VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 23.12.19 - klo:13:22
Omalle kohdalle sattunut vielä yhtään näinä 21 talvena, joina olen ajanut kitkoilla.

Vuosi sitten uudenvuodenpäivänä ajoin Helsingistä Seinäjoelle. Matkalla oli kaikki mahdolliset kelit etelän vesisateesta pohjoisempaan lumipyryyn. Ajan kitkoilla, mutta ei pidon kanssa ollut ongelmia, kun liikenne soljui sään mukaisilla nopeuksilla. Pari nastamiestä ohitti matkalla, mutta löytyivät vähän ennen Seinäjokea ojan pohjalta.
Auton ympäri kasvoi jääkuori niin, että kaikki kojetauluun tuli ilmoitus, että kaikki anturit toimintakyvyttömiä. Juustoportin pihassa kolistelin enimmät jäät pois. Tuuli oli niin kova, että tuskien takana oli pysyä pystyssä ulkona.
Seinäjoella oli varmaankin 20 cm uutta pöperöistä lunta teillä ja kaduilla, mutta renkaista ei ollut kiinni matkan tekeminen.
Olen ollut muutaman kerran samanlaisissa keleissä kitkoilla ongelmitta.

Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 25.11.19 - klo:19:38
Sinähän täällä väitit ettei tämän päivän kolarit johtuneet renkaista, vaan tyhmyydestä. Sulla siis sisäpiirin tietoa?
Samalla väitit, että kesärenkaat pitävät pakkasella paremmin kuin talvirenkaat. Olet siis sitä mieltä, että nyt kaikilla pitäisi olla kesärenkaat, koska sinulla on alla kesänakit etkä sinä ole ajanut tänään kolaria.
Tuollainen lesoilu sopii teineille, mutta aikuisella se jos mikä on tyhmyyttä. 

Kaikki kolarit johtuvat tyhmyydestä. On tyhmää ajaa liukkaalla liika lujaa ja yli oman sekä auton suorituskyvyn ko. kelissä. Näillä ilmoilla usein on alijäähtynyttä vesisadetta ym. Tyhmyyttä olla testaamatta tienpintaa riskiaikana. Hipaisu jarruun kertoo aika paljon kelistä.

Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 16.10.19 - klo:22:17
tiet huononee suolauksen ja raskaan liikenteen takia. myöskin Suomessa säästetään eikä vedetä pinnoituksia uusiksi niin usein kun pitäisi. henkilöautojen nastat on ihan yksi lysti teiden kunnoissa tai toki jos ne takatuuppari ja 4 veto kuskien on pakko lähteä valoista täysillä kun lapsettaa niin toki ne renkaat lyö tyhjää

Ei nelivetoon nastarenkaita tarvitse. On mennyt ja menee loistavasti kitkoilla. Vajaavedotkin menee hyvin kitkoilla, jos kuljettaja osaa ajaa järkevästi.

Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 01.10.19 - klo:21:08
Maksettu tulos!  Kitkalla ei kertakaikkiaan vaan millään voi saada autoa pysähtymään ennen tömähdystä    ja sitäpaitsi, eikös nuo naikon-renkaat tehdä vielä kaikenmuunhyvänlisäksi Venäjällä, eli kgb, fsb ja putin ollut veivaamassa tuloksia

Parikymmentä vuotta olen kitkoilla ajellut ilman yhtään tömäystä. Parit sukulaismiehet ovat kyllä tömäyttäneet, kun järki ei ole riittänyt sovittamaan nopeutta kelin mukaan - luotto nastoihin kun on ollut liika suuri.

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:10:43
Hiekan kylväminen on täysin älytöntä hommaa.
Karmeat seuraukset jotka tulevat eteen keväällä.
Hiekoitusta pitäisi vähentää todella radikaalisti.
Terveyshaitat ovat mittavat.
Ihmisten pitää alkaa itsekkin tajuamaan, että ei aina tarvitse olla kesäkeli.

