VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.06.18 - klo:16:36
Ensinnäkin miksi ostit TSI moottorilla olevan auton jotka tiedetään murheenkryyniksi.
...
Auton öljynkulutus ei ole normaalia, jos se on 2 litraa/1000km. Maahantuojan mukaan se on maksimissaan 0.5-0.9 litraa joten sinun autosi ylittää tuon toleranssi rajusti!

Miten maksimi voi olla välillä 0.5-0.9 litraa? Minusta maksimin pitäisi olla yksi selkeä luku, jonka ylitys pitäisi johtaa autoliikkeen puolelta toimenpiteisiin.


Hirveitähän nuo luvut ovat. Skodassa piti kerran lisätä litra 15 tkm vaihtovälillä. Ekalla kerralla piti lisätä, muut vaihdot menivät ilman lisäämistä, mutta aina huoltopäällikkö pyysi minut halliin todistamaan öljyn mittauksen ennen vaihdon aloitusta. Öljy oli aina alarajalla. Pelkäsivätköhän, että öljyn alarajan lamppu ei olisi toiminut ja olisin ajanut moottorin kuivaksi vahingossa?


Hondassa oli 20 tkm vaihtoväli, eikä kertaakaan pinta laskenut mittatikun viivojen puoliväliä alemmaksi. Tojoissa on sama juttu - jonkun viitisen milliä pinta laskee 15 tkm vaihtovälillä. Mitä vikaa noissa lienee, kun öljyn kulutus on vain korkeintaan 0,5 l / 15 tkm:lle?

Lainaus käyttäjältä: KumiKeijo - 02.06.18 - klo:23:59
Sopeutelkaa pojat vaan DSG-kytkimiänne. Nykyään ajelen luotettavalla ja mukavalla Toyotan momentinmuunnin-CVT-vaihteistolla. Vanhasta DSG-TSI-romustani hajosi mekatroniikka ja kytkimet ja öljyä kului reippaasti.

Samoin täällä - kyllästyin DSG:n kummallisuuksiin parissa vuodessa.

Lainaus käyttäjältä: Popo - 31.05.18 - klo:09:42

Ikävää suomalaisen kuluttajan kannalta on, että kuluttajaviranomainen todellakin huomioi, miten "auto tulee ikäistään parempaan kuntoon". Eli kun kesto-olettama on ilmeisesti vain 200 tkm ja on jo ajettu 100 tkm, niin aasiakas saa 100 tkm:n edestä muuta autoa paremman jakopään. Ja siitä sitten pitäisi maksaa omavastuu? 

�,,lytöntä touhua sikäli, että mitä väliä auton osien iällä on, jos ne toimivat ainakin sinne 200 tkm saakka, kuten pitäisi. Autoa vaihdettaessakaan tuskin tyyppivian korjauksella voi saada parempaa hyvitystä. Lähinnä se on välttämätöntä,  että autosta pääsee eroon.

Kunnollisen auton jakopäänketjun pitää kestää auton koko iän ajettiin sillä sitten vaikka miljoona kilometriä.

Lainaus käyttäjältä: Polouni - 31.05.18 - klo:20:54
En tiedä estääkö lainsäädäntö sen, ettei voi valita perusvakarin ja mukautuvan välillä. Ymmärrän toki, että ongelmia voi tulla jos muistaakin väärin päällä olevan ja tulee hätäjarrutuksia. Itse tulee kyllä seurattua liikennettä....

Ei varmaankaan estä, koska Tojossa voi valita kumpaa käyttää.

Nyt uutena ajossa Yaris Hybrid Style -18. Erittäin näppärä auto kaupunkiajossa, eikä ole valittamista maantielläkään. Kun radio on päällä, niin moottorin äänet huomaamattomat. Kaupunkiajossa kiihtyvyys erinomainen ja maantielläkin ohitukset menevät tyylikkäästi, vaikka auto ei olekaan mikään ohjus.

