VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: Maximus - 08.11.12 - klo:01:12

Mutta onhan mulla sentään 1.8TSI ja DSG.   Tottapuhuen olen kyllä niin monet kerrat Qashqaissa istuskellut ja sitä tutkaillut, että kohtuullisen varma käsitys siitä on muodostunut. Ajanut en ole kuin koeajolenkin, mutta ei se minusta merkkaa mitään.

Heh, juurikin DSG:n takia multa jäi VAG:n vaihtoehdot kauppaan. TSI:tä en osannut vielä tuolloin säikkyä...  Halusin dieselin ja perinteisen momentinmuunnin laatikon kun tulee jonkin verran venettä nosteltua rampeilta. Tällöin ryömintä ominaisuudet ovat arvossaan.

Qashqaissa on käytetty muovia sisustassa, juu. Mutta ihan saman verran sitä taisi olla edellisessä Scoutissani. Tai oikeastaan enemmän kun nykyinen QQ:ni on nahkaistuimilla niin nahkaa(keinonahkaa?) on riittänyt myös ovien- ja keskikyynänojaan.

Edit: rahoitustarjous oli tosiaan aika omaa luokkaansa. 0%:n vuotuinen korko 15000 eur saakka.

Valmistajien www-sivujen mukaan Nissanin kulutus on huomattavasti isompi kuin VW:n

Nissan Qashqai 2.0, CO-päästöt 184 g ja yhdistetty kulutus 7,8 l/100 km
VW Tiguan 1.4 TSI, CO-päästöt 152 g ja yhdistetty kulutus 6,5 l/100 km

Nissanissa on tehoa hieman enemmän ja VW:ssä taas vääntöä, joten nuo ovat vertailukelpoisia moottoreita otisiinsa nähden.

Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 08.11.12 - klo:09:46
Valmistajien www-sivujen mukaan Nissanin kulutus on huomattavasti isompi kuin VW:n

Paperilla kyllä, mutta käytännössä molempien keskikulutus pyörinee n.8l tuntumassa.

Lainaus käyttäjältä: MOP - 08.11.12 - klo:10:29
Paperilla kyllä, mutta käytännössä molempien keskikulutus pyörinee n.8l tuntumassa.

Jos kyseessä on yleinen automalli, niin juuri Spritmonitorista saa hyvän yleiskuvan todellisesta kulutuksesta. Paperiarvoilla kun ei nykyään ole enää yhtään mitään merkitystä. Jos siis puhutaan todellisesta kulutuksesta, toki niillä paljon merkitystä autoveron kohdalla

Lainaus käyttäjältä: Sande - 08.11.12 - klo:09:32
Halusin dieselin ja perinteisen momentinmuunnin laatikon kun tulee jonkin verran venettä nosteltua rampeilta. Tällöin ryömintä ominaisuudet ovat arvossaan.

QQ:n vetokyky on sentään 1.350 kg joten kyllä sillä jo reilunpuoleinen vene nousee vaikka olosuhteet nostorampilla olisikin hieman huonot.

Lainaus käyttäjältä: Teutonic - 08.11.12 - klo:11:02
QQ:n vetokyky on sentään 1.350 kg joten

Mä olen aina ihmettellyt, että miten nämä vetokyvyt oikein määritellään. Esimerkiksi etuvetoisessa 2.0 TDI Superbissa se on 1800kg. Mutta tehokkaammassa dieselavensiksessa se oli muistaakseni vain 1300kg. Ã,,kkiseltään kun asiaa ajattelee, niin Avensiksessa pitäisi olla tehokkaammat jarrut, kun sen huippunopeus on suurempi.

Sitten maastureissa on monissa 2000 kiloa, mutta kun siihen valitsee jonkun helmasarjan missä kohtaus- ja lähestymiskulma muuttuu, niin sitten saakin vetää 2300kg tai jotain. Mikä logiikka näissä on takana?

