Uusi ketju nasta/kitkarenkaista. Sekä niiden paremmuudesta. Näin ei sotketa keskustelua rengasuutuuksista ja vastaavista. Keskustelu on vapaa...
Eiköhän tästä asiasta ole vängätty tälläkin palstalla aiemmin ihan tarpeeksi.
Lainaus käyttäjältä: amarok - 12.03.16 - klo:17:51
Eiköhän tästä asiasta ole vängätty tälläkin palstalla aiemmin ihan tarpeeksi.
Eikö tätä keskustelua varten ole hyvä olla yksi ketjus missä vääntää kättä vai, että asiasta väännetääb kättä vaikka 10 ketjussa?
Kyllä tää talvi oli ainakin täällä Tampereella semmonen että huipputason keskieuroopan kitkalla olisi hyvin pärjättyty. Ehkä parina kolmena päivänä oli semmoista että olisi ollut hyötyä hakkapeliitta kaseista, muuten suola ja hiekka torjuu sitä liukkautta. Kovilla pakkasilla kitka pitää todella hyvin. Toki itse ei tule ajettua jäisiä pikkuteitä... ja neliveto alla. Kaupungissa taas bussitkin pärjää niiden renkailla. Nyt alla hakkapeliitta R2:t ja harkitsen tosissani ensi kaudeksi keskieuroopan kitkoja. Onko jollain suosituksia ja hyväksi todettuja malleja?
Ruotsalaisten testin "kakkonen" eli Continental TS850 olisi varmasti hyvä kumi, itse ajan ekaa talvea pykälää vanhemmalla 830P:llä Tampereella eikä paluuta perinteisiin skandikumeihin ole. Niistä vähäisistä liukkaan kelin päivistä on selvitty kunnialla muun liikennevirran mukana ja valtaosan ajasta nuo ovat aivan omassa luokassaan märällä ja kuivalla asfaltilla.
235/45R18 koossa näyttää maksavan nuo Contin TS850 312 EUR/kpl. Goodyear Ultra Grip Performancet olisi vaan 188 EUR/kpl... Jostain syystä Contista ei saa listahinnasta lähellekkään samaa hintaa verkkokaupasti mistä kattelin.
Tuossahan noita conteja olis pikkasen inhimillisemmällä hinnalla: http://reifenride.de/product_info.php?info=p232547 (http://reifenride.de/product_info.php?info=p232547)
Olen ajanut seuraavilla kitkarenkailla ympäri vuoden ja hyvin ovat toimineet, hiljaiset, auto kuluttaa vähemmän polttoainetta ja kestäviä. Rengaskertaa kohden ajanut parin vuoden ajan ja yli 60000km. Uusin renkaat kolmannen vuoden loka-marraskuussa.
Matador MP92 205/60 R16 92H, VW Jetta 1,9 Tdi DSG 2008
Goodride SW601 205/60 R16 92H, BMW 320 Tdi automaatti X-drive 2009
Nyt alla lokakuussa asennetut Nokian Nordman RS 205/60 R16 96R XL ajettu tähän mennessä 15000km näillä lumilla ja jäillä täällä jopa auraamattoman tien varrella.
Kaikki ovat toimineet erittäin hyvin, myös nämä Nokian testimanipuloidut renkaat.
Autona on VW Passat 2,0 Tdi DSG nelivetoisena.
Ei ole tarvetta olla niitä kalleimpia renkaita, näillä muillakin tulee hyvin toimeen
Tästä on turha väitellä koska mitkään mailman kitkarenkaat eivät koskaan pysty päihittään talvella nastarenkaita! 8)
Jos joku haluaa ajaa hiljaisemilla kitkoilla varovasti niin se hälle suotakoon? :)
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 18.03.16 - klo:23:37
Tästä on turha väitellä koska mitkään mailman kitkarenkaat eivät koskaan pysty päihittään talvella nastarenkaita! 8)
Höpö höpö. Nytkin oli tiet aivan sulia, jopa moottoripyöräilijöitä ajeli vastaan, kun töistä tulin äsken kotiin. Tässä kelissä kitkarengas päihittää nastarenkaan aivan kirkkaasti. Itseäni ainakin ärsytti tuo nastojen ropina taas vaihteeksi, että ensi talveksi hommataan kitkat ja nautitaan niiden tarjoamista ylivoimaisista ominaisuuksista omiin tarpeisiin verrattuna nastarenkaisiin.
Kyse oli talvesta ja talvikelistä! 8)
Ja tästä on turha väitellä, joo on koska yhtä oikeata vastaus ei ole. Kyllä voi kitka päihittää ja aivan heittämällä koska paremmuus riippuu ihan siitä mitä ominaisuutta renkaalta haetaan, mitä kuski arvostaa ja missä talviolosuhteissa ajetaan. Jos poraa puolivuotta peilijäällä niin joo nastat. Mutta esim. allekirjoittanut on tässä taas tämän talven (niin kuin vuosikausia jo) ajellut näillä etelän 90% sulilla teillä. En vaan näe mitään lisäarvoa siitä että kuuntelen nastojen rallatusta puolivuotta ja osaltani pikku metallinpaloilla kulutan asfalttia ja pahennan pienhiukkastilannetta kun en tänäkään talvena ole ajanut kertaakaan niin jäisellä kelillä jossa olisin nastoja millään muotoa kaivannut.
Itse asiassa asian voi miettiä niin että mikä rengas olisi tarjonnut isoimman km-suoritteen maksimaalisella turvallisuudella niin se olisi laadukas "saksankitka". Valtaosa ajosuoritteesta on kuivalla tai märällä paljaalla asfaltilla, ajatellaan vaikka että 80% ajosuoritteesta, tuossa pitää ja toimii ajettavuuden kantilta saksakitka parhaiten. Sitten 15% olisi lumikeliä eli "pohjoismainen kitka/nastarengas paras ja 5% jäistä eli nasta paras. Tällöinhän kokonaissuoritteesta huomioiden saksankitka olisi tarjonnut eniten turvallia kilometrejä. Sitten jos vielä laskee arvoa melulle ja vaikka asfaltin kulumiselle niin tällä kaavalla nasta on läpipaska. Tästähän voi joku insinööri sitten alkaa vaikka tekemään jollain riskitaulukolla jotain hienoja kaavoja ja taulukoita.
Summasummaarum. Tähän ei ole oikeata vastausta. Riippuu ihan siitä mitä renkaalta haluaa.
Olen ajanut tänä talvena työajoa peilijäällä jotain 20 kertaa ja pari kertaa märällä peilijäällä, joten en edes uneksi kitkoista! 8)
No sitten sun juurikin kannattaa ajella niillä nastoilla. Mä uneksin että olisi joskus noin liukasta niin olisi hauskaa luirutella noilla kitkoilla. Vaikka tuossa on maaseututeitäkin hiekkarännejä myöten tullut koluttua niin eipä ole tänä talvena löytynyt.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 19.03.16 - klo:00:05
Kyse oli talvesta ja talvikelistä! 8)
Minulle tämä vuodenaika on ainakin vielä talvea, en vielä ajatellut kesärenkaita sentään alle laittaa ;D . Ja asiaan. Omat ajot sijoittuu yli 90% moottoritielle, joten itselle ainakin kitkarengas tarjoaa paljon paremmat ominaisuudet, mitä nastarenkaat. En näe mitään järkeä omiin ajoihin nastarenkaita, kun omat ajosuoritteet tapahtuu talvella pääosin sulilla teillä. Nykyiset nastat tulivat sentakia, kun eräässä vaihtokaupassa sain kylkiäisenä tuliterät nastarenkaat vanteilla ja talvirenkaat olisi pitänyt ostaa. Tulipahan kokeiltua nyt yksi talvi noilla nastoilla, edellisestä kokeilusta olikin vierähtänyt reilu vuosikymmen ja palataan taas ensi talveksi mukavampaan ja turvallisempaan kitkarenkaaseen. Mrk tuossa ylempänä hyvin kiteyttikin tuon paremmuuden, samoilla linjoilla hänen kanssaan.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 18.03.16 - klo:23:55
Höpö höpö. Nytkin oli tiet aivan sulia, jopa moottoripyöräilijöitä ajeli vastaan, kun töistä tulin äsken kotiin. Tässä kelissä kitkarengas päihittää nastarenkaan aivan kirkkaasti. Itseäni ainakin ärsytti tuo nastojen ropina taas vaihteeksi, että ensi talveksi hommataan kitkat ja nautitaan niiden tarjoamista ylivoimaisista ominaisuuksista omiin tarpeisiin verrattuna nastarenkaisiin.
Jaahas jaahas. MEillä on joka aamu tällä viikolla ollut mustaa jäätä ja paljon... Ei tule kitkoja vielä alle.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 19.03.16 - klo:00:34
taas ensi talveksi mukavampaan ja turvallisempaan kitkarenkaaseen.
Perusteluja?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:08:49
Perusteluja?
Ruotsalaisten tekemä rengastesti. Nastakumit sai järjestäen paskempia arvosanoja mukavuusosiosta kuin nastattomat. Myös turvallisuudessa tulee tärkeimmillä osa-alueilla eli kuivalla ja märällä alustalla nastarenkaille turpaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:09:13
Ruotsalaisten tekemä rengastesti. Nastakumit sai järjestäen paskempia arvosanoja mukavuusosiosta kuin nastattomat. Myös turvallisuudessa tulee tärkeimmillä osa-alueilla eli kuivalla ja märällä alustalla nastarenkaille turpaan.
Lueppa viimeiset testit viiden vuoden ajalta mikä on ollut
PARAS TALVIrengas Suomalaisissa testeissä . Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen, että se on ollut nastarengas. Sinulla on YKSI Ruotsalainen testi jonka senkin voitti oikea talvirengas eikä sinun ylistämäsi keski-euroopan kitkarengas.
Kuten olen todennut, että Malmö on Stadia monta sataa kilometriä etelämpänä. Samoin jopa Tukholma. Joten en ihmettele miksi siellä painotetaan jotain muuta arvoa, kuin talviominaisuudet rengastestissä. Toki Ruotsi on pidempi, kuin Suomi mutta se ei muuta tuota faktaa miksikään.
Minulle tärkeitä renkaiden ominaisuuksissa on se, että pitoa löytyy tilanteessa, kuin tilanteessa mukavuus on toissijaista. JA jos joku ottaa tässä esille nastarenkaiden äänen, niin ostakaa sellainen auto mikä on hiljainen tai vaimennuttakaa/vaimentakaa se. Valitettavasti suurimmassa osassa vag-konsernnin autoissa hiljaisuus on vitsi samoin, kuin eristeet.
(http://kuvapilvi.fi/k/ymCF.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:10:30
Lueppa viimeiset testit viiden vuoden ajalta mikä on ollut PARAS TALVIrengas Suomalaisissa testeissä . Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen, että se on ollut nastarengas. Sinulla on YKSI Ruotsalainen testi jonka senkin voitti oikea talvirengas eikä sinun ylistämäsi keski-euroopan kitkarengas.
Käyttäjä Jultsu viestissään kertoi ajavansa liki kaikki ajonsa moottoritiellä.
Ihan TM:n testistä valitsemalla painotukset moottoritieajoon soveltuviksi voit itsekin huomata että yksikään nastarengas ei silloin ole kärkipäässä.
TM:n testit ovat siitä hyviä että jokainen voi ihan itse päättää painoasteikon itselleen soveltuvien ja tärkeiden osioiden mukaan ja katsoa millainen lopputulos on.
Se, että pitää TM:n päättämän painotuksen olevan ainoa oikea on kuin luottaa talvirengasasioissa Raamattuun, Kalevalaan tai mihinkään muuhun ilman että käyttää omaa päätään.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 19.03.16 - klo:10:39
Käyttäjä Jultsu viestissään kertoi ajavansa liki kaikki ajonsa moottoritiellä.
Ihan TM:n testistä valitsemalla painotukset moottoritieajoon soveltuviksi voit itsekin huomata että yksikään nastarengas ei silloin ole kärkipäässä.
TM:n testit ovat siitä hyviä että jokainen voi ihan itse päättää painoasteikon itselleen soveltuvien ja tärkeiden osioiden mukaan ja katsoa millainen lopputulos on.
Se, että pitää TM:n päättämän painotuksen olevan ainoa oikea on kuin luottaa talvirengasasioissa Raamattuun, Kalevalaan tai mihinkään muuhun ilman että käyttää omaa päätään.
Ruotsin testissäkö noita painotuksia ei voinut tehdä omaan ajoon sopiviksi? Itse kun en osta testivoittajaa, vaan juuri sen renkaan minkä ominaisuuksia painota eniten. Luen myös TM:n lisäksi tuulilasia ja autobildiä jotka myös arvostelee joka talvi ja kesä renkaat.
Aikoinaan MB:n testeissä philips:n telkkarit saatiin parhaiksi, kun suurempi painoarvo laitettiin energiankulutukselle. Joka tapauksessa paras kuva oli plasmatelkkareissa...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:10:30
Kuten olen todennut, että Malmö on Stadia monta sataa kilometriä etelämpänä. Samoin jopa Tukholma. Joten en ihmettele miksi siellä painotetaan jotain muuta arvoa, kuin talviominaisuudet rengastestissä. Toki Ruotsi on pidempi, kuin Suomi mutta se ei muuta tuota faktaa miksikään.
Oletko edes tähän päivään mennessä avannut tuota ruotsitestin kuvaa, vai pelkäätkö että sen näkemisen jälkeen maailma avautuu sinulle ihan eri valossa? Ruotsin testissä nimenomaan painotettiin jää- ja lumipitoa ja sen vuoksi se minun ylistämä KE-kitka löytyikin kokonaispisteissä joukon häntäpäästä. Poistamalla nuo keinotekoiset painotukset ja käsittelemällä jokainen kohta asteikolla 0-10 saatiin tuo KE-kitka testikakkoseksi, yhden pisteen jäljessä testin voittajaa (skandinasta.) Tekemällä painotukset etelä-suomen talviolosuhteiden mukaan eli asfaltti ja märkäpito + vesiliirto-ominaisuudet tuplapisteillä saadaan jo KE-kitkasta murskaava testivoittaja.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:11:20
Oletko edes tähän päivään mennessä avannut tuota ruotsitestin kuvaa, vai pelkäätkö että sen näkemisen jälkeen maailma avautuu sinulle ihan eri valossa? Ruotsin testissä nimenomaan painotettiin jää- ja lumipitoa ja sen vuoksi se minun ylistämä KE-kitka löytyikin kokonaispisteissä joukon häntäpäästä. Poistamalla nuo keinotekoiset painotukset ja käsittelemällä jokainen kohta asteikolla 0-10 saatiin tuo KE-kitka testikakkoseksi, yhden pisteen jäljessä testin voittajaa (skandinasta.) Tekemällä painotukset etelä-suomen talviolosuhteiden mukaan eli asfaltti ja märkäpito + vesiliirto-ominaisuudet tuplapisteillä saadaan jo KE-kitkasta murskaava testivoittaja.
Ei avaudu yhden testin perusteella, jonka kitkauskovaiset ovat julistaneet jo raamatukseen.
Edelleen vaihtuvissa olosuhteissa nastarengas on paras!
http://www.nastainfo.fi/turvallisuus/ (http://www.nastainfo.fi/turvallisuus/)
"Kartoitus joulukauden 2010/2011 kolareista Ruotsissa kertoo, että kolareissa osallisena olleista autoista enemmistössä oli kitkarenkaat." Onko nämä juuri niitä keski-euroopan kitkarenkaita?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:13:38
Edelleen vaihtuvissa olosuhteissa nastarengas on paras!
No ei kyllä tasan varmasti ole. Vesikelillä ultimaattisen jääpidon omaavat nastat ovat hengenvaaralliset vesiliirto-ohjukset.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:14:00
No ei kyllä tasan varmasti ole. Vesikelillä ultimaattisen jääpidon omaavat nastat ovat hengenvaaralliset vesiliirto-ohjukset.
Enpäs ole kyllä moista huomannut, sen paremmin edellisillä, kuin nykyisillä nastarenkailla. Ja kyllä, tiedän miltä se vesipatja siellä renkaiden alla tuntuu. Tosin vesikielit ovat vielä olleet harvassa viimeisen kolmen viikon aikana, joten en ole päässyt kunnolla ottamaan tuntumaa tuohon uuteen yhdistelmään.
Kuiva asfaltti ja nopeat kaarteet motarien liittymissä tuntuu aika veikeiltä noilla hakkapeliitoilla. Pitänee ensi talvena ottaa kitkallinen auto koeajoon ja kokeilla miten nuo toimii tässä lähialueilla.. Pimeät jäiset risteykset, parkkitutkassa hälyttävä parkkipaikan luiska, joka on 90-asteen mutkan jälkeen(mäessä tuokin) ja kalteva parkkipaikka, jossa sulamis- ja sadevedet jäätyy öisin tuonne puoliskolla, missä mun paikka on. Volvolla laitoin joskus suosiolla nastoillakin automaatin Winter-moodin päälle aamulla, jotta pääsi helposti luiskalle asti. Tuota liukkautta on tänäkin talvena riittänyt suuren osaa talvea. Tietysti jos liikkuisi vain päivisin, olisi tuokin ongelma suhteellisen lyhytaikainen. Rengas jossa nastat sais ulos napista olis tietysti kiva.
Sinänsä pohdintani valinnan suhteen on lähinnä akateemista, kun noi Hakkapeliitat todennäköisesti kestävät koko liisari-kauden, joten tuskinpa saan tyyppiä kuluitta vaihdettua, vaikka haluaisin. Ja maksan tuosta ihan tarpeeksi muutenkin, jotta omia renkaita siihen ostaisin.
Hauskaa sinänsä, että kehä kolmosen sisällä asuva työkaveri miettii vähän samaa, mutta toiseen suuntaan. Otti kitkat ja totesi, että kotikulmilla olisi nastat paremmat. Mä sentään asun niukin naukin ulkopuolella.
Lainaus käyttäjältä: ept - 19.03.16 - klo:15:34
Enpäs ole kyllä moista huomannut, sen paremmin edellisillä, kuin nykyisillä nastarenkailla. Ja kyllä, tiedän miltä se vesipatja siellä renkaiden alla tuntuu. Tosin vesikielit ovat vielä olleet harvassa viimeisen kolmen viikon aikana, joten en ole päässyt kunnolla ottamaan tuntumaa tuohon uuteen yhdistelmään.
Kas kun en minäkään ole huomannut omien KE-kitkojeni hengenvaarallisuutta lumisilla tai jäisillä tienpinnoilla, vaikka tiedän kyllä miltä pidon menetys tuntuu. Toki nuo jää ja lumikelit ovat olleet aika harvassa koko talven ajan täällä tampereen suunnalla.
No, yhtä kaikki, jos alan lehdissä lukee että KE-kitka on hengenvaarallinen jäällä+lumella ja toisaalta jääpidon ehdoilla suunniteltu nastarengas umpisurkea sateella niin mitäs me tavalliset pulliaiset ollaan tuohon vastaan väittämään? Vain lehdissä lukeva alan ammattilaisten lausuma mielipide pätee (ainakin joidenkin tänne palstalle kirjoittelevien ihmisten mielestä...)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:14:00
No ei kyllä tasan varmasti ole. Vesikelillä ultimaattisen jääpidon omaavat nastat ovat hengenvaaralliset vesiliirto-ohjukset.
Hengenvaaralliset vesiliirto-ohjukset joilla ajaa 80% Suomalaisista ja kaveri itse ajaa keski-euroopan kitkarenkailla. Olet aika heikoilla noiden argumenttien kanssa. Faktat faktoina.
http://www.iltalehti.fi/autot/2015091720366706_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2015091720366706_au.shtml)
http://yle.fi/uutiset/ajokeli_on_nyt_vaarallisimmillaan__talvirenkaat_alle_ja_akkia/8388673 (http://yle.fi/uutiset/ajokeli_on_nyt_vaarallisimmillaan__talvirenkaat_alle_ja_akkia/8388673)
"Tilanne on nurinkurinen, kun meillä Lapissa parilla prosentilla autoilijoista on kitkarenkaat ja etelässä viidellätoista prosentilla. Kuitenkin kitkat soveltuvat parhaiten juuri pohjoisen lumisiin olosuhteisiin, Larvanto sanoo."
http://blog.kauppalehti.fi/automiehen-puheenvuoro/nastat-vai-kitkat (http://blog.kauppalehti.fi/automiehen-puheenvuoro/nastat-vai-kitkat)
"Kuulen usein kommentteja, että erityisesti Etelä-Suomessa kitkarenkaat ovat parempi valinta kuin nastarenkaat. Uskallan olla kuitenkin tässä kohtaa eri mieltä. Kitkarenkaiden paras pito löytyy ajettaessa lumessa. Etelä-Suomen usein vähälumiset, mutta jäiset tiet vaativat maksimipitoa, joten oma valintani kohdistuu nastarenkaisiin. "
"Niin sanotut Keski-Euroopan kitkarenkaat ovat aivan erilaiset kuin Suomessa myytävät. Keski-Euroopan kitkarenkaiden kumiseos on paljon kovempi kuin meillä myytävissä renkaissa, joten pakkaskelillä renkaiden pito on erittäin huono. Joskus pito on jopa huonompi kuin hyvien kesärenkaiden."
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:16:09
No, yhtä kaikki, jos alan lehdissä lukee että KE-kitka on hengenvaarallinen jäällä+lumella ja toisaalta jääpidon ehdoilla suunniteltu nastarengas umpisurkea sateella niin mitäs me tavalliset pulliaiset ollaan tuohon vastaan väittämään? Vain lehdissä lukeva alan ammattilaisten lausuma mielipide pätee (ainakin joidenkin tänne palstalle kirjoittelevien ihmisten mielestä...)
Olet ollut aika yksin noiden argumenttien kanssa vai väitätkö, että lehdissä kirjoittelevat ammattilaiset ovat täysin väärässä ja sinä oikeassa ;)?
Minulla on ollut tapana uskoa ammattilaisia...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:16:21
Hengenvaaralliset vesiliirto-ohjukset joilla ajaa 80% Suomalaisista ja kaveri itse ajaa keski-euroopan kitkarenkailla. Olet aika heikoilla noiden argumenttien kanssa. Faktat faktoina.
Juu, aika iso osa suomalaisista harrastaa kaikenlaista muutakin vaarallista kuten tupakan polttamista ja viinan juomista. Tai sitä kahvipullan mutustamista johon menehtyy joka vuosi noin 40 ihmistä. Tämä on fakta ja sinun argumenttisi oli heikko.
LainaaOlet ollut aika yksin noiden argumenttien kanssa vai väitätkö, että lehdissä kirjoittelevat ammattilaiset ovat täysin väärässä ja sinä oikeassa
En suinkaan ole yksin näiden faktojeni kanssa, ja vastahan sinäkin tänne linkkasit jonkun TM:n rengastestin jossa selvästi luki että pohjoismaisten talvirenkaiden soveltuvuus märälle on ollut jotain surkuhupaisan ja vaarallisen välimaastosta. Tämä ammattilaisvinkki ei ilmeisesti kelpaa kun ei sovellu henkilökohtaisen uskonopin dogmiin?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:16:09
Kas kun en minäkään ole huomannut omien KE-kitkojeni hengenvaarallisuutta lumisilla tai jäisillä tienpinnoilla, vaikka tiedän kyllä miltä pidon menetys tuntuu. Toki nuo jää ja lumikelit ovat olleet aika harvassa koko talven ajan täällä tampereen suunnalla.
Enkä minä ainakaan muistaakseni ole noita KE-kitkoja hengenvaarallisiksi väittänytkään. Tämä vain allekirjoittaa ennemminkin sen, että kukin ajakoon renkailla, jotka itselle parhaiten sopivat. Annettakoon muidenkin tehdä niin ihan rauhassa. Mikä tosin taitaa tällä foorumilla olla aika toivoton ajatus. Yleensäkin kaikenlainen yleistäminen tyylin mun valinta on se ainoa oikea ja muut ovat väärässä on niin tavallista, mutta ah niin turhaa. Ja ei, EN osoita sormella ketään vaikka tämä täällä lainauksen välissä onkin.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:16:09
No, yhtä kaikki, jos alan lehdissä lukee että KE-kitka on hengenvaarallinen jäällä+lumella ja toisaalta jääpidon ehdoilla suunniteltu nastarengas umpisurkea sateella niin mitäs me tavalliset pulliaiset ollaan tuohon vastaan väittämään? Vain lehdissä lukeva alan ammattilaisten lausuma mielipide pätee (ainakin joidenkin tänne palstalle kirjoittelevien ihmisten mielestä...)
Kuinkahan moni meistä ajaa enimmäkseen testiradalla. Oli sitten kyse vedestä tai jäästä?
Fakta tietysti on se, että varsin moni tavan autoilija varmaan ostaa renkaansa testien tai hinnan perusteella.
Ei muuten ole kukaan vielä huomannut linkata tänne tuota Trafin varsin nastarengas kriittistä tutkimusta, jossa kävi ilmi, että ihmiset ovat tietoisia nastarenkaiden ympäristöhaitoista, mutta se ei vaikuta ostopäätökseen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:16:31
En suinkaan ole yksin näiden faktojeni kanssa, ja vastahan sinäkin tänne linkkasit jonkun TM:n rengastestin jossa selvästi luki että pohjoismaisten talvirenkaiden soveltuvuus märälle on ollut jotain surkuhupaisan ja vaarallisen välimaastosta. Tämä ammattilaisvinkki ei ilmeisesti kelpaa kun ei sovellu henkilökohtaisen uskonopin dogmiin?
Kun katson ikkunasta ulos ja vieressä olevaa lämpömittaria, niin lämpötila on -3 astetta. Kun tunti sitten ajoin keski-suomessa, niin useassa paikassa oli mustaa jäätä enkä nähnyt märkää. Tampereella keli ei forecan eikä kelikameroiden mukaan hirveänä eroa. Se että keinotekoisesti suolaa kylvämällä muutetaan talviolosuhteita kesäisemmäksi pääteillä ei muuta sitä faktaa miksikään, että pakkasen tullen tie on vielä liukkaampi jolloin keski-euroopan kitkoilla voi heittää vesilintua ja tuon faktan olen ampunut sinulta alas jo usean ammattilaisen toimesta.
− Varoitamme keskieurooppalaisista talvirenkaista. Ei ole mitään perustetta käyttää niitä Ruotsissa, koska pohjoismaiset talvirenkaat ovat parempia. Tämä pätee myös maan eteläisimmässä osassa, sanoo Anders Ydenius.Koska tieolosuhteet poikkeavat merkittävästi Etelä- ja Pohjois-Ruotsissa talvella (Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, kun hehkutit tuota Ruotsalaista testiä).
https://www.folksam.fi/fi/talvirenkaiden-valinta (https://www.folksam.fi/fi/talvirenkaiden-valinta)
http://www.folksam.se/testergodarad/sakeritrafiken/bilsakerhet/1.91156 (http://www.folksam.se/testergodarad/sakeritrafiken/bilsakerhet/1.91156)
Vaimolle tänä talvena tulleessa vanhus B7:ssa on keskieuroopan (Michelin Alpine tms) kitkat alla. Alkuun pelkäsin, että mitähän tuosta tulee. Suht tehokas ensimmäiseksi nelivedoksi vaimolle, vielä keskieuroopan kitkoilla.
Ei tuolla mitään hätää ole ollut. Hyvin on pärjäillyt vaikka ei paljoa ole ajokokemustakaan, eikä aja paljoa (5 - 6000 km vuosittain). Ensi talveksi tosin varmaan pyöräytetään Nokian R2:t tuohon alle.
Itelle ois tulossa 4x4 Octavia RS kesällä. Käyn vielä jaakobinpainia mielessäni pitäisikö tuo rengastaa Misukan pohjoismaisilla vai keskieuroopan kitkoilla. Misukat ALD:n valitsemina. Kokemukset tuosta vaimon Audista ovat ihan hyvät noista keskieuroopan malleista. Miulle tulee ajokilometrejä vuosittain 75tkm, ihan kaikissa keleissä ja kaikissa ajo-olosuhteissa.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 19.03.16 - klo:18:40
Itelle ois tulossa 4x4 Octavia RS kesällä. Käyn vielä jaakobinpainia mielessäni pitäisikö tuo rengastaa Misukan pohjoismaisilla vai keskieuroopan kitkoilla. Misukat ALD:n valitsemina. Kokemukset tuosta vaimon Audista ovat ihan hyvät noista keskieuroopan malleista. Miulle tulee ajokilometrejä vuosittain 75tkm, ihan kaikissa keleissä ja kaikissa ajo-olosuhteissa.
Saattaa sun kilsoilla ja ajotavalla (sen mitä olen E60:llä ajavalta kaveriltani ymmärtänyt ;)) voi ne pohjoismaisiin oloihin suunnitellut sulahtaa alle. Tosin sulla mennee yhdet renkaat vuoteen joka tapauksessa. Eihän se ota jos ei annakaan; Keski-Euroopan kitkoilla on yleensä ne pärjänneet jotka tietävät niillä ajavansa. Toiset ei pärjää edes taksin takapenkillä.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 19.03.16 - klo:18:52
Saattaa sun kilsoilla ja ajotavalla (sen mitä olen E60:llä ajavalta kaveriltani ymmärtänyt ;)) voi ne pohjoismaisiin oloihin suunnitellut sulahtaa alle. Tosin sulla mennee yhdet renkaat vuoteen joka tapauksessa. Eihän se ota jos ei annakaan; Keski-Euroopan kitkoilla on yleensä ne pärjänneet jotka tietävät niillä ajavansa. Toiset ei pärjää edes taksin takapenkillä.
Renkaita tulee ja menee! ;D
Kahteen vuoteen menee kolmet kesärenkaat ja kahdet talvirenkaat. Kulumat saattaisi olla talvirenkailla ihan samanlaiset molemmilla, kahta vuotta tai siis talvea ei kuitenkaan yhdellä kierroksella pärjäisi. ???
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 19.03.16 - klo:18:40
Vaimolle tänä talvena tulleessa vanhus B7:ssa on keskieuroopan (Michelin Alpine tms) kitkat alla. Alkuun pelkäsin, että mitähän tuosta tulee. Suht tehokas ensimmäiseksi nelivedoksi vaimolle, vielä keskieuroopan kitkoilla.
Ei tuolla mitään hätää ole ollut. Hyvin on pärjäillyt vaikka ei paljoa ole ajokokemustakaan, eikä aja paljoa (5 - 6000 km vuosittain).
Sun vaimosi todennäköisesti osaa ajaa ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:10:48
Ruotsin testissäkö noita painotuksia ei voinut tehdä omaan ajoon sopiviksi? Itse kun en osta testivoittajaa, vaan juuri sen renkaan minkä ominaisuuksia painota eniten. Luen myös TM:n lisäksi tuulilasia ja autobildiä jotka myös arvostelee joka talvi ja kesä renkaat.
Puhun vain TM:n rengasvertailusta, muista lehdistä en juurikaan niitä lue.
Juuri mainitsemastasi syystä: ne on tehty Suomessa.
Toisekseen minun arvioinnin mukaan luotettavasti. Jos rengasvalmistajiin ei voi luottaa niin sitäkään ei kuluttaja oikein voi arvioida luotettavasti.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:13:38
Edelleen vaihtuvissa olosuhteissa nastarengas on paras!
Kommentoin käyttäjän Jultsu rengasvalintaa, moottoritiellä ei olosuhteet vaihdu kuin kuivan ja märän välillä, juurikaan.
Ja ainakin TM:n testin mukaan Hakkapeliitta 8 on sellaisissa olosuhteissa huonoimmillaan.
Kannattaa kaikkien muistaa että rengasvalinta on aina kompromissi, missään testissä ei ole löytynyt rengasta joka olisi paras kaikissa (edes pitoon liittyvissä) ominaisuuksissa.
Jos haluaa hyvää jääpitoa niin TM:n testin mukaan on hyväksyttävä että rengas ei ole paras mahdollinen esim. märällä asfaltilla.
Jokainen sitten miettiköön mikä on vähiten huono kompromisi.
Se mikä on täälläkin ihmeellistä niin aina löytyy besserwissereitä jotka tietävät toisten asiat paremmin kuin ne joita asia koskee.
Tällaisia ihmisiä varten tuo Nokian renkaidenkin tekemä testihuijaus on tehty; vain testivoitto merkitsee jotain, oman käytön mukaan ei halutakaan tehdä arviointia.
Ja kuten sanoin; osataan tehdä vielä muidenkin puolesta arviointi heidän käyttöön vaikkei asiasta edes tiedä mitään.
Toiset osaavat sovittaa liikkumisensa olosuhteiden mukaan, toiset tarvitsevat kaiken mahdollisen teknisenn tuen eivätkä silti oikein pärjää.
Koettakaa pärjätä, turvallisuus liikenteessä on kuitenkin muusta kiinni kuin renkaasta. Kuljettajasta.
Taitava kuljettaja nastarenkailla selviytyy tilanteista joihin hyvä kuljettaja nastattomilla ei edes joudu.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.16 - klo:07:39
Koettakaa pärjätä, turvallisuus liikenteessä on kuitenkin muusta kiinni kuin renkaasta. Kuljettajasta.
Taitava kuljettaja nastarenkailla selviytyy tilanteista joihin hyvä kuljettaja nastattomilla ei edes joudu.
Tai toisinperin, hyvä kuljettaja nastarenkaineen saattaa selvitä niistä tilanteista joihin taitava kuljettaja nastattomineen renkaineen edes ikinä joudukaan! ;D
Näihin kahteen viisaisiin loppulauselmiin olisi hienoa lopettaa ja laittaa ketju vaikka lukkoon.
Jotenkin vaan tuntuu siltä, että kohta tähän paukahtaa joku jo kaikille ennestään tuttu linkki jostain autolehdestä ;)
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 20.03.16 - klo:08:15
Tai toisinperin, hyvä kuljettaja nastarenkaineen saattaa selvitä niistä tilanteista joihin taitava kuljettaja nastattomineen renkaineen edes ikinä joudukaan! ;D
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.16 - klo:07:39
Toiset osaavat sovittaa liikkumisensa olosuhteiden mukaan, toiset tarvitsevat kaiken mahdollisen teknisenn tuen eivätkä silti oikein pärjää.
Koettakaa pärjätä, turvallisuus liikenteessä on kuitenkin muusta kiinni kuin renkaasta. Kuljettajasta.
Taitava kuljettaja nastarenkailla selviytyy tilanteista joihin hyvä kuljettaja nastattomilla ei edes joudu.
En ole ikinä ymmärtänyt näitä argumentteja vuosien varrella. Se että ostaa parasta mitä rahalla saa ei pois sulje sitä etteikö osaa ajaa. Omalla kohdalla tarkoittaa sitä, että en halua kompromisseja saati vaarantaa perhettä tai muita liikenteessä olijoita. Moni Jaskanpankkuttajan mainitsemista hyvistä kuljettajista paskoilla renkailla tulevat yllätetyksi nimenomaan sellaisissa tilanteissa mitkä eivät ole itsestä kiinni. Siinä se rengas voi pelastaa, kun jarrutusmatka on metrin tai kymmenen lyhyempi.
http://www.nastainfo.fi/turvallisuus/ (http://www.nastainfo.fi/turvallisuus/)
Ihme ettei ole vielä otettu sitä hitler-korttia esille, että jos ajat hyvillä renkailla, niin automaattisesti ulosmittaat turvallisuuden ajamalla korkeita ylinopeuksia.
...kuinka monella taitavalla tai taitamattomalla kuljettajalla kesäisin auto lipeää onnettomuuteen vesiliirron takia NASTARENKAIDEN jyrsimistä urista...
^2min.
Plz dont feed the troll 8)
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 20.03.16 - klo:09:10
...kuinka monella taitavalla tai taitamattomalla kuljettajalla kesäisin auto lipeää onnettomuuteen vesiliirron takia NASTARENKAIDEN jyrsimistä urista...
Kuka taitava kuljettaja ajaa urissa? Ainakin itse pyrin tuota välttämään jo sen vuoksi, että siitä lähteeä järkyttävä ääni ja kuulee kuinka karhea se ura on.
Ja kyllä tuo routa ja muutkin rengastyypit kuluttavat tietä sekä yleensäkkin possujunassa ajaminen samassa urassa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.16 - klo:09:05
...kohta tähän paukahtaa joku jo kaikille ennestään tuttu linkki jostain autolehdestä ;)
Meni kaksi minuuttia!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:09:07
En ole ikinä ymmärtänyt näitä argumentteja vuosien varrella. Se että ostaa parasta mitä rahalla saa ei pois sulje sitä etteikö osaa ajaa. Omalla kohdalla tarkoittaa sitä, että en halua kompromisseja saati vaarantaa perhettä tai muita liikenteessä olijoita. Moni Jaskanpankkuttajan mainitsemista hyvistä kuljettajista paskoilla renkailla tulevat yllätetyksi nimenomaan sellaisissa tilanteissa mitkä eivät ole itsestä kiinni. Siinä se rengas voi pelastaa, kun jarrutusmatka on metrin tai kymmenen lyhyempi.
Se metri tai kymmenen saattaa olla tarpeen märällä asfaltilla, silloin kun ne testivoittaja Hakkapeliitta 8:t juuri hukkaavat ne kymmenen metriä.
Sitä varmaan tarkoititkin?
Se parasta mitä rahalla saa toteutuu niin monella eri tavalla, riippuen mikä on kenellekin parasta mihinkin olosuhteeseen, sitähän yritit varmaan sanoa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:09:22
Ja kyllä tuo routa ja muutkin rengastyypit kuluttavat tietä sekä yleensäkkin possujunassa ajaminen samassa urassa.
Routa kyllä saattaa huonosti tehdylle tielle tehdä vahinkoja mutta ei se käsittääkseni kuluta tietä, edes urille.
Nastarenkaat irroittavat ainesta tiestä, ilman nastoja kuluminen on erittäin pientä, niin pientä ettei sitä normaalissa liikennekäytössä kesärengaskaudella tapahdu niin paljoa että ehtisi huomaamaan.
Jossain varmaan on tutkimustuloksia, googlettakoon innokkaamat.
Se, että jälleen huonoille pohjille huonolaatuisesta asfaltista tehdylle kuumalla kelillä raskas kalusto (ylipainoilla?) jyrää paripyöräurat eli ole varsinaisesti kulumista, tie ei varsinaisesti kulu vaikka piloille meneekin.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.16 - klo:10:19
Meni kaksi minuuttia!
Se metri tai kymmenen saattaa olla tarpeen märällä asfaltilla, silloin kun ne testivoittaja Hakkapeliitta 8:t juuri hukkaavat ne kymmenen metriä.
Sitä varmaan tarkoititkin?
Se parasta mitä rahalla saa toteutuu niin monella eri tavalla, riippuen mikä on kenellekin parasta mihinkin olosuhteeseen, sitähän yritit varmaan sanoa.
Routa kyllä saattaa huonosti tehdylle tielle tehdä vahinkoja mutta ei se käsittääkseni kuluta tietä, edes urille.
Nastarenkaat irroittavat ainesta tiestä, ilman nastoja kuluminen on erittäin pientä, niin pientä ettei sitä normaalissa liikennekäytössä kesärengaskaudella tapahdu niin paljoa että ehtisi huomaamaan.
Jossain varmaan on tutkimustuloksia, googlettakoon innokkaamat.
Se, että jälleen huonoille pohjille huonolaatuisesta asfaltista tehdylle kuumalla kelillä raskas kalusto (ylipainoilla?) jyrää paripyöräurat eli ole varsinaisesti kulumista, tie ei varsinaisesti kulu vaikka piloille meneekin.
Itse asiassa olin kirjoittamassa viestiä ennen sakal83:a. Hänhän on tässäkin ketjussa vain koiven nylkyttäjä ja peesailija ilman sisältöä.
JA ei en puhunut mitään hakkapeliitta 8:n ominaisuuksista märällä. Tällä hetkellä pihalla on -8 astetta keski-suomessa EIK,, märkää missään eli ihan normaali talvikeli. Kun taas mustaajäätä tuolla pihalla on.
Ei hakkapeliitta 8:t yllättä edes vesisateessa, kun edessä oleva tekee lukkojarrutuksen. Kyllä vika on silloin ratin ja penkin välissä.
https://www.youtube.com/watch?v=L0LIHuVFOa8 (https://www.youtube.com/watch?v=L0LIHuVFOa8)
Sopii tuohon yo videoon kuin tähänkin ketjuun. Jos sikojen kanssa painii tuppaa likaantumaan itsekin.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.16 - klo:10:19
Se metri tai kymmenen saattaa olla tarpeen märällä asfaltilla, silloin kun ne testivoittaja Hakkapeliitta 8:t juuri hukkaavat ne kymmenen metriä.
Tästä olen aivan samaa mieltä, siis siellä missä onnettomuuksilta voidaan oikeilla valinnoilla ja menetelmillä välttyä kokonaan kannattaakin harrastaa optimointia. Ei autojakaan rakenneta kestämään 100km/h vauhdeista tapahtuvia nokkakolareita, se onnettomuuden lopputulos on sattumankauppaa. Mieluummin optimoidaan autot aiheuttamaan olemattomia henkilövahinkoja pienemmissä nopeuksissa tapahtuvissa törmäyksissä, tämä on yleinen autoteollisuuden käyttämä menettelytapa.
Samalla tavalla pohdittuna: Oletetaan että sillä überliukkaalla jäisellä tienpinnalla kaheksaakymppiä ajellessa pomppaa 100m päässä hirvi tielle. Jarrutat sitten niillä huippunastoilla tai susipaskoilla KE-kitkoilla, törmäät siihen hirveen joka tapauksessa ja siinä törmäystilanteessa vaikuttaa miljoona muuta pikkuasiaa jotka yhdessä päättävät kolarin lopputuloksen. Saattaapa KE-mies jopa olla tiputtanutkin hivenen nopeuttaan kun on huomannut ulkona olevan pääkallokeli.
Keli kun vaihtuu seuraavana päivänä jäisestä sateiseen ja ajelet edelleen samalla tiellä ja sama perkeleen hirvi ponkaisee tielle 100m päässä. KE-kitkoilla saat auton vielä pysähtymään mutta hakkakasit poraavat hirven kylkeen uuden reiän ja hirvi antaa auton keulaan faceliftin, koska nastamies ei jaksa uskoa että se sade vaikuttaa mitään omien renkaidensa käyttäytymiseen, talvellahan tässä ajellaan!
Mielestäni jokainen voi lain puitteissa valita ne renkaat, jotka kokevat itselleen parhaiksi.
Olikohan tämä jo, mutta tässä hyviä pointteja:
https://www.youtube.com/watch?v=xDprcB-NUuQ (https://www.youtube.com/watch?v=xDprcB-NUuQ)
Itse olen ajanut niin suomikitkoilla, kuin keskieuroopankin, ja nastoilla. Lisäksi lumikelillä myös joskus kesärenkailla.
Lähinnä mukavimmat ovat kitkat, ja erityisesti kehä3:n sisällä (ja muissa isommissa eteläsuomen kaupungeissa) pärjää myös saksan kitkoilla oikein hyvin. Pärjäsinpä myös ns. jenkkikesärenkailla (M+S), lumi- ja loskakelillä...
Erityisesti nastoja tarvitsee vielä kehä 3:n ulkopuolella liikuttaessa, kun viime vuonna oli viikkoja peilijäätä tiet (tänä vuonna vain parisen viikkoa), jossa vettä päällä. Siinä ei kitkoilla olisi päässyt edes kotipihasta pois, saati isommalla tiellä mäkeä ylös, ei meinannut edes nastoilla riittää pito. Jos koitti kävellä, niin nurinhan siinä meni. Toki jos ajaa vain motareita ja pääväyliä, niin ne on niin suolassa ettei mitään rajaa.
Tässä myös se on merkittävä tekijä renkaita valittaessa, että jos vetää esim. hevosboxia tai muuta raskasta jarrullista kärryä, niin nastat on oikeasti ainoa turvallinen vaihtoehto. Siinä ei paljoa naurata, kun vetoauton nastattomien renkaiden takia myös telissä pitää olla nastattomat alla, ja edessä on jäinen alamäki, joka vieläpä kirraa väärään suuntaan...
Se nasta kumminkin toimii paremmin märällä kuin se saksan kitka jäällä, kunnes lämpötila tippuu sinne alle -10... Ja jos halutaan trollata, niin kesärengas pysähtyy 96kmh -> 8kmh välillä 6m lyhyemmällä matkalla kuin saksankitka kuivalla asfaltilla, tosin +15 lämpötilassa, mutta tällöin keväällä pitkään kitkarenkaalla ajaminen on vaarallista! Lisäksi suurin osa nastoista oli niin parempia jarrutuksessa kuivalla asfaltilla kuin märälläkin TM:n talvirengastestissä 2016 kuin normaalit pm-kitkat.
Paras vaihtoehto olisi joka hetki vaihtaa renkaita olosuhteiden mukaan, harmillisesti olosuhteet vaan voivat nykyisin vaihtua hetkessä täysin päinvastaisiksi, eikä tämä ole teknisesti saati ajankäytöllisesti järkevää, joten, eiköhän jokainen joudu tekemään kompromisseja oman ajamisympäristönsä mukaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:10:36
Itse asiassa olin kirjoittamassa viestiä ennen sakal83:a. Hänhän on tässäkin ketjussa vain koiven nylkyttäjä ja peesailija ilman sisältöä.
Väärin. Jos nyt yhtään osaat lukea, niin kaikkihan tässä yrittää pelkästään sinulle selittää, että se renkaiden valinta on kompromissi ja joka kelille löytyy erilainen rengas. Absoluuttista oikeaa valintaa ei ole. Enempi sen kuljettajan valinnat liikenteessä vaikuttavat siihen, kuinka turvallista ajaminen kelillä kuin kelillä on, kuin se että mennään niillä "parhaimmilla renkailla, jotka rahalla saa" joka kelissä luottaen vain renkaiden pitoon.
Tähän kaivat varmasti "sisältöä" netistä ja kumoat tämänkin väitteen jollain jo 100 kertaa linkittämälläsi rengasinfo nettijutulla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:10:36
JA ei en puhunut mitään hakkapeliitta 8:n ominaisuuksista märällä. Tällä hetkellä pihalla on -8 astetta keski-suomessa EIK,, märkää missään eli ihan normaali talvikeli. Kun taas mustaajäätä tuolla pihalla on.
Ei hakkapeliitta 8:t yllättä edes vesisateessa, kun edessä oleva tekee lukkojarrutuksen. Kyllä vika on silloin ratin ja penkin välissä.
https://www.youtube.com/watch?v=L0LIHuVFOa8 (https://www.youtube.com/watch?v=L0LIHuVFOa8)
Tällä hetkellä ei yhdelläkään moottoritiemetrillä ole jäätä, uskallan väittää.
Jos jossain Keski-Suomessa talon pihassa on jäätä niin se ei tee nastarengasta yhtään paremmaksi valinnaksi moottoritieajoon.
Mitä tekemistä tuolla videolla oli tähän aiheeseen?
Tämä ketju näyttää päätyneen asemasota vaiheeseen.
Vieläkin jaksan ihmetellä tätä tunteiden paloa, mitä nuo mustat rinkulat saavat aikaan.
Taidan tästä vetäytyä korsuun odottelemaan savun hälvenemistä.
Näin on. Jokainen tekee oman valintansa sen mukaan mitä haluaa ja mitä ominaisuuksia haluaa painottaa rengasvalinnassaan.
Ainoa mikä minussa nastarenkaissa häiritsee on todellakin sen tienpintaa raiskaava ominaisuus. Menee meikäläisen kesäkumit ja kitkat aika pian pilalle tien pinnan karheuden vuoksi, mutta turvallisuus ennenkaikkea. Eikä siinäkään mitään jos valtiovalta laittaisi uutta pintaa kun tarvetta on mutta kun ei.
Nastarenkaiden aiheuttama pöly ei minua täällä häiritse.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.16 - klo:12:01
Väärin. Jos nyt yhtään osaat lukea, niin kaikkihan tässä yrittää pelkästään sinulle selittää, että se renkaiden valinta on kompromissi ja joka kelille löytyy erilainen rengas. Absoluuttista oikeaa valintaa ei ole. Enempi sen kuljettajan valinnat liikenteessä vaikuttavat siihen, kuinka turvallista ajaminen kelillä kuin kelillä on, kuin se että mennään niillä "parhaimmilla renkailla, jotka rahalla saa" joka kelissä luottaen vain renkaiden pitoon.
Tähän kaivat varmasti "sisältöä" netistä ja kumoat tämänkin väitteen jollain jo 100 kertaa linkittämälläsi rengasinfo nettijutulla.
No shit sherlock. Kuten useasti olen kertonut, niin tuon vuoksi minulla on kolmet renkaat autoon A:Kesärenkaat B:Välikelinrenkaat (Nokian Hakkapeliitta r2:t) C:Talvirenkaat (Continental:n contiicecontact 2:t nastat).
Et myöskään viitsinyt lukea mitä aikaisemmin kirjoitin ja tuli se hitler-kortti, että jos ostat hyviä renkaita, niin olet ulosmittaamassa niitä, joka ei ainakaan omalla kohdalla pidä paikkaansa. Alleviivasin varmuuden vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:09:07
En ole ikinä ymmärtänyt näitä argumentteja vuosien varrella. Se että ostaa parasta mitä rahalla saa ei pois sulje sitä etteikö osaa ajaa. Omalla kohdalla tarkoittaa sitä, että en halua kompromisseja saati vaarantaa perhettä tai muita liikenteessä olijoita. Moni Jaskanpankkuttajan mainitsemista hyvistä kuljettajista paskoilla renkailla tulevat yllätetyksi nimenomaan sellaisissa tilanteissa mitkä eivät ole itsestä kiinni. Siinä se rengas voi pelastaa, kun jarrutusmatka on metrin tai kymmenen lyhyempi.
Ihme ettei ole vielä otettu sitä hitler-korttia esille, että jos ajat hyvillä renkailla, niin automaattisesti ulosmittaat turvallisuuden ajamalla korkeita ylinopeuksia.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.16 - klo:12:24
Tällä hetkellä ei yhdelläkään moottoritiemetrillä ole jäätä, uskallan väittää.
Jos jossain Keski-Suomessa talon pihassa on jäätä niin se ei tee nastarengasta yhtään paremmaksi valinnaksi moottoritieajoon.
Mitä tekemistä tuolla videolla oli tähän aiheeseen?
Eilen illalla ja aamulla Jyväskylässä mm. Palokan motarin rampit oli mustassa jäässä. Väitän edelleen, että harva suoralla motarilla ajaa itsensä kaiteeseen tai metsään, mutta V,,IT,,N että noissa motarinrampeissa on monta kertaa näkynyt kaveri pellolla, kun nopeus/keli tai rengastus ei ole ollut ajantasalla. Lasket sinä sitten rampit motariksi tai et.
Videolla olevassa autossa oli vesisateella hakkapeliitta 8:t alla eikä renkaat yllättäneet/pettäneet, vaikka niiden piti Jultsun mukaan olla:
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:14:00
Vesikelillä ultimaattisen jääpidon omaavat nastat ovat hengenvaaralliset vesiliirto-ohjukset.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:17:40
Eilen illalla ja aamulla Jyväskylässä mm. Palokan motarin rampit oli mustassa jäässä. Väitän edelleen, että harva suoralla motarilla ajaa itsensä kaiteeseen tai metsään, mutta V,,IT,,N että noissa motarinrampeissa on monta kertaa näkynyt kaveri pellolla, kun nopeus/keli tai rengastus ei ole ollut ajantasalla. Lasket sinä sitten rampit motariksi tai et.
Jaa, olen nähnyt monen olleen moottoritien rampissa silmällään ihan kuivalla kelillä kesällä.
Moottoritien rampissa ei ihmeitä pysty tekemään matka-ajalle eikä -keskinopeudelle, ne kannattaa varmaan piikkipyörilläkin ottaa varovasti.
Itse ainakin ajan ne aina rauhallisesti kesälläkin, kaasu auki sitten kun suora latu aukeaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:17:40
Videolla olevassa autossa oli vesisateella hakkapeliitta 8:t alla eikä renkaat yllättäneet/pettäneet, vaikka niiden piti Jultsun mukaan olla:
Ai jaa, se video ei ollut minulle tarkoitettu, oli väärässä viestissä.
Viimeisimmän TM:n talvirengastestin perusteella silti noissa olosuhteissa paras nastaton rengas pysähtyy 6,3 metriä lyhyemmällä matkalla 80 km/h nopeudesta kuin Hakkapeliitta 8.
Onko se sitten merkittävä ero, jokainen päättelee ihan itse.
Minusta se ei tee Hakkapeliitta 8:sta hengenvaarallista, ihan kuin ei tee vastaavalla erolla jäällä Hakkapeliitta 8:lle häviävä nastaton rengas.
Onneksi olen JaskaPankuttaja niin en kyllästy tähän paskan jankuttamiseen...
Hommahan on lähtenyt liikenteeseen siitä että olet väittänyt nastarenkaiden olevan paras ja ainoa vaihtoehto talvikeleille.
Pitäisikö meidän kaikkien muidenkin ajaa kolmella setillä renkaita kun Palokan rampissa on mustaa jäätä aamuisin ja jopa illalla?
Omasta mielestä ihan älyvapaata toimintaa vaihtaa renkaita kesä>kitka>nasta>kitka>kesä. Mutta jos se kerta sulle on paras niin vedä näin. Ei se nastarengas siltikään mulle ole paras talvirengas.
Muuten nastarenkaillakin lähtee auto lapasesta, jopa kuivalla asfaltilla.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.16 - klo:19:03
Hommahan on lähtenyt liikenteeseen siitä että olet väittänyt nastarenkaiden olevan paras ja ainoa vaihtoehto talvikeleille.
Pitäisikö meidän kaikkien muidenkin ajaa kolmella setillä renkaita kun Palokan rampissa on mustaa jäätä aamuisin ja jopa illalla?
Omasta mielestä ihan älyvapaata toimintaa vaihtaa renkaita kesä>kitka>nasta>kitka>kesä. Mutta jos se kerta sulle on paras niin vedä näin. Ei se nastarengas siltikään mulle ole paras talvirengas.
Etsitkö tuohon sellaisen kirjoituksen missä olen noin kirjoittanut? Itse löydän vain tuollaisen kirjoituksen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:13:38
Edelleen vaihtuvissa olosuhteissa nastarengas on paras!
Koeta nyt päättää mitä mieltä olet? Jos sinun mielestäsi renkaiden valinta on kompromissi, niin miten on samalla tyhmää/älyvapaata vaihtaa renkaita johon minulla menee 15 minuuttia ja löytyy myös oikeat renkaat?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.16 - klo:12:01
Väärin. Jos nyt yhtään osaat lukea, niin kaikkihan tässä yrittää pelkästään sinulle selittää, että se renkaiden valinta on kompromissi ja joka kelille löytyy erilainen rengas. Absoluuttista oikeaa valintaa ei ole. Enempi sen kuljettajan valinnat liikenteessä vaikuttavat siihen, kuinka turvallista ajaminen kelillä kuin kelillä on, kuin se että mennään niillä "parhaimmilla renkailla, jotka rahalla saa" joka kelissä luottaen vain renkaiden pitoon.
Tähän kaivat varmasti "sisältöä" netistä ja kumoat tämänkin väitteen jollain jo 100 kertaa linkittämälläsi rengasinfo nettijutulla.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 20.03.16 - klo:19:12
Muuten nastarenkaillakin lähtee auto lapasesta, jopa kuivalla asfaltilla.
En epäile hetkeäkään ;). Niin lähtee myös kitka ja kesärengas, kun vähän laitetaan soraa/hiekkaa siihen asvaltille.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.16 - klo:18:47
Viimeisimmän TM:n talvirengastestin perusteella silti noissa olosuhteissa paras nastaton rengas pysähtyy 6,3 metriä lyhyemmällä matkalla 80 km/h nopeudesta kuin Hakkapeliitta 8.
Onko se sitten merkittävä ero, jokainen päättelee ihan itse.
Minusta se ei tee Hakkapeliitta 8:sta hengenvaarallista, ihan kuin ei tee vastaavalla erolla jäällä Hakkapeliitta 8:lle häviävä nastaton rengas.
Onneksi olen JaskaPankuttaja niin en kyllästy tähän paskan jankuttamiseen...
Piti ihan katsoa tuo uusin TM:n talvirengastesti viime syksyltä, jossa
paljaalla asvaltilla paras rengas oli nastarengas ja samoin märällä asvaltilla !
Paljas asvaltti jarrutus: Nokian hakkapeliitta 8 hävisi parhaalle linglong:n nastoille paljaalla asvaltilla jarrutuksessa 2,9 metriä, kun taas Hakkapeliitta R2 hävisi 7,7m tuolle Linlong:lle (Minun käyttämä continental hävisi alle metrin).
Jarrutus märällä asvaltilla: Paras gislaved nastarengas jolle nokian hakkapeliitta 8 hävisi 6,1 metriä ja hakkapeliitta R2 7,1m (Minun käyttämä continental hävisi 2.9m).
Käsittelykoe märällä asvaltilla: Paras Linglong nastarengas 30,9s, Nokian hakkapeliitta 8 32,4 ja hakkapeliitta R2 33,0 (Minun käyttämä continental 31,7)
Joten voin hyvällä omallatunnolla ajaa noilla continental:lla, jotka ovat parempi kompromissi, kuin hakkapeliitta 8:t.
LainaaSun teksti on varmaan trollausta nastojen suhteen, koska ne on vieläkin parhaat talvirenkaat.
LainaaHeitän vielä bensaa liekkeihin ja tottakai ostan TALVEKSI nelivetoon kuten muihin autoihin AINA parhaat renkaat mitä rahalla saa ja ne on nastarenkaat.
Lainaahttp://www.kauppalehti.fi/uutiset/liikenneturvallisuuden-kannalta-nastarenkaat-paras-vaihtoehto/uYfuPdri?ref=iltalehti:7fc5&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal miten nyt suu pannaan kitkojen suhteen
LainaaNoh kitkarenkaiden osuus Suomessa on 10-20% joten kitkafanaatikot voivat jatkaa kitinää. Enemmistä äänestää jaloillaan ja ostaa nastarenkaat eli parasta mitä rahalla saa.
LainaaEi saatana. Kyllä jotkut osaavat vääntää jopa niin, että parhaat mahdolliset talvirenkaat ovat surkeita talvella. Kyllä tämäkin piti nähdä
Koomisinta oli kuinka monta kertaa hehkutat lausetta "parasta, mitä rahalla saa"
Ja
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)
Jatka renkaiden ruuvailujasi 15 minuutissa vaikka jokanen päivä. Aikaa sinulla näyttää riittävän kaikkeen jonninjoutavaan kun nopealla laskukaavalla vietät aikaa täälläkin 1 vuorokauden kuukaudesta. :D
Hyvin lainattu kontekstistä nuo pois eikä löydy tästä topic:sta.
Mutta kuten tuosta minun edellisestä linkistä löydät, niin JOPA asvaltilla ja märällä asvaltilla nastarengas oli paras.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:19:32
Piti ihan katsoa tuo uusin TM:n talvirengastesti viime syksyltä, jossa paljaalla asvaltilla paras rengas oli nastarengas ja samoin märällä asvaltilla !
Paljas asvaltti jarrutus: Nokian hakkapeliitta 8 hävisi parhaalle linglong:n nastoille paljaalla asvaltilla jarrutuksessa 2,9 metriä, kun taas Hakkapeliitta R2 hävisi 7,7m tuolle Linlong:lle (Minun käyttämä continental hävisi alle metrin).
Jarrutus märällä asvaltilla: Paras gislaved nastarengas jolle nokian hakkapeliitta 8 hävisi 6,1 metriä ja hakkapeliitta R2 7,1m (Minun käyttämä continental hävisi 2.9m).
Käsittelykoe märällä asvaltilla: Paras Linglong nastarengas 30,9s, Nokian hakkapeliitta 8 32,4 ja hakkapeliitta R2 33,0 (Minun käyttämä continental 31,7)
Joten voin hyvällä omallatunnolla ajaa noilla continental:lla, jotka ovat parempi kompromissi, kuin hakkapeliitta 8:t.
Kyllä ostan renkaiksi parasta mitä rahalla saa, koska ne on viimeinen paikka mistä kannattaa tinkiä. Eikä halvalla saa hyvää. Sen verran monta ammattiautoilijaa meidän suvussa on ollut mistä aikojen saatossa on tieto imetty.
Velaksi taas en ajoneuvoja osta, koska minulle ne eivät ole egon jatke ja kun nuo kulkupelit otat esille, niin kategorioin sinut sarjaa all show no go "KöyhänMiehenAudi".
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.16 - klo:20:52
Koomisinta oli kuinka monta kertaa hehkutat lausetta "parasta, mitä rahalla saa"
Ja
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)
Jatka renkaiden ruuvailujasi 15 minuutissa vaikka jokanen päivä. Aikaa sinulla näyttää riittävän kaikkeen jonninjoutavaan kun nopealla laskukaavalla vietät aikaa täälläkin 1 vuorokauden kuukaudesta. :D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:21:07
Kyllä ostan renkaiksi parasta mitä rahalla saa, koska ne on viimeinen paikka mistä kannattaa tinkiä. Eikä halvalla saa hyvää. Sen verran monta ammattiautoilijaa meidän suvussa on ollut mistä aikojen saatossa on tieto imetty.
Tökitään nyt vielä tuota kipupistettä kun tuntuu kuumentavan...
...tuo käyttämäsi Continental ei ollut tuon TM:n testin paras rengas kuin yhdessä testatussa osiossa jossa se oli huimat 9 % parempi kuin huonoin...
Pisteitä jaettiin kuudessatoista eri kohdassa ja yhdessä Continental oli paras.
Ei kuullosta minusta parhaalta mitä rahalla saa.
Onko se nyt sama mistä on lainattu. Sun kirjoituksia ne ovat ja voiko ne jotenkin ymmärtää eri tavalla mitä olet kirjoittanut?
Renkaat ovat nyt se viimeinen paikka missä ei kannata säästää?
Sinuna en säästäisi lääkityksessä. Ihme nettitrolli olet :o
Ihan ekana en egoilisi Skodalla ;D enkä vaikka olisi tuplatehot
Suvussani ei taida löytyä yhtäkään "ammattiautoilijaa" (thank god). Mutta meidän suvussa kuitenkin osataan ihan itsenäisesti päätellä mikä rengas olisi oikea valinta.
Ps. Eikä ole autolainaa, ainakaan tällähetkellä.
Ei kuulu topiciin, mutta äskeisestä kirjoituksesta päätellen Sakal ei voi olla paljoa yli kolmekymppinen.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 20.03.16 - klo:23:32
Ei kuulu topiciin, mutta äskeisestä kirjoituksesta päätellen Sakal ei voi olla paljoa yli kolmekymppinen.
Kirjoitusten asiasisällöstä voi helposti päätellä ettei kukaan tänne kirjoittanut ole edes (henkisesti(kään)) aikuinen...
Oliko se nyt kiinalainen sananlasku jossa sanottiin että jos väittelet idiootin kanssa niin pidä huoli ettei hän tee samalla tavalla... ...sitä ei ole nyt tullut noudatettua...
Lainaus käyttäjältä: skriko - 20.03.16 - klo:23:32
Ei kuulu topiciin, mutta äskeisestä kirjoituksesta päätellen Sakal ei voi olla paljoa yli kolmekymppinen.
Mitäs merkitystä ihmisen iällä on?
Eihän sinulla ollut faktat kunnossa edes noiden edellisten tulosten suhteen joten otappa silmälasit päähän ja lue tuo testi uudelleen. Continental oli useammassa kuin yhdessä osa-alueessa paras ja useissa myös kolmen parhaan joukossa nimenomaan, kun painotettiin talviolosuhteita.
Ja meillä on perheessä useampi auto sekä rengastus. Joten kyllä valitettavasti nuo TM:n ja Tuulilasin testivoittajat löytyy toisesta autosta, kun halvalla sain. Muuten olisin siihen laittanut Continental:n nastarenkaat, koska on hieman antipatioita nokian renkaita kohtaan.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.16 - klo:23:03
Tökitään nyt vielä tuota kipupistettä kun tuntuu kuumentavan...
...tuo käyttämäsi Continental ei ollut tuon TM:n testin paras rengas kuin yhdessä testatussa osiossa jossa se oli huimat 9 % parempi kuin huonoin...
Pisteitä jaettiin kuudessatoista eri kohdassa ja yhdessä Continental oli paras.
Ei kuullosta minusta parhaalta mitä rahalla saa.
Kun irroitat asiat kontekstistä, niin jopa 7 päivää lehti saa hyviä juttuja. Muuten faktat on jo topic:ssa. Mitä taas edellisessä ketjussa tapahtui, niin sinun tekstejäsi hävisi, koska et kykene keskustelemaan ilman henkilökohtaisuuksiin menemistä. Minun lääkityksessä ei ole mitään vikaa, koska tulen hyvin möllerin kalamaksatableteilla toimeen. Ja kuten olen todennut edellisessä viestissä minulle ei egonjatke ole auto, kun taas sinun köyhänmiehenaudin topic:a lukiessa huomaa jotain aivan muuta, kun ei autolainaa saanut enenpää, niin piti tyytyä skodillakkiin ja vielä valkoiseen väriin, kun tyttökaveri vaati :'(. Unohtamatta 1.4 TSI:tä... Tuollaiset autothan ostetaan käteisellä, mutta tärkeintähän on pimp my ride (Lue: Isot vanteet/halvat renkaat, led-valot ja tummennetut lasit) ;D.
All show no go.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.16 - klo:23:07
Onko se nyt sama mistä on lainattu. Sun kirjoituksia ne ovat ja voiko ne jotenkin ymmärtää eri tavalla mitä olet kirjoittanut?
Renkaat ovat nyt se viimeinen paikka missä ei kannata säästää?
Sinuna en säästäisi lääkityksessä. Ihme nettitrolli olet :o
Ihan ekana en egoilisi Skodalla ;D enkä vaikka olisi tuplatehot
Suvussani ei taida löytyä yhtäkään "ammattiautoilijaa" (thank god). Mutta meidän suvussa kuitenkin osataan ihan itsenäisesti päätellä mikä rengas olisi oikea valinta.
Ps. Eikä ole autolainaa, ainakaan tällähetkellä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.16 - klo:10:36
Itse asiassa olin kirjoittamassa viestiä ennen sakal83:a. Hänhän on tässäkin ketjussa vain koiven nylkyttäjä ja peesailija ilman sisältöä.
-12 astetta pihalla ja hyvinkin talvinen keli lähteä liikenteeseen talvirenkailla.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 20.03.16 - klo:23:41
Oliko se nyt kiinalainen sananlasku jossa sanottiin että jos väittelet idiootin kanssa niin pidä huoli ettei hän tee samalla tavalla... ...sitä ei ole nyt tullut noudatettua...
Ei huono... ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.16 - klo:07:21
Eihän sinulla ollut faktat kunnossa edes noiden edellisten tulosten suhteen joten otappa silmälasit päähän ja lue tuo testi uudelleen. Continental oli useammassa kuin yhdessä osa-alueessa paras ja useissa myös kolmen parhaan joukossa nimenomaan, kun painotettiin talviolosuhteita.
Ja meillä on perheessä useampi auto sekä rengastus. Joten kyllä valitettavasti nuo TM:n ja Tuulilasin testivoittajat löytyy toisesta autosta, kun halvalla sain. Muuten olisin siihen laittanut Continental:n nastarenkaat, koska on hieman antipatioita nokian renkaita kohtaan.
Kun irroitat asiat kontekstistä, niin jopa 7 päivää lehti saa hyviä juttuja. Muuten faktat on jo topic:ssa. Mitä taas edellisessä ketjussa tapahtui, niin sinun tekstejäsi hävisi, koska et kykene keskustelemaan ilman henkilökohtaisuuksiin menemistä. Minun lääkityksessä ei ole mitään vikaa, koska tulen hyvin möllerin kalamaksatableteilla toimeen. Ja kuten olen todennut edellisessä viestissä minulle ei egonjatke ole auto, kun taas sinun köyhänmiehenaudin topic:a lukiessa huomaa jotain aivan muuta, kun ei autolainaa saanut enenpää, niin piti tyytyä skodillakkiin ja vielä valkoiseen väriin, kun tyttökaveri vaati :'(. Unohtamatta 1.4 TSI:tä... Tuollaiset autothan ostetaan käteisellä, mutta tärkeintähän on pimp my ride (Lue: Isot vanteet/halvat renkaat, led-valot ja tummennetut lasit) ;D. All show no go.
-12 astetta pihalla ja hyvinkin talvinen keli lähteä liikenteeseen talvirenkailla.
Kuumenee, kuumenee, lämmitetään lisää...
Fakta: Continentalin nastarengas ei ollut muita parempi kuin yhdessä osiossa kuudestatoista.
Ei edes voittanut testiä eli ei voi sanoa testivoittajaksi.
Ja jos sanot että sellainen on paras mahdollinen rengas niin missä ominaisuuksissa?
Jos joudut punnitsemaan eri ominaisuuksia omien tarpeidesi mukaan niin miksi dissaat kaikkia muita samoin tekeviä käyttäjiä?
Viestistäsi ei oikein ota selvää mikä osio on kenellekin vastaukseksi, pystytkö jäsentelemään viestisi jatkossa paremmin?
En tänä aamuna ajaessani missään vaiheessa ajanut kuin kuivalla kestopäällysteellä, lämpötilasta johtuen n.s. Keski-Euroopan kitkarenkaat olisivat olleet varmasti paras vaihtoehto alle.
Sellaisia ei alla kuitenkaan ollut, osasin sovittaa ajamiseni olosuhteisiin (=renkaiden ja keliolosuhteiden kokonaisuuteen)
Kaikilla se ei onnistu, siksi onneksi voi käyttää nastarenkaita jos tarvitsee kaiken mahdollisen avun.
Nastarenkaille pitäis olla vähintään 300, lisävero ostaessa rengassarja jo halvimmassakin rengaskoossa, ja tuo summa alentaan kitkojen hintaa. On järjetöntä laittaa joka talvi tieinfra sellaiseen kuntoon että vituttaa ajella noita suomen teitä. Uria tiessä ,niikuin kusiränniä pitkin ajelis, melu sietämätön urissa ja lisäksi renkaat kuluu 3 krt nopeammin kuin kilpailija mailla tien karkeuden vuoksi. Tienhoito velkaa on miljardi euroa valtiolla, tiet vaan huononee ja silti tää peli vaan jatkuu...on tää ihmevaltio ja päätäjät ja autoilijat täällä, ei tuu ikinä toimiin tää homma kestävällä pohjalla. Asfalttipölyä harmaana maisemat, tätä jatkuu vielä kk ajan. Ei mitään järkeä.... >:(
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.16 - klo:07:21
meillä on perheessä useampi auto sekä rengastus. Joten kyllä valitettavasti nuo TM:n ja Tuulilasin testivoittajat löytyy toisesta autosta, kun halvalla sain. Muuten olisin siihen laittanut Continental:n nastarenkaat, koska on hieman antipatioita nokian renkaita kohtaan.
Tässä kohtaa ei sitten mentykään mantralla "parasta mitä rahalla saa" ;D
Lainaa
Kun irroitat asiat kontekstistä, niin jopa 7 päivää lehti saa hyviä juttuja. Muuten faktat on jo topic:ssa.
Itseasiassa osa lainauksista on ihan tästä topicista, pakko takertua vaan johonkin muuhun kun pyörrät puheitasi enemmän kuin poliitikot
Lainaa
Mitä taas edellisessä ketjussa tapahtui, niin sinun tekstejäsi hävisi, koska et kykene keskustelemaan ilman henkilökohtaisuuksiin menemistä. Minun lääkityksessä ei ole mitään vikaa, koska tulen hyvin möllerin kalamaksatableteilla toimeen. Ja kuten olen todennut edellisessä viestissä minulle ei egonjatke ole auto, kun taas sinun köyhänmiehenaudin topic:a lukiessa huomaa jotain aivan muuta, kun ei autolainaa saanut enenpää, niin piti tyytyä skodillakkiin ja vielä valkoiseen väriin, kun tyttökaveri vaati :'(. Unohtamatta 1.4 TSI:tä... Tuollaiset autothan ostetaan käteisellä, mutta tärkeintähän on pimp my ride (Lue: Isot vanteet/halvat renkaat, led-valot ja tummennetut lasit) ;D. All show no go.
Käsittääkseni harrastus siinä, missä joillakin muilla on nettitrollaminen tai alitehoisten taunusten tehojen nostaminen.
Ei valitettavasti ollut itsellä käteistä messissä autoa ostaessa, joutui ihan pankkisiirrolla menemään. Ymmärrän kyllä jos ammattaiautoilijan suvussa vedellään hansaklokerosta käteistä tuommoisia summia. 8)
Lainaa
-12 astetta pihalla ja hyvinkin talvinen keli lähteä liikenteeseen talvirenkailla.
-3 astetta pihalla ja hyvin kirkas keli lähteä liikenteeseen talvirenkailla. Toivottavasti palokanrampissa ei ole mustaa jäätä :o :o
--
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.03.16 - klo:09:48
Nastarenkaille pitäis olla vähintään 300, lisävero ostaessa rengassarja jo halvimmassakin rengaskoossa, ja tuo summa alentaan kitkojen hintaa. On järjetöntä laittaa joka talvi tieinfra sellaiseen kuntoon että vituttaa ajella noita suomen teitä. Uria tiessä ,niikuin kusiränniä pitkin ajelis, melu sietämätön urissa ja lisäksi renkaat kuluu 3 krt nopeammin kuin kilpailija mailla tien karkeuden vuoksi. Tienhoito velkaa on miljardi euroa valtiolla, tiet vaan huononee ja silti tää peli vaan jatkuu...on tää ihmevaltio ja päätäjät ja autoilijat täällä, ei tuu ikinä toimiin tää homma kestävällä pohjalla. Asfalttipölyä harmaana maisemat, tätä jatkuu vielä kk ajan. Ei mitään järkeä.... >:(
Eihän tällaisia kirjoittele kuin luulotautiset? Ja tuo v-tyyli paljastaa muutenkin perustason. Mielestäni tästä "tyylikkäästä" informoinnista pitäisi maksaa lisäveroa. ;)
Kumma asia, että kaikki ovat jostain syystä unohtaneet teiden peruspilaajan näissä keuhkoamisissa: suola ja urea!
Oletteko huomanneet, että itäisessä ja pohjoisessa Suomessa tiet ovat kunnossa? Ja ko. alueilla ajetaan melkein yksinomaa nastarenkailla talviaikana.
Vaikka nastarenkaat kiellettäisiin kokonaan, niin kuin muutamat ovat toivoneet ja kannattaneet, niin suolaaminen pitää kyllä huolen suomalaisen tiestön pilalle menemisestä. Olisikohan jossain herätty tämän kemiallisen tuhoamisen lopettamiseen, kun raskaalle kalustolle ollaan säätämässä talvirengaspakkoa?
Tällä kemiallisella ympäristön ja autojen tuhoamisella ei ole hyvää odotettavissa. Monella on ollut tänäkin talvena näillä suolaloskakeleillä jarrujen kanssa todellisia ongelmia - ei pitoa jarruissa ja sitten jälkiseurauksena mekanismit ovat jumittuneet.
Ei tämä suolaaminen ole palvellut muita kuin Keski-Euroopan kitkarenkailla ajavia - ja nämä kuskit täällä ovatkin ylistäneet renkaitaan aivan ylivertaisiksi; tosin sitten niin todellisissa talvikeleissä kuin kesäkeleissäkin nämä K-E-kitkat (="välikelin renkaat") on todettu aivan surkeiksi. ::)
Talvirenkailla pärjää parhaiten Suomalaisessa talvessa. Ja on hyvä muistaa, että meillä on myös nopeusrajoitukset ( käytännössä max. 80 - 100 km/h) joiden mukaan ajettaessa ei tule ongelmia enempää nasta- kuin kitkarenkaidenkaan kanssa.
En ole suolauksen kannattaja vähääkään...mutta paljaita asfalttejakelejä on ilman suolaakin, ja on täysin järjetöntä ajaa nastoilla tuollaisilla teillä...vähentäkää vauhtia liukaalla kelillä,niitä ei talveen paljoa mahdu ja aika säästö on marginaalinen,tai sit pysykää kotona....
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.03.16 - klo:11:37
Oletteko huomanneet, että itäisessä ja pohjoisessa Suomessa tiet ovat kunnossa? Ja ko. alueilla ajetaan melkein yksinomaa nastarenkailla talviaikana.
Nastojen kuluttava vaikutus on alhaisempi siellä, missä tiet ovat nastakaudella enimmäkseen jäässä ja liikennemäärät ovat vähäisiä. Sitten kun tiet ovat enimmäkseen ilman jääpeittoa, liikennemäärät ovat suuria ja nopeudet korkeita, nastat kuluttavat nopeasti urat tiehen. Jos joskus käyt ajamassa sellaisessa maassa, missä käytetään suolaa mutta ei nastarenkaita, niin huomaat kyllä eron.
Suomessa on edelleen olosuhteita, joissa ei kitkarenkailla pääsisi edes kotoa pois. Tämä on vaan fakta. Tätä voi nykytalvina jatkua useita viikkoja. Meilläkin päin on keskimäärin 5-10 autoa talvella ojassa muutaman kilometrin matkalla juuri näillä liukkaimmilla keleillä, renkaista riippumatta, mutta itse ainakin haluan pysyä tiellä kun on peilijäätä ja vettä päällä, mitä on tosiaan pahimmillaan useita viikkoja talvesta. Ei oikein ole työssäkäyvänä ihmisenä mahdollisuutta valita, että ei käy töissä koska on liian liukasta ajamiseen saati kävelemiseen ilman nastakenkiä...
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.03.16 - klo:12:15
En ole suolauksen kannattaja vähääkään...mutta paljaita asfalttejakelejä on ilman suolaakin, ja on täysin järjetöntä ajaa nastoilla tuollaisilla teillä...vähentäkää vauhtia liukaalla kelillä,niitä ei talveen paljoa mahdu ja aika säästö on marginaalinen,tai sit pysykää kotona....
Onkohan siinä miten paljon perää että suola/urea kuluttaisivat asfalttia merkittävämmin kuin esim nastarenkaat?
Niin kauan kuin raskas liikenne ajelee kesärenkailla niin suolaa tullaan talvisin kylvämään pääväylille.
Tänä talvena etelässä on näkynyt poikkeuksellisen vähän suola- autoja mikä on erittäin hyvä juttu. Kunnon liukkaita ollut ilmeisesti vähän.
Silti jos ajaa Kehä1 -> Kehä2 välin Turun motaria niin varmaan 10 cm syvät urat kalvautuneet...
Lainaus käyttäjältä: Pekki - 21.03.16 - klo:13:58
Suomessa on edelleen olosuhteita, joissa ei kitkarenkailla pääsisi edes kotoa pois. Tämä on vaan fakta. Tätä voi nykytalvina jatkua useita viikkoja. Meilläkin päin on keskimäärin 5-10 autoa talvella ojassa muutaman kilometrin matkalla juuri näillä liukkaimmilla keleillä, renkaista riippumatta, mutta itse ainakin haluan pysyä tiellä kun on peilijäätä ja vettä päällä, mitä on tosiaan pahimmillaan useita viikkoja talvesta. Ei oikein ole työssäkäyvänä ihmisenä mahdollisuutta valita, että ei käy töissä koska on liian liukasta ajamiseen saati kävelemiseen ilman nastakenkiä...
Ihan mielenkiintoista. Talvirengaskausina tulee ajettua noin 30 - 35 000 km joka vuosi. Joudun työaikana siirtymisiin käyttämään yksi-, kaksi-, kolmi- kuin nelinumeroisiakin teitä - käytännössä ihan ympäriinsä Suomea. Kertaakaan ei ole vielä oman rengasvalinnan takia jäänyt töitä tekemättä tai että olisin edes ollut myöhässä. Toisten rengasvalintojen myötä kyllä, kun kesäaikaan oon jonotellut tietyöjonossa. ;D
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 21.03.16 - klo:14:00
Onkohan siinä miten paljon perää että suola/urea kuluttaisivat asfalttia merkittävämmin kuin esim nastarenkaat?
Kiveä ja bitumia suolat eivät syö. Vaikutus ei ole siis kemiallinen vaan fysikaalinen. Suolojen vaikutus tulee märkyyden, jäätymistymiskertojen ja suolojen kiteytymisen kautta. Nuo tekijät kiihdyttävät merkittävästi nastarenkaan kuluttavaa vaikutusta. Kuivalla asfaltilla nastaregas kuluttaa tietä paljon vähemmän kuin märällä. suolojen kiteytyminen ja veden jäätyminen jatkavat siitä työtä, minkä märkää asfalttia syöneet nastat ovat aloittaneet.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.03.16 - klo:09:48
Nastarenkaille pitäis olla vähintään 300, lisävero ostaessa rengassarja jo halvimmassakin rengaskoossa, ja tuo summa alentaan kitkojen hintaa. On järjetöntä laittaa joka talvi tieinfra sellaiseen kuntoon että vituttaa ajella noita suomen teitä. Uria tiessä ,niikuin kusiränniä pitkin ajelis, melu sietämätön urissa ja lisäksi renkaat kuluu 3 krt nopeammin kuin kilpailija mailla tien karkeuden vuoksi. Tienhoito velkaa on miljardi euroa valtiolla, tiet vaan huononee ja silti tää peli vaan jatkuu...on tää ihmevaltio ja päätäjät ja autoilijat täällä, ei tuu ikinä toimiin tää homma kestävällä pohjalla. Asfalttipölyä harmaana maisemat, tätä jatkuu vielä kk ajan. Ei mitään järkeä.... >:(
Se 'asfalttipöly' on hiekoituspölyä.. ja tottahan se vituttaa näin keväisin. Suomen kilpailijamaissa, jotka sijaitsevat yhtä pohjoisessa, ajetaan myös nastarenkailla. Suomessa pitää lämmittää taloja enemän kuin eteläisemmissä 'kilpailijamaissa'.. olosuhteiden pakolle ei oikein mitään voi ja se myös maksaa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 21.03.16 - klo:14:26
Se 'asfalttipöly' on hiekoituspölyä.. ja tottahan se vituttaa näin keväisin. Suomen kilpailijamaissa, jotka sijaitsevat yhtä pohjoisessa, ajetaan myös nastarenkailla. Suomessa pitää lämmittää taloja enemän kuin eteläisemmissä 'kilpailijamaissa'.. olosuhteiden pakolle ei oikein mitään voi ja se myös maksaa.
Syksyisin auto pysyy ihan siistinä siihen asti kunnes ensimmäisiä piikkipyöriä ilmaantuu liikenteeseen. Tuo auton peittävä töhnä ei ole hiekoituspölyä, se on nastojen irroittamaa "mujua".
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 21.03.16 - klo:14:31
Syksyisin auto pysyy ihan siistinä siihen asti kunnes ensimmäisiä piikkipyöriä ilmaantuu liikenteeseen. Tuo auton peittävä töhnä ei ole hiekoituspölyä, se on nastojen irroittamaa "mujua".
Kesällä teitä ei hiekoiteta. Talven jäljiltä hiekkaa on joka paikka täynnä ja kun kelit on nyt olleet kuivia, niin jopas pölisee.. nastarenkaat ei sadassa vuodessakaan irroita sellaista määrää 'mujua', joka joka talvi kaduille syydetään hiekoituksena. Täysin turhaa touhua hiekoitus ja suolaus.. nastarenkaila kyllä pärjää jääpinnalla :)
Ainoastaan raskas liikenne tarvitsee suolausta ja hiekoitusta.. ne ovat siis syypäitä kevätastmaan eikä nastarenkaat. Suolaamattomat jäiset kuivat maantiet ei myöskään kulu talvella läheskään yhtä nopeasti kuin suolatut, eli märät. Tutkimusten mukaan märkä tie kuluu 3-7 kertaa nopeammin kuin kuiva.
Enpä ole idiootimpaa väitettä kuullut kuin että hiekotuspölyä se vaan on. Tosiasiassa valtateiden varret on harmaana nastojen aiheuttamaan asfalttipölyä, piste. TM:ssa oli joskus 80-luvulla laskettu tuo tonnimäärä mitä nastat vuodessa teitä kuluttaa, en muista sitä enää,mutta valtava luku se oli, niin suuri etten usko edes hiekoitussepeliä vuodessa sitä määrää kulutettavan. Suomessa on loppu syksystä heti autot graniitinharmaita ku nastapellet on päässet tunkin varteen, silloin ei vielä hiekoituksi ole edes aloitettu.
Suolauksen tarkoitus on myös helpottaa henkilöautoliikennettä, ei pelkästään rahtiliikennettä. Mikäli tiet ruuhkasuomessa olisivat samanlaisilla polanteilla kun pohjoisessa niin eteläsuomen liikennemäärillä vahinkojen määrä olisi suuri.
Tilanne vain suomessa vs ruotsi on sellainen, että tieverkoston kunto rapisee silmissä ja siinä ei nastarenkaiden käyttäjät helpota yhtään. Mikäli raskaalle kalustollekin tulisi nastat niin se olisi siinä. Vastoin yleistä täälläkin esiintyvää luuloa raskaskalusto ajaa talvipinnoilla niin kuin minäkin tällä hetkellä. Niissä olosuhteissa kun näillä jäädään kiinni ei nastojen käyttämisestä ole hyötyä.
Polttoainejakeluautoissa ja vastaavissa on eturenkaita nastoitettu kääentyvyyden parantamiseksi. Näissä autoissa kun on säiliö moniosainen ja purkutapahtumista johtuen saattaa tulla tilanne ettö etuakselilla on liian vähän painoa. Myöskin palolaitos käyttää ainakin edessä nastoja.
Niin, ja täällä pohjoisessaki tien pinnat aivan surkeassa kunnossa vaikka liikennemäärät pienempiä.
Monissa euroopan maissa suolaa käytetään aivan tolkuttomia määriä. Ennakoiva suolaus tarkoittaa sitä, että suolakasoja näkyy teiden varsilla. Suolausta tehdään vielä huomattavasti kylmemmissä olosuhteissa kun täällä jote vuositasolla suolauksen tuoma rasite ei taida olla juurikaan pienempi kuin täällä mutta silti tien pinta ei yhtä karhea kuin suomessa joten turha on väittää etteikö nastarenkaalla olisi asiaan osuutta.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.03.16 - klo:14:59
Enpä ole idiootimpaa väitettä kuullut kuin että hiekotuspölyä se vaan on. Tosiasiassa valtateiden varret on harmaana nastojen aiheuttamaan asfalttipölyä, piste. TM:ssa oli joskus 80-luvulla laskettu tuo tonnimäärä mitä nastat vuodessa teitä kuluttaa, en muista sitä enää,mutta valtava luku se oli, niin suuri etten usko edes hiekoitussepeliä vuodessa sitä määrää kulutettavan. Suomessa on loppu syksystä heti autot graniitinharmaita ku nastapellet on päässet tunkin varteen, silloin ei vielä hiekoituksi ole edes aloitettu.
Mistähän se "viisaus" nyt kumpuaa? Mutuilua lennokkaimmillaan (?). Nastarenkaita ei voi yksin syyttää näistä märistä ja kuluvista suolateistä - keskeinen ongelma on suolaus, joka pitää tiet märkinä myös pakkaslämpötiloilla aina -7 asteeseen saakka.
Ja teidenvarsien harmaus on seurausta suolan kuivumisesta, ajellaan kuin "suola-aavikolla".
Ei se suolattu tie muualla Euroopassa pysy kovemmilla pakkasilla sulana kuin Suomessa, vaikka JakeS on niin antanut ymmärtää.
Kyllä se täällä Suomessa on kaiken kaikkiaan talviaikaa ajatellen suhteettoman suurta tämä teiden rapauttaminen.
Kitkarenkaiden lamellit ovat vähintään yhtä syyllisiä suolatun asfaltin kulumiselle kuin nastarenkaat. Jos nastarenkaat tulisivat kielletyiksi ja jatkettaisiin entiseen malliin suolausta, niin teiden kulumisilta ja urautumisilta ei voisi välttyä suolatuilla osuuksilla.
Meillä on ikäänkuin kolme lämpötilavyöhykettä, joilla liikutaan talviaikaan: miinuslämpötilat (pakkanen), pluslämpötilat ja niiden välissä suolauksen seurauksena 0 - -7 astetta. Ja näille alueille on löytynyt renkaatkin. ;)
Mikähä tilanne olisi jos nastarenkaista pitäisi maksaa haittaveroa vuodessa esim. 100 EUR/ajoneuvo vuotoisen ajoneuvoveron maksun yhteydessä? Tämä maksu olisi vielä kohtuullinen, mutta voisi ohjata porukkaa tietyissä tilanteissa käyttämään kitkarenkaita nastojen sijaan. Tässä kohtuullisessa maksussa näen vain yhden erittäin suuren riskitekijän, vaikka edelleen 50% autoista olisi nastoilla varustettuja ns. karhentamassa pintoja. Tämä riskitekijä on autoilu pienellä budjetilla eli mitä laitettaisiin siihen perheen kakkosautoon tai yksinhuoltajan Corollaan, jossa ainoa elektroninen aktiivinen turvavaruste on ABS-jarrut ja välttämättä ei aina edes sitä? Kyllä juuri näissä niissä rengaskuluissakin valitettavasti säästetään. Heikko tai kulunut kitkarengas on todellinen riskitekijä, etenkin jos yhdistetään heikko auto heikon renkaan ja kokemattoman kuskin kanssa. Saati sitten törmäystilanteessa lapset takapenkillä 90-luvun Corollassa vrt. uusi auto.
Se on taasen aivan eri juttu, kun kokenut kuljettaja ajaa hyväkuntoisilla huipputason keskieuroopan kitkoilla tietäen, mitä on alla sekä auto on viimesen päälle varusteltu nelivetoinen uusi iso auto.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.03.16 - klo:13:56
Nastojen kuluttava vaikutus on alhaisempi siellä, missä tiet ovat nastakaudella enimmäkseen jäässä ja liikennemäärät ovat vähäisiä.
Voisi olla näin, tosin tarvitsee varmaan tutkimustuloksia voimakkaasta positiivisesta korrelaatiosta ennen kuin uskataa siirtyä tämän väitteen puolelle.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.03.16 - klo:13:56
Sitten kun tiet ovat enimmäkseen ilman jääpeittoa, liikennemäärät ovat suuria ja nopeudet korkeita, nastat kuluttavat nopeasti urat tiehen.
Hmm, taitaa kuitenkin olla niin että se suuri liikennemäärä ja nastat kuluttavat ensin pois sen jään, ja kun se on poissa niin kuluu se asfaltti.
Se on totta että jäisellä tiellä nasta ei kuluta asfalttia mutta jos liikennemäärä on edes kohtuullinen niin yleensä käytetyltä ajolinjalta jää kuluu hetkessä pois.
Ja sitten kuluu asfaltti.
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 21.03.16 - klo:14:00
Niin kauan kuin raskas liikenne ajelee kesärenkailla niin suolaa tullaan talvisin kylvämään pääväylille.
Väitänpä että asia on niin päin että Suomessa raskas liikenne ajaa kesälläkin n.s. talvirenkailla.
Nastarenkaita raskaassa kalustossa ei näe kuin tukki- ja jakeluautoissa.
Siksi ettei niitä tarvitse kuin äärimmäisen huonoissa olosuhteissa. Ihan kuin henkilöautojenkin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.03.16 - klo:15:17
Kitkarenkaiden lamellit ovat vähintään yhtä syyllisiä suolatun asfaltin kulumiselle kuin nastarenkaat. Jos nastarenkaat tulisivat kielletyiksi ja jatkettaisiin entiseen malliin suolausta, niin teiden kulumisilta ja urautumisilta ei voisi välttyä suolatuilla osuuksilla.
Onkohan tätä tutkittu?
Maallikkona tuntuu että kumilla saa kiveä hangata aika pitkään että saa saman kulumavaikutuksen kuin nastalla kertavetäisyllä.
Vaikka olisi suolaa tai kusta, eikun ureaa, välissä.
Lainaus käyttäjältä: lao - 21.03.16 - klo:15:20
Se on taasen aivan eri juttu, kun kokenut kuljettaja ajaa hyväkuntoisilla huipputason keskieuroopan kitkoilla tietäen, mitä on alla sekä auto on viimesen päälle varusteltu nelivetoinen uusi iso auto.
Eipä auta mm. jarrutushidastuvuudessa (pysähtymismatka), jossa ratkaisevina tekijöinä ovat renkaan kitkaominaisuudet. Valitettavasti talvella (=oikea talvikeli) nämä keskieurooppalaiset ovat kaikkein huonoimmat "lailliset" renkaat. K-E-kitkat ovat välikelin renkaat; siis renkaat jotka toimivat samalla lämpötola-alueella, jolla suola pitää tien märkänä.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.03.16 - klo:11:37
Ei tämä suolaaminen ole palvellut muita kuin Keski-Euroopan kitkarenkailla ajavia - ja nämä kuskit täällä ovatkin ylistäneet renkaitaan aivan ylivertaisiksi; tosin sitten niin todellisissa talvikeleissä kuin kesäkeleissäkin nämä K-E-kitkat (="välikelin renkaat") on todettu aivan surkeiksi. ::)
Niinpä niin, ikuinen muna ja kana -ongelma. Niin kauan kun etelä-suomen tiestöt ovat paljaalla asfaltilla (märkänä tai kuivana, riippumatta ulkolämpötilasta tai suolauksen määrästä), on KE-kitka kyseiseen olosuhteeseen paras valinta. Kukaan ei missään ole väittänytkään että KE-kitka on parempi kesärenkaana kuin kesäkumi tai parempi jäällä kuin skanditalvikumi. Lehtien testeissä on kuitenkin kiistattomasti todistettu että skanditalvikumit ovat paljon huonompia niissä olosuhteissa joita on ollut valtaosa päivistä tänä talvena etelä-suomessa.
Lainaa
Talvirenkailla pärjää parhaiten Suomalaisessa talvessa.
Matti Nykäs-ismit jatkavat nähtävästi vyöryään ::) Soumi Somalaisille ja Hangosta Utsjokeen samat kumit kaikille, siinäpä vasta oiva neuvo. ::) ::) ::)
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.03.16 - klo:15:17
Mistähän se "viisaus" nyt kumpuaa? Mutuilua lennokkaimmillaan (?). Nastarenkaita ei voi yksin syyttää näistä märistä ja kuluvista suolateistä - keskeinen ongelma on suolaus, joka pitää tiet märkinä myös pakkaslämpötiloilla aina -7 asteeseen saakka.
Ja teidenvarsien harmaus on seurausta suolan kuivumisesta, ajellaan kuin "suola-aavikolla".
Ei se suolattu tie muualla Euroopassa pysy kovemmilla pakkasilla sulana kuin Suomessa, vaikka JakeS on niin antanut ymmärtää.
Kyllä se täällä Suomessa on kaiken kaikkiaan talviaikaa ajatellen suhteettoman suurta tämä teiden rapauttaminen.
Kitkarenkaiden lamellit ovat vähintään yhtä syyllisiä suolatun asfaltin kulumiselle kuin nastarenkaat. Jos nastarenkaat tulisivat kielletyiksi ja jatkettaisiin entiseen malliin suolausta, niin teiden kulumisilta ja urautumisilta ei voisi välttyä suolatuilla osuuksilla.
Meillä on ikäänkuin kolme lämpötilavyöhykettä, joilla liikutaan talviaikaan: miinuslämpötilat (pakkanen), pluslämpötilat ja niiden välissä suolauksen seurauksena 0 - -7 astetta. Ja näille alueille on löytynyt renkaatkin. ;)
Jonkin verran on tullut ajettua talviaikaan (ihan työksenikin) suomen ulkopuokella ja mittarin näyttäessa n. -15 asteen pakkasta niin tiet silti sulana suolauksesta. Tätä kokemusta kaipaavan ei taida tarvita ruotsia pidemmälle mennä.
Monissa maissa missä ei aurauskalustoa ole samalla tavalla kuin Suomessa hoidetaan koko talvikunnossapito lähinnä tolkuttomalla suolauksella.
Vaikka mulla mitään faktaa ei olekaan niin en jaksa mitenkään uskoa kitkojen lamellien kulutavan tiestöä lainkaan siihen malliin kuin nastojen.
Muutamat herrat ovat näköjään näitä Nykäs-Matti faneja? Ihmettelen, mitä Matilla on tekemistä vaikka keskieurooppalaisten kitkarenkaiden kanssa? Ja Suomi somaleille, vai mitä oli kirjoitettu - ei missään tapauksessa!
Olisiko J:n neuvo, että kun lähdette Hangosta, niin lähdette kesärenkailla, vaihdatte Lohjalla keskieurooppalaiset alle ja viimeistään Oulussa nastarenkaat. ;)
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 21.03.16 - klo:15:33
Voisi olla näin, tosin tarvitsee varmaan tutkimustuloksia voimakkaasta positiivisesta korrelaatiosta ennen kuin uskataa siirtyä tämän väitteen puolelle.
Siis mikä väite tarvitsee tutkimuksia puolelleen?
Suurempi liikennemäärä kuluttaa enemmän, märkä tie kuluu enemmän, jää suojaa asfalttia kulumiselta vai joku muu?
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.03.16 - klo:16:02
Muutamat herrat ovat näköjään näitä Nykäs-Matti faneja?
Lähinnä vain sinä. Sen verran Nykäs-tyylille ominaisia kuolemattomia mitäänsanomattomuuksia on tullut luettua nimimerkkisi viereisestä tekstikentästä.
Lainaa
Olisiko J:n neuvo, että kun lähdette Hangosta, niin lähdette kesärenkailla, vaihdatte Lohjalla keskieurooppalaiset alle ja viimeistään Oulussa nastarenkaat. ;)
Neuvon koko suomen päästä päähän jatkuvalla tahdilla ajavia henkilöitä valitsemaan autoonsa skandikumit omien mieltymysten mukaan. Yhdellä talvilomareissulla pärjää pohjoisessakin mainiosti KE-kitkoilla. Etelä-suomessa valtaosan kilometreistään ajaville KE-kitka on edelleen kiistattomasti paras rengasmalli talvikäyttöön. Oulun korkeudella saa ja pitääkin käyttää skandikumeja, siellä kun on ihan oikeasti pakkasta ja lunta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.03.16 - klo:16:11
Siis mikä väite tarvitsee tutkimuksia puolelleen?
Suurempi liikennemäärä kuluttaa enemmän, märkä tie kuluu enemmän, jää suojaa asfalttia kulumiselta vai joku muu?
Ironia on vaikea tyylilaji, ei onnistu minulta, kuten on huomattu.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 21.03.16 - klo:16:26
Ironia on vaikea tyylilaji, ei onnistu minulta, kuten on huomattu.
Kyllä tuokin kävi mielessä eli onnistuminen oli ainakin osittainen.
Suolaamisen vaikutusta kulumiseen on tutkittu 90-luvulla hyvinkin tarkasti. Tulos: tie kuluu suolattuna huomattavasti nopeammin.
Tutkimus löytyy netistä.
Teiden uramuodostuksesta vain pieni osa on pinnan varsinaista kulumista, jota nastarenkaat tekevät vaikkapa kesärengasta enemmän.
Muita uramuodostuksen syitä ovat painautuminen ja deformaatio (muodonmuutos), joita aiheuttaa taas eniten raskas liikenne.
Tästäkin löytyy tutkimusta netistä.
Nykysäännösten mukan nastarenkaiden nastan massa on huomattavasti pienempi kuin aikoinaan, eli max 1,1g.
Sattumalta tästäkin löytyy tutkimuksia ja kaikki netissä => Matalissa kaupunkinopeuksissa nykyiset nastarenkaat eivät tuota enempää tiestä irtoavia hiukkasia, kuin nastattomat renkaat. Kaupunkien katupöly on siis etupäässä tomuuntunutta hiekkaa, eikä nastojen irroittamaa mujua. Ajonopeuden noustessa nastojen isku tiehen kasvaa ja hiukkasia syntyy nastarenkailla enemmän kuin nastattomilla, mutta ero ei ole kovin suuri.
Suomessa ympäristötekijöillä (mm. lämpötilan voimakkaat vaihtelut) on lisävaikutus teiden kulumiseen. Tutkittu tätäkin.
Nastat kuluttavat siis maanteitä (niillä ajetaan maantienopeuksia) enemmän kuin nastattomat, mutta nastojen vaikutus on paljon pienempi, kuin muiden tekijöiden ja paljon pienempi kuin nastainkvisiittorit haluavat uskoa.
Teiden kuluminen on kustannus, mutta niin on mahdollisesti lisääntyvät onnettomuudetkin. Jos jollekkin kitka on parempi, niin sellaiset vaan alle. Joidenkin ajoprofiililla nasta on parempi ja turvallisempi.
Vastaus#95:lle:
+1
Kerrankin joku kirjoittaa asiaa, eikä mutuiluja. ;)
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 20.03.16 - klo:23:44
Mitäs merkitystä ihmisen iällä on?
No se merkitys, että vanhuus ei tule yksin, on totta, ja ikä on vain numero on täyttä paskaa. :(
Norjassa on teiden kulumista tutkittu pikkusen enemmän ku suomessa, öljyrahoilla saa...johto päätös Oslossa ja Bergenissä nastarenkaille on käyttömaksu...lisäksi ruotsissa ja norjassa kitkojen osuus talvirenkaista on ihan toista luokkaa kuin suomessa, aika lailla päälaeillaan noi prosentit, mutta suomessahan on nuo mäet ihan valtavia norjaan verrattuna ;D Täällä vaan on liikenteessä niin juntti asenne suurimmmalla osalla niinkuin tälläkin palstalla joidenkin kirjoittelusta voi päätellä, lisäks eikä tajuta mitä valtavia hyötyjä olis jos nastojen osuus tippuis 15%.
Jos nastarenkaat eivät kuluttaisi asfalttia enemmän kuin kitkat niin miksi niiden käyttöaikaa olisi lailla rajoitettu?
Totta: Continental ei ollut kuin yhdessä osiossa parempi, kuin joku muu rengas. Continental oli kuudessa osiossa kolmen parhaan joukossa, kun kyse oli talviominaisuuksista. Nokian hakka 8 seitsämässä. Parempi taas suuntavakaudessa ja märällä asvaltilla. Ja kuten olen todennut en ostanut toiseen autoon noita hakkapeliittoja, kun oli jo aikaisemmin huonoja kokemuksia tehokkaan etuvetoisen alla. Samoin kuin oli epätarkka ajettava sen suhteen missä pito menetetään. Continental:ssa en ole tällaiseen ominaisuuten törmännyt.
Ja jos et kenellekkään kerro, niin ostin Contiicecontact 2:t jo ennen kuin yhtään testiä oli julkaistu.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 21.03.16 - klo:09:26
Kuumenee, kuumenee, lämmitetään lisää...
Fakta: Continentalin nastarengas ei ollut muita parempi kuin yhdessä osiossa kuudestatoista.
Ei edes voittanut testiä eli ei voi sanoa testivoittajaksi.
Ja jos sanot että sellainen on paras mahdollinen rengas niin missä ominaisuuksissa?
Jos joudut punnitsemaan eri ominaisuuksia omien tarpeidesi mukaan niin miksi dissaat kaikkia muita samoin tekeviä käyttäjiä?
Onko parasta mitä rahalla saa synonyymi kalleinta mitä rahalla saa? Ei ole. Syytön minä olen siihen, jos sinä asian ymmärrät niin. Se mitä maksoin noista uusista hakkapeliitta 8:sta ei olisi edes saanut noita Trianglelin icelinkkejä ja edelleen ovat voittaneet kaksi edellistä TM:n ja tuulilasin testejä. Joten eivät varmana olleet huono valinta tuohon toiseen autoon jolla körötellään lyhyttä matkaa alle 10tkm vuodessa, kun toisella ajetaan ympäri Suomea käsivarresta-Hankoon 30-40tkm vuodessa. Ajotapahtumat on sitten 15-20cm lumihangesta-vesisateeseen kellonajasta riippumatta.
En muiskaan ole käsittääkseni yhdestäkään taunuksesta ollut nostamassa tehoja, mutta toisaalta ei minun yhdessäkään autossa ole myöskään mopon moottoria. Minulle tuo ulkonäkö autossa jää siihen, että laitan autoon mahdollisimman kevyet vanteet ja renkaat. Näin saan minimoitua jousittamattoman massan, jolla on oikeasti merkitystä mm. ajamiseen, kulutukseen ja miten teho välittyy tiehen. Sitä tosin eivät Tero-Petterit edes ajattele, kun ostavat isoimmat vanteet ja halvimmat renkaat= All show no go. Sinunkin 18" skeidan vanteet renkaineen painaa 25kg/kpl.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.03.16 - klo:10:39
Tässä kohtaa ei sitten mentykään mantralla "parasta mitä rahalla saa" ;D
Itseasiassa osa lainauksista on ihan tästä topicista, pakko takertua vaan johonkin muuhun kun pyörrät puheitasi enemmän kuin poliitikot
Käsittääkseni harrastus siinä, missä joillakin muilla on nettitrollaminen tai alitehoisten taunusten tehojen nostaminen.
Ei valitettavasti ollut itsellä käteistä messissä autoa ostaessa, joutui ihan pankkisiirrolla menemään. Ymmärrän kyllä jos ammattaiautoilijan suvussa vedellään hansaklokerosta käteistä tuommoisia summia. 8)
Mitä tuohon auton ostamiseen tulee, niin puhuit jo itsesi pussiin.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.16 - klo:23:07
Eikä ole autolainaa, ainakaan tällähetkellä.
Sitten aiheeseen mikä liittyy tähän Seaboss:n mainitsemaan pölyyn. Keski-Suomessa se tulee tasan tarkkaan tuosta hiekoitushiekasta eikä mistään nastarenkaista. Viimeiset kaksi päivää on pölynnyt oikein kunnolla eikä auto ole valkoinen, vaan ruskeanpölyn peitossa. Meillä päin kun tuota suolaa ei kylvetä, kuin nelostielle ja motarille.
Nyt täytyy kyllä todeta, karppa, että sulla nuo tarinat muuttaa aina muotoaan kun ei enää samaa mantraa pysty kelaamaan.
Välillä Continental on parasta mitä rahalla saa, sitten kun se ei ole niin se on jotain muuta.
Sekin mikä on parasta mitä rahalla saa muuttaa muotoaan.
Välillä ostetaan parasta mitä rahalla saa, joka jatkossa onkin sitä kun on halvalla saatu.
Testissä kolmen parhaan joukkoon sijoittuminen muuttuu voitoksi jne jne.
Siksi kun jossakin periferiassa Palokan rampissa on joku maaliskuussa nähnyt jäätynyttä sulamisvettä niin se tarkoittaa että kenelläkään ei ole oikeutta ajatella että nastattomalla renkaalla voisi selvitä talven yli moottoriteitä pääasiassa ajamalla.
Mutta hauskaahan tämä on; jatketaan!
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 21.03.16 - klo:16:48
Suolaamisen vaikutusta kulumiseen on tutkittu 90-luvulla hyvinkin tarkasti. Tulos: tie kuluu suolattuna huomattavasti nopeammin.
Tutkimus löytyy netistä.
Tämähän on selvä asia. Suola pitää tien märkänä ja nasta syö nopeasti märkää tietä. Tämä näkyy ja kuuluu joka kevät karkeana asfaltin pintana.
LainaaTeiden uramuodostuksesta vain pieni osa on pinnan varsinaista kulumista, jota nastarenkaat tekevät vaikkapa kesärengasta enemmän.
Muita uramuodostuksen syitä ovat painautuminen ja deformaatio (muodonmuutos), joita aiheuttaa taas eniten raskas liikenne.
Tästäkin löytyy tutkimusta netistä.
Mikä tutkimus pitää nastarenkaiden vaikutusta pienenä? Itse olen vain nähnyt sellaisia tutkimuksia, jotka osoittavat nastojen olevan merkittävä kuluttaja. Tuon kieltää vain muutama fanaattinen faktoista viis veisaava nastarenkaiden käyttäjä.
LainaaNykysäännösten mukan nastarenkaiden nastan massa on huomattavasti pienempi kuin aikoinaan, eli max 1,1g.
Sattumalta tästäkin löytyy tutkimuksia ja kaikki netissä => Matalissa kaupunkinopeuksissa nykyiset nastarenkaat eivät tuota enempää tiestä irtoavia hiukkasia, kuin nastattomat renkaat. Kaupunkien katupöly on siis etupäässä tomuuntunutta hiekkaa, eikä nastojen irroittamaa mujua. Ajonopeuden noustessa nastojen isku tiehen kasvaa ja hiukkasia syntyy nastarenkailla enemmän kuin nastattomilla, mutta ero ei ole kovin suuri.
Nastat ovat keventyneet, mutta liikennemäärät ovat kasvaneet, autot ovat lihoneen ja renkaiden paineet ovat kasvaneet. Tällä vuosituhannella teiden kuluminen on kasvanut. Matalissa nopeuksissa nastat kuluttavat raapimalla ja korkeissa nopeuksissa iskemällä. Sekä alhaisissa että korkeissa nopeuksissa kuluttaminen on suurempaa kuin noiden päiden välillä.
Taidat sekoittaa tuossa teiden kuluttamisen erään nastavalmistajan teettämään tutkimukseen, jossa mitattiin renkaiden ilmaan nostattamia hiukkasia. Siinähän tosiaan saatiin sellainen tulos, että silloiset kitkarenkaat nostavat jopa enemmän hiukkaisia ilmaan, mutta se ei kerro mitään teiden kuluttavuudesta. Kun sitä pölyä tiellä on, niin sen nostaa ilmaan tuulikin. Ja en väitä, että pöly tuottaisivat pelkästään nastat, mutta tutkimukset tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että nastarenkaat ovat merkittävä pölyn tuottaja.
LainaaTeiden kuluminen on kustannus, mutta niin on mahdollisesti lisääntyvät onnettomuudetkin. Jos jollekkin kitka on parempi, niin sellaiset vaan alle. Joidenkin ajoprofiililla nasta on parempi ja turvallisempi.
Nastojen irroittama pöly on havaittu tutkimuksissa vaarallisemmaksi tekijäksi kuin nasta- ja kitkarenkaiden vaikutukset liikennetruvallisuuteen.
Mitäs täällä nyt tapahtuu?
Samaa kuin TPS:lle?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.16 - klo:21:13
Totta: Continental ei ollut kuin yhdessä osiossa parempi, kuin joku muu rengas. Continental oli kuudessa osiossa kolmen parhaan joukossa, kun kyse oli talviominaisuuksista. Nokian hakka 8 seitsämässä. Parempi taas suuntavakaudessa ja märällä asvaltilla. Ja kuten olen todennut en ostanut toiseen autoon noita hakkapeliittoja, kun oli jo aikaisemmin huonoja kokemuksia tehokkaan etuvetoisen alla. Samoin kuin oli epätarkka ajettava sen suhteen missä pito menetetään. Continental:ssa en ole tällaiseen ominaisuuten törmännyt. Ja jos et kenellekkään kerro, niin ostin Contiicecontact 2:t jo ennen kuin yhtään testiä oli julkaistu.
Onko parasta mitä rahalla saa synonyymi kalleinta mitä rahalla saa? Ei ole. Syytön minä olen siihen, jos sinä asian ymmärrät niin. Se mitä maksoin noista uusista hakkapeliitta 8:sta ei olisi edes saanut noita Trianglelin icelinkkejä ja edelleen ovat voittaneet kaksi edellistä TM:n ja tuulilasin testejä. Joten eivät varmana olleet huono valinta tuohon toiseen autoon jolla körötellään lyhyttä matkaa alle 10tkm vuodessa,kun toisella ajetaan ympäri Suomea käsivarresta-Hankoon 30-40tkm vuodessa. Ajotapahtumat on sitten 15-20cm lumihangesta-vesisateeseen kellonajasta riippumatta.
En muiskaan ole käsittääkseni yhdestäkään taunuksesta ollut nostamassa tehoja, mutta toisaalta ei minun yhdessäkään autossa ole myöskään mopon moottoria. Minulle tuo ulkonäkö autossa jää siihen, että laitan autoon mahdollisimman kevyet vanteet ja renkaat. Näin saan minimoitua jousittamattoman massan, jolla on oikeasti merkitystä mm. ajamiseen, kulutukseen ja miten teho välittyy tiehen. Sitä tosin eivät Tero-Petterit edes ajattele, kun ostavat isoimmat vanteet ja halvimmat renkaat= All show no go. Sinunkin 18" skeidan vanteet renkaineen painaa 25kg/kpl.
Mitä tuohon auton ostamiseen tulee, niin puhuit jo itsesi pussiin.
Sitten aiheeseen mikä liittyy tähän Seaboss:n mainitsemaan pölyyn. Keski-Suomessa se tulee tasan tarkkaan tuosta hiekoitushiekasta eikä mistään nastarenkaista. Viimeiset kaksi päivää on pölynnyt oikein kunnolla eikä auto ole valkoinen, vaan ruskeanpölyn peitossa. Meillä päin kun tuota suolaa ei kylvetä, kuin nelostielle ja motarille.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.10.15 - klo:20:57
Valitettavan usein tuolla kakkosautolla ajaa juuri vaimo ja lapset. Ostatko niihin ne kakkoslaatuiset renkaat vai ne parhaat mitä rahalla saa?
;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.03.16 - klo:21:49
Mikä tutkimus..
Aalto yliopiston.
Tänään juuri uutisoitiin kuinka kaupunkien ilmanlaadun heikentäjänä merkittävin on diesel autojen päästöt. Marginaalista 'nastarenkas pölyä' kukaan vakavasti otettava dosentti ei kehtaa edes mainita, koska joutuisi naurunalaiseksi. Dieselkuskeille pitäisi saada iso haittavero, jolla alennettaisiin vastaavasti ekologisten bensa-autojen verotusta :)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.03.16 - klo:22:16
;D ;D ;D
Katsoppa nuo tekniikan maailman ja tuulilasin rengastestit tai jopa tuo Ruotsalainen rengastesti ja kerrotko minulle mikä oli paras nastarengas ja toiseksi paras noissa Suomalaisissa autolehdissä. Sen jälkeen voimme jatkaa keskustelua mikä on paras talvirengas Suomalaiseen talveen.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.03.16 - klo:00:20
Aalto yliopiston.
Tänään juuri uutisoitiin kuinka kaupunkien ilmanlaadun heikentäjänä merkittävin on diesel autojen päästöt. Marginaalista 'nastarenkas pölyä' kukaan vakavasti otettava dosentti ei kehtaa edes mainita, koska joutuisi naurunalaiseksi. Dieselkuskeille pitäisi saada iso haittavero, jolla alennettaisiin vastaavasti ekologisten bensa-autojen verotusta :)
Dieselauto ja nastarenkaat. Pahin kriminaali Suomessa ;).
Ei liity nokivasaran kommenttiin, mutta liikenteessä kerätyistä euroista seitsämäsosa päätyy teiden parannuksiin ja korjauksiin, vaikka nyt öljy olisi halpaa ja korjaukset tulisi suorittaa vaikka lainarahalla. Nousukauden aikana myös öljynhinta nousee ja korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000699568.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000699568.html)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.16 - klo:07:06
...voimme jatkaa keskustelua mikä on paras talvirengas Suomalaiseen talveen.
"Soumi Somalaisille" vaan sinnekin (suomalainen kirjoitetaan edelleen pienellä alkukirjaimella)
Paras rengas suomalaiseen talveen etelässä on edelleen KE-kitka. Pohjoisessa skandirengas.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.03.16 - klo:08:15
"Soumi Somalaisille" vaan sinnekin (suomalainen kirjoitetaan edelleen pienellä alkukirjaimella)
Paras rengas suomalaiseen talveen etelässä on edelleen KE-kitka. Pohjoisessa skandirengas.
KE-kitkoilla ei tee mitää silloin, kun keli on talvinen, eli niitä ei voi luokitella talvirenkaiksi. Paras talvirengas suomalaiseen talveen on scandinavian oloihin tarkoitettu kitkarengas. Epävarmat ja kokemattomat kuskit pysykööt nastarenkaissa.
LainaaMitä tuohon auton ostamiseen tulee, niin puhuit jo itsesi pussiin.
En ymmärrä mihin pussiin. Vaikkei ole tarve leveillä varallisuudella tai varattomuudella, niin en ole autoa lainalla omistanut vielä tähän mennessä. Varmaan jossain kohtaa näin tulee ehkä tapahtumaan? tiedä häntä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.16 - klo:07:06
Katsoppa nuo tekniikan maailman ja tuulilasin rengastestit tai jopa tuo Ruotsalainen rengastesti ja kerrotko minulle mikä oli paras nastarengas ja toiseksi paras noissa Suomalaisissa autolehdissä. Sen jälkeen voimme jatkaa keskustelua mikä on paras talvirengas Suomalaiseen talveen.
Katsos Kari kun ei mua kiinnosta. Minulle paras talvirengas on kitkarengas.
Mutta jatketaan aiheesta...peace and love, whitez out. ;)
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 22.03.16 - klo:08:22
KE-kitkoilla ei tee mitää silloin, kun keli on talvinen, eli niitä ei voi luokitella talvirenkaiksi.
Vähän hutera määritelmä tuokin. Etelä-Suomen yleisimmissä talvikeleissä K-E kitkat ovat pahautta ja toisaalta lapin kovimmissa pakkasissakin ne toimivat vallan mainiosti.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.03.16 - klo:11:28
Vähän hutera määritelmä tuokin. Etelä-Suomen yleisimmissä talvikeleissä K-E kitkat ovat pahautta ja toisaalta lapin kovimmissa pakkasissakin ne toimivat vallan mainiosti.
Väittäisin kyllä että KE-kitkojen kumiseos on optimoitu toimimaan sinne nollan yläpuolelle, -20 asteessa seos jo kovettuu enemmän vrt. skandikitka. Kesärengasta siitä ei kuitenkaan tule edes kovemmilla pakkasillakaan, tämäkin ihan testattua sen yhden (ainoan) viikon aikana kun etelässä oli -20 kelit.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 21.03.16 - klo:21:33
Nyt täytyy kyllä todeta, karppa, että sulla nuo tarinat muuttaa aina muotoaan kun ei enää samaa mantraa pysty kelaamaan.
Välillä Continental on parasta mitä rahalla saa, sitten kun se ei ole niin se on jotain muuta.
Sekin mikä on parasta mitä rahalla saa muuttaa muotoaan.
Välillä ostetaan parasta mitä rahalla saa, joka jatkossa onkin sitä kun on halvalla saatu.
Testissä kolmen parhaan joukkoon sijoittuminen muuttuu voitoksi jne jne.
Siksi kun jossakin periferiassa Palokan rampissa on joku maaliskuussa nähnyt jäätynyttä sulamisvettä niin se tarkoittaa että kenelläkään ei ole oikeutta ajatella että nastattomalla renkaalla voisi selvitä talven yli moottoriteitä pääasiassa ajamalla.
Mutta hauskaahan tämä on; jatketaan!
Jos lisää hupia haluat niin lukaseppa Volvo Racing Club Finlandin puolelta kuinka
-Nokian hakkapeliitat ovat "parasta mitä rahalla saa" ja sitten myöhemmin ne eivät enään olekaan
-Syytetään renkaiden sisäänajoa ku nastat lähtee ja sitten perään lähetellään FB viestiä suoraan valmistajalle kun on nasta lähtenyt irti :'(
-Ei ajeta kuin korkeintaan kaksi kautta nastarenkailla, mutta kuitenkin on ihan fine ostaa ne "merkkirenkaat" käytettynä ;)
Ikinähän ei olla väärässä, aina sillä hetkellä mitä mieltä ollaan
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.03.16 - klo:00:20
Aalto yliopiston.
Aika epämääräisesti ilmoitit tutkimuksen, mutta oletan, että tarkoitat Heikkisen lisensiaatintyötä: Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa.
Tuossahan ei missään anneta tukea väitteellesi. Jos tuon tutkimuksen perusteellä päädyit väittämään tuollaista, niin aika rankkaa värikynää olet heilutellut.
LainaaKvalitatiivisesti voidaan arvioida, että tämän tutkimuksen empiiristen urasyvyysmittaustenvälissä ollut talvi 2011"12 oli Helsingissä nastarengaskulumisen kannalta huomattavasti keskimääräistä vaikeampi, joten on arvioitavissa, että suhteellisesti eniten nastarengaskulumisesta urautuvien katujen vuosittaisesta kokonaisurautumisesta noin 2/3 aiheutuisi nastarenkaista. Kaduilla, joilla deformaatio on raskaan liikenteen määrän takia voimakasta, on nastarengaskulumisen osuus vuosittaisesta kokonaisurautumisesta selvästi alle 50 %.
Tutkimuksen perusteella suositellaan, että lisäselvitykset nastarenkaiden käytön rajoittamisesta kaupunkiseuduilla tulee päällysteiden ylläpitotarve perusteena ensisijaisesti kohdistaa sellaisiin toimenpiteisiin, joilla suurin vähennys nastarenkaita käyttävässä liikenteessä tapahtuisi väylillä, joiden nopeusrajoitus on vähintään 60 km/h tai päällyste liikennemelua alentava. Nastarenkaiden käytön vähentäminen edellä mainituilla väylillä vähentäisi päällysteiden kulumista merkittävästi
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.03.16 - klo:00:20
Tänään juuri uutisoitiin kuinka kaupunkien ilmanlaadun heikentäjänä merkittävin on diesel autojen päästöt. Marginaalista 'nastarenkas pölyä' kukaan vakavasti otettava dosentti ei kehtaa edes mainita, koska joutuisi naurunalaiseksi. Dieselkuskeille pitäisi saada iso haittavero, jolla alennettaisiin vastaavasti ekologisten bensa-autojen verotusta :)
Nuo väitteet vaativat linkkiä uutiseen. Epäilen vahvasti, ettei uutista ole olemassakaan tai ole värittänyt uutisen pointit päälaelleen niin kuin tuossa Aalto-yliposton tutkimuksessakin.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 22.03.16 - klo:11:53
Jos lisää hupia haluat niin lukaseppa Volvo Racing Club Finlandin puolelta kuinka
-Nokian hakkapeliitat ovat "parasta mitä rahalla saa" ja sitten myöhemmin ne eivät enään olekaan
-Syytetään renkaiden sisäänajoa ku nastat lähtee ja sitten perään lähetellään FB viestiä suoraan valmistajalle kun on nasta lähtenyt irti :'(
-Ei ajeta kuin korkeintaan kaksi kautta nastarenkailla, mutta kuitenkin on ihan fine ostaa ne "merkkirenkaat" käytettynä ;)
Ikinähän ei olla väärässä, aina sillä hetkellä mitä mieltä ollaan
Minun mielipide nyt on tullut selväksi mitä renkaita/merkkejä pidän hyvinä, mutta sinun mielipidettäsi odotetaan. KAikki talvirenkaatkin kun on kitkarenkaita, joka nimenä on hieman korni.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.16 - klo:07:06
Katsoppa nuo tekniikan maailman ja tuulilasin rengastestit tai jopa tuo Ruotsalainen rengastesti ja kerrotko minulle mikä oli paras nastarengas ja toiseksi paras noissa Suomalaisissa autolehdissä. Sen jälkeen voimme jatkaa keskustelua mikä on paras talvirengas Suomalaiseen talveen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.03.16 - klo:08:15
"Soumi Somalaisille" vaan sinnekin (suomalainen kirjoitetaan edelleen pienellä alkukirjaimella)
Paras rengas suomalaiseen talveen etelässä on edelleen KE-kitka. Pohjoisessa skandirengas.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:16:21
"Niin sanotut Keski-Euroopan kitkarenkaat ovat aivan erilaiset kuin Suomessa myytävät. Keski-Euroopan kitkarenkaiden kumiseos on paljon kovempi kuin meillä myytävissä renkaissa, joten pakkaskelillä renkaiden pito on erittäin huono. Joskus pito on jopa huonompi kuin hyvien kesärenkaiden."
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.03.16 - klo:19:43
http://tekniikanmaailma.fi/autot/renkaat/tm-vertailu-korkeiden-nopeusluokkien-kitkarenkaat-2011 (http://tekniikanmaailma.fi/autot/renkaat/tm-vertailu-korkeiden-nopeusluokkien-kitkarenkaat-2011)
Continental ContiWinterContact TS830
"Suurin ero Keski-Euroopan kitkarenkaiden hyväksi voidaan merkitä märän asfaltin ominaisuuksissa. Useimmat pohjoismaiset, jäälle suunnitellut renkaat liikkuvat märkäominaisuuksiltaan jossain kelvottoman ja onnettoman rajamailla, eikä parhaissakaan ole juuri kehumista"
"Asia paljastuu viimeistään silloin, kun korkean nopeusluokan renkailla erehtyy syksyn ensimmäisille talviliukkaille, puhumattakaan jäisestä, polantuneesta lumipinnasta tai sileästä mustasta jäästä. Pohjoismaisten kitkarenkaiden pito on silloin aivan toista luokkaa.
Parhaimmillaan " tai pahimmillaan " ero on suorastaan järkyttävän suuri, ja heikoimmat nopean ajon renkaat voivat olla todella vaaralliset, ja parasta olisikin, että ne liukkaiden kelien vallitessa kiellettäisiin täysin."
Nämä on vain ammattilaisten faktoja.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.03.16 - klo:14:38
Nuo väitteet vaativat linkkiä uutiseen. Epäilen vahvasti, ettei uutista ole olemassakaan tai ole värittänyt uutisen pointit päälaelleen niin kuin tuossa Aalto-yliposton tutkimuksessakin.
Goglaamalla löytyy Aalto yliopiston tutimus ja kaikki muutkin joihin viittasin. Tv- uutisissa haastateltiin Hki- ilmanlaatua tarkkailevia tutkijoita.
Tutkijoiden pointtien oikeellisuuteen en ota enempää kantaa.. kaippa ne asiansa osaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.16 - klo:15:01
Nämä on vain ammattilaisten faktoja.
Ja vielä pätevämpää faktaa on sen ruotsalaisen testin tuloskin (jota en viitsi pakkosyöttää joka toinen päivä, toisin kuin sinä noita samoja vanhoja linkkejä ja lainauksiasi) jossa KE-kitkat ovat ylivoimaisesti paras rengas kuivalla ja märällä (jotka ovat siis vallitsevat olosuhteet etelä-suomen talvessa.)
Voisitko jo vaihtaa levyä ja keksiä jotain uutta? Vai kiistätkö edelleen jästipäisesti sen faktan että KE-kitka on parempi rengas kuivalla ja märällä alustalla?
Niin ja pakko vielä kommentoida tuohon boldattuun ja alleviivattuun lauseeseen (sinä kun tunnut pitävän siitä erityisen paljon) että siinäpä vasta oiva ja tyypillinen Matti Nykäs-ismi: Huonot renkaat
voivat olla huonoja ja niillä ajo pitäisi kieltää (huomaa erityisesti tuo ehdollinen lauserakenne, tässä ei implikoida että asia olisi kiveen hakattu kuten Mooseksen kivitaulut.) Kyseisessä lauseessa ei oteta millään tapaa kantaa hyviin KE-kitkarenkaisiin joista minä taas puhun jatkuvasti.
Ymmärrätkö edes lukemaasi ja sitä mitä tänne linkität?
Synteesinä voitaneen todeta että kaikki täällä paheksuvat huonoilla renkailla ajamista ja vaativat että jokainen tielläliikkuja pitää huolen että on käyttöönsä parhaiten sopivat renkaat ja huolehtii että sovittaa ajotyylinsä ja -nopeutensa vastaamaan käytössään olevien renkaiden ominaisuuksia vastaavaksi keliolosuhteiden muuttutessa.
Rengastestejä suositellaan luettavaksi mutta kriittisesti ja rengasvalinnassa testejä voi käyttää apuna kunhan muistaa painottaa arvosanoja omaan käyttöönsä sopivaksi.
Sopiiko tämä kaikille?
Pakkohan se on tähänkin keskusteluun oma mielipide tuoda...
Mielenkiinnolla olen seurannut tätä ajoittain varsin kiihkeätäkin keskustelua niinkin tavallisesta asiasta kun talvirenkaat. Jos tämän keskusteluketjun pohjalta pitäisi lähteä tekemään rengasvalintoja, niin voipi olla, että renkaat jäisi kokonaan ostamatta tai ainakin niitä pitäisi vaihtaa monta kertaa kaudessa.
Tässä välissä lienee paikallaan kertoa se oma rengasvalinta ja se on yllätys, yllätys, Itä-Suomalaiset Nokian renkaat (made on Russia), Hakkapeliitta R, kokoa 235/45 R17. Itse olen todennut niiden sopivan ajotyyliini, käyttötarkoitukseensa jne., enkä ole kaivannut ominaisuuksien perusteluun ensimmäistäkään tieteellistä tutkimusta tai testitulosta, vaan ihan sen oman perstuntuman. Näin aion toimia vastakin.
Tuskin maltan odottaa sitä pian alkavaa kesärengaskeskustelua..😎
Tallissa odottavat 235/35 R19 Goodyearin kesäkiekot allelaittoa...
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.03.16 - klo:17:34
Vain vaivoin vaivaudun vastaamaan mokoman sivistymättömän loanheiton jälkeen..
Sanoinko mistä Tv-uutisista oli kyse?
21.3. ja seitsemän uutiset.. n. klo. 17:30 alkaen alkaa ko. uutinen.. n. 18:45 kohdalla puhutaan dieselautojen päästöistä.
Niin siis sama uutisjuttuhan tuo on. Ei kai nyt ainakaan sillä ole mitään väliä, näytetäänkö se Seitsemän uutisissa vai Kymmenen uutisissa. Se, ettei tuokaan lähde tukenut väitteitäsi, on puhdas fakta, eikä sillä ole mitään tekemistä loanheiton kanssa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.03.16 - klo:18:53
Jankun jankun.. höpö löpö :) Katoitko edes sen kohdan minkä mainitsin?.. mitä ko. tutkija sanoi selvällä suomenkielellä dieselautoista vs. mitä minä sanoin?
Joo katsoin. Siinä kerrottiin typpidioksidipäästörajojen ylityksien johtuvan aika pitkälti dieselautojen päästöistä. Tuossahan ei ole mitään uutta tai erikoista. Sen sijaan sinun väitteistäsi yhteenkään ei otettu kantaa. Tässä muistin virkistämiseksi virheellisiä väitteitäsi, jotka liitit tuohon uutiseen:
-dieselautot ovat kaupunkien merkittävin ilmanlaadun heikentäjä
-"nastarengaspöly" on marginaalista
-dosentti ei kehtaa mainita
Täysin samaan tyyliin perustelin Aalto-yliopiston tutkimuksella omia väitteitäsi, vaikka tutkimuksesta ei löydy esittämiäsi väitteitä. En tiedä vääristeletkö asioita tarkoituksella vai vain vahingossa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.16 - klo:21:20
Tästä aiheesta juuri keskusteltiin töissä, että jos pikkaisenkin ajat esimerkiksi Kainuussa, niin tiedät miksi siellä ei paljon kitkarenkaita näy. Olen myös omasta mielestäni todennut sen jo kertaalleen, että jos ajat käsivarsi-Hanko väliä kellonajasta riippumatta, niin kyllä silloin kannattaa se oikea rengasvalinta tehdä.
Taitaa tuollaiset tulla seuraavaksi talveksi, kun ALD:n kautta ei taida saada nopeamman nopeusluokan saatavilla.
http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-x-ice-xi3?fromTyreSelector=true&width=225&selectorMode=bySize&ratio=45&radial=17&load=94&speed=y&zp=false&fromTyreSegment=1&dimensionId=x-ice-xi3-05704-252539-170946 (http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-x-ice-xi3?fromTyreSelector=true&width=225&selectorMode=bySize&ratio=45&radial=17&load=94&speed=y&zp=false&fromTyreSegment=1&dimensionId=x-ice-xi3-05704-252539-170946)
Noilla tulen ensi talvena liikkumaan kaikissa maakunnissamme, kuitenkin pääsääntöisesti itäisessä Suomessa. Kainuu luetaan itäiseen Suomeen. :) Olkaa tyytyväisiä , etten tuhoa kallista infraamme 30 000 km:n edestä.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 22.03.16 - klo:21:31
Taitaa tuollaiset tulla seuraavaksi talveksi, kun ALD:n kautta ei taida saada nopeamman nopeusluokan saatavilla.
http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-x-ice-xi3?fromTyreSelector=true&width=225&selectorMode=bySize&ratio=45&radial=17&load=94&speed=y&zp=false&fromTyreSegment=1&dimensionId=x-ice-xi3-05704-252539-170946 (http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-x-ice-xi3?fromTyreSelector=true&width=225&selectorMode=bySize&ratio=45&radial=17&load=94&speed=y&zp=false&fromTyreSegment=1&dimensionId=x-ice-xi3-05704-252539-170946)
Noilla tulen ensi talvena liikkumaan kaikissa maakunnissamme, kuitenkin pääsääntöisesti itäisessä Suomessa. Kainuu luetaan itäiseen Suomeen. :) Olkaa tyytyväisiä , etten tuhoa kallista infraamme 30 000 km:n edestä.
Hyvä rengas, sen mitä olen useampaakin autoa ajanut joissa on ollut tuollaiset.
Ei tosin mikään niistä ole ollut Octavia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.16 - klo:21:48
Mihin tarvit nopeampaa nopeusluokkaa jos ajat Suomessa?
Itse taas mietin välikelinrenkaiksi noita Goodyear:n Ultragrip Ice 2 kitkoja, kun nuo Hakkapeliitta R2 on melko lullat ajaa (Eivät ole kovin suunta vakaat).
Nuo R2:t ovat kyllä sanalla sanoen todella löysät. Edellisessä bemussa menivät vielä hyvin, siinä kun olivat runflattina. Nykyisessä keltaisessa Octaviassa oli ensimmäisinä talvirenkaina juurikin nuo samaiset Misukat, ihan hyvä kuva niistä jäi. Tosin talven jälkeen ei niistä paljoa yli neljää milliä löytynyt... KE-kitkat lähinnä kiinnostavat erittäin hyvän ja tarkan ajettavuuden takia, vaimolle tulleessa B7 2.0T quattrossa on alla Michelin Primacy Alpin renkaat, erittäin tanakan oloiset talvirenkaiksi.
Oletko -karppa- jo vaihtanut välikelin renkaat alle? Eikö tuo ole hiukan vaivalloista vaihdella montaa kertaa talvessa? Itsellä lähinnä voisi juolahtataa tuollainen puljailu mieleen - jos olisi mahdollisuus - tuollaiset Primacy Alpin:t ja sydäntalvi ajella skandikitkoilla.
Mihin tällä keskustelulla pyritään. Mikä on paras talvirengas Suomen talveen.
Riippuu talvesta, autosta, kuskista ja ajo-olosuhteista. Itse pidän parhaana renkaana Suomen talveen kitkarengasta. Michelin, Nokian ja Continental käy hyvin.
Tämä on paras talvirengas käyttööni ja autooni. Vai oliko topicissa tarkoitus puhua mikä on maksettujen rengastestien mukaan paras. Joka testien perusteella ostaa renkaansa yms......
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 22.03.16 - klo:22:00
Oletko -karppa- jo vaihtanut välikelin renkaat alle? Eikö tuo ole hiukan vaivalloista vaihdella montaa kertaa talvessa? Itsellä lähinnä voisi juolahtataa tuollainen puljailu mieleen - jos olisi mahdollisuus - tuollaiset Primacy Alpin:t ja sydäntalvi ajella skandikitkoilla.
En ole vielä, mutta voi olla, että pääsiäisenä vaihdan jos 10 vuorokauden ennuste ei muutu.
Jos olisin laiska, niin töissä kävisin vaihtamassa, mutta ei tuossa kotonakaan mene kuin 20-30 minuuttia vaihtaessa. Mulle tuo sopivaa vaihtelua normitöihin ja menee harrastelusta, kun voi nollat naamassa vain ruuvata pulttia ja nostaa/laskea tunkkia. Toki nuo yhdet ylimääräiset renkaat vie tilaa varastossa.
Toki omalla kohdalla välikelinrenkaissa on se ristiriitaisuus, että tämän hetken nastat ovat paremmat oikeastaan joka suhteessa ja varsinkin kuivalla/märällä asvaltilla. Mutta en viitsi jurruuttaa parasta pitoa nastoista pois, jos kelit rupeaa menemään plussan puolelle eikä tuota mustaa jäätä enään ole. Silloin voi heittää nuo kitkat alle. Toki mulla olisi ensi talveksi vaihtoehtona välikelinrenkaiksi yhden talven ajetut continental contiicecontact:n nastat, mutta voi olla että puolessa vuodessa voi renkaat vaihtua vielä monta kertaa.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 22.03.16 - klo:22:02
Juuri tällaisista kysymyksistä alkaa aina se älytön vääntö kuka on oikeassa.
Mitä väliä sillä on miksi JiiJii71 haluaa korkeamman nopeusluokan renkaat?
Ja mistä kukakin tietää mitä joku toinen tarvitsee, varsinkaan näiden esitettyjen tietojen pohjalta?
Kesärenkaissa nopeampi nopeusluokka tarkoittaa pehmeämpää rengasta ja nopeampaa kulumista. En tiedä onko laki muuttunut aiemmasta, että renkaan nopeusluokan pitää täsmätä rekisteriotteessa merkittyä tai tästä pitää olla tarra ohjaamossa?
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 22.03.16 - klo:22:00
Nuo R2:t ovat kyllä sanalla sanoen todella löysät.
Sciroccossa oli ärrät. Siinä ne toimivat hienosti. Opel Astra GTC 200:ssa on nuo R2:t ja ne ovat kyllä löysät.
Lainaus käyttäjältä: Rauska - 22.03.16 - klo:23:08
Tämän "keskustelun " perusteella olis kyllä vaikeaa valita renkaita 8) .
Päinvastoin, rengastestien tulokset ovat tehneet valitsemisen harvinaisen helpoksi. Jos asut ja ajat pääosin etelä-suomessa, KE-kitka on sinulle paras rengastyyppi. Jos ajat jatkuvasti suomen päästä päähän tai sijaitset napapiirin korkeudella, skandikumit ovat sinulle paras rengastyyppi.
Jahas, valikoiva sensuuri iskenyt. Ehkäpä ihan hyvä niin. Juttuhan ei tästä juurikaan muuksi muutu.
Ihan mielenkiinnosta kysyn kuitenkin moderaattorilta joka tätä turhaa jankkaamista seuraa, että missä se sensuurin raja mahtaa mennä?
"Koiven nylkyttäjäksi" ja Tero-petteriksi" kutsuminen näyttää läpäisevän sensuurin, mutta älykääpiö näytti olevan liikaa? :o
Myös jos tosta lähtee kelailemaan viestejä, niin näihin henkilökohtaisuuksiin menemisen ensimmäisen kiven kiskaisi kuka?
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön...
Itsetuntoni ei kuitenkaan ole 14-vuotiaan pikkutytön tasolla murrosiän kynnyksellä, joten ihan se ja sama mitä joku kirjoittaa tai ajattelee minusta siellä ruudun toisella puolella.
Taitaa tuo talvirengaskausi olemaan pikkuhiljaa pulkassa, joten hiljennytään taas vuodeksi ;D
Ei muuta kuin hyvää pässiäistä itse kullekkin 8)
Voi niitä parkoja ketkä menivät vaihtamaan jo viikko sitten kesärenkaat täällä Tampereella. Nyt meinasn tarvitaan todellakin talvirenkaita ja tähän lumeen ei pure suola/hiekka kun vauhdilla tuli. Juuri tästä syystä kitkarenkailla mennään kun ei ole paniikkia vaihtaa heti niitä ropisevia pölykoneita pois.
Kitkarengas kesärenkaana sai aika tylyn tuomion:
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/hengenvaara-testi-osoittaa-ala-missaan-nimessa-aja-kitkarenkailla-kesalla (http://www.tuulilasi.fi/uutiset/hengenvaara-testi-osoittaa-ala-missaan-nimessa-aja-kitkarenkailla-kesalla)
Selväähän se on, että talvirengas pitää suvikeleillä kesärengasta huonommin, mutta itse en ole vielä tähän päivään mennessä ymmärtänyt sitä, että miten siitä renkaasta, jolla vielä hetki sitten oli turvallista ajaa jäällä, muuttuukin hengen vaaralliseksi sen jään sulaessa pois.
Aivan samalla tavalla kuin siitä KE-talvirenkaasta tulee hengenvaarallinen kun se lumi ja jää onkin saksalaisen asfaltin sijasta suomalaisella asfaltilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.03.16 - klo:21:15
Kitkarengas kesärenkaana sai aika tylyn tuomion:
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/hengenvaara-testi-osoittaa-ala-missaan-nimessa-aja-kitkarenkailla-kesalla (http://www.tuulilasi.fi/uutiset/hengenvaara-testi-osoittaa-ala-missaan-nimessa-aja-kitkarenkailla-kesalla)
Väärin! Kuluneesta kitkarenkaasta oli kyse ja olisi hyvin voinut myös kirjoittaa kulunut kesärengas.
Nyt on tullut Jeesus rengas markkinoille, ainakin nyt vasta mainoksen näin. Michelin Cross climate.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 23.03.16 - klo:21:50
Väärin! Kuluneesta kitkarenkaasta oli kyse ja olisi hyvin voinut myös kirjoittaa kulunut kesärengas.
Väärin! Kuluneen kitkarenkaan ja kuluneen kesärenkaan ominaisuudet kesällä ovat kumminkin aivan erillaiset. Jälkimmäinen toimii myös sateella ja ääritilanteissa, kun kumiseos on kovempaa. Tuon voi kuka tahansa myös itse kokeilla kädellä ja katso silmällä vertailemalla kitkarengasta ja kesärengasta ;)
http://rengasblogi.fi/kesalla-kannattaa-kitkarenkaatkin-vaihtaa-kesarenkaisiin/ (http://rengasblogi.fi/kesalla-kannattaa-kitkarenkaatkin-vaihtaa-kesarenkaisiin/)
Nyt on tullut uusi kitkarengas samoin kuin nastarengas joka tunnistaa hirven umpimähkä pusikosta.
Nastarenkaassa on kovempi pito niin saa ajaa lähemmäs hirveä ja kitkassa on pitempi jarrutusmatka jolloin rengas antaa singnaalia ja alkaa piipittämään. ;)
Näissä rengasjutuissa eri medioissa kriittinen ja skeptinen kuluttaja aina on kuulevinaan erilaisia motiiveja juttujen tekemiseen.
Rengastehtailla on intressipiirissä, yllättävää kyllä, lisätä renkaiden myyntiä.
Autolehdillä taas on halua lisätä omaa myyntiään.
Kun sitten nämä kaksi asiaa ristiintaulukoidaan niin huomataan että keväällä ja syksyllä sopivia artikkeleja julkaisemalla saadaan näille molemmille tahoille win-win -asetelma; kohahduttavia juttuja jotka lisäävät sekä lehtien että rengasmyyntiä.
Nyt tuossa puffatussa Tuulilasin jutussa melko vakuuttavasti esiintynyt Larmela (oliko selvinpäin kun esiintyminen oli aika rauhatonta?) esitti käänteentekeviä testejä joiden perusteella saatiin selville että loppuunkulunut nastaton talvirengas on kesäkelillä dramaattisesti huonompi esimerkiksi märkäpidolta kuin uusi kesärengas.
Ne jotka eivät tätä usko voivat ostaa seuraavaksi ilmestyvän lehden.
Itse taidan uskoa ostamattakin.
Olisi ehkä ollut mielenkiintoista lukea millainen ero on samalla tavalla loppuunkuluneella kesärenkaalla, sekin olisi varmasti lisännyt rengasmyyntiä.
Mutta dogmien mukaisesti se juttu julkaistaan vasta syksyllä että saataisiin ihmiset ostamaan loppukesästä rengasvarastot tyhjiksi ennen talvirenkaiden saapumista.
Tässä tavoitteessa sitten poliisi rengasliikkeiden pyyteettömällä avustuksella tekee rengasratsioita.
Kun rengasratsioita suunnitellaan niin samalla varmaankin sovitaan että viranomaiskäytössä olevissa autoissa on uudet renkaat rengasratsian suorittavasta yrityksestä?
Nastaton talvirengas on hengenvaarallinen sulalla ja märällä tiellä kesällä, mutta ilmeisesti kuitenkin ihan ok valinta vaikkapa maaliskuussa vaikka olosuhteissa tien pinnalla ei juurikaan eroa ole kesäkuun alun kylmiin päiviin?
Nastalliset huippurenkaat ovat kuulemma niin paljon paremmat märällä asfaltilla ettei voi kaukana kesärenkaasta olla, ja kun täälläkin on todistettu ettei nastat kuluta tietä niin nastarengas olisi optimaalinen valinta ympärivuotiseksi renkaaksi, ei ole huolta keväällä takatalvesta eikä syksyllä ensilumesta.
Näihin vähemmän asiasisältöisiin viesteihin pätenee se että kun argumentointitaito loppuu niin alkaa uittuilu.
Viestit kuvastavat jollakin tasolla kirjottajansa pään sisäistä maisemaa, itselläni jankuttaminen kuvastanee pyrkimystä saada itselleni liikkeenharjoittajan status, enemmänkin kylläkin sen edestakaisen liikkeen.
Näissäkin asioissa, kuten liikenteessä, jokainen yrittää pärjätä niillä eväillä jotka on syntymässään saanut tai matkan varrella kehittänyt tai omaksunut.
Jos on lusikalla annettu niin ei voi(ne?) kauhalla vaatia.
Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 23.03.16 - klo:22:03
Nyt on tullut Jeesus rengas markkinoille, ainakin nyt vasta mainoksen näin. Michelin Cross climate.
Kunhan ei eksy jäälle: https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Verrokkina pahamaineinen KE-kitka. Tuossa tuo CC vaikuttaa kyllä lähinnä kesärenkaalta jäällä.
Lainaus käyttäjältä: ept - 24.03.16 - klo:07:35
Kunhan ei eksy jäälle: https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Verrokkina pahamaineinen KE-kitka. Tuossa tuo CC vaikuttaa kyllä lähinnä kesärenkaalta jäällä.
Jotenki näyttää siltä ettei toi kuski osaa edes ajaa. Olis edes heittäny kakkosta tai kolmosta pesään siinä suditellessa ;)
”Pohjoismaissa teiden kuluminen on iso haaste. Tähtäämme siihen, että tien kuluvuutta voidaan vähentää tinkimättä renkaan jääpidosta.”
Kai Hauvala
Black Donuts Engineeringin toimitusjohtaja
http://www.aamulehti.fi/raha/pirkkalalainen-yritys-kehittaa-rengaskohun-keskella-uutta-nastaa-ja-nastarenkaita/ (http://www.aamulehti.fi/raha/pirkkalalainen-yritys-kehittaa-rengaskohun-keskella-uutta-nastaa-ja-nastarenkaita/)
Täällä tuntuu olevan kuitenkin parempaa tietoa. Nastathan eivät tunnetusti mitään kuluta, vaan syypäitä kulumiseen ovat kitkarenkaiden lamellit ja mikä milloinkin, mutta se kovametsllinen tietä piikkaava piikki nyt ei mitenkään voi tietä kuluttaa...
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.03.16 - klo:13:58
”Pohjoismaissa teiden kuluminen on iso haaste. Tähtäämme siihen, että tien kuluvuutta voidaan vähentää tinkimättä renkaan jääpidosta.”
Kai Hauvala
Black Donuts Engineeringin toimitusjohtaja
http://www.aamulehti.fi/raha/pirkkalalainen-yritys-kehittaa-rengaskohun-keskella-uutta-nastaa-ja-nastarenkaita/ (http://www.aamulehti.fi/raha/pirkkalalainen-yritys-kehittaa-rengaskohun-keskella-uutta-nastaa-ja-nastarenkaita/)
Täällä tuntuu olevan kuitenkin parempaa tietoa. Nastathan eivät tunnetusti mitään kuluta, vaan syypäitä kulumiseen ovat kitkarenkaiden lamellit ja mikä milloinkin, mutta se kovametsllinen tietä piikkaava piikki nyt ei mitenkään voi tietä kuluttaa...
Ilmeisesti ruoste on jo iskenyt teräksenharmauteen? Sama vanha katkeruus sekoittuneena narsismiin taitaa kuitenkin olla ruostetta tehokkaampia - kun älykkyys ei riitä?
Käy jopa oikeinkirjoituksen päälle kun piikit (omassa lihassa?) piikkaavat ?
Suola ja urea ovat myrkkyä - pitäisi olla haponkestävät teräsrakenteet niin autossa kuin miehessäkin. Narsissit sopivat narsisteillekin - keep smiling! ::)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.03.16 - klo:13:58
”Pohjoismaissa teiden kuluminen on iso haaste. Tähtäämme siihen, että tien kuluvuutta voidaan vähentää tinkimättä renkaan jääpidosta.”
Kai Hauvala
Black Donuts Engineeringin toimitusjohtaja
http://www.aamulehti.fi/raha/pirkkalalainen-yritys-kehittaa-rengaskohun-keskella-uutta-nastaa-ja-nastarenkaita/ (http://www.aamulehti.fi/raha/pirkkalalainen-yritys-kehittaa-rengaskohun-keskella-uutta-nastaa-ja-nastarenkaita/)
Black Donutsin asiakasyrityksiä on mm. kiinalainen Triange, jonka nastarenkailla jarrutusmatka jäällä on testien mukaan lähes tupla verrattuna Nokia hk8:iin. Trianglen rengasta vannetukku silti markkinoi väittäen sitä paremmaksi kuin muita :)
Että tämmönen tämä donitsifirma.. uskottavuus sanomisissa ja tuotteissa pyöreä nolla. Donitsin väki lisäksi varasti yrityssalaisuuksia Nokialta.
"Rikoksesta syytettyjen hallusta on takavarikoitu kymmeniätuhansia Nokian Renkaiden tuote- ja tuotannonkehitykseen liittyviä tallenteita."http://www.hs.fi/talous/a1456811645928 (http://www.hs.fi/talous/a1456811645928)
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 26.03.16 - klo:14:40
Ilmeisesti ruoste on jo iskenyt teräksenharmauteen? Sama vanha katkeruus sekoittuneena narsismiin taitaa kuitenkin olla ruostetta tehokkaampia - kun älykkyys ei riitä?
Käy jopa oikeinkirjoituksen päälle kun piikit (omassa lihassa?) piikkaavat ?
Suola ja urea ovat myrkkyä - pitäisi olla haponkestävät teräsrakenteet niin autossa kuin miehessäkin. Narsissit sopivat narsisteillekin - keep smiling! ::)
Olet malliesimerkki kirjoittajasta, jolla argumentit pääsivät loppumaan. Vestisi antaa kyllä vahvat perusteet olettaa, ettet tunnista kirjoitusvirheitä tekstistäni.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.03.16 - klo:15:24
Black Donutsin asiakasyrityksiä on mm. kiinalainen Triange, jonka nastarenkailla jarrutusmatka jäällä on testien mukaan lähes tupla verrattuna Nokia hk8:iin. Trianglen rengasta vannetukku silti markkinoi väittäen sitä paremmaksi kuin muita :)
Että tämmönen tämä donitsifirma.. uskottavuus sanomisissa ja tuotteissa pyöreä nolla. Donitsin väki lisäksi varasti yrityssalaisuuksia Nokialta.
"Rikoksesta syytettyjen hallusta on takavarikoitu kymmeniätuhansia Nokian Renkaiden tuote- ja tuotannonkehitykseen liittyviä tallenteita."
http://www.hs.fi/talous/a1456811645928 (http://www.hs.fi/talous/a1456811645928)
Niin no, onhan tuo Hauvala kuitenkin Nokian Renkaiden entinen kehityspäällikkö. Luulisi hänen tietävän tuollaiset alan perusasiat. Voihan kuitenkin olla, että hän on ajautunut noihin positioihin ihan sattumalta ja tämän palstan totaaliset amatöörit tietävät paremmin eli ne kitkarenkaan lamellit ovat kuin ovatkin asfaltin surma.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 26.03.16 - klo:14:40
Ilmeisesti ruoste on jo iskenyt teräksenharmauteen? Sama vanha katkeruus sekoittuneena narsismiin taitaa kuitenkin olla ruostetta tehokkaampia - kun älykkyys ei riitä?
Käy jopa oikeinkirjoituksen päälle kun piikit (omassa lihassa?) piikkaavat ?
Suola ja urea ovat myrkkyä - pitäisi olla haponkestävät teräsrakenteet niin autossa kuin miehessäkin. Narsissit sopivat narsisteillekin - keep smiling! ::)
Nyt aletaan olla suomi24.fi -tasolla!
En sitten tiedä onko se kenellekin plussaa vai miinusta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.03.16 - klo:18:45
Niin no, onhan tuo Hauvala kuitenkin Nokian Renkaiden entinen kehityspäällikkö. Luulisi hänen tietävän tuollaiset alan perusasiat. Voihan kuitenkin olla, että hän on ajautunut noihin positioihin ihan sattumalta ja tämän palstan totaaliset amatöörit tietävät paremmin eli ne kitkarenkaan lamellit ovat kuin ovatkin asfaltin surma.
Tuotteiden huonous puhuu omaa kieltään ja rikosepäilyt ei nekään lisää luotettavuutta.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.03.16 - klo:20:49
Tuotteiden huonous puhuu omaa kieltään
Nokian renkaiden vai Trianglen?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.03.16 - klo:20:49
ja rikosepäilyt ei nekään lisää luotettavuutta.
Ketä epäillään ja mistä rikoksesta?
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.03.16 - klo:21:12
Nokian renkaiden vai Trianglen?
Eiköhän noiden erot ole jo Tuulilasin ja testworld:n toimesta testattu eikä jäänyt paljon seliteltävää, kuin Vannetukulla.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.03.16 - klo:21:12
Ketä epäillään ja mistä rikoksesta?
Oli linkattu jo tuossa aiemmin, mutta uusintana.. http://www.hs.fi/talous/a1456811645928 (http://www.hs.fi/talous/a1456811645928)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.16 - klo:23:35
Eiköhän noiden erot ole jo Tuulilasin ja testworld:n toimesta testattu eikä jäänyt paljon seliteltävää, kuin Vannetukulla.
Kiitos vastauksesta, mutta jos et käytä myös nimimerkkiä nokivasara niin kysyin hänen mielipidettään, en sinun.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.03.16 - klo:00:37
Oli linkattu jo tuossa aiemmin, mutta uusintana.. http://www.hs.fi/talous/a1456811645928 (http://www.hs.fi/talous/a1456811645928)
No, oikeus ratkaisee aikanaan mutta kun nyt on nähty ensimmäiset tuotekehittelytulokset niin ei vaikuta siltä että kovin merkittävää tuotekehitustietotaitoa olisi vuotanut ulkopuolelle.
Ja noin renkaanvalmistusteknisesti ei taida Nokian renkailla olla kovin ihmeellisiä salaisuuksia.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.03.16 - klo:19:06
Nyt aletaan olla suomi24.fi -tasolla!
En sitten tiedä onko se kenellekin plussaa vai miinusta.
Paha kommentoida sinänsä tuota vertausta, kun pyrin aktiivisesti välttämään tuota ns. foorumia, mutta kyllä täällä on mielestäni päästy aika uniikille tasolle henkilökohtaisuuksiin menemisessä verrattuna juuri mihinkään muuhun aktiivisesti seuraamaani foorumiin.
Lainaus käyttäjältä: ept - 27.03.16 - klo:01:19
Paha kommentoida sinänsä tuota vertausta, kun pyrin aktiivisesti välttämään tuota ns. foorumia, mutta kyllä täällä on mielestäni päästy aika uniikille tasolle henkilökohtaisuuksiin menemisessä verrattuna juuri mihinkään muuhun aktiivisesti seuraamaani foorumiin.
Meno on täällä vielä ihan siivoa vrt bemaristien btcf.fi foorumiin..
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.16 - klo:23:35
Eiköhän noiden erot ole jo Tuulilasin ja testworld:n toimesta testattu eikä jäänyt paljon seliteltävää, kuin Vannetukulla.
Vannetukku sanoi ettei ole testanneet 205/55/16 renkaita, 195 ja 185/65/15. Toki näiden renkaiden välillä voi olla eroja. Ja kun testituloksia itse katson niin jäällä triankeli o huonompi. Mutta niin ovat jäällä huonot minun Gislaved nordfrost 100 renkaat. Kuitenki o pärjätty. Itse en kiinalaisia renkaita ostaisi noissa peruskokoisissa renkaissa, niissä kun hinta ero ei ole iso. Kun mennää 17 ja isompaan hinta ero alkaa näkyä. Ja joillekin se 4-500e on paljon.
Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 27.03.16 - klo:09:51
Vannetukku sanoi ettei ole testanneet 205/55/16 renkaita, 195 ja 185/65/15. Toki näiden renkaiden välillä voi olla eroja. Ja kun testituloksia itse katson niin jäällä triankeli o huonompi. Mutta niin ovat jäällä huonot minun Gislaved nordfrost 100 renkaat. Kuitenki o pärjätty. Itse en kiinalaisia renkaita ostaisi noissa peruskokoisissa renkaissa, niissä kun hinta ero ei ole iso. Kun mennää 17 ja isompaan hinta ero alkaa näkyä. Ja joillekin se 4-500e on paljon.
Mistäpä vannetukku ei olisi marmattanut tai tirauttanut kyyneltä, kun heiltä vedettiin matto alta tuon Triangelin ylistyksen jälkeen. Oli syksyllä Artic Falls:n tekemä testi mitä Artic falls ei tehnyt, sen jälkeen oli keltainen taulukko jossa numeroita ja kun pyydettiin metrejä/sekuntteja tai vastaavia määreitä niin niitä ei ollut (Luvattiin toimittaa, mutta puoleen vuoteen niitä ei ole tullut). Tuulilasi teki testin, niin seuraavana kyseenalaistettiin Test world:n käyttämä nopeus ja heidän oma vetonsa Syvärillä olisi parempi vertailu kohde, joka tehtiin kiireellä ennen tuulilasin testiä. Odotan mielenkiinnolla Tuulilasin ensi vuoden juttua missä vielä muut merkkirenkaat on testattu vrt Icelink. Kumminkin fakta on se, että tuo Triangelin uutuus ei pärjännyt kuusi ja kolme vuotta vanhoille malleille. Huolestuttavinta oli seuraavat asiat:
Triangle IceLink
Ohjaus: Erittäin ohut ohjaava alue keskialueella. Suuremmilla kulmilla täysin tunnoton eikä ohjaudu rattia enemmän käännettäessä.
Hallittavuus: Pidon raja alhainen, mutta raja selkeä. Luistot pitkiä ja laajoja, palautuu hitaasti. Sivuttaispitoa liian vähän.
Kiihdytys ja jarrutus: Kaarteessa kiihdyttäessä auto ei ohjaudu. Jarrutus ja kiihdytyspito heikko.
Arvosana: 6.5
Triangle IceLink
Ohjaus: Keskialueella tunnoton ja hidas. Vaste huono. Suuremmilla kulmilla alkaa ohjautua hiukan yllätten purevasti.
Hallittavuus: Eturenkaiden pidon raja jyrkkä. Takarenkaat seuraavat hyvin, ei yllätä.Pito palautuu kohtalaisesti, hiukan töksähtäen.
Kiihdytys ja jarrutus: Mutkassa kiihdyttäessä auto ohjautuu hyvin renkaiden suuntaan. Jarruttaessa levoton perä.
Arvosana: 7.5
http://www.tuulilasi.fi/testit/tuulilasin-odotetun-rengastestin-tulokset-kuinka-kiinalainen-kohurengas-parjasi (http://www.tuulilasi.fi/testit/tuulilasin-odotetun-rengastestin-tulokset-kuinka-kiinalainen-kohurengas-parjasi)
^Kun vielä huomioi sen, että kelvottomat ja hengenvaaralliset renkaat ei ole pelkästään niitä käyttävän ongelma.. vaarantaa myös muiden tielläliikkujien turvallisuuden.
Koijarikauppiaathan myy tätä kiinasontaa, niin kauan kun pöljiä ostajia jostain löytyy.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.03.16 - klo:13:17
^Kun vielä huomioi sen, että kelvottomat ja hengenvaaralliset renkaat ei ole pelkästään niitä käyttävän ongelma.. vaarantaa myös muiden tielläliikkujien turvallisuuden.
Koijarikauppiaathan myy tätä kiinasontaa, niin kauan kun pöljiä ostajia jostain löytyy.
Minua noissa tapauksissa tympäisee lisäksi katteettomat lupaukset ja mainospuheet mitä ovat viljelleet vuosia. Nyt joku vielä testasi nuo ja lopputulos oli sitä mitä pystyi odottamaan. Vielä kun Tekniikan maailma testaisi, niin homma olisi taputeltu.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.03.16 - klo:20:49
Tuotteiden huonous puhuu omaa kieltään ja rikosepäilyt ei nekään lisää luotettavuutta.
Eli esimerkiksi Hakkapeliitta 7 on siis mielestäsi täyttä kuraa. Mielipiteensä kullakin mutta heillä, joiden mielestä nastat eivät tietä kuluta, on yksi yhteinen piirre: he eivät kehitä renkaita tai tutki mitään aiheeseen liittyvää.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 27.03.16 - klo:13:37
Eli esimerkiksi Hakkapeliitta 7 on siis mielestäsi täyttä kuraa.
Kolme sarjaa olen noita hakkapeliitta 7 ajanut ja pidän parempana renkaana ajaa, kuin hakkapeliitta 8:t joita menossa toinen sarja. Nämä siis omassa käytössä.
En pidä kurana testien valossa kuten en myöskään oman kokemuksen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 27.03.16 - klo:09:51
Itse en kiinalaisia renkaita ostaisi noissa peruskokoisissa renkaissa, niissä kun hinta ero ei ole iso. Kun mennää 17 ja isompaan hinta ero alkaa näkyä. Ja joillekin se 4-500e on paljon.
Ja niissä isommissa ja leveämmissä renkaissa ongelmat tai suorituskyvyn erot vaan kasvavat. Itselläni on kokemusta vuosien takaa Roadstone- merkkisestä renkaasta, jossa oli loistava kulutuskestävyys. Rengas kesti vuodesta toiseen lähes muuttumattomana, mutta ei se mitään pitänyt. Vähänkin kostea asfaltti, niin pito oli kuin jäällä konsanaan!? Silloin viimeistään ymmärsin sen, mistä hintaerot renkaiden välillä johtuvat. Ei siis ole välttämättä järkevää investoida esim 19":n vanteisiin, jos rahat eivät enää riitä kunnollisiin renkaisiin. Eikä kaikkien mielestä isoissa vanteissa ole muutenkaan mitään järkeä - vai miten pitäisi tulkita nämä kirjoitukset rengaskokojen pienentämisestä..?😉
Lainaus käyttäjältä: CeeCee3.6 - 27.03.16 - klo:20:37
Ja niissä isommissa ja leveämmissä renkaissa ongelmat tai suorituskyvyn erot vaan kasvavat. Itselläni on kokemusta vuosien takaa Roadstone- merkkisestä renkaasta, jossa oli loistava kulutuskestävyys. Rengas kesti vuodesta toiseen lähes muuttumattomana, mutta ei se mitään pitänyt. Vähänkin kostea asfaltti, niin pito oli kuin jäällä konsanaan!? Silloin viimeistään ymmärsin sen, mistä hintaerot renkaiden välillä johtuvat. Ei siis ole välttämättä järkevää investoida esim 19":n vanteisiin, jos rahat eivät enää riitä kunnollisiin renkaisiin. Eikä kaikkien mielestä isoissa vanteissa ole muutenkaan mitään järkeä - vai miten pitäisi tulkita nämä kirjoitukset rengaskokojen pienentämisestä..?😉
Tämä vain ei mene monen nuoren päähän, että mielummin pienemmät vantaat ja kunnon renkaat, kuin isot vanteet ja paskat renkaat.
Yleensäkkin ihmettelen miksi ostaa jotain helvetin isoja ja painavia vanteita ja siihen vielä painavat renkaat. Autosta häviää se vähäinenkin suorituskyky ja ajomukavuus ;). Maaginen sana on jousittamattoman massan lisääntyminen. Eikä kyllä onni ja autuus ole kyllä nuo alkuperäisetkään vanteet. Hyvänä esimerkinä skodan perus 16-17" alumiinivanne kesärenkaineen painaa helposti sen 20-24kg renkaan kanssa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.16 - klo:21:15
Tämä vain ei mene monen nuoren päähän, että mielummin pienemmät vantaat ja kunnon renkaat, kuin isot vanteet ja paskat renkaat.
Pakkasellakin toppakengät on varmasti pitävämmät ja lämpimämmät kuin nahkaiset puolikengät mutten itsekään silti toppakenkiä edes pakkasella käytä.
Toiset vain tykkää laitella autonsa mieleisekseen, vaikka se sitten tarkottaisi juuri sitä samaa mieltä kuin tuning-lehdissä ja just sitä erilaista mieltä kuin toppakenkäkansanosalla on.
Jokainen tyylillään, kunhan vain pitää mielessä ne rajoitteet jotka rengasvalinta tuo mukanaan.
Kiinalaiset, 255-leveät, 30-sarjalaiset tai ylipäätään mitkään renkaat eivät itsellään tuota vaaratilanteita.
Väärä ja ymmärtämätön käyttö tekee ne vaaratilanteet.
Lainaus käyttäjältä: CeeCee3.6 - 27.03.16 - klo:20:37Eikä kaikkien mielestä isoissa vanteissa ole muutenkaan mitään järkeä - vai miten pitäisi tulkita nämä kirjoitukset rengaskokojen pienentämisestä..?😉
Suuntaus taitaa kyllä olla isoihin ja kapeisiin renkaisiin, bemarin sähköhybridit etunenässä käyttävät tuollaisia 155/70r19 kumeja. Mutta menee taas vähän ohi alkuperäisen aiheen.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 27.03.16 - klo:21:28
Pakkasellakin toppakengät on varmasti pitävämmät ja lämpimämmät kuin nahkaiset puolikengät mutten itsekään silti toppakenkiä edes pakkasella käytä.
Toiset vain tykkää laitella autonsa mieleisekseen, vaikka se sitten tarkottaisi juuri sitä samaa mieltä kuin tuning-lehdissä ja just sitä erilaista mieltä kuin toppakenkäkansanosalla on.
Jokainen tyylillään, kunhan vain pitää mielessä ne rajoitteet jotka rengasvalinta tuo mukanaan.
Kiinalaiset, 255-leveät, 30-sarjalaiset tai ylipäätään mitkään renkaat eivät itsellään tuota vaaratilanteita.
Väärä ja ymmärtämätön käyttö tekee ne vaaratilanteet.
Ei ihme miksi stadissa 10% palelluttaa itsensä, kun pakkasta on yli -20 astetta.
Ja valitettavan usein juuri nämä Tero-Petterit eivät ymmärrä valintaansa ja kesällä nuoria kuolee eniten liikenteessä. Tämä on taas FAKTA.
https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/nuoret-15-24 (https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/nuoret-15-24)
15"24-vuotiaat nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa. Nuoria on väestöstä vain noin 12 prosenttia, mutta joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on nuori. Nuorten liikenneonnettomuudet liittyvät usein vapaa-ajan liikkumiseen.
"Nuorten vakaville liikenneonnettomuuksille on tyypillistä
kova vauhti
tieltä suistuminen
turvavyöt kiinnittämättä
kuljettaja alkoholin vaikutuksen alaisena
kuljettajana nuori mies
ajankohtana kesäviikonloppu."
Kokematon kuljettaja ei aina osaa kiinnittää huomiota sellaisiin seikkoihin, joista saattaa aiheutua vaaratilanteita. Ensimmäistä vuottaan ajavien liikennevahinkomäärä suhteutettuna ajokorttien määrään on vakuutustilastojen mukaan kolminkertainen verrattuna kolme vuotta ajaneisiin.
Itse olen tullut siihen päätökseen, kaikkia asianhaaroja tutkittuani, että kitkarengas on periaatteessa paras rengas kaikista rengastyypeistä, koska se on ainoa rengas, jolla voi ajaa ympärivuotisesti. Kesärenkaalla ja nastarenkaalla ajokaudet ovat lyhyemmät, kitkoilla voit surutta päästellä ympärivuoden, eli sopii keliin kuin keliin. Kaikki hyvä laitettu kompromissiin yhteen pakettiin.
Muokkaan tuota lausetta sen verran että KE-kitka on ainoa rengas jolla voisi harkita ajavansa ympäri vuoden. Skandikitkat jotka on suunniteltu jääpidon ehdolla eivät ole turvalliset syksyn rankkasateilla.
Mikäs siinä jos tyytyy kompromisseihin...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.16 - klo:21:15
Tämä vain ei mene monen nuoren päähän, että mielummin pienemmät vantaat ja kunnon renkaat, kuin isot vanteet ja paskat renkaat.
Yleensäkkin ihmettelen miksi ostaa jotain helvetin isoja ja painavia vanteita ja siihen vielä painavat renkaat. Autosta häviää se vähäinenkin suorituskyky ja ajomukavuus ;). Maaginen sana on jousittamattoman massan lisääntyminen. Eikä kyllä onni ja autuus ole kyllä nuo alkuperäisetkään vanteet. Hyvänä esimerkinä skodan perus 16-17" alumiinivanne kesärenkaineen painaa helposti sen 20-24kg renkaan kanssa.
Maagiseen sanaan jousittamaton massa olisi - ainakin sivulauseena - lisättävä hitausmomentti! Eli pyörän kehälle sijoittuvan massan pienentäminen parantaa ja herkistää kiihtyvyyttä (ja hidastuvuutta). Siis mitä suurempi pyörästä tulee sen suurempi vaikutus on tällä ulommaisella osalla, jolla ovat rengas (sen massa!) ja vannealue, jolle rengas asennetaan.
Tässä on kaksi perusasiaa, jotka pitäisi ymmärtää: pienempi pyörä on muutosherkempi ja jos suuremmasta pyörästä halutaan kiihtyvyysherkkä (+ tai - - etuliitteellä), niin pyörän ulommaisen alueen (vanneosa+rengas) pitää olla kevyt! ;)
Eli myllynkiviä ei kannata käyttää autonpyörinä - olivat ne sitten kuinka plink plink tahansa. ::)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.16 - klo:21:44
Ei ihme miksi stadissa 10% palelluttaa itsensä, kun pakkasta on yli -20 astetta.
Oliko nämä luvut vedetty samasta hatusta (tai toppakengästä) josta Stubb vetää omansa?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.16 - klo:21:44
Ja valitettavan usein juuri nämä Tero-Petterit eivät ymmärrä valintaansa ja kesällä nuoria kuolee eniten liikenteessä. Tämä on taas FAKTA.
Eivät ymmärrä valintaansa? Oletko heiltä kysynyt? Olisiko tuossa lauseessa yleistetty aika lailla?
Kesällä nuoria kuolee eniten liikenteessä? Oliko näillä kaikilla mielestäsi väärät, jopa ehkä ylikokoiset renkaat alla? Monellako oli kiinalaiset? Oliko tästä jotain faktoja? Ettei nyt vain heiluteltaisi tuning-korttia ilman asiaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.16 - klo:21:44
https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/nuoret-15-24 (https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/nuoret-15-24)
15"24-vuotiaat nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa. Nuoria on väestöstä vain noin 12 prosenttia, mutta joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on nuori. Nuorten liikenneonnettomuudet liittyvät usein vapaa-ajan liikkumiseen.
"Nuorten vakaville liikenneonnettomuuksille on tyypillistä
kova vauhti
tieltä suistuminen
turvavyöt kiinnittämättä
kuljettaja alkoholin vaikutuksen alaisena
kuljettajana nuori mies
ajankohtana kesäviikonloppu."
Kokematon kuljettaja ei aina osaa kiinnittää huomiota sellaisiin seikkoihin, joista saattaa aiheutua vaaratilanteita. Ensimmäistä vuottaan ajavien liikennevahinkomäärä suhteutettuna ajokorttien määrään on vakuutustilastojen mukaan kolminkertainen verrattuna kolme vuotta ajaneisiin.
Tuossa ei missää kohtaa edes viitattu 19-tuumaisiin tai kiinalaisiin tai yhtään mihinkään renkaisiin.
Ettei tässä nyt taas olisi sellainen ajatusmalli taustalla että jonkun instansin hyväksymä rengas pelastaa kaikista tuossa yllämainituista riskeistä?
Ihan kuin talvellakin nastarenkailla kommenttien perusteella selviytyy nastatonta paremmin, kuljettajalla ei niin väliä ole?
Eiköhän se vain ole ikävä tosiasia että onnettomuuksia tapahtuu oli renkaat minkälaiset tahansa.
Turha yrittää etsiä syitä olosuhteista jos ja kun suurin vaikuttava tekijä onnettomuuksissa on kuljettajan asenne.
Siinä se vika on jos onnettomuus on tapahtunut reipaalla ylinopeudella, alkoholin vaikutuksen alaisena jne.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.16 - klo:23:32
Mikäs siinä jos tyytyy kompromisseihin...
Jokos sulla on ne nastattomat talvirenkaat alla?
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 28.03.16 - klo:06:45
Oliko nämä luvut vedetty samasta hatusta (tai toppakengästä) josta Stubb vetää omansa?
Eivät ymmärrä valintaansa? Oletko heiltä kysynyt? Olisiko tuossa lauseessa yleistetty aika lailla?
Kesällä nuoria kuolee eniten liikenteessä? Oliko näillä kaikilla mielestäsi väärät, jopa ehkä ylikokoiset renkaat alla? Monellako oli kiinalaiset? Oliko tästä jotain faktoja? Ettei nyt vain heiluteltaisi tuning-korttia ilman asiaa.
Tuossa ei missää kohtaa edes viitattu 19-tuumaisiin tai kiinalaisiin tai yhtään mihinkään renkaisiin.
Ettei tässä nyt taas olisi sellainen ajatusmalli taustalla että jonkun instansin hyväksymä rengas pelastaa kaikista tuossa yllämainituista riskeistä?
Ihan kuin talvellakin nastarenkailla kommenttien perusteella selviytyy nastatonta paremmin, kuljettajalla ei niin väliä ole?
Eiköhän se vain ole ikävä tosiasia että onnettomuuksia tapahtuu oli renkaat minkälaiset tahansa.
Turha yrittää etsiä syitä olosuhteista jos ja kun suurin vaikuttava tekijä onnettomuuksissa on kuljettajan asenne.
Siinä se vika on jos onnettomuus on tapahtunut reipaalla ylinopeudella, alkoholin vaikutuksen alaisena jne.
Tuon 10% voit kaivaa googlella esille. Jokunen vuosi sitten oli jopa lehdessä tuosta juttua jolle naurettiin yhdessä kahvipöydässä.
Sun mielestä nuorilla on vara ostaa isot vanteet aina parhailla renkailla? Eihän täälläkään tarvitse kuin näitä rengaskeskusteluita lukea, niin voi tehdä johtopäätöksiä. Luet vuosia useita foorumeita, niin muodostuu jonkun sortin laajempi käsitys. Tämän lisäksi jos vielä asioita rengasliikkeissä, niin sen jälkeen muodostuu jonkin sortin kokonaiskuva.
Moottorilehteä lukemalla selviää hyvin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syyt. Mitä kesärenkaisiin tulee, jota voi jatkaa toisessa topic:ssa niin minun mielipiteeni on, että jokainen ajaa sellaisella laillisella renkaalla minkä parhaaksi näkee, kunhan ei vaaranna minun, perheeni tai muiden henkeä.
Niin ja jos parasta kompromissiä haetaan yhden vuoden ajaksi olisi sekin minulla nastarengas. Syksyllä ostaisin ja keväällä nyppisin nastat pois. Eikä häviä kumi yhtä nopeasti renkaasta kesähelteillä, kuin kitkalla.
Voin vain kuvitella sen "kahvipöydän" missä nämä besserwisserit ryystävät sen aamukahvinsa. ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 28.03.16 - klo:10:23
Voin vain kuvitella sen "kahvipöydän" missä nämä besserwisserit ryystävät sen aamukahvinsa. ;D
Oliko vieläkään annettavaa tähän keskusteluun?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:09:10
Tuon 10% voit kaivaa googlella esille. Jokunen vuosi sitten oli jopa lehdessä tuosta juttua jolle naurettiin yhdessä kahvipöydässä.
Käänteinen todistustaakka?
Minä en ole väittänyt mitään, nuo lukemat ovat sinun väitteitäsi jotka siis jäävät toppakengästä vedetyiksi?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:09:10
Sun mielestä nuorilla on vara ostaa isot vanteet aina parhailla renkailla? Eihän täälläkään tarvitse kuin näitä rengaskeskusteluita lukea, niin voi tehdä johtopäätöksiä. Luet vuosia useita foorumeita, niin muodostuu jonkun sortin laajempi käsitys. Tämän lisäksi jos vielä asioita rengasliikkeissä, niin sen jälkeen muodostuu jonkin sortin kokonaiskuva.
Tätähän se yleistäminen juuri on.
Luetaan jotain juttuja niiden perusteella sitten osataan jokainen yksilö luokitella mieleisekseen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:09:10
Moottorilehteä lukemalla selviää hyvin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syyt. Mitä kesärenkaisiin tulee, jota voi jatkaa toisessa topic:ssa niin minun mielipiteeni on, että jokainen ajaa sellaisella laillisella renkaalla minkä parhaaksi näkee, kunhan ei vaaranna minun, perheeni tai muiden henkeä.
Moottori-lehden onnettomuusjutuissa on minusta yksi ainoa yhteinen nimittäjä; kuljettaja.
Ilman kuljettajan virheellistä toimintaa ei yksikään onnettomuus olisi tapahtunut.
Kaikki ne parannusehdotukset ovat vain kosmetiikkaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:09:10
Niin ja jos parasta kompromissiä haetaan yhden vuoden ajaksi olisi sekin minulla nastarengas. Syksyllä ostaisin ja keväällä nyppisin nastat pois. Eikä häviä kumi yhtä nopeasti renkaasta kesähelteillä, kuin kitkalla.
Eihän haeta kompromissiä, eihän...?
Parhaat renkaat mitkä rahalla saa! Eikös se niin ollut?
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 28.03.16 - klo:11:40
Käänteinen todistustaakka?
Minä en ole väittänyt mitään, nuo lukemat ovat sinun väitteitäsi jotka siis jäävät toppakengästä vedetyiksi?
Tätähän se yleistäminen juuri on.
Luetaan jotain juttuja niiden perusteella sitten osataan jokainen yksilö luokitella mieleisekseen.
Moottori-lehden onnettomuusjutuissa on minusta yksi ainoa yhteinen nimittäjä; kuljettaja.
Ilman kuljettajan virheellistä toimintaa ei yksikään onnettomuus olisi tapahtunut.
Kaikki ne parannusehdotukset ovat vain kosmetiikkaa.
Eihän haeta kompromissiä, eihän...?
Parhaat renkaat mitkä rahalla saa! Eikös se niin ollut?
Parhaat talvirenkaat Suomen talvessa nastarenkaat ja kesällä kesärenkaat.
Mitä tuohon 10% tulee, niin se oli Hesarissa tai Keski-Suomalaisessa (Jälkimmäisen kaikkia juttuja ei löydy netistä). Eikä minulla ole mitään tarvetta ruveta sitä metsästämään. Opetuksena on siinäkin, että oikea pukeutuminen oikeaan keliin. Samoin oikea rengastus oikeaan keliin.
Yleistäminen 20" ja isommat:
http://www.nettivaraosa.com/listAdvSearchFindAgent.php?id=20155232&tb=tmp_find_agent&PN (http://www.nettivaraosa.com/listAdvSearchFindAgent.php?id=20155232&tb=tmp_find_agent&PN)
- =adv_search&PL[0]=advSearch.php
- Landsail
- General
- Lee
- Federal
- Star Performance
- Achilles
- Nexen
- Maxxis
- Sailun
Toki jokunen merkkirengaskin noiden joukossa oli, mutta huomattavana vähimmistönä. Vai onko nuokin toppakengästä vedetyksi.
Tuulilasin uusimman kesärengastestin mukaan vanhalla kitkarenkaalla ei tee kesäkelillä mitään, se on suorastaan hengenvaarallinen. Tuli mielenkiintoinen ajatusyhtymä; kitkarenkaiden käyttöä perustellaan paljon sillä, että ajetaan - varsinkin etelässä - paljailla, lumettomilla teillä, joita nastarenkaat puolestaan syövät tuhottomasti. Harvapa meistä ajaa kaiken aikaa kulumattomilla tuliterillä kitkoilla, joten melkein kaikkien kitkoilla ajavien autojen alla(ko) on siis vanhat, hengenvaaralliset renkaat? Ei kait se kitkarenkaan käytös ole niin paljon kiinni siitä, onko kesä- vai talvirengasaika. Asvalttikin on usein leutoina talviaikoinakin märkää ja vetistä, ja märällä se kitka kuulemma on siis ihan kelvoton rengas. Vielä jos sen märän alta löytyy sopivassa määrin jäätä ja liukasta... Mielenkiintoista, että jokin rengas on jossain roolissa erinomainen ja sitten toisessa - samanlaisissa olosuhteissa - lähes hengenvaarallinen.
En sinällään ota kantaa siihen, millaisilla talvirenkailla suomalaisen autoilijan pitäisi ajaa, jokainen tekee päätöksensä itse omien kokemustensa (tai kokemattomuutensa) ja tarpeittensa perusteella. Meidän perheessä on kaikkien autoilevien turvallisuuden nimissä pitäydytty tähän saakka talvikeleillä nastarenkaissa.
Sen käsityksen olen omista kokemuksista plus yleisestä informaatiosta saanut, että kitkarengas on parhaimmillaan ihan kunnon lumikelillä. Silloin voisi ajatella sen parhaaksi käyttöalueeksi pohjoista suomea, jossa on talvi yleensä ihan kunnon lumitalvi, eikä mikään jää- ja vesiloskakeli.
Tosiasia lienee, että useimmissa normaaleissa ajotilanteissa, harkitusti, maltilla ajellen pärjää kyllä lähes kaikilla asiallisessa kunnossa olevilla renkailla. Ongelmat tulevat sitten, kun ryhdytään "kanttaamaan", ja joudutaan tilanteisiin, joissa renkaan ääriominaisuuksia todella ulosmitataan.
Renkaiden ominaisuuksilla "hifistely" on sitten oma taiteenlajinsa, sekin siitä harrastuneille suotakoon.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:12:10
Parhaat talvirenkaat Suomen talvessa nastarenkaat ja kesällä kesärenkaat.
Utsjoen talvi on edelleen aika erilainen kuin Hangon talvi, täysin sama rengas ei ole optimivalinta kumpaankin. Kesällä käytettävissä renkaissakin
saattaa tapahtua isoja muutoksia mikäli tuo Michelinin CrossClimate ja sen tulevat evoluutiot alkavat valtaamaan elintilaa, se kun ei enää olekaan perinteinen "kesärengas"
Lainaa
Yleistäminen 20" ja isommat:
- Landsail
- General
- Lee
- Federal
- Star Performance
- Achilles
- Nexen
- Maxxis
- Sailun
Toki jokunen merkkirengaskin noiden joukossa oli, mutta huomattavana vähimmistönä. Vai onko nuokin toppakengästä vedetyksi.
Melkoista yleistystä väittää että kaikki nuoret käyttävät vähintään 20" vannekokoa. Lähtisin kyllä tarjoamaan 18" kokoa rökäle-enemmistöllä yleisimmäksi.
Toinen aika rankka yleistys on väittää kaikkia ns. tuntemattomia merkkejä hengenvaarallisiksi. Yksittäisiä TM:n testejä on kyllä olemassa joissa nuo no-name kumit on jääneet peränpitäjiksi, mutta yhtä lailla niiltä merkkivalmistajilta löytyy paskoja rengasmalleja.
Lainaus käyttäjältä: jokkep - 28.03.16 - klo:13:03
Tuulilasin uusimman kesärengastestin mukaan vanhalla kitkarenkaalla ei tee kesäkelillä mitään, se on suorastaan hengenvaarallinen. Tuli mielenkiintoinen ajatusyhtymä; kitkarenkaiden käyttöä perustellaan paljon sillä, että ajetaan - varsinkin etelässä - paljailla, lumettomilla teillä, joita nastarenkaat puolestaan syövät tuhottomasti. Harvapa meistä ajaa kaiken aikaa kulumattomilla tuliterillä kitkoilla, joten melkein kaikkien kitkoilla ajavien autojen alla(ko) on siis vanhat, hengenvaaralliset renkaat? Ei kait se kitkarenkaan käytös ole niin paljon kiinni siitä, onko kesä- vai talvirengasaika. Asvalttikin on usein leutoina talviaikoinakin märkää ja vetistä, ja märällä se kitka kuulemma on siis ihan kelvoton rengas. Vielä jos sen märän alta löytyy sopivassa määrin jäätä ja liukasta... Mielenkiintoista, että jokin rengas on jossain roolissa erinomainen ja sitten toisessa - samanlaisissa olosuhteissa - lähes hengenvaarallinen.
Skandikitkarenkaan kumiseos on optimoitu toimimaan reippailla pakkasasteilla, plussa-asteilla se on jo liian pehmeää ja antaa periksi tarpeettoman paljon. Lisäksi suurin osa skandikitkoista on yli-optimoitu jääpidon kannalta jolloin paljaan asfaltin ja märän ominaisuudet ovat todella surkeat. Tästä on pari sivua taaksepäin ruotsalaisten tekemä testi joka vahvistaa nämä asiat. Tämän vuoksi nimenomaan etelä-suomessa se KE-kitka olisi paljon parempi vaihtoehto, siinä kun on tärkeimmät ominaisuudet huipussaan eli märkäpito ja paljaan asfaltin käytös, ja kumiseos on optimoitu toimimaan noin nollan asteen tuntumassa, eli siinä lämpötilassa jossa 99%:sti etelä-suomen talvikausi vietetään.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 28.03.16 - klo:13:14
Skandikitkarenkaan kumiseos on optimoitu toimimaan reippailla pakkasasteilla, plussa-asteilla se on jo liian pehmeää ja antaa periksi tarpeettoman paljon. Lisäksi suurin osa skandikitkoista on yli-optimoitu jääpidon kannalta jolloin paljaan asfaltin ja märän ominaisuudet ovat todella surkeat.
Sanoisin, että tuo menee jo pahasti liioittelun puolelle. Nopeusrajoitusten puitteissa ja ennakoiden ajaen skandikitkan ominaisuudet on ihan riittävät normiliikenteessä.
Oikeastaan skandikitka on hyvä kompromissi; sillä pärjää tosi huonoillakin keleillä, mutta se ei vierasta sulia asfalttiteitäkään mikä on yleisin tilanne täällä etelä Suomessa. KE kitka on varmaan parempi useimpina päivinä tai kierrosajoissa radalla vs skandikitka tai nastarenkaat, mutta haluan selvitä hengissä myös silloin 1% päivänä kun on todella liukasta. Siihen riittää skandikitkat. KE kitkojen paremmuus on osa-aluieilla jota en tarvitse talvinopeusrajoituksien ruuhkasuomessa.
Se mikä hieman huolestuttaa, on, että silmämääräisesti kitkani näyttää kuluvan huomattavasti nopeammin kuin aiemmat nastarenkaat. Pitää oikein mitata tarkemmin kun renkaanvaihdon aika on.
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 28.03.16 - klo:13:52
Sanoisin, että tuo menee jo pahasti liioittelun puolelle. Nopeusrajoitusten puitteissa ja ennakoiden ajaen skandikitkan ominaisuudet on ihan riittävät normiliikenteessä.
Oikeastaan skandikitka on hyvä kompromissi; sillä pärjää tosi huonoillakin keleillä, mutta se ei vierasta sulia asfalttiteitäkään mikä on yleisin tilanne täällä etelä Suomessa. KE kitka on varmaan parempi useimpina päivinä tai kierrosajoissa radalla vs skandikitka tai nastarenkaat, mutta haluan selvitä hengissä myös silloin 1% päivänä kun on todella liukasta. Siihen riittää skandikitkat. KE kitkojen paremmuus on osa-aluieilla jota en tarvitse talvinopeusrajoituksien ruuhkasuomessa.
+1
Ainakin oman kokemuksen mukaan kitkat toimivat todella hyvin märällä asfaltilla. Useasti valoista lähdettäessä naapuriautosta kuuluu kova raapiminen kun nastat yrittää säilyttää pidon vaikka oma auto lähtee ihan kiltisti ilman draamaa.
Nykyisessä autossa tosin on nastat (vaihdoin auton vasta viikko sitten) ja ne ovat kyllä positiivinen yllätys. Aion ne silti vaihtaa kitkoihin heti kun alkavat olemaan vaihtokunnossa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:12:10
Yleistäminen 20" ja isommat:
http://www.nettivaraosa.com/listAdvSearchFindAgent.php?id=20155232&tb=tmp_find_agent&PN (http://www.nettivaraosa.com/listAdvSearchFindAgent.php?id=20155232&tb=tmp_find_agent&PN)- =adv_search&PL[0]=advSearch.php
- Landsail
- General
- Lee
- Federal
- Star Performance
- Achilles
- Nexen
- Maxxis
- Sailun
Toki jokunen merkkirengaskin noiden joukossa oli, mutta huomattavana vähimmistönä. Vai onko nuokin toppakengästä vedetyksi.
Nopealla silmäyksellä reilusti alle puolet listasi 78 hakutuloksesta oli noita mainitsemiasi merkkejä? Minusta se kielisi, että merkkirenkaat oli enemmistö, ei vähemmistö?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 28.03.16 - klo:13:07
Melkoista yleistystä väittää että kaikki nuoret käyttävät vähintään 20" vannekokoa. Lähtisin kyllä tarjoamaan 18" kokoa rökäle-enemmistöllä yleisimmäksi.
Toinen aika rankka yleistys on väittää kaikkia ns. tuntemattomia merkkejä hengenvaarallisiksi. Yksittäisiä TM:n testejä on kyllä olemassa joissa nuo no-name kumit on jääneet peränpitäjiksi, mutta yhtä lailla niiltä merkkivalmistajilta löytyy paskoja rengasmalleja.
Nytkö ei sitten kelpaa fakta mitä esitin ;D. 20" ja isommissa koossa pelkkä vannesarja maksaa uutena helposti yli 1000 euroa ja samoin rengassarja tuon päälle. Tällöin syntyy helposti kiusaus oikaista ja ostaa sitä halvinta mitä vanteille saa (Lue:Mustaa ja melkein pyöreää). 18" Vanne taas alkaa tänä päivänä olla monella autonvalmistajalla jopa standardikoko kesärenkaissa, kun puhutaan premium-merkeistä ja isomman kokoluokan autoista.
Missä olen väittänyt tuntemattomia merkkejä hengenvaarallisiksi? Sen väitän, että todennäköisyys löytää hyvä rengas noista renkaista on vähän, niin kuin olisi joulu kaksi kertaa vuodessa. Minä taas väitän, että ostamalla Continental:a, Goodyear, Nokian renkaita, Pirelliä, Bridgestone tai micheliniä harvemmin tulet pettymään ja yleensä niiltä löytyy se hyvä rengas, kuin aikaisemmin mainituilta merkeiltä (Laitoin vielä tuohon alle). Ainoa yllätys on ollut kesärenkaissa Apollo Alnac, joka pari vuotta sitten ole menestys, sen jälkeen laadussa oli jotain heittoa eikä menestynyt ja taas tänä vuonna pärjäsi. En toki sitä kiistä etteikö merkkivalmistajaltakin joskus tulisi huonompi rengas markkinoille.
- Landsail
- General
- Lee
- Federal
- Star Performance
- Achilles
- Nexen
- Maxxis
- Sailun
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 28.03.16 - klo:15:22
Minusta se kielisi, että merkkirenkaat oli enemmistö, ei vähemmistö?
Mitkä renkaat sinulle on merkkirenkaita? Yllä olevasta viestistä voi lukea mitä minä pääsääntöisesti pidän merkkirenkaina.
Itse olen aina ollut kitkarengasmies josta pääsääntöisesti pelkästään hyviä kokemuksia. Osaan joustaa periaatteistani ja ajattelin kokeilla edelliseen autooni (Golf 6) nastallisia renkaita, alla oli Nokian R kitkat mistä johtuu tuo pääsääntöisesti hyviä kokemuksia kitkarenkaista. Renkaat oli hirveät lullat ajaa, aivan liian pehmeärunkoinen rengas! Pidoltaan hyvä mutta ajettavuudeltaan kamala.
Joten vaihdoin kitkat Nokian hakka 8 nastoihin jotka olivat ihan hirveää kuraa. Järkyttävän kovaääninen rengas ja auto käyttäytyi kuin ilmapallon päällä olisi ollut. Oma tuntuma oli että ei se missään nimessä paremmin pitänyt kuin Nokian R kitka.
Siinä vaiheessa päätin että ei enää ikinä nokiaa alle. Halusin kuitenkin vielä kokeilla jotain toista nastarengasta ja hommasin perheen toiseen autoon Hankookin i pike rs nastarenkaat. Yllättävän hiljainen nastalliseksi renkaaksi, eikä lainkaan vetelä niin kuin nokialaiset. Vaikea verrata pidoltaan Nokian hakka kasiin kun renkaat oli eri autoissa mutta itse en huomannut mitään eroa pidossa hakka8 vs hankook.
Tässä vaiheessa varmistuin siitä että nastarengas on aivan turha enkä sellaisiin enää rahojani haaskaa. Uuteen autooni sais siis varmistuksen että kitkarenkailla jatketaan, mutta minkämerkkisillä?
Pääsin kokeilemaan kahta koeajoautoa Toyota Auris Hybrid jossa toisessa oli nokian R2 kitkat ja toisessa Continental CVC6 kitkarenkaat. Ja voi hyvää päivää mikä ero renkailla olikaan, nokialaisilla meni ne vähäisetkin ajettavuuden rippeet mitä Toyotoissa on. Tämä tuki siis päätöstäni ettei ikänä enää nokialaista.
Contit toimi todella hyvin Auriksessa, jämäkkä rengas + suntavakaa. Vähän niin kuin kesärenkailla olisi ajanut mikä pisti miettimään miten mahtaa liukkaalla pitää. Kävin paineitakin kokeilemassa jos koeajoautoon lyöty ne kolmen kilon paineet mikä selittää jämäkkyyden mutta tarkistus osoitti renkaissa olevan 2.2 bar. Nyt talven aikana on kertynyt Contista kokemusta, käsittämättömän hyväpitoinen rengas kelillä kuin kelillä.
Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä voi rengasmerkeillä olla paljon eroa ja joillakin pilata ajettavuuden täysin.
Nimimerkillä ei ikinä enää nokiaa, ei ikinä myöskään nastarengasta
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:15:31
Mitkä renkaat sinulle on merkkirenkaita? Yllä olevasta viestistä voi lukea mitä minä pääsääntöisesti pidän merkkirenkaina.
Mainitsemasi rengasmerkit lisättynä neljällä muulla tunnetulla rengasmerkillä. Tuulilasin ja TM:n isoissa rengastesteissä mukana olleet merkkirenkaat, jotka pärjänneet vallanhyvin omien suosikkiesi kanssa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:12:10
Parhaat talvirenkaat Suomen talvessa nastarenkaat ja kesällä kesärenkaat.
Yleistäminen on turhaa.
Paras rengasvalinta riippuu käyttöolosuhteista.
Saattaa olla nastarengas, tai sitten kesärengas.
Tällä hetkellä Etelä-Suomessa yksi- ja kaksinumeroisille teille se on ehdottomasti kesärengas.
Kuten minulle, en juuri pienemmillä teillä ajele.
Jossain pohjoisessa tilanne on varmaan toinen, sen saa jokainen ihan itse päätellä.
En tunne koko Suomen olosuhteita, en edes sitä Palokan ramppia joka tuntuu olevan indikaattorin nastarengaskauden päättymiselle.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:12:10
Mitä tuohon 10% tulee, niin se oli Hesarissa tai Keski-Suomalaisessa (Jälkimmäisen kaikkia juttuja ei löydy netistä). Eikä minulla ole mitään tarvetta ruveta sitä metsästämään. Opetuksena on siinäkin, että oikea pukeutuminen oikeaan keliin. Samoin oikea rengastus oikeaan keliin.
Mulla kun ei ole noita toppakenkiä niin on jäänyt tuo juttu lukematta, enkä Keskisuomalaisen (jos tarkoitit tuolla Jyväskylässä ilmestyvää sanomalehteä) levikkialueella ole asunut sitten vuoden 1996 niin on jäänyt tuo tsadilaisille naureskelemisjuttu tuosta kepun aviisista lukematta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:12:10
Yleistäminen 20" ja isommat:
http://www.nettivaraosa.com/listAdvSearchFindAgent.php?id=20155232&tb=tmp_find_agent&PN (http://www.nettivaraosa.com/listAdvSearchFindAgent.php?id=20155232&tb=tmp_find_agent&PN)- =adv_search&PL[0]=advSearch.php
- Landsail
- General
- Lee
- Federal
- Star Performance
- Achilles
- Nexen
- Maxxis
- Sailun
Toki jokunen merkkirengaskin noiden joukossa oli, mutta huomattavana vähimmistönä. Vai onko nuokin toppakengästä vedetyksi.
Niin?
Mihin tämä liittyi?
Mikä tuosta listasta tekee niistä renkaista vaarallisen?
Mistään TM:stä en ole edes lukenut että Suomen olosuhteissa olisi noita testattu, niiden paremmuusjärjestyksen päätteleminen vain merkin perusteella on taas toppakenkien heiluttelua.
Moran tekemä puukko tai Kalashnikov on yhtä vaarallisia yksin lattialla ollessaan kuin yksikään noista renkaista.
Aina hengenmenoon tarvitaan ihmistä joka käyttää niitä vastoin jonkun terveyttä.
Nuorten liikennekuolemien ja kiinalaisten renkaiden välinen korrelaatio on yhtä totta kuin jäätelönmyynnin ja hukkumiskuolemien korrelaatio.
Ja sama lopputulos on jos noiden tulosten perusteella kielletään jäätelön myymminen että hukkumisia saadaan vähennettyä ja kiinalaisten renkaiden myyminen ettei nuoria kule liikenteessä.
"Pääsin kokeilemaan kahta koeajoautoa Toyota Auris Hybrid jossa toisessa oli nokian R2 kitkat ja toisessa Continental CVC6 kitkarenkaat. Ja voi hyvää päivää mikä ero renkailla olikaan, nokialaisilla meni ne vähäisetkin ajettavuuden rippeet mitä Toyotoissa on. Tämä tuki siis päätöstäni ettei ikänä enää nokialaista."
Kommenttina tuohon edelliseen;
Lueskelin tuossa Tekniikan Maailman numeroa 04/2016, jossa oli nelivetoisten talvitestissä verrokkiautona Toyota Auris Hybrid. Kaikki autot oli varustettu Nokian R2-kitkoilla. Auriksen arvosanaksi maantieajettavuudelle annettiin kiitettävä eli sama kuin testin voittajalle Audi A4:lle! Olisiko Auris saanut arvosanan 11, jos autossa olisi ollut Contin kitkat?
Markku
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 28.03.16 - klo:13:52
Sanoisin, että tuo menee jo pahasti liioittelun puolelle. Nopeusrajoitusten puitteissa ja ennakoiden ajaen skandikitkan ominaisuudet on ihan riittävät normiliikenteessä.
Ihan miten sen haluaa tulkita. Jos KE-kitka saa 10/10 pistettä vesiliirtotestistä ja Nokian R2 saa 1/10p, en väittäisi tuota eroa ihan yhdentekeväksi. Vastaavalla logiikalla ne 4/20p jääalustalla saaneet saksankitkat ovat enemmän kuin riittävät normiliikenteseen. Niinkuin ne myös ovatkin (vaikka useat tällä foorumilla kirjoittavat uskaltavat tuomita ne hengenvaarallisiksi ilman metrinkään ajosuoritetta)
LainaaKE kitkojen paremmuus on osa-aluieilla jota en tarvitse talvinopeusrajoituksien ruuhkasuomessa.
Uskot siis että autosi ei voi lähteä loppusyksyn rankkasateilla vesiliirtoon 100km/h vauhdeista (tai edes 80km/h)?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:15:25
Nytkö ei sitten kelpaa fakta mitä esitin ;D. 20" ja isommissa koossa pelkkä vannesarja maksaa uutena helposti yli 1000 euroa ja samoin rengassarja tuon päälle. Tällöin syntyy helposti kiusaus oikaista ja ostaa sitä halvinta mitä vanteille saa (Lue:Mustaa ja melkein pyöreää). 18" Vanne taas alkaa tänä päivänä olla monella autonvalmistajalla jopa standardikoko kesärenkaissa, kun puhutaan premium-merkeistä ja isomman kokoluokan autoista.
Mitähän faktaa mielestäsi oikein esitit? Sen että nettivaraosasta löytyy 20" ja isompia vanteita myynnistä? Tai että osassa niistä vanteista on kiinalaiset renkaat? Kyseiset "faktat" eivät tue omaa teoriaasi juuri millään tasolla.
En tiedä sinun taustojasi mutta kun itse täytin 18 vuotta, oma autoni ei ollut sen vuoden mallia vaan noin 15 vuotta vanhempaa vuosimallia. Epäilen että suurin osa nykynuorista toteuttaa samaa kaavaa ja valitsevat ensiautokseen jonkun vuosituhanteen taitteen värkin (esim. Golf IV) ja niiden vanteissa selkeästi yleisin nuorisokoko on 18". Harvan vuosituhanteen vaihteen auton alle edes saa 20" pampuloita mahtumaan (tai löytää niille tarpeeksi ohuita kumeja päälle)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 28.03.16 - klo:17:17
Uskot siis että autosi ei voi lähteä loppusyksyn rankkasateilla vesiliirtoon 100km/h vauhdeista (tai edes 80km/h)?
Näin uskon, siis noilla nopeusrajoituksilla, en nopeuksilla.
Pudotan nopeutta jos vesipatja on niin paksu että rengas rupeaa hanttaa vastaan. On itseasiassa hieman kokemustakin viime syksystä kun jo lokakuussa tuli laitettua Contit (ei Nokian R2) alle. Ainakin kerran piti hieman himmata nopeutta. Hyvin harvinaista ongelmallinen vesipatja ruuhka ajossa tuntuu olevan, enkä ole kenenkään tutun kuullut kertovan ajaneen pohjoimaisilla talvirenkailla ulos vesiliirron takia. Liukkauden takia kylläkin.
Itse en kovin jaksa kovin paljon stressata vesiliirrosta. Se on mielestäni yksi helpoimmin ennakoitavissa oleva ongelma. Millään renkailla ei ole ollut ongelmia, kun kovalla sateella ei aja urissa. Urat näkee pitkään matkaan. Jos vesiliirtoon joutuu, niin eipä sekään erityisen vaarallista ole. Kyllä sieltä kuitenkin pitoa loytyy ennen kuin auto ajautuu ojaan.
Pikkuinen otanta TM:n rengastestistä vuodelta 2009, kuulunee aika hyvin tähän topiikkiin:
"Jos alla on suurempi ja ajanmukainen auto, jossa on ajonvakautus ja siihen liittyvät järjestelmät, nasta- ja kitkarenkaiden erot pienenevät. Auto ja sen järjestelmät voivat ottaa osan nastojen tehtävistä estämällä suurimmat luistot ja tarjoamalla apua hallinnan säilyttämiseen vaikeissa tilanteissa. Jos kuski on lisäksi kokenut, ymmärtää kelin vaikutuksen pitoon ja ajettavuuteen ja vielä ajaa parhaan tietonsa mukaan, Keski-Euroopan kitkarengas voi olla jopa toimiva vaihtoehto pohjoismaiselle kitkarenkaalle. Nastarenkaaseen verrattuna se tarjoaa sentään jotain etua eli huomattavasti jämäkämmän tuntuman ja pidon paljaalla asfaltilla. Kaupan päälle tulee vielä huomattavasti parempi kulumiskesto. Mutta kerrattakoon vielä, että Keski-Euroopan kitkarenkaalla ajavan on todella tiedostettava renkaansa puutteet liukkaimmilla
keleillä. Kaikille ne eivät missään tapauksessa sovi."
Omasta mielestä kiteyttää aika hyvin sen, että talvella pärjää kaikilla sallituilla renkailla, kun tiedostaa , mitä oman auton alla on ja ajaa sen mukaan. Kaikenlaisia muitakin hienoja värssyjä löytyy omaa kantaansa tukemaan, jos vaan kehtaa netistä etsimällä etsiä, mutta mun mielestä kaikkein järkevimmät perusteet näissä lauseissa.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 28.03.16 - klo:20:46
Pikkuinen otanta TM:n rengastestistä vuodelta 2009, kuulunee aika hyvin tähän topiikkiin:
"Jos alla on suurempi ja ajanmukainen auto ja niin edelleen...
Ja korostettakoon sitä faktaa, että juttu on seitsemän vuotta vanha, eli ei enää niin tuoretta tietoa. Paljon on kerinnyt renkaat kehittymään seitsemässä vuodessa, kuin myös autotkin. Tuo juttu nyt osui ensimmäisenä silmään ja minusta vaikutti ihan yleispätevältä tekstiltä.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 28.03.16 - klo:20:46
...renkaalla ajavan on todella tiedostettava renkaansa puutteet ...."
Tämän voi vetää koko tämän keskustelun yli; jokaisessa renkaassa on hyvät ja huonot puolet, ne vain on tiedostettava ja ajettava sen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 28.03.16 - klo:21:09
Ja korostettakoon sitä faktaa, että juttu on seitsemän vuotta vanha, eli ei enää niin tuoretta tietoa. Paljon on kerinnyt renkaat kehittymään seitsemässä vuodessa, kuin myös autotkin.
Ainoa mikä ei ole kehittynyt seitsemässä vuodessa, eikä vissiinkään parissa tuhannessa viimeisimmässä vuodessa, on ihminen.
Valitettavasti.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 28.03.16 - klo:20:46
Pikkuinen otanta TM:n rengastestistä vuodelta 2009, kuulunee aika hyvin tähän topiikkiin:
"Jos alla on suurempi ja ajanmukainen auto, jossa on ajonvakautus ja siihen liittyvät järjestelmät, nasta- ja kitkarenkaiden erot pienenevät. Auto ja sen järjestelmät voivat ottaa osan nastojen tehtävistä estämällä suurimmat luistot ja tarjoamalla apua hallinnan säilyttämiseen vaikeissa tilanteissa. Jos kuski on lisäksi kokenut, ymmärtää kelin vaikutuksen pitoon ja ajettavuuteen ja vielä ajaa parhaan tietonsa mukaan, Keski-Euroopan kitkarengas voi olla jopa toimiva vaihtoehto pohjoismaiselle kitkarenkaalle. Nastarenkaaseen verrattuna se tarjoaa sentään jotain etua eli huomattavasti jämäkämmän tuntuman ja pidon paljaalla asfaltilla. Kaupan päälle tulee vielä huomattavasti parempi kulumiskesto. Mutta kerrattakoon vielä, että Keski-Euroopan kitkarenkaalla ajavan on todella tiedostettava renkaansa puutteet liukkaimmilla
keleillä. Kaikille ne eivät missään tapauksessa sovi."
Omasta mielestä kiteyttää aika hyvin sen, että talvella pärjää kaikilla sallituilla renkailla, kun tiedostaa , mitä oman auton alla on ja ajaa sen mukaan. Kaikenlaisia muitakin hienoja värssyjä löytyy omaa kantaansa tukemaan, jos vaan kehtaa netistä etsimällä etsiä, mutta mun mielestä kaikkein järkevimmät perusteet näissä lauseissa.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6)
"Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, kertoo VTT.
VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat."
"Tutkimustulosten mukaan kitkarenkaat ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin nastarenkaat. Niissä on vähemmän urasyvyyttä ja rengaspaineet ovat enemmän vinksallaan.
Tämä voi selittyä sillä, että kitkoilla saatetaan ajaa ympäri vuoden, jolloin niiden kuntoa ei tule tarkistettua kausittaisen renkaanvaihdon yhteydessä."
Muita tielläliikkujia et saa ikinä pudotettua yhtälöstä pois.
...jaska jatkaa pankuttamista...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:21:28
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6)
"Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, kertoo VTT.
VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat."
"Tutkimustulosten mukaan kitkarenkaat ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin nastarenkaat. Niissä on vähemmän urasyvyyttä ja rengaspaineet ovat enemmän vinksallaan.
Tämä voi selittyä sillä, että kitkoilla saatetaan ajaa ympäri vuoden, jolloin niiden kuntoa ei tule tarkistettua kausittaisen renkaanvaihdon yhteydessä."
Muita tielläliikkujia et saa ikinä pudotettua yhtälöstä pois.
Tuossakaan tutkimuksessa ei sanottu että kuka oli aiheuttanut onnettomuuteen johtaneen tilanteen.
Sama kuin usein nähdään tiedotusvälineissä kun henkilöauto kolaroi raskaan ajoneuvon kanssa. Otsikko on "rekka ruhjoi henkilöauton" ja kun juttua lukee niin henkilöautoilija on itse hölmöillyt itsensä kolariin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:21:28
Muita tielläliikkujia et saa ikinä pudotettua yhtälöstä pois.
Tässä on taas maailmoja syleilevää avaruutta, mitä sitten ikinä tuolla tarkoitetaankin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.16 - klo:21:28
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6)
"Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, kertoo VTT.
VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat."
Asia riippuu aina, miten netistä etsit itselle parhaimman vaihtoehdon. Ammun tämän välittömästi alas tällä http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivut/kitkarenkaat-eivat-sovi-kokemattomille.aspx (http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivut/kitkarenkaat-eivat-sovi-kokemattomille.aspx)
"Jäisellä tienpinnalla nastarenkaiden pito on todistetusti kitkarenkaita parempi.
Tästä huolimatta ei nasta- ja kitkarenkailla ajavien kuljettajien onnettomuusluvuissa ole havaittu merkitseviä eroja, kertoo liikennepsykologian erikoistutkija Sirkku Laapotti."
Ja lisää samasta artikkelista:
-" Kitkarenkailla pärjää siinä missä nastarenkailla, jos vain haluaa. Turvallisuuden avain on ajotavassa. Kitkarengaskuljettajat näyttivät olevan ennakoivampia kuljettajia kuin nastarengaskuljettajat. Nastarenkailla ajaessa on ehkä tyypillistä, että renkaan pitoon luotetaan liikaa, jolloin nopeudet kasvavat ja turvaetäisyydet pienenevät. "
-" Laapotti tarkentaa, että eri renkailla ajavilla ei havaittu eroa liikennevahinkoluvuissa, koska kitkarenkailla ajavat ovat tietoisesti harkinneet renkaiden sopivuutta juuri heidän ajotapaansa. "
No niin, etsihän lisää sieltä netistä omiin tarkoitusperiin sopivia juttuja. Juurihan ammuin esittämäsi VTT:n faktat alas, kuin sorsan iltalennosta. Kertalaakilla alas, että heilahti.
Lainaus käyttäjältä: Uti - 28.03.16 - klo:16:23
"Pääsin kokeilemaan kahta koeajoautoa Toyota Auris Hybrid jossa toisessa oli nokian R2 kitkat ja toisessa Continental CVC6 kitkarenkaat. Ja voi hyvää päivää mikä ero renkailla olikaan, nokialaisilla meni ne vähäisetkin ajettavuuden rippeet mitä Toyotoissa on. Tämä tuki siis päätöstäni ettei ikänä enää nokialaista."
Kommenttina tuohon edelliseen;
Lueskelin tuossa Tekniikan Maailman numeroa 04/2016, jossa oli nelivetoisten talvitestissä verrokkiautona Toyota Auris Hybrid. Kaikki autot oli varustettu Nokian R2-kitkoilla. Auriksen arvosanaksi maantieajettavuudelle annettiin kiitettävä eli sama kuin testin voittajalle Audi A4:lle! Olisiko Auris saanut arvosanan 11, jos autossa olisi ollut Contin kitkat?
Markku
Sehän nyt on selvä että nokia on aina listan ykkönen näissä tm/tuulilasiteseissä, sehän on ihan nyrkkisääntö. Omalla arvoasteikolla antaisin ala-arvoisen nokialaiselle.
En jaksa ruveta penkomaan mutta muistan jonkun testin missä kehuttiin nokian hakka8 hiljaisuutta :D Kovaäänisemmällä renkaalla en ole koskaan ajanut, enkä ole yksin näiden ajatusteni kanssa.
Lainaus käyttäjältä: SamKoo - 28.03.16 - klo:22:18
En jaksa ruveta penkomaan mutta muistan jonkun testin missä kehuttiin nokian hakka8 hiljaisuutta :D Kovaäänisemmällä renkaalla en ole koskaan ajanut, enkä ole yksin näiden ajatusteni kanssa.
Joo, muistelen jostain lukeneeni että jonkun mielestä Hakkapeliitta 8 ja nastaton rengas olivat yhtä hiljaisia.
Hakkapeliitta 8:sta saamieni omien kokemusten perusteella epäilen että lausunnon taustalla on paha kuulovaurio joka on syntynyt pitkään jo Hakkapeliitta 7:lla ajettaessa.
Lainaus käyttäjältä: Uti - 28.03.16 - klo:16:23
Olisiko Auris saanut arvosanan 11, jos autossa olisi ollut Contin kitkat?
Voi olla, jos muissa olisi ollut Nokian renkaiden tuotteet.
Testissähän vertailtiin autoja keskenään, siksi kaikissa oli samanlaiset renkaat ettei rengasvalinta sekoita autojen keskinäisiä eroja.
,,lytön keskustelun aihe, kummat ovat turvallisemmat nastat vai kitkat.
Kumpi on turvallisempi 1965 mallin Corolla kesärenkailla talvella, vai uusi BMW kaikilla turvavarusteilla ja parhailla uusilla nastarenkailla.
Moni on pysynyt hengissä ensimmäisellä ja moni on päässyt hengestään jälkimmäisellä.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 28.03.16 - klo:23:26
,,lytön keskustelun aihe, kummat ovat turvallisemmat nastat vai kitkat.
Kumpi on turvallisempi 1965 mallin Corolla kesärenkailla talvella, vai uusi BMW kaikilla turvavarusteilla ja parhailla uusilla nastarenkailla.
Moni on pysynyt hengissä ensimmäisellä ja moni on päässyt hengestään jälkimmäisellä.
Jos meinaat tähän keskusteluun osallistua, niin älä sentään mitään satuja ala aukoa ;D Ensimmäinen vaihtoehto ei voi millään pitää paikkaansa, koska Corollan valmistus alkoi vuonna 1966 ;)
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 28.03.16 - klo:23:42
Jos meinaat tähän keskusteluun osallistua, niin älä sentään mitään satuja ala aukoa ;D Ensimmäinen vaihtoehto ei voi millään pitää paikkaansa, koska Corollan valmistus alkoi vuonna 1966 ;)
Fantastinen ei-edes-onelineri, joka kyllä paketoi tämän viimeiset n sivua velloneen keskustelun annit pakettiin; kun ei keskustella faktoista, asioista voidaan kiistellä ja sitä nimenomaan tehdään!
Ihmeellistä, että kun jotkut keskivertoa heikommat kuljettajat selviävät jopa skandi-kitkoilla talvesta ajaen autoa silloin kun on pakko, niin teiden ritarit hädintuskin selviävät pohjolan kovista oloista testivoittajanastoilla. Pelottaa kyllä ajatella, että jos ammatikseen liikkuvat joutuvat (tai jopa halutessaan ihan itse niin haluavat mielenhäiriössään) liikenteeseen KE-kitkoilla, niin minkälaista jauhelihaa sitä hauturit tuolta pientareilta joutuvatkaan kaapimaan penaaliin.
Nyt kun on vielä äärimmäisen turvallisuuden takaava vaihtoehto jätetty kaluamatta, niin kukas se varmuuden vuoksi ajaisi vielä lumiketjuilla syyskuusta toukokuun loppuun, ettei vaan talvikeli pääse yllättämään autoilijaa. Säästäähän siinä varmaan talvisodassa kuolleen papan hengen?
Asiahan on yks' selitteisesti sillä tavalla kun vesi muuttaa tienpäällä muotaan jääksi niin turvallisin vaihtoehto on ehdottomasti nastarengas ja senkin pitää olla parasta mahdollista laatua. Itse en hyväksy muita nastarenkaita kun Contin uusimmat versiot. Nytkin pököttää uudessa A4:ssa alla.
Katsoppas kun se hirvi saattaa pompata sieltä pöheiköstä eteesi aivan salamana niin silloin sen nastarenkaan antamat lyhemmät jarrutusmetrit ovat todella tarpeen. Muuten on auto täynnä karvoja,verta ja hirvenjaskaa.
Jostain nastapölyistä ihan turhaa lätinää kyllä suurimman pölynaihuttaja on taaja-alueilla karmea hiekankylväminen.
Kuinkahan monta kolaria yksittäistä mälliä ketjukolareista puhumattakaan olisi vätetty ajamalla nastoilla niitä vaativissa olosuhteissa.
Ennakoiva kuljettaja on hieno asia mutta kun se hirvi on niin pöhkö ettei se osaa ennakoida.
Jos haluaa ajaa aina optimaalisilla renkailla olosuhteisiin nähden pitäisi olla kolme rengassarjaa joita voisi vaihtaa 4:ssä sekunnissa kuten Räikälle vaihdetaan formuloissa. ;D ;D ;D ;
Lainaus käyttäjältä: rami - 30.03.16 - klo:09:33
Asiahan on yks' selitteisesti sillä tavalla kun vesi muuttaa tienpäällä muotaan jääksi niin turvallisin vaihtoehto on ehdottomasti nastarengas ja senkin pitää olla parasta mahdollista laatua. Itse en hyväksy muita nastarenkaita kun Contin uusimmat versiot. Nytkin pököttää uudessa A4:ssa alla.
Katsoppas kun se hirvi saattaa pompata sieltä pöheiköstä eteesi aivan salamana niin silloin sen nastarenkaan antamat lyhemmät jarrutusmetrit ovat todella tarpeen. Muuten on auto täynnä karvoja,verta ja hirvenjaskaa.
Jostain nastapölyistä ihan turhaa lätinää kyllä suurimman pölynaihuttaja on taaja-alueilla karmea hiekankylväminen.
Kuinkahan monta kolaria yksittäistä mälliä ketjukolareista puhumattakaan olisi vätetty ajamalla nastoilla niitä vaativissa olosuhteissa.
Ennakoiva kuljettaja on hieno asia mutta kun se hirvi on niin pöhkö ettei se osaa ennakoida.
Jos haluaa ajaa aina optimaalisilla renkailla olosuhteisiin nähden pitäisi olla kolme rengassarjaa joita voisi vaihtaa 4:ssä sekunnissa kuten Räikälle vaihdetaan formuloissa. ;D ;D ;D ;
Juuri hirvien takia ajan kesäisin prätkällä korpitaipaleet vähintään 200 km/h nopeutta, ei ne hirvet ehdi tulla tielle kun olen jo ohi, jäävät ojaan seisomaan lähtökuoppiin.
Lainaus käyttäjältä: rami - 30.03.16 - klo:09:33
Asiahan on yks' selitteisesti sillä tavalla kun vesi muuttaa tienpäällä muotaan jääksi niin turvallisin vaihtoehto on ehdottomasti nastarengas ja senkin pitää olla parasta mahdollista laatua. Itse en hyväksy muita nastarenkaita kun Contin uusimmat versiot. Nytkin pököttää uudessa A4:ssa alla.
Täällä länsirannikolla käytännössä talvella lentää vesi, ja jos vesi ei lennä tie on peilijäällä. Lunta ei ole nimeksikään. Isäni autossa on Contin nastat, kaksivuotta vanhat mutta ajettu niillä ei ole varmaan yli 5000km. Vertaan niitä omiin tuoreisiin Contin kitkoihin niin oma tuntuma on että pitää huomattavasti paremmin tämä kitka näissä olosuhteissa. Onhan se väärin verrata uutta ja vanhaa rengasta mutta tämä kitkarengas pitää kuin tauti myös näissä keliolosuhteissa.
Ja sitten kun siirrytään lumisille pinnoille niin ero kitkarenkaan eduksi sen kuin kasvaa. Oma rehellinen mielipide on että paremmalla talvirenkaalla en ole tähän mennessä ajanut kuin mitä Continental CVC6 on.
Luotto on mennyt jo aikaa päivää sitten näihin rengastesteihin ja myyntipuheisiin. Oma perstuntuma on se paras tuntuma. Isompi luotto minulla on kitkarenkaaseen kuin nastarenkaaseen
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 30.03.16 - klo:11:29
Juuri hirvien takia ajan kesäisin prätkällä korpitaipaleet vähintään 200 km/h nopeutta, ei ne hirvet ehdi tulla tielle kun olen jo ohi, jäävät ojaan seisomaan lähtökuoppiin.
Taannoin oli levityksessä sellainen kuva kun kuvaamasi moottoripyöräilijä oli osunut hirveen. Hirven mahassa oli moottoripyörän (ja sen kuskin) leikkaama aukko; molemmat kuolivat hirvi ja moottoripyöräilijä.
Ps. ei liittynyt sitten aiheeseen - tämäkään. ;)
Lainaus käyttäjältä: rami - 30.03.16 - klo:09:33
Jostain nastapölyistä ihan turhaa lätinää kyllä suurimman pölynaihuttaja on taaja-alueilla karmea hiekankylväminen.
Mistähän se esim. Länsiväylän yllä leijuva pölypilvi on syntynyt? Hiekkaa en ole huomannut koko talvena, mutta nastojen jyrsimät urat siellä kyllä on.
Esim. tämmöistä eduskunnassa:
"Suomessa tehty NASTA-tutkimusohjelma 2011"2013:n loppuraportissa on esitetty, että peräti 48 prosenttia Helsingin katupölystä syntyy renkaiden irrottamasta tien päällysteestä. Nastarenkaat irrottavat talven aikana taajamanopeuksilla noin 300 kg ja päätienopeuksilla jopa yli 1 000 kg kilometriltä asfalttia terveydelle haitallisena pölynä. Tuo massamäärä aiheuttaa mittavat kustannukset myös tiestön kunnon ylläpidon kautta ja syö tiemäärärahoja koko tieverkostolta. Se vaikuttaa omalta osaltaan myös siihen, että tiestön korjausvelka kasvaa koko ajan ja Suomen tieverkko rapautuu huolestuttavalla tavalla."
Lainaus käyttäjältä: Jalmari - 30.03.16 - klo:15:50
Mistähän se esim. Länsiväylän yllä leijuva pölypilvi on syntynyt? Hiekkaa en ole huomannut koko talvena, mutta nastojen jyrsimät urat siellä kyllä on.
Esim. tämmöistä eduskunnassa:
"Suomessa tehty NASTA-tutkimusohjelma 2011"2013:n loppuraportissa on esitetty, että peräti 48 prosenttia Helsingin katupölystä syntyy renkaiden irrottamasta tien päällysteestä. Nastarenkaat irrottavat talven aikana taajamanopeuksilla noin 300 kg ja päätienopeuksilla jopa yli 1 000 kg kilometriltä asfalttia terveydelle haitallisena pölynä. Tuo massamäärä aiheuttaa mittavat kustannukset myös tiestön kunnon ylläpidon kautta ja syö tiemäärärahoja koko tieverkostolta. Se vaikuttaa omalta osaltaan myös siihen, että tiestön korjausvelka kasvaa koko ajan ja Suomen tieverkko rapautuu huolestuttavalla tavalla."
[/quote
Ajatellen kumminkin koko maata ja turvallisuutta niin Helsinginseutu on kumminkin pieni koko maahan verrattuna. Paljoko aiheuttaisi kustannuksia jos ei olisi nastarenkaita? Vakuutuksissa ja raajarikkoina ihmisinä?
Nykyäänhän tuntuu,että pitää olla aina kesäkeli olipa kuinka talvi tahansa.
Viimeisimmät tutkimukset tältä keväältä osoittavat selvästi ihmisten luottavan eniten nastarenkaisiin oman ja muiden turvallisuuden kannalta. Minä ajan paljon suolailjanteisilla teillä jotka ovat jopa iljanteisia suolan johdosta pakkasella ja luotan vain varmimpaan vaihtoehtoon eli premium nastarenkaaseen. Olen niin kauan sommannut autonratissa,että silloin sai vielä posotella kesäkumeilla ympäri vuoden ja tuurillahan sitä mentiin eteenpäin tai ojaan. Ostettiin uusia kesärenkaita syksyllä ja ajettiin lievillä alipaineilla jotta pitoa olisi enemmän.
Mielestäni oikea turvallisuuskriteeri on jarrutusmatka ääriolosuhteissa jolloin pitoa tarvitaan.
Suurin teidenkuluttaja on kyllä raskas liikenne joka kesäisin urittaa asfalttitiet.
Raskaanliikenteen aiheuttama painokuorma lämpimällä mankeloi asfalttiteitä urille tosi tehokkaasti.
Lainaus käyttäjältä: rami - 30.03.16 - klo:16:08
Ajatellen kumminkin koko maata ja turvallisuutta niin Helsinginseutu on kumminkin pieni koko maahan verrattuna. Paljoko aiheuttaisi kustannuksia jos ei olisi nastarenkaita? Vakuutuksissa ja raajarikkoina ihmisinä?
Monet tutkimukset ovat päätyneen sellaiseen tulokseen, että nastarenkaiden tiestä irti piikkaamat hiukkaset ovat ihmille paljon vaarallisempi tekijä kuin nasta- ja kitkarenkaiden väliset pitoerot.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 30.03.16 - klo:14:58
Taannoin oli levityksessä sellainen kuva kun kuvaamasi moottoripyöräilijä oli osunut hirveen. Hirven mahassa oli moottoripyörän (ja sen kuskin) leikkaama aukko; molemmat kuolivat hirvi ja moottoripyöräilijä.
Ps. ei liittynyt sitten aiheeseen - tämäkään. ;)
Onnettomuus johtui tietysti siitä, että hirvellä oli nastat ja moottoripyörässä KE- kitkat, lisäksi kuluneet sellaiset.
PS. Tämä liittyi puhtaasti edelliseen...
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 30.03.16 - klo:17:37
Monet tutkimukset ovat päätyneen sellaiseen tulokseen, että nastarenkaiden tiestä irti piikkaamat hiukkaset ovat ihmille paljon vaarallisempi tekijä kuin nasta- ja kitkarenkaiden väliset pitoerot.
Esitäppäs kyseisistä tutkimuksista yksikin tutkimus missä perustellaan nastapölyä ja ihmishenkiä keskenään.
Terveysvaikutukset ja nastapöly on korkeintaan suurien taajamien ongelma unohtamatta katu ja tie hiekotusta.
Nokia mainosti omia kitkarenkaita joista irtoaa pidon aikana pienen pieniä "kumipalleroita" jotka edistävät pitoa.
Aika kivoja "palleroita".
Hyvähän se on,että nastoilla hieman pidetään tietä karheana niin pystyy kitkoillakin ajamaan.
Lainaus käyttäjältä: rami - 30.03.16 - klo:19:27
Hyvähän se on,että nastoilla hieman pidetään tietä karheana niin pystyy kitkoillakin ajamaan.
Juu, kiitos tästä kuuluu nastajätkille jotka tänäkin talvena ahkerasti raiskasivat tampereen seudulla paljasta ja juuri syksyllä päällystettyä tietä. Hyvä tavaton sentään jos ei nastoilla olis näitäkin teitä pilattu, olisin muuten ollut ihan pulassa 10/10p asfalttikäytöksestä saaneilla KE-kitkoillani.
"Kumille rallia", mutta turha puhua, että raskas liikenne uria tekee. Teitten rakenteeseen saattaa joskus vaikuttaa, mutta kyllä ne nastat henkilö ja pakettiautoissa ovat niitä uran tekijöitä. Ja heti on paskat lasissa, kun syksyllä alkaa nastoja olla alla. Ei hiekkaa eikä suolaa vielä. Satuja ja tarinoita Rami kertoo.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 30.03.16 - klo:14:58
Taannoin oli levityksessä sellainen kuva kun kuvaamasi moottoripyöräilijä oli osunut hirveen. Hirven mahassa oli moottoripyörän (ja sen kuskin) leikkaama aukko; molemmat kuolivat hirvi ja moottoripyöräilijä.
Ps. ei liittynyt sitten aiheeseen - tämäkään. ;)
Kuvaamani?
Ei, ei minulla ole tuosta(kaan) mootoripyöräilijästä kuvaa.
Ja hän varmaan ole juuri se harvinaisuus moottoripyöräilijöiden joukossa joka ajoi rajoitusten mukaan jos hirvi kerran ehti eteen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 30.03.16 - klo:17:37
Monet tutkimukset ovat päätyneen sellaiseen tulokseen, että nastarenkaiden tiestä irti piikkaamat hiukkaset ovat ihmille paljon vaarallisempi tekijä kuin nasta- ja kitkarenkaiden väliset pitoerot.
Onko missää tutkittu kummanko tiestä ilmaan nostattamat hiukkaset ovat haitallisempia, nastattomien vain nastarenkaiden?
Entäs kumpi on haitallisempaa; hiekkapöly vai asfalttipöly?
Raskas liikenne pilaa Suomen tiet, talvella suolataan ja hiekotetaan, kesällä mankeloidaan tiet urille.
Kumpa eduskunnassa olisi viisautta kieltää kaikki yli 3500 kg kokonaispainoltaan olevat ajoneuvot.
Työllistävä vaikutus olisi huomattava kun kaikki tavarat kuljetettaisiin junalla ja pakettiautoilla.
Ja pakettiautoissa tietysti nastarenkaat ettei tiet kulu piloille, pakkasella voisi säiliöautoilla levittää tielle vettä että se jäätyisi tietä
nastoilta nastattomilta renkailta suojaavaksi kerrokseksi.
Keksin lisää hyviä ideoita jos tämä ei jo riitä.
Jaska pankuttaa.
Mukava keskustelu ;)
Itse olen ajanut 24 talvea nastarenkailla. Nyt oli ensimmäinen talvi kitkarenkailla ja meni loistavasti. Varsinais Suomessa ei yleisillä teillä ole tarvetta nastarenkaille. Paksussa loskassa kitkat toimivat myös hyvin.
Asvaltilla menee loistavasti, oli kuivaa tai märkää, tyyntä tai tuulista :)
Renkaina Nokian R2 205/55R16. Auto Volvo V40 T3 aut. Business my16.
ps. hiljaiset renkaat nuo R2.
Lainaus käyttäjältä: rami - 30.03.16 - klo:16:08
[/quote
Suurin teidenkuluttaja on kyllä raskas liikenne joka kesäisin urittaa asfalttitiet.
Raskaanliikenteen aiheuttama painokuorma lämpimällä mankeloi asfalttiteitä urille tosi tehokkaasti.
Otan edelleen esimerkkinä sen Länsiväylän Espoossa: Et voi väittää että ne satunnaiset rekat urittavat tien _talvella_ (myös sen vasemmanpuoleisen kaistan, jossa ne ei aja). Kun taas bussit ei urita bussikaistaa lainkaan.
Lainaus käyttäjältä: rami - 30.03.16 - klo:19:27
Hyvähän se on,että nastoilla hieman pidetään tietä karheana niin pystyy kitkoillakin ajamaan.
Kiitoksia. On kyllä mukavan "karheat tiet" juuri tälläkin hetkellä. Ja näemmä vielä eilen kirjoitit että karhennat edelleen "teitä" uusilla contin nastoilla. Pystyn ajamaan kesärenkaillakin nyt huomattavasti paremmin. ;)
Hyvin meni tämäkin talvi kitkoilla. Toki on mainittava, ettei täällä etelässä talvea taaskaan ollut - vain märkää/suolattua tai kuivaa tienpintaa. En keksi yhtään syytä nastojen käytölle uusissa henkilöautoissa. Parhaillaan nautitaan lähes +10 lämpötilasta, moottoripyörät on liikenteessä. Ja mikä tässä kieltojen maassa on edelleen sallittua, on jyrsiä tiet pilalle nastoilla - aivan järjetöntä menoa.
Ehkä valtio voisi rahastaa nastoilla ajavilta teiden korjauksen ja terveyshaittojen kulut. Tuo maksu suoritettaisiin nastarenkaita ostettaessa. Ei muuta kuin kansalaisaloitteen tekoon tästä.
Lainaus käyttäjältä: cipher - 31.03.16 - klo:13:21
Hyvin meni tämäkin talvi kitkoilla. Toki on mainittava, ettei täällä etelässä talvea taaskaan ollut - vain märkää/suolattua tai kuivaa tienpintaa. En keksi yhtään syytä nastojen käytölle uusissa henkilöautoissa. Parhaillaan nautitaan lähes +10 lämpötilasta, moottoripyörät on liikenteessä. Ja mikä tässä kieltojen maassa on edelleen sallittua, on jyrsiä tiet pilalle nastoilla - aivan järjetöntä menoa.
Ehkä valtio voisi rahastaa nastoilla ajavilta teiden korjauksen ja terveyshaittojen kulut. Tuo maksu suoritettaisiin nastarenkaita ostettaessa. Ei muuta kuin kansalaisaloitteen tekoon tästä.
Eiköhän olisi tehokkaampi - terveyden ja teiden kulumisen osalta! - ja kokonaisuudessaankin terveellisempi juttu tehdä kansalaisaloite teiden kemiallisen sulatukset (=suolan ja urean käyttö) kiellolle! Sokeat taluttavat toisiaan jos suolan vaikutusta teiden rapautumiseen ja kulumiseen ei "haluta" huomioida, eikä välitetä autojen korroosiovaurioista, ja erityisesti vakavista jarrujen vikaantumisista!! ::)
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 31.03.16 - klo:14:11
Eiköhän olisi tehokkaampi - terveyden ja teiden kulumisen osalta! - ja kokonaisuudessaankin terveellisempi juttu tehdä kansalaisaloite teiden kemiallisen sulatukset (=suolan ja urean käyttö) kiellolle! Sokeat taluttavat toisiaan jos suolan vaikutusta teiden rapautumiseen ja kulumiseen ei "haluta" huomioida, eikä välitetä autojen korroosiovaurioista, ja erityisesti vakavista jarrujen vikaantumisista!! ::)
Joo, kuten jo aikaisemmin sanoin; kielletään se suolausta ja kemiallista jäätymisenestoa tarvitseva raskas liikenne!
Sitten vielä kielletään asfalttia syövät nastattomat renkaat, niiden lamellit kun kuluttavat kohtuuttomasti tietä ja vielä nastarenkaita enemmän levittävät pölyä ympäristöön!
Kaikki on paremmin kun tiet pysyvät jääkantisina, nastat pitävät niin hyvin ettei ongelmia ole kokemattomillakaan kuljettajilla!
Huonoja puolia jos hakemalla hakee niin korjaamoilta jää sankoin joukoin työntekijöitä työttömäksi kun autojen jarruja ei tarvitse korjailla eikä helmapeltejä hitsailla.
Sama kohtalo on katsastusmiehillä ja autopesuloiden pitäjillä.
Sairaanhoitajiakaan ei tarvita kun ihmiset eivät aja hengenvaarallisislla nastattomilla renkailla ja eivät siten telo itseään.
Mutta niitä pakettiautokuskeja tarvitaan, tuosta sitä porukkaa vapautuu niihin hommiin!
Kilpailukykyloikka tapahtuu, jos vain nastat pitävät piikkareissa!
Otsikko näyttää olevan: Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Toki suolasekoilu pitäisi kieltää myös, ehkä jopa ennen nastojen kieltämistä - jos pitäisi valita järjestys.
Kohta joku varmaan kirjoittaa, että äitienpäivänä sataa tänäkin vuonna räntää (kuten esim viimeksi 1995) - eli, nastoilla on pakko rikkoa teitä Juhannukseen asti.
Michelinillä on joku uusi keskieuroopan kitkaa vastaava kesärengas, pidon siis pitäisi vastata noita mutta on kuitenkin puhtaasti kesärengas, harmi ettei ehtinyt kesärengasvertailuihin.
Itsekin ihmettelen, miksi valtiovalta antaa teiden tuhoamisen jatkua. Määrärahoja pinnotteiden uusimiseen ei ole, hyvä kun saadaan moottoritiet pidettyä kunnossa. Viime kesänä uusittu pinnoite on syvillä urilla jo tässä vaiheessa. :-X Kaikki viralliset tahot rummuttavat, kuinka nasta on ainoa oikea Suomen talvessa, eikä tosiaan haittaa jos juhannukseen asti niilä ajelee... Jonkun tutkimuksen mukaan kitkarenkaiden lisääntyminen lisäisi tieliikennekuolemien määrää alle kymmenellä, siis vuodessa. Onhan se hirveää, mutta samassa ajassa kuolee 2000 ihmistä erilaisiin pienhiukkaspäästöistä aiheutuviin sairauksiin. Kaikki eivät varmasti ole nastarenkaiden syytä, mutta kiistatta nastat heikentävät ilmanlaatua etenkin kaupungeissa. Vaaravyöhykkeessä ovat vanhukset ja hengitystiesairauksista kärsivät, ehkä joutavatkin kuolla pois. :-[
Itse olen ajellut 12 vuotta kitkoilla, sen aikaa kun on ollut ABS jarruilla varustettu auto. Tein silloin päätöksen, että meikäläinen ei tienpintaa enää kuluta. ESP on ollut vasta pari vuotta käytössä, sitä ennen vedettiin ei taidolla vaan tuurilla. Pidän itseäni lähinnä keskinkertaisena kuskina, jos minä pärjään kitkoilla niin varmasti muutkin. :) Asenteesta se on pitkälti kiinni. Ainakin sen olen huomannut, että moni nastakuski luottaa renkaisiinsa kuin vuoreen, nastat vaan rapisee kun jarrutukset jätetään viime tippaan. Kitkoilla tuohon yksinkertaisesti ei ole varaa, aina pitää lähteä siitä että on liukasta ja tunnistaa pidon raja.
Michelinin rengas on CrossClimate, ei ole suomalaisissa testeissä ainakaan vielä ollut?
http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-crossclimate (http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-crossclimate)
Lainaus käyttäjältä: bowtie81 - 01.04.16 - klo:09:11
Michelinillä on joku uusi keskieuroopan kitkaa vastaava kesärengas, pidon siis pitäisi vastata noita
Aika isolla pensselillä maalailet. Tässä pari sivua taaksepäin oli linkki videoon jossa tuollaista M+S kesäkumia verrattiin KE-kitkaan jäällä. Ero noiden kahden välillä oli juuri sellainen mikä talvirenkaan ja kesärenkaan välillä on. Toisella pääsi liikkeelle, toisella ei.
Itse kuulun myös kitkarenkaiden käyttäjien joukkoon, jo vuodesta 1980. Itse en ole toki koskaan autoa tarvinnut leivän hankintaan mutta en voi kuvitella ajavani nastarenkailla vapaaehtoisesti. Arvostan erityisesti pitkiä syksyjen ja keväiden asfalttiteillä ajelua kitkoilla. Aina kun olen ajellut autoilla varusttettuna nastarenkailla, on mielipiteeni kitkojen valinnasta vain vahvistunut. Kannatan vapautta valita, en kannata että eri instituutiot tekevät, omista lähtökohdistaan, suosituksiaan!
Markku
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 30.03.16 - klo:22:46
Onko missää tutkittu kummanko tiestä ilmaan nostattamat hiukkaset ovat haitallisempia, nastattomien vain nastarenkaiden?
Entäs kumpi on haitallisempaa; hiekkapöly vai asfalttipöly?
Raskas liikenne pilaa Suomen tiet, talvella suolataan ja hiekotetaan, kesällä mankeloidaan tiet urille.
Hyvä JaskaPankuttaja.
Olen tehnyt opinnäyteyön tästä aihepiiristä ja voin kertoa että vastaukset kysymyksiin löytyy esimerkiksi Esko Ehrolan kirjoittamasta liikenneväylien rakenteet ja materialit kirjasta. Tätä kirjaa pidetään alan parhaanana ja vastauksia löytyy myös moneen muihin täällä esitettyihin kysymyksiin.
Kommentoin tätä teiden päällystysaihetta aivan lyhyesti.
Usein nämä kaksi eri käsitettä sekoitetaan keskenään, puristus- ja vetorasitus.
Plastinen deformaatio tarkoittaa kun raskas liikenne "mankeloi" urat teihin.
Pienten autojen nastarenkaiden tekemät urat päällysteen pintaan on asfalttipinnan tiivistymistä tai kulumista.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 01.04.16 - klo:22:02
Itsekin ihmettelen, miksi valtiovalta antaa teiden tuhoamisen jatkua. Määrärahoja pinnotteiden uusimiseen ei ole, hyvä kun saadaan moottoritiet pidettyä kunnossa. Viime kesänä uusittu pinnoite on syvillä urilla jo tässä vaiheessa.
Kyllä ne teiden päällysteet saadaan uusittua syksyyn mennessä, jolloin alkaakin uusi nastakierros. Käytännössä siis paskat tiet ympäri vuoden, paitsi muutaman viikon verran joskus syyskuussa. Ei Suomella kovin huonosti voi mennä, kun tällaiseen on varaa. Puhuivat, mitä puhuivat.
Raskas liikenne tekee uria/painumia jos tien kantavuus on huono. Nastat tekee uria jos on paljas tie ja kaikki ajaa samaa kohtaa.
Viime talvena ajelin paljon "peilijäisillä" sivuteillä ja kyllä nastat oli tarpeen! 8)
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 02.04.16 - klo:20:48
Raskas liikenne tekee uria/painumia jos tien kantavuus on huono. Nastat tekee uria jos on paljas tie ja kaikki ajaa samaa kohtaa.
Viime talvena ajelin paljon "peilijäisillä" sivuteillä ja kyllä nastat oli tarpeen! 8)
Tänään Tuusulantiellä Kehä 1 - 3 välillä oli oikeanpuolimmaisella kaistalla aivan järkyttävät urat. Ja 1 pyörän levyiset. Niin oli melukin kesärenkailla pahempaa kuin Nokian nastiksilla aiemmin. :-X
Näyttää vieläkin suurimmalla osalla Kokkalan korkeudella nastat vaan rahisevan kesäkelissä, kyllä vitutti kuunnella pyörälenkillä tuota ääntä ku tietää ja näkee mitä se taas on saanut vähä-älysten ansiosta talvella aikaan..tienvarret harmaana asfalttipölystä ja ilma sakeana silminnähtävästi ku aurinko paisto ku rekka vähän pöläytti tien laitaa, onneks tuuli erilliseltä pyörätieltä isolletielle päin, muuten tuo pyöräretki ois kyllä jäänyt tekemättä tai ois tukehduttu. Täytyy kyllä päättäjien kyvyttömyyttä ihmetellä, tienhoito velkaa ykkösen ja yhdeksän nollan verran ja sama peli vaan jatkuu...tiet pilalla, ei mitään järkeä!!!
Nastoille sellainen vero ostattaessa, että jokainen miettis tarkoin maksaako tuon summan vai ajaako ennakoiden kitkoilla. Nastarengas kierrokselle siis muutaman satasen ylimääräinen vero ja sama alennus kitkoille. Viranomaisautoillle nastat sallittu, niin että nastojen kokonaiskäyttäjämäärä putoaa 10-15% autoilijoista. Tällä hetkellä mikään muu maa ei toimi näin tyhmästi ku Suomi tässä asiassa.
Kokkolassa oli pakkasta viime yönä ja perjantaina satoi lunta?
Tuo on lähialueesi tutun kertomaa joten en voi vannoa oikeaksi! 8)
Laittakaa nyt joku sellainen kuva jossa on tie "peilijäässä" ja jossa ei pärjää kuin nastallisilla testivoittajilla. Mä en edes google kuvahaulla sellaista löytänyt.
Kyllä se kieltämättä tuntui tänä "talvena" taas pirun tyhmältä ajella nastoilla. Etelässä talvi kesti n.1-1,5kk ja nekin olis varmaan kitkoilla ajellut. Jos sitä seuraavan kerran harkitsisi kitkoja, kun vaihto tulee ajankohtaiseksi. Samalla pääsisi eroon tästä renkaanvaihdon "kiireellisyydestä", kun ei niin justiinsa olisi tuo vaihtaminen.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 02.04.16 - klo:23:57
Laittakaa nyt joku sellainen kuva jossa on tie "peilijäässä" ja jossa ei pärjää kuin nastallisilla testivoittajilla. Mä en edes google kuvahaulla sellaista löytänyt.
Löytyyhän niitä googlettamalla vaikka kuinka paljon. Aina silloin tällöin itsekin joutunut kitkoilla ajettujen 22 vuoden aikana keliolosuhteisiin, jolloin on pitänyt edetä kieli keskellä suuta ja on ollut nastoja ikävä. Toki silti niistäkin tilanteista on selvitty - yleensä nämä kaljamat ovat olleet, kun nelinumeroiselta tieltä on joutunut poikkeamaan sivummalle.
Siltikään en yksittäisten/satunnaisten tilanteiden vuoksi voisi kuvitella siirtyväni nastarengaskäyttäjäksi ja vaikka meidän korkeudellamme satoi viimeksi eilen lunta ja tänä aamuna oli 5 astetta pakkasta, niin kitkatkin muuttuvat keskiviikkona kesärenkaisiin.
Nastat ropisee edelleen hälyttävän useassa autossa. Melu -ja pienhiukkassaasteista kärsin ainakin minä joka kevät siihen asti kunnes kaikilla on taas normaalit renkaat alla. Vanha kansa vaan ei käytöstään muuta, kertoivat tutkimustulokset mitä tahansa. Monet myös ajavat niin vähän että vaihtavat renkaat ehkä 5-6v välein. Eli vaikka valtiovalta heräisikin nyt ja tekisivät ratkaisun järkevämmälle renkaiden käytölle, menisi puolivuosikymmenta ennen kuin se alkaisi näkyä arjessa.
Lainaus käyttäjältä: 50v - 02.04.16 - klo:10:18
Onko missää tutkittu kummanko tiestä ilmaan nostattamat hiukkaset ovat haitallisempia, nastattomien vain nastarenkaiden?
Entäs kumpi on haitallisempaa; hiekkapöly vai asfalttipöly?
Raskas liikenne pilaa Suomen tiet, talvella suolataan ja hiekotetaan, kesällä mankeloidaan tiet urille.
Hyvä JaskaPankuttaja.
Olen tehnyt opinnäyteyön tästä aihepiiristä ja voin kertoa että vastaukset kysymyksiin löytyy esimerkiksi Esko Ehrolan kirjoittamasta liikenneväylien rakenteet ja materialit kirjasta. Tätä kirjaa pidetään alan parhaanana ja vastauksia löytyy myös moneen muihin täällä esitettyihin kysymyksiin.
Kommentoin tätä teiden päällystysaihetta aivan lyhyesti.
Usein nämä kaksi eri käsitettä sekoitetaan keskenään, puristus- ja vetorasitus.
Plastinen deformaatio tarkoittaa kun raskas liikenne "mankeloi" urat teihin.
Pienten autojen nastarenkaiden tekemät urat päällysteen pintaan on asfalttipinnan tiivistymistä tai kulumista.
Ihan kiva.
"Liikenneväylien rakenteet ja materiaalit" kuullostaa jo nimenä siltä että vain infratekniikasta kiinnostuneilla ottaa eteen tuollaisen kuullessaan.
No ihan kieli poskessa kirjoitin, en oikein viitsi näytteitä ottaa ilmassa olevasta pölystä että paljonko sitä voi hengittää. Yritän olla hengittämättä mitään pölyä ja minulle siis on ihan yhtä haitallista kaikki pöly, ei vain nastattomien renkaiden lamellien irroittama ja nastarenkaiden vain ilmaan nostattamat hiukkaset.
Onneksi seassa pyörii vielä nastallisiakin renkaita joiden piikit painavat takaisin päällysteeseen nastatomien renkaiden jo kerran irroittamat hiukkaset.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 02.04.16 - klo:23:06
Kokkolassa oli pakkasta viime yönä ja perjantaina satoi lunta?
Tuo on lähialueesi tutun kertomaa joten en voi vannoa oikeaksi! 8)
Mitä sitte? Ajaa pikkasen hiljempaa tuo aamun ajan, onko kohtuutonta?? Ei mulla ollut kyllä minkäänlaista ongelmaa kitkoilla pidossa tuonakaan aamuna. Mä oon odottanutkin tätä valtiovallan päätöstä vähintään puolivuosikymmentä että tälle järjettömälle käytökselle tehtäis jotain, joten nyt ois todella kiire, muuten tienhoitovelka vaan kasvaa ja samalla tiet vaan huononee, tää on ku työntäs rahaa kaivoon. Toki suurimalla osalla autoilijoistakin täytys tapahtua asennemuutos tiellä käyttäytymiseen, ja kyllä se muutuskin ku laitetaan maksaan tekoset, se vaan on kumma että ei tajuta omaa parastaan ja mitä kaikkea positiivista sillä saavutettas. "Sankareita" valitettavasti tulee aina olemaan, sen voi taas jokainen lehdistä lukee 2 kk päästä, kuolemaan johtaneita ulosajoja tapahtuu eniten kesäkeleillä, näille ei mun sympatiat riitä vähäkään.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 03.04.16 - klo:09:40
Mitä sitte? Ajaa pikkasen hiljempaa tuo aamun ajan, onko kohtuutonta?? Ei mulla ollut kyllä minkäänlaista ongelmaa kitkoilla pidossa tuonakaan aamuna. Mä oon odottanutkin tätä valtiovallan päätöstä vähintään puolivuosikymmentä että tälle järjettömälle käytökselle tehtäis jotain, joten nyt ois todella kiire, muuten tienhoitovelka vaan kasvaa ja samalla tiet vaan huononee, tää on ku työntäs rahaa kaivoon. Toki suurimalla osalla autoilijoistakin täytys tapahtua asennemuutos tiellä käyttäytymiseen, ja kyllä se muutuskin ku laitetaan maksaan tekoset, se vaan on kumma että ei tajuta omaa parastaan ja mitä kaikkea positiivista sillä saavutettas. "Sankareita" valitettavasti tulee aina olemaan, sen voi taas jokainen lehdistä lukee 2 kk päästä, kuolemaan johtaneita ulosajoja tapahtuu eniten kesäkeleillä, näille ei mun sympatiat riitä vähäkään.
Mitä omaa parasta? Autoilijoilta kerättiin vuonna 2014 7 miljardia euroa josta 1 miljardi kierrätettiin takaisin tiestöön. Eli joka seitsämäs kerätty euro päätyy takaisin liikenteeseen. Se on 13% valtion budjetista. Se että sataa lunta ja on liukasta on sen merkki, että kannattaa niitä talvirenkaita käyttää.
Minä en ota mitään huonoa omatuntoa siitä, että ajan talvella nastarenkailla. Ajan nyt ja jatkossa. Jos joku pahoittaa siitä mielensä, niin saanpahan hyvät naurut. Kumminkiin edelleen Suomalaisista 80% ajaa talvella nastarenkailla ja se on taas yksi fakta ;). Taitaa kitkafanaatikot olla pahimpia huutajia vastatuuleen ;D. Valtiovallan päätöstä nastojen kieltämiseen tai erilliseen veroon saa odottaa kauan. Sen verran hyvin niiden puolesta olevia lobbareita jopa Suomesta löytyy.
Puolustan kunnon talvirenkaita - sen voi sitten kukin omassa viisaudessaan tulkita kuinka tahtoo - ja jatkan melkein ainoana suolan ja urean vastustajana tätä "taistelua". ;)
Ilmeisesti ollaan heräämässä tähän kemiallisten aineiden kärjistyvään vaarallisuuteen ja totaalihaitallisuuteen kun ollaan säätämässä vihdoinkin lakia raskaankaluston talvirengaspakolle!
Kemiallisten sulatusaineiden haittavaikutukset ovat sekä ympäristölle (=luonto ja ihmiset), että autoille kaikkein tuhoisimmat.
Suola/urea ovat suurin syypää tiestöjen pinnoitteiden rapautumisille, murenemisille ja ennenaikaisille kulumisille - ja lähiympäristön ja pohjavesistöjen eriasteisille tuhoille.
Viime aikoina on tullut katseltua autojen alustarakenteiden ja erityisesti jarrujen kärsimiä suola-/ureavaurioita - ja niitähän on tällaisen lauhan talven jälkeen sitten enemmän kuin tarpeeksi. Vetää sanattomaksi. On turha urputtaa faktoja vastaa, jos asioista ei tajua mitään - tai ei perehdy niihin! ::)
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 03.04.16 - klo:13:01
Suola/urea ovat suurin syypää tiestöjen pinnoitteiden rapautumisille, murenemisille ja ennenaikaisille kulumisille - ja lähiympäristön ja pohjavesistöjen eriasteisille tuhoille.
Viime aikoina on tullut katseltua autojen alustarakenteiden ja erityisesti jarrujen kärsimiä suola-/ureavaurioita - ja niitähän on tällaisen lauhan talven jälkeen sitten enemmän kuin tarpeeksi. Vetää sanattomaksi. On turha urputtaa faktoja vastaa, jos asioista ei tajua mitään - tai ei perehdy niihin! ::)
Autojen ruostumisesta yhtäläisyyksien vetäminen teiden kulumiseen on jo kovan luokan mutuilua. Aiheesta löytyy kyllä ihan tutkittuakin tietoa, mutta tutkittujen faktojen sijaan jostain kummallisesta syystä haluat mutuilla. Kokeile joskus ripotella suolaa asfalttikentälle ja raportoi vaikutukset tänne. Katsotaan sitten porukalla sitä, kuinka suola "ruostuttaa" reikiä asfalttiin.
Kuinka paljon ureaa edes käytetään muualla kuin lentokentillä?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 03.04.16 - klo:13:51
Autojen ruostumisesta yhtäläisyyksien vetäminen teiden kulumiseen on jo kovan luokan mutuilua. Aiheesta löytyy kyllä ihan tutkittuakin tietoa, mutta tutkittujen faktojen sijaan jostain kummallisesta syystä haluat mutuilla. Kokeile joskus ripotella suolaa asfalttikentälle ja raportoi vaikutukset tänne. Katsotaan sitten porukalla sitä, kuinka suola "ruostuttaa" reikiä asfalttiin.
Kuinka paljon ureaa edes käytetään muualla kuin lentokentillä?
Kappas vaan kun tiesin (en arvannut) kuka tuleekaan kommentoimaan, kuten aina vanhoissa katkeruuksissaan (moottorin värinöistä!). ;)
Suolan viattomuutta on turha yrittää todistella, kuten ureankaan! Jos älykkyys ei riitä, niin ei silloin viisauskaan. Se on tosi. Vai oletko mahdollisesti näitten kemiallisten ympäristötuhoaineiden bisneksessä mukana? ::)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.04.16 - klo:11:57
Mitä omaa parasta?
- tiet paljon paremmassa kunnossa vähemmällä kunnostuksilla/päälystämisillä, suuri hiilijalan jälki näillä työlajeilla. Vähemmän tietyöruuhkia yms.
- renkaat kuluu 3 krt nopeammin ku vaikkapa Tanskalaisilla, siis tämän hetken tilanne.
- karkeasta asfaltista johtuva melu paljon suurempi auton sisällä.
- pölyhaitta olematon
-tuulilasien hajoamiset/naarmuuntumiset vähenis minimiin.
jnejne.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 03.04.16 - klo:15:01
- tiet paljon paremmassa kunnossa vähemmällä kunnostuksilla/päälystämisillä, suuri hiilijalan jälki näillä työlajeilla. Vähemmän tietyöruuhkia yms.
- renkaat kuluu 3 krt nopeammin ku vaikkapa Tanskalaisilla, siis tämän hetken tilanne.
- karkeasta asfaltista johtuva melu paljon suurempi auton sisällä.
- pölyhaitta olematon
-tuulilasien hajoamiset/naarmuuntumiset vähenis minimiin.
jnejne.
Hohhoijaa ja faktat oli?
- Renkaat kuluu 3 kertaa nopeampaa. Et varmaan huomannut, että Tanska ja Suomi on eri korkeuksilla ja talvi on hieman erillainen. Ajaako Tanskalaiset talvirenkailla jos ajavat, niin 180tkm sarjalla? Mihin perustelen tuon lukeman, niin sukulainen ajaa sen 40-60tkm puolessa vuodessa ja renkaat vaihtaa joka kevät ja syksy.
- Suurempi melu autossa. Osta hiljaisempi auto, pienemmän renkaat tai vaimenna auto
- Mihin tämä pölyhaitan olemattomuus perustuu. Meinaatko että hiekoittaminen lopetetaan ja samoin suolan kylväminen. Nämähän eivät pölyä mitenkään.
- Tuulilasien hajominen on minun kohdalla johtunut kivistä. Nastarenkaiden poistuminenhan vähentää hiekoittamista eikö juu?
Ja maailma pelastuu. Mä ajan edelleen turvallisilla talvirenkailla talvella ja ne on nastat. Ajelin stadissakin viikolla hakkapeliitta 8:lla ja olihan ne kesänopeusrajoituksilla hieman äänekkäät, mutta eivät kyllä mitenkään vaaralliset.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 03.04.16 - klo:14:51
Kappas vaan kun tiesin (en arvannut) kuka tuleekaan kommentoimaan, kuten aina vanhoissa katkeruuksissaan (moottorin värinöistä!). ;)
Suolan viattomuutta on turha yrittää todistella, kuten ureankaan! Jos älykkyys ei riitä, niin ei silloin viisauskaan. Se on tosi. Vai oletko mahdollisesti näitten kemiallisten ympäristötuhoaineiden bisneksessä mukana? ::)
Kun argumenttisi ovat pehmoisia, niin keskityt lapselliseen suun soitteluun ilman, että pystyisit vastaamaan edes erittäin yksinkertaisiin kysymyksiin väitteistäsi.
Aika huvittavaa, että olet vähän joka paikassa syyttämässä muita mutuilijoiksi, mutta itse ohitat kaiken tutkitun tiedon ja puhtaalla mutuilulla yhdistät metallin ruostumisen teiden kulumiseen. Tässä sinulle jotain muuta kuin mutuilua:
LainaaSuolaus vaikuttaa päällysteiden kulumiseen siten, että se muuttaa lumisen, jäisen tai kuivan päällysteen pinnan märäksi, ja lisää siten nastarengaskaudella märän päällysteen aikaa. Vestola et al. (2006) mainitsevat, etteivät natriumkloridi ja kalsiumkloridi (CaCl) vahingoita kemiallisesti asfalttipäällysteen pintaa.
Odotin kyllä, että sinulla olisi joku ymmärrys urean käytön yleisyydestä, kun tunnut siitä joka välissä kirjoittavankin. Onkohan tuo vastaamattomuus tulkittava nyt niin, ettei sitä ureaa edes käytetä Suomen teillä?
Aika vaikea keksiä mitään syytä olla katkera siitä, että sinulla on vakavia puutteita moottoritekniikan perusteiden tuntemuksessa. Samaa voisi sanoa myös alustasta. Ehkä hänen, joka sinulle on jonkin tutkinnon myöntänyt, pitäisi olla hieman pettynyt itseensä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.04.16 - klo:15:08
Hohhoijaa ja faktat oli?
- Renkaat kuluu 3 kertaa nopeampaa. Et varmaan huomannut, että Tanska ja Suomi on eri korkeuksilla ja talvi on hieman erillainen. Ajaako Tanskalaiset talvirenkailla jos ajavat, niin 180tkm sarjalla? Mihin perustelen tuon lukeman, niin sukulainen ajaa sen 40-60tkm puolessa vuodessa ja renkaat vaihtaa joka kevät ja syksy.
- Suurempi melu autossa. Osta hiljaisempi auto, pienemmän renkaat tai vaimenna auto
- Mihin tämä pölyhaitan olemattomuus perustuu. Meinaatko että hiekoittaminen lopetetaan ja samoin suolan kylväminen. Nämähän eivät pölyä mitenkään.
- Tuulilasien hajominen on minun kohdalla johtunut kivistä. Nastarenkaiden poistuminenhan vähentää hiekoittamista eikö juu?
Ja maailma pelastuu. Mä ajan edelleen turvallisilla talvirenkailla talvella ja ne on nastat. Ajelin stadissakin viikolla hakkapeliitta 8:lla ja olihan ne kesänopeusrajoituksilla hieman äänekkäät, mutta eivät kyllä mitenkään vaaralliset.
Fakta on se, että sä oot tietämätön tumpelo!!
Urapaikkauksiin käytetään yhtenä menetelmänä, josta irtoaa reilusti pikkukivenä pinnasta, kunnes se kesärenkailla liippaantuu bitumin tasalle. Tätä menetelmää käytettäessä tiellä tulee olla irtokivistä varoittava liikennemerkki. Työkaverilla ja mulla 2 lasia mennyt tällaisella osuudella ja joutuivat korvaan ku ei ollut liikennemerkkiä ko. ajankohtana. Tämäkin raha ois pitänyt ottaa nastapellejen pussista, jos on mitä ottaa...
En ole vaatinut/enkä tule vaatimaan suolaamisen/hiekotuksen lisäämistä, päinvastoin.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 03.04.16 - klo:16:10
Fakta on se, että sä oot tietämätön tumpelo!!
Urapaikkauksiin käytetään yhtenä menetelmänä, josta irtoaa reilusti pikkukivenä pinnasta, kunnes se kesärenkailla liippaantuu bitumin tasalle. Tätä menetelmää käytettäessä tiellä tulee olla irtokivistä varoittava liikennemerkki. Työkaverilla ja mulla 2 lasia mennyt tällaisella osuudella ja joutuivat korvaan ku ei ollut liikennemerkkiä ko. ajankohtana. Tämäkin raha ois pitänyt ottaa nastapellejen pussista, jos on mitä ottaa...
En ole vaatinut/enkä tule vaatimaan suolaamisen/hiekotuksen lisäämistä, päinvastoin.
Kiitoksia raaoista faktoista. Odotan edelleen tuota tietoa miten Tanskalaiset ajavat renkailla kolme kertaa pidenpään, kuin Suomalaiset.
"Tanska: Ei yleistä talvirengaspakkoa. Talvirenkaiden sijaan voi käyttää
lumiketjuja, mutta vain, jos talviset olosuhteet niin edellyttävät."
Jäätelön syömisestähän johtuu myös hukkumiskuolemat.
Edelleen sinä olet vähemmistö. Ja meitä tietämättömiä tai tiedostavia pellejä on suomessa paljon enemmän, kuin kitkafanaatikkoja ;).
BTW: Miten ajattelit, että hiekoittaminen ja suolaaminen vähentyy, jos nastarenkaat kiellettäisiin talvella?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.04.16 - klo:16:47
Kiitoksia raaoista faktoista. Odotan edelleen tuota tietoa miten Tanskalaiset ajavat renkailla kolme kertaa pidenpään, kuin Suomalaiset.
"Tanska: Ei yleistä talvirengaspakkoa. Talvirenkaiden sijaan voi käyttää lumiketjuja, mutta vain, jos talviset olosuhteet niin edellyttävät."
Jäätelön syömisestähän johtuu myös hukkumiskuolemat.
Edelleen sinä olet vähemmistö. Ja meitä tietämättömiä tai tiedostavia pellejä on suomessa paljon enemmän, kuin kitkafanaatikkoja ;).
BTW: Miten ajattelit, että hiekoittaminen ja suolaaminen vähentyy, jos nastarenkaat kiellettäisiin talvella?
"Urea iacta est"
Uskaltaisin väittää, että hukkumiskuolemat johtunevat pikemminkin virtsaamisesta seisaaltaan veneestä ja toki jos samalla syödään jäätelöä voi sekin osaltaan edesauttaa elämänlangan sammumista... Mitä sitten tulee tähän itse kunkin kitkafanaattisuuteen, niin muotoilisin asian vaikka siten, että ei ne nastarenkaatkaan kesää tee, vaikka joku niin tuntuu uskovan..😁
Itse pärjäisin kitkoilla vaikka suolaaminen ja hiekoittaminen lopetettaisiin kokonaan!
PS. Nyt ajetaan jo kesärenkailla..😎
Lainaus käyttäjältä: CeeCee3.6 - 03.04.16 - klo:18:05
"Urea iacta est"
Uskaltaisin väittää, että hukkumiskuolemat johtunevat pikemminkin virtsaamisesta seisaaltaan veneestä ja toki jos samalla syödään jäätelöä voi sekin osaltaan edesauttaa elämänlangan sammumista... Mitä sitten tulee tähän itse kunkin kitkafanaattisuuteen, niin muotoilisin asian vaikka siten, että ei ne nastarenkaatkaan kesää tee, vaikka joku niin tuntuu uskovan..😁
Itse pärjäisin kitkoilla vaikka suolaaminen ja hiekoittaminen lopetettaisiin kokonaan!
PS. Nyt ajetaan jo kesärenkailla..😎
Kuten todettu, niin moni pärjää jopa kesärenkailla talvella, mutta kyse ei ole siitä. Ja ei. En ainakaan minä ole väittänyt, että nastarenkaat tekisivät talvesta kesän, mutta voivat olla kriittisesti talvella jarrutuksessa sen metrin kaksi parempi jarrutuksessa.
Toiset ajaa kesärenkailla, toiset kitkoilla ja jotkut vielä nastoilla. Kun noita yöpakkasia on ja vettä jäätyy tielle, niin jokainen tekee omat ratkaisunsa missä ja milloin autolla ajaa.
Niin ja mitä tuohon huonoon ilmanlaatuun ja pölyyn tulee, niin esimerkiksi tänään näki aurinkoa vasten miten pölisi tuo hiekan aiheuttama pöly. Auton kun kävi pesemässä ja ajoi pari kilometriä kotiin, niin auton perä oli aivan hiekkapölyssä. Väitän ettei tuon pölyn kanssa paljoa nastarenkailla ollut tekemistä, vaan keräämätön hiekoitushiekka jonka autot nostavat renkaasta riippumatta ilmaan.
Keskustelun argumentointi kun herättää yhdestä suunnasta suurta huvitusta, niin pitää lisätä omia muisteloita vuodelta 2012. Autossani oli tuolloin alla Bridgestonen KE-kitkat, joilla pärjäsi kaikkina muina päivinä, paitsi 23.12.2012. Sinä päivänä ostin alle HKPL7:t, joilla ajoin kai 3kk.
Seuraavassa autossa oli talvirenkaita nastat, merkkiä en edes muista, mutta ei pitokaan hirveästi hurraahuutoja nostattanut. Nykyisessä sitten "skandi"-kitkat, jotka pitää saada äkkiä alta pois. Hyvin pärjää kelillä kuin kelillä (ja tähän joukkoon sattuu minimissään varmasti 1-2 viimeisen kolmen talven pahimpia talvikelejä - mihin perustan tämän väitteen, on se, että isäni, joka ajoi kulkumulkkuna itä-Suomessa vielä vuodenvaihteeseen oli samaa mieltä kuluneen talven keleistä).
Vaimon autossa on piikit, omaan ei tule ihan pienellä pilkalla. Toisella ajetaan, ensimmäisellä ei.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 01.04.16 - klo:22:02...Jonkun tutkimuksen mukaan kitkarenkaiden lisääntyminen lisäisi tieliikennekuolemien määrää alle kymmenellä, siis vuodessa.
Tästä kertoi se VTT:n tutkimus jossa 16 vuoden tilaston perusteella otaksuttiin että jos kaikki nastarenkailla ajavat reilu 2,5 miljoonaa autoilijaa vaihtaisivat kitkoihin ja omaksuisivat kitkarenkaiden käyttäjien ajotavat, ts ajaisivat kuluneemmilla renkailla, enemmän humalassa, enemmän törkeitä ylinopeuksia jne niin 9 kuolemaa nykyistä enemmän tulisi vuodessa.
Samoin jos ne noin 0,3 miljoonaa kitkarenkailla nyt ajavaa vaihtaisi nastoihin ja myös nastakuskien ajotapoihin niin 1 kuolonkolari vuodessa vältettäisiin.
Täällähän leimahti kiukuttelu taas liekkiin!
Hienoa!
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 03.04.16 - klo:13:01
Ilmeisesti ollaan heräämässä tähän kemiallisten aineiden kärjistyvään vaarallisuuteen ja totaalihaitallisuuteen kun ollaan säätämässä vihdoinkin lakia raskaankaluston talvirengaspakolle!
Tämähän on aika puitkälle määrittelykysymys, ihan samoin kuin esim. pohjoisamerikkalaisten talvirenkaiden kanssa.
Niistäkin löytyy M+S-merkintä mutta eipä niitä moni talvikelillä pelkästään ajele.
Ja suomalaisissa autoissa on jo nyt n.s. talvirenkaat alla kesät-talvet, on todella vaikea nähdä että tilanne millään talvirengaslailla miksikään muuttuisi nykyisestä.
Ihan ajatusleikkinä toisten renkaiden hankkiminen, hallinnoiminen ja kausivaihdot olisivat sellainen ruletti ettei sitä osaa kuin kuvitella.
Ja Suomessa kuljetusliiketoiminta on kallista jo nyt, paljonko enemmän haluatte maitotölkistä ja olutsixpackista maksaa?
Kaikki kivat uuistukset ja muutokset kustannúsrakenteessa maksavat kaikki kuluttajat osaltaan.
Trendi on ollut kuljetusyksiköiden kokojen kasvattaminen suhteellisten kuljetuskustannusten pienentämiseksi, tähän pyrkimykseen kaikki huononnukset tienhoidossa taas maksavat kuluttajat tuotteiden hinnassa.
Voisi olla yksi tapa saada henkilöautoajokortin hintaa ylöspäin siten että ajokoulutukseen lisättäisiin muutaman tunnin istuminen raskaan ajoneuvon apumiehen paikalla kaupunkiliikenteessä.
Saattaisi avata edes jonkun silmät että miksi se kuorma/linja-auto liikkuu juuri niin kuin se liikkuu.
Ja ehkäpä jopa voisi itsekin todeta ratin takaa miten helppoa ja mukavaa se pyörittely on miellyttävien ja aina niin joustavien ja kokonaisuutta ymmärtävien henkilöautojen seassa.
Kaikille ei auta mikään, se on ikävä tosiasia.
Sama on nastarenkaidenkin kanssa.
Toiset osaavat kuin luonnostaan sovittaa liikkumisen muuttuviin kitkaolosuhteisiin, jotku se oppivat.
Sitten on niitä jotka eivät vain opi millään ja muutamat eivät haluakaan opetella kuin heillä on oikeus tehdä mitä ikinä huvittaa vaikka itse siitä joutuisivat kärsimään.
Näitä viimeksimainittuja varten on sitten nastarenkaat, se olkoon heille sallittua että selviytyvät jokapäiväisestä liikkumisestaan.
Nyt tuli Jaskalta asiaa ja pajon.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 03.04.16 - klo:22:52
Kaikille ei auta mikään, se on ikävä tosiasia.
Sama on nastarenkaidenkin kanssa.
Toiset osaavat kuin luonnostaan sovittaa liikkumisen muuttuviin kitkaolosuhteisiin, jotku se oppivat.
Sitten on niitä jotka eivät vain opi millään ja muutamat eivät haluakaan opetella kuin heillä on oikeus tehdä mitä ikinä huvittaa vaikka itse siitä joutuisivat kärsimään.
Näitä viimeksimainittuja varten on sitten nastarenkaat, se olkoon heille sallittua että selviytyvät jokapäiväisestä liikkumisestaan.
Minä en ymmärrä enkä niele tätä argumentointia kitkakannattajan argumentoimana. Nastarenkaita käyttävät ovat nyt vastuuttomia ja etteivät selviä liikenteestä ilman niitä. Vähän niin kuin liikuntarajoitteinen ilman apuvälineitä. Minä taas väitän, että talvella moni heistä tekee asioita jopa työkseen ja haluavat päästä perille ajoissa sekä turvallisesti. Kyse ei ole siitä etteikö vaikka KE-kitkoilla pääsisi perille, vaan siitä haluaako riskeerata omaa tai muiden henkeä. Ja ei en palaa enään VTT:n testiin missä kitkarenkaat omaavat kaahaavat kännissä ja ajavat huonommilla renkailla.
Ja oleellinen asia on myös missä noilla talvirenkailla ajaa Suomessa. Kaikki kun ei asu kehä kolmosen sisäpuolella. Kun katson ulos pakkasta on -7 astetta ja jäätä+lunta näkyy. Talvirenkaat pysyy siis alla kunnes yölämpötilat alkavat olla selvästi plussan puolella.
-karppa- - meneekö välikelin kitkat milloin alle?
Varmaan sitten, kun Palokan rampissa ei esiinny enään mustaa jäätä. ;D
...poliisin suusta... ::)
"" Ajomukavuus, polttoaineen ja teiden kuluminen, pölyäminen, pito-ominaisuudet, Pasterstein listaa kesärenkaiden etuja."
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001151396.html?utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001151396.html?utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.04.16 - klo:07:08Kyse ei ole siitä etteikö vaikka KE-kitkoilla pääsisi perille, vaan siitä haluaako riskeerata omaa tai muiden henkeä. Ja ei en palaa enään VTT:n testiin missä kitkarenkaat omaavat kaahaavat kännissä ja ajavat huonommilla renkailla.
Mikset palaa? Kyseessä on kuitenkin luultavasti paras Suomessa tehty tutkimus siitä miten hengenvaarallista se kitkoilla tai nastarenkailla ajo käytännössä on. Sen kitkojen hengenvaarallisuuden sinä ja moni muukin ottaa usein argumentiksi kun näistä talvirenkaista puhutaan.
Itse kun ajan kitkoilla niin hyväksyn sen että kuolemanriskini talviliikenteessä on nyt noin 1/300000 suurempi kuin nastarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.04.16 - klo:07:08
Minä en ymmärrä enkä niele tätä argumentointia kitkakannattajan argumentoimana. Nastarenkaita käyttävät ovat nyt vastuuttomia ja etteivät selviä liikenteestä ilman niitä. Vähän niin kuin liikuntarajoitteinen ilman apuvälineitä. Minä taas väitän, että talvella moni heistä tekee asioita jopa työkseen ja haluavat päästä perille ajoissa sekä turvallisesti. Kyse ei ole siitä etteikö vaikka KE-kitkoilla pääsisi perille, vaan siitä haluaako riskeerata omaa tai muiden henkeä. Ja ei en palaa enään VTT:n testiin missä kitkarenkaat omaavat kaahaavat kännissä ja ajavat huonommilla renkailla.
Ja oleellinen asia on myös missä noilla talvirenkailla ajaa Suomessa. Kaikki kun ei asu kehä kolmosen sisäpuolella. Kun katson ulos pakkasta on -7 astetta ja jäätä+lunta näkyy. Talvirenkaat pysyy siis alla kunnes yölämpötilat alkavat olla selvästi plussan puolella.
Ajelen myös työkseni ja silti mennään nastattomilla renkailla turvallisesti ja ajoissa, noihin kahteen asiaan kun vielä kuljettaja voi vaikuttaa itse ;)
No huh, enpä jaksanut kaikkea edellä olevaa paatosta lukea. Se jäi mieleen pikavilkaisulla, että raskaalle liikenteelle kaavaillaan talvirengaspakkoa? Sehän on hyvä asia. Teitähän suolataan lähinnä raskasta liikennettä varten, joten jos raskaille saadaan pitävät kumit alle, niin suolan kylvämistä voidaan vähentää radikaalisti. Se taas vähentää paljailla teillä ajelua, joten nastarenkaiden teitä kuluttava vaikutus pienenee huomattavasti. Sen jälkeen voivat nasta- ja kitkasoturitkin tehdä aselevon? ???
Lainaus käyttäjältä: tet - 04.04.16 - klo:11:40
No huh, enpä jaksanut kaikkea edellä olevaa paatosta lukea. Se jäi mieleen pikavilkaisulla, että raskaalle liikenteelle kaavaillaan talvirengaspakkoa? Sehän on hyvä asia. Teitähän suolataan lähinnä raskasta liikennettä varten, joten jos raskaille saadaan pitävät kumit alle, niin suolan kylvämistä voidaan vähentää radikaalisti. Se taas vähentää paljailla teillä ajelua, joten nastarenkaiden teitä kuluttava vaikutus pienenee huomattavasti. Sen jälkeen voivat nasta- ja kitkasoturitkin tehdä aselevon? ???
Olen ymmärtänyt, että tuo raskaan kaluston talvirengaspakko on tehty lähinnä ulkomaisten toimijoiden vuoksi. Lakia lienee lobattu paikallisen rengasalan ja kuljetusalan edustajien toimesta. Rengaskaupat haluavat myydä enemmän renkaita ja kuljetusala haluaa ulkomaisille toimijoille yhden hidasteen Suomessa toimimiseen. Onhan se osaltaan turvallisuuskysymyskin, mutta puheenvuoroissa on puhutta lähinnä vain vetävien akseleiden renkaiden minimiurasyvyydestä ja talvipitonormista. Jos siellä vetävällä akselilla on vähän paremmin pitävät renkaat, niin se tuskin muuttaa oikein mitään olennaista teiden talvikunnossapidosta. Hyvähän se on, että auto saadaan paremmin liikkeelle, mutta pitäisi se kuorma saada tarvittaessa pysäytettyäkin ja pysymään tiellä.
Ilman ja teiden kannalta yksi nastarenkaiden ongelma on se, että ne syövät tehokkaasti jäätä tien pinnalla. Jäinen tie hiekoitettunakaan ei pahasti pölise eikä varsinkaan tien pinnoite kulu. Sitten kun jää kuluu pois, niin hiekka tiellä aiheuttaa hiekkapaperiefektiä kaikilla renkailla ja luonnollisesti piikkirenkaat piikkaavat pinnoitetta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.04.16 - klo:07:08
Minä en ymmärrä enkä niele tätä argumentointia kitkakannattajan argumentoimana.
Kannatan kitkaa, myös renkaissa.
Nielet jos nastarenkaiden kannattaja argumentoi noin?
Kannatan nastarenkaita kaikille jotka kokevat epävarmuutta päivittäisestä liikkumisesta selviytymisestään.
Ja käsittääkseni olet juuri sellainen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.04.16 - klo:07:08
Nastarenkaita käyttävät ovat nyt vastuuttomia ja etteivät selviä liikenteestä ilman niitä. Vähän niin kuin liikuntarajoitteinen ilman apuvälineitä.
Erikoinen vertaus mutta olkoon niin jos niin sanot.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.04.16 - klo:07:08
Minä taas väitän, että talvella moni heistä tekee asioita jopa työkseen ja haluavat päästä perille ajoissa sekä turvallisesti. Kyse ei ole siitä etteikö vaikka KE-kitkoilla pääsisi perille, vaan siitä haluaako riskeerata omaa tai muiden henkeä.
Todella paljon, liki kaikki raskas liikenne ajaa talvella nimenomaan työkseen, pääsevät perille ja jopa aikataulussa.
Turvallisuus on kiinni kuitenkin ensisijaisesti ihan muista seikoista kuin metallipaloista renkaissa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.04.16 - klo:07:08
Ja oleellinen asia on myös missä noilla talvirenkailla ajaa Suomessa. Kaikki kun ei asu kehä kolmosen sisäpuolella. Kun katson ulos pakkasta on -7 astetta ja jäätä+lunta näkyy. Talvirenkaat pysyy siis alla kunnes yölämpötilat alkavat olla selvästi plussan puolella.
Näin on!
Joka vuosi näkee niitä autoilijoita jotka odottavat juhannusviikolle ja pidempäänkin että yölämpötilat varmasti ovat plussan puolella!
No ihan oikeasti kannattaa varmaan käyttää päätään tässäkin asiassa muuhunkin kuin ettei mene henkselit sekaisin.
Tähän aikaan vuodesta jos yöllä on pakkasta niin se tarkoittaa että keli on kuiva.
Palokan rampin voi sitten ajaa vaikka varovasti ja silti selviytyy hengissä.
Jos hysteerisesti vai tuijottaa lämpömittaria niin menee puolet Suomen kesästä sivu suun.
Muistaakseni jossain sanoit laittavasi nastattomat talvirenkaat alle, ne muistaakseni sanojesi mukaan ovat kelvottomat jäällä, myös sillä Palokan rampin mustalla jäällä.
Vai laitatko ne siis alle vasta kun yölämpötilat ovat selvästi plussan puolella.
Milloin ne muuten ovat?
Miten sitten määrittelet hetken kun nastat ovat tarpeettomat?
Turvallisethan ne ovat heinäkuussakin, yhtä turvalliset ja liukkaat kuin nastattomat tammikuussa.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 04.04.16 - klo:08:43
-karppa- - meneekö välikelin kitkat milloin alle?
Saattaa hyvinkin olla, että hänellä on vaikeuksia erottaa mielikuvitus ja todellisuus toisistaan ja näin ollen olemattomia renkaita ei pysty laittamaan alle.
Lainaus käyttäjältä: tet - 04.04.16 - klo:11:40
No huh, enpä jaksanut kaikkea edellä olevaa paatosta lukea. Se jäi mieleen pikavilkaisulla, että raskaalle liikenteelle kaavaillaan talvirengaspakkoa? Sehän on hyvä asia. Teitähän suolataan lähinnä raskasta liikennettä varten, joten jos raskaille saadaan pitävät kumit alle, niin suolan kylvämistä voidaan vähentää radikaalisti. Se taas vähentää paljailla teillä ajelua, joten nastarenkaiden teitä kuluttava vaikutus pienenee huomattavasti. Sen jälkeen voivat nasta- ja kitkasoturitkin tehdä aselevon? ???
Oletkohan koskaan ajanut raskasta kalustoa nastoilla ja ilman? ::) ::) ::)
Söpöä kun aikuiset ihmiset on niin fanaattisia.
Itse ajan nastoilla, koska minulle tärkeintä on maksimaalinen pito huonoimmissa/liukkaimmissa keleissä. Nastojen äänen asfaltilla kestän helposti. Nastojen syyttämistä pölyttämisen suurpedoksi en usko (tottakai se asfalttia kuluttaa mutta tuskin nastojen irrottama pöly mikään supertappaja on).
Kitkoilla olisi parempi ajaa suurin osa talvesta, mutta kitkat on "pääkallokelillä" huonommat. Ennakoin kyllä nastoillakin ja pärjään kyllä kitkoilla helposti, mutta koska saa valita; nastat.
Eipä nuo kuluneet nastarenkaat kummoiset ole jäätiköllä.Just pesin ja tarkastelin talvipyöriä, niin ei niistä nastoista paljon mitään jäljellä ole.Ja vaikka on hakkapeliitta niin eipä häävit ole.Yhdessä Golffissa oli Bridgestonen kitkat, lumikeli ja vesipääkallokeli olivat pidoltaan parhaat.Kaupunkin risteykset pakkasella pahimmat.Uusi nastapyörä on hetken hyvä,mutta kun niitä nastoja ei hetken kuluttua sitten enää ole.
^'Hetken' pituudesta voi olla eri käsityksiä. Omista hk7 nastakumeista ei ole lähtenyt yhtään nastaa ja ovat edelleen hyvät kolmen talven jälkeen.. tosin kilometreja ei tule taksimiesten tasoisesti.
Lainaus käyttäjältä: bustedi - 04.04.16 - klo:16:34
Söpöä kun aikuiset ihmiset on niin fanaattisia.
Itse ajan nastoilla, koska minulle tärkeintä on maksimaalinen pito huonoimmissa/liukkaimmissa keleissä. Nastojen äänen asfaltilla kestän helposti. Nastojen syyttämistä pölyttämisen suurpedoksi en usko (tottakai se asfalttia kuluttaa mutta tuskin nastojen irrottama pöly mikään supertappaja on).
Kitkoilla olisi parempi ajaa suurin osa talvesta, mutta kitkat on "pääkallokelillä" huonommat. Ennakoin kyllä nastoillakin ja pärjään kyllä kitkoilla helposti, mutta koska saa valita; nastat.
Tunnustit juuri olevasi ajotaidoton, viattomia sivullisia pölyllä murhaava vesiliirto-ohjus.
Tämä piti muistaa mainita ihan vain, jotta keskustelun taso säilyisi.
Pitänee itse harkita tosin uudelleen 2019 syksyllä, josko kuitenkin siirtyisi kitkoihin. Mun kilometreillä ja ajotavoilla nuo Hakkapeliitat kestää koko liisarikauden jolleivat ole aivan kertakäyttökamaa vanhempiin malleihin verrattuna.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 04.04.16 - klo:17:23
^'Hetken' pituudesta voi olla eri käsityksiä. Omista hk7 nastakumeista ei ole lähtenyt yhtään nastaa ja ovat edelleen hyvät kolmen talven jälkeen.. tosin kilometreja ei tule taksimiesten tasoisesti.
Aika pitkän hetken mullakin oli neloset, joissa jokseenkin kaikki nastat tallella ja reilusti kuviota vielä viiden talven jälkeen. Auton seuraava omistaja jatkoi ainakin kuudennen talven loppuun noilla. Se kuinka "hyvät" nuo oli tuossa vaiheessa missään oloissa onkin sitten toinen asia.
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 04.04.16 - klo:13:47
Saattaa hyvinkin olla, että hänellä on vaikeuksia erottaa mielikuvitus ja todellisuus toisistaan ja näin ollen olemattomia renkaita ei pysty laittamaan alle.
,,lä huoli erotan kyllä mielikuvituksen ja todellisuuden. Samoin kuin virkavallan edustajan ja pidän jopa volkkaria autona.
Pidetään hulluja jännityksessä mitkä renkaat minkäkin auton alla ovat. Pääsääntöisesti olen ajanut tällä hetkellä autoilla jossa on vielä hakkapeliitat alla ja noista 8:t.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 04.04.16 - klo:17:23
^'Hetken' pituudesta voi olla eri käsityksiä. Omista hk7 nastakumeista ei ole lähtenyt yhtään nastaa ja ovat edelleen hyvät kolmen talven jälkeen.. tosin kilometreja ei tule taksimiesten tasoisesti.
Niin ei ne varsinaisesti irtoa, mutta kuluvat sulilla asfalteilla joten ei niillä paljon pistovoimaaole. Aloittelin autoilun 70 luvun alussa ja silloin oli kyllä nastarenkaat nastarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: ept - 04.04.16 - klo:17:36
Aika pitkän hetken mullakin oli neloset, joissa jokseenkin kaikki nastat tallella ja reilusti kuviota vielä viiden talven jälkeen. Auton seuraava omistaja jatkoi ainakin kuudennen talven loppuun noilla. Se kuinka "hyvät" nuo oli tuossa vaiheessa missään oloissa onkin sitten toinen asia.
jep.. omat luokkaa 25 tkm ajetut.. ei tietysti uuden veroiset. Ensi talveksi uudet nastat, kun rengaskoko vaihtuu, mutta hyvin noilla muuten vielä talven olisi ajellut. Rapia 7mm näytti olevan urasyvyyttä.
Lainaus käyttäjältä: Vaari64 - 04.04.16 - klo:19:07
Niin ei ne varsinaisesti irtoa, mutta kuluvat sulilla asfalteilla joten ei niillä paljon pistovoimaaole. Aloittelin autoilun 70 luvun alussa ja silloin oli kyllä nastarenkaat nastarenkaita.
Olihan ne nastat ennen toista luokkaa. Nykyisissä lamellit ja pikkuruiset nastat upotettu.. pistovoima varsin hellävarainen.. Toki enemmän nastat tietä syö kuin kesärenkaat. Se on hinta, joka maan sijainnista on maksettava. Mutta nythän taas 8kk helpotus siihenkin edessä.. kesällä sitte kuuma asfaltti kuluu / muovautuu muista syistä nopeammin.. suo siellä jne..
Lainaus käyttäjältä: Vaari64 - 04.04.16 - klo:19:07
Niin ei ne varsinaisesti irtoa, mutta kuluvat sulilla asfalteilla joten ei niillä paljon pistovoimaaole. Aloittelin autoilun 70 luvun alussa ja silloin oli kyllä nastarenkaat nastarenkaita.
Kyllä nyt ovat nastarenkaita, silloin joskus olivat enemmänkin "pulttirenkaita" - niin suuri ero on nastan massassa. Verrata voisi vaikka Continentalin käyttämää < 1,1 g:n suorakaideprofiilista (kovametallin profiili) nastaa siihen kuuluisaan Tikka-nastaan. ;)
Ja niistä historian "kultaamista" nastamuistoista on kirkas kuva mielessäni: muistan kun isäni hankki farkku-Taunukseen (17m) kylän ensimmäiset (ja olivat myös Suomen ensimmäisiä!) nastarenkaat, jotka olivat Hakkapeliitat nastoitettuna "Keinäs-Hokeilla". Tämä SPJ Keinäsen kehittämä nasta oli muovirunkoinen (olisikohan ollut delriiniä?) ja siinä oli muovissa kiinnipysymiseksi pintakarhennettu kovametallitappi.
Hieno keksintö. joka toimi niin kauan kuin oli talvi ja ajajat olivat maltillisia. Kun tien kesäpinta tuli esiin, niin kovametalli kohtasi voittajansa - tappi halkesi pituussuuntaansa ja sitten jäljellejäänyt osa katkesi. Nastan runko (kevyt!) ei tukenut tappia ja siksi kehitettiin metallirunkoiset Kometa- ja Tikka-nastat.
Sittemmin Rauno Aaltonen ja keksijä Salakari yrittivät kehittää nastaa, jossa kovametalliydin pääsi pistovoiman (vastavoiman) kasvaessa painumaan runkonsa sisään hyödyntäen kumin joustoa. Tämä hieno idea kaatui siihen, että hienojakoinen asfaltti- ja hiekkapöly jumittivat nämä kovametallit.
Keinäs-Hokkeja ei löydy enää "museostani", mutta Salakarin patenttinastoja löytyy. ;) ;)
Niin,kyllähän niitä nastoja irtoili takavetoisista varsin, oli myös tuollanen 17 m taunus joskus vuonna 70, ja kyllä se meni oli keli kuin keli.Mutta silloin kun ei ollut mitään talvirengaspakkoa ajelin Saab 96 kesärenkailla yhden talven läpeensä.Jotkut Michelinit oli.Sittemmin on ollut talvella karheempaa alla henkilöautoissa,lavamaastureissa on sitten jotkut karkeakuvioiset kumit olleet ympäri vuoden.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 02.04.16 - klo:23:57
Laittakaa nyt joku sellainen kuva jossa on tie "peilijäässä" ja jossa ei pärjää kuin nastallisilla testivoittajilla. Mä en edes google kuvahaulla sellaista löytänyt.
Ajele joskus talvells kehäkolmosen ulkopuolelle niin näät luonnossa? :P
Lainaus käyttäjältä: heifetz - 03.04.16 - klo:09:13
Nastat ropisee edelleen hälyttävän useassa autossa. Melu -ja pienhiukkassaasteista kärsin ainakin minä joka kevät siihen asti kunnes kaikilla on taas normaalit renkaat alla. Vanha kansa vaan ei käytöstään muuta, kertoivat tutkimustulokset mitä tahansa. Monet myös ajavat niin vähän että vaihtavat renkaat ehkä 5-6v välein. Eli vaikka valtiovalta heräisikin nyt ja tekisivät ratkaisun järkevämmälle renkaiden käytölle, menisi puolivuosikymmenta ennen kuin se alkaisi näkyä arjessa.
Miten kestät sateen ropinan tulematta hulluksi koska sitä kestää usein päiviä yötä-päivää? :P
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 03.04.16 - klo:13:01
Puolustan kunnon talvirenkaita - sen voi sitten kukin omassa viisaudessaan tulkita kuinka tahtoo - ja jatkan melkein ainoana suolan ja urean vastustajana tätä "taistelua". ;)
Ilmeisesti ollaan heräämässä tähän kemiallisten aineiden kärjistyvään vaarallisuuteen ja totaalihaitallisuuteen kun ollaan säätämässä vihdoinkin lakia raskaankaluston talvirengaspakolle!
Kemiallisten sulatusaineiden haittavaikutukset ovat sekä ympäristölle (=luonto ja ihmiset), että autoille kaikkein tuhoisimmat.
Suola/urea ovat suurin syypää tiestöjen pinnoitteiden rapautumisille, murenemisille ja ennenaikaisille kulumisille - ja lähiympäristön ja pohjavesistöjen eriasteisille tuhoille.
Viime aikoina on tullut katseltua autojen alustarakenteiden ja erityisesti jarrujen kärsimiä suola-/ureavaurioita - ja niitähän on tällaisen lauhan talven jälkeen sitten enemmän kuin tarpeeksi. Vetää sanattomaksi. On turha urputtaa faktoja vastaa, jos asioista ei tajua mitään - tai ei perehdy niihin! ::)
Tuo järjetön suolaus on tosiaan 10 kertaa vaarallisempaa kuin nastojen käyttö mutta ikävä kyllä ilman suolausta raskas liikenne olisi ureassa (lue kusessa)! >:(
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 06.04.16 - klo:23:28
Tuo järjetön suolaus on tosiaan 10 kertaa vaarallisempaa kuin nastojen käyttö mutta ikävä kyllä ilman suolausta raskas liikenne olisi ureassa (lue kusessa)! >:(
Ja kun raskas liikenne on ureassa niin ennen kuin ehtii kissaa sanoa on kuluttajat siinä samassa ureassa kaulaa myöten.
Kaupasta loppuu kaikki tavarat samantien, eipä sitä toisaalta fillarilla paljoa kaupasta saisikaan haettua.
Polttoaine kun loppuu vielä nopeammin huoltoasemilta.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 06.04.16 - klo:23:18
Ajele joskus talvells kehäkolmosen ulkopuolelle niin näät luonnossa? :P
Valitettavasti joudun ajamaan vaikka en haluaisi. Normaaliväylillä liukkautta tavattu useastikin, välillä enemmän ja välillä vähemmän mutta toistaiseksi sieltä hyvin löytynyt ajolinja missä riittävästi pitoa käyttämilleni renkaille.
Kiirastorstaita edeltävänä yönä oli hieman ongelmia päästä mäkiä ylös äänekoski-konginkangas kun suolaus jäänyt tekemättä mutta siitäkin selvittiin. Juu, ja oli talvirenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 06.04.16 - klo:23:22
Miten kestät sateen ropinan tulematta hulluksi koska sitä kestää usein päiviä yötä-päivää? :P
Mulla on niihin epätoivottuihin päiviin olemassa huipputekniset kuulokkeet jotka tunkeutuvat aivotumakkeeseen asti ja korvaavat kaiken ärsyttävän äänen enkelten laululla ja bmw v8:n matalakierroksisella murinalla.
Tutkija puhuu täyttä asiaa: http://yle.fi/uutiset/tutkija_esittaa_kuuden_kuukauden_kitkarenkaita__nastojen_sijaan_lokakuusta_toukokuuhun/8792807 (http://yle.fi/uutiset/tutkija_esittaa_kuuden_kuukauden_kitkarenkaita__nastojen_sijaan_lokakuusta_toukokuuhun/8792807)
Lainaa"
Nasta vai Kitka? " turvallisuus vastaan turvallisuus
VTT:n 2015 tutkimuksen mukaan jos kaikki kitkarenkaita käyttävät vaihtaisivat nastoihin, voitaisiin välttää keskimäärin yksi kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus talvikaudessa.
Jos kaikki ajaisivat kitkoilla, lisääntyisivät kuolemaan johtaneet talvikauden onnettomuudet vuosittain keskimäärin yhdeksällä.
Tutkimustulosten mukaan kitkarenkaat ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin nastarenkaat.
Kitkoja käyttävät suhteellisen kokeneet ja paljon ajavat kuljettajat.
Norjassa kitkarengas on nastarengasta yleisempi. Suomessa talvirenkaista arviolta joka viides on kitkarengas.
Oslossa käyttöön otettu nastamaksu vähensi nastarenkaiden osuuden nopeasti puoleen talvirenkaista. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien ei havaittu lisääntyneen merkittävästi.
Ympäristön kannalta kitkarenkaat ovat parempi vaihtoehto. Nastarenkaiden käyttö lisää katupölyn ja melun määrää.
Katupölyn arvioidaan aiheuttavan jopa 1 500 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. THL:n mukaan liikenteen osuutta kuolemiin ei ole riittävän tarkasti tutkittu.
Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun katupölystä noin 48 prosenttia muodostuu tien päällysteestä.
"
KehäIII on palokan ramppia etelämpänä ja Tanska on eri leveysasteella kuin Suomi, mutta entäs Norja?
Tuo lihavoitu teksti kertoo toki sen olennaisen
E: jatketaan vielä
LainaaTarkasteltaessa suomalaisten autoilijoiden itse raportoimia talviajon liikennevahinkoja, nasta- ja kitkarenkaita käyttävien välillä ei havaittu eroja. Nastarenkaita käyttävillä oli enemmän peräänajoja kuin kitkarenkaita käyttävillä ja tieltä suistumisia raportoitiin yhtä paljon molemmissa ryhmissä. Kitkarenkaita käyttävillä oli useammin risteysalueella sattuneita vaaratilanteita kuin nastarenkaita käyttävillä. Näyttää siltä, että kitkarenkaita käyttävät ovat omaksuneet ennakoivan ajotavan ja heillä on ajokelin niin vaatiessa pienemmät tilannenopeudet nastarenkaiden käyttäjiin verrattuna.
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/auton_renkaat/nastat_vai_kitkat (http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/auton_renkaat/nastat_vai_kitkat)
Ja tämä lihavoitu teksti kertoo taas tuon ylemmän lihavoidun tekstin paikkaansapitävyyden ;)
http://www.nasta.fi/ (http://www.nasta.fi/)
http://www.nasta.fi/ (http://www.nasta.fi/)
Katupölystä 48 % (hajonta 8%) on tiestä nastattomien renkaiden lamellien irroittamaa päällystettä.
Nastat siis vain piikeillään painavat päällysteeseen siitä jo kerran irronnutta ainesta, siten nastarenkaat auttavat olennaisesti katupölyongelmassa.
Jos nastattomat renkaat saataisiin kiellettyä niin päällysteet eivät kuluisi ja toisaalta suolaustakin voisi vähentää, ja jos raskas liikenne kiellettäisiin niin suolaus voitaisiin lopettaa kokonaan.
Talvella tiet voitaisiin jäädyttää jääkantisiksi kun kaikki ajaisivat nastarenkailla.
Näin ei tarvittaisi edes erillisiä jääratoja järvien jäälle ja saataisiin Suomi taas suurmaaksi ralleissa.
Win-win-win -tilanne.
Lainaus käyttäjältä: heifetz - 07.04.16 - klo:09:29
Tutkija puhuu täyttä asiaa: http://yle.fi/uutiset/tutkija_esittaa_kuuden_kuukauden_kitkarenkaita__nastojen_sijaan_lokakuusta_toukokuuhun/8792807 (http://yle.fi/uutiset/tutkija_esittaa_kuuden_kuukauden_kitkarenkaita__nastojen_sijaan_lokakuusta_toukokuuhun/8792807)
Tutkija voi puhua, mutta toimittaja ei ilmeisesti ymmärtänyt ihan kaikkea mitä tutkija sanoi. :-\
Ingressi:
Kitkarenkaat voidaan saada pitämään nastarenkaita paremmin myös jäällä, jolloin nastoista voitaisiin luopua.Tutkija jutussa:
"Silloin maksimitalvipidosta joudutaan tinkimään"
Lainaus käyttäjältä: tet - 07.04.16 - klo:11:54
Tutkija voi puhua, mutta toimittaja ei ilmeisesti ymmärtänyt ihan kaikkea mitä tutkija sanoi. :-\
Ingressi: Kitkarenkaat voidaan saada pitämään nastarenkaita paremmin myös jäällä, jolloin nastoista voitaisiin luopua.
Tutkija jutussa: "Silloin maksimitalvipidosta joudutaan tinkimään"
Ei se tutkija mitään tuollaista sanonut (Jälkimmäinen kommentti siis), vaan Nokian Renkaiden edustaja. Ja tuo siis jos halutaan nykytekniikalla tehdä kitkarenkaita, jotka kestävät huomattavasti paremmin ajoa pitkälle kevääseen. Ja totesi heti perään, jotta "mutta kyllä tekniikka kehittyy ja tuollainen yhdistelmä saataisiin aikaan".
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 07.04.16 - klo:11:39
http://www.nasta.fi/ (http://www.nasta.fi/)
Katupölystä 48 % (hajonta 8%) on tiestä nastattomien renkaiden lamellien irroittamaa päällystettä.
Nastat siis vain piikeillään painavat päällysteeseen siitä jo kerran irronnutta ainesta, siten nastarenkaat auttavat olennaisesti katupölyongelmassa.
Joo nimenomaan kitkarenkaan lamellithan ne asfaltn jauhavat. Moni ei tiedosta kuitenkaan sitä, että nuo samat lamellit alkavat korjaamaan asfalttia, kun lamelloitu kuvio myös nastoitetaan. Tämä on siis tutkittua tietoa eikä mitään mutuilua.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.04.16 - klo:13:22
Joo nimenomaan kitkarenkaan lamellithan ne asfaltn jauhavat. Moni ei tiedosta kuitenkaan sitä, että nuo samat lamellit alkavat korjaamaan asfalttia, kun lamelloitu kuvio myös nastoitetaan. Tämä on siis tutkittua tietoa eikä mitään mutuilua.
Juuri näin!
Asfaltti kumia pehmeämpänä kuluu pois kun lamellit kiskovat ainesta irti enemmän kuin nastat ehtivät painamaan ainesta kiinni tiehen.
Tuo oli minulle uutta tietoa että lamellit nastoitettuna voivat toimia toiseen suuntaan, mutta niinhän se on kun miettii maalaisjärjellä!
Kannattaisi nastattomaan renkaaseen lamellien väliin painaa sinne tänne nastoja niin se edes vähän kompensoisi lamellien kuluttavaa vaikutusta.
Taas täällä ollaan ihan väärillä jäljillä, sillä tosi asiahan on se, että asfaltti koostuu kumilamelleista ja nastoista. Siksi on suositeltavaa ajella nastoitetuilla renkailla hiekkateitä edestakaisin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.04.16 - klo:13:22
Joo nimenomaan kitkarenkaan lamellithan ne asfaltn jauhavat. Moni ei tiedosta kuitenkaan sitä, että nuo samat lamellit alkavat korjaamaan asfalttia, kun lamelloitu kuvio myös nastoitetaan. Tämä on siis tutkittua tietoa eikä mitään mutuilua.
Jaahas. Jotain sitä "oppii" näin kesän kynnyksellä: uusi nasta on ilmeisesti keksitty, kun lamellejakin (=lamelloitu kuvio?) nastoitetaan. Saisinko nähdä vaikka kuvan tästä lamellinastasta? ::)
- Ja joku on ollut koko ajan väärillä jäljillä. - ;) Heh, heh, ...
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 07.04.16 - klo:17:15
Jaahas. Jotain sitä "oppii" näin kesän kynnyksellä: uusi nasta on ilmeisesti keksitty, kun lamellejakin (=lamelloitu kuvio?) nastoitetaan. Saisinko nähdä vaikka kuvan tästä lamellinastasta? ::)
- Ja joku on ollut koko ajan väärillä jäljillä. - ;) Heh, heh, ...
Aivan. Unohdinkin, ettei yhdessäkään nastarenkaassa ole lamelleja. Hyvä kun korjasit. Lamellittomuutensa ansioista nuo nastarenkaat varmaan ovatkin niin helliä asfaltille. Miten vaarallisina näet muuten kesärenkaiden ja KE-kitkojen lamellit? Luonnolisesti pohjoisen kitkat ovat erityisen kovan kuminsa vuoksi myös erityisen voimakkaasti tietä kuluttavia, mutta esimerkiksi Keski-Euroopan painajaimaisen uraisista teistä voisi päätellä, että myös kesärenkaiden ja KE-kitkojen lamellit syövät tietä melkein yhtä rajusti, kuin pohjolan kitkat.
Kaupunkialueella kulunut tie urille.
- ei raskasta liikennettä
- raideleveys henkilöauton mittainen
- suomessa kitkarenkaiden osuus 10-20 % (Lähde: http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/auton_renkaat/nastat_vai_kitkat (http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/auton_renkaat/nastat_vai_kitkat))
En oikein usko että tuo 10-20 % kuluttaa tien urille ::)
Mikä on vaikutus etuvetoisten sutivien nastarenkailla ajavien autojen tietä kuluttava vaikutus? Talvella kun katsoo niin suurin osa autoista etenkin etuvetoisten keula hakee molempiin suuntiin kun kytkimen käyttö tai huono automaatti johtaa pyörien sutimiseen.
Kylläpäs nasta kuluttaa pintaa :o
https://www.youtube.com/watch?v=us1i2xVfZpk#t=94 (https://www.youtube.com/watch?v=us1i2xVfZpk#t=94)
Mielestäni Suomessa voitaisiin siirtyä yhden kelin renkaisiin eli käyttämään kesärenkaita läpi vuoden, jos "olosuhteet" muutetaan vastaamaan rengastusta. Tällöin asfaltin kulumista ei tapahtuisi edellä kuvatuilla tavoilla ja saavutettaisiin todellinen win-win situation.
Olosuhteita voitaisiin alkaa muokkaamaan vaikkapa siten, että päätiet putkitetaan ja lämmin vesi "tuotetaan" kaukolämmön paluulämmöllä, maalämmöllä tai vaikkapa keväisin aurinkolämmöllä. Lisäksi ajoneuvoon määrättäisiin nelivetopakko niille alueille, joita tämä lämmitetty tieosuus ei kata. Raskastaliikennettä tämä ei koskisi, mutta toisaalta tavaraterminaalit sijaitsevat pääsääntöisesti pääväylien varsilla tai välittömässä läheisyydessä.
Lisäksi joitakin tieosuuksia voitaisiin kattaa ja asettaa vielä nykyistäkin alhaisempia nopeusrajoituksia. Kustannukset varmasti nousisivat, mutta voiko säästyneitä henkiä mitata rahassa? Puhumattakaan toimenpiteiden työllistävästä vaikutuksesta...
Ja sitten mä heräsin...
Joku idiootti kertoi lehdessä että kitkarenkaat kestävät pitempään kuin nastarenkaat, siis talviajossa! :o
Todellisuudessa nastarenkaat kestävät tuplasti kitkoihin verrattuna ja ovat siis puolet edullisempia jos pelkää ostohintaa verrataan! 8)
Nytkin takana 8v vanhat ja hyvin pitävät. :)
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 08.04.16 - klo:23:05
Joku idiootti kertoi lehdessä että kitkarenkaat kestävät pitempään kuin nastarenkaat, siis talviajossa! :o
Todellisuudessa nastarenkaat kestävät tuplasti kitkoihin verrattuna ja ovat siis puolet edullisempia jos pelkää ostohintaa verrataan! 8)
Nytkin takana 8v vanhat ja hyvin pitävät. :)
Tuota kestävyyttäkään eivät tuon edellisen keltaisen median jutun kaverit tuoneet esille. Renkaille voidaan asettaa vaikka minkälaisia vaatimuksia, mutta monesti ne on jostain pois. Itse olen myös huomannut noissa kitkoissa, että kuluminen on nopeampaa. Toisaalta kitkojen ja nastojen pito alkaa olla sama kahden käyttövuoden jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.04.16 - klo:09:02
Tuota kestävyyttäkään eivät tuon edellisen keltaisen median jutun kaverit tuoneet esille. Renkaille voidaan asettaa vaikka minkälaisia vaatimuksia, mutta monesti ne on jostain pois. Itse olen myös huomannut noissa kitkoissa, että kuluminen on nopeampaa. Toisaalta kitkojen ja nastojen pito alkaa olla sama kahden käyttövuoden jälkeen.
Itse käytän talvirenkaita vain n.s. talvikaudella, en osaa sanoa talvirenkaiden pidosta mitään kahden käyttövuoden perusteella kun en koko vuotta niitä pidä käytössä.
Jossakin testissä tosiaan oli todettu ettei kuluneet nastarenkaat olleet edes jääkelillä yhtään nastattomia paremmat.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 09.04.16 - klo:10:58
Itse käytän talvirenkaita vain n.s. talvikaudella, en osaa sanoa talvirenkaiden pidosta mitään kahden käyttövuoden perusteella kun en koko vuotta niitä pidä käytössä.
Jossakin testissä tosiaan oli todettu ettei kuluneet nastarenkaat olleet edes jääkelillä yhtään nastattomia paremmat.
Hohoo. Ymmärsit varmaan mitä tarkoitin mutta korjataan vielä. KAHDEN talvikauden jälkeen. Ja itse en kahta talvikautta pidenpää aja talvirenkailla joten nastoissa talvella on parempi pito jäällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.04.16 - klo:11:47
Hohoo. Ymmärsit varmaan mitä tarkoitin mutta korjataan vielä. KAHDEN talvikauden jälkeen. Ja itse en kahta talvikautta pidenpää aja talvirenkailla joten nastoissa talvella on parempi pito jäällä.
Kuten täälläkin on huomattu niin ei kannata lukea rivien välistä tai sanoista mitään muuta kuin mitä niissä on.
Itse en aja jäällä niin en tarvitse nastoja.
Enkä aja käytännössä lainkaan edes teillä joilla on jäätä, niinpä en tarvitse edes teillä ajaessani nastoja renkaissa.
Pärjäisit hyvin kesärenkailla myös talvella?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.04.16 - klo:09:02
Tuota kestävyyttäkään eivät tuon edellisen keltaisen median jutun kaverit tuoneet esille. Renkaille voidaan asettaa vaikka minkälaisia vaatimuksia, mutta monesti ne on jostain pois. Itse olen myös huomannut noissa kitkoissa, että kuluminen on nopeampaa. Toisaalta kitkojen ja nastojen pito alkaa olla sama kahden käyttövuoden jälkeen.
Juttu oli ihan asiallinen muuten mutta siinä yksi asiantuntija (kaiken maailman dosentti?) kertoi että kitkat kestää pitempään! ???
Oli tosiaan takana 08 valmistetut Hakkapeliitat eikä mitään ongelmia edes liukkaalla mutkaisella tiellä. Pintaa ainakin 6mm jäljellä ja nastoista yli 95%. Ei katsastuksessakaan tullut huomautusta kuten ei mistään muustakaan.
Itse ajanut nuilla 2 talvea, aikaisemmista ei tietoa, voineet tulla edellisestä autosta edellisessä vaihdossa.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 09.04.16 - klo:21:21
Juttu oli ihan asiallinen muuten mutta siinä yksi asiantuntija (kaiken maailman dosentti?) kertoi että kitkat kestää pitempään! ???
Oli tosiaan takana 08 valmistetut Hakkapeliitat eikä mitään ongelmia edes liukkaalla mutkaisella tiellä. Pintaa ainakin 6mm jäljellä ja nastoista yli 95%. Ei katsastuksessakaan tullut huomautusta kuten ei mistään muustakaan.
Itse ajanut nuilla 2 talvea, aikaisemmista ei tietoa, voineet tulla edellisestä autosta edellisessä vaihdossa.
Voisi kuvitella, että pärjäisit vähintäänkin mainiosti nykykitkoilla, jos pärjäät ongelmitta kovettuneilla ja kuluneilla nastarenkaillakin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 09.04.16 - klo:21:30
Voisi kuvitella, että pärjäisit vähintäänkin mainiosti nykykitkoilla, jos pärjäät ongelmitta kovettuneilla ja kuluneilla nastarenkaillakin.
Varmaan pärjäisin mutta vaimo ei hyväksy kitkoja (tosin hänellä oma auto) ja pojatkin ajelee välillä (jos julkisilla ei pääse). Ajelin tosiaan paljon "peilijäisillä" mutkaisilla pikkuteillä, toki en hurjastellut, hyvin kuitenkin pelittivät, aluksi tuntuivat kovilta mutta tuntuivat "pehmenevän" ajan myötä.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 09.04.16 - klo:21:12
Pärjäisit hyvin kesärenkailla myös talvella?
Pärjäisin ehkä, kesärenkaita ei liene suunniteltu käytettäviksi sellaisissa lämpötiloissa joka on talvikaudella, nastattomat toiminevat paremmin eikä niillä nastattomilla ole ollut koskaan ongelmia.
Talvella 06-07 oli alkutalvesta pari viikkoa huonoa keliä mutten ehtinyt vaihtamaan talvirenkaita kun en autoani tarvinnutkaan, ja sitten alkoi sellaiset kelit että oli joko sulaa ja märkää tai pakkasta ja kuivaa.
Päätin että kun tulee ensimmäinen kunnon lumimyräkkä niin vaihdan talvirenkaat.
Ei tullut enää koko lopputalvena, kesärenkaat olivat koko ajan alla ja niillä pärjäsi hyvin niissä olosuhteissa.
En muista muistatteko te tuota talvea mutta minä muista sen hyvin juuri tuosta syystä.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 09.04.16 - klo:22:28
Pärjäisin ehkä, kesärenkaita ei liene suunniteltu käytettäviksi sellaisissa lämpötiloissa joka on talvikaudella, nastattomat toiminevat paremmin eikä niillä nastattomilla ole ollut koskaan ongelmia.
Talvella 06-07 oli alkutalvesta pari viikkoa huonoa keliä mutten ehtinyt vaihtamaan talvirenkaita kun en autoani tarvinnutkaan, ja sitten alkoi sellaiset kelit että oli joko sulaa ja märkää tai pakkasta ja kuivaa.
Päätin että kun tulee ensimmäinen kunnon lumimyräkkä niin vaihdan talvirenkaat.
Ei tullut enää koko lopputalvena, kesärenkaat olivat koko ajan alla ja niillä pärjäsi hyvin niissä olosuhteissa.
En muista muistatteko te tuota talvea mutta minä muista sen hyvin juuri tuosta syystä.
En muista mutta keli riippuu siitä missä päin ajelee?
Minä vaihtelen autojamme niin usein että ei moneen tarvitse renkaita ostaa, eli ajelen mukana tulevat "loppuun".
Pari kertaa on tullut ostettua laaturenkaat ja kulkine on mennyt vaihtoon vuoden sisään, kyllä harmitti! :-[
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 09.04.16 - klo:22:28
Pärjäisin ehkä, kesärenkaita ei liene suunniteltu käytettäviksi sellaisissa lämpötiloissa joka on talvikaudella, nastattomat toiminevat paremmin eikä niillä nastattomilla ole ollut koskaan ongelmia.
Talvella 06-07 oli alkutalvesta pari viikkoa huonoa keliä mutten ehtinyt vaihtamaan talvirenkaita kun en autoani tarvinnutkaan, ja sitten alkoi sellaiset kelit että oli joko sulaa ja märkää tai pakkasta ja kuivaa.
Päätin että kun tulee ensimmäinen kunnon lumimyräkkä niin vaihdan talvirenkaat.
Ei tullut enää koko lopputalvena, kesärenkaat olivat koko ajan alla ja niillä pärjäsi hyvin niissä olosuhteissa.
En muista muistatteko te tuota talvea mutta minä muista sen hyvin juuri tuosta syystä.
Vähän OT:ta. Muistan hyvin tuon talven. Joskus helmikuun 15. päivän tienoilla ajoin uuden tytölle ostetun skootterin Kehä III:lta liikkeestä (siitä Ex Voutilan Esson vierestä, liikkeen nimeä en enää muista) Klaukkalaan, lämmintä oli joku +4-+ 5 astetta, eikä lunta missään.
2007-2008 talvi. Jäi jotenkin tämä kuva hyvin mieleen. Ei ole sen jälkeen noita mielensäpahoittajia näkynyt ;).
(http://kuvapilvi.fi/k/y9wf.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/383037-uudet-nastarenkaat-voivat-tappaa-yle-nainen-kuoli-vantaalla (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/383037-uudet-nastarenkaat-voivat-tappaa-yle-nainen-kuoli-vantaalla)
;D >:(
Lainaus käyttäjältä: Natte - 11.04.16 - klo:15:34
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/383037-uudet-nastarenkaat-voivat-tappaa-yle-nainen-kuoli-vantaalla (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/383037-uudet-nastarenkaat-voivat-tappaa-yle-nainen-kuoli-vantaalla)
;D >:(
Mitä tuohon sanoisi. Eurolla saa euron tuotteen vaikka ostaa uutta.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 01.04.16 - klo:22:02
Itsekin ihmettelen, miksi valtiovalta antaa teiden tuhoamisen jatkua. Määrärahoja pinnotteiden uusimiseen ei ole, hyvä kun saadaan moottoritiet pidettyä kunnossa. Viime kesänä uusittu pinnoite on syvillä urilla jo tässä vaiheessa.
Tätä minäkin ihmetellyt. Tiestömme alkaa paikoin olla aika surkeassa kunnossa. Voi olla, että nastarenkaiden vaikutus kaupunki-ilman laatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen luokitellaan jonkinlaiseksi ”viherpiiperrykseksi”, minkä vuoksi tällaiset perusteet eivät hetkauta ainakaan ns. tosimiehiä. Heidän, ja "autokansan" yleensäkin, luulisi kuitenkin olevan kiinnostunut teiden kunnosta. Sillähän nimittäin on suora vaikutus ajomukavuuteen ajomelun kautta sekä ajoturvallisuuteen teiden urautumisen vuoksi. Tälläkin foorumilla keskustellaan aika usein autojen ja renkaiden melusta ja meluttomuudesta. Tässä suhteessa tuntuu aika usein unohtuvan, että eräs varsin merkittävä melunlähde on teidemme onneton kunto. Toisin sanoen, monet laadukkaatkin autot ovat Suomessa meluisia, koska tiemme ovat niin huonossa kunnossa. Nastarenkaiden runsaan käytön vuoksi jo uuden asfalttiseoksen täytyy olla karkearakeista, jotta se kestäisi nastarenkailla ajamisen. Ja kun uutta, jo valmiiksi karkeaa asfalttia sitten kulutetaan nastarenkailla monta kuukautta teidän ollessa suuremman osan ajasta sulia, on vastapäällystetty tie nopeasti lohduttomassa kunnossa.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 01.04.16 - klo:22:02
Kaikki viralliset tahot rummuttavat, kuinka nasta on ainoa oikea Suomen talvessa, eikä tosiaan haittaa jos juhannukseen asti niilä ajelee... .
En tiedä, mitä VAG-Maailma asiasta nykyään kirjoittelee, mutta aikoinaan lehden talvirengasteisteistä sai kyllä helposti sellainen käsityksen, ettei Suomen talvesta oikein ilman nastoja voi hengissä selvitä. No, talvet ovat aikojen kuluessa muuttuneet, ja vielä selvemmin tämä koskee ajoneuvokantaa. Ehkäpä ko. julkaisukin on jo päivittänyt näkemyksiään.
On sinänsä täysin ymmärrettävää, että ihmiset haluavat varautua talven keleihin. Mutta ainakin
pääkaupunkiseudun näkökulmasta nastarenkaiden käytöllä (mahdollisesti) saavutettava hyöty ei mielestäni enää vähään aikaan ole ollut oikein järkevässä suhteessa niistä aiheutuviin haittoihin. Niiden päivien määrä, jolloin Helsingissä, tai pääkaupunkiseudulla ylipäätään, todella vallitsee talviset olosuhteet, on viime vuosina ollut vähäinen. Vielä vähemmän on niitä päiviä, jolloin kelin voi sanoa olevan todella vaikea. Suurimman osan talvesta Helsingin kadut ovat täysin sulia. Ensimmäiset nastarenkaat ilmestyvät autoihin kuitenkin jo lokakuun loppupuolella, ja edelleenkin, huhtikuun lähestyessä puoliväliä, nastat ropisevat iloisesti monen auton alla. Tilanne Helsingissä on siis se, että täällä ajetaan noin viisi kuukautta vuodessa nastarenkailla kaduilla, jotka ovat miltei koko ajan sulat. Ei olekaan mikään erityinen ihme, että ilmanlaatu ja teiden kunto kärsivät.
Millaisilla autoilla ihmiset sitten ajavat? Suomessa tunnetusti on keskimääräistä vanhempi autokanta, mutta ainakin täällä Helsingissä arkikokemus- ja havainnot viittaavat siihen, että aika monella on jo autossaan esimerkiksi luistonesto, ajovakaudenhallinta ja lukkiutumattomat jarrut. Jokainen tekee rengasvalintansa tietysti itse ja omista lähtökohdistaan, mutta pitäisiköhän ihmisten vähitellen alkaa hieman enemmän luottaa omiin kykyihinsä ja autoihinsa? Onko esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvan nelivetomaasturin omistajan välttämätöntä hankkia autoonsa vuodesta toiseen nastarenkaat? Varsinkin, kun myös nelostie on melkein ympäri vuoden sula.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 01.04.16 - klo:22:02
Jonkun tutkimuksen mukaan kitkarenkaiden lisääntyminen lisäisi tieliikennekuolemien määrää alle kymmenellä, siis vuodessa. Onhan se hirveää, mutta samassa ajassa kuolee 2000 ihmistä erilaisiin pienhiukkaspäästöistä aiheutuviin sairauksiin. Kaikki eivät varmasti ole nastarenkaiden syytä, mutta kiistatta nastat heikentävät ilmanlaatua etenkin kaupungeissa.
Kitkarenkaiden yleistymisen turvallisuusvaikutuksien suhteen olisi mielenkiintoista tietää, mitä Oslossa ja Tukholmassa on tapahtunut. Näissä molemmissa kaupungeissahan on nastarenkaiden käyttöä vähennetty joko rajoituksin tai kielloin. Useimmat meistä todennäköisesti tietävät, että Ruotsi on eräs maailman edelläkävijöistä, mitä tulee liikenneturvallisuuteen. Voidaan muutenkin sanoa, että Ruotsi on hyvin "turvallisuusorientoitunut" maa. Tämän vuoksi on vaikea uskoa, että Ruotsissa olisi lähdetty rajoittamaan nastarenkaiden käyttöä, jos se todella merkitsisi huomattavaa riskiä liikenneturvallisuuden suhteen.
Itse hankin ensimmäiset kitkarenkaani niinkin upeaan "kulkineeseen" kuin Opel Vectra 2.0 GLS vuosimallia 1990. Se oli aika lailla erilainen auto, kuin millä tämän foorumin keskustelijat tänä päivänä ajavat. Perusteeni kitkojen hankkimiseen oli aikoinaan lähes kokonaan itsekkyys: nastarenkaista lähtevä meteli alkoi tympäistä. Myöhemmin tuli myös mieleen, että teiden kunnonkin kannalta on melko älytöntä ajaa nastoilla kuukausikaupalla paljailla teillä. Oli miten oli, siirtyminen nastoista kitkoihin sujui ilman dramatiikkaa. Auto ei karannut käsistä, ja se pysähtyi edelleen jarrupoljinta painamalla. Omien kokemusteni perusteella uskallankin vilpittömästi suositella kitkarenkaiden kokeilemista niille, joilla ei niistä omakohtaisia kokemuksia vielä ole. Tien pinta kuluu vähemmän, ja ilmaan karkaa vähemmän pienhiukkasia. Ja vaikka edellä mainituilla seikoilla ei olisikaan mitään merkitystä, voi aina iloita siitä, että oma auto muuttuu hiljaisemmaksi.
Niin Norjassa ja Ruotsissa kuolonkolareita ajetaan merkittävästi vähemmän kuin meillä vaikka kitkarengaiden osuus on huomattavasti suurempi kuin meillä.
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 11.04.16 - klo:19:22
Niin Norjassa ja Ruotsissa kuolonkolareita ajetaan merkittävästi vähemmän kuin meillä vaikka kitkarengaiden osuus on huomattavasti suurempi kuin meillä.
siellä taitaa autonratissa olla vähemmän pelkureita jotka käyttää nastoja, varmaan rattikansaa enemmän kuin täällä?
Olisikohan se niin, että esimerkiksi Ruotsissa autoilijoiden asenteet ovat ylipäätään hieman vähemmän itsekeskeiset kuin Suomessa? Omien kokemusteni mukaan Tukholmassa autoilijat esimerkiksi antavat paljon paremmin tilaa jalankulkijoille kuin kollegansa Helsingissä. Lisäksi jalkakäytävillä ja pyöräteillä ei näy pysäköityjä autoja, mitä valitettavasti ei voi sanoa Helsingistä.
Toisaalta lienee myös niin, että muissa pohjoismaissa viranomaisten toiminnalla on oma osuutensa siihen, miltä liikenne näyttää. Esimerkiksi nastarenkaiden käyttö voisi Ruotsissa ja Norjassa olla yhtä yleistä kuin Suomessa, ellei nastojen käyttöä olisi viranomaisten toimesta lähdetty rajoittamaan. Kynnys puuttua autoilun haittoihin saattaakin muissa pohjoismaissa olla alempana kuin Suomessa. Mutta nastojen suhteen en oikein usko siihen, että monenkaan kohdalla niistä luopuminen edes merkitsisi mitään uhrausta. Luulen, että yllättävän moni yllättyisi yllättävän positiivisesti.
En viitsi lainata tähän näitä paria viimeistä mattisen kirjoitusta, kun palstatilaa menisi niin paljon.
Mutta nyt oli asiasisältöä ja paljon! Näistä kirjoituksista + 100
On varmasti monta syytä miksi Ruotsissa tai Norjassa ajellaan turvallisemmin kuin täällä. Mutta jos tosiaan se että se että,renkaassa on nastat olisi merkittävin/erittäin merkittävä turvallisuustekijä talviliikentessä kuten moni tuntuu kuvittelevan, niin nuo onnettomuusmäärien erot kyllä kertovat aivan jotain muuta.
Ajelinpa tänään aika vähän liikennöityä Kuusimiehentietä Helsingin Paloheinässä. Oma väylänsä henkilöautoille, oma joukkoliikenteelle. Molemmissa vuoden ikäinen asfaltti. Henkilöautojen puolella piloilla, joukkoliikenteen puolella kuin uusi.
Aikamoinen varustelukierre tuo talvi monelle on, kun painavaan nelivetomaasturiin ruuvataan vielä testivoittajanastat alle. Tällä kalustolla sitten rullataan toukokuuhun asti, rapina ei kantaudu hyvän ääniersityksen ansiosta sisälle ja katupöly jää sisäilmansuodattimeen. Ja sitten meitä kitkarenkailijoita syytetään rengasnatseiksi, jos jossain erehtyy kertomaan (hyvistä) kokemuksistaan...
Jonkinlainen romahdus varmaankin pitää tapahtua, ennen kuin asenteet muuttuvat.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 11.04.16 - klo:23:13
Jonkinlainen romahdus varmaankin pitää tapahtua, ennen kuin asenteet muuttuvat.
