaa kallellaan olosta kuin lähteä käymään läpi toimittajan argumentteja. Yhdysvalloissa tämä ilmiö on jo vahva, ja se näyttäisi vahvistuvan Suomessakin. Olen ollut huomaavinani, että Suomessa iltapäivälehdet ovat muodostumassa ns. kansan syvien rivien ahkerasti seuraamiksi ja arvostamiksi medioiksi. Ukkola, Appelsin ja Setä Arkadia ovat monille ne tahot, jotka sanovat asiat ”niin kuin ne ovat”. Provokatiivinen ja joskus myös pisteliäs tyyli vetoaa. Sen sijaan Helsingin Sanomien asioita hieman laajemmalla ”tulokulmalla” tarkasteleva ote tuntuu joitakin selvästi ärsyttävän. Monet tuntuvat kaipaavan selkeitä ja ehdottomia näkemyksiä.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 17.11.20 - klo:12:45
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/737f782b-1752-469a-8a22-da10d8621700

Ihan avoimesti kysyisin, että onko tässä jokin epätosi tai onko Ukkola puolueellinen?

Median arviot Trumpin persoonasta tuskin menevät paljoakaan pieleen. Näkemykset taitavat lisäksi olla myös varsin universaaleja Trumpin omat mediat tietysti pois lukien. Trump todennäköisesti on juuri niin vastenmielinen tyyppi kuin miksi hänet tiedotusvälineissä on kuvattu.

Moni kuitenkin jakaa hänen arvonsa ja maailmankuvansa. Oikeistolaisuuden, konservatiivisuuden, uskonnollisuuden ja jopa naisvihan. Mielenmaiseman, jossa kuri ja järjestys ovat korkealla sijalla, maahanmuutto ja monikulttuurillisuus eivät niinkään.

Trump edustaa monille ns. vanhoja hyviä aikoja ennen ”ilmastoposeerausta” ja kaikenmaailman ”viherpiiperrystä”. Aikaa, jolloin miehet olivat miehiä ja naiset naisia. Aikaa, jolloin autot kulkivat bensalla ja dieselillä. Trump on ollut taivaanlahja monille juuri sen vuoksi, että hänen myötään maailman vaikusvaltaisimpaan virkaan saatiin henkilö, jolla on ollut pokkaa puhua täyttä paskaa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Ihan vaan siksi, että tällainen puhe miellyttää hänen kannattajiaan ja sitä kautta hyödyttää häntä itseään.

Ukkola on yksi näiden ”vanhojen hyvien aikojen” surijoista. En usko hänen olevan niinkään huolissaan journalismin tilasta. Häntä harmittaa, koska media piirtää totuudenmukaisen kuvan sen henkilön persoonasta, jonka arvomaailman hän pitkälti jakaa.

Sikäli Ukkolan kritiikissä voi olla perääkin, että media on saattanut antaa Trumpin persoonalle liikankin paljon painoarvoa. Hänen politiikkansa vaikutukset eri kansalaisryhmissä ovat ehkä jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta ainakin HS on kyllä esitellyt myös asian tätä puolta.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.11.20 - klo:12:01
Tämän hetken minulla olevan tiedon mukaan ääniä on ollut paikoin enemmän, kuin äänioikeutettuja. Myös äänestysmasiina on kääntänyt ääniä juuri bidenin suuntaan. Onpa siellä löytynyt laskennasta jääneitä ääniä. Aikaa jokatapauksessa menee, että nämä asiat selviää kaikille kannasta riippumatta ja äänet saadaan uudelleen laskettua. Tämän tietoni valossa en voi julistaa kumpaakaan voittajaksi.

Luulenpa, että tästä asiasta ei kannata keskustelua jatkaa. Ihan vaan siksi, että keskustelulle ei ole mielekästä lähtökohtaa. Sinulla selvästikin on sellaista "tietoa", joka ei ole meidän muiden käytettävissä. Asiaan kannattaa ehkä palata 20.1.2021 jälkeen. Siihen mennessä on todennäköisesti tarjolla paljon uutta "tietoa" siitä, kuinka vaalit "varastettiin" Trumpilta. Ensimmäiset salaliiton paljastavat kirjatkin on todennäköisesti silloin Yhdysvalloissa kirjoitettu.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 17.11.20 - klo:10:08
Koko valtamedia on vasemmalle kalleellaan, paitsi Sanna Ukkola, joka tuo esiin asiat niinkuin ne ovat.