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 08.11.12 - klo:11:10
Mä olen aina ihmettellyt, että miten nämä vetokyvyt oikein määritellään. Esimerkiksi etuvetoisessa 2.0 TDI Superbissa se on 1800kg. Mutta tehokkaammassa dieselavensiksessa se oli muistaakseni vain 1300kg. Ã,,kkiseltään kun asiaa ajattelee, niin Avensiksessa pitäisi olla tehokkaammat jarrut, kun sen huippunopeus on suurempi.

Sitten maastureissa on monissa 2000 kiloa, mutta kun siihen valitsee jonkun helmasarjan missä kohtaus- ja lähestymiskulma muuttuu, niin sitten saakin vetää 2300kg tai jotain. Mikä logiikka näissä on takana?

Olettaisin, että itse moottorilla (teholla) on pienempi merkitys kuin usein oletetaan vetokyvyn osalta. Vetolinja kokonaisuutena (esim. QQ:n manuaaliversion vetokyky on vissiin 50 kg parempi), jarrujen mitoitukset ja laatu, auton paino, ehkä myös rakenteiden ominaisuudet vaikuttanevat asiaan myös. Varmastikin löytyy paljon muitakin asioita. Viittaamasi Superbin vetokyky alkaa olla kyllä hyvällä tasolla, Avensiksen on kyllä matalahko (joskin silläkin pärjännee).

Menee jo hieman offtopiciksi, mutta nuo vetokyvyt taitaa olla tehtaan "politiikkaa" isoilta osin.
Esim kun Dodge Journey muutttui Fiat Freemontiksi vetopainot tippui satoja kiloja. Freemontilla muistaakseni vetopaino tonnin luokkaa.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 08.11.12 - klo:11:10
Sitten maastureissa on monissa 2000 kiloa, mutta kun siihen valitsee jonkun helmasarjan missä kohtaus- ja lähestymiskulma muuttuu, niin sitten saakin vetää 2300kg tai jotain. Mikä logiikka näissä on takana?

Tehdas ne määrittää. Tietysti ympäröivän lainsäädännön ohjaamana (tämä sitten saattaakin tehdä noista painoista "mielenkiintoisia").

Uskoisin että Nissanilla ei haluta QQ:n sotkevan vetoautomarkkinoita joille tarjotaan kalliimpia X-Trailia ja Pathfinderia, jonka vuoksi vetomassaa on rajoitettu. Käytännössä ylipainoinen venetraileri liikkuu tuolla kevyesti ja itse nostotapahtuma on yhtä juhlaa kun ei ole kytkimen käryä ja paketti nousee keveästi vaikka 1 km/h vauhdilla  

Lisätään vielä eräänä asiana, että Nissan oli 70 ja 80 luvuilla erittäin paljon myyty ja maineeltaan ihan hyvä jos ei ihan toyota niin ainakin melkein. Eli brandista ei ole painolastia iäkkäämpienkään ostajien keskuudessa.

QQ on edullinen etuvetoisena 1.6sena, isohko hintasekseen, iso maavara, maasturimainen mutta suht virtaviivainen silti. Meinasi se kelvata meidänkin emännälle.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 08.11.12 - klo:14:44
Lisätään vielä eräänä asiana, että Nissan oli 70 ja 80 luvuilla erittäin paljon myyty ja maineeltaan ihan hyvä jos ei ihan toyota niin ainakin melkein. Eli brandista ei ole painolastia iäkkäämpienkään ostajien keskuudessa.

Datsun-Nissan on kovan raudan maineessa, mitä nyt ruoste söi 100Ampeereja ja Kirsikoita melkoiseen tahtiin. Joka tapauksessa Nissanilla on Suomessa hyvä maine, enkä oikein ymmärrä tällaista nuorempien (?) polvien Nissania kohtaan osoittamaa dissaamista.

Jos laatu ja maine ovatkin kohdallaan, niin Nissan on kärsinyt ainakin Suomessa välillä päättämättömältä ja jopa puusilmäiseltä tuntuvalta mallipolitiikasta. Bluebird ja sen seuraaja Primerakin tunnettiin todella kovana vaununa, kunnes tuli viimeinen eli III-korimalli avaruusajan muotoiluineen. Sitten lypsävä lehmä päätettiin tappaa. Samoin kävi Sunnylle, joka tapettiin pystyyn patavanhoillisella II-kopan Almeralla. Hätäpäissään sitten löydettiin jostakin palmujen alta Tiida..