Kerrotko lisää tuosta romahduksesta?
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 11.04.16 - klo:21:26
On varmasti monta syytä miksi Ruotsissa tai Norjassa ajellaan turvallisemmin kuin täällä.
Autojen keski-ikä:
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/henkiloautojen_keski-ika_eraissa_euroopan_maissa_2010 (http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/henkiloautojen_keski-ika_eraissa_euroopan_maissa_2010)
Ruotsi 9,8
Suomi 11,9
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.04.16 - klo:06:59
Kerrotko lisää tuosta romahduksesta?
Teiden kunnossa, kun aletaan kerätä asfalttia pois ja muutetaan tiet sorapinnalle. Salon alueellakin on sisääntuloväylät niin huonossa kunnossa, odotan vaan koska loppukin asfaltti häviää. Sitten ei nastarengas enää kulutu asfalttia, kun sitä ei ole. ::)
Mattisen ajatuksista: kuin olisi itse kirjoittanut. Itsellä vasta viisi talvea takana kitkoilla, mutta paluuta ei ole. On myös huomattavaa että varmaan lähes jokainen on aloittanut autoilunsa nastarenkain. Joten niistä on kokemusta kaikilla. Mutta väitän että ylivoimaisesti suurin osa heistä, jotka ovat kokeilleet kitkoja, ovat vaihtaneet niihin pysyvästi.
Jotenkin tuntuu että nastoja puolustavat kiivaimmin ne, joilla ei ole kokemusta kitkoista lainkaan.
Ymmärrän kyllä että jollakulla saattaa olla pakko ajaa nastoilla esimerkiksi syrjäseuduilla tai jos vaikkapa omasta pihasta tielle pääseminen edellyttää niitä. Mutta ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista autoilijoista pärjäisi pienellä asennemuutoksella kitkarenkain.
Mattisen teksti kuulosti omalta ja fiksulta, tuosta sais valtiovaltakin säädöksiin ottaa oppia ja nopeasti. On yllättävän paljon asioita, jotka korreloivat nastarenkaiden käytön negatiivisiin puoliin ja haittoihin, omalta kohdaltani voin sanoa, ettei mikään muu asia Suomessa ärsytä niin paljoa ku tää. Minä odotan jämäkämpää otetta suomen tiepolittiikkaan.
Lainaus käyttäjältä: J64 - 12.04.16 - klo:09:23
Mattisen ajatuksista: kuin olisi itse kirjoittanut. Itsellä vasta viisi talvea takana kitkoilla, mutta paluuta ei ole. On myös huomattavaa että varmaan lähes jokainen on aloittanut autoilunsa nastarenkain. Joten niistä on kokemusta kaikilla. Mutta väitän että ylivoimaisesti suurin osa heistä, jotka ovat kokeilleet kitkoja, ovat vaihtaneet niihin pysyvästi.
Jotenkin tuntuu että nastoja puolustavat kiivaimmin ne, joilla ei ole kokemusta kitkoista lainkaan.
Ymmärrän kyllä että jollakulla saattaa olla pakko ajaa nastoilla esimerkiksi syrjäseuduilla tai jos vaikkapa omasta pihasta tielle pääseminen edellyttää niitä. Mutta ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista autoilijoista pärjäisi pienellä asennemuutoksella kitkarenkain.
Viisaita ajatuksia. Samaten kun omasta tuttavapiiristä tuota rengasmieltymystä on kysellyt, niin tuntuu siltä että kun kerran on kitkoihin menty, niin ei ole enää nastoihin paluuta. Niin se meni itselläkin.
Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 12.04.16 - klo:15:04
Samaten kun omasta tuttavapiiristä tuota rengasmieltymystä on kysellyt, niin tuntuu siltä että kun kerran on kitkoihin menty, niin ei ole enää nastoihin paluuta. Niin se meni itselläkin.
Näin se menee. Itse ostin ensimmäiset kitkarenkaat 1995 syksyllä, eikä sen jälkeen ole edes käynyt mielessä palata takaisin nastarenkaisiin. Yhtään "läheltä piti" tilannetta ei ole renkaiden takia näiden vuosien aikana ollut.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 12.04.16 - klo:09:13
Teiden kunnossa, kun aletaan kerätä asfalttia pois ja muutetaan tiet sorapinnalle. Salon alueellakin on sisääntuloväylät niin huonossa kunnossa, odotan vaan koska loppukin asfaltti häviää. Sitten ei nastarengas enää kulutu asfalttia, kun sitä ei ole. ::)
Vai johtuisiko sittenkin siitä, että meiltä autoilijoilta kerätyt määrärahat menevätä johonkin muualle, kuin teiden hoitoon?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:08:47
Jaahas jaahas. MEillä on joka aamu tällä viikolla ollut mustaa jäätä ja paljon... Ei tule kitkoja vielä alle.
Joko kohta olisi kitka-aika? ::)
Muoks, viittaan tähän kirjoitukseesi:
No shit sherlock. Kuten useasti olen kertonut, niin tuon vuoksi minulla on kolmet renkaat autoon A:Kesärenkaat B:Välikelinrenkaat (Nokian Hakkapeliitta r2:t) C:Talvirenkaat (Continental:n contiicecontact 2:t nastat).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.04.16 - klo:16:57
Vai johtuisiko sittenkin siitä, että meiltä autoilijoilta kerätyt määrärahat menevätä johonkin muualle, kuin teiden hoitoon?
Ei meiltä määrärahoja kerätä, ei se homma niin mene - missään. Ei vanhuksiltakaan kerätä rahoja vanhustenhoitoon, tai sairailta terveydenhoitoon. Meiltä kerätään veroja, määrärahat määrää eduskunta.
Siinä lisää tähän ikuiseen väittelyyn: http://yle.fi/uutiset/pieleen_mennyt_testaus_uusimmat_nastarenkaat_kuluttavat_tieta_jopa_vanhoja_enemman/8806710 (http://yle.fi/uutiset/pieleen_mennyt_testaus_uusimmat_nastarenkaat_kuluttavat_tieta_jopa_vanhoja_enemman/8806710)
Lainaus käyttäjältä: clacson - 12.04.16 - klo:20:56
Siinä lisää tähän ikuiseen väittelyyn: http://yle.fi/uutiset/pieleen_mennyt_testaus_uusimmat_nastarenkaat_kuluttavat_tieta_jopa_vanhoja_enemman/8806710 (http://yle.fi/uutiset/pieleen_mennyt_testaus_uusimmat_nastarenkaat_kuluttavat_tieta_jopa_vanhoja_enemman/8806710)
Ilmankos uusissakin autoissa tuntuu nastat ropisevan tosi kovaäänisesti. Kova ääni => paljon energiaa => tie kuluu paljon. ,,äni kuuluu jopa 200m:n päähän kaupunkinopeuksissa. Ja täällä pääkaupunkiseudullakin ropisee kovasti edelleen, vaikka lämpömittari näyttää yli 10 astetta.
Lainaus käyttäjältä: clacson - 12.04.16 - klo:20:56
Siinä lisää tähän ikuiseen väittelyyn: http://yle.fi/uutiset/pieleen_mennyt_testaus_uusimmat_nastarenkaat_kuluttavat_tieta_jopa_vanhoja_enemman/8806710 (http://yle.fi/uutiset/pieleen_mennyt_testaus_uusimmat_nastarenkaat_kuluttavat_tieta_jopa_vanhoja_enemman/8806710)
No voi perkule, koko uutinen pitäisi lainata tähän mutta kaipa jokainen osaa sen käydä tuolta lukemassa. Korutonta kertomaa, päästöhuijauksesta nastahuijaukseksi! Arvattavissa tuo oli, kaikki käy järkeen.
Lainaus käyttäjältä: Timppe - 12.04.16 - klo:21:33
Ilmankos uusissakin autoissa tuntuu nastat ropisevan tosi kovaäänisesti. Kova ääni => paljon energiaa => tie kuluu paljon. ,,äni kuuluu jopa 200m:n päähän kaupunkinopeuksissa. Ja täällä pääkaupunkiseudullakin ropisee kovasti edelleen, vaikka lämpömittari näyttää yli 10 astetta.
Mulla ropisijat on varastossa, mutta tuli taas aamulla todettua, että onneksi on ollut kuivat kelit, kun liikenteeseen lähtiessä oli pakkasta ja lasit jäässä(unohtui laittaa Webasto ajoissa päälle). Ja tänne melkein kuuluu kehä kolmosen nastojen ropisi.
Eipä silti, kyllä mä luulen, että nuo mun Hakkapeliitat on viimeiset nastarenkaat. Eläessäni en tosin ole nastarenkaita ostanut, mutta silti aina niillä ajanut. Ja nytkin taitaa noi nykyiset mennä seuraavat 2-3 talvea, kun ei ensimmäiset 1800km näy oikeastaan mitenkään. Mutta kyllähän noilla rapina on ihan kohtalainen alemmissa nopeuksissa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.04.16 - klo:17:59
Mitä tuohon sanoisi. Eurolla saa euron tuotteen vaikka ostaa uutta.
Tosin oli ostanut vanhat renkaat eli pinnoitetut?
En ymmärrä miksi pitää ostaa pinnoitetut kun hintaero uusiin on usein 10-20,/kpl? :o
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 11.04.16 - klo:19:22
Niin Norjassa ja Ruotsissa kuolonkolareita ajetaan merkittävästi vähemmän kuin meillä vaikka kitkarengaiden osuus on huomattavasti suurempi kuin meillä.
Kait vaikuttaa myös teiden kunto ja kunnossapito?
Lainaus käyttäjältä: kerkko - 11.04.16 - klo:22:04
Ajelinpa tänään aika vähän liikennöityä Kuusimiehentietä Helsingin Paloheinässä. Oma väylänsä henkilöautoille, oma joukkoliikenteelle. Molemmissa vuoden ikäinen asfaltti. Henkilöautojen puolella piloilla, joukkoliikenteen puolella kuin uusi.
Ja rekat ajoi aina joukkoliikeennekaistaa?
Kaiken lukeneena tulin siihen johtopäätökseen että muut kirjoittajat asuvat kehäkolmosen sisäpuolella ja ovat nähneet liukkaan kelin vain televisiosta hankirallista? :P
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.04.16 - klo:22:44
Ja rekat ajoi aina joukkoliikeennekaistaa?
Mahtaakohan tuolla tienpätkällä markittävästi rekkoja liikkua? Joku alkuasukas osannee vastata. Jos et usko yleisesti hyväksyttyä faktaa, että henkilöautojen nastarenkaat syövät asfalttia, niin käy ajankuluksesi katsomassa vaikka Pietarin keskustan katuja, joilla ei rekkoja liiku laisinkaan. Asfaltti kuluu talvikautena silmissä ja eniten vasemmanpuoleisilla kaistoilla, joilla liikkuu nopeimmat henkilöautot.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.04.16 - klo:22:48
Kaiken lukeneena tulin siihen johtopäätökseen että muut kirjoittajat asuvat kehäkolmosen sisäpuolella ja ovat nähneet liukkaan kelin vain televisiosta hankirallista? :P
Tai et vain osaa ajaa kitkoilla ;)
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.04.16 - klo:22:38
Tosin oli ostanut vanhat renkaat eli pinnoitetut?
En ymmärrä miksi pitää ostaa pinnoitetut kun hintaero uusiin on usein 10-20,/kpl? :o
Mitä suurempi vannekoko, sitä isompi säästö. Toisaalta, osa käyttää noita käsittääkseni myös ekologisista syistä?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.04.16 - klo:23:48
Mahtaakohan tuolla tienpätkällä markittävästi rekkoja liikkua? Joku alkuasukas osannee vastata. Jos et usko yleisesti hyväksyttyä faktaa, että henkilöautojen nastarenkaat syövät asfalttia, niin käy ajankuluksesi katsomassa vaikka Pietarin keskustan katuja, joilla ei rekkoja liiku laisinkaan. Asfaltti kuluu talvikautena silmissä ja eniten vasemmanpuoleisilla kaistoilla, joilla liikkuu nopeimmat henkilöautot.
Taloni vieressä menee tie (1 kaista molempiin suuntiin) jossa melko vilkas liikenne. 99% henkilöautoja, loput pakuja ja ei suolausta. Kaksi vuotta sitten laitettu asfaltti ja melkoiset urat on jyystetty kun nyt talven jälkeen katselee.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.04.16 - klo:22:48
Kaiken lukeneena tulin siihen johtopäätökseen että muut kirjoittajat asuvat kehäkolmosen sisäpuolella ja ovat nähneet liukkaan kelin vain televisiosta hankirallista? :P
En asu kehäkolmosen sisäpuolella, ajan kohtuullisen paljon ympäri Suomea mutta liki ainoastaa pääteitä pitkin.
Liukasta keliä olen nähnyt muistakin ralleista, televisiosta ja joskus paikan päältäkin, jonkun kymmenen kertaa tuulilasin takaakin auton sisältä.
En käytä omassa autossani nastoja samasta syystä kun en aja maastoautolla ympäri vuoden jos ehkä kerran vuodessa tarvitsisi nelivetoa, tai aja pakettiautolla jos joskus tarvitsisi kuljettaa enemmän tavaraa kuin henkilöauton takakonttiin mahtuu.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.04.16 - klo:22:48
Kaiken lukeneena tulin siihen johtopäätökseen että muut kirjoittajat asuvat kehäkolmosen sisäpuolella ja ovat nähneet liukkaan kelin vain televisiosta hankirallista? :P
Noin joka viides suomalainen asuu Kehä III:n vaikutuspiirin sisäpuolella. Neljä viidesosaa muualla. Tämä kitkapelle asuu Kaakkois-Suomessa ja kyllä - näen liukkaita kelejä.
No nyt on jo onneksi kesärenkaat alla, mutta kyllä kvitottaa ajella jyrsityjä uraisia karkeita teitä. Voisi olla toisinkin.... ::)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.04.16 - klo:23:48
Mahtaakohan tuolla tienpätkällä markittävästi rekkoja liikkua? Joku alkuasukas osannee vastata. Jos et usko yleisesti hyväksyttyä faktaa, että henkilöautojen nastarenkaat syövät asfalttia, niin käy ajankuluksesi katsomassa vaikka Pietarin keskustan katuja, joilla ei rekkoja liiku laisinkaan. Asfaltti kuluu talvikautena silmissä ja eniten vasemmanpuoleisilla kaistoilla, joilla liikkuu nopeimmat henkilöautot.
Kysyin Destian pomolta että mikä "urauttaa" eniten teitä päällystys-/paikkaustarpeeseen, vastas että taajamissa nastarenkaat ja maseudulla usein raskas liikenne! Tuohon luotan ja olen itse huomannut että jotkut huonopohjaiset tiet on päällystetty alkukesästä mutta jo syksyllä on ollut selvät urat/painumat, siis ennen nastarenkaita! 8)
Tuo siis kehäkolmosen ulkopuolella! :P
http://yle.fi/uutiset/analyysi_nastat_vai_kitkat_rengasteollisuus_ja_lainsaataja_riitelevat_talvirenkaista/8812062?ref=leiki-uu (http://yle.fi/uutiset/analyysi_nastat_vai_kitkat_rengasteollisuus_ja_lainsaataja_riitelevat_talvirenkaista/8812062?ref=leiki-uu)
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.04.16 - klo:22:48
Kaiken lukeneena tulin siihen johtopäätökseen että muut kirjoittajat asuvat kehäkolmosen sisäpuolella.
Tämä johtopäätös voi olla aivan oikea, mutta siitä edelleen tehtävät muut johtopäätökset eivät välttämättä sitä enää olekaan. Nimittäin vaikka henkilö asuisikin Kehä III:n sisäpuolella, ei siitä suinkaan automaattisesti seuraa, etteikö hän liikkuisi myös sen ulkopuolella. Autohan hankitaan kaiketi aika usein liikkumista helpottamaan, ja tänä päivänä aika monet esim. mökkeilevät ympäri vuoden. Mm. tästä syytä monilla Kehä III ja jopa Kehä I:kin sisäpuolella asuvilla saattaa olla käsitys "Bonerlandin" liikenneolosuhteista talvellakin. Toisaalta uskon kyllä I Golfin itsekin tämän ymmärtävän, ja että hänen yllä lainattu kommenttinsakin on ns. provo, jotka totta kai ovat aivan olennainen osa nettikeskustelua.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 16.04.16 - klo:00:36
Kysyin Destian pomolta että mikä "urauttaa" eniten teitä päällystys-/paikkaustarpeeseen, vastas että taajamissa nastarenkaat ja maseudulla usein raskas liikenne! Tuohon luotan.
En tiiä kannattaako siihen välttämättä ainakaan täysin sokeasti luottaa. "Destian pomolla" kun ei välttämättä ole mitään mutua varmempaa perustetta näkemykselleen. Ainakin 4-tiellä urien sijoittuminen viittoo melko vahvasti siihen, että muu kuin rakasliikenne on niiden taustalla. Mutta totta kai merkitystä on silläkin, miten "maaseutu" tässä yhteydessä määritellään.
Joko Kari sulla on välikelin renkaat alla? Tossahan on aamuisin tälläkinviikolla ollut aika kylmää. Onko palokan ramppi edelleen jäässä?
En tiiä kannattaako siihen välttämättä ainakaan täysin sokeasti luottaa. "Destian pomolla" kun ei välttämättä ole mitään mutua varmempaa perustetta näkemykselleen. Ainakin 4-tiellä urien sijoittuminen viittoo melko vahvasti siihen, että muu kuin rakasliikenne on niiden taustalla. Mutta totta kai merkitystä on silläkin, miten "maaseutu" tässä yhteydessä määritellään.
Kyllä "Destian pomo" aivan varmasti tietää tieasioissa mistä hän puhuu.
Nastarenkaat tekee asfalttipäällysteeseen urat. Tämä tapahtuu joka teillä ja kaduilla talvisin. Teillä jossa on paljon liikennettä käytetään ihan erilaista ja isokivistä asfalttipäällystettä kuin esimerkiksi kaupungin asuin kaduilla.
Raskas liikenne aiheuttaa teiden rakennepäällysteisiin deformaatiopainumia silloin kuin tien rakenne ei ole riittävän kantava. Nämä painumat ovat todella tavallisia alemman luokan teillä missä kantavuus- ja routivuusongelmat ovat yleisiä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461377805418?ref=a-artikkeli (http://www.hs.fi/kotimaa/a1461377805418?ref=a-artikkeli)
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461378631616?jako=a812e42bbacc9510bb4b36969cfe5180&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage (http://www.hs.fi/kotimaa/a1461378631616?jako=a812e42bbacc9510bb4b36969cfe5180&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage)
Ajettiinkohan stadissa tänään tilanteen mukaisilla renkailla ja nopeuksilla " kaksi autoista pyörähti ympäri katon kautta".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.04.16 - klo:20:06
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461377805418?ref=a-artikkeli (http://www.hs.fi/kotimaa/a1461377805418?ref=a-artikkeli)
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461378631616?jako=a812e42bbacc9510bb4b36969cfe5180&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage (http://www.hs.fi/kotimaa/a1461378631616?jako=a812e42bbacc9510bb4b36969cfe5180&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage)
Ajettiinkohan stadissa tänään tilanteen mukaisilla renkailla ja nopeuksilla " kaksi autoista pyörähti ympäri katon kautta".
Millonhan etelän immeiset oppivat ajamaan kelin mukaan tuijottamatta suurinta sallittua? ???
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 23.04.16 - klo:20:31
Millonhan etelän immeiset oppivat ajamaan kelin mukaan tuijottamatta suurinta sallittua? ???
Tuskin koskaan, mutta puolustukseksi pitää todeta, että keli muuttui tänäänkin aika erikoisesti. Ensin oli täysin kuiva ja miltei aurinkoinen keli Lahdenväylällä, mutta Koivukylän liittymän kohdalla räntäseinä tuli vastaan kuin tyhjästä! Siinä joutui melko nopeasti pudottamaan nopeutta ja voin kuvitella, että joku hivenen heikommilla renkailla kurvaileva on voinut joutua vastaavassa tilanteessa hieman taiteilemaan...
Tämän vuoksi ne keskieuroopan kitkat. Ovat olleet jo helmikuusta lähtien tampereella ja etelämpänä ylivoimaisesti turvallisin vaihtoehto, ja ovat sitä myös edelleen. Mulla ei ole mikään kiire vaihtaa noita pois alta, saavat olla pitkälle yli vappuun, aamuisin on edelleen nollan tuntumassa lämpöä jolloin tuo KE-kitkan kumiseos toimii helvetisti paremmin kuin kesäkumin seos. Tammi-helmikuussa oli pari viikkoa jolloin skandikitkat tai nastat oli parempi vaihtoehto, mutta näin pitkällä juoksulla nuo KE-kitkat ovat jokaisen etelässä asuvan ja järjellä ajattelevan ihmisen valinta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 23.04.16 - klo:21:52
Tämän vuoksi ne keskieuroopan kitkat. Ovat olleet jo helmikuusta lähtien tampereella ja etelämpänä ylivoimaisesti turvallisin vaihtoehto, ja ovat sitä myös edelleen. Mulla ei ole mikään kiire vaihtaa noita pois alta, saavat olla pitkälle yli vappuun, aamuisin on edelleen nollan tuntumassa lämpöä jolloin tuo KE-kitkan kumiseos toimii helvetisti paremmin kuin kesäkumin seos. Tammi-helmikuussa oli pari viikkoa jolloin skandikitkat tai nastat oli parempi vaihtoehto, mutta näin pitkällä juoksulla nuo KE-kitkat ovat jokaisen etelässä asuvan ja järjellä ajattelevan ihmisen valinta.
Kuinkas hyvin noilla KE-kitkoilla onnistuu lähtö paikalta jäiseen ylämäkeen ja heti perään 90 asteen käännös luiskaan, jonka jyrkkyys hälyttää parkkitutkassa. Tai ryömintä tuota samaa luiskaa alas, niin, ettei liu tielle lumipenkan takaa? Nuo ovat aamuisin siinä kunnossa, että hirvittää kävellä parkkiksen yli autolle ja tuota luiskaa en viimeisten mustelmien jälkeen enää jalkaisin kulje, kuin penkkaa pitkin kun on jäässä.
Ja ei, tämä ei todellakaan ole tuttuilua, sillä voisin oikeasti jotain TS 850 kaltaisia renkaita harkita, jos niillä vaan pärjää tässä lähistöllä ilman suurempaa akrobatiaa. Juurikin tänään olisin mieluummin ajanut moisilla tuolla räntäsateessa. Toisaalta onpa tässä muutama vuosi aikaa perehtyä aiheeseen.
Viime talvi on selvitty KE-kitkoilla ja sinne aina päästy minne on haluttukin, ja sinne minne ei ole haluttu ei myöskään ole päädytty. Liikkellelähdötkin on siis aina todistettavasti onnistuneet vaikka renkaiden alla on olleet myös sellaiset jääkertymät että kaikki muut kuin upouudet nokianin hakkakasit tuottaisivat kotimaisten puolueettomien (::)) autolehtien mukaan välittömän räjähdyskuolemanpalotuhoutumisen.
..Taidat asua sen kuuluisan Palokan rampin läheisyydessä kun tuollaisia hyvin paikallisia extreme-olosuhteita varten pitää valita extreme-rengastus joka on taas huonompi ajaa maanteillä sen 99.9% ajasta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.04.16 - klo:09:44
Viime talvi on selvitty KE-kitkoilla ja sinne aina päästy minne on haluttukin, ja sinne minne ei ole haluttu ei myöskään ole päädytty. Liikkellelähdötkin on siis aina todistettavasti onnistuneet vaikka renkaiden alla on olleet myös sellaiset jääkertymät että kaikki muut kuin upouudet nokianin hakkakasit tuottaisivat kotimaisten puolueettomien (::)) autolehtien mukaan välittömän räjähdyskuolemanpalotuhoutumisen.
..Taidat asua sen kuuluisan Palokan rampin läheisyydessä kun tuollaisia hyvin paikallisia extreme-olosuhteita varten pitää valita extreme-rengastus joka on taas huonompi ajaa maanteillä sen 99.9% ajasta.
Mitkä renkaat nämä Nokianin hakkakasit ovat? Nokian renkaista olen kyllä kuullut, mutta en Nokianin renkaista.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.04.16 - klo:09:44
..Taidat asua sen kuuluisan Palokan rampin läheisyydessä kun tuollaisia hyvin paikallisia extreme-olosuhteita varten pitää valita extreme-rengastus joka on taas huonompi ajaa maanteillä sen 99.9% ajasta.
No ei tuosta ole kuin viikko, kun joku oli ajanut VW golfinsa pihalle tuossa PALOKAN rampissa yöllä. Liekkö ollut liukasta ja väärä rengastus. Tämän lisäksi 2km matkalla kaksi muuta autoa oli ojassa yön jäljiltä.
Odotan kieliposkella huomisaamua, kun yöllä tulee lunta ja räntää miten takatalvi yllättää jopa tuolla PALOKAN rampillakin:
http://www.foreca.fi/Finland/Jyvaskyla/details/20160425 (http://www.foreca.fi/Finland/Jyvaskyla/details/20160425)
Itse voi hyvillä mielen lähteä liikenteeseen eikä pikku räntä/lumisade hidasta menoa.
Lainaus käyttäjältä: qwerty - 24.04.16 - klo:10:05
Mitkä renkaat nämä Nokianin hakkakasit ovat? Nokian renkaista olen kyllä kuullut, mutta en Nokianin renkaista.
Nokia - Nokian renkaat (tämä kirjoitusasu on väärin)
Nokian - Nokianin renkaat (tämä kirjoitusasu on oikein)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.04.16 - klo:10:39
No ei tuosta ole kuin viikko, kun joku oli ajanut VW golfinsa pihalle tuossa PALOKAN rampissa yöllä. Liekkö ollut liukasta ja väärä rengastus. Tämän lisäksi 2km matkalla kaksi muuta autoa oli ojassa yön jäljiltä.
Jälleen kerran yksi naula arkkuun lisää noiden nasta/kesärengaspuljausten unohtamiselle. KE-kitkat alle syksyllä ja vaihtoon joskus vapun ja suvilaulun laulannan välissä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.04.16 - klo:12:52
Nokia - Nokian renkaat (tämä kirjoitusasu on väärin)
Nokian - Nokianin renkaat (tämä kirjoitusasu on oikein)
Yrityksen nimihän on Nokian Renkaat.
Eli pitäisi kirjoittaa Nokian Renkaiden Hakkapeliitta 8.
Sillä yleisohjeiden vastaisena käytäntönä yritysten nimissä jätetään nimen alkuosa taivuttamatta.
https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html (https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html)
Lainaus käyttäjältä: qwerty - 24.04.16 - klo:13:41
Yrityksen nimihän on Nokian Renkaat.
Eli pitäisi kirjoittaa Nokian Renkaiden Hakkapeliitta 8.
Sillä yleisohjeiden vastaisena käytäntönä yritysten nimissä jätetään nimen alkuosa taivuttamatta.
https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html (https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html)
Aikaisemmin Nokianin renkaiden kyljissä luki Nokia. Nyt Nokian. Nimi muutettiin jossain vaiheessa jotta erottui Nokia puhelinvalmistajasta.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 24.04.16 - klo:13:57
Aikaisemmin Nokianin renkaiden kyljissä luki Nokia. Nyt Nokian. Nimi muutettiin jossain vaiheessa jotta erottui Nokia puhelinvalmistajasta.
Nokian Renkaat perustettiin vajaa 30v sitten. Melko luonnollista, että Nokian renkaiden kyljessä lukee Nokian.
Aikaisemmin renkaat valmisti Nokia.
Lainaus käyttäjältä: qwerty - 24.04.16 - klo:14:05
Nokian Renkaat perustettiin vajaa 30v sitten. Melko luonnollista, että Nokian renkaiden kyljessä lukee Nokian.
Aikaisemmin renkaat valmisti Nokia.
Joo. Muistelisin että Suomen gummitehdas, joka valmisti renkaita yhdistyi joskus -60 luvulla puunjalostustehtaaseen Nokia Oy ja uudeksi nimeksi tuli tuolloin Oy Nokia Ab.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.04.16 - klo:09:44
Viime talvi on selvitty KE-kitkoilla ja sinne aina päästy minne on haluttukin, ja sinne minne ei ole haluttu ei myöskään ole päädytty. Liikkellelähdötkin on siis aina todistettavasti onnistuneet vaikka renkaiden alla on olleet myös sellaiset jääkertymät että kaikki muut kuin upouudet nokianin hakkakasit tuottaisivat kotimaisten puolueettomien (::)) autolehtien mukaan välittömän räjähdyskuolemanpalotuhoutumisen.
..Taidat asua sen kuuluisan Palokan rampin läheisyydessä kun tuollaisia hyvin paikallisia extreme-olosuhteita varten pitää valita extreme-rengastus joka on taas huonompi ajaa maanteillä sen 99.9% ajasta.
Enpäs ole eläessäni luultavasti Palokan rampista ajanut, mutta pitääpä muistaa tuo nähtävyys käydä kesäkuussa katsastamassa. Ja kyllä nuo extreme-olosuhteet ovat hyvin paikallisia, mutta en nyt ajatellut muuttaa lähiaikoina maantien varteen.
Ja koska auton renkaiden vaihto ei ole ajankohtainen ainakaan kahteen talveen, taidan pysytellä turvallisuudella etäisyydellä näistä ketjuista siihen asti. Täällähän ei voi olla, kuin väärässä.
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 28.03.16 - klo:13:52
Se mikä hieman huolestuttaa, on, että silmämääräisesti kitkani näyttää kuluvan huomattavasti nopeammin kuin aiemmat nastarenkaat. Pitää oikein mitata tarkemmin kun renkaanvaihdon aika on.
Joskus kulumista ihmettelin CVC6 kitkoista. Nyt mittasin mauserilla ne eihän ne olleetkaan niin kovin paljon kuluneet mitä silmä epäili:
Talvella tuli ajettua aika tarkkaan 20000 tkm, ja etupyörissä on n 7.0-7.2 mm jäljellä, takana vajaa 8.
Koska ero on noinkin pieni eiköhän sitä uskalla taka <-> etu vaihtokin vielä tehdä ensi talveksi.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 24.04.16 - klo:14:18
Joo. Muistelisin että Suomen gummitehdas, joka valmisti renkaita yhdistyi joskus -60 luvulla puunjalostustehtaaseen Nokia Oy ja uudeksi nimeksi tuli tuolloin Oy Nokia Ab.
Monialayritys. Ollut mukana ainakin metsäteollisuudessa, kumiteollisuudessa, kaapelien valmistuksessa, sotilaselektroniikassa, siviílielektroniikassa, alumiiniteollisuudessa, ja varmaan paljon muussakin.
No niin. Nyt on kesärenkaat alla ja täälläkin kovaa huomiota saaneet hakkapeliitta r2:s kitkat myynnissä ;)
Siinä se on:
Kumho kehitti jokasään ihmerenkaan: mukana myös nastat:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kumho-kehitti-jokasaan-ihmerenkaan-mukana-myos-nastat/q2KHKtqS?ref=iltalehti:31c6&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.120122240.944298681.1425492316 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kumho-kehitti-jokasaan-ihmerenkaan-mukana-myos-nastat/q2KHKtqS?ref=iltalehti:31c6&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=1.120122240.944298681.1425492316)
Eiköhän se ole kohta nastat taputeltu historiaan: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/27/teollisuuden-lobbaus-nostanut-renkaiden-nastamaaria (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/27/teollisuuden-lobbaus-nostanut-renkaiden-nastamaaria)
Lainaus käyttäjältä: cipher - 28.05.16 - klo:22:30
Eiköhän se ole kohta nastat taputeltu historiaan: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/27/teollisuuden-lobbaus-nostanut-renkaiden-nastamaaria (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/27/teollisuuden-lobbaus-nostanut-renkaiden-nastamaaria)
Miten minä en jaksa tuohon uskoa...
On tää yhtä helvettiä. Talven ajaksi tiputellaan nopeusrajoituksia etteivät tiet kuluisi niin paljoa. Tämä tietää yhtä viikkoa tienpäällä enemmän talvisaikaan. Kesällä hidastellaan sitten tietöiden takia. Kummastakin ilosta saa kiittää nastarenkailijoita.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 29.05.16 - klo:19:50
On tää yhtä helvettiä. Talven ajaksi tiputellaan nopeusrajoituksia etteivät tiet kuluisi niin paljoa. Tämä tietää yhtä viikkoa tienpäällä enemmän talvisaikaan. Kesällä hidastellaan sitten tietöiden takia. Kummastakin ilosta saa kiittää nastarenkailijoita.
No byhyy. Ammatin valinta kysymys. Eihän tiet muusta sitten kulukkaan ;)?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.03.16 - klo:15:24
Black Donutsin asiakasyrityksiä on mm. kiinalainen Triange, jonka nastarenkailla jarrutusmatka jäällä on testien mukaan lähes tupla verrattuna Nokia hk8:iin. Trianglen rengasta vannetukku silti markkinoi väittäen sitä paremmaksi kuin muita :)
Että tämmönen tämä donitsifirma.. uskottavuus sanomisissa ja tuotteissa pyöreä nolla. Donitsin väki lisäksi varasti yrityssalaisuuksia Nokialta.
"Rikoksesta syytettyjen hallusta on takavarikoitu kymmeniätuhansia Nokian Renkaiden tuote- ja tuotannonkehitykseen liittyviä tallenteita."
http://www.hs.fi/talous/a1456811645928 (http://www.hs.fi/talous/a1456811645928)
Syyttäjä arvioi Nokian Renkaiden yrityssalaisuusjutussa rikoshyödyksi yhteensä jopa lähes 35:tä miljoonaa euroa.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001200719.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001200719.html)
"Syyttäjän valtiolle menetettäväksi vaatima summa jakautuu syytettyjen ja yritysten kesken. Esimerkiksi Black Donuts Engineeringiä syyttäjä vaatii menettämään valtiolle rikoshyötynä 20 miljoonaa euroa ja IDG Internationalia yhdeksän miljoonaa."
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 29.05.16 - klo:19:50
On tää yhtä helvettiä. Talven ajaksi tiputellaan nopeusrajoituksia etteivät tiet kuluisi niin paljoa. Tämä tietää yhtä viikkoa tienpäällä enemmän talvisaikaan. Kesällä hidastellaan sitten tietöiden takia. Kummastakin ilosta saa kiittää nastarenkailijoita.
Kiitos kiittämisestä! ;D
Jos kaikki ajais nastoilla niin talvirajoituksia ei tarvittaisi? :P
Nastoihin haittaveroa 50 euroa rengas, niin alkaisi nastattomat renkaat kiinnostamaan ihmisiä. Suomessa mikään muu ei tehoa kun rahan menetys.
Onko lumiketjujen käyttäminen ol välttämättä Suomessa?
Lainaus käyttäjältä: LEMMY - 16.06.16 - klo:07:25
Nastoihin haittaveroa 50 euroa rengas, niin alkaisi nastattomat renkaat kiinnostamaan ihmisiä. Suomessa mikään muu ei tehoa kun rahan menetys.
Ajelen nastattomilla yli puolet vuodesta eli se kiinnostaa kovasti kuten kait enemmistöä? :P
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.04.16 - klo:09:44
Taidat asua sen kuuluisan Palokan rampin läheisyydessä kun tuollaisia hyvin paikallisia extreme-olosuhteita varten pitää valita extreme-rengastus joka on taas huonompi ajaa maanteillä sen 99.9% ajasta.
Lainaan toiselta foorumilta:
"Tänään oli lahjakkaasti palokan abc:n rampilla päästäny noin 2006 vuoden e mersu mutkan suoraks. Tullut kovaa jyväskylästä ja kääntyny abc:lle. Meni suoraan nurmialueen yli vastaantulijoiden ojaan.
Siinä oli poliisipartioita useampia ja kauheeta kyytiä ajelivat ympäriinsä jotain etsien. Olisiko ollut takaa-ajo ja joku lähteny juosten karkuun? "
Lähtisin ensimmäisenä tarkastamaan mersun renkaat. Sieltä se syyllinen löytyy. ;D
Mennäänpä Palokasta takaisin asiaan. Tämän vuoden talvirengaskuviot on nyt sitten taputeltu. Diesel Octaviaan tuli alle Misukan xice-kitkarenkaat koossa 225/45/17. Kantavuudesta tms en tiedä. Vaimon Audiin tuli heitettyä pieni jokerikortti.
Paikallisella rengasliikkeellä oli viime talveksi johonkin bemuun tilatut mutta noutamatta jääneet R2:t koossa 205/60/16. Bonuksena noissa oli vielä runflat ominaisuus! ;D Sain noista hierottua ihan hyvän diilin, joten vaimon Audivanhuksessa on ensi (ja pari seuraavaakin) talven runflatit alla.
Omat kokemukset exexex bemusta R2:sta runflatteina koossa 205/50/17 edesauttoivat kaupantekoa. Löysissä kitkarenkaissa jäykkä rft runko viilaa ominaisuuksia ihan hyvään suuntaan, mutta kesärenkaita ei toki niistä tee.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 08.09.16 - klo:08:42
Tämän vuoden talvirengaskuviot on nyt sitten taputeltu. Diesel Octaviaan tuli alle Misukan xice-kitkarenkaat koossa 225/45/17. Kantavuudesta tms en tiedä. Vaimon Audiin tuli heitettyä pieni jokerikortti.
Itselle varmaan tulee nuo samat Misukan kitkat välikelinrenkaiksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.09.16 - klo:09:01
Itselle varmaan tulee nuo samat Misukan kitkat välikelinrenkaiksi.
Misukat on hyvät, itsellä kaikki renkaat misukoita, kuivan kelin, sadekelin, syyskelin, talvivälikelin talvikelin ja sitten vielä noista tietty pehmeä ja kovempi seos. Turvallisuus tärkeimpänä ja joskus renkaat vaihdetaan pari kertaa päivässä ;D
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 08.09.16 - klo:10:17
Misukat on hyvät, itsellä kaikki renkaat misukoita, kuivan kelin, sadekelin, syyskelin, talvivälikelin talvikelin ja sitten vielä noista tietty pehmeä ja kovempi seos. Turvallisuus tärkeimpänä ja joskus renkaat vaihdetaan pari kertaa päivässä ;D
Näköjään kateellisuuskin pitää ansaita. Minulla on tasan kolme sarjaa renkaita eikä tartte jossitella.
Elämä on täynnä valintoja!
Riippuu siitä missä ajat. Itse ajelen Continentalin uudella painoksella Conti 2 nastarekailla. Ovat aivan eri planeetalta paremmuudessa jos vertaa Nokia 8. Eihän tuota ehtinyt keväällä paljon ajella kun piti vaihtaa kesärenkaat.
Mitenkäs, onko mielipiteitä mitä rengasta kannattaisi allekirjoituksen Passattiin katsella. 16" vanteelle olisi tulossa ja itseä kiinnostaisi kyllä kitkat, mutta vaimollakin on jonkin verran ajoa talviaikanakin. Ajot pääasiassa Pirkanmaalla kaupungissa, kitkatkin varmaan toimisivat siinä missä kuluneet nastatkin?
Saako max 500e budjetilla mitään järkevää?
Saa, esimerkiksi Continentalin TS850P huippuhyvät keskieuroopan kitkat jotka ovat suunniteltu vartavasten märkään talveen joita Pirkanmaalla vietetään.
Lainaus käyttäjältä: rami - 08.09.16 - klo:11:45
Riippuu siitä missä ajat. Itse ajelen Continentalin uudella painoksella Conti 2 nastarekailla. Ovat aivan eri planeetalta paremmuudessa jos vertaa Nokia 8. Eihän tuota ehtinyt keväällä paljon ajella kun piti vaihtaa kesärenkaat.
Contiicecontact 2 on paljon tarkemmat ajaa, kuin hakkapeliitta 8:t. Itse ainakin tykkäsin viime talvena ajella noilla conteilla. Toki toisessa autossa on hakkapeliitta 8:t vaikka kyllä lupasin etten nokialaisia enään osta, mutta kun halvalla sain.
Lainaus käyttäjältä: vwp - 08.09.16 - klo:11:50
Mitenkäs, onko mielipiteitä mitä rengasta kannattaisi allekirjoituksen Passattiin katsella. 16" vanteelle olisi tulossa ja itseä kiinnostaisi kyllä kitkat, mutta vaimollakin on jonkin verran ajoa talviaikanakin. Ajot pääasiassa Pirkanmaalla kaupungissa, kitkatkin varmaan toimisivat siinä missä kuluneet nastatkin?
Saako max 500e budjetilla mitään järkevää?
Tuolla budjetilla saa esimeriksi nuo misukan XIN3:t (Kitkat), jos kooksi sopii 205/60/16 tai 205/55/16. Uudet kitkat on todennäköisesti parempi vaihtoehto, kuin yli kaksi kautta ajetut nastat.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.09.16 - klo:11:52
Saa, esimerkiksi Continentalin TS850P huippuhyvät keskieuroopan kitkat jotka ovat suunniteltu vartavasten märkään talveen joita Pirkanmaalla vietetään.
Sammakoistako ennustat, että märkä talvi tulossa Pirkanmaalle ja nuo keskieuroopankitkat on parasta mitä rahalla saa. Loput argumentit voin hakea tästä ketjusta pari sivua taakse päin.
Ei tarvitse omata kauheita ennustajanlahjoja, riittää kun on asunut pirkanmaalla viimeiset 10 vuotta. Sateella ja sohjossa paras valinta, ja täällä ainakin kylvetään suolaa ihan urakalla joten nietosten keskellä ei joudu ajamaan.
Onkos kellään kokemusta Nokian Nordman Rs2 kitkoista? Ovat ilmeisesti ns. samat kuin alkuperäinen Hakkapeliitta R, mutta onko laatu ja pito oikeasti samalla tasolla?
Edellisissä autoissa ollut sekä R että R2, ja molempiin olen ollut erittäin tyytyväinen. R-malliin jopa tyytyväisempi kuin R2-malliin, R2-malli on ajossa selvästi vetelämpi alla, mutta on siinä tosin pitoakin hieman paremmin kuin vanhassa R-mallissa.
Tuon Nordman RS2 saisi nyt 215/55R16 koossa eräästä nettikaupasta 110e/rengas. samaan hintaan tosin olisi tarjolla myös Continentalin CVC5, mutta on DOT2013.
Kumit tulossa -11 malliseen Caddyyn. Vakiorengaskokohan tässä olisi 205/55R16, mutta ajattelin laittaa hieman isompaa kumia sillä tuossa vakiokoossa ei läheskään aina riitä kumilla kantavuus. 215-koossa riittää aina.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 08.09.16 - klo:08:42
Omat kokemukset exexex bemusta R2:sta runflatteina koossa 205/50/17 edesauttoivat kaupantekoa. Löysissä kitkarenkaissa jäykkä rft runko viilaa ominaisuuksia ihan hyvään suuntaan, mutta kesärenkaita ei toki niistä tee.
Itse en kyllä usko, että esimerkiksi noissa 45-sarjalaissa rungon vetelyys on iso ongelma, vaan epämääräinen käytös tulee pehmeästä kulutuspinnasta. Itsellä R2 oli tuossa sun 225/45-17 koossa ensimmäisenä talvena tuntumaltaan surkea ja kesärenkailla hyvin vakaa OCu RS muuttui tuulen ja kallistusten mukaan aurausviitalta toiselle vaeltelevaksi kulkukoiraksi. Kolmantena talvena kuluneet ja kovettuneet R2:t alkoivat menemään jo ihan kohtuullisen hyvin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.09.16 - klo:11:53
Contiicecontact 2 on paljon tarkemmat ajaa, kuin hakkapeliitta 8:t. Itse ainakin tykkäsin viime talvena ajella noilla conteilla. Toki toisessa autossa on hakkapeliitta 8:t vaikka kyllä lupasin etten nokialaisia enään osta, mutta kun halvalla sain.
Tuolla budjetilla saa esimeriksi nuo misukan XIN3:t (Kitkat), jos kooksi sopii 205/60/16 tai 205/55/16. Uudet kitkat on todennäköisesti parempi vaihtoehto, kuin yli kaksi kautta ajetut nastat.
-karppa- Näin nimenomaannon,että Conti 2 on tarkempi ohjattavuudeltaan ja muutenkin tuhdin tuntoinen nastarengas.
On myös Nokia 8 kokemusta, karsee pettymys.
Lainaus käyttäjältä: rami - 08.09.16 - klo:11:45
Riippuu siitä missä ajat. Itse ajelen Continentalin uudella painoksella Conti 2 nastarekailla. Ovat aivan eri planeetalta paremmuudessa jos vertaa Nokia 8. Eihän tuota ehtinyt keväällä paljon ajella kun piti vaihtaa kesärenkaat.
Osaisitko rami neuvoa minua kun sinulla näkyy olevan kokemusta conteista. Itsellä ei ole ollut koskaan continentalin kitkoja. Nyt uuteen Ford Fiesta ST:en tulee contin kitkat joita en ole edes vielä tilannut. Helmikuussa tilattuun autoon sovin kauppaan originellit alut ja kitkarenkaat. Väittivät, että alkuperäiseen 205/40X17 kokoon ei ole oikein sopivaa kitkarengasta vain keski-euroopan kitkoja ja antavat 16 tuumaiset. Itse laskin kooksi 195/50X16 mikä olisi lähinnä tuota kokoa. Mutta, mikä se Continentaalin kitkarengas on sitten mallimerkinnältään???
Nokialla se olisi r2 ja misukoilla X-ice, mutta conteista en ymmärrä mitäään.
Olisi kiitollinen tiedosta jos joku muukin tietää.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 08.09.16 - klo:13:33
Osaisitko rami neuvoa minua kun sinulla näkyy olevan kokemusta conteista. Itsellä ei ole ollut koskaan continentalin kitkoja. Nyt uuteen Ford Fiesta ST:en tulee contin kitkat joita en ole edes vielä tilannut. Helmikuussa tilattuun autoon sovin kauppaan originellit alut ja kitkarenkaat. Väittivät, että alkuperäiseen 205/40X17 kokoon ei ole oikein sopivaa kitkarengasta vain keski-euroopan kitkoja ja antavat 16 tuumaiset. Itse laskin kooksi 195/50X16 mikä olisi lähinnä tuota kokoa. Mutta, mikä se Continentaalin kitkarengas on sitten mallimerkinnältään???
Nokialla se olisi r2 ja misukoilla X-ice, mutta conteista en ymmärrä mitäään.
Olisi kiitollinen tiedosta jos joku muukin tietää.
Contin kitkoista ei ole sen kummempaa kokemusta. Ainoastaan nastarenkaista joita olen muutaman sarjan ajanut.
Kerran kokeilin Nokia 8 ja Pläääh!. Muutama tuhat riitti minulle ja poistoon. :)
Lainaus käyttäjältä: rami - 08.09.16 - klo:13:40
Contin kitkoista ei ole sen kummempaa kokemusta. Ainoastaan nastarenkaista joita olen muutaman sarjan ajanut.
Kerran kokeilin Nokia 8 ja Pläääh!. Muutama tuhat riitti minulle ja poistoon. :)
Ok. Löysin tuolta että renkaat olisivat contivikingcontact6.
Mahtuuhan Fiesta ST:n 16" vanteet?🤔
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.09.16 - klo:12:05
sohjossa paras valinta.
Sulla on varmaan tähän asiaan jotain tieteellistä faktaa?
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 08.09.16 - klo:14:47
Mahtuuhan Fiesta ST:n 16" vanteet?🤔
Laskin että rengas olisi ylhäältä alas 0,56 cm korkeampi, joten ei se tule kuin 2,8 milliä lähemmäksi lokasuojaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.09.16 - klo:14:52
Sulla on varmaan tähän asiaan jotain tieteellistä faktaa?
Jos Jultsun mielestä tuo rengas on hänelle sohjossa paras valinta, niin silloin se on. Siihen ei tarvita minkäänlaista tieteellistä faktaa.
Nykyään on kummallista. Jos sanot että ulkona sataa niin siihenkin tarvitsee olla ilmatieteenlaitoksen sivuilta linkki.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 08.09.16 - klo:15:37
Laskin että rengas olisi ylhäältä alas 0,56 cm korkeampi, joten ei se tule kuin 2,8 milliä lähemmäksi lokasuojaa.
Ei vaan jarrujen puolesta?
Skriko, jos jarrut mahtuu vielä 16" vanteiden alle kivutta niin koossa 195/50 löytyy paljon paremmin pohjoismaisia kitkarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 08.09.16 - klo:16:11
Ei vaan jarrujen puolesta?
Ford palstalla pari kaveria jolla on st ovat laittaneet 195/50X16. Mulla oli Vehosta koeajossa silloin talvella st ja siinä oli 15 tuuman vanne. Ilmeisesti siinä ei sitten ole ongelmaa.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 08.09.16 - klo:16:13
Skriko, jos jarrut mahtuu vielä 16" vanteiden alle kivutta niin koossa 195/50 löytyy paljon paremmin pohjoismaisia kitkarenkaita.
Juu. Siellä oli silloin kämppis renkaat ja vanteet 299,. Renkaina käyttävät continentalia. Joten se rengas on varmaan 195/50X16 continental contivikingcontact6.
Kumma kun rekisteriotteessa ei ole tuota kokoa lainkaan, on vain 195/45X16. Toi edellinen on kokonsa puolesta lähempänä alkuperäistä 205/40X17 kokoa.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 08.09.16 - klo:15:43
Jos Jultsun mielestä tuo rengas on hänelle sohjossa paras valinta, niin silloin se on. Siihen ei tarvita minkäänlaista tieteellistä faktaa.
Nykyään on kummallista. Jos sanot että ulkona sataa niin siihenkin tarvitsee olla ilmatieteenlaitoksen sivuilta linkki.
Miten se voi olla paras rengas, jos kaveri ei ole edes todennököisesit ajanut sellaisella?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 06.03.16 - klo:14:40
Continental TS830P ja leimattu herramme vuonna 2013. Pintaa 8mm.
On se vaarallinen ramppi... ;)
Pakomatkan hurja päätös: Kolme sairaalaan - "auto sinkoutui toisen auton yli"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016090822279428_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016090822279428_uu.shtml)
"Pitkä ilmalento
Jyväskylän pohjoispuolella sijaitsevan Palokanorren tieliittymän kohdalla kuljettaja menetti auton hallinnan.
Auto sinkoutui kovalla vauhdilla moottoritieltä sille tulevan kiihdytyskaistan yli ojanpenkkaan. Kiihdytyskaistalla oli samaan aikaan liikkeellä useita muita henkilöautoja.
- Auto sinkoutui jopa toisen auton yli, Halme kuvailee vaarallista tilannetta. "
Onkos markkinoille tullut mitään uusia "euroopan kitkoja"? Vähän jääny noi uutuudet pimentoon...?
Tarkoitus olisi laittaa "eurokitkat" pk-seudun talveen....
Ja ne henkilöt, jotka meinaa suoltaa jotain "ei kannata, osta hakkapeliitat" jaadajaada voi jättää kommentoimatta....:D
http://www.continental-tires.com/car/media-services/newsroom/continental-launch-event-2016/press-releases/20160219-continental-wintercontact-ts-860 (http://www.continental-tires.com/car/media-services/newsroom/continental-launch-event-2016/press-releases/20160219-continental-wintercontact-ts-860)
Tuollaista lähtisin tarjoamaan.
Eiks nää misukat oo kanssa cityluistelijoille tarkoitettu, MSF-merkintä.
http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-crossclimate-suv (http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-crossclimate-suv)
Ei, noita ei ole tehty talvikäyttöön eivätkä pidä jäällä yhtään sen enempää kuin kesäkumitkaan. Tässä havainnollistava video (jossa sattumoisin mukana myös tuon ehdottamani 860 contin edeltäjä 850P)
https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
^Mut eiks kuitenkin lailliset kun se S-merkintä.
Tuota tuotesivulta laillinen huomautus kohdasta:
Lainaa(2) Etenemiskyky lumella: MICHELIN CrossClimate on sertifioitu talvikäyttöön (saanut 3PMSF-merkinnän). Michelin CrossClimate luokitellaan Pohjoismaissa kesärenkaaksi.
Eli miten tuon sitten tulkitsee. Itse ymmärtäisin että ei kelpaa talvirenkaaksi vaikka on sertifioitu.
Tästä vängättiin kotva sitten myös.
Tuo M+S merkintä riittää periaatteessa jepareille tien päällä, mutta:
Joku perkeleen STRO -niminen (yksityinen?) organisaatio ylläpitää ja tekee omia listojaan pohjoismaissa hyväksytyistä talvinakeista (ja näitä listoja ilmeisesti suomen viranomaiset myös kunnioittavat ja noudattavat) ja siellä tuo misukka ei ole saanut talvihyväksyntää.
Ehkä maarianhaminassa noilla voisi pärjätä vuoden ympäri, etelämpänä mantereella käyttäisin kyllä paljon parempia KE-kitkoja talvikuukausina.
Noniin, eiköhän tästä saada ihan uutta puhtia tähän ketjuun...
Iltalehden tiivistelmä TM:n viimeisestä talvirengastestistä:
http://www.iltalehti.fi/autot/2016092122349804_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2016092122349804_au.shtml)
Väitteinä nostettu esiin mm:
- Kitkarenkaat osoittautuivat kiistattomasti heikommiksi pidoltaan kuin nastarenkaat.
(Ja kuitenkin Contin kitka ja Nokia R2 saivat kehuja talvipidosta)
- Tulos osoitti, keski-Euroopan kitkarenkaat eivät kerta kaikkiaan sovi Pohjolaan.
Itse testi ja sen tulokset taitavat olla jokseenkin 2015 toisintoa, joten sinänsä mitään uutta tuosta tuskin irtoaa.
Pitää muistaa käydä ostamassa kotimatkalla laatikollinen mikro-popcornia varastoon...
Itse taidan ostaa ensi talveksi nuo keski-euroopan kitkat tai "normi"kitkat. Omat ajot sijoittuvat 99% moottoritielle, niin varmasti pärjää kitkoilla mainiosti.
Lainaus käyttäjältä: ept - 21.09.16 - klo:13:45
Noniin, eiköhän tästä saada ihan uutta puhtia tähän ketjuun...
Iltalehden tiivistelmä TM:n viimeisestä talvirengastestistä:
http://www.iltalehti.fi/autot/2016092122349804_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2016092122349804_au.shtml)
Väitteinä nostettu esiin mm:
- Kitkarenkaat osoittautuivat kiistattomasti heikommiksi pidoltaan kuin nastarenkaat.
(Ja kuitenkin Contin kitka ja Nokia R2 saivat kehuja talvipidosta)
- Tulos osoitti, keski-Euroopan kitkarenkaat eivät kerta kaikkiaan sovi Pohjolaan.
Itse testi ja sen tulokset taitavat olla jokseenkin 2015 toisintoa, joten sinänsä mitään uutta tuosta tuskin irtoaa.
Pitää muistaa käydä ostamassa kotimatkalla laatikollinen mikro-popcornia varastoon...
TM tietää miten lehtiä myydään. Tuulipukukansa pitää saada todistettua itselleen ja naapurilleen, että nastikset ovat ainoa oikea vaihtoehto. Tätä luuloa pönkittääkseen ostetaan joka vuosi talvirengastestinumero. Kauppa käy ja tuulipuku suhisee.
...jää arvosanojen painoarvo 45%, kuiva asfaltti 10 ja märkä asfaltti 15. Omat ajot kilometreissä talvella kuiva asvaltti 50, märkä 40, lumi 7 ja jää 3. Noin suurinpiirtein.
"TM mittasi myös keski-Euroopan oloihin tarkoitetun Continental TS850:n kitkarenkaan ominaisuuksia. Tulos oli dramaattinen: rengas oli testin mukaan jäällä suorastaan vaarallinen, vaikka toimi erinomaisesti märällä asvaltilla. Tulos osoitti, keski-Euroopan kitkarenkaat eivät kerta kaikkiaan sovi Pohjolaan."
LainaaTulos oli dramaattinen: rengas oli testin mukaan jäällä suorastaan vaarallinen
,,lä perhana. Täytyykin varoa noita suorastaan vaarallisia renkaita. Kohta ne varmaan vie miedän työt ja naisetkin. Rajat kiinni ja kaikille Nokian nastaa alle ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.09.16 - klo:15:08
,,lä perhana. Täytyykin varoa noita suorastaan vaarallisia renkaita. Kohta ne varmaan vie miedän työt ja naisetkin. Rajat kiinni ja kaikille Nokian nastaa alle ;)
En ruoki enempää trollia... Ja syytön minä olen jos totuus sattuu.
EDIT:
Kaikkien kokeiden tulokset on esitetty tulostaulukoissa.
Keski-Euroopan kitkarengasta ei alle kannata laittaa. Toisaalta tulos osoittaa myös sen, että kunnon talvirenkailla on vielä kehittymisen varaa märän ja kuivan kelin ominaisuuksien osalta.
Kyllä kyllä, sä vaihtelet niitä renkaita ja liukastelet "The Rampilla", me muut ajellaan niillä renkailla mitkä itselle on todettu toimiviksi. TM:n totuus kun ei vaan ole koko kansan "totuus", mutta vähäjärkiset näin aina vaan tahtovat ajatella.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.09.16 - klo:15:20
Kyllä kyllä, sä vaihtelet niitä renkaita ja liukastelet "The Rampilla", me muut ajellaan niillä renkailla mitkä itselle on todettu toimiviksi. TM:n totuus kun ei vaan ole koko kansan "totuus", mutta vähäjärkiset näin aina vaan tahtovat ajatella.
Täysin samaa mieltä!
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 21.09.16 - klo:14:55
TM tietää miten lehtiä myydään. Tuulipukukansa pitää saada todistettua itselleen ja naapurilleen, että nastikset ovat ainoa oikea vaihtoehto. Tätä luuloa pönkittääkseen ostetaan joka vuosi talvirengastestinumero. Kauppa käy ja tuulipuku suhisee.
...jää arvosanojen painoarvo 45%, kuiva asfaltti 10 ja märkä asfaltti 15. Omat ajot kilometreissä talvella kuiva asvaltti 50, märkä 40, lumi 7 ja jää 3. Noin suurinpiirtein.
Etkä taida olla ainoa jolla painotukset on tuollaiset, kohtalotovereita löytyy kymmeniä tuhansia ellei jopa satoja, minä mukaanlukien. Harmi ettei TM tarjoa sivuillaan omien painotusten mukaan konffattavaa taulukkoa vaan tarjoaa noita omia paskapainotuksiaan jotka sopivat vain murto-osalle käyttäjistä (käytännössä siis napapiirin pohjoispuolella ajaville ihmisille)
Myönnän että luin minäkin junnuna innolla hifi-lehdestä aina ne arvostelut ja korkeimmat pisteet saanut kaiutinpari oli aina se paras jonka hankkimisesta haaveiltiin. Vähän myöhemmällä iällä oppi jättämään ne pisteet sikseen ja lukemaan sen oikean annin siitä tekstistä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.09.16 - klo:15:20
Kyllä kyllä, sä vaihtelet niitä renkaita ja liukastelet "The Rampilla", me muut ajellaan niillä renkailla mitkä itselle on todettu toimiviksi. TM:n totuus kun ei vaan ole koko kansan "totuus", mutta vähäjärkiset näin aina vaan tahtovat ajatella.
Vaihtelen joka vuosi renkaani autoon riippuen vuodenajasta. Syksyllä talvirenkaat ja keväällä kesärenkaat. Mitä talvirenkaisiin tulee, niin löytyy autostani parhaat nasta/kitkayhdistelmät. Miksi: Siksi koska pystyn. Ajele sinä millä ajelet, kunhan et vaaranna muita liikenteessä rengasvalinnoillasi.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.09.16 - klo:16:59
Etkä taida olla ainoa jolla painotukset on tuollaiset, kohtalotovereita löytyy kymmeniä tuhansia ellei jopa satoja, minä mukaanlukien. Harmi ettei TM tarjoa sivuillaan omien painotusten mukaan konffattavaa taulukkoa vaan tarjoaa noita omia paskapainotuksiaan jotka sopivat vain murto-osalle käyttäjistä (käytännössä siis napapiirin pohjoispuolella ajaville ihmisille)
Myönnän että luin minäkin junnuna innolla hifi-lehdestä aina ne arvostelut ja korkeimmat pisteet saanut kaiutinpari oli aina se paras jonka hankkimisesta haaveiltiin. Vähän myöhemmällä iällä oppi jättämään ne pisteet sikseen ja lukemaan sen oikean annin siitä tekstistä.
Ilmeisesti ei enään faktaan pohjaantuvia argumenttejä enään ole, niin sitten keksitään mieluisia? Ja väitätkö, että tekniikan maailman painotuksilla oikeat renkaat löytyy vain murto-osalle vai olisiko näin, että murto-osa haluaa olla erillaisia kuten sinä?
Onhan noi painotukset todella typerät. Tuntuu että ne on nokian renkaiden lobbaamaat, koska hakkapeliitoissa on tunnetusti hyvä jääpito uutena. Tosin muilla keleillä surkeat ja kamalat löllykät ajaa. Onhan se kiva laittaa uudet "turvalliset" nastarenkaat lokakuussa ja sitten kun on oikeasti liukasta joulukuussa niin on jo nastojen reunat kulunu pyöreiksi..
Karpalla oli tähän ratkaisu, leikin itsekkin 3 vuotta kolmella rengaskierroksella mutta ei jaksa enää jatkuvaa vaihtamista.
Vaikka itse haluaa keskieuroopan kitkoja käyttää, niin minusta ei ole suotavaa suositella yleisesti niiden käyttöä. Jäällä ne ei pidä mitään ja lumellakin huonommin. Turha niitä suosittelemalla on aiheuttaa liukkailla toisille vaaratilanteita. Niiden pito muissa keleissä ei ole niin ylivoimainen edes. Talvella talvirenkaita käytettäessä yleisesti tiedetään niiden olevan "huonommat" ajolleen ja talvisin on myös nopeusrajoitukset pienemmät. Tämän ihmiset osaa ottaa huomioon, mutta ei yllättävän huonoja keskieurooppalaisia.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 21.09.16 - klo:18:19
Vaikka itse haluaa keskieuroopan kitkoja käyttää, niin minusta ei ole suotavaa suositella yleisesti niiden käyttöä. Jäällä ne ei pidä mitään ja lumellakin huonommin. Turha niitä suosittelemalla on aiheuttaa liukkailla toisille vaaratilanteita. Niiden pito muissa keleissä ei ole niin ylivoimainen edes. Talvella talvirenkaita käytettäessä yleisesti tiedetään niiden olevan "huonommat" ajolleen ja talvisin on myös nopeusrajoitukset pienemmät. Tämän ihmiset osaa ottaa huomioon, mutta ei yllättävän huonoja keskieurooppalaisia.
Tämä. Jokainen laittakoot haluamansa renkaat alle kunhan on lailliset. Silti pitäisi mielestäni varoa suosittelemasta renkaita muille, varsinkin jos kyseessä on keskieuroopankitka. Ei kukaan voi tietää toisen tarpeita, ajotaitoa tai kykyä ennakoida.
Muutenkin tuntuu siltä että moni kokee tarpeelliseksi suositella ja perustella omaa rengasvalintaa ja sen ylivoimaisuutta muille. Kun toisella on eri perusteet niin saadaan aikaan riita (jota on kyllä viihdyttävää seurata vuodesta toiseen). Monessa viestissä muistutetaan alussa että valitaan oman käyttötarpeen mukaiset renkaat ja sitten seuraavassa lauseessa hyökätään toisten valintoja vastaan ja perustellaan miksi se oma valinta on niin täydellinen. Kaikki testit muistetaan aina haukkua maan rakoon, koska eihän ne koskaan kuvaa todellisia tilanteita tai tarpeita ja on vähintäänkin maksetut tulokset. Huoh. Kaikenlaiset testit on todella vaikeita toteuttaa, tietenkään minkään testin lopputulos ei ole mikään ylin totuus mutta kun huolella lukee testin lähtökohdat ja arvosteluperusteet niin kyllä ne auttavat oman mielipiteen muodostuksessa. Onneksi moni on tämän huomannutkin ja sisäistänyt mutta eivät kaikki.
Itse olen nyt ajanut yhden setin kitkarenkaita loppuun ja tehnyt omat päätelmäni omien tarpeitteni mukaan. Tänä syksynä/talvena pitää ostaa uudet talvirenkaat ja valinta osuu Continentalin ContiIceContact2 nastoihin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.09.16 - klo:17:21
Ilmeisesti ei enään faktaan pohjaantuvia argumenttejä enään ole, niin sitten keksitään mieluisia? Ja väitätkö, että tekniikan maailman painotuksilla oikeat renkaat löytyy vain murto-osalle vai olisiko näin, että murto-osa haluaa olla erillaisia kuten sinä?
Talvikumikauden alkajaisiksi taidan alkaa pitämään sääpäiväkirjaa tällä foorumilla niin saadaan sitten sitä faktojen faktaa tästä etelä-suomen talvesta ja sille parhaiten soveltuvasta talvirenkaasta. Nuo TM:n painotukset tulee päätoimittajan omasta hanurista, ja niistä on ne peräänkuuluttamasi faktat hyvin kaukana muille kuin napapiiriläisille, valtaosa pääkaupunkiseudun (jossa suurin lukijakunta) autoilijoista ajaa tämänkin talven märillä ja suolatuilla paljailla asfalttiteillä joissa varsinkin skandikitkat ovat äärimmäisen surkeat.
Jossitellaan nyt ilman faktaa. Jos kaikille kehä 3:n sisäpuolella henkilöautolla ajaville laitettaisiin euroopan kitkat, kolaritilastot eivät ainakaan kaunistuisi. Niillä huonoilla keleillä ne onnettomuussumat sattuu pääsääntöisesti ja silloin on tarvetta oikeille talvirenkaille. Paremmilla keleillä tuskin suurta vaikutusta on, sama mitkä renkaat siellä on näin karkeasti. Pärjään raskaalla kalustolla ympäri vuoden samoilla renkailla, mutta se on aivan eri asia kuin henkilöautoissa. Renkaalla kun on 6,5t massaa.
Voidaan myös jossitella toisinpäin eli paremmin asfaltilla toimivilla KE-kitkoilla vältytään taajama-alueilla suojatiellä yliajoilta jotka uhkaavat suoraan ihmishenkiä, peltiä jos menee ruttuun ketjukolareissa niin se ei vielä maailmaa kaada.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.09.16 - klo:17:05
Voidaan myös jossitella toisinpäin eli paremmin asfaltilla toimivilla KE-kitkoilla vältytään taajama-alueilla suojatiellä yliajoilta jotka uhkaavat suoraan ihmishenkiä, peltiä jos menee ruttuun ketjukolareissa niin se ei vielä maailmaa kaada.
Samaa logiikkaa käyttäen suojatiellä alle jää, jos kuski ei saa pysäytettyä autoa euroopan kitkoilla. Tämä on jopa todennäköisempää kuin tuo sinun ajatusmallisi.
"Rengastestaus vääristää
Aalto Yliopiston tutkija tohtori Ari Tuononen puhuu vahvasti nastattomien talvirenkaiden puolesta.
- Autolehtien rengastestauksen menetelmät suosivat nastarenkaita. Aggressivisessa testauksessa nastaulkonema kasvaa paljon, mikä korostaa nastarenkaiden ominaisuuksia nastattomiin verrattuna. Tavallisessa ajotilanteessa tätä ei tapahdu, Tuononen tiivistää.
Tuononen kertoo nastaulkoneman voivan jopa johtaa vaaratilanteisiin arkiliikenteessä.
- Nastaulkonema kasvaa vetävällä akselilla. Etuvetoisella autolla kasvava nastaulkonema lisää etupään pitoa, mutta taka-akselilla nastat pakkautuvat syvemmälle kulutuspintaan. Jääpinnalla eturenkaat voivat pitää huomattavasti takarenkaita enemmän, joka voi johtaa yliohjautumiseen ja hallinnan menetykseen.
Parhaan ja tasaisimman suorituskyvyn takaamiseksi nastarenkaita pitäisikin vaihtaa etu- ja taka-akselin välillä tiheästi. Oikein käytettynä nastarenkaat ovat jäällä erinomaiset, mutta on valheellista odottaa erinomaista suorituskykyä jäällä, jos renkaalla on ensin ajettu monta kuukautta asvaltilla."
Ihmisiähän ne lehtien toimitusjohtajat ja omistajatkin ovat. Samanlailla maasutettuja kuin muutkin. Lapsena luin vielä ja jopa uskoin rengastesteihin, onneksi ikä tuo ainakin tässä asiassa viisautta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.09.16 - klo:17:09
Samaa logiikkaa käyttäen suojatiellä alle jää, jos kuski ei saa pysäytettyä autoa euroopan kitkoilla. Tämä on jopa todennäköisempää kuin tuo sinun ajatusmallisi.
Talvirengaskauden aikana (eli lokakuun puolestavälistä huhtikuun puoleenväliin) etelä-suomen kaupunkien keskustan tiet ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä joko kuivat tai märät suurimman osan ajasta, toisinsanoen siis ilman jää tai lumipeitettä. Tällöin ei ole enää vain todennäköistä vaan myös ihan tieteellisesti todistettua (faktaa) että KE-kitkat ovat turvallisin valinta.
TM kertoi ylpeänä, kuinka renkaat oli hankitty eri kaupoista, paitsi ne renkaat, joita ei kaupan hyllyltä sattunut löytymään. Valmistusviikoista onki sitten helppo nähdä suoraan tehtaalta toimitetut renkaat. Kuka muuten uskoo, että TM ei oikeasti pysty löytämään kaupan hyllyltä vuosia markkinoilla olleita suurimpien valmistajien yleisimpiä renkaita yhdessä kaikkein yleisimmässä koossa?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.09.16 - klo:20:11
TM kertoi ylpeänä, kuinka renkaat oli hankitty eri kaupoista, paitsi ne renkaat, joita ei kaupan hyllyltä sattunut löytymään. Valmistusviikoista onki sitten helppo nähdä suoraan tehtaalta toimitetut renkaat. Kuka muuten uskoo, että TM ei oikeasti pysty löytämään kaupan hyllyltä vuosia markkinoilla olleita suurimpien valmistajien yleisimpiä renkaita yhdessä kaikkein yleisimmässä koossa?
Jos luit tuon rengaskohun jälkeisen TM:n jutun, niin mitä ei saada kaupan hyllyltä testataan jälkikäteen. Näin mm. muutama rengasvalmistaja on kärynnyt vilpistä.
Kunhan kaikki yleensäottaen ostaisivat kunnollliset renkaat. Olkoon sitten jonkin sortin kitkavaihtoehto tai nastarengas. Monilla kun tuntuu olevan tapana ajaa loppuunajetuilla tai ikälopuilla renkailla.
Minä olen edelleen henkeen ja vereen kitkamies. Niillä olen ajanut -99 alkaen eikä mitään ongelmia ole ollut (edelleenkään) ja viimeiset vuodet omissa käyttökoteloissa on ollut euroversiot ja entistä enemmän olen niistä pitänyt. Vaimokaan ei ole valittanut kertaakaan pito-ominaisuuksista.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.09.16 - klo:20:15
Jos luit tuon rengaskohun jälkeisen TM:n jutun, niin mitä ei saada kaupan hyllyltä testataan jälkikäteen. Näin mm. muutama rengasvalmistaja on kärynnyt vilpistä.
Joo muistan, että jotain tuollaista siellä kerrottiin ja samalla kovasti seliteltiin miksi vaiettiin silloin, kun ne kontrollirenkaat eivät pitäneetkään...
Ei sinua yhtään kummastuta se fakta, että vuodesta toiseen markkinoiden yleisimpiä renkaita ei vain millään löydetä kaupasta? Veikkaanpa, että kumpikin meistä onnistuisi ostamaan sellaiset joka vuosi, mutta TM:lle tuo tuottaa ylisepääsemättömiä ongelmia.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.09.16 - klo:21:42
Joo muistan, että jotain tuollaista siellä kerrottiin ja samalla kovasti seliteltiin miksi vaiettiin silloin, kun ne kontrollirenkaat eivät pitäneetkään...
Ei sinua yhtään kummastuta se fakta, että vuodesta toiseen markkinoiden yleisimpiä renkaita ei vain millään löydetä kaupasta? Veikkaanpa, että kumpikin meistä onnistuisi ostamaan sellaiset joka vuosi, mutta TM:lle tuo tuottaa ylisepääsemättömiä ongelmia.
Eiköhän tuo päde vain niihin tapauksiin, joissa on uusi malli kyseessä. Keväällä tehtävään testiin ei millään voi löytää kaupasta syksyllä julkistettavaa rengasta.
Lainaus käyttäjältä: fidelity - 22.09.16 - klo:22:46
Eiköhän tuo päde vain niihin tapauksiin, joissa on uusi malli kyseessä. Keväällä tehtävään testiin ei millään voi löytää kaupasta syksyllä julkistettavaa rengasta.
Katso niitä valmistusviikkoja. Siellä on useita vuosia sitten esiteltyjä malleja uunituoreina testissä.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 22.09.16 - klo:21:08
Minä olen edelleen henkeen ja vereen kitkamies. Niillä olen ajanut -99 alkaen eikä mitään ongelmia ole ollut (edelleenkään) ja viimeiset vuodet omissa käyttökoteloissa on ollut euroversiot ja entistä enemmän olen niistä pitänyt. Vaimokaan ei ole valittanut kertaakaan pito-ominaisuuksista.
Kitkoilla täälläkin menty 4.1.2000 lähtien. Sopii minulle. Tiedä sitten jos olis pakko lähteä kelillä kuin kelillä pitkille taipaleille niin vaihtuisko nastoihin, onneksi ei tarvitse.
Kitkat ovat pehmeät ja jopa äänettömämmät kuin kesärenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.09.16 - klo:18:21
Talvirengaskauden aikana (eli lokakuun puolestavälistä huhtikuun puoleenväliin) etelä-suomen kaupunkien keskustan tiet ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä joko kuivat tai märät suurimman osan ajasta, toisinsanoen siis ilman jää tai lumipeitettä. Tällöin ei ole enää vain todennäköistä vaan myös ihan tieteellisesti todistettua (faktaa) että KE-kitkat ovat turvallisin valinta.
Harvoin niillä hyvillä keleillä rengas on syypää onnettomuuteen, eikö totta, vaikka ajaisi millä renkaalla? Mutta jos pelkästään liukkailla talvikeleillä kaikilla olisi nuo keskieurooppaan SUUNNITELLUT renkaat, olisi meidän liikenne yhtä kaaosta. Samalla logiikalla kesärenkaissa ei tarvitse olla millejä urasyvyyttä kun sataa niin harvoin tai ei aja ikinä urissa. Kyllä se mahdollisimman hyvä rengas kannattaa ostaa niitä huonompia kelejä varten ennakoiden aina. Se on sitä pitkänäköisyyttä.
Ps. Ajan itse pohjolan kitkarenkailla aika monetta talvea putkeen, 0 onnettomuutta toistaiseksi useamman sadan tuhannen kilometrin matkalla. Onnettomuuksilta on vältytty myös muilla renkaillakin. Toivottavasti niitä ei tulekaan. Todennäköisyys hiukan kasvaa kilometrien myötä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 23.09.16 - klo:10:47Mutta jos pelkästään liukkailla talvikeleillä kaikilla olisi nuo keskieurooppaan SUUNNITELLUT renkaat, olisi meidän liikenne yhtä kaaosta.
Tarkoitat samalla tavalla kaaoksessa kuin esimerkiksi etelä-saksassa jossa vuosittain kuolee satoja tuhansia ihmisiä massiivisissa ketjukolareissa autobaanoilla koska ajavat väärillä renkailla siellä samanlaisissa olosuhteissa kuin Helsingin seudulla? Hetkinen, eipäs. Ihan samaa lunta sielläkin päin sataa taivaalta, kumma kun siellä pysyy autot kaistamerkintöjen välissä. Sen talven ainoan lumimyräkän aikana saattaa muodostua pieniä ruuhkia, aivan kuten täälläkin, ja jos sinä talven ainoana lumimyrskypäivänä ei malta ajaa rauhallisemmin, voitaneen katsoa darwin-palkinto ansaituksi.
Jos normaali autoilijalle lyödään euroopan kitkat, niin varmasti on ihmeissään. Minä pärjäisin varmasti ajoillani sellaisilla, mutta valtaosalla kuskeista ei ole muuta ymmärrystä tilannetajusta kuin nopeusmittarilukema. Sellaisille kuskeille ei kannata suositella tuollaisia. ,,äriolosuhteita varten niitä kunnollisia talvirenkaita tarvitaan. Joka kerta talvi yllättää autoilijat, vaikka niillä keskimäärin varmasti paremmat renkaat on kuin nuo ke kitkat. Nuo tästä vielä puuttuisi.
Saksan 20+ miljoonaa autoilijaako ei sitten ole normaaleja? Edelleen, ihan sama märkä vetinen talvi siellä kuin meillä helsingin korkeudellakin. Kummasti siellä vaan tullaan toimeen noilla itsemurharenkailla, nastatkin kuulemma kielletty! Lienee hallituksella haluja vähentää maansa populaatiota.
Vieläkö ne testaa jarrutuksia jossain alhaisessa vauhdissa (25km/h) ja sitten laskevat mitä tarkoittaisi 80 km/h nopeudessa? Eihän renkaat tietenkään käyttäydy eri tavalla eri nopeuksista jarruttaessa? ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.09.16 - klo:17:05
Voidaan myös jossitella toisinpäin eli paremmin asfaltilla toimivilla KE-kitkoilla vältytään taajama-alueilla suojatiellä yliajoilta jotka uhkaavat suoraan ihmishenkiä, peltiä jos menee ruttuun ketjukolareissa niin se ei vielä maailmaa kaada.
Montakos immeistä on jäänyt siksi suojatiellä auton alle, että alla talvella on ollut jotkut muut kuin ke-kitkat?
Kyllä syy yliajoihin on ihan jossain muualla, etupäässä kuskin korvien välissä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.09.16 - klo:16:33
Talvikumikauden alkajaisiksi taidan alkaa pitämään sääpäiväkirjaa tällä foorumilla niin saadaan sitten sitä faktojen faktaa tästä etelä-suomen talvesta ja sille parhaiten soveltuvasta talvirenkaasta.
Juu pidä vain päiväkirjaa, mutta ymmärrä pysyä poissa liikenteestä silloin 1-5% päivistä jolloin on jääkelit ja lumipöppörökelelillä myös.
En näet kaipaa ke-kitkakuskeja silloin vieruskuskeiksi tai perässä ajajaksi, tai muutenkaan liikenteeseen, vaikka kuinka ammattimaisia ratin pyörittäjiä olisivatkin
Ei noita painotuksia sen mukaan tule laittaa, miten usein mikäkin keli esiintyy, sanoohan se terve maalaisjärkikin, vaan sen mukaan, miten tärkeätä pito milläkin kelillä on oltava, jottei jotkut ke-kitkamiehet raiskaa toisten autoja törmäillen jääkekeillä persiiseen tai kylkeen tjms. Jos painotus on kaipaamasi esiintymistiheys, niin normi kesärenkaat veisivät voiton joka testissä.
Helppo vastata. Se rengas jolla on liukkailla keleillä lyhin jarrutusmatka on tietenkin paras. Samoin paras lumipito tekee renkaasta talvirenkaan. ;D ;D ;D
Niin, kerrottakoon myös se, että ke-kitkojen lisäksi vanhentuneilla talvirenkailla ajelevien kannattaa pysyä pois liikenteestä.
Itse nuoruudessa isoimmat asuntovelat niskassa tuli "säästettyä" ja ajeltua 7 vuotta vanhoilla nastarenkailla (kaikki nastat paikallaan, myös niiden kärjet, kulutuspintaa jäljellä >7,5 mm). Uutena noilla oli erinomainen pito, mutta viidennen talven jälkeen olivat bakeliitin omaiset pidoltaan.
No minä siis "säästin" ja luotin, ettei tule ne pahat kelit eteen ja jos tulee, niin voin olla ajamatta, vaan kuinkas ollakaan...
Lapin matkalla Kemiin asti pääsin nätisti, mutta sitten yhdessä risteyksessä liu'uin ja liu'uin ja liu'uin jäistä tienpintaa pitkin kaverin auton kylkeen, vaikka nopeus oli alkutilanteessa alle 25 km/h.
No opin kerrasta, että ainakin talvikumit on vaihdettava viimeistään 5 talven jälkeen ja pitäydyttävä pohjoisen oloihin tehdyissä renkaissa.
Nastarenkailla etupäässä ajeltu, mutta oli viime talveen asti kahdessa autossa 4-5 vuotta Goodyearin kitkat, jotka olivat tosi hyvät.
Rengasteisteissä puuttuu muuten se tärkein vertailutesti, eli jäinen tienpinta, jossa jäätä on 0,1-0,3 mm. Jäätestit tehdään jäähallinomaisella paksulla jäällä, jota esiintyy lähinnä jääpolanteissa. Tuo erittäin ohut jääkerros on se tavallisin ja siihenhän ei nastat pure mitenkään. Elli uskoisin jarrutusmatkojen erojen kitka ja nastarenkaiden välillä supistuvan aika lailla, jos jarrutustesti tehtäisiinkin tuolla ohuella jääkerroksen omaavalla asfalttitiellä.
Lainaus käyttäjältä: Kulinaristi - 23.09.16 - klo:17:54Jos painotus on kaipaamasi esiintymistiheys, niin normi kesärenkaat veisivät voiton joka testissä.
Kesärenkaiden kumiseos on niin kovaa että alle 5 asteen lämpötilassa se muuttuu luistimeksi. Tämän vuoksi tarvitaan pehmeämmällä kumiseoksella varustetut renkaat paljaille talviasfalteille.
Lainaus käyttäjältä: Kulinaristi - 23.09.16 - klo:17:54
Ei noita painotuksia sen mukaan tule laittaa, miten usein mikäkin keli esiintyy, sanoohan se terve maalaisjärkikin, vaan sen mukaan, miten tärkeätä pito milläkin kelillä on oltava, jottei jotkut ke-kitkamiehet raiskaa toisten autoja törmäillen jääkekeillä persiiseen tai kylkeen tjms.
Aivan, eli kesälläkin pitäisi ajaa nastarenkailla koska sieltä taivaalta
saattaa tulla rakeita tai jopa lunta? Todennäköisyys tälle on äärimmäisen pieni, mutta jos kerran todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä, vain absoluuttisen pahimmilla katastrofiskenaarioilla...
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 23.09.16 - klo:18:45
Aivan, eli kesälläkin pitäisi ajaa nastarenkailla koska sieltä taivaalta saattaa tulla rakeita tai jopa lunta?
Mutta talvella sieltä taivaalta voi pudota meteoriitti, mikäs rengas silloin toimii. ;)
Ne keskieuroopan kitkat on tehty suurempiin nopeuksiin soveltuviksi, tämä on syytä ottaa huomioon tässä keskustelussa. Pohjoisen nastoilla siellä ei saa ajaa ja pohjoisen kitkat "sulaa" alle.
Juuri siitä syystä renkaat ovat ajettavuudeltaan aivan toista luokkaa kuin pohkoismaiset puhumattakaan nastarenkaista. Viimeksi mainituissa on kyllä tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan viime vuosina.
Eivät sula alle, ei ainakaan minun tuttavapiiri/työpaikka otannalla.
Kulinaristi-nimimerkin viimeinen kappale oli asiaa!
Lainaus käyttäjältä: Kulinaristi - 23.09.16 - klo:18:41
Rengasteisteissä puuttuu muuten se tärkein vertailutesti, eli jäinen tienpinta, jossa jäätä on 0,1-0,3 mm. Jäätestit tehdään jäähallinomaisella paksulla jäällä, jota esiintyy lähinnä jääpolanteissa. Tuo erittäin ohut jääkerros on se tavallisin ja siihenhän ei nastat pure mitenkään. Elli uskoisin jarrutusmatkojen erojen kitka ja nastarenkaiden välillä supistuvan aika lailla, jos jarrutustesti tehtäisiinkin tuolla ohuella jääkerroksen omaavalla asfalttitiellä.
Tällaisia väitteitähän kyllä Esson baarissa kuulee, mutta onko tätä jossain oikeasti testattu? Ihan heti en saa ajukoppaani ymmärtämään, miksi nasta ei purisi ohueen jäähän paremmin kuin kitkarengas. Lumi versus jää on selvä, lumi antaa periksi joten nastan liikekitka ei auta mitään. Sen sijaan asfaltti on vähintään yhtä kovaa kuin jää, joten sen pintaa piirtäessään nasta hidastaa vauhtia kaiketi lähes yhtä paljon kuin jäätä raapiessaankin?
Olosuhteiden mukaan. Minä olen ajanut ympäri vuoden kesärenkailla silloin kun ei ollut talvirenngaspakkoa. ,,ly riskaa peliä tuo oli. Auto saattoi yhtä äkkiä pyörähtää täyspyörähdyksen 180 ast. ja lähdettiin eteenpäin vaan ajeleen. Olen kokeillut kitkoja paremmat ne ovat kuin kesärenkaat talvella. Kumminkin nasta on NASTA juttu meitsille. ;)
Uudemman version Contin nastoilla mennään ensi talvi. Keli kuin keli niin nastoilla on melkein kesä olosuhteet varsinkin kun ei tarvitse koheltaa tienpäällä. Sen verran pääsin kevät talvella kokeileen nuita uusia Contin nastoja ,että oikein ilolla odotan allelaittoa. Ovat todella jämäkät ja ajotuntuma tiehen aivan loistava. Nokia 8 pyh..... :'(
Lainaus käyttäjältä: rami - 24.09.16 - klo:10:49
Olosuhteiden mukaan.
Tähän lisäisin vielä turvavälit ja ennakoimisen. Itselläkin siis ollut kitkat kuudessa edellisessä autossa ja nykyisessä ja tulevassa. Silti uskallan väittää, että jos on jäinen ala- tai ylämäki, niin kyllä nasta on silloin tarpeellinen. Jokainenhan valitsee sen renkaan omien tarpeidensa mukaan. Kuten olen monesti sanonut, jos olisi pakko lähteä kelillä kuin kelillä aamutuimaan Utsjoki-Kevoon esim. töiden puolesta, niin minullakin olisi nastarenkaat talvisin.
No entäpä se kesto. Nastarenkaitahan ei juuri kulutuspinnan kulumisen osalta loppuun saa. Edellisellä autolla ajelin samoilla nastatalvirenkailla koko 9 v ja mittarilukemaan 330 000 km. Juu, tiedetään. Eivät ne ihan parhaimmillaan enää olleet, lain kirjaimen täyttivät. Miten pitkään kitkoilla ajelee? Itse ajelisin kitkoilla mieluummin, kulutuskestävyys epäilyttää. Polttoaineenkulutuksessa ei taida olla eroa nastan ja kitkan välillä?
Lainaus käyttäjältä: kerkko - 24.09.16 - klo:16:32
No entäpä se kesto. Nastarenkaitahan ei juuri kulutuspinnan kulumisen osalta loppuun saa. Edellisellä autolla ajelin samoilla talvirenkailla koko 9 v ja mittarilukemaan 330 000 km. Juu, tiedetään. Eivät ne ihan parhaimmillaan enää olleet, lain kirjaimen täyttivät. Miten pitkään kitkoilla ajelee? Itse ajelisin kitkoilla mieluummin, kulutuskestävyys epäilyttää. Polttoaineenkulutuksessa ei taida olla eroa nastan ja kitkan välillä?
Vaan eipä taida nastiksissakaan kuluneena olla samanlaiset ominaisuudet kuin uutena.
Lainaus käyttäjältä: kerkko - 24.09.16 - klo:16:32
No entäpä se kesto. Nastarenkaitahan ei juuri kulutuspinnan kulumisen osalta loppuun saa. Edellisellä autolla ajelin samoilla nastatalvirenkailla koko 9 v ja mittarilukemaan 330 000 km. Juu, tiedetään. Eivät ne ihan parhaimmillaan enää olleet, lain kirjaimen täyttivät. Miten pitkään kitkoilla ajelee? Itse ajelisin kitkoilla mieluummin, kulutuskestävyys epäilyttää. Polttoaineenkulutuksessa ei taida olla eroa nastan ja kitkan välillä?
Ei kitkat huonoksi mene kulutuspinnan vähentymisen vuoksi, vaan pito häviää kovettumisen takia. Itsellä oli noin 18 000 ajetut, mutta 10 vuotta vanhat kitkat. Oli ne jo aika liposet.
Itsellä ainakin auto vienyt talvella kitkoilla vähemmän bensaa, kuin kesällä kesärenkailla.
Ajelin vanhalla Jetan reuhkalla muutaman kesän kitkoilla. Auto oli 1,6 koneella ja jotain 280 000. Kulutus oli 5,6 sadalle.
Tuonne naapuripalstalle otin kuvat broidin kaksi talvea ajetuista NastaMisukoista.
Arvatkaa vaan oliko noissa enää viime keväällä pitoja jäljellä.
http://www.autostadium.fi/index.php?topic=44.msg291229#msg291229 (http://www.autostadium.fi/index.php?topic=44.msg291229#msg291229)
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 24.09.16 - klo:17:34
Tuonne naapuripalstalle otin kuvat broidin kaksi talvea ajetuista NastaMisukoista.
Arvatkaa vaan oliko noissa enää viime keväällä pitoja jäljellä.
http://www.autostadium.fi/index.php?topic=44.msg291229#msg291229 (http://www.autostadium.fi/index.php?topic=44.msg291229#msg291229)
Varmasti radalla uusilla renkailla saa paremman kierrosajan. Järkevä kuljettaja osaa ajaa noillakin, valtaosa huonommillakin?
Lainaus käyttäjältä: kerkko - 24.09.16 - klo:18:47
Varmasti radalla uusilla renkailla saa paremman kierrosajan. Järkevä kuljettaja osaa ajaa noillakin, valtaosa huonommillakin?
Rehellisyyden nimissä noiden pito ei ole ainakaan yhtään parempi kuin parikymppiä ajetuilla nastattomilla talvirenkailla. Todennäköisesti huonompi. Kuinkas noilla nastattomilla sitten pärjäilee? :)
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 24.09.16 - klo:19:01
Rehellisyyden nimissä noiden pito ei ole ainakaan yhtään parempi kuin parikymppiä ajetuilla nastattomilla talvirenkailla. Todennäköisesti huonompi. Kuinkas noilla nastattomilla sitten pärjäilee? :)
Pärjää varmaan hyvin kun nätisti ajelee?
Kuskin nuppiluusta se on kiinni kuinka nastat pysyvät. Toki renkaissakin on eroa. Edellisessä A3:ssa oli 3 talvea alla pyörineet Contit eikä ainuttakaan nastaa irronnut. Kokenut kuljettaja ei nimittäin liukkaillakaan keleillä risteyksistä lähtiessä tarvitse mitään sutimisenestoja. Lähinnä vitsi kun joku jamppa lähtee risteyksestä jotta nastat ropisee,ja kaasua v*tusti.
Eikö kitkan pito-ominaisuuksiin vaikuta lähinnä lamellien reunojen pyöristyminen? Ajamalla nekin saa helposti piloille.
Se nuppiluun ja renkaan yhteistyö on tässäkin viisainta rengashoitoa. ;)
Totuushan on kummastakin talvirenkaasta se,että kolmannen talven jälkeen materiaali on jo heikentynyt huomattavasti.
Suoritusarvot ovat pudonneet jo miltei puoleen. Toki kilsatkin vähän vaikuttaa.
Lainaus käyttäjältä: kerkko - 24.09.16 - klo:16:32
No entäpä se kesto. Nastarenkaitahan ei juuri kulutuspinnan kulumisen osalta loppuun saa. Edellisellä autolla ajelin samoilla nastatalvirenkailla koko 9 v ja mittarilukemaan 330 000 km. Juu, tiedetään. Eivät ne ihan parhaimmillaan enää olleet, lain kirjaimen täyttivät. Miten pitkään kitkoilla ajelee? Itse ajelisin kitkoilla mieluummin, kulutuskestävyys epäilyttää. Polttoaineenkulutuksessa ei taida olla eroa nastan ja kitkan välillä?
Tässä pk seudulla ammattiajossa nastoilla on lähennelty 100 tkm ajosuoritteita. Kitkoilla olen irse päässyt maksimissaan 60 tkm.
Pito ei ollut enää kovin hääppöinen mutta tuskinpa nastarengaskaan noilla kilometreillä pito-ominaisuuksiltaan loistaa.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 24.09.16 - klo:20:43
Tässä pk seudulla ammattiajossa nastoilla on lähennelty 100 tkm ajosuoritteita. Kitkoilla olen irse päässyt maksimissaan 60 tkm.
Pito ei ollut enää kovin hääppöinen mutta tuskinpa nastarengaskaan noilla kilometreillä pito-ominaisuuksiltaan loistaa.
Kiitos, hyvä vastaus ja osapuilleen samansuuntainen kuin ajattelinkin. Osaatko sanoa kulutuserosta mitään? Voisi arvata että nastarengas veisi vähän vähemmän soppaa, ero kuitenkin pieni?
Kitkoilla, joilla olen ajanut, ajaa luokkaa 40 000 km ja sitten pito on jo heikentynyt aivan liikaa, vaikka pintaa on ollut vielä 6mm. Nastarengas kestää kulutusta paremmin ja mikäli nastat ovat vielä tallessa, tarjoaa 6mm pinnalla oleva nasta vielä pitoa nastojen ansiosta jäällä, vaikka lamellit ovat kuluneet tai kovettuneet. Edellisestä syystä johtuen ns. kakkosautoon, jossa samat renkaat ovat vuosia niin ehdottomasti nastaa alle, kuluneet ja vanhat kitkat ovat hengenvaaralliset.
Lainaus käyttäjältä: kerkko - 25.09.16 - klo:09:24
Kiitos, hyvä vastaus ja osapuilleen samansuuntainen kuin ajattelinkin. Osaatko sanoa kulutuserosta mitään? Voisi arvata että nastarengas veisi vähän vähemmän soppaa, ero kuitenkin pieni?
Itellä kesti yhdessä autossa ~90tkm hakkapeliitta r kitkat. Pintaa oli 4-5mm jäljellä, mutta viidentenä talvena oli jo liukkaammat ja vaihdoin pois. Kitkat kuluttavat vähemmän kuin nastat pääsääntöisesti. R oli aikaisemmin parhaiten rullaava rengas kaikista kesä- ja talvirenkaista, oli kulutuskestävä ja pitävä. Uuteen tule R2.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 25.09.16 - klo:10:19
Kitkat kuluttavat vähemmän kuin nastat pääsääntöisesti. R oli aikaisemmin parhaiten rullaava rengas kaikista kesä- ja talvirenkaista, oli kulutuskestävä ja pitävä. Uuteen tule R2.
Juuri näin. Itsellä oli Sciroccossa vanhempi r ja Opelikssa 2015 valmistetut uudemmat ärrät. En kyllä huomannut niissä mitään eroa. Uuteen tulee Continentalcontiviging6contact.
Goodyear UltraGrip 9 195/65 R15 91T Olisiko tuollaiset kitkat käypäset Golf IV :seen. Etukäteen Kiitos asiallisista vastauksista.
Lainaus käyttäjältä: golffisti IV - 27.09.16 - klo:22:46
Goodyear UltraGrip 9 195/65 R15 91T Olisiko tuollaiset kitkat käypäset Golf IV :seen. Etukäteen Kiitos asiallisista vastauksista.
Oliko kysymys renkaan koosta, siitä että on nastaton vai tuosta rengasmallista?
Kaikkiin vastaus on: on käypäset.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 28.09.16 - klo:08:25
Oliko kysymys renkaan koosta, siitä että on nastaton vai tuosta rengasmallista?
Kaikkiin vastaus on: on käypäset.
Kiitti vastauksesta, tuollaset on aikomus hankkia.
Ostin tänään Hakkapeliitta 7 nastarenkaat, hinta 449, vanteille laitettuna houkutti, teinkö typerästi? :o
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 01.10.16 - klo:21:55
Ostin tänään Hakkapeliitta 7 nastarenkaat, hinta 449, vanteille laitettuna houkutti, teinkö typerästi? :o
Oliko kyseessä uudet renkaat? Ja minkä kokoisista renkaista on kyse? Ei tuo nastojen olemassaolo typeryyttä lisää käyttäjissään välttämättä. Eteläisessä Suomessa seuraavakin talvi tulee tod.näk. olemaan niin, että 80% päivistä ajetaan paljaalla asfaltilla. Jos lunta tulee niin se ei huono asia ole "kitka"renkaille.
2816 oli valmistusviikko eli kait uudet. Koko 205/55/16, 15-tuumainen olis ollut satasen halvempi mutta vanteet 16.
Tänään rengasliikkeessä tuli asennettua kitkarenkast peltivanteille. Mitähän tökötyiä ne siveltävät renkaisiin ennen vanteille asennusta? Liimaa?
Lainaus käyttäjältä: masterboy - 08.10.16 - klo:18:22
Tänään rengasliikkeessä tuli asennettua kitkarenkast peltivanteille. Mitähän tökötyiä ne siveltävät renkaisiin ennen vanteille asennusta? Liimaa?
Eiköhän se ole jotain liukkaria, joka saa renkaan luiskahtamaan kunnolla paikalleen siihen vanteelle.
Mielenkiintoinen tuore tutkijan artikkeli nastat vs kitkat, erityisesti nastauskovaisille.
https://lehti.tek.fi/tekniikka/kitkat-vai-nastat-on-mielipidekysymys
Lainaus käyttäjältä: Santa93 - 09.10.16 - klo:08:10
Mielenkiintoinen tuore tutkijan artikkeli nastat vs kitkat, erityisesti nastauskovaisille.
https://lehti.tek.fi/tekniikka/kitkat-vai-nastat-on-mielipidekysymys (https://lehti.tek.fi/tekniikka/kitkat-vai-nastat-on-mielipidekysymys)
Pohjan koko em. jutulta ja mahdollisilta järkeviltä argumenteilta vei valehtelu..
"Tilastot eivät todista kummankaan paremmuudesta"VTT sen sijaan on tutkinut asiaa näin: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.10.16 - klo:10:17
Pohjan koko em. jutulta ja mahdollisilta järkeviltä argumenteilta vei valehtelu.. "Tilastot eivät todista kummankaan paremmuudesta"
VTT sen sijaan on tutkinut asiaa näin: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6)
Nythän voi alkaa vänkäämään siitä kumpi valehtelee, VTT vai Aalto-yliopisto. VTT:n tutkimuksen on joku taho tilannut (siis on siitä maksanut) ja Aallon Tuononen oli toimittajan haastattelussa. Kannattaa katsoa http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/nastat-vai-kitkat-vtt-n-tutkimus-paljastaa-83-prosentin-eron/4898938 (http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/nastat-vai-kitkat-vtt-n-tutkimus-paljastaa-83-prosentin-eron/4898938) jutun viimeinen rivi.
-----------------
Jää on itse asiassa varsin pitävä alusta, kunnes sulava vesi voitelee pinnan liukkaaksi. Kun lämpötila on lähellä nollaa, tuovat nastat lisää pitoa jäisellä tiellä. Keskivertoautoilija tosin kohtaa tällaiset olosuhteet vain muutamana päivänä vuodessa.
" Jääpito on kitkarenkaillakin hyvä. Varsinkin -10 pakkasastetta kylmemmällä säällä kitkarenkaat pitävät jopa paremmin kuin nastarenkaat peililiukkaalla jäällä, Tuononen kertoo.
----------------
Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, kertoo VTT.
---------------
Nuo kaksi copy-pastea kertoo minusta sen oleellisen. On kelejä jolloin nasta on parempi, mutta päiviä niitä on harvoin. VTT:n tutkimus sanoo että kitkat on usein kuluneemmat, se ei kyllä ole renkaan vika.
Meillä oli perheessä nastat ja kitkat (nyt auton mukana vaihtui nastat kitkoiksi). Minulla kitkat ja puolisolla oli nastat. Ne kerrat mitä nastoilla talvisin ajoin niin ei ne kyllä vakuuttaneet. Ihan uutena ehkä, mutta ensimmäisen talven jälkeen..
Lainaus käyttäjältä: firstvw - 09.10.16 - klo:10:48
Nuo kaksi copy-pastea kertoo minusta sen oleellisen. On kelejä jolloin nasta on parempi, mutta päiviä niitä on harvoin. VTT:n tutkimus sanoo että kitkat on
Tähän itsekin kiinnitin huomiota. Vanha sanontahan kuuluu että "vale, emävale ja tilasto". Tilastoja pitää osata tulkita. Tässä selkeästi on siteerattu kahta erilaista tilastoa, joten ei niitä voi väittää toistensa vastinpareiksi ja sanoa että toisen on pakko valehdella.
On asiaa muuallakin tutkittu, jos VTT vaikuttaa puolueelliselta.
Vuonna 2011 norjalaiset (Elvik ja Kaminska 2011) tutkivat onnettomuustilastoihin pohjautuen Norjan nastarengasrajoitusten vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Tulosten perusteella tutkijat laativat mallin, jonka mukaan 10 % lasku nastarengasosuudessa lisää henkilövahinko-onnettomuuksia 2,4 %. Mallin mukainen onnettomuusvaikutus ei ollut lineaarinen, vaan esimerkiksi 20 % lasku nastarengasosuudessa lisäisi hvj-onnettomuuksia jo 5,7 %. Ruotsissa julkaistiin vuonna 2011 melko paljon huomiota saanut tutkimus, joka pohjautui vuosien 2000"2010 tutkijalautakunta-aineiston analysointiin (Strandroth ym. 2011). Tutkimuksen mukaan nastarenkaat vähentävät kuolonkolareita jopa 42 % nastattomiin talvirenkaisiin verrattuna. Toisaalta ajoneuvon luistonestojärjestelmän katsottiin vähentäneen kuolonkolareita 29 %. Tarkasteltujen tutkijalautakuntaonnettomuuksien lukumäärä (N=369) vaikutti kuitenkin melko alhaiselta.
Tuulilasin kitkarengastestistä:
"Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltu kitkarengas on ominaisuuksiltaan paljon äkkijyrkempi kuin testit muut renkaat. Se kerää kohtalaisen pistesaaliin, koska se on ykkönen kaikissa kuivan ja märän asfaltin kokeissa. Lumella ja jäällä tilanne kääntyy päälaelleen: renkaan pito on niin huono, että se on suorastaan vaarallinen. Emme suosittele hankkimaan tällaisisa renkaita missään tapauksessa."
Lainaus käyttäjältä: fidelity - 15.10.16 - klo:20:50
Tuulilasin kitkarengastestistä:
"Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltu kitkarengas on ominaisuuksiltaan paljon äkkijyrkempi kuin testit muut renkaat. Se kerää kohtalaisen pistesaaliin, koska se on ykkönen kaikissa kuivan ja märän asfaltin kokeissa. Lumella ja jäällä tilanne kääntyy päälaelleen: renkaan pito on niin huono, että se on suorastaan vaarallinen. Emme suosittele hankkimaan tällaisisa renkaita missään tapauksessa."
Tämä tilanne on ollut sama myös viime vuonna eikä ollut mikään yllätys.
Seppo Räty oli siis väärässä, saksa ei olekaan paska maa vaan niin hieno maa että siellä jopa lumi ja jääkin ovat paljon tahmeampia jolloin se reilu 80-miljoonainen kansa säilyy joka talvi hengissä auton ratissa noilla hengenvaarallisilla luistimillaan.
Niin, tai sitten nuo muutaman yksilön kirjoittamat henkilökohtaiset mielipiteet voi jättää ihan omaan arvoonsa. Lehden neuvoja sokeasti uskovien kannattaakin käydä nastoilla autobaanalla ajelemassa ja selittää sitten paikallisille jepareille kuinka he ovat sääntöineen ihan metsässä ja että ilman nastoja ei täältä hengissä selviä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.10.16 - klo:21:04
Seppo Räty oli siis väärässä, saksa ei olekaan paska maa vaan niin hieno maa että siellä jopa lumi ja jääkin ovat paljon tahmeampia jolloin se reilu 80-miljoonainen kansa säilyy joka talvi hengissä auton ratissa noilla hengenvaarallisilla luistimillaan.
Niin, tai sitten nuo muutaman yksilön kirjoittamat henkilökohtaiset mielipiteet voi jättää ihan omaan arvoonsa. Lehden neuvoja sokeasti uskovien kannattaakin käydä nastoilla autobaanalla ajelemassa ja selittää sitten paikallisille jepareille kuinka he ovat sääntöineen ihan metsässä ja että ilman nastoja ei täältä hengissä selviä.
Saksasta on aika pitkä matka Suomeen. Kokeileppa joskus vaikka ajella siellä/sieltä Suomeen? Mitä taas tulee näihin keski-euroopankitkoihin jota sinä ylistät parhaaksi mitä saat Suomeen talvirenkaaksi, niin väitän että TM/Tuulilasi on paljon uskottavampi lähde, kuin sinun henkilökohtainen mielipiteesi/fiksaatiosi.
Tähän asiaan ei enempää tällä kertaa.
Säännöllisesti muutaman kerran vuodessa tulee ajeltua suomesta etelä-puolaan, ja kyllä se lumi ihan lumelta tuntuu ja näyttää siellä puolassakin, kuten myös liettuassa ja latviassakin. Kumma kun virossakaan ei kauheasti nastakumeja näkynyt jengillä, ilmeisesti tuo suomenlahti toimii jonkinlaisena eristeenä kun sen ylittäessä keliolosuhteet muuttuvat ykskaks keskieurooppalaisesta arktiseksi.
Ehdottomat totuudet ovat aina helpompia mieltää ja ymmärtää kuin henkilökohtaisesti omiin tarpeisiin suhteutetut neuvot, kaikenlaisia ihmisiä pitänee päätoimittajankin ajatella tekstiä julkaistaessaan jotta ne vähän hitaammallakin käyvät yksilöt eivät tappaisi itseään.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.10.16 - klo:21:47
Ehdottomat totuudet ovat aina helpompia mieltää ja ymmärtää kuin henkilökohtaisesti omiin tarpeisiin suhteutetut neuvot, kaikenlaisia ihmisiä pitänee päätoimittajankin ajatella tekstiä julkaistaessaan jotta ne vähän hitaammallakin käyvät yksilöt eivät tappaisi itseään.
Enemmän minä olen huolissaan siitä, että joku väkisillä useampaan topic:n vänkää omaa "vaarallista" mieltymystään totuuna ja samalla dissaa tutkittua faktaa. Se on typeryyttä.
Ja kyllä minullakin on kitkat tällä hetkellä auton alla.
Kyllä ne ainoat neutraalit osuudet (eli tutkitut faktat) ovat niissä lehtien taulukoissa, kaikki muu kuvituksia myöten on jonkin toimittajan henkilökohtaista mielipidettä. Otamme esimerkiksi vaikkapa kuvitteelliset tilanteet joissa lehtitestissä:
a) kuvituksena on käytetty jäällä lapasista karkaavaa autoa KE-kitkoilla varustettuna
b) kuvituksena on käytetty märällä asfaltilla lapasista karkaavaa autoa skandikitkoilla varustettuna
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.10.16 - klo:22:17
Kyllä ne ainoat neutraalit osuudet (eli tutkitut faktat) ovat niissä lehtien taulukoissa, kaikki muu kuvituksia myöten on jonkin toimittajan henkilökohtaista mielipidettä. Otamme esimerkiksi vaikkapa kuvitteelliset tilanteet joissa lehtitestissä:
a) kuvituksena on käytetty jäällä lapasista karkaavaa autoa KE-kitkoilla varustettuna
b) kuvituksena on käytetty märällä asfaltilla lapasista karkaavaa autoa skandikitkoilla varustettuna
Kumpi näistä on
todennäköisempää Suomessa talvella?
Kumpikin on yhtä todennäköistä, koska tämä meidän maamme on edelleenkin aika pitkä ja täten olosuhteet ovat hyvin erilaiset pohjoisessa/eteläisessä kärjessä. Mutta kun jonkinlainen absoluuttinen vastaus pitänee antaa, vastaan b-kohdan sillä suurin osa autoilijoista asuu ja autoilee tampereen eteläpuolella ja siellä pääasiallinen keli talvisin on märkä asfaltti jolla skandikitkat ovat hengenvaarallisen heikot.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.10.16 - klo:22:28
Kumpikin on yhtä todennäköistä, koska tämä meidän maamme on edelleenkin aika pitkä ja täten olosuhteet ovat hyvin erilaiset pohjoisessa/eteläisessä kärjessä. Mutta kun jonkinlainen absoluuttinen vastaus pitänee antaa, vastaan b-kohdan sillä suurin osa autoilijoista asuu ja autoilee tampereen eteläpuolella ja siellä pääasiallinen keli talvisin on märkä asfaltti jolla skandikitkat ovat hengenvaarallisen heikot.
Edelleen TM, Tuulilasi ja minä olemme eri mieltä sinun kanssasi!
Ja minulla on puolellani ruotsalaiset (joilla sattumalta ei ole omaa lehmää ojassa renkaiden suhteen.)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.10.16 - klo:22:35
Ja minulla on puolellani ruotsalaiset (joilla sattumalta ei ole omaa lehmää ojassa renkaiden suhteen.)
Ja sulla on tähänkin faktaa esittää ;D ;D ;D?
Jos en väärin muista niin ruotsalaiset haukkuivat Nokian R2:et pystyyn koska olivat kuivalla ja ainakin märällä ihan surkeat verrattuna muihin? Vi Bilägare? Goodyear taisi olla parhaimpia kitkoja keskieurooppalaisen jälkeen?
Harmillisesti en usko sellaista wikipedian sivustoa löytyvän jossa mainitaan erikseen että ruotsissa ei valmisteta henkilöautojen talvirenkaita. Jäänee tämä fakta siis todistamatta.
Valehtelee kuka valehtelee, mutta minä käytän nastoja koska joudun työni takia ajeleen syrjäteiden "vesimärillä peilijäillä". Myös pojat lainailee kulkinetta ja harvoin ajaville nasta on paras vaihtoehto?
Myöskään vaimo ei hyväksy omaan kulkineeseensa kitkoja koska satunnainen liukkaus on joskus säikäyttänyt. 8)
Ihmettelen ihmisiä, joita keli yllättää, mukaanlukien vaimokulta. Pikkasenkin kun "lukee" säätä ja omaa "perstuntumaa" kera maalaisjärjen, ei ajamisessa ole mitään jännää säässä kuin säässä. Renkaista riippumatta näillä on riski onnettomuuteen suurempi. Ei, en kuvittele itsestäni liikoja, mutta joka vuosi hymyilyttää tienpidon syyttely onnettomuuksista, vaikka silläkin toki on mahdollista vaikuttaa.
99% niistä ketä keli yllättää on TM lukijoita. Se lukee jossain, ja siihen uskoo ne 99% ketä uskoo lukemiseensa. Näistä 99% vänkää sitten täällä.
Vitunko väliä mitä siellä alla on jos ei osaa ajaa olosuhteisiin nähden. Perus pessimisti perussuomalainen jyväskylästä toki varautuu aina pahimpaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.10.16 - klo:02:42
99% niistä ketä keli yllättää on TM lukijoita. Se lukee jossain, ja siihen uskoo ne 99% ketä uskoo lukemiseensa. Näistä 99% vänkää sitten täällä.
Vitunko väliä mitä siellä alla on jos ei osaa ajaa olosuhteisiin nähden. Perus pessimisti perussuomalainen jyväskylästä toki varautuu aina pahimpaan.
Kyllähän liikenteessä näkee päivittäin kaikenlaista koheltajaa. Yksinkertaisetkin asiat kuten ryhmittyminen ja vilkun käyttö tuottavat suuria vaikeuksia monelle. Ehkä on parempi, että alla on sitten ne nastarenkaat jotka antavat pitoetua kelin ollessa haastava. Ne jotka pystyvät turvallisesti suoriutumaan nastattomilla renkailla ajavat sitten niillä. Tästä nyt sitten moni 100v ajanaut(ja aina nastarenkailla) konkari vetää palkokasvia nenäänsä.
Tanskalainen ennuste lupailee kylmintä talvea 6 vuoteen. Täytyy toivoa, että pitää paikkansa. Itse ainakin toivon paljon kunnon talvikelejä, vaikka nastattomat renkaat autossa onkin.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.10.16 - klo:22:28
Mutta kun jonkinlainen absoluuttinen vastaus pitänee antaa, vastaan b-kohdan sillä suurin osa autoilijoista asuu ja autoilee tampereen eteläpuolella ja siellä pääasiallinen keli talvisin on märkä asfaltti jolla skandikitkat ovat hengenvaarallisen heikot.
Meillä täällä kaakossa ei ainakaan ole noin, vaikka Tampere-linjan eteläpuolella ollaan. Vesimärkää asfalttia esiintyy mielestäni melko harvoin, lähinnä lumisateen jälkeisen suolauksen jälkeen jonkin aikaa. Silloinkin se on kyllä lähinnä loskaa eikä ihan vettä, sitä en osaa sanoa miten kitka käyttäytyy loskassa kun itse olen vain nastoilla ajellut. Toki omat ajoni jakaantuvat melko tasaisesti kaikenlaiselle tieverkolle, jos ajaisin vain pääteitä niin näkemys voisi olla toisenlainen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.10.16 - klo:22:35
Ja minulla on puolellani ruotsalaiset (joilla sattumalta ei ole omaa lehmää ojassa renkaiden suhteen.)
Oletko sattunut huomaamaan, että ruotsalaisista valtaosa asuu etelämpänä kuin mihin Suomi edes yltää? Ja että Ruotsi on lähempänä Atlanttia ja Golf-virran vaikutusta? Olisiko mahdollista, että suurimmalla osalla ruotsalaisista talviolosuhteet olisivat melko lailla "eteläisemmät" kuin meillä?
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.10.16 - klo:08:35
Oletko sattunut huomaamaan, että ruotsalaisista valtaosa asuu etelämpänä kuin mihin Suomi edes yltää? Ja että Ruotsi on lähempänä Atlanttia ja Golf-virran vaikutusta? Olisiko mahdollista, että suurimmalla osalla ruotsalaisista talviolosuhteet olisivat melko lailla "eteläisemmät" kuin meillä?
Voin lohduttaa, että tämäkin keskustelu käytiin jo viime kaudella.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.16 - klo:10:30
Lueppa viimeiset testit viiden vuoden ajalta mikä on ollut PARAS TALVIrengas Suomalaisissa testeissä . Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen, että se on ollut nastarengas. Sinulla on YKSI Ruotsalainen testi jonka senkin voitti oikea talvirengas eikä sinun ylistämäsi keski-euroopan kitkarengas.
Kuten olen todennut, että Malmö on Stadia monta sataa kilometriä etelämpänä. Samoin jopa Tukholma. Joten en ihmettele miksi siellä painotetaan jotain muuta arvoa, kuin talviominaisuudet rengastestissä. Toki Ruotsi on pidempi, kuin Suomi mutta se ei muuta tuota faktaa miksikään.
No niin. Nyt mentiin prosentteihin. Kerrotko lisää näistä 99% mihin sinun faktasi perustuu vai trollaatko kuten yleensä, koska tällä kirjoituksella sinulla ei ollut antia tännekkään.
Minua ei ole talvi yllättänyt kertaakaan. Voin väittää, että kovin moni täälläkään kirjoitteleva ei kehtaa edes myöntää vaikka sellainen olisi tapahtunut. Toki näitä omaan napaan tuijottajia näkee joku syksy, kun ensi lumet tulee perääajokolareissa, kun VITTU mä osaan ajaa olosuhteiden nähden ja turvavälit on samat, kuin kesällä. Sitten vähän lunta ja mustaa jäätä, niin keltaisenlehden lööpit huutaa hoosiannaa "Talvi yllätti autoilijat".
Lähdenpä ruuvaamaan vielä toiseen autoon nastat alle, kun kitkat on toisessa ollut jo puolitoista viikkoa. Ei yllätä talvi tänäkään vuonna.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.10.16 - klo:02:42
99% niistä ketä keli yllättää on TM lukijoita. Se lukee jossain, ja siihen uskoo ne 99% ketä uskoo lukemiseensa. Näistä 99% vänkää sitten täällä.
Vitunko väliä mitä siellä alla on jos ei osaa ajaa olosuhteisiin nähden. Perus pessimisti perussuomalainen jyväskylästä toki varautuu aina pahimpaan.
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.10.16 - klo:08:35
Oletko sattunut huomaamaan, että ruotsalaisista valtaosa asuu etelämpänä kuin mihin Suomi edes yltää? Ja että Ruotsi on lähempänä Atlanttia ja Golf-virran vaikutusta? Olisiko mahdollista, että suurimmalla osalla ruotsalaisista talviolosuhteet olisivat melko lailla "eteläisemmät" kuin meillä?
Ruotsi on yhtä pitkä maa (ellei jopa pidempi) kuin suomi, yhtä lailla heilläkin löytyy lukijakuntaa ja autoilijoita napapiirin seudulla, miksi ihmeessä heillä sitten ei lehdet pauhaa nastarenkaista ja skandikitkojen ylivertaisuuksista ja KE-kitkojen hengenvaarallisuuksista? Heillä jopa uskalletaan arvostella ja vertailla kaikkia kolmea tyyppiä ihan tasapuolisesti keskenään eikä pelotella lukijakuntaa lapsellisesti kuin saarnamies kirkkoväkeä helvetin tulilla.
Ihme vänkäämistä koko ketju. Mut oletteko miettinyt, että tuolla venäjällä ne vetelee ladoilla kesäpyörillä koko vuoden? Ei ole abs:ää, ebs:ää, esp:tä tai nelivetoa. Ryyppykin säädetään käsin. Venäjällä on siperia ja oikea kunnon talvi. Mut siellä ne vaan ajelee pinnatulla ja jälkiuritetulla kinkkirenkaalla.
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 16.10.16 - klo:09:50
Ihme vänkäämistä koko ketju. Mut oletteko miettinyt, että tuolla venäjällä ne vetelee ladoilla kesäpyörillä koko vuoden? Ei ole abs:ää, ebs:ää, esp:tä tai nelivetoa. Ryyppykin säädetään käsin. Venäjällä on siperia ja oikea kunnon talvi. Mut siellä ne vaan ajelee pinnatulla ja jälkiuritetulla kinkkirenkaalla.
Venäjällä siis moni rikkoo talvirengaspakkoa. Joulukuun alusta helmikuun loppuun Venäjällä on käytettävä talvirenkaita.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.10.16 - klo:21:04
Seppo Räty oli siis väärässä, saksa ei olekaan paska maa vaan niin hieno maa että siellä jopa lumi ja jääkin ovat paljon tahmeampia jolloin se reilu 80-miljoonainen kansa säilyy joka talvi hengissä auton ratissa noilla hengenvaarallisilla luistimillaan.
...
Saksassa teitä suolataan hulluna niinä 2-3 päivänä kun lunta talven aikana sataa. Lisäksi liikennevirran nopeus alenee näinä
poikkeuspäivinä hyvin alhaiseksi. Alppialueella lunta tulee => se aurataan pikaisesti ja suolataan reilusti.. tiet on
lähes aina märkiä vuoristossakin. Noissa oloissa pärjää käytännössä (lähes aina) millä tahansa rengastuksella, myös ke- kitkoilla.. varsinkin kun varalla on lumiketjut. Saksassakin on talvirengaspakko olosuhteiden mukaan (nastojakin saa käyttää erityisluvalla). Esim. Itävallassa, jossa enemmän vuoristoa, nastarenkaita saa käyttää.. sallittu käyttöaika on pidempi kuin Suomessa.
Ohessa talvirengassäännöistä Euroopassa: http://www.rengas-online.com/talvirengaspakko.html (http://www.rengas-online.com/talvirengaspakko.html)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.16 - klo:09:25
Minua ei ole talvi yllättänyt kertaakaan. Voin väittää, että kovin moni täälläkään kirjoitteleva ei kehtaa edes myöntää vaikka sellainen olisi tapahtunut. Toki näitä omaan napaan tuijottajia näkee joku syksy, kun ensi lumet tulee perääajokolareissa, kun VITTU mä osaan ajaa olosuhteiden nähden ja turvavälit on samat, kuin kesällä. Sitten vähän lunta ja mustaa jäätä, niin keltaisenlehden lööpit huutaa hoosiannaa "Talvi yllätti autoilijat".
Kunhan me kaikki vaan osattaisiin ajaa niinkuin jäsen -karppa-.
Tosin palokan ramppi tuottaa edelleen haastetta.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.10.16 - klo:10:53
Kunhan me kaikki vaan osattaisiin ajaa niinkuin jäsen -karppa-.
Tosin palokan ramppi tuottaa edelleen haastetta.
Toiset se yllättää joka vuosi. Minua ei koskaan. Männe kesänä jopa tuttavan auton yli lensi toinen auto kyseisellä rampilla. Joka ei usko voi googlettaa. Kyseinen lentänyt mersu oli kuukauden päivät rampilla ojassa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.10.16 - klo:02:42
Vitunko väliä mitä siellä alla on jos ei osaa ajaa olosuhteisiin nähden. Perus pessimisti perussuomalainen jyväskylästä toki varautuu aina pahimpaan.
Juuri näin. Vanha sanonta on, hyvä kuski ajaa kelillä kuin kelillä ja pelillä kuin pelillä. Keli aina yllättää muka kun tulee onnettomuus. Keli ei yllätä koskaan, kuski on vaan huono. Hyvä kuski ajaa keliolosuhteiden mukaan ja asettaa nopeutensa ja turvavälinsä kelin ja renkaidensa mukaan.
Joskus pikkukakarana hieman jännitti kun ei ollut kerinnyt vaihtamaan talvirenkaita ja piti lähteä lumisateessa kesärenkailla ajamaan 60 km jääkiekkoharjoituksiin.
Kun autona oli takavetoinen 700 kg painava Corolla, niin kerran pelotti jopa niin, että pyysin äitini ja veljeni takapenkille painoksi ja henkiseksi tueksi itselleni. Tosin tuolloin ei ollut kilometrejäkään takana kuin 24 000.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 16.10.16 - klo:09:58
Venäjällä siis moni rikkoo talvirengaspakkoa. Joulukuun alusta helmikuun loppuun Venäjällä on käytettävä talvirenkaita.
Onko Venäjällä oltava talvirenkaat, oikein lain mukaan?
Siellähän nastarenkaita käyttävien pitää laittaa asiasta kertova tarra perään.
Ja joo, jos sellainen talvirengaspakko on Venäjällä niin aika moni sitä rikkoo, todella moni auto ajaa kesärenkailla joulu-, tammi- ja helmikuunkin.
Onhan Venäjällä kuulemma lain mukaan oltava autossa ensiapulaukku ja sammutin.
Ja väitänpä ettei kovinkaan monessa venäläisessä autossa Venäjällä noita ole.
Eikä poliisia kiinnosta kuin länsimaiset autot. Niistä saa rahaa jos niissä ei noita ole.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 16.10.16 - klo:21:20
Onko Venäjällä oltava talvirenkaat, oikein lain mukaan?
Siellähän nastarenkaita käyttävien pitää laittaa asiasta kertova tarra perään.
Ja joo, jos sellainen talvirengaspakko on Venäjällä niin aika moni sitä rikkoo, todella moni auto ajaa kesärenkailla joulu-, tammi- ja helmikuunkin.
Onhan Venäjällä kuulemma lain mukaan oltava autossa ensiapulaukku ja sammutin.
Ja väitänpä ettei kovinkaan monessa venäläisessä autossa Venäjällä noita ole.
Eikä poliisia kiinnosta kuin länsimaiset autot. Niistä saa rahaa jos niissä ei noita ole.
http://www.rezulteo-tyres.co.uk/tyre-tips/your-winter-tyre/regulations-for-the-use-of-winter-tyres-snow-chains-and-studded-tyres-in-europe-5014 (http://www.rezulteo-tyres.co.uk/tyre-tips/your-winter-tyre/regulations-for-the-use-of-winter-tyres-snow-chains-and-studded-tyres-in-europe-5014)
Tuolta löytyy asiasta tietoa
Venäjän kohdalla siis seuraavasti : Mandatory from December to February according to the traffic police regulation
Ilmeisesti vuoden 2015 alusta on talvirengaspakko ollut voimassa Venäjällä.
Alla pyörii kuluneehkot mutta lailliset misukan kitkat. Paraneisko tilanne jos tilais eteen westlake/goodride 618-kitkat 110, pari kotiintuotuina ja ite vaihtas? Entä sitten hankook icept 172, pari? Ite kyllä pärjäis nykyisillä mutta kun tyttö tarttee välillä autoa. Lähtiskö sitten herkemmin takaset sladiin? Oisko 4 westlakea parempi kuin kuluneet misukat? Taidan kuitenkin ensin odotella liukkaita ja päättää sitten.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 16.10.16 - klo:21:49
http://www.rezulteo-tyres.co.uk/tyre-tips/your-winter-tyre/regulations-for-the-use-of-winter-tyres-snow-chains-and-studded-tyres-in-europe-5014 (http://www.rezulteo-tyres.co.uk/tyre-tips/your-winter-tyre/regulations-for-the-use-of-winter-tyres-snow-chains-and-studded-tyres-in-europe-5014)
Tuolta löytyy asiasta tietoa
Venäjän kohdalla siis seuraavasti : Mandatory from December to February according to the traffic police regulation
Ilmeisesti vuoden 2015 alusta on talvirengaspakko ollut voimassa Venäjällä.
Venäjä on iso maa.
Olosuhteet Mustanmeren rannalla on erilaiset kuin siperian aroilla.
Ja ihan käytännön kokemuksella jos autossa on venäläiset kilvet niin poliisia ei kiinnosta oikein mikään.
Jos auto on rupinen niin ihan sama puuttuuko menoon, mikään ei muutu kuitenkaan.
Jos auto on uusi ja kallis niin jos menee sotkeutumaan niin ei hyvä seuraa.
Ja sillä välillä ei yleensä mitään tekemistä olekaan.
Jos taas autossa on länsimaiset kilvet niin riippuen tapauksesta poliisi joko katsoo muualle tai huomaa tilipäivän koittaneen.
Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa vain maksaa tonnin-parin sakot jostain mielikuvituksellisesta jutusta eikä kysellä sakon perusteen tai kuitin perään niin pääsee vähemmällä.
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/bridgestone/bridgestone_blizzakspike01/225-45r17/101204 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/bridgestone/bridgestone_blizzakspike01/225-45r17/101204)
Oisko kellään kokemusta linkin renkaista, sais liikkeesstä suht edukkaasti sarjan?
Meidän miespuolinen jäsen on ajanut koko ikänsä nastoilla. Pelkää oikein kitkoja. Elettiin noin vuotta 2000. Hän otti koeajoon Toyota Corolla liftback esittelyauton. Sillä sitten piti lähteä koeajelulle 180 km päähän.
Tullessamme takaisin alkoi hirveä lumisade ja lunta kertyi tielle keskivalleiksi asti. Ukko päästeli kuin mielenvikainen ja ajeli vallien päältä ohituksissa.
Sitten kun veimme auton pois, pyysin katsomaan renkaita. Ilme oli näkemisen arvoinen kun hän huomasi, että oli päästellyt kitkoilla tuhatta ja sataa lumessa ja jäässä. ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: Jorie - 25.10.16 - klo:14:44
Oisko kellään kokemusta linkin renkaista, sais liikkeesstä suht edukkaasti sarjan?
Yhden talven tuollaisilla renkailla tuli ajettua ja ei pahaa sanottavaa. Eli hyvin tiellä pysyi. Mutta halvemmallakin näitä saa. Esim. Kiiltovaunusta (http://www.kiiltovaunu.com/22545r17-bridgestone-blizzak-spike-nastarengas-p-6171.html).
http://www.hs.fi/autot/a1478142764320 (http://www.hs.fi/autot/a1478142764320)
Muutamia poimintoja:
"Nastarenkaiden käyttö Helsingissä on vähän sama asia, kuin pitäisi kadulla kävellessä pyöräilykypärää päässään: voihan sitä kävelijäkin kaatua ja loukata päänsä, mutta kaatumiseensa voi itse vaikuttaa, eikä onnettomuus ole niin todennäköinen, että kukaan kävelisi kypärällä varustettuna kadulla."
"Usein on niin, että kiihkeimmät nastarenkaiden puolustajat ovat juuri niitä, jotka eivät ole koskaan ajaneet kitkarenkailla"
”Esiin nousee se, että turvallisuus on kuljettajille erityisen tärkeä asia renkaita valitessa. Ihmiset ovat kyllä tietoisia nastarenkaiden melu- ja terveyshaitoista sekä siitä, että nopeus on merkittävämpi turvallisuustekijä kuin renkaat. Silti valitaan ne nastarenkaat”, Ampuja sanoo.
”Kitkarenkailla ajetaan enemmän ennakoiden, ja on se liukas keli nastoillakin liukas. Enemmän nastarenkaissa on kyse todennäköisesti siitä turvallisuuden tunteesta”, hän sanoo.
”Rengasvalintaa olisi hyvä miettiä enemmän siltä rationaaliselta kannalta. Kun miettii nastarenkaiden haittoja katupölyn ja meluhaittojen osalta, niin voi kysyä, kuinka rationaalinen valinta ne nastarenkaat ovat”, Ampuja sanoo.
Ja loppukaneettina:
Voidaanko nyt siis lopettaa tämä jokavuotinen debatti?
Ei ihan, sillä joissain tilanteissa nastat nousevat edelleen arvoonsa, ja toki kitkoilla tulee ajaa enemmän ennakoiden " tosin talvikeleillä se kannattaa ihan jokaiselle.
Nasta sopii sellaiselle jonka ajotyyli on kaasu-jarru-kaasu-jarru ja sana ennakointi liittyy vain ammuntaan...
Kitkarenkailla olen ajellut ja pärjännyt, sillä tavoin kun talviolosuhteissa yleensä ajetaankin, tapani ei ole muutenkaan, oli keli mikä tahansa, ajaa tavalla, kova kiihdytys > jarrutus. Ennakoivalla ajotavalla menee ihan kivasti, matkaan varataan vähän enemmän aikaa jos siltä tuntuu. Aivan turvalliseksi olen kokenut kitkoilla ajella.
Yli 50 vuotta ajaneena (49v kolhimatta autoa) ajoin pari talvea kesärenkailla, sitten pari vuotta oli nastat vai takana vetävissä pyörissä. Seuraavaksi olivat nastat kaikissa pyörissä aikaisesta syksystä tammikuun loppuun. Helmikuun valoisat ajat ja usein paljaat päätiet sujuivat kesäkumeilla. Silloin oli 500 000 autoa, nyt 2,5 miljoonaa.
Nykyään 1975 asti olen ostellut vain nastarenkaita ja repinyt nastat pois aina kun ovat jonkin verran kuluneet, tai tarvinnut kesärenkaita. Kun en vaihda renkaita edestä taakse, niin vaihdan aina vain 2 rengasta kerrallaan. Uuteen Skodaan (2015) osti heti samanlaiset alut jotta voin jatkaa hyväksi havaittua tapaa. Ilias 6.5J x 16".
Vaikka talvirenkaat ovat muuttuneet "ekologisenmiksi" ja nastarenkaissa pehmeämpi kumi, kuin kitkarenkaissa niin hyvin ovat kestäneet ja toimineet tasapainotuksen, kulumisen, yms asiassa.
Meille ja luulen että kaikille riittää kesällä maantiellä kuluneiden talvirenkaiden pito. Jos auto lähtee kesällä heittelehtimään, se on itse aiheutettua, esim, minunkin ohittaja ajoi liian jyrkästi takaisin omalle kaistalleen (moottoritiellä) ja siitä alkoi 100 metrin heittelehtiminen ja pyörintä.
Toivon että kaikilla vastaantulijoilla on hyvät nastarenkaat, jotka eivät ala heittelehtimään eivätkä joudu ajamaan riskirajoilla, tai liian hiljaa aiheuttaen jonoja ja ohituksia.
Työkaveriani vastaan tuli talvisella suoralla valtatiellä heittelehtivä auto joka päätyi kuljettajan oveen. Koska oli pimeää, siinä ei ollut käytännössä mitään mahdollisuutta havaita yhden auton käyttäytymistä kun oli useita vastaantulijoita ja aikaa 2-3 sekuntia.
Kumman sinä uskot tulevan ensin kohdallesi, pahan kolarin, 🚑
vai Loton jättipotin🤑.
Lainaus käyttäjältä: Adokcs - 04.11.16 - klo:15:01
Nykyään 1975 asti olen ostellut vain nastarenkaita.
Toivon että kaikilla vastaantulijoilla on hyvät nastarenkaat, jotka eivät ala heittelehtimään eivätkä joudu ajamaan riskirajoilla, tai liian hiljaa aiheuttaen jonoja ja ohituksia.
"Usein on niin, että kiihkeimmät nastarenkaiden puolustajat ovat juuri niitä, jotka eivät ole koskaan ajaneet kitkarenkailla"Itse en ole noin vaativa, minulle riittää että kaikilla olisi hyvät
Talvirenkaat ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.11.16 - klo:13:24
http://www.hs.fi/autot/a1478142764320 (http://www.hs.fi/autot/a1478142764320)
Muutamia poimintoja:
"Nastarenkaiden käyttö Helsingissä on vähän sama asia, kuin pitäisi kadulla kävellessä pyöräilykypärää päässään: voihan sitä kävelijäkin kaatua ja loukata päänsä, mutta kaatumiseensa voi itse vaikuttaa, eikä onnettomuus ole niin todennäköinen, että kukaan kävelisi kypärällä varustettuna kadulla."
"Usein on niin, että kiihkeimmät nastarenkaiden puolustajat ovat juuri niitä, jotka eivät ole koskaan ajaneet kitkarenkailla"
”Esiin nousee se, että turvallisuus on kuljettajille erityisen tärkeä asia renkaita valitessa. Ihmiset ovat kyllä tietoisia nastarenkaiden melu- ja terveyshaitoista sekä siitä, että nopeus on merkittävämpi turvallisuustekijä kuin renkaat. Silti valitaan ne nastarenkaat”, Ampuja sanoo.
”Kitkarenkailla ajetaan enemmän ennakoiden, ja on se liukas keli nastoillakin liukas. Enemmän nastarenkaissa on kyse todennäköisesti siitä turvallisuuden tunteesta”, hän sanoo.
”Rengasvalintaa olisi hyvä miettiä enemmän siltä rationaaliselta kannalta. Kun miettii nastarenkaiden haittoja katupölyn ja meluhaittojen osalta, niin voi kysyä, kuinka rationaalinen valinta ne nastarenkaat ovat”, Ampuja sanoo.
Ja loppukaneettina:
Voidaanko nyt siis lopettaa tämä jokavuotinen debatti?
Ei ihan, sillä joissain tilanteissa nastat nousevat edelleen arvoonsa, ja toki kitkoilla tulee ajaa enemmän ennakoiden " tosin talvikeleillä se kannattaa ihan jokaiselle.
http://m.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-tilanne-8515/qHBUjPxG?ref=iltalehti:f675%253Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal (http://m.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-tilanne-8515/qHBUjPxG?ref=iltalehti:f675%253Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal)
Ihmiset ovat erimieltä!
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 04.11.16 - klo:14:03
Nasta sopii sellaiselle jonka ajotyyli on kaasu-jarru-kaasu-jarru ja sana ennakointi liittyy vain ammuntaan...
Kertooko tämö jotain sinun omasta ajotyylistä? Itse ainakin ennakoin renkaista riippumatta liikenteessä. Oli kyse kitkoista/nastoista tai kesärenkaista.
^^^ ...ja autothan eivät koskaan lähde heittelehtimään kesäaikaan vesiliirron takia NASTArenkaiden jyrsimistä urista...🤔
Lainaus käyttäjältä: Adokcs - 04.11.16 - klo:15:01
Meille ja luulen että kaikille riittää kesällä maantiellä kuluneiden talvirenkaiden pito. Jos auto lähtee kesällä heittelehtimään, se on itse aiheutettua, esim, minunkin ohittaja ajoi liian jyrkästi takaisin omalle kaistalleen (moottoritiellä) ja siitä alkoi 100 metrin heittelehtiminen ja pyörintä.
Meinaatko ettei talvella heittelehtiminen ole itse aiheutettua? ;D
Vai siis onko se vain talvi kun yllätti autoilijan? ;D ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.11.16 - klo:15:26
Kertooko tämö jotain sinun omasta ajotyylistä? Itse ainakin ennakoin renkaista riippumatta liikenteessä. Oli kyse kitkoista/nastoista tai kesärenkaista.
Ei kerro, ja kertoo vain sen millaiselle kuskille nasta sopii. Kesärenkaisiin ei liittynyt millään tavalla jos se ei kirjoituksestani käynyt ilmi ::)
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 04.11.16 - klo:15:27
^^^ ...ja autothan eivät koskaan lähde heittelehtimään kesäaikaan vesiliirron takia NASTArenkaiden jyrsimistä urista...🤔
Etenkin kun huomio, kuinka huonoja ja uraherkkiä japanilaiset autot ovat ajaa(TM katumaasturitesti). Johtopäätös, Toyotakuskin on turvallisempaa kurvailla kun luovutaan NASTArenkaista. ;D
Lainaus käyttäjältä: amarok - 12.03.16 - klo:17:51
Eiköhän tästä asiasta ole vängätty tälläkin palstalla aiemmin ihan tarpeeksi.
Totta, tästä on puhuttu ja kirjoitettu aivan liikaa 😇
Mutta rengasmyyjät ja heidän "lampaansa" aloittavat aina uusia keskusteluja jotta saavat autoilijat kokeilemaan uutuuksia.
Rengaskokeilu on aina hyväksi rengas myyjille, kolari korjaajille jne., se työllistää.
Lainaus käyttäjältä: Adokcs - 04.11.16 - klo:15:45
Rengaskokeilu on aina hyväksi rengas myyjille, kolari korjaajille jne., se työllistää.
Tosissaanko tarkoitat, että kitkarengas on joku rengas
kokeilu ja siksi siitä vouhkataan? ??? Asia on pikemminkin niin, että meillä ei ole kansantaloudellisesti varaa ajaa nastarenkailla. Se mikä kolareissa lisääntyy, säästetään hengitystiesairauksissa ja teiden ylläpitokuluissa.
Nimimerkki Sakalin mainitsemat poiminnot ovat Trafin johtavan asiantuntijan Jussi Pohjoisen ajatuksia, ja omien kokemuksieni perusteella voin niihin yhtyä. Ensimmäinen lainaus on tosin hieman provokatiivinen, ja se saattaa olla omiaan hermostuttamaan vannoutuneita "nastamiehiä".
Yksi syy nastarenkaiden suurelle suosiolle Etelä-Suomessakin on todennäköisesti se, että valtaosalle autoilijoista talvirengas on yhtä kuin nastarengas. Talvirenkaan täytyy jotenkin erota kesärenkaasta, ja eron tulee olla konkreettinen. Ajatus talvirenkaasta ilman nastoja saattaa keskivertoautoilijasta kuulostaa oudolta, jopa vallankumoukselliselta. Kitkarenkaisiin saattaa edelleen liittyä käsitys, että ne ovat joidenkin poikkeuksellisen taitavien kuljettajien valinta. Tavallinen kansa ajaa nastoilla.
Ihmisten käsitykset eri rengastyypeistä on subjektiivisia arvioita, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla kaksi kohtuullisen objektiivista seikkaa puhuu kitkarenkaiden puolesta. Ensimmäinen liittyy ajoneuvokantaan. Suomessa ajatetaan keskimäärin vanhemmalla kalustolla kuin muualla Länsi-Euroopassa, mutta ainakin Helsingissä autokanta alkaa pääosin olla sitä ikäluokkaa, että tietyt turvallisuusvarusteet ovat käytössä. Esimerkiksi lukkiutumattomat jarrut ja ajovakaudenhallinta eivät enää vähään aikaan ole olleet mitään rikkaiden premium -herkkuja. Toinen liittyy sääolosuhteisiin. Talvet Helsingissä ovat viime vuosina olleet kohtuullisen leutoja, ja mikään ei viittaa siihen, että ilmasto olisi lähivuosikymmeninä kylmenemässä, pikemminkin päinvastoin. Kadut ovat suurimman osan talvirengaskaudesta täysin sulia, ja siksi niiden jyrsiminen nastoilla lokakuun lopusta huhtikuun alkuun tuntuu melkoiselta hätävarjelun liioittelulta. Ottaen huomioon, että ihmiset aikaisemmin ajoivat talvikeleissä ilman nykyisiä turvavarusteita ja varsinaisia talvirenkaita, ei nykykalustolla luulisi olevan kohtuuttoman vaikeaa selvitä ilman nastoja niistä muutamista päivistä, jolloin esimerkiksi Helsingissä todella on talviset olosuhteet.
"Nastat vai kitkat" ovat ikuisuuskysymys, jossa keskustelun päätteeksi yleensä todetaan, että "jokainen itse päättäköön, millaisilla renkailla ajaa". Vaikka en haluakkaan nastoilla ajaville "kuittailla", olisin kuitenkin valmis kyseenalaistamaan edellä mainitun ajatuksen viisauden. On toki ihmisiä, jotka ovat kitkarenkaita kokeilleet, ja päätyneet kokemustensa perusteella nastoihin. Uskallan kuitenkin Pohjosen tavoin väittää, että suurin osa nasta-autoilijoista perustaa valintansa tunteeseen ja tottumukseen. Tässä tilanteessa nousee väistämättä mieleen kysymys siitä, kuinka pitkälle tätä tunteeseen ja tottumukseen nojautuvaa valinnanvapautta on suojattava. Tiedossa on, että nastarenkaat heikentävät tiestön kuntoa tavalla, joka vaikuttaa sekä liikenneturvallisuuteen (urat) että ajomukavuuteen (ajomelu autossa ja auton ulkopuolelle). Nastarenkaat myös lisäävät merkittävästi tienpidon kustannuksia. Tiedämme myös, että nastarenkailla on haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen niiden hengitysilman laatua heikentävän vaikutuksen vuoksi. Nyt olisikin tehtävä seuraava kysymys: onko nastarenkaiden kiistattomia haittavaikutuksia ja kustannuksia syytä sietää
siksi, että ne objektiivisesti arvioiden parantavat liikenneturvallisuutta niin paljon, että hyödyt ylittävät haitat? Vai siedetäänkö haittoja siksi, että ihmiset tykkäävät nastarenkaista ja ovat niihin tottuneet?
Ruotsissa ja Norjassa nastojen käyttöä on rajoitettu sekä kielloin että maksuin. Nämä kaksi maata ovat liikenneturvallisuuden kärkimaita maailmassa. Jos nastojen käyttö todella olisi niin tärkeä turvallisuustekijä kuin monet tuntuvat uskovan, viranomaiset edellä mainituissa maissa tuskin olisivat tohtineet lähteä niiden käyttöä aktiivisesti vähentämään. Epäilen, että Norjassa ja Ruotsissa ei syystä tai toisesta olla yhtä valmiita suojaamaan autoilijoiden subjektiivisia turvallisuuskäsityksiä ja tottomuksia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.11.16 - klo:15:26
Ihmiset ovat erimieltä! http://m.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-tilanne-8515/qHBUjPxG?ref=iltalehti:f675%253Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal (http://m.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-tilanne-8515/qHBUjPxG?ref=iltalehti:f675%253Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal)
Kyllä. Ja kyse onkin juuri siitä, onko enemmistön mielipide se seikka, joka viranomaisten on pantava päätöksenteonsa perusteeksi. Ihmiset olivat aikoinaan myös rajusti eri mieltä turvavyön käytöstä, mutta siitä huolimatta heidän käytöstään ja tottumuksiaan lähdettiin aktiivisesti muokkaamaan. Ihmisten mielipiteille on syytä antaa oma arvonsa, mutta on myös muistettava, että enemmistön mielipide ei aina toimi edes enemmistön eduksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.11.16 - klo:15:26
http://m.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-tilanne-8515/qHBUjPxG?ref=iltalehti:f675%253Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal (http://m.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-tilanne-8515/qHBUjPxG?ref=iltalehti:f675%253Futm_source&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal)
Ihmiset ovat erimieltä!
Ihmiset ovatkin uskomattoman tyhmiä ;D
Lisäksi lainaan vielä kerran itseäni:
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.11.16 - klo:15:11
"Usein on niin, että kiihkeimmät nastarenkaiden puolustajat ovat juuri niitä, jotka eivät ole koskaan ajaneet kitkarenkailla"
E:lainasin siis vain omaa lainaustani. Itse tätä alinta väittämää en ole heittänyt, vaikka samaa mieltä olenkin ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.11.16 - klo:15:50
Ihmiset ovatkin uskomattoman tyhmiä ;D
Eivät ihmiset varmastikaan usein tyhmiä ole. He ovat vain tapojensa ja tottumustensa vankeja. Monet ovat myös saattaneet kuulla ns. automiehiltä varsin vahvoja ja ehdottomia näkemyksiä kitkarenkaista. Ja jos sitten ei itse juurikaan ole autosta ja sen varusteista teknisenä laitteena kiinnostunut, saattaa aika helposti em. "asiantuntijoiden" puheiden perusteella päätyä siihen, ettei Suomen talvesta yksinkertaisesti voi selvitä ilman nastarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.11.16 - klo:15:50
Ihmiset ovatkin uskomattoman tyhmiä ;D
Meinaatko että vaihtelevissa olosuhteissa kuten stadissa nastarenkailla ajelevat ovat tyhmiä vai yleisesti nastarenkailla ajelevat?
Seuraavana kysynkin sinulta, että meinaatko 225/40R18 koossa olevat kitkat ovat ne järkevimmät ja turvallisimmat talvirenkaat, kun rupesit haukkumaan ihmisiä tyhmiksi?
Siinä kohdin kun yllä olevat kitkojen saarnaajat oikeasti ajaa sillä autollaan, muuallekin kun jumbon lämpimään parkkiin sunnuntaina auringonpaisteessa, niin tietää ettei niillä kitkoilla tee yhtään mitään talven saati kahden jälkeen. Siinäkohdin kun päiväetapit alkaa olla +600km, niin osaa arvostaa rengasta joka oikeasti toimii pahemmassakin kelissä. Niitä ajo-olosuhteita kun ei voi aina valita. Tai kitkamies voi. Jos on liukasta, sinne jumbon prismaan voi mennä bussilla tai potkulaudalla.
Oletteko edes miettineet paljonko enemmän tieverkostoa pitäisi suolata ja risteyksiä hiekottaa jos kaikki ajaisi kitkoilla
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.11.16 - klo:16:55
Meinaatko että vaihtelevissa olosuhteissa kuten stadissa nastarenkailla ajelevat ovat tyhmiä vai yleisesti nastarenkailla ajelevat?
Seuraavana kysynkin sinulta, että meinaatko 225/40R18 koossa olevat kitkat ovat ne järkevimmät ja turvallisimmat talvirenkaat, kun rupesit haukkumaan ihmisiä tyhmiksi?
Kannattaa lisätä vielä ketjut niiden kolmen rengassatsin kierrättämiseen keväisin ja syksyisin niin pysyt rampissakin tiellä ;)
Täälä kun on tosiaan noi vaihtelevat olosuhteet.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.11.16 - klo:17:14
Kannattaa lisätä vielä ketjut niiden kolmen rengassatsin kierrättämiseen keväisin ja syksyisin niin pysyt rampissakin tiellä ;)
Täälä kun on tosiaan noi vaihtelevat olosuhteet.
Miksi pitäisi, kun olisin pärjännyt ihan hyvin nastoilla ja kesärenkailla. Kitkat ostin ihan sen vuoksi, että säästän nastoja oikeille liukkaille. Ketjuja olen edellisen kerran tarvinnut varusmiespalveluksessa. Voisin näyttää pari pätkää mihin tarpeeksi tehokkaalla etuvedolla ja kunnon nastarenkailla pääsee, jopa talvella mihin ei kannata edes yrittää kitkoilla.
Mutta kuten tavallista Jesse, niin sinultahan ei saa asiallisia perusteluita, kun sellaista haluaisi. Ainoa argumentti on tuo ramppi mitä pystyt heittämään. Keksitkö jotain uutta vai soitatko samaa levyä?
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 04.11.16 - klo:17:10
Siinä kohdin kun yllä olevat kitkojen saarnaajat oikeasti ajaa sillä autollaan, muuallekin kun jumbon lämpimään parkkiin sunnuntaina auringonpaisteessa, niin tietää ettei niillä kitkoilla tee yhtään mitään talven saati kahden jälkeen. Siinäkohdin kun päiväetapit alkaa olla +600km, niin osaa arvostaa rengasta joka oikeasti toimii pahemmassakin kelissä. Niitä ajo-olosuhteita kun ei voi aina valita. Tai kitkamies voi. Jos on liukasta, sinne jumbon prismaan voi mennä bussilla tai potkulaudalla.
Oletteko edes miettineet paljonko enemmän tieverkostoa pitäisi suolata ja risteyksiä hiekottaa jos kaikki ajaisi kitkoilla
Tämä on niin totta, kun mennään kehä 3 ulkopuolelle. Ei tarvitse mennä, kuin Kirkkonummelle ;D ;D ;D, kun alkaa jo yskiä talvella tuo kulkeminen.
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 04.11.16 - klo:17:10
Siinä kohdin kun yllä olevat kitkojen saarnaajat oikeasti ajaa sillä autollaan, muuallekin kun jumbon lämpimään parkkiin sunnuntaina auringonpaisteessa, niin tietää ettei niillä kitkoilla tee yhtään mitään talven saati kahden jälkeen. Siinäkohdin kun päiväetapit alkaa olla +600km, niin osaa arvostaa rengasta joka oikeasti toimii pahemmassakin kelissä. Niitä ajo-olosuhteita kun ei voi aina valita. Tai kitkamies voi. Jos on liukasta, sinne jumbon prismaan voi mennä bussilla tai potkulaudalla.
Oletteko edes miettineet paljonko enemmän tieverkostoa pitäisi suolata ja risteyksiä hiekottaa jos kaikki ajaisi kitkoilla
Itse ajan kitkoilla miljoonakaupungissa, Lapissa ja edellisten välimuodoissa. Kertaakaan ei ole ollut mitään tarvetta katua rengasvalintaa. Mitähän olen missannut?
Japanissa muuten ajavat kitkoilla valkoisilla suolaamattomilla kaduilla, eikä sielläkään ole vielä maailmanloppu tullut.
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 04.11.16 - klo:17:10
Siinä kohdin kun yllä olevat kitkojen saarnaajat oikeasti ajaa sillä autollaan, muuallekin kun jumbon lämpimään parkkiin sunnuntaina auringonpaisteessa, niin tietää ettei niillä kitkoilla tee yhtään mitään talven saati kahden jälkeen. Siinäkohdin kun päiväetapit alkaa olla +600km, niin osaa arvostaa rengasta joka oikeasti toimii pahemmassakin kelissä. Niitä ajo-olosuhteita kun ei voi aina valita. Tai kitkamies voi. Jos on liukasta, sinne jumbon prismaan voi mennä bussilla tai potkulaudalla.
Oletteko edes miettineet paljonko enemmän tieverkostoa pitäisi suolata ja risteyksiä hiekottaa jos kaikki ajaisi kitkoilla
Minun puolesta ei tarvitsisi suolata ollenkaan. Jumbon prismaankin menen aina autolla. Työautoissakaan ei nastoja ole (paitsi exIII autot/kärryt) eikä siltikään ole ongelmia ja niillä ajetaan oli keli mikä hyvänsä. :)
Et joko ole ajanut kitkoilla tai et niillä osaa ajaa ;)
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 04.11.16 - klo:17:24
Et joko ole ajanut kitkoilla tai et niillä osaa ajaa ;)
Tämä on todella hyvä argumentti. Olen ajanut kitkoilla ja molemmista autosta löytyy tälläkin hetkellä kitkat, mutta kohta heitan nastat alle. Ajelen 40-60tkm vuodessa Hanko-Utsjoki välillä ja yhtään kolaria en ole itse aiheuttanut, vaikka olen useammassa ollut, joko kyydissä tai syyttömänä osapuolena. Viimeinen tuli nimenomaan kuskilta jolla oli PASKAT kitkat alla ja tyyräsi risteyksestä kolmion takaa eteen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.11.16 - klo:17:28
Tämä on todella hyvä argumentti. Olen ajanut kitkoilla ja molemmista autosta löytyy tälläkin hetkellä kitkat, mutta kohta heitan nastat alle. Ajelen 40-60tkm vuodessa Hanko-Utsjoki välillä ja yhtään kolaria en ole itse aiheuttanut, vaikka olen useammassa ollut, joko kyydissä tai syyttömänä osapuolena. Viimeinen tuli nimenomaan kuskilta jolla oli PASKAT kitkat alla ja tyyräsi risteyksestä kolmion takaa eteen.
Olikohan se rengas vai tilannenopeus mikä siihen johti? ???
Se, joka ei kitkarenkailla ei Suomen talvessa pärjää, on täysin kädetön auton ratissa.
Itselläni on ollut kitkarenkaat syksystä 1995 eri autojen alla. Edes yhtä ainoaa "läheltä piti"- tilannetta ei ole renkaiden, tai kelin, takia ollut. Nykyisin ei tosin tule enää kuin reilut 30.000 km vuodessa auton mittariin, mutta liikun ympäri Suomea, ajan jokaisessa mahdollisessa kelissä, eikä mieleenikään tulisi siirtyä takaisin nastarenkaisiin. Jopa tuo kuuluisa Palokan ramppikin on tullut liukkaalla kelillä ajeltua satoja kertoja, sekä myös ne Palokan liikenneympyrät, eikä ongelmia ole ollut.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 04.11.16 - klo:17:29
Olikohan se rengas vai tilannenopeus mikä siihen johti? ???
Siis kumpaan? Että ajoin rajoituksen mukaan etuoikeutettua tietä hidastetöyssyllä varustettuun risteykseen ja väistämisvelvollinen tuli kolmantena autona kolmion takaa. Ensin pysäyhtyi ja sitten päättikin tulla kolmion takaa eteen, kun kaksi muuta meni pysähtymättä? Lainaan poliiseja: Olisitko kerinnyt kesäkelillä ja kesärenkailla. Syyllinen: Olisin. Poliisi: Onko sinulla minkälaiset renkaat nyt? Syyllinen: Vanhat kitkat. Poliisi: Pitääkö lähteä vielä tarkastamaan niiden kunto.
JA ei tarvinnut. Myönsi sen jälkeen, kun oli vielä kaksi todistajaa tapahtumalle. Ja tässä tapauksessa olin vielä peräänajaja sekä syytön. Poliisi vielä totesi, ettei tuolla madalletulla GT primeralla ajeta yli 30km/h tuohon hidastetöyssyyn.
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 04.11.16 - klo:17:38
Se, joka ei kitkarenkailla ei Suomen talvessa pärjää, on täysin kädetön auton ratissa.
Itselläni on ollut kitkarenkaat syksystä 1995 eri autojen alla. Edes yhtä ainoaa "läheltä piti"- tilannetta ei ole renkaiden, tai kelin, takia ollut. Nykyisin ei tosin tule enää kuin reilut 30.000 km vuodessa auton mittariin, mutta liikun ympäri Suomea, ajan jokaisessa mahdollisessa kelissä, eikä mieleenikään tulisi siirtyä takaisin nastarenkaisiin. Jopa tuo kuuluisa Palokan ramppikin on tullut liukkaalla kelillä ajeltua satoja kertoja, sekä myös ne Palokan liikenneympyrät, eikä ongelmia ole ollut.
Sinun mielestähän volkkari ei ole edes auto, niin miten nastarenkailla ajava voisi olla taitava ajaja ;D ;D ;D. Ei kovin montaa Ruotsin rallia ole voitettu kitkoilla.
Kova olet ajamaan tuolla Palokan rampilla, jos vielä ajat satoja kertoja. Kyllä nyt pitää oikein kumartaa Savvoon päin.
Tää on kyllä hupaisaa luettavaa!
Jos olisi ilkeä niin löisi lisää vettä myllyyn tästä sivusta katsoisi mistä savu alkaa nousta...
Mutta asiallisesti: kun näitä lukee niin tulee vain tulokseen että ajakoon jokainen niillä renkailla joilla tuntee selviytyvänsä liikenteessä.
Uudet, vanhat, nastalliset, nastattomat, kesä, talvi, matalaprofiili, donitsit.
Ihan sama.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.11.16 - klo:17:41
Sinun mielestähän volkkari ei ole edes auto, niin miten nastarenkailla ajava voisi olla taitava ajaja ;D ;D ;D. Ei kovin montaa Ruotsin rallia ole voitettu kitkoilla.
Kova olet ajamaan tuolla Palokan rampilla, jos vielä ajat satoja kertoja. Kyllä nyt pitää oikein kumartaa Savvoon päin.
Ajatko rallia kun vaihdat nastat alle? ;D
https://www.youtube.com/watch?v=TquE35sopbo (https://www.youtube.com/watch?v=TquE35sopbo)
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 04.11.16 - klo:17:10
Siinä kohdin kun yllä olevat kitkojen saarnaajat oikeasti ajaa sillä autollaan, muuallekin kun jumbon lämpimään parkkiin sunnuntaina auringonpaisteessa, niin tietää ettei niillä kitkoilla tee yhtään mitään talven saati kahden jälkeen. Siinäkohdin kun päiväetapit alkaa olla +600km, niin osaa arvostaa rengasta joka oikeasti toimii pahemmassakin kelissä. Niitä ajo-olosuhteita kun ei voi aina valita. Tai kitkamies voi. Jos on liukasta, sinne jumbon prismaan voi mennä bussilla tai potkulaudalla.
Oletteko edes miettineet paljonko enemmän tieverkostoa pitäisi suolata ja risteyksiä hiekottaa jos kaikki ajaisi kitkoilla
Huima kommentti.
Itse en voi valita ajo-olosuhteita, mutta auton ja sen renkaat voin, ja säännöllisesti on "pakko" ajaa pidempi maantiesiirtymä satoi, paistoi tai pakasti. Kuin ihmeen kaupalla selviydyin viime talven kelissä kuin kelissä kehä III:n sisäpuolelta keskiseen Suomeen, eikä kertaakaan tullut mieleen lainata vaimon nastarenkaallista autoa. Ja miksikö hänellä on nastat autossaan? No kun vuosittainen ajosuorite on hänellä luokkaa 12tkm, niin kitkat menevät kolmen vuoden jälkeen täysin kelvottomiksi pidoltaan, vaikka pintaa olisi kuin uusissa.
Kuluneen viikon keskiviikkona kyllä pärjäsin kesärenkaillakin 300km etelä/itä-Suomessa, tosin illalla vaihdoin sitten vaimon autoon nastat. Mutta kuten aiemmin sanottua, niin joukossamme on tielläliikkujia, jotka ei säily onnettomuudelta taksinkaan takapenkillä kun elämä on tasan on/off.
Olen nastamiehiä. Nyt hommasin harrastepeliksi pienen 4wd jeepin, alla melkein uudet keskieur. kitkat. Pelkällä takavedolla lumella/jäällä aivan hengenvaarallinen, pyöräyttää perän ympäri välittömästi, nelivedolla menee kuin juna, voi leikitellä hallituilla nelipyöräluisuilla, jarrutukset toki pitää ennakoida.
Tämän perusteella voisin harkita jatkossa oikeita kitkoja käyttöocuun.
Useamman vuoden kitkoilla ajaneena, ajan niillä jatkossakin. 4-5 talvea kestäneet aikaisemmat kitkat, ajosuoritteella 15-20tkm/talvi. On ajettu Helsinki-Muonio välillä, eikä ongelmia.
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 04.11.16 - klo:17:10
Siinä kohdin kun yllä olevat kitkojen saarnaajat oikeasti ajaa sillä autollaan, muuallekin kun jumbon lämpimään parkkiin sunnuntaina auringonpaisteessa, niin tietää ettei niillä kitkoilla tee yhtään mitään talven saati kahden jälkeen. Siinäkohdin kun päiväetapit alkaa olla +600km, niin osaa arvostaa rengasta joka oikeasti toimii pahemmassakin kelissä. Niitä ajo-olosuhteita kun ei voi aina valita. Tai kitkamies voi. Jos on liukasta, sinne jumbon prismaan voi mennä bussilla tai potkulaudalla.
Oletteko edes miettineet paljonko enemmän tieverkostoa pitäisi suolata ja risteyksiä hiekottaa jos kaikki ajaisi kitkoilla
Niin, kitkoillahan ei voi ajaa paljon. Ei kertakaikkiaan voi. Pitää peruakin ensi viikon ajot. Ma Imatra - Lahti - Imatra, ti Imatra - Pieksämäki - Kuopio - Iisalmi - Kajaani, ke Kajaani - Kuhmo - Kajaani, to Kajaani - Lieksa - Joensuu - Outokumpu - Imatra, pe sitten voi käydä tuossa Imatran Prismassa, lämpöisessä hallissa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.11.16 - klo:17:21
Mutta kuten tavallista Jesse, niin sinultahan ei saa asiallisia perusteluita, kun sellaista haluaisi. Ainoa argumentti on tuo ramppi mitä pystyt heittämään. Keksitkö jotain uutta vai soitatko samaa levyä?
Niin no. Kommenttisi tuohon trafin miehen lainauksiin on kaupunkikysely kummat renkaat on alla. Ihan suht "asiallinen perustelu" tämäkin.
Mutta jatka Kari niiden renkaiden ruuvailuja. Itse ajan heittämällä taas muutamat talvet kyseisillä 225/40R18 kitkoilla :D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.11.16 - klo:17:41
Kova olet ajamaan tuolla Palokan rampilla, jos vielä ajat satoja kertoja. Kyllä nyt pitää oikein kumartaa Savvoon päin.
Varsinkin kun mun pahvisessa ajokortissa lukee syntymäpaikkana Jyväskylä ;D
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 04.11.16 - klo:17:10
Siinä kohdin kun yllä olevat kitkojen saarnaajat oikeasti ajaa sillä autollaan, muuallekin kun jumbon lämpimään parkkiin sunnuntaina auringonpaisteessa, niin tietää ettei niillä kitkoilla tee yhtään mitään talven saati kahden jälkeen.
Silloin kun itse hankin ensimmäiset kitkarenkaani, oli alla Opel Vectra vm. 1990, eikä Jumboa ollut vielä olla olemassakaan. Sitäkin enemmän oli niitä, jotka saarnasivat, tai jopa suorastaan messusivat, nastarenkaiden autuaaksi tekevästä voimasta. "Niillä [kitkarenkailla] ei Suomen talvessa pärjää", oli katekismuksen pääsisältö. Myös VAG-Maailma julisti jokaisen talvirengastestin yhteydessä nastojen ylivoimaisuutta. Sen vuoksi tuntui hieman arveluttavalta lähteä nastattomalle linjalle. Yllätyinkin varsin positiivisesti, kun mitään dramaattista ei kitkoihin siirtymisen vuoksi tapahtunutkaan.
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 04.11.16 - klo:17:10
Niitä ajo-olosuhteita kun ei voi aina valita. Tai kitkamies voi. Jos on liukasta, sinne jumbon prismaan voi mennä bussilla tai potkulaudalla.
Tai sitten voi kävellä Stockan Herkkuun.
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 04.11.16 - klo:17:10
Oletteko edes miettineet paljonko enemmän tieverkostoa pitäisi suolata ja risteyksiä hiekoittaa jos kaikki ajaisi kitkoilla.
Kyllähän se vissiin on niin, että miettimisestä pitävät huolen lähinnä nastarenkaiden puolesta saarnaavat. Olen ollut huomaavinani, että rengaskeskusteluissa syvällisimmät pohdinnat ja analyyttisimmat argumentit esitetään yleensä ns. nastamiesten toimesta. Mitä tulee suolaamiseen ja hiekoittamiseen, niin sitä harjoitetaan mielestäni erittäin paljon jo nyt. Voisiko sitä enää kovin paljoa lisätä? Suolan (ja usein myös lämpötilan) vuoksi päätiet ainakin Etelä-Suomessa ovat melkeinpä koko ajan sulia. Juuri tämän vuoksi niiden urittaminen nastoilla tuntuu oudolta.
Ja teitä suolataan ja hiekoitetaan raskasta liikennettä varten.
Ja ei, kansantaloutemme ei kestä kuljetusyksiköiden pienentämistä.
Nastarenkaat raskaassa liikenteessä on yhtä käytännöllistä ja realismia kuin nastat kengissäkin.
Käsittääkseni nastarenkaat kuluttavat kitkoja enemmän teitä, aiheuttavat pölyhaittoja ja nastat ovat ajossa myös äänekkäämmät. Haluan kuitenkin maksimoida ajonopeuteni kaikilla mahdollisilla keleillä (toki nopeusrajoituksien puitteissa) ja sen vuoksi ajan nastoilla, kun se toistaiseksi on sallittua. Jos nastarenkaat kielletään, ajan mielelläni kitkoilla enkä vastusta nastojen kieltämistä. En myöskään usko, että kitkoilla ajaminen olisi itselleni mikään ongelma ajosuoritteen näkökulmasta tai että en niillä selviäisi.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 04.11.16 - klo:19:39
Käsittääkseni nastat ovat ajossa myös äänekkäämmät.
Ne ovat. Tämä oli myös omalla kohdallani ehdottomasti tärkein syy siihen, että vaihdoin nastat kitkoihin. Alituinen ropina sulilla teillä rupesi ärsyttämään. Se pani miettimään, mihin niitä nastoja oikeastaan tarvitsen. Eikä tässä vielä kaikki. Nastat vaikuttavat ajoääniin myös kesällä. Koska noin 85 % autokansasta haluaa käyttää nastoja, täytyy asfalttiseoksen Suomessa olla jo uutena karkeampaa kuin maissa, joissa nastoja käytetään vähemmän tai ei ollenkaan. Karkea kiviaines tekee siis uudestakin asfaltista äänekästä. Kun tähän päälle laitetaan sitten vielä se, että uutta tietä aletaan jo lokakuun lopulla jyrsiä nastoilla, ei ole mikään ihme, että esim. tällä foorumilla puhutaan aika paljon rengasmelusta. Autot, jotka muualla Euroopassa ovat hiljaisia, ovat täällä usein selvästi meluisampia. Syy: nastojen karkeaksi rouhimat tiet. Mm. tästä syystä olisi mielestäni perusteltua ryhtyä pohtimaan, ovatko nastojen hyödyt ja haitat tasapainossa.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 04.11.16 - klo:19:36
Ja teitä suolataan ja hiekoitetaan raskasta liikennettä varten.
Ja ei, kansantaloutemme ei kestä kuljetusyksiköiden pienentämistä.
Nastarenkaat raskaassa liikenteessä on yhtä käytännöllistä ja realismia kuin nastat kengissäkin.
Teitä suolataan, mutta tuntuu että kalenterin mukaan. Kun tuossa viikko pari sitten oli oikeasti hankalia täällä Pirkanmaalla (ja monilla vielä kesärenkaat), pääväylät olivat aamuisin aivan peilijäässä (mustaa jäätä). Tuli väkisinkin mieleen ajatus, että alkaako tien ylläpitäjien "talvisopimukset" vasta marraskuun alussa? Tämä voi olla sitä mitumutua, mutta nyt kuun vaihduttua tiet ovat olleet hyvin suolattu ja "hiekoitettu". Asioista tietävät voisi kommentoida.
Miksi kirjoitin hiekoitettu lainausmerkeissä? No perkele mitään hiekkaa nykyään näytetä käyttävän vaan SEPELI,,. Sepeli on tienhoidon termi helvetistä. Voi kun vielä käytettäisinkin hiekkaa niin tuulilasit (ja konepellit) säilyisivät ehjinä!!! >:(
Nastoilla mennään, ja seuraavat talvirenkaat ovat 98% varmuudella kitkat. Foorumilla ja tuttavapiirissä kitkoista erittäin hyviä kokemuksia. Jos autossa nykyajan turvavarusteet (asb, esp jne), kitkoilla pärjää satavarmasti. Ainut hankala kelit ovat ne vesijääkelit eli pääkallokelit. Niitä ei kovin montaa talvessa ole, ja varsinkin nelivedolla ei kitkoillakaan jää jumiin.
Keskieuroopan kitkoja en pirkanmaallakaan uskaltaisi (vielä) ostaa läpitalven ajoon, vaikka hyvät ne ovat olleet ajossa Saksassa vuokra-autolla ajaessa. Eivät paljon kesärenkaallehäviä ajettavuudessa.
Ja todellakin jos kilometrejä kertyy ympäri Suomen kelissä kuin kelissä, nastat täysin perusteltu valinta.
Teiden suolaus pitäisi lopettaa koska se on myrkkyä ympäristölle ja autoille? 8)
Minä ajan nastoilla koska työni puolesta joudun ajamaan liukkailla syrjäteillä.
TM:n testin mukaan 10v vanhat nastattomat nastarenkaat olivat turvallisemmat kuin uudet tai 5v vanhat kitkat? :)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 04.11.16 - klo:19:59
Teitä suolataan, mutta tuntuu että kalenterin mukaan. Kun tuossa viikko pari sitten oli oikeasti hankalia täällä Pirkanmaalla (ja monilla vielä kesärenkaat), pääväylät olivat aamuisin aivan peilijäässä (mustaa jäätä). Tuli väkisinkin mieleen ajatus, että alkaako tien ylläpitäjien "talvisopimukset" vasta marraskuun alussa? Tämä voi olla sitä mitumutua, mutta nyt kuun vaihduttua tiet ovat olleet hyvin suolattu ja "hiekoitettu". Asioista tietävät voisi kommentoida.
Uudellamaalla suolapäivitys alkaa yleensä lokakuun alussa, riippuen siitä, kuka tiettyä aluetta hoitaa...autot, mitkä vastaa alueesta on yleensä "omissa hommissa"...marraskuun alussa alkaa varsinainen talvikausi...mutta tämä on kiinni myös ELY-piiristä ja sen määräämistä alihankkijoista...vaihtelee...
Ja jos ELY on antanut tietyn urakan XXx-taholle nii ne kyl ite tekee päätökset, milloin lähtee salsat tielle...
Ja on tässä saanut käydä kehä3 jo kerran kolaamassa...
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 04.11.16 - klo:23:25
Teiden suolaus pitäisi lopettaa koska se on myrkkyä ympäristölle ja autoille? 8)
Minä ajan nastoilla koska työni puolesta joudun ajamaan liukkailla syrjäteillä.
TM:n testin mukaan 10v vanhat nastattomat nastarenkaat olivat turvallisemmat kuin uudet tai 5v vanhat kitkat? :)
Laita ihmeessä linkki tuohon TM:n testiin. Olen ajanut nastattomilla ja kovettuneilla nastarenkailla talvikelillä ja niiden pito ei todellakaan ollut sama, kuin hyväkuntoisilla kitkarenkailla.
Liukkaita syrjäteitä tulee talvisin ajettua, vaikka en työni puolesta. Aivan hyvin pysyy auto ojien välissä kitkarenkaillakin, eikä edes tarvitse etanan vauhtia madella.
TM:n testin mukaan uudet kitkarenkaat päihittävät noin kaksi vuotta vanhat nastarenkaat pidossa talvikelillä.
Mattisella hyviä kommentteja. Omakin mielipiteeni pitkälti samanlainen. Totean tähän nyt 35 vuotta pääkaupungissa asuneena ja autoilleena joista yli 15 viimeistä vuotta kitkoila.
Kertaakaan ei ole tullut eteen tilannetta josta en ole kitkoilla selvinnyt. Muutamia kertoja tosin on ollut olosuhteet joissa nastoista olisi ollut hyötyä, mutta ajotapaa sovittamalla on niistäkin hyvin selvitty.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 05.11.16 - klo:08:21
Laita ihmeessä linkki tuohon TM:n testiin. Olen ajanut nastattomilla ja kovettuneilla nastarenkailla talvikelillä ja niiden pito ei todellakaan ollut sama, kuin hyväkuntoisilla kitkarenkailla.
Liukkaita syrjäteitä tulee talvisin ajettua, vaikka en työni puolesta. Aivan hyvin pysyy auto ojien välissä kitkarenkaillakin, eikä edes tarvitse etanan vauhtia madella.
Luin testin painetusta lehdestä mutta voi löytyä myös verkkosivulta?
Etelässä ajavat sanovat valitsevansa kitkat koska tiet ovat sulat tai suolatut läpi talven?
Tuo testi tehtiin märällä asfaltilla joka on kait renkaille vaikein keli jos tie sula tai suolattu?
Tuossa testissä 10v vanha nastaton nastarengas oli parempi kuin uusi tai puolikulunut 5v vanha kitkarengas! 8)
Eli etelän immeisen kannattaa ostaa nastaton nastarengas vaikeita kelejä varten? ;D
Kun siellä on aina sulat/suolatut tiet? 8)
Mutta miksi sitten etelän immeisen "talvi yllättää" useammin kuin pohjoisen immeisen? :o
Etelässä käytetään paljon enemmän kitkoja kuin pohjoisessa mutta eihän tuo voi olla syynä koska kitkat on paremmat? :o
Oisko syynä sittenkin surkea ajotaito? ;D
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 05.11.16 - klo:21:43
Mutta miksi sitten etelän immeisen "talvi yllättää" useammin kuin pohjoisen immeisen? :o
Etelässä käytetään paljon enemmän kitkoja kuin pohjoisessa mutta eihän tuo voi olla syynä koska kitkat on paremmat? :o
Oisko syynä sittenkin surkea ajotaito? ;D
Oletan, että viittaat kommenteillasi "talvi yllättää" ja surkea ajotaito siihen, että etelässä pelti kolisee ja onnettomuuksia sattuu enemmän?
Itselläni on tässä juuri nettisivu auki ( tosin pari vuotta vanha ) ja tässä on juttu, että väkilukuun suhteutettuna eniten liikenneonnettomuuksia sattuu Pohjanmaalla. Vähiten kolareita suhteessa väkilukuun sattuu isoissa kaupungeissa. Pienimmät luvut löytyvät Helsingistä, Espoosta ja Tampereelta. Eli jos kehtaat jotain faktaa/linkkiä lyödä pöytään väittämäsi perusteeksi, niin olisin kiitollinen.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 05.11.16 - klo:22:15
Oletan, että viittaat kommenteillasi "talvi yllättää" ja surkea ajotaito siihen, että etelässä pelti kolisee ja onnettomuuksia sattuu enemmän?
Itselläni on tässä juuri nettisivu auki ( tosin pari vuotta vanha ) ja tässä on juttu, että väkilukuun suhteutettuna eniten liikenneonnettomuuksia sattuu Pohjanmaalla. Vähiten kolareita suhteessa väkilukuun sattuu isoissa kaupungeissa. Pienimmät luvut löytyvät Helsingistä, Espoosta ja Tampereelta. Eli jos kehtaat jotain faktaa/linkkiä lyödä pöytään, niin olisin kiitollinen.
,
Tuo kirjoitukseni oli huumoria pääosin!
Etelässä suurin syy on kait liian pienet turvavälit/kiire/liikenteen määrä?
Missä päin Pohjanmaata, koska on kolme (tai neljä) Pohjanmaata, sattuu eniten liukkaudesta johtuvia (talvi yllätti) kolareita?
Ei kait "rantaruottalaisten" alueellä un ovat kait luonnostaan "vääräkätisiä"? ::)
Ruottissa kun aikoinaan siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteseen niin ensin siirtyivät rekat ja viikkoa myöhemmin henkilöautot! ;D
^^Juurikin näin, pks:lla auto- ja liikennemäärät ovat valtavia verrattuna johonkin tuppukylään, absoluuttisesti onnettomuuksia sattuu paljon , ja yksikin onneton peräänajo voi olla uutinen jos joku pääväylä ruuhkautuu tunneiksi. Suhteessa täällä sattuu onnettomuuksia vähiten, käsitys etelän kuskien kädettömyydestä on paikkansapitämätön myytti. Juuri vilkas liikenne on koulinut kuskit joustaviksi ja taitaviksi.
En usko, että mistään löytyy absoluuttista tilastoa sille, että onnettomuus on tapahtunut juurikin liukkaudesta johtuvasta syystä. Tuo esittämäni fakta toteaa vain sen, missä ajetaan eniten liikenneonnettomuuksia. Syitähän noille onnettomuuksille on sitten useita ( turvavälit, liukkaus, ylinopeus, huolimattomuus jne. )
Arvelinkin, että puolihuumorilla oli heitetty tuo stoori ;)
Kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrä / 100000 asukasta kärkisijoilla molemissa Ahvenanmaa.. Pohjaanmaa nro 2 molemmissa. Kaikissa onnettomuuksissa menee aika tasaseen määrät koko Suomessa väkilukuun suhteutettuna. Tilastot oli vuodelta 2013.
^Tässä on myös huomattava että johtuen etelän liikennemääristä täällä liikenne on absoluuttisesti onnettumuusherkempää, jos onnettomuuksia sattuisi täällä suhteellisesti yhtä paljon kuin muualla, tarkoittaisi se että täällä ajetaan paremmin.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 05.11.16 - klo:22:58
^Tässä on myös huomattava että johtuen etelän liikennemääristä täällä liikenne on absoluuttisesti onnettumuusherkempää, jos onnettomuuksia sattuisi täällä suhteellisesti yhtä paljon kuin muualla, tarkoittaisi se että täällä ajetaan paremmin.
ehkäpä.. mutta toisaalta etelässä ei ole niin liukasta talvella, kuin pohjoisessa.. Ja nopeudet on korkeampia harvaan asutuilla seudulla. Myös teiden kunto on yksi tekijä.. ja ihmisten tulotason erot vaikuttaa autojen laatuun. Muuttujia on aika paljon. Ei ehkä voi tehdä johtopäätöksiä kuskien paremmuuksista? Menestyneimmät rallikuskit on Keski-Suomesta :)
Nastat vai kitkat? Ei ole mielestäni yhtä oikeaa mielipidettä. Molemmilla on puolensa. Peilijäällä nastat on paremmat ja taas kitkat on hiljaisemmat. Itse olen ratkaissut ongelman ajamalla kahden rengassarjan taktiikalla talvet.
Tällä hetkellä mennään kitkoilla. vaihdan nastoihin viimeistään ennen joulua tai jos tuntuu että talvi tuli lopullisesti.
Maaliskuun alussa, kun kevätaurinko kuivaa tiet, vaihdan takaisin kitkoihin.
Mitä tämä vaatii? Tulee 2 renkaidenvaihtoa lisää ja pitää ostaa yhdet renkaat vanteilla lisää.
Onko tämän vaivan/rahanmenon arvoista? Mielestäni on. Kitkoilla on miellyttävän hiljaista ajaa.
Ja nastoilla on turvallisempaa, jos joutuu jäisille syrjäteille.
Jos pitäisi yhdet valita, niin ottaisin nastat. tämä siksi, että rouva ajelee lasten kanssa. Eli on todellinen "arvokuljetus".
Keskustelu nastarenkaiden/kitkojen paremmuudesta varmaan jatkuu...........
Lainaus käyttäjältä: villeton - 06.11.16 - klo:06:32
Nastat vai kitkat? Ei ole mielestäni yhtä oikeaa mielipidettä. Molemmilla on puolensa. Peilijäällä nastat on paremmat ja taas kitkat on hiljaisemmat. Itse olen ratkaissut ongelman ajamalla kahden rengassarjan taktiikalla talvet.
Tällä hetkellä mennään kitkoilla. vaihdan nastoihin viimeistään ennen joulua tai jos tuntuu että talvi tuli lopullisesti.
Maaliskuun alussa, kun kevätaurinko kuivaa tiet, vaihdan takaisin kitkoihin.
Mitä tämä vaatii? Tulee 2 renkaidenvaihtoa lisää ja pitää ostaa yhdet renkaat vanteilla lisää.
Onko tämän vaivan/rahanmenon arvoista? Mielestäni on. Kitkoilla on miellyttävän hiljaista ajaa.
Ja nastoilla on turvallisempaa, jos joutuu jäisille syrjäteille.
Jos pitäisi yhdet valita, niin ottaisin nastat. tämä siksi, että rouva ajelee lasten kanssa. Eli on todellinen "arvokuljetus".
Keskustelu nastarenkaiden/kitkojen paremmuudesta varmaan jatkuu...........
Meitä näyttää olevan useampia, joka menee kolmen rengassarjan taktiikalla ;).
Täällä taas mietitty yhden sarjan taktiikkaa, aina kitkat, yllättävän monta etua varastoinnista/investoinneista/vaivannäöstä lähtien. Harrasteautossa nyt näin, ja tuntuu hyvältä.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 06.11.16 - klo:09:59
Täällä taas mietitty yhden sarjan taktiikkaa, aina kitkat, yllättävän monta etua varastoinnista/investoinneista/vaivannäöstä lähtien. Harrasteautossa nyt näin, ja tuntuu hyvältä.
Monet taksikuskithan käyttää tätä taktiikkaa. Joka syksy uudet kitkat alle. Kilometrejä täytyy vaan tulla paljon, koska kitkat kuluu kesällä hetkessä eikä pitoa enää ole seuraavaan talveen.
Firman autokuskilla sama taktiikka, tässä kuva alle vuoden ja n.60tkm ajetuista nokian r2 kitkoista
(https://www.dropbox.com/s/w7m7mzg3rnfe0zf/20161011_100741.jpg?dl=1)
Lainaus käyttäjältä: Joona N.V - 06.11.16 - klo:10:17
Monet taksikuskithan käyttää tätä taktiikkaa. Joka syksy uudet kitkat alle. Kilometrejä täytyy vaan tulla paljon, koska kitkat kuluu kesällä hetkessä eikä pitoa enää ole seuraavaan talveen.
Firman autokuskilla sama taktiikka, tässä kuva alle vuoden ja n.60tkm ajetuista nokian r2 kitkoista
Minkälaista on noilla 60tkm kitkoilla on ajaa tällä hetkellä?
Nastarenkaille pitää asettaa tuntuva haittavero. Ajakoot ne nastoilla joilla on varaa maksaa aiheuttamansa tuhot tiestölle.
Minulla on 49 tkm ajetut googyearin kitkat alla. Niissä on pintaa 5.5mm. Kolmas talvi nyt, joulukuussa alle menee nastat. Kolme sarjaa on nyt kahteen autoon. Kitkat on tosin jo molemmissa ehtoopuolella mutta niillä ajelee kauden alun ja lopun.
Lainaus käyttäjältä: Statisti - 06.11.16 - klo:10:36
Nastarenkaille pitää asettaa tuntuva haittavero. Ajakoot ne nastoilla joilla on varaa maksaa aiheuttamansa tuhot tiestölle.
+1
tuplahinta nastoille vaan
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 06.11.16 - klo:10:43
+1
tuplahinta nastoille vaan
No, eivät ne nastat paljoa maksa - vaikka niitä olisi tuplattu määrä. ;) ;)
Tietuhoista puhuttaessa kemiallinen sulatus on teiden (ja autojenkin) surma - sen lisäksi, että tiet ovat näillä routamailla liian huonosti pohjattuja. Vai väitättekö, että asfalttipinnoitteiden halkeamat, lohkeamat ja isot kuopat ovat nastojen syytä? ::)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.11.16 - klo:10:23
Minkälaista on noilla 60tkm kitkoilla on ajaa tällä hetkellä?
Sai pari viikkoa sitten uudet. Elokuussa ajelin pari viikkoa noilla, ihan hyvät oli ajaa. Tietty vähän vempulampi kuin kesärenkailla.
Itselläni myös tuota luokkaa ajetut gy:n kitkat. Keväällä ostetut ja luotto renkaisiin on nyt huono. Ei vaan raaskisi päivittää kun auto menee kuukauden päästä vaihtoon ja uudet kumit tulee uuden auton mukana.
Lainaus käyttäjältä: Joona N.V - 06.11.16 - klo:10:17
Monet taksikuskithan käyttää tätä taktiikkaa. Joka syksy uudet kitkat alle. Kilometrejä täytyy vaan tulla paljon, koska kitkat kuluu kesällä hetkessä eikä pitoa enää ole seuraavaan talveen.
Firman autokuskilla sama taktiikka, tässä kuva alle vuoden ja n.60tkm ajetuista nokian r2 kitkoista
Eikö toimisi tyydyttävästi jos tosiaan laittaisi aina joka toinen syksy uudet kitkat, silloin olisivat toiseen talveen lähdettäessä n. 25-30tkm ajetut.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 06.11.16 - klo:11:13
No, eivät ne nastat paljoa maksa - vaikka niitä olisi tuplattu määrä. ;) ;)
Tietuhoista puhuttaessa kemiallinen sulatus on teiden (ja autojenkin) surma - sen lisäksi, että tiet ovat näillä routamailla liian huonosti pohjattuja. Vai väitättekö, että asfalttipinnoitteiden halkeamat, lohkeamat ja isot kuopat ovat nastojen syytä? ::)
Kannattaa heittää luulot sivuun ja luottaa tutkittuun tietoon. Märäksi suolattu tie kestää heikosti nastaa. Tiet kestävät aivan eri malliin siellä, missä suolataan mutta ei käytetä nastarenkaita.
Juu suola pehmittää kiveä ja nasta rikkoo sen herkemmin. Tästä syystä ei uudelleen vissiin käytetä sitä asfalttia. Eikös tästä uutisia ollut taannoin, että vanhaa murentunutta käytetty.
Tietty prosenttiosuus saa olla rouhitusta massasta tehtyä asfalttimassaa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.11.16 - klo:14:29
Kannattaa heittää luulot sivuun ja luottaa tutkittuun tietoon. Märäksi suolattu tie kestää heikosti nastaa. Tiet kestävät aivan eri malliin siellä, missä suolataan mutta ei käytetä nastarenkaita.
Trastui tovarishch Teräksenharmaa. Märäksi suolattu tie kestää myös heikosti kitkarengasta. On tutkittua tietoa. Suolaamattomat tiet kestävät aivan eri malliin kuin suolatut - on myös faktaa.
Saisi lopettaa suolauksen talvella ja ruveta käyttämään sepelin sijaan hiekkaa. Suolaa ainoastaan silloin kun jengillä vielä kesärenkaat ja mustanjään riskiä. Pirkanmaalla suolankylvö alkoi vasta marraskuun puolella.
Naurettavaa kun eilen tiet olivat märkiä, vaikka pakkasta viisi astetta. Kura ja sepeli lensivät >:(
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 06.11.16 - klo:09:59
Täällä taas mietitty yhden sarjan taktiikkaa, aina kitkat, yllättävän monta etua varastoinnista/investoinneista/vaivannäöstä lähtien. Harrasteautossa nyt näin, ja tuntuu hyvältä.
Sama täällä. Kun talvessa tulee ajoa noin 2000 kilometriä, niin eipä ole kitkat kuluneet neljässä talvessa juuri ollenkaan, mutta kovettuneet ne on niin, että pito on kadonnut. Samalla tavalla käy myös nastarenkaiden kanssa, nastat kyllä rapisee, mutta pitoa ei ole. Auton säilytys lämpimassä tallissa varmaan vielä nopeuttaa kovettumista.
ns. Keski-euroopan kitkat varmaan toimisi Suomen kesässä ihan hyvin.
Harmi, kun Keski-euroopan kitkoja ei myydä tyytyväisyystakuulla Jos ei olisi tyytyväinen, rengastöiden hinnalla saisi nordic renkaat tilalle.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 06.11.16 - klo:15:37
Trastui tovarishch Teräksenharmaa. Märäksi suolattu tie kestää myös heikosti kitkarengasta. On tutkittua tietoa. Suolaamattomat tiet kestävät aivan eri malliin kuin suolatut - on myös faktaa.
En ole varsinaisesti suolauksen tai hiekoituksen ystävä, vaikka kitkarenkailla nykyisin ajelenkin. Voisitko avata hieman tätä kitkarenkaan ja suolatun asfaltin kulutusmekanismia? Myöskin tähän liittyvät tutkimukset kiinnostavat.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.11.16 - klo:16:01
Saisi lopettaa suolauksen talvella ja ruveta käyttämään sepelin sijaan hiekkaa. Suolaa ainoastaan silloin kun jengillä vielä kesärenkaat ja mustanjään riskiä. Pirkanmaalla suolankylvö alkoi vasta marraskuun puolella.
Naurettavaa kun eilen tiet olivat märkiä, vaikka pakkasta viisi astetta. Kura ja sepeli lensivät >:(
Etelästä loppuu hiekka jos sitä teillekin aletaan levitellä, hiekka kun on luonnon materiaali eikä musketta. Muske on halvempaa ja siksi käytössä ja liukkauden torjuntaan parempaa kulmikkaan muotonsa ansiosta. Eiköhän sitä hiekkaa käytetä jos se olisi fiksumpaa.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 06.11.16 - klo:18:05
Etelästä loppuu hiekka jos sitä teillekin aletaan levitellä, hiekka kun on luonnon materiaali eikä musketta. Muske on halvempaa ja siksi käytössä ja liukkauden torjuntaan parempaa kulmikkaan muotonsa ansiosta. Eiköhän sitä hiekkaa käytetä jos se olisi fiksumpaa.
Valitettavasti juuri näin. Toive tulikin muistoista niiltä ajoilta kun hiekkaa vielä käytettiin.
Murskeen raekokoa tietty voisi pienentää.
Tuo suola enemmän jurppii.
Jos normaalila talvikelillä talvirenkailla ei pärjätä vika on penkin ja ratin välissä.
Tänään on ollut ihan tavallinen talvisää, pakkasta, lunta ja jäätä. Rouva tuli kotiin puolen päivän aikaan ja totesi, että meinasi ajaa päin naapurin aitaa. 40 km/h pientaloalue 90 asteen mutka. Etupää lähti alta kun nastarenkaat oli kuluneet kitkarenkaiksi, ei otetta jäähän. Renkaita vaihtaessa varoitin, että on yllättävän huonossa kunnossa vaikka pintaa reilusti, olisko n. 7 mm (hakka 7 Sharanin alla). Suurin osa nastoista poikki tai puuttuu kokonaan. Suurinpiirtein samalla ajosuoritteella ICE contactit Touranin alla lähtivät autoineen päivineen kiertoon helmikuussa - kaikki nastat paikoillaan ja hyvässä kunnossa. Nyt harkinnassa joko Ice contact 2 tai hakkapeliitta 8. Aiempien kokemusten valossa Continentalit vois toimia paremmin(?).
Olisi mielenkiintoista jos autolehdet tekisivät samoilla rengassarjoilla uusintatestit vaikka 15 tkm kohdalla, niin selviäisi kulutuskestävyys. Meillä ollut aiemmin vain nokian nastarenkaita, mutta tuo seiskojen totaalinen kuluminen nastojen osalta kummastuttaa. Toisen auton alla pyörinyt Nokian kasit varmaan tuhannen kilometriä, ainakin melua piisaa, joten Contit kiinnostaisivat seiskojen tilalle.
Autolehtiä en ole enää muutamaan vuoteen viitsinyt lukea, ainoastaan testien tuloksia, nekin googlaamalla netistä.
Tänään kaupungissa jäisissä risteyksissä ropina kävi vieressä ja kitkoilla mentiin edelle(etuvedot keskenään). Ei ne nastat tosiaan autuaaksi tee, vaikka uutena pitävät jäällä paremmin. Toiset luottavat nastoihin sokeasti, vaikka nekin olisi ajoissa vaihdettava uusiin, jotta pitoa olisi oikeasti oletetun verran.
Henkilöautoilla ajaessa en kaipaa suolausta, mutta isompien onnettomuuksien takia raskasta liikennettä ajatellen siitä on hyötyä. Toki kokemattomien, ilman perstuntumaa ajavien ja piittaamattomien kuskien takia suolaus ja nastat on aiheellisia myös.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 06.11.16 - klo:19:13
Tänään kaupungissa jäisissä risteyksissä ropina kävi vieressä ja kitkoilla mentiin edelle(etuvedot keskenään). Ei ne nastat tosiaan autuaaksi tee, vaikka uutena pitävät jäällä paremmin. Toiset luottavat nastoihin sokeasti, vaikka nekin olisi ajoissa vaihdettava uusiin, jotta pitoa olisi oikeasti oletetun verran.
Henkilöautoilla ajaessa en kaipaa suolausta, mutta isompien onnettomuuksien takia raskasta liikennettä ajatellen siitä on hyötyä. Toki kokemattomien, ilman perstuntumaa ajavien ja piittaamattomien kuskien takia suolaus ja nastat on aiheellisia myös.
Ja vasta pari kaveria kehuu ajavansa ympäri vuoden kitkoilla. Oli kyse mistä renkaista tahansa, niin ne kannattaa uusi tietyn ajan välein. Tuo valoista lähteminenkin on taitolaji vajaavetoisella.
Tänään menin noin 20km Jvväskylästä vähän sivummalle ja pois pääteiltä eli Laukaaseen ja ajoin Vehniän kautta ihan piruuttani kitkoilla. Voin sanoa että kitkoilla pitää ennakoida ja se ainakin minun tympäsee. Kyseessä oli tie missä selvästi lunta pinnassa eli optimi kitkoille. Autona neliveto. Ei pystynyt ajamaan vakkari päällä. Sama tie takaisin päin etuvedolla missä nastarenkaat (Nokian hakka 8:t), niin pystyi ihan huoletta ajamaan vakkari päällä ongelmitta. Nelivedossa alla uudet kitkat ja etuvedossa yhden talven ajetut nastat. Toinen mitä huomasin, niin haldex:n pitää selvästi kytkeytyä auttamaan useammassa tilanteessa noilla kitkoilla. Sitten kitkoilla on tosissaan tuo ominaisuus, että ilmoittamatta lähtevät puskemaan, kun nastoilla alkaa ropina.
Lainaus käyttäjältä: Statisti - 06.11.16 - klo:10:36
Nastarenkaille pitää asettaa tuntuva haittavero. Ajakoot ne nastoilla joilla on varaa maksaa aiheuttamansa tuhot tiestölle.
EI, vaan tukea nastarenkaiden käyttäjille, jotka jyrsivät tienpinnan käyttökelpoiseksi kitkarenkaille ja säästävät näin myös hiekoituskuluissa. Kaavailtu kilometrivero pikaisesti käyttöön, jotta teitä oikeasti kuluttavat maksaisivat tiestön 'tuhot'. Noin muutoinkin autoilua pitäisi verottaa paljon tuntuvammin.. Se vähentäisi tiestöä tuhoavien autojen määrää liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 06.11.16 - klo:15:22
Juu suola pehmittää kiveä ja nasta rikkoo sen herkemmin. Tästä syystä ei uudelleen vissiin käytetä sitä asfalttia. Eikös tästä uutisia ollut taannoin, että vanhaa murentunutta käytetty.
No kyllä sinne kaikki menee...ei se murska niitä erottele....
Riippuu kyllä laadusta, mihin tota murskattuu lyödään...ja millä suhteella...uutta kivee tulee tietty sekaan...
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 06.11.16 - klo:20:30
EI, vaan tukea nastarenkaiden käyttäjille, jotka jyrsivät tienpinnan käyttökelpoiseksi kitkarenkaille ja säästävät näin myös hiekoituskuluissa. Kaavailtu kilometrivero pikaisesti käyttöön, jotta teitä oikeasti kuluttavat maksaisivat tiestön 'tuhot'. Noin muutoinkin autoilua pitäisi verottaa paljon tuntuvammin.. Se vähentäisi tiestöä tuhoavien autojen määrää liikenteessä.
Vähentää myös työnteon motivaatiota, kun kotona oleminen on kannattavampaa ja vaikka kävisi töissä, niin sekin on pois kulutuksesta ja yrityksiltä...
Lainaus käyttäjältä: \o/ - 06.11.16 - klo:19:01
Tänään on ollut ihan tavallinen talvisää, pakkasta, lunta ja jäätä. Rouva tuli kotiin puolen päivän aikaan ja totesi, että meinasi ajaa päin naapurin aitaa. 40 km/h pientaloalue 90 asteen mutka. Etupää lähti alta kun nastarenkaat oli kuluneet kitkarenkaiksi, ei otetta jäähän. Renkaita vaihtaessa varoitin, että on yllättävän huonossa kunnossa vaikka pintaa reilusti, olisko n. 7 mm (hakka 7 Sharanin alla). Suurin osa nastoista poikki tai puuttuu kokonaan. Suurinpiirtein samalla ajosuoritteella ICE contactit Touranin alla lähtivät autoineen päivineen kiertoon helmikuussa - kaikki nastat paikoillaan ja hyvässä kunnossa. Nyt harkinnassa joko Ice contact 2 tai hakkapeliitta 8. Aiempien kokemusten valossa Continentalit vois toimia paremmin(?).
Olisi mielenkiintoista jos autolehdet tekisivät samoilla rengassarjoilla uusintatestit vaikka 15 tkm kohdalla, niin selviäisi kulutuskestävyys. Meillä ollut aiemmin vain nokian nastarenkaita, mutta tuo seiskojen totaalinen kuluminen nastojen osalta kummastuttaa. Toisen auton alla pyörinyt Nokian kasit varmaan tuhannen kilometriä, ainakin melua piisaa, joten Contit kiinnostaisivat seiskojen tilalle.
Autolehtiä en ole enää muutamaan vuoteen viitsinyt lukea, ainoastaan testien tuloksia, nekin googlaamalla netistä.
Ei siinä mutkassa tarvii 40 ajaa vaikka olisi 40 rajoitus, tai sitten noissa autoissa ei vaan saa kuljettaja mitään tuntumaa tien pintaan ja tilanne yllättää?
Katsurikin kehui ilmajousitettua taka-akselia että siinä jousitusta on oli kuorma mikä tahansa, kun taas rautajousilla ei ole jousitusta lainkaan tyhjänä tai täydellä kuormalla. Siten ei myöskään alusta toimi kuten pitäisi ::) ot
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.11.16 - klo:20:16
Ja vasta pari kaveria kehuu ajavansa ympäri vuoden kitkoilla. Oli kyse mistä renkaista tahansa, niin ne kannattaa uusi tietyn ajan välein. Tuo valoista lähteminenkin on taitolaji vajaavetoisella.
Tänään menin noin 20km Jvväskylästä vähän sivummalle ja pois pääteiltä eli Laukaaseen ja ajoin Vehniän kautta ihan piruuttani kitkoilla. Voin sanoa että kitkoilla pitää ennakoida ja se ainakin minun tympäsee. Kyseessä oli tie missä selvästi lunta pinnassa eli optimi kitkoille. Autona neliveto. Ei pystynyt ajamaan vakkari päällä. Sama tie takaisin päin etuvedolla missä nastarenkaat (Nokian hakka 8:t), niin pystyi ihan huoletta ajamaan vakkari päällä ongelmitta. Nelivedossa alla uudet kitkat ja etuvedossa yhden talven ajetut nastat. Toinen mitä huomasin, niin haldex:n pitää selvästi kytkeytyä auttamaan useammassa tilanteessa noilla kitkoilla. Sitten kitkoilla on tosissaan tuo ominaisuus, että ilmoittamatta lähtevät puskemaan, kun nastoilla alkaa ropina.
Talvella täytyy ennakoida, ajaa millä renkailla vain. Kuski päättää vielä turvavälitkin, eikös se ole sitä ennakointia? Myös tilannenopeuteen kuski voi ehkäpä vaikuttaa? Ja mitä enemmän massaa, sen enemmän täytyykin ennakoida. Tuo nastojen pidon menetys aiheuttaa varoittavaa ääntä kyllä, mutta kyllä perstuntuma ja kelin lukeminen on vielä parempia "mittareita" renkaista riippumatta.
Vajaavetoisella nykypäivänä ei liukkaalla lähdettäessä paljoa tarvi osata, kun auton luistonesto avittaa todella herkästi. Eli laskenko nyt sitten renkaiden vai luistoneston piikkiin tuon aikaisemman "kehun"? Ajoin tänään myös vakkari päällä, eikä pelottanut yhtään. Myös ajonvakautusta hyväksikäyttäen ja vasten tuli ajettua.
Se tuntuu vaikealta se toisten ajo tuolla yleisessä liikenteessä. Se on kuitenkin itse aiheutettua tai itse opittua.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.11.16 - klo:21:07
Vähentää myös työnteon motivaatiota, kun kotona oleminen on kannattavampaa ja vaikka kävisi töissä, niin sekin on pois kulutuksesta ja yrityksiltä...
aivan.. Lisää myönteisiä vaikutuksia autoilun kallistuttamisesta. Mitä vähemmän ihmiset käy töissä, sitä vähemmän asfaltti tuhoutuu.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 06.11.16 - klo:22:08
Talvella täytyy ennakoida, ajaa millä renkailla vain. Kuski päättää vielä turvavälitkin, eikös se ole sitä ennakointia? Myös tilannenopeuteen kuski voi ehkäpä vaikuttaa? Ja mitä enemmän massaa, sen enemmän täytyykin ennakoida. Tuo nastojen pidon menetys aiheuttaa varoittavaa ääntä kyllä, mutta kyllä perstuntuma ja kelin lukeminen on vielä parempia "mittareita" renkaista riippumatta.
Vajaavetoisella nykypäivänä ei liukkaalla lähdettäessä paljoa tarvi osata, kun auton luistonesto avittaa todella herkästi. Eli laskenko nyt sitten renkaiden vai luistoneston piikkiin tuon aikaisemman "kehun"? Ajoin tänään myös vakkari päällä, eikä pelottanut yhtään. Myös ajonvakautusta hyväksikäyttäen ja vasten tuli ajettua.
Se tuntuu vaikealta se toisten ajo tuolla yleisessä liikenteessä. Se on kuitenkin itse aiheutettua tai itse opittua.
Mä tykkään liikkua autolla en keskittyä ajamiseen. Siinä on vissiin pikkainen ero, kun ajelet ympäri Suomea. Ja kaikilla ei ole autoissa luistonestoja vieläkään eikä nekään kumoa fysiikanlakeja. Tekee myös monesta autoilijasta idiootin tässä suhteessa.
Miten sinun vakkarilla ajo liittyi minun vakkarilla ajoon? Minä kerroin olosuhteet sekä missä ajoin. Sinä olet ajanut vain vakkari päällä. Ja ei minulla ei ajonvakautus saati luistonesto puuttunut mihinkään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.11.16 - klo:22:30
Mä tykkään liikkua autolla en keskittyä ajamiseen. Siinä on vissiin pikkainen ero, kun ajelet ympäri Suomea. Ja kaikilla ei ole autoissa luistonestoja vieläkään eikä nekään kumoa fysiikanlakeja. Tekee myös monesta autoilijasta idiootin tässä suhteessa.
Miten sinun vakkarilla ajo liittyi minun vakkarilla ajoon? Minä kerroin olosuhteet sekä missä ajoin. Sinä olet ajanut vain vakkari päällä. Ja ei minulla ei ajonvakautus saati luistonesto puuttunut mihinkään.
Sinä et sitten keskity siihen ajamiseen, kuten pitäisi? Jos vakkarilla ajo pelottaa, niin tiputtaa vakkarin nopeutta. Epävarmat kuskit on vaarallisia, ne pelkää kaikkea ja ajamisesta puuttuu rentous. Tiellä tieto on valtaa.
Ajoin tänään vakautustakin vasten, niin luuletko ettei ollut liukasta? Tai kaupungissa valoissa sudittelin paljaalla asfaltilla 1.0 autollani? 8) Eli oli liukasta. Myöskin poikkesin liukkailta pääteiltä kauas, kun serkkupojalla korvessa käväisin.
Kyllä, traktorikin kääntyy paikallaan vain toista vetävää pyörää jarruttamalla, eli ajonvakautus tekee, mitä kuski ei pysty. Ajonvakautus ei toki liian suurta tilannenopeutta ajavaa pelasta, mutta auttaa paljon kevyissä ylityksissä. Näin toki ei tule tietämättömänä tehdä, tai sitten puuttuu perstuntuma. Jokatapauksessa liian suurta tilannenopeutta ajavan se voi pelastaa, kun auto törmää keula edellä johonkin.
Lainaus käyttäjältä: Ilkka83 - 06.11.16 - klo:20:32
No kyllä sinne kaikki menee...ei se murska niitä erottele....
Riippuu kyllä laadusta, mihin tota murskattuu lyödään...ja millä suhteella...uutta kivee tulee tietty sekaan...
Suolakylvyssä ollut kivi on hauraampaa jonkun tutkimuksen mukaan, näin olin joskus lukevinani. Ja tätä käytti liikaa destia tai joku muu uudestaan, jonka takia uusi asfaltti kului nopeasti.
Lainaus käyttäjältä: \o/ - 06.11.16 - klo:19:01
Etupää lähti alta kun nastarenkaat oli kuluneet kitkarenkaiksi, ei otetta jäähän.
Oliko tarkoituksellisen asenteellinen kommentti, vai ihan oikeastiko luulet noin? Siis että nastarengas ilman kunnon nastoja on sama asia kuin kitkarengas? Taitaa kuitenkin olla aika iso ero, niin kuvioinnin kuin materiaalinkin puolesta.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 06.11.16 - klo:15:37
Trastui tovarishch Teräksenharmaa. Märäksi suolattu tie kestää myös heikosti kitkarengasta. On tutkittua tietoa. Suolaamattomat tiet kestävät aivan eri malliin kuin suolatut - on myös faktaa.
Ja sitten niitä tutkimuksia esiin - jos sellaisia on tiedossa.
Oletko muuten koskaan havainnut Suomen teiden tapaista kulumista maissa, joissa ei nastarenkailla ajella?
Lainaus käyttäjältä: tet - 07.11.16 - klo:08:41
Oliko tarkoituksellisen asenteellinen kommentti, vai ihan oikeastiko luulet noin? Siis että nastarengas ilman kunnon nastoja on sama asia kuin kitkarengas? Taitaa kuitenkin olla aika iso ero, niin kuvioinnin kuin materiaalinkin puolesta.
Olisin voinut tietenkin kirjoittaa kitkarenkaat lainausmerkkien sisään. Kyseisessä tiukassa mutkassa kesäkelilläkään ei ajeta kuin maks 15 km/h. Nopeahko ohjausliike, joten renkaaseen kohdistuu sivusuuntaisia voimia. Ei mikään dramaattinen paikka, mutta hyvä herätys rouvalle kitka-arvojen rajallisuudesta. Itse olen oppini ajanut autoilla joissa ei ollut edes ohjaustehostinta, ABS jarruista puhumattakaan, kevyt perä ja takaveto. Kesärenkailla toimi mm. Vanhat nastarenkaat joista nastat oli revitty helvettiin. Koskaan en ole ajanut mälliä ja arvelisin sen johtuvan ennakoivasta varovaisesta ajotavasta. Kaikenlaisilla paskarenkailla on tullut ajettua kesät talvet mm. taksia opiskeluaikana pääkaupunkiseudulla. Kun nyt kyse on ajoneuvosta, jota kuljettaa muu henkilö kuin minä, ja kyydissä on omia jälkikasvuja, nostan riman niin korkealle renkaiden suhteen kuin mahdollista, jotta omalta osaltani olen tehnyt voitavani taatakseni turvalliset kyydit.
Lainaus käyttäjältä: \o/ - 06.11.16 - klo:19:01
Tänään on ollut ihan tavallinen talvisää, pakkasta, lunta ja jäätä. Rouva tuli kotiin puolen päivän aikaan ja totesi, että meinasi ajaa päin naapurin aitaa. 40 km/h pientaloalue 90 asteen mutka. Etupää lähti alta kun nastarenkaat oli kuluneet kitkarenkaiksi, ei otetta jäähän. Renkaita vaihtaessa varoitin, että on yllättävän huonossa kunnossa vaikka pintaa reilusti, olisko n. 7 mm (hakka 7 Sharanin alla). Suurin osa nastoista poikki tai puuttuu kokonaan.
Voi hyvänen aika sentään! Tässä on taas mennyt vauhdin ennakointi niin pieleen että edes ne uudet nastarenkaat eivät olisi pelastaneet. Oikeasti jyrkässä kurvissa tuo 40 km/h on jo kova vauhti, varsinkin jos pinta sattuu olemaan vielä liukas (musta jää, vetinen jää tai tuoreen lumen alla oleva jää).
Aikamoinen virheolettamus on myös se, että olettaa varsinaisten kitkarengas on sama asia kuin nastarengas ilman nastoja. Voi miettiä ihan sitä että kuinka paljon enemmän taipuisia pinnasta tarttuvia lamelleja on kitkarenkaassa suhteessa nastarenkaaseen. Nastoja varten kumissa tulee olla tukeva ja kovempi kumiaines alla että nastat saavat tukevan kiinnityksen kumiin. Sitten kun nasta irtoaa kuopastaan tai katkeaa päästään niin tämä tukevampi kohta kumissa heikentää kumin pitoa jäällä. Pahempi tapaus on toki kärjetön nasta koska tuon metallisen kannan ja jään kitkakerroin on vielä pienempi kuin sileän kumin ja jään. Toisin sanoen nastarenkaissa suurempi osa jääpidosta perustuu juuri oikein toimiviin ehjiin nastoihin, kun pohjoismainen kitkarengas on jo alkujaan toimimaan parhaiten pelkillä lamelleilla. Nastarenkaat voivat menettää pitoaan monellakin eri tavalla: tylsistymällä/pyöristymällä, irtoamalla kumista, katkaisemalla kärkensä, painumalla kumin sisään (nastaulkonema pienenee, äänet vaimenee, mutta jääpito huononee).
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.11.16 - klo:08:47
Ja sitten niitä tutkimuksia esiin - jos sellaisia on tiedossa.
Oletko muuten koskaan havainnut Suomen teiden tapaista kulumista maissa, joissa ei nastarenkailla ajella?
Tiet kuluu muuallakin, mutta tokihan se nastarengas, varsinkin jos tienpinta ei ole jäässä, kuluttaa tietä enemmän. Tämä on näitä pohjoisen sijainnin haittapuolia, Yhtä lailla Suomessa kuluu talojen lämmitykseen enemmän energiaa, kuin vaikkapa Italiassa.
Onkohan kukaan pystynyt pitävästi laskemaan, että kuinka suuri on nastarenkaiden aiheuttama teiden kulumisen osuus & kustannus & ilman laatuvaikutukset VS tilanne jossa nastarenkaita ei käytettäisi lainkaan ja mm. teitä suolattaisiin ja hiekotettaisiin enemmän?
Osalla tuntuu olevan sellaista henkeä, että teiden kuluminen olisi kokonaan nastarenkaiden syytä?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:11:24
Tiet kuluu muuallakin, mutta tokihan se nastarengas, varsinkin jos tienpinta ei ole jäässä, kuluttaa tietä enemmän. Tämä on näitä pohjoisen sijainnin haittapuolia, Yhtä lailla Suomessa kuluu talojen lämmitykseen enemmän energiaa, kuin vaikkapa Italiassa.
Onkohan kukaan pystynyt pitävästi laskemaan, että kuinka suuri on nastarenkaiden aiheuttama teiden kulumisen osuus & kustannus & ilman laatuvaikutukset VS tilanne jossa nastarenkaita ei käytettäisi lainkaan ja mm. teitä suolattaisiin ja hiekotettaisiin enemmän?
Osalla tuntuu olevan sellaista henkeä, että teiden kuluminen olisi kokonaan nastarenkaiden syytä?
Miksi pitäisi suolata enemmän jos ei ajeta astoilla? Minä en ainakaan kaipaa suolaa teille ja kitkoilla ajan.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 07.11.16 - klo:11:29
Miksi pitäisi suolata enemmän jos ei ajeta astoilla? Minä en ainakaan kaipaa suolaa teille ja kitkoilla ajan.
Yksi syy on se, että nastarenkaat 'rouhii' jään pinnan pitävämmäksi.. tällä hetkellähän meillä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon teiden liukkaus kokonaisuutena lisääntyy Suomen oloissa, jos nastarenkaita ei käytettäisi lainkaan. Bussipysäkkien kohdalla, joissa käy pääasiassa vain bussit ilman nastoja, voi pikkusen tehdä päätelmiä siitä, että jään pinta on liposempaa kuin viereisellä nastojen karheuttamalla tieosuudella.
Minäkään en kaipaa suolaa / hiekkaa mihinkään, se on haitta ja auton alustan surma. Mutta vähintäänkin raskas liikenne tarvitsee suolausta ja toki myös keskimääräistä epävarmemmat henkilöautokuskit.. joita tosin Suomessa ei ole, koska kaikki ovat keskimääräistä taitavampia autoilijoita :)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:11:44
Yksi syy on se, että nastarenkaat 'rouhii' jään pinnan pitävämmäksi.. tällä hetkellähän meillä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon teiden liukkaus kokonaisuutena lisääntyy Suomen oloissa, jos nastarenkaita ei käytettäisi lainkaan.
En pysty tähän heittämään viitteeksi linkkiä, mutta kyllä tuota asiaa tutkittu on. Muistelisin, että on puhuttu luvusta 20% riittävänä nastojen osuutena, kun ajatellaan tien pinnan karhentamista. Jos sen alle mennään nastarenkailla ajavien määrässä, tarvitaan lisää liukkauden torjuntaa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:11:24
Tiet kuluu muuallakin, mutta tokihan se nastarengas, varsinkin jos tienpinta ei ole jäässä, kuluttaa tietä enemmän. Tämä on näitä pohjoisen sijainnin haittapuolia, Yhtä lailla Suomessa kuluu talojen lämmitykseen enemmän energiaa, kuin vaikkapa Italiassa.
Kenellekään ei liene epäselvää, että talvi aiheuttaa Suomessa liikenteelle enemmän haasteita kuin esimerkiksi Italiassa. Näihin haasteisiin on vastattava, mutta käytettyjen keinojen tarkoituksenmukaisuutta on aina silloin tällöin hyvä pysähtyä miettimään. Kuinka järkevää on esimerkiksi pitää tiet suolalla sulina
ja samanaikaisesti jyrsiä niitä nastarenkailla? Meinaan, pienempikin into ehkä riittäisi? On syytä muistaa, Suomi ei ole ainut maa, jossa on talvi ja sen myötä lunta ja jäätä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ajetaan myös talvisissa olosuhteissa, mutta kitkarenkaiden osuus on selvästi suurempi kuin Suomessa. Liikenneturvallisuus ei kuitenkaan ole Suomea heikompi, päinvastoin. Kitkarenkaiden suurempi osuus em. maissa ei varmastikaan ole seurausta ainoastaan autoilijoiden erilaisista mieltymyksistä, vaan myös siitä, että viranomaiset ovat toimineet aktiivisesti niiden osuuden kasvattamiseksi. Miksi? Siksi, että nastarenkaista on koettu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:11:24
Osalla tuntuu olevan sellaista henkeä, että teiden kuluminen olisi kokonaan nastarenkaiden syytä?
Tuskinpa kukaan niin ajattelee, että teiden kuluminen olisi seurausta yksinomaan nastarenkaiden käytöstä. Toisaalta kukaan tuskin kiistää nastarenkaiden vaikutusta teiden kuntoon. Helsingissä ensimmäiset nastarenkaat ilmestyvät autojen alle jo lokakuun loppupuolella ja arkikokemuksen mukaan niiden käyttö jatkuu huhtikuulle asti. Kun melkein koko talven paljasta (ja usein märkää) asfalttia rouhitaan viisi kuukautta nastarenkailla, ovat seuraukset mielestäni kohtalaisen kiistattomat. Lisäksi usein unohtuu myös se, että nastojen käyttö ei vaikuta vain vanhaan tienpintaan, vaan myös uuteen. Nastojen käyttö nimittäin edellyttää karkean kiviaineksen käyttöä asfalttiseoksessa, mikä vuoksi uusikin asfaltti on meluisampaa kuin se olisi sileämmällä aineksella. Maailman parhaan rallikansan nastainnolla on monia haittavaikutuksia.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.11.16 - klo:08:47
Ja sitten niitä tutkimuksia esiin - jos sellaisia on tiedossa.
Oletko muuten koskaan havainnut Suomen teiden tapaista kulumista maissa, joissa ei nastarenkailla ajella?
Samanlaista teiden kulumista on kaikissa maissa, joissa käytetään runsasta ja pitkäaikaista suola- tai ureasulatusta. Maissa joissa ei ole maan routaantumista ei myöskään ole tarvetta kemiallisten sulatusten kuukausikaupalla kestäville rasitteille.
Renkaiden kulutusvaikutuksia ja osuutta pienhiukkaspäästöihin ollaan tutkittu ihan jo perustarpeellisesti - tervemenoa hakemaan faktoja Googlen avulla, jos omat aivot eivät riitä.
On hienoa ajella espanjalaisia teitä pitkin! :)
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 07.11.16 - klo:12:30
Samanlaista teiden kulumista on kaikissa maissa, joissa käytetään runsasta ja pitkäaikaista suola- tai ureasulatusta. Maissa joissa ei ole maan routaantumista ei myöskään ole tarvetta kemiallisten sulatusten kuukausikaupalla kestäville rasitteille.
Renkaiden kulutusvaikutuksia ja osuutta pienhiukkaspäästöihin ollaan tutkittu ihan jo perustarpeellisesti - tervemenoa hakemaan faktoja Googlen avulla, jos omat aivot eivät riitä.
Missä käytetään ureaa teiden sulatukseen? Kertakaan et ole pystynyt vastaamaan tähän kysymykseen. Silti jaksat tuota toistella.
Keski-Euroopassa käytetään suolaa reilusti, mutta silti tiet eivät kulu nopeasti urille tai karheiksi. Myös asfalttilaatu on hienojakoisempaa auton alla miellyttävän hiljaista laatua.
Se nastavalmistajan tilaama "nuuskija-auto" -tutkimus ei edes yritä selvittää tien kulumista vaan sitä, minkä verran rengas nostaa hiukkasia ilmaan. Tutkimus on kyllä luettu ja jokainen loogisesti ajatteva henkilö ymmärtää, kenen lauluja siinä lauletaan.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 07.11.16 - klo:11:44
Yksi syy on se, että nastarenkaat 'rouhii' jään pinnan pitävämmäksi.. tällä hetkellähän meillä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon teiden liukkaus kokonaisuutena lisääntyy Suomen oloissa, jos nastarenkaita ei käytettäisi lainkaan. Bussipysäkkien kohdalla, joissa käy pääasiassa vain bussit ilman nastoja, voi pikkusen tehdä päätelmiä siitä, että jään pinta on liposempaa kuin viereisellä nastojen karheuttamalla tieosuudella.
Minäkään en kaipaa suolaa / hiekkaa mihinkään, se on haitta ja auton alustan surma. Mutta vähintäänkin raskas liikenne tarvitsee suolausta ja toki myös keskimääräistä epävarmemmat henkilöautokuskit.. joita tosin Suomessa ei ole, koska kaikki ovat keskimääräistä taitavampia autoilijoita :)
Suomessa raskas liikenne tarvitsee suolausta tai hiekoitusta aika vähissä määrin, joisakin ylämäissä ja hankalissa risteysalueissa. Eri asia sitten kun pitkäkilpiset luistelee eurooppaslikseillä mäkelänrinteentiellä siinä uimahallin kohdalla jossa "ylämäki" on olematon.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 07.11.16 - klo:13:24
Suomessa raskas liikenne tarvitsee suolausta tai hiekoitusta aika vähissä määrin, joisakin ylämäissä ja hankalissa risteysalueissa. Eri asia sitten kun pitkäkilpiset luistelee eurooppaslikseillä mäkelänrinteentiellä siinä uimahallin kohdalla jossa "ylämäki" on olematon.
Jos asia on juuri näin niin miksi meillä suolataan ja hiekoitetaan muuallakin? Jotenkin tässä on semmoinen tuntu, että täällä meillä Suomessa ammutaan hiukkasen yli tässä asiassa, todistakaa toki jos olen väärässä. 85 % autoilijoista ajaa nastarenkailla, on siinä vähän matkaa edes 50 % lukemaan, eikä tule kyllä muuttumaan pitkään aikaan jos ei tähän jotain keppiä/porkkanaa Suomessa keksitä. Olisin enempi hillitymmän ja paremmin kohdennetun suolauksen ja hiekoituksen kannalla. Tuo teillä ja parkkipaikoilla ylimäärin kylvetty sepelikään ei henkilöautoilijaa kauheasti innosta kun niistä suurin osa päätyy vain talvirenkaiden lamelleihin ja sitä kautta tuulilaseihin…
Täällä muiden älykkyyttä aliarvioivat henkilöt (JFabiaK) voisivat edelleen laittaa suoria linkkejä näihin tutkimuksiin tai linkkien puuttuessa tutkimuksien nimet ja/tai tekijät, jotta voidaan arvioida väittämien todenperäisyyttä.
Miten ihmeessä muuten Japanissa on pärjätty jo 90-luvulta asti nastattomilla renkailla? Onko siellä kovinkin erilaiset talviolosuhteet kuin meillä? Saisiko tuolta jotain oppia Suomeen?
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 07.11.16 - klo:13:50
Jos asia on juuri näin niin miksi meillä suolataan ja hiekoitetaan muuallakin? ...
Liukkauden torjunnan vuoksi. Onnettomuusriski on moninkertainen liukkaalla vs pitävä kesäkeli.
Ketjussa mainitusta urea:sta. Sitä on käytetty lähinnä lentokentillä. Uudempiakin menetelmiä on tullut tilalle.
Ohessa syitä suolaukselle & muuta tietoa kunnossapidosta: http://www.liikennevirasto.fi/tieverkko/kunnossapito/talvihoito/liukkauden-torjunta#.WCBviS2LSpo (http://www.liikennevirasto.fi/tieverkko/kunnossapito/talvihoito/liukkauden-torjunta#.WCBviS2LSpo)
Tienhoidossa tulee mukaan myös vastuukysymykset, mikäli kunnossapitoa ei ole hoidettu asianmukaisesti. Sama juttu vaikkapa parkkipaikkojen hiekoituksessa & liukastumisonnettomuuksissa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.11.16 - klo:20:16
Tänään menin noin 20km Jvväskylästä vähän sivummalle ja pois pääteiltä eli Laukaaseen ja ajoin Vehniän kautta ihan piruuttani kitkoilla. Voin sanoa että kitkoilla pitää ennakoida ja se ainakin minun tympäsee. Kyseessä oli tie missä selvästi lunta pinnassa eli optimi kitkoille. Autona neliveto. Ei pystynyt ajamaan vakkari päällä. Sama tie takaisin päin etuvedolla missä nastarenkaat (Nokian hakka 8:t), niin pystyi ihan huoletta ajamaan vakkari päällä ongelmitta. Nelivedossa alla uudet kitkat ja etuvedossa yhden talven ajetut nastat. Toinen mitä huomasin, niin haldex:n pitää selvästi kytkeytyä auttamaan useammassa tilanteessa noilla kitkoilla. Sitten kitkoilla on tosissaan tuo ominaisuus, että ilmoittamatta lähtevät puskemaan, kun nastoilla alkaa ropina.
Joutuu nyt ajamaan parin päivän sisään Stadissa, Oulussa ja Kainuussa. Joten loppui se kitkailu ja Goodyear:n ultra grip 2 vaihtui yhden talven ajettuihin Continental contiicecontact 2 nastoihin. Voi sanoa että saman reitin, kun ajoi niin kyllä ero on yöllä ja päivällä.
Kyllä kitkoilla pärjää ja tulee toimeen, mutta kyllä kunnon nastoilla ajaminen hymyilyttää. Jos se ääni haittaa, niin vaimentakaa autonne.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 06.11.16 - klo:19:13
Tänään kaupungissa jäisissä risteyksissä ropina kävi vieressä ja kitkoilla mentiin edelle(etuvedot keskenään). Ei ne nastat tosiaan autuaaksi tee, vaikka uutena pitävät jäällä paremmin. Toiset luottavat nastoihin sokeasti, vaikka nekin olisi ajoissa vaihdettava uusiin, jotta pitoa olisi oikeasti oletetun verran.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 06.11.16 - klo:22:08
Vajaavetoisella nykypäivänä ei liukkaalla lähdettäessä paljoa tarvi osata, kun auton luistonesto avittaa todella herkästi. Eli laskenko nyt sitten renkaiden vai luistoneston piikkiin tuon aikaisemman "kehun"? Ajoin tänään myös vakkari päällä, eikä pelottanut yhtään. Myös ajonvakautusta hyväksikäyttäen ja vasten tuli ajettua.
Tänään sai taas nauraa näille kitkoille ja luistonestoille. Vuoden vanha vajaa vetoinen A5 TFSI vuoden vanhoilla continental:n kitkoilla ja itse olin liikenteessä 20 vuotta vanhalla corollalla missä alla viis vuotta vanhat nokian hakkapeliitta 7:t. Kovasti luistonesto yritti tehdä vaikka mitä audissa, mutta corollalla olisi saanut työntää vauhtia. Sen jälkeen, kun sai auton pitoa piti näyttää, että kyllä audi kulkee ;D ;D ;D. Samaan paikkaan mentiin syömään, niin piruuttani katsoin nuo renkaat. Yleensäkkin olen pitänyt skeidan ilonestoa ihan vitsinä vajaa vetoisessa autossa.
Saanko nyt tikkarin?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.11.16 - klo:19:29
Joutuu nyt ajamaan parin päivän sisään Stadissa, Oulussa ja Kainuussa. Joten loppui se kitkailu ja Goodyear:n ultra grip 2 vaihtui yhden talven ajettuihin Continental contiicecontact 2 nastoihin. Voi sanoa että saman reitin, kun ajoi niin kyllä ero on yöllä ja päivällä.
Kyllä kitkoilla pärjää ja tulee toimeen, mutta kyllä kunnon nastoilla ajaminen hymyilyttää. Jos se ääni haittaa, niin vaimentakaa autonne.
En usko, että talvikeleillä ajaminen quattrolla hymyilyttää yhtään sen enempää nastarenkailla, kuin kitkoillakaan. Nokian R2:set ovat toimineet todella hyvin 2 talvea ja näyttää siltä, että kolmaskin talvi menee ongelmitta. Eilen tuli ajeltua PK-seudulla ja kyllä puskurin palasia näytti olevan teiden varsilla. Moni ei osaa ajotapaansa asettaa keliä vastaavaksi. Peräänajon jälkeen luultavasti hetken aikaa muistaa pitää riittävää turvaväliä.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 07.11.16 - klo:19:57
En usko, että talvikeleillä ajaminen quattrolla hymyilyttää yhtään sen enempää nastarenkailla, kuin kitkoillakaan. Nokian R2:set ovat toimineet todella hyvin 2 talvea ja näyttää siltä, että kolmaskin talvi menee ongelmitta. Eilen tuli ajeltua PK-seudulla ja kyllä puskurin palasia näytti olevan teiden varsilla. Moni ei osaa ajotapaansa asettaa keliä vastaavaksi. Peräänajon jälkeen luultavasti hetken aikaa muistaa pitää riittävää turvaväliä.
Stadissa noita lobotomiapotilaita riittää. Ihan sama missä muodossa vesi tulee ja vuoden ajasta riippumatta turvavälit on viitsi ja sitten se niistäminen motarilla että itseltä meinaa puskuri ja peilit lähteä.
Mä olen aina lähtenyt nelivedon kanssa siitä liikenteeseen, että siinä on talvella parhaat mahdolliset talvirenkaat ja ne on nastat. Saapahan hauskuutta tuplasti. Se että sä ajetet PK-Seudulla ei tarkoita, että kaikki muut ajelee.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.11.16 - klo:20:45
Stadissa noita lobotomiapotilaita riittää. Ihan sama missä muodossa vesi tulee ja vuoden ajasta riippumatta turvavälit on viitsi ja sitten se niistäminen motarilla että itseltä meinaa puskuri ja peilit lähteä.
Mä olen aina lähtenyt nelivedon kanssa siitä liikenteeseen, että siinä on talvella parhaat mahdolliset talvirenkaat ja ne on nastat. Saapahan hauskuutta tuplasti. Se että sä ajetet PK-Seudulla ei tarkoita, että kaikki muut ajelee.
Ensi vkl. olis tarkoitus lähteä taas Kainuuseen. Talvisin tulee ajeltua ympäri Suomea, enkä aina mene isoja teitä pitkin. Talvikelejä pitäisi olla vielä edessä vkl. sen verran suu on messingillä noilla kitkoillakin, että ei se hauskuus siitä voi tuplaantua :) Täytyy käydä joku päivä ottamassa autoliikkeestä koeajolla nastarenkailla varustettu mielellään neliveto ja testata nykyaikaisia nastarenkaita. Edelliset nastat olivat hakka 4:set. Suurinosa talvesta mennään paljaalla/märällä asfaltilla kuitenkin.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 07.11.16 - klo:12:12
On syytä muistaa, Suomi ei ole ainut maa, jossa on talvi ja sen myötä lunta ja jäätä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ajetaan myös talvisissa olosuhteissa, mutta kitkarenkaiden osuus on selvästi suurempi kuin Suomessa.
Riippuu ihan missä päin kyseisiä maita ollaan. Joku Oslo ja Malmö ovat ilmastoltaan aivan erilaiset kuin esim. Mo i Rana ja Kiruna.
Ei siellä pohjoisessa millään kitkoilla ajeta. Tämä on ihan omakohtaisesti todettu kun siellä tuli muutama vuosi asuttua.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 07.11.16 - klo:13:50
Miten ihmeessä muuten Japanissa on pärjätty jo 90-luvulta asti nastattomilla renkailla? Onko siellä kovinkin erilaiset talviolosuhteet kuin meillä?
On.
Lainaus käyttäjältä: lumimiäs - 07.11.16 - klo:21:17
On.
Hokkaidon saarella ainakin talvekelejä riittää, ehkä siellä lumi ja jää ei ole niin liukasta. USA:ssa Minnesotan osavaltiossa on myös talvella haastavia olosuhteita ja liikenteessä autoja riittää. Minnesottassa siis nastarenkaat ovat kielletty. 10v sitten vierailin Minneapolisissa tammikuussa. Pakkasta oli pahimmillaan -20c ja sitä ennen pamahti 30cm lunta 12h aikana. Kyllähän siellä liikenteessä kolareita ja tieltä suistumisia tapahtui, mutta pääosin liikenne sujui hyvin. Merkille laitoin, että yhdessä postin autossa oli nastarenkaat.
Siinä
Kesä- ja talvirenkaat
Ajoneuvon kuljettajan vastuulla on Norjassa arvioida, millainen kosketus ajoneuvolla on tien pintaan. Liukkaalla kelillä pitoa voi parantaa käyttämällä nastallisia tai nastattomia talvirenkaita tai lumiketjuja. Nastarenkaiden käyttöä säädellään eikä niitä saa käyttää
toista pääsiäispäivää seuraavan maanantain ja
lokakuun 31:nnen päivän välisenä aikana.
Nordlandin, Tromsin ja Finnmarkin läänissä nastarenkaiden käyttö on kielletty 1. toukokuuta"15. lokakuuta.
Oslossa ja Bergenissä on otettu käyttöön nastarengasmaksu, joka peritään kaikilta nastarenkaita käyttäviltä ajoneuvoilta. Lue lisää osoitteesta vegvesen.no. Talvirenkaita ja lumiketjuja on käytettävä myös muulloin kuin vuoden talvipuoliskolla, jos keli sitä edellyttää. Huomaa, että jotkin Norjan tiet suljetaan liikenteeltä talvikaudeksi.
Tarkempaa tietoa Norjan tieliikennesäännöksistä saa Norjan tielaitoksen sivustosta.
Siinä faktaa,
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=4&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjCrbr_yZfQAhUEVSwKHbi7BUQQFghWMAM&url=http%3A%2F%2Fwww.iltasanomat.fi%2Fautot%2Fart-2000000677132.html&usg=AFQjCNHWaawCA4RXz_Ot-6UEcDY9nA7YcA (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=4&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjCrbr_yZfQAhUEVSwKHbi7BUQQFghWMAM&url=http%3A%2F%2Fwww.iltasanomat.fi%2Fautot%2Fart-2000000677132.html&usg=AFQjCNHWaawCA4RXz_Ot-6UEcDY9nA7YcA)
Tässä vielä linkki,
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiLrNz1zJfQAhWFKCwKHUR6BskQFggiMAE&url=https%3A%2F%2Fasiakas.kotisivukone.com%2Ffiles%2Fnastatutkimus.kotisivukone.com%2Ftiedostot%2Fnorjan_ja_ruotsin_nastarengasrajoitukset.lr.liite.pdf&usg=AFQjCNFr9wTbpcYd7x0Ak5HtHt1jHVRehg (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiLrNz1zJfQAhWFKCwKHUR6BskQFggiMAE&url=https%3A%2F%2Fasiakas.kotisivukone.com%2Ffiles%2Fnastatutkimus.kotisivukone.com%2Ftiedostot%2Fnorjan_ja_ruotsin_nastarengasrajoitukset.lr.liite.pdf&usg=AFQjCNFr9wTbpcYd7x0Ak5HtHt1jHVRehg)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.11.16 - klo:19:29
Tänään sai taas nauraa näille kitkoille ja luistonestoille. Vuoden vanha vajaa vetoinen A5 TFSI vuoden vanhoilla continental:n kitkoilla ja itse olin liikenteessä 20 vuotta vanhalla corollalla missä alla viis vuotta vanhat nokian hakkapeliitta 7:t. Kovasti luistonesto yritti tehdä vaikka mitä audissa, mutta corollalla olisi saanut työntää vauhtia. Sen jälkeen, kun sai auton pitoa piti näyttää, että kyllä audi kulkee ;D ;D ;D. Samaan paikkaan mentiin syömään, niin piruuttani katsoin nuo renkaat. Yleensäkkin olen pitänyt skeidan ilonestoa ihan vitsinä vajaa vetoisessa autossa.
Saanko nyt tikkarin?
Aikoinaan huomasin -05 leonillani saman ilmiön hakka r kitkoilla, viereen jäätin ropisemaan. Ei ole siis lyhyellä ajalla ainutkertainen havainto. Michelinin kitka viimetalvena antoi toisenlaisen kokemuksen. Jos kitkat ostan, niin en osta muita kuin tuoreet nokialaiset. Continentalit voisivat olla kakkosena. Nokialaisilla r:llä hyvän pidon lisäksi oli äänettömyys, kulutuskestävyys ja pieni vierintävastus puolellaan. Ajotyyli kertoo eniten kelien lisäksi, mitkä renkaat soveltuu kellekin.
Tulihan se sitten testattua vm.13 Audi A5 quattro. A5:ssa oli alla yhden talven ajetut contin nastarenkaat. Auton vaihto muutenkin kummittelee mielessä ja samalla tuota renagasvertailua tuli tehtyä :) Ajelin A5:sella samoja teitä, kuin omalla autolla aikaisemmin. Eroja tietysti huomasin pidon suhteen. Risteykset olivat paikoin jäistä polannetta ja sehän on liukasta. Nastarengas puree tuohon luonnollisesti hyvin ja liikkeelle lähdöt olivat sujuvampia. Kylkimyyryn ajaminen oli helpompaa nastarenkailla, jos alla ei ollut paljoa lunta. Kitkarenkailla tuppaa liukumaan hieman enemmän. Jarrutuksissa en huomannut isoja eroja. Kitkoillakin pitää välillä survasta jarrua kunnolla, että abs reagoi.
En sanoisi, että erot olisivat kuin yöllä ja päivällä. Tosin tänään olosuhteet eivät olleet liukkaimmat mahdolliset, vaan normaali talvikeli kyseessä.
Kauppoja tuosta A5:sta ei taida tulla. Kyseinen autoliike ei huoli Autoani vaihdossa, koska se kuluttaa 2dl. öljyä/1000km. Omaavat huonoja kokemuksia öljyä kuluttavista autoista. Pienemmillä autoliikkeillä tuntuu olevan tiukka linja asiaan. Esim. Laakkoselta josta Autoni ostin on sanottu, että asia ei vaikuta hyvityshintaan.
Kyllä GY kitkat olleet juuri oikea valinta ja kuningas viime päivinä pääkaupunkiseudulla, mikä pito! 8)
Kopioin itseäni toiselta palstalta:
"Edellä ajoi äsken V70. Ajatteli lähteä ohi edellään menneestä rekasta. Nastojen ropina kuului omaan autooni Twisted Sisterin yli. Keula haki Volvossa eestaas ja ohittamatta jäi. Nappasin esc:n sport tilaan ja tuuppasin lapikkaan tulipeltiin. Perä irrottautui pieneen luistoon. Annoin auton mennä lievässä kulmassa rekan ja Vollen ohi. Ei siihen nastoja tarvittu, tuskin olisi edes purreet tuollaiseen mikronien paksuiseen jäähän. Mie <3 miu kitkoja! ;D"
Selvennykseksi siis alla oli kuuraliukas valtatie.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.11.16 - klo:19:29
Tänään sai taas nauraa näille kitkoille ja luistonestoille. Vuoden vanha vajaa vetoinen A5 TFSI vuoden vanhoilla continental:n kitkoilla ja itse olin liikenteessä 20 vuotta vanhalla corollalla missä alla viis vuotta vanhat nokian hakkapeliitta 7:t. Kovasti luistonesto yritti tehdä vaikka mitä audissa, mutta corollalla olisi saanut työntää vauhtia. Sen jälkeen, kun sai auton pitoa piti näyttää, että kyllä audi kulkee ;D ;D ;D. Samaan paikkaan mentiin syömään, niin piruuttani katsoin nuo renkaat. Yleensäkkin olen pitänyt skeidan ilonestoa ihan vitsinä vajaa vetoisessa autossa.
Saanko nyt tikkarin?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.11.16 - klo:08:17
Aikoinaan huomasin -05 leonillani saman ilmiön hakka r kitkoilla, viereen jäätin ropisemaan. Ei ole siis lyhyellä ajalla ainutkertainen havainto. Michelinin kitka viimetalvena antoi toisenlaisen kokemuksen. Jos kitkat ostan, niin en osta muita kuin tuoreet nokialaiset. Continentalit voisivat olla kakkosena. Nokialaisilla r:llä hyvän pidon lisäksi oli äänettömyys, kulutuskestävyys ja pieni vierintävastus puolellaan. Ajotyyli kertoo eniten kelien lisäksi, mitkä renkaat soveltuu kellekin.
Minkä saman ilmiön huomasit? Että vanhemmat nastatkin toimii paremmin, kuin kitkat? Koeta päättää.
Tänään stadissa monella meinasi palaa käämit, kun olin liikkeellä kunnon talvikelissä uuden karheilla nokian hakkapeliitta 8 NASTOILLA + automaatti 2.0FSI skeidalla. Liikkeelle lähdöt onnistui tuskatta eikä tarttenut edes luistonestoa välkytellä. Kummasti piti bemari, mersu ja audi kuskien näyttää sen jälkeen, kun sai pitoa että kyllä premiumluokan autoissakin on sitä jerkkua ;D ;D ;D.
Onneksi voi valita millä combolla lähtee liikenteeseen ja en edes miettinyt stadiin lähtiessä, että ottaisin kitkoilla varustetun auton alle, vaan ajattelin kuluttaa ihan piruuttani tuota asvalttia nyt ja tulevaisuudessa. Tuli maksuja tai ei ;). Kyllä hymyilyttää ajaa talvikelissä, kun etelän hetelmiä pelottaa pari lumihiutaletta...
Lainaus käyttäjältä: Zego - 08.11.16 - klo:20:22
Kyllä GY kitkat olleet juuri oikea valinta ja kuningas viime päivinä pääkaupunkiseudulla, mikä pito! 8)
Eilen kävin Goodyeareilla luistelemassa ja olen kokenut parempaakin pitoa. Tosin noin liukasta keliä ei edes joka talvi osu omalle kohdalle.
Ei ihme että peltiä menee ruttuun, osa jengistä ajaa (nastoilla?) kuin kesäkelissä eikä ne kuitenkaan kesää tee.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 08.11.16 - klo:20:59
Ei ihme että peltiä menee ruttuun, osa jengistä ajaa (nastoilla?) kuin kesäkelissä eikä ne kuitenkaan kesää tee.
Kävitkö tarkstamassa nuo renkaat oliko kitkat vai nastat?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.11.16 - klo:20:54
Minkä saman ilmiön huomasit? Että vanhemmat nastatkin toimii paremmin, kuin kitkat? Koeta päättää.
Tänään stadissa monella meinasi palaa käämit, kun olin liikkeellä kunnon talvikelissä uuden karheilla nokian hakkapeliitta 8 NASTOILLA + automaatti 2.0FSI skeidalla. Liikkeelle lähdöt onnistui tuskatta eikä tarttenut edes luistonestoa välkytellä. Kummasti piti bemari, mersu ja audi kuskien näyttää sen jälkeen, kun sai pitoa että kyllä premiumluokan autoissakin on sitä jerkkua ;D ;D ;D.
Onneksi voi valita millä combolla lähtee liikenteeseen ja en edes miettinyt stadiin lähtiessä, että ottaisin kitkoilla varustetun auton alle, vaan ajattelin kuluttaa ihan piruuttani tuota asvalttia nyt ja tulevaisuudessa. Tuli maksuja tai ei ;). Kyllä hymyilyttää ajaa talvikelissä, kun etelän hetelmiä pelottaa pari lumihiutaletta...
Kyllä se nastarenkaillakin välkkyy, tuli tänään taas pitkästä aikaa testattua. Itse huomasin tänään, että nastat kovasti sutivat vajaavetoisissa, kun valoista pitää lähteä. Kitkoilla lähtee niin mukavan äänettömästi, ehkä pientä sutimista esiintyy, kun ASR on off.
Moni tuntuu pelottavan pari lumihiutaletta. Ylivarovaista ajamista tuli todistettua jatkuvasti. Onneksi itse en pelkää, vaan kunnon talvikelit otetaan vastaan ilomielin ja ilman nastoja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.11.16 - klo:21:02
Kävitkö tarkstamassa nuo renkaat oliko kitkat vai nastat?
En, olisiko pitänyt? Kesärenkailla eivät takuulla ajaneet.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 08.11.16 - klo:21:06
Kyllä se nastarenkaillakin välkkyy, tuli tänään taas pitkästä aikaa testattua. Itse huomasin tänään, että nastat kovasti sutivat vajaavetoisissa, kun valoista pitää lähteä. Kitkoilla lähtee niin mukavan äänettömästi, ehkä pientä sutimista esiintyy, kun ASR on off.
Ilmeisesti osaan sitten tavista paremmin lähteä liikenteeseen, kun mulla se ei syty enkä sitä vastaan muutenkaan paukuta. Moni meistä joka on ajanut luistonestollisilla autoilla tietävät miksi sitä kutsutaan ilonestoksi. On monia paikkojan mihin premiumluokan autoillakaan ei pääse, jos ei tuota luistonestoa kytke pois päältä. Ja sellaiset jotka oikeasti ajavat autoilla hankalissa paikoissa tietävät, että ensimmäinen asia mikä kytketään pois on luistonesto.
Toki tavis on pusikossa, jos tuota ei olisi? Tulee mieleen työkaverin työmatkasta muutaman vuoden takaa, kun eemeli oli poikittain pitkällä rampilla ja vanhempi nainen ratissa valkoisena kommentoiden "Ei tämä ennen ole lähtenyt näin tässä lapasesta". Työkaveri kysyi kenellä tämä on edellisen kerran ollut käytössä. Vastaus: Pojalla. Työkaveri oli kytkenyt luistoneston päälle ja todennut, että tuon valon tulee palaa... ;D ;D ;D ;D Ja tässäkin autossa oli kitkat.
Luistonesto toimii hyvin nykyisin, ei tarvetta kytkeä pois. Ilo tulee ehjänä perille pääsemisestä, ei leikkimisestä. ;)
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 08.11.16 - klo:21:06
Kyllä se nastarenkaillakin välkkyy, tuli tänään taas pitkästä aikaa testattua. Itse huomasin tänään, että nastat kovasti sutivat vajaavetoisissa, kun valoista pitää lähteä. Kitkoilla lähtee niin mukavan äänettömästi, ehkä pientä sutimista esiintyy, kun ASR on off.
Moni tuntuu pelottavan pari lumihiutaletta. Ylivarovaista ajamista tuli todistettua jatkuvasti. Onneksi itse en pelkää, vaan kunnon talvikelit otetaan vastaan ilomielin ja ilman nastoja.
Johtuu varmaan osaksi tuo sutiminen manuaaliautoissa siitä että ei osata/malteta lähteä rauhallisesti liikkeelle. Korostuu vielä liukkailla sitten sutimisena. Onko dsg:llä sama ominaisuus?
Kauan kuin sellaisella liukkaalla ajanut. Onneksi momentinmuuntimella lähdöt on aina tasasia, eikä pyörät lyö tyhjää.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.11.16 - klo:07:29
Luistonesto toimii hyvin nykyisin, ei tarvetta kytkeä pois. Ilo tulee ehjänä perille pääsemisestä, ei leikkimisestä. ;)
Vain sinä olet puhunut leikkimisestä. Toisille perille pääseminen voi olla osa työtä. Ja kyllä ajan myös uudemmilla Ocuilla eikä ne ole sen häävimpiä. Voin väittää, että luistonestottamalla hyvillä nastarenkailla varustetulla vajaa vetoisella "voittaa" lähdössä suurimman osan luistonestolla varustetuista autoista, jos kuski osaa hiemankin ajaa. Eikä tämä tarkoita kisaamista.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 09.11.16 - klo:07:35
Johtuu varmaan osaksi tuo sutiminen manuaaliautoissa siitä että ei osata/malteta lähteä rauhallisesti liikkeelle. Korostuu vielä liukkailla sitten sutimisena. Onko dsg:llä sama ominaisuus?
Kauan kuin sellaisella liukkaalla ajanut. Onneksi momentinmuuntimella lähdöt on aina tasasia, eikä pyörät lyö tyhjää.
Kun katson ikkunasta ulos, niin stadissa ainakin riittää liukkautta.
Mutta keskustelusta puuttuu täysin keski-euroopankitkat. Kuinka moni nyt kehuu stadissa ajavansa keski-euroopankitkoilla ilman ongelmia? Nastoilla ei ole mitään ongelmia!
Hyvin toimii kombinaatio A4(B9), quattro, stronic ja Conti ice contact 2 nastat.
Tähän asti olen noksun hkpl ajellut ja toisessa edelleen hkpl8 alla. Itse tykkään enemmän näistä conteista. Perusteluna hiljaisemmat (?), ei niin löysä runkoiset. Pitoa riittää mainiosti molemmilla renkailla lumella ja jäällä. Itse ostan seuraavaksi (ensi talveksi vaimon autoon) Contit.
Ps. Ei se "dsg" sen enempää tai vähempää sudi kun zf8. Kokemusta molemmista. Moottori, veto tapa ja kaasun annostelu sen ratkaisee enemmän ku laatikko...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:08:11
Mutta keskustelusta puuttuu täysin keski-euroopankitkat. Kuinka moni nyt kehuu stadissa ajavansa keski-euroopankitkoilla ilman ongelmia? Nastoilla ei ole mitään ongelmia!
Harrastepelissä, 4wd, on tommoset, kyllä sillä pärjää, jarrutukset pitää ennakoida, muuten ei paniikkia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:08:11
Mutta keskustelusta puuttuu täysin keski-euroopankitkat. Kuinka moni nyt kehuu stadissa ajavansa keski-euroopankitkoilla ilman ongelmia? Nastoilla ei ole mitään ongelmia!
Terveisiä tampereelta, vastoin kaikkia ennakko-odotuksia täällä ollaan edelleen hengissä ja ajetaan joka päivä töihin noilla hengenvaarallisilla ke-kitkoilla, kumma kun ei ole vielä näsinneula räjähtänyt tai kokonainen koululuokka saanut surmansa suojatietä ylittäessään.
Itse en tiedä noista keskieuroopan kitkoista mutta oma vaggine pärjäilee ainakin tähän mennessä hyvin Nokian kitkoilla, luistonestoa tosin tullut testailtua tänäänkin jo kahdesti ja hyvin tuntuu pelaavan ::)
Mulla goodyearin ug 2kitkat ja etuveto, tuntus olevan lyömätön yhdistelmä, saa ohitella oikeelta ja vasemmalta tien tukkeita nastoila ja nelivedoillaan. Ja totta että ilman espiä lähtee paremmin viivalta kuin espin kanssa, ihan kitkoillakin.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.11.16 - klo:09:19
Terveisiä tampereelta, vastoin kaikkia ennakko-odotuksia täällä ollaan edelleen hengissä ja ajetaan joka päivä töihin noilla hengenvaarallisilla ke-kitkoilla, kumma kun ei ole vielä näsinneula räjähtänyt tai kokonainen koululuokka saanut surmansa suojatietä ylittäessään.
Mikäli kaikki ajaisivat KE- kitkoilla niin varmasti kolaritilastot olisivat toisen näköisiä. Nytkin niitä tapahtuu ihan reippaasti näillä keleillä. Vähän sama kuin joku sanoo polttaneensa röökiä 50 vuotta eikä mitään ongelmaa. Jos kaikki polttaisivat niin vuodeosastot olisi täynnä.
Itse ajelen pohjolan kitkoilla ja ihan hyvin pärjää vajaavetoisella 260 hv autolla. Aiemmassa 350 hv 4-veto kulkineessa oli nastat. Jos auton heittää 100 km/h nopeudessa polanteella sladiin niin maksimaalista pitoa arvostaa kummasti. Mutta summasummarum: pohjolan kitkoista en lähtisi jääpitoa enää näissä olosuhteissa heikentämään jos jarrutuksessa mennään vielä 10-15 m pidemmälle.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 09.11.16 - klo:07:35
Johtuu varmaan osaksi tuo sutiminen manuaaliautoissa siitä että ei osata/malteta lähteä rauhallisesti liikkeelle. Korostuu vielä liukkailla sitten sutimisena. Onko dsg:llä sama ominaisuus?
Kauan kuin sellaisella liukkaalla ajanut.
DSG:ssä on liikkeellelähdössä pieni viive. Toisin sanoen, se ei ala välittömästi vetää, kun jalan nostaa jarrulta. Tämä ominaisuus saa sitten helposti aikaa nykäisevän lähdön, jos heti jarrun nostamisen jälkeen painaa kaasua. Tästä seuraa, että liukkaalla liikkeelle lähdettäessä pitäisi maltaa odottaa sen verran, että vaihde alkaisi vetää. Jos näin toimii, ei auto sudi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:08:11
Kun katson ikkunasta ulos, niin stadissa ainakin riittää liukkautta.
Kun itse katson ulos ikkunasta, huomaan taivaalta tulevan lunta. Omien kokemusteni mukaan tästä ei seuraa mitään sen kummenpia ongelmia kitkarenkailla ajaville. Silloin kun itse olen pääkaupunkiseudulla kohdannut todella vaikeaa keliä, on kyse ollut ns. mustasta jäästä. Sen ikävä puoli on se, että se saattaa yllättää kuljettajan. Lisäksi mustassa jäässä nastarenkaillakin on vaikea saada pitoa, koska nastoilla ei ole oikein mitään, mihin tarttua.
Tänään ajettu länsi uudeltamaalta noin 50 kilsaa töihin Helsinkin keskustaan. Matkalla jäätä, lunta ja lumipöperöä. Skodassa alla kolmatta talvea Contin CVC6 kitkat. Ei mitään ongelmaa, pito kaikinpuolin hyvä. Rampeista kiihdyttäessä luistoneston valo kyllä vilkkuu nelosvaihteelle asti, mutta rauhallisemmalla kaasulla ei varmaan tee sitäkään. Aikasemmissa autoissa ollut myös nastarenkaita ja en muista että pito olisi ollut yhtään parempi.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.11.16 - klo:11:11
DSG:ssä on liikkeellelähdössä pieni viive. Toisin sanoen, se ei ala välittömästi vetää, kun jalan nostaa jarrulta.
Yleistät nyt yhden DSG-tyypin ominaisuuden kaikkiin, kuivakytkiminen toimii noin. Tuo 6-vaihteinen taas lähtee heti, ainakin lämpimänä.
Nyt on varmasti talven liukkaimmat kelit, itsellä alla kolmatta talvea CVC6 kitkat ja 265 heppainen etuveto. Sama homma kuin muinakin vuosina, talviajoon joutuu opettelemaan ja ennen kaikkea luottamaan renkaisiin ja autoon. Siksi en pidä leikkimistä pahana, kunhan se ei tapahdu liikenneturvallisuuden kustannuksella tai aiheuta vaaraa muille. Pidon rajalla kun ajaa, niin liukkaus ei tule yllätyksenä. Ja näyttää se olleen liukasta nastarengaskuskeillekin, ei pelkästään meille kitkarengastelijoille.
Liikkeelle lähtemisessä maltti on valttia, tarvittaessa sutii kyllä 5. vaihteelle asti. Luistoneston poiskytkemistä en ole Cupralla edes kokeillut, pitänee etsiytyä johonkin parkkipaikalla hieman kokeilemaan. Ex. Leonilla se ei ollut hyvä idea, pito karkasi saman tien ja toinen pyörä suti hullun lailla. Pitkittäispidon myötä karkaa sivuttaispitokin, mikä ei ole ohjattavuuden kannalta hyvä asia.
Voi vaan kuvitella kuinka vaikeaa tällä kelillä on ajaa tunnottomalla autolla (lue japsilla), jossa ohjaus tai alusta ei anna minkäänlaista palautetta pidosta tai sen puutteesta. Kunnes sitten mennäänkin metsään tai ajonvakautus ottaa vauhdin pois kesken mutkan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:08:11
Vain sinä olet puhunut leikkimisestä. Toisille perille pääseminen voi olla osa työtä. Ja kyllä ajan myös uudemmilla Ocuilla eikä ne ole sen häävimpiä. Voin väittää, että luistonestottamalla hyvillä nastarenkailla varustetulla vajaa vetoisella "voittaa" lähdössä suurimman osan luistonestolla varustetuista autoista, jos kuski osaa hiemankin ajaa. Eikä tämä tarkoita kisaamista.
Luuletko etten osaa kaasua annostella? ;D Edellinen 1.6tdi ryntäytti liikkeellelähdössä ahtojen tullessa mukaan, jos luistonesto on pois, eli pito häviää. Luistonesto ei tapa vauhtia, vaan pidon rajamailla annostelee kaasua, jolloin kiihtyvyys on paras. Ja puhun nyt oikeasti liukkaalla ajosta. Leonissa ei ollut edes luistonestoa ja sillä sai annosteltua nätisti kaasua. Omegalla ei päässyt mihinkään, jos luistonesto oli päällä. Riippuu niin autosta siis ja uudemmissa vageissa luistonesto toimii hyvin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:08:11
Vain sinä olet puhunut leikkimisestä. Toisille perille pääseminen voi olla osa työtä. Ja kyllä ajan myös uudemmilla Ocuilla eikä ne ole sen häävimpiä. Voin väittää, että luistonestottamalla hyvillä nastarenkailla varustetulla vajaa vetoisella "voittaa" lähdössä suurimman osan luistonestolla varustetuista autoista, jos kuski osaa hiemankin ajaa. Eikä tämä tarkoita kisaamista.
Kun katson ikkunasta ulos, niin stadissa ainakin riittää liukkautta.
Mutta keskustelusta puuttuu täysin keski-euroopankitkat. Kuinka moni nyt kehuu stadissa ajavansa keski-euroopankitkoilla ilman ongelmia? Nastoilla ei ole mitään ongelmia!
Minäkin ilmoittaudun. Uudet pirellin sottozerot bemussa alla. Hyvin pärjää liikenteessä. Toki takavetoinen 255 leveillä takarenkailla tuppaa sutimaan mutta sen se tekisi tuossa lumimäärässä kaikenlaisilla renkailla. Nastoista ei taida olla mitään hyötyä tuossa nuoskalumessa. Laina-autossa noksun 8 nastoilla enkä koe niitä tässä kelissä minkäänlaisena taivaanlahjana yläkerrasta.
Tervetuloa karppa kokeilemaan eurokitkoja tehokkaassa takavetoisessa jos pk-seudulla käyt/asut Uskon, että yllätyt..
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.11.16 - klo:11:11
Kun itse katson ulos ikkunasta, huomaan taivaalta tulevan lunta. Omien kokemusteni mukaan tästä ei seuraa mitään sen kummenpia ongelmia kitkarenkailla ajaville. Silloin kun itse olen pääkaupunkiseudulla kohdannut todella vaikeaa keliä, on kyse ollut ns. mustasta jäästä. Sen ikävä puoli on se, että se saattaa yllättää kuljettajan. Lisäksi mustassa jäässä nastarenkaillakin on vaikea saada pitoa, koska nastoilla ei ole oikein mitään, mihin tarttua.
Jännä homma, että kolme auto oli motarilla rutattuna ja yksi niistä mersu keskellä kaistoja, kun osunut keskikaiteeseen. Ja oliko yllätys, että kitkat alla ja ilmeisesti ollut ohittamassa. Mistäkö näin? No siitä, että yksi pyöristä oli irti ja keskellä tietä joten ei voinut olla näkemättä. Tämän lisäksi kolme yhdistelmää tukki teitä, kun rengastus ei ollut kunnossa.
Top3 paskimmista keleistä Stadi-Lahti välillä mitä itse olen ajanut ja parhaimmillaan oikean puoleinen kaista meni alle 60km/h. Ei yhtään harmittanut vieläkään, että kulutin asvalttia hakkapeliitta 8:lla. Sitä taas en ymmärrä miksi Lahti-JKL välillä kylvettiin suolaa -5 ja -10 asteen väliin, koska teki varmana tien vielä liukkaammaksi, kuin ilman.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.11.16 - klo:14:14
Luuletko etten osaa kaasua annostella? ;D Edellinen 1.6tdi ryntäytti liikkeellelähdössä ahtojen tullessa mukaan, jos luistonesto on pois, eli pito häviää. Luistonesto ei tapa vauhtia, vaan pidon rajamailla annostelee kaasua, jolloin kiihtyvyys on paras. Ja puhun nyt oikeasti liukkaalla ajosta. Leonissa ei ollut edes luistonestoa ja sillä sai annosteltua nätisti kaasua. Omegalla ei päässyt mihinkään, jos luistonesto oli päällä. Riippuu niin autosta siis ja uudemmissa vageissa luistonesto toimii hyvin.
Pitääkö litraisessa autossa kaasua annostella tai 1.6 TDI:ssä? Se että sinun kokemukset luistonestosta rajoittuu vain vag:n on sinun ongelma. Itsellä on kokemusta useammasta automerkistä ja mallista. Pahimpia fiaskoja on uudet mersut vajaavetoisena.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 09.11.16 - klo:15:05
Minäkin ilmoittaudun. Uudet pirellin sottozerot bemussa alla. Hyvin pärjää liikenteessä. Toki takavetoinen 255 leveillä takarenkailla tuppaa sutimaan mutta sen se tekisi tuossa lumimäärässä kaikenlaisilla renkailla. Nastoista ei taida olla mitään hyötyä tuossa nuoskalumessa. Laina-autossa noksun 8 nastoilla enkä koe niitä tässä kelissä minkäänlaisena taivaanlahjana yläkerrasta.
Tervetuloa karppa kokeilemaan eurokitkoja tehokkaassa takavetoisessa jos pk-seudulla käyt/asut Uskon, että yllätyt..
Tänään oli ihan tarpeeksi yllätyksiä tarjolla etelänhetelmissä talvikelissä... Hyvinkö ne KE-kitkat toimi tuossa loskassa?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:18:01
Jännä homma, että kolme auto oli motarilla rutattuna ja yksi niistä mersu keskellä kaistoja, kun osunut keskikaiteeseen. Ja oliko yllätys, että kitkat alla ja ilmeisesti ollut ohittamassa. Mistäkö näin? No siitä, että yksi pyöristä oli irti ja keskellä tietä joten ei voinut olla näkemättä. Tämän lisäksi kolme yhdistelmää tukki teitä, kun rengastus ei ollut kunnossa.
Top3 paskimmista keleistä Stadi-Lahti välillä mitä itse olen ajanut ja parhaimmillaan oikean puoleinen kaista meni alle 60km/h. Ei yhtään harmittanut vieläkään, että kulutin asvalttia hakkapeliitta 8:lla. Sitä taas en ymmärrä miksi Lahti-JKL välillä kylvettiin suolaa -5 ja -10 asteen väliin, koska teki varmana tien vielä liukkaammaksi, kuin ilman.
Pitääkö litraisessa autossa kaasua annostella tai 1.6 TDI:ssä? Se että sinun kokemukset luistonestosta rajoittuu vain vag:n on sinun ongelma. Itsellä on kokemusta useammasta automerkistä ja mallista. Pahimpia fiaskoja on uudet mersut vajaavetoisena.
Arvoisa Teiden Ritari. Oletko ajanut muilla kuin henkilöautoilla? Oletko ajanut esim. täysperävaunu rekkaa? Tiedätkö miltä sillä tuntuu jäädä tasamaalla jumiin, vaikka vetävät pyörät on talvipyörät? Tai tiedätkö, kuinka yli 70t painavat möykyt käyttäytyy? Se on hienoa kun olet niin taitava kuski, että 4 pyörää täytyy vetää ja olla nastarenkaat, kun toiset pärjäävät kitkoilla vajaavetoisilla. Minulla on myös aika monesta automerkistä kokemusta. Aivan, olen myös taksia ajanut.
Täytyy reilu 100hv etuvedolla myös kaasua annostella, jos liukkaalla ajaa/lähtee liikkeelle, tai antaa toimivan luistoneston toimia. Tässä litraisessa toimii kaasun annostelu hienosti, mutta silti harvemmin tarvii esp sportille vaihtaa saatikka kokonaan ajonvakautusta pois.
,,sken ajoin e-kitkoilla ääriliukkaalla pakkaantuneella uudella lumella, nelikolla meni hyvin eteenpäin, mutta jarrutuspito tasan nolla, vauhti ei muuttunut vaikka jarrutti. Auratulla päätiellä meni mukavasti mutta ei siinäkään juuri jarrupitoa. Vaaralliset tällä kelillä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.11.16 - klo:18:36
Arvoisa Teiden Ritari. Oletko ajanut muilla kuin henkilöautoilla? Oletko ajanut esim. täysperävaunu rekkaa? Tiedätkö miltä sillä tuntuu jäädä tasamaalla jumiin, vaikka vetävät pyörät on talvipyörät? Tai tiedätkö, kuinka yli 70t painavat möykyt käyttäytyy? Se on hienoa kun olet niin taitava kuski, että 4 pyörää täytyy vetää ja olla nastarenkaat, kun toiset pärjäävät kitkoilla vajaavetoisilla. Minulla on myös aika monesta automerkistä kokemusta. Aivan, olen myös taksia ajanut.
Täytyy reilu 100hv etuvedolla myös kaasua annostella, jos liukkaalla ajaa/lähtee liikkeelle, tai antaa toimivan luistoneston toimia. Tässä litraisessa toimii kaasun annostelu hienosti, mutta silti harvemmin tarvii esp sportille vaihtaa saatikka kokonaan ajonvakautusta pois.
Täysperää, säiliötä, puolikasta, nuppia, pasia, rasia, masia, protoa ja montaa muuta eri ajoneuvoa (Noista osaa tosin varusmiesveijarina). Löytyy ABECE + kappale, ADR-luvat ja taksiluvatkin löytyy. Oliko muuta? Linja-autokorttia en hommaa, koska ajokortti pitäisi uusia sen jälkeen viiden vuoden välein.
Sinä kehut teiden sankariksi tai taitavaksi kuskiksi. Minä en ole kirjoittanut mitään tallaista.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 09.11.16 - klo:18:50
,,sken ajoin e-kitkoilla ääriliukkaalla pakkaantuneella uudella lumella, nelikolla meni hyvin eteenpäin, mutta jarrutuspito tasan nolla, vauhti ei muuttunut vaikka jarrutti. Auratulla päätiellä meni mukavasti mutta ei siinäkään juuri jarrupitoa. Vaaralliset tällä kelillä.
Arvostan rehellistä palautetta. Nelikko on siitä petollinen ettei sekään kumoa fysiikanlakeja.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 09.11.16 - klo:18:50
,,sken ajoin e-kitkoilla ääriliukkaalla pakkaantuneella uudella lumella, nelikolla meni hyvin eteenpäin, mutta jarrutuspito tasan nolla, vauhti ei muuttunut vaikka jarrutti. Auratulla päätiellä meni mukavasti mutta ei siinäkään juuri jarrupitoa. Vaaralliset tällä kelillä.
Pirkanmaalla keli oli aamulla todella paha. Risteykset olivat kiillottuneet pakkautuneesta lumesta todella liukkauksi. Myös ajoradat olivat jäisiä.
Kävi sitten uhdessä kiertoliittymässä "aika lähellä". Ajoin kuten aina suoraan tuosta kaksikaistaisesta kiertoliittymästä. En himmannut kuitenkaan riittävästi kun takanatulija hiillosti ihan liian lähellä. No noilla aika vanhoilla hakkapeliitta seiskoilla mentiinkin sitten nelipyöräsladiin juuri ennen kiertoliittymästä poistumista. Siihen on asennettu katuvalopylväs juurikin "hollille", ja liittymän geometria on muutenkin vähän persiillään. Kyse Lielahden TB:n kohdasta ja suunta oli kohti Lentävänniemeä. Meinasi tulla "jännäkakka" kun keskityin tuohon valopylvääseen. Ei meinannut oieta luisu millään. Tilaa ei ollut kaasulla kikkaluunkaan (nelikko). Onneksi todella lievällä takarenkaan pusulla rotvalliin selvittiin. Tien reunassa oli jonkin verran lunta pehmentämässä pusua ja talvirenkaat korkeahkolla profiililla (205/60R16). Ei tullut renkaaseen saati vanteeseen mitään jälkeä.
Ajoiko joku samaa kiertoliittymää tänään iltapäivällä tuoreilla nastoilla tai uusilla kitkoilla? Miltä tuntui?
Kuluneilla kitkoilla olisi varmaan tullut peltitöitä, kun meinasi noilla nastoillakin tulla. Nastoissa pintaa noin 7mm ja nastatkin melkein kaikki tallella, mutta paisto taitaa olla jossain 2011 tienoilla eli taatusti ovat jo kovettuneet.
PS. Pitkittäisessä pidossa ei tänään ollut ongelmia. Sivuittaispito oli kehnonlainen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:18:55
Täysperää, säiliötä, puolikasta, nuppia, pasia, rasia, masia, protoa ja montaa muuta eri ajoneuvoa (Noista osaa tosin varusmiesveijarina). Löytyy ABECE + kappale, ADR-luvat ja taksiluvatkin löytyy. Oliko muuta? Linja-autokorttia en hommaa, koska ajokortti pitäisi uusia sen jälkeen viiden vuoden välein.
Sinä kehut teiden sankariksi tai taitavaksi kuskiksi. Minä en ole kirjoittanut mitään tallaista.
Arvostan rehellistä palautetta. Nelikko on siitä petollinen ettei sekään kumoa fysiikanlakeja.
Taksilupa jos olisi niin siitä en itse huutelisi ;D
Hyvin oli pitoa taas kun kävi jumbon parkkihallissa prismaan mennessä. 245 nokian r2 kitkat ja pito ei loppunut, ei sutinutkaan tarpeettomasti kun voima tiehen välitettiin parhaalla vaihteistolla 8)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 09.11.16 - klo:19:01
Pirkanmaalla keli oli aamulla todella paha. Risteykset olivat kiillottuneet pakkautuneesta lumesta todella liukkauksi. Myös ajoradat olivat jäisiä.
Kävi sitten uhdessä kiertoliittymässä "aika lähellä". Ajoin kuten aina suoraan tuosta kaksikaistaisesta kiertoliittymästä. En himmannut kuitenkaan riittävästi kun takanatulija hiillosti ihan liian lähellä. No noilla aika vanhoilla hakkapeliitta seiskoilla mentiinkin sitten nelipyöräsladiin juuri ennen kiertoliittymästä poistumista. Siihen on asennettu katuvalopylväs juurikin "hollille", ja liittymän geometria on muutenkin vähän persiillään. Kyse Lielahden TB:n kohdasta ja suunta oli kohti Lentävänniemeä. Meinasi tulla "jännäkakka" kun keskityin tuohon valopylvääseen. Ei meinannut oieta luisu millään. Tilaa ei ollut kaasulla kikkaluunkaan (nelikko). Onneksi todella lievällä takarenkaan pusulla rotvalliin selvittiin. Tien reunassa oli jonkin verran lunta pehmentämässä pusua ja talvirenkaat korkeahkolla profiililla (205/60R16). Ei tullut renkaaseen saati vanteeseen mitään jälkeä.
Ajoiko joku samaa kiertoliittymää tänään iltapäivällä tuoreilla nastoilla tai uusilla kitkoilla? Miltä tuntui?
Kuluneilla kitkoilla olisi varmaan tullut peltitöitä, kun meinasi noilla nastoillakin tulla. Nastoissa pintaa noin 7mm ja nastatkin melkein kaikki tallella, mutta paisto taitaa olla jossain 2011 tienoilla eli taatusti ovat jo kovettuneet.
PS. Pitkittäisessä pidossa ei tänään ollut ongelmia. Sivuittaispito oli kehnonlainen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.11.16 - klo:09:19
Terveisiä tampereelta, vastoin kaikkia ennakko-odotuksia täällä ollaan edelleen hengissä ja ajetaan joka päivä töihin noilla hengenvaarallisilla ke-kitkoilla, kumma kun ei ole vielä näsinneula räjähtänyt tai kokonainen koululuokka saanut surmansa suojatietä ylittäessään.
Missähän kaupungissa Jultsu on ajellut ;D
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 09.11.16 - klo:19:12
Taksilupa jos olisi niin siitä en itse huutelisi ;D
No voin sanoa, että aikoinaan noita ei ihan kaikille jaettukkaan. Silloin piti osata jokunen katukin ulkoa, kun navigaattorit oli joko päässä tai kartassa.
Tokihan tuostakin joku voi yrittää vitsiä vääntää huonolla menestyksellä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:19:14
Missähän kaupungissa Jultsu on ajellut ;D
Kappas ;D
No aamusta mentiin 3-motaria ja ohikulkumotaria. Aika pluikasta oli ja tienhoitokalusto aamuruuhkan aikaan liikkeellä.
Iltapäivästä sitten tuo kiepaus keskustan/liatsun/lentsun kautta. Muualla kuin tuolla liatsun alueella ei ongelmia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.16 - klo:18:01
Tänään oli ihan tarpeeksi yllätyksiä tarjolla etelänhetelmissä talvikelissä... Hyvinkö ne KE-kitkat toimi tuossa loskassa?
Kyllä ne toimi oikein hyvin. Renkaat ovat uudet ja tiedostan puutteet jotka esiintyvät jäisellä tien pinnalla. Lumi, loska ja vesikeleissä rengas toimii erittäin hyvin. Ke-kitkoissa on oikeastaan kaksi merkittävää puutetta. Ensimmäinen on se, että pidon loppuessa se loppuu eikä "varoita" samalla tavalla kuin pohjoismainen. Toinen seikka on kuluminen jolloin pito-ominaisuudet häviävät aika nopeasti. Tämä jälkimmäinen ominaisuus on syy miksi en ke-kitkaa osta työkaluihin joihin tulee paljon kilometrejä.
muoks. Tänä talvena olen miettinyt sitä, että kun ensimmäinen kitkasetti väsähtää helmi-maaliskuu niin silloin hankkisin ke-renkaat joilla voisi ajaa pitkälle kesän puolelle jonka jälkeen taas selviäisi yhdellä kesäsetillä..
26 vuotta sitten tuli luovuttua nastarenkaista, kun Bridgestonella oli kampanja kitkarenkaista, jossa olisi saanut vaihtaa kitkarenkaat nastarenkaisiin, jos ei olisi ollut tyytyväinen. Ilman tuota kampanjaa ei varmaan olisi tullut kokeiltua kitkoja. Tämän jälkeen perheen autoissa on aina ollut kitkarenkaat. Jos käytettynä ostetussa autossa on tullut nastarenkaat mukana, ne on heti vaihdettu kitkoihin.
Vaimokin tottui nopeasti kitkarenkaisiin ja ei sen jälkeen ole missään tapauksessa halunnut nastarenkaita. Vaimo on ollut osallisena yhdessä kolarissa, nastarenkaita käyttänyt kanssa-autoilija ajoi risteyksessä perään.
Nastarenkaista tulee kokemuksia, kun ajan säännöllisesti anopin autoa, jossa on nastarenkaat. Rapinaa riittää, mutta pidossa ei isoa eroa kitkoihin ole.
Lainaus käyttäjältä: K70 - 09.11.16 - klo:20:50
Nastarenkaista tulee kokemuksia, kun ajan säännöllisesti anopin autoa, jossa on nastarenkaat. Rapinaa riittää, mutta pidossa ei isoa eroa kitkoihin ole.
Ja anopilla on tuoreet nastat alla eikä samaa vuosikertaa, kuin anoppi ;)
Jep, kolmen vuoden välein olen uudet hänelle ostanut vaikka kilometrejä tuleekin niin vähän, että renkaat ei ehdi paljon kulua. Nyt on käytössä Good Year UltraGrip Ice Arctic merkkiset renkaat.
Parina päivänä ollut täälläkin liukasta, varsinkin raskaan liikenteen suosimat reitit, jossa ne kitkoineen kiillottavat tien pinnan. Tuolla vajaavetoisella Porterilla (2.0TDI man.vm-2013) kokeillut nyt tuota Karpan ja b1mbon kädenväännön aihetta kiihdytys "kevyellä kengällä" vs. antaa luistoneston valon vilkkua. Renkaina Michelinin raskaamman kaluston nastat, viime talvena käyttöönotetut. Kyllä se perstuntumalla vain on niin, että paremmin kiihtyy / nousee mäkeen, kun säännöstelee kaasun niin, että se sutimiseneston valo ei vilku. Esp tuossa(kin) on niin hidas, että kuski on ottanut luisun kiinni, ennen kuin se ehtii reagoida. ;)
Nelikko sitten kiihtyy aivan eri tahtiin, kun laittaa ESC-Sportille (samalla lähtee ASR pois) ja antaa raapia joka nurkasta. ASR päällä ei mene mihinkään, jos antaa sen rutkuttaa. Tietenkin tälläkin voi kiihdyttää sen verran kevyellä tossulla, ettei valot vilku. :)
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 12.11.16 - klo:16:50
Parina päivänä ollut täälläkin liukasta, varsinkin raskaan liikenteen suosimat reitit, jossa ne kitkoineen kiillottavat tien pinnan. Tuolla vajaavetoisella Porterilla (2.0TDI man.vm-2013) kokeillut nyt tuota Karpan ja b1mbon kädenväännön aihetta kiihdytys "kevyellä kengällä" vs. antaa luistoneston valon vilkkua. Renkaina Michelinin raskaamman kaluston nastat, viime talvena käyttöönotetut. Kyllä se perstuntumalla vain on niin, että paremmin kiihtyy / nousee mäkeen, kun säännöstelee kaasun niin, että se sutimiseneston valo ei vilku. Esp tuossa(kin) on niin hidas, että kuski on ottanut luisun kiinni, ennen kuin se ehtii reagoida. ;)
Nelikko sitten kiihtyy aivan eri tahtiin, kun laittaa ESC-Sportille (samalla lähtee ASR pois) ja antaa raapia joka nurkasta. ASR päällä ei mene mihinkään, jos antaa sen rutkuttaa. Tietenkin tälläkin voi kiihdyttää sen verran kevyellä tossulla, ettei valot vilku. :)
No eihän tuossa ole edes mitään tutkimista 😉
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.11.16 - klo:17:13
No eihän tuossa ole edes mitään tutkimista 😉
Jollakin on kuitenkin päinvastaisia kokemuksia. Se ASR on sitten vissiin huomattavasti kehittynyt MY2016 autoihin. Pitääkin toistaa tuo testi autoliikkeen koeajoautolla, kunhan taas tulee talvikelit. ;)
Kiperämpi kysymys tuossa automatiikka vs. ihminen tuleekin jarruttaessa liukkaalla. Jarrutus juuri siinä rajalla, että ABS ei ala pätkiä, vai antaa rutkuttaa. Riippuu lähinnä siitä, miten EBL (vai mikä piru se jarruvoiman jako e/t oli) osaa jakaa taakse jarrupainetta. Golf MkII / Vento ilman absia ja mekaaninen jarrupaineen säädin takana, niin sai käsijarrulla auttaa takapään jarruja aika paljon, jos jalkajarrulla piti etupään siinä lukkiutumisen rajalla.
Selvennys vielä. Minä puhun tuosta luistonestosta ja puolustan sitä vain todella liukkaalla ajaessa. Siis lumipöperössä, loskassa tai jäisellä tiellä kitkoilla ajaessa vajaavetoisella autolla. Tarkoitan siis keliä, jolla rengas pyörähtää todella herkästi tyhjää. Ja vielä niin että ajetaan melko suoraan. 3% luisto on paras pito, näin olen jostain lukenut ja siihen luistonesto tähtää todennäköisesti.
No, tuo mun testi tapahtui olosuhteissa, jossa normikokoista liikenneympyrää pystyy kiertämään alle 10 km/h nopeudella nastarenkailla.
Ja tuo -13 portteri tosiaan uusin vajaavetoinen vagine, jolla olen päässyt todella liukkaalla ajamaan.
Kovasti tyytyväinen olisin, jos todella uusissa autoissa jo todella olisi niin, että automatiikka voittaan"kädellisen".
Pitänee tosiaan käydä kokeilemassa uutta Ocua. :)
Tähän saakka kokemukset eri merkkisistä autoista kyllä on se, että mitä huonommaksi olosuhteet menevät, niin sen etevämpi on kuljettaja, eikä se auton tietokone. Erityisesti paksusssa löysässä lumessa.
Minulla on 49 tkm ajetut googyearin kitkat alla. Niissä on pintaa 5.5mm. Kolmas talvi nyt, joulukuussa alle menee nastat. Kolme sarjaa on nyt kahteen autoon. Kitkat on tosin jo molemmissa ehtoopuolella mutta niillä ajelee kauden alun ja lopun.
Itse menen kolmen rengassarjan taktiikalla kanssa. Sen verran liukasta oli, että vaihdoin kitkat nastoihin eilen.
Aika monta kertaa vastaava vaihto on tehty ennen joulua.
Mitään tässä ei voi oikeastaan menettää. Jos on reilusti plusasteita jatkossa, niin vähän turhalta tuntuu ajaa
äänekkäillä nastarenkailla. maaliskuun alussa takaisin kitkoihin. Yleensä kevätaurinko kuivattaa jo tiet silloin.
Jos tulee hetkellinen takatalvi, niin kitkoilla pärjää sen ajan. Vapun jälkeen kesärenkaat alle.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.11.16 - klo:22:44
3% luisto on paras pito, näin olen jostain lukenut ja siihen luistonesto tähtää todennäköisesti.
Optimaalinen luisto riippuu alustasta. Esimerkiksi soralla muistaakseni jo luokkaa 20 % ja asfaltti, märkä asfaltti, jää, lumi jne kaikilla omat optimiarvot. Tunnistaako auto alustan jolla ajetaan?
Golf 7 harkinnassa uudet talvirenkaat.
Vaihtoehtoina on seuraavat:
205/50/17 Continental nasta tai kitka
205/55/16 Continental nasta tai kitka
Mitä raati suosittelee, suuntavakaus erittäin tärkeä kriteeri ja yleensäkin hyvä ajettavuus. Olen ajanut kitkoilla pari talvea, mutta olen nyt ottanut harkintaan myös nastarenkaan. Continental pitäisi olla ominaisuuksiltaan huippuluokkaa. Ice contact 2 nasta ja viking 6 kitka ovat vaihtoehtoina.
Itsellä Octavian alla jo kolmatta talvea 205/55/16 Continental CVC6 kitkat ja suosittelen. Hiljaiset ja ajettavuus on hyvä.
Lainaus käyttäjältä: Antti O - 08.12.16 - klo:11:14
suuntavakaus erittäin tärkeä kriteeri ja yleensäkin hyvä ajettavuus.
Jos vanteen leveys sallii niin kooksi 225/45/17.
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 08.12.16 - klo:12:29
Jos vanteen leveys sallii niin kooksi 225/45/17.
Nyt on juuri sellaiset ja haluaisin kapeammat. Golf on niin kevyt auto.
A3 1.8 / 2.0 quattrosssa 225/45/17 on ollut huomattavasti parempi ajaa sulalla kelillä kuin 205/50/17, toki tuo hieman painavammalla tekniikalla.
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 08.12.16 - klo:12:38
A3 1.8 / 2.0 quattrosssa 225/45/17 on ollut huomattavasti parempi ajaa sulalla kelillä kuin 205/50/17, toki tuo hieman painavammalla tekniikalla.
Mites tuo 205/50 käytännössä on huonompi ajaa?
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 08.12.16 - klo:12:38
A3 1.8 / 2.0 quattrosssa 225/45/17 on ollut huomattavasti parempi ajaa sulalla kelillä kuin 205/50/17, toki tuo hieman painavammalla tekniikalla.
Ovatko renkaat samaa mallia ja jos ovat, niin mitä mallia ovat?
Itse olen ollut hyvin tyytyväinen CVC6:een koossa 215/55 R 17 Passat GTE:n alla. Vaikka auto on hybriditekniikan vuoksi melko raskas, niin rengas käyttäytyy oikein miellyttävästi. Auto menee hyvin vakaasti kaikissa ajotilanteissa sulalla, lumella ja jäällä. Syvätkään urat eivät juurikaan autoa vetele. Melu ja jousitusmukavuus ovat luonnollisesti kitkoilla kunnossa, eikä pidossakaan ole valittamista - ainakaan näin ensimmäisenä talvena.
Ennen näitä oli Ocu 3 RS:ssä eräät toiset testivoittoja keränneet kitkat 225/45 R 17 -koossa. Tuo yhdistelmä ei osannut oikein mennä suoraan, vaikka kesärenkailla kaikki oli kunnossa. Koon lisäksi renkaiden valmistaja ja mallli vaikuttavat paljon. Itse en mielelläni talveksi 45-profiilia ottaisi, koska koen hyötyjen jäävän aika pieniksi haittoihin verrattuna. En myöskään ottaisi 225 leveää rengasta keveän Golfin alle.
Täällä on myös 225/45/17 Contin kitkat alla. Toki Cupran alla, mutta tuskin Golfiinkaan huono vaihtoehto. Kapeampi rengas on huojakampi, ainakin äkkiseltään ajateltuna.
Lainaus käyttäjältä: Antti O - 08.12.16 - klo:12:56
Mites tuo 205/50 käytännössä on huonompi ajaa?
Löysä, nuljuaa motarilla urissa ja ei suuntavakaa. Vitutti.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.12.16 - klo:13:40
Ovatko renkaat samaa mallia ja jos ovat, niin mitä mallia ovat?
Mulla on ollut 4 kpl A3 1.8TFSI quattroja, siis tätä nykyistä 8V koppaa. 2 oli sedaneita ja 2 Sportbackkeja, kaikki S Line alustalla ja kitkoilla. En nyt jaksa enää ihan muistaa missä oli mitäkin ja oliko ekat Contit CVC5 vai CVC6
205/50/17 Conti oli lötkö nuljuaja, oli pakko laittaa painetta lisää kun muuten meinasi mennä hermot.
225/45/17 Nokian R2 kitka todella selvästi parempi.
Jossain saattoi olla Conti 225 leveänä jonkin aikaa, ei enää jaksa muistaa. Veikkaisin kyllä että tuo renkaan koko on tärkeämpi tässä kuin Conti vs Nokian.
Tällä hetkellä sitten on ajossa facelift A3 Sportback 2.0TFSI quattro S Line alustalla ja tässä nyt 225/40/18 Nokian kitka, oikein hyvä sulalla, en ole edes katsonut paineita kun menee just sinne minne käskee. Pidossa en ole keksinyt mitään moitittavaa jäällä tai lumella tuossa 225 leveessä Nokiassa, tuskin Contikaan huono lienee. Tokihan nyt A3 quattro on raskaampi kuin etuveto-Golf.
Omassa ajossa helvetisti moottoritietä/kehää, ja ne nyt ovat aina enemmän tai vähemmän sulia. Tuossa ajossa 205 todella paljon paskempi ainakin tuon A3 alla. Toki sitten jos tykkää löysemmästä niin minun kommentit eivät ehkä oikeita. Itselle tuo S line alusta ja matala rengas on just hyvä ja kulkee suoraan ilman paimentamista.
205/60R16 on ainakin itsellä scoutissa parempi rengaskoko, kuin 205/55R16. On enemmän rengasta ja mukavampi ajaa. Continental Contiicecontact2 on myös mukava jämäkkä, jos vertaa esimerkiksi hakkapeliitta 8:n. Toki myös miettisin miksi hankkia 17" rengaskoko talvirenkaaksi, kun se on melkein järkeää 100-150 euroa/kierros kalliimpi, kuin 16".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.12.16 - klo:16:21
205/60R16 on ainakin itsellä scoutissa parempi rengaskoko, kuin 205/55R16. On enemmän rengasta ja mukavampi ajaa. Continental Contiicecontact2 on myös mukava jämäkkä, jos vertaa esimerkiksi hakkapeliitta 8:n. Toki myös miettisin miksi hankkia 17" rengaskoko talvirenkaaksi, kun se on melkein järkeää 100-150 euroa/kierros kalliimpi, kuin 16".
+1
Mittarivirhekin todennäköisesti pienenee, samoin rengasmelu. Eikä ole lötkö kun käyttää riittäviä paineita.
17-tuumaisista katselisin 205/55-renkaita. Kehä vastaa 225/50R17 kokoa.
Mittarivirheen pienentyessä kilometrejä kertyy matkamittariin vähemmän. Vaikka nopeusnäyttö valehtelee ~5km/h, matkamittari näyttää oikein. Tämän voi tarkistaa ajamalla vaikka gps 100km/h ja nollaa keskinopeuuden. Keskinopeuden pitäisi näyttää silloin 100 ja mittarinopeuden ~105 vakiorenkailla.
Lainaus käyttäjältä: Antti O - 08.12.16 - klo:11:14
...
Ice contact 2 nasta ja viking 6 kitka ovat vaihtoehtoina.
Ice contact 2:set (Suv koossa) olleet alla muutaman sata kilsaa. Hyvät renkaat.. tekivät jopa Bmw:stä suuntavakaan auton :)
Pito liukkailla erinomainen.
Joo avaan hieman lisää tätä kysymystä, eli siis autossani on nykysellään R2 nokian kitkat koossa 225/45/17.
Olen siis harkinnut jos muuttasin rengastusta joko noille 17" pyörille tai siirtyisin 16" renkaisiin. Sillä tässä haen että mikähän olisi golfin kokoiseen peliin optimi rengastus sekä asfaltti että jää ominaisuuksien puolesta. Nuo nykyset on ihan ok kunhan vaan on 2.7bar paineita, sillon ajettavuus asfaltillakin hyvä. Muuten meinaa hieman vedellä. Kesärenkailla käytin 2.2 bar mukavuuspaineita, niin hieman topakkaa kyytiä nyt. Toki ei vielä puhuta mistään leegot putoaa - kyydistä, mutta mietin jos toisenlaisella rengasvalinnalla voisi ajaa hieman matalemmilla paineilla, vai ajaako muutkin 17" kitkoilla noin kovilla paineilla?
Mulla 225/45-17 goodyearin kitkat 1p leonissa, alku talvesta plussakelin puolella laitettu 2.8 baria ja sen jälkeen en ole paineita katsellu. Todella hyvät ajaa joka kelissä. Leikkiessä käsijarrulla(ei liikenteessä) huomannut kyllä että sit kun se pito lähtee niin lähtee aika äkillisesti, mikä johtunee matalammasta profiilista kun kumi ei mulju samaan tapaa kun korkeemmat. Mutta normaalissa ajossa en ole heikkouksia huomannut ja kelillä kun kelillä pärjää mainiosti.
3bg neliveto paskatissa alla 205/55/16 noranza 001:t, jäisellä tien pinnalla naurattaa kun lähtee liikkeelle, aivan uskomaton vetopito :)
Alan kyllä taipumaan sen kannalle että valitsen continental ice contact 2 205/50/17 koossa. Golf on niin kevyt ja vajaavetoinen niin kaikki vetopito on tarpeen. Sitten kun tulee kevät ja paljaat asfaltit valinta varmaan ahdistaa kun muistelee kitkojen hiljaisuutta. On se vaikea valinta.. ::)
Kyllä kitkoillakin pystyy halutessaan leikkimään, vaikka sitten tyhjällä parkkipaikalla - jos ei muuta... ::)
https://youtu.be/_p0RqTpv_sg
Keskustelin erään liikenneturvan henkilön kanssa miksi stadissa menee paljon tuulilaseja. Yksi syy on turvaväli ja toinen syy on kitkarenkaat jotka keräävät kiviä lamelleihin huomattavasti enemmän, kuin nastarenkaat ja lentävät sitten ikkunoihin. Tämä myös kummasti nostaa vakuutusmaksuja.
Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 11.12.16 - klo:13:55
3bg neliveto paskatissa alla 205/55/16 noranza 001:t, jäisellä tien pinnalla naurattaa kun lähtee liikkeelle, aivan uskomaton vetopito :)
Piti kanssa kokeilla näitä Bridgestonen uutuuksia mutta ei saanut 235/40R18 koossa. Laitoin sitten Contin IceContact 2:set. Sanoisinko, että vetopito on sitä luokkaa että melkein pelottaa jo tuleva jarrutus ;D
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 11.12.16 - klo:21:45
Kyllä kitkoillakin pystyy halutessaan leikkimään, vaikka sitten tyhjällä parkkipaikalla - jos ei muuta... ::)
https://youtu.be/_p0RqTpv_sg
Harvinaisen rasittavat videon perusteella nuo automaattisesti kääntyvät valot.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.12.16 - klo:21:47
Keskustelin erään liikenneturvan henkilön kanssa miksi stadissa menee paljon tuulilaseja. Yksi syy on turvaväli ja toinen syy on kitkarenkaat jotka keräävät kiviä lamelleihin huomattavasti enemmän, kuin nastarenkaat ja lentävät sitten ikkunoihin. Tämä myös kummasti nostaa vakuutusmaksuja.
Hän valehteli, ethän mennyt halpaan?
Lainaus käyttäjältä: Zego - 11.12.16 - klo:21:59
Hän valehteli, ethän mennyt halpaan?
Ei tarvitse kuin vilkaista noita kitkoja autojen alla niin voi todeta monessa lamellien välit olevan täynnä kiviä, jos rullattu soran päällä. Nimim. kaksi tuulilasia puoleen vuoteen ;D.
EDIT: Toisaalta tuo onkin paras tapa hankkia niihin luistimiin sitä jääpitoa.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 11.12.16 - klo:21:59
Hän valehteli, ethän mennyt halpaan?
Miksi olisi valehdellut? Kitkoja käytetään eniten pääkaupunkiseudulla ja kitkojen lamellit ovat pehmeämmät jotka keräävät enemmän kiviä. Vai etkö ole ikinä verrannut keväällä nasta ja kitkarenkaita paljonko niissä on kiviä? Minä olen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.12.16 - klo:21:49
Harvinaisen rasittavat videon perusteella nuo automaattisesti kääntyvät valot.
Käyttökokemuksen (3,5v) perusteella ei lainkaan rasittavat. Harmittaa jos seuraavassa ajokissa ei niitä ole.
Ja jotta pysytään asiassa, niin kitkoilla voi kyllä pitää hauskaa ja silti liikennöidä ihan turvallisesti.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 11.12.16 - klo:23:15
Käyttökokemuksen (3,5v) perusteella ei lainkaan rasittavat. Harmittaa jos seuraavassa ajokissa ei niitä ole.
Ja jotta pysytään asiassa, niin kitkoilla voi kyllä pitää hauskaa ja silti liikennöidä ihan turvallisesti.
Eikös tuon kääntymistoiminnon voi ottaa pois päältä jos alkaa nyppimään.
Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 11.12.16 - klo:23:26
Eikös tuon kääntymistoiminnon voi ottaa pois päältä jos alkaa nyppimään.
Voi. Ja jos ei osaa ja kääntyily harmittaa, niin voi halutessaan ajaa koko ajan suoraan ;)
Lainaus käyttäjältä: enkero - 11.12.16 - klo:23:28
Voi. Ja jos ei osaa ja kääntyily harmittaa, niin voi halutessaan ajaa koko ajan suoraan ;)
Totta. Minusta tuo kääntymistoiminto on hyvä, eikä siihen kiinnitä hetken päästä mitään huomiota muuten kuin parempana näkyvyytenä. Itselläkään ei ole tarvetta koskaan ollut ottaa pois päältä :).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.12.16 - klo:22:05
Miksi olisi valehdellut? Kitkoja käytetään eniten pääkaupunkiseudulla ja kitkojen lamellit ovat pehmeämmät jotka keräävät enemmän kiviä. Vai etkö ole ikinä verrannut keväällä nasta ja kitkarenkaita paljonko niissä on kiviä? Minä olen.
Vertailua olen minäkin tehnyt, eikä asia ole aivan noin mustavalkoinen. Eri renkaiden välillä on paljonkin eroja tuossa kivien keruu taipumuksessa. Tätä on tullut seurattua Nokian Hakkapeliitta 7 ja R2 :lla, Continentalin CVC-5:lla ja -6:lla. Nämä Nokian renkaat olivat selkeästi pahimpia keräämään pikkukiviä lamellien väliin, oli sitten nasta- tai kitkarenkaat. Continentalitkin ovat kiviä keräilleet väleihinsä, mutta huomattavasti vähemmän.
Jos se minusta olisi kiinni niin noita pysäköintipaikkoja ei kylvettäisi täyteen tuota karkeata sepeliä... Eikös joskus aikanaan ole käytetty hienompaa hiekkaakin tuohon puuhaan ehkäisemään kävelijöiden liukastumisia? Jotain kertoo jo sekin että jo tähän aikaan vuodesta työpaikkani iso parkkis on jo niin täynnä sepeliä ettei siinä ole mitään järkeä!
Heh onhan niissä nastoissakin lamelleja ja kuvio sellasta että menee kiviä, en usko että kummassakaan rengastyypissä ne pienimmät lamellit sinkoo semmosia kiviä jotka lasin hajottaa. Voi ne kivet tarttua sliksiinki. Kiviä lentää kun ajetaa paikasta missä kiviä on(pientareet, työmaat ym). Tällä asialla on mun mielestä ihan turha perustella renkaiden paremmuutta. Ps en edes usko että pk seudulla on enemmän kitkarenkaita kun muualla, mitä ite seurannu ni hyvin suurella osalla nastat ropisee.
Jännä juttu, että vakuutusyhtiön vahinkoilmoituslomakkeessakin on lasivahingon aiheuttajaksi valittavissa kivi/nasta.
Huvikseen katselin pihassa olevien autojeni renkaat. Ei niistä voinut havaita mitään eroja kivien suhteen mitä renkaiden lamelleihin tarttuu. Pirellin eurokitkoissa voimakkain kuviointi mutta ei niissäkään kiviä ollut vaikka kotitieki on hiekoitettu todella karkealla tavaralla. Ropina kuuluu, ajan sitten pirellillä, nomian kaseilla, savan halppinastoilla tai nokian uusilla kitkoilla.
Karseata hommaa nastoilla ajaminen, teiden raiskaaminen ja tuulilasien rikkominen. Valitettavasti on vain niin paljon autoilijoita jotka eivät osaa luopua nastojen ropinasta ja sen tuomasta turvallisuuden tunteesta. Olihan se ddt aikoinaan kaikkein tehokkain torjunta-ainekin mutta haittojen myötä siitäkin osattiin luopua. Taitaa nastarenkaidenkin suhteen asia vaatia vanhakantaisten jäärien kohdalla sukupolvenvaihdoksen, ja asioiden tarkastelemisen muistakin näkökulmista kuin absoluuttisen jääpidon tärkeydestä tm:n tapaan.
Onneksi on alkanut julkisuudessa näkyä asiantuntijoilta muunlaisiakin lausuntoja.
Otetaas pirkanmaaltakin taas väliaikaraporttia, nyt on ulkona ollut mukavan talvista ja tien pinnat on kiillottuneet paikoin mukavan lipoisiksi, eurokitkoilla onnistuu sangen hienosti pienimuotoinen turvallinen nelivetoreenaus tuolla muiden hidastelijoiden perässä ajellessa, eipä ole vieläkään tarvittu vaihtokalsareita.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.12.16 - klo:06:43
Otetaas pirkanmaaltakin taas väliaikaraporttia, nyt on ulkona ollut mukavan talvista ja tien pinnat on kiillottuneet paikoin mukavan lipoisiksi, eurokitkoilla onnistuu sangen hienosti pienimuotoinen turvallinen nelivetoreenaus tuolla muiden hidastelijoiden perässä ajellessa, eipä ole vieläkään tarvittu vaihtokalsareita.
Kun eilen katseli teitä pirkanmaalaisia eurokitkoilla, niin voisitte pysyä pois liikenteestä. Normi talvikeli ja moottoritiellä ohituskaistallakin törryytellään 90km/h motarilla. Ei mitään ongelmaa contin nastoilla.
Pirkanmaalla ei ole vielä ollut liukasta edes. Märkä tie paikoin tänäkin aamuna kun 10 pakkasta. Keskipohjanmaalla oli tiet aivan jäässä kirjaimellisesti. Siellä ei olisi ke kitkoilla tehnyt mitään. Vaikka niillä joissakin olosuhteissa pärjää, niin ei voi yleistää niiden soveltuvuutta kunnon talveen. Pohjoisen kitkoilla pärjäsi hyvin ja ohitellakin joutui.
Kyllä se tuntuu olevan hankala yleisesti päättää ottaako kitkat vai nastat, jäällä ajaisi mielellään nastarenkailla. Nytkin täällä idässä on melko liukkaita risteykset ja sivutiet. Toisaalta kun mennään 1.5kk eteenpäin alkaa tiet olemaan kuivia ja kitkarengas ihan ässä. Sama juttu loka/marraskuu. Yritä siinä nyt tehdä valinta kitkan ja nastan väliltä..
Se ropina antaa turvamarginaalia, vaikka olisi huonompi pidoltaan kuin kitka. Moni ei osaa liukkautta päätellä kitkoilla ajaessa, ei siis osaa lukea säätä, eikä kiinnostakaan.
Valitsin uuteen pelkät kitkat(talvi+kesä samoilla) ihan jännityksen vuoksi, hyvä peruste?
Kitka kesällä pilaa kesällä vesipidon ja ajettavuuden. Lisäksi kitkat on kalliimpia ja kuluu kesällä nopeammin. Eli rengaskulut kasvaa, pito on huonompaa ja ajo velttoa osan vuodesta.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 13.12.16 - klo:08:57
Valitsin uuteen pelkät kitkat(talvi+kesä samoilla) ihan jännityksen vuoksi, hyvä peruste?
Velipoika ajanut kohta parikymmentä vuotta noin. Ostaa uudet kitkat syksyllä ja ajelee seuraavaan syksyyn ja uutta settiä alle. Sille tulee kilometrejä niin pirusti, että renkaat kestää vuoden. Kesäksi laittaa ilmanpainetta vähän reilummin kitkalle, niin kestää paremmin ajella.
Pakko tarttua tähän, kitkarengas on helvetin huono kesärengas! Kumi ei toimi ollenkaan lämpimillä keleillä, kunnon väistöliike tai jarrutus niin pieleen menee. Aina ei auta vaikka olisi itse maailman varovaisin kuski. Tilanne voi tulla eteen pyytämättä ja yllättäen, silloin kaivataan renkailta muutakin kuin edullisia kilometrejä. Kitka on laillinen rengas ajaa ympäri vuoden, mutta turvallinen ei missään nimessä. :-X
Joo ja sit kaikkien lasit hajoo kesälläki :'(
Kesällä kaikkien renkaiden pito on vähintäin riittävä, ajoin taannoin yhden setin kankaille, enkä ollut huomannut mitään erikoista reiluissa motarinopeuksissa märällä tai kuivalla.
Niin se taitaa olla kuin kaikessa muussakin; toiset pärjäävät millä vaan ja toiset ei millään.
Jos haluaa maksimoida turvallisuuden niin kannattaa tiputtaa ajonopeutta neljännes niin jarrutusmatka tippuu puoleen, varmasti isompi vaikutus kuin rengasvalinnalla.
Ei se ole pärjäämistä jos turvallisuudesta pitää kiinni. Ajonopeuden tiputtamista tehokkaampi keino on lukkiutua sisälle. Moni asia tuolla julkisessa liikenteessä vaikuttaa kaikkiin ja yhdenkin asenne voi muuttaa monen elämän, jos vakavia ollaan.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 13.12.16 - klo:14:22
Joo ja sit kaikkien lasit hajoo kesälläki :'(
Onneksi suurin osa ajattelee aivoillaan ja ajaa ihan oikeilla kesärenkailla. Niiden kuviointia voit myös tarkastella miksi niihin jää vähemmän kiviä kiinni.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 13.12.16 - klo:15:22
Kesällä kaikkien renkaiden pito on vähintäin riittävä, ajoin taannoin yhden setin kankaille, enkä ollut huomannut mitään erikoista reiluissa motarinopeuksissa märällä tai kuivalla.
Toivolttavasti et tapa ketään sivullista tai minun tuttavaani, kun auto lähtee lapasesta väärässä paikassa säästämisen vuoksi. Tuurillahan ne laivatkin seilaa...
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 13.12.16 - klo:16:29
Ei se ole pärjäämistä jos turvallisuudesta pitää kiinni. Ajonopeuden tiputtamista tehokkaampi keino on lukkiutua sisälle. Moni asia tuolla julkisessa liikenteessä vaikuttaa kaikkiin ja yhdenkin asenne voi muuttaa monen elämän, jos vakavia ollaan.
Kun seuraa tätä tämän päivän nopeusrajoitus keskustelua herää kysymys, jos liike muuttuu negatiiviseksi rupeaako kuolleita nousemaan haudasta? Onneksi ainakin yksi professori torppaa pienen ylinopeuden haitallisuuden pois ja keskittyy nimenomaan niihin olennaisiin asioihin mitkä aiheuttaa kuolemaan johtaneita kolareita.
Toiset tekee kompromissejä ja toiset ostaa "parasta" mitä rahalla saa. Minulle on ihan sama kumpaan ääripäähän tai siihen välille jää, kunhan ei vaaranna minun tai minun läheisteni henkeä liikenteessä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.12.16 - klo:18:39
Toivolttavasti et tapa ketään sivullista tai minun tuttavaani, kun auto lähtee lapasesta väärässä paikassa säästämisen vuoksi. Tuurillahan ne laivatkin seilaa...
No jo on kommentti.
Mauton, mutta sopii tyyliin.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 13.12.16 - klo:15:34
Niin se taitaa olla kuin kaikessa muussakin; toiset pärjäävät millä vaan ja toiset ei millään.
Jos haluaa maksimoida turvallisuuden niin kannattaa tiputtaa ajonopeutta neljännes niin jarrutusmatka tippuu puoleen, varmasti isompi vaikutus kuin rengasvalinnalla.
Hyvin kiteytetty!
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 11.12.16 - klo:21:45
Kyllä kitkoillakin pystyy halutessaan leikkimään, vaikka sitten tyhjällä parkkipaikalla - jos ei muuta... ::)
https://youtu.be/_p0RqTpv_sg
Ajan pääasiassa työajoa joten ei tule mieleen leikkiä kitkoilla! 8)
Kuinka moni ostaa kitkat leikkiäkseen? :o
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 17.12.16 - klo:21:33
Ajan pääasiassa työajoa joten ei tule mieleen leikkiä kitkoilla! 8)
Kuinka moni ostaa kitkat leikkiäkseen? :o
Heps, täällä käsi ylhäällä!🖐🏻
Vaikka ajankin työajoa kohtuullisen paljon, ei se silti estä suoristamasta jossain kadunkulmassa tms hiukan oikeaa nilkkaa. Mukavahan se on tarpeen tullen hiukan luistattaa.
Nastan pirulaiset kun ei oikein kestä sitä. Muutama pitkä luisu kuuraisella asvaltilla ja nykynastat ovat tangetin suuntaisesti. Tuon jälkeen niissä ole pitoja hevonhelvettiäkään.
^Kerran ocu pomppasi katsastuksessa renkaista, kuulemma melkein kaikki nastat poikki. En ollut tajunnut kun ne nysät siellä näyttää ehjiltä nastoilta jos ei katso lähempää, ajossa en ollut ihmeempiä huomannut . Tämän perusteella uskalsin tilata uuteen kitkat.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 17.12.16 - klo:21:44
Heps, täällä käsi ylhäällä!🖐🏻
Vaikka ajankin työajoa kohtuullisen paljon, ei se silti estä suoristamasta jossain kadunkulmassa tms hiukan oikeaa nilkkaa. Mukavahan se on tarpeen tullen hiukan luistattaa.
Nastan pirulaiset kun ei oikein kestä sitä. Muutama pitkä luisu kuuraisella asvaltilla ja nykynastat ovat tangetin suuntaisesti. Tuon jälkeen niissä ole pitoja hevonhelvettiäkään.
Riippuu tietenkin missä ajaa?
Minä ajelen paljon jäisillä "syrjäteillä"!
Ostin syksyllä uudet Nokialaiset, edellisistä vanhimmat oli tehty -08 (nastat tallella pääosin mutta kumissa "halkeamia") ja uusimmat muistaakseni -10, olivat alla kun pari vuotta sitten ostin! 8)
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 17.12.16 - klo:23:01
Riippuu tietenkin missä ajaa?
Minä ajelen paljon jäisillä "syrjäteillä"!
Ostin syksyllä uudet Nokialaiset, edellisistä vanhimmat oli tehty -08 (nastat tallella pääosin mutta kumissa "halkeamia") ja uusimmat muistaakseni -10, olivat alla kun pari vuotta sitten ostin! 8)
Enpä osaa sanoa missäpäin eka golf kurvailee työajoa. Omat työajot sattuvat yksi - viisinumeroisille teille, pääosin itäisen Suomen alueella, mutta satunnaisesti ihan ympäriinsä.
Esimerkiksi Savon reissuihin lähden yksinumeroisella tiellä (6), sieltä tielle 62 ja tuolta tielle 434. 434:sta tulee ajettua viikottain. Mutkaa ja mäkeä on ihan omiksi tarpeiksi ja hyvä niin. Yksi makeimmista teistä, mitä valtakunnastamme löytyy. Talvella tasaisen mukava jää/polanne kerros kaikissa noissa mäissä ja mutkissa. Tuon tien mutkissa on mukava käyttää moottoria ohjaamiseen.
Taitaa nastarenkaat taas kasvattaa etumatkaa kitkoihin!
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/uudet-supernastat-tulevat-suomesta/CTqGCxLf (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/uudet-supernastat-tulevat-suomesta/CTqGCxLf)
En usko. Onhan tuota tietä jo ajateltu hetken aikaa ja se ei ole myynteihin vaikuttanut.
Eilen käytiin varta vasten testaamassa vetopitoja kuluneemman merkkinastan ja tuoreen merkkikitkan kesken. Ei mitään jakoa ollut nastalla ja kaveri pelkäsi jopa kyytissä, vaikka reilulla turvamarginaalilla mentiin metsäautotietä. Totesi vain, että oma audi olisi pöpelikössä tuolla vauhdilla. ;D Jäisellä Jyväskylän tiellä kiihtyvyys oli kitkalla parempaa. Lumiseen ylämäkeen kitkalla pääsi myöskin pidemmälle. Ei tuosta tieteellistä saa tekemälläkään, mutta ei nastat autuaaksi tee, jos ei niitäkin uusi riittävän usein. Tottakai autollakin on asiaan tekemistä, mutta se ei ollut nyt pointtina.
Kyllä ei ainakaan itseä kaduttanut yhtään siirtyä kitkarenkaisiin tälle talvelle. Hyvin on pärjännyt näillä Bridgestonen kitkoilla, vaikka välillä on motarilta eksytty pienillekin sivuteille. Tosin, eilen tuossa motarilla oli kyllä kolmen auton kolari ja näkyi kaikilla olevan nastat alla ;D
Viikko sitten oli useampi kuva kitkoilla ajelijoista ojan pohjalla ihan itse rehellisesti myöntäneenä...
"Eilen mies tuumailu vaihtaako vai ei nastat alle. Ei sitten vaihtanut. Näin hyvin kulki kitkoilla täällä Keski-Suomessa. Ei sattunut mitään kyydissä olijoille." ;)
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1301161163276323&set=gm.10155392093317119&type=3&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1301161163276323&set=gm.10155392093317119&type=3&theater)
Ei siinä mitään oli kyllä yksi pahimmistä keleistä myös nastoilla, kun ajeli mökiltä ihan alle rajoitusten. Jopa kotipihalle oli mennä pitkäksi vaikka vauhtia ei ollut, kuin alle 20km/h. Peilijää ja siihen päälle vähän lunta, niin bueno. Ilman hiekoitusta oli hankalaa pysyä edes kengillä pystyssä.
Pitäiskö "syödä" hatullinen paskaa ja ostaa nelivetoon keväällä uudet nokian nastat...
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005034701.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005034701.html)
Kai pidät nastakenkiä kesälläkin ettet vaan kaadu? Ihan hyvä että ajat nastoilla, ne kun ei kaikille sovi 8)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.17 - klo:15:38
"Eilen mies tuumailu vaihtaako vai ei nastat alle. Ei sitten vaihtanut. Näin hyvin kulki kitkoilla täällä Keski-Suomessa. Ei sattunut mitään kyydissä olijoille." ;)
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1301161163276323&set=gm.10155392093317119&type=3&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1301161163276323&set=gm.10155392093317119&type=3&theater)
Tämä on kyllä yksi vakuuttavimmista argumenteista nastarenkaiden käytön puolesta ;D. Aivan erityisen hyvin tämä sopii opetukseksi ja muistutukseksi niille muutamille vastuuttomille huimapäille, jotka pääkaupunkiseudulla ovat uskaltuneet hankkimaan nelivetomaasturiinsa kitkarenkaat. Kannattaa kuitenkin tyytyä vain kuvan ja kuvatekstin katsomiseen. Postauksen kommenteissa kun jo on tukku kerettiläisiä mielipiteitä.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 08.01.17 - klo:17:22
Kai pidät nastakenkiä kesälläkin ettet vaan kaadu? Ihan hyvä että ajat nastoilla, ne kun ei kaikille sovi 8)
Menetkö sinä kengilläsi 100km/h tunnissa ja pito on niiden varassa?
Itse ajan renkailla missä on kitkaa ja talvella niissä on myös nastat!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.01.17 - klo:17:37
Tämä on kyllä yksi vakuuttavimmista argumenteista nastarenkaiden käytön puolesta ;D. Aivan erityisen hyvin tämä sopii opetukseksi ja muistutukseksi niille muutamille vastuuttomille huimapäille, jotka pääkaupunkiseudulla ovat uskaltuneet hankkimaan nelivetomaasturiinsa kitkarenkaat. Kannattaa kuitenkin tyytyä vain kuvan ja kuvatekstin katsomiseen. Postauksen kommenteissa kun jo on tukku kerettiläisiä mielipiteitä.
Kuvat ja tapahtumat oli hyvin pitkälti keski-suomesta missä itse ajelen. Joten pointtisi pääkaupunkiseudusta ja kitkarenkailla varustetuista katumaastureista oli?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.17 - klo:17:38
Menetkö sinä kengilläsi 100km/h tunnissa ja pito on niiden varassa?
Itse ajan renkailla missä on kitkaa ja talvella niissä on myös nastat!
Kuten sanoin, kaikille kitkat ei sovi ;)
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 08.01.17 - klo:17:44
Kuten sanoin, kaikille kitkat ei sovi ;)
Itseasissa sanoit:
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 08.01.17 - klo:17:22
Ihan hyvä että ajat nastoilla, ne kun ei kaikille sovi 8)
Koetatko päättää? Itse kun ajan sekä talvikitkoilla sekä nastarenkailla...
Karppa, lopeta jo epätoivoinen uskonnonpuhdistusriittisi, kiitos! ;D Nm. "Ikuisesti kitkarenkailla ajava koska ne pitävät nykyään myös jäällä"
Lainaus käyttäjältä: Zego - 08.01.17 - klo:18:16
Karppa, lopeta jo epätoivoinen uskonnonpuhdistusriittisi, kiitos! ;D Nm. "Ikuisesti kitkarenkailla ajava koska ne pitävät nykyään myös jäällä"
Kuten totesin, niin viikko sitten keski-suomessa useampi kirosi noita kitkoja ollen niiden kanssa ojan pohjalla. Nastoilla pärjäsi ihan hyvin myös sivuteillä.
Eikä mun tartte uskoapuhdistaa. Suurin osa Suomalaista ajaa nyt ja tulevaisuudessa nastoilla. Kitkauskovaiset ovat nimenomaan niitä fanattisimpia huutelijoita, että niilläkin tulee toimeen ja ne on niin hiljaisia ;).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.17 - klo:15:38
"Eilen mies tuumailu vaihtaako vai ei nastat alle. Ei sitten vaihtanut. Näin hyvin kulki kitkoilla täällä Keski-Suomessa. Ei sattunut mitään kyydissä olijoille." ;)
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1301161163276323&set=gm.10155392093317119&type=3&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1301161163276323&set=gm.10155392093317119&type=3&theater)
Todennäköisesti olisi nastoilla ajanut lujempaa ja päätynyt vielä syvemmälle ojaan. Onneksi kaverilla oli kitkat alla, niin selvisi pienemmillä vahingoilla! ;D
No kitkailijat, kertokaahan (rehellisesti) renkaiden pidosta vesijääkeleillä. Vertaus nastojen pitoon samoissa oloissa plussaa.
Tuossa joulun tienoilla noita oli ihan riittämiin, ja silloin todella tuntui, että ainoastaan nastan pureutuminen jäähän toi edes minimaalisesti pitoa.
Samoin kiinnostaa kitkojen pitävyys pakkasjäällä, sileällä siis ja kiillottuneella lumipolanteella. Tulee ajeltua aika paljon pikkuteillä ja jopa metsäautoteillä ihan huvin vuoksi.
Tiedän, että kitkojen pito on vähintään nastojen veroinen lumella, hiekoitetuilla teillä ja paljaalla asfaltilla.
Tämä postaukseni ei sitten todellakaan ole kettuilua, vaan olen pahasti kahden vaiheilla seuraavien talvikiekkojen tyypin kanssa. Olen yrittänyt haastaa tuttavapiiriä asian tiimoilta, mutta oikeaa faktaa on ollut kovin vaikea saada.
Karppahan totesi kolmen rengaskerran käyttäjänä, että nastoilla on paikkansa näin sydäntalvella.
Edellisellä sivulla tein kevyttä kokemusperäistä analyysiä. Jyväskylän tie oli siis jäisen liukas.
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.msg584822#msg584822 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.msg584822#msg584822)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.01.17 - klo:20:38
Edellisellä sivulla tein kevyttä kokemusperäistä analyysiä. Jyväskylän tie oli siis jäisen liukas.
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.msg584822#msg584822 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.msg584822#msg584822)
Mitä tämä kertoo? Kaksi vuotta vanha käytetty nastarengas on samalla tasolla uuden kitkarenkaan kanssa. Ei mikään newsflash, vaan ihan fakta. Ja se että testit ajettiin jollakin "merkkinastalla" ja tuoreella merkkikitkalla, niin informaation arvo on? Kerrotko vielä ne arvot millä kiihtyvyys oli kitkoilla parempaa? Tulee ihan mieleen vannetukun mainos tuosta ybermahtavasta Triangelista ja keltaisesta excel-taulukosta ilman mitään todellista mittasuhdetta. Vain numeroita.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.01.17 - klo:13:50
Eilen käytiin varta vasten testaamassa vetopitoja kuluneemman merkkinastan ja tuoreen merkkikitkan kesken. Ei mitään jakoa ollut nastalla ja kaveri pelkäsi jopa kyytissä, vaikka reilulla turvamarginaalilla mentiin metsäautotietä. Totesi vain, että oma audi olisi pöpelikössä tuolla vauhdilla. ;D Jäisellä Jyväskylän tiellä kiihtyvyys oli kitkalla parempaa. Lumiseen ylämäkeen kitkalla pääsi myöskin pidemmälle. Ei tuosta tieteellistä saa tekemälläkään, mutta ei nastat autuaaksi tee, jos ei niitäkin uusi riittävän usein. Tottakai autollakin on asiaan tekemistä, mutta se ei ollut nyt pointtina.
Nyt alla Superbissa kiinan ihme Ling Long 205/55/16, ja ei mitään pahaa sanottavaa. Kaikkein liukkaimmillakin keleillä tällä viikolla piti ihan esimerkillisesti. Vertailukohtana kaverin tismalleen samanlainen Superb uusilla Nokia Hakka 7 renkailla, ja ei meinannut kaverikaan uskoa todeksi. No meinas se lopuksi, että puskee toi LingLong vähän enemmän 8)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.17 - klo:20:52
Mitä tämä kertoo? Kaksi vuotta vanha käytetty nastarengas on samalla tasolla uuden kitkarenkaan kanssa. Ei mikään newsflash, vaan ihan fakta. Ja se että testit ajettiin jollakin "merkkinastalla" ja tuoreella merkkikitkalla, niin informaation arvo on? Kerrotko vielä ne arvot millä kiihtyvyys oli kitkoilla parempaa? Tulee ihan mieleen vannetukun mainos tuosta ybermahtavasta Triangelista ja keltaisesta excel-taulukosta ilman mitään todellista mittasuhdetta. Vain numeroita.
Olet vaikea ihminen. ;) Kahdella eri autolla testailtiin ihan normaali ajossa. Informaatio on se, mitä tuosta tekstistä saat irti. 😉
OK, mielenkiintoista. Tosin sivutie ja liukas keli on vähän hankalasti mitallistettavissa. Mutta pari vuotta kuluneella nastalla ei jakoja tuoreeseen kitkaan. Tämän uskon ehkä lukuunottamatta tuota pääkallokeliä.
Mites uusi kitka vs uusi nastat (molemmat ns parempia renkaita) vesijäällä eli pääkallokelillä, kiiltävällä jäällä ja kiillottuneella polanteella?
Mites sama 3 talvea ajettuna?
Taidan olla asenteiden vanki minäkin, varsinkin ultraliukkaiden kelien osalta. Itse varmasti pärjäisin, mutta vaimolle halutan antaa maksimaalisen turvalliset kyydit niin kotona kuin auton ratissa :D
PS. ,,lkää ny tapelko koko aikaa, pliis.
Kyllähän nasta tarjoaa uutena/uudehkona jääkeleillä paremman pidon. Se on fakta. Mutta itsemme yllätettin tuolla alkukantaisella vertailulla. Eli kitkan hyvä pito yllätti molemmat. Pääkallokeliä ei ollut.
Petyin kyllä tuohot nokian r2 kitkaan (245/45r18) kun tänään (klo 2.00) töistä tullessani kävin ajamassa pienen lenkin ennen kotiin menoa. Esf offilla ja sporttiasetus vaihteistossa ja silti hankala saada perää irti lumisilla teillä, odotin että pito kitkoilla olisi sellaista että tuo onnistuisi, pitää ehkä nastat vaihtaa niin onnistuu leikkiminenkin ???
Itse olen jo useita talvia ajanut kitkarenkailla ja olen pärjännyt ilman ongelmia. Ajan pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta satunnaisesti myös kauempana, kuten Lapissa. Yhtenä talvena ajettiin Ruotsin Lapin läpi ja Norjan vuoriston yli Atlantin rannalle, eikä silläkään reissulla ollut ongelmia, vaikka vuoriston ylittävä tie oli polanteinen.
Varmasti nastat ovat pääkallokelillä paremmat, mutta väitän että ero ei ole niin radikaali kuin monet ajattelevat. Itselläni on kotipihasta ehkä noin kilometri jäistä sivutietä ennen kuin pääsen suolatulle tielle. En ole kertaakaan liukunut ojaan eikä ole ollut ongelmaa pysäyttää autoa paikoissa, joissa pitää väistää oikealta tulevaa. Varmaan näissä tilanteissa voisi nastoilla voisi ajaa pari km/h kovempaa, mutta ei niilläkään voi ajaa yhtä kovaa kuin kesällä. Eli uskon että kuka tahansa pärjää kitkoilla, jos on valmis edes hiukan miettimään omaa ajotapaansa.
Jos haluaa ajaa aina mahdollisimman kovaa niin sitten kitkat eivät ehkä ole se paras vaihtoehto. Mutta talvikelissä joutuu ennakoimaan, oli renkaat mitkä tahansa, kitkoilla ehkä vain hieman enemmän kuin nastoilla. Oikeat Pohjoismaiset kitkarenkaat ovat kuitenkin ihan eri asia kuin kesärenkaat.
Ja mielestäni kitkojen edut ovat mielestäni todella suuret: ne voi laittaa alle niin aikaisin kuin haluaa, eikä keväällä ole kiirettä ottaa pois. Ja hiljaisempi rengasmelu on suuri plussa.
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 08.01.17 - klo:22:15
Itse olen jo useita talvia ajanut kitkarenkailla ja olen pärjännyt ilman ongelmia. Ajan pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta satunnaisesti myös kauempana, kuten Lapissa. Yhtenä talvena ajettiin Ruotsin Lapin läpi ja Norjan vuoriston yli Atlantin rannalle, eikä silläkään reissulla ollut ongelmia, vaikka vuoriston ylittävä tie oli polanteinen.
Varmasti nastat ovat pääkallokelillä paremmat, mutta väitän että ero ei ole niin radikaali kuin monet ajattelevat. Itselläni on kotipihasta ehkä noin kilometri jäistä sivutietä ennen kuin pääsen suolatulle tielle. En ole kertaakaan liukunut ojaan eikä ole ollut ongelmaa pysäyttää autoa paikoissa, joissa pitää väistää oikealta tulevaa. Varmaan näissä tilanteissa voisi nastoilla voisi ajaa pari km/h kovempaa, mutta ei niilläkään voi ajaa yhtä kovaa kuin kesällä. Eli uskon että kuka tahansa pärjää kitkoilla, jos on valmis edes hiukan miettimään omaa ajotapaansa.
Jos haluaa ajaa aina mahdollisimman kovaa niin sitten kitkat eivät ehkä ole se paras vaihtoehto. Mutta talvikelissä joutuu ennakoimaan, oli renkaat mitkä tahansa, kitkoilla ehkä vain hieman enemmän kuin nastoilla. Oikeat Pohjoismaiset kitkarenkaat ovat kuitenkin ihan eri asia kuin kesärenkaat.
Ja mielestäni kitkojen edut ovat mielestäni todella suuret: ne voi laittaa alle niin aikaisin kuin haluaa, eikä keväällä ole kiirettä ottaa pois. Ja hiljaisempi rengasmelu on suuri plussa.
Hyvä puheenvuoro. Pääkallokelit askarruttaneet siitä lähtien kun joskus 90-luvun alkupuolella isäni työautoon (liisattu Vento) tuli Nokialaiset kitkat. Muutama läheltäpititilanne ja yksi peräänajo tuli juurikin pääkallokelillä. Ajoi noin 30tkm pelkkää työajoa ja kokenut kuski vaikkei mikään varsinainen rattimies. Mutta niin vain pääsi kitkat muutamaan kertaan yllättämään kokeeneenkin kulkijan. Autossa ei tietenkään ollut abs:ää puhumattakaan ESP:tä. Vaihtuivat nastoihin tuon jälkeen "aikas hätäseen".
Pikkusysterillä on Fabia rs:ssä ollut koko ajan talvirenkainakitkat, ja vaihtoi juuri tuoreisiin.
- Haluaisin kanssa joustoa tuohon renkaanvaihtoon
- En halua uusia talvirenkaita joka toinen tai joka kolmaskaan vuosi. On ne vain sen verran kalliita, ja kulutuspintahan noista ei lähde ennen seoksen kovettumista. Romahtaako kitkojen pito selvemmin kuin nastoissa muutaman vuoden ikäisinä? (tuollaisesta täällä on joskus taannoin keskusteltu)
- ,,änettömyys ja paljaan/kostean asfaltin käytös iso plussa kitkoille
- Mutta tuo metsä- ja sivuteillä ajelu aika usein sladissakin mietityttää samoin kuin turvallisuus ei-rattireetta-vaimolleni (on kyllä kokenut mutta aika varovainen kuski, eikä todellakaan aja sladissa)
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 08.01.17 - klo:22:13
Petyin kyllä tuohot nokian r2 kitkaan (245/45r18) kun tänään (klo 2.00) töistä tullessani kävin ajamassa pienen lenkin ennen kotiin menoa. Esf offilla ja sporttiasetus vaihteistossa ja silti hankala saada perää irti lumisilla teillä, odotin että pito kitkoilla olisi sellaista että tuo onnistuisi, pitää ehkä nastat vaihtaa niin onnistuu leikkiminenkin ???
Liian vähän tehoa tai ei vain osaa. Jännä ettei minulla ole mitään ongelmaa lumella tehdä tuo oli kyseessä kitkat tai nastat suljetulla alueella. Oli alla GY:n uudet kitkat tai toista talvea alla olevat Contin nastat. Onnistui myös R2:lla eikä edes tarvinnut mitään sport asetuksia saati ESP:tä ottaa pois päältä.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 08.01.17 - klo:22:33
- Mutta tuo metsä- ja sivuteillä ajelu aika usein sladissakin mietityttää samoin kuin turvallisuus ei-rattireetta-vaimolleni (on kyllä kokenut mutta aika varovainen kuski, eikä todellakaan aja sladissa)
Itselläni toisessa autossa kesä- kitka- ja nastarenkaat.
Michelinin kitkat ovat ihan ok nätisti ajettaessa mutta sivuttaispito on sen verran heikkoa että luiston oikaiseminen kestää turhan pitkään.
Myös kuperapintaisilla metsäautoteillä pääkallokeleillä auto liukuu hitaallakin ajolla turhan paljon, väistäminen tarvittaessa voi olla mahdotonta.
Siksi Hakka 8 varsinaisina talvirenkaina, kitkat syksyllä ja keväällä "välikelin" renkaina.
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 09.01.17 - klo:07:42
Itselläni toisessa autossa kesä- kitka- ja nastarenkaat.
Michelinin kitkat ovat ihan ok nätisti ajettaessa mutta sivuttaispito on sen verran heikkoa että luiston oikaiseminen kestää turhan pitkään.
Myös kuperapintaisilla metsäautoteillä pääkallokeleillä auto liukuu hitaallakin ajolla turhan paljon, väistäminen tarvittaessa voi olla mahdotonta.
Siksi Hakka 8 varsinaisina talvirenkaina, kitkat syksyllä ja keväällä "välikelin" renkaina.