Sanna Ukkola, Ulla Apelsin ja vaikkapa Setä Arkadia eivät välttämättä tuo asioita esiin niin kuin ne oikeasti ovat. Sen sijaan he muiden kolumnistien tapaan esittävät mielipiteitä, joihin jotkut yhtyvät, toiset taas eivät. Kun toimittaja esittää näkemyksen, joka vastaa omaa mielipidettä, on luonnollinen johtopäätös se, että nyt asia esitettiin ”niin kuin se on”.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 17.11.20 - klo:14:32Kyllä tuo vaalitulos selviää ajallaan. Toivon että totuus ja rehellisyys voittaa. Vaalivilppiä ilmeisesti on tapahtunut, eikä sen suhteen Trump väärässä ollut.

Jos olet seurannut uutisia, niin olet ehkä huomannut, että vaalitulos on jo selvillä. Istuva presidentti hävisi vaalit selvästi, ja uuden presidentin nimi on Joe Biden. Eri asia on sitten se, että vaalit hävinnyt henkilö ja hänen kannattajansa eivät näytä pitävän vaalituloksesta. Tämä ilmenee mm. tällaisina viesteinä, joita on vaikea pitää aikuisen ihmisen hengentuotteina. Lähinnä tulee mieleen päiväkoti-ikäisen lapsen kiukuttelu.

Mitä sitten tulee väitettyyn vaalivilppiin, niin siihen vetoavan on tietysti näytettävä väitteensä toteen. Tähän mennessä Trump tai hänen taustajoukkonsa eivät ole esittäneet siitä minkäänlaisia todisteita. Päinvastoin. Kun asiaa on tiedusteltu sekä demokraatteja että republikaaneja edustavilta vaalivirkailijoilta, ei kenelläkään ole ollut mitään huomauttamista. Nykyisen presidentin luonnetta kuvaa hyvin se, että hän erottaa virkamiehen, joka on kiistänyt hänen höpöpuheensa vaalivilpistä.

Mitään kovin uutta tässä ei tietenkään ole. Trump on koko presidenttikautensa ajan valehdellut täysin estottomasti, joten siihen nähden perustelemattomat väitteet vaalivilpistä ovat täysin looginen jatko hänen aikaisemmalle käytökselleen. Trumpin itsetunto on sen verran heikko, ettei se kestä tappion myöntämistä. Presidentti tulee vaihtumaan, mutta Trump kannattajineen tulee jatkossa aina väittämään, että ”vaalit varastettiin heiltä”. Eikä tälle porukalle tule jatkossakaan olemaan mitään merkitystä sillä, ettei väitteelle ole todisteita. He uskovat siihen, koska he haluavat uskoa. Elämme ajasssa, jossa omiin käsityksiin sopimattomat tosiasiat voi sujuvasti ohittaa.

Lainaus käyttäjältä: tapanixxx - 30.10.20 - klo:12:25
Mitä jos kaikki ajelisivat kitkarenkailla.

Praise be! 

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.10.20 - klo:21:29
Ei ole, kannattaa edelleen pitää pää syvällä omassa perseessä ja uskoa sokeasti teknarin päätoimittajaa siitä miten ne Ivalon luisteluradalla tehdyt testit ovat relevantteja 1200km etelämpänä.

Teknaria lukevassa porukassa on todennäköisesti paljon niitä, joihin lehden ikiaikainen ”nastarengas takaa parhaan mahdollisen pidon jäällä” �"argumentti puree vuodesta toiseen. Autoon hankitaan nastarenkaat, eikä tässä päätöksessä ole mitään merkitystä sillä, kuinka usein asianomainen sitä jääpintaa ajossaan kohtaa.