Keskikulutus on ensimmäisellä 1000 km:llä pyörinyt 5,2 - 5,4 välillä. Nyt työreissut menevät jo alle viiden lukemilla. Mukava ja jämäkkä sekä vakaa ajettava. Ainoa miinus on kuljettajan istuimen käsinojan korkeus - voisi olla muutaman sentin matalammalla.

Akun pienuudesta johtuen pelkällä sähköllä ajo rajoittuu reiluun kilometriin tasamaalla. Kiihdytyksissä sähköenergia antaa mukavasti lisäpotkua.

Etupenkit tuntuvat mukavilta vaikka ovat käsisäätöiset. Pisimmät yhtämittaiset ajomatkat rajoittuneet n. 180 km, ja minkäänlaisia selän väsymisiä ei havattavissa. Takapenkeistä en osaa sanoa mitään, kun en ole siellä vielä matkustanut. Jos autossa olisi vielä adaptiivinen vakionopeussäädin, niin paketti olisi täydellinen.

Ajovaloina ovat halogeenit. Riittävät kaupunkiajoon, mutta maantiellä varmaan olisi ksenoneista tai ledeistä etua.

Ulkonäköä kaverit kehuvat (valko/musta), mutta minulle sillä ei ole ollut missään autossa mitään merkitystä. Eniten merkitsee se, miten mukavalta ja tukevalta autolla ajaminen tuntuu sekä auton toimintavarmuus.

Toyota Yaris Hybrid on mielestäni erittäin näppärä ja luotettava (kokemuksia kahdesta aikaisemmasta Yariksesta) ajoneuvo siirtymiseksi paikasta A paikkaan B.

Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 25.04.18 - klo:11:25
Paremminkin voisi olla. Maailma tarvitsee kuitenkin esikuvia, ja jonkun on otettava riski uuden tekniikan kanssa koska muuten ei voida saavuttaa mitään.

Mielenkiintoinen näkökulma - kenen se jonkun pitäisi olla?

Lainaus käyttäjältä: Kjimi - 24.04.18 - klo:07:49
Mulla vaihdettiin kytkinpakka kanssa jossain 65tkm kohdalla samanlaisesta autosta. Kytkin luisti kun vaihtoi kakkoselle.

Autossa oli tuolloin VV-auton vaihtoautotakuuta jäljellä. Maahantuoja lupautui maksamaan 100% osasta ja olisiko ollut 70% työstä ja jälleenmyyjä (VV-auto) loput. Prosentit saattoi olla myös jälleenmyyjä 30% osasta, maahantuoja 70% osasta ja 100% työstä. En enää muista tarkalleen.

Oleellisin tieto tässä kuitenkin on, että jos asiakas ei itse maksa mitään varaosasta (eli homma menee täysin Goodwillin piikkiin), ei hän saa osalle 2 vuoden varaosatakuuta (joka kattaa tarvittessa takuuaikana uuden osan ja sen vaihtotyön). Näin kertoi VV-auton huoltopuolen asiakaspalvelija. Kytkinpakalle ja työlle sai 2 vuoden varaosatakuun maksamalla itse 30% varaosan hinnasta (n.175e).

Itse päädyin maksamaan tuon 175e kytkinpakasta 2 vuoden takuulla sen sijaan että olisin saanut sen 0e hintaan ilman takuuta.

Ei kai nuo kahdessa vuodessa voi hajota! Pitäisi kestää vähintään 10 vuotta, jos laatu kunnossa. Turha maksaa lisä hintaa. Tuntuu, että VW maksattaa asiakkaalla heikosta laadusta johtuvat kustannukset.

