VAGarena.fi

Todella vanha aihe, mutta kysytään täällä. -17 mallisessa FL Yetissä ei ilmeisesti pysty koodaamaan takavaloja palamaan DRL kanssa VCDS:llä, mutta merkkiliikkeen testerillä pystyy?

Tällaisen käsityksen sain briskodan foorumilla aikani googlettelun ja foorumikahlailun jälkeen. Yeti vaikuttaa hankalammalta tapaukselta koodauksien suhteen muihin verrattuna. Huomattavasti vähemmän löytyy selkeitä ohjeita ainakaan.

Toinen asia jota olen yrittänyt etsiä ko. autoon on stop start painikkeen muisti-toiminto, mutta sitäkään ei taida tämän pohjalevyn autoon saada ilman johdon väliin laitettavaa lisämodulia?

3 eri versiota koko stop startin deaktivointiin on tullut vastaan googlen informaatiotulvassa, en tiedä toimiiko näistä koodauksista -17 1.4 TSI:ssä mikään. Kyseessä olivat nämä jännitetiedon tai lämpötilatiedon muokkaukset, kolmas oli ihan joidenkin bittien/täppien muutos.

https://www.youtube.com/watch?v=BA1ModtFryY

E: repomies kerkeskin jo...

Lainaus käyttäjältä: tet - 31.12.14 - klo:11:18
Siis nyt taitaa tässä keskustelussa mennä kaksi asiaa sekaisin, vetosuhde pitävällä pinnalla sekä sen mahdollinen vaihteluväli liukkaalla.

Juuh. Vastasin vain nopeasti alkuperäiseen kysymykseen ilman quotea. 

50/50 vanhat torsenit. 40/60 tuli vasta B8 A4:ään, jos en aivan väärin muista. Missään perusmalleissa ei ainakaan ollut.

Jokatapauksessa 3bg ja vastaavat 50/50.

Edittiä: Piti ihan googletella, että t3 torsen esiteltiin B7 RS4:ssa.

Kyllä tämä viime vuosikymmenen hehkutettu maailman paras kuatro jää kuin p*ska hangelle, jos yksikään nurkka jää täysin ilman pitoa/vastusta. 

Nyt kun täällä asiantuntijaraati pyörittelee ja tutkailee näitä syyllisyyksiä ja syyttömyyksiä, niin minulla olisi asiaa sivuten kysymys.

Jos joku ajaa minua vastaan pitkät päällä eikä vaihda niitä lyhyille, oletetaan että vilautan hänelle omia pitkiä valojani. Syyllistynkö tässä raadin mielestä provokaatioon? Ja jos, niin kuinka julkeaan sellaiseen?

Lainaus käyttäjältä: rami - 31.12.13 - klo:11:02
Pertsa pertsukka puhut asiaa kolme eka riviä.
Mistä sinä tiedät montako Audia minulla on ollut?
Viimeisin kylläkin on vm 2014

Vituttaa tuollainen yksisilmäisyys. Nouseeko k*** noin nopeasti päähän kun saa alle ensimmäisen Audin?
Toivottavasti mulla ei noussut vaikka pihassa onkin kaksi Audia. Skodaa en ole ikinä omistanut.

Aika ironista...  Rami on kyllä melko stereotyyppi, niin ikänsä kuin ensimmäisen Audin suhteen.

Lainaus käyttäjältä: Pertsa - 31.12.13 - klo:11:12
No vaikka nyt tuosta
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=5103.msg423373#msg423373

Vai puhuukohan JaakoppiH kuitenkin itse siitä vilkkupolttimosta...

Tämähän alkaa olla jo melko eeppinen topic. Aloittaja paljastaa suuren VW:n salaliiton todisteineen. Omasta mielestään hän kirjoittaa kauniisti kuin Runeberg, sekä valmiiksi kirjoituksissaan ylenkatsoo hänen tuotoksensa lukijoita.