Minulla kyllä oli ennen vanhaan hiekkapussi takakontissa siltä varalta, että jäisin kitkoilla jumiin. Tarvitsin hiekkaa yhden kerran, kun maalle mennessä tie oli peilijäässä ja viimeiseen ylämäkeen meno hyytyi. Enpä suurta luonnon raiskaista varmaankaan tehnyt, kun muutaman kourallisen heitin hiekkaa mäen jyrkimpään osaan. Jään alla oli jokatapauksessa hiekkatie - kesällä pölisee ilman hiekan lisäämistäkin.😀

Lainaus käyttäjältä: jabajee - 14.08.19 - klo:20:32
Tätä juuri ajoin takaa. Eli se ettei itsellä ole koskaan ollut ongelmia jakopään (tai minkään muun) suhteen ei tarkoita etteikö jollain toisella voisi olla ongelmia ja päinvastoin. Ongelmattomuuden korostamisessa tällaisessa ketjussa ei varmasikaan palvele näitä ihmisiä jotka ongelman ovat kohdanneet. Jos tälle kokee tarvetta niin ainahan voi perustaa ketjuja joissa keskustellaan kaikista niistä ongelmista joilta on välttynyt.

Poikani autoon Passat 1.8 TSI CC -12 mittarissa hiukan alla 100 tkm piti tehdä moottoriremontti, josta hän maksoi lähes 4 tonnia. Auto käytetty aina merkkihuollossa. Ölppää meni lähes litra tuhannelle kilometrille. Siskoni Jetta 1,6 TSI oireilee, mutta vie vielä alle 0,5 l/1000 km. Mittarissa 130 tkm. Myyjäliike ei suostunut korjaamaan, kun totesi testissä, että on annetuissa rajoissa.

Meillä on RAV4 ja Yaris Hybrid. Molemmilla mukavaa ja luotettavaa kyytiä sekä helppo ajaa. Talvella lämpiävät nopeasti. Jostakin syystä pitkillä matkoilla RAVin lämpöpyyntiä pitää matkan edistyessä nostaa aste pari riippuen pakkasesta. Penkit ovat ainakin minulle sopivat. Yariksessakin voisi olla adaptiivinen vakkari, niin se lisäisi turvallisuutta - ei perään ajon riskiä. Ajoakku todennäköisesti kestää hyvin, koska sen lataus pidetään automaattisesti 40-60 % välillä - optimaalinen akun pitkän iän takaamiseksi. Jos on vielä rauhallinen ja ennakoiva ajotyyli, niin bensaa säästyy. Ajoin Yariksella n. 9000 km ja keskikulutukseksi tuli 4,9 l/100 km. Vaimoni käytössä keskikulutus on näköjään lähempänä kuutta, kun ajotyyli on repivämpää ja jarrutukset voimakkaita. Ja moottoritiellä paahtaa aika reippaasti ohi muista. Hänen päivän ajoista moottoritietä 50 % ja 50 % pätkittäistä kaupunkiajoa työpäivän aikana.

Lainaus käyttäjältä: Natte - 20.06.19 - klo:10:47
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/87059146-47b7-4b76-b52e-9b42af6fa4b5?ref=ampparit:2b43

Ei taida toimia, kun tiet urilla heti kevättalvesta.

Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 10.05.19 - klo:09:48
Itsellä on porsinut yksi laatikko ja se oli manuaali. Ja kyseessä ei ollut käyttäjän vika.

Automaateilla olen ajellut ja yksi laatikko on rikkoontunut, kun vaimoni kytki irronneen lasinpesuletkun epähuomiossa vaihdelaatikon huohotinputkeen. Tonnin autoon tuli 4:n tonnin remontti, mutta kannatti, kun autolla ajettiin vielä 200 tkm lisää. Oli -95 mallinen Opel Vectra GLS. Käsivaihteistakin osaan ajaa, mutta jostakin syystä automaatit miellyttävät enemmän. Ensimmäinen oli joku 70-luvun Taunus 3-vaihteisella automaattilaatikolla - silläkin pärjäsi erinomaisesti, kun bensan kulutus siihen aikaan ei ollut kovin tärkeä. Miellyttävimpiä automaatteja ovat eCVT, mehulinko, CVT. Yksi DSG7 oli, mutta minun mielestäni ei ollut kovin mukava.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 07.05.19 - klo:08:20
No mutta juri tässähän se homman fiksuus tuleekin, se arkipeli mahdollisimman eco koska sillä tulee ajettuakin eniten ja se harrastepeli sitten nautintojen mukaan, päästöistä viis, ajellaan vain kesällä aurinkoisina sunnuntaina, vähän kylällä pyörähdetään, joten se vuosipäästötaso on jollain harraste-krematoriollakin kuitenkin varsin pieni ja näin en kokisi silti olevani mikään "eco-rikollinen"