Ihme touhua, ainakin näin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna. Kauppa olisi käynyt loistavasti, jos vaan mallipolitiikka olisi ollut kunnossa, kuten nyt jälleen Qashqain myötä.

Juu, eipä oo tarvinnu itsekään nissania mm. taksitolpalle haaveilla, kun meilläkin niitä isoja dieseleitä oli 80-luvulla.....sitten jäi isot dieselit pois eikä oo näkyny.....oli se aikaa, kakspilkkukasi turbodiesel ja muistaakseni parhaimillaan huimat 90 heppaa.....kyllä lähtee....

Lainaaettä Nissan oli 70 ja 80 luvuilla erittäin paljon myyty ja maineeltaan ihan hyvä jos ei ihan toyota niin ainakin melkein.

Osin jopa Toyotaa kovempi maineeltaan. Datsun 180B SSS ja 160J SSS olivat toteutumattomia unelmia aikanaan.

Lainaus käyttäjältä: savolaiskollega - 08.11.12 - klo:16:08
Juu, eipä oo tarvinnu itsekään nissania mm. taksitolpalle haaveilla, kun meilläkin niitä isoja dieseleitä oli 80-luvulla.....sitten jäi isot dieselit pois eikä oo näkyny.....oli se aikaa, kakspilkkukasi turbodiesel ja muistaakseni parhaimillaan huimat 90 heppaa.....kyllä lähtee....

Nissan Cedricit olivat rautaa! Varmasti Mersun veroisia.

Samaan aikaan taisi 200 Dieselissä olla huimat 60 heppaa eli kyllähän Nissan oli tykki peli sellaiseen verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: jkvi - 08.11.12 - klo:16:23
Datsun 180B SSS ja 160J SSS olivat toteutumattomia unelmia aikanaan.

Kaverilla tuollainen 180B SSS ht seisonee vieläkin tallin nurkalla turbolla höystettynä ja kunnostettuna, joku tyyppi olisi vuosia sitten halunnut sen ostaa ja viedä sveitsiin mutta eipä ollut kiesi myynnissä. Olisi kyllä oikein mukava harrastepeli tuollainen

Datsun-muisteluksista nousee päällimmäiseksi Finn-Datsun (1200), joka oli tosi vahvan auton maineessa.



Sedälläni, joka oli syntynyt 1900-luvun alussa, oli Datsun Bluebird.

^ Heh, isäukolla ollut aikanaan molemmat mallit. Luupää tahtoi kuulemma hyytyä pienemmässäkin mäessä.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 07.11.12 - klo:19:24
Reilu 500km ajettu vajaavetoisella Juke 1.6T:llä...  

1100km ajettu...

(mittarilukema alussa 149km)
Kyllä sillä pääsee, jos ei ole ylämäkee ja liukasta...

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 08.11.12 - klo:14:44

QQ on edullinen etuvetoisena 1.6sena, isohko hintasekseen, iso maavara, maasturimainen mutta suht virtaviivainen silti. Meinasi se kelvata meidänkin emännälle.

Tossa kun oli oma Passatti remontissa niin vuokra-autona oli QQ 1.6L Start&Stop Ascenta.
Se ei meidän emäntä ei tykännyt siitä ei niin yhtään (tosin ei tykkää Passatistakaan vaan olis hallunnut farmari Golf V:n). Ainoa mistä tykkäs oli että lapset saa helposti autoon.
Itse siitä huomasin pari huonoa puolta viikon aikana eli:
-peräkontin luukku aukeaa liian vähän (tuli kopautettua siihen päätä jokunen kerta enkä ole kuin 172cm pitkä
-pakkia ei meinannut koskaan saada päälle ekalla yrittämällä
-vasemman jalan tuki aivan liian kapea
-taaksenäkyvyys suorastaan surkea
-toi 1.6 bensa kone todella puhditon ja bensaa kuitenkin kului 8.47l/100km mikä on samat kuin 1.8TSI Passatillani ei hyvä.
-osa sisustamuoveista aika halvan tuntuisia
-ratti oudosti muotoiltu takaa ettei sopinut käteeni ei niin millään

