Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[tsi1490]

Perjantaina koko aamupäivän pääsin testaamaan Continentalin kitkarenkaita tosi toimessa märkien teiden jäädyttyä yöllä. En huomannut, että ne olisivat pitäneet yhtään huonommin jäällä kuin Continentalin nastarenkaat viime talvena. Minkäänlaisia ongelmia ei ollut missään kohdassa.

[Pihistelijä]

Kitka pitääkin hyvin kun asfaltin päällä on ohut jää. Esim. märät tien pinnat jäätyneet, musta jää tai kuurainen asfaltti. Nastoista on hyötyä vasta paksulla jäällä, johon ne pääsevät pureutumaan. Pääteillä ei juuri ole paksua jäätä. Sitä löytyy pikkuteiltä.

[mattinen]

^Tämä on myös minun havaintoni. Helsingissä harvemmin ajetaan paksuilla jääkansilla. Tyyppilisesti täällä saataa (talvellakin) vettä tai räntää. Tällä hetkellä keli on plussan puolella, joten ajoradalle ei muodostu sen paremmin paksua kuin ohuttakaan jäätä. Kun sitten pakastaa, ovat olosuhteet sellaiset, kuin "pihistelijä" tuossa kuvaa. Mm. tästä syystä tuntuu ikävältä, että Helsingissä(kin) moni aloittaa melkein koko talven paljaina olevien tiepintojen jyrsimisen nastoilla jo lokakuussa ja jatkaa sitä pitkälle huhtikuuhun.

[TTO]

Oletko ollut tuolla tie nvarressa varmistamassa tuota yöaikaan, jolloin monesti ilma menee pakkasen puolelle vaikka päivällä olisi plus asteita?

Kyseisenä syksynä ilma oli Helsingissä plussalla vuorokauden ympäri. Kummasti auto alkoi kuraantumaan kun nastat menivät alle kalenterin perusteella.

Jos nastasäännöksiä jatkuvasti kiristetään, että tiet kuluisivat vähemmän ja rengasvalmistajat kehittävät (ainakin yrittävät) vähemmän teitä kuluttavia nastarenkaita, niin lienee selvää, että nastojen katsotaan kuluttavan teitä. Jos tie kuluu, niin mihinköhän se "tavara" siitä menee?

[SNG]

Kyseisenä syksynä ilma oli Helsingissä plussalla vuorokauden ympäri. Kummasti auto alkoi kuraantumaan kun nastat menivät alle kalenterin perusteella.

Jos nastasäännöksiä jatkuvasti kiristetään, että tiet kuluisivat vähemmän ja rengasvalmistajat kehittävät (ainakin yrittävät) vähemmän teitä kuluttavia nastarenkaita, niin lienee selvää, että nastojen katsotaan kuluttavan teitä. Jos tie kuluu, niin mihinköhän se "tavara" siitä menee?

Vaikka ilma virallisessa mittauspisteessä tai omassa keittiön tai autonmittarissa olisi plussan puolella tien pinta on silti usein pakkasen puolella. Kuuraa poistetaan sitten suolalla tai tienpinnan lämpötilan noustessa ja kuuran sulaessa tienpinnasta tulee märkä. Eli kyllä ihan hyvin voi olla suolattu vaikka lämpömittari olisi pysynytkin plussan puolella.

Toki kura on lähtöisin asfaltinpinnasta tai renkaiden mukana asfaltille tulleesta moskasta ja tietenkin itse suolasta/hiekoitushiekasta/hiekoitussepelistä. Suolaus, tienpinnan sulaminen/jäätyminen vuorotellen ja tien käyttö irroittavat ainesta tiepäällysteestä. Pitäisi oikeasti osoittaa tieteellisesti mitkä ovat riippuvuussuhteet tiemateriaalin (asfaltin laatu), hiekan/sepelin, tiesuolan, liikennemäärän ja nastojen/kitkojen vaikutus tuohon monimutkaiseen ".yhtälöön"

[TTO]

Vaikka ilma virallisessa mittauspisteessä tai omassa keittiön tai autonmittarissa olisi plussan puolella tien pinta on silti usein pakkasen puolella. Kuuraa poistetaan sitten suolalla tai tienpinnan lämpötilan noustessa ja kuuran sulaessa tienpinnasta tulee märkä. Eli kyllä ihan hyvin voi olla suolattu vaikka lämpömittari olisi pysynytkin plussan puolella.

Toki kura on lähtöisin asfaltinpinnasta tai renkaiden mukana asfaltille tulleesta moskasta ja tietenkin itse suolasta/hiekoitushiekasta/hiekoitussepelistä. Suolaus, tienpinnan sulaminen/jäätyminen vuorotellen ja tien käyttö irroittavat ainesta tiepäällysteestä. Pitäisi oikeasti osoittaa tieteellisesti mitkä ovat riippuvuussuhteet tiemateriaalin (asfaltin laatu), hiekan/sepelin, tiesuolan, liikennemäärän ja nastojen/kitkojen vaikutus tuohon monimutkaiseen ".yhtälöön"

Jos puhutaan esimerkiksi kehä ykkösestä, hiekan ja sepelin vaikutuksiin viittaaminen on absurdia.

[SNG]

Jos puhutaan esimerkiksi kehä ykkösestä, hiekan ja sepelin vaikutuksiin viittaaminen on absurdia.