Lainaus käyttäjältä: seaboss - 11.04.18 - klo:12:10
En muista ihan tarkkaan %-osuuksia pohjoismaissa, mutta Norjassa tuo luku oli vielä enemmän kitkojen käyttäjiä kuin Ruotsissa. Eli Norjassa eniten kitkoja, sit Ruotsi ja sit me hännän huippuna, mitähän tuosta pitäisi ajatella, ajo-olosuhteiden haastavuudesta, Norja vuonojen maa...jokainen siellä käynyt muistaa ylä-ja alamäet

Norjalaiset ovat viisasta porukkaa - näkeehän sen jo siitä, etteivät ole liittyneet EU:n

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.04.18 - klo:22:33
,,,,Vääränlaisilla renkailla keliolosuhteisiin nähden ajava vaarantaa sekä omansa että muiden tielläliikkujien hengen. Isommilla jarruilla autollaan pöristelevä käyttää hivenen enemmän polttoainetta satasella ja saattaa aiheuttaa muutaman perhosen kuoleman siinä sivussa.

On hyvä muistaa, että kaaosteorian mukaan jopa perhosen siiven lyönti voi aiheuttaa hirmumyrskyn toisella puolella maapalloa.😁

Kitkoilla olen ajellut vuosituhannen alusta lähtien kahta harha vuotta lukuunottamatta, kun tilasin uuteen työsudeautoon talvirenkaat ja myyjä käsitti, että tarkoitin nastarenkaita - selvisi vasta syksyllä renkaan vaihdon jälkeen, että nastathan siellä ropisee. No selvisin ne pari vuotta varovasti ajellen, koska kiihdytyksissä ja lähdöissä nastat tahtoivat luistaa aikalailla paljaalla asfaltilla.


Seuraavaan työsuhdeautoa hankkiessa olin tarkempana ja myyjä suositteli CVC6:a. Olen ollut niihin 100 %:sti tyytyväinen. Ei ole ropinoita ja muutenkin hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Pito on ollut loistava awd-vetoisessa autossa. Aikoinaan ajoin vuosia kitkoilla etuvetoisella Opelilla, eikä silläkään ollut mitään ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.04.18 - klo:18:44
Se on skandinaavinen kitkarengas.

Mistä tietää, mikä on skandinaavinen ja mikä on keskieurooppalainen kitkarengas - onko niissä joku merkintä?

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.04.18 - klo:07:38
(Skandinaavinen) kitkarengas on se rengas jota meillä suomessa saa rengaskaupoista 99,99% tapauksista. Se on optimoitu toimimaan hyvin kylmissä olosuhteissa, alle -20 asteen lämpötiloissa, lumella ja jäällä. Optimoinnin seurauksena se on surkea kuivalla asfaltilla ja varsinkin sateella.

KE-kitkaregas on se rengas mitä käytetään Keski-Euroopassa talvisin. Se on optimoitu nollan asteen tuntumaan, kuivalle asfaltille ja varsinkin sadekeleille. Optimoinnin seurauksena se on surkea lumella ja varsinkin puhtaaksi kiillotetulla jäällä.

Mihin luokkaan Continental Viking Contact 6 kuuluu?

Voisiko joku ystävällisesti selittää, mitkä renkaat ovat ”kitkarenkaat” ja mitkä ”keskieuroopan kitkarenkaat”?

Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 08.04.18 - klo:03:52
Jumalauta, isot ihmiset kinaavat, kuin tarhaikäset kakarat. Osa vielä ihan tosissaan .

Aivan - turhaa höyryämistä renkaista, koska suurin muuttuja on ratin ja istuimen välissä tässä kaavassa. 😎😅

Omassa käytössäni olleen Octavian 1.4 TSI keskikulutus oli tankkauksista mitattuna 6,7 l/100 km ja keskikulutusmittarin näyttö oli samalla matkalla 6,0 l/100 km. Mitattu matka oli n. 50 tmk.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 02.04.18 - klo:01:34
on testattu myös itse.. sama automerkki & malli (eri kone) & uudehkot testvoittaja kitkat ja nastat. Nastoilla jäällä paljon parempi pito. Mihinkään ikäloppu renkaiden testeihin viittaukset, joita edellä on, ovat turhia.. vastuullinen autoilija EI aja vanhoilla renkailla. Kuspäitä (kulahtaneilla ajavia) aina löytyy, sille emme voi mitään..  vakuutusyhtiöille reagoinnin paikka.. yli 2v / 30000km renkailla ajaville kunnon korotus maksuihin.. nehän ne kolareja ajaa ja aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä, niin kuluja yhteiskunnalle ja myös rehellisille autoilijoille mm. vakuutusmaksuja..

