Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[Rauta7]

Tekniikan Maailma oli toista mieltä. He testasivat noin 10 vuotta sitten ajettua nastaa ja ajettua kitkaa. Kitka oli pitänyt pitonsa paljon paremmin.

Kitkat kannattaa ottaa alta pois keväällä aikaisin, koska tiet ovat nastojen jälkeen kuin raastinraudat. Näin niillä ajaa hyvin viisikin talvea. Ei kannata tuhota kitkoja ajamalla huhtikuun lämpöisissä keleissä karkeilla asfalteilla.

Tästäkin olen eri mieltä. Nastat peittävät ropinaansa kaiken tuntuman. Lisäksi niiden kiihdytyspito on selvästi parempi kuin kitkoilla. Jarrutuspito sitten tasaantuu (ks. TM:n mittaukset).  Kitkat ovat paljon tunnokkaammat. Niillä huoma heti ensimmäisessä kiihdytyksessä, jos keli on liukas.

Tekniikanmaailmasta on tullut tekniikan viihdelehti, joka yrittää ottaa kantaa aivan kuin me tällä palstalla kirjoittelevat. Useimmiten todella tekniikkaan ja syvällisempään tieteeseen perustavat faktat ovat pinnallistuneet ja viihteellistyneet.

Tiestön karhenemisessa on keskeinen syy tiestön kemiallinen sulana pitäminen. Asfaltin sidontabitumin liukeneminen ja pinnan rapautuminen on ongelmallisinta olosuhteissa, joissa lämpötilat seilaavat nollan molemmin puolin.
Suolatun tien möyhentämiseen riittävät kyllä muutkin renkaat kuin nastarenkaat, varsinkin kuin yllätävän suurelta osin teiden pohjaukset ovat alimitoitettuja kestämään niiden edellyttämää kuormitusta.

Pohjoisen ja itäisen Suomen suolaamattomilla teillä ei tule vastaan näitä etelän ja rannikkoalueiden tieongelmia, vaikka ajetaan minkälaisilla renkailla tahansa.

Renkaiden pitämistä äänistä ollaan tultu siihen tilanteeseen, että todelliset ääniongelmat ovat tulleet useimmilla vastaan "ylisuurilla" matalaprofiilisilla kesärenkailla; talvirenkaat, vaikka nastoillakin, ovat huomattavasti hiljaisempia. 

[matlock]

Itsekin olen sitä mieltä, että laatunastoilla ajaa pidempään kuin vastaavilla kitkoilla. Jos nastat ovat pääosin vielä tallella, uskaltanen ajaa niillä aina 3-4 mm kulutuspintaan asti. Kitkat olen puolestaan laittanut vaihtoon, kun kulutuspintaa on enää 5 mm. Lisäksi jaan tuon aiemman mainitun kommentin siitä, että kitkat tuntuvat menettävän parhaimman pitonsa jo ensimmäisen talven jälkeen. Nastoilla vastaava ero ei ole niin merkittävä.

Ennen kaikkea nastoilla on luottavaisempi olo lähteä liikenteeseen, kelissä kuin kelissä. Itselläkin on useampi kitkatalvi takana, mutta esimerkiksi viime talvena oli Michelinin kitkoilla useampi läheltäpiti tilanne, erityisesti peilikirkkaalla jäällä, jonka päällä oli vettä. Oli kuin olisi kumppareilla luistellut.

Lisäksi ajattelin niin, että allekirjoituksen mukaisessa mopon moottorilla varustetussa autossa, jossa on kevyt keula, nastat ovat paremmat liikkeellelähdöissä. Jo kesärenkailla on huomannut keulan keveyden, koska ripeämmissä kiihdytyksissä liikennevaloista saa renkaat helposti ulvomaan.

Kukin tekee valintansa makunsa mukaan eikä kovin metsään voi mennä, valitsipa sitten laatukitkat tai -nastat. Noita nastoihin liittyviä kauhukuvia terveydelle vaarallisuudesta en allekirjoita. Liikenne kokonaisuutena ja sen aiheuttamat saasteet varmaankin ovat suurempi haittatekijä.

Sitä, että nastat kuluttavat enemmän tietä, ei varmaankaan kukaan kiistä. Kun nastojen käyttöä ei ole kuitenkaan kielletty ja maksamillani verorahoilla osaltani kustannan tiestön ylläpitoa, oikeutan itselleni luvan ajaa nastoilla niin halutessani.