On kuitenkin toinen porukka, joka on selvästi Teknarin lukijakuntaa suurempi. Ihmiset, joille auto on ”vain auto”. Nämä ihmiset eivät lue autolehtiä, eivätkä keskustele autoista netisssä. He vain ajavat. Tälle porukalle talvirengas on yhtä kuin nastarengas, ja tämä myös näkyy teidemme kunnossa. Helsingissä rapsutellaan jo nyt nastoilla, vaikka täällä on täysi kesäkeli vesisateineen kaikkineen. Tämä porukka tarvitsisi jonkinlaisen herätteen, edes pienen signaalin jostakin, joka saisi heidän kiinnittämään huomiota talvirengasvalintaan. Suomessa teiden urautumiseen ja karhentumiseen suhtaudutaan ikään kuin luonnonlakina: talvella tiet pilataan nastarenkailla ja kesällä ne sitten taas osittain korjataan. Aivan kuin tälle ei olisi mitään vaihtoehtoa. ”Autokansa” itse ei tätä tule ajatelleeksi, mutta viranomaisten on pakko nähdä nastarenkaiden käytön ja teiden hajoamisen välinen syy-yhteys. Siksi onkin käsittämätöntä, että Suomessa ei Norjan ja Ruotsin tavoin ole lähdetty autoilijoita herättelemään.

Lainaus käyttäjältä: JK - 26.10.20 - klo:18:28
Vanhasta maailmasta esimerkkinä muinainen omistamani Touran jota ei saatu kuntoon 4v/120tkm aikana. Pumppusuuttimia, antureita, DSG/kaksoismassa jne. Kaikki niistä vanhan maailman vikoja, vastaavia osia ei edes ole ID.3:ssa.

Okei. Sinun kohdallasi ”uusi maailma” merkitsee sitä, että nykyisestä (sähkö)autosta mainitsemasi asiat eivät voi mennä rikki, koska niitä ei autossa ole. Tässä mielessä maailma on siis ”uusi”.

Näkemys, jonka mukaan ”uudessa maailmassa (=sähköautossa) varsinaisessa autossa ei ole juuri mitään mikä voisi mennä rikki”, on kyllä mielenkiintoinen. En ole minkäänlainen autotekniikan asiantuntija, mutta yllättävältä kuulostaa, ettei sähköautossa ”juuri mikään” voisi hajota. Vaikka siinä ei olekaan pumppusuuttimia, antureita, DSG/kaksoismassa jne. Autoon voi kaiketi tulla on ongelmia muunkin kuin voiman- ja polttoaineensiirron suhteen? Mutta varmasti mainittujen seikkojen poistuminen vähentää ongelmien todennäköisyyttä. Aika sitten näyttää, tuleeko niiden tilalle jotain vain sähköautoille tyypillisiä ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: JK - 26.10.20 - klo:18:28
Kohtuu laajasti seuraan ID.3 osalta eri foorumeita. Yhtään HW vikaa en muista nähneeni. Softassa kaikki ongelmat, se on korjattavissa.

Voisiko tämä ainakin osaltaan johtua siitä, että ID.3:llä ei vielä kovin paljoa ajokilometrejä ole?

^Sitä se epäilemättä tarkoittaa   Eli "uuden maailman" tilanne on se, että sähköautoissa ainoastaan SW voi mennä rikki, mutta HW:ssä ei juuri mikään. On pakko sanoa, että tämä on yllättävä tieto. Mutta meikämannerheimi selvästikin elää vielä siinä "vanhassa maailmassa"

Lainaus käyttäjältä: JK - 26.10.20 - klo:13:09
Tässä tuntuu menevän sekaisin vanha maailma ja uusi maailma. Jos vanhassa maailmassa meni ostamaan keskeneräisen auton niin sen kanssa sitten oli naimisissa siihen asti kun sen sai myytyä. Viat oli ja pysyi.

Eikös ”vanhassakin maailmassa”, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan, tehty (ja tehdä) autoihin korjauksia? Jos takuuaikana ilmenee jokin vika, niin kaiketi se korjataan. Tai ainakin sitä yritetään. Eikö esimerkiksi erilaisissa takaisinkutsuissa ole kyse siitä, että jokin on mennyt pieleen, ja tämä vika sitten ”päivitetään” kaikkiin autoihin.

Lainaus käyttäjältä: JK - 26.10.20 - klo:13:09
Uudessa maailmassa varsinaisessa autossa ei ole juuri mitään mikä voisi mennä rikki.

Mitä tarkoittaa ”varsinainen auto”?