Jep, eli ei oikein pidä tosi liukkailla, kuten olen arvellutkin. Ovatko kuinka tuoreita renkaita?
Kiinnostaa tuo pidon kehittyminen myös muutaman vuoden ikäisillä kitkoilla verrattuna nastoihin.
Ei edelleenkään minkäänlaisia ongelmia kitkojen kanssa, kelit ollu aika optimeja ja pitoa piisannu. Ei kyllä mitään nastojakaan vastaan, voisin niilläkin ajaa jos 90% talvesta ei olis asfaltilla ajoa. Jotain perverssiä tyydytystä kyllä saa kun jättää valoissa nastakuskin ;D
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 09.01.17 - klo:12:23
Ei edelleenkään minkäänlaisia ongelmia kitkojen kanssa, kelit ollu aika optimeja ja pitoa piisannu. Ei kyllä mitään nastojakaan vastaan, voisin niilläkin ajaa jos 90% talvesta ei olis asfaltilla ajoa. Jotain perverssiä tyydytystä kyllä saa kun jättää valoissa nastakuskin ;D
;D 8)
Hyvin hoidetuilla teillä varmastikin näin, ja se ropinan puute.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 09.01.17 - klo:11:24
Jep, eli ei oikein pidä tosi liukkailla, kuten olen arvellutkin. Ovatko kuinka tuoreita renkaita?
Kiinnostaa tuo pidon kehittyminen myös muutaman vuoden ikäisillä kitkoilla verrattuna nastoihin.
Talvella 2014/15 Moottorilehti testasi eri ikäisiä ja kuluneita Michelinin kitkarenkaiden pitoa. Testissä oli uudet (urasyvyys: n. 8 mm), kolme talvea ajetut (us: n. 6-7 mm) ja viisi talvea ajetut (us: n. 5 mm) Michelinin X-Ice3/2-kitkarenkaat. 6-7 mm urasyvyinen rengas toimi vielä kuten uusi, mutta tuo 5 mm uralla varustettu oli jo todella liukas jäällä/lumella.
Itse voin allekirjoittaa tuon saman kokemuksesta että neljättä talvea yli 6 mm uralla varustettu kitkarengas (Continentalin CVC5) toimi vielä oikein hyvin. En huomannut ero vaikka siirryin yhden talven ajetusta Nokian R2:sta näihin käytetympiin kitkoihin.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 08.01.17 - klo:22:13
Petyin kyllä tuohot nokian r2 kitkaan (245/45r18) kun tänään (klo 2.00) töistä tullessani kävin ajamassa pienen lenkin ennen kotiin menoa. Esf offilla ja sporttiasetus vaihteistossa ja silti hankala saada perää irti lumisilla teillä, odotin että pito kitkoilla olisi sellaista että tuo onnistuisi, pitää ehkä nastat vaihtaa niin onnistuu leikkiminenkin ???
Erikoista bemarimieheltä :) Minulla ei ole kyllä ollut moista ongelmaa. Muistitko käynnistää päämoottorin ? Monesti kun ajelee startilla tai pelkillä lasinpyyhkijöiden moottorilla niin joskus tulee tunne että voimaa ei ole jokaiseen tilanteeseen tarpeeksi....
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 09.01.17 - klo:16:24
Erikoista bemarimieheltä :) Minulla ei ole kyllä ollut moista ongelmaa. Muistitko käynnistää päämoottorin ? Monesti kun ajelee startilla tai pelkillä lasinpyyhkijöiden moottorilla niin joskus tulee tunne että voimaa ei ole jokaiseen tilanteeseen tarpeeksi....
M3:lla ei ole väliä mitkä renkaat ja millainen alusta :D
On ne ämmäbemut hienoja autoja, mutta valitettavan kalliita korjattavia. Lähipiirissä ollut muutamia.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 09.01.17 - klo:16:24
Erikoista bemarimieheltä :) Minulla ei ole kyllä ollut moista ongelmaa. Muistitko käynnistää päämoottorin ? Monesti kun ajelee startilla tai pelkillä lasinpyyhkijöiden moottorilla niin joskus tulee tunne että voimaa ei ole jokaiseen tilanteeseen tarpeeksi....
Saat kyllä maksaa uuden näppäimistön, kun kahvit on nyt siinä :) :) :). Tää pelasti mun päivän.
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 08.01.17 - klo:22:15
Itse olen jo useita talvia ajanut kitkarenkailla ja olen pärjännyt ilman ongelmia. Ajan pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta satunnaisesti myös kauempana.
Allekirjoitan tämän.
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 08.01.17 - klo:22:15
Varmasti nastat ovat pääkallokelillä paremmat, mutta väitän että ero ei ole niin radikaali kuin monet ajattelevat.
Yhdyn myös tähän näkemykseen. Autofoorumilla keskusteltaessa saattaa ehkä unohtua, että iso osa autoilijoista ei välttämättä juurikaan "seuraa alaa". Tälle porukalle auto on lähinnä vain väline, jolla siirrytään paikasta toiseen. Näille ihmisille talvirengas on yhtä kuin nastarengas. Heidän näkökulmastaan rengas vaihdetaan talvella toiseen, ja talvirenkaan täytyy olla erilainen. Ja erilaisuus tulee siitä, että siinä on ne piikit.
Mm. edellä mainittu seikka on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudulla nastat laitetaan tuhansiin sellaisiin autoihin, joissa niitä ei todellakaan tarvittaisi. Todennäköisyys joutua yllä olevassa FB-postauksessa esiteltyyn tilanteeseen on häviävän pieni, oikeastaan olematon. Jos Helsinkiin ylipäätään lunta tulee, sulatetaan se saman tien pois. Ja sen lyhyen ajan, kun kaduilla lunta (tai loskaa) on, ei kitkarenkailla ajamisessa ole mitään ongelmia. Kuitenkin tavan ja tottumuksen vuoksi suuri joukko ihmisiä varautuu joka talvi olosuhteisiin, joita he eivät koskaan kohtaa. Ja tästä hätävarjelun liioittelusta maksetaan kallis hinta mm:
- heikentyneenä hengitysilman laatuna
- heikentyneenä liikenneturvallisuutena (teiden urautuminen)
- kasvaneina teiden ylläpitokuluina
- lisääntyneenä ajomeluna (nastat itsessään + karkea tiepinta)
- lisääntyneinä tuulilasivaurioina
Harmillista, ja ehkä jopa surullista, onkin se, että niin moni käyttää tietämättään täysin tarpeettomasti nastarenkaita. Tämän vuoksi on mielestäni hyvä, että esimerkiksi Tukholmassa ja Oslossa on erilaisin maksuin ja rajoituksin pyritty kannustamaan autoilijoita kitkarenkaiden käyttöön. Epäilen, että pääkaupunkiseudullakin osa autoilijoista saattaa jo miettiä, kuinka tarkoituksenmukaista on vuodesta toiseen kuunnella nastojen ropinaa paljaalla asfaltilla. Tällaisessa tilanteessa jokin pieni "taloudellinen kannustin" voi olla juuri se ratkaiseva tekijä, jonka ansiosta kynnys kitkarenkaiden kokeiluun ylittyy.
Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö nastarenkaat voisi olla täysin tarkoituksenmukainen valinta jollekin ja/tai jossakin. Esimerkiksi Keski-Suomen maalaismaisilla alueilla varmasti on teitä, joilla ns. pääkallokelin todennäköisyys on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi Helsingissä. On täysin ymmärrettävää, että tällaisilla teillä paljon ajava mieluusti valitsee nastarenkaat. Mutta tästä seuraa myös, että kiistely nastojen ja kitkojen paremmuudesta on em. reunaehdoilla melko tarkoituksetonta. Sellainen henkilön, joka ajossaan säännöllisesti kohtaa ns. pääkallokelejä, kannattaa varmasti valita nastat. Uskallan kuitenkin väittää, että em. kaltaisten autoilijoiden määrä on niin pieni, ettei mainittu argumentti ole kovinkaan relevantti keskusteltaessa nasta-kitka -valinnasta
yleisemmällä tasolla. Tämä koskee esimerkiksi pohdintaa nastarenkaiden käytön rajoittamisesta kaupungeissa erilaisin maksuin. Ei Ruotsissa tai Norjassakaan ole nastojen käyttöä rajoitettu "pääkalloalueilla", vaan lähinnä suurimmissa kaupungeissa.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 09.01.17 - klo:16:24
Erikoista bemarimieheltä :) Minulla ei ole kyllä ollut moista ongelmaa. Muistitko käynnistää päämoottorin ? Monesti kun ajelee startilla tai pelkillä lasinpyyhkijöiden moottorilla niin joskus tulee tunne että voimaa ei ole jokaiseen tilanteeseen tarpeeksi....
Et ehkä myöskään tajunnut jutun pointtia, ei yllätä ;)
Nyt tosin on mopodiiseli alla, mutta kuten joku aiemmin totesi niin tehokkaan auton (yli 300 hp) saa alle kolmella tonnilla, eri asia kuka sellaisella haluaa ajaa...
Olen ajanut syksystä 1995 kitkarenkailla ilman minkäänlaisia ongelmia. Yhtenäkään aamuna minun ei ole tarvinnut jättää autoani katokseen sen takia, että tien pinta olisi liian liukas kitkarenkaille. Autoillessaan pitää vaan muistaa fysiikan lait ja käyttää järkeään ennakoidessa tilanteita.
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 09.01.17 - klo:18:38
Olen ajanut syksystä 1995 kitkarenkailla ilman minkäänlaisia ongelmia. Yhtenäkään aamuna minun ei ole tarvinnut jättää autoani katokseen sen takia, että tien pinta olisi liian liukas kitkarenkaille. Autoillessaan pitää vaan muistaa fysiikan lait ja käyttää järkeään ennakoidessa tilanteita.
Enpä ole koskaan ennen ajanut nastattomilla talvirenkailla. Nyt muutama tuhat kilometriä uuden laina-auton uusilla Continentaleilla. Ovatpa mukavat ja hyvät. Kaikissa olosuhteissa, myös jäisillä pikkuteillä. Plussan puolelta pakkasille. Ainoana ongelmana taitaa olla enää kulutuskestävyys nastoitettuihin verrattuna.
Lainaus käyttäjältä: kerkko - 09.01.17 - klo:21:38
Enpä ole koskaan ennen ajanut nastattomilla talvirenkailla. Nyt muutama tuhat kilometriä uuden laina-auton uusilla Continentaleilla. Ovatpa mukavat ja hyvät. Kaikissa olosuhteissa, myös jäisillä pikkuteillä. Plussan puolelta pakkasille. Ainoana ongelmana taitaa olla enää kulutuskestävyys nastoitettuihin verrattuna.
Hyvä kokemus, ja suora vertailu nastarenkailla ajelun jälkeen!
Niin, onko kitkoilla niin että viidentenä talvena ei ole pitoa lainkaan jäljellä. Nastoillahan pärjää auttavasti vielä tuossa vaiheessa.
Kitkat taitavat olla hankittaessa yleensä hieman hintavampia kuin nastat (puhutaan nyt vain laatubrändeistä). Jos järkevä pitoaika olisi samalla lyhyempi, niin kalliimmaksihan ne tulisivat.
Mutta kitkat kiinnostavat. Haluaisin hankkia, mutta ikäviä yllätyksiä ei tarvitsisi jäisillä pikkuteillä tulla uutena tai vanhempina.
Itte olen vähän pettynyt Contin kitkoihin Contin nastarenkaiden jälkeen. Tuntuu siltä, että nastat on paremmat ajaa aivan kaikkialla; meluahan nastat sitten vähän tuo. En tiedä, mistä uskomus kitkojen paremmasta ajettavuudesta ja lyhyemmistä jarrutusmatkoista asvaltilla on peräisin. Tämän suuntaisia juttujahan tässäkin ketjussa on heitetty.
CVC6:et koossa 225/40x18" on pyöritetty -16 octavia rs 4x4 alle ja (miedosti viritetty) kippo on nyt pahimmillaan sutinut pelkällä kaasulla motarilla +90km/h:sta. On ollut välillä joo liukasta. Joulun jäisistä pikkuteistä en jaksa edes aloittaa... Ekaa kertaa ikinä ei meinannut päästä mökille hiekoittamatonta tietä, kun pitoa ei nyt vaan ollut yhtään.
Kitkat on hyvät, kunnes pääsevät yllättämään. Negatiivisesti meinaan.
Lainaus käyttäjältä: lq - 09.01.17 - klo:23:17
Itte olen vähän pettynyt Contin kitkoihin Contin nastarenkaiden jälkeen. Tuntuu siltä, että nastat on paremmat ajaa aivan kaikkialla; meluahan nastat sitten vähän tuo. En tiedä, mistä uskomus kitkojen paremmasta ajettavuudesta ja lyhyemmistä jarrutusmatkoista asvaltilla on peräisin. Tämän suuntaisia juttujahan tässäkin ketjussa on heitetty.
CVC6:et koossa 225/40x18" on pyöritetty -16 octavia rs 4x4 alle ja (miedosti viritetty) kippo on nyt pahimmillaan sutinut pelkällä kaasulla motarilla +90km/h:sta. On ollut välillä joo liukasta. Joulun jäisistä pikkuteistä en jaksa edes aloittaa... Ekaa kertaa ikinä ei meinannut päästä mökille hiekoittamatonta tietä, kun pitoa ei nyt vaan ollut yhtään.
Kitkat on hyvät, kunnes pääsevät yllättämään. Negatiivisesti meinaan.
Kannattaa harkita hieman maltillisempaa kokoa noihin talvipyöriin, sillä voipi olla merkitystä. Itse olen käyttänyt 205/55x16" nyt kahdessa autossa ja seitsemäs talvi kitkarenkailla menossa. Ikinä ei sellaista tunnetta ole ollut, että pitoa vaan ei olisi yhtään.
Tää aihe on jo niin vängätty, eikä lopputulosta tule koskaan olemaan. Kuskin mieltymykset ja ennakkoluulot määrittelevät valinnan melkein ennemmin, kuin olosuhteet. Moni ajaa tietämättään myös huonoilla nastarenkailla kuvitellen niiden nastojen tuovan turvaa, vaikka ne kuvitteelliset nastat ei turvaa tuo ja renkaat ovat jo vaihtokunnossa. Kitkoilla tietoisesti ajavat tiedostavat yleensä niiden ominaisuudet. Uusia merkkirenkaita verratessa ei ole yllätys, että pito on parempi nastoilla melkein joka tilanteessa, kitkojen ollessa hiljaiset ja vierintävastukseltaan taloudellisemmat noin keskimäärin. Lisäksi asiaan monella vaikuttaa ympäristövaikutukset.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.01.17 - klo:23:59
Tää aihe on jo niin vängätty, eikä lopputulosta tule koskaan olemaan. Kuskin mieltymykset ja ennakkoluulot määrittelevät valinnan melkein ennemmin, kuin olosuhteet. Moni ajaa tietämättään myös huonoilla nastarenkailla kuvitellen niiden nastojen tuovan turvaa, vaikka ne kuvitteelliset nastat ei turvaa tuo ja renkaat ovat jo vaihtokunnossa. Kitkoilla tietoisesti ajavat tiedostavat yleensä niiden ominaisuudet. Uusia merkkirenkaita verratessa ei ole yllätys, että pito on parempi nastoilla melkein joka tilanteessa, kitkojen ollessa hiljaiset ja vierintävastukseltaan taloudellisemmat noin keskimäärin. Lisäksi asiaan monella vaikuttaa ympäristövaikutukset.
Nimenomaan vängätty.
Nasta puree jäällä. Kitka toimii lumella. Ainakin uusina. No renkaat ovat uudet vain hetken verran, ja vanhoja suurimman osan käyttöajastaan.
Pääkallokelejä sivu/metsäautoteillä ollut viime vuosina tosi paljon. Tarjolla oleva kitka minimaalinen. Tuohon puree vain nasta tai lamellien väissä olevat sepelinsirpaleet.
Kitkoilla on etunsa. Taloudellinen aspekti on jäänyt paljolti käsittelemättä, eli liittyy tuohon uushankintahintaan ja järkevään uusimisfrekvenssiin.
Kyllä tämä edelleen ajankohtainen aihe on. Renkaita menee vaihtoon joka vuosi, sydäntalvellakin. Ja renkaat kehittyvät.
Rengastestien painopiste hoidetuissa teissä. Näin toki pitää ollakin, koska valtaosa kilometreistä kertyyyyy paremmilta teiltä, mutta poikkeus tekee säännön. Toiset ajavat kelillä kuin kelillä, vaikka luonnon hoitamilla teillä.
Miksiköhän jääradalla käytetään piikkirenkaita, eikä nastoja saati kitkoja? ;)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.01.17 - klo:23:59
Tää aihe on jo niin vängätty, eikä lopputulosta tule koskaan olemaan. Kuskin mieltymykset ja ennakkoluulot määrittelevät valinnan melkein ennemmin, kuin olosuhteet. Moni ajaa tietämättään myös huonoilla nastarenkailla kuvitellen niiden nastojen tuovan turvaa, vaikka ne kuvitteelliset nastat ei turvaa tuo ja renkaat ovat jo vaihtokunnossa. Kitkoilla tietoisesti ajavat tiedostavat yleensä niiden ominaisuudet. Uusia merkkirenkaita verratessa ei ole yllätys, että pito on parempi nastoilla melkein joka tilanteessa, kitkojen ollessa hiljaiset ja vierintävastukseltaan taloudellisemmat noin keskimäärin. Lisäksi asiaan monella vaikuttaa ympäristövaikutukset.
Mikä kuvitteellinen turva? Suomalaisissa
Talvirengastesteissä paras nasta on aina ollut paras
talvirengas. Paras pohjoismaalainen kitkarengas on parhaimmillaan ollut keskinkertainen
talvirengas verrattuna nastarenkaisiin.
Edelleen odotan tuon sinun empiirisin tutkimuksen rengasmerkkijä/malleja sekä mieluusti myös paistoviikkoa renkaista. Tuskin tulen niitä ikinä saamaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.17 - klo:06:55
Mikä kuvitteellinen turva? Suomalaisissa Talvirengastesteissä paras nasta on aina ollut paras talvirengas. Paras pohjoismaalainen kitkarengas on parhaimmillaan ollut keskinkertainen talvirengas verrattuna nastarenkaisiin.
Edelleen odotan tuon sinun empiirisin tutkimuksen rengasmerkkijä/malleja sekä mieluusti myös paistoviikkoa renkaista. Tuskin tulen niitä ikinä saamaan.
Lopeta jo kahnaaminen. Osaatko lukea sen ja myös sen jälkeen kirjoittamani? Tai voisiko kysyä että ymmärrätkö mitä luet? Renkaan koot oli 225/45/17 michelin tai nokian nasta ja 205/55/16 nokian kitka. Normaalille tien käyttäjälle ei ole mitään merkitystä merkillä ja koolla tai paistoviikolla. Hyvä jos pintaa katsovat.
Tänä aamuna, jäinen ja vetinen mäki. Pääsikö syksyllä ostetuilla GY kitkoilla ylös? Pääsi hyvinkin! 8)
SNG, nastarenkaat menettävät paljon, paljon nopeammin pitonsa kuin kitkarenkaat, eli menee juri toisinpäin mitä kirjoitat. Mm. Teknikens Värld on tämän ihan testannut käytännössä ja totesi että nastarenkaat on tuoretavaraa. Omat, ja tuttavieni/työkavereiden , kokemukset puoltavat tätä myös. Tosin on parempia ja huonompia kitkarenkaita juuri jäisille teille, ihan kuten nastarenkaissakin. Mutuna sanoisin että nastarenkaissa menty takapakkia varmaan säädösten takia, aikaisemmin nastat kesivät kulutusta paljon paremmin ja pitoa oli enemmän.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 10.01.17 - klo:09:10
Tänä aamuna, jäinen ja vetinen mäki. Pääsikö syksyllä ostetuilla GY kitkoilla ylös? Pääsi hyvinkin! 8)
SNG, nastarenkaat menettävät paljon, paljon nopeammin pitonsa kuin kitkarenkaat, eli menee juri toisinpäin mitä kirjoitat. Mm. Teknikens Värld on tämän ihan testannut käytännössä ja totesi että nastarenkaat on tuoretavaraa. Omat, ja tuttavieni/työkavereiden , kokemukset puoltavat tätä myös. Tosin on parempia ja huonompia kitkarenkaita juuri jäisille teille, ihan kuten nastarenkaissakin. Mutuna sanoisin että nastarenkaissa menty takapakkia varmaan säädösten takia, aikaisemmin nastat kesivät kulutusta paljon paremmin ja pitoa oli enemmän.
No hyvä jos menee toisinpäin! Jos tämä saa enemmänkin kannatusta niin kitkan osakkeet nousevat. Rengaskustannukset ovat kuitenkin aika merkittävä kuluerä.
Mulla käytössä Hakkapeliitta seiskat, joissa vielä perinteiset nastat. Pito on kyllä huonontunut tosi paljon. Mutta hyvä pointti tuo, että nastat eivät ole enää samanlaisia kuin aikoinaan. Muistan että ainakin legendaarisissa NR09:ssä oli julmetun suuret nastat. Ne olivatkin sitten aivan kamalat asfaltilla... Mielenkiinnolla odotan kevään julkistuksia uusista nastarenkaista Nokianilta ja muilta. Varmasti erilaiset nastat renkaan eri kohdissa parantavat toimintaa.
Löytyykö muuten linkkejä noihin testeihin? Kotimaisten lehtien vertailuissa vesijäällä tehtyjä mittauksia kovin vähän mukana. Ehkä nähdään vaikeaksi toteuttaa. Samoin pitäisi olla enemmän vertailua renkaan kuluneisuuden/ikääntymisen vaikutuksista. Rengashan voidaan vanhentaa/kuluttaa nopeutetusti, mutta se tietty lisää testikustannuksia.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 10.01.17 - klo:00:17
Nasta puree jäällä. Kitka toimii lumella. Ainakin uusina.
Itse olen eri lähteitä lukiessa ymmärtänyt niin, että kitka toimii myös jäällä kunhan on pakkasta. Mitä kovempi pakkanen, sitä paremmin kitka toimii jäällä, ja jossain kohtaa kun on tarpeeksi pakkasta niin kitka ohittaa jääpidossa nastan.
Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta todennäköisesti tulee. Tällä hetkellä ainakin fiilis on se, että uuteen autoon tulee ne elämäni ensimmäiset kitkat.
Lainaus käyttäjältä: lq - 09.01.17 - klo:23:17
Kitkat on hyvät, kunnes pääsevät yllättämään. Negatiivisesti meinaan.
Sitten on tietysti olemassa sellainenkin mahdollisuus, että kitkarenkaat eivät koskaan yllätä. Negatiivisesti, meinaan.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.01.17 - klo:23:59
Tää aihe on jo niin vängätty, eikä lopputulosta tule koskaan olemaan. Kuskin mieltymykset ja ennakkoluulot määrittelevät valinnan melkein ennemmin, kuin olosuhteet.
Valtaosa tällä foorumilla käsitellyistä aiheesta lienee sellaisia, ettei niiden suhteen ole saavutettavissa mitään erityistä lopputulosta. Ihmisillä on erilaisia arvostuksia, käyttötarpeita, taloudellisia preferenssejä jne. Joku haluaa autoonsa paljon hevosvoimia ja vääntöä, joku toinen taas painottaa kulutusta ja ehkä jopa päästöjä jne. Lopputulosta ei siis voikaan saavuttaa. Mutta erilaisia näkökulmia ja kokemuksia voidaan tuoda esille. Parhaimmillaan tämä voi johtaa siihen, että joku päätyy tekemään jonkin asian suhteen uudenlaisen ratkaisun, joka myöhemmin osoittautuu toimivaksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.17 - klo:06:55
Suomalaisissa talvirengastesteissä paras nasta on aina ollut paras talvirengas.
Jos ajatellaan esimerkiksi VAG-Maa... anteeksi Tekniikan Maailmaa, niin ylläsanottu pitää varmasti paikkansa.
Niillä kriteereillä, joilla TM testinsä tekee, tulee nastarengas
aina olemaan paras talvirengas. Mutta mielestäni tässä "rengasvänkäyksessä" ei olekaan kyse tästä. Kyse on enemmänkin siitä, onko nastarengas paras talvirengas olosuhteissa X, joissa NN tyypillisesti ajaa. Eli vaikka TM toteaisikin nastarenkaan olevan paras talvirengas, niin onko tarkoituksenmukaista, että melkein kaikki ajavat nastoilla olivatpa olosuhteet mitkä tahansa? Mielestäni ei.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.17 - klo:06:55
Edelleen odotan tuon sinun empiirisin tutkimuksen rengasmerkkijä/malleja sekä mieluusti myös paistoviikkoa renkaista.
Mitähän tässä halutaan sanoa?
Lainaus käyttäjältä: tet - 10.01.17 - klo:09:34
Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta todennäköisesti tulee. Tällä hetkellä ainakin fiilis on se, että uuteen autoon tulee ne elämäni ensimmäiset kitkat.
Uskon, että tulet olemaan valintaasi tyytyväinen. "Lisäbonuksena" tulee vielä se, että keskustelu renkaista muuttuu sitä tasokkaammaksi, mitä useammalla on
omakohtaisia kokemuksia kitkarenkaista. Joskus nimittäin tuntuu hyvin vahvasti siltä, että kitkarenkaisiin suhtautuvat kaikkein kielteisimmin sellaiset henkilöt, jotka eivät koskaan ole niitä kokeilleet. Sen verran jyrkässä ristiriidassa heidän näkemyksensä usein ovat omien käyttökokemusten kanssa. Mutta tietysti täytyy ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että he ovat ajaneet kitkoilla tyystin toisenlaisissa olosuhteissa, mikä voi selittää kokemusten erot.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 10.01.17 - klo:00:17
Rengastestien painopiste hoidetuissa teissä.
TM:n testeissä taitaa arvosanasta 60% tulla jääpidosta joka testataan erikseen jäädytetyllä ja kiillotetulla testiradalla. Hoidetulla tiellä aika harvoin tulee eteen tuollaista olosuhdetta.
Oman kokemuksen mukaan kitkat on saman hintasia suunilleen kuin nastatkin, toki kiinanasta halvempi kuin conti kitka. Mutta merkkien sisällä hinnat aika samoja ollu. Oon kertonu tän monta kertaa mut kerrotaan taas. Ite ajoin toissatalven ekaa kertaa kitkoilla(tuli auton mukana), kyseessä oli 2008/2010vm contin kitkat eri paria. Pintaa oli osassa lhellä sakkorajaa ja osassa kuutisen milliä, katsurikin ekaa kertaa syynäs renkaat mitalla kun niillä leimalle ajoin. Kokemukset oli kuitenkin niin yllättävän hyvät(liekö sitten sen takia että en odottanut renkailta mitään) että päätin tulevan talven uusien talvirenkaidenkin olevan kitkat. Nyt siis kolmas talvi kitkoilla. Ajan pk seudulla 30km työmatkasiivua ja paljon tulee käytyä kotkassa ja pari lapin ja vaasan reissua yleensä myös. Kaikissa pärjätty mutta pahimmat paikat on ollu helsingin keskustassa valoissa jäisessä jyrkässä mäessä ja yhtenä talvena oulu-kemi välinen nelostie mikä oli aivan peilijäässä. Omalla kohdalla kitkojen plussapuolet silti ylittänyt reilusti miinukset. Nyt toista talvea goodyear ug 2 kitkat 225/45-17 koossa. Mukavan stressitöntä myös ajaa kun ei tarvi miettii et jos vähän painan kaasua tai joudun tekemää äkkijarrutuksen ni nastat poikki/irti/kuluu olemattomiks.
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 10.01.17 - klo:12:24
TM:n testeissä taitaa arvosanasta 60% tulla jääpidosta joka testataan erikseen jäädytetyllä ja kiillotetulla testiradalla. Hoidetulla tiellä aika harvoin tulee eteen tuollaista olosuhdetta.
Näin muuten on. Lueskelin tuossa pari testiä TM:n digilehtinä. Jokainen voi muuttaa tuolla painotuksia haluamikseen.
Jääpidossa nastat vievät 100-0. Muutamissa kitkarenkaissa muutenkin heikko sivuttaispito, kuten tuossa aiemmin ainakin Karppa totesi. Vesijäällä kokeita ei siis tehdä, mikä on harmi. Pääkallokeleillä noita havereita paljon syntyy kuten lumimyräköidenkin yhteydessä. Lumiolosuhteita ja pakkasjäätä kiillotettuna ja karheana testataan aika kattavasti.
Pakkaskelillähän pärjäisi aivan hyvin vaikka kesärenkailla. Pito ei silloin mikään ongelma.
Suhteellisessa kulumisessa ei isoja eroja kitkojen ja nastojen välillä (vuoden 2015 testin oheisjuttu). Harmi kun kulutetuille ei ajettu samaa testisettiä, että selviäisi säilyykö renkaiden pito-ominaisuudet kuinka hyvin. Enemmän mallinnettiin renkaan kestoikää uudesta kolmeen milliin kuluneina.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 10.01.17 - klo:13:07
Oman kokemuksen mukaan kitkat on saman hintasia suunilleen kuin nastatkin, toki kiinanasta halvempi kuin conti kitka. Mutta merkkien sisällä hinnat aika samoja ollu. Oon kertonu tän monta kertaa mut kerrotaan taas. Ite ajoin toissatalven ekaa kertaa kitkoilla(tuli auton mukana), kyseessä oli 2008/2010vm contin kitkat eri paria. Pintaa oli osassa lhellä sakkorajaa ja osassa kuutisen milliä, katsurikin ekaa kertaa syynäs renkaat mitalla kun niillä leimalle ajoin. Kokemukset oli kuitenkin niin yllättävän hyvät(liekö sitten sen takia että en odottanut renkailta mitään) että päätin tulevan talven uusien talvirenkaidenkin olevan kitkat. Nyt siis kolmas talvi kitkoilla. Ajan pk seudulla 30km työmatkasiivua ja paljon tulee käytyä kotkassa ja pari lapin ja vaasan reissua yleensä myös. Kaikissa pärjätty mutta pahimmat paikat on ollu helsingin keskustassa valoissa jäisessä jyrkässä mäessä ja yhtenä talvena oulu-kemi välinen nelostie mikä oli aivan peilijäässä. Omalla kohdalla kitkojen plussapuolet silti ylittänyt reilusti miinukset. Nyt toista talvea goodyear ug 2 kitkat 225/45-17 koossa. Mukavan stressitöntä myös ajaa kun ei tarvi miettii et jos vähän painan kaasua tai joudun tekemää äkkijarrutuksen ni nastat poikki/irti/kuluu olemattomiks.
Juu, taatusti toimivat paljon paremmin kuin moni meistä nastoihin tottuneista odottaisi lukuunottamatta muutamat hankalat kelit. Valitettavan paljon näitä nollan molemmin puolin sahaavia säitä on kylllä viime talvina ollut.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 10.01.17 - klo:09:10
Tänä aamuna, jäinen ja vetinen mäki. Pääsikö syksyllä ostetuilla GY kitkoilla ylös? Pääsi hyvinkin! 8)
SNG, nastarenkaat menettävät paljon, paljon nopeammin pitonsa kuin kitkarenkaat, eli menee juri toisinpäin mitä kirjoitat. Mm. Teknikens Värld on tämän ihan testannut käytännössä ja totesi että nastarenkaat on tuoretavaraa. Omat, ja tuttavieni/työkavereiden , kokemukset puoltavat tätä myös. Tosin on parempia ja huonompia kitkarenkaita juuri jäisille teille, ihan kuten nastarenkaissakin. Mutuna sanoisin että nastarenkaissa menty takapakkia varmaan säädösten takia, aikaisemmin nastat kesivät kulutusta paljon paremmin ja pitoa oli enemmän.
Oman kokemuksen perusteella tilanne on kyllä toisinpäin. Vaikka henkeen ja vereen olen kitkamies niin omissa kotteroissa on optimaalisena talvena päästy 60 tkm, yleensä pito heikkenee 40 tkm jälkeen. Nastoilla on ajettu samoissa olosuhteissa samanlaisessa ympäristössä jopa 100 tkm. Nyt puhun siis ammattiliikenteestä. Lisäksi kitkakenkaan pito romahtaa jo kolmantena talvena vaikka pintaakin olisi. Silti ei tulisi mieleenikään vaihtaa rohinarenkaisiin. Jopa vanha äitini jolla ei ole kokemusta kitkoista hämmästyi ajo-ominaisuuksista ja pidosta kun vei toisen autoni pikahuoltoon. Ja on muuten juuri parhailla gy:n kitkoilla varustettu auto :)
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 10.01.17 - klo:19:19
Lisäksi kitkakenkaan pito romahtaa jo kolmantena talvena vaikka pintaakin olisi.
Useamman kitkoilla ajavan suusta olen kuullut tuon, että kaksi talvea ja vaihtoon. Saman voin itse kirjoittaa alle omista kokemuksista kitkoilla, että kolmantena syksynä alkoi tuntua liposilta ja vaihdoin uusiin.
Nyt lämpötila on aavistuksen plussan tienoilla. Ajourat ovat kaupungissa jäisiä mutta tietysti nastojen karhentamia. Edessä on uudet hankookin icept2-kitkat. Takana nankangit. Eipä nuo turhia luistele jarrutuksissa eikä kiihdytyksissä. Itellä ei tuu ajoja syrjäteillä joissa tiet oisi peilijäällä joten kitkoilla pärjää kaupunkioloissa ja maantiellä varsin hyvin. Kyyti on hiljaista. Kun istuu kaverin pienempään autoon, Peugeot 206, jossa on nastat, renkaat jyrisee ja nastat jollottaa melkosesti.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 10.01.17 - klo:08:47
Renkaan koot oli 225/45/17 michelin tai nokian nasta ja 205/55/16 nokian kitka. Normaalille tien käyttäjälle ei ole mitään merkitystä merkillä ja koolla tai paistoviikolla. Hyvä jos pintaa katsovat.
Eli teet empiiristätutkimusta, mutta sen jälkeen millään ei ole mitään merkitystä? Ensinnäkin rengaskoko on eri jolloin renkaat käyttäytyvät erillälailla. Renkaat ovat eri autoissa joten autotkin käyttäytyvät erillalailla. Sitten vielä kun otetaan huomioon, että parissa talvessa parhaat kuljettajat ajavat 40-50tkm renkailla, niin paistoviikollakin on kummasti merkitystä. Sillä osa rengasliikkeistä myy 3-5 vuotta vanhoja renkaita jolloin kahden vuoden ikäisenä renkaan paistosta on voinut kulut 5-7 vuotta. Tämän vuoksi rengastesteissä ilmoitetaan myös paistoviikko. Myös
osan meistä ajotapa muuttuu auton ja rengastuksen mukaan. Itse kun ajan myös usealla ei omalla autolla, niin katson kyllä A:Renkaiden kunnon B:Iän C:Tyypin ennen, kuin lähden ajamaan. Muutaman kerran olen ajanut rengasliikkeen kautta, kun todennut renkaiden parasta ennen päiväyksen olevan lähellä.
Tänään ei ollut mitään ongelmia yli seitsämän vuotta vanhoilla Hakkapeliitta 7 nastarenkailla, kun kävin Uuraisilla vanhaa tietä pitkin ;). Vaikka vettä ja jäätä riitti tiellä... Eikä jääty mihinkään edes kiinni.
BTW: Jännä ettei kukaan ole ylistänyt nyt noita keskieuroopankitkoja maailman parhaiksi renkaiksi...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.17 - klo:19:43
BTW: Jännä ettei kukaan ole ylistänyt nyt noita keskieuroopankitkoja maailman parhaiksi renkaiksi...
No ylistetään jos kerran halutaan. Esim. jos otetaan minun tämän syksyn/talven (sen ajan kun on talvirenkaat olleet alla) kilometrimääräinen ajosuorite niin saksankitkat olisivat olleet ylivoimaisesti suurimman km-osuuden ominaisuuksiltaan turvallisin valinta. Ja sama pätee myös aikaisempiin talviin. Miten ihmeessä...
Ja en kyllä silti aja tuommoisilla, mutta silla ei ole tässä yhteydessä mitään väliä.
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 10.01.17 - klo:20:19
No ylistetään jos kerran halutaan. Esim. jos otetaan minun tämän syksyn/talven (sen ajan kun on talvirenkaat olleet alla) kilometrimääräinen ajosuorite niin saksankitkat olisivat olleet ylivoimaisesti suurimman km-osuuden ominaisuuksiltaan turvallisin valinta. Ja sama pätee myös aikaisempiin talviin. Miten ihmeessä...
Ja en kyllä silti aja tuommoisilla, mutta silla ei ole tässä yhteydessä mitään väliä.
Ja eivät sitten olleetkaan?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.17 - klo:20:34
Ja eivät sitten olleetkaan?
o
Mitäs sä sekoilet? Se että en aja saksankitkoilla, ei poissulje sitä etteikö ne silti olisi turvallisin valinta ylivoimaisesti suurimman km-osuuden kokonais-km-määrästä. Ei nuo sinun alleviivaamat kohdat sulje pois toisiansa.
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 10.01.17 - klo:20:45
o
Mitäs sä sekoilet? Se että en aja saksankitkoilla, ei poissulje sitä etteikö ne silti olisi turvallisin valinta ylivoimaisesti suurimman km-osuuden kokonais-km-määrästä. Ei nuo sinun alleviivaamat kohdat sulje pois toisiansa.
Anteeksi sinä nauratat vain minua. Yksi kerta pöpelikköön tai vastaantulevan yhdistelmän keulaan voi ylivoimaisesti riittää siihen, että ei tarvitse enään ikinä ajaa autolla...
Ymmärrät varmaan pointin...
Ja ylivoimaisesti suurin riski tällä(kin) hetkellä etelä-suomen maanteillä on auton vesiliirtoon joutuminen väärän rengasvalinnan (nastarengas tai skandikitka) johdosta. Ne muutama pakkaspäivä selvitään kyllä KE-kitkoilla jos vähänkään on järkeä päänupissa, ja lopun aikaa (kuten tämäkin talvi on taas osoittanut) ajellaan sitten turvallisin mielin hymyssä suin keliolosuhteisiin sopivilla huipputurvallisilla ja vesiliirtoa vastustavilla KE-kitkoilla.
Tampere-Krakova-Tampere reissu tuli tuossa joulun pyhinä taas ajeltua, ja kas vain kummaa, lumi oli lunta niin Virossa, Liettuassa, Latviassa kuin myös etelä-Puolassaki, ja muutamien foorumille kirjoittavien henkilöiden harmiksi en huomannut isoja (enkä pieniä) ruumiskasoja teiden varsilla enkä myöskään hautajaissaattueita joka kylän raitilla. Myöskin poissaolollaan loisti se kaamea nastarenkaiden kuluttamien urien jollotus joka kotimaisilla teillä ajaessa kantautuu korviin. Suolaa siellä toki viljeltiin edestä ja takaa, ja rekkaliikennettäkin riitti taas kuin kiinalaisilla maanteillä konsanaan, mutta kumma kun se sama tielle kylvetty urea ei sitten rapakon toissapuolla enää rapautakaan sitä asfalttia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.17 - klo:19:43
Eli teet empiiristätutkimusta, mutta sen jälkeen millään ei ole mitään merkitystä? Ensinnäkin rengaskoko on eri jolloin renkaat käyttäytyvät erillälailla. Renkaat ovat eri autoissa joten autotkin käyttäytyvät erillalailla. Sitten vielä kun otetaan huomioon, että parissa talvessa parhaat kuljettajat ajavat 40-50tkm renkailla, niin paistoviikollakin on kummasti merkitystä. Sillä osa rengasliikkeistä myy 3-5 vuotta vanhoja renkaita jolloin kahden vuoden ikäisenä renkaan paistosta on voinut kulut 5-7 vuotta. Tämän vuoksi rengastesteissä ilmoitetaan myös paistoviikko. Myös osan meistä ajotapa muuttuu auton ja rengastuksen mukaan. Itse kun ajan myös usealla ei omalla autolla, niin katson kyllä A:Renkaiden kunnon B:Iän C:Tyypin ennen, kuin lähden ajamaan. Muutaman kerran olen ajanut rengasliikkeen kautta, kun todennut renkaiden parasta ennen päiväyksen olevan lähellä.
Tänään ei ollut mitään ongelmia yli seitsämän vuotta vanhoilla Hakkapeliitta 7 nastarenkailla, kun kävin Uuraisilla vanhaa tietä pitkin ;). Vaikka vettä ja jäätä riitti tiellä... Eikä jääty mihinkään edes kiinni.
BTW: Jännä ettei kukaan ole ylistänyt nyt noita keskieuroopankitkoja maailman parhaiksi renkaiksi...
En tehnyt mitään tutkimusta, ainakaan asiakirjoja ei enää ole todisteeksi. ;D Lopeta jo vauhkoaminen, vänkäät kuin koulukiusaaja konsanaan. Tuo testaus oli "leikkimielinen" vertailu autojen ja renkaiden suhteen. Otit sen kovin vakavasti, vaikka varovasti koitin alustaa juttua. Itsellä tapana testata käytännössä renkaiden toimivuutta, ei tuijottamalla detaileja. Silloin tietää onko ne huonot vai hyvät. Pikasilmäys on hyvä tehdä tietysti kun outoon autoon istuu.
Tiedän myös mitä paistoleima tarkoittaa. Paistoleima kertoo testeissä myös muutakin, kuin valmistusajankohdan. Saman rengasmallin tuotannossa kun voi olla eroja eri vuosina.
Minulla ei ole ollut kitkoilla ongelmia talvella kuudessa eri autossa ja muutaman 100tkm:n matkalla. Keskimääräinen ajomatka kitkoilla ollut 50-90tkm nokialaisten kestäessä pisimpään. Silloinkin oli 4-5mm pintaa, mutta pitoa ei riittävästi omaan makuun. Kiinni ei jäänyt koskaan ja joka paikkaan pääsi edelleen, mihin nyt sitten pitikin päästä. 0 kolaria vieläkin, myöskin kitkoilla.
Silti tuossa vaimon corsassa on pitävemmät nastarenkaat, kuin minun kitkarenkaat. Ja vaikka tuossa testailussa nastarengas jäi toiseksi, en nastarengasta huonompana pidä. Meinaan itse ajella silti edelleenkin kitkoilla tyytyväisenä pitoon.
LainaaJa ylivoimaisesti suurin riski tällä(kin) hetkellä etelä-suomen maanteillä on auton vesiliirtoon joutuminen väärän rengasvalinnan (nastarengas tai skandikitka) johdosta.
Unohdit loskan...se on kanssa paskamainen ja minusta pahin...ja ei sitä paraskaan rengas pelasta kovissa vauhdeissa...
Kyllä mä ymmärrän, sinä et, koska näet ilmeisesti vain mustan ja valkoisen etkä harmaan sävyjä. Ja ei, en mä oikeasti saksankitkoja ylistä vaan kirjoitin vain vittuillakseni koska oli erittäin helposti arvattavissa että tartut tuohon. Tämähän pätee hyvin kaikkiin fundamentalisteihin jotka suu vaahdossa huutavat että vain me päästään taivaaseen.
Vinkki: "turvallisin valinta ylivoimaisesti suurimman km-osuuden kokonais-km-määrästä" Väännetäänpä rautalangasta, tämmöinen raaka esimerkki:
1% jäällä, nasta paras, "oikea" kitka siedettävä, saksankitka paska
14% lumella/loskalla, "oikea" kitka ja nasta yhtä hyviä, saksankitka siedettävä
85% sulalla asfaltilla, vetinen, märkä tai kuiva. Saksankitka paras, "oikea" kitka ja nasta ihan yhtä paskoja/siedettäviä.
Jos nuo % olisivat jotain muuta niin voisin ajaa vaikka telaketjuilla jos tarvetta on.
Valehtelinko siis sanoessani näin:
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 10.01.17 - klo:20:19
Esim. jos otetaan minun tämän syksyn/talven (sen ajan kun on talvirenkaat olleet alla) kilometrimääräinen ajosuorite niin saksankitkat olisivat olleet ylivoimaisesti suurimman km-osuuden ominaisuuksiltaan turvallisin valinta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.17 - klo:20:58
Yksi kerta pöpelikköön tai vastaantulevan yhdistelmän keulaan voi ylivoimaisesti riittää siihen, että ei tarvitse enään ikinä ajaa autolla...
Ihan noin niin kuin tilastollisesti: ajat selvinpäin, katsastetulla autolla, sinulla on ajo-oikeus, et tee itsemurhaa liikenteessä ja noudatat edes sinne päin liikennesääntöjä ja auttavaa maalaisjärkeä, niin on tilastollisesti aika helvetin epätodennäköistä kuolla tieliikenteessä, oli alla sitten kitkat tai nastat. Aika hitosti todennäköisemmin sadon korjaa vaikkapa sydän- ja verisuonitaudit, kotioven portaat, syöpä, influenssa tai ties mikä. Ei tartte niidenkään jälkeen enää autoa ajaa. Tosin ilmeisesti sattuu vähemmän kun ajaa rekan keulaan nastarenkailla vetisellä asfaltilla kuin saksankitkoilla lumipyryssä.
Mut hei, jokainen ajelee millä ajelee, hyvä että on vaihtoehtoja ja ei muuta kuin kovaa ajoa.
Toivottavasti ei unohdu että mitkään renkaat eivät tee talvikelistä kesäkelin veroista.
Kaikilla renkailla on ajotapaa ja -nopeutta sopeutettava vallitsevaan keliin ja kitkaan.
Toiset tämän sitten osaavat jopa niin että pärjäävät vaikka kesärenkailla, toiset eivät pärjää edes parhailla nastoitetuilla renkailla.
Se, mitä esim. TM yleensä korostaa, on se että nastarenkaat tasaavat kitkaa parhaiten.
Eli siis vesijääkelin ja kuivan asfaltin välinen kitkakokemus olisi mahdollisimman tasainen.
Tämä varmastikin auttaa kuljettajaa joka ei osaa sopeuttaa toimintaansa olosuhteisiin, kaikki eivät edes havaitse olosuhteiden muuttumista.
Tämä nastarenkaiden kitkaa tasaava vaikutus tarkoittaa osaltaan sitä että vesijääkelillä nastarengas pitää jonkin verran, muut heikosti, toisaalta kuivalla asfaltilla nastarengas pitää huonosti ja namä nastattomat paljon paremmin.
Eli nastarenkaat sopivat kokemattomille ja muille kuljettajille jotka eivät pysty (osaa tai halua) sopeuttaa ajamistaan kitkaa vastaavaksi.
Mutta jos ajaa suurimman osan ajostaa yksinumeroisilla teillä Etelä-Suomessa ja ymmärtää ajaa varovasti kun olosuhteet sitä vaatii niin n.s. Keski-Euroopan nastaton rengas tarjoaa ylivoimaiset ominaisuudet suurimman osan ajasta.
Kaikkien lukemieni rengastestien renkaat ovat AINA kompromissi, mikään rengas ei ole paras kaikissa olosuhteissa.
,,äriliukkaalla hyvä rengas on huono kuivalla tiellä ja päinvastoin.
Mutta täälläkin kaikki muut tietävät parhaiten mitkä renkaat toinen tarvitsee vaikkei ole mitään tietoa missä olosuhteissa suurin osa ajosta tapahtuu.
Kyllä minäkin sanon että kannattaa ostaa nastarenkaat jos minulta joku sitä kysyy, mutta ne jotka valitsevat nastattomat talvirenkaat eivät sitä kysy; heidän ei tarvitse koska osaavat itsekin sen päätellä.
Kyllähän nuo nordic-kitkat on yhtälailla paskoja kuivalla asfaltilla kuin nastatkin. Tuota tukevat mittaustuloksetkin.
Keski-Euroopan kitkat paljon parempia, mutteivät lähelläkään kesärenkaita.
Niin, vesijäällä kaltevalla pinnalle pysäköity auto voi lähteä itsestään luisumaan (harvemmin kuitenkaan nastoilla). Ei siinä kauheasti tilannenopeuskaan (sopeuttaminen) aina auta jos kitka-kerroin olematon. Lamellit pureutuvat heikohkosti jos vastinpinnassa ei ole mitään mihin tarrautua!
Vai että nastat kokemattomille. Niinpä niin. Melkoista provoilua sinulta nyt...
Ennemmin niin ettei kitkoja (tai varsinkaan ke-kitkoja) kokemattomalle kuljettajalle.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 11.01.17 - klo:09:31Mutta jos ajaa suurimman osan ajostaa yksinumeroisilla teillä Etelä-Suomessa ja ymmärtää ajaa varovasti kun olosuhteet sitä vaatii niin n.s. Keski-Euroopan nastaton rengas tarjoaa ylivoimaiset ominaisuudet suurimman osan ajasta.
Niinpä, olen aivan samaa mieltä! Ainoa ongelma vain on, että se 20 % vie henkesi tai ainakin muuttaa autosi ulkonäköä tavalla, jota et ole toivonut. Paha siinä sitten enää nautiskella sulan asfaltin ajo-ominaisuuksista. Jos näytät yhdenkin autolehden rengastestin, jossa Suomen talveen on suositeltu Keski-Euroopan kitkoja, niin minä näytän kaksi, jossa ne on todettu hengenvaaralliseksi. Naurettavaa keskenkasvuisten touhua muutenkin tämä ajan-kitkoilla-niin-olen-Ogier-vouhotus. Nämä voisi jättää sinne Esson takapihalle. Mutta ainakin kirjoituksillasi pidät yllä nimimerkkisi asettamia odotuksia ;D
Toisessa autossa tämmöset käsittääkseni k.eur.kitkat, General grabber, ei minkäänlaista jarrupitoa vähänkin liukkaammalla lumella, myöskään pelkällä takavedolla ei voi ajaa liukkaalla, 4wd menee kohtuudella.
http://www.tirerack.com/tires/tires.jsp?tireMake=General&tireModel=Grabber+UHP (http://www.tirerack.com/tires/tires.jsp?tireMake=General&tireModel=Grabber+UHP)
Kyllä minä kohta 80 vuotta täyttävän mummon autoon aion ostaa nastarenkaat jatkossakin. Meidän perheen autossa taas on kitkarenkaat, kun vaimo ei suostu nastarenkaila ajamaan.
Vetelee se oma 93v mummo edelleenkin nastoilla. Kitkoja ei ole ikinä koittanut, joten tokkopa niitä enää kannattaa lähteä vaihtamaan ;D
Itse omiin autoihini en enää suostu nastoja alle laittamaan, vaikkakin ensimmäisissä vanhemmissa kipoissa ne alla rullailivatkin. Ei vaan ole tullut vastaan keliä, joilla kitkoilla ei olisi pärjätty.
Edelleenkään ne renkaat ei ketään ojaan aja, vaan väärä tilannenopeus.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 11.01.17 - klo:10:33
Toisessa autossa tämmöset käsittääkseni k.eur.kitkat, General grabber, ei minkäänlaista jarrupitoa vähänkin liukkaammalla lumella, myöskään pelkällä takavedolla ei voi ajaa liukkaalla, 4wd menee kohtuudella.
http://www.tirerack.com/tires/tires.jsp?tireMake=General&tireModel=Grabber+UHP (http://www.tirerack.com/tires/tires.jsp?tireMake=General&tireModel=Grabber+UHP)
Itse lasken nuo kyllä enemmänkin jenkki-tyylisiksi M+S:ksi, kuvio on aika kaukana jopa euro-kitkoista, noissa ei ole kesärengasta enempää lamellointia. Laillinen talvirengas toki tuokin.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.01.17 - klo:09:38
Vai että nastat kokemattomille. Niinpä niin. Melkoista provoilua sinulta nyt...
Ennemmin niin ettei kitkoja (tai varsinkaan ke-kitkoja) kokemattomalle kuljettajalle.
Itsekin olen sitä mieltä, että kokemattomat ja/tai arat kuljettajat ajelkoon nastoilla. Myös vanha auto ilman ABS:aa saati ajonvakautusta on mielestäni hyvä peruste valita nastarenkaat. Muiden pitäisi pysyä ajamaan kitkarenkailla. Perusteena olkoon vaikka ympäristösyyt ja teiden kulumisen vähentäminen.
Ne taitavat olla juurikin sellaiset. Työkaverin hummerissa myös m+s statuksella olevat kaikkea muuta kuin talvirenkaat. Suorastaan kaamea keksintö vaikka nelivedolla liikkeelle pääseekin.
Kunnollisissa ke-kitkoissa on kuvio hyvin samantyyppinen kuin pohjoismaisissa. Suurin ero taitaa olla nopeusluokassa ja siitä johtuvasta kovemmasta kumiseoksesta.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 11.01.17 - klo:15:30
Itsekin olen sitä mieltä, että kokemattomat ja/tai arat kuljettajat ajelkoon nastoilla. Myös vanha auto ilman ABS:aa saati ajonvakautusta on mielestäni hyvä peruste valita nastarenkaat. Muiden pitäisi pysyä ajamaan kitkarenkailla. Perusteena olkoon vaikka ympäristösyyt ja teiden kulumisen vähentäminen.
Siis renkaat pitää olla auton käyttäjän kokemattomimmalle kuljettajalle turvalliset.
Mikään ei estä kahva edellä ajelua nastoilla. Kyllä tulee itsekin jäillä pyöriteltyä.
Ympäristösyyt ovat pätevät kaupunkialueilla. Jos pakolliset ajot vain hoidetuilla väylillä niin kitkat.
Metsäautoteillä toimivat parhaiten nastat.
Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 11.01.17 - klo:10:29
Niinpä, olen aivan samaa mieltä! Ainoa ongelma vain on, että se 20 % vie henkesi tai ainakin muuttaa autosi ulkonäköä tavalla, jota et ole toivonut.
Tarkoitatko että jos ajaa Suomen talvessa saksankitkoilla niin huonon kelin sattuessa väistämättä menee henki tai vähintään auto ruttuun? Aika jyrkkä näkökulma asiaan.
Tulipa tänään mahdollisuus ajaa 60-sarjan Volvolla Nokian R2 kitkalla koossa 235/40R18. Itsellä omassa Contin nastat samassa koossa. Se ketä kehtaa väittää, että tuo kitka on edes lähellä nastarenkaan pitoa saisi haukata hatullisen p....a. On nuo kitkat aivan jäätävät kumit vetisellä jäällä mitä tänään löytyi laajalti. Ei tsiisus mitään pitoa mihinkään suuntaa missään tilanteessa. Miten tuollaista voi edes talvirenkaaksi kutsua ?? Tuota märkää jäätä, kun nykyään aika usein olemmattomien talvien takia löytyy. Ainoa positiivinen puoli oli sisämelu, joka nykyään tuntuu olevan se talvirenkaan tärkein valintaperuste. EDIT: Niin, ajettavuus oli minusta myös huomattavasti parempi mitä aikaisemmin monilla kitkoilla. Ei tuntunut alla ollenkaan niin löysältä, kuin ennen.
Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 11.01.17 - klo:21:19
Ainoa positiivinen puoli oli sisämelu, joka nykyään tuntuu olevan se talvirenkaan tärkein valintaperuste.
JA me jotka ajamme nastarenkailla TALVELLA olemme surkeita/kokemattomia aloittelija kuskeja joiden ei pitäisi muilla renkailla ajaakkaan. Vaikka todellisuudessa se valintaperuste renkaille ei välttämättä ensimmäisenä ole melu (Auton kun voi vaimentaa tai ostaa suoraan tehtaalta hiljaisen auton), vaan nimenomaan turvallisuus ;).
Meillä on suvussa tuota autoilijan vikaakin, niin paras ajaa n.100-120tkm vuodessa. Totesi että kaksi kertaa on kokeillut kitkoja. Ensimmäisen ja viimeisen. Rengassarja, kun kestää yhden talven tai kesän. Kuulemma Lapissa ei viitsi arpoa pääseekö perille vai ei ja yksi talvi opetti tarpeeksi.
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 10.01.17 - klo:21:38
Vinkki: "turvallisin valinta ylivoimaisesti suurimman km-osuuden kokonais-km-määrästä" Väännetäänpä rautalangasta, tämmöinen raaka esimerkki:
1% jäällä, nasta paras, "oikea" kitka siedettävä, saksankitka paska
14% lumella/loskalla, "oikea" kitka ja nasta yhtä hyviä, saksankitka siedettävä
85% sulalla asfaltilla, vetinen, märkä tai kuiva. Saksankitka paras, "oikea" kitka ja nasta ihan yhtä paskoja/siedettäviä.
Jos nuo % olisivat jotain muuta niin voisin ajaa vaikka telaketjuilla jos tarvetta on.
Suomessa on pakollista käyttää talvirenkaita 3kk aikana joulu-helmikuu eli noin 90 päivää. Sinun mukaan alle yhtenä päivänä nastarengas olisi paras rengas tuosta ajasta? Sun rautalankayhtälö ei oikein toimi ja kaikki ei asu kehä 3 sisäpuolella, jotka ajelee autolla.
Ja mä löydän oman kommentin yli viiden vuoden takaa, että KE-Kitka voi olla pääväyliä varovasti ajavalle toimiva rengas etelä-suomessa, mutta todennäköisesti huonon kelin suhteen yllättää paljon pahemmin kuin pohjoismaalainen kitka/nastarengas. Enkä jaksa lainata TM:n kommentteja tähän enään.
Heitän vielä kehiin, kun moni kitkauskovainen dissaa nuo Suomalaisten autolehtien tekemät talvirengastestit ja tuovat aina YHDEN ruotsalaisen testin verrokiksi, että mikä todennäköisyys on ajaessasi testivoittaja nastarenkaalla talvikelissä, että se yllättää negatiivisesti kuin että se toimii todennäköisesti hyvin tarkoituksessaan? Vaikka et painottaisi itselle mitenkään tuota testiä kotiin päin(Jota kyllä minäkin teen, kun valitsen renkaita).
Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.01.17 - klo:09:38
Vai että nastat kokemattomille. Niinpä niin. Melkoista provoilua sinulta nyt...
Jo jopa oli kovan luokan provo, onneksi huomasit.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.01.17 - klo:09:38
Ennemmin niin ettei kitkoja (tai varsinkaan ke-kitkoja) kokemattomalle kuljettajalle.
No joo, tämähän onkin ihan eri asia kuin edellinen, anti-provo jos olisin kirjoittanut noin.
Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 11.01.17 - klo:10:29
Niinpä, olen aivan samaa mieltä! Ainoa ongelma vain on, että se 20 % vie henkesi tai ainakin muuttaa autosi ulkonäköä tavalla, jota et ole toivonut.
Kahden kymmenen vuoden aikana en ole tuota havainnut, milloin se alkaa?
Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 11.01.17 - klo:10:29
Jos näytät yhdenkin autolehden rengastestin, jossa Suomen talveen on suositeltu Keski-Euroopan kitkoja, niin minä näytän kaksi, jossa ne on todettu hengenvaaralliseksi.
Joo, kuten minäkin sanoin; jos joku minulta kysyy minkä tyyppiset renkaat pitäisi valita Suomen talveen niin sellaiselle autoilijalle nastarenkaita.
Nastattomat valitseva ei juuri kysele mielipiteitä.
Jos uskot noihin rengastesteihin kuin imaami koraaniin niin ole uskossasi vahva ja osta TM:n testivoittajat kerrasta toiseen.
Ja minareetistasi voit levittää tätä uskoasi ja kauhistella miten joku voi olla muuta mieltä ja vielä elää omalla tavallaan.
Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 11.01.17 - klo:10:29
Naurettavaa keskenkasvuisten touhua muutenkin tämä ajan-kitkoilla-niin-olen-Ogier-vouhotus. Nämä voisi jättää sinne Esson takapihalle. Mutta ainakin kirjoituksillasi pidät yllä nimimerkkisi asettamia odotuksia ;D
Enpä ole huomannut että Ogier olisi tänne kirjoitellut.
Viestisi asiapitoisuus puhuu puolestaan ajatustesi tasosta.
Ja kyllä; Jaska pankuttaa tästä(kin) asiasta loputtomiin...
Niin, lisäksi tulevat nämä nastarenkaiden tuomien hyötyjen lisäksi tulevat haitat.
Tosin taidettiin täälläkin todeta että nastattomat renkaat ne päällystettä kuluttavat, eivät nastat.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.01.17 - klo:09:38
Niin, vesijäällä kaltevalla pinnalle pysäköity auto voi lähteä itsestään luisumaan (harvemmin kuitenkaan nastoilla).
Laitetaan tähän lainaus toisesta topicista, näin luonnehtii tällaista tilannetta jäsen -berex-:
LainaaLaitoin kerran volvon alle linglong merkkiset renkaat. No sitten yhtäkkiä tuli sumua ja sillon lähti. Auto oli tasaisella parkkipaikalla ja lähti yhtäkkiä ilmeisesti huonon pidon vuoksi itsestään liikkumaan vaikka oli käsijarru ja vaihde päällä auto sammuksissa ja lukossa. Renkaat piirsivät mustaa ja autoa en löytänyt enää koskaan. En uskalla enää ostaa alle 3000e renkaita ettei sama vaan toistu.
Tänään piti ajella jyrkkiä jäisiä mäkiä ylös ja alas kitkoilla. Jonkun verran lipsumista oli havaittavissa. Ylös kiivetessä täytyy kaasuttaa varovasti ettei pito heikkene renkaan alkaessa sutimaan.
Vesijäällä kitkarenkaiden jarrutusmatka on 50% pidempi kuin nastojen. Ja keskieuroopan kitkojen jarrutusmatka on 100% pidempi. Pakkasella tilanne muuttuu joissain oloissa kitkojen hyväksi.
Kun ajaa kitkoilla, nämä täytyy vaan tiedostaa. Ja olen kyseisiä mäkiä tuskaillu nastojenkin kanssa mutta aina on ylös päästy.
Lainaus käyttäjältä: baleno - 11.01.17 - klo:22:22
Tänään piti ajella jyrkkiä jäisiä mäkiä ylös ja alas kitkoilla. Jonkun verran lipsumista oli havaittavissa. Ylös kiivetessä täytyy kaasuttaa varovasti ettei pito heikkene renkaan alkaessa sutimaan.
Vesijäällä kitkarenkaiden jarrutusmatka on 50% pidempi kuin nastojen. Ja keskieuroopan kitkojen jarrutusmatka on 100% pidempi. Pakkasella tilanne muuttuu joissain oloissa kitkojen hyväksi.
Kun ajaa kitkoilla, nämä täytyy vaan tiedostaa. Ja olen kyseisiä mäkiä tuskaillu nastojenkin kanssa mutta aina on ylös päästy.
Kiitos tästä kommentista vesijään osalta. Laittaa todellakin miettimään onko seuraavat nastat kitkat, jolloin pitää miettiä ajoja uusiksi. Toisaalta kitkoilla pärjää 95%:sti aivan hyvin ja hiljaisesti.
Samoin tuo kitkojen järkevä käyttöikä mietityttää. Toiset sanovat max 2-3 talvea, toiset sanoo että nasojen pito romahtaa nopeammin. Valitettavasti talvirengastestejä ei ole kuluneilla (tai kulutetuilla/vanhennetuilla) renkaillaedelleenkään tietääkseni tehty muuta kuin laskennallisen käyttöiän laskemisen osalta (TM 2015 talvirengastestin oheisjuttui).
Kitkarenkaiden pito heikkenee selvästi kun pehmeä kumiseos on ajettu loppuun. Eli vaikka rengas on kulutuspinnaltaan laillinen, sen pito voi olla jo heikko. Lamellien pyöristyminen heikentää myös pitoa. Samoten ikääntyminen kovettaa kumia. Tietysti kaikki renkaat kovettuu.
Ajelin alkutalvella hetken laillisen rajalla olevilla vanhoilla kitkoilla. Liukkaalla pitoa ei ollut ollenkaan. Ero uusiin on kuin yöllä ja päivällä.
Olisi muuten mielenkiintoista tietää montako milliä eri kitkoissa on pehmeää kumiseosta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.01.17 - klo:21:41
Suomessa on pakollista käyttää talvirenkaita 3kk aikana joulu-helmikuu eli noin 90 päivää. Sinun mukaan alle yhtenä päivänä nastarengas olisi paras rengas tuosta ajasta? Sun rautalankayhtälö ei oikein toimi ja kaikki ei asu kehä 3 sisäpuolella, jotka ajelee autolla.
Juu on pakollista käyttää joulu-helmikuu, niin? En minä kyllä ole mistään päivistä puhunut yhtään mitään joten ei varmasti rautalankayhtälö toimi, jos ei tiedä mitä päivä ja kilometri tarkoittaa. Kehä 3 sisäpuolelle ei juu asu kaikki, en minäkään, en ole koskaan asunut. Btw, tuosta 90 päivästä alkaa olla puolet kulunut ja eipä ole vielä ollut omassa ajossa yhtään päivää että nasta olisi merkittävästi ollut skandi-kitkaa parempi, eiköhän sellainen päivä toki tule vielä tänä talvena. Varmaan päivä tai pari, esim. lumi/pakkasjakson jälkeen vettä tai pakkasella alijäähtynyttä vettä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.01.17 - klo:21:41
Ja mä löydän oman kommentin yli viiden vuoden takaa, että KE-Kitka voi olla pääväyliä varovasti ajavalle toimiva rengas etelä-suomessa, mutta todennäköisesti huonon kelin suhteen yllättää paljon pahemmin kuin pohjoismaalainen kitka/nastarengas. Enkä jaksa lainata TM:n kommentteja tähän enään.
Niin? Ihan oikean suuntainen toteamus. Onko tuossa jotain uutta jollekin, ei ainakaan minulle? Tosin jos mulla olisi siinä huonossa kelissä ne eurokitkat niin miksi hitossa ne mut yllättäisi, huutaako ne PÖÖÖ? Kyllä mä tietäisin että ne pitävät huonommin ja yleensä siitä tuulilasista näkee ulos ja lämpömittarista näkee lämpötilan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.01.17 - klo:21:41
Heitän vielä kehiin, kun moni kitkauskovainen dissaa nuo Suomalaisten autolehtien tekemät talvirengastestit ja tuovat aina YHDEN ruotsalaisen testin verrokiksi, että mikä todennäköisyys on ajaessasi testivoittaja nastarenkaalla talvikelissä, että se yllättää negatiivisesti kuin että se toimii todennäköisesti hyvin tarkoituksessaan? Vaikka et painottaisi itselle mitenkään tuota testiä kotiin päin(Jota kyllä minäkin teen, kun valitsen renkaita).
Aika turha heitto. Totta hitossa nastat pärjäävät suomalaisten autolehtien testissä paremmin kuin kitkat, koska niissä testeissä on iso painoarvo jääpidolla. Tuolla todennäköisyyslaskennalla en minä ainakaan tee oikeastaan mitään, tärkeämpää on mun mielestä se että edelleen se 85% ajosuoritteesta se nasta on huonoin. Eikä mua ole kyllä renkaat yleensä yllättäneet, paremminkin ehkä keli + oma ajotapa + muiden toiminta + renkaat -kombinaatio, silti on henki tallessa.
Ja ei, en ole kitkauskovainen, eurokitkauskovainen tai nastauskovainen (jos mulla olisi 3 erilaista autoa niin niissä olisi eri autoissa nuo 3 eri versiota alla). Enkä kyllä muutenkaan uskovainen, moiset tuppaavat olla kapeakatseisia julistajia. Jos nastan ominaisuudet ovat jolle kulle (esim. sulle) tärkeitä ja välttämättömiä, aja nastalla. Ei se tarkoita että se joka ajaa kitkalla, koska kitkan ominaisuudet ovat hänelle sopivia, olisi jotenkin sinua huonompi ihminen. Niin kuin uskovaiset tuppaavat ajatella.
Itse ainakin valitsen talvirenkaaksi sen joka on kompromissina omiin toiveisiini ja käyttööni paras (talvirenkaat ovat aina Suomessa kompromisseja). Ja ei, se ei ole eurokitka vaikka se 85 % ajosuoritteesta (siis siitä ajamastani km-määrästä) olisi paras.
Pitkään (yli15V) kitkoilla ajanut, pari kertaa tullut koko aikana tilanne jossa menty jarrut "lukossa" (ABS ja toimii kyllä) toivoen parempaa pitoa, toisella kertaa poro ja toisella hirvi. Onneksi vain toinen näistä päättyi törmäykseen ja se oli se poro...
Ja on koitettu ottaa huomioon pidentynyt jarrutusmatka jne ja ei ole mitään takeita jotta nastoilla olisi tilanne päättynyt yhtään toisin mutta jäänyt kummittelmaan mieleen -> tekisi mieli ostaa kitkat mukavuuden takia nyt kun kumien uusinta on jälleen edessä mutta uskaltaako :)
Tuo on jännä juttu.
Jos nastarenkailla törmää vaikkapa hirveen niin se on väistämätön juttu eikä rengasvalinnalla jossitella.
Mutta jos nastattomilla renkailla tekee saman niin alkaa heti leipominen että olisiko nastarenkailla pystynyt välttämään törmäyksen.
Vaikka keli olisi ollut kuiva ja n.s. euro-kitkoilla olisi ollut jarrutusmatka lyhin.
Pankuttajalta äärimmäisen hyvä pointti.
No nämä tapahtumat mitä mainitsin tapahtuivat jäisissä olosuhteissa, noissa olosuhteissa esim tämänvuotisessa TM testissä Nokian nasta vs Continentalin euro kitka jarrutusmatka oli noin 40m vs 78m eli eroa juuri tuolloin oli. Kuivalla kelillä ei vielä ole tarvinnut tehdä "lukkojarrutusta" koskaan millään kumeilla, osannut ehkä sitten ennakoida tilanteet riittävästi... Samojen kumien märällä asfaltilla oleva ero jarrutusmatkassa on 31 vs 42 joten ero on kyllä dramaattinen muttei kuitenkaan ihan kaksinkertainen vaikka tietty riittävä siihen että kopsahtaa jos on kopsahtaakseen...
Mutta juu, juuri tuota mitä JaskanPankuttaja toi esille toin itsekin jotta ei ovi tietää miten olisi käynyt millään kumeilla, silti se itse tehty tietoinen valinta että on huonommat kuin parhaat mahdolliset niin siinä onnettomuustilanteessa panee miettimään. No, itsellä valinta kohdistui nyt nastoihin jo pelkästään sen takia että peräkärryssä on nastat kuten kahdessa muussakin vetoautossa niin laillisen yhdistelmän aikaan saamiseksi päädyin tähän tällä kertaa. (kärry on jarrullinen!)
Minä näen tässä "suuressa rengaskysymyksessä" tavallaan kaksi kuljettajaryhmää. Ensimmäisen muodostavat mm. täällä keskustelevat henkilöt. Heidät voidaan hieman yleistäen jakaa kahteen leiriin: toisten mielestä nastarengas on paras talvirengas, kun taas toiset pitävät kitkarenkaita parhaana vaihtoehtona. Olennaista on se, että tämä porukka on pohtinut rengasvalintaansa: rengastyyppi on valittu niiden olosuhteiden mukaan, joissa kukin pääsääntöisesti ajaa. (Epäilen tosin, että kaikilla nastarenkaiden ylivoimaa korostavista ei ole omakohtaista kokemusta kitkarenkaista, mutta se on sitten toinen juttu). Ja kun näin on, ei asiasta oikeastaan kannata kovin pitkään väitellä. Se mikä sopii yhden ajoympäristöön, on huono vaihtoehto toisentyyppisillä teillä ajaville.
Toinen kuljettajaryhmä on sitten huomattavasti suurempi. Epäilen, että ylivoimainen enemmistö autoilijoista kuuluu siihen. He eivät välttämättä kovin paljoa rengasvalintaansa puntaroi, vaan hankkivat vanhasta muistista ja tottumuksen voimalla yhä uudelleen ja uudelleen nastarenkaat. Talvirengas on yhtä kuin nastarengas ja that's it. He eivät siis pysähdy miettimään sitä, onko niissä olosuhteissa, joissa he ajavat, ylipäätään tarvetta nastoitetuille renkaille. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ajetaan nastarenkailla olosuhteissa, joissa niistä ei oikeastaan ole mitään hyötyä. Päinvastoin, nastarenkaista aiheutuvat haitat ylittävät niistä koituvan hyödyn. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos jokin seikka saisi autoilijat pohtimaan seuraavaa kysymystä: "Tarvitsenko minä todella nastarenkaat?" Oslossa ja Tukholmassa tämän pohdinnan ovat käynnistäneet viranomaiset, jotka ovat rajoittaneet nastarenkaiden käyttöä mm. maksuin ja kielloin. Suomessa tähän lähiaikoina tuskin mennään, koska meillä on korkeampi kynnys puuttua autoilun haittavaikutuksiin.
Pakkoruotsia, mutta tässä oli se testi jossa verrattiin kaksi kautta ajettuja nastarenkaita ja kitkarenkaita (10000 km) ja jääradalla käytetty nastarengas oli käytetyn keskieuroopan kitkarenkaan tasolla(!).
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/?_ga=1.126002573.1489260939.1381169138 (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/?_ga=1.126002573.1489260939.1381169138)
"Det står därmed bortom allt tvivel att det dubbade däcket åldras snabbare och tappar prestanda i högre grad än sina dubbfria alternativ."
No mutta, no mutta, kappas vain, eikös Matti Morrin Maailman artikkeleihin olekaan ihan sokeasti luottaminen?
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 11.01.17 - klo:23:02
Kehä 3 sisäpuolelle ei juu asu kaikki, en minäkään, en ole koskaan asunut. Btw, tuosta 90 päivästä alkaa olla puolet kulunut ja eipä ole vielä ollut omassa ajossa yhtään päivää että nasta olisi merkittävästi ollut skandi-kitkaa parempi, eiköhän sellainen päivä toki tule vielä tänä talvena. Varmaan päivä tai pari, esim. lumi/pakkasjakson jälkeen vettä tai pakkasella alijäähtynyttä vettä.
Allekirjoitan. Ja kääntäen, kaikkina muina tämänkin talven päivinä kitka tarjoaa johdonmukaisen, mukavan ja tiestöäkin säästävän vaihtoehdon. Ei tarvitse kuunnella nastojen kirskuntaa jarruttaessa tai liikkeelle lähtiessä. Mielestäni esim marras-joulukuun kelit olleet sellaisia että nastat pitäisi laittaa lisäverolle kaikilta jotka niillä yli 5000 km talvittain ajelee kestopäällysteteillä.
Huominen sää saattaa täällä kohtuullisen etelässä olla myös luminen+jäinen, eli pitäisi olla nastamiesten mukainen toivesää kitkauskovaisten arvosteluun ja omien henkselien paukutteluun ;) ;D ::)
Lisätään nyt vielä, että ennen tätä talvea toisessa käyttöautossa ollut nastat, mutta nyt siinäkin kitkat. Ja heti vaihdan siihen nastat tallista alle, jos vaimo haluaa nastat takaisin :)
Lainaus käyttäjältä: baleno - 11.01.17 - klo:23:02
Kitkarenkaiden pito heikkenee selvästi kun pehmeä kumiseos on ajettu loppuun. Eli vaikka rengas on kulutuspinnaltaan laillinen, sen pito voi olla jo heikko. Lamellien pyöristyminen heikentää myös pitoa. Samoten ikääntyminen kovettaa kumia. Tietysti kaikki renkaat kovettuu.
Kyllähän niiden pito heikkenee kulumisen ja iän myötä.
Käyttötestini edellisen auton kitkoilla jäi kesken kun auto meni vaihtoon viime keväänä. Siihen mennessä Nokian R:t olivat pyörineet alla neljä talvea ja yhden kesänkin, vielä päälle osan viime talvea mutta sitten varsinaiseen talveen oli alle laitettava uutta kumia, toki vanhat takaisin alle liikkeeseen viedessä. Kilometrejä noihin kertyi yli 70000 km !
Heh meiliin kolahti rengasonlinen mainos "ikuinen ongelma, talvirenkaat vai ympärivuotiset renkaat" :D
Lainaus käyttäjältä: TuplaVW - 12.01.17 - klo:20:46
Kyllähän niiden pito heikkenee kulumisen ja iän myötä.
Käyttötestini edellisen auton kitkoilla jäi kesken kun auto meni vaihtoon viime keväänä. Siihen mennessä Nokian R:t olivat pyörineet alla neljä talvea ja yhden kesänkin, vielä päälle osan viime talvea mutta sitten varsinaiseen talveen oli alle laitettava uutta kumia, toki vanhat takaisin alle liikkeeseen viedessä. Kilometrejä noihin kertyi yli 70000 km !
Samoilla linjoilla kuin Mrk ja mitä itsellä on pikaisella laskutoimituksella ollut 8 x nasta- ja 6 x kitkasettiä alla eri autoissa (etuvetona 3x nastat & 2 x kitkat, nelivetona 5 x nastat & 4 x kitkat), kyllä se oleellisin juttu pidon kannalta on renkaan ikä eikä se onko kehällä nastoja vai ei.
Pari talvea menee molemmilla nätisti, mutta varsinkin kun parin vuoden ikäisessä kitkassa sellainen 4-5mm jäljellä, on aika vaihdella toiseen settiin.
Lainaus käyttäjältä: ile - 13.01.17 - klo:00:35
Samoilla linjoilla kuin Mrk ja mitä itsellä on pikaisella laskutoimituksella ollut 8 x nasta- ja 6 x kitkasettiä alla eri autoissa (etuvetona 3x nastat & 2 x kitkat, nelivetona 5 x nastat & 4 x kitkat), kyllä se oleellisin juttu pidon kannalta on renkaan ikä eikä se onko kehällä nastoja vai ei.
Pari talvea menee molemmilla nätisti, mutta varsinkin kun parin vuoden ikäisessä kitkassa sellainen 4-5mm jäljellä, on aika vaihdella toiseen settiin.
Ja ajaa sitten kesällä nuo loppuun. Turha sanoa että kesärengas on huomattavasti parempi kun 99,99% ei koskaan aja renkaat pidon äärirajoilla :)
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 13.01.17 - klo:07:21
Ja ajaa sitten kesällä nuo loppuun. Turha sanoa että kesärengas on huomattavasti parempi kun 99,99% ei koskaan aja renkaat pidon äärirajoilla :)
Kun vähänkin reippaammin (kitkarenkaan pidon äärirajoilla) ajaa kesällä mutkaisella asfaltilla, niin kitkarengas alkaa nuljua.. kesärengas on samassa tilanteessa, jos ei huomattavasti, niin ainakin selkeästii parempi ja ei vielä ole 'äärirajoilla'. Ajaisin silti itsekkin kitkarenkaan kesällä loppuun.. ei se nyt niin tarkkaa ole, kun mutkateilläkään ei normiajelussa aikoja oteta :)
2 x rengassetin malli on enempi omaan makuun.. molemmissa seteissä pysyy ominaisuudet kelvollisena pidempään ko. rengassetille tarkoitetuissa olosuhteissa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 13.01.17 - klo:08:29
Kun vähänkin reippaammin (kitkarenkaan pidon äärirajoilla) ajaa kesällä mutkaisella asfaltilla, niin kitkarengas alkaa nuljua.. kesärengas on samassa tilanteessa, jos ei huomattavasti, niin ainakin selkeästii parempi ja ei vielä ole 'äärirajoilla'. Ajaisin silti itsekkin kitkarenkaan kesällä loppuun.. ei se nyt niin tarkkaa ole, kun mutkateilläkään ei normiajelussa aikoja oteta :)
2 x rengassetin malli on enempi omaan makuun.. molemmissa seteissä pysyy ominaisuudet kelvollisena pidempään ko. rengassetille tarkoitetuissa olosuhteissa.
Toki kesällä kesärenkaat, mutta jos kevällä on huonokuntoiset kitkan niin ajaisin ne loppuun ja sitten vaihtoon ja kesärenkaat alle. Vielä kun on kirkoilla isommat vanteet kuin kesärenkaissa ;D
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 13.01.17 - klo:08:29
Kun vähänkin reippaammin (kitkarenkaan pidon äärirajoilla) ajaa kesällä mutkaisella asfaltilla, niin kitkarengas alkaa nuljua.. kesärengas on samassa tilanteessa, jos ei huomattavasti, niin ainakin selkeästii parempi ja ei vielä ole 'äärirajoilla'. Ajaisin silti itsekkin kitkarenkaan kesällä loppuun.. ei se nyt niin tarkkaa ole, kun mutkateilläkään ei normiajelussa aikoja oteta :)
2 x rengassetin malli on enempi omaan makuun.. molemmissa seteissä pysyy ominaisuudet kelvollisena pidempään ko. rengassetille tarkoitetuissa olosuhteissa.
Olin jo aikaisemmin kirjoittelemassa samaa, mutta siitähän olisi saanut sellaisen kuvan että fiilistelen nastarenkaita ;)
Nimittäin ehkä isoin häiritsevä tekijä kaikissa alla olleissa kitkoissa on ollut löysähkö runko vs. nastarengas samassa kokoluokassa. Toki en ole ajellut kuin max 45-50 -sarjalaisilla 225 leveänä ja viimeisistä uusista kitkoistakin on muutama vuosi, mutta pikkasen löysiä ovat vaikkakin erittäin mukavia ja hiljaisia kesäsetin jälkeen samassa vannekoossa.
Renkaat ei nyt niin iso kuluerä ole koko autoilun suhteen etteikö kahdella rengassetillä voisi mennä.
^,,äritilannehan voi joskus tulla eteen, vaikkei sellaista vauhdikkaalla ajolla varsinaisesti tavoittelekaan. Varmaan jokaisen maanteillä vuosia liikkuneen eteen on joskus pompannut hirvi, tai pienempi eläin.. samoin kanssa- autoilijoiden yllättävät kuviot voi joskus vaatia nopeita peliliikkeitä.
Lainaus käyttäjältä: baleno - 11.01.17 - klo:23:02
Kitkarenkaiden pito heikkenee selvästi kun pehmeä kumiseos on ajettu loppuun. Eli vaikka rengas on kulutuspinnaltaan laillinen, sen pito voi olla jo heikko. Lamellien pyöristyminen heikentää myös pitoa. Samoten ikääntyminen kovettaa kumia. Tietysti kaikki renkaat kovettuu.
Ajelin alkutalvella hetken laillisen rajalla olevilla vanhoilla kitkoilla. Liukkaalla pitoa ei ollut ollenkaan. Ero uusiin on kuin yöllä ja päivällä.
Olisi muuten mielenkiintoista tietää montako milliä eri kitkoissa on pehmeää kumiseosta.
Sama kuluminen pätee nastarekaisiinkin. Monesti nimenomaan kitkoissa on nastarenkaita enemmän pitävää pintakumia.
Viitsisikö tunnustaa...?
Olen varmaan monen mielestä hifistelijä kun minulla on kolme rengassettiä/auto.
Kesäksi kesärenkaat ja talveksi talvirenkaat ja syksylle ja keväälle juuri tuollaiset puolikuntoiset nastattomat talvirenkaat.
Syksyllä kun alkaa olla nollakelejä vaihdan kesärenkaat noihin 'välikelin renkaisiin' ja ajan niillä kunnes on lumi maassa niin että pysyy oletettavasti pidempään, sitten vaihdan talvirenkaisiin, kaikkiin on nastattomat mutta yhteen on vielä lisäksi nastallisetkin.
Niillä sitten ajetaan niin pitkään että aurinko sulattaa jään tieltä pois, siis helmi-maaliskuun vaihteeseen, suurinpiirtein, ja sitten taas välikelin renkaat alle ja huhtikuulle puoleen väliin niillä jonka jälkeen kesärenkaat alle.
Kun välikelin renkaat on oikeasti sellaiset ettei niillä pärjää (3-4 mm) niin varsinaiset talvirenkaat ovat siinä kunnossa että niistä tehdään välikelin renkaat ja hankitaan uudet varsinaiset talvirenkaat.
Näin on melko tarkoituksenmukaiset renkaat aina alla, hyvät talvirenkaat ei 'sula' alle syksyn ja kevään lämpimillä keleillä ja ei ole kiire eikä stressi syksyllä eikä keväällä renkaanvaihtoon.
Joo, työlästä, joku sanoo, onhan se jos se siltä tuntuu.
En suosittelele kenellekään, mutta omassa käytössä tällä kalustolla minusta toimii hyvin.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 13.01.17 - klo:13:55
Viitsisikö tunnustaa...?
Olen varmaan monen mielestä hifistelijä kun minulla on kolme rengassettiä/auto.
Kesäksi kesärenkaat ja talveksi talvirenkaat ja syksylle ja keväälle juuri tuollaiset puolikuntoiset nastattomat talvirenkaat.
Syksyllä kun alkaa olla nollakelejä vaihdan kesärenkaat noihin 'välikelin renkaisiin' ja ajan niillä kunnes on lumi maassa niin että pysyy oletettavasti pidempään, sitten vaihdan talvirenkaisiin, kaikkiin on nastattomat mutta yhteen on vielä lisäksi nastallisetkin.
Niillä sitten ajetaan niin pitkään että aurinko sulattaa jään tieltä pois, siis helmi-maaliskuun vaihteeseen, suurinpiirtein, ja sitten taas välikelin renkaat alle ja huhtikuulle puoleen väliin niillä jonka jälkeen kesärenkaat alle.
Kun välikelin renkaat on oikeasti sellaiset ettei niillä pärjää (3-4 mm) niin varsinaiset talvirenkaat ovat siinä kunnossa että niistä tehdään välikelin renkaat ja hankitaan uudet varsinaiset talvirenkaat.
Näin on melko tarkoituksenmukaiset renkaat aina alla, hyvät talvirenkaat ei 'sula' alle syksyn ja kevään lämpimillä keleillä ja ei ole kiire eikä stressi syksyllä eikä keväällä renkaanvaihtoon.
Joo, työlästä, joku sanoo, onhan se jos se siltä tuntuu.
En suosittelele kenellekään, mutta omassa käytössä tällä kalustolla minusta toimii hyvin.
Fiksua ja ehkä kustannustehokastakin tai ainakin kustannusneutraalia lukuunottamatta yhtä ylimääräistä kierrosta vanteita!
Juu työlästä ehkä...
Ainakin Karpallahan kanssa kolmet renkaat, kesärenkaat, kitkat ja nastalliset. Fiksu tuokin tapa.
Mäkin käytän kolmen setin taktiikkaa.
Eipä ole tullu foorumille kirjoteltua varmaa vuoteen, mutta kävin just kirjastossa lukemassa tuon rengastestin ja aika samaa se kuin ollu sen viimiset 10 vuotta kun niitä seurannut.Tosin kyllä nordic- kitka tullut lähemmäs nastaa tietyiltä osin.
Muistelen joskus noin 10v. sitten kirjoitelleen useinkin sille vanhalle foorumille näistä samoista asioista.Totesin silloin, että Ke-kitka on turvallisin jos miettii kokonaisuutena, täällä etelässä asuville ja nasta toisena.Silloin ei mennyt läpi, eikä taida vielä nykyäänkään, vaikka oikeastaan kaikilla faktat luettavissa.Silloin puolsin nastaa etenkin siitä syystä, että Pm-kitka on todella surkea lämpimissä ja kosteissa keleissä asfaltilla.Monet varmaan ajanutkin vanhoilla noksun kitkoilla jotka oli noissa keleissä kelvottomat.Myös etelän kelit silloin jos liukasta oli, niin oli tosi liukkaat.Pohjoisessahan oli/on yleensä pidempiä jaksoja pakkasta ja lunta, missä se kitka taas ihan omiaan, mutta noi keliolot lämmennyt kyllä kokoajan.
Monillahan luulo, että Pm-kitka on asfaltilla parempi, mutta näinhän ei ole.Kitkat on aika samoissa tai lähellä, riippuen valmistajasta, mutta faktahan edelleen sama. Pm- kitka ei ole missään olosuhteissa parempi kuin nasta.
Ja itsehän siis edelleen vaihtelen autoja sen 3-4 kertaa vuodessa hobbynä, niin ajan niillä mitkä sattuu autossa olemaan.Tällä hetkellä 2011 paistetut kuluneet Misukan kitkat E46:ssa ja ei valittamista niissäkään.Nyt en sitä testiä niin tarkkaa lukenut, mutta juurikin Misukka yleensä tehnyt sellaisia ns. kompromissirenkaita jotka olleet asfaltilla kohtuullisen hyviä, joka toki näkynyt siinä jääpidossa, mutta tosiaan tästä testistä en nyt tiedä.
Itse jos ostaisin uudet renkaat, mikä kyllä erittäin epätodennäköistä, että koskaan tule tekemään, niin pääpointti ei kyllä olisi jääpito vaan ihan yleinen ajettavuus etenkin asfaltilla.Se mikä rengas se olisi, niin ei hajuakaan, mutta jos ne faktat noin mittausten valossa kaikkien luettavissa, niin ei kiisteltäisi niistä turhaan.Jokaisen oma asia millä ajaa, eikä sitä mun mielestä tarttis mitenkään puolustella.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 13.01.17 - klo:15:07
Monillahan luulo, että Pm-kitka on asfaltilla parempi, mutta näinhän ei ole.Kitkat on aika samoissa tai lähellä, riippuen valmistajasta, mutta faktahan edelleen sama. Pm- kitka ei ole missään olosuhteissa parempi kuin nasta.
Tuossa jo legendaariseksi muodostuneessa "ruotsin testissä" oli kyllä aika lailla hajontaa noiden lämpimien olosuhteiden tuloksissa, Nokian Hakka R2 sai vesiliirtotestistä vain yhden pisteen mutta Goodyearin skandikitka pääsi jopa 6/10 pisteeseen, Nokian Hakka 8 veti nastojen pohjat 3/10 pisteellä ja parikin eri nastakumia sai saman 6/10p. Ainoa osa-alue jossa skandikitkat oli selkeästi nastoja huonompi oli märällä jarrutus. Muualla meni pisteet noin keskimäärin hyvin tasaisesti.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.01.17 - klo:16:19
Tuossa jo legendaariseksi muodostuneessa "ruotsin testissä" oli kyllä aika lailla hajontaa noiden lämpimien olosuhteiden tuloksissa, Nokian Hakka R2 sai vesiliirtotestistä vain yhden pisteen mutta Goodyearin skandikitka pääsi jopa 6/10 pisteeseen, Nokian Hakka 8 veti nastojen pohjat 3/10 pisteellä ja parikin eri nastakumia sai saman 6/10p. Ainoa osa-alue jossa skandikitkat oli selkeästi nastoja huonompi oli märällä jarrutus. Muualla meni pisteet noin keskimäärin hyvin tasaisesti.
Juu tosiaan en ole nyt enää seurannut sen enempää noita, muutakuin nyt lukemalla noi mittaustulokset Tm- testistä.
Muistelin pääasiassa 10 vuoden takaisia Noksun kitkoja, jotka sai itseni ajamaan edelleen nastoilla kun olivat esim Bemareissa aivan karmeeta kuraa ajettavuudelta.Mutta se kitka ei ole parempi missään edelleenkään.Jonkun verran olen ystäväpiiriltä kuullut mitkä ostaneet näitä suuren nastamäärän omaavia Conti/Nokian, niin ei olisi niin "hyviä" enää asfaltilla kuin vähänastaiset.
Ruotsin/Saksan testeissähän painotukset yleensä on enemmän olleetkin asfaltissa, mikä on periaatteessa etelässä ajavalle hyvä vertailupohja. Itselle sinällään ei mitään merkitystä.Kyllä kaikki uudet renkaat ja autot niin hyviä nykyään, jos sellaisia joku ostaa, että vika aina siellä ratin takana jos jotain sattuu.
Ajelin viime viikolla yli 100km "vetisellä peilijäisellä" tiellä ja hyvin meni, ainoa ongelma oli nuo kitkakuskit jotka ajoivat 50-60 koska kapealla liukkaalla mutkatiellä jopa nastoilla ohittamien on riski. Muuten ajoin vakkarilla rajoitusen mukaan ilman ongelmia. 8)
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 14.01.17 - klo:22:06
Ajelin viime viikolla yli 100km "vetisellä peilijäisellä" tiellä ja hyvin meni, ainoa ongelma oli nuo kitkakuskit jotka ajoivat 50-60 koska kapealla liukkaalla mutkatiellä jopa nastoilla ohittamien on riski. Muuten ajoin vakkarilla rajoitusen mukaan ilman ongelmia. 8)
Oikeinko näit renkaat vauhdissa ;D
Paljon todennäköisempää, että olivat kuitenkin nastoilla liikenteessä.
Ei nopeudesta pysty päättelemään renkaita, näin se vaan on.
Vauhdista tsekataan, millaiset renkaat toisilla on... Juu juu ;D
Joo kyllä ne matelijat taisi olla niitä kuluneilla nastoilla ajelijoita jotka ovat myös lukeneet tätä ketjua ja ymmärsivät juuri ettei heidän kuminsa ole yhtään sen parempia kuin ne hengenvaaralliset ja Tekniikan maailman mukaan lähes jopa ebolavirukseen ja ydinräjähdykseen verrattavissa olevat KE-kitkat.
Minä ajan kitkalla kesällä ja nastoilla talvella, hyvin mennyt ilman onnettomuuksia jo vuosia, pystyn ajamaan rajoitusten mukaan kaikilla keleillä, tosin ennen ajelin 120-140 myös liukkaalla, mutta nykyään ajan rajoitusten mukaan koska mahdolliset sakot on niin suuret! 8)
Hieno homma, mulla ainoo vaaratilanne tullu nastoilla, nyt kolmas talvi kitkoilla, ei ongelmia tähän mennessä.
Joko tämä on ollu täällä?
http://yle.fi/uutiset/3-8806710 (http://yle.fi/uutiset/3-8806710)
"" Testeissä ajetaan Kurun graniitin yli 100 kertaa...
Viime vuonna julkaistussa ruotsalaisen VTI:n tutkimuksessa selvisi, että nykyisistä nastarenkaista aiheutuu moninkertaisesti enemmän pölypäästöjä kuin mitä valmistajat ilmoittavat. Yliajotesti näyttää mahdollistavan sen, että entistä huonompia renkaita pääsee läpi."
"jäisellä tienpinnalla myös kitkarenkaat toimivat mainiosti. Kitkarenkaan jääpito perustuu niin sanottuun mikrokarheuteen.
Pieni karheus, mitä ei nähdä, vaikuttaa kitkaan enemmän kuin se, mitä nähdään"
Nykyiset nastarenkaat siis syövät teitä paljon enemmän kuin on luultu. Ja kitkarengaskin on ihan käypä liukkaille.
Siinähän noita nastojen ongelmia on lueteltu. Niistä muutamasta päivästä vuodessa, jolloin nastoilla voi ajaa merkittävästi nopeampaa, joutuu maksamaan kovan hinnan rengasmelun, hiukkaspäästöjen, tien kulumisen, polttoaineen kulutuksen ja renkaiden kulumisen muodossa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.01.17 - klo:01:21
Siinähän noita nastojen ongelmia on lueteltu. Niistä muutamasta päivästä vuodessa, jolloin nastoilla voi ajaa merkittävästi nopeampaa, joutuu maksamaan kovan hinnan rengasmelun, hiukkaspäästöjen, tien kulumisen, polttoaineen kulutuksen ja renkaiden kulumisen muodossa.
Samaa mieltä osittain. Tuo merkittävästi nopeampi vauhti nastarenkailla hieman mietityttää. Ikinä ei kitkoilla ole sellaista tilannetta ollut, että olisi matelemalla joutunut menemään. Pääkallokelissä ja ruuhkassa ajan maltilla ohituksia vältellen ja turvaväliä pidellen, tosin niin kannattaa nastarenkaillakin tehdä.
Viime talvena tuli jäädytetyllä radalla testattua omia ajotaitoja. Radalla oli luntakin, mutta lumen alla paikoin selvää jäätä. Siinä huomasi käytännössä miten pitoa on enemmän hyvillä nastarenkailla. Tosin liikenteessä yleensä ei oteta autosta maximaalista vauhtia irti kaarteissa ja suorilla.
Nokian Renkaat kehitti tuplanastarenkaan - näin se toimii
http://www.iltalehti.fi/autot/201701312200062543_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/201701312200062543_au.shtml)
Kaippa se pitää "syödä" hatullinen paskaa ja ostaa ensi kaudeksi nuo hakkapeliitta 9:t ;). Voi sitten haukkua, jos ovat paskat!
Jotenkin naurettavia noiden "kehitystyöt"?
Lainaus käyttäjältä: Zego - 01.02.17 - klo:23:35
Jotenkin naurettavia noiden "kehitystyöt"?
Just, niinkuin muilla ei pärjäis ja ajettas aina äänioloissa. :D Kaippa joku noitakin ostaa.
Onko joku oikeasti sitä mieltä ettei renkaiden kehitys ole hyvästä? Vai vieläkö pitäisi ajaa puuvalsseilla, että kaikki olisi hyvin?
Lainaus käyttäjältä: baleno - 15.01.17 - klo:00:11
Joko tämä on ollu täällä?
http://yle.fi/uutiset/3-8806710 (http://yle.fi/uutiset/3-8806710)
"" Testeissä ajetaan Kurun graniitin yli 100 kertaa...
Viime vuonna julkaistussa ruotsalaisen VTI:n tutkimuksessa selvisi, että nykyisistä nastarenkaista aiheutuu moninkertaisesti enemmän pölypäästöjä kuin mitä valmistajat ilmoittavat. Yliajotesti näyttää mahdollistavan sen, että entistä huonompia renkaita pääsee läpi."
"jäisellä tienpinnalla myös kitkarenkaat toimivat mainiosti. Kitkarenkaan jääpito perustuu niin sanottuun mikrokarheuteen.
Pieni karheus, mitä ei nähdä, vaikuttaa kitkaan enemmän kuin se, mitä nähdään"
Nykyiset nastarenkaat siis syövät teitä paljon enemmän kuin on luultu. Ja kitkarengaskin on ihan käypä liukkaille.
Juuri tämä tienpinnan pölyäminen/hajoaminen saisi saada paljon enemmän painoarvoa talvirenkaisiin liittyvissä artikkeleissa. Kun nämä testit ym. keskittyvät 90% maksimaalisen pidon vertailemiseen olosuhteissa joita harvemmin on. Mua ainakin ....ttaa paljon enemmän teiden kulumisesta johtuvat paskana olevat tiet, näin normitalvipäivinä se että enemmän kuluu lasinpsunestettä kuin poltoainetta ja keväinen infernaalinen katupöly. Se että työmatka tarvii kahtena päivänä vuodessa ajaa vähän pidemmällä turvavälillä ei häiritse.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.02.17 - klo:07:03
Onko joku oikeasti sitä mieltä ettei renkaiden kehitys ole hyvästä? Vai vieläkö pitäisi ajaa puuvalsseilla, että kaikki olisi hyvin?
Hyvähän se on että kaikkea kehitetään, mutta miksei sitten voisi julkaista testattuja tuloksia että miten paljon parempi pito noissa mullistavaa tekniikkaa omaavissa renkaissa on?
Ja missä ominaisuuksissa on menty takapakkia.
Jos nasta tarttuu paremmin tiehen niin taitaapi olla myös tietä kuluttava vaikutus myös suurempi.
Tuo kulutustesti kuullostaa kyllä erikoiselta, ajetaan Kurun graniitin yli.
Maantiet vain eivät ole Kurun graniitista tehtyjä.
Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 02.02.17 - klo:09:06
Juuri tämä tienpinnan pölyäminen/hajoaminen saisi saada paljon enemmän painoarvoa talvirenkaisiin liittyvissä artikkeleissa. Kun nämä testit ym. keskittyvät 90% maksimaalisen pidon vertailemiseen olosuhteissa joita harvemmin on. Mua ainakin ....ttaa paljon enemmän teiden kulumisesta johtuvat paskana olevat tiet, näin normitalvipäivinä se että enemmän kuluu lasinpsunestettä kuin poltoainetta ja keväinen infernaalinen katupöly. Se että työmatka tarvii kahtena päivänä vuodessa ajaa vähän pidemmällä turvavälillä ei häiritse.
Couldn't say better meself. Listaan voisi vielä lisätä edellä ajavista autoista tuulilasiin lentävät nastat. Suomessa autoilijoiden enemmistö varautuu nastarenkailla keliolosuhteisiin, joita suurin osa ei talven aikana kertakaan kohtaa. Tästä varautumisesta maksetaan kallis hinta mm. HAL:n mainitsemina haittoina. Ja tarkoitan nyt näitä Etelä-Suomen valtaväyliä, missä pääosa liikennevirroista kulkee ja teitä kuluttaa. Ymmmärrän hyvin, että esim. Keski-Suomen haja-asutusalueilla liikkuvien rengasvalinnat voivat perustellusti olla toiset. Mutta mitä tulee esimerkiksi Helsinkiin, niin täällä tuon Nokian uutuusrenkaan uusi nasta valitettavasti uppoaa "viisteiden ansiosta" useimmiten jään sijasta aiempaa syvemmälle
asfalttiin.
,,äriolosuhteita on hyvin harvoin, jos ollenkaan, pito on ollut aivan riittävä nykyisillä renkailla ( Contin kitkat) ajanut monissa olosuhteissa. keski-suomessa ja etelässä kerran kuussa tuota väliä. Vauhti sopeutetaan kelin mukaan. Tuo graniitti testi tuntuu oudolta. Täysin eri materiaalit kivi tai asvaltti. kyllä nastat asvalttia rouhii tuskin kiveä tarviikaan rouhia, ei sellasia teitäkään ole. Varmistaakseni jotain en tee rengas hankintoja. jokainen ite tekee valintoja vaikka 3-4 renkas-sarjaa vuodessa käyttäs.
Toi on yleinen harhaluulo, että tuulilasiin napsahtava kivi on nasta. Ja kitkat yleensä niitä joista kivi lentää kun niitä siellä löysien lamellien välissä satoja aina pyörii. Toki nastakin joskus napsahtaa, mutta uskoisin sen olevan aika harvinaista, koska nastoja kohtuullisen harvoin edes irtoaa, saatikka juuri silloin osuisi jonkun tuulilasiin. Tämä siis todettu ihan viisaampienkin ihmisten toimesta.
Itselläkin nyt kitkat ja kyllähän ne valitettavan huonot asfaltilla ajettavuudeltaan vaan on. Se ainoa asia missä nastoja paremmat on juurikin melu ja teiden kuluminen/pöly. Myöskin kohtuullisen yleinen harhaluulo on, että kitka olisi nimenomaan asfaltilla parempi, mutta näinhän ei ole, vaan etenkin jääpitoa hakevilla merkeillä, Nokian, Conti ajettavuus asfaltilla on jokseenkin surkea. Tästä syystä olen itse tykännyt nastoista, ja juurikin sieltä ne merkit jotka ei hae maksimaalista jääpitoa. Misukka on yleensä kitkoista ja nastoista se joka panostaa asfalttiajoon, jota täällä etelässä nyt pääsääntöisesti on.
Ja yksi seikka, vaikka nyt uusimmissa testeissä on todettu nasta/kitkarenkaan kulumisen olevan samaa tasoa, niin kitkoissa on yleisesti huomattavasti vähemmän pintaa uutena, ja kyllä ne menee vaihtokuntoon nopeammin. Oma huomioni on myös kuluneista nasta/kitkarenkaista, että kyllä kuluneella nastalla, (3-5mm)vielä pärjää kohtuumukavasti, mutta kitka on silloin lumellakin jo surkea. Tämä nyt huomio ainakin tältä talvelta kun olen ajanut molemmilla.
Ja itsehän en siis ikinä osta talvirenkaita vaan ajan niillä mitkä autossa on, kun vaihdan autoa muutaman kerran vuodessa.Ja nyt jo sakkokitkat. Niinkuin monet sanoo, että hyvin pärjää, niin toki. Itsekin pärjännyt noilla ihan hyvin, mutta silti nasta yleensä on vaan parempi rengas muiltakin osilta, kuin jääpidolta mihin yleensä aina vedotaan. Myöskään nastat ei ole ihan niin meluisia nykyään, kuin yleensä annetaan ymmärtää.
Ja jos kuitenkin pitäisi päättää kummat ottaisin, koska uusia en osta, niin kyllä kaikesta nastan hyvistä puolista riippumatta valitsisin kitkat. Joko Misukan nordicit, tai Dunlopin Wintersport 5 eurokitkat. Dunlopit lähes täydelliset omiin mieltymyksiin kun vielä olematon vierinvastus.
Ei ole mullakaan kokemusta Nokian kitkoista, onko surkeat vai hyvät. Continentalit on alla, viimesyksynä hankitut, tuttu myi pois vanteineen kun hän vaihto volkkarin pois, hyvin tuntuu pitävän ja toimivan.
Kaikista asiallisista ja asiattomista kirjoitteluista ja kommenteista huolimatta palautan edelleen mieliin suolaamisen aiheuttavan suurimat ongelmat eteläisen Suomen tiestölle - niin rapautumisen kuin kaikkien renkaidenkin aiheuttamien kuluttamisien osalta.
Vaikka nastarenkaat kiellettäisiinkin jonkin poliittisen hölmöilyn seurauksena - kuten sanan vapauskin - niin suolattujen teiden kuluminen jatkuu entisellään nastattomillakin. ::)
Jännä juttu, että maissa joissa teitä suolataan, mutta nastarenkaiden käyttö on kielletty, tiet eivät ole kuluneet uraisiksi, kuten Suomessa.
Joopa joo. Kivethän ne vaan napsahtelee tuulilasiin. Jännä juttu, että vakuutusyhtiötkin käyttää korvaushakemuksissa termiä kivi/nasta.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 02.02.17 - klo:11:53
Toi on yleinen harhaluulo, että tuulilasiin napsahtava kivi on nasta.
Harhaluulosta olisi kyse silloin, jos joku väittäisi tuulilasiin napsahtavan partikkelin olevan
aina nasta. Tällaista ei kuitenkaan kukaan ole esittänyt. Eli kyllä sinne lasiin varmasti kiviäkin lentää, mutta juuri siksi sinne ei tarvittaisi enää niitä nastoja lasivaurioita lisäämään.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 02.02.17 - klo:11:53
koska nastoja kohtuullisen harvoin edes irtoaa, saatikka juuri silloin osuisi jonkun tuulilasiin. Tämä siis todettu ihan viisaampienkin ihmisten toimesta.
Uteliaisuudesta kysyisin, keitä nämä viisaammat ihmiset ovat, ja missä heidän näkemyksiinsä voi tutustua?
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 02.02.17 - klo:12:39
Palautan edelleen mieliin suolaamisen aiheuttavan suurimat ongelmat eteläisen Suomen tiestölle - niin rapautumisen kuin kaikkien renkaidenkin aiheuttamien kuluttamisien osalta.
Kyse onkin juuri siitä, että kaikkien mahdollisten keinojen yhtäaikainen käyttö aiheuttaa teiden kunnolle täysin suhteettoman rasituksen verrattuna siihen hyötyyn, joka näin saavutetaan. Eli jos halutaan kovasti suolata, niin silloin pitäisi kitkarenkaiden käytön lisääntyä huomattavasti. Tai päinvastoin. Jos halutaan kovasti ajaa nastoilla, silloin pitäisi vähentää suolausta. Yhdistelmä paljaat tiet ja nastarenkaat on huono vaihtoehto.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 02.02.17 - klo:12:39
Vaikka nastarenkaat kiellettäisiinkin jonkin poliittisen hölmöilyn seurauksena - kuten sanan vapauskin
Ei nastarenkaita kokonaan tule kieltää, kyllä niille tarvetta Suomessa vielä on. Sen sijaan eräät suurimmat kaupunkimme voisivat kyllä ottaa oppia muista pohjoismaista. Tukholmassa ja Oslossa nastojen käyttöä on rajoitettu sekä kielloin että erilaisin maksuin. Todennäköisesti tulee vielä menemään vielä pitkään, ennen kuin Suomessa tuohon lähdetään. Meillä on täällä korkeampi kynnys puuttua autoilun haittoihin. Mitä tulee sananvapauteen (yhdyssana btw), niin ei kai sitä kukaan ole Suomessa kieltämässä?
Lainaus käyttäjältä: K70 - 02.02.17 - klo:13:22
Jännä juttu, että maissa joissa teitä suolataan, mutta nastarenkaiden käyttö on kielletty, tiet eivät ole kuluneet uraisiksi, kuten Suomessa.
Joopa joo. Kivethän ne vaan napsahtelee tuulilasiin. Jännä juttu, että vakuutusyhtiötkin käyttää korvaushakemuksissa termiä kivi/nasta.
Tuossahan juuri itsekin vastasit periaatteessa. Kitkan puoltajat sanovat, että juurikin nasta lentää tuulilasiin, mutta sitä on lähes mahdotonta tietää onko se kivi vai nasta. Jos ajat hiekoitetulla tiellä ja menet parkkiin. Katsot renkaita. Urat ovat täynnä pieniä kiviä. Ne ei ole millään kiinni, mutta nasta on. Kumpi niistä todennäköisemmin irtoaa normaaliajossa. Minäkään en siis väittänyt etteikö nastoja irtoaisi, mutta aika todennäköistä kuitenkin on, että se on kivi mikä lentää useammin.
Ja on myös tiettyjä nastarenkaita missä nastat ovat irroneet helpostikin tässä monien vuosien aikana kun itsekin autoilla ajanut. Taas ollut sellaisia joista ei nastat irtoa millään. Siihen pystyy vaikuttamaan kyllä hyvällä sisäänajolla, ja ajotyylilläkin jonkun verran.
LainaaUteliaisuudesta kysyisin, keitä nämä viisaammat ihmiset ovat, ja missä heidän näkemyksiinsä voi tutustua?
Valitettavasti en muista, mutta oli tänä talvena jossain nettiuutispalstalla. Ja se oli nimenomaan lainaus jonkun autolehden/autotoimittajan tekemästä jutusta. Itse olen aina ollut sitä mieltä , ja oli varmaan eka kerta kun sai sen lukea oikein muualtakin. Koska se jotenkin vaan järkeenkäyvää.
Itsellehän siis ei niin väliä kummalla ajan itse. Olen yrittänyt tuoda yleensä faktapohjaisia juttuja esiin näissä väännöissä, enkä niinkään fanaattisesti vaan puolustanut omaa valintaa. Esim mittaustuloksia ja toki myös omia 25 vuoden aikana saatuja kokemuksia erilaisista renkaista. Tulee mieleen kyllä nuoruus kun ajettiin vielä takavetoautoilla ilman mitään estoja, ja surkeilla kumeilla, niin kyllä vaan silloinkin pärjäsi. Ja tässä pari kuukautta kitkoilla missä nyt pintaa ei juuri enää ole, vaikka vanhalla Bemulla ajelen.
Niinsanottu vääntöhän ei näistä ikinä lopu, ellei nastoja kielletä. Tai oikeastaan vasta sitten, kun viimeinen nastoilla ajanut olisi heittäny femmat. Se kävisi itselle ihan mainiosti. Tiestöjen paranemiseen menisi kyllä silti aikaa, mutta jostain aloitettava.
Olen päätellyt, että napsahdus lasiin ilman jälkeä saattaisi olla nasta, sitten kun tulee vaurio, niin sen teki kivi.
Onpahan lasinkorjaajille töitä. 50 kilometriä ehdin ajaa korjauksen jälkeen ennen uutta vauriota.
Heh, itse olisin sanonut että toisin päin. Kiviä rapisee ikkunaan "koko ajan", mutta nasta rikkoo lasin. Tutkittua tietoa asiasta ei taida olla?
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 02.02.17 - klo:12:39
Vaikka nastarenkaat kiellettäisiinkin jonkin poliittisen hölmöilyn seurauksena - kuten sanan vapauskin - niin suolattujen teiden kuluminen jatkuu entisellään nastattomillakin. ::)
Miten perustelet tämän? Missä on tutkimukset jotka osoittavat että nastattomat renkaat kuluttavat asfalttipintaa yhtä paljon kuin nastalliset, oli lisänä suolaa tai ei?
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 02.02.17 - klo:15:23
Olen yrittänyt tuoda yleensä faktapohjaisia juttuja esiin näissä väännöissä, enkä niinkään fanaattisesti vaan puolustanut omaa valintaa.
Faktat ovat aina tervetulleita, sikäli kun niitä on tarjolla. Noista nastojen irtoamisista olisikin mielenkiintoista kuulla jotain faktaa. Ilmeisesti tätäkin asiaa on jossain selvitetty, koskapa joku toimittaja on sitä jutussaan käsitellyt. Tässä nyt vain jää auki se, mitä tarkkaan ottaen nastojen irtoamisesta tiedetään, ja miten tähän tietoon on päästy. Sinänsä voisi kuvitella nastarenkaiden kehittyneen silläkin tavoin, että irtoaminen vähenee. Mene ja tiedä. Itse kuitenkin suhtaudun vielä toistaiseksi hieman epäilevästi siihen, että joku voisi esittää jonkin tietoon perustuvan näkemyksen siitä, kuinka suuri osa tuulilasiin tulevista napsahduksista on kiviä ja toisaalta nastoja.
Mitä fanaattisuuteen tulee, niin itse olen näissä "väännöissä" ollut huomaavinani, että kaikkien kiihkeimpiä äänenpainoja käyttävät nastarenkailla ajavat. Mistä se johtuu, siinäpä kysymys.
Tässä oli yksi stoori, mutta ei se minkä olin lukenut. Autoliitosta joku heppu. Se minkä viimeksi luin, niin sanottiin juurikin kitkarenkaista irtoavat kivet, jotka jää sinne löysien lamellien väliin. No kyllä ne kivet jää myös nastarenkaisiin.
http://www.iltalehti.fi/autot/2016110422566096_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2016110422566096_au.shtml)
Tässä yksi vanha kohtuuturha juttu.
Rapistuvat kadut ja tiet rikkovat nykyisin yhä useamman auton tuulilaseja.
" Kyllä pikkukiviä lentää nyt aiempaa enemmän autojen tuulilaseihin. Teissä on paljon kuoppia ja jonnekinhan se mureneva tieaines päätyy, arvioi Autoliiton tiedotuspäällikkö Jukka Tolvanen.
Tolvasen mukaan ilmassa lentävä kivi on harvoin nasta, mutta sitä useammin pikkukivi.
" Nasta on loppujen lopuksi aika kevyt esine. Sen sijaan kivet voivat olla suuriakin, jos ne singahtavat vaikka ison kuorma-auton renkaasta, kertoo Tolvanen.
" Tuulilasin särkyminen säikäyttää joka kerta autoilijaa.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 02.02.17 - klo:17:09
Faktat ovat aina tervetulleita, sikäli kun niitä on tarjolla. Noista nastojen irtoamisista olisikin mielenkiintoista kuulla jotain faktaa. Ilmeisesti tätäkin asiaa on jossain selvitetty, koskapa joku toimittaja on sitä jutussaan käsitellyt. Tässä nyt vain jää auki se, mitä tarkkaan ottaen nastojen irtoamisesta tiedetään, ja miten tähän tietoon on päästy. Sinänsä voisi kuvitella nastarenkaiden kehittyneen silläkin tavoin, että irtoaminen vähenee. Mene ja tiedä. Itse kuitenkin suhtaudun vielä toistaiseksi hieman epäilevästi siihen, että joku voisi esittää jonkin tietoon perustuvan näkemyksen siitä, kuinka suuri osa tuulilasiin tulevista napsahduksista on kiviä ja toisaalta nastoja.
Mitä fanaattisuuteen tulee, niin itse olen näissä "väännöissä" ollut huomaavinani, että kaikkien kiihkeimpiä äänenpainoja käyttävät nastarenkailla ajavat. Mistä se johtuu, siinäpä kysymys.
Tuo nastajuttuhan ei mikään fakta ollutkaan, ja myös toin sen ilmi.Molemmat siis mahdollisia, mutta jos asiaa oikein ajattelee, niin ei mitenkään järkeenkäyvää, että nasta osuisi useammin tuulilasiin kuin kivi. Useinhan tässä viimeisen 10 vuodenaikana olen juurikin kirjoittanut kitka/nastarenkaiden eroista mitkä kaikkien luettavissa, mutta silti saadaan aikaan kiistoja.
Ja itse en siis edelleenkään nastauskovainen, vaan yrittänyt korostaa niiden paremmuutta muuallakin kuin jäällä. Eli siis nastahan on kaikissa oloissa parempi rengas kuin pohjoismaiden kitka.Kun taas etelän oloissa kokonaisuutena eurokitka on paras, tai periaatteessa kesärengas, mutta on laiton.
Se on siis fakta. Se millä ajaa on täysin eri asia.
Ja voinee olla että nastauskovaiset on fanaattisempia, mutta niitä myös määrällisesti paljon enemmän. Ja myös puolustavat nastaa, koska se yksinkertaisesti parempi.
Toki eri rengasmerkeillä on eri painatuksia, ja se myös vaikuttaa.
Mutta kuten aiemmin sanoin, niin nyt alla kitkat, ja jos olisin ostamassa talvirenkaita valitsisin Dunlopin eurokitkat.
Suolausta voitaisiin tehdä enemmän täsmänä kuin varmuuden vuoksi kuten nykyään on tapana. Tiesuola ei tee hyvää luonnolle eikä pohjavesille, saati autojen rakenteille. Nyt kun raskaan kaluston talvirengasvaatimuksia kiristetään olisi mahdollisuus rationalisoida suolaustakin.
Jossain on optimisuhde nasta/kitkarenkaille. Tien kulutus pienenisi, mutta nastat karhentaisivat silti jäisen tienpinnan "kitkaystävälliseksi".
Toki ongelmakeleillä suolaus parantaa turvallisuutta, mutta kun nykyään tiet pidetään likomärkinä niin kauan kuin suolaus tehoaa.
Tappajasepeli on paitsi polkupyöränrenkaiden, koirananturoiden surma, niin myös tuulilasien ja konepeltien surma. Monesti käytetään todella isorakeista sepeliä "hiekoitukseen". Se on halvempaa kuin pienempirakeinen, mutta onko se kansantaloudellisesti halvempaa? Vanhaan kunnon santaan ei toki voida palata, mutta pienirakeisemman murskeen käyttö olisi kyllä mahdollisuus.
Hain tänään RS-huollosta uudet sulat, ja varaosatiskillä hetken istuttuani viereiselle työnvastaanottotiskille tuli peräkkäin KAKSI tuulilasin vaihdon tilaajaa. Toinen sanoi auton lasin vaihdetun kuukausi sitten. Nyt sama uudelleen. Laseja menee sepelin (ja nastojen) iskemien takia rikki ,,LYTTÖM,,N PALJON. Sanoisinpa että ihan liian paljon.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 02.02.17 - klo:17:42
Suolausta voitaisiin tehdä enemmän täsmänä kuin varmuuden vuoksi kuten nykyään on tapana. Tiesuola ei tee hyvää luonnolle eikä pohjavesille, saati autojen rakenteille. Nyt kun raskaan kaluston talvirengasvaatimuksia kiristetään olisi mahdollisuus rationalisoida suolaustakin.
Jossain on optimisuhde nasta/kitkarenkaille. Tien kulutus pienenisi, mutta nastat karhentaisivat silti jäisen tienpinnan "kitkaystävälliseksi".
Toki ongelmakeleillä suolaus parantaa turvallisuutta, mutta kun nykyään tiet pidetään likomärkinä niin kauan kuin suolaus tehoaa.
Tappajasepeli on paitsi polkupyöränrenkaiden, koirananturoiden surma, niin myös tuulilasien ja konepeltien surma. Monesti käytetään todella isorakeista sepeliä "hiekoitukseen". Se on halvempaa kuin pienempirakeinen, mutta onko se kansantaloudellisesti halvempaa? Vanhaan kunnon santaan ei toki voida palata, mutta pienirakeisemman murskeen käyttö olisi kyllä mahdollisuus.
Hain tänään RS-huollosta uudet sulat, ja varaosatiskillä hetken istuttuani viereiselle työnvastaanottotiskille tuli peräkkäin KAKSI tuulilasin vaihdon tilaajaa. Toinen sanoi auton lasin vaihdetun kuukausi sitten. Nyt sama uudelleen. Laseja menee sepelin (ja nastojen) iskemien takia rikki ,,LYTTÖM,,N PALJON. Sanoisinpa että ihan liian paljon.
Ei ole kertaakaan lasi hajonnut vaikka iskuja on tullut. Ehkä ei ole osunut vaan kohdalle tai ajan sopivalla etäisyydellä.
Ja jos nyt vielä yhden jutun heitän mistä joskus takavuosina kirjoitin. Silloin se päti vielä paremmin kuin nykyään, koska kitkat on kehittyneet paljon. Monesti ihmiset luulee, että pohjoisen kitka olisi etelässä parempi kuin nasta. Mutta se juurikin parhaimmillaan kunnon pakkaskeleissä ja lumella eli pohjoisessa, eikä täällä lämpösissä ja yleensä märissä keleissä, jolloin kitkan lamellien löysyys korostuu huonona pitona ja ajettavuutena. Ja tästä joskus vuosia sitten sai kunnolla kiistaa jos halusi, vaikkakin taas ne faktat löytyy lehdistä.
Itsellä on joo tekemisen puutetta näköjään ;)
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 02.02.17 - klo:17:47
Ei ole kertaakaan lasi hajonnut vaikka iskuja on tullut. Ehkä ei ole osunut vaan kohdalle tai ajan sopivalla etäisyydellä.
Useampaan kertaan mennyt. Tällä hetkelläkin lasi halki. Meni viime keväänä. Onneksi halkeama repsikan puolella ihan yläreunassa ja päättyy molemmista päistä lasin yläreunaan.
Ei tule tappituntumalla ajeltua. Ehkä pitäis ;D Täällä Tampereen seudullakin kun jättää motarilla rakoa, niin ei kauan mene kun joku siihen väliin tunkee.
Edellinen lasi meni Hämeenlinnassa kun ajoneuvoyhdistelmä tuli liittymästä vauhdilla oikoen eteen (välittömästi liittymän kohdalta tunkien). Ei ehtinyt kissaa sanoa ennen kuin pamahti. Ehdin kyllä nähdä ilmassa kiitävän tappajasepelinpalasen, mutta väistää ei voinut ohituskaistalle kun siinä ei ollut tilaa.
Niin ja sitten tuo suolapaskan määrä on ollut viime viikkoina ihan käsittämätön. Ei ole auto pysynyt hetkeäkään puhtaana.
ONNEKSI ENS VIIKOLLA TULEE KUNNON PAKKASET :)
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 02.02.17 - klo:17:28
Ja myös puolustavat nastaa, koska se yksinkertaisesti parempi.
Tästä unohtui nyt kolme sanaa: "on heidän mielestään". ;)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 02.02.17 - klo:18:00
Niin ja sitten tuo suolapaskan määrä on ollut viime viikkoina ihan käsittämätön. Ei ole auto pysynyt hetkeäkään puhtaana.
ONNEKSI ENS VIIKOLLA TULEE KUNNON PAKKASET :)
Pitäis perustaa kansalaisadressi tuon idioottimaisen suolauksen lopettamiseksi. Pääkallokelillä suolaa voi käyttää, mutta niitä päivä pari talvessa. Säästyis rahat, luonto ja auto.Nykyään tuntuu että heti kun taivaalta tulee hiutalekkin lunta niin heti suolataan koko pitäjä. Hitto että on mukava ajella kauniina talvipäivänä suolapaskasumun keskellä!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 02.02.17 - klo:19:01
Tästä unohtui nyt kolme sanaa: "on heidän mielestään". ;)
Mähän sanoin, että tietyt asiat ei ole mielipiteitä. Mutta kyllä kitkat kehittyneet. Ennen oli erot niin selviä, että oli suorainen ihme saada niistä edes kiistaa. Ja mähän yleensä ollut aina se joka puhuu ihan muusta kuin siitä jääpidosta. Ennen kitkat oli surkeita myös kaikissa muissakin keleissä, ja etenkin lämpimissä keleissä ja kostealla. Nythän ollaan jo aika lähellä nastaa, ja tietysti joku merkki voi olla jossain jopa parempi.Selvää tietysti on, että tietyiltä osin ei ikinä kitkalla voi päästäkään nastan tasolle, mutta kyllä nykykitkoilla luulisi suurimman osan ihmisistä pärjäävän mainiosti.
Nytkin kun katsoo viimeisintä Tm- testiä, niin eroja on vieläkin, mutta kaventuneet on. Mun mielestä vaikein asia nykysuomessa on juurikin kokoajan vaihtuvat keliolot. Nykyään jopa pohjoisessa.
Ja jos Nokian renkaita Suomalaisena ajattelee, niin iso menetys tulisi olemaan nastojen poistuminen siinä lafkassa.. Ja silloin jos näin kävisi, niin soisin Nokianin kehittävän reippaammin asfalttiominaisuuksia, koska sitä on enenevässä määrin jopa koko Suomen alueella.
Lainaus käyttäjältä: golffisti IV - 02.02.17 - klo:00:26
Just, niinkuin muilla ei pärjäis ja ajettas aina äänioloissa. :D Kaippa joku noitakin ostaa.
Miten ääniolot vaikuttaa pitoon? :o
Tosin äänet on yleensä kovemmat nastoilla muutta hyvissä autoissa ei suurta eroa sisälle? 8)
Kirjoitetaan teiden korjausvelasta eli ei korjata tarpeeksi?
Jos nastat rikkoo tien niin on pakko korjat?
Joten kaikki nastoilla ajamaan niin korjausvelka loppuu! :-X
Minä ajelen työni puolesta viikoittain teillä joille en uskaltaisi mennä "kesärenkailla"! 8)
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 04.02.17 - klo:22:43
Kirjoitetaan teiden korjausvelasta eli ei korjata tarpeeksi?
Jos nastat rikkoo tien niin on pakko korjat?
Joten kaikki nastoilla ajamaan niin korjausvelka loppuu! :-X
Minä ajelen työni puolesta viikoittain teillä joille en uskaltaisi mennä "kesärenkailla"! 8)
Tulin tänään taas mökiltä, niin ajoin hymyssä suin nastarenkailla, kun satoi alijäähtynyttä vettä ja urat oli ihan mukavat sekä tie ihan peilillä (Konginkangas-Sumiainen-Suolahti).
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 04.02.17 - klo:22:43
Kirjoitetaan teiden korjausvelasta eli ei korjata tarpeeksi?
Jos nastat rikkoo tien niin on pakko korjat?
Joten kaikki nastoilla ajamaan niin korjausvelka loppuu! :-X
Minä ajelen työni puolesta viikoittain teillä joille en uskaltaisi mennä "kesärenkailla"! 8)
Nyt on kesärenkailla ajo kielletty. :D on talvirengas pakko, tähän aikaan vuodesta. Kitkoilla menee mukavasti.
Aika usein kuuluu sanottavan, että kitkarengaskuskit hidastelevat edessä ja jotta voisi liikkua riittävän ripeästi tarvitaan nastoja.
Nooh - perjantaina oltiin ajoharjoittelussa Porvoon Ajoharjoitteluradalla. Paikalla oli kahdeksan autoa. Puolessa oli kitkat ja puolessa nastat. Väistöpaikan meni läpi kaikki autot 55 kmh vauhdilla. Yksikään auto ei mennyt väistöstä 60 kmh vauhdilla.
"Omassa" autossa on nyt nastat alla. Olo ei tunnu yhtään turvallisemmalle, lähinnä pelottaa että jos sudittelee nelivedosta huolimatta vahingossa. Melu kaupunkinopeuksissakin on huomattava, työkaveri huomautti rengasmelusta (toki ero edelliseen autoon voi tulla handsfreen toiminnastakin, mutta...).
Aina voi palauttaa ajokortin poliisilaitokselle, jos jo pelkkä sutiminen pelottaa.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 05.02.17 - klo:07:35
lähinnä pelottaa että jos sudittelee nelivedosta huolimatta vahingossa.
Montako kertaa sai treenata, että meni?
Muistan aikoinaan kakkosvaiheessa 90-luvulla, kun autokoulun opettaja kehui autoni alla olleita Gislaved:n nord forst nastarenkaita, että kun ne on niin hyvät. Kolmannen kerran kohdalla totesin, että jos löysään ratista irti, niin katsotaan kuinka hyvin auto menee noilla renkailla ilman kuskia. Tuli syvä hiljaisuus! Noin 5km/h nopeampaa sain väistettyä, kuin autokoulun opettaja, että auto pysyi lapasessa. Toki renkaat oli silloin tuoreet eikä niistä ollut pahaa sanottavaa.
Lainaus käyttäjältä: JiiJii71 - 04.02.17 - klo:23:18
Aika usein kuuluu sanottavan, että kitkarengaskuskit hidastelevat edessä ja jotta voisi liikkua riittävän ripeästi tarvitaan nastoja.
Nooh - perjantaina oltiin ajoharjoittelussa Porvoon Ajoharjoitteluradalla. Paikalla oli kahdeksan autoa. Puolessa oli kitkat ja puolessa nastat. Väistöpaikan meni läpi kaikki autot 55 kmh vauhdilla. Yksikään auto ei mennyt väistöstä 60 kmh vauhdilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.02.17 - klo:07:51
Aina voi palauttaa ajokortin poliisilaitokselle, jos jo pelkkä sutiminen pelottaa.
Ja Palokan rampista selviää kitkoillakin, vaikkei uskoisi.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 05.02.17 - klo:08:11
Ja Palokan rampista selviää kitkoillakin, vaikkei uskoisi.
Hieno vasta-argumentti. Toki selviää. Minäkin selviän joka syksy ja kevät, mutta talvella ajan mieluiten nastoilla. Moni muu ei selviä ja tötöilee päivittäin, että pääsisi rampilta muun liikenteen joukkoon.
Vai meinaatko ettei neliveto sudi kitkoilla vai etkö ole raksinut autoosi luistonestoa? Eilen kerran välkäytti ilonestonvaloa nastarenkailla tuolla maalaisreitillä ja sekin, kun lähdin risteyksestä reippaasti kaasu pohjassa nelivedolla.
Olis varmaan kannattanut käyttää nastoja...
Pääkaupunkiseudulla erityisen liukasta: loukkaantumisia maanantaina jo 230
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005095768.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005095768.html)
Täytynee ostaa nastalliset kengätkin, että saa koiran ulkoilutettua ilman luistelua.. vähän sinä tietysti ulkoilureittien asfalttiosuudet kuluu enemmän :)
Ihme talvia nää on.. vesisadetta ja pakkasta vuoronperään.
Ihmettelen miksi kenkävalmistajat ei kopio rengasvalmistajilta pohjakuvioita talvikenkiin.. lamelleja, kumimateriaaleja yms.? Tietysti lamellien välit olisi heti täynnä hiekoitussoraa, mutta noin muuten saattaisi pidon kannalta olla toimiva ratkaisu.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 20.02.17 - klo:17:07
Täytynee ostaa nastalliset kengätkin, että saa koiran ulkoilutettua ilman luistelua.. vähän sinä tietysti ulkoilureittien asfalttiosuudet kuluu enemmän :)
Ihme talvia nää on.. vesisadetta ja pakkasta vuoronperään.
Ihmettelen miksi kenkävalmistajat ei kopio rengasvalmistajilta pohjakuvioita talvikenkiin.. lamelleja, kumimateriaaleja yms.? Tietysti lamellien välit olisi heti täynnä hiekoitussoraa, mutta noin muuten saattaisi pidon kannalta olla toimiva ratkaisu.
Paitsi että autoteiden asfalttiosuudet eivät kulu nastojen takia vähän, vaan erittäin paljon :) Itselläni ainakin on kengissä riittävän hyvin pitoa tuova kuvio. Soraa tosiaan jää kenkien pohjaan ja eteistä tulee imuroitua tiheään.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 20.02.17 - klo:17:58
Paitsi että autoteiden asfalttiosuudet eivät kulu nastojen takia vähän, vaan erittäin paljon :)
Ainakin Helsingin näkökulmasta nastoille on
huomattavasti enemmän käyttöä kenkien pohjassa kuin auton renkaissa. Juoksulenkilläni ylitän mm. Mechelininkadun. Se on ollut käytännössä koko talven sula, ja sen näköinen on sitten ajoradan pintakin: erittäin syvät urat ja karkea kiviaines pinnassa. Sen sijaan jalkakäyvät ja muut kevyenliikenteenväylät ovat kaikkea muuta kuin sulat. Jäätä ja ja mustaa jäätä piisaa. Tilanne on siis aikalailla nurinkurinen: siellä missä pitoa tarvittaisiin, on sitä monilla liian vähän, ja siellä missä ollaan kuin kesäolosuhteissa, harjoitetaan rajua ylivarustautumista- ja varautumista.
Miettikää jos kaikki tosiaan laittais nastat kenkien pohjaan. Kaikki kävelytiet olis ihan urilla ja takana kävelevien rillit olis koko ajan rikki kun nastat vaan lentelee sinne ja tänne.
Btw Joutsenossa oli niin liukasta, että taksitkin jäi kotiin. Varmaan ajoivat kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 20.02.17 - klo:20:07
Miettikää jos kaikki tosiaan laittais nastat kenkien pohjaan. Kaikki kävelytiet olis ihan urilla ja takana kävelevien rillit olis koko ajan rikki kun nastat vaan lentelee sinne ja tänne.
Btw Joutsenossa oli niin liukasta, että taksitkin jäi kotiin. Varmaan ajoivat kitkoilla.
Hyvinkäällä aamulla tiet olivat todella liukkaita, mutta enpä jäänyt tänäkään aamuna kotiin, vaan töihin lähdin. Olosuhteet olivat kitkarenkaille pahimmat mahdolliset, eli paikoin oli märkää jäätä tien pinnalla. Vähän aikaa sitten juttelin tutun kanssa joka on ajo-opettajana autokoulussa. Tuossa autokoulussa autoissa on kitkarenkaat. Kaveri sanoi, että kertaakaan olosuhteet eivät ole niin pahat olleet, etteikö ajoon olisi voinut lähteä.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 20.02.17 - klo:20:17
Hyvinkäällä aamulla tiet olivat todella liukkaita, mutta enpä jäänyt tänäkään aamuna kotiin, vaan töihin lähdin. Olosuhteet olivat kitkarenkaille pahimmat mahdolliset, eli paikoin oli märkää jäätä tien pinnalla. Vähän aikaa sitten juttelin tutun kanssa joka on ajo-opettajana autokoulussa. Tuossa autokoulussa autoissa on kitkarenkaat. Kaveri sanoi, että kertaakaan olosuhteet eivät ole niin pahat olleet, etteikö ajoon olisi voinut lähteä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml)
"Hän alkoi hidastaa,
kun yllättäen hänen edellään ajanut auto pyörähti ympäri."
Jep JEp.
Missäs tuossa artikkelissa oli maininta, että onettomuuden syynä olisi kitkarengas ?
Lainaus käyttäjältä: DJDH - 20.02.17 - klo:20:07
Btw Joutsenossa oli niin liukasta, että taksitkin jäi kotiin. Varmaan ajoivat kitkoilla.
Tuskinpa ne ajoivat sen paremmin kitkoilla kuin nastoillakaan. Ne kun kerran jäivät kotiin. Niin, ja Joutsassa oli kuulemma mies ajanut ojaan. Oli muuten varmaan nastat alla. Ja semmosta vielä, että Lohelassa oli kaksi autoa bensa-asemalla, vaikka molemmissa oli kitkat. Joo, ja sitten vielä tiesi työkaveri kertoa, että Turussa oli mies vaihtanut renkaat, vaikka oli nastat. Ja just tuli tekstari, että Munapirtissä on auto katollaan. Näkyy olevan nastat. On sitä kaikenlaista.
Laitetaan kaikkiin autoihin vesisuolasumuttimet keulaan ja ajellaan kesärenkailla 8)
Nyt on neljäs vuosi samoilla kitkoilla (nokian R2) ja ensimmäiset 2 vuotta olin näihin tyytyväinen. Viimeiset 2 vuotta on mennyt enemmän tai vähemmän luisussa vaikka pintaa onkin.
Valitettavasti tuo kumi menee muutamassa vuodessa kovaksi tai jotain ja tuntuu että pitoa ei ole lainkaan vaikka uraa kyllä on. Sama vaiva kyllä koskee nastarenkaitakin...
Seuraavat talvirenkaat on myös kitkat pelkästään rengasmelun vuoksi, mutta neljää vuotta en ala enää samoilla kitkoilla ajamaan.
http://yle.fi/uutiset/3-9470466 (http://yle.fi/uutiset/3-9470466)
Samoja ongelmia sielläkin, missä nastoja ei käytetä
Suomessa on viime vuodet ajateltu, että päällysteen kulumisesta voi tulla saman verran hengitettäviä hiukkaspäästöjä kuin pakokaasuista. Erityisesti raskas liikenne kuluttaa teitä, vaikka nastarenkaita alla ei olekaan.
Saksassa on tänä talvena saatu mittaustuloksia, joiden mukaan pahimmillaan jopa 85 prosenttia alle 10 mikrometrin hengitettävistä hiukkasista olisi peräisin tiepäällysteen kulumasta, renkaista ja jarruista. Ja Saksassa ei edes ole nastarenkaita.
Saksassa kuuluukin jo varoitusääniä, että moniin kaupunkeihin suunnitellut ajokiellot vanhemmille dieselmoottorisille autoille eivät välttämättä ole tehokkaita, jos hiukkaspäästöjen suurin aiheuttaja löytyy pakokaasujen ulkopuolelta.
Toki pienimmässä 2,5 mikrometrin kokoluokan pienhiukkasissa pakokaasut ovat edelleen se merkittävin syy, mutta myös tiestä, renkaista ja jarruista irtoaa näitä keuhkorakkuloihin saakka päätyviä pienempiä hiukkasia.
"Vielä vuosikymmen sitten kitkarenkaan aiheuttama päällysteen kuluminen oli vain kaksi prosenttia nastarenkaan vastaavasta".
Nykyiset nastarenkaat kuluttaa teitä vielä enemmän, johtuen nastarenkaiden testimenetelmästä.
Artikkelissa ei kerrottu miten hyvin raitisilmasuodatin suojaa tiepölyltä.
Valmistajien mukaan hyvin mutta mikä lienee totuus.
Lainaus käyttäjältä: baleno - 21.02.17 - klo:17:19
"Vielä vuosikymmen sitten kitkarenkaan aiheuttama päällysteen kuluminen oli vain kaksi prosenttia nastarenkaan vastaavasta".
Nykyiset nastarenkaat kuluttaa teitä vielä enemmän, johtuen nastarenkaiden testimenetelmästä.
Selvittäkääpä ensin se kuinka suuria nastarenkaiden määrät ovat olleet, ja ovat nytkin, kaikista talvirenkaista; tällä hetkelläkin suurin osa talvirenkailla liikkuvista kevyemmän kaluston ajoneuvoista ovat nastarenkailla varustettuja.
Ja miten nastarenkaiden testimenetelmät vaikuttavat teiden kulumisiin?
Olen samaa mieltä Karpan kanssa Saksan tietilanteesta. Siskoni joka asuu Saksassa kävi täällä pari viikkoa sitten ja sanoi, että heillä on mm. tänä talvena
suolattu poikkeuksellisen paljon ja tiet siellä ( Münchenin ympäristössä ) näyttävät olevan aivan samanlaisessa kunnossa kuin täällä Suomessa,
vaikka he eivät saa käyttää nastarenkaita.
Baltian maissa käytetään ilmeisesti erilaista suolaa kuin meillä aseveljesten maissa, niiden maiden läpi ajellessani en ole huomannut ollenkaan urautumia tai kulumia tienpinnassa vaikka auto on ollut vitivalkoinen suolasta aina ajolenkin päätteeksi.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.02.17 - klo:17:54
Selvittäkääpä ensin se kuinka suuria nastarenkaiden määrät ovat olleet, ja ovat nytkin, kaikista talvirenkaista; tällä hetkelläkin suurin osa talvirenkailla liikkuvista kevyemmän kaluston ajoneuvoista ovat nastarenkailla varustettuja.
Ja miten nastarenkaiden testimenetelmät vaikuttavat teiden kulumisiin?
Olen samaa mieltä Karpan kanssa Saksan tietilanteesta. Siskoni joka asuu Saksassa kävi täällä pari viikkoa sitten ja sanoi, että heillä on mm. tänä talvena suolattu poikkeuksellisen paljon ja tiet siellä ( Münchenin ympäristössä ) näyttävät olevan aivan samanlaisessa kunnossa kuin täällä Suomessa, vaikka he eivät saa käyttää nastarenkaita.
Siis nastarengas kuluttaa tietä 50x sen mitä kitkarengas.
Ylen artikkelissa oli linkki aiempaan artikkeliin joka selittää testimenetelmän,
kurun graniitin yli ajamisen, vaikutuksen nastojen aiheuttamaan tien kulumiseen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.02.17 - klo:18:00
Baltian maissa käytetään ilmeisesti erilaista suolaa kuin meillä aseveljesten maissa, niiden maiden läpi ajellessani en ole huomannut ollenkaan urautumia tai kulumia tienpinnassa vaikka auto on ollut vitivalkoinen suolasta aina ajolenkin päätteeksi.
Ajoitko paljonkin sivuun E67:lta?
Lainaus käyttäjältä: baleno - 21.02.17 - klo:18:02
Siis nastarengas kuluttaa tietä 50x sen mitä kitkarengas.
Laitatko linkin tähän faktaan?
"Vielä vuosikymmen sitten kitkarenkaan aiheuttama päällysteen kuluminen oli vain kaksi prosenttia nastarenkaan vastaavasta."
http://yle.fi/uutiset/3-9470466 (http://yle.fi/uutiset/3-9470466)
Kukahan se linkkasi edellä tähän uutiseen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:18:06
Ajoitko paljonkin sivuun E67:lta?
Toki päätieltä poistuessa tiestön kunto muuttuu melko dramaattisesti, mutta edelleen urat loistavat poissaolollaan, niiden sijasta on vain isoja kuoppia ja asfaltilla tilkittyjä läikkäpaikkoja. Koko kuusseiska päästä päähän ja aivan slovakian rajalle asti.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:16:48
Samoja ongelmia sielläkin, missä nastoja ei käytetä Saksassa on tänä talvena saatu mittaustuloksia, joiden mukaan pahimmillaan jopa 85 prosenttia alle 10 mikrometrin hengitettävistä hiukkasista olisi peräisin tiepäällysteen kulumasta, renkaista ja jarruista. Ja Saksassa ei edes ole nastarenkaita.
Kukaan ei tiettävästi ole edes väittänyt, etteikö liikenteestä aiheutuisi päästöjä myös niissä maissa, joissa nastoja ei käytetä. Suomessa tilanne on kuitenkin sikäli hankala, että "tavanomaisten" päästölähteiden lisäksi tulevat myös nastarenkaista aiheutuvat päästöt (lähinnä pienhiukkaset).
Teiden kuluminen on sitten oma kysymyksensä. Ja aivan varmasti Saksassakin tiet kuluvat, vaikkei siellä nastoilla ajetakkaan. Suomessa kulutukseen tulee kuitenkin vielä "lisäbonus" nastoista. Trafin johtavan asiantuntijan Jussi Pohjosen mukaan (http://www.hs.fi/autot/art-2000002928526.html)"fakta on se, että nastarenkaat aiheuttavat tien kulumista, meluhaittoja, polttoaineen kulutusta ja katupölyä, joka sairastuttaa ihmiset. Liikenneviraston päällysteasiantuntija Katri Eskola puolestaan toteaa (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia), että "kaikista vilkasliikenteisemmällä tieverkolla päällysteet urautuvat pääosin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen takia." Samaisen lähteen mukaan "vilkasliikenteisten teiden asfaltin uusiminen syö pääosan liikenneviraston noin 120 miljoonan euron vuotuisesta päällystysrahasta." (Tieto on viime vuodelta). Mm. näitä nastarenkaiden haittoja tulisi verrata niiden hyötyihin. Yllä mainitun Pohjosen mukaan "nastarenkaiden käyttö Helsingissä on hätävarjelun liioittelua." Omien kokemusteni perusteella olen taipuvainen yhtymään hänen näkemykseensä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.02.17 - klo:23:33
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml)
"Hän alkoi hidastaa, kun yllättäen hänen edellään ajanut auto pyörähti ympäri."
Jep JEp.
Jep jep. tod.näk huonokuntoiset nastarenkaat olivat tuossa autossa. Vai mainitaanko jutussa, että olisi kitkarenkaat? Tuonkin onnettomuuden syyt ovat kuitenkin ajotavoissa eikä renkaissa.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 21.02.17 - klo:19:44
Jep jep. tod.näk huonokuntoiset nastarenkaat olivat tuossa autossa. Vai mainitaanko jutussa, että olisi kitkarenkaat? Tuonkin onnettomuuden syyt ovat kuitenkin ajotavoissa eikä renkaissa.
Oletko ajatustenlukija?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 21.02.17 - klo:19:24
Yllä mainitun Pohjosen mukaan "nastarenkaiden käyttö Helsingissä on hätävarjelun liioittelua." Omien kokemusteni perusteella olen taipuvainen yhtymään hänen näkemykseensä.
Tässä tapauksessa hyvistä NASTArenkaista olisi ollut apua. Ilmeisesti hätävarjelun liioittelua.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:19:48
Oletko ajatustenlukija?
Tässä tapauksessa hyvistä NASTArenkaista olisi ollut apua. Ilmeisesti hätävarjelun liioittelua.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml)
Siis minäkin osaan toistaa itseäni. Hyvistä ajotaidoista olisi ollut vielä suurempi apu tuossakin tilanteessa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:19:48
Tässä tapauksessa hyvistä NASTArenkaista olisi ollut apua. Ilmeisesti hätävarjelun liioittelua.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702202200073991_uu.shtml)
Pistätkö karppa linkin tähän faktaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.02.17 - klo:20:15
Pistätkö karppa linkin tähän faktaan.
Lukaise tm:n & tuulilasin talvirengastestit mikä rengas oli paras jäällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:20:18
Lukaise tm:n & tuulilasin talvirengastestit mikä rengas oli paras jäällä.
Mites se tuohon onnettomuuteen liittyy? Keli oli lumisateinen ja märkää lunta oli kertynyt kerros myös ajokaistoille. Eli olitko itse paikan päällä toteamassa jäisen tien pinnan? Itse ajoin tuosta paria tuntia aiemmin, eikä ainakaan silloin jäästä ollut tietoakaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:19:48
Tässä tapauksessa hyvistä NASTArenkaista olisi ollut apua.
Tähän on mahdotonta ottaa kantaa, koska lähteestä ei käy ilmi kolariin osallisten autojen rengastus. Ja vaikka kävisikin, niin uutisen perusteella on aika vaikea lausua mitään muista onnettomuuteen vaikuttaneista syistä.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.02.17 - klo:17:54
Olen samaa mieltä Karpan kanssa Saksan tietilanteesta. Siskoni joka asuu Saksassa kävi täällä pari viikkoa sitten ja sanoi, että heillä on mm. tänä talvena suolattu poikkeuksellisen paljon ja tiet siellä ( Münchenin ympäristössä ) näyttävät olevan aivan samanlaisessa kunnossa kuin täällä Suomessa, vaikka he eivät saa käyttää nastarenkaita.
Kukaanhan ei tiedä, mutta Suomen kokemusten mukaan ei tuolla Münchenin ympäristössä olisi päällystettä teillä enää ollenkaan jos siellä saisi käyttää nastarenkaita.
Ja juuri siksi niitä ei saa siellä käyttää.
Vai onko joku sitä mieltä että nastarengaskielto johtuu Saksassa siitä että lumi ja jää omaa siellä saman kitkakertoimen kuin kestopäällyste Suomessa talvella?
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 21.02.17 - klo:20:20
Mites se tuohon onnettomuuteen liittyy? Keli oli lumisateinen ja märkää lunta oli kertynyt kerros myös ajokaistoille. Eli olitko itse paikan päällä toteamassa jäisen tien pinnan? Itse ajoin tuosta paria tuntia aiemmin, eikä ainakaan silloin jäästä ollut tietoakaan.
En ollut, mutta kaveri sattui ajamaan vartti ennen tuota onnettomuutta tuosta yhdistelmällä. Mainitsi kyllä kelistä kuvan kera. Lainaan vielä tuota juttua:
Liukas keli koitui kolmen auton rysäykseksi maanantai-iltana Hämeenlinnanväylällä.
Mitä taas tulee renkaisiin, niin V,,IT,,N että TALVELLA etelä-suomen vaihtelevissa olosuhteissa nastarengas on paras vaihtoehto talvirenkaaksi, kun taas pohjoisessa oikeissa TALVIolosuhteissa kitka voi olla parempi vaihtoehto. Kokemattoman kuskin kohdalla vielä tuo renkaan ero korostuu.
Minulle teiden kuluminen on yksi hailee, koska maksan autoilusta ihan tarpeeksi, että teiden tulisi olla kunnossa. Samoin kuin nuo partikkelipäästöt on hyttysenpaska meressä ja minulle talvirenkaassa TALVELLA tärkein ominaisuus ei ole hiljaisuus, koska molemmat autoni on vaimennettu, vaan se että niissä on pitoa eikä minun/paremman puoliskon tarvitse jännittää keliä oli kellonaika mikä hyvänsä vuorokaudessa. Tämän vuoksi ajan TALVELLA nastarenkailla nyt ja tulevaisuudessa. Välikelit mennään sitten siihen soveltuvilla pohjoismaalaisilla kitkarenkailla (Näin kukaan ei edes pääse näpäyttämään minua jostain hiukkasista).
Jos keli taikka autoilu jännittää, niin kortinhan voi käydä palauttamassa asemalle, vai miten se meni ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.02.17 - klo:21:23
Jos keli taikka autoilu jännittää, niin kortinhan voi käydä palauttamassa asemalle, vai miten se meni ;D
Kyllä ja olen tätä mieltä edelleen! Ei ole tarvinnut jännittää. Pari kertaa olen reissuun lähtenyt omalla autolla, kun firman tarjoamaan autoon en ole ollut tyytyväinen (Talvella).
Oliko sulla muuta annettavaa tähän keskusteluun vai tuleeko paljonko ajeltua Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa talvella?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:21:12
Tämän vuoksi ajan TALVELLA nastarenkailla nyt ja tulevaisuudessa.
Mitäs meinasit tehdä jos (kun) jossain vaiheessa nastarenkailla ajamista aletaan rajoittaa?
http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/vahimmaisnopeus-ja-nastarengaskielto-talta-nayttaisivat-uudet-liikennemerkit/6312328 (http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/vahimmaisnopeus-ja-nastarengaskielto-talta-nayttaisivat-uudet-liikennemerkit/6312328)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.02.17 - klo:08:44
Hieno vasta-argumentti. Toki selviää. Minäkin selviän joka syksy ja kevät, mutta talvella ajan mieluiten nastoilla. Moni muu ei selviä ja tötöilee päivittäin, että pääsisi rampilta muun liikenteen joukkoon.
Vai meinaatko ettei neliveto sudi kitkoilla vai etkö ole raksinut autoosi luistonestoa? Eilen kerran välkäytti ilonestonvaloa nastarenkailla tuolla maalaisreitillä ja sekin, kun lähdin risteyksestä reippaasti kaasu pohjassa nelivedolla.
Tämä paskanjauhamisketju saa jo niin typeriä piirteitä, että se ei enää yksistä kynsistä pöntössä lisää likaannu.
Juu, neliveto sutii kitkoilla jos kuski haluaa, ja autossani on luistonesto, jonka edellinen omistaja on tilatessaan saanut erikseen ruksimatta. Juuri ja juuri teho, tupla tehon ja väännön puutteesta huolimatta, riittää murtamaan pidon sen mitä olen tuolla näissä talvikeleissä kolmen viikon aikana kerennyt kokeilla.
Kortti on kerran nimismiehellä ollut, en näe tarvetta viedä takaisin vielä muutamaan kymmeneen vuoteen. En kyllä näe tarvetta nastarenkaisiinkaan, mutta talousihmisenä ajelen noilla piikeillä seuraavat talvet. En vaan ole Suomessa koskaan ollut sellaisissa talviolosuhteissa, missä kitkoilla ei olisi pärjännyt. Kerran "pakosta" ostin kyllä nastat RS:ään, kun KE-kitkat olisivat lisänneet jouluaatonaattona oletettua matka-aikaa tunnilla parilla. Mutta silloinkaan ei ollut kyse pärjäämisestä vaan kerkeämisestä. Ja kun nyt jo aivasteluttaa, niin vaihdatin renkaat työpäivän aikana; pitemmälle kotimatkalle lähtö tapahtui joka tapauksessa samalla kellonlyömällä.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 21.02.17 - klo:21:34
Tämä paskanjauhamisketju saa jo niin typeriä piirteitä, että se ei enää yksistä kynsistä pöntössä lisää likaannu.
Juu, neliveto sutii kitkoilla jos kuski haluaa, ja autossani on luistonesto, jonka edellinen omistaja on tilatessaan saanut erikseen ruksimatta. Juuri ja juuri teho, tupla tehon ja väännön puutteesta huolimatta, riittää murtamaan pidon sen mitä olen tuolla näissä talvikeleissä kolmen viikon aikana kerennyt kokeilla.
Kortti on kerran nimismiehellä ollut, en näe tarvetta viedä takaisin vielä muutamaan kymmeneen vuoteen. En kyllä näe tarvetta nastarenkaisiinkaan, mutta talousihmisenä ajelen noilla piikeillä seuraavat talvet. En vaan ole Suomessa koskaan ollut sellaisissa talviolosuhteissa, missä kitkoilla ei olisi pärjännyt. Kerran "pakosta" ostin kyllä nastat RS:ään, kun KE-kitkat olisivat lisänneet jouluaatonaattona oletettua matka-aikaa tunnilla parilla. Mutta silloinkaan ei ollut kyse pärjäämisestä vaan kerkeämisestä. Ja kun nyt jo aivasteluttaa, niin vaihdatin renkaat työpäivän aikana; pitemmälle kotimatkalle lähtö tapahtui joka tapauksessa samalla kellonlyömällä.
Ikinä en ole yhtään ylinopeussakkoa saanut! Ja tuo Palokan ramppikin meni tänään oikein iloisesti molempiin suuntin nastarenkailla eikä edes sutinut (Vaikka ilonesto oli päällä ja napistahan sen saa pois, jos haluaa). Piti oikein himmata puolessä välissä ramppia ettei vahingossakaan ajanut yli sallitun.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:21:39
Ikinä en ole yhtään ylinopeussakkoa saanut! Ja tuo Palokan ramppikin meni tänään oikein iloisesti molempiin suuntin nastarenkailla eikä edes sutinut (Vaikka ilonesto oli päällä ja napistahan sen saa pois, jos haluaa). Piti oikein himmata puolessä välissä ramppia ettei vahingossakaan ajanut yli sallitun.
Autoilija yllätti talvikelin. Saat mitalin!
Lainaus käyttäjältä: enkero - 21.02.17 - klo:21:42
Autoilija yllätti talvikelin. Saat mitalin!
Toiset tarvitsee niitä mitalleja ja voimahaleja liikenteeseen, että uskaltaa. Minä en. Suosittelen katsomaan tuota Suomen surkeinta kuskia, joka nyt tehdään talvikelissä. Sen jälkeen huomaa kuinka kädettömiä kuskeja Suomesta löytyy ja miten auto pysyy lapasessa Kainuussa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:21:27
Oliko sulla muuta annettavaa tähän keskusteluun vai tuleeko paljonko ajeltua Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa talvella?
Oikeastaan kysymys kuuluu, mitä annettavaa sinulla tähän "keskusteluun" enään on?
Eiköhän kaikki ole jo tietoisia nastarengasfanaattisuudestasi. Se että aika ajoin heittelet tänne näitä trolliknoppeja ei vissiinkään meitä kitkarenkaiden käyttäjiä saa vaihtamaan nastoja alle.
Työpakulla tulee nastoilla raastettua teitä suomea ristiinrastiin, lappia ja venäjänrajaa myöden, eikä pelkästään pääväylillä ajaen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:21:44
Toiset tarvitsee niitä mitalleja ja voimahaleja liikenteeseen, että uskaltaa. Minä en. Suosittelen katsomaan tuota Suomen surkeinta kuskia, joka nyt tehdään talvikelissä. Sen jälkeen huomaa kuinka kädettömiä kuskeja Suomesta löytyy ja miten auto pysyy lapasessa Kainuussa.
Katsottu. Veikkaan, että ajan vuodessa toisilla renkailla saman verran kuin nuo nelostuotantokauden kuskit, ja vaikkapa toinen kitkarengasuskovainen JiiJii71 todennäköisesti ajaa peruutusvaihteella vuodessa enemmän kuin nuo starat. Oliko noissa kitkat, vai karkasiko nastarenkaista huolimatta auto penkan päälle? Olisiko kitkoilla kiivennyt puuhun, korkeallekin?
Lainaus käyttäjältä: enkero - 21.02.17 - klo:21:49
Katsottu. Veikkaan, että ajan vuodessa toisilla renkailla saman verran kuin nuo nelostuotantokauden kuskit, ja vaikkapa toinen kitkarengasuskovainen JiiJii71 todennäköisesti ajaa peruutusvaihteella vuodessa enemmän kuin nuo starat. Oliko noissa kitkat, vai karkasiko nastarenkaista huolimatta auto penkan päälle? Olisiko kitkoilla kiivennyt puuhun, korkeallekin?
Tuonhan saat varmaan selville kysymällä tuotantotiimiltä ja varmana myös vastaavat? Jos pitkäakselissa takavetoisessa autossa ilman luistonestoa kuskina on henkilö jolla kankkusen jalat ja ohjaamo täynnä käsiä, niin ihan sama kummat talvirenkaat on alla. Sen näki nyt ja sen näkee seuraavassakin jaksossa.
Jännä homma, että vaikka olet kumminkin niin kurko, niin tyydyt ajelemaan nastoilla. Miksi?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.02.17 - klo:21:47
Oikeastaan kysymys kuuluu, mitä annettavaa sinulla tähän "keskusteluun" enään on?
Eiköhän kaikki ole jo tietoisia nastarengasfanaattisuudestasi. Se että aika ajoin heittelet tänne näitä trolliknoppeja ei vissiinkään meitä kitkarenkaiden käyttäjiä saa vaihtamaan nastoja alle.
Työpakulla tulee nastoilla raastettua teitä suomea ristiinrastiin, lappia ja venäjänrajaa myöden, eikä pelkästään pääväylillä ajaen.
Koomisintahan tässä on se, että nimenomaan kitkauskovaiset jaksavat tuoda fanaattisesti esille tuota omaa fanaatisuuttaan ;D. Kumminkin yli 80% Suomalaisista ajaa nastoilla talvet. Tämä on fakta. Lainaan itse itsenäni: Minulle on ihan sama kummilla renkailla ihmiset ajavat, kunhan ajavat HYVILL,, renkailla eivätkä varanna muita tiellä liikkujia omilla valinnoillaan!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:21:57
Jännä homma, että vaikka olet kumminkin niin kurko, niin tyydyt ajelemaan nastoilla. Miksi?
Luotan, ettet ole tyhmä vaan ainoastaan tekeydyt.
Ajan käytetyllä autolla, jonka edellinen haltija oli valinnut nastarenkaat. Koska esim. omakotirakentamisessa voin heitellä palavia viissatasia hankeen, en viitsi vielä tätä rengaskertaa viedä henkilökohtaisuuksiin. Seuraavat on kyllä kitkat.
Vaimon autossa alhaisen vuotuisen ajosuoritteen takia nastat, jotta teoriassa voisi pitää monta vuotta ilman radikaalia pidon muutosta (edellinen kakkosauto oli toki vuoden, eli sama sillä ois ollu ajella kitkoillakin).
Minulle tulee aina kumma tunne kun nastarengasauton kyydin jälkeen hyppään omaan kitkoilla varustettuun.
Nimittäin se ettei kuulu rengasääniä. Poissa on karmea jyrsintä jota nastat pitää varsinkin kiihdyttäessä.
Se on se pidon tunne.
Siksi on outo tunne kun kitkoillakin kerkiää. Liukkaalla jäällä tosin pitää kiihtyvyydestä hieman tinkiä
mutta jarrutuksissa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Miten voi autolla joka kulkee kuin kissan tassuilla,
selvitä suomen talviliikenteessä.
Karppa edellä totesi että ei välitä teiden kulumisesta koska maksaa ihan tarpeeksi veroja.
Niin me kitkailijatkin maksamme. Me vaan kulutamme vähemmän niistä minimaalisista teiden ylläpitorahoista
joita verottaja suuressa armeliaisuudessaan suvaitsee teiden ylläpitoon satsata. Se on fakta vaikka en usko
että se on merkittävä syy kitkailuun.
Itsellä kitkailun syitä ovat mukavuus yhdistettynä riittävään pitoon sekä se että niillä voi ajaa muulloinkin kuin talvirengaskaudella. Vähillä ajoilla ei välttämättä edes tarvitse kesärenkaita vaihdella.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 21.02.17 - klo:20:42
Kukaanhan ei tiedä, mutta Suomen kokemusten mukaan ei tuolla Münchenin ympäristössä olisi päällystettä teillä enää ollenkaan jos siellä saisi käyttää nastarenkaita.
Ja juuri siksi niitä ei saa siellä käyttää.
Vai onko joku sitä mieltä että nastarengaskielto johtuu Saksassa siitä että lumi ja jää omaa siellä saman kitkakertoimen kuin kestopäällyste Suomessa talvella?
Saksan kohdalla pitää vielä ottaa huomioon moninkertainen liikennemäärä ja selvästi suuremmat ajonopeudet. Vaikea verrata millään tavalla Suomen olosuhteisiin.
Jännä et aina kun tulee talvikeli niin nastakuskit on täällä kertomassa kuinka liukasta on ajaa kitkoilla taas, taineet ite ollu pulassa nastoineen, koska mulla ei kyllä taaskaan ole mitään ongelmia ollut kitkoilla :D vois alkaa niinä 95% talvipäivistä kun asfaltti on paljas etelässä tulla tänne kyselee kuis ne nastat rouhii korvia hivelevästi paljasta pitävää asfalttia :D
Seuraavaa talvikeliä ja paskamyrskyä odotellessa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:21:27
Kyllä ja olen tätä mieltä edelleen! Ei ole tarvinnut jännittää. Pari kertaa olen reissuun lähtenyt omalla autolla, kun firman tarjoamaan autoon en ole ollut tyytyväinen (Talvella).
Oliko sulla muuta annettavaa tähän keskusteluun vai tuleeko paljonko ajeltua Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa talvella?
Sattuikin. Eilen tuli autoiltua kuutisen sataa kilsaa. Ei Lapissa, mutta Kainuussa (Kajaani - Kuhmo - Kontiomäki - Otanmäki - Kajaani) ja Itä-Suomessa (siitä siirtyminen Joensuuhun). Aivan "just-for-fun" tuli ajettua Kolilta jäätien kautta Pielisen yli ja tuolta ketunlenkillä Joensuuhun.
Turvallisesti ja nautinnollisesti tulin perille, ehdin illasta Joensuussa Amarillossa vetäistä hampparin ja oluen. Kuuluisa ajovakauden valokin vilahti muutaman kerran - mm parin rekan flat-out ohituksessa 160 kmh vauhdissa. Ajovakauden hallintajärjestelmä oli kytkettynä hiukan fiiliksestä tai tilanteesta riippuen päällä, ESC SPORT tai ESC OFF tilassa.
Jatketaan tänäänkin autoilua täällä Itä-Suomessa. Odotettavissa on pakkasasteita viidentoista ja viiden välillä. Oletettavaa lumisadetta kuvataan kahdella lumihiutalesymbolilla. Tiedossa siis mukavaa talvista ajokeliä.
Muoks, tuossa linkin takaa kuva eiliseltä. Ihan talvinen keli oli silloinkin.
https://www.autostadium.fi/index.php?topic=435.msg346238;topicseen#top (https://www.autostadium.fi/index.php?topic=435.msg346238;topicseen#top)
Lainaus käyttäjältä: enkero - 21.02.17 - klo:22:09
Luotan, ettet ole tyhmä vaan ainoastaan tekeydyt.
Ajan käytetyllä autolla, jonka edellinen haltija oli valinnut nastarenkaat. Koska esim. omakotirakentamisessa voin heitellä palavia viissatasia hankeen, en viitsi vielä tätä rengaskertaa viedä henkilökohtaisuuksiin. Seuraavat on kyllä kitkat.
Vaimon autossa alhaisen vuotuisen ajosuoritteen takia nastat, jotta teoriassa voisi pitää monta vuotta ilman radikaalia pidon muutosta (edellinen kakkosauto oli toki vuoden, eli sama sillä ois ollu ajella kitkoillakin).
Itse kun olen aina ajatellut, niin että jos on vara ostaa auto, niin on vara ostaa myös renkaat. Itseäni jos ei miellytä auton mukana tulleet renkaat, niin myyn ne pois ja ostan mieluisat tilalle. Itse en ole niin tyhmä, että laitan viimeiset roposeni autoon (C250CDI t 4matic -12, Fabia III Combi 1.2 TSI DSG Style -16).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:08:59
Itse kun olen aina ajatellut, niin että jos on vara ostaa auto, niin on vara ostaa myös renkaat. Itseäni jos ei miellytä auton mukana tulleet renkaat, niin myyn ne pois ja ostan mieluisat tilalle. Itse en ole niin tyhmä, että laitan viimeiset roposeni autoon (C250CDI t 4matic -12, Fabia III Combi 1.2 TSI DSG Style -16).
Vaikka omaan maksukykyyn sopivan auton ostaminen onkin fiksua, niin älysi loppuu näköjään kesken jo seuraavassa ajatuksessa. Ei syyn siihen, ettei halua polttaa ylimääräistä renkaisiin, tarvitse olla ropojen riittämättömyys. Ajatusmaailmasi taitaa olla aika yksiulotteinen, kun tuollaista ehdottelet.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.02.17 - klo:09:11
Vaikka omaan maksukykyyn sopivan auton ostaminen onkin fiksua, niin älysi loppuu näköjään kesken jo seuraavassa ajatuksessa. Ei syyn siihen, ettei halua polttaa ylimääräistä renkaisiin, tarvitse olla ropojen riittämättömyys. Ajatusmaailmasi taitaa olla aika yksiulotteinen, kun tuollaista ehdottelet.
Miten niin loppuu. Minä kun en ajattele vain itsäni, vaan myös muita perheessani olevia, jotka istuvat minun ja paremman puoliskon kyydissä. Tämän takia EN tingi renkaista. Ehkä sinusta kovin yksiulotteista, mutta ei minusta. Mitä rengasfilosofiaani tulee, niin moni tuttava on todennut sen yllättävän järkeväksi enkä sitä uudelleen rupea täällä avaamaan. Ajelen tyytyväisenä hyvillä TESTIVOITTAJA renkailla ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:09:14
Miten niin loppuu. Minä kun en ajattele vain itsäni, vaan myös muita perheessani olevia, jotka istuvat minun ja paremman puoliskon kyydissä. Tämän takia EN tingi renkaista. Ehkä sinusta kovin yksiulotteista, mutta ei minusta. Mitä rengasfilosofiaani tulee, niin moni tuttava on todennut sen yllättävän järkeväksi enkä sitä uudelleen rupea täällä avaamaan. Ajelen tyytyväisenä hyvillä TESTIVOITTAJA renkailla ;)
Kapasiteetin loppumisen näkee siinä, että näet näet mustavalkoisena asian, joka todellisuudessa on paljon moniulotteisempi. Nyt kirjoitat, ettet tingi, vaikka olen varsin vakuuttunut siitä, että kyllä sinäkin tingit.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.02.17 - klo:09:26
Kapasiteetin loppumisen näkee siinä, että näet näet mustavalkoisena asian, joka todellisuudessa on paljon moniulotteisempi. Nyt kirjoitat, ettet tingi, vaikka olen varsin vakuuttunut siitä, että kyllä sinäkin tingit.
Tämä kertoo yhtä paljon tästä sinun moniulotteisuudesta, kuin Laanilan ramppi ja haaste joka edelleen odottaa sinua eikä ole herraa näkynyt.
Kerro toki lisää missä olen esimerkiksi TALVIrenkaista tinkinyt? Autoissani on hakkapeliitta 8 ja Contiicecontact 2 nastat.
Nastoilla tingitään mukavuudesta ja haitoista. Ja kyllä, meillä on toisessa autossa nastat, jos ooppelia voi autoksi kutsua. ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:09:31
Tämä kertoo yhtä paljon tästä sinun moniulotteisuudesta, kuin Laanilan ramppi ja haaste joka edelleen odottaa sinua eikä ole herraa näkynyt.
Kerro toki lisää missä olen esimerkiksi TALVIrenkaista tinkinyt? Autoissani on hakkapeliitta 8 ja Contiicecontact 2 nastat.
Ilmeisesti olet niitä, jotka jaksavat valittaa silloinkin, kun asiat menevät juuri niin kuin on sovittu. Sanoin kokeilevani The rampin numero kaksi silloin, kun Laanilan suunnalla sattuu olemaan joku syy liikkua. Tarjosin kyllä sinulle toistakin vaihtoehtoa, mutta se ei sinulle kelvannut.
Kerro kuinka usein ja millä kilometreillä vaihdat renkaasi, niin minä kerron mistä tingit.
Mikä tämä tinkiminen mukavuudesta on?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.02.17 - klo:09:37
Nastoilla tingitään mukavuudesta
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 21.02.17 - klo:15:59
Mulla ainakin vaikuttaa noi kitkarenkaat pitävällä alustalla suuntavakaattomilta ja ohjaukseen tulee viivettä "vetelyyden" johdosta. Odottelen kesäkelejä. 8)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.17 - klo:21:12
Minulle talvirenkaassa TALVELLA tärkein ominaisuus ei ole hiljaisuus, koska molemmat autoni on vaimennettu.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.02.17 - klo:10:07
Ilmeisesti olet niitä, jotka jaksavat valittaa silloinkin, kun asiat menevät juuri niin kuin on sovittu. Sanoin kokeilevani The rampin numero kaksi silloin, kun Laanilan suunnalla sattuu olemaan joku syy liikkua. Tarjosin kyllä sinulle toistakin vaihtoehtoa, mutta se ei sinulle kelvannut.
Kerro kuinka usein ja millä kilometreillä vaihdat renkaasi, niin minä kerron mistä tingit.
Laitetaan vielä sukset jalkaan ja sauvat käteen, niin sinusta tulee hyvä hiihtäjä ainakin selitysten perusteella. Mikäs tämä sinun kakkosvaihtoehto mahtoikaan olla vai vieläkö arvot sitä ajoneuvoa...
Minä vaihdan renkaiden paikkaa akseleilla noin 5000km välein ja renkailla en aja kahta kautta pidenpää. Tällöin nastat ovat vielä paremmat, kuin parhaat kitkat vaikka nastojen ulkoneman ottaisi huomioon.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:10:12
Laitetaan vielä sukset jalkaan ja sauvat käteen, niin sinusta tulee hyvä hiihtäjä ainakin selitysten perusteella. Mikäs tämä sinun kakkosvaihtoehto mahtoikaan olla vai vieläkö arvot sitä ajoneuvoa...
Minä vaihdan renkaiden paikkaa akseleilla noin 5000km välein ja renkailla en aja kahta kautta pidenpää. Tällöin nastat ovat vielä paremmat, kuin parhaat kitkat vaikka nastojen ulkoneman ottaisi huomioon.
Ei mun tarvitse selitetellä mitään. Vaikka sönkötät sauvoista vähän jokaisen otsikon alla, vaikka homma etenee juuri niin kuin sovittiin. Taitaa olla niin, että kun sulla ei ole yhtään järkevää argumenttia, niin joudut turvautumaan samaan argumentointiin, kuin selällää karkkihyllyn vieressä parkuva pikkulapsi. Parku ei auta Kari! Karkkipäivä tulee vasta sovittuna päivänä.
Toinen vaihtoehto oli se, että olisimme löyneet asiasta sellaisen vedon, että se olisi saanut houkuteltua minun käymään asiasta tehden Suomessa ja Laanilassa. Autoa en ole arponut. Kysyin vaan, että olisiko tuo voitu kokeilla saman tekniikan jakavalla konsernisisarilla, koska se helpottaisi sopivan testiauton löytämistä, mutta se ei sinulle käynyt, koska kaiken vastustaminen taitaa olla periaatteesti.
Jätit kertomatta, millä kilometreillä vaihdat renkaasi. Se on kuitenkin on jo selvää, että toisena kautena samojen renkaiden käyttäminen on selkeä kompromissi pidon suhteen. Miksi noin? Sinunhan ei pitänyt tinkiä! Taitaa olla viimeiset rovot kiinni autoissa...
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.02.17 - klo:10:33
Ei mun tarvitse selitetellä mitään. Vaikka sönkötät sauvoista vähän jokaisen otsikon alla, vaikka homma etenee juuri niin kuin sovittiin. Taitaa olla niin, että kun sulla ei ole yhtään järkevää argumenttia, niin joudut turvautumaan samaan argumentointiin, kuin selällää karkkihyllyn vieressä parkuva pikkulapsi. Parku ei auta Kari! Karkkipäivä tulee vasta sovittuna päivänä.
Toinen vaihtoehto oli se, että olisimme löyneet asiasta sellaisen vedon, että se olisi saanut houkuteltua minun käymään asiasta tehden Suomessa ja Laanilassa. Autoa en ole arponut. Kysyin vaan, että olisiko tuo voitu kokeilla saman tekniikan jakavalla konsernisisarilla, koska se helpottaisi sopivan testiauton löytämistä, mutta se ei sinulle käynyt, koska kaiken vastustaminen taitaa olla periaatteesti.
Jätit kertomatta, millä kilometreillä vaihdat renkaasi. Se on kuitenkin on jo selvää, että toisena kautena samojen renkaiden käyttäminen on selkeä kompromissi pidon suhteen. Miksi noin? Sinunhan ei pitänyt tinkiä! Taitaa olla viimeiset rovot kiinni autoissa...
Miksi minun pitäisi ruveta houkuttelemaan kaveria, joka itse esittää haasteen ja kun sellaisen saa, niin rupeaa esittämään lisäehtoja sekä vetoja? Muuten nämä henkilökohtaisuuksiin menevät argumentit kuvaavat hyvin niiden esittäjää moniulotteisuudessa ja mustavalkoisuudessaan.
Ja ei minun rahani eivät ole kiinni autoissa. Molemmat ovat omia ja velattomia. Ostettu myös käteisellä! Näytätkö minulle faktan tai testin paljonko sinun esittämäsi selkeä kompromissi on, jos ajan toisen kauden talvirenkailla, joissa on pintaa vaikka 8mm ja uusissa 9mm ja kaikki nastat tallella? Ihan vaikka metreinä. Taitaa jäädä niiden odottaminen samalle tasolle, kuin tuo Laanilan rampin testaaminen...
Kylläpä renkaat herättää intohimoja, herättäispä kaikilla samanlaista intoa puolisot tai lapsille ajan antaminen, siis niille kenellä on, niin olis pahoinvointia paljon vähemmän Suomessa.
Ihan heittona, kyllä kai rengastestien jarrutusmatkat ovat kiistatta nastojen puolella, niin monta on jo nähty testejä. Mulla on Contin 5 vai 6 (?!) nastamallit, joku Viking kai. Ei kuulu nastojen "ropina" mutta kyllä kai kitkat olisi hiljaisemmat ja pääkaupunkiseudulle pendelöidessä katupölynkin huomioiden järkevin valinta. Tänä talvena jäätä pääteillä ollut tähän mennessä kolmena minun ajopäivänä, lähinnä arkisin.
Noista kitkojen muljumisista ja epämukavuudesta sen verran, että ensin ohjauskulmien tarkastus ja suuntaus ja sitten vaihtamaan ehkäpä rengaskokoa. Lähinnä leveyttä. Mulla tuli nämä nastat käytetyn mukana. Ei pahaa sanottavaa mutta kitkat tulee kun nämä loppu. Hävettää ajaa sulaa moottoritietä kun auringonkajoa vasten voi ainakin kuvitella sen katupölyn määrän. Ja on muuten esim. nyt 3-tie ennen ja jälkeen Klaukkalan pohjoiseen päin tosi rajussa kunnossa! huh huh. Ne ketkä ei aja vakituiseen niin siitä voi käydä katsomassa kun työmatkalaiset jurnuttaa sulan tienpinnan ruvelle.
Nastoilla ajaa vain tumpelot...siirtykää tosiaan yleisiin kulkuneuvoihin tai pysykää kotona!...hajotatte tiet ja pilaatte ilman. Menkää kesällä tutustuun Norjan olosuhteisiin...sielläkin kitkojen käyttö on paljon yleisempää suhteessa suomeen, ja osin täysi nastakielto, vaikka olosuhteet paljon haastavammat kuin suomessa.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 22.02.17 - klo:11:50
Nastoilla ajaa vain tumpelot...siirtykää tosiaan yleisiin kulkuneuvoihin tai pysykää kotona!...hajotatte tiet ja pilaatte ilman. Menkää kesällä tutustuun Norjan olosuhteisiin...sielläkin kitkojen käyttö on paljon yleisempää suhteessa suomeen, ja osin täysi nastakielto, vaikka olosuhteet paljon haastavammat kuin suomessa.
Oletko paljonkin talvella ajellut Norjassa ja mahdollisesti pohjoisessa vuoristossa? Taitaa ketjutkin olla siellä kova sana.
Taitaa Suomalaisten miesten perisynti olla, että luulevat olevansa tavallista parempia kuskeja ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:10:49
Miksi minun pitäisi ruveta houkuttelemaan kaveria, joka itse esittää haasteen ja kun sellaisen saa, niin rupeaa esittämään lisäehtoja sekä vetoja? Muuten nämä henkilökohtaisuuksiin menevät argumentit kuvaavat hyvin niiden esittäjää moniulotteisuudessa ja mustavalkoisuudessaan.
Ja ei minun rahani eivät ole kiinni autoissa. Molemmat ovat omia ja velattomia. Ostettu myös käteisellä! Näytätkö minulle faktan tai testin paljonko sinun esittämäsi selkeä kompromissi on, jos ajan toisen kauden talvirenkailla, joissa on pintaa vaikka 8mm ja uusissa 9mm ja kaikki nastat tallella? Ihan vaikka metreinä. Taitaa jäädä niiden odottaminen samalle tasolle, kuin tuo Laanilan rampin testaaminen...
Jos haluat nostaa keskustelun tuolta sinulle tyypilliseltä tasolta normaaliksi, niin tiedät kyllä mistä aloittaa. Odotat, että matkustaisin johonkin valitsemaasi Suomen kolkkaan ihan vain vuoksesi, etkä hyväksy millään sitä, että joudut odottamaan kesälomakautta. Samoin horiset useiden otsikoiden alla vailla mitään syytä suksista, vaikka se ei kuulu aiheeseen millään tavalla. Kun argumentointisi on noin lapsellista, niin yllättääkö tosiaan karkkipäivertaus sinut?
Kysehän ei ollut tinkimisen määrästä, vaan sinä auoit ensin päätäsi erään toisen kirjoittajan maksukyvystä ja hyvin yksiselitteisesti väitit olevasi tinkimätön tässä. Nyt näemme selvästi, että sinäkin tingit, mutta yrität kiertää tuon faktan pyytämällä jotain testiä tinkimisesi määrästä. Taas näemme, että on helppo olla ehdoton niin kauan, kuin artistin itsensä pitäisi alkaa elämään niin kuin saarnaakin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:10:09
Mikä tämä tinkiminen mukavuudesta on?
Kääntyy se mukavuus kuitenkin plussan puolelle puhumattakaan ympäristöhaitoista. Nämä nyt ovat ensimmäiset r2 kitkat minulle ja ovat huonommat juuri pitävällä kelillä, kuin r, joka oli loistava kaikilla keleillä. En vertaa siis nastoihin, vaan edellisiin kitkoihin. En tykännyt edellisessä autossa michelineistäkään kitkoina. Siellä oli ongelma lumisella tiellä ja loskassa.
Nuo R2:t oli ainakin minun mielestäni rasittavat lullat eli minun mielestäni löysät rungoltaan. Toisaalta sama ongelma oli kyllä hakkapeliitta 8:ssa eli ei tiedä oikein missä pidonraja menee, mutta eivät ole kyllä yllättäneet kertaakaan. Goodyear:n kitkoissa en samanlaista löysyyttä huomannut toki ne valitsin nimenomaan enemmän kevät/syksy ominaisuuksilla, kun ajan niillä välikelit. Ensi talvena on sitten viisaampia hakkapeliitta 9:n kohdalla onko kehitys ollut parempaan suuntaan noista kaseista. Hakkapeliitta 7:t on kyllä minun makuun olleet parhaimmat nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.02.17 - klo:12:42
Kääntyy se mukavuus kuitenkin plussan puolelle puhumattakaan ympäristöhaitoista. Nämä nyt ovat ensimmäiset r2 kitkat minulle ja ovat huonommat juuri pitävällä kelillä, kuin r, joka oli loistava kaikilla keleillä. En vertaa siis nastoihin, vaan edellisiin kitkoihin. En tykännyt edellisessä autossa michelineistäkään kitkoina. Siellä oli ongelma lumisella tiellä ja loskassa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:12:54
Nuo R2:t oli ainakin minun mielestäni rasittavat lullat eli minun mielestäni löysät rungoltaan. Toisaalta sama ongelma oli kyllä hakkapeliitta 8:ssa eli ei tiedä oikein missä pidonraja menee, mutta eivät ole kyllä yllättäneet kertaakaan. Goodyear:n kitkoissa en samanlaista löysyyttä huomannut toki ne valitsin nimenomaan enemmän kevät/syksy ominaisuuksilla, kun ajan niillä välikelit. Ensi talvena on sitten viisaampia hakkapeliitta 9:n kohdalla onko kehitys ollut parempaan suuntaan noista kaseista. Hakkapeliitta 7:t on kyllä minun makuun olleet parhaimmat nastarenkaat.
Itse myös joutunut kokemaan R2 kitkojen löysyyden. Pito on kohallaan mutta matka-ajo ei ole kovin hauskaa. Enkä osta toista kertaa. Syssyllä sit kahtelemaan rengastestejä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:12:47
Sinulla näyttää olevan pinttymätön tapa saada vasta keskustelija hiljaiseksi esittämällä jonkun sortin veto. Lainaan ihan sinun kirjoitusta, jotta asia tulee selväksi.
Eihän vedon ehdottamisen pitäisi millään tavalla hiljentää keskustelua. Jos vastapuoli on tosissaan, hyväksyy vedon ja hänen näkemyksensä osoittautuu oikeaksi, niin siitähän tuollainen Ken1:n kaltainen kokovartalotrolli voi repiä iloa elämään pitkäksi aikaa. Sinä ehkä näet Ken1:n tavoin valheellisten väitteiden esittämisen työnantajastani hienona tapana keskustella, mutta itse tykkään sitoa väitteeni todellisuuteen. Melkoiseen seuraan kutsuit tuossa itsesi. Sopiiko puhua arvoisestasi seurasta?
En näköjään ollut hakoteillä Volkkarin romahduksenkaan suhteen ja ansiokkaasti kaivelit tuonkin aiheeseen liittymättömän keskustelun. Harmi vaan kun JaspaA4 ei tarttunut tilaisuuteen panostaa sanojensa taakse.
Joko nämä sun täysin aiheen ohi menevät postaukset riittävät ja pystyt odottamaan kesää vai pitääkö karkkipäivä perua kokonaan?
Lainaus käyttäjältä: BMF - 22.02.17 - klo:13:11
Itse myös joutunut kokemaan R2 kitkojen löysyyden. Pito on kohallaan mutta matka-ajo ei ole kovin hauskaa. Enkä osta toista kertaa. Syssyllä sit kahtelemaan rengastestejä...
Samat havainnot ja kitkat vaihtuivatkin R2:n jälkeen Conteihin, jotka tuntuvat todella hyviltä.
Minusta tuntuu, että tuon r2:n ongelma on ennemmin renkaan pinnassa, tai kudoksissa. Eli kyllä se jämpti on rungoltaan, mutta aivan kuin eläisi omiaan. En tiedä johtuisiko olastakin ja hirveästä teiden kunnosta. Jokatapauksessa viimeiset ainakin tuota kokoa olevat r2:t itselle.
Oon lueskellut 15 vuotta rengastestejä ja tuo tuntuu olevan ero merkkien suunnittelufilosofiassa. Continentalia on aina kehuttu hieman tarkemmaksi ja jämäkämmäksi ajaa kuin Nokialaista. Vastaavasti Nokia on yleensä ollut jääpidossa hieman edellä, eli on pyritty maksimoimaan jääpito jämäkkyydestä ja ohjaustuntumasta hieman tinkimällä.
Omat kokemukset on olleet pääpiirteittäin samanlaiset, kun noilta kahdelta merkiltä on talvirenkaat tähän asti aina olleet.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 21.02.17 - klo:22:59
Saksan kohdalla pitää vielä ottaa huomioon moninkertainen liikennemäärä ja selvästi suuremmat ajonopeudet. Vaikea verrata millään tavalla Suomen olosuhteisiin.
Jaa'a, nyt ei ole mitään käsitystä millaisista teistä Münchenin ympäristössä tässä puhuttiin.
München ei kuitenkaan mikään megakaupunki ole, enkä usko että tässä puhuttiin moottoriteistä, ne kun on aika hyvässä kunnossa Saksassa, niitä ei päästetä suomalaiseen kuntoon.
Ja muilla kuin moottoriteillä ei ajonopeudet juurikaan eroa suomalaisista vastaavista.
Mutta eikös sen joku täällä kertonut että nastaton talvirengas kuluttaa yhtä paljon tietä kuin nastallinenkin?
Itsestäni se tuntuu vaikealta uskoa mutta niin se varmaan sitten on.
Taitaa München ympäristöineen olla kuitenkin aika iso kylä omiin pitäjimme verrattuna. Ainakin oli ennen kun työkseni Saksaakin kolusin. Ajonopeudetkin toista vaikka baanoja ei lasketa. Onhan siellä taajamien ulkopuolella yllättävinkin kapeilla teillä yleisenä nopeusrajoituksena satanen.
Suolaahan sakemannit käyttää ja reilusti. Kun sitä kylvetään niin määrät ihan toista luokkaa kuin Suomessa lämpötilasta välittämättä. En nyt kuitenkaan näkisi sitä saksalaista talvirengasta rapautumisen syynä.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 22.02.17 - klo:14:38
Taitaa München ympäristöineen olla kuitenkin aika iso kylä omiin pitäjimme verrattuna. Ainakin oli ennen kun työkseni Saksaakin kolusin. Ajonopeudetkin toista vaikka baanoja ei lasketa. Onhan siellä taajamien ulkopuolella yllättävinkin kapeilla teillä yleisenä nopeusrajoituksena satanen.
Suolaahan sakemannit käyttää ja reilusti. Kun sitä kylvetään niin määrät ihan toista luokkaa kuin Suomessa lämpötilasta välittämättä. En nyt kuitenkaan näkisi sitä saksalaista talvirengasta rapautumisen syynä.
Onhan München isompi kuin Helsinki saati muut pitäjät Suomessa, mutta ei München ole kuin 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki.
Aikanaan on tullut vietettyä aikaa enemmän ja vielä enemmän Singaporessa, Kuala Lumpurissa ja Bangkokissa.
Missään noissa ei kyllä asfaltti ollut ihmeellisemmin kulunut urille.
Varmaan sen takia ettei siellä ajeta nastattomilla talvirenkailla, pienempi syy on ettei nastallisiakaan renkaita käytetä eikä teitä suolata, soratiet korkeintaan eikä niitäkään paljoa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.02.17 - klo:13:54
Minusta tuntuu, että tuon r2:n ongelma on ennemmin renkaan pinnassa, tai kudoksissa. Eli kyllä se jämpti on rungoltaan, mutta aivan kuin eläisi omiaan. En tiedä johtuisiko olastakin ja hirveästä teiden kunnosta. Jokatapauksessa viimeiset ainakin tuota kokoa olevat r2:t itselle.
Joo ärsytävän löysät on vaikka paineita säätäisi, suuremmilla paineilla tunnottomat keskialueella ja matalammilla löllöt, suorallakin tiellä saa ohjastaa jonkun verran vaikka miten koittaisi autoa pidellä suorassa. Seuraavat renkaat on jotain aivan eri merkkiä. Nyt paineet 2.6 luokkaa ja silti tuntuu tosi löysiltä. 2.8 paineet tuntuu tunnottomilta ja kummallisen kevyeltä keskialueella.
Onko tällä foorumilla minkäänlaista moderointia? Kuinka kauan sama kaksikko saa jatkaa millon missäkin ketjussa samasta tyhjänpäiväisestä asiasta tinkaamista?
Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 22.02.17 - klo:17:03
Onko tällä foorumilla minkäänlaista moderointia? Kuinka kauan sama kaksikko saa jatkaa millon missäkin ketjussa samasta tyhjänpäiväisestä asiasta tinkaamista?
Valitettavasti täällä moderointi ei ole yhtä aktiivista, kuin parilla muulla forumilla. JA olen aikaisemmin jo todennut, että aktiivisemmalle sellaiselle olisi tarvetta.
Väittelyihin ja jankkaamisiin tarvitaan aina vähintään kaksi. Enkä väitä olevani sen parempi, mutta minusta olisi hyvä tietystä ja jatkuvasta jankkaamisesta viheltää peli poikki.
Kun minulle on tulossa tuo uusi auto, niin siihen pitäisi hankkia talvirenkaat. 17 tuumaiset kun ne mukana tulevat vanteet on sen kokoiset.
Koska Nordmaneja ei ole saatavissa 225/45/17 tai 205/50/17 kokoisena ajattelin hankkia Sava Eskimot. Ovat sama rengas kuin edellinen Good Yearin kitka.
Onko raadilla kokemusta joko näistä Savoista tai edellisen mallisista GYstä?
Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 22.02.17 - klo:17:03
Onko tällä foorumilla minkäänlaista moderointia? Kuinka kauan sama kaksikko saa jatkaa millon missäkin ketjussa samasta tyhjänpäiväisestä asiasta tinkaamista?
Valitettavasti foorumin moderointia vaivaa krooninen resurssipula. Itse olen havainnut moderointia lähinnä vain topic/off-topic -kysymyksissä. Mitä tulee rengaskeskusteluun, niin se on yleensä aika pian tuhoon tuomittu siinä vaiheessa, kun ryhdytään puhumaan makuasioista ja mieltymyksistä. Se mikä toimii yhden ajo-olosuhteiden, ajoasenteen ja ajotaidon suhteen, ei toimi toisella. A tykkää nastarenkaista, B kitkoista.
East is East and West is West, and never the twain shall meet.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 22.02.17 - klo:18:25
Valitettavasti foorumin moderointia vaivaa krooninen resurssipula. Itse olen havainnut moderointia lähinnä vain topic/off-topic -kysymyksissä. Mitä tulee rengaskeskusteluun, niin se on yleensä aika pian tuhoon tuomittu siinä vaiheessa, kun ryhdytään puhumaan makuasioista ja mieltymyksistä. Se mikä toimii yhden ajo-olosuhteiden, ajoasenteen ja ajotaidon suhteen, ei toimi toisella. A tykkää nastarenkaista, B kitkoista. East is East and West is West, and never the twain shall meet.
Ei haittaisi, jos edes väiteltäisi otsikon aiheesta, mutta tuo sama ramppi"keskustelu" leviää joka ketjuun, jossa vain kyseiset herrat kohtaavat.
Lainaus käyttäjältä: makelja - 22.02.17 - klo:17:25
Kun minulle on tulossa tuo uusi auto, niin siihen pitäisi hankkia talvirenkaat. 17 tuumaiset kun ne mukana tulevat vanteet on sen kokoiset.
Koska Nordmaneja ei ole saatavissa 225/45/17 tai 205/50/17 kokoisena ajattelin hankkia Sava Eskimot. Ovat sama rengas kuin edellinen Good Yearin kitka.
Onko raadilla kokemusta joko näistä Savoista tai edellisen mallisista GYstä?
Edellisistä gy:n renkaista muutaman sarjan kokemus. Renkaasta tykkäsin kovasti. Uusi malli on hyvin samantyyppinen ajoltaan mutta ajo-ominaisuudet ennen kaikkea loskakelissä ovat parantuneet. Vanhassa mallissa oli myös heikkoutena vesiliirto-ominaisuudet renkaan kuluessa.
Jos Savan gummi on oikeasti sama niin hyvin sillä pärjää varmasti.
Jotkut savan nastat minulla oli pakosta auton alla kuukauden ajan alkutalvesta ja hyvin nekin toimi vaikkakin hiljaisuudesta ei voinut puhua. Tunne oli kuin olisi ollut huojakassa hammaslääkärin tuolissa työstettävänä...
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 22.02.17 - klo:19:20
Edellisistä gy:n renkaista muutaman sarjan kokemus. Renkaasta tykkäsin kovasti. Uusi malli on hyvin samantyyppinen ajoltaan mutta ajo-ominaisuudet ennen kaikkea loskakelissä ovat parantuneet. Vanhassa mallissa oli myös heikkoutena vesiliirto-ominaisuudet renkaan kuluessa.
Jos Savan gummi on oikeasti sama niin hyvin sillä pärjää varmasti.
Jotkut savan nastat minulla oli pakosta auton alla kuukauden ajan alkutalvesta ja hyvin nekin toimi vaikkakin hiljaisuudesta ei voinut puhua. Tunne oli kuin olisi ollut huojakassa hammaslääkärin tuolissa työstettävänä...
Kiitoksia.
Aiemmin minullakin oli nämä nykyiset GYn kitkat ja ne tuntui hyviltä. Samanlaisuudesta sen verran että ainakin niissä on aivan sama pintakuvio kuin GYssä oli. Samalla tavalla kuin Nordmanissa on Nokianin edellisen mallin kuvio.
http://www.rengaskontti.fi/auton-renkaat/5452000585844 (http://www.rengaskontti.fi/auton-renkaat/5452000585844) Sava
http://www.ultragrip-ice-plus.com/images/ultragrip-ice-tire-shot.jpg (http://www.ultragrip-ice-plus.com/images/ultragrip-ice-tire-shot.jpg) GY
Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 22.02.17 - klo:18:56
Ei haittaisi, jos edes väiteltäisi otsikon aiheesta, mutta tuo sama ramppi"keskustelu" leviää joka ketjuun, jossa vain kyseiset herrat kohtaavat.
Näiden ramppien merkitys tässä keskustelussa on mennyt minulta ohi. Olen huomannut puhuttavan Palokan ja Laanilan rampeista. Mitä erikoista niihin oikein liittyy? Ovatko ne ajamisen kannalta jotenkin erityisen haasteellisia paikkoja, joissa sitten pitäisi todistaa taitonsa ja "miehekkyytensä" ajamalla ne jollakin tietyllä tavalla?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 22.02.17 - klo:19:46
Näiden ramppien merkitys tässä keskustelussa on mennyt minulta ohi. Olen huomannut puhuttavan Palokan ja Laanilan rampeista. Mitä erikoista niihin oikein liittyy? Ovatko ne ajamisen kannalta jotenkin erityisen haasteellisia paikkoja, joissa sitten pitäisi todistaa taitonsa ja "miehekkyytensä" ajamalla ne jollakin tietyllä tavalla?
Palokan rampissa kuulemma erotellaan jyvät akanoista, sen kautta ajaminen (tai ajamisen yrittäminen) nastattomilla renkailla on itsemurhaan verrattavissa oleva tempaus, ainakin siis jos sikäläiseltä rattimieheltä kysyy mielipidettä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.02.17 - klo:20:02
Palokan rampissa kuulemma erotellaan jyvät akanoista, sen kautta ajaminen (tai ajamisen yrittäminen) nastattomilla renkailla on itsemurhaan verrattavissa oleva tempaus, ainakin siis jos sikäläiseltä rattimieheltä kysyy mielipidettä.
Väärin. Kyseiset rampit on Jyväskylässä paikka missä on rytisee kohtalaisen paljon.
Ai nytkö siellä ei enää olekaan liukasta eli pärjää nastattomilla talvirenkaillakin?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.02.17 - klo:20:34
Ai nytkö siellä ei enää olekaan liukasta eli pärjää nastattomilla talvirenkaillakin?
Selvisi ainakin lauantaina, tosin taisi paikallinen jobbari olla siinä kahden auton päässä edellä ajamassa vanhalla saabilla jossa nastarenkaat. Vauhtia taisi olla 15-20 km/h. Pohjoisesta kun noustaan ylös. Ilman tätä paikallista automyyjäsoturia olisin varmaan hyvällä tuurilla teholla, huonossa tapauksessa pilven reunalla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.17 - klo:08:59
Itse kun olen aina ajatellut, niin että jos on vara ostaa auto, niin on vara ostaa myös renkaat. Itseäni jos ei miellytä auton mukana tulleet renkaat, niin myyn ne pois ja ostan mieluisat tilalle. Itse en ole niin tyhmä, että laitan viimeiset roposeni autoon (C250CDI t 4matic -12, Fabia III Combi 1.2 TSI DSG Style -16).
Kukin tyylillään. Tuossa aiemmin teräksenharmaa aika hyvin avasi asiaa, joka ei nyt vissiin tupla tehot/väännön varjosta avaudu.
Vaimoni autoon en ole kovinkaan monta, edes viimeistä edeltävää ropostani laittanut, mutta kun mielenkiintoni renkaiden kanssa puljaukseen on tasan 2x/vuosi, niin en ole juuri peruuttanut "ammatti koulusta" pihalle, että olisi ihan äärimmäinen pakko alkaa säätää renkaita itselleni parhaiten sopiviksi. Pärjään huonommallakin vaihtoehdolla, eli nastarenkailla. Ja "viimeiset roponi" olisin voinut jättää käyttämättä ja tilata vaimon auton kitkoilla. Sen verran ituhippi kuitenkin olen, etten viitsi heittää käyttökelpoista tavaraa ehdoin tahdoin roskiin, vaan käyttää järkevästi ne elämänsä ehtoopuolelle. Uutena ostaessa omaan autooni kitkat kuluttelee kolmessa talvessa, vaimon autossa menisi varmaankin 5-6 vuotta, jolloin pito on romahtanut jo käyttöiän puolivälissä.
Jos talousnero karppa haluaa, niin tule sinä ajelemaan autoani työpaikan/kotikonttorin ja rengasliikkeen väliä ja puljata renkaani mieleisikseni, nähden vaivan sopia renkaitten lähettelemisestä ties minne. Minä en viitsi vapaa-aikaani (enkä edes työaikaani) siihen tuhlata.
Lainaus käyttäjältä: makelja - 22.02.17 - klo:19:37
Kiitoksia.
Aiemmin minullakin oli nämä nykyiset GYn kitkat ja ne tuntui hyviltä. Samanlaisuudesta sen verran että ainakin niissä on aivan sama pintakuvio kuin GYssä oli. Samalla tavalla kuin Nordmanissa on Nokianin edellisen mallin kuvio.
http://www.rengaskontti.fi/auton-renkaat/5452000585844 (http://www.rengaskontti.fi/auton-renkaat/5452000585844) Sava
http://www.ultragrip-ice-plus.com/images/ultragrip-ice-tire-shot.jpg (http://www.ultragrip-ice-plus.com/images/ultragrip-ice-tire-shot.jpg) GY
Niinpä onkin. Sitähän kannattaisi meikäläisenkin, renkaiden suurkuluttajan siirtyä savan asiakkaaksi. Onkohan renkaan kuvioinnin lisäksi myös kumiseokset ja runkorakenne vastasvat kuin gy ?
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 23.02.17 - klo:01:27
Niinpä onkin. Sitähän kannattaisi meikäläisenkin, renkaiden suurkuluttajan siirtyä savan asiakkaaksi. Onkohan renkaan kuvioinnin lisäksi myös kumiseokset ja runkorakenne vastasvat kuin gy ?
Pitää tuota yrittää selvittää jostain.
Se olisi myös kiva tietää onko GY:ltä tulossa uutta mallia syksyksi, niin voisi tämä nylyinen siirtyä Savan tekemäksi. Se olisi jo melkoinen huippurengas halpisluokassa.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 23.02.17 - klo:01:27
Niinpä onkin. Sitähän kannattaisi meikäläisenkin, renkaiden suurkuluttajan siirtyä savan asiakkaaksi. Onkohan renkaan kuvioinnin lisäksi myös kumiseokset ja runkorakenne vastasvat kuin gy ?
Joo, on varmasti identtinen tai ainakin täysin korvaava tuote jos kulutuspinnan kuviointi läheisesti muistuttaa toisiaan.
Ihan samalla tavalla kuin ne aurinkorannoilla myytävät rolexit, saman näköisiä = sama tuote.
Joo en kyllä itsekään vetäisi pintakuvion perusteella mitään "täysin sama tuote" -johtopäätöksiä. Huippurengasvalmistajat itsekin muuttelevat ja kehittelevät joka vuodelle noita seoksia ja runkoja täysin samasta mallinimestä ja kuviosta huolimatta. Tuntus aika epätodennäköiseltä, että tuotannon siirryttyä halpamerkille halpamaahan ja hinnan pudotessa, olisi renkaan kaikki ominaisuudet just samanlaisia kuin emomerkin valmistamana. Varmasti aika tapauskohtasia juttuja ja voihan ne olla ihan käypäsiä renkaita silti.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 23.02.17 - klo:09:15
Ihan samalla tavalla kuin ne aurinkorannoilla myytävät rolexit, saman näköisiä = sama tuote.
Tuo vertaus nyt ontuu sen verran pahasti että josko et liittyisi tähän keskusteluun ollenkaan.
Sava on Good Yearin omistama firma 100%, joten miksi tuote ei olisi sama kuin aiempi GY:n nimellä myyty. Samalla laillahan Nordman RS2 on sama kuin Nokian Hakkapeliilla R. Se vain tehdään halvemmassa maassa ts. Venäjällä. Sava taasen Sloveniassa.
Hakkapeliittaa tehdään myös venäjällä, eikä valmistusmaan pitäisi vaikuttaa suoranaisesti renkaan laatuun, vaan samaa tavaraa ja samat stantardit siellä on
Lainaus käyttäjältä: makelja - 23.02.17 - klo:12:33
Tuo vertaus nyt ontuu sen verran pahasti että josko et liittyisi tähän keskusteluun ollenkaan.
Sava on Good Yearin omistama firma 100%, joten miksi tuote ei olisi sama kuin aiempi GY:n nimellä myyty. Samalla laillahan Nordman RS2 on sama kuin Nokian Hakkapeliilla R. Se vain tehdään halvemmassa maassa ts. Venäjällä. Sava taasen Sloveniassa.
Aah... ...mielensäpahoittaja!
Eikös samasta tehtaasta tulevat samanlaiset tuotteetkin ole identtisiä?
Kummasti niistä vain laatuvaihtelua on, vaikka ovat linjalta peräkkäin tulleet.
Niin renkaat kuin vaikkapa autotkin.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 23.02.17 - klo:12:36
Hakkapeliittaa tehdään myös venäjällä, eikä valmistusmaan pitäisi vaikuttaa suoranaisesti renkaan laatuun, vaan samaa tavaraa ja samat stantardit siellä on
Niin pitäisi.
Mutta jos on mahdollisuus niin käykää Nokialla ja tuolla Venäjällä katsomassa renkaiden tekemistä ja arvioikaa sitten miten mikäkin pitäisi olla.
Joo, olen käynyt, molemmissa tehtaissa.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 23.02.17 - klo:13:28
Mutta jos on mahdollisuus niin käykää Nokialla ja tuolla Venäjällä katsomassa renkaiden tekemistä ja arvioikaa sitten miten mikäkin pitäisi olla.
Joo, olen käynyt, molemmissa tehtaissa.
Tehdasvierailujen jälkeen kumman tehtaan tuotteita valitset oman autosi alle? :D
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 23.02.17 - klo:13:28
Aah... ...mielensäpahoittaja!
En todellakaan, vaan sen takia pyysin olemaan erossa keskustelusta, kun tämä osuus vielä pysyi asiassa.
Rengas <> RantaRolex. Noh molemmat alkavat R:llä.
Noita muita samannäköisiä renkaita on Gislaved Soft Frost 200, joka muistuttaa kuvioltaa Continentalin jotain aikaisempaa mallia.
Sitäkään en oikein saanut selville kumpi on vanhempi Soft Frost 200 vai Soft Frost 3.
Muutenkin minua ihmetyttää tuo väite, että miksi joku iso toimija kun se siirtää vanhemman mallin halvempien työvoimakustannusten maahan suunnittelisi tuotteen uudelleen. Eikö se olisi helpompaa vaan siirtää mallit ja tuotanto sellaisenaan.
Lainaus käyttäjältä: makelja - 23.02.17 - klo:14:08
Muutenkin minua ihmetyttää tuo väite, että miksi joku iso toimija kun se siirtää vanhemman mallin halvempien työvoimakustannusten maahan suunnittelisi tuotteen uudelleen. Eikö se olisi helpompaa vaan siirtää mallit ja tuotanto sellaisenaan.
Ei nyt välttämättä kyse ole uudelleensuunnittelusta, mutta voihan prosessissa ja raaka-aineissa / seoksissa tehdä valintoja huokeamman hinnan saavuttamiseksi. Nykyrengas kun on melkoinen kemianteollisuuden erikoistuote, niin siinä voi helposti vaikuttaa kustannuksiin optimoimalla montaa asiaa halvemman hinnan saavuttamiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 23.02.17 - klo:14:21
Ei nyt välttämättä kyse ole uudelleensuunnittelusta, mutta voihan prosessissa ja raaka-aineissa / seoksissa tehdä valintoja huokeamman hinnan saavuttamiseksi. Nykyrengas kun on melkoinen kemianteollisuuden erikoistuote, niin siinä voi helposti vaikuttaa kustannuksiin optimoimalla montaa asiaa halvemman hinnan saavuttamiseksi.
Oikeassa olet.
Lainaus käyttäjältä: makelja - 23.02.17 - klo:14:08
En todellakaan, vaan sen takia pyysin olemaan erossa keskustelusta, kun tämä osuus vielä pysyi asiassa.
Rengas <> RantaRolex. Noh molemmat alkavat R:llä.
Noita muita samannäköisiä renkaita on Gislaved Soft Frost 200, joka muistuttaa kuvioltaa Continentalin jotain aikaisempaa mallia.
Sitäkään en oikein saanut selville kumpi on vanhempi Soft Frost 200 vai Soft Frost 3.
Muutenkin minua ihmetyttää tuo väite, että miksi joku iso toimija kun se siirtää vanhemman mallin halvempien työvoimakustannusten maahan suunnittelisi tuotteen uudelleen. Eikö se olisi helpompaa vaan siirtää mallit ja tuotanto sellaisenaan.
No väittäisin että renkaiden halpatuotanto ja rantarolexit valmistuksen analogiaaltaan eivät ole niin kaukana toistaan.
Ja väitän että jos merkkirenkaan tuotanto siirretään halpatuotannon tehtaisiin niin tuotteeseen tehdään muitakin parannuksia kuin vain tuotantoa siirretä identtisenä.
Renkaassa on ominaisuuksien kannalta paljon muitakin merkittäviä tekijöitä kuin pintakuvio, ja itse asiassa juuri niillä hintaa saa painettua pienemmäksi jopa samoilla paistomuoteilla kuin premium-merkillä.
Ja valmistajan kannalta tuo halvennus ja ominaisuuksien huononnus ei vaikuta edes imagoon kun ei kuitenkaan ole sama tuote. Halvalla ei aina saa hyvää vaikka yleensä saisikin.
Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 23.02.17 - klo:13:44
Tehdasvierailujen jälkeen kumman tehtaan tuotteita valitset oman autosi alle? :D
On varmaan vaikea arvata?
Prosessien laatuvaatimukset voivat olla samat, mutta käytäntö on mitä on.
Raaka-aineet ja toteutus on sama, mutta Venäjällä uudempi tehdas -> uudemmat laitteet. En oikeasti tiedä mitä eroa niillä olisi, jos samasta tuotemerkistä kyse. Ja nordman ei käsittääkseni ole pelkästään vanhaa mallia, vaan muutoksia(ehkä huononnuksia) siinäkin. Olisi muelenkiintoista verrata keskenään vastaavia renkaita, nimenomaan talvirenkaita. Onkos noita nordmaneja ollut testeissä?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 23.02.17 - klo:15:01
Raaka-aineet ja toteutus on sama, mutta Venäjällä uudempi tehdas -> uudemmat laitteet. En oikeasti tiedä mitä eroa niillä olisi, jos samasta tuotemerkistä kyse. Ja nordman ei käsittääkseni ole pelkästään vanhaa mallia, vaan muutoksia(ehkä huononnuksia) siinäkin. Olisi muelenkiintoista verrata keskenään vastaavia renkaita, nimenomaan talvirenkaita. Onkos noita nordmaneja ollut testeissä?
Tarkoittanet uudella tehtaalla sitä ettei sillä paikalla ole ollut ennen tehdasta?
Ja vaikka tehdas olisi n.s. uusi eli uudella paikalla niin olisihan se hienoa jos edes keskeiset tuotantokoneet olisivat uusia.
Ei tarvitse minua uskoa, yrittäkää päästä katsomaan.
Tai no joo, ei ne uudetkaan koneet enää uudelta näyttäisi enää.
Suurin erikoisuus tuolla silti on henkilökunnan työmoraali, se on yhtä korkealla kuin paikalla olisi kombinaatti tekemässä renkaita.
Edit:
Joku jossakin sanoi että Venäjällä tehdään laaturenkaita paikallisiin vaativiin olosuhteisiin.
Nauroin sille makeasti, samalla mainoslauseella markkinoitiin aikoinaan Ladaa ja kaikki varmaan tietävät miten laadukas se oli.
Edit 2:
Kaikki jotka ovat olleet laatujärjestelmien kanssa tekemisessä tietävät että valmistuksessa laadunvarmistuksella ei tarkoiteta yksiselitteisesti korkeaa vaan tasaista laatua.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 23.02.17 - klo:14:53
No väittäisin että renkaiden halpatuotanto ja rantarolexit valmistuksen analogiaaltaan eivät ole niin kaukana toistaan.
Ja väitän että jos merkkirenkaan tuotanto siirretään halpatuotannon tehtaisiin niin tuotteeseen tehdään muitakin parannuksia kuin vain tuotantoa siirretä identtisenä.
Renkaassa on ominaisuuksien kannalta paljon muitakin merkittäviä tekijöitä kuin pintakuvio, ja itse asiassa juuri niillä hintaa saa painettua pienemmäksi jopa samoilla paistomuoteilla kuin premium-merkillä.
On varmaan vaikea arvata?
Prosessien laatuvaatimukset voivat olla samat, mutta käytäntö on mitä on.
Mitä noiden Nokianin Suomen ja Venäjän tehtaiden käytännöissä sitten on eroa?
Piraattikopiot eivät tähän kuvaan oikein mitenkään. Piraattikopioiden tekijöillä ei ole tietoa, taitoa ja halua tuottaa kopiomansa tuotteen laatua. Riittää, kun ulkonäkö on houkutteleva jo hinta lähentelee nollaa.
Kun isossa firmassa premium-brändin vanha tuote siirretään edullisemmalle brändille, vuosien kokemus on vain lisännyt valmistajan kykyä tehdä laadukasta tuotetta. Toki kustannusten karsiminen itse tuotteessa on mahdollista, mutta silti liikutaan aivan eri tasolla kuin piraattiroina.
Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 23.02.17 - klo:15:37
Tarkoittanet uudella tehtaalla sitä ettei sillä paikalla ole ollut ennen tehdasta?
Ja vaikka tehdas olisi n.s. uusi eli uudella paikalla niin olisihan se hienoa jos edes keskeiset tuotantokoneet olisivat uusia.
Ei tarvitse minua uskoa, yrittäkää päästä katsomaan.
Tai no joo, ei ne uudetkaan koneet enää uudelta näyttäisi enää.
Suurin erikoisuus tuolla silti on henkilökunnan työmoraali, se on yhtä korkealla kuin paikalla olisi kombinaatti tekemässä renkaita.
Itse olen ymmärtänyt, että Nokianin Venäjän tehdas on nimenomaan rakennettu täysin puhtaalta pöydältä. Kovasti ainakin mainostavat konekantansa olevan tuoretta. Kerrotko tarkemmin, mitkä keskeiset tuotantokeneet eivät olleet uusia ja millaisia ongelmia työmoraalissa havaitsit? Ongelmien täytynee olla varsin suuria, jos ne näkyvät jo lyhyen tehdaskierroksen aikana.
EDIT: Jos siellä tuotantokoneet olivat jotain vanhoja Neuvostoliiton perintöjä, niin kontrasti virallisiin tiedotteisiin on melkoinen.
http://www.fbrussia.fi/fi/fb_2011-2015/finnish_business_in_st._petersburg_2012/kumppanit/nokian_renkaat (http://www.fbrussia.fi/fi/fb_2011-2015/finnish_business_in_st._petersburg_2012/kumppanit/nokian_renkaat)
The Nokian Tyres plant in Vsevolozhsk was opened in 2005 and is currently the most modern tyre factory in Europe and the largest tyre plant in Russia. The plant produces tyres for passenger cars, SUVs and commercial vehicles. The Vsevolozhsk plant is equipped with all the latest high-tech equipment, and production processes are fully automated.
Sen verran nettiä lueskelin, että löytyi artikkeli jossa manittiin gy:n renkaan valmistuksen jatkuvan sava-merkkisenä. Lisäksi löytyi tm:n testi jossa kyseinen kitkarengas mukana ja loppupisteissä ihan linjassa gy:n uuteen kitkaan verrattuna.
Hyvän rantarolexin ovat siis kopioineet, kelpaisi eräälle jaskallekin.
Muoks. Puhelimella en jaksa linkittää mutta googlella kyllä löytyy.
Savan luokitukset: E & E 67db
Goodyear: C & E 65db
Jos noilla nyt oikeesti mitää virkaa. Savaa on kehuttu myös testeissä, ainakin kesärengasta. Ois nuo savan kitkat 160e halvemmat mitä ite maksoin goodyeareista. Saatan seuraavaksi kokeilla.
Moron kaikille...autossani on Nokian kitkarenkaat joiden kyljessä lukee että valmistettu Venäjällä ja hyvin ovat pyörineet marraskuusta 2015 alkaen. Käytän näitä renkaita ympäri vuoden. Näillä on nyt ajettu n. 40000km ja hyvin menee edelleen. Käytän näitä ainakin seuraavan talvikauden 2017-2018 alkuun saakka. Kulutuspintaa on jäljellä vieläkin n. 6mm joka on minusta paljon.
Hankin jo nyt uudet samanlaiset Venäjällä valmistetut renkaat alle laitettavaksi ennen seuraavan talven tuloa.
Olen ymmärtänyt että Nokian renkaat valmistetaan Suomalaisten valvonnassa ja laatu vastaa täysin vastaaviin Suomessa valmistettaviin renkaisiin. Yhtäkaikki, olen erittäin tyytyväinen hinta-laatu suhteeseen.
Analyysi: Nastarengasmääräyksiä muutettiin teiden kulumisen vuoksi, mutta nyt tiet vasta kuluvatkin.
Kukaan ei halua hengittää vaarallista katupölyä. Silti valtaosa haluaa nastarenkaat, jotka ovat sen ylivoimainen aiheuttaja.
http://yle.fi/uutiset/3-9503668 (http://yle.fi/uutiset/3-9503668)
Jyväskylässä ihmettelin tänään nimenomaan miten Lohikoskentie on kulunut tosi huonoon kuntoon Sorastajantien ja E75 väliltä. Oli täynnä reikiä. En kyllä muuta keksi, kuin raskaan kaluston ja nimenomaan suolan käytön. Ei noita reikiä muuten keskelle tietä tule ja kaukana risteysalueilta.
Tänään aamulla oli paikoin kitkarenkaalle "pahat"olosuhteet. Eli varjokohdissa mihin aurinko ei ole päässyt paistamaan tie oli todella liukas. Mitään ongelmia ei tietenkään ollut, koska olen vuosien aikana oppinut asettamaan ajotyylini olosuhteisiin sopivaksi jopa näin kevättalvella.
Kitkarenkaiden hiljaisuutta voi kiittää siitä, että havaitsin lievää pyöränlaakerijurnutusta ilmeisesti vasemmalta edestä. No onhan sillä laakerilla jo 27tkm takana. Hyvä puoli asiassa on se, että varaosille myönnetään 2v takuu :)
Autoilua takana 40v., nyt ensimmäinen talvi kitkoilla, hyvin sujunut, näillä näkymin pysyvä siirtymä näihin, kesärengasfiilis talvellakin, paitsi että pitoakin riittävästi. Ajotyyli ylinopeutta suosiva.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 11.03.17 - klo:19:31
Autoilua takana 40v., nyt ensimmäinen talvi kitkoilla, hyvin sujunut, näillä näkymin pysyvä siirtymä näihin, kesärengasfiilis talvellakin, paitsi että pitoakin riittävästi. Ajotyyli ylinopeutta suosiva.
Ainakin Etelä-Suomessa ollut kauhujen talvi kitkarenkaille :) Itse siirryin kitkarenkaisiin 2010-11 talvella ja tuo talvi oli ns.kunnon talvi. Itsellä tosin autoilua takana vasta vuodesta -95, mutta ei mielipide talvirenkaiden suhteen tule tästä muuttumaan.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 11.03.17 - klo:19:37
Ainakin Etelä-Suomessa ollut kauhujen talvi kitkarenkaille :) Itse siirryin kitkarenkaisiin 2010-11 talvella ja tuo talvi oli ns.kunnon talvi. Itsellä tosin autoilua takana vasta vuodesta -95, mutta ei mielipide talvirenkaiden suhteen tule tästä muuttumaan.
Jos tämä talvi etellässä ollut kauhea niin taidan ajaa ensi talven kesärenkailla niin saa jotain haastetta, nyt tuntuu että olisi kesäkeli kitkojen kanssa :)
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 11.03.17 - klo:19:37
Ainakin Etelä-Suomessa ollut kauhujen talvi kitkarenkaille :) Itse siirryin kitkarenkaisiin 2010-11 talvella ja tuo talvi oli ns.kunnon talvi. Itsellä tosin autoilua takana vasta vuodesta -95, mutta ei mielipide talvirenkaiden suhteen tule tästä muuttumaan.
Etelä-Suomessa on ollut aivan helppo talvi kitkoilla. Kolmas talvi putkeen samoilla Nokialaisilla. Ei mitään ongelmaa. Todennäköisesti ajan vielä seuraavankin talven näillä samoilla nakeilla.
Lainaus käyttäjältä: Rooivalk - 11.03.17 - klo:21:13
Etelä-Suomessa on ollut aivan helppo talvi kitkoilla. Kolmas talvi putkeen samoilla Nokialaisilla. Ei mitään ongelmaa. Todennäköisesti ajan vielä seuraavankin talven näillä samoilla nakeilla.
Kovettuvat nuo kitkulit :) Itsekin kolmatta talvea samoilla Nokialaisilla ja luultavasti ensi talvi menee noilla. Edellisellä autolla ajoin 4 talvea samoilla kitkarenkailla ja hieman alkoi ominaisuudet heikkenemään neljännen talven aikana, vaikka pintaa vielä oli suht. mukavasti.
Todella helppo ollut etelän talvi näin käännynnäiskitkailijallekin, kiva kuulla että kolme sesonkia menee samoilla rinkuloilla.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 11.03.17 - klo:21:55
Todella helppo ollut etelän talvi näin käännynnäiskitkailijallekin, kiva kuulla että kolme sesonkia menee samoilla rinkuloilla.
Talvi ollut helppo, kun sitä ei oikeastaan ole ollut, muualla kuin pohjoisessa. Vesisade & pakkanen vuorottelu vain aiheuttanut ajoittaista reippaampaakin liukkautta.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.03.17 - klo:00:01
Talvi ollut helppo, kun sitä ei oikeastaan ole ollut, muualla kuin pohjoisessa. Vesisade & pakkanen vuorottelu vain aiheuttanut ajoittaista reippaampaakin liukkautta.
Sitähän nämä talvet ovat olleet vuosien 96-2017 välillä pääsäntöisesti. 96 olin intissä enkä ehtinyt pahemmin ajelemaan mutta silloin lunta helmikuusta huhtikuuhun muistaakseni oli runsaasti. Kaivoin tupakavereiden kanssa yhden tornikanuunan esiin Russarön linnakkeella sinä keväänä :) Vuosien 09-10 10-11 talvet olivat hyviä talvia.
Kyllä on ihmismieli lyhyt. Tarvi mennä, kuin pari talvea taakse päin, niin stadissa oli jo tammikuussa käytetty talvikunnossapitorahat (2014).
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 11.03.17 - klo:21:19
Kovettuvat nuo kitkulit :) Itsekin kolmatta talvea samoilla Nokialaisilla ja luultavasti ensi talvi menee noilla. Edellisellä autolla ajoin 4 talvea samoilla kitkarenkailla ja hieman alkoi ominaisuudet heikkenemään neljännen talven aikana, vaikka pintaa vielä oli suht. mukavasti.
Joo, meinaan syksyllä heittää nämä joka tapauksessa alle ja ajella sen todennäköisesti lumettoman alkutalven ja rengassesongin näillä ja jos sitten jossain vaiheessa tulee oikea talvi ja liukkauden myötä tuntuu renkaat vaihtokamalta, niin sitten vaihdetaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.03.17 - klo:08:16
Kyllä on ihmismieli lyhyt. Tarvi mennä, kuin pari talvea taakse päin, niin stadissa oli jo tammikuussa käytetty talvikunnossapitorahat (2014).
Tuntuu olevan ihmismieli lyhyt. Talvi 2013-2014 oli yksi vähälumisimpia mitä Helsingissä on ollut :D Ensilumikin tuli vasta tammikuun puolivälissä...
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/01/12/ensilumi-puuttuu-vain-hangosta-helsinkiin-lumi-ennatysmyohassa (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/01/12/ensilumi-puuttuu-vain-hangosta-helsinkiin-lumi-ennatysmyohassa)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.03.17 - klo:08:16
Kyllä on ihmismieli lyhyt. Tarvi mennä, kuin pari talvea taakse päin, niin stadissa oli jo tammikuussa käytetty talvikunnossapitorahat (2014).
Muistat piirun verran väärin.. talvi 2014 oli stadissa hyvin vähäluminen. Sen sijaan 2012-2013 talvena oli kunnolla lunta. Talvena 2010-2011 oli etelässä itsenäisyyspäivän lumipyryt, jolloin 8.12.2010 aamulla lumensyvyys lentoasemalla 45 cm. Ilmatieteen laitoksella on hyvät tilastot, joten ei näitä tarvitse edes yrittää muistella ;)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.03.17 - klo:10:48
Muistat piirun verran väärin.. talvi 2014 oli stadissa hyvin vähäluminen. Sen sijaan 2012-2013 talvena oli kunnolla lunta. Talvena 2010-2011 oli etelässä itsenäisyyspäivän lumipyryt, jolloin 8.12.2010 aamulla lumensyvyys lentoasemalla 45 cm. Ilmatieteen laitoksella on hyvät tilastot, joten ei näitä tarvitse edes yrittää muistella ;)
Hyvinkin mahdollista, että muistan vuodella väärin suuntaan tai toiseen. Joka tapauksessa Stadi oli silloin todella sekaisin ja valiteltiin tuota lumen määrää.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.03.17 - klo:12:16
Hyvinkin mahdollista, että muistan vuodella väärin suuntaan tai toiseen. Joka tapauksessa Stadi oli silloin todella sekaisin ja valiteltiin tuota lumen määrää.
Onko mahdollista että olit väärässä? :o
Normi talvikeli täällä silloinkin oli, ehkä ulkopaikkakuntalaiset ruuhkissa valitteli?
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 12.03.17 - klo:14:07
Onko mahdollista että olit väärässä? :o
Normi talvikeli täällä silloinkin oli, ehkä ulkopaikkakuntalaiset ruuhkissa valitteli?
Kerran luulin olevani väärässä, mutta erehdyin ;)! Kyllä silloin ihan mediaa myöten hehkutettiin, että talvikunnassapito rahat oli loppu eikä aurauskalustoa ollut.
JA ei Suomessa ole ruuhkia nähtykkään.
Nastarenkaidet vähemmän mairittelevia vaikutuksia käsitellään mm. tässä Ylen jutussa:
http://yle.fi/uutiset/3-9503668 (http://yle.fi/uutiset/3-9503668)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 12.03.17 - klo:17:56
Nastarenkaidet vähemmän mairittelevia vaikutuksia käsitellään mm. tässä Ylen jutussa:
http://yle.fi/uutiset/3-9503668 (http://yle.fi/uutiset/3-9503668)
Nordic Envicon hiukkastutkimukset ovat jutun mukaan kesken. Odotellaan rauhassa tuloksia ja mahdolisia lainsäädännöllisiä vaikutuksia nastarenkaiden nastaulkonemiin yms. Katupölyn määrää voi vähentää myös pustsaamalla tiet riittävän ajoissa keväällä ja putsaamalla kunnolla, niinkuin jutussa eri menetelmiä vertaillen todettiin.
Nastarenkaat ovat yksi katupölyä lisäävä tekijä.. ylipäätään se, että tiellä ajetaan on toinen (muutkin renkaat kuluttaa tietä).. hiekoitus on yksi tekijä, jne... Tämän viimeisen jokainen kuivaan aikaan hiekkatiellä ajava voi havainnoida kurkkaamalla taustapeiliin. Pölyä on ilmassa suhteellisen paljon.
Oslossa käyttöön otetuilla nastarengastulleilla nastarenkaiden käyttö on vähentynyt merkittävästi. Jutussa ei ollut mainintaa siitä, että onko katupölyn määrä vähentynyt kuinka paljon? Norjassa käytetään rahaa myös pölynsidontaan mm. magnesiumkloridiilla ja monia muita toimia.. en tiedä onko Suomessa tästä kokemuksia?
Ohessa Hki rakennusviraston Nasta- loppuraportti, jossa Ylen juttua tarkempaa tietoa: http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/Nasta-loppuraportti_2013_verkko.pdf (http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/Nasta-loppuraportti_2013_verkko.pdf)
Hiekkatien pöly on ihan eri asia, kuin jauhettu katupöly.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.03.17 - klo:20:15
Nastarenkaat ovat yksi katupölyä lisäävä tekijä, hiekoitus on yksi tekijä, jne...
Minulla on sellainen käsitys, että Helsingissä ei juurikaan käytetä hiekkaa
ajoratojen liukkauden torjuntaan. Jalkakäytävillä sepeliä on sitten sitäkin enemmän.
http://yle.fi/uutiset/3-9503668 (http://yle.fi/uutiset/3-9503668)
Lainaus:
"Vertailun vuoksi vähiten päällystettä kuluttavan nastarenkaan eli vuoden 2013 renkaan ero kitkarenkaaseen oli Nordic Enviconin mittaamana kymmenkertainen."
"Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi."
Tähän olisi taas mukava kuulla niitä mielipiteitä että nastarengas ei kuluta asfalttia enempää kuin kitkakaan ;D sellaisiakin kun moni ilmeisen vakavissaan edelleen esittää.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 14.03.17 - klo:10:48
Hiekkatien pöly on ihan eri asia, kuin jauhettu katupöly.
Samalla tavalla asfalttitien hiekoitushiekka jauhautuu autojen alla hienojakeiseksi pöllyäväksi tomuksi, kun hiekkateillä.
Tuo on siis yksi katupölyn osatekijä.. ei ainut, eikä välttämättä suurin.
LainaaMinulla on sellainen käsitys, että Helsingissä ei juurikaan käytetä hiekkaa ajoratojen liukkauden torjuntaan. Jalkakäytävillä sepeliä on sitten sitäkin enemmän.
Ok.. ei ole tullut Hki:ssä hetkeen asuttua, eikä käydessä asiaan ole tullut kiinnitettyä huomiota.
Aika harvoin on sielläpäin ajoradoilla liukkautta muutenkaan (..sen mitä muistan), joten mitäpä sitä hiekkaa kylvämään.
Täällä periferiassa hiekoitetaan surutta ja hiekat putsataan joskus jo Juhannukseen mennessä :)
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 15.03.17 - klo:15:57
http://yle.fi/uutiset/3-9503668 (http://yle.fi/uutiset/3-9503668)
Lainaus:
"Vertailun vuoksi vähiten päällystettä kuluttavan nastarenkaan eli vuoden 2013 renkaan ero kitkarenkaaseen oli Nordic Enviconin mittaamana kymmenkertainen."
"Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi."
Tähän olisi taas mukava kuulla niitä mielipiteitä että nastarengas ei kuluta asfalttia enempää kuin kitkakaan ;D sellaisiakin kun moni ilmeisen vakavissaan edelleen esittää.
Mikä ratkaisuksi ongelmaan?
Mahdollisesti nastarengasmaksu etelärannikolla / Hki:ssä Oslon tapaan? Täyskielto koko maassa.. myös alueilla, jossa liikenneturvallisuus on parempi nastoilla? Valistus ja asennekasvatus? Nastarenkaiden nastoituksen muutos? Tienhoidon maksimointi koko maassa sellaiselle tasolle, jollloin ei tarvita enää pitäviä renkaita? ...
Mulle kelpaisi se jo että nuo aataminaikaiset painotukset poistettaisiin kotimaisten autolehtien testeistä, ja annettaisiinkin niiden sijaan kolme eri rengassuositusta: etelä, keski ja pohjois-suomelle omansa. Eiköhän tuolla jo saataisi kitkojen osuutta kohotettua 10% nykytilanteeseen nähden, sekin olisi jo iso voitto tiestön kannalta.
Eipä taida sittenkään pelkästään nastojen syytä ole noiden teideän rapautuminen, vaan leudot talvet:
OECD:n tutkimusraportti vaatii tienrakennuksessa nopeaa reagointia ilmastonmuutokseen. Suomen tiet ovat huonossa kunnossa ja ne rapautuvat entisestään, kun talvista tulee leudompia.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703202200088304_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703202200088304_uu.shtml)
^Eipä vissiin kukaan ole edes väittänyt, että nastat yksin olisivat syypää teiden huonoon kuntoon. Toisaalta kovin helposti ei taida sellaistakaan täyspäistä henkilöä löytyä, kuka kiistäisi nastojen käytön ja teiden kulumisen välillä olevan syy-yhteyden. Mitä tulee leutoihin talviin, niin niiden lisääntymiseen taitaa olla aika vaikea vaikuttaa. Sen sijaan siihen on helpompi vaikuttaa, että leutojen talvien kielteinen vaikutus teiden kuntoon on mahdollisimman pieni. Tämä konsti on nastarenkaiden tarpeellisuuden uudelleenarviointi.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 20.03.17 - klo:20:39
^Eipä vissiin kukaan ole edes väittänyt, että nastat yksin olisivat syypää teiden huonoon kuntoon. Toisaalta kovin helposti ei taida sellaistakaan täyspäistä henkilöä löytyä, kuka kiistäisi nastojen käytön ja teiden kulumisen välillä olevan syy-yhteyden. Mitä tulee leutoihin talviin, niin niiden lisääntymiseen taitaa olla aika vaikea vaikuttaa. Sen sijaan siihen on helpompi vaikuttaa, että leutojen talvien kielteinen vaikutus teiden kuntoon on mahdollisimman pieni. Tämä konsti on nastarenkaiden tarpeellisuuden uudelleenarviointi.
Kyllä renkailla on yhteys teiden kulumiseen...
Teiden rapautuminen ja teiden kuluminen on kaksi eri asiaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.17 - klo:20:47
Kyllä renkailla on yhteys teiden kulumiseen...
Juu, niin on...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.17 - klo:19:33
Eipä taida sittenkään pelkästään nastojen syytä ole noiden teideän rapautuminen, vaan leudot talvet:
Se, että nollan tuntumassa olevat säät yhdessä nastarenkaiden kanssa ovat kaikkein tuhoisin yhdistelmä, on ihan perustietoa. Märkää asfalttia nasta piikkaa paljon nopeammin kuin kuivaa - puhumattakaan jääkerroksen alla suojassa olevasta tiestä. Nastojen piikkaamat kraaterit toimivat vastavuoroisesti sitten illalla veden jäätyessä lähtöpisteinä tien rapautumiselle. Nämä tekijät vahvistavat toinen toisiaan. Lopputulos on nähtävissä ja kuultavissa niillä alueilla, missä nastarenkaat ja nollan tuntumassa olevat säät ovat yleisiä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.03.17 - klo:21:51
Se, että nollan tuntumassa olevat säät yhdessä nastarenkaiden kanssa ovat kaikkein tuhoisin yhdistelmä, on ihan perustietoa. Märkää asfalttia nasta piikkaa paljon nopeammin kuin kuivaa - puhumattakaan jääkerroksen alla suojassa olevasta tiestä. Nastojen piikkaamat kraaterit toimivat vastavuoroisesti sitten illalla veden jäätyessä lähtöpisteinä tien rapautumiselle. Nämä tekijät vahvistavat toinen toisiaan. Lopputulos on nähtävissä ja kuultavissa niillä alueilla, missä nastarenkaat ja nollan tuntumassa olevat säät ovat yleisiä.
Kumma kyllä, että nimenomaan mustalla jäällä ja vaihtelevissa olosuhteissa myös paras rengas on nastarengas.
Sit se suola... ::)
Mitenhän muuten tuo karkeahko hiekoitussepeli vaikuttaa. Kiviaineshan on tiukkaa tavaraa. Pikkuhiljaa jauhaantuu pienemmiksi rakeiksi ja todennäköisesti syö pehmeämpää asfalttia melkoisen tehokkaasti. Onko tästä tutkimustietoa?
Selvähän se on että nasta tekee kolon asfalttiin renkaan joka kierroksella jos asfaltti on paljas.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 20.03.17 - klo:20:39
^Eipä vissiin kukaan ole edes väittänyt, että nastat yksin olisivat syypää teiden huonoon kuntoon.
Jep mutta sellaista voi kyllä perustellusti väittää että nastarenkaat ovat suurin yksittäinen tekijä teiden kuluttajina ja katupölyn aiheuttajina.
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 21.03.17 - klo:10:32
Jep mutta sellaista voi kyllä perustellusti väittää että nastarenkaat ovat suurin yksittäinen tekijä teiden kuluttajina ja katupölyn aiheuttajina.
Näin on. Sen vuoksi olisikin paikallaan, että ihmiset päivittäisivät rengasvalintansa. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi samantien vaihtaa nastarenkaansa kitkoihin. Autoilijoiden joukossa on varmasti niitä, jotka tasantarkkaan tietävät ajavansa olosuhteissa, joissa nastoja tarvitaan. Epäilen kuitenkin, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on suuri joukko ihmisiä, jotka vuodesta toiseen ajavat nastoilla ilman, että he olisivat koskaan pysähtyneet miettimään toista vaihtoehtoa. Ruotsissa ja Norjassa tähän miettimisprosessiin on kannustettu erilaisilla maksuilla ja kielloilla, mutta myös tukemalla kitkarenkaiden hankintaa. Näin toimimalla kitkarenkaiden osuutta on pystytty lisäämään. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa vilkaista tämä Hesarin juttu (http://www.hs.fi/tiede/art-2000005132111.html). Siinä käsitellään (lyhyesti) myös renkaiden vaikutusta liikenneturvallisuuteen.
Ammattilaisen puheenvuoro täältä susirajan takaa: ”Kitkoilla ei tee mitään”.
Tampereella Keskustorilla maanantaina asiakkaita odotellut taksinkuljettaja Kari Kulmala sanoo, että kesärenkaat vaihdetaan alle vasta sitten, kun yöpakkaset ovat ohitse.
Taksiyrityksessä ei luoteta kitkoihin. Talvi on ajettu nastarenkailla. Kitkoja on testattu huonolla menestyksellä.
- Vaikka moni on sanonut, että kitkat olisivat ihan hyvät, niin meillä on aivan erilainen kuva niistä.
- Kitkarenkailla ajettiin yksi vuoro. Tampereen keskusta on talvella pelkkää jäätä ja kitkoilla ei tee siellä mitään, Kulmala kertoo.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kesarenkaiden-vaihtoa-kannattaa-viela-harkita-yllattavaa-liukkautta-voi-esiintya-paivallakin-24354701/ (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kesarenkaiden-vaihtoa-kannattaa-viela-harkita-yllattavaa-liukkautta-voi-esiintya-paivallakin-24354701/)
Vähemmän tulee hämeenkatua veivattua ja vielä vähemmän yöaikaan, jolloin taksit pääosin ainakin viikonloppuna kulkevat, joten jos Karista siltä tuntuu, että Tampereella ei kitkoilla pärjää, niin tämä mielipide hänelle suotakoon.
JOS kuitenkaan et aja taksia, tai edes omaa perus "Kari the taksikuskin" kaasujalkaa/pelisilmää, niin kitkoilla pärjää paremmin kuin hyvin.
Hämeenkatu talvisin usein TODELLLA LIUKAS. Mukulakivien päällä jäätä. En kyllä tiedä pureeko nasta yhtään kitkaa paremmin kun jääkerros äärimmäisen ohut, varmaankin mustaa jäätä eli suoraan ilmankosteudesta härmistynyttä. Tumma kivi jäähtyy helposti kirkkaalla ilmalla pakkasen puolelle ja massiivisena myös varaa kylmää pitkään pakkasjakson jälkeen.
Asfaltointi olisi paikallaan. Liikenteen melu ja rakennuksille haitallinen tärinä vähenesivät. Taloutensa ryssineelle kaupungille asfaltoidun kadun ylläpito tulisi paljon halvemmaksi.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 22.03.17 - klo:08:44
JOS kuitenkaan et aja taksia, tai edes omaa perus "Kari the taksikuskin" kaasujalkaa/pelisilmää, niin kitkoilla pärjää paremmin kuin hyvin.
Uskoisin kuitenkin, että paljon ajavan ammattikuljettajan kokemuksella on merkittävämpi painoarvo kuin yksityisen hissuttelijan mielipiteellä. Päädyin itse nastattomiin talvirenkaisiin sillä perusteella, että pahimmilla liukkailla minun ei tarvitse lähteä liikenteeseen. On turvallisempaa lähteä taksin kyytiin, kun alla on nastoitetut renkaat.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 22.03.17 - klo:09:01
Hämeenkatu talvisin usein TODELLLA LIUKAS.
Vaikka Tampere onkin landella sijaitseva kyläpahanen, niin on täällä kuitenkin muitakin katuja kuin pelkästään Hämeenkatu, eli kyllä ne taksit ajelevat muuallakin.
Mitä Hämpin asfaltointiin tulee, se saattaa toteutua sen jälkeen, kun ratikkakiskot on asennettu. Tosin se ei yksityisautoilijaa silloin enää ilahduta, koska autoilu Hämeenkadulla ei sitten enää ole sallittua.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 22.03.17 - klo:08:44
Vähemmän tulee hämeenkatua veivattua ja vielä vähemmän yöaikaan, jolloin taksit pääosin ainakin viikonloppuna kulkevat, joten jos Karista siltä tuntuu, että Tampereella ei kitkoilla pärjää, niin tämä mielipide hänelle suotakoon.
JOS kuitenkaan et aja taksia, tai edes omaa perus "Kari the taksikuskin" kaasujalkaa/pelisilmää, niin kitkoilla pärjää paremmin kuin hyvin.
Kari varmaan ajaa moninkertaisen määrän kilometrejä erillaisissa olosuhteissa, kuin sinä sekä omaa todennäköisesti paremman pelisilmän. Karilla on myös varmaan erillaisia renkejä joilla on myös erillaiset ajotottumukset ja tavat. Taksilla myös pitää päästä kellonajasta riippumatta perille ja se on hänen elinehtonsa.
Nyt haluaisin kuulla vielä faktat, että Karin pitäisi ajaa keskieuroopankitkoilla, koska ne on parasta mitä saa Tampereen seudulle ;)
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:09:49
Uskoisin kuitenkin, että paljon ajavan ammattikuljettajan kokemuksella on merkittävämpi painoarvo kuin yksityisen hissuttelijan mielipiteellä.
Mitä sitten päätellään, jos haastatellaan toista taksi-teroa, joka ajaa kesät talvet kitkarenkailla?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.03.17 - klo:10:34
Mitä sitten päätellään, jos haastatellaan toista taksi-teroa, joka ajaa kesät talvet kitkarenkailla?
Kyseinen Taksi-Tero on taas pennillä pisimmälle venyttäjä, joka ajattelee vain miten tienata eniten. Eräs sukulainen ajaa noita 100-120tkm vuosittaisia kilometrejä ja totesi ettei edes harkitsisi tuota vaihtoehtoa. Yksi talvi ja kevään aloitus oli riittänyt kokeiluksi.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.03.17 - klo:10:34
Mitä sitten päätellään, jos haastatellaan toista taksi-teroa, joka ajaa kesät talvet kitkarenkailla?
Mistähän sellainen virtuoosi löytyisi?
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:09:49
Uskoisin kuitenkin, että paljon ajavan ammattikuljettajan kokemuksella on merkittävämpi painoarvo kuin yksityisen hissuttelijan mielipiteellä.
Kari saattaa ajaa paljon, mutta niin ajaa moni sellainenkin, joka ei työkseen aja taksia. Ja vaikka kilsoja ei "yksityisellä hissuttelijalla" vuosittain kertyisikään samaa määrää kuin Karilla, saattaa niitä silti tulla niin paljon, ettei Kari välttämättä ajomääränsä perusteella saavuta mitään ylivoimasta asiantuntija-asemaa. Hieman epäselväksi jää myös se, miksi muu kuin ammatikseen ajava olisi "hissuttelija". No, ehkä tällä pyritään korostamaan Karin asiantuntijuutta. Sanoisin kuitenkin, mitenkään ammatikseen ajavien ammattikuntaa väheksymättä, että henkilöauton kuljettaminen ei ole mitään rakettitiedettä.
Olisi myös mielenkiintoista tietää, kuinka laajasti Karin näkemys edustaa Tampereen taksiautoilijoita. Hänellä on totta kai oikeus omaan näkemykseensä, ja mitä ilmeisimmin hän on itse tehnyt omat johtopäätöksensä renkaiden suhteen omiin kokemuksiinsa nojautuen. Näin pitääkin toimia. Mutta koska hän ilmeisesti joillekin edustaa jonkinlaista auktoriteettia rengasasioissa, on ehkä paikallaan todeta hänen mitä ilmeisimmin puhuvan vain omasta puolestaan. ("Taksi
yrityksessä ei luoteta kitkoihin"). Varmempia johtopäätöksiä voitaisiin vetää esimerkiksi siitä, jos tiedettäisiin esimerkiksi, "etteivät taksit Tampereella aja kitkoilla" tai "Taksi
yrityksissä ei luoteta kitkoihin". Nyt meillä on lähteenä yksi taksinkuljettaja, Kari, joka ei kitkoilla aja. Seuraavalta tolpalta voi löytyä Jari, jonka taksiyrityksessä kitkoihin luotetaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.17 - klo:09:52
Kari varmaan ajaa moninkertaisen määrän kilometrejä erillaisissa olosuhteissa, kuin sinä sekä omaa todennäköisesti paremman pelisilmän. Karilla on myös varmaan erillaisia renkejä joilla on myös erillaiset ajotottumukset ja tavat. Taksilla myös pitää päästä kellonajasta riippumatta perille ja se on hänen elinehtonsa.
Sieluni laulaa kiitoshymniä sen johdosta, että yllä olevassa kommentissa ovat mukana sanat "varmaan" ja "todennäköisesti". Tämä parantaa keskustelun lähtökohtia huomattavasti. Otetaanhan siinä huomioon edes pienen pienenä mahdollisuutena myös se vaihtoehto, että Karin asiantuntemus ei välttämättä ole ylivertaista.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.17 - klo:09:52
Nyt haluaisin kuulla vielä faktat, että Karin pitäisi ajaa keskieuroopankitkoilla, koska ne on parasta mitä saa Tampereen seudulle.
Itse olen sitä mieltä, että Karin pitää ajaa juuri niillä renkailla, jotka hän katsoo tarvitsevansa. Kari on sentään kokeillut kitkoja, ja vetänyt sitten omat johtopäätöksensä. Enempää ei ihmiseltä voi vaatia, ei edes taksikuskilta.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:11:11
Mistähän sellainen virtuoosi löytyisi?
Esimerkiksi Helsingistä. En tiedä, ajavatko taksit Helsingissä kitkoilla
kesällä, mutta omien arkikokemusten perusteella talvella niitä ainakin käytetään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.17 - klo:09:52
Kari varmaan ajaa moninkertaisen määrän kilometrejä erillaisissa olosuhteissa, kuin sinä sekä omaa todennäköisesti paremman pelisilmän. Karilla on myös varmaan erillaisia renkejä joilla on myös erillaiset ajotottumukset ja tavat. Taksilla myös pitää päästä kellonajasta riippumatta perille ja se on hänen elinehtonsa.
Nyt haluaisin kuulla vielä faktat, että Karin pitäisi ajaa keskieuroopankitkoilla, koska ne on parasta mitä saa Tampereen seudulle ;)
Entä jos Kari ei ajakkaan enempää? Kari pääsääntöisesti ajaa Tampereen aluetta, itse kun veivaan koko suomea. Silti tuo perille pääseminen kelloajasta riippumatta itselle ei ole ollut mikään ongelma. Kertooko tämä pelisilmästä joka Kareilta lähtökohtaisesti uupuu?
Voin myöntää, että yhtenä päivänä tänätalvena oli niin liukasta, että olisin voinut mieluusti ajaa nastoilla. Joskaan en tiedä olisiko nekään turvaa sen pahemmin tuoneet.
Kannattaako tämän yhden päivän takia minun siis ajaa nastoilla?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 22.03.17 - klo:11:54
Entä jos Kari ei ajakkaan enempää? Kari pääsääntöisesti ajaa Tampereen aluetta, itse kun veivaan koko suomea. Silti tuo perille pääseminen kelloajasta riippumatta itselle ei ole ollut mikään ongelma. Kertooko tämä pelisilmästä joka Kareilta lähtökohtaisesti uupuu?
Voin myöntää, että yhtenä päivänä tänätalvena oli niin liukasta, että olisin voinut mieluusti ajaa nastoilla. Joskaan en tiedä olisiko nekään turvaa sen pahemmin tuoneet.
Kannattaako tämän yhden päivän takia minun siis ajaa nastoilla?
Kerro toki paljonko ajat vuodessa? Tuollaisella perustaksilla ajetaan sellaiset 80-120tkm vuodessa joista yleensä isäntä eniten. Vai omaako Jesset paremmat pelisilmät ihan lehtijutun perusteella?
Minä voin sanoa, että pelkästään keski-suomen näkökulmasta pelkästään mökille mennessä, jopa nastoilla on ollut useampana kertana sellainen keli, että on tullut ajettua 10-15km/h alle nopeusrajoituksen. Mitä taas sitten tulee vähän pohjoisempaan mihin omasin ammattiajoluvankin, niin minun tuntemat vanhat isännät ajavat edelleen nastoilla. Toki en missään nimessä väitä etteikö pääkaupunkiseudulla kitkoilla "pärjäisi", mutta en minä niillä ympäri vuoden ajaisi eikä ne niin kauaa edes kestäisi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.17 - klo:14:28
Kerro toki paljonko ajat vuodessa? Tuollaisella perustaksilla ajetaan sellaiset 80-120tkm vuodessa joista yleensä isäntä eniten. Vai omaako Jesset paremmat pelisilmät ihan lehtijutun perusteella?
Olisiko arviolta noin puolet tuosta sinun heittämästäsi "faktasta", mitä tämä taksiKari ajelee. Olen varmaan siis puolet huonompi kuski, koska ajomäärästähän se katsotaan. Pelisilmä kehittyy ajaessa ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.17 - klo:14:28
Minä voin sanoa, että pelkästään keski-suomen näkökulmasta pelkästään mökille mennessä, jopa nastoilla on ollut useampana kertana sellainen keli, että on tullut ajettua 10-15km/h alle nopeusrajoituksen. Mitä taas sitten tulee vähän pohjoisempaan mihin omasin ammattiajoluvankin, niin minun tuntemat vanhat isännät ajavat edelleen nastoilla.
En onneksi joudu ajelemaan sinun mökillesi, niin minulle nuo kitkarenkaat soveltuvat parhaiten.
En myöskään tunne juurikaan yhtään pohjoisen isäntää, mutta he saavat ajella siellä ihan niillä renkailla millä lystäävät.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.17 - klo:14:28
Toki en missään nimessä väitä etteikö pääkaupunkiseudulla kitkoilla "pärjäisi", mutta en minä niillä ympäri vuoden ajaisi eikä ne niin kauaa edes kestäisi.
Juu u. En minäkään pääkaupunkiseudulla ajaisi kitkoilla kesät talvet, kun en sitä tee täällä Tampereenkaan suunnalla? :o
Kovin kiihkofanaattista on tämä keskustelu nastattomien ja nastoitettujen renkaiden välillä. Kyllä te olette taitavia autonajajia, kun kysenalaistatte taksikuskin kokemuksenkin. Netistä löytyy kyllä paljon muitakin taksiajajien mielipiteitä, mutta en ala niitä tänne kopioimaan. Löytyy myös selvityksiä ja tutkimuksia, etteivät kitkat ole nastojen veroiset.
Sitä kuitenkin toivoisin, että vaikka olette omasta mielestänne asiantuntijoita rengasvalinnoissa, niin älkää menkö vaatimaan omien pyrkimyksienne mukaan nastarengaskieltoa kaikille kansalaisille.
Bobille peukut - siis samaa mieltä! :)
Jos nyt muhun tolla viittasit, niin annoinkin vaan palautteen tähän kommenttiin jonka ITSE postasit ja jossa vielä
lihavoinnilla korostit lausetta:
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:07:54
Ammattilaisen puheenvuoro täältä susirajan takaa: ”Kitkoilla ei tee mitään”.
Mitälie sitten tällä yritit hakea?
Onko tämä yksi tai vaikka kaikki taksikuskit nyt oikeita ihmisiä huutelemaan ettei "kitkoilla tee mitään"?
Käsittääkseni tässä ei kukaan ole mitään nastarengaskieltoa edes väläytellyt? Lähinnä jokainen voisi miettiä niitä rengasvalintojaan.
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 21.03.17 - klo:10:32
Jep mutta sellaista voi kyllä perustellusti väittää että nastarenkaat ovat suurin yksittäinen tekijä teiden kuluttajina ja katupölyn aiheuttajina.
Vaikea sanoa miten perusteltu tuo väite kokonaisuudessaan olisi?
Eilen 21.3. iltauutisissa joku ilmanlaadun asiantuntija kertoili, että Helsingin ilmanlaatu on keväisin parantunut vuosi vuodelta, kun hiekoitusta on vähenetty ja käytetään enempi suolaa.
Teiden kulutuksen 'suurin
yksittäinen tekijä' on sitten oma juttunsa.. se voi hyvinkin olla nastat?
Lauha talvi on edesauttanut teiden kulumista.. reikiä ja uria on teissä tänä keväänä ennätyksellisen paljon.
Laitetaan nyt omakin ns. ammattiautoilijan näkemys. Omassa työautossa on nastat. Auton pitää olla liikkeellä satoi tai paistoi tai oli se tienpinta luminen, sohjoinen tai jäinen. Asiakkaiden pihoille yms. on päästävä oli se keli millainen tahansa ja ihan kiva on että niistä pääsee myös poiskin. Ei ne nastat pelasta jos ei kuski osaa hommaansa, mutta niillä pääsee huomattavasti paremmin ja vähemmillä riskeillä ylipäätään. Itsellä ei ainakaan ole varaa siihen että auto on ojassa, kaiteessa tai vaikka asiakkaan aidassa sen takia että pito loppui kesken. Lisäksi se etten voi kovinkaan paljoa siihen vaikuttaa miten autollani ajetaan silloin kun olen itse esim. lomalla, puoltaa nastarenkaita.
Nykyisessä "siviiliautossa" on myös nastat. On ollut myös parit kitkat tasoa "testivoittajat", mutta oma kokemus muutaman vuoden takaisesta tilanteesta missä kitkoista loppui ominaisuudet (tai itseltä taidot/pelisilmä) sai palaamaan takaisin nastarenkaisiin. Onneksi voin lohduttautua sillä, että vaikka huonolla tuurilla (vastaan olisi tullut auto) olisi voinut lähteä henki aika monelta, me selvisimme säikähdyksellä. Seuraavien kilometrien aikana varmaan parikymmentä kanssa-autoilijaa oli käynyt kokeilemassa lumipenkkojen/kaiteiden kestävyyttä jäljistä päätellen ja tiedä sitten kuinka moni vielä perässä tullut (VT5 20-30km ennen Kuusamoa).
Itselle nastat on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa se voi olla jotain muuta.
Lainaus käyttäjältä: VagSince`99 - 22.03.17 - klo:15:29
Laitetaan nyt omakin ns. ammattiautoilijan näkemys. Omassa työautossa on nastat. Auton pitää olla liikkeellä satoi tai paistoi tai oli se tienpinta luminen, sohjoinen tai jäinen. Asiakkaiden pihoille yms. on päästävä oli se keli millainen tahansa ja ihan kiva on että niistä pääsee myös poiskin. Ei ne nastat pelasta jos ei kuski osaa hommaansa, mutta niillä pääsee huomattavasti paremmin ja vähemmillä riskeillä ylipäätään. Itsellä ei ainakaan ole varaa siihen että auto on ojassa, kaiteessa tai vaikka asiakkaan aidassa sen takia että pito loppui kesken. Lisäksi se etten voi kovinkaan paljoa siihen vaikuttaa miten autollani ajetaan silloin kun olen itse esim. lomalla, puoltaa nastarenkaita.
Nykyisessä "siviiliautossa" on myös nastat. On ollut myös parit kitkat tasoa "testivoittajat", mutta oma kokemus muutaman vuoden takaisesta tilanteesta missä kitkoista loppui ominaisuudet (tai itseltä taidot/pelisilmä) sai palaamaan takaisin nastarenkaisiin. Onneksi voin lohduttautua sillä, että vaikka huonolla tuurilla (vastaan olisi tullut auto) olisi voinut lähteä henki aika monelta, me selvisimme säikähdyksellä. Seuraavien kilometrien aikana varmaan parikymmentä kanssa-autoilijaa oli käynyt kokeilemassa lumipenkkojen/kaiteiden kestävyyttä jäljistä päätellen ja tiedä sitten kuinka moni vielä perässä tullut (VT5 20-30km ennen Kuusamoa).
Itselle nastat on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa se voi olla jotain muuta.
Tätä olen yrittänyt vääntää monelle ;). Ja kuinka moni noista parista kymmenestä kanssa-autoilijasta oli nimenomaan etelän turisteja kitkoilla. Sitä tarina ei kerro.
Ja Vagsince '99 totesi, niin ei ne nastatkaan tee onnelliseksi, jos vika on ratin ja penkin välissä...
Jännä homma, miten tässä ketjussa melkein jokainen puhuu seinille. Aika vaikea tuntuu olevan puolin ja toisin ymmärtää, että oma valinta sopii itselle mutta ei välttämättä jollekulle toiselle. Se, että itselle sopii nasta paremmin, ei tarkoita että se sopisi kaikille paremmin. Ja ihan sama kitkan kanssa, jollekin toiselle vaan sopii se nasta paremmin.
Itse kyllä olen huomaavinani, että viime aikoina nasta-jesuiitat ovat olleet jyrkempiä, kitkakuskit sallisivat toisille nastat mutta heidän kitkansa eivät vaan nastauskovaisille sovi. Toki jossain vaiheessa taisi olla toisinpäin, kitkaväki vänkäsi enemmän kun nastaväki ole suvaitsevaisempaa. Näin ainakin muistelen tässä keskusteluketjujen "kaunissa ja rohkeissa" tapahtuneen.
Ei ole kuitenkaan tainnut mitään tarkaisevasti uutta ASIAA tässäkään ketjussa tulla esitetyksi moneen kuukauteen. Sama vääntö se vaan jatkuu. Joillain sitä riittää intoa jähätä jonninjoutavasta asiasta. Jos asenne on se, että internet on väärässä ja minä oikeassa, niin siinähän sitä riittää työsarkaa loppuelämäksi - koittaa saada INTERNET muuttamaan mieltään. ;D
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:15:11
Kovin kiihkofanaattista on tämä keskustelu nastattomien ja nastoitettujen renkaiden välillä. Kyllä te olette taitavia autonajajia, kun kysenalaistatte taksikuskin kokemuksenkin. Netistä löytyy kyllä paljon muitakin taksiajajien mielipiteitä, mutta en ala niitä tänne kopioimaan.
Kun itsekin tiedostat sen, että taksikuskeillakin mielipiteet menevät ristiin, niin mikä yhden nuoren rengin mielipiteessä on niin arvokasta, että se pitäisi nostaa jalustalle? Mitä nyt Karin kommentteja ja habistusta hänen julkisesta profiilistaan voi arvioida, niin en nyt välttämättä häntä ensimmäisenä ottaisi opettajakseni. Niitä jumalaisen auktoriteetin antavia kilometrejään hänellä ei taida erityisen paljon ole takana.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/nastatutkimus.kotisivukone.com/tiedostot/taksien_pks_talvirengasvalinnat.toiskallio.pdf
Vanha tutkimus, mutta menköön. Mielenkiintoinen lause oli: "Vuosikymmeniä alalla olleet taksiautoilijat korostavat ajotaidon merkitystä suurimpana pärjäämisen ja ylipäänsä liikenneturvallisuuden tekijänä vaikeissa keliolosuhteissa, kuin tiettyä talvirengastyyppiä."
Eli nyt kun on paljon ajavien ja ehkä teiden parhaimpien kuskien, todellisten ammattilaisten suusta kuultu, että ajotaito on se tärkein tekijä, millä pärjätään. Voitaneen lopettaa vertailu eri rengastyyppien paremmuudesta ja huokaista yhteen ääneen, että kaikilla pärjää, jos osaa ajaa.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:15:11
Kovin kiihkofanaattista on tämä keskustelu nastattomien ja nastoitettujen renkaiden välillä. Kyllä te olette taitavia autonajajia, kun kysenalaistatte taksikuskin kokemuksenkin.
Onko keskustelu tosiaan ollut
kiihkofanaattista? Voisi kuvitella, että "fanaattinen" tai "kiihkeä" yksinään jo riittäisivät :). Minun mielestäni keskustelu ei ole ollut sen paremmin fanaattista kuin kiihkeääkään. Ja ei kai taksikuskin kokemusta ole sinänsä kyseenalaistettu? On vain huomautettu, että kyse on yhden henkilön näkemyksestä. Olkoonkin, että se on lehteen painettu. On myös huomautettu, ettei taksinkuljettajana toimiminen vielä välttämättä tee henkilöstä väkevää auktoriteettia rengasasioissa.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:15:11
Löytyy myös selvityksiä ja tutkimuksia, etteivät kitkat ole nastojen veroiset.
Epäilemättä. Esimerkiksi Tekniikan Maailma on jo vuosikymmeniä jokaisen rengastestin yhteydessä kertonut, että nasta pitää paremmin jäällä kuin kitka. Tähän ei ole mitään huomauttamista. Ei liioin tarvitse ajaa 100 000 km vuodessa voidakseen allekirjoittaa TM:n näkemyksen. Kysymys onkin siitä, tarvitsevatko kaikki nastoilla ajavat todella niitä. Tämän kysymyksen suhteen Karin mielipiteellä ei välttämättä ole ainakaan enempää painoarvoa kuin esimerkiksi täällä (http://www.hs.fi/autot/art-2000002928526.html) esitetyllä näkemyksellä. Siitäkin huolimatta, että Kari ajaisi siellä Mansessa miljoona kilometriä vuosittain.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 22.03.17 - klo:15:11
Sitä kuitenkin toivoisin, että vaikka olette omasta mielestänne asiantuntijoita rengasvalinnoissa, niin älkää menkö vaatimaan omien pyrkimyksienne mukaan nastarengaskieltoa kaikille kansalaisille.
Kukaan ei mielestäni ole esiintynyt asiantuntijana. Sen sijaan täällä on suhtauduttu lähdekriittisesti Kari-nimiseen taksinkuljettajaan. Ihmiset ovat myös esittäneet omia näkemyksiään ja niiden perusteluja. Nastarengaskieltoa ei ole vaadittu.
Välihuomautuksena tähän ammattiautoiluun liittyen. Eivät ne kilometrit täysin ole suhteessa kuskin hyvyyteen, tai vaikuta hänen rengasvalintaansa. Myös paljon ajava voi olla vastuuton tai perstuntumaa ei kertakaikkiaan ole. Toisten autojen ajotuntuma voi olla huono, jolloin nasta on se turvallisuuden viimeinen oljenkorsi. Olen tavannut takseissa huonokuntoisia renkaita, eikä huonokuntoinen taksi ole myöskään tavaton. Eli ammattiautoilijoissakin löytyy monenlaista ja joskus vastuu loistaa poissaolollaan.
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.03.17 - klo:15:40Itse kyllä olen huomaavinani, että viime aikoina nasta-jesuiitat ovat olleet jyrkempiä, kitkakuskit sallisivat toisille nastat mutta heidän kitkansa eivät vaan nastauskovaisille sovi.
Tähän lienee käytännön syy: nastojen karhentamalla tiellä kitkakin pitää paremmin. Itse ajan molemmilla. Kitkoilla alku- ja lopputalven kun tiet ovat pitkälti paljaat ja lumisena aikana nastoilla. Rengaskulut jakautuvat tasaisesti kaikille sarjoille, joten ne kestävät vastaavasti useamman ajokauden, eli rengaskulut eivät juuri ole muuttuneet.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.03.17 - klo:17:09
Välihuomautuksena tähän ammattiautoiluun liittyen. Eivät ne kilometrit täysin ole suhteessa kuskin hyvyyteen, tai vaikuta hänen rengasvalintaansa. Myös paljon ajava voi olla vastuuton tai perstuntumaa ei kertakaikkiaan ole. Toisten autojen ajotuntuma voi olla huono, jolloin nasta on se turvallisuuden viimeinen oljenkorsi. Olen tavannut takseissa huonokuntoisia renkaita, eikä huonokuntoinen taksi ole myöskään tavaton. Eli ammattiautoilijoissakin löytyy monenlaista ja joskus vastuu loistaa poissaolollaan.
Meinasin tänne jo kommentoida että jos Kartsa ei usko selviävänsä hengissä mansesterin keskusta-alueella ajeluista skandikitkojen kanssa ja minä olen (todistettavasti) vielä elossa KE-kitkojen kera, niin ainoat loogiset johtopäätelmät ovat seuraavanlaisia:
1) Kartsa on aivan helvetin huono kuski eikä mikään määrä ajokilometrejä voi kohentaa hänen ajotaitojaan.
2) Minä olen Kimi Räikköseen ja Mika Häkkiseen verrattavissa oleva luonnonlahjakkuus kun säilyn hengissä vastoin kaikkia oletuksia ja todennäköisyyksiä.
Vaikka jälkimmäinen johtopäätelmä lämmittää omaa mieltä, hymy hyytyy kyllä äkkiä kun miettii että milloin tahansa kaupungilla kävellessä voi jäädä taksimersun yliajamaksi kun autotiellä on ollut banaaninkuori tai mäkkärin pirtelön jämät.
Eikös tämä aihe ole jo käsitelty suomineidon puolivartalossa...hyvin mentiin kitkoilla, elossa ollaan...ainakin täällä...pk-seutu
Lainaus käyttäjältä: VagSince`99 - 22.03.17 - klo:15:29
Laitetaan nyt omakin ns. ammattiautoilijan näkemys. Omassa työautossa on nastat. Auton pitää olla liikkeellä satoi tai paistoi tai oli se tienpinta luminen, sohjoinen tai jäinen. Asiakkaiden pihoille yms. on päästävä oli se keli millainen tahansa ja ihan kiva on että niistä pääsee myös poiskin. Ei ne nastat pelasta jos ei kuski osaa hommaansa, mutta niillä pääsee huomattavasti paremmin ja vähemmillä riskeillä ylipäätään. Itsellä ei ainakaan ole varaa siihen että auto on ojassa, kaiteessa tai vaikka asiakkaan aidassa sen takia että pito loppui kesken. Lisäksi se etten voi kovinkaan paljoa siihen vaikuttaa miten autollani ajetaan silloin kun olen itse esim. lomalla, puoltaa nastarenkaita.
Nykyisessä "siviiliautossa" on myös nastat. On ollut myös parit kitkat tasoa "testivoittajat", mutta oma kokemus muutaman vuoden takaisesta tilanteesta missä kitkoista loppui ominaisuudet (tai itseltä taidot/pelisilmä) sai palaamaan takaisin nastarenkaisiin. Onneksi voin lohduttautua sillä, että vaikka huonolla tuurilla (vastaan olisi tullut auto) olisi voinut lähteä henki aika monelta, me selvisimme säikähdyksellä. Seuraavien kilometrien aikana varmaan parikymmentä kanssa-autoilijaa oli käynyt kokeilemassa lumipenkkojen/kaiteiden kestävyyttä jäljistä päätellen ja tiedä sitten kuinka moni vielä perässä tullut (VT5 20-30km ennen Kuusamoa).
Itselle nastat on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa se voi olla jotain muuta.
Laitetaan omakin ns. "ammattiautoilijan" näkemys. Minun ja Kulmalan Karin kohdalla on yhteistä sama elinkeinotoiminta. Omissa autoissa on kitkat. Kuljettajista nuorin -95 syntynyt ja iäkkäin -61 syntynyt. Kenelläkään ei ole ollut ongelmia renkaiden kanssa vaikka ajetaan myös kelissä kuin kelissä, eikä ole ainuttakaan vahinkoa sattunut missä olisi voinut syyllistää rengasvalintaa. Toki täytyy huomioida, että käytettäessä kitkoja taksissa vaatii se kahden talvirengassetin hankkimista vuodessa. Nastoilla kun pääsee koko talven samalla setillä ja tulee siten edullisemmaksikin. Rengasvalinta on niin yrittäjän kuin kuljettajan kohdalla asennekysymys. Pitää siis huomioida vallitsevat olosuhteet tien päällä ollessa. Tämäkin asia on mainittu tässä ketjussa ziljoona kertaa. Autoilijan ura on alkanut v. 2003 ja leipäni olen saanut muodossa tai toisessa tieliikenteen parista vuodesta -87. Omistuksessa on tälläkin hetkellä melkein kaikki tieliikenteen kulkineet linja-autoa lukuunottamatta, ja sitäkin olen työkseni ajanut.
Se miten suhtaudun Kulmalan ajatusmaailmaan niin on hyvin ristiriitaista. Kulmala on jo vanhempi autoilija ja saattaa olla erittäin todennäköistä, että hän on kaivautunut siihen omaan poteroonsa omine konservatiivisin mielipiteineen ja tilanteessa, johon on täysin mahdotonta esittää vaihtoehtoja. Veikkaanpa vielä, että Kari K:n mielestä taksiksi sopii vain yksi automerkki...
Eikä ikä ja kokemus mielestäni tuo mitään varsinaista etulyöntiasemaa kenellekään arvoida kuinka asiat hoidetaan. Koskee muutakin kuin tätä topikkia. Jos joku vanha jäärä toteaa, että paras tapa tehdä on se kuinka ne on tehty jo viimeiset kolmekymmentä vuotta niin silloin on aika katsoa peiliin, ja miettiä voiko olla myös vaihtoehtoja. Ajat muuttuu, sille ei voi mitään.
Minulla on nyt kitkat työkalussa loppu (45 tkm) . Asiasta on keskusteltu kuljettajien kanssa ja todettu, että kesärengas ei ole vielä vaihtoehto, uudet kitkat menevät pilalle hyvin nopeasti jos talvi alkaa todellakin olla mennyt vaikka maaliskuu vielä talvikuukaudeksi on laskettukin. Ostan siis kuuluisat Ke-kitkat joiden puutteellisista talviominaisuuksista huolimatta uskon olevan hyvä vaihtoehto. Uusina niillä pärjää hyvinkin takatalven yllättäessä ja kevään kääntyessä kesäksi ne toimivat myös kesärenkaan korvikkeena niin kauan kuin pintaa riittää. Kesäkuussa voi sitten vaihtaa alle oikeat kesärenkaat ja niillä pääseekin sitten siihen saakka kunnes talvirenkaiden hankinta on ajankohtainen.
Kyllä on vaan todettava omalla kokemuksella, että ehdotonta totuutta ei ole, siis kun ajatellaan erilaisia käyttöympäristöjä ja jopa kellonaikaa.
Tänä aamuna taisi olla koko talven peilijäisin keli täällä Tsadissa, itäosassa. Yöpakkasta, ja sinänsä auton puhtauden kannalta kiva ettei ollut suolattu. Liikennettä aikaisin aamulla hyvin vähän joten nastat eivät olleet karhentaneet väyliä. Kaksi talvea ja noin 20 tkm ajetut Conti CV6-kitkat olivat aikamoisen lipsuvat ja tuli tunne että melkein ajaisi kesärenkailla. Vielä viime keväänä vastaavissa oloissa pito oli säällinen, ei nastaa vastaava mutta parempi kuin nyt. Auto ei ole malliltaan mikään ns. rimpula vaan luokkansa vakaimpia pelejä myös talvella. Silti pisti ajattelemaan, että jos joutuisin ajamaan joka päivä tällaisilla karhentamattomilla jäisillä teillä, valintani olisi ehdottomasti nastarengas. Totta hemmetissä ainakin pohjoismaisella kitkalla pärjäisi, mutta nopeutta olisi pudotettava ja ajoon keskityttävä aivan eri intensiteetillä kuin nastarenkaalla (totta hemmetissä aina pitää ajaessa keskittyä itse olennaiseen, mutta lipsuva rengas vaatii peilijäällä asteen parin verran lisää varautuneisuutta ja lisää hitusen stressiäkin yleisessä liikenteessä). Funtsailin tässä myös tätä kitkarenkaan ominaisuuksien radikaalia huononemista jo toisesta talvikaudesta alkaen. Kun hommasin nämä kitkat toissa syksynä, ne olivat valmistusajankohdaltaan tuoreet (muutaman kk:n ikäiset) ja niillä on ajettu revittelemättä. Voi olla että kevätkarkeat asfaltitiet syövät myös niiden pitoa. Kun aikoinaan ajoin nastarenkailla, ajoin muutamilla autoilla kaksikin talvea ja nastojen pito säilyi huomattavasti parempana (ne olivat Hakkapeliittoja, silloisia malleja, viimeiset joskus v.2003). Koska tällaisia karhentamattomia ja suolaamattomia peilijäisiä kelejä itselleni sattuu vastaan hyvin harvoin, niin kitkalla siis pärjää. Väittäisin kuitenkin maalaisjärjellä (ei siis oteta mukaan akateemista tieteellistä ehdotomuutta), että jos kaikki ajaisivat kitkoilla, suolausta lisättäisiin vielä räjähdysmäisesti. Tuleekin mieleen, olisiko mieluummin asetettava nastarengaspakko kaikkiin autoihin ja suolaus kokonaan pois? Suolaushan pitää tienpinnat jatkuvasti märkinä ja osaltaan rapauttaa asfaltin pintaa. Joku sanoo että ei, ja varmaan perustelut sillekin löytyvät. Itse inhoan suolausta, mutta eipä minun kannallani yleensäkään maailman asioissa ole mitään merkitystä. Silti tässä vakaasti harkitsen, vastoin viranomaistenkin pääkaupunkiseudun kitkarengassuositusta, että hommaisin seuraavaksi kierrokseksi nastalliset. Vaikka rapina on veemäistä, on nastallinen maantieajossa astetta tukevampi ja märällä jarrutusmatka lyhyempi. Ja renkaan käyttöikä pidempi säällisellä ajotavalla.
Painotan vielä, että tämä(kään) miete ei ole ehdoton totuus, siitä ei kannata suuttua, ja vielä kerran totean että jokainen ajakoon sillä rengasmallilla millä haluaa -niin kauan kunnes joku kielletään. :)
On selvää, että auringon nousun ja laskun aikaan tyynellä muodostuu plussallakin jäätä, eli ns. mustaa jäätä. Se vaatii kaikilla renkailla ajaessa ennakointia, eikä nastat siinä paljoa auta, kuin ilmoittamaan liukkaudesta. Siihen täytyy vain osata varautua renkaista riippumatta. En ole kitkoilla kokenut sitä ongelmaksi. Monilta ihmisiltä puuttuu ymmärrys tältä osin ja vahinkoja sattuu.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 22.03.17 - klo:21:30
Kulmala on jo vanhempi autoilija
http://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/24354702.jpg (http://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/24354702.jpg)
Ei tuo kuvassa niin kovin vanhalta näytä. Eli nyt onkin helppo vaihtaa mielipiteensä: kun tuo Kari on niin nuorikin, niin ei sillä voi olla kokemusta. Ja millä autolla Kari ajaa, sillä nyt ei liene merkitystä tähän keskusteluun, muuta kuin siinä mielessä, että onko se etu- vai takavetoinen vai nelivetoinen.
Kun näitä keskusteluja lukee, niin ei voi välttyä siltä tuntemukselta, että jotkut kirjoittavat vain trollatakseen. Kannattaa muistaa kirjoituksen lähtökohdat, puhuttiin Tampereen talousalueesta. Se, jos tsadilainen käyttää kitkoja, ei ole referenssi.
Anyway, toistan itseäni kirjoittamalla, että vaikka tämän foorumin kirjoittajat vaikuttavat kaikki olevan superautoilijoita, jotka pärjäävät kelillä kuin kelillä ilman nastoja, niin monille autoilijoille olisi vaarallista pakottaa ajamaan kitkarenkailla. Läheskään kaikilla ei ole perstuntumaa ajamiseen, eikä taitoa ennakoida tien pinnan liukkauden vaihteluita. Kitkarengasfanaatikot aina vaativat kaikkia muitakin ajamaan kitkarenkailla.
Nastojen kieltäminen olisi minun mielestäni turvallisuusriski. Asuinpaikkakunnalla toki on merkitystä, Suomi on iso maa. Jos ilmastonmuutos etenee voimakkaasti, niin asiaa voidaan tarkastella uudestaan. Asia on osaltani loppuunkäsitelty.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 23.03.17 - klo:08:45
On selvää, että auringon nousun ja laskun aikaan tyynellä muodostuu plussallakin jäätä, eli ns. mustaa jäätä. Se vaatii kaikilla renkailla ajaessa ennakointia, eikä nastat siinä paljoa auta, kuin ilmoittamaan liukkaudesta. Siihen täytyy vain osata varautua renkaista riippumatta. En ole kitkoilla kokenut sitä ongelmaksi. Monilta ihmisiltä puuttuu ymmärrys tältä osin ja vahinkoja sattuu.
Ja tämäkö on tutkittua faktaa? Juuri tämän mustan jään takia en vaihda kitkoja alle, koska se on juuri yksi haastavimmista keleistä, näin keväällä. Meillä päin lukuunottamatta pääteitä melkein kaikki sivutiet ovat peilillä, kun lumipenkoista sulaa vesi tielle.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.03.17 - klo:08:50
http://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/24354702.jpg (http://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/24354702.jpg)
Kitkarengasfanaatikot aina vaativat kaikkia muitakin ajamaan kitkarenkailla.
Nastojen kieltäminen olisi minun mielestäni turvallisuusriski. Asuinpaikkakunnalla toki on merkitystä, Suomi on iso maa.
Missä tuollaisten fanaatikkojen vaatimuksia voi nähdä?
Ovatko nuo maalaamasi pirut mielestäsi realisoituneet niillä alueilla, missä nastat on jo kielletty?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.03.17 - klo:09:18
Ja tämäkö on tutkittua faktaa? Juuri tämän mustan jään takia en vaihda kitkoja alle, koska se on juuri yksi haastavimmista keleistä, näin keväällä. Meillä päin lukuunottamatta pääteitä melkein kaikki sivutiet ovat peilillä, kun lumipenkoista sulaa vesi tielle.
Eikö se tässäkin ketjussa ole tullut ilmi? Kyllä meillä on tuoreet nastat toisessa autossa. Puhe oli mustasta jäästä, ei jääradasta.
Ps. Ja kuten totesin, kelin lukeminen ja ennakointi on renkaista piittaamatta tärkeämpi tekijä.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 23.03.17 - klo:08:03
(ei siis oteta mukaan akateemista tieteellistä ehdotomuutta)
Tässä viitataan varmasti tieteellisen tutkimuksen tuottamaan tietoon. Siitä on syytä todeta, ettei se suinkaan aina ole "ehdotonta". Aika harvalla tieteenalalla loppujen lopuksi on mahdollista esittää mitään lopullisia totuuksia. Uutta tutkimusta tulee, ja niiden myötä aikaisempia "totuuksia" voidaan joutua tarkistamaan. Mutta siinä mielessä tiedemaailma tietysti eroaa nettikeskusteluista, että perusteluvaatimus on paljon tiukempi :).
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 23.03.17 - klo:08:03
Painotan vielä, että tämä(kään) miete ei ole ehdoton totuus, siitä ei kannata suuttua,
On mielestäni itsestään selvää, ettei sinun, sen paremminkin kuin kenenkään muunkaan miete, ole ehdoton totuus. Näissä keskusteluissa esitetään ensisijaisesti mielipiteitä ja kerrotaan omista kokemuksista. Jos ne poikkeavat omista mielipiteistä tai kokemuksista, niin miksi ihmeessä siitä pitäisi suuttua? Kyllähän aikuisen ihmisen pitää suuttumatta kestää, jos joku ajattelee jostain asiasta eri tavalla. Edellyttäen, että mielipiteet esitettään sivistyneesti ja toisia loukkaamatta.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.03.17 - klo:08:50
Kun näitä keskusteluja lukee, niin ei voi välttyä siltä tuntemukselta, että jotkut kirjoittavat vain trollatakseen.
Kyse voi olla siitäkin, että omasta näkemyksestä poikkeavat mielipiteet tulee helposti luokitelleeksi trollaukseksi, vaikka ne eivät sitä olisikaan.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.03.17 - klo:08:50
Kannattaa muistaa kirjoituksen lähtökohdat, puhuttiin Tampereen talousalueesta. Se, jos stadilainen käyttää kitkoja, ei ole referenssi.
Yhtä lailla kannattaa muistaa, ettei yhden kuljettajan näkemys Tampereen talousalueesta ole sekään välttämättä erityisen hyvä referenssi.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.03.17 - klo:08:50
Anyway, toistan itseäni kirjoittamalla, että vaikka tämän foorumin kirjoittajat vaikuttavat kaikki olevan superautoilijoita, jotka pärjäävät kelillä kuin kelillä ilman nastoja
Saattaa olla, että jotkut ovat ilmoittaneet pärjäävänsä kitkarenkailla kelillä kuin kelillä. Tältä osin vaikutelmasi osuu varmasti oikeaan. "Superautoilijan" osalta vaikutelma on kuitenkin väärä. Kitkoilla pärjätäkseen
ei tarvitse olla "superautoilija".
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.03.17 - klo:08:50
Kitkarengasfanaatikot aina vaativat kaikkia muitakin ajamaan kitkarenkailla.
Missä näitä fanaatikkoja oikein luuraa? Ainakaan tässä keskustelussa ei heitä mielestäni ole näkynyt.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.03.17 - klo:08:50
Nastojen kieltäminen olisi minun mielestäni turvallisuusriski.
Tiedossani ei ole, että kukaan olisi esittänyt nastojen totaalikieltoa sen paremmin Suomessa kuin muissakaan pohjoismaissa. Norjassa ja Ruotsissa niiden käyttöä on kuitenkin pyritty
vähentämään. Keinoina on käytetty maksuja, nastakieltoja tietyillä kaduilla sekä kitkarenkaiden hankkimiseen myönnettyjä tukia. Mitään viitteitä ei ole siitä, että liikenneturvallisuus olisi em. maissa heikentynyt. On ylipäätään vaikea kuvitella, että viranomaiset Ruotsin ja Norjan kaltaisissa maissa ryhtyisivät renkaiden suhteen toimenpiteisiin, jotka olisivat turvallisuusriski. Oma arvioni on, että em. maissa on jo jokin aika sitten tultu siihen johtopäätökseen, että nastarenkaista aiheutuvat haitat ylittävät niistä koituvat hyödyt.
;D No, johan on "pojilla" aikaa ja viiteliäisyyttä vääntää kättä ja kalisutella peitsiä, niin tietämyksestä kuin tietämättömyydestäkin.
Inhimillinen totuushan on: "Mitä vähemmän tiedetään, sitä enemmän luullaan tiedettävän". ::)
Ja joku kirjoittaa aina romaanin ja toistaa samaa (itseään) moneenkin kertaan samassa "julkaisussaan" vakuutellen läpinäkyvästi neutraaliuttaan, jonka uskottavuus on lähinnä tsoukki.
Palstamillimetrit ratkaisevat enemmän kuin sisältö: "Miksi ilmaista asiat yksinkertaisesti, kun ne voidaan ilmaista monimutkaisemminkin." ::)
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.03.17 - klo:08:50
http://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/24354702.jpg (http://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/24354702.jpg)
Ei tuo kuvassa niin kovin vanhalta näytä. Eli nyt onkin helppo vaihtaa mielipiteensä: kun tuo Kari on niin nuorikin, niin ei sillä voi olla kokemusta. Ja millä autolla Kari ajaa, sillä nyt ei liene merkitystä tähän keskusteluun, muuta kuin siinä mielessä, että onko se etu- vai takavetoinen vai nelivetoinen.
Kun näitä keskusteluja lukee, niin ei voi välttyä siltä tuntemukselta, että jotkut kirjoittavat vain trollatakseen. Kannattaa muistaa kirjoituksen lähtökohdat, puhuttiin Tampereen talousalueesta. Se, jos tsadilainen käyttää kitkoja, ei ole referenssi.
Anyway, toistan itseäni kirjoittamalla, että vaikka tämän foorumin kirjoittajat vaikuttavat kaikki olevan superautoilijoita, jotka pärjäävät kelillä kuin kelillä ilman nastoja, niin monille autoilijoille olisi vaarallista pakottaa ajamaan kitkarenkailla. Läheskään kaikilla ei ole perstuntumaa ajamiseen, eikä taitoa ennakoida tien pinnan liukkauden vaihteluita. Kitkarengasfanaatikot aina vaativat kaikkia muitakin ajamaan kitkarenkailla.
Nastojen kieltäminen olisi minun mielestäni turvallisuusriski. Asuinpaikkakunnalla toki on merkitystä, Suomi on iso maa. Jos ilmastonmuutos etenee voimakkaasti, niin asiaa voidaan tarkastella uudestaan. Asia on osaltani loppuunkäsitelty.
Ei taida olla Kulmalan kuva.....
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 23.03.17 - klo:11:58
Ei taida olla Kulmalan kuva.....
Kerrotko sen, että millä perusteella väität Aamulehden julkaisevan Kulmalasta kuvan, jossa onkin joku toinen henkilö?
Tämä identiteettivarkaus on tehty varsin järjestelmällisesti, kun huijarit ovat luoneet facebookiinkin valeprofiilin samalle naamalle Kulmalan nimellä.
https://www.facebook.com/kartzaa (https://www.facebook.com/kartzaa)
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 23.03.17 - klo:11:50
Ja joku kirjoittaa vakuutellen läpinäkyvästi neutraaliuttaan, jonka uskottavuus on lähinnä tsoukki.
On kyllä hieman vaikea ajatella, miten täällä kukaan korostaisi
neutraaliutta? Tilannehan on tässä(kin) keskustelussa juuri päinvastainen; ihmisillä on selvästi toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Jopa niin paljon, että jotkut pitävät keskustelua "fanaattisena".
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 23.03.17 - klo:11:50
Palstamillimetrit ratkaisevat enemmän kuin sisältö
Ilmeisesti. Ne nimittäin tarjoavat mahdollisuuden kannanottoon niillekin, joita itse asia ei kiinnosta, tai jotka eivät sitä ymmärrä.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 23.03.17 - klo:11:50
"Miksi ilmaista asiat yksinkertaisesti, kun ne voidaan ilmaista monimutkaisemminkin."
Ja miksi lukea viisi virkettä sisältävä teksti, kun päätä rupeaa särkemään jo yhden virkkeen jälkeen? ::)
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.03.17 - klo:08:50
http://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/24354702.jpg (http://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/24354702.jpg)
Ei tuo kuvassa niin kovin vanhalta näytä. Eli nyt onkin helppo vaihtaa mielipiteensä: kun tuo Kari on niin nuorikin, niin ei sillä voi olla kokemusta. Ja millä autolla Kari ajaa, sillä nyt ei liene merkitystä tähän keskusteluun, muuta kuin siinä mielessä, että onko se etu- vai takavetoinen vai nelivetoinen.
On sitä joskus meikäläisen romukin ollut lehden kuvassa vaikka minulla ei ole ollut asian kanssa henk.koht mitään tekemistä. Artikkelin kun luin niin heräsi välittömästi mielikuva ihan jostakin muusta kuin nuoresta ihmisestä. Itsekin lähestyn viittäkymppiä mutta silti...
Googlasin hieman ja löytyi elinkeinonharjoittaja.... https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=964362&tarkiste=51DF4FADF412E11AEE1FC58DB5DD70267913DCA9 (https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=964362&tarkiste=51DF4FADF412E11AEE1FC58DB5DD70267913DCA9)
Nämä tiedot eivät kyllä vastaa kyseistä henkilöä kuvassa.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 23.03.17 - klo:13:40
Googlasin hieman ja löytyi elinkeinonharjoittaja.... https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=964362&tarkiste=51DF4FADF412E11AEE1FC58DB5DD70267913DCA9 (https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=964362&tarkiste=51DF4FADF412E11AEE1FC58DB5DD70267913DCA9)
Nämä tiedot eivät kyllä vastaa kyseistä henkilöä kuvassa.
Elinkeinotoiminta: Elinkeinotoiminta päättynyt
Kaupparekisteri: Lakannut
Tuo toiminimi näyttäisi olleen kuopattuna jo pari vuotta. Aamulehden kuvaamalla Karilla sen sijaan ei ole ollut varmuudella korttia silloin, kun googlaamasi toiminimi on rekisteriin ilmoitettu.
Puhdasta offtopikkia mutta kaksi vuotta sitten muutettu osakeyhtiöksi ja sukupolvenvaihdos ? Tai sitten vaihtoehtona kyseinen herra ei ole enää edes autoilija.
No se siitä.. Palataan asiaan ja ollaan suvakkeja toisillemme :)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.03.17 - klo:15:25
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 21.03.17 - klo:10:32
Jep mutta sellaista voi kyllä perustellusti väittää että nastarenkaat ovat suurin yksittäinen tekijä teiden kuluttajina ja katupölyn aiheuttajina.
Vaikea sanoa miten perusteltu tuo väite kokonaisuudessaan olisi?
Tällä edelliselle sivulle linkatulla jutulla voi kohtalaisen hyvin perustella:
http://yle.fi/uutiset/3-9503668 (http://yle.fi/uutiset/3-9503668)
Otsikko:
"Analyysi: Nastarengasmääräyksiä muutettiin teiden kulumisen vuoksi, mutta nyt tiet vasta kuluvatkin.
Kukaan ei halua hengittää vaarallista katupölyä. Silti valtaosa haluaa nastarenkaat, jotka ovat sen ylivoimainen aiheuttaja. "
Toivottavasti Kulmala ei aja vag-konsernin autolla tai lue tätä palstaa. Voisi saada melko hyvät naurut 😆
^Eihän kaverilta nyt hyviä naruja kannata evätä. Nauruhan tunnetusti pidettää ikää. Varsinkin istumatyötä tekevälle tämä voi olla merkityksellinen pointti.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.03.17 - klo:15:11
Toivottavasti Kulmala ei aja vag-konsernin autolla tai lue tätä palstaa. Voisi saada melko hyvät naurut 😆
No hitto soikoon. Sinä ja Kulmala olette sama mies :)
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 23.03.17 - klo:14:59
Tällä edelliselle sivulle linkatulla jutulla voi kohtalaisen hyvin perustella:
http://yle.fi/uutiset/3-9503668 (http://yle.fi/uutiset/3-9503668)
Otsikko:
"Analyysi: Nastarengasmääräyksiä muutettiin teiden kulumisen vuoksi, mutta nyt tiet vasta kuluvatkin.
Kukaan ei halua hengittää vaarallista katupölyä. Silti valtaosa haluaa nastarenkaat, jotka ovat sen ylivoimainen aiheuttaja. "
Tuo analyysi & 'ylivoimainen aiheuttaja' on ristiriidassa sen kanssa, että nastamääräysten muuttumisesta huolimatta ilmanlaatu on Helsingissä parantunut vuosi vuodelta, kun hiekoitusta on vähenetty. 2013 (nastasäännösten muututtua) katypölyn olisi pitänyt pikemminkin lisääntyä dramaattisesti, jos sen 'ylivoimainen aiheuttaja' on tullut entistä ylivoimaisemmaksi?
Tuo linkattu juttu onkin asenteellinen ja pyrkii antamaan sen kuvan, että katupöly johtuu
pelkästään nastarenkaista.
Enkä tosiaankaan väitä, etteivätkö nastarenkaat olisi
yksi katupölyn suuri tuottaja. Kyllä ne ovat.. ja jos Suomi ja Espanja vaihtaisivat paikkaa, niin missään päin Suomea ei tarvittaisi nastarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 23.03.17 - klo:17:25... niin missään päin Suomea ei tarvittaisi nastarenkaita.
Paitsi Las Palokan rampissa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 23.03.17 - klo:17:25
Tuo linkattu juttu onkin asenteellinen ja pyrkii antamaan sen kuvan, että katupöly johtuu pelkästään nastarenkaista.
Enkä tosiaankaan väitä, etteivätkö nastarenkaat olisi yksi katupölyn suuri tuottaja. Kyllä ne ovat..
Eihän tuossa jutussa suinkaan väitetä että nastarenkaat olisivat ainoa katupölyn aiheuttaja, vaan että ne ovat suurin yksittäinen aiheuttaja. Tätä pidän uskottavana.
Ja asenteellisuudesta, jos tuossa jutussa ei olisi lähteinä esim Autorengasliitto ja Trafi, vaan vaikkapa "Kari The Taksikuski" ja sisältö päinvastainen niin juttu olisi varmasti paljon puolueettomampi ja uskottavampi?
Jutussa todetaan mm. seuraavaa (lihavointi minun):
Lähes kaikki rengasvalmistajat olivat jo tuolloin (vuonna 2913) tutkijoiden kanssa yksimielisiä, että katupölyn eli alle 10 mikrometrin kokoisten hengitettävien hiukkasten aiheuttajina nastarenkaat olivat suurin yksittäinen syy. Vielä 15 vuotta sitten rengasala esitti syntipukiksi katujen hiekoituksen.
Minä en kyllä tuosta jutusta löydä väittämää, jonka mukaan katupöly johtuisi pelkästään nastarenkaista.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 23.03.17 - klo:19:53
...
Minä en kyllä tuosta jutusta löydä väittämää, jonka mukaan katupöly johtuisi pelkästään nastarenkaista.
Ei siinä niin sanotakkaan.. 'analyysi' oli omani, eli ko. tarina "pyrkii antamaan sen kuvan" lööppimäisesti jo heti ensimmäisillä riveillään.
Kukaan ei halua hengittää vaarallista katupölyä. Silti valtaosa haluaa nastarenkaatTs. jutun voi tulkita väittävän nastarenkaat=katupöly .. vaikka nastarenkaat aiheuttaa kaupungeissa pöllyävästä saastasta vain osan.
Kun kerran nastarenkaita saa Suomenmaassa käyttää, niin syyllistäminen kaikesta teiden kulumisesta, pölystä, astmasta.. pelkästään nastarenkaiden syyksi on kettutyttömäisen yksioikoista.
Edelleen viittaan siihen, että Hki ilmanlaatu on parantunut, kun hiekoitusta on vähennetty. Paranisi lisää, jos katupölyn sidontaa ja keväistä puhdistamista tehostettaisiin paremmalla kalustolla. Paranisi mahdollisesti vielä lisää, jos nastarengassäädöksiä muutettaisiin, mutta tämä on hitaampi polku verrattuna noihin edellisiin. Tosin sehän olisi rengaskauppiaan toiveuni, jos rengasmääräykset muutettaisiin kertalaakista ja sen jälkeen 'vanhat' renkaat olisi kielletyjä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 23.03.17 - klo:21:17
Ei siinä niin sanotakkaan.. 'analyysi' oli omani.
Okei, tämä on selventävä lisäys. Rupesin jo miettimään, olemmeko lukeneet saman jutun.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 23.03.17 - klo:21:17
Kun kerran nastarenkaita saa Suomenmaassa käyttää, niin syyllistäminen kaikesta teiden kulumisesta, pölystä, astmasta.. pelkästään nastarenkaiden syyksi on yksioikoista.
Joo. Tässä täytyy nyt sitten koko ajan muistaa, että kukaan ei ole väittänyt nastarenkaiden yksin olevan syyllinen edellä mainittuihin seikkoihin. Eli tältä osin kyse tosiaan on tuosta sinun edellä mainitusta analyysistasi. Itse en pysty samanlaista analyysia tekemään, enkä näin ollen koekaan mainittua juttua mitenkään syyllistävänä. Vaikka nastarenkaita käyttäisinkin.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 23.03.17 - klo:21:17
Kun kerran nastarenkaita saa Suomenmaassa käyttää, niin syyllistäminen kaikesta teiden kulumisesta, pölystä, astmasta.. pelkästään nastarenkaiden syyksi on kettutyttömäisen yksioikoista.
Edelleenkään kukaan ei väitä että nastarenkaat olisivat pölyyn ja kulumiseen ainoat syylliset, mutta jos ja kun ovat suurimmat yksittäiset syylliset niin kai sen sentään voi sanoa?
Ei niiden käyttöä kukaan kiellä tai yritä kieltää mutta miksi niitä merkittäviä haittojakaan pitäisi kieltää, tai leimata kettutytöksi jos haitoista puhuu?
Kyllä tuosta linkatusta jutusta nyt vaan saa sen kuvan, että nastat=vaarallinen katupöly.. muista pölynlähteistä ei mainintaa. Kukaan ei halua hengittää vaarallista katupölyä. Silti valtaosa haluaa nastarenkaat.
Haitoista voi puhua ja niitä on.. Kuten voi puhua hyödyistä. Nastat on talvella pitävin vaihtoehto. Jos asuisin vielä stadissa, en käyttäisi nastoja.. Siellä niitä ei tarvitse.
Katupöly vähenee merkittävästi kun otetaan käyttöön nastarengasmaksu sen suuruisena että 20% autoilijoista ajaisi vielä nastarenkailla. Tämä pitäisi jäätikkäät vielä sopivan karheana ettei kitkojen pito juurikaan heikkene.
Talveksi maksiminopeus 80kmh. Tottakait muitakin keinoja pitää käyttää. Säästäisi varmasti enemmän ihmishenkiä kuin nykyinen nastarenkailu.
On se minusta aika hurjaa, jos uusien sääntöjen huonoin nastarengas kuluttaa tietä pahimmillaan 25 kertaa enemmän kuin kitkarengas. Jos ajattelee vaikka väyliä missä 10000 autoa tunnissa...
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 24.03.17 - klo:00:04
Kyllä tuosta linkatusta jutusta nyt vaan saa sen kuvan, että nastat=vaarallinen katupöly.. muista pölynlähteistä ei mainintaa.
Eihän tuossa ole sikäli mitään virhettä, että nastat todella ovat =vaarallinen katupöly. Muista pölynlähteistä ei ole nimenomaista mainintaa ehkä sen vuoksi, että jutun keskeinen sisältö liittyy muuttuneiden nastarengasmääräysten vaikutukseen pölyn määrään. Jutun pääasia ei siis ole katupöly yleisesti, vaan nastarengasmääräysten vaikutukset siihen. Mutta jos juttua lukee otsikosta eteenpäin, niin suhteellisen pian kyllä paljastuu, etteivät nastarenkaat ole katupölyn ainut lähde:
Lähes kaikki rengasvalmistajat olivat jo tuolloin (vuonna 2913) tutkijoiden kanssa yksimielisiä, että katupölyn eli alle 10 mikrometrin kokoisten hengitettävien hiukkasten aiheuttajina nastarenkaat olivat suurin yksittäinen syy. Vielä 15 vuotta sitten rengasala esitti syntipukiksi katujen hiekoituksen.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 24.03.17 - klo:00:04
Haitoista voi puhua ja niitä on.. Kuten voi puhua hyödyistä. Nastat on talvella pitävin vaihtoehto.
Nasta pitää kitkarengasta paremmin jäällä, tätä ei varmastikaan kukaan kiistä. Mutta sen sijaan, että lueteltaisiin vuorotellen nastarenkaiden hyötyjä ja haittoja, on mielestäni olennaisempaa pohtia niiden välistä tasapainoa. Toisin sanoen, onko nastarenkaista aiheutuva hyöty niin suuri, että se ylittää nastarenkaista aiheutuvat haitat. Tässä keskustelussa katupöly on yksi tekijä, ja nastarenkaiden parempi pito jäällä toinen.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 24.03.17 - klo:00:04
Jos asuisin vielä stadissa, en käyttäisi nastoja.. Siellä niitä ei tarvitse.
Katupöly on luonnollisesti suurempi ongelma Helsingissä kuin Korpilahdella. Pointti onkin juuri siinä, ettei kukaan käsittääkseni ole riistämässä nastoja Keski-Suomen jäätyneillä rampeilla autoilevilta. Ja ei niitä itse asiassa olla viemässä pääkaupunkiseudunkaan autoilijoilta, mutta haitta-hyöty "arvioita on aina välillä syytä tehdä. On esimerkiksi syytä pohtia, kuinka usein pääkaupunkiseudulla todella tarvitaan nastan parempaa jääpitoa ottaen huomioon ne haitat, joita nastarenkaista aiheutuu sekä teiden kunnolle että ihmisten terveydelle. Tässä keskustelussa ei ole pahitteeksi tuoda esiin sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Helsingissä nastat ovat katupölyn suurin yksittäinen lähde. Muitakin pölynlähteitä on, mutta niihin autoilijan on vaikeampi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Renkaansa autoilija sen voi valita. Tämän vuoksi autoilijoiden on hyvä tietää valintojensa vaikutuksista muutakin kuin sen Tekniikan Maailman jokaisessa rengastestissään toteaman itsestäänselvyyden, että nasta pitää paremmin jäällä.
^
Suomen hallinto ja päätöksenteko on keskitetty Helsinkiin. Väistämättä helsinkikeskeisyys näkyy kaikissa koko valtakuntaa koskevissakin päätöksissä ja kaikessa päätöksiin liittyvässä keskustelussa =>
Lopputulema tätäkin asiaa mahdollisesti koskevissa päätöksissä vastaa sitä, mikä on pääkaupungin näkökulmasta hyvä (muiden välttämättä ei) ja päätös koskee koko Suomea.
Rengasasiassa jonkinlaiset vyöhykkeet eri rengassääntöineen olisikin hankala toteuttaa, koska ihmiset eivät pysy kiltisti omilla vyöhykkeillään.
Talvirengastyypin tarvetaulukko by nokivasara :):
Etelä-Suomen rannikkoalueet ja Lounais-Suomi:
- Normi cityautoilija ja työmatkaliikkuja: kitkarenkaat
- Yöllä paljon ajavat mm. taksit: nastarenkaat (märät tiet & yöpakkaset)
Suomen keskiosat:
- Normi cityautoilija ja työmatkaliikkuja: kitkarenkaat
- Sivuteillä paljon sukkuloivat: nastarenkaat
- Yöllä paljon ajavat mm. taksit: nastarenkaat
Pohjois-Suomi:
- Kaikki: nastarenkaat
Onko eri rengastyyppeihin ohjaavuuden ainoa keino sitten isompien kaupunkialueiden nastarengasmaksu? Maksu & tarra ikkunaan ja saat ajaa myös urbaaneilla alueilla nastoilla.
Tämä suosisi mm. kaupunkien reunamien marketteja, jonne virtaa 'ostosmatkailijoita' periferiasta kaikkien isompien kaupungien ympäriltä. He eivät maksa ylimääräistä nastamaksua, kuin pakon edessä ja jättäisivät mahdollisen city- kauppakierroksen jatkossa pois viikottaisesta retkiohjelmasta.
Kuluneen talven säät.. sataa vetta & taas jäätyy on ollut erityisen hankala teiden pinnoille. Vesi on jäätyessään teiden pikku rakosissa kuin hidastoimista dynamiittia => rapautumista ja kuoppia asfaltissa.
Jos korjaukseen ei panosteta, niin ajamme ainakin seuraavan kesän ennätyshuonoilla teillä. Jos korjaukset tehdään hutiloiden ja seuraava talvi on taas samanlainen, niin surkeuden sykli pahenee.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 24.03.17 - klo:11:36
Suomen hallinto ja päätöksenteko on keskitetty Helsinkiin.
Tämä pitää paikkansa. Joskin eräs vihreää väriä tunnuksissaan käyttävä puolue on aktiivisesti ajanut myös hallinnon hajasijoittamista. Seuraukset eivät aina ole olleet hyvät. Sen paremmin kuin Helsingin kuin muunkaan Suomen näkökulmasta.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 24.03.17 - klo:11:36
Väistämättä helsinkikeskeisyys näkyy kaikissa koko valtakuntaa koskevissakin päätöksissä ja kaikessa päätöksiin liittyvässä keskustelussa.
Se voi näkyä keskustelussa, mutta ei välttämättä läheskään aina päätöksenteossa. Mutta se kieltämättä varmaan pitää paikkansa, että kaupungeissa (siis muissakin kuin Helsingissä) asuvien ihmisten tarpeet ja olosuhteet on pakko ottaa päätöksenteossa huomioon. Siitä yksinkertaisesta syystä, että väestö kiihtyvällä vauhdilla muuttaa kaupunkeihin.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 24.03.17 - klo:11:36
Lopputulema tätäkin asiaa mahdollisesti koskevissa päätöksissä vastaa sitä, mikä on pääkaupungin näkökulmasta hyvä (muiden välttämättä ei) ja päätös koskee koko Suomea.
Eivät Helsingissä tehdyt päätökset suinkaan aina koske koko Suomea. Helsingissä ei tehdä päätöksiä vain valtiollisella, vaan myös kunnallisella tasolla. Jos Helsingissä harkitaan jonkin toimenpiteen vastaavan kaupungin ja kaupunkilaisten etua, niin silloin tähän toimenpiteeseen on alistuttava myös niiden ei-helsinkiläisten, jotka kaupungissa vierailevat. Esimerkki. Helsinki korotti aikoinaan pysäköintivirhemaksun keskusta-alueella 60 eurosta 80 euroon. Tällä päätöksellä ei ole minkään valtakunnan vaikutusta siihen, miten esimerkiksi Jyväskylä rokottaa väärin pysäköiviä autoilijoita. Jyväskyläläisen autoilijan ei siis tarvitse maksaa 80 euron sakkoa, vaikka Helsinki näin onkin päättänyt. Mutta jos jyväskyläläinen autoilija tulee Helsinkiin ja pysäköi väärin, niin 80 euron lasku tulee. (Jos huono säkä käy).
Sama koskee mahdollisia nastarengasrajoituksia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa niistä on päätetty tietyissä kaupungeissa, ei koko valtakuntaa koskien. Jos Helsinki haluaa vähentää katupölyä esimerkiksi nastarengasmaksuilla tai kielloilla käyttää nastarenkaita joillakin kaduilla, niin nämä päätökset eivät tietenkään koske koko Suomea. Taksi-kuski Kari saa posottaa nastoillaan Mansessa niin paljon kuin sielu sietää. Mutta jos hän tulee Helsinkiin, täytyy hänen pelata niillä pelisäännöillä, jotka Helsinki on asettanut. Sama pätee myös toisin päin. Helsinkiläisen mökkeilijän on alistuttava niihin pelisääntöihin, jotka esimerkiksi Muuramen kunta on hyviksi harkinnut.
Ajettiin mukelon kanssa rantaan kattelemaan onko Saimaasta lähtenyt jäitä. Sujautin peilijäisen mäen alas. Ylös lähtiessä - niin, ihan oikeilla kitkarenkailla - ensimmäinen lähtö ei onnistunut. DSC oli eri aivoituksilla etenemisestä. Pysäys oli sen verran raju ja yllätyksellinen, että käsi osui tööttiin. 8)
Ajavakauden hallinta ihan hiukan sallivampaan asentoon ja kappas vaan - Ocu kiipesi mäen ylös.
https://youtu.be/chav91gDNCk
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.17 - klo:19:33
Eipä taida sittenkään pelkästään nastojen syytä ole noiden teideän rapautuminen, vaan leudot talvet:
OECD:n tutkimusraportti vaatii tienrakennuksessa nopeaa reagointia ilmastonmuutokseen. Suomen tiet ovat huonossa kunnossa ja ne rapautuvat entisestään, kun talvista tulee leudompia.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703202200088304_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703202200088304_uu.shtml)
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005141415.html?share=1089451230df467ad401a155c34612e5 (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005141415.html?share=1089451230df467ad401a155c34612e5)
Nimenomaan renkaanpaine pukkaa vettä syvämmälle koloon eikä nastarengas ;). Eikä ole sanaakaan nastarenkaista...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.17 - klo:15:35
Eikä ole sanaakaan nastarenkaista...
Miksi tuossa jutussa pitäisi ylipäätään olla maininta nastarenkaista? ::) Tässä (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia)jutussa ei puolestaan ole sanaakaan renkaanpaineesta. Ja löytyypä netistä juttuja, joissa ei ole sanaakaan sen paremmin nastarenkaista kuin renkaanpaineestakaan: http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005140704.html (http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005140704.html)
http://m.kauppalehti.fi/uutiset/toimittaja-haki-kaytetyn-auton-saksasta--taman-verran-se-maksoi/KKBiYUNH (http://m.kauppalehti.fi/uutiset/toimittaja-haki-kaytetyn-auton-saksasta--taman-verran-se-maksoi/KKBiYUNH)
LainaaAlla on Saksassa käytettävät Bridgestonen kitkarenkaat. Olen ajanut Continentalin vastaavilla jo yli kymmenen vuotta Suomessa. Niissä on hyvä pito, ja ylivoimainen ajomukavuus kuivalla tiellä. Rengastestien mukaan niillä ei selviä Suomessa, mutta kyllä selviää, ja varsin hyvin.
Kas vain, meitä jeesusluokan kuljettajia on nyt todistetusti ainakin 2 kappaletta tässä maassa. 10 vuotta ke-kitkoilla, miehenhän pitäisi olla jo viisinkertaisesti mullan alla ja ruumiskin kahteen kertaan krematoitu.
OT.. lopetan tämän jälkeen :)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.03.17 - klo:12:21
... Joskin eräs vihreää väriä tunnuksissaan käyttävä puolue on aktiivisesti ajanut myös hallinnon hajasijoittamista. Seuraukset eivät aina ole olleet hyvät. Sen paremmin kuin Helsingin kuin muunkaan Suomen näkökulmasta.
Mitä nämä huonot seuraukset ovat olleet hajasijoittamisesta?
Hajasijoittamista kun ei ole oikein tehty.. päätöksiä kyllä, mutta ei toteutusta. Toiminnan kannalta hallinnon hajasijoitukselle (tapauskohtaisesti) ei olisi mitään estettä. Suomi on neuvostoliiton ajalta opitussa hengessä poikkeuksellisen voimakkaasti toimintoja keskittävä maa..
ei pelkästään hallinnossa. Valtion hallintokin on viime vuosina edelleen suhteellisesti henkilömäärältään painottunut yhä enemän Uudenmaan alueelle. Kokonais henkilöstömäärät valtionhallinnossa ovat onneksi maanlaajuisesti hieman vähentyneet ja samalla painopiste vyörynyt etelään.
Jos viittasit
'Seuraukset eivät aina ole olleet hyvät' lauseella Fimea yksittäistapaukseen, niin siinähän on homma vain suunnitelty huonosti henkilöstön osalta. Toisaalta kun toimintoja keskitetään.. vaikkapa hätäkeskukset, niin eipä siinä työntekijöiden nurinoita ole paljoa kuunneltu. Homma rusikoitu läpi ja thats that.
Hallinnon, päätöksenteon, vallan, toimintojen... hajasijoittamisesta on toimivia esimerkkejä Euroopasta. Sellaisista maista, joilla menee aika paljon paremmin kuin Suomella.. esim. Sveitsi.. ja samaan jonoon menevät käytännössä kaikki 'läntisemmät' Eu-maat.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.03.17 - klo:12:21
Se voi näkyä keskustelussa, mutta ei välttämättä läheskään aina päätöksenteossa. Mutta se kieltämättä varmaan pitää paikkansa, että kaupungeissa (siis muissakin kuin Helsingissä) asuvien ihmisten tarpeet ja olosuhteet on pakko ottaa päätöksenteossa huomioon. Siitä yksinkertaisesta syystä, että väestö kiihtyvällä vauhdilla muuttaa kaupunkeihin.
Toki.. demokratiassa enemmistön mielipiteillä on suurin painoarvo.. sivistyneissä yhteiskunnissa vähemmistöjä unohtamatta.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.03.17 - klo:12:21
Eivät Helsingissä tehdyt päätökset suinkaan aina koske koko Suomea. Helsingissä ei tehdä päätöksiä vain valtiollisella, vaan myös kunnallisella tasolla.
Tämähän nyt on kaikille selvää.. puhuin tuossa edellä valtion tasosta.. siihen viittasi lause:
koko valtakuntaa koskevissakin päätöksissä
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 27.03.17 - klo:11:59
http://m.kauppalehti.fi/uutiset/toimittaja-haki-kaytetyn-auton-saksasta--taman-verran-se-maksoi/KKBiYUNH (http://m.kauppalehti.fi/uutiset/toimittaja-haki-kaytetyn-auton-saksasta--taman-verran-se-maksoi/KKBiYUNH)
Kas vain, meitä jeesusluokan kuljettajia on nyt todistetusti ainakin 2 kappaletta tässä maassa. 10 vuotta ke-kitkoilla, miehenhän pitäisi olla jo viisinkertaisesti mullan alla ja ruumiskin kahteen kertaan krematoitu.
Vaimon F11 525xd:ssä oli koko talven ke-kitkat, Pirelli Sottozero tms. Kyllähän niillä pärjättiin. Mulla on volkkarissa 275/55-17 Hakkapeliitta nastat. Oliskohan vaimo 6-7 krt talven aikana ottanut mun auton, kun oli peililiukkaita. Niillä on kyllä kiva räpätä, kun pitoa ei ole liukkaalla nimeksikään...
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 27.03.17 - klo:14:08
Vaimon F11 525xd:ssä oli koko talven ke-kitkat, Pirelli Sottozero tms. Kyllähän niillä pärjättiin. Mulla on volkkarissa 275/55-17 Hakkapeliitta nastat. Oliskohan vaimo 6-7 krt talven aikana ottanut mun auton, kun oli peililiukkaita. Niillä on kyllä kiva räpätä, kun pitoa ei ole liukkaalla nimeksikään...
Hyvä, rehellinen, kokemuksiin perustuva, kommentti ke-kitkoista. Omat kokemukset (vuosien takaa) samat.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.03.17 - klo:13:47
OT.. lopetan tämän jälkeen :)
Se on sitten luvattu juttu.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.03.17 - klo:13:47
Mitä nämä huonot seuraukset ovat olleet hajasijoittamisesta? Jos viittasit Fimea yksittäistapaukseen, niin siinähän on homma vain suunnitelty huonosti henkilöstön osalta.
Jokainen alueellistaminenhan on aina yksittäistapaus. Mutta kun näitä yksittäistapauksia alkaa olla useita, voidaan asiaa tarkastella myös kokonaisuuden kannalta. Eli mitä hyötyjä ja haittoja alueellistamisesta yleisesti ottaen on ollut. Mitä tulee suunnitteluun henkilöstön osalta, niin mm. sehän juuri kertoo siitä, kuinka hyvin alueellistamiset ovat onnistuneet. Jos henkilöstö ei halua muuttaa viraston perässä, seuraa siitä vaikeuksia. Tämä on yksi osa alueellistamisprosessia, ja jos se ei skulaa, niin alueellistamisen seuraukset kääntyvät helposti miinuksen puolelle. Alueellistamisen seurauksista ja vaikutuksista voi lukea esim. täältä (http://http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005123935.html).
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.03.17 - klo:12:21
Eivät Helsingissä tehdyt päätökset suinkaan aina koske koko Suomea. Helsingissä ei tehdä päätöksiä vain valtiollisella.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.03.17 - klo:13:47
Tämähän nyt on kaikille selvää.. puhuin tuossa edellä valtion tasosta.. siihen viittasi lause: koko valtakuntaa koskevissakin päätöksissä
Hyvä, että asia on selvä. Totesin yllä olevan lähinnä siksi, että minulle syntyi aikaisemmasta keskustelusta sellainen kuva, että Helsingissä tapahtuva (valtiollinen) päätöksenteko voisi käsityksesi mukaan johtaa esimerkiksi nastarenkaita koskeviin rajoituksiin koko maassa. Ymmärsin kritiikin kohdistuvan (väitettyyn) Helsinki-keskeisyyteen, jossa pääkaupunkiseudun etu määrittelee sen, miten muu maa makaa. Voi olla, etten tavoittanut ajatuksiasi oikein. Mutta kuten edellä jo tuli todettua, nastarengasrajoitukset eivät kai missään koske koko maata (Ruotsi, Norja). Tästä sitten päästiinkin jo alueellistamiseen, joka tosiaan on jo OT:ia.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.03.17 - klo:14:33
Hyvä, rehellinen, kokemuksiin perustuva, kommentti ke-kitkoista. Omat kokemukset (vuosien takaa) samat.
Jos joku esittäisi ke-kitkoista omiin kokemuksiin perustuvan, mutta sisällöltään toisenlaisen kommentin, niin olisiko se huono ja epärehellinen?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.03.17 - klo:15:46
Jos joku esittäisi ke-kitkoista omiin kokemuksiin perustuvan, mutta sisällöltään toisenlaisen kommentin, niin olisiko se huono ja epärehellinen?
Ei välttämättä.. se kertoisi mahdollisesti vain sen, että ko. henkilö ei ole ajanut niillä liukkailla teillä. Tai sen, että ko. henkilöllä ei ole tietoa paremmasta. Mutta on sellaisiakin, jotka liukastelevat saksatuonnin ke- kitkoilla ja uskottelevat itselleen ja muille, että rengasvalinta on Suomessakin toimiva.. todellinen syy rengas'valintaan' on kuitenkin se, että kunnollinen rengassetti on kyseisen pihi-jampan mielestä liian kallis :)
Munulla on bemarissa juurikin nuo sottozerot uusimpana versiona ja vaikka olen pihi jamppa niin kalliimmaksi nuo tuli kun nastagummit olisivat maksaneet..
Sopivaa skandikitkaa ei ollut silloin tarjolla ja vaihtoehtona oli nastarengas niin en miettinyt asiaa hetkeäkään.
Oma ritsa on vain takavetoinen mutta silti on taas talvi selvitty hengissä. Oikein luikkailla keleillä liikkeellelähdöt ovat verkkaisia ja muutenkin kyseisissä olosuhteissa renkaat eivät kannusta yltiöpäisiin suorituksiin mutta liikennevirran mukana olen hyvin pysynyt.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.03.17 - klo:16:36
Ei välttämättä.. se kertoisi mahdollisesti vain sen, että ko. henkilö ei ole ajanut niillä liukkailla teillä. Tai sen, että ko. henkilöllä ei ole tietoa paremmasta. Mutta on sellaisiakin, jotka liukastelevat saksatuonnin ke- kitkoilla ja uskottelevat itselleen ja muille, että rengasvalinta on Suomessakin toimiva.. todellinen syy rengas'valintaan' on kuitenkin se, että kunnollinen rengassetti on kyseisen pihi-jampan mielestä liian kallis :)
Ei, kyllä se suurin syy KE-kitkojen valintaan on järkisyin perusteltuna parempi turvallisuus 90% etelän talvikauden ajopäivistä. Ne harvat ja oikeasti liukkaat päivät voi kyllä ajaa tientukkona jos siltä tuntuu, mutta eipä tuollaisia päiviä ollut pirkanmaalla ainuttakaan tänä talvena.
Ja kuten tuossa edellä mainittiin, KE-kitkat ovat usein skandikumeja piirun verran kalliimpia (18" ja isommissa kokoluokissa ainakin), 19" koossa em. Pirellit ovat jo 300 euroa kappaleelta kun hakkakaseja saanee 250 euroon.
Hassua vääntöä.
Ke-kitkat on hijaiset ja mukavat ajaa, kun on sulat kelit tai ihan sairaat pakkaset. Sitten kun on p*rkeleen liukasta, nastoilla on parempi ajaa. Kaikki on varmaan samaa mieltä. Mistä tämä infernaalinen vääntö?
Tuo teiden kuluminen ja kustannukset yhteiskunnalle on ihan irrelevanttia paskanjauhantaa. Sitten kun tulee ensimmäinen yhteisistä kustannuksista välittävä kitkarenkailija, joka ei tupakoi, ei ole ylipainoinen, ei nosta yhteiskunnan tukia (sis. lapsilisät), ei käytä alkoholia, auttaa vapaaehtoisesti vähempiosaisia, välttää lentomatkustusta jne, niin sitten voin sanoa, että, moro.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 28.03.17 - klo:20:45
Mistä tämä infernaalinen vääntö?
Herranpelosta. Suomalaiset autolehdet lietsovat sitä joka vuosi tekemällä rengasvertailujen taulukkonsa typerillä painotuksilla ja antamalla koko maahan yhden ja ainoan rengassuosituksen, vaikka jo lapsikin ymmärtää että talvi on kovin erilainen Utsjoella verrattuna Maarianhaminaan.
Kankkunen ajaa nastarenkailla
"- Pidän aina järjestelmät päällä maantieajossa - ja käytän nastarenkaita, kiteyttää Juha Kankkunen omat ”talviajoasetuksensa”."
http://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/kitkarenkaiden-kayton-edistaminen.pdf (http://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/kitkarenkaiden-kayton-edistaminen.pdf)
Alkaahan se järki voittaa.
Kovaa vääntöä aika itsestäänselvästä asiasta. Tämän voisi kiteyttää näin:
Onko nastarenkaat pitävämmät ja turvallisemmat talvella kuin kitkat? KYLL,,
Ajetaanko kitkarenkailla suhteellisesti enemmän vakavia onnettomuuksia kuin nastoilla? EI
Pärjääkö kitkarenkailla koko maassa ilman isompia ongelma? KYLL,,
Kuluttavatko nastarenkaat teitä enemmän kun kitkarenkaat? KYLL,,
Aiheuttaako nastarenkaat merkittävästi pölyä? KYLL,,
Onko pöly keväisin kaupungeissa oikea ongelma? KYLL,,
Tältä pohjalta ei varmasti ole kovin ihmeellistä, että kaupungeissa oikeasti mietitään miten listätä kitkarenkaiden käyttöä. (ja samasta syystä jokainen voisi miettiä sitä vaihtoehtoa itsekkin) Asiaan ei kannattaisi suhtautua niin suurella tunteella. Tämä on ihan looginen päätelmä vallitsevasta tilanteesta. Eikä se varmaan ketään kovin paljon hetkauta, jos Helsinki kieltää nastarenkaat kantakaupungin alueella. Sielä asuvat tai käyvät aivan varmasti pärjäävät kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 28.03.17 - klo:20:45
Tuo teiden kuluminen ja kustannukset yhteiskunnalle on ihan irrelevanttia paskanjauhantaa. Sitten kun tulee ensimmäinen yhteisistä kustannuksista välittävä kitkarenkailija, joka ei tupakoi, ei ole ylipainoinen, ei nosta yhteiskunnan tukia (sis. lapsilisät), ei käytä alkoholia, auttaa vapaaehtoisesti vähempiosaisia, välttää lentomatkustusta jne, niin sitten voin sanoa, että, moro.
Vihdoinkin raikkaasti ja loogisesti ajatteleva henkilö, joka uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne ovat! Kuka vielä kehtaa väittää, ettei peruskoulu ole ollut Suomelle onneksi?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 29.03.17 - klo:11:39
Vihdoinkin raikkaasti ja loogisesti ajatteleva henkilö, joka uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne ovat! Kuka vielä kehtaa väittää, ettei peruskoulu ole ollut Suomelle onneksi?
Tässä keskustelussa on rationaalisuus ja looginen pohdinta jätettävä sivuun ja keksittävä parhaat provot asian esillepanoa varten. Tyylilaji, joka on vaikea, jopa akateemisesti koulutetulle vänkääjälle. ;D
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 29.03.17 - klo:12:32
Tässä keskustelussa on rationaalisuus ja looginen pohdinta jätettävä sivuun ja keksittävä parhaat provot asian esillepanoa varten.
Mikään pakkohan näin ei olisi toimia. Mutta juuri sen vuoksi onkin hienoa, että tämä tyylilaji elää niin vahvasti. Kommentit pysyvät lyhyinä ja ytimekkäinä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 29.03.17 - klo:12:32
Tyylilaji, joka on vaikea, jopa akateemisesti koulutetulle vänkääjälle. ;D
Peruskoulun ansiota onkin juuri se, että tyylilajin taitavat kaikki. Sinäkin onnistuit siinä hienosti!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.17 - klo:22:01
Kankkunen ajaa nastarenkailla
"- Pidän aina järjestelmät päällä maantieajossa - ja käytän nastarenkaita, kiteyttää Juha Kankkunen omat ”talviajoasetuksensa”."
Voisihan siitä jutusta postata tälläisiäkin irrallisia lainauksia:
"
Järjestelmät eivät auta, jos tilannenopeus on väärä"
"
Maailmanmestari ihmettelee sitä, että autoilijat eivät muista oikean tilannenopeuden merkitystä"
"
kun nopeusrajoitus on esimerkiksi 80 km/h, niin sitä ajetaan. Eivät autojen hienotkaan järjestelmät pelasta väärien tilannenopeuksien käyttäjiä."
"
- Vaarallisin tilanne, mihin voi joutua, on vesiliirto. Kun auto on menettänyt maakontaktin, mikään järjestelmä ei auta - eivät järjestelmät mahdottomiin pysty, muistuttaa Kankkunen - ja myöntää, että tuollaisissa tilanteissa eivät auta edes Kankkusen kädet."
Toki jos laitetaan koko juttu esille, niin saakoot jokainen ihan itse päätellä mitä haluaa jutusta omaksua omaan liikennekäyttäytymiseen:
http://www.iltalehti.fi/autot/201703282200092779_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/201703282200092779_au.shtml)
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 29.03.17 - klo:11:35
Kovaa vääntöä aika itsestäänselvästä asiasta. Tämän voisi kiteyttää näin:
Onko nastarenkaat pitävämmät ja turvallisemmat talvella kuin kitkat? KYLL,,
Ajetaanko kitkarenkailla suhteellisesti enemmän vakavia onnettomuuksia kuin nastoilla? EI
Pärjääkö kitkarenkailla koko maassa ilman isompia ongelma? KYLL,,
Kuluttavatko nastarenkaat teitä enemmän kun kitkarenkaat? KYLL,,
Aiheuttaako nastarenkaat merkittävästi pölyä? KYLL,,
Onko pöly keväisin kaupungeissa oikea ongelma? KYLL,,
Tämä on harvinaisen hyvin kiteytetty. Toki tuo ensimmäinen KYLL,, - kohta tarvitsisi tarkennuksen että se pätee vain jos ajaa koko talvirengaskauden jääradalla tai Palokan ramppia ylös alas.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.03.17 - klo:22:01
Kankkunen ajaa nastarenkailla
Okei. Mutta mikä mahtaa olla Kankkusen kengännumero?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 29.03.17 - klo:14:37
"- Vaarallisin tilanne, mihin voi joutua, on vesiliirto. Kun auto on menettänyt maakontaktin, mikään järjestelmä ei auta - eivät järjestelmät mahdottomiin pysty, muistuttaa Kankkunen - ja myöntää, että tuollaisissa tilanteissa eivät auta edes Kankkusen kädet.[/url]
Siinäpä se suoraan rallivelhon suusta kuultuna: Jättäkää hyvät etelän immeiset ne umpisurkeat ja huippuvaaralliset vesiliirto-ohjukset kauppaan ja laittakaa alle huipputurvallista KE-kitkaa, niillä minimoitte vesiliirron riskin.
Harmi ettei haku toimi. Voisin kesärengas keskustelusta lainata vähän jeesustelua tuosta vesiliirrosta, jonka totesin ainakin itselleni olevan sen haasteellisin tilanne jota mieltä on myös nelinkertainen rallin maailmanmestari.
Haasteellinen se kyllä on, ja talvirengaskautena etelässä riski joutua liirtoon on moninkertainen verrattuna kesään.
Octaviaan III-Facelift olisin renkaita ostamassa, nythän niitä saa edukkaasti talvea varten. Itse auto tulee vasta juhannuksen jälkeen.
Liikkestä tarjolla nastarenkaaksi Hankook Winter I*Pike RS+ (W419D) ja kitkarenkaaksi Hankook Winter I*Cept IZ2 (W616). Koko 205/55R16.
Vähän tekisi mieli ostaa kitkaa, koska on hiljaisempi ja monet ovat kehuneet. Toisaalta taas aikaisemmin on auton alla olleet aina nastat, viimeisimmäksi mm. Nokian Hakkapeliitta 8, Conti Ice Contact 2, jotkut kiinalaiset Sunnyt ja sitä ennen varaosa-autosta saadut pinnatut talvirenkaat.
Ajoa tulee vuodessa noin 35 000 km, pääasiassa maantietä, jonkin verran moottoritietä ja sitten tietysti normaalit kaupunkiajot. Vaimo on tulkki ammatiltaan, joten ajo voi olla periaatteessa minne vaan ja koska vaan, eli liikkeelle lähdettäessä ei voi valita keliä.
Onko mielipiteitä, että kummat pitäisi valita? ;) Itse olen kyllä nyt vähän sormi suussa, mennäkö vanhasta tottumuksesta vai kokeillako miten kitkalla pärjää. Tiedän monia, jotka ovat niillä ajaneet, eikä kukaan ainakaan ole sanonut, että olis jatkuvassa pinteessä tien päällä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.03.17 - klo:17:25
Haasteellinen se kyllä on, ja talvirengaskautena etelässä riski joutua liirtoon on moninkertainen verrattuna kesään.
Oletko montakin kertaa joutunut vesiliirtoon talvirenkailla? Minä en ole muistaakseni kertaakaan. Loskaliirto taas on tuttu. Kesärenkailla taas olen joutunut vesiliirtoon useamman kerran, vaikka edes tilannenopeus ei ole ollut kova eikä se ole johtunut edes huonoista kesärenkaista.