Ei, en puhu kehä ykkösestä, kakkosesta tai kolmosestakaan vaan tarkemman tiedon tarpeesta yleensä 

[Kulinaristi]

Vaikka ilma virallisessa mittauspisteessä tai omassa keittiön tai autonmittarissa olisi plussan puolella tien pinta on silti usein pakkasen puolella. Kuuraa poistetaan sitten suolalla tai tienpinnan lämpötilan noustessa ja kuuran sulaessa tienpinnasta tulee märkä. Eli kyllä ihan hyvin voi olla suolattu vaikka lämpömittari olisi pysynytkin plussan puolella.

Tienpinta voi olla kahdeksan (=8) astetta kylmempi kuin 2-3 metrin korkeudessa olevan ilman lämpömittarin antama arvo.
Puolen metrin korkeudessa olevan ilman lämpötilakin voi olal viisi (=5) asetetta lämpimämpi kuin tienpinna lämpötila.

Ts: Vaikka ilman lämpötila aamusella mittarin mukaan on +5°C, niin tienpinta voi olla -3°C.
Ja tienpinnan lämpötila määrää onko sen pinnalla oleva kosteus jäätynyt vaiko ei.
Lisäksi pitää ymmärtää, että tienpinnan lämpötila vaihtelee melko lyhyelläkin välillä helpolla +/- 2 astetta suuntaan tai toiseen, pidemmällä välillä vielä enempi.

Kuinka paljon kastetta tai kuuraa tienpinnalle tiivistyy riippuu puolestaan tienpinnan ja kastepistelämpötilan erotuksesta. Jos tienpinta on kylmempi kuin kastepistelämpötila (http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#4http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#4 ), niin siihen tiivistyy vettä vetenä tai kuurana riippuen lämpötiloista.

[Hidalgo]

Kitka pitääkin hyvin kun asfaltin päällä on ohut jää. Esim. märät tien pinnat jäätyneet, musta jää tai kuurainen asfaltti. Nastoista on hyötyä vasta paksulla jäällä, johon ne pääsevät pureutumaan. Pääteillä ei juuri ole paksua jäätä. Sitä löytyy pikkuteiltä.

Mihin perustuu, että kitkarengas pitäisi paremmin ohuella jäällä? Kyllä nastat pitävät myös ohuella jäällä paremmin kuin kitkat.

[vasara]

...
Autoilun ja liikenteen vähentäminen tuskin on "toimivampi ratkaisu", jos kerran kovin moni ei ole siihen valmis. Mutta erityisen toimivana ratkaisuna en kyllä osaa pitää sitäkään, että jätettäisiin käyttämättä mahdolliset muut keinot. Eli jos autoilun rajoittaminen ei poliittisista syistä ole mahdollista, niin kyllähän silloin toki kannattaa ainakin yrittää vaikuttamista muiden tekijöiden kautta.
...

Kuten sakemannien tutkimus osoitti, katupölyä muodostuu liikenteen vaikutuksesta tappavia määriä ilman nastarenkaitakin.
Nastarenkaiden käyttöä vähentämällä voitaisiin siis poistaa vain pieni osa tappavista hiukkasista.. miksi tyytyä näpertelyyn ja raapaista vain ongelman pintaa.
Liikkumaton autohan ei tuota hiukkasia lainkaan, eli se on faktisesti, ei pelkästään 'toimivampi ratkaisu', vaan toimivin ratkaisu ja ainoa, joka poistaa ko. auton osalta ongelman 100%.

Jos ja kun moni ei ole autoilun vähentämiseen valmis, niin 'valmiutta' voidaan lisätä tekemällä autoilu riittävän kalliiksi / ajettu km.
Auton olemassaoloon ja omistamiseen pohjautuva verotus on ympäristöohjaavuudeltaan tehoton.. verrattuna siihen, että jokainen ajettu kilometri lisää kuluja nykyistä enemmän.

[SNG]

Mihin perustuu, että kitkarengas pitäisi paremmin ohuella jäällä? Kyllä nastat pitävät myös ohuella jäällä paremmin kuin kitkat.

Tuskin kukaan väitti että uudet kitkat pitäisivät paremmin kuin uudet nastat. Ennemmin taidettiin vedota kuluneisiin nastoihin.

Oma näkemykseni on että koska musta jää tai kuura ovat erittäin ohuena kerroksena asfaltin pinnassa, kitkarengas pystyy pureutumaan edelleen lamelleillaan melko tai erittäin hyvin asfaltin pinnankarheuksiin. Asfalttihan ei ole suinkaan sileä.

Paksumpaan sileään jäähän hyväkuntoinen nasta toki puree paremmin kuin pelkkä kumi.

[mattinen]

Kuten sakemannien tutkimus osoitti, katupölyä muodostuu liikenteen vaikutuksesta tappavia määriä ilman nastarenkaitakin.

Kuten suomalaiset tutkimukset osoittavat, on korkeiden katupölypitoisuuksien tärkein tekijä on mineraaliperäinen pöly. Sen merkittävimpiä lähteitä ovat nastarenkaiden aiheuttama tien pinnan kuluminen ja hiekoitushiekka. Tämä sama seikka on todennäköisesti taustalla myös niissä rajoituksissa, joita Tukholmassa ja Oslossa on nastarenkaiden käytölle asetettu.

Oslossa syy nastarengasmaksujen käyttöönotolle on ollut halu vähentää nastoilla liikkuvien autojen  lukumäärää ja tällä tavoin vähentää nastojen aiheuttamien hiukkasten määrää hengitysilmassa. Myös kunnossapitoon on kiinnitetty huomiota. Tämä johtuu siitä, että nastarenkaat aiheuttavat suuremman teiden päällystystarpeen kuin kitkarenkaat. Nastarengasmaksujen käyttöönoton seurauksena haitallisten hiukkasten määrä on tasaisesti vähentynyt. Selvemmin vaikutus on ollut havaittavissa teiden lähettyvillä olevilla alueilla.*

Nastarenkaiden käyttöä vähentämällä voitaisiin siis poistaa vain pieni osa tappavista hiukkasista.. miksi tyytyä näpertelyyn ja raapaista vain ongelman pintaa.