Bemarimiesten on helppo pullistella, kun on paksu rahakukkaro. Tavallinen katajainen kansa joutuu sen tosiasian eteen, että eipä ole varaa hyviä renkaita uusiin vahtaa joka toinen vuosi. Lain puitteissa useampien automiesten elämä menee.

Niinpä, joskus oli juttu, että 20 % onnettomuuksista sattuu juovuksissa oleville ja 80 %  selvinpäin oleville eli kannattaa ajella hiukan tuiskeessa, niin todennäköisyys joutua onnettomuuteen on huomattavasti pienempi kuin selvinpäin.

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 25.03.18 - klo:07:59
Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.

Tähän on tultu, kun ”insinöörit” tulkitsevat insinöörien tekemiä rengastestejä. Kun luetaan esimerkiksi, että testivoittajalla on muutaman metrin lyhyempi jarrutusmatka kuin testin tavanomaisilla renkailla, niin pyritään tämä sitten mittaamaan ulos liikenteessä.

Ko. onnettomuudessa todennäköisesti ei pidetty riittävää turvaväli seuraavaan autoon, joka hiljensi nopeutta kääntyäkseen oikealle. Takana tulija ei jostakin syystä reagoinut riittävän ajoissa ja yritti ohitusta välttääkseen peräänajon.

Suosittelen uusien autojen ostajia ruksimaan mukaan aktiivisen vakionopeussäätimen ja ajossa pitämään välin pisimmässä asennossa, jotta testivoittajien on helppo ohittaa. Yllättävissä tilanteissa ACC reagoi nopeammin kuin kuski, ja vähentää perään ajon seuraukset minimiin.

Minulla R4H. HA ja auton keskikulutusmittari näyttävät desilleen samaa. Talvella Eco-moodin käyttäminen hidastaa auton lämpenemistä, koska sähkövastukset eivät ole tukemassa silloin kun moottori on vielä viileähkö. Mulla ei ole mitään lämppäreitä, koska enimmäkseen lähden lämpimästä tallista liikkeelle.


Kovemmilla pakkasilla työpäivän päätteeksi käynnistän auton kaukkarilla muutamaa minuuttia ennen liikkeellelähtöä - talvitakki on kuitenkin päällä, joten ei ehdi paleltua siinä 3-4 minuutissa, kun auto on saavuttanut normaalit lämmöt. Ratti on lämmitettävä, joten hanskoja en ole tänä talvena tarvinnut.


HA:lla olen seurannut, miten keulapeitot vaikuttavat eri laitteiden lämpöihin. Kuumalla kesäilmalla pitää kerätä dataa, mikä silloin on vielä normaalia, joten ensi talvena voinee keilapeittoja käyttää tehokkaammin.


Hybridillä on hyvä ajaa. Ei nyvi eikä töki - ei pala ssbit eikä espit talvellakaan - eleetöntä menoa kuin kesäkelissä hiljaisilla CVC6 kitkoilla.

Ensimmäinen automaatti oli 3 vaihteisella laatikollinen Ford Taunus, joskus 80-luvulla. Siitemmin on ollut Opeleita, Hondia, Skoda ja nyt RAV4H. Vaimollani on Yaris automaatti. Silläkin on kiva ajella kaupungissa ja menettelee suuremmillakin teillä. Ratissa on läpyskät, joilla voi tarvittaessa vaihtaa. Joskus ohitettaessa on hyvä heittää tiheämpää nopeusaluetta sisään, jotta auto kiihtyisi maksimaalisesti.

Olen vissiin sen verran laiskanlaista sorttia, että automaatti+ACC pitää autossa olla.