Jos ja kun talvirengaskaudella on plusasteita, oltiin pohjoisessa tai etelässä, ja tiellä sattuu olemaan urissa reilusti vettä niin luulisi että siinä on vesiliirron riski olemassa samalla tavalla kuin kesälläkin? Ja talvirenkaat ovat mahdollisesti herkempiä vesiliirrolle kuin kesärenkaat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.03.17 - klo:20:35
Oletko montakin kertaa joutunut vesiliirtoon talvirenkailla? Minä en ole muistaakseni kertaakaan. Loskaliirto taas on tuttu. Kesärenkailla taas olen joutunut vesiliirtoon useamman kerran, vaikka edes tilannenopeus ei ole ollut kova eikä se ole johtunut edes huonoista kesärenkaista.
Ilmeisesti ajat urissa jos joudut vesiliirtoon? Vai etkö näe vesipotteja? Itsellä on kerran sutinut(605 pösö) sateella ohituksessa ja silloinkin ilmeisesti vain toinen rengas. 8) Olin menossa ostamaan ensimmäisiä alumiinivanteita (tarvike) sillä reissulla ja kiire oli Vaasasta Seinäjoen toimipisteeseen kun liike oli menossa kiinni. Hyvillä kesärenkailla en ole joutunut vesiliirtoon, eikä sateella ajo jännitä. Vesi on väistynyt renkaan alta, eikä rengas ole noussut veden päälle. Sensijaan sateella ja märällä asfaltilla oli nuoruudessa kiva suditella. ;D
Loskakelillä ei kyllä auta mikään rengas, ainut on tilannenopeus, kuten kaikilla liukkailla keleillä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.03.17 - klo:22:14
Ilmeisesti ajat urissa jos joudut vesiliirtoon? Hyvillä kesärenkailla en ole joutunut vesiliirtoon, eikä sateella ajo jännitä.
Ilmeisesti EN aja missään urissa. En kesällä enkä talvella. Ajan myös kaatosateella, kun on pakko liikkua ja silloin vettä on tiellä. Joskus jopa paljon.
Ja jos jännittää, niin aina voi sen kortin palauttaa poliisilaitokselle.
Lainaus käyttäjältä: VHi - 29.03.17 - klo:20:25
Octaviaan III-Facelift olisin renkaita ostamassa, nythän niitä saa edukkaasti talvea varten. Itse auto tulee vasta juhannuksen jälkeen.
Liikkestä tarjolla nastarenkaaksi Hankook Winter I*Pike RS+ (W419D) ja kitkarenkaaksi Hankook Winter I*Cept IZ2 (W616). Koko 205/55R16.
Vähän tekisi mieli ostaa kitkaa, koska on hiljaisempi ja monet ovat kehuneet. Toisaalta taas aikaisemmin on auton alla olleet aina nastat, viimeisimmäksi mm. Nokian Hakkapeliitta 8, Conti Ice Contact 2, jotkut kiinalaiset Sunnyt ja sitä ennen varaosa-autosta saadut pinnatut talvirenkaat.
Ajoa tulee vuodessa noin 35 000 km, pääasiassa maantietä, jonkin verran moottoritietä ja sitten tietysti normaalit kaupunkiajot. Vaimo on tulkki ammatiltaan, joten ajo voi olla periaatteessa minne vaan ja koska vaan, eli liikkeelle lähdettäessä ei voi valita keliä.
Onko mielipiteitä, että kummat pitäisi valita? ;) Itse olen kyllä nyt vähän sormi suussa, mennäkö vanhasta tottumuksesta vai kokeillako miten kitkalla pärjää. Tiedän monia, jotka ovat niillä ajaneet, eikä kukaan ainakaan ole sanonut, että olis jatkuvassa pinteessä tien päällä.
Jos on tottunu nastoihin, pitäisi mielestäni koeajaa kitkat liukkailla. Ja mieluiten ne joita on ostamassa. Ne nimittäin ovat liukkaammat varsinkin nollan tienoilla jäällä. Ittellä edessä hankook icept2 ja on ihan asiallinen budjettirengas, keskiluokkaa. Aiemmat oli misukat. Ne oli harmittomat ajettavat paitsi kuluneet joten pitoa ei ollut jäällä yhtään. Jos ostaa kitkat summassa, lienee viisainta ostaa parasta. Siten paljon ajava nastoihin tottunut ei pety liukkaalla niin pahasti.
Kitkarenkailla ajan muista kuin pidollisista syistä.
Lainaus käyttäjältä: baleno - 29.03.17 - klo:22:31
Jos ostaa kitkat summassa, lienee viisainta ostaa parasta. Siten paljon ajava nastoihin tottunut ei pety liukkaalla niin pahasti.
Kitkarenkailla ajan muista kuin pidollisista syistä.
Täysin samaa mieltä viisi vuotta sitten nastoista kitkoihin pysyvästi vaihtaneena. Onneksi uskalsin ostaa ensimmäiset "kokeeksi".
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 29.03.17 - klo:14:37
Toki jos laitetaan koko juttu esille, niin saakoot jokainen ihan itse päätellä mitä haluaa jutusta omaksua omaan liikennekäyttäytymiseen:
http://www.iltalehti.fi/autot/201703282200092779_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/201703282200092779_au.shtml)
http://www.iltalehti.fi/autot/2011030813323589_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2011030813323589_au.shtml)
Renkaina pyörivät Hakkapeliitta 7 -nastarenkaat.
https://www.nokiantyres.com/innovation/research-and-development/fastest-on-ice/fastest-on-ice-2013/ (https://www.nokiantyres.com/innovation/research-and-development/fastest-on-ice/fastest-on-ice-2013/)
the Nokian Hakkapeliitta 8 studded tyre
Ymmärtääkö joku mitä tää kärppä yrittää näillä postauksilla hakea?
Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 30.03.17 - klo:06:01
Täysin samaa mieltä viisi vuotta sitten nastoista kitkoihin pysyvästi vaihtaneena. Onneksi uskalsin ostaa ensimmäiset "kokeeksi".
Neljänkymmenen autoiluvuoden jälkeen nyt ensimmäinen talvi kitkoilla(contit), takaisin hokkeihin en vaihda, hyvät on.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 30.03.17 - klo:10:11
Neljänkymmenen autoiluvuoden jälkeen nyt ensimmäinen talvi kitkoilla(contit), takaisin hokkeihin en vaihda, hyvät on.
Minullakin ihan samanlaiset kokemukset. Taitaa aika moni nastarenkailla ajava kuvitella, että kitkarenkaat on samanlaiset kuin kesärenkaat syksyn ensimmäisillä liukkailla. Mielikuvaa vielä lisää autolehtien testitulokset. Totuus kuitenkin taitaa olla se, että jo pari talvea ajetut nastarekaat eivät ole sen paremmat kuin uudet kitkarenkaat...
Lainaus käyttäjältä: VHi - 29.03.17 - klo:20:25
Octaviaan III-Facelift olisin renkaita ostamassa, nythän niitä saa edukkaasti talvea varten. Itse auto tulee vasta juhannuksen jälkeen. Vähän tekisi mieli ostaa kitkaa, koska on hiljaisempi ja monet ovat kehuneet. Toisaalta taas aikaisemmin on auton alla olleet aina nastat. Onko mielipiteitä, että kummat pitäisi valita? Tiedän monia, jotka ovat niillä ajaneet, eikä kukaan ainakaan ole sanonut, että olis jatkuvassa pinteessä tien päällä.
Luulen, että tällainen tilanne ei ole lainkaan harvinainen suomalaisten autoilijoiden keskuudessa. Nastarenkaat ovat oletusarvo. Ne hankitaan vuodesta toiseen auton alle, koska näin aina ennenkin toimittu. On todennäköisesti myös paljon autoilijoita, jotka eivät edes tiedä nastattomasta talvirengasvaihtoehdosta.
Itsekin ajoin hyvin pitkään nastoilla. Pikku hiljaa homma alkoi kuitenkin tuntumaan epätarkoituksenmukaiselta. Tiet olivat melkeinpä koko ajan sulia, ja nastarenkaiden ääni rupesi harmittamaan. Omalla kohdallani kova rengasmelu oli nimenomaan se seikka, joka pani harkitsemaan kitkoja. Motiivini olivat siis täysin itsekkäät, en tuolloin ajatellut katupölyä enkä teiden kuntoa.
Kun kitkat sitten sain, en pettynyt. Olin positiivisesti yllättynyt. Niissä olosuhteissa, joissa itse ajoin (ja ajan) kitkat toimivat mainiosti. Suurimman osan ajasta tiet ovat täysin sulia, jolloin nastaa ei tarvita tienpintaa hajottamaan eikä meteliä pitämään. Lumella kitka pitää vähintään yhtä hyvin kuin nasta. Jäätyneillä tienpinnoilla nastan pito on parempi, mutta itse en näitä jääolosuhteita juurikaan kohtaa. En ainakaan niin useasti, että se riittäisi kompensoimaan kitkarenkaista koituvat hyödyt. Ja kun paljas tienpinta jäätyy, yllättää se usein myös nastoilla ajavan. Itse ajelen lähinnä pääkaupunkiseudulla ja nelostiellä tuonne Joutsan korkeudelle saakka.
Lainaus käyttäjältä: baleno - 29.03.17 - klo:22:31
Jos ostaa kitkat summassa, lienee viisainta ostaa parasta. Siten paljon ajava nastoihin tottunut ei pety liukkaalla niin pahasti.
Sitten on vielä sekin vaihtoehto, ettei pety lainkaan. Omalla kohdallani kävi juuri näin. Erilaiset "automiehet" puhuivat aika voimakkailla äänenpainoilla siihen suuntaan, että "ei Suomen talvessa kitkoilla pärjää". Kun sitten aloin kitkarenkaita käyttämään, huomaisin varsin pian, että kitkarenkailla pärjää Suomen talvessa oikein hyvin. Oli pakko vetää se johtopäätös, että nämä "rengasasiantuntijat" ei joko olleet itse koskaan kitkoja kokeilleet, tai sitten he ajoivat selvästi erilaisissa olosuhteissa kuin minä. Omalla kohdallani olennaisin huomio on siis tämä:
kitkarenkaita kannattaa itse kokeilla niissä olosuhteissa, joissa pääasiassa ajaa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 30.03.17 - klo:08:46
Ymmärtääkö joku mitä tää kärppä yrittää näillä postauksilla hakea?
Ehkäpä hän suorittaa
tietokoneajokorttia. Kotitehtäväksi on annettu internetlinkin postaaminen keskustelufoorumille. Ja hyvinhän tuo näyttää sujuvan, läpäisee "inssin" varmasti :).
LainaaOctaviaan III-Facelift olisin renkaita ostamassa, nythän niitä saa edukkaasti talvea varten. Itse auto tulee vasta juhannuksen jälkeen. Vähän tekisi mieli ostaa kitkaa, koska on hiljaisempi ja monet ovat kehuneet. Toisaalta taas aikaisemmin on auton alla olleet aina nastat. Onko mielipiteitä, että kummat pitäisi valita? Tiedän monia, jotka ovat niillä ajaneet, eikä kukaan ainakaan ole sanonut, että olis jatkuvassa pinteessä tien päällä.
Tuo riippuu minusta ihan siitä missä ajelet. Salpausselän pohjoispuolella toimii nastat
keskimäärin paremmin ja eteläpuolella kitkat.
Yhtä totuutta ei ole. Jos omalla ajoprofiililla tiet on pääosin sulia (kuten mattinen edellä totesi omista ajoistaan), niin eipä siinä ole järkeä nastoilla ajella.
Jos taas ajelee suht paljon jääpinnoilla, niin nastat pitää paremmin ja on siten turvallisemmat.. ja
minusta silloin järkivalinta. Turvallisuus on isompi proriteetti, kuin vaikkapa rengasmelu.
Mitäs arvon väittelyosasto olisi mieltä seuraavasta:
Kun kesärengaskierros menee ehkä syksyllä jo vaihtoon, niin ostaisi "kesärenkaiksi" Michelinin CrossClimatet.
Sitten oikeaan talveen Hakka8. ( Sain uuden sarjan vanteineen halvalla)
Tuo vaikuttaa olevan normaalia KE-kitkaa vastaava talvikeliin, mutta kesäominaisuuksissa hyvin lähellä kesärengasta vesikelillä. Kuivalla toki häviää oikealle jäykälle kesäpyörälle.
Voisi sitten ajella hyvillä mielin täällä PK-seudun alkavassa ja loppuvassa talvessa jonnekin marraskuun loppuun talvimerkityllä kesäpyörällä, sitten oikeaa talvea varten Joulukuusta maaliskuulle pitäisi nastaa ja taas todennäköisten lumikelien väistyttyä alle välikelin kumia.
Jos Karppa ajaa kolmella rengassarjalla:
Kesä
Välikelin kitka
Talvinasta
Niin tässä olisi tavallaan tuo kesäpyörä ja välikelikitka yhdistettynä. Vähennetään nastojen aiheuttamaa kulutusta, maksimoidaan mummolareissuilla pito ja kesäksi saadaan silti kelvollinen pyörä alle.
Ja kommenttina tähän nasta kitkavääntöön:
Alla on nyt toinen kierros kitkoja ja pärjäähän niillä. Kertaakaan ei ole matka jäänyt tekemättä vaikka kitkat on olleet. Jos ei olisi tullut uutta nastasarjaa polkuhintaan eteen, niin olisin jälleen kitkat ostanut.
Mutta. Lapissa oltiin viime viikolla. Omassa autossa (Ocu2 etuveto) kitkat, ajettu reilun talven kun ostin helmikuussa vuosi sitten uudet. Välillä oli ihan järjettömän liukkaan oloista, ajonopeutta pudotettiin reilummin, risteyksistä kevyelläkin kaasuun koskemisella suditaan, jarrupaikoissa poljin rapisee jne.
Ajoin sitten äidin A4 B8 Allroadilla jossa uudehkot nastat, Hakka8.
Sama päivä, sama tieolosuhde. Täysin eleetöntä menoa. Ei sudi, ei puske, nousee polanteelle eleettä. Kuin kesällä ajaisi. Ei mitään ajatustakaan että olisi liukasta.
Kiteytettynä:
Nasta ropisee, hyvässä nelikossa tekee menosta vakaata, poistaa kuskilta stressiä ja tuo pelottavan hyvän tunteen alustan pidosta.
Kitka on hiljainen, sillä pärjää, välillä on liukasta ja pitää tosissaan huomioida kelin vaihtelut. Silti järki päässä ei ajaudu ongelmiin. Kuluttaa tiestöä vähemmän ja tästä syystä suolatuilla pääväylillä työmatkaa taittavalle väestötasolla parempi.
Huonojen teiden perässä asuvat, ostakaa nastat. Muut harkitkaa vakavasti kitkaa. Tai harkitkaa kolmea rengassarjaa, nasta oikeaan talveen, välikeliin (KE)kitkaa ja kesään kesäpyörää.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.03.17 - klo:11:20
Salpausselän pohjoispuolella toimii nastat keskimäärin paremmin ja eteläpuolella kitkat.
Tätäkään ei kannata ottaa annettuna. Ei edes siinä tapauksessa, että puhutaan keskimääräisestä toimivuudesta. Kitkarenkaat voivat toimia vähintään yhtä hyvin kuin nastat myös Salpausselän pohjoispuolella. Kaikki riippuu siitä missä ja miten sinä ajat. Kitkarenkaiden toimivuus selviääkin parhaiten siten, että sinä itse kokeilet niitä omassa ajoympäristössäsi.
Noista crossclimateista ei kyllä saa KE-kitkoja tehtyä edes paras myyntimieskään parhaana päivänään. Ovat yhtä kaukana jääpidossa ke-kitkoista kuin ke-kitkat ovat huippuskandikumeista. Toisinsanoen siis, niillä ei pääse edes liikkeelle jäisellä pinnalla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.03.17 - klo:12:08
Noista crossclimateista ei kyllä saa KE-kitkoja tehtyä edes paras myyntimieskään parhaana päivänään. Ovat yhtä kaukana jääpidossa ke-kitkoista kuin ke-kitkat ovat huippuskandikumeista. Toisinsanoen siis, niillä ei pääse edes liikkeelle jäisellä pinnalla.
Miettinyt samoja juttuja sekä kulumiskestävyyttä.
Mikä noiden treadwear lukema on?
Onko olleet minkään lehden tai testitalon testissä?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.03.17 - klo:11:57
Tätäkään ei kannata ottaa annettuna. Ei edes siinä tapauksessa, että puhutaan keskimääräisestä toimivuudesta. Kitkarenkaat voivat toimia vähintään yhtä hyvin kuin nastat myös Salpausselän pohjoispuolella. Kaikki riippuu siitä missä ja miten sinä ajat. Kitkarenkaiden toimivuus selviääkin parhaiten siten, että sinä itse kokeilet niitä omassa ajoympäristössäsi.
No eipä tietenkään.. Salpausselkä 'rajana' oli heitto. Tarpeen mukaan renkaat.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 30.03.17 - klo:08:46
Ymmärtääkö joku mitä tää kärppä yrittää näillä postauksilla hakea?
S,,k,,L83 ehkä se pointti, että maailmanennätykset on tehty nastarenkailla. Joita myös 4x maailmanmestari käyttää!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.03.17 - klo:16:50
S,,k,,L83 ehkä se pointti, että maailmanennätykset on tehty nastarenkailla. Joita myös 4x maailmanmestari käyttää!
Jäällä ajettu maailmanennätys vaatii nastat. Meidän suolatut jäättömät tiet ei.
Onko tuossa nyt jokin ajatus että jos 4x maailmanmestari käyttää nastarenkaita ja niin käytät sinäkin, niin olet oikeastaan melkein kuin 4x maailmanmestari itsekkin :P
Onneksi olkoon sitten ihan kauhiasti. ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.03.17 - klo:16:50
S,,k,,L83 ehkä se pointti, että maailmanennätykset on tehty nastarenkailla. Joita myös 4x maailmanmestari käyttää!
Hyvä pointti. Tosi tärkeää infoa meille muille, jotka myös ajetaan päivittäin uusia nopeusennätyksiä jäällä.
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 30.03.17 - klo:17:01
Onko tuossa nyt jokin ajatus että jos 4x maailmanmestari käyttää nastarenkaita ja niin käytät sinäkin, niin olet oikeastaan melkein kuin 4x maailmanmestari itsekkin :P
Onneksi olkoon sitten ihan kauhiasti. ;D
Käytän myös kitkoja joten pointtisi oli?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 30.03.17 - klo:12:20
Onko olleet minkään lehden tai testitalon testissä?
Ei tarvitse katsoa kuin tämä video niin tietää ja ymmärtää vaihtaa vähän sopivammat kumit alle kun lumi tulee maahan. Testin toisena osapuolena siis nämä paljon parjatut KE-kitkat joilla varustettu auto kuulemma räjähtää heti kun se koskettaa jäistä tienpintaa.
https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.03.17 - klo:18:19
Käytän myös kitkoja joten pointtisi oli?
Yritin vaan ymmärtää sen sinun pointin siihen miksi kerrot että maailmanmestari käyttää nastarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: Lalli - 30.03.17 - klo:19:21
Yritin vaan ymmärtää sen sinun pointin siihen miksi kerrot että maailmanmestari käyttää nastarenkaita.
Väännän rautalangasta: Siihen on varmaan syy miksi maailmanmestari käyttää talvella nastarenkaita. Tätä voit sitten tarkemmin tiedustella tuolta maailmanmestarilta!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.03.17 - klo:19:03
Ei tarvitse katsoa kuin tämä video niin tietää ja ymmärtää vaihtaa vähän sopivammat kumit alle kun lumi tulee maahan. Testin toisena osapuolena siis nämä paljon parjatut KE-kitkat joilla varustettu auto kuulemma räjähtää heti kun se koskettaa jäistä tienpintaa.
https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Ei noilla KE-kitkoillakaan voi hirveänä juhlia tuolla videolla, jos vaikka rinnalla olisi ollut jotkut merkki kitkarenkaat, jotka suunnattu pohjoismaihin.
Kuulin huhupuhetta että seitsenkertainen maailmanmestari Michael Schumacher käytti KE-kitkoja talvella ajaessaan, harmillisesti häneltä ei juuri nyt pääse tiedustelemaan syitä valintaansa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.03.17 - klo:19:27
Ei noilla KE-kitkoillakaan voi hirveänä juhlia tuolla videolla, jos vaikka rinnalla olisi ollut jotkut merkki kitkarenkaat, jotka suunnattu pohjoismaihin.
Ei toki, ja ne jotka hinkkaavat tuollaisia teitä joka päivä saavatkin käyttää skandikumeja. Se kymmenen metrin siirtymä omalta jäiseltä peltotieltä suolatulle ja märälle päätielle ei sitten kuitenkaan vielä oikeuta käyttämään niitä nastoja.
Yhdeksänkertainen maailmanmestari S.Loeb käytti slikseja asfaltilla ajaessan kesällä. Tosin oli varmaan huono valinta kun lopetti ajamisen kokonaan ja tajusi yhdeksän vuoden jälkeen että sehän on vaarallista.
Talvella tuo herra ei luottanut edes nastoihin, veti piikeillä....
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.03.17 - klo:19:27
Väännän rautalangasta: Siihen on varmaan syy miksi maailmanmestari käyttää talvella nastarenkaita. Tätä voit sitten tarkemmin tiedustella tuolta maailmanmestarilta!
Siis pointti miksi kerrot että Kankkunen ajaa nastoilla on se että hänellä on varmaan syynsä tehdä niin, ja niitä syitä voi tiedustella Kankkuselta itseltään? Selvä.
Naapurin Penttikin näyttää käyttävän myös nastarenkaita. Hänelläkin on siihen ehkä syynsä. Voin kysyä syytä Pentiltä kun seuraavan kerran satun näkemään ja kertoa sen sitten täällä kun kaikkia varmaan kiinnostaa ihan äärettömästi.
Etelään nastakielto. Jengi vois opetella ajamaan kitkoilla. Tilannenopeus ratkaisee. Saatais hiljaisemmat ja paremmat asfaltit.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.03.17 - klo:19:03
Ei tarvitse katsoa kuin tämä video niin tietää ja ymmärtää vaihtaa vähän sopivammat kumit alle kun lumi tulee maahan. Testin toisena osapuolena siis nämä paljon parjatut KE-kitkat joilla varustettu auto kuulemma räjähtää heti kun se koskettaa jäistä tienpintaa.
https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Kiitos Jultsu ;D
Tämä riittääkin, vaikka on toki pienenpieni mahdollisuus että testissä oli tarkoituskin dissata cross-climateja. Eipä nuo ajon perusteella miltään talviajon sankareilta vaikuttaneet. Suvikumit mitkä suvikumit. Ihan yhtä hyvin näytti videon perusteella pitävän nuo misukat.
PS. Kerran ajoin yhden auton hangesta pois kun hetken katselin ranskalaisten vaihto-opiskelijoiden hillitöntä kaasunkäyttöä. Jäivät monttu auki katsomaan kun ajoin auton pois penkasta. Siinä autossa oli ihan nastat joskus (90-luvun puolella). Tämä ei siis kannanotto nasta/kitka-keskusteluun, mutta että edes Nokialaisilla nastoilla ei patongit saaneet autoa liikkeelle ;D 8)
Lainaus käyttäjältä: enkero - 22.02.17 - klo:22:33
Kukin tyylillään. Tuossa aiemmin teräksenharmaa aika hyvin avasi asiaa, joka ei nyt vissiin tupla tehot/väännön varjosta avaudu.
Vaimoni autoon en ole kovinkaan monta, edes viimeistä edeltävää ropostani laittanut, mutta kun mielenkiintoni renkaiden kanssa puljaukseen on tasan 2x/vuosi, niin en ole juuri peruuttanut "ammatti koulusta" pihalle, että olisi ihan äärimmäinen pakko alkaa säätää renkaita itselleni parhaiten sopiviksi. Pärjään huonommallakin vaihtoehdolla, eli nastarenkailla. Ja "viimeiset roponi" olisin voinut jättää käyttämättä ja tilata vaimon auton kitkoilla. Sen verran ituhippi kuitenkin olen, etten viitsi heittää käyttökelpoista tavaraa ehdoin tahdoin roskiin, vaan käyttää järkevästi ne elämänsä ehtoopuolelle. Uutena ostaessa omaan autooni kitkat kuluttelee kolmessa talvessa, vaimon autossa menisi varmaankin 5-6 vuotta, jolloin pito on romahtanut jo käyttöiän puolivälissä.
Jos talousnero karppa haluaa, niin tule sinä ajelemaan autoani työpaikan/kotikonttorin ja rengasliikkeen väliä ja puljata renkaani mieleisikseni, nähden vaivan sopia renkaitten lähettelemisestä ties minne. Minä en viitsi vapaa-aikaani (enkä edes työaikaani) siihen tuhlata.
Vaikka tämä nyt on kilpailua siitä kuka on kaikista tyhmin, niin pakko sanoa että jahka nuo Continentalit tuosta viimeisillä roposilla ostetusta tenavatähdestä on ajettu vaihtokuntoon, ei minun autooni nastoja tule. Ainoa positiivinen sana noista Continentalin nastoista (mallia en muista, voin kurkata kun käyn yhden ruuvinreiän niistä paikkaamassa viikonloppuna) on kohtalainen hiljaisuus. Kesärenkailla tuosta autosta kuoriutui Auto, ja edellisen Octavian ja GY kitkojen kokemusten perusteella tuostakin voi saada talviajoon mukavan ja turvallisen. Varmaankin myös muilla merkeillä pärjää, ehkäpä jopa paremmin.
Sen sijaan, että jaksaisin leikkiä työtä vapaa-ajallani polaamalla etäisesti käyttökelpoista tavaraa (=renkaita), käytän viimeiset roposeni harrastuksiini, en työvälineisiini. Ne kyllä ajastaan työnantajani maksaa mieluisikseni, eli seuraavat renkaat ostan ihan omalla rahalla, joka on tehty ajamalla autoni edellisen omistajan valitsemilla huonoilla nastarenkailla.
Tämä kevät on kyllä ainakin itselleni ollut tämän jatkuvan katupölyn takia yhtä kärsimystä. Vähän samaa tuntuu moni muukin sanovan. Siksi kitkat. Hiljaisuuskin vaikuttaa. Ja jos sataa kiillotettua jäätä, voin tehdä etätyötä. Vielä ei ole tarvinnut.
Pahin ongelma on kuitenkin isot halkeamat ja reiät teillä? :o
Urat on pieni kiusa nuihin verrattuna! 8)
Urat ei haittaa niin kauan kun vettä ei ole tiellä. Sitten kun vettä ropisee niin urissa ajaminen (varsinkin skandinaavisilla talvirenkailla!) on leikkimistä omalla hengellään.
Sinun on pakko ajaa urisa? :o
Minä ajan sateella urien vieressä kuten moni muukin. 8)
Tosin pakko myöntää että kovalla sateella urat "katoaa" ja pakko hidastaa "alinopeuteen"! ???
Väittäisin mahdottomaksi tempuksi pysyä sentilleen samalla kohdalla tien reunaa koko ajan, pakostakin välillä auto käy vähän sivussa ja silloin jos sattuu olemaan lammikko kumien alla niin liitoon lähdetään huonoilla kumeilla.
Itse en aja urissa ja pottejakin olen onnistunut väistelemään tai hiljentänyt vauhtia jotta vesi ei päätyisi väärään paikkaan, ei niinkään vesiliirron takia. Toki en aja kumeja loppuun, vaan vaihdan 3mm pinnalla yleensä viimeistään kesärenkaissa ja talvirenkaissa 4-5mm kohdalla
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 02.04.17 - klo:19:37
Väittäisin mahdottomaksi tempuksi pysyä sentilleen samalla kohdalla tien reunaa koko ajan, pakostakin välillä auto käy vähän sivussa ja silloin jos sattuu olemaan lammikko kumien alla niin liitoon lähdetään huonoilla kumeilla.
Ei tosiaan sentilleen mutta jotain 10 senttiä joka yleensö riittää?
http://www.is.fi/autot/art-2000005201390.html?ref=rss (http://www.is.fi/autot/art-2000005201390.html?ref=rss)
Lainaus käyttäjältä: Natte - 08.05.17 - klo:12:17
http://www.is.fi/autot/art-2000005201390.html?ref=rss (http://www.is.fi/autot/art-2000005201390.html?ref=rss)
Ja tälle teorialle naurettiin, kun esitin sen pari sivua sitten, että eräs autoala ammattilainenkin oli tuon todennut faktaksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.05.17 - klo:14:09
Ja tälle teorialle naurettiin, kun esitin sen pari sivua sitten, että eräs autoala ammattilainenkin oli tuon todennut faktaksi.
Vakuutusyhtiön tuotepäällikön mielestä jos ei olisi nastarenkaita ja ihmiset käyttäisivät takaroiskeläppiä, tuulilasivahingot olisivat minimaaliset. Kuten hänkin toteaa, paljaalla asvaltilla ajelu aiheuttaa katkenneita nastoja, jotka kivien mukana lentävät tuulilasiin, kun ei ole niitä roiskeläppiä. Eli nyt hyvät ihmiset, ostakaa niitä kitkarenkaita ja takaroiskeläpät ;D
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 08.05.17 - klo:15:30
Vakuutusyhtiön tuotepäällikön mielestä jos ei olisi nastarenkaita ja ihmiset käyttäisivät takaroiskeläppiä, tuulilasivahingot olisivat minimaaliset. Kuten hänkin toteaa, paljaalla asvaltilla ajelu aiheuttaa katkenneita nastoja, jotka kivien mukana lentävät tuulilasiin, kun ei ole niitä roiskeläppiä. Eli nyt hyvät ihmiset, ostakaa niitä kitkarenkaita ja takaroiskeläpät ;D
En tiedä mitä kiinarenkaita nämä tuotepäällikön mainitsemat ihmiset käyttää, kun nastat irtoilee ja katkeilee? Vai ajaako jotkut renkaansa niin loppuun, että jo renkaan iän puolesta alkaa paikat haurastumaan?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.05.17 - klo:15:41
En tiedä mitä kiinarenkaita nämä tuotepäällikön mainitsemat ihmiset käyttää, kun nastat irtoilee ja katkeilee? Vai ajaako jotkut renkaansa niin loppuun, että jo renkaan iän puolesta alkaa paikat haurastumaan?
Aivan samaa olen ihmetellyt itsekin monesti. Tuo nastojen irtoaminen tai katkeaminen on minulle, joka olen lähes 30 talvea nastoilla lasketellut, melko tuntematon ilmiö.
Kyllä niitä nastoja hajoaa ja irtoaa ihan merkkinoiden kalleimmissakin renkaissa. Osasta tulee reklamaatiotapauksia, mutta moni käyttäjä ei nastojensa kuntoa tarkasta. Itsellä huonoin kokemus oli jostakin 90-luvun Goodyearista, joissa oikeastaan kaikki nastatapit irtosivat muovisista rungoistaan parissa talvessa. Onneksi tuo hullutus jäi aika lyhytaikaiseksi kokeiluksi.
Nykyisin nastoja on kehitetty paljon ja nastatappi on saanut jos jonkinlaista muotoa. Ei ole aivan yksinkertaista saada kestämään terävänurkkaisia kovametallitappeja, joita hakataan koko ajan kiveä vastaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.12.16 - klo:21:47
Keskustelin erään liikenneturvan henkilön kanssa miksi stadissa menee paljon tuulilaseja. Yksi syy on turvaväli ja toinen syy on kitkarenkaat jotka keräävät kiviä lamelleihin huomattavasti enemmän, kuin nastarenkaat ja lentävät sitten ikkunoihin. Tämä myös kummasti nostaa vakuutusmaksuja.
Taisi jäädä tuosta puuttumaan vain nuo kuraläpät.
Ja minulla ei ole kyllä lähtenyt parina viime talvena yhtään nastaa...
Kuraläpät niin edessä kuin takana ihan ehdottomat! Auton kyljetkään eivät kuraannu ensimmäiseen lätäkköön ajaessa saati sitten tuo takana ajajien hyötynäkökulma.
Nastojen katkeaminen ja irtoaminen on ollut ongelmana monissa merkkirenkaissakin. Olihan Nokian Hakkapeliitta 8-renkaissakin ainakin aluksi isoja laatuongelmia nastojen osalta. En muista irtosivatko vai katkeilivatko.
Omat Hakkapeliitta seiskat ovat nyt finaalissa. Renkailla on nyt ajettu aika monta talvea. Pintaa on kuutisen milliä, mutta nastoja on katkeillut ja irronnut viime talven aikana paljon. En tiedä onko syynä viime talven poikkeukselliset olosuhteet, nastojen rungon väsyminen, nastojen kiinnitysreikien löystyminen vai kaikki yhdessä. Ensi syksynä kokeilen kitkoja, luultavasti GoodYeareita.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 08.05.17 - klo:19:04
Nastojen katkeaminen ja irtoaminen on ollut ongelmana monissa merkkirenkaissakin. Olihan Nokian Hakkapeliitta 8-renkaissakin ainakin aluksi isoja laatuongelmia nastojen osalta. En muista irtosivatko vai katkeilivatko.
Nykyisen autoni talvirenkaat ovat Hakkapeliitta 8, Made in Russia, varmaankin vuoden 2010 puolella paistetut (en muista leimaa). Käyttöön talvella -11. Yhdestä puuttuu kaksi vierekkäistä nastaa, ne puuttuivat jo 2012 kun auton ostin ja ovat selvästi puuttuneet aina, koska nastojen reiät eivät ole kuluneet lainkaan. Muita nastoja ei puutu eikä ole katkennut.
Käyn nastat läpi joka kevät kun vaihdan kesärenkaat, enkä muista että 90-luvun alun jälkeen olisi koskaan puuttunut nastoja. Voi olla että aika kultaa muistot, mutta nykyisistä ei kuitenkaan ole yli kuuden talven ajoilla lähtenyt yhtään.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 08.05.17 - klo:19:04
Kuraläpät niin edessä kuin takana ihan ehdottomat! Auton kyljetkään eivät kuraannu ensimmäiseen lätäkköön ajaessa saati sitten tuo takana ajajien hyötynäkökulma.
Nastojen katkeaminen ja irtoaminen on ollut ongelmana monissa merkkirenkaissakin. Olihan Nokian Hakkapeliitta 8-renkaissakin ainakin aluksi isoja laatuongelmia nastojen osalta. En muista irtosivatko vai katkeilivatko.
Scout:n ei suoraan saanut ostettua kuraläppiä joten jäi laittamatta. Muissa autoissa on ihan sen vuoksi, että esimerkiksi takalasi ei enään paskaannu niin paljoa. Tämän lisäksi pysyy kyljet puhtaampana.
Mitä tulee noihin hakkapeliitta 8:n, niin ensimmäisistä painoksista katosi nastoja ihmeen paljon. Ihan varmasti oli valmistusvika noissa. Nykyään ne nastat eivät katoa, vaan painautuvat renkaan sisälle (Hakkapeliitta 8). Samoin noista Continental:n contiicecontact 1:stä on joillain kadonnut nastoja. Contiicecontact 2:t ei ainakaan itsellä ole kadonnut yhtään nastaa vaikka kaksi sarjaa niitäkin pyörinyt alla. Ei myöskään Goodyear:n ice artic:sta (Nastoista).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.05.17 - klo:12:27
Scout:n ei suoraan saanut ostettua kuraläppiä joten jäi laittamatta. Muissa autoissa on ihan sen vuoksi, että esimerkiksi takalasi ei enään paskaannu niin paljoa. Tämän lisäksi pysyy kyljet puhtaampana.
Mitä tulee noihin hakkapeliitta 8:n, niin ensimmäisistä painoksista katosi nastoja ihmeen paljon. Ihan varmasti oli valmistusvika noissa. Nykyään ne nastat eivät katoa, vaan painautuvat renkaan sisälle (Hakkapeliitta 8). Samoin noista Continental:n contiicecontact 1:stä on joillain kadonnut nastoja. Contiicecontact 2:t ei ainakaan itsellä ole kadonnut yhtään nastaa vaikka kaksi sarjaa niitäkin pyörinyt alla. Ei myöskään Goodyear:n ice artic:sta (Nastoista).
Eipä saanut ei. Ocun etuläpät sai suoraan laittamalla metallilätkät yhden kiinnitysruuvin alle. Takaläpät vaativatkin sitten runsaasti modaamista. Siististi sain kuitenkin paikoilleen. Kovin lyhyethän nuo OEM-läpät kuitenkin ovat. Takalasin kuraantuminen vähentyi tosiaan ja PALJON samoin kuin kylkien/helmojen kuraantuminen.
Pahin kylkien kuraaja oli 2001 Vectra. Siihen ei läppiä ainakaan Sport-malliin saanut. Koko ajan paskaiset kyljet.
Juu, kyllä noissa uusissa Hakkapeliitoissa jotain laatuongelmaa nastojen kanssa oli.
Noista omista seiskoista lähtenyt/katkeillut kun jo 6 talvea ajettu. Vuosi sitten keväällä puuttui vain muutamia yksittäisiä nastoja. Hyvät renkaat ovat olleet.
Roiskeläpät pakollisiksi eteen ja taakse koska suojaavat omaa autoa ja muita kulkineita?
Ilmat viilenee ja tullut jo katseltua uusia talvirenkaita valmiiksi. Onko kellään kokemuksia nexen wh-62 nastarenkaasta? Tai vaihtoehtoisesti ehdottaa jotain toista edullista ja hyvää rengasta.
Ja pääasiallinen ajoympäristö oli?
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 19.03.16 - klo:00:26
Olen ajanut tänä talvena työajoa peilijäällä jotain 20 kertaa ja pari kertaa märällä peilijäällä, joten en edes uneksi kitkoista! 8)
Olen ajanut kitkoilla vuodesta 1998. Joka vuosi olen etsinyt sitä nastakuskien mukaan yleistä keliä, joissa kitkoilla ei pärjää. Vielä en ole löytänyt, mutta ei ole vielä heittänyt kirvestä kaivoon. Josko se löytyisi vihdoin ja viimein tänä talvena.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.08.17 - klo:17:14
Ja pääasiallinen ajoympäristö oli?
Pohjanmaan rannikkoseutu. Kitkat ollut myös aiemmin ja niistä myös ihan positiivinen fiilis jäi (goodyear ice+).
Tikulla silmään joka vanhoja muistelee.Mutta kuitenkin.Ajoimme työreisua Nuijamaa-Sovetski silloin neukkuaikana.Kanavatie meni hyvin talvella kun se oli suomalaisten hoitovastuulla.Mutta sitten Viipuriin tullessa lumisateen jälkeen huomasi että kun ei kellään ollut nastarenkaita niin kaikki risteykset olivat kuin peilijäässä.Siinä oli meidänkin Nokia nastarenkaat kovilla.
Samoin nykyisinkin meillä kotimaassa lumisateen jälkeen linja-autopysäkit ovat kuin luistinrata.
Yhteenveto: Kuka näille kitkamiehille tekee sen talven kitkan.No ,nastarengasmiehet tietennii.
Nyt varmaan jo "kehtaa" kysellä talvirinkuloista, joten onko kokemusta Winterstar ST-nastarenkaista?
Nokian 7:sarjan menetettyä jo kovin nastoja kulutuspinnan lisäksi, pitäisi uudet nastarenkaat hankkia. Hyvän palvelun perusteella tulen varmasti kyselemään tarjousta Helsingin Rengas-Sopesta. Heillä on Nokian ja Continentalin perusmallien lisäksi tarjolla Continentalin Point-S -rengasketjulle valmistama Winterstar ST. Näyttäisi kuvien perusteella tod näk vanhemman vuosikerran Continentalilta, mutta onko näistä kenelläkään kokemusta? Kesärenkaissa "aito" Continental oli vain 50 , kalliimpi sarja II Octaviaan, mutta talvirenkaissa eroa lienee enemmän.
Auto on päivittäisessä käytössä ja vaikka Helsingissä ajoa tulee sulilla teillä paljon, oma valinta on ollut nasta-rengas, koska usein se aikaisen aamun haaste on jäinen tienpinta, vaikka lunta ei olisikaan. Maakuntamatkat taas suuntautuvat pääsääntöisesti reiteille, jossa on talvikeliä ilman suolaustakin tarjolla. Jos peilijäällä nastalle pärjääviä kitkoja on saatavana, muutan mieluusti piintyneitä käsityksiäni... :)
PK-seudulle hyvät KE-kitkat paras valinta. Jos haluaa maksimoida turvallisuuden niin voi tehdä karpat ja ostaa ne nastat ja vaihtaa ne sitten alle joskus helmikuussa kahdeksi viikoksi kun tiellä on pieni pysyvä jääkerros. Maaliskuussa sitten taas KE-kitkaa alle ja huipputurvallisesti kohti kesää.
Winterstar ST käyttää ikivanhaa gislaved nordfrost 3 renkaan kuviota. Samaa käyttää myös master nordic pinnatuissa renkaissa. Itse en kyllä kyseisiä renkaita ostaisi.
Kokemusta Hankookin 170 nastaisista?
I PIKE RS W419 225/45R17
125eur kpl
Lainaus käyttäjältä: vipperi - 22.08.17 - klo:20:34
Winterstar ST käyttää ikivanhaa gislaved nordfrost 3 renkaan kuviota. Samaa käyttää myös master nordic pinnatuissa renkaissa. Itse en kyllä kyseisiä renkaita ostaisi.
Kiitos tästä. Tuon samankaltaisuuden pinnattuun havaitsin googlaamalla aiemmin myös, mutta pääsi jo unohtumaan. Kilometriä kohden ei paljon säästöä synny, joten eiköhän jatketa kuten kesälläkin merkkituotteella.
Onko tietoa, missä uudet Nokian ysit valmistetaan? Nimimerkillä "suosin suomalaista, mutten venäläistä suomalaista". Ilman ulkopoliittista aspektia toki.. ;)
Lainaus käyttäjältä: tven - 22.08.17 - klo:19:52
Yhteenveto: Kuka näille kitkamiehille tekee sen talven kitkan.No ,nastarengasmiehet tietennii.
Kyllä sen kitkan täällä pääkaupunkiseudulla tekevät lähinnä kitkarenkaat ja sää, tai pitäisikö sanoa peräti ilmasto. Kitkamiehet (ja naiset) puolestaaan tekevät seuraavat seikat:
1) karkean asfaltin, jonka vuoksi rengasmelu on suurempi kuin sileämmällä pinnalla
2) hengitysilman korkeamman pienhiukkauspitoisuuden, jolla tunnetusti on terveysvaikutuksia
3) korkeammat tienpidon kustannukset
Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö Suomessa olisi paljonkin alueita, joilla nastarenkaat ovat tarkoituksenmukainen valinta, ainakin joillekin autoilijoille Helsingissä niiden käyttö on kuitenkin melkoista hätävarjelun liioittelua.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 22.08.17 - klo:21:58
Kyllä sen kitkan täällä pääkaupunkiseudulla tekevät lähinnä kitkarenkaat
Perusteluja tälle kiitos. Millä tavalla? Kyllä ne kitkat hinkkaa siitä lumesta/jäästä vaan liukkaamman, kuten siellä kuuluisalla bussipysäkilläkin.
No, ilmaisin itseäni huonosti. Tarkoitin, että kitkarenkaille ei Helsingissä tarvitse mitenkään erityisesti "tehdä kitkaa", kun kun kadut täällä ovat melkein koko talven sulia. Tämän vuoksi tuntuu ikävältä katsella, kun katujen jyrsiminen nastarenkailla alkaa joidenkin autoilijoiden osalta jo lokakuussa ja päättyy vasta huhtikuussa.
Kyllä Mattinen minäkin mielelläni ajelisin kitkarenkailla.Nimenomaan kun ne haitat tiestölle ovat totta.
Ja kyllä nne nastakelit Etelä-Suomen teillä ovat yhden käden sormin laskettavissa /talvi.
Lainaus käyttäjältä: tven - 24.08.17 - klo:16:51
Kyllä Mattinen minäkin mielelläni ajelisin kitkarenkailla.Nimenomaan kun ne haitat tiestölle ovat totta.
Ja kyllä nne nastakelit Etelä-Suomen teillä ovat yhden käden sormin laskettavissa /talvi.
Vilkasliikenteisten teiden asfaltin uusiminen syö pääosan liikenneviraston noin 120 miljoonan euron vuotuisesta päällystysrahasta. Kaikista vilkasliikenteisemmällä tieverkolla päällysteet urautuvat pääosin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen takia, ja vähäliikenteisemmällä tieverkolla urautuminen johtuu muista tekijöistä eli teiden painumisesta raskaan liikenteen alla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.08.17 - klo:20:31
PK-seudulle hyvät KE-kitkat paras valinta. Jos haluaa maksimoida turvallisuuden niin voi tehdä karpat ja ostaa ne nastat ja vaihtaa ne sitten alle joskus helmikuussa kahdeksi viikoksi kun tiellä on pieni pysyvä jääkerros. Maaliskuussa sitten taas KE-kitkaa alle ja huipputurvallisesti kohti kesää.
Miten niin voi tehdä minut? Minä ajan pohjoismaihin tarkoitetuilla kitkoilla ja nastarenkailla. Todennäköisesti turvallisemmat vaihtoehdot, kuin sinun KE-kitkat talvikaudella.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 24.08.17 - klo:17:09
Vilkasliikenteisten teiden asfaltin uusiminen syö pääosan liikenneviraston noin 120 miljoonan euron vuotuisesta päällystysrahasta. Kaikista vilkasliikenteisemmällä tieverkolla päällysteet urautuvat pääosin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen takia, ja vähäliikenteisemmällä tieverkolla urautuminen johtuu muista tekijöistä eli teiden painumisesta raskaan liikenteen alla.
Selitätkö minulle miten esimerkiksi JKL:ssä alle kuukausi sitten laitettu uusi asvaltti on jo urautunut, vaikka siinä ei ole ajettu nastarenkailla?
Pohjat tehty päin sitä?
Lainaus käyttäjältä: tven - 22.08.17 - klo:19:52
Tikulla silmään joka vanhoja muistelee.Mutta kuitenkin.Ajoimme työreisua Nuijamaa-Sovetski silloin neukkuaikana.Kanavatie meni hyvin talvella kun se oli suomalaisten hoitovastuulla.Mutta sitten Viipuriin tullessa lumisateen jälkeen huomasi että kun ei kellään ollut nastarenkaita niin kaikki risteykset olivat kuin peilijäässä.Siinä oli meidänkin Nokia nastarenkaat kovilla.
Samoin nykyisinkin meillä kotimaassa lumisateen jälkeen linja-autopysäkit ovat kuin luistinrata.
Yhteenveto: Kuka näille kitkamiehille tekee sen talven kitkan.No ,nastarengasmiehet tietennii.
Oletko seurannut miten pk seudulla bussikuskit lähtevät liikkeelle? No tietenkin lappu lattiassa mennään luistonestoa vasten, älä siis ihmettele miksi pysäkkien tienpinta on liukas. Kuljettajan vika, ei renkaan, tosin tämän varmaan tiesitkin ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.08.17 - klo:21:08
Miten niin voi tehdä minut? Minä ajan pohjoismaihin tarkoitetuilla kitkoilla ja nastarenkailla. Todennäköisesti turvallisemmat vaihtoehdot, kuin sinun KE-kitkat talvikaudella.
Selitätkö minulle miten esimerkiksi JKL:ssä alle kuukausi sitten laitettu uusi asvaltti on jo urautunut, vaikka siinä ei ole ajettu nastarenkailla?
Teilläpäin käytetään todella huonoa asvalttia. Itse en ole kesän aikana huomannut asvaltin urautumista. Ensimmäisen talven aikana urautumista sen sijaan on tapahtunut selvästi. Aivan turha väittää, että nastarenkaat eivät aiheuta tienpinnan kulumista.
Lainaus käyttäjältä: reverence - 22.08.17 - klo:20:59
Kokemusta Hankookin 170 nastaisista?
I PIKE RS W419 225/45R17
125eur kpl
170 nastaa on vain 16-tuumaisissa, mallimerkinnältään RS+ W419D, esim. https://www.rengas365.fi/renkaat/hankook/talvirenkaat/nasta/winter-ipike-rsplus-w419d/2184 (https://www.rengas365.fi/renkaat/hankook/talvirenkaat/nasta/winter-ipike-rsplus-w419d/2184)
Muissa koissa 130 nastaa.
Kokemusta ei oo, mutta tilasin talveksi 215/55R17.
Kumpi meistä väittää asvaltin urautumisen johtuvan nastarenkaiden käyttämisestä?
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 24.08.17 - klo:17:09
Vilkasliikenteisten teiden asfaltin uusiminen syö pääosan liikenneviraston noin 120 miljoonan euron vuotuisesta päällystysrahasta. Kaikista vilkasliikenteisemmällä tieverkolla päällysteet urautuvat pääosin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen takia, ja vähäliikenteisemmällä tieverkolla urautuminen johtuu muista tekijöistä eli teiden painumisesta raskaan liikenteen alla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.08.17 - klo:21:08
Selitätkö minulle miten esimerkiksi JKL:ssä alle kuukausi sitten laitettu uusi asvaltti on jo urautunut, vaikka siinä ei ole ajettu nastarenkailla?
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 28.08.17 - klo:22:16
Teilläpäin käytetään todella huonoa asvalttia. Itse en ole kesän aikana huomannut asvaltin urautumista. Ensimmäisen talven aikana urautumista sen sijaan on tapahtunut selvästi. Aivan turha väittää, että nastarenkaat eivät aiheuta tienpinnan kulumista.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.08.17 - klo:21:08
Miten niin voi tehdä minut?
"Tehdä karpat" tarkoittaa siis nastojen vaihtamista auton alle kun tiellä on oikeasti se pysyvä jääkerros. Silloin kun jäätä ei ole, ajetaan olosuhteisiin parhaiten sopivalla kitkarengasmallilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.08.17 - klo:06:50
Kumpi meistä väittää asvaltin urautumisen johtuvan nastarenkaiden käyttämisestä?
Minä väitän. Sehän on FAKTA, sinähän rakastat faktoja. Urautuminen on jopa lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2009 tehty nastauudistus on siihen syynä. Hakka 8 renkaissa esim. on n.200 nastaa per rengas. Mitä suurempi nopeus sitä suurempi on nastojen tuhovoima.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 29.08.17 - klo:10:01
Minä väitän. Sehän on FAKTA, sinähän rakastat faktoja. Urautuminen on jopa lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2009 tehty nastauudistus on siihen syynä. Hakka 8 renkaissa esim. on n.200 nastaa per rengas. Mitä suurempi nopeus sitä suurempi on nastojen tuhovoima.
Kiitoksia tästä faktasta. Odottaisin jotain laajempaa tutkimusta asialle vaikka faktan pohjaksi. Minä en kiistä etteikö nastat kuluta asvalttia saati aiheuttaisi uria. Se taas kuinka paljon on asia erikseen. Itse toin ihan huomion, että ei ne pelkästään nastarenkaat A:Paina asvalttia B:Urita niitä, vaan myös muut rengastyypit.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.08.17 - klo:09:18
"Tehdä karpat" tarkoittaa siis nastojen vaihtamista auton alle kun tiellä on oikeasti se pysyvä jääkerros. Silloin kun jäätä ei ole, ajetaan olosuhteisiin parhaiten sopivalla kitkarengasmallilla.
Eli tämä on joku sinun oma päätelmä. Minä vaihdan ilmojen jäähdyttyä kitkat alle ja kun rupeaa olemaan kunnon talvikelit eli lunta ja jäätä enemmän vaihdan autoihin nastat. Sama homma keväällä toisin päin.
Lainaus käyttäjältä: reverence - 22.08.17 - klo:20:59
Kokemusta Hankookin 170 nastaisista?
I PIKE RS W419 225/45R17
125eur kpl
Samat renkaat mietinnässä allekirjoituksen autoon - tai vaihtoehtoisesti koossa 205/50 joka vois olla talveksi vähän parempi (hieman enemmän ns. pullaa renkaassa). Rehvid24.ee:stä kyseinen rengas 105-108e kpl, tosin kuljetus taitaa olla 40e eli ei jää hinnassa paljoo eroa. Paikallisesta liikkeestä kysyin niin 640e asennettuna. ;D Ainakin Hankookin kesärenkaista jäi itsellä todella positiivinen kuva. Rehvid24:sta saisi myös Continentalia 125e/kpl jos merkkirengasta kaipaa.
Muita vaihtoehtoja mitä miettinyt: Gislaved Nordfrost 100 (liikkeestä 560e), Vredestein Arctrac (liikkeestä 499e).
Pirelli Winter IceZero? Kokemusta tästä nastarenkaasta?
En ole ajatellut Pirelliä varsinaisesti talvirengasmerkkinä, mutta pikaisella silmäyksellä se on viime vuosina parjännyt testeissä siinä kuin muutkin perinteiset rengasvalmistajat. Siis harkinnassa hieman edullisempaa etelän eksotiikkaa Helsingin "talveen" ja satunnaisille maakuntamatkoille... :)
Hakkapeliitta 9 195/65R15 talveksi alle.
Tullut ajeltua aika vaihtelevasti kitkat/nastat ja nyt mennään näillä tällä kertaa.
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 06.09.17 - klo:09:39
Hakkapeliitta 9 195/65R15 talveksi alle.
Tullut ajeltua aika vaihtelevasti kitkat/nastat ja nyt mennään näillä tällä kertaa.
Joko sait ne? Jos sait, missä on valmistettu?
Made in Finland lukee renkaan kyljessä.
Hakka 9 tuli ostettua... 225/40/18. Saas nähdä miten hyvät tai huonot ovat.
Itsellä tilanne, jossa ajan Suomen ja Espanjan asunnon väliä pari kertaa vuodessa edestakaisin (Syy: iso koira) ja haasteeksi tullut ristiin rastiin vuodenaikojen kanssa liikkuminen keväällä ja syksyllä. Lähteä pitäisi talvirengastuksella, joka matkan varrella olisi hyvä muuttua kesärenkaan suuntaan. Ja sama toiseen suuntaan. Suomen ajot lähes täysin pk-seudulla, jossa kunnon talvirenkaita ei pariin vuoteen ole juuri tarvittu. Ja tiukoimmilla keleillä voin hyvin mennä julkisilla töihin. Kilometreistä n. 60% tulevat Suomen ulkopuolelta ja Suomen kilometreistä 50% kesäkeleissä. Eli suomalaista talviajoa vain n. 20% ajosta.
Nyt vakavasti mietinnässä "All seasons" renkaisiin vaihtaminen, jolloin koko vuosi mentäisiin samoilla renkailla kesän ja talven väliä. Toisin kuin pohjoisemaiset kitkat, ne eivät sula kesäkäytössä ja muutenkin kitkoja pari pykälää vakaammat.
Ykkösvaihtoehtona tällä hetkellä testivoittajat, Goodyear Vector 4Seasons Gen-2 renkaat.
Autona itsellä on 2012 mallinen FL Tiguan 2.0 TDI + DSG-7 eli neliveto auttamassa ja mitään kaarreajon huippuautoa ei muutenkaan alla, joten kalusto tukee maltillista ja järkevää ajamista jo muutenkin.
Entä ne Michelinin (tässäkin ketjussa esillä olleet) CrossClimatet? Ne on enemmänkin kesärenkaat jotka tarkoitettu satunnaiseen talvikäyttöön, niillä varmasti pärjäisi syksyn ja kevään pohjolan ilmastossa (oletan että talvet vietät siis espanjassa?)
Ite käyttäisin tuossa tilanteessa KE kitkoja.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 06.09.17 - klo:12:06
Entä ne Michelinin (tässäkin ketjussa esillä olleet) CrossClimatet? Ne on enemmänkin kesärenkaat jotka tarkoitettu satunnaiseen talvikäyttöön, niillä varmasti pärjäisi syksyn ja kevään pohjolan ilmastossa (oletan että talvet vietät siis espanjassa?)
Olen vielä työelämässä ja etätöissä Espanjassa. Vietän just hankalasti keskikesän ja keskitalven Suomessa, positiivisesti käännettynä, vietän 8kk kesän vuodessa ;). Kevät- ja syyskausi Espanjassa ja niissä kevään meno ja syksyn paluu osuvat vuodenaikojen suhteen ristiin tai siis voisin toisenlaisella rengastuksella vielä säätää aikaisemmaksi ja pidemmäksi. Nyt kesärengaskausi määrää ajankohdat. Testien mukaan paras oli Goodyearin mainittu rengas ja Nokian Weatherproof toisena enemmän talvipainotteisena vaihtoehtona. Goodyear oli paras kompromissi vähän kaikkeen keliin ja Nokian huonoimmillaan kesällä. Misukat olivat testissä myös, mutta eivät pärjänneet yhtä hyvin.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 06.09.17 - klo:14:07
Ite käyttäisin tuossa tilanteessa KE kitkoja.
Uskoisin, että 4 seasons renkaiden kumiseos on tehty paremmin myös kestämään kesän helteet, vaikka itsellä ne ei pitään kohdalle osukaan. Espanjassa jo kesäkuussa helposti 30+ kelejä. Puhtaasti talvikäyttöön tarkoitetut kumit sulaa alle.
Voin sanoa että Continental:n 4x4 M+S merkinnöillä oleva rengas oli aivan järkyttävä ajaa helteellä (+30 astetta). Volvo tuli tuollaisilla ensi asennusrenkailla aikoinaan.
Lainaus käyttäjältä: JoLah - 06.09.17 - klo:09:42
Joko sait ne? Jos sait, missä on valmistettu?
Kesäkuussa sai jo ainakin Toyota liikkeestä näitä, kun kaverille tuli uuden auton mukana talvirenkaat.
Mun hakka 9:t on paistettu 44/16 että on niitä ollut varastoissa jo pitkään.
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 07.09.17 - klo:14:32
Mun hakka 9:t on paistettu 44/16 että on niitä ollut varastoissa jo pitkään.
35/17 joten mulla on ainakin tuoreet...
Tuohon TAGin pohdiskeluun liittyen tilasin itse juuri alle Crossclimatet kokoon 225/45R17.
Tosin enempi kesäkäyttöön. Oikeaan talveen sitten Hakka8.
Ennen oli kesäkumi ja kitka, nyt sai halvalla nastasarjan autonvaihdon jälkeen ja keikarivanteet torista käytettynä kesäksi.
Vaihtoon nyt ne kuluneet kesänakit ja tilalle Crossclimate. Tuskinpa nuo alle sulaa kotimaan kesässä. Näyttää olevan kohtalainen käytös ainakin Premacy3 vastaan kun katsoo testivideota. Toki talvisimpana verrokkina vasta KE-kitka ja pohjoisen kumit sitten erikseen.
https://www.youtube.com/watch?v=zNuqGUgbcIk (https://www.youtube.com/watch?v=zNuqGUgbcIk)
Varmaankin vähän kylmäisi noilla talvilappiin lähteä mutta muutama hetki PK-seudun talvea ja pääosin Espanjassa vietettyä hetkeä voisi toimiakin.
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201709192200403236_oa.shtml (http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201709192200403236_oa.shtml) "TM:n talvirengastestien kärjessä kaksi yllätysmerkkiä: Nokian Hakkapeliittakin joutui taipumaan."
Kysytäänpä taas tuon uusimman TM:n testin perusteella: Pirelli Ice Zero-nastarengas pärjäsi jälleen kohtuullisesti, onko kenelläkään omia kokemuksia tuosta "eksoottisemmasta" nastarenkaasta? Saattaisi olla hieman halvempi/riittävä vaihtoehto Contille pariksi talveksi, varsinkin jos nastojen rapina ei ole erityisen häiritsevää...
Mitenkä tuo noissa rengastesteissä menee, kun osalla rengasvalmistajista on sama rengas (ainakin nimikkeeltään) testissä useampana vuonna.
Esim: http://www.iltalehti.fi/autot/2016092122349804_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2016092122349804_au.shtml)
Tässä viimevuoden testit, jossa silmään pistää tuo Sava eskimo ice. Viime vuonna 6.9 pojoa ja tänävuonna 7.6.
Muissa renkaissa ihan noin isoa heilahtelua en nopeasti katottuna huomannut.
Nokian renkaathan vajosivat nyt alemmaksi kun he eivät voineet maksaa testeistään ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.09.17 - klo:10:08
Mitenkä tuo noissa rengastesteissä menee, kun osalla rengasvalmistajista on sama rengas (ainakin nimikkeeltään) testissä useampana vuonna.
Sehän menee niin, että vaikka renkaan mallinimi ja ulkonäkö pysyvätkin usein täysin samana monta vuotta, tuotekehitystä tehdään silti seosten / rungon yms. osalta jopa vuosittain, eli ei ole läheskään aina ns. samasta renkaasta kyse.
Ja pisteitä ei varmastikaan voi verrata eri vuosien välillä, ovat aina hetkeen ja testipaikkaan/olosuhteisiin sidonnaisia.
Ei tainnut tänä(kään) vuonna olla KE-kitkoja mukana?
Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 20.09.17 - klo:10:35
Sehän menee niin, että vaikka renkaan mallinimi ja ulkonäkö pysyvätkin usein täysin samana monta vuotta, tuotekehitystä tehdään silti seosten / rungon yms. osalta jopa vuosittain, eli ei ole läheskään aina ns. samasta renkaasta kyse.
Tätä nyt itsekin vähän epäilin, mutta sitten kun menee ostamaan jotkut renkaat, niin ihan yhtähyvin sieltä voidaan pyöräyttää 2016 paistettu kumi alle. Käsittääkseni rengasliike voi myydä 3 vuotta säilöttyjä kumeja "uusina", vasta sen jälkeen täytyy ilmoittaa että kyseessä on pidemmän aikaa säilötyt kumit.
Itse en noiden testien perusteella suoranaisesti renkaita ostele, mutta joitakin tuo renkaiden pisteytys saattaa harhaanjohtaa hieman. Esim. tuo Sava eskimo ice, joka olikin viime vuoden testissä vasta sijalla 6, kun tänä vuonna rengas kiipesikin jo top3:n ;)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.09.17 - klo:11:03
Ja pisteitä ei varmastikaan voi verrata eri vuosien välillä, ovat aina hetkeen ja testipaikkaan/olosuhteisiin sidonnaisia.
Juuri näinhän se on. Rengastesti on aina vertailu kyseisessä testissä olevien renkaiden kesken sen hetkisissä olosuhteissa. Ei voi suoraan verrata eri vuosien tuloksia keskenään.
Lainaa
Ei tainnut tänä(kään) vuonna olla KE-kitkoja mukana?
Onhan noita ollut monena vuonna. Nyt ei tosin ollut.
Ymmärrän, että nuo merkinnät ovat suuntaa antavia, mutta miksiköhän Contin kitkalla on esmes tuolla 1001renkaat.comissa 205/50/17 on taloudellisuusmerkintä E ja 225/45/17 sama merkintä on C?
Olipas taas naurettavat painotukset uudessa talvirengastestissä. Jää testien painoarvo oli 40% kuinka tuo on verrannollinen talven keleihin. Tälläisellä testillä toki saadaan nastarenkaat näyttämään todella hyviltä verrattaessa kitkoihin. Jos painotus olisikin jää/lumi 30/30 olisi lopputulokset jo aivan eri näköiset.
^ Tavallaan ymmärrän tuon painotuksen ja tavallaan en. Onhan toki niin, että siellä kaikkein liukkaimmilla keleillä on se suurin onnettomuusvaara, joten sen kelin suorituskykyä painotetaan. Eri asia kokonaan on se, kuinka usein noita kelejä kuljettaja kohtaa. Ikuisuuskysymys lienee se, pitäisikö kelin vaarallisuuden lisäksi huomioida myös sen esiintyvyys. Jos näin toimittaisiin, pitäisi kai eri paikkakunnille olla eri testit, koska pääkallokelien esiintyvyys vaihdellee suuresti maan eri kolkissa?
Vaan eikös noissa TM-testeissä aina ole eri osa-alueiden pisteet näkyvissä, jotta potentiaalinen ostaja voi painottaa ominaisuuksia myös sen oman ajoprofiilinsa mukaan, eli kuinka todennäköisesti mitäkin keliä omissa ajoissaan kohtaa?
Itse olen aina kritisoinut kuinka paljon TM antaa painoarvoa jäällä kiihdyttämiseen. Taas oli samat 10% kuten jarruttamisessa. Jarruttamiselle tulisi antaa enemmän painoarvoa kuin kiihdyttämiselle. Juuri kiihdytyksessä jäällä kitka saa eniten tankkiinsa nastoilta. Jarrutus on taas lähempänä nastoja. Minusta se on vain hyvä turvallisuutta lisäävä ominaisuus. Kitkoilla heti ensimmäisessä kiihdytyksessä huomaa, jos keli on liukas ja osaa varautua. Jarrutus onkin sitten ruusuisempi. Nastoilla kiihdyttäminen on helppoa, joten liukas keli voi tulla jarrutuksessa yllätyksenä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 20.09.17 - klo:15:37
Vaan eikös noissa TM-testeissä aina ole eri osa-alueiden pisteet näkyvissä, jotta potentiaalinen ostaja voi painottaa ominaisuuksia myös sen oman ajoprofiilinsa mukaan, eli kuinka todennäköisesti mitäkin keliä omissa ajoissaan kohtaa?
Kyllä, mutta tämän sisäistäminen ja ymmärtäminen on joillekin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Ja oliko näissä suomitesteissä edes mainittu sanallakaan renkaiden käyttäytymistä +10 asteen kelissä paljaalla asfaltilla tai kaatosateessa?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.09.17 - klo:16:12
Kyllä, mutta tämän sisäistäminen ja ymmärtäminen on joillekin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Ja oliko näissä suomitesteissä edes mainittu sanallakaan renkaiden käyttäytymistä +10 asteen kelissä paljaalla asfaltilla tai kaatosateessa?
Jos jokaiseen henkilöautoon Suomessa laitettaisiin tulevaksi talveksi KE-kitkat niin olisiko onnettomuuksia kuinka paljon vähemmän?
Täysin mahdotonta sanoa. Joku voisi miettiä että todella paljon enemmän koska ne ovat huonompia jäällä. Joku toinen voisi argumentoida että kun tiedostaa jäisellä kelillä alla olevan "huonommat" kumit niin ajaa nätimmin ja hitaammin ja näin välttyy virheiltä ja onnettomuuksilta. Joka tapauksessa tuo olisi huono idea, koska pohjoisemmassa on vielä (onneksi) oikeitakin talvia ja siellä ei tarvitse varustautua sadekelirenkain, KE-kitkat olisivat kaukana mukavuusalueeltaan.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.09.17 - klo:15:58
...Kitkoilla heti ensimmäisessä kiihdytyksessä huomaa, jos keli on liukas ja osaa varautua. Jarrutus onkin sitten ruusuisempi. Nastoilla kiihdyttäminen on helppoa, joten liukas keli voi tulla jarrutuksessa yllätyksenä.
Ja näillä nelivetoisilla ajellessa tuon liukkauden tuntu on vielä vähäisempää.
Monta vuotta olen kuitenkin tiellä pysynyt. Autosta poistuessa olen kyllä pari kertaa kaatunut nappaskengillä.
Jos ajaa nelivedolla ja vielä talvella, niin kyllä mä maksimoin hauskuuden ja pidon.
Siinäpä uusi testi, ei vaikuta kyllä omaan renkaiden ostoon.
http://www.talouselama.fi/uutiset/tm-testasi-talvirenkaat-kakkossijat-menivat-yllatysmerkeille-6677381?utm_source=UusiSuomi&utm_medium=ohjausboksi&utm_campaign=Ohjausboksi&utm_content=uutisartikkeli (http://www.talouselama.fi/uutiset/tm-testasi-talvirenkaat-kakkossijat-menivat-yllatysmerkeille-6677381?utm_source=UusiSuomi&utm_medium=ohjausboksi&utm_campaign=Ohjausboksi&utm_content=uutisartikkeli)
Testin kitkayllättäjä oli kyllä sava joka voitti emoyhtiön gy:n kitkan. Tasaisia kyllä olivat mutta perinteisesti sava on myynyt gy:n edellistä rengasta omalla brandillään ja tässäkin testissä pintakuvio täsmää ulkonäöltään gy:n edellisen malliin. Täytyy varmaan ostaa sava täksi talveksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.09.17 - klo:21:48
kyllä mä maksimoin hauskuuden ja pidon.
Miksi sitten ajat vesikeleissä surkeimmalla mahdollisella renkaalla? Yhtä hauskaahan se varmasti on kuin venäläinen revolveriruletti. Koskaan ei tiedä että lähteekö auto vesiliirtoon ja kohti ojaa tai vastaantulevien kaistaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.09.17 - klo:21:48
Jos ajaa nelivedolla ja vielä talvella, niin kyllä mä maksimoin hauskuuden ja pidon.
Neliveto ja nastat ovat minun valintani.
Ja joskus hauskanpitokin: https://youtu.be/CztIEhBACeE
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 21.09.17 - klo:06:43
Neliveto ja nastat ovat minun valintani.
Ja joskus hauskanpitokin: https://youtu.be/CztIEhBACeE
Komppaan tätä. Tosin välikelit mä ajelen kitkoilla ;).
Alkaa 20. talvi kitkoilla. Ei yhtäkään ups läheltä piti tilannetta näinä vuosina kitkojen kanssa. Keväisin on puhdas omatunto, kun katsoo mille urille asfaltit on jyystetty.
Missä näkyy se nastateknologian kehitys?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia
Liikennevirasto ei ota kantaa siihen, voiko urautumisen kiihtyminen johtua siitä, että nasta-asetus ei ennakkoarvioiden vastaisesti vähentänytkään nastamäärää.
-Tässä on samaan aikaan näitä muita tekijöitä, joiden vaikutusta on vaikeaa arvioida, ja erottaa sieltä pelkästään sitä nastan vaikutusta, sanoo Katri Eskola.
Noo, siellä nyt oli pari muuttujaa matkassa ;D ;D ;D
Silloin kun ei osata laskea 1+1, niin vastaukset on tätä luokkaa
"-Jos näitä kovametallipiikkejä yhdessä renkaassa noin 200 kappaletta, niin satasta ajaessa se iskee sitä asfalttiressukkaa pari tuhatta kertaa sekunnissa. Eli se on varsin rankkaa asfaltille, sanoo Tuononen."
Aika tyhjentävä ja selkeä lopetus. Eipä oikeestaan tartte muuta tuosta artikkelista lukeakaan. ;D
Ja mikä parasta että sitten joutuu ostelemaan kapeampia renkaita kun auto vetelee muuten urissa ja tärykalvot särkyy metelissä. Toisaalta itselläni tämä jälkimmäinen syy on muutenkin pakottanut ostamaan kitkat.
Ennen nastojen määrä oli sidoksissa vanteen kokoon ja kun renkaiden profiilit madaltuivat, sai samalle kehälle laittaa enemmän nastoja. Nastojen määrä kasvoi kuin varkain. Muutama vuosi sitten rajoituksia muutettiin ja nastojen määrää per kehän metri rajattiin.
Kuitenkin teollisuuden painostuksesta annettiin lupa laittaa enemmän nastoja, jos pystyy todistamaan, etteivät ne kuluta enempää kuin vakiomäärä vakionastoja.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/27/teollisuuden-lobbaus-nostanut-renkaiden-nastamaaria
Ensin rajoitettiin, mutta sitten päätettiinkin ettei sitä tarvitse noudattaa. Se oli suuri virhe.
Harrastejimnyyn tulossa all season Hankook Optimot ainoiksi renkaiksi, kiva nähdä miten toimivat talvella. Aikaisemmat vähän kulahteneet General Grabber all season ainakin pirun liukkaat.
Ocussa ihan contin kitkat, olleet ok, vaikka aik. nastamiehiä.
Mitenkään ottamatta kantaa nastarenkaiden teiden kulutukseen - siis lisääntyikö vai eikö - oikein tutkittua tietoakin löytyy, että raskaan kaluston nousseet painot ja erityisesti siirtyminen yksittäiseen leveämpään renkaaseen aiheuttaa urautumista. Tässäkin ketjussa muistaakseni hämmästeltiin miten keväällä asfaltoitu voi olla jo urilla, se johtuu juurikin vain ja ainoastaan raskaasta kalustosta. Jos rekka painaa esim. 76 tonnia ja siinä on 10 akselia joissa on 350 tai 400 leveä rengas, voitte kuvitella miten paljon painoa se rengas tekee tiehen. Siis asfaltti ei uraudu vaan tienpohja painuu.
Ne urat ovat liian kapeat raskaan kaluston raideväliin. Sopii juuri henkilöauton.
(https://2.bp.blogspot.com/_22bRoqh5zH0/R2SeBHqfGAI/AAAAAAAAAD4/PoF21SfTB6o/s400/road%2Bwear003.jpg)
Lainaus käyttäjältä: JoLah - 21.09.17 - klo:12:14
Mitenkään ottamatta kantaa nastarenkaiden teiden kulutukseen - siis lisääntyikö vai eikö - oikein tutkittua tietoakin löytyy, että raskaan kaluston nousseet painot ja erityisesti siirtyminen yksittäiseen leveämpään renkaaseen aiheuttaa urautumista. Tässäkin ketjussa muistaakseni hämmästeltiin miten keväällä asfaltoitu voi olla jo urilla, se johtuu juurikin vain ja ainoastaan raskaasta kalustosta. Jos rekka painaa esim. 76 tonnia ja siinä on 10 akselia joissa on 350 tai 400 leveä rengas, voitte kuvitella miten paljon painoa se rengas tekee tiehen. Siis asfaltti ei uraudu vaan tienpohja painuu.
Tämäpä se juuri onkin tällä vuosituhannella eniten ihmetyttänyt ja harmittanut. Kun keväällä tai kesällä tietä korjataan, se on kuitenkin ihan järkyttävillä urilla jo ennen talvirengaskauden alkua. Siinä tilanteessa on sitten kyllä ihan turha heristellä sormea nastojen suuntaan. >:(
No ette kai te nyt tosissaan meinaa ettei nastoja saa teiden kulumisesta ollenkaan syyttää?? :o Kai se nyt on fakta, että nykyiset supernastarenkaat kuluttavat teitä enemmän kuin koskaan? Mainoksessa puhutaan 170% nastamäärästä, kaikki on mahdollista kunhan graniitilla tehty kulutustesti menee läpi... Kyse ei ole pelkästään teiden kulumisesta vaan myös hengitysilman laadun heikkenemisestä keväisten "hiekkamyrskyjen" seurauksena.
Faktaa on sekin että raskas liikenne aiheuttaa teiden painumista. Sitä voitaisiin kompensoida paksummalla kulutuskerroksella (liian kallista) tai valamalla asfaltin alle "raiteet" (vielä kalliimpaa) rekkoja varten. Teiden urautumisen laitto pelkästään raskaan liikenteen syyksi kuulostaa nastarengaskuskien viherpesulta...
Lainaus käyttäjältä: JoLah - 21.09.17 - klo:12:14
Mitenkään ottamatta kantaa nastarenkaiden teiden kulutukseen - siis lisääntyikö vai eikö - oikein tutkittua tietoakin löytyy, että raskaan kaluston nousseet painot ja erityisesti siirtyminen yksittäiseen leveämpään renkaaseen aiheuttaa urautumista. Tässäkin ketjussa muistaakseni hämmästeltiin miten keväällä asfaltoitu voi olla jo urilla, se johtuu juurikin vain ja ainoastaan raskaasta kalustosta. Jos rekka painaa esim. 76 tonnia ja siinä on 10 akselia joissa on 350 tai 400 leveä rengas, voitte kuvitella miten paljon painoa se rengas tekee tiehen. Siis asfaltti ei uraudu vaan tienpohja painuu.6
Itseasiassa tilanteesta mainitsin vajaa kuukausi sitten ja kyse oli pari viikko aikaisemmin uusitusta asvaltista, jossa ei ole nastoilla ajettu. Toki ,,änekosken biovoimalalle kulkee paljon ja isoja yhdistelmiä.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 21.09.17 - klo:13:26
No ette kai te nyt tosissaan meinaa ettei nastoja saa teiden kulumisesta ollenkaan syyttää?? :o Kai se nyt on fakta, että nykyiset supernastarenkaat kuluttavat teitä enemmän kuin koskaan? Mainoksessa puhutaan 170% nastamäärästä, kaikki on mahdollista kunhan graniitilla tehty kulutustesti menee läpi... Kyse ei ole pelkästään teiden kulumisesta vaan myös hengitysilman laadun heikkenemisestä keväisten "hiekkamyrskyjen" seurauksena.
Faktaa on sekin että raskas liikenne aiheuttaa teiden painumista. Sitä voitaisiin kompensoida paksummalla kulutuskerroksella (liian kallista) tai valamalla asfaltin alle "raiteet" (vielä kalliimpaa) rekkoja varten. Teiden urautumisen laitto pelkästään raskaan liikenteen syyksi kuulostaa nastarengaskuskien viherpesulta...
Jännä ettei kitkauskovaiset hyväksy, että tiet kuluvat myös muillakin renkailla, kuin nastarenkailla...
Kyllä nuo syvät, hiukan perus-renkaita leveämmät, juuri henkilöautojen renkaiden kohdille sattuvat urat tulee jostain muusta kun raskaasta liikenteestä.. Eihän nuo rekkojen kumit mene mitenkään edes noihin uriin, korkeintaan toiseen kerrallaan jos oikein yrittää, siinä vaiheessa tosin on auto selvästi jommalla kummalla kaistan puolella. Kuten tuosta ylläolevasta kuvasta näkeekin. Sitten kun tuommoinen alkava ura on tiessä, sekin itsessään jo lisää kohdan uraantumista, kuinka moni viitsii ohjata ja pitää autonsa pois urien kohdalta, kun se sinne pyrkii menemään itsekseen? Syvissä urissa ei pahemmin tarvitse rattiin koskea edes, kun menee mukana nätisti..
Suurin syypää taitaa olla kuitenkin asfaltin laatu jota voisikin kutsua ennemmin liimasoraksi. Näyttäähän tuolla uudella 7-tien motarillakin olevan jos jonkinlaisia huoltotöitä, kun alkaa asvaltti rakoilla sieltä täältä, että ei ne pohjatyötkään aina ole parhaalla mahdollisella tavalla tehty. Nastoilla murennetaan tiet ja kitkarenkaat viskoo kivet tuulilaseille. Symbioosi on valmis.
Mutta pääasia että kitkoilla on nastaa ajella.
Tiet kuluvat kesärenkaillakin, mutta tuskin mitattavasti. Norjasta varmaan saisi raporttia miten kuluminen on vähentynyt nastarenkaiden kiellon myötä.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 21.09.17 - klo:13:37
Kyllä nuo syvät, hiukan perus-renkaita leveämmät, juuri henkilöautojen renkaiden kohdille sattuvat urat tulee jostain muusta kun raskaasta liikenteestä.. Eihän nuo rekkojen kumit mene mitenkään edes noihin uriin, korkeintaan toiseen kerrallaan jos oikein yrittää, siinä vaiheessa tosin on auto selvästi jommalla kummalla kaistan puolella. Kuten tuosta ylläolevasta kuvasta näkeekin. Sitten kun tuommoinen alkava ura on tiessä, sekin itsessään jo lisää kohdan uraantumista, kuinka moni viitsii ohjata ja pitää autonsa pois urien kohdalta, kun se sinne pyrkii menemään itsekseen? Syvissä urissa ei pahemmin tarvitse rattiin koskea edes, kun menee mukana nätisti..
Itsekin jäin pohtimaan tuota, että rekkojen ja henkilöautojen raideleveys on varsin erilainen... Jatkossa autonominen liikenne luo uusia uhkakuvia, jos kaikki ajoneuvot köröttelevät millilleen samalla uralla. Tuohon on jo kaavaitu muuttujaa, ainakin raskaan liikenteen puolelle.
Nasta juttu, tosiaan. ;D Ei liian vakavissaan, kuitenkaan.
Onhan se yksisilmäistä, kun kaikkein suurin "teidenpehmentäjä"- heikkojen pohjausten ohella - unohdetaan: suolaus !! :o.
Kyllä sen suolatun tienpinnan siitä sitten hienontelevat ja levittelevät hengitysilmaan ne kitkarenkaatkin aivan yhtälailla kuin nastarenkaatkin!
Irtokivet ja murskeet ne tuulilaseja rikkovat, harvemmin nastat; nykyaikaiset nastat oikein sisäänajettuina eivät irtoa normaalissa ajossa renkaista - vaikka ajeltaisiin enemmänkin aivan sulilla teillä.
Kyllä, se on melkoinen sekasoppa.
Toisaalta, tiedä uskaltaisinko ajaa aamu/iltaruuhkassa, jos tänä talvena kaikilla olisikin yhtäkkiä vain kitkat.
Löytyy kuitenkin kuskeja, joilla ei ole ikinä moisia ollut, ja luotto "rapinaan" pidon vähentyessä on suuri. On monella vaikeuksia pysyä tien puolella ja poissa muiden autojen takalootista nastoillakin.. 8) Kelistä riippumatta ???
Parempi ehkä pysyä niissä mihin on tottunut, ellei mene jääradalle harjoittelemaan..
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 21.09.17 - klo:14:25
Parempi ehkä pysyä niissä mihin on tottunut, ellei mene jääradalle harjoittelemaan..
Tästä voisi tuulipukukansalle painaa mustan teksti t-paidan tai puskuritarran corollan perään vaikka sen vihaisen siilin sanomana.
En oikein ymmärrä mihin ylipäätään nastarenkaita tarvitaan koska ilmankin pärjää hyvin. Toisaalta jotka välttämättä haluaa murentaa niillä teitämme olisi kohtuullista myös maksaa renkaanoston yhteydessä isompi vero. Ja tämä oli sitten vain henkilökohtainen mielipide. Itse olen lähes aina ajanut kitkoilla ja viime talvena oikein testimielessä jäätiellä yritin autoa saada poikittain menemään, mutta ei sitten millään. Aina ajonvakautus oikaisee aikeet. Toisaalta olen myös ihmetellyt näitä nastarenkaankäyttäjiä liikennevaloissa kun yritetään päästä liikkeelle sudittelemalla. ei voi kun ihmetellä miten vaikeeta se on. monta kertaa perässä ollessa mietin voiko olla nuin hankalaa eteneminen kun itse kitkoilla pääsen yhtään sutimatta nätisti eteenpäin.
Lainaus käyttäjältä: japa - 21.09.17 - klo:14:41
En oikein ymmärrä mihin ylipäätään nastarenkaita tarvitaan koska ilmankin pärjää hyvin. Toisaalta jotka välttämättä haluaa murentaa niillä teitämme olisi kohtuullista myös maksaa renkaanoston yhteydessä isompi vero. Ja tämä oli sitten vain henkilökohtainen mielipide. Itse olen lähes aina ajanut kitkoilla ja viime talvena oikein testimielessä jäätiellä yritin autoa saada poikittain menemään, mutta ei sitten millään. Aina ajonvakautus oikaisee aikeet. Toisaalta olen myös ihmetellyt näitä nastarenkaankäyttäjiä liikennevaloissa kun yritetään päästä liikkeelle sudittelemalla. ei voi kun ihmetellä miten vaikeeta se on. monta kertaa perässä ollessa mietin voiko olla nuin hankalaa eteneminen kun itse kitkoilla pääsen yhtään sutimatta nätisti eteenpäin.
Teiden 'murentamiseen' vaikuttaa ennekaikkea se, miten paljon ko. auto renkaineen teillä liikkuu. Jos olisi 'renkaanoston yhteydessä isompi vero', niin tämähän kuuluisi samaan sarjaan, kuin auton oston yhteydessä velottava co2- perusteinen autovero, joka ei millään tavalla liity siihen, miten paljon ko. auto tulee saastuttamaan.
Jos teiden murentamiseveroa joku haluaisi autoilijoiden lisärasitteeksi, niin sen pitäisi liittyä ajettuihin kilometreihin.. samoin kuin co2- perustaisten verojenkin
pitäisi.
Se, että pitäisikö nastarenkailla saada ajaa teillämme lainkaan, on sitten lainsäätäjän asia. Niin kauan kuin se ei ole kiellettyä, niin turha kenenkään asiasta olla pahoilaan. jos joku omissa ajoissaan ei tarvitse nastoja, niin se ei tarkoita, että
kukaan muukaan ei tarvitsisi. Renkaiden sutiminen liikennevaloissa on vajakkiautojen ongelma. Sutiminen kuluttaa osaltaan teitä, heikentää liikenteen sujuvuutta ja tätä kautta lisää kokonaispäästöjä => 2-vetoautoille pitäisi asettaa oston yhteydessä isävero teiden kuluttamisesta ja lisäpäästöistä :)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 21.09.17 - klo:14:15
Kyllä sen suolatun tienpinnan siitä sitten hienontelevat ja levittelevät hengitysilmaan ne kitkarenkaatkin aivan yhtälailla kuin nastarenkaatkin!
Kaikki renkaat kuluttavat enemmän ja vähemmän, muuta Etelä-Suomen talvi, suolaus ja nastarenkaat ovat todella huono yhdistelmä teiden kulumisen kannalta. On täysin selvä asia, että nastat nopeuttavat rajusti tien kulumista. Tuo ei ole tietenkään ainoa teitä kuluttava tekijä, mutta todella merkittävä tekijä se on. On paljon maita, joissa teitä suolataan, mutta ainoastaan niissä maissa, missä nastat piikkaavat pinnoitetta, tiet kuluvat karkeiksi nastarengaskaudella. Nastat ovat myös syy siihen, miksi Suomessa käytetään alunperinkin karkeampijakoista pinnoitetta. Hiljaisempi hienojakoisempi pinnoite kestäisi vieläkin heikommin nastoja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.09.17 - klo:13:32
Jännä ettei kitkauskovaiset hyväksy, että tiet kuluvat myös muillakin renkailla, kuin nastarenkailla...
Kyllä he sen hyväksyvät. Kaikki renkaat kuluttavat teiden pintoja. Mitä enemmän liikennettä, sitä nopeammin kuluminen tapahtuu. Lisäksi teiden kuntoon vaikuttuvat myös sääolosuhteet. Mutta jos lähdetään siitä, että jotain rengasta autossa on pakko voida käyttää, niin silloin kysymys tiivistyy pitkälti siihen, millainen rengas kuluttaa tien pintaa eniten. Ja tästä asiasta ei nyt vähään aikaan ole ollut mitään erityistä epäselvyyttä. Asiasta löytyy toki tutkimustietoakin, mutta sanoisin maalikonkin pystyvän vetämään oikeat johtopäätökset. Kun nastoitetuilla renkailla ajetaan sulalla asfaltilla, on selvää, että se kuluu enemmän kuin nastoittamattomilla renkailla ajettaessa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 21.09.17 - klo:15:17
Niin kauan kuin se ei ole kiellettyä, niin turha kenenkään asiasta olla pahoilaan. jos joku omissa ajoissaan ei tarvitse nastoja, niin se ei tarkoita, että kukaan muukaan ei tarvitsisi.
Minä olen kyllä siitä hieman pahoillani. On sinänsä täysin totta, että oman tilanteen perusteella ei voi vetää koko kansaa koskevia tyhjentäviä johtopäätöksiä. Toisaalta päätöksenteosta yhteiskunnassa ei tulisi mitään, jos kansalaisten yksittäiset olosuhteet tulisi kaikessa huomioida. On pakko tehdä yleistyksiä. Mielestäni on todella sääli, että pääkaupunkiseudulla ajetaan sulilla teillä nastarenkailla lokakuun lopulta huhtikuun alkuun. Tämä touhu vaikuttaa teiden kunnon kautta ajoturvallisuuteen (urat) ja ajomukavuuteen (rengasmelu). Tämän lisäksi tulevat erilaiset terveysvaikutukset. Nastarenkailla saavutettavat edut ovat mielestäni selvässä epäsuhteessa niistä aiheutuviin haittohin.
Uskallan myös epäillä, että pääkaupunkiseudullla iso osa nastarenkaita käyttävistä ei käytä niin sen vuoksi, että niitä ehdottomasti tarvitsisi. Kyse on todennäköisesti enemmänkin tavasta ja tottumuksesta. Talvirengas on yhtä kuin nastarengas.
Eikä nastarenkaita tarvisisi välttämättä edes kieltää. Jo jonkinlainen maksu tai vero Ruotsin ja Norjan tapaan voisi tässä suhteessa olla riittävä toimenpide. Se todennäköisesti saisi ihmiset hieman pohtimaan rengasvalintaansa. Moni autoilija saattaisi ensimmäistä kertaa elämässään tehdä itselleen kysymyksen: "Tarvitsenko minä todella nastarenkaita?"
^ Samaan tyyliin pitäisi sitten myös olla pahoillaan, että osa ajaa dieseleillä, jotka meluavat ja saastuttavat enemmän kuin sähköautot.
Mielestäni on siis aivan väärä lähestymistapa moittia muiden ihmisten autojen ja renkaiden valintaa, ja väittää omaa paremmaksi. Me kun emme tiedä muiden ihmisten autojen käyttötarkoituksia.
Mielipiteitä toki saa olla, mutta tuomaroimaan oman mielipiteensä ja lehdistä luettujen "faktojen" takia ei kannata. Sitä virkaa hoitaa yhteiskunnassa ihan toinen osa.
Juuri eilen tuli pohdittua, että kummat tarvirenkaat sitä tilaisi. Kitkat vai nastat.
Etelärannikolla "talvikelit" ovat tyyliin +2 ja -14 välillä enimmäkseen ja valitettavasti teiden suolaus on sitä luokkaa, että nastat tilasin.
Sopivasti, kun märille pinnoille tulee välillä pakkasta niin tiet on pelkkää peilijäätä.
Lunta, jos tulee joitakin kertoja. Sitä voi tulla mukavasti, että kitkoilla pärjäisi hienosti mutta vain hetken ajaksi. Kuivalla tienpinnalla olisi tietty mukava ajella kitkoilla ja hiljaisuudessa.
Mutta.. Sitten palataan pikku pakkasiin ja suolaukseen, märkiin ja jäisiin pintoihin.
Tässä nyt juuri on se miten ajatusmaailmat eivät kohtaa kitkauskovaisten ja nastauskovaisten kohdalla.
LainaaEtelärannikolla "talvikelit" ovat tyyliin +2 ja -14 välillä enimmäkseen ja valitettavasti teiden suolaus on sitä luokkaa, että nastat tilasin.
Sopivasti, kun märille pinnoille tulee välillä pakkasta niin tiet on pelkkää peilijäätä.
Jos niillä talvirenkailla ajellaan vuodesta se 4-5kk niin uskaltaisin väittää, että tuohon aikaan etelärannikolla tiet ovat pääosin täysin kuivat tai korkeintaan märät vedestä. Eli pärjäisi jopa kesärenkailla. "välillä" kun "sopivasti" tulee sitten ne kelit jolloin sitä peilijäätä ilmestyy teille ovat varmasti laskettavissa vähintään kahden käsin, ehkä jopa yhden käsin sormin.
Näille päiville perusteena on siis nastat. Miten sitten ne muut päivät?
Kyllähän varmasti kitkoilla ajavatkin tiedostavat että nuo päivät joskus tulee, jolloin ajetaan sen mukaan. Mutta miten sitten ne muut päivät ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 22.09.17 - klo:10:43
Jos niillä talvirenkailla ajellaan vuodesta se 4-5kk niin uskaltaisin väittää, että tuohon aikaan etelärannikolla tiet ovat pääosin täysin kuivat tai korkeintaan märät vedestä. Eli pärjäisi jopa kesärenkailla. "välillä" kun "sopivasti" tulee sitten ne kelit jolloin sitä peilijäätä ilmestyy teille ovat varmasti laskettavissa vähintään kahden käsin, ehkä jopa yhden käsin sormin.
Näille päiville perusteena on siis nastat. Miten sitten ne muut päivät?
Pärjäähän sitä kesärenkaillakin vaikka lumista, loskaista ja vähän jäistäkin on. Tuli ajettu muutamat päivät, kun silloisella kesäautolla oli kesäpyörät alla. :D Mukavaa se ei ole, kun suoralla tiellä auto lähtee luistamaan jokaisen 4 pyörän turvin kohti viettävää reunaa. Ja jotkut herkkähipiät vinkuu heti "pitää olla talvirenkaat, kun lakikin niin sanoo ja mitäs sitten, jos kolarin olisit ajanut ja plää plää". Mitäs sitten?Mutta, jos on kokemusta myös niistä yhden tai kahden käden sormin lasketuista tilanteista, jolloin nastarenkaat ovat avustaneet/estäneet, jopa kolarin muiden kuin omien toimien vuoksi. Se kyllä kääntää myös vaaka kuppia nastojen puolelle. :) Kärsitään ne muut päivät siinä missä muutkin. On niitä huonoja talvikelejä enemmänkin, kuin pelkät peilijää kelit. ;) Pieni lisäpito on aina plussaa.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.09.17 - klo:19:30
Samaan tyyliin pitäisi sitten myös olla pahoillaan, että osa ajaa dieseleillä, jotka meluavat ja saastuttavat enemmän kuin sähköautot.
Toisaalta lienee myös niin, ettei kenenkään tarvitse olla kaikesta pahoillaan. Tässä ketjussa on keskusteltu erilaisten talvirenkaiden hyvistä ja huonoista puolista, ei diesel- ja bensa-autojen eroista. Joku saattaa olla pahoillaan bensan tai dieselin käytöstä, ja siitä voidaan totta kai tarvittaessa käydä oma keskustelunsa.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.09.17 - klo:19:30
Mielestäni on siis aivan väärä lähestymistapa moittia muiden ihmisten autojen ja renkaiden valintaa, ja väittää omaa paremmaksi. Me kun emme tiedä muiden ihmisten autojen käyttötarkoituksia.
Ainakaan minä en ole väittänyt omaa rengasvalintaani paremmaksi. Sen olen todennut, että nastarenkaat kuluttuvat teitä enemmän kuin kitkat, ja että nastarenkaiden käytöstä seuraa erityisesti kaupungeissa ongelmia ihmisten terveydelle. En liioin ole väittänyt tietäväni muiden ihmisten autojen käyttötarkoitusta. Eihän sellaista tarkkaan ottaen voi kukaan tietää. Mutta jos haluamme käydä talvirenkaista ja teiden kunnosta ylipäätään jonkinlaista keskustelua, on pakko tehdä joitakin oletuksia. Jos keskustelun edellytyksenä olisi se, että jokainen keskustelija tietäisi jokaisen pääkaupunkiseudulla ajavan henkilön auton käyttötarkoituksen, ei keskustelua voitaisi lainkaan käydä.
Itse asiassa se, mitä tuolla edellä koetin sanoa, on se, että suuri joukko esimerkiksi pääkaupunkiseudun autoilijoista ei todennäköisesti kovin syvällisesti pohdi rengasvalintojaan. Autofoorumeilla saattaa muodostua sellainen harhakuva, että ihmiset tekisivät kovin punnittuja ja mietittyjä ratkaisuja esim. renkaiden suhteen. Itse en tähän oikein usko. Monille ihmisille, todennäköisesti kansalaisten enemmistölle, auto on väline siirtymiseen. He eivät mieti "sporttijakkaroita", "aluja", vanteiden levyksiä tai "lastuttamista". Epäilenkin, että esimerkiksi nastarenkaiden valinnan taustalla on aika paljon tapaa ja tottumusta. Nastarenkaat ostetaan autoon, koska näin on aina toimittu.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.09.17 - klo:19:30
Mielipiteitä toki saa olla,
Kiitos!
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.09.17 - klo:19:30
mutta tuomaroimaan oman mielipiteensä ja lehdistä luettujen "faktojen" takia ei kannata.
Se vain taitaa usein olla niin, että se "oma mielipide" saattaa hyvinkin olla ristiriidassa sen toisen mielipiteen kanssa. Ja silloin sen toisen mielipiteen omaava saattaa pahoittaa mielensä, vaikka "oman mielipiteen" esittämiseen ei liittyisikään minkäänlaista arvoarvostelmaa. Se, että nastarenkaat kuluttavat teitä enemmän kuin kitkarenkaat, ja että niillä on negatiivisia terveysvaikutuksia, on joka tapauksessa fakta, ei mielipide. Eikä fakta muutu "faktaksi" pelkästään sillä, että asiasta mahdollisesti lukee lehdestä. Faktasta tulee "fakta" vasta siinä vaiheessa, kun käyttöön tulee tutkimukseen pohjautuvaa tietoa, jonka kumoaa sen, mitä nastarenkaiden vaikutuksista tällä hetkellä tiedetään.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.09.17 - klo:19:30
Sitä virkaa hoitaa yhteiskunnassa ihan toinen osa.
Tässä jäi nyt kertomatta, mikä tämä "toinen osa" on. Mutta olipa se mikä tahansa, muuttuu keskustelu esimerkiksi tällä foorumilla aika vaikeaksi, jos edellä esittämääni pidetään jonkinlaisena "tuomarointina", joka pitäisi antaa "toisen osan" hoidettavaksi.
Ajattelen tästä asiasta niin, että nastarenkaiden kiistattomien haittojen vuoksi yhteiskunnan pitäisi Norjan ja Ruotsin tavoin kannustaa autoilijoita vähentämään nastarenkaiden käyttöä. Tätä tuskin lähitulevaisuudessa tapahtuu, koska meillä ylipäätään on mainittuja valtioita korkeampi kynnys puuttua autoilun haittavaikutuksiin. Mutta vaikka yhteiskunta ei toimenpiteisiin ryhtyisikään, olisi toivottavaa, että autoilijat itse miettisivät, tarvitsevatko he todella nastarenkaita. Aivan varmasti on niitä, jotka nastoja tarvitsevat, mutta yhtä varmasti on runsaasti myös niitä, jotka tulisivat aivan hyvin toimeen ilman renkaissa olevia piikkejä.
Mikä käyttötarkoitus ylipäätään on sellainen, että nastat ovat välttämättömyys eli siis jäällä pitäisi pystyä ajamaan mahdollisimman nopeasti? Ehkä hälytysajoneuvot menevät tuohon ryhmään, mutta mitä muista voisi löytyä?
Lainaus käyttäjältä: FoamCleaner - 22.09.17 - klo:11:07
Pärjäähän sitä kesärenkaillakin vaikka lumista, loskaista ja vähän jäistäkin on. Tuli ajettu muutamat päivät, kun silloisella kesäautolla oli kesäpyörät alla. :D
Mukavaa se ei ole, kun suoralla tiellä auto lähtee luistamaan jokaisen 4 pyörän turvin kohti viettävää reunaa.
Ja jotkut herkkähipiät vinkuu heti "pitää olla talvirenkaat, kun lakikin niin sanoo ja mitäs sitten, jos kolarin olisit ajanut ja plää plää". Mitäs sitten?
Mutta, jos on kokemusta myös niistä yhden tai kahden käden sormin lasketuista tilanteista, jolloin nastarenkaat ovat avustaneet/estäneet, jopa kolarin muiden kuin omien toimien vuoksi. Se kyllä kääntää myös vaaka kuppia nastojen puolelle. :) Kärsitään ne muut päivät siinä missä muutkin.
On niitä huonoja talvikelejä enemmänkin, kuin pelkät peilijää kelit. ;) Pieni lisäpito on aina plussaa.
Tästä nyt saa sellaisen kuvan, että niillä kitkoilla ei pärjää talvikeleillä ollenkaan? Näinhän se ei kuitenkaan ole ;) Kitkojen kanssa ei myöskään tarvitse "kärsiä" päivääkään ;D
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 21.09.17 - klo:15:17
Sutiminen kuluttaa osaltaan teitä, heikentää liikenteen sujuvuutta ja tätä kautta lisää kokonaispäästöjä => 2-vetoautoille pitäisi asettaa oston yhteydessä isävero teiden kuluttamisesta ja lisäpäästöistä :)
Mutta toki nastoilla sudittelevat kuskit tekevät kitkarenkailla ajaville palveluksen, karhentamalla risteysalueet sudittelullaan. ;)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 22.09.17 - klo:11:16
Mutta vaikka yhteiskunta ei toimenpiteisiin ryhtyisikään, olisi toivottavaa, että autoilijat itse miettisivät, tarvitsevatko he todella nastarenkaita. Aivan varmasti on niitä, jotka nastoja tarvitsevat, mutta yhtä varmasti on runsaasti myös niitä, jotka tulisivat aivan hyvin toimeen ilman renkaissa olevia piikkejä.
Yksi autoilija ilmoittautuu mukaan mietintään. :) Aiemmin 29 talvea nastoilla ajelleena, nykyiseen peliin on Contin kitkat odottamassa varaston nurkassa. Kuinka niillä pärjätään, jää nähtäväksi. Ensi keväänä ollaan viisaampia.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 21.09.17 - klo:16:58
LainaaNiin kauan kuin se ei ole kiellettyä, niin turha kenenkään asiasta olla pahoilaan. jos joku omissa ajoissaan ei tarvitse nastoja, niin se ei tarkoita, että kukaan muukaan ei tarvitsisi.
Minä olen kyllä siitä hieman pahoillani. On sinänsä täysin totta, että oman tilanteen perusteella ei voi vetää koko kansaa koskevia tyhjentäviä johtopäätöksiä. Toisaalta päätöksenteosta yhteiskunnassa ei tulisi mitään, jos kansalaisten yksittäiset olosuhteet tulisi kaikessa huomioida. On pakko tehdä yleistyksiä. Mielestäni on todella sääli, että pääkaupunkiseudulla ajetaan sulilla teillä nastarenkailla lokakuun lopulta huhtikuun alkuun.
Elikö 1/5- osa Suomen väestöstä (pääkaupunkiseutu) on se olosuhde, jonka perusteella lainsäätäjän pitäisi yksinomaisesti tehdä päätökset ja loppu Suomi kuvastaa 'kansalaisten yksittäisiä olosuhteita' .. pääkaupunkikeskeistä näköalattomuutta on päätöksenteossa paljon, joten empä ihmettelisi, vaikka tuo ajattelutapa saisi edustajissamme kannatusta.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 21.09.17 - klo:16:58
Uskallan myös epäillä, että pääkaupunkiseudullla iso osa nastarenkaita käyttävistä ei käytä niin sen vuoksi, että niitä ehdottomasti tarvitsisi. Kyse on todennäköisesti enemmänkin tavasta ja tottumuksesta. Talvirengas on yhtä kuin nastarengas.
pääkaupunkiseutu, pääkaupunkiseutu, pääkaupunkiseutu... ja lopun Suomen landepaukut, jotka ei ymmärrä mitkä on talvikeliin oikeat renkaat omalle ajoprofiilille, jos stadin kingit ei sitä heille kerro.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 21.09.17 - klo:16:58
Eikä nastarenkaita tarvisisi välttämättä edes kieltää. Jo jonkinlainen maksu tai vero Ruotsin ja Norjan tapaan voisi tässä suhteessa olla riittävä toimenpide. Se todennäköisesti saisi ihmiset hieman pohtimaan rengasvalintaansa. Moni autoilija saattaisi ensimmäistä kertaa elämässään tehdä itselleen kysymyksen: "Tarvitsenko minä todella nastarenkaita?"
Ilman muuta veroja lisää.. juuri näin. Olisko joku muu keino mahdollinen.. tuetaanhan kohta sähköautojenkin hankintaa. Jos nastarenkaat on iso ympäristö- / ilmanlaatu- / teiden kunto- ongelma, niin junttikansaa voisi porkkanalla ohjata ostamaan 'oikeanlaiset' renkaat. Ei kumppariväki muutoin tajua tätäkään, kun ei asu pääkaupunkiseudulla :)
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.09.17 - klo:11:43
Mutta toki nastoilla sudittelevat kuskit tekevät kitkarenkailla ajaville palveluksen, karhentamalla risteysalueet sudittelullaan. ;)
Yksi autoilija ilmoittautuu mukaan mietintään. :) Aiemmin 29 talvea nastoilla ajelleena, nykyiseen peliin on Contin kitkat odottamassa varaston nurkassa. Kuinka niillä pärjätään, jää nähtäväksi. Ensi keväänä ollaan viisaampia.
Minun veikkaus on että nastoihin ei ole paluuta, on ne senverran mukavat ja tuskin tulee ongelmia. Mutta kerro ihmeessä kokemuksista täällä ;)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.09.17 - klo:11:45
Elikö 1/5- osa Suomen väestöstä (pääkaupunkiseutu) on se olosuhde, jonka perusteella lainsäätäjän pitäisi yksinomaisesti tehdä päätökset
Ei pitäisi. Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaiden käyttöön pyritään vaikuttamaan "kannustavan hallinnan" keinoilla, eli veroilla, maksuilla ja myös kielloilla. Mutta näitä keinoja ei suinkaan käytetä koko maata koskien. Nastarenkaiden käyttöä on pyritty rajoittamaan joissakin suurissa kaupungeissa, ja niiden kaupunginosissa. Mukana on siis paljon paikallistason päätöksentekoa.
Nyt voidaan tietysti ajatella, että edellä mainittu menettely johtaisi todelliseen "stadien kingien" tyranniaan niitä sankarillisia maalaisia kohtaan, jotka jonkun pakottavan syyn vuoksi epäonnekseen joutuvat esimerkiksi Helsingin helvettiin autoillaan saapumaan. Ja tottahan se on, että jonkun maalla asuvan ja siellä nastoilla ajavan etu voisi moisessa järjestelyssä kärsiä. Helsinkiin tullessaan hän saattaisi esimerkiksi joutua maksamaan maksun nastarenkaiden käytöstään. Ja niin pirullinen kuin tällainen tilanne kaikkensa antaneelle maalaisserkulle kieltämättä olisikin, niin valitettavasti hänen pitäisi siihen alistua. Näin demokratia toimii. Jos, ja korostan sanaa "jos", Helsinki joskus päättäisi nastojen käyttöä esim. maksuilla rajoittaa, niin tämä päätös tehtäisiin kaiketi sen vuoksi, että sen katsottaisiin olevan helsinkiläisten edun mukainen. Päätöksenteko olisi "Helsinki-keskeistä" sen vuoksi, että Helsingin olosuhteet ovat toiset kuin Keski-Suomen. Kyse ei siis olisi siitä, että poljettaisiin tätä maata verellä ja hiellään rakentaneita maalaisserkkuja maanrakoon. Jos Pihtiputaan isäntä tästä järjestelystä kuitenkin mielensä pahoittaisi, niin sille ei sitten valitettavasti voisi mitään.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.09.17 - klo:11:45
pääkaupunkikeskeistä näköalattomuutta on päätöksenteossa paljon, joten enpä ihmettelisi, vaikka tuo ajattelutapa saisi edustajissamme kannatusta.
Nooh, ei kannata olla liian huolissaan. Meillähän on sellainen puolue kuin kepu. Se on hallituksissaan ollessaan kyennyt aika hyvin puolustamaan maalaisserkkujen etua. Onko kepun toiminta sitten loppujen lopuksi koitunut, tai koitumassa, maalaiserkkujen(kaan) eduksi, sitä sopii pohtia.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.09.17 - klo:11:45
pääkaupunkiseutu, pääkaupunkiseutu, pääkaupunkiseutu... ja lopun Suomen landepaukut, jotka ei ymmärrä mitkä on talvikeliin oikeat renkaat omalle ajoprofiilille, jos stadin kingit ei sitä heille kerro.
Ei "stadin kingien" ehkä kannata landepaikuille paljoakaan kertoa, sillä kaikki viittaa nyt siihen, että nämä eivät osaa lukea. Tai ainakaan he eivät ymmärrä lukemaansa. Esimerkiksi tällä foorumilla todennäköisesti kukaan ei koskaan ehdottanut nastojen
kieltämistä. Tai edes nastojen käyttörajoituksia, jotka koskisivat
koko maata. Täällä on ymmärtääkseni esitetty näkemyksiä, joiden mukaan nastojen käyttöä pitäisi pyrkiä rajoittamaan. Itse olen ollut sitä mieltä, että tällaisia toimenpiteitä tulisi harkita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla edellä mainituin perustein.
Mutta tähän Helsinki-Muu Suomi -asetelmaan taitaa liittyä jotakin hyvin kitkerää ja katkeraa asennoitumista. Törmäsin tähän aikoinani jo varusmiespalveluksessa Parolannummella. Alokaskomppaniassani oli melko selvä jako: oli kavereita toisaalta Helsingistä ja Espoosta, ja toisaalta Satakunnasta ja Porin seuduilta. "Landepaukkujen" kanssa piti olla koko ajan varpaillaan. Jo ennen kuin heidän kanssaan oli ehtinyt vaihtaa ensimmäistä kommenttia, tuntui heillä olevan varsin selkeä käsitys siitä, että kaikki helsinkiläiset ovat sitä ja tätä. Ja että kaikki helsinkiläiset pitävät heitä jotenkin juntteina. Heidän itsetuntonsa vaikutti huonolta, ja he olivat kuin valmiiksi loukkaantuneita jostakin. Tuli sellainen olo, että pitää koko ajan hieman pyytää anteeksi sitä, että on sattunut syntymään Helsingissä. Ettei uljas maaseudun mies vain pahoittaisi mieltään jostakin.
LainaaEi "stadin kingien" ehkä kannata landepaikuille paljoakaan kertoa, sillä kaikki viittaa nyt siihen, että nämä eivät osaa lukea. Tai ainakaan he eivät ymmärrä lukemaansa. Esimerkiksi tällä foorumilla todennäköisesti kukaan ei koskaan ehdottanut nastojen kieltämistä. Tai edes nastojen käyttörajoituksia, jotka koskisivat koko maata.
Jopa täällä "Landella" tiputaan tuolle kommentille. Aivan mahtava sivallus ;D ;D ;D
Veikkaan silti että joku lajitoverini raktoristaan älähtää takaisin ;)
Aivan varmasti älähtää. Elämä maaseudulla on jatkuvaa elossapysymistaistelua Helsingin ikeen alla, ja kun siihen vielä lisätään netissä suutaan soittavat helsinkiläiskreivit, niin vähemmästäkin sitä hermostuu :) Eipä silti, itse kävisin keskustelua mieluummin ilman "sivalluksia" ja "älähdyksiä", mutta eivät nämä välineet tietystikään mitään "maalaisserkkujen" yksinoikeuksia ole.
Mitä sitten tulee lajitovereihin "raktoreissa", niin ei minulla tietenkään lähtökohtaisesti ole yhtään mitään heitä vastaan. Itse asiassa siitä ei ole kauaakaan, kun "raktorimies" pelasti erään "stadin kingin" ikävästä tilanteesta. Tämä oli kesämökillään pysäköinyt Audinsa pitkäaikaisten sateiden pehmentämälle nurmikolle. Ja kun sitten tuli aika lähteä hakemaan kyliltä patonkia ja punaviiniä, jäi Audi pihaan sutimaan. "Raktorimiehen" avulla homma sitten hoidettiin. Ja tänä iltana "stadin kingi" lähtee taas landelle. Sorsajahtiin.
Tähän romaanikirjoittelu pitäisi laittaa verolle; koskee erityisesti Mattista, joka ei osaa sanoa asiaansa napakasti ja lyhyesti. ::)
Ihan jokaista asiaa ei voi tiivistää pariin lauseeseen. Varsinkin, jos on tarkoitus kertoa, miksi jostain asiasta tietyllä tavalla ajattelee. Mutta ei "pitkien" tekstien tietenkään pidä antaa häiritä. Jos on foorumilla huomannut jonkun tyyppillisesti kirjoittavan omaan makuun liian pitkiä plörinöitä, niin ne kannattaa tietty jättää heti lukematta. Siitä sillä selviää :) Ja sitten on tietysti vielä sekin vaihtoehto, että blokkaa kokonaan tuollaisen "romanikirjailijan". Silloin tämän luritukset eivät pääse häiritsemään omaa foorumkokemusta milllään tavalla. Non-ni, nyt tuli taas aivan älyttömän pitkä luritus, jonka joku fiksumpi olisi varmasti osannut sanoa toisin.
Juu en minäkään nastoja kieltäisi/rajoittaisi kuin etelän vilkkailla valtavälylillä/kaupungeissa, tyyliin Vantaa/Hki/Espoo sektori. Jos itse asuisin pohjoisemmassa niin luultavasti olisi nastat, kun tiet voi olla missä kunnossa tahansa jos/kun ei ylläpito ole aivan samalla tasolla. Monikaan tuskin voi perustella Etelä-Suomessa nastojensa käyttöä. Ei ne nastat yhtään kitkoja paremmin pysähdy jos turvavälit on tätä mitä joka päivä näkee, talvella. Saman voisi sanoa nopeuksista, joilla tuolla talven keleissä mennään.. Ei ymmärretä fysiikan lakeja? Jos on huono keli (muutaman kerran talvessa) ja pelottaa ajaa kitkoilla, voi hiljentää vauhtia.
Pohjoisessa voi olla jopa lumikelejä ja myös liikennettä 99% vähemmän, niin kitka käy periaatteessa paremmin kuin sulilla ja lämpösillä etelän keleillä missä toisinaan taas piilojäätä ja liikennettä paljon. Tästä dilemmasta ei ikinä päästä jos ei kielletä nastoja kokonaan. Jääkeleille tehdyt kitkat kun ei todellakaan ole hyvät ajaa etelän sulilla ja lämpösillä teillä.
Komppaan rami1:a tässä. Toki Helsingin ruuhkissa nopeudet ovat alhaisia, mutta kun lähdetään peilijäällä luistelemaan, alkaa pelti kolista. Kehällä on jo kovempaa menoa. Jos kitkat ovat parhaimmillaan todelliseen talvikeliin ja jäällä pitää vain nasta, niin valitsen nastan, kun aamulla pitää lähteä joka kelillä ja myös kauemmas hyvin vaihtelevilla valtateillä. Jos kitkat alkavat vastata edes jotenkin nastarenkaita jäällä, vaihdan niihin. Teiden kuluminen ahdistaa ja nastojen rapina rasittaa.
Nokian hakkapelitta 9:t vei tuulilasin testivoiton:
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201709292200426880_oa.shtml (http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201709292200426880_oa.shtml)
Vredestein Arctrac nastagummit, onko raadilla kokemuksia? Hinnaltaan olisivat kohtuulliset. Ei juurikaan tunnu netistä löytyvät juttua kyseisistä renkaista. TM:n testissä -14 sijoittunut vasta sijalle yhdeksän arvosanalla 7,5.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 22.09.17 - klo:20:11
Komppaan rami1:a tässä. Toki Helsingin ruuhkissa nopeudet ovat alhaisia, mutta kun lähdetään peilijäällä luistelemaan, alkaa pelti kolista.
Tässä suhteessa pääkaupunkiseudulla autoilevien kannattaisikin ehkä miettiä, kuinka usein he ovat esimerkiksi viiden viime vuoden aikana
peilijäätä kohdanneet. Eli kuinka suuri on se todennäköisyys, että he ajossaan kohtaavat olosuhteita, joissa nastarenkaista on selvää hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: peped - 02.10.17 - klo:15:46
Vredestein Arctrac nastagummit, onko raadilla kokemuksia? Hinnaltaan olisivat kohtuulliset. Ei juurikaan tunnu netistä löytyvät juttua kyseisistä renkaista. TM:n testissä -14 sijoittunut vasta sijalle yhdeksän arvosanalla 7,5.
Lähes kaikki talvirengastesteissä olleet, niin nasta-, kuin kitkarenkaatkin, toimivat hyvin suomalaisessakin talvessa.
Kysyin TM:lta koeautoista, niiden vannemitoista ja rengaspaineista. Saamani vastaukset yllättivät: mm. vanteista sanottiin, että olivat valmistajan spekseissä ( ei kerrottu ET:n suuruutta, eikä vanneleveyttä, joita kysyin ); myöskään paineista ei sanottu, muuta kuin että olivat autonvalmistajan suosituksien ( ? ) mukaiset ja kaikissa renkaissa käytettiin samoja paineita ( kysyin, minkälaisia paineita käytettiin: autonvalmistajan, rengasvalmistajan, vai asiantuntevan talvirengasspesialistin ( esim. Nokian Morrin ) suosittamia ).
Menetin kyllä uskoni kutakuinkin täysin TM:n rengastesteihin ja "asiantuntemukseen". Ja tätä ei kyllä yhtään ainakaan auttanut TM:n päätoimittajan, Reijo Ruokasen, vakuuttelu että heidän asiantuntevuuteen ja testien tekoon luotetaan.
Useimmat renkaat ja auto saadaan toimimaan keskenään tyydyttävästi/hyvin nostamalla paineita ja laittamalla takarenkaisiin hieman enemmän kuin eturenkaissa, jotta takapyörien sortokulmia pienentämällä saadaan parannettua suuntavakavuutta.
Kitkarenkaiden velttouden kompensoimiseksi lähes ainoa konsti ( riittävän vanneleveyden lisäksi ) on riittävän suuri rengaspaineiden nosto.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 02.10.17 - klo:17:18
Tässä suhteessa pääkaupunkiseudulla autoilevien kannattaisikin ehkä miettiä, kuinka usein he ovat esimerkiksi viiden viime vuoden aikana peilijäätä kohdanneet. Eli kuinka suuri on se todennäköisyys, että he ajossaan kohtaavat olosuhteita, joissa nastarenkaista on selvää hyötyä.
Mietitty on. Jäätä on viiden viimeisen vuoden aikana jopa useammn kerran satanut suoraan taivaalta alijäähtyneen veden muodossa, mikä onkin ollut aiemmin itselleni vain huru-ukkojen tarinaa. Kun omassa pihassa on peilijää, mahdollisuus kohdata sitä muutamassa seuraavassakin risteyksessä on huomattava, näin kokemusperäisesti.
Todennäköisyys voi olla pieni, mutta meikäläisen tuurilla "osuu" jättipotti kohdalle. Jopa toistamiseen.
Kolme viime talvee menny kitkoilla, ajan vuodessa noin 30tkm, ei pk seudulla oikeen mitään ongelmia, jossain erikoisemmissa vaikka todella jyrkällä pihalla voi olla vähän hankalempaa, nopeudet kuitenkin aika maltillisia yleensä. Kerran oulu-kemi välillä vähä jännäs ajaa sakkorajoilla olevilla kitkoilla kun koko pätkä oli peilijäässä, ei siinä kyllä nastakaa varmaa kummosesti ois pitäny mutta ehkä se ropina ei tekis siitä niin salakavalaa :D Minnekkään ei ole jääny esimerkiksi renkaiden takia ajamatta, eikä ole ollut edes epäilystä siitä pärjääkö.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 02.10.17 - klo:17:47
Menetin kyllä uskoni kutakuinkin täysin TM:n rengastesteihin ja "asiantuntemukseen". Ja tätä ei kyllä yhtään ainakaan auttanut TM:n päätoimittajan, Reijo Ruokasen, vakuuttelu että heidän asiantuntevuuteen ja testien tekoon luotetaan.
Niinpä, samainen päätoimittaja vielä perusteli omaa rengasvalintaansa pääkirjoituksessa. Ajan nastoilla kun ne vaan pitää paremmin, silloin harvoin kun joskus on liukasta. ??? Kaveri on varmaan myös vyö ja henkselit -mieihiä, ne on vaan varmemmat. Ko. rengastestin perusteella kukaan ei uskalla ostaa kitkoja.
Tuulilasin ensinumerossa testataan kitkoja, mielenkiinnolla odotan että minkälainen vertailu sieltä tulee.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 02.10.17 - klo:17:18
Tässä suhteessa pääkaupunkiseudulla autoilevien kannattaisikin ehkä miettiä, kuinka usein he ovat esimerkiksi viiden viime vuoden aikana peilijäätä kohdanneet. Eli kuinka suuri on se todennäköisyys, että he ajossaan kohtaavat olosuhteita, joissa nastarenkaista on selvää hyötyä.
Näiden kannattaa myös miettiä, ajaako 3 metrin päässä edellä ajavasta, eniten pellin kolinaan kuitenkin vaikuttaa penkin ja ratin välissä oleva, ei siinä nastatkaan pelasta jos luullaan auton kulkevan kiskoilla ;D Ei auto eikä renkaat tee virheitä, kuskit vain ovat surkeita. Useinkaan ei "jarruttajan" perässä tuleva aiheuta peräänajoa, vaan letkassa taaempana perseessä ajajat..
En ole koskaan metriäkään ajanut kitkoilla, enkä ole aiemmin aikonut ajaakaan. Viime vuosina parhaiden kitkarenkaiden jääpito on kuitenkin testien mukaan parantunut niin paljon, että päätin vaihtaa testin voittaneisiin kitkoihin. Olen siis valmis ajamaan vielä normaaliakin varovaisemmin ne noin viisi päivää talvessa, joina nastoista olisi hyötyä. Vastapainoksi saa sitten ajaa ilman rengasmelua koko talven.
Samoilla linjoilla TSI1490.n kanssa täälläkin. Talvinakkien osto edessä, niin nyt pitää Contin kitkat laittaa testaukseen. Sen verran paljon joutuu sulilla teillä kuuntelemaan rapinaa täällä pohjois-savossakin, eikä kaljama kelejä kovin paljoa talvessa ole. Ne kellä kitkat on ollut, niin ei ole ainakaan moittinut ja tätä pitää nyt testata itsekkin.
19 talvea kitkoilla takana eikä yhtään kusista ups tilannetta. Kitkoille haastavat olosuhteet on ainoastaan keväisin mökkiteillä, kun tie on jäinen ja päällä lorisee vettä. Ne eivät kuitenkaan tule yllätyksenä, vaan niihin osaa varautua. Minulle ei ole mikään ongelma käyttää mökkiteillä 10 minuuttia 7 minuutin sijaan. Sen sijaan kaupungissa ja maanteillä ei tule pahoja kelejä yllätyksenä. Kuuraisella asfaltilla ja mustalla jäällä kitkat toimivat hyvin. Ne ovat haasteellisia ainoastaan paksulla jäällä nollakelillä. Kuten sanoin, sellanen keli ei tule yllätyksenä.
Yli 20 talvea nastoilla ja eipä ole tarvinnut katua...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.10.17 - klo:23:02
Yli 20 talvea nastoilla ja eipä ole tarvinnut katua...
Nastamiehet ne voi ajella pelkästään mettässäkin, kateeks käy ::) ;)
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 05.10.17 - klo:23:20
Nastamiehet ne voi ajella pelkästään mettässäkin, kateeks käy ::) ;)
Voi ajaa myös metsässä, jos siltä tuntuu tai jäällä eikä sielläkään ole ollut ongelmia.
Ainoa kerta, kun on vähään aikaan meinannut mennä risteys pitkäksi on ollut kitkarenkailla (Yhden kauden ajetut) oleva sijaisauto vaikka tiesin risteyksen liukkaaksi ja "ennakoin" hyvissä ajoin. Sama risteys tuntia aikaisemmin kahdeksan vuotta vanhoilla nastoilla ei tuottanut ongelmia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.10.17 - klo:23:02
Yli 20 talvea nastoilla ja eipä ole tarvinnut katua...
Monta talvea olet ajanut kitkoilla?
Pikahuomioina nasta vs kitka:
Nasta kestää pitävänä pitempään, noin 120 tkm ajettu auto menee vielä alkuperäisillä nastoilla
Kitkat pitää vaihtaa 2 talven jälkeen ja jo jälkimmäisenä pito on heikentynyt.
Nasta antaa äänivaroituksen kun on liukasta, kitka lähtee salakavalammin jos ei ole hereillä.
Nasta naputtaa suurimman osan talvesta kuivaa asfalttia.
Kitka (pohjoisen) on pehmeä ja löysä kuivalla asfaltilla, hiljainen samalla.
-> Kitka jos osaa varautua keliin ja vaihtaa tarpeeksi usein, ennakoi liikenteessä, pudottaa oikeasti ajonopeutta kun tarve tulee
-> Nasta jos pakko lähteä kaikilla keleillä hätäilemään liikenteeseen. Esim kaupparatsulle, pitkien työmatkojen kulkijoille maaseudulla jne.
Ja kokemusta on molemmista. Kitkoilla 4 talvea (michelin xi3), nastoilla useampi (hakka 5 ja 7), eri autoilla. Nyt tulee alle nastat, 4 edellistä talvea meni kitkoin ja tyytyväinen olin.
Pari oho- onpa järjettömän liukasta tilannetta on ollut. Esim pintakaasulla sutii 80 vauhdissa loivaan ylämäkeen pikkuinen 1.2tsi. Tai jarruun hipaisemalla alkaa poljin rapisemaan vaan alla eikä nopeus hiljene lainkaan.
Tiestön suojelu ja oman auton melutaso ajaa kitkan suuntaan.
Maksimi jääpito ajaa nastan valintaan.
Kokonaisuutena suuri osa autoilijoista pärjää kitkalla vähänkin ajattelemalla. Pöljimmät ei pysy tiellä nastallakaan.
Nyt olisin valinnut kitkat jos en nastoja olisi niin halvalla saanut. Katsotaan ärsyttääkö napina kun alle menee (hakka8).
Lainaus käyttäjältä: mabe - 06.10.17 - klo:10:45
Nasta kestää pitävänä pitempään, noin 120 tkm ajettu auto menee vielä alkuperäisillä nastoilla
Kitkat pitää vaihtaa 2 talven jälkeen ja jo jälkimmäisenä pito on heikentynyt.
Tekniikan Maailma oli toista mieltä. He testasivat noin 10 vuotta sitten ajettua nastaa ja ajettua kitkaa. Kitka oli pitänyt pitonsa paljon paremmin.
Kitkat kannattaa ottaa alta pois keväällä aikaisin, koska tiet ovat nastojen jälkeen kuin raastinraudat. Näin niillä ajaa hyvin viisikin talvea. Ei kannata tuhota kitkoja ajamalla huhtikuun lämpöisissä keleissä karkeilla asfalteilla.
Lainaus käyttäjältä: mabe - 06.10.17 - klo:10:45
Nasta antaa äänivaroituksen kun on liukasta, kitka lähtee salakavalammin jos ei ole hereillä.
Tästäkin olen eri mieltä. Nastat peittävät ropinaansa kaiken tuntuman. Lisäksi niiden kiihdytyspito on selvästi parempi kuin kitkoilla. Jarrutuspito sitten tasaantuu (ks. TM:n mittaukset). Kitkat ovat paljon tunnokkaammat. Niillä huoma heti ensimmäisessä kiihdytyksessä, jos keli on liukas.
Tekniikan Maailma tänään:
(https://s1.postimg.org/7fm1py3byn/Nasta.png)
https://tekniikanmaailma.fi/tiede/nain-tapat-naapurisi-nastarenkaat-ja-marat-polttopuut-ovat-yleisin-keino-vaikka-harva-suostuu-uskomaan-sita-todeksi/
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 05.10.17 - klo:22:50
...ja mustalla jäällä kitkat toimivat hyvin. Ne ovat haasteellisia ainoastaan paksulla jäällä nollakelillä. Kuten sanoin, sellanen keli ei tule yllätyksenä.
Tosi elämästä: Tuttavani, mersumies, ajaa uudehkolla MB:llä syksysulia teitä ja tulee joen ylittävälle sillalle, jolla onkin huomaamatonta mustaa jäätä. Autossa on Nokian Hkpl 2- kitkarenkaat. Sillalla Mersu nytkähtää tien epätasaisuudessa (sillan liikuntasaumassa) ja renkaat menettävät pitonsa seurauksena auton pyörähdys ja osuminen sillankaiteisiin niin pahasti että autosta tulee lunastusromu - ja pahin asia, että kuljettajan jalka katkeaa kahdesta kohdasta.
Tässä em. tapauksessa kitkarengasajot loppuivat lopullisesti. Ei kannata antaa turhan rohkaisevia lausuntoja mustalla jäällä toimivista kitkoista. ::)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 06.10.17 - klo:11:14
Tekniikan Maailma oli toista mieltä. He testasivat noin 10 vuotta sitten ajettua nastaa ja ajettua kitkaa. Kitka oli pitänyt pitonsa paljon paremmin.
Tässä testi (TM 17/2010)
(https://s1.postimg.org/8m6rhqxs1r/Kulunut.png)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 06.10.17 - klo:11:14
Tekniikan Maailma oli toista mieltä. He testasivat noin 10 vuotta sitten ajettua nastaa ja ajettua kitkaa. Kitka oli pitänyt pitonsa paljon paremmin.
Kitkat kannattaa ottaa alta pois keväällä aikaisin, koska tiet ovat nastojen jälkeen kuin raastinraudat. Näin niillä ajaa hyvin viisikin talvea. Ei kannata tuhota kitkoja ajamalla huhtikuun lämpöisissä keleissä karkeilla asfalteilla.
Tästäkin olen eri mieltä. Nastat peittävät ropinaansa kaiken tuntuman. Lisäksi niiden kiihdytyspito on selvästi parempi kuin kitkoilla. Jarrutuspito sitten tasaantuu (ks. TM:n mittaukset). Kitkat ovat paljon tunnokkaammat. Niillä huoma heti ensimmäisessä kiihdytyksessä, jos keli on liukas.
Tekniikanmaailmasta on tullut tekniikan viihdelehti, joka yrittää ottaa kantaa aivan kuin me tällä palstalla kirjoittelevat. Useimmiten todella tekniikkaan ja syvällisempään tieteeseen perustavat faktat ovat pinnallistuneet ja viihteellistyneet.
Tiestön karhenemisessa on keskeinen syy tiestön kemiallinen sulana pitäminen. Asfaltin sidontabitumin liukeneminen ja pinnan rapautuminen on ongelmallisinta olosuhteissa, joissa lämpötilat seilaavat nollan molemmin puolin.
Suolatun tien möyhentämiseen riittävät kyllä muutkin renkaat kuin nastarenkaat, varsinkin kuin yllätävän suurelta osin teiden pohjaukset ovat alimitoitettuja kestämään niiden edellyttämää kuormitusta.
Pohjoisen ja itäisen Suomen suolaamattomilla teillä ei tule vastaan näitä etelän ja rannikkoalueiden tieongelmia, vaikka ajetaan minkälaisilla renkailla tahansa.
Renkaiden pitämistä äänistä ollaan tultu siihen tilanteeseen, että todelliset ääniongelmat ovat tulleet useimmilla vastaan "ylisuurilla" matalaprofiilisilla kesärenkailla; talvirenkaat, vaikka nastoillakin, ovat huomattavasti hiljaisempia. ;)
Itsekin olen sitä mieltä, että laatunastoilla ajaa pidempään kuin vastaavilla kitkoilla. Jos nastat ovat pääosin vielä tallella, uskaltanen ajaa niillä aina 3-4 mm kulutuspintaan asti. Kitkat olen puolestaan laittanut vaihtoon, kun kulutuspintaa on enää 5 mm. Lisäksi jaan tuon aiemman mainitun kommentin siitä, että kitkat tuntuvat menettävän parhaimman pitonsa jo ensimmäisen talven jälkeen. Nastoilla vastaava ero ei ole niin merkittävä.
Ennen kaikkea nastoilla on luottavaisempi olo lähteä liikenteeseen, kelissä kuin kelissä. Itselläkin on useampi kitkatalvi takana, mutta esimerkiksi viime talvena oli Michelinin kitkoilla useampi läheltäpiti tilanne, erityisesti peilikirkkaalla jäällä, jonka päällä oli vettä. Oli kuin olisi kumppareilla luistellut.
Lisäksi ajattelin niin, että allekirjoituksen mukaisessa mopon moottorilla varustetussa autossa, jossa on kevyt keula, nastat ovat paremmat liikkeellelähdöissä. Jo kesärenkailla on huomannut keulan keveyden, koska ripeämmissä kiihdytyksissä liikennevaloista saa renkaat helposti ulvomaan.
Kukin tekee valintansa makunsa mukaan eikä kovin metsään voi mennä, valitsipa sitten laatukitkat tai -nastat. Noita nastoihin liittyviä kauhukuvia terveydelle vaarallisuudesta en allekirjoita. Liikenne kokonaisuutena ja sen aiheuttamat saasteet varmaankin ovat suurempi haittatekijä.
Sitä, että nastat kuluttavat enemmän tietä, ei varmaankaan kukaan kiistä. Kun nastojen käyttöä ei ole kuitenkaan kielletty ja maksamillani verorahoilla osaltani kustannan tiestön ylläpitoa, oikeutan itselleni luvan ajaa nastoilla niin halutessani.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 06.10.17 - klo:11:53
Tekniikanmaailmasta on tullut tekniikan viihdelehti, joka yrittää ottaa kantaa aivan kuin me tällä palstalla kirjoittelevat. Useimmiten todella tekniikkaan ja syvällisempään tieteeseen perustavat faktat ovat pinnallistuneet ja viihteellistyneet.
Kyllä minä uskon, että TM:n mittaukset ovat todenmukaisia. Ne myös puoltavat omia kokemuksiani.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 06.10.17 - klo:11:53
Tiestön karhenemisessa on keskeinen syy tiestön kemiallinen sulana pitäminen. Asfaltin sidontabitumin liukeneminen ja pinnan rapautuminen on ongelmallisinta olosuhteissa, joissa lämpötilat seilaavat nollan molemmin puolin.
Suolatun tien möyhentämiseen riittävät kyllä muutkin renkaat kuin nastarenkaat, varsinkin kuin yllätävän suurelta osin teiden pohjaukset ovat alimitoitettuja kestämään niiden edellyttämää kuormitusta.
Suomessa on pakotettu käyttämään karkeaa isokivistä asfalttia nastarenkaiden takia. Se kestääkin paremmin nastojen kulutusta, mutta ei kestä sulan veden eroosiota, joten asfaltti murenee. Jos se tehtäisiin pienemmästä aineksesta käyttäen enemmän bitumia kestäisi se suolausta, mutta nastat tuhoaisivat sen heti.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 06.10.17 - klo:12:24
Kyllä minä uskon, että TM:n mittaukset ovat todenmukaisia. Ne myös puoltavat omia kokemuksiani.
TM on julkaisija, asiantuntijat ja tekijät löytyvät muualta. TM ei suorita itse, vaan suorituttaa rengastestit muilla. Reunaehdot eivät mahdollista renkaiden todellisen suorituskyvyn mittausta, vaan kaikille tehdään testit mm. samoilla peruspaineilla ( jotka eivät sovi kaikille yhtenevästi ) ja myöskään vannevaikutuksia ei ole selvitetty ( mitattu ).
Kyllähän ne mittaukset ovat aina jollaintavoin "todenmukaisia", mutta väitän, että hakemalla kaikista testattavista todelliset ominaisuudet ulos saataisiin aivan toisenlainen lopputulos ja järjestys. Testit venyisivät ja tulisivat vain liian kalliiksi - siis epäedullisiksi testin suorituttajille/maksajille.
Nykyään on hyvin vaikeaa päästä irti siitä trendistä, että joka aviisilla on "autoasiantuntijansa" ja kaikki julistavat omaa totuuttaan oikeana. Aivan liikaa ollaan tunne- ja luulopohjaisesti julistamassa "oikeita asioita", vaikka perusasioistakaan ei olla riittävästi perillä.
Renkaat ovat yksiä näitä tämän hetken aiheita - käyttövoiman ohella.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 06.10.17 - klo:12:40
Suomessa on pakotettu käyttämään karkeaa isokivistä asfalttia nastarenkaiden takia. Se kestääkin paremmin nastojen kulutusta, mutta ei kestä sulan veden eroosiota, joten asfaltti murenee. Jos se tehtäisiin pienemmästä aineksesta käyttäen enemmän bitumia kestäisi se suolausta, mutta nastat tuhoaisivat sen heti.
Luulottelua. Mm. viime talvena Etelä-Saksassa, mm Münchenin ympäristössä, oltiin aivan samanlaisissa teiden urautumiskuvioissa, kun jouduttiin poikkeuksellisen runsaasti suolaamaan teitä. Saksassa on nastarengaskielto.
Lainaus käyttäjältä: peped - 02.10.17 - klo:15:46
Vredestein Arctrac nastagummit, onko raadilla kokemuksia? Hinnaltaan olisivat kohtuulliset. Ei juurikaan tunnu netistä löytyvät juttua kyseisistä renkaista. TM:n testissä -14 sijoittunut vasta sijalle yhdeksän arvosanalla 7,5.
On kokemusta 17" koossa. Ostin viime talvena ja ajelin 2kk ja totesin, että pakko ostaa paremmat renkaat. Pirellin Ice Zerot ostin ja ero oli kuin yöllä ja päivällä. Eli en suosittele kyseistä Vredesteiniä vaikka halvalla saisi. Ehkä jossian pienemmissä kokoluokissa. Hiljaiset ovat ja asfaltilla hyvät ajaa, mutta urautunut lumi/jääpinta on kyllä myrkkyä. Renkaasta huomaa jo ihan silmin tarkastellen, että se on melko vanhaa suunnittelua kun lamelleja on nykyrenkaisiin nähden kyllä huomattavan vähän.
Vredesteiniltä on tullut uusikin malli joka TM:n testissä näytti olevan talvikelissä ihan kelpo rengas.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.09.17 - klo:15:31
Nokian hakkapelitta 9:t vei tuulilasin testivoiton:
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201709292200426880_oa.shtml (http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201709292200426880_oa.shtml)
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 03.10.17 - klo:10:23
Tuulilasin ensinumerossa testataan kitkoja, mielenkiinnolla odotan että minkälainen vertailu sieltä tulee.
Tuulilasi siirtyi tänä vuonna testamaan SUV-merkinnällä olevia renkaita 215/65/16 kokoisina. Näillähän ei kauheasti ole tekemistä tavallisten ha-renkaiden kanssa kuten Tuulilasin totesi nastarengastestissään jos olette lukeneet. Rungot ja pintakuviotkin eroavat vaikka nimi kuulostaa samalta kuin HA-renkaissa.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 06.10.17 - klo:13:01
Luulottelua.
Ei ole oma luulo tai keksintö. Tiehallinnon edustaja selitti TV:ssä noin 10 vuotta sitten, miksi asfaltti murenee. Hän sanoi, että isokivinen materiaali on valittu nastojen takia, muttei se kestä lauhoja talvia hyvin. Siinä isorakeisuudessakin mentiin ääripäähän ja jouduttiin hieman palaamaan takaisin. Haluttiin parempaa säänkestävyyttä nastojen kuluttavuuden kustannuksellakin.
^Tuo suuri raekoko on myös syynä siihen, että suomalainen asfaltti on jo uutena äänekkäämpää kuin tienpinta maissa, joissa ei tarvitse varautua nastojen kulutusvaikutukseen. Ja kun uusi pinta on sitten nastoilla jyrsitty karheaksi, alkaa rengasmelu vaivata useimpia VAG-kuskeja. Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö Suomessa olisi tarvetta nastarenkaille. On vain hyvä muistaa, että iso osa autoilijoista todennäköisesti käyttää nastoja "varmuuden vuoksi", ja että tästä varautumisesta maksetaan tietty hinta. Yhden osan tästä hinnasta muodostaa lisääntynyt rengasmelu.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 06.10.17 - klo:13:01
Luulottelua. Mm. viime talvena Etelä-Saksassa, mm Münchenin ympäristössä, oltiin aivan samanlaisissa teiden urautumiskuvioissa, kun jouduttiin poikkeuksellisen runsaasti suolaamaan teitä. Saksassa on nastarengaskielto.
Ei muuten tasan tarkkaan ole samanlaiset "urautumiskuviot" missään nastkieltoalueella kuin nastavyöhykkeellä. Miksi luulet, että alunperinkään nastat on kielletty hyvin useissa maissa? Nimerkkisi vaihtuu, mutta sama faktojen kieltäminen jatkuu. Miksi muuten vaihdoit nimimerkkiäsi?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.10.17 - klo:15:24
Ei muuten tasan tarkkaan ole samanlaiset "urautumiskuviot" missään nastkieltoalueella kuin nastavyöhykkeellä. Miksi luulet, että alunperinkään nastat on kielletty hyvin useissa maissa? Nimerkkisi vaihtuu, mutta sama faktojen kieltäminen jatkuu. Miksi muuten vaihdoit nimimerkkiäsi?
Fabia vaihtui ;D
Kun vielä suolaus kalenterin ja sopimuksessa lukevien tonnimäärien perusteella lopetettaisiin, tiet kestäisivät paremmin.
Pirkanmaalla oli vuosi sitten motareilla todella ongelmallista loka-marraskuulla kun oli jäätäviä kelejä, muttei vielä suolattu. Peltiä muuten rutisi. Osalla oli varmaankin vielä kesärenkailla, mutta myös kitkoilla oltiin ongelmissa.
Toisaalta talvella ja kevättalvella suolattiin surutta kuivat tiet kosteiksi, ja rapa lensi.
Suolauksessa voisi ottee tolkkua käyttöön. Jonkin verran näkee bussipysäkkien ja risteysten täsmäsuolausta. Samoin saisi olla enemmän liukkauden mukaista suolausta.
Itse tasapainottelen paraikaa talvirengasvalinnan kanssa. Nastat vai kitkat. Pitää liikkua aamusta kelillä kuin kelillä. Viisi vuotta vanhoissa Hakkapeliitta seiskoissa on vielä hyvin pintaa, mutta paljon nastoja poikki/irronnut. Toki kumikin on jo kovettunut. Kohtuullisesti niillä kuitenkin viime talvenakin pärjäsi.
PS. Jäsen Karppahan käyttää kolmea rengaskertaa, eli kyllä hänellä on runsaasti kokemusta myös kitkoista.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 06.10.17 - klo:09:36
Monta talvea olet ajanut kitkoilla?
Kolme talvea on ollut välikelinrenkaina kitkat. JA kyllä selviäisin varmana kitkoillakin, mutta miksi jännittäisin niinä päivinä, kun on liukasta?
Toiseksi haluan maksimoida hauskuuden nelivedolla!
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 06.10.17 - klo:11:14
Tekniikan Maailma oli toista mieltä. He testasivat noin 10 vuotta sitten ajettua nastaa ja ajettua kitkaa. Kitka oli pitänyt pitonsa paljon paremmin.
Kitkat kannattaa ottaa alta pois keväällä aikaisin, koska tiet ovat nastojen jälkeen kuin raastinraudat. Näin niillä ajaa hyvin viisikin talvea. Ei kannata tuhota kitkoja ajamalla huhtikuun lämpöisissä keleissä karkeilla asfalteilla.
Viisi talvea samoilla kitkoilla tai millä talvirenkailla vain on IMO aika karsea määrä. Saati sitten TM:n 10v -testin osalta - siinä vaiheessa ihan sama mikä se rengas on. Jo kolmantena talvena kitkat on aika liukkaassa kunnossa. Kaksista ollut kokemusta, Nokian R2:t ja Blizzakit. Molemmilla se kolmas talvi vielä meni kun pintaakin oli reilusti, mutta..
Itse pyrkinyt menemään neutraalilla linjalla, kunhan alla on ihan vain hyvät ja tuoreahkot renkaat. Nastojen melu ärsyttää, mutta taas löysärunkoisilla kitkoilla taas saa pilattua auton kuin auton ajettavuuden ainakin normi 17-18" koossa.
Lievästi aihetta sivuten...
Mistä ihmeestä tämä "asfaltti on nastarenkaiden jäljiltä keväällä älyttömän karhea ja syö hetkessä renkaat" -legenda lienee lähtenyt liikkeelle? Onko kyseessä Tekniikan Maailman heitto (kuten: "pesun jälkeen jos autoa ei kuivaa, niin pisarat muodostavat polttolinssin ja polttavat maalipintaan läiskiä")?
Meikäläisen renkaat eivät ainakaan kulu keväällä sen nopeammin kuin muinakaan vuodenaikoina... Aattelepa ite!
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 06.10.17 - klo:16:39
Lievästi aihetta sivuten...
Mistä ihmeestä tämä "asfaltti on nastarenkaiden jäljiltä keväällä älyttömän karhea ja syö hetkessä renkaat" -legenda lienee lähtenyt liikkeelle? Onko kyseessä Tekniikan Maailman heitto (kuten: "pesun jälkeen jos autoa ei kuivaa, niin pisarat muodostavat polttolinssin ja polttavat maalipintaan läiskiä")?
Meikäläisen renkaat eivät ainakaan kulu keväällä sen nopeammin kuin muinakaan vuodenaikoina... Aattelepa ite!
Kyllä muuten kuluu. Vertaa avikka karkeuksilla 60 ja 400 hiekkapaperilla hiomista toisiinsa.
Mutta tuo 1:1 korrelaatio nastojen kulutuksesta on kehäpäätelmä. Suolaus ja ehkä tuo kovin karkea raekoko saattavat olla nastoja merkittävämpi syy. Toki en missään nimessä kiistä etteivätkö kitkat olisi asfaltille lempeämmät.
Voin puhua toki vain omista renkaistani...
Kesärengassarja kestää itselläni tyypillisesti 4 kesää/60,000km, ja kulutuspintaa kuluu tällöin 6 mm eli 1,5 mm/kesä. Kun kesärenkaat on autossa 7 kk/vuosi, niin keskimäärin pintaa kuluisi tasaisen vauhdin taulukolla 0,2 mm/kesäkk.
Tavallisen tarkka silmä pitäisi olla, jos meinaa havaita kulumisen muutoksen "kevään karkealla asfaltilla" kun keskimäärin pinta siis kuluu 0,2 mm/kk! Minulla ei näkökyky tuohon kyllä riitä.
Lisätään vielä se, että taannoin työmatkallani ollut asfalttitie jyrsittiin n. 20 km matkalta ja päällystettiin vasta vuotta myöhemmin. Mutta myös todella karkealla pinnalla rengaskertani kestivät sen mitä muulloinkin. Vaan jokainen on uskossaan autuas.
^Moottoripyörän renkaat ovat auton renkaita pehmeämmät ja niissä tuon kulumisen keväällä huomaa auton renkaita helpommin.
Mulla jää prätkänkin tapauksessa tuo näkemättä - puusilmä lienen?
Ainoa havaitsemani selittävä tekijä suuremmalle kulumiselle on se, että osa kuskeista kesärengaskauden alussa ajaa huomattavan suurella nopeudella - ovat kuin vasikat kevätlaitumella.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 06.10.17 - klo:17:14
Voin puhua toki vain omista renkaistani...
Kesärengassarja kestää itselläni tyypillisesti 4 kesää/60,000km, ja kulutuspintaa kuluu tällöin 6 mm eli 1,5 mm/kesä. Kun kesärenkaat on autossa 7 kk/vuosi, niin keskimäärin pintaa kuluisi tasaisen vauhdin taulukolla 0,2 mm/kesäkk.
Tavallisen tarkka silmä pitäisi olla, jos meinaa havaita kulumisen muutoksen "kevään karkealla asfaltilla" kun keskimäärin pinta siis kuluu 0,2 mm/kk! Minulla ei näkökyky tuohon kyllä riitä.
Lisätään vielä se, että taannoin työmatkallani ollut asfalttitie jyrsittiin n. 20 km matkalta ja päällystettiin vasta vuotta myöhemmin. Mutta myös todella karkealla pinnalla rengaskertani kestivät sen mitä muulloinkin. Vaan jokainen on uskossaan autuas.
OK. Hei mut ens keväänä mitataan vaikka tuhannen kilsan välein. Rengasliikkeistä saa mittareita ilmaiseksi ja sitten voi tehdä tönärillä. Digimittarilla jos ei sadasosamillejä osaa tönäristä lukea. Eivaan pysytään kymmenesosamillin tarkkuudessa niin ei tarvitse laskea tarkkaan mittausepävarmuuksia.
Usko mihin uskot, itse uskon fysiikkaan... ;D
Vielä tästä "kevätkarheasta" asfaltista...
Olen tätä käsitettä ihmetellyt yli 20 v ajan ja tuona aikana en ole kertaakaan nähnyt ensimmäistäkään mitattua lukuarvoa siitä, miten kuluminen olisi kesärengaskauden alkuviikkoina muuta kesää nopeampaa. Paljon on vuosien ajan kyllä nähty subjektiivisia käsityksiä siitä, että renkaat olisivat kuluneet huomattavan nopeasti alkukevään aikana. Itselläni ei tuota (visuaalista?) havaintoa kyttäämisestä huolimatta ole.
Toisaalta en ole nähnyt ensimmäistäkään evidenssiä siitäkään, että asfaltti edes olisi jotenkin karheampaa talven jäljiltä. Jos menee katsomaan vähänkään ikääntyneempää asfalttia, niin sehän on selvästi sileintä rengasurien kohdalla. Vastaavasti pientareella -jossa ei ajeta lainkaan- asfaltti on karkeinta. Tämä johtuu siitä, että auringon valon UV-säteilyn vaikutuksesta bitumi hiljalleen hajoaa. Ajourissa renkaat -ja etenkin nastat- kuluttavat bitumin lisäksi myös kiviainesta mutta urien ulkopuolella kiviaines jää kulumatta.
No nyt jos asfaltin karheus olisi oikeasti merkittävässä roolissa renkaan kulumisessa, niin urien sivussa ajamisen voisi olettaa syövän rengasta oikein reilulla kädellä. Siellähän karheus on mittaluokaltaan niin suurta, että renkaan pinta jossakin määrin pääsee täyttämään onkaloita - ja siis hiertynee hieman pintakarheuden koloon painuessaan ja sieltä poistuessaan.
Toivottavasti näiden kirjoitusten seurauksena joku herää kriittisesti pohtimaan sitä, voiko tuo legenda oikeasti pitää paikkaansa. Siis millä tavalla itse kukin on päätynyt siihen käsitykseen, että renkaat olisivat alkukeväästä kuluneet huomattavissa määrin. Ja voiko se oletettu suuri kuluma suhteutettuna koko ajokauden kulumaan todellakin pitää paikkaansa.
Minusta kyseessä on urbaani legenda, joka on intuitiivisesti kyllä perusteltavissa mutta joka ei tarkemman tarkastelun jälkeen ole totta.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 06.10.17 - klo:18:51
Toisaalta en ole nähnyt ensimmäistäkään evidenssiä siitäkään, että asfaltti edes olisi jotenkin karheampaa talven jäljiltä. Jos menee katsomaan vähänkään ikääntyneempää asfalttia, niin sehän on selvästi sileintä rengasurien kohdalla.
Toivottavasti näiden kirjoitusten seurauksena joku herää kriittisesti pohtimaan sitä, voiko tuo legenda oikeasti pitää paikkaansa.
Oletko koskaan käynyt katsomassa villkkaasti liikennöidyn maantien pintaa nastarengaskaudennpäättyessä ja syksyllä?
Oletko koskaan havainnut voimakasta rengasmelua nastarengaskauden päättymisen aikoihin?
Asfaltti käyttäytyy Suomessa niin, että nastarengaskausi karhentaa pinnan ja kesähelteillä pinta taas siloittuu. Tuon näkee ihan silmälläkin ja kuulee tuthankin hyvin.
Mikeyltä hyvää analyysiä ja teräksenharmaalta nasevaa kommenttia.
Heinäkuun alussa uusituista kesärenkaista (GY eff grip perf) olen alkanut keräämään dataa. Keski-Euroopan reissun jälkeen mitattu kuluminen oli 0,7mm vajaan 7000km matkalla. Kulumisnopeus reilut 0,1mm/1000km. Tänään kilometrejä kertynyt 12tkm. Kuluma 1,2mm, eli kulumisnopeus hitusen alle 0,1mm/1000km.
2mm kulutuspintaan ekstrapoloituna tänään ajettu kokonaisajomäärästä 19,4%. Kokonaisajomäärä 2mm pintaan asti olisi siis aikatarkkaan 65tkm. Vaikuttaa aika pitkältä matkalta kun treadwear 320. Aiemmilla samanlaisilla renkailla pääsin noin 45tkm. Ajo hyvin maantie/motaripainotteista.
Katsotaan miten kuluminen kehittyy keväällä. Pysyykö samanlaisena, hidastuuko vai nopeutuuko?
No nyt ollaan jo aika kaukana talvirengaskeskustelusta. Oma aihe saattaisi olla paikallaan :D
PS. Mittaukset tehty kahdesta pääurasta jokaisesta renkaasta. Tulos mittausten keskiarvo. Nelikossa etu- ja takarenkaat kuluvat hyvin samanlaista vauhtia, eturenkaat vain inan nopeammin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.10.17 - klo:19:45
Oletko koskaan käynyt katsomassa villkkaasti liikennöidyn maantien pintaa nastarengaskaudennpäättyessä ja syksyllä?
Oletko koskaan havainnut voimakasta rengasmelua nastarengaskauden päättymisen aikoihin?
Asfaltti käyttäytyy Suomessa niin, että nastarengaskausi karhentaa pinnan ja kesähelteillä pinta taas siloittuu. Tuon näkee ihan silmälläkin ja kuulee tuthankin hyvin.
Juu. Pikkuhiljaa kesän aikana reilummin liikennöidyt tiet hieman siloittuvat vaikkei asfaltoitaisi uudelleen. Sileiksi ne eivät toki muutu. Voisiko siloittuminen johtua osittain bitumin pehmentymisestä (helteillä) ja nousemisesta asfaltin pintaan? Talvella suola ilmeisesti liuottaa bitumia pois pinnan läheisyydestä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.10.17 - klo:19:45
Oletko koskaan käynyt katsomassa villkkaasti liikennöidyn maantien pintaa nastarengaskaudennpäättyessä ja syksyllä?
Oletko koskaan havainnut voimakasta rengasmelua nastarengaskauden päättymisen aikoihin?
Asfaltti käyttäytyy Suomessa niin, että nastarengaskausi karhentaa pinnan ja kesähelteillä pinta taas siloittuu. Tuon näkee ihan silmälläkin ja kuulee tuthankin hyvin.
Minkäs takia tämä mainitsemasi ilmiö ei ole yleispätevä, esimerkiksi Kaakonkulma & Lappi vs. +/- -nollakelialue ( rannikko ja Etelä-Suomi ) ?? Ei auta vaikka korostat alueellista jakoa tuolla sanalla "vilkkaasti liikennöity".
Autokatoksessamme on asfaltti ihan karheata, koska maantiesuola on levinnyt muuallekin kuin renkaiden (kitkarenkaiden! ) kulkuakueelle. :o
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 06.10.17 - klo:20:34
Minkäs takia tämä mainitsemasi ilmiö ei ole yleispätevä, esimerkiksi Kaakonkulma & Lappi vs. +/- -nollakelialue ( rannikko ja Etelä-Suomi ) ?? Ei auta vaikka korostat alueellista jakoa tuolla sanalla "vilkkaasti liikennöity".
Autokatoksessamme on asfaltti ihan karheata, koska maantiesuola on levinnyt muuallekin kuin renkaiden (kitkarenkaiden! ) kulkuakueelle. :o
Ilmiö pätee toki missä vain, mutta se on selvemmin havaittavissa siellä, missä liikennettä on paljon. Enemmän autoja tarkoittaa enemmän nastoja ja siten myös nopeampaa kulumista.
Sinähän yleensä nostat jalustalle Nokian Renkaiden Morria näissä rengasasioissa. Onko Morri edelleenkin erehtymätön vain erehtyykö hän jostain syystä tässä aiheessa?
LainaaMoni pelkää renkaiden kohtuutonta kulumista, jos ne vaihtaa ajoissa. Ja kuvitellaan, että parhaan pidon saa aikaiseksi vaihtamalla renkaat viime tipassa. Renkaiden liiallista kulumista ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä itse asiassa kulumisnopeus on pienimmillään syksyllä, jolloin asfaltit ovat erittäin sileät. Kevään karkea asfaltti kuluttaa rengasta nopeimmin, sanoo Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri yhtiön tiedotteessa.
http://www.iltalehti.fi/autot/2012100116146082_au.shtml (http://www.iltalehti.fi/autot/2012100116146082_au.shtml)
Kait olen jo vastannut mutta kertaus on opintojen äiti? 8)
Olen kysynyt tuota ammattilaiselta ja hän kertoi että huonopohjaisilla (kantavuus huono rekkojen painoon nähden) suurin syys urautumiseen on raskas liikenne. Hyväpohjaisilla (kantavuus hyvä) suurin syy on vilkas liikenne ja nastarenkaat. Itse epäilen lisäksi myös suolan vaikutusta koska vilkasliikenteisillä suolataan enemmän. Jos kaikki käyttäisivät nastareenkaita niin maaperän myrkyttäminen suolalla loppuisi? :P
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 07.10.17 - klo:21:49
Kait olen jo vastannut mutta kertaus on opintojen äiti? 8)
Olen kysynyt tuota ammattilaiselta ja hän kertoi että huonopohjaisilla (kantavuus huono rekkojen painoon nähden) suurin syys urautumiseen on raskas liikenne. Hyväpohjaisilla (kantavuus hyvä) suurin syy on vilkas liikenne ja nastarenkaat. Itse epäilen lisäksi myös suolan vaikutusta koska vilkasliikenteisillä suolataan enemmän. Jos kaikki käyttäisivät nastareenkaita niin maaperän myrkyttäminen suolalla loppuisi? :P
On alueita taajamissa joilla raskasliikenne ei mellasta ja silti asfaltti urautuu. Siis 20% käyttää nastattomia talvirenkaita ja kaikki tuo suolaus johtuu heistä?
Olen mielenkiinnolla seurannut tuota Palokka-Rantaväylä (JKL) uuden asvaltin urautumista minkä kautta tulee melkein KAIKKI raskas liikenne Pohjois-Suomi/Tampere/Stadi välille. Jo nyt oikean puoleinen kaista alkaa olla urilla vaikka tie on päällystetty uudelleen hieman päälle kuukausi sitten. Eikä siinä ole vielä ajettu talvirenkailla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.10.17 - klo:22:23
Olen mielenkiinnolla seurannut tuota Palokka-Rantaväylä (JKL) uuden asvaltin urautumista minkä kautta tulee melkein KAIKKI raskas liikenne Pohjois-Suomi/Tampere/Stadi välille. Jo nyt oikean puoleinen kaista alkaa olla urilla vaikka tie on päällystetty uudelleen hieman päälle kuukausi sitten. Eikä siinä ole vielä ajettu talvirenkailla.
Teilläpäin pohjat tehdään päin persettä, tai sitten liikennettä on enemmän, kuin täällä etelässä. Itse en ole havainnut uuden asfaltin urauteen kesän aikana, mutta ensimmäisen talven aikana selvästi.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 07.10.17 - klo:21:57
On alueita taajamissa joilla raskasliikenne ei mellasta ja silti asfaltti urautuu. Siis 20% käyttää nastattomia talvirenkaita ja kaikki tuo suolaus johtuu heistä?
Viimeinen lauseeni oli "kevyttä kenttähuumoria" mutta jos kaikki, myös etelän immeiset, osaisivat ajaa olosuhteiden mukaan, niin ei tarvitsisi suolata ja myrkyttää luontoa. Kitkoilla kyllä pärjää jos ajaa olosuhteiden mukaan ja varaa aikaa. Meillä on turvallissussyistä molemmissa nastat koska vaimo ja mukelot myös ajavat autoillamme. Minä pärjäisin kesiksilläkin läpi vuoden jos pomo sen sallii koska suurin osa ajoistani on työajoa.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 07.10.17 - klo:22:42
Viimeinen lauseeni oli "kevyttä kenttähuumoria" mutta jos kaikki, myös etelän immeiset, osaisivat ajaa olosuhteiden mukaan, niin ei tarvitsisi suolata ja myrkyttää luontoa. Kitkoilla kyllä pärjää jos ajaa olosuhteiden mukaan ja varaa aikaa. Meillä on turvallissussyistä molemmissa nastat koska vaimo ja mukelot myös ajavat autoillamme. Minä pärjäisin kesiksilläkin läpi vuoden jos pomo sen sallii koska suurin osa ajoistani on työajoa.
Ei tarvitse edes varata aikaa sen enempää, jos ajaa kitkoilla. Talvikelit aina vaativat oman ajanvarauksen. Monet eivät osaa jaa olosuhteiden mukaan edes nastarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 07.10.17 - klo:22:46
Ei tarvitse edes varata aikaa sen enempää, jos ajaa kitkoilla. Talvikelit aina vaativat oman ajanvarauksen. Monet eivät osaa jaa olosuhteiden mukaan edes nastarenkailla.
Kerrotko lisää, koska tutkimuksen mukaan nimenomaan kitkarenkailla ajavat ajaa huonommilla renkailla, ylinopeutta ja taisipa olla vielä päissään...
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 07.10.17 - klo:22:37
Teilläpäin pohjat tehdään päin persettä, tai sitten liikennettä on enemmän, kuin täällä etelässä. Itse en ole havainnut uuden asfaltin urauteen kesän aikana, mutta ensimmäisen talven aikana selvästi.
Oletko asvalttipuolen ammattilainen vai puhutko ihan mutun vahvalla "rintaäänellä". Mielenkiinnosta kysyn missä päin Suomea tehdään se paras asvaltti?
Minä teen vain käytännön huomioita joita joidenkin on hankala hyväksyä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.10.17 - klo:23:56
Kerrotko lisää, koska tutkimuksen mukaan nimenomaan kitkarenkailla ajavat ajaa huonommilla renkailla, ylinopeutta ja taisipa olla vielä päissään...
Näinhän me tehdään. Kännissä ja vitun lujaa... Siltikään ei vaan kolise? Kertooko se sitten, että nastakuskit ei vaan osaa ajaa?
Alkaa palokan ramppi taas jäätymään, kun näillä trolleilla alkaa jutut huononemaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.10.17 - klo:08:28
Näinhän me tehdään. Kännissä ja vitun lujaa... Siltikään ei vaan kolise? Kertooko se sitten, että nastakuskit ei vaan osaa ajaa?
Alkaa palokan ramppi taas jäätymään, kun näillä trolleilla alkaa jutut huononemaan.
Vai niin. Taisi mennä ihon alle? Faktana ihan VTT:n testi parin vuoden takaa.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf (http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf)
https://www.uusisuomi.fi/autot/129378-vttn-tutkimuksen-mukaan-nastarenkaat-oat-turvallisempia-kuin-kitkarenkaat (https://www.uusisuomi.fi/autot/129378-vttn-tutkimuksen-mukaan-nastarenkaat-oat-turvallisempia-kuin-kitkarenkaat)
Toivottavasti poika tietää mistä se vittu löytyy.
BTW: Kummalla on ajettu kovempaa jäällä A:Nastoilla B:Kitkoilla?
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 07.10.17 - klo:22:37
Lainaa-karppa-: Olen mielenkiinnolla seurannut tuota Palokka-Rantaväylä (JKL) uuden asvaltin urautumista...
Teilläpäin pohjat tehdään päin persettä, tai sitten liikennettä on enemmän, kuin täällä etelässä. Itse en ole havainnut uuden asfaltin urauteen kesän aikana, mutta ensimmäisen talven aikana selvästi.
Tuo on tietysti huolestuttavaa, jos valtion ylläpitämällä tieverkolla (tässä E75) Keski-Suomessa teiden pohjat tehdään päin persettä vs. etelässä. Mutta noin se varmasti juuri menee, kun yhteistä verorahaa ei riitä kuin etelään ja tietysti sellaisille periferian alueille, josta pääministerit kulloinkin kotoisin.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.10.17 - klo:10:57
Teilläpäin pohjat tehdään päin persettä, tai sitten liikennettä on enemmän, kuin täällä etelässä. Itse en ole havainnut uuden asfaltin urauteen kesän aikana, mutta ensimmäisen talven aikana selvästi.
Tuo on tietysti huolestuttavaa, jos valtion ylläpitämällä tieverkolla (tässä E75) Keski-Suomessa teiden pohjat tehdään päin persettä vs. etelässä. Mutta noin se varmasti juuri menee, kun yhteistä verorahaa ei riitä kuin etelään ja tietysti sellaisille periferian alueille, josta pääministerit kulloinkin kotoisin.
Ei kait Keski-Suomi mitään periferiaa ole. Hei oikeasti. Täällä Pirkanmaalla kulkee kolme valtakunnan valtimoa, 3-tie, päärata ja Fingridin kaksi 400kV linjaa Olkiluodosta.
Ei pelkkä pääkaupunkiseutu ole mitenkään dominoiva Suomen kansantuotteen ja viennin kannalta. Tätä ei pidä unohtaa. Pääkaupunkiseudulla suurimmat jalostusarvon tuottajat lienee telakka ja ABB. Ei oikein riitä elättämään pääkonttoreita ja virkamiesarmeijaa.
Ongelma on oikeasti se että tienpidon rahat tulevat jakoperusteisesti valtion budjetista, eivät suoraan liikenteestä kerätyistä verotuotoista. Suomen tiestö on kehnossa kunnossa ja koko ajan kehnommaksi menee. Siinä kestävyysvajetta kerrakseen.
Ja lopettakaa nyt saatana tuo tappelu! Ja tämä kommentti ei siis ole osoitettu mitenkään Nokivasaralle vaan noin yleisesti muutamille kommentoijille.
Piruuttani soittelin parille tutulle, jotka oikeasti vääntävät tuota asvalttia.
A: Huonot pohjat vaikuttavat asvaltin urautumiseen, mutta harvassa paikassa voidaan vetää koko vanha pohja auki ja uusia maa-aineksesta saakka kaikki.
B: Kyllä. Keväällä asvaltta on karheampi, kuin loppu kesästä. Sen näkee kuulemma jopa asvaltin väristä. Bitumi nousee pintaan vain, jos pohjat on tehty huonosti.
Mitä tulee noihin tieväylä rahoihin, niin kyllä tuo poliittinen suhmurointi on, niin syvältä. Hailuotoon kiinteä silta (Sipilä veti kotiin päin). Entinen Hailuotolainen työnantajani sanoi, etteivät he edes halua kiinteää yhteyttä. Samaan aikaan keski-suomeen tehtiin parin miljardin puujalostamo, mutta rahaa kunnon teihin ei tippunut. Tuo moottoritie pitäisi vetää ,,änekoskelle saakka, niin yksi pullonkaula helpottaisi ja sen huomaa kaikki jotka ajavat pohjoiseen päin. Tikkakoskelle saakka olisi edes pieni helpotus, mutta sitäkin saa odotella. Päivää ennen, kuin tuo Hailuodon silta päätettiin ja Tikkakosken motari jäi taas ilman rahoja oli Keski-Suomalaisessa juttu, että kaikki valitukset oli käsitelty ja motarin rakentaminen olisi voitu aloittaa.
Turha puhua mistään velasta. Autoilijat saavat takaisin 1/7 siitä mitä maksavat autoilustaan. Samaan aikaan haittamaahanmuuttoon on mennyt pari miljardia nikottelematta, jolla tiet olisi saatu kuntoon ja ehkä homekoulut/virastot...
Ei kyllä hirveästi enää liity aiheeseen.
Jospa palattaisiin otsikon mukaiseen aiheeseen - ja todella aiheesta!
Noista teiden kunnossapidoista ja teiden rakentamisista voisi tehdä oman keskusteluaiheensa ( jos nyt yleensä on tarvetta ) ??
Keskustelijoista saa kyllä "hyvän" käsityksen näissä vääntämisissä ja nokitteluissa - kun kontrolli putoaa pois päältä ja perusluonne paljastuu. ::)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.10.17 - klo:12:46
B: Kyllä. Keväällä asvaltta on karheampi, kuin loppu kesästä. Sen näkee kuulemma jopa asvaltin väristä. Bitumi nousee pintaan vain, jos pohjat on tehty huonosti.
Asfaltin siliämisessä kesän aikana lienee auringon valolla ja/tai lämmöllä isoin rooli. Esimerkiksi tänä syksynä tiet ovat minusta tosi karkeita normaaliin nähden, vaan eipä menneenä kesänä aurinkokaan paljon näyttäytynyt.
Tämmöset https://riekko.eu/hankook-ipike-rs-w419d-jalleen-testien-karjessa/
tuli nyt Skodaan hankittua, kun kolme vuotta yritin sinnitellä noilla Nokian R2 kitkoilla.
Eikä hintakaan ollut paha 353 e 205/55 R16 kokoisina, kotiovelle toimitettuna.
Lainaus käyttäjältä: koivari - 10.10.17 - klo:10:05
Tämmöset https://riekko.eu/hankook-ipike-rs-w419d-jalleen-testien-karjessa/
tuli nyt Skodaan hankittua, kun kolme vuotta yritin sinnitellä noilla Nokian R2 kitkoilla.
Missä päin Suomea kitkoilla "sinnittelit" ja mikä siis sai vaihtamaan nastoihin?
Lainaus käyttäjältä: Popo - 10.10.17 - klo:14:38
Missä päin Suomea kitkoilla "sinnittelit" ja mikä siis sai vaihtamaan nastoihin?
Täällä Nurmijärvellä ainakin tuo kitkoilla ajaminen on ollut nämä kolme vuotta yhtä selviytymistaistelua.
Nyt en enää aio jäädä toisten jalkoihin tientukoksi, kun on kunnon hokit (170 nastaa) ja
voi painaa aina pultti pohjassa.
Kuka ihme tuon Hankookin mainoksen linkin takana on tehnyt? Lainaus: "Hankook I pike W419 oli meidän myydyin nastarengasmalli kaudella 2016 " 2017. Sitä myytiin useita kappaleita ilman reklamaatioita. "
Onko kenelläkään kokemuksia Landsail Winter Lander- kitkoista? Olin miettinyt noiden hankkimista seuraaviksi talvirenkaiksi hyvinen asfalttiominaisuuksien (2016 tm testin mukaan paras rengas asfaltilla) takia. Omaan käyttööni ne sopisivat hyvin, koska yli 90% ajostani tulee paljaalla asfaltilla ja hinta olisi halpa. Tämän vuoden tm:n testi sai minut epäilemaan noiden ostamista, koska kyseinen rengas olikin yllättäen yksi huonoimmista asfaltilla.
Onko noissa kiinarenkaissa todella noin suurta vaihtelua ominaisuuksissa yksilöiden välillä, vai mikä selittäsi tuon ominaisuuksien huomattavan vaihtelun eri vuosien välillä?
Omien kokemuksien mukaan kiinarenkaissa heittelee hyvinki laatu, koska muut niitä kehuu mutta itelle osunu vaa paskoja. Savan kitka edullinen ja hyväkin pitäis olla.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 15.10.17 - klo:23:53
Omien kokemuksien mukaan kiinarenkaissa heittelee hyvinki laatu, koska muut niitä kehuu mutta itelle osunu vaa paskoja. Savan kitka edullinen ja hyväkin pitäis olla.
Sama hommahan oli myös kesärenkaissa. Apollo Alnac oli yllättäen testimenestyjä (Testi kakkonen) ja seuraavana vuonna romahti alle keskinkertaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.17 - klo:06:28
Sama hommahan oli myös kesärenkaissa. Apollo Alnac oli yllättäen testimenestyjä (Testi kakkonen) ja seuraavana vuonna romahti alle keskinkertaiseksi.
Apollo Alnac ei ole kuitenkaan kiinarengas.
Lainaus käyttäjältä: tet - 09.10.17 - klo:15:24
Asfaltin siliämisessä kesän aikana lienee auringon valolla ja/tai lämmöllä isoin rooli. Esimerkiksi tänä syksynä tiet ovat minusta tosi karkeita normaaliin nähden, vaan eipä menneenä kesänä aurinkokaan paljon näyttäytynyt.
Vastarannakiiski kun olen niin kesällä ajan aina kun se on mahdollista näitten tien urien vieressä jossa asfaltti on paljon sileämpää ja hiljaisempaa.Talvella en myöskään aja niissä paljaissa urissa vaan aina jos mahdollista siinä vieressä jossa on vielä jäätä ja lunta.Eipä kulu renkaat eikä asfaltti.
Muuten en mistään tiedä mitään.
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 16.10.17 - klo:08:44
Apollo Alnac ei ole kuitenkaan kiinarengas.
Apollo tehty Intiassa.. ei siis 'kiinarengas', mutta menee samaan kategoriaan.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 16.10.17 - klo:10:21
Apollo tehty Intiassa.. ei siis 'kiinarengas', mutta menee samaan kategoriaan.
Tämä oli tiedossa. Otin vain esimerkkinä tuolta päin tulleesta renkaasta, joka oikeasti menestynyt testissä.
Juu siis omatki kiinakokemukset kesäsistä vaan, mutta arpa onni ei ole osunu.
Kaikkea muuta hilavitkutinta ostetaan mutta sitten säästetään satanen ja ostetaan renkaat"kun halvalla sain".
Tämä on säästöä jota en ymmärrä.
Tai olihan niin että työmatkani oli yli 25 vuotta yli 60km/ sivu ja silloin oli lähdettävä ennen kuutta aamulla oli keli mikä hyvänsä.Ja aina oli alla testivoittajat oli kesä tai talvi.Ja aina talvella nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: tven - 16.10.17 - klo:16:11
Kaikkea muuta hilavitkutinta ostetaan mutta sitten säästetään satanen ja ostetaan renkaat"kun halvalla sain".
Tämä on säästöä jota en ymmärrä.
Tai olihan niin että työmatkani oli yli 25 vuotta yli 60km/ sivu ja silloin oli lähdettävä ennen kuutta aamulla oli keli mikä hyvänsä.Ja aina oli alla testivoittajat oli kesä tai talvi.Ja aina talvella nastarenkaat.
Juuri näin, eli testivoittajat aina alle. Itse ajan yleensä yhden ajokauden renkailla ja vaihdan ne sitten pois, niin on tuoretta kumia aina alla. Ja myös nopeudella on suuri merkitys, millä voi parantaa turvallisuutta. Itse ajan aina rajoitusten mukaan tai jos tilanne sallii, jopa hieman allekin. Muutaman kilometrin nopeuden tiputtamisella jarrutusmatka ja auton hallittavuus tiukassa tilanteessa paranee huomattavasti. Monet luottavat liikaa testivoittajiin ja ulosmittaavat niiden ominaisuudet pois liian suurilla tilannenopeuksilla.
Lainaus käyttäjältä: tven - 16.10.17 - klo:16:11
Kaikkea muuta hilavitkutinta ostetaan mutta sitten säästetään satanen ja ostetaan renkaat"kun halvalla sain".
Tämä on säästöä jota en ymmärrä.
Tai olihan niin että työmatkani oli yli 25 vuotta yli 60km/ sivu ja silloin oli lähdettävä ennen kuutta aamulla oli keli mikä hyvänsä.Ja aina oli alla testivoittajat oli kesä tai talvi.Ja aina talvella nastarenkaat.
Tarkoitus ei ollut ostaa noita renkaita hinnan takia, vaan nimen omaan niiden asfalttiominaisuuksien takia. Ajoni tulee pääasiassa suolatulla motarilla ja tuohon tarkoitukseen ne olisivat olleet paremmat kuin viime vuoden testin mukaan kuin testivoittaja. En taida kuintenkaan uskaltaa ostaa noita vaan maksan satasen enemmän ja ostan laadekkaat KE-kitkat.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 16.10.17 - klo:18:06
Monet luottavat liikaa testivoittajiin ja ulosmittaavat niiden ominaisuudet pois liian suurilla tilannenopeuksilla.
Sulla on tähän varmaan jotain tutkittua faktaa eikä vain omaa henkilökohtaista mutua?
Ja ostin tånään toiseen autoon testivoittaja kitkat, kun halvalla sain...
Lainaus käyttäjältä: jpee - 16.10.17 - klo:18:27En taida kuintenkaan uskaltaa ostaa noita vaan maksan satasen enemmän ja ostan laadekkaat KE-kitkat.
Kiitos jeesus ja allah ja kaikki muutkin profeetat ja yliolennot. Joku muukin ajattelee omalla pääkopallaan eikä määy lammaslauman mukana.
Melekosta.
Vaikka ajosta olisi 95% sulalla kuivalla asfaltilla talvirengaskautena, niin muistakaapa se, että se 5 prosenttia on sitten kaikkea muuta kuin sitä suunniteltua. Ja ei tarvi olla kuin yksi keli, jossa huonon ja hyvän renkaan ero punnitaan ja ikävimmässä tapauksessa tämä ero voi näkyä siinä jatkuuko elämä vai ei...
Varovaisesti ajamalla ilman muuta pärjää niin kauan huonoillakin renkailla, kun liikenteessä ei ole muita kuin sinä itse. Ei muita autoilijoita, ei pyöräilijöitä tai jalankulkijoita, ei eläimiä. Mutta siinä vaiheessa kun siellä on niitä muita liikkujia, on heti muuttujia enemmän. Ja ei siinäkään vielä varsinaisesti ongelmaa, kun muut liikkujat toimivat odotusten mukaisesti. Vaan sitten kun joku ei toimi, kuten olettaisi..
Pyöräilijä tulee tien poikki vilkaisematta sivuille, vieressä kevyenliikenteen väylällä lapsi päättää heittää tiukan 90:sen juoksuaskelin, hirvi/peura juoksasee justiinsa sen korkiaksi auratun palteen takaa tai toinen autoilija tulee kolmion takaa. Ja yhtälössä sattuu olemaan nyt se 5 prosentin keli.
Ei siinä montaa avaintekijää ole, jolla saadaan yhtälön seuraukset minimaalisiksi. Pito.
Katso etupenkillä vieressäsi istuvaa puolisoa ja takana olevia lapsia. Ajattele sitä ajotielle horjahtavaa vanhusta.
Mieti onko se 95% vai tämä 5% se, mihin panostaminen on oikeasti järkevää.
Kyllä, olet aivan oikeassa, yhdyn kaikkeen mitä kirjoitit. Sen vuoksi ajan KE-kitkoilla, koska niillä on ylivoimaisesti paras käytös, lyhin jarrutusmatka sekä paras pito 95% pääasiallisen ajoympäristöni eli etelä-suomen talvipäivistä, eli ylivoimaisesti todennäköisimmin juuri silloin kun se vanhus voi horjahtaa ajoradalle, lapsi juosta tien poikki tai muuta kamalaa.
Viimeinen lause oikeastaan summaakin hyvin tämän. Panostatko 5% tapauksiin vai 95% tapauksiin. Väittäisin että vain puhdas idiootti valitsee sen 5% vaihtoehdon.
ps. kotiläksynä niille jotka valitsevat 5% vaihtoehdon, pakatkaa joka ajomatkalle mukaan myös käsiase (rosvoja vastaan), tavallisia ja hopealuoteja (jälkimmäiset ihmissusia vastaan) sekä päistään teroitettuja puukeppejä (vampyyrejä vastaan.) Vampyyrihyökkäyksen todennäköisyys on kyllä aika pieni, mutta kukapa nyt mitään mistään todennäköisyyksistä..
Niinpä niin.
Harmi, että vastasit noin hätäisesti ja käytit vain 5 minuuttia lukemiseen ja kirjoittamiseen. Viestini ei ollut tarkoitus olla henkilökohtainen vastaus sinulle. Olisin odottanut hieman ajatuksella kirjoitettua asiallista viestiä tähän, mutta zombi- ja ihmissusijuttujen jälkeen sinulta on sellaista turha toivoa. Otan osaa toki.
T. Puhdas idiootti
Lainaus käyttäjältä: jpee - 15.10.17 - klo:23:02
Onko kenelläkään kokemuksia Landsail Winter Lander- kitkoista? Olin miettinyt noiden hankkimista seuraaviksi talvirenkaiksi hyvinen asfalttiominaisuuksien (2016 tm testin mukaan paras rengas asfaltilla) takia. Omaan käyttööni ne sopisivat hyvin, koska yli 90% ajostani tulee paljaalla asfaltilla ja hinta olisi halpa. Tämän vuoden tm:n testi sai minut epäilemaan noiden ostamista, koska kyseinen rengas olikin yllättäen yksi huonoimmista asfaltilla.
Onko noissa kiinarenkaissa todella noin suurta vaihtelua ominaisuuksissa yksilöiden välillä, vai mikä selittäsi tuon ominaisuuksien huomattavan vaihtelun eri vuosien välillä?
Landsailista ei oo kokemusta kuin kesärenkaana ja hyvää semmoista, mutta tyrkytän omakohtaisena kokemuksena nankangin sv-1 kitkaa. Kaks talvee ajoin passattilla niillä ja tosi miellyttävät ajaa ja muutenki pelitti hyvin.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 15.10.17 - klo:23:02
Onko kenelläkään kokemuksia Landsail Winter Lander- kitkoista? Olin miettinyt noiden hankkimista seuraaviksi talvirenkaiksi hyvinen asfalttiominaisuuksien (2016 tm testin mukaan paras rengas asfaltilla) takia. Omaan käyttööni ne sopisivat hyvin, koska yli 90% ajostani tulee paljaalla asfaltilla ja hinta olisi halpa. Tämän vuoden tm:n testi sai minut epäilemaan noiden ostamista, koska kyseinen rengas olikin yllättäen yksi huonoimmista asfaltilla.
Onko noissa kiinarenkaissa todella noin suurta vaihtelua ominaisuuksissa yksilöiden välillä, vai mikä selittäsi tuon ominaisuuksien huomattavan vaihtelun eri vuosien välillä?
Kyllä on, laatu vaihtelee todella paljon. En suosittele tuhlaamaan rahojaan moisiin, ja jollei turvallisuus kiinnosta niin kesärenkaat saattavat olla parempi vaihtoehto. Ovat ainakin asfaltilla hyvät.
Lainaus käyttäjältä: Shape - 16.10.17 - klo:20:02
Vaikka ajosta olisi 95% sulalla kuivalla asfaltilla talvirengaskautena, niin muistakaapa se, että se 5 prosenttia on sitten kaikkea muuta kuin sitä suunniteltua. Ja ei tarvi olla kuin yksi keli, jossa huonon ja hyvän renkaan ero punnitaan ja ikävimmässä tapauksessa tämä ero voi näkyä siinä jatkuuko elämä vai ei...
Muista 7 vuodan autoiluni ajalta kaksi tiukkaa tilannetta talvirenkailla ajaessani. Molemmat näistä tapahtuiva märällä tiellä. Toisessa autoilija tulee kolmion takaa eteen märällä asfaltilla, minulla on alla uudet "testivoittaja" hakka 7 renkaat. Onneksi selvittiin pelkällä puskurin uusimisella, mutta KE-kitkoilla olisin todennäköisesti selvinnyt korjaamokäynniltä...
Toinen tapahtui tämän vuoden vappuna. Kaverin auto lainassa (alla hakka 8 ). Yöllä tielle satanut lunta, joka on sulanut ja tienpinta on märkä ja sohjoinen. Epähuomiossa ajaudun uraan ja auto meinaa lähteä vesiliirtoon/perä meninaa lähteä irti. Onneksi ESP pelastaa. Tässä tilanteessa tein virheen kun en huomioinut renkaiden huonompaa märkäpiota (omassa autossani oli alla KE-kitkat). Tästäkin tilanteesta olisin todennäköisesti selvinnyt ilman sydämentyktyksiä KE-kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: Shape - 16.10.17 - klo:20:02
Pyöräilijä tulee tien poikki vilkaisematta sivuille, vieressä kevyenliikenteen väylällä lapsi päättää heittää tiukan 90:sen juoksuaskelin, hirvi/peura juoksasee justiinsa sen korkiaksi auratun palteen takaa tai toinen autoilija tulee kolmion takaa. Ja yhtälössä sattuu olemaan nyt se 5 prosentin keli.
Miksi ei pyöräilijä tai hirvi voi tulla tielle myös silloin, kun tie on märkä? Tuolloin KE-kitkan lyhyempi jarrutusmatka saattaa pelastaa tilanteen. Lisäksi ainakin itse ajan jäisellä tienpinnalla huomattavasti hiljempaa kuin märällä, jolloin mahdollisen kolarin seurauksen ovat lievempiä.
Ne pyöräilijät ja varsinkin hirvet tulevat siihen tielle ihan yllättäen, vain silloin kun on ne 5% pääkallokelit. ;)
95% ajasta voi jyrsiä asfalttia, mutta sitten kun ne 5% kelit tulee, niin voi turvallisin mielin mennä, kun tietää ettei tule ajaneeksi kenenkään yli ja hirvetkin pystyy väistämään. Jep jep.
Elämää on myös kehä 3 ulkopuolella. Odotellaan mielenkiinnolla, kun talvi yllättää TAAS!
^kuulemma pelkkiä traktorikuskeja :)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 16.10.17 - klo:23:42
^kuulemma pelkkiä traktorikuskeja :)
Sen takia ne ajaakin nelivedoilla eikä vajaa vetoisilla autoilla ;)
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 16.10.17 - klo:18:06
Juuri näin, eli testivoittajat aina alle. Itse ajan yleensä yhden ajokauden renkailla ja vaihdan ne sitten pois, niin on tuoretta kumia aina alla.
Kuulostaa jo vähän hätävarjelulta, vai paljonko sulla tulee kilsoja ajokauden aikana? Rupee olee jo aikamoiset rengaskulut. Juuri luin uutisen missä michelin kehotti ajamaan renkaat loppuun koska heidän renkaissa suorituskyky pysyy vikoille milleille asti, testatusti.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 16.10.17 - klo:23:47
Kuulostaa jo vähän hätävarjelulta, vai paljonko sulla tulee kilsoja ajokauden aikana? Rupee olee jo aikamoiset rengaskulut. Juuri luin uutisen missä michelin kehotti ajamaan renkaat loppuun koska heidän renkaissa suorituskyky pysyy vikoille milleille asti, testatusti.
Viime vuosina 70-90tkm vuoteen. Liian pehmeää kumiseosta on "hyvissä" renkaissa, ei pinta kestä huonoilla teillä ajoa. Varsinkin Venäjän reissuilla tuntuu, että pinta kuluu silmissä.
Pojalle menee yleensä kumit, kun sen mielestä ne on vielä ihan hyvät. Ja kyllähän niillä vielä jonkin matkaa pääsee, pintaa niissä vielä jäljellä. Mutta toista ajokautta ei oman auton alla kestä, niin sama ostaa uudet. Mielessä on kyllä pyörinyt ajatus kompromissista, jos kokeilisi niitä misukoiden Crossclimateja. Ajaisi kokonaisen vuoden niillä. Ja jos toimisi, siirtyisi kokonaan niitä käyttämään.
Lainaus käyttäjältä: Shape - 16.10.17 - klo:21:14Olisin odottanut hieman ajatuksella kirjoitettua asiallista viestiä tähän
En vaan pysty ymmärtämään tuollaista ajattelumallia alkuunkaan jossa varaudutaan ultimaattiseen tuomiopäivään ja sitten heilutellaan ns. kikkeliä avotuulessa suurimman osan ajasta. Vähän kuin kotonakin pystyttäisit vallihaudan talosi ympärille mutta sitten jättäisit ulko-ovet lukitsematta. Ilmeisesti sinä olet niitä ihmisiä joka ajaa myös kesällä talvirenkailla, ihan vaan turvallisuuden maksimoimiseksi, kun ei sitä tiedä jos sattuu tulemaan rakeita alas taivaalta ja samaan aikaan taajamassa hirvi-emo hirvi-lapsineen ja hirvi-mummoineen juoksevat yli tien pallon perässä tehden tiukkoja ennalta-arvaamattomia 90 asteen käännöksiä.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 16.10.17 - klo:23:47
Kuulostaa jo vähän hätävarjelulta, vai paljonko sulla tulee kilsoja ajokauden aikana? Rupee olee jo aikamoiset rengaskulut. Juuri luin uutisen missä michelin kehotti ajamaan renkaat loppuun koska heidän renkaissa suorituskyky pysyy vikoille milleille asti, testatusti.
Oliko tämä uutinen KES,,renkaista vai ihan talvirenkaista?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.17 - klo:23:21
Elämää on myös kehä 3 ulkopuolella. Odotellaan mielenkiinnolla, kun talvi yllättää TAAS!
Mutta eikös juurikin tuolla kehäIII:n sisäpuolella aina eniten "yllätytä". Ainakin uutisotsikoiden mukaan. Se, että siellä yllättyneiden joukossa on joka kerta, kesärengastelijoita, kitkakuskeja sekä nastakuskeja kertoo mistä?
Tuo talvi voisi minusta yllättää tänä vuonna ihan oikeasti tulemalla. Ei tarttisi tänäkin vuonna matkustaa lappiin, että pääsee hiihtämään muuallakin kuin putkessa/säilötyllä lumella.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.10.17 - klo:08:17
Mutta eikös juurikin tuolla kehäIII:n sisäpuolella aina eniten "yllätytä". Ainakin uutisotsikoiden mukaan. Se, että siellä yllättyneiden joukossa on joka kerta, kesärengastelijoita, kitkakuskeja sekä nastakuskeja kertoo mistä?
Sehän yllättää juuri böndeläiset sisääntuloväylillä ennen kehä III:sta kun he ovat tulossa töihin PK-seudulle.
Tämä on jo muutaman vuoden takaa, mutta silti jaksaa ihmetyttää. Tuonhan pitäisi olla sula mahdottomuus!
(https://s1.postimg.org/3qg85ioa0f/liukas.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 17.10.17 - klo:08:29
Sehän yllättää juuri böndeläiset sisääntuloväylillä ennen kehä III:sta kun he ovat tulossa töihin PK-seudulle.
Taisi olla hieman huonosti muotoiltu. Tarkoitus ei ollut mollata stadilaisten ajotaitoja, vaikkakin siellä kehällä näkee usein liian kovaa ja aivan liian pienillä turvaväleillä ajavia, böndeläisiä tahi stadilaisia.
Pointtina oli, että siellä yllättyneiden joukossa on mukana myös ne nastakuskit, joten ei ne renkaat pelasta tilanteita ;)
Lainaus käyttäjältä: Shape - 16.10.17 - klo:20:02
Vaikka ajosta olisi 95% sulalla kuivalla asfaltilla talvirengaskautena, niin muistakaapa se, että se 5 prosenttia on sitten kaikkea muuta kuin sitä suunniteltua. Ja ei tarvi olla kuin yksi keli, jossa huonon ja hyvän renkaan ero punnitaan ja ikävimmässä tapauksessa tämä ero voi näkyä siinä jatkuuko elämä vai ei...
Rengasvalintoja pääkaupunkiseudulla tekevän kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota näihin prosenttilukuihin. Eli kuinka usein itse on kohdannut keliä, joka on ollut "kaikkea muuta kuin sitä suunniteltua". Seuraavaksi voi sitten muistella, millaista tuo "suunnittelematon" keli on ollut. Onko se ollut sellaista, että vain nastarengas on mahdollistanut turvallisen ajon?
Itselleni on uutisointien kautta muodostunut sellainen käsitys, että todella yllättävissä kelivaihteluissa monet autoilijat ovat hätää kärsimässä renkaista riippumatta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö auton alla olisi syytä pitää hyviä renkaita. Aika usein vain tuntuu siltä, että renkaita olennaisempi tekijä turvallisuuden suhteen on sen suunnittelemattoman kelin havaitseminen ja siihen reagoiminen esimerkiksi nopeutta laskemalla.
Lainaus käyttäjältä: Shape - 16.10.17 - klo:20:02
Pyöräilijä tulee tien poikki vilkaisematta sivuille, vieressä kevyenliikenteen väylällä lapsi päättää heittää tiukan 90:sen juoksuaskelin, hirvi/peura juoksasee justiinsa sen korkiaksi auratun palteen takaa tai toinen autoilija tulee kolmion takaa. Ja yhtälössä sattuu olemaan nyt se 5 prosentin keli.
On aivan totta, että liikenteessä voi sattua oikeastaan mitä tahansa. Sekin on totta, että laadukkaista renkaista ei varmasti ole ainakaan haittaa yllättävissä tilanteissa. Toisaalta, jos koko ajan varautuu kaikkiin, hyvinkin epätodennäköisiin skenaarioihin, ("hirvi/peura juoksasee justiinsa sen korkiaksi auratun palteen takaa" ja tämä sattuu juuri omalle kohdalle) pitäisi tämän varautumisen hyötyjä punnita sen mahdollisten haittojen kanssa.
Nastarenkaiden käyttäjissä on todennäköisesti aika paljon näitä varautujia. En toisin ole aivan varma, kuinka usein heidän rengasvalintansa taustalla on "etupenkillä vieressä istuva puoliso", "takana olevat lapset" tai peräti "ajotielle horjahtava vanhus". (Ei sentään sotaveteraani). Oma epäilykseni on, että nastarenkaiden valinnan taustalla on hyvin usein tapa ja tottumus. Mutta olivatpa motiivit sitten mitkä tahansa, niin nastarenkailla kaikkeen mahdolliseen varautumisella on oma hintansa. Eli vaikka ei teiden kunnosta olisikaan huolestunut, niin kevyenliikenteenväylällä juoksenteleva lapsi saa nastarenkaiden käytön seurauksena keuhkoihinsa suuremman määrän pienhiukkasia. Ja aivan erityisen haitallista on nastarenkaiden aiheuttama hengitysilman laadun heikkeneminen sille horjahtelevalle vanhukselle, joka todennäköisesti sairastaa jotain sydän- ja verisuonitautia.
Lainaus käyttäjältä: Shape - 16.10.17 - klo:20:02
Ei siinä montaa avaintekijää ole, jolla saadaan yhtälön seuraukset minimaalisiksi.Pito.
Edellä on todettu, että mainitulla "avaintekijällä" saattaa olla omat haittavaikutuksensa, joita tulisi punnita suhteessa erilaisten kauhuskenaarioiden todennäköisyyteen. Mutta tämän lisäksi voi olla vielä paikallaan pohtia tuon "avaintekijän" merkitystä. Jos nimittäin tilanne on todella yllättävä, kuten esimerkiksi lapsen heittäessä "tiukan 90:sen juoksuaskelin", niin silloin mainitulla "avaintekijällä" ei välttämättä ole mitään merkitystä. Ei ole aikaa reagoida.
Avaintekijät saattavatkin olla aivan muualla kuin pidossa. Jos ajatellaan vaikka ajamista kaupunkiympäristössä, jossa usein mainitut lapsi ja horjahteleva vanhus voivat ne yllättävät temppunsa tehdä, niin
ajonopeus voi hyvinkin olla pitoa merkittävämpi avaintekijä. Matalampi nopeus auttaa autoilijaa havaitsemaan lapsen ja antaa reaktioaikaa. Ja vaikka autoilija ei lasta havaitsisikaan, on onnettomuuden seuraus lievempi törmäyksen sattuessa alhaisemmalla nopeudella.
Yleensähän se menee niin, että mitä parempi auto ja paremmat renkaat, sitä suuremmat nopeudet / härskimmät ajotavat. Siihen riittävä liikennetiheys, niin aina kolisee..
Mulla on autossa pyöreät ja mustat renkaat ;) pari viimeistä autoa on olleet talvet kitkoilla, ihan hyvin olen pärjännyt vaikka vähän veltot ovatkin.. Kokemusta myös ns. eurokitkoista, ne menee mielestäni vähän kesärenkaan ja pohjoismaisen kitkan väliin.. mutta kyllä niilläkin pärjää, jos on vähän liikenne silmää.
Kun puhutaan sladilaisten ajotaidoista, niin on siellä monenmoista suhaajaa tai ainakin kauhea kiire niillä on johonkin, vaikka ollaan valmiissa maailmassa.. yleensä aina tavataan kuitenkin seuraavissa liikennevaloissa ::) ;D
Tuntuu olevan hiton vaikeeta sovittaa nopeus keliin sopivaksi, se nyt on tärkein jos aikoo pysähtyä ennen kun kolisee, sama se onko laatu kitkat vai nastat. Joku voi laskea paljonko vaikuttaa pysähtymismatkaan jos nopeutta on esim. 50 km/h -> 60 km/h. Vielä enemmän, kun mennään motarivauhtia vaikka onkin kohta talvirajoitukset. Jos ei havaitse ensimmäisten ajokilometrien aikana kelin laatua, niin en tiedä mikä enää auttaa. Tietysti pitää tarkkailla matkan aikana myös kelin muutoksia. Ei taida sitäkään käsittää moni, ettei se uusi auto hienoine systeemeineen sen paremmin pysähdy, varsinkaan jos on säästetty renkaissa, koska halvalla sai 8) Vaikka olisi mikä quattro-xdrive-awd-super-neliveto tahansa.
Toinen onkin sitten taas ne turvavälit, molempia voi suositella huonoille keleille. Ehkä moni luulee, että riittävän turvavälin pitäminen hidastaa jollakin tavalla päämäärään ehtimistä? ::) Kaikki on mahdollista..
Kuinka moni autonkuljettaja ymmärtää sitäkään, että se viime talven ajettu testivoittajatalvirengas on hyvin todennäköisesti seuraavana talvena pidoltaan huonompi kuin se rengastestin huonoin uutena on. Olenkin pitkään ihmetellyt, että miksi ei esim. Tekniikanmaailma voisi ottaa tavakseen testata edellisen vuoden testivoittajanasta- ja kitkarenkaita yhden talven ajojen (n. 7 -15 tkm) jälkeen uusin testirenkaisiin. Tämä voisi olla ihan silmiä avaava kokemus. Silloin tällöin esillä voisi olla enemmänkin ajettuja talvirenkaita.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 17.10.17 - klo:11:23
Kuinka moni autonkuljettaja ymmärtää sitäkään, että se viime talven ajettu testivoittajatalvirengas on hyvin todennäköisesti seuraavana talvena pidoltaan huonompi kuin se rengastestin huonoin uutena on. Olenkin pitkään ihmetellyt, että miksi ei esim. Tekniikanmaailma voisi ottaa tavakseen testata edellisen vuoden testivoittajanasta- ja kitkarenkaita yhden talven ajojen (n. 7 -15 tkm) jälkeen uusin testirenkaisiin. Tämä voisi olla ihan silmiä avaava kokemus. Silloin tällöin esillä voisi olla enemmänkin ajettuja talvirenkaita.
Minä taas väitän, että testivoittaja merkkirengas on parempi vaihtoehto vähän käytettynä, kuin testin surkeimmat Kiinarenkaat uutena...
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 17.10.17 - klo:11:23
..viime talven ajettu testivoittajatalvirengas on hyvin todennäköisesti seuraavana talvena pidoltaan huonompi kuin se rengastestin huonoin uutena on.
Melkoista tuubaa, vaikka mitä tahansa keliolosuhdetta vertailisi.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.10.17 - klo:11:56
Melkoista tuubaa, vaikka mitä tahansa keliolosuhdetta vertailisi.
Voi olla tai sitten ei. Pystytkö osoittamaan testin tai tutkimuksen jossa olettamustani voidaan pitää tuubana? Jääpitoa tässä yhteydessä tarkoitin. Tällä hetkellä omaan mieleeni ei tule kuin Pihistelijänkin linkkaama Teknikanmaailman vanha testi vuodelta 2010, joissa kitkarengas piti melkein loppuun ajettuna paremmin kuin nastarengas, mutta nämä olivatkin tosiaan useamman talven nähneitä. Voin kaivaa tuon vielä esiin kun pääsen kotiin, niin näen minkä ikäisiä renkaat oikein olivat.
(https://s1.postimg.org/8m6rhqxs1r/Kulunut.png)
Karpan kanssa olen kyllä samaa mieltä siitä, että mielummin kannattaa suosia pitkän linjan laadukkaampana pidettyjä rengasvalmistajia näissä rengasvalinnoissa niin ollaan varman puolella. Kumien vanhenemisessa ja tasalaatuisuudessa on isojakin eroja huomattavissa merkki -ja ns. "halppisrenkaiden" välillä.
Ja miksi maksaisin testivoittajista jos ne olisivat hyvin pian markkinoiden surkeimpien ja halvimpien tasolla.
Jultsun hypoteesi taitaa siis tällä kertaa hatusta vedettyä tuubaa.
Minäkin karpan kanssa samoilla linjoilla. Kannattaa investoida laatuun, niin turvallisia kilometrejä edessä useiksi talviksi. Huonoilla ei olisi yhtään turvallista ajokilometriä edessä. (Kärjistys)
Sain nyt tarkistettua TM:n 2010 testin käytettyjen talvirenkaiden speksit. Näistä ei mainittu mallia eikä merkkiä, ainoastaan että ovat hyvin tunnettujen suurien rengasvalmistajien tuotteita.
Kuluneet kitkarenkaat:
- urasyvyys 6 mm, 2 vuotta vanha
- urasyvyys 3 mm, 10 vuotta vanha
Kuluneet nastarenkaat:
- urasyvyys 6 mm, 4 vuotta vanha, kaikki nastat tallella mutta pyöristyneet
- urasyvyys 3 mm, 9 vuotta vanha, nastoja puuttui jonkin verran
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 17.10.17 - klo:12:31
Karpan kanssa olen kyllä samaa mieltä siitä, että mielummin kannattaa suosia pitkän linjan laadukkaampana pidettyjä rengasvalmistajia näissä rengasvalinnoissa niin ollaan varman puolella. Kumien vanhenemisessa ja tasalaatuisuudessa on isojakin eroja huomattavissa merkki -ja ns. "halppisrenkaiden" välillä.
Mihin kategoriaan laittaisit tunnetun valmistajan halpisbrändin? Kuluvan syksyn vertailuista tulee mieleeni erään suomalaisen lehden nastarengasvertailu, jossa oli kolme saman valmistajan valmistamaa rengasta. Erot tuloksissa noilla olivat aika pieniä, mutta hinnassa eroa oli tuntuvasti. Näistä renkaista parhaan pidon tietyllä budjetilla saisi varmasti valitsemalla halvimman tuotteen ja nopeamman uusimistahdin.
Nastat usein aiheuttavat rajoitteita sen suhteen, paljonko pitävää pintakumia voi pinnassa olla. Tämä ei myöskään riipu renkaan hintalapusta.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 17.10.17 - klo:12:47
Jultsun hypoteesi taitaa siis tällä kertaa hatusta vedettyä tuubaa.
:o :o :o
Mutta noissa kuvissahan tuo ei-minun-tekemä hypoteesini juuri lytättiin. 6mm kuluneet kumit ovat nippa nappa paremmat kuin se huonoin uusi rengas (tämä siis juuri jäällä, lumella näköjään eivät aivan yllä tasoihin)
Käytetyistä renkaista ei kerrottu paljonko niillä on ajettu. Minun ajollani eivät nastarenkaat ole koskaan kuluneet lähellekään kuutta milliä neljässä vuodessa. En ole kyllä niissä mitään eroa uusiin verrattuna huomannutkaan. Saa nähdä, miten käy kitkarenkaiden kanssa. Joka tapauksessa minä ostan aina Continentalit, olivatpa ne nastat tai kitkat.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.10.17 - klo:13:49
:o :o :o
Mutta noissa kuvissahan tuo ei-minun-tekemä hypoteesini juuri lytättiin. 6mm kuluneet kumit ovat nippa nappa paremmat kuin se huonoin uusi rengas (tämä siis juuri jäällä, lumella näköjään eivät aivan yllä tasoihin)
Tuossa testissä ollut käytetty rengas EI VARMANA ollut se halvin kiinarengas. Silloin KAKSI vuotta vanha ja 2-3mm kulunut (Jäljellä 6mm kulutuspintaa).
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 17.10.17 - klo:11:23
Kuinka moni autonkuljettaja ymmärtää sitäkään, että se viime talven ajettu testivoittajatalvirengas on hyvin todennäköisesti seuraavana talvena pidoltaan huonompi kuin se rengastestin huonoin uutena on. Olenkin pitkään ihmetellyt, että miksi ei esim. Tekniikanmaailma voisi ottaa tavakseen testata edellisen vuoden testivoittajanasta- ja kitkarenkaita yhden talven ajojen (n. 7 -15 tkm) jälkeen uusin testirenkaisiin. Tämä voisi olla ihan silmiä avaava kokemus. Silloin tällöin esillä voisi olla enemmänkin ajettuja talvirenkaita.
Tässä argumentissa puhuttiin viime talven testivoittajatalvirenkaasta. Väitettiin että se on seuraavana talvena pidoltaan huonompi, kuin rengastestin huonoin rengas uutena. Käyttäjä itse toi esille faktan ettei näin ollutkaan ja jota ARVOSTAN!
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 17.10.17 - klo:12:31
(https://s1.postimg.org/8m6rhqxs1r/Kulunut.png)
Karpan kanssa olen kyllä samaa mieltä siitä, että mielummin kannattaa suosia pitkän linjan laadukkaampana pidettyjä rengasvalmistajia näissä rengasvalinnoissa niin ollaan varman puolella. Kumien vanhenemisessa ja tasalaatuisuudessa on isojakin eroja huomattavissa merkki -ja ns. "halppisrenkaiden" välillä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.17 - klo:07:30
Oliko tämä uutinen KES,,renkaista vai ihan talvirenkaista?
Netistä löysin vaa tän artikkelin maksuttomana https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/villi-vaite-michelinin-mukaan-kulunut-rengas-on-parempi-kuin-uusi/6440406#gs.mDasfxg (https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/villi-vaite-michelinin-mukaan-kulunut-rengas-on-parempi-kuin-uusi/6440406#gs.mDasfxg)
Mutta muistelen lehdessä olleessa jutussa olleen myös talvirenkaista puhetta. Oli myös testituloksia micheliniltä, oiskohan ollu moottori lehti.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 17.10.17 - klo:14:28
Netistä löysin vaa tän artikkelin maksuttomana https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/villi-vaite-michelinin-mukaan-kulunut-rengas-on-parempi-kuin-uusi/6440406#gs.mDasfxg (https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/villi-vaite-michelinin-mukaan-kulunut-rengas-on-parempi-kuin-uusi/6440406#gs.mDasfxg)
Mutta muistelen lehdessä olleessa jutussa olleen myös talvirenkaista puhetta. Oli myös testituloksia micheliniltä, oiskohan ollu moottori lehti.
Tuossa oli kyse nimenomaan kesärenkaista ja väite että kulunut rengas on hiljaisempi tai turvallisempi on absurdi, mutta kuten jutussa todettiin michelin väittää näin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.17 - klo:14:38
Tuossa oli kyse nimenomaan kesärenkaista ja väite että kulunut rengas on hiljaisempi tai turvallisempi on absurdi, mutta kuten jutussa todettiin michelin väittää näin.
Michelin väittää renkaiden jarrutuspidon parantuvan ja renkaiden tuottavan vähemmän melua. Varsin loogisia väitteitä. Mitä absurdia löydät Michelinin väitteistä?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.10.17 - klo:15:11
Michelin väittää renkaiden jarrutuspidon parantuvan ja renkaiden tuottavan vähemmän melua. Varsin loogisia väitteitä. Mitä absurdia löydät Michelinin väitteistä?
Villi väite: Michelinin mukaan kulunut rengas on parempi kuin uusi
Mitä täälläkin lukee, niin käyttäjät valittavat, että lähellä sakkorajaa olevat renkaat pitävät paljon suurempaa ääntä, kuin uudet renkaat.
Haluaisin nähdä sen jarrutustestin missä 1.6mm pinnalla oleva rengas päihittää 8mm pinnalla olevan esimerkiksi vesisateessa, joka on ehkä haasteellisin tilanne kuljettajalle (Vesiliirto), mutta tämä ei enää liity talvirenkaisiin.
Mitenkäs tuo Laanilan rampin testi etenee. Ei ole vieläkään asialle tapahtunut ja kesälomatkin on mennyt jo ajat sitten...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.17 - klo:14:07
Tuossa testissä ollut käytetty rengas EI VARMANA ollut se halvin kiinarengas. Silloin KAKSI vuotta vanha ja 2-3mm kulunut (Jäljellä 6mm kulutuspintaa).
Niin niin, enhän minä ole muuta väittänytkään? :o Testi sen todisti että vanha eurooppalainen merkkirengas oli jäällä parempi kuin upouusi halpiskumi. En minä ole hetkeäkään väittänyt etteikö asia olisi juuri noin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.17 - klo:15:54
Villi väite: Michelinin mukaan kulunut rengas on parempi kuin uusi
Mitä täälläkin lukee, niin käyttäjät valittavat, että lähellä sakkorajaa olevat renkaat pitävät paljon suurempaa ääntä, kuin uudet renkaat.
Haluaisin nähdä sen jarrutustestin missä 1.6mm pinnalla oleva rengas päihittää 8mm pinnalla olevan esimerkiksi vesisateessa, joka on ehkä haasteellisin tilanne kuljettajalle (Vesiliirto), mutta tämä ei enää liity talvirenkaisiin.
Mitenkäs tuo Laanilan rampin testi etenee. Ei ole vieläkään asialle tapahtunut ja kesälomatkin on mennyt jo ajat sitten...
Tuohan ei ole Michelinin väite, vaan se on mainostelevision toimittajan kynästä lähtöisin oleva lööppi. Tuollaisissa läheissä kirjoitellaan yhtä sun toista hölmöä.Michelinin näkemyksen voisi tiivistää vaikka niin, että renkaiden ominaisuudet muuttuvat renkaiden kuluessa ja kuluminen voi lisätä eri tuotteiden eroja. Kuluminen heikentää joitakin ominaisuuksia ja parantaa toisia ominaisuuksia.
Mitä tulee meluun, niin eihän Michelin väittänyt mitään sisälle kuuluvasta melusta vaan puhe oli ulospäin kuuluvasta melusta. Paksu pintakerros vaimentaa hyvin renkaan rakenteisiin siirtyvää värähtelyä, mutta samalla jäykkä pintakerros iskee kovempaa tien epätasaisuuksiin. Michelin nimenomaan väittää jarrutusmatkan
kasvavan märällä kelillä kulumisen myötä mutta lyhentyvän kuivalla kelillä.
Itse jo ajoin ramppisi läpi. Ajan sen uudestaan läpi heti kun sinulta löytyy tarpeeksi panoksia pöydälle. Tuota odotellessa voisit yrittää olla spämmäämättä samaa potaskaa asiaan täysin liittymättömiin keskusteluihin.
^Minä lyön vetoa siitä, että karppa voittaa titaanien taistelun.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.10.17 - klo:16:22
Tuohan ei ole Michelinin väite, vaan se on mainostelevision toimittajan kynästä lähtöisin oleva lööppi. Tuollaisissa läheissä kirjoitellaan yhtä sun toista hölmöä.Michelinin näkemyksen voisi tiivistää vaikka niin, että renkaiden ominaisuudet muuttuvat renkaiden kuluessa ja kuluminen voi lisätä eri tuotteiden eroja. Kuluminen heikentää joitakin ominaisuuksia ja parantaa toisia ominaisuuksia.
Mitä tulee meluun, niin eihän Michelin väittänyt mitään sisälle kuuluvasta melusta vaan puhe oli ulospäin kuuluvasta melusta. Paksu pintakerros vaimentaa hyvin renkaan rakenteisiin siirtyvää värähtelyä, mutta samalla jäykkä pintakerros iskee kovempaa tien epätasaisuuksiin. Michelin nimenomaan väittää jarrutusmatkan kasvavan märällä kelillä kulumisen myötä mutta lyhentyvän kuivalla kelillä.
Itse jo ajoin ramppisi läpi. Ajan sen uudestaan läpi heti kun sinulta löytyy tarpeeksi panoksia pöydälle. Tuota odotellessa voisit yrittää olla spämmäämättä samaa potaskaa asiaan täysin liittymättömiin keskusteluihin.
Edelleen juttu ilman mitään painoarvoa, koska ei ole mitattua dataa, vain markkinamiesten lupauksia ja väittämiä.
Minäkin olen ajanut tuon rampin useasti läpi menneenä kesänä, mutta en sovitulla autolla etkä sinäkään. Ja kuten totesin, niin sinun kirjoituksilla ei ole painoarvoa, koska sen voi kiteyttää "Jos sanasi syöt, niin mörkölli sinut vieköön". Netissä näitä uhoajia riittää ja nuo panokset ja vedot on sinun pinttynyt tapa yrittää hiljentää muita keskustelijoita. Tässä topic:ssa tein poikkeuksen ja vastasin sinun provoon.
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
Tuon testin perusteella vaikuttaa siltä, että nastarengas säilyttää pito-ominaisuutensa huonoiten (myös jäällä) ja KE-kitka parhaiten (KE-kitka ei ollut menettänyt pidosta käytännössä yhtään). Tämän testin perusteella on oletettavaa, että jopa vuoden vanha nastarengas saattaa pitää huonommin jäällä kuin uusi hyvä testivoittaja kitka.
Lisäksi tuosta artikkelista: "Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå", eli jääratatetissä käytetty KE-kitka ja nasta ovat hyvä hyviä. Tuon perusteella saattaisi jopa olla mahdollista, että esim. neljän vuoden ikäinen nasta pärjää jäällä huonommin kuin uusi KE-kitka. Joka tapauksessa haluaisin lehtien vertailevan enemmän myös käytettyjä renkaita keskenään. Vai olisikohan niin, ettei tuollaista haluta testata, koska tulokset vaikuttaisivat olevan ristiriidassa "virallisen" rengastotuuden kanssa.
Ja muistakaahan, että suuri osa Suomen autoilijoista saattaa tietämättään ajaa jääpidoltaan uusia KE-kitkoja vastaavilla renkailla (muutaman vuoden vanhat nastat). ;)
Lainaan tekniikan maailmaa:
Nastarenkaat ovat kehittyneet huomattavasti vuosien mittaan.
Kitkarenkaat: Ongelmaksi muodostuu kulumiskestävyys.
Itse en osaa sanoa tarkasti, mutta joku muu voi kertoa, joka ajaa kitkoilla ja nastoilla kumpi kuluu nopeammin auton alla. Kitka vai nastarengas?
^^Jos 3-4 vuotta vanhoilla nastoilla on sama jääpitö, kuin uusilla kitkoilla, niin silloin nastoilla saa pitoa huomattavan kustannustehokkaasti vs kitkat.
Vanhemmat ke-kitkat joskus tulleet omatuontiauton mukana ja pito liukkailla oli onnetonta.. ei siis minun mieleen. Jonkun muun käyttöön jos sopii, niin fine.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.17 - klo:18:58
Lainaan tekniikan maailmaa:
Nastarenkaat ovat kehittyneet huomattavasti vuosien mittaan.
Kitkarenkaat: Ongelmaksi muodostuu kulumiskestävyys.
Itse en osaa sanoa tarkasti, mutta joku muu voi kertoa, joka ajaa kitkoilla ja nastoilla kumpi kuluu nopeammin auton alla. Kitka vai nastarengas?
Kitkat kestävät optimaalisissa olosuhteissa minun harjoittamassani ammattiliikenteessä 60 tkm mutta yleensä jäädään 50 tkm hujakoille johtuen alku- tai lopputalven lämpötiloista.
Nastoilla pääsee helposti tuon 60 tkm, usein liki 80 tkm ja joku tuttavani on saavuttanut liki 100 tkm rajapyykin. Myös talven olosuhteet vaikuttavat nastarenkaiden käyttökilometreihin vaikka eivät ole yhtä herkkiä kuin kitkat.
Silti ajan kitkoilla ja ostan suosiolla kaksi settiä joka talvi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.17 - klo:18:58
Lainaan tekniikan maailmaa:
Nastarenkaat ovat kehittyneet huomattavasti vuosien mittaan.
Kitkarenkaat: Ongelmaksi muodostuu kulumiskestävyys.
Itse en osaa sanoa tarkasti, mutta joku muu voi kertoa, joka ajaa kitkoilla ja nastoilla kumpi kuluu nopeammin auton alla. Kitka vai nastarengas?
Voihan olla, että kitkoista kuluu pinta pois nopeammin. Kyllähän tuossa ruotalaistestissäkin oli kitkoissa pintaa 6mm edessä ja 6.8mm takana ja nastoissa 7.5mm ja 7.8mm 10 000km jälkeen. Mutta nastojen pidosta oli kadonnut huomattavasti enemmän kuin kitkojen. Tuo johtuu mahdollisesti nastojen pyöristymisestä paljaalla asfaltilla ajettaessa, jolloin nastojen pitoetu menetetään.
Omasta kokemuksestani voisin sanoa, että näin on. Kävin muutama vuosi sitten koeajamassa autoa, jossa oli alla 3 talvea käytetyt Michelinin kitkat. Omassa autossani oli neljä talvea ajetut hakka 7, josta pintaa ei ollut käytännössä yhtään kulunut, mutta nastat pyöristyneet ja painuneet renkaan sisään. En huomannut noiden renkaiden pidossa mitään eroa mm. liukkaissa risteyksissä (kummatkin auto olivat etuvetoja).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.17 - klo:17:28
Edelleen juttu ilman mitään painoarvoa, koska ei ole mitattua dataa, vain markkinamiesten lupauksia ja väittämiä.
Joo ei missään nimessä pidä uskoa renkaiden ominaisuuksien muuttuvan kulumisen myötä.
Paikallisessa liikkeessä tarjouksessa Continental ContiIceContact 215/50R17 nastarenkaat 480e asennettuna. Sen verran hyvä hinta 17" nastoille että täytynee tuohon tarttua vaikka vähän random koko onkin. Vakiot 225/45 ja 205/50 eli eipä tuossa toki isoa eroa ole ja Mk3 Octavian alla varmasti pyörinee ongelmitta. Toinen vaihtoehto Gislaved Nord Frost 100 jotka on sitten 550e. Hakka kasit sitten jo 800e+, nou thänks.
edit: Muuramessa (Jyväskylän kupeessa) sijaitseva liike, jos sattuu jotain lähiseudulla asuvaa kiinnostamaan.
Lainaus käyttäjältä: peped - 18.10.17 - klo:09:38
Paikallisessa liikkeessä tarjouksessa Continental ContiIceContact 215/50R17 nastarenkaat 480e asennettuna. Sen verran hyvä hinta 17" nastoille että täytynee tuohon tarttua vaikka vähän random koko onkin. Vakiot 225/45 ja 205/50 eli eipä tuossa toki isoa eroa ole ja Mk3 Octavian alla varmasti pyörinee ongelmitta. Toinen vaihtoehto Gislaved Nord Frost 100 jotka on sitten 550e. Hakka kasit sitten jo 800e+, nou thänks.
edit: Muuramessa (Jyväskylän kupeessa) sijaitseva liike, jos sattuu jotain lähiseudulla asuvaa kiinnostamaan.
On kyllä todella halvat! Meinasinkin kysyä että mistä saa noin halvalla tuossa koossa nuo renkaat. Saako tuolta Jyväskylän liikkeestä tilattua noita renkaita? Kaverini on hankkimassa juuri tuossa koossa nastarenkaita ja huomasin että halpana pitämässäni Rengas-onlinessä nuo Contit maksaa jopa 754 , ja Hakkapeliitta 9:t jopa 915 , :o. Siihen tulisi sitten vielä asennuskulut päälle. Itsehän päätyisin mielummin Contin CVC6 -kitkoihin hintaan 666 ,, jos tuossa koossa pitäisi renkaita hankkia, mutta jokainen tekee toki omat päätöksensä. Tämä kaverinikin ajaa mielesti hyvin rauhallisesti ja ennakoiden, mutta on tiukasti sitä mieltä että kitkarenkaita ei kannata edes kokeilla.
Hyvät renkaat IceContactit voi kyllä suositella, vaikka en mikään fanaattinen nastojen kannattaja ole. Onko nuo siis IceContact vai IceContact 2? Hyvät varmaan joka tapauksessa vaikka olisikin tuo vanhempi versio. Ajotuntumassa voittaa Hakkapeliitat 5-0. Eikä nastat painu renkaan sisään piiloon 8)
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 18.10.17 - klo:09:51
On kyllä todella halvat! Meinasinkin kysyä että mistä saa noin halvalla tuossa koossa nuo renkaat. Saako tuolta Jyväskylän liikkeestä tilattua noita renkaita? Kaverini on hankkimassa juuri tuossa koossa nastarenkaita ja huomasin että halpana pitämässäni Rengas-onlinessä nuo Contit maksaa jopa 754 , ja Hakkapeliitta 9:t jopa 915 , :o. Siihen tulisi sitten vielä asennuskulut päälle.
En usko että pystyy tilaamaan, mutta ainahan voi kysyä. Toki kyseessä on todennäköisesti DOT14 rengas, koska eikös muistaakseni 2015 tullut jo uudempi IceContact 2? No, kyllähän noilla muutaman talven silti ajanee helposti. Rengasmarket.fi:ssä tms nuo oli ~110e kpl (DOT14) mutta niitä tais olla vain 3kpl varastossa. :D Aika älyttömiä nuo mainitsemasi hinnat, kyllä Hakka 9 sarjan saa 800e+ hintaan töineen.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 18.10.17 - klo:10:21
Hyvät renkaat IceContactit voi kyllä suositella, vaikka en mikään fanaattinen nastojen kannattaja ole. Onko nuo siis IceContact vai IceContact 2?
IceContact kuten tuossa ylempänä kirjoitinkin. Tuskin uudempaa 2-mallia noin halvalla myytäisiin.
Juu, ero noiden välillä tuskin on 200-300e arvoinen. Rengasmelua saa lisää ainakin nastojen määrän lisäyksen myötä 8) Ei nuo tosin kovin äänekkäät edes ollut, kun mulla oli noi IceContact 2:set.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 18.10.17 - klo:10:32
Juu, ero noiden välillä tuskin on 200-300e arvoinen. Rengasmelua saa lisää ainakin nastojen määrän lisäyksen myötä 8) Ei nuo tosin kovin äänekkäät edes ollut, kun mulla oli noi IceContact 2:set.
Uusimman TM:n talvirengastestissä mitattiin rengasmelutestissä Continentalin CVC6 -kitkarenkaalle 63,6 dB, IC2 nastarenkaalle 72,2 dB ja Nokian HP9 -nastarenkaalle 72,9 dB. Koko testiryhmässä kitkarenkaiden melu asettui välille 63,3 - 65,2 dB ja nastoilla välille 69,9 - 73,8 dB. Havaittavissa oli myös sellainen trendi että yleensä hiljaisimmat nastarenkaat näyttivät olevan heikkoilla erityisesti jääpitoa mittaavissa testeissä. Luulisi että 5 - 10 db kitkojen ja nastojen eron välillä kuulisi jo erittäin selvästi.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 18.10.17 - klo:11:15
Luulisi että 5 - 10 db kitkojen ja nastojen eron välillä kuulisi jo erittäin selvästi.
Rengasmelu oli minulla suurin syy valita ensimmäistä kertaa kitkat.
Tiehallinnon Tieliikenteen melu -pdf:ssä sanotaan näin: "8-10 dB:n melutason muutos koetaan melun kaksinkertaistumisena".
Se nastojen meteli on kovaa ulospäin. Jalankulkijana kuulee heti missä autossa on nastat ja missä kitkat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 18.10.17 - klo:12:07
Se nastojen meteli on kovaa ulospäin. Jalankulkijana kuulee heti missä autossa on nastat ja missä kitkat.
No eipä tarvitse hankkia erillistä meluntuottajaa, joka varoittaa liikkuvasta ajoneuvosta - turvallisuustekijä tämäkin. ;)
Tesloihin nastat, niin kuulee edes jotakin ;D
Kyllä tosiaan nasta-autot kuulee helposti auton sisällekin, kun viereiseltä kaistalta joku ajaa ohi tms.
Toukokuussa vielä jotkut painaa nastoilla, niin selvästi erottuu äänellään muiden joukosta.
Parin sadan euron sakot sietäisi saada, jos on noin hemmetin laiska vaihtamaan. Se, ettei mukamas ole aikaa vaihtaa, ei kelpaa tekosyyksi olla lähes paria kuukautta muita myöhässä.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 18.10.17 - klo:12:31
Kyllä tosiaan nasta-autot kuulee helposti auton sisällekin, kun viereiseltä kaistalta joku ajaa ohi tms.
Sen todellakin kuulee. Ja aika kurjalta tuntuu, kun Helsingissäkin jotkut aloittavat sen "ääriolosuhteisiin" varautumisen lokakuussa ja päättävät sen huhtikuussa.
Joo, tuosta kesällä nastarenkain ajosta :o olen samaa mieltä erttulin kanssa. Kunnon sakkojen ohella ajokiellon määrääminen olisi paikallaan!
Lainaus käyttäjältä: peped - 18.10.17 - klo:09:38
edit: Muuramessa (Jyväskylän kupeessa) sijaitseva liike, jos sattuu jotain lähiseudulla asuvaa kiinnostamaan.
Päijätkumi? Ostin broidille samat kumit koossa 225/45/17" ja oli paistettu loppuvuodesta 2014. Hinta oli tuossa koossa halvempi. Ja nimenomaan ykköset ei kakkoset.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 18.10.17 - klo:12:39
Sen todellakin kuulee. Ja aika kurjalta tuntuu, kun Helsingissäkin jotkut aloittavat sen "ääriolosuhteisiin" varautumisen lokakuussa ja päättävät sen huhtikuussa.
... sallittua keliolosuhteista riippuen muulloinkin kuin "pakkokuukausina".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.10.17 - klo:12:43
Päijätkumi? Ostin broidille samat kumit koossa 225/45/17" ja oli paistettu loppuvuodesta 2014. Hinta oli tuossa koossa halvempi. Ja nimenomaan ykköset ei kakkoset.
Muuramen Rengaspiste niminen paikka noita mainosti. Paljonko nuo Päijätkumin kustansi? Sieltä kyselin, niin vain IceContact 2:sta tarjosivat Contilta.
Tuohon aikaisin ja myöhään vaihtamiseen noin kommenttina, että varmasti monella on syynsä ajella vielä jopa toukokuussa nastoilla. Esim tämä talvi tulee menemään..
Vaihdoin juuri perjantainta renkaat, viimeiseen asti katsoin säätiedotuksia miltä keli näyttää pohjoisemmassa ja vaihdoin nuo 2h ennen lähtöä. Maanantaina sitten Rukalla tulikin 3-4cm lunta ja ensimmäinen "talvi yllätti autoilijan" -tilanne nähty kun Mondeo keikkui puoliksi ojassa.
Huhtikuun alussa taas Ruka, sitten Pyhä, sitten onkin vappu ja tämä viikko taas Rukalla, joten renkaat vaihtunee vasta 7.5 - 8.5, riippuen miten myöhään su-ma yönä tullaan kotiin. Olin ajellut monet vaput pohjoiseen kesärenkailla kunnes -14 tuuppasi reilu 20cm lunta ja viikkon ei mökiltä ollut asiaa autolla mihinkään. Lähtöpäivää edeltävänä päivänä kävin raapimassa ajouria esiin, jotta aurinko ehtisi lämmittää maata paremmin.
Kyllä - kolmen renkaan setti olisi aivan loistava ja helposti se paras. Ongelmana vain auto tupannut vaihtumaan noin kerran vuodessa, tulisi aikamoinen jumppa hommailla ylimääräistä settiä.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 18.10.17 - klo:12:44
... sallittua keliolosuhteista riippuen muulloinkin kuin "pakkokuukausina".
... eikä kyse olekaan siitä, etteikö nastarenkaiden käyttö olisi
sallittua mainittuina ajankohtina. Kyse on enemmänkin siitä, kuinka
järkevää on aloittaa nastojen käyttö Helsingissä lokakuussa ja päättä se huhtikuun lopussa. Mutta kuten edellä jo on esitetty, meillä kaikilla on syyt toimintaamme. Silloin täytyy vain hyväksyä mm. se tosiasia, että yksi merkittävimmistä syistä tiestömme huonolle kunnolle on nastarenkaiden käyttö.
Uudessa tieliikennelaissa, tai paremminkin sitä koskevassa hallituksen esityksessä, ehdotetaan noista "pakkokuukausista" luopumista. Talvirenkaita ei siis enää olisi pakko käyttää joulukuusta maaliskuuhun, vaan ainoastaan silloin, kun keliolosuhteet sitä edellyttävät. Suomalaisten intoon käyttää nastarenkaita tällä ei todennäköisesti tule olemaan vaikutusta. Sen sijaan sellaisille, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuville autoilijoille, joiden liikkuminen ei edellytä päivittäistä auton käyttöä, muutos saattaa tuoda tiettyä joustavuutta renkaiden suhteen. Voi olla, että muutoksen myötä jotkut luopuvat kokonaan varsinaisten talvirenkaiden hankkimisesta.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 18.10.17 - klo:14:21
... eikä kyse olekaan siitä, etteikö nastarenkaiden käyttö olisi sallittua mainittuina ajankohtina. Kyse on enemmänkin siitä, kuinka järkevää on aloittaa nastojen käyttö Helsingissä lokakuussa ja päättä se huhtikuun lopussa. Mutta kuten edellä jo on esitetty, meillä kaikilla on syyt toimintaamme. Silloin täytyy vain hyväksyä mm. se tosiasia, että yksi merkittävimmistä syistä tiestömme huonolle kunnolle on nastarenkaiden käyttö.
Uudessa tieliikennelaissa, tai paremminkin sitä koskevassa hallituksen esityksessä, ehdotetaan noista "pakkokuukausista" luopumista. Talvirenkaita ei siis enää olisi pakko käyttää joulukuusta maaliskuuhun, vaan ainoastaan silloin, kun keliolosuhteet sitä edellyttävät. Suomalaisten intoon käyttää nastarenkaita tällä ei todennäköisesti tule olemaan vaikutusta. Sen sijaan sellaisille, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuville autoilijoille, joiden liikkuminen ei edellytä päivittäistä auton käyttöä, muutos saattaa tuoda tiettyä joustavuutta renkaiden suhteen. Voi olla, että muutoksen myötä jotkut luopuvat kokonaan varsinaisten talvirenkaiden hankkimisesta.
Juuripa noin. Itsellä tulee nykyään n. 20 000km vuodessa, josta Suomen ulkopuolella Keski- ja Etelä-Euroopassa n. 15 000km ja Suomen 5 000km osuudesta puolet kesällä. Eli talviajo jää niin vähiin, että olen vakavasti harkinnut siirtymistä yksiin, "4 Seasons", renkaisiin kuten Nokian Weatherproof. Pelkästään renkaiden vaihtamis- ja säilytyspalveluista säästyy omassa tapauksessa n. 200, vuodessa nykytilanteessa eli kolmessa vuodessa voin vaihtaa renkaat pelkillä säästöillä noissa palveluissa. Sitten kun tulee se 1-2pv vuodessa Pk-seudulla, kun ei liikenteeseen kannattaisi lähteä noilla renkailla (Tiguan 4Motion), niin sitten painellaan julkisilla tai ollaan etätöissä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.10.17 - klo:23:02
Ne pyöräilijät ja varsinkin hirvet tulevat siihen tielle ihan yllättäen, vain silloin kun on ne 5% pääkallokelit. ;)
95% ajasta voi jyrsiä asfalttia, mutta sitten kun ne 5% kelit tulee, niin voi turvallisin mielin mennä, kun tietää ettei tule ajaneeksi kenenkään yli ja hirvetkin pystyy väistämään. Jep jep.
Oliko tämä se 5% keli tänään?
https://www.aamulehti.fi/uutiset/juuri-nyt-liikenneonnettomuus-kolmostiella-varaudu-ruuhkaan-aamuliikenteessa-200474324/ (https://www.aamulehti.fi/uutiset/juuri-nyt-liikenneonnettomuus-kolmostiella-varaudu-ruuhkaan-aamuliikenteessa-200474324/)
Ei kovin kaukana missä eräs käyttäjä hehkuttaa olevan paras paikka ajaa ke-kitkoilla?
Eipä yllättänyt tänäkään vuonna vaikka on nordic kitkat alla molemmissa autoissa. Ja kyllä keski-suomessakin on jo mustaa jäätä...
Pirkanmaalla on ollut jo kuukauden ajan KE-kitkojen kissanpäivät, kylmää ja sateista. Jos noilla onnettomilla autoilijoilla olisi ollut puolikas aivosolu jolla itse ajatella, olisivat he vaihtaneet myös KE-kitkat alle jo kuukausi sitten ja välttyneet tämänpäiväiseltä onnettomuudelta. Toisin kuin eräät ihmiset täällä jaksavat trollata, KE-kitkat ovat oikeasti aivan huikeasti kesärenkaita paremmat jäällä ja lumella.. Mutta kun ei, pakko jurnuttaa kesäkumeilla niin kauan että taivaalta tippuu ensimmäinen lumihiutale ja sitten kiireen vilkkaa asfalttia nastoilla raastamaan wappuun saakka.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.10.17 - klo:19:49
Pirkanmaalla on ollut jo kuukauden ajan KE-kitkojen kissanpäivät, kylmää ja sateista. Jos noilla onnettomilla autoilijoilla olisi ollut puolikas aivosolu jolla itse ajatella, olisivat he vaihtaneet myös KE-kitkat alle jo kuukausi sitten ja välttyneet tämänpäiväiseltä onnettomuudelta. Toisin kuin eräät ihmiset täällä jaksavat trollata, KE-kitkat ovat oikeasti aivan huikeasti kesärenkaita paremmat jäällä ja lumella.. Mutta kun ei, pakko jurnuttaa kesäkumeilla niin kauan että taivaalta tippuu ensimmäinen lumihiutale ja sitten kiireen vilkkaa asfalttia nastoilla raastamaan wappuun saakka.
Harmi ettei media erottele kolareissa onko ollut alla oikeat talvirenkaat vai KE-kitkat. Tässä tapauksessa oli ne kesärenkaat.
Tuokin kolari kesärenkailla menee näissä "rengas riski" tutkimuksissa kitkarenkaan piikkiin. Niissä on jaoteltu vain nastarenkaat ja ei-nastoitettavat. Kaikki muut renkaat kuin nastarenkaat menevät ei-nastoitettaviin. Kun nastakuski kolaroi syksyn ensimmäisillä liukkailla kesärenkailla, menee se tuohon ei-nastoitettavan lokeroon. Siten taas julistetaan kuinka kitkarenkaat nostavat riskiä.
,,lykästä porukkaa täällä kun osaavat jälkikäteen kertoa miten itse olisivat ajelleet vähintään KE-kitkoilla heinäkuusta asti. Tosin mikään ei viittaa siihen, että se olisi mitään auttanut. Voihan aina myös viisastella, että jos nopeus olisi ollut 10km/h niin mitään ei olisi tapahtunut.
Ottakaa se sormi pois peräreiästä ja laittakaa välillä suuhunne. Saattaa avartaa maailmaanne.
Tunnustan olevani poikkeuksellisen älykäs yksilö koska osaan katsoa:
a) ikkunasta ulos
b) säätiedotuksia
c) ruotsalaisia talvirengastestejä
Nämä kolme asiaa yhdistettynä suomalaisittain poikkeukselliseen älykkyyteen, oma-aloitteisuuteen ja rohkeuteen tuottavat lopputuloksena johtopäätelmän joka kulminoituu renkaiden vaihtamiseen jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistäkään pakkasyötä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.10.17 - klo:20:34
Tunnustan olevani poikkeuksellisen älykäs yksilö koska osaan katsoa:
a) ikkunasta ulos
b) säätiedotuksia
c) ruotsalaisia talvirengastestejä
Nämä kolme asiaa yhdistettynä suomalaisittain poikkeukselliseen älykkyyteen, oma-aloitteisuuteen ja rohkeuteen tuottavat lopputuloksena johtopäätelmän joka kulminoituu renkaiden vaihtamiseen jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistäkään pakkasyötä.
Eli koko eteläisen Suomen olisi mielestäsi pitänyt vaihtaa talvirenkaat kuukausi sitten? Ja yritä nyt ymmärtää ettei renkaiden vaihto olisi välttämättä estänyt onnettomuutta. Tuollaiset huutelut on vaan lapsellista uhoa.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.10.17 - klo:20:38
Eli koko eteläisen Suomen olisi mielestäsi pitänyt vaihtaa talvirenkaat kuukausi sitten? Ja yritä nyt ymmärtää ettei renkaiden vaihto olisi välttämättä estänyt onnettomuutta. Tuollaiset huutelut on vaan lapsellista uhoa.
On tuossa pieni totuus. Kun katsoi 10 päivän ennustetta, niin mä vaihdoin viime viikonloppuna jo toiseen autoon kitkat ja nyt on molemmissa. Eikä yhtään liian aikaisten, kun tänään ajeltiin mökille toisella autolla. Oli meinaa mustaa jäätä. Ensin meinasin vaihtaa vasta sunnuntaina, mutta aikaistin kun katsoin, että voi tulla luntakin. Tai no kaverit kyllä sanoi, että tänään tullut ihan kivasti lunta Rovaniemellä ja jopa Oulun eteläpuolella.
Tuli yllättäen Suomen keikka ja alla on Bridgestonen Ecopia H/L 442+ lamellirenkaat, joissa M+S -merkintä. Eivät taida olla oikeat talvikitkat, kun tulivat keväällä auton ensiasennusrenkaina. Toivottavasti ei ole paljon mustaa jäätä, kun pitäisi pyörähtää su-ma ,,htärissä - onneksi ajot ovat päivällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.10.17 - klo:20:47
On tuossa pieni totuus. Kun katsoi 10 päivän ennustetta, niin mä vaihdoin viime viikonloppuna jo toiseen autoon kitkat ja nyt on molemmissa. Eikä yhtään liian aikaisten, kun tänään ajeltiin mökille toisella autolla. Oli meinaa mustaa jäätä. Ensin meinasin vaihtaa vasta sunnuntaina, mutta aikaistin kun katsoin, että voi tulla luntakin. Tai no kaverit kyllä sanoi, että tänään tullut ihan kivasti lunta Rovaniemellä ja jopa Oulun eteläpuolella.
Ihan ei nyt aukea logiikka, kun nimenomaan olet väittänyt että kyseisellä mustalla jäällä paras rengas on nasta. Pärjääkö sillä kitkalla nyt mustalla jäällä vai ei? (,,läkä nyt sekoita KE-kitkoja tähän, sen väännön saat vääntää jonkun muun kanssa)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.10.17 - klo:22:31
Ihan ei nyt aukea logiikka, kun nimenomaan olet väittänyt että kyseisellä mustalla jäällä paras rengas on nasta. Pärjääkö sillä kitkalla nyt mustalla jäällä vai ei? (,,läkä nyt sekoita KE-kitkoja tähän, sen väännön saat vääntää jonkun muun kanssa)
Meinaatko ettei uuden karheilla merkkitalvirenkaalla pärjää talvikelissä? Missä olen väittänyt ettei pärjää?
Jottei tule epäselväksi:
Minä kyllä pärjään kitkoillakin, jos haluaisin, mutta EN HALUA. Haluan maksimoida pidon talvella sekä hauskuuden nelivedolla (Enkä asu kehä 3 sisäpuolella). Tämän lisäksi perheen autoilla ajaa myös minun lisäksi muutkin.
Viime talvenakin tuli mieleen päivä, kun JOUTUI lähtemään käymään stadissa. Kolme väylää oli tukossa, kun tuli hieman enemmän valkoista ihmeainetta taivaalta. Valitsin firmasta auton missä oli tuliterät hakkapeliitta 8:t ja ajelin kiltisti vasemman puoleista kaistaa sen 100km/h, kun muut körötteli sen 30-80km/h. Ei ollut vasemmanpuoleisella kaistalla ruuhkaa. Ihan normaali talvikeli minulle ja hyvät renkaat alla ei mitään ongelmaa.
JA eikö täällä jeesustella ettei asvalttia saisi kuluttaa ;D ;D ;D. Koettakaa nyt päättää. Ensin vittuillaan, että en aja kitkoilla, niin en tiedä miten ne käyttäytyy/toimii, kun ajan kitkoilla, niin sen jälkeen tartutaan mustaan jäähän jossa paras on nasta? Odotetaan kun sitä lunta ja jäätä tulee, niin sitten on nastojen vuoro. Jos kitkat tuntuu hyvältä ja mamma ei valita, niin saatanpa ajaa koko talven tai sitten EN (Valinnanvaraa on tallissa).
EDIT: Sunnuntaina taas pilaan asvalttia NASTArenkailla hyvällä omallatunnolla ;D ;D ;D.
Ok. Eli niillä siis pärjää talvikelissäkin jos haluaa.
No itse haluan ja näin tekee myös moni muu ja pärjäämme ihan hyvin.
Jopa vaimoni pärjää ihan kivasti ja haluaa ajaa nastattomilla, emmekä asu itsekään kehä3:n sisäpuolella. Mistä tämä kauhea vauhkoominen?
Itse ajelen kyllä sen muun liikenteen mukaan. En vain rajoitusten. Jostain syystä se letka nyt menee 30-80kmh, mutta minä en maksimoikaan sitä pidon määrää vaan maksimoin turvallisuuden.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.10.17 - klo:23:34
Ok. Eli niillä siis pärjää talvikelissäkin jos haluaa.
No itse haluan ja näin tekee myös moni muu ja pärjäämme ihan hyvin.
Jopa vaimoni pärjää ihan kivasti ja haluaa ajaa nastattomilla, emmekä asu itsekään kehä3:n sisäpuolella. Mistä tämä kauhea vauhkoominen?
Itse ajelen kyllä sen muun liikenteen mukaan. En vain rajoitusten. Jostain syystä se letka nyt menee 30-80kmh, mutta minä en maksimoikaan sitä pidon määrää vaan maksimoin turvallisuuden.
2 talvea olen kitkoilla ajellut ja kyllähän niillä pärjää, ei se nyt siitä ole kiinni. Toiseen autoon tulee kylläkin nastat. Miksikö? Tehokkaalla nelivedolla saa silloin liukkaalla parhaan ajettavuuden ja jos lisäksi on paikkaa missä voi päästellä reippaammin niin nasta ainoa vaihtoehto. Aina ei myöskään kaikkea voi ennakoida ja tiukassa tilanteessa tietyllä kelillä 10 metriä aikaisempi pysähtyminen voi olla ratkaiseva seikka loppuelämän kannalta. Pääosin kitka toimii ok mutta tietyssä kelissä nulju. Kahden auton taktiikalla erilainen rengastus mahdollistaa best of both worlds- tyyppisen lähestymisen rengasasiaan.
Vain Stadilaisen olen nähnyt ajaneen 10 vuotta ja yli 100tkm samoilla talvirenkailla. Mulla ei talvirenkaat yli kolmea talvea pidempää ole. Pääsääntöisesti kaksi vuotta. Se että 10 vuotta vanhoilla hieman yli 3mm pinnoilla olevilla talvirenkailla körötellään 30-80km/h voi tarkoittaa juuri ja juuri turvallista tai melkein sinne päin, kun taas uusilla renkailla voit ajaa ihan rajoitusten mukaan.
10 vuoden aikana olen yhden kolarin ajanut missä, joku vatipää tuli kolmion takaa kitkoilla eteen. Ei kiihtynyt jäisellä mukulakivellä kuten syyskelillä ja ajoin tämän sankarin perään, kun en viitsinyt nokkakolariakaan ajaa. Kaveri myönsi, että paremmilla renkailla olisi kerinnyt kiihdyttää.
Suomessa nastoilla selviää, joka talvi 70-80% Suomalaisista.
lainaus Karpalta......
10 vuoden aikana olen yhden kolarin ajanut missä, joku vatipää tuli kolmion takaa kitkoilla eteen. Ei kiihtynyt jäisellä mukulakivellä kuten syyskelillä ja ajoin tämän sankarin perään, kun en viitsinyt nokkakolariakaan ajaa. Kaveri myönsi, että paremmilla renkailla olisi kerinnyt kiihdyttää.
Kenestä tuli maksumies? Ilmeisesti ei vatipäästä?
Rouvalle kävi vähän vastaava tapaus vuosia sitten. Edellä mennyt auto pyörähti ja jäi tielle poikittain.
Rouva tuli jonkun matkan päästä ja ei pystynyt väistämään, kun renkaat oli syvissä, jäisissä urissa. Ja
ei saanut myöskään pysähtymään. Ei henkilövahinkoja, mutta peltiä meni reilusti. Vakuutusyhtiön kanta oli
että takaatulleen olisi pitänyt saada auto pysähtymään. Eli meidän vakuutuksesta meni.
Kitkarenkaat oli alla ja paha jäinen talvikeli. Nyt on menty kolmen rengassarjan taktiikalla. Kitkat alla nyt.
Nastasetti laitetaan alle kun siltä tuntuu. Kaikki sarjat on uudehkoja.
Näin se vaan on että peilijäällä nastat on paremmat. Kitkat on hiljaisemmat.
kukin päättäköön itse millä ajelee......
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.10.17 - klo:20:38
Eli koko eteläisen Suomen olisi mielestäsi pitänyt vaihtaa talvirenkaat kuukausi sitten? Ja yritä nyt ymmärtää ettei renkaiden vaihto olisi välttämättä estänyt onnettomuutta. Tuollaiset huutelut on vaan lapsellista uhoa.
Kyllä, koko etelä-suomen autokanta olisi pitänyt siirtyä jo alkukuusta KE-kitkoille. Ei tuossa ole mitään lapsellista tai jälkiviisasteltavaa, kesärenkaat ovat ulkona mukavuusalueeltaan kun lämpötilat tippuvat alle 10 asteeseen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.10.17 - klo:00:12
Vain Stadilaisen olen nähnyt ajaneen 10 vuotta ja yli 100tkm samoilla talvirenkailla. Mulla ei talvirenkaat yli kolmea talvea pidempää ole. Pääsääntöisesti kaksi vuotta. Se että 10 vuotta vanhoilla hieman yli 3mm pinnoilla olevilla talvirenkailla körötellään 30-80km/h voi tarkoittaa juuri ja juuri turvallista tai melkein sinne päin, kun taas uusilla renkailla voit ajaa ihan rajoitusten mukaan.
10 vuoden aikana olen yhden kolarin ajanut missä, joku vatipää tuli kolmion takaa kitkoilla eteen. Ei kiihtynyt jäisellä mukulakivellä kuten syyskelillä ja ajoin tämän sankarin perään, kun en viitsinyt nokkakolariakaan ajaa. Kaveri myönsi, että paremmilla renkailla olisi kerinnyt kiihdyttää.
Suomessa nastoilla selviää, joka talvi 70-80% Suomalaisista.
No tästä syystä sulle voisi ojentaa sen jo paljon kaipaamasi tikkarin.
Uskoisin, että varsinkin täälä autokeskustelupalstoilla on sen verran autoiluun suuntautunutta väkeä, että kaikki kyllä ymmärtävät koska on aika vaihtaa renkaat.
Onko se sitten 2-10 vuotta, jää jokaisen itse päätettäväksi. Tuohon kuitenkin vaikuttaa moni asia. Kulutuspinta, kumin kovettuminen, nastojen puuttuminen jne jne.
Kohta 17 vuotta autoilua takana ja ei kolareita (kop kop). Kitkoilla näistä menty n. 15 talvea.
Suomessa kitkoilla selviää, joka talvi kaikki ketkä "haluaa" :D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.10.17 - klo:08:31
Kohta 17 vuotta autoilua takana ja ei kolareita (kop kop). Kitkoilla näistä menty n. 15 talvea.
Suomessa kitkoilla selviää, joka talvi kaikki ketkä "haluaa" :D
Minä olen tästä eri mieltä. Toiset myymistäni nastarenkaistakin lähtee pääkaupunkiseudulle, koska ostaja haluaa ajaa talven turvallisilla renkailla ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.10.17 - klo:08:31
Uskoisin, että varsinkin täälä autokeskustelupalstoilla on sen verran autoiluun suuntautunutta väkeä, että kaikki kyllä ymmärtävät koska on aika vaihtaa renkaat.
Näytä minulle autoforumipalstalla kaveri, joka myöntää talven yllättäneen hänet?
Nastarenkaat ovat kaikkein hyödyllisimmät jäisillä ja lumisilla teillä verrattuna kitkarenkaaseen, kun lämpötila on lähellä 0 Celsius astetta.
Pakkaslumikelillä on kitkarengas käyttökelpoinen joskin huonompi pidotaan kuin nastarengas - ero ei kuitenkaan ole niin selkeä kuin nollakelillä.
Sulalla asfaltilla kitkarengas on sopivampi kuin nastarengas varsinkin tienpinnan kulumisen suhteen.
Onko edellä olevat käsitykseni yleisesti hyväksyttyjä?
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 21.10.17 - klo:09:54
Nastarenkaat ovat kaikkein hyödyllisimmät jäisillä ja lumisilla teillä verrattuna kitkarenkaaseen, kun lämpötila on lähellä 0 Celsius astetta.
Pakkaslumikelillä on kitkarengas käyttökelpoinen joskin huonompi pidotaan kuin nastarengas - ero ei kuitenkaan ole niin selkeä kuin nollakelillä.
Sulalla asfaltilla kitkarengas on sopivampi kuin nastarengas varsinkin tienpinnan kulumisen suhteen.
Onko edellä olevat käsitykseni yleisesti hyväksyttyjä?
Eivät ole. TM:n rengastestin mukaan talvirengas on parempi vain jäällä ja siinäkin vain jarrutuksessa ja kiihdytyksessä, käsittelykokeessa ei ollut eroa. Ruotsalaistesti käytetyille talvirenkaille taas osoitti, että nastarengas on "tuoretuote". Se on jäällä kitkarengasta parempi vain uutena. Kun nastat ovat löystyneet, niitä on irronnut ja ne ovat kuluneet ja pyöristyneet, etua ei enää ole. Omaa kokemusta kitkarenkaista ei ole vielä.
Kyllä omien kokemusten mukaan kitka on parempi lumisella tiellä. Mitä enemmän pakkasta niin sen paremmin tuntunut purevan kiinni, kovaan pakkaslumeen. Mutta aika harvoin täällä etelässä kelit on tuollaisia. Kitkoilla pärjää mainiosti, jos kelit ei ole jatkuvasti -1 ja +1 välillä.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 21.10.17 - klo:09:54
Pakkaslumikelillä on kitkarengas käyttökelpoinen joskin huonompi pidotaan kuin nastarengas - ero ei kuitenkaan ole niin selkeä kuin nollakelillä.
-20 C kohdalla ne pitävät yhtä hyvin, oli alla jäätä tai lunta. Sitä kylmemmässä kitka pitää nastaa paremmin vaikka sileällä jäällä. Kitkarengas onkin tositalven rengas. Se sopii Suomessa parhaiten juuri Lappiin.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 21.10.17 - klo:10:32
Kitkarengas onkin tositalven rengas. Se sopii Suomessa parhaiten juuri Lappiin.
Tämän kirjoitan alle, mutta miksi niitä kitkoja käytetään eniten Etelä-Suomessa 😉
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.10.17 - klo:10:52
Tämän kirjoitan alle, mutta miksi niitä kitkoja käytetään eniten Etelä-Suomessa 😉
Se on varmaan tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja. Luullaan, että kitkoilla voi ajaa vain suolatuilla teillä.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 21.10.17 - klo:09:54
Sulalla asfaltilla kitkarengas on sopivampi kuin nastarengas varsinkin tienpinnan kulumisen suhteen.
Onko edellä olevat käsitykseni yleisesti hyväksyttyjä?
Ei, TM:nkin talvirengasvertailussa nastarenkaat olivat paremmat märällä asfaltilla etenkin jarrutusmatkassa.
Myös ajettavuus märällä ja kuivalla asfaltilla oli kovin nastarengasvoittoista.
Kitkojen pehmeämpi kumiseos ilmeisesti selittää tuon.
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 21.10.17 - klo:12:08
Ei, TM:nkin talvirengasvertailussa nastarenkaat olivat paremmat märällä asfaltilla etenkin jarrutusmatkassa.
Myös ajettavuus märällä ja kuivalla asfaltilla oli kovin nastarengasvoittoista.
Kitkojen pehmeämpi kumiseos ilmeisesti selittää tuon.
Tosi on, että nastojen vaatima tukevampi kulutuspintapohja tukevoittaa koko rengasta.
Kaikkien talvirenkaiden tukevuutta voidaan parantaa kohtuullisesti lisäämällä rengaspaineita.
TM:n talvirengastestit eivät ole ulosmitanneet renkaiden parhaita ominaisuuksia, vaan ovat "vakiopaineilla" - mitä ne nyt sitten ovatkin ( eihän niitä edes ilmoitettu ) - suoritettuja renkaiden välisiä vertailuja.
Olen ns. satavarma, että optimoimalla renkaiden ominaisuudet parhaiten toimivilla paineilla, nostamalla paineita melkoisesti ns. ohjepaineista ja vielä siten, että takarenkaiden paineet nostetaan eturenkaiden paineita suuremmiksi,
saadaan ajokäytös vakaammaksi ja johdonmukaisemmaksi ja myös renkaiden kuluminen saadaan vähäisemmäksi.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 21.10.17 - klo:12:48
Olen ns. satavarma, että optimoimalla renkaiden ominaisuudet parhaiten toimivilla paineilla, nostamalla paineita melkoisesti ns. ohjepaineista ja vielä siten, että takarenkaiden paineet nostetaan eturenkaiden paineita suuremmiksi, saadaan ajokäytös vakaammaksi ja johdonmukaisemmaksi ja myös renkaiden kuluminen saadaan vähäisemmäksi.
Nokian Renkaat kehottaa käyttämään Hakkapeliitta R2:ssä 0,3-0,5 baria korkeampi paineita kuin ohjekirjassa neuvotaan. Kun vaihdoin renkaat alle, oli niissä alkupainetta 2,4 baria. Ajoin huoltoasemalle ja lisäsin paineet 2,8 bariin. Tukevoituivat heti.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 21.10.17 - klo:11:04
Se on varmaan tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja. Luullaan, että kitkoilla voi ajaa vain suolatuilla teillä.
Onhan sitä tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja tässäkin. Lapissa tyypillinen talvinen tienpinta on lumi- ja/tai jääpolanteinen eikä tosiaan niin liukas. Nastarenkaat ei tosin aiheuta lähellekään samaa äänihaittaa kuin paljaalla asfaltilla ajaessa ja kestävätkin yllättäen nastoiltaan paremmin kuin etelän olosuhteissa. Miksipä siis ei ajelisi nastoilla, sattuu niitä todella liukkaita kelejäkin aina joskus.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 21.10.17 - klo:10:32
-20 C kohdalla ne pitävät yhtä hyvin, oli alla jäätä tai lunta. Sitä kylmemmässä kitka pitää nastaa paremmin vaikka sileällä jäällä. Kitkarengas onkin tositalven rengas. Se sopii Suomessa parhaiten juuri Lappiin.
Näinköhän? Vai eivätköhän vaan ole Nokian Renkailla älynneet vaihtaa kitkoihin,
https://www.youtube.com/watch?v=Qankcc0KjGk (https://www.youtube.com/watch?v=Qankcc0KjGk)
Ei taida Nokianin ultralöysät skandikitkojen rungot jaksaa tuollaisia vauhteja noin painavan auton alla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.10.17 - klo:17:45
Ei taida Nokianin ultralöysät skandikitkojen rungot jaksaa tuollaisia vauhteja noin painavan auton alla.
Eipä noita ennätyksiä jäällä ajella KE-kitkoillakaan...
Lainaus käyttäjältä: ile - 21.10.17 - klo:16:11
Näinköhän? Vai eivätköhän vaan ole Nokian Renkailla älynneet vaihtaa kitkoihin,
https://www.youtube.com/watch?v=Qankcc0KjGk (https://www.youtube.com/watch?v=Qankcc0KjGk)
Ennätys ajettiin maaliskuun 9. päivä ja pakkasta oli -9 C. Nastat pitävät tuolloin paremmin.
On tää ketju menny kyllä ihan naurettavaksi.. miks pitää väitellä siitä mikä on paras, jokainen ajaa sillä mikä omiin ajoihin sopii. En ole ikinä tajunu sitä asennetta että ”minun valinta on ainoa oikea valinta”.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 21.10.17 - klo:22:19
On tää ketju menny kyllä ihan naurettavaksi.. miks pitää väitellä siitä mikä on paras, jokainen ajaa sillä mikä omiin ajoihin sopii. En ole ikinä tajunu sitä asennetta että ”minun valinta on ainoa oikea valinta”.
,,läpä. Jokainen netissä vääntävä jäärä luulee, että kun tarpeeksi jankkaa, vastapuoli muuttaa mielipidettään. No ei muuta. Sitten vaan keskitytään nolaamaan ja vittuilemaan. Ja sitä sitten jatkuu ja jatkuu.
Joten nyt kun minulla on kesä- kitka- ja nastarenkaat (kuten kait Karpallakin) niin jos hommaan vielä keskieuroopan kitkat niin pysynkö varmasti tiellä nelivedolla?
;D
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 22.10.17 - klo:10:59
Joten nyt kun minulla on kesä- kitka- ja nastarenkaat (kuten kait Karpallakin) niin jos hommaan vielä keskieuroopan kitkat niin pysynkö varmasti tiellä nelivedolla?
;D
Sitten ollaan jo pro tasolla. Tarvitaan enää F1 tason rengasvaihtajat, joka keliin ;).
Tai jos laitan neljä eri tyypin rengasta alle, olisi ainakin yksi rengas kohdallaan joka kelissä...
Eilen illalla auton mittari näytti -2 C ja märät tienpinnat olivat ihan jäässä. Meinasi lentää nurin, kun kävelin autolle. Alla perjantaina vaihdetut uudet Nokian Hakkapeliitta R2 kitkat. Pito oli loistava. Kitkat pitävät hyvin jäätyneillä tienpinnoilla, mustalla jäällä ja kuuraisella asfaltilla. Nuohan ovat yleisiä pääteillä.
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 21.10.17 - klo:12:08
Ei, TM:nkin talvirengasvertailussa nastarenkaat olivat paremmat märällä asfaltilla etenkin jarrutusmatkassa.
Myös ajettavuus märällä ja kuivalla asfaltilla oli kovin nastarengasvoittoista.
Kitkojen pehmeämpi kumiseos ilmeisesti selittää tuon.
Jos jätetään kiinankumit omaan arvoosa, niin varsin tasaisestihan sijoitukset asfaltilla jakautuivat. Jarrutuksissa oli selkeää jakautumista, mutta paremmuus jarrutuksissakin meni ristiin kuivalla ja märällä.
Itse päädyin hankookin kitkoihin. Eipä ollut aivan kärjessä testien mukaan. Speksiksi laitoin rengastajalle että renkaat pitää olla mahdollisimman äänettömät ja hyvä jääpito. ,,änettömät ovat, jääpidosta en tiedä. Ilmeisesti kuitenkin ihan kohtalaista tasoa. Nuo on alla niin kauan kun motari on paljaana. Jos tulee motarit lumisiksi ajouriltaan niin sitten nastarengasta alle.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 21.10.17 - klo:10:31
Kyllä omien kokemusten mukaan kitka on parempi lumisella tiellä. Mitä enemmän pakkasta niin sen paremmin tuntunut purevan kiinni, kovaan pakkaslumeen. Mutta aika harvoin täällä etelässä kelit on tuollaisia. Kitkoilla pärjää mainiosti, jos kelit ei ole jatkuvasti -1 ja +1 välillä.
Saksassahan lämpötilat ovat tuolla välillä käytännössä koko talven. Silti siellä ajetaan KE-kitkoilla ilman ongelmia. Autobahnit siellä taidetaan kyllä suolata aika tehokkaati, mutta tuskimpa kaikkia pikkuteitä pystytään suolaamaan, jolloin sielläkin voi esiintyä juuri tuota erittäin liukasta peilijäätä. Ja suomalainenko ei sitten "pärjäisi" vastaavalla peilijäällä edes pohjoismaisilla kitkarenkailla, vaan pitää olla nastat kuluttamassa pääasiassa sulia teitä.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 22.10.17 - klo:15:18
Saksassahan lämpötilat ovat tuolla välillä käytännössä koko talven. Silti siellä ajetaan KE-kitkoilla ilman ongelmia. Autobahnit siellä taidetaan kyllä suolata aika tehokkaati, mutta tuskimpa kaikkia pikkuteitä pystytään suolaamaan, jolloin sielläkin voi esiintyä juuri tuota erittäin liukasta peilijäätä. Ja suomalainenko ei sitten "pärjäisi" vastaavalla peilijäällä edes pohjoismaisilla kitkarenkailla, vaan pitää olla nastat kuluttamassa pääasiassa sulia teitä.
Käytännössä Saksassa ei pakkasta ole. Saksassa lämpötilat ovat melkein aina plussalla, eikä siellä käytetä tiesuolaa, koska todella harvoin tiet ovat jäässä. Ja silloin kun tiet jäätyvät, niin silloin kolisee. Aina.
Nuo ke-kitkat ovat käytännössä vain toinen nimitys sadekelin renkaille.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 22.10.17 - klo:20:03
Saksassa lämpötilat ovat melkein aina plussalla, eikä siellä käytetä tiesuolaa, koska todella harvoin tiet ovat jäässä.
Ei kyllä pidä paikkaansa. Siellähän suolataan talvella joka päivä päätiet.
Tämä suolamäärä on jo monen vuoden takaista tietoa: "Durchschnittlich werden pro Winter in Deutschland 1,8 Millionen Tonnen Salz gestreut". Silloin Saksassa käytettiin siis 20-30 kertaa Suomen suolamäärä. Eipä kai määrä siitä olennaisesti ole muuttunut.
Tässä on muuten jotain uudempaa tietoa. En ehdi nyt lukea, kun saksan lukeminen on minulle niin hidasta.
http://www.daserste.de/information/wissen-kultur/w-wie-wissen/sendung/streusalz-100.html (http://www.daserste.de/information/wissen-kultur/w-wie-wissen/sendung/streusalz-100.html)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 22.10.17 - klo:20:03
Käytännössä Saksassa ei pakkasta ole. Saksassa lämpötilat ovat melkein aina plussalla, eikä siellä käytetä tiesuolaa, koska todella harvoin tiet ovat jäässä. Ja silloin kun tiet jäätyvät, niin silloin kolisee. Aina.
Nuo ke-kitkat ovat käytännössä vain toinen nimitys sadekelin renkaille.
Vuoden informatiiviittömin postaus on tässä, onneksi olkoon. Mikään väittämistä ei pidä paikkansa. Ole hyvä ja ota
papukaijamerkki aasin hattu ja mene istumaan nurkkaan.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 21.10.17 - klo:19:05
Ennätys ajettiin maaliskuun 9. päivä ja pakkasta oli -9 C. Nastat pitävät tuolloin paremmin.
Tuossa clipissä ei ole kyse nopeusennätyksestä Perämerellä maaliskuussa vaan Aleenin testit pohjoisemmassa, Ivalossa. Ei toki ole ensikäden tietoa, mutta kovasti veikkaan ettei erikseen kitkoja löydy kylmempään keliin RS:n alle laitettavaksi.
Mutta kunhan hieman epäilen tuota logiikkaa, että todella kylmällä yhtäkkiä jäällä kitka pitäisi paremmin. Ellei nyt ole jotain parempaa faktaa / tuloksia jaettavaksi.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 21.10.17 - klo:22:19
On tää ketju menny kyllä ihan naurettavaksi.. miks pitää väitellä siitä mikä on paras, jokainen ajaa sillä mikä omiin ajoihin sopii. En ole ikinä tajunu sitä asennetta että ”minun valinta on ainoa oikea valinta”.
Avot! Pitkälti samoilla linjoilla ja itsellä ollut niin nastoja kuin kitkojakin ja oikeastaan se oleellisin juttu on ollu se ettei talvirenkaat olisi montaa vuotta vanhat.
Lainaus käyttäjältä: ile - 23.10.17 - klo:00:20
Mutta kunhan hieman epäilen tuota logiikkaa, että todella kylmällä yhtäkkiä jäällä kitka pitäisi paremmin. Ellei nyt ole jotain parempaa faktaa / tuloksia jaettavaksi
Katsotaan ensin kuinka kitkarengas muodostaa pidon. Renkaan muodostama paine sulattaa alla olevia lumikiteitä. Kun rengas pyörii hieman eteenpäin, hellittää paine ja sulaneet kiteet jäätyvät kiinni lamelliin. Tuo jäätyminen tapahtuu nopeammin mitä kylmempää on ja siksi kitkarengas pitää sitä paremmin mitä kylmempää on. Se myös selittää miksi sen on vaikea saada pitoa märällä jäällä nollan tuntumassa.
Nastan pito perustuu sen purevuuteen jäähän. Nollan tuntumassa jää on pehmeää ja nasta puree parhaiten. Pakkasen laskiessa jää kovenee ja nastan purevuus heikkenee. Kovilla pakkasilla jää on jo niin kovaa, ettei nasta enää pure siihen hyvin.
Siis nollan tuntumassa lamellien pito on heikkoa ja nastan purevuus hyvää. Tuolloin nastarengas pitää hyvin verrattuna kitkaan. Pakkasen laskiessa lamellien pito paranee ja nastan heikkenee -
pikkuhiljaa ei yhtäkkiä. Renkaan pito siirtyy yhä enemmän lamellien varaan. Kitkarenkaassa on paremmat lamellit, joten tietyssä vaiheessa osat vaihtuvat ja kitkarengas pitää nastaa paremmin. Se on pohjolan kitkoissa noin -20 C.
Lainaus käyttäjältä: ile - 23.10.17 - klo:00:20
Mutta kunhan hieman epäilen tuota logiikkaa, että todella kylmällä yhtäkkiä jäällä kitka pitäisi paremmin. Ellei nyt ole jotain parempaa faktaa / tuloksia jaettavaksi.
Ei tuloksia, mutta alan ammattilaisen mielipide ainakin:
Lainaa"Kun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen."
" Matti Morri, Nokian Renkaat Oyj, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/)
Ok, kyllähän tuo riittää jos valmistajan kaveri on oman kaksi centtiä antanut vaikkei varsinaisia testituloksia löytyisikään.
Tuo nollaa lähellä oleva tilanne veden kanssa on sinänsä selvä. Itsellä oli ehkä liian suoraviivainen ajatus, että kun pakkanen nousee reilusti niin itse kumin ominaisuudet muuttuvat niin että lopulta on enemmäkin nastalla väliä kun puhutaan puhtaasta jäästä. Mutta ehkä silloin puhuttaneen jo pikkasen rajummista pakkasista kuin mitä normitilanteessa olisi.
Eilen ajelin 850km takaisin etelään ja matkalla tuli käytännössä lähes kaikki mahdolliset kelit pl. puhdas lumi, isommat polanteet ja paukkupakkaset. Pohjoisessa päässä pakkasta muutama aste, tiellä hieman sadellut lumi pakkautunut tiiviiksi ja kiillottunut varsinkin liikenneympyröissä erittäin liukkaaksi kerrokseksi. Alkupäässä maantiellä ajo-urat sulaneet ja muuten pakkaslunta joka sitten muuttui loskaksi ja hävisi noin 200km aikana. Märkää asftalttia tämän jälkeen lähes Mikkeliin, jossa seuraavat 50km lunta joka suurimmalti osin suli maassa tai jäi loskaksi. Etelässä jo täysin kuivaa asfalttia. Tuossa pohjoispäässä KE-kitkoilla ilman ketjuja olisi voinut olla tiukka paikka ja taas nastat aivan överit eteläpäässä - ehkä se normi pohjoismainen kitka olisi istunut kompromissina parhaiten eikä etelässä olisi hävettänytkään niin paljoa ;)
KE-kitkoista ei oikeasti itsellä ole parempaa käsitystä kuin 5-6 viikon edestä laskureissuilta tai yleensä muuten vuokra-autoista. Hienostihan ne toimivat kuivalla ja märällä, mutta aika lähellä kesärenkaita nuo ovat olleet pelkästään kun reippaammin tulee lunta (ottamatta kantaa minkä ikäisiä tai kuntoisia renkaat ovat olleet).
Kireillä pakkasilla suksikaan ei luista ja jopa kesärengaskin löytää pitoa.
https://www.is.fi/autot/art-2000005419602.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005419602.html)
Noni homma on tällä taputeltu. Eli olen ilmeisesti keskivertoa parempi kuski. 8)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.10.17 - klo:20:43
Vuoden informatiiviittömin postaus on tässä, onneksi olkoon. Mikään väittämistä ei pidä paikkansa. Ole hyvä ja ota papukaijamerkki aasin hattu ja mene istumaan nurkkaan.
Huoh...oli viestini ainakin informatiivisempi kuin sinun. Sinulla ei ollut itse aiheeseen mitään sanottavaa, tulit vain aukomaan päätäsi. Olet varmasti ylpeä itsestäsi.
Jos väittämä on että Saksassa on talvella aina -1 ja +1 välillä, niin ei ole. Saksassa on suurimmassa osassa aina lämpimämpää. Suomessa suolataan teitä koko maassa, Saksassa ei. Ja kokeilepa vielä suhteuttaa se autojen määrään.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 23.10.17 - klo:17:42
https://www.is.fi/autot/art-2000005419602.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005419602.html)
Noni homma on tällä taputeltu. Eli olen ilmeisesti keskivertoa parempi kuski. 8)
Näinhän suurin osa suomalaisista mieskuskeista itsestään kuvittelee 8)
Mutta, kokemus ei tee kuskista aina parempaa. Vaikka kuinka ajaisit kilometrejä vuodessa, voit silti olla ihan paska kuski. ;D
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 23.10.17 - klo:19:45
Suomessa suolataan teitä koko maassa, Saksassa ei.
Mmm, missä kohtaa Saksaa ei suolata? Etelä-Saksassa suolataan, Pohjois-Saksassa suolataan.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 23.10.17 - klo:19:45
Huoh...oli viestini ainakin informatiivisempi kuin sinun. Sinulla ei ollut itse aiheeseen mitään sanottavaa, tulit vain aukomaan päätäsi. Olet varmasti ylpeä itsestäsi.
Jos väittämä on että Saksassa on talvella aina -1 ja +1 välillä, niin ei ole. Saksassa on suurimmassa osassa aina lämpimämpää. Suomessa suolataan teitä koko maassa, Saksassa ei. Ja kokeilepa vielä suhteuttaa se autojen määrään.
Olihan minulla paljonkin sanottavaa, ja vieläpä tärkeääkin sellaista. Totesin että noita sinun kirjoituksiasi ei kannata uskoa koska ne ovat täyttä paskaa. KE-kitkat ovat jääpidossa valovuosia edellä kesäkumeja tai All-Seasons -renkaita, saksassakin on samanlaisia talvia kuin meillä täällä etelä-suomessa (eli 2-3vko tammi-helmikuun vaihteessa jotain etäisesti lumelta näyttävää valkoista huttua vähän siellä täällä ja hetken aikaa alle 0c lämpöjä) ja jos siellä oikeasti tapahtuisi 50-100 auton ketjukolareita joka kerta kun taivaalta sataa lunta niin voinet varmaankin helposti ja vaivattomasti etsiä ja linkata viime vuosilta muutaman kolariuutisen saksalaisista verkkolehdistä ?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 23.10.17 - klo:19:45
Huoh...oli viestini ainakin informatiivisempi kuin sinun. Sinulla ei ollut itse aiheeseen mitään sanottavaa, tulit vain aukomaan päätäsi. Olet varmasti ylpeä itsestäsi.
Jos väittämä on että Saksassa on talvella aina -1 ja +1 välillä, niin ei ole. Saksassa on suurimmassa osassa aina lämpimämpää. Suomessa suolataan teitä koko maassa, Saksassa ei. Ja kokeilepa vielä suhteuttaa se autojen määrään.
Kylläpä koko Saksassa lämpötilat ovat talvella keskimäärin vähän pakkasen puolella ainakin öisin. Toki talvi on sielläpäin lyhyempi kuin Suomessa.
https://www.timeanddate.com/weather/germany/dingolfing/historic?month=1&year=2017 (https://www.timeanddate.com/weather/germany/dingolfing/historic?month=1&year=2017)
Tuolle säätietoja Dingolfingistä (kaupunki n. 100km Münchenistä itään). Tuolla ainakin lämpötilat olleet melkein koko tammikuun pakkasella. Kyllähän tuolla vaikuttaa olleen lämpötilojen puolesta ihan kunnon talvi ainakin tammikuun ajan. Nopeasti katsottuna lämpötilat aika samaa luokkaa kuin Helsingissä tammikuussa 2017. Toki tuolla alkaa jo maaliskuun alkupuolella olla +20 asteen lämpötiloja.
Lainaus käyttäjältä: zagg - 23.10.17 - klo:20:00
Mmm, missä kohtaa Saksaa ei suolata? Etelä-Saksassa suolataan, Pohjois-Saksassa suolataan.
..ja tuntuvat ainakin etelässä suolaavan isolla kädellä tarvittaessa. Tuossa yksi vuokra-auton perä parin sadan kmn jälkeen (ihan plussan puolella jo, kuivana), https://ibb.co/gBAUbR (https://ibb.co/gBAUbR)
http://m.iltalehti.fi/autouutiset/201710192200471627_oa.shtml (http://m.iltalehti.fi/autouutiset/201710192200471627_oa.shtml)
Contin kitkat tulevat Hakkapeliitta seiskojen tilalle, Vein rengaskerran liikkeeseen päivällä ja saan uusilla renkailla takaisin ehkä jo tänään tai viimeistään huomenna.
Katsotaan miten vannoutuneen nastamiehen kanssa noiden "luistimien" kanssa käy. Jänskättää ainoastaan nuo pääkallokelit. Muuten varmasti ainakin kaikissa muissa tilanteissa paremmat kuin paljon ajetut vanhat nastarenkaani.
Korvat ainakin kiittää...toivottavasti ei autopeltiseppä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.10.17 - klo:16:58
http://m.iltalehti.fi/autouutiset/201710192200471627_oa.shtml (http://m.iltalehti.fi/autouutiset/201710192200471627_oa.shtml)
Otsikko
"Viisi tilannetta, joissa kitkarengas ei toimi Suomen talvessa" on virheellinen.
Vaikka kitkarengas joissakin noissa kohdissa on nastaa heikompi, pelaa se ihan riittävän hyvin Suomen talvessa. En ole 19 kitkatalven aikana vielä törmännyt keliin, jossa kitkarengas ei toimisi. Saati, että tulisi epävarma olo tai pitäisi jättää ajamatta.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 24.10.17 - klo:18:38
Otsikko "Viisi tilannetta, joissa kitkarengas ei toimi Suomen talvessa" on virheellinen.
Vaikka kitkarengas joissakin noissa kohdissa on nastaa heikompi, pelaa se ihan riittävän hyvin Suomen talvessa. En ole 19 kitkatalven aikana vielä törmännyt keliin, jossa kitkarengas ei toimisi. Saati, että tulisi epävarma olo tai pitäisi jättää ajamatta.
Otsikko on toki perinteiseen iltapulu-tyyliin tarkoitushakuinen mutta noista 5 kohdasta olen jokaisesta täsmälleen samaa mieltä. Kitkoilla kyllä pärjää ihan (täällä) etelässäkin mutta tarvitaan hilppasen enemmän pelisilmää.
Nyt itsellä on nastat (kun mukana tuli) mutta edeltävässä kärryssä oli kitkat. Kertaakaan matka ei jäänyt tekemättä renkaiden tai kelin takia eikä kertaakaan arveluttanut olla kitkoilla liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 24.10.17 - klo:19:11
Otsikko on toki perinteiseen iltapulu-tyyliin tarkoitushakuinen mutta noista 5 kohdasta olen jokaisesta täsmälleen samaa mieltä.
Minä en ole kohdasta 3 ja 4.
3. Vanha autoMinun ensimmäisessä kitka-autossa ei ollut mitään nykyaikaista turvatekniikkaa. Hyvin pärjäsi. Renkaat antoivat rehellisemmän kuvan kelistä kuin näissä uusissa.
4. Kokematon kuljettaja ja/tai useita kuljettajia Minä olin kokematon kuljettaja, kun ajoitin ajamaan kitkoilla. Väitän, että ne tekivät minusta paremman kuskin kuin jos olisin jatkanut nastoilla. Ajotyyli rauhoittui selvästi. Keliä tulee luettua kokoajan.
Lisäksi 1, 2, ja 5 ovat sama asia: keli vaihtelee nollan ympärillä.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 24.10.17 - klo:18:14
Contin kitkat tulevat Hakkapeliitta seiskojen tilalle, Vein rengaskerran liikkeeseen päivällä ja saan uusilla renkailla takaisin ehkä jo tänään tai viimeistään huomenna.
Katsotaan miten vannoutuneen nastamiehen kanssa noiden "luistimien" kanssa käy. Jänskättää ainoastaan nuo pääkallokelit. Muuten varmasti ainakin kaikissa muissa tilanteissa paremmat kuin paljon ajetut vanhat nastarenkaani.
Korvat ainakin kiittää...toivottavasti ei autopeltiseppä!
Noniin. Sain hakea renkaat seiskalta K.Ylöseltä Lempäälän Sääksjärveltä. Lafka on muuten muuttanut kesällä motarin toiselle puolelle. Uusi halli ja enemmän paikkoja autoille. Vanhaan muutti ilmeisti rajusti kasvava Robit Rocktools.
Tuli väännettyä tallissa renkaat samantien alle. Uudet tenkaat ContiVikingContact 6:t ja kokona 205/60R16 96T XL.
Hinnankiroa vannetöineen ja tasapainotuksineen 540€ (olisi sisältänyt myös allelaiton, mutta ruuhkan takia vaihdoin itse enkä jäänyt odottelemaan vapaata aikaa). Ei Kusti suostunut alentamaan hintaa vaikka allelaitto jäi pois... Torstaina tulee pyry, ja mukavaa puuhaa tuo renkaidenvaihto tallissa on.
Ensivaikutelma: Hiljaiset kuin mitkä. Perustiemelu korvakuulolta hitusen kesärenkaita (GY Eff Grip perf) suurempi, mutta toisaalta karkealla asfaltilla melu ei juurikaan nouse.
Motarinopeudessa n. 125 km/h ajotuntuma ok, hieman kesärenkaita pehmeämpi. Ajotuntuma ja reagointi kuitenkin talvirenkaaksi mainio.
Koska keli nollan pinnassa en ruvennut sen enempää kikkailemaan reagointia kaistanvaihdoissa ja pidon rajoja turvallisuuden kustannuksella. Talvi alkaa nollasta!
Torstaina varmaankin selviää, miltä renkaat tuntuvat lumipöperössä jota Pirkanmaallekin kovasti lupailtu :D
Mutta mukavalta tuntuu kun nastat eivät ropise tai ujella.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.10.17 - klo:16:58
http://m.iltalehti.fi/autouutiset/201710192200471627_oa.shtml (http://m.iltalehti.fi/autouutiset/201710192200471627_oa.shtml)
Sitten kun on lukenut ylläolevan, kannattaa lukea myös Ylen juttu (http://yle.fi/uutiset/3-9897823) talvirenkaista. Sillä on aika osuva nimi: "Nastarengas on lääke, jonka haittavaikutukset ovat suuremmat kuin tauti, johon se tepsii."
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 25.10.17 - klo:00:16
Sitten kun on lukenut ylläolevan, kannattaa lukea myös Ylen juttu (http://yle.fi/uutiset/3-9897823) talvirenkaista. Sillä on aika osuva nimi: "Nastarengas on lääke, jonka haittavaikutukset ovat suuremmat kuin tauti, johon se tepsii."
Tuossa tuotiin hyvin esille monta sellaista asiaa mitä moni nastoilla ajava ei valitettavasti tule ajatelleeksi. Tampereella tuo katupölyongelma on helposti havaittavissa, kun ajaa pakkasaamuna tunnelin lävitse. Täytyy toivoa että tuo saisi ihmiset havahtumaan ja miettimään tarkemmin valintojansa :-\
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
Tuosta jutusta kun jättää vain tämän lauseen leijailemaan ilmaan.
LainaaMerkittävä yhdistävä tekijä oli liian suuri tilannenopeus.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 25.10.17 - klo:08:12
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
Hyvä teksti ja olipa vielä oikeaa tilastotietoakin näiden palstalaisten mututuntuma faktojen ohelle.
"Aalto-yliopiston selvitysten mukaan nastarenkaiden suurin heikkous on etu- ja takarenkaiden pitoero jäisellä kelillä. Etuvetoisessa autossa nastaulkonema kasvaa eturenkaiden kulumisen vuoksi. Taka-akselilla nastat taas painuvat syvemmälle renkaan sisään. Sellainen auto on vaarallinen."
Kuinkahan moni vaihtaa kesken talven nastanakkien paikkaa?
Tuossa vielä "aalto-yliopisto" linkki selvitykseen:
https://yle.fi/uutiset/3-9234552 (https://yle.fi/uutiset/3-9234552)
" Nastoja ei ole suunniteltu asfaltilla ajoon. Se logiikka ei toimi, että nastat ovat siellä odottamassa sitä liukasta. Kun sitten tulee se jääkeli, ne eivät toimi."
Silti sitten suositellaan (mm. tämä Nokian renkaiden johtajakeijo) Etelässä jäisille nollakeleille nastoja. Mitä järkeä kun ajelet nastat ensin pois parissa kuukaudessa motarilla olemattomiksi.
Ensin kehutaan, että kitkat on ihan yhtä hyviä kuin nastatkin, ja monessa tilanteessa parempiakin, mutta:
"NASTA -tutkimusohjelman mukaan se, että autoilijat siirtyisivät käyttämään nykyistä enemmän kitkarenkaita, lisäisi kyllä liikenneonnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia. "
Eli enemmän sitten tulisi kolareita, vai olisko ne kolarit kovempia...?
Eikai siinä kun nastarenkaat vaihtaa 2kk välein uusiin ja kun tulee yli 20astetta pakkasta niin laittaa karvalakin päähän ja nopsaan vaihtaa ulkosalla kitkat ja jos hurjaksi yltyy niin
samalla vaikka maskisuojat väliaikaisesti autoon. Sitten kai se on turvallista. ;D
Uskonpa että suurin turvallisuusriski tulee ylivanhoista talvirenkaista. Olipa ne sitten kitkat tai nastat. Myönnettäköön että itsekin tähän olen syylistynyt ja kyllä sen huomaa samontein milloin talvirenkaista pito on lähtenyt. Turha siinä on parin vuoden käytön jälkeen katsoa onko pintaa paljon tai nastat vielä jäljellä, kun ne ei enää kumminkaan toimita virkaansa eli pitoa ei ole.
Meinaan pärjätä tän etelän ekan talvenpöräyksen kesänakeilla n. 100km motaria luvassa, eiköhän ne suolaa.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 25.10.17 - klo:00:16
Sitten kun on lukenut ylläolevan, kannattaa lukea myös Ylen juttu (http://yle.fi/uutiset/3-9897823) talvirenkaista. Sillä on aika osuva nimi: "Nastarengas on lääke, jonka haittavaikutukset ovat suuremmat kuin tauti, johon se tepsii."
Olihan hyvä kirjoitus! Olen 100% samaa mieltä joka seikasta.
Nyt veikkauksia, yllättääkö talvi torstaina autolijat, mikäli ennusteet pitää paikkansa? 8)
Minä veikkaan, että 90% varmuudella kyllä. Ja sitten mennään, kuin ei olisi lunta ikinä nähtykään.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 25.10.17 - klo:12:32
Nyt veikkauksia, yllättääkö talvi torstaina autolijat, mikäli ennusteet pitää paikkansa? 8)
Minä veikkaan, että 90% varmuudella kyllä. Ja sitten mennään, kuin ei olisi lunta ikinä nähtykään.
Kyllä siellä pelti rytisee kun näitä pekeken:n kaltaisia "jospa ne suolaa" kuskeja siellä teillä valitettavasti on ;D
^Joka vuosi ollut sama ensilumien taktiikka viimeiset 40v., vielä ei ole rysähtänyt, ja muiden mukana on pysynyt, ei tientukkona.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 25.10.17 - klo:12:53
^Joka vuosi ollut sama ensilumien taktiikka viimeiset 40v., vielä ei ole rysähtänyt, ja muiden mukana on pysynyt, ei tientukkona.
En kyseenalaistanutkaan ajotaitojasi vaan siellä on muita "riskiajajia" joiden ajotaidot eivät vastaa renkaidenlaatua/keliolosuhteita.
Kitkarenkaissa on muuten sekin etu että varsinkin uudet kannattaa asentaa jo hyvissä ajoin että kumipinta "tottuu" valmiiksi eikä tartte "säästellä nastoja"
https://yle.fi/uutiset/3-9898664?origin=rss
https://tekniikanmaailma.fi/tiede/nain-tapat-naapurisi-nastarenkaat-ja-marat-polttopuut-ovat-yleisin-keino-vaikka-harva-suostuu-uskomaan-sita-todeksi/?shared=793591-285add41-500
Lainaus käyttäjältä: BMF - 25.10.17 - klo:12:48
Kyllä siellä pelti rytisee kun näitä pekeken:n kaltaisia "jospa ne suolaa" kuskeja siellä teillä valitettavasti on ;D
No meillä aikoo töistä yksi "mestari" lähteä Kuopioon tai jonnekin sinne päin, kesärenkailla
koska ne on uudet ja hyvät .
Ei ole edes hommannut vielä talvikumeja, koska uudet kesärenkaat ja niillä hyvin pärjää. ;D ;D
Toki kesärenkailla pärjää jos on tie kuiva eikä ole jäätä tms. Ei kai sitä kukaan voi pakottaa vaihtamaan kumeja, jos on itsepäinen kuin aasi.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 25.10.17 - klo:08:24
Hyvä teksti ja olipa vielä oikeaa tilastotietoakin näiden palstalaisten mututuntuma faktojen ohelle.
"Aalto-yliopiston selvitysten mukaan nastarenkaiden suurin heikkous on etu- ja takarenkaiden pitoero jäisellä kelillä. Etuvetoisessa autossa nastaulkonema kasvaa eturenkaiden kulumisen vuoksi. Taka-akselilla nastat taas painuvat syvemmälle renkaan sisään. Sellainen auto on vaarallinen."
Kuinkahan moni vaihtaa kesken talven nastanakkien paikkaa?
Tuossa vielä "aalto-yliopisto" linkki selvitykseen:
https://yle.fi/uutiset/3-9234552 (https://yle.fi/uutiset/3-9234552)
" Nastoja ei ole suunniteltu asfaltilla ajoon. Se logiikka ei toimi, että nastat ovat siellä odottamassa sitä liukasta. Kun sitten tulee se jääkeli, ne eivät toimi."
Silti sitten suositellaan (mm. tämä Nokian renkaiden johtajakeijo) Etelässä jäisille nollakeleille nastoja. Mitä järkeä kun ajelet nastat ensin pois parissa kuukaudessa motarilla olemattomiksi.
Milloinkihan etelässä on tienpinnat olleet jäässä nollakelissä tai edes pienellä pakkasella kun täällä tiet suolataan? :o kitkat sopii hyvin etelässä nollakelien sulille tien pinnoille.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 25.10.17 - klo:13:41
Milloinkihan etelässä on tienpinnat olleet jäässä nollakelissä tai edes pienellä pakkasella kun täällä tiet suolataan? :o kitkat sopii hyvin etelässä nollakelien sulille tien pinnoille.
Ehkäpä tähän antaisi hyvän perustelun tämä nokian renkaiden herra. lmeisesti ne on ne pari liukasta kertaa vuodessa minkä vuoksi sitten kannattaa nastat ottaa että voi sitten 6kk jyrsiä sulia suolateitä. ;D
Monesti kuulee ihmisiltä perusteluita, että kitkat sopii vain etelän teille ja nastat pohjoiseen. Osittain kyllä ymmärrän tämän perustelun, mutta itselläni on menossa jo toiset kitkarenkaat. Aikaisemmat oli Continental Viiking 5:set ja nyt on 6:set. Olen kyllä itse tykästynyt kitkoihin, kun ne on niin rauhalliset käytökseltään ja mahtavan hiljaiset. Ajelen jatkuvasti lumella ja jäällä kitkoilla ja olen oppinut ymmärtämään noita erittäin hyvin. Kitkoilla ei voi ääriolosuhteissa ottaa samanlaisia riskejä mitä parhailla nastarenkailla, mutta toisaalta pahoissa olosohteissa ei pitäisi ottaa muutenkaan riskejä.
Olen tälläkin hetkellä Ylläksellä käymässä ja täällä on jo täys talvi ja olen kyllä kitkoihini erittäin tyytyväinen. Tietenki haluan muistuttaa että käytän ainoastaan parhaita kitkarenkaita, enka laittaisi huonoja alle, vaan sitten mielummin nastata. Molemmat kitkani ovat voittaneet melkein kaikki testit kitkojen ryhmässä.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 25.10.17 - klo:13:41
Milloinkihan etelässä on tienpinnat olleet jäässä nollakelissä tai edes pienellä pakkasella kun täällä tiet suolataan? :o kitkat sopii hyvin etelässä nollakelien sulille tien pinnoille.
KE-kitkat sopii. Skandikitkat ovat hengenvaaralliset kuivalla ja märällä asfaltilla, nastakumitkin ovat keskimäärin turvallisempi valinta ei-talvisäälle kuin skandikitkat.
^Ei kai kukaan osta talvikumeja vesikelejä varten? Ei taida olla täydellistä rengastyyppiä olemassa, niin pakko tehdä kompromisseja.. ellei aja vain sillon, kun keli sopii [X] renkaaseen.
----
Lisäksi kitkat ovat halvempia, kuin nastat. Ei nyt älyttömiä säästä, mutta helposti 120e rengassarjasta. Minä en ainakaan maksa 100e+ ylimääräisestä melusta. Vertailuna oli Continentalin uusimmat IceContact2 nastat ja Viking 6 saman kokoisena.
Paitsi jos kuulu ryhmään, jotka luottaa nastoihin aivan liikaa.
Merkillä ei väliä eikä laadulla kunhan on nastat. 8)
Ainakin omalla kohdalla kitkat aiheuttaa sen, että tulee ajettua rauhallisemmin.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 25.10.17 - klo:16:03
^Ei kai kukaan osta talvikumeja vesikelejä varten?
99,99% etelä-suomen autoilijoista tekee näin, talvesta toiseen.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 25.10.17 - klo:13:41
Milloinkihan etelässä on tienpinnat olleet jäässä nollakelissä tai edes pienellä pakkasella kun täällä tiet suolataan? :o kitkat sopii hyvin etelässä nollakelien sulille tien pinnoille.
Ainakin viikon verran on piha ja pikkutiet olleet jäässä aamuisin. Ei täällä suolata kuin isommat tiet, eikä niitäkään ennen lumen tuloa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.10.17 - klo:10:36
Olihan hyvä kirjoitus! Olen 100% samaa mieltä joka seikasta.
Eli myös siitä kohdasta, että onnettomuuksien kustannukset lisääntyvät, jos ihmiset rupee ajamaan kitkoilla. :P
Jo yli 15 vuotta takana kitkarenkailla ja mittariin tulee 40-60tkm vuodessa. Ajot sijoittuu PKS ja keskisuomen alueelle.
Yhtään kolaria ei ole ollut, eikä mitään erityisiä liikkeellelähtö tai pysähtymisongelmia.
En näe syytä vaihtaa nastoihin. Mutta ei haittaa jos joku muu tykkää ajella nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.10.17 - klo:17:35
Eli myös siitä kohdasta, että onnettomuuksien kustannukset lisääntyvät, jos ihmiset rupee ajamaan kitkoilla. :P
Asiat saadaan näyttämään niin kovin erillaisilta kun ne irrotetaan suoraan asiayhteydestä. Heti perään todettiin myös seuraavaa: "Ennenaikaisista kuolemista ja muista katupölyn terveyshaitoista johtuvat säästöt olisivat kuitenkin moninkertaisia."
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 25.10.17 - klo:18:02
Asiat saadaan näyttämään niin kovin erillaisilta kun ne irrotetaan suoraan asiayhteydestä. Heti perään todettiin myös seuraavaa: "Ennenaikaisista kuolemista ja muista katupölyn terveyshaitoista johtuvat säästöt olisivat kuitenkin moninkertaisia."
Ennenaikaisia kuolemia ja katupölyä jaadijaadi. Sama ylen heppu sanoi, ettei pyykkejä saa pestä yli 20 asteessa. Kovin täällä otetaan piipertäjän höpinät todesta...
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.10.17 - klo:18:07
Ennenaikaisia kuolemia ja katupölyä jaadijaadi. Sama ylen heppu sanoi, ettei pyykkejä saa pestä yli 20 asteessa. Kovin täällä otetaan piipertäjän höpinät todesta...
Tästä minulla ei ole mitään tietoa, mutta toimittaja siteeraa tässä itse tutkimusta. Siteerauksella ja mielipiteelläkin on hieman eroa...
Kannattaako kitkarengas ottaa leveämpänä vai kapeampana mallina?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.10.17 - klo:18:07
Ennenaikaisia kuolemia ja katupölyä jaadijaadi. Sama ylen heppu sanoi, ettei pyykkejä saa pestä yli 20 asteessa. Kovin täällä otetaan piipertäjän höpinät todesta...
Saakelin viherpiipertäjät. Keksivät sen ilmastonmuutoksenkin. Naisetkin saavat jumankauta nykyään ajaa autoa ja äänestää. Mihin tämä maailma on menossa ;D
Lainaus käyttäjältä: Boot - 25.10.17 - klo:18:32
Kannattaako kitkarengas ottaa leveämpänä vai kapeampana mallina?
Leveämpi toimii paremmin kuivalla asfaltilla, lumella ja jäällä. Ohuempi parempi märällä asfaltilla ja loskalla. Jos on yhtään älliä päässä niin mieti prosentuaalisesti kumpia tilanteita kohtaat (tai olet kohdannut) talven aikana enemmän ja tee valinta sitten sen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 25.10.17 - klo:08:24
Kuinkahan moni vaihtaa kesken talven nastanakkien paikkaa?
Minä.
Tosin tästä nykyisestä nelivedosta oletan että eroa etu- ja takarenkaiden kulumisella ei juuri ole kuten ei ole ollut aiemmissakaan nelikoissa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.10.17 - klo:18:46
Leveämpi toimii paremmin kuivalla asfaltilla, lumella ja jäällä. Ohuempi parempi märällä asfaltilla ja loskalla. Jos on yhtään älliä päässä niin mieti prosentuaalisesti kumpia tilanteita kohtaat (tai olet kohdannut) talven aikana enemmän ja tee valinta sitten sen mukaan.
Märällä asfaltilla ei kyllä kapeampi toimi. Monsuunissa kyllä. Talvirenkaissa voisi yleisesti sanoa, että auton orkkskoko hyvä kokonaisuutena. Itse ajan eurokitkoilla 225 leveänä, mutta ei sovellu kaikille, eikä koko Suomeen. Tärkeintä on aina miten ajaa ja missä.
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 25.10.17 - klo:19:09
Minä.
Tosin tästä nykyisestä nelivedosta oletan että eroa etu- ja takarenkaiden kulumisella ei juuri ole kuten ei ole ollut aiemmissakaan nelikoissa.
;) Oliko muita?
Lainaus käyttäjältä: Boot - 25.10.17 - klo:18:32
Kannattaako kitkarengas ottaa leveämpänä vai kapeampana mallina?
Kapeampi rengas pureutuu paremmin vesi/loska/lumipatjan läpi tien pintaan kuin leveämpi rengas, jolla on taipumusta nousta patjan päälle. Mitä kovempi vauhti, sen suurempi taipumus renkaalla tähän vesi/loska/lumi-liirtoon on.
Asetelma kääntyy sitten toisin päin kovemmalla pinnalla, jolloin leveämmällä renkaalla pito on monesti parempi. Kannattaa lukea vuodelta 2015 Tuulilasin nastattomien talvirenkaiden testi. Tässä testissä oli juuri Nokian Hakkapeliitta R2:sta kahdessa eri koossa. Sen verran jutusta muistan että esim. liikkelle lähdöissä ja jarrutuksissa jääpinnalla leveämpi profiili toimi paremmin.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 25.10.17 - klo:16:03
Lisäksi kitkat ovat halvempia, kuin nastat. Ei nyt älyttömiä säästä, mutta helposti 120e rengassarjasta. Minä en ainakaan maksa 100e+ ylimääräisestä melusta. Vertailuna oli Continentalin uusimmat IceContact2 nastat ja Viking 6 saman kokoisena.
Paitsi jos kuulu ryhmään, jotka luottaa nastoihin aivan liikaa.
Merkillä ei väliä eikä laadulla kunhan on nastat. 8)
Ainakin omalla kohdalla kitkat aiheuttaa sen, että tulee ajettua rauhallisemmin.
Itselläni kyllä kitkat on maksanut saman verran tai enemmän kuin nastat. Vaihdoin just uudet Continentalin Viiking 6:set 225/45R17 alle, niin nastat olisivat olleet halvemmat omassa tapauksessani. Setti maksoi allelaittuna 770,. (Vertaan Nokian Hakkapeliittaan 760, allelaitettuna). Jos taas vertaan Contin nastoihin, niin kitkat on kyllä halvemmat.
Kehuskelin just tuossa äsken kitkoja, niin pakko vetää hieman takaisin. Oltiin alkuillasta Levitunturin päällä, niin siellä oli mennyt auto ojaan alamäessä ja pysähdyin tiellä auttamaan henkilöä ja kun lähdin uudelleen liikenteeseen, niin jäin kiinni ylämäkeen. Jouduin pakittelemaan sen 30m. Vastaan tuli Citymaasturi nastoilla tuntui ettei ollut mitään ongelmia. :D No joo vähän ehkä ääriesimerkki, olihan ojaan mennyt auto jossa oli nastat alla. Tosi tyytyväinen olen noihin uusiin kitkoihin.
Tuon Trafin tutkimuksen perusteella ihmettelen, miksi täälläkin vainotaan halparenkaiden käyttäjiä ja sanotaan, että niillä jotenkin erityisesti vaarantaisi oman turvallisuutensa. Tuon tutkimuksen perusteella ei juurikaan ole kuolonkolareita, missä autossa olisi ollut huonot renkaat JA ajonvakautus. Olettaisin kuitenkin, että hyväkuntoiset halpisrenkaat toimivat paremmin kuin huonokuntoiset merkkirenkaat. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi, että on äärimmäisin epätodennäköistä kuolla liikenteessä halpisrenkaiden takia, jos autossa on ajonvakautus.
ps. Omaan autoon tuli alle Contin wintercontact ts 860- kitkat. Toistaiseksi ovat tuntuneet hyvältä. Jämäkät ajaa asfaltilla ja hiljaiset. Huomenna näkee, miten noilla selviään talvikelillä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.10.17 - klo:16:00
KE-kitkat sopii. Skandikitkat ovat hengenvaaralliset kuivalla ja märällä asfaltilla, nastakumitkin ovat keskimäärin turvallisempi valinta ei-talvisäälle kuin skandikitkat.
Viime lauantaina vaihdoin hengenvaaralliset skandikitkat alle, ajotuntuma ja ajettavuus parani vs uudet kesäpirellit :D tosin kokokin vaihtui kesä 205/55-16 ->talvi 225/45-17.
Eipä ollut mukavaa ajella aamulla kesäkumeilla. Koitin illalla vaihtaa kumit, mutta joku rasva-apina vetänyt koneella niin tiukalle, ettei pultit inahtaneetkaan. Ei ollut tarpeeksi pitää jatkovartta lähettyvillä :( Täytyy hommata joku metrin pituinen rautaputki, niin saa noi apinoiden kiristämät pultit auki. Monellakohan on mennyt aluvanteet pilalle näiden takia.. Eikö niissä koneissa saa muka vääntömomenttia valittua?? Vai onko käyttäjät vaan tyhmiä? :-X Luulisi että semmonen 120-130Nm sopii suurimalle osaa, jos on aluvanteet. Halua ees tietää mitä siellä nyt on.. ehkä 300Nm? ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.10.17 - klo:18:07
Ennenaikaisia kuolemia ja katupölyä jaadijaadi.
Vihdoinkin joku, joka viitsii kunnolla perustella oman näkemyksensä. Tätä lisää!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 26.10.17 - klo:15:42
Vihdoinkin joku, joka viitsii kunnolla perustella oman näkemyksensä. Tätä lisää!
Ehkä jotkut tykkää hengitellä nasterengaspöllyjä. Ikkunat vielä auki varmuuden vuoksi keväisin, niin ei jää ilman. ;D
Eihän noita tutkimuksia kannata uskoa. Täällä on ne parhaimmat asiantuntijat.
Pölystä ei haittaa ole, kun ei sitä itse huomaa? ;D ;D Eihän säteilymyrkytystäkään heti huomaa..
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 26.10.17 - klo:14:24
Eipä ollut mukavaa ajella aamulla kesäkumeilla.
No en minäkään mukavuudesta tiedä, mutta ei minulla noiden kesäkiekkojen kanssa ollut mitään ongelmia tänään.
Nelikko kulki ihan kiltisti tuonkin auraamattoman oman tien vaikka lunta oli noin 13cm. (vaimo oli etuvetoisellansa ollut
vähän jumissa, aurausvallissa tien lopussa)
Toki tiedostin huonohkon kelin ja lähdin liikenteeseen kahta tuntia aiemmin, kun piti olla työpaikalla. (vajaan 100km päässä)
Liikenne sujui pääosin ihan hyvin, toki hyvin hitaasti ajavia riitti, sekä rutkasti traktoreita.
Mutta kun ei ollut kiire minnekään, ei tarvinnut ohitella kun korkeintaan niitä traktoreita. tunti nelkyt meni työmatkaan,
joka normaalissa hyvänkelin liikenteessä vie aika tasan tunnin (kesänopeuksin. Jotka tosin vielä aamulla olivat voimassa,
iltapäiväksi olivat jo vaihtuneet talvinopeuksiksi.)
Aamulla etelässä oli suvikkailla tukalaa, pks:lla pärjäsi vielä hienosti mutta lännempänä ei sivuttais- eikä jarrutuspitoa enää juuri ollut, motarilla meni muiden tahdissa kun ei tarvinnut jarrutella. Iltapäivällä olikin jo sulat tiet, ja ajo yhtä "juhlaa" kun ensin pääsi lumiselta parkkikselta liikkeelle(ei ihan helppoa:). Ihmeen vähän näkyi varsinaisia kolareita/ulosajoja.
Samoja asioita laitoin merkille.
Täällä lännessä oli lunta saakelisti enemmän, kuin Espoo-Vantaa akselilla.
Silti tosiaan koko työmatkalla en nähnyt yhtäkään tieltä suistunutta autoa.
(kehä kolmosella länsipäässä oli kyllä iltapäivällä yksi sähköpylväs poikki, joten joku sinne varmaan on rojauttanut.)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.10.17 - klo:16:00
KE-kitkat sopii. Skandikitkat ovat hengenvaaralliset kuivalla ja märällä asfaltilla, nastakumitkin ovat keskimäärin turvallisempi valinta ei-talvisäälle kuin skandikitkat.
Haluan nyt sen verran sanoa, että toi hengenvaarallinen on täyttä puppua. Kirjoittaja vähän provosoinut tässä tai sitten ei oikeasti vain tiedä. Skandikitkat ole todellakaan mitkään hengenvaralliset kuivalla tai märällä. Oon ajanut kitkoilla tuhansia km kuivilla sekä märillä asfalteilla ja pito on erittäin hyvä. Mutta jälleen kerran järjenkäyttä siellä liikenteessä. Samaa voi sanoa kitkoista että ne on vaaralliset pelijäällä , kun ajaa tuhatta ja sataa.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 26.10.17 - klo:19:51
Haluan nyt sen verran sanoa, että toi hengenvaarallinen on täyttä puppua. Kirjoittaja vähän provosoinut tässä tai sitten ei oikeasti vain tiedä. Skandikitkat ole todellakaan mitkään hengenvaralliset kuivalla tai märällä. Oon ajanut kitkoilla tuhansia km kuivilla sekä märillä asfalteilla ja pito on erittäin hyvä. Mutta jälleen kerran järjenkäyttä siellä liikenteessä. Samaa voi sanoa kitkoista että ne on vaaralliset pelijäällä , kun ajaa tuhatta ja sataa.
Tuo pitää yhtä hyvin totta kuin tällä palstalla lausutut lentävät lausahdukset joihin kuuluu mm. sellaisia klassikoita kuten:
"KE-kitkat ovat hengenvaaralliset jäällä ja lumella"
"KE-kitkat ovat vain toinen nimitys sadekelin renkaille"
"KE-kitkoilla ei pärjää suomen talvessa"
Jotta totuus ei unohtuisi, tässä taas tämä kuuluisa Ruotsin poikien testi vuodelta 2015, jossa esim. Nokian Hakka R2 kitkat osoittautuvat murhaavan surullisiksi etelä-suomen keliolosuhteilla, ollen sadekelillä jopa
10 kertaa huonommat jarrutusmatkaltaan kuin Continentalin huippuluokan TS850 KE-kitkakumit. Jäällä jarrutuksessa eroa on vain nelinkertaisesti R2:n hyväksi. Loogisesti pääteltynä siis mummoa kaatuu edestä ja takaa kumoon kun joku piruparka lipsuttelee menemään noilla ärräkakkosilla seuraavan 2kk ajan. P.S. Koska pisteethän merkkaavat kaiken, ja omaa järkeä ei saa käyttää rengastestejä lukiessa, ei varsinkaan kotimaisia. Eihän?
(http://i5.aijaa.com/m/00617/14474616.jpg) (http://aijaa.com/mwXMVH)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 26.10.17 - klo:20:29
Tuo pitää yhtä hyvin totta kuin tällä palstalla lausutut lentävät lausahdukset joihin kuuluu mm. sellaisia klassikoita kuten:
"KE-kitkat ovat hengenvaaralliset jäällä ja lumella"
"KE-kitkat ovat vain toinen nimitys sadekelin renkaille"
"KE-kitkoilla ei pärjää suomen talvessa"
Jotta totuus ei unohtuisi, tässä taas tämä kuuluisa Ruotsin poikien testi vuodelta 2015, jossa esim. Nokian Hakka R2 kitkat osoittautuvat murhaavan surullisiksi etelä-suomen keliolosuhteilla, ollen sadekelillä jopa 10 kertaa huonommat jarrutusmatkaltaan kuin Continentalin huippuluokan TS850 KE-kitkakumit. Jäällä jarrutuksessa eroa on vain nelinkertaisesti R2:n hyväksi. Loogisesti pääteltynä siis mummoa kaatuu edestä ja takaa kumoon kun joku piruparka lipsuttelee menemään noilla ärräkakkosilla seuraavan 2kk ajan. P.S. Koska pisteethän merkkaavat kaiken, ja omaa järkeä ei saa käyttää rengastestejä lukiessa, ei varsinkaan kotimaisia. Eihän?
(http://i5.aijaa.com/m/00617/14474616.jpg) (http://aijaa.com/mwXMVH)
Luulen lähes 30 vuoden ajalta omaavani jonkinlaista ajokokemusta aina 350 hv tehoiseen autoon saakka. KE- kitkoista saatavilla olevan mittaustiedon perusteella en niitä itse autoni alle laittaisi talveksi. Olen nyt pari talvea ajanut pohjolan kitkoilla ja niiden tarjoamasta liukkaan kelin pitotasosta en ole valmis joustamaan alaspäin tuumaakaan. Ajan viikoittain teillä, jotka ovat pahimmillaan jääkaljamaa ja niillä KE- kitkoilla ajaminen olisi lähinnä itsetuhoista ihan jo seuraaviin mittaustuloksiin perustuen:
Jarrutus jäällä, TM:n testi 2017 renkaille :
Nokian 8--> 39,7 m
Michelin kitka--> 55,7 m
Continental KE- kitka--> 77,9 m
KE- kitka tietenkin toimii paremmin asfaltilla mutta ainakaan itsellä ei ole asfalttipidossa ollut Misukan kitkoilla NORMAALISSA ajossa ollut ongelmia.
Kumpi lienee todennäköisin skenaario sille, että mennään risteyksessä pitkäksi rekan alle?
1. Pohjolan kitkoilla märällä asfaltilla
2. KE- kitkoila peilijäällä
Veikkaan vahvasti vaihtoehtoa 2.
Tiedän kyllä pohjolan kitkojen rajoitteen asfaltilla ja kun mennään limiitillä niin asfalttipito on heikko. Mutta tämä ei kumoa sitä että KE- kitkojen jääpito on umpisurkea ja suhteellisesti tämä on merkitsevämpi. Toki jos ei tarvitse talvella ajaa liukkaalla pinnalla kuin nimeksi niin sitten tilanne lienee toinen. Kunhan vaan tiedostaa mikä rinkula alla pyörii. Mutta tätä voi olla vaikea perustella perheen äidille jonka ajotaito ja tilanteen luku ei välttämättä ole timanttia. Eikä henkilölle, joka asuu siellä jääkaljamatien päässä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 26.10.17 - klo:20:29
Jotta totuus ei unohtuisi, tässä taas tämä kuuluisa Ruotsin poikien testi vuodelta 2015, jossa esim. Nokian Hakka R2 kitkat osoittautuvat murhaavan surullisiksi etelä-suomen keliolosuhteilla, ollen sadekelillä jopa 10 kertaa huonommat jarrutusmatkaltaan kuin Continentalin huippuluokan TS850 KE-kitkakumit. Jäällä jarrutuksessa eroa on vain nelinkertaisesti R2:n hyväksi. Loogisesti pääteltynä siis mummoa kaatuu edestä ja takaa kumoon kun joku piruparka lipsuttelee menemään noilla ärräkakkosilla seuraavan 2kk ajan. P.S. Koska pisteethän merkkaavat kaiken, ja omaa järkeä ei saa käyttää rengastestejä lukiessa, ei varsinkaan kotimaisia. Eihän?
(http://i5.aijaa.com/m/00617/14474616.jpg) (http://aijaa.com/mwXMVH)
Mitkä tuossa olivat ne jarrutusmatkat, vai enkö vain osaa tulkita niitä kuvasta? :o
Jos itse pitää valita ke-kitkat suomen talveen tai laadukkaat pohjolankitkat, en miettisi hetkeäkään kummat tulee alle. Ke-kitkat on suomen talvessa liian epävarmat ja täällä on joka talvi lumi ja jää tiellä, joten mielummin vamanpäälle oikeat kitkat alle jotka on suunniteltu suomen olosuhteisiin. Itse ajan joka vuosi oulussa keväällä ja syksyllä vähintään kuuukuden noilla pohjolan kitkoilla täysin syksyisillä ja keväisillä kuivilla / märillä asfalteilla 10-15C plussa keleillä ja en ole koskaan vielä kokenut minkäänasteista huonoa pitoa.
Jos ajo keskittyy kehä1:selle, niin kait siinä voi ajaa euroopankitkoilla, mutta meillä ajaa kyllä kavereista pääkaupunkiseudulla oikeilla talvirenkailla kaikki, eikä kukaan ole koskaan edes harkinnut ke-kitkoja.
Ps. Muutama vuosi sitten nähtiin Posio - kuusamo välissä henkilö ajamassa x-drive bmw:llä jossa oli ke-kitkat alla. Vitsi että oli vaarallisen näköistä touhua. Kuin kuski olisi ollut humalassa, kub auto keikku tien reunasta reunaan. Jos poliisi olisi tullut vastaan, olisi varmaan ajot loppuneet siihen. Aivan hengenvaarallista touhua oli.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 27.10.17 - klo:09:48
Luulen lähes 30 vuoden ajalta omaavani jonkinlaista ajokokemusta aina 350 hv tehoiseen autoon saakka. KE- kitkoista saatavilla olevan mittaustiedon perusteella en niitä itse autoni alle laittaisi talveksi. Olen nyt pari talvea ajanut pohjolan kitkoilla ja niiden tarjoamasta liukkaan kelin pitotasosta en ole valmis joustamaan alaspäin tuumaakaan. Ajan viikoittain teillä, jotka ovat pahimmillaan jääkaljamaa ja niillä KE- kitkoilla ajaminen olisi lähinnä itsetuhoista ihan jo seuraaviin mittaustuloksiin perustuen:
Jarrutus jäällä, TM:n testi 2017 renkaille :
Nokian 8--> 39,7 m
Michelin kitka--> 55,7 m
Continental KE- kitka--> 77,9 m
KE- kitka tietenkin toimii paremmin asfaltilla mutta ainakaan itsellä ei ole asfalttipidossa ollut Misukan kitkoilla NORMAALISSA ajossa ollut ongelmia.
Kumpi lienee todennäköisin skenaario sille, että mennään risteyksessä pitkäksi rekan alle?
1. Pohjolan kitkoilla märällä asfaltilla
2. KE- kitkoila peilijäällä
Veikkaan vahvasti vaihtoehtoa 2.
Tiedän kyllä pohjolan kitkojen rajoitteen asfaltilla ja kun mennään limiitillä niin asfalttipito on heikko. Mutta tämä ei kumoa sitä että KE- kitkojen jääpito on umpisurkea ja suhteellisesti tämä on merkitsevämpi. Toki jos ei tarvitse talvella ajaa liukkaalla pinnalla kuin nimeksi niin sitten tilanne lienee toinen. Kunhan vaan tiedostaa mikä rinkula alla pyörii. Mutta tätä voi olla vaikea perustella perheen äidille jonka ajotaito ja tilanteen luku ei välttämättä ole timanttia. Eikä henkilölle, joka asuu siellä jääkaljamatien päässä.
Kylähän pohjolan kitkoilla pärjääkin hyvin asfaltilla, mutta toisaalta miksi lehdet tekevät kiinalaisista kesärenkaista sitten sellaisen "ongelman". Muistaakseni jossain tm testissä todettiin loppuun kuluneen kesärenkaan olleen parempi kuin uuden skandikitkan märällä tiellä. Kyllähän niillä kiinarenkaillakin pitäisi pärjätä kesällä, kun suurin osa ajaa puolet vuodesta huonomman märkäpidon renkailla.
Mielestäni jokaisen tulisi valita renkaat omien tarpeidensa mukaan (nastoille pitäisi kyllä määrätä vero niiden haittojen takia). Kyllä noilla ke kitkoillakin pärjää jäällä. Esim. tm testin jarrutusmatkoista laskettuna ke kitkan jarrutusmatka 40km/h vaudista on suunnilleen sama kuin keskivertonastalla 50km/h. Esim. omalla työmatkallani tämä pidentäisi matka aikaani n. 2min. Tuon verran olen valmis tinkimään matka-ajasta muutamana päivänä vuodesta paremman mukavuuden takia. Toisaalta myös märällä asfaltilla pitäisi skandikitkoilla pudottaa nopeutta, jos haluaa saman jarrutusmatkan kuin ke kitkoilla. Tätä en ole nähnyt kenenkään vielä tekevän.
HS tänään:
Nastarenkailla ajaminen on vastuutonta hätävarjelun liioittelua " Faktat unohtuvat rengaskeskustelusta
https://www.hs.fi/autot/art-2000005425723.html (https://www.hs.fi/autot/art-2000005425723.html)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 27.10.17 - klo:13:50
HS tänään:
Nastarenkailla ajaminen on vastuutonta hätävarjelun liioittelua " Faktat unohtuvat rengaskeskustelusta
https://www.hs.fi/autot/art-2000005425723.html (https://www.hs.fi/autot/art-2000005425723.html)
"Jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet talvikauden onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä."
Kuka haluaisi olla noiden keskimäärin yhdeksän joukossa? Tai kuka haluaisi että nuo yhdeksän olisivat läheisiä?
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 27.10.17 - klo:14:48
"Jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet talvikauden onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä."
Kuka haluaisi olla noiden keskimäärin yhdeksän joukossa? Tai kuka haluaisi että nuo yhdeksän olisivat läheisiä?
Ennemmin kuolet katupölyyn ja saasteisiin? http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74861/YMra_16_2016.pdf?sequence=1 (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74861/YMra_16_2016.pdf?sequence=1)
Lainaus käyttäjältä: BMF - 27.10.17 - klo:14:55
Ennemmin kuolet katupölyyn ja saasteisiin? http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74861/YMra_16_2016.pdf?sequence=1 (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74861/YMra_16_2016.pdf?sequence=1)
Kirjoitellaan sitä tai tätä, niin näistä "talkoista" ( = tästä elämästä ) ei ole kukaan selvinnyt vielä hengissä. ::)
Lainaus käyttäjältä: BMF - 27.10.17 - klo:14:55
Ennemmin kuolet katupölyyn ja saasteisiin? http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74861/YMra_16_2016.pdf?sequence=1 (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74861/YMra_16_2016.pdf?sequence=1)
Montako ihmistä tuon perusteella jäisi kuolematta jos kaikki siirtyisivät talvirenkaissa nastattomien käyttöön?
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 27.10.17 - klo:14:48
"Jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet talvikauden onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä."
Kuka haluaisi olla noiden keskimäärin yhdeksän joukossa? Tai kuka haluaisi että nuo yhdeksän olisivat läheisiä?
En ole tuohon VTT:n tutkimukseen, johon HS:n toimittaja viittaa, tutustunut. Mutta olikohan kyseessä se tälläkin foorumilla mainittu tutkimus, jos nastoittamattomien renkaiden kategoriaan oli laskettu kaikki sellaiset renkaat, joissa ei ole nastoja? Siis muutkin kuin talvikäyttöön tarkoitetut kitkarenkaat. Jos näin on, niin silloin tuo keskimääräinen yhdeksän liikennekuoleman lisäys talvikauden onnettomuuksiin saattaa olla hieman yläkantissa oleva ennuste.
Ja onhan tuossa "jukkasen" tunteisiinvetoavassa kysymyksessä toinenkin "mutta". Yhdeksän lisäkuoleman edellytyksenä on nimittäin se, että
kaikki ajaisivat kitkarenkailla. Sanoisin, että tämän edellytyksen toteutumismahdollisuus on parhaasta päästä teoreettinen. Eikä se taida edes olla kenenkään tai minkään tavoitteena.
Kaikein kaikkiaan HS:n toimittajan johtopäätöksiin on helppo yhtyä. Ne, jotka eivät viitsi HS:n linkkiä avata, voivat lukea toimittajan loppupäätelmän tästä:
"SUMMATAKSEMME:
Nastarenkaat hajottavat asfalttia ja aiheuttavat teiden kulumista ja tällä tavalla rahanmenoa yhteiskunnalle.
Ne nostavat asfalttia murjoessaan pölyä ja sairastuttavat ja tappavat ihmisiä.
Ne ovat meluisat, nostavat vierintävastusta ja samalla polttoaineenkulutusta ja huonontavat auton ajotuntumaa.
Siksi väitän, että suurimmalle osalle suomalaisia nastarenkailla ajaminen on hätävarjelun liioittelua ja toisaalta itsekeskeistä tuudittautumista valheelliseen turvallisuudentunteeseen.
MYÖS TRAFIN asiantuntija pitää nastarenkaita hätävarjelun liioitteluna, etenkin Helsingissä. Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjosen: 'Helsingissä nastarenkailla ajaminen on rinnastettavissa siihen, että kävelee kadulla pyöräilykypärä päässä'."
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 27.10.17 - klo:15:43
Montako ihmistä tuon perusteella jäisi kuolematta jos kaikki siirtyisivät talvirenkaissa nastattomien käyttöön?
Monta. Pelkästän nastoilla rouhitun asfaltin huonoon kuntoon ja sen tuottamaan ärsytykseen ja masennukseen kuolee varmaan enemmän kuin tuo 9 kpl.
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 27.10.17 - klo:10:58
Mitkä tuossa olivat ne jarrutusmatkat, vai enkö vain osaa tulkita niitä kuvasta? :o
Bromsegenskaper/Vått -kohdassa Hakka R2 sai vain yhden vaivaisen pisteen, kun KE-kitka täydet 10 pojoa. Vastaavasti taas jäisen pinnan jarrutuksessa R2 sai 16 pistettä (eli oikeasti 8p, koska jostain idiootista syystä myös tuolla painotetaan tiettyjä osa-alueita enemmän) ja KE-kitkat 4p (eli oikeasti 2p)
Jos Contin KE-kitka on siis hengenvaarallinen jäällä, on R2 tuplasti vielä vaarallisempi märällä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 27.10.17 - klo:16:06
Bromsegenskaper/Vått -kohdassa Hakka R2 sai vain yhden vaivaisen pisteen, kun KE-kitka täydet 10 pojoa. Vastaavasti taas jäisen pinnan jarrutuksessa R2 sai 16 pistettä (eli oikeasti 8p, koska jostain idiootista syystä myös tuolla painotetaan tiettyjä osa-alueita enemmän) ja KE-kitkat 4p (eli oikeasti 2p)
Jos Contin KE-kitka on siis hengenvaarallinen jäällä, on R2 tuplasti vielä vaarallisempi märällä.
Subjektiivisten arvosanojen vertaaminen kertoimilla tai prosentuaalisilla eroilla ei ole kovinkaan faktapohjaista.
Parempi olisi verrata mitattujen jarrutusmatkojen eroja metreinä ja vaikka verrata niitä prosentuaalisesti toisiinsa.
^^Molemmissa näyttäisi olevan vakavia puutteita.. kieltoon :)
Lainaaexlex: Ps. Muutama vuosi sitten nähtiin Posio - kuusamo välissä henkilö ajamassa x-drive bmw:llä jossa oli ke-kitkat alla. Vitsi että oli vaarallisen näköistä touhua. Kuin kuski olisi ollut humalassa, kub auto keikku tien reunasta reunaan. Jos poliisi olisi tullut vastaan, olisi varmaan ajot loppuneet siihen. Aivan hengenvaarallista touhua oli.
Bmw:t ei ole niitä suuntavakaimpia autoja maantienopeuksissa. Väärällä rengastuksella jopa surkeita ajettavia. Kuskin humalatilan lisäksi mahdolinen syy tiellä soutamiseen voi olla siis sekin, että ko. rengastus on ollut
ko. autoon sopimaton.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 27.10.17 - klo:16:29
Subjektiivisten arvosanojen vertaaminen kertoimilla tai prosentuaalisilla eroilla ei ole kovinkaan faktapohjaista.
Parempi olisi verrata mitattujen jarrutusmatkojen eroja metreinä ja vaikka verrata niitä prosentuaalisesti toisiinsa.
Täysin samalla kannalla. Ainut selkeä tapa olisi saada jarrutusmatkat metreinä niin siitä pystyy jokainen päättelemään mikä on turvallista ja mikä ei.
Hesarin yhteenvedosta nämä otti silmään nastarenkaista,
LainaaNe nostavat asfalttia murjoessaan pölyä ja sairastuttavat ja tappavat ihmisiä.
Ne ovat meluisat, nostavat vierintävastusta ja samalla polttoaineenkulutusta ja huonontavat auton ajotuntumaa
Eli siis ensimmäistä kertaa näen, että nastarenkaat yleisesti huonontavat auton ajotuntumaa. Itselläni on taas juuri päinvastaisia kokemuksia löllörunkoisista kitkoista. Lisäksi ilmeisesti yo. pohjalta kitkat ei nosta mitään pölyä yms lamelleineen tiestä vs. nastat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 27.10.17 - klo:13:50
HS tänään:
Nastarenkailla ajaminen on vastuutonta hätävarjelun liioittelua " Faktat unohtuvat rengaskeskustelusta
https://www.hs.fi/autot/art-2000005425723.html (https://www.hs.fi/autot/art-2000005425723.html)
Ei tunnu tuo Jose Riikonen olevan keittiön terävin veitsi.
Kertoo, että ”Tämä keskustelu on uuvuttavaa, koska se ei useinkaan perustu faktoihin, vaan irrationaaliseen turvallisuudentunteen maksimointiin.” Tässä olen vielä samaa mieltä, mutta sitten Jose valitsee puolensa ja unohtaa olla puolueeton.
Tämän jälkeen Jose kertoo, että useat nastarenkailla ajavat ovat liikkeellä huonokuntoisilla renkailla. Mutta unohtaa kuitenkin kertoa, että vielä useammat kitkarenkailla ajavat ovat liikenteessä niitäkin heikkokuntoisimmilla renkailla, koska monet eivät vaihda kitkojaan pois kesäksi.
Lopuksi vielä haastateltu Trafin asiantuntijaa, joka kertoo: ”Helsingissä nastarenkailla ajaminen on rinnastettavissa siihen, että kävelee kadulla pyöräilykypärä päässä .”
Tässäkin tosin unohdettu se, että suurin osa Helsingissä autoilevista tulee sinne kauempaa muista kunnista, ja siellä niitä nastojakin kaivataan.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:17:25
Tässäkin tosin unohdettu se, että suurin osa Helsingissä autoilevista tulee sinne kauempaa muista kunnista, ja siellä niitä nastojakin kaivataan.
Tämän johdosta esittäisin kaksi kysymystä.
1) Mihin perustuu näkemys siitä, että "suurin osa" Helsingissä autoilevista tulee kauempaa muista kunnista?
2) Mitä tarkoitetaan "kauempana olevilla muilla kunnilla"?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.10.17 - klo:17:58
Tämän johdosta esittäisin kaksi kysymystä.
1) Mihin perustuu näkemys siitä, että "suurin osa" Helsingissä autoilevista tulee kauempaa muista kunnista?
2) Mitä tarkoitetaan "kauempana olevilla muilla kunnilla"?
1. Mm. omaan kokemukseen. Ei helsinkiläisellä ole autoa.
2. Espoo, Vantaa, Vihti, Nurmijärvi, jne. Tulee niitä Tampereelta ja kauempaakin päivittäin Helsinkiin töihin.
Lainaus käyttäjältä: ile - 27.10.17 - klo:17:11
Hesarin yhteenvedosta nämä otti silmään nastarenkaista,
Eli siis ensimmäistä kertaa näen, että nastarenkaat yleisesti huonontavat auton ajotuntumaa. Itselläni on taas juuri päinvastaisia kokemuksia löllörunkoisista kitkoista.
Kun vaihdoin 205/55-16 pirellin kesärenkaat 225/45-17 kitkoihin niin ajotuntuma ja mukavuus muuttui huomattavasti paremmaksi.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 27.10.17 - klo:18:24
Kun vaihdoin 205/55-16 pirellin kesärenkaat 225/45-17 kitkoihin niin ajotuntuma ja mukavuus muuttui huomattavasti paremmaksi.
Itsellä kävi vähän päinvastoin.
225/35/19 vaihtui 225/40/18 kokoon. Ajotuntuma muuttui tarkasta hieman epämääräiseen ja mukavuus jämäkästä hieman löysempään. Geelityynymäinen, jos jotenkin pitäisi kuvailla.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:18:16
1. Mm. omaan kokemukseen. Ei helsinkiläisellä ole autoa.
Tuo "mm" viittaa siihen, että näkemyksen taustalla on kenties jotakin muutakin kuin ns. mutua. Mitähän tämä muu mahtaa olla?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:18:16
2. Espoo, Vantaa, Vihti, Nurmijärvi, jne. Tulee niitä Tampereelta ja kauempaakin päivittäin Helsinkiin töihin.
Mm. oman kokemuksen perusteella sanoisin, että pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) keliolosuhteet eivät niin kauhean paljon toisistaan poikkea. Tämän perusteella voisi ajatella niin, että esimerkiksi pääkaupunkiseutu voisi olla sellainen alue, jonka sisällä kitkarenkaiden käyttöä voisi lisätä ilman kovin suurta pelkoa valtavasta onnettomuuksien lisääntymisestä. Ihmisten terveys (nastarenkaiden vaikutus hengitysilmaan) ja teiden kunnossapito kiittäisivät.
Onko nastattomuuteen siirtyneitä alueita olemassa, joista voitaisiin katsoa esimerkkiä vaikutuksesta ilmanlaatuun?