Juju tässä on yksinkertaisesti se, että nastarenkaiden käyttöä vähentämällä saavutetut tulokset eivät ole "vain näpertelyä" tai "pinnan raapaisua" (no pun intended). Tuntuisi erikoiselta ajatella, että jokin keino ilmanlaadun parantamiseksi jätettäisiin käyttämättä vain sen vuoksi, että on mahdollisesti olemassa jokin vielä tehokkaampi keino, jonka käyttäminen ei kuitenkaan ole de facto mahdollista.

Liikkumaton autohan ei tuota hiukkasia lainkaan, eli se on faktisesti, ei pelkästään 'toimivampi ratkaisu', vaan toimivin ratkaisu ja ainoa, joka poistaa ko. auton osalta ongelman 100%.

Kannattaako tässäkään tyytyä näpertelyyn ja pinnan raapaisuun? Onhan yleisesti tunnettua, että jo autojen valmistamisesta aiheutuu runsaasti ilmansaasteita. Ja kun kerran tavoitteena näyttää olevan ongelman 100 prosenttinen ratkaisu eli liikkumaton auto, niin tottahan autojen valmistaminenkin kannattaa silloin kieltää.

Lopuksi sanoisin, että Suomessa erilaisia kieltoja ja rajoituksia pelonsekaisina odottavat voivat mitä todennäköisimmin rauhoittua. Meillä suhtautuminen autonkäytön haittavaikutuksiin on toisenlaista kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Kynnys puuttua autoilun kielteisiin puoliin on selvästi korkeammalla. Tuleekin todennäköisesti kulumaan vielä kohtalaisen pitkä aika, ennen kuin Suomessa rohjetaan harkita todellisia rajoituksia nastarenkaiden käytölle.

"Norjan ohella myös Ruotsissa yleinen talvirengaspolitiikka ja siihen liittyvä julkinen keskusteluilmapiiri on selvästi Suomea ympäristölähtöisempi. Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden."*


* NASTA-tutkimusohjelman 2011â€"2013 loppuraportti
Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4

[teräksenharmaa]

Pitäisi oikeasti osoittaa tieteellisesti mitkä ovat riippuvuussuhteet tiemateriaalin (asfaltin laatu), hiekan/sepelin, tiesuolan, liikennemäärän ja nastojen/kitkojen vaikutus tuohon monimutkaiseen ".yhtälöön"

Onhan näitä asioita tutkittu jo pitkään ja aiheesta on julkaistu lukuisia tuloksiakin.

[erttuli]

Jos ja kun moni ei ole autoilun vähentämiseen valmis, niin 'valmiutta' voidaan lisätä tekemällä autoilu riittävän kalliiksi / ajettu km.
Auton olemassaoloon ja omistamiseen pohjautuva verotus on ympäristöohjaavuudeltaan tehoton.. verrattuna siihen, että jokainen ajettu kilometri lisää kuluja nykyistä enemmän.

Tämähän on hyvä tapa tehdä työssäkäynti vielä vähemmän kannattavaksi. Suomi nousuun! Nytkin jo kulkeminen töihin aivan riittävän kallista, menee sitten julkisilla tai omalla autolla. Ja kaikki tietää miten julkiset toimii Hki-Vantaa-Espoo akselin ulkopuolella. Olettaen ettei työmatka ole luokkaa 15km, sitten menköön vaikka pyörällä.
Työnantajien pitäisi jo herätä etätyömahdollisuuksien käyttöön. Ollaan kuin kivikaudella vielä tällä saralla.. Kotoa kun teet duunia, niin 0 päästöt eikä tiekään kulu ja maailma pelastuu.  Ei tietysti aivan joka työpaikassa onnistu, mutta monessa kyllä. Kyllähän tota ajamista nytkin verotetaan ihan riittävästi polttoaineverojen muodossa..

[vasara]

...
Kannattaako tässäkään tyytyä näpertelyyn ja pinnan raapaisuun? Onhan yleisesti tunnettua, että jo autojen valmistamisesta aiheutuu runsaasti ilmansaasteita. Ja kun kerran tavoitteena näyttää olevan ongelman 100 prosenttinen ratkaisu eli liikkumaton auto, niin tottahan autojen valmistaminenkin kannattaa silloin kieltää.
...

Kirjoitin: Liikkumaton autohan ei tuota hiukkasia lainkaan, eli se on faktisesti, ei pelkästään 'toimivampi ratkaisu', vaan toimivin ratkaisu ja ainoa, joka poistaa ko. auton osalta ongelman 100%.
Kun samassa asiayhteydessä puhuin 'autoilun vähentämisestä', niin en suinkaan tarkoittanut autoilun lopettamista kokonaan.
Jos siis vähentää autoiluaan vaikkapa 50% (kuten esim. minä olen likipitäen tehnyt) => teiden kulutus, pölyn tuottaminen, pakokaasujen tuprutus, ruuhkien muodostus... vähentyy osaltani 50%. Tähän samaan ei pääse rengasvalinnoilla.

Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.

[mattinen]

Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu. Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.