[Pihistelijä]

Tekniikanmaailmasta on tullut tekniikan viihdelehti, joka yrittää ottaa kantaa aivan kuin me tällä palstalla kirjoittelevat. Useimmiten todella tekniikkaan ja syvällisempään tieteeseen perustavat faktat ovat pinnallistuneet ja viihteellistyneet.

Kyllä minä uskon, että TM:n mittaukset ovat todenmukaisia. Ne myös puoltavat omia kokemuksiani.

[Pihistelijä]

Tiestön karhenemisessa on keskeinen syy tiestön kemiallinen sulana pitäminen. Asfaltin sidontabitumin liukeneminen ja pinnan rapautuminen on ongelmallisinta olosuhteissa, joissa lämpötilat seilaavat nollan molemmin puolin.
Suolatun tien möyhentämiseen riittävät kyllä muutkin renkaat kuin nastarenkaat, varsinkin kuin yllätävän suurelta osin teiden pohjaukset ovat alimitoitettuja kestämään niiden edellyttämää kuormitusta.

Suomessa on pakotettu käyttämään karkeaa isokivistä asfalttia nastarenkaiden takia. Se kestääkin paremmin nastojen kulutusta, mutta ei kestä sulan veden eroosiota, joten asfaltti murenee. Jos se tehtäisiin pienemmästä aineksesta käyttäen enemmän bitumia kestäisi se suolausta, mutta nastat tuhoaisivat sen heti.

[Rauta7]

Kyllä minä uskon, että TM:n mittaukset ovat todenmukaisia. Ne myös puoltavat omia kokemuksiani.

TM on julkaisija, asiantuntijat ja tekijät löytyvät muualta. TM ei suorita itse, vaan suorituttaa rengastestit muilla. Reunaehdot eivät mahdollista renkaiden todellisen suorituskyvyn mittausta, vaan kaikille tehdään testit mm. samoilla peruspaineilla ( jotka eivät sovi kaikille yhtenevästi ) ja myöskään vannevaikutuksia ei ole selvitetty ( mitattu ).
Kyllähän ne mittaukset ovat aina jollaintavoin "todenmukaisia", mutta väitän, että hakemalla kaikista testattavista todelliset ominaisuudet ulos saataisiin aivan toisenlainen lopputulos ja järjestys. Testit venyisivät ja tulisivat vain liian kalliiksi - siis epäedullisiksi testin suorituttajille/maksajille.

Nykyään on hyvin vaikeaa päästä irti siitä trendistä, että joka aviisilla on "autoasiantuntijansa" ja kaikki julistavat omaa totuuttaan oikeana. Aivan liikaa ollaan tunne- ja luulopohjaisesti julistamassa "oikeita asioita", vaikka perusasioistakaan ei olla riittävästi perillä.
Renkaat ovat yksiä näitä tämän hetken aiheita - käyttövoiman ohella.

[Rauta7]

Suomessa on pakotettu käyttämään karkeaa isokivistä asfalttia nastarenkaiden takia. Se kestääkin paremmin nastojen kulutusta, mutta ei kestä sulan veden eroosiota, joten asfaltti murenee. Jos se tehtäisiin pienemmästä aineksesta käyttäen enemmän bitumia kestäisi se suolausta, mutta nastat tuhoaisivat sen heti.

Luulottelua. Mm. viime talvena Etelä-Saksassa, mm Münchenin ympäristössä, oltiin aivan samanlaisissa teiden urautumiskuvioissa, kun jouduttiin poikkeuksellisen runsaasti suolaamaan teitä. Saksassa on nastarengaskielto.

[Leoniz]

Vredestein Arctrac nastagummit, onko raadilla kokemuksia? Hinnaltaan olisivat kohtuulliset. Ei juurikaan tunnu netistä löytyvät juttua kyseisistä renkaista. TM:n testissä -14 sijoittunut vasta sijalle yhdeksän arvosanalla 7,5.

On kokemusta 17" koossa. Ostin viime talvena ja ajelin 2kk ja totesin, että pakko ostaa paremmat renkaat. Pirellin Ice Zerot ostin ja ero oli kuin yöllä ja päivällä. Eli en suosittele kyseistä Vredesteiniä vaikka halvalla saisi. Ehkä jossian pienemmissä kokoluokissa. Hiljaiset ovat ja asfaltilla hyvät ajaa, mutta urautunut lumi/jääpinta on kyllä myrkkyä. Renkaasta huomaa jo ihan silmin tarkastellen, että se on melko vanhaa suunnittelua kun lamelleja on nykyrenkaisiin nähden kyllä huomattavan vähän.