Olisi hirveän mukava joa tuollainen esimerkkipaikka löytyisi jostain päin maailmaa, ja sieltä saatua dataa voitaisiin käyttää hyväksi päätöksenteossa. Mikäli positiivinen vaikutus ilmanlaatuun on selvä, niin uusien piikkipyörien maahantuonti kiellettäköön. Vanhan varaston myynti toki sallittakoon.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.10.17 - klo:18:48
Tuo "mm" viittaa siihen, että näkemyksen taustalla on kenties jotakin muutakin kuin ns. mutua. Mitähän tämä muu mahtaa olla?
Mm. oman kokemuksen perusteella sanoisin, että pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) keliolosuhteet eivät niin kauhean paljon toisistaan poikkea. Tämän perusteella voisi ajatella niin, että esimerkiksi pääkaupunkiseutu voisi olla sellainen alue, jonka sisällä kitkarenkaiden käyttöä voisi lisätä ilman kovin suurta pelkoa valtavasta onnettomuuksien lisääntymisestä. Ihmisten terveys (nastarenkaiden vaikutus hengitysilmaan) ja teiden kunnossapito kiittäisivät.
1. En tiedä mihin viittaat? Ehkä viimeaikaisiin uutisiin joissa kerrotaan ettei helsinkiläisnuoret enää halua ajokorttia, koska sille ei ole tarvetta. Tai siihen, että yli puolet helsinkiläistalouksista on autottomia.
2. Aluerajat eivät koskaan toimi käytännössä, sillä autoilla on tarkoitus liikkua myös muualle kuin vain kodin ja työpaikan väliä.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 27.10.17 - klo:19:21
Onko nastattomuuteen siirtyneitä alueita olemassa, joista voitaisiin katsoa esimerkkiä vaikutuksesta ilmanlaatuun?
Paras esimerkki on Japanin Hokkaido. Siellä nastat aiheuttivat todella pahan pölyongelman 80-luvulla. Paikalliset sanoivat, ettei taivasta nähnyt. Nastat kiellettiin 1989. Sen jälkeen ilma parani nopeasti.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 27.10.17 - klo:19:21
Onko nastattomuuteen siirtyneitä alueita olemassa, joista voitaisiin katsoa esimerkkiä vaikutuksesta ilmanlaatuun?
Olisi hirveän mukava joa tuollainen esimerkkipaikka löytyisi jostain päin maailmaa, ja sieltä saatua dataa voitaisiin käyttää hyväksi päätöksenteossa. Mikäli positiivinen vaikutus ilmanlaatuun on selvä, niin uusien piikkipyörien maahantuonti kiellettäköön. Vanhan varaston myynti toki sallittakoon.
Ainakin Ottawassa Kanadassa on nastat kielletty. Kaupunkialueella asuu n. 1,3 milj. asukasta eli vastannee siltä osin Suomen pk-seutua. Talvella Ottawan sademäärät ja keskilämpötilat ovat suurinpiirtein Kuopion tasoa, kyseessä on huomattavasti Helsinkiä kylmempi kaupunki. En tosin tiedä miten kauan sitten nastat on kielletty, joten pitäisi varmaan tutkia yleisesti, onko katupöly siellä ongelma. Tässä kuvassa säätilastoja Helsingistä, Kuopiosta ja Ottawasta.
(http://preview.ibb.co/ni9ZVm/data.png) (http://ibb.co/h5OuVm)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 27.10.17 - klo:19:32
Paras esimerkki on Japanin Hokkaido. Siellä nastat aiheuttivat todella pahan pölyongelman 80-luvulla. Paikalliset sanoivat, ettei taivasta nähnyt. Nastat kiellettiin 1989. Sen jälkeen ilma parani nopeasti.
Onko jotain faktaa, että johtui nastakiellosta? Ettei esim katalysaattorit tai muut saasteet vaikuttaneet?
Jos ilmqnlaatuun vedotaan kitkojen kanssa, niin voi myös ajatella että täysi autottomuus olisi vielä parempi ratkaisu. Nastat eivät kuitenkaan ole se pahin saasteiden aiheuttaja.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.10.17 - klo:18:48
Mm. oman kokemuksen perusteella sanoisin, että pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) keliolosuhteet eivät niin kauhean paljon toisistaan poikkea. Tämän perusteella voisi ajatella niin, että esimerkiksi pääkaupunkiseutu voisi olla sellainen alue, jonka sisällä kitkarenkaiden käyttöä voisi lisätä ilman kovin suurta pelkoa valtavasta onnettomuuksien lisääntymisestä. Ihmisten terveys (nastarenkaiden vaikutus hengitysilmaan) ja teiden kunnossapito kiittäisivät.
Työkavereita tulee päivittäin autolla esim. Lohjan Virkkalasta ja Hyvinkäältä Pasilaan. Lohjalaisella ollut hyvissä ajoin nastarenkaat, Hyvinkääläinen ajoi eilen sanojensa mukaan "lähes nahkakaljuilla kesäkumeilla" töihin 60 kmh ja tänään onnistui jo 80 kmh, kiitos suolauksen. Ja juuri suolaus tekee pääväyliä käyttävän matkanteosta sujuvaa kauenpaakin jopa pikku pakkasilla ilman hyviä renkaita, lienee tienpitäjän ajatus. Oma työmatka on vain vajaa 5 km, mutta alkupuoli on sellaista nurkka-ajoa, että kunnossapitoa ei kovin nopeasti tule, suolausta tuskin koskaan. Lumitalvina olimme kategoriassa Ö. Yltiömäistä suolausta en sinänsä kaipaa. Edellisen auton japanilaistyylinen suojaus ei ruostetta pystynyt suolakylvyssä vastustamaan ja pohjavesiinkin se käsittääkseni menee.
Uudet Continental-nastat alla. Jos tulee asiaa "maakuntaan", reitillä on kaiken mahdollisen hoitotason pätkää päätyen umpihankeen. Ensimmäisen kerran vakavasti harkitsin kitkoja, mutta ehkä seuraavaan (neliveto)autoon... ;)
Tänään sama jäiseksi tamppautunut tiepätkä keski-suomessa kahdella eri skandikitkoilla varustetulla autolla ja verrokkina neliveto työjuhta nastoilla.
A:Ilman luistonestoja varustetulla etuvetoisella 100 heppaisella autolla (Lähempänä 2010, kuin 2000 lukua) sai suditella menemään ja oikeasti keskittyä ajamiseen (Siis tiedostavaa ajamista). REnkaina hakkapelitta R2 kitkat, joilla ajettu noin 200km.
B:Neliveto turbo, jossa kaikki perseensuristimet ja estot. Ei mitään ongelmaa. Kun sitten kokeili oikeassa paikassa lukkojarrutusta, niin sen jälkeen meni pulkkana ja pitkälle.
C: Varmempi olo oli neliveto toyotalla, jossa alle hakkapeliitta 5:t ja ikää seitsämän vuotta.
No paremmin, joka tapauksessa menee, kuin parilla tutulla jotka oli vielä kesärenkailla liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:19:37
Onko jotain faktaa, että johtui nastakiellosta? Ettei esim katalysaattorit tai muut saasteet vaikuttaneet?
Tässä Sapporon pölylaskeumat ja nastojen käytön väheneminen.
(https://s1.postimg.org/1rgdmdqnhr/Dust.png)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 27.10.17 - klo:19:53
Tässä Sapporon pölylaskeumat ja nastojen käytön väheneminen.
(https://s1.postimg.org/1rgdmdqnhr/Dust.png)
Se että joku on tehnyt asiasta kaavion ei kuitenkaan tee siitä faktaa.
Argumenttina "kielletään autoilu" taitaa kuitenkin hävitä sille, että pyritään mahdollistamaan autoilu mahdollisimman pienillä haitoilla.
Ilmansaasteiden osalta autoilu on vain yksi ongelmanlähde. Toinen vähän vastaava on puun poltto tiheään kaavoitetuilla pientaloalueilla. Savu todella tuntuu nenään kun talvipakkasilla ajelee kotiin pientaloalueelle. Suuruusluokka taisi olla hiukkaspäästöjen kokonaisuuden kannalta sama kuin kaiken autoilun, mutta paikallisesti ongelma on monesti paljon liikennettä pahempi.
Tässäkään ratkaisu ei välttämättä ole elämän kieltäminen, ei ehkä edes pienpolton kieltäminen. Mutta uusien tulisijojen päästöt on saatava kuriin tiukoilla laatuvaatimuksilla ja päästömittauksilla. Eikä vanhojen tulisijojen verottaminen välttämättä olisi huono sekään. Sellainen motivoisi vaihtamaan vähäpäästöisempään tai luopumaan käryttämisestä tykkänään.
Nuo Sapporon käyrät ovat ihan vakuuttavaa luettavaa. Insinööri laskemaan paljonko nastarenkaiden aiheuttamaan pölyyn menetetään elinvuosia, verrataan sitä menetettyihin elinvuosiin onnettomuuksissa joissa renkaat ovat olleet edes osasyy. Sitten tehdään päätös suuntaan tai toiseen.
Samaan aikaan pari valtameritankkeria pukkaa enemmän paskaa taivaalle, kun Suomen autot ;D
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:20:02
Se että joku on tehnyt asiasta kaavion ei kuitenkaan tee siitä faktaa.
Mikähän fakta sitten kelpaa? ;D
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 27.10.17 - klo:19:35
Ainakin Ottawassa Kanadassa on nastat kielletty. Kaupunkialueella asuu n. 1,3 milj. asukasta eli vastannee siltä osin Suomen pk-seutua. Talvella Ottawan sademäärät ja keskilämpötilat ovat suurinpiirtein Kuopion tasoa, kyseessä on huomattavasti Helsinkiä kylmempi kaupunki. En tosin tiedä miten kauan sitten nastat on kielletty, joten pitäisi varmaan tutkia yleisesti, onko katupöly siellä ongelma. Tässä kuvassa säätilastoja Helsingistä, Kuopiosta ja Ottawasta.
(http://preview.ibb.co/ni9ZVm/data.png) (http://ibb.co/h5OuVm)
Noniin, kaivoin tämän verran vertailua ilmanlaadusta: Vantaan pienhiukkaskäyrä maaliskuulta 2014 ja raportti Ontarion ilmanlaadusta vuodelta 2014. Ottawassa ilman pienhiukkaspitoisuus ei kertaakaan koko vuonna 2014 ylittänyt Kanadassa raja-arvoksi asetettua 28 μg/m3. Vantaalla tuo raja ylitettiin pelkästään maaliskuussa useita kertoja, korkeimman arvon ollessa noin 45 μg/m3.
ja tässä linkit: http://www.ilmanlaatu.fi/ilmanyt/nyt/ilmanyt.php?as=29&rs=87&ss=Valitse+mittauspaikka&p=particulateslt2.5um&sc=50&pv=30.03.2014&j=720&et=graph&tj=3600&ls=suomi (http://www.ilmanlaatu.fi/ilmanyt/nyt/ilmanyt.php?as=29&rs=87&ss=Valitse+mittauspaikka&p=particulateslt2.5um&sc=50&pv=30.03.2014&j=720&et=graph&tj=3600&ls=suomi)
Tässä Ontarion ilmanlaaturaportti. Kun kelaa alaspäin, löytyy kartta jolla on kaupungeittain mainittu raja-arvon ylityskertojen määrä.
https://www.ontario.ca/page/air-quality-ontario-2014-report#section-3 (https://www.ontario.ca/page/air-quality-ontario-2014-report#section-3)
Lainaus käyttäjältä: BMF - 27.10.17 - klo:20:22
Mikähän fakta sitten kelpaa? ;D
Lähdetiedot, tutkimuksen tekijä ja tutkimuksen tekotapa saattaisi auttaa. Kovasti kiinnostaa että onko otettu huomioon muu saasteiden väheneminen.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:20:28
Lähdetiedot, tutkimuksen tekijä ja tutkimuksen tekotapa saattaisi auttaa. Kovasti kiinnostaa että onko otettu huomioon muu saasteiden väheneminen.
Eikö sitten olisi ollut järkevintä kirjoittaa että "saisinko kyseisen tilaston lähdetiedot ja tutkimuksen tekotavan?" Ei koskaan tiedä vaikka saisikin vastauksen.
Henkilökohtaisella tasolla minua ei kiinnosta nastojen pölyttäminen eikä kitkojen "huonot jääpidot" (tai kiinnostaa mutta ei vaikuta ostopäätökseen). Ainoa asia mikä ostovalintaan vaikutti on nastojen järjetön rapistelu sulilla teillä ja samoin sen tuottama meteli jota ne suurimmaksi osaksi ajoani edustaisivat. Samoin nastojen pito-ominaisuuksien pikainen heikkeneminen. Olen valmis ottamaan "riskin" ja ajamaan niilla muutamilla jäisillä päivillä sitten hieman hiljempaa.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:19:23
1. En tiedä mihin viittaat? Ehkä viimeaikaisiin uutisiin joissa kerrotaan ettei helsinkiläisnuoret enää halua ajokorttia, koska sille ei ole tarvetta. Tai siihen, että yli puolet helsinkiläistalouksista on autottomia.
Minä en viitannut mihinkään. Sen sijaan sinä totesit tuossa aikaisemmassa kommentissasi, että "mm. omaan kokemukseen". Tämä puolestaan oli vastauksesi kysymykseeni, joka koski väitettä siitä, että suurin osa Helsingissä autoilevista tulee Helsingin ulkopuolelta. Tuo "mm." antoi aiheen olettaa, että näkemyksen tueksi on olemassa jotakin muutakin kuin "oma kokemus". Tätä kysyin, ja nyt vastasit siihen toteamalla, että puolet Helsingin talouksista on autottomia. Asia tuli selväksi, kiitos.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:19:23
2. Aluerajat eivät koskaan toimi käytännössä, sillä autoilla on tarkoitus liikkua myös muualle kuin vain kodin ja työpaikan väliä.
Edellä oli kyse siitä, keitä Helsingissä autoilee. On aivan totta, että Helsingissä voi liikkua autolla vaikkapa Tampereelta tai jopa Rovaniemeltä tulleita henkilöitä. Tässä suhteessa aluerajat eivät (tietenkään) ole mikään este. Mutta jos pohditaan siitä, ketkä muodostavat Helsingissä autoilevan
pääjoukon, joiden rengasvalinnoilla on merkitystä esimerkiksi Helsingin ilmanlaadun kannalta, veikkaan merkitsevän alueen olevan suppeamman. Mitään lähdettä minulle ei tässä ole esittää, mutta epäilen Helsingissä liikkuvien ajoneuvojen selkeän pääosan "olevan kotosin" pääkaupunkiseudulta, ja sen lähikunnista. Ja niissä sääolosuhteet eivät oman kokemukseni perusteella kovin radikaalista poikkea Helsingin ilmastosta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:19:37
Onko jotain faktaa, että johtui nastakiellosta? Ettei esim katalysaattorit tai muut saasteet vaikuttaneet?
Jos ilmqnlaatuun vedotaan kitkojen kanssa, niin voi myös ajatella että täysi autottomuus olisi vielä parempi ratkaisu. Nastat eivät kuitenkaan ole se pahin saasteiden aiheuttaja.
Onko edellinen kommentti toisaalta ymmärrettävissä, että nastat ovat syypää katupölyyn, jos saasteiden pahuusjärjestyspohdinta sivuutetaan? (Ajan itse nastoilla, mutta mielestäni on selviö, että nastat aiheuttavat merkittävän osuuden pölyongelmaan.)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.10.17 - klo:19:37
Onko jotain faktaa, että johtui nastakiellosta? Ettei esim katalysaattorit tai muut saasteet vaikuttaneet?
Tosissaanko ehdottelet katalysaattoreiden ratkaisseen katupölylaskeumaongelman?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 28.10.17 - klo:00:49
Tosissaanko ehdottelet katalysaattoreiden ratkaisseen katupölylaskeumaongelman?
Ja mikäs se talvihiekoituksen osuus katupölyprobleemassa olikaan?
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/287490-katupoly-aiheuttaa-joka-vuosi-1%E2%80%89300-kuolemaa (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/287490-katupoly-aiheuttaa-joka-vuosi-1%E2%80%89300-kuolemaa)
Lainaus käyttäjältä: V60 - 28.10.17 - klo:08:30
Ja mikäs se talvihiekoituksen osuus katupölyprobleemassa olikaan?
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/287490-katupoly-aiheuttaa-joka-vuosi-1%E2%80%89300-kuolemaa (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/287490-katupoly-aiheuttaa-joka-vuosi-1%E2%80%89300-kuolemaa)
Eihän tuo voi mitään aiheuttaa. Se on vain nastarenkaat ;)
Joo aika turhaa keskusteluahan tämä täällä on. Jos joku toteaakin että nastat ovat jäällä pitävämmät, niin sitten siirrytään siitä ympäristöarvoihin ja ilmanlaatuun. Tai jos ei siihen, niin sitten siirrytään toisenlaisiin kitkoihin ja kerrotaan miten hyvät ne ovat kuivalla.
:D
Lainaus käyttäjältä: TTO - 27.10.17 - klo:23:40
Onko edellinen kommentti toisaalta ymmärrettävissä, että nastat ovat syypää katupölyyn, jos saasteiden pahuusjärjestyspohdinta sivuutetaan? (Ajan itse nastoilla, mutta mielestäni on selviö, että nastat aiheuttavat merkittävän osuuden pölyongelmaan.)
Ei, nastat eivät ole syypää, mutta varmasti osasyyllisiä katupölyyn ja varmasti suurempi pölyn aiheuttaja kuin esim kitkarenkaat. En ole tätä kertaakaan kieltänyt.
Itselläni on toisessa autossa nastat ja toisessa kitkat.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 28.10.17 - klo:00:49
Tosissaanko ehdottelet katalysaattoreiden ratkaisseen katupölylaskeumaongelman?
Saat toki itsekin ehdotella parempia vaihtoehtoja mitä Japanin katupölylle tapahtui 30 vuotta sitten. Ehkä suurin osa siellä johtuvasta pölystä oli nastojen aiheuttamaa, ehkä ei. Mutta siinä ajassa on myös Japanissa aika paljon kaikki muuttunut, niin renkaat kuin autot ja niiden moottoritkin.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 28.10.17 - klo:09:14
Joo aika turhaa keskusteluahan tämä täällä on. Jos joku toteaakin että nastat ovat jäällä pitävämmät, niin sitten siirrytään siitä ympäristöarvoihin ja ilmanlaatuun. Tai jos ei siihen, niin sitten siirrytään toisenlaisiin kitkoihin ja kerrotaan miten hyvät ne ovat kuivalla.
:D
Nastaa että keskustelussa on vähän kitkaa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 26.10.17 - klo:20:29
(http://i5.aijaa.com/m/00617/14474616.jpg) (http://aijaa.com/mwXMVH)
Nokian R2:sten kohdalle on tainut eksyä väärä kuva.Tämän näköinen (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/nokian/nokian_hakkapeliittar2?gclid=EAIaIQobChMIypqL4duS1wIVCGUZCh2kiwvJEAAYASAAEgIjcvD_BwE) sen kuuluisi olla.
Kuva tuskin kuitenkaan vaikuttaa arvosteluun olettaen, että oikea rengas on kuitenkin testattu... ;)
Lainaus käyttäjältä: Jaran - 28.10.17 - klo:09:46
Nokian R2:sten kohdalle on tainut eksyä väärä kuva.Tämän näköinen (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/nokian/nokian_hakkapeliittar2?gclid=EAIaIQobChMIypqL4duS1wIVCGUZCh2kiwvJEAAYASAAEgIjcvD_BwE) sen kuuluisi olla.
Kuva tuskin kuitenkaan vaikuttaa arvosteluun olettaen, että oikea rengas on kuitenkin testattu... ;)
Ehkä kuvassa ja testissä käytettiin "nokian spessu testirenkaita" ;D
https://yle.fi/uutiset/3-9904955
Lainaus käyttäjältä: TDiih - 28.10.17 - klo:10:12
https://yle.fi/uutiset/3-9904955
Kyseinen kaverihan vihaa nastarenkaita ja se on todettu jo pari vuotta sitten.
Täällä on ollut mainintaa muutamaankin kertaan rengastestien jääpidon painottamisesta ja sen oikeellisuudesta. Ajattelin, että kun kerran Tekniikan Maailman nettisivut tarjoavat tilaajalle mahdollisuuden muuttaa painotuksia, niin kokeillaan miltä tasan jaettu painotus näyttäisi 17/2017 rengastestin arvosanoilla.
Täysin samaa painotusta ei arvosanoille pystynyt laittamaan, sillä taulukko hyväksyy vaan kokonaisluvut, joten kaikille kun laittoi saman painotuksen (6%), niin summa oli vasta 96% eli 4 yksikköä painotusta piti laittaa vielä johonkin jotta saatiin täysi 100%.
Ensin päätin em. syystä painottaa hieman kaikkia neljää jarrutusarvosanaa (jää, lumi, märkä ja kuiva asfaltti) korkeammalla painotuksella 7% (muut arvosanat oli siis 6%). Tällöin kuten ehkä arvata saattoi, niin nastarenkaissa keskiarvo pääosin putosi tai pysyi samana. Ainoastaan Kumho & Michelin korotti arvosanaansa. Nastattomissa taas keskiarvot nousivat Bridgestonea lukuunottamatta, jonka keskiarvo pysyi samana.
Huomioitavaa sen sijaan on, että paras nastaton rengas nousisi kaikkien renkaiden joukossa jaetulle kolmossijalle.
Tämän jälkeen kokeilin vaihtaa kaikkien ajettavuuden arvosanojen painotuksen pykälää korkeammaksi eli 7% (muut siis 6%). Muutos edelliseen oli melko pieni, joten keskiarvot pyssyivät pääosin samoina (muutosta korkeintaan 0,1%).
Tällä painotuksella paras kitkarengas nousisi kaikkien renkaiden joukossa jaetun kärkisijan jälkeen kolmannelle sijalle.
Päädyin painottamaan juuri jarrutusta ja ajettavuutta siksi, koska ne osa-alueet kuitenkin merkinnee suurimmassa osassa läheltäpititapahtumissa niitä arvoja, joilla mahdollinen onnettomuus on helpoiten vältettävissä. Jarrutusta tuskin tarvitsee perustella ja ajettavuudesta TM:kin toteaa että "Ajettavuuskokeiden tärkein arvosteluperuste on renkaan turvallinen ja yllätyksetön ajokäytös"
Kukin voi käydä noita painottelemassa omien ajomieltymysten perusteella haluamakseen.
Taulukossa ensin on TM:n arvosana, sitten tuo jarrujen suosiminen ja lopuksi ajettavuuden suosiminen (jos sanaa "suosiminen" voi käyttää 1% painotuserossa :) )
Nastarenkaat:
Bridgestone 8,1 --> 7,9 --> 8,0
Continental 8,8 --> 8,5 --> 8,5
Falken 7,0 --> 7,0 --> 7,0
Gislaved 8,1 --> 8,1 --> 8,1
Goodyear 8,3 --> 8,2 --> 8,1
Hankook 8,7 --> 8,4 --> 8,5
Kumho 6,5 --> 6,7 --> 6,7
Michelin 7,6 --> 7,7 --> 7,7
Nangang 7,1 --> 7,1 --> 7,1
Nokian 8,4 --> 8,1 --> 8,1
Pirelli 8,3 --> 8,1 --> 8,2
Sava 7,6 --> 7,6 --> 7,6
Triangle 7,3 --> 7,4 --> 7,4
Vredestein 8,2 --> 8,1 --> 8,1
Yokohama 8,2 --> 8,1 --> 8,1
Nastattomat renkaat:
Bridgestone 7,2 --> 7,2 --> 7,2
Continental 8,1 --> 8,2 --> 8,3
Goodyear 7,5 --> 7,7 --> 7,7
Hankook 7,4 --> 7,6 --> 7,6
Landsail 6,7 --> 6,9 --> 6,9
Linglong 6,3 --> 6,5 --> 6,5
Michelin 7,4 --> 7,6 --> 7,6
Nangang 6,2 --> 6,5 --> 6,5
Nokian 7,5 --> 7,7 --> 7,7
Pirelli 7,1 --> 7,5 --> 7,5
Sava 7,6 --> 7,8 --> 7,8
Onko jollakin jo savan kitkoista kokemusta? Taidan sellaiset hommata seuraavaksi.
^^Jaran listassa conti saanut kitkoissa parhaan arvosanan, vähän ihmettelen kun viime talvena uuteen ocuun tuli semmoset, ja kyllä on jotenkin löysän ja urissa vaeltelevan oloiset. Suvikkailla ei moista esiinny. Uutena kitkailijana olen niihin muuten tyytyväinen, tuskin paluuta hokkeihin(etelässä sata kilsaa motaria/pv. ja pikkupyöritykset päälle).
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 28.10.17 - klo:14:56
^^Jaran listassa conti saanut kitkoissa parhaan arvosanan, vähän ihmettelen kun viime talvena uuteen ocuun tuli semmoset, ja kyllä on jotenkin löysän ja urissa vaeltelevan oloiset. Suvikkailla ei moista esiinny. Uutena kitkailijana olen niihin muuten tyytyväinen, tuskin paluuta hokkeihin(etelässä sata kilsaa motaria/pv. ja pikkupyöritykset päälle).
Vitoset vai kutoset?
Itsellä nyt ollut jälkimmäiset autossa keskiviikosta ja tuntuvat kyllä todella hyviltä myös asfaltilla. Paineita huoneenlämmössä mitattuna oli rengasliikkeen jäljiltä 2.7 bar ja sopivalta tasolta vaikuttaisi.
^Contivikingcontact 6 lukee kyljessä, oliskohan ollut 2.5 paineet, ehkä pitäisi kokeilla korkeampia.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 28.10.17 - klo:14:44
Onko jollakin jo savan kitkoista kokemusta? Taidan sellaiset hommata seuraavaksi.
edellisen mallin gy. Olisin itsekin hankkinut mutta ei ollut sillä hetkellä sopivaa kokoa ja tilalle gy.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 28.10.17 - klo:17:04
edellisen mallin gy. Olisin itsekin hankkinut mutta ei ollut sillä hetkellä sopivaa kokoa ja tilalle gy.
No mullakin nyt GY UG 2 kitkat, mut ton mukaa ne ois savalle häviny. Meinaatko siis että vastaa sitä ekaa ultra grippiä? Kesäsavat oli kyllä hyvät.
Katupölyongelmia näyttää siunaantuvan vain muutaman kaupungin ympäristöön yleensä vain helsinkiin ja kummasti aina keväällä huhtikuun aikana. Hiekkaahan siellä käytetään eniten vaikka pinta-ala on pieni.
Veikkaan jos hiekan käyttö lopetetaan kokonaan niin siihen loppuu katupölyongelmat helsingissä ja ylen on alettava keksimään muita uutisia keväällä ;D
Lainaus käyttäjältä: hmmm
Ottawassa taidetaan käyttää suolaa reilulla kädellä ja kasvua kokoajan, aikamoisia määriä.
Ja teitä suolataan myös Helsingissä enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla.
Onko jossain joku statistiikka paljonko sitä hiekkaa todellisuudessa levitetään nimenomaan autotielle? Kävelykaduilla sitä kyllä näkee, mutta en nyt suoranaisesti ole pistänyt merkille, että sitä levitetään kuin johonkin liikenneympyröihin.
Ilman hiekkaa kävelykaduillahan me jouduttaisiin käyttämään nastakenkiä, koska pelkästään kitkapohjaisilla kengillä kuoltaisiin kaikki. ;D
Nyt sohjossa ja lumilla ajettuna Belgialaiset kontinentaalin kitkat pelaa ihan hyvin ja renkaat on puolikuntoiset.
Lainaus käyttäjältä: Mo1 - 28.10.17 - klo:19:20
Katupölyongelmia näyttää siunaantuvan vain muutaman kaupungin ympäristöön yleensä vain helsinkiin ja kummasti aina keväällä huhtikuun aikana. Hiekkaahan siellä käytetään eniten vaikka pinta-ala on pieni.
Veikkaan jos hiekan käyttö lopetetaan kokonaan niin siihen loppuu katupölyongelmat helsingissä ja ylen on alettava keksimään muita uutisia keväällä ;D
Otanpa osaa minäkin tähän.
Erittäin oiva huomio Mo1:ltä. Osuu juuri ytimeen.
Tässä nasta-kitkatouhussa on niin paljon ideologista kusetusta ilmassa että syytä pohtia joidenkin tahojen edesottamuksia ja agendaa...
Joillekin sopii kitkat, toisille nastat...
Joillekin sopii Skoda, toisille Volkkari...
Joillekin sopii Volkkari, toisille Audi...
Joillekin sopii mies, toisille nainen....
Joilekin sopii 42-kokoinen kenkä, toisille 44...
Ja ongelma oli että...????
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 28.10.17 - klo:18:05
No mullakin nyt GY UG 2 kitkat, mut ton mukaa ne ois savalle häviny. Meinaatko siis että vastaa sitä ekaa ultra grippiä? Kesäsavat oli kyllä hyvät.
Jep. Sitä minäkin hieman ihmettelin mutta ainakin aikasemmin Sava joka on Gy:n "nordman" on tuonut markkinoille aina edellisen gy:n ykkösrenkaan.
(https://cdn.bythjul.com/images/products/sava_eskimoice__500.jpg)
Sava Eskimo
(https://cdn.bythjul.com/images/products/goodyear_ultragripiceplus__.jpg)
Good year utragrip
Tällä ykkös ug:lla olen ajanut monta rengaskertaa ja hyvin tyytyväisenä.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 28.10.17 - klo:21:17
Ja ongelma oli että...????
Ongelma on niissä parissa foorumilla pyörivässä kilipukissa jotka eivät suostu uskomaan että tietyillä alueilla rengas X onkin parempi valinta kuin rengas Y. Sen vuoksi tässäkin ketjussa on yli tuhat viestiä, ja suunta on vain ylöspäin.
Nastat alla. Vähän varalta laitoin sillä viime viikon 20cm lunta ja loskaa ei ollut mikään ongelma crossclimate plussille koossa 225/45r17. Erittäin paljon kitkarengasta muistutti pito loskassa, kuurassa ja kaikessa mitä viime viikko etelään tarjosi.
Ensi viikolle luvattu kovempia yöpakkasia, vettä ja voimakkaampia vaihdoksia niin ruuvasin ennakoovasti nastat alle.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 28.10.17 - klo:09:14
Joo aika turhaa keskusteluahan tämä täällä on. Jos joku toteaakin että nastat ovat jäällä pitävämmät, niin sitten siirrytään siitä ympäristöarvoihin ja ilmanlaatuun.
No ei keskustelu nyt tuolla perusteella tietenkään turhaa ole. Päinvastoin, keskustelua on omiaan ylläpitämään juuri se, että asia on monitahoinen. Jos nastarenkaista ylipäätään halutaan käydä laaja-alainen keskustelu, niin silloin on oikeastaan pakko siirtyä ympäristöarvoihin ja ilmanlaatuun. Nastarenkaiden (väitetysti) parempi jääpito on yksi syy, jolla nastarenkaiden käyttöä perustellaan. Paremman jääpidon vastapainona on sitten se, että nastarenkaat kuluttavat kovasti tiestöä. Ajoradalle muodostuu uria, mikä on turvallisuuden kannalta kielteinen seikka. Tien pinta muuttuu myös karkeammaksi, minkä puolestaan ylläpitää tälläkin foorumilla käytävää keskustelua rengasmelusta. Tämä päälle tulevat sitten vielä nastarenkaiden vaikutukset ilmanlaatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen. Olisi mielestäni aika erikoista, jos nastarenkaiden pluspuolia ei verrattaisi niiden miinuspuoliin.
Nastarenkailla saattaa olla tiettyjä etuja kitkarenkaisiin verrattuna. Olennainen kysymys onkin ovatko nämä edut niin suuret, että ne ylittävät nastarenkaista kiistatta aiheutuvat haitat. Kuinka moni esimerkiksi tarvitsee nastarenkaiden parempaa jääpitoa? Turhaksi keskustelu muuttuu vasta siinä vaiheessa, jos nastarenkaiden parempi pito jäällä tms. on rengasvalinnan
ainut kriteeri. Jos rengasmelu, tiestön kuluminen ja ilmanlaatu eivät ole merkityksellisiä seikkoja, niin silloin nämä tekijät huomioiva pohdinta ja keskustelu on tietysti turhaa. Asia on ratkaisu yhtä seikkaa silmällä pitäen, ja tuo seikka on parempi jääpito.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.10.17 - klo:08:31
Eihän tuo (hiekoitus) voi mitään aiheuttaa. Se on vain nastarenkaat ;)
Tästähän on tainnut olla aikaisemmin puhetta. Eli siitä, että nastarenkaat eivät ole ainut ilmanlaatua heikentävä tekijä esimerkiksi Helsingissä. Mielestäni ei olekaan edes väitetty, etteikö esim. hiekoituksella olisi oma vaikutuksensa hengitysilmaan. Toisaalta epäilen, että esimerkiksi juuri Helsingissä sen merkitys ei nouse alkuunkaan samalla tasolle nastarenkaiden kanssa. Arkikokemus- ja havainnot viittaavat siihen, että Helsingissä hiekoitetaan ajoratoja loppujen lopuksi melko vähän. Enemmän hiekkaa kaadetaan jalkakäytäville ja pyöräteille, missä ne sitten aiheuttavat omia ongelmiaan.
Tämä on ollut kyllä hedelmällisimpiä ketjuja tällä palstalla tai muitakin palstoja vertaillen, vaikka vääntö on ajoittain käynyt todella kovaksi.
Tällä ketjulla oli iso vaikutus allekirjoittaneen päätökseen "uskaltaa" kokeilla nykykitkoja. Aiemmat huonot kitkakokemukset juontavat yli 20 vuoden taakse. Nyt jonkun aikaan noilla conteilla ajaneena olen sitä mieltä että kitkat ovat erittäin toimivat, hiljaiset ja jopa hyvät ajaa suomalaisessa talvessa. Ainoastaan pääkallokeli saattaa muuttaa käsityksen. Uskon että noilla pärjää silloinkin mainiosti ennakoimalla, nopeutta reilusti alentamalla ja hankalia metsäteitä yms pääkallokeleillä vältellen.
Itse olisin ollut kypsä kitkailuun jo paljon aiemminkin, mutta auton toinen kuljettaja luotti nastojen "turvallisuusekstraan". Nyt myös hänen (vaimon) kommenttinsa kitkailusta ovat erittäin positiiviset. "Nämähän ovat kuin kesärenkaat asfaltilla, nämä eivät sorra kaarteissa/risteyksessä jne"
Hiakkaa soisi käytettävän muuallakin kuin keskustoissa suolan sijaan. Suolaa kylvetään aivan surutta kaikkialle maanteillä niin että rapa lentää. Suolaus ja koko ajan suolauksen takia sulavat ja jäätyvät tiet lienevät merkittävä katupölyn lähde, oli alla mitkä tahansa renkaat.
Pölyongelmia myös muualla, vaikka nastoja ei käytetä.
https://yle.fi/uutiset/3-9470466
Saksassa on tänä talvena saatu mittaustuloksia, joiden mukaan pahimmillaan jopa 85 prosenttia alle 10 mikrometrin hengitettävistä hiukkasista olisi peräisin tiepäällysteen kulumasta, renkaista ja jarruista. Ja Saksassa ei edes ole nastarenkaita.
Epäilemättä nastarenkaiden käyttö vielä lisää pölyä jossain määrin, mutta ei niiden käyttö ole kuin pikku sivujuonne kokonaisuudessa. Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.
Sama juttu dieselmoottori propagandan kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Mo1 - 28.10.17 - klo:19:20
Katupölyongelmia näyttää siunaantuvan vain muutaman kaupungin ympäristöön yleensä vain helsinkiin ja kummasti aina keväällä huhtikuun aikana. Hiekkaahan siellä käytetään eniten vaikka pinta-ala on pieni.
Veikkaan jos hiekan käyttö lopetetaan kokonaan niin siihen loppuu katupölyongelmat helsingissä ja ylen on alettava keksimään muita uutisia keväällä ;D
Kehille ja ulosmenoväylille ei levitetä koskaan hiekkaa ja sen vuoksi siellä ei olekaan pölyongelmaa - eikun...
Samoin jokunen vuosi sitten plussakelit jatkuivat jouluun asti eikä noita teitä suolattu missään vaiheessa. Kummasti tuulilasi alkoi väylillä muuraantua umpeen samaa tahtia kuin nastat autojen alla lisääntyivät.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 29.10.17 - klo:14:55
Samoin jokunen vuosi sitten plussakelit jatkuivat jouluun asti eikä noita teitä suolattu missään vaiheessa. Kummasti tuulilasi alkoi väylillä muuraantua umpeen samaa tahtia kuin nastat autojen alla lisääntyivät.
Oletko ollut tuolla tie nvarressa varmistamassa tuota yöaikaan, jolloin monesti ilma menee pakkasen puolelle vaikka päivällä olisi plus asteita?
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 28.10.17 - klo:21:18
Jep. Sitä minäkin hieman ihmettelin mutta ainakin aikasemmin Sava joka on Gy:n "nordman" on tuonut markkinoille aina edellisen gy:n ykkösrenkaan.
(https://cdn.bythjul.com/images/products/sava_eskimoice__500.jpg)
Sava Eskimo
(https://cdn.bythjul.com/images/products/goodyear_ultragripiceplus__.jpg)
Good year utragrip
Tällä ykkös ug:lla olen ajanut monta rengaskertaa ja hyvin tyytyväisenä.
Ite kans ollu tosi tyytyväinen noihin ug 2 mut jos vähä halvemmal saa ~yhtä hyvää niin miks ei. 225/50-17 savat oli 520e sarja. Taisin maksaa goodyeareista yli 600.
Katsotaanpa hieman tarkemmin tuota Ylen juttua, jossa viitataan Saksassa tehtyihin tutkimuksiin. Saksan kokemusten perusteella haastetaan Suomen "viime vuosien ajattelu", jonka mukaan "päällysteen kulumisesta voi tulla saman verran hengitettäviä hiukkaspäästöjä kuin pakokaasuista." Saksassa on tehty mittauksia, joiden mukaan pahimmillaan 85 prosenttia tietyn kokoisista hengitettävistä hiukkasista saattaa olla peräisin tiepäällysteen kulumasta, renkaista ja jarruista.
Mitä johtopäätöksiä edellisen perusteella voidaan tehdä? Ainakin se, että päällysteen kulumisen vaikutus hengitysilmaan saattaa olla selvästi suurempi kuin pakokaasujen. Entä
nastarenkaat, mitä niiden vaikutuksesta ilmanlaatuun voidaan Ylen jutun perusteella tehdä? Ei oikeastaan muuta, kuin että Suomessa tiepäällysteen kulumisen osuus hiukkaspäästöistä on todennäköisesti vielä suurempi kuin Saksassa ("Ja Saksassa ei edes ole nastarenkaita"). Tämä tietysti edellyttäen, että saksalaiset tutkimustulokset ovat käyttökelpoisia myös Suomen olosuhteissa.
Edellä on tähän Ylen Saksan juttuun liittyen sitten esitetty, että
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 29.10.17 - klo:14:26
Pölyongelmia myös muualla, vaikka nastoja ei käytetä.
Mielestäni tämä on oikeastaan aika itsestään selvä asia. Tässä "suuressa nastakeskustelussa" ei tietääkseni ole missään vaiheessa esitetty, etteikö katupölyä esiintyisi myös siellä, missä nastarenkaita ei käytetä. Tämä seikka ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Helsingissä nastarenkaat lisäävät katupölyn määrää. Jos siis Helsingissä halutaan pohtia keinoja katupölyn vähentämiseksi, ei tähän pohdintaan tuo paljoakaan lisäarvoa toteamus siitä, että Saksassa(kin) on katupölyä, vaikka siellä ei käytetä nastarenkaita.
Erään tutkimuksen* mukaan erityisesti kevätaikaan esiintyvien korkeiden katupölypitoisuuksien tärkeimmäksi tekijä on mineraaliperäinen pöly. Sen merkittävimpiä lähteitä ovat nastarenkaiden aiheuttama tien pinnan kuluminen ja hiekoitushiekka. Tähän nähden edellä esitetty näkemys, jonka mukaan "nastarenkaiden käyttö ei ole kuin pikku sivujuonne kokonaisuudessa", ei tunnu kovin uskottavalta.
Edellä sanotusta voidaan päätellä, että mitä vähemmän katuja hiekoitetaan, sitä suurempi on nastarenkaiden osuus pölyn aiheuttajana. Minulla ei ole viitettä sen suhteen, kuinka paljon Helsingissä käytetään ajoradalle levitettävää hiekkaa liukkaudentorjunnassa. Epäilykseni on, että tiesuolalla on tässä suurempi merkitys.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 29.10.17 - klo:14:26
Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.
Autoilun ja liikenteen vähentäminen tuskin on "toimivampi ratkaisu", jos kerran kovin moni ei ole siihen valmis. Mutta erityisen toimivana ratkaisuna en kyllä osaa pitää sitäkään, että jätettäisiin käyttämättä mahdolliset muut keinot. Eli jos autoilun rajoittaminen ei poliittisista syistä ole mahdollista, niin kyllähän silloin toki kannattaa ainakin yrittää vaikuttamista muiden tekijöiden kautta.
*(Pakkanen T.A., Kerminen, V-M., Korhonen, C.H., Hillamo R.E., Aarnio P., Koskentalo T. ja Maenhaut W. 2001. Sources and Chemical Composition of Atmospheric Fine and Coarse Particles in the Helsinki Area. Atmospheric Environment 35, 5381-5391.)
Lisää samasta teemasta, mm:
http://kuntatekniikka.fi/2013/04/04/nastarenkaat-heikentavat-merkittavasti-ilmanlaatua/ (http://kuntatekniikka.fi/2013/04/04/nastarenkaat-heikentavat-merkittavasti-ilmanlaatua/)
https://yle.fi/uutiset/3-5066610 (https://yle.fi/uutiset/3-5066610)
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/347502-nastarenkaiden-kaytto-huonontaa-helsingin-ilmanlaatua (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/347502-nastarenkaiden-kaytto-huonontaa-helsingin-ilmanlaatua)
https://www.hs.fi/autot/art-2000002928527.html (https://www.hs.fi/autot/art-2000002928527.html)
https://www.helsinginseutu.fi/hs/fi/uutiset/heikensi-ilmanlaatua (https://www.helsinginseutu.fi/hs/fi/uutiset/heikensi-ilmanlaatua)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.10.17 - klo:14:22
Tällä ketjulla oli iso vaikutus allekirjoittaneen päätökseen "uskaltaa" kokeilla nykykitkoja. Aiemmat huonot kitkakokemukset juontavat yli 20 vuoden taakse. Nyt jonkun aikaan noilla conteilla ajaneena olen sitä mieltä että kitkat ovat erittäin toimivat, hiljaiset ja jopa hyvät ajaa suomalaisessa talvessa. Ainoastaan pääkallokeli saattaa muuttaa käsityksen. Uskon että noilla pärjää silloinkin mainiosti ennakoimalla, nopeutta reilusti alentamalla ja hankalia metsäteitä yms pääkallokeleillä vältellen.
Sieluni laulaa kiitoshymniä tämän johdosta. Yksi aivan olennaisimmista asioista rengasvalintojen suhteen on mielestäni
pyrkimys omakohtaisten kokemusten hankkimiseen. Muistan hyvin, kun itse ryhdyin harkitsemaan nastojen vaihtamista kitkoihin. Tekniikan Maailman teisteissä muistettiin (ja muistetaan varmaan vieläkin) aina todeta, että "nasta pitää jäällä selvästi paremmin kuin kitka", ja että "kelivaihtelujen vaikutuksia tasaa nasta paremmin kuin kitka", jne. Erilaisilla autofoorumeille esitettiin (ja esitetään) varsin tiukkoja näkemyksiä siitä, kuinka "Suomen talvessa ei kitkoilla pärjää", ja kuinka "siellä oli taas kitkamies (sic) hankeen suistuneena" tms.
Koska kuitenkin nastojen ropina paljaalla asfaltilla alkoi harmittamaan, hankin kitkat. (Mitään yleviä ilmastomotiiveja ei minulla ollut). Kitkat olivat todella positiivinen yllätys. Oli myös mielenkiintoista huomata se tavattoman suuri ristiriita "nastamiesten" varmojen näkemysten ja oman käyttökokemuksen välillä. Oli pakko vetää se johtopäätös, että ainakin osa "nastamiehistä" joko puhuu täyttä paskaa, tai että he autoilevat aivan toisentyyppisissä olosuhteissa kuin minä. Oli miten oli, olennainen opetus omassa "siirtymäriitissäni" oli se, että kitkarenkaita kannattaa itse kokeilla. Miten ne toimivat
minun ajotyylilläni? Kuinka hyvin niillä pärjää niissä olosuhteissa, missä
minä tyypillisesti ajan?
Perjantaina koko aamupäivän pääsin testaamaan Continentalin kitkarenkaita tosi toimessa märkien teiden jäädyttyä yöllä. En huomannut, että ne olisivat pitäneet yhtään huonommin jäällä kuin Continentalin nastarenkaat viime talvena. Minkäänlaisia ongelmia ei ollut missään kohdassa.
Kitka pitääkin hyvin kun asfaltin päällä on ohut jää. Esim. märät tien pinnat jäätyneet, musta jää tai kuurainen asfaltti. Nastoista on hyötyä vasta paksulla jäällä, johon ne pääsevät pureutumaan. Pääteillä ei juuri ole paksua jäätä. Sitä löytyy pikkuteiltä.
^Tämä on myös minun havaintoni. Helsingissä harvemmin ajetaan paksuilla jääkansilla. Tyyppilisesti täällä saataa (talvellakin) vettä tai räntää. Tällä hetkellä keli on plussan puolella, joten ajoradalle ei muodostu sen paremmin paksua kuin ohuttakaan jäätä. Kun sitten pakastaa, ovat olosuhteet sellaiset, kuin "pihistelijä" tuossa kuvaa. Mm. tästä syystä tuntuu ikävältä, että Helsingissä(kin) moni aloittaa melkein koko talven paljaina olevien tiepintojen jyrsimisen nastoilla jo lokakuussa ja jatkaa sitä pitkälle huhtikuuhun.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.10.17 - klo:15:26
Oletko ollut tuolla tie nvarressa varmistamassa tuota yöaikaan, jolloin monesti ilma menee pakkasen puolelle vaikka päivällä olisi plus asteita?
Kyseisenä syksynä ilma oli Helsingissä plussalla vuorokauden ympäri. Kummasti auto alkoi kuraantumaan kun nastat menivät alle kalenterin perusteella.
Jos nastasäännöksiä jatkuvasti kiristetään, että tiet kuluisivat vähemmän ja rengasvalmistajat kehittävät (ainakin yrittävät) vähemmän teitä kuluttavia nastarenkaita, niin lienee selvää, että nastojen katsotaan kuluttavan teitä. Jos tie kuluu, niin mihinköhän se "tavara" siitä menee?
Lainaus käyttäjältä: TTO - 29.10.17 - klo:17:14
Kyseisenä syksynä ilma oli Helsingissä plussalla vuorokauden ympäri. Kummasti auto alkoi kuraantumaan kun nastat menivät alle kalenterin perusteella.
Jos nastasäännöksiä jatkuvasti kiristetään, että tiet kuluisivat vähemmän ja rengasvalmistajat kehittävät (ainakin yrittävät) vähemmän teitä kuluttavia nastarenkaita, niin lienee selvää, että nastojen katsotaan kuluttavan teitä. Jos tie kuluu, niin mihinköhän se "tavara" siitä menee?
Vaikka ilma virallisessa mittauspisteessä tai omassa keittiön tai autonmittarissa olisi plussan puolella
tien pinta on silti usein pakkasen puolella. Kuuraa poistetaan sitten suolalla tai tienpinnan lämpötilan noustessa ja kuuran sulaessa tienpinnasta tulee märkä. Eli kyllä ihan hyvin voi olla suolattu vaikka lämpömittari olisi pysynytkin plussan puolella.
Toki kura on lähtöisin asfaltinpinnasta tai renkaiden mukana asfaltille tulleesta moskasta ja tietenkin itse suolasta/hiekoitushiekasta/hiekoitussepelistä. Suolaus, tienpinnan sulaminen/jäätyminen vuorotellen ja tien käyttö irroittavat ainesta tiepäällysteestä. Pitäisi oikeasti osoittaa tieteellisesti mitkä ovat riippuvuussuhteet tiemateriaalin (asfaltin laatu), hiekan/sepelin, tiesuolan, liikennemäärän ja nastojen/kitkojen vaikutus tuohon monimutkaiseen ".yhtälöön"
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.10.17 - klo:17:22
Vaikka ilma virallisessa mittauspisteessä tai omassa keittiön tai autonmittarissa olisi plussan puolella tien pinta on silti usein pakkasen puolella. Kuuraa poistetaan sitten suolalla tai tienpinnan lämpötilan noustessa ja kuuran sulaessa tienpinnasta tulee märkä. Eli kyllä ihan hyvin voi olla suolattu vaikka lämpömittari olisi pysynytkin plussan puolella.
Toki kura on lähtöisin asfaltinpinnasta tai renkaiden mukana asfaltille tulleesta moskasta ja tietenkin itse suolasta/hiekoitushiekasta/hiekoitussepelistä. Suolaus, tienpinnan sulaminen/jäätyminen vuorotellen ja tien käyttö irroittavat ainesta tiepäällysteestä. Pitäisi oikeasti osoittaa tieteellisesti mitkä ovat riippuvuussuhteet tiemateriaalin (asfaltin laatu), hiekan/sepelin, tiesuolan, liikennemäärän ja nastojen/kitkojen vaikutus tuohon monimutkaiseen ".yhtälöön"
Jos puhutaan esimerkiksi kehä ykkösestä, hiekan ja sepelin vaikutuksiin viittaaminen on absurdia.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 29.10.17 - klo:17:35
Jos puhutaan esimerkiksi kehä ykkösestä, hiekan ja sepelin vaikutuksiin viittaaminen on absurdia.
Ei, en puhu kehä ykkösestä, kakkosesta tai kolmosestakaan vaan tarkemman tiedon tarpeesta yleensä ;D :)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.10.17 - klo:17:22
Vaikka ilma virallisessa mittauspisteessä tai omassa keittiön tai autonmittarissa olisi plussan puolella tien pinta on silti usein pakkasen puolella. Kuuraa poistetaan sitten suolalla tai tienpinnan lämpötilan noustessa ja kuuran sulaessa tienpinnasta tulee märkä. Eli kyllä ihan hyvin voi olla suolattu vaikka lämpömittari olisi pysynytkin plussan puolella.
Tienpinta voi olla kahdeksan (=8) astetta kylmempi kuin 2-3 metrin korkeudessa olevan ilman lämpömittarin antama arvo.
Puolen metrin korkeudessa olevan ilman lämpötilakin voi olal viisi (=5) asetetta lämpimämpi kuin tienpinna lämpötila.
Ts: Vaikka ilman lämpötila aamusella mittarin mukaan on +5°C, niin tienpinta voi olla -3°C.
Ja tienpinnan lämpötila määrää onko sen pinnalla oleva kosteus jäätynyt vaiko ei.
Lisäksi pitää ymmärtää, että tienpinnan lämpötila vaihtelee melko lyhyelläkin välillä helpolla +/- 2 astetta suuntaan tai toiseen, pidemmällä välillä vielä enempi.
Kuinka paljon kastetta tai kuuraa tienpinnalle tiivistyy riippuu puolestaan tienpinnan ja kastepistelämpötilan erotuksesta. Jos tienpinta on kylmempi kuin kastepistelämpötila (http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#4http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#4 (http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#4http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#4) ), niin siihen tiivistyy vettä vetenä tai kuurana riippuen lämpötiloista.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 29.10.17 - klo:16:50
Kitka pitääkin hyvin kun asfaltin päällä on ohut jää. Esim. märät tien pinnat jäätyneet, musta jää tai kuurainen asfaltti. Nastoista on hyötyä vasta paksulla jäällä, johon ne pääsevät pureutumaan. Pääteillä ei juuri ole paksua jäätä. Sitä löytyy pikkuteiltä.
Mihin perustuu, että kitkarengas pitäisi paremmin ohuella jäällä? Kyllä nastat pitävät myös ohuella jäällä paremmin kuin kitkat.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 29.10.17 - klo:16:09
...
Autoilun ja liikenteen vähentäminen tuskin on "toimivampi ratkaisu", jos kerran kovin moni ei ole siihen valmis. Mutta erityisen toimivana ratkaisuna en kyllä osaa pitää sitäkään, että jätettäisiin käyttämättä mahdolliset muut keinot. Eli jos autoilun rajoittaminen ei poliittisista syistä ole mahdollista, niin kyllähän silloin toki kannattaa ainakin yrittää vaikuttamista muiden tekijöiden kautta.
...
Kuten sakemannien tutkimus osoitti, katupölyä muodostuu liikenteen vaikutuksesta tappavia määriä ilman nastarenkaitakin.
Nastarenkaiden käyttöä vähentämällä voitaisiin siis poistaa vain pieni osa tappavista hiukkasista.. miksi tyytyä näpertelyyn ja raapaista vain ongelman pintaa.
Liikkumaton autohan ei tuota hiukkasia lainkaan, eli se on faktisesti, ei pelkästään 'toimivampi ratkaisu', vaan toimivin ratkaisu ja ainoa, joka poistaa ko. auton osalta ongelman 100%.
Jos ja kun moni ei ole autoilun vähentämiseen valmis, niin 'valmiutta' voidaan lisätä tekemällä autoilu riittävän kalliiksi / ajettu km.
Auton olemassaoloon ja omistamiseen pohjautuva verotus on ympäristöohjaavuudeltaan tehoton.. verrattuna siihen, että jokainen ajettu kilometri lisää kuluja nykyistä enemmän.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 29.10.17 - klo:19:19
Mihin perustuu, että kitkarengas pitäisi paremmin ohuella jäällä? Kyllä nastat pitävät myös ohuella jäällä paremmin kuin kitkat.
Tuskin kukaan väitti että uudet kitkat pitäisivät paremmin kuin uudet nastat. Ennemmin taidettiin vedota kuluneisiin nastoihin.
Oma näkemykseni on että koska musta jää tai kuura ovat erittäin ohuena kerroksena asfaltin pinnassa, kitkarengas pystyy pureutumaan edelleen lamelleillaan melko tai erittäin hyvin asfaltin pinnankarheuksiin. Asfalttihan ei ole suinkaan sileä.
Paksumpaan sileään jäähän hyväkuntoinen nasta toki puree paremmin kuin pelkkä kumi.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 29.10.17 - klo:19:53
Kuten sakemannien tutkimus osoitti, katupölyä muodostuu liikenteen vaikutuksesta tappavia määriä ilman nastarenkaitakin.
Kuten suomalaiset tutkimukset osoittavat, on korkeiden katupölypitoisuuksien tärkein tekijä on mineraaliperäinen pöly. Sen merkittävimpiä lähteitä ovat nastarenkaiden aiheuttama tien pinnan kuluminen ja hiekoitushiekka. Tämä sama seikka on todennäköisesti taustalla myös niissä rajoituksissa, joita Tukholmassa ja Oslossa on nastarenkaiden käytölle asetettu.
Oslossa syy nastarengasmaksujen käyttöönotolle on ollut halu vähentää nastoilla liikkuvien autojen lukumäärää ja tällä tavoin vähentää nastojen aiheuttamien hiukkasten määrää hengitysilmassa. Myös kunnossapitoon on kiinnitetty huomiota. Tämä johtuu siitä, että nastarenkaat aiheuttavat suuremman teiden päällystystarpeen kuin kitkarenkaat. Nastarengasmaksujen käyttöönoton seurauksena haitallisten hiukkasten määrä on tasaisesti vähentynyt. Selvemmin vaikutus on ollut havaittavissa teiden lähettyvillä olevilla alueilla.*
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 29.10.17 - klo:19:53
Nastarenkaiden käyttöä vähentämällä voitaisiin siis poistaa vain pieni osa tappavista hiukkasista.. miksi tyytyä näpertelyyn ja raapaista vain ongelman pintaa.
Juju tässä on yksinkertaisesti se, että nastarenkaiden käyttöä vähentämällä saavutetut tulokset eivät ole "vain näpertelyä" tai "pinnan raapaisua" (no pun intended). Tuntuisi erikoiselta ajatella, että jokin keino ilmanlaadun parantamiseksi jätettäisiin käyttämättä vain sen vuoksi, että on mahdollisesti olemassa jokin vielä tehokkaampi keino, jonka käyttäminen ei kuitenkaan ole de facto mahdollista.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 29.10.17 - klo:19:53
Liikkumaton autohan ei tuota hiukkasia lainkaan, eli se on faktisesti, ei pelkästään 'toimivampi ratkaisu', vaan toimivin ratkaisu ja ainoa, joka poistaa ko. auton osalta ongelman 100%.
Kannattaako tässäkään tyytyä näpertelyyn ja pinnan raapaisuun? Onhan yleisesti tunnettua, että jo autojen valmistamisesta aiheutuu runsaasti ilmansaasteita. Ja kun kerran tavoitteena näyttää olevan ongelman 100 prosenttinen ratkaisu eli liikkumaton auto, niin tottahan autojen valmistaminenkin kannattaa silloin kieltää.
Lopuksi sanoisin, että Suomessa erilaisia kieltoja ja rajoituksia pelonsekaisina odottavat voivat mitä todennäköisimmin rauhoittua. Meillä suhtautuminen autonkäytön haittavaikutuksiin on toisenlaista kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Kynnys puuttua autoilun kielteisiin puoliin on selvästi korkeammalla. Tuleekin todennäköisesti kulumaan vielä kohtalaisen pitkä aika, ennen kuin Suomessa rohjetaan harkita todellisia rajoituksia nastarenkaiden käytölle.
"
Norjan ohella myös Ruotsissa yleinen talvirengaspolitiikka ja siihen liittyvä julkinen keskusteluilmapiiri on selvästi Suomea ympäristölähtöisempi. Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden."*
* NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013 loppuraportti
Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.10.17 - klo:17:22
Pitäisi oikeasti osoittaa tieteellisesti mitkä ovat riippuvuussuhteet tiemateriaalin (asfaltin laatu), hiekan/sepelin, tiesuolan, liikennemäärän ja nastojen/kitkojen vaikutus tuohon monimutkaiseen ".yhtälöön"
Onhan näitä asioita tutkittu jo pitkään ja aiheesta on julkaistu lukuisia tuloksiakin.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 29.10.17 - klo:19:53
Jos ja kun moni ei ole autoilun vähentämiseen valmis, niin 'valmiutta' voidaan lisätä tekemällä autoilu riittävän kalliiksi / ajettu km.
Auton olemassaoloon ja omistamiseen pohjautuva verotus on ympäristöohjaavuudeltaan tehoton.. verrattuna siihen, että jokainen ajettu kilometri lisää kuluja nykyistä enemmän.
Tämähän on hyvä tapa tehdä työssäkäynti vielä vähemmän kannattavaksi. Suomi nousuun! Nytkin jo kulkeminen töihin aivan riittävän kallista, menee sitten julkisilla tai omalla autolla. Ja kaikki tietää miten julkiset toimii Hki-Vantaa-Espoo akselin ulkopuolella. Olettaen ettei työmatka ole luokkaa 15km, sitten menköön vaikka pyörällä.
Työnantajien pitäisi jo herätä etätyömahdollisuuksien käyttöön. Ollaan kuin kivikaudella vielä tällä saralla.. Kotoa kun teet duunia, niin 0 päästöt eikä tiekään kulu ja maailma pelastuu. ::) Ei tietysti aivan joka työpaikassa onnistu, mutta monessa kyllä. Kyllähän tota ajamista nytkin verotetaan ihan riittävästi polttoaineverojen muodossa..
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.10.17 - klo:11:30
...
Kannattaako tässäkään tyytyä näpertelyyn ja pinnan raapaisuun? Onhan yleisesti tunnettua, että jo autojen valmistamisesta aiheutuu runsaasti ilmansaasteita. Ja kun kerran tavoitteena näyttää olevan ongelman 100 prosenttinen ratkaisu eli liikkumaton auto, niin tottahan autojen valmistaminenkin kannattaa silloin kieltää.
...
Kirjoitin:
Liikkumaton autohan ei tuota hiukkasia lainkaan, eli se on faktisesti, ei pelkästään 'toimivampi ratkaisu', vaan toimivin ratkaisu ja ainoa, joka poistaa ko. auton osalta ongelman 100%.Kun
samassa asiayhteydessä puhuin 'autoilun vähentämisestä', niin en suinkaan tarkoittanut autoilun lopettamista kokonaan.
Jos siis vähentää autoiluaan vaikkapa 50% (kuten esim. minä olen likipitäen tehnyt) => teiden kulutus, pölyn tuottaminen, pakokaasujen tuprutus, ruuhkien muodostus... vähentyy osaltani 50%. Tähän samaan ei pääse rengasvalinnoilla.
Ja kun tuolla edempänä kirjoitin..
'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'.. jos
oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on
oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.10.17 - klo:12:52
Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu. Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.
En usko, että ainakaan Suomessa autoilun haittojen vähentämispyrkimyksissä haettaisiin mitään "pääsyyllistä". Onhan yleisesti tiedossa, että haittojen aiheuttamismekanismit ovat moninaisia. Kenellekään ei liene epäselvää, että esimerkiksi hiukkaspäästöjen määrä riippuu ajettujen kilometrien määrästä. Toisaalta on myös niin, että tietty määrä liikennettä on pakko yhteiskunnan toimivuuden nimissä pakko sietää. Eikä pelkästään toimivuuden, vaan myös ihmisten mukavuudenhalun vuoksi. Tämä tekee autoilun rajoittamisesta poliittisesti vaikean aiheen. Mutta ei se tietenkään tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi Helsingissä olisi aivan tietoisesti pyritty vähentämään henkilöautoliikenteen osuutta kuljetuista matkoista. Ja tässä on myös onnistuttu. Ajoneuvojen lukumäärän kasvusta huolimatta Helsinkiin suuntautuvan autoliikenteen määrä ei ole kasvanut. (Olisikohan se peräti vähentynyt?). Eli kyllä näitä "ei-näperteleviäkin keinojakin" käytetään.
Kitkarenkaiden käytön lisääminen ei tietenkään ole mikään itseisarvo, jonka puolesta pitäisi jonkin ideologian nimissä "paasata". Se ei myöskään ole ainut keino haittojen vähentämisessä. Se on kuitenkin yksi keino lisää ilmanlaadun (ja teiden kunnon) parantamisessa, jota Suomessa ei toistaiseksi juurikaan käytetä. Tuntuisi oudolta jättää tämä keino käyttämättä vain sen vuoksi, että on olemassa myös muita keinoja, joista kaikkia ei ehkä poliittisten realiteettien vuoksi voida käyttää voimakkaammin, kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Varsinkin, kun muissa pohjoismaissa tästä keinosta on hyviä kokemuksia.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.10.17 - klo:12:52
Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.
Ei tästä keskustelusta todellakaan saa oikein otetta, kun yrittää saada objektiivista tietoa oman rengasvalinnan tueksi.
Toisaalta ajosuorite todellakin ratkaisee. Itse ajan kokonaisuutena keksimääräistä vähemmän ja talvirenkailla suhteessa selvästi kesäkumeja pienemmät kilometrit. En ole jäämässä julkisten varaan talven "poikkeuspäivinä", vaan auton pitää olla aina käytettävissä. Arvostan elämässä kohtuutta, mutta sehän ei nykyisin ole muodissa, kun haetaan universaaleja ratkaisumalleja...
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 30.10.17 - klo:12:42
Tämähän on hyvä tapa tehdä työssäkäynti vielä vähemmän kannattavaksi. Suomi nousuun! Nytkin jo kulkeminen töihin aivan riittävän kallista, menee sitten julkisilla tai omalla autolla. Ja kaikki tietää miten julkiset toimii Hki-Vantaa-Espoo akselin ulkopuolella. Olettaen ettei työmatka ole luokkaa 15km, sitten menköön vaikka pyörällä.
Työnantajien pitäisi jo herätä etätyömahdollisuuksien käyttöön. Ollaan kuin kivikaudella vielä tällä saralla.. Kotoa kun teet duunia, niin 0 päästöt eikä tiekään kulu ja maailma pelastuu. ::) Ei tietysti aivan joka työpaikassa onnistu, mutta monessa kyllä. Kyllähän tota ajamista nytkin verotetaan ihan riittävästi polttoaineverojen muodossa..
Sitkun huomioidaan vielä että juuri ne pienipalkkaiset duunariduunit on niitä töitä joita ei etänä tehdä.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 30.10.17 - klo:13:23
Ei tästä keskustelusta todellakaan saa oikein otetta, kun yrittää saada objektiivista tietoa oman rengasvalinnan tueksi. Arvostan elämässä kohtuutta, mutta sehän ei nykyisin ole muodissa, kun haetaan universaaleja ratkaisumalleja...
Suomessa autoileva henkilö voi lohduttautua ainakin sillä, että meillä nämä erilaiset valinnat ovat aika mukavasti itse tehtävissä. Meillä ei esimerkiksi Ruotsin ja Norjan tapaan ole ainuttakaan kaupunkia, jossa nastarenkaiden käyttöä olisi rajoitettu kielloin tai maksuin. Päätöksenteko jää siis tässä mielessä täysin vapaaseen harkintaan.
Itse toivoisin, että mahdollisimman moni autoilija pääkaupunkiseudulla uskaltautuisi kitkarenkaita kokeilemaan. Kun itse aikoinani siirryin nastoista kitkoihin, huomasin, että kitkarenkailla ajamiseen liittyi tavattoman paljon aivan selkeää roskapuhetta. Se, että tämä kävi selväksi, edellytti kuitenkin sitä, että
itse ryhdyin ajamaan kitkarenkailla. Pahaa pelkään, että ilman omakohtaista kokemusta aika moni edelleenkin ottaa täydestä todesta "nastamiesten" maailmanlopun narraation, jonka he hanakasti kitkarenkaisiin liittävät.
On myös syytä muistaa, että "näpertely ympäristöasioiden" kanssa ei suinkaan ole ainut syy kokeilla kitkarenkaita. Kitkarenkaat kannattaakin ottaa kokeiluun, vaikka ei olisikaan kiinnostunut "maailman pelastamisesta" tms. arveluttavasta "viherpiiperryksestä". Itse ryhdyin kitkoja harkitsemaan vain ja ainoastaan sen vuoksi, että nastarenkaiden jollotus paljailla tienpinnoilla rupesi ärsyttämään. Kyse oli siis rengasmelusta, ei pienhiukkasista, joista ei tuolloin vielä niin kauheasti edes puhuttu. Myöhemmin sitten olen tullut ajatelleeksi asiaa myös laajemmasta näkökulmasta. Mm. siitä, että yksi suurimmista syistä korkeaan rengasmeluun ei suinkaan ole huonosti tehdyt autot, vaan Suomen tavattoman karkeapintaiset tiet. Jo Ruotsissa tavallinen VAG-auto hiljenee kummasti.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.10.17 - klo:13:20
...
Kitkarenkaiden käytön lisääminen ei tietenkään ole mikään itseisarvo, jonka puolesta pitäisi jonkin ideologian nimissä "paasata". Se ei myöskään ole ainut keino haittojen vähentämisessä. Se on kuitenkin yksi keino lisää ilmanlaadun (ja teiden kunnon) parantamisessa, jota Suomessa ei toistaiseksi juurikaan käytetä. Tuntuisi oudolta jättää tämä keino käyttämättä vain sen vuoksi, että on olemassa myös muita keinoja, joista kaikkia ei ehkä poliittisten realiteettien vuoksi voida käyttää voimakkaammin, kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Varsinkin, kun muissa pohjoismaissa tästä keinosta on hyviä kokemuksia.
Ei autoilun vähentämiseen perskohtaisesti vaikuta poliittiset realiteetit.. mitään pakkokeinoja ei pidäkkään olla / tulla.
Henkilökohtaiset ratkaisut mahdollistaa sen.. ja kaikilla ei tietenkään edes ole tätä mahdollisuutta. Oma autoilun vähentäminen alkoi siitä, että kävelin / pyöräilin toimistolle puolet työpäivistä (eikä se ihan kodin vieressä ole).. 2. tasolla mahdollisimman paljon etätöitä. Auton mittarin mukaan noin puoleen on tipahtanut vuotuiset kilometrit. Autosta luopunen kokonaan ei ole optiona.
Näillä toimilla henk.koht. osuus ympäristö- / hiukkas- / teiden kulumis- talkoisiin on omasta mielestä taputeltu.. auton ominais co2:set, rengasvalinnat yms. on sivuosassa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.10.17 - klo:12:52
Kun samassa asiayhteydessä puhuin 'autoilun vähentämisestä', niin en suinkaan tarkoittanut autoilun lopettamista kokonaan.
Jos siis vähentää autoiluaan vaikkapa 50% (kuten esim. minä olen likipitäen tehnyt) => teiden kulutus, pölyn tuottaminen, pakokaasujen tuprutus, ruuhkien muodostus... vähentyy osaltani 50%. Tähän samaan ei pääse rengasvalinnoilla.
Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.
Yksittäisestä tekijästähän sinäkin haet ratkaisua. Jos päästöjen vähentäminen kiinnostaa oikeasti, niin on vaikea keksiä järkisyitä olla pyrkimättä vähentämään sekä ajosuoritetta että päästöjä ajettua matkayksikköä kohden.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.10.17 - klo:14:25
Oma autoilun vähentäminen alkoi siitä, että kävelin / pyöräilin toimistolle puolet työpäivistä (eikä se ihan kodin vieressä ole).. 2. tasolla mahdollisimman paljon etätöitä. Auton mittarin mukaan noin puoleen on tipahtanut vuotuiset kilometrit. Autosta luopunen kokonaan ei ole optiona.
Näillä toimilla henk.koht. osuus ympäristö- / hiukkas- / teiden kulumis- talkoisiin on omasta mielestä taputeltu.. auton ominais co2:set, rengasvalinnat yms. on sivuosassa.
Kävelymatkan päässä olevalla toimistolle kommutoiminen ei taida muutenkaan kovin paljon kilometrejä tuottaa, joskin ne kilometrit ovat todennäköisesti niitä ongelmallisimpia päästöjen osalta. Nuo keinot toimivat kaikille, joilla on toimisto kävelymatkan päässä ja mahdollisuus tehdä etätöitä. Joku voisi väittää tuon toimivan niin pienelle porukalle, että se on pelkkää näpertelyä, jos tätäkin arvioidaan samoin perustein kuin nasta- ja kitkarenkaiden päästöjen eroa.
Se nastarenkaiden jollotus on se itsellekin läheisin peruste kitkojen harkintaan ja miksei urautuneet pääväylätkin herätä ajatuksia, vaikka en itse niitä päivittäin ole raapimassa kuin pienen pätkän.
En tiedä tuosta nastarengasmiesten "maailmanlopun"-meiningistä. Automiehet nyt jakavat aina yhtä totuutta, eli omaansa. Ehkäpä maailmanloppu liittyy enemmän "maailman pelastamiseen" ja sen yhteen totuuteen. Oma rengasvalinta oli nyt "siinä ja siinä", kun odotettavissa olevat talviajojen reitit ovat pakollisilta osiltaan muuttuneet lähinnä pääkaupunkiseudun osastolle. Ehkä nämä viime viikon lukuisat kitkoja puoltavat kommentit jo lokakuun alussa ilmestyessään olisivat muuttaneet valintaa.
Sinänsä kyllä olen yllättynyt, että rengasvalmistajat ovat saaneet kasvatettua nastojen määrää reippaasti ja pysyvät normeissa, jotka oman käsitykseni mukaan ovat tältä osin kiristyneet jo kauan sitten. Ilmeisesti esim. Continental on nykyisessä nasta-tuotteessaan kuitenkin onnistunut jotain tekemään lisäämänsä nastoituksen laadulle, koska niiden "jollotus" on mielestäni miedompi, kuin reippaasti nastoja menettäneissä Nokian 7-renkaissa. Tämä huomiona eräässä asinatuntijalausunnossa esitetyyn toiveeseen valita pienemmän nastamäärän renkaat. Ne eivät kuitenkaan testeissä aina ole niitä hiljaisimpia, miten lienee tien kulumisen laita...
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.10.17 - klo:14:25
Ei autoilun vähentämiseen perskohtaisesti vaikuta poliittiset realiteetit.. mitään pakkokeinoja ei pidäkkään olla/tulla.
No joo. "Perskohtaiset" valinnat ja yhteiskunnan toimet autoilun haittojen vähentämiseksi ovat kaksi eri asiaa, vaikka niiden väillä usein vallitseekin yhteys. On selvä, että kullakin meistä on täysi vapaus omilla valinnoillaan vaikuttaa esimerkiksi autoilun seurauksena syntyvien pienhiukkasten määrään. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että näitä asioita ei missään nimessä tulisi jättää vain "perskohtaisten" valintojen varaan. Ihmisillä kun on taipumus tehdä valintoja, jotka omasta näkökulmasta ovat elämää helpottavia ja mukavuutta lisääviä, mutta jotka kokonaisuuden kannalta ovat haitallisia.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.10.17 - klo:14:25
Henkilökohtaiset ratkaisut mahdollistaa sen. Auton mittarin mukaan noin puoleen on tipahtanut vuotuiset kilometrit. Autosta luopunen kokonaan ei ole optiona. Näillä toimilla henk.koht. osuus ympäristö- / hiukkas- / teiden kulumis- talkoisiin on omasta mielestä taputeltu.. auton ominais co2:set, rengasvalinnat yms. on sivuosassa.
Henkilökohtaiset valinnat varmaankin mahdollistavat tuon, siitä ei ole epäilystäkään. Ja kun oma osuus mainituissa talkoissa on "taputeltu", alkavat ajatukset nastarenkaiden tai dieselmoottoreiden käytön rajoittamisesta ymmärrettävästi ärsyttämään. "Eikö nyt mikään riitä. Minä olen jo tehnyt oman osuuteni." "Eikö tälle Helsinki-keskeisyydelle ikinä tule loppua?"
Oman autoilun vähentäminen on hieno juttu. Valitettavasti on kuitenkin niin, että lukuisat sellaiset ihmiset, joilla olisi yhtäläinen mahdollisuus vähentää autoiluaan, eivät siitä syystä tai toisesta halua tehdä. Eli vaikka jotkut vastuuntuntoiset kuinka "taputtelisivat" oman osuutensa talkoissa, jää vielä jäljelle autoilijoiden suuri massa, jotka eivät tällaisia asioita välttämättä lainkaan ajattele.
Jos sitten haluamme vaikuttaa tämän massan autonkäyttöön, ja sen myötä syntyviin erilaisiin haittoihin, tarvitaan "persvalintojen" lisäksi myös yhteiskunnan toimia. Ne voivat olla kieltoja (kielto ajaa nastoilla tietyissä paikoissa) tai kannustimia (nastamaksut tms.). Millaisia keinoja ja missä mitassa sitten käytetään, se on varsin pitkälti arvovalinta, jonka suhteen eri maissa tehdään erilaisia ratkaisuja. Suomen Ruotsista ja Norjasta poikkeava suhtautuminen nastarenkaisiin on yksi esimerkki tästä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 30.10.17 - klo:14:31
Yksittäisestä tekijästähän sinäkin haet ratkaisua. Jos päästöjen vähentäminen kiinnostaa oikeasti, niin on vaikea keksiä järkisyitä olla pyrkimättä vähentämään sekä ajosuoritetta että päästöjä ajettua matkayksikköä kohden.
Ne ajot mitä ajan on pitkälle harrastusten perässä & mökkiteitä.. nastat olen kokenut toimivimmaksi ko. ajoprofiililla.
Ajojen vähentäminen on 'yksittäisenä tekijänä' siinä mielessä tehokas, että se
sisältää kaikki muutkin autoilun saastuttavuuteen liittyvät tekijät.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 30.10.17 - klo:14:31
Kävelymatkan päässä olevalla toimistolle kommutoiminen ei taida muutenkaan kovin paljon kilometrejä tuottaa, joskin ne kilometrit ovat todennäköisesti niitä ongelmallisimpia päästöjen osalta. Nuo keinot toimivat kaikille, joilla on toimisto kävelymatkan päässä ja mahdollisuus tehdä etätöitä. Joku voisi väittää tuon toimivan niin pienelle porukalle, että se on pelkkää näpertelyä, jos tätäkin arvioidaan samoin perustein kuin nasta- ja kitkarenkaiden päästöjen eroa.
No joo.. n. 15 km eestaas on työmatka. Tuon lisäksi ajokilometrien puolittaminen on vaatinut muidenkin ajojen optimointia reippaalla kädellä.. kuitenkin tuntuu, että mitenkään väkisin ei tarvitse kulkemisiaan rajoittaa.
Mitä omassa työpaikassa seuraillut, niin etätöiden teko on niin suosittua, että ei puhuta enää pienestä porukasta edes yhden firman osalta.
Lainaus käyttäjältä: mattinen
Jos sitten haluamme vaikuttaa tämän massan autonkäyttöön, ja sen myötä syntyviin erilaisiin haittoihin, tarvitaan "persvalintojen" lisäksi myös yhteiskunnan toimia. Ne voivat olla kieltoja (kielto ajaa nastoilla tietyissä paikoissa) tai kannustimia (nastamaksut tms.). Millaisia keinoja ja missä mitassa sitten käytetään, se on varsin pitkälti arvovalinta, jonka suhteen eri maissa tehdään erilaisia ratkaisuja. Suomen Ruotsista ja Norjasta poikkeava suhtautuminen nastarenkaisiin on yksi esimerkki tästä.
Kiellot ei ole ok.. rahallinen 'kannustin' on. Samoiten se, että ajokilometrit on maksullisia nykyisen autoverosysteemin sijaan.. se jos mikä 'kannustaa'.
Ei tietysti tarvitse olla ruudinkeksijä arvatakseen, miksi juuri minusta vähän ajavana kilometrivero olisi parempi, kuin omistamiseen pohjautuva verosysteemi :)
Kaikille tuo ei olisi kovinkaan kiva muutos, mutta arvelen, että siihen suuntaan ollaan menossa hyvinkin lyhyellä aikajänteellä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.10.17 - klo:10:50
Kyseinen kaverihan vihaa nastarenkaita ja se on todettu jo pari vuotta sitten.
Annetaanpa "kaverille" puolustuspuheenvuoro, eli lainataan kyseistä artikkelia:
LainaaJos Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan akatemiatutkija Ari Tuononen sanoo julkisuudessa jotain myönteistä kitkarenkaista, hänestä tehdään heti nastarenkaiden vastustaja.
" En minä vastusta nastarenkaita. Ainoa mitä olen sanonut on, että nastarenkaita voitaisiin hyvin vähentää niin, että niiden ja kitkarenkaiden suhde olisi 50/50 vuonna 2020. Ihmiset saavat ajaa nastarenkailla, jos haluavat.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 28.10.17 - klo:09:14
Joo aika turhaa keskusteluahan tämä täällä on. Jos joku toteaakin että nastat ovat jäällä pitävämmät, niin sitten siirrytään siitä ympäristöarvoihin ja ilmanlaatuun. Tai jos ei siihen, niin sitten siirrytään toisenlaisiin kitkoihin ja kerrotaan miten hyvät ne ovat kuivalla.
:D
Pölypäästöistä ja KE-kitkoista viis, katsotaanpa vähän tätä jääpitoasiaa. Aiemmin ketjuun lainatuista artikkeleista (HS ja Yle) löytyy maininta:
LainaaRuotsin VTI:n vuoden 2015 testeissä aivan uusilla kitkarenkailla jarrutusmatka oli jäisellä pinnalla keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin aivan uusilla nastarenkailla.
Kun nastarenkaat kuluivat, kasvoi niiden jarrutusmatka jäisellä pinnalla 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna. Kuluneisiin kitkarenkaisiin verrattuna jarrutusmatkassa oli enää kahdeksan prosentin ero.
Olen ymmärtänyt, että kitkat ovat useimmilla keleillä ja alustoilla joko kutakuinkin yhtä hyvät tai jopa paremmat kuin nastat. Suurin ongelma niillä on juuri tuo jääpito. No onko se sitten oikeasti niin suuri ongelma? Uusilla renkailla 31 % pidempi jarrutusmatka kitkoilla, kuluneilla enää 8 % pidempi. Tämä siis niissä "pääkallokeleissä" joissa monet väittävät kitkan olevan täysin umpisurkea?
Onhan tuo uusien 31 % suuren kuuloinen ero, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Risteysaluella, joissa on vaarana se rekan alle liukuminen kolmion takaa, ajetaan jo lähtökohtaisesti sen verran hiljaa, että 31 % ero voi olla metreissä lopulta aika vähäinen? Jos taas tilanne tulee eteen maantiellä 80 km/h nopeudessa, niin harvoin varmaan nastoillakaan selvitään pelkällä jarrutuksella, vaan kyseeseen tulee myös väistö. Se taas onnistunee ABS- ja ESP-kirjainyhdistelmät omaavilla nykyautoilla myös kitkoilla, jolloin se jarrutusmatkan pituus ei taas olekaan niin hirveän olennainen asia?
Kun täällä kuittaillaan ettei nastakuskit tiedä mitään kitkoista, niin ostimpa sitten vielä kolmannen kitkasarjan kahteen autoon. Ensi talveksi on sitten continental contivikingcontact 6, kun halvalla sain ja oli muutenkin tarkoitus peltivanteet vaihtaa alumiinivanteiksi ensi talveksi kitkoillekkin. Nyt sai molemmat kerralla.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.10.17 - klo:16:29
^^Molemmissa näyttäisi olevan vakavia puutteita.. kieltoon :)
Bmw:t ei ole niitä suuntavakaimpia autoja maantienopeuksissa. Väärällä rengastuksella jopa surkeita ajettavia. Kuskin humalatilan lisäksi mahdolinen syy tiellä soutamiseen voi olla siis sekin, että ko. rengastus on ollut ko. autoon sopimaton.
;D
,,lä nyt jauha pa....
Onko porukka oikeasti noin sokeita kesäkitkojen suhteen. Ajakaapa niillä jossain muuallakin kuin pelkän kehä 1:sen sisällä. Kukaan ammattiautolija laita noita alleen joka ajaa kehä1:sen ulkopuolella.
Tänä päivänä puuttuu ihmisiltä terve järki. Sama on tuossa nastakeskustelussa. Nastat on todellakin erittäin hyvä valinta esim. Tampereen korkueella ja siitä ylös päin. Sitä paitsi porukka tahtoo unohtaa näissä keskusteluissa sen, että nastat rouhii jään pintaa joka taas on edellyys kitkoille että ne toimii hyvin. Jos kaikki ajasi kitkoille olisi tiet liukkaanmmat, kuin nyt nastoilla.
Niin ja henkilö ei siis ollut humalassa!
Ps. Olin just ylläksellä viikon ja näin siellä että auto suostui ojaan pelijäällä. Autossa oli alla vanhat nastarenkaat. Omilla testivoittaja kitkoilla oli pakko kääntyä takaisin, koska en uskaltanut tiellä jatkaa. Jos olisi ollut uudet nastat alla en olisi kääntynyt.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.10.17 - klo:12:52
Kirjoitin: Liikkumaton autohan ei tuota hiukkasia lainkaan, eli se on faktisesti, ei pelkästään 'toimivampi ratkaisu', vaan toimivin ratkaisu ja ainoa, joka poistaa ko. auton osalta ongelman 100%.
Kun samassa asiayhteydessä puhuin 'autoilun vähentämisestä', niin en suinkaan tarkoittanut autoilun lopettamista kokonaan.
Jos siis vähentää autoiluaan vaikkapa 50% (kuten esim. minä olen likipitäen tehnyt) => teiden kulutus, pölyn tuottaminen, pakokaasujen tuprutus, ruuhkien muodostus... vähentyy osaltani 50%. Tähän samaan ei pääse rengasvalinnoilla.
Ja kun tuolla edempänä kirjoitin.. 'Autoilun ja liikenteen vähentäminen on toimivampi ratkaisu. Tähän vaan ei ole kovin moni valmis ja siksi haetaan pääsyyllistä jostain yksittäisestä tekijästä.'
.. jos oikeasti on huolestunut katupölyn tappavuudesta, ympäristöstä yms.. niin tuossa on tarjolla tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tuntuu vaan siltä, että ympäristöasiat on oikeasti taka-alalla ja halutaan vain paasata oman rengasideologian oikeellisuutta, koska se on itselle paras vaihtoehto.. se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen, että ajaa autolla vähemän.
Jos asuu kehä 1:sen sisällä. Jos käyttää julkisia muualla, kuin Helsingissä niin autottomuus rajoittaisi elämää todella merkittävästi. Jos ei asu ydinkeskustassa, niin elämä rajoittuu heti muissa kaupungeissa paitsi helsingissä. Itse olen käyttänyt julkisia elämässäni suurimman osan ajasta (noin 60-70% ajoistani) ja kun menin naimisiin ja tuli perhettä, niin tillanne muuttui 100%. Emme suostuisi elämään ilman autoa, koska se rajoittaisi elämää aivan liikaa.
Jos haluat ajatella luontoa, niin aloita se kierrättämällä kaikki kuluttamasi tavara, ruoka, jätteet yms. Se että jätät jonkun auton ajon sen perään mokaat kaikki noi muut, ei itseasiassa paranna tilannetta yhtään! Olen opiskellut ympäristöekologiaa menneisyydessä ja ollaan laskettu noita autot vs. julkiset päästöjä ja on ihan yleisessä tiedossa, että julkiset eivät todellakaan ole vähemmän päästöjä aiheuttavia jos matkustaja määrät eivät ole lähellä 80-100%. Eli toisin sanoen tämä kriteeri hädintuskin täyttyy edes helsingissä 16:00 arkipäivänä. Kannattaa tutustua aiheeseen enemmän jos kiinnostaa.
Ps. ja kyllä ihan ydinkeskusta voisi kieltää ajamisen suurimmassa osassa suomalaisista kaupungeista. Onhan meillä muutenkin noita kallioparkkeja yms. Tietenkin ongelmana on että suomalaiset ovat peltomarkettikansaa, eli jos autoilu vietäisiin pois keskustoista, niin riskinä olisi ettei kukaan enää kokisi tarvettä käydä niissä. ;D
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:44
Nastat on todellakin erittäin hyvä valinta esim. Tampereen korkueella ja siitä ylös päin.
Voi se hyvä valinta olla, mutta onko se oikea valinta?
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Jos haluat ajatella luontoa, niin aloita se kierrättämällä kaikki kuluttamasi tavara, ruoka, jätteet yms. Se että jätät jonkun auton ajon sen perään mokaat kaikki noi muut, ei itseasiassa paranna tilannetta yhtään!
En usko että löytyy yhtään kitkakuskia, jonka ykkösmotiivina olisi luonnon pelastaminen kitkarenkaiden valinnassa. Toki se tulee sitten niiden oikeiden motiivien jälkeen hyvänä bonuksena.
Roskien kierrättämisessä samaa mieltä ja nykyään jo huomaa aika isoa liikehdintää kauppojen muovi/lasi/metalli jne kierrätyspaikoilla, eli pikkuhiljaa alkavat ihmiset tämänkin näkemään. Tuskin tässä silti maapalloa pelastetaan, kun tuolla valtamerien rannikoilla tuupataan kaikki jätteet mereen, josta esimerkkinä nämä kohta valtion kokoiset muovisaaret meressä. Ei sitä ennen kierrättämistä ennen tajunnutkaan kuinka paljon tuota muovijätettä itsekin tuottaa. Vasta kun alkoi laittamaan jätteet kukin omille paikoillensa tajusi, että sitä muoviahan saa kuskata lähes joka toinen päivä pois, kun muut roskikset ovat vasta täyttymässä.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Ps. ja kyllä ihan ydinkeskusta voisi kieltää ajamisen suurimmassa osassa suomalaisista kaupungeista. Onhan meillä muutenkin noita kallioparkkeja yms. Tietenkin ongelmana on että suomalaiset ovat peltomarkettikansaa, eli jos autoilu vietäisiin pois keskustoista, niin riskinä olisi ettei kukaan enää kokisi tarvettä käydä niissä. ;D
Tamperehan on hyvää vauhtia kieltämässä tuon autoilun "keskustasta" ja se kyllä näkyy entistä enemmän näissä "peltomarketeissa". Tuosta olikin juttua Aamulehdessä, kuinka hämeenkadun liiketilat alkavat autioitua.
Eipä sinne keskustaan kyllä ennenkään autolla hirveämmin ollut hinkua, mutta nyt hämeenkadulla tulee käytyä vain joskus taksin kyydissä.
Ihan ei itselle aukea kenelle tuota keskustaa rakennetaan?
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:44
;D
,,lä nyt jauha pa....
Onko porukka oikeasti noin sokeita kesäkitkojen suhteen. Ajakaapa niillä jossain muuallakin kuin pelkän kehä 1:sen sisällä. Kukaan ammattiautolija laita noita alleen joka ajaa kehä1:sen ulkopuolella.
Tänä päivänä puuttuu ihmisiltä terve järki. Sama on tuossa nastakeskustelussa. Nastat on todellakin erittäin hyvä valinta esim. Tampereen korkueella ja siitä ylös päin. Sitä paitsi porukka tahtoo unohtaa näissä keskusteluissa sen, että nastat rouhii jään pintaa joka taas on edellyys kitkoille että ne toimii hyvin. Jos kaikki ajasi kitkoille olisi tiet liukkaanmmat, kuin nyt nastoilla.
Niin ja henkilö ei siis ollut humalassa!
Nastat on todellakin aivan väärä valinta tampereen korkeudella. Tälläkin hetkellä tiet aivan sulia ja kuivia. Ps. En minäkään ole humalassa. Ajelen myös noilla kesäkitkoilla kaikkialla muualla kuin pk-seudulla.
Vuodesta toiseen jatkuvaa eipäs juupas keskustelua. ;D ;D
Vaihteeksi on kitkat alla ja Lapissa ajelen jonne uskon niiden oman luulemuksen (voisiko tuollaisen uudissanan keksiä :o ;) ;) ;) ) mukaan sopivan paljon paremmin kuin etelä-Suomeen kun on kunnon talvi eikä niin paljoa pluikkaita mustan jään/nollan tietämissä olevia vesijää kelejä.
Täytyypä ihan laskea montako kertaa tänä talvena joutuu ajamaan jäisellä tiellä Etelä-Suomessa ("vesijää", "mustajää"). Veikkaan 2-3 kertaa max.
Torstaina tulee rengaskaupan synttäreiltä kampanjasta saadut Hakkapelitta 9 alle. Saa nähdä millaiset on. Aiemmin olen ajanut kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.10.17 - klo:21:13
Kun täällä kuittaillaan ettei nastakuskit tiedä mitään kitkoista, niin ostimpa sitten vielä kolmannen kitkasarjan kahteen autoon. Ensi talveksi on sitten continental contivikingcontact 6, kun halvalla sain ja oli muutenkin tarkoitus peltivanteet vaihtaa alumiinivanteiksi ensi talveksi kitkoillekkin. Nyt sai molemmat kerralla.
On varmasti paljon sellaisia nastakuskeja, jotka tietävät paljon kitkarenkaista. Olen varma siitä, että esimerkiksi yllä oleva nimimerkki tietää niistä paljon enemmän kuin minä. Toisaalta autofoorumeiden keskusteluissa saattaa ehkä unohtua, että suurin osa ihmisistä ei tällaisilla asioilla juuri päätään vaivaa. Auton varusteisiin kiinnitetään juuri se määrä huomiota, mikä on välttämätöntä, ei yhtään enempää. Talvirengas on yhtä kuin nastarengas, ja kun ne on alle saatu, niin that's it.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:44
Tänä päivänä puuttuu ihmisiltä terve järki.
Tästä täytyy kai vetää se johtopäätös, että ihmisillä joskus on tuota tervettä järkeä ollut. Tämän suhteen olisikin mielenkiintoista tietää, missä vaiheessa tuo järki on ihmisiltä kadonnut. Tai koska he lakkasivat sitä käyttämästä.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:44
Sama on tuossa nastakeskustelussa. Nastat on todellakin erittäin hyvä valinta esim. Tampereen korkueella ja siitä ylös päin.
Esimerkiksi tämä on juuri sellainen asia, jonka suhteen ihmisten kannattaa sitä tervettä järkeä, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan, käyttää. Eli vaikka asuisikin Tampereen korkeudella tai jopa pohjoisempana, ei rengasvalintaa kannata tehdä jonkin yleisen maantieteellisen rajauksen perusteella. Ennemminkin se kannattaa perustaa omaan autonkäyttötapaan, ja niihin keliolosuhteisiin, joissa itse tyypillisesti ajaa. Asuipa sitten Hervannassa tai Hermannissa.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:44
Sitä paitsi porukka tahtoo unohtaa näissä keskusteluissa sen, että nastat rouhii jään pintaa joka taas on edellyys kitkoille että ne toimii hyvin.
Toisaalta porukalla saattaa olla havaintoja siitä, että tietyillä alueilla ei välttämättä ole sitä jäätä, mitä nastat voisivat rouhia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viimeaikaiset talvet eivät oikein ole suosineet tätä rouhintateoriaa. On ollut aika märkää. Ja kun sitten joskus pakastaa, ei ajoradan pinnassa ole oikein mitään rouhittavaa. Ainut aines, mitä nastarengas pääsee rouhimaan, on paljas asfaltti. Tästä voi tehdä hyvin konkreettisia havaintoja esimerkiksi Mechelininkadulla. Siellä on varsin syvät urat.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:44
Jos kaikki ajasi kitkoille olisi tiet liukkaanmmat, kuin nyt nastoilla.
Vaikka lähdettäisiinkin siitä, että edellä mainittu rouhintateoria olisi relevantti seikka esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, niin aivan heti tämä liukkauden lisääntyminen ei uhkaksi muodostuisi. Kitkarenkaiden käyttäjiä on tällä hetkellä noin viidennes autoilijoista. Kitkarenkaiden osuutta voitaisiin hyvin lisätä ilman pelkoa suuresta liukkausriskistä.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:44
Olen opiskellut ympäristöekologiaa menneisyydessä ja ollaan laskettu noita autot vs. julkiset päästöjä ja on ihan yleisessä tiedossa, että julkiset eivät todellakaan ole vähemmän päästöjä aiheuttavia jos matkustaja määrät eivät ole lähellä 80-100%. Eli toisin sanoen tämä kriteeri hädintuskin täyttyy edes helsingissä 16:00 arkipäivänä. Kannattaa tutustua aiheeseen enemmän jos kiinnostaa.
No tästä asiasta kiinnostuneilla on nyt käynyt sikäli hyvä onni, että sinä mitä ilmeisimmin olet teemaan jossain määrin perehtynyt. Maallikkona minulla on ollut sellainen käsitys, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on jo nyt vähemmän päästöjä aiheuttavaa kuin henkilöautoilu. YTV:n (jo vanhan)
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 -julkaisun mukaan "joukkoliikenteellä hoidetaan noin 40 prosenttia kaikista matkoista, mutta aiheutetaan vain noin 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Yksityisautoilla tehdään 60 prosenttia matkoista ja aiheutetaan yli 50 prosenttia päästöistä." Tieto on vuodelta 2004, mutta itse en usko joukkoliikenteen osuuden ko. ajankohdasta ainakaan laskeneen. Olisikohan sinulla jotain tuoreempaa tietoa (linkki tutkimukseen/selvitykseen) tästä asiasta? Olisi nimittäin yllättävää, ehkä jopa mullistavaa, jos todella olisi niin, liikenteen suurin päästölähde per kuljettu matka pääkaupunkiseudulla olisikin joukkoliikenne.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 31.10.17 - klo:10:15
Tamperehan on hyvää vauhtia kieltämässä tuon autoilun "keskustasta" ja se kyllä näkyy entistä enemmän näissä "peltomarketeissa". Tuosta olikin juttua Aamulehdessä, kuinka hämeenkadun liiketilat alkavat autioitua. Ihan ei itselle aukea kenelle tuota keskustaa rakennetaan?
Helsinkiläisenä en tunne Tampereen olosuhteita, mutta kaipa täytyy ottaa huomioon ainakin se mahdollisuus, että Hämeenkadun (väitetyn) autioitumisen taustalla on muitakin syitä, kuin sen muuttuminen (tulevaisuudessa) joukkoliikennekaduksi. Esimerkiksi Tampereen kauppakamarin mukaan "(v)äkimäärä ei ole lisääntynyt, vaan on edelleen vähäinen. Ei ole tilastoja, mutta jos verrataan Helsinkiin niin Hämeenkatu on autio, oli yksityisautoja tai ei".
Helsingissä puolet talouksista on autottomia. Tämä on todennäköisesti yksi syy siihen, miksi Helsingissä on viime vuosina satsattu jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen. Keskustan ja kantakaupungin rakentamisessa ja liikennejärjestelyissä pyritään siis ottamaan aikaisempaa paremmin huomioon jalankulkijat ja pyöräilijät. On kuitenkin olennaista huomata, että tämä EI ole merkinnyt mitään erityistä lisätuskaa autoilijoille, vaikka jotkut aika vahvoja kauhukuvia maalailevatkin. Helsingin keskusta on edelleen helposti saavutettavissa myös henkilöautolla.
Voi olla, että Tampereella on kyse osin samasta asiasta. Kaupungin keskustaa muuten paremmaksi joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä silmällä pitäen. Voisin kuvitella, että Tampereen kantakaupungissa asuu kohtalaisesti niitäkin, jotka tällaista toimenpidettä arvostavat. Ja samoin kuin Helsingin kohdalla, en oikein jaksa uskoa siihen, että Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta loppujen lopuksi olisi kovinkaan suuri rasite Tampereen keskustan saavutettavuuden kannalta. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Hämeenkadun "business-ympäristö" kadun rempan jälkeen muodostuu. Kaupunkien keskustojen kävelyalueiden laajentamista kun nimittäin usein vastustetaan sillä, että "autottomuus vie asiakkaat" tms. Kun johtopäätöksiä sitten hankkeen aikanaan valmistuttua tehdään, on tulos usein juuri päinvastainen. Jyväskylän Kauppakatu on tästä hyvä esimerkki.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 31.10.17 - klo:11:49
Täytyypä ihan laskea montako kertaa tänä talvena joutuu ajamaan jäisellä tiellä Etelä-Suomessa ("vesijää", "mustajää"). Veikkaan 2-3 kertaa max.
Veikkaan, että 95% "talvesta" on täällä etelässä samanlainen keli, kuin tänään, eli paljas kuiva asfaltti. Tänään joku ajoi 85 km/h varmuuden vuoksi motarilla, koska saattaa olla jäätynyt vesipisara jossain kohdassa tietä.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Jos asuu kehä 1:sen sisällä. Jos käyttää julkisia muualla, kuin Helsingissä niin autottomuus rajoittaisi elämää todella merkittävästi. Jos ei asu ydinkeskustassa, niin elämä rajoittuu heti muissa kaupungeissa paitsi helsingissä. Itse olen käyttänyt julkisia elämässäni suurimman osan ajasta (noin 60-70% ajoistani) ja kun menin naimisiin ja tuli perhettä, niin tillanne muuttui 100%. Emme suostuisi elämään ilman autoa, koska se rajoittaisi elämää aivan liikaa.
Näinhän se menee. Stadissa asuessani liikuin töihin julkisilla.. kunnes konttori muutti toiseen paikkaan :) Edelleen pääsi julkisilla, mutta henkilöauto muuttui huomattavasti nopeammaksi vaihtoehdoksi. Nykyisessä asuinpaikassa konttorille pääsee käytännössä kävellen tunnissa ja sama aika menisi julkisilla. Fillarilla jo huomattavasti nopeammin ja autolla 10min => Julkiset ei ole vaihtoehto. Henkilöauto tuo liikkumisen vapautta muutenkin.. ei siitä voi luopua, mutta ajamista voi tapauskohtaisesti vähentää.. mm. jo edellä mainitut etätyöt ja yhdistelemällä muita asiointejaan.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Jos haluat ajatella luontoa, niin aloita se kierrättämällä kaikki kuluttamasi tavara, ruoka, jätteet yms...
Tätä tehdään ja se on ainakin isommissa kaupungeissa varsin vaivatonta.
Ihmettelin ennen miten kaikki aina näkee onko kitkat vai nastat niissä ojassa olevissa autoissa mut että senkin onko tuoreet vai vanhat renkaat ::)
^Tuota minäkin olen hieman ihmetellyt :D. Toisaalta, ei näiden "kotkansilmien" havainnoilla loppujen lopuksi niin kauhean suurta merkitystä ole. Melko varovainen nimittäin täytyy olla sellaisten johtopäätösten suhteen, jotka perustuvat yksittäisen henkilön yksittäiseen havaintoon.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 31.10.17 - klo:12:28
Veikkaan, että 95% "talvesta" on täällä etelässä samanlainen keli, kuin tänään, eli paljas kuiva asfaltti. Tänään joku ajoi 85 km/h varmuuden vuoksi motarilla, koska saattaa olla jäätynyt vesipisara jossain kohdassa tietä.
Ootko varma, ettei kyseessä ollut nastarenkaiden sisäänajo. Ei saisi ajaa ekan 500 km:n aikana yli 80 kmh, jos maailma on täydellinen...
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 31.10.17 - klo:12:26
Helsinkiläisenä en tunne Tampereen olosuhteita, mutta kaipa täytyy ottaa huomioon ainakin se mahdollisuus, että Hämeenkadun (väitetyn) autioitumisen taustalla on muitakin syitä, kuin sen muuttuminen (tulevaisuudessa) joukkoliikennekaduksi. Esimerkiksi Tampereen kauppakamarin mukaan "(v)äkimäärä ei ole lisääntynyt, vaan on edelleen vähäinen. Ei ole tilastoja, mutta jos verrataan Helsinkiin niin Hämeenkatu on autio, oli yksityisautoja tai ei".
Tokihan se stadiin verrattuna on vähäinen, eikä tilastoja ole minullakaan, mutta kyllähän tuo väkimäärä nyt luulisi lisääntyneen?
https://www.youtube.com/watch?v=pt6e3alvVtA (https://www.youtube.com/watch?v=pt6e3alvVtA)
Tämän arvion mukaan kun tuo väkimäärä lisääntyy vielä päälle neljännesmiljoonan vuoteen 2030 mennessä.
Tällä autioitumisella tarkoitin siis liiketilojen autioitumista, en ihmisten. Pahoittelut tästä :D
Lainaus käyttäjältä: Popo - 31.10.17 - klo:14:58
Ootko varma, ettei kyseessä ollut nastarenkaiden sisäänajo. Ei saisi ajaa ekan 500 km:n aikana yli 80 kmh, jos maailma on täydellinen...
Mistä tämä ei saisi ajaa yli 80km/h tulee? Sen tiedän, että nastarenkaat pitää ajaa rauhallisesti sisään sekä välttää äkkinäisiä jarrutuksia ja kiihdytyksiä ensimmäisen 500-1000km aikana.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 31.10.17 - klo:15:10
Tällä autioitumisella tarkoitin siis liiketilojen autioitumista, en ihmisten. Pahoittelut tästä :D
Juu, ymmärsin kyllä, että kyse oli nimenomaan liiketiloista. Noissa tamperelaisten pohdinnoissa vaan näyttäisi asiat tältä osin kulkevan käsi kädessä. Eli jos ihmisiä on liian vähän, ovat liiketilat vaarassa autioitua. Ja siihen, onko ihmisiä tarpeeksi, ei edellä mainitun näkemyksen mukaan juurikaan vaikuttaisi autojen määrä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 31.10.17 - klo:15:22
Juu, ymmärsin kyllä, että kyse oli nimenomaan liiketiloista. Noissa tamperelaisten pohdinnoissa vaan näyttäisi asiat tältä osin kulkevan käsi kädessä. Eli jos ihmisiä on liian vähän, ovat liiketilat vaarassa autioitua. Ja siihen, onko ihmisiä tarpeeksi, ei edellä mainitun näkemyksen mukaan juurikaan vaikuttaisi autojen määrä.
Tampereella ja Tampereen "metropolialueella" (Voi hitsi mikä termi ;D ;D ;D ) väestön kasvu on voimakasta, mutta väestörakenteen ostovoima heikkenee tuon keskuskaupungin osalta koko ajan. Täkäläinen Nurmijärvi-ilmiö on mm tonttitarjonnan takia tosiasia.
Lisäksi liikkuminen Tampereen keskustassa on ollut jo jonkin aikaa niin hankalaa, että monet Tamperelaisetkin suuntaavat liikekeskuksiin ympäristökuntiin (Ideapark Lempäälässä, Elo Ylöjärvellä sekä myös Partolan alue Pirkkalassa) sekä kaupungin laidoille (Lielahti, Koilliskeskus).
Viime aikaisesta ja tämänhetkisestä kehityksestä kärsivät nimenomaan keskustan kivijalkaliikkeet. Kaikki eivät kestä ratikka yms hankkeiden yli tätä tilannetta. Toki uusia saattaa tulla tilalle.
Juu offarissa mennään jälleen, ja pahasti...
No ei pieni offari koskaan pahaa tee. Tässähän on nyt hyvä tilaisuus hieman sivistää itseään.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 31.10.17 - klo:16:16
Tampereella ja Tampereen "metropolialueella" (Voi hitsi mikä termi ;D ;D ;D ) väestön kasvu on voimakasta, mutta väestörakenteen ostovoima heikkenee tuon keskuskaupungin osalta koko ajan. Täkäläinen Nurmijärvi-ilmiö on mm tonttitarjonnan takia tosiasia.
Helsingissähän tilanne on sellainen, että keskustan ja kantakaupungin alueella asuu hyvinkin ostovoimasta väkeä. Tämä porukka voi halutessaan tehdä ostoksensa ilman tarvetta lähteä autolla "peltomarketteihin". Onko Tampereella tilanne päinvastainen? Eikö Tampereen keskustassa, "kivikaupungissa", ole ostovoimaa?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 31.10.17 - klo:16:16
Lisäksi liikkuminen Tampereen keskustassa on ollut jo jonkin aikaa niin hankalaa, että monet Tamperelaisetkin suuntaavat liikekeskuksiin ympäristökuntiin (Ideapark Lempäälässä, Elo Ylöjärvellä sekä myös Partolan alue Pirkkalassa) sekä kaupungin laidoille (Lielahti, Koilliskeskus).
Täytyy jälleen korostaa sitä, etten tunne Tampereen olosuhteita hyvin. Kuitenkin tuo toteamus liikkumisen hankaluudesta tuntuu yllättävältä. Kesällä tuli käydyksi Tampereella. Jätettiin sukulainen rautatieasemalle, jonka jälkeen ajettiin Vapriikkiin. Sieltä sitten mökille Keski-Suomeen. Ei tullut missään vaiheessa sellaista oloa, että liikkuminen henkilöautolla olisi Tampereella jotenkin hankalaa. Minusta se oli vähintään yhtä sujuvaa kuin Helsingissä. Mikähän tamperelaisia autoilijoita oikein hiertää?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 31.10.17 - klo:16:16
Viime aikaisesta ja tämänhetkisestä kehityksestä kärsivät nimenomaan keskustan kivijalkaliikkeet. Kaikki eivät kestä ratikka yms hankkeiden yli tätä tilannetta. Toki uusia saattaa tulla tilalle.
Jep, se on aivan selvä, että Hämeenkadun remppa voi olla kova pala joillekin yrittäjille. Siis nimenomaan ne ongelmat, jotka seuraavat itse rakennustyöstä. Mutta mikäli esimerkit muualta maasta yhtään soveltuvat Tampereeseen, niin töiden valmistuttua asiat todennäköisesti tulevat olemaan paremmin kuin ennen niiden aloittamista.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 31.10.17 - klo:17:34
No ei pieni offari koskaan pahaa tee. Tässähän on nyt hyvä tilaisuus hieman sivistää itseään.
Helsingissähän tilanne on sellainen, että keskustan ja kantakaupungin alueella asuu hyvinkin ostovoimasta väkeä. Tämä porukka voi halutessaan tehdä ostoksensa ilman tarvetta lähteä autolla "peltomarketteihin". Onko Tampereella tilanne päinvastainen? Eikö Tampereen keskustassa, "kivikaupungissa", ole ostovoimaa?
Puhutaan demografisista tekijöistä. Tampereelle muuttaa paljon nuorta väkeä ja uutta uraa etsiviä ihmisiä. Kantakaupungin väestön määrä on pieni ja ikääntymässä oleva. Erityisesti Ranta-Tampella tulevaisuudessa, nykyinen Tampellan alue ja Ratinan rannan muutamat toki nuorentavat kantakaupungin väestörakennetta. Merkittäviä määriä uusia asukkaita muuttanee keskustan liepeille vasta kun Ranta-Tampellan alue valmistuu. Sinne myös muuttaa "painavia" veronmaksajia, jotka asioivat varmasti keskustan alueella.
Lähiöistä on kätevää ja nopeaa liikkua ohitustietä ja motareita pitkin noihin peltomarketteihin keskusta sivuuttaen. noihin peltomarketteihin Kakkoskehä Sääksjärveltä Hervannan Eteläpuolelta tulee paranemaan ja yhteyttä jatketaan Kangasalle päin. Aikanaan moottoritiehen tulee oikaisu Sääksjärven eteläpuolelta lentokentän kautta ohitustielle.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 31.10.17 - klo:17:34
Täytyy jälleen korostaa sitä, etten tunne Tampereen olosuhteita hyvin. Kuitenkin tuo toteamus liikkumisen hankaluudesta tuntuu yllättävältä. Kesällä tuli käydyksi Tampereella. Jätettiin sukulainen rautatieasemalle, jonka jälkeen ajettiin Vapriikkiin. Sieltä sitten mökille Keski-Suomeen. Ei tullut missään vaiheessa sellaista oloa, että liikkuminen henkilöautolla olisi Tampereella jotenkin hankalaa. Minusta se oli vähintään yhtä sujuvaa kuin Helsingissä. Mikähän tamperelaisia autoilijoita oikein hiertää?
Haaste on muutama pääkatu ja monta yhtäaikaista isoa rakennushanketta. Hämeenkatu käytännössä suljettu henkilöautoilta, Ratinan kauppakeskus vaikeuttaa huomattavasti liikkumista henkilöautolla ja bussilla Hatanpään Valtatien ja Ratinan sillan kautta. Herwoodin Valtaväylällä, Itsenäisyydenkadulla, Sammonvaltatiellä ja Teiskontiellä, Hämeenkadulla ja Pispalan Valtatien alkupäässä Hämeenpuiston ylitys mukaanlukien menossa ratikkatyömaa. Kohta Kalevantiellä alkaa hartaasti odotettu Kansi-Areenan työmaa. Saadaan kunnon jääkiekko-, sisäpeli- ja konserttiareena Tampereelekin!
Tunneli vetää hyvin ja jossain vaiheessa tulevat keskustaliittymät ja toivottavasti vetäväksi muutettava Ratapihankatu (kun VR:n vanha tavara-asema purettu) parantavat liikkumista vielä lisää. Kesällä Hämeenkatu avattiin väliaikaisesti uudelleen yksityisautoille, jotta liikenne keskustasta tunnelille saatiin sujuvammaksi. Nyt syksyllä avattiin pari ramppia lisää tunnelin itäpäähän.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 31.10.17 - klo:17:34
Jep, se on aivan selvä, että Hämeenkadun remppa voi olla kova pala joillekin yrittäjille. Siis nimenomaan ne ongelmat, jotka seuraavat itse rakennustyöstä. Mutta mikäli esimerkit muualta maasta yhtään soveltuvat Tampereeseen, niin töiden valmistuttua asiat todennäköisesti tulevat olemaan paremmin kuin ennen niiden aloittamista.
Näin toivotaan, kunhan liikenteen vetävyydestä pidetään huoli myös autojen osalta ja ratikalla liikkuminen saadaan huokuttelevaksi.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 31.10.17 - klo:17:54
Puhutaan demografisista tekijöistä. Tampereelle muuttaa paljon nuorta väkeä ja uutta uraa etsiviä ihmisiä. Kantakaupungin väestön määrä on pieni ja ikääntymässä oleva. Erityisesti Ranta-Tampella tulevaisuudessa, nykyinen Tampellan alue ja Ratinan rannan muutamat toki nuorentavat kantakaupungin väestörakennetta. Merkittäviä määriä uusia asukkaita muuttanee keskustan liepeille vasta kun Ranta-Tampellan alue valmistuu. Sinne myös muuttaa "painavia" veronmaksajia, jotka asioivat varmasti keskustan alueella.
Tästä voisin olla hieman eri mieltä. Menin itsekin "jonoon" tuonne Ranta-tampellan asuntoihin. Oletin kyllä hintojen olevan kovat, mutta ne paljastuivatkin ihan poskettomiksi.
Toki on nuoriakin kenellä pussi kestää maksaa liki 5000-10000,/neliöltä, mutta väittäisin että enemmälti tuonne alueelle muuttaa hieman iäkkäämpää väestöä. ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 31.10.17 - klo:18:05
Tästä voisin olla hieman eri mieltä. Menin itsekin "jonoon" tuonne Ranta-tampellan asuntoihin. Oletin kyllä hintojen olevan kovat, mutta ne paljastuivatkin ihan poskettomiksi.
Toki on nuoriakin kenellä pussi kestää maksaa liki 5000-10000€/neliöltä, mutta väittäisin että enemmälti tuonne alueelle muuttaa hieman iäkkäämpää väestöä. ;)
Varmasti noinkin. Tosin ne omakotitalon rakentamista suunnittelevat kaupungissa kasvaneet saattava myös muuttaa veden äärelle Ranta-Tampellaan. "Liidun määrä" on kyllä rajallinen verrattuna pk-seutuun, ja asuntoja tulee (ainakin suunnitelmien mukaan) tulemaan paljon. Pidän kanssa vähän mahdottomana yhtälönä gryndereiden ja kaupungin visiota, mutta toivottavasti houkuttelee hyvin toimeentulevaa väkeä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.10.17 - klo:15:12
Mistä tämä ei saisi ajaa yli 80km/h tulee? Sen tiedän, että nastarenkaat pitää ajaa rauhallisesti sisään sekä välttää äkkinäisiä jarrutuksia ja kiihdytyksiä ensimmäisen 500-1000km aikana.
Rengasliikkeessä kuultua, kun runsasta nastakatoa 7-Hakkapeliitoista ihmeteltiin. Ehotin syyksi renkailla suoraan ensiasennuksen jälkeen tapahtunutta useamman sadan km:n motariajoa. Rengasasentajan mukaan tod näk syy oli tuo ja kehätienopeudetkin voi olla liikaa. Itsekin luulin, että äkkinäiset liikkeet on pahinta, mutta näin ammattilainen. Oma kokemus on ollut, että 5- ja 7-Nokialaisista on nastoja irronnut, mutta esim. Goodyeareista ei.
Mutta koska maailma ei ole täydellinen on tuota "nopeusrajoitusta" jo tullut rikottua...
Missä nastarenkaissa on vähiten nastoja? Joskun ainakin misukalla oli alle 100 per rengas. Mites nykyään?
Nyt siis pakko korjata, kun en ole varma olenko ymmärtänyt väärin. Kun puhuon kesäkitkoista tarkotin niillä keskieuroopan keleihin tarkoitettuja kitkarenkaita, enkä suinkaan pohjoismaihin tarkoitettuja kitkarenkaita. Itselläni on kitkarenkaat siis alla ja pidän niistä hurjasti. En vain käsitä että porukka lyö noita keskieuroopankitkarenkaita suomessa alle talvella, kun niiden pito on todella heikko suomen talvessa. Itse ajan autolla ympäri suomea jatkuvasti ja en uskaltaisi laittaa alle tuollaisia, koska rakastan perhettä ja haluan että lapsilla on isä ja vaimolla mies tulevaisuudessakin. :)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 31.10.17 - klo:12:26
No tästä asiasta kiinnostuneilla on nyt käynyt sikäli hyvä onni, että sinä mitä ilmeisimmin olet teemaan jossain määrin perehtynyt. Maallikkona minulla on ollut sellainen käsitys, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on jo nyt vähemmän päästöjä aiheuttavaa kuin henkilöautoilu. YTV:n (jo vanhan) Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 -julkaisun mukaan "joukkoliikenteellä hoidetaan noin 40 prosenttia kaikista matkoista, mutta aiheutetaan vain noin 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Yksityisautoilla tehdään 60 prosenttia matkoista ja aiheutetaan yli 50 prosenttia päästöistä." Tieto on vuodelta 2004, mutta itse en usko joukkoliikenteen osuuden ko. ajankohdasta ainakaan laskeneen. Olisikohan sinulla jotain tuoreempaa tietoa (linkki tutkimukseen/selvitykseen) tästä asiasta? Olisi nimittäin yllättävää, ehkä jopa mullistavaa, jos todella olisi niin, liikenteen suurin päästölähde per kuljettu matka pääkaupunkiseudulla olisikin joukkoliikenne.
Tosiaan Helsingissä liikenne aiheuttaa noin 20% kaikistä Co2 päästöistä joista henkilöautoilu on noin 50%. Helsingin raideliikenne mainostaa ylpeänä, että se käyttää vain vesivoimalla tuotettua sähköä. Tämä on kuitenkin mielestäni melko kaksinaamaista toimintaa, koska jos kaikki tekisivät, näin niin tälläinen vihreä sähköloppuisi kesken ja hinta nousisi taivaisiin. Eli toisin sanoen, joidenkin on pakko ostaa myös se ns. likainen sähkö. Toinen asia on että niitä e- electroneja ei voida erotella siellä sähkölinjassa tuleeko ne mistä. ;D Jos laskemme joukkouliikenteen todelliset päästöt ne häviää tällä hetkellä kaikkialla suomessa henkilöautoilulle. Esim. Metro jolla on pienin Co2 päästö, sen päästö oli per matkustaja muistaakseni jotain 60-70g välissä, kun modernin henkilöauton päästö on 90-110g välissä. Kun autoon hyppää yksi ihminen lisää, niin se hakkaa jo metron. Taas paikallisjunassa Co2 päästö oli huomattavasti suurempi ja bussissa pitää olla matkustajia jotain 15-18, jotta sen co2 päästö olisi sama per henkilö kuin nykyäaikaisen henkilöauton. Tosiaan pitää kuitenkin ottaa huomioon, että nämä päättäjät eivät suostu laskemaan näitä asioita näin, vaan kuvittelevat, että nyt kun ne ostaa ns. vihreää sähköä etteivät enää osallustu ydinvoimaan tai poltettavien voimaloiden energiaan. Kukin päätelköön itse onko toi tieteellisesti oikea tapa laskea päästöjä, vai vain silmänkääntötemppu.
Kaunis ajatus kuitenkin mielestäni. Muutenkin noin Co2 päästöillä ei ole niin älyttömästi väliä, vaan ennemminkin hiukkaspäästöillä joita helsingissä tuottaa eniten sähkövoimalat, jotka polttaa mm. kivihiiltä. yksityisautoilu on tähän verrattuna kärpäsen kakka ja vaikka kaikki autoilu kiellettäisiin keskustassa ei hengitysilma puhdistuisi. Toisin sanoen haukutaan usein väärää puuta ja toi koko julkisen liikenteen puolustaminen on omasta mielestäni lähinnä trendi-ilmiö, jota usein yritetään puolustella huonoilla argumenteilla sekä puolustaa omia valintojaan. Joskus tuntuu siltä, että ollaan itse asiassa kateellisia, kun "ei ole" rahaa autoon, niin sitten puolustellaan omaa "vakaumusta" vaikka todellinen motiivi saattaa olla hyvinkin erillainen.
Mielestäni edelleen jos halutaa ajatella tulevia sukupolvia ja halutaan säästää luontoa sekä suojella sitä on järkevin tapa kierrättää kaikki jätteensä mahdollisimman tehokkaasti, kierrättää asiota, pyrkiä olemaan liikaa kuluttamatta jne. Jos autosta ei ole hyötyä, niin siitä kannattaa luopua ja käyttää julkisia. Taas jos se helpottaa elämää / parantaa elämä laatua, niin auto kehiin. Ja jos oikein haluaa viherpiipertää, niin hankkii sen sähköauton.
Siitä päästäänkin mielenkiintoiseen aiheeseen. Mitä sitten kun kaikki autot on sähköautoja ja ihmiset käyttää vain kitkarenkaita. Millähän sitten perustellaan että autolu on kiellettävä. :o ;D
Ps. Vielä kitkarenkaista uudelleen, että tosiaan itselläni on kitkarenkaat ja olen super tyytyväinen niihin. Minulla on ollut tähän mennessä aina nastarenkaat ja nyt jo toiset kitkat. Varmaan kolmannetkin renkaat on kitkat. Mutta ymmärrä erittäin hyvin miksi suurin osa hankkii nastat alleen.
Tuossa vielä uutinen koskien helsingin kivihiilipäästöjä, jotka liittyi edelliseen kirjoitukseeni http://kuntatekniikka.fi/2017/04/21/helsinki-lisasi-kivihiilen-kayttoa-paakaupunkiseudun-hyva-paastokehitys-hyytyi/ (http://kuntatekniikka.fi/2017/04/21/helsinki-lisasi-kivihiilen-kayttoa-paakaupunkiseudun-hyva-paastokehitys-hyytyi/)
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:22:42
Nyt siis pakko korjata, kun en ole varma olenko ymmärtänyt väärin. Kun puhuon kesäkitkoista tarkotin niillä keskieuroopan keleihin tarkoitettuja kitkarenkaita, enkä suinkaan pohjoismaihin tarkoitettuja kitkarenkaita. Itselläni on kitkarenkaat siis alla ja pidän niistä hurjasti. En vain käsitä että porukka lyö noita keskieuroopankitkarenkaita suomessa alle talvella, kun niiden pito on todella heikko suomen talvessa. Itse ajan autolla ympäri suomea jatkuvasti ja en uskaltaisi laittaa alle tuollaisia, koska rakastan perhettä ja haluan että lapsilla on isä ja vaimolla mies tulevaisuudessakin. :)
Minä en taasen ymmärrä miksi joku ehdoin tahdoin ja täydessä ymmärryksessä haluaa valita tampereen seudulla autonsa alle juuri ne kaikkein huonoimmat kumit kaikista kolmesta vaihtoehdosta, skandikitkat on jo moneen otteeseen todettu ja todistettu olevan se absoluuttisen paskin ja vaarallisin valinta kuivalle ja märälle asfaltille. Pito niillä on 95% talvipäivistä todella heikko, siis tuplasti heikompi kuin KE-kitkoilla niinä loppuina päivinä. Minäkin ajan autolla ympäri suomea enkä voi mitenkään järkevästi perustella kenellekään valitsevani sellaisia renkaita autooni jotka olisivat parempia vain 5% käyttötapauksista.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.11.17 - klo:05:36
Minä en taasen ymmärrä miksi joku ehdoin tahdoin ja täydessä ymmärryksessä haluaa valita tampereen seudulla autonsa alle juuri ne kaikkein huonoimmat kumit kaikista kolmesta vaihtoehdosta, skandikitkat on jo moneen otteeseen todettu ja todistettu olevan se absoluuttisen paskin ja vaarallisin valinta kuivalle ja märälle asfaltille. Pito niillä on 95% talvipäivistä todella heikko, siis tuplasti heikompi kuin KE-kitkoilla niinä loppuina päivinä. Minäkin ajan autolla ympäri suomea enkä voi mitenkään järkevästi perustella kenellekään valitsevani sellaisia renkaita autooni jotka olisivat parempia vain 5% käyttötapauksista.
Jutsu on kyllä tunkenut hiekan vaginaansa hieman syvemmälle kuin muut ;D
Kovin on vaarallisia renkaita liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.11.17 - klo:05:36
Minä en taasen ymmärrä miksi joku ehdoin tahdoin ja täydessä ymmärryksessä haluaa valita tampereen seudulla autonsa alle juuri ne kaikkein huonoimmat kumit kaikista kolmesta vaihtoehdosta, skandikitkat on jo moneen otteeseen todettu ja todistettu olevan se absoluuttisen paskin ja vaarallisin valinta kuivalle ja märälle asfaltille. Pito niillä on 95% talvipäivistä todella heikko, siis tuplasti heikompi kuin KE-kitkoilla niinä loppuina päivinä. Minäkin ajan autolla ympäri suomea enkä voi mitenkään järkevästi perustella kenellekään valitsevani sellaisia renkaita autooni jotka olisivat parempia vain 5% käyttötapauksista.
Kuinkahan moni menettää henkensä tai saa autonsa lunastuskuntoon kuivalla tai märällä kelillä huonojen skandikitkojen vuoksi? Veikkaan aika mitätön määrä. En ymmärrä miten millään normirenkaalla (jotka on vielä lainmukaiset) on vaarallista ajaa kuivalla kelillä. ..olipa ne renkaat sitten laatua kesä tai talvi tai kitka tai ke-kitka tai nasta. Täytyy olla melkonen kaasuttelukeijo että menosta saa vaarallista.
Sen ymmärrän että jos vettä sataa kuin esterin pers... niin sitten voi siihen kuuluisaan vesiliirtoon päästä pohjoisen kitkoilla helpommin, mutta kyllä nämäkin tilanteet on maalaisjärjellä hallittavissa ilman sen kummempaa vaarallisuutta. Kovimman rankkasateen ajaksi voi pysähtyä vaikka tien poskeen pelaamaan matopeliä, kun ei siitä tuulilasista näe muutenkaan mihinkäään.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.11.17 - klo:05:36
Minä en taasen ymmärrä miksi joku ehdoin tahdoin ja täydessä ymmärryksessä haluaa valita tampereen seudulla autonsa alle juuri ne kaikkein huonoimmat kumit kaikista kolmesta vaihtoehdosta, skandikitkat on jo moneen otteeseen todettu ja todistettu olevan se absoluuttisen paskin ja vaarallisin valinta kuivalle ja märälle asfaltille. Pito niillä on 95% talvipäivistä todella heikko, siis tuplasti heikompi kuin KE-kitkoilla niinä loppuina päivinä. Minäkin ajan autolla ympäri suomea enkä voi mitenkään järkevästi perustella kenellekään valitsevani sellaisia renkaita autooni jotka olisivat parempia vain 5% käyttötapauksista.
Gröhöm. Jos luit kirjoitukseni oikein sanoin, että Tampereen korkueela asuu, en tampereen keskustassa. Ei tarvi kuin ajaa keskustasta ulos niin loppuu nämä kuuluisat hengenvaaralliset märät asfaltit. Lähtee ajamaa vaikka seinäjoelle/jyväskylää kohtia autolla, niin jäät ja lumet astuu kuvioihin. Eri asia jos pyörittää nakkia ydinkeskustassa. Missä ihmeen keskieuroopassa porukka oikeen luulee asuvansa. Ulkona on tälläkin hetkellä pakkasta!!! Talvella on suurin osa ajasta pakkasta, jäätä ja lunta. Jos päätiet on suolattu se ei tee talvesta keskieurooppaa.
Ps. Oma kokemukseni keskieuroopankitkoista vs. Skandikitkoissa on juuri toisin päin. Talvikitkoilla voi ajaa turvallisesti talvella milloin tahansa jos ei aja siellä kuuluisalla formularadalla, jossa 10cm vettä ajolinjalla. Keskieuroopankitkoilla riittää pieni jääkerros tai lumi, niin renkaat muuttuu ajokelvottomiksi. Tuossa on pieni ero.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:23:05
Jos laskemme joukkouliikenteen todelliset päästöt ne häviää tällä hetkellä kaikkialla suomessa henkilöautoilulle. Esim. Metro jolla on pienin Co2 päästö, sen päästö oli per matkustaja muistaakseni jotain 60-70g välissä, kun modernin henkilöauton päästö on 90-110g välissä. Kun autoon hyppää yksi ihminen lisää, niin se hakkaa jo metron.
Raideliikenne on sen verran rajusti kumipyöräisiä energiataloudellisempaa, että lukusi kuulostavat uskomattomilta. Miten olet päätynyt tuollaisiin lukemiin?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 01.11.17 - klo:08:09
Jutsu on kyllä tunkenut hiekan vaginaansa hieman syvemmälle kuin muut ;D
Kovin on vaarallisia renkaita liikenteessä.
Minähän vain kerron asiat faktoina niinkuin ne ovat vaikka en metriäkään ole skandikitkoilla eläessäni ajanut, aivan kuten nekin ihmiset jotka eivät ole hyvillä KE-kitkoilla ajaneet metriäkään ja jotka täällä ovat eniten niitä vastaan. TM:n testit kertoo kaiken, vai mitä?
P.s. Tässä ruokalan pöydässä on uusin TM ja jopa siellä todetaan Hakka R2 kohdalla että vesikelillä saattaa kolahtaa mummoon kun ei renkaat pysäytä autoa ajoissa..
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.11.17 - klo:10:06
Raideliikenne on sen verran rajusti kumipyöräisiä energiataloudellisempaa, että lukusi kuulostavat uskomattomilta. Miten olet päätynyt tuollaisiin lukemiin?
Ihmettelin samaa, ja googlasin vähän dataa.
Suomen sähköntuotannon keskimääräinen CO2-päästö vuonna 2014 oli 175,1 g/kWh (tämä oli CO2-ekvivalentti luku, eli kaikki kasvihuonepäästöt CO2:ksi muutettuna). Vuonna 2013 Helsingin metron sähkönkulutus oli 6,3 MWh per miljoona paikkakilometriä. Paikkakilometrejä ajettiin 2095,3 miljoonaa km ja matkustajakilometrejä 400,7 miljoonaa km, joten näiden suhde oli siis noin 5,23.
Edellä olevilla luvuilla laskien metroliikenteen CO2-päästö on noin 5,8 g/matkustakilometri. Exlexillä kävi ilmeisesti pilkkuvirhe.
https://www.energiavirasto.fi/sahkontuotannon-paastokerroin (https://www.energiavirasto.fi/sahkontuotannon-paastokerroin)
https://www.hel.fi/static/hkl/ymparistoraportti/ymparistoraportti_2013.pdf (https://www.hel.fi/static/hkl/ymparistoraportti/ymparistoraportti_2013.pdf)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.11.17 - klo:11:52
Minähän vain kerron asiat faktoina niinkuin ne ovat vaikka en metriäkään ole skandikitkoilla eläessäni ajanut, aivan kuten nekin ihmiset jotka eivät ole hyvillä KE-kitkoilla ajaneet metriäkään ja jotka täällä ovat eniten niitä vastaan. TM:n testit kertoo kaiken, vai mitä?
P.s. Tässä ruokalan pöydässä on uusin TM ja jopa siellä todetaan Hakka R2 kohdalla että vesikelillä saattaa kolahtaa mummoon kun ei renkaat pysäytä autoa ajoissa..
Juuri näin ;D
Itse en taasen ole ajanut metriäkään hyväkuntoisilla KE-kitkoilla, niin en oikein voi sanoa, enkä sano mitään niiden toimivuudesta. Yhdessä saksantuonti autossa sellaiset oli, mutta ne olivat jo parhaat päivänsä nähneet, niin tämän perusteella en viitsi alkaa lynkkaamaan koko kirjoa.
Skandikitkoista on mielestäni jo ihan riittävästi kokemusta ja vaarallisiksi en voi niitä moittia, edes tällä kelillä mikä täälä pirkanmaalla juuri nyt vallitsee. Liukasta on, mutta eipä nuo nastakuskitkaan ihan helpolla tässä kelissä näytä etenevän ;)
TM on kyllä siinä määrin hyvä eepos joillekin, että sen voisi korvata jo hotellien piirongin ylälaatikkoon sen toisen "kirjan" tilalle ;D
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.11.17 - klo:11:52
Minähän vain kerron asiat faktoina niinkuin ne ovat vaikka en metriäkään ole skandikitkoilla eläessäni ajanut, aivan kuten nekin ihmiset jotka eivät ole hyvillä KE-kitkoilla ajaneet metriäkään ja jotka täällä ovat eniten niitä vastaan. TM:n testit kertoo kaiken, vai mitä?
P.s. Tässä ruokalan pöydässä on uusin TM ja jopa siellä todetaan Hakka R2 kohdalla että vesikelillä saattaa kolahtaa mummoon kun ei renkaat pysäytä autoa ajoissa..
En muista nyt nähneeni ketjussa selkeää dataa, että mistä eroista nyt puhutaan. Kovasti kiinnostaisi tietää jarrutusmatkat noiden kitkojen välillä a) kuivalla b) märällä c) jäällä
Jotkut haluavat antaa pohjoismaisista kitkarenkaista sellaisen kuvan, että jarrutusmatka märällä asvaltilla olisi niillä selvästi huonompi kuin nastarenkailla.
TM 2017 talvirengastestin mukaan itselläni vaihtoehtoina olleiden Continentalin kitkat vs nastat matkat olivat 43,5m ja 41,5m. Paras nastarengas oli 37,8m ja paras kitkarengas 40,8m. Nämä lukemat eivät minulla vaikuttaneet puoleen eikä toiseen.
EDIT: Kuivalla asvaltillahan tilanne Continentalien välillä oli taas toisinpäin. Kitkoilla jarrutusmatka oli pari metriä lyhyempi.
Kesärenkaat pysähtyy asfaltilla taatusti nopeiten. Ennenhän niillä ajettiin läpi vuoden :D :D :D
Aivan törkeän hyvin toimii edelleen nuo Contin huippuvaaralliset testivoittajakitkat! On ollut lunta, märkää ja kuivaa asfalttia. Tänään tuli testattua mustaa jäätäkin. Hienosti pelittävät! Disclaimeri siihen saakka kun on tullut testattua pääkallokelilläkin.
Lainaus käyttäjältä: tet - 01.11.17 - klo:12:11
Ihmettelin samaa, ja googlasin vähän dataa.
Suomen sähköntuotannon keskimääräinen CO2-päästö vuonna 2014 oli 175,1 g/kWh (tämä oli CO2-ekvivalentti luku, eli kaikki kasvihuonepäästöt CO2:ksi muutettuna). Vuonna 2013 Helsingin metron sähkönkulutus oli 6,3 MWh per miljoona paikkakilometriä. Paikkakilometrejä ajettiin 2095,3 miljoonaa km ja matkustajakilometrejä 400,7 miljoonaa km, joten näiden suhde oli siis noin 5,23.
Edellä olevilla luvuilla laskien metroliikenteen CO2-päästö on noin 5,8 g/matkustakilometri. Exlexillä kävi ilmeisesti pilkkuvirhe.
https://www.energiavirasto.fi/sahkontuotannon-paastokerroin (https://www.energiavirasto.fi/sahkontuotannon-paastokerroin)
https://www.hel.fi/static/hkl/ymparistoraportti/ymparistoraportti_2013.pdf (https://www.hel.fi/static/hkl/ymparistoraportti/ymparistoraportti_2013.pdf)
Noissa joukkoliikenne laskuissa pitää aina ottaa huomioon, että ne lasketaan että kulkuneuvo olisi tupaten täynnä. Kun noi lasketaan oikein, niin otetaan huomioon keskiarvo ja sillä ei päästä tuollaisiin lukuihin mihin viittasitte. Toinen asia on että. NOissa ympäristöraporteissa ei oteta huomioon todellisia päästöjä, vaan kun esim. Helsingin raideliikenne on hypännyt vesivoimaan joks ei tuota käytännössä ollenkaan co2 päästöjä, niin tämä huomioidaan laskuissa. Tämähän ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan lasketaan kaikki sähköstä tulevat päästöt eikä kuvitella, että nyt kun ostan vihreää sähköä, niin en käytä enää muuta sähköä. Ongelmana tässä ajattelussa on se, että jonkun on aina pakko ostaa se likainen sähkö, koska tuo vihreä sähkö ei riitä kaikille. Toinen asia on että muistaakseni noita ei lasketa noin yksinkertaisesti miten laskit tuon. Ja nyt pitää huomioida että ei puhuta vain metrosta vaan kaikista julkisista. Jos menet pasilasta -> ruoholahteen, niin teet matkanvarrella useamman vaihdon tai sitten menet sporalla ja hakkaat päätä seinään. Pelkällä metrolla ei oikein onnistu.
Itse en ole laskenut noita numeroita johon viittaisin, vaan olen lukenut noita tutkimuksia useampia elämän aikana. Muistaakseni VTT:llä oli melko kattava tutkimus aiheesta, jossa oli laskettu todelliset päästöt.
Eli riippuu aina miten näitä asiota tutkitaan tai katsotaan. Mutta olen ehdottomasti itsekin hyvän toimiva julkisen liikenteen kannattaja. Suureksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin mielestäni se, että helsinki on ainoa kaupunki suomessa missä on toimiva julkinen. Silti olen joutunut tilailemaan taksia ja kävelemään helsingissä useita kertoja kun julkiset eivät ole kulkeneet.
Sori vielä sen verran, että jos minulla tulee vastaan joku tuollainen raportti, lasku, tutkimus etc. Voin vinkata sen tänne. Tosiaan en ole perehtyny oikeasti tuon metron osalta niin tarkkaan miten noi on yleensä laskettu. Onko niissä otettu huomioon jotain muitakin asioita, kuin pelkästää sähköntuottamat co2-päästöt. Kun seuraa vaikka tuota länsimetron meininkiä, niin en yhtään ihmettele jos niitä päästöjä syntyy. ::)
Lainaus käyttäjältä: exlex - 01.11.17 - klo:22:14
Noissa joukkoliikenne laskuissa pitää aina ottaa huomioon, että ne lasketaan että kulkuneuvo olisi tupaten täynnä. Kun noi lasketaan oikein, niin otetaan huomioon keskiarvo ja sillä ei päästä tuollaisiin lukuihin mihin viittasitte. Toinen asia on että. NOissa ympäristöraporteissa ei oteta huomioon todellisia päästöjä, vaan kun esim. Helsingin raideliikenne on hypännyt vesivoimaan joks ei tuota käytännössä ollenkaan co2 päästöjä, niin tämä huomioidaan laskuissa.
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkaisu_27_2010_netti.pdf (https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkaisu_27_2010_netti.pdf)
Sivulla 22 vertailua julkisten todellisilla käyttöasteille eikä maksimikapasiteetilla. Metron ja ratikan sähköntuotannolle on käytetty HelEnin tuolloista päästöä 126 g/kWh. Viime vuonna Suomen keskimääräinen sähköntuotannon ominaispäästö oli 96 g/kWh. Henkilöautojen lukemat voisi ilmeisesti jakaa todellisella käyttöasteella, joka on kuitenkin vain vähän päälle 1 henkilö autoa kohti. Noilla vertailuilla metron CO2-päästö oli 6 prosenttia henkilöautosta ja ratikka päästeli 14 prosenttia henkilöautosta.
Vaikka näitä asioita voi laskea monella tavoin, niin en keksi kyllä yhtään järkevää laskutapaa päästä sinun muistelemiin lukuihin.
Tuolta löytyy julkisten infrankin päästöt, jotka ovat toki merkittäviä, mutta eivät dominoivia. Henkilöautoillekin toki syntyy aika lailla päästöjä, jos esimerkiksi autokaupat, -huollot, väylien valaistus, bensikset, parkkihallit ja tallit huomioidaan. Ihan heti en osaa sanoa, kumpi puoli tassa vertailussa voittaa.
Tästähän tulikin jo mielenkiintoinen keskustelu. :D
Yritän kaivaa noita laskelmia jostain, kun telee taas vastaan noita. En muista enää tarkkaan mitä kaikkia noissa on laskettu ja miten. Näissä laskuissa on aina se heikko puoli, että ne voidaan laskea niin monella tavalla ja saada näyttämään jossain määrin aina hyvältä kirjoittajan kannalta. Toisaalta syvääluotaava laskeminen on hurjan vaikeaa. Sen vain tiedän, että noi on yleensä kirjoitettu, niin että julkiset olisivat henkilöautoiluun selkeästi puhtaampaa vaikka todellisuus ei olisi täysin niin. Fakta on kuitenkin se, että jos me kaikki kulkisimme julkisilla, niin kulkuneuvojen päästöt olisivat pienemmät.
Sinänsä ironista, että luin jossain vaiheessa sellaisen tutkimuksen, että toriassa henkilöautolla kulkeminen paikasta a -> b on puhtaampaa kuin julkisen käyttäminen, koska siihen sisältyy kävelyä, joka on sinänsä erittäin epataloudellista, koska ihminen syö mm. lihaa ja laskuissa oli otetttu ihmisen energian tarve ja lihan / ruuan tuottamiseen kuluva energia ja päästöt. Laskuissa oli päädytty, että omalla autolla liikkuminen oli puhtaampaa. ;D Mutta todellisuudessa tämäkään ei ole niin yksioikoista, koska todellisuudessa riippuu täysin yksilöstä tämäkin.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 02.11.17 - klo:08:52
Tästähän tulikin jo mielenkiintoinen keskustelu. :D
Yritän kaivaa noita laskelmia jostain, kun telee taas vastaan noita. En muista enää tarkkaan mitä kaikkia noissa on laskettu ja miten. Näissä laskuissa on aina se heikko puoli, että ne voidaan laskea niin monella tavalla ja saada näyttämään jossain määrin aina hyvältä kirjoittajan kannalta. Toisaalta syvääluotaava laskeminen on hurjan vaikeaa. Sen vain tiedän, että noi on yleensä kirjoitettu, niin että julkiset olisivat henkilöautoiluun selkeästi puhtaampaa vaikka todellisuus ei olisi täysin niin. Fakta on kuitenkin se, että jos me kaikki kulkisimme julkisilla, niin kulkuneuvojen päästöt olisivat pienemmät.
Sinänsä ironista, että luin jossain vaiheessa sellaisen tutkimuksen, että toriassa henkilöautolla kulkeminen paikasta a -> b on puhtaampaa kuin julkisen käyttäminen, koska siihen sisältyy kävelyä, joka on sinänsä erittäin epataloudellista, koska ihminen syö mm. lihaa ja laskuissa oli otetttu ihmisen energian tarve ja lihan / ruuan tuottamiseen kuluva energia ja päästöt. Laskuissa oli päädytty, että omalla autolla liikkuminen oli puhtaampaa. ;D Mutta todellisuudessa tämäkään ei ole niin yksioikoista, koska todellisuudessa riippuu täysin yksilöstä tämäkin.
Muistan itsekin yhden tutkimuksen vuosien takaa, jossa havaittiin, etteivät puolityhjät bussit ole mitenkään vähäpäästöisiä. Tuossa ei ole mitään yllättävää, mutta sinä niputat samaa sarjaan myös raideliikenteen, joka väitteenä kaipaisi aika kovan luokan perusteita. Raideliikenteen ja henkilöauton vertailussa ei tarvitse mennä yksityiskohtien rakasteluun asti, koska erot energian kulutuksessa ovat niin suuria. Laskutapoja on monta, mutta on todella vaikea keksiä yhtään järkevää tapaa laskea väittämiäsi tuloksia.
Ruoan tuotanto on yksi hyvin suuri päästöjen lähde, mutta tuo muistelemasi laskutapa antaa pahasti vääristyneitä tuloksia. Jos ihmiset olisivat koneita, joihin syötettäisiin vain suorituksiin tarvittu energia, niin tuo tapa laskea antaisi oikeita tuloksia. Todellisuudessa hyvin harva huomio julkisten käytön vuoksi kävelemänsä metrit pihviä valittaessa ja kävelyn vähentäminen vain lisäisi ylensyöntiä pihvin koon pysyessä samana.
Tuota päästöjen vertailua varten voi varmaan perustaa oman ketjun!
Lainaus käyttäjältä: exlex - 01.11.17 - klo:22:35
Sori vielä sen verran, että jos minulla tulee vastaan joku tuollainen raportti, lasku, tutkimus etc. Voin vinkata sen tänne. Tosiaan en ole perehtyny oikeasti tuon metron osalta niin tarkkaan miten noi on yleensä laskettu. Onko niissä otettu huomioon jotain muitakin asioita, kuin pelkästää sähköntuottamat co2-päästöt. Kun seuraa vaikka tuota länsimetron meininkiä, niin en yhtään ihmettele jos niitä päästöjä syntyy. ::)
Jos olisit viitsinyt lukea viestini yllä, niin siitä olisi selvinnyt miten laskin sen 5,8 g/matkustajakilometri. Ensinnäkin se luku oli juuri matkustajamäärä huomioituna. Linkkaamastani tilastosta löytyi sekä paikkakilometrit että matkustajakilometrit. Näiden suhteella kun kertoo kulutetun sähköenergiamäärän (joka oli ilmoitettu per miljoona PAIKKAkilometriä) niin saa kulutuksen per miljoona MATKUSTAJAkilometriä, eli juuri sen todelliselle matkustajamäärälle jyvitetyn luvun. Energiankulutus oli raportissa ilmoitettu, ei CO2 päästö vaan nimenomaan paljonko oli mennyt energiaa, ottamatta kantaa oliko päästötöntä vai ei. Tämän energiamäärän kerroin toisesta tilastosta saadulla Suomen keskimääräisellä energiantuotannon CO2-päästöllä, jolloin luvuksi tuli tuo
5,8g per kilometri per matkustaja (eli siis per perse, ei penkki).
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Olen opiskellut ympäristöekologiaa menneisyydessä ja ollaan laskettu noita autot vs. julkiset päästöjä ja on ihan yleisessä tiedossa, että julkiset eivät todellakaan ole vähemmän päästöjä aiheuttavia jos matkustaja määrät eivät ole lähellä 80-100%. Eli toisin sanoen tämä kriteeri hädintuskin täyttyy edes helsingissä 16:00 arkipäivänä.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Jos laskemme joukkouliikenteen todelliset päästöt ne häviää tällä hetkellä kaikkialla suomessa henkilöautoilulle. Esim. Metro jolla on pienin Co2 päästö, sen päästö oli per matkustaja muistaakseni jotain 60-70g välissä, kun modernin henkilöauton päästö on 90-110g välissä. Kun autoon hyppää yksi ihminen lisää, niin se hakkaa jo metron. Taas paikallisjunassa Co2 päästö oli huomattavasti suurempi ja bussissa pitää olla matkustajia jotain 15-18, jotta sen co2 päästö olisi sama per henkilö kuin nykyäaikaisen henkilöauton.
Näiden kahden näkemyksen välillä taitaa olla ristiriita. Ensin todetaan, että "julkiset eivät todellakaan ole vähemmän päästöjä aiheuttavia jos matkustaja määrät (sic) eivät ole lähellä 80-100%". Myöhemmin sitten esitetään, että "bussissa pitää olla matkustajia jotain 15-18, jotta sen co2 päästö olisi sama per henkilö kuin nykyäaikaisen henkilöauton". Puhutaan kyllä aika pienistä busseista, jos 15-18 matkustajaa vastaa 80-100 prosentin täyttöastetta ;).
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Kannattaa tutustua aiheeseen enemmän jos kiinnostaa.
Tämä on varmasti hyvä yleisohje elämään noin muutenkin :D. Toisaalta jos esitetään näkemyksiä, joita objektiivisesti arvioiden voi pitää ainakin jossain määrin yllättävinä, ei ehkä olisi pahitteeksi liittää niiden tueksi joitakin lähteitä. Semminkin, kun aihepiiri on aikaisempien opiskelujen kautta tuttu.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Muutenkin noin Co2 päästöillä ei ole niin älyttömästi väliä, vaan ennemminkin hiukkaspäästöillä joita helsingissä tuottaa eniten sähkövoimalat, jotka polttaa mm. kivihiiltä. yksityisautoilu on tähän verrattuna kärpäsen kakka ja vaikka kaikki autoilu kiellettäisiin keskustassa ei hengitysilma puhdistuisi.
Hiukkaspäästöjä on käsitelty mm.
NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013 loppuraportissa. (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4). Raportin mukaan hiukkaset ovat terveyden kannalta haitallisin ilmansaaste. Pääkaupunkiseudulla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yhteys hiukkaspitoisuuksien ja terveysvaikutusten välillä. Karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM10) tärkein lähde pääkaupunkiseudulla on
katupöly. Sen merkittävimpiä lähteitä ovat puolestaan
nastarenkaiden aiheuttama tien pinnan kuluminen (48 %) ja
hiekoitushiekka (25 %). Pienukkasten (PM2,5) pitoisuuksiin pääkaupunkiseudulla vaikuttavat eniten
liikenteen pakokaasut,
puun pienpoltto tulisijoissa sekä
kaukokulkeuma maan rajojen ulkopuolelta. Pieni osa katupölyn hiukkasistakin kuuluu tähän kokoluokkaan. Edellä sanottu huomioiden tuntuu jossain määrin yllättävältä väite, jonka mukaan "yksityisautoilu on tähän (=sähkövoimalat) verrattuna kärpäsen kakka". (Edellä mainittuun raporttiin voi tutustua täällä (https://asiakas.kotisivukone.com/files/nastatutkimus.kotisivukone.com/tiedostot/Nasta-loppuraportti_2013_verkko.simppeli.pdf).)
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Toisin sanoen haukutaan usein väärää puuta ja toi koko julkisen liikenteen puolustaminen on omasta mielestäni lähinnä trendi-ilmiö, jota usein yritetään puolustella huonoilla argumenteilla sekä puolustaa omia valintojaan.
Julkisen liikenteen puolustaminen, tai sen toimintaedellytysten parantaminen, on kieltämättä siinä mielessä "trendi-ilmiö", että se liittyy erääseen toiseen trendiin, joka nimi on ilmastonmuutos. Tässä mielessä sen puolustaminen ei ole lainkaan huono argumentti. On tietenkin totta, että Suomen liikenteen päästöt ovat vain pieni osa suuressa kokonaisuudessa. Mutta toisaalta on myös niin, että näitä pieniä kokonaisuuksia on paljon muitakin ja muuallakin. Jos vaikuttaminen näihin pienempiin kokonaisuuksiin deletoitaisiin sillä perusteella, että ne isossa kuvassa ovat vain "kärpäsen kakka", ei ilmaston eteen koskaan voitaisi tehdä oikeastaan mitään. Kokonaan toinen juttu on sitten se, että joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on usein myös "automiesten" intressissä, vaikka "viherpiipertäminen" ei omaa sydäntä lähellä olisikaan. Sillä mitä suositumpaa joukkoliikenne esimerkiksi Helsingissä on, sitä paremmin kaduilla on tilaa niille, jotka haluavat käyttää henkilöautoa.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Joskus tuntuu siltä, että ollaan itse asiassa kateellisia, kun "ei ole" rahaa autoon, niin sitten puolustellaan omaa "vakaumusta" vaikka todellinen motiivi saattaa olla hyvinkin erilainen.
Ihmisten motiivien arvuuttelussa on aina omat riskinsä. Jos jokin asia on omassa elämässä itsessään selvä ja jopa ehdoton valinta, saattaa ehkä olla vaikea ymmärtää niitä, jotka tekevät toisenlaisia valintoja. Tästä puolestaan voi seurata, että alkaa epäilemään toisten motiiveja.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59Jos asuu kehä Itse olen käyttänyt julkisia elämässäni suurimman osan ajasta (noin 60-70% ajoistani) ja kun menin naimisiin ja tuli perhettä, niin tillanne muuttui 100%. Emme suostuisi elämään ilman autoa, koska se rajoittaisi elämää aivan liikaa.
Eli jos itse ei suostu elämään ilman autoa, voi tuntua erikoiselta, jos auto joidenkin muiden elämässä ei merkitse mitään. Tällöin voi tulla mieleen ajatus, että autottomat ovat vain tehneet välttämättömyydestä hyveen. Toisin sanoen, jos ei ole varaa autoon, aletaan syyllistämään ilmastoargumenteilla niitä, joilla siihen varaa on.
Helsingin talouksista puolet on autottomia. Osuus on niin suuri, ettei kyse voi olla vain köyhistä, jotka sitten kateellisina "viherpiirtävät". Tähän viittaa sekin, että autottomuus on yleisintä Helsingin varakkaammilla alueilla.
Edellä sanottu ei tarkoita sitä, että kaikki autottomat ihmiset olisivat tehneet valintansa ilmastoperustein. Suurimmalle osalle kyse on varmasti tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Autoa ei hankita, koska sitä ei tarvita. Toisaalta autoa käyttämättömien ihmisten määrä on Helsingissä niin suuri, että jo tämä seikka puoltaa toimivan joukkoliikenteen ylläpitämistä ja kehittämistä. Varsinkin, kun siinä sivussa tulevat vielä ne ilmastovaikutukset.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269032-autottomat-ovat-jo-enemmistona-useilla-helsingin-varakkailla-alueilla (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269032-autottomat-ovat-jo-enemmistona-useilla-helsingin-varakkailla-alueilla)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 03.11.17 - klo:00:25
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269032-autottomat-ovat-jo-enemmistona-useilla-helsingin-varakkailla-alueilla (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269032-autottomat-ovat-jo-enemmistona-useilla-helsingin-varakkailla-alueilla)
Tätä tarinaa kyllä hieman latistaa jutun viimeinen lause: "Työsuhdeautot puuttuvat tilastosta." Noilla varakkailla alueilla lienee keskivertoa enemmän juuri työsuhdeautoilijoita?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.11.17 - klo:10:12
Tuota päästöjen vertailua varten voi varmaan perustaa oman ketjun!
No joo, ollaanhan tässä kieltämättä jo aika kaukana perinteisestä rengaskeskustelusta. Täällä nyt vain esitettiin siinä määrin yllättäviä näkemyksiä hengitysilmaa pilaavien aineksien lähteistä, ettei niitä oikein voi jättää kommentoimatta. Varsinkin, kun kysymyksellä on selvä yhteys myös (nasta)renkaisiin.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Olen opiskellut ympäristöekologiaa menneisyydessä... . Kannattaa tutustua aiheeseen enemmän jos kiinnostaa.
Alkaa mielestäni näyttää yhä selvemmältä, että "exlexin" opinnoista on kulunut jo liian pitkä aika. Tuntuu hieman siltä, että huonoilla argumenteilla pyritään kenties puolustelemaan omia valintoja.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 31.10.17 - klo:08:59
Muutenkin noin Co2 päästöillä ei ole niin älyttömästi väliä, vaan ennemminkin hiukkaspäästöillä joita helsingissä tuottaa eniten sähkövoimalat, jotka polttaa mm. kivihiiltä. yksityisautoilu on tähän verrattuna kärpäsen kakka ja vaikka kaikki autoilu kiellettäisiin keskustassa ei hengitysilma puhdistuisi.
Tätä kysymystä tuli jo tuolla edellä käsitellyksi, mutta koska näistä voimaloista löytyy nimenomaan niitä koskevaa tietoa, laitetaan sekin nyt vielä tähän. Ylen sivuilla on 21.11.2013 päivätty juttu Hanasaaren voimalasta. Siinä todetaan mm. seuraavaa.
"Pakokaasujen haitat lähiasukkaille eivät ole menneiden vuosikymmenien tasolla edistyneemmän tekniikan lisäksi siksi, että saasteet leviävät korkeiden piippujen ansiosta laajalle alueelle.
Niinpä esimerkiksi Helsingissä liikenteen päästöt huonontavat ilmanlaatua huomattavasti energiantuotantoa enemmän". (Lihavointi minun).
Lainaus käyttäjältä: tet - 03.11.17 - klo:08:09
Tätä tarinaa kyllä hieman latistaa jutun viimeinen lause: "Työsuhdeautot puuttuvat tilastosta." Noilla varakkailla alueilla lienee keskivertoa enemmän juuri työsuhdeautoilijoita?
Joo. Uutisen merkitystä kieltämättä vähentää se, että työsuhdeautot ovat tilaston ulkopuolella. Tietysti meillä on myös jonkin verran suht hyväpalkkaista porukkaa myös valtion ja kuntien palveluksessa, jossa työsuhdeautoilu ei käsittääkseni ole lainkaan niin yleistä kuin privaattipuolella. Epäilen myös, että esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa autonkäyttötavat saattavat jossain määrin poiketa "reuna-alueista". Asun itse Töölössä, ja asuntokatujen varsilla on aika paljon Audia, bemareita ja mersuja. Huomionarvoista on, iso osa niistä ei arkipäivisin näytä liikkuvan mihinkään. Bemari X on illalla kotiin palatessa täsmälleen samassa paikassa kuin aamulla. Kovin tieteellinen tämä lähestymistapa ei tietenkään ole, mutta en kovasti hämmästyisi, jos suht iso osa näistä vauraampien alueiden työsuhdeautoilojoista omaisi samantapaisia asenteita kuin autottomat. Eli vaikka auto taloudessakin onkin, on se "käyttöprofiili" sellainen, että myös jalankulkua ja pyöräilyä edistävät hankkeet saavat heiltä kannatusta. Niissäkin tapauksissa, joissa jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen edellyttää tilan ottamista autoilta.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 31.10.17 - klo:11:49
Täytyypä ihan laskea montako kertaa tänä talvena joutuu ajamaan jäisellä tiellä Etelä-Suomessa ("vesijää", "mustajää"). Veikkaan 2-3 kertaa max.
Tänään oli aamulla liukasta ja "mustaa jäätä" kotipihalta lähdettäessä. Joskin luistonestovalot ei vilkkunut kuin tarkoituksella testipolkaisulla ja ajo oli kuin kiskoilla menisi feat. GY ultragrip ice 2. ;D
Tarkistin. Nuo siis kitkat.
Laittakaa pliis renkaan tyyppikin, ei pelkkää renkaan myyntinimeä. Ei voi muistaa ulkoa mitkä on nastoja, mitkä skandikitkoja ja mitkä ke kitkoja.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 03.11.17 - klo:13:47
Tarkistin. Nuo siis kitkat.
Laittakaa pliis renkaan tyyppikin, ei pelkkää renkaan myyntinimeä. Ei voi muistaa ulkoa mitkä on nastoja, mitkä skandikitkoja ja mitkä ke kitkoja.
Juu unohdin lisätä että "hengenvaaralliset skandikitkat"
Lainaus käyttäjältä: BMF - 03.11.17 - klo:14:23
Juu unohdin lisätä että "hengenvaaralliset skandikitkat"
;D ;D ;D
Mulla samat hengenvaaralliset kitkat ja kaiken lisäks kolmatta talvea alla, lienee aika tilata muistomerkki valmiiksi :o
Lainaus käyttäjältä: BMF - 31.10.17 - klo:11:49
Täytyypä ihan laskea montako kertaa tänä talvena joutuu ajamaan jäisellä tiellä Etelä-Suomessa ("vesijää", "mustajää"). Veikkaan 2-3 kertaa max.
Mun veikkaus on, että 5 päivää on sellaista jolloin nastoista on hyötyä, ei tarvetta mutta hyötyä. 5-10 päivää, jolloin kesärenkailla ei pärjää. Loppuaika on aivan sama mitä alla pyörii...
Löytyyköhän täältä mun hautajaisiin sitten helmikuun ekoina pakkasviikkoina enää osallistujia kun te kaikki olette jo lipsutelleet ojan kautta mullan alle ennen sitä. ???
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:15:11
Löytyyköhän täältä mun hautajaisiin sitten helmikuun ekoina pakkasviikkoina enää osallistujia kun te kaikki olette jo lipsutelleet ojan kautta mullan alle ennen sitä. ???
Slloin on jo nastarenkaat alla eikä mitään ongelmia.
Olet aika yksin hengenvaarallisen skandikitka ajatuksen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:15:11
Löytyyköhän täältä mun hautajaisiin sitten helmikuun ekoina pakkasviikkoina enää osallistujia kun te kaikki olette jo lipsutelleet ojan kautta mullan alle ennen sitä. ???
Keski-Euroopan kitkarenkaiden omistajat on tolkkuna muljottamassa sitten kirkossa. Nastakuskit ei varmaan jouda osallistumaan kun menee varmaan hyvät pakkaskelit jääradalla kurvaillessa. ;D
Kitkarengaskuskit odottelee jo sitten viereisellä hautapaikalla "six feet under".
Lupaan saapua hautajaisiin, mikäli pysyn siihen saakka tiellä vaarallisilla renkaillani ;D
Pakkasillahan on parhaat kelit ajella, kun ei ole märkää ja tiet useimmiten paljaat. Kovilla pakkasilla harvoin sataa paljoakaan lunta..
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.11.17 - klo:15:13
Olet aika yksin hengenvaarallisen skandikitka ajatuksen kanssa.
Enhän, vastahan tuossa kotimaisessa rengasraamatussa todettiin sama mikä ruotsin testissäkin oli että R2 on hengenvaarallinen märällä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:15:40
Enhän, vastahan tuossa kotimaisessa rengasraamatussa todettiin sama mikä ruotsin testissäkin oli että R2 on hengenvaarallinen märällä.
Miltä sivulta rengasraamattua ja ruotsin testiä tuollaiset toteamukset löytyvät?
Sieltä yhteenvetosivulta molemmista.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:15:40
Enhän, vastahan tuossa kotimaisessa rengasraamatussa todettiin sama mikä ruotsin testissäkin oli että R2 on hengenvaarallinen märällä.
Huomaa ettet ole ajanut kyseisillä renkailla. R2 alla eikä mitään vaarallista niillä ajaessa :o
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 03.11.17 - klo:17:26
Huomaa ettet ole ajanut kyseisillä renkailla. R2 alla eikä mitään vaarallista niillä ajaessa :o
Väitätkö siis ettei TM-raamattuun olekaan uskominen sana sanasta 100% totuutena? Mikä pyhäinhäväistys! Sacre bleu (vai miten se meni) !
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:16:19
Sieltä yhteenvetosivulta molemmista.
TM:stä en löytänyt myöskään yhteenvetosivua, eikä loppuarvostelussakaan mainittu mitään hengenvaarasta. Tässä herää epäilys, että keksit omiasi.
TM:ssä oli mainittu asia jotenkin näin "märällä kelillä on vaara että renkaat eivät pysäytäkään autoa ajoissa"
Tuon lähemmäksi ei pääse kiertoilmaisuilla kiertäen sanaa "hengenvaarallinen", ja sellaista päivää ei tule ikinä jossa TM:ssä haukuttaisiin suoraan tai jopa tuhottaisiin jonkin suomalaisen tuotteen (ylihypetetty) maine..
Ruotsin testissä oli sanailtu näin:
Lainaadessvärre har man i sin iver att utveckla dessa egenskaper näst intill helt tappat bort våtprestanda. synd, det hade behövts.
joka kääntyy google kääntäjällä:
Lainaablääblääblää hyvät talviominaisuudet blääblää... Valitettavasti niiden kiihkeästi kehittää näitä ominaisuuksia lähes kokonaan menettänyt märkä suorituskykyä. sääli, että se oli ollut tarpeen.
onhan kesärenkaillakin kesällä vaara ettei auto pysähdy ajoissa ::)
Enpä vaan ole ikinä ennen nähnyt minkään muun renkaan kohdalla moista erikoismainintaa, oli kyse sitten kesä taikka talvirengastestistä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:18:29
Enpä vaan ole ikinä ennen nähnyt minkään muun renkaan kohdalla moista erikoismainintaa, oli kyse sitten kesä taikka talvirengastestistä.
Eri asia jos ajaa renkaan pidon äärirajoilla, minun ajotapaani se ei kuulu niin toimii hyvin nuo renkaat :)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:18:08
TM:ssä oli mainittu asia jotenkin näin "märällä kelillä on vaara että renkaat eivät pysäytäkään autoa ajoissa"
Ruotsin testissä oli sanailtu näin:
blääblääblää hyvät talviominaisuudet blääblää... Valitettavasti niiden kiihkeästi kehittää näitä ominaisuuksia lähes kokonaan menettänyt märkä suorituskykyä. sääli, että se oli ollut tarpeen.
Hyvä. Aivan kuten arvelinkin, mielikuvituksesi tuotehan tuo hengenvaara oli.
Mielikuvitusta saa kyllä käyttää jos tuosta hienovaraisesti muotoillusta lauseesta ei löydä sitä asian ydintä. Lähes suoraanhan se tuossa sanotaan, niin suoraan kuin kekkoslandialaisessa julkaisussa saa sanoa.
Palataan aiempaan keskusteluun. Siellä ominaisuudet olivat "4 kertaa parempia tai huonompia". Tivattiin metrilukemia ja niiden eroja. Kommentoin että subjektiivisia arvosanoja ei voi mitallistaa.
Samat kommentit jälleen. Mitatut metrimäärien erot ratkaisevat, eivät pelkät epämääräiset sanahelinät.
Eipäs palata. Osittain siksi että minulla ei ole muita sivuja tuosta ruotsalaisten testistä, osittain myös siksi että jos ne jarrutusmatkaerot olisivat märällä pinnalla mitättömän pieniä (niinkuin ilmeisesti täällä moni olettaa?) niin miksi ihmeessä pisteissä sitten näkyy noin dramaattinen ero? Miksi siellä ei annettu täysiä kymppejä KE-kitkoille ja ysejä sitten muille?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:21:09
Mielikuvitusta saa kyllä käyttää jos tuosta hienovaraisesti muotoillusta lauseesta ei löydä sitä asian ydintä. Lähes suoraanhan se tuossa sanotaan, niin suoraan kuin kekkoslandialaisessa julkaisussa saa sanoa.
Pikemminkin niin, että mielikuvitusta joutuu käyttämään hemmetisti, ennen kuin asiat muuttuvut TM:n kirjoittamasta tuoksi sinun julistukseksi. Hyvä. Ajatellaan sitten vaan maan olevan syy siihen, että TM kirjoittaa niin kryptisesti, että vain sinä osaat tulkita heidän todellisen viestin. Onneksi näitä testejä tehdään monessa maassa. Muualla sitten varmaan kirjoitetaan suoraan tuosta hengenvaarasta... Aivan, eipä se ollutkaan maasta kiinni. TV esimerkiksi hakee aggressiivisesti lööppejä hirven väistökokeessaan ilmenneistä puutteista, mutta niin vain on tuo vaara mennyt sielläkin ohi.
Jos tuo hengenvaaralliseksi vääntämäsi märkäpito tosiaan on sitä mitä väität, niin kerrohan toki kuinka vaarallinen mielestäsi on K-E kitkan pito lumella ja jäällä?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 03.11.17 - klo:22:56
Pikemminkin niin, että mielikuvitusta joutuu käyttämään hemmetisti, ennen kuin asiat muuttuvut TM:n kirjoittamasta tuoksi sinun julistukseksi. Hyvä. Ajatellaan sitten vaan maan olevan syy siihen, että TM kirjoittaa niin kryptisesti, että vain sinä osaat tulkita heidän todellisen viestin. Onneksi näitä testejä tehdään monessa maassa. Muualla sitten varmaan kirjoitetaan suoraan tuosta hengenvaarasta... Aivan, eipä se ollutkaan maasta kiinni. TV esimerkiksi hakee aggressiivisesti lööppejä hirven väistökokeessaan ilmenneistä puutteista, mutta niin vain on tuo vaara mennyt sielläkin ohi.
Jos tuo hengenvaaralliseksi vääntämäsi märkäpito tosiaan on sitä mitä väität, niin kerrohan toki kuinka vaarallinen mielestäsi on K-E kitkan pito lumella ja jäällä?
Olihan tuo R2 jätetty ruotsin testissä toiseksi viimeiselle sijalle, mm. molemmat testatut KE-kitkat olivat sen edellä (joka jo sinällään kertoo aika paljon tuosta R2 renkaasta kokonaisuutena) mutta kun ottaa vielä huomioon että sielläkin oli tuplapainotus R2:sta suosivissa lumi- ja jäätesteissä...
Tähän hätään ei valitettavasti ole pohjoismaiden ulkopuolelta tarjota testejä joissa olisi eurokitkoja sekä R2 vertailtu keskenään.
Testin pisteiden valossa uskoisin että hyvä KE-kitka on lähes yhtä hyvä lumella kuin hyvä skandikitkakin ja jäällä tuplasti turvallisempi kuin Hakka R2 märällä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:23:18
Testin pisteiden valossa uskoisin että hyvä KE-kitka on lähes yhtä hyvä lumella kuin hyvä skandikitkakin ja jäällä tuplasti turvallisempi kuin Hakka R2 märällä.
Usko on hieno asia. Minäkin uskon Joulupukkiin.
Jatkan poppareiden syöntiä ja mammakin lähti töihin HENGENVAARALLISILLA R2:n kitkoilla. Onneksi on iso henkivakuutus...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.11.17 - klo:23:24
Usko on hieno asia. Minäkin uskon Joulupukkiin.
Ja ilmeisesti myös TM:n rengastesteihin? Tai ainakin osaan siitä mitä sinne on kirjoiteltu, ne pahasti kirjoitetut asiat omista renkaista voi sitten vetää vaikka tussilla yli niin ei käy mielenrauhan päälle.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:23:28
Ja ilmeisesti myös TM:n rengastesteihin? Tai ainakin osaan siitä mitä sinne on kirjoiteltu, ne pahasti kirjoitetut asiat omista renkaista voi sitten vetää vaikka tussilla yli niin ei käy mielenrauhan päälle.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:22:19
Eipäs palata. Osittain siksi että minulla ei ole muita sivuja tuosta ruotsalaisten testistä, osittain myös siksi että jos ne jarrutusmatkaerot olisivat märällä pinnalla mitättömän pieniä (niinkuin ilmeisesti täällä moni olettaa?) niin miksi ihmeessä pisteissä sitten näkyy noin dramaattinen ero? Miksi siellä ei annettu täysiä kymppejä KE-kitkoille ja ysejä sitten muille?
Mä luen Tuulilasia, tekniikan maailmaa ja Autobildiä.
Autoistani löytyy: Goodyear ultragrip ice 2 kitkat, continental contivikingcontact 6 kitkat, Nokian hakkapeliitta R2 kitkat, Continental Contiiceacontact 2 nastat ja hakkapeliitta 8 nastat. Joten jotain tietoa on myös ihan käytännössä eikä vain luettua. Enkä tähän edes laske mitä muissa autoissa on alla millä liikun.
Suurin ero on hypätä nelivetoisesta kitkoilla varustetusta autosta etuvetoiseen kitkoilla varustettuun autoon, kun meno ei olekkaan niin ripeää esimerkiksi, kun lähdet liukkaasta risteyksestä. Tämä huomiona tästä päivästä, jonka selvisin HENGENVAARALLISILLA skandikitkoilla (N.500km).
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 03.11.17 - klo:10:54
No joo, ollaanhan tässä kieltämättä jo aika kaukana perinteisestä rengaskeskustelusta. Täällä nyt vain esitettiin siinä määrin yllättäviä näkemyksiä hengitysilmaa pilaavien aineksien lähteistä, ettei niitä oikein voi jättää kommentoimatta. Varsinkin, kun kysymyksellä on selvä yhteys myös (nasta)renkaisiin.
Alkaa mielestäni näyttää yhä selvemmältä, että "exlexin" opinnoista on kulunut jo liian pitkä aika. Tuntuu hieman siltä, että huonoilla argumenteilla pyritään kenties puolustelemaan omia valintoja.
:D
Mattinen yrittää härnätä, mutta sori en jaksa lähteä mukaan.
Kommentoin kuitenkin, että olen opiskellut asiaa virallisesti 5-vuotta sitten, mutta en ole opiskellut 1,5-vuoteen enkä lukenut ensimmäistäkään aihetta käsittelevää artikkelia tuon jälkeen.
Kommentoit tuolla ilmastonmuutosta, joudun olemaan tässä nyt täysin tieteellinen vaikka itse en uskokaan tähän seuraavaan väittämään itse. Mutta ilmaston muutosta ei ole koskaan todistettu vielä todeksi, vaan sitä veikkaillaan ja osa tutkijoista ajattelee, että ilmaston muutos on syklinen ja sitä ei voi pysäsyttää. Mutta itse uskon kuitenkin ilmastonmuutokseen. Haluan kuitenkin huomauttaa, että sillä suomalaisella autoilulla ole suurta väliä ilmaston muutosta ajatellen kokonaisuutta ajatellen, vaan jos aletaan tutkia suomalaisten ekologista jalanjälkeä, niin kulutus yleisestiottaen on paljon ongelmallisempaa. Eli jos haluaa suojella luontoa on se aloittettava muualta.
Mutta sitten siihen autojen nostattamaan pölyyn. Se on totta, mutta itse ehdotinkin jos, että puolestani autoilu voidaan lopettaa isommista suomalaisista kaupungeista keskustoissa. Helsingissä on 100x helpompi liikku julkisilla keskustassa, kuin autolla. Itse jätän auton aina parkkiin jonnekin Alppilaan tai Pasilaan ja sen jälkeen kuljen julkisilla.
Mikä tulee noihin julkisten Co2 päästöihin yms. Niin en valitettavasti nyt voi heittää tähän tutkimuksia kun ei ole itselläni kädessä niitä, mutta pistä heti kun tulee vastaan. Ja kuten myös sanoin, että noita laskenta tapoja on useita ja niillä saadaan erillaisia tuloksia. Olen nähnyt useita erillaisia tuloksia itsekin. Mutta haluan heti vapauttaa kaikki hermoheikot, joilla palaa viherhihat, että luen mielelläni tarkemman tutkimuksen suomen metron päästöistä, kun sellainen tulee vastaan ja olen myös valmis puhumaan sen puolesta heti, kun näen oikeat tutkimukset. Ei helsingin kaupungin tuottamia. Ja toisaalta metro on niin pieni osa koko suomen kuljettamisesta, että kellä kiinnostaa.
Ykisinkertaisesitihan noita voi aina laskea, kuten vaikka edellä on laskettu. Esim. linja-auto tuottaa 1600g/km Co2 päästöjä, jolloin linja-autossa on oltava kyydissä 16-henkilöä, jotta sen päästöt olisi samat, kuin modernin henkilöauton päästöt. Kun otetaan huomioon, että suomessa kulkee iso prosentti linja-autoista alle tuon ja tällöin autoilu usein taloudellisempaa. Eli jollakin alueella linja-auto on täynnä koko-ajan ja toisessa paikassa tyhjillään. Aiheesta on kirjoitettu tosi paljon. No tästä päästää kysymykseen pitäisikö autoilu kieltää sen takia, että stadialaiset voi kulkea julkislla ja muu maa kärsii. :D Varmaa iloitseva jossain pohjoisessa ja itä-suomessa tälläisestä.
Mutta voidaan jatkaa keskustelua muualla ja toivon Mattiselta, että toivottavasti kuljet sitten niillä julkisilla itse olen kulkenut elämäni aikana suurimman osa ajoistani, joten haaste siinä sulle. ;)
Mutta ihan hyviä ajatuksia.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.11.17 - klo:23:18
Olihan tuo R2 jätetty ruotsin testissä toiseksi viimeiselle sijalle, mm. molemmat testatut KE-kitkat olivat sen edellä (joka jo sinällään kertoo aika paljon tuosta R2 renkaasta kokonaisuutena) mutta kun ottaa vielä huomioon että sielläkin oli tuplapainotus R2:sta suosivissa lumi- ja jäätesteissä...
Tähän hätään ei valitettavasti ole pohjoismaiden ulkopuolelta tarjota testejä joissa olisi eurokitkoja sekä R2 vertailtu keskenään.
Testin pisteiden valossa uskoisin että hyvä KE-kitka on lähes yhtä hyvä lumella kuin hyvä skandikitkakin ja jäällä tuplasti turvallisempi kuin Hakka R2 märällä.
Nyt hyppäsit hegenvaarallisuudesta pisteytykseen. Tuo väistelysi vahvistaa vaikutelmaa siitä, että testistä väitteillesi ei löydy tukea.
Mobiililaitteiden sovelluskaupoista löytyy kyllä noita testejä, mutta yhdessäkään niistä ie lue sitä mitä sinä väität. Ehkäpä siinä onkin syy siuhen, miksi sinulla ei ole ”tarjota testejä”.
Väistit näköjään kaikki kysymykset. Tyypillistä uskossa eläville. Kokeillaan uudestaan. Jos kerta R2:n pito märällä on hengenvaarallinen, niin kuinka hengenvaarallinen on K-E kitkojen pito lumella ja jäällä. R2:n pito sateella on kuitenkin todella paljon parempi kuin K-E kitkojen pito lumella ja varsinkin jäällä. Eikö tällöin ainoa looginen päätelmä ole se, että K-E kitka tappaa nopeasti ja varmasti jäällä ja lumella? Vi Bilägäre muuten arvioi R2:n pidon olevan neljä kertaa parempi jällä ja lumella ajamisessa kuin K-E kitkan!
Lainaus käyttäjältä: exlex - 03.11.17 - klo:23:54
Mattinen yrittää härnätä, mutta sori en jaksa lähteä mukaan.
Ei ole kyse härnäämisestä. Esitit vain melko yllättäviä väitteitä noista päästöasioista. Ja kun niitä vielä perusteltiin teemaan liittyvillä opinnoilla, niin kyllä silloin täytyy hieman katsoa, onko luiden ympärillä ns. lihaa. Sori siitä.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 03.11.17 - klo:23:54
Joudun olemaan tässä nyt täysin tieteellinen.
Ohoh! ;D
Lainaus käyttäjältä: exlex - 03.11.17 - klo:23:54
Mutta ilmaston muutosta ei ole koskaan todistettu vielä todeksi, vaan sitä veikkaillaan ja osa tutkijoista ajattelee, että ilmaston muutos on syklinen ja sitä ei voi pysäsyttää.
Nyt täytyy sen verran härnätä, että jos aiot jatkossakin olla "täysin tieteellinen", niin kirjoita "ilmastonmuutos" yhteen.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 03.11.17 - klo:23:54
Haluan kuitenkin huomauttaa, että sillä suomalaisella autoilulla ole suurta väliä ilmaston muutosta ajatellen.
Näin on. Ja taisin itsekin tämän tuolla edellä todeta. Kuten myös sen, että ympäristöasioissa on jossain määrin ongelmallista ajatella, että me (tai minä) voimme toimia niin ja niin, koska meidän osuutemme jostain kokonaisuudesta on niin pieni. Aika moni nimittäin saattaa ajatella samalla tavalla.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 03.11.17 - klo:23:54
Mikä tulee noihin julkisten Co2 päästöihin yms. Niin en valitettavasti nyt voi heittää tähän tutkimuksia kun ei ole itselläni kädessä niitä, mutta pistä heti kun tulee vastaan.
Niitä odotellessa ;).
Lainaus käyttäjältä: exlex - 03.11.17 - klo:23:54
Mutta haluan heti vapauttaa kaikki hermoheikot, joilla palaa viherhihat, että luen mielelläni tarkemman tutkimuksen suomen metron päästöistä, kun sellainen tulee vastaan ja olen myös valmis puhumaan sen puolesta heti, kun näen oikeat tutkimukset.
Mitä tämä tarkoittaa? Mikä on "oikea tutkimus"? Onko "oikean tutkimuksen" kriteeri se, että sen on tehnyt jokin muu taho, kuin Helsingin kaupunki? Onko esimerkiksi Autoliiton tekemä tutkimus "oikea"? Saattaisi olla hyvä, jos
sinä esittelisit jonkin tutkimuksen, jota pidät oikeana.
Lainaus käyttäjältä: exlex - 03.11.17 - klo:23:54
No tästä päästää kysymykseen pitäisikö autoilu kieltää sen takia, että stadialaiset voi kulkea julkislla ja muu maa kärsii. Varmaa iloitseva jossain pohjoisessa ja itä-suomessa tälläisestä.
Miten ihmeessä tuosta tällaiseen kysymykseen päästään? Itse en muista, että Suomessa olisi kukaan koskaan esittänyt autoilun kieltämisestä. Ja miksi autoilu pitäisi kieltää koko maassa, jos halutaan taivutella helsinkiläisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 04.11.17 - klo:00:13
Nyt hyppäsit hegenvaarallisuudesta pisteytykseen. Tuo väistelysi vahvistaa vaikutelmaa siitä, että testistä väitteillesi ei löydy tukea.
Ihan kauheasti enempää en voi sanoa yhden sivun yhden kaistaleen yhdestä lausekkeesta. Siihen se oli hienosti tiivistetty. Jos koittaa keksiä asiasta lisää sanottavaa niin pitää laajentaa lähdemateriaalia ja ottaa kokonaispisteytyskin huomioon.
Lainaa
Mobiililaitteiden sovelluskaupoista löytyy kyllä noita testejä, mutta yhdessäkään niistä ie lue sitä mitä sinä väität. Ehkäpä siinä onkin syy siuhen, miksi sinulla ei ole ”tarjota testejä”.
Olen korvat höröllä ja silmät auki, kerro / anna vaan linkkejä noihin testeihin joissa on vertailtu samoja renkaita kuin ruotsin testissä ja saatu erilaisia tuloksia / johtopäätöksiä.
Lainaa
Väistit näköjään kaikki kysymykset. Tyypillistä uskossa eläville.
Mitenkä niin väistin. Olen ymmärtänyt tätä palstaa pidemmän aikaa seuratessani sen että rengastestien tulokset ovat lopullisia, ehdottomia eikä niihin ole purnaaminen, ja jos eräässä kotimaisessa julkaisussa on aikoinaan lukenut että "suositellaan että KE-kitkat kiellettäisiin suomen teiltä talvisin" niin asian on pakko olla näin. Täysi uskon asia tuokin. Ei auta vaikka ulkona olisi sydäntalvellakin +12 astetta lämmintä ja kuivat tiet.
LainaaJos kerta R2:n pito märällä on hengenvaarallinen, niin kuinka hengenvaarallinen on K-E kitkojen pito lumella ja jäällä. R2:n pito sateella on kuitenkin todella paljon parempi kuin K-E kitkojen pito lumella ja varsinkin jäällä. Eikö tällöin ainoa looginen päätelmä ole se, että K-E kitka tappaa nopeasti ja varmasti jäällä ja lumella?
Ilmeisesti hengenvaarallinen kun sekin on sellaiseksi aikoinaan lehdistössä tituleerattu. Kvantatiivisesti ei voida kai tutkia että joku olisi enemmän kuollut kuin toinen, joten tyydyttäköön vain toteamaan tasapeliksi että molemmat renkaat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia kun keli on vääränlainen. Josta päästäänkin sitten taas lähtöpisteeseen eli kuinka usein täällä etelässä on kullekin renkaalle niitä hengenvaarallisia kelejä..
LainaaVi Bilägäre muuten arvioi R2:n pidon olevan neljä kertaa parempi jällä ja lumella ajamisessa kuin K-E kitkan!
Eikä muuten arvioinut, älä puhu kakkaa. Ainoa nelinkertainen piste-ero R2 hyväksi syntyi jääpinnan jarrutuksessa, jäällä ajamisessa eroa "vain" tuplasti pisteiden valossa. Lumialustan jarrutuksessa R2 oli vain 33% parempi ja käsittelytestissä marginaalisen 10% parempi tuota Contin KE-kitkaa.
Voi kyynel tätä saagaa.
Voitaisko nyt vaan sopia, että ke kitka toimii kuivalla ja märällä asfaltilla PAREMMIN kuin skandi-kitka ja nastarengas. Jäällä ja syvässä lumessa toisinpäin eli paremmuusjärjestys nasta-skandikitka-ke kitka. Joissain tapauksessa skandi-kitka voi peitota lumella jopa nastarenkaan.
Ja muutenkin renkaissa hinta ja laatu yleensä korrreloivat tyypistä riippumatta muttei välttämättä suoraan. Esimerkkinä Savan hyvä ja Michelinin heikohko menestys esim TM:n testeissä.
Jätetään nuo hengenvaarallisuudet pois pelistä, ja jatketaan ketjua rakentavasti.
Kaikki ovat tällöin voittajia eikä vänkäämisiä tarvitse jatkaa.
Kun vaarallisuudesta puhutaan, niin kaikista vaarallisin on kuski, joka ei osaa ottaa huomioon, millaisilla renkailla ajelee tai luottaa liikaa niin kuulutettuihin testivoittajiin tms.
Olen ajanut keskieurooppalaisilla sekä pohjoismaisilla kitka- ja nastarenkailla. Kaikilla olen ajanut turvallisesti, kun olen ottanut renkaat ja kelin huomioon ja sovittanut ajotyylini vaatimusten mukaisesti.
Minun ja vaimoni autoissa ovat kitkat ja pojallani nastarenkaat. Ainoa joka on mällännyt autonsa on poikani, koska luotti liikaa nastoihin ja käytti liian lyhyttä turvaväliä. Onneksi mälli tapahtui kaupunkiliikenteessä, eikä kukaan loukkaantunut.
Ennen vanhaan oli hyvä, kun oli mahdollisuus tehdä ”rallirata” jäälle. Siellä selvisi, kuinka helposti auto menetti hallittavuuden jäällä ja sen jälkeen mentiin lumihankeen.
Vielä nytkin aina kun on mahdollista käväisen jääradalla kokeilemassa autoni käyttäytymistä liukkaalla siihen pisteeseen saakka, että menetän auton hallinnan, jos lumipenkat ovat pehmeitä tai riittävän matalat. Tämä tapahtuu aina aluksi ja sitten yritän ajaa radan muutaman kerran sellaisella nopeudella, että en joudu vaikeuksiin. Tulee hyvää tuntumaa auton käyttäytymiseen ja sopivaan ajonopeuteen.
.
Juurikin näin.
Lisäksi hyvän renkaan tunnusmerkki on mielestäni yllätyksettömyys. Renkaan kanssa sinuiksi pääseminen kestää aina hetken uuden rengaskerran vaihdon tai kausivaihdon jälkeen. Oikein huonoilla tai loppuun ajetuilla renkailla pelivaraa ei sitten juurikaan ole, ja renkaiden toiminta ei ole välttämättä loogista.
Maltti on valttia. Yhdessä hyvän pelisilmän, hyvän auton hallinnan osaamisen kanssa maltilla pääsee pitkälle.
Jääradoilla harjoittelu olisi kova juttu. Valitettavasti ympäristönsuojelun ja säiden takia ne ovat harvinaisia.
Onko kenelläkään käytännön kokemuksia tuosta TM:n ”testimenestyjästä”, Sava Eskimo Ice kitkarenkaasta?
Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 04.11.17 - klo:17:26
Onko kenelläkään käytännön kokemuksia tuosta TM:n ”testimenestyjästä”, Sava Eskimo Ice kitkarenkaasta?
Tuskin kauas tippuu, jos on ajanut vanhemmalla Goodyear:n kitkalla, joka on ilmeisesti tuosta hieman parannettu versio samalla kuviolla.
Itse olen ainakin tuohon goodyear ultragrip ice 2:n ollut kitkana tyytyväinen nelikon alla. Valinta tuon suhteen tulikin suurimmalta osin sen vuoksi, että oli edellis vuonna yksi parhaista kitkoista nimenomaan asvaltilla.
Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 04.11.17 - klo:17:26
Onko kenelläkään käytännön kokemuksia tuosta TM:n ”testimenestyjästä”, Sava Eskimo Ice kitkarenkaasta?
Edellisessä autossani oli Savan nastarenkaat - menetteli, kun varovasti ajelin.
Eipä ollut kitkoja alla ;)
https://miestenlelut.fi/videot/joyride-tundra-bmw-m6/
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 04.11.17 - klo:01:06
Ohoh! ;D
Nyt täytyy sen verran härnätä, että jos aiot jatkossakin olla "täysin tieteellinen", niin kirjoita "ilmastonmuutos" yhteen.
Jos keskustelun taso on tätä luokkaa, niin eiköhän tämä keskustelu ollut tässä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.11.17 - klo:20:29
Eipä ollut kitkoja alla ;)
https://miestenlelut.fi/videot/joyride-tundra-bmw-m6/
Hienoa jos porukka valitsee nastat tällasten videoiden perusteella, olosuhteet ym oli aika yks yhteen suomen talvikelien kanssa. Muistakaa myös takaveto ja v10, ilman niitä ei talvella pärjää ;D Ainii ja nastoilla ajettii nopeusennätys jäällä, pakko olla parhaat renkaat joka keliin ;D
Meillä Passatin nelivetoisessa autossa on Nokian testimanipuloidut kitkat alla. Nämä laitettiin alle 15.11.2015, kerran on välillä vaihdettu edestä taakse ja toisinpäin. Nyt näillä on ajettu n. 58000km ja vielä ajetaan ainakin alkava talvi, ehkäpä vielä tuleva kesäkin, aika näyttää.
Tärkeintä liikenteessä on maltti ja ennakointi kelin ja olosuhteiden mukaan. En ole ollut tien tukkona, usein olen se joka ohittaa muita vaikka toisin väittävät erinomaisesti autoa ajavat. Autoiluvuosia on alkaen vuodesta 1966 keväästä.
Lainaus käyttäjältä: eki204 - 10.11.17 - klo:21:06
Meillä Passatin nelivetoisessa autossa on Nokian testimanipuloidut kitkat alla. Nämä laitettiin alle 15.11.2015, kerran on välillä vaihdettu edestä taakse ja toisinpäin. Nyt näillä on ajettu n. 58000km ja vielä ajetaan ainakin alkava talvi, ehkäpä vielä tuleva kesäkin, aika näyttää.
Tärkeintä liikenteessä on maltti ja ennakointi kelin ja olosuhteiden mukaan. En ole ollut tien tukkona, usein olen se joka ohittaa muita vaikka toisin väittävät erinomaisesti autoa ajavat. Autoiluvuosia on alkaen vuodesta 1966 keväästä.
Siis omasta mielestäsi ohitat autoja, mutta muut erinomaisesti ajavat väittävät toisin? Mielenkiintoista. ???
Noista Ruotsin testeistä hyvä yhteenveto löytyy tuolta sivulta: http://www.bast-i-test.se/tester_pa_basta/vinterdack-dubbfria-odubbade.html. (http://www.bast-i-test.se/tester_pa_basta/vinterdack-dubbfria-odubbade.html.) (scrollaa alas 2017 dubbtest kohtaan). Osa käyttää samoja tuloksia mitä TM:kin (eli testi on käytännössä sama), mutta Vi Bilägare, Teknikens Värld ja Auto Motor & Sport ovat tulleet eri lopputuloksiin. Omasta mielestäni täällä esitettyjä "voimakkaita" mielipiteitä esim. Nokian R2:sen osalta Ruotsin testeihin viitaten ei voi perustella näiden mukaan. R2 on sijoittunut 1-3 sijoille ko testeissä riippuen hieman testaajasta.
Omalta osaltani ajelin pitkään nastoilla, kunnes uudessa (käytetyssä) autossa oli jonkin ei-bränd merkin KE-kitkat. Kyllähän niilläkin ajeli jäällä jonka päällä oli vettä (pikkutie ja juuri se hankalin keli), mutta nopeus piti sovittaa erittäin tarkasti. Eniten vajavaisen jääpidon huomasi nimenomaan kiihdytyksissä ja liikkeellelähdöissä. Tampereen ja Turun välisellä tiellä kävi jopa niin että siinä Turun taipaleella jossa useampikin iso mäki on, alkoi auto keskinopeussäätimellä ajaessa sutimaan maantievauhdissa (!). Samoin ajettavuus oli löysä kuin mikäkin, oli kuin laivaa olisi ohjastanut, varsinkin suuremmalla nopeudella esim. moottoritien kaistaa vaihdettaessa. Jos jokin rengas on vaarallinen, niin sijoittaisin aika korkealle "no-bränd" KE-kitkat, varsinkin kuluneet sellaiset. Suosittelen pysymään kaukana.
Sitten kun auto vaihtui jälleen, vaihdoin loppuun kuluneet nastarenkaat Nokian R2 kitkoihin ja olen ollut tyytyväinen. Suurin osa omasta ajelusta kuitenkin tapahtuu pinnalla jossa ei yleensä ole jäätä tai lunta (päätiet ja moottoritiet), jolloin nasta ovat turhaan vain pilaamassa ajotuntumaa ja meluamassa. Sitten kun taas on jäätä tai lunta, pitoa löytyy. Huomasin pari viikkoa sitten kun valoista vierestä lähti nasta-taksi niin about samaa vauhtia sitä kiihdytettiin, sillä erolla että nastojen luistamisen/raapimisen ääni kuului vain viereisestä autosta (pakkaskeli). Mitä tulee vesikelin ominaisuuksiin, niin talvella ei kuitenkaan ole kesän rankkasateita jolloin tienpinta lainehtii paksun vesikerroksen peitossa, ymmärrettävästi tällaisessa testissä talvi-kitkan (tai nastan) pito-ominaisuus on heikompi. Mutta tämä on taasen aivan eri olosuhde kuin se yleinen hieman märkä tienpinta, missä ainakin oman "mutu" kokemuksen mukaan pitoa löytyy hyvin, tuli yksi äkkijarrutuskin testattua kun kuorma-auto meinasi kiilata rampista päälle, tais olla auto katveessa tai huomio muualla. Kannattaa huomata myös että TM:n testissä jää- ja muut testit on tehty hieman eri nopeuksista. Jos käytettäisiin samoja nopeuksia ko. testeissä, talviolosuhteiden matkat venyisivät huomattavan paljon pitemmiksi kuin mitä nyt oli testissä.
Tässä nyt yksi kokemus lisää riemukkaan keskustelun jatkoksi :)
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.11.17 - klo:00:42Omasta mielestäni täällä esitettyjä "voimakkaita" mielipiteitä esim. Nokian R2:sen osalta Ruotsin testeihin viitaten ei voi perustella näiden mukaan. R2 on sijoittunut 1-3 sijoille ko testeissä riippuen hieman testaajasta.
Sen renkaan on vaikea hävitä testiä (tai sijoittua ihan pohjamutiin) jos testin painotukset arvotaan jostain Kraken-merihirviön peräreiästä ja isketään jäälle ja lumelle 40% kullekin. Heti kun noita mielipuolisia painotuksia tasataan (vrt. Teknikens Värld) niin löytyy se todellinen sija tuollekin renkaalle, toiseksi viimeisenä, hyvien KE-kitkojen takana.
LainaaJos jokin rengas on vaarallinen, niin sijoittaisin aika korkealle "no-bränd" KE-kitkat, varsinkin kuluneet sellaiset. Suosittelen pysymään kaukana.
Oikeastiko tuli yllätyksenä että kuluneet, vanhat ja halvat renkaat ovat huonot? Uudet ja tuoreet halpis-skandikitkatkin saivat TM:n testissä murhaavan vastaanoton, osalle ei herunut kiitoksia mistään ja moitteita tuli kaikkien kelien käytöksistä.
LainaaMitä tulee vesikelin ominaisuuksiin, niin talvella ei kuitenkaan ole kesän rankkasateita jolloin tienpinta lainehtii paksun vesikerroksen peitossa
Juu ei. Tälläkin hetkellä vaan etelässä sataa jatkuvasti kaatamalla. Satanut viimeisen kuukauden ajan, ja talvirenkaita on pyörinyt autojen alla vähintään saman ajan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.11.17 - klo:05:46
Juu ei. Tälläkin hetkellä vaan etelässä sataa jatkuvasti kaatamalla. Satanut viimeisen kuukauden ajan, ja talvirenkaita on pyörinyt autojen alla vähintään saman ajan.
Lauantai-iltana tuli heitettyä Helsingin reissu, lähes 300 kilsaa edestakaisin. Vettä tuli kaatamalla suurimman osan matkasta, täällä kotipuolessa 80 km/h seututiellä syvät urat täynnä vettä. Muu osa reitistä kohtuukuntoisilla teillä, motarilla 100 km/h rajoitus ja nopeus.
Hengenvaarallisiksi tuomitut CVC6 kitkat olivat alla, enkä huomannut missään vaiheessa mitään eroa kesärenkaisiin. Syviä veden täyttämiä uria väistelen kyllä vanhasta tottumuksesta, ihan jo polttoaineen kulutusta silmällä pitäen. Aina ei sekään onnistunut ja tuntui välillä kuin olisi ollut liikenteessä moottoriveneellä, sitä luokkaa olivat "keula-aallot". Ei ongelmia silti renkaiden pidon kanssa. Toki mitään äkkijarrutuksia ei tarvinnut tehdä, kuten ei juuri koskaan.
Sulan kelin aikana on ihan sama mitkä siellä alla pyörii, joskus päässyt kankaille asti eikä mitään ongelmaa sateella/muuten. Oliskohan viikonloppuna jo kitkojen aika vai suvikkailla suositeltuun 1.12. asti.
Ei tää yksi mestari vissiin huomannut niitä päiviä, jolloin satoi etekössö 15cm lunta, kun valitetaan, että on ihmisillä talvirenkaat alla ;D
Taitaisi olla parempi ajaa siis kesäkumeilla kunnes sataa metri lunta. Vai pitääkö kaikkien hankkia KE-kitkat, jotka toimivat jokaisessa kelissä sataprosenttisella varmuudella. Kenties kahdet eri talvirenkaat olisi kohdallaan.. Voi vaihtaa aina keliin sopivat, eikö vain?
Melkein kolme viikkoa pystyin kuuntelemaan Nokian HKPL 9:ien rapinaa ja jyrinää. Eilen laitoin kokeeksi renkaat vanteineen myyntiin ja kappas, menivät kaupaksi alle vuorokaudessa.
Nyt kitkat & uudet vanteet tilalle. Mutta mihinköhän sitä päätyisi? Vaihtoehdot ovat Misukan XI3, GY Ultragrip 2 ja Nokian HKPL R2. Kaikkia saisi noin 550,:lla (+/- 30,) koossa 205/55/R16. Itsellä kokemusta sekä Misukasta että R2:sta. Poikkeaako GY niistä jotenkin merkittävästi? Kokemuksia? Käytännössä erot näissä renkaissa lienevät normaalikäytössä marginaalisia, joka perustelisi halvinta vaihtoehtoa.
Missähän näistä renkaista on eniten (mm) pintaa uutena? Löytyisikö siitäkin kokemuksia?
Lainaus käyttäjältä: matlock - 13.11.17 - klo:22:39
Melkein kolme viikkoa pystyin kuuntelemaan Nokian HKPL 9:ien rapinaa ja jyrinää. Eilen laitoin kokeeksi renkaat vanteineen myyntiin ja kappas, menivät kaupaksi alle vuorokaudessa.
Nyt kitkat & uudet vanteet tilalle. Mutta mihinköhän sitä päätyisi? Vaihtoehdot ovat Misukan XI3, GY Ultragrip 2 ja Nokian HKPL R2. Kaikkia saisi noin 550,:lla (+/- 30,) koossa 205/55/R16. Itsellä kokemusta sekä Misukasta että R2:sta. Poikkeaako GY niistä jotenkin merkittävästi? Kokemuksia? Käytännössä erot näissä renkaissa lienevät normaalikäytössä marginaalisia, joka perustelisi halvinta vaihtoehtoa.
Missähän näistä renkaista on eniten (mm) pintaa uutena? Löytyisikö siitäkin kokemuksia?
Harmi ettei vaihtoehdoistasi löydy Continentalin CVC6 :sta, sitä olisin suositellut. Tosiaan normikäytössä noiden välillä on varmaan muuten huomata suuren suuria eroja. R2 on painottaa maksimaalista jääpitoa ja on samalla tunnoton ajettava asvaltilla. Ultragrip taas painottaa enempi tunnokasta ajettavuutta, mutta ei ole aivan yhtä etevä jäällä kuin R2. XI3 on vaihtoehto noiden kahden edellisen väliltä ja pitäisi omata parhaan kilometrikestävyyden. Sinällään pelkkää urasyvyyttä en tuijottaisi tässä tapauksessa jos etsii pitkäikäistä rengasta.
Gy on tarkka ja hyvä ajettava asvaltilla. Jäällä ja lumella R2:n parempi. Itsellä molempia autoissa. GY:t ostin nimenomaan sen vuoksi, että ovat välikelinrenkaat ja ajetaan pääsääntöisesti asvaltilla. Loskalla ei ollut mitään ongelmaa, mutta paakkuuntunut lumi/jää on hieman haasteellista vrt R2:nen.
Vihdoin kitkat alle, nostin conteissa painet 2.5:stä 2.8:aan, ajotuntuma muuttui laakista, ei enää vaella ja vetele, hiljaisemmat kuin matalampiprofiiliset GY-kesärenkaat, näillä kyllä ajelisi vuoden ympäri, ehkä myyn kesäpyörät?
Lainaus käyttäjältä: matlock - 13.11.17 - klo:22:39
Melkein kolme viikkoa pystyin kuuntelemaan Nokian HKPL 9:ien rapinaa ja jyrinää. Eilen laitoin kokeeksi renkaat vanteineen myyntiin ja kappas, menivät kaupaksi alle vuorokaudessa.
Nyt kitkat & uudet vanteet tilalle. Mutta mihinköhän sitä päätyisi? Vaihtoehdot ovat Misukan XI3, GY Ultragrip 2 ja Nokian HKPL R2. Kaikkia saisi noin 550,:lla (+/- 30,) koossa 205/55/R16. Itsellä kokemusta sekä Misukasta että R2:sta. Poikkeaako GY niistä jotenkin merkittävästi? Kokemuksia? Käytännössä erot näissä renkaissa lienevät normaalikäytössä marginaalisia, joka perustelisi halvinta vaihtoehtoa.
Itse laitoin myös kitkat alle nyt syksyllä, Nokian HKPL R2. Viime talvi meni "small brand" KE-kitkoilla jotka tulivat edellisen "halpa" auton mukana ja niitä ei kyllä oikein voi suositella kenellekkään, ainakaan tuon vähän tuntemattoman brändin tuotoksia.Talvipito häilyvä ja löysät kuin mitkä. Sitä ennen oli Nokian HKPL 8, mutta jo silloin alkoi yleensä sulilla teillä nastoilla jurraaminen jo vähän mietityttämään. Hyvä pitohan niissä oli.
Ensi kokemus noista Nokian R2:sta oli suorastaan hämmentävä hiljaisuus kesärenkaisiin verrattuna. 40-50km/h vauhtia ajellessa piti oikein ihmetellä miten on näin hiljainen. Ajokokemusta on muutaman tuhannen kilometriä, mm. pitkää matkaa Pohjois-Pohjanmaalta aina Tukholmaan asti. Ainakin näin uutena jääpitoon/tuntumaan hyvin tyytyväinen. Rengas tuntuu oikein "imeytyvän" jarrutuksessa kiinni tiehen (Jepualla kaasuasema on pikkutien päässä, siihen tienhaaraan piti jäätyneellä tiellä vähän kovemmin jarrutella ettei mene ohi). Pitkää matkaa ajaessa matkalla oli pääosin märkää/kosteaa tietä ja lopussa kuivaa moottoritietä 120km/h rajoituksella. Mielestäni miellyttävä ajaa - tuntumalla laittaa kyllä jo jotain arvoa sillä ei ihan millä tahansa viitsisi jurruuttaa yli 600km päivässä. Ajotuntuma ei tietenkään aivan yhtä täsmällinen ole kuin kesärenkailla (huomaa lähinnä vain voimakkaissa liikkeissä), mutta ohjaustuntuma on hyvä eikä auto "vaeltele" puolelta toiselle. Ennen Kalajokea (pohjoisesta tultaessa) on pitkä suora jossa ilman korjausliikkeitä auto meni suoraan yli kilometrin. Muutamaa muuta vaihtoehtoa tuli myös pohdittua samasta hintaluokasta ja viimeinen piste ii:n päälle oli Hakkaturva, jolla saa uuden renkaan jos menee eka vuotena rikki, kaasuautossa ei nimittäin vararengasta ole (paikkaussarja), niin tuli sitten laitettua nuo. Ei kyllä yhtään hassumpi vaihtoehto.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.11.17 - klo:23:38
Autoistani löytyy: Goodyear ultragrip ice 2 kitkat, continental contivikingcontact 6 kitkat, Nokian hakkapeliitta R2 kitkat, Continental Contiiceacontact 2 nastat ja hakkapeliitta 8 nastat. Joten jotain tietoa on myös ihan käytännössä eikä vain luettua. Enkä tähän edes laske mitä muissa autoissa on alla millä liikun.
Suurin ero on hypätä nelivetoisesta kitkoilla varustetusta autosta etuvetoiseen kitkoilla varustettuun autoon, kun meno ei olekkaan niin ripeää esimerkiksi, kun lähdet liukkaasta risteyksestä. Tämä huomiona tästä päivästä, jonka selvisin HENGENVAARALLISILLA skandikitkoilla (N.500km).
Nyt täytyy sanoa, että ensi viikolla vaihtuu nastat alle. Kitkoille tuo loskapaska on yhtä myrkkyä, jos alla on vielä jäätä ja joudut jarruttamaan jolloin lamellit täyttyvät loskasta, niin pulkkana jatkuu matka. Kyllä kitkoilla pärjäisi, mutta haluaako vain pärjätä, niin kiitos ei.
Kuulemma nimenomaan noiden R2:sten ominaisuus.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.12.17 - klo:14:26
Nyt täytyy sanoa, että ensi viikolla vaihtuu nastat alle. Kitkoille tuo loskapaska on yhtä myrkkyä, jos alla on vielä jäätä ja joudut jarruttamaan jolloin lamellit täyttyvät loskasta, niin pulkkana jatkuu matka. Kyllä kitkoilla pärjäisi, mutta haluaako vain pärjätä, niin kiitos ei.
Kuulemma nimenomaan noiden R2:sten ominaisuus.
Kyllä se sohjo menee kaikkiin renkaisiin. Nastat pitää sitten vähän extraa jos ei ole jo jurnuteltu pilalle.
Tällä hetkellä Etelä-Suomessa voisi sälekaihtimien välistä vilkaisemalla harkita kesärenkaita.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 03.12.17 - klo:15:17
Kyllä se sohjo menee kaikkiin renkaisiin. Nastat pitää sitten vähän extraa jos ei ole jo jurnuteltu pilalle.
Tällä hetkellä Etelä-Suomessa voisi sälekaihtimien välistä vilkaisemalla harkita kesärenkaita.
Siinäpä syy miksi vaihdoin nastoista kitkoihin. Tuntuu vähän järjettömältä jurruttaa nastoilla kun lämmintä pukkaa yli 5 astetta. Jos tiellä on 5cm loskaa, niin kyllä silloin pitää pudottaa nopeuksia ihan sama mitkä renkaat on ja vältellä ohituksia, sillä keskikaistalle kertyy yleensä kunnon loskakaistale.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.12.17 - klo:14:26
Nyt täytyy sanoa, että ensi viikolla vaihtuu nastat alle. Kitkoille tuo loskapaska on yhtä myrkkyä, jos alla on vielä jäätä ja joudut jarruttamaan jolloin lamellit täyttyvät loskasta, niin pulkkana jatkuu matka. Kyllä kitkoilla pärjäisi, mutta haluaako vain pärjätä, niin kiitos ei.
Kuulemma nimenomaan noiden R2:sten ominaisuus.
Tänään sai kokemuksia taas kitkoista jotka vahvistaa miksi vaihdan nastarenkaat alle. Eilinen vesi/räntäsade oli sitten muuttanut JKL:n sivutiet luistinradoiksi. Joku sanoi ettei kitkoilla kuule, että on liukasta, niin voin sanoa, että kuulee. Aamulla kun lähti liikenteeseen, niin jopa risteyksissä huomasi, että nelivetokaan ei lähde yhtä iloisesti, kuin lumella. Pari kertaa vaikka oli kunnon turvaväli mentiin pulkkana. Edellisen kerran sama fiilis ollut stadissa, kun olin nastarenkailla vastaavalla kelillä ratikkakiskojen päällä ja pitoja ei ollut.
Loppu päivä menikin sitten nastoilla ja vastaavaa yllätystä ei tullut. Toki ilonestovalo vilkkui iloisemmin, kuin nelivedolla.
Ai niin kaksi autoa oli tuolla matkalla metsähallituksen puolella ja kumpikaan niistä en ollut minä.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 03.12.17 - klo:15:17
Kyllä se sohjo menee kaikkiin renkaisiin. Nastat pitää sitten vähän extraa jos ei ole jo jurnuteltu pilalle.
Tällä hetkellä Etelä-Suomessa voisi sälekaihtimien välistä vilkaisemalla harkita kesärenkaita.
Niin se vaihtelee, nyt taas on pk-seudulla tarve nastarenkaille, kun kaikki pikkutiet ovat viime päivien sateiden jäljiltä jäätyneet.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 04.12.17 - klo:21:33
Niin se vaihtelee, nyt taas on pk-seudulla tarve nastarenkaille, kun kaikki pikkutiet ovat viime päivien sateiden jäljiltä jäätyneet.
Niin, oliko se viisi päivää talven aikana, kun on todellista tarvetta nastoille Helsingissä, täällä on kirjoiteltu. Eiköhän tässä ole jo ainakin kaksi, ellei kolmekin mennyt... ::)
Nyt uudet Continentalin nastat alla ja hyvältä vaikuttavat. Kun kirjoitellaan siitä nastojen "jurrutuksesta", ymmärrän toki viestin, vesisateessa on tullut monesti mieleen, jos olisi kuitenkin "uskaltanut" ryhtyä kitkoihin. Mutta nuo Contit ovat ainakin II Octaviassa selvästi vähemmän "jurruttavat", kuin vanhat Nokian 7:t, joissa ei ollut edes tuskin laillista määrää nastoja edessä jäljellä. Seiskat pitivät ääntä ärsyttävästi kaupunkinopeuksissa, mutta vauhdikkaammassa menossa ero kesärenkaisiin pieneni II Octavian tunnetusti suhteellisen rengasmeluisassa kokonaisuudessa...
Pk-seudulla ei oo päivääkään vielä tarvinnut nastoja, eikä tule tarvitsemaankaa . Ellei sitten ole aivan kädetön :o
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 04.12.17 - klo:21:33
Niin se vaihtelee, nyt taas on pk-seudulla tarve nastarenkaille, kun kaikki pikkutiet ovat viime päivien sateiden jäljiltä jäätyneet.
Ja nimenomaan vaihtelevissa olosuhteissa nuo nastat on parhaimmillaan...
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 04.12.17 - klo:22:05
Pk-seudulla ei oo päivääkään vielä tarvinnut nastoja, eikä tule tarvitsemaankaa . Ellei sitten ole aivan kädetön :o
En ole yli kahteenkymmeneen vuoteen tarvinnut turvavöitäkään, mutten silti ole niin tyhmä että ajaisin ilman.
Nastat pitäisi kieltää lailla. Taas on Pk-seudun päätiet vain kuukauden jyrsimisen jäljiltä semmoisessa kunnossa, että tarvitsee tikapuut päästääkseen rengasurasta ylös ja kanootin jos haluaa sadekelillä ajella.
Monet ajaa vielä kesärenkailla täällä pk seudulla.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 04.12.17 - klo:22:05
Pk-seudulla ei oo päivääkään vielä tarvinnut nastoja, eikä tule tarvitsemaankaa . Ellei sitten ole aivan kädetön :o
Meitä kädettömiä, siis keskimääräistä huonompia kuskeja on lähes 50 %, vaikka keskimääräistä parempia kuskeja onkin kyselytutkimusten itsearvioinnin mukaan todella reippaasti yli 50 %... ;)
Koska kädettömyys usein yhdistyy lainkuuliaisuuteen, nastojen kielto säädösteitse olisi varsin toimiva ratkaisu. Sitä odotellessa.
Minusta on hienoa katsoa näitä omaan napaan tuijottajia. Kulkekaa te niillä julkisilla siellä stadissa, niin ei tarvitse edes miettiä mitkä pyörät on alla ja eläkää vihreää unelmaa. Minusta Stadin voisi erottaa koko muusta Suomesta (Kehä 3 sisäpuoli) ja tehdään Turusta tai Oulusta pääkaupunki.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 04.12.17 - klo:23:05
Meitä kädettömiä, siis keskimääräistä huonompia kuskeja on lähes 50 %, vaikka keskimääräistä parempia kuskeja onkin kyselytutkimusten itsearvioinnin mukaan todella reippaasti yli 50 %... ;)
Koska kädettömyys usein yhdistyy lainkuuliaisuuteen, nastojen kielto säädösteitse olisi varsin toimiva ratkaisu. Sitä odotellessa.
Itseasiassa Suomalaisista taitaa 80% ajaa nastoilla ;D. Tutkimusten mukaan kitkakuskit ajaa niitä kovempia nopeuksia ja vielä kännissä.
Nastojahan saa käyttää vain 1.12-28.12 tai kun keli sitä vaatii.
Tarkoitit varmaankin 1.11.-28.3.
https://www.autoliitto.fi/nastarenkaiden-kaytto-euroopassa-2017 (https://www.autoliitto.fi/nastarenkaiden-kaytto-euroopassa-2017)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 05.12.17 - klo:06:50
Tarkoitit varmaankin 1.11.-28.3.
https://www.autoliitto.fi/nastarenkaiden-kaytto-euroopassa-2017 (https://www.autoliitto.fi/nastarenkaiden-kaytto-euroopassa-2017)
Näköjään sanamuoto on talvirenkaita:
https://www.trafi.fi/tieliikenne/auton_renkaat/talvirenkaat (https://www.trafi.fi/tieliikenne/auton_renkaat/talvirenkaat)
Talvirenkaat on vaihdettava alle viimeistään 1.12. ja niitä on käytettävä helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää 1.11. alkaen.
On tää kyllä niin masentavaa seurata tätä suomen liikennekulttuuria, nastoilla pilataan tiet ja sit niitä korjaillaan helvetin kalliisti ja silti on surkeat tiet. Kirjanhan tästä aiheesta vois kirjoittaa, mutta mikäpä suomessa muuttus ku päättäjät ja suurin osa autoilijoista on niin tyhmää sakkia, no saapahan ulkomaalaiset nauraa tätä suomen touhua, saksalaiset pitää kehitysmaana suomea tämän suhteen.
Kymenlaakson tiet on tällä hetkellä kuivat ja kesärenkailla pääsisi mainiosti etenemään. Ei ole jäätynyt yhdestäkään paikkaa vielä tiet. Eli minun laskujen mukaan yhtenä (1) päivänä tänä "talvena" olisin hyväksynyt nastarenkaiden käytön, mutta kitkoilla kyllä tämänkin päivän ajoin varsin mallikkaasti, etten jopa sanoisi että varsin vauhdikkaasti... :D
GY:n Ultra Grip Ice 2 kitkat on kyllä osoittautunut loistaviksi renkaiksi ja voin suositella varauksetta kaikille kitkarenkaita harkitseville.
Positiivisista on mm suuntavakaus, todella alhainen melutaso verrattuna mihinkään aiempaan renkaaseen, vierintävastus matala, pito ainakin näin uutena 10cm loskassa nollakelissä (Ei menny lamellit "tukkoon").
Hintakin oli sopiva kun netistä tilasi ja säästi näihin paikallisiin rengasliikkeisiin verraten noin 200, (225/45 17" kokoisena).
Lainaus käyttäjältä: BMF - 05.12.17 - klo:08:36
Kymenlaakson tiet on tällä hetkellä kuivat ja kesärenkailla pääsisi mainiosti etenemään. Ei ole jäätynyt yhdestäkään paikkaa vielä tiet. Eli minun laskujen mukaan yhtenä (1) päivänä tänä "talvena" olisin hyväksynyt nastarenkaiden käytön, mutta kitkoilla kyllä tämänkin päivän ajoin varsin mallikkaasti, etten jopa sanoisi että varsin vauhdikkaasti... :D
Oliko se yksi päivä se, kun VT15 oli niin jäässä että nastakuskitkin ajeli ulos tieltä? Itse missasin sen päivän ajot kokonaan, olisi ollut mielenkiintoista käydä kokeilemassa. Kaikkina muina talvisina päivinä on tullut ajeltua ja käytyä myös aktiivisesti hakemassa kokemuksia kitkoista erilaisilla alustoilla (kun on nyt elämän ekat kitkat alla). Vielä ei ole tullut vastaan keliä, joissa kitkoilla ajo olisi ollut hankalampaa kuin nastoilla. Ehkä kuivalla, kiiltävällä polanteella (hyvin ohuella sellaisella) on tuntunut tiettyä "leijumisen" tunnetta kovassa nopeudessa, ikään kuin sivuttaispito olisi huono. Kuitenkin jarrutuspito on ollut aivan erinomainen, eikä kurveissa ole tapahtunut mitään dramaattista. Olenkin tuon tunteen laittanut psykosomaattisten oireiden piikkiin. ;D
Märkiä jääkelejä siis edelleen mielenkiinnolla odottelen. Tähän asti kitkat pistejohdossa, koska pito yhtäläinen nastarenkaisiin verrattuna mutta äänitaso selkeästi pienempi (paitsi "kanoottikelissä", eli veden täyttämissä urissa jossa nuo Contit pitää välillä valtavaa mekkalaa ellei hakeudu pois syvimmän veden alueelta).
Lainaus käyttäjältä: Popo - 04.12.17 - klo:22:02
Niin, oliko se viisi päivää talven aikana, kun on todellista tarvetta nastoille Helsingissä, täällä on kirjoiteltu. Eiköhän tässä ole jo ainakin kaksi, ellei kolmekin mennyt..
Kuinka monta päivää Helsingissä on tarvetta nastarenkaille, on kysymys, jota viime kädessä arvioi jokainen Helsingissä autoileva itse. Missä päin ajaa, milloin ajaa, millaisella autolla ajaa, miten ajaa, jne. Mutta olennaista olisi juuri se, että autoilija heräisi kysymystä ylipäätään pohtimaan. Esimerkiksi: "Kuinka usein
minä ajan pikkuteillä, jotka ovat sateen jälkeen jäätyneet?" Tai: "Kuinka usein
minä kohtaan vaihtelevia kelejä, joissa nastarenkaat (väitetysti) ovat parhaimmillaan?" Tai: "Aiheutuuko kelin vaihtelusta todella sellaisia muutoksia ajo-olosuhteisiin, että
minä en niistä ilman nastarenkaita selviä?" Tai: "Voisiko kelin vaihtelusta selvitä jollain muulla tavalla? Esimerkiksi ajotapaa hetkellisesti tarkistamalla?"
Epäilen, että Helsingissä ajetaan nastarenkailla hyvin paljon tavan ja tottumuksen vuoksi. Toisin sanoen, suurimmalle osalla autoilijoista talvirengas on yhtä kuin nastarengas. Keleistä ja olosuhteista riippumatta. Ongelmana on se, että rengasvalintojen pohdintaan ei tule mistään herätettä, jolloin "näillä mennään" vuodesta toiseen olivatpa olosuhteet mitkä hyvänsä. Kultaisella 1980-luvulla telkkarissa oli tietoiskuja ajankohtaisista asioista. Jos näitä "iskuja" edelleen olisi, voisi yksi teemoista olla "Tarvitsenko minä nastarenkaita?"
Ruotsissa ja Norjassa näitä herätteitä on käytetty. Oslossa ja Tukholmassa nastarenkaiden käytölle on säädetty erilaisia maksuja, ja joillakin alueilla Tukholmassa nastojen käyttö on kielletty. Nastarenkaiden käytön rajoittamisesta mm. Oslossa ja Tukholmassa voi lukea "NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013" loppuraportista (https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/Nasta-loppuraportti_2013_verkko.pdf). Liitteessä 1 käsitellään Norjan ja Ruotsin suurimpien kaupunkien nastarengasrajoituksia. Muun ohella kiinnitin raportissa huomiota tähän:
"Norjan ohella myös Ruotsissa yleinen talvirengaspolitiikka ja siihen liittyvä julkinen keskusteluilmapiiri on selvästi Suomea ympäristölähtöisempi. Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden." (Lihavointi minun).
"Ympäristölähtöisyys" on tietysti asia, joka autofoorumilla nostaa monien nastat pintaan. Jotkut liittävät sen ns. viherpiiperrykseen, ja aina silloin tällöin olen ollut huomaavinani, että nastarenkaiden käyttöön liitetään myös jonkinlainen miehekkyysvivahde. Ns. tosimies ei piiperrä, eikä tingi ajonopeudesta vaikeissakaan oloissa. Hän taistelee tiensä läpi tuulen ja tuiskun niin että ropina vain käy.
Jätetään kuitenkin hengitysilman laatu ja pienhiukkaset itsekeskeisten ja pöyhkeiden viherkuplalaisten huoleksi ja keskitytään olennaiseen, eli tiestöön:
Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 04.12.17 - klo:22:38
Taas on Pk-seudun päätiet vain kuukauden jyrsimisen jäljiltä semmoisessa kunnossa, että tarvitsee tikapuut päästääkseen rengasurasta ylös ja kanootin jos haluaa sadekelillä ajella.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 05.12.17 - klo:08:09
On tää kyllä niin masentavaa seurata tätä suomen liikennekulttuuria, nastoilla pilataan tiet ja sit niitä korjaillaan helvetin kalliisti ja silti on surkeat tiet.
Eli vaikka ympäristökysymykset olisivatkin vain vihreässä unelmassa elävien hassuja harhaoppeja, niin teiden kunnon luulisi kiinnostavan myös ronskeja ja rehtejä moottorimiehiä. Eli jälleen kerran etujen ja haittojen punnintaa: onko esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nastoja käyttämällä mahdollista saavuttaa sellaisia hyötyjä, että niiden nojalla kadut ja tiet kannattaa vuodesta toiseen karhentaa ja urauttaa?
Ei sinne kehä III sisäpuolelle kehtaa muutenkaan enää ajaa kun kaikki tieosuudet on tavalla tai toisella remontissa tai remonttikunnossa. Ei meinaa tämmösellä Lapin Aslakilla hermot kestää sitä pujottelua ja tärinää, sekä ruuhkassa kököttämistä. 7-tieltä kehälle tullessa motariosuus on niin kauheaa jytistelyä että amalgaamit tippuu legoista. Melkein ajelee mieluummin vaikka Kotkan keskustan tai Kajaanin keskustan mukulakivitiellä...
Tukholmassa on nastarenkaat näköjään kielletty kolmella kadunpätkällä. Samoin muutamalla kadulla Uppsalassa ja Göteborgissa.
http://www.stockholm.se/vinterdack (http://www.stockholm.se/vinterdack)
https://www.uppsala.se/boende-och-trafik/trafik-och-gator/dubbdack-i-stan/ (https://www.uppsala.se/boende-och-trafik/trafik-och-gator/dubbdack-i-stan/)
Lainaus käyttäjältä: BMF - 05.12.17 - klo:12:27
Ei sinne kehä III sisäpuolelle kehtaa muutenkaan enää ajaa kun kaikki tieosuudet on tavalla tai toisella remontissa tai remonttikunnossa. Ei meinaa tämmösellä Lapin Aslakilla hermot kestää sitä pujottelua ja tärinää, sekä ruuhkassa kököttämistä..
Täytyy vain toivoa, että Aslakki ei koskaan erehdy autoilemaan Helsinkiä suuremmissa kaupungeissa, sillä se todennäköisesti johtaisi jo jonkinlaiseen psykogeeniseen reaktioon :D. Tom Tomin mukaan Euroopassa on vain neljä pääkaupunkia, joissa liikenne on vähemmän ruuhkautunutta kuin Helsingissä. Liikenne onkin Helsingissä yleisesti ottaen sujuvaa. Ja kun on hyvään tottunut, on monien vaikea pitää hermojaan kurissa liikenteen hidastuessa esimerkiksi tietöiden vuoksi. Siitäkin huolimatta, että liikenne hidastuneenakin on kansainvälisesti arvioituna sujuvaa. Perusongelma aslakkien näkökulmasta on kuitenkin se, että Helsingissä (ja muissakin isommissa kaupungeissa) on paljon ihmisiä yhtä aikaa liikkeellä. Siitä väistämättä seuraa, että oma liike aina välillä pysähtyy. Tämä johtuu siitä, että muidenkin on päästävä kulkemaan. Siihen tottuminen varmasti ottaa oman aikansa. Oli tietöitä tai ei.
Lainaus käyttäjältä: Hesse - 05.12.17 - klo:12:36
Tukholmassa on nastarenkaat näköjään kielletty kolmella kadunpätkällä. Samoin muutamalla kadulla Uppsalassa ja Göteborgissa.
Kyllä. Ja mikä mainiointa, nastarenkaiden osuus Tukholman liikenteessä on pienentynyt myös
yleisesti, eikä vain niillä kolmella "kadunpätkällä", joita kiellot koskevat. Taustalla saattaa olla esimerkiksi se, että rajoitettukin kielto on nostanut rengaskysymyksen autoilijoiden pohdintaan. "Kannattaako minun(kaan) ajaa nastoilla, vaikka en esimerkiksi Hornsgatanilla liikkuisikaan?"
"Esimerkiksi Tukholman Hornsgatania koskevan nastankäyttökiellon vaikutuksena nastarenkaiden osuudet ovat voimakkaasti pudonneet. Vuoteen 2009 asti nastarenkaiden osuus Tukholman sisääntuloteillä oli hieman yli 70 %. Vuodenvaihteessa 2009 " 2010 osuus oli laskenut noin 65 %:iin. Hornsgatanilla nastarenkaita oli noin 40 %, kun muilla lähellä sijaitsevilla vertailukaduilla osuus oli noin 50 %. Nastattomien talvirenkaiden osuus kasvoi kaupunkialueella 27 " 37 %:iin. Liikenneonnettomuuksissa ei havaittu lisäystä kiellon jälkeisenä aikana. PM10-päivittäisarvoylityksiä on kuitenkin ollut vähemmän kuin ennen nastarengaskieltoa." (Lainaus edellä mainitusta loppuraportista).
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 05.12.17 - klo:13:11
Siihen tottuminen varmasti ottaa oman aikansa. Oli tietöitä tai ei
Sitä aikaa se ainakin ottaa ja hermoja vielä enemmän. ;D
Tänään oli normaali TALVIKELI jota radiossa haukuttiin vaaralliseksi. Oikea talvirengastus eli NASTARENKAAT ja kummasti nauratti motarillakin ajella ohituskaistaa rajoitetulla "pakettiautolla" ohi näistä, jotka körötteli 50-60km/h. Ilmeisesti TALVI yllätti ja samoin rengastus oli mitä on!
KE-kitka kelit parhaimmillaan vai oliko tämä se kolmas päivä vuodessa?
Pohjolan kitkat olivat myös elementissään.
Olet oikeassa, tänään taisi olla järjestyksessään kolmas päivä (omien laskujeni mukaan) kun kuluvan talvirengaskauden aikana olisi ollut "perinteinen" talvirengas parempi vaihtoehto. 3/90 päivää = 3.33% päivistä. Kuka mihinkin sitten panostaa..
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 12.12.17 - klo:17:55
Pohjolan kitkat olivat myös elementissään.
Aivan loistava kitkarengaskeli!
800km ajetut Michelin kitkat alla ja tänään kun lunta tullut vaikka kuinka niin kulkee kuin unelma.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.12.17 - klo:17:51
Tänään oli normaali TALVIKELI jota radiossa haukuttiin vaaralliseksi. Oikea talvirengastus eli NASTARENKAAT ja kummasti nauratti motarillakin ajella ohituskaistaa rajoitetulla "pakettiautolla" ohi näistä, jotka körötteli 50-60km/h. Ilmeisesti TALVI yllätti ja samoin rengastus oli mitä on!
KE-kitka kelit parhaimmillaan vai oliko tämä se kolmas päivä vuodessa?
Ei tainnut hirveästi pyryttää kun näit katsoa mitkä renkaat kullakin oli alla?
Turvallista menoa oli kitkoilla tänään niin motarilla kuin pikkuteilläkin. Kyllä suurin syy siihen "hidasteluun" on maalaisjärki, pimeys ja pyry kun ei näe mitään, eikä niinkään renkaat. Eli aivan ääliömäistä/vastuutonta lähteä ohittelemaan tuolla kelillä missä minä tänään motarilla ajoin...Nyt onkin sitten taas sulat tiet jossa voi nastoja kukin jurnutella...
Lainaus käyttäjältä: BMF - 12.12.17 - klo:21:01
Ei tainnut hirveästi pyryttää kun näit katsoa mitkä renkaat kullakin oli alla?
Turvallista menoa oli kitkoilla tänään niin motarilla kuin pikkuteilläkin. Kyllä suurin syy siihen "hidasteluun" on maalaisjärki, pimeys ja pyry kun ei näe mitään, eikä niinkään renkaat. Eli aivan ääliömäistä lähteä ohittelemaan tuolla kelillä missä minä tänään motarilla ajoin...Nyt onkin sitten taas sulat tiet jossa voi nastoja kukin jurnutella...
Eipä ole yksi eikä kaksi kertaa, kun normaali talvikeli yllättää stadissa. Minusta taas on ääliömäistä ajaa onnettomalla turvavälillä possujunasssa oikean puoleisella kaistalla, jos vasemman puoleinen kaista on tyhjä, mutta hienoa että tällaisellakin ihan normaalilla ja turvallisella toiminnalla saa jonkun mielen pahoittumaan. Minulle talvi ei ole yllätys eikä talvikeli. Tervemenoa treenailemaan Lappiin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.12.17 - klo:21:13
Eipä ole yksi eikä kaksi kertaa, kun normaali talvikeli yllättää stadissa. Minusta taas on ääliömäistä ajaa onnettomalla turvavälillä possujunasssa oikean puoleisella kaistalla, jos vasemman puoleinen kaista on tyhjä, mutta hienoa että tällaisellakin ihan normaalilla ja turvallisella toiminnalla saa jonkun mielen pahoittumaan. Minulle talvi ei ole yllätys eikä talvikeli. Tervemenoa treenailemaan Lappiin.
Karppa minä olen kotoisin sieltä "Lapin lähettyviltä". Se on valitettavaa että siellä Helsingissä turvaväli on 1 metri, mutta ainakin minulla on ihan itsellä taito pitää riittävää turvaväliä edessä kulkevaan ajoneuvoon. Olen vahvasti sitä mieltä että turvallisinta on ajaa siinä possujunassa kuin lähteä ohittelemaan nuissa olosuhteissa ( kun näkyvyys on omalle konepellille asti).Vaikka olisi tuliterät nokian testivoittaja nastat ja neliveto audi alla. Lapissa voisi ollakin oivallisemmat kitkakelit tarjolla...
Lainaus käyttäjältä: BMF - 12.12.17 - klo:21:19
Karppa minä olen kotoisin sieltä "Lapin lähettyviltä". Se on valitettavaa että siellä Helsingissä turvaväli on 1 metri, mutta ainakin minulla on ihan itsellä taito pitää riittävää turvaväliä edessä kulkevaan ajoneuvoon. Olen vahvasti sitä mieltä että turvallisinta on ajaa siinä possujunassa kuin lähteä ohittelemaan nuissa olosuhteissa ( kun näkyvyys on omalle konepellille asti).Vaikka olisi tuliterät nokian testivoittaja nastat ja neliveto audi alla. Lapissa voisi ollakin oivallisemmat kitkakelit tarjolla...
Sinä netin välityksellä tiedät paremmin kelin sekä missä minä olen tänään liikkunut ja millä rengastuksella ;D. Toki jos ei osaa tai uskalla, niin Stadissa se julkinenkin on vaihtoehto! Ai niin junat oli jumissa ja lentokentälläkin yksi kaista. Ei haitannut mun menoa eikä monen muunkaan.
Kerrotko minkä malliset nuo nokian testivoittaja nastat oli?
Lappikin on etelän hetelmälle suhteellinen käsite.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.12.17 - klo:17:51
Tänään oli normaali TALVIKELI jota radiossa haukuttiin vaaralliseksi. Oikea talvirengastus eli NASTARENKAAT ja kummasti nauratti motarillakin ajella ohituskaistaa rajoitetulla "pakettiautolla" ohi näistä, jotka körötteli 50-60km/h. Ilmeisesti TALVI yllätti ja samoin rengastus oli mitä on!
KE-kitka kelit parhaimmillaan vai oliko tämä se kolmas päivä vuodessa?
Sinulle ehkä oikea valinta oli nastarengas. Kulahtaneet Hakka R2 kitkat pitivät omassa autossani mallikkaasti. Jopa motarin vasenta kaistaa pystyi käyttämään.
Onko tarkoituksesi kenties provosoida, kun ahkerasti otat osaa tähän rengaskeskusteluun?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.12.17 - klo:21:28
Sinä netin välityksellä tiedät paremmin kelin sekä missä minä olen tänään liikkunut ja millä rengastuksella ;D. Toki jos ei osaa tai uskalla, niin Stadissa se julkinenkin on vaihtoehto! Ai niin junat oli jumissa ja lentokentälläkin yksi kaista. Ei haitannut mun menoa eikä monen muunkaan.
Kerrotko minkä malliset nuo nokian testivoittaja nastat oli?
Lappikin on etelän hetelmälle suhteellinen käsite.
Jotkut nokian nastat ne oli, mitä kovasti jossain kehuskeltiin. En muista mallia kun ei ole kiinnostuskirjaan laitettu muistiin. Ei muuta kuin onnea Karpallekin talven haastaviin olosuhteisiin ja kovaa ajoa. Ei ollut tarkoitus mieltä pahoittaa vaan laittaa oma näkemys tähän "ylivoimaiseen nastarenkaan mahtavuuteen".
Itse ajelin tänään motarin vasenta kaistaa pian 7v täyttävillä Good Yearin kitkoilla. Ei ollut ongelmia taikka haasteita motarilla eikä muuallakaan. Vuodesta 01 olen ajanut kitkoilla enkä nastoihin siirry ikinä. Seuraavaksi ajattelin koettaa ke kitkoja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.12.17 - klo:21:28
Sinä netin välityksellä tiedät paremmin kelin sekä missä minä olen tänään liikkunut ja millä rengastuksella ;D . Toki jos ei osaa tai uskalla, niin Stadissa se julkinenkin on vaihtoehto! Ai niin junat oli jumissa ja lentokentälläkin yksi kaista. Ei haitannut mun menoa eikä monen muunkaan.
Kerrotko minkä malliset nuo nokian testivoittaja nastat oli?
Lappikin on etelän hetelmälle suhteellinen käsite.
Kyllä se kenkäheinäalue alkaa heti Kehä III:n pohjoipuolelta!
Lainaus käyttäjältä: Teppis - 12.12.17 - klo:22:17
Itse ajelin tänään motarin vasenta kaistaa pian 7v täyttävillä Good Yearin kitkoilla. Ei ollut ongelmia taikka haasteita motarilla eikä muuallakaan. Vuodesta 01 olen ajanut kitkoilla enkä nastoihin siirry ikinä. Seuraavaksi ajattelin koettaa ke kitkoja.
Näinhän se on. Kun on taitava kuski, niin ei niillä renkailla niin väliä. Eihän niillä rekailla ajella vaan autolla.
Tampereen seudulla oli tänään PAHA keli. Nuoskalumi kaduilla ja sohjonsekaiset vallit motarilla tekivät kelistä todella inhottavan.
Päivällä olin vajaavetoisella A3:lla liikkeellä, enkä parkkiruudusta päässyt ajamaan eteenpäin kun jäi sutimaan, vaikka todella varovasti kaasua käytinkin ("tomaattilaatikko" eli dsg6). Peruuttaa piti. Kyllä vajaavetoisen vetokyky oli tänään lujilla. Vanhahkot misukan nastat alla, ei kuluneet mutta varmasti jo kovettuneet.
Illalla olin Scoutilla liikkellä uusilla contin kitkoilla. Aivan jäätävä pito erityisesti liikkeellelähdöissä ja jarrutuksissa. Sivuttaispidosta en ottanut rajoja selville. Ei edelleenkään ole nastoja yhtään ikävä. Kitkat ovat nykyään hurjan hyviä kelillä kuin kelillä. Pääkallokelit edelleen kokematta. Katsotaan sitten.
Ite ajelin tänään myös kaupungissa 9 vuotta vanhoilla Bridgestone Nordic kitkarenkailla. Eipä niilläkään ongelmaa ollut, mutta niissä huomasi pientä takapään lipsumista parissa kurvissa joten paras pito niistä jo hävinnyt. Mutta kun suhteuttaa ajon renkaiden mukaisiksi niin hyvin vielä pärjää.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.12.17 - klo:17:51
Tänään oli normaali TALVIKELI jota radiossa haukuttiin vaaralliseksi. Oikea talvirengastus eli NASTARENKAAT ja kummasti nauratti motarillakin ajella ohituskaistaa rajoitetulla "pakettiautolla" ohi näistä, jotka körötteli 50-60km/h. Ilmeisesti TALVI yllätti ja samoin rengastus oli mitä on!
KE-kitka kelit parhaimmillaan vai oliko tämä se kolmas päivä vuodessa?
Osaatko kertoa että mitä se nasta siellä sohjon seassa tekee niin paljon paremmin että on kuin kesäkeli verrattuna kitkarenkaisiin? Eikä se sullakaan helppoa näyttänyt olevan kun perässäs ajelin ohituskaistaa, aikamoinen possujuna siihen sinunkin perään rupes muodostumaan..
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 13.12.17 - klo:00:27
Osaatko kertoa että mitä se nasta siellä sohjon seassa tekee niin paljon paremmin että on kuin kesäkeli verrattuna kitkarenkaisiin? Eikä se sullakaan helppoa näyttänyt olevan kun perässäs ajelin ohituskaistaa, aikamoinen possujuna siihen sinunkin perään rupes muodostumaan..
Kun loskan alla on jää, niin miten kitka puree siihen? Kerro toki miten ja missä muodostin tätä possujunaa ja millä ajoneuvolla?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 12.12.17 - klo:22:44
Pääkallokelit edelleen kokematta. Katsotaan sitten.
Ouluun tuli perjantaina lunta ihan mukavasti ja sen jälkeen plus kelit jolloin alla oleva lumi muuttui jääksi ja pinnalla vettä. Kyllä Continental:n contiicecontact 2:t oli paikallaan, kun siellä ajeli.
(http://www.mweb.co.za/DesktopModules/DigArticle/MediaHandler.ashx?portalid=20&moduleid=5259&mediaid=46036&width=800&height=600)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 12.12.17 - klo:22:44
Tampereen seudulla oli tänään PAHA keli. Nuoskalumi kaduilla ja sohjonsekaiset vallit motarilla tekivät kelistä todella inhottavan.
No joo, edessäni yksi pikkuauto pyörähti motarin keskikaiteeseen kun kuljettaja hipaisi jarrua alamäessä.
Vauhtia ei ollut paljoa siinä ruuhkassa joten ei isoja vaurioita.
Itselläni ei ollut ongelmaa muuta kuin malttaa ajaa nätisti vaikka vääntävällä nelikolla onkin niin hauska leikkiä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.12.17 - klo:21:13
Eipä ole yksi eikä kaksi kertaa, kun normaali talvikeli yllättää stadissa. Minusta taas on ääliömäistä ajaa onnettomalla turvavälillä possujunasssa oikean puoleisella kaistalla, jos vasemman puoleinen kaista on tyhjä, mutta hienoa että tällaisellakin ihan normaalilla ja turvallisella toiminnalla saa jonkun mielen pahoittumaan. Minulle talvi ei ole yllätys eikä talvikeli. Tervemenoa treenailemaan Lappiin.
Noo kyllä se possujuna oli myös sillä vasemmalla kaistalla, kun motaria ajelin töihin. Erona vaan se, että vasemmalla ajavat kovempaa vauhtia samoilla olemattomilla turvaväleillä. Jos itse pidät edes jonkinlaista turvaväliä, niin kyllä sieltä joku muita tärkeämpi SUV-kuski liimaantuu takapuskuriin aivan sama mitä vauhtia itse kuljet. Suosiolla oikeeta kaistaa kun ei jaksa kikkailla noiden idioottien kanssa. Jossain kohdassa kaistat kulkivat samaa vauhtia samanlainen possujuna vierekkäin parin metrin "turvaväleillä". Joskus oikea kaista on jopa nopeampi ja sekös noita vasemmankaistan omistajia ottaa päähän. Apinanraivoinen kiihdytys alkaa jos näyttää oikealla jono kulkevan nopeemmin vaikka ois edessä auto :D :D :D Kai ne kuvittelee, että ollaan kilparadalla..
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 14.12.17 - klo:11:21
Noo kyllä se possujuna oli myös sillä vasemmalla kaistalla, kun motaria ajelin töihin. Erona vaan se, että vasemmalla ajavat kovempaa vauhtia samoilla olemattomilla turvaväleillä. Jos itse pidät edes jonkinlaista turvaväliä, niin kyllä sieltä joku muita tärkeämpi SUV-kuski liimaantuu takapuskuriin aivan sama mitä vauhtia itse kuljet. Suosiolla oikeeta kaistaa kun ei jaksa kikkailla noiden idioottien kanssa. Jossain kohdassa kaistat kulkivat samaa vauhtia samanlainen possujuna vierekkäin parin metrin "turvaväleillä". Joskus oikea kaista on jopa nopeampi ja sekös noita vasemmankaistan omistajia ottaa päähän. Apinanraivoinen kiihdytys alkaa jos näyttää oikealla jono kulkevan nopeemmin vaikka ois edessä auto :D :D :D Kai ne kuvittelee, että ollaan kilparadalla..
Juuri noin se menee. Jos pitää järkevää turvaväliä, aina kiilaa väliin joku tosikiireinentärkeähenkilö pamauttaen kiviä lasiin ja rapaa nokalle. Jos ei pidä, on muuten epämukavaa ja turvallisuus kärsii. Tuon on huomannut monikaistaisilla teillä, että niitä pidetään kilparatana. Vaikka voitto olisi jonoissa 0,01 sek niin se riittää. ;D
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 14.12.17 - klo:11:21
Noo kyllä se possujuna oli myös sillä vasemmalla kaistalla, kun motaria ajelin töihin. Erona vaan se, että vasemmalla ajavat kovempaa vauhtia samoilla olemattomilla turvaväleillä. Jos itse pidät edes jonkinlaista turvaväliä, niin kyllä sieltä joku muita tärkeämpi SUV-kuski liimaantuu takapuskuriin aivan sama mitä vauhtia itse kuljet. Suosiolla oikeeta kaistaa kun ei jaksa kikkailla noiden idioottien kanssa. Jossain kohdassa kaistat kulkivat samaa vauhtia samanlainen possujuna vierekkäin parin metrin "turvaväleillä". Joskus oikea kaista on jopa nopeampi ja sekös noita vasemmankaistan omistajia ottaa päähän. Apinanraivoinen kiihdytys alkaa jos näyttää oikealla jono kulkevan nopeemmin vaikka ois edessä auto :D :D :D Kai ne kuvittelee, että ollaan kilparadalla..
Ajattelit motaria töihin. Missä ajoit motaria töihin ja riippuu vähän mihin suuntaan ;D.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 12.12.17 - klo:22:31
Kyllä se kenkäheinäalue alkaa heti Kehä III:n pohjoipuolelta!
Stadi kuolisi nälkään ja paskaan, jos muuta Suomea ei olisi olemassa. Samoin voisi melko nopeasti loppua työntekijät, jotka joutuu päivittäin sinne stadiin tulemaan. Valitettavasti itsekkin joutuu siellä käymään, mutta niin vähän, kuin mahdollista. Eikä siellä ajaminen minua pelota, koska olen ajanut paljon suuremmissakin metropoleissa ilman ongelmia. Eniten Suomeksi sanottuna vituttaa hiihtolomat jolloin etelänhetelmät lähtee kerran vuodessa kokeilemaan miltä tuntuu ajaa TALVIkelissä niillä kitkoillaan, kun niillähän "pärjää". Tämä kuitti ei ole tarkoitettu heille jotka ajavat muutenkin kitkoilla ympäri Suomea muutenkin, kuin kerran vuodessa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.17 - klo:05:38
Stadi kuolisi nälkään ja paskaan, jos muuta Suomea ei olisi olemassa.
Otetaan tuo paska ensin. En ole aivan varma, millainen syy-yhteys stadin, muun Suomen ja paskan välillä kirjoittajan mielestä vallitsee. Jos kuitenkin kyse on siitä pönttöön tippuvasta aineesta, niin kirjoittaja ilmeisesti olettaa, että helsinkiläisten ulosteet kuljetaan muualle Suomeen. Ja jos muuta Suomea ei olisi olemassa, kuolisi Helsinki paskaan. En ole tämän kysymyksen asiantuntija, mutta minulla on kyllä sellainen käsitys, että Helsingin jätteet käsitellään Helsingissä. Toisin sanoen, niitä ei kuljeteta muualle.
Kyse voi tietysti olla myös väestön sijoittumisesta. Eli jos kaikki suomalaiset muuttaisivat Helsinkiin, muodostuisi niin paljon jätettä, että siihen kuoltaisiin. Sanoisin, että tämä vaihtoehto on parhaasta päästä teoreettinen. Vaikka muu Suomi eräitä suurempien kaupunkien ympärillä olevia kasvukeskuksia lukuun ottamatta tyhjeneekin hyvää vauhtia stadin suuntaan, ei tämä muuttoliike voi tapahtua nopeammin kuin uusille asukkaille rakennetaan asuntoja. Asuntojen myötä tulevat myös jäteasiat hoidetuksi.
Toki on myös mahdollista, että "Stadi kuolisi paskaan" on vain nettikeskusteluille tyypillinen heitto vailla mitään sen kummempaa ajatusta. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Mitä sitten tulee tuohon nälkään kuolemiseen, niin tämä ajatus ilmeisesti perustuu siihen, että Helsinkiin tuodaan elintarvikkeita muualta Suomesta. Ja jos muuta Suomea ei olisi, kuolisivat helsinkiläiset nälkään. En tähänkään ajatukseen oikein usko. Ensinnäkin, jos muu Suomi ei enää haluaisi tuottaa elintarvikkeita, voitaisiin niitä ostaa sieltä, missä myyntihalukkuutta löytyy, eli Suomen ulkopuolelta. Näinhän tapahtuu jo nyt.
Epäilen myös, että syy-seuraussuhde stadin ja muun Suomen välillä on ylipäätään toisensuuntainen, kuin mitä kirjoittaja esittää. Toisin sanoen, muun Suomen hyvinvointi on enemmän riippuvainen stadista kuin stadin hyvinvointi muusta Suomesta. Tämä selviää esimerkiksi VATT:in julkaisusta
Julkisen rahan liikkeet muun Suomen ja Uudenmaan välillä. Pari otetta julkaisun tekstistä:
Vuonna 2000 valtion menoista noin neljännes kohdistui Uudellemaalle. Sen sijaan valtion verotuloista kerättiin Uudeltamaalta eli kolmasosa.
ja
Vuonna 2000 Uudeltamaalta kerätyt verotulot ylittivät Uudellemaalle kohdistetut menot n. 3,3 miljardilla eurolla. Uusimaa ja Helsingin seutu tuottivat siten entistä merkittävämmän osan muille alueille jaetuista julkisista rahavirroista.VATTin julkaisu on vuodelta 2004. Ottaen huomioon, että kaupungistuminen ei tämän jälkeen ole ainakaan laantunut, ei ole kovin todennäköistä, että tutkimuksen johtopäätöksiä olisi tarve tarkistaa. Ja jos muuta Suomea verrattaisiin Uudenmaan sijasta vain Helsinkiin, olisi nettomaksaja-asema todennäköisesti vielä selvempi.
Edellä sanotun nojalla väitän, että puheet stadin eloonjäämisen riippumisesta muusta Suomesta on pitkälti ns. paskapuhetta. Suhde on pikemminkin päinvastainen: stadilaiset maksavat nekin urat, jotka muun Suomen heinähatut nastarenkaillaan possujunissaan jyrsivät.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.17 - klo:05:38
Ajattelit motaria töihin. Missä ajoit motaria töihin ja riippuu vähän mihin suuntaan ;D.
Hyvinkää-Helsinki väliä siis.. kyllä tuollakin matkalla ehtii kummia tapahtua ;D
Klaukkalan kohta on pahin suunnasta riippumatta. Joko tungetaan tielle ilman vilkkua kyljestä sisään tai pohjoiseen päin kun mennään poukkoillaan kaistalta toiselle miten sattuu, kun pitää äkkiä päästä oikealle jotta pääsee Klaukkalan liittymään. Ei saatana voi ajaa sitä parin kilometrin matkaa oikealla kaistalla jo valmiiksi. Possujunat on pitkiä. Menipä OT:ksi.
Siitähän se pitkä possujuna tuleekin kun odotellaan pari km sitä liittymää possujunassa ettei vaan aja ohi.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 15.12.17 - klo:15:55
Hyvinkää-Helsinki väliä siis.. kyllä tuollakin matkalla ehtii kummia tapahtua ;D
Klaukkalan kohta on pahin suunnasta riippumatta. Joko tungetaan tielle ilman vilkkua kyljestä sisään tai pohjoiseen päin kun mennään poukkoillaan kaistalta toiselle miten sattuu, kun pitää äkkiä päästä oikealle jotta pääsee Klaukkalan liittymään. Ei saatana voi ajaa sitä parin kilometrin matkaa oikealla kaistalla jo valmiiksi. Possujunat on pitkiä. Menipä OT:ksi.
Minä ajoin ihan toiseen suuntaan. Eli ruuhka oli stadiin päin. Ei pois päin. Et ole siis minua edes nähnyt...
Tänään voin kirjaimellisesti sanoa, että uudet contin nastarenkaat pelasti. Joku stna idiootti lähti vajaa vetoisella yetillä stop merkin takaa. Mä pysähdyin myös ja katsoin vasemmalle ettei ketään tule ja lusikka pohjaan. Mitä tekee Yeti kuski polkeekin jarrua, jonka näen sivusilmällä ja absit ruksuttaen pysähdyn ennen yetin peräkoukkua ja töötti pohjassa. Hyvin olisi kerinnyt, mutta oli liukasta eikä uskaltanut...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.17 - klo:19:14
absit ruksuttaen pysähdyn ennen yetin peräkoukkua ja töötti pohjassa. Hyvin olisi kerinnyt, mutta oli liukasta eikä uskaltanut...
Hieno homma, että ehdit painaa tööttiä ;D Aina pitää keskittyä olennaiseen...
Lainaus käyttäjältä: o.b. - 15.12.17 - klo:19:31
Hieno homma, että ehdit painaa tööttiä ;D Aina pitää keskittyä olennaiseen...
Mietitään ensin lakia:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267)
34 §
,,äni- ja valomerkit
Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota. Sen jälkeen mietitään, jos abs:lliset jarrut on pohjassa, niin ainakin toinen käsi on vapaana jolla voi huoletta painaa törpölle tööttiä.
Ja minkähän vaaran estit törrää painamalla?
Useimmiten kun kuulee törrän soivan, on kyseessä tilanne, jossa autossa on kaksi torvea ;D
Täkäläisestä autoilukulttuurista puuttuu se joustavuus, joka olisi tärkeintä liikenteen sujuvuuden kannalta. Tilanne on aivan toinen esim keski-europassa tai pohjois-amerikassa.
Toisaalta täällä reilusti yli puolet varsinkin mieskuskeista on keskivertoa parempia kuljettajia?
Lainaus käyttäjältä: o.b. - 15.12.17 - klo:20:55
Ja minkähän vaaran estit törrää painamalla?
Useimmiten kun kuulee törrän soivan, on kyseessä tilanne, jossa autossa on kaksi torvea ;D
Täkäläisestä autoilukulttuurista puuttuu se joustavuus, joka olisi tärkeintä liikenteen sujuvuuden kannalta. Tilanne on aivan toinen esim keski-europassa tai pohjois-amerikassa.
Toisaalta täällä reilusti yli puolet varsinkin mieskuskeista on keskivertoa parempia kuljettajia?
Kerrotko mitä väärää tein? Sen jälkeen linkitän pari ennakkotapausta milloin on jätetty äänimerkkiä käyttämättä... Kannattaa tutustua joskus tuohon lakiin, niin voi avautua silmät, kun ei ole autokoulun jälkeen viitsitty, kuin ajaa ja luulla tietävänsä jotain.
Tuota äänimerkkiä voi ja tulee käyttää tarpeen mukaan!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 15.12.17 - klo:15:33
Otetaan tuo paska ensin. En ole aivan varma, millainen syy-yhteys stadin, muun Suomen ja paskan välillä kirjoittajan mielestä vallitsee. Jos kuitenkin kyse on siitä pönttöön tippuvasta aineesta, niin kirjoittaja ilmeisesti olettaa, että helsinkiläisten ulosteet kuljetaan muualle Suomeen. Ja jos muuta Suomea ei olisi olemassa, kuolisi Helsinki paskaan. En ole tämän kysymyksen asiantuntija, mutta minulla on kyllä sellainen käsitys, että Helsingin jätteet käsitellään Helsingissä. Toisin sanoen, niitä ei kuljeteta muualle.
Kyse voi tietysti olla myös väestön sijoittumisesta. Eli jos kaikki suomalaiset muuttaisivat Helsinkiin, muodostuisi niin paljon jätettä, että siihen kuoltaisiin. Sanoisin, että tämä vaihtoehto on parhaasta päästä teoreettinen. Vaikka muu Suomi eräitä suurempien kaupunkien ympärillä olevia kasvukeskuksia lukuun ottamatta tyhjeneekin hyvää vauhtia stadin suuntaan, ei tämä muuttoliike voi tapahtua nopeammin kuin uusille asukkaille rakennetaan asuntoja. Asuntojen myötä tulevat myös jäteasiat hoidetuksi.
Toki on myös mahdollista, että "Stadi kuolisi paskaan" on vain nettikeskusteluille tyypillinen heitto vailla mitään sen kummempaa ajatusta. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Mitä sitten tulee tuohon nälkään kuolemiseen, niin tämä ajatus ilmeisesti perustuu siihen, että Helsinkiin tuodaan elintarvikkeita muualta Suomesta. Ja jos muuta Suomea ei olisi, kuolisivat helsinkiläiset nälkään. En tähänkään ajatukseen oikein usko. Ensinnäkin, jos muu Suomi ei enää haluaisi tuottaa elintarvikkeita, voitaisiin niitä ostaa sieltä, missä myyntihalukkuutta löytyy, eli Suomen ulkopuolelta. Näinhän tapahtuu jo nyt.
Epäilen myös, että syy-seuraussuhde stadin ja muun Suomen välillä on ylipäätään toisensuuntainen, kuin mitä kirjoittaja esittää. Toisin sanoen, muun Suomen hyvinvointi on enemmän riippuvainen stadista kuin stadin hyvinvointi muusta Suomesta. Tämä selviää esimerkiksi VATT:in julkaisusta Julkisen rahan liikkeet muun Suomen ja Uudenmaan välillä. Pari otetta julkaisun tekstistä:
Vuonna 2000 valtion menoista noin neljännes kohdistui Uudellemaalle. Sen sijaan valtion verotuloista kerättiin Uudeltamaalta eli kolmasosa.
ja
Vuonna 2000 Uudeltamaalta kerätyt verotulot ylittivät Uudellemaalle kohdistetut menot n. 3,3 miljardilla eurolla. Uusimaa ja Helsingin seutu tuottivat siten entistä merkittävämmän osan muille alueille jaetuista julkisista rahavirroista.
VATTin julkaisu on vuodelta 2004. Ottaen huomioon, että kaupungistuminen ei tämän jälkeen ole ainakaan laantunut, ei ole kovin todennäköistä, että tutkimuksen johtopäätöksiä olisi tarve tarkistaa. Ja jos muuta Suomea verrattaisiin Uudenmaan sijasta vain Helsinkiin, olisi nettomaksaja-asema todennäköisesti vielä selvempi.
Edellä sanotun nojalla väitän, että puheet stadin eloonjäämisen riippumisesta muusta Suomesta on pitkälti ns. paskapuhetta. Suhde on pikemminkin päinvastainen: stadilaiset maksavat nekin urat, jotka muun Suomen heinähatut nastarenkaillaan possujunissaan jyrsivät.
😁
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.17 - klo:21:05
Kerrotko mitä väärää tein?
Kerrotko minkä vaaratilanteen nyt siis estit?
Sinähän meinasit ajaa toisen auton perään kun katseesi oli muualla.. Vai ymmärsinkö nyt jotain väärin? Ja ymmärsinkö myös oikein, että lähdit stop kilvellä varustetusta risteyksestä liikkeelle "samaan" aikaan kun edelläoleva etkä pysähtynyt kun oli sinä olit risteyksessä ensimmäisenä? Mikäli homma meni näin, niin tuo töötin painaminen korkeintaan aiheutti vaaratilanteen (edelläoleva olisi lähtenyt tööttiä karkuun keskelle risteystä), eikä estänyt sitä..
Aiheeseenhan tämä ei enää mitenkään liity..
Lainaus käyttäjältä: AP - 27.12.17 - klo:16:46
Kerrotko minkä vaaratilanteen nyt siis estit?
Sinähän meinasit ajaa toisen auton perään kun katseesi oli muualla.. Vai ymmärsinkö nyt jotain väärin? Ja ymmärsinkö myös oikein, että lähdit stop kilvellä varustetusta risteyksestä liikkeelle "samaan" aikaan kun edelläoleva etkä pysähtynyt kun oli sinä olit risteyksessä ensimmäisenä? Mikäli homma meni näin, niin tuo töötin painaminen korkeintaan aiheutti vaaratilanteen (edelläoleva olisi lähtenyt tööttiä karkuun keskelle risteystä), eikä estänyt sitä..
Aiheeseenhan tämä ei enää mitenkään liity..
Kyllä lähdin stop-merkin takaa pysähtyen ensin siihen kuten laki vaatii. Kyseisessä risteyksessä on sekä stop-merkki, että pysäytysviiva. Kyseinen tollo olisi voinut jo alunpitäen ajaa pysäytysviivalle saakka pysähtymättä stop-merkin kohdalle (Tätä 74% Suomalaisista ei edes tiedä tätä https://www.is.fi/autot/art-2000000844083.html (https://www.is.fi/autot/art-2000000844083.html) ). Näin hän olisi ehkä saanut katiskansa kiihdytettyä. Kun hän veti lukkojarrutuksen meni hänellä tuo pysäytysviivakin pitkäksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.17 - klo:20:29
Mietitään ensin lakia:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267)
34 §
,,äni- ja valomerkit
Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota.
Sen jälkeen mietitään, jos abs:lliset jarrut on pohjassa, niin ainakin toinen käsi on vapaana jolla voi huoletta painaa törpölle tööttiä.
Mitä nyt tullut pari tuhatta kilometriä ajeltua noilla Continental Contiicecontact 2:n nastarenkailla, niin kyllä edelleen yhdet parhaista talvirenkaista. Ovat hiljaiset nastoiksi eivätkä jollota kuten hakkapeliitat. Pitävät hyvin lumella, jäällä ja loskassa. Mikä parasta ovat tarkat ajaa. Ei ole ikävä kitkoja!
Hyvä oli pito Contin nastoissa viime talvena. 5tkm ajoin ja vaihdoin kitkoihin, ei tossa Opelissa kärsinyt olla jumalattoman ulvonnan takia. Varmaan kuitenkin enemmän auton vika, nyt ne on rouvan Leonissa ja hyvin toimivat.
LainaaMitä nyt tullut pari tuhatta kilometriä ajeltua noilla Continental Contiicecontact 2:n nastarenkailla, niin kyllä edelleen yhdet parhaista talvirenkaista. Ovat hiljaiset nastoiksi eivätkä jollota kuten hakkapeliitat. Pitävät hyvin lumella, jäällä ja loskassa. Mikä parasta ovat tarkat ajaa. Ei ole ikävä kitkoja!
Viime talvena samoin muutaman tuhat kilometriä ajelin ja uutena äänekkäämmät kuin Nokian 7:at. Pito silloin jonkinmoinen.
Tänä talvena tuntuvat liukkaimmilta kuin vanhat Nokian kitkat jotka tuossa pihalla muutamassa kotterossa. Silti edelleen nastauskovainen, mutta ei nuo Contit kyllä pidemmän päälle oikein vakuuta.
Lainaus käyttäjältä: jkvi - 27.12.17 - klo:18:04
Viime talvena samoin muutaman tuhat kilometriä ajelin ja uutena äänekkäämmät kuin Nokian 7:at. Pito silloin jonkinmoinen.
Tänä talvena tuntuvat liukkaimmilta kuin vanhat Nokian kitkat jotka tuossa pihalla muutamassa kotterossa. Silti edelleen nastauskovainen, mutta ei nuo Contit kyllä pidemmän päälle oikein vakuuta.
Mä en hirveänä pistä arvoa empiirisille kokemuksille eri autojen alla. Samoin arvostan kokemuksia enemmän oman auton alla, koskan monesti firman autoilla on monen sorttista käyttäjää.
Joka tapauksessa paljon tarkemmat ajaa ku hakkapeliitta 8:t seka hiljaisemmat. Tämän lisäksi nastat ei katoa eivätkä painu renkaan sisään.
Ei harmita yhtään, että myin hakkapeliitta 9:t pois ja jatkoin conteilla.
LainaaJoka tapauksessa paljon tarkemmat ajaa ku hakkapeliitta 8:t seka hiljaisemmat. Tämän lisäksi nastat ei katoa eivätkä painu renkaan sisään.
- On, paljon tarkemmat ajaa kun ovat liukkaammat.
- Hiljaisemmat - ehkä sitten kun nastat on painuneet sisään.
- Ja juuri siitä syystä kun nastat painuvat renkaan sisään, muuttuvat liukkaimmiksi?
Lainaus käyttäjältä: jkvi - 27.12.17 - klo:21:24
- On, paljon tarkemmat ajaa kun ovat liukkaammat.
- Hiljaisemmat - ehkä sitten kun nastat on painuneet sisään.
- Ja juuri siitä syystä kun nastat painuvat renkaan sisään, muuttuvat liukkaimmiksi?
Rungoltaan Nokian hakkapeliitta 8 on löysä ja vetelä. Eikä siitä tiedä missä mennään pidon kannalta. Mä vihaan tuollaista rengasta! En tiedä kummasta renkaasta puhunut, mutta hakkapeliitta 8:ssa ne nastat painuu sisälle tai katoaa. Vastaavaa ominaisuutta ei ole conteissa. Hakkapeliitta 7 olen itse ajanut kolme sarjaa, Hakkapeliitta 8 kolme sarjaa joista viimeinen menossa ja nyt on toinen Continental Contiicecontact 2:a (Kolmannet tulee ensi talveksi myös toiseen autoon hakkapeliitta 8:n tilalle).
Sitten faktoja:
(Tekniikan maailma 2017 talvirengastesti):
Jarrutusmatkat jäällä
Hakkapeliitta 9 40.0m vs Continental 40.2m
Jarrutusmatka lumella:
Continental 52.1m vs Hakkapeliitta 9 52,3m
Käsittelykoe jäällä:
Continental 53,6s vs Hakkapeliitta 9 54.1m
Käsittelykoe Lumella:
Hakkapeliitta 9 47,7s vs Continental 47,9S
Kiihtytys jäällä:
Continental 3,5s VS Hakkapeliitta 9 3,6S
Kiihdytys Lumella:
Continental 6.0s VS Hakkapeliitta 9 6.0s
Tekniikan maailma talvirengastesti 2016
Jarrutusmatkat jäällä
Hakkapeliitta 8 39,7m vs Continental 42.9m
Jarrutusmatka lumella:
Continental 50.7m vs Hakkapeliitta 8 52,0m
Käsittelykoe jäällä:
Continental 53,5s vs Hakkapeliitta 8 54.3m
Käsittelykoe Lumella:
Hakkapeliitta 8 54,6s vs Continental 53S
Kiihtytys jäällä:
Continental 3,8s VS Hakkapeliitta 8 3,6S
Kiihdytys Lumella:
Continental 5.7s VS Hakkapeliitta 8 5,7s
Joo, kuten kirjoitin niin uutena aivan kelvollinen rengas, kuten testitkin osoittavat vs. Nokialaiset.
Käytettynä muuttuu liukkaaksi, kuten on muillakin foorumeilla todettu. Harmi sinänsä kun minullakin kulutuspinnan suhteen rengas on kuin uusi, ainoastaan nastat on melko syvässä;
(http://i2.aijaa.com/t/00603/14501876.t.jpg) (http://aijaa.com/9XzkDw)
Lainaus käyttäjältä: jkvi - 27.12.17 - klo:22:13
Joo, kuten kirjoitin niin uutena aivan kelvollinen rengas, kuten testitkin osoittavat vs. Nokialaiset.
Käytettynä muuttuu liukkaaksi, kuten on muillakin foorumeilla todettu. Harmi sinänsä kun minullakin kulutuspinnan suhteen rengas on kuin uusi, ainoastaan nastat on melko syvässä;
(http://i2.aijaa.com/t/00603/14501876.t.jpg) (http://aijaa.com/9XzkDw)
Kummasta me puhutaan hakkapeliitta 8:ta vai continental:n contiicecontact ykkösistä vai kakkosista. Ja minkä verran on ajettuja kilometrejä, kun puhut ns. käytetystä?
Mä viime keväänä käväänä yli 10 sarjaa käytettyjä hakkapeliitta 8:ja läpi ja puolessa nuo nastat oli painuneet sisään.
Uudet hakkapeliitta r2 kitkat alla. Pitoa on riittänyt enkä ole nastarenkaita kaivannut.
Lainaus käyttäjältä: DSL - 28.12.17 - klo:03:09
Uudet hakkapeliitta r2 kitkat alla. Pitoa on riittänyt enkä ole nastarenkaita kaivannut.
+1
Lainaus käyttäjältä: DSL - 28.12.17 - klo:03:09
Uudet hakkapeliitta r2 kitkat alla. Pitoa on riittänyt enkä ole nastarenkaita kaivannut.
Mikäs siinä jos tykkää samanlaisesta kyydistä, kuin vanhalla jenkkilintalla ;D
Mulla on nyt alkutalven kokemukset pk-seudulla Michelin CrossClimate Plus renkaista, 235/55/17, autona Tiguan 4motion, DSG-7.
Jos et tunne rengasta, niin ne ovat maailman ensimmäiset jokaisen vuodenajan renkaat, jotka ovat lähteneet kesärenkaasta liikkeelle. Ne on hyväksytty virallisesti myös talvikäyttöön sopiviksi eli täyttää lain pykälät myös Suomessa.
Voin sanoa, että on käsittämättömän hyvät renkaat, ei pienintäkään haastetta ollut talven kanssa nollakeleineen. Käytännön pito on ollut parempi kuin pohjoismaisilla kitkoilla ja kaikki talvirenkaan huonot ominaisuudet loistavat poissaolollaan. Tähän saakka olen ajanut talvet vuodesta 1997 pelkästään kitkoilla eli sellaisilla ajosta on paljon kokemusta ja nyt löytyi vielä paremmat renkaat, joilla on täydet kesärenkaan ominaisuudet lisänä. Kun aina sanotaan, että pk-seudun talvessa on 90% keleistä sellaisia, joilla niillä pärjäisi kesärenkaillakin, niin näillä tämä toteutuu kirjaimellisesti. Paitsi, että nämä ovat paremmat kuin kesärenkaat kylmällä märällä tiellä.
Jos kokemus mikä tähän mennessä on kertynyt jatkuu tämmöisenä, niin itselläni ei tule enää koskaan olemaan kuin yhdet renkaat autossa. Näiden nopeusluokka on 300km/h, joten ei ihan heti lopu ominaisuudet kesäkäytössä Tiguanillakaan. Jarrutuspito kuivalla vastaa tutkitusti hyvin kesärengasta, joten siinäkään ei tule takkiin. Ja vierinvastuksen luokka on B eli ei törsää polttoainettakaan. Edelliset täydet kesärenkaat olivat E luokassa.
Katselin taas aamulla parkkihallissa loppumatonta nastarengas jonoa ja mietin, että ette vaan yksinkertaisesti tiedä paremmasta. Täällä ei todellakaan tarvita nastarenkaita, jos näilläkin pärjää loistavasti. Ja tiet kiittää.
Mitä sanoisit TAG melutasosta verrattuna pohjoismaisiin kitkoihin Crossclimateilla?
Ja kiitos asialisesti esitetystä erilaisesta mielipiteestä/kokemuksesta.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.12.17 - klo:10:39
Mulla on nyt alkutalven kokemukset pk-seudulla Michelin CrossClimate Plus renkaista, 235/55/17, autona Tiguan 4motion, DSG-7.
Jos et tunne rengasta, niin ne ovat maailman ensimmäiset jokaisen vuodenajan renkaat, jotka ovat lähteneet kesärenkaasta liikkeelle. Ne on hyväksytty virallisesti myös talvikäyttöön sopiviksi eli täyttää lain pykälät myös Suomessa.
Voin sanoa, että on käsittämättömän hyvät renkaat, ei pienintäkään haastetta ollut talven kanssa nollakeleineen. Käytännön pito on ollut parempi kuin pohjoismaisilla kitkoilla ja kaikki talvirenkaan huonot ominaisuudet loistavat poissaolollaan...
Paljonko tulee ajoa vuosittain? Pitääkö uusia joka syksy vai harvemmin?
Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.12.17 - klo:10:39
Katselin taas aamulla parkkihallissa loppumatonta nastarengas jonoa ja mietin, että ette vaan yksinkertaisesti tiedä paremmasta.
Luulen, että tämä on yksi olennaisimmista syistä siihen, miksi Suomessa niin moni pyörittää nastoja autonsa alla. He eivät tiedä paremmasta, tai ehkä pitäisi sanoa
vaihtoehdosta ylipäätään. Jos ei ole autoista ja autotekniikasta yhtään syvällisemmin kiinnostunut, ei nastarenkaan valta-asemaa nouse mikään uhkaamaan. Siihen tarvittaisiin jokin ulkopuolinen heräte. Joskus kyllä hieman ihmettelen, ettei tällaista herätettä nouse sisäsyntyisesti. Voisi kuvitella, että kun koko talven ajaa käytännössä paljaalla asfaltilla, syntyisi ajatus "onko tässä mitään järkeä?" Sekä oman ajomukavuuden että teiden kunnon näkökulmasta.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 28.12.17 - klo:10:50
Paljonko tulee ajoa vuosittain? Pitääkö uusia joka syksy vai harvemmin?
Michelinin omien testien mukaan kesto on parempi kuin Energy Saver renkaalla, joka on tunnettu kestostaan. CrossClimatet ovat nyt 2-3 vuotta vanha malli, josta uutena 2. sukupolven parannuksena on tuo "Plus" malli. Siinä märkäpidosta on tiputettu matalan A:n tasolta korkean B:n tasolle, mutta samalla on parannettu renkaan ominaisuuksien säilymistä kulumisen mukana. Renkaassa on levenevät urat eli mitä enemmän rengas kuluu, se kompensoidaan aukkojen leventymisenä. Kesärenkaana jarrutusmatka kasvaa vain 2% aitoihin premium kesärenkaisiin nähden. Kun hinta on sama kuin normaalilla kesärenkaalla, voin suositella tuota ihan kesärenkaaksikin. Ainakin voi pidentää kesäkautta kuukausilla ja vähentää talvirenkaan pitoaikaa.
Itsellä tulee 20tkm vuodessa ja kaksi kertaa vuodessa edestakas Espanjaan, jolloin keväällä ja syksyllä tulee puhkaistua muutamat vuodenajat samalla ajolla. Tämä oli pääsyy miksi vaihdoin kesärenkaat CrossClimate plussiin kun nyt tuli muutenkin vaihdon aika. Luin sitten talvikokemuksista Suomessa parin vuoden ajalta yhdeltä Citroen C4 etuvetokuskilta ja totesin, että jää sitten kitkat parvekkeelle tänä vuonna. Silti olen hämmästynyt kuinka hyvin noi toimivat pk-seudun keleissä. Jos reissaisin jatkuvasti maakunnissa pitkiä matkoja, niin sitten ehkä päätyisin kitkoihin talveksi.
http://meylerstyres.com/tyres-michelin-crossclimate-plus/ (http://meylerstyres.com/tyres-michelin-crossclimate-plus/)
Hyvä käytännön testi Englanti-Sveitsi väliltä
https://www.youtube.com/watch?v=YO0zyQh2l3M (https://www.youtube.com/watch?v=YO0zyQh2l3M)
Lainaus käyttäjältä: roiala - 28.12.17 - klo:10:47
Mitä sanoisit TAG melutasosta verrattuna pohjoismaisiin kitkoihin Crossclimateilla?
Ja kiitos asialisesti esitetystä erilaisesta mielipiteestä/kokemuksesta.
Vertailu vähän hankalaa kun kitkat itsellä 16 tuumaiset (215) ja nämä 17 tuumaiset (235). Noi omat kitkat ovat kyllä täysin äänettömät. Näiden filosofia on aivan erilainen kuin kitkoissa. Kitkat ovat täynnä poikittaisia lamelleja, jotka lisäävät pitoa ja tekevät renkaasta pehmeän ja hiljaisen. Tässä pinnan muotoilu ja materiaali on jotain ihan muuta ja tuntuma enemmän kesärenkaan tyylinen. Näitä pitää verrata melultaan kesärenkaisiin ja sellaisina ihan normaalit tapaukset. Ohiajomelultaan (se joka mainitaan renkaiden yhteydessä) nämä ovat hiljaiset. Hiljaisemmat nämä ovat kuin aikaisemmat kesärenkaat eli Bridgestonen Duelerit. Toki hiljaisemmat nämä olivat Espanjassa lähtiessä kuin täällä jo karhennetulla kivi-asfaltilla. Kaarteissa näistä puuttuu kitkarenkaiden pehmeydestä johtuva "tyynymäinen" epämääräisyys. Nämä ovat kaarteissa kesärenkaiden tyyppiset. Selvästi positiivinen asia on pidon tunteminen herkemmin, kun rengas on kitkarengasta tiiviimmin tiessä kiinni.
Se täytyy tietty sanoa, että en ole koskaan asennoitunut talvirenkaisiin niin, että niillä pitäisi pystyä ajamaan kaikissa keleissä kuten kesärenkailla, vaan ajonopeudet sovitetaan keleihin. Samaa teen tietty myös näillä. Pidon rajat vaan ei ole tulleet vielä kertaakaan vastaan. ESP valo ei ole sivuttaispidon takia välähtänyt kertaakaan.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.12.17 - klo:10:39
Voin sanoa, että on käsittämättömän hyvät renkaat... aamulla parkkihallissa...
Aivan mahtavaa.
Ja toki vielä :-* ettei tule kenellekään paha joulumieli.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 28.12.17 - klo:12:08
Luulen, että tämä on yksi olennaisimmista syistä siihen, miksi Suomessa niin moni pyörittää nastoja autonsa alla. He eivät tiedä paremmasta, tai ehkä pitäisi sanoa vaihtoehdosta ylipäätään. Jos ei ole autoista ja autotekniikasta yhtään syvällisemmin kiinnostunut, ei nastarenkaan valta-asemaa nouse mikään uhkaamaan. Siihen tarvittaisiin jokin ulkopuolinen heräte. Joskus kyllä hieman ihmettelen, ettei tällaista herätettä nouse sisäsyntyisesti. Voisi kuvitella, että kun koko talven ajaa käytännössä paljaalla asfaltilla, syntyisi ajatus "onko tässä mitään järkeä?" Sekä oman ajomukavuuden että teiden kunnon näkökulmasta.
Mulla kesti vaan 40 vuotta, vaikka onhan tässä talvet ja teidenhoitokin muuuttuneet, ei pelkät ajatukset. Nyt olisin valmis ajamaan kitkoilla ympäri vuoden. Voisi myydä noi hätäpäissään hommatut kesäpyörät.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 28.12.17 - klo:22:25
Mulla kesti vaan 40 vuotta, vaikka onhan tässä talvet ja teidenhoitokin muuuttuneet, ei pelkät ajatukset. Nyt olisin valmis ajamaan kitkoilla ympäri vuoden. Voisi myydä noi hätäpäissään hommatut kesäpyörät.
Lolmas talvi kitkoilla menossa mutta kesällä en niitä kyllä alla pidä. Sen verran arvostan omaa terveyttä. Tiukka tilanne kesäkuumalla niin onpahan aika pulkat.
Sekä että -rengastuksella matkustelevan ajatuksia tähän räjähdysalttiiseen ketjuun....
Taloudessa tosiaan nuo alla mainitut kutvoset nelikkoina (torsenilla). Vaimon kulkineessa cic 2- nastat ja omassa cvc6- kitkat. Eli kummatkin Contin kummeilla ja tämän "talven" alla olleina. Vaimolla 18 tuumaiset ja ittellä 17 tuumaiset auton vakiokoot. Ajo on pääsääntöisesti 2-4 numeroisilla teillä, eli hoitoluokat kakkosesta suoraan sanottuna hoitamattomaan asti. Eli pk-seudun juttuihin en ota kantaa kun en siellä juurikaan ajele.
Jos ajetaan edes jotenkin hoidettua tietä ja vaikka itsekin olen keskivertoa huonompi kuski (n 30 vuotta ja pitkälti yli miljona kilsaa ilman kolareita alla) niin kitkoilla pärjää hyvin. Tänä talvena on ollut pari päivää kun on ollut nastoja ikävä (plusasteita ja peilijää). Mutta nämä käytössä olevat paritonniset kiesit hävittää kelin ongelmat alta ja nelikolla on joskus hauska leikkiäkkin. Eli oikeastaan sama kummat on alla niin ei hätää. Melutaso näissä vekotuksissa sen verran matala jokatapauksessa että ei ees nastat haittaa.
Mutta sitten perheessä on 2007 mallinen toipotta nauris nokian kaseilla joilla ajettu n. 3000 kilsaa. Voi hitto että pelottaa lähteä sillä liikenteeseen jos edes pikkuisen talvinen keli. Auto vatkaa joka suuntaan ja kaikenlaista valoa vilkkuu mittaristossa ja ajohallinta aktivoituu vähän väliä. Melu on demoninen, eli peltorit tarpeen.
Yhteenvetona kaikilla sallituilla renkailla pärjää Suomen talvessa, mutta kokemattomalle kuskille taikka siihen perheen kakkosautoon kyllä suosittelen nastarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: sepinki - 29.12.17 - klo:00:00
Sekä että -rengastuksella matkustelevan ajatuksia tähän räjähdysalttiiseen ketjuun....
Yhteenvetona kaikilla sallituilla renkailla pärjää Suomen talvessa, mutta kokemattomalle kuskille taikka siihen perheen kakkosautoon kyllä suosittelen nastarenkaita.
Olen samaa mieltä - kokeneet kuskit ajavat renkailla kuin renkailla, mutta aloitteleville ja vähän ajaneille sekä fysiikasta ymmärtämättömille nastarenkaat ovat hiukan turvallisemmat.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 28.12.17 - klo:10:39
Mulla on nyt alkutalven kokemukset pk-seudulla Michelin CrossClimate Plus renkaista, 235/55/17, autona Tiguan 4motion, DSG-7.
Jos et tunne rengasta, niin ne ovat maailman ensimmäiset jokaisen vuodenajan renkaat, jotka ovat lähteneet kesärenkaasta liikkeelle. Ne on hyväksytty virallisesti myös talvikäyttöön sopiviksi eli täyttää lain pykälät myös Suomessa.
Kuulostaa mielenkiintoiselta renkaalta. Kertomasi perusteella sain käsityksen, että kyseessä "kitkarengas" tai ns. "keski-euroopan kitkarengas" - mutta Michelin itse markkinoi rengasta ihan kesärenkaana: http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-crossclimate (http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-crossclimate)
Minullakin nuo CrossClimate plussat on varastossa.
Eivät ole talvirenkaat jos uskotaan rengasmyyjien ryhmittymän talvirengaslistaa http://www.stro.se/wp-content/uploads/2017/12/Talvirenkaat-henkil%C3%B6auto-2017-12-20-Suomi.pdf (http://www.stro.se/wp-content/uploads/2017/12/Talvirenkaat-henkil%C3%B6auto-2017-12-20-Suomi.pdf)
Sen sijaan, ovat erittäin hyvällä lumipidolla varustetut kesärenkaat.
Jääkö noilla ajaessa kiinni vääristä kumeista etelässä, tuskin. Kyljissä on kuitenkin M+S ja kolmihuippuinen vuori jotka pitäisi olla merkkinä talvikelpoisesta renkaasta.
Aiemmin jo laittanut kokemuksia skodan alla mutta lyhyesti:
- Hiljaisempi kuin kovettunut Continental sportcontact2 samassa koossa.
- Sadekelillä kulutus nousee enemmän kuin conteilla, vesi lentää voimakkaasti sivuille ja kotelot pohisee kovaa.
- Normaaliajossa (hyvin pieni otanta) kulutti vähän enemmän kuin contit, 3dl arviolta. Selvästi vähemmän tuntuu auto vievän samankokoisilla Hakka8 nastoilla. -5dl vrt CrossClimate näin hihavakiolla. Keväällä lisää mittaustuloksia.
- Loskapito loistava, vaihdon jälkeen en eroa pakkatuoreisiin hakka8 huomannut, mutta ei mitattu äärioloissa todellista tilannetta.
- Jääpitoa en testannut vaan heitin piikit alle kun kelit paheni
Kuten foorumilla jotkut tekevät, voi hyvin mennä pk-seudulla jopa koko talven.
Pitää vain joko pysyä kotona tai olla varovainen kun se pahasti pakkautuneen märän lumen / liukkaan jään keli tulee.
Ajotuntuma kesärenkaan, melu ehkä vähän hiljaisempi, kulutus hieman isompi ja varsinkin nollan lähellä olevalla sulalla oikein loistavasti toimiva kumi.
Lainaus käyttäjältä: sepinki - 29.12.17 - klo:00:00
Yhteenvetona kaikilla sallituilla renkailla pärjää Suomen talvessa, mutta kokemattomalle kuskille taikka siihen perheen kakkosautoon kyllä suosittelen nastarenkaita.
Kuinka paljon "kokematon kuljettaja" (miten se muuten määritellään?) tarvitsee nastarenkaita, riippuu tietysti paljolti siitä, missä tämä kuljettaja ajonsa pääasiassa ajaa. Jos kyse on alueesta, jolla ääriolosuhteet (esim. ns. pelijää) ovat tuiki harvinainen ilmiö, ei kokematon kuljettaja luonnollisestikaan tarvitse nastarenkaita yhtään sen enempää kuin kokenutkaan.
Saattaa myös olla niin, että "kokematon kuljettaja", mitä sillä sitten tarkoitetaankaan, on tietyssä mielestä jopa soveliaampi käyttämään kitkarenkaita kuin kokeneempi kuski. Aika monessa yhden auton taloudessa taitaa edelleen olla niin, että ratissa on useimmiten "isäntä", "emännän" ollessa siinä vieressä. Autolla ajaminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta jos "isäntä" pääasiassa ajot hoitaa, ei ole mikään yllätys, että se kokemattomampi kuljettaja on juuri "emäntä". Kun sitten tiedetään, että naiset ylipäätään ottavat vähemmän riskejä liikenteessä kuin miehet, saattaa tämä yhdessä pienemmän ajotuntimäärän kanssa johtaa siihen, että nainen ajaa varovaisemmin ja keli paremmin huomioiden.
Miten sitten tulee kakkosautoon ja sen soveltuvuuteen kitkarenkaille, niin tähän asiaan vaikuttaa tietysti paljon se, millainen ko. kakkosauto on. Eipä sillä, että kitkarenkaiden käyttö vaatisi autolta kovinkaan kummoisia ominaisuuksia. Kun itse hankin ensimmäiset kitkat, oli käytössä Opel Vectra vm. 1990. Siinä ei juurikaan avustimia ollut, eikä mittaristossa vilkkunut minkäänlaisia valoja ajon aikana. Keli piti huomioida, mutta tässä suhteessa en kyllä huomannut mitään dramaattista eroa nastoihin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.12.17 - klo:23:00
Kummasta me puhutaan hakkapeliitta 8:ta vai continental:n contiicecontact ykkösistä vai kakkosista. Ja minkä verran on ajettuja kilometrejä, kun puhut ns. käytetystä?
Mä viime keväänä käväänä yli 10 sarjaa käytettyjä hakkapeliitta 8:ja läpi ja puolessa nuo nastat oli painuneet sisään.
Kuten kuvasta näkyy, niin Conteista on kysymys ja vähän yli vuoden alla olleista ja n. 6-7tkm ajetuista iceContact 2:sista. Suurin osa kilometreistä on ajettu lumella/lumipolanteella mikä selittää sen, että kulutuspintaa on kuin uutena. Lumella kelvolliset, mutta jäällä/ kovalla lumipolanteella nasta ei pidä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 29.12.17 - klo:12:44
Kuinka paljon "kokematon kuljettaja" (miten se muuten määritellään?) tarvitsee nastarenkaita, riippuu tietysti paljolti siitä, missä tämä kuljettaja ajonsa pääasiassa ajaa. Jos kyse on alueesta, jolla ääriolosuhteet (esim. ns. pelijää) ovat tuiki harvinainen ilmiö, ei kokematon kuljettaja luonnollisestikaan tarvitse nastarenkaita yhtään sen enempää kuin kokenutkaan.
Saattaa myös olla niin, että "kokematon kuljettaja", mitä sillä sitten tarkoitetaankaan, on tietyssä mielestä jopa soveliaampi käyttämään kitkarenkaita kuin kokeneempi kuski. Aika monessa yhden auton taloudessa taitaa edelleen olla niin, että ratissa on useimmiten "isäntä", "emännän" ollessa siinä vieressä. Autolla ajaminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta jos "isäntä" pääasiassa ajot hoitaa, ei ole mikään yllätys, että se kokemattomampi kuljettaja on juuri "emäntä". Kun sitten tiedetään, että naiset ylipäätään ottavat vähemmän riskejä liikenteessä kuin miehet, saattaa tämä yhdessä pienemmän ajotuntimäärän kanssa johtaa siihen, että nainen ajaa varovaisemmin ja keli paremmin huomioiden.
Miten sitten tulee kakkosautoon ja sen soveltuvuuteen kitkarenkaille, niin tähän asiaan vaikuttaa tietysti paljon se, millainen ko. kakkosauto on. Eipä sillä, että kitkarenkaiden käyttö vaatisi autolta kovinkaan kummoisia ominaisuuksia. Kun itse hankin ensimmäiset kitkat, oli käytössä Opel Vectra vm. 1990. Siinä ei juurikaan avustimia ollut, eikä mittaristossa vilkkunut minkäänlaisia valoja ajon aikana. Keli piti huomioida, mutta tässä suhteessa en kyllä huomannut mitään dramaattista eroa nastoihin.
Sen mitä tässä olen tätä foorumia lukenut rivien välistä ja suoraan riveiltä, niin kokemus tulee ikävuosien mukaan ratissa. ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 29.12.17 - klo:15:26
Sen mitä tässä olen tätä foorumia lukenut rivien välistä ja suoraan riveiltä, niin kokemus tulee ikävuosien mukaan ratissa. ;D
Juuri näin!😎
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 29.12.17 - klo:15:26
Sen mitä tässä olen tätä foorumia lukenut rivien välistä ja suoraan riveiltä, niin kokemus tulee ikävuosien mukaan ratissa. ;D
Jep. Sitten ei tarvitakaan muuta kuin tieto siitä, millainen määrä vuosia riittää täyttämään "kokeneen kuljettajan" kriteerin. Senhän me jo tiedämme, että kaikki suomalaiset
miehet ovat keskitasoa parempia kuljettajia. :D
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 29.12.17 - klo:16:03
Jep. Sitten ei tarvitakaan muuta kuin tieto siitä, millainen määrä vuosia riittää täyttämään "kokeneen kuljettajan" kriteerin. Senhän me jo tiedämme, että kaikki suomalaiset miehet ovat keskitasoa parempia kuljettajia. :D
Seuratessani omaa kehitystä katsomalla taakse omaan menneisyyteeni arvioin, että kun ikävuodet alkavat kutosella, niin kokemusta on jo sen verran, että osaa kunnioittaa enemmän keliä kuin renkaita.
Nyt kun alkaa toi kutonen lähestyä uhkaavasti ja pari milssiä ratintakana, niin vot et tekisi mieli koittaa eurooppa Conteja. Alkaa olemaan suvigummit vaihtokunnossa. Alla nyt (ekan kerran 20vuoteen, tuli auton mukana) nastat. Conti ice2. On kyllä hyvät ajaa ja pitoa mukavasti, melukaan ei häiritse. Mutta kunnon veronmaksajana silti ajattelen ympäristöä ja teiden kulumista, siksi mieluummin kitkat. Talvien ollessa tälläisiä, pärjään kyllä mainiosti ilman nastoja. Minusta se rapina luo vain turhaa turvallisuuden tunnetta...
Arveluttaa vaan K-E kitkojen kesäkeli kesto? Sulaako alle moottoritienopeuksissa?
Lainaus käyttäjältä: jkvi - 29.12.17 - klo:14:58
Kuten kuvasta näkyy, niin Conteista on kysymys ja vähän yli vuoden alla olleista ja n. 6-7tkm ajetuista iceContact 2:sista. Suurin osa kilometreistä on ajettu lumella/lumipolanteella mikä selittää sen, että kulutuspintaa on kuin uutena. Lumella kelvolliset, mutta jäällä/ kovalla lumipolanteella nasta ei pidä.
Kaksi talvea oli ensimmäiset contiicecontact 2:t alla ja en huomannut vastavaa ominaisuutta saati, että pito olisi merkittävästi hävinnut nelivetoisen auton alla jäällä. Toki nastat istuvat paremmin paikoilleen ensimmäisten tuhansien kilometrien aikana.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 29.12.17 - klo:12:44
Saattaa myös olla niin, että "kokematon kuljettaja", mitä sillä sitten tarkoitetaankaan, on tietyssä mielestä jopa soveliaampi käyttämään kitkarenkaita kuin kokeneempi kuski.
Minä myös suosittelen kokemattomalle kuskille kitkoja. Kitkat pitäisi ottaa talvirenkaiksi heti kortin saatua eikä ikinä edes tuudittautua nastoihin. Asuin usean vuoden Japanissa. Pohjoisessa Hokkaidon saarella on ihan samanlaiset talvikelit kuin täällä Suomessa, mutta nastat kielletty. Siellä on ajettu pelkästään kitkoilla vuodesta 1990. Kokonainen sukupolvi on oppinut ajamaan kitkoilla kelin mukaan. Eron myös huomaa, kun vertaa Sapporon ja Helsingin liikennettä. Sapporossa ajetaan huomattavasti rauhallisemmin. Edellä olevaan pidetään kunnon väliä ja risteyksiin tullaan varovaisesti. Vielä Japanissa aseussani ja Suomessa käydessäni pisti heti silmään kuinka Suomessa nastoilla suorastaan kaahataan. Niiden tuoma parempi pito ulosmitataan raskaasti.
Hokkaidolla on kohdalleni osuneet kaikkein haastavimmat kelit. Tässä tyypillinen paha keli Sapporossa. Tie on aivan jäässä. Hiekan käyttö on aika minimaalista. Suojatiellä saa kävellä varovaisesti, että pysyy pystyssä.
(https://s13.postimg.org/vwt31nmc7/Sapporo1.jpg)
Ihmeen hyvin se liikenne kuitenkin sujuu pelkästään kitkoilla, vaikka ei ole nastoja karhentamassa.
Tässä taas sellainen normaali talvikeli.
(https://s13.postimg.org/e6reh115z/IMG_0168.jpg)
Selittäkää te viisaat, miksi pitää TALVIrenkaan olla iso, leveä ja matala? Kohta on autojen renkaiden halkaisija niin kuin oli T-fordissa, leveys ja profiili niin kuin F1:ssa. En ymmärrä.
Lainaus käyttäjältä: knoj - 30.12.17 - klo:09:00
Selittäkää te viisaat, miksi pitää TALVIrenkaan olla iso, leveä ja matala? Kohta on autojen renkaiden halkaisija niin kuin oli T-fordissa, leveys ja profiili niin kuin F1:ssa. En ymmärrä.
Näyttää hyvältä, mutta ei ole mitään tekemistä pidon ja mukavuuden kanssa ;)?
Minulla se on mahdollisimman korkea, kapea ja mahdollisimman pienellä vanteella.
Lainaus käyttäjältä: knoj - 30.12.17 - klo:09:00
Selittäkää te viisaat, miksi pitää TALVIrenkaan olla iso, leveä ja matala? Kohta on autojen renkaiden halkaisija niin kuin oli T-fordissa, leveys ja profiili niin kuin F1:ssa. En ymmärrä.
F1:ssä ei ole matalaprofiilisia renkaita.
Lainaus käyttäjältä: knoj - 30.12.17 - klo:09:00
Selittäkää te viisaat, miksi pitää TALVIrenkaan olla iso, leveä ja matala? Kohta on autojen renkaiden halkaisija niin kuin oli T-fordissa, leveys ja profiili niin kuin F1:ssa. En ymmärrä.
Halkaisijaltaan suuri rengas tuo mukanaan pitkänmallisen kosketuspinnan, joka syrjäyttää hyvin esimerkiksi sohjoa. Suuri halkasija parantaa myös rullaavuutta ja ylittää epätasaisuudet mukavammin. Leveyden kasvu on mun mielestä jo loppunut. Päästöjen tullessa koko ajan enemmän tärkeiksi ja autojen keventyessä saattaa käydä niin, että renkaat alkavat kaventumaankin. Nähtäväksi jää, alkaako esim. Renault Scenicistä löytyvä suurihalkasijainen mutta kapea rengas yleistymään.
Entisaikojen autoihin verrattuna nykyautot ovat raskaampia ja varustettu paljon tehokkaammilla jarruilla. Auton paino vaatii leveyttä renkaaseen ja tehokkaat jarrut vaativat ison vanteen. Toki myös ulkonäen vuoksi tarjotaan isompia pyöriä alle, mutta ei kaikki pelkästään ulkonäön vuoksi ole tapahtynut. Talvirenkaiden koot seurailevat myös kesärenkaiden kokoa, joka on kaikille valmistajille tärkeämpi tekijä kuin arktisissa olosuhteissa autoilevat.
Lainaus käyttäjältä: knoj - 30.12.17 - klo:09:00
Selittäkää te viisaat, miksi pitää TALVIrenkaan olla iso, leveä ja matala? Kohta on autojen renkaiden halkaisija niin kuin oli T-fordissa, leveys ja profiili niin kuin F1:ssa. En ymmärrä.
Minulla talvirenkaat ovat kapeammat ja paksummat kuin kesärenkaat. Myös vanne on tuumaa pienempi. Tykkään ajaa korkeammalla (65) profiililla, koska se sopii mielestäni paremmin talvisin epätasaisemmille teille.
Kesärenkaatkin saisivat olla samaa luokkaa, mutta kun auton toimittaja toimitti tehdaspakettiin kuuluvat isommat renkaat (prof. 55). Liike ei suostunut vaihtamaan pienempiin ja korkeampiin ilman tuntuvaa lisähintaa.
Tultiin joulupyhien jälkeen pulmitta Saariselältä pääkaupunkiseudulle Q3:lla.
Alla oli R2 kitkat, lämpötila vaihteli -25'C ja plussan välillä. Lumi pölisi alussa ja rapa Jyväskylän jälkeen.
Ainoa liukkaus yllätti vasta kehä 3:sen rampissa.
Entisenä nastamiehenä, olen täysin pro-kitka nykyään.
Lainaus käyttäjältä: penalalli - 30.12.17 - klo:22:14
Tultiin joulupyhien jälkeen pulmitta Saariselältä pääkaupunkiseudulle Q3:lla.
Alla oli R2 kitkat, lämpötila vaihteli -25'C ja plussan välillä. Lumi pölisi alussa ja rapa Jyväskylän jälkeen.
Ainoa liukkaus yllätti vasta kehä 3:sen rampissa.
Entisenä nastamiehenä, olen täysin pro-kitka nykyään.
Lumella kitkat ovat hyvät, mutta nollan tietämillä kun jää on liukkaimmillaan ovat nastat paremmat. Pk-seudulla esiintyy usein liukkaimmat kelit.
Suomessa voitaisiin aivan hyvin luopua nastoista, tietysti vanhat saisi ajaa loppuun, mutta uusia ei myytäisi. Ajotyyli sopeutuisi nopeasti kitkoihin kuten tuo Hokkaidonkin esimerkki osoittaa.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 31.12.17 - klo:11:29
Suomessa voitaisiin aivan hyvin luopua nastoista, tietysti vanhat saisi ajaa loppuun, mutta uusia ei myytäisi. Ajotyyli sopeutuisi nopeasti kitkoihin kuten tuo Hokkaidonkin esimerkki osoittaa.
Ajakoot ne kitkoilla jotka haluaa. Näin keski-suomen näkökulmasta ajan hyvällä omallatunnolla nastarenkailla eikä tarvitse jännittää tai miettiä keliä! Hokkaido yksi esimerkki ei mitenkään liity Suomeen, koska Suomessa nuo etäisyydet on pikkuisen eri luokkaa.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 31.12.17 - klo:11:29
Suomessa voitaisiin aivan hyvin luopua nastoista, tietysti vanhat saisi ajaa loppuun, mutta uusia ei myytäisi. Ajotyyli sopeutuisi nopeasti kitkoihin kuten tuo Hokkaidonkin esimerkki osoittaa.
Hokkaidossa sataa talvisin lunta moninkertaisesti verrattuna Suomeen.. kuten Pihistelijän 'Tässä taas sellainen
normaali talvikeli' kuvakin osoittaa. Lumipinnallahan kitkat on hyvät.
Ko. saarella paljon vuoristoa, jossa lunta tulee vielä Sapporoakin (joka sekin suomalaisen mittapuun mukaan korkealla) enemmän.. sataa lähinnä tyyliin kokoajan. Menen kohtsilleen käymään.. pitää tsekata teidenkin tilanne :)
Kielletään vaan nastat.. itte ja suurin osa pärjää kitkoillakin hyvin.. osa ei niin hyvin.
Eteläisimmän Suomen tätäkin talvea katsoo, niin siellä pääasiassa autoilevilla nastoissa ei oikein järkeä olekkaan. Muualla Suomessa on oikea talvi ja kelit vaihtelee nollan kahta puolta jäädyttäen teitä. Muut mahdolliset muuttujat unohtaen.. nastoilla on näissä oloissa
paras pito.
Itse olen päätynyt ratkaisuun jossa syksy ja kevät menee kitkoilla ja keskitalvi nastoilla. 10-20 m lyhyempi jarrutusmatka jäisellä tiellä jossa nopeusrajoitus 100 km/h säästää n. 1 kolarilta per talvi. Näitä ohituskaistalle yllättäin pienellä nopeudella puikaavia kun silloin tällöin tulee eteen.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 31.12.17 - klo:12:20
10-20 m lyhyempi jarrutusmatka jäisellä tiellä jossa nopeusrajoitus 100 km/h säästää n. 1 kolarilta per talvi. Näitä ohituskaistalle yllättäin pienellä nopeudella puikaavia kun silloin tällöin tulee eteen.
Mitähän teen väärin, kun ei ole koskaan tullut tuollaista tilannetta eteen - ei nastoilla eikä kitkoilla ajaessa?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 31.12.17 - klo:12:05
Hokkaidossa sataa talvisin lunta moninkertaisesti verrattuna Suomeen.. kuten Pihistelijän 'Tässä taas sellainen normaali talvikeli' kuvakin osoittaa. Lumipinnallahan kitkat on hyvät.
Ko. saarella paljon vuoristoa, jossa lunta tulee vielä Sapporoakin (joka sekin suomalaisen mittapuun mukaan korkealla) enemmän.. sataa lähinnä tyyliin kokoajan. Menen kohtsilleen käymään.. pitää tsekata teidenkin tilanne :)
Kielletään vaan nastat.. itte ja suurin osa pärjää kitkoillakin hyvin.. osa ei niin hyvin.
Eteläisimmän Suomen tätäkin talvea katsoo, niin siellä pääasiassa autoilevilla nastoissa ei oikein järkeä olekkaan. Muualla Suomessa on oikea talvi ja kelit vaihtelee nollan kahta puolta jäädyttäen teitä. Muut mahdolliset muuttujat unohtaen.. nastoilla on näissä oloissa paras pito.
Niin, vai etelä-suomessa/rannikolla seilataan ja pohjoisemmassa tasasemmin pakkasella?
Lainaus käyttäjältä: joukose - 31.12.17 - klo:12:20
Itse olen päätynyt ratkaisuun jossa syksy ja kevät menee kitkoilla ja keskitalvi nastoilla. 10-20 m lyhyempi jarrutusmatka jäisellä tiellä jossa nopeusrajoitus 100 km/h säästää n. 1 kolarilta per talvi. Näitä ohituskaistalle yllättäin pienellä nopeudella puikaavia kun silloin tällöin tulee eteen.
Joo, kyllä mäkin kattosin ennemmin peiliin, kuin renkaisiin jos joka talvi kolisee useampaan otteeseen. 🙂
Teille kun alkaa muodostumaan jäätä joulukuusta lähtien niin sehän on siellä kevääseen asti, päällystetyillä ja hiekkateillä. Tälläisiä teitä on varmaan suurin osa. Luulisin että on vähentynyt auraus, terien käyttö ja sohjon poisto.
Isoilla valtateilläkin voi olla reilu kerros ja taajamista tai pienemmistä teistä puhumattakaan, ei pure kunnolla kitka tai nasta, tarvitsisi kunnon piikkimäiset nastat.
Alkutalvella vähän aikaan kun ei ole jäätä päässyt muodostumaan ja maa on lämmin niin lumisateen jälkeen pito on aivan erilainen ja yllätyksetön nasta ja kitkarenkaalla.
Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 31.12.17 - klo:14:50
Niin, vai etelä-suomessa/rannikolla seilataan ja pohjoisemmassa tasasemmin pakkasella?
Ihan pohjoisessa tasaisemmin pakkasella, mutta kyllä esim. Keski-Suomessa on vuoron perään lumisadetta, vesisadetta, +1, -2 ... vuosi sitten oli poikkeuksellinen pakkasjakso talven alussa, mutta tämä talvi ollut taas tätä 'normaalia'. Tiet oli Jyväskylässä jäässä tuossa 15 min. sitten.. ja pienemmät kadut jumalattomalla uralla ja jääpaakku nimismiehen kiharalla.. teitähän ei nykyään täälläpäin enää aurata :)
Eiköhän tää ole aika paljon kiinni ennakoivasta ajotavasta. Itsellä ollut Keski-Suomessa neljä viimeistä talvea kitkat, nyt vielä Kormoranin (Michelinin halpismerkki) keskieurooppalaiset kitkat neliveto Touaregin alla. Yhtenäkään päivänä ei ole ollut ongelmia, vaikka keli onkin vaihdellut nollan molemmin puolin ja välillä lunta ollut auraamattomalla tiellä melko reippaasti. Aiemmin oli Audi ja siihen laitoin vaimon Skodan Nokian kitkat, joista hän halusi luopua yhden päivän ajettuaan. Niillä ajoin vielä kaksi talvea ilman probleemeja.
Lainaus käyttäjältä: wonderer - 31.12.17 - klo:18:21
Eiköhän tää ole aika paljon kiinni ennakoivasta ajotavasta. Itsellä ollut Keski-Suomessa neljä viimeistä talvea kitkat, nyt vielä Kormoranin (Michelinin halpismerkki) keskieurooppalaiset kitkat neliveto Touaregin alla. Yhtenäkään päivänä ei ole ollut ongelmia, vaikka keli onkin vaihdellut nollan molemmin puolin ja välillä lunta ollut auraamattomalla tiellä melko reippaasti. Aiemmin oli Audi ja siihen laitoin vaimon Skodan Nokian kitkat, joista hän halusi luopua yhden päivän ajettuaan. Niillä ajoin vielä kaksi talvea ilman probleemeja.
Jos ajat vain pääväyliä, niin so not. Ajat vaikka Sumiaisiin, Uuraisille tai vastaaviin paikkoihin, niin kyllä mä ajan hymyillen nastat alla.
Eilen tarttenut olla ku vähän loskaa, niin ei porukka uskaltanut edes 80km/h ajella nelostiellä, vaan ajettiin parhaimmillaan alle 60km/h. Motarilla ajettiin sitten alle 80km/h, kuin köyhän talon porsaat, kun itse pystyi ajamaan vasemman puoleista kaistaa ilman mitään ongelmia rajoitusten mukaan.
Jep, mökki on kyllä Sumiaisten takana Konneveden puolella ja sieltäkin haettu puita nyt alkutalvesta...toki nastoilla on puolensa... toki tuolla nelivedolla on puolensa myös...
Lainaus käyttäjältä: wonderer - 31.12.17 - klo:19:45
Jep, mökki on kyllä Sumiaisten takana Konneveden puolella ja sieltäkin haettu puita nyt alkutalvesta...toki nastoilla on puolensa... toki tuolla nelivedolla on puolensa myös...
Nelivedolla ja nastoilla pihaan vaikka taas oli tullut se 15cm lunta joista osa jäätynyt. Nyt huomasi miten haldex pukkaa tehoa puolelta toiselle vrt puuterilumi. Huomenna pitää hieman leventää tuota mökkitietä ettei kyljet ota jäätyneihin penkkoihin.
Kolme autoa körötteli tuolla välillä alle 60km/h. Neliveto+nastat ihan huoletta pystyi rajoitusten mukaan ajamaan ja ajan, kun saa valoa näytää muille 😉
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.17 - klo:18:29
Jos ajat vain pääväyliä, niin so not. Ajat vaikka Sumiaisiin, Uuraisille tai vastaaviin paikkoihin, niin kyllä mä ajan hymyillen nastat alla.
Eilen tarttenut olla ku vähän loskaa, niin ei porukka uskaltanut edes 80km/h ajella nelostiellä, vaan ajettiin parhaimmillaan alle 60km/h. Motarilla ajettiin sitten alle 80km/h, kuin köyhän talon porsaat, kun itse pystyi ajamaan vasemman puoleista kaistaa ilman mitään ongelmia rajoitusten mukaan.
Mahdollisimman pian pitäisi saada automaattiset nopeusmerkit, joilla voitaisiin näyttää olosuhteista johtuvat enimmäisnopeuden muutokset. Säästyisi melkoiset määrät rahaa nastarenkaiden kuluttamien teiden korjauksesta. Kun tajuttaisiin ajaa possujonossa, niin onnettomuusriskitkin vähenesivät. Sääolosuhteiden mukainen joustaminen on viisautta eikä pelkuruutta.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 31.12.17 - klo:22:07
Mahdollisimman pian pitäisi saada automaattiset nopeusmerkit, joilla voitaisiin näyttää olosuhteista johtuvat enimmäisnopeuden muutokset. Säästyisi melkoiset määrät rahaa nastarenkaiden kuluttamien teiden korjauksesta. Kun tajuttaisiin ajaa possujonossa, niin onnettomuusriskitkin vähenesivät. Sääolosuhteiden mukainen joustaminen on viisautta eikä pelkuruutta.
Jep, ja kun nostettaisiin myös niitä nopeuksia kesätasollekin kelin salliessa!
Fixed talvinopeudet ovat niin vanhanaikaisia, kun nuo kelitkään eivät nykyään suoraan kalenteria seuraa.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 31.12.17 - klo:22:07
Mahdollisimman pian pitäisi saada automaattiset nopeusmerkit, joilla voitaisiin näyttää olosuhteista johtuvat enimmäisnopeuden muutokset. Säästyisi melkoiset määrät rahaa nastarenkaiden kuluttamien teiden korjauksesta. Kun tajuttaisiin ajaa possujonossa, niin onnettomuusriskitkin vähenesivät. Sääolosuhteiden mukainen joustaminen on viisautta eikä pelkuruutta.
Mitä merkitystä noilla olisi? Johan noita 4-tiellä on! Ongelmana on ikääntyneet kuljettajat, jotka ei edes normaalilla kelillä kykene ajamaan rajoitusten mukaan.
Eikä possujunat näitä paranna, kun possujunassa persekärpäset ja vuoronumero-ohittajat ajavat ilman turvavälejä odottaen ohituskaistaa missä voivat polkea litrasesta motistaan, niin paljon kuin siitä irtoa. Lopputulos että vain paikka possujunassa muuttuu!
Jos joku haluaa ajaa jonossa, niin ottakoon junan. Autoilla jonossa ajaminen on aina suurempi riski, kuin yksinään ajaminen. Siksi tapahtuu ohituksia.
Lainaus käyttäjältä: penalalli - 30.12.17 - klo:22:14
Tultiin joulupyhien jälkeen pulmitta Saariselältä pääkaupunkiseudulle Q3:lla.
Alla oli R2 kitkat, lämpötila vaihteli -25'C ja plussan välillä. Lumi pölisi alussa ja rapa Jyväskylän jälkeen.
Ainoa liukkaus yllätti vasta kehä 3:sen rampissa.
Entisenä nastamiehenä, olen täysin pro-kitka nykyään.
Sama täällä, jouluaaton aattona (23.päivä) meni Suomen yli kunnon lumimyrsky (lunta tuli 5-10cm). Silloin tuli ajeltua vajaa 200km Ouluun ja takaisin, alla Nokian R2 kitkat. Alkumatkalla pystyi ohittelemaankin, mutta loppumatkasta ajelu meni kiltisti jonossa, sillä lumisade blokkasi näkyvyyden niin että jopa urheimmat 4-tien kamikaze-ohittajat tyytyivät jonossa ajeluun. Jopa moottoritie ei innostanut kuin muutaman ohituksiin, sillä auraamaton ohituskaista kunnon lumikerroksen kera hyydyttää paremmankin kaluston menohalut.
Pidossa ei ollut moittimista, lämpötila oli pikkupakkasella, paitsi loppumatkasta lämpö meni plussan puolelle.
Mitä tulee jonoihin, ei autoilussa niitä voi välttää jos ajaa vähänkään liikennöidyillä paikoilla. Kunnon jonottelua voi testata vaikka Tukholman ympäristön moottoriteillä, siinä on autoilun riemua kun madellaan 30..50km/h 3-5 kaistaa rinnakkain..
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.18 - klo:09:18
Jos joku haluaa ajaa jonossa, niin ottakoon junan. Autoilla jonossa ajaminen on aina suurempi riski, kuin yksinään ajaminen. Siksi tapahtuu ohituksia.
Vähänkin vilkkaammilla teillä ruuhka-aikoina tahtoo syntyä jonoja. En uskoisi jonoissa riskin kasvavan, jos pidetään keliä vastaavat turvavälit. Pimeällä ja huonolla kelillä riskipaikkoja syntyy, kun ohittelijat tunkevat hätäisesti väleihin.
Muutamia kertoja on tapahtunut niin, että olen huomannut kiireisen ohittelijan myöhemmin ajaneen pellolle. Sitä ennen jonossa ohittelijan edetessä palaa monet jarruvalot kertoen siitä kuinka jonon rauhallinen eteneminen on häiriintynyt.
Viidenkymmenen kilometrin matkalla matka-aika pitenee korkeintaan reilun 3 minuuttia, jos ajaa 100 km/h sijasta 90 km/h. Jos ajomatka on lyhyempi matka-ajan säästö on minimaalinen.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 01.01.18 - klo:13:10
Vähänkin vilkkaammilla teillä ruuhka-aikoina tahtoo syntyä jonoja. En uskoisi jonoissa riskin kasvavan, jos pidetään keliä vastaavat turvavälit. Pimeällä ja huonolla kelillä riskipaikkoja syntyy, kun ohittelijat tunkevat hätäisesti väleihin.
Muutamia kertoja on tapahtunut niin, että olen huomannut kiireisen ohittelijan myöhemmin ajaneen pellolle. Sitä ennen jonossa ohittelijan edetessä palaa monet jarruvalot kertoen siitä kuinka jonon rauhallinen eteneminen on häiriintynyt.
Viidenkymmenen kilometrin matkalla matka-aika pitenee korkeintaan reilun 3 minuuttia, jos ajaa 100 km/h sijasta 90 km/h. Jos ajomatka on lyhyempi matka-ajan säästö on minimaalinen.
Jos possujunassa ajajilla on turvavälit kunnossa ei ohittaminen häiritse heidän ajamistaan milläänlailla, mutta näin ei ole!
Itse en ole ikinä nähnyt kiireista ohittajaa pellolla. Miksiköhän?
Enkä minä ohita ajan säästön vuoksi possujunaa, vaan sen vuoksi, että vihaan pumppailua ja sitä ettei kyetä ajamaan tasaista nopeutta. Enkä ole tämän ajatuksen kanssa yksin.
Lauantaina kasitiellä kaikki ajoivat tasaista 80+ nopeutta eli jokseenkin rajoituksen mukaan. Muutamat hätäisimmät, joille se ei riittänyt, olivat sitten samoissa liikennevaloissa jonon ensimmäisinä Laitilassa. Säästihän ohituksilla siis muutaman sadasosan ja sai paalupaikan seuraavalle pikataipaleelle.
Oman kokemukseni mukaan ohittelulla muualla kuin moottoriteillä saa aikaan vain vaaratilanteita ilman mitään hyötyä. Itse olen valinnut tavaksi ajaa muun liikenteen nopeutta ja ohittaa vain traktorit ym. selvästi normaaliliikenteen vauhdista poikkeavat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.18 - klo:13:14
Jos possujunassa ajajilla on turvavälit kunnossa ei ohittaminen häiritse heidän ajamistaan milläänlailla, mutta näin ei ole!
Itse en ole ikinä nähnyt kiireista ohittajaa pellolla. Miksiköhän?
Enkä minä ohita ajan säästön vuoksi possujunaa, vaan sen vuoksi, että vihaan pumppailua ja sitä ettei kyetä ajamaan tasaista nopeutta. Enkä ole tämän ajatuksen kanssa yksin.
A) Kovassa vauhdissa ei ehdi huomioimaan ympäristöä😄
B) Aktiivinen vakkari joka autoon olisi kova juttu. Pienet pumppailut eivät haittaa. Minulla on valittuna pisin väli, joten ohittaja mahtuu helposti eteeni ja pikkuhiljaa turvaväli on kunnossa. Mukava soljua muun liikenteen mukana hermoilematta.
Joskus menee sata - parisataa kilometriä ilman jarruun koskemista päätiellä ajaessa. Kaasua joutuu käyttämään, jos liikenne harvaa ja haluaa rekoista sekä köröttelijöistä ohi.
Monenlaisessa kelissä ja monenlaisilla renkailla on tullut ajeltua ilman suurempia ongelmia. Pääasia, että välttää sellaista ajotyyliä, jossa voi joutua kokeilemaan renkaiden pitorajoja. Niitä käyn kokeilemassa tilaisuuden tullen jääradalla.
Nuorempana kyllä jouduin joitakin kertoja vähän tiukempaan tilanteeseen, kun testosteronia oli ylenmäärin ja hiukan piti kavereille näyttää. Onneksi ei kuitenkaan sattunut mitään vahinkoa. Varmaan runsas pyöriminen jääradoilla auttoi ymmärtämään kuinka avuton on tilanteessa kun ylitetään tietyt rajat - sitä tilannetta tulee välttää liikenteessä kaikin mahdollisin keinoin.
Minulle on nyt kolmas auto tulossa jossa on tuo ennakoiva vakkari ja siitä on paljon apua koska ajan max 75 tkm/vuosi ja tuosta ajosta 70 % täysin ruuhkaisilla teillä turun ja lahden väylillä sekä kehä yhtä molempiin suuntiin. Ennakoivan vakkarin ominaisuuksissa on merkkikohtaisia eroja. Joissain vakkari päästää etäisyyden luistamaan molempiin suuntiin edellä tai oman ajonopeuden muuttuessa ripeähkösti. Lisäksi jäisellä tiellä 100 km/h nopeudella en käytä sitä ollenkaan koska edes S90 Volvon pisimmälle etäisyydelle säädetty vakkari ei riitä turvavälinä ääritilantiessa eli kun edellä ajava lyö liinat kiinni äkkiarvaamatta. Lisäksi oikealta tai vasemmalta eteen tulevaa ajoneuvoa vakkarit ei huomioi riittävän nopeasti.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 01.01.18 - klo:16:57
Minulle on nyt kolmas auto tulossa jossa on tuo ennakoiva vakkari ja siitä on paljon apua koska ajan max 75 tkm/vuosi ja tuosta ajosta 70 % täysin ruuhkaisilla teillä turun ja lahden väylillä sekä kehä yhtä molempiin suuntiin. Ennakoivan vakkarin ominaisuuksissa on merkkikohtaisia eroja. Joissain vakkari päästää etäisyyden luistamaan molempiin suuntiin edellä tai oman ajonopeuden muuttuessa ripeähkösti. Lisäksi jäisellä tiellä 100 km/h nopeudella en käytä sitä ollenkaan koska edes S90 Volvon pisimmälle etäisyydelle säädetty vakkari ei riitä turvavälinä ääritilantiessa eli kun edellä ajava lyö liinat kiinni äkkiarvaamatta. Lisäksi oikealta tai vasemmalta eteen tulevaa ajoneuvoa vakkarit ei huomioi riittävän nopeasti.
Niinpä, ajotapa pitää valita vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tosi liukkaalla minä myös ajan ilman ACC:tä, koska tarvitaan normaalia pitempi turvaväli ja selvä tuntuma nopeasti vaihteleviin tieolosuhteisiin oli renkaat mitkä hyvänsä.
Honda CRV:n ja Toyota RAV4:n välillä on se ero, että Hondassa sai napsauttaa uuden ajonopeuden muistiin, vaikka vakkari oli aktivoitu, mutta Toyotassa pitää ensin ottaa vakkari pois päältä ja sitten, kun vauhti on oikea, kuitataan uusi nopeus muistiin.
Kun ohittava auto tulee eteen samalle kaistalle, niin vakkari ei reagoi aktiivisella hidastamisella niin kauan kun ohittajan nopeus on suurempi kuin ohitettavan nopeus, vaikka turvaväli olisikin minimaalinen. Jos nopeusero autojen välillä on pieni niin, joskus joutuu napsauttamaan vakkarin pois päältä joksikin aikaa ja aktivoimaan sitten kun väli on sopiva,
Tavallisella vakkarilla jonossa ajo ei oikein suju muuten kuin jättämällä hiukan ylisuuri turvaväli ja hyväksyä ohittajat tai vetäisemällä jonosta ohi ja ajaa vakkarilla ylhäisessä yksinäisyydessä sellaisella nopeudella, että ei jää jonon jarruksi.
Miten nää possujonot liitty nyt renkaisiin? Oliko kaikki possujonossa vajaavetosia ja kitkoilla ja ainoostaan contin nastoilla ja nelivedolla pystyy ajamaan rajoitusten mukaan? En usko koska esim itse vajaavetoisella ja kitkoilla olen myös ajellut rajoitusten mukaan ongelmitta possujonojen ohi.
Mitä tulee hätäsiin ohittelijoihin jotka löytyy penkasta myöhemmin, niin olen myös todistanut tällaista, auto oli lexus maasturi. Näkyvyys oli huono, ei todennäköisesti ollut kerenny hidastamaan kun liikenne oli pysähtynyt. Itse ajoin rajoitusten mukaan, ja kerkesin kyllä pysähtyä.
Tän vois lukottaa...kaikki ajaa, millä ajaa ja jos jollain on rahoja kiinni toisten talvirenkaissa nii sit voidaan keskustella...
Muuten tää on ”joopasEipäs” jaadajaadaa...
Pikkumaisuuksiin tarttumista lähinnä...suomi on iso maa....isot maantieteelliset erot
Lainaus käyttäjältä: Ilkka83 - 01.01.18 - klo:18:21
Tän vois lukottaa...kaikki ajaa, millä ajaa ja jos jollain on rahoja kiinni toisten talvirenkaissa nii sit voidaan keskustella...
Muuten tää on ”joopasEipäs” jaadajaadaa...
Pikkumaisuuksiin tarttumista lähinnä...suomi on iso maa....isot maantieteelliset erot
JA miksi pitäisi lukottaa? Siksikö että keskustelu siirrettäisiin muihin ketjuihin?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.18 - klo:18:26
JA miksi pitäisi lukottaa? Siksikö että keskustelu siirrettäisiin muihin ketjuihin?
No tää jauhaa tyhjää...samat asiat hiekkalaatikolla?
Enemmän tää on ”mutuiluu” ja toisten ihmisten valintojen dissaamista...rakentaavaa keskustelua vähemmän on....ja kokemuksia...
Suomi on iso maa....kehä 3 sisällä on nyt aikamoinen ”kesä” vuodenaikaan nähden:)
Mulle aivan outo ajatus, että porukka haluaa ajaa jonossa vakkari päällä pumppaamalla ja nopeudet vaihtelevat.
Ohitan jonon useimmiten siksi, ettei se kykene ajamaan turvallisesti tasaista nopeutta.
Useimmiten jonon syy ei ole etummaisessa autossa, vaan toisena ajavana, joka ei uskalla ohittaa. Sitten körötellään alinopeutta 10m turvavälillä ja nopeus vaihtelee mäkien mukaan.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.18 - klo:19:17
Ohitan jonon useimmiten siksi, ettei se kykene ajamaan turvallisesti tasaista nopeutta.
Useimmiten jonon syy ei ole etummaisessa autossa, vaan toisena ajavana, joka ei uskalla ohittaa. Sitten körötellään alinopeutta 10m turvavälillä ja nopeus vaihtelee mäkien mukaan.
Tähän kiteytyy oleellinen!
Jos saavutan jonon se tarkoittaa että jono tarpeisiini nähden liian hiljaa. Tällöin pyrin kaikin järkevin tavoin ohittamaan jonon ja häipymään horisonttiin.
Mun periaate taas on, että köröttelijä ei tyypillisesti matkan aikana rajoitusten mukaan rupea ajamaan (saati ajamaan 5-10 yli). Possujuna saavutetaan siksi, että oma nopeus merkittävästi suurempi.
-> Ohi ja sassiin, paitsi jos edessä ruuhkainen tieosuus (esim Orivesi-Tampere väli)
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 01.01.18 - klo:18:05
Miten nää possujonot liitty nyt renkaisiin? Oliko kaikki possujonossa vajaavetosia ja kitkoilla ja ainoostaan contin nastoilla ja nelivedolla pystyy ajamaan rajoitusten mukaan?
+1
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.17 - klo:18:29
Jos ajat vain pääväyliä, niin so not. Ajat vaikka Sumiaisiin, Uuraisille tai vastaaviin paikkoihin, niin kyllä mä ajan hymyillen nastat alla.
Eilen tarttenut olla ku vähän loskaa, niin ei porukka uskaltanut edes 80km/h ajella nelostiellä, vaan ajettiin parhaimmillaan alle 60km/h. Motarilla ajettiin sitten alle 80km/h, kuin köyhän talon porsaat, kun itse pystyi ajamaan vasemman puoleista kaistaa ilman mitään ongelmia rajoitusten mukaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.17 - klo:20:17
Nelivedolla ja nastoilla pihaan vaikka taas oli tullut se 15cm lunta joista osa jäätynyt. Nyt huomasi miten haldex pukkaa tehoa puolelta toiselle vrt puuterilumi. Huomenna pitää hieman leventää tuota mökkitietä ettei kyljet ota jäätyneihin penkkoihin.
Kolme autoa körötteli tuolla välillä alle 60km/h. Neliveto+nastat ihan huoletta pystyi rajoitusten mukaan ajamaan ja ajan, kun saa valoa näytää muille 😉
Joo tunnetusti nastat pureutuvat 15 lumeen kerrokseen ja loskaan aivan mielettömän tiukkaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 02.01.18 - klo:08:25
Joo tunnetusti nastat pureutuvat 15 lumeen kerrokseen ja loskaan aivan mielettömän tiukkaan.
Yleensä sen lumen alta löytyy jäätä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.01.18 - klo:09:21
Yleensä sen lumen alta löytyy jäätä!
Ai 15 sentin kerroksenkinko alta? Aikamoiset nastaulkonemat sulla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.17 - klo:18:29
Jos ajat vain pääväyliä, niin so not. Ajat vaikka Sumiaisiin, Uuraisille tai vastaaviin paikkoihin, niin kyllä mä ajan hymyillen nastat alla.
Eilen tarttenut olla ku vähän loskaa, niin ei porukka uskaltanut edes 80km/h ajella nelostiellä, vaan ajettiin parhaimmillaan alle 60km/h. Motarilla ajettiin sitten alle 80km/h, kuin köyhän talon porsaat, kun itse pystyi ajamaan vasemman puoleista kaistaa ilman mitään ongelmia rajoitusten mukaan.
Eilen paluu 3-tietä n. Iittalan jälkeen alkoi illalla sataa runsaasti lunta. Koska n. 80% myydyistä renkaista on nastarenkaita, voisin väittää että joka 4. oikealla kaistalla moottoritiellä ajoi "possujunassa" sitä 70-80 km/h.
Melkein koko matkan kotiin sai ajella kitkoilla vasenta kaistaa, nopeus oli se 100 km/h. Ei minkäänlaisia ongelmia ja etuveto. Koskaan ei nastat ole minulle tuoneet mitään pitoapuja, onneksi sain joulukuussa uudet kitkat alle ja auton mukana tulleet nastat lähti niille kuuluvaan paikkaan.
Hymyillen sai ajaa myös teitä joiden numerot olivat 1234 ja 12345 pituisia, kitkoilla. Loistava pito vaikka vettä puski jään päälle.
Itselläni melkein 30 vuotta ajoa takana ja nyt ekat kitkat olleet vajaan 3 kk alla. Mitään lopullista vastausta tähän kysymykseen "kitka vai nasta" on turha tässä vaiheessa lukita. Tähän asti on kyllä jo ollut vähän kaikenlaista keliä tarjolla, myös sitä sileää ja märkää jäätä. Ihan tarkoituksella olen suorastaan etsinyt huonompia paikkoja, jotta saisin kokemuksia kitkoista. Joku tuossa edellä oli sitä mieltä, ettei Etelä-Suomessa ole muka nollan molemmin puolin vaihtelevia säitä, vaan kyllä täällä kaakossa ainakin on ollut esim. tänä talvena melko paljon näitä "jäägeneraattorisäitä". Muutama kunnon lumipyry myös, loskaa ja vettä unohtamatta. Sanoisin että aika hyvä läpileikkaus kaikista Suomessa eteen tulevista keleistä on jo saatu näillä kulmilla. Paksu, kuiva ja tasainen polanne taitaa olla ainut, jota vielä ei ole näkynyt (perunapeltopolannetta on ollut).
Tähän asti ainoa jonkinlainen "tilanne" on ollut paksulla lumella 30 km/h rajoitusalueella, tulin risteykseen vähän turhan reteästi (varmaan lievällä ylinopeudella) ja käännyin oikealle samalla kun jarrutin voimakkaasti. Pulkkana sitten mentiin, onneksi ei ollut muita kulkijoita lähellä niin ei oikeastaan edes liipannut läheltä. Se kerta opetti, että risteyksiin ensin nopeus pois ja vasta sitten ratti linkkuun, eli sivuttaispito on huonompi kuin jarrutuspito. Sitä jarrutuspitoa onkin sitten ollut varsin vakuuttavassa määrin, ihan on ihmetellä täytynyt. Edes märällä jäällä ei ole ollut ongelmia pysähtymisessä. Varmaan joissain paikoissa olisin päässyt nastoilla kovempaa, mutta hyvin on eteneminen onnistunut kitkoillakin. En siis voi sanoa että olisin varsinaisesti missään kohtaa nastoja kaivannut, vaikka niistä muutaman kerran olisi lievää etua oletettavasti ollutkin. Peukku on pystyssä kitkoille vielä tässä vaiheessa.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 31.12.17 - klo:12:20
Itse olen päätynyt ratkaisuun jossa syksy ja kevät menee kitkoilla ja keskitalvi nastoilla. 10-20 m lyhyempi jarrutusmatka jäisellä tiellä jossa nopeusrajoitus 100 km/h säästää n. 1 kolarilta per talvi. Näitä ohituskaistalle yllättäin pienellä nopeudella puikaavia kun silloin tällöin tulee eteen.