Paras automaatti minun mielestäni on tuo Ravin e-CVT. Hondilla oli myös hyvät automaatit, mutta kiihtyvyys oli heikohko. Taunus oli ihmeellisen hyvä vaikka oli vain 3 vaihdetta - ohituksissa piti aina painaa nasta lautaan ja vähän syvemmällekin. Heikoin esitys mielestäni oli Skodan DSG - etenkin pahoista paikoista lähtiessä ja ylämäkeen peruutettaessa, maantiellä ajossa OK.


Manuaalilla ei ole tullut viime aikoina ajeltua, mutta jos ei satu olemaan automaattia, niin manuaalikin menettelee etenkin, jos ajo pääasiassa maantiellä.

Lainaus käyttäjältä: jt - 09.03.18 - klo:00:49
No löytynee sitä muutama muukin varmaan.. . Vaikka monenlaisia kelejä, jäätyneitä ja lumisiakin teitä on vastaan tullut, niin hyvin on skandikitkoilla päästelty ja pito on riittänyt. Iskemätön jää-testirata ajo-olosuhteena on kuitenkin sekin edelleenkin testaamatta..

Nastarenkaiden suosiota selittänee kuitenkin eniten vanha tottumus, kun on ennenkin ollut, niin ostetaan seuraavatkin nastoilla. Tuttua ja "turvallista". Samoin autolehdet, esim. TM, viestii selvästi nastarenkaiden puolesta.

Joka tapauksessa, jotta rengastesteissä saadaan aikaan a) riittäviä eroja ja b) standardoituja ja toistettavia testituloksia, ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin käyttää esim. sitä jäistä testirataa. Samoin pisteytys on suhteellinen, ei absoluuttinen. Käytännössä erojen suuruus ilmeisesti hieman tasoittuu, vaikka erot eivät sinällään mihinkään katoa.

Kun selvisi, että TM suosi Nokian renkaita testeissään eli eivät olleet niitä tavallisia kaupasta saatavia versioita, lopetin yli 45 vuotisen asiakassuhteeni lehden tilaajana - enkä usko toistenkaan lehtien testeihin. Esim. Puolassa tuntuu Michelin voittavan testit, koska siellä on Misukan suuret tehtaat ja rengas koetaan kotimaiseksi ylpeydeksi.


Luotan omaan perstuntumaan oli alla mitkä renkaat tahansa. Epäilyttävällä kelillä sipaisen jarruja sen verran, että selviää tien liukkaus sekä renkaiden pito, ja sovitan nopeuden sen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 07.03.18 - klo:21:00
Kesärenkaatkin pitävät jäällä kovassa pakkasessa paremmin kuin nollakelillä.

Kyllä mekäläisen ikäiset muistavat, miten poikasena polkupyörällä ja mopollakin ajaessa oli heikko pito nollakelin tuntumassa, mutta pakkasella meni kuin kesäkelissä - eikä ollut välttämättä talvirenkaita käytössä. Lumi vaan alla narisi.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:19:54
Valitettavasti kuulun siihen ryhmään, joka kulkee ympäri Suomea 24/7/365 kelistä riippumatta ....

Hyvin suoriuduttu ilman kolareja, kun vielä ehtii ajaessaan noin paljon viestejä kirjoitella

Kaikin käytettävissä olevien keinojen mukaan kannattaa välttää noita pieniä TSI-moottoreita, jos aikoo pitää uutta autoa pitempään kuin 2-3 vuotta. Käytettyjä TSI-laitteita ei kannata ostaa ollenkaan, koska LL-huolto-ohjelmilla viimeinenkin mahdollisuus moottorin kestävyyteen on pilattu. Näitä autoja hankkivat paljon yritysten autoetua nauttivat ja henkilöt, jotka vaihtavat vehjettä uuteen joka toinen-kolmas vuosi välittämättä muusta kuin takuun kattamasta minimihuoltotarpeesta.


Hyvällä hoidolla ja varovaisella ajamisella sekä hyvällä tuurilla TSI:kin voi kestää. Tulevina vuosina Suomen autokanta nuorentuu hurjaa vauhtia, kun paaliin kannetaan noita autoja reilu 200 tkm ajettuina.


