Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[mattinen]

Ei viitsi lähteä kokeilemaan mökille pysyykö tiellä vai ei tai pääsekö perille vai ei. Sen verran paljon on vettä jään päällä.

Tämä on fiksua puhetta, sillä https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0

[b1mpo]

Eli b1mpo sulla on ilmeisesti kokemusta noista R2 nokialaisista verrattuna nyt sulla oleviin R3:siin niin kerohan hieman miten rengas tuntuu parantuneen edelliseen malliin verratuna.

Nuohan R2:t on todella hiljaiset ja se jollotus mikä noista joskus sileällä tiellä ajaessa kuuluu on pahin ääni mitä noista pahimmillaan kuulu eikä sekään ole mikään rasittava tai häiritsevä, miten on tämän uuden R3:n laita??

Onko havaittavissa uraherkkyyttä??

Entäs lölöyden tunnetta

Kerääkö pieniä kiviä lamelleihin??

On parempi uraherkkyydeltään varsinkin ja runko on jämäkämmän oloinen. Ei tarvi puoliakaan paimentaa, eli ohjaamiseen ei tarvi kiinnittää huomiota. Ehkä vähemmän kertyy kiviä. �,,änimaailma aika sama. Ihan sileällä saattaa kevyt "jollotus" kuulua neljän kympin vauhdissa, mutta vaatii erityisen  tien. Ottaisin ja otin itse contin sijasta nämä.

[Hannes]

Kiitos tiedoista, pitääpä harkita vielä.

[-karppa-]

Hyvin menee, anna mennä vaan. Yhtään ei eilen tarvinnu kitkoilla jännittää, vaikka vettä oli jään/tamppaantuneen uraisen lumen päällä.

Jep. Sen kyllä huomasi tänään, kun olin itse nastakengillä liikenteessä ja kolme ihmistä veti lipat. Minä en vetänyt!

Tämä on fiksua puhetta, sillä https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0

Kyllä on niitä jotka lähtee kokeilemaan ja niitä jotka pääsee perille sekä vielä periltä kotia.

[b1mpo]

Kiitos tiedoista, pitääpä harkita vielä.

Harkitse nyt. Tiedän Contin olevan turvallinen ja hyvä rengasvalinta myös. Pienet painotusvalinnat ajoivat nokiaa käyttämään. Ehkäpä kesto ja vierinvastus olivat suurimmat syyt ja aiemmat nokialaisen pito-ominaisuudet olivat myös kannustimena. R2 on nokialaisista ollut omasta mielestä ajettavuudeltaan selkeä väliinputoaja. R:ään ehkä tyytyväisin olen ollut. Olikohan itsellä Q ensimmäinen kitka ja Rsi sen jälkeen. Sitten R, R2 ja nyt R3. Välissä ollut myös Misukka, josta en pitänyt. Contin kitka oli joskus kauan sitten. Siihen aikaan en ollut niin valistunut rengasvalinnoista, mutta silläkin tiellä pysyttiin "tehokkaalla" takavedolla ilman vakautuksia.

[Hannes]

Tuntuu että ollaan näissä rengas asiossa hyvinkin samalla aaltopituudella Samanlaiset rengaskokemukset, Nokialaisia kitkoja on ollut minllakin ja tuo R2 on pienoinen pettymys, ei nyt mikään järkyttävä mutta sen verran että laittaa harkitsemaan toista merkkiä. Tuntuu kyllä nuo sinun kommentit oikeasti hyviltä ja järkeviltä ja osaan yhdistää ne parannukset juuri niihin asioihin joihin kaipaisin R2 parannusta.

[b1mpo]

Sivuttais- ja jarrutuspito on myös parantunut tuossa R3:ssa, mutta vetopito ehkä samalla tasolla, jos pitoa analysoi omalla intuitiolla. R3:ssa on hiukan suuremmat poikittaisurat, jotka ehkäpä auttaa joissakin tilanteissa. Saattaa siitä johtua myös kivien pienempi kerääntyminen. Aika näyttää kestävyyden, siihen ei oikein kantaa osaa ottaa. Mutta suurin parannus oli kyllä se uraherkkyyden pienentyminen, joka R2:ssa todella rassasi leudommilla paljailla keleillä.

[Hannes]

Kiitos infosta.........pitäsköhän sittenki laittaa nuo R3:t.

[jt]

Nokian ja Contin kitkat ovat noissa luokituksissa B ja C (205/55-16) eli eroa kulutuksessa maksimissaan pitäisi olla reilu desi/100 km. Eli jos talvessa tulee n. 10 tkm ajoa, polttoainetta säästyisi reilut 10 litraa Nokian renkailla.