Juuri tähän voisin hyvin suositella noita Michelin CrossClimate Plussia, tässä tapauksessa seuraaviksi kesärenkaiksi, jarrutusmatkan ero 1-2% Misukan tason kesärenkaisiin. Yksi setti vähemmän ja 8kk kesärenkailla ellei enemmän, itsellä 12kk. Noiden renkaiden pointti on juuri se, että ne lähtee liikkeelle kesärenkaista, jolloin kesäominaisuudet ovat ihan verrannolliset normikesärenkaisiin. Ja voihan noi lumituiskut todistetusti osua myös juhannukselle, joten olisi oikeat renkaat silloinkin alla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.18 - klo:13:14Enkä minä ohita ajan säästön vuoksi possujunaa, vaan sen vuoksi, että vihaan pumppailua ja sitä ettei kyetä ajamaan tasaista nopeutta. Enkä ole tämän ajatuksen kanssa yksin.
En tiedä itkisikö vai nauraisiko tälle heitolle. Mistä veikkaat, että se pahin pumppaus yleensä syntyy ruuhkaisella tiellä?
Suosittelen adaptiivisen cruisen valitsemista seuraavaan autoon, niin ei tarvitse liikenteessä vihata mitään, annat auton hoitaa nopeuden säätelyt ja säilytät mielenterveytesi ja parhaimmillaan myös muiden liikenteessä olevien hengen.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 02.01.18 - klo:16:03
En tiedä itkisikö vai nauraisiko tälle heitolle. Mistä veikkaat, että se pahin pumppaus yleensä syntyy ruuhkaisella tiellä?
Suosittelen adaptiivisen cruisen valitsemista seuraavaan autoon, niin ei tarvitse liikenteessä vihata mitään, annat auton hoitaa nopeuden säätelyt ja säilytät mielenterveytesi ja parhaimmillaan myös muiden liikenteessä olevien hengen.
Mä en kaipaa adaptiivista vakkaria. Olen sellaista kokeillut ja emme päässeet sinuiksi. Jos sinun mielenterveyttäsi häiritsee minun ajaminen kannattaa se pääkoppa tarkistuttaa.
Sinä voit myös nauraa. Minusta ne jotka eivät kykene ajamaan tavallisella kelillä nopeusrajoitusten mukaan voivat palauttaa ajokorttinsa poliisilaitokselle.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 02.01.18 - klo:10:17
Ai 15 sentin kerroksenkinko alta? Aikamoiset nastaulkonemat sulla.
Kyllä se jää ihan kolaamalla löytyi, kun tuon lumikerroksen pukkasin pois. Toisin kuin ei sinun väitöksille löydy näyttöjä (Vieläkään).
Lainaus käyttäjältä: TAG - 02.01.18 - klo:16:03
Suosittelen adaptiivisen cruisen valitsemista seuraavaan autoon.
Kiitos, ei ainakaan minulle. En todellakaan ala jojoilemaan liikenteessä ja aiheuttamaan turhaa haittaa perässäni liikkujille.
Haluan ajaa omaa ajoani, omaan rauhalliseen tahtiin autoani, enkä halua että edelläjojoileva haittaa ajamistani.
Ketä nyt ajaminen pienellä alinopeudella haittaa? En usko että muita kuin näitä jotka muutenkin voisivat viedä korttinsa poliisiasemalle kun eivät kykene ajamaan ikinä sallittua nopeutta vaan aina pitää ajaa niin kovaa kuin vain uskaltaa yli salliitun. Pääkopan voisi nämä kyllä tarkistuttaa. ::)
Öööö, ajan kyllä ihan rajoitusten mukaan. Eikä esmes silloin tule tarvetta jarrutella edes kameroidenkaan kohdalla.
Eli se alinopeusteemasta.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 02.01.18 - klo:17:54
Ketä nyt ajaminen pienellä alinopeudella haittaa? En usko että muita kuin näitä jotka muutenkin voisivat viedä korttinsa poliisiasemalle kun eivät kykene ajamaan ikinä sallittua nopeutta vaan aina pitää ajaa niin kovaa kuin vain uskaltaa yli salliitun. Pääkopan voisi nämä kyllä tarkistuttaa. ::)
Minua ainakin häiritsee, jos esimerkiksi 80km/h rajoituksella ajellaan 52-62km/h. Valitettavasti näiden määrä ei tule vähenemään.
https://www.uusisuomi.fi/autot/204956-trafi-yli-70-vuotiaiden-kuljettajien-maara-moninkertaistuu-tulevien-vuosikymmenten (https://www.uusisuomi.fi/autot/204956-trafi-yli-70-vuotiaiden-kuljettajien-maara-moninkertaistuu-tulevien-vuosikymmenten)
"Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi luopuvansa kortistaan vasta, kun se on terveydentilan kannalta tarpeellista."
Lainaus käyttäjältä: Zego - 02.01.18 - klo:17:54
Ketä nyt ajaminen pienellä alinopeudella haittaa? En usko että muita kuin näitä jotka muutenkin voisivat viedä korttinsa poliisiasemalle kun eivät kykene ajamaan ikinä sallittua nopeutta vaan aina pitää ajaa niin kovaa kuin vain uskaltaa yli salliitun. Pääkopan voisi nämä kyllä tarkistuttaa. ::)
Miksi pitäisi ajaa alinopeutta? Keräät vain jonon taaksesi kun ajattelet vain itseäsi.
Ei se haittaa niin paljoa kunhan et estä ohitusta, ajat vain oikeanpuolimmaisimmalla kaistalla, ja pidät nopeuden tasaisena.
Mutta samaan tyyliin voi kysyä, että ketä nyt ajaminen pienellä ylinopeudella haittaa?
Alinopeudella ajavat ovat liikenneturvallisuudelle vaarallisempia kuin ylinopeudella ajavat.
Alinopeudella ajavat PAKOTTAVAT takana tulevat rajoitusta noudattavat ajamaan takanaan tai ohittamaan hidastelijan. Pitkässä jonossa jopa kymmenet autoilijat vittuuntuvat köröttelevään aikavarkaaseen.
Ylinopeudella ajavat eivät pakota ketään mihinkään, muut voi körötellä kuinka hiljaa vaan haluaa.
Ehkä kyökkipoliisit vaan vittuuntuvat, kun joku ajaa ohi, vaikka itse ajaa tarkalleen nopeusrajoituksen mukaan. Siis oman mittarinsa mukaan.
Jos ajaa esim. 10 % alle suurimman sallitun nopeuden ei kyse ole alinopeudesta. Jos ajaa saman verran yli suurimman sallitun nopeuden on kyse rangaistavasta ylinopeudesta. Ongelmallisia ovat ne, jotka ovat korvaamattomia ja eivät osaa aikatauluttaa päiväänsä oikein. Heille sopisi puhelin ja etäpääte paremmin.
Jokaisella on oikeus valita turvallinen nopeus ajokykyynsä, renkaiden ominaisuuksien ja kelin mukaan. Vastuu on nykyisenkin lain mukaan ohittajalla.
PS. Kortista luovun vasta kun sen ulkopuoliset pois ottavat.
Lainaus käyttäjältä: a1jaa - 02.01.18 - klo:22:10
Alinopeudella ajavat ovat liikenneturvallisuudelle vaarallisempia kuin ylinopeudella ajavat.
Alinopeudella ajavat PAKOTTAVAT takana tulevat rajoitusta noudattavat ajamaan takanaan tai ohittamaan hidastelijan. Pitkässä jonossa jopa kymmenet autoilijat vittuuntuvat köröttelevään aikavarkaaseen.
Ylinopeudella ajavat eivät pakota ketään mihinkään, muut voi körötellä kuinka hiljaa vaan haluaa.
Ehkä kyökkipoliisit vaan vittuuntuvat, kun joku ajaa ohi, vaikka itse ajaa tarkalleen nopeusrajoituksen mukaan. Siis oman mittarinsa mukaan.
Juuri näin!
Montakohan autoa vuodessa tulee vastaan jotka ajavat reilua alinopeutta? Mopoautoja en laske mutta muuten on kyllä saldo todella, todella pieni ja kuitenkin tulee ajettua Suomessa noin 30 tkm vuodessa.
Typeriä ovat he jotka uskovat säästävänsä hel**tisti aikaa ajamalla ylinopeutta, oikeastaan heiltä pitäisi kortti viedä koska ovat vaaraksi muille jotka ajavat nopeusrajoitusten mukaan (todellista nopeutta). Nämä toopet jotka ajavat ylinopeutta vaarantavat muuta liikennettä vaarallisilla ohituksilla (Volvo ja Audi ylikorostuvat). Mihin teillä oikein on kiire, ihan oikeasti hei!?
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 02.01.18 - klo:22:14
Jos ajaa esim. 10 % alle suurimman sallitun nopeuden ei kyse ole alinopeudesta. Jos ajaa saman verran yli suurimman sallitun nopeuden on kyse rangaistavasta ylinopeudesta. Ongelmallisia ovat ne, jotka ovat korvaamattomia ja eivät osaa aikatauluttaa päiväänsä oikein. Heille sopisi puhelin ja etäpääte paremmin.
Jokaisella on oikeus valita turvallinen nopeus ajokykyynsä, renkaiden ominaisuuksien ja kelin mukaan. Vastuu on nykyisenkin lain mukaan ohittajalla.
Niinhän se on, mutta kyse on liikenteen sujuvuudesta ja muiden huomioonottamisesta. Jos ajat alinopeutta, oli se sitten 10% tai 5% alle sallitun, niin olet silloin tien tukkona useimmalla tiellä. Peilistäsi näet muut autot ja aiheutat siten jonon, heiluriliikkeen ja vaaratilanteet.
Kun Kehä I:lle tuli nopeuskameroita runsaasti. Kirjoitettiin niiden aiheuttavan haitariliikettä. Enään ei ole haitariliikettä kun ylinopeuksia ajavat on poimittu pois. Liikenne sujuu hienosti alinopeudella tasaisesti noin 80 km/h.
Oli kitkat tai nasta niin liikenne on sujuvaa jäisinä aamuinakin. Tuleepa ajeltua kehä päästä päähän viitenä päivänä viikossa.
Tiellä liikkuu yli 50'000 autoa päivässä ja on monenlaisia kuljettajia ja autoja. Vuosaareen satamaan pääsevät rekatkin hyvin.
Liikenteessä on suurin sallittu nopeus, alinopeutta ei ole. Ehkä se on ongelma ratin ja penkin välissä ? Ei minua haittaa jos joku ajaa 85-90km/h autolla 100km/h rajoituksella tai jos traktori ajaa edessä 45km/h. Menen ohi sopivassa paikassa jos tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 02.01.18 - klo:22:22
Kun Kehä I:lle tuli nopeuskameroita runsaasti. Kirjoitettiin niiden aiheuttavan haitariliikettä. Enään ei ole haitariliikettä kun ylinopeuksia ajavat on poimittu pois. Liikenne sujuu hienosti alinopeudella tasaisesti noin 80 km/h.
Oli kitkat tai nasta niin liikenne on sujuvaa jäisinä aamuinakin. Tuleepa ajeltua kehä päästä päähän viitenä päivänä viikossa.
Tiellä liikkuu yli 50'000 autoa päivässä ja on monenlaisia kuljettajia ja autoja. Vuosaareen satamaan pääsevät rekatkin hyvin.
80kmh nopeusalueella ei 80kmh ajava aja alinopeutta. Minäkin ajan kehää, ja hyvin se yleensä vetää, mutta usein on myös näitä jotka ajavat vasenta kaistaa kun ovat joskus kääntymässä, ja nopeus on alle 80kmh. Tämä aiheuttaa ohittelua oikealta puolelta jne.
Lainaus käyttäjältä: Mo1 - 02.01.18 - klo:22:24
Liikenteessä on suurin sallittu nopeus, alinopeutta ei ole. Ehkä se on ongelma ratin ja penkin välissä ? Ei minua haittaa jos joku ajaa 85-90km/h autolla 100km/h rajoituksella tai jos traktori ajaa edessä 45km/h. Menen ohi sopivassa paikassa jos tarvetta.
Minua ainakin haittaa, koska se aiheuttaa jonon, joka aiheuttaa vaaratilanteita. On pelkkää itsekkyyttä ajella jono perässään.
Tieliikennelaissakin on sanottu, että alinopeus on rangaistavaa. Kuten myös ylinopeus.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.01.18 - klo:22:36
Minua ainakin haittaa, koska se aiheuttaa jonon, joka aiheuttaa vaaratilanteita. On pelkkää itsekkyyttä ajella jono perässään.
Tieliikennelaissakin on sanottu, että alinopeus on rangaistavaa. Kuten myös ylinopeus.
,,rsyttävintä on nopeuden sahaaminen junan etummaisella tai toisella joka ei uskalla ohittaa. Tasainen hieman rajoitusta alempi nopeus ei haittaa takanatulijoita läheskään niin paljon kuin tuo sahaaminen. Selkeästi muuta liikennettä hitaammin hyvästä syystä ajava vetäisee parin kilometrin välein bussipysäkille tms hetkeksi. Heille nostan hattua.
Kaikkein raivostuttavinta on hyvin tyypillinen tapa kihnuttaa sitä 65-70 todellista nopeutta 80-alueen maantiellä ja täräyttää ohituskaistan kohdalla todellinen 100km/h kun tie levenee (ja rajoitus nousee). He saattavat saada yllättävän nenäverenvuodon kanssa-autoilijoiltaan.
Reilulla ylinopeudella ajavat perässäroikkuvat ovat toinen raivoni kohde, ja annan hyvin usein hieman tuulilasin pesunestettä silmilleen jos eivät mene tilaisuuden tullen samantien ohi.
PS. Silloin kun keliolosuhteet ovat oikeasti huonot, nopeus on syytä pitää alle nopeusrajoituksen ainakin 100km/h rajoitusalueella. Kelin mukaan pitää mennä, turvallisesti, yhteispelillä.
Lainaayhteispelillä.
Täysin tuntematon käsite suomessa. Toisin kun reilusti idempänä.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 03.01.18 - klo:00:55
Selkeästi muuta liikennettä hitaammin hyvästä syystä ajava vetäisee parin kilometrin välein bussipysäkille tms hetkeksi. Heille nostan hattua.
Oletko joskus nähnyt tällaisen? Viime kesänä näin YHDEN tällaisen karavaanarin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.01.18 - klo:06:52
Oletko joskus nähnyt tällaisen? Viime kesänä näin YHDEN tällaisen karavaanarin.
Joskus harvoin. Itse vedän kuomullisen perävaunun kanssa tarvittaessa sivuun että ohitustarve vähenee kun liikenne vilkasta. Hyvin usein näytän vanhanaikaisesti ohituspaikan vilkulla ja vedän hieman sivuun. Peräkärryä tulee tosin vedettyä harvoin kesäaikaan. Talvella en peräkärryä käytä.
Aikanaanhan raskaalla kalustolla oli erillinen ohitusmerkkivalo. Muistaakseni vihreä. Nykyään rekat ja linja-autot eivät ohituspaikkaa vilkulla (ehkä vastuukysymysten) takia näytä.
^ Itse olen silloin tällöin (aika harvoin tosin) vetäissyt pysäkillä paussin, vaikka olen henkilöautolla ilman kärryä liikenteessä ja ajanut ihan rajoituksen mukaan. Joskus ei vaan jaksa persekärpästä kauan katsella. Jos itsellä ei vanne kiristä otsaa siinä kohtaa, niin pissapojan ruiskutteluiden tai jarrupolkimen pumppaamisen sijaan lunkisti vaan pysäkille ja perskärpänen saa mennä. Yleensä se ei horisonttiin katoa, mutta harvemmin on kyllä tullut myöskään perä edellä vastaan hetken kuluttua.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 03.01.18 - klo:11:22
Joskus harvoin. Itse vedän kuomullisen perävaunun kanssa tarvittaessa sivuun että ohitustarve vähenee kun liikenne vilkasta. Hyvin usein näytän vanhanaikaisesti ohituspaikan vilkulla ja vedän hieman sivuun. Peräkärryä tulee tosin vedettyä harvoin kesäaikaan. Talvella en peräkärryä käytä.
Aikanaanhan raskaalla kalustolla oli erillinen ohitusmerkkivalo. Muistaakseni vihreä. Nykyään rekat ja linja-autot eivät ohituspaikkaa vilkulla (ehkä vastuukysymysten) takia näytä.
Itse käytän jos näyttää siltä että takana tulevalla on ohitushaluja ja autossaan edes vähän tehoja. Paljon kuitenkin näkee sitä että kun ojan puolelle vilkuttaa niin sitten se ohitus alkaa vasta 10 sekunnin kukuttua eikä heti. Siksi en kaikille tätä näytä kun siellä voi olla tumpeloita ratin takana.
Ja jos näette vilkun vasemmalle ohituksen aikana tai siihen lähdettäessä niin se ei meinaa että ohitusta voi jatkaa, tätä ei 99,9% haittiksista ymmärrä ???
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 03.01.18 - klo:11:35
Itse käytän jos näyttää siltä että takana tulevalla on ohitushaluja ja autossaan edes vähän tehoja. Paljon kuitenkin näkee sitä että kun ojan puolelle vilkuttaa niin sitten se ohitus alkaa vasta 10 sekunnin kukuttua eikä heti. Siksi en kaikille tätä näytä kun siellä voi olla tumpeloita ratin takana.
Ja jos näette vilkun vasemmalle ohituksen aikana tai siihen lähdettäessä niin se ei meinaa että ohitusta voi jatkaa, tätä ei 99,9% haittiksista ymmärrä ???
Huomattu on. Seuraan puolipassiivisesti takana olevaa liikennettä. Kun taakse ilmestyvä on selkeästi sellainen joka ohittaa tilanteen tullessa eikä jää junailemaan, käytän vilkkue. Kilometritolkulla junassa olevalle en yleensä näytä koska ei se meno siitä miksikään muutu.
Totta. Vilkku vasemmalle tarkoittaa ,,L,, OHITA! Se on selkeä varoitus.
Lainaus käyttäjältä: Ilkka83 - 01.01.18 - klo:18:21
Tän vois lukottaa...kaikki ajaa, millä ajaa ja jos jollain on rahoja kiinni toisten talvirenkaissa nii sit voidaan keskustella...
Miksi pitäisi lukottaa...ainahan voi jättää keskustelun lukematta...puhumattakaan, että siihen kannattaisi itse osallistua...jos keskustelun taso tuntuu heikolta...
Lainaus käyttäjältä: Ilkka83 - 01.01.18 - klo:18:21
Muuten tää on ”joopasEipäs” jaadajaadaa...
Eivätkö keskustelut ylipäätään ole aika usein "joopasEipäs"...varsinkin netissä...vaikea kuvitella keskustelua, jos kaikilla olisi sama mielipide....
Lainaus käyttäjältä: Ilkka83 - 01.01.18 - klo:18:34
...rakentaavaa keskustelua vähemmän on....ja kokemuksia...
Näin jos on, niin tasokkaampaa keskustelua silloin itse syytä lisätä on...ja lisätä mikä estää omia kokemuksia...jos aihe kiinnostava on....
OT, etelänmailla ovela tapa laittaa itsekin vilkku päälle vasemmalle jos edessäoleva vilkuttaa kääntyvänsä vasemmalle, tällöin takanatuleva osaa varautua hidastamiseen eikä synny peräänajovaaraa, eikä synny turhaa ajatusta ohittamisesta, on ne fiksuja.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.01.18 - klo:22:36
Tieliikennelaissakin on sanottu, että alinopeus on rangaistavaa.
En ole kyseistä lakia lukenut enkä jaksa nyt lukeakkaan mutta onko todella näin? Jos on, niin minkälaiset on sanktiot ja mitkä ovat kriteerit rangaistuksen saamiseen??
Lainaus käyttäjältä: AP - 03.01.18 - klo:15:56
En ole kyseistä lakia lukenut enkä jaksa nyt lukeakkaan mutta onko todella näin? Jos on, niin minkälaiset on sanktiot ja mitkä ovat kriteerit rangaistuksen saamiseen??
Liikennettä estävän tai haittaavan ajon kielto
Liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.
Tieliikennelain 2,luvun 27 § sanoo noin. Sanktioista en tiedä, mutta kriteerit mielestäni yllä kuvattu.
Monen auton taloudellisin ajonopeus on 80...90 km h ja raskaiden ajoneuvojen sekä kevyt perävaunullisten ajoneuvojen suurin sallittu nopeus on 80 km/h. En usko että laki voi edellyttää ajamaan edellä mainittuja nopeuksia lujempaa. Olettaisin, että 25 % alitus suurimmasta sallitusta nopeudesta on lainlaatijan mukaan hyväksyttävä. Aisaan vaikuttaa luonnollisesti sääolosuhteet.
Olisi mielenkiintoista mikäli määriteltäsiin teille alin sallittu nopeus. Tavallaan se on määritelty vain siten, että mopot ja traktorit, joiden rakenteellinen enimmäisnopeus on 40 km/h, eivät saa liikennöidä moottoriliikenneteillä tai moottoriteillä.
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201711012200501911_oa.shtml (http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201711012200501911_oa.shtml)
https://www.imatralainen.fi/artikkeli/258924-kevyt-kaasujalka-ei-pelasta-sakolta-alinopeudestakin-voi-rapsahtaa-pikavoitto (https://www.imatralainen.fi/artikkeli/258924-kevyt-kaasujalka-ei-pelasta-sakolta-alinopeudestakin-voi-rapsahtaa-pikavoitto)
”hitaasti ajaminen voi lisätä ohitustarvetta. Tämä on kolikon toinen puoli, että tällöin riskit onnettomuuteen lisääntyvät.”
”tutkimusten mukaan onnettomuusriski kasvaa moninkertaiseksi, jos auton nopeus poikkeaa 20% väylän keskimääräisestä nopeudesta eli muuta liikennettä merkittävästi nopeammin tai hitaammin ajavat lisäävät onnettomuusriskiä.”
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 03.01.18 - klo:18:27
”tutkimusten mukaan onnettomuusriski kasvaa moninkertaiseksi, jos auton nopeus poikkeaa 20% väylän keskimääräisestä nopeudesta eli muuta liikennettä merkittävästi nopeammin tai hitaammin ajavat lisäävät onnettomuusriskiä.”
15km/h ylinopeus nostaa ohitustarpeen kolminkertaiseksi. Tällainen fakta on jäänyt itsellä mieleen ja sen vuoksi ei paljon yli 5-10% ylinopeutta kannata ajella.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 03.01.18 - klo:16:24
Liikennettä estävän tai haittaavan ajon kielto
Liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.
Tieliikennelain 2,luvun 27 § sanoo noin. Sanktioista en tiedä, mutta kriteerit mielestäni yllä kuvattu.
Olen ymmärtänyt, että kun täällä foorumeilla käytetään termiä "alinopeus", se tarkoittaa alle suurimman sallitun nopeuden ajamista. Sellaista kieltoa ei siis laissa ole, miten voisikaan olla. Tarpeettoman hitaasti ajaminen ei ole sama kuin alle maksiminopeuden ajaminen. Jos katsoo tuulilasista ulos ja näkee edellään alle nopeusrajoituksen ajavan auton, ei voi tietää onko sen kuljettajalla jokin tarve juuri sen nopeuden käyttöön vai ei.
Tällaisen keskustelun ongelma on se, että on hyvin vaikea ilmaista toisille keskustelijoille, mikä on omasta mielestä milloinkin aiheellinen "alinopeus" ja mikä aiheeton. Jokainen kokee erilaisia tilanteita, ja jokainen kokee saman tilanteenkin vielä eri lailla. Jonkun mielestä pienikin nopeusrajoituksen alitus on alinopeutta, vaikka olisi pimeää ja sateinen sää. Toisen mielestä aurinkoisena päivänäkin saa ajella kohtuudella alle rajoituksen. Kun täällä heitetään termi "alinopeus", se voi tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa kävelyvauhdista aina 1 km/h alle rajoituksen ajamiseen. Tähän sitten kukin kommentoi, mikä on hänen mielestään oikea tapa tilanteessa, vaikka ei välttämättä tiedä itse tilanteesta yhtään mitään. Muuta kuin että on menty "alinopeutta".
Juu ja ei liittynyt rengasvalintoihin sitten yhtään mitenkään tämä(kään) postaus. :P
Lainaus käyttäjältä: tet - 04.01.18 - klo:12:01
Olen ymmärtänyt, että kun täällä foorumeilla käytetään termiä "alinopeus", se tarkoittaa alle suurimman sallitun nopeuden ajamista. Sellaista kieltoa ei siis laissa ole, miten voisikaan olla. Tarpeettoman hitaasti ajaminen ei ole sama kuin alle maksiminopeuden ajaminen. Jos katsoo tuulilasista ulos ja näkee edellään alle nopeusrajoituksen ajavan auton, ei voi tietää onko sen kuljettajalla jokin tarve juuri sen nopeuden käyttöön vai ei.
Selkeästi esitetty näkemys, johon ei ole paljon lisättävää. Aikaisempiin kommentteihin viitaten voisi ehkä todeta, että "alinopeuskielto" ei ole tieliikennelain 27 §:ssä, vaan 24 §:ssä. Ja lainkohdassa ei siis kielletä "alinopeudella" ajamista, vaan "aiheettoman hidas" ajo. Mitä sitten tarkoitetaan "aiheettoman hitaalla" ajolla? Yksi vastaus löytyy teoksesta
Liikennerikokset (Utriainen " Isoluoma):
Säännös ei kuitenkaan velvoita ajamaan esim. 100 km/h:n nopeusrajoitusalueella juuri sillä vauhdilla. Aiheettoman hidasta nopeutta määriteltäessä on otettava huomioon se, että vauhdin hidastaminen olosuhteiden huonontuessa on aina aiheellista, jos käytetty nopeus on liikenneturvallisuudelle vaarallista. On myös ajateltavissa, että mikä tahansa vauhdin hidastaminen on aiheellista, jos ajoneuvon kuljettaja ei koe voivansa turvallisesti kuljettaa ajoneuvoa nopeammalla vauhdilla. Säännös kuitenkin edellyttää, että vauhdin on oltava riittävän suuri liikenteen sujuvuuden kannalta. Säännöksen tarkoittamaa hitautta ei voida määritellä kilometreinä tunnissa, koska se vaihtelee nopeusrajoitusten ja liikenneolosuhteiden mukaan. Aiheettoman hitaana voidaan pitää todella tuntuvaa alinopeutta. Tällainen voi olla esimerkiksi 50 km/h tiellä, jossa sallittu nopeus on 80 km/h edellyttäen, että olosuhteet ovat hyvät.Epäilen, että kovin montaa kuljettajaa ei Suomessa olla liian hitaasta ajonopeudesta rangaistu. Mutta mahdollista se siis on. TLL 103 §:n nojalla kysymykseen tulee sakkoseuraamus.
Lainaus käyttäjältä: tet - 04.01.18 - klo:12:01
Tällaisen keskustelun ongelma on se, että on hyvin vaikea ilmaista toisille keskustelijoille, mikä on omasta mielestä milloinkin aiheellinen "alinopeus" ja mikä aiheeton. Jokainen kokee erilaisia tilanteita, ja jokainen kokee saman tilanteenkin vielä eri lailla. Jonkun mielestä pienikin nopeusrajoituksen alitus on alinopeutta, vaikka olisi pimeää ja sateinen sää. Toisen mielestä aurinkoisena päivänäkin saa ajella kohtuudella alle rajoituksen. Kun täällä heitetään termi "alinopeus", se voi tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa kävelyvauhdista aina 1 km/h alle rajoituksen ajamiseen. Tähän sitten kukin kommentoi, mikä on hänen mielestään oikea tapa tilanteessa, vaikka ei välttämättä tiedä itse tilanteesta yhtään mitään. Muuta kuin että on menty "alinopeutta".
Arkikokemuksen perusteella sanoisin, että ainakin nelostiellä Helsingin ja Jyväskylän välillä alinopeuden kynnys on yleisesti ottaen melko pieni. Tekisi melkein mieli sanoa, että tietyn suuruisen ylinopeuden käyttämättä jättäminen on joidenkin kuljettajien mielestä (paheksuttavaa) alinopeutta. Mikään mallikansalainen en tässä suhteessa ole toki minäkään, vaan hieman yli suurimman sallitun nopeus helposti tuppaa nousemaan, vaikka mopomoottorilla (1.4 COD) liikkeellä olenkin. Mutta kummallisin ilmiö ko. tieosuudella on mielestäni se, miten samat kuljettajat vaihtelevat ali- ja ylinopeuden välillä. Eli rajoitus on 100 km/h, ja autoilija N.N ajaa nopeudella 90"95 km/h. Ohituskaista alkaa, ja valmistaudun ohittamaan N.N:n. Jostain syystä nopeus nouseekin nyt tuonne 105"110 km/h, jolloin ohitus edellyttääkin sitten ikävän paljon ylinopeutta. Ohittamatta jättämisestä seuraa kuitenkin se, että seuraava väli mennään taas 90"95 km/h. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen motiveeraus tässä on taustalla.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 04.01.18 - klo:13:07
Arkikokemuksen perusteella sanoisin, että ainakin nelostiellä Helsingin ja Jyväskylän välillä alinopeuden kynnys on yleisesti ottaen melko pieni. Tekisi melkein mieli sanoa, että tietyn suuruisen ylinopeuden käyttämättä jättäminen on joidenkin kuljettajien mielestä (paheksuttavaa) alinopeutta. Mikään mallikansalainen en tässä suhteessa ole toki minäkään, vaan hieman yli suurimman sallitun nopeus helposti tuppaa nousemaan, vaikka mopomoottorilla (1.4 COD) liikkeellä olenkin. Mutta kummallisin ilmiö ko. tieosuudella on mielestäni se, miten samat kuljettajat vaihtelevat ali- ja ylinopeuden välillä. Eli rajoitus on 100 km/h, ja autoilija N.N ajaa nopeudella 90"95 km/h. Ohituskaista alkaa, ja valmistaudun ohittamaan N.N:n. Jostain syystä nopeus nouseekin nyt tuonne 105"110 km/h, jolloin ohitus edellyttääkin sitten ikävän paljon ylinopeutta. Ohittamatta jättämisestä seuraa kuitenkin se, että seuraava väli mennään taas 90"95 km/h. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen motiveeraus tässä on taustalla.
Juuri näin. Tuollainen käytös on ehkä tahatonta mutta voitaisiin tulkita suoranaiseksi liikenteen häirinnäksi, josta kaiketi rangaistukset aika kovia. Tuota näkee todella usein! Sitten ihmetellään kun tulee hazardiohituksia ohituskaistojen välillä.
Viitaten nyt lainaamattomaan tekstisi alkuosaan alinopeus on todellakin vain termi. Huonoissa tieolosuhteissa turvallinen nopeus monesti alle nopeusrajoitusten ja vaihtelee vielä kuljettajan kokemuksen ja ajoneuvon kunnon mukaan. Laki on miten se on kirjoitettu, loppu on kiinni lain tulkinnasta ja poliisin tilannetajusta.
Pirkanmaalla alkanut lumisade, eli kohta renkaiden talviominaisuuksille saattaa olla käyttöä olivat ne nastat, pohjoismaiset kitkat, Keski-Euroopan kitkat tai Misukan Cross-Climatet. Toivottavasti kaikkien palstalaisten renkaat tuoreet ja hyväkuntoiset + maltti penkin ja ratin välissä.
Mielestäni tällaiset offarit ovat ihan piristäviä. Kyllä aina jossakin vaiheessa palataan itse aiheeseen, tai sitten Jyrin jury antaa penalteja ;)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 04.01.18 - klo:13:07
mopomoottorilla (1.4 COD) liikkeellä olenkin. Mutta kummallisin ilmiö ko. tieosuudella on mielestäni se, miten samat kuljettajat vaihtelevat ali- ja ylinopeuden välillä. Eli rajoitus on 100 km/h, ja autoilija N.N ajaa nopeudella 90"95 km/h. Ohituskaista alkaa, ja valmistaudun ohittamaan N.N:n. Jostain syystä nopeus nouseekin nyt tuonne 105"110 km/h, jolloin ohitus edellyttääkin sitten ikävän paljon ylinopeutta. Ohittamatta jättämisestä seuraa kuitenkin se, että seuraava väli mennään taas 90"95 km/h. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen motiveeraus tässä on taustalla.
Kylläpä kuulostaa tutulta. Nyt kun vielä nelostiellä on monessa kohtaa 80km/h rajoitus, ilmiö esiintyi tuossa viime vkl siten että normipätkillä osa ajeli sitä 70km/h tai kun tuli autoja tai valaistuja osuuksia, niin nopeus tippui sinne 70:n tienoille. Sitten kun tulee ohituskaista tai suora jossa voisi ohittaa, niin sitten painetaan 90km/h. Eli aja siinä sitten jonon perässä tai vaihtoehtoisesti ohitus joka menee yli sallitun nopeuden kun "suoranopeus" nousee kovaksi. Ihmeellisin ilmiö esiintyi muuten samalla reissulla Turku-Tampere välillä kun lumisade (ei mikään myrsky kuitenkaan) tiputti muutaman auton nopeuden 60km/h:hon 80km/h alueella. Oiskohan ollut sitten kesärenkaat alla vai mikähän lie ollut syynä vaiko umpikuluneet talvirenkaat?
Se on ihan fine itsestä jos jostakin tuntuu varsinkin näin talvella että keli/sää + kalusto + kuljettajakombinaation mielestä turvallinen nopeus on alle maksimi nopeuden. Näin pitääkin toimia, ehkä kyllä itsekään posota lumimyrskyssä täyttä vauhtia. Sen sijaan se on vähän ongelmallista että nopeus "pumppaa" ylös/alas ali- ja ylinopeuden välillä niin että ohittaminen käy todella hankalaksi.
Lainaus käyttäjältä: jt - 10.01.18 - klo:00:26
Kylläpä kuulostaa tutulta. Nyt kun vielä nelostiellä on monessa kohtaa 80km/h rajoitus, ilmiö esiintyi tuossa viime vkl siten että normipätkillä osa ajeli sitä 70km/h tai kun tuli autoja tai valaistuja osuuksia, niin nopeus tippui sinne 70:n tienoille. Sitten kun tulee ohituskaista tai suora jossa voisi ohittaa, niin sitten painetaan 90km/h. Eli aja siinä sitten jonon perässä tai vaihtoehtoisesti ohitus joka menee yli sallitun nopeuden kun "suoranopeus" nousee kovaksi. Ihmeellisin ilmiö esiintyi muuten samalla reissulla Turku-Tampere välillä kun lumisade (ei mikään myrsky kuitenkaan) tiputti muutaman auton nopeuden 60km/h:hon 80km/h alueella. Oiskohan ollut sitten kesärenkaat alla vai mikähän lie ollut syynä vaiko umpikuluneet talvirenkaat?
Se on ihan fine itsestä jos jostakin tuntuu varsinkin näin talvella että keli/sää + kalusto + kuljettajakombinaation mielestä turvallinen nopeus on alle maksimi nopeuden. Näin pitääkin toimia, ehkä kyllä itsekään posota lumimyrskyssä täyttä vauhtia. Sen sijaan se on vähän ongelmallista että nopeus "pumppaa" ylös/alas ali- ja ylinopeuden välillä niin että ohittaminen käy todella hankalaksi.
Kysymys: Miksi ei voi ohittaa ohituskaistojen välissä ja ajaa yksikseen ohituskaistat? Näin minä pyrin tekemään.
Ilmeisesti renkaat on jo pistetty sivuun tästä keskustelusta 8)
Totean vaan tähän väliin, että Pk-seudulla alla olevat Michelinin CrossClimatet ovat parhaat talvirenkaat mitä ikinä ollut alla. Kitkoihin siirryin 1997 ja nämä ovat parempi kokonaisuus. Täyttä luxusta kun voi ajaa 95% ajasta kesärenkaiden ominaisuuksilla ilman mitään talvirenkaan lamellimaisen rakenteen tuomia pidon heikkouksia ja velttouksia. Ja ne huonot kelit mitä vastaan on tullut, niin eivät olleet pieninkään ongelma. Kesärengasmainen tuntuma auttaa myös pidon tuntemiseen paremmin kuin kitkoilla. Tammikuu puolessa välissä ja nelivedolla ESP valo on vielä kokematta tältä talvelta. (Ihan alkutalven lumimyräkän olin vielä Suomesta pois)
Olen muuten pistänyt merkille, että nämä kuivat ja lämpimät kelit yhdistettynä nastarengasintoon ovat pistäneet pk-seudulla sisääntuloteiden pinnoitteet jo vuodessa paskaksi nastoilla raapimalla. Aivan järjetön määrä verorahoja on pistetty pölynä taivaalle. Mitä jos tekisit uudenvuoden lupauksen ja et hommaa enää ikinä nastarenkaita, jos ajoprofiilisi sitä yhtään sallii. Ja niitä pk-seudulla on taatusti 70% autoilijoista.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 15.01.18 - klo:23:55
Olen muuten pistänyt merkille, että nämä kuivat ja lämpimät kelit yhdistettynä nastarengasintoon ovat pistäneet pk-seudulla sisääntuloteiden pinnoitteet jo vuodessa paskaksi nastoilla raapimalla.
Tarkennettakoon, että kuivilla lämpimillä keleillä yritin tarkoittaa lumivapaata en vesisateetonta kelilä. Sitä sadekeliä on kyllä piisannut ihan kivasti ;)
Komppaan TAG:ia noissa ylläolevissa täysin.
Jos nyt vielä kuitenkin yksi kommentti tuohon nopeuden ylläpitokeskusteluun...
Olen myös huomannut hauskan yksityiskohdan tuolla 3-tiellä ajellessani. Noilla pätkillä joissa tie on muutettu ohituskaistatieksi, on myös nopeusrajoitus nostettu 100km/h:iin. Tuossa porhalletaan varsin yleisesti yli satasta ohituskaistaosuudelle. Kun oma ohituskaista päättyy ja vastaantulevan liikenteen ohituskaista alkaa, mutta tie jatkuu ohituskaistatienä, jatkuu myös tuo satasen nopeusrajoitus. Mutta ei vauhti. Tuo oma väylä kun kapenee 1-kaistaan, putoaa vauhti tuonne 80-kympin tietämille.
Eivätkö ihmiset seuraa liikennemerkkejä, alkaako kapeampi väylä pelottamaan, vai mistä tässä on kyse?
Ja aivan samallalailla raha muutetaan asfalttipölyksi ja hengitettäväksi Oulua myöten...eipä ole järjen häivää ja päättäjät vaan pyörittelee peukaloitaan. Toiset hajottaa teitä ja toiset ajaa kelien mukaan. Nastat täyskieltoon ja äkkiä.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 16.01.18 - klo:09:06
Ja aivan samallalailla raha muutetaan asfalttipölyksi ja hengitettäväksi Oulua myöten...eipä ole järjen häivää ja päättäjät vaan pyörittelee peukaloitaan. Toiset hajottaa teitä ja toiset ajaa kelien mukaan. Nastat täyskieltoon ja äkkiä.
20% vähemmistöllä on hyvä yrittää tällaisella trollata.
Hyvin pitää nastat!
^Ei ole trollausta, 40 vuoden jälkeen nastoista kitkoihin vaihtaneena olen samaa mieltä, nastat kannattaisi kieltää ainakin Etelä-Suomessa, ajotyyli sopeutuisi nopeasti uuteen tilanteeseen.
Toi karppa olis kiva tavata jossain huoltoasemalla,niin katsottas onko trollausta. Onko miehessä vai välineissä vika kun pitää olla nastat, jospa siirtyisit speedway piikkipyöriin että reppana pysyt tiellä.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 16.01.18 - klo:09:06
Ja aivan samallalailla raha muutetaan asfalttipölyksi ja hengitettäväksi Oulua myöten...eipä ole järjen häivää ja päättäjät vaan pyörittelee peukaloitaan. Toiset hajottaa teitä ja toiset ajaa kelien mukaan. Nastat täyskieltoon ja äkkiä.
Muutaman kuukauden kitkakokemuksella olen valmis allekirjoittamaan sen, että suurin osa pärjäisi kitkoilla aivan hyvin. Täyskielto on kuitenkin toiveena paitsi epärealistinen, myös ei niin kovin hyvä. Muistetaan nyt se seikka kuitenkin, että nastat karhentavat jäätä meille kitkakuskeille, joten niistä on myös meille hyötyä. Täyskiellon sijaan reilusti keppiä ja porkkanaa, kyllä se siitä...
Minulla on nyt 20. talvi kitkoilla. Olin aikanaan hyvin skeptinen kitkojen suhteen, mutta ne piti hankkia keski-Euroopan reissua varten. Ajotyyli mukautui nopeasti kitkoihin. Tulee ajettua rauhallisemmin ja luettua keliä jatkuvasti. Yhtään kusista hups-tilannetta ei ole kohdalleni osunut. Kitkoilla on pärjännyt hyvin. Ajan päivittäin kunnostamattomia pikkuteitä. Viikko sitten ne olivat vielä peilijäässä ja vetiset. Kaikkein vaativin keli, johon olen törmännyt. Selviää hyvin, kun ajaa hieman hiljempaa. En ole vielä törmännyt sellaiseen keliin, joka vaatisi nastat.
Nastojen käyttö ei vähene, koska ihmisillä on ennakkoluuloja kitkojen suhteen. Siksi valtiovallan pitäisi antaa joko keppiä nastojen tai porkkanaa kitkojen käytöstä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.01.18 - klo:10:43
Muutaman kuukauden kitkakokemuksella olen valmis allekirjoittamaan sen, että suurin osa pärjäisi kitkoilla aivan hyvin. Täyskielto on kuitenkin toiveena paitsi epärealistinen, myös ei niin kovin hyvä. Muistetaan nyt se seikka kuitenkin, että nastat karhentavat jäätä meille kitkakuskeille, joten niistä on myös meille hyötyä. Täyskiellon sijaan reilusti keppiä ja porkkanaa, kyllä se siitä...
Samaa mieltä että keppiä voisi antaa nastarenkaille jollain haittamaksulla tai vastaavalla. PK-seudulla ainakin pärjää kitkoilla ihan oikeasti, varmaan 2-3 päivää vuodessa kun nastarenkaista on todellista hyötyä ja myös kyseisinä päivinä kitkarenkailla pärjää erittäin hyvin.
Itseä harmittaa kun auton vaihdon myötä kotterossa on mukana tulleet ok-kuntoiset nastarenkaat eikä nuukuus anna periksi että vaihtaisi uudet kitkat alle ennen kuin vanhat ajettu loppuun. Vai haluisiko -karppa- ostaa käytetyt nastarenkaat?
Valitettavasti kaikki ei asu stadissa ja elämää on kehä 3:n ulkopuolellakin. Se ettei stadissa ole lunta, niin 300km pohjoisemmassa keski-suomessa sitä riittää.
Jotenkin alkaa tuntua, että nämä persekärpäset, possujunan muodostajat ja ohituskaistakyttääjät ajaa nimen omaan kitkoilla ja sitten huutelevat autofoorumeilla, että nastat pitäisi kieltää ;)
^Joo mäkin aina kyttään kitkoilla motarin ohituskaistalla että ne nysvärit häipyisi johonkin siitä edestä, nastoilla tai ilman, tämä ei muuten ole kovin hedelmällinen keskustelunlaji.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.01.18 - klo:11:40
Valitettavasti kaikki ei asu stadissa ja elämää on kehä 3:n ulkopuolellakin. Se ettei stadissa ole lunta, niin 300km pohjoisemmassa keski-suomessa sitä riittää.
Minä asun reilusti kehä III:n ulkopuolella. Ajan päivittäin lumipolanteista pikkutietä, joka aika ajoin jäätyy luistinradaksi. En kaipaa nastoja.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 16.01.18 - klo:10:35
Toi karppa olis kiva tavata jossain huoltoasemalla,niin katsottas onko trollausta. Onko miehessä vai välineissä vika kun pitää olla nastat, jospa siirtyisit speedway piikkipyöriin että reppana pysyt tiellä.
Mun mielestä vastaus on selvä, kun renkaisiin ynnää kyvyttömyyden ohittaa normaalilla nykyautolla, kaikki tarinat häiriökäyttäytyjistä ja peräänajotilanteen syyllisyysnäkemyksen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.01.18 - klo:11:40
Valitettavasti kaikki ei asu stadissa ja elämää on kehä 3:n ulkopuolellakin. Se ettei stadissa ole lunta, niin 300km pohjoisemmassa keski-suomessa sitä riittää.
Jotenkin alkaa tuntua, että nämä persekärpäset, possujunan muodostajat ja ohituskaistakyttääjät ajaa nimen omaan kitkoilla ja sitten huutelevat autofoorumeilla, että nastat pitäisi kieltää ;)
En tunnustaudu asiassa huutelijaksi, kun ei vielä edes kovin paljoa kokemusta kitkoista ole. Mutta jo tämän muutaman kuukauden aikana olen huomioinut, että olen itse ohittanut muita autoja vähintään yhtä useasti kuin minut on ohitettu, todennäköisesti useammin. ,,kkinäinen voisi tästä vetää sen johtopäätöksen, että kitkoilla ei tarvitse olla tien tukkeena. Toki en osaa sanoa, onko kaikissa ohittamissani autoissa ollut kitkarenkaat myös, vai onko ollut nastakuskeja joukossa. Jotenkin mieli tekisi veikata, että nimenomaan on ollut kyse lätsäpäisistä papparaisista, jotka eivät koskaan ole kitkoja kokeilleet eivätkä kokeile. Eivätkä myöskään uskalla ajaa rajoituksen mukaan niillä nastoillaan, oli keli mikä hyvänsä.
Muuten tuosta määritelmästäsi, en ihan ymmärrä miten "perskärpäset" voisivat olla kitkakuskeja, jos kitkoilla ei mielestäsi pärjää kehä 3:n ulkopuolella. Eikös ne perskärpäset jää jälkeen, kun eivät pääse nastakuskin vauhtia? ;)
Täältä rannikoilta 600km matkaa kehä3:lle. Normityö reissu, kaikki tieluokat tulee tulee koluttua, 8-tiestä nelinumeroisiin, metsäautoteillä nyt paras pito. En kaipaa nastoja, kummassakaan autossa.
Kokonaisuuden kannalta tällaisessa maassa kuin Suomi tarvitaan sekä nasta-, että kitkarenkaita.
Tosin tällaisella ylenmääräisellä suolauksella ei tarvita ke-kitkoja parempaa pitoa renkaan puolelta.
Kun yksisilmäisesti syytetään nastarenkaita teiden tuhoajiksi, niin unohdetaan pääsyyllinen, eli suolaus, joka pitää huolen teiden märkänä pysymisestä seitsemää pakkasastetta lämpimämmissä olosuhteissa, joita eteläisessä Suomessa tänäkin talvena ovat olleet kaikki vuorokaudet. Märkä tie rapautuu ja pehmenee - tämän tienpinnan tuhoaa sitten tien käyttö - oli alla mitkä renkaat tahansa. ::)
Turha on alkaa ylenmääräiseksi keppi- tai porkkana-apostoliksi - jollei suolausta järkeistetä. Tällä järkeistämisellä ( = rajoittamisella / lopettamisella ) olisi muitakin seurauksia kuin että tiet pysyisivät paremmassa kunnossa - niin pysyisivät autotkin - ja ympäristö ( ! ).
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 16.01.18 - klo:12:50
Kokonaisuuden kannalta tällaisessa maassa kuin Suomi tarvitaan sekä nasta-, että kitkarenkaita.
Tosin tällaisella ylenmääräisellä suolauksella ei tarvita ke-kitkoja parempaa pitoa renkaan puolelta.
Kun yksisilmäisesti syytetään nastarenkaita teiden tuhoajiksi, niin unohdetaan pääsyyllinen, eli suolaus, joka pitää huolen teiden märkänä pysymisestä alle 7 pakkasasteen lämpötiloissa, joita eteläisessä Suomessa tänäkin talvena olleet olleet kaikki vuorokaudet. Märkä tie rapautuu ja pehmenee - tämän tienpinnan tuhoaa sitten tien käyttö - oli alla mitkä renkaat tahansa. ::)
Turha on alkaa ylenmääräiseksi keppi- tai porkkana-apostoliksi - jollei suolausta järkeistetä. Tällä järkeistämisellä ( = rajoittamisella / lopettamisella ) olisi muitakin seurauksia kuin että tiet pysyisivät paremmassa kunnossa - niin pysyisivät autotkin - ja ympäristö ( ! ).
Tiet ovat huonoja koska mm. asfalttiseoksen laatu (kulutuskestävyys) heikentynyt viime vuosikymmeniltä, lisääntynyt suolaus, lisääntyneet lauhat kelit (tiet märkänä jatkuvasti varsinkin etelässä), nastojen / kitkojen pitojen paraneminen, massiivisemmat ajoneuvot (ei enää alle tonnin ladoja). Pääasiallinen syy on kuitenkin raha jota valtiolla ei ole, joten teitä ei päällystetä uudelleen enää tarpeeksi tiheään vaan käytetään purkkapaikkoja ja motarit muuttuu soratieksi parissa vuodessa.
Nyt on sitten tämä vuosi ajettu rutikuivalla asfaltilla taas Kymenlaaksossa. Katotaan millon alkaa lunta tulemaan vai tuleeko vetenä. Onhan täällä Suomessa kontrastia jos täällä näkyy nurmikko ja Oulussa on ennätyksellinen lumimäärä tässä vaiheessa vuotta (viimeksi joskus 10 vuotta sitten vastaava määrä). Ottaen vielä huomioon että Oulukaan ei ole vielä kovin pohjoisessa.
Steissiltä vajaat 500 km pohjoiseen pärjää mainiosti kitkoilla, on pärjännyt jo 24 vuotta.
Itse vierastan ajatusta, että valtiovalta antaisi keppiä kansalaisille - koskipa asia sitten nastarenkaita, tai jotain muuta, mitä voidaan esimerkiksi verotuksen kautta kiristää. Mielestäni porkkanan heittäminen, jos autoilija siirtyy nastarenkaista kitkarenkaisiin olisi parempi tapa.
Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 16.01.18 - klo:08:48
Kun oma ohituskaista päättyy ja vastaantulevan liikenteen ohituskaista alkaa, mutta tie jatkuu ohituskaistatienä, jatkuu myös tuo satasen nopeusrajoitus. Mutta ei vauhti. Tuo oma väylä kun kapenee 1-kaistaan, putoaa vauhti tuonne 80-kympin tietämille. Eivätkö ihmiset seuraa liikennemerkkejä, alkaako kapeampi väylä pelottamaan, vai mistä tässä on kyse?
Kuvattu ilmiö on hyvin yleinen nelostiellä esimerkiksi Heinolan ja Hartolan välillä. Epäilen, että kyse ei ole liikennemerkkien havainnoinnista, vaan pikemminkin jostain psykologisesta ilmiöstä liittyen juuri tuohon ajoradan leveyteen. Saattaa olla, että täällä harvaanasutussa Suomessa ihmiset haluava liikenteessä(kin) suurempia tilamarginaaleja kuin väestörikkaimmissa maissa. Helsingissäkin näkee tästä usein viitteitä. Aina silloin näkee, kuinka esim. jäteauton taakse on kerääntynyt autojono. Kun paikan ohi sitten kävelee, huomaa, että tilaa ohittamiseen olisi ihan mukavasti. Toinen esimerkki. Jotkut autoilijat pysäköivät leveälläkin väylällä siten, että auto on osaksi jalkakäytävällä. Siis paikoissa, joissa ohi mahtuisi ajamaan vaikka Panzer VI:lla. Tämä kaikki viittaa siihen, että monet suomalaiset tarvitsevat paljon tilaa autonsa ympärille tunteakseen olonsa varmaksi. Kun ohituskaista päättyy, alkaa "kapea" väylä ahdistamaan. Ympärillä ei ole tarpeeksi tyhjää tilaa, nopeus alkaa laskea.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 16.01.18 - klo:10:55
Nastojen käyttö ei vähene, koska ihmisillä on ennakkoluuloja kitkojen suhteen. Siksi valtiovallan pitäisi antaa joko keppiä nastojen tai porkkanaa kitkojen käytöstä.
Tässä ollaan asian ytimessä. Miksi Suomessa käytetään niin paljon nastarenkaita, vaikka niiden haittavaikutukset ovat merkittävät ja kiistattomat? Onko kyse siitä, että autoilijat punnitsevat erilaisia vaihtoehtoja, ja päätyvät sitten johtopäätöksen, jonka mukaan esimerkiksi Helsingin talvessa ei ilman nastoja pärjää? Väitän, että kyse ei ole tästä. Kyse on enemmänkin tavasta ja tottumuksesta. Autoilusta ja autoista kiinnostuneet saattavat kyllä pohtia rengasvaihtoehtoja ja kokeilla erilaisia rengastyyppejä. Tavallinen "autokansa" ei tällaisilla asioilla kuitenkaan päätään vaivaa. Heille nastarengas on yhtä kuin talvirengas. Säästä ja olosuhteista riippumatta.
Moni varmasti puoltaa periaatetta, jonka mukaan "jokainen itse päättäköön, millaisia renkailla ajaa". Hyvä, mutta olennaista olisikin juuri se, että ennen päätöstä asiaa pohdittaisiin. Esimerkiksi: "Kuinka usein minä ajan teillä, joilla on jääpinta?" Tai: "Kuinka usein minä kohtaan kelivaihteluja, joissa nastarenkaat (väitetysti) ovat parhaimmillaan?" Tai: "Aiheutuuko kelin vaihtelusta sellaisia muutoksia ajo-olosuhteisiin, että minä en niistä ilman nastarenkaita selviä?" Tai: "Voisiko kelin vaihtelusta selvitä jollain muulla tavalla? Esimerkiksi ajotapaa hetkellisesti tarkistamalla?"
Ongelmana on se, että rengasvalintojen pohdintaan ei tule mistään herätettä, jolloin "näillä mennään" vuodesta toiseen olivatpa olosuhteet mitkä hyvänsä. Kultaisella 1980-luvulla telkkarissa oli tietoiskuja ajankohtaisista asioista. Jos niitä edelleen olisi, voisi yksi teemoista olla "Tarvitsenko minä nastarenkaita?"
Ruotsissa ja Norjassa näitä herätteitä on käytetty. Oslossa ja Tukholmassa nastarenkaiden käytölle on säädetty erilaisia maksuja, ja muutamalla Tukholman kadulla nastojen käyttö on kielletty. Nastarenkaiden käytön rajoittamisesta mm. Oslossa ja Tukholmassa voi lukea NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013 loppuraportista. Sen liitteessä nro 1 käsitellään Norjan ja Ruotsin suurimpien kaupunkien nastarengasrajoituksia. Siinä todetaan mm. seuraavaa:
Norjan ohella myös Ruotsissa yleinen talvirengaspolitiikka ja siihen liittyvä julkinen keskusteluilmapiiri on selvästi Suomea ympäristölähtöisempi. Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden.On myös syytä tähdentää, että esimerkiksi Tukholmassa ei ole nastojen täyskieltoa. Nastarenkaiden käyttö on kielletty kolmella katuosuudella. Mutta, mikä mainiointa, nastarenkaiden osuus Tukholman liikenteessä on pienentynyt myös
yleisesti, vaikka kiellot koskevat vain kolmea katuosuutta. Mitä ilmeisimmin on käynyt juuri niin, että
varsin rajoitettukin kielto on saanut autoilijat yleisemmin pohtimaan rengasvalintojaan. Lainaus edellä mainitusta raportista:
Esimerkiksi Tukholman Hornsgatania koskevan nastankäyttökiellon vaikutuksena nastarenkaiden osuudet ovat voimakkaasti pudonneet. Vuoteen 2009 asti nastarenkaiden osuus Tukholman sisääntuloteillä oli hieman yli 70 %. Vuodenvaihteessa 2009 " 2010 osuus oli laskenut noin 65 %:iin. Hornsgatanilla nastarenkaita oli noin 40 %, kun muilla lähellä sijaitsevilla vertailukaduilla osuus oli noin 50 %. Nastattomien talvirenkaiden osuus kasvoi kaupunkialueella 27 " 37 %:iin. Liikenneonnettomuuksissa ei havaittu lisäystä kiellon jälkeisenä aikana. PM10-päivittäisarvoylityksiä on kuitenkin ollut vähemmän kuin ennen nastarengaskieltoa.On tietysti selvää, että ympäristö- ja terveysnäkökulmat eivät kaikkia autoilijoita kiinnosta. Kukas sitä nyt "viherpiipertämään". Nastarenkaiden käytöstä aiheutuu kuitenkin terveyshaittojen lisäksi myös muita ongelmia. Ne ensinnäkin kasvattavat tienpidon kustannuksia. Ensimmäiset autoilijat ryhtyvät Helsingissä käyttämään nastarenkaita jo lokakuun lopulla, ja nastakausi on pitkä. Nastojen rapina kaupungin kaduilla on niin yleistä vielä huhtikuussakin, etteivät laskettelumatkat Lappiin riitä sitä selittämään. Kun kadut sitten ovat suuren osan ajasta paljaita, ja usein vielä märkiäkin, on seuraus selvä: nasta jyrsivät paljaan asfaltin nopeasti uusittavaan kuntoon. Eikä tässä vielä kaikki. Jotta asfaltti kestäisi nastojen jauhannan, täytyy asfalttiaineksen olla jo uutena karkeaa. Tämä yhdistettynä nastojen karhentavaan vaikutukseen aiheuttaa sen, että laadukkaidenkin autojen rengasmelu on Suomessa korkea. Ja rengasmelu on tämänkin foorumin eräs kesto puheen- ja valituksenaihe.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 16.01.18 - klo:12:50
Kokonaisuuden kannalta tällaisessa maassa kuin Suomi tarvitaan sekä nasta-, että kitkarenkaita.
Tosin tällaisella ylenmääräisellä suolauksella ei tarvita ke-kitkoja parempaa pitoa renkaan puolelta.
Kun yksisilmäisesti syytetään nastarenkaita teiden tuhoajiksi, niin unohdetaan pääsyyllinen, eli suolaus, joka pitää huolen teiden märkänä pysymisestä seitsemää pakkasastetta lämpimämmissä olosuhteissa, joita eteläisessä Suomessa tänäkin talvena ovat olleet kaikki vuorokaudet. Märkä tie rapautuu ja pehmenee - tämän tienpinnan tuhoaa sitten tien käyttö - oli alla mitkä renkaat tahansa. ::)
Turha on alkaa ylenmääräiseksi keppi- tai porkkana-apostoliksi - jollei suolausta järkeistetä. Tällä järkeistämisellä ( = rajoittamisella / lopettamisella ) olisi muitakin seurauksia kuin että tiet pysyisivät paremmassa kunnossa - niin pysyisivät autotkin - ja ympäristö ( ! ).
Ei tarvita nastoja. Suolaus ei ole pääsyy, nastat ovat, suola kiihdyttää kulumista toki paljon. Jos tuo asia epäilyttää jotakuta, niin menee saksaan katsoon tätä komboa. Suolausta pitää järkeistää ja vähentää paljon nykyisestä. Saksalaiset eivät anna tuhota teitä nastoilla, mutta suolaa käytetään reilusti, nopeudet on eri luokkaa ja tietkin. Silti en ole suolauksen kannattaja ollenkaan suomessa. Suolauksen voi lopettaa syksyllä ja keväällä lämpinä jaksona, mutta kukaan ei vaihda nastoja pois vaikkapa 2 vkon jaksoksi.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 15.01.18 - klo:23:55
Ilmeisesti renkaat on jo pistetty sivuun tästä keskustelusta 8)
Totean vaan tähän väliin, että Pk-seudulla alla olevat Michelinin CrossClimatet ovat parhaat talvirenkaat mitä ikinä ollut alla. Kitkoihin siirryin 1997 ja nämä ovat parempi kokonaisuus. Täyttä luxusta kun voi ajaa 95% ajasta kesärenkaiden ominaisuuksilla ilman mitään talvirenkaan lamellimaisen rakenteen tuomia pidon heikkouksia ja velttouksia. Ja ne huonot kelit mitä vastaan on tullut, niin eivät olleet pieninkään ongelma. Kesärengasmainen tuntuma auttaa myös pidon tuntemiseen paremmin kuin kitkoilla. Tammikuu puolessa välissä ja nelivedolla ESP valo on vielä kokematta tältä talvelta. (Ihan alkutalven lumimyräkän olin vielä Suomesta pois)
Olen muuten pistänyt merkille, että nämä kuivat ja lämpimät kelit yhdistettynä nastarengasintoon ovat pistäneet pk-seudulla sisääntuloteiden pinnoitteet jo vuodessa paskaksi nastoilla raapimalla. Aivan järjetön määrä verorahoja on pistetty pölynä taivaalle. Mitä jos tekisit uudenvuoden lupauksen ja et hommaa enää ikinä nastarenkaita, jos ajoprofiilisi sitä yhtään sallii. Ja niitä pk-seudulla on taatusti 70% autoilijoista.
Kerro sitten miten renkaat toimii tämän viikon keleissä kun pk-seudullekin tulee lunta ja tiet arvatenkin kiillottuu kun on pakkasta. Itselle tulossa CrossClimatet maaliskuussa. Pirkanmaalla tuskin ajelen niillä ympäri vuoden.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 16.01.18 - klo:14:15
Ei tarvita nastoja. Suolaus ei ole pääsyy, nastat ovat, suola kiihdyttää kulumista toki paljon. Jos tuo asia epäilyttää jotakuta, niin menee saksaan katsoon tätä komboa. Suolausta pitää järkeistää ja vähentää paljon nykyisestä. Saksalaiset eivät anna tuhota teitä nastoilla, mutta suolaa käytetään reilusti, nopeudet on eri luokkaa ja tietkin. Silti en ole suolauksen kannattaja ollenkaan suomessa. Suolauksen voi lopettaa syksyllä ja keväällä lämpinä jaksona, mutta kukaan ei vaihda nastoja pois vaikkapa 2 vkon jaksoksi.
Tämä Saksa vertailu aina putkahtaa esiin :)
Saksassa (etelän vuoristoa lukuunottamata) sataa räntää parina päivänä vuodessa, eli talvisia teitä ei pahemmin ole, mutta sehän on sivuseikka tässä keskustelussa.
Lisäksi niinä päivinä, kun Saksassa sitä räntää sataa, niin nopeudet on autobaanallakin huomattavan pienet.. eli nopeudet on tosiaan eri luokkaa, kuin suomalaisessa talviajossa.
Saksassa teitä myös korjataan.. tietöitä on silmämääräisesti arvioiden ja Suomeen verraten paljon.. toki myös liikennemäärät on monikymmenkertaiset, joten tietyöt suhteutettuna autojen määrään on aika mahdoton arvioida.
Nastat Saksan autobaanoilla olisi hulluutta, samoin ne olisi hulluutta Ranskan teillä, Samoin Englanissa... samoin pääasiassa Suomen etelärannikolla suhailevilla.. kun tarvetta em. olosuhteissa ei ole.
Täällä Keski-Suomessa nastat on hyvät.. suolaus taas paha, koska mm. likaa autot ja talvellakin sulat tiet ovat tarpeettomia kunnollisilla talvirenkailla varustetuille henkilöautoille. Suolausta tehdään pääasiassa raskaan liikenteen tarpeita ajatellen ja siltä ei siis voitane pääteillä välttyä.
Subjektiivinen statuspäivitys.
Jos nyt alla olevat contin kitkat toimivat toisen talven vielä yhtä hienosti skuudassa ku tällä hetkellä, niin ei tarvii enää nastarenkaita ostella.
Tämä siis ihmisen suusta joka on ajanut aina nastoilla. Ajot satakunta - varsinais-suomi - uusimaa.
^Vedän homman astetta pidemmälle, meinaan luopua suvipyöristä kokonaan, kitkoilla vuoden ympäri, yllättävän hyvät ja ennenkaikkea hiljaiset ajaa, tarpeeksi vaan painetta.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 16.01.18 - klo:15:34
^Vedän homman astetta pidemmälle, meinaan luopua suvipyöristä kokonaan, kitkoilla vuoden ympäri, yllättävän hyvät ja ennenkaikkea hiljaiset ajaa, tarpeeksi vaan painetta.
Toivottavasti tämä oli huonoa huumoria... :D
^Aivan oli vakaata harkintaa, pidän kesäpyörät ensimmäisen vuoden varastossa jos tulee katumapäälle.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 16.01.18 - klo:15:34
^Vedän homman astetta pidemmälle, meinaan luopua suvipyöristä kokonaan, kitkoilla vuoden ympäri, yllättävän hyvät ja ennenkaikkea hiljaiset ajaa, tarpeeksi vaan painetta.
No, sittenpä sulla ei ole hyviä renkaita kesällä eikä enää talvellakaan (kesäajon jälkeen).
Kesärenkaiksi kitkojen kumi ja lamellit ovat liian velttoja ( ~"räkää" ). Sulavat kesäkuumalla alle ja kunnon sateen osuessa kohdalle, niin meno on tosi ongelmallista (milloin pyörät "takertuvat" veteen ja milloin mennään vesiliirrossa). Tekevät autosta, paineista riippumatta, tosi epävarman.
Talvirenkaista ei ole kesärenkaiksi ja kesärenkaista ei ole talvirenkaiksi; tästä pitävät huolen mm. em. renkaiden kumiaineksien (toiminta)lämpötilarajat.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 16.01.18 - klo:16:19
No, sittenpä sulla ei ole hyviä renkaita kesällä eikä enää talvellakaan (kesäajon jälkeen).
Kesärenkaiksi kitkojen kumi ja lamellit ovat liian velttoja ( ~"räkää" ). Sulavat kesäkuumalla alle ja kunnon sateen osuessa kohdalle, niin meno on tosi ongelmallista (milloin pyörät "takertuvat" veteen ja milloin mennään vesiliirrossa). Tekevät autosta, paineista riippumatta, tosi epävarman.
Talvirenkaista ei ole kesärenkaiksi ja kesärenkaista ei ole talvirenkaiksi; tästä pitävät huolen mm. em. renkaiden kumiaineksien (toiminta)lämpötilarajat.
Milloin nähdään kuvia kesällä alle sulaneista renkaista?
Useat autot, jopa taksit, käyttää kesällä kitkoja tai nastoista nypittyjä talvirenkaita.
Lainaus käyttäjältä: jkvi - 16.01.18 - klo:18:18
Milloin nähdään kuvia kesällä alle sulaneista renkaista?
Useat autot, jopa taksit, käyttää kesällä kitkoja tai nastoista nypittyjä talvirenkaita.
No kukin tyylillään. Itselle ainakin riitti yksi kerta kun jarrutin kitkoilla tiukassa tilanteessa +20 asteen lämpötilassa. Aika pulkka- fiilis verrattuna kesärenkaisiin. Ei ole sen jälkeen tarvinnut miettiä ajaako kitkoilla kesällä. Ja onhan ajotuntuma myös aivan erilainen terävyyden ja jämäkkyyden osalta.
^Ei se niin erilainen ole, nyt on tullut melkein kaksi kuukautta kokemusta paljaalla asalla, lisäksi ovat n. puolet hiljaisemmat(subj.kokemus) kuin matalammat kesänakit, kaikenkaikkiaan paremmat renkaat.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 16.01.18 - klo:12:50
Kun yksisilmäisesti syytetään nastarenkaita teiden tuhoajiksi, niin unohdetaan pääsyyllinen, eli suolaus, joka pitää huolen teiden märkänä pysymisestä seitsemää pakkasastetta lämpimämmissä olosuhteissa, joita eteläisessä Suomessa tänäkin talvena ovat olleet kaikki vuorokaudet. Märkä tie rapautuu ja pehmenee - tämän tienpinnan tuhoaa sitten tien käyttö - oli alla mitkä renkaat tahansa. ::)
Kyllä suurin syyllinen juuri on nastat. Maassa, jossa nastat on kielletty voidaan asfaltti tehdä hienommasta materiaalista, jossa on enemmän bitumia. Se kestää hyvin suolauksen ja vesisateen. Suomessa ollaan pakotettu käyttämään karkeaa asfalttia, jotta se kestäisi nastojen kulutusta. Varjopuolena on heikko eroosion ja suolauksen kesto.
Eli pohjimmainen syy on juuri nastarenkaissa, ei suolauksessa.
Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 16.01.18 - klo:08:48
Komppaan TAG:ia noissa ylläolevissa täysin.
Jos nyt vielä kuitenkin yksi kommentti tuohon nopeuden ylläpitokeskusteluun...
Olen myös huomannut hauskan yksityiskohdan tuolla 3-tiellä ajellessani. Noilla pätkillä joissa tie on muutettu ohituskaistatieksi, on myös nopeusrajoitus nostettu 100km/h:iin. Tuossa porhalletaan varsin yleisesti yli satasta ohituskaistaosuudelle. Kun oma ohituskaista päättyy ja vastaantulevan liikenteen ohituskaista alkaa, mutta tie jatkuu ohituskaistatienä, jatkuu myös tuo satasen nopeusrajoitus. Mutta ei vauhti. Tuo oma väylä kun kapenee 1-kaistaan, putoaa vauhti tuonne 80-kympin tietämille.
Eivätkö ihmiset seuraa liikennemerkkejä, alkaako kapeampi väylä pelottamaan, vai mistä tässä on kyse?
Minusta juuri tuo mainitsemasi, eli leveällä tiellä "uskalletaan" ajaa lujempaa. Siis ilman ajatusta, vaan täysin selkärangasta tuo, eli kun turvallisemman oloinen leveämpi tie, niin nopeus nousee. Ja sitten kun tie kapenee, niin vastaavasti nopeus laskee.
Toki osa tekee tuon ihan tarkoituksella, mutta suurin osa varmaankin tietämättään.
Varsin saman kokee motarilla, kun oikealla kaistalla Jeppe ajelee 125 km/h, mutta kun tulee
yksi rekka eteen ja siirtyy ohituskaistalle, niin Jepen nopeus laskeekin 105-110 km/h. Ja joka auton kohdalla sama. Heti ohituksen jälkeen kun "tie levenee", niin nopeus palautuu 125 km/h.
Silloin tuon nopeuden alenemisen ohituskaistalla ymmärtää, jos edessä on jono, joka ajelee ~85 km/h ja sen ohitus 125 km/h on jo hasardihommaa, kun joku sieltä jonosta kuitenkin puikkaa eteen.
Mielestäni nastarenkaat pitäisi olla luvanvaraiset - hyvillä perusteilla voisi sallia esim. invalidiautoilijalle.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 16.01.18 - klo:10:35
Toi karppa olis kiva tavata jossain huoltoasemalla,niin katsottas onko trollausta. Onko miehessä vai välineissä vika kun pitää olla nastat, jospa siirtyisit speedway piikkipyöriin että reppana pysyt tiellä.
Mulla on tällä hetkellä autoihin kolme sarjaa pohjoismaalaisia kitkoja ja kolme sarjaa nastoja.
On kaksi eri asiaa etteikö pärjäisi "kitkoilla" vai haluaako "pärjätä" kitkoilla koko talven. Turha siihen miehuutta on milläänlailla sotkea. Eikä sun tarvitse huolehtia pysynkö minä tiellä. Se ei ole ollut ongelma tähänkään saakka. Enemmän olen huolissani kanssa-autoilijoista ja heidän rengastuksistaan. Jotkut kun jäävät jumiin jo parkkipaikaille ;D.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 16.01.18 - klo:18:38
^Ei se niin erilainen ole, nyt on tullut melkein kaksi kuukautta kokemusta paljaalla asalla, lisäksi ovat n. puolet hiljaisemmat(subj.kokemus) kuin matalammat kesänakit, kaikenkaikkiaan paremmat renkaat.
Oletko siis ajanut kitkoilla kesällä? Lämpötila vaikuttaa miten rengas käyttäytyy.
https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/ala-kayta-kitkoja-kesalla-lamellileikkaukset-voivat-sulaa/4955004#gs.QM3I9LQ (https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/ala-kayta-kitkoja-kesalla-lamellileikkaukset-voivat-sulaa/4955004#gs.QM3I9LQ)
Joskus laina-auton alla oli yli 10 vuotta vanhat kovettuneet kitkarenkaat. Kyllä niillä ajamaan pystyi eikä ne ainakaan sulaneet alle.
Olivatko turvalliset, niin ei tarvinnut vesisateessa kokeilla. Pintaa renkaissa oli yli 4mm (Nokian RSI:t)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.01.18 - klo:19:53
Mulla on tällä hetkellä autoihin kolme sarjaa pohjoismaalaisia kitkoja ja kolme sarjaa nastoja.
Eikö kesärenkaita ollenkaan? Täytyy alkaa kiertämän sut vielä kauempaa ku nään sut taas tienpäällä..
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 16.01.18 - klo:20:57
Eikö kesärenkaita ollenkaan? Täytyy alkaa kiertämän sut vielä kauempaa ku nään sut taas tienpäällä..
Mikäs keskustelun aihe olikaan. Ei mahtanut olla näsäviisastelu saati kesärenkaista, vaan Keskustelua
talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat .
Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä paremmin kitkat toimii. 15 vuotta ongelmitta Kainuun talvessa, suolaamattomilla ja huonosti hoidetuilla teillä, myös sellaisilla missä nastat ei ole pintaa rouhineet. Vaimo ajaa pitkää työmatkaa eikä nastoja enää ota. Kyllä katsoisin jo peiliin jos kuulisin muiden pärjäävän hyvin kitkoilla mutta itse en huonostikaan... Ei vain taida suurimmalla osalla arvostelijoista olla minkäänlaista kokemusta ko. renkaista.
Ei suolaus teitä pilaa vaan nastat. Kainuussa teitä ei suolata mutta silti ne on joka kevät hirveässä kunnossa! Kitkoille kunnon veroale niin alkaa tietkin kestämään.
Ja kerran yritin ajaa kesän kitkoilla. 2/4 renkaasta puhkesi kun kivet painuivat läpi pehmeästä kumista.
Lainaus käyttäjältä: jannekni - 16.01.18 - klo:22:02
Ei suolaus teitä pilaa vaan nastat.
Tuo on yksi mielipide muiden joukossa.
1980-luvulla ei vissiin ollu kuin nastarenkaita? Suolattiinko tuolloin teitä? Oliko tuolloin tiet näin paskassa kunnossa kuin nyt?
1980-luvulla ei suolattu näin paljon kuin nyt, oli nastarenkaita -> tiet kunnossa...
2010-luvulla suolataan tonni-tolkulla, on kitkarenkaita -> tiet paskassa kunnossa...
Suolaus ja kitkat pilaa tiet.
Turha täällä on ihmetellä miksi tiet on huonossa kunnossa ja syytellä renkaita. Yksinkertaisesti tiet ovat huonossa kunnossa siksi, koska niitä ei kunnosteta edes samaan tahtiin kuin ennen. Määrärahoja on tiputettu samalla kun liikennemäärä on lisääntynyt.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 16.01.18 - klo:23:06
Turha täällä on ihmetellä miksi tiet on huonossa kunnossa ja syytellä renkaita. Yksinkertaisesti tiet ovat huonossa kunnossa siksi, koska niitä ei kunnosteta edes samaan tahtiin kuin ennen. Määrärahoja on tiputettu samalla kun liikennemäärä on lisääntynyt.
Ja samaan aikaan autoilijoilta kerätään kokoajan veroja sekä sakkomaksuja enemmän eikä niitä käytetä kyllä tiestön korjausvelan kuromiseen kiinni.
Juurikin näin, kuten Hidalgo ja karppa kirjoittelee.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 16.01.18 - klo:22:59
1980-luvulla ei suolattu näin paljon kuin nyt, oli nastarenkaita -> tiet kunnossa...
2010-luvulla suolataan tonni-tolkulla, on kitkarenkaita -> tiet paskassa kunnossa...
Suolaus ja kitkat pilaa tiet.
Ei se nyt ihan näin mene. Teitä suolataan pääasiassa raskaan kaluston takia. Ei silloin 80-luvulla kuorma-autoissa ole ollut nastoja eikä ole nytkään. Sen sijaan, liikenteen määrä ja myös osin kaluston painokin on lisääntynyt näissä muutamissa vuosikymmenissä kummasti. Enemmän liikennettä, enemmän kulutusta. Myös kelien muutos vaikuttaa. Kun asfaltin päällä ei ole suojaavaa jääkerrosta tai asfaltti on märkää (+ asteita), myös nastojen aiheuttama mekaaninen kulutus lisääntyy. Lisäksi ilmastokin voi olla muuttunut, kun lämpötila pumppaa pakkasen ja plussan välillä, voi syntyä jäätymisen aiheuttamia vaurioita tienpintaan (vesi pääsee pinnan alle, jäätyy, sulaa, jäätyy, asfaltti irtoaa..)
Mitä enemmän hlö-autoissa käytetään kitkoja, sen paremmassa kunnossa tiet pysyvät niillä hyvin rajallisilla ylläpitovaroilla mitä teihin käytetään.
Lisäksi nastojen aiheuttaman pölyongelman voi ihan konkreettisesti nähdä omin silmin nyt talviaikaan vilkasliikenteisissä tunneleissa. Muutaman viikko sitten ajelin laivalta Tukholmaan päin pohjoispuolen kehätunnelia, suoran päässä ilma ihan harmaantui/hämärtyi pölystä. Kesällä samassa paikkaa ei ollut vastaavaa pölyä ja suoran päähän näki selvästi. Saman verran siellä kuitenkin sitä liikennettä menee talvi/kesä, nyt talvella vain ne henkilöautojen nastat karhentavat sitä kuivaa asfalttipintaa johon ei koskaan tule satamaan tippaakaan vettä tai lunta, kun kerran ollaan tunnelissa.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 16.01.18 - klo:16:13
^Aivan oli vakaata harkintaa, pidän kesäpyörät ensimmäisen vuoden varastossa jos tulee katumapäälle.
Tähän just noi Michelinin CrossClimatet on just oikea valinta. Ei tarvitse antaa periksi kesäominaisuuksille ja silti toimii ihan hyvin talvella. Näillä jarrutusmatkat kasvavat n. 2% kesäolosuhteissa, kitkoilla n. 20%. Ja kestävät myös kesän lämpötilat. Nopeusluokka on 300km/h.
Kannattaa myös muistaa, että asvaltinlaatu on muuttunut vuosien varrella ja omasta mielestä ei parempaan suuntaan!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.18 - klo:06:51
Kannattaa myös muistaa, että asvaltinlaatu on muuttunut vuosien varrella ja omasta mielestä ei parempaan suuntaan!
Niin on. On siirrytty kovempaan asfaltiin. Se kestää paremmin nastojen kulutusta, mutta ei kestä lauhoja talvia, koska veden eroosio murentaa sen.
En kannata kepin antamista nastarenkaille, autoilijat saa jo ihan tarpeeksi keppiä autoilusta. Ennemmin porkkanaa kitkojen käytöstä, porkkana muutenkin lähes aina fiksumpi lähestymistapa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.01.18 - klo:21:02
Mikäs keskustelun aihe olikaan. Ei mahtanut olla näsäviisastelu saati kesärenkaista, vaan Keskustelua nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat .
Ootko sattunu huomaamaan, että itse olet tän keskustelun alottanu etkä taida itsekkään noudattaa aihetta "Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat". Olisit laittanut alunperinkin aiheeksi "Keskustelua kitkarengas possujuna idioottien ja talven yllättämien autoilijoiden huonoudesta, nastarenkaat rules! ainiin ja asfaltti on ihan paskaa nykyään".
Pisteet -karpalle- :D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.01.18 - klo:19:53
On kaksi eri asiaa etteikö pärjäisi "kitkoilla" vai haluaako "pärjätä" kitkoilla koko talven. Turha siihen miehuutta on milläänlailla sotkea.
Minäkään en kytkisi rengasvalintoihin mitään miehekkyyskysymystä,
sikäli kun kyse on tiellä pysymisestä. Autolla, varsinkaan nykyaikaisella autolla, ajaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Normaalijärjellä ja -psyykellä varustetulla henkilöllä ei lähtökohtaisesti ole mitään vaikeuksia tiellä pysymisessä, olivatpa alla sitten kitkat tai nastat.
Mahdolliset miehekkyysnäkökulmat liittyvätkin enemmän tuohon karpan mainitsemaan haluamiseen. Osa kuljettajista on todennäköisesti sellaisia, että he eivät halua tinkiä nopeudesta missään olosuhteissa. Tai haluavat pitää tämän tinkimisen mahdollisimman pienenä. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että auton alla on oltava maksimikitka
kaikissa olosuhteissa. Kyse ei siis niinkään ole ajoturvallisuudesta, vaan halusta pitää yllä "parasta mahdollista vauhtia" olosuhteista riippumatta. Kyse on "ajofilosofiasta", jossa ns. alinopeuden sietokyky on heikko. Rengasvalintojen lisäksi tämä saattaa ilmetä myös voimakkaana tarpeena ohittaa sallittua nopeutta hitaammin ajavat jonot, vaikka säästö matka-ajassa olisikin olematon. Mutta kyse ei olekaan säästyvästä ajasta, vaan siitä, että jonossa köröttely on tylsää.
Näitä "dynaamisen ajotavan" kuljettajia on kuitenkin liikenteessä hyvin pieni osa, eikä tämä ilmiö luonnollisestikaan selitä suomalaisten suurta innostusta nastarenkaisiin. Enemmänkin kysymys on tottumuksesta ja tiedon puutteesta. Ihmiset eivät tiedä, että nykyaikaisella autolla heillä ei olisi vaikeuksia suoriutua talviliikenteessä kitkarenkailla. Puhun nyt siis yleisellä tasolla. Kuljettajat, jotka säännöllisesti ajavat jääpintaisilla teillä vaikkapa Keski-Suomessa, valitsevat tietysti ne nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 16.01.18 - klo:22:59
Suolaus ja kitkat pilaa tiet.
Tämä on yksi mielipide muiden joukossa. Ja mitä enemmän näkemyksiä, sen parempi. Tässä kaksi lisää. Trafin johtava asiantuntijan Jussi Pohjosen mukaan "fakta on se, että nastarenkaat aiheuttavat tien kulumista, meluhaittoja, polttoaineen kulutusta ja katupölyä, joka sairastuttaa ihmiset". (HS 3.11.2016). Liikenneviraston päällysteasiantuntija Katri Eskolan mukaan "kaikista vilkasliikenteisemmällä tieverkolla päällysteet urautuvat pääosin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen takia." Samaisen lähteen mukaan "vilkasliikenteisten teiden asfaltin uusiminen syö pääosan liikenneviraston noin 120 miljoonan euron vuotuisesta päällystysrahasta." (Tieto on vuodelta 2016).
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia)
https://www.hs.fi/autot/art-2000002928526.html (https://www.hs.fi/autot/art-2000002928526.html)
(HS:n juttu taitaa olla valitettavasti "vain tilaajille".
Evoluutio karsii "dynaamisen ajotavan" kuljettajat keskuudestamme ennemmin tai myöhemmin.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 17.01.18 - klo:11:37
Evoluutio karsii "dynaamisen ajotavan" kuljettajat keskuudestamme ennemmin tai myöhemmin.
No, eivät kaikkia apinat kumma kyllä ole muuttuneet ihmisiksi. ::)
Samalla lailla (suolatut) tiet kuluvat/rapautuvat, syntyy meluhaittoja, polttoaineet kuluvat (tulee pakokaasuja!) ja tulee katupölyä ja ihmiset sairastuvat - vaikka lopetettaisiin kokonaan nastarenkailla ajo ja siirryttäisiin kitkoihin. Tämäkin on faktaa.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 17.01.18 - klo:12:22
Samalla lailla (suolatut) tiet kuluvat/rapautuvat, syntyy meluhaittoja, polttoaineet kuluvat (tulee pakokaasuja!) ja tulee katupölyä ja ihmiset sairastuvat - vaikka lopetettaisiin kokonaan nastarenkailla ajo ja siirryttäisiin kitkoihin. Tämäkin on faktaa.
Faktaa on se, että tiet kuluvat riippumatta siitä, suolataanko niitä vai ei. Faktaa on myös se, että tiet (suolatut ja suolaamattomat) kuluvat riippumatta siitä, käytetäänkö nastarenkaita vai ei. Tästä ei varmaankaan ole epäselvyyttä. Kyse onkin siitä, että tiet
kuluvat huomattavasti enemmän, kun niitä muiden seikkojen ohella rasitetaan myös nastarenkailla. Mielestäni kukaan ei ole missään rengaskeskustelussa, ei täällä ei muuallakaan, esittänyt, etteivätkö tiet kuluisi muidenkin tekijöiden kuin nastarenkaiden vaikutuksesta. Toisaalta kukaan tai mikään vakavasti otettava taho Suomessa tai muissa nastarengasmaissa ei ole kiistänyt sitä tosiasiaa, että nastarenkaat ovat selkeästi suurin uhka teiden kunnossapysymiselle.
Nastat/kitkat -asetelmassa onkin kyse siitä, kuinka paljon nastojen kiistattomia haittoja (terveys, tienpitokulut, ajomukavuus jne.) on syytä sietää niiden liikenneturvallisuutta lisäävän vaikutuksen nojalla. Kyse on siis etu-haitta -arviosta. Ruotsissa ja Norjassa ollaan päädytty siihen, että tämä arvio on nastojen kannalta kielteinen. Nastarenkaiden käytöstä on siis enemmän haittaa ihmisten terveydelle ja teiden kunnolle verrattuna niistä koituvaan liikenneturvallisuushyötyyn.
Mitä sitten tulee katupölyyn ja ihmisten sairastavuuteen, niin niidenkin osalta on totta kai selvää, että haittoja syntyy myös silloin, kun nastarenkaita ei käytetä. Kyse on tässäkin ongelmien lieventämisestä, ei niiden täydellisestä eliminoinnista. (Se edellyttäisi autoilun täyskieltoa). On mielestäni täysin selvää, että jotain autoilun haittavaikutuksiin tehoavaa keinoa ei pidä jättää käyttämättä pelkästään sen vuoksi, että se ei
kokonaan poista ko. ongelmaa.
Nastarenkaiden vaikutus hengitysilman laatuun lienee ns. notorinen tosiseikka, mutta todettakoon varmuuden vuoksi seuraavaa. NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013 loppuraportissa (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4) on käsitelty hiukkaspäästöjä. Raportin mukaan hiukkaset ovat terveyden kannalta haitallisin ilmansaaste. Pääkaupunkiseudulla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yhteys hiukkaspitoisuuksien ja terveysvaikutusten välillä. Karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM10) tärkein lähde pääkaupunkiseudulla on katupöly. Sen merkittävimpiä lähteitä ovat
nastarenkaiden aiheuttama tien pinnan kuluminen (48 %) ja hiekoitushiekka (25 %). Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksiin pääkaupunkiseudulla vaikuttavat eniten liikenteen pakokaasut, puun pienpoltto tulisijoissa sekä kaukokulkeuma maan rajojen ulkopuolelta. Pieni osa katupölyn hiukkasistakin kuuluu tähän kokoluokkaan.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 17.01.18 - klo:12:22
No, eivät kaikkia apinat kumma kyllä ole muuttuneet ihmisiksi. ::)
Samalla lailla (suolatut) tiet kuluvat/rapautuvat, syntyy meluhaittoja, polttoaineet kuluvat (tulee pakokaasuja!) ja tulee katupölyä ja ihmiset sairastuvat - vaikka lopetettaisiin kokonaan nastarenkailla ajo ja siirryttäisiin kitkoihin. Tämäkin on faktaa.
Tuo ei ole missään nimessä faktaa vaan puhdasta mutuasi. Se, että nasta piilkaa kumia tehokkaammin varsinkin suolauksen pehmittämää tietä, on tutkimusten ja ehdottomasti myös maalaisjärjen mukainen fakta. Miksi muuten luulet nastojen käytön edes olevan hyvinnrajoitettua, jos sillä ei ole vaikutusta teiden kulumiseen?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.01.18 - klo:13:04
Tuo ei ole missään nimessä faktaa vaan puhdasta mutuasi. Se, että nasta piilkaa kumia tehokkaammin varsinkin suolauksen pehmittämää tietä, on tutkimusten ja ehdottomasti myös maalaisjärjen mukainen fakta. Miksi muuten luulet nastojen käytön edes olevan hyvinnrajoitettua, jos sillä ei ole vaikutusta teiden kulumiseen?
Mitä sisältää lause: "Miksi muuten luulet nastojen käytön edes olevan hyvinrajoitettua, jos sillä ei ole vaikutusta teiden kulumiseen?" ::)
On tasan tarkkaan faktaa - vaikka mutuilisikin: vasta kun lopetetaan teiden käyttö ja autoilu, niin kulumiset ja teistä irtoavat hiukkaset loppuvat - eivät ole vain nastarenkaista kiinni ( ! ).
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 17.01.18 - klo:13:40
Mitä sisältää lause: "Miksi muuten luulet nastojen käytön edes olevan hyvinrajoitettua, jos sillä ei ole vaikutusta teiden kulumiseen?" ::)
On tasan tarkkaan faktaa - vaikka mutuilisikin: vasta kun lopetetaan teiden käyttö ja autoilu, niin kulumiset ja teistä irtoavat hiukkaset loppuvat - eivät ole vain nastarenkaista kiinni ( ! ).
Lause sisältää kysymyksen sinulle, johon näköjään jätit vastaamatta.
Ja edelleen, kukaan ei väitäkään, että teiden kuluminen olisi pelkästään nastarenkaiden syytä. Sinä sen sijaan väitit, ettei nastoilla ole vaikutusta teiden kulumiseen ja tuo väite sotii tutkittua tietoa ja maalaisjärkeä vastaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.01.18 - klo:14:07
Lause sisältää kysymyksen sinulle, johon näköjään jätit vastaamatta.
Ja edelleen, kukaan ei väitäkään, että teiden kuluminen olisi pelkästään nastarenkaiden syytä. Sinä sen sijaan väitit, ettei nastoilla ole vaikutusta teiden kulumiseen ja tuo väite sotii tutkittua tietoa ja maalaisjärkeä vastaan.
Kysymys tai lause on outo - "...hyvinrajoitettua" ( ! ). Ei tuohon voi vastata.
En ole väittänyt missään, enkä väitä tässäkkään, että nastoilla ei olisi vaikutusta teiden kulumiseen.
Olen väittänyt ja väitän tässäkin, että nastattomat vaihtoedot eivät ole niin "viattomia", kuin yritetään antaa ymmärtää - mm. teiden kulumisessa ja pienhiukkasongelmissa - kun teitä sulatetaan ja pidetään sulina kemiallisin keinoin, eli kansanomaisesti suolataa.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 17.01.18 - klo:14:20
Kysymys tai lause on outo - "...hyvinrajoitettua" ( ! ). Ei tuohon voi vastata.
En ole väittänyt missään, enkä väitä tässäkkään, että nastoilla ei olisi vaikutusta teiden kulumiseen.
Olen väittänyt ja väitän tässäkin, että nastattomat vaihtoedot eivät ole niin "viattomia", kuin yritetään antaa ymmärtää - mm. teiden kulumisessa ja pienhiukkasongelmissa - kun teitä sulatetaan ja pidetään sulina kemiallisin keinoin, eli kansanomaisesti suolataa.
Auttaisiko ymmärtämistäsi, jos kuvittelet välin tuohon n- ja r-kirjaimen väliin? Selvennetään vielä lisää, kun nyt tänään näyttää olevan sille tarvetta. Nastarenkaiden käyttö on sallittua vain harvoissa maissa rajattuun aikaan. Mistä luulet tuon johtuvan?
Itse asiassa tuossa äsken väitit, että kulumisen ja muiden haittojen jatkuvan samalla lailla, vaikka nastarenkaiden käyttö lopetettaisiin. Noinhan asia ei ole, vaan nastarenkaiden käytöllä on tässä hyvin olennainen merkitys. Suola ja nasta toimivat pirullisessa yhteisvaikutuksessa. Sulaksi suolattu tie on pehmeä ja siihen terävä nasta iskee tehokkaasti koloja. Jäätymisen rajamailla oleva suolaliuos toisina hetkinä kiteytyy ja pääsee aloittamaan säröjä noista nastojen iskemistä koloista. Seuraavalla kerralla kiteytyminen jatkaa säröä ja tuo johtaa eri kokoisten palasten irtoamiseen. Mekanismissa on siis paljon samaa kuin laakerien tyypillisessä vikautumisessa. Hakkaavathan nastat toki suoraankin irti hiukkasia tiestä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.18 - klo:06:51
Kannattaa myös muistaa, että asvaltinlaatu on muuttunut vuosien varrella ja omasta mielestä ei parempaan suuntaan!
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 17.01.18 - klo:07:27
Niin on. On siirrytty kovempaan asfaltiin. Se kestää paremmin nastojen kulutusta, mutta ei kestä lauhoja talvia, koska veden eroosio murentaa sen.
Tähän kannattaa varmaan myös ottaa yhtälöön mukaan tuon päällysteen hinta. Jotenkin vaan arvaan että enemmän kiveä sisältävä päällyste on per m2 huokeampaa, siinä on bitumin osuus pienempi. Ja käsittääkseni bitumi on tuon seoksen kalliimpi ainesosa.
Kaikki mutuilijat, jotka eivät kykene maalaisjärkeään käyttämään voi lukea tästä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/23130/Liski_Jussi.pdf?sequence=1&isAllowed=y (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/23130/Liski_Jussi.pdf?sequence=1&isAllowed=y)
Kohdassa 4 alkaa tulla asiaa.
"Liikenteen nopeus vaikuttaa asfalttipäällysteiden kulumiseen erityisesti nastojen
iskuenergiana suuremmilla ajonopeuksilla. Ajonopeuden noustessa normaalista
talvinopeudesta (80 km/h) moottoritie nopeuksiin (120 km/h), nousee nastojen
iskuista aiheutuva kulutusvaikutus lähes kaksin kertaiseksi. "
kohdassa 6 pohdinnassa "Etelä-Suomessa suurena rasitteena on lauha ilmasto, jonka seurauksena tiestöämme
suolataan talvisin. Tällöin liikenne kulkee pääsääntöisesti paljaalla asfalttipinnalla,
jolloin nastarenkaiden kulutusvaikutus kasvaa. Renkaiden kulutusvaikutusta
on alentanut kitkarenkaiden myynti ja nastarenkaiden kehitys. Rengasteknologia
ei kuitenkaan ole pystynyt vastaamaan riittävästi kulutusvaikutuksen
vähentämiseksi, koska liikennemäärien kasvu on palauttanut renkaiden
kehityksestä saadun kulutushyödyn samaan tilanteeseen kuin ennen rengaskehityksen
huippua. Ajoneuvojen kasvaneet massat ovat edesauttaneet kulumisen
lisääntymistä ja luistonestoteknologian tuleminen nykyautoihin taas vähentänyt
sitä.
"
Ainakin tämän opinnäytetyön tekijä varmaan voi olla jotain mieltä nastojen vaikutuksesta asfaltin kulumiseen... ;)
Mutta kuten jo paripäivää sitten kirjoitin:
Tiet ovat huonoja koska mm. asfalttiseoksen laatu (kulutuskestävyys) heikentynyt viime vuosikymmeniltä, lisääntynyt suolaus, lisääntyneet lauhat kelit (tiet märkänä jatkuvasti varsinkin etelässä), nastojen / kitkojen pitojen paraneminen, massiivisemmat ajoneuvot (ei enää alle tonnin ladoja). Pääasiallinen syy on kuitenkin raha jota valtiolla ei ole, joten teitä ei päällystetä uudelleen enää tarpeeksi tiheään vaan käytetään purkkapaikkoja ja motarit muuttuu soratieksi parissa vuodessa.
Kyllähän tässä rengasvatuloinnissa on kaiketi keskeisintä se, miten onnettomuudet lisääntyy suhteessa tiestön rasituksen+hiukkasten vähentymiseen, mikäli nastoista luovuttaisiin. Itsellä on menossa kitkoilla 3. talvi ja hyvinhän niillä on pärjännyt. Oikeastaan ainoan kerran on ollut matkustajana kun tulin alamäkeä risteykseen ja siinä olikin kohta jossa tielle oli päässyt valumaan jään päälle vettä. No pitoa ei ollut yhtään vaikka vauhti oli hiljainen ja auto meni naapurin puolelle ennen kuin ohjautuvuus taas palasi. Jos olisi ollut huonoa tuuria ja tukkirekka päräyttänyt samaan aikaan niin tiedä miten olisi käynyt. Tämä kuvastaa ehkä sitä että joskus voi tulla yllättäviä tilanteita joita on vaikea ennakoida. Tällöin nastoista olisi hyötyä koska ne tasaavat tällaisia yllättäviä liukkaustason muutoksia. Kun em./vast. tilanteita tulee silloin tällöin 2 miljoonalla autolla niin voi näkyä tilastoissa. Tosin, eipä se huono nastarengaskaan hääppöisesti pidä.
Itse aion kitkoilla jatkaa koska niiden ajomukavuus on ylivoimainen asfaltilla. Jatkuvasti pitää kuitenkin olla hereillä tien pinnan liukkaustasosta, etenkin jos ajaa hoitoluokitukseltaan erilaisilla teillä. Tosin, toiseen autoon tulee nastat vaikeita kelejä ja paikkoja sekä tietysti huvittelua varten ;D
^
Jos ei nastarenkailla ajavat ole tietoisia tien pinnan kunnosta ajaessaan niin kyllä niitä onnettomuuksia heillekin sattuu, koskee kaikkia tietty. Kumpa osattaisiin pitää se turvaväli kelin mukaisena niin ei olisi ongelmaa ???
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 17.01.18 - klo:13:40
On tasan tarkkaan faktaa - vaikka mutuilisikin: vasta kun lopetetaan teiden käyttö ja autoilu, niin kulumiset ja teistä irtoavat hiukkaset loppuvat.
Onhan tuo kieltämättä faktaa, mutta mitä merkitystä tuon toteamisella on? Aivan yhtä hyvin voidaan sanoa, että Suomen lipun värit ovat sininen ja valkoinen. Tämä on tasan tarkkaan faktaa, mutta erityisen relevanttia tällaisten itsestäänselvyyksien ilmoittaminen ei mielestäni ole. Ellei sitten ajatella niin, että teiden käytön ja autoilun lopettaminen on realistinen vaihtoehto. Renkaista ja liikenteestä keskusteltaessa ei kukaan liene missään vaiheessa esittänyt, että olisi realistista tavoitella teiden kulumisen ja hiukkaspäästöjen
täydellistä lopettamista. Kyse on keinoista, joilla niitä voidaan
vähentää.
Lainaus käyttäjältä: V60=topic=30573.msg624289#msg624289 date=1516195796
Kyllähän tässä rengasvatuloinnissa on kaiketi keskeisintä se, miten onnettomuudet lisääntyy suhteessa tiestön rasituksen+hiukkasten vähentymiseen, mikäli nastoista luovuttaisiin.
Näin juuri. Nastarenkaiden etuja on punnittava niistä aiheutuvia haittoja vastaan. Suomessahan ei toistaiseksi ole nastarenkaiden käyttöä millään tavalla rajoitettu sen paremmin maksuilla kuin käyttökielloillakaan. Tämän vuoksi meillä ei ole käytettävissä tutkimustietoa siitä, miten nastarenkaiden käytön vähentäminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Ruotsissa ja Norjassa sen sijaan on jo jonkin aikaa pyritty aktiivisesti lisäämään kitkarenkaiden osuutta liikenteessä. (Mitään täyskieltoja ei siis näissäkään maissa ole). Mielestäni onkin oireellista, että Ruotsin ja Norjan tapaisissa maissa on näihin toimiin ryhdytty. Nämä kaksi pohjoismaata eivät ole mitään banaanitasavaltoja, joissa liikenneturvallisuuteen suhtauduttaisiin leväperäisesti. Päinvastoin, Ruotsi ja Norja ovat liikenneturvallisuuden huippumaita maailmassa. Tuntuisikin lievästi sanottu erikoiselta, että niissä ryhdyttäisiin nastarenkaiden käyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin, ellei asiassa olisi suoritettu juuri sitä etu-haitta -vertailua, jonka "V60link" mainitsee.
Lainaus NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013 loppuraportista:
Norjan ohella myös Ruotsissa yleinen talvirengaspolitiikka ja siihen liittyvä julkinen keskusteluilmapiiri on selvästi Suomea ympäristölähtöisempi. Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 17.01.18 - klo:18:58
Mielestäni onkin oireellista, että Ruotsin ja Norjan tapaisissa maissa on näihin toimiin ryhdytty. Nämä kaksi pohjoismaata eivät ole mitään banaanitasavaltoja, joissa liikenneturvallisuuteen suhtauduttaisiin leväperäisesti. Päinvastoin, Ruotsi ja Norja ovat liikenneturvallisuuden huippumaita maailmassa.
Kerrotko miten vertaat Suomea banaanitasavaltaan ja Norja sekä Ruotsi eivät ole? Miten Suomessa suhtauduttaisiin leväperäisesti liikenneturvallisuuteen, koska esimerkiksi meillä on kokoajan kuolleisuus liikenteessä tullut alaspäin ja lähestyy 200 ihmistä vuodessa? Esimerkiksi kaatumalla kuolee Suomessa noin 1200 ihmistä vuodessa.
Yksi pohdinta jäätelön syönnin vaikutuksesta hukkumisiin ;).
"On todettu yleisesti, että henkirikosten ja liikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärillä on keskinäinen riippuvaisuus (Sivak, 1983). Kun edellä todettiin, että Suomessa molempien lukumäärät ovat SUN-maita suuremmat, herää kysymys, onko täs-säkin kyse kulttuurierosta."
"Liikennemuotojakaumaan pyritään vaikuttamaan niin, että käytetään suhteellisesti enemmän turvallisempia liikennemuotoja eli joukkoliikennettä. Samalla ajoneuvosuorite vähenee. "
;).
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 17.01.18 - klo:11:29
Minäkään en kytkisi rengasvalintoihin mitään miehekkyyskysymystä, sikäli kun kyse on tiellä pysymisestä. Autolla, varsinkaan nykyaikaisella autolla, ajaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Normaalijärjellä ja -psyykellä varustetulla henkilöllä ei lähtökohtaisesti ole mitään vaikeuksia tiellä pysymisessä, olivatpa alla sitten kitkat tai nastat.
Mahdolliset miehekkyysnäkökulmat liittyvätkin enemmän tuohon karpan mainitsemaan haluamiseen. Osa kuljettajista on todennäköisesti sellaisia, että he eivät halua tinkiä nopeudesta missään olosuhteissa. Tai haluavat pitää tämän tinkimisen mahdollisimman pienenä. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että auton alla on oltava maksimikitka kaikissa olosuhteissa. Kyse ei siis niinkään ole ajoturvallisuudesta, vaan halusta pitää yllä "parasta mahdollista vauhtia" olosuhteista riippumatta. Kyse on "ajofilosofiasta", jossa ns. alinopeuden sietokyky on heikko. Rengasvalintojen lisäksi tämä saattaa ilmetä myös voimakkaana tarpeena ohittaa sallittua nopeutta hitaammin ajavat jonot, vaikka säästö matka-ajassa olisikin olematon. Mutta kyse ei olekaan säästyvästä ajasta, vaan siitä, että jonossa köröttely on tylsää.
Voisitko muuten samalla avata hieman enemmän tuota "dynaamista ajamista", kun halusit lokeroida siihen tietyt ihmiset? Väität myös ettei nykyaikaisella autolla ajaminen ole rakettitiedettä, mutta enenevissä määrin liikenteessä on ihmisiä jotka eivät osaa edes kytkeä omasta autostaan valoja päällä? Vaikka nopeusrajoitus on ns. maksiminopeus, mutta edes kirkkaana päivänä moni ei edes tuota saavuta? Minulla olisi heti tähän ratkaisu, mutta näillä valtion resursseilla se ei ole toteutettavissa. Kuten ei myöskään liikenneturvallisuuden parantaminen. Päinvastoin liikenteeseen ollaan tuomassa lisää näitä suurempia melkein 30 metrin ja 76 tonnin yhdistelmiä, joka ei varmana vähennä ohittamisen tarvetta saati possujunien lisääntymistä.
Tänään oli muuten asfaltit liukkaat Lahden seudulla. Samaa tosin sanoivat kaikki nastakuskit.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.18 - klo:20:10
...mutta näillä valtion resursseilla se ei ole toteutettavissa. Kuten ei myöskään liikenneturvallisuuden parantaminen. Päinvastoin liikenteeseen ollaan tuomassa lisää näitä suurempia melkein 30 metrin ja 76 tonnin yhdistelmiä, joka ei varmana vähennä ohittamisen tarvetta saati possujunien lisääntymistä.
Mikä ongelma ajaa sen letkan yms vauhtia? Vantaa-jkl väliä isolla ja haittiksella ajaneena en näe ongelmaa odottaa ohituskaistaa, etenkin kun sen tieosuuden muistaa ulkoa niin tietää missä ne on, samoin tietää muutkin hyvät ohituspaikat. Ohittamisen tarve on ohittajan korvien välissä, samoin sen tuoma nopeus matkan etenemiseen, etenkin kun heinola-jkl välillä minustakin on tullut ohi sama auto jopa 4 kertaa ::)
Kärjistetty tilanne mutta en koe takana olevalla olevan niin kova ohittamisen halu jos kyseisellä tiellä ajaa 82 henkilöautolla 80 alueella, odotas kun ajat tuota nopeutta isolla niin ohi on päästävä keinoilla millä hyvänsä :o
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 17.01.18 - klo:21:31
Mikä ongelma ajaa sen letkan yms vauhtia? Vantaa-jkl väliä isolla ja haittiksella ajaneena en näe ongelmaa odottaa ohituskaistaa, etenkin kun sen tieosuuden muistaa ulkoa niin tietää missä ne on, samoin tietää muutkin hyvät ohituspaikat. Ohittamisen tarve on ohittajan korvien välissä, samoin sen tuoma nopeus matkan etenemiseen, etenkin kun heinola-jkl välillä minustakin on tullut ohi sama auto jopa 4 kertaa ::)
Kärjistetty tilanne mutta en koe takana olevalla olevan niin kova ohittamisen halu jos kyseisellä tiellä ajaa 82 henkilöautolla 80 alueella, odotas kun ajat tuota nopeutta isolla niin ohi on päästävä keinoilla millä hyvänsä :o
Otetaan vaikka tuolla tiellä Hartola-Joutsa väli. Paljonko veikkaat, että tuollaisella 76t yhdistelmällä on vauhtia tuolla välillä? Ja kuten olen sanonut ohituskaistat voisi Suomesta rullata kokonaan pois. Miksi? No siksi, että ensinnäkin se aiheuttaa näitä possujunien muodostumista, koska järkeään siellä nämä vuoronumero-ohittajat kyttäävät paikkaa ja ainoa lopputulos tuon ohituskaistan päässä on, että paikat vaihtuu ja nopeus tippuu ohituskaistan jälkeen noin 5-10km/h alle nopeusrajoituksen. Ohituskaistalla ajellaan se +10-60km/h ylinopeutta. Toiseksi ihmiset eivät uskalla/osaa ohittaa (Ja tätä ei ole laissa edes kielletty)!
Ohittamisen tarve ei ole korvien välissä. Minä ja MONI muu nauttii vain ajaa tasaista vauhtia ilman pumppaamista. Ja jos sama auto on sinusta tullut ohi neljä kertaa, niin tiedostitko itse syyn? Oliko näin, että ohituskaistoilla ajat sen +20-30km/h ja sen jälkeen -5-7km/h alle rajoitusten possujunassa? Ei yllättäisi minua.
Vasta kysymys miksi pitäisi ajaa sen letkan vauhtia, jos järkeään sen letkan vauhti on normaalillakin kelillä yleensä alle nopeusrajoituksen? Onko se sinulta tai letkalta pois? Jos turvavälit on kunnossa (Mitä järkeään vuoronumero-ohittajilla ei ole), niin ohittaminen ei häiritse ketään.
Näin OT:na.
Isolla siis liikkunu kun tultu 4 kertaa ohi. Ei haittiksella käy näin. ::)
Ohittajat saavat jonot pumppaamaan, mutta miten tämä liittyy rengaskeskusteluun?
Lainaus käyttäjältä: Iero - 17.01.18 - klo:23:01
Ohittajat saavat jonot pumppaamaan.
Jono on toisen auton syy. Ei ensimmäisen ja jos jonossa turvavälit on kunnossa ei ohittaminen vaikuta jonoon milläänlailla. Valitettavsti tätä persekärpäset ei ymmärrä, kun omasta vuoronumerosta pidetään kiinni ettei kukaan varmana etuile ennen ohituskaistaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.18 - klo:20:10
Kerrotko miten vertaat Suomea banaanitasavaltaan ja Norja sekä Ruotsi eivät ole? Miten Suomessa suhtauduttaisiin leväperäisesti liikenneturvallisuuteen, koska esimerkiksi meillä on kokoajan kuolleisuus liikenteessä tullut alaspäin ja lähestyy 200 ihmistä vuodessa? Esimerkiksi kaatumalla kuolee Suomessa noin 1200 ihmistä vuodessa.
Tässä on kyse väärinkäsityksestä, joka johtuu epätäsmällisestä ilmaisustani, pahoittelen. Ei Suomi luonnollisestikaan ole mikään liikenneturvallisuuden "banaanitasavalta", vaikka hieman Ruotsia ja Norjaa jäljessä taidammekin erilaisissa tilastoissa olla. Tarkoitin sitä, että Ruotsin ja Norjan kaltaisissa vahvasti turvallisuusorientoituneissa yhteiskunnissa tuskin lähdettäisiin rajoittamaan nastojen käyttöä, mikä se olisi varteenotettava liikenneturvallisuusriski. Sillä, että ko. maat eivät ole "banaanitasavaltoja" halusin siis korostaa sitä, että niissä päätöksenteko mm. liikenneturvallisuuskysymyksissä pohjautuu huolelliseen riskit kartoittavaan harkintaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.18 - klo:20:10
Voisitko muuten samalla avata hieman enemmän tuota "dynaamista ajamista", kun halusit lokeroida siihen tietyt ihmiset? Väität myös ettei nykyaikaisella autolla ajaminen ole rakettitiedettä, mutta enenevissä määrin liikenteessä on ihmisiä jotka eivät osaa edes kytkeä omasta autostaan valoja päällä?
Okei. Voi tietysti olla niin, että nykyaikaisella autolla ajaminen on tietyllä tapaa mutkikkaampaa kuin joskus takavuosina. Tarkoitan sitä, että autoissa on tänä päivänä aika tavalla kaikenlaista elektroniikkaa ja erilaisia avustimia jne. Saattaa hyvinkin olla, että kaikilla kuljettajilla ei ole kovin hyvää käsitystä siitä, miten erilaiset laitteet toimivat. Ja eipä liene mahdotonta sekään, että jotkut eivät ole perillä siitäkään, mitä heidän autonsa valokytkimen missäkin asennossa tekevät. Mutta mitä tulee itse ajamiseen, niin sehän ei erityisen vaikeaa ole sen jälkeen, kun on oppinut kaasun ja kytkimen käytön. Kun sen on saanut toimimaan rutiinisti, niin sen jälkeen sitten vain käännetään rattia sinnepäin, minne halutaan mennä. Monet autoiluun, varsinkin henkilöautoiluun liittyvät ammatit ovat melko matalan kynnyksen ammatteja. Esimerkiksi taksikuskin ammatti ei edellytä pitkiä opintoja sen jälkeen, kun ajolupa on saatu. Syykin on selvä: henkilöauton kuljettaminen ei ole niitä maailman vaikeimpia asioita. Homman hallitseminen ei vaadi poikkeuksellista henkistä tai motorista lahjakkuutta. Raskaita ja vastuullisia kuljettaja-ammatit toki monesti ovat, enkä siis millään tavoin väheksy niissä toimivia.
"Dynaamista ajotapaa" edustaa mielestäni henkilö, jonka suhtautuminen liikenteeseen on, sanoisinko, keskimääräistä intensiivisempi. Hänelle ajomatka ei välttämättä ole pelkkä siirtyminen paikasta A paikkaan B. Tyypillisesti tämä tarkoittaa tietynlaista suhtautumista ajonopeuteen. Siinä missä iso osa viikonlopun mökkimatkalaisista köröttelee alinopeutta, dynaaminen kuski ei tyydy tähän. Hän hakee ohituspaikkaa, ja kun sellainen tulee, hän ohittaa. Tarvittaessa useamman kerran, kunnes hän lopulta pääsee ajamaan suurinta sallittua nopeutta. Mihinkään lainvastaiseen tai edes moraalisesti arveluttavaan hän ei siis välttämättä syyllisty, ja ainakin omien havaintojeni mukaan nämä kuljettajat useimmiten suorittavat ohituksensa turvallisesti. He eivät vain halua ajaa jonossa muiden mukana. Se hieman harmillinen piirre tässä dynaamisuudesta kuitenkin on, että se varsin usein aiheuttaa jarruttelua ja haitariliikettä jonossa. Jonossa istuva "autokansa" saattaa tällöin mielessään hieman ihmetellä, miksi joku viitsii noin kovasti ohitella, kun ohituskaista alkaa muutaman minuutin ajon kuluttua.
Ajansäästöstä tässä ajotavassa tuskin on kyse. Veikkaan kyseen olevan siitä, että he haluavat ajamiseen hiukan sisältöä. Jos ajattelen omaa mökkimatkaani Helsingistä Keski-Suomeen, niin eihän sitä kovinkaan mielenkiintoiseksi tai jännittäväksi voi kutsua. Istun autossa ja käännän rattia sen mukaan, miten motarin linja kulkee. Hoh-hoijaa. Heinolan ja Hartolan välilläkin on ohituskaistoja, ja jos edes hieman haluaa saada ajoonsa "tapahtumia", ei siihen oikein pääse kuin suorittamalla ohituksia muualla kuin ohituskaistaosuuksilla. Niissä tylsä rutiini rikkoontuu: aistit valpastuvat, haetaan paikkaa, vaihdetaan kaistaa, arvioidaan etäisyyksiä, kiihdytetään, jarrutetaan jne. Aikasäästöä näin toimimalla ei käytössä saa, sen olen itse kokeillut. Mutta. Aina silloin tällöin on kiva kokea selässä kiihtyvyyden tunne ja kuulla kierrosten nousevan. Ajaminen saa uuden merkityksen jonossa junnaamiseen verrattuna.
Kuukaudet ja vuodet vaihtuu, Karppa se jaksaa vääntää ja kääntää kaikkien kanssa.
Onhan se hyvä, että on jyrkästi omaa mieltänsä, ja omien sanojesikin mukaan, et ikinä väärässä.
Mattinenkin on paljon tässä topicissa kirjoitellut epäsuorasti näistä "jääristä" josta vuodesta toiseen laittavat ne nastat alle, koska talvirenkaat.
Totuus kuitenkin on, että maailma muuttuu ja ne ketkä eivät muutu mukana, (niin renkaissa, kuin muillakin elämänsaroilla) jäävät auttamatta toistelemaan omia mantrojaan tyhjille seinille. ;)
Karppa "säästää aikaa" vaihtamalla renkaita kelin mukaan ja sitten pystyy ajamaan "turvallisemmin" ylinopeutta ja ohitella possujonoja ja voittaa useita sekunteja matkoillaan. :)
Jokainen ohitus on riski ja Karppa itsekin mainitsit nämä perskärpäset, jotka suurentavat tätä ohitusriskiä ,koska ajetaan liian pienillä turvaväleillä, mutta silti pitää päästä ohi...eikö vain? Koska nastat ja vauhdin tunne kun saa ajaa 80km/h alueella 90km/h.
Siksi näitä sekopää ohittelijoita on tiellä, koska pitää päästä ajamaan "ensimmäisenä", jota ei koskaan tapahdu (paitsi Lapissa). Nämä Karppa-henkiset on juuri se älymystö joiden vuoksi joka ikinen Kotka-Posio ajoreissu kohtaan 1-5 kpl hengenvaarallisia ohitustilanteita, joidenkin muiden toimesta. Kun pitää päästä ohi ja väliin pitää aina se oma pirssi saada tungettua.
Ymmärrän ohitukset silloin kun possujonoa ei ole ja edessä ajava oikeasti ajaa alinopeutta, mutta siinä 10-100 auton possujonossa on turhuutta lähtä ohittelemaan ja kuvittelemaan ainakaan säästävänsä aikaa. Kyllä se pumppaaminen jonossa on turvallisempaa ja vaivattomampaa kuin pumppaaminen ohittelemalla.
Huom! tässä kirjoituksessa mainittu renkaat joten threadin otsikon mukaisessa asiahaarassa ollaan. ;D
Lainaus käyttäjältä: BMF - 18.01.18 - klo:08:48
Karppa "säästää aikaa" vaihtamalla renkaita kelin mukaan ja sitten pystyy ajamaan "turvallisemmin" ylinopeutta ja ohitella possujonoja ja voittaa useita sekunteja matkoillaan. :)
Jokainen ohitus on riski ja Karppa itsekin mainitsit nämä perskärpäset, jotka suurentavat tätä ohitusriskiä ,koska ajetaan liian pienillä turvaväleillä, mutta silti pitää päästä ohi...eikö vain? Koska nastat ja vauhdin tunne kun saa ajaa 80km/h alueella 90km/h.
Siksi näitä sekopää ohittelijoita on tiellä, koska pitää päästä ajamaan "ensimmäisenä", jota ei koskaan tapahdu (paitsi Lapissa). Nämä Karppa-henkiset on juuri se älymystö joiden vuoksi joka ikinen Kotka-Posio ajoreissu kohtaan 1-5 kpl hengenvaarallisia ohitustilanteita, joidenkin muiden toimesta. Kun pitää päästä ohi ja väliin pitää aina se oma pirssi saada tungettua.
Ymmärrän ohitukset silloin kun possujonoa ei ole ja edessä ajava oikeasti ajaa alinopeutta, mutta siinä 10-100 auton possujonossa on turhuutta lähtä ohittelemaan ja kuvittelemaan ainakaan säästävänsä aikaa. Kyllä se pumppaaminen jonossa on turvallisempaa ja vaivattomampaa kuin pumppaaminen ohittelemalla.
Huom! tässä kirjoituksessa mainittu renkaat joten threadin otsikon mukaisessa asiahaarassa ollaan. ;D
Ja kokemuksesta tiedän, että nämä "Karpat" ovat yleensä samoissa liikennevaloissa, kun tullaan taajamien kohdalle. Parhaimmillaan monella vaarallisella ohituksella voi selvitä yhdet valot aiemmin eli säästää pari minuuttia. Pääasiahan on kuitenkin se, että saa tehdä mahdollisimman monta vaarallista ohitusta ja sotkea normaalia liikennettä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 17.01.18 - klo:23:21
...Ajansäästöstä tässä ajotavassa tuskin on kyse. Veikkaan kyseen olevan siitä, että he haluavat ajamiseen hiukan sisältöä...
Ja täältä käsi pystyyn virheen merkiksi:
Toki joskus VOI olla niinkin kiire että ne voitetut sekunnit ovat tärkeitä mutta yleensä jos ohitan niin se johtuu nimenomaan siitä että en halua ajaa kyseisen ajoneuvon perässä syystä tai toisesta.
Sillä ei yleensä ole mitään tekemistä ajansäästön kanssa.
Ja ymmärrän hyvin jos minut ohitetaan silloin kun ajan täsmälleen rajoituksen mukaan (tai jopa hieman alle).
Paitsi jos jäädään siihen metrin päähän keulasta kuraa roiskuttamaan, silloin saatan ohittaa takaisin.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 17.01.18 - klo:21:31
Kärjistetty tilanne mutta en koe takana olevalla olevan niin kova ohittamisen halu jos kyseisellä tiellä ajaa 82 henkilöautolla 80 alueella, odotas kun ajat tuota nopeutta isolla niin ohi on päästävä keinoilla millä hyvänsä.
Heinolan ja Jyväskylän välillä on kohtalaisen paljon osuuksia, joissa maaston korkeuserot ovat suuria. Tästä seuraa, että tasaisella osuudella 82 km/h etenevän hyöttiksen vauhti laskee nousuissa. Joskus oikein reippaastikin. Haittiksen kuljettajasta tuntuu aivan kuin vauhti tyssäisi kokonaan. Hän on tottunut siihen, että vakkari pitää vauhdin 82 km/h oli maasto mikä hyvänsä. Tämä on todennäköisesti yksi syy sille, miksi hyöttis herättää ohitustarpeita. Ei tälläkään seikalla tosin kovin paljon vaikutusta matka-aikoihin ole, ja ko. tieosuudella on kohtalaisen mukavasti ohituskaistoja Hartola-Joutsa -väli poislukien. Kyse on enemmän
fiiliksestä, siitä, miltä ajaminen tuntuu. Kaikki eivät pidä siitä, että joutuvat mukauttamaan nopeuttaan erilaisten ulkoisten tekijöiden vuoksi. Yksi elementti autoilun vapautta on, että voi mahdollisimman vapaasti itse valita ajonopeutensa. Mäessä pahasti hyytyvä hyöttis häiritsee tätä vapautta.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 18.01.18 - klo:07:53
Totuus kuitenkin on, että maailma muuttuu ja ne ketkä eivät muutu mukana, (niin renkaissa, kuin muillakin elämänsaroilla) jäävät auttamatta toistelemaan omia mantrojaan tyhjille seinille.
Täytyy toivoa, että maailma (tai Suomi) todella muuttuisi noiden renkaiden suhteen. Olen vakuuttunut siitä, että tällä hetkellä meillä aiheutetaan paljon täysin tarpeetonta tietuhoa ja ilmanlaadun heikkenemistä nastarenkailla. Tarpeetonta siksi, että huomattava osa tällä hetkellä nastoilla ajavista pärjäisi vallan mainiosti ilman niitä.
Tuosta ohittamisesta, on tilanteita, joissa riski jäädä "vajaakuntoisen seilaajan" perään on suurempi kuin ohittaa letka ja jatkaa turvallisemmin matkaa.
Miksi sitten oikeutan ohittamisen: kuljettajan aistit ja auton kunto (yhtenä renkaat) eivät ole samat kaikilla jonossa. Omassa autossa on hyvin toimiva adaptiivinen vakkari, neliveto ja ne hyväkuntoiset kitkat. Voin ajaa joko rennosti letkan perässä tai ohittaa turvallisesti. Riskikuljettajan (jolla ei ole turvavarusteita tai ei osaa/halua acc:ta käyttää) ohittaminen on silti lähes aina turvallisempaa. Koska takana tulijoista lähtee aina joku ohittamaan letkaa ja aiheuttaa sen vaaratilanteen.
Nastoista luovutaan kyllä lähivuosina - terveyshaitat ja järjetön teiden tuhoaminen ovat kiistattomasti todistettuja.
Lainaus käyttäjältä: cipher - 18.01.18 - klo:10:48
Tuosta ohittamisesta, on tilanteita, joissa riski jäädä "vajaakuntoisen seilaajan" perään on suurempi kuin ohittaa letka ja jatkaa turvallisemmin matkaa.
Olen eri mieltä. Katsotko perävaloista onko edessä menevä auto vajaakuntoinen? "Vajaakuntoisia seilaajia" ei suomen teillä pahemmin ole kun jonkinnäköinen katsastus on olemassa ja nämä peräänajothan vältetään possujonossa riittävällä turvavälillä. Jos edessä joku oikeasti seilaa niin silloinko on oikeasti mielestäsi viisainta lähtä ohittamaan? ;D
Yksi oleellinen syy myös olla jäämättä jonkun taakse näin pimeän aikaan on myös se, että omasta autosta löytyy kunnon pitkätvalot jotka päällä mielellään ajan matkaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.18 - klo:12:07
Yksi oleellinen syy myös olla jäämättä jonkun taakse näin pimeän aikaan on myös se, että omasta autosta löytyy kunnon pitkätvalot jotka päällä mielellään ajan matkaa.
Kai laitat myös sumuvalot päälle jotta näet mahdollisimman hyvin? ::)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.18 - klo:12:07
Yksi oleellinen syy myös olla jäämättä jonkun taakse näin pimeän aikaan on myös se, että omasta autosta löytyy kunnon pitkätvalot jotka päällä mielellään ajan matkaa.
Kyllä pimeässä ohittaminen on tämän syyn vuoksi erittäin fiksua ja turvallista.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 18.01.18 - klo:13:26
Kai laitat myös sumuvalot päälle jotta näet mahdollisimman hyvin? ::)
Ihan turha trollaus ja pääsääntöisesti Suomalaiset ei edes tiedä milloin noita sumuvaloja tulisi käyttää. Idiootit yrittävät niillä muka parantaa lähivaloja.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 18.01.18 - klo:13:41
Kyllä pimeässä ohittaminen on tämän syyn vuoksi erittäin fiksua ja turvallista.
Ohitatko sinä vain valoisan aikaan ja kun auringon asento on sopiva? Väitän että mun autossa on paremmat valot, kuin 90% tämän päivän autoista (pois lukien raskaskalusto).
Toinen vastakysymys: ajatko mielummin hyvät pitkät valot päällä vai persekärpäsenä huonot valot omaavan perässä?
Minä voin tämän jälkeen kertoa kumpi on turvallisempaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.18 - klo:15:08
Ohitatko sinä vain valoisan aikaan ja kun auringon asento on sopiva? Väitän että mun autossa on paremmat valot, kuin 90% tämän päivän autoista (pois lukien raskaskalusto).
Toinen vastakysymys: ajatko mielummin hyvät pitkät valot päällä vai persekärpäsenä huonot valot omaavan perässä?
Minä voin tämän jälkeen kertoa kumpi on turvallisempaa.
Possujunassa en varmasti lähde ohittamaan parempien valojen vuoksi. Mikäli edellä ajava ajaa rajoituksen mukaan niin Acc-vakkariin vaan riittävä turvaväli ja elämä hymyilee.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 18.01.18 - klo:15:32
Possujunassa en varmasti lähde ohittamaan parempien valojen vuoksi. Mikäli edellä ajava ajaa rajoituksen mukaan niin Acc-vakkariin vaan riittävä turvaväli ja elämä hymyilee.
Hienosti kierrelty. Ainoa ettei se sun acc toimi siinä possujunan lumipölyssä ja toiseksi se possujuna ei aja nopeusrajoituksen mukaan. Kolmanneksi mä haluan sen elämän hymyilemisen nähdä, kun tulen siihen sun eteen possujunassa ja acc rupeaa jarruttelemaan. Tämä on sitä oikeaa arkea motarien ulkopuolella.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.18 - klo:17:21
Hienosti kierrelty. Ainoa ettei se sun acc toimi siinä possujunan lumipölyssä ja toiseksi se possujuna ei aja nopeusrajoituksen mukaan. Kolmanneksi mä haluan sen elämän hymyilemisen nähdä, kun tulen siihen sun eteen possujunassa ja acc rupeaa jarruttelemaan. Tämä on sitä oikeaa arkea motarien ulkopuolella.
Siis lumipöllyssä pimeällä pitää päästä ohi koska itsellä on tehokkaammat valot, vaikka edellä ajava ajaa rajoituksen mukaista vauhtia. Onko tilannetta milloin sinä et ohita? ;D
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.18 - klo:19:17
Ohitan jonon useimmiten siksi, ettei se kykene ajamaan turvallisesti tasaista nopeutta.
Useimmiten jonon syy ei ole etummaisessa autossa, vaan toisena ajavana, joka ei uskalla ohittaa. Sitten körötellään alinopeutta 10m turvavälillä ja nopeus vaihtelee mäkien mukaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.18 - klo:12:07
Yksi oleellinen syy myös olla jäämättä jonkun taakse näin pimeän aikaan on myös se, että omasta autosta löytyy kunnon pitkätvalot jotka päällä mielellään ajan matkaa.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 18.01.18 - klo:17:45
Siis lumipöllyssä pimeällä pitää päästä ohi koska itsellä on tehokkaammat valot, vaikka edellä ajava ajaa rajoituksen mukaista vauhtia. Onko tilannetta milloin sinä et ohita? ;D
Trollaa vain. Valitettavasti pitkällä matkalla HARVOIN ajetaan rajoitusten mukaista vauhtia vaikka kelissä ei olisi mitään vikaa. Mutta tarkoitushan sinulla on trollata. Muuten ohittaminen on kireytetty tuossa ylhäällä kahteen eri viestiin!
Lainaus käyttäjältä: BMF - 18.01.18 - klo:08:48
Karppa "säästää aikaa" vaihtamalla renkaita kelin mukaan ja sitten pystyy ajamaan "turvallisemmin" ylinopeutta ja ohitella possujonoja ja voittaa useita sekunteja matkoillaan. :)
Jokainen ohitus on riski ja Karppa itsekin mainitsit nämä perskärpäset, jotka suurentavat tätä ohitusriskiä ,koska ajetaan liian pienillä turvaväleillä, mutta silti pitää päästä ohi...eikö vain? Koska nastat ja vauhdin tunne kun saa ajaa 80km/h alueella 90km/h.
Siksi näitä sekopää ohittelijoita on tiellä, koska pitää päästä ajamaan "ensimmäisenä", jota ei koskaan tapahdu (paitsi Lapissa). Nämä Karppa-henkiset on juuri se älymystö joiden vuoksi joka ikinen Kotka-Posio ajoreissu kohtaan 1-5 kpl hengenvaarallisia ohitustilanteita, joidenkin muiden toimesta. Kun pitää päästä ohi ja väliin pitää aina se oma pirssi saada tungettua.
Ymmärrän ohitukset silloin kun possujonoa ei ole ja edessä ajava oikeasti ajaa alinopeutta, mutta siinä 10-100 auton possujonossa on turhuutta lähtä ohittelemaan ja kuvittelemaan ainakaan säästävänsä aikaa. Kyllä se pumppaaminen jonossa on turvallisempaa ja vaivattomampaa kuin pumppaaminen ohittelemalla.
0 ylinopeussakkoa ja kilometrejä yli miljoona takana. Joten kertoo hyvinkin sen, että mä en aja 80km/h rajoituksella sitä 90km/h, vaikka kuinka yrittäisit keksiä ja värittää tarinaa. Saati että tekisi hazardiohituksia ja vaarantaisin liikennettä!
Päin vastoin näitä vuoronumero-ohittajia näkyy paljon jotka kirivät turvaväliä kiinni ettei nopeusrajoitusten mukaan ajava mahtuisi turvallisesti palaamaan ohituksen jälkeen omalle kaistalle. Onneksi tämän vuoksi autossa on sen verran paljon jerkkua, että pystyy aina painamaa sukkaa syyläriin ja mennä seuraavaan väliin.
Toki olen sitä mieltä, että alinopeuden saisi kriminalisoida. Samoin kuin kitkarenkaiden käytön saisi kieltää joulu-helmikuu välisenä aikana Keski-Suomi Lappi välillä.
Mielenkiintoisia argumentteja suuntaan ja toiseen :)
Nyt on perusteltu että se 10% tai jotain liikennevirrasta eri nopeudella ajava aiheuttaa vaaratilanteita -> alinopeuden ajajille pitäisi laittaa sakot!?
Joo, mutta kuka se on se 10% eri nopeutta ajava jos siellä menee se 10 auton possujuna 75km/h ja tulee yksi joka ohittaa ne kaikki, jokaisesta ohituksesta palatessa varastaa turvavälin ja aiheuttaa humpaamisen loppujonoon muiden joutuessa jarruttamaan jne. Eli vaaratilanteita liikennevirrasta poikkeavalla nopeudella aiheuttaa se yksi joka on jonon nokalla vai se yksi joka ajaa eri nopeutta kuin muut eli vähän ylinopeutta?
Se täytyy sanoa että tämän talven on taas ollut kitkat alla ja ovat 18" matalaprofiilikumit, joko on ollut erityisen liukkaat kelit tai sitten nuo michelinit ei ole aikaisempien kitkojen tasolla pidossa (aikaisemmin ei myöskään ole ollut noin matalalia ja leveitä 225/40) mutta todella paljon on sattunut kelejä että on joutunut ajamaan merkitävästikin alle nopeusrajoitusten jotta matkan teko on tuntunut turvalliselta. Huoli ja murhe pois, lapissa mahtuu ajamaan hiljaakin ilman että aiheuttaa juurikaan otsasuonen pulistumia muille ja on helppo "päästää" ohi. Varsinkin kyllä kun muutaman kerran käynyt etelässä niin on ollut kelit sellaiset jotta ei ole mukavaa ajaminen liukkauden takia. Ehkä ne on sitten ne muutama päivä mitä vuodessa siellä on liukasta niin kaikki on sattuneet minun siellä käynteihin. ;) Varsinkin tiekarhun urissa tuntuvat luikertelevan kuin kärmes nuo misukat. Tälle talvea on tullut kilometrejä reilut 30tkm niin toivottavasti kevääseen mennessä ovat vaihtokunnossa.
Lainaus käyttäjältä: roiala - 18.01.18 - klo:17:57
Tälle talvea on tullut kilometrejä reilut 30tkm niin toivottavasti kevääseen mennessä ovat vaihtokunnossa.
Voihan ne kitkat kuluttaa vielä kesälläkin loppuun ellei sitten ole ralliverta ja haluaa ajaa optimipidolla joka kurvissa ja päästä ohittelemaan ;D
Karpalle vielä sen verran että oletko ajatellut miksi ne "possujonokuskit" sitten ajavat jonossa?
Ehkä heillä ei ole kiire minnekkään. Ehkä jopa osaavat oikeasti pitää reilut turvavälit. Ehkä nauttivat rauhallisesta menosta. Ehkä joillain toimii se ACC lumipyryssäkin (aina ei välttämättä ole lumipyry).
On toki muitakin syitä ajaa hitaampaa. Joku on saanut vasta ajokortin ja vähän pelottaa hurjastella. Vanhuksilla on vähän refleksit hidastuneet ja ymmärtävät että ei kannata "hurjastella". Jollakin on jostakin syystä se auto pasketta ja ajaa pahamaineisilla kitkarenkailla niin ei uskalla ajaa. Jollain on naapurilta lainattuja vaippaihmisiä takapenkki täynnä ja ei vaan uskalla ottaa mitään ylimääräisiä riskejä. Tai voi olla pimeää ja lumipyry. Esim nämä voi olla yksi lukuisista syistä miksi possujonoja tulee.
Olipa miten oli niin jos on lumipyry niin en itse ohittele. Jos on pimeää niin minua ei pelota ajaa riittävällä turvavälillä toisen auton perässä, mikäli ajonopeus on rajoituksen mukainen. En myöskään missään nimessä lähde possujonoa ohittamaan saati sitten että pitäisin tätä toimenpidettä turvallisempana muulle liikenteelle ja itselleni ja millään tavalla järkevämpänä asiana niin taloudellisesti kuin ajallisestikaan.
Voihan se olla että jos sitä maantietä töikseen ajaa niin possujonoihin turtuu. Onnekseni itellä on suurin osa motaria työmatkalla, joten possujonoilua ei tarvitse aivan jatkuvasti harrastaa. Sen kerran kun niitä possujonoja tulee niin aivan hyvin olen perille kerennyt nätisti jonossa ajamalla.
Röhkien ja trollaten rullaillaan...
Ei ole ralliverta (mieluummin se vanha ja hidas :) ) mutta onhan ne sen verran huonot märällä asfaltilla, jopa huonommat kuin nastakumit, nuo kitkat että mieluummin ajaa kesärenkailla.
Pitää hankkia jostain 16" vanteet ja järkevän (omasta mielestä omaan käyttöön!!!) kokoiset kumit sekä kesäksi että talveksi. Tuli tuon auton mukana tuollaiset joita ei olisi halunnut.
Tämä keskustelu on mennyt niin surkuhupaisaksi itsensä toistamiseksi/todisteluksi etten tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa :P :P :P Uusia talvirenkaita juuri pohtiessani olen yrittänyt välillä selata tätä aihetta saadakseni uutta "tietoa" valintaani varten mutta turha toivo, lähinnä täällä opetetaan miten ja miksi päästään jonon keulille, jatkakaa ;)
Täällä tuntuu osalla olevan tahallinen pakko kääntää ja vääntää toisen tekstiä omaksi näkemyksekseen.
Kyllä, varsinkin pimeällä ohitan myös minä, jos tiedän itselläni olevan paremmat valot. (Kukaan ei puhunut possujunista).
Ylipäätään ohitan yleensä siksi, että saisin ajaa tasaista nopeutta hyvällä näkyvyydellä. Perässä ajamalla on näkyvyys aina huonompi, vaikka olisi 100m turvaväli.
Mutta Keski-Euroopan kitkoja en Suomen talvessa käyttäisi. 8)
Lainaus käyttäjältä: BMF - 18.01.18 - klo:15:32
Possujunassa en varmasti lähde ohittamaan parempien valojen vuoksi. Mikäli edellä ajava ajaa rajoituksen mukaan niin Acc-vakkariin vaan riittävä turvaväli ja elämä hymyilee.
Niin minäkin. Matka etenee mukavasti, eikä tule vahingossa ajettua ylinopeutta.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 16.01.18 - klo:14:51
Kerro sitten miten renkaat toimii tämän viikon keleissä kun pk-seudullekin tulee lunta ja tiet arvatenkin kiillottuu kun on pakkasta. Itselle tulossa CrossClimatet maaliskuussa. Pirkanmaalla tuskin ajelen niillä ympäri vuoden.
Nyt on sitten kokemusta mainitsemastasi lumipöpperöstä. Tiguan 4Motion DSG-7:lla on nyt 6 vuoden kokemukset Continentalin kitkoista kokoa 215/65/16 ja nämä uudet Michelin CrossClimate Plussat ovat kesärengasvanteilla koossa 235/55/17. Jälleen kerran täytyy sanoa, että löytyi keli, jossa nämä uudet renkaat hakkaavat ominaisuuksissa kitkat 100-0.
Ihan sama uskotteko, mutta netissä olevat suitsutukset näistä CrossClimate Plussista ovat vaatimattomia niihin kokemuksiin mitä näistä renkaista nyt itsellä on Espanja-Suomi akselilla. Itsellä ei ole enää pienintäkään epäilystä etteikö nämä ainakin omassa automallissa kelpaisi ympärivuotiseen ajoon ainoina renkaina. Kun kesäkeleissä Bridgestonen kesärenkaat vaihtuivat näihin, en huomannut käytännössä mitään eroa ja nyt talvella pito vaan jatkuu ja jatkuu. Koskaan ei ESP ole saanut tässä autossa olla noin rauhassa talvella kuin nyt.
Nämä renkaat ovat oikeasti vallankumoukselliset tapaukset ja aivan taatusti muut merkit seuraavat perässä ja ominaisuudet kehittyvät vielä lisää. Näillä ollaan jo aika lähellä tilannetta, että suurin osa suomalaista pärjäisi näillä. Ainakin neliveto SUV autoon ne sopivat täydellisesti.
Lisäys: Jos olisin ostamassa nyt Tiguania, Kodiaqia, Karoqia, T-Rockkia, vastaavaa, niin kakkosvanteet jäisivät 100% varmuudella ostamatta
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:20:29
Nyt on sitten kokemusta mainitsemastasi lumipöpperöstä. Tiguan 4Motion DSG-7:lla on nyt 6 vuoden kokemukset Continentalin kitkoista kokoa 215/65/16 ja nämä uudet Michelin CrossClimate Plussat ovat kesärengasvanteilla koossa 235/55/17. Jälleen kerran täytyy sanoa, että löytyi keli, jossa nämä uudet renkaat hakkaavat ominaisuuksissa kitkat 100-0.
Ihan sama uskotteko, mutta netissä olevat suitsutukset näistä CrossClimate Plussista ovat vaatimattomia niihin kokemuksiin mitä näistä renkaista nyt itsellä on Espanja-Suomi akselilla. Itsellä ei ole enää pienintäkään epäilystä etteikö nämä ainakin omassa automallissa kelpaisi ympärivuotiseen ajoon ainoina renkaina. Kun kesäkeleissä Bridgestonen kesärenkaat vaihtuivat näihin, en huomannut käytännössä mitään eroa ja nyt talvella pito vaan jatkuu ja jatkuu. Koskaan ei ESP ole saanut tässä autossa olla noin rauhassa talvella kuin nyt.
Nämä renkaat ovat oikeasti vallankumoukselliset tapaukset ja aivan taatusti muut merkit seuraavat perässä ja ominaisuudet kehittyvät vielä lisää. Näillä ollaan jo aika lähellä tilannetta, että suurin osa suomalaista pärjäisi näillä. Ainakin neliveto SUV autoon ne sopivat täydellisesti.
Ja sitten se totuus hehkutuksen jälkeen:
https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.18 - klo:20:45
Ja sitten se totuus hehkutuksen jälkeen:
https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Olet varmaan mielestäsi hauska veijari, oikea bensisten "kansanmies". Onneksi ei omassa tuttavapiirissä noita nävijöitä löydy. Voin keroa omista konkreettisista kokemuksista, kerro sinä vaikka jotain omistasi. Meistä vain minä olen ajanut noilla renkailla ja sana "totuus" löytyy sun poistauksesta.
Kirjoitin muuten, että ainakin omassa autossa eli Tiguan 4Motion toimii loistavasti. Etsittäisiinkö yhdessä vielä jonkun ryssän video, jossa kokeillaan takavetoladalla samoja renkaita soramontulla?
Jos viitsii kaivaa, niin youtubesta löytyy kyllä toisenlaisiakin kokemuksia. Mutta ihan sama sekin, silti voin kertoa omista kokemuksista. Tänän ajoin lumipöpperössä 38km työmatkalla ja yhdessä kiihdytyksessä ESP välähti kerran. Muuten normaalilla jouhevalla lähdöllä ei ollut mitään pitovaikeuksia.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:20:57
Olet varmaan mielestäsi hauska veijari, oikea bensisten "kansanmies". Onneksi ei omassa tuttavapiirissä noita nävijöitä löydy. Voin keroa omista konkreettisista kokemuksista, kerro sinä vaikka jotain omistasi. Meistä vain minä olen ajanut noilla renkailla ja sana "totuus" löytyy sun poistauksesta.
Kirjoitin muuten, että ainakin omassa autossa eli Tiguan 4Motion toimii loistavasti. Etsittäisiinkö yhdessä vielä jonkun ryssän video, jossa kokeillaan takavetoladalla samoja renkaita soramontulla?
Jos viitsii kaivaa, niin youtubesta löytyy kyllä toisenlaisiakin kokemuksia. Mutta ihan sama sekin, silti voin kertoa omista kokemuksista. Tänän ajoin lumipöpperössä 38km työmatkalla ja yhdessä kiihdytyksessä ESP välähti kerran. Muuten normaalilla jouhevalla lähdöllä ei ollut mitään pitovaikeuksia.
Sinun tarve on Espanja-Suomi välillä yksille renkaille mitä voit käyttää molemmissa maissa. Se että kyseenalaistan tuon pelkän hehkutuksen ympärivuotiseen käyttöön Suomessa on tervettä kriittisyyttä. Yhtään kunnon testiä en ole nähnyt missä olisi rinnakkain Crossclimate, kunnon nordic kitka ja kunnon nastarengas talvikelissä! Sitä odotellessa olen kyyninen noihin renkaisiin ja hehkutukseen. Varsinkin jos niitä suositellaan kaikille!
Lisää CrossClimate videoita, niistä lisää pohdittavaa
Nelivetokokemuksia nousun kera
https://www.youtube.com/watch?v=lw9GNvAs9tA (https://www.youtube.com/watch?v=lw9GNvAs9tA)
Siinä toinen kovin suomalaisen tyypinen keli. Nissan Almera etuveto
https://www.youtube.com/watch?v=g-5tmS3zyFA (https://www.youtube.com/watch?v=g-5tmS3zyFA)
tässä vertailussa Hankookin eurooppalaiset talvirenkaat ja CrossClimatet. Tässä samaa toteamusta kuin itsellä, tosin noi ei ole pohjoismaiset kitkat.
https://www.youtube.com/watch?v=aao8-N74HNE (https://www.youtube.com/watch?v=aao8-N74HNE)
Tässä vielä Chryslerin lotjalla talvitesti vuorelle nousun kera
https://www.youtube.com/watch?v=VTKsHLR5y2A (https://www.youtube.com/watch?v=VTKsHLR5y2A)
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:21:27
Lisää CrossClimate videoita, niistä lisää pohdittavaa
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.18 - klo:21:03
Yhtään kunnon testiä en ole nähnyt missä olisi rinnakkain Crossclimate, kunnon nordic kitka ja kunnon nastarengas talvikelissä! Sitä odotellessa olen kyyninen noihin renkaisiin ja hehkutukseen. Varsinkin jos niitä suositellaan kaikille!
Duunikaverilla oli kesän ja syksyn tuommoiset misukat alla, ei ne kyllä ainakaan meitä vakuuttaneet. Mulla oli jotkut hankookit, samanlaiset autot ja sama 225/40/18 rengaskoko. Misukoilla pääsi märällä asfaltilla luistoon, Hankookeilla ei. Eikä ajettavuuden suhteen mitään jipii-fiilistä antanut, kuivalla Misukassa huonompi pito ja huojakampi ajettava kuin esim. nuo Hankookit. Varmasti kyllä ihan kelvolliset kesärenkaina. Ois nyt nuo Misukat muuten joutilaana hyllyssä ilman vanteita, pitäisköhän ruuvata alle, ehkä ne on talvella paremmat kuin kesällä. Hitto kun ei ole ylimääräisiä vanteita noille.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:20:29
Nyt on sitten kokemusta mainitsemastasi lumipöpperöstä.
Olitko nyt uudellamaalla ajelemassa, jossa ainakin on ollut pari päivää kunnolla liukkaat kelit?
Miltä jarrutuspito ja sivuttaispito tuntuu noilla climate+:lla nyt näissä keleissä?
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 18.01.18 - klo:21:45
Olitko nyt uudellamaalla ajelemassa, jossa ainakin on ollut pari päivää kunnolla liukkaat kelit?
Miltä jarrutuspito ja sivuttaispito tuntuu noilla climate+:lla nyt näissä keleissä?
Kirjoitin tuossa jo aiemmin sinulle vastauksen. Mutta nämä 60-luvulla vastauksensa lukinneet ovat kertoneet jo kokemukseni vääriksi.
Sulle voin sanoa vielä, että toimi tuossakin kelissä paremmin kuin olisin uskonut, ei mitään vaikeuksia ja erittäin mukavat kun puuttuu talvirenkaan pehmeys otteesta. Tuo kesärengasmainen jämäkkyys toimii ainakin mun autossa erinomaisesti, tuntuma siihen mitä renkaat tekee, on paljon parempi kuin kitkoilla. Auttaa myös tunnistamaan pidon rajat paremmin. Mieluummin näillä ajan kuin entisillä kitkoillani tuossa kelissä. Kurkkaa tuosta edellisestä postauksestani ainakin toi viimeinen video, jossa Chrysterin tila-auto. Suhteuta siihen, että itsellä on parempi maavara ja moderni neliveto alla, niin näet, että vähänkään järkevällä ajotavalla, hyvin kulkee.
Tänään täällä lumituisku ja päätietkin liukkaat. Töistä tullessa liikenne kulki 60-70 km/h pitkässä jonossa. Pyörähdin puolivälissä kioskilla ja jatkoin sitten matkaa, kun tie oli tyhjä. Ilman vaikeuksia voin ajaa nopeusrajoituksen mukaisesti 9-kymppiä.
Kävin ajelemassa kaupungin pahimmat nousut ja ylämäkiristeykset. Ei luistatusta ollenkaan. Viime vuonna ajelin nastarenkailla varustetulla etuveto dsg Octavialla ja koko ajan pyörät raapivat tyhjää vastaavissa paikoissa ja liikkeelle lähtö oli yhtä tuskaa.
Nyt on alla kitkat CVC6:t ja luistonestovalon sai vilkahtamaan vain ylikovalla kaasutuksella. Ajokkina on RAV4 Hybrid AWD. Minun mielestäni ainakaan nelivetoisella kaupunkimaasturilla nastarenkaita ei tarvita - Näin voin sanoa vuosien kokemuksella ja yhteensä noin 300 tkm ajolla parilla CRV:llä ja nyt tuolla RAVilla.
Aikaisemmin ajoin vuosia etuveto Vectralla kitkarenkailla ja pärjäsin silläkin hyvin kelissä kuin kelissä. Vectrassa ei ollut luistonestojärjestelmää, mutta oli automaattivaihteisto. Siinä oli joku lumihiutaleen kuvalla varustettu nappi liukasta keliä varten = en tarvinnut sitä koskaan.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:20:57
Olet varmaan mielestäsi hauska veijari, oikea bensisten "kansanmies".
Niin sinäkin minun mielestäni :)
Mutta toki olen sinun mielestä väärässä :)
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:21:27
Lisää CrossClimate videoita, niistä lisää pohdittavaa
Tommosia laitoit ja tommosiinko uskot? Luulet että noissa on
Se totuus ;D
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:20:29
Nyt on sitten kokemusta mainitsemastasi lumipöpperöstä. Tiguan 4Motion DSG-7:lla on nyt 6 vuoden kokemukset Continentalin kitkoista kokoa 215/65/16 ja nämä uudet Michelin CrossClimate Plussat ovat kesärengasvanteilla koossa 235/55/17. Jälleen kerran täytyy sanoa, että löytyi keli, jossa nämä uudet renkaat hakkaavat ominaisuuksissa kitkat 100-0.
Ihan sama uskotteko, mutta netissä olevat suitsutukset näistä CrossClimate Plussista ovat vaatimattomia niihin kokemuksiin mitä näistä renkaista nyt itsellä on Espanja-Suomi akselilla. Itsellä ei ole enää pienintäkään epäilystä etteikö nämä ainakin omassa automallissa kelpaisi ympärivuotiseen ajoon ainoina renkaina. Kun kesäkeleissä Bridgestonen kesärenkaat vaihtuivat näihin, en huomannut käytännössä mitään eroa ja nyt talvella pito vaan jatkuu ja jatkuu. Koskaan ei ESP ole saanut tässä autossa olla noin rauhassa talvella kuin nyt.
Nämä renkaat ovat oikeasti vallankumoukselliset tapaukset ja aivan taatusti muut merkit seuraavat perässä ja ominaisuudet kehittyvät vielä lisää. Näillä ollaan jo aika lähellä tilannetta, että suurin osa suomalaista pärjäisi näillä. Ainakin neliveto SUV autoon ne sopivat täydellisesti.
Lisäys: Jos olisin ostamassa nyt Tiguania, Kodiaqia, Karoqia, T-Rockkia, vastaavaa, niin kakkosvanteet jäisivät 100% varmuudella ostamatta
Et yhtään kerro miksi pidät renkaitasi niin erinomaisinta.
Kertoisitko jo perusteet miten olet niitä nyt lumessa ja jäällä testannut? Minkälaiset jarrutusmatkat, sivuttaispidot? Montako km olet nyt lumessa/jäällä ajanut ja missä? Ja mitä nopeutta? Entä miten ne toimivat suhteessa pohjoismaiden kitkoihin? Ja millä perusteella ne nyt olivat paremmat kuin ne mainitsemasi 6 vuotta vanhat kitkat?
Lainaus käyttäjältä: V-O - 18.01.18 - klo:22:59
Tommosia laitoit ja tommosiinko uskot? Luulet että noissa on Se totuus ;D
Mikä kommentti toikin on? Onko noin vaikeeta tajuta, että kirjoitin OMISTA kokemuksista. Lue se mun juttu MUN kokemuksista MUN autolla MUN renkailla. Kerää omia UUSIA kokemuksia ja kirjoita niistä. Olen tuonut uusia näkemyksiä uudesta rengastyypistä omien kokemusten kautta. Mulle noi on toimineet hämmentävän hyvin tämän alkutalven. Ja täällä mietitään, että uudet näkemykset pitää ajaa alas "Suomen kansan turvallisuuden" vuoksi kuten yksi kommentti oli.
Ja jos olet niin nokkela, että et ymmärrä mitä noi videot ovat, niin kerrotaan vielä sullekin suomennus postauksesta. Siinä on ajosuorituksia mainitsemillani renkailla talvisissa olosuhteissa, jos kiinnostaa katsoa muutakin kuin rellun sutimmista jäällä. Jos tajuat, niin kyse on renkaista, jotka pistetään yleensä laariin "kesärenkaat", joten noi videot voi avata sitä konkreettisesti, että voi noilla päästä paskemmassakin liikumaan.
Jos ei olisi niin vastenmielistä oppia tuntemaan sut, niin kutsuisin kokeilemaan.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 18.01.18 - klo:23:03
Et yhtään kerro miksi pidät renkaitasi niin erinomaisinta.
Kertoisitko jo perusteet miten olet niitä nyt lumessa ja jäällä testannut? Minkälaiset jarrutusmatkat, sivuttaispidot? Montako km olet nyt lumessa/jäällä ajanut ja missä? Ja mitä nopeutta? Entä miten ne toimivat suhteessa pohjoismaiden kitkoihin? Ja millä perusteella ne nyt olivat paremmat kuin ne mainitsemasi 6 vuotta vanhat kitkat?
Insinööri asialla ;D
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 18.01.18 - klo:23:03
Et yhtään kerro miksi pidät renkaitasi niin erinomaisinta.
Kertoisitko jo perusteet miten olet niitä nyt lumessa ja jäällä testannut? Minkälaiset jarrutusmatkat, sivuttaispidot? Montako km olet nyt lumessa/jäällä ajanut ja missä? Ja mitä nopeutta? Entä miten ne toimivat suhteessa pohjoismaiden kitkoihin? Ja millä perusteella ne nyt olivat paremmat kuin ne mainitsemasi 6 vuotta vanhat kitkat?
En mä testaa renkaita, ajan niillä arjet ja viikonloput niissä keleissä mitä pk-seudulla on tullut marraskuusta vastaan. Ajot lähinnä kehäkolmosen sisällä. Ja mitä niistä kitkoista, niin olen ajanut niillä 0-6 vuotiaaksi, yhteensä noin 35 000km eli älä pelkää, ei ole vertailu vanhoihin renkaisiin. Pohjoisin paikka noilla kitkoilla on ollut Levi ja ei muuten ollut siinäkään mitään ongelmaa. CCPlussilla olen ajanut hkin keskustassa ja lähiöalueilla ja kaikilla sisääntuloteillä niiden välissä, niillä rajoituksilla mitä vastaan on tullut. Muistaakseni 100km/h on Suomessa maksiminopeus talvella, joten eiköhän se maksimi siihen osu. Renkaan puolesta voisi olla 300km/h, mutta siinä tulee 140hv TDI:n voimavarat mököfantissa vastaan vähän ennen.
Kuten olen aiemmissa postauksissa kertonut, niin ainakin 4Motion Tiguanissa kesärenkaan tyyppinen rakenne toimii noissa hyvin. Kitkoilla ohjaustuntuma on ratkaisevasti epätarkempi. Kitka noissa hoidetaan hyvin eri tavalla kuin missään muussa talvikepoisessa renkaassa, renkaan rakenne on pitkälti kesärenkaasta. Tiukat kaarteet ei lumisina päivinä on voinut ajaa kesänopeuksilla kesärenkaan ominaisuuksilla lämpötilasta ja sadetilanteesta riippumatta ilman mitään talvirenkaan luistamismispyrkimyksiä. Kitkoilla se on sellaista jatkuvaa luistoa jos yhtään on vauhtia päällä kaarteissa. Sadekelillä noi on olleet erittäin hyvät, pito parempi kuin kesärenkailla ja sitä keliä riitti ihan tarpeeksi tässä välissä. Suurin käytännön toteamus on ollut, että ESP on ollut todella hiljaa tämän talven. Jostain pito on joka keliin löytynyt hyvin. ... ja taas suomennus MUN autossa, MUN ajamana, joten suomalaiset taas turvassa. Tänään monta kiihtyvää reipasta kiihdytystä valoista tavoitenopeuteen (taloudellisin tapa). Yhden kerran ESP välähti ja sen jälkeen pidon raja oli takaraivossa ja kiihdyteltiin ilman ESP vilkkumisia, niin että etuvetoja sai katsella taustapeilistä kauempaa. Toki sen ESP:n saisi vilkkumaan polkemalla, jos haluaisi, mutta en saa siitä erikoiskiksejä. Tuossa auttaa paljon tuo renkaan jämäkkä rakenne, pidon tuntee helposti, kuten kesärenkailla. Tänään ihmetytti, kun tiukaksi painuneessa lumisessa ajourassa, jossa vähän löysää lunta päällä, niin silti lähtee liikennevaloista ilman ESP vilkkumisia. Sitä ei tapahtunut kitkojen kanssa noin helposti. En tiedä onko osasyy eri rengaskoossa. Jotenkin fiilis, että noissa renkaissa leveämpi on parempi, toisin kuin normitalvirenkaissa. Voi johtua siitä miten kuviolla haetaan kitkaa, isompi pinta parempi. En tiedä onko sillä merkitystä, mutta noiden renkaiden painoluokka on myös överit verrattuna vakioihin, Load index 103, kun Tiguaniin normi taitaa olla n. 98
Kokemukset siis tähän mennessä
- Kesärenkaina kesälämpötiloissa hyvin verrannolliset normaaliin kesärenkaaseen
- Sadekelillä lämpötilasta riippumatta toimivat hyvin, myös pakkaskelillä sulalla tiellä
- "Ei lumista" talvitietä voi ajaa kuin olisi kesärenkaat alla, kaarre- ja nurkka-ajo nautintoa
- Löysä lumi ja pakkautunut lumi, jossa uutta lunta päällä, ei ollut mikään ongelma
- Peilijää kokematta, kun sellaista ei ole tullut vastaan. Siinä ei pidä kitkatkaan
- Ne kelit mitä tulleet vastaan, niin olen pystynyt ajamaan turvallisesti nopeammin tai yhtä hyvin kuin Contin kitkoilla
- Tähän asti kertyneen kokemuksen mukaan en näe mitään syytä, miksi vaihtaisin kitkat alle enkä ajaisi näillä koko talven läpi
Ja vaikka ei jossain toisessa autossa toimisikaan yhtä hyvin, niin nämä olisivat sellaisenaan, jo erittäin hyvä vaihtoehto kesärenkaaksi meidän vähälumisessa kesässä, jolloin kesärengaskautta voisi lisätä useilla kuukausilla
Lainaus käyttäjältä: Iero - 18.01.18 - klo:22:28
Kävin ajelemassa kaupungin pahimmat nousut ja ylämäkiristeykset. Ei luistatusta ollenkaan. Viime vuonna ajelin nastarenkailla varustetulla etuveto dsg Octavialla ja koko ajan pyörät raapivat tyhjää vastaavissa paikoissa ja liikkeelle lähtö oli yhtä tuskaa.
Nyt on alla kitkat CVC6:t ja luistonestovalon sai vilkahtamaan vain ylikovalla kaasutuksella. Ajokkina on RAV4 Hybrid AWD. Minun mielestäni ainakaan nelivetoisella kaupunkimaasturilla nastarenkaita ei tarvita - Näin voin sanoa vuosien
Ei tarvi kyllä etuvetoisellakaan oman kokemuksen mukaan kun alla kunnon kitkat, mutta etuvetoisen ja nelivetoisen auton renkaiden vertailu liikkeellelähdön suhteen ei ole "ihan" niin suoraviivaista, nimittäin kyllä se nelivedon positiivinen vaikutus pitoon on niin radikaali.
Se kannattaa kuitenkin muistaa että se neliveto kuitenkin pysähtyy ihan yhtä nopeasti tai hitaasti kun on aika jarruttaa, vaikka kiihdytyksessä liukkaalla onkin niin ylivoimainen.
Lainaus käyttäjältä: AP - 18.01.18 - klo:19:31
Tämä keskustelu on mennyt niin surkuhupaisaksi itsensä toistamiseksi/todisteluksi etten tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa :P :P :P Uusia talvirenkaita juuri pohtiessani olen yrittänyt välillä selata tätä aihetta saadakseni uutta "tietoa" valintaani varten mutta turha toivo, lähinnä täällä opetetaan miten ja miksi päästään jonon keulille, jatkakaa ;)
Juuri näin. Nykyihmisissä on runsaasti henkisesti häiriintynyttä sakkia. Liekö ruokien jne lisäaineet, stressi, ahdas kaupunkiasuminen tms. tehneet aivoihin sen, mene ja tiedä. Mutta asiassa kuin asiassa tietyillä ihmisillä on suunnaton tarve päteä vinoilemalla ja häiriköimällä. Vaikka joku toisi vain omakohtaisia rehellisesti mainitsemiaan kokemuksia vaikkapa rengasasioissa esille, ne teilataan heti. Vaikuttimena on vain toisen suututtamisen yrittäminen ja huutelu. Tällainen ihmistyyppi on livenä äärimmäisen rasittava ja luotaantyöntävä, mutta onneksi livenä noista pääsee kyllä eroon. Nettifoorumeilla sen sijaan noiden häiriköinti on jatkuvaa, varsinkin foorumeilla missä ei valvontaa ole banneineen. Toisaalta on myös kokemusta, että myös nettivalvoja ja foorumin johtohenkilö voi syyllistyä tahalliseen trollailuun.
Kaikkialla rengaspalsta on juuri tällainen taistelutanner. Kovasti näistä olisi tykännyt löytävänsä asiallista pohdintaa, omia kokemuksia omissa autoissaan eri rengasmalleista, niiden käytöksestä jne, mutta aika vähiin faktatieto jää.
Itselläni on nykyisessä nyt nastat, mutta seuraavaan tuleekin taas pohjoismaiset kitkat. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta itselleni kokonaisuus vei nyt taas nastattoman pariin. Oma pääasiallinen ajoympäristöni sen tekee, valinta voisi muualla jatkuvasti ajavana ollakin toinen. Myös automalli voimansiirtoineen jne vaikuttaa asiaan.
Jos vaikkapa TAG on kokenut jämäkämmän rengastyypin autonsa alla passeliksi ja hyvin toimivaksi jopa maamme keleissä, ei sitä voi kyseenalaistaa. TAG on silloin tyytyväinen, ja se on aivan varmasti pääasia.
Olen nyt ajellut näillä Uudenmaan liukkailla Hankook optimo all seasoneilla, hyvin on mennyt, enimmäkseen pärjää takavedolla vaikka kärry äärivikuri vanha pikkumaasturi, joskus aivan liukkaimmilla sitten nelivedolla. On kyllä todelliset "all season"-renkaat.
http://www.hankooktire.com/global/tires-services/passenger-cars/hankook-optimo-4s-h730.html (http://www.hankooktire.com/global/tires-services/passenger-cars/hankook-optimo-4s-h730.html)
Se, että tämän tyyppisiä renkaita kehitetään on hienoa ja varmasti joskus päästään tilanteeseen, että suurinosa pärjäisi esimerkiksi stadissa ympärivuoden kyseisellä setillä, mutta ihan en itsekään kyllä vielä osta tarjousta, että:
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:20:29
"Näillä ollaan jo aika lähellä tilannetta, että suurin osa suomalaista pärjäisi näillä. Ainakin neliveto SUV autoon ne sopivat täydellisesti."
"renkaat hakkaavat ominaisuuksissa kitkat 100-0."
Esimerkiksi jos katsoo vaikka nämä videot:
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.01.18 - klo:21:27
Lisää CrossClimate videoita, niistä lisää pohdittavaa
Nelivetokokemuksia nousun kera
https://www.youtube.com/watch?v=lw9GNvAs9tA (https://www.youtube.com/watch?v=lw9GNvAs9tA)
Siinä toinen kovin suomalaisen tyypinen keli. Nissan Almera etuveto
https://www.youtube.com/watch?v=g-5tmS3zyFA (https://www.youtube.com/watch?v=g-5tmS3zyFA)
tässä vertailussa Hankookin eurooppalaiset talvirenkaat ja CrossClimatet. Tässä samaa toteamusta kuin itsellä, tosin noi ei ole pohjoismaiset kitkat.
https://www.youtube.com/watch?v=aao8-N74HNE (https://www.youtube.com/watch?v=aao8-N74HNE)
Tässä vielä Chryslerin lotjalla talvitesti vuorelle nousun kera
https://www.youtube.com/watch?v=VTKsHLR5y2A (https://www.youtube.com/watch?v=VTKsHLR5y2A)
Niin tähän voisi sanoa, että kyseisissä oloissa voisi ajaa noita vauhteja vaikka ihan puhtaasti kesänakeilla.
Itseä ainakin mietityttää enempi kuinka renkaat käyttäytyvät samoissa oloissa 80-100kmh vauhdeissa, puhumattakaan pysähtymisestä, tai tiellä pysymisestä.
Toki jäsen TAG:n tapauksessa renkaat ovat hänelle varmasti nappi ratkaisu, kun ajaa väliä Espanja-Helsinki. Siitä ei ole kyse :D
Se että lähtisin ehdottelemaan, rengasta "suurimmalle osalle" suomalaisia, on aika vaarallinen suositus. Varsinkin kun ihan valmistajankin mukaan kyse on
kesärenkaasta.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.01.18 - klo:09:26
Toki jäsen TAG:n tapauksessa renkaat ovat hänelle varmasti nappi ratkaisu, kun ajaa väliä Espanja-Helsinki. Siitä ei ole kyse :D
Se että lähtisin ehdottelemaan, rengasta "suurimmalle osalle" suomalaisia, on aika vaarallinen suositus. Varsinkin kun ihan valmistajankin mukaan kyse on kesärenkaasta.
Minä olen ajanut talvisin useamman kerran Suomesta Alpeille ja takaisin laskettelureissulle. Ruotsin, Tanskan ja Saksan läpi. Matkalla on ollut kaikenlaista keliä. Muutaman kerran läpi koko Saksan on tullut lunta. Silloin pohjolan kitkat ovat olleet loistavat. Välillä on ollut hyvin keväistä ja aurinko paistanut. Pohjolan kitkat silloin vetelät. Alpeilla on pärjännyt hyvin pohjolan kitkoilla eikä ketjuihin ole tarvinnut turvautua. Paras rengas matkalle olisi keski-Euroopan kitka (ei ole turhaan saanut nimeään), mutta en ole raaskinut ostaa kolmatta rengassarjaa.
Lainaus käyttäjältä: Arcca - 18.01.18 - klo:21:45
Olitko nyt uudellamaalla ajelemassa, jossa ainakin on ollut pari päivää kunnolla liukkaat kelit? Miltä jarrutuspito ja sivuttaispito tuntuu noilla climate+:lla nyt näissä keleissä?
Tässä videossa testaillaan myös noita renkaita, tällä kertaa Audi A3:lla. Kommenttiosassa on myös suomalainen näkemys. Kirjoittajan mielestä CC:ien sivuttaispito ei jääkelillä ole aivan yhtä hyvä kuin perinteisillä talvirenkailla.
https://www.youtube.com/watch?v=YO0zyQh2l3M (https://www.youtube.com/watch?v=YO0zyQh2l3M)
On tää mahtava "mun faija on vahvempi kuin sun"-tyyppinen keskustelu. Toiset vetää herneet nenään, täällä vedetän renkaat. Jatkakaa, haen pop-cornia.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 19.01.18 - klo:07:18
Juuri näin. Nykyihmisissä on runsaasti henkisesti häiriintynyttä sakkia. Liekö ruokien jne lisäaineet, stressi, ahdas kaupunkiasuminen tms. tehneet aivoihin sen, mene ja tiedä. Mutta asiassa kuin asiassa tietyillä ihmisillä on suunnaton tarve päteä vinoilemalla ja häiriköimällä. Vaikka joku toisi vain omakohtaisia rehellisesti mainitsemiaan kokemuksia vaikkapa rengasasioissa esille, ne teilataan heti. Vaikuttimena on vain toisen suututtamisen yrittäminen ja huutelu. Tällainen ihmistyyppi on livenä äärimmäisen rasittava ja luotaantyöntävä, mutta onneksi livenä noista pääsee kyllä eroon. Nettifoorumeilla sen sijaan noiden häiriköinti on jatkuvaa, varsinkin foorumeilla missä ei valvontaa ole banneineen. Toisaalta on myös kokemusta, että myös nettivalvoja ja foorumin johtohenkilö voi syyllistyä tahalliseen trollailuun.
Kaikkialla rengaspalsta on juuri tällainen taistelutanner. Kovasti näistä olisi tykännyt löytävänsä asiallista pohdintaa, omia kokemuksia omissa autoissaan eri rengasmalleista, niiden käytöksestä jne, mutta aika vähiin faktatieto jää.
Itselläni on nykyisessä nyt nastat, mutta seuraavaan tuleekin taas pohjoismaiset kitkat. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta itselleni kokonaisuus vei nyt taas nastattoman pariin. Oma pääasiallinen ajoympäristöni sen tekee, valinta voisi muualla jatkuvasti ajavana ollakin toinen. Myös automalli voimansiirtoineen jne vaikuttaa asiaan.
Jos vaikkapa TAG on kokenut jämäkämmän rengastyypin autonsa alla passeliksi ja hyvin toimivaksi jopa maamme keleissä, ei sitä voi kyseenalaistaa. TAG on silloin tyytyväinen, ja se on aivan varmasti pääasia.
En oikein ymmärrä minkä vuoksi tullaan tämänkaltaiselle foorumille väittelemään ja parjaamaan toisien mielipiteitä? Ainakin iyse koen tämän hyvin käteväksi tiedonjako ja kysymys paikaksi. Esimerkiksi itsellä on ollut monet kitkat, mutta ei se silti tarkoita sitä, että nastat on huonommat. Nyt esim. ostin nastat koska myös puolisokin ajaa samaista tulevaa uutta autoa ja toive oli nastoista. Mielestäni on täysin maku kysymys.
Ne ketkä sanoo nastojen pilaavan tiet, niin ovat samalla oikeassa ja värässä. Laittakaa nastat vasta alle 1.12 uudellamaalla ja kesänakit alle 1.3. Ei asvaltti eikä nastat kulu yhtään enempi kuin on tarvis.. Mutta tämä on vain minun mielipide 😁. Tosin ostin itsekkin nastat autooni marraskuussa, kun oli renkaat pakko ostaa.. auto siis 350e maksava pommi.. turvavarusteena bagi ratissa. Pakko oli tollanen ostaa kun vakuutus otti oman auton lunariin ja Setilla kun tuo toimitusaika on arvioitu ensi keväälle.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 19.01.18 - klo:07:18
Nykyihmisissä on runsaasti henkisesti häiriintynyttä sakkia. Liekö ruokien jne lisäaineet, stressi, ahdas kaupunkiasuminen tms. tehneet aivoihin sen, mene ja tiedä.
Näin kylmiltään veikkaisin, että alkoholilla on aika suuri osuus erilaisissa käyttäytymishäiriöissä. Miten sitten tulee tuohon vanhaan "hyvä maaseutu - paha kaupunki" -asetelmaan, niin luulen asuinympäristön vaikutuksen olevan juuri päinvastainen, kuin mitä tässä esitetään. Esimerkiksi psykoosit ovat yleisimpiä Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 19.01.18 - klo:07:18
Jos vaikkapa TAG on kokenut jämäkämmän rengastyypin autonsa alla passeliksi ja hyvin toimivaksi jopa maamme keleissä, ei sitä voi kyseenalaistaa. TAG on silloin tyytyväinen, ja se on aivan varmasti pääasia.
Couldn't say it better me self. Minusta tässä on aika selkeä asetelma. TAG on päättänyt kokeilla tietyntyyppisiä renkaita, joita Suomessa ei ainakaan toistaiseksi tyypillisesti käytetä talviajoissa. Hän on todennut renkaat omassa käytössään toimiviksi. Hän on myös maininnut, millaisessa autossa renkaitaan käyttää, sekä selostanut niitä ajo-olosuhteita, joissa hän on kokemuksensa hankkinut. Mitään tarkempia "testituloksia" jarrutusmatkoineen tai jääratakierrosaikoineen ei mielestäni voida yksityishenkilöltä edellyttää.
Mitä johtopäätöksiä TAG:n kokemuksista voi sitten vetää? Ainakin sen, että ko. rengastyyppi
saattaa olla toimiva ratkaisu myös Suomessa. Sopiiko se suurimmalle osalle suomalaisista, sitä on mahdotonta sanoa. Ja itse asiassa ei TAG:aan mielestäni tästä mitään ehdotonta näkemystä lausunut. Hänhän totesi, että "ollaan jo aika
lähellä tilannetta, että suurin osa suomalaista pärjäisi näillä".
Mielestäni TAG:n kokemusten yksi pääviesti on siinä, että rengasvalinnoissa ei pidä olla liian ennakkoluuloinen. Toinen viesti on siinä, että viime kädessä oma käyttö ja omat kokemukset kertovat sen, onko rengastyyppi X hyvä ratkaisu vai ei. Kun itse 100 vuotta sitten harkitsin ensimmäisten kitkarenkaiden ostoa, oli "kentältä" tuleva viesti aika yksituumaista ja selkeää: "kitkoilla ei Suomen talvessa pärjää" tms. Kun sitten kitkarenkaat hankittuani
itse arvioin tilannetta, oli johtopäätös täsmälleen päinvastainen: kitkoilla pärjää Suomen talvessa. (Ja vieläpä hyvin).
Lainaus käyttäjältä: Sökö - 19.01.18 - klo:11:45
En oikein ymmärrä minkä vuoksi tullaan tämänkaltaiselle foorumille väittelemään ja parjaamaan toisien mielipiteitä?
Saman tien voisikin sitten kysyä, miksi netissä ylipäätään on keskustelupalstoja? Itse epäilen yhden syyn olevan sen, että huomattavan suuri joukko ihmisiä meillä ja maailmalla
haluaa väitellä erilaisista asioista. Mielipiteiden parjaaminen on sitten toinen juttu. Toisten mielipiteet on toki lupa kyseenalaistaa, mutta tämän tulisi tapahtua sivistyneesti. Koska netissä ei kuitenkaan keskustella kasvotusten, saattavat ihan fiksutkin ihmiset puhua (=kirjoittaa) tavalla, jota he eivät missään tapauksessa käyttäisi face-to-face -tilanteessa.
Lainaus käyttäjältä: Sökö - 19.01.18 - klo:11:45
Ainakin usein koen tämän hyvin käteväksi tiedonjako- ja kysymyspaikaksi.
Se nyt vain taitaa olla niin, että ihmisillä usein on samasta asiasta erilaista tietoa ja erilaisia näkemyksiä. Tästä seuraa, että kysymyksiin tulee toisistaan poikkeavia vastauksia. Ja kun samasta asiasta esitetään erilaisia näkemyksiä, johtaa tämä tyypillisesti keskusteluun, ja väittelyynkin. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, koska keskustelu ja väittely ovat usein omiaan tarkentamaan ja parantamaan vastauksissa annetun tiedon laatua. Varsinkin, kun harvaan asiaan oikeasti on yhtä ja ainutta oikeaa vastausta.
Lainaus käyttäjältä: Sökö - 19.01.18 - klo:11:45
Ne ketkä sanoo nastojen pilaavan tiet, niin ovat samalla oikeassa ja värässä.
Ei ne kyl vääräs oo. On täysin kiistaton tosiasia, että nastarenkaat ovat yksi suurimmista syistä teiden kunnon heikkenemiselle.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 19.01.18 - klo:08:56
Olen nyt ajellut näillä Uudenmaan liukkailla Hankook optimo all seasoneilla, hyvin on mennyt, enimmäkseen pärjää takavedolla vaikka kärry äärivikuri vanha pikkumaasturi, joskus aivan liukkaimmilla sitten nelivedolla. On kyllä todelliset "all season"-renkaat.
http://www.hankooktire.com/global/tires-services/passenger-cars/hankook-optimo-4s-h730.html (http://www.hankooktire.com/global/tires-services/passenger-cars/hankook-optimo-4s-h730.html)
Suosittelen Hankook Optimo all season-miehille.
^ https://en.wikipedia.org/wiki/A_Man_for_All_Seasons_(1966_film)
Saihan tässä sitten ojennusta filosofi Mattiselta niin Itä-Suomen luonnevikaiset, erityisesti alkoholistit , kuin muutkin palstan "arvoja" kyseenalaistavat - ja nastarenkaita käyttävät.
Peilin voisi filosofikin kyllä pitää puhtaana. ::)
Nyt vissiin pääsi käymään silviisiin, että Rautapää seiska ymmärsi väärin. Ei tuolla edellä sanottu mitään sellaista, että foorumilla kirjoittelisi luonnevikaisia tai alkoholisoituneita henkilöitä. Eräs toinen keskustelija vain esitti, että erilaiset käyttäytymishäiriöt olisivat seurausta mm. "ahtaasta kaupunkiasumisesta". Suhtauduin tähän kriittisesti, koska esimerkiksi psykoosit ovat yleisimpiä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Toki on mahdollista, että myös täällä kirjoittavilla henkilöillä on henkisiä ongelmia, en minä sitä sano. Mutta tämäntyyppisistä seikoista minulla ei ole ns. faktatietoa.
Mitä sitten tulee "palstan arvoihin", niin en tiennytkään, että sillä sellaisia on. Onko ne jossain mainittu? Nastarenkaiden osalta taas ei minulla ole mitään syytä "ojentaa" niitä käyttäviä. Toisaalta katson, että myös minulla on oikeus esittää mielipiteeni siitä, mitä nastarenkaiden käytöstä omien tietojeni mukaan seuraa esimerkiksi tiestön kunnolle ja hengitysilman laadulle.
Kannattaa ehkä välillä vaihtaa mailaa, niin puttikin voi osua kohdalleen... . (Jos siis nimimerkki viittaa auton ohella myös peliin).
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 19.01.18 - klo:13:42
Mitä sitten tulee "palstan arvoihin", niin en tiennytkään, että sillä sellaisia on. Onko ne jossain mainittu? Nastarenkaiden osalta taas ei minulla ole mitään syytä "ojentaa" niitä käyttäviä. Toisaalta katson, että myös minulla on oikeus esittää mielipiteeni siitä, mitä nastarenkaiden käytöstä omien tietojeni mukaan seuraa esimerkiksi tiestön kunnolle ja hengitysilman laadulle.
Palstalla ei ole arvoja, mutta kirjoituksien sisällöstä muodostuu kuva aktiivisten rekisteröityjen käyttäjien arvoista/mielipiteistä.
Ymmärrän nastoihin kriittisesti suhtautuvien aktiivisuuden. Niin paljon nastarenkaita pääkaupunkiseudullakin käytetään, riippumatta autotyypistä tai sen käyttöasteesta.
Mutta kuuluuko valistuksen ääni täältä on toinen asia. Itse odotin aikanaan, että nastojen käyttöön olisi tullut jotain muutoksia jo viime vuosituhannen vaihteessa. Vaan kuinkas kävikään. Alkoi nousta esiin raporttia, miten uudet nastat kuluttavat paljon vähemmän uudenlaisia tienpintoja. Lobbausta, vaihtoehtoisia faktoja, ken tietää...
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 19.01.18 - klo:13:42
Nyt vissiin pääsi käymään silviisiin, että Rautapää seiska ymmärsi väärin. Ei tuolla edellä sanottu mitään sellaista, että foorumilla kirjoittelisi luonnevikaisia tai alkoholisoituneita henkilöitä. Eräs toinen keskustelija vain esitti, että erilaiset käyttäytymishäiriöt olisivat seurausta mm. "ahtaasta kaupunkiasumisesta". Suhtauduin tähän kriittisesti, koska esimerkiksi psykoosit ovat yleisimpiä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Toki on mahdollista, että myös täällä kirjoittavilla henkilöillä on henkisiä ongelmia, en minä sitä sano. Mutta tämäntyyppisistä seikoista minulla ei ole ns. faktatietoa.
Mitä sitten tulee "palstan arvoihin", niin en tiennytkään, että sillä sellaisia on. Onko ne jossain mainittu? Nastarenkaiden osalta taas ei minulla ole mitään syytä "ojentaa" niitä käyttäviä. Toisaalta katson, että myös minulla on oikeus esittää mielipiteeni siitä, mitä nastarenkaiden käytöstä omien tietojeni mukaan seuraa esimerkiksi tiestön kunnolle ja hengitysilman laadulle.
Kannattaa ehkä välillä vaihtaa mailaa, niin puttikin voi osua kohdalleen... . (Jos siis nimimerkki viittaa auton ohella myös peliin).
Ihan selvää presidenttiainesta. ;D
Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 19.01.18 - klo:11:43
On tää mahtava "mun faija on vahvempi kuin sun"-tyyppinen keskustelu. Toiset vetää herneet nenään, täällä vedetän renkaat. Jatkakaa, haen pop-cornia.
Näin on - ihan naurattaa, kun suuret miehet kinastelevat keskenään olemattomista asioista. Paras rengas on se, mikä sattuu olemaan oman auton alla - muusta kun on niin vaikea tietää.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 19.01.18 - klo:15:39
Ihan selvää presidenttiainesta.
Ai sie oot jo äänestysiässä? ::) No johan on.
Nyt lumikeleillä ollut kyllä hyvä toi Hankook, ja samoilla ympäri vuoden.
Lainaus käyttäjältä: jkvi - 16.01.18 - klo:18:18
Milloin nähdään kuvia kesällä alle sulaneista renkaista?
Useat autot, jopa taksit, käyttää kesällä kitkoja tai nastoista nypittyjä talvirenkaita.
tätä ei kyllä voi yleistää. Itse en tiedä ainuttakaan autoilijaa joka näin tekee. Talven kitkat kyllä ajetaan kevään karkeilla loppuun.
itse ajan talvirenkailla talvella ja kesägumeilla kesällä. Eurokitkojakaan en viitsi pyörittää ympäri vuoden.
Koitetaan nyt paskamyrskynkin uhalla kääntää keskustelua oikeasti niihin renkaisiin...
Uuteen autoon (A4 Q) tulee kitkat koossa 225/50/17. Vaihtoehdot todennäköisyysjärjestyksessä.
1. GY Ultra Grip Ice 2 (Tällaiset yhdet olleet ja erityisen tyytyväinen paljaan asfaltin ominaisuuksiin)
2. Michelin X-Ice (Näitä ollut parit ja pelkkiä hyviä kokemuksia mutta onkohan vähän jäänyt uudempien jalkoihin jo?)
3. Conti Viking Contact 6 (Vitoset ollut joskus, oli ainakain nokiaan verrattuna jämäkämmät)
Testivoittaja Contia tekisi mieli kokeilla, mutta pelkään sen olevan turhan veltto makuuni, eikä myöskään loskaliirto-ominaisuuksissa loista.. Painotan siis talviominaisuuksien lisäksi jämäkkää ja yllätyksetöntä käytöstä asfaltilla, onko joku kanssani samaa mieltä järjestyksestä?
Lainaus käyttäjältä: AP - 22.01.18 - klo:19:17
Koitetaan nyt paskamyrskynkin uhalla kääntää keskustelua oikeasti niihin renkaisiin...
Uuteen autoon (A4 Q) tulee kitkat koossa 225/50/17. Vaihtoehdot todennäköisyysjärjestyksessä.
1. GY Ultra Grip Ice 2 (Tällaiset yhdet olleet ja erityisen tyytyväinen paljaan asfaltin ominaisuuksiin)
2. Michelin X-Ice (Näitä ollut parit ja pelkkiä hyviä kokemuksia mutta onkohan vähän jäänyt uudempien jalkoihin jo?)
3. Conti Viking Contact 6 (Vitoset ollut joskus, oli ainakain nokiaan verrattuna jämäkämmät)
Testivoittaja Contia tekisi mieli kokeilla, mutta pelkään sen olevan turhan veltto makuuni, eikä myöskään loskaliirto-ominaisuuksissa loista.. Painotan siis talviominaisuuksien lisäksi jämäkkää ja yllätyksetöntä käytöstä asfaltilla, onko joku kanssani samaa mieltä järjestyksestä?
Itsellä oli Ocussa alun toista talvea GY:t, siitä erittäin positiiviset kokemukset. Muutaman vuoden takaa kokemukset vaimon ja työkaverin autoista Misukoista ei mitenkään mairittelevat, eka talvi ok, seuraavat melkoisen livakoita. Koeajoautoissa Contit on tuntuneet sitä paremmilta mitä isommat ja matalammat, vaikkei sitä järki puollakaan. Pienemmissä ko’oissa tuntuisi suhteessa huonommalta, mutta tuo voi olla silkkaa mutuilua.
X-ice 225/40-18 koossa olleet pettymys, toki ei ole näin leveistä/matalista muistakaan kitkoista kokemusta mutta GY ja Conti 16" kitkoihin verrattuna liukkaan oloiset sekä nuljuaa karhun urissa. Paljaalla asfaltilla kyllä kohtalaiset mitä tietty kysyttiinkin.
Lainaus käyttäjältä: AP - 22.01.18 - klo:19:17
Koitetaan nyt paskamyrskynkin uhalla kääntää keskustelua oikeasti niihin renkaisiin...
Uuteen autoon (A4 Q) tulee kitkat koossa 225/50/17. Vaihtoehdot todennäköisyysjärjestyksessä.
1. GY Ultra Grip Ice 2 (Tällaiset yhdet olleet ja erityisen tyytyväinen paljaan asfaltin ominaisuuksiin)
2. Michelin X-Ice (Näitä ollut parit ja pelkkiä hyviä kokemuksia mutta onkohan vähän jäänyt uudempien jalkoihin jo?)
3. Conti Viking Contact 6 (Vitoset ollut joskus, oli ainakain nokiaan verrattuna jämäkämmät)
Testivoittaja Contia tekisi mieli kokeilla, mutta pelkään sen olevan turhan veltto makuuni, eikä myöskään loskaliirto-ominaisuuksissa loista.. Painotan siis talviominaisuuksien lisäksi jämäkkää ja yllätyksetöntä käytöstä asfaltilla, onko joku kanssani samaa mieltä järjestyksestä?
Riippuu missä päin ajat! Itsellä kokemusta GY Ultra Grip Ice 2:sta, jotka on loistavat asvaltilla (Perustelu miksi ostin ne välikelin renkaiksi). Ensi syksynä olen viisampi Contin CVC6:sta jotka tulee seuraaviksi välikelin renkaiksi. Talvirenkaina minusta Michelin on nykyään ollut ns. liian keskinkertainen. Oma valintani olisi etelä-suomessa GY:t ja pohjoisempana CVC6:t.
Itellä goodyear ug2 koossa 225/45-17. Tyytyväinen ollut. Paljaalla asfaltilla jopa paremmat mitä 205/50-16 kesärenkaat tässä autossa, siis tuntumalta. Oisko tää nyt kolmas talvi näillä. Pääosin ajan pk-seudulla mutta lapissakin tulee käytyä ja kotkan suunnilla. Seuraavaksi kokeilen silti ehkä halvempaa savaa joka goodyearin merkki ja pärjäs hyvin viime testissä.
CVC6:lla ajelen. Olen niihin erittäin tyytyväinen, kun paremmasta en tiedä. Toimivat kuin kesäkelissä - ei vilku espit eikä aspit.
Lainaus käyttäjältä: AP - 22.01.18 - klo:19:17Painotan siis talviominaisuuksien lisäksi jämäkkää ja yllätyksetöntä käytöstä asfaltilla, onko joku kanssani samaa mieltä järjestyksestä?
Molempia ei voi saada skandikitkojen kanssa. Valitse jompikumpi ja elä herran pelossa silloin kun keli ei ole painotuksenmukainen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.01.18 - klo:21:57
Molempia ei voi saada skandikitkojen kanssa. Valitse jompikumpi ja elä herran pelossa silloin kun keli ei ole painotuksenmukainen.
No jaa riippuu näkökulmasta. Itsellä nyt Nokian R2 (skandi)kitkat ja paljaalla asfaltilla ajettavuus on hyvin yllätyksetöntä, lisäksi hiljaisempaa ja mukavampaa kuin nastoilla rapina. Ei aivan yhtä jämäkät kuin kesärenkaat mutta paljon tukevammat kuin erään low/mid-tier valmistajan ke-kitkat (edellisen auton renkaat). Tietenkin tukevuuteen vaikuttaa vannekoko ja renkaan mitat, itsellä ihan 205/60R16, pikkaisen standardia korkeammat. Eron huomaa lähinnä vain jos tekee voimakkaita ohjausliikkeitä moottoritienopeudella auto täydessä kuormassa, jarrutuksessa tms. ei eroa, pienellä kuormalla ajettaessa ero taasen vähenee merkittävästi.
Nokian R2 on järkyttävät lullat ja kaikkea muuta, kuin tarkat ajaa tuossa koossa. Ei voi samana päivänä verrata Gy:n kitkoihin.
Katsotaan saako huomenna kirota hakkapeliitta 9:t.
CVC6:stä ei ole nyt reilun parin kuukauden jälkeen löytänyt mitään pahaa sanottavaa. Aivan huikean hyvät renkaat Nokian 7-nastojen jälkeen niin paljaalla asfaltilla, lumella kuin jäälläkin. Pitoa testasin viimeksi lauantaina kun tultiin Kangasalta Lempäälään legendaarisen Savon pätkän kautta.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.01.18 - klo:00:36
Pitoa testasin viimeksi lauantaina kun tultiin Kangasalta Lempäälään legendaarisen Savon pätkän kautta.
On kyllä kiva pätkä ajella.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.01.18 - klo:23:54
Nokian R2 on järkyttävät lullat ja kaikkea muuta, kuin tarkat ajaa tuossa koossa. Ei voi samana päivänä verrata Gy:n kitkoihin.
Katsotaan saako huomenna kirota hakkapeliitta 9:t.
Samaa mieltä. Oli edellisessä ocussa R2 kitkat 205/55 16" ja semmoinen lullerorengas että vaimo ei uskaltanut ajaa motarilla koko vehkeellä. Koko ajan joutui korjailemaan, kun auto huojui varsinkin sivutuulessa. Gy:n UGI2 on kyllä aivan toista luokkaa ajettavuudessa. Pidot on hyvät molemmissa.
R2 on kyllä lullakat, mutta lullakkuuteen helpottaa, kun nostaa rengaspaineet noin 3bar tietämille (omassa oli rengaskoko 205/60/16). Nyt alle tuli noin 3vk sitten Hankookin iZept 2 W616 kitkat, ja menevät paljon paremmin paljaalla tiellä kuin R2:set. Nuo Hankookit on saanut kolmisen viikko kokea talvikeliä täällä Lahden seudulla ja renkaat on yllättänyt positiivisesti. Premiumrenkaisiin verrattuna kuitenkin aika paljon edukkaammat... Katsotaan miten ominaisuudet pysyy kilometrien karttuessa.
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 23.01.18 - klo:19:56
R2 on kyllä lullakat, mutta lullakkuuteen helpottaa, kun nostaa rengaspaineet noin 3bar tietämille (omassa oli rengaskoko 205/60/16). Nyt alle tuli noin 3vk sitten Hankookin iZept 2 W616 kitkat, ja menevät paljon paremmin paljaalla tiellä kuin R2:set. Nuo Hankookit on saanut kolmisen viikko kokea talvikeliä täällä Lahden seudulla ja renkaat on yllättänyt positiivisesti. Premiumrenkaisiin verrattuna kuitenkin aika paljon edukkaammat... Katsotaan miten ominaisuudet pysyy kilometrien karttuessa.
Melkein 3 bar oli 205/65R16:ssa ja 2.5 bar on 195/65/15" eikä tuo muuttanut käytöstä miksikään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.01.18 - klo:23:54
Katsotaan saako huomenna kirota hakkapeliitta 9:t.
Täytyy sanoa, että vaimentamattomalla autolla ei kyllä mikään nautintoa ole ajaa tuota stadin motaria nastarenkailla. Tietyllälailla ymmärtää kitkarenkaiden käyttäjiä. Vaimennetulla autolla tuota ei huomaa.
Kyllä nuo hakkapeliitta 9:t jollottaa ihan samallalailla 100km/h vauhdissa, kuin kasit mutta ei minun mielestäni pakkasessa ainakaan olleet yhtä lullat, kuin kasit. Edelleen pidän continental contiicecontact 2:a nastoina parempana!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.01.18 - klo:20:05
Tietyllälailla ymmärtää kitkarenkaiden käyttäjiä.
-karppa- alkaa pehmentyä ;D
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 23.01.18 - klo:20:20
-karppa- alkaa pehmentyä ;D
En ala, koska en asu Stadi-Heinola välillä ja molemmat omat autot on vaimennettu ;) (Ja vaikka olisi kitkat vaimentaisin auton). Ja edelleen mulla on autoihin kolme sarjaa kitkoja. Ne voi hieman päälle kuukauden päästä ruuvailla alle.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 23.01.18 - klo:08:15
Samaa mieltä. Oli edellisessä ocussa R2 kitkat 205/55 16" ja semmoinen lullerorengas että vaimo ei uskaltanut ajaa motarilla koko vehkeellä. Koko ajan joutui korjailemaan, kun auto huojui varsinkin sivutuulessa. Gy:n UGI2 on kyllä aivan toista luokkaa ajettavuudessa. Pidot on hyvät molemmissa.
Jaa-a vaikuttaskohan sitten myös auto tuohon suuntavakavuuteen. Aikamoisessa myrskyssä on menty Passatilla (täydellä kuormalla) eikä se mihinkään sen kummemmin huojunut (Loppiaisen tienoilla myrskyrintama meni yli). Tuuli kyllä suhisi (erillisissä) kattotelineissä senkin edestä.. Jos on suora tienpätkä eikä tienpinta ole kovasti kallellaan ojaanpäin, ei muuta kuin ratti suoraan ja sen jälkeen mennään suoraan useampi valotolpanväli ilman suunnan korjailua. Sen sijaan aiemmat low-brand no-name KE-kitkat olivat suorastaan höyhenenpehmeät näihin verrattuna. Ja kesärenkaat on taasen sitten jämäkämmät näihin R2:n verrattuna. Kyse lienee myös osin omakohtaisesta tuntemuksesta ja mihin vertaa.
Tänään oli kokelailla liukkaimmat kelit, joihin olen osunut 20 kitkatalven aikana. Tie ihan jäässä ja vetinen. Hyvin pärjäsi, kun ajoi hieman hiljempaa. En vieläkään ole törmännyt keliin, joka vaatisi nastat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.01.18 - klo:14:52
Tänään oli kokelailla liukkaimmat kelit, joihin olen osunut 20 kitkatalven aikana. Tie ihan jäässä ja vetinen. Hyvin pärjäsi, kun ajoi hieman hiljempaa. En vieläkään ole törmännyt keliin, joka vaatisi nastat.
Ei mitään ongelmia nastoilla. Tosin nyt nelivedolla on ne yllätysrikkaat kelit. Näitä köröttelijöitä kyllä näkyi enemmän, kuin tarpeeksi...
Näillä olisi kannattanut olla nastat alla:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801252200694949_u0.shtml (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801252200694949_u0.shtml)
Eilen etelän lumipöllyssä contin kitkoilla(etuv.) motarilla vakkarissa 120km/h, ohjenopeus taisi olla 80km/h, eli riittävää kyytiä.
,,sken vihdoin pääsin testaamaan CVB6:ia pääkallokelillä hiekoittamattomilla ja huonosti hiekotetuilla pikkuteillä. Kun oli pikkuisenkaan hiekkaa niin pito oli oikein hyvä.
Vesijäälläkin piti yllättävän hyvin, mutta sukkasillaan piti mennä. Muutaman kerran otti urasta sivuliikettä ja silloin mietin että mitankähän tässä käy, mutta kyllä ote tiehen palasi aika pian. Pääkallokelillä pitää mennä sukkasillaan kieli keskellä suuta, mutta näinhän se menee nastojenkin kanssa. Pränikät nastat toki nappaavat varman pidon märällä jäälläkin kun rauhallisesti ajaa. Kuluneemmat nastat ihan yhtä huono/hyvät tuoreiden kitkojen kanssa. Huonokuntoisilla nastoilla ei oikein tuolloin pärjää, kuten ei kävellenkään ilman nastalenkkareita.
Entistä vakuuttuneemi olen nykykitkojen hyvyydestä!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 25.01.18 - klo:21:51
,,sken vihdoin pääsin testaamaan CVB6:ia pääkallokelillä hiekoittamattomilla ja huonosti hiekotetuilla pikkuteillä. Kun oli pikkuisenkaan hiekkaa niin pito oli oikein hyvä.
Vesijäälläkin piti yllättävän hyvin, mutta sukkasillaan piti mennä. Muutaman kerran otti urasta sivuliikettä ja silloin mietin että mitankähän tässä käy, mutta kyllä ote tiehen palasi aika pian. Pääkallokelillä pitää mennä sukkasillaan kieli keskellä suuta, mutta näinhän se menee nastojenkin kanssa. Pränikät nastat toki nappaavat varman pidon märällä jäälläkin kun rauhallisesti ajaa. Kuluneemmat nastat ihan yhtä huono/hyvät tuoreiden kitkojen kanssa. Huonokuntoisilla nastoilla ei oikein tuolloin pärjää, kuten ei kävellenkään ilman nastalenkkareita.
Entistä vakuuttuneemi olen nykykitkojen hyvyydestä!
Enpä nyt tiedä. Pari talvea alla pyörineillä nastoista ei mamma valittanut mitään, vaikka yleensä mainitsee, jos on liukasta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.01.18 - klo:19:56
Ei mitään ongelmia nastoilla. Tosin nyt nelivedolla on ne yllätysrikkaat kelit. Näitä köröttelijöitä kyllä näkyi enemmän, kuin tarpeeksi...
Näillä olisi kannattanut olla nastat alla:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801252200694949_u0.shtml (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801252200694949_u0.shtml)
Ihan hyvinhän tuo ohitus näytti kitkoilla onnistuvan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.01.18 - klo:21:58
Enpä nyt tiedä. Pari talvea alla pyörineillä nastoista ei mamma valittanut mitään, vaikka yleensä mainitsee, jos on liukasta.
Kokemus osoittanut että pari, ehkä vähän ajaessa kolmekin talvea nastojen pito säilyy hyvänä, sitten alkaa hiipua. Ensin nastojen kulmikkuuden vähetessäradikaalisti, sitten kumin kovettuessa, nastojen irrtotessa ja jäljelle jääneinen nastojen päästessä liikkumaan väljistyneessä reiässään.
Nämä kitkat ovat yllättäneet tähän mennessä erittäin positiivisesti. Aiempi kokemus kitkoista "ysäriltä". Silloin ne olivat pääkallokelillä erittäin huonot. Parantuneet huikeasti. Saas nähdä miten pito kehittyy muutaman talven jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.01.18 - klo:14:52
Tänään oli kokelailla liukkaimmat kelit, joihin olen osunut 20 kitkatalven aikana. Tie ihan jäässä ja vetinen. Hyvin pärjäsi, kun ajoi hieman hiljempaa. En vieläkään ole törmännyt keliin, joka vaatisi nastat.
Samoin. Täällä satoi eilen reippaasti lunta ja sivuteille muodostui vain yhdet raiteet. Ajelin noin 100 km tälläisiä teitä eilen illalla. Vastaan tulevan ohituksessa piti ajaa raiteilta pois molempien. Toinen pysähtyi ja toinen ajoi hissunkissun ohi ja sen jälkeen yritettiin parhaan mukaan päästä takaisin polanteelle.
Onneksi edessäni meni neliveto Passat karhentaen nastarenkaillaan tien, niin meikäläisellä ei ollut ongelmia pysyä mukana siinä 60-70 vauhdissa :D
Lienee ikuinen väännön aihe tämä, pitää toki kantaa oma korteni kekoon :). Itselläni kitkarenkaat jäävät kauppaan niiden äkkiarvaamattomuuden vuoksi.
Toissapäivänä tuorein kokemus aiheesta, ihan samaa kuin kaikki aikaisemmatkin kokemukseni, esittelyautossa alla 1400km ajetut R2. Pitoa on mielettömän hyvin lumella, ja vielä jäälläkin kohtuudella. Sitten kun pito loppuu, mikään ennusmerkki ei varoita vaan tilanne tulee leikaten. Erityisesti sivuttaispidossa tämä korostuu, ei niinkään kiihdytyksessä / jarrutuksessa.
Nastarenkaat kertovat äänellään missä mennään. Pidon loppumisen raja ei tule yllättäen vaan vähitellen, ja sittenkin kun luisto alkaa niin tilanne korjaantuu helpommin. Enkä nyt hae mitään rallin ajamista, vaan ihan normaaleja arkisia tilanteita risteyksissä ja rampeissa.
En todellakaan väitä etteikö kitkoilla pärjäisi, kehitystä on tapahtunut paljon. Ajotapa ja muutenkin ennakoiminen on olennaisinta, ja nykyautojen avustimet tähän päälle niin ei ongelmaa. Mikäli hiljaisuus on tärkeämpää kuin turvallisuus, ja on joskus valmis vaikkapa auton jättämään pihaan kelin takia, ymmärrän hyvin että päätyy kitkarenkaaseen.
Itse en vain ole valmis antamaan sitä metriäkään pois jarrutusmatkasta, vaan kuuntelen jatkossakin ilomielin nykyaikaisen nastan sinfoniaa :). Vaikka sitten vain sen yhden pääkallokelipäivän takia.
Nastat kyllä varoittaa, se on totta. Tosin tuntuu että noissa contin kitkoissakin oli sellaista epämääräistä tunnetta ennen pidon menetystä. Ehkä eri kitkoissa erilainen tuntuma lähellä pidon rajaa.
Sivuttaispidossa ainakin on eroja. Näiden contien sivuttaispitoa TM kehui yllättävän hyväksi kitkarenkaassa. Sama tuntuma itsellekin on tullut. Sivuttaispidon ylityksiä on tullut korostuneesti vältettyä. Sivuttaispitokin on ollut kuitenkin oikeinkin hyvä. Kirjoitin tuossa vähän eikaa sitten Savon pätkän ajamisesta. Ei ollut mikään hyvä talvikeli vaan jäiset ajourat, vähän polannetta ja pehmeää lunta.
Jos olisi metsuri tms talvella, niin kuitenkin ottaisin nastat nelikkoonkin, kun pitäisi mennä tiettömien taipaleiden päähän korpeen kelillä kuin kelillä, muuten kitkoilla pärjää.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 26.01.18 - klo:00:19
Toissapäivänä tuorein kokemus aiheesta, ihan samaa kuin kaikki aikaisemmatkin kokemukseni, esittelyautossa alla 1400km ajetut R2. Pitoa on mielettömän hyvin lumella, ja vielä jäälläkin kohtuudella. Sitten kun pito loppuu, mikään ennusmerkki ei varoita vaan tilanne tulee leikaten.
Kyllä ne varoittaa. Sitä ei vaan huomaa äänestä vaan ajotuntuman muutoksesta.
Tänään saa taas mennä mökille ja voin sanoa, että jäätä on eikä yhtään hiekkaa. Ei yhtään harmita, että nelikon alla on nastat!
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 26.01.18 - klo:00:19
Mikäli hiljaisuus on tärkeämpää kuin turvallisuus, ja on joskus valmis vaikkapa auton jättämään pihaan kelin takia, ymmärrän hyvin että päätyy kitkarenkaaseen.
Yllä olevassa voi hiljaisuutta täydentää vielä sellaisilla tekijöillä kuin tiestön kunto ja hengitysilman laatu. Niiden suhdetta turvallisuuteen voi jokainen punnita omien arvostustensa mukaan. Ja tietysti myös omien olosuhteidensa mukaan. Nastarenkaan tuottama turvallisuuslisä, sikäli kun sitä ylipäätään syntyy, on nimittäin täysin riippuvainen niistä olosuhteista, joissa kukin itse ajaa.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 26.01.18 - klo:00:19
Itse en vain ole valmis antamaan sitä metriäkään pois jarrutusmatkasta, vaan kuuntelen jatkossakin ilomielin nykyaikaisen nastan sinfoniaa :). Vaikka sitten vain sen yhden pääkallokelipäivän takia.
Näin toimivia kuljettajia on Suomessa todennäköisesti paljon. Epäilen tosin, että monella heistä rengasvalinta on vähemmän tietoinen, kuin yllä olevalla nimimerkillä. Tästä seuraa, että he eivät välttämättä tule ajatelleeksi sitä syy-yhteyttä, mikä vallitsee nykyaikaisen nastan iloisen sinfonian ja tieurien/kuluneen asfaltin aiheuttaman rengasmelun välillä. Puhumattakaan siitä, että he pohtisivat tuon sinfonian mielekkyyttä suhteessa yhteen pääkallokelipäivään.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 26.01.18 - klo:10:30
Yllä olevassa voi hiljaisuutta täydentää vielä sellaisilla tekijöillä kuin tiestön kunto ja hengitysilman laatu. Niiden suhdetta turvallisuuteen voi jokainen punnita omien arvostustensa mukaan. Ja tietysti myös omien olosuhteidensa mukaan. Nastarenkaan tuottama turvallisuuslisä, sikäli kun sitä ylipäätään syntyy, on nimittäin täysin riippuvainen niistä olosuhteista, joissa kukin itse ajaa.
Näin toimivia kuljettajia on Suomessa todennäköisesti paljon. Epäilen tosin, että monella heistä rengasvalinta on vähemmän tietoinen, kuin yllä olevalla nimimerkillä. Tästä seuraa, että he eivät välttämättä tule ajatelleeksi sitä syy-yhteyttä, mikä vallitsee nykyaikaisen nastan iloisen sinfonian ja tieurien/kuluneen asfaltin aiheuttaman rengasmelun välillä. Puhumattakaan siitä, että he pohtisivat tuon sinfonian mielekkyyttä suhteessa yhteen pääkallokelipäivään.
Tätä ei voi yleistää juuri Kehä kolmosen ulkopuolelle muualle kuin rannikkoalueille. Kyllä suomalaiset osaavat ajatella omillakin aivoillaan - ei tarvitse epäillä, olettaa, tai muutenkaan kyseenalaistaa.
Alueet, jotka pidetään suolaamalla sulina ovat ongelmallisia kaikilla tavoin, niin teiden, autojen, kuin muunkin ympäristön ja elollisen luonnon osalta - riippumatta minkälaisin renkain teitä kulutetaan.
Jos siitä korostetusta"yhdestä pääkallokelipäivästä" voidaan saada turvallisella (rengas)valinnalla ja oikealla suhtautumisella kolariton ja vammautumaton ajopäivä, niin se on sen arvoinen - saatikka että ollaan säästytty kuolemaan johtaneelta/johtaneilta onnettomuudelta/onnettomuuksilta( ! ).
Yksikin kolarissa menetetty ihmishenki, oli se sitten kenen vain, on kalliimpi ( ei hinnoiteltavissa! ) kuin mikään suola- tai asfalttibudjetti.
Näitä "yksiä pääkallokelipäiviä" ollaan taidettu saada "nauttia" useampiakin - tänäkin vuonna.
Ei taida fil.kand. Mattisesta tulla presidenttiä, vaikka aiemmin totesin hänen olevan "presidenttiainesta". ::)
Rauta7 nyt ku turvallisuuteen painoitit nastarenkailla niin unohdit täysin sen paskan mitä hengitysilmaan raastat niillä nastoilla, Muuten ihan "OK persujen vaalipuhe".
Harmi vaan kun ne ei näy sinulle heti siinä tiellä ne ihmisparat jotka astmaansa potevat.
Enpä minäkään kitkoilla pöllyttämisen ja maailman pelastuksen vuoksi ajele vaan ihan muista syistä.
Mutta eipä ne V8 rekkamiehetkään ilmastonmuutosta mieti. Eikä Trump vaikka onkin ihan oikea perspidantti.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.01.18 - klo:11:47
Yksikin kolarissa menetetty ihmishenki, oli se sitten kenen vain, on kalliimpi ( ei hinnoiteltavissa! ) kuin mikään suola- tai asfalttibudjetti.
Nastakuskille kolarissa säästetty ihmishenki on paljon arvokkaampi kuin katupölykuolemalta säästetty.
https://yle.fi/uutiset/3-5236346
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.01.18 - klo:11:47
Tätä ei voi yleistää juuri Kehä kolmosen ulkopuolelle muualle kuin rannikkoalueille.
Kuinka hyvin yleistäminen on mahdollista, riippuu tietysti siitä, mistä asiasta kulloinkin puhutaan. Jos kyse on hengitysilman laadusta ja teiden kunnosta, niin näihin kahteen tekijään nastarenkailla on luonnollisesti vaikutusta kaikkialla siellä, missä nastoja käytetään paljailla tienpinnoilla. Ja näitä alueita tunnetusti on muuallakin kuin Kehä III:n sisäpuolella ja rannikkoseuduilla. Mitä sitten tulee tuohon nastarenkaiden tuottamaan turvallisuuslisään, niin se tietysti riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisissa olosuhteissa kukin ajaa. Jos omilla ajotaipaleilla on kovasti jäisiä maanteitä, niin tuolloin nastarenkaat saattavat hyvinkin tuoda lisäturvallisuutta. Olkoonkin, että näissäkin olosuhteissa pärjää usein nopeutta laskemalla.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.01.18 - klo:11:47
Kyllä suomalaiset osaavat ajatella omillakin aivoillaan
Olen samaa mieltä, ja sieluni laulaisi kiitoshymniä, jos sinäkin joskus viitsisit näyttää esimerkkiä tällä saralla ::). Kyse ei nimittäin missään vaiheessa ole ollut siitä, etteivätkö suomalaiset osaisi ajatella omilla(kin) aivoillaan. Kyse on siitä, että aika moni suomalainen esimerkiksi Kehä III sisäpuolella ei yksinkertaisesti vaivaa päätään sellaisilla asioilla kuin talvirengasvalinta. Tällainen asia ei välttämättä tule mieleen autofoorumilla, jossa keskustelijat jo lähtökohtaisesti ovat kiinnostuneita autoista ja autotekniikasta.
Ruotsissa ja Norjassa nastamaksut ja nastakiellot ovat johtaneet nastarenkaiden käytön vähentymiseen. Tukholmassa sellaistenkin autoilijoiden osalta, jotka eivät kieltoalueilla liiku. Kyse ei tässä ole siitä, että he vasta tuolloin olisivat ryhtyneet käyttämään omia aivojaan. Kysymys on enemmänkin siitä, että he ovat tuossa vaiheessa ylipäätään tulleet kiinnittäneeksi asiaan huomiota. Tarvitsenko minä nastarenkaita? Tähän kysymykseen sitten vastataan niillä omilla aivoilla.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.01.18 - klo:11:47
Näitä "yksiä pääkallokelipäiviä" ollaan taidettu saada "nauttia" useampiakin - tänäkin vuonna.
Tämä on asia, jonka suhteen ei onneksi tarvitse epäillä, olettaa, tai muutenkaan kyseenalaistaa. Jokainen meistä nimittäin totta kai osaa itse nimitä kohtaamiensa pääkallokelipäivien lukumäärän.
Onpa harvinaisen tyhmää tekstiä Rauta 7:lta. Meinaatko, että liikenteessä sattunut kuolema on kivuliaampi ja pitempi kestoinen kidutus kuin pölyyn johtanut kuolema. Itse menisin pyörällä mielellään toukokuussakin työmatkan, mutta ei tuonne asfalttipölyn sekaan kertakaikkiaan viitsi mennä tuolloin. Eikä tämä matka ole edes kaupunkin läpi, vaan 8-tien laitaa Kokkolan pohjoispuolella.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 26.01.18 - klo:11:53
Rauta7 nyt ku turvallisuuteen painoitit nastarenkailla niin unohdit täysin sen paskan mitä hengitysilmaan raastat niillä nastoilla, Muuten ihan "OK persujen vaalipuhe".
Harmi vaan kun ne ei näy sinulle heti siinä tiellä ne ihmisparat jotka astmaansa potevat.
Enpä minäkään kitkoilla pöllyttämisen ja maailman pelastuksen vuoksi ajele vaan ihan muista syistä.
Mutta eipä ne V8 rekkamiehetkään ilmastonmuutosta mieti. Eikä Trump vaikka onkin ihan oikea perspidantti.
Tuli varmaan hyvä mieli "viisaasta" annattelusta? ::)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.01.18 - klo:12:55
Tuli varmaan hyvä mieli "viisaasta" annattelusta? ::)
No melkein meinasi reisille lurahtaa sen verran hyvältä tuntui...
Joku saattaisi kyllä ehkä vastakysymykseksi sinulle asettaa tuon saman kysymyksen.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 26.01.18 - klo:12:47
Onpa harvinaisen tyhmää tekstiä Rauta 7:lta. Meinaatko, että liikenteessä sattunut kuolema on kivuliaampi ja pitempi kestoinen kidutus kuin pölyyn johtanut kuolema. Itse menisin pyörällä mielellään toukokuussakin työmatkan, mutta ei tuonne asfalttipölyn sekaan kertakaikkiaan viitsi mennä tuolloin. Eikä tämä matka ole edes kaupunkin läpi, vaan 8-tien laitaa Kokkolan pohjoispuolella.
Kaikki on suhteellista, tyhmyyskin. ??? Pölyyn johtanut kuolema lienee tuhkaaminen -> uurnahautaus?
Kyllä sitä liikennepölyä kaiken muun pölyn, mm. siitepölyn, lisäksi irtoaa hengitysilmaan ihan "tappavasti", vaikka nastarenkaat kiellettäisiinkin. Aaltoyliopiston tutkimukset kertovat kitkarenkaiden olevan jopa pahempia pölisyttelijöitä kuin nastarenkaat; suolaus on kaiken pahan alkujuuri nykyliikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 26.01.18 - klo:12:19
Nastakuskille kolarissa säästetty ihmishenki on paljon arvokkaampi kuin katupölykuolemalta säästetty.
https://yle.fi/uutiset/3-5236346
Kukaan ei taida selvitä tästä elämästä kuolematta? Ennenaikaiset ja turhat (?) kuolemat niin liikenteen kuin sairastumisien aiheuttamina lienevät sellaisia, että niitä ei voida laittaa millekään "arvoasteikolle"? :o
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.01.18 - klo:13:05
Kyllä sitä liikennepölyä kaiken muun pölyn, mm. siitepölyn, lisäksi irtoaa hengitysilmaan ihan "tappavasti", vaikka nastarenkaat kiellettäisiinkin.
Siitepölyn esiinnostaminen tässä yhteydessä on hyvä pointti. En muista, että kukaan olisi tällä foorumilla aikaisemmin tuota hoksannut. Mutta muutoin jättää ajatuksenjuoksu kyllä hieman toivomisen varaa. Aika hankalaan tilanteeseen nimittäin päädytään ihan millä tahansa yhteiskuntaelämän lohkolla, jos jonkin epäkohdan lieventämiseen käytettäviä keinoja pyritään deletoimaan sillä perusteella, että ko. keino ei poista epäkohtaa
kokonaan. En usko, että Rauta7:n kohdalla kyse olisi suoranaisesti tyhmyydestä. Todennäköisimmin kyse on siitä, että hän ei yksinkertaisesti halua lähestyä kysymystä useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Mutta siltä varalta, että omien aivojen käyttö ei tänään jostain syystä oikein onnistu, yritän avata asiaa esimerkillä.
Ajatellaan vaikka rattijuopumusta, tuota liikennesynneistä kaikkein kaameinta. Sitä pyritään vähentämään mm. poliisin puhallusratsioilla. Tosiasia kuitenkin on, että ihmiset ajavat humalassa niistä huolimatta. Pitäisikö puhallusratsioita luopua, koska ne tunnetusti eivät johda epäkohdan (=rattijuopumus)
täydelliseen eliminoitumiseen?
Aika iso ongelma keskustelussa seuraa tietysti myös siitä, että tosiasiat kiistetään. Tähän viittaa yllä sanan
tappavasti laittaminen lainausmerkkeihin. Se nimittäin mitä ilmeisimmin kertoo siitä, että kirjoittaja ei usko nastarenkaiden ja terveysongelmien väliseen syy-yhteyteen. Ja kun syy-yhteys on kiistetty, on helppo puoltaa nastarenkaiden käyttöä. Teiden kunnon heikentyminen ja ajomelun lisääntyminen on helppo sietää, koska vastapainoksi saadaan (väitetysti) parantunut liikenneturvallisuus. Hengitysilman laadun heikentymisestä johtuvat kuolemat on tässä pohdinnasta poistettu.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.01.18 - klo:13:05
suolaus on kaiken pahan alkujuuri nykyliikenteessä.
Suolauksella on epäilemättä omat haittavaikutuksensa. Tämä ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että nastarenkailla on edellä selostetut haittavaikutksensa. Siis täysin siitä riippumatta, mistä syystä tien pinnat ovat paljaina. Tältä foorumilta löytyy todennäköisesti henkilöitä, jotka tietävät suolauksesta enemmän kuin minä. Oma epäilykseni on, että suolaa käytetään mm. raskaan liikenteen vaatimusten vuoksi. Ja niin kauan kuin suolan käyttöä ei syystä tai toisesta voida lopettaa, kääntyy huomio nastoihin.
Hohoo ;D
Musta tahma piinaa autoilijoita ympäri Etelä-Suomea " Sotkee autot, eläimet ja paikoin jopa talojen ikkunat
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005544225.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=54313cb2f499ac311521d43ef00d565e (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005544225.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=54313cb2f499ac311521d43ef00d565e)
"Hankinnan asiantuntija Katri Eskola kertoo, että vähäliikenteisillä teillä on käytetty jo pitkään niin sanottuja pehmeitä asfalttibetoneita."
"ESS puntaroi ongelman johtuvan mahdollisesti teiden suolaukseen käytettävästä aineesta."
"”Vähäliikenteisillä maanteillä ei yleensä käytetä suolausta, sillä suolaus voi vahingoittaa pehmeän asfalttibetonin pintaa”
Kumpi aiheuttaa enemmän pölyä, nykyaikainen nasta vai nastattomuuden mukanaan tuoma tarve hiekottaa? Nykynastalle tehtävä pinnankulutustesti on aika armoton...
Ei, se testi on pikemmin iso vitsi.
+1
Nastarenkaiden teiden kuluttavasta vaikutuksesta:
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
Kuten edellä tulikin, nastarenkaan tienkulutuksen testi on yks vitsi.
Se on fakta, että nasta pitää jäällä paremmin kuin kitka, mutta kun puhutaan ohuesta kuurasta tai "kiillottumisesta" asfaltinpinnalla, niin erot on pienemmät. Myöskin pakkanen kaventaa eroja. Tätäkin on tutkittu, yle aika hyvin keräillyt tutkimuksia yhteen artikkeliin.
Jos itse ajaisin peilijäisiä metsäteitä päivittäin, niin ottaisin nastat. Mutta kyllä uudehkolla autolla ajava ja normaalilla järjellä varustettu kuljettaja etenee ilman ongelmia kitkoilla, jopa minä.
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 29.01.18 - klo:21:26
Se on fakta, että nasta pitää jäällä paremmin kuin kitka, mutta kun puhutaan ohuesta kuurasta tai "kiillottumisesta" asfaltinpinnalla, niin erot on pienemmät. Myöskin pakkanen kaventaa eroja. Tätäkin on tutkittu, yle aika hyvin keräillyt tutkimuksia yhteen artikkeliin.
Jos itse ajaisin peilijäisiä metsäteitä päivittäin, niin ottaisin nastat. Mutta kyllä uudehkolla autolla ajava ja normaalilla järjellä varustettu kuljettaja etenee ilman ongelmia kitkoilla, jopa minä.
Samaa mieltä. Tarkemmin ottaen, nastarengas pitää *keskimäärin* paremmin jäällä kuin kitka. TM:n talvirengastestissä kaksi nastarengasta oli heikompia jäällä tapahtuneessa jarrutustestissä kuin kitkarenkaiden enemmistö. Toinen näistä oli erään nettikaupan voimakkaasti markkinoima Tr*.. niminen nastarengas. Ja totta sekin että harvemmin teiden pinta vastaa jäärataa, vaan on jotain puhtaan asfaltin ja järvenjään väliltä.
Mutta tieden hoitoa tarvitaan siitäkin huolimatta vaikka kaikki henkilöautokuskit käyttäisivät nastoja, sillä myös nastarenkaan (niinkuin kitkankin) pito romahtaa jäällä verrattuna asfalttiin tai lumipintaan. Ja tähän päälle tulee vielä raskas liikenne jonka pitäisi pysyä tienpäällä omilla renkaillaan joidenka jääpito ei ole verrattavissa hlö-autoihin.
Puhutaan, että nasta kuluttaa tietä. Sitten luodaan säännökset ja testimenetelmä jolla asiaa kontrolloidaan, mutta ei käy. Testi on vitsi. Huoh.
https://i.ylilauta.org/e2/6f508094/WP_20160921_20_49_26_Rich%20%283%29.jpg
Yllä linkki rengasvertailun suorituskykysivuun. En väitä, etteikö kitkoilla pärjäisi.
Väitän, että 15m ero parhaan nastan ja parhaan kitkan välillä jarrutusmatkassa jäällä on elämän ja kuoleman kysymys silloin kun olosuhteet ovat otolliset ja eteen tulee tilanne johon ei ajotavalla voi varautua. Tämä on se tilanne, pahin mahdollinen tilanne johon omalla rengasvalinnallani varaudun.
Ei sillä, että paras kitka myöskään missään muussa suorituskykytestissä olisi parempi kuin paras nasta. Mukavuudessa kitka on parempi, vähemmän melua, vierintävastusta jne. Siitä ei tässä olekaan kyse, vaan siitä mitä kukakin pitää tärkeänä. Minulle renkaan tärkein ominaisuus on pito.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 29.01.18 - klo:23:50
Puhutaan, että nasta kuluttaa tietä. Sitten luodaan säännökset ja testimenetelmä jolla asiaa kontrolloidaan, mutta ei käy. Testi on vitsi. Huoh.
https://i.ylilauta.org/e2/6f508094/WP_20160921_20_49_26_Rich%20%283%29.jpg
Yllä linkki rengasvertailun suorituskykysivuun. En väitä, etteikö kitkoilla pärjäisi.
Väitän, että 15m ero parhaan nastan ja parhaan kitkan välillä jarrutusmatkassa jäällä on elämän ja kuoleman kysymys silloin kun olosuhteet ovat otolliset ja eteen tulee tilanne johon ei ajotavalla voi varautua. Tämä on se tilanne, pahin mahdollinen tilanne johon omalla rengasvalinnallani varaudun.
Ei sillä, että paras kitka myöskään missään muussa suorituskykytestissä olisi parempi kuin paras nasta. Mukavuudessa kitka on parempi, vähemmän melua, vierintävastusta jne. Siitä ei tässä olekaan kyse, vaan siitä mitä kukakin pitää tärkeänä. Minulle renkaan tärkein ominaisuus on pito.
Tässä on juurikin se henkilö mitä mattinen on esittänyt omissa kirjoituksissaan useasti. Talvirengas=nastarengas.
Jos nyt Enhancer kurkkaat siitä ikkunasta ulos ja kun se pito on sinulle tärkeintä, niin oletko sitä mieltä, että se nasta pitää tuossa paljaalla asfaltilla paremmin kuin kitka?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 29.01.18 - klo:23:50
Väitän, että 15m ero parhaan nastan ja parhaan kitkan välillä jarrutusmatkassa jäällä on elämän ja kuoleman kysymys silloin kun olosuhteet ovat otolliset ja eteen tulee tilanne johon ei ajotavalla voi varautua. Tämä on se tilanne, pahin mahdollinen tilanne johon omalla rengasvalinnallani varaudun.
Ei sillä, että paras kitka myöskään missään muussa suorituskykytestissä olisi parempi kuin paras nasta. Mukavuudessa kitka on parempi, vähemmän melua, vierintävastusta jne. Siitä ei tässä olekaan kyse, vaan siitä mitä kukakin pitää tärkeänä. Minulle renkaan tärkein ominaisuus on pito.
Itsekin arvostan renkaassa pitoa ja talvirenkaassa varsinkin jääpitoa. Olen vain kokemuksesta huomannut että nastat menettävät parhaan teränsä jo ensimmäisenä talvena, jonka jälkeen niistä ei enää etua saa. Nastarenkaiden melu ja jääpidon nopea heikkeneminen oli juuri se asia jonka vuoksi päädyin muutama vuosi sitten kokeilemaan kitkarenkaita ja niissä on kyllä sen jälkeen pitäydytty. Sen lisäksi etuvetoisessa autoissa epätasapaino jääpidossa vetävien ja vapaasti pyörivien renkaiden välillä kasvaa merkittävästi. Vetävillä pyörillä kun nastaulkonema tutkitusti kasvaa ja vapaasti pyörivillä nastaulkonema pienenee. Valitettavasti näitä käytettyjä 1-2 talvea ajettuja kitka- tai nastarenkaita en ole nähnyt ikinä testattavan TM:ssä tai muuallakaan. Vertailu voisi kääntyä myös hyvin mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa kun aikaisemmin edessä olleet renkaat vaihtuisivat taakse ja takana olleet eteen.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 30.01.18 - klo:08:24
Valitettavasti näitä käytettyjä 1-2 talvea ajettuja kitka- tai nastarenkaita en ole nähnyt ikinä testattavan TM:ssä tai muuallakaan.
Ruotsalaiset olivat vertailleet eroa käytettyinä. Ei nyt ole testiä käsillä, mutta muistaakseni kymppitonnin kohdalla oli raja, jossa nasta oli menettänyt etunsa jääpidossa kokonaan ja sen jälkeen kitka oli parempi. Voin koittaa illalla kaivaa lehden esille ja tarkistaa.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 30.01.18 - klo:08:47
Ruotsalaiset olivat vertailleet eroa käytettyinä. Ei nyt ole testiä käsillä, mutta muistaakseni kymppitonnin kohdalla oli raja, jossa nasta oli menettänyt etunsa jääpidossa kokonaan ja sen jälkeen kitka oli parempi. Voin koittaa illalla kaivaa lehden esille ja tarkistaa.
Mutta ruotsalaisten tekemiä testejä ei voida meillä täällä suomessa katsoa / hyväksyä / pohtia koska Ruotsi. Tukholma on paljon etelämpänä jne. Vai mitenkä se meni?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 29.01.18 - klo:23:50
Väitän, että 15m ero parhaan nastan ja parhaan kitkan välillä jarrutusmatkassa jäällä on elämän ja kuoleman kysymys silloin kun olosuhteet ovat otolliset ja eteen tulee tilanne johon ei ajotavalla voi varautua.
Kyllä voi varautua ajotavalla:
nopeutta laskien. TM:n testissä paras nasta pysähtyi sileällä järven jäällä 40 metrissä. Paras kitka 55 metrissä. Kitkan jarrutusmatka oli siis 38% pidempi kuin nastalla. Tuntuu ensi alkuun suurelta luvulta. Lasketaan millä vauhdin pudotuksella sen voi kompensoida. Liike-energia kasvaa toisessa potenssissa. Täten nopeudella on suuri vaikutus jarrutusmatkaan. Tuon 38% eron kompensoi ajamalla 12% hitaammin. Jos nastakuski ajaa 80 km/h, kitkakuski pysähtyy samassa matkassa kun ajaa 70 km/h. Jos vielä otetaan kuljettajan reaktioaika (1,0 s) mukaan, riittää 73 km/h. Eli maltillinen nopeuden lasku riittää!
Tämä siis sileällä järven jäällä. Sellaisia olosuhteita löytyy pääasiassa pikkuteiltä. Silloinkaan ne eivät tule yllätyksenä puun takaa. Ajonopeudet niillä ovat muutenkin maltilliset, joten aivan hyvin voi muutamana päivänä talvessa käyttää hieman enemmän aikaa ajamalla hitaammin. Pääteillä TM:n kaltaista järven jäätä esiintyy äärimmäisen harvoin eikä taaskaan yllätyksenä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 30.01.18 - klo:08:53
Kyllä voi varautua ajotavalla: nopeutta laskien. TM:n testissä paras nasta pysähtyi sileällä järven jäällä 40 metrissä. Paras kitka 55 metrissä. Kitkan jarrutusmatka oli siis 38% pidempi kuin nastalla. Tuntuu ensi alkuun suurelta luvulta. Lasketaan millä vauhdin pudotuksella sen voi kompensoida. Liike-energia kasvaa toisessa potenssissa. Täten nopeudella on suuri vaikutus jarrutusmatkaan. Tuon 38% eron kompensoi ajamalla 12% hitaammin. Jos nastakuski ajaa 80 km/h, kitkakuski pysähtyy samassa matkassa kun ajaa 70 km/h. Jos vielä otetaan kuljettajan reaktioaika (1,0 s) mukaan, riittää 73 km/h. Eli maltillinen nopeuden lasku riittää!
Tämä siis sileällä järven jäällä. Sellaisia olosuhteita löytyy pääasiassa pikkuteiltä. Silloinkaan ne eivät tule yllätyksenä puun takaa. Ajonopeudet niillä ovat muutenkin maltilliset, joten aivan hyvin voi muutamana päivänä talvessa käyttää hieman enemmän aikaa ajamalla hitaammin. Pääteillä TM:n kaltaista järven jäätä esiintyy äärimmäisen harvoin eikä taaskaan yllätyksenä.
Tässä tiivistyy aika mukavasti eräitä nasta-kitka -problematiikan ydinasioita. Kukaan tuskin on, sen paremmin VAG-areenalla, Suomessa tai maailmallakaan kiistänyt, etteikö nastarenkailla olisi parempi pito jäällä. Kyse onkin siitä, kuinka usein Suomessa ajetaan olosuhteissa, jotka ovat verrattavissa järven jäähän. Kyse on myös siitä, kuinka suurta osaa autoilijoista tällaiset olosuhteet koskevat.
Tämän pohtiminen on tärkeää, koska nastarenkaiden käytössä on kyse höyty-haitta -vertailusta. Nastarenkaiden käytöstä aiheutuu kiistatta haittoja, joita ei enää tässä ole syytä luetella. Haittojen vastapainoksi nastarenkaat voivat tietyillä autoilijoilla ja tietyissä olosuhteissa parantaa liikenneturvallisuutta.
Itse en usko siihen, että Suomessa olisi kovinkaan paljon sellaisia autoilijoita, jotka
jatkuvasti ajaisivat jäässä olevilla teillä. Kysymys on enemmänkin siitä, että autoilijat haluavat
varautua jäisiin teihin. Tässä varautumisessa ei olisi mitään ongelmallista, jos varautumiskeinosta ei olisi kenellekään tai millekään mitään haittaa. Omasta puolestani varautuminen pääkallokeleihin voitaisiin aloittaa vaikka juhannusaattona. Ongelma on kuitenkin siinä, että varautuminen ei ole ilmaista. Siitä aiheutuu monenlaista haittaa, joka pitää suhteuttaa hyötyihin.
Tästä syystä autoilijoita pitäisi kannustaa pieneen pohdintaan vaikkapa muistiinpanoja tehden. Kuinka usein viime talvena ajoin olosuhteissa, joissa tienpinta oli verrattavissa järven jäähän? Kuinka usein niillä alueilla, joilla tyypillisesti ajan, esiintyy ns. pääkallokelejä? Mitä harvemmin tällaisia kelejä omalle kohdalle sattuu, sitä vakavammin tulisi harkita vähemmän haitallisen rengastyyppin kokeilemista.
Nastarenkaiden käyttöä perustellaan joskus suorastaan liikuttavilla kielikuvilla siitä, kuinka isukki ei halua vaarantaa puolisonsa ja lastensa henkeä kitkarenkailla. Ei.
Hän varautuu. Hän varautuu siihen yhteen pääkallokelipäivään, vaikka se merkitsisi ajamista paljailla teillä nastoilla useita kuukausia.
Ruotsi ja Norja eroavat Suomesta siinä, että näissä maissa edellä mainitun varautumisfilosofian järkevyys on viranomaisten toimesta haastettu. Ei siis ole hyväksytty ajatusta, jonka mukaan "jokainen ajaa millä tykkää" tai "kyllä ihmiset itse osaavat käyttää aivojaan" tms. Ruotsissa ja Norjassa on lähdetty siitä, että rengasvalinta ei ole puhtaasti autoilijan oma asia. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että nastarenkaat olisi kielletty. Se on johtanut siihen, että autoilijoille on annettu pieni lisä-ärsyke omien aivojen käyttöön rengasvalintojen suhteen. Kuinka tarkoituksenmukaista on esimerkiksi varautua koko talvi yhteen pääkallokelipäivään, kun siitä voi hyvin selvitä keliä seuraamalla ja nopeutta hieman laskemalla? Sikäli kun kyseinen pääkallokelipäivä ylipäätään edes ilmaantuu.
Kauniiksi lopuksi voi tähän laittaa lainauksen "NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013" loppuraportista:
"Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat
liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden
ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden." (Lihavointi minun).
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.01.18 - klo:13:06
Tässä tiivistyy aika mukavasti eräitä nasta-kitka -problematiikan ydinasioita. Kukaan tuskin on, sen paremmin VAG-areenalla, Suomessa tai maailmallakaan kiistänyt, etteikö nastarenkailla olisi parempi pito jäällä. Kyse onkin siitä, kuinka usein Suomessa ajetaan olosuhteissa, jotka ovat verrattavissa järven jäähän. Kyse on myös siitä, kuinka suurta osaa autoilijoista tällaiset olosuhteet koskevat.
Tämän pohtiminen on tärkeää, koska nastarenkaiden käytössä on kyse höyty-haitta -vertailusta. Nastarenkaiden käytöstä aiheutuu kiistatta haittoja, joita ei enää tässä ole syytä luetella. Haittojen vastapainoksi nastarenkaat voivat tietyillä autoilijoilla ja tietyissä olosuhteissa parantaa liikenneturvallisuutta.
Itse en usko siihen, että Suomessa olisi kovinkaan paljon sellaisia autoilijoita, jotka jatkuvasti ajaisivat jäässä olevilla teillä. Kysymys on enemmänkin siitä, että autoilijat haluavat varautua jäisiin teihin. Tässä varautumisessa ei olisi mitään ongelmallista, jos varautumiskeinosta ei olisi kenellekään tai millekään mitään haittaa. Omasta puolestani varautuminen pääkallokeleihin voitaisiin aloittaa vaikka juhannusaattona. Ongelma on kuitenkin siinä, että varautuminen ei ole ilmaista. Siitä aiheutuu monenlaista haittaa, joka pitää suhteuttaa hyötyihin.
Tästä syystä autoilijoita pitäisi kannustaa pieneen pohdintaan vaikkapa muistiinpanoja tehden. Kuinka usein viime talvena ajoin olosuhteissa, joissa tienpinta oli verrattavissa järven jäähän? Kuinka usein niillä alueilla, joilla tyypillisesti ajan, esiintyy ns. pääkallokelejä? Mitä harvemmin tällaisia kelejä omalle kohdalle sattuu, sitä vakavammin tulisi harkita vähemmän haitallisen rengastyyppin kokeilemista.
Nastarenkaiden käyttöä perustellaan joskus suorastaan liikuttavilla kielikuvilla siitä, kuinka isukki ei halua vaarantaa puolisonsa ja lastensa henkeä kitkarenkailla. Ei. Hän varautuu. Hän varautuu siihen yhteen pääkallokelipäivään, vaikka se merkitsisi ajamista paljailla teillä nastoilla useita kuukausia.
Ruotsi ja Norja eroavat Suomesta siinä, että näissä maissa edellä mainitun varautumisfilosofian järkevyys on viranomaisten toimesta haastettu. Ei siis ole hyväksytty ajatusta, jonka mukaan "jokainen ajaa millä tykkää" tai "kyllä ihmiset itse osaavat käyttää aivojaan" tms. Ruotsissa ja Norjassa on lähdetty siitä, että rengasvalinta ei ole puhtaasti autoilijan oma asia. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että nastarenkaat olisi kielletty. Se on johtanut siihen, että autoilijoille on annettu pieni lisä-ärsyke omien aivojen käyttöön rengasvalintojen suhteen. Kuinka tarkoituksenmukaista on esimerkiksi varautua koko talvi yhteen pääkallokelipäivään, kun siitä voi hyvin selvitä keliä seuraamalla ja nopeutta hieman laskemalla? Sikäli kun kyseinen pääkallokelipäivä ylipäätään edes ilmaantuu.
Kauniiksi lopuksi voi tähän laittaa lainauksen "NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013" loppuraportista:
"Kukaan ei Norjassa tai Ruotsissa tunnu väittävän, että kitkarenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden." (Lihavointi minun).
Jos ei halua varautua, niin tulee sitä toimeen kesärenkaillakin. Talvirenkaiden käytön idea on varautua talvisiin ajokeleihin.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.01.18 - klo:19:09
Jos ei halua varautua, niin tulee sitä toimeen kesärenkaillakin. Talvirenkaiden idea on varautua talvisiin ajokeleihin.
Aivan totta. Kesärenkailla tulisi varmasti toimeen paremmin suurimman osan talvesta. Miksi sitten varaudumme vain ja ainoastaan talvisiin olosuhteisiin?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 30.01.18 - klo:19:20
Aivan totta. Kesärenkailla tulisi varmasti toimeen paremmin suurimman osan talvesta. Miksi sitten varaudumme vain ja ainoastaan talvisiin olosuhteisiin?
Vain ja ainoastaan? Talveksi vaihdan talvirenkaat siksi, että talvisen kelin sattuessa olisi renkaiden pito parempi.
Kesäksi vaihdan kesärenkaat, jotta kesäkeleillä pito olisi parempi.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.01.18 - klo:19:09
Jos ei halua varautua, niin tulee sitä toimeen kesärenkaillakin. Talvirenkaiden käytön idea on varautua talvisiin ajokeleihin.
On olemassa sellaisiakin talvirenkaita jotka eivät tuhoa ja raiskaa tieverkostoa ja jotka toimivat optimaalisesti etelä-suomen märissä vesikeleissä ja satunnaisilla lumi/jääpeitteisillä teillä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 30.01.18 - klo:08:53
Kyllä voi varautua ajotavalla: nopeutta laskien. TM:n testissä paras nasta pysähtyi sileällä järven jäällä 40 metrissä. Paras kitka 55 metrissä. Kitkan jarrutusmatka oli siis 38% pidempi kuin nastalla. Tuntuu ensi alkuun suurelta luvulta. Lasketaan millä vauhdin pudotuksella sen voi kompensoida. Liike-energia kasvaa toisessa potenssissa. Täten nopeudella on suuri vaikutus jarrutusmatkaan. Tuon 38% eron kompensoi ajamalla 12% hitaammin. Jos nastakuski ajaa 80 km/h, kitkakuski pysähtyy samassa matkassa kun ajaa 70 km/h. Jos vielä otetaan kuljettajan reaktioaika (1,0 s) mukaan, riittää 73 km/h. Eli maltillinen nopeuden lasku riittää!
Tämä siis sileällä järven jäällä. Sellaisia olosuhteita löytyy pääasiassa pikkuteiltä. Silloinkaan ne eivät tule yllätyksenä puun takaa. Ajonopeudet niillä ovat muutenkin maltilliset, joten aivan hyvin voi muutamana päivänä talvessa käyttää hieman enemmän aikaa ajamalla hitaammin. Pääteillä TM:n kaltaista järven jäätä esiintyy äärimmäisen harvoin eikä taaskaan yllätyksenä.
Minusta on hienoa netissä laskeskella itselleen sopivia tuloksia ja todeta, kuinka helppoa on kumota mitatut faktat. Sitten kun ollaan toisen auton takaloosterissa tai penkan puolella voi todeta, että käytäntö saattoikin olla jotain muuta.
Kummasti viime viikon torstain ihan valtateillä oli järven jäähän verrattuna oleva liukkautta eikä harmittanut NASTArenkaat yhtään!
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.01.18 - klo:19:25
Vain ja ainoastaan? Talveksi vaihdan talvirenkaat siksi, että talvisen kelin sattuessa olisi renkaiden pito parempi.
Kesäksi vaihdan kesärenkaat, jotta kesäkeleillä pito olisi parempi.
Näinhän me näihin keleihin varaudumme. ;)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.01.18 - klo:19:34
On olemassa sellaisiakin talvirenkaita jotka eivät tuhoa ja raiskaa tieverkostoa ja jotka toimivat optimaalisesti etelä-suomen märissä vesikeleissä ja satunnaisilla lumi/jääpeitteisillä teillä.
On olemassa myös sellaisia talvirenkaita, jotka säästävät sinun henkesi kuten myös muiden henget kaikilla talvikeleillä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.01.18 - klo:19:48
On olemassa myös sellaisia talvirenkaita, jotka säästävät sinun henkesi kuten myös muiden henget kaikilla talvikeleillä.
Kyllä, taidammekin siis puhua samoista renkaista?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.01.18 - klo:20:01
Kyllä, taidammekin siis puhua samoista renkaista?
Voi olla, kuten aiemmin tässä monen tahosta todettu, niin nastat tosiaan pitää myös jääkeleillä.
Mutta nastarenkaathan raiskaavat tienpintaa, ei kai sellaisia kukaan täysjärkinen käytä?
KE-kitkat ovat pelastaneet henkeni joka ikinen kerta kun olen ajanut autolla talvirengaskauden aikana kaikilla keleillä ja kaikissa olosuhteissa, monta vuotta peräjälkeen. Myös noin kahdensadan miljoonan muun eurooppalaisen hengen. Ehkä muutaman amerikkalaisenkin.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.01.18 - klo:20:09
Mutta nastarenkaathan raiskaavat tienpintaa, ei kai sellaisia kukaan täysjärkinen käytä?
KE-kitkat ovat pelastaneet henkeni joka ikinen kerta kun olen ajanut autolla talvirengaskauden aikana kaikilla keleillä ja kaikissa olosuhteissa, monta vuotta peräjälkeen. Myös noin kahdensadan miljoonan muun eurooppalaisen hengen. Ehkä muutaman amerikkalaisenkin.
Varautumisestahan tässä oli kyse. Jotkut myös ajavat ilman turvavöitä, eivätkä silti toistaiseksi ole kuolleet.
Ehkä olen hullu. Tai ehkä vaan ajelen eri keleillä ja teillä kuin nuo mainitsemasi eurooppalaiset tai amerikkalaiset. :D
Kumpi tappaa enemmän ihmisiä, nastarenkaiden aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen (pienhiukkaset) vai kitkarenkaiden aiheuttama onnettomuus (niin että nastarenkailla oltaisiin pelastuttu)?
Jostain muistan lukeneeni että nastarengas tappaa satoja kertoja enemmän ihmisiä kun asiaa tarkastellaan näin, ilmanlaatu kuolemat eivät tietenkään tapahtu välittömästi tai lähes välittömästi kuten liikenneonnettomuudessa useimmiten.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.01.18 - klo:20:09
Ehkä muutaman amerikkalaisenkin.
Tästä tuli mieleen että yhden talven amerikkalaisilla nastarenkailla ajaneena voin todeta, että KE-kitkoilla pärjää paremmin suomen olosuhteissa kuin jenkki nastoilla. Nastojen nyppimisen jälkeen olivat kyllä jämäkät ja kestävät kesärenkaat :o
Tässä linkissä on vertailua 10tkm ajetuista renkaista.
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
Jos haluaa etua jäällä nastoista, pitää nastarenkaat vaihtaa alle 10tkm ajettuina aina uusiin. "Nastarengas on tuoretuote".
Tosin uusinakin vain osa nastarenkaista on jäällä parempia kuin Continentalin kitkat. Vai onko mikään?
(http://preview.ibb.co/mBzj4R/Rengastesti_Ruotsi_2017.jpg) (http://ibb.co/eEKj4R)
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 30.01.18 - klo:20:30
Tosin uusinakin vain osa nastarenkaista on jäällä parempia kuin Continentalin kitkat. Vai onko mikään?
Kahta rengasta lukuunottamatta KAIKKI nastarenkaat tekniikan maailman testissä, kun puhuttiin jarrutuksesta. Kiihdytyksessä kaikki vei continentalin kitkaa.
Yhteenvetona voisi sanoa, että jäällä KAIKKI merkki nastarenkaat oli testivoittaja Continental:n kitkoja paremmat.
Lainaan vielä: Nastat/kitkat jäällä kymmenen viime testin perusteella:
Molemmat rengastyypit ovat kyllä kehittyneet, mutta suhteessa nastarenkaat ovat kehittyneet hieman enemmän, kuin kitkarenkaat.
Hetkinen! Siis nastarengasko oli testijäällä kitkarengasta parempi?
Täytyykin varautua tähän, jos lähtee järven jäälle ajamaan.
Nää suomessa tehdyt (ja myös ruotsissa koska yhteistyö) ovat naurettavia koska testimenetelmät ovat sitä. Oikeasti pitäisi löytää pitkä suora jossa voisi ajaa sitä todellista 80 km/h ja tarkastella miten rengas elää, ja sehän elää. Testeissä on pakko kiillottaa jää jotta saadaa edes jotain eroja aikaiseksi, kertoo aika paljon asiasta minun mielestäni.
Minun yli 80-vuotias isäni kehuu ja hämmästelee kitkarenkaita jotka tuli mukana kun ostivat uuden (esittely) auton mamman (hänkin yli 80v) kanssa. On ne ainakin pari vuotta hyvin pärjänneet, pihastakin lähdetään heti ylämäkeen.
Täällä ei edes jotkut itseään todennäköisesti automiehinä pitävät näköjään pysty käyttämään niitä, osa ei varmaan ole uskaltanut edes kokeilla. ;)
Kitkarenkaat on parempaa varautumista. Talvi ei yllätä kun renkaat laittaa alle Syyskuun lopussa ja vaihtaa Vapun jälkeen. Vappuna tuli viime vuonna ihan kunnolla lunta. Toissa vuodelta muistan tapauksen kuin huhtikuun puolessavälissä joku nastarengasuskovainen oli jäänyt loivaan lumiseen ylämäkeen sutimaan ilman toivoakaan siitä että auto pääsisi mäen päälle. Katsoin ihmettelen sen touhuja ja heitin kitkoilla ohitse. Ei ne tallissa olevat nastat tuoneet yhtään lisää pitoa.
Tämä "talvi yllätti" ja "ei se kesä vielä tullutkaan" skenaariot on paljon todennäköisempiä kuin TM:n kiilloitettu jää. Ajaisivat siellä jäällä vielä lumiketjuilla niin saataisiin vertailupohjaa. Tai löisivät alle ralliautoissa käytettyjä nastarenkaita. Kertokaa mulle miten lumiketjut on kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Haluan tietää että voin varautua...
Mutta vesisateet yllättää (skandi)kitkakuskin. Sen vuoksi KE-kitka on paras vaihtoehto etelän talviin.
Minä olen ajanut lähes koko autoilu-urani nastarenkailla. Ja vakuutellut kaikille keskustelukumppaneille, että kyllä se on niin, että kitkoilla ei tee mitään kun on kunnon jääkelit. Ja että minä en kyllä kitkarenkailla aja.
No, nyt on ajettu kitkarenkailla puolitoista talvea. Viime talven tullessa saimme perheessä omituisen ajatuksen; ostetaanpas kitkarengaspaketti ja kokeillaan tekeekö niillä mitään. Jos ei toimi, niin ruuvataan nastapyörät takaisin auton alle. No...
Nyt on ajeltu se puolitoista talvea kaikenlaisissa keleissä kitkarenkailla. Ja olen valmis pyörtämään kaikki entiset puheeni kitkarenkaan kelvottomuudesta. Ei ole tullut sellaista tilannetta että olisi tarvinnut hiukset pystyssä pelätä, mihin ollaan nyt menossa. Toki on niin, että jossain tapauksissa on otettava vähän iisimmin ja ajettava hieman rauhallisemmin ja tarkemmin, mutta mitään huh-tilanteita ei ole ollut. Kaiken aikaa olen joutunut hämmästelemään kitkarenkaiden kykyä löytää pitoa mitä liukaimmistakin tiepinnoista. En olisi hurjimmissakaan kuvitelmissani uskonut, miten noilla kitkoilla pärjää.
Ja uuteen autoon on nyt tulossa kitkarenkaat talvipyöriksi. Olemme nyt todenneet, että meille kitkat sopivat kovasti hyvin. Ajaminen ilman nastojen möyryämistä on ollut niin kovin paljon miellyttävämpää, eikä tarvitse stressata nastarengaskielloistakaan. Ja maailmakin pelastuu....
Rengastesteistä vielä. Täälläkin arvostellaan kovasti lehtien testejä ja testimenetelmiä. Olettaisin, että rengastestaus on haastavaa hommaa. En ole kokeillut. Mutta kuvittelisin, että jos renkaita pitää pystyä kokeilemaan niin, että tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia, pitää pystyä olosuhteet vakioimaan niin, että jokaisella renkaalla ajetaan täsmälleen samanlaisella lumella ja täsmälleen samanlaisella jäällä. Jos alustassa on pientäkin vaihtelua, ei tuloksia enää voida pitää luotettavina. Tässä tulee vastaa iso haaste, jos yritämme testata renkaita pitkillä matkoilla ja isoissa vauhdeissa. Mistä löytyy se kilometrien pituinen testirata, jossa on koko matkalla samanlainen pinta kaikkien renkaiden alla kaiken aikaa? Ilmeisesti tästä johtuen testit on tehtävä pienillä nopeuksilla ja lyhyellä matkalla, jotta voidaan saada aikaan edes mahdollismman samanlaiset olosuhteet joka renkaalle. Tässä TestWorldin sisähalli on kait parasta, mitä maasta löytyy. Jos jäätestejä ei saa tehdä peilijäällä, niin minkälaisella sitten? Menkääpä tekemään malliksi se karheapintäinen vakioitu jääalusta, joka on joka renkaan alla tismalleen samanlainen. Ymmärtäisin, että tässä mahdollisimman sileä peilijää on parhaiten vakioitavissa ja kaikille vertailtaville tasapuolinen vastustaja.
Voisi kait antaa kehotuksen, että jos mielestäsi tiedät näitä lehtien testaajia paremmin, miten renkaita kuuluu testata, niin ilmoittaudu nyt ihmeessä pikimmiten noille testilaitoksille ja kerro taidoistasi, että saavat ne hyötykäyttöön! On omituista ja sääli, jos rengastestien parhaat tekijät eivät ole tekemässä näitä testejä, vaan huutelevat ohjeita "kaukalon laidalta". Hommiin sieltä, arvon asiantuntijat ja ammattimiehet!
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 30.01.18 - klo:08:47
Ruotsalaiset olivat vertailleet eroa käytettyinä. Ei nyt ole testiä käsillä, mutta muistaakseni kymppitonnin kohdalla oli raja, jossa nasta oli menettänyt etunsa jääpidossa kokonaan ja sen jälkeen kitka oli parempi. Voin koittaa illalla kaivaa lehden esille ja tarkistaa.
Tämä testihän tehtiin siis Ivalossa jäädytetyllä testiradalla (niin kuinka usein todellinen tienpinta vastaa jäädytettyä testirataa jossa *kukaan* ei ole aikaisemmin ajanut?), renkaat Continentalin (nasta/nordic kitka/keski-euroopan kitka) uusilla ja 10tkm ajetuilla renkailla. Käytetty nordic-kitka ei menetä juurikaan jääpitoaan, mutta nastarenkaan pito tippuu käytetyn *keskieuroopan* kitkan tasolle. Alla lainaus oheisesta kohdasta:
När vi testar vägegenskaper på den isbelagda testbanan växer skillnaderna igen..Det begagnade nordiska dubbfria är bättre än det begagnade dubbade...Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå.Ei ole vielä omakohtaista kokemusta käytetyistä nordic-kitkoista (R2:t alle tänä talvena), mutta käytetyistä nastoista kyllä ja niissähän on usein niin että kulutuspintaa kyllä olisi jäljellä, mutta pito on kadonnut totaalisesti ja taitaapa muutama nastakin olla hakusessa. Toisekseen, varsinkin (etelän) valtaväylien lähes aina paljaalla asfaltilla olevat tienpinnat kuluttavat niitä nastarenkaita (/nastoja) ihan erilailla jos alla olisi hieman jäätä tai lunta.
Ei varmaan olisi liikaa vaadittu kirjoittajilta, että viitsisivät edes kertoa missä päin näillä renkailla ajavat pääsääntöisesti?
Lainaus käyttäjältä: jt - 30.01.18 - klo:23:47
Tämä testihän tehtiin siis Ivalossa jäädytetyllä testiradalla (niin kuinka usein todellinen tienpinta vastaa jäädytettyä testirataa jossa *kukaan* ei ole aikaisemmin ajanut?), renkaat Continentalin (nasta/nordic kitka/keski-euroopan kitka) uusilla ja 10tkm ajetuilla renkailla. Käytetty nordic-kitka ei menetä juurikaan jääpitoaan, mutta nastarenkaan pito tippuu käytetyn *keskieuroopan* kitkan tasolle. Alla lainaus oheisesta kohdasta:
När vi testar vägegenskaper på den isbelagda testbanan växer skillnaderna igen..Det begagnade nordiska dubbfria är bättre än det begagnade dubbade...Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå.
Ei ole vielä omakohtaista kokemusta käytetyistä nordic-kitkoista (R2:t alle tänä talvena), mutta käytetyistä nastoista kyllä ja niissähän on usein niin että kulutuspintaa kyllä olisi jäljellä, mutta pito on kadonnut totaalisesti ja taitaapa muutama nastakin olla hakusessa. Toisekseen, varsinkin (etelän) valtaväylien lähes aina paljaalla asfaltilla olevat tienpinnat kuluttavat niitä nastarenkaita (/nastoja) ihan erilailla jos alla olisi hieman jäätä tai lunta.
Missä testissä oli metri määrät ja sekunnit? Tuossa oli vain loppuyhteenveto.
Lainaus käyttäjältä: jokkep - 30.01.18 - klo:23:34
......
Nyt on ajeltu se puolitoista talvea kaikenlaisissa keleissä kitkarenkailla. Ja olen valmis pyörtämään kaikki entiset puheeni kitkarenkaan kelvottomuudesta. Ei ole tullut sellaista tilannetta että olisi tarvinnut hiukset pystyssä pelätä, mihin ollaan nyt menossa. Toki on niin, että jossain tapauksissa on otettava vähän iisimmin ja ajettava hieman rauhallisemmin ja tarkemmin, mutta mitään huh-tilanteita ei ole ollut. Kaiken aikaa olen joutunut hämmästelemään kitkarenkaiden kykyä löytää pitoa mitä liukaimmistakin tiepinnoista. En olisi hurjimmissakaan kuvitelmissani uskonut, miten noilla kitkoilla pärjää.
.....
Olen pärjännyt vuodesta 1999 lähtien kitkarenkailla paria harha vuotta lukuunottamatta, kun autoetuautoon tuli vahingossa nastarenkaat. En havainnut niinä kahtena vuonna mitään etua nastarenkaista verrattuna kitkoihin. Raapivat tyhjää kuivallakin asfaltilla puhumattakaan jäisestä tai lumisesta tiestä. Kerran jouduin oikealla jääkaljamatielle ja kyllä siinä ei yli 40 km/h voinut ajaa turvallisesti.
Viime viikolla olin samanlaisessa kaljamakelissä kitkoilla (VCV6). Laskin tietenkin nopeutta tieolosuhteita vastaavaksi ja mitään ongelmaa ei ollut. Nastarenkaalliset kaverit tulivat perässä, eikä kukaan pyrkinyt ohittamaan.
Olen siis ajanut 16 vuotta kitkoilla ja kitkavalikoimaan kuuluu KE-kitkoista Nokialaisiin. Tänä aikana kitkatenkaat ovat hypännet pitkän kehitysloikan verrattuna vuosituhannen alkuun.
Vaimoni ajaa myös kitkoilla ilman ongelmia, vaikka ajoi ajokortin vasta 47 vuotiaana. Kitkoilla on jauhanut talvet ja hänellekin tulee autoonsa reilu 30 tkm vuodessa kuten minullakin.
En näe mitään syytä jauhaa Suomen teitä paskaksi nastarenkailla - ainakaan meidän perheen osalta. Varmasti yli yhdeksän kymmentä prosenttia autoilijoista selviäisi käytännössä kitkoilla. Nastarenkaiden käyttö mielestäni on suurimmaksi osaksi asennekysymys.
Onko testeissä ollut tuloksia kuinka pitkään renkaat kestävät?
Oma kokemus on että nastarenkaat kestävät käytössä huomattavasti pidempään kuin kitkat.
Näin ollen nastojen rengaskulu olisi myös merkittävästi pienempi. Siis jos esim ajosuorite vuodessa 30tkm niin nastat kestävät 4-5v ja kitkat 2-3v. Tuosta voi jokainen laskea paljonko samanhintaiset renkaat kustantavat per km.
Lainaus käyttäjältä: jokkep - 30.01.18 - klo:23:34Jos jäätestejä ei saa tehdä peilijäällä, niin minkälaisella sitten?
Minun puolestani testit voitaisiin tehdä vaikka kuun tai Marsin pinnalla, olosuhteet olisi silloinkin kaikille samanlaiset. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa kun tietyt ihmiset vetävät suoran yhtäläisyysmerkin testiolosuhteiden ja normaalin ajo-olosuhteeen välille.
Lainaus käyttäjältä: jti - 31.01.18 - klo:08:00
Onko testeissä ollut tuloksia kuinka pitkään renkaat kestävät?
Oma kokemus on että nastarenkaat kestävät käytössä huomattavasti pidempään kuin kitkat.
Näin ollen nastojen rengaskulu olisi myös merkittävästi pienempi. Siis jos esim ajosuorite vuodessa 30tkm niin nastat kestävät 4-5v ja kitkat 2-3v. Tuosta voi jokainen laskea paljonko samanhintaiset renkaat kustantavat per km.
En ole muuta nähnyt tai kuullut kuin paljon ajavien taksien kokemuksia. Nastoilla voi laillisesti ajaa vähän pidempään.
Tältä talvelta on taksien renkaista sen verran kokemusta, että taksi tuli hakemaan meitä terveyskeskuksen edestä. Siinä on lenkki ylämäkeen. Taksi yritti monta kertaa ylös, mutta pääsi parhaimmillaan puoleen väliin mäkeä. Siitä kuski tuli kysymään, voisimmeko kävellä autolle, kun hän ei pääse mäkeä ylös. Autossa oli nastarenkaat ja vielä täysin lailliset. Pito niistä oli loppunut jo lauan sitten.
Lainaus käyttäjältä: jti - 31.01.18 - klo:08:00
Onko testeissä ollut tuloksia kuinka pitkään renkaat kestävät?
Oma kokemus on että nastarenkaat kestävät käytössä huomattavasti pidempään kuin kitkat.
Näin ollen nastojen rengaskulu olisi myös merkittävästi pienempi. Siis jos esim ajosuorite vuodessa 30tkm niin nastat kestävät 4-5v ja kitkat 2-3v. Tuosta voi jokainen laskea paljonko samanhintaiset renkaat kustantavat per km.
Ainakin oman kokemuksen mukaan kitkatkin kyllä kestävät ihan kohtuullisesti. Eivät niin kauan kuin nastarenkaat, mutta kuitenkin.
Nykyinen auto (Volvo D4) on noin kolme vuotta vanha ja ajettu vähän alle 100000 km. Alla olevissa Continentaalin kitkoissa on pintaa vielä n. 5-6 mm jäljellä. Olisko noilla puolet tuosta km määrästä ajattu...
Ajo on tapahtunut pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulla.
Jukka I.
Nastarenkaiden kuluminen vähenee mitättömäksi kun kumiseos kovettuu vuosien aikana. Pito katoaa samalla miltei totaalisesti. Vaikka nastojakin olisi jäljellä ne ovat huterasti renkaassa kiinni ja kulmat pyöristyneet.
Perinteisestihän keskivertoautoilija ei uusi nastarenkaitaan kulutuspinnan kulumisen perusteella vaan sitten kun on kolissut.
Aion seurata syksyllä hankittujen Conti VikingContact 6 kitkojen kulumisnopeuden tarkasti. Katsotaan miten kestävät ja säilyykö pito edes kohtuullisena kilometrien karttuessa ja ajan kuluessa.
Ja kitkojen ajo-, pito-ominaisuudet ovat yllättäneet todella positiivisesti. Pitää vain jättää kelivaraa kun on jäistä pintaa.
Eipä ole vielä tullut nastarenkaita vastaan joiden kumi on kovettunut, tosin en ole kiinalaisia ym aasialaisia ostanut. Tällä hetkellä istun autossa jossa good year ultra grip 500 ( made in germany) uuden auton mukana. Ikää jo paljon ei puhuta muutamista tai viidestä vuodesta. Kumi sopivan pehmeää ja alle 10 nastaa irronnut kaikista ja näillä vajaa 80-90tkm ajettu. Ei ole revitelty koskaan.
Pito on erinomainen ja teilllä voisi luistella ( päällystetyt tiet ) 500kg kärry tulee vaivattomasti perässä.
Kitkarenkaiden kulumiskestävyys on selvästi huonompi pehmeän kumin takia ja puolikuntoinen rengas toimii vain etelä-suomessa kohtalaisesti.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.01.18 - klo:19:09
Jos ei halua varautua, niin tulee sitä toimeen kesärenkaillakin.
Tämä on totta. Vuosikymmeniä sitten, aikana jolloin ei ollut lukkiutumattomia jarruja, nelivetoja, ajovakaudenhallintaa ym. avustimia, ajettiin ympäri vuoden kesärenkailla. Voisi hyvin kuvitella, että tämän päivän autoilla kesärenkaiden talvikäyttö onnistuisi selvästi paremmin. Valinta ei kuitenkaan ole vapaasti tehtävissä. Tämä johtuu siitä, että lainsäädäntö (ainakin toistaiseksi) edellyttää talvirenkaiden käyttöä tiettynä ajanjaksona talvikuukausina.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.01.18 - klo:19:09
Talvirenkaiden käytön idea on varautua talvisiin ajokeleihin.
Tämä on hieno oivallus, jonka soisi yleistyvän "autokansan" keskuudessa. Nimittäin se, että kyse on juuri
talvirenkaiden, ei nastarenkaiden, käytöstä tuohon usein mainittuun varautumiseen.
Lainaus käyttäjältä: jokkep - 30.01.18 - klo:23:34
Minä olen ajanut lähes koko autoilu-urani nastarenkailla. Ja vakuutellut kaikille keskustelukumppaneille, että kyllä se on niin, että kitkoilla ei tee mitään kun on kunnon jääkelit. Ja että minä en kyllä kitkarenkailla aja.
Nyt on ajeltu se puolitoista talvea kaikenlaisissa keleissä kitkarenkailla. Ja olen valmis pyörtämään kaikki entiset puheeni kitkarenkaan kelvottomuudesta. Ei ole tullut sellaista tilannetta että olisi tarvinnut hiukset pystyssä pelätä, mihin ollaan nyt menossa. Toki on niin, että jossain tapauksissa on otettava vähän iisimmin ja ajettava hieman rauhallisemmin ja tarkemmin, mutta mitään huh-tilanteita ei ole ollut. Kaiken aikaa olen joutunut hämmästelemään kitkarenkaiden kykyä löytää pitoa mitä liukaimmistakin tiepinnoista. En olisi hurjimmissakaan kuvitelmissani uskonut, miten noilla kitkoilla pärjää.
Tämä vastaa hyvin pitkälle omaa "rengashistoriaani". Sillä erolla tosin, etten itse esittänyt näkemyksiä nastarenkaiden ylivertaisuudesta. Mutta muiden suusta niitä sai kyllä paljon kuulla. Ja näkemykset olivat usein hyvinkin dramaattisia. Oli mainintoja siitä, kuinka kitkarenkailla ajava vaarantaa itsensä, perheensä, sukulaisensa ja suurin piirtein kaikki tielläliikkujat Hangosta Pet... Ivaloon. Kun sitten itse ryhdyin nastattomia talvirenkaita käyttämään, en oikein voinut vetää kuin yhden johtopäätöksen: dramaattista vaarantamisretoriikkaa käyttävät "automiehet" eivät todellisuudessa olleet itse kitkarenkailla ajaneet. Niin jyrkässä ristiriidassa vaarantamispuhe oli koetun ajotodellisuuden kanssa.
Aika paljon saavutettaisiin jo sillä, jos hieman useammat uskaltautuisivat nastattomia talvirenkaita kokeilemaan. Omia kokemuksia ei tietenkään voi yleistää koko Suomea koskeviksi, mutta en hirveästi yllättyisi, jos jotkut muutkin kuin allekirjoittanut ja jokkep kokisivat rengastyypin vaihdon johtavan positiiviseen lopputulokseen.
Tuo pitää paikkansa. Minulla ei ollut kokemusta kitkarenkaista kuin ehkä parista pikaisesta koeajetusta autosta, joissa sattui olemaan kitkat alla. Niistä ja niillä keleillä ei paljon kokemusta pito-ominaisuuksita tullut. Uskomukseni nastojen paremmuuteen perustui "loogiseen ajatteluun"; eihän pelkkä kumi voi mitenkään pitää jääpinnalla, pakkohan siinä on olla piikkiä välissä! Reilusti nyt tunnustan olleeni melko raikkaasti väärässä.
Onhan se toki mukavaa viihdettä kirjoittaa ja lukea näitä väittelyitä jonkin rengastyypin absoluuttisesta paremmuudesta muihin verrattuna. Mutta aika turhaa. Tärkeintä on, että auton alla on kunnolliset, tarpeellisen pitotason tuottavat renkaat. Tuo pitotaso on taas sellainen asia, jonka ylläpitämisessä tarvitaan myös kuskin toimenpiteitä. Sellaista rengasta ei olekaan, nastallista tai nastatonta, joka tarjoaisi aina ehdottoman pidon, vaikka kuski kuinka hölmöilisi. Jokaisella renkaalla on ajettava niin, kuin sen ominaisuudet vaativat. Eikä liikenteessä ole tarpeen - eikä edes viisasta - soveltaa "urheilullista" ajotyyliä kelillä kuin kelillä. Tosiasia on se, että sekä nastarenkaalla, että kitkarenkaalla selviää hyvin suomen talvesta. Kitkarenkaiden hyvä puoli on ajamisen mukavuus ja vähäisempi rasitus ajoalustalle, nastarenkaalla taas jossain tilanteissa on parempi pito ja marginaalia kenties jonkinverran enemmän.
Kitkarenkailla ajavat eivät vaarantane liikennettä nastakuskeihin verrattuna yhtään enempää. Tämä vaarantaminen tapahtuu tasantarkkaan ratin ja selkänojan välissä olevassa päässä, kun menetetään terve harkintakyky eikä haluta toimia kelin edellyttämissä rajoissa. Suomessa ei ole aina kesä, ei edes talvella....
Harrastepelissä olen ajellut all season-renkailla läpi vuoden, ei siis edes oikeat kitkat. Niilläkin pärjää aivan mainiosti, yleensä ihmettely kohdistuu siihen kuinka hyvä pito on, ei siihen kuinka huono.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.01.18 - klo:19:36
Minusta on hienoa netissä laskeskella itselleen sopivia tuloksia ja todeta, kuinka helppoa on kumota mitatut faktat.
Tämä kommenttisi tuohon Pihistelijän kirjoitukseen ei ollut yllättävä, mutta se hyvin alleviivaa sinun asenteellisuuttasi tähän kysymykseen. Kun et enää mitään muuta vasta-argumenttia keksinyt, niin menit sitten heittämään epäsuoran valheen (epäsuoran vain kommenttisi muotoilussa, lainauksen perusteella suoran). Kirjoituksessa, johon lainauksellasi viittasit, ei missään kohdassa kumottu (tai edes yritetty kumota) mitattuja faktoja. Niissä rengastesteissä kun ei anneta kitkoille tasoitusta matalamman ajonopeuden muodossa, minkä taas jokainen kitkakuski voi tieliikenteessä tehdä jos katsoo tarpeelliseksi.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.01.18 - klo:19:48
On olemassa myös sellaisia talvirenkaita, jotka säästävät sinun henkesi kuten myös muiden henget kaikilla talvikeleillä.
Väittämäsi on aivan täyttä höpöhöpöä, ja sen myös jokainen järjellä varustettu ihminen ymmärtää. Mikään rengas ei takaa hengissä selviämistä talviliikenteessä. Rengasvalinnalla voi pienentää kuoleman riskiä, mutta ei poistaa sitä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 31.01.18 - klo:11:47
Aika paljon saavutettaisiin jo sillä, jos hieman useammat uskaltautuisivat nastattomia talvirenkaita kokeilemaan.
Kun erilaisia keppejä ja porkkanoita on tässä mietitty, niin mieleen tulee yksi sinne porkkanaosastolle. Jotkin rengasliikkeet ovat tarjonneet tyytyväisyystakuuta kitkojen ostajalle, tyyliin kokeile kuukausi ja jos ei kelpaa niin saat rahasi takaisin vaihdossa nastoihin. Tätä voisi ehkä laajentaa yhteiskunnan varoilla koskemaan kaikkia maamme rengasliikkeitä?
Jotenkin "joustavasti" se kitkojen kokeilu pitäisi toteuttaa. Toki voisi lähteä haeskelemaan autoliikkeistä kitkoilla olevia vaggineita, mutta kun ei koeajot kiinnosta muutenkaan.
Ja kun ostan talvirenkaat n. viideksi talveksi, ratkaisu siirtyy aina vuosilla eteenpäin. Voi myös olla, että ei asiakkaalle uskalleta ehdottaa kitkoja, kun on riski että se johtaa kaupantekoa siirtävään harkintaan. Eihän autoonkaan tarjota edes hyödyllisiä lisävarusteita, ettei synny epäilystä auton "epätäydellisyydestä". Tämä on oma kokemus.
Hienoa tietysti, jos joillakin on autoon jopa kolme rengaskertaa ja vaihtotyöt sujavat itseltä asianmukaisilla varusteilla kelitilanteen mukaan.
Toisaalta ajosuoritteeni on talvella vähäinen, joten ehkä näillä mennään sen suuremmitta tuskitta kokonaisympäristömurheen kannalta...
Lainaus käyttäjältä: Mo1 - 31.01.18 - klo:10:50
Eipä ole vielä tullut nastarenkaita vastaan joiden kumi on kovettunut, tosin en ole kiinalaisia ym aasialaisia ostanut. Tällä hetkellä istun autossa jossa good year ultra grip 500 ( made in germany) uuden auton mukana. Ikää jo paljon ei puhuta muutamista tai viidestä vuodesta. Kumi sopivan pehmeää ja alle 10 nastaa irronnut kaikista ja näillä vajaa 80-90tkm ajettu. Ei ole revitelty koskaan.
Pito on erinomainen ja teilllä voisi luistella ( päällystetyt tiet ) 500kg kärry tulee vaivattomasti perässä.
Kitkarenkaiden kulumiskestävyys on selvästi huonompi pehmeän kumin takia ja puolikuntoinen rengas toimii vain etelä-suomessa kohtalaisesti.
Mä en viittis kehua ajavani 10 vuotta vanhoilla talvirenkailla oli kyse kitkoista tai nastoista. Ug500 jälkeen on tullut extremet ja ice artic:t. Viimeisimmätkin on jo neljä vuotta vanha malli.
Lainaus käyttäjältä: Mo1 - 31.01.18 - klo:10:50
Eipä ole vielä tullut nastarenkaita vastaan joiden kumi on kovettunut, tosin en ole kiinalaisia ym aasialaisia ostanut. Tällä hetkellä istun autossa jossa good year ultra grip 500 ( made in germany) uuden auton mukana. Ikää jo paljon ei puhuta muutamista tai viidestä vuodesta. Kumi sopivan pehmeää ja alle 10 nastaa irronnut kaikista ja näillä vajaa 80-90tkm ajettu. Ei ole revitelty koskaan.
Pito on erinomainen ja teilllä voisi luistella ( päällystetyt tiet ) 500kg kärry tulee vaivattomasti perässä.
Kitkarenkaiden kulumiskestävyys on selvästi huonompi pehmeän kumin takia ja puolikuntoinen rengas toimii vain etelä-suomessa kohtalaisesti.
Talvirenkaat alkavat menettämään pitoaa uudesta alkaen ja tuossa vaiheessa pito on jo rajusti heikentynyt. Kitka- ja nastarenkaiden pintakumin kovuudessa ei ole ollut aikapäiviin merkittävää eroa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.01.18 - klo:13:33
Mä en viittis kehua ajavani 10 vuotta vanhoilla talvirenkailla oli kyse kitkoista tai nastoista. Ug500 jälkeen on tullut extremet ja ice artic:t. Viimeisimmätkin on jo neljä vuotta vanha malli.
+1
Kyllä raaka tosiasia on se, että noin vanhat renkaat joutavat jo pois käytöstä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.01.18 - klo:13:33
Mä en viittis kehua ajavani 10 vuotta vanhoilla talvirenkailla oli kyse kitkoista tai nastoista. Ug500 jälkeen on tullut extremet ja ice artic:t. Viimeisimmätkin on jo neljä vuotta vanha malli.
-2
Auton tehoissa, mittauksissa +100-200 euroa ei mitään. Mutta uudenmat renkaat +100 niin muiden turvallisuus?
Minulla ollut vain uusia renkaita viimeiset 8 vuotta vuodessa alle 15000 vuodessa niin osaan varmasti sanoa, että onko kitkat tai nastat, niin pito heikkenee joka kilometriltä. Vuoden ajetut kitkat heikkohkot (20%). Ja Nastarenkaat ei ole yhden talven jäkeen uudet!
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 30.01.18 - klo:20:30
Tässä linkissä on vertailua 10tkm ajetuista renkaista.
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
Jos haluaa etua jäällä nastoista, pitää nastarenkaat vaihtaa alle 10tkm ajettuina aina uusiin. "Nastarengas on tuoretuote".
Suuret kiitokset tsi1490: lle! Nyt vasta muistan joskus lukeneeni tätä juttua, mutta olin sen jo sopivasti unohtanut. Mikä estäisi esim. suomalaista autolehdistöä TM:ää, Tuulilasia testaamaan tätä asiaa nykyaikaisilla talvirenkailla. Nastojen määrä kun on tuosta n. 8 vuoden takaisesta testistä monella valmistajalla mitei tuplaantunut. Uutena nämä saadaan näyttämään ylivoimaisen hyviltä jäällä, mutta mikä olisikaan tilanne 10 000 km jälkeen?
Lainaus käyttäjältä: tet - 31.01.18 - klo:12:42
Tämä kommenttisi tuohon Pihistelijän kirjoitukseen ei ollut yllättävä, mutta se hyvin alleviivaa sinun asenteellisuuttasi tähän kysymykseen. Kun et enää mitään muuta vasta-argumenttia keksinyt, niin menit sitten heittämään epäsuoran valheen (epäsuoran vain kommenttisi muotoilussa, lainauksen perusteella suoran). Kirjoituksessa, johon lainauksellasi viittasit, ei missään kohdassa kumottu (tai edes yritetty kumota) mitattuja faktoja. Niissä rengastesteissä kun ei anneta kitkoille tasoitusta matalamman ajonopeuden muodossa, minkä taas jokainen kitkakuski voi tieliikenteessä tehdä jos katsoo tarpeelliseksi.
Kerrotko lisää asenteellisuudestani. Ajan myös kitkarenkailla eikä ollut mun juttu, kun tuli kunnon talvi ja vaihdoin nastat alle.
Lainaus käyttäjältä: jokkep - 31.01.18 - klo:12:24
Kitkarenkailla ajavat eivät vaarantane liikennettä nastakuskeihin verrattuna yhtään enempää. Tämä vaarantaminen tapahtuu tasantarkkaan ratin ja selkänojan välissä olevassa päässä, kun menetetään terve harkintakyky eikä haluta toimia kelin edellyttämissä rajoissa. Suomessa ei ole aina kesä, ei edes talvella....
Väärin ja tuo on ihan tutkittu!
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6)
"
Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, kertoo VTT.
VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat.
Kaikkein selvin ero nastallisten ja ei-nastallisten talvirenkaiden välillä oli jäisellä tiellä ajettaessa: kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 prosenttia, jos olisi käytetty nastoja."
Taas puhutaan ei nastallisista renkaista joiksi lasketaan kesärenkaat ja nypityt nastarenkaat myös..
Kyllä tuossa on mainittuna "ei-nastalliset talvirenkaat." Mutta kuinka paljon kauniimmat nuo tilastot olisivatkaan jos suurin osa noista onnettomuuteen joutuneista kitkakuskeista olisikin ajanut kovemmilla, paremmin kulutusta kestävillä ja turvallisemmilla KE-kitkoilla? Epäilen että onnettomuuksien taustalta löytyy aika monta tapausta joissa nuo kitkakumit ovat pyörineet auton alla kesät talvet..
Ottiko tutkimus kantaa, minkäkuntoiset renkaat kolariautoissa oli ollut? Varsin oleellinen tieto!
Samoin kesäaikaan talvirenkaiden käyttö (nypityt nastat tai skandikitkat) aiheuttavat AIVAN TAATUSTI onnettomuuksia samoin kuin huonokuntoiset kesärenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 31.01.18 - klo:08:13
Minun puolestani testit voitaisiin tehdä vaikka kuun tai Marsin pinnalla, olosuhteet olisi silloinkin kaikille samanlaiset. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa kun tietyt ihmiset vetävät suoran yhtäläisyysmerkin testiolosuhteiden ja normaalin ajo-olosuhteeen välille.
Olen samaa mieltä. Varsinkin autolehtien tulokset tahtovat järjestyä sen mukaan, miten mainosrahoja tippuu - se on inhimillistä. Kaikki ajot olen saanut ajettua rengasmerkistä riippumatta.
Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka monta tähteä saisivat parikymmentä vuotta sitten testivoittajiksi selviyteyneet verrattuna tämän hetken voittajiin. Nytkin jotkut miettivät kuumeisesti ottaisiko ”kutosta, seiskaa vai peräti kasit”. On vähän kuin puhelimien kanssa - puheominaisuuksiltaan vissiin ikivanhat Nokian puhelimet ajavat saman asian ehkä paremmin kuin tämän päivän puhelimet. Noita renkaita kun ei oikein voi käyttää mihinkään muuhun kuin normaaliin ajamiseen. Naapurikateuttakaan niillä ei oikein saa aikaan. ;D
Lainaus käyttäjältä: Iero - 31.01.18 - klo:19:37
Olen samaa mieltä. Varsinkin autolehtien tulokset tahtovat järjestyä sen mukaan, miten mainosrahoja tippuu - se on inhimillistä. Kaikki ajot olen saanut ajettua rengasmerkistä riippumatta.
Jännä homma, että Vannetukku yritti tehdä Triangelista yyber talvirengasta onnistumatta siinä. Aika nopeasti oli hatusta tempaistut testit kumottu.
Eikös nuo lehtien testit kerro lähinnä eri renkaiden sopivuudesta testiautoon, esim Poloon.
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 31.01.18 - klo:20:54
Eikös nuo lehtien testit kerro lähinnä eri renkaiden sopivuudesta testiautoon, esim Poloon.
Tarkoittaako tämä sitä etteivät voi sopia muihin autoihin?
Kyllähän ne sopii kunhan valitsee oikean koon ;) Testivoittaja ei välttämättä ole paras vaihtoehto johonkin toiseen autoon, mutta harvapa pystyy kokeilemaan kaikkia merkkejä.
vrt esim melu jne.
Omassa vanhassa Golffissa BFGoodrich g-Force Winter 2 laitoin syksyllä uudet 2017 paistetut, olen ollut tyytyväinen valintaan, vaikka kelit vaihdellut paljonkin täällä lounaisessa suomessa. Ei tule seurattua testejä aktiivisesti, eipä tule testioloissa ajeltuakkaan, noissa on pitoa aivan riittävästi omiin tarpeisiin.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 31.01.18 - klo:17:14
Taas puhutaan ei nastallisista renkaista joiksi lasketaan kesärenkaat ja nypityt nastarenkaat myös..
En nyt muista lähdettä, mutta tilastointi taisi mennä juuri noin. Eli renkaat ovat joko nastarenkaat tai sitten ilman nastoja ovat tilastoinnissa - mutta onko kyseessä sitten kesärenkaat, nypityt nastat vanhassa pelto-Toyotassa jne, ei näistä käy ilmi.
Samoin Kauppalehden uutisesta puuttuu lähde/linkki varsinaiseen VTT:n tutkimukseen. Joskus varsinaisen lähteenkin/tutkimuksen lukeminen voi olla valaisevaa.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 31.01.18 - klo:17:14
Taas puhutaan ei nastallisista renkaista joiksi lasketaan kesärenkaat ja nypityt nastarenkaat myös..
Karpan mainitsema VTT:n tutkimus perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keräämään aineistoon. Tutkimusaineistoon ei sisälly tapauksia, joissa on (talvella) käytetty kesärenkaita. Mitä tulee nypittyihin nastarenkaisiin, niin ne on tutkimuksessa luettu nastoitettaviin talvirenkaisiin. Lainaus tutkimuksesta:
"Tutkijalautakuntien aineistossa
talvirenkaat jaetaan kahteen päätyyppiin, nastoitettaviin ja ei-nastoitettaviin
talvirenkaisiin. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro sitä, onko nastoitettavassa talvirenkaassa nastoja." (Alleviivaukset minun).
- - -
Tämän vuoksi jäljessä tarkastellaan nastoitettavia talvirenkaita omana ryhmänään riippumatta siitä, onko niissä tosiasiallisesti ollut nastoja."
Lainaus käyttäjältä: SNG - 31.01.18 - klo:17:27
Ottiko tutkimus kantaa, minkäkuntoiset renkaat kolariautoissa oli ollut? Varsin oleellinen tieto!
Tutkimuksessa on oma lukunsa renkaiden kunnosta. Siinä todetaan se täälläkin mainittu seikka, eli että renkaan suorituskyky ei riipu vain rengastyypistä, vaan myös renkaan kunnosta. Sen osalta keskeisiksi seikoiksi mainitaan
urasyvyys ja
rengaspaine. Lainaus tutkimuksesta:
"Henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden urasyvyysvaatimus on 3 mm. Jopa 11 % niistä nastattomia renkaita käyttävistä, kuolemaan johtaneen talvikelionnettomuuden A-osallisten (syyllisten) ajoneuvoista oli sellaisia, joissa huonoimman renkaan urasyvyys oli laiton. Vastaava luku nastoitettavia käyttäneillä aiheuttajilla oli 3 %."
Laittomien renkaiden osuuksien lisäksi tutkimuksessa vertaillaan myös nasta- ja kitkarenkaiden urasyvyyksiä toisiinsa. Lainaus tutkimuksesta:
"Erityisen merkittävää on kuitenkin se, että ei-nastoittavia talvirenkaita käyttävien A-osallisten urasyvyydet vaikuttavat olleen pienempiä kuin nastoitettavia talvirenkaita käyttävien urasyvyydet. Kaikki erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Tämä saattaa liittyä luvun 3.2 havaintoon, jonka mukaan ei-nastoitettavia talvirenkaita käytetään useammin ympäri vuoden, jolloin renkaanvaihtoon liittyvä rengaskunnon tarkastus jää useammin tekemättä."
Myös rengaspaineiden osalta suhteen nastoitettavat talvirenkaat ovat olleet paremmassa kunnossa. Erot eivät kuitenkaan ole olleet tilastollisesti merkitseviä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.02.18 - klo:18:03
Tutkimuksessa on oma lukunsa renkaiden kunnosta. Siinä todetaan se täälläkin mainittu seikka, eli että renkaan suorituskyky ei riipu vain rengastyypistä, vaan myös renkaan kunnosta. Sen osalta keskeisiksi seikoiksi mainitaan urasyvyys ja rengaspaine. Lainaus tutkimuksesta:
"Henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden urasyvyysvaatimus on 3 mm. Jopa 11 % niistä nastattomia renkaita käyttävistä, kuolemaan johtaneen talvikelionnettomuuden A-osallisten (syyllisten) ajoneuvoista oli sellaisia, joissa huonoimman renkaan urasyvyys oli laiton. Vastaava luku nastoitettavia käyttäneillä aiheuttajilla oli 3 %."
Laittomien renkaiden osuuksien lisäksi tutkimuksessa vertaillaan myös nasta- ja kitkarenkaiden urasyvyyksiä toisiinsa. Lainaus tutkimuksesta:
"Erityisen merkittävää on kuitenkin se, että ei-nastoittavia talvirenkaita käyttävien A-osallisten urasyvyydet vaikuttavat olleen pienempiä kuin nastoitettavia talvirenkaita käyttävien urasyvyydet. Kaikki erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Tämä saattaa liittyä luvun 3.2 havaintoon, jonka mukaan ei-nastoitettavia talvirenkaita käytetään useammin ympäri vuoden, jolloin renkaanvaihtoon liittyvä rengaskunnon tarkastus jää useammin tekemättä."
Myös rengaspaineiden osalta suhteen nastoitettavat talvirenkaat ovat olleet paremmassa kunnossa. Erot eivät kuitenkaan ole olleet tilastollisesti merkitseviä.
Kiitos mattinen, kun ehdit pureutua tutkimusraporttiin! :)
Tuossahan se sanotaan. Merkittävä osa onnettumuuden aiheuttaneiden autojen renkaista jopa laittomia. Mielenkiintoista olisi tietää kuinka suuressa osuudessa urasyvyys oli esim yli 5mm. Omasta mielestäni talvirengas on vaihtokunnossa tuossa 4-5mm paikkeilla.
Ihan alkutalvesta ja keväällä voi ehkä ajaa pienemmänkin urasyvyyden renkailla, mutta sydäntalvella ei.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.02.18 - klo:19:36
Ihan alkutalvesta ja keväällä voi ehkä ajaa pienemmänkin urasyvyyden renkailla, mutta sydäntalvella ei.
Väärin, väärin ja väärin. Sydäntalven ulkopuolella on paljon suurempi mahdollisuus ajaa märällä tienpinnalla (joko vettä tai loskaa) jolloin sitä urasyvyyttä tarvitaan vesiliirron ehkäisemiseen. Kun tienpinta on pakkasen puolella ja sileänä jäästä/lumesta tai vaan paljaalla asfaltilla, ei urasyvyydellä tee yhtään mitään, se on lähinnä vaan haitaksi.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.02.18 - klo:20:19
Väärin, väärin ja väärin. Sydäntalven ulkopuolella on paljon suurempi mahdollisuus ajaa märällä tienpinnalla (joko vettä tai loskaa) jolloin sitä urasyvyyttä tarvitaan vesiliirron ehkäisemiseen. Kun tienpinta on pakkasen puolella ja sileänä jäästä/lumesta tai vaan paljaalla asfaltilla, ei urasyvyydellä tee yhtään mitään, se on lähinnä vaan haitaksi.
Olet oikeassa. En jaksanut kiireessä kirjoittaa, mutta lähinnä tarkoitin sellaisia kelejä kun on korkeintaan mustaa jäätä. Juuri ne kelit kun miettii että pärjääköhän kesärenkailla vielä/jo.
Vesiliirto on nordic-talvirenkaiden heikko kohta. Se on selvä.
Tutkimus, johon Karppa täällä viittasi, on Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. VTT TECHNOLOGY 204. (2014). Siihen on viitattu täällä aikaisemminkin, mutta meikämannerheimilta on jäänyt siihen tutustumatta. Nyt kuitenkin luin sen läpi. Käsittelen sitä seuraavassa ns. kolmen pointin menetelmällä :D. Varoitan samalla niitä, joiden pää kipeytyy kahden A4-sivun mittaisen tekstin lukemisesta. Hypätkää suosiolla tämän postauksen yli. Kiinnitin tutkimuksessa huomiota mm. seuraaviin kolmeen seikkaan.
1) Tutkimuksen pitkästä tarkasteluajanjaksosta seuraa ongelmia
Nasta vs. kitka -keskustelua käydään tässä hetkessä. Kyse on siitä, kuinka turvallisia tai turvattomia eri rengastyypit ovat tällä hetkellä. Asiaa arvioidaan nykyhetken muuttujien perusteella. Millaisia ovat tämän päivän tiet, nopeusrajoitukset, autot, renkaat jne. Tässä suhteessa on ongelmallista, että tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosilta 1997"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä välttämättä ole samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona. Tämä seikka todetaan myös tutkimuksessa:
"Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin."
Tutkimuksessa mainitaan mm. seuraavat seikat, joiden osalta muutoksia on tapahtunut.
a) Talvinopeusrajoitukset. Moottoriteillä on otettu käyttöön talvikauden 100 km/h nopeusrajoitus. Maanteillä puolestaan merkittävä osa 100 km/h nopeusrajoituksista on talvikaudeksi muutettu 80 km/h nopeusrajoituksiksi.
b) Lukkiutumattomat jarrut ovat yleistyneet 1990-luvulta alkaen
c) Ajonvakauden hallintajärjestelmät (ESC, ESP yms.) yleistyivät eurooppalaisissa ylemmän keskiluokan ja sitä kalliimmissa autoissa vuoteen 2005 mennessä, ja vuosikymmenen loppupuolella niitä oli vakiovarusteena lähes kaikissa eurooppalaisissa alemman keskiluokankin autoissa.
Mikä vaikutus edellä sanotulla sitten on tutkimustulosten arviointiin? Tarkastellaan asiaa erään tutkimuksessa esitetyn johtopäätöksen osalta. Tutkimuksessa todetaan seuraavasti:
"Taulukon 13 oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on laskettu, kuinka monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta olisi vältetty ko. ajanjaksona, jos kaikki ei-nastoitettavat renkaat olisi korvattu nastoitettavilla renkailla. - - - Tulosten mukaan 16 vuoden kuluessa nastoitettavilla talvirenkailla olisi vältetty yhteensä 19 kuolonkolaria eli keskimäärin noin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus vuodessa."
Tästä saatetaan vetää se johtopäätös, että kitkarenkaiden käytön yleistymisestä seuraisi kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisääntyminen. Mutta. Lainatussa kohdassa on kyse siitä, mitä olisi voinut tapahtua ajanjaksolla 1997"2012, jos kaikki kitkarenkaat olisi korvattu nastarenkailla. Edellä selostetuista syistä tämä antaa varsin heikon pohjan vastata kysymykseen siitä, mitä tapahtuisi nyt, jos osa nastarenkaiden käyttäjistä siirtyisi ajamaan kitkoilla.
2) Nastarenkaiden mahdollinen turvallisuusetu koskee vain paljaan jään keliä
Lainaus tutkimuksesta:
"Kaikki talvikausien kelit yhteen laskettuna nastoitettavat renkaat olisivat ei-nastoitettaviin renkaisiin verrattuna vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 14"15 %, mutta turvallisuusvaikutukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä (luottamusväli kattaa nollan). Ainoastaan paljaalla jäällä rengastyyppien vaikutukset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi kautena 2015"2012, ja nastoitettavien renkaiden onnettomuuksia vähentävä vaikutus olisi uskottavimmin ollut jopa 83 %. Muilla keleillä/ajanjaksoina erot olivat selvästi pienempiä ja vaikutukset osittain päinvastaisia. (Alleviivaukset ja lihavoinnit minun).
Näin ollaan päästy takaisin siihen samaan kysymykseen, jota täällä on jo käsitelty. Eli kukaan ei todennäköisesti ole pyrkinyt väittämään, etteivätkö nastarenkaat voisi lisätä ajoturvallisuutta jäisellä kelillä. Kuinka suuri mahdollinen turvallisuuden lisäys olisi, jäisi riippumaan ensinnäkin siitä, kuinka usein autoilija X ajaa paljaalla jäällä. Mutta tämä ei ole ainut asiaan vaikuttava seikka.
3) Tutkimus ei ota huomioon kaikkia rengastuksen ulkopuolisia tekijöitä
Edellä on jo mainittu renkaiden kunto yhtenä seikkana, jonka merkitystä ei ole tutkimuksessa eliminoitu. Vielä tätä merkittävämpi tekijä on ajoneuvon kunto, tai ehkä pikemminkin sen ominaisuudet.
Jotta voisimme luotettavasti vertailla nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta, pitäisi ajoneuvojen eroista johtuvat tekijät puhdistaa pois tutkimuksesta. Vertailuryhmien pitäisi siis muodostua autoista, joiden ainoa erottava tekijä on rengastus. Nastarenkailla varustettuja autoja, joissa on esimerkiksi ajonvakauden hallintajärjestelmä, tulisi verrata vain sellaisiin kitkarenkailla varustettuihin autoihin, joissa myös on ko. järjestelmä. Tätä seikkaa ei tutkimuksessa ole huomioitu. Eikä siihen oikein olisi ollut mahdollisuuttakaan, koska "tutkijalautakunta-aineistoon tieto ajovakauden hallintajärjestelmästä on kirjattu vasta vuodesta 2009 lähtien". Ajonvakauden hallintajärjestelmä ei myöskään ole ainut ajoneuvoja erottava tekijä, joka tutkimuksen luotettavuuden nimissä olisi pitänyt sulkea pois.
Sanoisin, että VTT:n tutkimuksen suurin ongelma on juuri siinä, ettei sen perusteella voi juurikaan vetää johtopäätöksiä tulevaisuuden suhteen. Se ei anna vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos kitkarenkaiden osuus Suomessa nyt lähtisi kasvuun. Asiasta pitäisikin jossain vaiheessa tehdä uusi tutkimus, uudemmalla aineistolla. Tiedä sitten, onko esimerkiksi Ruotsissa tällaisia tutkimuksia tehty. Merkillepantavaa kuitenkin on, että Ruotsin Trafikverket suosittelee kitkarenkaiden käyttöä ajoneuvoissa, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Tämä viittaa mielestäni aika vahvasti siihen, että ainakaan mitään katastrofaalisen suurta hengenmenon vaaraa ei Suomessakaan koituisi sen paremmin lapsille kuin vanhuksille, eikä äideille tai morsiamille, vaikka "kitkailu" hieman yleistyisi.
Ja lopuksi. Täysin riippumatta siitä, millaisiin henkilövahinkoennusteisiin missäkin tutkimuksessa kulloinkin päädytään, täytyy niitä luonnollisesti verrata nastarenkaiden käytöstä aiheutuviin terveyshaittoihin ja muihin kustannuksiin. Kysymys on etu-haitta -arviosta. Jos nastarenkaat parantavat liikenneturvallisuutta, niin onko tämä hyöty tänä päivänä niin suuri, että se ylittää nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat?
PS. Fiksu ihminen ei tietenkään luota siihen, mitä joku pösilö netissä kirjoittelee. Kriittinen automies tekee itse omat johtopäätöksensä. Parhaiten tämä onnistuu tutkimukseen (http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf) tutustumalla.
Se semmoinen feisbuuk-peukku tähän kuvana. Lähes euforinen olo tuon tekstimuurin lukemisen jälkeen.
Mielenkiintoinen analyysi tutkimuksesta.
Oman kokemukseni pohjalta nelivetoauto toimii hyvin ja turvallisesti kitkoilla kelissä kuin kelissä normaaliajossa - kilpa-ajoa en harrasta. Turha jauhaa teitä urille nastarenkailla. Nastarenkailla ajeleville nelivedoille voisi asettaa uraveron tai kitkoilla ajelevilta vähennettävä auton käyttömaksua (tämä voisi koskea myös kaikkia autoja).
Vajaavetoisella olen ajanut myös kitkoilla vuosikausia vuosituhannen alkupuolella. Muistaakseni yhden kerran piti jossakin jyrkässä pihaanajoluiskassa käydä ottamassa vauhtia uudestaan noiden vuosien aikana. Nykyiset kitkat ovat kovasti kehittyneet noista ajoista. Silloin käytin osaksi keskieurooppalaisia kitkoja, kun olivat huomattavasti kestävämpiä kuin suomalaiset. Keskieurooppalaiset vaativat tosi liukkaalla enemmän keskittymistä ajoon, mutta niilläkin selvisin kaikista ajoista Suomen päästä toiseen.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 02.02.18 - klo:04:08
Oman kokemukseni pohjalta nelivetoauto toimii hyvin ja turvallisesti kitkoilla kelissä kuin kelissä normaaliajossa - kilpa-ajoa en harrasta. Turha jauhaa teitä urille nastarenkailla. Nastarenkailla ajeleville nelivedoille voisi asettaa uraveron tai kitkoilla ajelevilta vähennettävä auton käyttömaksua (tämä voisi koskea myös kaikkia autoja).
Vajaavetoisella olen ajanut myös kitkoilla vuosikausia vuosituhannen alkupuolella. Muistaakseni yhden kerran piti jossakin jyrkässä pihaanajoluiskassa käydä ottamassa vauhtia uudestaan noiden vuosien aikana. Nykyiset kitkat ovat kovasti kehittyneet noista ajoista. Silloin käytin osaksi keskieurooppalaisia kitkoja, kun olivat huomattavasti kestävämpiä kuin suomalaiset. Keskieurooppalaiset vaativat tosi liukkaalla enemmän keskittymistä ajoon, mutta niilläkin selvisin kaikista ajoista Suomen päästä toiseen.
Myös RAV4 hybrid etuvetona ja ainakin Nokian R2 suv-kitkoilla etenee ja toimii valtaisassa lumimyräkässä loistavasti. Hgin sivukaduille oli kasautunut eilen melkeinpä kinoksia ajoradalla ja kohtuu suuren maavaran ja loistavan hybridivoimansiirron ansiosta biili eteni ongelmitta. Piti väistellä jumittuneita. Myös vauhdissa eteneminen turvallisen vakaata ja renkaiden pito erittäin hyvä. Valoista lähti liikkeelle lähes nelivedon kaltaisesti (toki nelariin eroa mutta ero ei ole niin valtaisa kuin muilla voimansiirtoratkaisuilla olevissa etuvedoissa). Niin stressaamatonta menoa kuin voi. Täytyy todeta että tykkään.
Turvallisuuteen voisi yksinkertaistaen sanoa olevan sivuttais- ja jarrutuspidon suhde nopeuteen. Vetotapa vaikuttaa vain vetopitoon, joten itse olen sitä mieltä, että kitkarenkaiden turvallisuus riippuu ainoastaan kuskista. Jos kuski ei osaa sovittaa nopeuttaan keliin niinä harvoina päivinä, kun ajetaan liukkaalla jäällä jäällä, niin silloin kitkarengas ei ole turvallinen valinta, vaan on parempi hankkia nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 02.02.18 - klo:08:09
Myös RAV4 hybrid etuvetona ja ainakin Nokian R2 suv-kitkoilla etenee ja toimii valtaisassa lumimyräkässä loistavasti. Hgin sivukaduille oli kasautunut eilen melkeinpä kinoksia ajoradalla ja kohtuu suuren maavaran ja loistavan hybridivoimansiirron ansiosta biili eteni ongelmitta. Piti väistellä jumittuneita. Myös vauhdissa eteneminen turvallisen vakaata ja renkaiden pito erittäin hyvä. Valoista lähti liikkeelle lähes nelivedon kaltaisesti (toki nelariin eroa mutta ero ei ole niin valtaisa kuin muilla voimansiirtoratkaisuilla olevissa etuvedoissa). Niin stressaamatonta menoa kuin voi. Täytyy todeta että tykkään.
Miten se Tojotan etuveto- lähtee liukkaalla paremmin liikenteeseen kuin muut etuvedot? Onko siinä lukko?
Sähkömoottorit avustaa takana liikkellelähtiessä?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 02.02.18 - klo:17:57
Sähkömoottorit avustaa takana liikkellelähtiessä?
Ainakaan ennen ei hybridi-tojotoissa ollut takana sähkömoottoria, vaan käyttivät samaa akselia.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.02.18 - klo:18:27
Ei siis etuveto. Ainakaan ennen ei hybridi-tojotoissa ollut takana sähkömoottoria, vaan käyttivät samaa akselia.
Mulla on edessä 105 kW sähkömoottori ja takana 50 kW sähkäri. Välissä ei ole mitään mekaniikkaa ainoastaan sähkökaapelit. Polttomoottori on 114 kW ja generaattorin maksimi lienee jossakin 60-70 kW paikkeilla.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 02.02.18 - klo:19:26
Mulla on edessä 105 kW sähkömoottori ja takana 50 kW sähkäri. Välissä ei ole mitään mekaniikkaa ainoastaan sähkökaapelit. Polttomoottori on 114 kW ja generaattorin maksimi lienee jossakin 60-70 kW paikkeilla.
Siis mitä Yhteensä 269kW Haloo... Surkea neliveto kumminkin RAV4?
Hypätään otsikkoon!
Kannattaako Polon kokoiseen autoon harkita muita kuin Premium, contin ice contact 2 nastarenkaita. Ajokilometrin talvi keleillä on aika pienet. Mutta niin on myös nopeasti saatavavien kumienkin! ( vanha contact v-14, Nordman 7, hancok spike rs..
Niin kokohan oli 17" 215/45.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.02.18 - klo:17:37
Miten se Tojotan etuveto- lähtee liukkaalla paremmin liikenteeseen kuin muut etuvedot? Onko siinä lukko?
Kannattaa käydä ihan itse kokeilemassa. :) Sähkömoottorilla tapahtuu alkulähtö ja planeettavaihteisto vetää tasaisesti. On tätä joku viisaampi osannut tarkemminkin selittää, mutta mulle riittää että olen todennut sen tositalvessa hyväksi liikkeellelähtijäksi.
No, renkaitahan täällä täytyi sinänsä käsitellä ja multa ainakin pointsit Hakkis R2 SUV:lle. Katsotaan millaiset ovat enemmän ajettuina.
Sähömoottori on liukkailla paljon parempi lähdettäessä liikkeelle, olipa sitten sähkömoottorin jatkona Toyota planeettavaihde, Volkkarin DSG tai vaikka yksinkertainen alennusvaihde tyyliin Tesla. Samasta syystä Tesla on aikalailla voittamaton katukiihdytyskisoissakin, kun se vaan lähtee eleettömästi siinä missä polttisraaserit jäävät sutimaan paikoilleen.
Lainaus käyttäjältä: s-mod - 02.02.18 - klo:19:42
Siis mitä Yhteensä 269kW Haloo... Surkea neliveto kumminkin RAV4?
Siltähän se äkkinäisestä tuntuu. Kilowatteja on runsaasti, että käytössä olevat kilowatit voidaan jakaa tarkoituksen mukaisesti sinne mihin niitä tilanteen mukaan tarvitaan. Kerralla jaossa olevia on siis moottorin 114 kw + akusta saatavat kilowatit 33 kW eli yhteensä 147 kW eli n. 197 hevosvoimaa.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 02.02.18 - klo:20:11
Kannattaa käydä ihan itse kokeilemassa. :) Sähkömoottorilla tapahtuu alkulähtö ja planeettavaihteisto vetää tasaisesti. On tätä joku viisaampi osannut tarkemminkin selittää, mutta mulle riittää että olen todennut sen tositalvessa hyväksi liikkeellelähtijäksi.
No, renkaitahan täällä täytyi sinänsä käsitellä ja multa ainakin pointsit Hakkis R2 SUV:lle. Katsotaan millaiset ovat enemmän ajettuina.
Kiitos tarjouksesta, mutta tojotat ei itseäni kiinnosta. Eli tojota on saanut tehtyä saman kuin PSA konserni jo vuosia sitten. Mutta tuo on siis neliveto, ei etuveto? Joten aivan turha sitä on verrata etuvetoihin.
Muutenkin naurattaa aina kun puhutaan renkaista ja pidosta, niin joillain puhe kääntyy nelivetoon ja liikkeelle lähtöön. Nelivedolla pääsee ihan hyvin liikkeelle kesärenkaillakin jäällä, mutta pysähtyminen on ihan yhtä hidasta kuin etuvedollakin.
Ja täsmälleen samanlaisella autolla jopa hitaampaa koska nelikko yleensä painaa enemmän.
En toki silti antaisi nelivetoa pois.
Polon omistajalle, en usko että auton koko sinänsä vaikuttaisi renkaan valintaan, enemmän vaikuttaa mitä renkaita ko. koossa on saatavilla ja mistä itse pitää.
Uudet Contin nastapyörät tuntuvat ainakin omassani hyviltä.
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 03.02.18 - klo:07:18
Uudet Contin nastapyörät tuntuvat ainakin omassani hyviltä.
Mun mielestä nuo sopii erittäin hyvin nelikkoon eikä ole yllättänyt missään tilanteessa. Yhdet parhaat talvirenkaista mitä mulla ollut auton alla.
Tällä hetkellä Conti muutenkin varma valinta talvirenkaaksi, oli se sitten nasta tai kitka!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 03.02.18 - klo:12:36
Tällä hetkellä Conti muutenkin varma valinta talvirenkaaksi, oli se sitten nasta tai kitka!
Löytyy molemmat ;D
Lainaus käyttäjältä: s-mod - 02.02.18 - klo:19:42
... Surkea neliveto kumminkin RAV4?
Millaiseen kokemukseen perustuu?
Contit todella huonoja koska kuluvat liian äkkiä. GY ja Michelin parhaita?
Lainaus käyttäjältä: Zego - 03.02.18 - klo:13:54
Contit todella huonoja koska kuluvat liian äkkiä. GY ja Michelin parhaita?
Kerrotko faktaa mitä tämä äkkiä tarkoittaa käytännössä? Sekö tekee renkaasta huonon, että kuluu vai että pihistellään yli viisi vuotta samoilla renkailla?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 03.02.18 - klo:12:36
Tällä hetkellä Conti muutenkin varma valinta talvirenkaaksi, oli se sitten nasta tai kitka!
Kerrankin joku asia josta voin olla muiden kanssa samaa mieltä tässä ketjussa! Conti tekee maailman parhaan KE-kitkan (TS860)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.02.18 - klo:15:14
Kerrankin joku asia josta voin olla muiden kanssa samaa mieltä tässä ketjussa! Conti tekee maailman parhaan KE-kitkan (TS860)
Siksi en rajannutkaan pohjoismaisiin kitkoihin kun TS860 on saanut täälläkin paljon kehuja :D
PS. Aika näyttää kuluvatko contin pohjoismaiset kitkat nopeasti. Pito ja ajettavuus kyllä oikein hyvät verrattuna entisiin noksun nastoihin. Toisessa autossa vanhat misukan nastat, ja ovat kyllä onnettomat niin ajoltaan, melultaan ja pidoltaan. Uudempinakaan pito ei missään vaiheessa häikäissyt. Mut joo kestäähän ne...
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.02.18 - klo:15:14
Kerrankin joku asia josta voin olla muiden kanssa samaa mieltä tässä ketjussa! Conti tekee maailman parhaan KE-kitkan (TS860)
Eikö se ole sama sitten ajaa suoraan kesärenkailla? :D No, eihän noista kai sakkoja sentään saa kun löytyy riittävät merkinnät renkaan kyljestä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.02.18 - klo:15:14
Kerrankin joku asia josta voin olla muiden kanssa samaa mieltä tässä ketjussa! Conti tekee maailman parhaan KE-kitkan (TS860)
Ruotsalaisessa testissä (olikohan tekniks världen) testattiin nastarenkaita, pohjoismaisia kitkoja ja KE-kitkoja. Testin paras KE-kitka oli Nokian WR-D4, yht. 107pistettä. Contin TS860 sai 104 pistettä ja hävisi Nokialle jää- ja lumijarrutustesteissä ja jäisen tien ajo-ominaisuuksissa. Lisäksi hirvenväistötesti sai Nokialla 10 pistettä vs Conti 9 pistettä. Testin nastarenkaat jäivät ko. väistötestissä keskimäärin 5 pisteeseen (yksi sai 6 ja toinen 4, loput 5). TS860 oli Nokiaa pisteen parempi märkäominaisuuksissa ja kuivan tien ajossa.
Bästa mellaneuropeiska dubbfria däcket kommer från Finland och heter Nokian WR D4. Fokus ligger utan tvekan på torra och våta vägar, men samtidigt så uppvisar Nokian minst dåligt uppträdande på is och snö. På just snö presterar det faktiskt klart godkänt. Samtidigt är det inte lika bra på vått som Continental, men skillnaderna är små.
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.02.18 - klo:21:45
Ruotsalaisessa testissä (olikohan tekniks världen) testattiin nastarenkaita, pohjoismaisia kitkoja ja KE-kitkoja. Testin paras KE-kitka oli Nokian WR-D4, yht. 107pistettä. Contin TS860 sai 104 pistettä ja hävisi Nokialle jää- ja lumijarrutustesteissä ja jäisen tien ajo-ominaisuuksissa. Lisäksi hirvenväistötesti sai Nokialla 10 pistettä vs Conti 9 pistettä. Testin nastarenkaat jäivät ko. väistötestissä keskimäärin 5 pisteeseen (yksi sai 6 ja toinen 4, loput 5). TS860 oli Nokiaa pisteen parempi märkäominaisuuksissa ja kuivan tien ajossa.
Bästa mellaneuropeiska dubbfria däcket kommer från Finland och heter Nokian WR D4. Fokus ligger utan tvekan på torra och våta vägar, men samtidigt så uppvisar Nokian minst dåligt uppträdande på is och snö. På just snö presterar det faktiskt klart godkänt. Samtidigt är det inte lika bra på vått som Continental, men skillnaderna är små.
,,lä pidä hulluja jännityksessä. Paljonko nordic kitkat ja nastat sai pisteitä (Parhaat)?
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.02.18 - klo:21:45
Ruotsalaisessa testissä (olikohan tekniks världen) testattiin nastarenkaita, pohjoismaisia kitkoja ja KE-kitkoja. Testin paras KE-kitka oli Nokian WR-D4, yht. 107pistettä. Contin TS860 sai 104 pistettä ja hävisi Nokialle jää- ja lumijarrutustesteissä ja jäisen tien ajo-ominaisuuksissa. Lisäksi hirvenväistötesti sai Nokialla 10 pistettä vs Conti 9 pistettä. Testin nastarenkaat jäivät ko. väistötestissä keskimäärin 5 pisteeseen (yksi sai 6 ja toinen 4, loput 5). TS860 oli Nokiaa pisteen parempi märkäominaisuuksissa ja kuivan tien ajossa.
Bästa mellaneuropeiska dubbfria däcket kommer från Finland och heter Nokian WR D4. Fokus ligger utan tvekan på torra och våta vägar, men samtidigt så uppvisar Nokian minst dåligt uppträdande på is och snö. På just snö presterar det faktiskt klart godkänt. Samtidigt är det inte lika bra på vått som Continental, men skillnaderna är små.
Ja tuossakin testissä oli varmaan tuplakertoimet lumi/jääalustoille ja yksinkertaiset pisteet sitten kuivalle/märälle asfaltille? Miltäpä numerot näyttävät kun poistetaan nuo keinotekoiset painotukset?
edit. No tottakai siellä on tuplapainotukset, miksipä ei olisi? (ps. joku taisi joskus sanoa että Tukholmassa ei lunta ja jäätä näy, miksi ihmeessä siis tuplapainotukset Ruåtsalaisten testissä?)
Joku ystävällinen sielu on uppinut tuon koko testin nettiin, löytyy osoitteesta https://bestdrive.se/uploaded/2017/dack_continental/Vinterdacktest2017_tekikensvarld.pdf
ps. Nokian Hakkapeliitta R2. Edelleen 1 piste vesiliirtotestistä. 1 piste.
1 piste kymmenestä.
Eiköhän lumen ja jään painotus ole ihan paikallaan kun puhutaan TALVIrenkaista. Keski-Euroopassa ehkä eri pelisäännöt, mutta pohjoisessa mennään noin.
Tämä ikuinen väännön aihe on kuitenkin käytännössä tarpeeton, sillä jokaisen pitää tehdä painotukset omien prioriteettien mukaan, ja nämä ovat puolestaan makuasioita joista kiisteleminen ei hyödytä ketään.
Jos vesikelit ja kulutuskestövyys on tärkeää, lienee KE-kitkat oikea valinta.
Jos oikeassa talvikelissä pitää pärjätä, mutta mukavuus on suorituskykyä tärkeämpää ja on valmis tämän huomioimaan ajotavassaan, on kitkarengas oikea valinta.
Nastaan päätyvät ne, joille edellämainitut asiat ovat toissijaisia ja tärkeintä on maksimaalinen pito jäällä ja lumella mukavuudesta välittämättä.
Hauskaa kuitenkin seurata kuinka tilanne kehittyy. R3 vaikuttaa mielenkiintoiselta tuotteelta hippinastakitkarenkaana, josko tuo voisi kaventaa nykynastan ja kitkan välistä kuilua?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 03.02.18 - klo:23:20
Eiköhän lumen ja jään painotus ole ihan paikallaan kun puhutaan TALVIrenkaista. Keski-Euroopassa ehkä eri pelisäännöt, mutta pohjoisessa mennään noin.
Tämä ikuinen väännön aihe on kuitenkin käytännössä tarpeeton, sillä jokaisen pitää tehdä painotukset omien prioriteettien mukaan, ja nämä ovat puolestaan makuasioita joista kiisteleminen ei hyödytä ketään.
Jos vesikelit ja kulutuskestövyys on tärkeää, lienee KE-kitkat oikea valinta.
Jos oikeassa talvikelissä pitää pärjätä, mutta mukavuus on suorituskykyä tärkeämpää ja on valmis tämän huomioimaan ajotavassaan, on kitkarengas oikea valinta.
Nastaan päätyvät ne, joille edellämainitut asiat ovat toissijaisia ja tärkeintä on maksimaalinen pito jäällä ja lumella mukavuudesta välittämättä.
Hauskaa kuitenkin seurata kuinka tilanne kehittyy. R3 vaikuttaa mielenkiintoiselta tuotteelta hippinastakitkarenkaana, josko tuo voisi kaventaa nykynastan ja kitkan välistä kuilua?
Mä nyt en ymmärrä miten nastoihin päätyvä olisi mukavuudesta välittämättä? Mulla ei ainakaan ole mitään ongelmaa nastojen kanssa, kun autot on vaimennettu.
Ei itsellenikään ongelmaa, ilman lisävaimennuksia. Päinvastoin, kuulen ja haluan kuulla mitä renkaan ja tienpinnan välissä tapahtuu. En pistäisi toki pahakseni, jos moottoritienopeuksissa olisi vähemmän melua, mutta en olen valmis melua vähentämään nastoista luopumalla.
Toisille kitkarenkan hiljaisuus on tärkeämpää.
Uskon kyllä että kitkarengas on hiljaisempi kuin nasterengas, molempia on ollut ja näinhän se on. Sitten kysymys: Onko muillakin käynyt joskus niin että keväällä olet oikein odottanut että pääset nastaänistä eroon kesänakkien myötä. Näin on käynytkin mutta kesärenkaiden kokonaismelu onkin ollut selvästi pahempi kuin nastarenkaiden? Näin on vuosien saatossa käynyt useamman kerran. Liittyykö kevätkarkeisiin asfaltteihin?
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 04.02.18 - klo:10:31
Uskon kyllä että kitkarengas on hiljaisempi kuin nasterengas, molempia on ollut ja näinhän se on. Sitten kysymys: Onko muillakin käynyt joskus niin että keväällä olet oikein odottanut että pääset nastaänistä eroon kesänakkien myötä. Näin on käynytkin mutta kesärenkaiden kokonaismelu onkin ollut selvästi pahempi kuin nastarenkaiden? Näin on vuosien saatossa käynyt useamman kerran. Liittyykö kevätkarkeisiin asfaltteihin?
Kannattaa muistaa myös, jos rengaskoko muuttuu suuremmaksi, niin todennäköisesti äänikin nousee.
Kitkojen ja kesärenkaiden eron ainakin huomaa, että kitkarenkaat ovat hiljaisemmat. Pitäisi varmaan desibelimittarilla mitata keväällä ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.02.18 - klo:20:44
Kun kyse on Vag-konsernin DSG:tä sitä karsestaan, kuin syöpää ja tuo on ihan konsernin itseaiheutettua.
Karppa elää kaukana menneisyydessä.
7-vaihteinen DSG tuli markkinoille 2008. Siinä oli ensin ongelmia. Mekatroniikan öljytyyppi vaihdettiin ja kytkimen rakennetta muutettiin. En tiedä, että niissä olisi sen jälkeen ollut mitään tyyppivikoja, ja niitä on kuitenkin liikenteessä miljoonia. Ongelmat tulisivat varmasti tietoon.
Kuivakytkiminen DSG on täysin mekaaninen vaihteisto, jossa vaihteita vaihdetaan ja kytkimiä käytetään elektroniikan ohjaamana hydrauliikalla. Ei siis edes ole mitään syytä sille, miksi itse vaihteiston kestävyys poikkeaisi manuaalivaihteistosta. Kytkimen kuluminen jakautuu kahdelle kytkimelle, joten senkin pitäisi kestää kauemmin kuin manuaalissa.
Manuaalin kelpaaminen vaihdossa muutaman vuoden päästä saattaa olla suurempi ongelma. Manuaalien kysyntä on viime viikon uutisen perusteella jyrkässä alamäessä.
Uudempien 6-vaihteisten kestävyyttä ei kai kukaan enää edes epäile. Meidän pihasta lähti juuri yksi, jolla on ajettu 155tkm ilman pienintäkään ongelmaa. Jäsen Sixi muuten kertoo DSG-ketjussa ajaneensa jo 301tkm kuivakytkimisellä DSG-vaihteistollaan ilman ongelmia.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 04.02.18 - klo:11:05
Karppa elää kaukana menneisyydessä.
7-vaihteinen DSG tuli markkinoille 2008. Siinä oli ensin ongelmia. Mekatroniikan öljytyyppi vaihdettiin ja kytkimen rakennetta muutettiin. En tiedä, että niissä olisi sen jälkeen ollut mitään tyyppivikoja, ja niitä on kuitenkin liikenteessä miljoonia. Ongelmat tulisivat varmasti tietoon.
Kuivakytkiminen DSG on täysin mekaaninen vaihteisto, jossa vaihteita vaihdetaan ja kytkimiä käytetään elektroniikan ohjaamana hydrauliikalla. Ei siis edes ole mitään syytä sille, miksi itse vaihteiston kestävyys poikkeaisi manuaalivaihteistosta. Kytkimen kuluminen jakautuu kahdelle kytkimelle, joten senkin pitäisi kestää kauemmin kuin manuaalissa.
Manuaalin kelpaaminen vaihdossa muutaman vuoden päästä saattaa olla suurempi ongelma. Manuaalien kysyntä on viime viikon uutisen perusteella jyrkässä alamäessä.
Uudempien 6-vaihteisten kestävyyttä ei kai kukaan enää edes epäile. Meidän pihasta lähti juuri yksi, jolla on ajettu 155tkm ilman pienintäkään ongelmaa. Jäsen Sixi muuten kertoo DSG-ketjussa ajaneensa jo 301tkm kuivakytkimisellä DSG-vaihteistollaan ilman ongelmia.
Miten tämä kommentti liittyy mitenkään talvirenkaisiin?
Tämä edellinen meni väärään ketjuun, kun järjestelmä heitti minut ulos 60 minuutin aikarajan jälkeen. Kopioin ketjuun "Miksi joku vielä ostaa auton manuaalivaihteistolla", jonne se oli tarkoitettu. Pahoitteluni.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 03.02.18 - klo:23:20
Eiköhän lumen ja jään painotus ole ihan paikallaan kun puhutaan TALVIrenkaista. Keski-Euroopassa ehkä eri pelisäännöt, mutta pohjoisessa mennään noin.
Jos vesikelit ja kulutuskestövyys on tärkeää, lienee KE-kitkat oikea valinta.
Tässä näkee hyvin eri rengastyyppien erot. Paras vesikelin KE-kitka (Conti TS860) sai 10/10 vesiliirtotestissä, mutta pärjäsi kehnosti sekä jää- (8/20) että lumijarrutustissä (12/20).
Sen sijaan testin paras jää/lumiolojen kitka Nokian R2 sai jääjarrutuksessa 14/20 ja lumijarrutuksessa 18/20, ajo-ominaisuudet lumessa olivat täydet 20/20, mutta vesipatjatestissä tuli testin viimeinen sija.
Tämä vesipatjatesti tehdään testiradalla jossa on kaikkialla 9mm paksu vesipatja ja testataan kuinka lujaa voi ajaa että renkaiden nopeusero ei poikkea 15%. Kyllä siinä vesi räiskyy ja kohina käy koteloissa, nimittäin tuossa on todella paksu patja vettä.
Testin kaikki nastarenkaat jäävät myös reippaasti jälkeen KE-kitkojen kykyä toimia testiradan vesipatjalla. Jääjarrutuksessa 3 parasta nastaa ottaa täydet pisteet ja neljäskin 18/20, mutta sitten tapahtuu kummia, sillä heikompi puoliska, viimeiset neljä, testatuista nastarenkaista jää keskimääräiselle nordic-kitkojen tasolle tai alle sen (!) - siis jos suljetaan pois KE-kitkat, niin testin heikoin rengas
jääjarrutustestissä on nastarengas - hajonta nastarenkaiden tuloksissa on huomattavan suuri. Lumijarrutuksessa sekä nastat että nordic-kitkat ottavat joko täydet tai lähes täydet pisteet, KE-kitkat tulevat sitten perästä.
Testitulosten perusteella KE-Contilla voisi varmaan ajella vuodet ympäri kunhan välttää ne pahimmat talvikelit, nordic-kitka Nokian on taas selkeästi suunniteltu talvirenkaaksi ja kesäksi vaihdetaan sitten ne kesärenkaat, niin pysyy lamellitkin hyvässä kunnossa seuraavaan talveen eikä mennä sinne kesän kaatosateeseen moottoritiellä yli rajoitusten kaahaamaan.
Lainaus käyttäjältä: s-mod - 02.02.18 - klo:19:52
Kannattaako Polon kokoiseen autoon harkita muita kuin Premium, contin ice contact 2 nastarenkaita. Ajokilometrin talvi keleillä on aika pienet. Mutta niin on myös nopeasti saatavavien kumienkin! ( vanha contact v-14, Nordman 7, hancok spike rs..
Niin kokohan oli 17" 215/45.
Tottakai kannattaa harkita myös muita kuin nastoja. Pienemmän kokoluokan autossa nastan ja kitkan välinen meluero saattaa olla vielä suurempi johtuen mahdollisesti heikommasta rengasäänien vaimennuksesta. Mutta rengasvalintaan vaikuttaa se missäpäin autolla yleensä ajellaan, ei niinkään auton kokoluokka. Jos asut syrjäseudulla maaseututien päässä jonne aura-auto eksyy lähinnä silloin kun koulubussi on valunut ojaan, niin nastat ovat todennäköinen valintasi. Samoin Pohjois-Suomen pienemmät paikkakunnat varsinkin jos on kovasti mäkistä maastoa ja oma pihatie vie kukkulan päälle.
Sen sijaan jos ajelet enempi kaupunki/taajamaympäristössä missä on muutakin liikennettä, kitkoilla pärjää hyvin ja ennenkaikkea paljaalla asfaltilla ajo-ominaisuudet ovat miellyttävämmät. Ja samalla ne tiet pysyvät hitusen paremmassa kunnossa. Monen nastan jälkeen vaihdoin itsekin kitkoihin ja ei ole kaduttanut.
60-luvulla jo tiedettiin miten sitä autoa pitää ajaa talvikelillä, talvirenkailla tai ilman ;)
https://areena.yle.fi/1-1760278 (https://areena.yle.fi/1-1760278)
kohdassa 7:40 kiteytyy koko videon pointti, vaikka sehän on selvä, että jotkut todistelevat itselleen sen pointin olevan ihan jossain muualla ;D
Tuossa oltiin kyllä asian ytimessä nimenomaan. Mutta tuo on liikaa vaadittu nykyajan nastakuskeilta. Masentavaa katsoa 3v. sitten päälystettyjä teitä jyrätty jo pilalle. Voi luoja tätä ihmisen tyhmyyttä.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 06.02.18 - klo:11:19
Tuossa oltiin kyllä asian ytimessä nimenomaan. Mutta tuo on liikaa vaadittu nykyajan nastakuskeilta. Masentavaa katsoa 3v. sitten päälystettyjä teitä jyrätty jo pilalle. Voi luoja tätä ihmisen tyhmyyttä.
Niinpä juuri! Keväällä tiet ovat urilla kuin kynnöspellot. Koko kesä tehdään kallista päällystyksen uusimista ja syksyllä aletaan uusia uria kyntämään - missä järki?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 06.02.18 - klo:09:45
60-luvulla jo tiedettiin miten sitä autoa pitää ajaa talvikelillä, talvirenkailla tai ilman ;)
https://areena.yle.fi/1-1760278 (https://areena.yle.fi/1-1760278)
Loistava pätkä. Kannattaa aloittaa 2.14 kohdalta ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.02.18 - klo:20:26
Loistava pätkä. Kannattaa aloittaa 2.14 kohdalta.
Kieltämättä aika hauska ajankuva. Oikein kiireisten kannattaa aloittaa kohdasta 2:51. Siinä näkyy tyypillinen suomalainen ajokeli ;D ;D ;D
Silloin ei suolaa kylvetty, joten autotkin säilyi puhtaina. :)
Radiossa sanottiin tänään, että huomisesta alkaen jollakin moottoritieosuuksilla tulee voimaan 120 km/h nopeusrajoitus. Ei missään tapauksessa saisi nastarengaskauden aikana antaa ajaa 120 km/h. Asfaltin kuluminen kasvaa huomattavasti, jos ajetaan 120 km/h satasen sijaan. Joko kesärajoituksiin siirryttäisiin vasta nastakauden päätyttyä tai 120 km/h saisi ajaa vain kitkoilla tai kesärenkailla.
Tässä kuluttavuus nopeuden funktiona
(https://s13.postimg.org/iks15l3iv/Nasta.png)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 28.02.18 - klo:19:57
Radiossa sanottiin tänään, että huomisesta alkaen jollakin moottoritieosuuksilla tulee voimaan 120 km/h nopeusrajoitus. Ei missään tapauksessa saisi nastarengaskauden aikana antaa ajaa 120 km/h. Asfaltin kuluminen kasvaa huomattavasti, jos ajetaan 120 km/h satasen sijaan. Joko kesärajoituksiin siirryttäisiin vasta nastakauden päätyttyä tai 120 km/h saisi ajaa vain kitkoilla tai kesärenkailla.
Hohoo. Jos huomenna saa vetää 120km/h, niin ihan varmaan vedän tuota nopeutta, että nastat lentää 😉😉😉
Nopeusluokitushan näissä on 160 km/h asti joten hyvin kestää ajaa kaikilla laillisilla nopeuksilla suomessa.