Lainaus käyttäjältä: JK - 26.10.20 - klo:13:09
Mielummin ajan autolla jo nyt ja otan päivitykset vastaan kun niitä on. Itseasiassa olisin mielellään ottanut auton jo aikaisemmin vielä enemmän kesken olevalla softalla vain siitä syystä että rattiin olisi päässyt ennemmin.

Tähän ei ole huomautettavaa. Ongelmia voikin syntyä vain silloin, jos asiakas on liikkeellä toisenlaisella asenteella. Siis sellaisella, jossa auton odotetaan toimivan alusta alkaen kaikilta osin ongelmattomasti. Mutta tässäkään tapauksessa ongelmia ei synny, jos asiakas saa ennen kaupantekoa tietää esimerkiksi keskeneräisestä softasta. Hän voi päättää lyökö rahat tiskiin bugeista riippumatta, vai odottaako mieluummin toimivien softien valmistumista.

Lainaus käyttäjältä: Antore - 26.10.20 - klo:09:59
Kyllä minä ainakin olin täysin tietoinen, että auto ei ole ostohetkellä softansa puolesta vielä valmis. Ja ihan siis myyjän informoimana.

No silloin asia on tietty kunnossa. Asiakas tietää, mitä rahoillaan saa.

Lainaus käyttäjältä: -TS- - 26.10.20 - klo:09:39
Onneksi ei oo pakko maksaa. Volkkarilla on uusi softaplatformi, eivät oo saaneet Ihan kaikkea valmiiksi kun oli tehtävä pakkojulkaisu ettei tule EU:lta päästösakkoja ja asiakkailta murnotusta kun toimitus myöhästyy.

Pakko ei ole maksaa, tämä on ihan totta. Ja oikeaan osuu varmasti myös arvio siitä, miksi markkinoille on päästetty tuote niine vikoineen, joista mm. tässä ketjussa keskustellaan.

Toisaalta, jotta kuluttaja voisi tehdä valistuneen ratkaisun sen suhteen maksaako vai ei, olisi hänen hyvä tietää tuotteessa olevista virheistä, tässä tapauksessa softaongelmista. Moni varmasti on jo esimerkiksi digikameramarkkinoilla tutustunut ilmiöön, jossa tuote lasketaan osin puutteellisena markkinoille. Auton kohdalla puhutaan kuitenkin toisen hintaluokan tuotteesta. Tämän vuoksi joillekin ostajille softan temppuilut voivat tulla ikävänä yllätyksenä.

Lainaus käyttäjältä: jhm - 24.10.20 - klo:12:41
Monikin tuntuu olevan sitä mieltä että jos oma mielipide on omasta mielestä oikea niin kaikkien pitää tehdä samoin,järkähtämättä.

Tätä keskustelua on käyty täällä pitkään, näköjään jo neljä vuotta. Tähän aikaan varmaan mahtuu myös yllä kuvatun kaltaista suhtautumista. Toisaalta viime aikoina tätä asennetta ei mielestäni ole kovin paljon näkynyt. Siis että pyrittäisiin kovistelemaan muita samoin kuin itse. Eri juttu on sitten se, että koskaan ei varmasti päästä yksimielisyyteen siitä, kummat ovat paremmat, kitkat vai nastat  .

Rengasvalinta onkin jokaisen oma asia, se on selvä. Toisaalta se ei ole sikäli ole vain oma asia, että nastarenkaiden käytöstä aiheutuu koko joukko erilaisia haittoja. Kenenkään ei tarvitse ripotella tuhkaa päälleen, mutta nastarenkaiden käytön ja haittojen välinen syy-yhteys on syytä tiedostaa. Meidän tiemme eivät ole huonossa kunnossa sattumalta. Kova rengasmelu ei johdu siitä, että Suomeen tuotavista autoista poistettaisiin äänieristemateriaalia. Kyse on siitä, että Suomessa on noin puolen vuoden ajanjakso, jolloin usein täysin paljaita teitä jyrsitään sadoilla tuhansilla nastarenkailla. Ja kesällä sitten taas levitetään uutta asfalttia. Tässä ei ole mitään järkeä. Ruotsissa ja Norjassa, joissa liikenneturvallisuus on Suomea paremmalla tasolla, tämä on oivallettu jo ajat sitten. Siellä on ryhdytty aktiivisesti edistämään kitkarenkaiden osuuden kasvattamista. En ymmärrä, miksi meillä ei toimita samoin.