En usko, että ainakaan Suomessa autoilun haittojen vähentämispyrkimyksissä haettaisiin mitään "pääsyyllistä". Onhan yleisesti tiedossa, että haittojen aiheuttamismekanismit ovat moninaisia. Kenellekään ei liene epäselvää, että esimerkiksi hiukkaspäästöjen määrä riippuu ajettujen kilometrien määrästä. Toisaalta on myös niin, että tietty määrä liikennettä on pakko yhteiskunnan toimivuuden nimissä pakko sietää. Eikä pelkästään toimivuuden, vaan myös ihmisten mukavuudenhalun vuoksi. Tämä tekee autoilun rajoittamisesta poliittisesti vaikean aiheen. Mutta ei se tietenkään tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi Helsingissä olisi aivan tietoisesti pyritty vähentämään henkilöautoliikenteen osuutta kuljetuista matkoista. Ja tässä on myös onnistuttu. Ajoneuvojen lukumäärän kasvusta huolimatta Helsinkiin suuntautuvan autoliikenteen määrä ei ole kasvanut. (Olisikohan se peräti vähentynyt?). Eli kyllä näitä "ei-näperteleviäkin keinojakin" käytetään.

Kitkarenkaiden käytön lisääminen ei tietenkään ole mikään itseisarvo, jonka puolesta pitäisi jonkin ideologian nimissä "paasata". Se ei myöskään ole ainut keino haittojen vähentämisessä. Se on kuitenkin yksi keino lisää ilmanlaadun (ja teiden kunnon) parantamisessa, jota Suomessa ei toistaiseksi juurikaan käytetä. Tuntuisi oudolta jättää tämä keino käyttämättä vain sen vuoksi, että on olemassa myös muita keinoja, joista kaikkia ei ehkä poliittisten realiteettien vuoksi voida käyttää voimakkaammin, kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Varsinkin, kun muissa pohjoismaissa tästä keinosta on hyviä kokemuksia.

[Popo]

Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.

Ei tästä keskustelusta todellakaan saa oikein otetta, kun yrittää saada objektiivista tietoa oman rengasvalinnan tueksi.

Toisaalta ajosuorite todellakin ratkaisee. Itse ajan kokonaisuutena keksimääräistä vähemmän ja talvirenkailla suhteessa selvästi kesäkumeja pienemmät kilometrit. En ole jäämässä julkisten varaan talven  "poikkeuspäivinä", vaan auton pitää olla aina käytettävissä. Arvostan elämässä kohtuutta, mutta sehän ei nykyisin ole muodissa, kun haetaan universaaleja ratkaisumalleja...

[sambolo]

Tämähän on hyvä tapa tehdä työssäkäynti vielä vähemmän kannattavaksi. Suomi nousuun! Nytkin jo kulkeminen töihin aivan riittävän kallista, menee sitten julkisilla tai omalla autolla. Ja kaikki tietää miten julkiset toimii Hki-Vantaa-Espoo akselin ulkopuolella. Olettaen ettei työmatka ole luokkaa 15km, sitten menköön vaikka pyörällä.
Työnantajien pitäisi jo herätä etätyömahdollisuuksien käyttöön. Ollaan kuin kivikaudella vielä tällä saralla.. Kotoa kun teet duunia, niin 0 päästöt eikä tiekään kulu ja maailma pelastuu.  Ei tietysti aivan joka työpaikassa onnistu, mutta monessa kyllä. Kyllähän tota ajamista nytkin verotetaan ihan riittävästi polttoaineverojen muodossa..

Sitkun huomioidaan vielä että juuri ne pienipalkkaiset duunariduunit on niitä töitä joita ei etänä tehdä.

[mattinen]

Ei tästä keskustelusta todellakaan saa oikein otetta, kun yrittää saada objektiivista tietoa oman rengasvalinnan tueksi. Arvostan elämässä kohtuutta, mutta sehän ei nykyisin ole muodissa, kun haetaan universaaleja ratkaisumalleja...

Suomessa autoileva henkilö voi lohduttautua ainakin sillä, että meillä nämä erilaiset valinnat ovat aika mukavasti itse tehtävissä. Meillä ei esimerkiksi Ruotsin ja Norjan tapaan ole ainuttakaan kaupunkia, jossa nastarenkaiden käyttöä olisi rajoitettu kielloin tai maksuin. Päätöksenteko jää siis tässä mielessä täysin vapaaseen harkintaan.

Itse toivoisin, että mahdollisimman moni autoilija pääkaupunkiseudulla uskaltautuisi kitkarenkaita kokeilemaan. Kun itse aikoinani siirryin nastoista kitkoihin, huomasin, että kitkarenkailla ajamiseen liittyi tavattoman paljon aivan selkeää roskapuhetta. Se, että tämä kävi selväksi, edellytti kuitenkin sitä, että itse ryhdyin ajamaan kitkarenkailla. Pahaa pelkään, että ilman omakohtaista kokemusta aika moni edelleenkin ottaa täydestä todesta "nastamiesten" maailmanlopun narraation, jonka he hanakasti kitkarenkaisiin liittävät.