Plussaa pitää antaa:
+Peräkontti suht tilava
+takatilat hyvät
+varatusteet aikasta hyvät ottaa tuon mallin hinnan huomioon (28000â,¬)
+sisusta todella asiallinen ja helppo käyttöinen
+parhaat Nissanin jakkarat missä olen istunut
+isot peilit

Tää QQ menee sarjaan ihan kiva mutta ei todellakaan ostais.
Oli niin mukava palauttaa ja ottaa Passatti takas ajoon korjattua :-)

Lainaus käyttäjältä: Karvis - 08.11.12 - klo:18:03Kaverilla tuollainen 180B SSS ht seisonee vieläkin tallin nurkalla turbolla höystettynä ja kunnostettuna, joku tyyppi olisi vuosia sitten halunnut sen ostaa ja viedä sveitsiin mutta eipä ollut kiesi myynnissä. Olisi kyllä oikein mukava harrastepeli tuollainen

Just tänään satuin kaupassa käydessä hetken mielijohteesta ostamaan Klassikot-lehden. Lehdessä juurikin juttu vihreästä '74 180B SSS Datsunista. Todella hieno ja harvinainen laite nykyään.

Edit: oli itse asiassa tämä auto josta juttu ko. lehdessä oli
http://www.nettiauto.com/datsun/180/5055876
(Oli vaan jutussa mustat kilvet ko. autossa jostain syystä, siihen aikaanhan oli jo valkoiset kilvet käytössä)

Lainaus käyttäjältä: Urlaub - 08.11.12 - klo:07:57
Muovinenhan Qashqai toki on, mutta niinhän ne ovat muutkin 20 tonnin hintaluokan pelit, kuten Octavia ja Golf.

Muovia on, mutta ainakin minun silmissäni Qashqain ja esim. Tiidan kojelautamuovi on sitä erottuvasti vaatimatonta. Toivottavasti nyt kukaan ei pidä minua ylenpalttisena hienostelijana, koska sitä en ole. Minulle jo Octavian "muovisuus" on erittäin siedettävää, itseasiassa jopa miellyttää lievästi silmää. Mutta nuo tietyt Nissanit menevät kyllä vielä siitä alle. Täällä kun joskus puhutaan niistä "ämpärimuoveista" -käsite joka minua ensialkuun kovasti oudoksutti - niin se sai kuitenkin minut hieman entistä tarkemmin tutkailemaan eri autojen interiöörimuoveja, kun nyt minulla on aikalailla tapana käydä autonäyttelyissä jne. Ja olen siis huomannut eroja olevan. Pettynyt olen kyllä ollut joihinkin VAG-tuotteisiinkin. Esim. muutaman vuoden takaisten ilmeisesti perusvarusteltujen A4:sten muovit ovat menneet sille saralle. Mutta ei siitä sen enempää, kun kerran Nissanit on riepoteltavana... 

Lainaus käyttäjältä: Quality - 08.11.12 - klo:19:54
Datsun-muisteluksista nousee päällimmäiseksi Finn-Datsun (1200), joka oli tosi vahvan auton maineessa.

Sedälläni, joka oli syntynyt 1900-luvun alussa, oli Datsun Bluebird.

Siis oikeastaan minullahan pitäisi olla tietynlaista lukkarinrakkautta Nissan/Datsunia kohtaan: Datsun Finnillä ajoin aikanaan autokoulun. Lahdessa ja sen ympäristössä sillä ajeltiin. Maantieajona yleensä Nastolan Uudestakylästä Lahteen tai päinvastoin. Oli kyllä tehokkaan tuntuinen tuo Finn 1200. Eihän siinä ollut kai omapaino kuin 800kg korkeintaan? Hallintalaitteet olivat tosi kevyet, mutta muistan kuinka silloin jo maantieajossa tuli huomattua aika heikko suuntavakavuus. Oli vähän semmoinen leija verrattuna esim. isällä olleeseen Kostajasumppiin, jolla sitten tuli enemmän ajettua. Tykkäsin kyllä tuon Datsunin pirteästä koneesta ja helposta käsiteltävyydestä erityisesti kaupungissa.