Tämä on minun henkilökohtainen käsitys ja mielipide, joka on muotoutunut viimeisen parin vuoden aikana seuraamalla tätä foorumia ja jututtamalla tuttuja, joilla on ko. laitteita ollut tai on.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 06.03.18 - klo:04:57
Noin kun luullaan, on jälki sitten tällaista
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/03/18/raju-ketjukolari-etela-suomessa-2005

Jutun lopussa haastateltiin yhtä autoilijaa, joka ei joutunut ketjukolariin. Hän oli ajanut kelin mukaan 80 km/h ja ihmetellyt miksi monet painavat ohi 100 km/h. No siellä ne satasta ”testivoittaja” nastoilla ajaneet olivat sitten kasassa.

Suomessa kannattaisi siirtyä muuttuviin nopeusrajoitusmerkkeihin. Huonolla tai liukkaalla kelillä nopeuksia laskettaisiin merkittävästi ja hyvällä kelillä nostettaisiin. Nillä rahoilla, jotka menevät joka kesäisiin urakorjauksiin varmaankin kustannettaisiin liikennemerkkien vaihtaminen ja ohjauskeskustoiminta moneen kertaan.


Valtio on nyt satsannut nopeusvalvontajärjestelmän kehittämiseen. Teiden korjausrahoista säästyisi entistä enemmän rahaa tämän edelleen kehittämiseen. Autoihin voitaisiin vaatia jatkuva nopeusvalvontajärjestelmä, joka perustuisi gps:ään + teiden nopeusrajoitusten tietokantaan. Ylinopeussakko määräytyisi ylinopeuden ja ylinopeutta ajettujen kilometrien mukaan, jolloin hetkellinen kohtuullinen ylinopeus ei sakkoloukkua laukaisisi.


Järjestelmällä saavutettaisiin huomattava liikenneturvallisuuden parantaminen ja se helpottaisi tuskaa luopua nastarenkaista, kun nopeusrajoitukset vaihtuisivat kelin ja tien hoitotilanteen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 05.03.18 - klo:19:31
Asuin Espoossa monta vuotta ja tuli ajettua Turunväylää kitkoilla joka aamu. Ei mitään ongelmaa, kun ajaa kelin mukaan. Pahalla kelillä ei tulisi mieleenkään ajaa 100 km/h.

Siinäpä sen salaisuus - ei meikäläisen luonne anna periksi urittaa teitä nastarenkailla.

Lainaus käyttäjältä: redcloud - 18.02.18 - klo:00:05
Edellinen auto oli CVT ja sitä sai kyllä "raiskata" miten vain ja ei missään tilanteessa nikotellut vastaan. Tämän dsg;n kanssa saat miettiä, että mitenkäs tässä jyrkästä mäestä selvitään tai se vitutus kun nyt liukkaalla lähdössä sutasee ja veto katkeaa heti kun loota vaihtaa jo kakkosta vaikka ollaan vielä käytännössä paikallaan. Ja ruuhkassa kokoajan takaraivossa mietintä päällä, että miten ajaa ettei kytkin kulu. Todellinen automaattivaihteisto!

Samat kokemukset DSG:stä ja CVT:stä - ensin oli DSG ja nyt on eCVT - vaimollani on CVT ja molemmilla on erittäin mukava ajaa.

Minulla samanlainen auto vm. 2017. Ajettu nyt 27 tkm. Kesällä keskikulutus oli 6,7 l sadalle ja talven aikana on mennyt keskimäärin 7,2 l sadalle. Minulla ei ole Webastoa eikä muutakaan lämmitystä, kun pääsääntöisesti lähden lämpimästä parkkihallista aamuisin. Töistä lähtiessä voin käynnistää auton kaukokäynnistyksellä kylmemmillä pakkasilla. Tosin tänä talvena pakkaset ovat pysyneet alle -10 asteen lukemissa, joten kireimmistä ilmoista ei ole kokemusta. Kaukokäynnistystäkään ei tule käytettyä, jos ikkunat näyttävät kirkkailta.