On myös syytä muistaa, että "näpertely ympäristöasioiden" kanssa ei suinkaan ole ainut syy kokeilla kitkarenkaita. Kitkarenkaat kannattaakin ottaa kokeiluun, vaikka ei olisikaan kiinnostunut "maailman pelastamisesta" tms. arveluttavasta "viherpiiperryksestä". Itse ryhdyin kitkoja harkitsemaan vain ja ainoastaan sen vuoksi, että nastarenkaiden jollotus paljailla tienpinnoilla rupesi ärsyttämään. Kyse oli siis rengasmelusta, ei pienhiukkasista, joista ei tuolloin vielä niin kauheasti edes puhuttu. Myöhemmin sitten olen tullut ajatelleeksi asiaa myös laajemmasta näkökulmasta. Mm. siitä, että yksi suurimmista syistä korkeaan rengasmeluun ei suinkaan ole huonosti tehdyt autot, vaan Suomen tavattoman karkeapintaiset tiet. Jo Ruotsissa tavallinen VAG-auto hiljenee kummasti.

[vasara]

...
Kitkarenkaiden käytön lisääminen ei tietenkään ole mikään itseisarvo, jonka puolesta pitäisi jonkin ideologian nimissä "paasata". Se ei myöskään ole ainut keino haittojen vähentämisessä. Se on kuitenkin yksi keino lisää ilmanlaadun (ja teiden kunnon) parantamisessa, jota Suomessa ei toistaiseksi juurikaan käytetä. Tuntuisi oudolta jättää tämä keino käyttämättä vain sen vuoksi, että on olemassa myös muita keinoja, joista kaikkia ei ehkä poliittisten realiteettien vuoksi voida käyttää voimakkaammin, kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Varsinkin, kun muissa pohjoismaissa tästä keinosta on hyviä kokemuksia.

Ei autoilun vähentämiseen perskohtaisesti vaikuta poliittiset realiteetit.. mitään pakkokeinoja ei pidäkkään olla / tulla.
Henkilökohtaiset ratkaisut mahdollistaa sen.. ja kaikilla ei tietenkään edes ole tätä mahdollisuutta. Oma autoilun vähentäminen alkoi siitä, että kävelin / pyöräilin toimistolle puolet työpäivistä (eikä se ihan kodin vieressä ole).. 2. tasolla mahdollisimman paljon etätöitä. Auton mittarin mukaan noin puoleen on tipahtanut vuotuiset kilometrit. Autosta luopunen kokonaan ei ole optiona.
Näillä toimilla henk.koht. osuus ympäristö- / hiukkas- / teiden kulumis- talkoisiin on omasta mielestä taputeltu.. auton ominais co2:set, rengasvalinnat yms. on sivuosassa.

[teräksenharmaa]

Kun samassa asiayhteydessä puhuin 'autoilun vähentämisestä', niin en suinkaan tarkoittanut autoilun lopettamista kokonaan.
Jos siis vähentää autoiluaan vaikkapa 50% (kuten esim. minä olen likipitäen tehnyt) => teiden kulutus, pölyn tuottaminen, pakokaasujen tuprutus, ruuhkien muodostus... vähentyy osaltani 50%. Tähän samaan ei pääse rengasvalinnoilla.

Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.

Yksittäisestä tekijästähän sinäkin haet ratkaisua. Jos päästöjen vähentäminen kiinnostaa oikeasti, niin on vaikea keksiä järkisyitä olla pyrkimättä vähentämään sekä ajosuoritetta että päästöjä ajettua matkayksikköä kohden.

Oma autoilun vähentäminen alkoi siitä, että kävelin / pyöräilin toimistolle puolet työpäivistä (eikä se ihan kodin vieressä ole).. 2. tasolla mahdollisimman paljon etätöitä. Auton mittarin mukaan noin puoleen on tipahtanut vuotuiset kilometrit. Autosta luopunen kokonaan ei ole optiona.
Näillä toimilla henk.koht. osuus ympäristö- / hiukkas- / teiden kulumis- talkoisiin on omasta mielestä taputeltu.. auton ominais co2:set, rengasvalinnat yms. on sivuosassa.

Kävelymatkan päässä olevalla toimistolle kommutoiminen ei taida muutenkaan kovin paljon kilometrejä tuottaa, joskin ne kilometrit ovat todennäköisesti niitä ongelmallisimpia päästöjen osalta. Nuo keinot toimivat kaikille, joilla on toimisto kävelymatkan päässä ja mahdollisuus tehdä etätöitä. Joku voisi väittää tuon toimivan niin pienelle porukalle, että se on pelkkää näpertelyä, jos tätäkin arvioidaan samoin perustein kuin nasta- ja kitkarenkaiden päästöjen eroa.

[Popo]

Se nastarenkaiden jollotus on se itsellekin läheisin peruste kitkojen harkintaan ja miksei urautuneet pääväylätkin herätä ajatuksia, vaikka en itse niitä päivittäin ole raapimassa kuin pienen pätkän.

En tiedä tuosta nastarengasmiesten "maailmanlopun"-meiningistä. Automiehet nyt jakavat aina yhtä totuutta, eli omaansa. Ehkäpä maailmanloppu liittyy enemmän "maailman pelastamiseen" ja sen yhteen totuuteen. Oma rengasvalinta oli nyt "siinä ja siinä", kun odotettavissa olevat talviajojen reitit ovat pakollisilta osiltaan muuttuneet lähinnä pääkaupunkiseudun osastolle. Ehkä nämä viime viikon lukuisat kitkoja puoltavat kommentit  jo lokakuun alussa ilmestyessään olisivat muuttaneet valintaa.

Sinänsä kyllä olen yllättynyt, että rengasvalmistajat ovat saaneet kasvatettua nastojen määrää reippaasti ja pysyvät normeissa, jotka oman käsitykseni mukaan ovat tältä osin kiristyneet jo kauan sitten. Ilmeisesti esim. Continental on nykyisessä nasta-tuotteessaan kuitenkin onnistunut jotain tekemään lisäämänsä nastoituksen laadulle, koska niiden "jollotus" on mielestäni miedompi,  kuin reippaasti nastoja menettäneissä Nokian 7-renkaissa. Tämä huomiona eräässä asinatuntijalausunnossa esitetyyn toiveeseen valita pienemmän nastamäärän renkaat. Ne eivät kuitenkaan testeissä aina ole niitä hiljaisimpia, miten lienee tien kulumisen laita...