Vredesteiniltä on tullut uusikin malli joka TM:n testissä näytti olevan talvikelissä ihan kelpo rengas.

[Leoniz]

Nokian hakkapelitta 9:t vei tuulilasin testivoiton:
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201709292200426880_oa.shtml

Tuulilasin ensinumerossa testataan kitkoja, mielenkiinnolla odotan että minkälainen vertailu sieltä tulee.

Tuulilasi siirtyi tänä vuonna testamaan SUV-merkinnällä olevia renkaita 215/65/16 kokoisina. Näillähän ei kauheasti ole tekemistä tavallisten ha-renkaiden kanssa kuten Tuulilasin totesi nastarengastestissään jos olette lukeneet. Rungot ja pintakuviotkin eroavat vaikka nimi kuulostaa samalta kuin HA-renkaissa.

[Pihistelijä]

Luulottelua.

Ei ole oma luulo tai keksintö. Tiehallinnon edustaja selitti TV:ssä noin 10 vuotta sitten, miksi asfaltti murenee. Hän sanoi, että isokivinen materiaali on valittu nastojen takia, muttei se kestä lauhoja talvia hyvin. Siinä isorakeisuudessakin mentiin ääripäähän ja jouduttiin hieman palaamaan takaisin. Haluttiin parempaa säänkestävyyttä nastojen kuluttavuuden kustannuksellakin.

[mattinen]

^Tuo suuri raekoko on myös syynä siihen, että suomalainen asfaltti on jo uutena äänekkäämpää kuin tienpinta maissa, joissa ei tarvitse varautua nastojen kulutusvaikutukseen. Ja kun uusi pinta on sitten nastoilla jyrsitty karheaksi, alkaa rengasmelu vaivata useimpia VAG-kuskeja. Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö Suomessa olisi tarvetta nastarenkaille. On vain hyvä muistaa, että iso osa autoilijoista todennäköisesti käyttää nastoja "varmuuden vuoksi", ja että tästä varautumisesta maksetaan tietty hinta. Yhden osan tästä hinnasta muodostaa lisääntynyt rengasmelu.

[teräksenharmaa]

Luulottelua. Mm. viime talvena Etelä-Saksassa, mm Münchenin ympäristössä, oltiin aivan samanlaisissa teiden urautumiskuvioissa, kun jouduttiin poikkeuksellisen runsaasti suolaamaan teitä. Saksassa on nastarengaskielto.

Ei muuten tasan tarkkaan ole samanlaiset "urautumiskuviot" missään nastkieltoalueella kuin nastavyöhykkeellä. Miksi luulet, että alunperinkään nastat on kielletty hyvin useissa maissa? Nimerkkisi vaihtuu, mutta sama faktojen kieltäminen jatkuu. Miksi muuten vaihdoit nimimerkkiäsi?

[sakal83]

Ei muuten tasan tarkkaan ole samanlaiset "urautumiskuviot" missään nastkieltoalueella kuin nastavyöhykkeellä. Miksi luulet, että alunperinkään nastat on kielletty hyvin useissa maissa? Nimerkkisi vaihtuu, mutta sama faktojen kieltäminen jatkuu. Miksi muuten vaihdoit nimimerkkiäsi?

Fabia vaihtui 

[SNG]

Kun vielä suolaus kalenterin ja sopimuksessa lukevien tonnimäärien perusteella lopetettaisiin, tiet kestäisivät paremmin.

Pirkanmaalla oli vuosi sitten motareilla todella ongelmallista loka-marraskuulla kun oli jäätäviä kelejä, muttei vielä suolattu. Peltiä muuten rutisi. Osalla oli varmaankin vielä kesärenkailla, mutta myös kitkoilla oltiin ongelmissa.

Toisaalta talvella ja kevättalvella suolattiin surutta kuivat tiet kosteiksi, ja rapa lensi.

Suolauksessa voisi ottee tolkkua käyttöön. Jonkin verran näkee bussipysäkkien ja risteysten täsmäsuolausta. Samoin saisi olla enemmän liukkauden mukaista suolausta.