Aikaisemmin viittaamassani ruotsalaisissa testeissä (koko 17") mitattua eroa 80km/h nopeudessa oli eka testissä (Vi Bilägare) n. 2,4% ja toisessa testissä (Teknisk Värld) 90km/h nopeudessa n. 3% kulutuksessa Nokian hyväksi vs Conti.
Ekassa koeauto oli pihi Ecoboost ja kulutus oli n. 4,4l/100km ja toisessa muistaakseni Volvo, kulutus 5,6l/100km.   

Jos tarkastellaan tuota jälkimmäistä testiä (Teknisk Värld), niin absoluuttisina arvoina (pyöristetty kahteen desimaaliin):
* Nokian R3: 5,58 l/100km (testin matalin kulutus)
* Contin CVC7: 5,75 l/100km, ero Nokiaan ~0,17 l, eli 1,7dl.
Referenssinä suurikulutuksisin, Gislavedin nasta: 5,86 l/100km, ero Nokiaan 0,28 l eli 2,8dl. Huomionarvoista että sekä Contin että Misukan KE-kitkan kulutus oli lähes yhtä korkea kuin edellämainitun nastan.

Yllämainituilla eroilla 10tkm ajolla, jos olosuhteet samat, eroa tulee 17 litraa, 30tkm ajolla (renkaiden min. elinikä?) 51 litraa, rahasssa 1,5e/litra hinnalla 76,5e. Joukon kuluttavimmalla renkaalla (yo. nasta) taasen maksaa ko. ajalla 126 euroa extraa Nokiaan verrattuna, nastamelu ei siis tule ilmaiseksi..

[-karppa-]

nastamelu ei siis tule ilmaiseksi..

JA jotku kehtaa ehdottaa nastoille vielä lisämaksua!

[sakal83]

So? Eikö TM:n testivoittajarenkaiden valitsijat osta aina ne ykköset. Makso mitä makso?

[JMTL]

Itsellä tällä hetkellä alla Nokian R3 ja olen kyllä tykännyt niistä. Uusi auto tulossa 3 viikon päästä ja siihen otin Continentalin kitkat. Saa nähdä miltä ne tuntuu Nokian jälkeen. Nyt on pari talvea ajeltu näillä kitkoilla, eikä ole kyllä ikävä edellisten Hakka 8 ujellusta.

[-karppa-]

So? Eikö TM:n testivoittajarenkaiden valitsijat osta aina ne ykköset. Makso mitä makso?

Eikö tekniikan maailman, tuulilasin ja autobildin talvirengastestin voittaja Suomessa ole aina ollut nastarengas? Eikö?

[Hannes]

Kyllä nastarenkaille on edelleen käyttö Suomessa, meillä vaimo ei hyväksy autoonsa muuta kuin nastat mutta ei oo valittanut vaikka ajaa välillä minunkin autolla jossa kitkat. Jos on hiukankin epävarma tiellä pysymisen suhteen talvella niin kyllä nastat puoltaa silloin paikkaansa.

[sakal83]

Eikö tekniikan maailman, tuulilasin ja autobildin talvirengastestin voittaja Suomessa ole aina ollut nastarengas? Eikö?

Eiköhän ne ole juurikin ne. Semmoset kaikille alle, koska ovat testivoittajat.
Ihan sama ajatko kertaakaan edes talvikelissä, kuten ihan helposti on pääkaupunkiseudulla tähän asti voinut ajaa.

[-karppa-]

Kyllä nastarenkaille on edelleen käyttö Suomessa, meillä vaimo ei hyväksy autoonsa muuta kuin nastat mutta ei oo valittanut vaikka ajaa välillä minunkin autolla jossa kitkat. Jos on hiukankin epävarma tiellä pysymisen suhteen talvella niin kyllä nastat puoltaa silloin paikkaansa.

Sulla on Hannes vähän sama tilanne, kuin mulla. Mamma on sanonut, ettei luota kitkarenkaisiin ja kun sanoo, että nyt on liukas vaihdan nastat alle. Molempiin nelikoihin löytyy kitkat sekä nastat, mutta sanotaanko näin, että tehokkaampaan suosiolla laitan nastat alle heti, kun tulee hieman liukkaampaa  .