Tuota 4-tietä ajelen päivittäin 115 mittarinopeutta ja kyllä silti autoa nastanropinan säestämänä tulee autoa ohitte aika paljon. Että en nyt näe että miten tuo rajoituksen muutos loppujen lopuksi mitään muuttaa, tosin kyllähän nasta kuluttaa tietä 120 nopeudessa enemmän kuin 100 nopuedessa. Ihan vapaasti, mutta edelleenkin sanon, että jos jo nastakuski valittaa karheista teistä keväällä, niin suosittelen vaihtamaan kitkoihin. Vähän sama asia, kuin joku haukkuu hallitusta, eikä edes käy äänestämässä :D
Kyllä kirjatkin kuluttaa 120kmh nopeudessa enemmän tietä. Ja polttoainettakin menee siinä nopeudessa enemmän. Kamalaa.
Mitä Suomalaiset arvostaa talvirenkaassa:
1. Pitoa jäällä 73%
2. Pitoa lumella 62%
3. Ajomukavuutta ja alhaista rengasmelua 32%
4. Kulutuskestävyyttä 29%
5. Pito märällä asvaltilla 24%
6. Edullista hintaa 22%
https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/pitoa-kiitos-naita-kahta-asiaa-suomalaiset-arvostavat-talvirenkaissaan/ (https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/pitoa-kiitos-naita-kahta-asiaa-suomalaiset-arvostavat-talvirenkaissaan/)
Uudellamaalla/pääkaupunkiseudulla on hyvä hetki menty paljailla kuivilla teillä (~ reilut kaksi viikkoa tai jotain).
Toki jossain voi olla sulamisvesistä olla jo tullut se "lätäkkö, joka jäätyy illalla" tienreunaan (vakioselitys siihen miksi Juhannukseen pitää ajella nastoilla).
Kitkat olleet huippuvalinta tänne etelään, tekisi mieli ajaa kesäkin noilla, niin mukavat.
Olisihan se aika hölmöhtävää taas ajella tuota motaria (7-tietä) nastarenkailla juuri palautetuilla kesänopeuksilla (tiet ollut kuivalla asfaltilla useamman viikon). Lumi- / jääpeitetteisillä pikkuteillä näillä pakkasilla toimii kyllä kitkat varsin erinomaisesti. Nyt vaan sitten kädet ristiin että tuulilasi kestää tulevan kevään nasta/kivisateen....
Lainaus käyttäjältä: BMF - 05.03.18 - klo:08:37
Olisihan se aika hölmöhtävää taas ajella tuota motaria (7-tietä) nastarenkailla juuri palautetuilla kesänopeuksilla (tiet ollut kuivalla asfaltilla useamman viikon). Lumi- / jääpeitetteisillä pikkuteillä näillä pakkasilla toimii kyllä kitkat varsin erinomaisesti. Nyt vaan sitten kädet ristiin että tuulilasi kestää tulevan kevään nasta/kivisateen....
Kannattaa toivoa lisää kitkarenkaita joidenka tiheämpiin lamelleihin nimenomaan nuo kivet tarttuvat...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:07:49
Mitä Suomalaiset arvostaa talvirenkaassa:
1. Pitoa jäällä 73%
2. Pitoa lumella 62%
3. Ajomukavuutta ja alhaista rengasmelua 32%
4. Kulutuskestävyyttä 29%
5. Pito märällä asvaltilla 24%
6. Edullista hintaa 22%
Tähän liittyen olisi hyvä tutkia myös sitä, kuinka iso osa suomalaisista autoilijoista ajaa jäisillä pinnoilla ja kuinka usein. Tämä auttaisi arvioimaan nastarenkaiden todellista tarvetta. Nastarenkaiden käytöllä kun on vaikutuksia ei vain kuljettajan omaan ajokokemukseen, vaan myös hänen ympäristöönsä. Runsas nastarenkaiden käyttö on yksi keskeisimmistä syistä siihen, että tiestömme on paikoin varsin huonossa kunnossa. Nastarenkaiden käyttö lisää myös tienpidon kustannuksia, jotka luonnollisesti ovat poissa muista liikennekohteista. Nastarenkaiden käyttö vaikuttaa hengitysilman laadun heikentymisen kautta myös ihmisten terveyteen. Parhaasta mahdollisesta jääpidosta maksetaankin huomattava hinta. Mm. tästä syystä olisi hyvä selvittää, kuinka usein tätä jääpitoa tarvitaan.
Täytyy lisäksi toivoa, että parasta mahdollista jääpitoa arvostavat suomalaiset ymmärtävät uusia nastarenkaansa riittävän usein. Muuten saattaa käydä niin, että nastojen käytöstä maksetaan vieläkin suurempi hinta. Ruotsalaistutkimuksen mukaan eri rengastyypeistä nastarenkaat menettävät ominaisuuksien kaikkein nopeimmin. Testin mukaan käytetty kitkarengas toimii
vähintään yhtä hyvin kuin käytetty nastarengas.
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:09:49
Kannattaa toivoa lisää kitkarenkaita joidenka tiheämpiin lamelleihin nimenomaan nuo kivet tarttuvat...
Toivoisin kaikille kitkarenkaat niin ainakin nastojen lentely loppuisi... ja tiet pysyisi ehjinä.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 05.03.18 - klo:08:31
Kitkat olleet huippuvalinta tänne etelään, tekisi mieli ajaa kesäkin noilla, niin mukavat.
Ne on huippuvalinta myös pohjoiseen. Viimeiset pari viikkoa on ollut kunnon talvikelit täällä etelässäkin. Kitkojen pito on ollut erinomainen. Pohjoisessa tällaiset kelit ovat yleisiä, mutta juuri siellä kitkojen käyttö on vähintä. En ymmärrä miksi. Pohjoisen lumisiin ja kylmiin keleihin kitka sopii kuin nenä päähän.
Olen ajanut kitkoilla yli kymmenen vuotta, nastoja en osta.
Ensi talveksi täytyykin etsiskellä uudet kitkat. Nämä nykyiset on kestänyneet neljä talvea ja kilometrejä varmaan 30-35 tkm.
Kitkoilla vuodesta 1980. Ensimmäiset kitkat olivat Michelin XM+S 100-mallia. Siihen aikaan lähes kaikki luulivat, että kitkarenkailla ajaminen on kuin ajaisi kesärenkailla talvella. Moni kyydissä ollut yllättyi kun mentiin jarrulle näillä kitkoilla.
Uti
Lainaus käyttäjältä: BMF - 05.03.18 - klo:09:52
Toivoisin kaikille kitkarenkaat niin ainakin nastojen lentely loppuisi... ja tiet pysyisi ehjinä.
Kerrotko lisää näistä nastojen lentelystä ihan faktana? Oletko useasti todennut sellaisen käytännössä?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:11:35
Kerrotko lisää näistä nastojen lentelystä ihan faktana? Oletko useasti todennut sellaisen käytännössä?
Fakta on se että niistä nastarenkaista irtoaa nastoja ajon aikana, jotka voivat vahingoittaa takana ajavaa toista kulkuneuvoa.
Jokainen nasta ja irronnut kiviaines siitä asfaltista mikä lopulta sitten linkoutuu on
suuremmalla todennäköisyydellä johtuva nastarenkaan käytöstä... Olipa se lopullinen "linko" sitten nasta- tai kitkarengas.
Voitko kumota väitteeni jollain faktallasi?
Lainaus käyttäjältä: BMF - 05.03.18 - klo:12:17
Fakta on se että niistä nastarenkaista irtoaa nastoja ajon aikana, jotka voivat vahingoittaa takana ajavaa toista kulkuneuvoa.
Jokainen nasta ja irronnut kiviaines siitä asfaltista mikä lopulta sitten linkoutuu on suuremmalla todennäköisyydellä johtuva nastarenkaan käytöstä... Olipa se lopullinen "linko" sitten nasta tai kitkarenkas.
Voitko kumota väitteeni jollain faktallasi?
Erotatko nastan ja kiven, kun se osuu ikkunaan vaikka 100km/h tuntinopeudella? Minun neljästä viimeisestä nastarengassarjasta on irronnut tasan kolme nastaa. Voin siis väittää hyvällä omallatunnolla, kun nastojen koko ja paino on pienentynyt, että todennäköisempää on saada ikkunaan kivi, kuin nasta. Ja kitkan lamelleihin jää enemmän kiviä, kuin nastarenkaan lamelleihin.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 05.03.18 - klo:12:17
Fakta on se että niistä nastarenkaista irtoaa nastoja ajon aikana, jotka voivat vahingoittaa takana ajavaa toista kulkuneuvoa.
Jokainen nasta ja irronnut kiviaines siitä asfaltista mikä lopulta sitten linkoutuu on suuremmalla todennäköisyydellä johtuva nastarenkaan käytöstä... Olipa se lopullinen "linko" sitten nasta tai kitkarenkas.
Voitko kumota väitteeni jollain faktallasi?
On suurempi todennäköisyys voittaa lotosta päävoitto kuin saada nimenomaa juuri nasta tuulilasiin. Suurin todennäköisyys on saada kivi/sepelinsiru lasiin, jos näitä talviaikaisia "lasinrikkojia" etsitään.
Pahimpia linkoja näille kiville ja murskeille ovat nimenomaa kitkarenkaat, kuten karppa totesi. Tämä on fakta.
Pahimmat tuulilasivauriot toki tapahtuvat kesällä, jolloin talvirenkaat ovat kausisäilytyksessä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:12:33
Erotatko nastan ja kiven, kun se osuu ikkunaan vaikka 100km/h tuntinopeudella? Minun neljästä viimeisestä nastarengassarjasta on irronnut tasan kolme nastaa. Voin siis väittää hyvällä omallatunnolla, kun nastojen koko ja paino on pienentynyt, että todennäköisempää on saada ikkunaan kivi, kuin nasta. Ja kitkan lamelleihin jää enemmän kiviä, kuin nastarenkaan lamelleihin.
Todennäköisempää voi olla että sen kiveniskemän saat kuin nastan, mutta kun faktoja halusit niin kerroin. Se ei Karppa ole pois suljettu asia se nastan lentely, vaikka sinun autosi nastat jostain syystä pysyvätkin ilmiömäisen hyvin renkaassa kiinni.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 05.03.18 - klo:12:34
Pahimmat tuulilasivauriot toki tapahtuvat kesällä, jolloin talvirenkaat ovat kausisäilytyksessä.
Olin juuri paikkauttamassa tuulilasia - jo kolmatta kertaa tänä talvena! Korjaaja sanoin, että isku oli suurella todennäköisyydellä tullut juuri nastasta. Oli kuulemma sen muotoinen reikä. Lisäksi hän sanoi, että eniten vaurioita tulee alkutalvesta, kun talvirengaskausi on alkanut. Toinen piikki on nyt keväällä. Kesällä tulee vähiten.
PS. Lasivakuutus on kyllä hintansa arvoinen.
Pihistelijä selvisi vähällä. Itselläni oli kitkat insigniassa ja edellä ajavalla nastat. No kuinkas sitten kävikään jäisellä tiellä ruuhkaliikenteessä jossa muuttuvanopeuksinen rajoitus 100 km/h? Hyvästä turvavälistä huolimatta nastarenkailla varustetetun auton tehtyä lukkojarrutuksen ohituskaistalla oli 3 kk vanha insigniani kauniisti okun persiissä. Remontti 11000 , ja auto pajalla 2 kk. :o :o :o
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 05.03.18 - klo:13:08
Olin juuri paikkauttamassa tuulilasia - jo kolmatta kertaa tänä talvena! Korjaaja sanoin, että isku oli suurella todennäköisyydellä tullut juuri nastasta. Oli kuulemma sen muotoinen reikä. Lisäksi hän sanoi, että eniten vaurioita tulee alkutalvesta, kun talvirengaskausi on alkanut. Toinen piikki on nyt keväällä. Kesällä tulee vähiten.
PS. Lasivakuutus on kyllä hintansa arvoinen.
Suurella todennäköisyydellä ne eivät ole tulleet juuri nastasta - on enemmän validi väittämä. ::)
Kitkarenkaat toimivat tehokkaimpina linkoina ja on aika epätodennäköistä, että niiden teille olisi osunut irtonastoja. ;)
Kesällä tulevat pahimmat tuulilasivauriot, mm. halkeamat ja vastaavat isommat, joita ei enää korjata kosmetiikalla.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 05.03.18 - klo:13:19
Kesällä tulevat pahimmat tuulilasivauriot, mm. halkeamat ja vastaavat isommat, joita ei enää korjata kosmetiikalla.
Tässä tapauksessa uskon ennemmin tuulilasiliikkeen henkilöä. Hänen mukaansa kesällä tulee vähiten.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.03.18 - klo:13:14
Pihistelijä selvisi vähällä. Itselläni oli kitkat insigniassa ja edellä ajavalla nastat. No kuinkas sitten kävikään jäisellä tiellä ruuhkaliikenteessä jossa muuttuvanopeuksinen rajoitus 100 km/h? Hyvästä turvavälistä huolimatta nastarenkailla varustetetun auton tehtyä lukkojarrutuksen ohituskaistalla oli 3 kk vanha insigniani kauniisti okun persiissä. Remontti 11000 , ja auto pajalla 2 kk. :o :o :o
Vikahan oli tietenkin kitkarenkaissa ::)
Ei tietenkään vaan siinä että et pysty kitkarenkailla pitämään edellä ajavaan sellaista turvaväliä ruuhkaliikenteessä etteikö siihen joku hitaasti mateleva oikealta kaistalta tunge väliin. Kyllähän tietysti poliisi joutui minua huomautusmenettelyllä huomauttamaan tosin ilman sakkoja toisen perään ajosta. Arvaappa onko minulla nyt uudessa Audissani kitkat vai nastat ja siihen asti että tulee kesärenkaiden vuoro?
Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.03.18 - klo:13:28
Ei tietenkään vaan siinä että et pysty kitkarenkailla pitämään edellä ajavaan sellaista turvaväliä ruuhkaliikenteessä etteikö siihen joku hitaasti mateleva oikealta kaistalta tunge väliin.
Minä olen pystynyt vallan mainiosti. Jo 20 talvea.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.03.18 - klo:13:14
Pihistelijä selvisi vähällä. Itselläni oli kitkat insigniassa ja edellä ajavalla nastat. No kuinkas sitten kävikään jäisellä tiellä ruuhkaliikenteessä jossa muuttuvanopeuksinen rajoitus 100 km/h? Hyvästä turvavälistä huolimatta nastarenkailla varustetetun auton tehtyä lukkojarrutuksen ohituskaistalla oli 3 kk vanha insigniani kauniisti okun persiissä. Remontti 11000 , ja auto pajalla 2 kk. :o :o :o
Niin oliko sitä turvaväliä nyt vai eikö sitä voinut pitää?
Nastoillako olisit satavarmasti estänyt peräänajon?
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 05.03.18 - klo:13:19
Kitkarenkaat toimivat tehokkaimpina linkoina ja on aika epätodennäköistä, että niiden teille olisi osunut irtonastoja. ;)
Kyllä se taitaa olla niin, että kukaan meistä ei pysty luotettavasti sanomaan, mikä partikkeli kulloinkin tuulilasiin iskeytyy. Jotain sieltä kuitenkin aika silloin tällöin sinkoutuu. Se, kuinka paljon tehokkaampi "linko" kitkarengas mahdollisesti on nastarenkaaseen verrattuna, ei kuitenkaan ole se olennaisin kysymys. Vaikka "linko" olisi kuinka hyvä, ei sillä ole paljoa merkitystä, ellei ole jotain lingottavaa. Mistä lingottava materiaali sitten tielle tulee?
Tiellä saattaa olla ensinnäkin hiekoitushiekkaa. Se ei ole tullut renkaista, mutta varmasti sekä nasta- että kitkarenkaat sitä tuulilaseihin linkoavat. Tosiasia on myös se, että nastarenkaista aina välillä irtoaa nastoja. Niitäkin sitten linkoutuu tuulilaseihin, ja varmasti linkoina toimivat myös kitkarenkaat. Nastojen suhteen on kuitenkin syytä huomata, että näitä "ammuksia" on sitä vähemmän, mitä pienempi on nastarenkaiden osuus.
Hiekoituksen lisäksi kiviainesta ilmaantuu kuitenkin teille myös muuta kautta. Iso osa Suomen pääteistä on koko talven sulia. Esimerkiksi Etelä-Suomessa ajeltiin jouluun saakka melkeinpä vesikeleissä. Mutta vaikka tiet ovat sulia, ajaa isoa osa autokansasta lokakuusta huhtikuuhun nastoilla, koska se tunnetusti arvostaa hyvää
jääpitoa. Ei tarvitse olla mikään erityinen viisaustohtori ymmärtääkseen mitä yhdistelmä paljas (ja usein märkä) tienpinta ja runsas nastarenkaiden käyttö merkitsevät. Se merkitsee sitä, että tien pinta kuluu. Mitä silloin tapahtuu? Tien pinnasta irtoaa kiviaineista. Ja koska kiviaineista irrottavat nastarenkaat eivät luonnollisestikaan vie sitä mukanaan kotiin, jää se tien pinnalle lingottavaksi. Kuinka paljon tehokkaampi linko kitkarengas on, onkin melko toisarvoinen kysymys. (Ainakin niin kauan, kun niiden osuus on niin pieni kuin nyt). Olennaista on se, että renkaille, olipa niiden tyyppi mikä hyvänsä, jäisi aika paljon vähemmän lingottavaa, jos nykyistä hieman suurempi osa suomalaisista malttaisi olla tavoittelematta sitä parasta mahdollista jääpitoa.
Toki kysymys nastojen ja kivien tuulilasivaurioista on rengaskeskustelussa melko vähäpätöinen sivujuonne. Nastarenkaiden aiheuttamat todelliset haitat ovat jossain muualla.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 05.03.18 - klo:14:38
... Nastarenkaiden aiheuttamat todelliset haitat ovat jossain muualla.
Haittoja nastarenkailla on.. samoin hyötyjä.
Vähemmän liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneita ihmisiä sairaaloissa ja mullan alla.. siis siellä missä talvikelejä ja jäisiä teitä keskimäärin useammin on.
Ei koske rannikkoalueen autoilijoita, joiden pitäisi ihan omalla päättelyllä osata ostaa autoonsa sopivimmat talvirenkaat.. eli ko. olosuhteisiin kitkat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:12:33
Ja kitkan lamelleihin jää enemmän kiviä, kuin nastarenkaan lamelleihin.
Pitääkö tämä vielä paikkansa? Nykyisten nastarenkaiden kumiseos/lamellit on niin pehmeitä, että imevätkö ne kiviä sisuksiinsa ihan kitkarenkaan tavoin?
Silmämääräisesti kun vertailee niin oman auton kitkoissa ja rouvan nastoissa on kiviä ihan yhtä paljon kuvioinnin seassa. Molemmat ovat continentaleja renkaita.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 05.03.18 - klo:13:36
Niin oliko sitä turvaväliä nyt vai eikö sitä voinut pitää?
Nastoillako olisit satavarmasti estänyt peräänajon?
Miksi tästä pitää kaivaa väittelyä? Päivänselvä tilanne, jossa nastoilla olisi ollut mahdollisuus estää pellin rypistymistä. Huom. mahdollisuus, kolista olisi voinut niilläkin mutta yllättävään tilanteeseen nastalla olisi saanut lisää pelivaraa.
Tietysti jos 200m pitää turvaväliä niin ehtii kitkoillakin stoppiin jäällä ennen kuin kolisee.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 05.03.18 - klo:16:12
Miksi tästä pitää kaivaa väittelyä? Päivänselvä tilanne, jossa nastoilla olisi ollut mahdollisuus estää pellin rypistymistä. Huom. mahdollisuus, kolista olisi voinut niilläkin mutta yllättävään tilanteeseen nastalla olisi saanut lisää pelivaraa.
Ei voi yleistää. Tämä pitää paikkansa vain, jos nastarenkaat ovat lähes uudet merkkirenkaat. Talven ajettuina niistä ei saa enää mitään etua ja enemmän ajettuina ne ovatkin jäällä jo huonommat kuin vastaavat kitkat.
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
Ja todellakin, sillä edessä ajavalla pitää olla myös uudet merkkinastarenkaat, jotta tällaista voi yleensäkin sattua, yhdistettynä tietysti perässä ajavan liian pieneen turvaväliin.
Tuosta syystä Venäjällä nastarenkaita käyttävissä autoissa pitää olla dorkia varten, jopa tarrat...
https://m.iltalehti.fi/autouutiset/201801162200671403_oa.shtml
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 05.03.18 - klo:15:37
Haittoja nastarenkailla on.. samoin hyötyjä. Vähemmän liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneita ihmisiä sairaaloissa ja mullan alla.. siis siellä missä talvikelejä ja jäisiä teitä keskimäärin useammin on.
Ja näitä mahdollisia hyötyjä tulisi sitten verrata nastarenkaiden aiheuttamiin haittoihin. Ruotsin Trafikverket suosittelee kitkarenkaiden käyttöä ajoneuvoissa, joissa on ajovakaudenhallinta. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että kitkarenkaiden turvallisuus olisi kaikissa olosuhteissa noussut nastarenkaiden tasolle. Kyse on siitä, että ajovakaudenhallinnalla varustetuissa autoissa turvallisuustilanne on jo niin hyvä, että nastarenkaiden ympäristöhaitat painavat enemmän kuin niiden turvallisuushyödyt. Ottaen huomioon, että Ruotsi on liikenteen osalta yksi maailman turvallisimmista, ellei turvallsin, maista, tuntuisi edellä mainittu suositus oudolta, jos mullan alle päätyvien määrän lisääntyminen olisi edes jossain määrin realistinen uhkakuva.
Mä en ymmärrä miten "kitkauskovaiset" jaksavat tuputtaa samaa pari vuotta vanhaa testiä, jossa on iän vanhoja renkaita vertailussa.
"Dubattuna Conti Winter Viking 2, Nordic nastattomissa Conti Viking Contact 5 ja Keski-Euroopan nastoittamattomia ContiWinterContact TS830"
Contilta tullut jo pari vuotta sitten Contiicecontact 2:t ja sitä ennen contiicecontact 1:t (Conti winter viking 2 julkaistu joskus 12-13 vuotta sitten), Conti Viking Contact 5 on melkein 10 vuotta vanha, mutta uudempi malli, kuin conti winter viking 2 nasta.
Myös tekniikan maailma testasi tuota nastaulkonemaan ja totesi, että kitka saavuttaa parin vuoden iässä vasta nastarenkaat. Joten vedetäänkö taas mutkia suoriksi? Kuka yleensä ajaa nastoilla kolmea talvea pidempään? Ja ajaako kaikki kitkakuskit uusilla contin kitkoilla? Epäilen VAHVASTI!
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 05.03.18 - klo:16:55
Ei voi yleistää. Tämä pitää paikkansa vain, jos nastarenkaat ovat lähes uudet merkkirenkaat. Talven ajettuina niistä ei saa enää mitään etua ja enemmän ajettuina ne ovatkin jäällä jo huonommat kuin vastaavat kitkat.
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
Mattiselta tulee yleensä asiallista tekstiä, mutta tuo on kyllä melkoista jargonia. Itse en heittänyt edes kitkoja, kuin vasta lokakuussa alle!
Väitätkö että kesällä kitkarenkailla suhaavat eivät ole vaarallisia? Ainakin VTT:n tutkimuksen mukaan ovat.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 05.03.18 - klo:14:38
Mutta vaikka tiet ovat sulia, ajaa isoa osa autokansasta lokakuusta huhtikuuhun nastoilla, koska se tunnetusti arvostaa hyvää jääpitoa.
Empiirisin oman tutkimuksen mukaan kitkoissa on mulla ainakin enemmän kiviä, kuin nastarenkaissa (Continental, Goodyear, Nokian). Ei toki näe vaivaa ruveta laskemaan.
Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 05.03.18 - klo:16:09
Pitääkö tämä vielä paikkansa? Nykyisten nastarenkaiden kumiseos/lamellit on niin pehmeitä, että imevätkö ne kiviä sisuksiinsa ihan kitkarenkaan tavoin?
Silmämääräisesti kun vertailee niin oman auton kitkoissa ja rouvan nastoissa on kiviä ihan yhtä paljon kuvioinnin seassa. Molemmat ovat continentaleja renkaita.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:17:14Kuka yleensä ajaa nastoilla kolmea talvea pidempään?
Noin 99% autoilijoista. Valtaosa tällä foorumilla kirjoittavista ihmisistä kuuluu tuohon jäljellejäävään yhteen prosenttiin. 99% ihmisistä riittää kun renkaissa näkyy olevan jotain metallihippusia kiinni. Valtaosa ei edes tiedä että nastat kuluvat ja tylstyvät ajan myötä ja että heidän nastarenkaansa muistuttavatkin jääpidoltaan KE-kitkaa parin talven jälkeen, silti ajelevat into piukassa pisin maanteitä ja jakavat esson baarin viisauksia nastarenkaiden ylivertaisesta jääpidosta kaveripiirissään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:17:14
Väitätkö että kesällä kitkarenkailla suhaavat eivät ole vaarallisia? Ainakin VTT:n tutkimuksen mukaan ovat.
Tämä on asia, josta minulla ei ole minkään sortin näkemystä. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka vaarallista kitkarenkaiden käyttö kesällä on. Eikä siitäkään, kuinka yleistä se on.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 05.03.18 - klo:17:34
Noin 99% autoilijoista. Valtaosa tällä foorumilla kirjoittavista ihmisistä kuuluu tuohon jäljellejäävään yhteen prosenttiin. 99% ihmisistä riittää kun renkaissa näkyy olevan jotain metallihippusia kiinni. Valtaosa ei edes tiedä että nastat kuluvat ja tylstyvät ajan myötä ja että heidän nastarenkaansa muistuttavatkin jääpidoltaan KE-kitkaa parin talven jälkeen, silti ajelevat into piukassa pisin maanteitä ja jakavat esson baarin viisauksia nastarenkaiden ylivertaisesta jääpidosta kaveripiirissään.
Olet taas väärässä!
Pihistelijän ja salkan83 kannattaa mennä seuraavalla jääkelillä kokeilemaan vaikka turun väylän ruuhkaliikenteeseen aamulla 7:30 ajelemaan 100 km/h ja pitää sitä hyvää turvaväliä kitkoillaan. Yleenhänsä tilanne syntyy liittymäkaistojen kohdalla joissa on sieltä tulijoilla aivan mahdoton kiire päästä 60 km/h nopeudella ohituskaistalle. Näin kävi edellä ajavalleni ja hän tietty veti liinat kiinni jolloin minun 100 m turvaväli kitkoilla ei riittänyt. Nastoilla kolari olisi vältetty. Törmäysnopeus oli n. 20-30 km/h.
Jokainenhan ajaa miksi parhaaksi katsoo. Itse ajelen kyllä tämän loppukevään nastoilla kun kesäkelit tulee aivan juuri ja nastat renkaissa eivät oleellisesti ehdi kulua auton alla parissa viikossa. Nuo nastat laitettin alle viime pe ja kitkoja ei kannattanut laittaa kuukauden takia alle vaan ensi syksynä sitten mahdollisimman tuoreena.
Mutta mitä esille tuomastani opimme? Aina riittävä turvaväli ja rengastus olosuhteiden mukaiseksi.
Ja rengasliikkeestä ei muuten kannata ostaa erikoisia (vähemmän myytyjä) kitka- tai nastarenkaita koska saattavat pahimmillaan laittaa 5 v sitten paistetut. Tukkuri kun laittaa liikkeisiin renkaita yleensä vanhenemis järjestyksessä. Yleensähän liikkeet pitävät 2 v sitten paistettuja renkaita rajatapauksena että voi vielä myydä.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 05.03.18 - klo:16:12
Miksi tästä pitää kaivaa väittelyä? Päivänselvä tilanne, jossa nastoilla olisi ollut mahdollisuus estää pellin rypistymistä. Huom. mahdollisuus, kolista olisi voinut niilläkin mutta yllättävään tilanteeseen nastalla olisi saanut lisää pelivaraa.
Tietysti jos 200m pitää turvaväliä niin ehtii kitkoillakin stoppiin jäällä ennen kuin kolisee.
Ei tartte ei. Jos nyt joku kuitenkin postaa noinkin rahvaanomasen jutun, jossa annetaan ymmärtää, että vain väärä rengastus ajoi auton toisen perään. Ratin ja penkin välissä kaikki meni nappiin, niin ihmettelen teitä nastajeesuksia, jotka kuvittelette että renkaat kyllä pelastavat, kunhan siihen tarpeeksi uskoo. Koska onhan se "päivänselvä tilanne"
Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.03.18 - klo:18:04
Pihistelijän ja salkan83 kannattaa mennä seuraavalla jääkelillä kokeilemaan vaikka turun väylän ruuhkaliikenteeseen aamulla 7:30 ajelemaan 100 km/h ja pitää sitä hyvää turvaväliä kitkoillaan. Yleenhänsä tilanne syntyy liittymäkaistojen kohdalla joissa on sieltä tulijoilla aivan mahdoton kiire päästä 60 km/h nopeudella ohituskaistalle. Näin kävi edellä ajavalleni ja hän tietty veti liinat kiinni jolloin minun 100 m turvaväli kitkoilla ei riittänyt. Nastoilla kolari olisi vältetty. Törmäysnopeus oli n. 20-30 km/h.
Jokainenhan ajaa miksi parhaaksi katsoo. Itse ajelen kyllä tämän loppukevään nastoilla kun kesäkelit tulee aivan juuri ja nastat renkaissa eivät oleellisesti ehdi kulua auton alla parissa viikossa. Nuo nastat laitettin alle viime pe ja kitkoja ei kannattanut laittaa kuukauden takia alle vaan ensi syksynä sitten mahdollisimman tuoreena.
Mutta mitä esille tuomastani opimme? Aina riittävä turvaväli ja rengastus olosuhteiden mukaiseksi.
Ja rengasliikkeestä ei muuten kannata ostaa erikoisia (vähemmän myytyjä) kitka- tai nastarenkaita koska saattavat pahimmillaan laittaa 5 v sitten paistetut. Tukkuri kun laittaa liikkeisiin renkaita yleensä vanhenemis järjestyksessä. Yleensähän liikkeet pitävät 2 v sitten paistettuja renkaita rajatapauksena että voi vielä myydä.
Harmillinen tilanne. Edelleen silti sitä mieltä, että turha tästä on lähteä renkaita syyttelemään, mutta jokainen tekee kuten parhaaksi näkee, jotta selviytyy jokapäiväisistä ajoista. Niillä renkailla millä kykenee ajamaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 05.03.18 - klo:18:35
Ratin ja penkin välissä kaikki meni nappiin, niin ihmettelen teitä nastajeesuksia, jotka kuvittelette että renkaat kyllä pelastavat, kunhan siihen tarpeeksi uskoo. Koska onhan se "päivänselvä tilanne"
Tässä ei nyt mielestäni ollut mitään sellaista, että tarvitsisi alkaa nimittelemään. Niin tyhmää kuin se joidenkin mielestä täällä onkin, tuon kaltainen tilanne on se syy miksi omassa kalustossani on nastat alla ainakin toistaiseksi. Voi olla kärpäsen tappamista singolla, mutta toistaiseksi näin.
Autoillamme (2kpl) ajaa eritasoiset kuljettajat, ja siksi haluan marginaalin olevan mahdollisimman iso.
Joku puhui jo vuoden tai kahden vuoden iästä renkaalle, käsi ylös joka kehtaa väittää että kolmatta talvea alla olevalla kitkalla tekisi sitäkään vähää mitä tuoreempana? Sama koskee nastoja ja tosiaan aina löytyy se osa ihmisiä jota ei kiinnosta muu kuin oma lompakko renkaiden kuntoon nähden.
Pahoitteluni. Ajattelin kun täällä jo muut ottivat tuon uskonnon mukaan, niin pieni letkautus sopisi sekaan. Ehkäpä olisi pitänyt laittaa se lainausmerkkien väliin?
Ens talvena lähtisi kolmas talvi kitkoilla ja ajattelin ajaa kyllä ihan koko talven.
Täältä siis nousee lapanen. Toistaiseksi ovat olleet yhtä liukkaat kuin ensimmäisinäkin päivinä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:18:03
Olet taas väärässä!
En usko, vaan tiedän olevani oikeassa.
Jultsu on kyllä oikeassa.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.03.18 - klo:18:04
Pihistelijän ja salkan83 kannattaa mennä seuraavalla jääkelillä kokeilemaan vaikka turun väylän ruuhkaliikenteeseen aamulla 7:30 ajelemaan 100 km/h ja pitää sitä hyvää turvaväliä kitkoillaan.
Asuin Espoossa monta vuotta ja tuli ajettua Turunväylää kitkoilla joka aamu. Ei mitään ongelmaa, kun ajaa kelin mukaan. Pahalla kelillä ei tulisi mieleenkään ajaa 100 km/h.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 05.03.18 - klo:19:31
Asuin Espoossa monta vuotta ja tuli ajettua Turunväylää kitkoilla joka aamu. Ei mitään ongelmaa, kun ajaa kelin mukaan. Pahalla kelillä ei tulisi mieleenkään ajaa 100 km/h.
Siinäpä sen salaisuus - ei meikäläisen luonne anna periksi urittaa teitä nastarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 05.03.18 - klo:19:31
Asuin Espoossa monta vuotta ja tuli ajettua Turunväylää kitkoilla joka aamu. Ei mitään ongelmaa, kun ajaa kelin mukaan. Pahalla kelillä ei tulisi mieleenkään ajaa 100 km/h.
Näistä ne vaaratilanteet juuri syntyvät, kun jotkut rullailevat 60kmh moottoritiellä. Jos ei uskalla ajaa moottoritienopeutta, niin pitää siirtyä motarilta pois esim vanhalle turuntielle.
Täällä on nastarenkailla ajaja. Olen kyllä ajellut kitkoillakin joskus mutta en niistä koskaan ole tykännyt. Omassa pirssissä on aina nastakumit vaikka ne inan kalliimmatki on. Asun satakunnassa. Mielestäni kitkat sopii Jyväskylästä pohjoisen suuntaan asuville eikä tänne jäisille etelän teille. Ja autolla pitää päästä ajaan kelillä kuin kelillä vähintään 100kmh :)
Turun suunnalla olen pärjännyt kitkoilla ihan hyvin, eikä ajotyylini edellytä mitään minimi-nopeutta, kelien mukaan ajelen. Tulin just pohjosesta (toisella autollani) siellä on nastat ehdottomat.
Edellisellä viikolla tuli ajeltua halki puoli Suomea ees taas ja vähän extraa vielä päälle. Alkuviikosta oli paukkupakkaset ja kaikki valtatiet täysin sulina. Loppuviikosta taasen keli oli lauhtunut ja varsinkin pohjoisessa päässä heitteli vähän lunta. Koko tällä yli 1300km reissulla oli ehkä n. vajaa 20km ees taas oli mutkaista pienempää maantietä joka oli jääpintainen. Tämä osuus ajeltiin normaalisti 80km/h ilman minkäänlaisia probleemia kitkoilla, nopeutta rajoittava tekijäksi tulee tämmöisellä pätkällä usein muutamat vähän jyrkemmät mutkat ja epätasaisen jään aiheuttama tärinä (sama oliko nastat vai kitkat).
Nastoilla tästä reissusta teoreettista hyötyä olisi tällä jäisellä maantiepätkällä, eli vajaa 40km, loppuilla kilometreillä nastoista taasen on konkreettista haittaa (melu, ajotuntuma, teiden kuluminen tms). Eli
* 40 / 1300 km= 3% matkasta - nastoista *teoriassa* hyötyä
* 1260 / 1300 km = 97% matkasta - nastoista *käytännössä* haittaa.
Pohjoisemmassa päässä reissun välissä tuli ajeltua myös kaupunkiajoa, kaupunkitiet olivat osin palteisia ja tietenkin osin kiillottuneita. Mutta niin vain valoista lähdettiin tavanomaisten autojen kanssa useimmiten rinta rinnan ja joskus vieressä kovasti kahiseva nasta-auto jäi tavanomaisessa kiihdytyksessä jälkeen. Neliveto(maasturit) menivät tietenkin omia menojaan. Tampereen seudulla taasen ilma oli jo harmaa tiepölystä.
Tämä on nyt yksi argumentti/näkökulma asiaan, käytännössä nastoilla varsinkin eteläisessä Suomessa paahdetaan suurin osa ajasta täysin paljailla teillä lähes läpi talven. Tämä on yksi syy miksi päädyin itse vaihtamaan nastat kitkoihin, ehkäpä Suomessakin voitaisiin harkita esim. hienoista nastaveroa tms, nimittäin ei noiden teiden jokavuotinen uusiminen halpaa hommaa ole ja toisaalta tulee sitten se pölyaspekti.
Lainaus käyttäjältä: fr0zen - 05.03.18 - klo:22:12
Ja autolla pitää päästä ajaan kelillä kuin kelillä vähintään 100kmh :)
Noin kun luullaan, on jälki sitten tällaista
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/03/18/raju-ketjukolari-etela-suomessa-2005
Jutun lopussa haastateltiin yhtä autoilijaa, joka ei joutunut ketjukolariin. Hän oli ajanut kelin mukaan 80 km/h ja ihmetellyt miksi monet painavat ohi 100 km/h. No siellä ne satasta ”testivoittaja” nastoilla ajaneet olivat sitten kasassa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 06.03.18 - klo:04:57
Noin kun luullaan, on jälki sitten tällaista
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/03/18/raju-ketjukolari-etela-suomessa-2005 (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/03/18/raju-ketjukolari-etela-suomessa-2005)
Jutun lopussa haastateltiin yhtä autoilijaa, joka ei joutunut ketjukolariin. Hän oli ajanut kelin mukaan 80 km/h ja ihmetellyt miksi monet painavat ohi 100 km/h. No siellä ne satasta ”testivoittaja” nastoilla ajaneet olivat sitten kasassa.
Suomessa kannattaisi siirtyä muuttuviin nopeusrajoitusmerkkeihin. Huonolla tai liukkaalla kelillä nopeuksia laskettaisiin merkittävästi ja hyvällä kelillä nostettaisiin. Nillä rahoilla, jotka menevät joka kesäisiin urakorjauksiin varmaankin kustannettaisiin liikennemerkkien vaihtaminen ja ohjauskeskustoiminta moneen kertaan.
Valtio on nyt satsannut nopeusvalvontajärjestelmän kehittämiseen. Teiden korjausrahoista säästyisi entistä enemmän rahaa tämän edelleen kehittämiseen. Autoihin voitaisiin vaatia jatkuva nopeusvalvontajärjestelmä, joka perustuisi gps:ään + teiden nopeusrajoitusten tietokantaan. Ylinopeussakko määräytyisi ylinopeuden ja ylinopeutta ajettujen kilometrien mukaan, jolloin hetkellinen kohtuullinen ylinopeus ei sakkoloukkua laukaisisi.
Järjestelmällä saavutettaisiin huomattava liikenneturvallisuuden parantaminen ja se helpottaisi tuskaa luopua nastarenkaista, kun nopeusrajoitukset vaihtuisivat kelin ja tien hoitotilanteen mukaan.
No nyt alkaa olemaan ehdotukset sitä luokkaa, että seuraavaksi voidaan kaikki muuttaa BB-taloon. ;D
Kyllä tää suomeks sanottuna vituttaa katsoa ja kuunnella tuota nastarenkaan aikaansaannoksia vuodesta toiseen...toiset yrittää säästää teitä kitkoilla. Kaksinumeroiset tietkin täällä oulun eteläisessä täysin paljaita ja nastat vaan laulaa suurimmalla osalla.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 06.03.18 - klo:09:05
Kyllä tää suomeks sanottuna vituttaa katsoa ja kuunnella tuota nastarenkaan aikaansaannoksia vuodesta toiseen...toiset yrittää säästää teitä kitkoilla. Kaksinumeroiset tietkin täällä oulun eteläisessä täysin paljaita ja nastat vaan laulaa suurimmalla osalla.
Miksi ihmiset ovat, niin idiootteja, että jurruuttavat samassa kohtaa tietä. Ja hyvällä omallatunnolla ajelen vielä ainakin pari viikkoa nastoilla.
Jos haluat vielä säästää teitä, niin vaihda kesärenkaat alle 😆
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:09:20
Jos haluat vielä säästää teitä, niin vaihda kesärenkaat alle 😆
Ja jos haluat säästää ihmishenkiä sekä teitä, vaihda KE-kitkat alle.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.03.18 - klo:18:04
Pihistelijän ja salkan83 kannattaa mennä seuraavalla jääkelillä kokeilemaan vaikka turun väylän ruuhkaliikenteeseen aamulla 7:30 ajelemaan 100 km/h ja pitää sitä hyvää turvaväliä kitkoillaan. Yleenhänsä tilanne syntyy liittymäkaistojen kohdalla joissa on sieltä tulijoilla aivan mahdoton kiire päästä 60 km/h nopeudella ohituskaistalle. Näin kävi edellä ajavalleni ja hän tietty veti liinat kiinni jolloin minun 100 m turvaväli kitkoilla ei riittänyt. Nastoilla kolari olisi vältetty. Törmäysnopeus oli n. 20-30 km/h.
Paljonko nopeudestasi olisit joutunut tinkimään, ettei törmäystä olisi tapahtunut? Olosuuhteisiin ja tilanteeseen sopimaton nopeus aiheuttaa ongelmia kaikilla rengastyypeillä. Mikä syy hätäjarrutukseen sillä edellä menevällä muuten oli? Jos keli on sellainen, että kitkan ja nastan välillä on noin suuri ero jarrutusmatkassa, niin ehkä se olisi juuri se keli, missä erityisesti olisi syytä sopeuttaa nopeuttaan olsouhteisiin sopivaksi.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.03.18 - klo:10:18
Paljonko nopeudestasi olisit joutunut tinkimään, ettei törmäystä olisi tapahtunut? Olosuuhteisiin ja tilanteeseen sopimaton nopeus aiheuttaa ongelmia kaikilla rengastyypeillä. Mikä syy hätäjarrutukseen sillä edellä menevällä muuten oli? Jos keli on sellainen, että kitkan ja nastan välillä on noin suuri ero jarrutusmatkassa, niin ehkä se olisi juuri se keli, missä erityisesti olisi syytä sopeuttaa nopeuttaan olsouhteisiin sopivaksi.
Kerrotko lisää miten luet keliä auton ratista ajon aikana, jos mitään veden olomuotoa ei tule taivaalta.
Esimerkkinä mökille mennessä en ainakaan minä pysty aina lukemaan, kuinka liukkaita mäet ja jäinen tie on sekä minkälainen kitkakerroin tiessä mahdollisesti on. Mutta paras viisaushan on jälkiviisaus varsinkin keskustelupalstoilla...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:10:38
Kerrotko lisää miten luet keliä auton ratista ajon aikana, jos mitään veden olomuotoa ei tule taivaalta.
Esimerkkinä mökille mennessä en ainakaan minä pysty aina lukemaan, kuinka liukkaita mäet ja jäinen tie on sekä minkälainen kitkakerroin tiessä mahdollisesti on. Mutta paras viisaushan on jälkiviisaus varsinkin keskustelupalstoilla...
Mutta eikös nastoilla ajavat varaudu jatkuvasti siihen pahimpaan mahdolliseen keliin? Tarviiko siihen jäiseen mäkeen ajaa sitä korkeinta mahdollista vauhtia?
Itse kyllä jäisillä mökkiteillä suhteutan sen nopeuden niin, että pysytään tiellä. Oli se sitten takana tulevalle nastakuskille kuinka hiljainen nopeus tahansa. Tarvittaessa annetaan sille kiireiselle nastakusille sitten vaikka tilaisuus mennä sinne mökille nopeammin ajamalla sivuun. Ei autolla ajaminen ole niin vaikeaa, mitä jotkut yrittävät uskotella. ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:10:38
Kerrotko lisää miten luet keliä auton ratista ajon aikana, jos mitään veden olomuotoa ei tule taivaalta.
Esimerkkinä mökille mennessä en ainakaan minä pysty aina lukemaan, kuinka liukkaita mäet ja jäinen tie on sekä minkälainen kitkakerroin tiessä mahdollisesti on. Mutta paras viisaushan on jälkiviisaus varsinkin keskustelupalstoilla...
Kitkaa voi kokeilla molempia polkimia polkemalla ja ohjauspyörää kääntelemällä. Jos lähtiessä risteyksissä jarrutellessa, kiihdyttäessä ja kurvaillessa saatu informaatio kaipaa kesken matkan päivitystä, niin esimerkiksi monesti on helppo kiihdyttää voimakkaasti ja tarkastaa, kuika korkealla sutimisen raja on. Kokeneemmalla kuskilla tulisi olla myös jo automaattisesti aika hyvä käsitys siitä, millaisissa sääolosuhteissa liukkaus on mahdollinen.
Renkaista riippumatta vierastan ajatusta olla tiedostamatta keliolosuhteita.
Parempi tuo viisaus on omaksua jälkikäteen kuin ei silloinkaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:10:38
Kerrotko lisää miten luet keliä auton ratista ajon aikana, jos mitään veden olomuotoa ei tule taivaalta.
Esimerkkinä mökille mennessä en ainakaan minä pysty aina lukemaan, kuinka liukkaita mäet ja jäinen tie on sekä minkälainen kitkakerroin tiessä mahdollisesti on. Mutta paras viisaushan on jälkiviisaus varsinkin keskustelupalstoilla...
Kumma juttu ettet erota kelien eroja auton ratissa mutta kun moottoritiellä ohitat possujunaa +50km/h nopeuserolla niin pystyt tarkistamaan samalla että possujunassa on pelkkiä kitkakuskeja. ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Pitäiskö tänne perustaa erillinen topic "-karpan- viisaudet"
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 06.03.18 - klo:11:00
Pitäiskö tänne perustaa erillinen topic "-karpan- viisaudet"
;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:10:38
Kerrotko lisää miten luet keliä auton ratista ajon aikana, jos mitään veden olomuotoa ei tule taivaalta.
Voi jeesus mitä mitä juttua täällä kuulee...voiko ihminen olla noin tyhmä ;D
No teräksenharmaa ne olleellisimmat jo sulle reppanalle kertoikin...ja otti kantaa aivan oikein kelin lukemiseen rengastyypistä riippumatta.
Kyllä samankaltaista tilannetajua pitää olla kesälläkin, ei soratiellä pito ole sama ku asfaltilla.
Alkuperäinen kommentti:
Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.03.18 - klo:18:04
Pihistelijän ja salkan83 kannattaa mennä seuraavalla jääkelillä kokeilemaan vaikka turun väylän ruuhkaliikenteeseen aamulla 7:30 ajelemaan 100 km/h ja pitää sitä hyvää turvaväliä kitkoillaan. Yleenhänsä tilanne syntyy liittymäkaistojen kohdalla joissa on sieltä tulijoilla aivan mahdoton kiire päästä 60 km/h nopeudella ohituskaistalle. Näin kävi edellä ajavalleni ja hän tietty veti liinat kiinni jolloin minun 100 m turvaväli kitkoilla ei riittänyt. Nastoilla kolari olisi vältetty. Törmäysnopeus oli n. 20-30 km/h.
Jokainenhan ajaa miksi parhaaksi katsoo. Itse ajelen kyllä tämän loppukevään nastoilla kun kesäkelit tulee aivan juuri ja nastat renkaissa eivät oleellisesti ehdi kulua auton alla parissa viikossa. Nuo nastat laitettin alle viime pe ja kitkoja ei kannattanut laittaa kuukauden takia alle vaan ensi syksynä sitten mahdollisimman tuoreena.
Mutta mitä esille tuomastani opimme? Aina riittävä turvaväli ja rengastus olosuhteiden mukaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.03.18 - klo:10:18
Paljonko nopeudestasi olisit joutunut tinkimään, ettei törmäystä olisi tapahtunut? Olosuuhteisiin ja tilanteeseen sopimaton nopeus aiheuttaa ongelmia kaikilla rengastyypeillä. Mikä syy hätäjarrutukseen sillä edellä menevällä muuten oli? Jos keli on sellainen, että kitkan ja nastan välillä on noin suuri ero jarrutusmatkassa, niin ehkä se olisi juuri se keli, missä erityisesti olisi syytä sopeuttaa nopeuttaan olsouhteisiin sopivaksi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:10:38
Kerrotko lisää miten luet keliä auton ratista ajon aikana, jos mitään veden olomuotoa ei tule taivaalta.
Esimerkkinä mökille mennessä en ainakaan minä pysty aina lukemaan, kuinka liukkaita mäet ja jäinen tie on sekä minkälainen kitkakerroin tiessä mahdollisesti on. Mutta paras viisaushan on jälkiviisaus varsinkin keskustelupalstoilla...
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.03.18 - klo:10:55
Kitkaa voi kokeilla molempia polkimia polkemalla ja ohjauspyörää kääntelemällä. Jos lähtiessä risteyksissä jarrutellessa, kiihdyttäessä ja kurvaillessa saatu informaatio kaipaa kesken matkan päivitystä, niin esimerkiksi monesti on helppo kiihdyttää voimakkaasti ja tarkastaa, kuika korkealla sutimisen raja on. Kokeneemmalla kuskilla tulisi olla myös jo automaattisesti aika hyvä käsitys siitä, millaisissa sääolosuhteissa liukkaus on mahdollinen.
Renkaista riippumatta vierastan ajatusta olla tiedostamatta keliolosuhteita.
Parempi tuo viisaus on omaksua jälkikäteen kuin ei silloinkaan.
Poljetko paljonko motarilla jarrua ja mutkittelet tiellä ;D ;D ;D. Montako kertaa sinut on pysäytetty rattijuopumuksesta? Valitettavasti moni tämän päivän luistonestolla varustettu auto on todella tunnoton eikä välitä tietoa auton sisälle muuten, kuin ehkä luistonesto vilkuttamalla.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 06.03.18 - klo:10:51
Mutta eikös nastoilla ajavat varaudu jatkuvasti siihen pahimpaan mahdolliseen keliin? Tarviiko siihen jäiseen mäkeen ajaa sitä korkeinta mahdollista vauhtia?
Itse kyllä jäisillä mökkiteillä suhteutan sen nopeuden niin, että pysytään tiellä. Oli se sitten takana tulevalle nastakuskille kuinka hiljainen nopeus tahansa. Tarvittaessa annetaan sille kiireiselle nastakusille sitten vaikka tilaisuus mennä sinne mökille nopeammin ajamalla sivuun. Ei autolla ajaminen ole niin vaikeaa, mitä jotkut yrittävät uskotella. ;)
Joissain tapauksissa tuota korkeinta mahdollista vauhtia pitää käyttää, että pääset sinne mäen päälle ja kitkoilla se voi jäädä tekemättä. Kun menet sitten pulkkana tai jarrun kanssa takaisin alamäkeen, niin voipi olla, että olet niiden kitkojesi kanssa A:Poikittain tiellä tai B:Penkassa. Ellet omista ketjuja.
Valitettavasti tänä päivänä suurin osa autopalstoilla kirjoittavista luulevat olevansa keskimääräistä parempia kuskeja eivätkä varmana kerro, jos on kolahtanut liikenteessä, koska se veisi uskottavuuden!
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 06.03.18 - klo:11:00
Kumma juttu ettet erota kelien eroja auton ratissa mutta kun moottoritiellä ohitat possujunaa +50km/h nopeuserolla niin pystyt tarkistamaan samalla että possujunassa on pelkkiä kitkakuskeja. ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Pitäiskö tänne perustaa erillinen topic "-karpan- viisaudet"
Valitettavasti en käytä +50km/h ylinopeuksia ja ylinopeussakkojen määrä minulla on tasan 0! Joten täysin turha trollaus.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 06.03.18 - klo:12:32
Voi jeesus mitä mitä juttua täällä kuulee...voiko ihminen olla noin tyhmä ;D
No teräksenharmaa ne olleellisimmat jo sulle reppanalle kertoikin...ja otti kantaa aivan oikein kelin lukemiseen rengastyypistä riippumatta.
Kyllä samankaltaista tilannetajua pitää olla kesälläkin, ei soratiellä pito ole sama ku asfaltilla.
Valitettavasti tähän viestiin kiteytyy miksi tämän forumin moderointi voisi olla jämäkämpää. Loput voit lukea yllä ja kuinka hyvin todellisuudessa moottoritiellä Suomalaiset lukevat keliä. Senhän huomaa joka talvi, kun se yllättää. En ymmärrä miten moottoritie yhtäkkiä muuttu soratieksi paitsi päässäsi?
Turhaa podet itkupotkuraivareita siitä lystistä, että suurin osa Suomalaista voi kruisailla hyvällä omallatunnolla talvella nastarenkailla nyt ja tulevaisuudessa ;D
Eikös tuossa ollut puhe nopeuserosta ei ylinopeudesta? Esim viittäkymppiä ajava sikaporukka ohitetaan satasen vauhdilla?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:16:16
Valitettavasti en käytä +50km/h ylinopeuksia ja ylinopeussakkojen määrä minulla on tasan 0! Joten täysin turha trollaus.
Kovasti olet toitottanut näiden possujunien hitautta mutta nyt ne ajavatkin rajoitusten mukaan?? ??
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 06.03.18 - klo:16:34
Eikös tuossa ollut puhe nopeuserosta ei ylinopeudesta? Esim viittäkymppiä ajava sikaporukka ohitetaan satasen vauhdilla?
Juurikin näin. -karpan- ymmärrys jopa omista jutuistaan on aika onnetonta ;D
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 06.03.18 - klo:16:34
Eikös tuossa ollut puhe nopeuserosta ei ylinopeudesta? Esim viittäkymppiä ajava sikaporukka ohitetaan satasen vauhdilla?
Törmäätkö useasti moottoritiellä 50km/h ajavaan possujunaan paitsi ruuhka-aikaan lähellä kehän ramppeja?
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 06.03.18 - klo:16:38
Kovasti olet toitottanut näiden possujunien hitautta mutta nyt ne ajavatkin rajoitusten mukaan?? ??
Juurikin näin. -karpan- ymmärrys jopa omista jutuistaan on aika onnetonta ;D
Kovasti ei tuo trollailu näytä onnistuvan, kun argumentitkin on hukassa ja harvemmin noihin possujuniin törmää SINUN mainitsemillasi moottoriteillä, vaan nimenomaan teillä missä on ohituskaistoja.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 06.03.18 - klo:16:38
Juurikin näin. -karpan- ymmärrys jopa omista jutuistaan on aika onnetonta ;D
Tämä. Itse lopetin "karppaamisen" siirtämällä kyseisen nimimerkin estolistalle, eipähän tarvitse vedellä hiilareita sieraimiin ihan niin usein. Olen joutunut tällaiseen henkilöön tutustumaan myös ihan kasvotusten, enkä loppupeleissä kestänyt sitäkään. Jos sanot tällaiselle henkilölle että taivas on sininen, hän rähjää että eipäs ole kun se on valkoinen kun on niin paljon pilviä. Jos sitten myönnyt että joo, onhan se valkoinen, alkaa huuto että eipäs ole kuin sininen. Eli tarkoituksena on olla aina eri mieltä joka asiasta, oma mielipide vaihtuu sen mukaan mitä mieltä muut ovat. Sitten jos tämä ei onnistu, aina voi omia juttujaan tulkita toisin kuin muut, ja tahallaan tulkita väärin muiden sanomisia. Kun ei ole lääketieteen koulutusta, en ala edes arvailemaan mikä olisi oikea diagnoosi, mutta epäilemättä sellainen kirjoista ja kansista löytyy.
No tämähän ei sitten liittynyt taas mitenkään rengaskeskusteluun, offtopic-höpinöille lienee myös joku diagnoosi. :P
Nyt ihan oikeasti joku järki tähän keskusteluun. Mielipiteitä voi olla suuntaan jos toiseenkin, mutta kenenkään maailma ei murru siitä jos naapuri käyttää nastoja tai kitkoja.
Nastat eivät ole ainoa epäkohta mitä maanteiltä löytyy, eivätkä kitkat myöskään tee kaikissa tilanteissa autuaaksi. Aloitetaan +15v ikäluokan autoista, joissa ihan taatusti on erinäistä kelvotonta tarvikeosaa ja takuulla huonommat renkaat kuin yhdelläkään tähän topiciin osallistuneilla.
Osaamattoman ja ennakoimiskyvyttömän kuskin paikka on joka tapauksessa kotona, mutta silloin kun tämä liikenteeseen päättää lähteä, on parasta että kalusto olisi parasta mahdollista ja alla maksimaalisen pidon antava rengas. Näin meillä kaikilla on tien päällä turvallisempaa. Tästä haavekuvasta ollaan kuitenkin aika kaukana, kun usein se huono / osaamaton kuski yhdistyy siihen, että kalusto ei herätä mielenkiintoa.
Jos joku jomman kumman vaihtoehdon kokee paremmaksi, voisiko antaa tämän olla ihan rauhassa päätöksensä kanssa?
Lainaus käyttäjältä: tet - 06.03.18 - klo:17:24
Tämä. Itse lopetin "karppaamisen" siirtämällä kyseisen nimimerkin estolistalle, eipähän tarvitse vedellä hiilareita sieraimiin ihan niin usein. Olen joutunut tällaiseen henkilöön tutustumaan myös ihan kasvotusten, enkä loppupeleissä kestänyt sitäkään. Jos sanot tällaiselle henkilölle että taivas on sininen, hän rähjää että eipäs ole kun se on valkoinen kun on niin paljon pilviä. Jos sitten myönnyt että joo, onhan se valkoinen, alkaa huuto että eipäs ole kuin sininen. Eli tarkoituksena on olla aina eri mieltä joka asiasta, oma mielipide vaihtuu sen mukaan mitä mieltä muut ovat. Sitten jos tämä ei onnistu, aina voi omia juttujaan tulkita toisin kuin muut, ja tahallaan tulkita väärin muiden sanomisia. Kun ei ole lääketieteen koulutusta, en ala edes arvailemaan mikä olisi oikea diagnoosi, mutta epäilemättä sellainen kirjoista ja kansista löytyy.
No tämähän ei sitten liittynyt taas mitenkään rengaskeskusteluun, offtopic-höpinöille lienee myös joku diagnoosi. :P
Jännä ettei mielipiteeni ole muuttunut nastarenkaista yli 20 vuodesta miksikään (Tämän voi myös tarkistaa, joka haluaa nähdä vaivaa) vaikka käytän myös kitkarenkaita molemmissa autoissani. Nastarenkaat sopivat parhaiten minun käyttöön talvella!
Myös kotitarvepsykologeja löytyy yllättävän paljon netin eri keskustelupalstoilta, jotka luulevat tuntevansa kirjoitusten perusteella toisen, vaikka tämä on täyttä puppua. Kyse on tarpeesta pysty lokeroimaan ihminen jonkin.
Toiset kirjoittava miellyttääkseen muita. Toiset kirjoittavat tuodakseen oman mielipiteensä esille. Siinä on iso ero.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 06.03.18 - klo:17:32...mutta kenenkään maailma ei murru siitä jos naapuri käyttää nastoja tai kitkoja.
Murtuuhan se jos esimerkiksi naapurissa asuva Kalle Kitkakuski ajelee sateisena lokakuun päivänä "testivoittaja" Hakka R2:lla pisin maantietä, suurinta sallittua nopeutta tottakai (100km/h), auto lähtee vesiliirtoon (joka R2 tapauksessa voi tapahtua jo 50km/h nopeudessa!!!!!) ja törmää vastaantulevaan autoon jossa kyydissä pieniä lapsia ja kaikki saavat kolarissa surmansa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 06.03.18 - klo:18:43
Murtuuhan se jos esimerkiksi naapurissa asuva Kalle Kitkakuski ajelee sateisena lokakuun päivänä "testivoittaja" Hakka R2:lla pisin maantietä, auto lähtee vesiliirtoon ja törmää vastaantulevaan autoon jossa kyydissä pieniä lapsia ja kaikki saavat kolarissa surmansa.
VTT:n tutkimuksen mukaan tuo tapaus sattuu todennäköisemmin huonokuntoisilla kitkoilla ajavalle henkilölle (Tutkimus ei erottele KE-kitkoja noista).
Kyllä, eli kun ne Hakka R2:t on kulutettu 5mm korville, voi auto lähteä liirtämään jo Helsingin ydinkeskustassakin kolmenkympin alueella, tehden monikymmenkertaisesti tuhoa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:16:16
Alkuperäinen kommentti:
Poljetko paljonko motarilla jarrua ja mutkittelet tiellä ;D ;D ;D. Montako kertaa sinut on pysäytetty rattijuopumuksesta? Valitettavasti moni tämän päivän luistonestolla varustettu auto on todella tunnoton eikä välitä tietoa auton sisälle muuten, kuin ehkä luistonesto vilkuttamalla.
Moni ymmärtää kyllä liukkauden tuosta ajonhallinnan valon vilkkumisestakin, varsinkin kun vaikutelmaa tehostaa myös se, ettei auto kiihdy normaaliin tapaan. Jos ei tuo riitä, niin silloin taitaa kuulua siihen osaan kuljettajia, joita ei kannata tielle päästää huonolla kelillä laisinkaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.03.18 - klo:19:02
Moni ymmärtää kyllä liukkauden tuosta ajonhallinnan valon vilkkumisestakin, varsinkin kun vaikutelmaa tehostaa myös se, ettei auto kiihdy normaaliin tapaan. Jos ei tuo riitä, niin silloin taitaa kuulua siihen osaan kuljettajia, joita ei kannata tielle päästää huonolla kelillä laisinkaan.
Valitettavasti kuulun siihen ryhmään, joka kulkee ympäri Suomea 24/7/365 kelistä riippumatta eikä yhtään peltikolaria ole sattunut tälle vuosikymmenellä (Yhtään ei ole tapahtunut tällä vuosituhannella, joka olisi ollut minun syy). Ja kuten totesin luistonestokaan harvemmin vilkkuu moottoritiellä ajaessa varsinkaan nelikossa joten haluan nähdä sinut polkemassa sitä jarrua ja mutkittelemassa Suomessa tiellä. Lämmitteletkö samalla renkaita ja otat formula lähtöjä? Kaupunkiajossa saatan useasti ottaa luistoneston pois päältä, koska näin sinulla on parempi tuntuma tiehen.
Jotenkin naurattaa edelleen sinun jälkiviisastelu, jos 100 metrin turvavälikään ei riittänyt kitkoilla motarilla, koska tuollaisen turvavälin pitäminen siellä on enemmän, kuin haastavaa ruuhkaliikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:19:54
Valitettavasti kuulun siihen ryhmään, joka kulkee ympäri Suomea 24/7/365 kelistä riippumatta ....
Hyvin suoriuduttu ilman kolareja, kun vielä ehtii ajaessaan noin paljon viestejä kirjoitella :)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:16:16
Joissain tapauksissa tuota korkeinta mahdollista vauhtia pitää käyttää, että pääset sinne mäen päälle ja kitkoilla se voi jäädä tekemättä. Kun menet sitten pulkkana tai jarrun kanssa takaisin alamäkeen, niin voipi olla, että olet niiden kitkojesi kanssa A:Poikittain tiellä tai B:Penkassa. Ellet omista ketjuja.
Valitettavasti tänä päivänä suurin osa autopalstoilla kirjoittavista luulevat olevansa keskimääräistä parempia kuskeja eivätkä varmana kerro, jos on kolahtanut liikenteessä, koska se veisi uskottavuuden!
Tuossako ovat ne vaihtoehtoni? Eikö tohon voisi laittaa vielä kohdan C: ajelet sen mäen alas turvallisesti.
Tuo saattaa olla totta, että moni meistä autopalstalaisista pitää itseään keskivertoa parempana kuskina? Osa sitä saattaa jopa ollakin? Tiedä häntä?
Hienoa kuitenkin on, että rohkeasti olet tässäkin asiassa valtavirtaa vastaan, niin luuloissa kuin taidoissa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 06.03.18 - klo:18:49
Kyllä, eli kun ne Hakka R2:t on kulutettu 5mm korville, voi auto lähteä liirtämään jo Helsingin ydinkeskustassakin kolmenkympin alueella, tehden monikymmenkertaisesti tuhoa.
Meniköhän jo "vähän" provon puolelle.. Mikä tahansa rengas saadaan "sutimaan" kun lisätään vain tarpeeksi paksu vesipatja ja siihen riittävä nopeus.
Kyllähän se on minun mielestä niin että rengastyypistä huolimatta, oli se sitten nasta/kitka/KE-kitka, keli pitää huomioida eikä se 100km/h tarkoita sitä että kelistä huolimatta se on pienen sallittu ajonopeus. Kesällä oikein rankkoina sadekuuroina nopeus pitää tiputtaa hyvinkin alas, kun eteenpäin ei yksinkertaisesti näe paljon mitään kun rankkasade tulee kuin seinänä vastaan. Sama talvella kun sattuu se kunnon lumimyrsky, nopeuttaa pitää pudottaa kun näkyvyys tippuu niin heikoksi.
Tänä talvena oli joulun-vuodenvaihteen tienoilla yksi sellainen myrsky että nopeus tippui siihen 50km/h luokkaan pahimman myrskypesäkkeen luona. Kitkojen pidon kanssa ei mitään ongelmaa ollut, mutta kun näkyvyys romahtaa, jo pelkkä reaktioaika kuljettaa autoa suurella nopeudella pitkän matkan eteenpäin ja jos edessä onkin pysähtynyt auto tms, silloin moksahdetaan suoraan siihen renkaista huolimatta kun jarrutusta ei edes ehditä kunnolla aloittamaan.
Näissä huonon näkyvyyden olosuhteissa pitää aina varautua että tiellä onkin pysähtynyt auto, sehän voi olla yksinkertaisesti simahtanut mobiili tai kuten kesällä näkee, pahimman ukkosmyrskyn ajaksi paikalleen pysähtynyt kuljettaja.
Pidosta saa esim. moottoritiellä hyvän kuvan ramppien kiihdytyksissä, talvella risteyksistä liikkeellelähdöt kertovat suoraa sanomaa pinnan pidosta. Ja löytyyhän niitä lämpömittareitakin suuresta osaa autoista, jotkut jopa kilkattelevat iloisesti lumihiutaleen kuvan kera kun mennään "vaaralliselle" esim. alle 4C alueelle :)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 06.03.18 - klo:10:51
Mutta eikös nastoilla ajavat varaudu jatkuvasti siihen pahimpaan mahdolliseen keliin? Tarviiko siihen jäiseen mäkeen ajaa sitä korkeinta mahdollista vauhtia?
Itse kyllä jäisillä mökkiteillä suhteutan sen nopeuden niin, että pysytään tiellä. Oli se sitten takana tulevalle nastakuskille kuinka hiljainen nopeus tahansa. Tarvittaessa annetaan sille kiireiselle nastakusille sitten vaikka tilaisuus mennä sinne mökille nopeammin ajamalla sivuun. Ei autolla ajaminen ole niin vaikeaa, mitä jotkut yrittävät uskotella. ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 06.03.18 - klo:22:41
Tuossako ovat ne vaihtoehtoni? Eikö tohon voisi laittaa vielä kohdan C: ajelet sen mäen alas turvallisesti.
Ei muuta, kuin kokeilemaan oikeasti mäkisille mökkiteille noita oppejasi. Kerro sitten miten kävi. Haluan nähdä miten ajelet perä edelle jyrkemmän mäen turvallisesti alas kitkoillasi, kun jäät siihen väistämään tai pysähtymään. Näitä etelän hetelmiä ja ulkomaalaisia on tullut vuosien aikana nähtyä penkoissa hieman mäkisemmissä maastoissa, jopa täällä Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.03.18 - klo:06:49
Ei muuta, kuin kokeilemaan oikeasti mäkisille mökkiteille noita oppejasi. Kerro sitten miten kävi. Haluan nähdä miten ajelet perä edelle jyrkemmän mäen turvallisesti alas kitkoillasi, kun jäät siihen väistämään tai pysähtymään. Näitä etelän hetelmiä ja ulkomaalaisia on tullut vuosien aikana nähtyä penkoissa hieman mäkisemmissä maastoissa, jopa täällä Suomessa.
Mutta ei meillä etelän hetelmillä ole mökkiä missään korpimetsässä. Sinne menee kyllä ihan normaalit tiet, joten ei minkäännäköistä järkeä hankkia nastoja.
Monestiko siellä susimökillä täytyy vuoden aikana käydä niillä pahimmilla pääkallokeleillä, jotta ne nastat voi itselleen perustella?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 07.03.18 - klo:07:45
Mutta ei meillä etelän hetelmillä ole mökkiä missään korpimetsässä. Sinne menee kyllä ihan normaalit tiet, joten ei minkäännäköistä järkeä hankkia nastoja.
Monestiko siellä susimökillä täytyy vuoden aikana käydä niillä pahimmilla pääkallokeleillä, jotta ne nastat voi itselleen perustella?
Minulla on, vaikka ei ihan siellä perillä korvessa (vaikkakin eteläisessä Suomessa) talvella käydä. Muuten asiaa saattaa tulla "maakuntaan", eikä sitä noin vain siirretä. Helmikuun alussa matka Helsingistä Jämsän Himokselle sisälsi kelin muutoksen moottoritien plus kahden asteen kurakelistä miinus kymmenen asteen pakkaseen ja lumen pöllytykseen kaksikaistaisella tiellä. Illan pimetessä näkyvyys oli nolla ja pakollinen äkkijarrutus tapahtui. En todellakaan tiennyt mitä siellä (mielestäni järjettömästi) ohittaneen auton aikaansaamassa lumipilvessä oli, vaikkakin aikaisemmin ajoin turvavälillä edelliseen autoon.
Perheen kanssa liikkuessa en haluaa jälkeenpäin miettiä, olisiko nastoilla pysähtynyt riittävän aikaisin. Siis yksikin todellinen tilanne talvessa riittää hyväkuntoisten nastojen perusteluksi, kunnes kitkat kiistatta paremmaksi osoitetaan. Kaikkea ei voi ennakoida ja suunnitella.
Täälläpäin metsäautoteillä on ollut 2 kk sellainen keli, että ei varmasti mitään eroa nastojen ja kitkan pidossa, eli lumipolanteinen pinta. Metsäautoteillä on 50km/h rajoitus yleisesti, vaikka sitä ei olisi liikennemerkillä osoitettu. Metsäalalla työskentelevänä en ole koskaan nastoja tarvinnut vaikka joskus metsätiet ollu jäätiköllä ja tien muotokin ollut kaljapullon selkää muistuttava, mutta aina sitä riittävää pitoa jostain kohtaa on löytynyt,varsinkin ku laskee nopeutta sen hetken. Ei autoilu niin vaikeaa ole.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 07.03.18 - klo:08:37...moottoritien plus kahden asteen kurakelistä.... ....kunnes kitkat kiistatta paremmaksi osoitetaan....
Johan ne on moneen otteeseen ja kiistatta osoitettu paremmiksi juuri kuvailemallasi (varsin yleisellä) kelillä. Tokikaan kyseessä ei ole skandikitkat vaan juuri etelässä ah-niin-yleisiin vesitalviin suunnitellut KE-kitkat.
Lainaus käyttäjältä: jt - 06.03.18 - klo:23:47
Meniköhän jo "vähän" provon puolelle.. Mikä tahansa rengas saadaan "sutimaan" kun lisätään vain tarpeeksi paksu vesipatja ja siihen riittävä nopeus.
Kyllä, mutta ajan hengen mukaisesti (#metoo) toiset renkaat vaan ovat tasavertaisempia kuin toiset, ainakin siis mitä tulee vesiliirron vastustamiseen. Ruåtsalaisten testissä paras uusi KE-kitka lähti lapasesta 78km/h vauhdissa kun Nokian Hakka R2 lähti jo 52km/h vauhdissa, täsmälleen samassa kohdassa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.03.18 - klo:09:18
Johan ne on moneen otteeseen ja kiistatta osoitettu paremmiksi juuri kuvailemallasi (varsin yleisellä) kelillä. Tokikaan kyseessä ei ole skandikitkat vaan juuri etelässä ah-niin-yleisiin vesitalviin suunnitellut KE-kitkat.
Jaahas... Olen avoin uudelle tiedolle. Valitettavasti tässäkin keskustelussa varsinainen substanssi hautautuu kirjoitus-krediittien keräilyn alle...
Joten, mistä löytyisi lähdemateriaalia tähän KE-kitkan parhauteen? Itse muistan vain muutaman vuoden takaa artikkeleita, joissa kehotettiin välttämään Keski-Euroopan olosuhteisiin valmistettuja kitkarenkaita Suomen olosuhteissa, vaikka ne täyttävätkin talvirenkaan määreen. Oliko tämä vain Nokian(?!) kaupallista jargonia?
Että lumisen-jäisellä tiellä "vesitalviin" suunniteltu kitka on paras? Toki voisin ajella suuren osan talvea maltilla vaikka kesärenkailla kotinurkilla. Tosin auto pitäisi jättää varmuuden vuoksi tien varteen, koska tontti on sen verran jäinen ja nouseva, ettei ylös pääse ainakaan tällä hetkellä kesärenkailla...
Tässäkin ketjussa on moneen kertaan ollut esillä ruotsalaisten tekemiä talvirengastestejä joissa on vertailtu "suhteellisen" tasapuolisesti (paljon tasapuolisemmin kuin suomalaisissa lehdissä, #metoo) kaikkia kolmea talvirengastyyppiä keskenään, täsmälleen samoissa olosuhteissa. Molemmissa testeissä on tullut hyvin selvästi ilmi että keskimäärin KE-kitkat ovat kiilloitetulla luisteluradalla tehtävällä jäätestillä molempia skandirenkaita huonompia, mutta märällä ja kuivalla asfaltilla KE-kitkat ovat ainoa oikea vaihtoehto ja etenkin skandikitkojen pito tällöin on hengenvaarallisen huono. Nastarenkaat selviävät noista olosuhteista välttävästi. Lumipidossa kaikki kolme rengastyyppiä ovat hyvin lähellä toisiaan.
Kesärenkailla ajo talvikuukausina on idioottimaista. Vaikka koko maassa Maarianhaminasta Utsjoelle ei olisi lumihipun hippuakaan ja lämpötilakin olisi jatkuvasti +0.1 astetta plussan puolella, kesärenkaan kovempi kumiseos ei toimi kylmässä ollenkaan niin hyvin kuin minkä tahansa muun talvirenkaan.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 06.03.18 - klo:17:32
Nastat eivät ole ainoa epäkohta mitä maanteiltä löytyy.
Näin varmasti on. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö maanteiltä löydy paljon muitakin ongelmia. Toisaalta tämän keskustelun otsikoksi on merkitty
Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat. Kun näin on, tuntuu luontevalta pohtia esimerkiksi nastarenkaista aiheutuvia haittoja juuri tässä keskustelussa. Sikäli kun tämä teema tuntuu omasta mielestä saaneen liian suuren merkityksen maanteiden muihin ongelmiin nähden, on varmasti paikallaan aloittaa keskusteluketju muista ongelmista.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 06.03.18 - klo:17:32
Nyt ihan oikeasti joku järki tähän keskusteluun. Mielipiteitä voi olla suuntaan jos toiseenkin, mutta kenenkään maailma ei murru siitä jos naapuri käyttää nastoja tai kitkoja.
Se, että mielipiteitä on suuntaan jos toiseenkin, taitaa juuri olla se seikka, joka tekee keskustelusta mielenkiintoisen ja pitää sitä yllä. Jos mielipiteitä olisi vain yhteen suuntaan, ei keskustelua oikein syntyisi.
On aivan totta, että kenenkään maailma ei murru siitä, jos naapuri käyttää nastoja, eikä varsinkaan, jos hän ajaa kitkoilla. Toisaalta kun näitä naapureita on Suomessa satoja ja tuhansia, niin yhdessä heidän valinnoillaan on merkitystä mm. siihen, millaisessa kunnossa tiemme ovat. Samoin kuin siihen, millainen on hengitysilman laatu suurimmissa kaupungeissamme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskustelussa pitäisi mennä henkilökohtaisuuksiin. Toisaalta kun keskustellaan rengastyyppien vaikutuksesta esimerkiksi teiden kuntoon, niin silloin on voitava arvioida mm. sitä, mitä nastarenkaiden käyttö tässä suhteessa merkitsee. Siitäkin huolimatta, että joku nastarenkaita käyttävä "naapuri" tästä mahdollisesti pahoittaa mielensä.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 06.03.18 - klo:17:32
Jos joku jomman kumman vaihtoehdon kokee paremmaksi, voisiko antaa tämän olla ihan rauhassa päätöksensä kanssa?
Totta kai. Mutta koska rengasvalintojen seuraukset eivät rajoitu vain valitsijaan itseensä, on asiasta voitava käydä keskustelua. Itse pitäisin hyvänä, jos "autokansa" hieman nykyistä paremmin/useammin 1) tiedostaisi, mitä nastarenkaiden käytöstä seuraa 2) pysähtyisi pohtimaan omaa tarvettaan nastarenkaille ja maksimaaliselle jääpidolle.
Mutta ei minulla tietenkään ole mitään tarvetta mennä "pitämään kuria" nastarenkaita käyttäville. Pohdintojen herättäminen olisikin viranomaisen tehtävä. Tukholmassa ei ole nastojen täyskieltoa. Sen sijaan nastarenkaiden käyttö on kielletty kolmella katuosuudella. Tästä on seurannut, että nastarenkaiden osuus Tukholman liikenteessä on pienentynyt myös y l e i s e s t i, vaikka kiellot koskevat vain kolmea katuosuutta. Mitä ilmeisimmin on käynyt niin, että varsin rajoitettukin kielto on saanut autoilijat yleisemmin pohtimaan rengasvalintojaan. "Kuinka usein minä tarvitsen maksimaalisen pidon jäällä antavaa rengasta?"
Tällä foorumilla on henkilöitä, jotka pohtivat rengasvalintojaan ja tekevät sitten tietoisia ratkaisuja. Niiden perusteista voidaan olla montaa mieltä, mutta joka tapauksessa kyse on punnituista valinnoista. Uskallan kuitenkin epäillä, että varsin iso osa autoilijoista ei näin toimi. Siitä yksinkertaisesta syystä, että renkaat ja autot eivät kiinnosta heitä. Mm. tätä porukkaa voisivat viranomaiset Suomessa hieman Ruotsin tapaan lievästi "tökkiä".
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.03.18 - klo:09:21
Kyllä, mutta ajan hengen mukaisesti (#metoo) toiset renkaat vaan ovat tasavertaisempia kuin toiset, ainakin siis mitä tulee vesiliirron vastustamiseen. Ruåtsalaisten testissä paras uusi KE-kitka lähti lapasesta 78km/h vauhdissa kun Nokian Hakka R2 lähti jo 52km/h vauhdissa, täsmälleen samassa kohdassa.
Eli millään renkaalla vesiliirto ala 30 km/h nopeudessa. Hyvä kun varmistit tuon väitteesi olleen vailla mitään totuuspohjaa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.03.18 - klo:10:51
Eli millään renkaalla vesiliirto ala 30 km/h nopeudessa. Hyvä kun varmistit tuon väitteesi olleen vailla mitään totuuspohjaa.
Testi oli suoritettu uusilla, pakasta vedetyillä renkailla. Ei tarvi olla kummoinenkaan älykkö jotta ymmärtää renkaan kyvyn vastustaa vesiliirtoa heikkenevän jokaisen millimetrin kymmenyksen menetyksen jälkeen. Mainittu 30km/h oli vain arvio kun rengas on kulunut 5mm urasyvyyteen.
Ah ja, kappas mikä kultakimpale löytyikään, suoraan Nokian Renkaiden kotisivuilta: https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/kitkarengas-on-kesakelilla-kelvoton/ (https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/kitkarengas-on-kesakelilla-kelvoton/)
LainaaTekniikan Maailma (5/2014) kommentoi kitkarenkaan kesäominaisuuksia seuraavasti:
”Pohjoismaiden talveen tehty kitkarengas on märällä asfaltilla suorastaan kelvoton ajettava. Sen jarrutuspito on huono ja ajettavuus vaikeaa”, kirjoittaa Tekniikan Maailma.
Pohjoismainen kitkarengas on välttävä jäällä, hyvä lumella ja kelvoton märällä asfaltilla.
Nasta hyvä jäällä ja lumella, välttävä märällä asfaltilla.
KE-kitka hyvä kuivalla / märällä asfaltilla, välttävä lumella ja kelvoton jäällä.
Pitääköhän sitä laittaa kalusto myyntiin ensi talveksi, ja kävellä? Tai vaihtoehtoisesti ostaa 3 rengassarjaa, hyvä tunkki ja pulttipyssy?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 07.03.18 - klo:11:21
Pohjoismainen kitkarengas on välttävä jäällä, hyvä lumella ja kelvoton märällä asfaltilla.
Nasta hyvä jäällä ja lumella, välttävä märällä asfaltilla
Riippuu ihan lämpötilasta kumpi on parempi jäällä, nasta vai kitka. Kovalla pakkasella pohjoismainen kitka pitää nastaa paremmin jäälläkin. Pohjoismainen kitka onkin tositalven rengas.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 07.03.18 - klo:11:21
Pitääköhän sitä laittaa kalusto myyntiin ensi talveksi, ja kävellä? Tai vaihtoehtoisesti ostaa 3 rengassarjaa, hyvä tunkki ja pulttipyssy?
Tässähän olisi nyt bisneksen paikka: Aletaan myymään kolmen rengaskerran settejä ja oikeasti sujuvaa allelaitto-palvelua samaan pakettiin. Tilattomille ja kädettömille. Ostan. Kilpailun kautta tarjolle voisi tulla "kolmet kahden hinnalla"-ratkaisuja.
Olet itse valmis "tökittäväksi" lainlaatijan toimesta kitkarenkaiden suuntaan. Jopa oma-aloitteisesti. Se että on tarjolla kolmaskin lajityyppi, KE-kitkat, kyllä tekee asian mielenkiintoiseksi. Parasta onkin se, mitä ei yleisesti ole tarjolla? Automiesten jutulta kuulostaa, eikä "suurta yleisöä" tavoita tämä todellisuus kovin helposti... ::)
Oleelliset ongelmat kaikkien talvirenkaiden kera syntyvät teiden kemiallisesta sulanapitämisestä!
On kumma asia kun suolaaminen ja märät tiet unohdetaan ilmeisesti aivan tahallaan aivan järjestään näissä rengasväittelyissä ja muiden opastamisissa.
Renkaat eivät käyttäydy talviolosuhteisiin suunnitelluilla tavoilla, jos ei ole talviolosuhteita (= suolaamalla sulatettu ja floskainen, märkä asfaltti)!
Mikäli ei suolata, niin jää- ja lumipinnan peittämä asfaltti ei kulu, koska siinä on se "talvi" päällä. Toisaalta vaikka ajeltaisiin pelkillä "sisärenkailla" niin sulien teiden kuluminen on tosiasia - ja varsinkin jos se sula on tehty kemiallisesti, joka edesauttaa vaurioitumista!
Ruotsi ja Norja ovat kaivaneet talviteiden kunnossapitoon tehdyt aurat ja tiehöylät naftaliinista - suomipoika suolaa ja politikoi.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.03.18 - klo:11:48
Riippuu ihan lämpötilasta kumpi on parempi jäällä, nasta vai kitka. Kovalla pakkasella pohjoismainen kitka pitää nastaa paremmin jäälläkin. Pohjoismainen kitka onkin tositalven rengas.
Samoin kumpi on parempi sulalla asfaltilla, jne.
Pohjoismaisen kitkarenkaan suurin heikkous on sen pito-ominaisuuksien tavoittelun aikaansaama liian veltto kulutuspinta-alue, jolloin renkaasta tulee (=on tullut) vetelästi käyttäytyvä, hitaasti ja vaarallisesti reagoiva. Tämä ei ole hyvä ominaisuus tositalvenkaan renkaalle.
Myös kitkarenkaan ylistetty sulalla käyttäytyminen tuottaa vesilätäköissä todellisen pommiyllätyksen yliherkällä vesiliirrollaan ja toisaalta jo pelkällä "jarrutustakertumisellaan" ko. veteen.
Täällä on kyllä useampi tie hyvä esimerkki siitä, että pelkkä suolauksen lopettaminen pitäisi jään suojana tienkulumiselta.... Taajama keskustassa ei ole teitä suolattu kertaakaan tänä talvena, ja on ollut nyt monta vkoa nastarengaiden kuluttavasta vaikutuksesta johtuen urissa täysin paljaalla asfaltilla, kaksinumeroinen tiessä ei ole edes keskellä jäätä suojana, tätä on viimmeksi suolattu n.2 kk sitten, 8-tie täysin jäästä vapaa. Kyllä tällainen nastarengaiden osuus kuluttaa jään pois muutamassa pvässä sellaistenkin lumisateen jälkeen joka tiehen tarttuu.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 07.03.18 - klo:12:17
On kumma asia kun suolaaminen ja märät tiet unohdetaan ilmeisesti aivan tahallaan aivan järjestään näissä rengasväittelyissä.
No se ei ehkä sikäli ole niin kummallista, että kyse tosiaan on
rengaskeskustelusta. Silloin tulee väistämättä pohtineeksi ensisijaisesti juuri renkaiden merkitystä esimerkiksi teiden kunnolle. Renkaiden osuutta keskustelussa korostaa myös se, että ainakin toistaiseksi teiden tietyllä tavalla toteutettu suolaaminen on tosiasia. Rengasdebatti on tavallaan alisteinen tälle faktalle. Suolaamisen vaikutukset on siis rengaskeskustelussa otettava huomioon, olipa oma suhtautuminen suolankäyttöön mikä tahansa. Renkaista ei voi keskustella ikään kuin suolausta ei tapahtuisi. Esimerkiksi argumentti "nastarenkaat kulutta
isivat teitä vähemmän,
jos ei suolattaisi niin paljon" on huono, koska teitä suolataan.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 07.03.18 - klo:12:17
Ruotsi ja Norja ovat kaivaneet talviteiden kunnossapitoon tehdyt aurat ja tiehöylät naftaliinista - suomipoika suolaa ja politikoi.
Tästä päästäänkin sitten varsinaiseen suolakysymykseen, jonka on tietysti relevantti myös ympäristövaikutustensa vuoksi. Miksi suolaa käytetään? Käytetäänkö Suomessa jotenkin poikkeuksellisen paljon suolaa? Toimitaanko Ruotsissa ja Norjassa tässä suhteessa toisella tavalla? Ja jos toimitaan, niin voisiko Suomi ottaa näistä maista mallia? Voi hyvin olla, että suolan käyttöä voitaisiin Suomessa vähentää. Siinä tilanteessa voitaisiin sitten pohtia uudelleen nastarenkaiden vaikutusta teiden kuntoon. Mutta niin kauan kuin suolausta jatketaan nykyiseen tapaan, on sen seuraukset (=paljaat tiet) otettava huomioon rengaskeskusteluissa. On tosin sanottava, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla teiden sulana pysymiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin suola. Esimerkiksi tänä talvena Helsingissä oli vesikelit suurin piirtein jouluun saakka. Nastoilla siis rouhittiin paljasta pintaa täysin suolauksesta riippumatta.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 07.03.18 - klo:12:17
Oleelliset ongelmat kaikkien talvirenkaiden kera syntyvät teiden kemiallisesta sulanapitämisestä!
On kumma asia kun suolaaminen ja märät tiet unohdetaan ilmeisesti aivan tahallaan aivan järjestään näissä rengasväittelyissä ja muiden opastamisissa.
Renkaat eivät käyttäydy talviolosuhteisiin suunnitelluilla tavoilla, jos ei ole talviolosuhteita (= suolaamalla sulatettu ja floskainen, märkä asfaltti)!
Mikäli ei suolata, niin jää- ja lumipinnan peittämä asfaltti ei kulu, koska siinä on se "talvi" päällä. Toisaalta vaikka ajeltaisiin pelkillä "sisärenkailla" niin sulien teiden kuluminen on tosiasia - ja varsinkin jos se sula on tehty kemiallisesti, joka edesauttaa vaurioitumista!
Ruotsi ja Norja ovat kaivaneet talviteiden kunnossapitoon tehdyt aurat ja tiehöylät naftaliinista - suomipoika suolaa ja politikoi.
Näin. Näistä asioita pitäisi käsitellä yhdessä kokonaisuutena. Tässäkin keskustelussa on niin paljon muutakin off-topiccia ties mistä "possujunista"... ;)
Tämä jatkuvan "märän ajokelin" tavoittelu suolalla ei mahdu järkeeni. Nuorempana totuin ajamaan teillä, joissa suolausta ei tunnettu ja ei se mikään ongelma ollut, talvirenkailla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.18 - klo:19:54
Ja kuten totesin luistonestokaan harvemmin vilkkuu moottoritiellä ajaessa varsinkaan nelikossa joten haluan nähdä sinut polkemassa sitä jarrua ja mutkittelemassa Suomessa tiellä. Lämmitteletkö samalla renkaita ja otat formula lähtöjä? Kaupunkiajossa saatan useasti ottaa luistoneston pois päältä, koska näin sinulla on parempi tuntuma tiehen.
Jotenkin naurattaa edelleen sinun jälkiviisastelu, jos 100 metrin turvavälikään ei riittänyt kitkoilla motarilla, koska tuollaisen turvavälin pitäminen siellä on enemmän, kuin haastavaa ruuhkaliikenteessä.
Ehkä se on sitten tunnottaman autosi syytä, ettet keksi mitään muuta tapaa kuin tuo mutkittelu ja toisaalta jarruttaminenkin hävettää liikaa. Itse osaan kyllä järjestää moottoritiellä muita häiritsemättömän tilan kokeilla tuota pitoa jarruillakin, mutta siihen ei ole tarvetta, koska tuo kiihdyttäminenkin kertoo ongelmitta tilanteen. Eikö sulla pitäisi olla sen verran potkua autoissasi, että liukkailla keleillä pitäisi ajonhallinnalla olla työtä?
Jos ajaa edessä jarruttavan perään, niin silloin se turvaväli ei ole ollut riittävä keliin ja nopeuteen. Se ei ole jälkiviisastelua vaan puhdas fakta. Jos ei onnistu pitämään keliin ja nopeuteen riittävää turvaväliä "oikealla kaistalla matelevia" ohittaessa, niin ensimmäinen kysymys on silloin se, että oliko päätös kiihdyttää ohittamaan ylipäätään oikea? Ruuhkaliikenteessä tuolla ohittelulla kun ei kuitenkaan edes saavuta mitään merkittävää ajansäästöä. Mun mielestä tuossa on tietoinen riskinotto, koska vaara 60 km/h ohituskaistalle liittyvistä oli jo tiedostettu, mutta silti käytettii tuollaista reipasta 40 km/h nopeuseroa liukkaalla kelillä. Miksihän muuten edellä oleva olisi jarruttanut pysähdyksiin asti, jos 60 km/h edellä ajava oli tullut hänen eteensä? Luulisi, että riittäisi, kun jarruttaisi tuohon samaan 60 km/h nopeuteen.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 07.03.18 - klo:12:52
Tämä jatkuvan "märän ajokelin" tavoittelu suolalla ei mahdu järkeeni.
Niinpä. Jostain pitäisi pystyä luopumaan. Jos emme mitenkään halua puuttua siihen, että "autokansa" käyttää nastarenkaita joko tottumuksesta tai halusta varautua "pääkallokeleihin", niin miksi silloin pidämme teitä suolalla sulina? Tai vastaavasti. Jos joidenkin syiden vuoksi suolaus kuitenkin on välttämätöntä, niin eikö silloin tulisi edes yrittää kasvattaa kitkarenkaiden osuutta?
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 07.03.18 - klo:12:17
Oleelliset ongelmat kaikkien talvirenkaiden kera syntyvät teiden kemiallisesta sulanapitämisestä!
Mikäli ei suolata, niin jää- ja lumipinnan peittämä asfaltti ei kulu, koska siinä on se "talvi" päällä. Toisaalta vaikka ajeltaisiin pelkillä "sisärenkailla" niin sulien teiden kuluminen on tosiasia - ja varsinkin jos se sula on tehty kemiallisesti, joka edesauttaa vaurioitumista!
Yksi asia on tuo tietä suojaava jääkerrros. Silloinhan tie ei kulu laisinkaan. Toinen tekijä on se, että suolalla sulatettu tie on pinnaltaan pehmeä ja tuohon pintaan nastarenkaan nasta puree erityisen tehokkaasti. Piikeillä epätasaiseksi piikattuun pintaan myös illlalla kiteytyvä suolaliuos aiheuttaa tehokkaammin eroosiota kuin sileään pintaan.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 07.03.18 - klo:12:31
Samoin kumpi on parempi sulalla asfaltilla, jne.
Pohjoismaisen kitkarenkaan suurin heikkous on sen pito-ominaisuuksien tavoittelun aikaansaama liian veltto kulutuspinta-alue, jolloin renkaasta tulee (=on tullut) vetelästi käyttäytyvä, hitaasti ja vaarallisesti reagoiva. Tämä ei ole hyvä ominaisuus tositalvenkaan renkaalle.
Myös kitkarenkaan ylistetty sulalla käyttäytyminen tuottaa vesilätäköissä todellisen pommiyllätyksen yliherkällä vesiliirrollaan ja toisaalta jo pelkällä "jarrutustakertumisellaan" ko. veteen.
Esimerkiksi viimeisimmässä TM:n talvirengasvertailussa ajettavuudessa kuivalla asfaltilla nasta- ja kitkarenkaat levisivät varsin tasaisesti arvosteluasteikolle. Yhdellä Suomessa suositulla rengasvalmistajalla on ollut toki tuo ajettavuus perinteisesti ongelmallinen, mutta sitä ei kannata laittaa rengastyypin syyksi. Nythän tuokin valmistaja on hehkuttanut ensi talven kitkarengasuutuutensa olevan parantanut tuota ominaisuutta tuntuvasti juurikin kulutuspinnan suunnittelulla aiempaa tukevammaksi. Siitä huolimatta myös jääpidon pitäisi olla parempi.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 07.03.18 - klo:13:12
Niinpä. Jostain pitäisi pystyä luopumaan. Jos emme halua puuttua siihen, että "autokansa" käyttää nastarenkaita joko tottumuksesta tai halusta varautua "pääkallokeleihin", niin miksi silloin pidämme teitä suolalla sulina? Tai vastaavasti. Jos joidenkin syiden vuoksi suolaus kuitenkin on välttämätöntä, niin eikö silloin tulisi edes yrittää kasvattaa kitkarenkaiden osuutta?
Ainoa järkiperusteinen syy suolaukselle on raskas liikenne. Muut pärjäisi ilman.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.03.18 - klo:13:18Nythän tuokin valmistaja on hehkuttanut ensi talven kitkarengasuutuutensa olevan parantanut tuota ominaisuutta tuntuvasti juurikin kulutuspinnan suunnittelulla aiempaa tukevammaksi. Siitä huolimatta myös jääpidon pitäisi olla parempi.
Eli ensi talvena lähdetään vesiliirtoon upouusilla renkailla jo alle taajamarajoitusten? ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.03.18 - klo:13:23
Eli ensi talvena lähdetään vesiliirtoon upouusilla renkailla jo alle taajamarajoitusten? ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.03.18 - klo:10:56
Testi oli suoritettu uusilla, pakasta vedetyillä renkailla. Ei tarvi olla kummoinenkaan älykkö jotta ymmärtää renkaan kyvyn vastustaa vesiliirtoa heikkenevän jokaisen millimetrin kymmenyksen menetyksen jälkeen. Mainittu 30km/h oli vain arvio kun rengas on kulunut 5mm urasyvyyteen.
Ah ja, kappas mikä kultakimpale löytyikään, suoraan Nokian Renkaiden kotisivuilta: https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/kitkarengas-on-kesakelilla-kelvoton/ (https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/kitkarengas-on-kesakelilla-kelvoton/)
Jokainen kokemusta aiheesta omaava ymmärtää sen, ettei 30 nopeudessa ole ongelmaa vesiliirron kanssa. Kokemattoman pitää ehkä sitten olla älykkö tai ainakin tutustua hetki aiheeseen ymmärtääkseen sen, ettei kuluminen vaikuta vesiliirron alkamisnopeuteen niin paljon kuin prov... anteeksi arvioit. Tämän vahvistaa myös tuo googlaamasi Nokianin sivu.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 07.03.18 - klo:13:20
Ainoa järkiperusteinen syy suolaukselle on raskas liikenne. Muut pärjäisi ilman.
No tätä samaa seikkaa minäkin olen veikannut suolauksen syyksi. Ja tämän vuoksi en ole tässä "suuressa rengasväittelyssä" suolausta esillä pitänyt. Veikkaukseni siis on, että suolausta tarvitaan juuri raskaan liikenteen vuoksi. Toisaalta myös Ruotsissa ja Norjassa on raskasta liikennettä. Jos siellä kuitenkin pärjätään pienemmällä suolauksella, niin olisi mielenkiintoista tietää, voisiko suolausta vähentää myös Suomessa. Mutta tämä on sitten ehkä oma, rengaskeskustelusta erillinen kysymyksensä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 07.03.18 - klo:13:12
Niinpä. Jostain pitäisi pystyä luopumaan. Jos emme mitenkään halua puuttua siihen, että "autokansa" käyttää nastarenkaita joko tottumuksesta tai halusta varautua "pääkallokeleihin", niin miksi silloin pidämme teitä suolalla sulina? Tai vastaavasti. Jos joidenkin syiden vuoksi suolaus kuitenkin on välttämätöntä, niin eikö silloin tulisi edes yrittää kasvattaa kitkarenkaiden osuutta?
Kyllä "me" haluamme puuttua "autokansan" nastarenkaiden käyttöön. Suolaus on siinä keskustelussa mukana.
"Nastakansa" on kyllä valtaisa. Olen alkanut, kiitos mm. tämän keskustelun, kiinnittämään entistä enemmän kanssa-autoilijoiden rengasvalintoihin. Nastat rutisevat Helsingissä pääsääntöisesti myös aivan uusimpien kalliimman hintaluokan menopelien alla, vaikka niissä varmasti on uusinta ajonvakautusta, nelivetoa sun muuta aktiivista turvajärjestelmää käytössä. Voi olla, että nykypäivän kiireinen ihminen ei ehdi tällaisia rengasjuttuja sen enempää pohtia, kunhan ehtii kotona käydä kääntymässä ja jatkaa menopelillään kohti uusia kunnian kenttiä alla "varmat" nastarenkaat. Ei automainoksissa kannusteta kitkojen valintaan, koska "automerkkimme on turvallinen ilman nastojakin"...
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 07.03.18 - klo:13:12
Niinpä. Jostain pitäisi pystyä luopumaan. Jos emme mitenkään halua puuttua siihen, että "autokansa" käyttää nastarenkaita joko tottumuksesta tai halusta varautua "pääkallokeleihin", niin miksi silloin pidämme teitä suolalla sulina? Tai vastaavasti. Jos joidenkin syiden vuoksi suolaus kuitenkin on välttämätöntä, niin eikö silloin tulisi edes yrittää kasvattaa kitkarenkaiden osuutta?
Jostain pitäisi pystyä luopumaan - mutta mistä??
Suolasta, koska raskaalle kalustolle(kin) on talvirengasmääräykset - jotka tosin perusmääräyksinä ovat liian kevyet!
Määräyksillä on pyritty vaikuttamaan enemmänkin ulkomailta tuleviin talvikuljetuksiin (=kumartamaan ulkomaalaisille teillämme liikkujille) ja toisaalta päästämään edelleenkin liian vaarallisilla (=liian hennoilla pito-ominaisuuksilla olevilla) rengastuksilla olevia raskaita kuljetuksia kapeille ja vaarallisille teillemme.
Ja peltipoliisit valvovat näitä aika tehottomasti. Tullilla on muutakin tekemistä kuin ratsata jonkun puolalaisen rengaskuvioita.
Jos suolaaminen on näin välttämätöntä, niin sitten pitää kehittää suolatuille teillemme omat kevyen kaluston suolarenkaat - kitkarenkaat ovat suolatuilla teillä vaarallisemmat kuin tukevammat ja suuremmilla vesiurilla varustetut nastarenkaat, jotka nekään eivät ole mitkään oikeat renkaat sulaksisuolatuille teille. Suolarenkaat puuttuvat!! ::)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.03.18 - klo:11:48
Riippuu ihan lämpötilasta kumpi on parempi jäällä, nasta vai kitka. Kovalla pakkasella pohjoismainen kitka pitää nastaa paremmin jäälläkin. Pohjoismainen kitka onkin tositalven rengas.
Mitkä ovat nämä lämpötilarajat, jolloin kitka pitää jäällä paremmin kuin nasta?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 07.03.18 - klo:16:15
Mitkä ovat nämä lämpötilarajat, jolloin kitka pitää jäällä paremmin kuin nasta?
-20 C on raja. Sitä kylmemmässä kitka pitää paremmin, lämpimämmässä nasta.
"Kun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen."
" Matti Morri, Nokian Renkaat Oyj, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/)
Ero on suurin nollassa. Lämpötilan laskiessa ero kaventuu.
(https://dc602r66yb2n9.cloudfront.net/pub/web/images/article_thumbnails/Erilaisten_renkaiden_jarrutusmatka_jaalla.png)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.03.18 - klo:16:25
-20 C on raja. Sitä kylmemmässä kitka pitää paremmin, lämpimämmässä nasta.
"Kun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen."
" Matti Morri, Nokian Renkaat Oyj, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/)
Ero on suurin nollassa. Lämpötilan laskiessa ero kaventuu.
(https://dc602r66yb2n9.cloudfront.net/pub/web/images/article_thumbnails/Erilaisten_renkaiden_jarrutusmatka_jaalla.png)
Tuo siis yhden Nokian Renkaan työntekijän mielipide: ”Nastattomat joskus jopa pitävämmät”. Eli ei voi mitenkään yleistää, että näin olisi aina kylmemmässä säässä.
Ton saman sepän mielipiteitä on kuitenkin täälä ennenkin lainattu totuuksina, kuin ne olisi raamatusta ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 07.03.18 - klo:20:41
Ton saman sepän mielipiteitä on kuitenkin täälä ennenkin lainattu totuuksina, kuin ne olisi raamatusta ;D
Niistä totuuksista en tiedä, ei ole ainakaan minun lainaamiani. Mutta tottahan se tuossa puhuu, että joskus nastattomat ovat jopa pitävämmät. Mutta ei yleensä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 07.03.18 - klo:20:36
Tuo siis yhden Nokian Renkaan työntekijän mielipide: ”Nastattomat joskus jopa pitävämmät”. Eli ei voi mitenkään yleistää, että näin olisi aina kylmemmässä säässä.
Samaa sanoin Continentalin edustaja TV:ssä noin 10 vuotta sitten. Hän sanoi, että lämpötilan laskiessa jää kovenee ja nastat purevat siihen yhä huonommin. Kitkojen lamellien pito kuitenkin paranee. Pito siirtyy yhä enemmän lamellinen varaan. Noin -20 C jälkeen kitkat sitten pitävät paremmin kuin nastat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.03.18 - klo:20:56
Samaa sanoin Continentalin edustaja TV:ssä noin 10 vuotta sitten. Hän sanoi, että lämpötilan laskiessa jää kovenee ja nastat purevat siihen yhä huonommin. Kitkojen lamellien pito kuitenkin paranee. Pito siirtyy yhä enemmän lamellinen varaan. Noin -20 C jälkeen kitkat sitten pitävät paremmin kuin nastat.
Kesärenkaatkin pitävät jäällä kovassa pakkasessa paremmin kuin nollakelillä.
Onko joku nähnyt jotain laajempaa testiä -20 asteen pakkasessa?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 07.03.18 - klo:21:00
Kesärenkaatkin pitävät jäällä kovassa pakkasessa paremmin kuin nollakelillä.
Kyllä mekäläisen ikäiset muistavat, miten poikasena polkupyörällä ja mopollakin ajaessa oli heikko pito nollakelin tuntumassa, mutta pakkasella meni kuin kesäkelissä - eikä ollut välttämättä talvirenkaita käytössä. Lumi vaan alla narisi.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.03.18 - klo:10:36
Tässäkin ketjussa on moneen kertaan ollut esillä ruotsalaisten tekemiä talvirengastestejä joissa on vertailtu "suhteellisen" tasapuolisesti (paljon tasapuolisemmin kuin suomalaisissa lehdissä, #metoo) kaikkia kolmea talvirengastyyppiä keskenään, täsmälleen samoissa olosuhteissa. Molemmissa testeissä on tullut hyvin selvästi ilmi että keskimäärin KE-kitkat ovat kiilloitetulla luisteluradalla tehtävällä jäätestillä molempia skandirenkaita huonompia, mutta märällä ja kuivalla asfaltilla KE-kitkat ovat ainoa oikea vaihtoehto ja etenkin skandikitkojen pito tällöin on hengenvaarallisen huono. Nastarenkaat selviävät noista olosuhteista välttävästi. Lumipidossa kaikki kolme rengastyyppiä ovat hyvin lähellä toisiaan.
Ei se noin mennyt. Tässäkin ketjussa viitatussa ruotsalaisessa testissä se meni näin:
* Lumella nasta ja skandikitka on about saman vertaisia. Paras KE-kitka (Nokian WR-D4) jää lumella jälkeen n. 30%, kakkonen eli Continental vielä vähän enemmän
* Kuivalla KE-kitka on paras. Skandi kitkat ovat keskimäärin parempia kuin nastat kuivalla, yksi skandi pääsee samalle tasolle kuin vertailun paras KE-kitka. Nastat ovat keskimäärin heikoimpia kuivalla (esim. nasta Continental IceContact 2; 3 pistettä, Skadi R2 5 pistettä, Skandi Bridgestone 8, KE:t 8-9 pistettä)
* Jäällä KE-kitka suorastaan romahtaa, ero 60%-70%. Paras skandi (R2) jää 30% parhaasta nastasta, eroa heikoimpaan nastaan 13%.
* Märällä KE-kitka on selkeästi paras, tulos on pisteissä 10-8. Sitten nasta 6-4, sitten skandit 4-2.
Eli jos ajaa jatkuvassa vesiliirossa tai kuivalla, alle KE-kitkat, taasen jos talviolosuhteissa ja kuivalla tiellä, nastat tai skandikitkat.
Väitänpä että jäätön/lumeton asfaltti on vallitsevin olosuhde suurella osalla Suomen pääteistä, etelässä myös pienemmillä teillä, näin päädyin itse skandikitkoihin (pihatiet ovat sitten yleensä jäässä/lumessa). Ei ole tapana ajella 80km/h veteen upotettuihin testiratoihin (en itseasiassa ajele lainkaan testiradoilla), siihen hommaan KE-kitka on kiistatta paras... ;)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 07.03.18 - klo:12:48
Tästä päästäänkin sitten varsinaiseen suolakysymykseen, jonka on tietysti relevantti myös ympäristövaikutustensa vuoksi. Miksi suolaa käytetään? Käytetäänkö Suomessa jotenkin poikkeuksellisen paljon suolaa? Toimitaanko Ruotsissa ja Norjassa tässä suhteessa toisella tavalla? Ja jos toimitaan, niin voisiko Suomi ottaa näistä maista mallia? Voi hyvin olla, että suolan käyttöä voitaisiin Suomessa vähentää. Siinä tilanteessa v
Kokemusta on Tukholman seudulla ajelusta ja kyllä sitä suolaa käytetään aika runsaasti. Moottoritie on tietenkin aina suolassa. Ehkä semmoinen ero että niitä pienempiä kokoojateitä missä on bussiliikennettä suolataan myös, Suomessahan näitä teitä ei välttämättä suolata lainkaan, ehkä risteykset, mutta ei koko katua. Eihän nuo bussit pääsisi jyrkempiä mäkiä ylös jos tiet olisivat jäässä. Tietenkin ilmastoero täytyy ottaa huomioon, Tukholman talvi on paljon leudompi ja sulan osuus siten myös suurempi.
Isoja ja vilkkaita teitä suolataan tietenkin paitsi raskaan liikenteen takia, niin myös hlö-autoliikenteen takia, sillä niin nasta- kuin kitkarenkaan pito romahtaa jäällä.
Tukholman muutaman kadun nastakielto on perua pölyongelmasta, ko. kaduilla hiukkasia/pölyä oli aivan liikaa ja asialla päätettiin tehdä jotain. Ja kas kummaa, hiukkaspitoisuudet/pölyongelma kääntyivät laskuun kiellon asettamisen jälkeen, vaikka sinne joku nastarenkaillakin aina väliin osuu.
Lainaus käyttäjältä: jt - 07.03.18 - klo:23:55Ei ole tapana ajella 80km/h veteen upotettuihin testiratoihin (en itseasiassa ajele lainkaan testiradoilla)
Hei, sittenhän meitä on kaksi! Mullakaan ei ole tapana ajella kaupoille peilijääksi jäädytetyn testiradan läpi. Ilmeisesti meistä poiketen kovin moni kuitenkin tekee näin koska nastarenkaat näkyvät lentävän kauppojen hyllyistä hyvää vauhtia?
Kyllä Suomessa suolataan itseasiassa erittäin maltillisesti verrattuna moneen muuhun paikkaan. Itsellä on kokemusta Pohjois-Amerikasta suuren järvien alueelta. Eli siis alueelta, jossa on tilastollisesti yhtä kylmää talvella kuin Suomessa. Ja kyllä siellä päin, sekä USA:ssa että Kanadassa suolan käyttö on aivan eri kaliiberia kuin Suomessa, ja sitä jatketaan jopa yli -15 asteen pakkasella. En sitten tiedä sekoittavatko suolaan jotain muuta kemikaalia kun saavat sen toimimaan noinkin kylmässä.
Lopputulos on se, että autot alkavat näyttää valkoiselta. Eli eivät mene edes likaisen näköisiksi, vaan ihan täysin valkoiseksi :D
Tässä pari esimerkkiä:
https://www.jaguarforums.com/forum/attachments/s-type-s-type-r-supercharged-v8-x200-15/74998-how-often-do-you-wash-your-s-type-36397d1391100866-got-salt-snow-post-up-some-salty-snowy-car-photos-2014-01-30-12.50.17.jpg?dateline=1394082461 (https://www.jaguarforums.com/forum/attachments/s-type-s-type-r-supercharged-v8-x200-15/74998-how-often-do-you-wash-your-s-type-36397d1391100866-got-salt-snow-post-up-some-salty-snowy-car-photos-2014-01-30-12.50.17.jpg?dateline=1394082461)
http://c8.alamy.com/comp/KY4R4P/salt-grime-encrusted-blue-car-KY4R4P.jpg (http://c8.alamy.com/comp/KY4R4P/salt-grime-encrusted-blue-car-KY4R4P.jpg)
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 08.03.18 - klo:08:33
Lopputulos on se, että autot alkavat näyttää valkoiselta. Eli eivät mene edes likaisen näköisiksi, vaan ihan täysin valkoiseksi :D
Minä hämmästelin samaa 20 vuotta sitten, kun ajoin ensimmäisen kerran Suomesta Alpeille. Saksassa autobahna oikein ui suolassa. Aamulla Sveitsissä havahduin, kun auto on ihan valkoinen. Jatkoin matkaa Ranskaan. Matkalla alkoi vesisade. Perillä kylässä ihmettelin jälleen kun auto olikin ihan puhdas. Vesisade oli huuhtonut kaiken suolan pois. Ihmettelin tapahtumaa, koska täällä Suomessa nastakuskit väittävät, että juuri suola tekee autot harmaan kuraisiksi.
Suola = valkoista
Nastojen rouhima kivi/asfalttiaines = mustaa
Valkoinen + musta = harmaa?
Suola on valkoista/harmaata ilman lisukkeita.
"Suolan" liuottama - Suomessa asfaltin kiviaineksen sidontaan käytetty - bitumi on ruskeaa - näinhän oli juuri selvitys tässä ennen pakkaskauden alkua, kun autopesulat ilmoittivat, että nyt on sellaista sotkua/mömmöä autojen maalipinnoissa, että ei irtoa tavanomaisilla pesuaineilla ja että auton puhdistukseen menee moninkertainen aika.
Tämä oli ja on erityisen ongelmallinen operaatio erityisesti valkoisissa autoissa. Tätä asiaa käsiteltiin niin uutisissa kuin melkein kaikissa lehdissäkin.
Syylliseksi ilmeni teidensulatukseen käytettyjen tehostettujen sulatuskemikaalien ("suolan") aikaansaama bitumin liuotus ( tästä on tutkimusselvitys olemassa! ), jota tapahtui erityisesti uusien tienpäällysteiden tiealueilla. Tähän ei ollut mitään syytä nastarenkailla.
Sain autooni tammikuun lopulla, Tampereen ohitustiellä ja Tampereen jälkeenkin, tapahtuneessa tehostesuolauksessa vastaan tulleesta (neste)suola-autosta suoran kylkisuihkun. Seuraavana päivänä auton pesussa ei ko.(ruskea) mömmö irronnut saippuapohjaisilla pesuaineilla, vaan piti ottaa kylmästi vahapurkki, josta vaahtomuovisieneen vahaa, jolla hieromalla törky liukeni pinnasta. Autossa on keraaminen pinnoite, joka ilmeisesti auttoi ainakin sen, ettei maali vaurioitunut.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.18 - klo:12:18
...
Syylliseksi ilmeni teidensulatukseen käytettyjen tehostettujen sulatuskemikaalien ("suolan") aikaansaama bitumin liuotus ( tästä on tutkimusselvitys olemassa! ), jota tapahtui erityisesti uusien tienpäällysteiden tiealueilla. Tähän ei ollut mitään syytä nastarenkailla.
...
Juuri näin.. tästä raportoitu lehdissä.
Omakin auto on isoine pikiläikkineen karmean näköinen kun ollut 'koko' talvikauden pesemättä. Ne piet / bitumit tuli pintaan ennen pakkaskautta.
Pitäis hoitaa jollain tervanpoistoaineella kuntoon, kun ehtis.
Uskokaa jo hyvät ihmiset, että suola ei tee vedestä ihmeliuotinta, joka kykenee liuottamaan bitumia.
Tai jos ette usko, niin kokeilkaa itse. Tehkää vedestä ja ruokasuolasta liuos ja yrittäkää sillä poistaa auton kyljestä bitumit pois. Ei lähde.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 08.03.18 - klo:13:21
Uskokaa jo hyvät ihmiset, että suola ei tee vedestä ihmeliuotinta, joka kykenee liuottamaan bitumia.
Tai jos ette usko, niin kokeilkaa itse. Tehkää vedestä ja ruokasuolasta liuos ja yrittäkää sillä poistaa auton kyljestä bitumit pois. Ei lähde.
Eivät taida kylvää ruokasuolaa teille. ::) Tämä suomalaisten käyttämä kiviaineksen sidontabitumi liukenee jo koiran pissasta.
Jos olet käyttänyt tiesuolaa ruokasuolana, niin "ymmärrän" kirjoituksesi. ;D
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 07.03.18 - klo:15:26
Jostain pitäisi pystyä luopumaan - mutta mistä?? Suolasta, koska raskaalle kalustolle(kin) on talvirengasmääräykset - jotka tosin perusmääräyksinä ovat liian kevyet!
Määräyksillä on pyritty vaikuttamaan enemmänkin ulkomailta tuleviin talvikuljetuksiin (=kumartamaan ulkomaalaisille teillämme liikkujille) ja toisaalta päästämään edelleenkin liian vaarallisilla (=liian hennoilla pito-ominaisuuksilla olevilla) rengastuksilla olevia raskaita kuljetuksia kapeille ja vaarallisille teillemme.
Lainaus käyttäjältä: jt - 08.03.18 - klo:00:11
Kokemusta on Tukholman seudulla ajelusta ja kyllä sitä suolaa käytetään aika runsaasti. Moottoritie on tietenkin aina suolassa. Ehkä semmoinen ero että niitä pienempiä kokoojateitä missä on bussiliikennettä suolataan myös, Suomessahan näitä teitä ei välttämättä suolata lainkaan, ehkä risteykset, mutta ei koko katua. Eihän nuo bussit pääsisi jyrkempiä mäkiä ylös jos tiet olisivat jäässä. Tietenkin ilmastoero täytyy ottaa huomioon, Tukholman talvi on paljon leudompi ja sulan osuus siten myös suurempi. Isoja ja vilkkaita teitä suolataan tietenkin paitsi raskaan liikenteen takia, niin myös hlö-autoliikenteen takia, sillä niin nasta- kuin kitkarenkaan pito romahtaa jäällä.
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 08.03.18 - klo:08:33
Kyllä Suomessa suolataan itseasiassa erittäin maltillisesti verrattuna moneen muuhun paikkaan. Itsellä on kokemusta Pohjois-Amerikasta suuren järvien alueelta. Eli siis alueelta, jossa on tilastollisesti yhtä kylmää talvella kuin Suomessa. Ja kyllä siellä päin, sekä USA:ssa että Kanadassa suolan käyttö on aivan eri kaliiberia kuin Suomessa, ja sitä jatketaan jopa yli -15 asteen pakkasella.
Sikäli kun rengaskeskustelun "suolalinjaa" halutaan viedä eteenpäin, olisi sen osalta hyvä saada usein mainittua "faktatietoa". Tähän mennessä käytetyt puheenvuorot viittaavat siihen, ettei suolankäyttö Suomessa välttämättä ole mitenkään poikkeuksellista. Syntyy pikemminkin vaikutelma, että muuallakin suolataan vähintään yhtä paljon. Tämä puolestaan viittoo siihen suuntaan, että suolasta luopuminen tai sen vähentäminen ei välttämättä ole aivan yksinkertainen juttu.
Filosofi voisi ottaa myös itse selvää teiden rakenneperiaatteista, kuinka pohjustetaan, eristetään ja kuinka päällystetään; minkälaisia kivi- ja sidonta-aineita käytetään. Minkälaiset ovat routimisolosuhteet, jos niitä yleensä on ja miten maaperän rakenne itsessään vaikuttaa. Nämä vaikkapa perustavina eroina naapurimaihin.
Teiden ja ilmastollisten olosuhteiden erot ovat yllättävän suuret vaikutuksiltaan vaikka mennään vain meren toiselle puolelle.
Samoin teiden kemiallisissa käsittelyissä käytettävät aineet ("suolat") poikkeavat; ei käytetä meilläkään ruokasuolaa, vaikka näköjään sellainen käsitys on.
Tämä teiden kunnossapito Suomessa - ja erityisesti talviolosuhteissa - on aika löperöä. Laiskuus on pesiytynyt perusominaisuudeksi, jolloin pitäisi aina mennä sieltä, missä aita on matalin.
Lainaus Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta:
"Perinteisen tiesuolan (natriumkloridi eli ruokasuola) asemesta voidaan käyttää esimerkiksi muita kloridisuoloja (esimerkiksi kalsiumkloridi tai magnesiumkloridi) tai orgaanisia suoloja, kuten muurahaishapon ja etikkahapon suolat (esimerkiksi kaliumformiaatti, kaliumasetaatti ja kalsiummagnesiumasetaatti)."
Mikäli suola tekisi vedestä ihmeliuottimen (itse asiassa suola heikentää veden ominaisuutta toimia liuottimena), se olisi yleisesti tunnettu asia; jopa siinä määrin, että kemistit olisivat asian havainneet.
Suolaa käytetään jossain, muurahaishaposta johdettua kaliumformiaattia lienee tuo ruskea töhnä.
Aiheesta lisää:
http://www.kemion.fi/palvelutuotteet.html (http://www.kemion.fi/palvelutuotteet.html) (lähinnä miltä kaliumformiaatti näyttää)
http://www.syke.fi/hankkeet/midas (http://www.syke.fi/hankkeet/midas)
Poistin lainauksen.
Tuossa vielä lainaus suolatyyppien osuuksista:
"Liikenneviraston kunnossapidon asiantuntija Heikki Lappalainen kertoo, että normaalissa liukkaudentorjunnassa käytettävä suola on natriumkloridi. Lappalaisen mukaan natriumkloridin käyttömäärä koko maassa on noin 80 000 tonnia normaalina talvikautena. Tielle laitetaan myös toisenlaista suolaa. Toinen aine on kalsiumkloridia jota käytetään huomattavasti vähemmän talven aikana. Esimerkiksi koko maassa sitä on käytetty tänä vuonna noin 3000 tonnia liuoksena, Lappalainen sanoo."
Muita (paljon kalliimpia) aineita saatetaan käyttää paikallisesti pohjavesialueilla.
Suola ja bitumi on pahasta auton kyljessä ja kaikki sen tietää. Suolaus ei lopu vaikka kuinka ihmetellään sen koostumusta.
Ainakin kotkassa keväällä käytetään myös katupölynestoon suolavettä. Tässä vuonna 2014 saatu kunnosssapitopäällikön vastaus kun ihmettelin kevään plussakelin suolakylvöjä: "Suolaliuoksen levitys liittyy hiekanpoistoon, ei liukkauden torjuntaan. Kadut kastellaan ennen koneellista hiekanpoistoa laimealla (vain 3% kalsiumkloridi) suola-vesiliuoksella, jolla estetään hienoaineksen pölyäminen."
Kaiken suolaamisen innoittamana pyytäisinkin asiasta enemmän kiinnostuneita tekemään oman threadin tästä aiheesta. Suolaamiseen ei muutenkaan voida täällä vaikuttaa mutta rengasvalintaan kyllä. Pysykäämme siis rengaskeskustelussa.
Noh tämä threadi kuoleekin taas puoleksi vuodeksi niin sinänsä sillä aikaa täällä voidaan kirjoitella vaikka politiikasta...kunnes talvi yllättää taas suomalaiset. ;D
Keskustelun aikaisemmassa vaiheessa esitettiin näkemys, jonka mukaan suolauksen keventäminen vähentäisi nastarenkaiden tienpintaa kuluttavaa vaikutusta. Tähän liittyen mainittiin mm., että "Ruotsi ja Norja ovat kaivaneet talviteiden kunnossapitoon tehdyt aurat ja tiehöylät naftaliinista - suomipoika suolaa ja politikoi". Ainakin minä ymmärsin tämän niin, että Ruotsissa ja Norjassa suolataan vähemmän.
Tämän jälkeen esitettiin omakohtaisiin kokemuksiin perustuen, että Ruotsissa suolataan vähintään yhtä paljon " ellei jopa enemmän " kuin Suomessa. Tämän jälkeen on mielestäni luonnollista kysyä, perustuuko käsitys Suomen muita pohjoismaita suuremmasta suolan käytöstä ns. mutuun, vai onko kysymyksessä fakta, joka voidaan jostain todentaa.
Tähän vastataan sitten seuraavasti:
"Filosofi voisi ottaa myös itse selvää teiden rakenneperiaatteista, kuinka pohjustetaan, eristetään ja kuinka päällystetään; minkälaisia kivi- ja sidonta-aineita käytetään. Minkälaiset ovat routimisolosuhteet, jos niitä yleensä on ja miten maaperän rakenne itsessään vaikuttaa. Nämä vaikkapa perustavina eroina naapurimaihin."
Yllä mainitut seikat ovat varmasti mielenkiintoisia. Ehdotankin, että mainituista kysymyksistä kiinnostunut henkilö ottaa niistä itse selvää. Kun tämä on tapahtunut, voi hän esitellä tietonsa (lähteineen) täällä. Samalla hän ehkä haluaa itseään tyhmemmille henkilöille selostaa, miten tiedot liittyvät nyt meneillään olevaan keskusteluun. (Alkuperäinen kysymys oli siis se, käytetäänkö muissa pohjoismaissa enemmän suolaa tiepidossa kuin Suomessa).
Suolatkaa tuolla jatkossa ;) http://www.vagarena.fi/index.php?topic=38625.msg630724;topicseen#new (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=38625.msg630724;topicseen#new)
Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Silloin asiat pitäisi nähdä kokonaisuutena. Renkaat, renkaiden pito, tienkulutus, teiden rakenne ja ajokunnossa pitäminen (kemiallinen käsittely), ympäristön suojelu, auton puhtaanapito, ruostuminen, ... Turvallisuus. Ja tässä vain osa, josta on taitettu peistä.
On muuten aika monitahoinen ja vaikeakin juttu tämä suomalainen autoilu. ::)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.18 - klo:14:54
Kaikki vaikuttaa kaikkeen
Voiko asian enää filosofisemmin esittää? :D Yhden pienen huomautuksen rohkenen tähän viisauteen kuitenkin esittää. Jos pohdimme nastarenkaiden vaikutusta teiden kuntoon, niin emme näissä pohdinnoissa voi jättää huomioimatta tosiasioita. Emme silloinkaan, kun jokin seikka omasta mielestämme on ratkaistu epätarkoituksenmukaisesti. Suolaus on yksi (ei ainut) syy siihen, miksi tiet ovat Suomessa pitkin talvea monin paikoin sulia. Koska suolaus on tosiasia, ei nastarenkaiden vaikutuksia voida mitätöidä vetoamalla suolaukseen. Sen vähentämistä voi toivoa, mutta niin kauan kuin sitä jatketaan, on nastarenkaiden aiheuttamiin ongelmiin haettava ratkaisua muualta. Tästä syystä suolauspohdintoja on hyvä jatkaa toisaalla.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.18 - klo:14:54
Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Silloin asiat pitäisi nähdä kokonaisuutena. Renkaat, renkaiden pito, tienkulutus, teiden rakenne ja ajokunnossa pitäminen (kemiallinen käsittely), ympäristön suojelu, auton puhtaanapito, ruostuminen, ... Turvallisuus. Ja tässä vain osa, josta on taitettu peistä.
...
^Mattinen.. ei nastojen vaikutusta mitätöidäkkään, mutta nastojen vaikutus ei mitätöi myöskään muita tekijöitä. Kitkatkin kuluttaa tiestöä.
Tiet kuluu kaikkien autoilijoiden ansiosta.. nastat on tottakait yksi iso tekijä. Rannikkoalueen autoilijoiden pitäisi älytä ostaa ko. olosuhteisiin sopivimmat renkaat.. mistä johtuu, että näin ei ole?
Lisäksi vähän hmettelen naureskelua toisten kirjoituksille.. mikä tuosssa rauta7 kirjoituksessa oli vähemmän filosofista, kuin vaikkapa sinun pitkissä mietinnöissäsi?
Tämä varmaan linkattu ennekin, mutta kertauksena.
http://www.liikenteensuunta.fi/fi/artikkelit/tk/nastarenkaat-vain-yksi-syy/ (http://www.liikenteensuunta.fi/fi/artikkelit/tk/nastarenkaat-vain-yksi-syy/)
lainaus:
Mittaustulosten perusteella todettiin, että nastarenkaat kuluttavat päällysteitä taajamanopeuksissa vähemmän kuin maanteillä. Taajamissa muodostuu silti useisiin paikkoihin syviä ajouria lähes yhtä lyhyessä ajassa kuin maanteillä, koska päällysteen deformaatio on voimakasta kohteissa, joissa raskaat ajoneuvot liikkuvat hitaasti ja pysähtelevät.
Myös taajamille ja alhaisten ajonopeuksien väylille tyypillisistä kapeista ajokaistoista, reunakivistä ja kevyen liikenteen järjestelyistä johtuva liikenteen keskittyminen samoihin kapeisiin ajouriin lisää urasyvyyden muutoksesta mitattavaa urautumista taajamissa, vaikka päällysteen kvantitatiivinen massamääräinen kuluminen onkin suhteellisesti huomattavasti vähäisempää kuin maanteillä.
Liittymäalueiden syvemmät urat johtuvat ensisijaisesti deformaatiosta. Taajamaväylillä raskaan liikenteen ja erityisesti ajoneuvoyhdistelmien osuus on huomattavasti keskimääräistä korkeampi. Taajamissa deformaatio onkin suurin yksittäinen urautumiseen vaikuttava tekijä myös sellaisissa kohteissa, joissa liikenne ei yleensä pysähdy eikä liiku erittäin alhaisella nopeudella.Jokainen voi em. asian todentaa sellaisilla risteysalueilla, joissa liikkuu paljon raskasta liikennettä.. tiet menee hyvin nopasti montuille.. asfaltti hajoaa.. vettä pääsee asfaltin sisään ja kun se vielä jäätyy, niin tien pinta murenee kuopiksi.
Nasta kuluttavat teitä nopeammin, kuin kitkat.. selvä! ..mutta se on silti vain yksi tekijä, vaikka osa näkee nastat pääasiallisina teitä kuluttavina tekijöinä.. ja kun sekään ei pidä paikkaansa, kuten tutkimukset osoittavat. Nastat myös pitävät
paremmin sellaisissa oloissa, jossa niille on liukkauden vuoksi todellista käyttöä.. Vaikka kitkatkin pitäisi hyvin, niin nastat pitää jäällä
vielä paremmin. Suo siellä ja vetelä täällä.. Suomi on monen asian (kuten tiestön ylläpito) suhteen maantieteellisesti hankalassa paikassa. Näiden haasteiden kanssa vain koitettava tulla toimeen.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.03.18 - klo:16:01
Mattinen.. ei nastojen vaikutusta mitätöidäkkään, mutta nastojen vaikutus ei mitätöi myöskään muita tekijöitä. Kitkatkin kuluttaa tiestöä.
No joo. Se tästä nyt vielä puuttuisikin, että nastarenkaiden tiestöä kuluttava vaikutus mitätöisi kitkarenkaiden tiestöä kuluttavan vaikutuksen. Mutta onkos kukaan mitään näin hassua edes väittänyt? Ei kai?
Tässä keskustelussahan on ollut kyse mm. siitä, että Suomen tiestö on paikoin varsin kehnossa kunnossa. Yksi suurimmista syistä tähän on se, että Suomessa käytetään paljon nastarenkaita. Eikä ainoastaan lumella ja jäällä, vaan täysin paljailla tienpinnoilla. Tämän toteaminen ei tarkoita sitä, etteivätkö tiet kuluisi muistakin syistä. Esimerkiksi sen vuoksi, että niitä kulutetaan myös kitkarenkailla. Tuntuu vain hieman erikoiselta, että tämäntapaiset itsestäänselvyydet pitäisi erikseen todeta. Totta kai tiet kuluvat monesta syystä. Tässä keskustelussa on kuitenkin ollut kyse renkaista, ja niiden vaikutuksesta teihin. Jos muuttujia koko ajan keskustelussa vaihdellaan, ei debatissa ole kohta päätä eikä häntää. Esimerkiksi suolalla on omat vaikutuksensa, mutta niin kauan kuin suolausta jatketaan, täytyy nasta- ja kitkarenkaiden vaikutuksia arvioida tämä tosiseikka huomioiden.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.03.18 - klo:16:01
Lisäksi vähäni hmettelen naureskelua toisten kirjoituksille.. mikä tuosssa rauta7 kirjoituksessa oli vähemmän filosofista, kuin vaikkapa sinun pitkissä mietinnöissäsi?
Ei siinä mitään nauraskelua ollut. Olinpahan vain (positiivisesti) huvittunut, kun joku pystyy tiivistämään asian yhteen lauseeseen, siinä missä itse tarvitsen "pitkiä mietintöjä".
Nyt on pitkän kuivan kauden aikana huomannu kuinka pk-seudulla autot on kattoa myöten jossain tomussa ihan kuin ois joku siitepölykausi. Omakin auto keräs pienen peitteen jo tunnin ruisailusta ytimessä. Onko tää nastapölyä ::)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.03.18 - klo:16:37
... Mutta onkos kukaan mitään näin hassua edes väittänyt? Ei kai?
...
Keskustelun
yleisilme on se, että nastarenkaat pääpiruna on lähes ainoa tiestöä kuluttava voima.. jos niitä ei olisi, niin ei uria, kuoppia yms. tulisi tiehen lainkaan.. eikä olisi katupölyä keväisin.
Vähän samaa henkeä, kuin viime aikoina velloneessa diesel keskustelussa.. siinäkin tämän hetken hiukkaspolemiikissa unohtuu co2:set, joka vielä hetki sitten oli kuitenkin se pahin myrkky, johon perustuu edelleen mm. Suomen autoverotus.
Mutta ei tämä nyt tullut vieläkään valmiiksi.. kun Suomessa renkaita koskeva laki muuttuu, niin sitten ei ajeta enää nastoilla.. ja kun Suomessa säät muuttuu Välimerellisiksi, niin sitten ei tarvita kitkojakaan.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.03.18 - klo:17:06
Keskustelun yleisilme on se, että nastarenkaat pääpiruna on lähes ainoa tiestöä kuluttava voima.. jos niitä ei olisi, niin ei uria, kuoppia yms. tulisi tiehen lainkaan.. eikä olisi katupölyä keväisin.
Jos tällainen ilme keskustelusta on syntynyt, niin sen taustalla voivat olla seuraavat syyt:
1) Rengaisaiheisessa keskustelussa päähuomio väistämättä kiinnittyy renkaisiin
2) Nastarenkaat ovat oikeasti merkittävä syy teiden kunnon heikkenemiselle (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia)
Itse en muista kenenkään tässä keskustelussa esittäneen, etteikö uria, kuoppia ja katupölyä esiintyisi, vaikka kukaan ei nastoilla ajaisikaan. Se, ettei tätä seikkaa keskustelussa säännöllisesti todeta, johtuu siitä, että asia on kaikille ajatteleville ihmisille itsestäänselvä. Samoin kuin näkemykset, joiden mukaan tiet eivät kuluisi lainkaan, jos kaikki autoilu lopetettaisiin. Minun on vaikea ymmärtää, mihin tämäntyyppisillä kommenteilla pyritään. Totta kai meidän hyväksyttävä se, että auton käyttö kuluttaa teitä. Kysymys on siitä, onko kaikelle kuluttamiselle järkeviä perusteita. Voitaisiinko kulumista jollain keinoilla vähentää? Mikään ei estä keskustelemasta (toisessa ketjussa) esimerkiksi suolauksesta, mutta siinäkin keskustelussa pitäisi aloittaa perusfaktojen todentamisesta.
Välillä syntyy vaikutelma, että nastojen haittavaikutusten esilletuominen loukkaa joitakin keskustelijoita. Aiheuttaako nastojen käyttäminen huonon omatunnon, jota pyritään sitten lieventämään tuomalla esiin se (itsestäänselvyys), että teitä kuluttavat myös muut kuin nastarenkaat?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.03.18 - klo:18:33
Jos tällainen ilme keskustelusta on syntynyt, niin sen taustalla voivat olla seuraavat syyt:
1) Rengaisaiheisessa keskustelussa päähuomio väistämättä kiinnittyy renkaisiin
2) Nastarenkaat ovat oikeasti merkittävä syy teiden kunnon heikkenemiselle (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia)
Itse en muista kenenkään tässä keskustelussa esittäneen, etteikö uria, kuoppia ja katupölyä esiintyisi, vaikka kukaan ei nastoilla ajaisikaan. Se, ettei tätä seikkaa keskustelussa säännöllisesti todeta, johtuu siitä, että asia on kaikille ajatteleville ihmisille itsestäänselvä. Samoin kuin näkemykset, joiden mukaan tiet eivät kuluisi lainkaan, jos kaikki autoilu lopetettaisiin. Minun on vaikea ymmärtää, mihin tämäntyyppisillä kommenteilla pyritään. Totta kai meidän hyväksyttävä se, että auton käyttö kuluttaa teitä. Kysymys on siitä, onko kaikelle kuluttamiselle järkeviä perusteita. Voitaisiinko kulumista jollain keinoilla vähentää? Mikään ei estä keskustelemasta (toisessa ketjussa) esimerkiksi suolauksesta, mutta siinäkin keskustelussa pitäisi aloittaa perusfaktojen todentamisesta.
Välillä syntyy vaikutelma, että nastojen haittavaikutusten esilletuominen loukkaa joitakin keskustelijoita. Aiheuttaako nastojen käyttäminen huonon omatunnon, jota pyritään sitten lieventämään tuomalla esiin se (itsestäänselvyys), että teitä kuluttavat myös muut kuin nastarenkaat?
Keskeiseksi syylliseksi nimenomaa tässä mattisen (ks."logo")"ilmeikkyydessä" on tuotu nastarenkaat.
Ja kokonaisuudessaankin nastarenkaat teiden kuluttajina ovat vain yksi osatekijä - ja ei niin ainoa - vaikka kuinka suolaaminen pitäisi siirtää kokonaan eri keskustelupalstalle, kuten muutkin teiden kuntoon vaikuttavat seikat.
Huono omatunto(?) syntynee siitä kokonaisuuden ymmärtämättömyydestä, joista nämäkin esseet ovat heijastumia; toisaalta ihmettelen mitä omallatunnolla on tässä tekemistä - ehkä paremminkin omalla rajoittuneella (tahallisella?) kokonaisuuksien ymmärtämisellä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.03.18 - klo:17:06
Keskustelun yleisilme on se, että nastarenkaat pääpiruna on lähes ainoa tiestöä kuluttava voima.. jos niitä ei olisi, niin ei uria, kuoppia yms. tulisi tiehen lainkaan.. eikä olisi katupölyä keväisin.
Mutta se on juuri noin. Asuin viimeiset 8 vuotta Japanissa. Hokkaidossa on täysin vastaavat talvikelit kuin Suomessa, mutta nastat kielletty. Tiet eivät tule uraisiksi eikä Sapporon miljoonakaupungissa ole pölyä keväisin. Palasin Suomeen viime vuonna. Oli dramaattinen ero Sapporon ja PK-seudun välillä pölyssä. Täällä Suomessa kaikki tien penkat ovat täynnä kuraa, joka alkaa pölytä ihan lähiaikoina. Näkymä on kuin entisestä itäblokista. Niin ankean harmaata. Sapporossa on hanget puhtaina. Viime keväänä uusittu asfaltti on jo urilla. Hokkaidolla asfaltit kestää vuosia.
Jos Suomessa olisi nastakielto, asfaltit voitaisiin tehdä pehmeämmästä bitumista - kuten Hokkaidolla. Se kestäisi paljon paremmin sään eroosiota. Nyt ollaan nastojen pakottamana käyttämään kovaa asfalttibetonia, joka ei kestä sään vaihtelua.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.03.18 - klo:22:08
Mutta se on juuri noin. Asuin viimeiset 8 vuotta Japanissa. Hokkaidossa on täysin vastaavat talvikelit kuin Suomessa, mutta nastat kielletty. Tiet eivät tule uraisiksi eikä Sapporon miljoonakaupungissa ole pölyä keväisin. Palasin Suomeen viime vuonna. Oli dramaattinen ero Sapporon ja PK-seudun välillä pölyssä. Täällä Suomessa kaikki tien penkat ovat täynnä kuraa, joka alkaa pölytä ihan lähiaikoina. Näkymä on kuin entisestä itäblokista. Niin ankean harmaata. Sapporossa on hanget puhtaina. Viime keväänä uusittu asfaltti on jo urilla. Hokkaidolla asfaltit kestää vuosia.
Jos Suomessa olisi nastakielto, asfaltit voitaisiin tehdä pehmeämmästä bitumista - kuten Hokkaidolla. Se kestäisi paljon paremmin sään eroosiota. Nyt ollaan nastojen pakottamana käyttämään kovaa asfalttibetonia, joka ei kestä sään vaihtelua.
Kerrotko jotain uutta?
Talvikunnossapidon tasollakin toki on vaikutusta ajamiseen ja siihen millaisilla renkailla pärjää. Suomessa auraus monin paikoin tehdään minimibudjetilla. Tässä esimerkkivideo Torontosta. Itse nopeasti tuosta laskin, että kuvauspaikan ohi ajaa 21 lumiauraa parissa minuutissa. :D
https://www.youtube.com/watch?v=lUds1pWKMjs (https://www.youtube.com/watch?v=lUds1pWKMjs)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.03.18 - klo:22:08
Mutta se on juuri noin. Asuin viimeiset 8 vuotta Japanissa. Hokkaidossa on täysin vastaavat talvikelit kuin Suomessa, mutta nastat kielletty. Tiet eivät tule uraisiksi eikä Sapporon miljoonakaupungissa ole pölyä keväisin. Palasin Suomeen viime vuonna. Oli dramaattinen ero Sapporon ja PK-seudun välillä pölyssä. Täällä Suomessa kaikki tien penkat ovat täynnä kuraa, joka alkaa pölytä ihan lähiaikoina. Näkymä on kuin entisestä itäblokista. Niin ankean harmaata. Sapporossa on hanget puhtaina. Viime keväänä uusittu asfaltti on jo urilla. Hokkaidolla asfaltit kestää vuosia.
Jos Suomessa olisi nastakielto, asfaltit voitaisiin tehdä pehmeämmästä bitumista - kuten Hokkaidolla. Se kestäisi paljon paremmin sään eroosiota. Nyt ollaan nastojen pakottamana käyttämään kovaa asfalttibetonia, joka ei kestä sään vaihtelua.
Välillä vertaukset on päin sitä. JAPANISSA ERI KULTTUURI. TAPPO TUOMIO Suomessa asfalttikartelli penni sinne ja kukaan ei kärsi.
En ole vannoutunut fani renkaisiin, mutta kun oi toi jäämäki joskus niin nyt nastat. Ja vitutushan on joskus tullut kun on nähnyt lentävän nastan ja tuulilasin halki..... No nyt pääsee ainakin kokeileen conteja oikeassa talvikelissä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.03.18 - klo:08:29
Hei, sittenhän meitä on kaksi! Mullakaan ei ole tapana ajella kaupoille peilijääksi jäädytetyn testiradan läpi. Ilmeisesti meistä poiketen kovin moni kuitenkin tekee näin koska nastarenkaat näkyvät lentävän kauppojen hyllyistä hyvää vauhtia?
No löytynee sitä muutama muukin varmaan.. :). Vaikka monenlaisia kelejä, jäätyneitä ja lumisiakin teitä on vastaan tullut, niin hyvin on skandikitkoilla päästelty ja pito on riittänyt. Iskemätön jää-testirata ajo-olosuhteena on kuitenkin sekin edelleenkin testaamatta..
Nastarenkaiden suosiota selittänee kuitenkin eniten vanha tottumus, kun on ennenkin ollut, niin ostetaan seuraavatkin nastoilla. Tuttua ja "turvallista". Samoin autolehdet, esim. TM, viestii selvästi nastarenkaiden puolesta.
Joka tapauksessa, jotta rengastesteissä saadaan aikaan a) riittäviä eroja ja b) standardoituja ja toistettavia testituloksia, ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin käyttää esim. sitä jäistä testirataa. Samoin pisteytys on suhteellinen, ei absoluuttinen. Käytännössä erojen suuruus ilmeisesti hieman tasoittuu, vaikka erot eivät sinällään mihinkään katoa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.03.18 - klo:22:08
Mutta se on juuri noin. Asuin viimeiset 8 vuotta Japanissa. Hokkaidossa on täysin vastaavat talvikelit kuin Suomessa...
Sinulla on Hokkaidossa pitkään asuneena paljon paremmat tiedot, mutta olen minäkin siellä talvella käynyt.
Omien havaintojen mukaan liukkailla teillä ajetaan
hyvinkin varovasti. Lunta sataa talven aikana paljon enemmän, kuin Suomessa edes ns. vanhaan hyvään aikaan, joten hanget pysyykin paremmin puhtaan näköisinä. Siellä on enempi ns. oikeaa talvea kuin Suomessa, varsinkin etelärannikolla.. mutta nämä vain omia vähäisiä havaintoja. Jos pitkänajan tietämykselläsi sanot, että vastaavat Suomea, niin en ala vastaan väittämään.
Suomessa on penkat täynnä kuraa, kun tiet suolataan märäksi ja rapa lentää.. jossain edellä olikin juttua miten Suomessa asfaltin bitumi märän alkutalven, pakkasten ja suojakelien vaihtelun ja suolauksen vuoksi liuennut ja sitä mustaa mönjää on joka paikka & auton kyljet täynnä.. tottakait tätä vielä on etunenässä nastarenkaat (ja muut renkaat) avittaneet.
Vielä OT:na tuosta Japanista.. Tokiossa on joidenkin pääväylien päällyste jotain erikoista.. aivan kuin juoksuratojen tartaania.. rengasmelu on todella minimaalista. En tiedä miten tuo pinta kestää, mutta ilmeisesti touhukkaat japanilaiset on tutkineet homman ja se pelaa? Saattaa olla hivenen kalliimpi pinnoite, mutta ainakin rengasmelun osalta fantastinen.
Lainaus käyttäjältä: jt - 09.03.18 - klo:00:49
No löytynee sitä muutama muukin varmaan.. :) . Vaikka monenlaisia kelejä, jäätyneitä ja lumisiakin teitä on vastaan tullut, niin hyvin on skandikitkoilla päästelty ja pito on riittänyt. Iskemätön jää-testirata ajo-olosuhteena on kuitenkin sekin edelleenkin testaamatta..
Nastarenkaiden suosiota selittänee kuitenkin eniten vanha tottumus, kun on ennenkin ollut, niin ostetaan seuraavatkin nastoilla. Tuttua ja "turvallista". Samoin autolehdet, esim. TM, viestii selvästi nastarenkaiden puolesta.
Joka tapauksessa, jotta rengastesteissä saadaan aikaan a) riittäviä eroja ja b) standardoituja ja toistettavia testituloksia, ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin käyttää esim. sitä jäistä testirataa. Samoin pisteytys on suhteellinen, ei absoluuttinen. Käytännössä erojen suuruus ilmeisesti hieman tasoittuu, vaikka erot eivät sinällään mihinkään katoa.
Kun selvisi, että TM suosi Nokian renkaita testeissään eli eivät olleet niitä tavallisia kaupasta saatavia versioita, lopetin yli 45 vuotisen asiakassuhteeni lehden tilaajana - enkä usko toistenkaan lehtien testeihin. Esim. Puolassa tuntuu Michelin voittavan testit, koska siellä on Misukan suuret tehtaat ja rengas koetaan kotimaiseksi ylpeydeksi.
Luotan omaan perstuntumaan oli alla mitkä renkaat tahansa. Epäilyttävällä kelillä sipaisen jarruja sen verran, että selviää tien liukkaus sekä renkaiden pito, ja sovitan nopeuden sen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.03.18 - klo:00:51
Omien havaintojen mukaan liukkailla teillä ajetaan hyvinkin varovasti.
Niin ajetaan. Aina Suomessa käydessäni silmään pisti kuinka täällä suorastaan kaahataan. Suomalainen ulosmittaa nastan paremman pidon. Nastojen hyödyt häviää, mutta haitat jää.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.03.18 - klo:00:51
Lunta sataa talven aikana paljon enemmän, kuin Suomessa edes ns. vanhaan hyvään aikaan, joten hanget pysyykin paremmin puhtaan näköisinä. Siellä on enempi ns. oikeaa talvea kuin Suomessa, varsinkin etelärannikolla.. mutta nämä vain omia vähäisiä havaintoja. Jos pitkänajan tietämykselläsi sanot, että vastaavat Suomea, niin en ala vastaan väittämään.
Länsi-Hokkaidolla sataa paljon enemmän, mutta idässä tulee suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Idässä on myös jäisemmät kelit.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.03.18 - klo:00:51
Vielä OT:na tuosta Japanista.. Tokiossa on joidenkin pääväylien päällyste jotain erikoista.. aivan kuin juoksuratojen tartaania.. rengasmelu on todella minimaalista. En tiedä miten tuo pinta kestää, mutta ilmeisesti touhukkaat japanilaiset on tutkineet homman ja se pelaa? Saattaa olla hivenen kalliimpi pinnoite, mutta ainakin rengasmelun osalta fantastinen.
Joo. Tavallisen asfaltin pintaan laitetaan tartaania muistuttava pinnoite. On todella hiljainen ja kestää, koska nastoilla ei ajeta.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.03.18 - klo:03:15
Niin ajetaan. Aina Suomessa käydessäni silmään pisti kuinka täällä suorastaan kaahataan. Suomalainen ulosmittaa nastan paremman pidon. Nastojen hyödyt häviää, mutta haitat jää.
Tämä väite taas ei kestä päivänvaloa, koska vtt:n tutkimuksen mukaan nimenomaan kitkarenkailla ajavat kaahaavat huonokuntoisilla renkailla kännissä! On vain Pihistelijän oma henkilökohtainen mutu mielipide.
Mitens tää tutkimus?
http://www.iltalehti.fi/digi/2014091918676898_du.shtml (http://www.iltalehti.fi/digi/2014091918676898_du.shtml)
"Trollilla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, joka haluaa ärsyttää ihmisiä ja aiheuttaa ristiriitoja. Trolli siis provosoi. Trollaus on trollien kirjoittamista esimerkiksi erilaisiin uutisryhmiin tai keskustelupalstoille. Trolli kääntää asiat päälaelleen, joskus hauskastikin. Trolli liioittelee, valehteleekin ja saa usein paljon palautetta."
Ring a Bell?
Vagarenan ja Suomi24:n ero on usein "veteen piirretty viiva", minun mielestäni.
Moni varmasti haluaakin, ettei keskustelu ole mitään selkään taputtelua ja samanmielisten komppaamista. Toisille taas jatkuva kärjistäminen ja jopa riidan haastaminen on vähintäänkin vaivaannuttavaa. Trolli toki haluaa vain "naurut" ja on tarvittaessa mitä mieltä mistä vain.
Se ainakin on varmaa, että jos kysyy kokemuksia vaikkapa jostain yksittäisestä rengasmallista, saa olla tyytyväinen yhteenkin asialliseen käyttäjäkokemukseen. Sen sijaan maailman/liikenteen pelastaminen tekemällä "oikein" puhuttaa päivästä toiseen... ;)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.03.18 - klo:22:08
Mutta se on juuri noin. Asuin viimeiset 8 vuotta Japanissa. Hokkaidossa on täysin vastaavat talvikelit kuin Suomessa, mutta nastat kielletty. Tiet eivät tule uraisiksi eikä Sapporon miljoonakaupungissa ole pölyä keväisin. Palasin Suomeen viime vuonna. Oli dramaattinen ero Sapporon ja PK-seudun välillä pölyssä. Täällä Suomessa kaikki tien penkat ovat täynnä kuraa, joka alkaa pölytä ihan lähiaikoina. Näkymä on kuin entisestä itäblokista. Niin ankean harmaata. Sapporossa on hanget puhtaina. Viime keväänä uusittu asfaltti on jo urilla. Hokkaidolla asfaltit kestää vuosia.
Kuinkas Japanissa teitten suolaus ja hiekotus ? Hanget eivät voi olla valkoisena, jos tienhoito on kuten Suomessa eli jatkuva hiekotus ja suolaus. Se kirottu hiekotus sekä suolaus sitten paitsi kuluttaa asfalttia, niin särkee autojen tuulilasit ja maalipinnat sekä pölisee keväällä.
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:09:28
Kuinkas Japanissa teitten suolaus ja hiekotus ? Hanget eivät voi olla valkoisena, jos tienhoito on kuten Suomessa eli jatkuva hiekotus ja suolaus. Se kirottu hiekotus sekä suolaus sitten paitsi kuluttaa asfalttia, niin särkee autojen tuulilasit ja maalipinnat sekä pölisee keväällä.
Hokkaidolla talvisaikaan muutaman kuukauden viettäneenä veikkaisin, että hiekoitusta on vähemmän, tosin tämä on vain muistikuviin perustuva arvaus. Tietty kun lunta tulee lähes päivittäin, n 15 metriä talven aikana, niin ehkei hiekoitus Suomen malliin näkyisikään. Suomessa ponteva hiekoitus on taatusti nastarenkaita pahempi pölyttäjä keväisin, mutta maksaahan ne kaatumiset ja kolarit yhteiskunnalle aika paljon. Ainakin pk-seudulla hiekoitushan tuntuu lähinnä olevan kevyen liikenteen väylillä ja vähien lumien lähdettyä sitä onkin aika paksu kerros, joka jatkuvan tuulen ansiosta on aika ikävä ennen kevätpesua. Maaseudulla on sitten hiekkaa teillä, mutta eihän siellä ole paljoa porukkaa siitä kärsimässäkään.
Mitenkään vähättelemättä nastarenkaiden ympäristövaikutuksia on kuitenkin todettava, että Suomessa esim pienhiukkasista (pm2,5) ylivoimainen enemmistö ei tule liikenteestä, vaan puuaineksen pienpoltosta ja erityisesti kaukokulkeutumana. Näistä etenkin jälkimmäiseen on aika vaikea vaikuttaa. Väylien kulumiseen nastarenkailla on kiistaton vaikutus, joskin raskaan liikenteenkin vaikutus on merkittävä. Olen itse autoillut aina nastoilla, mutta siihen tulee seuraavan rengashankinnan myötä muutos. Olen kyllästynyt ajelemaan niillä pk-seudun paljaita teitä ja siirryn kitkoihin. Vaikka ajelen toki muuallakin, niin en usko jääpidon heikentymisen olevan ongelma, sään ja pidon mukaan valitaan vauhti. Hokkaidon lumisilla teillähän kitkat ovat elementissään, harmi ettemme saa nauttia siitä lumimäärästä täällä... :'(
Ruvetaanko seuraavana keskustelemaan vaikka Kiinan ilmastosta ja rengastuksista? Tosin sitä varten voi perustaa ihan omat ketjunsa!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.03.18 - klo:10:47
Ruvetaanko seuraavana keskustelemaan vaikka Kiinan ilmastosta ja rengastuksista? Tosin sitä varten voi perustaa ihan omat ketjunsa!
Vaikkapa, osaatko trollata Kiinasta jotakin sopivaa tutkimusta nastarenkaiden eduksi kenties ::) 8) Ei vaan, mukava kuulla Japanin talven kokemuksia siis, aina ei muista ajatella kuinka lumista muuallakin osaa olla.
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:09:28
Kuinkas Japanissa teitten suolaus ja hiekotus ?
Suolaus on Suomen tasoa, hiekoitus selvästi vähäisempää. Auraus on ensiluokkaista. Tiet aurataan heti kun niille tulee vähänkin lunta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.03.18 - klo:10:47
Ruvetaanko seuraavana keskustelemaan vaikka Kiinan ilmastosta ja rengastuksista? Tosin sitä varten voi perustaa ihan omat ketjunsa!
Eli suomalainen jää ja suomalainen lumi ovat siis aivan poikkeuksellisia entiteettejä koko maailman, miksei jopa koko universumin mittakaavassa? Sama Hakka R2 käyttäytyy eri tavalla verrattuna ruotsalaisten testeihin jos sitä testataan esim. tanskan maaperällä ja tanskan ilmatilasta sataneella vedellä? Vain ja ainoastaan TM / TL saavat pitää duopolinsa mitä tulee talvirengastesteihin ja niiden uskottavuuteen ABC:n kahvipöytien keskusteluissa?
onkohan missään vakavasti pohdittu/tutkittu , että mitä liikenteessä tapahtuisi jos nastojen käyttö lopetettaisiin ?
Teiden kuluminen vähenisi , kuinka paljon ja missä ?
Tarve hiekottaa ja suolata lisääntyisi melkoisesti, koska kitkoilla ei jäällä voi turvallisesti ajella ?
Mitenhän mahtaisi käydä tienhoidon kokonaiskustannuksille, jos lisääntyneet liikennevahingot unohdetaan.
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:12:00
onkohan missään vakavasti pohdittu/tutkittu , että mitä liikenteessä tapahtuisi jos nastojen käyttö lopetettaisiin ?
Teiden kuluminen vähenisi , kuinka paljon ja missä ?
Tarve hiekottaa ja suolata lisääntyisi melkoisesti, koska kitkoilla ei jäällä voi turvallisesti ajella ?
Mitenhän mahtaisi käydä tienhoidon kokonaiskustannuksille, jos lisääntyneet liikennevahingot unohdetaan.
Vastaus kysymykseen 1 :On tutkittu. Löytyy testejä ja artikkeleita aiheesta jos jaksat lukea tämän ketjun alusta. (teiden kulumista ja liikenne/henkilövahinkoja, sekä tiepölyä)
Vastaus kysymykseen 2 :Kuluminen vähentyisi suurimmaksi osaksi sieltä missä eniten niillä huristellaan. Suuret nopeudet voimistaa nastojen aiheuttamaa kulumista (tästäkin on tutkimus, josta on postaus pari sivua taakse päin tässä ketjussa), sekä voimakkaat kiihdytyksen ja jarrutukset mm. ruuhkaisilla risteysalueilla.
Vastaus kysymykseen 3+ extrakyssä: Kitkoilla ajaneena mielestäni en näe mitään tarvetta ainakaan lisästä hiekoitusta ja suolausta vaan päinvastoin, mikäli nastarenkaan käyttö kiellettäisiin. Joten en usko että tienhoitoon tarvitsisi satsata enempää rahaa ainakaan tästä syystä. Asfaltin koostumusta voitaisiin sitten myös toisaalta pehmentää, jolloin kestävyys voisi olla parempi.. En tiedä mikä sitten olisi kustannusero nykyiseen --> Kestävämpi kitkoille soveltuva asfaltti = kalliimmat materiaalikustannukset, mutta toisaalta mahdollisesti pidempi käyttöikä.
-
Lainaus käyttäjältä: BMF - 09.03.18 - klo:12:13
Vastaus kysymykseen 3+ extrakyssä: Kitkoilla ajaneena mielestäni en näe mitään tarvetta ainakaan lisästä hiekoitusta ja suolausta vaan päinvastoin, mikäli nastarenkaan käyttö kiellettäisiin.
Kun kaikki autoilijat ajaisivat ilman nastoja, niin on erittäin vaikea kuvitella kuinka voitaisi hiekotusta ja suolausta vähentää ? Hiekkaa ja suolaahan tarvitsevat enimmäkseen juuri ilman nastoja ajavat autot henkilöautoista raskaaseen liikenteeseen ?!?
Ennustan ihan samaa, erittäin vaikeaa se olisikin jos nasta-autoilijat sopeutuisivat uuteen "järjestelmään" ja ajaisivat vaikkapa 5km/h hitaammin uusilla nastattomilla renkaillaan silloin kun tiet muistuttavat TM:n luistelukenttää. Näitä tämän ketjun kommentteja kun lukee (useimmiten nastakuskien kirjoittamana) niin heillä tuntuu tosiaan olevan suoraan ylipapistolta saatu lupa jolla mitkään fysiikan lait eivät heihin päde vaan nastarenkailla voi ja pitää paahtaa kelissä kuin kelissä aina suurinta sallittua nopeutta, usein myös lievästi sen ylikin.
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:12:38
Kun kaikki autoilijat ajaisivat ilman nastoja, niin on erittäin vaikea kuvitella kuinka voitaisi hiekotusta ja suolausta vähentää ? Hiekkaa ja suolaahan tarvitsevat enimmäkseen juuri ilman nastoja ajavat autot henkilöautoista raskaaseen liikenteeseen ?!?
Täysnastattomuuteen ei varmasti päästäisikään, eikä siihen kokonaisuus huomioiden kannata edes tavoitella. On kuitenkin paljon kalustoa, ajotapaa, olosuhteita missä nastojen käyttö varmaan hyväksyttävä ja säilyvä asia. Hiekkaa ja suolaa tarvittanee silti.
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:12:38
Kun kaikki autoilijat ajaisivat ilman nastoja, niin on erittäin vaikea kuvitella kuinka voitaisi hiekotusta ja suolausta vähentää ? Hiekkaa ja suolaahan tarvitsevat enimmäkseen juuri ilman nastoja ajavat autot henkilöautoista raskaaseen liikenteeseen ?!?
On myös vaikea kuvitella miksi pitäisi lisätä, jos suolaa ja hiekkaa kylvetään jo tänä päivänä sinne minne sitä nähdään tarpeelliseksi. Ei kai niitä suolattavia / hiekoitettavia teitä tule sen enempää vaikka nastoilla ei enää jyrsittäisikään? Tosin asfaltin/jääpeitteen pinta pysyy sileämpänä ilman nastarenkaita joten tämän kautta pieni teoriakukkanen suolan ja hiekotuksen lisäämiselle on olemassa.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 09.03.18 - klo:13:27
On myös vaikea kuvitella miksi pitäisi lisätä, jos suolaa ja hiekkaa kylvetään jo tänä päivänä sinne minne sitä nähdään tarpeelliseksi. Ei kai niitä suolattavia / hiekoitettavia teitä tule sen enempää vaikka nastoilla ei enää jyrsittäisikään? Tosin asfaltin/jääpeitteen pinta pysyy sileämpänä ilman nastarenkaita joten tämän kautta pieni teoriakukkanen suolan ja hiekotuksen lisäämiselle on olemassa.
Koska tiellä pitää olla turvallista ajella kaikella taitotasolla ja huonollakin kalustolla eli epävarmat kuskit vanhoilla kotteroilla ilman ajonvakautuksia kulahtaneilla kitkoilla. Vaihtoehtona toki ajella 50-60 km/h vauhteja letkassa maantiellä, kun on jätikköä alla.
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:13:41
Koska tiellä pitää olla turvallista ajella kaikella taitotasolla ja huonollakin kalustolla eli epävarmat kuskit vanhoilla kotteroilla ilman ajonvakautuksia kulahtaneilla kitkoilla. Vaihtoehtona toki ajella 50-60 km/h vauhteja letkassa maantiellä, kun on jätikköä alla.
Entä jos epävarmat kuskit ajelee jo nyt vanhoilla kotteroilla ja kitkoila, eikö tähän pitäisi varautua ja suolata ja hiekoittaa jo nyt?
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:13:41Vaihtoehtona toki ajella 50-60 km/h vauhteja letkassa maantiellä, kun on jätikköä alla.
Tässäpä juuri malliesimerkki ylläkirjoittamastani Paavin lupalappusesta. Kuka kuiskuttelee korvan takana ja käskee aina ajaa suurinta sallittua nopeutta oli keli mikä tahansa? Sisäiset demonit? Eihän tuossa ole järjen häiventäkään ajaa lujempaa jos selvästi huomaa että keli/tienpinta on vaarallinen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.03.18 - klo:14:56
Tässäpä juuri malliesimerkki ylläkirjoittamastani Paavin lupalappusesta. Kuka kuiskuttelee korvan takana ja käskee aina ajaa suurinta sallittua nopeutta oli keli mikä tahansa? Sisäiset demonit? Eihän tuossa ole järjen häiventäkään ajaa lujempaa jos selvästi huomaa että keli/tienpinta on vaarallinen.
Juu eihän siinä mitään jos olet menossa lähikioskilla käymään, mutta jos olisi ajettavana vielä 300km niin puolen päivän asemasta siihen meneekin koko päivä. Demoneista en osaa sanoa, mutta nastarenkailla voi turvallisesti ajaa selvästi suurempaa nopeutta kuin kitkoilla erityisesti jäisillä tienpinnoilla. Fakta, ei mielipide.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 09.03.18 - klo:13:56
Entä jos epävarmat kuskit ajelee jo nyt vanhoilla kotteroilla ja kitkoila, eikö tähän pitäisi varautua ja suolata ja hiekoittaa jo nyt?
Totta ja eikun lisää suolaa ja hiekkaa sitten jos kaikki ajavat kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:15:08
Juu eihän siinä mitään jos olet menossa lähikioskilla käymään, mutta jos olisi ajettavana vielä 300km niin puolen päivän asemasta siihen meneekin koko päivä. Demoneista en osaa sanoa, mutta nastarenkailla voi turvallisesti ajaa selvästi suurempaa nopeutta kuin kitkoilla erityisesti jäisillä tienpinnoilla. Fakta, ei mielipide.
Muistaakseni Liikenneturvakin muistuttelee aina tasaisin väliajoin että matkustamiseen on aina varattava keliolosuhteiden mukaisesti tarvittavasti aikaa. Se on sitten oma syy jos sääennusteita ei ole tullut katsottua ja aikataulut on vedetty liian tiukille.
Mainitsemasi
absoluuttinen turvallisuus on myös aika häilyvä käsite. Jos nostat nopeutta 10km/h millä tahansa renkaalla, millä tahansa alustalla, niin jarrutusmatka pitenee aina ja mahdollisuudet ajoneuvon karkaamiseen lapasesta nousee. Vesipintaisella paljaalla jääpinnalla ajaessa voi unohtaa sanan "turvallisuus", ajoi sitten nastoilla tai ei, kahtakymppiä tai sataakahtakymppiä. Toki se nastoilla voi joskus tapahtua
turvallisemmin, olettaen että nastarenkaat ovat rengastesteissä pärjänneet juuri sillä osa-alueella ja että renkaat ovat maksimissaan yhden talven vanhat. Tylpäksi kulutetuilla vanhoilla nastakumeilla saa ajella pelkästään mielikuvien varassa.
Turvallisinta olisi toki jäädä kotiin (tai ehkä ei sittenkään, kotona sattuu enemmän kuolemaan johtaneita tapaturmia kuin liikenteessä, kaikki rengastyypit ja ajoneuvotyypit mukaanlukien...)
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:15:08
Juu eihän siinä mitään jos olet menossa lähikioskilla käymään, mutta jos olisi ajettavana vielä 300km niin puolen päivän asemasta siihen meneekin koko päivä. Demoneista en osaa sanoa, mutta nastarenkailla voi turvallisesti ajaa selvästi suurempaa nopeutta kuin kitkoilla erityisesti jäisillä tienpinnoilla. Fakta, ei mielipide.
Nastarengas pitää tosiaan liukkaimmilla keleillä paremmin, mutta ero turvallisessa nopeudessa ei ole läheskään tuota luokkaa. Käytännössä tuollaista kaksinkertaista vautia ei edes voi pitää yllä oikein mitenkään. Moottoritiellä varsinkin liukkaalla kelillä tuo on liian suuri nopeusero kaistojen välille ja maanteillä taasen muu liikenne tekee sen, ettei ohittelulla voita paljoakaan.
Suomi on varsin suuri maa ja monenlaista tietä ja säätä mahtuu talvikaudelle. Keski-Euroopan kitkoilla Helsinki-Turku motarilla liikkuvalle voi olla yllätys millaista on ajaa kapeata, mutkaista ja mäkistä jäistä tietä. Se on kuitenkin lohdullista ,että samaisella porukalla on leppoisat aikataulut tienpäällä ja ajetaan kelin mukaista hidasta vauhtia reiluilla turvaväleillä . Joskus kun etelä-suomen reissuilla on luullut näkevänsä vähän muunlaista ajokulttuuria, mutta sehän johtuu varmasti nastarenkaiden silmiä sumentavasta pölystä 8)
Jultsun logiikka on omaperäinen - pisteet siitä.
Eli rengas hänen mukaansa kannattaa valita siten, että se antaa parhaimman pidon niissä olosuhteissa, jotka ovat enimmän aikaa vallitsevat. Tällöin saavutetaan "maksimiturvallisuus" suurimman osan aikaa. Nastarenkaan valinneet taas pyrkivät maksimoimaan pidon kaikkein huonoimmissa olosuhteissa.
Jultsun logiikalla eteläiseen Suomeen paras talvirengas olisi kesärengas, koska se antaa parhaan pidon yleisimmin vallitsevissa olosuhteissa (kuiva/märkä asfaltti). Kesällä paras valinta olisi sliksi, koska sillä saadaan paras pito kuivalla asfaltilla, joka taas on se tyypillisin kesäkeli.
Sinällään Jultsun valinta - KE -kitka- on etelän talvessa perusteltu valinta, mikäli liukkaan kelin tullen pudottaa rajusti tilannenopeuksiaan. Tällöin "kokonaisturvallisuus" saavuttaa maksiminsa.
Tuossa kotvan aikaa sitten mainitsin tässä ketjussa että kesärengas on typerä valinta talvikuukausille vaikka lämpötila olisikin jatkuvasti niukasti plussan puolella. Kesäkumien kovempi seos ei toimi enää nollan asteen tuntumassa kunnolla. Eri asia jos talvikuukausina lämpöä olisi aamuisinkin päälle 10 astetta. Juuri tämän vuoksi voi KE-kitkat vaihtaa etelässä jo syyskuun alussa auton alle hyvillä mielin, aamuisin kun lämpötilat tippuvat useasti jo alle kymmeneen.
Sliksien valinta kesärenkaiksi olisi sinällään ok mikäli ajamisen pystyisi välittömästi lopettamaan kun sade alkaisi tai tienpinta muuttuisi märäksi koska auton hallittavuus loppuisi salamannopeasti ja yhtäkkisest tienpinnan muututtua toisenlaiseksi. Valitettavasti monet eivät voi näin tehdä ja siksi idea on mahdoton toteuttaa. Vastaavasti taas millä tahansa muulla rengastyypillä ajettaessa ja siirryttäessä sen vahvuusalueelta sen heikkousalueelle tuo muutos hallittavuudessa on iso mutta se ei kuitenkaan muuta ajoneuvoa kertarysäyksellä passiiviseksi tangentin suuntaan kulkevaksi ohjukseksi (no ok, kesärengas jään päällä voitaneen myös lisätä tuohon listaan, yksi naula lisää sen arkkuun liittyen edelliseen) vaan ajoneuvon kuljettamista voi jatkaa edelleen, joskin nopeutta pudottaen ja huomiota lisäten.
Lainaa...mikäli liukkaan kelin tullen pudottaa rajusti tilannenopeuksiaan. Tällöin "kokonaisturvallisuus" saavuttaa maksiminsa.
Kuten olen myös tähän ketjuun aikaisemmin tunnustanut, minä pystyn kyllä ajamaan ja ajankin vähän hitaammin niinä muutamana talvipäivänä kun tien pinta on vesijäinen. Etelässä tosin tuollaiset kelit ovat olleet ja lienevät myös jatkossakin olevan marginaalissa verrattuna talvirengaskauteen kokonaisuutena.
Olin kirjoittamassa, että kyseinen henkilö jaksaa kehua KE-kitkaa parhaaksi renkaaksi Suomen talveen eikä myönnä millään joutuneensa ongelmiin kyseisillä renkailla vaikka usean ammattilaistahon toimesta nuo on todettu Suomen talveen surkeiksi.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 09.03.18 - klo:16:29
Jultsun logiikka on omaperäinen - pisteet siitä.
Sinällään Jultsun valinta - KE -kitka- on etelän talvessa perusteltu valinta, mikäli liukkaan kelin tullen pudottaa rajusti tilannenopeuksiaan. Tällöin "kokonaisturvallisuus" saavuttaa maksiminsa.
Tämä on ihan pakko lainata talteen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.03.18 - klo:18:07
Kuten olen myös tähän ketjuun aikaisemmin tunnustanut, minä pystyn kyllä ajamaan ja ajankin vähän hitaammin niinä muutamana talvipäivänä kun tien pinta on vesijäinen. Etelässä tosin tuollaiset kelit ovat olleet ja lienevät myös jatkossakin olevan marginaalissa verrattuna talvirengaskauteen kokonaisuutena.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.18 - klo:19:42
Keskeiseksi syylliseksi nimenomaan tässä mattisen (ks."logo")"ilmeikkyydessä" on tuotu nastarenkaat.
En ymmärrä, mitä "ilmeikkyydellä" tässä yhteydessä tarkoitetaan, mutta totta on, että itse pidän nastarenkaita yhtenä merkittävimmistä syistä sille, että tiemme ovat niin huonossa kunnossa kuin nyt ovat.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.18 - klo:19:42
Ja kokonaisuudessaankin nastarenkaat teiden kuluttajina ovat vain yksi osatekijä.
Ne ovat yksi osatekijä, mutta ne eivät ole "vain" yksi osatekijä. Hyvin suurella todennäköisyydellä ne ovat suurin osatekijä (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.18 - klo:19:42
vaikka kuinka suolaaminen pitäisi siirtää kokonaan eri keskustelupalstalle, kuten muutkin teiden kuntoon vaikuttavat seikat.
Minun puolestani suolaamisesta voidaan keskustella missä tahansa ketjussa " vaikka tässä. Tässä keskustelussa voisi alkajaiseksi ottaa kantaa (lähde mainiten) esimerkiksi siihen, käytetäänkö Suomesssa todella enemmän suolaa tienpidossa kuin esim. Ruotsissa ja Norjassa. Toisaalta on mielestäni kohtalaisen ymmärrettävää, että suolakeskustelu halutaan siirtää muualla. Ei siksi, että suolaamisen merkitys teiden kunnolle haluttaisiin kiistää, vaan siksi, että tämän ketjun aihe on nimenomaan renkaat. Tämän vuoksi tuntuu luontevalta keskustella renkaiden merkityksestä teiden kunnolle nimenomaan tässä ketjussa.
On lisäksi tärkeä ymmärtää, että ainakin toistaiseksi suolaaminen on tosiasia, johon rengaskeskustelu täytyy suhteuttaa. Me emme voi argumentoida sillä, että "nastarenkaat kuluttaisivat vähemmän teitä, jos teitä suolattaisiin vähemmän". Aivan varmasti ne kuluttaisivat vähemmän, jos suolaus olisi kevyempää. Mutta kun se ei ole. Niin kauan kuin suolausta syystä tai toisesta jatketaan nykyiseen tapaan, täytyy nastarenkaiden vaikutusta arvioida todellisen maailman ehdoilla. Ja tuossa maailmassa teitä suolataan.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.18 - klo:19:42
Huono omatunto(?) syntynee siitä kokonaisuuden ymmärtämättömyydestä, joista nämäkin esseet ovat heijastumia.
Tämän lauseen sisältöä en ymmärrä. Paitsi tietysti sen, että "esseellä" viitataan tekstin pituuteen. Tämän suhteen on kyllä valitettavasti niin, että jos jo HS:n pääkirjoituksen pituus, mitä tässä ei vielä olla lähestytty, alkaa olla liian vaivalloinen luettavaksi, niin silloin keskustelu muuttuu vaikeaksi. Jos halutaan mennä twiitti-pituudella, niin silloin "keskustelu" on sitä, että A ilmoittaa asian olevan näin, jonka jälkeen B sanoo, että eipäs kuin näin. Lopuksi mennään sitten henkilöön ja nimitellään.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.18 - klo:19:42
Toisaalta ihmettelen mitä omallatunnolla on tässä tekemistä
Omantunnon merkitystä tässä asiassa sai minut pohtimaan se, että jotkut tässä keskustelussa esitetyt näkemykset ovat melko outoja. Esimerkiksi viittaukset siihen, että "teiden kuluminen kyllä loppuisi, jos autoilu kokonaan kiellettäisiin", tai "kyllä muutkin asiat kuin nastarenkaat kuluttavat teitä" jne. Tällaisten epärelevanttien itsestäänselvyyksien toistelu panee epäilemään, että keskustelijalla on huono omatunto siitä, että hän nastarenkaillaan kuluttaa teitä ja heikentää ilmanlaatua. Tätä huonoa omatuntoa lievennetään toistelemalla, että kyllä muutkin seikat heikentävät teiden kuntoa. Eli oma syyllisyys lievenee muita syyllisiä esiintuomalla.
Edellä sanottu ei tarkoita sitä, että joillakin keskustelijoilla todellisuudessa olisi huono omatunto. Se ei myöskään tarkoita sitä, että heillä minun mielestäni pitäisi olla huono omatuntoa. Olenpahan vain yrittänyt järkeillä sitä, mistä nämä kummalliset keskustelun sekoittamispyrkimykset oikein kumpuavat.
Lainaus käyttäjältä: äskuusplus - 09.03.18 - klo:12:38
Kun kaikki autoilijat ajaisivat ilman nastoja, niin on erittäin vaikea kuvitella kuinka voitaisi hiekotusta ja suolausta vähentää ? Hiekkaa ja suolaahan tarvitsevat enimmäkseen juuri ilman nastoja ajavat autot henkilöautoista raskaaseen liikenteeseen ?!?
Suolaa tarvitsevat kesärenkailla ajavat henkilöautot ja raskas liikenne. Kitkarengas ei vaadi suolaa. Suola heikentää kitkarenkaan pitoa.
Jos oikein ymmärrän, niin Jultsu koettaa minimoida seuraavaa riskiä:
Kokonaisriski = riskikerroin (hyvä keli) x riskin vaikutusaika (hyvä keli) + riskikerroin (liukas keli) x riskin vaikutusaika (liukas keli)
Eli KE-kitkoilla saadaan (Jultsun logiikan mukaan) muita renkaita matalampi riskikerroin ei-liukkaalla kelillä, jota on ajallisesti suurin osa etelän talvesta. Ja liukkaalla kelillä taas pyritään madaltamaan ko. kelin riskikerrointa himmaamalla vauhtia. Ja näin siis kokonaisriski on talven aikana pienempi kuin muilla renkailla ajettaessa.
Kyllähän noinkin voi ajatella, ja kuvio voi toteutua mikäli liukkaalla kelillä pudottaa reippaasti nopeutta. Uskon kyllä.
Itse uskon siihen, että kokonaisriski on alempi (omassa ajoympäristössäni) käyttämällä nastarenkaita ja pitämällä ajonopeus melko lailla vakiona läpi talven. Mutta tämä ajatelma siis lähtee haluttomuudesta säätää nopeutta suuresti kelien vaihdellessa.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 09.03.18 - klo:21:32
Itse uskon siihen, että kokonaisriski on alempi (omassa ajoympäristössäni) käyttämällä nastarenkaita ja pitämällä ajonopeus melko lailla vakiona läpi talven. Mutta tämä ajatelma siis lähtee haluttomuudesta säätää nopeutta suuresti kelien vaihdellessa.
Minun on pitänyt säätää tänä vuonna 1 vuorokauden päivänä nopeutta kitkoilla. Muuten olen ajanut siinä missä muutkin nastarambot. Asuinpaikkana Kymenlaakso ja lähemmin Kotka.
Tilanne on siis 1-0. Minä en ole himmannut kelin vuoksi vielä kertaakaan.
"Nastarambo" yltää sanontana palkintopallille. Minulla on myös "rähinäpyörä", joka vielä pitää vielä kultamitalia.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.03.18 - klo:15:22
Vesipintaisella paljaalla jääpinnalla ajaessa voi unohtaa sanan "turvallisuus", ajoi sitten nastoilla tai ei, kahtakymppiä tai sataakahtakymppiä. Toki se nastoilla voi joskus tapahtua turvallisemmin, olettaen että nastarenkaat ovat rengastesteissä pärjänneet juuri sillä osa-alueella ja että renkaat ovat maksimissaan yhden talven vanhat. Tylpäksi kulutetuilla vanhoilla nastakumeilla saa ajella pelkästään mielikuvien varassa.
Voi kun tämän edes puolet autoilijoista tämän lihavoidun kohdan sisäistäisi. Täälläkään kovin moni nastojen puolesta sokeasti puhuva ei tunnu tätä sisäistävän. Nastarenkaat ovat "tuore tuote" kuten tässä jo hyvin yhdessä ruotsalaistestissä jo todettiin. En tunne kovinkaan montaa kuljettajaa tosielämästä joka vaihtaisi nastarenkaat joka toinen talvi uusiin. Niitä kyllä tunnen useampiakin jotka ajelevat vielä tyytyväisenä kymmenettä vuotta vanhoilla nastarenkailla. Valitettavasti usemmissakin testeissä vanhemmat saman verran ajetut tai yhtä vanhat nastarenkaat ovat osoittautuneet jäällä kehnommaksi kuin vastaavat kitkat.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.03.18 - klo:18:07
Kuten olen myös tähän ketjuun aikaisemmin tunnustanut, minä pystyn kyllä ajamaan ja ajankin vähän hitaammin niinä muutamana talvipäivänä kun tien pinta on vesijäinen. Etelässä tosin tuollaiset kelit ovat olleet ja lienevät myös jatkossakin olevan marginaalissa verrattuna talvirengaskauteen kokonaisuutena.
Ensimmäisen talven kitkakuskina olen mielenkiinnolla odottanut, kuinka monta sellaista päivää tulee talven aikana vastaan, jolloin koen kitkat selkeästi huonommaksi vaihtoehdoksi kuin nastat. Tähän asti näitä päiviä on osunut kohdalle yksi, tai oikeastaan vain yksi aamu. Tällöin kokeilin piruuttani ajella 40 km/h rajoituksen mukaista nopeutta kokoojakadun pitkää alamäkeä ja lunttasin kokeeksi jarrupolkimen pohjaan, kun ei ollut muita kulkijoita näköpiirissä. Absit eivät tainneet edes rapsahtaa, saman tien kaikki neljä pyörää lukkoon ja matka jatkui pulkkana. Vanhasta kokemuksesta sanoisin, että nastarenkailla tulos olisi ollut kutakuinkin sama, erotuksena raastava ääni kitkojen äänettömän liu'un sijaan sekä huomattavasti parempi hidastuvuus (nyt sitä ei oikeastaan ollut). Nostin jalan jarrulta ja kokeilin uutta jarrutusta varovammin. Nyt vauhti hidastui ja pääsin ajelemaan noin 25 - 30 km/h nopeudella turvallisesti muutamat sadat metrit pääkadulle, joka olikin sitten kohtuullisen turvallisessa kunnossa kitkoillekin.
4,5 kk ja noin 6000 km talvirengasaikaa takana, ja laskurissa nyt siis yksi aamu jolloin nastoista olisi ollut selkää hyötyä. Paikkana keskinen Kymenlaakso, toki ajoa on ollut talven aikana useamman maakunnan alueella täällä etelässä/kaakossa.
Ei ole täällä Lahdenkaan seudulla kitkat osoittautuneet huonoksi vaihtoehdoksi, toisin kuin nastarenkaat joilla on pakon sanelemana joutunut ajamaan paljaalla asfalttitiellä monen monta kertaa.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 09.03.18 - klo:23:15
Valitettavasti usemmissakin testeissä vanhemmat saman verran ajetut tai yhtä vanhat nastarenkaat ovat osoittautuneet jäällä kehnommaksi kuin vastaavat kitkat.
Löytyykö tällaista testiä netistä? Mielenkiinnosta tutustuisin.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 09.03.18 - klo:23:15
Voi kun tämän edes puolet autoilijoista tämän lihavoidun kohdan sisäistäisi. Täälläkään kovin moni nastojen puolesta sokeasti puhuva ei tunnu tätä sisäistävän. Nastarenkaat ovat "tuore tuote" kuten tässä jo hyvin yhdessä ruotsalaistestissä jo todettiin. En tunne kovinkaan montaa kuljettajaa tosielämästä joka vaihtaisi nastarenkaat joka toinen talvi uusiin. Niitä kyllä tunnen useampiakin jotka ajelevat vielä tyytyväisenä kymmenettä vuotta vanhoilla nastarenkailla. Valitettavasti usemmissakin testeissä vanhemmat saman verran ajetut tai yhtä vanhat nastarenkaat ovat osoittautuneet jäällä kehnommaksi kuin vastaavat kitkat.
Kyllä minä ennemmin ajan talvella 5 vuotta vanhoilla nastoilla kuin 5 vuotta vanhoilla kitkoilla. Kitkat toimivat tuossa vaiheessa enää huonoina kesärenkaina, kun pehmeämpinä renkaina kulutuspintakin kuluu nopeammin.
Tällä hetkellä toisessa autossani on uudet kitkat ja toisessa vuoden vanhat nastat. Jos tiedän, että on tiet ovat jäässä tai muuten talvinen keli, niin ehdottomasti ajan ennemmin nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 11.03.18 - klo:16:21
Löytyykö tällaista testiä netistä? Mielenkiinnosta tutustuisin.
Näistä on tässä topicissa ollutkin jo monen monituista kertaa puhetta, mutta taitavat hukkua kaikkeen muuhun höttöön:
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
https://tekniikanmaailma.fi/tm-vertailu-talvirenkaat-2010/ (https://tekniikanmaailma.fi/tm-vertailu-talvirenkaat-2010/)
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.1320/ (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.1320/)
https://www.autostadium.fi/index.php?topic=5226.0/ (https://www.autostadium.fi/index.php?topic=5226.0/)
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 11.03.18 - klo:17:20
Näistä on tässä topicissa ollutkin jo monen monituista kertaa puhetta, mutta taitavat hukkua kaikkeen muuhun höttöön:
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
https://tekniikanmaailma.fi/tm-vertailu-talvirenkaat-2010/ (https://tekniikanmaailma.fi/tm-vertailu-talvirenkaat-2010/)
(http://[url=https://s1.postimg.org/8m6rhqxs1r/Kulunut.png]https://s1.postimg.org/8m6rhqxs1r/Kulunut.png[/url])
Alla gamla däckar är farliga!
Jos kieli tökkii, tuossa oleellisin. Jäällä erot repeävät, lumella taas uuden/vanhan välillä ei isoja eroja. 10tkm käytetty nasta ja käytetty KE-kitka ovat Ivalon jäätestibaanalla (kyllä, testi on tehty Suomessa) melkein samalla tasolla, käytetty skandikitka toimii parhaiten.
När vi testar vägegenskaper på den isbelagda testbanan växer skillnaderna igen och det är tydligt att det dubbade däcket har tappat sin skärpa. Där det begagnade nordiska dubbfria nästan presterar lika bra som sin nya kusin så förlorar det begagnade dubbade däcket mycket av sin kapacitet. Upplevelsen mellan nytt och begagnat är som natt och dag " från säkert, snabbt och förutsägbart till sladdbenäget, svårhanterat och klart långsammare. Det begagnade nordiska dubbfria är bättre än det begagnade dubbade. Dels i känslan som förmedlas och dels i de varvtider som däcket presterar. Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå. Skillnaden dem emellan är försumbar och detta understryker vårt konstaterande " dubben är en färskvara.
Sama levy toistuu joten selviää copy-pastella.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.18 - klo:17:14
Mä en ymmärrä miten "kitkauskovaiset" jaksavat tuputtaa samaa pari vuotta vanhaa testiä, jossa on iän vanhoja renkaita vertailussa.
"Dubattuna Conti Winter Viking 2, Nordic nastattomissa Conti Viking Contact 5 ja Keski-Euroopan nastoittamattomia ContiWinterContact TS830"
Contilta tullut jo pari vuotta sitten Contiicecontact 2:t ja sitä ennen contiicecontact 1:t (Conti winter viking 2 julkaistu joskus 12-13 vuotta sitten), Conti Viking Contact 5 on melkein 10 vuotta vanha, mutta uudempi malli, kuin conti winter viking 2 nasta.
Myös tekniikan maailma testasi tuota nastaulkonemaan ja totesi, että kitka saavuttaa parin vuoden iässä vasta nastarenkaat. Joten vedetäänkö taas mutkia suoriksi? Kuka yleensä ajaa nastoilla kolmea talvea pidempään? Ja ajaako kaikki kitkakuskit uusilla contin kitkoilla? Epäilen VAHVASTI!
Lainaus käyttäjältä: jt - 12.03.18 - klo:00:51
Jos kieli tökkii, tuossa oleellisin. Jäällä erot repeävät, lumella taas uuden/vanhan välillä ei isoja eroja. 10tkm käytetty nasta ja käytetty KE-kitka ovat Ivalon jäätestibaanalla (kyllä, testi on tehty Suomessa) melkein samalla tasolla, käytetty skandikitka toimii parhaiten.
När vi testar vägegenskaper på den isbelagda testbanan växer skillnaderna igen och det är tydligt att det dubbade däcket har tappat sin skärpa. Där det begagnade nordiska dubbfria nästan presterar lika bra som sin nya kusin så förlorar det begagnade dubbade däcket mycket av sin kapacitet. Upplevelsen mellan nytt och begagnat är som natt och dag " från säkert, snabbt och förutsägbart till sladdbenäget, svårhanterat och klart långsammare. Det begagnade nordiska dubbfria är bättre än det begagnade dubbade. Dels i känslan som förmedlas och dels i de varvtider som däcket presterar. Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå. Skillnaden dem emellan är försumbar och detta understryker vårt konstaterande " dubben är en färskvara.
Lainaus käyttäjältä: jt - 12.03.18 - klo:00:51
Jos kieli tökkii, tuossa oleellisin. Jäällä erot repeävät, lumella taas uuden/vanhan välillä ei isoja eroja. 10tkm käytetty nasta ja käytetty KE-kitka ovat Ivalon jäätestibaanalla (kyllä, testi on tehty Suomessa) melkein samalla tasolla, käytetty skandikitka toimii parhaiten.
När vi testar vägegenskaper på den isbelagda testbanan växer skillnaderna igen och det är tydligt att det dubbade däcket har tappat sin skärpa. Där det begagnade nordiska dubbfria nästan presterar lika bra som sin nya kusin så förlorar det begagnade dubbade däcket mycket av sin kapacitet. Upplevelsen mellan nytt och begagnat är som natt och dag " från säkert, snabbt och förutsägbart till sladdbenäget, svårhanterat och klart långsammare. Det begagnade nordiska dubbfria är bättre än det begagnade dubbade. Dels i känslan som förmedlas och dels i de varvtider som däcket presterar. Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå. Skillnaden dem emellan är försumbar och detta understryker vårt konstaterande " dubben är en färskvara.
Jt: ltä aika hyvä tiivistelmä johtopäätöksestä, mutta suosittelen toki kaikkia lukijoita aina tutustumaan alkuperäisiin lähteisiin ajatuksella. Vieraan kielen kanssa voidaan tarvittaessa auttaa. Eiköhän Jakkis saa itsekin otettua lähteistä selvää ja kysyy sitten tarvittaessa lisää. Valitettavasti uudemmista nastamäärät tuplaavista nastarenkaista kuluneena ei ole vastaavia testejä itsellä osoittaa, mutta hyvin todennäköisesti uutena ilmeinen jääpito romahtaa vielä jyrkemmin. Uusien nastojen hyvä jääpito kun perustuu hyvin pitkälle runsaiden nastamäärien purevuuteen vetisellä ja riittävän paksulla jäällä. Nastat sitten tuppaavat käytön myötä pyöristymään, painumaan/vetäytymään ulos, lähtemään kokonaan irti sekä katkeamaan. Nastat ottavat toki osan kulumisesta vastaan joka osaltaan suojelee kumia kulumasta yhtä nopeasti kuin kitkarenkaan, mutta samalla nastarenkaan kumi ja sen lamellit kovettuvat nopeammin. Tästä siis juontaa ne monien kuulemat tarinat yli viisi vuotta vanhoista nastarenkaista joissa on reiluhkosti 7-8 mm pintaa ja kaikki nastat tallella, mutta pito vain tuppaa olemaan kadoksissa...
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/y2hJCppX?ref=ampparit:2c17&ext=ampparit (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/y2hJCppX?ref=ampparit:2c17&ext=ampparit)
Ilolla olen seurannut miten nasta ja kitkauskovaiset ovat omia näkökantojaan perustelleet.
Noista poimin seuraavat:
- kitkat kuluttaa vähemmän teitä eikä näin synny keväisin kaupunkeihin niin paljoa pölyhaittoja astmaatikoille.
- Nastat kuluvat ja muodot pyöristyvät sekä kumiseos vanhenee siinä missä kitkoissakin.
- Nastoja ja kiviä lentelee kivasti tuulilaseihin ruuhkaliikentteessä. uusia nastoja ei vanhoihin renkasiin tule lisää mutta kiviä kylläkin kun teitä hiekoitetaan. Kivet vielä muuttuvat entistäkin terävämmiksi kun ne renkaissa pyöriessään kuluvat.
Nyt olisikin kiva saada 10 v vuotta vanhoista nasta ja kitkarenkaista joilla ajettu 40 t km joku taho esim. iso rengasliike tekemään testejä. Nythän oli vain pari vuotta vanhoista renkaista testituloksia. Voisi olla todella valaisevaa normijampallekkin lukea testejä. Voisi tehdä uudet renkaat kauppansa.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 13.03.18 - klo:13:59
Ilolla olen seurannut miten nasta ja kitkauskovaiset ovat omia näkökantojaan perustelleet.
Noista poimin seuraavat:
- kitkat kuluttaa vähemmän teitä eikä näin synny keväisin kaupunkeihin niin paljoa pölyhaittoja astmaatikoille.
- Nastat kuluvat ja muodot pyöristyvät sekä kumiseos vanhenee siinä missä kitkoissakin.
- Nastoja ja kiviä lentelee kivasti tuulilaseihin ruuhkaliikentteessä. uusia nastoja ei vanhoihin renkasiin tule lisää mutta kiviä kylläkin kun teitä hiekoitetaan. Kivet vielä muuttuvat entistäkin terävämmiksi kun ne renkaissa pyöriessään kuluvat.
Nyt olisikin kiva saada 10 v vuotta vanhoista nasta ja kitkarenkaista joilla ajettu 40 t km joku taho esim. iso rengasliike tekemään testejä. Nythän oli vain pari vuotta vanhoista renkaista testituloksia. Voisi olla todella valaisevaa normijampallekkin lukea testejä. Voisi tehdä uudet renkaat kauppansa.
Eikai kukaan täysjärkinen aja 10-vuotta vanhalla renkaalla, oli siinä pintaa tai ei.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 13.03.18 - klo:13:59
Ilolla olen seurannut miten nasta ja kitkauskovaiset ovat omia näkökantojaan perustelleet.
Noista poimin seuraavat:
- kitkat kuluttaa vähemmän teitä eikä näin synny keväisin kaupunkeihin niin paljoa pölyhaittoja astmaatikoille.
- Nastat kuluvat ja muodot pyöristyvät sekä kumiseos vanhenee siinä missä kitkoissakin.
- Nastoja ja kiviä lentelee kivasti tuulilaseihin ruuhkaliikentteessä. uusia nastoja ei vanhoihin renkasiin tule lisää mutta kiviä kylläkin kun teitä hiekoitetaan. Kivet vielä muuttuvat entistäkin terävämmiksi kun ne renkaissa pyöriessään kuluvat.
Nyt olisikin kiva saada 10 v vuotta vanhoista nasta ja kitkarenkaista joilla ajettu 40 t km joku taho esim. iso rengasliike tekemään testejä. Nythän oli vain pari vuotta vanhoista renkaista testituloksia. Voisi olla todella valaisevaa normijampallekkin lukea testejä. Voisi tehdä uudet renkaat kauppansa.
"Normijampan" autot vaihtuu vuoden välein mutta renkaat 1 kerran 10 vuodessa ;D
Aivan oikein muuten mutta en laske itseäni normijampaksi. Varsinkin kun teen töitä ammatikseni myös autojen tuotekehityksessä.
Eli yritin sanoa sitä että normijamppa vaihtaa renkaat vasta sitten kun ne on niin kuluneet että poliisi sakottaa jos niillä ajat. Eli jos ajetaan 10 tkm vuodessa ja siitä puolet talvirenkailla niin 10 vuodessa oltaisiin 50 tkm kohdalla jolloin viimeistään normijampalla kitkat ja nastarenkaat finaalissa.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 13.03.18 - klo:15:15
Aivan oikein muuten mutta en laske itseäni normijampaksi. Varsinkin kun teen töitä ammatikseni myös autojen tuotekehityksessä.
Eli yritin sanoa sitä että normijamppa vaihtaa renkaat vasta sitten kun ne on niin kuluneet että poliisi sakottaa jos niillä ajat. Eli jos ajetaan 10 tkm vuodessa ja siitä puolet talvirenkailla niin 10 vuodessa oltaisiin 50 tkm kohdalla jolloin viimeistään normijampalla kitkat ja nastarenkaat finaalissa.
Kyllä täytyy olla epänormijamppa jos meinaa 10 vuotta vanhoilla nakeilla ajella ja saati sitten kiinnostua onko kitka vai nastat tällöin pitävemmät. Kyllä itse näen max 5 vuotta ja sitten vaihtoon vaikka kilsoja tulisi kuinka vähän. Ei se kumilaatu pysy edes varastoituna kunnossa tuota aikajaksoa..
Niin noh lähinnä luen normijampaksi sellaisen henkilön jolle ratkaisee se saako sakot jos noilla ajan. Itse olen myynyt 50 , sarja 50 tkm ajettuja 3-6 vuotta vanhoja kitkarengassarjojani pois kommenteilla että ovat sitten erittäin liukkaat. Joka ostajalla sama kommentti. Kunhan menee katsatuksesta läpi ja poliisi ei sakota. Eli halpuus houkuttaa.
Nastarenkaat meni kaupaksi vielä 10 v vanhoina ja ostaja piti niitä tuoreina koska omat oli 13 v vanhat ja halkeilleet. Mutta se oli sitä omaa nuoruutta jolloin ei itselläkään kilometrejä kertynyt kuin 5 tkm/vuosi.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 13.03.18 - klo:15:18
Kyllä täytyy olla epänormijamppa jos meinaa 10 vuotta vanhoilla nakeilla ajella ja saati sitten kiinnostua onko kitka vai nastat tällöin pitävemmät. Kyllä itse näen max 5 vuotta ja sitten vaihtoon vaikka kilsoja tulisi kuinka vähän. Ei se kumilaatu pysy edes varastoituna kunnossa tuota aikajaksoa..
Nimenomaan normijamppari ei ymmärrä pätkääkään renkaan iästä tai ikään liittyvästä suorituskyvystä. Riittää että on musta, pyöreä ja laillinen. Sitten kun sutii niin pirusti niin ajatellaan kelin olevan vain prkl liukas..
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 11.03.18 - klo:17:20
Näistä on tässä topicissa ollutkin jo monen monituista kertaa puhetta, mutta taitavat hukkua kaikkeen muuhun höttöön:
http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/ (http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/)
https://tekniikanmaailma.fi/tm-vertailu-talvirenkaat-2010/ (https://tekniikanmaailma.fi/tm-vertailu-talvirenkaat-2010/)
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.1320/ (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.1320/)
https://www.autostadium.fi/index.php?topic=5226.0/ (https://www.autostadium.fi/index.php?topic=5226.0/)
Tattista. Minäkin haluaisin nähdä vastaavan tutkimuksen vähän tuoreempana onko tilanne muuttunut. Tokihan se voi olla kehittynyt huonompaankin suuntaan, varsinkin vähän käytettyinä.
Sanoisin kanssa, että on todella paljon populaa, joita tosiaan kiinnostaa vain ja ainoastaan se, että renkaalla pääsee katsastuksesta läpi. Renkaan ikä ei merkitse mitään.
Omasta lähipiiristäkin löytyy muutamia tälläisiä vanhempia henkilöitä. Olen sanonut jo parina talvena, että jokos olisi aika vaihtaa, niin vastaus on jotakuinkin aina sama: Kun on vielä lähes kaikki nastat tallella, niin ovat hyvät.
Tätä vänkäysareenaa ei taida kuitenkaan lukea kuin se 0,000000000001% kansalaisista ;)
Mitäs jos pistetään pyyntö tekniikan maailmaan esim. 3 v vuotta vanhoja ja n. 30 tkm ajettuja nasta ja kitkarenkaita testiin jotka olleet uutena testien kärjessä. Tiedä vaikka innstuisivat. Onhan tätäkin topikkia jo keskusteltu 80 sivua ja taitaa lukijoita olla enemmän kuin missään TM:n testissä koskaan. Löytyykö innokasta TM:n lukijaa joka viitsisi kysyä ja oistää vaikka tämän keskustelutopikin linkiksi pyyntöön.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 13.03.18 - klo:18:49
Mitäs jos pistetään pyyntö tekniikan maailmaan esim. 3 v vuotta vanhoja ja n. 30 tkm ajettuja nasta ja kitkarenkaita testiin jotka olleet uutena testien kärjessä. Tiedä vaikka innstuisivat. Onhan tätäkin topikkia jo keskusteltu 80 sivua ja taitaa lukijoita olla enemmän kuin missään TM:n testissä koskaan. Löytyykö innokasta TM:n lukijaa joka viitsisi kysyä ja oistää vaikka tämän keskustelutopikin linkiksi pyyntöön.
Kannattan testausideaa, mutta tuskin tätä ketjua jaksaa kukaan lukea. :D
Niinpä aika jankkaamista ollut ja jääräpäistä omien mielipiteiden syöttyöä muille. Aika vähän hyötyä jäänyt kenellekkään ottaen huomioon että keskusteltu 80 sivua. Hyi meitä. ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 13.03.18 - klo:16:02
Sanoisin kanssa, että on todella paljon populaa, joita tosiaan kiinnostaa vain ja ainoastaan se, että renkaalla pääsee katsastuksesta läpi. Renkaan ikä ei merkitse mitään. Tätä vänkäysareenaa ei taida kuitenkaan lukea kuin se 0,000000000001% kansalaisista ;)
Samaa mieltä. Täällä keskustelevat henkilöt ovat kiinnostuneita autoista ja autotekniikasta. Tästä saattaa seurata se (väärä) käsitys, että ihmiset yleensäkin olisivat autoista kiinnostuneita. Veikkaan, että "autokansan" suurta enemmistöä auto ja sen tekniikka kiinnostavat vain ja ainoastaan sen verran, mitä pakolliset ylläpitotoimet edellyttävät.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 13.03.18 - klo:20:11
Samaa mieltä. Täällä keskustelevat henkilöt ovat kiinnostuneita autoista ja autotekniikasta. Tästä saattaa seurata se (väärä) käsitys, että ihmiset yleensäkin olisivat autoista kiinnostuneita. Veikkaan, että "autokansan" suurta enemmistöä auto ja sen tekniikka kiinnostavat vain ja ainoastaan sen verran, mitä pakolliset ylläpitotoimet edellyttävät.
Agree. Sitten kiinnostaa kun autoon tuleekin jokin vika tai vikavalo syttyy ja eteenpäin ei pääse. Sama rengaiden kanssa. Sitten kun ei mene enää katsastuksesta läpi/alkaa olla sakkorajalla, niin aletaan katselemaan uusia. Tiedän myös nastarenkaita joilla on ajettu 10v (ja reippasti km), eikä todellakaan ole kyse siitä etteikö auton omistajalla olisi "varaa" uusia renkaita. Pienen vihjailun tuloksena "eikös olisi jo aika vaihtaa" lopulta vaihtuivat vaikka pintaa toki oli nastan tapauksessa jäljellä reippaasti samoin nastatkin suurinpiirtein tallella, pito vain oli totaalisesti kadoksissa. Ajaminen kiillottuneista liikkenneympyröistä aikaansai lähes aina jonkinasteista luistoa.
10 vuotta vanhoilla renkailla ei aja, kuin eläkeläiset, koska ne eivät kestä niin kauaa.
Off topic. ,,läppäs sano. On minullakin yli 10 v vnahat renkaat. Tosin vain venetrailerissa ja niissäkin lisäksi sisäkumoit ettei tarvitsisi vaihtaa rengasta venettä vetäessä. Juu ja eläkeikä kuittaa joskus vajaan 20 v kuluttua. DD
Lainaus käyttäjältä: joukose - 13.03.18 - klo:18:49
Mitäs jos pistetään pyyntö tekniikan maailmaan esim. 3 v vuotta vanhoja ja n. 30 tkm ajettuja nasta ja kitkarenkaita testiin jotka olleet uutena testien kärjessä. Tiedä vaikka innstuisivat. Onhan tätäkin topikkia jo keskusteltu 80 sivua ja taitaa lukijoita olla enemmän kuin missään TM:n testissä koskaan. Löytyykö innokasta TM:n lukijaa joka viitsisi kysyä ja oistää vaikka tämän keskustelutopikin linkiksi pyyntöön.
Onhan tätä mietitty esim. ko. lehdessä kauan aikaa sitten. Yksi ongelma on löytää keskenään vertailukelpoiset renkaat, jotka ovat eläneet elämänsä tismalleen samanlaisessa ajossa. Rengaspari, joista toisen 30tkm on ajanut maaseudun mummo aina lumisilla teillä Max 60km/h taulussa ja toisen kuumaverinen Helsinkiläinen taksikuski Yrjö-Petteri eivät ole vertailukelpoisia.
Ongelmaahan voisi taklata isommalla koejoukolla mutta testi tulisi aika kalliiksi...
Eipä ole mikää vieras juttu 10v vanhat renkaat, hakka2 näkee vielä autojen alla. Myös anopin renkaat tarkastin syksyllä ja kehoitin kyllä vaihtamaan, yli 10v vanhat, nastat uponneet ja kumi kivikovaa, pintaa kyllä oli ja hänen miehensä mukaan hyvät vielä, sain kuulema jonku riidankin aikaa kun olin kehottanut uusimaan ;D
(http://preview.ibb.co/iQY5aH/5_FDF6_FC8_5_B7_A_431_B_9_ABC_5_F3_BC45_F53_A9.jpg) (http://ibb.co/nmA7pc)
Hyvinhän noissa on vielä pintaa, miksi ihmeessä vaihtaa... ;). Kumin kovuuden huomaa hyvin kädellä kokeillessa kun pito on muovipussin luokkaa, nykyisen käytetyn auton ostaessani mukana tuli todella loppuun ajetut (oli niissäkin kuitenkin vielä pintaa, nastoja uupui kyllä) nastarenkaat joita en edes yrittänyt laittaa alle vaan suoraan vaihtoon. Samoin omistaja oli vielä kaukana eläkeiästä.
Ja uudet renkaathan siihen tuli, makso peräti 200e tuossa koossa.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/yksi-menehtyi-jamsan-nokkakolarissa-henkiloauto-vaisti-kaantymassa-olevaa-autoa-toiselle-kaistalle-ja-tormasi-vastaantulijan-keulaan-200834969/ (https://www.aamulehti.fi/uutiset/yksi-menehtyi-jamsan-nokkakolarissa-henkiloauto-vaisti-kaantymassa-olevaa-autoa-toiselle-kaistalle-ja-tormasi-vastaantulijan-keulaan-200834969/)
Tarina ei kerro tapahtumien kulkua tarkemmin, mutta VAG-tuotteessa näyttäisi olevan elämänsä ehtoopuolella olevat kitkat alla. Tienpinta märkä, ei jäässä paitsi varmasti lumisen polanteen alla myös jäätä.
Ennakointi jäi jommalta kummalta uupumaan, toisella siihen ei ollut edes mahdollisuutta ja hautajaiset ovat lopputulos.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 24.03.18 - klo:16:11
https://www.aamulehti.fi/uutiset/yksi-menehtyi-jamsan-nokkakolarissa-henkiloauto-vaisti-kaantymassa-olevaa-autoa-toiselle-kaistalle-ja-tormasi-vastaantulijan-keulaan-200834969/ (https://www.aamulehti.fi/uutiset/yksi-menehtyi-jamsan-nokkakolarissa-henkiloauto-vaisti-kaantymassa-olevaa-autoa-toiselle-kaistalle-ja-tormasi-vastaantulijan-keulaan-200834969/)
Tarina ei kerro tapahtumien kulkua tarkemmin, mutta VAG-tuotteessa näyttäisi olevan elämänsä ehtoopuolella olevat kitkat alla. Tienpinta märkä, ei jäässä paitsi varmasti lumisen polanteen alla myös jäätä.
Ennakointi jäi jommalta kummalta uupumaan, toisella siihen ei ollut edes mahdollisuutta ja hautajaiset ovat lopputulos.
Vai onko nämä Jultsun hehkuttamat keski-euroopan kitkat, joiden piti olla parhaat Suomen keliin?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 24.03.18 - klo:16:11
Tarina ei kerro tapahtumien kulkua tarkemmin, mutta VAG-tuotteessa näyttäisi olevan elämänsä ehtoopuolella olevat kitkat alla. Tienpinta märkä, ei jäässä paitsi varmasti lumisen polanteen alla myös jäätä.
Minusta kuvan tarkkuus ei riitä siihen, että autojen renkaista voisi sanoa yhtään mitään. Toisaalta, jos joku yllättäen kääntää vastaantulijoiden kaistalle, ei renkaiden tyyppi tai kunto kolariin juurikaan vaikuta.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 24.03.18 - klo:18:07
Toisaalta, jos joku yllättäen kääntää vastaantulijoiden kaistalle, ei renkaiden tyyppi tai kunto kolariin juurikaan vaikuta.
Toisaalta jos jarruttajalla lähtee auto lapasesta, vika on jarruttajassa tai renkaiden kunnossa. Eikö tässä erittäin surullisessa kolarissa ollut juurikin siitä kyse?
"Kääntyvän auton takana ajanut henkilöauto alkoi jarruttaa ja siirtyi vastaantulevan liikenteen kaistalle."
Jos se alkaa jarruttaa, mutta pitoa ei olekaan, se jatkaa kelkkana suoraan menosuuntaan.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 24.03.18 - klo:20:08
Toisaalta jos jarruttajalla lähtee auto lapasesta, vika on jarruttajassa tai renkaiden kunnossa. Eikö tässä erittäin surullisessa kolarissa ollut juurikin siitä kyse?
voihan sitä autoa ohjata jarruttaessakin. Haloo!
Suomessa ei ajokunto vaan renkaiden kunto, jos lasin vaihtomaksaa 1900 euroa vakuuttttille ja uudet renkaat 200e.öh
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.03.18 - klo:17:36
Vai onko nämä Jultsun hehkuttamat keski-euroopan kitkat, joiden piti olla parhaat Suomen keliin?
Soittelin tuossa yhdelle kaverilleni Amerikan mantereelle ja pyysin pientä palvelusta jotta pystyisivätkö heidän firmassaan vähän parantelemaan tuota lehtikuvaa jotta näkisin paremmin mitä turma-auton renkaisiin on kirjoitettu. No sieltä tuli kuva takaisin digitaalisesti suurennettuna ja parannettuna ja ihan selkeästi renkaiden sivuvalleissa luki HAKKAPELIITTA R2. Etsivätuttavani tokaisi että ei tarvitse olla kummoinenkaan jorma (dick, detective) jotta pystyy laskemaan 1+1 yhteen; märkä asfaltti + hengenvaaralliset renkaat märällä kelillä = resepti katastrofiin.
^Tie oli tosiaan märkä.. "Tie oli tapahtumapaikalla ajourasta märkä, ei jäässä. Kaistojen välissä oli lunta.".
Ikävä tapaus :-\ .. Anyway.. Renkaistahan turma ei johtunut, vaan mitä ilmeisemmin pienestä turvavälistä, jonka (tai välinpitämättömyyden, ei viitsinyt jarruttaa) seurauksena takaa tuleva väisti kääntyvää autoa toiselle kaistalle kohtalokkain seurauksin.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 25.03.18 - klo:00:36
^Tie oli tosiaan märkä.. "Tie oli tapahtumapaikalla ajourasta märkä, ei jäässä. Kaistojen välissä oli lunta.".
Ikävä tapaus :-\ .. Anyway.. Renkaistahan turma ei johtunut, vaan mitä ilmeisemmin pienestä turvavälistä, jonka (tai välinpitämättömyyden, ei viitsinyt jarruttaa) seurauksena takaa tuleva väisti kääntyvää autoa toiselle kaistalle kohtalokkain seurauksin.
Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.
Miten se tuosta kuvasta näyttää niinku renussa ois nokian ja vagissa misukat kitkat. Mulla oli 3b passatissa välikelin renkaina tuommoset misukat jo melkein 10v sitte, niin huonot ne oli ettei uskaltanu koko talvea ajaa. Ei minun mielestä tuossa onnettomuudessa nyt ihan huomiotta voi renkaitakaan jättää.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 25.03.18 - klo:07:59
Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.
Määrittele ne surkeat kuskit täällä jotka tupppaa täällä kokoajan tekemään?
Jos tässäkään onnettomuudessa olisi kyse renkaista eikä kuljettajan virhearviosta niin siitähän voisi suoraan vetää johtopäätöksen että raskas kalusto ei voisi kolaroimatta ajaa ollenkaan maanteillä, ei kesällä eikä varsinkaan talvella. Jarrutusmatkat ovat moninverroin pidempiä kuin erityyppisten talvirenkaiden takia ikinä tulee eroa... Kiistatta lie niin että tässä tapauksessa mikäli jarrutus ei ole tapahtunut lumisen keskivallin päällä (toinen puoli) olisivat ke-kitkat olleet paremmat mutta toisaalta jos vasemmat kumit olivat keskivallilla niin tilanne saattaa olla ihan toinen. Turvaväli tai muu piittaamattomuus tai vaikka lasten kaitseminen takapenkille ja sitä kautta huomion siirtyminen pois liikenteestä lie hyvin todennäköisesti todennäköisempi syy kolariin ennemmin kuin kumivalinta.
Minä ensin, oikeuksiini kuuluu saada ajaa aina rajoitus +10 nopeutta (tai olosuhteiden ollessa sellaiset että kaikki eivät koe voivansa ajaa nopeusrajoituksen mukaan niin sitä), voin ohittaa halutessani, en tarvitse turvaväliä ja muiden tulee sopeutua siihen ja varoa jne... ko onnetomuuteen liittymätön kommentti mutta valitettavan paljon esiintyvä ja lisääntyvä asenne. Paras kuski ei ole mielestäni yleisessä liikenteessä se joka nopeiten etenee vaan se joka ei aja kolareita tai aiheuta vaaratilanteita muillekaan! Muiden toiminnan ennakoitavuus on tärkeä osa liikennekulttuuria ja sen perusta on sääntöjen noudattaminen.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 25.03.18 - klo:07:59
Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.
Täällä on saavutettu uusi taso tuossa ja omista virheistä on alettu syyttämään muiden renkaita.
Näin se näillä nastalestoilla aina ollut, eipä mullakaan kovin häävit enää nuo toisen auton hankookin kitkat ole, mutta kyllä niillä hyvin pärjää kun käyttää ennakointia ja ajatusta liikenteeseen, ja oikeaa asennetta tietysti, on matkan tekokin paljon antoisampaa ja ajan säästönä säntäilyt ym. ei ratkaise mitään. Suurimmat jouhevan ja sujuvan liikennöinnin esteenä ajallisesti täälläpäin traktorit ym. työkoneet ja tietyöt, joita nastojen käyttö moninkertaistaa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 25.03.18 - klo:07:59
Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.
Tähän on tultu, kun ”insinöörit” tulkitsevat insinöörien tekemiä rengastestejä. Kun luetaan esimerkiksi, että testivoittajalla on muutaman metrin lyhyempi jarrutusmatka kuin testin tavanomaisilla renkailla, niin pyritään tämä sitten mittaamaan ulos liikenteessä.
Ko. onnettomuudessa todennäköisesti ei pidetty riittävää turvaväli seuraavaan autoon, joka hiljensi nopeutta kääntyäkseen oikealle. Takana tulija ei jostakin syystä reagoinut riittävän ajoissa ja yritti ohitusta välttääkseen peräänajon.
Suosittelen uusien autojen ostajia ruksimaan mukaan aktiivisen vakionopeussäätimen ja ajossa pitämään välin pisimmässä asennossa, jotta testivoittajien on helppo ohittaa. Yllättävissä tilanteissa ACC reagoi nopeammin kuin kuski, ja vähentää perään ajon seuraukset minimiin.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 25.03.18 - klo:13:20
Tähän on tultu, kun ”insinöörit” tulkitsevat insinöörien tekemiä rengastestejä. Kun luetaan esimerkiksi, että testivoittajalla on muutaman metrin lyhyempi jarrutusmatka kuin testin tavanomaisilla renkailla, niin pyritään tämä sitten mittaamaan ulos liikenteessä.
Tämä on surkein vasta-argumentti olla ostamatta testeissä menestyneitä renkaita, kun nimenomaan VTT:n testin mukaan kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä.
Mutu vs fakta.
Edelleenkin tämä kalabaliikki nasta- ja kitkarenkaiden kannattajien välillä jaksaa hämmästyttää. Pelkästään laittamalla kaikille autoilijoille alle samanlaista rengasta ei vielä saavuteta yhtään mitään, ellei jotain rupea tapahtumaan myös kuljettajien korvien välissä. Tuossa Jämsän kolarissakin voi olla vaikka minkälaisia syitä, joista suurin osa johtuu kuljettajien toiminnasta. Jos me ihmiset olisimme täydellisiä kaikissa tekemisissämme, niin moni onnettomuus jäisi tapahtumatta. Mutta valitettavasti täydellisyys on meistä kaukana, ja jokainen on jollain lailla "vajaa". Tuossa kolarissa voidaan spekuloida mm. seuraavilla: Miten edelläajava hidasti kääntyäkseen (on niitä, jotka jarruttavat hurjasti vasta juuri ennen kääntymistä ja vielä unohtavat vilkuttaa ajoissa - yllätys takana tulevalle, konstit vähissä). Toimiko perässätulija vaistomaisesti ohjaten vasemmalle (aika iso osa meistä tekee tuon liikkeen ihan "selkärangasta", mieluummin kuin rysäyttää perään - vaaditaan harjoittelua - paljon -, että tekisi jotenkin muuten). Oliko turvaväliä tarpeeksi (ellei ole, mitkään renkaat eivät pelasta tilannetta). JOS oppisimme ajamaan tilanteen mukaan, käyttämään oikeita tilannenopeuksia, jättämään tarpeeksi turvaväliä, pidättyisimme riskiohituksista, antaisimme toisillemme tilaa, ymmärtäisimme, että kaikilla ei ole samanlaiset taidot auton ratissa yms. tie olisi kaikille paaaljon turvallisempi paikka. Onko alla kitkaa vai nastaa, ei ole olennainen asia, vaan se, miten ko. liikkumisvälinettä käytetään. Toimitaanko kaluston antamien mahdollisuuksien puitteissa, vai yritetäänkö mahdottomia.
Jos tässä keskustelussa "puolueet" yrittävät käännyttää toisen uskomaan omaan oppiinsa renkaiden paremmuudesta, lainataan tähän lauselma yhdestä uskoon pureutuvasta opuksesta:"Luullessaan viisaita olevansa, ovat he tyhmiksi tulleet...."
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.03.18 - klo:23:59
Soittelin tuossa yhdelle kaverilleni Amerikan mantereelle ja pyysin pientä palvelusta jotta pystyisivätkö heidän firmassaan vähän parantelemaan tuota lehtikuvaa jotta näkisin paremmin mitä turma-auton renkaisiin on kirjoitettu. No sieltä tuli kuva takaisin digitaalisesti suurennettuna ja parannettuna ja ihan selkeästi renkaiden sivuvalleissa luki HAKKAPELIITTA R2. Etsivätuttavani tokaisi että ei tarvitse olla kummoinenkaan jorma (dick, detective) jotta pystyy laskemaan 1+1 yhteen; märkä asfaltti + hengenvaaralliset renkaat märällä kelillä = resepti katastrofiin.
Kysyitkö neuvoa samalta tutulta myös silloin, kun arvioit vesiliirron olevan ongelma 30:n nopeudessa? Kuvasta näkee jo pitkään matkaan, ettei kummassakaan ole R2:ia alla. Rellun vanteilla on selvästi Hakkapeliitta/Nordman 5 ja toisessa ehkä X-Ice XI3. Mistähän se, että joudut nojaamaan pelkkään fantasiaan jutuissasi, mahtaa kertoa?
Eri renkaiden välillä on vain muutaman metrin ero pysähtymismatkassa märällä asfaltilla, eikä tämä onnettomuus tuosta erosta johtunut. Itse veikkaa, että syy oli lyhyt turvaväli ja huomion herpaantuminen ratkaisevalla hetkellä. Kääntyjä tuskin veti liinoja kiinni ja takanatulevilla olisi pitänyt olla helppoa hidastaa märällä asfaltilla autoa millä renkailla tahansa. Ehkä vastaantulevien kaistalle ajetun auton kuljettaja keskitti huomionsa väärällä hetkellä pois olennaisesta ja sitten kun huomasi tilanteen, olikin jo liian myöhäistä. Auto ajautui myös kaistojen välissä olleelle lumelle, joka tietenkin pidentää jarrutusmatkaa tuntuvasti, vaikka tuo X-Ice on oikein hyvä valinta lumelle.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 25.03.18 - klo:14:07Mistähän se, että joudut nojaamaan pelkkään fantasiaan jutuissasi, mahtaa kertoa?
Siitä että olen alentunut teidän muiden tasolle? Ei täällä faktoilla mässäile muutkaan keskustelijat... Vaatii nimittäin aika isot kassit jos pokerinaamalla kertoo tunnistavansa tuosta kuvasta mitkä renkaat autoissa ovat, ja varsinkin vielä jos pystyy määrittelemään niiden kulutuspinnan. Lumen avulla kuviosta voinee rankata joitakin renkaita pois laskuista, mutta kun noita M+S -merkinnällä varustettuja renkaita on tehty viimeisen 20 vuoden aikana kohtalainen määrä on siksi aivan utopistista pystyä pelkästään sen perusteella tunnistamaan yhtään mitään.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 25.03.18 - klo:14:07
Kysyitkö neuvoa samalta tutulta myös silloin, kun arvioit vesiliirron olevan ongelma 30:n nopeudessa? Kuvasta näkee jo pitkään matkaan, ettei kummassakaan ole R2:ia alla. Rellun vanteilla on selvästi Hakkapeliitta/Nordman 5 ja toisessa ehkä X-Ice XI3. Mistähän se, että joudut nojaamaan pelkkään fantasiaan jutuissasi, mahtaa kertoa?
Eri renkaiden välillä on vain muutaman metrin ero pysähtymismatkassa märällä asfaltilla, eikä tämä onnettomuus tuosta erosta johtunut. Itse veikkaa, että syy oli lyhyt turvaväli ja huomion herpaantuminen ratkaisevalla hetkellä. Kääntyjä tuskin veti liinoja kiinni ja takanatulevilla olisi pitänyt olla helppoa hidastaa märällä asfaltilla autoa millä renkailla tahansa. Ehkä vastaantulevien kaistalle ajetun auton kuljettaja keskitti huomionsa väärällä hetkellä pois olennaisesta ja sitten kun huomasi tilanteen, olikin jo liian myöhäistä. Auto ajautui myös kaistojen välissä olleelle lumelle, joka tietenkin pidentää jarrutusmatkaa tuntuvasti, vaikka tuo X-Ice on oikein hyvä valinta lumelle.
Itse sanoisin, että Vag-tuotteessa on 100% varmasti X-Ice 3 kitkat ja Renaultissa epävarmasti mutta ainakin näyttää siltä että Hakkapeliitta R2 alla. Tuo salamakuvio kulutuspinnassa kertoo mielestäni.
(http://preview.ibb.co/iew8VS/E38_A48_C5_CBC3_4111_8_AF2_266_B228_F8_C9_F.png) (http://ibb.co/gUUTVS)
(http://preview.ibb.co/gashqS/704_FE209_C204_41_B8_9005_851_D8071_F423.png) (http://ibb.co/hs1Lc7)
(http://preview.ibb.co/cYrsqS/D4_F65720_1479_4_FB4_BCE2_125375598_F98.png) (http://ibb.co/e5RQAS)
(http://preview.ibb.co/c1HMjn/5_AB3_FB9_E_53_BE_42_DD_A500_910_A96_B3_C7_CD.png) (http://ibb.co/hJeqc7)
Mikään rengas ei olisi tätä onnettomuutta estänyt, en ainakaan usko. Renaultin kuljettaja (oletus kuskin penkin asennosta ja siitä että nelihenkisen perheen jäsenet vain loukkaantuivat) kuoli, Vag-tuotteessa enemmän massaa ja kenties hiukan paremmat turvavarusteet.
Tässä kuitenkin osoitus keliolosuhteesta, joka on pohjoismaiselle kitkalle huonoin mahdollinen. Jokainen miettiköön mielessä kuinka pienestä tai isosta tämänkaltainen onnettomuus on kiinni, ja vastaavasti voi jossitella.
Itse en autooni edelleenkään kitkarenkaita alle laita, oli haitat tästä päätöksestä sitten kuinka suuret tahansa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.03.18 - klo:23:59
Soittelin tuossa yhdelle kaverilleni Amerikan mantereelle ja pyysin pientä palvelusta jotta pystyisivätkö heidän firmassaan vähän parantelemaan tuota lehtikuvaa jotta näkisin paremmin mitä turma-auton renkaisiin on kirjoitettu. No sieltä tuli kuva takaisin digitaalisesti suurennettuna ja parannettuna ja ihan selkeästi renkaiden sivuvalleissa luki HAKKAPELIITTA R2. Etsivätuttavani tokaisi että ei tarvitse olla kummoinenkaan jorma (dick, detective) jotta pystyy laskemaan 1+1 yhteen; märkä asfaltti + hengenvaaralliset renkaat märällä kelillä = resepti katastrofiin.
Tämä on täyttä paskaa ja trollausta ihan palvelusta pyytämättä, koska viimeksi tänään oli Hakkapeliitta R2:t näpeissä eikä kuvio täsmää sinne päinkään vag-konsernin autossa.
http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png (http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 25.03.18 - klo:14:07
Kysyitkö neuvoa samalta tutulta myös silloin, kun arvioit vesiliirron olevan ongelma 30:n nopeudessa? Kuvasta näkee jo pitkään matkaan, ettei kummassakaan ole R2:ia alla.
Komppaan tätä täysin! Jultsun märkä unelma olisi saada jotain faktaa tuohon KE-kitka fantasiaansa...
Lainaa...koska viimeksi tänään oli Hakkapeliitta R2:t näpeissä...
Olivat, ja sitten luiskahtivat pois pyörien vinhaa vauhtia kohti ojaa koska taivaalta tuli muutama pisara vettä?
Mutta kiitos kumminkin mielipiteestä ja äänestä, tilanne on 2-2 ,,rräkakkosten suhteen. Tarvitaan vielä viides ratkaiseva ääni niin ollaan saatu ratkottua...ei mitään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.03.18 - klo:14:36
Tämä on täyttä paskaa ja trollausta ihan palvelusta pyytämättä, koska viimeksi tänään oli Hakkapeliitta R2:t näpeissä eikä kuvio täsmää sinne päinkään vag-konsernin autossa.
http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png (http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png)
Komppaan tätä täysin! Jultsun märkä unelma olisi saada jotain faktaa tuohon KE-kitka fantasiaansa...
Fantasioihin en ota kantaa, mutta sanoisin että tuosta Renaultin renkaan kyljestä voi kyllä oikeilla työkaluilla tekstin saada erottumaan. Ei hän tietääkseni väittänyt Passatin alla R2 olevan? Passatin renkaiden osalta ei nuo ottamani kuvakaappaukset jätä tulkinnanvaraa.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 25.03.18 - klo:14:48Passatin renkaiden osalta ei nuo ottamani kuvakaappaukset jätä tulkinnanvaraa.
Paitsi jos tuo kuvio on kloonattu jonkin (esim. aasialaisen) rengasmerkin toimesta? Edelleenkin puheet "100% faktasta" ovat aivan hatusta revittyä paskapuhetta kun lähdemateriaalina on vain yksi rosoisesti pakattu JPEG kuva.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.03.18 - klo:13:30
Tämä on surkein vasta-argumentti olla ostamatta testeissä menestyneitä renkaita, kun nimenomaan VTT:n testin mukaan kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä. Mutu vs fakta.
Tämä kommentti antaa jossain määrin vääristyneen kuvan kitkarenkailla ajavien liikennekäyttäytymisestä verrattuna nastarenkailla ajaviin. Täälläkin usein mainitun VTT:n tutkimuksen (kyseessä ei siis ole "testi") liitteessä A on taulukko 3 "Eräitä A-osalliseen liittyviä taustatekijöitä talvirengastyypeittäin tarkasteltuina." Siitä selviää, että
onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 25,6 prosenttia oli alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisia. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden kohdalla kännissä tai mömmöissä ajaneiden osuus oli 20,4 prosenttia. Eroa on siis viitisen prosenttia.
Samassa taulukossa käsitellään myös ajonopeutta.
Onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 16 prosenttia ajoi yli 20 km/h ylinopeudella. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden osalta kaahareiden osuus oli 10,8 prosenttia. Eroa on tässäkin noin viisi prosenttia.
Jos otetaan huomioon se, mitä VTT:n tutkimuksessa tarkkaan ottaen sanotaan, on mielestäni kohtuullisen uskaliasta todeta, että "kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä". Tällainen näkemys kun viittaa siihen, että 1) kitkarenkaita käyttävät ajavat yleisesti ylinopeudella tai humalassa 2) nastarenkaita käyttävät eivät toimi näin. Kumpikaan näkemys ei VTT:n tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.
VTT:n tutkimuksesta on varmasti aikoinaan tehty juttuja mm. iltapäivälehtiin ja autoalan julkaisuihin. On helppo kuvitella esimerkiksi seuraava otsikko "Kitkarenkailla ajetaan kännissä". Toimittaja ei todennäköisesti ole viitsinyt tutustua kuin tutkimuksen tiivistelmään, ja ko. raflaavalla otsikolla saa varmasti hyvin pöhinää jutun kommenttipalstalle. Selkeä asetelma, A on hyvä, B on paha, siitä lukijat pitävät ja sen he myös ymmärtävät.
VTT:n tutkimuksen osalta on myös tärkeä huomata, että edellä mainitut tiedot koskevat
onnettomuuksiin osallisia. Tästä on vielä jonkin verran matkaa siihen, että voimme vetää samanlaisia johtopäätöksiä
kaikista kitkarenkailla ajavista ja
kaikista nastarenkailla ajavista.
Niinpä, joskus oli juttu, että 20 % onnettomuuksista sattuu juovuksissa oleville ja 80 % selvinpäin oleville eli kannattaa ajella hiukan tuiskeessa, niin todennäköisyys joutua onnettomuuteen on huomattavasti pienempi kuin selvinpäin. :o
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 25.03.18 - klo:14:32
Itse sanoisin, että Vag-tuotteessa on 100% varmasti X-Ice 3 kitkat ja Renaultissa epävarmasti mutta ainakin näyttää siltä että Hakkapeliitta R2 alla. Tuo salamakuvio kulutuspinnassa kertoo mielestäni.
Tässä kuitenkin osoitus keliolosuhteesta, joka on pohjoismaiselle kitkalle huonoin mahdollinen. Jokainen miettiköön mielessä kuinka pienestä tai isosta tämänkaltainen onnettomuus on kiinni, ja vastaavasti voi jossitella.
Katsopa uudestaan R2:n kuviota. Kun lähdet menemään nuolikuviota renkaan olkapäältä keskemmälle, niin ensimmäinen poikittanen ura on suoraan auton menosuuntaan. Tuossa Rellussa nuo poikittaiset urat ovat selvästi vinossa.
Mikä rengas on mielestäsi pohjolan kitkaa parempi tilanteessa, jossa märän asfaltin päällä on lumikerros?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 25.03.18 - klo:15:24
VTT:n tutkimuksesta on varmasti aikoinaan tehty juttuja mm. iltapäivälehtiin ja autoalan julkaisuihin. On helppo kuvitella esimerkiksi seuraava otsikko "Kitkarenkailla ajetaan kännissä". Toimittaja ei todennäköisesti ole viitsinyt tutustua kuin tutkimuksen tiivistelmään, ja ko. raflaavalla otsikolla saa varmasti hyvin pöhinää jutun kommenttipalstalle. Selkeä asetelma, A on hyvä, B on paha, siitä lukijat pitävät ja sen he myös ymmärtävät.
VTT:n tutkimuksen osalta on myös tärkeä huomata, että edellä mainitut tiedot koskevat onnettomuuksiin osallisia. Tästä on vielä jonkin verran matkaa siihen, että voimme vetää samanlaisia johtopäätöksiä kaikista kitkarenkailla ajavista ja kaikista nastarenkailla ajavista.
Karpan kanssa tuosta on turha jatkaa vääntöä, ratakiskokin ottaa helpommin opiksi ;)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 25.03.18 - klo:15:24
Tämä kommentti antaa jossain määrin vääristyneen kuvan kitkarenkailla ajavien liikennekäyttäytymisestä verrattuna nastarenkailla ajaviin. Täälläkin usein mainitun VTT:n tutkimuksen (kyseessä ei siis ole "testi") liitteessä A on taulukko 3 "Eräitä A-osalliseen liittyviä taustatekijöitä talvirengastyypeittäin tarkasteltuina." Siitä selviää, että onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 25,6 prosenttia oli alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisia. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden kohdalla kännissä tai mömmöissä ajaneiden osuus oli 20,4 prosenttia. Eroa on siis viitisen prosenttia.
Samassa taulukossa käsitellään myös ajonopeutta. Onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 16 prosenttia ajoi yli 20 km/h ylinopeudella. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden osalta kaahareiden osuus oli 10,8 prosenttia. Eroa on tässäkin noin viisi prosenttia.
Jos otetaan huomioon se, mitä VTT:n tutkimuksessa tarkkaan ottaen sanotaan, on mielestäni kohtuullisen uskaliasta todeta, että "kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä". Tällainen näkemys kun viittaa siihen, että 1) kitkarenkaita käyttävät ajavat yleisesti ylinopeudella tai humalassa 2) nastarenkaita käyttävät eivät toimi näin. Kumpikaan näkemys ei VTT:n tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.
VTT:n tutkimuksesta on varmasti aikoinaan tehty juttuja mm. iltapäivälehtiin ja autoalan julkaisuihin. On helppo kuvitella esimerkiksi seuraava otsikko "Kitkarenkailla ajetaan kännissä". Toimittaja ei todennäköisesti ole viitsinyt tutustua kuin tutkimuksen tiivistelmään, ja ko. raflaavalla otsikolla saa varmasti hyvin pöhinää jutun kommenttipalstalle. Selkeä asetelma, A on hyvä, B on paha, siitä lukijat pitävät ja sen he myös ymmärtävät.
VTT:n tutkimuksen osalta on myös tärkeä huomata, että edellä mainitut tiedot koskevat onnettomuuksiin osallisia. Tästä on vielä jonkin verran matkaa siihen, että voimme vetää samanlaisia johtopäätöksiä kaikista kitkarenkailla ajavista ja kaikista nastarenkailla ajavista.
Kiitoksia että jaksoit vielä kaivaa nuo prosentit ettei minun tarvinnut.
Kun taas mitään tutkittua faktaa ei ole, että testivoittaja/menestyjä renkailla ajavat ulosmittaisivat edun ylinopeudella, mutta kumminkin tätä mutu argumenttiä yritetään viljellä tässäkin topic:ssa useasti!
Lainaus käyttäjältä: Iero - 25.03.18 - klo:13:20
Kun luetaan esimerkiksi, että testivoittajalla on muutaman metrin lyhyempi jarrutusmatka kuin testin tavanomaisilla renkailla, niin pyritään tämä sitten mittaamaan ulos liikenteessä.
Kaivappa nyt faktaa tälle väitökselle!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.03.18 - klo:18:58
Kaivappa nyt faktaa tälle väitökselle!
Hah,haa, sen kaivamisen saa kyllä joku muu tehdä :D Minua kiinnosti enemmän tuo "kitkakuskit kaahavat ylinopeudella" väitös, joka aika usein pomppaa esille. Minulla on aika vahva epäilys siitä, että stoori on lähtenyt elämään jonkin hieman "kevyemmän julkaisun" jutusta, jossa toimittajan "kaivuutyö" on jäänyt hieman pintapuoliseksi.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 25.03.18 - klo:20:02
Hah,haa, sen kaivamisen saa kyllä joku muu tehdä :D Minua kiinnosti enemmän tuo "kitkakuskit kaahavat ylinopeudella" väitös, joka aika usein pomppaa esille. Minulla on aika vahva epäilys siitä, että stoori on lähtenyt elämään jonkin hieman "kevyemmän julkaisun" jutusta, jossa toimittajan "kaivuutyö" on jäänyt hieman pintapuoliseksi.
MAttinen toivottavasti huomasit ettei tuo heitto ollut sinulle etsiä faktaa, vaan Terolle.
LainaaKitkarenkailla aiheutetaan vähemmän kuolonkolareita suhteessa renkaiden määrään
Irroitin vain lauseen tekstistä. Koska se nyt näyttää van paremmalta näin.
Ei noilla prosenteilla nyt niin väliä, mutta jos jotakuta enempi kiinnostaa, niin koko tekstin voi halutessaan lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-9898664 (https://yle.fi/uutiset/3-9898664)
Mutta ei toi koko tekstin lukeminen ole niin mukavaa, kuin heitellä näitä typeriä irtolauseita.
;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.03.18 - klo:14:36
Tämä on täyttä ***** ja trollausta ihan palvelusta pyytämättä, koska viimeksi tänään oli Hakkapeliitta R2:t näpeissä eikä kuvio täsmää sinne päinkään vag-konsernin autossa.
http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png (http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png)
Samaa mieltä karpan kanssa. Tuo rengas ei ole R2. Kaksi seikkaa paljastavat sen. Poikittaisten urien kulma (jotka siis lähtevät renkaan reunasta sisäänpäin) ei sovi yhteen R2:n urien kulman kanssa (R2:n kulma on paljon jyrkempi). Toinen selkeä ero on tuo renkaan reunan kanssa samansuuntainen "siksak"-kuvio. Vastaavaa lähes symmetristä kuviota ei ole R2:ssa. Siksak:kin kulmat ovat n. 90 asteen kulmassa. R2:n "siksak":n kulmat ovat teräviä ja epäsymmetrisiä. Parempi kysymys on että mikähän tuo mahtaa olla. Pikasilmäyksellä vastaavaa siksakkia löytyy euromasterilta kahdesta nastarenkaasta, toinen merkki toinen halpa. Kitkoista ei löytynyt siksakkia. Mutta keskellä oleva kuvio ei mätchää tuohon merkkirenkaaseen, halpaan mätchää, mutta poikittaisurat ovat siinä taasen liian jyrkässä kulmassa. Eikä TM:n talvirengastestiäkään kuvineen ole käsillä. Vesiperä siis.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 25.03.18 - klo:15:24
Tämä kommentti antaa jossain määrin vääristyneen kuvan kitkarenkailla ajavien liikennekäyttäytymisestä verrattuna nastarenkailla ajaviin. Täälläkin usein mainitun VTT:n tutkimuksen (kyseessä ei siis ole "testi") liitteessä A on taulukko 3 "Eräitä A-osalliseen liittyviä taustatekijöitä talvirengastyypeittäin tarkasteltuina." Siitä selviää, että onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 25,6 prosenttia oli alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisia. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden kohdalla kännissä tai mömmöissä ajaneiden osuus oli 20,4 prosenttia. Eroa on siis viitisen prosenttia.
Samassa taulukossa käsitellään myös ajonopeutta. Onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 16 prosenttia ajoi yli 20 km/h ylinopeudella. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden osalta kaahareiden osuus oli 10,8 prosenttia. Eroa on tässäkin noin viisi prosenttia.
Jos otetaan huomioon se, mitä VTT:n tutkimuksessa tarkkaan ottaen sanotaan, on mielestäni kohtuullisen uskaliasta todeta, että "kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä". Tällainen näkemys kun viittaa siihen, että 1) kitkarenkaita käyttävät ajavat yleisesti ylinopeudella tai humalassa 2) nastarenkaita käyttävät eivät toimi näin. Kumpikaan näkemys ei VTT:n tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.
VTT:n tutkimuksesta on varmasti aikoinaan tehty juttuja mm. iltapäivälehtiin ja autoalan julkaisuihin. On helppo kuvitella esimerkiksi seuraava otsikko "Kitkarenkailla ajetaan kännissä". Toimittaja ei todennäköisesti ole viitsinyt tutustua kuin tutkimuksen tiivistelmään, ja ko. raflaavalla otsikolla saa varmasti hyvin pöhinää jutun kommenttipalstalle. Selkeä asetelma, A on hyvä, B on paha, siitä lukijat pitävät ja sen he myös ymmärtävät.
VTT:n tutkimuksen osalta on myös tärkeä huomata, että edellä mainitut tiedot koskevat onnettomuuksiin osallisia. Tästä on vielä jonkin verran matkaa siihen, että voimme vetää samanlaisia johtopäätöksiä kaikista kitkarenkailla ajavista ja kaikista nastarenkailla ajavista.
Kaiken lisäksi tutkimuksessa puhuttiin nastattomista renkaista joka sisältää nastattomat nastarenkaat ja kesärenkaat. Puhumattakaan siitä kuinka vanha tutkimus on.. renkaatki liene kehittyny siinä ajassa?
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 26.03.18 - klo:00:38
Kaiken lisäksi tutkimuksessa puhuttiin nastattomista renkaista joka sisältää nastattomat nastarenkaat ja kesärenkaat. Puhumattakaan siitä kuinka vanha tutkimus on.. renkaatki liene kehittyny siinä ajassa?
Missäs kohdin tuossa testissä puhuttiin kesärenkaista? Ja nytkö VTT:n testi ei kelpaa, mutta useamman vuoden vanhat Ruotsalaiset rengastestit kelpaavat ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 26.03.18 - klo:00:38
Kaiken lisäksi tutkimuksessa puhuttiin nastattomista renkaista joka sisältää nastattomat nastarenkaat ja kesärenkaat. Puhumattakaan siitä kuinka vanha tutkimus on.. renkaatki liene kehittyny siinä ajassa?
Se oli vain yksi tutkimus, ei sen enempää. Tutkimuksia tulee ja menee. Olihan siinä maininta että ABS-järjestelmällä ei ole liikenneturvallisuusvaikutusta?
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 26.03.18 - klo:08:27
Se oli vain yksi tutkimus, ei sen enempää.
Eikä sen vähempää. Mitenkään ihmisten arkikokemuksia ja -havaintoja vähättelemättä sanoisin, että lähtökohtaisesti tutkimuksilla on taipumus tuottaa objektiivisempaa ja luotettavampaa tietoa, kuin mitä "kentältä" on saatavissa. Varsinkin, jos tutkimuksen tekijänä on VTT:n kaltainen organisaatio. Mutta ei yksi tutkimus, eikä kaksikaan, vielä välttämättä jostain asiasta lopullista totuutta kerro. Tutkimuksenteossa on aina omat ongelmansa. Niin on tässä VTT:n tutkimuksessakin, minkä tutkimuksentekijät myös itse myöntävät.
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 26.03.18 - klo:08:27
Tutkimuksia tulee ja menee.
Näin on, ja aika usein tutkimukset jätetään lukematta. Ei liene kovin harvinaista, että ns. lukeva yleisö muodostaa käsityksensä tutkimuksen tuloksista sen perusteella, mitä joku toimittaja on niistä uutisjutussaan kertonut. Tämä on sinänsä täysin ymmärrettävää, sillä tuntuuhan monille jo yhden A4-sivun pituisen tekstin lukeminen olevan lähes ylivoimainen urakka. Mutta jos toimittaja on laiska ja klikkijournalismiin kallellaan, saattaa tutkimuksen sisältö aika taivalla vääristyä hänen käsittelyssään.
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 26.03.18 - klo:08:27
Olihan siinä maininta että ABS-järjestelmällä ei ole liikenneturvallisuusvaikutusta?
Ei ollut. Sen sijaan siinä viitataan toiseen, (ilmeisesti) Tanskassa vuonna 2012 tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan "(ABS)-järjestelmällä (ei) ole yleisiä liikenneturvallisuusvaikutuksia".
VTT:n tutkimuksessa käsitellään siinäkin auton turvallisuustekniikan kehittymistä, mutta sen vaikutusta liikenneturvallisuuteen ei kyllä mitenkään pyritä deletoimaan. Päinvastoin, vuosien varrella kehittynyt autotekniikka mainitaan yhtenä tekijänä, joka heikentää tutkimuksen johtopäätösten luotettavuutta. Ongelma seuraa tutkimusajan pituudesta. Tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosina 1997"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä välttämättä ole samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona: "Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin." Tällaisina muutoksina mainitaan mm. ABS-jarrut ja ajovakaudenhallintajärjestelmät.
Okei muistin väärin tuon kesärengasjutun, mutta tässä oleellinen.
”Suomessa tutkittiin nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuusvaikutuksia 1990-luvulla laajasti ns. Talvi- ja tieliikenne -ohjelman yhteydessä. Roine (1994) keräsi tutkimusaineistoa kahdella kyselyllä ja hyödynsi lisäksi vuosien 1987"1991 tutkijalautakunta-aineistoa. Tulosten mukaan nastattomien talvirenkaiden onnettomuusriski oli nastallisia suurempi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimusajankohdalle oli tyypillistä, että nastattomien talvirenkaiden käyttäjien osuus oli hyvin pieni (alle 3 %) ja lisäksi merkittävä osa näistä renkaista oli nastarenkaita, joista nastat oli nypitty pois. ”
Eli mitä tutkimus kertoo nykypäivän kitkarenkaista nykyaikaisissa autoissa? Ei mitään. Tai mitä se kertoo kitkoilla ajavista nykypäivänä? Ei mitään. Se että jotku ajellu ysärilaman aikaa itsetuhoisesti maistissa paskoilla renkailla ei kerro nykypäivästä paljoakaan ;D
Uskon kyllä silti että korrelaatio päihtyneenä ajavalla ja huonoilla renkailla voi olla olemassa. Jos on niin välinpitämätön että ajaa päihtyneenä, niin tuskin välittää renkaiden kunnostakaan.
Lainaus käyttäjältä: jokkep - 25.03.18 - klo:14:03
Onko alla kitkaa vai nastaa, ei ole olennainen asia, vaan se, miten ko. liikkumisvälinettä käytetään.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että tämän päivän autoilla ja teillä, jotka isossa osassa maata ovat käytännössä ympäri vuoden sulia, ei jaolla kitkoihin ja nastoihin ole merkitsevää turvallisuusvaikutusta. Jos rengastyyppi todella olisi relevantti turvallisuustekijä, niin Ruotsin liikennevirasto tuskin olisi tohtinut antaa suositusta, jonka mukaan ajonvakaudella varustetuissa autoissa tulisi käyttää kitkarenkaita.
Onko alla kitkaa vai nastaa, on kuitenkin relevantti kysymys kahden muun seikan suhteen. Nastarenkaiden käyttö sulilla ja usein vielä märillä teille tekee ensinnäkin pahaa jälkeä teiden pinnoille. Urat heikentävät liikenneturvallisuutta, ja tienhoitokustannukset nousevat. Karkea asfalti lisää myös rengasääniä, mikä puolestaan vähentää ajomukavuutta. Tämä lisäksi nastarenkaiden käyttö heikentää myös hengitysilman laatua varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Tästä puolestaan seuraa kielteisiä terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi ei ole lainkaan samantekevää, millaisia renkaita autokansa käyttää.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 26.03.18 - klo:11:47
Onko alla kitkaa vai nastaa, on kuitenkin relevantti kysymys kahden muun seikan suhteen. Nastarenkaiden käyttö sulilla ja usein vielä märillä teille tekee ensinnäkin pahaa jälkeä teiden pinnoille. Urat heikentävät liikenneturvallisuutta, ja tienhoitokustannukset nousevat. Karkea asfalti lisää myös rengasääniä, mikä puolestaan vähentää ajomukavuutta.
Ajelin viikonloppuna seututietä 80 km/h nopeudella hiljaiseen aikaan, vain yksi auto ajeli edelläni ja muita ei näkynyt. Ajoin itse keskiviivan tuntumassa, koska tiessä oli selkeät karkeat ajourat nähtävissä ja halusin pysytellä pois niistä. Tie oli aivan sula ja kuiva, joten mitään estettä keskiviivalla ajamiseen ei ollut kun ei ollut vastaantulijoitakaan. Edellä ajava kuitenkin ajeli tiukasti "merkittyä uraa" eli siinä karkean "sepelivanan" kohdalla. Kokeilin itsekin hetken ajella urissa, mutta jyrinä oli niin valtava että siirryin pian takaisin keskiviivan tuntumaan.
Tuli siinä edellä ajavaa katsellessa sitten mieleen, että jos edellä ajavassa oli nastat, kenties sen kuljettaja ei pystynytkään havainnoimaan niin selkeää eroa äänitasossa kuin mitä itse havaitsin. Jospa hänelle oli aivan sama missä ajaa, sama rapina kävi ajoi sileällä tai karkealla? Jännästi jo yhden vuoden ajamattomuus nastoilla aiheuttaa sen, etten enää oikein muista miltä nastoilla näin keväisin tuntui jyristellä. Uskoisin kuitenkin, että edes kohtalainen ero äänessä olisi myös nastarenkailla. Kitkoilla kun sitä eroa ei voi olla huomaamatta huonokuuloisempikaan kuljettaja.
En jaksa ruveta kahlaamaan läpi kaikkia 80 sivua, mutta onko täällä ollut puhetta ns. vesipiikkaus ilmiöstä? Suolalla sulatetut tiet seisoo märkinä, kun koloissa on vettä ja ajetaan autoilla yli niin siinä tulee aikamoiset iskuvoimat jotka rikkoo päällysteen. Käsittääkseni siinä ei ole juurikaan merkitystä ajetaanko kitka vai nastarenkaalla.
Lainaus käyttäjältä: janike - 26.03.18 - klo:12:54
En jaksa ruveta kahlaamaan läpi kaikkia 80 sivua, mutta onko täällä ollut puhetta ns. vesipiikkaus ilmiöstä? Suolalla sulatetut tiet seisoo märkinä, kun koloissa on vettä ja ajetaan autoilla yli niin siinä tulee aikamoiset iskuvoimat jotka rikkoo päällysteen. Käsittääkseni siinä ei ole juurikaan merkitystä ajetaanko kitka vai nastarenkaalla.
Kyllä juuri näin. Suolaus on vain se kuuma peruna, jonka antinastamattinen "määräsi" omaan osioonsa käsiteltäväksi, koska se "häiritsee" asioiden - terveyden ja turvallisuuden kannalta - käsittelyä. ::)
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 26.03.18 - klo:11:12
”Suomessa tutkittiin nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuusvaikutuksia 1990-luvulla laajasti ns. Talvi- ja tieliikenne -ohjelman yhteydessä. Roine (1994) keräsi tutkimusaineistoa kahdella kyselyllä ja hyödynsi lisäksi vuosien 1987"1991 tutkijalautakunta-aineistoa. Tulosten mukaan nastattomien talvirenkaiden onnettomuusriski oli nastallisia suurempi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimusajankohdalle oli tyypillistä, että nastattomien talvirenkaiden käyttäjien osuus oli hyvin pieni (alle 3 %) ja lisäksi merkittävä osa näistä renkaista oli nastarenkaita, joista nastat oli nypitty pois. ”
Eli nyt siis puhutaan 30 vuotta vanhoista kitkoista, joiden kanssa samaan läjään niputettiin kaikenlaisia harakirirenkaita, eikä siltikään saatu esille tilastollisesti merkittävää eroa aikaiseksi. Tuon tutkimuksen perusteella pitäisi väittää nykyisten kitkojen olevan hemmetisti nastarenkaita turvallisempia.
Lainaus käyttäjältä: janike - 26.03.18 - klo:12:54
En jaksa ruveta kahlaamaan läpi kaikkia 80 sivua, mutta onko täällä ollut puhetta ns. vesipiikkaus ilmiöstä? Suolalla sulatetut tiet seisoo märkinä, kun koloissa on vettä ja ajetaan autoilla yli niin siinä tulee aikamoiset iskuvoimat jotka rikkoo päällysteen. Käsittääkseni siinä ei ole juurikaan merkitystä ajetaanko kitka vai nastarenkaalla.
Tässäkin nimenomaan on eroa renkaiden välillä. Tuo ilmiö, johon yhdistyy myös vähän väliä kiteytyvän ja sulavan suolaliouksen tietä murentava vaikutus, liittyy olennaisesti nastojen käyttöön. Nastat iskevät pehmeäksi suolatun tienpinnan täyteen pieniä koloja, joista kuluminen lähtee liikkeelle. Oli kyseessä sitten suolaliuoksen kiteytyminen tai ajoneuvon renkaan aiheuttama paine, niin sileä pinta ei tarjoa noille alkupistettä mihin tarttua.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.03.18 - klo:13:02
Suolaus on vain se kuuma peruna, jonka antinastamattinen "määräsi" omaan osioonsa käsiteltäväksi, koska se "häiritsee" asioiden - terveyden ja turvallisuuden kannalta - käsittelyä.
En muista, kuka talvirengaskeskustelun "suolauslinjan" aloitti. Joka tapauksessa, kun sitä oltiin jokin aika käyty, tehtiin seuraava ehdotus:
Lainaus käyttäjältä: BMF - 08.03.18 - klo:14:37
Suolatkaa tuolla jatkossa ;) http://www.vagarena.fi/index.php?topic=38625.msg630724;topicseen#new (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=38625.msg630724;topicseen#new)
Oma kommenttini oli sitten tämä:
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.03.18 - klo:15:13
Suolaus on yksi (ei ainut) syy siihen, miksi tiet ovat Suomessa pitkin talvea monin paikoin sulia. Koska suolaus on tosiasia, ei nastarenkaiden vaikutuksia voida mitätöidä vetoamalla suolaukseen. Sen vähentämistä voi toivoa, mutta niin kauan kuin sitä jatketaan, on nastarenkaiden aiheuttamiin ongelmiin haettava ratkaisua muualta. Tästä syystä suolauspohdintoja on hyvä jatkaa toisaalla.
Myöhemmin totesin vielä seuraavaa:
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.03.18 - klo:19:46
Minun puolestani suolaamisesta voidaan keskustella missä tahansa ketjussa " vaikka tässä. Tässä keskustelussa voisi alkajaiseksi ottaa kantaa (lähde mainiten) esimerkiksi siihen, käytetäänkö Suomessa todella enemmän suolaa tienpidossa kuin esim. Ruotsissa ja Norjassa. Toisaalta on mielestäni kohtalaisen ymmärrettävää, että suolakeskustelu halutaan siirtää muualla. Ei siksi, että suolaamisen merkitys teiden kunnolle haluttaisiin kiistää, vaan siksi, että tämän ketjun aihe on nimenomaan renkaat. Tämän vuoksi tuntuu luontevalta keskustella renkaiden merkityksestä teiden kunnolle nimenomaan tässä ketjussa.
Eli aikamoista ajattelun (?) joustavuutta vaatii näkemys, jonka mukaan minä olisin "määrännyt" (lainamerkeissä tai ei) suolakysymyksen johonkin toiseen ketjuun. Relevanttina en sitä tässä keskustelussa pidä, ja syyn olen jo edellä maininnut. Jakeluun se ei kaikkein kovapäisimmille ole mennyt, joten kokeillaan vielä kerran.
1) Teitä kuluttavat myös muut seikat kuin nastarenkaat. Esimerkiksi kitkarenkaat kuluttavat teitä. Kitkarenkaat kuitenkin kuluttavat teitä
huomattavasti vähemmän.
2) Myös suolaus aiheuttaa teiden kulumista.
Suolaus on kuitenkin tosiseikka, jota ainakaan toistaiseksi ei saa poistetuksi siitä viitekehyksestä, jossa tätä keskustelua käydään. Yritän avata tätä esimerkillä. Henkilö M toteaa, että "nastarenkaat kuluttavat teitä". Tähän vastaa henkilö R, että "kyllä talvikin aiheuttaa teiden kulumista".
Henkilön R toteamus pitää paikkansa, ei siinä mitään. Ikävä kyllä on vain niin, että talvi (ainakin jonkinlainen) on ja pysyy. Se on siis huono argumentti nastarengaskeskustelussa, koska talvea ei voi poistaa yhtälöstä. Sama pätee suolaukseen. Niin kauan kuin suolausta harjoitetaan, ei ole mieltä vedota siihen, että "jos suolattaisiin vähemmän, niin silloin nastarenkaat hajottaisivat teitä vähemmän". Suolauksen vähentäminen voi olla erittäin tavoiteltava seikka, mutta em. syistä keskustelu siitä kysymyksestä on mielestäni tarkoituksenmukaista käydä toisessa ketjussa.
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.03.18 - klo:12:16
...Kokeilin itsekin hetken ajella urissa, mutta jyrinä oli niin valtava että siirryin pian takaisin keskiviivan tuntumaan.
Tuli siinä edellä ajavaa katsellessa sitten mieleen, että jos edellä ajavassa oli nastat, kenties sen kuljettaja ei pystynytkään havainnoimaan niin selkeää eroa äänitasossa kuin mitä itse havaitsin...
Tai jos edellä ajava auto oli äänieristykseltään hieman parempaa tasoa?
Itse olen kuullut kehuja hiljaisesta kyydistä ja maininnan hiljaisista kitkarenkaista.
Kyytiläisille on ollutkin yllätys kun tässä on Continentalin testivoittajanastat alla...
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 26.03.18 - klo:16:42
Tai jos edellä ajava auto oli äänieristykseltään hieman parempaa tasoa? Itse olen kuullut kehuja hiljaisesta kyydistä ja maininnan hiljaisista kitkarenkaista. Kyytiläisille on ollutkin yllätys kun tässä on Continentalin testivoittajanastat alla...
Voi tietysti olla, että kyytiläisillä on ollut keskimääräistä huonompi kuulo? Tai ehkäpä he ovat aikaisemmin matkustaneet äänieritykseltään hieman huonommilla autoilla, jolloin Skoda(kin) on tuntunut hiljaiselta?
No joo, leikki leikkinä. Rengasmelu ja sen arvioiminen on hyvin yksilöllinen juttu. Mitä tulee nastarenkaiden aiheuttamaan jollotukseen, niin iso osa autokansasta on todennäköisesti siihen tottunut. Ja kun vertailukohtia ei välttämättä monilla juuri ole, ei äänimaailmassa nähdä mitään erikoista tai parannettavaa.
Omalla kohdallani nastarenkaiden vaikutus rengasmeluun muistuu mieleen joka kerta, kun kohdalle saattuu tieosuus, jossa päällystettä on uusittu. Näissä tilanteissa on helppo verrata ajoääniä uudella ja vanhalla asfaltilla. Viimeksi näin taisi käydä nelostiellä Joutsan ja Hartolan välillä. Vaikka Suomessa uudenkin asfaltin täytyy nastojen vuoksi olla karkearakeista, on uuden ja vanhan asfaltin välillä ero kuin yöllä ja päivällä. Audi A3:kin muuttuu hiljaiseksi autoksi :D. Näiden hetkien jälkeen tulee aina surullinen olo siitä, että jo vuoden kuluttua sama paikka on nastoilla jyrsitty meluisaksi tienpinnaksi.
Tänään pääsin kokeilemaan kolmea eri autoa. Kahdessa hakkapeliitta 8 nastat ja yhdessä hakkapeliitta R2 kitkat. Ensimmäiset hakkapeliitta 8 olivat viisi vuotta vanhat ja viisi talvea ollut auton alla. Toiset hakkapeliitta 8:t kolme vuotta vanhat ja kolme kautta alla. Hakkapeliitta R2 kitkat viime syksynä ajettu noin tuhat kilometriä. Keli noin vajaa -20 astetta ja tie kunnolla luminen.
Testi tehty kieli poskella, noin merkeillä ja kyse kolmesta eri autosta joten testi ei ole mitenkään vakavammin vertailukelpoinen eikä se oikeastaan yllättänyt. Vähän ajettu kitka tarttui tuolla kelillä kunnolla lumeen ja pysähtyi lyhimmillä matkalla. Olisiko tilanne muuttunut iltapäivällä, kun tie kiillottui ja aurinko rupesi paistamaan, niin sitä ei kiinnostanut lähteä kokeilemaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.18 - klo:18:03
Tänään pääsin kokeilemaan kolmea eri autoa. Kahdessa hakkapeliitta 8 nastat ja yhdessä hakkapeliitta R2 kitkat.
Itse pääsin "testaamaan" vähän päälle kuukausi sitten samaa autoa (Passat farkku), toinen diesel hakka 8, muutaman kauden vanhat ja toinen bensa/kaasu, R2, tältä syksyltä, pohjois-Suomen jääpalteisilla teillä saman matkan pisteestä A pisteeseen B. Tulos: Pidossa ei havaittavaa eroa. Melueroa ei oikein ollut esillä, sillä dieselin jyrinä ja suolatun loskan lätinä peitti nastan rapinaa tehokkaasti ja toisaalta jääpintaisilla (kaupunki) teillä palteiden aiheuttama jyrinä oli pääasiallinen melunlähde. Ajotuntumassa oli sen sijaan pieni ero sillä diesel-passat tuntui hieman "raskaammalta" ja kaasu-passat taasen "kevyemmältä", eli nopeammin reagoivalta, tosin tämä saattoi johtua ihan moottorista ja siitä että diesel oli 3C ja kaasu B7 eli uudempi korimalli. Tämä siis täysin subjektiivinen ei-toistettu kokemus.
Samoin tuli silloin kovien pakkasten aikoihin ajettua puolen Suomen halki R2:lla ja voiko tuohon keliin oikeastaan parempaa rengasta ollakaan? Lähes koko matkan (poislukien n. 20km jäinen pienempi tie) paljaat tiet, tosin paikoin hienoista jääpintaa, ajettavuus ja ajotuntuma hyvä, samoin käyttäyminen esim. jarrutuksissa ja kiihdytyksissä. Pidempää matkaa ajaessa tuolla renkaiden melullakin alkaa olla jo merkitystä, vaikka auto ei sieltä meluisimmasta päästä olekkaan.
Kitkan kohdalla urassa vs uran ulkopuolella on nyt keväällä suorastaan valtava meluero. Vasta tänään tuli vierailtua moottoritiellä ja kyllä melu on ihan eri sfäärissä urassa jyristäessä. Tämä saattaa johtua siitä että jos tienpinta on hyväkuntoinen ja kohtuu sileä, kitka on todella hiljainen rengas, myös esim. omiin kesärenkaisiin verrattuna. Vaikka urassa kitkan melutaso olisi silti selkeästi matalampi kuin nastalla, saattaa melu*ero* olla suurempi kuin nastalla - sillä samalla lailla nasta ropisee ja rapisee sileälläkin asfaltilla eli siinä mielessä aikaisemmin esitetyssä ajatuskulussa saattaa hieman olla perää, eroa on mutta se saattaa olla pienempi nastojen tapauksessa. Sinällään sääliksi vähän käy noiden teiden puolesta. Isot tiet olivat helmikuussa paljaana ja niin ne ovat nytkin eli ropina jatkuu.
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.03.18 - klo:12:16
Tuli siinä edellä ajavaa katsellessa sitten mieleen, että jos edellä ajavassa oli nastat, kenties sen kuljettaja ei pystynytkään havainnoimaan niin selkeää eroa äänitasossa kuin mitä itse havaitsin. Jospa hänelle oli aivan sama missä ajaa, sama rapina kävi ajoi sileällä tai karkealla? Jännästi jo yhden vuoden ajamattomuus nastoilla aiheuttaa sen, etten enää oikein muista miltä nastoilla näin keväisin tuntui jyristellä. Uskoisin kuitenkin, että edes kohtalainen ero äänessä olisi myös nastarenkailla. Kitkoilla kun sitä eroa ei voi olla huomaamatta huonokuuloisempikaan kuljettaja.
:'(. Tämä oli paras argumentti kitkojen puolesta. Ihan niin kuin et huomaisi ilman ääntäkin mitä eroa on ajaa tuossa urassa ja sen sivussa. Minä ainakin huomaan sen oli alla nastat,kitkat tai kesärenkaat enkä mielellään urissa ajele.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 26.03.18 - klo:17:16
Voi tietysti olla, että kyytiläisillä on ollut keskimääräistä huonompi kuulo? Tai ehkäpä he ovat aikaisemmin matkustaneet äänieritykseltään hieman huonommilla autoilla, jolloin Skoda(kin) on tuntunut hiljaiselta?
No joo, leikki leikkinä. Rengasmelu ja sen arvioiminen on hyvin yksilöllinen juttu. Mitä tulee nastarenkaiden aiheuttamaan jollotukseen, niin iso osa autokansasta on todennäköisesti siihen tottunut. Ja kun vertailukohtia ei välttämättä monilla juuri ole, ei äänimaailmassa nähdä mitään erikoista tai parannettavaa.
Omalla kohdallani nastarenkaiden vaikutus rengasmeluun muistuu mieleen joka kerta, kun kohdalle saattuu tieosuus, jossa päällystettä on uusittu. Näissä tilanteissa on helppo verrata ajoääniä uudella ja vanhalla asfaltilla. Viimeksi näin taisi käydä nelostiellä Joutsan ja Hartolan välillä. Vaikka Suomessa uudenkin asfaltin täytyy nastojen vuoksi olla karkearakeista, on uuden ja vanhan asfaltin välillä ero kuin yöllä ja päivällä. Audi A3:kin muuttuu hiljaiseksi autoksi :D. Näiden hetkien jälkeen tulee aina surullinen olo siitä, että jo vuoden kuluttua sama paikka on nastoilla jyrsitty meluisaksi tienpinnaksi.
Taas päästään Mattinen siihen, että suosittelen joskus istumaan vaimennettuun autoon. Voi Skeidakin kuulostaa yllättävän hiljaiselta. Minun ja Petunetin autojen ero on se, että myös etulokasuojat on vaimennettu (Ellei Petunet ole jo tuota toteuttanut), joka on skeidoissa yleensä se rasittavin äänenlähde 100km/h nopeuksissa.
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 26.03.18 - klo:16:42
Tai jos edellä ajava auto oli äänieristykseltään hieman parempaa tasoa?
Itse olen kuullut kehuja hiljaisesta kyydistä ja maininnan hiljaisista kitkarenkaista.
Kyytiläisille on ollutkin yllätys kun tässä on Continentalin testivoittajanastat alla...
Tuskin tarvitsee kysyä kyytiläisiltä jotka ovat istuneet saman korimallin octaviassa, joka on vaimentamaton ja sinulle vaimennettu kumman kyydissä ennemmin istuvat ;). Oli alla kitkat tai nastat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.18 - klo:06:58
:'(. Tämä oli paras argumentti kitkojen puolesta. Ihan niin kuin et huomaisi ilman ääntäkin mitä eroa on ajaa tuossa urassa ja sen sivussa. Minä ainakin huomaan sen oli alla nastat,kitkat tai kesärenkaat enkä mielellään urissa ajele.
Huomaako sen ilman, että mitään veden olomuotoa tulee taivaalta? ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 27.03.18 - klo:08:41
Huomaako sen ilman, että mitään veden olomuotoa tulee taivaalta? ;)
Ihan tänään taas testattua käytännössä, niin kyllä se jurina tulee samallalailla urissa ajettuna kitkoilla ja nastoilla autoon sisälle vaikka auto olisi vaimennettu.
Kun ei muu riitä niin ruvetaan keksimään asioita!
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.03.18 - klo:12:16
Tuli siinä edellä ajavaa katsellessa sitten mieleen, että jos edellä ajavassa oli nastat, kenties sen kuljettaja ei pystynytkään havainnoimaan niin selkeää eroa äänitasossa kuin mitä itse havaitsin. Jospa hänelle oli aivan sama missä ajaa, sama rapina kävi ajoi sileällä tai karkealla? Jännästi jo yhden vuoden ajamattomuus nastoilla aiheuttaa sen, etten enää oikein muista miltä nastoilla näin keväisin tuntui jyristellä. Uskoisin kuitenkin, että edes kohtalainen ero äänessä olisi myös nastarenkailla. Kitkoilla kun sitä eroa ei voi olla huomaamatta huonokuuloisempikaan kuljettaja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.18 - klo:21:41
Ihan tänään taas testattua käytännössä, niin kyllä se jurina tulee samallalailla urissa ajettuna kitkoilla ja nastoilla autoon sisälle vaikka auto olisi vaimennettu.
Kun ei muu riitä niin ruvetaan keksimään asioita!
Ehkäpä nyt ymmärrettiin viesti hieman väärin. Oleellinen viesti oli siis että melu*ero* on todennäköisesti kitkalla suurempi (urassa vs uran ulkopuolella). Tämän voi perustella ihan katsomalla
mittaustuloksia vaikkapa TM-talvirengastestistä. Nastoilla perusmelutaso on suurempi. Kun taas kitkalla perusmelutaso on selkeästi matalampi, itseasiassa käytännössä hiljaisempi kuin kesärenkailla; ei puhuta vain 1-2 dB:n erosta vaan suuremmista lukemista (joku voi vaikka luntata lukemat sieltä TM-testistä jos kiinnostaa). Nyt kun sitten ajetaan urassa niin samalla lailla ne urat jyrisevät oli sitten kitka, nasta tai vaikkapa kulahtanut kesärengas. Tuo Karpan kommentti tuossa yllä itseasiassa tukee tätä päätelmää.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.18 - klo:21:41
Ihan tänään taas testattua käytännössä, niin kyllä se jurina tulee samallalailla urissa ajettuna kitkoilla ja nastoilla autoon sisälle vaikka auto olisi vaimennettu.
Kun ei muu riitä niin ruvetaan keksimään asioita!
Tänään sama reitti nastoilla ja ei kyllä tehnyt mieli niilläkään jurrata motarillakaan urissa kuten ei myöskään kitkoilla! Sen verran ääntä tulee sisälle.
Kävin pari viikkoa sitten koeajamassa käytettyä bmw 520d:tä. Autossa oli pari vuotta vanhat hakka 8:t (ajomärästä ei tietoa, mutta ulkoisesti hyväkuntoiset). Verrattuna vaihdossa tarjoamaani autoo (alla pari talvea ajetut misukan xi3:t) pitoa ei ainakaan tuntunut olevan enemmän välillä jopa vähemmän. Esim. jäisellä motarin rampilla sain abs:t aktivoitumaan, kun omalla aitolla jarrutin ilman ongelmia ja muutamasta jäisestä risteyksestä tuntui lähtevän huonommin kuin oma autoni (myös takaveto).
Kokonaisuutena en huomannut merkittävää eroa pidossa suuntaan tai toiseen ja nastat tuntuivat pitävän jopa hieman huonommin kuin kitkat. Tämän perustaalla ruotsalaisten tekemä testi, missä kuluneet kitkat olivat kuluneita nastoja paremmat jääpidoltaan voi hyvinkin pitää paikkaansa.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 01.04.18 - klo:20:18
Kävin pari viikkoa sitten koeajamassa käytettyä bmw 520d:tä. Autossa oli pari vuotta vanhat hakka 8:t (ajomärästä ei tietoa, mutta ulkoisesti hyväkuntoiset). Verrattuna vaihdossa tarjoamaani autoo (alla pari talvea ajetut misukan xi3:t) pitoa ei ainakaan tuntunut olevan enemmän välillä jopa vähemmän. Esim. jäisellä motarin rampilla sain abs:t aktivoitumaan, kun omalla aitolla jarrutin ilman ongelmia ja muutamasta jäisestä risteyksestä tuntui lähtevän huonommin kuin oma autoni (myös takaveto).
Kokonaisuutena en huomannut merkittävää eroa pidossa suuntaan tai toiseen ja nastat tuntuivat pitävän jopa hieman huonommin kuin kitkat. Tämän perustaalla ruotsalaisten tekemä testi, missä kuluneet kitkat olivat kuluneita nastoja paremmat jääpidoltaan voi hyvinkin pitää paikkaansa.
Faktat on faktoja, eli ei ole kitkoilla mitään asiaa liukkaille :) No joo, tuon saman huomasin itsekin hiljattain. Ajelin ensin liukkaan tieosuuden omalla neliveto autolla jossa on kulahtaneet Hakka2 kitkat. Seuraavana päivänä sama lenkki Volvo XC60:sella, Volvossa hyvät Hakka7 nastat. Jarrutustestissä Volvo nastarenkain tuntui hieman paremmalta, mutta paikaltaan kiihdyttäessä eroa ei renkaissa juurikaan tuntunut. Autot tietysti eroavat toisistaan ja testin välissä oli yksi päivä, eli olosuhteet saattoivat hieman muuttua.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 01.04.18 - klo:20:18
Kävin pari viikkoa sitten koeajamassa käytettyä bmw 520d:tä. Autossa oli pari vuotta vanhat hakka 8:t (ajomärästä ei tietoa, mutta ulkoisesti hyväkuntoiset). Verrattuna vaihdossa tarjoamaani autoo (alla pari talvea ajetut misukan xi3:t) pitoa ei ainakaan tuntunut olevan enemmän välillä jopa vähemmän. Esim. jäisellä motarin rampilla sain abs:t aktivoitumaan, kun omalla aitolla jarrutin ilman ongelmia ja muutamasta jäisestä risteyksestä tuntui lähtevän huonommin kuin oma autoni (myös takaveto).
Kokonaisuutena en huomannut merkittävää eroa pidossa suuntaan tai toiseen ja nastat tuntuivat pitävän jopa hieman huonommin kuin kitkat. Tämän perustaalla ruotsalaisten tekemä testi, missä kuluneet kitkat olivat kuluneita nastoja paremmat jääpidoltaan voi hyvinkin pitää paikkaansa.
Turha verrata toiseen mistä ei ole mitään tietoa. Mutta kerro toki edes mikä se oma autosi oli?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.04.18 - klo:21:38
Turha verrata toiseen mistä ei ole mitään tietoa. Mutta kerro toki edes mikä se oma autosi oli?
Oman autoni pitäisi pystyä lukemaan tuosta, eli BMW 320i xDrive. Molemmista ajamistani autoista on siis tietoa. Moni saattaa yllättyä miten pienet ne erot nasta ja kitkarenkaiden välillä ovat. Itseäni tuo ei sinänsä yllättättänyt, sillä huomasin tuon saman jo n.10v sitten.
Öhöm, vastasin siis aivan väärään viestiin. Mutta pointti kuitenkin tuli tehtyä :)
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 01.04.18 - klo:21:42
Oman autoni pitäisi pystyä lukemaan tuosta...
Ah, eli nyt ajat listan viimeisimmällä. Ymmärräme nyt, tattis.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 01.04.18 - klo:21:42
Oman autoni pitäisi pystyä lukemaan tuosta, eli BMW 320i xDrive. Molemmista ajamistani autoista on siis tietoa. Moni saattaa yllättyä miten pienet ne erot nasta ja kitkarenkaiden välillä ovat. Itseäni tuo ei sinänsä yllättättänyt, sillä huomasin tuon saman jo n.10v sitten.
on testattu myös itse.. sama automerkki & malli (eri kone) & uudehkot testvoittaja kitkat ja nastat. Nastoilla jäällä paljon parempi pito. Mihinkään ikäloppu renkaiden testeihin viittaukset, joita edellä on, ovat turhia.. vastuullinen autoilija EI aja vanhoilla renkailla. Kuspäitä (kulahtaneilla ajavia) aina löytyy, sille emme voi mitään.. vakuutusyhtiöille reagoinnin paikka.. yli 2v / 30000km renkailla ajaville kunnon korotus maksuihin.. nehän ne kolareja ajaa ja aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä, niin kuluja yhteiskunnalle ja myös rehellisille autoilijoille mm. vakuutusmaksuja..
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 02.04.18 - klo:01:34
on testattu myös itse.. sama automerkki & malli (eri kone) & uudehkot testvoittaja kitkat ja nastat. Nastoilla jäällä paljon parempi pito. Mihinkään ikäloppu renkaiden testeihin viittaukset, joita edellä on, ovat turhia.. vastuullinen autoilija EI aja vanhoilla renkailla. Kuspäitä (kulahtaneilla ajavia) aina löytyy, sille emme voi mitään.. vakuutusyhtiöille reagoinnin paikka.. yli 2v / 30000km renkailla ajaville kunnon korotus maksuihin.. nehän ne kolareja ajaa ja aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä, niin kuluja yhteiskunnalle ja myös rehellisille autoilijoille mm. vakuutusmaksuja..
Bemarimiesten on helppo pullistella, kun on paksu rahakukkaro. Tavallinen katajainen kansa joutuu sen tosiasian eteen, että eipä ole varaa hyviä renkaita uusiin vahtaa joka toinen vuosi. Lain puitteissa useampien automiesten elämä menee.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 02.04.18 - klo:01:34
on testattu myös itse.. sama automerkki & malli (eri kone) & uudehkot testvoittaja kitkat ja nastat. Nastoilla jäällä paljon parempi pito. Mihinkään ikäloppu renkaiden testeihin viittaukset, joita edellä on, ovat turhia.. vastuullinen autoilija EI aja vanhoilla renkailla. Kuspäitä (kulahtaneilla ajavia) aina löytyy, sille emme voi mitään.. vakuutusyhtiöille reagoinnin paikka.. yli 2v / 30000km renkailla ajaville kunnon korotus maksuihin.. nehän ne kolareja ajaa ja aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä, niin kuluja yhteiskunnalle ja myös rehellisille autoilijoille mm. vakuutusmaksuja..
Eniten kolareita ajavat ja aiheuttavat ne, jotka eivät osaa ajaa tai ottavat riskejä liikenteessä. Jos esim. kuolonkolareista poimii tapauksia, niin onko renkailla suurta merkitystä jos päättää lähteä ajamalla rekka päin tai pakenee poliisia kännissä/huumeissa. Kyllähän renkailla vaikutusta on, mutta että kaikki kuspäitä automaattisesti. Kyllä suuremman kulun veronmaksajille saa aiheutettua sairastumalla huonojen elintapojen seurauksena tai örveltämällä kännissä itsensä saikulle/työkyvyttömäksi.
Sillä vain, että jos kaikessa hinnoitellaan riskikerroin, niin tuokin on aika pitkä ja hankala tie. Sitä pidän kyllä vähän erikoisena, että kesärenkailla ympärivuoden.
No tänään taas pääsiäisliikenteessä rytisee, kun tulee hieman tehoa taivaalta. Onneksi on nastat alla!
Uutisten mukaan PK-seudulla yleensä kolisee, kun keli on mitä on. :)
Katsotaan kelitilannetta rauhassa, Goodyear UltraGrip Ice Arcticnastoilla mennään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.04.18 - klo:08:36
No tänään taas pääsiäisliikenteessä rytisee, kun tulee hieman tehoa taivaalta. Onneksi on nastat alla!
"Tehoa" Jaa, luntako sä lapiottet konepellin alle, ku lukee että luupäässä tuplatehot, vai ootko lisännyt kuskin auton perään ;D
Opettele ajaan, ettei tarvi teitä hajottaa. Täälläpäin moni nainenkin pärjää kitkoilla.
Kyllä peltiä ja ihmishenkiä menee heinäkuun eka vkollakin, eikä johdu liukkaudesta, lue vaikka tulevasta hesarista.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 02.04.18 - klo:10:38
"Tehoa" Jaa, luntako sä lapiottet konepellin alle, ku lukee että luupäässä tuplatehot, vai ootko lisännyt kuskin auton perään ;D
Opettele ajaan, ettei tarvi teitä hajottaa. Täälläpäin moni nainenkin pärjää kitkoilla.
Kyllä peltiä ja ihmishenkiä menee heinäkuun eka vkollakin, eikä johdu liukkaudesta, lue vaikka tulevasta hesarista.
Vaikka tässä langassa aikamoista soutajaa ja huopaajaa on näkynyt, menee tämä vastaus melkein kärkeen silti. ”Opettele ajaan, ettei tarvi teitä hajottaa” :D. Varmaan Stadin parempi ihminen kyseessä, jos ei sanonta ”Tehoa taivaalta” ole tuttu.
Vastaan yhtä asialinjalla. Valitsemassasi autossa on niin paska rengasäänieristys, että kitkavalintasi on helppo ymmärtää. Tosin nastojen ropina kyllä koeajolla peittyi olemattomaan moottoriäänieristykseen, fiilis traktorilla ajamisesta oli käsinkosketeltava :).
Aiheestakin taas sen verran, että tienpito on ollut nyt sulamisvesien aikaan aika mielenkiintoisella tasolla. Käytettyyn rengastukseen tällä kertaa sen enempää kantaa ottamatta, päivällä vesi virtaa valtoimenaan ja jäätyy yöllä peiliksi, varsinkin rampeissa siltojen alla näkyy mielenkiintoisia suorituksia kun varjopaikat ovat keskellä kuivia teitä peilijäässä.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 02.04.18 - klo:10:38
"Tehoa" Jaa, luntako sä lapiottet konepellin alle, ku lukee että luupäässä tuplatehot, vai ootko lisännyt kuskin auton perään ;D
Opettele ajaan, ettei tarvi teitä hajottaa. Täälläpäin moni nainenkin pärjää kitkoilla.
Kyllä peltiä ja ihmishenkiä menee heinäkuun eka vkollakin, eikä johdu liukkaudesta, lue vaikka tulevasta hesarista.
Bluebird sattui olemaan Suomen tehokkain kyseisellä CA18ET koneella ja ihan penkitettyä tehoa. Hyvä esimerkki, että kateellisuus pitää ansaita.
Eniten minua huvittaa netin kautta opettajat, jotka kertovat millä renkailla voi pärjätä missäkin päin Suomea (Minä en ainakaan rupeasi ehdotonta totuutta viljelemään). Varsinkin jos
viha (26 viestiä 33 viestistä vain nastarenkaista tilittämistä sekä haukkumista) kumpuaa siitä, että joku käyttää keliin sopivia renkaita kuten nastarenkaita. Voin sanoa, että tänäkin pääsiäisena nastat oli pakoillaan, kun mentiin mökkitielle jossa oli rinteissä puhdasta jäätä auringon jäljiltä. Jälkien perusteella joku muu oli ottanut ainakin kerran vauhtia uudelleen, kun nelikollakin sai kunnolla ottaa vauhtia. Mutta kuten todettu Suomessa on yllättävän paljon muita parempia kuskeja kuten käyttäjä seaboss, joka omaa ihan ennustajan lahjat...
Koskas tulet opettamaan minua ajamaan ja voinko valita paikan?
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 25.03.18 - klo:12:51
Näin se näillä nastalestoilla aina ollut, eipä mullakaan kovin häävit enää nuo toisen auton hankookin kitkat ole, mutta kyllä niillä hyvin pärjää kun käyttää ennakointia ja ajatusta liikenteeseen,
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 02.04.18 - klo:10:51
Varmaan Stadin parempi ihminen kyseessä, jos ei sanonta ”Tehoa taivaalta” ole tuttu.
Okei, nyt tuli uutta tietoa. Sen olen toki aina tiennyt, että olen "stadin ihminen", mutta että vielä "parempi"! :D Minäkään en nimittäin ole koskaan kuullut tai nähnyt käytettävän kielikuvaa "tehoa taivaalta". En, vaikka Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessakin tulee liikuttua. Mikähän tämän ilmaisun etymologia oikein on?
Hyvin pelitti kolmannen vuoden kuluneet kitkat lapin reissulla pari viikkoa sit, tiet oli likimain kaikkea mahdollista mitä talvella voi olla. Pisti ihan miettimään että jos vielä yksi talvi samoilla renkailla mentäis, saa nähä. Ei myöskään tänään lumipöoerössä minkää sortin ongelmaa.
Ps tehoa taivaalta on kyllä itselle ainakin tuttu.
Pirkanmaalla asuvana ja Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa välillä vierailevana en ole myöskään ko sanontaa ikinä kuullut ennen tätä ketjua. Olisiko jonkinsortin synonyymi "Quattro-keleille"? ;D
Etymologia maiääs...Ei ole taivaan teho ennen sattunut kuuloelimeen, mutta ei tuota paljon tartte pähkiä kun selviää että se mopokin vallan lentää räntäsateella pyörien sutiessa ja vehkeen sladitellessa paikallismarketin parkkipaikalla isommankin tehopelin tyyliin, helposti ja vaaratta kun nyt vähän kattoo ettei ruutualueen reunamerkkejä ja pahimmillaan nurkkapossuja tule kokeilleeksi liian läheltä.
Mutta muuten on kyllä lämminhenkinen ketju, kerrassaan sydämmistyneellä otteella osa porukasta suhtautuu mustiin ja pyöreisiin, nukutteko niitten kanssa. Ittellä ekat nastattomat nyt tuli käytetyn mukana, eikä ole mikään toppen-merkki vaan joku kumhon ittu-iizen dot 2016, pärjäähän noilla, toki linjurikumilla kiillotetut ympyrät, risteykset ja vesijäät tarttee hiffata ennakolta, mutta muuten. Ja kieltämättä hissukseen menee. Ne muuten nastatkin kehittyy, eikö nokiassa ole jo vallan simona tietä vähemmän kuormittavia nastoja ja uudessa miseliinissä vielä simommin...
Tänään kesärenkaat alle. Takana 20. talvi kitkoilla. Nauttinut joka kilometristä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 02.04.18 - klo:12:38
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 02.04.18 - klo:10:51
Varmaan Stadin parempi ihminen kyseessä, jos ei sanonta ”Tehoa taivaalta” ole tuttu.
Okei, nyt tuli uutta tietoa. Sen olen toki aina tiennyt, että olen "stadin ihminen", mutta että vielä "parempi"! :D Minäkään en nimittäin ole koskaan kuullut tai nähnyt käytettävän kielikuvaa "tehoa taivaalta". En, vaikka Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessakin tulee liikuttua. Mikähän tämän ilmaisun etymologia oikein on?
Täälläkin ihan vieras sanonta ja koko ikäni olen asunut PK-seudulla, enkä tietääkseni ole parempi ihminen.. Parempi kuski tietysti olen kuin 99% muista suomalaisista ;)
Tutumpi sanonta lumisateesta on, että "taivaalta tulee motorsporttia" ;D
Tällä viikolla voin sanoa rehellisesti, että parina päivänä ihan suoraan sanottuna v.i.t.u.t.t.a.n.u.t ajaa keski-suomessa kitkoilla, kun mennään pikkaisen päätieltä sivuun. Se fiilis, kun jäisessä ajourassa on vettä ja painat jarrua, niin ei paljon moninkertaiset testivoittaja kitkatkaan (R2:t) toimi. En ole kyllä kovin äkkiä nelikkoon heittämässä kitkoja alle, jos pitää mökillä lähteä käymään.
Ja kyllä verokkina ollut toinen samankokoisella nastarenkailla varustettu auto, jolla ollut paljon leppoisampi ajella vaikka alla on useamman vuoden vanhat hakkepeliitta 8:t. Ja kyllä kokeilin myös käytännössä tuota jarruttamista jäällä minkä päällä oli vettä. Paljon mielummin jarrutan noilla nastoilla ja myös jarrutusmatka oli lyhyempi. Autojen mittarierosta, pienestä massaerosta en ota kantaa, koska oli taas empiirinen tutkimus, mutta jarrutuskohta oli sama sekä merkit mihin auto pysähtyi. Ero ei ollut mahdoton alle 10 metriä, mutta riittävästi.
Nastat varmasti paikallaan jos pikkuteillä joutuu kulkemaan kelistä riippumatta.
Itsellä tuota pakollista menoa pikkuteille ei ole, niin nämä ekat kitkat toimineet aivan loistavasti!
Nastat ovat varmasti ihan paikallaan jos sillä 100km kuivan asfaltin jälkeen tulevalla 1km pituisella jääpintaisella soratiellä pitää aina joka kerta kellottaa edellistä parempi maaliintuloaika. Meille muille voisin antaa sellaisen epäloogisen neuvon jotta ajakaa vähän hiljempaa se viimeinen kilometri niin ei tarvitse tehdä renkaiden suhteen isoa ja riskialtista kompromissia vaan voi käyttää autossaan keliin parhaiten sopivinta KE-kitkaa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.04.18 - klo:12:08
Nastat ovat varmasti ihan paikallaan jos sillä 100km kuivan asfaltin jälkeen tulevalla 1km pituisella jääpintaisella soratiellä pitää aina joka kerta kellottaa edellistä parempi maaliintuloaika. Meille muille voisin antaa sellaisen epäloogisen neuvon jotta ajakaa vähän hiljempaa se viimeinen kilometri niin ei tarvitse tehdä renkaiden suhteen isoa ja riskialtista kompromissia vaan voi käyttää autossaan keliin parhaiten sopivinta KE-kitkaa.
Tervetuloa kokeilemaan keski-suomeen ke-kitkoilla ylämäkeä mikä on peilijäällä ja pinnalla ehkä hieman vielä vettä. Koska sovitaan aika, niin kuvataan vaikka sinun suoritus ja sen jälkeen minun suoritus nastoilla? Voidaan sen jälkeen linkittää tänne ja miettiä, kuinka loistava talvirengas se KE-kitka todellisuudessa on?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 07.04.18 - klo:11:32
Nastat varmasti paikallaan jos pikkuteillä joutuu kulkemaan kelistä riippumatta.
Itsellä tuota pakollista menoa pikkuteille ei ole, niin nämä ekat kitkat toimineet aivan loistavasti!
Tämän ekan kitkatalven aikana on tullut ajettua moninaisilla pikkuteillä, ihan metsäautoteistä lähtien. Tähänastisen kokemuksen valossa korjaisin väittämän näin:
Nastat varmasti paikallaan jos pikkuteillä joutuu kulkemaan plussakelissä märällä jääpinnalla.
Lainaus käyttäjältä: tet - 07.04.18 - klo:13:11
Tämän ekan kitkatalven aikana on tullut ajettua moninaisilla pikkuteillä, ihan metsäautoteistä lähtien. Tähänastisen kokemuksen valossa korjaisin väittämän näin:
Nastat varmasti paikallaan jos pikkuteillä joutuu kulkemaan plussakelissä märällä jääpinnalla.
Väärin. Nastat ovat paikallaan myös, kun tie on peilijäällä eikä siinä tarvitse olla edes vettä!
Syksyllä oli tässä viestiketjussa parranpärinää aiheesta "kesärenkaat kuluvat nastojen karhentamalla asfaltilla".
Itselläni ei tällaista havaintoa vuosikymmenten kyttäämisestä huolimatta ole. Joidenkin mukaan kumia kuitenkin kuluu ensimmäisten viikkojen aikana kuin lyijykynän hamarapuolesta.
Saisiko nyt tänä keväänä mittaustuloksia tästä ikuisuusaiheesta?
Karpalla täytyy kyllä olla "jäätävän" huonot reittivalinnat. ;D
Nyt varmaan uskaltanee näin etelässä jo sanoa että talvikausi on lopullaan (toki vaihdatan kesänakit alle vasta muutaman viikon päästä). 2 kertaa jouduin ajamaan kitkoilla normaalia haastavammassa kelissä tänä talvena ja siitäkin suoriuduin erittäin mallikkaasti. Ajoistani noin 90% ajoista kuivalla / märällä asfaltilla ja loput 10% lumi/loska tiellä tänä talvena. En oikein näe tämän 10% vuoksi järkeä alkaa laittamaan enää koskaan nastarenkaita. Varsinkin kun niinä lumisina päivinä on ollut myös mukavasti pakkasta jolloin kitkojen pitävyys on ollut mahtava. Kainuussa muutaman kerran tänä talvena käytyäni täytyy kyllä kehaista kitkojen ( GY ultra grip ice 2) pito-ominaisuuksia sielläkin.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 07.04.18 - klo:13:28
Syksyllä oli tässä viestiketjussa parranpärinää aiheesta "kesärenkaat kuluvat nastojen karhentamalla asfaltilla".
Itselläni ei tällaista havaintoa vuosikymmenten kyttäämisestä huolimatta ole. Joidenkin mukaan kumia kuitenkin kuluu ensimmäisten viikkojen aikana kuin lyijykynän hamarapuolesta.
Saisiko nyt tänä keväänä mittaustuloksia tästä ikuisuusaiheesta?
Sen kummempaa dataa ei itselläni tästä ole, mutta hyvä ystäväni työskentelee Euromasterilla, ja kertoi että kevään ensimmäisiä uusia kesärengaspaketteja kun vaihtavat alle, on 200-300km jälkeen asiakkaan tultua pulttien jälkikiristykseen lähtenyt pintaa jopa 1.5mm. Ja siis myös ei-vetäviltä pyöriltä, eli kyllä tuo ihan todellista on.
Toki ajotapa vaikuttaa, samoin valmistajittain on suuria eroja rengasseoksen kovuudessa, ja jo talvenkin varastossa seissyt ajamaton rengas kovettuu niin paljon että ilmiö vähenee.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 07.04.18 - klo:13:41
Karpalla täytyy kyllä olla "jäätävän" huonot reittivalinnat. ;D
Tai sitten sinun pitää päästä sinne minne olet menossa kellon ajasta ja kelistä riippumatta...
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 07.04.18 - klo:13:28
Syksyllä oli tässä viestiketjussa parranpärinää aiheesta "kesärenkaat kuluvat nastojen karhentamalla asfaltilla".
Itselläni ei tällaista havaintoa vuosikymmenten kyttäämisestä huolimatta ole. Joidenkin mukaan kumia kuitenkin kuluu ensimmäisten viikkojen aikana kuin lyijykynän hamarapuolesta.
Saisiko nyt tänä keväänä mittaustuloksia tästä ikuisuusaiheesta?
Mittaustuloksia ei ole vain käytännön kokemuksia 42 kesäna ja nekin vain moottoripyörällä. Ollut monen monta tehokasta kyykkypyörää. Kauhistelen poikien renkaanvaihtosyklejä niin eteen kuin taaksekin. Alkuperäisten ja sen jälkeenkin ostettujen renkaiden kanssa sama juttu. Kuluvat muutamasaa tuhannessa.
Poijjaat eivät ota uskoakseen että minulla kestää kyykkäreissä eturengas noin 28 000 km ja takarengas lähes 20 000 km.
Tuossa suurimpana syynä että ajokauteni alkaa 1.7 jolloin tiet on jo kiillotettu talvenkarheuden jäljiltä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.18 - klo:12:10
Tervetuloa kokeilemaan keski-suomeen ke-kitkoilla ylämäkeä mikä on peilijäällä ja pinnalla ehkä hieman vielä vettä. Koska sovitaan aika, niin kuvataan vaikka sinun suoritus ja sen jälkeen minun suoritus nastoilla? Voidaan sen jälkeen linkittää tänne ja miettiä, kuinka loistava talvirengas se KE-kitka todellisuudessa on?
Siinä ajassa kun sinä ajat tuon ensimmäisen 100km etapin mökkimatkasta nastarenkailla paljaalla asfaltilla 80km/h nopeudella (koska nastat ovat selkeästi vaarallisemmat paljaalla asfaltilla kuin KE-kitkat, pitää niillä sopeuttaa ajonopeus kelin ja tienpinnan mukaisesti), minä ehdin tuohon jäisen soratien risteykseen perille varttia etuajassa ajettuani keliin sopivien renkaiden avulla tasan suurinta sallittua eli satasta. Tuon vartin aikana ehdin ottamaan takakontista lumiketjut tai jotkin muut renkaisiin pultattavat härpättimet ja ajella tuon viimeisen jäisen Via Dolorosan sinne mökille ja ehdinpä jopa korkata oluenkin auki nastarengaskuskia odotellessa. Saatan jopa joutua keskeyttämään oluen litkimisen kun nastarengaskuski soittelee hetkeä myöhemmin ja pyytelee vetoapua ojasta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.04.18 - klo:15:49
Siinä ajassa kun sinä ajat tuon ensimmäisen 100km etapin mökkimatkasta nastarenkailla paljaalla asfaltilla 80km/h nopeudella (koska nastat ovat selkeästi vaarallisemmat paljaalla asfaltilla kuin KE-kitkat, pitää niillä sopeuttaa ajonopeus kelin ja tienpinnan mukaisesti), minä ehdin tuohon jäisen soratien risteykseen perille varttia etuajassa ajettuani keliin sopivien renkaiden avulla tasan suurinta sallittua eli satasta. Tuon vartin aikana ehdin ottamaan takakontista lumiketjut tai jotkin muut renkaisiin pultattavat härpättimet ja ajella tuon viimeisen jäisen Via Dolorosan sinne mökille ja ehdinpä jopa korkata oluenkin auki nastarengaskuskia odotellessa. Saatan jopa joutua keskeyttämään oluen litkimisen kun nastarengaskuski soittelee hetkeä myöhemmin ja pyytelee vetoapua ojasta.
Sun märkä unelma loppu siihen, että et löydä renkaisiisi sopivia ketjuja tai muita härpäkkeitä eikä minun nastarenkaat ole estäneet ajamasta 100 tai 120km/h tunnissa, jos rajoitukset ovat tämän sallineet.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.18 - klo:12:10
Tervetuloa kokeilemaan keski-suomeen ke-kitkoilla ylämäkeä mikä on peilijäällä ja pinnalla ehkä hieman vielä vettä. Koska sovitaan aika, niin kuvataan vaikka sinun suoritus ja sen jälkeen minun suoritus nastoilla? Voidaan sen jälkeen linkittää tänne ja miettiä, kuinka loistava talvirengas se KE-kitka todellisuudessa on?
Milloin olet tulossa kokeilemaan?
Odotan myös koska kokeilet rikkoa tuota nopeusennätystä jäällä noilla kitkarenkailla...
https://www.youtube.com/watch?v=9wKpx9ToDNs (https://www.youtube.com/watch?v=9wKpx9ToDNs)
Olevinaan päätin jo aikanaan, että tähän keskusteluun en ota osaa, mutta...
Tämän -12 tigun mukana tuli alkuperäiset kitkarenkaat ja niillä nyt tämän talven ajelleena voin myös todeta,
että etelässä pärjää kitkoilla loistavasti.
Oma pihatieni on noin 200m pitkä mäki, missä s-mutka puolivälissä.
Kerran nyt keväällä jouduin kelaamaan vauhtia uudelleen alhaalta, kun tie peilijäinen ja vettävaluva.
Jos näinkin vanhoilla kitkoilla pärjää niin hyvin, kun minä nyt tämän talven, niin en taida minäkään nastoihin enää palata.
Lainaus käyttäjältä: gunman - 07.04.18 - klo:18:39
Jos näinkin vanhoilla kitkoilla pärjää niin hyvin, kun minä nyt tämän talven, niin en taida minäkään nastoihin enää palata.
Jostain kumman syystä harva palaakaan enää nastoihin kerran kitkoja käyttäneenä. Itselle kävi aivan samoin 1/2000. Ostn uuden Ford Puman vaihtoautoksi reilun vuoden vanhan 30 000 km ajetun Puman. Jätin siinä olevat kitkarenkaat uuteen Pumaan ja 19 talvea on nyt kitkoilla päästelty. Sen jälkeen olen ostanut 7 uutta autoa ja niihin aina kitkat.
Oon tässä huomannut että ne joka vikisee et nastat on parhaita ei todellakaan ole kokeilleet uusimpia kitkoja. Nehän toimii ihan hemmetin hyvin. Itse ajelen tällä hetkellä uusilla nastoilla. Mutta en koskaan väittäisi että kitkat ovat mitenkään huonot.
Lainaus käyttäjältä: OctyRO - 07.04.18 - klo:19:57
Oon tässä huomannut että ne joka vikisee et nastat on parhaita ei todellakaan ole kokeilleet uusimpia kitkoja.
Onko näin? Kelpaako referenssiksi vaikka Nokian hakkapeliitta R2:t jotka on uusimmat myynnissä olevat nokialaiset kitkat (R3 tulee ensi kaudeksi myyntiin)? Tai Goodyearin ultragrip ice2? Mahdollisesti Continental CVC6:t?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.18 - klo:15:58
Odotan myös koska kokeilet rikkoa tuota nopeusennätystä jäällä noilla kitkarenkailla...
https://www.youtube.com/watch?v=9wKpx9ToDNs (https://www.youtube.com/watch?v=9wKpx9ToDNs)
Eiköhän tuo Audi kulje kovempaa kitkoilla, koska Juhakin ajoi pienempitehoisella koneella lähes yhtä lujaa, kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: TuplaVW - 07.04.18 - klo:20:22
Eiköhän tuo Audi kulje kovempaa kitkoilla, koska Juhakin ajoi pienempitehoisella koneella lähes yhtä lujaa, kitkoilla.
Kaikki ennätykset tehty nastarenkailla jäällä.
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/fastest-on-ice/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/fastest-on-ice/)
Mikä se on että Hakkapeliitta 9:siä kehutaan niin paljon. Autossa oli alla ostaessa ja 2 viikkoa jaksoin niillä ajaa. Aivan hirveä meteli. Nyt on Ke-kitkat ja hyvät on. Em
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.18 - klo:20:28
Kaikki ennätykset tehty nastarenkailla jäällä.
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/fastest-on-ice/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/fastest-on-ice/)
Sitä juuri tarkoitin, että eiköhön tuo Nokian poikien testilelu myös kulkisi kitkoilla vielä kovempaa, kun nyt hukkaa nopeuttaan noihin piikkeihin siitä päätellen että vain niukasti voittaa kitkoilla ajetun testin pienempitehoisella autolla.
Lainaus käyttäjältä: TuplaVW - 07.04.18 - klo:20:36
Sitä juuri tarkoitin, että eiköhön tuo Nokian poikien testilelu myös kulkisi kitkoilla vielä kovempaa, kun nyt hukkaa nopeuttaan noihin piikkeihin siitä päätellen että vain niukasti voittaa kitkoilla ajetun testin pienempitehoisella autolla.
Heitän saman, kuin aikaisemmin. Ei muuta kuin kokeilemaan tuon ennätyksen rikkomista kitkoilla. Nopeusennätykset on tehty nastoilla PISTE!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.18 - klo:20:38
Heitän saman, kuin aikaisemmin. Ei muuta kuin kokeilemaan tuon ennätyksen rikkomista kitkoilla. Nopeusennätykset on tehty nastoilla PISTE!
Luulin Sinua Karppa automieheksi, mutta ei. Tarkoittanet että Nokian poikien olisi syytä vaihtaa toisen merkkiset renkaat alle jos eivät usko omiinsa. Tuon Audin pitää kulkea kitkoilla yli 340 kmh, PISTE.
On vain markkinointisyy, että he tekevät ennätyksen nimenomaan nastoilla eikä kitkoilla, kun onnistuivat ensi kertaa nastoilla 2011 ylittämään tehoylivoimalla voimassa olleen kitkaennätyksen. Ei ole Audista tai heidän renkaastakaan ilmeisesti kuitenkaan kiinni se etteikö kitkoilla nimenomaan päästäisi kovempaa. Eli pointtisi nastojen hyvyydestä ei oikein nyt osu.
Kovempiin vehkeisiin ei nastoja laitella ;D
http://www.valtra.fi/nokian-renkaat-ja-valtra-ajoivat-uuden-huiman-traktoreiden-maailman-nopeusennatyksen.aspx (http://www.valtra.fi/nokian-renkaat-ja-valtra-ajoivat-uuden-huiman-traktoreiden-maailman-nopeusennatyksen.aspx)
No melkein kaikissa Tesloissa oli tänään nastat(15). Paljonko on tehoja parhaissa?
Lainaus käyttäjältä: TuplaVW - 07.04.18 - klo:20:46
Luulin Sinua Karppa automieheksi, mutta ei. Tarkoittanet että Nokian poikien olisi syytä vaihtaa toisen merkkiset renkaat alle jos eivät usko omiinsa. Tuon Audin pitää kulkea kitkoilla yli 340 kmh, PISTE.
On vain markkinointisyy, että he tekevät ennätyksen nimenomaan nastoilla eikä kitkoilla, kun onnistuivat ensi kertaa nastoilla 2011 ylittämään tehoylivoimalla voimassa olleen kitkaennätyksen. Ei ole Audista tai heidän renkaastakaan ilmeisesti kuitenkaan kiinni se etteikö kitkoilla nimenomaan päästäisi kovempaa. Eli pointtisi nastojen hyvyydestä ei oikein nyt osu.
Tämäkö oli faktaa? Jos ennätyksen pystyisi kitkoilla rikkomaan, niin miksi muut valmistajat eivät kokeile sitä?
Maailman ennätys on tehty nastoilla ei kitkoilla FAKTA! Ja ennen: Jos tätillä oli munat se oli setä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.18 - klo:21:08
Tämäkö oli faktaa? Jos ennätyksen pystyisi kitkoilla rikkomaan, niin miksi muut valmistajat eivät kokeile sitä?
Maailman ennätys on tehty nastoilla ei kitkoilla FAKTA! Ja ennen: Jos tätillä oli munat se oli setä...
Juu Karppa, se on fakta että virallinen ennätys on nastarenkailla eikä kitkoilla, tullut selväksi... mutta jos Sinua ei kiinnosta asiassa mikään muu, niin olkoon.... tai :
Tuskin Nokialainen on sen erikoisempi kuin muut, sehän tiedetään. Väitän että tuo nyt vain ei ole mitenkään loppuun kilpailtu ala, siis nopeusennätykset kilpapelillä. Nokian nyt on halunnut tähän panostaa sen muutaman kmh vain enemmän kuin muut, ajamalla 2011 lähtien tehokkaammalla koneella.
Ehkä Pirelli (Continental, Michelin jne) nyt vain ei ole jaksanut uudelleen pistää mustiapyöreitään auton alle missä myös 800 hp. Eli markkinointihommaa tuo on, se on FAKTA ;D
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 07.04.18 - klo:13:28
Syksyllä oli tässä viestiketjussa parranpärinää aiheesta "kesärenkaat kuluvat nastojen karhentamalla asfaltilla".
Itselläni ei tällaista havaintoa vuosikymmenten kyttäämisestä huolimatta ole. Joidenkin mukaan kumia kuitenkin kuluu ensimmäisten viikkojen aikana kuin lyijykynän hamarapuolesta.
Saisiko nyt tänä keväänä mittaustuloksia tästä ikuisuusaiheesta?
Viime kesänä hommatuista GY Efficient Grip Performance-renkaista kohtuu tiuhat mittaukset ja vähän laskentaakin excelissä. Homma jatkuu keväällä kesärenkaiden vaihdon jälkeen. Sitten nähdään miten nuo kyseiset renkaat kuluvat keväällä versus muu aika kesärengaskaudesta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.18 - klo:15:58
Sun märkä unelma loppu siihen, että et löydä renkaisiisi sopivia ketjuja tai muita härpäkkeitä eikä minun nastarenkaat ole estäneet ajamasta 100 tai 120km/h tunnissa, jos rajoitukset ovat tämän sallineet.
Milloin olet tulossa kokeilemaan?
Odotan myös koska kokeilet rikkoa tuota nopeusennätystä jäällä noilla kitkarenkailla...
https://www.youtube.com/watch?v=9wKpx9ToDNs (https://www.youtube.com/watch?v=9wKpx9ToDNs)
Ensinnäkin, nopeusennätyksen rikkominen jäällä onnistuu kyllä ihan kesärenkaillakin kunhan vaan on tarpeeksi pitkä baana kiihdytykselle ja hidastukselle. Sehän on sitten vain testaajan köyhyyttä ja keinotekoista rajoittamista jos voidaan vain lanata X määrä tasaisia metrejä jäälle testiä varten. Universaalin standardisoinnin puuttuessa voitaisiinkin perustaa uusi standardi nopeusennätyksiä tavoitteleville; kiihdytysmatka saisi olla maksimissaan yhden metrin ja kiihdytysalustana 10cm vesikerroksella varustettu
pehmeän loskaisa nolla-asteinen jää. Mitäpä veikkaat kumpi voittaisi, nastarengas vai kesärengas varustettuna lumiketjuilla ja muilla pitoa parantavilla lisähärpäkkeillä?
Toisekseen, lumiketjuja löytyy kyllä isojen poikien renkaillekin helposti, tässä vain yksi esimerkki oman autoni 235/40r19 talvirengaskoosta joka tuli ensimmäisenä ebaystä vastaan. Näitä varmasti saa myös halvemmalla ja euroopasta: https://www.ebay.com/itm/Quality-Chain-Volt-Diagonal-Cable-PAIR-Snow-Tire-Chains-Fits-235-40R19/231708497158 (https://www.ebay.com/itm/Quality-Chain-Volt-Diagonal-Cable-PAIR-Snow-Tire-Chains-Fits-235-40R19/231708497158)
Kolmanneksi, nuo perus bilteman "härpättimet" jotka vedetään jonkin vanteen puolan välistä renkaan yli ovat universaaleja, ne käyvät mille tahansa rengas/vannekoolle ja mallille (jos nyt ei oteta mitään extreme-esimerkkiä kuten jonkin wanhan takavetoisen Lamborghinin 345mm leveää takarengasta.)
Neljänneksi, se että joku ajaa nastarenkailla paljaalla asfaltilla 100km/h tai 120km/h ja ei kuole sitä tehdessään ei tarkoita sitä etteikö se olisi vaarallista, tai ainakin
paljon vaarallisempaa kuin olosuhteisiin soveltuvammalla rengastyypillä ajaminen. Kuten edellä kirjoitin, kyllä minäkin voisin ajaa jäisellä tienpinnalla 100km/h tai 120km/h KE-kitkojeni kanssa, tai vaikka niin paljon kuin moottori ja voimansiirto häviöineen antaa myöden, mutta en tee sitä koska koen sen olevan liian vaarallista. Kuitenkin, minun ja meidän muiden KE-kitkakuskien onneksi ne etelä-suomen tiet joilla olisi 100km/h tai 120km/h rajoitukset talviaikaan eivät ole jäässä kuin muutaman hassun päivän vuodesta jolloin me voimmekin ajaa turvallisesti ja hyvällä omallatunnolla suurinta sallittua vauhtia 99,9% ajasta. Muilla rengastyypeillä ajavat ottavat sitten suuremman riskin, joko tiedostaen tai useimmiten tiedostamattaan.
edit. unohtunut jo pidemmän aikaa aina mainostaa tuota etelä-suomea näiden kirjoitusten yhteydessä..
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
Kannattaa lukea, minusta todella hyvä artikkeli, joka ehkä vähän pysäyttää miettimään rengastusta syvällisemmin. Ja hyvät lähteet. Muutama poiminto:
-Vuodesta 2011 lähtien on tapahtunut kahdeksan kuolonkolaria, joissa jäisellä tiellä auton hallinnan menetyksen taustalla ovat olleet nastarenkaat.
-Nastarengasvalmistajat optimoivat renkaansa paljaan jään täysjarrutukselle. Vastaavia tieolosuhteita ei kuitenkaan juuri ole. Todellisessa liikenteessä turvallisuus on ennen kaikkea muita tekijöitä kuin nastoja renkaissa.
-Nastarenkaat eivät talviolosuhteissa juuri säästä ihmishenkiä kitkarenkaisiin verrattuna, sillä renkaiden vuoksi ajoneuvon hallinnan menetyksistä johtavia kuolonkolareita on erittäin vähän.
-Rengasvalmistajat myyvät nastarenkaita lupaamalla jääpitoa, mutta mainosten turvallisuutta korostava mielikuva ei vastaa todellisia olosuhteita.
-Autonvalmistajat eivät suunnittele autojaan nastarenkailla ajettaviksi. Hyvä auto ei ole enää hyvä ajettava nastarenkailla. Suurin osa kitkarenkaat valitsevista ei teekään valintaansa ympäristösyistä, vaan haluaa täysin itsekkäästi parempaa ajettavuutta ilman nastojen ropinaa.
Ei pidä paikkaansa koska kuolonkolareita ajaa vaa päihtyneet kitkakuskit!!!11 FAKTA VTT:N tutkimuksesta kasarin ja ysärin alulta(joka koski lähinnä nypittyjä nastoja)!!1 ;D ;D
Ajetaan niillä kitkoillakin ulos ja varmasti kuoleman kolareita, mutta ajattelin boldata tuosta muutaman asian, että saisi porukkaa kiinnostumaan lukemaan tuon artikkelin. Vielä kannattaa lukea tuosta artikkelista tuo Trafin tilaama raportti, että aika paljon liikenteessä huonoilla nastoilla ajavia autoilijoita. Ja miten nopsaan ne nastat menee piloille asfalttiosuuksilla, jos ei pidä renkaistaan huolta. Hyviä vinkkejä ja ehkä vähän ajatusta herättävää tekstiä itse kullekin. Viiltävä oli analyysi, että "Nastarengas on lääke, jonka haittavaikutukset ovat suuremmat kuin tauti, johon se tepsii".
Jumalauta, isot ihmiset kinaavat, kuin tarhaikäset kakarat. Osa vielä ihan tosissaan ;D ;D.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:00:17
Ensinnäkin, nopeusennätyksen rikkominen jäällä onnistuu kyllä ihan kesärenkaillakin kunhan vaan on tarpeeksi pitkä baana kiihdytykselle ja hidastukselle. Sehän on sitten vain testaajan köyhyyttä ja keinotekoista rajoittamista jos voidaan vain lanata X määrä tasaisia metrejä jäälle testiä varten. Universaalin standardisoinnin puuttuessa voitaisiinkin perustaa uusi standardi nopeusennätyksiä tavoitteleville; kiihdytysmatka saisi olla maksimissaan yhden metrin ja kiihdytysalustana 10cm vesikerroksella varustettu pehmeän loskaisa nolla-asteinen jää. Mitäpä veikkaat kumpi voittaisi, nastarengas vai kesärengas varustettuna lumiketjuilla ja muilla pitoa parantavilla lisähärpäkkeillä?
Toisekseen, lumiketjuja löytyy kyllä isojen poikien renkaillekin helposti, tässä vain yksi esimerkki oman autoni 235/40r19 talvirengaskoosta joka tuli ensimmäisenä ebaystä vastaan. Näitä varmasti saa myös halvemmalla ja euroopasta: https://www.ebay.com/itm/Quality-Chain-Volt-Diagonal-Cable-PAIR-Snow-Tire-Chains-Fits-235-40R19/231708497158 (https://www.ebay.com/itm/Quality-Chain-Volt-Diagonal-Cable-PAIR-Snow-Tire-Chains-Fits-235-40R19/231708497158)
Kolmanneksi, nuo perus bilteman "härpättimet" jotka vedetään jonkin vanteen puolan välistä renkaan yli ovat universaaleja, ne käyvät mille tahansa rengas/vannekoolle ja mallille (jos nyt ei oteta mitään extreme-esimerkkiä kuten jonkin wanhan takavetoisen Lamborghinin 345mm leveää takarengasta.)
Neljänneksi, se että joku ajaa nastarenkailla paljaalla asfaltilla 100km/h tai 120km/h ja ei kuole sitä tehdessään ei tarkoita sitä etteikö se olisi vaarallista, tai ainakin paljon vaarallisempaa kuin olosuhteisiin soveltuvammalla rengastyypillä ajaminen. Kuten edellä kirjoitin, kyllä minäkin voisin ajaa jäisellä tienpinnalla 100km/h tai 120km/h KE-kitkojeni kanssa, tai vaikka niin paljon kuin moottori ja voimansiirto häviöineen antaa myöden, mutta en tee sitä koska koen sen olevan liian vaarallista. Kuitenkin, minun ja meidän muiden KE-kitkakuskien onneksi ne etelä-suomen tiet joilla olisi 100km/h tai 120km/h rajoitukset talviaikaan eivät ole jäässä kuin muutaman hassun päivän vuodesta jolloin me voimmekin ajaa turvallisesti ja hyvällä omallatunnolla suurinta sallittua vauhtia 99,9% ajasta. Muilla rengastyypeillä ajavat ottavat sitten suuremman riskin, joko tiedostaen tai useimmiten tiedostamattaan.
edit. unohtunut jo pidemmän aikaa aina mainostaa tuota etelä-suomea näiden kirjoitusten yhteydessä..
Miten kesärenkaat liittyi tähän keskusteluun?
Keskustelua
talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaatSun märässä unelmassa, kun rupeat tilailemaan ebay:stä noita ketjuja olen minä viettänyt jo rattoisaa mökkielämää viikon. Melkein kuusi tuntia meni aikaa löytää nuo oikeat ketjut ;D.
Jotenkin kornia, että kehut 235/40/19" Ke-kitkoja parhaiksi näillä keleillä vaikka nimenomaan noin isot ja leveät renkaat ovat vesiliirtoherkkiä. Ja jos nopeusennätysten rikkominen on noin helppoa, niin mikset ole rikkomassa noilla KE-kitkoilla? Vai olisiko sittenkin, niin että tuolla 300-350km/h vauhdissa pitääkin olla sitä pitoa (Ainakin minun mielestäni pitää olla, kun katsoo sisäkamerasta, kuinka tuota autoa pitää ohjata ajon aikana)! Jos oman ennätyksen haluat määritellä, niin voit ottaa Guinness:n ennätysten kirjaan yhteyttä. Tosin senkään yrittäminen ei ole ilmaista.
Jännä miten olen selvinnyt pitkästi yli 20 vuotta nastarenkailla myös kevät talvella paljaalla asvaltilla ilman, että olen tuntenut oloani vaaralliseksi. Taitaa tuo vaarallisuus olla Jultsun korvien välissä. Minä taas väitän, että sinä olet paljon vaarallisempi talvella noiden ke-kitkojesi kanssa, kuin minä nastojen kanssa. Tätä tukee myös Tuulilasi ja Tekniikan maailma!
Mutta koska tulet kokeilemaan tänne keski-suomeen noilla ke-kitkoilla vai tarinoitko vielä lisää ja yrität siirtää keskustelua sivureiteille?
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 08.04.18 - klo:03:00
Ajetaan niillä kitkoillakin ulos ja varmasti kuoleman kolareita, mutta ajattelin boldata tuosta muutaman asian, että saisi porukkaa kiinnostumaan lukemaan tuon artikkelin. Vielä kannattaa lukea tuosta artikkelista tuo Trafin tilaama raportti, että aika paljon liikenteessä huonoilla nastoilla ajavia autoilijoita. Ja miten nopsaan ne nastat menee piloille asfalttiosuuksilla, jos ei pidä renkaistaan huolta. Hyviä vinkkejä ja ehkä vähän ajatusta herättävää tekstiä itse kullekin. Viiltävä oli analyysi, että "Nastarengas on lääke, jonka haittavaikutukset ovat suuremmat kuin tauti, johon se tepsii".
Kuten aikaisemmin todettiin VTT:n testin mukaan, nimenomaan kitkakuskit ajavat huonoilla renkailla ylinopeutta ja vielä kännissä ;D
En jaksanut lukea tuota ylen juttua. Luin vain Trafin jutun jossa tutkittiin rengashotellin renkaita. Jos kuljettaja/Auton omistaja on idiootti ei se renkaiden vika.
https://www.trafi.fi/tietopalvelut/julkaisut/2017_tutkimukset/nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana (https://www.trafi.fi/tietopalvelut/julkaisut/2017_tutkimukset/nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana)
Tänään suvikkaat alle ja hanaa, unohtakaa nastojen ropina ja kitkojen vetely.
Kyllä, niillä olisi pärjännyt pääteillä lähes koko talven. Sula tie ja kuiva tai suolattuna kostea. Eikös olisi aika siirtyä kiistelemään kesärenkaista? "Kyllä contit on paremmat kuin mitkään muut..."
Aika turhaa vääntämistä. Ajo-olosuhteet niin erilaisia ympäri Suomea, ja auton käyttö myös.
Ja toisaalta, jos nyt ihan totta puhutaan niin jokaikinen kolari/ojaanajo/tjsp johtuu siis viasta ratin ja penkin välissä.
Ei osata sopeuttaa nopeutta olosuhteisiin, tai sitten omaa Häkkisen mielen mutta omat ranteet.
Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 08.04.18 - klo:03:52
Jumalauta, isot ihmiset kinaavat, kuin tarhaikäset kakarat. Osa vielä ihan tosissaan ;D ;D .
Aivan - turhaa höyryämistä renkaista, koska suurin muuttuja on ratin ja istuimen välissä tässä kaavassa. 😎😅
Lainaus käyttäjältä: zak69 - 08.04.18 - klo:11:08
Aika turhaa vääntämistä. Ja toisaalta, jos nyt ihan totta puhutaan niin jokaikinen kolari/ojaanajo/tjsp johtuu siis viasta ratin ja penkin välissä.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 08.04.18 - klo:11:50
Aivan - turhaa höyryämistä renkaista, koska suurin muuttuja on ratin ja istuimen välissä tässä kaavassa.
"Vääntäminen" ei ehkä sikäli ole turhaa, että keskustelua yleensä syntyy kysymyksistä, joista on erilaisia näkemyksiä. Ja jos keskustelujen toivotaan päätyvän johonkin yhteiseen, kaikkien allekirjoittamaan näkemykseen, niin silloin useimmat mielenkiintoisimmista keskusteluista on turhia. Niistä kun ei yleensä yhteisymmärrystä synny.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että "suurin muuttuja on ratin ja istuimen välissä". Toisaalta tämä on juuri yksi syy siihen, miksi "vääntäminen" renkaista EI ole turhaa. Kun liikenneturvallisuus Suomessa ei viime kädessä ole nastarengas vs. kitkarengas kysymys, on paikallaan pohtia, miten nastarenkaiden käyttöä voisi vähentää. Miksi sitä sitten pitäisi vähentää? Siksi, että nastarenkaiden käyttö on yksi merkittävimmistä syistä siihen, että tiet ovat huonossa kunnossa. Tämän lisäksi niillä on myös varsinkin suurimmissa kaupungissa haitallinen vaikutus hengitysilman laatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 08.04.18 - klo:00:24
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
Kannattaa lukea, minusta todella hyvä artikkeli, joka ehkä vähän pysäyttää miettimään rengastusta syvällisemmin. Ja hyvät lähteet. Muutama poiminto:
-Vuodesta 2011 lähtien on tapahtunut kahdeksan kuolonkolaria, joissa jäisellä tiellä auton hallinnan menetyksen taustalla ovat olleet nastarenkaat.
-Nastarengasvalmistajat optimoivat renkaansa paljaan jään täysjarrutukselle. Vastaavia tieolosuhteita ei kuitenkaan juuri ole. Todellisessa liikenteessä turvallisuus on ennen kaikkea muita tekijöitä kuin nastoja renkaissa.
-Nastarenkaat eivät talviolosuhteissa juuri säästä ihmishenkiä kitkarenkaisiin verrattuna, sillä renkaiden vuoksi ajoneuvon hallinnan menetyksistä johtavia kuolonkolareita on erittäin vähän.
-Rengasvalmistajat myyvät nastarenkaita lupaamalla jääpitoa, mutta mainosten turvallisuutta korostava mielikuva ei vastaa todellisia olosuhteita.
-Autonvalmistajat eivät suunnittele autojaan nastarenkailla ajettaviksi. Hyvä auto ei ole enää hyvä ajettava nastarenkailla. Suurin osa kitkarenkaat valitsevista ei teekään valintaansa ympäristösyistä, vaan haluaa täysin itsekkäästi parempaa ajettavuutta ilman nastojen ropinaa.
Hyvä juttu oli, ja totuuksia arki liikenteestä ja käytännöstä....ei toki ollut kaikkia nastojen aiheuttamia ongelmia lueteltu tuossakaan,mutta hyvä alku.
se että nastarenkaista tulee jotain terveyshaittaa on ihan turhaa jeesustelua suurempi ongelma on surkea kaupunki suunnittelu, kasvavat liikenne määrät, tehtaiden päästör, raskas liikenne ja pakokaasu päästöt ylipäätään.
jos vähän suhteteutetaan asiota niin tupakka tappaa välittömästi varmasti enemmän kuin se että ajetaanko henkilöautoissa nastarenkailla vai ei. nykyisin on vaan mediaseksikästä tukea harhaluuloja ja syyttää aina muita kuim itseään.
omassa lähipiiressäni takavetoisten autojen omistajista kukaan ei ole väittänyt että kitkarenkailla pärjäisi paremmin, päin vastoin mutta jos joku haluaa niin toimia niin eipä se itseltäni pois ole.
p.s) kannattaisko kohta alkaa kiistelemään siitä pitäiskö paremmat renkaat laittaa eteen vai taakse ?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.04.18 - klo:12:08
Kun liikenneturvallisuus Suomessa ei viime kädessä ole nastarengas vs. kitkarengas kysymys, on paikallaan pohtia, miten nastarenkaiden käyttöä voisi vähentää. Miksi sitä sitten pitäisi vähentää? Siksi, että nastarenkaiden käyttö on yksi merkittävimmistä syistä siihen, että tiet ovat huonossa kunnossa. Tämän lisäksi niillä on myös varsinkin suurimmissa kaupungissa haitallinen vaikutus hengitysilman laatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen.
Olenkin ihmetellyt, kenelle noita nopeusennätyksiä kuvitaan, mutta täällähän kohdeyleisö näkyykin ilmottautuvan. Pakko palauttaa vähän reliteettejä tähän aiheeseeen. Pito on hyvin kriittinen tekijä noissa nopeuksissa. Millään kesärenkailla on täysin turha kuvitella siirtävänsä tuollaisia tehoja jäähän. Turha on myös kuvitella ostavansa kaupasta sellaiset Hakkapeliitat, mitkä soveltuvat noihin nopeuksiin. Rengas, joka on rakennettu kestämään ja toimimaan noissa nopeuksissa, ei pitäisi kovin hyvin normaaleissa talvinopeuksissa ja -keleissä, joissa vaaditaan joustavaa runkoa. Nastojen pysyvyys tulee myös noissa nopeuksissa ja noilla tehoilla.
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 08.04.18 - klo:12:28
Se että nastarenkaista tulee jotain terveyshaittaa on ihan turhaa jeesustelua.
Tästä asiasta olen kanssasi eri mieltä. Nastarenkailla on merkittävä ilman laatua heikentävä vaikutus (https://kuntatekniikka.fi/2013/04/04/nastarenkaat-heikentavat-merkittavasti-ilmanlaatua/). Eikä kysymys ole vain siitä, että nastarenkaista aiheutuu "jotain terveyshaittaa", sillä niiden käyttö lisää myös tienpidon kustannuksia (https://yle.fi/uutiset/3-5066610). Tämän seikan voisi kuvitella kiinnostavan niitäkin, joiden mielestä terveysnäkökohdat ovat vain "viherpiipertämistä" tms.
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 08.04.18 - klo:12:28
Suurempi ongelma on surkea kaupunki suunnittelu, kasvavat liikenne määrät, tehtaiden päästör, raskas liikenne ja pakokaasu päästöt ylipäätään.
Nastarenkaiden aiheuttamia hiukkaspäästöjä on käsitelty mm. NASTA-tutkimusohjelman 2011"2013 loppuraportissa. (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4). Raportin mukaan hiukkaset ovat terveyden kannalta haitallisin ilmansaaste. Karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM10) tärkein lähde pääkaupunkiseudulla on
katupöly. Sen merkittävimpiä lähteitä ovat
nastarenkaiden aiheuttama tien pinnan kuluminen (48 %) ja hiekoitushiekka (25 %). Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksiin pääkaupunkiseudulla vaikuttavat eniten liikenteen pakokaasut, puun pienpoltto tulisijoissa sekä kaukokulkeuma maamme rajojen ulkopuolelta.
Siinäkin tapauksessa, että mainitsemasi seikat todella olisivat nastarenkaita suurempi ongelma, niin pitäisikö nastarenkaista johtuvat ongelmat jättää huomiotta vain siksi, että on muitakin ongelmia? Tätä ajattelutapaa en ole koskaan oikein ymmärtänyt.
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 08.04.18 - klo:12:28
Jos vähän suhteteutetaan asiota niin tupakka tappaa välittömästi varmasti enemmän kuin se että ajetaanko henkilöautoissa nastarenkailla vai ei.
Ja jos suhteutetaan vielä hieman lisää, niin kyllä varmasti Suomessa kuolee itsemurhienkin seurauksina enemmän ihmisiä kuin nastarenkaiden aiheuttamien ilmanepäpuhtauksien vuoksi. Mutta toisaalta: mitä tekemistä tupakalla ja itsemurhilla on tämän keskustelun kanssa? Nythän on kyse siitä, mitä
nastarenkaiden käytöstä aiheutuu tai ei aiheudu. Mikä tahansa keskustelu tai ongelman ratkaisu voidaan aina pyrkiä vesittämään sillä, että nostetaan esille jokin toinen, jonkun mielestä vielä suurempi ongelma. Tätä en ymmärrä. Meillä on ongelma A, jonka taustalla ovat syyt X, Y ja Z. Pitäisikö syy X deletoida pelkästään sen vuoksi, että olemassa myös Y ja Z?
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 08.04.18 - klo:12:28
Nykyisin on vaan mediaseksikästä tukea harhaluuloja ja syyttää aina muita kuim itseään.