Kun vähämieliset eivät ymmärrä saati jaksa lukea hänen maratonmittaisia tajunnanvirtojaan liitetiedostoineen, hän yltyy haukkumaan lukijat entistä suoremmin. Epookki 2.0 on jo hieman referoitu, mutta ulosanti on edelleen hyvin kirjoittajansa näköistä

Sinänsä harmi, että jos tällainen suuri salaliitto on olemassa ja se on nyt paljastettu todisteineen, häviää tämä hyvä asia jo melko pitkälti kirjoittansa ulosantiin ja asenteeseen. 

Kiitos ja anteeksi.

Monta vuotta "haaveillut" Allroadista yhdeksi autoksi. Minunkin mielestäni ajattoman tyylikäs korimalli ja nuo muovikaaret tekevät C5 kopasta mukavan harteikkaan. Hienossa kunnossa näyttäisi olevan! 

Muistaako ihmiset aikaa jolloin 100hp oli "paljon"? Esimerkiksi 80-90 lukujen taitteen Corollat 1.6 ruiskukoneella tuntuivat hirmupeleiltä oman 1.3 rinnalla, olisi voinut puhua täysin eri autosta. Tuohon maailmanaikaan perusautot painoivat 1000kg nurkilla, moni auto hieman alle.

Nykypäivänä lähes joka perhekinnerissä on 100hp, monesti aletaan lähennellä jo 150hp. Mutta eipä tunnu meno näillä kovin kaksiselta. Omapainot tuppaavat olemaan 1500kg luokassa tai ylikin, joissain sentään vielä alle. Nykyautojen turvallisuus ja paino tappavat kyllä sen tehon/tehokkuuden perstuntuman melko tehokkaasti.

Nykypäivänä kun käy kokeilemassa sellaista 90 luvun käänteen 1.6 tehopeli Corollaa, niin huomaa ajo-ominaisuuksienkin kehityksen autoissa... Satasta kovempaa ei välttämättä tee mieli ihan joka tiellä edes ajaa. 

Mikä nyt sitten on tehokas auto? alle 1000kg ja reilu 100hp, vai 140hp ja 1500kg? Ja mitataanko sitä perstuntumalla vai kellolla? 

Säiliö turbon kylkeen, niin sulaa ainakin nopsaan. 

On noita käytetty Suomessakin enempi vähempi hieman vanhemmissa dieseleissä. Säiliön sijoitus on monesti se haasteellisin. Linjat olisi hyvä saada pysymään alkuperäisen putken kokoisena liitäntänippoja myöten, ei ainakaan kovin suuria kuristuksia. Joskus oli myynnissä valmiita säiliösettejä jossain nettikaupassa, mutta niissä liitännät olivat pieniä.

Monesti nuo säiliöt ovat itsetehtyjä. Itselläni oli yhteen aikaan 3" rosteriputkesta hitsattu kaljapurkin kokoinen pikkusäiliö, koska suurempaa ei saanut järkevään paikkaan mahtumaan. Säiliö olisi hyvä saada alimpaan kohtaan, jossa letku tulisi jouhevasti alas venttiilikopasta säiliöön ja siitä höyry taas ylöspäin takaisin ahtoputkeen alkuperäiseen paikkaan. Jos siis huohotuksen haluaa kierrättää vielä takaisin. Vaihtoehtona antaa huohottaa ulkoilmaan. 

Alkuperäisen lämmittimen voi pitää letkun välissä käytössä. Jäätymisen kanssa ei itselläni ollut ongelmia. Säiliö saisi olla hieman isompi, ettei tarvitsisi vahtia ja tarvittaessa tyhjentää kuin tyyliin kerran vuoteen. Säiliöön jää hieman kondenssiveden sekaista öljyä. Ehkä joku 0.5l olisi hyvän kokoinen, mutta tässä tulee taas se mitoittamisen ja sijoittamisen vaikeus. Tähän vaikuttanee säiliön fyysinen mitoitus, omana ajatuksena että talvipakkasillakin säiliön sisällä olisi öljyllä ja höyryllä vapaata tilaa kiertää ilman ahtaita jäätymisvaaraa aiheuttavia paikkoja. Tuollaisessa 3" tuubissa lähdöt olivat kannessa aivan vierekkäin, mikä ei ollut ehkä optimiratkaisu.