[jt]

Kyllä nastarenkaille on edelleen käyttö Suomessa, meillä vaimo ei hyväksy autoonsa muuta kuin nastat mutta ei oo valittanut vaikka ajaa välillä minunkin autolla jossa kitkat. Jos on hiukankin epävarma tiellä pysymisen suhteen talvella niin kyllä nastat puoltaa silloin paikkaansa.

Tässä voi olla kyse "henkisestä" pidosta. Se nastojen ropina, ulina ja kahina luo illuusiota paremmasta pidosta, joka ei välttämättä ole todellisuutta. Luin tuossa vähän aikaa sitten TM:ää jossa oli Suomessa suunniteltu ja Kiinassa valmistettu nastarengas testissä ja sitä verrattiin kärkipään nasta-merkkirenkaisiin. Lumella toimi ihan ok, mutta jäällä jäi suorastaan "jäätävästi" jälkeen eron ollen äkkiseltään heittäen suuruusluokkaa ~40%. Kärkipään kitka ja nastan ero ei ole läheskään tuota luokkaa, joten tuommoinen tienjyrsijä on äkkiseltään arvioituna heikommin pitävä jo uutena kuin kunnon pohjoismainen kitkarengas, saati sitten kun niitä nastoja on tylsytelty asfaltilla ajellen.

Tässä on tullut ajeltua Pohjois-Pohjanmaan vaihtelevissa keleissä kolmen talven kitkoilla lämpötilan heitellessä rapsakkaasta pakkasesta plus-keleihin, mukaan lukien asuntokaduilla joilla tamppaantunutta lunta/jäätä alla ja lämpötila plussalla, siis periaatteessa kaikkein hankalin keli kitkoille, ongelmitta. Jos kerran näissä keleissä ajelee kitkoilla ok, niin mihin niitä nastoja tarvii? Ehkäpä se on sitten se pidon tunne nastojen rapinan myötä ja onhan uuden premium nastan pito peilijäällä uutta kitkaa parempi, se premium nasta on kuitenkin vain hetken uusi kun sitä kulutetaan paljaalla asfaltilla ja ihan peilijääkin on hakusessa, jäiset asuntokadut ovat täynnä rypylää ja nystyrää, parhaasssa tapauksessa vielä on soraa päällä. Isommat tiet taas kuluvat plussakeleillä jäästä puhtaaksi nopeasti liikenteen ja suolauksen myötä. Tamppaantunut lumi pehmenee plus keleillä ja tarjoaa kohtuu hyvän pidon kitkoille.

[mattinen]

Kyllä nastarenkaille on edelleen käyttö Suomessa, meillä vaimo ei hyväksy autoonsa muuta kuin nastat mutta ei oo valittanut vaikka ajaa välillä minunkin autolla jossa kitkat.

Kuinka paljon nastarenkaille on käyttöä Suomessa, on hieman eri asia kuin se, hyväksyykö joku autoonsa muut kuin nastarenkaat. Jos siis käyttötarvetta pyritään tarkastelemaan objektiivisin kriteerein. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on merkillepantavaa ja positiivsta se, että vaimo on itse kokeillut muitakin kuin nastarenkaita. Epäilen, että aina moni tekee tuon edellä mainitun hyväksymispäätöksen ilman ensimmäistäkään omakohtaista kokemusta nastoittamattomista talvirenkaista.

Jos on hiukankin epävarma tiellä pysymisen suhteen talvella niin kyllä nastat puoltaa silloin paikkaansa.

Tämän suhteen olisi mielenkiintoista tietää, mistä tämä epävarma tunne tiellä pysymisen suhteen syntyy. Onko taustalla jokin konkreettinen kokemus, joka on saanut kuljettajan epäilemään, että hänellä ei ole ns. homma hanskassa? Onko auto jossain tilanteessa käyttäytynyt yllättävästi tms? Vai onko kyse vain ajatuksen tasolla olevassa epäilystä, jolla ei välttämättä ole juurikaan katetta reaalimaailmasta? Esimerkiksi, ”minä olen nainen, ja ajan vähemmän kuin ’isäntä’, ja siksi (ja vain siksi) tarvitsen nastarenkaat.”