Autot voisikin jakaa uusiin luokkiin ekomoottoriset ja egomoottoriset.

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.04.19 - klo:23:48


Suomessakin voitaisiin alkaa käyttämään liitteen mukaisia kylttejä.

Tällä vaarankyltti oli ennen vanhaan Virossa pakollinen nastarenkaita käyttävissä autoissa ja lieneekö tämä vieläkin käytössä Venäjällä?

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.04.19 - klo:20:53
Suurin kuluttaja on nastarengas. Nastarenkaiden kuluttavuudesta löytyy paljon mittausdataa. Jopa rengastehtaat myöntävät nykyään, että nastarenkaat kuluttavat tietä erittäin paljon nopeammin kuin kitkarenkaat. Nettiasiantuntijoille näyttää tämä olevan mahdoton myöntää.

Suomen nastahölmöilyn seurauksena  saamme Suomessa erittäin vaatimattomilla liikennemäärillä asfaltit karkeaksi ja huonoon kuntoon yhdessä talvessa. Isommalla kitkapenetraatiolla kuluminen olisi hitaampaa ja rahan häviäminen pölynä ilmaan olisi hitaampaa.

Tupakkatehtaat kieltävät tupakoinnin terveyshaitat vaikka tutkimuksien pohjalta tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää ja muita keuhkosairauksia niin polttajille kuin polttajien savun piiriin joutuville.


Ymmärrettävää on, etteivät nastarengastehtailijatkaan helpolla myönnä, että nastarenkaat saattavat aiheuttaa merkittävää pölyhaittaa ja täten voisivat joutua korvausvelvollisiksi. Nastarenkaiden käyttäjätkään eivät kovin mielellään näe kuuluvansa ryhmään, jonka käyttäytymisen seuraukset olisivat itselle ja muille epäterveellisiä pölyhaittoina ja teiden urista johtuvista turvallisuusriskeistä - esim. vesiliirtoriski tai urien vaikutukset ohjauksen vetelemiseen, josta voi kovassa vauhdissa seuraukset olla hyvin vakavat.

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.04.19 - klo:14:28
Ei ne kitkarenkaat ole ollenkaan niin paha kuin järjenköyhyys.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 17.04.19 - klo:07:34
Otin esimerkkikuvan tuosta Tampereen ohitustiestä. On hiukan suttuinen, kun kaukaa räpsäisty. Idea selvinnee. Eli olen sitä mieltä, ettei ole raskaan kaluston jäljiltä nuo urat.

Juuri näin. Ei noihin uriin raskasliikenne mahdu. Siis pelkkää faktaa. On niitä raskaanliikenteenkin aiheuttamia painanteita, mutta ovat toisenlaisia - paljon leveämpiä ja usein näkee jopa kaksi uraa vierekkäin kuten paripyörät ovat sen aiheuttaneet. Raskaanliikenteen aiheuttamia uria olen nähnyt aika harvoin verrattuna kuvassa olevaan uratyyppiin.

Lainaus käyttäjältä: jt - 16.04.19 - klo:21:51
Taas väitteitä joita ei ole perusteltu mitenkään. Ajoin vkl Tampereen moottoritietä pohjoiseen päin, ohituskaistalla oli syvät urat, oli kuin raiteilla olisi ajanut jos uriin meni, niin syvät urat siinä oli, kohta on päällyste puhki siitä.