Itse tasapainottelen paraikaa talvirengasvalinnan kanssa. Nastat vai kitkat. Pitää liikkua aamusta kelillä kuin kelillä. Viisi vuotta vanhoissa Hakkapeliitta seiskoissa on vielä hyvin pintaa, mutta paljon nastoja poikki/irronnut. Toki kumikin on jo kovettunut. Kohtuullisesti niillä kuitenkin viime talvenakin pärjäsi.

PS. Jäsen Karppahan käyttää kolmea rengaskertaa, eli kyllä hänellä on runsaasti kokemusta myös kitkoista.

[-karppa-]

Monta talvea olet ajanut kitkoilla?

Kolme talvea on ollut välikelinrenkaina kitkat. JA kyllä selviäisin varmana kitkoillakin, mutta miksi jännittäisin niinä päivinä, kun on liukasta?

Toiseksi haluan maksimoida hauskuuden nelivedolla!

[ile]

Tekniikan Maailma oli toista mieltä. He testasivat noin 10 vuotta sitten ajettua nastaa ja ajettua kitkaa. Kitka oli pitänyt pitonsa paljon paremmin.

Kitkat kannattaa ottaa alta pois keväällä aikaisin, koska tiet ovat nastojen jälkeen kuin raastinraudat. Näin niillä ajaa hyvin viisikin talvea. Ei kannata tuhota kitkoja ajamalla huhtikuun lämpöisissä keleissä karkeilla asfalteilla.

Viisi talvea samoilla kitkoilla tai millä talvirenkailla vain on IMO aika karsea määrä. Saati sitten TM:n 10v -testin osalta - siinä vaiheessa ihan sama mikä se rengas on. Jo kolmantena talvena kitkat on aika liukkaassa kunnossa. Kaksista ollut kokemusta, Nokian R2:t ja Blizzakit. Molemmilla se kolmas talvi vielä meni kun pintaakin oli reilusti, mutta..

Itse pyrkinyt menemään neutraalilla linjalla, kunhan alla on ihan vain hyvät ja tuoreahkot renkaat. Nastojen melu ärsyttää, mutta taas löysärunkoisilla kitkoilla taas saa pilattua auton kuin auton ajettavuuden ainakin normi 17-18" koossa.

[Mikey]

Lievästi aihetta sivuten...

Mistä ihmeestä tämä "asfaltti on nastarenkaiden jäljiltä keväällä älyttömän karhea ja syö hetkessä renkaat" -legenda lienee lähtenyt liikkeelle? Onko kyseessä Tekniikan Maailman heitto (kuten: "pesun jälkeen jos autoa ei kuivaa, niin pisarat muodostavat polttolinssin ja polttavat maalipintaan läiskiä")?

Meikäläisen renkaat eivät ainakaan kulu keväällä sen nopeammin kuin muinakaan vuodenaikoina... Aattelepa ite!

[SNG]

Lievästi aihetta sivuten...

Mistä ihmeestä tämä "asfaltti on nastarenkaiden jäljiltä keväällä älyttömän karhea ja syö hetkessä renkaat" -legenda lienee lähtenyt liikkeelle? Onko kyseessä Tekniikan Maailman heitto (kuten: "pesun jälkeen jos autoa ei kuivaa, niin pisarat muodostavat polttolinssin ja polttavat maalipintaan läiskiä")?

Meikäläisen renkaat eivät ainakaan kulu keväällä sen nopeammin kuin muinakaan vuodenaikoina... Aattelepa ite!

Kyllä muuten kuluu. Vertaa avikka karkeuksilla 60 ja 400 hiekkapaperilla hiomista toisiinsa.

Mutta tuo 1:1 korrelaatio nastojen kulutuksesta on kehäpäätelmä. Suolaus ja ehkä tuo kovin karkea raekoko saattavat olla nastoja merkittävämpi syy. Toki en missään nimessä kiistä etteivätkö kitkat olisi asfaltille lempeämmät.

[Mikey]

Voin puhua toki vain omista renkaistani...

Kesärengassarja kestää itselläni tyypillisesti 4 kesää/60,000km, ja kulutuspintaa kuluu tällöin 6 mm eli 1,5 mm/kesä. Kun kesärenkaat on autossa 7 kk/vuosi, niin keskimäärin pintaa kuluisi tasaisen vauhdin taulukolla 0,2 mm/kesäkk.