Tällaisia ajatuksia tulee mieleen, kun seuraa autoilua Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla laajemminkin. Täällä talvet ovat usein varsin leutoja. Esimerkiksi tällä hetkellä Helsingissä on kesärengaskelit. Ja vaikka oikea talvi sitten aina silloin tällöin tännekin tulee, pidetään kadut ja tiet suolalla (ja vesisateella) myös talvella sulina. En muista, koska olisin Helsingissä viimeksi ajanut jäätyneellä tienpinnalla. Siis olosuhteissa, joissa nastoitetuista talvirenkaista saattaa olla hyötyä. Kuitenkin myös täällä käytetään paljon nastoitettuja talvirenkaita. Joten jos nastojen käyttö on ilmaisu tiellä pysymiseen liittyvästä epävarmuudesta, on täällä ajo-olosuhteisiin nähden yllättävän paljon epävarmoja kuskeja. Myös suuritehoisissa ja nelivetoisissa ns. premium-merkeissä. Oma epäilykseni on, että kyse ei niinkään ole epävarmuudesta, vaan tottumuksesta. Autoon on totuttu hankimaan talveksi nastarenkaat täysin siitä riippumatta, onko niiden alla talven aikana kertaakaan jäätä.

[Hannes]

Niin tosiasiassa tuo kirjoitukseni oli sarkasmia.

Varmaan joku muistaa sellaiset kuin Esson kitkarenkaat, nuo oli ne ensimmäiset kitkat mitkä minulla on ollu enkä ole sen jälkeen nastarenkaita ostanut omaan autooni. Tarkoitin tuolla että vaimo haluaa nastat niin miksi en soisi hänelle nastoja ettei hänen tarvitse pelätä ajaa autolla talvella.

Tuon vaimoni takia Suomessa on edelleen käyttöä nastarenkaille, ei muuten.

Töissä vängätään kummat on paremmat ja kaikki ne jotka puhuvat nastarenkaiden puolesta eivät ole koskaan ajaneet kitkarenkailla. Työkaverit on miehiä.

[sakal83]

Vaihtoehto on viedä vaimo järvenjäälle hakemaan sitä pidon rajapintaa ja mitä siinä kohtaa tehdään.
Joko Kuopion korkeudella on järvet jäässä?

[b1mpo]

Aamulla tuli ajettua scalalla uusilla nokialaisilla nastarenkailla. Aamun jäätäessä tien, ei pito tuntunut sen kummemmalta, kuin omilla kitkoilla. Eli tie oli kuin mustassa jäässä. Jos ei usein tule ajettua sinne mökille jäämäkiä ylös, eikä parkkipaikka ole jäisessä mäessä, niin ei nastoille välttämätöntä tarvetta ole normaalissa tieliikenteessä. Ei siis mitään erityistä ylimäräistä turvallisuuden tunnetta luoneet nuo scalan nastat.

Tosiaan se liukasharjoittelu olisi tärkeätä.

[Seatisti84]

Kiitos infosta.........pitäsköhän sittenki laittaa nuo R3:t.

Varmaan hyvät nekin, itellä oli joskus R2 ja ne oli hyvät renkaat, tosin vähän löysät tuppas olee lämpimällä kelillä. Nykyään alla uudet contin kitkat ja mukavan hiljaiset mut karheella asvaltilla ei niin hiljaiset. Lumella sit varmaan äänettömät. Hyvä rengas kaiken kaikkiaan. Vierintävastus vissiin vähän huonompi ku nokialaisessa.

[-karppa-]

Vaihtoehto on viedä vaimo järvenjäälle hakemaan sitä pidon rajapintaa ja mitä siinä kohtaa tehdään.
Joko Kuopion korkeudella on järvet jäässä?

Kerrotko millä järven jäällä ajat tänä päivänä autolla laillisesti ja ei en tarkoita jäätietä esimerkiksi Hailuotoon, vaan sellaista missä saat kokeilla rajoja.

[Seatisti84]

Kerrotko millä järven jäällä ajat tänä päivänä autolla laillisesti ja ei en tarkoita jäätietä esimerkiksi Hailuotoon, vaan sellaista missä saat kokeilla rajoja.

Nilsiän lähellä oli ainakin yks jäärata tehty jäälle missä sai käydä ajelee. En muista vaan järven nimeä 

[-karppa-]

Nilsiän lähellä oli ainakin yks jäärata tehty jäälle missä sai käydä ajelee. En muista vaan järven nimeä 

Oliko tälle joku virallinen lupa vai joku itse aurannut? Naturan vuoksi vuosituhanteen vaihteessa kiellettiin aika paljon jääratoja.