Mitenkäs tämä nyt sitten on mahdollista koska a) raskas liikenne ei aja kuin poikkeustapauksissa motarin ohituskaistalla b) urien leveys oli täsmälleen hlö-auton akselivälille sopiva?

Entä miksi se sama raskas liikenne ei syövytä teitä karheaksi ja pilalle alle puolessa vuodessa kesäaikaan?

Kyllä se valitettavasti on niin että paljaalla asfaltilla ajetut lukuisat nastakilometrit syövät tiet karheiksi ja urille ennen aikojaan. Siinä samalla menetetään paras terä nastan jääpidosta, eli siitä syystä miksi alla on ylipäätään nastat. Todellinen lose-lose tilanne.

Erästä entistä poliitikkoa lainaten voidaan sanoa, että kyllä sokea Reettakin näkee, mistä ne urat teille syntyy. Raskaan liikenteen urat ovat aivan erilaiset ja eri levyiset kuin mitä Suomen teillä pääasiallisesti näkyy. Vilkasliikenteisimmillä teillä pitää taas ajella harjanteilla niin kauan kuin on uusi päällyste vedetty. Kansalaisten väärät valinnat aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia tien hoidossa. Minulla ei ole tietoa, paljonko joka vuotinen päällystys-show maksanee meille. Onks tietoo?

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:20:21
https://yle.fi/uutiset/3-9904955

Oliko muuta?

"Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa. "

Kiitoksia tarkennuksesta. Mielenkiintoinen esitys asiaan perehtyneeltä tutkijalta. Siinähän oli muutamia syykartoituksia ja ratkaisuehdotuksia.
Tuonosen tutkimusten mukaan runsasnastainen rengas ei ole parempi kuin vähänastainen rengas. Eli hänen mukaansa alle 100 nastan renkailla tai kitkarenkailla pärjää. Jos harvennetaan sallituksi nastojen määräksi esim. korkeintaan 50 nastaa per rengas, niin kuluttavien nastojen kokonaismäärä vähenee huomattavasti ja tiet kiittävät.

Mielenkiintoinen lausuma oli "Vakavat onnettomuudet liittyvät yhä enemmän kuljettajan sosioekonomiseen taustaan." Harmittavasti Tuononen ei avannut kumpaan suuntaan? Onko hyvinvoivilla enemmän nastarenkaita kuin kitkarenkaita? Onko niin, että mitä enemmän rahaa, sitä enemmän on vara pitää nastoja renkaissa? Kannattaa tutkiskella johtajien autoja. Meillä tavallisilla eläkeläisillä, kun ei ole varaa kuin käytettyihin kitkarenkaisiin - ostin juuri CVC5 sarjan 50 eur - oli vähän käytetyt ja pari vuotta maanneet varastossa. Mies oli vaihtanut vaimonsa uuteen autoon nastat, kun asuvat paikassa, johon on talvisin joskus jäistä sivutietä jokin matka ajettavana.

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.19 - klo:09:25
Ostakaa parempia autoja ei nastaropinat kuulu sisään, helppo ratkaisu.
....

Varsin neuvostoliittilainen ratkaisumalli. Mielestäni olisi paikallaan selvittää juurisyy, mkä aiheuttaa teiden kulumisen ja uraitumisen. Näin päästäisiin järkeviin korjaustoimenpiteisiin tiellä liikkumisen sääntöjä tarkentamalla.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:10:31
Stadissakin 75% ajaa nastoilla!

Mihin tutkimukseen tieto perustuu?

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.04.19 - klo:21:05
Tulipa vaihdettua kitkat kesärenkaisiin. Yllättävä ilmiö oli se, että desibelit ei nousseet, vaikka rengas leveni pari senttiä ja profiili pieneni kympillä. Syksyllä kyllä taisi olla niin, että hiljaisuus saapui kitkojen muodossa. Silloin ei tullut tehtyä desibelivertailua. Koko kevään nuo kitkat on kuulostaneet kumman äänekkäiltä.