Tavallisen tarkka silmä pitäisi olla, jos meinaa havaita kulumisen muutoksen "kevään karkealla asfaltilla" kun keskimäärin pinta siis kuluu 0,2 mm/kk! Minulla ei näkökyky tuohon kyllä riitä.

Lisätään vielä se, että taannoin työmatkallani ollut asfalttitie jyrsittiin n. 20 km matkalta ja päällystettiin vasta vuotta myöhemmin. Mutta myös todella karkealla pinnalla rengaskertani kestivät sen mitä muulloinkin. Vaan jokainen on uskossaan autuas.

[TTO]

^Moottoripyörän renkaat ovat auton renkaita pehmeämmät ja niissä tuon kulumisen keväällä huomaa auton renkaita helpommin.

[Mikey]

Mulla jää prätkänkin tapauksessa tuo näkemättä - puusilmä lienen?

Ainoa havaitsemani selittävä tekijä suuremmalle kulumiselle on se, että osa kuskeista kesärengaskauden alussa ajaa huomattavan suurella nopeudella - ovat kuin vasikat kevätlaitumella.

[SNG]

Voin puhua toki vain omista renkaistani...

Kesärengassarja kestää itselläni tyypillisesti 4 kesää/60,000km, ja kulutuspintaa kuluu tällöin 6 mm eli 1,5 mm/kesä. Kun kesärenkaat on autossa 7 kk/vuosi, niin keskimäärin pintaa kuluisi tasaisen vauhdin taulukolla 0,2 mm/kesäkk.

Tavallisen tarkka silmä pitäisi olla, jos meinaa havaita kulumisen muutoksen "kevään karkealla asfaltilla" kun keskimäärin pinta siis kuluu 0,2 mm/kk! Minulla ei näkökyky tuohon kyllä riitä.

Lisätään vielä se, että taannoin työmatkallani ollut asfalttitie jyrsittiin n. 20 km matkalta ja päällystettiin vasta vuotta myöhemmin. Mutta myös todella karkealla pinnalla rengaskertani kestivät sen mitä muulloinkin. Vaan jokainen on uskossaan autuas.

OK. Hei mut ens keväänä mitataan vaikka tuhannen kilsan välein. Rengasliikkeistä saa mittareita ilmaiseksi ja sitten voi tehdä tönärillä. Digimittarilla jos ei sadasosamillejä osaa tönäristä lukea. Eivaan pysytään kymmenesosamillin tarkkuudessa niin ei tarvitse laskea tarkkaan mittausepävarmuuksia.

Usko mihin uskot, itse uskon fysiikkaan... 

[Mikey]

Vielä tästä "kevätkarheasta" asfaltista...

Olen tätä käsitettä ihmetellyt yli 20 v ajan ja tuona aikana en ole kertaakaan nähnyt ensimmäistäkään mitattua lukuarvoa siitä, miten kuluminen olisi kesärengaskauden alkuviikkoina muuta kesää nopeampaa. Paljon on vuosien ajan kyllä nähty subjektiivisia käsityksiä siitä, että renkaat olisivat kuluneet huomattavan nopeasti alkukevään aikana. Itselläni ei tuota (visuaalista?) havaintoa kyttäämisestä huolimatta ole.

Toisaalta en ole nähnyt ensimmäistäkään evidenssiä siitäkään, että asfaltti edes olisi jotenkin karheampaa talven jäljiltä. Jos menee katsomaan vähänkään ikääntyneempää asfalttia, niin sehän on selvästi sileintä rengasurien kohdalla. Vastaavasti pientareella -jossa ei ajeta lainkaan- asfaltti on karkeinta. Tämä johtuu siitä, että auringon valon UV-säteilyn vaikutuksesta bitumi hiljalleen hajoaa. Ajourissa renkaat -ja etenkin nastat- kuluttavat bitumin lisäksi myös kiviainesta mutta urien ulkopuolella kiviaines jää kulumatta.

No nyt jos asfaltin karheus olisi oikeasti merkittävässä roolissa renkaan kulumisessa, niin urien sivussa ajamisen voisi olettaa syövän rengasta oikein reilulla kädellä. Siellähän karheus on mittaluokaltaan niin suurta, että renkaan pinta jossakin määrin pääsee täyttämään onkaloita - ja siis hiertynee hieman pintakarheuden koloon painuessaan ja sieltä poistuessaan.