Vaimoni isällä oli sitten semmoinen Datsun 1200 Finn aika pitkään. Pelasi kyllä erittäin luotettavasti, mutta noin 14-vuotiaana ruostui puhki ja pois. Koneella olisi varmaan ajanut maailman tappiin. Vaimoni perheessä oli myös edelinen auto Datsun. Semmoinen Bluebird 60-luvun puolivälistä. Sitä en kyllä päässyt näkemään kuin kuvissa, mutta kehupuheita pääsin hyvinkin vielä kuulemaan. Auto on miehelle tärkeä ja kyllähän vanhoja kärryjä aina silloin tällöin muistellaan. Hyvässä tai pahassa.

80-luvun lopulla minäkin olin kerran ihan tosissani tekemässä Datsunista kauppaa. Ei ollut Cherry, vaan sen porrasperäinen sisarmalli. Väliraha ei kuitenkaan muodostunut mieleiseksi, joten kauppa jäi sikseen. Sitten jonkun kuukauden päästä alkoikin minun pitkään kestänyt Mazda-aikakauteni, 626:a pukkas...

Vielä tuosta 80-luvusta: aivan sen alussa minulla oli ensimmäisenä omana autonani paljon tietä nähnyt Fiat 127. Muistan kun silloisessa työpaikassani pääsin ajamaan esim. Datsun Cherryllä, jossa oli litran kone! Sekin oli uudenkarheana pirssinä "juhlava" omaan Fiatiini verrattuna. Taisi olla punaiset keinonahkapenkit ja punainen interiööri. Tien päällä tuli pitempiä reissuja jostain syystä ajettua litraisella Micralla. Ihan näppärä ja pieniruokainen peli, mutta eihän se tosipitkällä talousvitosella kiihtynyt mihinkään. Ja muistaakseni siinä oli hyvin ärhäkät jarrut. Ei tarvinnut kuin varvasta näyttää pedaalille, niin meinasi olla nenä tuulilasissa... Mutta enpä muista, että firman Datsuneissa olisi juuri vikoja ollut, hyvin pelasivat. Sen sijaan firman noin ainoasta Corollasta meni 30 tkm ajettuna vaihdelaatikko uusiks. Eli itseasiassa meillä taisi olla luotto Datsuniin kovempi kuin Toyotaan! 

Minunkin ensimmäinen auto oli Datsun 100A ja sen jälkeen tuli ajeltua aika paljon myös vanhempien Nissan Bluebird sedan 2.0-litraisella. Silloin ei vielä tiennyt autoista mitään. 

Lainaus käyttäjältä: Urlaub - 08.11.12 - klo:17:56
Nissan Cedricit olivat rautaa! Varmasti Mersun veroisia.

Samaan aikaan taisi 200 Dieselissä olla huimat 60 heppaa eli kyllähän Nissan oli tykki peli sellaiseen verrattuna.

Tosin ehkä niin, että kone oli rautaa, pelti ei sitten ehkä niinkään.....

En tosin ole vieläkään nähnyt niin hyvää sisustuskangasta kuin mitä isäukolla cedricissä oli, ruskea paksu plyysi penkeissä.....oi niitä aikoja. Nämä nykyiset säkkikankaat ovat lähinnä vitsi siihen verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 07.11.12 - klo:19:24
Reilu 500km ajettu vajaavetoisella Juke 1.6T:llä...  

1500km

Kuvassa peltoautoja x 2 

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 09.11.12 - klo:15:24
1500km

Kuvassa peltoautoja x 2 

Et kai sä vaan oo menny ostamaan tuollaista tatsunia?

Lainaus käyttäjältä: Karvis - 09.11.12 - klo:15:42
Et kai sä vaan oo menny ostamaan tuollaista tatsunia?