R2 kitkat olleet nyt 3 talvea alla. Vielä yhden talven juuri menisi, mutta auto menee sitä ennen vaihtoon. Yllättävän nopeasti kitkarenkaat kuluu tuossa Tampereen ohitustien suolatulla karkealla asfaltilla. Aikanaan R kesti yli tuplaten kilometrejä talvisemmissa olosuhteissa, toki tuumaa pienempänä.

Ajettavuus ja suuntavakaus asfaltilla on melko huono noissa R2:ssa. Varsinkin kuivalla kelillä saa jatkuvasti autoa paimentaa noilla uraisilla teillä. Talvikelissä on niiden paras anti, eikä yllätyksiä tai valittamisen aihetta niistä löydy, joka on se tärkein asia.

Kyllä tuli niin kesäinen fiilis, kun sai kesäkumit alle. Auto kulkee niinkuin pitää ja kurviinkin saa päästellä reilusti. Jarruihinkin tuli terävyys takaisin. Euroopan kitka voisi toimia paremmin tuossa pääsääntöisesti ohikulkutietä suhatessa. En siihen lähde kuitenkaan.

1. Syksyllä tiet ovat vielä sileitä, kun kesän aikana laitettu uusi päällyste ja nastoilla ei ole vielä ehditty sitä karhentaa.
2. Talven jälkeen ei hiljaisuutta ole sen enempää kitkoilla kuin kesiksilläkään, kun tiet on revitty nastarenkailla karheaksi.
4. Suuntavakavuus keväällä huonoa, kun nastarenkailla jyrätty urat teihin.
5. Kitkat usein korkempaa profiilia kuin kesärengas - ainakin minulla.


Näin tiivistetyillä huomioilla selvisi nopeasti, miksi Suomen teillä on niin hankalaa ajaa keväällä ja alkukesästä, kun talven aikana nastarenkailla tiet on revitty hajalleen. Mitä pitäisi tehdä?

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.19 - klo:08:29

Jarrutusmatkan pidentyessä aina on renkailla suuri merkitys peräänajotilanteessa.
Nasta toppaa ja kitka kulkee kelkkana. koli, koli...

Niinhän sitä äkkinäinen luulis.

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.19 - klo:08:29

Jarrutusmatkan pidentyessä aina on renkailla suuri merkitys peräänajotilanteessa.
Nasta toppaa ja kitka kulkee kelkkana. koli, koli...

Suurempi vaikutus on kelin ja renkaiden mukaisen vauhdin ja turvavälin pitäminen. Nastoilla tämä tutkimuksien mukaan mitataan ulos. Pahimmat paukut tulee nastakuskeille.

Työkaverini osti minun ex-Skodan pari vuotta sitten. Nyt reilu 105 tmk ajettuna porsi turbo.   Onneksi ostin autolle aikanaan 5 vuodeksi pidennetyn takuun.

Lainaus käyttäjältä: SiPaLe - 13.03.19 - klo:10:21
Tätä ketjua on kyllä ollut hupi lukea, mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiäkin, sille ei mahda mitään. Itse vaikutan Oulun seudulla ja satuin olemaan liikenteessä kun tämä 30:n auton kolarisuma oli alkuviikosta. Eka kolari, joka tämän suman aiheutti, oli melkein jo siivottu kun takana rytisi puolen kymmentä autoa pariin läjään. Itse tulin sakeassa lumipyryssä tälle jälkimmäiselle kolaripaikalle, kitkoilla, ja ei ongelmaa havaita estettä ja pysäyttää autoa tiellä, kun ajoi n. 70-80kmh jonon mukana ja riittävä turvaväli edellä ajaviin. Pian tämän jälkeen niitä autoja alkoi tulla enemmänkin samaan rysään, pitkin penkkoja ja kaiteita yms. Kaveri siellä hinurin puikoissa oli sitten siivoamassa jälkiä ja vei autoja pajalle, mainitsi vain että suurimmassa osassa autoista nastat mitä itse kuskasi (ei ole tilastoitu määrää kun joku sitä kysyy). Hänenkin kanssa ollut paljon puhetta yleisesti että minkälaisia renkaita näissä kolariautoissa yleisesti on, mutta ei voi sanoa että jommat kummat olisi selkeästi paremmin edustettuina, tietenkin nämä asiat pitää suhteuttaa siihen paljonko niitä on käytössä. Lumipyry tuolla kolaripaikalla sakea mutta tiellä ei pahemmin lunta ollut kertynyt ja muutenkin tienpinnan puolesta mielestäni normaali talvikeli. Talouden toisessa autossa on sitten nastat, pienempi ja kevyempi auto niin siihen ne tuntui luonnolliselta.