Toivottavasti näiden kirjoitusten seurauksena joku herää kriittisesti pohtimaan sitä, voiko tuo legenda oikeasti pitää paikkaansa. Siis millä tavalla itse kukin on päätynyt siihen käsitykseen, että renkaat olisivat alkukeväästä kuluneet huomattavissa määrin. Ja voiko se oletettu suuri kuluma suhteutettuna koko ajokauden kulumaan todellakin pitää paikkaansa.

Minusta kyseessä on urbaani legenda, joka on intuitiivisesti kyllä perusteltavissa mutta joka ei tarkemman tarkastelun jälkeen ole totta.

[teräksenharmaa]

Toisaalta en ole nähnyt ensimmäistäkään evidenssiä siitäkään, että asfaltti edes olisi jotenkin karheampaa talven jäljiltä. Jos menee katsomaan vähänkään ikääntyneempää asfalttia, niin sehän on selvästi sileintä rengasurien kohdalla.

Toivottavasti näiden kirjoitusten seurauksena joku herää kriittisesti pohtimaan sitä, voiko tuo legenda oikeasti pitää paikkaansa.

Oletko koskaan käynyt katsomassa villkkaasti liikennöidyn maantien pintaa nastarengaskaudennpäättyessä ja syksyllä?

Oletko koskaan havainnut voimakasta rengasmelua nastarengaskauden päättymisen aikoihin?

Asfaltti käyttäytyy Suomessa niin, että nastarengaskausi karhentaa pinnan ja kesähelteillä pinta taas siloittuu. Tuon näkee ihan silmälläkin ja kuulee tuthankin hyvin.

[SNG]

Mikeyltä hyvää analyysiä ja teräksenharmaalta nasevaa kommenttia.

Heinäkuun alussa uusituista kesärenkaista (GY eff grip perf) olen alkanut keräämään dataa. Keski-Euroopan reissun jälkeen mitattu kuluminen oli 0,7mm vajaan 7000km matkalla. Kulumisnopeus reilut 0,1mm/1000km. Tänään kilometrejä kertynyt 12tkm. Kuluma 1,2mm, eli kulumisnopeus hitusen alle 0,1mm/1000km.

2mm kulutuspintaan ekstrapoloituna tänään ajettu kokonaisajomäärästä 19,4%. Kokonaisajomäärä 2mm pintaan asti olisi siis aikatarkkaan 65tkm. Vaikuttaa aika pitkältä matkalta kun treadwear 320. Aiemmilla samanlaisilla renkailla pääsin noin 45tkm. Ajo hyvin maantie/motaripainotteista.

Katsotaan miten kuluminen kehittyy keväällä. Pysyykö samanlaisena, hidastuuko vai nopeutuuko?

No nyt ollaan jo aika kaukana talvirengaskeskustelusta. Oma aihe saattaisi olla paikallaan 

PS. Mittaukset tehty kahdesta pääurasta jokaisesta renkaasta. Tulos mittausten keskiarvo. Nelikossa etu- ja takarenkaat kuluvat hyvin samanlaista vauhtia, eturenkaat vain inan nopeammin.

[SNG]

Oletko koskaan käynyt katsomassa villkkaasti liikennöidyn maantien pintaa nastarengaskaudennpäättyessä ja syksyllä?

Oletko koskaan havainnut voimakasta rengasmelua nastarengaskauden päättymisen aikoihin?

Asfaltti käyttäytyy Suomessa niin, että nastarengaskausi karhentaa pinnan ja kesähelteillä pinta taas siloittuu. Tuon näkee ihan silmälläkin ja kuulee tuthankin hyvin.

Juu. Pikkuhiljaa kesän aikana reilummin liikennöidyt tiet hieman siloittuvat vaikkei asfaltoitaisi uudelleen. Sileiksi ne eivät toki muutu. Voisiko siloittuminen johtua osittain bitumin pehmentymisestä (helteillä) ja nousemisesta asfaltin pintaan? Talvella suola ilmeisesti liuottaa bitumia pois pinnan läheisyydestä.

[Rauta7]

Oletko koskaan käynyt katsomassa villkkaasti liikennöidyn maantien pintaa nastarengaskaudennpäättyessä ja syksyllä?