[V60]

Tässä voi olla kyse "henkisestä" pidosta. Se nastojen ropina, ulina ja kahina luo illuusiota paremmasta pidosta, joka ei välttämättä ole todellisuutta. Luin tuossa vähän aikaa sitten TM:ää jossa oli Suomessa suunniteltu ja Kiinassa valmistettu nastarengas testissä ja sitä verrattiin kärkipään nasta-merkkirenkaisiin. Lumella toimi ihan ok, mutta jäällä jäi suorastaan "jäätävästi" jälkeen eron ollen äkkiseltään heittäen suuruusluokkaa ~40%. Kärkipään kitka ja nastan ero ei ole läheskään tuota luokkaa, joten tuommoinen tienjyrsijä on äkkiseltään arvioituna heikommin pitävä jo uutena kuin kunnon pohjoismainen kitkarengas, saati sitten kun niitä nastoja on tylsytelty asfaltilla ajellen.

Tässä on tullut ajeltua Pohjois-Pohjanmaan vaihtelevissa keleissä kolmen talven kitkoilla lämpötilan heitellessä rapsakkaasta pakkasesta plus-keleihin, mukaan lukien asuntokaduilla joilla tamppaantunutta lunta/jäätä alla ja lämpötila plussalla, siis periaatteessa kaikkein hankalin keli kitkoille, ongelmitta. Jos kerran näissä keleissä ajelee kitkoilla ok, niin mihin niitä nastoja tarvii? Ehkäpä se on sitten se pidon tunne nastojen rapinan myötä ja onhan uuden premium nastan pito peilijäällä uutta kitkaa parempi, se premium nasta on kuitenkin vain hetken uusi kun sitä kulutetaan paljaalla asfaltilla ja ihan peilijääkin on hakusessa, jäiset asuntokadut ovat täynnä rypylää ja nystyrää, parhaasssa tapauksessa vielä on soraa päällä. Isommat tiet taas kuluvat plussakeleillä jäästä puhtaaksi nopeasti liikenteen ja suolauksen myötä. Tamppaantunut lumi pehmenee plus keleillä ja tarjoaa kohtuu hyvän pidon kitkoille.

Satku vauhtia mutkaiselle, jääpolanteiselle tielle, niin tietää mikä rengas paremmin pitää.

[tsi1490]

Satku vauhtia mutkaiselle, jääpolanteiselle tielle, niin tietää mikä rengas paremmin pitää.

Evoluutio on huolehtinut tällaisten kokeilijoiden poistamisesta keskuudestamme.

[V60]

Evoluutio on huolehtinut tällaisten kokeilijoiden poistamisesta keskuudestamme.

Suku kyllä jatkuu...

[Hidalgo]

Vaihtoehto on viedä vaimo järvenjäälle hakemaan sitä pidon rajapintaa ja mitä siinä kohtaa tehdään.
Joko Kuopion korkeudella on järvet jäässä?

Miksi pitäisi harjoitella järven jäällä kun sehän ei mitenkään kuvasta normikeliolosuhteita liikenteessä 

[Hidalgo]

Tällaisia ajatuksia tulee mieleen, kun seuraa autoilua Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla laajemminkin. Täällä talvet ovat usein varsin leutoja. Esimerkiksi tällä hetkellä Helsingissä on kesärengaskelit. Ja vaikka oikea talvi sitten aina silloin tällöin tännekin tulee, pidetään kadut ja tiet suolalla (ja vesisateella) myös talvella sulina. En muista, koska olisin Helsingissä viimeksi ajanut jäätyneellä tienpinnalla. Siis olosuhteissa, joissa nastoitetuista talvirenkaista saattaa olla hyötyä. Kuitenkin myös täällä käytetään paljon nastoitettuja talvirenkaita. Joten jos nastojen käyttö on ilmaisu tiellä pysymiseen liittyvästä epävarmuudesta, on täällä ajo-olosuhteisiin nähden yllättävän paljon epävarmoja kuskeja. Myös suuritehoisissa ja nelivetoisissa ns. premium-merkeissä. Oma epäilykseni on, että kyse ei niinkään ole epävarmuudesta, vaan tottumuksesta. Autoon on totuttu hankimaan talveksi nastarenkaat täysin siitä riippumatta, onko niiden alla talven aikana kertaakaan jäätä.

Aika kapea katsantokanta, jos et muka ole Helsingissä ajanut jäätyneellä tienpinnalla. Toki jos ajaa vain Länsiväylää pitkin Ruoholahdesta Lauttasaareen ja takaisin, niin pääset ajamaan suolavedessä. Mutta myös Larun pienemmillä kaduilla tiet ovat tänäänkin olleet jäässä.

Pääasiallisesti liukkainta Suomessa kuitenkin on rannikkoseuduilla, eli myös pk-seudulla, missä nastoista on eniten hyötyä kun kelit vaihtuvat tunnissa vesikelistä jäähän. Ja kyllä, kitkoillakin pärjää.