Kuulin viikolla uutisen, että tilastojen mukaan kitkoilla ajava joutuu harvemmin vakavaan kolariin, koska on oppinut sovittamaan ajotyylinsä kelin mukaan. Voisko tuota uskoa?
Jos kunnon nastoilla joutuu kolariin, niin kyllä se on ollut niin huono keli, ettei kuljettaja vain yksinkertaisesti (tai yksinkertainen kuljettaja) ei ole mahtanut tilanteelle mitään.

Lainaus käyttäjältä: Daatta - 18.03.19 - klo:08:38
CVT-vaihteistojen ryntäily vaikuttaa tutulta autolehtien testiraporteista. Moottorin kierrosluvulla ja auton kululla kun ei välttämättä ole mitään korrelaatioa. Itse en ole moista laitosta ajanut, ehkä pitäisi ihan noin kokemuksen kannalta. 

Jeps, kokeilemalla selviää. Itse kävin aikoinaan koeajamassa Yaris Hybridiä. Ei oikein vakuuttanut, kun läksin moottoritielle. Painoin kaasun pohjaan ja kierrokset nousivat, mutta vauhti ei samassa suhteessa.

Meni vuosi, kun tuttu Tojon myyjä houkutteli kokeilemaan silloin uutta RAV4 Hybridiä. Aluksi oli sekin outo. Tunnin lenkiltä autoa palauttaessani en ollut oikein vakuuttunut, mutta mielenkiintoni kuitenkin heräsi. Nähdessään minun vaivautuneen suhtautumiseen autoon myyjä tarjosi autoa koko seuraavaksi viikonlopuksi koeajettavaksi. Ajelin n. 600 km ja kokeilin erilaisilla teillä, nappilaudassa kiihdyttelyä, manöveeraamista hankaliin paikkoihin sekä matka-ajoa. Auto voitti luottamukseni ja kaupat syntyivät. Octavia meni työkaverilleni ja molemmat olemme olleet tyytyväisiä.

Ostin Yaris Hybridin myöhemmin ja ajelin sillä reilun 9000 km viime kesänä ennen Suomeen tuontia. Tehtiin jopa kesälomareissu Yariksella ja RAV jäi seisomaan talliin. Yaris tuli vaimolleni, kun hän työssään pyörii päivät Hesassa ja siinä hommassa se on näppärä. Hän on ollut siihen hyvin tyytyväinen ja kertoi auton menevän varmasti kelillä kuin kelillä.
Hänen edellinen auto oli Yaris CVT-laatikolla. Se tuntui hiukan nuhaisemmalta kuin hybridiversio. Auto meni pojalleni, joka hankki ajokortin vasta yli 35 vuotiaana. On sillä ajellut, kun paremmasta ei tiedä .

DashCommandilla tallensin kiihdytyskäppyrät 0-110 km/h ja siitä selvisi, että ensimmäisten parin sekunnin aikana moottori saavuttaa reilun 4500 rpm ja väännöt ovat siitä lähtien tapissa aina kiihdytyksen loppuun asti. 4500 sadasta kierrokset nousevat tasaisesti 5600 rpm ja vääntöviiva on suoraa 240 Nm kohdalla. En viitsinyt kiihdyttää enempää, kun nopeusrajoitus ko. tiellä oli 90 km/h. Aikaa meni keskimäärin noin 10 s. Tehdas lupaa 0-100 8,3 s, joten käyrältä katsottuna se piti aikalailla paikkansa.