[mattinen]

Ei autoilun vähentämiseen perskohtaisesti vaikuta poliittiset realiteetit.. mitään pakkokeinoja ei pidäkkään olla/tulla.

No joo. "Perskohtaiset" valinnat ja yhteiskunnan toimet autoilun haittojen vähentämiseksi ovat kaksi eri asiaa, vaikka niiden väillä usein vallitseekin yhteys. On selvä, että kullakin meistä on täysi vapaus omilla valinnoillaan vaikuttaa esimerkiksi autoilun seurauksena syntyvien pienhiukkasten määrään. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että näitä asioita ei missään nimessä tulisi jättää vain "perskohtaisten" valintojen varaan. Ihmisillä kun on taipumus tehdä valintoja, jotka omasta näkökulmasta ovat elämää helpottavia ja mukavuutta lisääviä, mutta jotka kokonaisuuden kannalta ovat haitallisia.

Henkilökohtaiset ratkaisut mahdollistaa sen. Auton mittarin mukaan noin puoleen on tipahtanut vuotuiset kilometrit. Autosta luopunen kokonaan ei ole optiona. Näillä toimilla henk.koht. osuus ympäristö- / hiukkas- / teiden kulumis- talkoisiin on omasta mielestä taputeltu.. auton ominais co2:set, rengasvalinnat yms. on sivuosassa.

Henkilökohtaiset valinnat varmaankin mahdollistavat tuon, siitä ei ole epäilystäkään. Ja kun oma osuus mainituissa talkoissa on "taputeltu", alkavat ajatukset nastarenkaiden tai dieselmoottoreiden käytön rajoittamisesta ymmärrettävästi ärsyttämään. "Eikö nyt mikään riitä. Minä olen jo tehnyt oman osuuteni." "Eikö tälle Helsinki-keskeisyydelle ikinä tule loppua?"

Oman autoilun vähentäminen on hieno juttu. Valitettavasti on kuitenkin niin, että lukuisat sellaiset ihmiset, joilla olisi yhtäläinen mahdollisuus vähentää autoiluaan, eivät siitä syystä tai toisesta halua tehdä. Eli vaikka jotkut vastuuntuntoiset kuinka "taputtelisivat" oman osuutensa talkoissa, jää vielä jäljelle autoilijoiden suuri massa, jotka eivät tällaisia asioita välttämättä lainkaan ajattele. Jos sitten haluamme vaikuttaa tämän massan autonkäyttöön, ja sen myötä syntyviin erilaisiin haittoihin, tarvitaan "persvalintojen" lisäksi myös yhteiskunnan toimia. Ne voivat olla kieltoja (kielto ajaa nastoilla tietyissä paikoissa) tai kannustimia (nastamaksut tms.). Millaisia keinoja ja missä mitassa sitten käytetään, se on varsin pitkälti arvovalinta, jonka suhteen eri maissa tehdään erilaisia ratkaisuja. Suomen Ruotsista ja Norjasta poikkeava suhtautuminen nastarenkaisiin on yksi esimerkki tästä.

[vasara]

Yksittäisestä tekijästähän sinäkin haet ratkaisua. Jos päästöjen vähentäminen kiinnostaa oikeasti, niin on vaikea keksiä järkisyitä olla pyrkimättä vähentämään sekä ajosuoritetta että päästöjä ajettua matkayksikköä kohden.

Ne ajot mitä ajan on pitkälle harrastusten perässä & mökkiteitä.. nastat olen kokenut toimivimmaksi ko. ajoprofiililla.
Ajojen vähentäminen on 'yksittäisenä tekijänä' siinä mielessä tehokas, että se sisältää kaikki muutkin autoilun saastuttavuuteen liittyvät tekijät.

Kävelymatkan päässä olevalla toimistolle kommutoiminen ei taida muutenkaan kovin paljon kilometrejä tuottaa, joskin ne kilometrit ovat todennäköisesti niitä ongelmallisimpia päästöjen osalta. Nuo keinot toimivat kaikille, joilla on toimisto kävelymatkan päässä ja mahdollisuus tehdä etätöitä. Joku voisi väittää tuon toimivan niin pienelle porukalle, että se on pelkkää näpertelyä, jos tätäkin arvioidaan samoin perustein kuin nasta- ja kitkarenkaiden päästöjen eroa.

No joo.. n. 15 km eestaas on työmatka. Tuon lisäksi ajokilometrien puolittaminen on vaatinut muidenkin ajojen optimointia reippaalla kädellä.. kuitenkin tuntuu, että mitenkään väkisin ei tarvitse kulkemisiaan rajoittaa.
Mitä omassa työpaikassa seuraillut, niin etätöiden teko on niin suosittua, että ei puhuta enää pienestä porukasta edes yhden firman osalta.

Jos sitten haluamme vaikuttaa tämän massan autonkäyttöön, ja sen myötä syntyviin erilaisiin haittoihin, tarvitaan "persvalintojen" lisäksi myös yhteiskunnan toimia. Ne voivat olla kieltoja (kielto ajaa nastoilla tietyissä paikoissa) tai kannustimia (nastamaksut tms.). Millaisia keinoja ja missä mitassa sitten käytetään, se on varsin pitkälti arvovalinta, jonka suhteen eri maissa tehdään erilaisia ratkaisuja. Suomen Ruotsista ja Norjasta poikkeava suhtautuminen nastarenkaisiin on yksi esimerkki tästä.