Alkuperäinen lämmitin taitaa yleensä siinä huohotinputken alapäässä ahtoputken luona.

Jos takana ei ole mitään estettä niin kokeilet virutella kuumailmapuhaltimen kanssa niitä sisäloksuja?

Lainaus käyttäjältä: Pekka T - 23.04.13 - klo:17:46
Tuon lauseen voi tulkita toisinkin. 

Noin suurella paineella kulutus melko varmasti laskee,  mutta samoin laskee myös ajomukavuuskin.

Tässä tapauksessa jos kyseessä on 215/40/17 tai 215/35/18 rengastus, niin ehkä ajomukavuus ei ole ollut päällimmäinen kriteeri rengastusta valittaessa. 

Painetta nostamalla 2.5barista ylöspäin saavutetaan lähinnä se renkaan tasaisempi kuluminen (jos ongelmaa on tuolla paineella vielä ollut) ja se että rengas suojaa vannetta hieman paremmin. Liian alhaisilla paineilla ajaessa tulee vekki vanteeseen vähän helpommalla teräviin töyssyihin ajaessa. Kauhean paljon sitä kumimakkaraa ei enää noissa kokoluokissa ole.

Lainaus käyttäjältä: Markku J - 21.04.13 - klo:20:44
Aikanaan VW uutisoi isosta sopimuksesta Hankookin kanssa ja siinä mainittiin Golf ainakin renkaiden kohteena. Itse hankin Jetan v 2007, ja siinä oli Hankookit, jotka olivat mielestäni todella hyvät, hiljaiset ja hyvät ajaa. Nyt ei taida Hankook -renkaita olla ensiasennuksena Volkkarissa ?
Tuossa yhteydessä opin ainakin luottamaan ko. merkkiin reilusti halvempien kiinalaisten merkkien yläpuolella.

Hankookeilla vuosia ajaneena olen harmistunut siitä, että niille on käynyt hieman "skodat" hinnoittelun suhteen. Rengassarjojen hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta halpamerkkien rivistä kohti merkkirenkaita. Käsite hyvä ja halpa on alkanut valitettavasti kärsimään.

Lainaus käyttäjältä: HolyDiver - 21.04.13 - klo:20:59
Kyllähän kovan luokan nahkapukulänkisääri motoristi kuluttaa reunat rakoille keskiosan ollessa lähes koskematon 

Ja keskiverto hupparimies takarenkaan keskeltä kankaille edes liikuttamatta koko pyörää metriäkään. 

Omat kokemukset lähinnä 225/45 17 sekä 225 ja 235/35 19 renkaista. Aikanaan yhdet renkaat molempia kuluivat keskeltä enemmän. "Hovi" rengasasentajani silloin sanoi, että painetta on ollut liian vähän ja puhui matalaprofiilirenkaan rungon jäykkyydestä sekä ylempänä mainitusta keskipakoisvoimasta.

Nostin rengaspaineet molemmissa tapauksissa hänen suosittamiinsa lukemiin, eikä ongelmia ole enää ollut. Nykyisin 1700kg autossa talvirengas 225/45 17 menee 3bar paineella ja 225/35 19 kesärengas 3.2bar paineella. Eivätkä useamman vuoden seurannalla kulu enää epänormaalisti keskeltä saati reunoistakaan. 

Itse olen ainakin tällä perusteella siinä vakaassa uskossa, että nykyajan yhtään matalampiprofiilinen jäykkärunkoinen rengas pitää muotonsa varsin hyvin vielä vähän reilummallakin paineella, mutta alipaine taas alkaa syömään rengasta keskeltä.

Matalaprofiilirenkaissa kuluu ainakin keskeltä liian pienellä paineella. Renkaan jäykkä runko/kyljet vaikuttanee osaltaan asiaan.
Mikähän olisi sitten tuo profiilin raja? 45 sarjalaisista ja siitä pienemmistä omaa kokemusta. Joku vanhan pikkukipon 155/80 13 saattaakin kulua reunoilta liian pienellä paineella.

Miten joku 195/65 15" esim. mahtaa käyttäytyä tuon suhteen?