Matka-ajossa 100 km/h nopeudella moottorin kierrokset pyörivät 1400 - 2000 välillä maastosta riippuen. Mäkisillä teillä (Savossa) vaihteluväli on suurempi 1000 - 2500 rpm. 75 km/h nopeudesta ylöspäin polttomoottori ei pysähdy vaan pyörii 1000 rpm nopeudella oli miten suuri alamäki tahansa. Polttoaineen syöttö moottorille tietenkin katkeaa.

Octaviallakin kokeilin täyskiihdytyksiä ja kyllä moottori otti yhtä lailla kierroksia. Alussa repäisy on tuntuvampi kuin RAVilla, koska voima välittyy mekaanisesti pyöriin. e-CVT:ssähän alussa sähkömoottoreilla on suurempi rooli kuin mekaanisella vedolla, eikä repimistä ilmene.
Mehumaijaan verrattuna (Honda CRV) RAVin ohituskiihtyvyys on terävämpää ja voimakkaampaa. Moottorin meteli on vähintään sama.

Lainaus käyttäjältä: VW_Johan - 17.03.19 - klo:16:36
Toyotan hybridit on 1.8 tai 2.0 vaparikoneita. 1.2t ei löydy hybridinä.

On myös 1.5 ja 2.5 vaparikoneilla.

Rav4H AWD ssä ja Yaris Hybridissä on CVC6 kitkat. Ei ole ollut ongelmia ja vaimo ajelee päivittäin Hesassa muutamia kymmeniä kilometrejä työsiirtymiä ja kehuu, miten hyvin Yaris menee pöperikössä - en ole kysyt, vaan oma-aloitteisesti on kertonut. Kuulema muilla työkavereillaan on ongelmia ajaa pöperikössä, mutta hänellä ei.
Itse olen reilun 20 vuotta ajellut kitkoilla ilman ongelmia, ja 20 vuotta sitten kitkarenkaiden laatu oli varmaankin paljon huonompi kuin nykypäivän kitkoilla.

Rav4H AWD ssä ja Yaris Hybridissä on CVC6 kitkat. Ei ole ollut ongelmia ja vaimo ajelee päivittäin Hesassa muutamia kymmeniä kilometrejä työsiirtymiä ja kehuu, miten hyvin Yaris menee pöperikössä - en ole kysyt, vaan oma-aloitteisesti on kertonut, että muilla työkavereilla on ongelmia liikkua, mutta hänellä ei.
Itse olen reilun 20 vuotta ajellut kitkoilla ilman ongelmia ja 20 vuotta sitten kitkarenkaiden laatu oli varmaankin paljon huonompi kuin nykypäivän kitkoilla.

Lainaus käyttäjältä: Routa - 16.01.19 - klo:16:07
No pitää olla melkoiset VAG-lasit silmillä jos nykiminen ei ole vika.

Jotkut tykkäävät nykimisestä ja toiset tasaisesta kyydistä - auto on hyvä valita oman tykkäämisen mukaan, ettei tule pettymyksiä.

Lainaus käyttäjältä: KumiKeijo - 02.01.19 - klo:21:11
tai DSG vaihteistolla. Onnea vaan! 

Niinpä. Autoa valittaessa kannattaa pari kertaa harkita, mikä on riski saada noita ”kuutwillinkikuluja” myöhemmin. Mistähän syystä tuo asia on nyt noussut tapetille?!?

Lainaus käyttäjältä: dwntime - 13.12.18 - klo:17:33
Virallinen ohjeistus on vuosimallista 2013 eteenpäin, mistä lähtien näissä on tuo tarunomainen ikuinen hihna, että ei ole vaihtoväliä vaan ensimmäinen tarkastus on 150tkm huollossa ja siitä eteenpäin joka vuosi tarkastetaan. Vaihto sitten jos hihna näyttää kärsineeltä.
Näille siis EI OLE mitään kiinteää vaihtoväliä ilmoitettu mikä kuulostaa uskomattomalta mutta näin vaan on.

Tällä vissiin varmistetaan, että vielä takuuajan jälkeenkin auto käy vuosittain merkkihuollossa.