Oletko koskaan havainnut voimakasta rengasmelua nastarengaskauden päättymisen aikoihin?

Asfaltti käyttäytyy Suomessa niin, että nastarengaskausi karhentaa pinnan ja kesähelteillä pinta taas siloittuu. Tuon näkee ihan silmälläkin ja kuulee tuthankin hyvin.

Minkäs takia tämä mainitsemasi ilmiö ei ole yleispätevä, esimerkiksi Kaakonkulma & Lappi vs. +/- -nollakelialue ( rannikko ja Etelä-Suomi ) ?? Ei auta vaikka korostat alueellista jakoa tuolla sanalla "vilkkaasti liikennöity".
Autokatoksessamme on asfaltti ihan karheata, koska maantiesuola on levinnyt muuallekin kuin renkaiden (kitkarenkaiden! ) kulkuakueelle. 

[teräksenharmaa]

Minkäs takia tämä mainitsemasi ilmiö ei ole yleispätevä, esimerkiksi Kaakonkulma & Lappi vs. +/- -nollakelialue ( rannikko ja Etelä-Suomi ) ?? Ei auta vaikka korostat alueellista jakoa tuolla sanalla "vilkkaasti liikennöity".
Autokatoksessamme on asfaltti ihan karheata, koska maantiesuola on levinnyt muuallekin kuin renkaiden (kitkarenkaiden! ) kulkuakueelle. 

Ilmiö pätee toki missä vain, mutta se on selvemmin havaittavissa siellä, missä liikennettä on paljon. Enemmän autoja tarkoittaa enemmän nastoja ja siten myös nopeampaa kulumista.

Sinähän yleensä nostat jalustalle Nokian Renkaiden Morria näissä rengasasioissa. Onko Morri edelleenkin erehtymätön vain erehtyykö hän jostain syystä tässä aiheessa?

Moni pelkää renkaiden kohtuutonta kulumista, jos ne vaihtaa ajoissa. Ja kuvitellaan, että parhaan pidon saa aikaiseksi vaihtamalla renkaat viime tipassa. Renkaiden liiallista kulumista ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä itse asiassa kulumisnopeus on pienimmillään syksyllä, jolloin asfaltit ovat erittäin sileät. Kevään karkea asfaltti kuluttaa rengasta nopeimmin, sanoo Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri yhtiön tiedotteessa.

http://www.iltalehti.fi/autot/2012100116146082_au.shtml

[Eka Golf]

Kait olen jo vastannut mutta kertaus on opintojen äiti? 
Olen kysynyt tuota ammattilaiselta ja hän kertoi että huonopohjaisilla (kantavuus huono rekkojen painoon nähden) suurin syys urautumiseen on raskas liikenne. Hyväpohjaisilla (kantavuus hyvä) suurin syy on vilkas liikenne ja nastarenkaat. Itse epäilen lisäksi myös suolan vaikutusta koska vilkasliikenteisillä suolataan enemmän. Jos kaikki käyttäisivät nastareenkaita niin maaperän myrkyttäminen suolalla loppuisi? 

[Quattro A4]

Kait olen jo vastannut mutta kertaus on opintojen äiti? 
Olen kysynyt tuota ammattilaiselta ja hän kertoi että huonopohjaisilla (kantavuus huono rekkojen painoon nähden) suurin syys urautumiseen on raskas liikenne. Hyväpohjaisilla (kantavuus hyvä) suurin syy on vilkas liikenne ja nastarenkaat. Itse epäilen lisäksi myös suolan vaikutusta koska vilkasliikenteisillä suolataan enemmän. Jos kaikki käyttäisivät nastareenkaita niin maaperän myrkyttäminen suolalla loppuisi? 

On alueita taajamissa joilla raskasliikenne ei mellasta ja silti asfaltti urautuu. Siis 20% käyttää nastattomia talvirenkaita ja kaikki tuo suolaus johtuu heistä?

[-karppa-]

Olen mielenkiinnolla seurannut tuota Palokka-Rantaväylä (JKL) uuden asvaltin urautumista minkä kautta tulee melkein KAIKKI raskas liikenne Pohjois-Suomi/Tampere/Stadi välille. Jo nyt oikean puoleinen kaista alkaa olla urilla vaikka tie on päällystetty uudelleen hieman päälle kuukausi sitten. Eikä siinä ole vielä ajettu talvirenkailla.