Siivet tai ahtimen ohjaus. Todennäköisesti siivet. Vag-comilla pystyisi tekemään ns. siipijumppaa alipainekellon testillä moottorin käydessä. Siipien säätö voi lähteä toimimaan jo tällä, jos siivikko ei ole vielä liian karstainen.

Tyyliin: 10 minuuttia tätä "siipijumppaa" tyhjäkäynnillä, sen jälkeen logittamaan oliko vaikutusta ahtojen käyttäytymiseen.

Jos autossa ei ole virisoftaa, niin vakion ahtopyynti on 1bar nurkilla, ei ainakaan yli. Ja ylihän se ahtaa reilusti jokatapauksessa, kun menee vikatilaan.

Vai oisko nyt kyseessä kuitenkin bensa-V6? Omakohtaista kokemusta ei ole. Mutta jos olisin ostamassa automaattina, niin varmistuisin siitä, että vaihteiston öljyjä on vaihdettu max 100k välein.

Ota sumari irti ja katso onko siellä johtoja paikallaan.

Mikähän edes on... Mutta nyt kun katon tuota aloitusviestin linkkiä ja alan muistelemaan, niin mulla tolpat on Bilsteinin eikä Konin käsialaa. Eli ei kyllä omilla kokemuksilla ole tähän topiciin oikeastaan minkäänlaista arvoa.

Taisin muuten aikanaan selvitellä sarjan saatuani, että sitä varmaankin myytiin sekä H&R että Bilsteinin nimellä. Kavereilla on KW:n V1 sarjoissa joissain automalleissa ollut melko kova kyyti ja toisissa hieman pehmeämpi. H&R alustat ovat olleet hyvän tuntuisia vähän uudemmatkin, ne pari kappaletta joita tutuilla on ollut.

Hankala sanoa, kun ei omassa autossa ole KW:n V1:stä koskaan ollut. H&R Coilovereilla menty 6 vuotta ja 180tkm, todella mukavaa kyytiä ollut omaan makuun korkeuteen nähden. Ei lyö käsille pikirannut eikä selkärankaan. Todella progressiivinen ja mukava jousto.

Juuri samalla tavalla näkyy tuo hakupalkki kuin Epalla, myöskin firefox 17.0.1 ja Win7.

Juu, juuri sen löysinkin. Ã,,sken en olevinaan moista alavalikkoa löytänyt, mutta varmaankin jäi vain rekisteröitymättä verkkokalvoille... 

Mulla näyttää siltä, että tuo palkkirivi jossa on Etusivu, ohjeet, haku, profiili... jne peittää tuon google haun alareunan näytöllä. Näkyy pelkästään tuo hakuikkunan ja hae napin yläreuna. Firefox ja Win7 täällä käytössä.

Ennen taisi profiilissa olla mahdollisuus lisätä tuo pääsivun yläreunassa näkyvien uusimpien viestien määrä 20. Nyt en ole vielä tuollaista valintaa löytänyt mistään. Tottunut siihen, että uusimpia viestejä näkyy se 20.  Ihan pätevälle vaikuttaa uudistus ulkoisesti muuten.

Jep. EGR:n toiminta-alueella eli osakaasulla on vähemmän syöttöä kuin täyskaasulla. Näinollen myös lämpöä on vähemmän kuin täyskaasulla ajettaessa. Ainakin tuollaisessa tdi moottorissa saa tehdä paljon muutakin kuin tulpata EGR:n, että saa lämpötilat nousemaan mihinkään vaarallisiin lukemiin. Bensamoottoreista ei minkäänlaista kokemusta.

Itse olen seuraillut lämpötiloja pakosarjasta. EGR-venttiilin osalta en tosin ole asiaa tutkinut, se ei ole ollut käytössä muutamaan vuoteen.

E: Oma kokemus egr:n poistamisesta muutaman vuoden ajalta on se, että viileällä kelillä auton lämpeäminen hidastui hieman, ja kovilla pakkasilla ei lämpeä niin hyvin. Kuten edelläkin lukee, maskisuojaa paikalleen, tai ajelee hieman viileämmällä autolla.