Jo kolmas postaus TOS:lta. Taitaa olla hankala myöntää, että Juke onkin hauska ja hyvä ajaa
Näin ainakin itse olen ymmärtänyt arvosteluista kautta linjan, että auto on pirun hauska ja hyvä ajettava, mutta rohkea muotoilu on monelle esteenä.

Täällähän on enemmänkin jukeja, hienoa!

Faijalla oli aikanaan peräjälkeen 15 100A:ta ja kaikki eri värisenä, sinapin värinen oli magein.   kulki 160 talla pohjassa. Sillä alkoi oma auton ajeluni heti kun jalat ylsi polkimille. Reissuilla vaihdettiin kuskia lennossa pokkana vaan penkistä toiseen siirtymällä, oi niitä aikoja...

Paras aikanaan oli noista malleista bluebird 1.8 turbo, ei ikinä mitään vikaa ja kulki hurjasti.   135 heppaa vakiona ja virillä 180.

Viikon aiheeseen liittyen, kollegan sairastumisen vuoksi pääsin/jouduin tänään yllättäen heittämään 300 km lenkin Qashqailla. Aamulla lyötiin avaimet kouraan ja mikäs muukaan se autohallissa lymysi kuin Qashqai. Mallista ei tarkempaa tietoa, mutta 95E10:ä sille juotin ja jäisillä teillä vain etupyörät vetivät.

Aloitetaan A:sta eli niinkuin avaimesta. Qashqain avain on suoraan 90-luvulta, taittumaton ja ohut muovipää, jossa on avaamiseen ja sulkemiseen tarvittavat napit. Ulkonäöstä huolimatta toimii loogisesti ja virtaluokkokin löytyy ilman kikkailuja. Ovien hantaakit ovat reilun kokoiset ja vaste oli hyvä. Kuljettajan istuin oli varsin mukavan oloinen ja ainakin itse löysin hyvät säädöt. Miellyttävää istua hieman ryhdikkäämmin kuin tavallisissa henkilöautoissa. Ratti oli nahkaverhoiltu ja sekin tuntui käsiin ihan ok:lta. Ratissa olevat namiskat olivat myös loogisia käyttää ja ne tuntuivat sormiin laadukkailta. Ei tullut mieleen ämpärimuovi ja sanka. Keskikonsolissa lämmityslaitteen namiskat olivat hieman alhaalla, koska yläreunassa oli navigaattorin näyttö. Automaatti-ilmastointi kuitenkin tuntui toimivan hyvin, joten säätönappeja ei tarvinnut käyttää sen enempää.

Qashqain ohjaus on oikeastaan hyvä ellei erinomainen. Tuntuma oli japsiksi välitön, mutta ei todellakaan mikään uratutka. Ehkä crossoverin renkaissa oleva paksu kumi vanteen ja maanpinnan välissä auttaa asiaan. Myöskin melu oli paremmin kurissa kuin esim. Golf VI farkuissa. Takapenkkiläistenkin kanssa pystyi keskustelemaan. Muutoinkin ajo sujui mallikkaasti ja Qashqailla taittoi mielikseen matkaa jääpolanteisilla koillissavolaisilla ja kaenuulaisilla teillä.

Jos jotain miinusta pitää sanoa, niin takaluukku aukeaa uskomattoman matalalle ja varmasti yli 160 senttiset lyövät siihen päähänsä. Onneksi takaluukun sisäpinnan muovipaneeli on muotoiltu pääystävällisesti. Myöskin kojelaudan yläosa näyttää ämpärimuoviselta, mutta sormin tunnusteltuna tuntuu aivan samalta kuin useimpien muidenkin hintaluokan autojen. Mittaristossa ärsytti polttoainemittarin ym. viisarit, jotka olivat jotenkin paksuja ja valaistuja epätarkalla punaisella värillä.

Kokonaisuutena tunnelmat jäivät selvästi plussalle ja jos olisin ostamassa karvan yli 20 tonnin budjetilla perheautoa, niin Qashqai antaisi erittäin kovan vastineen esim. Octavialle tai Golfille.