Kylmällä moottorilla lähdettäessä auto käyttää etupäässä sähköä ja pitää moottorin kierrokset 1300 rpm:ssa, jos kuljettaja ei käskytä autoa rajusti kaasulla. Tämä moodi menee pois päältä, kun moottorin lämpötila on noussut +30 asteeseen = lämpömittarin viisari ensimmäisen viivan kohdalle. Eli ensimmäiset minuutti-pari kannattaa ajaa rauhallisesti kylmää bensakonetta turhaan rasittamatta.

Ajo-ominaisuudet etenkin talvella ovat erinomaiset. Auto lähtee paikasta kuin paikasta ilman mitään luistattamisen, voiman vähyyden tai yliväännön elkeitä - suorastaan ihmeellinen peli verrattuna aikaisempiin autoihini. Ei vilku epsit eikä absit, eikä jyristä jarrut lumisissa kadunkulmissa - auton turva-automaatio käyttäytyy täysin huomaamattomasti.

Pitkien valojen avuksi upotin Seeker 20 ledpaneelin rekisterikilven alapuolella olevaan maskiin - parantaa pitkien valaistusta huomattavasti.

Tosiaankin nappilaudassa kiihdyttäessä kaasun löysääminen ja sitten hiukan lisääminen tuntuu kuin jostakin tulisi vielä lisätehoja. Se johtunee siitä, että 8-kympistä sataan kolmeenkymppiin auto kimmahtaa erittäin rivakasti - siltä myös tukivat DashComm seuratut käppyrät.

Auto lämpiää erittäin nopeasti. Rattilämmitys edesauttaa asiaa, kun ei tarvitse hanskoja sovitella käsiin.

Mielenkiintoista oli kokeilla ajaa Bosen QF 35 II vastamelukuulokkeet päässä - auton moottorin ja rengasäänissä ei tapahdu mitään muutoksia nopeuden muuttuessa. Moottorihan autossa ei satasen vauhdissa metelöi, kun se kiertää vain 1500-1800 rpm välillä normaalitasaisella tiellä. Mäkisemmässä maastossa varmaankin vaihteluväli lienee 1000-2000 välillä.

Olin jo aikaisempaan CRV:ni erittäin tyytyväinen, mutta RAV4H lyö ajo-ominaisuuksissa ja bensan kulutuksen säästössä CRV:n selvästi 3-0. CRV:n plussaksi jää suurempi takakontti - ei muuta. CRV:llä köröttelin lähemmäs 200 tkm ilman remontteja. Uskon RAV4H:n pystyvän parempaan.

Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 17.02.18 - klo:19:56
Ota yhteyttä edelliseen omistajaan. Noilla kilsoilla tulee mieleen että on jo yritetty aikansa korjata takuuseen ja mennyt hermot -> kiertoon. Toinen vaihtoehto sitten, että auto on joku vanha vuokrapeli tai esittelyauto.

Noilla kilometreillä ei kunnon autoon ole mitään vaikutusta oli se vuokra-, esittely- tai yksityisauto.

Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 11.02.18 - klo:13:53
OT: Yrittäkää nyt edes pysyä otsikon mukaisessa aiheessa. 

Aikanaan koulussa oli ainekirjoituksen ensimmäinen sääntö, että  sisällön (= sen kirjoitetun asian) oli vastattava otsikkoa. Ellei näin ollut, eli kirjoitettiin muuta kuin otsikko edellytti, niin aine hylättiin. 

Muistan kouluajoilta äikänopen kertomuksen B-luokan tapauksesta, jossa eräs luova oppilas oli valinnut aiheista ”Huoleton on hevoseton mies” ja ”Umpikujassa” yhdistetyn otsikon omalle ainekirjoitukselleen ”Huoleton on hevoseton mies umpikujassa”.
Tämän ope kertoi varoittavana esimerkkinä siitä, mitä ei saa tehdä ainakaan yo-kirjoituksissa.