Kiellot ei ole ok.. rahallinen 'kannustin' on. Samoiten se, että ajokilometrit on maksullisia nykyisen autoverosysteemin sijaan.. se jos mikä 'kannustaa'.
Ei tietysti tarvitse olla ruudinkeksijä arvatakseen, miksi juuri minusta vähän ajavana kilometrivero olisi parempi, kuin omistamiseen pohjautuva verosysteemi
Kaikille tuo ei olisi kovinkaan kiva muutos, mutta arvelen, että siihen suuntaan ollaan menossa hyvinkin lyhyellä aikajänteellä.

[tet]

Kyseinen kaverihan vihaa nastarenkaita ja se on todettu jo pari vuotta sitten.

Annetaanpa "kaverille" puolustuspuheenvuoro, eli lainataan kyseistä artikkelia:

Jos Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan akatemiatutkija Ari Tuononen sanoo julkisuudessa jotain myönteistä kitkarenkaista, hänestä tehdään heti nastarenkaiden vastustaja.

â€" En minä vastusta nastarenkaita. Ainoa mitä olen sanonut on, että nastarenkaita voitaisiin hyvin vähentää niin, että niiden ja kitkarenkaiden suhde olisi 50/50 vuonna 2020. Ihmiset saavat ajaa nastarenkailla, jos haluavat.

[tet]

Joo aika turhaa keskusteluahan tämä täällä on. Jos joku toteaakin että nastat ovat jäällä pitävämmät, niin sitten siirrytään siitä ympäristöarvoihin ja ilmanlaatuun. Tai jos ei siihen, niin sitten siirrytään toisenlaisiin kitkoihin ja kerrotaan miten hyvät ne ovat kuivalla.

Pölypäästöistä ja KE-kitkoista viis, katsotaanpa vähän tätä jääpitoasiaa. Aiemmin ketjuun lainatuista artikkeleista (HS ja Yle) löytyy maininta:

Ruotsin VTI:n vuoden 2015 testeissä aivan uusilla kitkarenkailla jarrutusmatka oli jäisellä pinnalla keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin aivan uusilla nastarenkailla.

Kun nastarenkaat kuluivat, kasvoi niiden jarrutusmatka jäisellä pinnalla 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna. Kuluneisiin kitkarenkaisiin verrattuna jarrutusmatkassa oli enää kahdeksan prosentin ero.

Olen ymmärtänyt, että kitkat ovat useimmilla keleillä ja alustoilla joko kutakuinkin yhtä hyvät tai jopa paremmat kuin nastat. Suurin ongelma niillä on juuri tuo jääpito. No onko se sitten oikeasti niin suuri ongelma? Uusilla renkailla 31 % pidempi jarrutusmatka kitkoilla, kuluneilla enää 8 % pidempi. Tämä siis niissä "pääkallokeleissä" joissa monet väittävät kitkan olevan täysin umpisurkea?

Onhan tuo uusien 31 % suuren kuuloinen ero, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Risteysaluella, joissa on vaarana se rekan alle liukuminen kolmion takaa, ajetaan jo lähtökohtaisesti sen verran hiljaa, että 31 % ero voi olla metreissä lopulta aika vähäinen? Jos taas tilanne tulee eteen maantiellä 80 km/h nopeudessa, niin harvoin varmaan nastoillakaan selvitään pelkällä jarrutuksella, vaan kyseeseen tulee myös väistö. Se taas onnistunee ABS- ja ESP-kirjainyhdistelmät omaavilla nykyautoilla myös kitkoilla, jolloin se jarrutusmatkan pituus ei taas olekaan niin hirveän olennainen asia?

[-karppa-]

Kun täällä kuittaillaan ettei nastakuskit tiedä mitään kitkoista, niin ostimpa sitten vielä kolmannen kitkasarjan kahteen autoon. Ensi talveksi on sitten continental contivikingcontact 6, kun halvalla sain ja oli muutenkin tarkoitus peltivanteet vaihtaa alumiinivanteiksi ensi talveksi kitkoillekkin. Nyt sai molemmat kerralla.

[exlex]

^^Molemmissa näyttäisi olevan vakavia puutteita.. kieltoon
Bmw:t ei ole niitä suuntavakaimpia autoja maantienopeuksissa. Väärällä rengastuksella jopa surkeita ajettavia. Kuskin humalatilan lisäksi mahdolinen syy tiellä soutamiseen voi olla siis sekin, että ko. rengastus on ollut ko. autoon sopimaton.

Ã,,lä nyt jauha pa....

Onko porukka oikeasti noin sokeita kesäkitkojen suhteen. Ajakaapa niillä jossain muuallakin kuin pelkän kehä 1:sen sisällä. Kukaan ammattiautolija laita noita alleen joka ajaa kehä1:sen ulkopuolella.

Tänä päivänä puuttuu ihmisiltä terve järki. Sama on tuossa nastakeskustelussa. Nastat on todellakin erittäin hyvä valinta esim. Tampereen korkueella ja siitä ylös päin. Sitä paitsi porukka tahtoo unohtaa näissä keskusteluissa sen, että nastat rouhii jään pintaa joka taas on edellyys kitkoille että ne toimii hyvin. Jos kaikki ajasi kitkoille olisi tiet liukkaanmmat, kuin nyt nastoilla.

Niin ja henkilö ei siis ollut humalassa!

Ps. Olin just ylläksellä viikon ja näin siellä että auto suostui ojaan pelijäällä. Autossa oli alla vanhat nastarenkaat. Omilla testivoittaja kitkoilla oli pakko kääntyä takaisin, koska en uskaltanut tiellä jatkaa. Jos olisi ollut uudet nastat alla en olisi kääntynyt.

[exlex]

Kirjoitin: Liikkumaton autohan ei tuota hiukkasia lainkaan, eli se on faktisesti, ei pelkästään 'toimivampi ratkaisu', vaan toimivin ratkaisu ja ainoa, joka poistaa ko. auton osalta ongelman 100%.
Kun samassa asiayhteydessä puhuin 'autoilun vähentämisestä', niin en suinkaan tarkoittanut autoilun lopettamista kokonaan.
Jos siis vähentää autoiluaan vaikkapa 50% (kuten esim. minä olen likipitäen tehnyt) => teiden kulutus, pölyn tuottaminen, pakokaasujen tuprutus, ruuhkien muodostus... vähentyy osaltani 50%. Tähän samaan ei pääse rengasvalinnoilla.

Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.

Jos asuu kehä 1:sen sisällä. Jos käyttää julkisia muualla, kuin Helsingissä niin autottomuus rajoittaisi elämää todella merkittävästi. Jos ei asu ydinkeskustassa, niin elämä rajoittuu heti muissa kaupungeissa paitsi helsingissä. Itse olen käyttänyt julkisia elämässäni suurimman osan ajasta (noin 60-70% ajoistani) ja kun menin naimisiin ja tuli perhettä, niin tillanne muuttui 100%. Emme suostuisi elämään ilman autoa, koska se rajoittaisi elämää aivan liikaa.

Jos haluat ajatella luontoa, niin aloita se kierrättämällä kaikki kuluttamasi tavara, ruoka, jätteet yms. Se että jätät jonkun auton ajon sen perään mokaat kaikki noi muut, ei itseasiassa paranna tilannetta yhtään! Olen opiskellut ympäristöekologiaa menneisyydessä ja ollaan laskettu noita autot vs. julkiset päästöjä ja on ihan yleisessä tiedossa, että julkiset eivät todellakaan ole vähemmän päästöjä aiheuttavia jos matkustaja määrät eivät ole lähellä 80-100%. Eli toisin sanoen tämä kriteeri hädintuskin täyttyy edes helsingissä 16:00 arkipäivänä. Kannattaa tutustua aiheeseen enemmän jos kiinnostaa.

Ps. ja kyllä ihan ydinkeskusta voisi kieltää ajamisen suurimmassa osassa suomalaisista kaupungeista. Onhan meillä muutenkin noita kallioparkkeja yms. Tietenkin ongelmana on että suomalaiset ovat peltomarkettikansaa, eli jos autoilu vietäisiin pois keskustoista, niin riskinä olisi ettei kukaan enää kokisi tarvettä käydä niissä. 

[sakal83]

Nastat on todellakin erittäin hyvä valinta esim. Tampereen korkueella ja siitä ylös päin.

Voi se hyvä valinta olla, mutta onko se oikea valinta?

Jos haluat ajatella luontoa, niin aloita se kierrättämällä kaikki kuluttamasi tavara, ruoka, jätteet yms. Se että jätät jonkun auton ajon sen perään mokaat kaikki noi muut, ei itseasiassa paranna tilannetta yhtään!

En usko että löytyy yhtään kitkakuskia, jonka ykkösmotiivina olisi luonnon pelastaminen kitkarenkaiden valinnassa. Toki se tulee sitten niiden oikeiden motiivien jälkeen hyvänä bonuksena.
Roskien kierrättämisessä samaa mieltä ja nykyään jo huomaa aika isoa liikehdintää kauppojen muovi/lasi/metalli jne kierrätyspaikoilla, eli pikkuhiljaa alkavat ihmiset tämänkin näkemään. Tuskin tässä silti maapalloa pelastetaan, kun tuolla valtamerien rannikoilla tuupataan kaikki jätteet mereen, josta esimerkkinä nämä kohta valtion kokoiset muovisaaret meressä. Ei sitä ennen kierrättämistä ennen tajunnutkaan kuinka paljon tuota muovijätettä itsekin tuottaa. Vasta kun alkoi laittamaan jätteet kukin omille paikoillensa tajusi, että sitä muoviahan saa kuskata lähes joka toinen päivä pois, kun muut roskikset ovat vasta täyttymässä.

Ps. ja kyllä ihan ydinkeskusta voisi kieltää ajamisen suurimmassa osassa suomalaisista kaupungeista. Onhan meillä muutenkin noita kallioparkkeja yms. Tietenkin ongelmana on että suomalaiset ovat peltomarkettikansaa, eli jos autoilu vietäisiin pois keskustoista, niin riskinä olisi ettei kukaan enää kokisi tarvettä käydä niissä. 

Tamperehan on hyvää vauhtia kieltämässä tuon autoilun "keskustasta" ja se kyllä näkyy entistä enemmän näissä "peltomarketeissa". Tuosta olikin juttua Aamulehdessä, kuinka hämeenkadun liiketilat alkavat autioitua.
Eipä sinne keskustaan kyllä ennenkään autolla hirveämmin ollut hinkua, mutta nyt hämeenkadulla tulee käytyä vain joskus taksin kyydissä.
Ihan ei itselle aukea kenelle tuota keskustaa rakennetaan?