Tämän osalta olisi syytä mainita, mistä harhaluulosta on kysymys, ja kertoa myös se, miksi kyseessä on harhaluulo.
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 08.04.18 - klo:12:28
Kannattaisko kohta alkaa kiistelemään siitä pitäiskö paremmat renkaat laittaa eteen vai taakse ?
Tämä on kysymys, johon todennäköisesti osaat itse vastata parhaiten :). Jos kysymys tuntuu mielenkiintoiselta, niin ei muuta kuin asiaa koskeva aloitus.
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 08.04.18 - klo:12:28
se että nastarenkaista tulee jotain terveyshaittaa on ihan turhaa jeesustelua suurempi ongelma on surkea kaupunki suunnittelu, kasvavat liikenne määrät, tehtaiden päästör, raskas liikenne ja pakokaasu päästöt ylipäätään.
jos vähän suhteteutetaan asiota niin tupakka tappaa välittömästi varmasti enemmän kuin se että ajetaanko henkilöautoissa nastarenkailla vai ei. nykyisin on vaan mediaseksikästä tukea harhaluuloja ja syyttää aina muita kuim itseään.
omassa lähipiiressäni takavetoisten autojen omistajista kukaan ei ole väittänyt että kitkarenkailla pärjäisi paremmin, päin vastoin mutta jos joku haluaa niin toimia niin eipä se itseltäni pois ole.
p.s) kannattaisko kohta alkaa kiistelemään siitä pitäiskö paremmat renkaat laittaa eteen vai taakse ?
Trafin mukaan 3000 km:n välein kierrätettävä nastarenkaiden paikkaa!!! Kuinkahan moni näin tekee?
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 08.04.18 - klo:13:26
Trafin mukaan 3000 km:n välein kierrätettävä nastarenkaiden paikkaa!!! Kuinkahan moni näin tekee?
Nostan käden ylös! Kummasti pysyy renkaatkin hyvässä kunnossa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:09:23
Miten kesärenkaat liittyi tähän keskusteluun?
Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Siten että jos tietyssä testissä saadaan vapaasti määritellä rajaehdot, voidaan tuottaa hyvinkin erilaisia johtopäätöksiä ja "testivoittajia", hyvänä esimerkkinä toimivat kotimaiset rengastestit joissa määritellään isompi painoarvo tietyille osa-alueille. Olisiko kyseisten renkaiden pisteytys ja sijoitus aivan identtinen jos testit oltaisiin tehty toisella puolella maapalloa karibian auringon alla sikäläisten alan julkaisijoiden toimesta?
Lainaa
Jotenkin kornia, että kehut 235/40/19" Ke-kitkoja parhaiksi näillä keleillä vaikka nimenomaan noin isot ja leveät renkaat ovat vesiliirtoherkkiä. Ja jos nopeusennätysten rikkominen on noin helppoa, niin mikset ole rikkomassa noilla KE-kitkoilla? Vai olisiko sittenkin, niin että tuolla 300-350km/h vauhdissa pitääkin olla sitä pitoa (Ainakin minun mielestäni pitää olla, kun katsoo sisäkamerasta, kuinka tuota autoa pitää ohjata ajon aikana)! Jos oman ennätyksen haluat määritellä, niin voit ottaa Guinness:n ennätysten kirjaan yhteyttä. Tosin senkään yrittäminen ei ole ilmaista.
Mutta koska tulet kokeilemaan tänne keski-suomeen noilla ke-kitkoilla vai tarinoitko vielä lisää ja yrität siirtää keskustelua sivureiteille?
Niinkuin olen ennenkin sanonut, kyse on aina kompromisseista ja riskien tunnistamisesta sekä niiden hallinnasta. Etelässä kuiva asfaltti on paljon yleisempi tienpinta kuin märkä asfaltti, ja tällöin renkaan leveydestä on enemmän hyötyä. Niinä harvana päivänä kun vettä tulee kaatamalla taivaalta tai tie on loskainen, ajan hitaammin. Kuinkahan moni skandikitkakuski tekee samoin?
Nopeusennätyksiä ei taideta rikkoa alunperin 130 hevosvoimaisella moottorilla, ei edes vaikka sille tekisi "tupla tehot" tempun.
Lainaa
Jännä miten olen selvinnyt pitkästi yli 20 vuotta nastarenkailla myös kevät talvella paljaalla asvaltilla ilman, että olen tuntenut oloani vaaralliseksi.
Niin, tietämättömyys on hyve. En minäkään pelännyt monia asioita 10-15 vuotta sitten kun olin nuorempi, tai ainakaan en mieltänyt niitä niin isoiksi riskeiksi kuin nyttemmin. Jos joka aamu herättyään menee peilin eteen seisomaan ja toistaa itselleen jotain mantraa niin kyllähän siihen alkaa pakostikin uskomaan, oli se sitten totta tai ei.
Lainaa
Minä taas väitän, että sinä olet paljon vaarallisempi talvella noiden ke-kitkojesi kanssa, kuin minä nastojen kanssa. Tätä tukee myös Tuulilasi ja Tekniikan maailma!
Tiettyinä päivinä olen. Tiettyinä päivinä sinä olet. Kun sitten aletaan laskemaan noita päiviä yhteen niin huomataan että niitä superpainotuksen omaavia luistinkenttäkelejä on kovin vähän talven aikana ja että kuiva/märkä asfaltti on yleisin ajoalusta. Tätä ei tue TL ja TM koska he elävät omassa "märässä unelmassaan" suupielet korvissa Ivalossa Nokian renkaiden kestittäminä.
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 08.04.18 - klo:12:28
se että nastarenkaista tulee jotain terveyshaittaa on ihan turhaa jeesustelua suurempi ongelma on surkea kaupunki suunnittelu, kasvavat liikenne määrät, tehtaiden päästör, raskas liikenne ja pakokaasu päästöt ylipäätään.
jos vähän suhteteutetaan asiota niin tupakka tappaa välittömästi varmasti enemmän kuin se että ajetaanko henkilöautoissa nastarenkailla vai ei. nykyisin on vaan mediaseksikästä tukea harhaluuloja ja syyttää aina muita kuim itseään.
Ensin koostat pitkän listan muista syyllisistä ja heti perään tunnustat, kuinka seksikkäänä pidät muiden syyttelyä. Rehellisyys on ihailtava piirre ihmisessä.
Tupakan ja autolla ajamisen vaikutuksissa on olennainen ero. Auton päästöt tappavat muita ja tupakka tappaa tupakoitsijan. On varsin itsekästä olettaa omaavansa oikeuden olla välittämättä muiden terveydestä. Jokainen tuhotkoon omaa terveyttään niin halutessaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:13:38
Nopeusennätyksiä ei taideta rikkoa alunperin 130 hevosvoimaisella moottorilla, ei edes vaikka sille tekisi "tupla tehot" tempun.
Koko nopeusennätys on täysin vailla merkitystä markkinoinnin ulkopuolella. Onko tuosta nyt luettavissa, että isojen renkaiden päälle olet valinnut pienin ja keveän auton?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.04.18 - klo:14:11
Koko nopeusennätys on täysin vailla merkitystä markkinoinnin ulkopuolella. Onko tuosta nyt luettavissa, että isojen renkaiden päälle olet valinnut pienin ja keveän auton?
Moottorin ympäriltä löytyy isohko farmarikori ja koko kauneus painaa kuljettajan kera karvan vaille 2 tonnia. Noin pieni moottori on tämän yhdistelmän kanssa vähän hätää kärsimässä. Päivitettyjen jarrujen vuoksi pitää käyttää noin isoja vanteita, hidastuvuus on mulla prioriteeteista suurempi kuin kiihtyvyys.
Nyt on pakko takertua tähän rengaskokoon. Miten voit väittää, että 235/40R19 KE-Kitka on mitenkään hyvä talvirengas Suomessa ajoit sitten miten tahansa ja samalla kyseenalaistat muiden käyttämät nasta/skandikitkat ja jopa haukut heitä vaarallisiksi kuskeiksi? Voisin myös kyseenalaistaa tuon rengaskoon laittomaksi, jos sinun nopeusmittarisi näyttää tämän jälkeen liian vähän, joka muuttaa autosi laittomaksi eikä mene edes muutoskatsastuksesta läpi (Jota epäilen ettet ole edes tehnyt)!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:00:17
Yksi esimerkki oman autoni 235/40r19 talvirengaskoosta.
Neljänneksi, se että joku ajaa nastarenkailla paljaalla asfaltilla 100km/h tai 120km/h ja ei kuole sitä tehdessään ei tarkoita sitä etteikö se olisi vaarallista, tai ainakin paljon vaarallisempaa kuin olosuhteisiin soveltuvammalla rengastyypillä ajaminen. Kuten edellä kirjoitin, kyllä minäkin voisin ajaa jäisellä tienpinnalla 100km/h tai 120km/h KE-kitkojeni kanssa, tai vaikka niin paljon kuin moottori ja voimansiirto häviöineen antaa myöden, mutta en tee sitä koska koen sen olevan liian vaarallista. Kuitenkin, minun ja meidän muiden KE-kitkakuskien onneksi ne etelä-suomen tiet joilla olisi 100km/h tai 120km/h rajoitukset talviaikaan eivät ole jäässä kuin muutaman hassun päivän vuodesta jolloin me voimmekin ajaa turvallisesti ja hyvällä omallatunnolla suurinta sallittua vauhtia 99,9% ajasta. Muilla rengastyypeillä ajavat ottavat sitten suuremman riskin, joko tiedostaen tai useimmiten tiedostamattaan.
Hidastuvuus on sinulla pririteeteissä tärkeämpi, kuin kiihtyvyys mutta yhdistelmän laittomuus ei kiinnosta?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:14:17
Moottorin ympäriltä löytyy isohko farmarikori ja koko kauneus painaa kuljettajan kera karvan vaille 2 tonnia. Noin pieni moottori on tämän yhdistelmän kanssa vähän hätää kärsimässä. Päivitettyjen jarrujen vuoksi pitää käyttää noin isoja vanteita, hidastuvuus on mulla prioriteeteista suurempi kuin kiihtyvyys.
Kumpi on todennäköisempää joutu onnettomuuteen ja selvitä siitä:
Vaihtoehto A:
Lunta tulee lyhyessä ajassa 10-20cm lunta vaikkapa marraskuussa ja sinulla on asianmukaiset nasta/skandikitkarenkaat alla vai KE-kitkat alla?
vai
Vaihtoehto B:
Keväällä +2 asteessa keväällä, kun ajat nasta/skandikitkatrenkaat alla vai KE-kitkat alla.
Näistä löytyy kyllä hyvät lööpit mistä asian voi tarkistaa. Ja edelleen yllä löytyy kysymys onko 235/40R19 KE-Kitka on mitenkään hyvä talvirengas Suomessa paitsi ulkonäkösyistä? Renkaan leveydellä ei ole mitään tekemistä Suomen nopeuksissa turvallisuuden kanssa, kun puhutaan normaali kokoisista renkaista ja Suomen ajonopeuksista. Liian leveistä renkaista on painvastoin haittaa mm. vesi/loska/lumisateessa!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:13:38
Niinkuin olen ennenkin sanonut, kyse on aina kompromisseista ja riskien tunnistamisesta sekä niiden hallinnasta. Etelässä kuiva asfaltti on paljon yleisempi tienpinta kuin märkä asfaltti, ja tällöin renkaan leveydestä on enemmän hyötyä. Niinä harvana päivänä kun vettä tulee kaatamalla taivaalta tai tie on loskainen, ajan hitaammin. Kuinkahan moni skandikitkakuski tekee samoin?
Nopeusennätyksiä ei taideta rikkoa alunperin 130 hevosvoimaisella moottorilla, ei edes vaikka sille tekisi "tupla tehot" tempun.
Tiettyinä päivinä olen. Tiettyinä päivinä sinä olet. Kun sitten aletaan laskemaan noita päiviä yhteen niin huomataan että niitä superpainotuksen omaavia luistinkenttäkelejä on kovin vähän talven aikana ja että kuiva/märkä asfaltti on yleisin ajoalusta. Tätä ei tue TL ja TM koska he elävät omassa "märässä unelmassaan" suupielet korvissa Ivalossa Nokian renkaiden kestittäminä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:14:17
Moottorin ympäriltä löytyy isohko farmarikori ja koko kauneus painaa kuljettajan kera karvan vaille 2 tonnia. Noin pieni moottori on tämän yhdistelmän kanssa vähän hätää kärsimässä. Päivitettyjen jarrujen vuoksi pitää käyttää noin isoja vanteita, hidastuvuus on mulla prioriteeteista suurempi kuin kiihtyvyys.
Ei tuon kokoisilla jarruilla ole mitään tekemistä hidastuvuuden kanssa Suomen nopeuksissa/vuoristoissa jonkin laiskan perheauton alla. Tarpeetonta jousittamatonta massaa vain sekä jarrujen että pyörien muodossa, joka vain haittaa hidastamista ja ajettavuutta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:15:12
Hidastuvuus on sinulla pririteeteissä tärkeämpi, kuin kiihtyvyys mutta yhdistelmän laittomuus ei kiinnosta?
Miten se olikaan, leimautitko omat tuplatehoviritelmäsi konttorilla?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.04.18 - klo:15:49
Miten se olikaan, leimautitko omat tuplatehoviritelmäsi konttorilla?
Kaikki oli laillisesti otteessa ja tämähän montaa kismittääkin. Parasta huvia oli katsoa inssin ilmettä, kun istui autoon ja totesi "Sinullahan on hieno välijäähdytin keulalla. Jaa se onkin merkattu otteeseen".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:15:12
Nyt on pakko takertua tähän rengaskokoon. Miten voit väittää, että 235/40R19 KE-Kitka on mitenkään hyvä talvirengas Suomessa ajoit sitten miten tahansa ja samalla kyseenalaistat muiden käyttämät nasta/skandikitkat ja jopa haukut heitä vaarallisiksi kuskeiksi? Voisin myös kyseenalaistaa tuon rengaskoon laittomaksi, jos sinun nopeusmittarisi näyttää tämän jälkeen liian vähän, joka muuttaa autosi laittomaksi eikä mene edes muutoskatsastuksesta läpi (Jota epäilen ettet ole edes tehnyt)!
Hidastuvuus on sinulla pririteeteissä tärkeämpi, kuin kiihtyvyys mutta yhdistelmän laittomuus ei kiinnosta?
Siten voin väittää, että valtaosa etelässä ajamistani tiekilometreistä ovat puhtaalla asfalttipinnalla varustettuja, satunnaisen pienen vesi / lumikerroksen höystäminä. Leveämpi rengas on kapeaa parempi valinta tällaisessa tapauksessa.
Kyseinen ajoneuvo on tyyppihyväksytty tehtaalta tullessaan maksimissaan 17" vanteille jolloin 19" vanteet ovat pakko muutoskatsastaa, näin olen myöskin tehnyt. Jarrupäivityksen vuoksi 19" vanne on pienin joka autoon tällä hetkellä sopii joten katsastukseen ajeltaessa ei ajoneuvoon olisi ollut edes mahdollisuutta saada "leimaa" ilman muutoskatsastuksen suorittamista, oli auto sitten muutoin teknisesti kunnossa tai ei. Neljällä 20" varapyörällä katsastukseen ajaminen (Audin 19" varapyörä ei sovi jarrujen ylle, on kokeiltu) voisi teoriassa kai toimia jotta tuota muutoskatsastusta ei tarvitsisi tehdä. En tiedä, en ole kokeillut, eikä valitettavasti enää ole mahdollisuuttakaan siihen.
Renkaat itsessään eivät kiinnostaneet katsuria ollenkaan. Minkäänlaista selvitystä ei tarvinnut esittää kasvaneesta halkaisijasta ja sen tuomista muutoksista. Itse tottakai olen valinnut juuri tuon rengaskoon huolella ja nimenomaan sen vuoksi että näillä renkailla nopeusmittarin viisari näyttää täsmälleen oikein. Matkamittarin lukema toki kulkee sen 5-6% hitaammin kuin todellisuudessa, mutta tämä on pieni haitta.
Lainaa
Kumpi on todennäköisempää joutu onnettomuuteen ja selvitä siitä:
Vaihtoehto A:
Lunta tulee lyhyessä ajassa 10-20cm lunta vaikkapa marraskuussa ja sinulla on asianmukaiset nasta/skandikitkarenkaat alla vai KE-kitkat alla?
vai
Vaihtoehto B:
Keväällä +2 asteessa keväällä, kun ajat nasta/skandikitkatrenkaat alla vai KE-kitkat alla.
Hyvinkin todennäköisesti tiputtaisin ajonopeuksiani roimasti jos päätiellä olisi 20cm kerros tuoretta lunta eikä aura-auto olisi ehtinyt vielä käymään paikalla, ajoinpa sitten omaa autoani KE-kitkoilla tai jotain muuta autoa jollakin muulla rengastuksella. Minulla ei ole pakonomaista tarvetta ajaa aina suurinta sallittua, toisin kuin eräillä tuntuu olevan.
LainaaJa edelleen yllä löytyy kysymys onko 235/40R19 KE-Kitka on mitenkään hyvä talvirengas Suomessa paitsi ulkonäkösyistä? Renkaan leveydellä ei ole mitään tekemistä Suomen nopeuksissa turvallisuuden kanssa, kun puhutaan normaali kokoisista renkaista ja Suomen ajonopeuksista. Liian leveistä renkaista on painvastoin haittaa mm. vesi/loska/lumisateessa!
Kerrattakoon vielä mitä yllä totesin. Kyseinen rengastus on tällä hetkellä
pienin mahdollinen joka ajoneuvoon sopii, niin kantavuusluokan kuin halkaisijansakin suhteen. Jos haluaisin tuunata autoani
ulkonäkösyistä niin olisin valinnut vähintään 20" vannekoon, tällä hetkellä etuvanteet pyörivät noin 4mm erotuksella satuloihin ja joka talvi satulan ja vanteen väliin kerääntynyt suolakurapaska tekee hiomapaperin lailla selvää vanteiden sisäpinnoista. Onneksi ulkonäkö on toissijaista ja pienet naarmut eivät menoa haittaa. Valitsemalla 20" vannekoon olisin joutunut hankkimaan vieläkin leveämmät renkaat jotta saisin saman kantavuusluokan kuin mitä nykyisillä nyt on. Olen ihan tyytyväinen nykyiseen leveyteen, se lienee hyvä kompromissi jos analysoidaan etelän tiestöllä saavutettavia mahdollisia riskejä ja hyötyjä.
(Sivuhuomautuksena todettakoon että taitaa valtaosa uusista isomman kokoluokan autoista olla jo 225 leveillä talvirenkaillakin tehtaalta lähtiessään?)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:15:54
Kaikki oli laillisesti otteessa ja tämähän montaa kismittääkin. Parasta huvia oli katsoa inssin ilmettä, kun istui autoon ja totesi "Sinullahan on hieno välijäähdytin keulalla. Jaa se onkin merkattu otteeseen".
Mihin malliin verrattuna esimerkiksi Ocun ja Luupään 2x tehot menivät +20 prosentin sisään vai teitkö luvanvaraisen moottorinvaihdon? Miten päästöt?y
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 08.04.18 - klo:13:26
Trafin mukaan 3000 km:n välein kierrätettävä nastarenkaiden paikkaa!!! Kuinkahan moni näin tekee?
Nää on näitä juttuja joita kannattaa antaa ohjeiksi puupäille. Sama kuin että tulpat täytyy vaihtaa 3 vuotta/60 000tkm. Itsehän en 30 000 km ajettuja tulppia vaihda vaikka ovat olleet autossa 3 vuotta. OT.
Itse kierrätän kesä-,kitka- ja nastarenkaita ihan kuluneisuuden mukaan. En jonkun vuosiohjeen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.04.18 - klo:15:47
Ei tuon kokoisilla jarruilla ole mitään tekemistä hidastuvuuden kanssa Suomen nopeuksissa/vuoristoissa jonkin laiskan perheauton alla. Tarpeetonta jousittamatonta massaa vain sekä jarrujen että pyörien muodossa, joka vain haittaa hidastamista ja ajettavuutta.
Enpä ole kauheasti jäänyt kaipailemaan vanhoja jumittelevia liukusatuloita jotka käytännössä vain jarruttavat toiselta puolelta. Uusissa jarruissa palat ovat kolme kertaa suuremmat pinta-alaltaan ja vipuvartta on 5cm enemmän + jarrutus tapahtuu molemmilta puolilta mäntien avulla. Kuka sitten mitä arvostaa enemmän on henkilökohtaista, mulle pieni tiputus kiihtyvyydessä on ok jos täyteen kuormattuna auto pysähtyy tarvittaessa pikkaisen ripeämmin (eikä siinä yhteydessä tarvitse aina ostaa uusia kalsareita.)
Isommat jarrut toki auttavat ainoastaan mikäli kitkaa on riittävästi tien ja renkaiden välissä, ja esimerkiksi Hakka R2:ia käytettäessä se varmasti onkin aivan yhdentekevää mitkä jarrut autosta löytyvät koska niillä renkailla kun sitä kitkaa ei ole tarjota silloin kun keli on jotain muuta kuin talvinen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.04.18 - klo:16:41
Mihin malliin verrattuna esimerkiksi Ocun ja Luupään 2x tehot menivät +20 prosentin sisään vai teitkö luvanvaraisen moottorinvaihdon? Miten päästöt?y
Nämä autot eivät mitenkään liity tähän ketjuun ja kuten totesin, niin muutokset oli otteessa ja auto oli katulaillinen! Joidenkin on vain hankala tätä hyväksyä.
Miten levämpi rengas on parempi, kuin kapeampi talvirenkaana? Argumentoippa tuo hieman paremmin miten 235/40R19 rengas on Suomessa talvella parempi, kuin esimerkiksi 225/45R17?
Muuten sinun uskottavuus on täysin mennyt tässä KE-kitka ylistyksessä, koska renkaasi ovat kaikkea muuta, kuin järkevä valinta Suomessa talvirenkaaksi. Kyse on vain miten haluat yrittää tehdä omasta jarrupäivityksestäsi maailmaa pelastavan asian kuten KE-kitkoista ilman mitään järkevää argumenttiä, kuin toteamalla leveämpi on parempi. Tosin tämänkin kumuat jo alla toteamalla, että jarrusatuloiden ja vanteen väliin ei jää, kuin 4mm tilaa joten isompi kivi tai vierasesine saattaa aiheuttaa kivan yllätyksen ;D.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:16:15
Siten voin väittää, että valtaosa etelässä ajamistani tiekilometreistä ovat puhtaalla asfalttipinnalla varustettuja, satunnaisen pienen vesi / lumikerroksen höystäminä. Leveämpi rengas on kapeaa parempi valinta tällaisessa tapauksessa.
Kyseinen ajoneuvo on tyyppihyväksytty tehtaalta tullessaan maksimissaan 17" vanteille jolloin 19" vanteet ovat pakko muutoskatsastaa, näin olen myöskin tehnyt. Jarrupäivityksen vuoksi 19" vanne on pienin joka autoon tällä hetkellä sopii joten katsastukseen ajeltaessa ei ajoneuvoon olisi ollut edes mahdollisuutta saada "leimaa" ilman muutoskatsastuksen suorittamista, oli auto sitten muutoin teknisesti kunnossa tai ei. Neljällä 20" varapyörällä katsastukseen ajaminen (Audin 19" varapyörä ei sovi jarrujen ylle, on kokeiltu) voisi teoriassa kai toimia jotta tuota muutoskatsastusta ei tarvitsisi tehdä. En tiedä, en ole kokeillut, eikä valitettavasti enää ole mahdollisuuttakaan siihen.
Renkaat itsessään eivät kiinnostaneet katsuria ollenkaan. Minkäänlaista selvitystä ei tarvinnut esittää kasvaneesta halkaisijasta ja sen tuomista muutoksista. Itse tottakai olen valinnut juuri tuon rengaskoon huolella ja nimenomaan sen vuoksi että näillä renkailla nopeusmittarin viisari näyttää täsmälleen oikein. Matkamittarin lukema toki kulkee sen 5-6% hitaammin kuin todellisuudessa, mutta tämä on pieni haitta.
Hyvinkin todennäköisesti tiputtaisin ajonopeuksiani roimasti jos päätiellä olisi 20cm kerros tuoretta lunta eikä aura-auto olisi ehtinyt vielä käymään paikalla, ajoinpa sitten omaa autoani KE-kitkoilla tai jotain muuta autoa jollakin muulla rengastuksella. Minulla ei ole pakonomaista tarvetta ajaa aina suurinta sallittua, toisin kuin eräillä tuntuu olevan.
Kerrattakoon vielä mitä yllä totesin. Kyseinen rengastus on tällä hetkellä pienin mahdollinen joka ajoneuvoon sopii, niin kantavuusluokan kuin halkaisijansakin suhteen. Jos haluaisin tuunata autoani ulkonäkösyistä niin olisin valinnut vähintään 20" vannekoon, tällä hetkellä etuvanteet pyörivät noin 4mm erotuksella satuloihin ja joka talvi satulan ja vanteen väliin kerääntynyt suolakurapaska tekee hiomapaperin lailla selvää vanteiden sisäpinnoista. Onneksi ulkonäkö on toissijaista ja pienet naarmut eivät menoa haittaa. Valitsemalla 20" vannekoon olisin joutunut hankkimaan vieläkin leveämmät renkaat jotta saisin saman kantavuusluokan kuin mitä nykyisillä nyt on. Olen ihan tyytyväinen nykyiseen leveyteen, se lienee hyvä kompromissi jos analysoidaan etelän tiestöllä saavutettavia mahdollisia riskejä ja hyötyjä.
(Sivuhuomautuksena todettakoon että taitaa valtaosa uusista isomman kokoluokan autoista olla jo 225 leveillä talvirenkaillakin tehtaalta lähtiessään?)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:17:05
Miten levämpi rengas on parempi, kuin kapeampi talvirenkaana? Argumentoippa tuo hieman paremmin miten 235/40R19 rengas on Suomessa talvella parempi, kuin esimerkiksi 225/45R17?
Siten että kosketuspinta-ala tiehen on leveämmällä renkaalla suurempi silloin kun välissä ei ole mitään. Useimmiten etelässä ei ole. 10mm leveyseron edut/haitat lienevät pieniä, mutta edelleen kyllä testattavissa ja mitattavissa.
Lainaa
Muuten sinun uskottavuus on täysin mennyt tässä KE-kitka ylistyksessä, koska renkaasi ovat kaikkea muuta, kuin järkevä valinta Suomessa talvirenkaaksi. Kyse on vain miten haluat yrittää tehdä omasta jarrupäivityksestäsi maailmaa pelastavan asian kuten KE-kitkoista ilman mitään järkevää argumenttiä, kuin toteamalla leveämpi on parempi. Tosin tämänkin kumuat jo alla toteamalla, että jarrusatuloiden ja vanteen väliin ei jää, kuin 4mm tilaa joten isompi kivi tai vierasesine saattaa aiheuttaa kivan yllätyksen ;D.
Lähes yksinomaan paljaalla/märällä asfaltilla ajettaessa KE-kitka on paras valinta. 19" koossa löytyisi toki myös skandikitkoja ja nastakumejakin, mutta ne ovat huonompi valinta etelän paljaille/kosteille asfalteille. Pohjoissuomessa pääasiallisesti autoillessa tilanne olisi varmasti toisenlainen ja toisenlaiset renkaat parempi valinta, myös tähän omaan autooni.
4mm etäisyys satulan ja vanteen välissä ei ole ollenkaan niin harvinaista kuin kuvittelet, vastaan on tullut autoja 15" valmistajan vakiovanteilla ja jarruilla ja joissa tuota etäisyyttä on myös ollut yhtä paljon/vähän, ja vanteet + satulat samalla tavalla urilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:16:52
Nämä autot eivät mitenkään liity tähän ketjuun ja kuten totesin, niin muutokset oli otteessa ja auto oli katulaillinen! Joidenkin on vain hankala tätä hyväksyä.
Suomessa on paljon autoja liikenteessä, joiden otteessa lukee jotain muutoksista, mutta ovat silti laittomia. Laki on selvä ja tuollaiset tuplatehot ovat varsin raskaita saada lain mukaiseksi. Epäilen vahvasti tilanteen olevan juuri noin sinunkin tapauksessa, koska väistelet joka kerta ne hankalimmat kysymykset muutostesi laillisuudesta.
Vastaan vielä tähän vaikka sinunkin kohdallasi ei ole tarvetta, koska sinulla ei ole selkärankaa edes lunastaa/toteuttaa vetojasi!
Auto oli täysin laillinen ja radalla/vartilla tehoja pystyi nostamaan ahtopaineilla. Autot ovat olleet aina mallisarjan tehokkaimpia sekä varustettu suurimmilla ja tehokkaimmilla jarruilla. Onneksi pari vanhaa rekisteriotettakin on vielä tallessa mistä kaikki muutokset löytyy, jos joku rupeaa niin pitkälle vänkäämään, että haluaa nähdä ne.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.04.18 - klo:17:37
Suomessa on paljon autoja liikenteessä, joiden otteessa lukee jotain muutoksista, mutta ovat silti laittomia. Laki on selvä ja tuollaiset tuplatehot ovat varsin raskaita saada lain mukaiseksi. Epäilen vahvasti tilanteen olevan juuri noin sinunkin tapauksessa, koska väistelet joka kerta ne hankalimmat kysymykset muutostesi laillisuudesta.
Kun talven jälkeen katsoo noita uraisia teitä, niin varmana tuo suurempi leveys on plussaa ;D. Tuo sinun suurempi leveyden hyöty häviää tasan siinä vaiheessa, kun tiellä on vettä/loskaa/räntää/lunta. Sen jälkeen liirron vaara on huomattavasti pienemmillä nopeuksilla, kuin kapeammalla/korkeammalla renkaalla varustetussa autossa. Mitään todellista hyötyä et Suomessa saa tuosta renkaiden leveydestä ellet käy KE-kitkoilla ajamassa sulalla kelillä moottoriradalla talviaikaan. Se että perustelet KE-kitkaan paremmaksi on ihan kustannus kysymys, koska sinun rengaskoossa nastat tai skandikitkat ovat huomattavasti kalliimpia, kuin KE-kitkat. Tosin tätä sinä et tule ikinä myöntämään. Tuota jarrujen kasvattamistakaan ei pysty millään perustelemaan Suomen nopeuksilla etteikö se olisi ollut alunperin Passatissa "riittävä".
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:17:27
Siten että kosketuspinta-ala tiehen on leveämmällä renkaalla suurempi silloin kun välissä ei ole mitään. Useimmiten etelässä ei ole. 10mm leveyseron edut/haitat lienevät pieniä, mutta edelleen kyllä testattavissa ja mitattavissa.
Lähes yksinomaan paljaalla/märällä asfaltilla ajettaessa KE-kitka on paras valinta. 19" koossa löytyisi toki myös skandikitkoja ja nastakumejakin, mutta ne ovat huonompi valinta etelän paljaille/kosteille asfalteille. Pohjoissuomessa pääasiallisesti autoillessa tilanne olisi varmasti toisenlainen ja toisenlaiset renkaat parempi valinta, myös tähän omaan autooni.
4mm etäisyys satulan ja vanteen välissä ei ole ollenkaan niin harvinaista kuin kuvittelet, vastaan on tullut autoja 15" valmistajan vakiovanteilla ja jarruilla ja joissa tuota etäisyyttä on myös ollut yhtä paljon/vähän, ja vanteet + satulat samalla tavalla urilla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:17:27
4mm etäisyys satulan ja vanteen välissä ei ole ollenkaan niin harvinaista kuin kuvittelet, vastaan on tullut autoja 15" valmistajan vakiovanteilla ja jarruilla ja joissa tuota etäisyyttä on myös ollut yhtä paljon/vähän, ja vanteet + satulat samalla tavalla urilla.
Tämä on totta. Edellisessä tigussani erään uusien renkaiden vaihdon jälkeen ihmettelin liikkeelle lähtiessä naputtavaa ääntä, jonka taajuus kasvoi vauhdin kasvaessa.
Takaisin rengasliikkeeseen, että mitähän helvettiä nyt...
Liikkeen laittamat tarralla olevat tasapainotuspainot olivat vanteessa juuri siinä linjassa missä jarrulevykin, ja ne otti satulaan kiinni. Tuossa tigussa oli 16 tuuman vanteet ja satulan ja vanteen välissä ehkä 2-3mm tilaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:17:49
Vastaan vielä tähän vaikka sinunkin kohdallasi ei ole tarvetta, koska sinulla ei ole selkärankaa edes lunastaa/toteuttaa vetojasi!
Haha. On sulla kyllä pokkaa vielä huudella sen jälkeen, kun haihduit pois paikalta sen jälkeen, kun olisi pitänyt lyödä lukkoon itse ehdottamasi vedon ehdot. No Karppa on Karppa. Ei sulla kyllä ollut uskallusta osallistua myöskään mun ehdottamaan vetoon. Kunhan huutelet.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.04.18 - klo:18:05
Haha. On sulla kyllä pokkaa vielä huudella sen jälkeen, kun haihduit pois paikalta sen jälkeen, kun olisi pitänyt lyödä lukkoon itse ehdottamasi vedon ehdot. No Karppa on Karppa. Ei sulla kyllä ollut uskallusta osallistua myöskään mun ehdottamaan vetoon. Kunhan huutelet.
Voin kaivaa vielä tuon yhteenvedon, jos on tarvista. Sinä et pääse tavoistasi eroon, että yrität rahapanoksilla saada henkilöt hiljaiseksi, kun esität vetoja. Viime kesänä aioit käydä toteuttamassa asian eikä sitä ole tapahtunut.
Se myös tästä aiheesta, jonka tuon tarvittaessa aina esille, koska netissä turhan huutelijat muistetaan. Toiset puhuu/kirjoittaa ja toiset tekee/toteuttaa!
Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 08.04.18 - klo:03:52
Jumalauta, isot ihmiset kinaavat, kuin tarhaikäset kakarat. Osa vielä ihan tosissaan ;D ;D.
Näillä saiteilla tuppaa käymään siten, että käyttäjien joukosta valikoituu persoona, josta minä käytän termiä Palstan Kingi.
Vagarenalla -karppa- on Kingi, ja Jultsu ja teräsharmaa haluaisivat olla. Siitä asetelmasta nämä selkkaukset saavat alkunsa. Yhteenottojen lopputulema on tähän asti aina ollut se, että haastajat joutuvat persraiskattuina nuolemaan haavojaan -karpan- jatkaessa Kinginä.
Paviaanilaumassa johtaja nauttii monista etuisuuksista ja saa mm. nussia kaikki lauman naaraat. Mitä Palstan Kingi hyötyy asemastaan - sitä en osaa sanoa.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 08.04.18 - klo:18:30
Näillä saiteilla tuppaa käymään siten, että käyttäjien joukosta valikoituu persoona, josta minä käytän termiä Palstan Kingi.
Vagarenalla -karppa- on Kingi, ja Jultsu ja teräsharmaa haluaisivat olla. Siitä asetelmasta nämä selkkaukset saavat alkunsa. Yhteenottojen lopputulema on tähän asti aina ollut se, että haastajat joutuvat persraiskattuina nuolemaan haavojaan -karpan- jatkaessa Kinginä.
Paviaanilaumassa johtaja nauttii monista etuisuuksista ja saa mm. nussia kaikki lauman naaraat. Mitä Palstan Kingi hyötyy asemastaan - sitä en osaa sanoa.
Olla oikeassa ;D.
Ei siinä mitään kyllä minä pystyn myöntämään, että Etelä-Suomessa pääteillä ajaessa pystyy KE-kitkoilla pärjäämään. Olen tämän myöntänyt jo monta vuotta sitten ;).
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 08.04.18 - klo:18:30
Vagarenalla -karppa- on Kingi, ja Jultsu ja teräsharmaa haluaisivat olla.
Yleensä se lauman alfa on se joka karjuu eniten ja pisimpään, ja kellä tuosta kolmikosta onkaan eniten foorumiviestejä...? :'(
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:17:49
Kun talven jälkeen katsoo noita uraisia teitä, niin varmana tuo suurempi leveys on plussaa ;D. Tuo sinun suurempi leveyden hyöty häviää tasan siinä vaiheessa, kun tiellä on vettä/loskaa/räntää/lunta. Sen jälkeen liirron vaara on huomattavasti pienemmillä nopeuksilla, kuin kapeammalla/korkeammalla renkaalla varustetussa autossa.
Noh, ensinnäkään renkaan "korkeudella" ei ole suoraan ajettaessa minkään valtakunnan merkitystä, sen tuomat hyödyt / haitat näkyvät vasta kun suuntaa halutaan vaihtaa.
Toisekseen, kapeampi rengas tippuu suuremmalla varmuudella siihen
nastarenkaiden raiskaamaan ajouraan, kun taasen leveämpi kumi pysyy osittain uran ulkopuolella. Jotkin isoja vanteita käyttävät autoilijat saattavat asentaa myös madallussarjan autoihinsa ja madaltaa autoaan niin paljon että pyöränkulmat heittävät tämän jälkeen häränvittua ja tämän vuoksi auto alkaa vikuroimaan, näissä tapauksissa on sitten helpompi syyttää sitä näkyvämpää vihollista kuin sitä piilossa olevaa. Sivuhuomautuksena, itse en ainakaan jaksa ajaa urissa, melu on aina suurempaa ja renkaat kuluvat nopeammin + kitkaa on vähemmän.
Kolmanneksi, leveämmät renkaat ovat huonommat loskalla ja vesipatjaisella tiellä. Puhtaalla asfaltilla ja lumella niistä on hyötyä, nihkeän kostealla myös. Jälleen kerran on aika palata todennäköisyyksiin ja empiirisiin havaintoihin tieolosuhteista ja havaitaan että paljas asfaltti dominoi etelässä talviaikaan.
Lainaa
Mitään todellista hyötyä et Suomessa saa tuosta renkaiden leveydestä ellet käy KE-kitkoilla ajamassa sulalla kelillä moottoriradalla talviaikaan. Se että perustelet KE-kitkaan paremmaksi on ihan kustannus kysymys, koska sinun rengaskoossa nastat tai skandikitkat ovat huomattavasti kalliimpia, kuin KE-kitkat. Tosin tätä sinä et tule ikinä myöntämään. Tuota jarrujen kasvattamistakaan ei pysty millään perustelemaan Suomen nopeuksilla etteikö se olisi ollut alunperin Passatissa "riittävä".
Hyödyt ovat sangen todellisia ja järkisyin perusteltavissa ihan normaalissa tieliikennekäytössäkin kuten olen yllä todistanut.
Mitä renkaiden hintoihin tulee, tässä muutamia esimerkkejä rengas-online sivustolta, kaikki 235/40r19 kokoluokassa ja haettu 5 minuuttia sitten:
Continental Conti Viking Contact 6 235/40 R19 96T XL
skandikitka, vain 267,41 , (toim. huom. 2016 TM:n testin voittaja!)
Continental IceContact 2 235/40 R19 96T XL
nastarengas, vain 277,58 , (toim.huom. 2017 ruåtsin testin voittaja
pisteiden valossa!)
Continental WinterContact TS 830P 235/40 R19 92V N0
KE-kitka, vain 264,93 , (toim.huom. tämä siis on nykyinen renkaani)
Continental WinterContact TS 850P 235/40 R19 96V XL
KE-kitka, vain 343,81 , (toim.huom. tämä siis tulisi olemaan seuraava valintani)
Siinä olet kyllä aivan oikeassa että nykyisen rengassarjan ostamalla ja jättämällä esim. nuo skandikitkat kaupan hyllyyn säästin tarpeeksi rahaa jotta pystyin ostamaan purnukan jarrukliineriä. Toinen fakta on että halvoista KE-kitkoista on todella paljon enemmän tarjontaa tuossa rengaskoossa kuin muista talvirengastyypeistä. Lähden kuitenkin siitä ajatuksesta että vain paras on kylliksi hyvää.
Jarruista jos vielä mainittakoon muutama sananen, lienee viisainta ensin kertoa että kyseisessä passatissa on alunperin ollut 288x25mm etujarrulevyt ja 245x10mm jäähdyttämättömät takalevyt. Autolla on tehtaalta lähtiessään ollut omamassaa lähemmäs 1700 kiloa. Täsmälleen samaa etu/takajarruyhdistelmää on käytetty myös 400-500kg kevyemmässä Passatin versiossa, ja samoin myös vielä kevyemmissä Golfeissa ja lukemattomissa muissakin konsernivehkeissä. Omamassaltaan vielä tuosta 200kg suuremmat autot ovat tulleet jo 334 / 269mm jarruyhdistelmällä vakiona. Jokainen voi vetää tuosta omat johtopäätöksensä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:18:15
Voin kaivaa vielä tuon yhteenvedon, jos on tarvista. Sinä et pääse tavoistasi eroon, että yrität rahapanoksilla saada henkilöt hiljaiseksi, kun esität vetoja. Viime kesänä aioit käydä toteuttamassa asian eikä sitä ole tapahtunut.
Se myös tästä aiheesta, jonka tuon tarvittaessa aina esille, koska netissä turhan huutelijat muistetaan. Toiset puhuu/kirjoittaa ja toiset tekee/toteuttaa!
Kuten on jo miljoonaan kertaan nähty, eihän sinua mikään saa hiljaisesksi, vaan räksytät vuodesta toiseen samaa kaikkiin ketjuihin kuulumatonta räksytystäsi. En siis yritä saada sinua hiljaiseksi, vaan yritän hyötyä virhearviostasi taloudellisesti. Ikävä kyllä sekin näyttää olevan mahdotonta, koska ei sinulla ole munaa panostaa sanojesi taakse.
Silti tuon kaiken jälkeenkin oli hämmentävää nähdä, kuinka liukenit pois itse ehdottamastasi vedosta, kun vedon säännöt olisi pitänyt lukita.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.04.18 - klo:17:49Auto oli täysin laillinen ja radalla/vartilla tehoja pystyi nostamaan ahtopaineilla.
Tämäkin lausahdus pisti hieman huvittamaan. Sitä tehoa kun ei luoda happimolekyylejä vaan hiilivetyketjuja polttamalla. Dieselautoissa varsinkin se on aivan se ja sama annatko moottorille 0.5bar vai 2.5bar edestä ilmaa jos syöttömäärä pysyy vakiona. Bensa-autokaan eivät kauheasti tykkää jos menee kesken kaiken nostamaan ahtoja ja kone alkaakin käymään laihalla seoksella. Ehkä ilmaisit asiasi hivenen epäselvästi ja autossa oli jonkinlainen syöttö/ahtokarttojen valintamahdollisuus, mutta ei tuollaisten lentävien lausahdusten heittely ainakaan paranna mainetta "auto alan asijan tuntijana."
Jo 10 vuotta sitten Greddy teki tuollaisia joten ei pitäisi olla mikään uusi asia. Eiköhän google kerro loput. Tänä päivänä löytyy paljon monipuolisempia kuten:
https://www.futurez.fi/product/89276-gfb-g-force-2-elektroninen-ahtopaineensaadin (https://www.futurez.fi/product/89276-gfb-g-force-2-elektroninen-ahtopaineensaadin)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:19:51
Tämäkin lausahdus pisti hieman huvittamaan. Sitä tehoa kun ei luoda happimolekyylejä vaan hiilivetyketjuja polttamalla. Dieselautoissa varsinkin se on aivan se ja sama annatko moottorille 0.5bar vai 2.5bar edestä ilmaa jos syöttömäärä pysyy vakiona. Bensa-autokaan eivät kauheasti tykkää jos menee kesken kaiken nostamaan ahtoja ja kone alkaakin käymään laihalla seoksella. Ehkä ilmaisit asiasi hivenen epäselvästi ja autossa oli jonkinlainen syöttö/ahtokarttojen valintamahdollisuus, mutta ei tuollaisten lentävien lausahdusten heittely ainakaan paranna mainetta "auto alan asijan tuntijana."
Miten se menikään ja kukas se poisteli niitä viestejä ;D
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.04.18 - klo:19:42
Kuten on jo miljoonaan kertaan nähty, eihän sinua mikään saa hiljaisesksi, vaan räksytät vuodesta toiseen samaa kaikkiin ketjuihin kuulumatonta räksytystäsi. En siis yritä saada sinua hiljaiseksi, vaan yritän hyötyä virhearviostasi taloudellisesti. Ikävä kyllä sekin näyttää olevan mahdotonta, koska ei sinulla ole munaa panostaa sanojesi taakse.
Silti tuon kaiken jälkeenkin oli hämmentävää nähdä, kuinka liukenit pois itse ehdottamastasi vedosta, kun vedon säännöt olisi pitänyt lukita.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.12.16 - klo:20:27
En ihan heti usko, että Suomesta löytyisi yhtään ramppia, jossa ei ehtisi kiihdyttämään rajoituksen yläpuolelle litraisella Octavialla. Jos tuollainen kummajainen jostain löytyy, niin kokeilisin kyllä ajaa mielelläni itsekin sen läpi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.16 - klo:20:35
Oulu ja Laanilan ramppi etelään päin. Eikä tarvi olla edes talvikeli.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.12.16 - klo:00:55
Millaisen summan olet valmis panostamaan veikkauksesi taakse?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.12.16 - klo:17:04
Niin edelleenkin jäi nyt epäselväksi se, haluatko edelleen kokeilla sen, kumpi nauraa lopulta? Jos sinua jänskättää, niin voin toki käydä testaamassa tuon rampin ihan vain tieteen ja foorumikeskustelun vuoksikin. Käykö sinulle muuten konsernin sisältä Ocu:n sisarmallit Golf, A3 ja Leon, jos niiden saatavuus on parempi?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.12.16 - klo:18:13
Koeta nyt päättää, kun autokin vaihtuu lennossa? Ei muuta, kuin kojelautakamera näyttöön ja käyt 1.0TSI octavialla ajamassa, yksi veto ja yli 100km/h todellista nopeutta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.12.16 - klo:00:18
Päättää mitä? Siinä vaiheessa kun esimerkkisi annoit, niin ei ollut mitään vaihtoehtoja autolle.
Ovatko vastaavat konsernisisaret sallittuja ja haluatko panostaa arvauksellesi?
Lainaus käyttäjältä: Ambientti - 18.12.16 - klo:12:40
Kyllä tässä aika tarkasti auton määrittelit:
Että siitä vaan kokeilemaan.
Tämän viestin sinä yritit poistaa, jonka onneksi kopioin:Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.12.16 - klo:22:42
Tarjosin kyllä sinulle toistuvasti tilaisuutta laittaa panoksia peliin, mutta koppia et syystä tai toisesta ottanut. Ihan vain tieteen vuoksi en viitsi lentää Ouluun suomipäiviä tuhlaamaan. Tietenkin sinä keksit jotain valitettavaa siitäkin, jos kokeilen tuon rampin vasta sitten, kun sattuu olemaan jotain muutakin asiaa käydä Suomessa Helsinkiä lähempänä Oulua. Tuo jatkuvat kitinä kun näkyy olevan kovin luontaista.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.12.16 - klo:16:03
Hommataan sukset ja sauvat, niin tulee hyvä hiihtäjä noilla selityksillä! Netissä moni aina uhoaa ja tosipaikan tullen selitykset on tätä sinun luokkaa.
Heitetään jollekkin foorumilaiselle haaste, että saadaan väitökselle loppu: Voiko joku foorumilainen käydä 1.0 TSI octavialla kokeilemassa tuon Oulun Laanilan rampin etelään päin kojelautakameran kera ja laittaa videon tänne nähtäväksi? Eli talla pohjaa ja saako kelattua ennen, kuin ramppi loppuu 100km/h todellista nopeutta.
Mulla ei muuta ;D
Menis karppa muualle. Nastat on top- ok. Jos oma mailma on suppea ja vain omalla mielipiteellä ja tilastoilla on väliä niin et paljoa tähän keskusteluun tuo. On niitä pellejä ennenkin nähty
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:19:29
Jarruista jos vielä mainittakoon muutama sananen, lienee viisainta ensin kertoa että kyseisessä passatissa on alunperin ollut 288x25mm etujarrulevyt ja 245x10mm jäähdyttämättömät takalevyt. Autolla on tehtaalta lähtiessään ollut omamassaa lähemmäs 1700 kiloa. Täsmälleen samaa etu/takajarruyhdistelmää on käytetty myös 400-500kg kevyemmässä Passatin versiossa, ja samoin myös vielä kevyemmissä Golfeissa ja lukemattomissa muissakin konsernivehkeissä. Omamassaltaan vielä tuosta 200kg suuremmat autot ovat tulleet jo 334 / 269mm jarruyhdistelmällä vakiona. Jokainen voi vetää tuosta omat johtopäätöksensä.
Jarruasiasta täysin samaa mieltä. VW-konsernissa käytetään samaa jarrusettiä varsin suurella omapainoskaalalla!
Yleisinä huomatuksina:
-Kasvakaa aikuisiksi
-Viestien systemaattinen tallentaminen voi olla joko yliampuvaa selustan turvaamista tai silkkaa narsismia
-Jos keskustelun taso ei muutu, tämä ketju on syytä laittaa lukkoon!
Ei tämä ketju ole tarjonnut viikkokausiin mitään sellaista, miksi tätä ei voisi lukita nyt heti. Viimeksi tänään suunnittelin josko ajaisi nastoilla koko kesän, ihan vaan tämän topicin kunniaksi.
Suotavaa olisi Karppa, että pistät yv:llä viestiä sitten kun haluat vedon lyödä sen sijaan, että spämmäät useita ketjuja alleviivaten sitä, ettet koskaan mitään vetoa ole ollut lyömässä.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 08.04.18 - klo:21:45Viimeksi tänään suunnittelin josko ajaisi nastoilla koko kesän, ihan vaan tämän topicin kunniaksi.
Täällä esitettyjen viimeaikaisten tilastotietojen ja tutkimusten valossa olettaisin että et ole kovinkaan viinaan menevää sorttia?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 08.04.18 - klo:21:45
Ei tämä ketju ole tarjonnut viikkokausiin mitään sellaista, miksi tätä ei voisi lukita nyt heti. Viimeksi tänään suunnittelin josko ajaisi nastoilla koko kesän, ihan vaan tämän topicin kunniaksi.
Olet niin väärässä. Tämä ketju ei ole tarjonnut vuosikausiin mitään olennaista.
Sinäänsä ihan hauskaa lukemista ja muistuttaa että meitä on moneen junaan.
Ja joku on saattanut jäädä jopa laiturille ;)
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 08.04.18 - klo:21:45
Ei tämä ketju ole tarjonnut viikkokausiin mitään sellaista, miksi tätä ei voisi lukita nyt heti.
Onkohan tällä foorumilla koskaan lukittu yhtäkään keskustelua?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 08.04.18 - klo:21:45
Viimeksi tänään suunnittelin josko ajaisi nastoilla koko kesän, ihan vaan tämän topicin kunniaksi.
Kyllä nyt ainakin vappuun asti kannattaa nastoilla jyystää, täysin tästä keskustelusta riippumatta. Kyse on turvallisuudesta. Aattona voi sataa vaikka räntää, ja siinä sitten oltaisiin ilman nastoja? Huh, huh!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 08.04.18 - klo:20:51
-Viestien systemaattinen tallentaminen voi olla joko yliampuvaa selustan turvaamista tai silkkaa narsismia
Ihan helposti nuo haulla löytyy yhdestä ketjusta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.04.18 - klo:21:53
Suotavaa olisi Karppa, että pistät yv:llä viestiä sitten kun haluat vedon lyödä sen sijaan, että spämmäät useita ketjuja alleviivaten sitä, ettet koskaan mitään vetoa ole ollut lyömässä.
Ei minulla ei ole mitään syytä käydä sinun kanssasi YV:llä mitään keskusteluja. Aioit viime kesänä tuon kokeilun suorittaa eikä sitä tapahtunut! Se että muisti on lyhyt ja asiaa ruvetaan paikkomaan paremmaksi on jotenkin kornia.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.04.18 - klo:22:08
Olet niin väärässä. Tämä ketju ei ole tarjonnut vuosikausiin mitään olennaista.
Sinäänsä ihan hauskaa lukemista ja muistuttaa että meitä on moneen junaan.
Ja joku on saattanut jäädä jopa laiturille ;)
Minusta taas on hyvä pitää asia yhdessä ketjussa, kuin sotkea useita ketjuja. Sen verran haluan muistustaa, että ketju on ollut pystyssä kaksi vuotta.
Lainaus käyttäjältä: OctyRO - 08.04.18 - klo:20:40
Menis karppa muualle. Nastat on top- ok. Jos oma mailma on suppea ja vain omalla mielipiteellä ja tilastoilla on väliä niin et paljoa tähän keskusteluun tuo. On niitä pellejä ennenkin nähty
Edellinen kommenttisi oli, että nastoilla ajavilla ei ole kokemusta uusista kitkoista. Nyt maailma on suppea! Minulla on kokemusta sekä markkinoiden parhaista skandikitkoista että nastarenkaista ja tämä on oikea topic sille. Mutta eihän tätä topic:a ole pakko lukea? Kumminkin moni tekee niin?
Voisiko joku ystävällisesti selittää, mitkä renkaat ovat ”kitkarenkaat” ja mitkä ”keskieuroopan kitkarenkaat”?
(Skandinaavinen) kitkarengas on se rengas jota meillä suomessa saa rengaskaupoista 99,99% tapauksista. Se on optimoitu toimimaan hyvin kylmissä olosuhteissa, alle -20 asteen lämpötiloissa, lumella ja jäällä. Optimoinnin seurauksena se on surkea kuivalla asfaltilla ja varsinkin sateella.
KE-kitkaregas on se rengas mitä käytetään Keski-Euroopassa talvisin. Se on optimoitu nollan asteen tuntumaan, kuivalle asfaltille ja varsinkin sadekeleille. Optimoinnin seurauksena se on surkea lumella ja varsinkin puhtaaksi kiillotetulla jäällä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.04.18 - klo:07:38
(Skandinaavinen) kitkarengas on se rengas jota meillä suomessa saa rengaskaupoista 99,99% tapauksista. Se on optimoitu toimimaan hyvin kylmissä olosuhteissa, alle -20 asteen lämpötiloissa, lumella ja jäällä. Optimoinnin seurauksena se on surkea kuivalla asfaltilla ja varsinkin sateella.
KE-kitkarengas on se rengas mitä käytetään Keski-Euroopassa talvisin. Se on optimoitu nollan asteen tuntumaan, kuivalle asfaltille ja varsinkin sadekeleille. Optimoinnin seurauksena se on surkea lumella ja varsinkin puhtaaksi kiillotetulla jäällä.
+1
Ajettu 1 päivä kesäkummeilla. Kyllä on muuten pirun karkeat tiet, pahenee vuosi vuodelta. :-X
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.04.18 - klo:06:59
Ei minulla ei ole mitään syytä käydä sinun kanssasi YV:llä mitään keskusteluja. Aioit viime kesänä tuon kokeilun suorittaa eikä sitä tapahtunut! Se että muisti on lyhyt ja asiaa ruvetaan paikkomaan paremmaksi on jotenkin kornia.
Muistan kyllä aivan hyvin sen, ettet halunnut lähteä mukaan vetoon, jonka jälkeen lupasin käydä lomamatkan yhteydessä kokeilemassa ramppisi niin, ettei siitä minulle koidu kustannuksia. Silloin kun oli viime kesänä pohjoisessa liikkeellä, kyseistä autoa ei ollut tarjolla ja homma raukesi siihen. Sinulla oli ja on vieläkin mahdollisuus saada testi tapahtumaan milloin vain, mutta et sitä selkeästi halua. Keskityt mieluimmin leukojesi venyttelyyn. Sinänsä hellyttävää nähdä, kuinka aikuinen mies kuvittelee sanelevansa vedon ehtoja, vaikkei uskalla pistää lanttiakaan vetoon kiinni, mutta ikävä kyllä tosielämässä ilman panosta ei arvontaan pääse osallistumaan. Jos kuitenkin muutat mielesi, niin yv-postissani on tilaa.
Tietenkin voit selitellä vaiennusteorioillasi väistelyäsi, mutta luulen kyllä, ettei ketään kiinnosta kuulla samoja valituksiasi joka kerta jokaisessa ketjussa - siksi yv.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 08.04.18 - klo:00:24
-Autonvalmistajat eivät suunnittele autojaan nastarenkailla ajettaviksi. Hyvä auto ei ole enää hyvä ajettava nastarenkailla. Suurin osa kitkarenkaat valitsevista ei teekään valintaansa ympäristösyistä, vaan haluaa täysin itsekkäästi parempaa ajettavuutta ilman nastojen ropinaa.
Jäin tähän kiinni - siis valmistajatko suunnittelevat sitten autot ennemmin löysärunkoisille skandikitkoille. Ihan mutuna mennään, mutta vielä vähemmän noihin autot on suunnniteltu kuin jäykempirunkoisille nastarenkaille. Ja KE-kitka on varmasti tässä lähimpänä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.04.18 - klo:23:09
Onkohan tällä foorumilla koskaan lukittu yhtäkään keskustelua?
Kyllä nyt ainakin vappuun asti kannattaa nastoilla jyystää, täysin tästä keskustelusta riippumatta. Kyse on turvallisuudesta. Aattona voi sataa vaikka räntää, ja siinä sitten oltaisiin ilman nastoja? Huh, huh!
Koko loppuviikoksi on luvattu -3 ja -8 väliin yöpakkasia, en edes harkitse vielä kesärenkaiden vaihtamista. Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille / risteyksiin / ramppeihin ei ole asiaa.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 09.04.18 - klo:14:55
Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille / risteyksiin / ramppeihin ei ole asiaa.
Minä olen kyllä 20 vuotta pärjännyt noissa tilanteissa kitkoilla. Ei ole tullut mieleenkään, että tarvitsisi nastat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.04.18 - klo:15:21
Minä olen kyllä 20 vuotta pärjännyt noissa tilanteissa kitkoilla. Ei ole tullut mieleenkään, että tarvitsisi nastat.
Vähän sama tuli mieleen.. itsellä ollut 2008 lähtien kitkat eikä pärjäämisessä pienintäkään ongelmaa. Nyt kuluneena talvena tosin ollut nastat auton vaihdon seurauksena ja tämän talven kokemuksella päätös on jo tehty että syksyllä rykästään kitkat alle.
PS. En omista mökkiä enkä varmaan tule omistamaankaan niin nastamiehet saa siellä peilijäisillä mökkiteillä tyydyttää toisiaan ihan rauhassa, en tule teitä sinne häiritsemään.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 09.04.18 - klo:14:55
Koko loppuviikoksi on luvattu -3 ja -8 väliin yöpakkasia, en edes harkitse vielä kesärenkaiden vaihtamista. Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille / risteyksiin / ramppeihin ei ole asiaa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.04.18 - klo:15:21
Minä olen kyllä 20 vuotta pärjännyt noissa tilanteissa kitkoilla. Ei ole tullut mieleenkään, että tarvitsisi nastat.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 09.04.18 - klo:15:35
Vähän sama tuli mieleen.. itsellä ollut 2008 lähtien kitkat eikä pärjäämisessä pienintäkään ongelmaa.
Tässä päästään mielestäni olennaiseen kysymykseen. Ainakaan minulla ei ole mitään huomauttamista tuohon Enhancerin kokemukseen, jonka mukaan hän ei ilman nastarenkaita pärjää. Toki se hieman ihmetyttää, koska oma kokemus on täsmälleen päinvastainen. Mutta voi hyvin olla, että autoilemme erilaisissa olosuhteissa. Myös ajotavat voivat erota. Olennaista kuitenkin on, että Enhancer on asiaa arvioinut, ja sen jälkeen todennut, että nastat on alla oltava.
Autofoorumeilla saattaa kuitenkin syntyä harhakuva siitä, että "suuri autoileva yleisö" tekisi autoilunsa suhteen yhtä punnittuja valintoja, kuin täällä kirjoittavat henkilöt. Juju onkin siinä, että todennäköisesti hyvin suuri joukko suomalaisia ropisuttelee nastoillaan ilman, että olisi koskaan varsinaisesti miettinyt tuon valinnan mielekkyyttä, saati sen ehdotonta välttämättömyyttä. Autoilijoiden enemmistö ei todennäköisesti valitse nastarenkaita sen vuoksi, että he tietävät pärjäävänsä vain niillä. Suurella osalla valinnan taustalla lienee tapa ja tottumus. Minun puolestani nastarenkailla ajakoot kaikin mokomin kaikki ne, jotka ovat todenneet, etteivät muilla pärjää. Muille suosittelen kitkarenkaiden kokeilemista. Vasta oma kokeilu kertoo, pärjääkö ilman nastoja vai.
En väitä ettenkö kitkoilla pärjäisi.
En vaan ymmärrä miksi pitäisi vain pärjätä, kun on parempiakin vaihtoehtoja tuohon keliin olemassa. Lisäksi autolla on kuljettajia myös itseni lisäksi, heidän ennakointikykynsä eikä ajokokemuksensa ole samalla tasolla kuin omani.
Ei tuolla kesärengaskuskien seassa lisäpidosta haittaa ole.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.04.18 - klo:07:38
(Skandinaavinen) kitkarengas on se rengas jota meillä suomessa saa rengaskaupoista 99,99% tapauksista. Se on optimoitu toimimaan hyvin kylmissä olosuhteissa, alle -20 asteen lämpötiloissa, lumella ja jäällä. Optimoinnin seurauksena se on surkea kuivalla asfaltilla ja varsinkin sateella.
KE-kitkaregas on se rengas mitä käytetään Keski-Euroopassa talvisin. Se on optimoitu nollan asteen tuntumaan, kuivalle asfaltille ja varsinkin sadekeleille. Optimoinnin seurauksena se on surkea lumella ja varsinkin puhtaaksi kiillotetulla jäällä.
Mihin luokkaan Continental Viking Contact 6 kuuluu?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 09.04.18 - klo:18:08
En väitä ettenkö kitkoilla pärjäisi.
No sitten on kyseessä allekirjoittaneen tulkintavirhe, joka perustui tähän (alleviivaus minun):
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 09.04.18 - klo:14:55
Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille/risteyksiin/ramppeihin ei ole asiaa.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 09.04.18 - klo:18:08
En vaan ymmärrä miksi pitäisi vain pärjätä, kun on parempiakin vaihtoehtoja tuohon keliin olemassa.
Ehkäpä siksi, että kitkarenkaiden osuuden lisääminen toisi mukanaan sellaista
yleistä hyötyä, joka olisi vastapainona sille menetykselle joka
yksittäinen kuljettaja kokee sen vuoksi, ettei hänellä ole käytössään (omasta mielestään) parasta vaihtoehtoa.
Itse näkisin tällaisina hyötyinä mm. sen, että kitkarenkaat kuluttavat tien pintaa huomattavasti nastarenkaita vähemmän. Tästä puolestaan seuraa tiepitokulujen pienentyminen, ajomukavuuden lisääntyminen (vähemmän karhea asfaltti) sekä ajoturvallisuuden parantuminen (urautumisen vähentyminen). Ja tietysti kitkarengas on ajossa nastaa hiljaisempi pinnan laadusta riippumatta. Nastarenkaiden käyttö heikentää myös hengitysilman laatua varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Tätä kautta kitkarenkaiden käytön lisääntymisellä olisi myös terveysvaikutuksia. Eli
jos kitkarenkailla pärjää, niin silloin niistä luopumista kannattaa harkita mm. edellä mainituista syistä.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 09.04.18 - klo:18:19
Mihin luokkaan Continental Viking Contact 6 kuuluu?
Se on skandinaavinen kitkarengas.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.04.18 - klo:16:50
Isommat jarrut toki auttavat ainoastaan mikäli kitkaa on riittävästi tien ja renkaiden välissä, ja esimerkiksi Hakka R2:ia käytettäessä se varmasti onkin aivan yhdentekevää mitkä jarrut autosta löytyvät koska niillä renkailla kun sitä kitkaa ei ole tarjota silloin kun keli on jotain muuta kuin talvinen.
Onkohan ylläoleva mielipide hlö.kohtainen mutu vai mistähän tuo on repäisty? Siis kun tie on kuiva (jäätön/lumeton), niin silloinhan (myös) skandikitka pysähtyy tehokkaimmin ja lyhimmällä matkalla. Ja kyllä, tehokkailla jarruilla varustettu auto pysähtyy nopeammin, myös Hakka R2:lla.
Myös talvikäytössä, TM-talvitestissä, oli suuria eroja eri automallin kesken vaikka rengastus oli kohtuu vastaava eri automerkeillä/malleilla.
On ihan sataprosenttisesti henkilökohtaista mutustelua, extrapoloituna samaan talvisodan talvirengastestin henkeen jossa tietyt rengastyypit todetaan hengenvaarallisiksi jne jne.
Tottakai se R2 pitää paremmin kuivalla asfaltilla kuin peilijäällä, mutta tietyn levyinen rengas tietyllä kumiseoksella voi omata vain tietyn kitkakertoimen (jos nyt jätetään liuta muuttujia kuten esim. lämpötila huomioimatta.) Sitten kun lepokitka loppuu (pyörän pinta ei liiku suhteessa tienpintaan) ja se muuttuu pienemmäksi liikekitkaksi (pyörän pinta liikkuu eli liukuu suhteessa tienpintaan) niin absit hyppää mukaan. Toisinsanoen siis, tietynlaisilla renkailla ei isommista jarruista ole välttämättä mitään hyötyä yksittäisissä täyspysähdyksissä jos jo vakiojarruillakin saadaan abs:t aktivoitua kun kitkaa ei ole yksinkertaisesti riittävästi tarjolla edes normaalin jarrutehon ulosmittaamiseen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.04.18 - klo:18:44
Se on skandinaavinen kitkarengas.
Mistä tietää, mikä on skandinaavinen ja mikä on keskieurooppalainen kitkarengas - onko niissä joku merkintä?
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 09.04.18 - klo:14:55
Koko loppuviikoksi on luvattu -3 ja -8 väliin yöpakkasia, en edes harkitse vielä kesärenkaiden vaihtamista. Sulamisvesien kastelemat tiet ovat peilijäässä aamulla klo 7 kun liikkeelle pitää lähteä. Ja ilman nastoja noille teille / risteyksiin / ramppeihin ei ole asiaa.
Viikonloppuna tuli ajeltua juuri vastaavissa olosuhteissa Oulun tienoilla skandi kitkoilla (R2). Päivisin lämpötila on plussalla ja lunta on runsaasti vielä tienpenkoilla. Pikku/pihateiltä löytyy parhaimmillaan (pahimmillaan) jopa 20cm loskaa. Näissä olosuhteissa nastoista ei ole mitään hyötyä, saati sitten mm. lähes läpi talven sulana olevalla moottoritiellä tahi muilla vilkasliikenteisillä kaupunkiteillä.
Illan tullen sitten lämpötila laskee alle nollan ja asuinalueiden liikenneympyrät muuttuvat jääpintaisiksi kun sulava vesi jäätyy. Testailin ihan huvikseen pitoa näissä ympyröissä, näihinhän "ei pitäisi olla mitään asiaa" kitkoilla. Ihme ja kumma, normaalinopeudella ajettaessa minkäänlaisia lipsumisia ja luistoja ei ollut. Sitten kun meni ympyrään hieman liian kovaa tiehen/ympyrän jyrkkyyteen nähden, eli ~40km/h, auto alkoi puskemaan hieman ja luistonesto aktivoitui, pieni korjaava ohjausliike ja pito palautui ilman heittoja ja auto ohjautui ulos ympyrän liittymästä niinkuin tarkoitus olikin. Sitä ei kiinnostanut testata mitä tapahtuisi jos ympyrään tulisi ajettua ylinopeutta eli +50km/h. Saanen vielä siis huomauttaa että tässä oli kyse siis jääpintaisesta liikenneympyrästä jossa päivän auringon sulattama vesi on jäätynyt lämpötilan mentyä pakkaselle, päällä saattaa vielä pahimmassa tapauksessa olla liru puolijäätynytttä vettä.
Siitä olen kirjoittajan kanssa 100% samaa tieltä että tämmöisiin olosuhteisiin ei ole asiaa kesärenkailla, talvirenkaat täytyy olla, mutta ei välttämättä nastat, kitkoilla tämä(kin) tilanne on nyt omakohtaisesti todettu ja yhdistelmä havaittu toimivaksi. Aikaisemmissa autoissa on ollut nastat ja vastaavia ympyrätestejä / lipsumisia on nastoilla, myös laadukkailla sellaisilla, päässyt kokemaan. Ei kait tähän voi muuta todeta kuin että sopeutetaan ajonopeus kelin mukaan ja eikun turvallista matkaa.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 09.04.18 - klo:23:13
Mistä tietää, mikä on skandinaavinen ja mikä on keskieurooppalainen kitkarengas - onko niissä joku merkintä?
Valitettavasti maailmalla ei ole kehitelty mitään standardisoitua erottelukeinoa näille kahdelle rengastyypille. Pitää joko luottaa kauppamiehen sanaan siitä mihin ympäristöön mikäkin rengas on optimoitu, lukea se autoalan rengasjulkaisuista tai yrittää googletella jotain tiedonjyväsiä mikäli rengas on jokin harvinaisempi tapaus.
All-season renkaissa on yleensä myös samat merkinnät kuin kitkarenkaissa, mutta niissä pinnan kuvio on yleensä huomattavasti erilaisempi josta sen pystyy erottamaan.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 09.04.18 - klo:23:13
Mistä tietää, mikä on skandinaavinen ja mikä on keskieurooppalainen kitkarengas - onko niissä joku merkintä?
Vaikka tuosta. Kun on ostamassa renkaita asia selviää kysymällä, etukäteen tutkimalla renkaan esitteestä. (selaamalla netistä) :D
Continental Conti Viking Contact 6
195/65 R15 95T XL Pohjoismainen kitkarengas
Rengastyyppi Talvirenkaat
M+S-merkintä
lumihiutalesymboolilla
XL: Moninkertaisesti vahvistettu rengas, jolla on erityisen korkea kantokyky (Extra Load)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.04.18 - klo:23:07
On ihan sataprosenttisesti henkilökohtaista mutustelua, extrapoloituna samaan talvisodan talvirengastestin henkeen jossa tietyt rengastyypit todetaan hengenvaarallisiksi jne jne.
Tottakai se R2 pitää paremmin kuivalla asfaltilla kuin peilijäällä, mutta tietyn levyinen rengas tietyllä kumiseoksella voi omata vain tietyn kitkakertoimen (jos nyt jätetään liuta muuttujia kuten esim. lämpötila huomioimatta.) Sitten kun liikekitka loppuu ja se muuttuu pienemmäksi lepokitkaksi niin absit hyppää mukaan. Toisinsanoen siis, tietynlaisilla renkailla ei isommista jarruista ole välttämättä mitään hyötyä yksittäisissä täyspysähdyksissä jos jo vakiojarruillakin saadaan abs:t aktivoitua kun kitkaa ei ole yksinkertaisesti riittävästi tarjolla edes normaalin jarrutehon ulosmittaamiseen.
Näin vähän arvelinkin. Tuo yo. selitys kitkakertoimista yms. pitää sinällään paikkaansa, mutta varsinainen väite jää mutu-tasolle. Enkä lähtisi arvottamaan pelkästään rengastyyppejä, vaan myös renkaita sinällään. Sekä nasta, skandi että KE-kitkojen sisällä on suuria eroja. Edellisessä autossani oli (käytetyt low-brand) KE-kitkat ja ne olivat ihan käsittämättömän heikko tapaus äkkijarrutuksissa. Tuntui kuin koko auto olisi niiannut, ko. renkaat olivat todella löysät. Tähän verrattuna R2 on aivan toiselta planeetalta kun tekee voimakkaan jarrutuksen. Vasta eilen tuli ajettua taas läpi puolen Suomen, mukavahan kitkalla on ajella kun nuo päätiet ovat paljaat kaikkialla. Olivat sitä samaan muuten myös tuossa helmikuun kylmimpänä pakkasjaksona, samalla lailla Tampereen moottoritiepätkällä pöly nousi kun nastoilla jyrsitään puhdasta asfalttia..
Muuten noilla heikoilla KE-kitkoilla tuli myös ajeltua läpi puolen Suomen niin että matkalle osui myös kaikkein pahin "kitka"-keli, eli jäätä alla ja plus lämpötila, kyllä niilläkin pärjäsi, mutta liukasta oli, eli ennakointia tarvittiin pikkuteillä. Rampeilta lähdettiin kyllä liikkeelle, mutta ei räjähtävällä kiihtyvyydellä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 09.04.18 - klo:23:42
Edellisessä autossani oli (käytetyt low-brand) KE-kitkat ja ne olivat ihan käsittämättömän heikko tapaus äkkijarrutuksissa. Tuntui kuin koko auto olisi niiannut, ko. renkaat olivat todella löysät. Tähän verrattuna R2 on aivan toiselta planeetalta kun tekee voimakkaan jarrutuksen.
Kokeilitko edellisessä autossasi myös R2:sia, vai vertailetko nyt edellisen auton KE-kitkoja ja nykyisen auton R2:sia?
Lainaus käyttäjältä: jt - 09.04.18 - klo:23:42Edellisessä autossani oli (käytetyt low-brand) KE-kitkat
Jos kyseessä on olleet jonkin uuden ja "nimettömän" aasialaisen valmistajan renkaat niin oletko varmistanut (kuten tuossa pari postausta aiemmin neuvoin) että olivat varmasti tehty, tai ainakin siis periaatteessa suunniteltu, KE-kitkoiksi? Noista kun ei tosiaan ulkoisesti pysty sanomaan. Aasian valmistajilla on myös käsittämätön taito pystyä yhdistämään sekä parhaimpien KE-kitkojen että parhaimpien skandikitkojen huonot puolet yhteen ja samaan renkaaseen, eli lopputuloksena on rengas joka ei ole hyvä ainoassakaan tilanteessa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 09.04.18 - klo:22:52
Onkohan ylläoleva mielipide hlö.kohtainen mutu vai mistähän tuo on repäisty? Siis kun tie on kuiva (jäätön/lumeton), niin silloinhan (myös) skandikitka pysähtyy tehokkaimmin ja lyhimmällä matkalla. Ja kyllä, tehokkailla jarruilla varustettu auto pysähtyy nopeammin, myös Hakka R2:lla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.04.18 - klo:23:07
Toisinsanoen siis, tietynlaisilla renkailla ei isommista jarruista ole välttämättä mitään hyötyä yksittäisissä täyspysähdyksissä jos jo vakiojarruillakin saadaan abs:t aktivoitua kun kitkaa ei ole yksinkertaisesti riittävästi tarjolla edes normaalin jarrutehon ulosmittaamiseen.
Eipä Suomessa jarrujen teho helpolla lopu. Tehokkaammista jarruista on hyötyä vasta sitten, kun jarrut lämpenevät niin paljon, että jarrut eivät enää tuota riittävän suurta jarrumomenttia. 80-luvun autoissahan oli vielä tyypillistä, että yksikin jarrutus huippunopeudesta sai jarrut ylikuumenemaan, mutta 2000-luvun autoilla Suomen nopeuksissa ei pitäisi olla mitään ongelmia. Ehkä joku poikkeus löytyy, mutta yleisesti ottaen isoista jarruista Suomessa on vain haittaa lisääntyneen jousittamattoman massan, levyjen ruostumisen ja Suomen teille huonosti soveltuvan rengaskoon muodossa. Millään talvirenkailla ei varsinkaan ole ongelmia jarrutehon riittämisen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 09.04.18 - klo:23:42
Enkä lähtisi arvottamaan pelkästään rengastyyppejä, vaan myös renkaita sinällään. Sekä nasta, skandi että KE-kitkojen sisällä on suuria eroja.
Tuollainen argumentointi ei tosiaankaan toimi muille kuin trolleille ja niille, jotka menevät kauppaan ja ostavat joko Keski-Euroopan tai Pohjolan kitkat sen kummemmin merkkiä ja mallia erittelemättä. Jankuttaminen R2:stakin on samaa tasoa rapeista ranskalaisista jauhamisen kanssa, koska ensi kaudella ostetaan jo R3:a, joka on eri tasolla asfalttiominaisuuksiensa suhteen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.04.18 - klo:10:30Jankuttaminen R2:stakin on samaa tasoa rapeista ranskalaisista jauhamisen kanssa, koska ensi kaudella ostetaan jo R3:a, joka on eri tasolla asfalttiominaisuuksiensa suhteen.
Tämä kommentti menee myös siihen kuuluisaan mutustelulaariin. Perinteinen viisaus on kuulunut näin: Jos kumarrat johonkin suuntaan niin toisaalle pyllistät. Asfaltti- ja märkäominaisuuksien parantaminen on siis ollut mahdollista vain jos vastaavasti jää- ja lumipidosta tingitään. Toki kaikki on mahdollista ja jatkuvan kehitystyön seurauksena voidaankin joskus saada "all-season" rengas joka toimii paremmin joka kelillä kuin yksikään tämän hetken rengas erikoisosaamisalueellaan. Onko kenties R3 ollut jossain mediassa jo testattavana R2:sta vastaan?
Osa meistä ei myöskään ajele pelkästään suomessa (allekirjoitanut mukaanlukien) ja joissakin maissa ajoneuvoilla ajetaan suuremmilla vauhdeilla ja tiheämmällä kiihdytys-jarrutus-kiihdytys -syklillä kuin mihin suomessa on totuttu.
Suurin syy miksi jarrulevyjen koko ja paksuus suurenee on tosiaan suurempi lämpöabsorbtiokyky. Radalla jatkuvasti syklittäminen saa monen isonkin levyn punahehkuiseksi. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa että kitkapinta-ala sekä vipuvarsi lisääntyvät joka myös auttaa ihan "tavisautoissakin" yksittäisissä jarrusuorituksissa, kunhan sille on edellytykset olemassa.
Suomen tieverkoston kunnosta voidaan olla montaa mieltä ja myöskin sille sopivasta rengastuksesta. Itse olen todennut korkeaprofiilisten ja löysärunkoisten renkaiden olevan huonompi valinta mahdollisia äkkitilanteita ajatellen kuin loogisesti ja terävästi ohjautuvien matalaprofiilirenkaiden.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.04.18 - klo:12:13
Tämä kommentti menee myös siihen kuuluisaan mutustelulaariin. Perinteinen viisaus on kuulunut näin: Jos kumarrat johonkin suuntaan niin toisaalle pyllistät. Asfaltti- ja märkäominaisuuksien parantaminen on siis ollut mahdollista vain jos vastaavasti jää- ja lumipidosta tingitään. Toki kaikki on mahdollista ja jatkuvan kehitystyön seurauksena voidaankin joskus saada "all-season" rengas joka toimii paremmin joka kelillä kuin yksikään tämän hetken rengas erikoisosaamisalueellaan. Onko kenties R3 ollut jossain mediassa jo testattavana R2:sta vastaan?
Osa meistä ei myöskään ajele pelkästään suomessa (allekirjoitanut mukaanlukien) ja joissakin maissa ajoneuvoilla ajetaan suuremmilla vauhdeilla ja tiheämmällä kiihdytys-jarrutus-kiihdytys -syklillä kuin mihin suomessa on totuttu.
Suurin syy miksi jarrulevyjen koko ja paksuus suurenee on tosiaan suurempi lämpöabsorbtiokyky. Radalla jatkuvasti syklittäminen saa monen isonkin levyn punahehkuiseksi. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa että kitkapinta-ala sekä vipuvarsi lisääntyvät joka myös auttaa ihan "tavisautoissakin" yksittäisissä jarrusuorituksissa, kunhan sille on edellytykset olemassa.
Suomen tieverkoston kunnosta voidaan olla montaa mieltä ja myöskin sille sopivasta rengastuksesta. Itse olen todennut korkeaprofiilisten ja löysärunkoisten renkaiden olevan huonompi valinta mahdollisia äkkitilanteita ajatellen kuin loogisesti ja terävästi ohjautuvien matalaprofiilirenkaiden.
Joo noita hihasta ravistettuja "viisauksia" kuulee kaikenlaisia, mutta R2 ei vain ole mikään kehityksen huippu, jonka jälkeen ei ole enää parempaa luvassa. Esimerkiksi CVC 6 ei pyllistä yhtään mihinkään ja ohjautuu asfaltilla paljon fiksummin. R3 tulevan kauden tuotteena luonnillisesti on testeissä ensi syksyllä, mutta kuviosta näkee jo pitkään matkaan, että asfaltilla ominasiuudet ovat parantuneet.
Missähän mahtaa jarrutus-kiihdytys -sykli olla niin tiheä, että se saa autojen jarrut ylikuumenemaan?
Isompi jarrumomentti ei auta tasan yhtään niin kauan, kuin renkaiden pito ei riitä välittämään suurempaa momenttia tiehen. Vai millä tavoin ajattelit hyötyä megakokoisista levyistäsi normiliikenteessä? Rata-ajossa tietenkin asia on täysin eri, mutta se mistä on apua radalla, on helposti haitaksi radan ulkopuolella. Raskaat jarru ja pyörät heikentävät tien epätasaisuuksien seuraamista ja tuota pidon vaihtelua vahvistaa vielä matala ja leveä rengas. Jollakin tasaisella moottoritiellä toki matala rengas on hyvä, mutta harvoinpa ne yllätykset hyvällä sileällä asfaltilla ajettaessa tulevat, vaan ne huonot kohdat ja keliolosuhteet ovat niitä yllätysten aiheettajia. Ja tänä päivänä se "korkea" rengaskaan ei ole enää niin korkea ja veltto, että se olisi epälooginen ohjattava ääritilanteissa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.04.18 - klo:12:40
Joo noita hihasta ravistettuja "viisauksia" kuulee kaikenlaisia, mutta R2 ei vain ole mikään kehityksen huippu, jonka jälkeen ei ole enää parempaa luvassa. Esimerkiksi CVC 6 ei pyllistä yhtään mihinkään ja ohjautuu asfaltilla paljon fiksummin. R3 tulevan kauden tuotteena luonnillisesti on testeissä ensi syksyllä, mutta kuviosta näkee jo pitkään matkaan, että asfaltilla ominasiuudet ovat parantuneet.
Ok, mulla vaan luotto renkaan kuvion tulkitsijaan on yhtä suuri kuin sammakon selästä ensi juhannuksen sään ennustajaan.
Lainaa
Missähän mahtaa jarrutus-kiihdytys -sykli olla niin tiheä, että se saa autojen jarrut ylikuumenemaan?
Saksan rajoittamattomat ja ruuhkaiset autobaanat sekä Via Baltica, mikäli siis ajaa paikallisen liikennevirran mukana eikä ns. suomalaisittain.
Lainaa
Isompi jarrumomentti ei auta tasan yhtään niin kauan, kuin renkaiden pito ei riitä välittämään suurempaa momenttia tiehen.
Naulan kantaan, sitähän tuossa ylempänä myös selvitin. Tämän vuoksi rengasvalintaan pitää kiinnittää entistä suurempi huomio mikäli mielii hyötyä isojarrupäivityksestä turvallisuusnäkökulmasta katsottuna.
Lainaa
Vai millä tavoin ajattelit hyötyä megakokoisista levyistäsi normiliikenteessä? Rata-ajossa tietenkin asia on täysin eri, mutta se mistä on apua radalla, on helposti haitaksi radan ulkopuolella. Raskaat jarru ja pyörät heikentävät tien epätasaisuuksien seuraamista ja tuota pidon vaihtelua vahvistaa vielä matala ja leveä rengas. Jollakin tasaisella moottoritiellä toki matala rengas on hyvä, mutta harvoinpa ne yllätykset hyvällä sileällä asfaltilla ajettaessa tulevat, vaan ne huonot kohdat ja keliolosuhteet ovat niitä yllätysten aiheettajia. Ja tänä päivänä se "korkea" rengaskaan ei ole enää niin korkea ja veltto, että se olisi epälooginen ohjattava ääritilanteissa.
Tästähän päästääkin sopivasti takaisin alkuperäiseen vänkäykseen. Milloin on hyväksyttävää muuttaa ajoneuvoaan niin että siitä tulee tiettyinä hetkinä paljon parempi, mutta useimmiten hivenen tai paljon huonompi?
Konsensus foorumilla tuntuu olevan että Helsingin vesikeleissä 99,9% päivistään ajelevillekin on ruuvattava nasta- tai skandikitkat alle, koska sillä autolla saatetaan matkustaa kerran talvessa koko perheen voimin muutamaksi päiväksi Lappiin laskettelemaan. Rengasvalinnalla saavutetaan siis ohikiitävän hetken ajaksi paljon turvallisempi ajoneuvo, mutta valtaosan ajasta rengastus on kaikkea muuta kuin hyvä.
Isommat jarrut autoonsa asentava on taasen idiootti koska hän hyötyy paremmista jarruistaan vain hetkellisesti tasaisella maantiellä ajellessaan ja muina aikoina hän kärsii huonommasta ajotuntumasta ja kiihtyvyydestä.
Minä en ihan kauheasti näe eroa noiden kahden esimerkin välillä, joskin se pieni erovaisuus onkin sitten hyvin dramaattinen: Vääränlaisilla renkailla keliolosuhteisiin nähden ajava vaarantaa sekä omansa että muiden tielläliikkujien hengen. Isommilla jarruilla autollaan pöristelevä käyttää hivenen enemmän polttoainetta satasella ja saattaa aiheuttaa muutaman perhosen kuoleman siinä sivussa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.04.18 - klo:22:33
,,,,Vääränlaisilla renkailla keliolosuhteisiin nähden ajava vaarantaa sekä omansa että muiden tielläliikkujien hengen. Isommilla jarruilla autollaan pöristelevä käyttää hivenen enemmän polttoainetta satasella ja saattaa aiheuttaa muutaman perhosen kuoleman siinä sivussa.
On hyvä muistaa, että kaaosteorian mukaan jopa perhosen siiven lyönti voi aiheuttaa hirmumyrskyn toisella puolella maapalloa.😁
Lainaus käyttäjältä: Iero - 10.04.18 - klo:22:49
On hyvä muistaa, että kaaosteorian mukaan jopa perhosen siiven lyönti voi aiheuttaa hirmumyrskyn toisella puolella maapalloa.😁
Onneksi ne perhoset eivät läpättele siipiään enää. ::)
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 09.04.18 - klo:23:56
Kokeilitko edellisessä autossasi myös R2:sia, vai vertailetko nyt edellisen auton KE-kitkoja ja nykyisen auton R2:sia?
Vertailen edellisen auton renkaita nykyiseen kuten yllä tuli mainittua. En millään usko että erot johtuisivat (vain) autosta, molemmat autot ovat nimittäin Passat Variantteja, eri vuosimallia vain. Toinen 3C ja toinen B7 mallia ja B7:hän (facelift 3C:stä) on monen aspektin suhteen hyvin samanlainen kuin 3C, esim. mittaristo viimeisissä malleissa, samoin moni tekniikan/alustan osa, auton paino jne. Samoin olen ajanut nastoilla 3C Passat Variantilla joten siitä on tuntumaa useammalta vuodelta, samoin tälle talvea on yhden kerran tullut testattua 3C Variantilla nastoja.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.04.18 - klo:08:45
Jos kyseessä on olleet jonkin uuden ja "nimettömän" aasialaisen valmistajan renkaat niin oletko varmistanut (kuten tuossa pari postausta aiemmin neuvoin) että olivat varmasti tehty, tai ainakin siis periaatteessa suunniteltu, KE-kitkoiksi? Noista kun ei tosiaan ulkoisesti pysty sanomaan. Aasian valmistajilla on myös käsittämätön taito pystyä yhdistämään sekä parhaimpien KE-kitkojen että parhaimpien skandikitkojen huonot puolet yhteen ja samaan renkaaseen, eli lopputuloksena on rengas joka ei ole hyvä ainoassakaan tilanteessa.
En valitettavasti muista renkaiden merkkiä kun laitoin menemään vanhan auton mukana, mutta se ei ollut mikään ns. top-bränd. Nämä olivat ns. "åretsrunddäck" ainakin myyjän mukaan, eli KE-kitkat joilla on ajeltu ympäri vuoden. Renkaan kuvio oli hyvin samankaltainen KE-kitkan kanssa, eli mm. selkeät pitkittäiset urat, oisko vesiominaisuuksia varten? Hyvänä puolena erittäin hiljainen asfaltilla, mutta siinäpä ne alkoi hyvät puolet tämän renkaan osalta olla sitten. Tosin vesisateessa tuli kerran ajeltua moottoritietä eikä siinä kyllä huomannut mitään ongelmaa pidon kanssa. Ei todellakaan optimoitu jäälle/liukkaille, mutta silti näilläkin pärjäsi. Pidon puute tuli enemmän näkyviin kiihdytyksissä kuin jarrutuksissa (selkeä ero jarrutuspito vs kiihdytyspito). Parempihan se tietenkin näinpäin turvallisuuden kannalta. Ainut syy ajella näillä oli se että tulivat auton mukana.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.04.18 - klo:22:33
Ok, mulla vaan luotto renkaan kuvion tulkitsijaan on yhtä suuri kuin sammakon selästä ensi juhannuksen sään ennustajaan.
Saksan rajoittamattomat ja ruuhkaiset autobaanat sekä Via Baltica, mikäli siis ajaa paikallisen liikennevirran mukana eikä ns. suomalaisittain.
Kommenttisi kuvastellee lähinnä sitä, ettet ole isommin miettinyt noita asioita ja ne ovat sinulle yhtä suurta mysteeriä. Jos viitsit verrata vaikka UHP-kesärenkaan, K-E-kitkan ja R2:n kuvioita, niin kyllä ne syyt ominaisuuksiin asfaltilla ovat ihan selvästi nähtävissä. Sliksi on kuivalla asfaltilla pitävin ja kaikki pinnan jäykkyyttä heikentävä kuviointi/lamellointi heikentään renkaan pitoa ja käytöstä. R3 on paljon tukevampi kuvioltaan kuin R2, sen kyllä näkee ihan paljaalla silmälläkin.
Itsellä ainoat kokemukset noilla teillä jarrujen häipymisestä ovat 80-luvun autoista. Jo 17-tuuman vanteiden sisään sopii sellaiset jarrut, joita ei minkään maan liikenteen rytmin mukaan ajaen saa ylikuumenemaan.
LainaaIsommat jarrut autoonsa asentava on taasen idiootti koska hän hyötyy paremmista jarruistaan vain hetkellisesti tasaisella maantiellä ajellessaan ja muina aikoina hän kärsii huonommasta ajotuntumasta ja kiihtyvyydestä.
Minä en ihan kauheasti näe eroa noiden kahden esimerkin välillä, joskin se pieni erovaisuus onkin sitten hyvin dramaattinen: Vääränlaisilla renkailla keliolosuhteisiin nähden ajava vaarantaa sekä omansa että muiden tielläliikkujien hengen. Isommilla jarruilla autollaan pöristelevä käyttää hivenen enemmän polttoainetta satasella ja saattaa aiheuttaa muutaman perhosen kuoleman siinä sivussa.
millä tavalla hyödyt megajarruista sileällä tiellä ajaessasi? Itse näen tuon niin, että sileällä tiellä noiden haitat ovat pienimmillään. Noissa esimerkeissä on paljonkin eroa, nimittäin hyöty puuttuu toisessa tilanteessa. Eri talvirengastyyppien vahvuudet ja heikkoudet ovat hyvin selviä, mutta tarpeettoman suurilla jarruilla ei ole kuin haittoja tien päällä. Radalla tilanne on tosiaan toinen, mutta joku laiskanpulskea ajettavuudeltaan ei niin kovin herkkä perhefarkku ei nyt muutenkaan radalle istu edes huonosti.
Pieni kevennyt tähän väliin. Sen "mökkitien" tms. viimeisen kilometrin pidon maksimointiin ohessa oiva vaihtoehto:
https://www.ksml.fi/teemat/autot/Polttopullot-takaisin-jemmaan-Konneveden-panssarivaunu-onkin-mets%c3%a4ekspertin-hurja-tela-Defender/1181178#cxrecs_s (https://www.ksml.fi/teemat/autot/Polttopullot-takaisin-jemmaan-Konneveden-panssarivaunu-onkin-mets%c3%a4ekspertin-hurja-tela-Defender/1181178#cxrecs_s)
Vastaavia telavehkeitä on tuolla Suomen ulkopuolella enemmänkin, esim:
Subaru
https://www.youtube.com/watch?v=nTDNLUzjkpg (https://www.youtube.com/watch?v=nTDNLUzjkpg)
Audi S8
https://www.youtube.com/watch?v=fp_Qe7jGcCc (https://www.youtube.com/watch?v=fp_Qe7jGcCc)
Toki teloilla on sitten omat ongelmansa, esim ajomatka kovilla pinnoilla.
Tässä joko jenkkiversion spekseistä, muut varmaan jotain samaa luokkaa.
http://trucktracks.com/en/ (http://trucktracks.com/en/)
MAXIMUM DISTANCE HARD SURFACE Winter ( Unllimited) Summer (10 miles at 30 mph (15 km at 48 km/h))
Tuo telavehje on kaikkea muuta, kuin hyvä jäällä...
Entäs jos telat nastoittaa, tai nastoittaa + ketjuttaa?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 12.04.18 - klo:21:54
Entäs jos telat nastoittaa, tai nastoittaa + ketjuttaa?
Kerro kun olet kokeillut...
Tosin sitä varten voi perustaa uuden ketjun teloja varten, koska tämä ketju on talvirenkaita varten.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.04.18 - klo:12:40
Joo noita hihasta ravistettuja "viisauksia" kuulee kaikenlaisia, mutta R2 ei vain ole mikään kehityksen huippu, jonka jälkeen ei ole enää parempaa luvassa. Esimerkiksi CVC 6 ei pyllistä yhtään mihinkään ja ohjautuu asfaltilla paljon fiksummin. R3 tulevan kauden tuotteena luonnillisesti on testeissä ensi syksyllä, mutta kuviosta näkee jo pitkään matkaan, että asfaltilla ominasiuudet ovat parantuneet.
Toki kehitys kehittyy, mutta tälle talvea kun renkaat piti ostaa pitää ostaa niitä mitä on olemassa, R3 tulee vasta ensi syksynä. Toki jos oston aika olisikin vasta ensi talvena, valinta saattaisikin olla R3.
Sen sijaan, suosittelen tutustumaan TM:n jossa oli talvitesti (autojen) 2018 vertailu, kyseisessä TM:ssä on mielenkiintoisia kommentteja samasta autosta (Seat) kahdella eri rengastuksella, jos en nyt väärin (huom. pieni varaus) muista juuri yllämainituilla renkailla. Vaikka kyseessä ei ollutkaan mikään rengastesti, ko. lehdessä oli Seat:sta erillinen artikkeli ja saman mallin Seat oli sitten R2 renkailla talvitestissä mukana. Erillisessä artikkelissa erityisesti mainittiin epämääräinen ajettavuus tms. jota taas ei ollut talvitestin yksilössä. Joku jolla on kyseinen TM ja jota asia kiinnostaa, voinee referoida tänne kyseisen tekstin, en lähde sitä itse muistelemaan kun menee kuitenkin väärin kun ei ole ko. TM:n numeroa itsellä.
Eilen tuli ruuvattu kesärenkaat alle niin nyt voi tehdä loppuyhteenvedon kuluneen talven rengaskokeesta, suorastaan vastuuttomasta sellaisesta.
Taustaa. Tuli hankittu Leon ST keväällä 2017 mutta en ottanut merkkiliikkeen ylihintaista talvirengaspakettia vaan ajattelin hankkia rengas/vannepaketin itse sitten syksyllä. Noh, aikaa kului eikä mitään tullut tehtyä ja sitten iski se lokakuun lopun lumimyräkkä. Renkaita ei ollut edelleenkään, landella asun missä ei suolata ja aurauskin saattaa tulla vasta töihin lähtöni jälkeen.
Duunini pihalla oli wanhat talvipyörät jotka oli otettu aikoinaan talteen erästä toista autoa (Touran 2004) varten mutta jääneet käyttämättä. Sovittelin yhtä Leoniin ja kas kumma, pulttijako ja keskireikä oli tismalleen oikeat joten eikun ruuvaamaan mokomat alle. Renkaina Rialin vanteilla oli Kleber Kapnor 4 205/55-16 joissa pintaa silmämääräisesti n. 8 mm ja kaikki nastat tallella. Paistoaika renkailla 0802, pankaa siitä paremmaksi!
Ensisade meni ja meni marraskuussa toinenkin lumisade, sitten oli piiiiitkään sulaa tietä ja ajattelin että menen rengasliikkeeseen kun talvi alkaa, Mutta kun ei alkanut kuin vasta helmikuussa ja silloin en enää ”jaksanut” mennä uusia renkaita ostamaan vaan ajattelin jatkaa kun ei talvea nyt paljoa enää voi olla jäljellä. Paitsi että voi, ainakin tänä vuonna.
Eilen wanhat Kleberit vaihtui alta pois ja pääsin tutkailemaan niitä. Vetävissä oli pintaa jäljellä 5-6mm, takarenkaissa 7mm. Yhdestä renkaasta oli irronnut 2 nastaa, muissa oli vieläkin kaikki tallella. Vetävistä oli varmaan puolet nastoista katkenneet, takafillareista kolmas- tai neljäsosa. Kumi oli aika kovan ja kuivan oloista renkaissa.
No miten talvi näillä sitten meni? Se meni ihan niin kuin mikä talvi tahansa. Toki liikkeellelähdöissä liukkaalla huomasi pientä sutimista, ero vaimon bränikkään Golfiin uusilla Contin nastoilla oli selkeä, myös ero siihen millä vauhdilla pystyi ajamaan liukkaalla tiukkaan mutkaan ja missä vaiheessa kaarteesta pystyi lähteä kiihdyttämään ulos jne. Mutta ei tämä paketti kalustollisesti mikään pohjanoteeraus ollut omalla ajouralla. Joskus tullut ajettua useampi talvi Ford Taunus 1.6 + Esson nastarengas kombinaatiolla, siihen verrattuna tämä oli luxusta. Ja meni siinä pari talvea Oldsmobile Custom Cruiser + Cooper M+S jenkki”kitka”renkailla, enemmän nuo oli kyllä kesä- kuin talvrenkaat ja vauhti liukkaalla mutkatiellä oli vähintäänkin raaaauhallista.
Tarinan opetus ja lopputulema? Renkaat ovat tuoretavaraa, sen olen kyllä todennut jo aiemminkin. Noilla renkailla pärjäsi ihan hyvin, en joutunut himmailemaan ajonopeutta. Yhtään renkaista johtuvaa ”tilannetta” ei ollut koko talvena. Ja en ollut pulassa sulalla asfaltillakaan, asia joka täällä tuntuu olevan joillekin tärkeä renkaan valintakriteeri. Niinä muutamina myräkkäpäivinä minulla ei ollut ongelmana omat renkaat vaan kanssa-autoilijat. Enkä aiheuttanut mitään hässäköitä liikenteessä edesvastuuttomasta rengastuksestani huolimatta.
Ja kyllä, hommaan liikkeestä uudet rinkulat ensi talveksi. Ei noita Klebereitä kehtaa enää alle ruuvata punastumatta. Sana on vapaa, saa paheksua!
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 13.04.18 - klo:11:25
Tarinan opetus ja lopputulema? Renkaat ovat tuoretavaraa, sen olen kyllä todennut jo aiemminkin. Noilla renkailla pärjäsi ihan hyvin, en joutunut himmailemaan ajonopeutta. Yhtään renkaista johtuvaa ”tilannetta” ei ollut koko talvena. Ja en ollut pulassa sulalla asfaltillakaan, asia joka täällä tuntuu olevan joillekin tärkeä renkaan valintakriteeri. Niinä muutamina myräkkäpäivinä minulla ei ollut ongelmana omat renkaat vaan kanssa-autoilijat. Enkä aiheuttanut mitään hässäköitä liikenteessä edesvastuuttomasta rengastuksestani huolimatta.
Sana on vapaa, saa paheksua!
En paheksu. Itseasiassa tämä kuvastaa hyvin todellista tilannetta, vaikka oltaisiinkin ns. maalla, suuri osa talvesta jurrataan nastoilla kuivaa asfalttia. Sitten tulee kuukauden parin jakso jolloin on kunnon pakkaset, päätiet edelleen puhtaat mutta pikkutiet lumessa/jäässä. Lopputuloksena talven jälkeen nastoista on puolet sitten palasina ja siten myös paras terä mennyt.
Tämän takia itse päädyinkin vaihtamaan nastat kitkoihin. Varsinkin kun itsellä suurin osa kilometreistä tulee pääteillä, pikku/pihateiltä lähinnä liitytään isommille teille ja siellä kitkat toimivat myös ongelmitta, koska noilla teillä myös nopeudet ovat selkeästi pienempiä, oikeastaan saa olla varovainen ettei mene ylinopeuden puolelle.
Vaikka näin yleisellä tasolla kitkat lienevät suurimmalle osalle käyttäjistä todennäköisesti sopivin valinta, vanhasta tottumuksesta kuitenkin ostetaan nastat kun on ollut aina ennenkin. On täysin eri asia todeta tyyliin "kitkarengas olisi järkevä näillä keleillä" ettei tiet mene pilalle tms. vs tehdä henkilökohtaisesti suuri päätös ostaakin kitkat nastojen sijaan. Päätöstä ei lainkaan helpota TM-rengastestit tms. jossa todetaan että testiradan neitseellisellä jääradalla uuden kitkan pito on keskimäärin heikompi kuin uuden nastan. (Näissä testeissähän ei huomioida mitenkään miten tilanteen käy sitten kun on yksi talvi tylsytetty nastoja paljaalla asfaltilla)
Ulkona paistaa aurinko ja +15 C. Kaikki tiet pienet mökkitiet mukaan lukien ovat sulia etelä-Suomessa. Ei ole luvassa edes yöpakkasia seuraavaan 10 päivään. Nastojen viimeinen sallitu käyttäpäivä meni jo päiviä sitten. Silti nastat ropisevat lähes joka autossa. Aika tyhmää jurnuttaa asfaltteja nastarenkailla. Tärvelee omat nastansakin ensi talvea ajetellen.
Lainaus käyttäjältä: jt - 14.04.18 - klo:12:44
Päätöstä ei lainkaan helpota TM-rengastestit tms. jossa todetaan että testiradan neitseellisellä jääradalla uuden kitkan pito on keskimäärin heikompi kuin uuden nastan. (Näissä testeissähän ei huomioida mitenkään miten tilanteen käy sitten kun on yksi talvi tylsytetty nastoja paljaalla asfaltilla)
Tämä täysin totta ja vielä lisäksi edes L&T:n kiinteistöhuollon hoitama piha/parkkipaikka ei vastaa olosuhteiltaan neitseellistä jäärataa. Muistelen joskus lukeneeni syyn tuolle kiillotettu jäärata testaukselle ja sille että jarrutustestit tehdään 35km/h nopeudesta eikä kovemmalla vauhdilla. Se syy oli lyhyesti, että todellisissa olosuhteissa näistä renkaista ei saada mitään eroja aikaiseksi joilla saataisiin renkaat laitettua paremmuusjärjestykseen.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 14.04.18 - klo:14:20
Ulkona paistaa aurinko ja +15 C. Kaikki tiet pienet mökkitiet mukaan lukien ovat sulia etelä-Suomessa. Ei ole luvassa edes yöpakkasia seuraavaan 10 päivään.
No ei nyt ihan kaikki, mutta melkein. Viimeksi perjantaina ajelin hiekkatietä jossa oli muutama sellainen 50 - 100 metriä pitkä pätkä jääpintaa varjopaikoissa. Muualla oli sitten pehmeää märkää hiesua, oikeaa "tarrapintaa". Vaan lieneekö tämä kaakko sitten oikeaa etelää, no on täällä ainakin tutkitusti Suomen paras kesäsää joten täyttänee määritelmän. :)
Eilen kitkoja kesärenkaisiin vaihtaessa ja tänään auto puunatessa kuuntelin, että ohiajavista ainakin 80 % ajeli nastoilla...
Itseltä mennyt tuo uusi Michelin X-Ice North 4 ihan ohi.
Pääpointteina:
- 250 nastaa per rengas, edelleen tiukentuneen tienpinnan kulumistestin läpäisee kuitenkin kirkkaasti.
- Nastan materiaali vaihdettu alumiinista teräkseen eli pysynee paremmin terässä.
- Kuitenkin hiljaisempi kuin hiljainen Bridgestone Noranza 001..
Hyvä että kehitystä tapahtuu :). Todella mielenkiintoinen syksy tulossa talvirenkaiden osalta, testejä pohjolan olosuhteissa odotellen.
https://www.taloustaito.fi/vapaalla/talvirenkaassa-250-nastaa---michelin-paransi-tuntuvasti-jaapitoa/ (https://www.taloustaito.fi/vapaalla/talvirenkaassa-250-nastaa---michelin-paransi-tuntuvasti-jaapitoa/)
Yhä ropisevat nastat usessa autossa etelä-Suomessakin. Mitä järkeä niillä on ajaa +20 C lämmössä?
No kun Foreca lupailee huomiselle aamullekin +1 astetta Jyväskylään. Eihän sitä Palokan ramppia tuollaisessa kelissä ilman nastoja pääse ylös/alas.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.05.18 - klo:19:46
Yhä ropisevat nastat usessa autossa etelä-Suomessakin. Mitä järkeä niillä on ajaa +20 C lämmössä?
Katselin erään kaupan pihassa, että joka neljännessä autossa oli vielä talvirenkaat alla. Kun katsoo 10 päivän ennustetta, niin ei oikein järkeä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.05.18 - klo:20:02
No kun Foreca lupailee huomiselle aamullekin +1 astetta Jyväskylään. Eihän sitä Palokan ramppia tuollaisessa kelissä ilman nastoja pääse ylös/alas.
Tänään oli aamulla ikkunat jäässä ja kyllä tuolla nyt pärjää vaikka KE-kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 15.04.18 - klo:19:30
Itseltä mennyt tuo uusi Michelin X-Ice North 4 ihan ohi.
Pääpointteina:
- 250 nastaa per rengas, edelleen tiukentuneen tienpinnan kulumistestin läpäisee kuitenkin kirkkaasti.
- Nastan materiaali vaihdettu alumiinista teräkseen eli pysynee paremmin terässä.
- Kuitenkin hiljaisempi kuin hiljainen Bridgestone Noranza 001..
Joo kaikki markkinoilla olevat renkaat läpäisevät tien kulumistestin, vaikkakin sittemmin on osoitettu todellisuuden olevan jotain muuta kuin mitä tuosta testistä voisi päätellä. Nastan rungon materiaali on vaihtunut, mutta itse piikit ovat mitä todennäköisemmin kovametallia, niin kuun ne ovat perinteisesti olleet. Piikin terävänä pysyvyyteen rungon materiaali ei vaikuta.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 07.04.18 - klo:23:03
Viime kesänä hommatuista GY Efficient Grip Performance-renkaista kohtuu tiuhat mittaukset ja vähän laskentaakin excelissä. Homma jatkuu keväällä kesärenkaiden vaihdon jälkeen. Sitten nähdään miten nuo kyseiset renkaat kuluvat keväällä versus muu aika kesärengaskaudesta.
Joko SNG:llä olisi kerrottavaa?
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.05.18 - klo:15:10
Joko SNG:llä olisi kerrottavaa?
Kiitos kun nostit tuon esille. En ole vielä mitannut kesärenkaita kun olleet kovin vähän aikaa alla. Täytyy koittaa muistaa mitata pikapuoliin. Ollaan just pakkaamassa tavaroita viikonloppureissua vartem, eli just nyt ei ehdi.
Contin CVT6 kitkat muuten kuluivat ensimmäisen talvensa aikana 0,092mm sadalla kilometrillä Käyttökelpoisesta kulutuspinnasta lähti 18,3% talven aikana. Laskin että vaihtokuluma olisi 3mm.
^Onko tuossa pilkkuvirhe?
Meinaan tuo tarkoittaisi lähes millin kulumaa/1000 km, jolloin renkailla pääsisi vain 5000-6000 km.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 19.05.18 - klo:13:08
^Onko tuossa pilkkuvirhe?
Meinaan tuo tarkoittaisi lähes millin kulumaa/1000 km, jolloin renkailla pääsisi vain 5000-6000 km.
Kyllä vain ;D ;D ;D
Pilkkua pykälä vasemmalle niin ollaan oikealla hehtaarilla.
Kitkojen kuluma suurinpiirtein kesärenkaan tasolla, eli kyllä vaihtoväli varmaankin tulee olemaan lyhyempi kuin nastoilla. Tosin kumin kovettuessa kuluma toki pienenee (ja kitka häviää).
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.05.18 - klo:15:10
Joko SNG:llä olisi kerrottavaa?
Noniin. Nyt mittailtu. Neljä mittausta per rengas, ja 16:sta mittauksesta laskettu keskiarvo. Kulutuspintaa jäljellä 6.8mm alkuperäiseen 8.2mm:iin. Uuden renkaan urasyvyydet on tosin mitattu keskimmäisistä pääurista.
Kulumisnopeus tähän saakka keskimäärin 0,092mm/1000km.
Kulumisnopeus huhti-toukokuussa noin tuplat loppusyksyyn verrattuna. Ajo samantapaista. Karkeasti kevätkarkeilla asfalteilla nuo renkaat kuluvat melkein yhtä nopeasti kuin kesälomareissulla pränikköinä 5500km Keski-Euroopan reissulla. Kuormaa oli tuolloin paljon ja nopeudet reippaita.
Prosentuaalinen kuluminen oli mainitulla reissulla 0,010%/km. Loppukesästä Suomessa kulumisnopeus oli 0,009%/km, alkusyksystä 0,007%/km ja loppusyksystä 0,004%/km. Nyt huhti-kesäkuussa kulumisnopeus oli 0,009%/km.
Ajomäärät eri mittausten välillä 6753km (uudensta K-E reissun jälkeen), 12102km loppukesän mittauksessa, 14700km loppusyksyn mittauksessa, ja 17004km tämänpäivän mittauksissa,
Mielenkiintoista, että tämä kevään kulumisnopeus samaa luokkaa kuin viime kesänä Suomessa JA T,,SM,,LLEEN SAMA KUIN CONTIN KITKOILLA ENSIMM,,ISEN TALVEN AIKANA. Saas nähdä miten kulumisnopeuden käy jatkossa.
PS. Laskennallisesti renkaiden ajomäärä 17tkm on 22,3% kokonaisajomäärästä (oletus, että ajetaan 3mm kulutuspintaan saakka)
Kiitokset tästä. En ole aiemmin nähnyt ensimmäistäkään mittaustietoa aiheesta - vain suuria puheita.
Eli voisiko noin pyörein luvuin sanoa, että normikulutus olisi 0,1 mm/1000 km ja "kevätkarkealla" 0,2 mm/1000 km?
Aika vähäiseltä minusta tuo kevätkuluma vaikuttaa verrattuna siihen, millaisen maineen kansan suussa asia on saanut.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 21.05.18 - klo:19:56
Kiitokset tästä. En ole aiemmin nähnyt ensimmäistäkään mittaustietoa aiheesta - vain suuria puheita.
Eli voisiko noin pyörein luvuin sanoa, että normikulutus olisi 0,1 mm/1000 km ja "kevätkarkealla" 0,2 mm/1000 km?
Aika vähäiseltä minusta tuo kevätkuluma vaikuttaa verrattuna siihen, millaisen maineen kansan suussa asia on saanut.
Minusta kaksinkertainen kuluminen on aika merkittävä, mutta aika mahdoton näitä todellisia eroja on kuitenkaan tehdä. On niin montaa eri tekijää matkassa ja kukaan ei ajele täysin samaa rataa koko kesää.
Tuota suuruusluokkaa varmaankin. Tuplat keväällä verrattuna syksyyn. Loppukesästä tuosta välistä.
Muuttujia on tosiaankin mielettömän paljon. Meillä päivittäinen ajo on 50km aikalailla vakioitua motari/kehä-ajoa Tuohon päälle kauppa ja lasten harrastuskuljetukset ja viikonloppureissut silloin tällöin.
Melkoisen suurella todennäköisyydellä varsinkin tämän toukokuun hellekeleillä kitkat olisivat käytännössä "sulaneet alle". Taatusti olisivat kuluneet huomattavan nopeasti muutaman tonnin matkalla.
Niin ja tuohon mittausselostukseeni oli eksynyt panovirhepaholainen :D .... Eli kevään mittausjakso tietenkin huhti-toukokuu. Kesäkuun mittaukset tapahtunevat aikaisintaan kesäkuun puolella...
PS2. Vaikka tämä on puhtaasti talvirengastopikki, voin suositella GY Eff Perf kesärenkaita ERITT,,IN lämpimästi. Hyvät silti mukavat ajaa, todella hiljaiset, hyvin rullaavat, kilometrejä kestävät (edelliset olivat samanlaiset) jne jne
PS2. Kitkaennakkoluuloni sulivat aivan totaalisesti ensimmäisen kitkatalven aikana Nuo Conti Vikingit Contactit aivan loistavat talvirenkaat myös asfalttiominaisuuksiltaan. Ei puhettakaan epämääräisyyksissä ohjattavuudessa kuten joissakin toisissa kitkoissa. Vahva OSTA suositus minulta!
Lainaus käyttäjältä: BMF - 21.05.18 - klo:21:00
Minusta kaksinkertainen kuluminen on aika merkittävä, mutta aika mahdoton näitä todellisia eroja on kuitenkaan tehdä. On niin montaa eri tekijää matkassa ja kukaan ei ajele täysin samaa rataa koko kesää.
Tässäkin ketjussa joku väitti kulumaksi muistaakseni 2 mm 300 km matkalla...
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 21.05.18 - klo:21:36
Tässäkin ketjussa joku väitti kulumaksi muistaakseni 2 mm 300 km matkalla...
Kyllähän renkaat saa kulutettua paikoillaankin ollen. Juuri teini-iän ohittaneilla nuorilla miehillä renkaat kuluvat loppuun monesti ihan silmissä teinibemarin alla. No semi-sliksithän (varsinkin kinukkien ja vinkuintiaanien tekemät) on niitä parhaita renkaita ;D
Aihe on muuten yllättävän suuria tunteita herättävä, ja jotkut suorastaan hiiltyvät jos ilmiön paikkansa pitävyyttä tohtii epäillä.
On todettava, että itse en ole kulumaa mitannut muuten kuin koko kesän yli (0,1 mm/1000 km). Mutta epäsuoraa todistelua käyttäen käy helposti ilmi, että kansan suussa kulkevat väitteet eivät voi pitää paikkaansa. Otetaan pari esimerkkiä:
Kevätkarheiden kelien suuri kuluma kohdistuu vain ja ainoastaan alle laitettuihin kesärenkaisiin, mutta ei talven jäljiltä alla oleviin nasta- tai kitkarenkaisiin. Minusta tuollainen selektiivisyys ei ole mahdollista.
Toista esimerkkiä pitää hieman pohjustaa... Omien renkaideni kuluma on siis 7kk ja 15 tkm aikana 1,5 mm; siis tuo em. 0,1 mm/1000 km. Havainnot suurista kulumista ovat kovasti epämääräisiä niin kuluman suuruuden kuin aikajakson pituudenkin osalta. Monesti mainitaan kulumisen olevan todella suurta "kevään ensimmäisten viikkojen" aikana. Ja kuluminen on siis suurta; havainnon metodia (mittaus, visuaalinen arvio, joku muu) ei yleensä ole mainittu.
Otetaan nyt kohteeksi nuo meikäläisen tiedot, ja oletetaan suuren kuluman ajanjaksoksi yksi kuukausi ja kuluman määräksi sellainen määrä että pitäisi jo paljain silmin erottaa (valitsen määräksi 0,9 mm). Noilla arvauksilla jäisi lopuille 6 kk ajalle 0,1 mm/kk ja siten 0,05 mm/1000 km. Eli noilla oletuksilla kesän "normikuluma" karhean ajan ulkopuolella olisi siis 0,05 mm/1000 km. Normikulumalla kesärengassarjalla ajaisi siis 120,000 km!
Eli ne suomalaiset, jotka asuvat keski- tai pohjois-Suomessa päätieverkon ulkopuolella, pystyisivät ajamaan renkaillaan tuon 120,000 km. Tämä sen vuoksi, että heidän ajosuoritteensa tapahtuu teillä, jotka ovat läpi talven jään peitossa ja siis nastojen karhentamisen tavoittamattomissa. Tällaisia menestystarinoita emme kuitenkaan kuule. Samaan suoritteeseen pitäisi päästä myös satojen miljoonien ulkomaalaisten autoilijoiden, joiden teitä ei nastat karhenna.
Tässä vaan tarinat ja todellisuus eivät loksahda kohdilleen.
Oman kokemuksen mukaan kesärenkaissa ja kitkoissa kuluminen on renkaiden paikkojavaihdellen noin 1mm/10 tkm, tämä siis etuvetoisessa autossa. Nastarenkaita nyt en ole saanu kulumaan kuin noin 7mm asti, ennenkuin ovat jo hengenvaarallisen liukkaat. Omilla ajoilla siis renkaat kestävät noin 55tkm (ajoja vuodessa tuo noin 55tkm). Nämä lukemat siis etuvetoisilla kulkineilla.
Keväällä kyllä huomaa, että kitkat ja uudet kesärenkaat kulahtaa aika nopeasti. Tosin tuo nopeasti renkaita kuluttava aika on mielestäni aika lyhyt, luokkaa 1kk, siitä kun "kesäkelit" alkavat. Eli siis eipä nuo kulumiserot kovin suureksi keskieurooppaan nähden ole, ellei nyt keväällä ajele aikas pirusti. Ja varmaan tuo keskieuroopan lämpötila nopeuttaa renkaiden kulumista, keskilämpö kuitenkin aika eriluokkaa kuin täällä. Isoin ero on, että keskieuroopassa asfaltin runkoaine on pienempää. Isoin ero on asfaltin hiljaisuudessa eikä renkaiden kuluttavuudessa (siis tuon kevään karkeuden jälkeen).
Mittailin tänä keväänä hieman tiheämmin uusien kesärenkaiden kulumista vaihdosta näihin hetkiin. Mittaukset suoritin vain vetäviltä etupyöriltä kahden keskimmäisen uran alueelta. Vetämättömät takapyörät ovat kuluneet yleensä karkeasti kaksi kertaa hitaammin. Alla tuloksia:
- Ajettu: 0 km, Mitattu: 9.4.2018 , Urasyvys: 7 mm
- Ajettu: 664 km, Mitattu: 28.4.2018, Urasyvys: 6,7 mm
- Ajettu: 1184 km, Mitattu: 10.5.2018, Urasyvys: 6,5-6,6 mm
- Ajettu: 1912 km, Mitattu: 19.5.2018, Urasyvys: 6,5-6,6 mm
Renkaat etuvetoisen Lexus CT 200h (2011) alla ja renkaat Michelin Primacy 3 koossa 205/50R17, 93H XL.
Voisitko Foxit ottaa vielä kesän mittaan pari kertaa mittauksen uusiksi?
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 22.05.18 - klo:14:44
Voisitko Foxit ottaa vielä kesän mittaan pari kertaa mittauksen uusiksi?
Jep, tarkoitus olisi kun asia sen verran itseänikin kiinnostaa. Tuohon viimeisen mittausvälin kulumisen näennäistä pysähtymistä olen hieman miettinyt, että miten paljon kelien lämpeneminen on mahtanut vaikuttaa, kun tuo hellejaksokin siihen sattui... Haastan toki muutkin tekemään samoja mittauksia vaikka heti ensi kesänä. Nyt voi olla jo myöhäistä saada näkyviin tuota alkukesän karkean asvaltin vaikutusta renkaiden kulumiseen, koska asvaltti on tuntuu olevan jo silonnut lämpöisempien kelien myötä.
Tehkääpä googlaus "renkaiden kuluminen keväällä" - hurjaa juttua riittää.
Esim: https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/3t-renkaat-kuluvat-suomessa-nopeammin-tassa-syy/3201614#gs.CPfe1=s (https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/3t-renkaat-kuluvat-suomessa-nopeammin-tassa-syy/3201614#gs.CPfe1=s), jonka mukaan Suomessa renkaat kuluvat nastojen karhentamien teiden takia 4-5 kertaa muita maita nopeammin.
Meikäläinen - joka täällä Suomessa ajaa >90% ajoistaan nastojen raiskaamilla teillä - yltäisi siis vaikkapa Saksassa 250-300 tkm ajosuoritteeseen yhdellä rengassatsilla. Ja samaan pitäisi pystyä myös Suomessa, mikäli ajelee ajonsa muualla kuin pääteillä...
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 22.05.18 - klo:19:52
Tehkääpä googlaus "renkaiden kuluminen keväällä" - hurjaa juttua riittää.
Esim: https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/3t-renkaat-kuluvat-suomessa-nopeammin-tassa-syy/3201614#gs.CPfe1=s (https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/3t-renkaat-kuluvat-suomessa-nopeammin-tassa-syy/3201614#gs.CPfe1=s), jonka mukaan Suomessa renkaat kuluvat nastojen karhentamien teiden takia 4-5 kertaa muita maita nopeammin.
Meikäläinen - joka täällä Suomessa ajaa >90% ajoistaan nastojen raiskaamilla teillä - yltäisi siis vaikkapa Saksassa 250-300 tkm ajosuoritteeseen yhdellä rengassatsilla. Ja samaan pitäisi pystyä myös Suomessa, mikäli ajelee ajonsa muualla kuin pääteillä...
Kannattaa varmaan lukea tuo artikkeli ekana läpi. Kyllä se nastojen karhentama tie silenee edelleenkin 1kk kesäsesongin alettua, kun renkaa siliottaa tien. Jos ajelee urista sivussa, niin kyllähän sekin vähäentää kulumista aika lailla. Antaa raskaan liikenteen siloittaa tiet... :P Harva autoilija juuri huhti-toukokuussa 10tkm ajelee...
Pakkoko niissä urissa on ajaa. Nopean empiirisen tutkimuksen perusteella viime viikolla n.2000km perusteella yli 90% autoilijoista.
Kun vertaa pelkästään ääntä mikä kantautuu autoon, niin minä en aja urissa 😉
Urat on perceestä, kun sivussakin voi päästellä...
Uusi Octavia Combi olisi tulossa heinäkuussa ajoon ja talvirenkaiksi valikoitui uudet Hakkapeliitta R3:set. Nykyisessä Astrassa ja edellisessä Golfissa on molemmissa ollut alla R2:set ja olen ollut tyytyväinen renkaisiin. Etenkin talvipidoltaan R2:set ovat olleet hyvät, joten eiköhän uudet R3:setkin ole vähintään samaa tasoa. Viisi vuotta kitkoilla ajaneena nastoihin en palaa enää mistään hinnasta.
Päivän Keskisuomalaisessa oli juttua Tikkaspikes(Tikkanastat) ovat kehitelleet kumista nastaa talvirenkaisiin n.10v. Nyt ovat pääsemässä tuotantoon ja ovat paremmat jarrutuksessa 7% ja kuluttaa tienpintaa 20% vähemmän, kuin alumiininen nasta.
"kuminen nasta antaa periksi tien pintaa osuessaan ja ovat vähemmän melua pitävät nastat"
Lainaus käyttäjältä: SNG - 21.05.18 - klo:19:13
Noniin. Nyt mittailtu. Neljä mittausta per rengas, ja 16:sta mittauksesta laskettu keskiarvo. Kulutuspintaa jäljellä 6.8mm alkuperäiseen 8.2mm:iin. Uuden renkaan urasyvyydet on tosin mitattu keskimmäisistä pääurista.
Kulumisnopeus tähän saakka keskimäärin 0,092mm/1000km.
Kulumisnopeus huhti-toukokuussa noin tuplat loppusyksyyn verrattuna. Ajo samantapaista. Karkeasti kevätkarkeilla asfalteilla nuo renkaat kuluvat melkein yhtä nopeasti kuin kesälomareissulla pränikköinä 5500km Keski-Euroopan reissulla. Kuormaa oli tuolloin paljon ja nopeudet reippaita.
Prosentuaalinen kuluminen oli mainitulla reissulla 0,010%/km. Loppukesästä Suomessa kulumisnopeus oli 0,009%/km, alkusyksystä 0,007%/km ja loppusyksystä 0,004%/km. Nyt huhti-kesäkuussa kulumisnopeus oli 0,009%/km.
Ajomäärät eri mittausten välillä 6753km (uudensta K-E reissun jälkeen), 12102km loppukesän mittauksessa, 14700km loppusyksyn mittauksessa, ja 17004km tämänpäivän mittauksissa,
Mielenkiintoista, että tämä kevään kulumisnopeus samaa luokkaa kuin viime kesänä Suomessa JA T,,SM,,LLEEN SAMA KUIN CONTIN KITKOILLA ENSIMM,,ISEN TALVEN AIKANA. Saas nähdä miten kulumisnopeuden käy jatkossa.
PS. Laskennallisesti renkaiden ajomäärä 17tkm on 22,3% kokonaisajomäärästä (oletus, että ajetaan 3mm kulutuspintaan saakka)
Päivitys tilanteeseen loppukevään ja alkukesän ajoilla.
21.5.-25.6 välillä ajettu 1842km pääasiassa Motari-kehätie tyyppistä ajoa.
Kulutuspintaa jäljellä keskimäärin 6.5mm aikavälin kuluman ollessa n 0,3mm (kokonaiskuluma 1,7mm)
Kuluma aikavälillä 0,09mm/1000km eli 0,016%. Kokonaiskuluma nyt 27,4% (jos vaihtoajankohta olisi 3mm kohdalla).
Kyllä renkaat kuluneet nyt tuplavauhtia verrattuna viime vuoden loppukesään.
Suuri epävarmuutta aiheuttava tekijä on mittauskertojen pieni määrä, koska mittaaja ei ole muistanut/jaksanut mittailla useammin.
Anteeksi taas rankasta offtopicista talvirengasketjussa.
Koitti aika heittä hyvästi Pirelleille... Alle 225/55*17 Misukan Alpit.
Hyvin mahtuu Scouttiin ja kerrankin mittari näyttää just eikä melkein oikein :D
(https://img.aijaa.com/m/00757/14591428.jpg) (https://aijaa.com/2MeeBO)
Ois vaan pitänyt jo aikasemmin vaihtaa, onhan nää ihan s******n mukavat, hiljaiset ja santatiellä silmitön pito! Ainakin Pirellin p7:aan verratttuna...
Nyt vaan kovaa testiä, miten pärjää eurokitka suomen suvessa, syksyssä ja talvessa. Oisko noin et en enää kesägummeja osta.
Lainaus käyttäjältä: ept - 19.03.16 - klo:17:00
Kuinkahan moni meistä ajaa enimmäkseen testiradalla. Oli sitten kyse vedestä tai jäästä?
Tuskinpa kovin moni vaikka tämän palstan lukijoista ehkä prosentuaalisesti enemmän kuin väestöstä keskimäärin.
Siihen liittyen, juhannuksen tienoilla ajelin Turusta Tampereen suuntaan. Alla oli vasta asfaltoitu moottori- tai maantie.Oli suorastaan nautinto ajella uutta baanaa. Jopa allaolevat kuluneet ei-niin-mahtavat Goodyearit pyörivät kuin "sukkasillaan" ja ajo oli todella hiljaista ja tasaista, samoin kulutuslukemat olivat "pihistely"-tasoa. Siinä samalla toki mieleen hiipi pieni murhe, sillä niin on tämäkin baana yhden tai kahden talven jälkeen melkeinpä perunamaata, kun varmuuden vuoksi nastoilla rouhitaan läpitalven todennäköisesti suurimman osan ajasta sulana olevaa tietä. Tällä tiellä ja seudulla testien koskematon jäinen testirata lienee hieman kärjistäen yhtä yleinen kuin ihmisen vierailu kuuhun. Kyllä, on siellä muutama ihminen käynyt, mutta eipä tuo kovin yleistä ole. Siihen nähden nastoilla rouhiminen tuskin tuottaa sitä hyötyä mihin ne on tarkoitettu, kun verrataan missä olosuhteissa niillä renkailla sitten todellisuudessa ajellaan.
Lainaus käyttäjältä: ept - 19.03.16 - klo:17:00
Fakta tietysti on se, että varsin moni tavan autoilija varmaan ostaa renkaansa testien tai hinnan perusteella.
+Ja vanhasta tottumuksesta tietenkin. Kun on ennenkin ollut nastat niin pitää olla uudetkin nastat, kun kitkoista ei ole omakohtaista kokemusta, eikä näin ollen osteta niitä siksi.
Olisiko SNG:llä meille uutta dataa?
Ja sitten loppukesällä/syksyllä: pitänet mielessäsi kirjaa kuinka usein tiet ovat kosteat...saattaisi selittää suuresti pienet kulumat syksyn ajossa.
1kk edellisestä mittauksesta. Katsotaan jos tässä taas ehtisi.
Ei todellakaan ole keleistä kirjaa, eikä tule. Mutta tietty sillä tasolla oliko ajanjakso keleiltään tietynlainen. Mielenkiintoista nähdä miten nämä hirmuhelteet vaikuttavat. Asfaltit ainakin siloittuvat ellei peräti peity massasta nousevalla bitumilla ;D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 10.07.18 - klo:14:01
Koitti aika heittä hyvästi Pirelleille... Alle 225/55*17 Misukan Alpit.
Hyvin mahtuu Scouttiin ja kerrankin mittari näyttää just eikä melkein oikein :D
Ois vaan pitänyt jo aikasemmin vaihtaa, onhan nää ihan s******n mukavat, hiljaiset ja santatiellä silmitön pito! Ainakin Pirellin p7:aan verratttuna...
Nyt vaan kovaa testiä, miten pärjää eurokitka suomen suvessa, syksyssä ja talvessa. Oisko noin et en enää kesägummeja osta.
Uudet renkaat aina pitävät paremmin kuin vanhat, lähes poikkeuksetta ja oikeankokoisena menevät autoon kuin autoon. ::)
Renkaissa on kylläkin maininta "light winter weather and occasional winter conditions" kevyt talvisää ja satunnaisiin talviolosuhteisiin mutta riippuen paikkakunnasta. Muistelin, että Suomessa on ihan kunnon talvi aina välillä vaikka hellettä onkin riittänyt.
Mielenkiinnolla kyllä kuulisin kokemuksia, kun asfaltti rankaisee renkaita nyt, että mites sitten, kun on lunta ja pakkasta.
Eräs tuttu laittoi viime syksynä misukan alpit alle ja kehu oli kova ettei ikinä enää talvirenkaita erikseen. Kuitenkin talven mittaan, alle olivat jostakin ilmestyneet hakkapeliitta nastat.
Lainaus käyttäjältä: FoamCleaner - 30.07.18 - klo:16:41Muistelin, että Suomessa on ihan kunnon talvi aina välillä vaikka hellettä onkin riittänyt.
Juu, aina välillä se talvi on tullut ja välillä jopa jäänytkin hetkeksi maahan. Riippuu toki hyvinkin pitkälti paikkakunnasta että kuinka pitkästä ajanjaksosta on ollut kulloinkin kyse. Esim. Ahvenanmaan hemiboreaalisen ilmastovyöhykkeen vaikutusalueella ei juurikaan ole ulkojääkiekkokaukaloita jäädytelty viime talvina. Nokian nastat siellä ovat yhtä kotonaan kuin KE-kitkat siperiassa.
Onkos kukaan ajellut Michelin Crossclimate renkailla talvella?
Talvirengasmerkinnät löytyy mutta onko hyvä?
Kompromissi se on, se on selvä mutta houkutteleva vaihtoehto Etelä-Suomen oloihin ja rauhalliseen työmatka-ajoon.
Vajaa 1000km tuli tänä kesänä ajettua Michelinin Crossclimateilla ja ei tullut tilannetta missä olisi yllättänyt. Positiivistä oli hiljaisuus saman korimallin kesärenkailla olevaan autoon, joka oli vaimennettu. Korvakuulolla yhtä hiljaisia autoja. Ostaisinko ympärivuotiseksi renkaaksi Suomessa, niin välttämättä en, mutta kesä+välikelin renkaaksi vahva ehkä.
Taisin postata tähän ketjuun joskus 40 sivua sitten videon youtubesta jossa oli kaksi autoa jäisellä alustalla, toisessa saksankitkat ja toisessa nuo misukat. Misukoilla ei päässyt auto edes liikkeelle kun saksankitkoilla liikkellelähtö hoitui eleettömästi. Jos autoa ei ole pakko käyttää joka päivä ja silloin kun tien pinnat ovat jäisinä auto jää halliin/talliin niin mikäpä jottei onnistuisi noillakin ajot.
Lainaus käyttäjältä: FoamCleaner - 30.07.18 - klo:16:41
Uudet renkaat aina pitävät paremmin kuin vanhat, lähes poikkeuksetta ja oikeankokoisena menevät autoon kuin autoon. ::)
Renkaissa on kylläkin maininta "light winter weather and occasional winter conditions" kevyt talvisää ja satunnaisiin talviolosuhteisiin mutta riippuen paikkakunnasta. Muistelin, että Suomessa on ihan kunnon talvi aina välillä vaikka hellettä onkin riittänyt.
Mielenkiinnolla kyllä kuulisin kokemuksia, kun asfaltti rankaisee renkaita nyt, että mites sitten, kun on lunta ja pakkasta.
Tuo sopivuus siis lähinnä, kun on arveltu meneekö vai ei. Niin mahtuu pyörimään. Normikokohan on 50-sarjanen, eli sen liki tuumanverran halkaisijaltaan pienempi.
On mulla contin nastat tallissa, jos se ”oikea” talvi tulee.
Enemmän kysymys oli siit, ostanko enää kesägummeja, ei siitä pärjääkö näillä talvessa.
Onneksi ei ole orjuuttavaa pakkoa lähteä kelistä riippumatta, voin tehdä duunia kotoakäsin.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.07.18 - klo:23:12
Taisin postata tähän ketjuun joskus 40 sivua sitten videon youtubesta jossa oli kaksi autoa jäisellä alustalla, toisessa saksankitkat ja toisessa nuo misukat. Misukoilla ei päässyt auto edes liikkeelle kun saksankitkoilla liikkellelähtö hoitui eleettömästi. Jos autoa ei ole pakko käyttää joka päivä ja silloin kun tien pinnat ovat jäisinä auto jää halliin/talliin niin mikäpä jottei onnistuisi noillakin ajot.
Muistan tuon videon, kai. Oliko sisähallissa? Eikös siinä ollut mukana kesärenkaat, CrossClimatet ja KE-kitkat, ja olivatko ne kuitenkin kesärenkaat joilla ei pärjännyt ollenkaan, Tyyliin kesärenkailla mäen alkupäähän, Cross-Climateilla puoleenväliin ja KE-kitkoilla ylös asti.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.07.18 - klo:23:12
Taisin postata tähän ketjuun joskus 40 sivua sitten videon youtubesta jossa oli kaksi autoa jäisellä alustalla, toisessa saksankitkat ja toisessa nuo misukat. Misukoilla ei päässyt auto edes liikkeelle kun saksankitkoilla liikkellelähtö hoitui eleettömästi. Jos autoa ei ole pakko käyttää joka päivä ja silloin kun tien pinnat ovat jäisinä auto jää halliin/talliin niin mikäpä jottei onnistuisi noillakin ajot.
Juutuubissa on myös videoita joissa quattro, haldex tai xdrive ei pääse loivaa ylämäkeä ylös pikkuliukkaalla. Oikeita kokemuksia?
Yhden vuoden muuten ajelin Toledolla Saksan kitkoilla ympäri vuoden, vaikutti ihan hyvältä kunnes kesällä sadekelillä tuli 60 nopeudessa tilanne jossa piti tehdä täys jarrutus ja väistöliike. Ei mitään pitoa vaikka kulutuspintaa oli reilusti.
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 30.07.18 - klo:23:30
Juutuubissa on myös videoita joissa quattro, haldex tai xdrive ei pääse loivaa ylämäkeä ylös pikkuliukkaalla. Oikeita kokemuksia?
Oletettavasti kesärenkailla varustettuna jokaikinen?
Tässä tuo video josta itse puhuin:
https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Ja tässä tuo SNG:n muistelema video:
https://www.youtube.com/watch?v=2cgtmmtsqFA (https://www.youtube.com/watch?v=2cgtmmtsqFA)
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 30.07.18 - klo:22:56
Onkos kukaan ajellut Michelin Crossclimate renkailla talvella?
Talvirengasmerkinnät löytyy mutta onko hyvä?
Kompromissi se on, se on selvä mutta houkutteleva vaihtoehto Etelä-Suomen oloihin ja rauhalliseen työmatka-ajoon.
Helmikuun lopusta toukokuun puoleen väliin ajelin CrossClimateilla. Ihan kuin kitkat talviominaisuuksiltaan miinustettuna pykälän tai pari. Hienot renkaat kevätkeleillä ja syksyllä mutta en omassa ajossa kyllä talven läpi pudä. Sen verran joutuu monenlaisessa kelissä ajamaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 31.07.18 - klo:00:16
Oletettavasti kesärenkailla varustettuna jokaikinen?
Tässä tuo video josta itse puhuin:
https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY (https://www.youtube.com/watch?v=CC_UvZZSfAY)
Ja tässä tuo SNG:n muistelema video:
https://www.youtube.com/watch?v=2cgtmmtsqFA (https://www.youtube.com/watch?v=2cgtmmtsqFA)
[/
Missä kohdassa videossa näytettiin mitkä renkaat oli alla?
Jos ei lasketa mukaan videolla editoitua tekstiä.
Niinkuin sanottu, juutuubissa on kaikenlaisia videoita.
Internetistä löytyy myös kaikenlaisia kirjoituksia. Yhtä hullua se on uskoa jotakuta nimimerkin takaa kirjoittelevaa siitä onko jokin tuote X hyvä tilanteeseen Y.
Totta, näillä puheilla youtube ja vagarena voidaan sulkea.
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 30.07.18 - klo:23:30
Juutuubissa on myös videoita joissa quattro, haldex tai xdrive ei pääse loivaa ylämäkeä ylös pikkuliukkaalla. Oikeita kokemuksia?
Mitä ovat nämä "saksankitkat", Eikös misukan alpit ole juuri KE-kitkat?
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 30.07.18 - klo:23:35
Yhden vuoden muuten ajelin Toledolla Saksan kitkoilla ympäri vuoden, vaikutti ihan hyvältä kunnes kesällä sadekelillä tuli 60 nopeudessa tilanne jossa piti tehdä täys jarrutus ja väistöliike. Ei mitään pitoa vaikka kulutuspintaa oli reilusti.
Tää on aika erikoista, eikös KE-kitkat ole juuri vesi-loska ym keliin suunniteltu?
Itse en ole havainnut vesikelissä huonoa pitoa, vaikkei nyt olekaan kun kerran satanut asennuksen jälkeen ;) Sillon rullasi ihan normaalisti, huomattavasti paremmin kuin kuluneet Pirellit.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 31.07.18 - klo:11:16
Tää on aika erikoista, eikös KE-kitkat ole juuri vesi-loska ym keliin suunniteltu?
Kyllä, silloin kun tien pinnan lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. KE-kitka on edelleen talvirengas, pehmeämmällä kumiseoksella. Yksikään tuollainen rengas ei voi toimia optimaalisesti 20-30 astetta lämpimämmässä.
Muistelenko oikein, että jossain testissä CrossClimaten vierintävastus olisi reippaasti parhaita renkaita perässä? Olisko luku ollut jotain 7% parhaita perässä, kulutuksessa siis. 7L/100km bensaa ja 40tkm (kestääkö niin pitkään?) kilsoja tekis n. 300, lisää hintaa rengassetille. Onko sitten paljon vai vähän...
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 31.07.18 - klo:13:00
Kyllä, silloin kun tien pinnan lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. KE-kitka on edelleen talvirengas, pehmeämmällä kumiseoksella. Yksikään tuollainen rengas ei voi toimia optimaalisesti 20-30 astetta lämpimämmässä.
Kävinpä jarrutustestaamassa. 80 vauhtia asfaltilla.
A) JOS pito on huono, eikö pitäisi absien rohista, valojen vilkkua ja renkaiden vinkua?
B) JOS pito on hyvä, ei kuulu mitään ja aurinkolasit lentää tuulilasille?
Arvaa kumpi kävi?
Ihan oikein päättelet. Paljaalla asfaltilla noin maltillisissa nopeuksissa pärjää kylläkin melkein millä tahansa renkaalla kun negatiivistä kiihtyvyyttä (hidastuvuutta) on vain menosuuntaan. Jos tilanne olisi ollut sateinen asfaltti tai vaihtoehtoisesti sivuluisu niin isoja eroja alkaa jo syntymään verrattaessa kesäkumiin.
Omassa autossa on myös saksankitkat alla ulkomaille muuton johdosta, vuosimallia 2013/2014, ja absit rutisee paljaalla asfaltilla joka kerta kovemmassa jarrutuksessa, silloin harvoin kun tuota autoa joutuu käyttämään.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 31.07.18 - klo:14:37
Kävinpä jarrutustestaamassa. 80 vauhtia asfaltilla.
A) JOS pito on huono, eikö pitäisi absien rohista, valojen vilkkua ja renkaiden vinkua?
B) JOS pito on hyvä, ei kuulu mitään ja aurinkolasit lentää tuulilasille?
Arvaa kumpi kävi?
A, koska täysjarrutuksessa 80 vaihdista absit rohisee ja renkaat vinkuu uusilla pilot sporteillakin :)
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 31.07.18 - klo:11:13
Mitä ovat nämä "saksankitkat", Eikös misukan alpit ole juuri KE-kitkat?
KE-kitkat on m+s merkinnällä varustettu eli täyttää minimivaatimukset eurooppalaisesta talvirenkaasta, Crossclimatessa on m+s merkinnän lisäksi lumihiutaleella varustettu vuorenkuva joka kertoo että se on vaikeisiin lumiolosuhteisiin tarkoitettu rengas.
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 31.07.18 - klo:18:57
Crossclimatessa on m+s merkinnän lisäksi lumihiutaleella varustettu vuorenkuva joka kertoo että se on vaikeisiin lumiolosuhteisiin tarkoitettu rengas.
Buhahaaa ;D ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 31.07.18 - klo:18:57
KE-kitkat on m+s merkinnällä varustettu eli täyttää minimivaatimukset eurooppalaisesta talvirenkaasta, Crossclimatessa on m+s merkinnän lisäksi lumihiutaleella varustettu vuorenkuva joka kertoo että se on vaikeisiin lumiolosuhteisiin tarkoitettu rengas.
Kyllä tuo menee juuri toisinpäin; KE-kitkoissa on sekä M+S että tuo "three peaks" symboli, kun taasen perinteisissä "all-terrain" tai "all-season" kumeissa on yleensä tuo m+s (mud + snow) mutta ei sitä vuorenhuippulogoa.
Pohjoismaissa lisäksi talvirengasvaatimuksena on ennen wanhaan ollut tietyn yksityisen instanssin (STRO) hyväksyntä ja he ovat noita renkaita keränneet omaan listaansa, mutta kuten heidän sivuillaan lukee, tälle hyväksynnälle ei enää nykyään ole ollut tarvetta ja täten he myös lopettavat listojensa päivittämisen: http://stro.fi/temadag-dack-i-danmark-249-2014-och-oppet-medlemsmote-i-norge-259-2014/ (http://stro.fi/temadag-dack-i-danmark-249-2014-och-oppet-medlemsmote-i-norge-259-2014/)
Tälläinen? Onko nämä nyt sitten IE-, PE-, KE-kitkat vai mitkälievitunkutkat??
Sa****n äkkiä ainakin toppas asfaltilla. Alkuun pieni vinkasu, ei rahinaa, ei vilkkuvia valoja (lukuunottamatta nelivilkkuja, jotka syttyi ”hätäjarrutuksesta”)
Lasit tippui nokalta ;D
(https://img.aijaa.com/m/00213/14598931.jpg) (https://aijaa.com/VdyEYS)
Sivuluistoistoista ”ääritilanteissa” en ole kovin huolissani, ne oikaistaan ratinliikkeellä tai sitten peltikorjaamolla ;)
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 31.07.18 - klo:19:37
Tälläinen? Onko nämä nyt sitten IE-, PE-, KE-kitkat vai mitkälievitunkutkat??
Sitä ei minkään renkaan merkinnöstä pysty missään tapauksissa sanomaan (paitsi että tässä kyseessä tuskin on puhdasverinen kesärengas), asia pitää varmistaa valmistajalta että minkälaisiin olosuhteisiin rengas on optimoitu toimimaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.07.18 - klo:19:24
Buhahaaa ;D ;D ;D ;D
No en mä nyt omasta päästä tuota keksinyt, ihan vaan googlasin rengasmerkinnät ja rengasvalmistajien nettisivuilta kopion.
Ja anteeksi, se merkintä oli siis kolmikärkinen vuori jossa lumihiutale, niitäkin näköjään erilaisia merkintöjä. Mutta tuo kolmikärkinen siis crossclimatessa, totuus sitten mitä lie. Karppa tai joku muu joka aina kaikesta kaiken tietää kertonee totuuden.
Miesten aikakauslehden riippumattoman ;D testin mukaan vain testivoittajilla ;D voi selvitä suomen vaihtelevissa keleissä. ;D
Varaa kesäksi siis vähintään: kuumankelin aurinkoiselle, kuumalle poudalle, viileän (normaali kesäkeli), tihkusateen, normaalin sateen, kaatosateen, kesäisen raekuuron varalta eri gummit. Tietysti (ne mainostetut) testivoittajat. ;D
Erityisen huomattavaa, että vain testivoittajarenkaat kumoavat fysiikan lait ja pelastaa kuljettajan automaattisesti, kuin vapaudu vakilasta-kortti, joka tilanteessa riippumatta kuljettajan tai kulkuneuvon kyvyistä.
Pelastut ja selviydyt Kunhan vain olet valinnut aamulla alle oikeat testivoittaja-renkaat :D
Ja tuo ei ole edes vitsi, tältä foorumilla löytyy näitä enemmän kuin kahden erilaisen rengassarjan käyttäjiä keleistä riippuen.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 31.07.18 - klo:21:48
Miesten aikakauslehden riippumattoman ;D testin mukaan vain testivoittajilla ;D voi selvitä suomen vaihtelevissa keleissä. ;D
Varaa kesäksi siis vähintään: kuumankelin aurinkoiselle, kuumalle poudalle, viileän (normaali kesäkeli), tihkusateen, normaalin sateen, kaatosateen, kesäisen raekuuron varalta eri gummit. Tietysti (ne mainostetut) testivoittajat. ;D
Erityisen huomattavaa, että vain testivoittajarenkaat kumoavat fysiikan lait ja pelastaa kuljettajan automaattisesti, kuin vapaudu vakilasta-kortti, joka tilanteessa riippumatta kuljettajan tai kulkuneuvon kyvyistä.
Pelastut ja selviydyt Kunhan vain olet valinnut aamulla alle oikeat testivoittaja-renkaat :D
Just näin ja jos kuitenkin sattuu se vahinko käymään, niin ekana silti syytetään väärää/huonoa rengastusta, koska kuljettajassahan se vika ei ikinä ole.
Tässä muuten Kauppalehden toimittajan artikkeli BMW:n kanssa elämästä. Siinä sivussa hämmästellään Saksan teiden hyvää kuntoa ja hiljaisuutta ja sitä miten Suomessa vielä rullataan pääosin ilman rajoituksia nastarenkailla ja tiet ruvella:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-toimittajan-saksasta-hakema-bmw-on-toiminut--ainoa-vika-korjattiin-takuutyona-vaikka-tehdastakuu-oli-jo-paattynyt/pa3xriTm (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-toimittajan-saksasta-hakema-bmw-on-toiminut--ainoa-vika-korjattiin-takuutyona-vaikka-tehdastakuu-oli-jo-paattynyt/pa3xriTm)
Vau, uudenkarhea bmw on toiminut :o
Kyseinen baijerilainen liikkuu muuten saksalaisilla kitkarenkailla talvisin (enkä tarkoita nyt Continentalia), alkuperäisessä artikkelissa puolentoista vuoden takaa oli kirjoitettu hyvä sivallus siihen liittyen. Kumma kyllä kun tuokin vehje on vielä kuljettajineen elossa, eihän niillä saksankitkoilla pitänyt päästä metriäkään eteenpäin kolaroimatta.
Lainaus käyttäjältä: jt - 08.08.18 - klo:00:25
Tässä muuten Kauppalehden toimittajan artikkeli BMW:n kanssa elämästä. Siinä sivussa hämmästellään Saksan teiden hyvää kuntoa ja hiljaisuutta ja sitä miten Suomessa vielä rullataan pääosin ilman rajoituksia nastarenkailla ja tiet ruvella:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-toimittajan-saksasta-hakema-bmw-on-toiminut--ainoa-vika-korjattiin-takuutyona-vaikka-tehdastakuu-oli-jo-paattynyt/pa3xriTm (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-toimittajan-saksasta-hakema-bmw-on-toiminut--ainoa-vika-korjattiin-takuutyona-vaikka-tehdastakuu-oli-jo-paattynyt/pa3xriTm)
Fakenews. Erään palstalaisen kumminkaiman raporttihan aukottomasti osoitti, että tiet Saksassa ovat itse asiassa Suomea huonommassa kunnossa.
Kuinkahan suuri hinta nastoista maksetaan polttoaine- ja rengaslaskuina?
Niin ja eikös tälläkin foorumilla eräs nimimerkki julistanut kuinka R2 kitkat ovat kehnoimmat mahdolliset talvirenkaat etelä-Suomen vaihteleviin olosuhteisiin... :). Suistuvat varmaan tieltä heti ensimmäisen vesitipan nähtyään. Onneksi ei tullut luettua tuota viestiä talvella, sillä viime talven ajelin tyyväisenä niin märkiä/loskaisia pikkuteitä, maanteitä ja moottoriteitä, juuri kyseisellä luomuksella ;).
No vitsi sikseen, samaan aikaan yksi johtavista autolehdistä suosittaa nastarenkaita etelä-Suomen vaihteleviin olosuhteisiin. "Vaihtelevahan" tarkoittaa käytännössä siis sitä että suurimman osan ajasta tiet ovat paljaalla, välillä tulee lunta/jäätä joita sitten aurataan/suolataan tai aurinko sulattaa ja sitten taas mennään melkein kuin kesäkelillä.
Mutta siinä mielessä tuo KL:n toimittajan kirjoitus on hyvä ja ehkä vähän silmiä avaava, koska ns. autoscenen ulkopuolelta aidosti ihmetellään miksi jotkut asiat ovat juuri kuin ne ovatkin. Ja uudehkossa bemarissa tarvii vain yhtä asiaa huollattaa 1,5 vuoden aikana, onpa "yllätys". Eikös suurin osa uudehkoista autoista rullaa kuitenkin kohtuu viattomasti.
BTW. tuon kulutuseron voin allekirjoittaa. Eräs maantien pätkä on todella kehnossa kunnossa ja siellä ajaessa vastaavalla kuormalla, nopeudella ja säässä, on keskikulutus n. 0,5kg suurempi tai jopa enempi kuin sileämmillä teillä. Samoin melu oli kuluneilla Goodyeareilla kohtuu infernaalista.
Lainaus käyttäjältä: jt - 08.08.18 - klo:10:11Eikös suurin osa uudehkoista autoista rullaa kuitenkin kohtuu viattomasti.
Kyllä, jos ne autot eivät kuulu vag-konserniin. 8)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.08.18 - klo:18:08
Kyllä, jos ne autot eivät kuulu vag-konserniin. 8)
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 08.08.18 - klo:00:55
Vau, uudenkarhea bmw on toiminut :o
Naapurini kadun toisella puolella on vaihtanut 520d Touringin * Passatin B8 farkkuun. Kyseli keväällä, miteni omani on toiminut. No, uutena tai essarina ostetut man. disukat (kaikki 4 kpl) ovat toimineet alle 100tkm ajettuina aina seuravaan vaihtoon.
* OT: liisari bimmeri sytytteli moottorin keltaisia merkkivaloja ja auto oli välillä pajan huomassa muutamia päiviä. Vika kuulemma uusiutui. :( :o
Veretseisauttava ominsilminnäkijähavainto suoraan pelipaikoilta; Silmämääreisesti tarkkaillen pysäköidyistä autoista lähes jopa kolmannes "tavallisista" autoista (poislukien siis isot biimerit, mursut, audit ja ökypelit) pohjois-Saksassa (Kiel, Lybek ynnä useampi pikkukylä) ON varustettu elokuussa -18 TALVIRENKAIN.
Alla joko euro, tai jopa oikein skandikitkat. Onkohan Trafin tiedotuskampanja ja TM-testitulokset saavuttaneet ollenkaan näitä autobahnmaan asukkaita? Eikö he tiedä, että auto hajoaa ja suistuu tieltä jo 80 vauhdissa jos kesäkeleissä ajaa moisilla rinkuloilla???
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 19.08.18 - klo:18:38
Veretseisauttava ominsilminnäkijähavainto suoraan pelipaikoilta; Silmämääreisesti tarkkaillen pysäköidyistä autoista lähes jopa kolmannes "tavallisista" autoista (poislukien siis isot biimerit, mursut, audit ja ökypelit) pohjois-Saksassa (Kiel, Lybek ynnä useampi pikkukylä) ON varustettu elokuussa -18 TALVIRENKAIN.
Alla joko euro, tai jopa oikein skandikitkat. Onkohan Trafin tiedotuskampanja ja TM-testitulokset saavuttaneet ollenkaan näitä autobahnmaan asukkaita? Eikö he tiedä, että auto hajoaa ja suistuu tieltä jo 80 vauhdissa jos kesäkeleissä ajaa moisilla rinkuloilla???
Köyhillä ei ole varaa ostaa kaksia renkaita.
Useimpia ei vain kiinnosta. Moni täälläkin (Puolassa) ajelee kesät talvet samoilla 13" kitkarengassarjoilla niillä 90-luvun Fiateilla ja Polonezeillään ja jos kumit on pakko vaihtaa niin ne vaihdetaan samoille vanteille. Ei tahdo suomipoika ymmärtää.
Saksassa on vuokra-autoissa lähes aina keskieuroopan kitkat tai vielä nopeammat kitkat ihan isoissa premiumeissakin myös kesällä. Yllättävän hyvin toimivat 2 markan vauhdissakin vielä, mutta talvisemman keskieuroopan kitkan ja sporttisemman alppikitkan välillä on selvä ero ajotuntumassa.
Viimeisten hellepäivien kunniaksi kävin vaihdattamassa edellisen omistajan jäljiltä olleet nastarenkaiden jämät nordic kitkoihin 8)
Yhden nastatalven jälkeen olen taas entistä varmempi, että nordic kitkat on meikäläisen juttu talvella.
Lainaus käyttäjältä: lao - 19.08.18 - klo:23:19
Saksassa on vuokra-autoissa lähes aina keskieuroopan kitkat tai vielä nopeammat kitkat ihan isoissa premiumeissakin myös kesällä. Yllättävän hyvin toimivat 2 markan vauhdissakin vielä, mutta talvisemman keskieuroopan kitkan ja sporttisemman alppikitkan välillä on selvä ero ajotuntumassa.
Continental 4x4 Contact M+S merkinnällä tuli volvon mukana, joka täyttää noiden maiden talvirengas vaatimukset. Voin sanoa, että jotain järkyttävän ja kaamean väliltä ajaa +35 asteen helteessä yli 130km/h.
En kyllä ymmärrä miten nuo renkaat mitenkään liittyy Suomeen tai tähän keskusteluun?
Kumma juttu, mulla oli Tiguanissa Contit ja ne toimi hienosti yhen Tanskanreisun +130 nopeuksissa ja kesäkelissä. Norjan mutkatiet vaan söi eturenkaat ihan ruvelle...
Nyt liikkeellä tälläsillä, m+s nämäkin. Tosin näillä ei tee yhtäänmitään lumella, saati jäällä... sensijaan 160 vauhdissa tuntuu pyörivän ihan hyvin.
(https://img.aijaa.com/m/00275/14606103.jpg) (https://aijaa.com/HLldwo)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 27.06.18 - klo:19:57
Päivitys tilanteeseen loppukevään ja alkukesän ajoilla.
21.5.-25.6 välillä ajettu 1842km pääasiassa Motari-kehätie tyyppistä ajoa.
Kulutuspintaa jäljellä keskimäärin 6.5mm aikavälin kuluman ollessa n 0,3mm (kokonaiskuluma 1,7mm)
Kuluma aikavälillä 0,09mm/1000km eli 0,016%. Kokonaiskuluma nyt 27,4% (jos vaihtoajankohta olisi 3mm kohdalla).
Kyllä renkaat kuluneet nyt tuplavauhtia verrattuna viime vuoden loppukesään.
Suuri epävarmuutta aiheuttava tekijä on mittauskertojen pieni määrä, koska mittaaja ei ole muistanut/jaksanut mittailla useammin.
Anteeksi taas rankasta offtopicista talvirengasketjussa.
Yleisön pyynnöstä ja muutenkin päivitystä kulumaseurantaan. Ajo ollut pitkälle matka-ajoa. Sadekelillä ei ole juuri ajeltu, eli siinä pyydettyä kelitilastoa ;D
Pintaa jäljellä keskimäärin 6,35mm. Kaikkien renkaiden jokaisesta neljästä pääurasta tehty mittaus, Eturenkaissa pintaa jäljellä noin 6mm paikkeilla, ja takarenkissa melkein 7mm. Keväällä lukemat olivat hyvin tasaiset, eli nelivedossakin eturenkaat kuluvat hieman takarenkaita nopeammin.
Eli 26.6.-19.8. aikavälillä renkaat kuluivat 4138km matkalla erittäin vähän. Kulutuspintaa jäljellä mainittu 6.35mm (vs 6.5mm edellisessä mittauksessa). Kokonaiskuluma noin 1,9mm, Keskimääränen kuluma koko ajomatkalta 0,008mm/100km. Laskennallisesti renkaiden kuluma 29,8% jos renkaat menisivät vaihtoon 2mm kohdalla. Uusien renkaiden kulutuspinnan paksuushan oli n 8.2mm.
Saattavat kestää vielä paremmin kuin edelliset samanlaiset. Ainoa ero on taloudellisuusluokka A edellisten B:n sijaan. Vähän tullut epäusko noihin omiin laskelmiin, mutta kuluma milleissä todellakin edelleen alle kaksi, vaikka renkailla rullattu jo 23000km. ??? :)
Ai niin. Kyseessä siis topicista huolimatta kesärenkaiden kulumaseuranta.
Renkaat GoodYear Efficient Grip performancet koossa 205/55R17 V95XL. Euroluokitus A/A. Ohiajomelulukemaa en muista, mutta korkea se ei ollut.
PS. Ehkä kerään ko renkaiden "elämänkerran" omaksi ketjukseen jos tulee sopiva hetki/motivaatio. Anteeksi taas off-topic.
Kauheen kapeet! Miten noilla riittää pito mutkissa? ;D
Erikoinen kommentti. Ei voi valittaa pidosta. Ei ole pito loppunut kesken, vaikka tulee välillä kunnolla kanttailtuakin.Polttoaineenkulutus putosi kun kavensin alkuperäisestä. Niveletkin kestää paremmin. On muuten kalliimpi kuin alkuperäiskoko 225/50R17. Tiedätkö muuten, että renkaan nimellisleveys ei tarkoita suoraan renkaan todellista leveyttä.
No se oli vähänniiku vitsi... kato kun ei kitkoillakaan pysy tielä. Kuulemma :o
:D
Kuullut myös jotain juttuja että KE-kitkoilla ei voi ajaa Vinlandian talvessa. Mysteerien maa tuo Vinland.
^Voi ajaa, mutta miksi pitäisi, kun parempia löytyy? Ok.. jos itse tuotu auto ja alla sattuu olemaan sellaiset ja haluaa pihistellä ajamalla renkaat loppuun, niin ymmärrän. KE-kitkat ei ole parhaat missään olosuhteissa (on kokeiltu), mutta käypä kompromissi sellaisiin maihin, jossa talvella sataa räntää parina päivänä.
Nii, voihan sitä (rahamiehellä) olla talli täys siihen 150tkm rullattuun saksantuontiin jokaerisäähänpasseleita gummisettejä kun vormulakuskilla konsanaa, laittaa amusella ennusteen mukaset alle, paksiin vaihtosetti ja katolle ”vööörst case” vaihtoehdon :D
Toinen vaihtoehto on opetella ajamaan, eli ennakoimaan...
Itse olen persaukisena ja käytännön kokemuksen kautta päätynyt jälkimmäiseen.
En ymmärrä kitkarenkailla ajoa kesällä. Kesärenkaat ovat kuitenkin edullisemmat, paremmat ja kuluvat vähemmän. Olen ajanut kitkoilla vuodesta 1999 asti, mutta vain talvisin. Vaihdan ne syksyllä ajoissa alle, mutta keväällä aikaisin (sään salliessa huhtikuun alussa) kesärenkaisiin. Jos on ollut viimeistä talvea, olen ajanut kesäkuulle asti, mutten pidempään. Kesärenkaat ovat vain paremmat ajaa.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.08.18 - klo:21:16
Nii, voihan sitä (rahamiehellä) olla talli täys siihen 150tkm rullattuun saksantuontiin jokaerisäähänpasseleita gummisettejä kun vormulakuskilla konsanaa, laittaa amusella ennusteen mukaset alle, paksiin vaihtosetti ja katolle ”vööörst case” vaihtoehdon :D
Toinen vaihtoehto on opetella ajamaan, eli ennakoimaan...
Itse olen persaukisena ja käytännön kokemuksen kautta päätynyt jälkimmäiseen.
Kerrotko miten esimerkiksi kolmen rengassarjan taktiikka olisi huono ja kyllä NEWS FLASH ne renkaat kuluu melkein samallalailla ainoa, että joudut vaihtamaan kaksi kertaa vuodessa useammin renkaita. Mulle se on tunnin homma.
A) turhaa rahankulua
B) turhaa ajankulua
C) perusteetonta suomen teillä ja rajoituksilla
D) tunnissa ehtii ottaa hyvä kalsarikännit ja polokasee muijaa 😅
E) mulla on skooda, en tiedä ajo-ominaisuuksista mithän...
F) ai sitä epävarmuutta, oisko se paras pito jo mennyt, pitäiskö ostaa jo uudet?
G) onko taivaassa tilaa sittenkään...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.08.18 - klo:22:03
Kerrotko miten esimerkiksi kolmen rengassarjan taktiikka olisi huono ja kyllä NEWS FLASH ne renkaat kuluu melkein samallalailla ainoa, että joudut vaihtamaan kaksi kertaa vuodessa useammin renkaita. Mulle se on tunnin homma.
Peruspulliaiselle jolla kilometrejä tulee vähän/kohtuullisesti siinä mielessä huono että renkaiden vanheneminen ja sitä kautta pidon tippuminen tulee vastaan. Ja tietenkin tarvii sen kolmannen setin joka on ihan kohtuulinen investointi ja tietenkin varastotilaakin tarvitsee tuplasti. Onhan noita lähes 10 v vanhoja nastoja nähnyt joissa vielä runsaasti pintaa alla ja varovaisesti vinkannut että ehkä ois aika vaihtaa uudet kun alkaa olla jo "hieman" liukkaat.. :)
Toki jos tulee todella paljon kilometrejä ja haluaa välttämättä ajaa nastoilla keskitalvella juuri niillä keleillä kun nastoilla saadaan jotain hyötyä, niin silloinhan tuo voikin olla jo järkevää, sillä ei siinäkään ole paljon järkeä syksyllä/keväällä jurruttaa itsepäisesti puhtaalla asfaltilla nastoilla ennen kesärengaskelejä. Siitä ei tykkää rengas, eikä Oy Suomi Ab teiden maksajana eikä kyllä kuskikaan sillä kyllä kitkan ajettavuus ja mukavuus asfaltilla on keskimäärin paljon nastaa parempi.
Oma ratkaisu oli vaihtaa nastat kitkoihin joten ei ole tarvetta kolmanteen settiin.
Lainaus käyttäjältä: jt - 21.08.18 - klo:23:11
Peruspulliaiselle jolla kilometrejä tulee vähän/kohtuullisesti siinä mielessä huono että renkaiden vanheneminen ja sitä kautta pidon tippuminen tulee vastaan. Ja tietenkin tarvii sen kolmannen setin joka on ihan kohtuulinen investointi ja tietenkin varastotilaakin tarvitsee tuplasti. Onhan noita lähes 10 v vanhoja nastoja nähnyt joissa vielä runsaasti pintaa alla ja varovaisesti vinkannut että ehkä ois aika vaihtaa uudet kun alkaa olla jo "hieman" liukkaat.. :)
Toki jos tulee todella paljon kilometrejä ja haluaa välttämättä ajaa nastoilla keskitalvella juuri niillä keleillä kun nastoilla saadaan jotain hyötyä, niin silloinhan tuo voikin olla jo järkevää, sillä ei siinäkään ole paljon järkeä syksyllä/keväällä jurruttaa itsepäisesti puhtaalla asfaltilla nastoilla ennen kesärengaskelejä. Siitä ei tykkää rengas, eikä Oy Suomi Ab teiden maksajana eikä kyllä kuskikaan sillä kyllä kitkan ajettavuus ja mukavuus asfaltilla on keskimäärin paljon nastaa parempi.
Oma ratkaisu oli vaihtaa nastat kitkoihin joten ei ole tarvetta kolmanteen settiin.
Unohtamatta sitä faktaa, että nastalla ei saavuteta siellä keskitalvellakaan mitään etua verrattuna kitkarenkaaseen missään muussa tilanteessa kuin jäisellä pinnalla. Jos on 100% lumi niin nastat eivät auta mitään, eivät tosin haittaakkaan.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.08.18 - klo:21:16
Nii, voihan sitä (rahamiehellä) olla talli täys siihen 150tkm rullattuun saksantuontiin jokaerisäähänpasseleita gummisettejä kun vormulakuskilla konsanaa, laittaa amusella ennusteen mukaset alle, paksiin vaihtosetti ja katolle ”vööörst case” vaihtoehdon :D
Ei ny välttämättä vielä rahamiehen merkki, jos on kunnolliset renkaat kesäksi ja talveksi :)
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.08.18 - klo:21:16
Toinen vaihtoehto on opetella ajamaan, eli ennakoimaan...
Itse olen persaukisena ja käytännön kokemuksen kautta päätynyt jälkimmäiseen.
Hyvillä renkailla oppii ja voi ajaa myös ennakoivasti. Ennakointikaan ei tosin aina auta, jos tulee jotain yllättävää auton eteen.. silloin pidosta hyötyä. Kuskeja on monenlaisia.. osa pystyy liukastelemaan varsin huonoillakin renkailla muita tielläliikkujia pääsääntöisesti vaarantamatta, mutta osa ei.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 21.08.18 - klo:23:27
Unohtamatta sitä faktaa, että nastalla ei saavuteta siellä keskitalvellakaan mitään etua verrattuna kitkarenkaaseen missään muussa tilanteessa kuin jäisellä pinnalla. Jos on 100% lumi niin nastat eivät auta mitään, eivät tosin haittaakkaan.
Sulla on faktaa tähän väittämään? Testit nimittäin näyttää ihan jotain muuta.
jos ajetaan lumihangessa eli auraamattomassa tiellä niin kitkarengas on tutkitusti parempi. mutta jos nyt asuu vähänkään minkään asutuksen lähellä niin tien pinta on vaihtelevaa jäistä, painautunutta, puolikovaa eli aurattu aslfalttiin asti jne.
tyypillinen kitka kuska uhoaa että kitkoilla pärjää mutta liikenne valoista sitten lähdetöän hengen vaarallisesti ja ulkoparkkipaikalta huudella vetoapuja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.08.18 - klo:06:16
Sulla on faktaa tähän väittämään? Testit nimittäin näyttää ihan jotain muuta.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 21.08.18 - klo:19:06KE-kitkat ei ole parhaat missään olosuhteissa (on kokeiltu).
Jaa, ilmeisesti siis SUOMALAINEN vesi on sen verran molekyylitasoiltaan erilaista että käyttäytyy eri tavalla renkaan ja asfaltin välissä kuin esimerkiksi RUOTSALAINEN vesi. Vai onko kyse kenties vaan läänitason mutaatiosta?
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 22.08.18 - klo:07:37
tyypillinen kitka kuska uhoaa että kitkoilla pärjää mutta liikenne valoista sitten lähdetöän hengen vaarallisesti ja ulkoparkkipaikalta huudella vetoapuja.
Nyt tuli purkaus oikein sydämestä.
,,kkiä on unohtunut se uutis(ankka?) että rengastestit on maksettuja mainoksia... ainakin Nokian osalta.
Itse en ole niiden (enkä muunkaan muodin) perässä juossut.
Toiseksi on hyvä muistaa, että talven ajettu nastarengas pitää jokatilanteessa huonommin kuin uusi kitkagummi (maksetun testin mukaan :o )
Monet kitkamiehet (paljon ajavat myyntimiehet) vaihtaa aina syksyllä uudet alle. Näin saa kitkoista parhaan hyödyn ja säästyy turhalta rengasjumpalta.
Meiän muijalla on ollut kitkat kait kohta 20 vuotta. Ne ostettiin sillon kun Nastoista alettiin leikkaamaan pituutta pois. Wanhat Hakkapeliitta 9:t olikin pitävät, mut söi kyllä tietäkin...
Ekat kitkat oli Nokia NRW, liekö kautta-aikain ekat kitkagummit? Ne oli pyöritetty 13” peltivanteelle 80- luvun Polonropposeen. Kerran se on käynyt ojassa, lähti 50-vauhdissa polanteesta. Silloinkin alla oli laina-auto ja siinä oli nastat alla ;D
Täytyy vaan sanoa, että jos meidän muija pysyy kitkoilla (ympäri vuoden) tiellä kolhimatta itseään tai muita, ei niistä nastoista ihan hirmu apuja tule, lähinnä se rapina luo ilmeisesti jotain turvallisuuden tuntua?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.08.18 - klo:07:49
Jaa, ilmeisesti siis SUOMALAINEN vesi on sen verran molekyylitasoiltaan erilaista että käyttäytyy eri tavalla renkaan ja asfaltin välissä kuin esimerkiksi RUOTSALAINEN vesi. Vai onko kyse kenties vaan läänitason mutaatiosta?
Läänitason mutaatiota siinä mielessä, että talviaikaan, muualla kuin Etelä-Suomessa, vesi 'mutatoituu' sellaiseksi liukkaaksi valkoiseksi, tai vielä liukkaammaksi kovaksi läpinäkyväksi ainekseksi.
KE- kitka pitää huonommin lumella ja jäällä, kuin nasta / skandikitka = KE- kitka ei paras talvirengas.
KE- kitka on liukkaampi kuivalla asfaltilla, kuin kunnollinen kesärengas = KE- kitka ei paras kesärengas.
=> siihen tuumailuun perustui väite: 'KE-kitkat ei ole parhaat missään olosuhteissa'.
Jos jossain on todennettu, että KE-kitka on mainitulla vesikelillä
paras rengas, niin sitten lievennetään siltä osin tuota minun väittämääni.
Oma käsitys ja kokemus on, että KE-kitka on kompromissirengas Keski-Euroopan 'talvi' olosuhteisiin, jossa lunta ei talvellakaan juuri näe, lukuunottamatta vuoristoa.
Eli se on lähempänä kesärengasta, kuin varsinainen pohjoismainen talvirengas ja kun tiet on Keski-Euroopassa talvellakin
lähes aina sulat, niin ajelu mukavampaa.. tarjoten kuitenkin parempa pitoa niille kahdelle päivälle kun lunta sataa.
Jos ko. rengastyyppi on jonkun mielestä esim. Suomen rannikkoalueen talveen toimivin, niin fine.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.08.18 - klo:10:41
KE- kitka on liukkaampi kuivalla asfaltilla, kuin kunnollinen kesärengas = KE- kitka ei paras kesärengas.
Tämäkin "fakta" pitää paikkansa vain tiettyyn lämpötilaan saakka, tuon rajan yli kun mennään niin KE-kitkan pehmeämpi kumiseos tarjoaa enemmän pitoa. Tämän vuoksi kesärenkailla ajelu ei ole järkevää talvisin vaikka esim. päätiet olisivatkin rutikuivia 99.9% ajasta koska lämpötila on nollan tuntumassa tai joskus jopa allekin..
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.08.18 - klo:10:49
Tämäkin "fakta" pitää paikkansa vain tiettyyn lämpötilaan saakka, tuon rajan yli kun mennään niin KE-kitkan pehmeämpi kumiseos tarjoaa enemmän pitoa. Tämän vuoksi kesärenkailla ajelu ei ole järkevää talvisin vaikka esim. päätiet olisivatkin rutikuivia 99.9% ajasta koska lämpötila on nollan tuntumassa tai joskus jopa allekin..
Ok.. kuulostaa ihan järkeenkäyvältä.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 22.08.18 - klo:10:27
,,kkiä on unohtunut se uutis(ankka?) että rengastestit on maksettuja mainoksia... ainakin Nokian osalta.
Itse en ole niiden (enkä muunkaan muodin) perässä juossut.
Toiseksi on hyvä muistaa, että talven ajettu nastarengas pitää jokatilanteessa huonommin kuin uusi kitkagummi (maksetun testin mukaan :o )
Monet kitkamiehet (paljon ajavat myyntimiehet) vaihtaa aina syksyllä uudet alle. Näin saa kitkoista parhaan hyödyn ja säästyy turhalta rengasjumpalta.
Meiän muijalla on ollut kitkat kait kohta 20 vuotta. Ne ostettiin sillon kun Nastoista alettiin leikkaamaan pituutta pois. Wanhat Hakkapeliitta 9:t olikin pitävät, mut söi kyllä tietäkin...
Ekat kitkat oli Nokia NRW, liekö kautta-aikain ekat kitkagummit? Ne oli pyöritetty 13” peltivanteelle 80- luvun Polonropposeen. Kerran se on käynyt ojassa, lähti 50-vauhdissa polanteesta. Silloinkin alla oli laina-auto ja siinä oli nastat alla ;D
Täytyy vaan sanoa, että jos meidän muija pysyy kitkoilla (ympäri vuoden) tiellä kolhimatta itseään tai muita, ei niistä nastoista ihan hirmu apuja tule, lähinnä se rapina luo ilmeisesti jotain turvallisuuden tuntua?
Fakta on helppo kääntää maksetuksi, kun ei miellytä itseä. Ja sitten korjaan taas. Toisen talven kohdalla kitka saavuttaa nastan. Kannattaisi lukea ajatuksen kanssa ne maksetut testit!
Eiköhän tässä ketjussa vähintään yksi asia ole riidaton - uunituore talvirengas pitää aina paremmin kuin vuoden vanha ja ajettu (tai vielä vanhempi). On verrokeissa nastoja tai ei.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.08.18 - klo:12:03
Fakta on helppo kääntää maksetuksi, kun ei miellytä itseä. Ja sitten korjaan taas. Toisen talven kohdalla kitka saavuttaa nastan. Kannattaisi lukea ajatuksen kanssa ne maksetut testit!
Mutta erot edelleenkin todella pieniä, käytännön liikenteessä lähes mitättömiä. Esim jäätesti ei millään tavalla vastaa todellisuutta 99% talviajosta. Asfaltin pinnassa olevaan ohueen jääkerrokseen ei nasta vain pure, kiilloitettuun jäähallin jäähän kyllä. Omalla 55tkm/vuosiajolla syksyllä ostetut nastat on jo joulukuussa menettäneet testeissä mitatut huippuominaisuudet eli 2kk ajossa (=10tkm). Joten ennemmin hankin kitkat ja pidän ajo-ominaisuudet tasaisina koko renkaiden käytöiän samalla en tuhoa kansallisomaisuutta rouhimalla teitä. Edellisillä loppunajetuilla kitkoilla ajoit noin 50tkm matka-ajoa. Noin 40tkm ajettuina noilla ajoimme kaverin kanssa vielä talvikelissä Lappiin ja ei todellakaan ollut ongelmia renkaiden pidon kanssa kummankaan kuskin mielestä...
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 22.08.18 - klo:22:06
Mutta erot edelleenkin todella pieniä, käytännön liikenteessä lähes mitättömiä. Esim jäätesti ei millään tavalla vastaa todellisuutta 99% talviajosta. Asfaltin pinnassa olevaan ohueen jääkerrokseen ei nasta vain pure, kiilloitettuun jäähallin jäähän kyllä. Omalla 55tkm/vuosiajolla syksyllä ostetut nastat on jo joulukuussa menettäneet testeissä mitatut huippuominaisuudet eli 2kk ajossa (=10tkm). Joten ennemmin hankin kitkat ja pidän ajo-ominaisuudet tasaisina koko renkaiden käytöiän samalla en tuhoa kansallisomaisuutta rouhimalla teitä. Edellisillä loppunajetuilla kitkoilla ajoit noin 50tkm matka-ajoa. Noin 40tkm ajettuina noilla ajoimme kaverin kanssa vielä talvikelissä Lappiin ja ei todellakaan ollut ongelmia renkaiden pidon kanssa kummankaan kuskin mielestä...
Kerrotko miten ne kitkat säilyttää ajo-ominaisuudet tasaisena koko renkaan käyttöiän?
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 22.08.18 - klo:07:37
jos ajetaan lumihangessa eli auraamattomassa tiellä niin kitkarengas on tutkitusti parempi. mutta jos nyt asuu vähänkään minkään asutuksen lähellä niin tien pinta on vaihtelevaa jäistä, painautunutta, puolikovaa eli aurattu aslfalttiin asti jne.
tyypillinen kitka kuska uhoaa että kitkoilla pärjää mutta liikenne valoista sitten lähdetöän hengen vaarallisesti ja ulkoparkkipaikalta huudella vetoapuja.
Tyypillinen nastakuski (joka ei muuten kitkoja edes kokeile) luulee aina, että risteyksissä sudittelevat on kitkakuskeja mutta itse olen tämän sutimisen uhriksi joutunut enemmän kulahtaneilla nastoilla kuin kitkoilla.
Taisit muuten puhua itsesi pussiin kun myönnät, että kitka on auraamattomassa lumihangessa parempi ja sitten väität, että kitkakuskit huutelee vetoapuja ulkoparkkipaikalla. Eikös nämä parkkipaikat ole juuri niitä pahimpia jotka on aina auraamatta jne? Ja parkkipaikalla varmaaan (toivottavasti) nopeudet on niin pieniä ettei prosentin lyhyemmästä jarrutusmatkastakaan ole nastojen kanssa mitään hyötyä..
Ymmärrän kyllä jos jonkun parkkipaikalle on jyrkkä nousu joka tuppaa olemaan peilijäässä kokotalven niin nastat on varmaan kiva juttu siinä kohtaa. Itsellä tällästä ongelmaa ei ole ja muutenkin 95% ajosta tulee Helsinki-Espoo-Vantaa-Kerava-Järvenpää-Tuusula akselilla ja loput 5% Turku-Tampere-Kotka suuntien pääteillä. Kokemuksella voin sanoa, että nastoista on hyötyä itselle 1-2 päivää talvessa ja koko loppuajan niistä on haittaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.08.18 - klo:22:41
Kerrotko miten ne kitkat säilyttää ajo-ominaisuudet tasaisena koko renkaan käyttöiän?
Hieman liioittelin, ei tietenkään pysy uuden veroisina koko käyttöikää. Mutta kyllä kitkan ominaisuudet pysyy huomattavasti pidempään hyvinä nastaan verrattuna. Tämän Tuulilasi, tai jokin muu autolehti, joskus testasikin. Uuden nastan "pilaa" oman kokemuksen (ja tuon em. testin) mukaan noin 10tkm asfalttiajolla eli keskivertokuskilla parissa vuodessa. Mutta omalla ajomäärällä noin 2 kuukaudessa. Näin ainakin on käynyt Contin ja Nokianin nastakumeille. Omalla ajomäärällä talvirengas satsi kestää noin 1,5 talvea eli renkaan kovettuminen ei ole tullut ongelmaksi. Paljon näkee liikenteessä esim Hakkapelitta 5 renkaita, joissa pintaa ja nastaa tuntuu olevan, mutta ei varmasti pitoa juuri ollenkaan. Edellisessä vaihdokissa oli todella hyvältä näyttävät nastarenkaat (muistaakseni Contit) alla, kaikki nastat tallella ja pintaa +6mm mutta renkaat ei pitänyt kuin ääntä :D Renkaat oli noin 3v vanhat.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 19.08.18 - klo:18:38
Veretseisauttava ominsilminnäkijähavainto suoraan pelipaikoilta; Silmämääreisesti tarkkaillen pysäköidyistä autoista lähes jopa kolmannes "tavallisista" autoista (poislukien siis isot biimerit, mursut, audit ja ökypelit) pohjois-Saksassa (Kiel, Lybek ynnä useampi pikkukylä) ON varustettu elokuussa -18 TALVIRENKAIN.
Alla joko euro, tai jopa oikein skandikitkat. Onkohan Trafin tiedotuskampanja ja TM-testitulokset saavuttaneet ollenkaan näitä autobahnmaan asukkaita? Eikö he tiedä, että auto hajoaa ja suistuu tieltä jo 80 vauhdissa jos kesäkeleissä ajaa moisilla rinkuloilla???
KYllä Saksassa ja Itävällassa on syytäkin ajaa KE-kitkoilla ympäri vuoden ;D ;D ;D.
Itävaltaan jysähti 40 senttiä lunta " lämpötila kylmeni myös Saksassa yhdessä yössä (27.8. 5:44)
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005804866.html (https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005804866.html)
Kyllä! Olen juur tässä ihan pohjoisrajalla, Tsekin puolella. Perjantaina 35 lauantaina 20 ja eilen 13. Aika seinään toppas kesä :o
Mahtaako noin paksussa lumessa enää kitkoilla pärjätä :D :D
Hyvin on BFG AT:t kestänyt. Pintaa ei ole lähtenyt, mutta nappuloiden reunat murenee... Lämmintä 30 ja moottoritie on kovaa kyytiä maastogummille ;)
Lähteissä oli pintaa 5,1-5,2mm. Pitää mitata 5000km kestotesti kun on rullailtu toinen puoli siihen vielä. Tarkoitus oli ajaa nämä loppuun, on jo vanhat ja jo 100000km ajetut... mut taitaa silti mennä vielä parivuotta :D
Pari miljoonaa kilometriä on autoilla ajettu, noin 20 vuotta kitkarenkailla kesät talvet, siitä !5 vuotta pääkaupunkiseudulla ja viimeiset viisi vuotta Kuusamossa. En ole nähnyt mitään syytä renkaiden hypyttämiseen ellei nyt vuosien mittaan jossain autossa ole ollut "väärät" renkaat.
Kitkarenkaat ostan aina laadukkaat. Nastarenkaat sopii varmaan monille, mutta moniko tulee tarkasteltua nastojen kuntoa. Kyllä niistä paras tartuntapito heikkenee tosi nopeasti, silti niihin luotetaan.
Neljän ja puolentuhannen kilometrin jälkeen, pinta on vähentynyt. (Rummunpärinää) EI yhtään ;D ;D
Gummit on kyllä saaneet parviikkoa aika runtua; kuumaa, pitkiä stinttejä kovaa moottoritieajoa, vuoristopolkuja, maastoa...
(https://img.aijaa.com/m/00151/14609745.jpg) (https://aijaa.com/OFk9uS)
Pito on edelleen yhtähyvä kun aina ollut. Toimii kuivalla, märällä, asfaltilla, hiekalla, öljysoralla, kalliolla ja ja ja.... jäällä ei toimi, lumessa toimii kohtuudella. On M+S. Ja halkasijaa 32”. Toimi myös moottoritienopeuksissa (Saksa)
Edelleen en voi kun ihmetellä, jos/kun joku ei citykotterolla pärjää Suomen teillä ja nopeuksissa ;) ihan millätahansa renkailla...
^Siitä ei ole kyse etteikö monenlaisilla renkailla pärjää talvella. Olosuhteisiin tarkoitetuilla hyväkuntoisilla renkailla ajelu on vaan paljon mukavampaa.. ja turvallisempaa.. viimeistään mahdollisissa yllätystilanteissa.
Mutta kukin tyylillään.. pitääkin alkaa katselemaan uusia testivoittaja nastoja talveksi :) .. tai ehkäpä kitkatkin voisi mennä vaihtelun vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 31.08.18 - klo:10:52
^Siitä ei ole kyse etteikö monenlaisilla renkailla pärjää talvella. Olosuhteisiin tarkoitetuilla hyväkuntoisilla renkailla ajelu on vaan paljon mukavampaa.. ja turvallisempaa.. viimeistään mahdollisissa yllätystilanteissa.
Mutta kukin tyylillään.. pitääkin alkaa katselemaan uusia testivoittaja nastoja talveksi :) .. tai ehkäpä kitkatkin voisi mennä vaihtelun vuoksi.
Juuri näin.
On täysin typerää ostaa testivoittaja koska sellainen rengas voi olla todella lyhyen ajan hyvä?
Lainaus käyttäjältä: Zego - 31.08.18 - klo:19:10
On täysin typerää ostaa testivoittaja koska sellainen rengas voi olla todella lyhyen ajan hyvä?
Todella fiksua ostaa halparengas tai testin häntäpää rengas, joka ei (välttämättä) ole hyvä koskaan?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 31.08.18 - klo:19:16
Todella fiksua ostaa halparengas tai testin häntäpää rengas, joka ei (välttämättä) ole hyvä koskaan?
Touche ;D, mutta testithän on maksettu vai mitä ;).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.08.18 - klo:19:32
Touche ;D, mutta testithän on maksettu vai mitä ;).
;D ;D ;D
Onhan noista kieltämättä ollut puhetta. Ehdottomasti siis kannattaa ostaa vähiten pärjännyt tai joku täysin tuntematon testin ulkopuolinen rengas. Ei ainakaan ole rengas lahjonnalla tai mainosrahoilla hävinnyt tai jäänyt testin ulkopuolelle ;D
Myös mahdollisesti testeissä menestyneen merkkirenkaan kehut "netissä" (esim epämääräisillä VAG-palstoilla) kannattaa ehdottomasti sivuuttaa trollauksena. 8)
Siis onhan se niin, et jos sulla on testivoittajat, voi ajaa ihan miten ja millasta vauhtia vaan. Ne toppaa aina melkeen itestään ja aina hyvissä ajoin, kelistä riippumatta.
Ajotaidoilla ja ennakoinnilla ei ole mitään tekemistä turvallisen kulkemisen kanssa! Sitäpaitsi testeissä käytetetyt autotkin on pääosin parempia, kun tavanomaiset merkit. Paitsi biimeri, mursu ja sipulirinkula-auto. Ainii ja Volvo ;D
Saisinkohan täältä vinkin, mitä tilata talvella tulevan Karoqin alle.
Muutama vuosi sitten ostin tuolta 1001 :sta tuollaiset
Continental Conti Premium Contact 5.
Ei valittamista, hauskana yllätyksenä voisi pitää talvirenkaiden vaihtoa alle:
auto tuntui kivan hiljaiselta kuluneella asfaltilla.
Neliveto & kitkat pk-seudulle?
Usea suomalainen mies pitää itseään keskivertoa parempana kuljettajana. Tämän havainnon hän tekee täysin itse, toki oma muijakin saattaa sanoillaan tätä vahvistaa, mutta harvemmin kukaan muu. Muut saattavat olla täysin eri mieltä, mutta miehen mielestä ovat väärässä. Ihan sama mitä tutkimukset kertoo.
Usealla miehellä on myös niin vahvat ajotaidot, että ne auttavat kelillä kuin kelillä, ja kumilla kuin kumilla. Ihan sama mitä rengastestit kertoo, mies tietää paremmin. Tämän havainnon mies tekee täysin itse, ihan sama mitä tutkimukset kertoo.
Itsekeskeisyys. Tyhmyys. :-\
Yli puolet autoilijoista on keskimääräistä parempia ajajia. Tätä on kysytty suoraan autoilijoilta itseltään. Tätä mieltä ovat, mitäpä tuohon on lisättävää. Paitsi talveksi merkki-tuote-testivoittajat alle, kun en ole keskimääräistä parempi ajaja, mutta ajan keskimääräistä vähemmän...
Ensi talveksi tulee elämäni ensimmäiset kitkat, jotku Nokia R3 suvit (toivottavasti ei suvikumit) Ei mitään hajua onko pärjänneettesteissä. Olennaisempaa lienee entistä isompi ennakointi ja turvavälin kasvatus verrattu nastarenkaisiin.
On selvää että nastat pidolta paremmat. Tämän lisäksi nasta kestävämmät vähän (4
5ktm talvessa) ajavalla. Otetaan heikennys huomioon ennakoinnilla ja ostamalla tiheämpään uudet renkaat.
Itsellä viime talvena elämän ekat kitkat omassa autossa. Auto vielä vähän keskivertoa tehokkaampi. Maaliskuun ehdin ajaa talvikeleillä ja renkaat siis R2 Nokiat. Näitä moni haukkunut löysyydestä ja suuntavakauden puutteesta. Mun kokemukset ei tue edellistä. Menee suoraan eikä nulju. Auton paino tietysti vaikuttaaa asiaan. Pito riittää ja se yllätti tämänkin kuskin. Maaliskuussa oli vielä kunnon talvi. Eron nastoihin huomaa parhaiten risteyksissä, joihin täytyy ennakoida enemmän kuin nastoilla. Maantiellä ja miksei kylilläkin hermo lepää hiljaisuuden johdosta.
Mielenkiintoista on testata tuo toinen talvi ja tod.näk. vielä kolmas. Heikkeneekö pito ja ominaisuudet paljon vai vähän. Jos laiskuus ei vaivaisi, niin tuo Karpan kesä-kitka-nasta voisi olla monunkin ratkaisuni. Tai ainakin olisi varalla nuo nastat jos talvi menisi jäiseksi ja joutuisi ajamaan pienillä teillä. Tällä hetkellä nille ei juri tarvitse eksyä.
Minut piti pitkään nastoissa kokemus 20 vuoden takaa. Ajoin kaverin Mondeolla jäistä pikkutietä n. 20 kilsaa ja täytyy oikeasti sanoa, että en vieläkään ymmärrä miten pysyin tiellä. Nykyisin kitka- ja nastarenkaat ovat kyllä lähempänä toisiaan kuin tuolloin. Nyt järjellä ajateltuna otan vähän enemmän riskiä renkailla kun puhutaan siis jääolosuhteista. Jos oikeasti miettii, niin eniten on mielessä tilanne, jota ei voi ennakoida ja jossa nastat purisivat nopeammin kuin lamellit. Toisaalta elämä on täynnä riskejä. Renkaat eivät ole ainut.
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 01.09.18 - klo:07:27
Itsellä viime talvena elämän ekat kitkat omassa autossa. Auto vielä vähän keskivertoa tehokkaampi. Maaliskuun ehdin ajaa talvikeleillä ja renkaat siis R2 Nokiat. Näitä moni haukkunut löysyydestä ja suuntavakauden puutteesta. Mun kokemukset ei tue edellistä. Menee suoraan eikä nulju. Auton paino tietysti vaikuttaaa asiaan. Pito riittää ja se yllätti tämänkin kuskin. Maaliskuussa oli vielä kunnon talvi. Eron nastoihin huomaa parhaiten risteyksissä, joihin täytyy ennakoida enemmän kuin nastoilla. Maantiellä ja miksei kylilläkin hermo lepää hiljaisuuden johdosta.
Mielenkiintoista on testata tuo toinen talvi ja tod.näk. vielä kolmas. Heikkeneekö pito ja ominaisuudet paljon vai vähän. Jos laiskuus ei vaivaisi, niin tuo Karpan kesä-kitka-nasta voisi olla monunkin ratkaisuni. Tai ainakin olisi varalla nuo nastat jos talvi menisi jäiseksi ja joutuisi ajamaan pienillä teillä. Tällä hetkellä nille ei juri tarvitse eksyä.
Minut piti pitkään nastoissa kokemus 20 vuoden takaa. Ajoin kaverin Mondeolla jäistä pikkutietä n. 20 kilsaa ja täytyy oikeasti sanoa, että en vieläkään ymmärrä miten pysyin tiellä. Nykyisin kitka- ja nastarenkaat ovat kyllä lähempänä toisiaan kuin tuolloin. Nyt järjellä ajateltuna otan vähän enemmän riskiä renkailla kun puhutaan siis jääolosuhteista. Jos oikeasti miettii, niin eniten on mielessä tilanne, jota ei voi ennakoida ja jossa nastat purisivat nopeammin kuin lamellit. Toisaalta elämä on täynnä riskejä. Renkaat eivät ole ainut.
Aivan kuin itse tuon olisin kirjoittanut! Nooh tosin tuo kitka-auto ei ole mikään erityisen tehokas :D :D :D
Isävainaalla oli aikanaan Ventossa kitkat, Nokialaiset. Ne olivat "jäätävän liukkaat". Auto liukui jäisissä urissa täysin sukkana yms. Puolen talven jälkeen vaihtui nastoihin.
Nyt viime talvena rohkenin vihdoinkin ostaa kitkat (Contin kutoset). Pito, ajettavuus ja hiljaisuus olleet "jäätävän vakuuttavat". Kuluminenkin oli pientä.
Nastat ovat präniköinä kyllä pitävät, mutta terävin pito menetetään nopeasti kun nastat hakkaavat asfalttiin ja pyöristyvät. Näin ainakin täällä Pirkanmaan korkeuksilla kun tiet ovat yleensä ainakin urista paljaat.
Olen itsekseni sadatellut, että miksi vasta nyt kitkat. Aina oli joku peruste ottaa nastat kun ei uskonut kitkojen valtavaa kehittymistä takavuosista. Kyllähän nykykitkoilla pärjää kun ajaa kelien mukaan!
:) Meidänlaisia on varmaan aika paljon. Mennään vanhoilla muistoilla ja asenteista ei osata tai haluta luopua. Ikäänkuin varmuuden vuoksi. En kyllä kakkosauton reppanaan välttämätta vielä kitkoja uskaltaisi. Eli sen verran asenteessa korjattavaa.
Kyllä nää painovirheet on tabletilla aika monilukuisia pjärkkele.
Lainaus käyttäjältä: Batman - 31.08.18 - klo:21:06
Neliveto & kitkat pk-seudulle?
Neliveto & KE-kitkat pk-seudulle.
Lainaus käyttäjältä: Batman - 31.08.18 - klo:21:06
Saisinkohan täältä vinkin, mitä tilata talvella tulevan Karoqin alle.
Muutama vuosi sitten ostin tuolta 1001 :sta tuollaiset
Continental Conti Premium Contact 5.
Ei valittamista, hauskana yllätyksenä voisi pitää talvirenkaiden vaihtoa alle:
auto tuntui kivan hiljaiselta kuluneella asfaltilla.
Nyt en ihan saanut ajatuksesta kiinni? ContiPremiumContact 5 on kesärengas...? :-\
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 01.09.18 - klo:00:40
Ensi talveksi tulee elämäni ensimmäiset kitkat, jotku Nokia R3 suvit (toivottavasti ei suvikumit) Ei mitään hajua onko pärjänneettesteissä. Olennaisempaa lienee entistä isompi ennakointi ja turvavälin kasvatus verrattu nastarenkaisiin.
On selvää että nastat pidolta paremmat. Tämän lisäksi nasta kestävämmät vähän (4
5ktm talvessa) ajavalla. Otetaan heikennys huomioon ennakoinnilla ja ostamalla tiheämpään uudet renkaat.
Ei taida olla "ärkolmoset" vielä monessa testissä ehtineet olemaan, nehän ovat ihan uusinta uutta tämän syksyn hottia. Nastat pidoltaan paremmat? Juu märällä jäällä ovat, eivät juuri muualla. No itsellä tosin vasta yksi kitkatalvi takana, mutta vain yhtenä aamuna oli pientä jännitysmomenttia, muulloin ei huomannut kitkoja muusta kuin hiljaisuudesta.
Lainaus käyttäjältä: tet - 02.09.18 - klo:18:48
Ei taida olla "ärkolmoset" vielä monessa testissä ehtineet olemaan, nehän ovat ihan uusinta uutta tämän syksyn hottia. Nastat pidoltaan paremmat? Juu märällä jäällä ovat, eivät juuri muualla. No itsellä tosin vasta yksi kitkatalvi takana, mutta vain yhtenä aamuna oli pientä jännitysmomenttia, muulloin ei huomannut kitkoja muusta kuin hiljaisuudesta.
Fiksut ostaa ne R2:t, kun niitä myydään huomattavasti halvemmalla, kun uusi malli on tullut markkinoille.
mistäs johtuu muuten tuommoinen ilmiö?
contin ice contact2 nastat ajettu viime talvena n.7tkm
takana olleissa renkaissa,nastat painuneet paljon enemmän sisään,kun edessä olleissa!?
Lainaus käyttäjältä: Pumpeli - 09.09.18 - klo:17:26
mistäs johtuu muuten tuommoinen ilmiö?
contin ice contact2 nastat ajettu viime talvena n.7tkm
takana olleissa renkaissa,nastat painuneet paljon enemmän sisään,kun edessä olleissa!?
Jos on etuveto ja paljon ajoa sulalla asfaltilla, niin noinhan siinä käy. Vetävässä päässä kumi kuluu enemmän kuin nastat, joten nastojen ulkonema kasvaa. Vapaana pyörivässä keveämmässä peräpäässä taas nastat kuluvat enemmän kuin kumi, joten ulkonema pienenee.
Tänään uusimmassa tekniikan maailmassa oli talvirengastesti. Pakko hieman lainata:
"Kolikon toinen puoli on se, että vaikka kitkarenkaalla pärjääkin hyvin, sen turvallisuus ei ole missään olosuhteessa nastarengasta parempi. Sama se voi olla, mutta joskus huonompi. Ainoa ominaisuus, jossa kitkarengas lähes poikkeuksetta voittaa nastarenkaan on melu. Mutta jos kitkarenkaiden jääpito on vuosien mittaan parantunut, myös nastarenkaiden melu on vaimentunut.
Vastaus ikiaikaiseen kysymykseen nasta- vai kitkarenkaan valinnan järkevyydestä on yhä vaikeampi vastattavaksi, eikä lopullista totuutta olekaan.
Jokaisen kannattaa harkita asia omalta kannaltaan. Lähinnä on kysymys siitä, kumman haluaa maksimoida: turvallisuuden vai ajomukavuuden.
Molempia ei voi saada, vaikka kumman tahansa valitsemalla lähelle pääseekin " kunhan valitsee laatutuotteen ja vaihtaa renkaansa ajoissa uusiin."
Jos turvallisuuden takia ajaa mieluummin nastarenkailla, pitää ne muistaa vaihtaa 10tkm välein uusiin testivoittajiin. Tämä usein unohtuu.
Testit tehdään viemällä renkaanominaisuudet äärirajoille ja arvostellaan sen perusteella. Normikäytössä ei riskirajoilla ajeta joten ei kannata liian tarkkaan tulkita kaikkia ominaisuuksia. Mulle on tärkeintä että rengas kohtuullisen pitävä,hiljainen ja polttoainetaloudellinen. Joten ostan uuteen autooni jonkun tunnetun rengasvalmistajan kitkarenkaat joilla olen pärjännyt mainiosti tähänkin saakka jo viimeiset 10 vuotta.
Ja minä viimeiset 19 vuotta. Kohta alkaa 20. talvi kitkoilla.
Erikoista on erot Tuulilasin ja Tekniikan Maailman kitkarengastestien lopputuloksissa. Ei sillä, että niiden pitäisi identtiset olla, mutta kumpaan testiin sitten voi luottaa enemmän?
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 19.09.18 - klo:19:15
Jos turvallisuuden takia ajaa mieluummin nastarenkailla, pitää ne muistaa vaihtaa 10tkm välein uusiin testivoittajiin. Tämä usein unohtuu.
Tuo on ihan normi väli ostaa ne uudet testivoittajat :)
Lainaus käyttäjältä: maileri - 19.09.18 - klo:21:12
Erikoista on erot Tuulilasin ja Tekniikan Maailman kitkarengastestien lopputuloksissa. Ei sillä, että niiden pitäisi identtiset olla, mutta kumpaan testiin sitten voi luottaa enemmän?
Onhan noissa paljon samaakin. Conti on selkeä ykkönen, niin kuin parissa muussakin tämän syksyn vertailussa. Nokian R3 kolmas ja neljäs. Michelin oli TM:n vertailussa niin vanha, ettei ihmekään, jos pito on jo heikentynyt. Monesti erot pisteissä ovat olemattomia ja järjestys voi vaihdella paljonkin, ihan vain testistä toiseen, vaikka itse suorituksissa ei kovin suurta eroa olisikaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.09.18 - klo:23:48
Onhan noissa paljon samaakin. Conti on selkeä ykkönen, niin kuin parissa muussakin tämän syksyn vertailussa. Nokian R3 kolmas ja neljäs. Michelin oli TM:n vertailussa niin vanha, ettei ihmekään, jos pito on jo heikentynyt. Monesti erot pisteissä ovat olemattomia ja järjestys voi vaihdella paljonkin, ihan vain testistä toiseen, vaikka itse suorituksissa ei kovin suurta eroa olisikaan.
Mitä tuo tarkoittaa, että Michelinin kitkarengas oli TM:n testeissä vanha?
TM:n tapa esittää 'kitka vai nasta'-dilemma oli mielestäni ihan hyvä, mutta yhtä muutosta noihin testeihin toivoisin. On hyvä, että pisteytys on eritelty niin, että jokainen voi omilla painokertoimillaan laskea oman "testivoittajan" omiin olosuhteisiin. Kuitenkin eri lämpötilojen testit niputetaan yhteen arvosanaan laskemalla keskiarvot eri lämpötilojen tuloksesta, ja se kätkee minusta yhden olennaisen seikan.
Kitkat saavat jääpidossa selkeästi nastoja huonomman arvosanan, koska nollakelin vesijäätestit ilmeisesti (?) niputetaan samaan arvosanaan pakkastestien kanssa. Jos jäätestit arvosteltaisiin erikseen kuivalla ja märällä jäällä, olisi kitkojen kuivan jään tulos varmasti paljon lähempänä nastojen vastaavia, kuin mitä nykyisellään.
Toki tämä ei muuta sitä seikkaa, että vesijäällä kitka on surkea, mutta se antaisi omien painotuksien käyttöön lopputuloksen laskennassa uutta informaatiota. Se alleviivaisi ja selventäisi myös sitä usein nähtyä hokemaa, että "osta kitkat jos et joudu väkisin lähtemään liikenteeseen kelissä kuin kelissä".
Lainaus käyttäjältä: Automaatti - 20.09.18 - klo:07:58
Mitä tuo tarkoittaa, että Michelinin kitkarengas oli TM:n testeissä vanha?
Testissä olleet renkaat olivat valmistettu viikolla 16 vuonna 2016 eli ne olivat tuntuvasti muita vanhemmat.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.09.18 - klo:08:09
Testissä olleet renkaat olivat valmistettu viikolla 16 vuonna 2016 eli ne olivat tuntuvasti muita vanhemmat.
Kyselin misukan kitkoja eilen rengasliikkeestä, sanoivat, että ei ole Suomen varastossa eikä edes Ruotsissa olevassa varastossa.
Onko mikukka nyt myöhässä kitkojen kanssa vai mistä lie kyse?
Lainaus käyttäjältä: Automaatti - 20.09.18 - klo:08:57
Kyselin misukan kitkoja eilen rengasliikkeestä, sanoivat, että ei ole Suomen varastossa eikä edes Ruotsissa olevassa varastossa.
Onko mikukka nyt myöhässä kitkojen kanssa vai mistä lie kyse?
Voihan se olla tosiaan että Micheliltä olisi tulossa uutta kitkarangasta. Tuo XI3 on ollut markkinoilla jo ties kuinka pitkään. Tämä nyt on vain spekulointia.
En ole ikinä ymmärtänyt miksi TM antaa kiihdytysmittauksista saman painoarvon kuin jarrutuksesta. Jäällä kummastakin 10% kokonaispisteistä. Miten kiihdytyspito voi olla yhtä tärkeää kuin jarrutus? Juuri kiihdytyksessä jäällä kitka ottaa eniten takkiinsa nastalta. Jarrutuspito onkin lähempänä. Minusta se vain parantaa kitkan turvallisuutta. Jo ensimmäisessä kiihdytyksessä huomaa onko keli liukas. Nastarenkaalla liukas keli jää helpommin huomaamatta ja se tulee yllätyksenä vasta jarrutuksessa.
TV:ssä haastateltiin kerran Markku Alenia, Timo Mäkistä ja Juha Kankkusta. Kaikki kolme ajavat nastoilla ja kaikki kolme sanoivat syyksi, että niillä voi ajaa nopeammin. Väitän, että moni normiautoilijakin valitsee nastat, koska niillä voi ajaa kovempaa ja huolettomammin. Parantaako se sitten turvallisuutta, jota TM jaksaa hehkuttaa? Mene ja tiedä.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 20.09.18 - klo:09:05
Voihan se olla tosiaan että Micheliltä olisi tulossa uutta kitkarangasta. Tuo XI3 on ollut markkinoilla jo ties kuinka pitkään. Tämä nyt on vain spekulointia.
Kyllä tästä talvirenkaan valinnasta voi helposti tulla elämää suurempi kysymys.
Siis varmaan mikä tahansa ison valmistajan rengas on toimiva.
Minulla on kokemusta misukoista ja nyt kun minulle tulee uusi auto, niin taidan ottaa misukan kitkat sanovat testit mitä tahansa.
Omat kokemukset misukoista 2-3 vuoden takaa on, että olivat hiljaiset ja hyvät ajettavat.
Jos taas ostaa käytetyn auton, niin renkaat tulevat mukana ja merkki on sitten se minkä ko. kuski on aikoinaan valinnut.
Lainaus käyttäjältä: Automaatti - 20.09.18 - klo:09:32
Kyllä tästä talvirenkaan valinnasta voi helposti tulla elämää suurempi kysymys.
Siis varmaan mikä tahansa ison valmistajan rengas on toimiva.
Minulla on kokemusta misukoista ja nyt kun minulle tulee uusi auto, niin taidan ottaa misukan kitkat sanovat testit mitä tahansa.
Omat kokemukset misukoista 2-3 vuoden takaa on, että olivat hiljaiset ja hyvät ajettavat.
Jos taas ostaa käytetyn auton, niin renkaat tulevat mukana ja merkki on sitten se minkä ko. kuski on aikoinaan valinnut.
Uusi Contin kitka on kyllä ollut vakuuttava kaikissa tänä syksynä julkaistuissa vertailuissa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.09.18 - klo:09:43
Uusi Contin kitka on kyllä ollut vakuuttava kaikissa tänä syksynä julkaistuissa vertailuissa.
Conti on todella hyvin pärjännyt ja onhan se täysin uusi versio renkaasta.
Luulen kyllä, että Micheliniltä tulee x-ice 4 kohta markkinoille.
Soitin Michelinin kuluttajapalveluun, niin enganniksihan siellä vastattiin. En sitten kysellyt ja tuskin olisivat kertoneet uuden version tulosta.
No, onhan tässä aikaa vielä pitkälle lokakuuta ennen kuin todella ajankohtainen.
Taitaa lähteä tilaukseen CVC7, 680e tulee setille hintaa pl. asennus, tasapainotus. Voi vaihtaa alle pikkaisen aikaisemmin eikä ketuta paljaalla tiellä ajo kuten nastoilla. Viime vuonna oli ns. housut kintuissa, kun lunta tuli se 15 cm lokakuun lopulla ja kesänakit alla toki.
Joukose valitsi ensi kauden kitkansa juuri ja ne on Coninentalin Viking contact 7:t ja sydäntalvella toimii viime keväänä ostetut ja 4 tkm ajetut Nokian hakkapeliitta 9:t. Jos ei nuilla motariajossa ajaminen onnistu niin sitten saan kyllä syyttää itseäni vaikka auto onkin vajaavetoinen A6. ;D
Tilasin juuri Michelin X-ice north neloset. 250 nastaa per gummi! Kyllä nyt on vetopitoa! Aion lisäksi ajella niillä lähinnä pk-seudulla. Tästä tiedosta menee varmasti monella kuppi nurin ja se naurattaa jo valmiiksi ;D
:)Kuulen jo miten astmaatikot kiroavat sinut ulos kantakaupungista:)
Tuhat nastaa kuulostaa hyvältä. ;D
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.09.18 - klo:09:29
En ole ikinä ymmärtänyt miksi TM antaa kiihdytysmittauksista saman painoarvon kuin jarrutuksesta. Jäällä kummastakin 10% kokonaispisteistä. Miten kiihdytyspito voi olla yhtä tärkeää kuin jarrutus? Juuri kiihdytyksessä jäällä kitka ottaa eniten takkiinsa nastalta. Jarrutuspito onkin lähempänä. Minusta se vain parantaa kitkan turvallisuutta. Jo ensimmäisessä kiihdytyksessä huomaa onko keli liukas. Nastarenkaalla liukas keli jää helpommin huomaamatta ja se tulee yllätyksenä vasta jarrutuksessa.
TV:ssä haastateltiin kerran Markku Alenia, Timo Mäkistä ja Juha Kankkusta. Kaikki kolme ajavat nastoilla ja kaikki kolme sanoivat syyksi, että niillä voi ajaa nopeammin. Väitän, että moni normiautoilijakin valitsee nastat, koska niillä voi ajaa kovempaa ja huolettomammin. Parantaako se sitten turvallisuutta, jota TM jaksaa hehkuttaa? Mene ja tiedä.
Miksi VTT:n tutkimuksen mukaan kitkoilla ajavat hurjastelevat, ajavat huonompi kuntoisilla renkailla ja vielä kännissä? Mene ja tiedä?
Lainaus käyttäjältä: Automaatti - 20.09.18 - klo:11:00
Conti on todella hyvin pärjännyt ja onhan se täysin uusi versio renkaasta.
Luulen kyllä, että Micheliniltä tulee x-ice 4 kohta markkinoille.
Soitin Michelinin kuluttajapalveluun, niin enganniksihan siellä vastattiin. En sitten kysellyt ja tuskin olisivat kertoneet uuden version tulosta.
No, onhan tässä aikaa vielä pitkälle lokakuuta ennen kuin todella ajankohtainen.
X-ICE 4 tulee ilmeisesti vasta seuraavan talven keleihin eli vuoden päästä pääsee ostoksille. Päätin itsekin siirtää kitkojen uusintaa vuodella. Luulisin, että Misukalta tulee silloin hyvä rengas kitkarintamalle.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.09.18 - klo:18:15
Miksi VTT:n tutkimuksen mukaan kitkoilla ajavat hurjastelevat, ajavat huonompi kuntoisilla renkailla ja vielä kännissä? Mene ja tiedä?
Käyttäjä mattisen servaus tästä aiheesta ei ilmeisesti saanut vielä poskenpäitä tarpeeksi helakanpunertavaan sävyyn kun edelleen pitää viljellä tuota valhetta ihan pokerinaamalla?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.09.18 - klo:18:37
Käyttäjä mattisen servaus tästä aiheesta ei ilmeisesti saanut vielä poskenpäitä tarpeeksi helakanpunertavaan sävyyn kun edelleen pitää viljellä tuota valhetta ihan pokerinaamalla?
Ei punoita. Ihan löytyy tuolta tutkimuksesta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.09.18 - klo:18:15
Miksi VTT:n tutkimuksen mukaan kitkoilla ajavat hurjastelevat, ajavat huonompi kuntoisilla renkailla ja vielä kännissä? Mene ja tiedä?
Karppa ylittää itsensä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.09.18 - klo:19:55
Ei punoita. Ihan löytyy tuolta tutkimuksesta.
VTT on nykyään pellelafka.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.09.18 - klo:18:15
Miksi VTT:n tutkimuksen mukaan kitkoilla ajavat hurjastelevat, ajavat huonompi kuntoisilla renkailla ja vielä kännissä? Mene ja tiedä?
Tuo "mene ja tiedä" olisi ollut ko tutkimuksen klausuuli johtopäätöksiin validi klausuuli. Kertoisi kaiken ko tutkimuksen ja ko tutkijaryhmän tai ko lausunnonantajan pätevyydestä.
Se on hianoo kun saa ruuvata tuhannen nastaa painavan vaunun alle. Pitoa löytyy ja voi ajaa vähän ylikovaa, mutta kukaan ei mieti poloisen tieverkon kantokykyä. Renkaat tehdään testeja varten, eli testit määräävät millaisilla renkailla teillä ajetaan. Jo aikaisemmin on todettu että nykyinen kulutustesti on vitsi, asfaltti ei kestä vastaavaa kulutusta. Mutta näillä mennään, kunnes tilanne muuttuu...
Sain Cupraan siihen kuuluvat talvikiekot eilen. Tuhannen (?) kilometria ajetut Nokia R2 kitkarenkaat, kulutusmerkistä oli 8 kulunut miltei pois. Tönäri näytti kuitenkin 8,2mm urasyvyyttä. Toivottavasti eivät ole liian löysät, koko on 225/40 R18 eli tuskin kumi alle sortuu. Jospa näillä pärjäisi lounais-rannikon jäätävillä teillä. :P Jos näkee musta Cupran pellolla poikittain niin sitten en pärjännyt, ensimmäinen neliveto alla. Muuten kitkoilla on menty viimeiset 16 vuotta.
No joo, nyt on talvirenkaat valittu.
Michelin kitka XI3 oli TM:n testissä seitsemäs ja Tuulilasin testissä toinen.
TM:llä oli 2016 paistetut ja Tuulilasilla 2017 paistetut, se selittää osittain eron tuloksissa.
Tuulilasi totesi renkaista mm. ajomukavuudeltaan testin paras ja polttoainekulutukseltaan huonoin.
Kun on suht pehmeä rengas, niin se on hiljainen ja syö vähän enemmän polttoainetta.
Minulle tärkein ominaisuus on ajomukavuus, joten valinta on XI3.
Ei tuo nyt kummoisia maksa, joten jos tulee pettymys, niin ensi syksynä vaihtoon.
Contissa arvellutti, että rengas saattaa olla vähän pintakova, jotta ääriominaisuudet on saatu hyviksi.
Lainaus käyttäjältä: Automaatti - 21.09.18 - klo:15:51
Tuulilasi totesi renkaista mm. ajomukavuudeltaan testin paras ja polttoainekulutukseltaan huonoin.
Kun on suht pehmeä rengas, niin se on hiljainen ja syö vähän enemmän polttoainetta.
Minulle tärkein ominaisuus on ajomukavuus, joten valinta on XI3.
Ei tuo nyt kummoisia maksa, joten jos tulee pettymys, niin ensi syksynä vaihtoon.
Contissa arvellutti, että rengas saattaa olla vähän pintakova, jotta ääriominaisuudet on saatu hyviksi.
Joustava rengas on mukava ja rullaa hyvin. Goodyear oli Tuulilasin testissä kaikkein parhaiten rullaava ja sai saman parhaan arvosana mukavuudesta kuin Michelin. Conti sai mukavuudessa toiseksi parhaan arvosana ja rullaamisessa toiseksi paras. Nokian sai myös hyvän tuloksen rullaamisesta ja sen mukavuus arvioitiin keskitasoiseksi. Pintakovuudesta en olisi kovin huolissani. Itse en vielä pintakovilla kitkarenkailla ajanut. Contin saama toiseksi paras arvosana on nyt aika hyvä suoritus kitkarenkaiden joukossa, jossa ylipäätään renkaat ovat keskimärin hyvin pintapehmeitä. Jos paikat pysyvät kiinni hampaissa kesärenkailla, niin kitkojen kanssa ei pitäisi olla mitään ongelmai.
Goodyearit on kyllä erittäin mukavat ajaa myös paljaalla tiellä. Ja todella hiljaiset. Taidan ostaa uuden kieroksen tai sitten testata savaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.09.18 - klo:18:15
Miksi VTT:n tutkimuksen mukaan kitkoilla ajavat hurjastelevat, ajavat huonompi kuntoisilla renkailla ja vielä kännissä? Mene ja tiedä?
Ihan mielenkiinnosta ja provosoivasti kyselen, että etkös itsekin aja myös kitkoilla osaa vuotta? Kertoneeko se myös ajotottumuksista? ;D
Itse tilasin juuri ensimmäistä kertaa kitkat talouden autoon. Continental ContiVikingContact 7:t tilauksessa, koossa 185/60/15. Hinta tasan 400, vanntöineen ilman allelaittoa, Tampereella.
Päädyin noihin aikalailla sen perusteella, että sekä Tuulilasin, että TM:n testissä Conti oli paras kitkarengas. Tällä rengaskoolla säästö on niin marginaalinen halparenkailla, että sama laittaa testivoittajaa alle.
Jos jotain kiinnostaa testitulokset, niin "joku" on ne näköjään varmuuskopioinut nettiin :)
Tuulilasin kitkarengastesti: https://i.imgur.com/f211aPh.jpg
TM:n talvirengastesti: https://imgur.com/a/ku45WLJ
Lainaus käyttäjältä: ossid - 21.09.18 - klo:23:44
Itse tilasin juuri ensimmäistä kertaa kitkat talouden autoon. Continental ContiVikingContact 7:t tilauksessa, koossa 185/60/15. Hinta tasan 400, vanntöineen ilman allelaittoa, Tampereella.
Päädyin noihin aikalailla sen perusteella, että sekä Tuulilasin, että TM:n testissä Conti oli paras kitkarengas. Tällä rengaskoolla säästö on niin marginaalinen halparenkailla, että sama laittaa testivoittajaa alle.
Jos jotain kiinnostaa testitulokset, niin "joku" on ne näköjään varmuuskopioinut nettiin :)
Tuulilasin kitkarengastesti: https://i.imgur.com/f211aPh.jpg (https://i.imgur.com/f211aPh.jpg)
TM:n talvirengastesti: https://imgur.com/a/ku45WLJ (https://imgur.com/a/ku45WLJ)
Minulla on CVC6 kitkat RAV4H:ssa ja Hybrid Yariksessa - olen 100% tyytyväinen niihin. Viimeiset 20 vuotta olen ajellut kitkoilla kahta harhavuotta lukuunottamatta. Joka vuosi tulee uusia ja entistä parempia kitkarenkaita markkinoille - ainakin testien perusteella. Ihmettelen, että jo 20 vuotta sitten olin kitkoihin hyvin tyytyväinen niin, kuinkahan tyytyväinen nyt voin olla. Aina on ollut automaattivaihteiset autot ja niiden pehmeät liikkeelle lähdöt auttavat. Välillä oli yksi DSG-automaatti, joka pyrki repimään tyhjää ylämäkilähdöissä, vaikka oli nastat alla. Erityisesti hybridi tai täyssähköisissä autoissa tuskin nastoista on juuri mitään etua, kun ottaa vielä huomioon nastojen aiheuttamat vauriot tien pinnoille.
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 21.09.18 - klo:21:36
Ihan mielenkiinnosta ja provosoivasti kyselen, että etkös itsekin aja myös kitkoilla osaa vuotta? Kertoneeko se myös ajotottumuksista? ;D
Molempien autojen kitkat/nastat on uusia eikä renkaat muuta minun ajokäyttäymistä. Muutenkaan renkaat ei minulla ole kahta kautta pidempään. Oli kyse kitkoista tai nastoista.
Kiitoksia kysymästä.
TM:n testissä rengaskoko oli 205/55/16. Oliko Tuulilasin testissä sama?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.09.18 - klo:23:48
Michelin oli TM:n vertailussa niin vanha, ettei ihmekään, jos pito on jo heikentynyt.
Tähän kiinnitin huomioni.
Täällähän on moneen otteeseen todettu että uusi
nastarengas menee käyttökelvottomaksi jo ensimmäisen talven aikana kun taas
kitkarengas kestää uuden veroisena monta vuotta.
Mitenkäs nyt yhtäkkiä uusi, ajamaton kitkarengas onkin liian vanha tähän testiin ja siten pidoltaan huono?
Eihän kitkarenkaan pidon pitänyt heiketä edes paljon ajettaessa?
Ihmetyttää miksi TM ottanut testiin noin vanhan renkaan? Lähes kaksi vuotta vanhempi kuin tuoreimmat kilpailijat. Tarkoituksellista manipulaatiota?
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 22.09.18 - klo:11:21
Tähän kiinnitin huomioni.
Täällähän on moneen otteeseen todettu että uusi nastarengas menee käyttökelvottomaksi jo ensimmäisen talven aikana kun taas kitkarengas kestää uuden veroisena monta vuotta.
Mitenkäs nyt yhtäkkiä uusi, ajamaton kitkarengas onkin liian vanha tähän testiin ja siten pidoltaan huono?
Eihän kitkarenkaan pidon pitänyt heiketä edes paljon ajettaessa?
Tuollaista tuskin on kukaan todennut, vaan taidat vain sepittää satuja. Selvää kuitenkin on, että kaikki renkaat menettävät pitoaan vanhetessaan. Kumista haihtuu öljyjä ja kumi kovettuu. Kun mitataan renkaita liukkaalla alustalla, niin pienetkin muutokset näkyvät selvästi. Kaksi vuotta vanha rengas ei ole enää kovin uusi. Viisi vuotta vanhoja renkaita ei saa edes enää myydä uusina.
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 22.09.18 - klo:11:40
Ihmetyttää miksi TM ottanut testiin noin vanhan renkaan? Lähes kaksi vuotta vanhempi kuin tuoreimmat kilpailijat. Tarkoituksellista manipulaatiota?
TM:lle kelpaa kaikki, mitä valmistaja/edustaja heille toimittaa. Ei haittaa, vaikka rengas olisi vuosia varastossa seisonut myyntiversio tai erikoistuotantona tehty testioptimoitu uunituore kusetusrengas.
On todettu ja ihan autolehden testien kautta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.09.18 - klo:11:43
TM:lle kelpaa kaikki, mitä valmistaja/edustaja heille toimittaa. Ei haittaa, vaikka rengas olisi vuosia varastossa seisonut myyntiversio tai erikoistuotantona tehty testioptimoitu uunituore kusetusrengas.
Artikkelissa oli kyllä mainita, että renkaat on hankittu eri liikkeistä juuri valmistajan manipulaatiomahdollisuuksien pienentämiseksi. Osaa uutuuksista ei saanut vielä kaupasta, mutta niille tehdään vertailutesti kaupasta ostetuilla myöhemmin.
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.09.18 - klo:11:53
Artikkelissa oli kyllä mainita, että renkaat on hankittu eri liikkeistä juuri valmistajan manipulaatiomahdollisuuksien pienentämiseksi. Osaa uutuuksista ei saanut vielä kaupasta, mutta niille tehdään vertailutesti kaupasta ostetuilla myöhemmin.
Tuotahan ne selittävät, mutta kuitenkin ovat kelpuuttaneet vuosia vanhoista rengasmalleista juuri ennen testiä paistetut yksilöt suoraan valmistajalta sillä verukkeella, kun valmistaja joka vuosi vähän muuttelee rengasta ja tätä uusintaa versiota ei ole vielä kaupoissa. En tiedä sitten, olisiko nyt tätä viimeisintä vertailua tehdessä vähän jo katsottu peiliin ja laitettu kusettamista kuriin, kun nuo tulokset poikkeavat totutusta.
Sinällään naurettavaa tuo TM:n selittelu. Kerranhan eräs kusetusrengas jäi kiinni noissa jälkitesteissä, mutta TM yhteistyössä valmistajan kanssa selitteli vain kohun hiljaiseksi. Ruotsissa yhteistyö ei toiminut samaan malliin ja siellähän tuo kusetus nostettiin esiin.
Tässä talvirenkaita etsiskellessä eräs rengaskauppias sanoi, että se rengas mikä mainostaa eniten TM:ssä, se on
useinmiten testin kärjessä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.09.18 - klo:12:28
Tuotahan ne selittävät, mutta kuitenkin ovat kelpuuttaneet vuosia vanhoista rengasmalleista juuri ennen testiä paistetut yksilöt suoraan valmistajalta sillä verukkeella, kun valmistaja joka vuosi vähän muuttelee rengasta ja tätä uusintaa versiota ei ole vielä kaupoissa. En tiedä sitten, olisiko nyt tätä viimeisintä vertailua tehdessä vähän jo katsottu peiliin ja laitettu kusettamista kuriin, kun nuo tulokset poikkeavat totutusta.
Sinällään naurettavaa tuo TM:n selittelu. Kerranhan eräs kusetusrengas jäi kiinni noissa jälkitesteissä, mutta TM yhteistyössä valmistajan kanssa selitteli vain kohun hiljaiseksi. Ruotsissa yhteistyö ei toiminut samaan malliin ja siellähän tuo kusetus nostettiin esiin.
Näin on. Olisi mielenkiintoista kuulla Micheliniltä miten rengas on mahdollisesti kehittynyt kahden vuoden aikana? TM itse vielä painottaa päiväysten merkitystä ja ottaa sitten lähes kaksi vuotta vanhan renkaan vertailutestiin! Mutta sehän on vain lehti muiden joukossa, ei sen kummempi.
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 22.09.18 - klo:12:42
Näin on. Olisi mielenkiintoista kuulla Micheliniltä miten rengas on mahdollisesti kehittynyt kahden vuoden aikana? TM itse vielä painottaa päiväysten merkitystä ja ottaa sitten lähes kaksi vuotta vanhan renkaan vertailutestiin! Mutta sehän on vain lehti muiden joukossa, ei sen kummempi.
Raamattu on sitten vain kirja muiden joukossa ;) ;D
Mitä jos jotkut ei voisikaan ajaa ”testivoittajilla”
Lainaus käyttäjältä: Automaatti - 22.09.18 - klo:12:35
Tässä talvirenkaita etsiskellessä eräs rengaskauppias sanoi, että se rengas mikä mainostaa eniten TM:ssä, se on
useinmiten testin kärjessä.
Oliko Triagle kauppias?
Samat renkaat tuppaa olevaan kärkitasoa
kaikkien lehtien testeissä.. esim. nyt vaikka conti.
Kuulostaa salaliittoteorialta, että kaikkien lehtien testit olisi maksettuja ja tulokset vielä eri lehtien kanssa yhdessä sovittuja.
Kaikenlaista väitettä voi heitellä ilmoille jos ja kun 'oma' tuote ei testeissä pärjää.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.09.18 - klo:16:12
Oliko Triagle kauppias?
Samat renkaat tuppaa olevaan kärkitasoa kaikkien lehtien testeissä.. esim. nyt vaikka conti.
Kuulostaa salaliittoteorialta, että kaikkien lehtien testit olisi maksettuja ja tulokset vielä eri lehtien kanssa yhdessä sovittuja.
Kaikenlaista väitettä voi heitellä ilmoille jos ja kun 'oma' tuote ei testeissä pärjää.
Voihan sitä heitellä kaikenlaista näistä rengasasioistakin. Tosiasia on kuitenkin nykyisistä TM:n rengastesteistä, että ne ovat tilattuja (siis maksettuja) testejä, jotka eivät ole varsinaisia testejä vaan vertailuja samoilla perusspekseillä (esim. rengaspaineet), jotka eivät ole alkuunkaan sopivimpia kaikille testissä mukanaoleville. Todellisia testejä tehtiin joskus "hyvinä aikoina", jolloin TM:n päätoimittajana oli Mauri Salo. Nykyiset toimittajat eivät ole asialleen vihkiytyneitä, vaan ovat ns. leipäpappeja; esimerkiksi ( tekniikasta täysin ulkona oleva) päätoimittaja Ruokanen teki TM:stä miesten "naistenlehden" ja vakuutteli, että me (ketkä me?) testaamme kaikki perusteellisesti ja … Siis se siitä.
Mitenhän nuo testit mahdetaan todellisuudessa tehdä? Tuskin lehdellä on näinä aikoina palkoilla ”testitiimiä” ja kalliita mittalaitteita?
Oisko noin, että joku kerää renksuja ja tekee ”mittauksia” ja myy sitten dataa.
Tästä datasta sitten koostetaan rasselin omannäköinen ”testi”. Kuviin pari lumista autoa parkkipaikalta joihin soveltuvat tarrat kylkeen kuvaamisen ajaksi. Voilá testattu on...Mene ja tiedä?
^^ TM lehden laadusta ei pysty kommentoimaan.. hyvin harvoin tulee luettua. Esim. eri lehtien rengastestit löytyy netistä.
Silti väitettä: "Tosiasia on kuitenkin nykyisistä TM:n rengastesteistä, että ne ovat tilattuja (siis maksettuja) testejä" .. en usko ilman faktoja.. ja jonkun mielipide / arvaus ei ole fakta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö arvaus voisi osua oikeaan. Onhan esim. Continentalilla arvatenkin kohtuu iso markkinointibudjetti.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 22.09.18 - klo:18:00
^^ TM lehden laadusta ei pysty kommentoimaan.. hyvin harvoin tulee luettua. Esim. eri lehtien rengastestit löytyy netistä.
Silti väitettä: "Tosiasia on kuitenkin nykyisistä TM:n rengastesteistä, että ne ovat tilattuja (siis maksettuja) testejä" .. en usko ilman faktoja.. ja jonkun mielipide / arvaus ei ole fakta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö arvaus voisi osua oikeaan. Onhan esim. Continentalilla arvatenkin kohtuu iso markkinointibudjetti.
Ei ole mikään luuloasia, vaan tosiasia. Rengastestit tekee ostettu testaaja (mikäs se siellä Lapissa niitä tekeekään?), lähtöparametrit on maksajan kanssa sovittu samoiksi, jotta "testistä" ei tule liian kallista tilaajalle (TM). Testaaja ei ole TM, vaikka itse niin melko julkeasti väittääkin; maksajina ovat lehden tilaajat, jotka luottavat tähän harhautukseen kuin pässi sarviinsa.
Tämä vertailutapa rajoittaa kaikille renkaille samat (pelti)vanteet, samat(!) rengaspaineet, jotka eivät toimi valitettavasti oikein kaikilla renkailla ja rengasmalleilla; mm. suuntavakavuuteen ja sulalla-ajoon ratkaisevasti vaikuttavia rengaspainemuutoksia ei tehdä! Testejä ei tehdä erilaisilla ajoneuvokuormituksilla, jne. Todelliset testit jäävät todella tekemättä. Nämä ovat ilman syvempää perehtymistä suoritettuja vakioparametrivertailuja.
^Elikö testin 'maksajana' vuoroin Continental, Michelin ja Nokia.. ja muilla lehdillä samoin, koska samat renkaat niissäkin menestyy?
TM talvirengastesti 2018
NASTARENKAAT, Top 3:
1. Michelin X-Ice North 4 (8.7)
2. Continental IceContact 2 (8,5)
3. Hankook Winter l*Pike RS2 (8,4)
3. Nokian Hakkapeliitta 9 (8,4)
KITKARENKAAT, Top 3:
1. Continental ContiVikingContact 7 (7.9)
2. Goodyear UG Ice2 (7.6)
3. Pirelli IceZero FR (7.6)
--
TM talvirengastesti 2017
NASTARENKAAT, Top 3:
1. Continental IceContact 2 (8,8)
2. Hankook Winter l*Pike RS+ (8,7)
3. Nokian Hakkapeliitta 9 (8,4)
KITKARENKAAT, Top 3:
1. Continental ContiVikingContact 6 (8,1)
2. Sava Eskimo Ice (7,6)
3. Good Year Ultra Grip Ice 2 (7,5) ja Nokian Hakkapeliitta R2 (7,5)
--
TM talvirengastesti 2016
NASTARENKAAT, Top 3:
1. Continental IceContact 2 (8,6)
2. Nokian Hakkapeliitta 8 (8,6)
3. Bridgestone Noranza 001 (8.4)
KITKARENKAAT, Top 3:
1. Continental ContiVikingContact 6 (7.6)
2. Nokian Hakkapeliitta R2 (7.5)
3. Goodyear UltraGrip Ice 2 (7.4)
--
TM talvirengastesti 2015
NASTARENKAAT, Top 3:
1. Nokian Hakkapeliitta 8 (8,8)
2. Continental IceContact 2 (8,6)
2. Hankook Winter iPike RS (8,6)
KITKARENKAAT, Top 3:
1. Nokian Hakkapeliitta R2 (7,7)
2. Good Year UltraGrip Ice 2 (7,6)
2. Michelin XI3 7,6 (7.6)
(Continental ContiVikingContact 6 sijalla 5.)
Rauta7 käyttää ovelasti sanaa "tilattu/maksettu" noiden testien osalta, liekö tarkoitus luoda mielikuvaa, että testit eivät ole puolueettomia.
TM:n alihankkijana testiproseduurissa toimii Test World, joka suorittaa suurimman osan testien käytännön osuudesta. Sama kioski tekee alihankintana testausta myös rengas- ja autovalmistajille, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Heillä on tilat, henkilöt ja osaaminen tehdä testejä.
Kukin saa puolestani uskoa tai olla uskomatta autolehtien testien puolueettomuuteen, mutta välillä meno tuntuu menevän totaalisen essonbaari-juttujen toistamiseksi.
Trianglesta kun oli mainintaa, niin laitetaas tämäkin tulille kevennyksenä: Joskus taisi Tuulilasissa olla rengastesti, johon Triangle otti osaa. Aivan sattumalta saman lehden välissä oli Vannetukun/Trianglen mainos, jossa hehkutetaan rengasta. No kuinkas testissä kävikään.. viimeinen sija plakkariin.
https://i.imgur.com/gJ87NB4.jpg
(//)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 22.09.18 - klo:18:27
Tämä vertailutapa rajoittaa kaikille renkaille samat (pelti)vanteet, samat(!) rengaspaineet, jotka eivät toimi valitettavasti oikein kaikilla renkailla ja rengasmalleilla; mm. suuntavakavuuteen ja sulalla-ajoon ratkaisevasti vaikuttavia rengaspainemuutoksia ei tehdä!
Tyhmä kysymys: jos eri renkailla on eri painesuositus samassa autossa, miksi tätä ei koskaan ikinä missään (paitsi Esson baarissa) kerrota kuluttajille? Säännönmukaisesti ohje kuuluu, että käytetään AUTON valmistajan suosituspaineita, ei rengasvalmistajan.
Siis missään_tapauksessa_ei_pidä_mennä itse kokeilemaan olisiko joku tietty paine sopiva omaan autoon. Kirjaan painettu suositus on aina ja ainoa oikea!
Oli kyse sitten rengas- tai autotesteistä, niin ei testivoittaja tai edes kolme ensimmäistä ole välttämättä sopiva ja paras juuri sinulle. Tottumukset vievät testaajia kuin pässiä narussa ja samoin tekevät mielikuvat. Usein myös testejä ei suoriteta tieteellisesti riittävän hyvällä tasolla. Monesti myös testivoittaja voi olla hyvä vain hetken aikaa ja sen jälkeen joku huonommin testissä pärjännyt on jo ominaisuuksiltaan parempi.
Ihan vaan mielenkiinnosta, oliko tuo Trianglen nastarengas silloisen testin parhaimmistoa märällä ja kuivalla asfaltilla? Niissä olosuhteissa suurin osa kuskeista ajelee suurimman osan talvesta, eli käytännössä rengas on paras kompromissi niille joiden pitää saada ne nastat autoonsa (syistä joista joita en pysty itse kuvittelemaan)
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 23.09.18 - klo:07:59
Siis missään_tapauksessa_ei_pidä_mennä itse kokeilemaan olisiko joku tietty paine sopiva omaan autoon. Kirjaan painettu suositus on aina ja ainoa oikea!
No tämä absolutismi pitää kohtuu hyvin paikkansa alkuperäisillä vanteilla ja renkailla, jos valvoo, että renkaissa ei missään kuormitus- ja lämpötilaolosuhteissa ole alipainetta! Ja on huomioitava, että talvella renkaissa tulee olla selvästi korkeampi täyttöpaine kuin kesällä.
Vaihtoehtoisilla (siis toisilla kuin alkuperäiset!) pyörillä (=rengas+vanne) vakiopaineet eivät enää yksinkertaisesti toimi. Jo yksistään vanneleveyden lisääminen edellyttää paineen muutosta (+). Samoin profiilisuhteen madaltaminen edellyttää rengaspaineen kasvattamista.
Kaikki keskenään samoilla mitoilla olevat renkaat eivät toimi samalla lailla samoilla paineilla; niin auton- kuin renkaankin rakenteella on suuri merkitys rengaspaineen suuruuteen.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 23.09.18 - klo:08:52
Oli kyse sitten rengas- tai autotesteistä, niin ei testivoittaja tai edes kolme ensimmäistä ole välttämättä sopiva ja paras juuri sinulle. Tottumukset vievät testaajia kuin pässiä narussa ja samoin tekevät mielikuvat. Usein myös testejä ei suoriteta tieteellisesti riittävän hyvällä tasolla. Monesti myös testivoittaja voi olla hyvä vain hetken aikaa ja sen jälkeen joku huonommin testissä pärjännyt on jo ominaisuuksiltaan parempi.
Mikä todennäköisyys on, että saat hyvät renkaat ostamalla jotkut renkaat kärki kolmikosta vai että ostat kolmesta surkeimmasta renkaista jotkut?
Ja sulla varmaan on mitattua faktaa, että testivoittajan ominaisuudet heikkenee nopeammin, kuin jonkun muun renkaan ;D?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 23.09.18 - klo:11:21
Ihan vaan mielenkiinnosta, oliko tuo Trianglen nastarengas silloisen testin parhaimmistoa märällä ja kuivalla asfaltilla? Niissä olosuhteissa suurin osa kuskeista ajelee suurimman osan talvesta, eli käytännössä rengas on paras kompromissi niille joiden pitää saada ne nastat autoonsa (syistä joista joita en pysty itse kuvittelemaan)
Olihan se ainakin tm 2017 testissä parempi kuin merkkirenkaat anfalttiominaisuuksiltaan ja melultaan. Lisäksi Trianglessa on "vain" noin 100 nastaa kuin muissa on lähes 200, eli oletettavasti kuluttaa teitä huomattavasti vähemmän kuin "testivoittajat", mikä pitäisi huomioida renkaan arvostelussa. Itse ainakin arvosta huomattavasti enemmän renkaassa hiljaisuutta ja vähäistä teiden kulumista kuin ominaisuuksia jäärata-ajossa, eli Trianglet osaisin ennemmin kuin "testivoittajat", jos pitäsi nastarenkaat ostaa.
Onko kellään muuten kokemusta Trianglen kitkarenkaista? Jos olisivat ominaisuuksiltaa samansuuntaisia kuin samansuuntaisia kuin kyseisen firman nastarenkaat (=hyvät asfalttiominaisuudet ja kelvolliset talviominaisuudet), voisin harkita niiden hankkimista. Missään testissähän nuo eivät ole olleet.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 23.09.18 - klo:18:32
Olihan se ainakin tm 2017 testissä parempi kuin merkkirenkaat anfalttiominaisuuksiltaan ja melultaan. Lisäksi Trianglessa on "vain" noin 100 nastaa kuin muissa on lähes 200, eli oletettavasti kuluttaa teitä huomattavasti vähemmän kuin "testivoittajat", mikä pitäisi huomioida renkaan arvostelussa. Itse ainakin arvosta huomattavasti enemmän renkaassa hiljaisuutta ja vähäistä teiden kulumista kuin ominaisuuksia jäärata-ajossa, eli Trianglet osaisin ennemmin kuin "testivoittajat", jos pitäsi nastarenkaat ostaa.
...
TM 2017 testissä Triangle oli sijalla 12. Triaglesta yms. kiinarenkaista mainittiin erikseen etteivät talviominaisuuksiltaan vakuuttaneet.
Tuulilasin testissä Triagle oli viimeinen ...
Talvirengastestissä on aika luontevaa painottaa talviominaisuuksia. Jos jonkun mielestä hiljaisuus on tärkein talviominaisuus, niin kannattaa tähyillä kitkarenkaiden puolelle. Osa taas haluaa enempi pitoa ja turvallisuutta. Onneksi kaikille löytyy jotain.. joka oloon ja jokaisen mieltymyksille parasta rengasta ei ole tehty ja tuskin koskaan tehdäänkään.
Btw. Samaisen TM testin kitkarengasosiossa..
"TM mittasi myös keski-Euroopan oloihin tarkoitetun Continental TS850:n kitkarenkaan ominaisuuksia. Tulos oli dramaattinen: rengas oli testin mukaan jäällä suorastaan vaarallinen, vaikka toimi erinomaisesti märällä asvaltilla. Tulos osoitti, keski-Euroopan kitkarenkaat eivät kerta kaikkiaan sovi Pohjolaan."Mutta varmaankin on hiljaisempi kuin nasta.. ja kuten edellä todettiin 'toimi erinomaisesti märällä asvaltilla'. Eli jos talviajot lähes kaikki märällä asfaltilla, niin tuossahan se olisi.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 23.09.18 - klo:19:02
Talvirengastestissä on aika luontevaa painottaa talviominaisuuksia. Jos jonkun mielestä hiljaisuus on tärkein talviominaisuus, niin kannattaa tähyillä kitkarenkaiden puolelle. Osa taas haluaa enempi pitoa ja turvallisuutta. Onneksi kaikille löytyy jotain.. joka oloon ja jokaisen mieltymyksille parasta rengasta ei ole tehty ja tuskin koskaan tehdäänkään.
Juurikin näin. On ihan järkeenkäypää, että Suomessa ilmestyvä tavallisille suomalaisille kuluttajille suunnattu autolehti testaa renkaista niitä ominaisuuksia, mitä Suomessa voi pahimmillaan olla. Eli jäätä ja lunta. Vaikka joku talvi 90% ajasta olisikin märkää asvalttia, ei se paljoa lohduta sitten jos rengas muuttuu täysin pulkaksi pienestäkin jäästä tai lumesta.
Jokainen saa toki valita haluamansa painotuksella renkaat, mutta voisin kuvitella, että jos haluaa parasta pitoa märälle asvaltille niin vaihtoehtoja on parempiakin kuin esim. tuo triangle.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 23.09.18 - klo:19:02
TM 2017 testissä Triangle oli sijalla 12. Triaglesta yms. kiinarenkaista mainittiin erikseen etteivät talviominaisuuksiltaan vakuuttaneet.
Tuulilasin testissä Triagle oli viimeinen ...
Talvirengastestissä on aika luontevaa painottaa talviominaisuuksia. Jos jonkun mielestä hiljaisuus on tärkein talviominaisuus, niin kannattaa tähyillä kitkarenkaiden puolelle. Osa taas haluaa enempi pitoa ja turvallisuutta. Onneksi kaikille löytyy jotain.. joka oloon ja jokaisen mieltymyksille parasta rengasta ei ole tehty ja tuskin koskaan tehdäänkään.
Btw. Samaisen TM testin kitkarengasosiossa..
"TM mittasi myös keski-Euroopan oloihin tarkoitetun Continental TS850:n kitkarenkaan ominaisuuksia. Tulos oli dramaattinen: rengas oli testin mukaan jäällä suorastaan vaarallinen, vaikka toimi erinomaisesti märällä asvaltilla. Tulos osoitti, keski-Euroopan kitkarenkaat eivät kerta kaikkiaan sovi Pohjolaan."
Mutta varmaankin on hiljaisempi kuin nasta.. ja kuten edellä todettiin 'toimi erinomaisesti märällä asvaltilla'. Eli jos talviajot lähes kaikki märällä asfaltilla, niin tuossahan se olisi.
Paitsi, jos 90% talvesta ajetaan paljaalla asfaltilla, eikö ole luonnollista painottaa vallitsevia olosuhteita ja pitäähän huomioida Trianglen pienempi nastamäärä (ja vähäisempi teiden kuluminen). Saataisiinhan parempaa "turvallisuutta" jääradalle varustamalla renkaat kunnon rallipiiken muista ominaisuuksista ja teiden kulumisesta välittämällä. Ja saattaahan melu vaikuttaa turvallisuuteenkin aiheuttamallaväsymystä ja lisäämällä reaktioaikaa siten, että testivoittajan lyhyempi jarrutusmatka kompensoituu.
Toki jokainen sa valita haluamsa renkaa, mutta turha on arvostella, jos joku valitsee Trianglet, ne ovat hyvät asfaltilla, hiljaiset ja kohtuullise t talvikelillä ja puolet testivoittajia halvemmat. Itse ainakin ottaisin Trianglet ennemmin kuin testivoittajat niiden hinnan ja asfalttiominaisuuksien takia, jos olisi pakko ottaa nastat.
Vieläkö joku yrittää leipoa paskasta kultaa (Triangle)?
Vannetukun hirveän hehkutuksen jälkeen jäi luu kouraan ja taas joku jaksaa hehkuttaa sitä!
Lainaus käyttäjältä: jpee - 24.09.18 - klo:03:11
Toki jokainen sa valita haluamsa renkaa, mutta turha on arvostella, jos joku valitsee Trianglet, ne ovat hyvät asfaltilla, hiljaiset ja kohtuullise t talvikelillä ja puolet testivoittajia halvemmat. Itse ainakin ottaisin Trianglet ennemmin kuin testivoittajat niiden hinnan ja asfalttiominaisuuksien takia, jos olisi pakko ottaa nastat.
Itse ostin viime vuonna ihan tavalliset testivoittajat, eivätkä ne hyvän palvelun rengasliikkeessä olleet puolta kalliimmat kuin Trianglet. Kaikkine töineen. Nuo Vannetukun mainosten hinnat ei i h a n kerro sitä lopputulemaa meille kädettömille, jotka eivät tilaa pelkkiä renkaita ja aloita siitä itse säästäen kaikki työkustannukset. Eikä edes ilman töitä puolella hinnalla. Puolet halvemmalla jos olisi Trianglet saanutkin, niin ehkä...
Voi olla, että suurempi vannekoko tuo enemmän säästöä. Ainakin Euromasterissa jutellessani, kertoi päällikkö halparenkaiden olevansa sitä suositumpia, mitä isommista kiekoista on kysymys. Ja ei, en ostanut testivoittajia Euromasterista...
Lainaus käyttäjältä: jpee - 24.09.18 - klo:03:11
Paitsi, jos 90% talvesta ajetaan paljaalla asfaltilla
...
jos olisi pakko ottaa nastat.
Em 2 lausetta ei istu samaa valintaprosessiin. Jos ajat pääasiassa paljaalla asfaltilla, niin mitä järkeä olisi ottaa nastarenkaita, vaikka niissä olisi vähemmän nastoja ja ne olisi
nastakategoriassa parhaasta päästä kuivalla asfaltilla. Tälläinen kuski valitsee tietysti talviajoihinsa kitkat.. ne on ihan varmasti vähänastaista nastarengastakin hiljaisemmat ja paremmat myös kuivalla / märällä asfaltilla.
Jos taas ajaa enempi oikeassa talvessa, niin silloin
juuri kukaan ei ole niin hölmö, että ostaa surkeat nastarenkaat sen jonkun itselle epäolennaisen ominaisuuden perusteella.. silloin ostetaan ne testivoittaja nastat / kitkat.
Surkean kiinarenkaan (esim. triangle) valintaa voi siis perustella vain yhdellä tavalla ja se on
hinta. Hinnan suhteen kuluttajat ovat eri tilanteissa.. joilekin parin huntin säästö
ei ole merkitsevä rengasvalinnassa, joillekkin
on.. siinä mielessä on tosiaan turha arvostella kenenkään valintoja.
Mutta hinnan lisäksi muita perusteita huonon kumin valintaan ei ole.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 24.09.18 - klo:10:22
Em 2 lausetta ei istu samaa valintaprosessiin. Jos ajat pääasiassa paljaalla asfaltilla, niin mitä järkeä olisi ottaa nastarenkaita, vaikka niissä olisi vähemmän nastoja ja ne olisi nastakategoriassa parhaasta päästä kuivalla asfaltilla. Tälläinen kuski valitsee tietysti talviajoihinsa kitkat.. ne on ihan varmasti vähänastaista nastarengastakin hiljaisemmat ja paremmat myös kuivalla / märällä asfaltilla.
Paitsi että. Keskimäärin noissa skandikitkoissa on käytettävä huomattavasti nastarenkaita pehmeämpiä kumiseoksia jotta saadaan ne jääominaisuudet edes jonkinlaiselle tasolle joka tarkoittaa taas sitä että rengas muuttuu hyvin veteläksi paljaalla asfaltilla ja veden poistuminen renkaan alta vaikeutuu. Testit myös vahvistaa tämän, keskimäärin siis skandikitkat saavat huonompia pisteitä märältä asfaltilta kuin nastakumit. Rutikuivalla asfaltilla tilanne taitaa kääntyä toisinpäin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.09.18 - klo:16:53
Mikä todennäköisyys on, että saat hyvät renkaat ostamalla jotkut renkaat kärki kolmikosta vai että ostat kolmesta surkeimmasta renkaista jotkut?
Ja sulla varmaan on mitattua faktaa, että testivoittajan ominaisuudet heikkenee nopeammin, kuin jonkun muun renkaan ;D?
Kai jo kaikki tietää tässä vaiheessa että esim. Contit "sulaa alle" (= testivoittajaominaisuudet katoaa) paljon nopeammin kuin esim. Michelin (ja ei, minulla ei ole Michelinejä alla tällä hetkellä)? Teknikens Värld näitä on testannut.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 24.09.18 - klo:19:52
Kai jo kaikki tietää tässä vaiheessa että esim. Contit "sulaa alle" (= testivoittajaominaisuudet katoaa) paljon nopeammin kuin esim. Michelin (ja ei, minulla ei ole Michelinejä alla tällä hetkellä)? Teknikens Värld näitä on testannut.
Kerrotko lisää miten ne sulaa alle ja varmaan omistat tuollaiset sulaneet contit alle ;D? Ja kyllä minulla on kokemusta conteista nastoina useammassa eri autossa. Toiseen autoon tuli taas uudet conti ice contact 2:t. Ja kahdessa nelikossa ollut sellaiset alla. Nyt myös nelikkoon tulee contin kitkat.
Mutta odotan edelleen niitä faktoja. Sen tiedän, että Ruotsissa nastaulkoneman vuoksi nuo contit tiputettiin pois testistä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.09.18 - klo:16:53
Mikä todennäköisyys on, että saat hyvät renkaat ostamalla jotkut renkaat kärki kolmikosta vai että ostat kolmesta surkeimmasta renkaista jotkut?
Ja sulla varmaan on mitattua faktaa, että testivoittajan ominaisuudet heikkenee nopeammin, kuin jonkun muun renkaan ;D?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.09.18 - klo:12:28
Tuotahan ne selittävät, mutta kuitenkin ovat kelpuuttaneet vuosia vanhoista rengasmalleista juuri ennen testiä paistetut yksilöt suoraan valmistajalta sillä verukkeella, kun valmistaja joka vuosi vähän muuttelee rengasta ja tätä uusintaa versiota ei ole vielä kaupoissa.
Jos katselee testejä pari vuotta taaksepäin Contin aikaisempi kitka ei ollut ihan kärkitaistoissa mukana, mutta sama malli on sitten pikkuhiljaa kivunnut kärkeen tai sen tuntumaan. Jotain muutosta tai sitten "optimointia" on täytynyt tapahtua, sillä tuskinpa on niinkään että muut renkaat olisivat muuttuneet ainakaan huonompaan suuntaan.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 24.09.18 - klo:19:52
Kai jo kaikki tietää tässä vaiheessa että esim. Contit "sulaa alle" (= testivoittajaominaisuudet katoaa) paljon nopeammin kuin esim. Michelin (ja ei, minulla ei ole Michelinejä alla tällä hetkellä)? Teknikens Värld näitä on testannut.
Muistatko sattumoisin missä Teknikens Värld lehden numerossa?
Lainaus käyttäjältä: jpee - 23.09.18 - klo:18:32
Olihan se ainakin tm 2017 testissä parempi kuin merkkirenkaat anfalttiominaisuuksiltaan ja melultaan. Lisäksi Trianglessa on "vain" noin 100 nastaa kuin muissa on lähes 200, eli oletettavasti kuluttaa teitä huomattavasti vähemmän kuin "testivoittajat", mikä pitäisi huomioida renkaan arvostelussa. Itse ainakin arvosta huomattavasti enemmän renkaassa hiljaisuutta ja vähäistä teiden kulumista kuin ominaisuuksia jäärata-ajossa, eli Trianglet osaisin ennemmin kuin "testivoittajat", jos pitäsi nastarenkaat ostaa.
Ei nastamäärä korreloi keskenään välttämättä sen kanssa mikä on asfaltin kuluminen. Eli ihan hyvin voi "halppis" kuluttaa enemmän tietä kuin merkkinasta vaikka siinä olisikin enemmän nastoja. Toisekseen, miksi ostaa nasta jos sillä meinaa paljaalla asfaltilla ajella ja jos on huolissaan kulumisesta? Mieluummin sitten kitka. Vi bilägare:n nastatestiin oli otettu mukaan myös yksi "halppis" nasta, Nexen, joka jäi testin selkeäksi jumboksi. Testiin oli otettu mukaan jokeriksi nimetön kitkarengas, joka päihitti myös tämän halppiksen mennen tullen yhteispisteissä - myös
kaikissa jäätestin osioissa: kiihdytys, jarrutus ja ajotesti.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 22.09.18 - klo:18:27
Tämä vertailutapa rajoittaa kaikille renkaille samat (pelti)vanteet, samat(!) rengaspaineet, jotka eivät toimi valitettavasti oikein kaikilla renkailla ja rengasmalleilla; mm. suuntavakavuuteen ja sulalla-ajoon ratkaisevasti vaikuttavia rengaspainemuutoksia ei tehdä! Testejä ei tehdä erilaisilla ajoneuvokuormituksilla, jne. Todelliset testit jäävät todella tekemättä. Nämä ovat ilman syvempää perehtymistä suoritettuja vakioparametrivertailuja.
Mitä olisivat nämä "todelliset" testit sitten? Mitä tulee rengaspaineisiin ja vanteisiin, niin näinhän se pitääkin olla testissä eli että kaikissa käytetään samoja vanteita ja paineita, koska kyse on nimenomaan tietyn rengaskoon testistä. Jos renkaalla X olisi eri koko, paineet ja vanteet kuin renkaalla Y, niin kyllähän tulokset taatusti poikkeaisivat jo pelkästää rengaskoon ja paineiden muutoksen vuoksi..
Ei minusta ole syytä epäillä varsinkaan objektiivisia testejä (esim. jarrutus, kiihdytys tms), subjektiiviset testit esim. "ajettavuus" edustavat taasen sitten parasta expert opinionia useamman toiston jälkeen. Kaikkeen testaamiseen liittyy tietty virhemarginaali, siksi aivan desimaalin tarkkojen testitulosten tuijottaminen on turhaa (esim. jarrutusmatkan ihmettely 1cm tarkkuudella), sillä jo testin sisäinen pieni hajonta ja renkaiden normaali hajonta valmistusprosessin puitteissa on aivan luonnollista ja täten todellisuus niillä renkailla mitkä alle sattuu ostamaan tilanne voi olla näiden mikroskooppisten erojen osalta toisin päin. Sen sijaan kun erot alkavat kasvaa suuremmiksi, en ajattele että kyseessä on "maksettu" testi, vaan näin todellakin on ottaen huomioon pienen luonnollisen hajonnan. Täten jonkun kärkipään merkkirenkaan valitsemalla tuskin tekee huonoa valintaa, riittävän hyviä kaikki, valinnassa voi sitten painottaa itselle tärkeitä ominaisuuksia/seikkoja, mukaan lukien kaupallista puolta, valmistajaa tms.
Itselläni on ollut vuosien saatossa monenmoista nasta- ja kitkarengasta eri ajokkien alla. Niin "premium" renkaita kuin "kiinakumeja". Myös uusiorenkaista kokemuksia sekä itä-euroopan versioista.
Näin tavallisena työmatka, kauppareissu ja vapaa-ajan autoilijana, pääsääntöisesti kaupunkiolosuhteissa mutta myös maanteillä, olen huomannut yhden merkittävän asian. Ei näissä renkaissa arkisissa ajoissa paljonkaan eroa huomaa. Jos nyt rehellisiä oikeasti itsellemme ollaan. Okei, voi olla hiljaisempia renkaita kuin toiset, parempaa pitoa ja nopeampaa pysähtyvyyttä jossain määrin, mutta tärkein asia mikä ajossa on omalta osaltani vaikuttanut, on penkin ja ratin välissä oleva "ohjausyksikkö" eli kuski. Minä itse.
Jos ei tilanteen mukainen ennakointi ja ajotapa kelien vaihtuessa toimi. On aivan v#tun sama mitkä pallot siellä auton alla pyörii. Kolina käy ennemmin tai myöhemmin. Talvella ei voi ajaa kuin kesällä. Oli miten oli. Ja niin paskaa rengasta en ole vielä alleni saanut, ettei sillä normaali ajossa olisi pärjännyt.
Nämä uudet "premium" renkaiksi kutsutut pehmeät monikumiseos nastarenkaat ja kitkarenkaat sulavat alla kuin lämmin voi omassa ajossani. Jo 10000 km kohdalla on monesti renkaat olleet entiset. Nokia, Continental ym. mitä etenevissä määrin. Lisääntyneet nastat pitävät jäällä mutta eivät oikein toimi kuivalla asfaltilla. Koska samassa renkaassa voi olla, ja yleisimmin onkin, eri kumiseoksia ne kuluvat hyvin epätasaisesti. Joo aurauskulmat katsottu ja korjattu, silti kuluminen epätasaista. Kallista puuhaa ostella "premium" renkaita "premium" hinnalla joka toinen talvi.
"Kiinakumeissa" ongelmana on yleensä se ettei ne kulu, koska kumiseos on niin kovaa ja siksi pito ei aina ole kummoinen. Poikkeuksia toki löytyy myös idän renkaistakin. Nastoja on näihin idän ihmeisiin laitettu nykyään kiitettävästi, jopa niin paljon ettei jääpito ole missään nimessä huono. Lumella eteneminen puolestaan ei ole kehittynyt yhtä hyvin, vaikkakin normaali ajossa lumikelillä on renkailla aina pärjännyt. Nykyään aasialaiset ovat kopioineet tunnettujen kitkarenkaiden pintakuviot ja suomessa nakutettu Tikka-nastat kiinni. Suunta ollut oikea.
Itä-Euroopan renkaat, jättifirmojen tytäryhtiöiden renkaat ovat olleet välillä iloinen yllätys ja välillä kauheampi tapaus kun idän renkaat. Kleberit olivat kyllä supernastoitettu ja pito oli ensiluokkainen aikoinaan. Asfaltilla meno oli kuin traktorilla olisi ajanut pellolla, mutta eipä tarvinnut liukastella ydintalvella.
Auton tärkein turvallisuusvaruste on renkaat. Mutta saako aina ""premium" renkailla parhaan vastineen rahoille. Omalla kokemuksellani sanon että ei saa. TM testit kertovat renkaiden paremmuuden ääriolosuhteissa, ääritilanteissa ja mitä vaihtelevimmissa tilanteissa. Kysymys kuuluukin, monta kertaa normaali ihminen ajaa tai joutuu näihin ääriolosuhteisiin, ääritilanteisiin ja nopean syklin tilanteisiin. Ei varmaan kovin moni. Ilman ennakointia, turvavälejä, sopivaa ajonopeutta vallitsevien kelien ja olosuhteiden mukaisesti, mikään rengas ei ajajaa pelasta kun se tilanne tulee eteen missä sitten testataan miten rengas pitää. Toki neliveto komppaa ja avustimet voi jotain auttaa, mutta viimekädessä kuskin väärä tilanneanalyysi sotkee kuvion.
Ihan siitä syystä ihan näin omana valintanani olen päätynyt, etten maksa ylihintaa renkaista joiden ääriominaisuuksia en 99 % tarvitse. Se että pysähtyykö auto 20 m vai 50 m nopeammin, riippuu myös ajonopeudesta ja reagointi kyvystä, tien kunnosta ja kelien olosuhteista. Tilanne nopeuskin ratkaisee jääkö aikaa reagoida. Ja kuinkan moni sitten omaa niin nopeat refleksit ettei "jäädy" ratin taakse vaan toimii omasta mielestään niin kuin pitää. Veikkaanpa, että hitaammat refleksit omaava kuski huippurenkaillaan ei pysähdy yhtään sen nopeammin kuin nopeampi refleksinen kuski perusrenkailla. Sillä edellytyksella ettei kumpikaan "jäädy" ratin takana.
Joo kuulen jo nyt leukaluiden mussutuksen syvän äänen. Mutta kantani on silti selvä, renkaat ei kokonaan ratkaise miten käy kun pitää ajaa tai pysähtyä äärimmäisissä tilanteissa, olosuhteissa ym. Kuskin osuutta ei voi sivuuttaa.
Ja kun noita TM testejä katsoo tarkemmin, millä marginaaleilla ja raja-arvoilla pisteitä jaetaan. Vertaa etenkin edellisen talven vastaavaan rengastestiin, huomaa usein että se mikä pärjäsi ernoimaisesti edellisenä vuonna, on tämän vuoden testissä keskiverto tai jopa tyydyttävä. No onko ne edellisen vuoden renkaat nyt sitten aivan p#skaa? Tuskin.
Jos voittajan ja keskiverto renkaan ero on esim 0,5 - 1,0 pistettä niin en kyllä siksi maksa 200-300 tai jopa 500 euroa renkaista enemmän, etenkään jos niiden kulumiskestävyys on aivan ala-arvoista. Ennemmin osta keskivertokumit tai jopa kiinakumit suomalaisilla nastoilla, koska voin ajaa 3-4 talvea ja silti pärjätä normaaliajossa ihan yhtä hyvin.
Että sellasta.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 25.09.18 - klo:00:24
Jos voittajan ja keskiverto renkaan ero on esim 0,5 - 1,0 pistettä niin en kyllä siksi maksa 200-300 tai jopa 500 euroa renkaista enemmän, etenkään jos niiden kulumiskestävyys on aivan ala-arvoista. Ennemmin osta keskivertokumit tai jopa kiinakumit suomalaisilla nastoilla, koska voin ajaa 3-4 talvea ja silti pärjätä normaaliajossa ihan yhtä hyvin.
Että sellasta.
Miksi ostaa sellainen auto mihin renkaat maksaa paljon ja sen jälkeen perustellaan ostoargumentti, että kun ne renkaat on kalliita? Minusta olisi foorumilla hienoa nähdä yksi henkilö, joka suoraan sanoisi, että ostan halvat renkaat, koska haluan isot vanteet? Kahvipöytäkeskusteluissa tämä jopa myönnetään.
Kannattaa myös muistaa, jos kirjoittaa omista arvoistaan, niin aika usealla autolla ajaa myös, joku muukin. On kaksi eri asiaa itse "pärjätä", kuin antaa auto sellaiselle jolla ajotaidot ei ole välttämättä yhtä hyvät ja siihen vielä muksut kyytiin. Minulle nuo asiat merkkaavat enemmän, kuin renkaiden hinta. Toisaalta onpa mamma todennut, että ikinä ei ole tarvinnut auton alle katsoa minkälaiset renkaat on olleet alla, koska aina ne on olleet hyvät! Ainoa mitä ilmoittaa, kun alkaa olla liukkaampaa talvella, niin vaihdan nastat alle autoihin.
Isot vanteet = paskat renkaat. Näinhän se menee ;D
Eikös siinä tilanteessa kun ilmoitetaan että on liukasta, olla jo myöhässä niiden renkaiden ruuvailujen kanssa. Eikö sillä ekalla kerralla kolise niin pahasti?
Viisaasti kirjoitettu Whitewill!
Laaturenkaissa tosin on monesti osattu tehdä balanssi eri ominaisuuksien suhteen paremmin kuin tuntemattomimmissa merkeissä. Laaturengas on harvoin heikko millään osa-alueella. Tuntematon rengas saattaa olla huippu tietyiltä ominaisuuksiltaan, mutta vastaavasti heikohko toisissa ominaisuuksissa.
Ja vika tosiaan löytyy hyvin usein ratin/polkimien ja penkin välistä, asenteesta. Siltikin jos jotain oikeasti yllättävää tapahtuu maltillisellekin kuskille, hyvät ja ennenkaikkea hyväkuntoiset renkaat saattavat olla se viimeinen oljenkorsi törmäyksen tai ulosajon välttämiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 25.09.18 - klo:00:24
Nämä uudet "premium" renkaiksi kutsutut pehmeät monikumiseos nastarenkaat ja kitkarenkaat sulavat alla kuin lämmin voi omassa ajossani. Jo 10000 km kohdalla on monesti renkaat olleet entiset. Nokia, Continental ym. mitä etenevissä määrin.
Minulla on kestänyt hyvin. Alla on ollut Nokian Hakkapeliitta Q, Q, RSi, R ja nyt R2. Nämä tuoreimmat R2 (205/55R16) ovat olleet alla vasta viime talven. Takarenkaat eivät ole kuluneet nimeksikään. 8 mm merkki keskellä on vielä näkyvissä. Eturenkaista se on kulunut, mutta 6 mm merkissä on vielä syvät urat. Eli ekana talvena ja 9000 km matkalla eturenkaat kuluivat 1 mm ja takarenkaat 0,1 mm. Täksi talveksi vaihdan järjästystä ja ensi keväänä kahden talven jälkeen molemmissa renkaissa on yhä noin 7 mm pintaa. Ajotapani on rauhallinen ja ennakoiva. Polttoaineen lisäksi se säästää myös renkaita.
Kitkat voi laittaa alle syksyllä ajoissa, mutta ne kannattaa ottaa pois aikaisin keväällä. Heti vain kun kelit sallivat. Nastojen karhentamat asfaltit kuluttavat ne nopeasti huhtikuun kuivissa ja lämpimissä keleissä.
Jos renkaat ovat olleet viimeistä talvea, olen ajanut niillä juhannukseen asti.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 25.09.18 - klo:00:24
Nämä uudet "premium" renkaiksi kutsutut pehmeät monikumiseos nastarenkaat ja kitkarenkaat sulavat alla kuin lämmin voi omassa ajossani. Jo 10000 km kohdalla on monesti renkaat olleet entiset.
Itsellä on kyllä näistä "premium" kitkoista varsin toisenlainen kokemus...
Eli tammikuussa -15 hankitun auton alkuperäiset Contin kitkat. Pintaa näytti olevan 4-5 mm ja erittäin tasaisesti kuluneet.
Mielestäni ihan hyvä saavutus, kun auton mittarissa on melken 120000 km. (Puolet kitkoilla?).
Jukka I.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 25.09.18 - klo:00:24
Jos voittajan ja keskiverto renkaan ero on esim 0,5 - 1,0 pistettä niin en kyllä siksi maksa 200-300 tai jopa 500 euroa renkaista enemmän, etenkään jos niiden kulumiskestävyys on aivan ala-arvoista. Ennemmin osta keskivertokumit tai jopa kiinakumit suomalaisilla nastoilla, koska voin ajaa 3-4 talvea ja silti pärjätä normaaliajossa ihan yhtä hyvin.
Että sellasta.
Elämä on valintoja, sanovat. Myös auton ja renkaiden osalta. Oman kinnerin uusi Continentalin "Premium"-sarja maksoi alle laitettuna tasan 500,. Päätymällä halparenkaisiin ei 195/65R15-rengaskoossa voi säästää paljoakaan, ellei mikä tahansa pinnattu ja bannattu kelpaa. Ajan keskimääräistä vähemmän ja yhden talven jälkeen Contin nastat näyttävät hyviltä. Aiemmin Nokialaisten kanssa on ollut ongelmana nastojen irtoaminen, vaikka pintaa riittää. Muissa merkeissä ei.
Jos rengashankinnoissa voi säästää halparenkaat valitsemalla 500 ,, ollaan muuten mitä ilmeisemmin muiden autoilukustannusten osalta "premium-luokassa". Kuinka paljon tuossa kokonaisuudessa rengaskulut vaikuttavat, on toinen juttu...
Itse katselin samaa, testimenestyjä-merkkirenkaan ja halpisrenkaan välinen hintaero setille on 50-100, (205R16). Säästöä se on sekin. ??? Monelle tuntuu olevan kunnia-asia ostaa halvinta ja kehua kuinka hyvin on tiellä pysytty ja pärjätty...
Aika paljon rengasvalintaan tosiaan vaikuttaa vanne koko ja raha. Mitä isommat ja leveämmät nakin niin sitä suurempi hintaero "halpis" ja "premium" renkaiden välille tulee.
Eli jos pitää talvellakin päästä 19" vanteella loskan päälle ajelemaan niin varmasti alkaa hintaerot olla huomattavat.
195/65R15 koossa ei montaa kymppiä ole erot kun taas jo 225/45R17 koossa alkaa olla useamman satasen erot pahimmillaan.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 25.09.18 - klo:10:19
Itse katselin samaa, testimenestyjä-merkkirenkaan ja halpisrenkaan välinen hintaero setille on 50-100, (205R16). Säästöä se on sekin. ??? Monelle tuntuu olevan kunnia-asia ostaa halvinta ja kehua kuinka hyvin on tiellä pysytty ja pärjätty...
Itse vähän ihmettelen toiseen suuntaan.. Miksi ostaa se viimeisintä huutoa oleva merkkirengas kun merkkirenkaan edellinen malli on oikeasti jotain 150-250e/sarja halvempi ja se on ollut testin kärjessä edellisinä vuosina ja sillä on monet ihmiset selvinneet hengissä liikenteessä. Vai muuttuuko vanha malli uuden mallin myötä hengenvaaralliseksi?
Kun pistää ton säästyneen 250e lisää vaimon tai lasten joululahjabudjettiin niin tulee varmasti parempi mieli apukuskinpaikalle tai takapenkille ja sitä kautta myös itselle.
Ei ero ole kovin suuri.
Esim. 205/55R16
- Nokian Hakkapeliitta R3 114 ,
- Nokian Nordman Rs2 98 ,
ero 16 ,/rengas => 64 , sarja
Minä ainakin olen valmis maksamaan tuon 64 euroa lisää.
R3 114 ,
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/nokian/nokian_hakkapeliittar3/205-55r16/156515 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/nokian/nokian_hakkapeliittar3/205-55r16/156515)
RS2 98 ,
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/nokian/nokian_nordmanrs2/205-55r16/114311 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/nokian/nokian_nordmanrs2/205-55r16/114311)
Työauto on enää yhden talven ajossa, joten kehtasin tilata CVC7 kitkat 205/55R16 koossa. Kai ne yhden talven menee :D
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 25.09.18 - klo:10:55
Itse vähän ihmettelen toiseen suuntaan.. Miksi ostaa se viimeisintä huutoa oleva merkkirengas kun merkkirenkaan edellinen malli on oikeasti jotain 150-250e/sarja halvempi ja se on ollut testin kärjessä edellisinä vuosina ja sillä on monet ihmiset selvinneet hengissä liikenteessä. Vai muuttuuko vanha malli uuden mallin myötä hengenvaaralliseksi?
Kun pistää ton säästyneen 250e lisää4 vaimon tai lasten joululahjabudjettiin niin tulee varmasti parempi mieli apukuskinpaikalle tai takapenkille ja sitä kautta myös itselle.
Edelleen ero vanhan merkkirengas valmistajan testimenestyjän ja halvan kiinakumin välillä on varmana testimenestyjän puolella. Eikä tee testimenestyjästä hengenvaarallista.
Mutta jos uuden ja vanhan merkkivalmistajan renkaan hintaero on 50-100 euroa, niin kyllä mä panostan uudempiin, koska renkaissakin tapahtuu kehitystä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.09.18 - klo:13:47
Edelleen ero vanhan merkkirengas valmistajan testimenestyjän ja halvan kiinakumin välillä on varmana testimenestyjän puolella. Eikä tee testimenestyjästä hengenvaarallista.
Mutta jos uuden ja vanhan merkkivalmistajan renkaan hintaero on 50-100 euroa, niin kyllä mä panostan uudempiin, koska renkaissakin tapahtuu kehitystä!
Ja onko järkeä ostaa iältään monta vuotta vanhaa ja vanhanmallista rengasta. Talvirenkaat ei parane varastossa, ellei kumin kovettuminen halpis-tasolle ole tavoitteena... :D
Triangle mainostaa kovin olevansa "testi-menestyjä". Verrokkina oli Nokian Hakkapeliitta 7. Eipä siinä mitään, ihan hyvät nastarenkaat nuo Seiskat, vaikkakin nastoja lähti reippaasti. Mutta voihan sitä ostaa uutena vastaavat Nordman 7-renkaat. Silloin se säästö on jo pienempää. Outoa olisi verrata hintaa uusimpaan malliin ja ominaisuuksia menneisiin suuruuksiin.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 25.09.18 - klo:14:37
Ja onko järkeä ostaa iältään monta vuotta vanhaa ja vanhanmallista rengasta. Talvirenkaat ei parane varastossa, ellei kumin kovettuminen halpis-tasolle ole tavoitteena... :D
Ei siinä olekaan järkeä, mutta moni valmistaja myy edellisen sukupolven "premium" rengasta jollakin muulla tuotenimellä. Esim. Nokian renkaat vanhaa Hakkapeliittaa Nordmaninina. Vaikka ovat edellistä sukupolvea, ovat kuitenkin uutta tuotantoa. Minä voisin hyvin ajaa Nokian Nordman kitkoilla, mutta niiden hintaetu on liian pieni Hakkapeliittoihin nähden.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 25.09.18 - klo:14:37
Ja onko järkeä ostaa iältään monta vuotta vanhaa ja vanhanmallista rengasta. Talvirenkaat ei parane varastossa, ellei kumin kovettuminen halpis-tasolle ole tavoitteena... :D
Triangle mainostaa kovin olevansa "testi-menestyjä". Verrokkina oli Nokian Hakkapeliitta 7. Eipä siinä mitään, ihan hyvät nastarenkaat nuo Seiskat, vaikkakin nastoja lähti reippaasti. Mutta voihan sitä ostaa uutena vastaavat Nordman 7-renkaat. Silloin se säästö on jo pienempää. Outoa olisi verrata hintaa uusimpaan malliin ja ominaisuuksia menneisiin suuruuksiin.
No väännän rautalangasta esimerkiksi kesärenkaana myydään continental:n premium contact 2:sta tuoreella paistoviikolla vaikka sekin on kohta 10 vuotta vanha rengas ja tullut jo 5 ja 6 versiotkin myyntiin. Kutonenkin taitaa olla toista kautta myynnissä. Rengasmalli on vanha, mutta paistoviikko/vuosi ihan tuore. Sama pätee esimerkiksi Nokian R2 ja R3 kitkoissa.
Vannetukkuhan parhaimmillaan mainosti omaa rengastaan testimenestyjäksi vaikka oli testin 13 voittaen michelinin kuusi vuotta vanhan kesärengasmallin. Ainoan merkkirenkaan. Samaa bulshittiin perustui tuo tringlen hehkuttaminen, joka oli paska rengas, kun vertasi merkkirenkaisiin.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.09.18 - klo:14:55
Ei siinä olekaan järkeä, mutta moni valmistaja myy edellisen sukupolven "premium" rengasta jollakin muulla tuotenimellä. Esim. Nokian renkaat vanhaa Hakkapeliittaa Nordmaninina. Vaikka ovat edellistä sukupolvea, ovat kuitenkin uutta tuotantoa. Minä voisin hyvin ajaa Nokian Nordman kitkoilla, mutta niiden hintaetu on liian pieni Hakkapeliittoihin nähden.
Juuri näin. Itsekin selvitin viime vuonna Nordman 7 Hakkapeliittojen tilannetta.
Itsellä sellainen periaate, että kesärenkaat voivat olla kiinankumeja, mutta talvella mennään sitten Nokian, Continental, Michelin tai GoodYear merkillä.
Kesällä esimerkiksi tämä Vannetukun paljon mainostama testimenestyjä Linglong Greemax HP010 on toiminut moitteettomasti ja on hintalaatu suhteeltaan markkinoiden parhaimpia. Jostain syystä en kuitenkaan talvella laittaisi alle Linglongia vaikka kuinka on Ivalossa kehitetty ja Tikka-nastalla nastoitettu. Jostain kumman syystä näin.
Hmn. Onkohan missään testissä verrattu kiinan kinkong-nahkoja eurokitkoihin kesäkäytössä? Vois olla aika samoissa, ellei peräti et kit-kat oiskin paremmat ;D ainakin vesikelissä.
Lainaus käyttäjältä: maileri - 25.09.18 - klo:17:09
Kesällä esimerkiksi tämä Vannetukun paljon mainostama testimenestyjä Linglong Greemax HP010 on toiminut moitteettomasti ja on hintalaatu suhteeltaan markkinoiden parhaimpia. Jostain syystä en kuitenkaan talvella laittaisi alle Linglongia vaikka kuinka on Ivalossa kehitetty ja Tikka-nastalla nastoitettu. Jostain kumman syystä näin.
Testimenestyjä jotka ovat mustia ja melkein pyöreitä. Kannattaa ostaa suoraan rengasliikkeestä, että voi riidellä tasapainotukseen tarpeeksi useasti, jotta saa pyöreän ja ei pompottavan setin allensa. Ja kyllä olen seurannut vierestä kolmea tapausta...
Monesti ainakin tm:n testeissä erot renkaiden välillä ovat (jääpitoa lukuunottamatta) varsin marginaalisia eri renkaiden välillä. Esim. erot kuivan ja märän asfaltin jarrutusmatkoissa ovat yleensä muutaman metrin luokkaa parhaan ja huonoimman välille. Kysymys onkin, että onko näin marginaalisilla eroilla käytännön merkitystä ja antavato ne oikeuden kutsua halparenkaita "hengenvaarallisiksi"? Väittäisin, että ei. Samansuuntaisia eroja jarrutusmatkoissa on testeissä ollut eri autojen ja kuormattu vs. tyhjä auto välillä. Samoin onko kuljettaja, jonka reaktioaika on esim. 0.5s hitaampi kuin toisella, "hengenvaarallinen". Siitähän tulee jo 11m lisää jarrutusmatkaa 80km/h vauhdissa. Ei liikenne ole mikään kilparata, missä eroja mitattaisiin metreissä ja sekunnin kymmenyksissä niin kuin rengastesteissä.
https://www.trafi.fi/filebank/a/1506939237/2a753a1dd6b04da3ae5e44972a48bdd8/27583-Trafi_16_2017_Nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana.pdf (https://www.trafi.fi/filebank/a/1506939237/2a753a1dd6b04da3ae5e44972a48bdd8/27583-Trafi_16_2017_Nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana.pdf)
Tuon mukaan huonoihin talvirenkaisiin liittyvät kuolonkolarit ovat varsin harvinaisia (20kpl v. 2011 lähtien) ja näissäkin yhdistävinä tekijöinä näyttivät olevan luokattoman huonokuntoiset vanhat renkaat, huonompien renkaiden asennus taka-akselille, liian suuri tilannenopeus ja ajonvakautusjärjestelmän puuttuminen. Eli ei ole mikään liikenneturvallisuusriski ajaa halparenkailla, jos pitää huolen renkaiden kunnosta ja pitää tilannenopeuden järkevänä.
Onko kellään osoittaa faktatietoa, että halparenkaat huonontaisivat liikenneturvallisuutta?
Kesärenkaista usein todetaan, että pyöreys riittää, mikä sekään ei toki ole itsestään selvää. Nokian halpasarjoillakin oli tässä joskus ongelmia.
Edellisen auton viimeiset kesäkumit oli Dayton-halpikset. Eivät ne uutena kevottomiksi osoittautuneet, edes rankkasateella, vaikka jonkun saksalaisen testin mukaan märkäpito oli vertailuryhmässä huono. Mutta tuskin ostaisin talvirenkaita, joiden arvostelu on samalla tasolla. Vaikka eihän sitä "hengenvaarallisuutta" muutamalla jattutusmetrillä voi tuomita.
Kesärenkaissa halpisten hintaetu on vieläkin vähäisempi ainakin 15-tuumaisissa. 350 , merkkituotteesta on jo niin vähän, että 70 euron säästöä kannattaa todella harkita.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 25.09.18 - klo:19:21
Monesti ainakin tm:n testeissä erot renkaiden välillä ovat (jääpitoa lukuunottamatta) varsin marginaalisia eri renkaiden välillä. Esim. erot kuivan ja märän asfaltin jarrutusmatkoissa ovat yleensä muutaman metrin luokkaa parhaan ja huonoimman välille. Kysymys onkin, että onko näin marginaalisilla eroilla käytännön merkitystä ja antavato ne oikeuden kutsua halparenkaita "hengenvaarallisiksi"? Väittäisin, että ei. Samansuuntaisia eroja jarrutusmatkoissa on testeissä ollut eri autojen ja kuormattu vs. tyhjä auto välillä. Samoin onko kuljettaja, jonka reaktioaika on esim. 0.5s hitaampi kuin toisella, "hengenvaarallinen". Siitähän tulee jo 11m lisää jarrutusmatkaa 80km/h vauhdissa. Ei liikenne ole mikään kilparata, missä eroja mitattaisiin metreissä ja sekunnin kymmenyksissä niin kuin rengastesteissä.
https://www.trafi.fi/filebank/a/1506939237/2a753a1dd6b04da3ae5e44972a48bdd8/27583-Trafi_16_2017_Nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana.pdf (https://www.trafi.fi/filebank/a/1506939237/2a753a1dd6b04da3ae5e44972a48bdd8/27583-Trafi_16_2017_Nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana.pdf)
Tuon mukaan huonoihin talvirenkaisiin liittyvät kuolonkolarit ovat varsin harvinaisia (20kpl v. 2011 lähtien) ja näissäkin yhdistävinä tekijöinä näyttivät olevan luokattoman huonokuntoiset vanhat renkaat, huonompien renkaiden asennus taka-akselille, liian suuri tilannenopeus ja ajonvakautusjärjestelmän puuttuminen. Eli ei ole mikään liikenneturvallisuusriski ajaa halparenkailla, jos pitää huolen renkaiden kunnosta ja pitää tilannenopeuden järkevänä.
Onko kellään osoittaa faktatietoa, että halparenkaat huonontaisivat liikenneturvallisuutta?
Miksi ajat 30-40k, autolla ja halparenkailla? Perustelisitko sen meille?
Sen jälkeen kannattaa tutkia hieman miten auton nopeus muuttuu ennen pysähtymistä. 10-15m ero pysähdyksessä tarkoittaa aika paljon vauhdissa!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.09.18 - klo:07:06
Miksi ostaa sellainen auto mihin renkaat maksaa paljon ja sen jälkeen perustellaan ostoargumentti, että kun ne renkaat on kalliita? Minusta olisi foorumilla hienoa nähdä yksi henkilö, joka suoraan sanoisi, että ostan halvat renkaat, koska haluan isot vanteet? Kahvipöytäkeskusteluissa tämä jopa myönnetään.
Kannattaa myös muistaa, jos kirjoittaa omista arvoistaan, niin aika usealla autolla ajaa myös, joku muukin. On kaksi eri asiaa itse "pärjätä", kuin antaa auto sellaiselle jolla ajotaidot ei ole välttämättä yhtä hyvät ja siihen vielä muksut kyytiin. Minulle nuo asiat merkkaavat enemmän, kuin renkaiden hinta. Toisaalta onpa mamma todennut, että ikinä ei ole tarvinnut auton alle katsoa minkälaiset renkaat on olleet alla, koska aina ne on olleet hyvät! Ainoa mitä ilmoittaa, kun alkaa olla liukkaampaa talvella, niin vaihdan nastat alle autoihin.
En tiedä paljoa, mutta aika monessa nykyään myytävässä autossa on vähintään jo 17" renkaat alla. Nykyään jopa 18" alkanut tekemään itseään vakio kooksi. Ei pelkästään SUV malleissa. Ei noihin autoihin viitsi ostaa mitään 15-16" donitseja vain kun TM pojat kertoo että kyllä kyllä, voit pysähtyä testikuskin reflekseillä 10 metriä nopeammin "premiumeilla" kuin noilla keskiverto tai sitä heiman matalamman tason renkailla. Hintaa tekee vain 100, jopa 200 euroa per rengas lisää, mutta vastineeksi kuluvat puolta nopeammin. Laitetaanko alle? Ei kiitos. Rahalle vastinetta? Ei ole.
Isoja vanteita ei välttämättä haluta, mutta esim A7:aa (ja moneen muuhuun isompaan autoon) ei oikein voi 17 tuumaa pienemmillä renkailla ajella, sillä jarrujen koko sekä renkaiden leveys ja profiili määräytyvät aikapaljon akselipainon mukaan joka on huomattava verratutta moneen riisikuppiin. Se tekee aikalailla hintaa lisää. Jo 17" renkailla, jos koko on 235/55 ja ostat Continentalia tai Nokiaa. Toki voi sanoa näin, että miksi ostaa kalliit renkaat ja säästää auton lisävarusteissa? Yhtä tyhmä kysymys. Asia riippuu siitä kuka uskoo mihinkin. Kuka tarvitsee mitäkin. Kenellä on laittaa joka toinen talvi 1000-1300 euroa renkaisiin. Joo mieluummin ostan jouluksi lapsille jotain ja vaimolle, tai lähden etelän lämpöön kuten jo joku aijemmin mainitsi.
Huonot renkaat eivät ole = edulliset renkaat. Parhaat renkaat eivät ole = kalleimmat renkaat. Jos sitä ei ymmärrä, en sellaisten kanssa viitsi edes väitellä asiasta. Jokainen uskoo mihin haluaa. Kuten tuossa joku jo kirjoitti, 2011 jälkeen pahojen kuollon kolarien ongelma ei ole olleet huonolaatuiset renkaat vaan huonot kuluneet renkaat. Suurin osa takseista käyttää kesät talvet näitä "huonoja renkaita" kuten totesit ja monta taksien kuollonkolaria on tullut? Ammattikuski ajaa kuten ammattikuskin pitää, ennakoiden ja oikealla tilannenopeudella. ,,kkiyllätyksiin ei sellaista rengasta löydy joka sut pelastaa. Ketjukolarissa ei omat renkaat auta jos perään ajaja ajaa 8 vuotta vanhoilla nokioilla joissa pintaa 3 mm ja nastoja nolla.
Ja tosiaan kuten jpee kirjoitti, TM testin ja tuulilasin testin marginaalit ja erot on hiuksen hienoja. Pisteytys on ollut joskus aivan naurettava. Hyvin oli sanottu että liikenne ei ole mikään kilparata jossa metrit ja sekuntien kymmenykset ratkaisee. Normaali liikenteessä ratkaisee moni tekijä, reikaiden lisäksi. Joista edelleen pidän kuljettajan toimintaa kaikkein ratkaisimpavana muuttuvissa keleissä ja olosuhteissa. Jos joku on heikko kuski niin ei sitä renkaat pelasta. Toivossa hyvä elää. Ajokilometrit, ennakointi ja maltti ne kuskin tekee ja puhdas terve järki.
Toki ymmärrän että tämä rengas juupas jaapas väittely herättää suuria tunteita kuten henkisen ummetuksen. Mutta itse koen tämän lähinnä huvittava viihteenä. Sillä loppujen lopuksi on minun oma asia millä renkailla ajan ja paljon niihin rahaani laitan. Sen enempää ei se syitä tai selityksiä kaipaa. Mutta heitinpä nyt löylyä kiukaalle ja on mukavaa että "rähinä" alkoi :)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.09.18 - klo:09:22
Molempien autojen kitkat/nastat on uusia eikä renkaat muuta minun ajokäyttäymistä. Muutenkaan renkaat ei minulla ole kahta kautta pidempään. Oli kyse kitkoista tai nastoista.
Kiitoksia kysymästä.
Näin on itsellänikin. 1,5 talvea ja 40tkm renkaat maksimissaan alla, eikä ajotapa muutu kun hyppään talouden toiseen autoon, jossa nastat. Ihmettelen vain, että miksi se vtt:n tutkimus pitää aina kaivaa esille...
Lainaus käyttäjältä: SNG - 25.09.18 - klo:08:30Laaturengas on harvoin heikko millään osa-alueella.
Onneksi poikkeus vahvistaa tässäkin tapauksessa säännön (tai yo. väittämän:) Nokian Hakka R2 ja vetinen asfaltti = resepti itsemurhaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.09.18 - klo:21:25
Onneksi poikkeus vahvistaa tässäkin tapauksessa säännön (tai yo. väittämän:) Nokian Hakka R2 ja vetinen asfaltti = resepti itsemurhaan.
No onneksi kukaan järkevä ei Nokian kitkaa edes alle laita. Disclaimer "harvoin" toteutui ;D
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.09.18 - klo:21:25
Onneksi poikkeus vahvistaa tässäkin tapauksessa säännön (tai yo. väittämän:) Nokian Hakka R2 ja vetinen asfaltti = resepti itsemurhaan.
20 talvea takana Nokian Hakkapeliitta kitkoilla. Nyt R2 alla. Ei ole ollut ongelmia. Ei edes yhtään ups tilannetta. Keliin pitää aina varautua. On niiden pito kuitenkin veitsellä asfaltilla selvästi parempi kuin vetisellä jäällä. Molemmilla pärjää, kun ajaa kelin mukaan. Vetinen asfaltti ei ainakaan tule kenellekään yllätyksenä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 25.09.18 - klo:22:19
20 talvea takana Nokian Hakkapeliitta kitkoilla. Nyt R2 alla. Ei ole ollut ongelmia. Ei edes yhtään ups tilannetta. Keliin pitää aina varautua. On niiden pito kuitenkin veitsellä asfaltilla selvästi parempi kuin vetisellä jäällä. Molemmilla pärjää, kun ajaa kelin mukaan. Vetinen asfaltti ei ainakaan tule kenellekään yllätyksenä.
Täällä kanssa R2 alla, nyt ensimmäinen talvi laatu nordic kitkoilla alla ja ei ole kaduttanut nastojen kiertoon laittoa. Sitä edellinen oli halpis KE-kitkoilla ja ne kannattaa kiertää kaukaa.. Ja on ajettu myös märällä asfaltilla. Onhan R2 vesiliirtokyky paksun vesipatjan täysin peittämällä testiradalla suhteessa heikoin eri olosuhteista, mutta en ole vielä sinne testiradalla eksynyt, eikä taida olla kyllä Jultsukaan ;). Ostopäätöksessä painoi hyvät talviominaisuudet ja kun hintakin oli "premium" renkaaksi halpa, niin eikun alle vain.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 25.09.18 - klo:20:33
En tiedä paljoa, mutta aika monessa nykyään myytävässä autossa on vähintään jo 17" renkaat alla. Nykyään jopa 18" alkanut tekemään itseään vakio kooksi. Ei pelkästään SUV malleissa. Ei noihin autoihin viitsi ostaa mitään 15-16" donitseja vain kun TM pojat kertoo että kyllä kyllä, voit pysähtyä testikuskin reflekseillä 10 metriä nopeammin "premiumeilla" kuin noilla keskiverto tai sitä heiman matalamman tason renkailla. Hintaa tekee vain 100, jopa 200 euroa per rengas lisää, mutta vastineeksi kuluvat puolta nopeammin. Laitetaanko alle? Ei kiitos. Rahalle vastinetta? Ei ole.
Ei hintaero ole esim. 17" koossa 200 eur per rengas. Olettaen että siis katsoo niitä hintoja vähän muualtakin kuin valmistajan ovh-hinnastosta. Enkä nyt tarkoita mitään webbiputiikkeja vanhoilla paistoleimoilla. Puolet nopeampi kuluminen = esson baaria vai?
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 25.09.18 - klo:20:33
Huonot renkaat eivät ole = edulliset renkaat. Parhaat renkaat eivät ole = kalleimmat renkaat. Jos sitä ei ymmärrä, en sellaisten kanssa viitsi edes väitellä asiasta. Jokainen uskoo mihin haluaa. Kuten tuossa joku jo kirjoitti, 2011 jälkeen pahojen kuollon kolarien ongelma ei ole olleet huonolaatuiset renkaat vaan huonot kuluneet renkaat. Suurin osa takseista käyttää kesät talvet näitä "huonoja renkaita" kuten totesit ja monta taksien kuollonkolaria on tullut? Ammattikuski ajaa kuten ammattikuskin pitää, ennakoiden ja oikealla tilannenopeudella. ,,kkiyllätyksiin ei sellaista rengasta löydy joka sut pelastaa. Ketjukolarissa ei omat renkaat auta jos perään ajaja ajaa 8 vuotta vanhoilla nokioilla joissa pintaa 3 mm ja nastoja nolla.
Mutta mitäs siitä tulee kun otetaan valmiiksi testin jumbot ja ajellaan sitten ne kulumis/vaihtorajalle? Chekkasin vähän aikaa sitten ruotsalaisen Vi Bilägaren uusimman nastatestin - joukon jumbo, Nexen nastarengas, oli kärkipäätä (Nokian 9 ja Continental), jään jarrutusmatkassa 66% (!) pitempi. Noin valtava ero tekee selvää jälkeä maantienopeudessa jossa todellinen pysähtymismatka jäällä on todella pitkä - kannattaa huomata että rengastestien jään jarrutusmatkat on mitattu todella minimaalisilla nopeuksilla, kun taas esim. kuivan/märän asfaltin testit on sitten tehty suurilla nopeuksilla ja siitä huolimatta niissä erot ovat kohtuu pieniä. Ko. testissä esim. Nexen voitti Nokian kuivalla lämpimän asfaltin testillä (11-13C) 100km/h nopeudesta vähän päälle metrillä. Moinen ero on täysin mitätön. Mutta jäällä 66% pidempi jarrutusmatka ruttaa jo peltiä jos tulee äkkijarrutustilanne ruuhkassa, saati sitten kun noita Nexeneitä tai vastaavia halppiksia on pyöritetty se kolme-neljä talvea ja se vähäinenkin pito on mennyttä.
Mitä taksikuskeihin tulee, heillä tuskin tulee ongelmaksi (mahdollisesti heikkolaatuisen) kumin kovettuminen vuosien kuluessa ja sitä kautta pidon häviäminen sillä takseissa kilometrejä tulee runsaasti mistä johtuen renkaatkin ovat suhteessa "tuoreet" kun niitä vaihdetaan usein, taitaa autotkin vaihtua useammin kuin keskivertoautoilijan renkaat.. Monesti taksin kyydissä olleensa, en aina välttämättä ole samaa mieltä turvallisuuspainotteisesta ennakoinnista ja tilannenopeudesta, joskus on nimittäin vauhtia ollut aika runsaastikin. Ehkä se taito (tuuri?) kompensoi reippaat nopeudet, tiedä häntä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 25.09.18 - klo:23:58
Ei hintaero ole esim. 17" koossa 200 eur per rengas. Olettaen että siis katsoo niitä hintoja vähän muualtakin kuin valmistajan ovh-hinnastosta. Enkä nyt tarkoita mitään webbiputiikkeja vanhoilla paistoleimoilla. Puolet nopeampi kuluminen = esson baaria vai?
Mutta mitäs siitä tulee kun otetaan valmiiksi testin jumbot ja ajellaan sitten ne kulumis/vaihtorajalle? Chekkasin vähän aikaa sitten ruotsalaisen Vi Bilägaren uusimman nastatestin - joukon jumbo, Nexen nastarengas, oli kärkipäätä (Nokian 9 ja Continental), jään jarrutusmatkassa 66% (!) pitempi. Noin valtava ero tekee selvää jälkeä maantienopeudessa jossa todellinen pysähtymismatka jäällä on todella pitkä - kannattaa huomata että rengastestien jään jarrutusmatkat on mitattu todella minimaalisilla nopeuksilla, kun taas esim. kuivan/märän asfaltin testit on sitten tehty suurilla nopeuksilla ja siitä huolimatta niissä erot ovat kohtuu pieniä. Ko. testissä esim. Nexen voitti Nokian kuivalla lämpimän asfaltin testillä (11-13C) 100km/h nopeudesta vähän päälle metrillä. Moinen ero on täysin mitätön. Mutta jäällä 66% pidempi jarrutusmatka ruttaa jo peltiä jos tulee äkkijarrutustilanne ruuhkassa, saati sitten kun noita Nexeneitä tai vastaavia halppiksia on pyöritetty se kolme-neljä talvea ja se vähäinenkin pito on mennyttä.
Mitä taksikuskeihin tulee, heillä tuskin tulee ongelmaksi (mahdollisesti heikkolaatuisen) kumin kovettuminen vuosien kuluessa ja sitä kautta pidon häviäminen sillä takseissa kilometrejä tulee runsaasti mistä johtuen renkaatkin ovat suhteessa "tuoreet" kun niitä vaihdetaan usein, taitaa autotkin vaihtua useammin kuin keskivertoautoilijan renkaat.. Monesti taksin kyydissä olleensa, en aina välttämättä ole samaa mieltä turvallisuuspainotteisesta ennakoinnista ja tilannenopeudesta, joskus on nimittäin vauhtia ollut aika runsaastikin. Ehkä se taito (tuuri?) kompensoi reippaat nopeudet, tiedä häntä.
Rengas-online.com, Hankook Winter i*Pike RS W419 235/55 R17 103T XL nastarengas 152,70 euroa / kpl ja vastaavasti
Michelin X-Ice North 4 235/55 R17 103T XL nastarengas 265,00 euroa / kpl eli sarjojen ero on 449,20 euroa... eli satasen renkaalta. Ja mitenkäs ne Hankookit pärjäs testesteissä? Niin aivan. Olivat ihan hyvää tasoa. Kun tästä mennään 18" ja 19" renkaisiin, ei tuo 200 euroa per rengas olekaan enään utopiaa? Ihan uusia renkaita myyvät, vai saatko tuoreempia suoraan paistokoneesta jonkun välikäden kautta? Kerro ihmeessä niin minäkin tilaan.. :D
Kuluu puolet nopeammin? Sehän riippuu siitä aika lailla miten paljon ihminen ajaa talvessa ja millaisilla teillä, sä et varmaan uskalla ajaa ettei vaan renkaat kulu niin voi sitten täällä jeesustella. Kovettuuhan ne lähtöpintaan parin talven jälkeen jo.. ei tarvii sitten kulumisesta kärsiä. Jatka samaa malliin ;D
Eine sun "premium" renkaat rengasvöille ajettuna pidä sen paremmin kuin loppuun ajetut "jumbot". :P Kerro minulle valtatie jossa nopeus on yli 80 km/h ja jossa tie on kilometrien matkalla peilijäässä talvella? Ei taida montaa löytyä. Kaupungissa nopeudet eivät yllä oikein päätä huimaaviksi. :) Siksi tämä 66% hitaammin peilijäällä ja sen kerrannainen konkreettiseen jarrutusmatkaan normaali elämässä on yhtä scifiä kuin tuo sinun kilometrien mittainen peilijää valtatie/motari väite ainakin täällä etelä-suomessa. Tosin en Lapista tiedä.. ::)
Oho. Yhtä'äkkiä pinnoitetut nastarenkaat käyvät kun ne vaihtaan uusiin joka talvi.. ,,lä viitsi. Lopetin uskomisen joulupukkiin ja aika varhain, tämä menee samaan satuiluun.. Joo rengit ajaa kun pitää tienata, mutta perille olet aina päässyt? Vai jäittekö sutimaan sille peilijäätiellesi jo alkumetreillä? ;D
Kuten jo aijemmin totesin. Ei ole yhtä ainoaa faktaa "premium" ja "halppis" renkaista. On niin erilaisia kuskeja, erilaisia kilometrimääriä ja erilaisia teitä missä kukin donitsejaan kuluttaa. Tää jatkuva jauhaminen siitä että vain rahalla saa on aivan naurettavaa. Siksi piti vähän herätellä provosoimalla teitä kaikkein kovimpia rengasvalmistajien ja -liikkeiden faneja. Onhan se hyvä että isoilla "premium" rengasvalmistajilla on näin fanaattinen kannattajajoukko. Sehän on heille hyväksi. Mutta älkää ripittäkö meitä muita jotka tekevät muita valintoja. 8)
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 26.09.18 - klo:05:23
Rengas-online.com, Hankook Winter i*Pike RS W419 235/55 R17 103T XL nastarengas 152,70 euroa / kpl ja vastaavasti
Michelin X-Ice North 4 235/55 R17 103T XL nastarengas 265,00 euroa / kpl eli sarjojen ero on 449,20 euroa... eli satasen renkaalta.
Kuka idiootti noista nettikaupoista ostaa? Renkaat on niissä kalliita, usein vanhaa tavaraa ja hintaan pitää lisätä rengastyöt.
Renkaat ostetaan aina paikallisesta rengasliikkeestä, jossa ne pyöräytetään samalla auton alle. Myös hinnat on kivijalassa enempi kohdallaan ja renkaiden paistopäivät ..
em. sarjojen hintaero on näin toimien n. 100, oman autoni rengaskoossa 225/50R17 => ilman muuta otan noista kahdesta testivoittaja misukat.
Tuo listaamasi 235/55 R17 rengaskoko & em. Michelin oli minun käyttämäni kivijalan listoilla 770, / sarja
sisältäen rengastyöt.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 26.09.18 - klo:05:23
...
Kuten jo aijemmin totesin. Ei ole yhtä ainoaa faktaa "premium" ja "halppis" renkaista.
...
Faktaa on rengastesteissä ja faktaa on omissa kokemuksissa. Joskun on ostanut autoja, joissa ollut halppikset alla ja niillä on ollut surkea ajaa => heti kunnon kumit alle.
Ei ole mitään merkitystä onko tämä 'yksi ja ainoa fakta'.. kunhan riittää itselle.
Kiinapaskakumeja en osta edes periaatteesta, vaikka kuinka nettitrollit niitä mainostaa.. (kuten tässä ketjussa).
Lainaus käyttäjältä: jpee - 25.09.18 - klo:19:21
Monesti ainakin tm:n testeissä erot renkaiden välillä ovat (jääpitoa lukuunottamatta) varsin marginaalisia eri renkaiden välillä. Esim. erot kuivan ja märän asfaltin jarrutusmatkoissa ovat yleensä muutaman metrin luokkaa parhaan ja huonoimman välille. Kysymys onkin, että onko näin marginaalisilla eroilla käytännön merkitystä ja antavato ne oikeuden kutsua halparenkaita "hengenvaarallisiksi"? Väittäisin, että ei.
Aika samaa mieltä. Mutta onhan täällä palstoilla myös niitä, joiden mielestä kitkat ovat kaikki hengenvaarallisia. Silti pääosa vuosikymmeniä kitkoilla ajaneista taitaa vielä olla hengissä? Kun vähän miettii, miten erilaisia ajotapoja näkee talvikeleissä ihan yhdenkin päivän aikana, niin on helppo ymmärtää että renkaiden ominaisuuksien erot (premium vs. halpis tai nasta vs. kitka) häviävät olemattomiin noiden ajotapaerojen rinnalla.
Ja kyllä, aina voi maksimoida yhden ominaisuuden jotta voi sitten luistaa toisessa. Mutta se toimii molemmin päin; ajamalla järkevästi tilanteen mukaan, voi valita mitkä renkaat haluaa. Jos taas haluaa talvellakin sykkiä liikenteessä kuin auringonpistoksen saanut ampiainen, pitää valita ne ehdottomasti parhaat nastarenkaat.
Ja tällä säntäily ajotyylillä ja nastarenkailla aiheutetaan miljoonien eurojen edestä tienhoitovelkaa joka talvi sekä pilataan tiet. Mutta jollain kait se tyhmyys täytyy yrittää kompensoida eli nastarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 26.09.18 - klo:13:18
Ja tällä säntäily ajotyylillä ja nastarenkailla aiheutetaan miljoonien eurojen edestä tienhoitovelkaa joka talvi sekä pilataan tiet. Mutta jollain kait se tyhmyys täytyy yrittää kompensoida eli nastarenkailla.
Kun katsoo stadilaisten ajotyyliä ei se tyhmyys renkaista johdu, vaikka kuinka idiotismejä viljelet!
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 26.09.18 - klo:13:18
Ja tällä säntäily ajotyylillä ja nastarenkailla aiheutetaan miljoonien eurojen edestä tienhoitovelkaa joka talvi sekä pilataan tiet. Mutta jollain kait se tyhmyys täytyy yrittää kompensoida eli nastarenkailla.
"Mielenkiintoista". Kesällä päällystettiin uusia ja vanhoja teitä - ja kappas vaan osa tästä uudesta ja uusiopäällysteestä on jo ajourilla vaikka yhtään nastaa ei ole sen pintaa raapaissut. Olisikohan tuolla tien pohjarakenteella ja päällysteen paksuudella (+ ainekoostumuksella) jotain tekemistä kestävyyden kanssa? Ja kun ollaan ensi keväässä, niin uskallan veikata, että isoja, teräväreunaisia kraattereita paljastuu pienempien kuoppien ja kolojen kera - ja nämäkään eivät ole talvirenkaiden aiheuttamia. Arvatkaa, ellette tiedä, mistä johtuvat. ::)
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.09.18 - klo:11:45
Aika samaa mieltä. Mutta onhan täällä palstoilla myös niitä, joiden mielestä kitkat ovat kaikki hengenvaarallisia. Silti pääosa vuosikymmeniä kitkoilla ajaneista taitaa vielä olla hengissä? Kun vähän miettii, miten erilaisia ajotapoja näkee talvikeleissä ihan yhdenkin päivän aikana, niin on helppo ymmärtää että renkaiden ominaisuuksien erot (premium vs. halpis tai nasta vs. kitka) häviävät olemattomiin noiden ajotapaerojen rinnalla.
Ja kyllä, aina voi maksimoida yhden ominaisuuden jotta voi sitten luistaa toisessa. Mutta se toimii molemmin päin; ajamalla järkevästi tilanteen mukaan, voi valita mitkä renkaat haluaa. Jos taas haluaa talvellakin sykkiä liikenteessä kuin auringonpistoksen saanut ampiainen, pitää valita ne ehdottomasti parhaat nastarenkaat.
Niin ja pitää muistaa vielä vaihtaa ne TM:n testeissä jäällä ylivoimaisesti pärjänneet nastarenkaat joka talvi uusiin ja tämän lisäksi kaksivetoisessa kierrättää muutaman kerran talvessa eri akseleiden välillä tasatakseen nastaulkonemaeroja.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.09.18 - klo:13:32
"Mielenkiintoista". Kesällä päällystettiin uusia ja vanhoja teitä - ja kappas vaan osa tästä uudesta ja uusiopäällysteestä on jo ajourilla vaikka yhtään nastaa ei ole sen pintaa raapaissut. Olisikohan tuolla tien pohjarakenteella ja päällysteen paksuudella (+ ainekoostumuksella) jotain tekemistä kestävyyden kanssa? Ja kun ollaan ensi keväässä, niin uskallan veikata, että isoja, teräväreunaisia kraattereita paljastuu pienempien kuoppien ja kolojen kera - ja nämäkään eivät ole talvirenkaiden aiheuttamia. Arvatkaa, ellette tiedä, mistä johtuvat. ::)
Tälläiseen Rauta7:n urautumisilmiöön saman kesän aikana en ole törmännyt ainakaan täällä Varsinais-Suomen uusilla asvalttipätkillä. Kerrotko mistä tälläisiä tienpätkiä pääsee ihmettelemään? En silti kiellä etteikö tuolla pohjarakenteissakin paikkapaikoin olisi parannettavaa Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.09.18 - klo:13:32
"Mielenkiintoista". Kesällä päällystettiin uusia ja vanhoja teitä - ja kappas vaan osa tästä uudesta ja uusiopäällysteestä on jo ajourilla vaikka yhtään nastaa ei ole sen pintaa raapaissut. Olisikohan tuolla tien pohjarakenteella ja päällysteen paksuudella (+ ainekoostumuksella) jotain tekemistä kestävyyden kanssa?
Toki pohjan pettäminen voi johtaa urautumiseen, mutta se lienee aika erilaista kuin nastojen raapima asfaltti? Ei kai pohjan pettäessä tien pinta kulu karheaksi?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.09.18 - klo:13:23
Kun katsoo stadilaisten ajotyyliä ei se tyhmyys renkaista johdu, vaikka kuinka idiotismejä viljelet!
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa... ;D
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.09.18 - klo:13:32
"Mielenkiintoista". Kesällä päällystettiin uusia ja vanhoja teitä - ja kappas vaan osa tästä uudesta ja uusiopäällysteestä on jo ajourilla vaikka yhtään nastaa ei ole sen pintaa raapaissut. Olisikohan tuolla tien pohjarakenteella ja päällysteen paksuudella (+ ainekoostumuksella) jotain tekemistä kestävyyden kanssa? Ja kun ollaan ensi keväässä, niin uskallan veikata, että isoja, teräväreunaisia kraattereita paljastuu pienempien kuoppien ja kolojen kera - ja nämäkään eivät ole talvirenkaiden aiheuttamia. Arvatkaa, ellette tiedä, mistä johtuvat. ::)
Uusien asfalttipintojen nopea urautuminen johtuu deformaatiosta, jossa päällyste painuu ja tiivistyy ajouran kohdalla. Uusi pinta on huokoisempaa ja siksi deformaatio on alussa varsin voimakasta.. ja mitä raskaampaa kalustoa liikkuu, niin sitä voimakkaampaa. Ei mitään tekemistä nastarenkaiden / tien pohjan pettämisen kanssa.. sen sijaan päällysteen koostumuksen kanssa tottakait on.
Tutkimuksiakin aiheen tiimoilta on tehty.
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.09.18 - klo:13:52
Toki pohjan pettäminen voi johtaa urautumiseen, mutta se lienee aika erilaista kuin nastojen raapima asfaltti? Ei kai pohjan pettäessä tien pinta kulu karheaksi?
Tästä asfaltin karheudesta sellainen "mielenkiintoinen" havainto, että ajaessani keväällä mm. Helsingistä Tampereelle ajourat asfaltissa olivat selvät; ajoura-alue oli tosi sileäpintaista, mutta urien ulkopuolinen koko muu asfaltti oli tosi karkeaa - tämä useamman kymmenen kilometrin matkahavainto. Ajelin muun liikenteen salliessa "tutkien" tien reuna-alueita myöten - ja sama autossakin tuntuva karheus oli tien reunasta reunaan. Tätä karheutta vähän ajetulla pinnanosalla eivät ole aiheuttaneet nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 26.09.18 - klo:05:23
Rengas-online.com, Hankook Winter i*Pike RS W419 235/55 R17 103T XL nastarengas 152,70 euroa / kpl ja vastaavasti
Michelin X-Ice North 4 235/55 R17 103T XL nastarengas 265,00 euroa / kpl eli sarjojen ero on 449,20 euroa... eli satasen renkaalta. Ja mitenkäs ne Hankookit pärjäs testesteissä? Niin aivan. Olivat ihan hyvää tasoa. Kun tästä mennään 18" ja 19" renkaisiin, ei tuo 200 euroa per rengas olekaan enään utopiaa? Ihan uusia renkaita myyvät, vai saatko tuoreempia suoraan paistokoneesta jonkun välikäden kautta? Kerro ihmeessä niin minäkin tilaan.. :D
Tiedä sitten kuinka kova homma oli löytää mahdollisimman iso hintaero malleille per koko ja merkki. Itse en edes Hankookkia ihan puhtaana halpismerkkinä pitäisi, kun aikaisemminhan puhuttiin noista Triangle-kamoista. Mutta pakko oli kytätä yleisessä 17" -koossa mistä normina puhutaan ja tuossa en kyllä ihan halpis-halpis -kamaan koskisi hintaeron takia. Vielä kun huomioi tarvittavat rengastyöt ja yleensäkin paljonko autoilu kokonaisuudessaan syö lisättynä auton hintalappuun.
Ao. renkaat samasta aikaisemman esimerkin nettikaupasta ja kaikki yleisessä 225/45-17 -koossa painoluokkana 94T tai 94R sen tarkemmin erottelematta pitääkö olla kitka vai nasta. Lähinnä saa jotain käsitystä mistä eroista _yleensä_ puhutaan.
- Triangle 103,70e/kpl
- Hankook Winter i*Pike RS W419 143,50e/kpl
- Bridgestone Noranza 001 153,10e/kpl
- Nokian Hakkapeliitta R2 168,10e/kpl
- Continental CVC6 171,60e/kpl
- Nokian Hakkapeliitta 9 180,50e/kpl
- Continental CVC7 189,60e/kpl
Toinen asia on jo mainittu nettikaupoista hankkiminen. Siinähän pahimmillaan jumppaa pari vuotta sitten paistettuja renkaita edestakaisin ja maksaa rengastöistä ja tasapainotuksista moneen kertaan, jos sattuu tulemaan vähemmän priimaa kohdalle.
Netitä kannattaa tilata renkaat vanteineen. Itse hommasin viime syksynä (https://www.renkaatvaihtoon.fi/ (https://www.renkaatvaihtoon.fi/)). Oli edullisempaa kuin paikallisissa kivijaloissa. Rahti oli ilmainen. Renkaat olivat ihan tuoreet.
Nimekekoodi Tuotteen nimi Määrä Kpl-hinta Yhteensä
=================================================================
60147 Nokian Hakkapeliitta R2 4 115.32 , 461.28 ,
205/55R16 94R XL Kitkarenkaat
136203 Motec Cool Silver 4 78.12 , 312.48 ,
6.5x16 5/112 ET38 B66.5
91011 Asennuskustannus 4 7.44 , 29.76 ,
Yhteensä (sis. ALV) (EUR) 803.52 ,
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 26.09.18 - klo:14:02
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa... ;D
Sun antipatiat ja idioottimaiset avautumiset nastarenkaista kahdella foorumilla on surullista luettavaa. Niin kauan, kuin laki sallii nastoilla ajamista joudut elämään sen kanssa. Halusit tai et eikä kiukuttelu muuta sitä miksikään!
Viikonloppuna lähtee kitkat alle.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 26.09.18 - klo:15:57
Netitä kannattaa tilata renkaat vanteineen. Itse hommasin viime syksynä (https://www.renkaatvaihtoon.fi/ (https://www.renkaatvaihtoon.fi/)). Oli edullisempaa kuin paikallisissa kivijaloissa. Rahti oli ilmainen. Renkaat olivat ihan tuoreet.
Tietty, jos tuohon on tarve ja budjetti kohdallaan - muuten ehkä overkilliä vedellä vannepakettia kokonaan.
Tosin jos itselle on vähän nuo Linnglongit ja Triangle yms showstopper kumeina niin vastaavasti on myös tonniset whatever-vanteetkin. Ja kun vakiona on 18" niin alkaa pikkasen tulemaan hintaa uusia vanteet siinä samalla kun kumeja jumppaa ;)
Vuodesta toiseen samat teesit.
Odotellaan sitä iltalehden ensimmäistä otsikkoa. ”Talvi yllätti autoilijat”, niin taas etsitään kuvista, millä renkailla siellä kolisi.
Kunhan ne ei vaan olisi ne samat, mitkä itsellä kullakin on alla, sillä ne renkaatkin aina syypäät ovat ::)
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.09.18 - klo:11:45
Aika samaa mieltä. Mutta onhan täällä palstoilla myös niitä, joiden mielestä kitkat ovat kaikki hengenvaarallisia. Silti pääosa vuosikymmeniä kitkoilla ajaneista taitaa vielä olla hengissä? Kun vähän miettii, miten erilaisia ajotapoja näkee talvikeleissä ihan yhdenkin päivän aikana, niin on helppo ymmärtää että renkaiden ominaisuuksien erot (premium vs. halpis tai nasta vs. kitka) häviävät olemattomiin noiden ajotapaerojen rinnalla.
Ja kyllä, aina voi maksimoida yhden ominaisuuden jotta voi sitten luistaa toisessa. Mutta se toimii molemmin päin; ajamalla järkevästi tilanteen mukaan, voi valita mitkä renkaat haluaa. Jos taas haluaa talvellakin sykkiä liikenteessä kuin auringonpistoksen saanut ampiainen, pitää valita ne ehdottomasti parhaat nastarenkaat.
Sinä sen sanoit!
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.09.18 - klo:09:00
Kuka idiootti noista nettikaupoista ostaa? Renkaat on niissä kalliita, usein vanhaa tavaraa ja hintaan pitää lisätä rengastyöt.
Renkaat ostetaan aina paikallisesta rengasliikkeestä, jossa ne pyöräytetään samalla auton alle. Myös hinnat on kivijalassa enempi kohdallaan ja renkaiden paistopäivät ..
em. sarjojen hintaero on näin toimien n. 100, oman autoni rengaskoossa 225/50R17 => ilman muuta otan noista kahdesta testivoittaja misukat.
Tuo listaamasi 235/55 R17 rengaskoko & em. Michelin oli minun käyttämäni kivijalan listoilla 770, / sarja sisältäen rengastyöt.
Faktaa on rengastesteissä ja faktaa on omissa kokemuksissa. Joskun on ostanut autoja, joissa ollut halppikset alla ja niillä on ollut surkea ajaa => heti kunnon kumit alle.
Ei ole mitään merkitystä onko tämä 'yksi ja ainoa fakta'.. kunhan riittää itselle.
Kiinapaskakumeja en osta edes periaatteesta, vaikka kuinka nettitrollit niitä mainostaa.. (kuten tässä ketjussa).
Renkaat kalliita nettikaupoissa? Millä vuosisadalla sinä elät ;D Vanhaa tavaraa? ,,lä hyvä mies sieltä nettikirppiksiltä renkaita osta ;) Kyllä kivijalkakaupoissa hinnat vaihtelee, mutta eivät koskaan yllä nettikauppojen (kunnollisten) tarjouksiin. Tosin ymmärrän että yrittäjän on saatava juustoa leivälle :) Taidat olla jonkin paikallisen rengasliikkeen omistajan ystävä kuin noin alkoi niska punoittaa :P
Faktaa on rengastesteissä joo, mutta se fakta mikä siellä esitetään kertoo kuten aijemmin sanoin, äärimmäisestä pidosta, kestosta, ohjautumisesta, jarrutusmatkasta jne. jne. Ei kovin montaa kertaa tule rallia ajettua talvella ja jos tulisi ostaisin kyllä piikkirenkaat jääradalle :P Tietysti jos on pakko ajaa k#rpä otsassa siellä liikenteessä talvellakin niin tottakai voi olla että saat sille "misukka" rengastukselle mielestäsi rahalle enemmän vastinetta kun pitää koslaa ruoskia eteenpäin. Itse ajan sivistyneesti ja olen aina pärjännyt kaikissa olosuhteissa, renkailla kuin renkailla tosi hyvin. Kitkoillakin ajettu useampi talvi, pitävät hyvin vaikka jääpito ontuu. Siinäkin tilanteessa puhdas järki auttaa. Sopeutetaan ajaminen vallitsevan kelin ja tilanteen mukaan. Tosin ethän sinä ymmärrä, kun ei ole muita vaihtoehtoja kuin sinulla ajaa kuin miten TM:n pojat Lapissa ::)
Sinun ja minun "fakta" perustuu meidän erilaisiin kokemuksiin ajamisesta. Tosin en jeesustele täällä sinulle siitä että kokemukseni ajamisesta olisi parempi kuin muilla tai kerääntynyt kokemukseni arvokkaampaa kuin kenelläkään muulla joten pysy housuissasi ;D
Joskus ostanut autoja joissa huonot renkaat? Kerro renkaiden nimet, mallit ja miten ajoit? Ei ole kuin sanan helinää esittää. Esson baarin jorinoita.
Kiinapaskakumit? Oletko ajanut? Mikä merkin, mallin renkaat? Millaisissa olosuhteissa ja tilanteissa? Nettitrollit? Et muuta keksinyt? :)
Jos saat 235/55 R17 "misukat" TM:n testivoittajat 770 eur/sarja alle asennettuna niin kerro ihmeessä liikkeen nimi ja numero otan sinne yhteyttä. Varmaan moni muukin täällä kiinnostui asiasta.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 26.09.18 - klo:18:28
Renkaat kalliita nettikaupoissa? Millä vuosisadalla sinä elät ;D Vanhaa tavaraa? ,,lä hyvä mies sieltä nettikirppiksiltä renkaita osta ;) Kyllä kivijalkakaupoissa hinnat vaihtelee, mutta eivät koskaan yllä nettikauppojen (kunnollisten) tarjouksiin. Tosin ymmärrän että yrittäjän on saatava juustoa leivälle :) Taidat olla jonkin paikallisen rengasliikkeen omistajan ystävä kuin noin alkoi niska punoittaa :P
Voithan sinä saada netistä renkaat halvemmalla, mutta kun rengastyöt teetät jollain muulla, niin hinta on monesti melkein sama (Viimeksi eroa taisi olla +25 euroa paikalliseen rengasliikkeeseen), joten ostin sieltä paikallisesta. Muutaman kerran ollut jopa halvempi ja kyllä ihan tuoretta rengasta!
En edes jaksa ruveta kirjoittamaan parista nettifirmasta, jotka ovat vaihtaneet pari kertaa omistajaa, kun ei ole kiinnostanut maksaa lakisääteisiä asioita. Kummasti jatkaa samalla nimellä.
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 26.09.18 - klo:18:28
Renkaat kalliita nettikaupoissa?
...
Näköjään.. verrattuna kivijalkoihin. Juurihan laitoit esimerkin nettikaupasta, jossa Michelin X-Ice North 4 235/55 R17 maksoi 265,00 euroa / kpl => 1060, setti
ilman rengastöitä VS kaivamani saman renkaan kivijalka hinta 770, / setti
sisältäen rengastyöt.. testivoittajarenkaat ja halpaa kuin saippua, kun osaa ostaa oikeasta paikasta.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.09.18 - klo:19:19
testivoittajarenkaat ja halpaa kuin saippua, kun osaa ostaa oikeasta paikasta.
Aamen ;D!
https://paijatkumi.fi/?action=tire_searchForm&tire_type=studded_winter_tire&width=235&height=55&diameter=17&make&search_word&tire_sort_order&used_tires=0
Michelin , X-Ice North 4
Nastarengas
Varastossa vähintään 4 kpl
Leveys Korkeus Vannekoko Kantavuus Nopeus
235,00 55 17 103 T
(Hinnat sis.vannetyöt ja kierrätysmaksun.Allevaihto+20,/sarja)
192,50 , / kpl
770,00 , / sarja
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 26.09.18 - klo:18:28
Jos saat 235/55 R17 "misukat" TM:n testivoittajat 770 eur/sarja alle asennettuna niin kerro ihmeessä liikkeen nimi ja numero otan sinne yhteyttä. Varmaan moni muukin täällä kiinnostui asiasta.
Vaikka tuolta, tai tosta karpan linkistä. Listahinnoista saa kyllä mukavasti pois, kun on ystävällinen. Eli sun tapauksessa ei varmaan paljoa.
https://nettivanne.fi/renkaat/nastarenkaat/68079/michelin-x-ice-north-4/235-55-17
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.09.18 - klo:19:19
Näköjään.. verrattuna kivijalkoihin. Juurihan laitoit esimerkin nettikaupasta, jossa Michelin X-Ice North 4 235/55 R17 maksoi 265,00 euroa / kpl => 1060, setti ilman rengastöitä VS kaivamani saman renkaan kivijalka hinta 770, / setti sisältäen rengastyöt.. testivoittajarenkaat ja halpaa kuin saippua, kun osaa ostaa oikeasta paikasta.
Eihän teitä pitänyt hinta haitata ja nyt itketään kun on kallista nettikaupassa? ;)
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 26.09.18 - klo:19:46
Vaikka tuolta, tai tosta karpan linkistä. Listahinnoista saa kyllä mukavasti pois, kun on ystävällinen. Eli sun tapauksessa ei varmaan paljoa.
https://nettivanne.fi/renkaat/nastarenkaat/68079/michelin-x-ice-north-4/235-55-17
Juuri noin. Eoäystävällisiä joka rakoon puskevia rinkulabrändättyjä volkkareita ajavia kuskeja rokotetaan joka paikassa. Kalliimmat vakuutusmaksut, tuplahinta Skodan kanssa yhteisistä varaosista, enemmän sakkoja liikenteen vaarantamisesta lähiliikkeessä 5% premiumi öykkäröivästä käytöksestä. ...
Kun vaihtaa Audin Volvoon, Toyotaan... alkaa käytöskin muuttua ja alennuksia tippua muualtakin kuin kasvottomista nettikaupoista :)
Tuo karpan esittämä tarjous on kieltämättä hyvä. Tosin itse ostin uuden sukupolven Nankang SW-8 87.95 euroa kpl eli 351,80 euroa /sarja vannetukusta. Nastoja on michelin x-ice 4:n jälkeen varmasti toiseksi eniten ja kulutuspinta vaikuttaa hyvälle (ihan kuin jonkun "premium" renkaan kopio..?). Kunhan kelit sallii niin alle vain. Eli 770 - 411,80 (vannetyöt + alle asennettuna 60 euroa sarja, www.lpr-rengaspalvelu.fi (http://www.lpr-rengaspalvelu.fi)) = -358,20 euroa halvempi sarjalta, joten vois ostaa seuraavan erän jo valmiiksi.. tai lähteä espanjaan. Minä olen tyytyväinen ja hyvin kulki myös edellisellä SW-7 sukupolvella.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.09.18 - klo:19:56
Juuri noin. Eoäystävällisiä joka rakoon puskevia rinkulabrändättyjä volkkareita ajavia kuskeja rokotetaan joka paikassa. Kalliimmat vakuutusmaksut, tuplahinta Skodan kanssa yhteisistä varaosista, enemmän sakkoja liikenteen vaarantamisesta lähiliikkeessä 5% premiumi öykkäröivästä käytöksestä. ...
Kun vaihtaa Audin Volvoon, Toyotaan... alkaa käytöskin muuttua ja alennuksia tippua muualtakin kuin kasvottomista nettikaupoista :)
;D Näyttää ottavan luonnolle. Maksan kyllä rinkuloiden vakuutuksista paljon vähemmän kuin moni verokki, vakuutusyhtiöitä voi kilpailuttaa ihan kuin rengasliikkeitä ja nettikauppoja.. Kannattaa kokeilla. Varaosia löytyy hyvin saksasta ja etenkin puolasta. Jos tietää mitä etsii ja mistä. Siellä kun rinkuloilla ajava on samalla viivalla kun muutkin. Yhtään sakkoa en ole saanut elämäni aikana liikenteessä, kun ei anna volvo, skoda ja bmw miesten provosoinnin nousta huiviin ;) Kovasti yrittävät.
"Kunhan on ystävällinen" veto oli kyllä paras taas pitkään aikaan ;D Kun itse vaatii konkretiaa pöytään niin on k#sipää mutta jos joku muu sanoo että kiinakumit on paskoja tai nettikaupasta renkaita ostava on idiootti niin ne onkin sitten erittäin "ystävällisiä" henkilöitä ;D Etenkin kun sillä vastauksella "perustellaan" "premium" renkaiden rahanvastinetta tai eroja edullisempiin renkaisiin. Oi voi :)
Kokeeko joku nyt niin hurjaa agressioita mielipide-erojen takia että pitää ruveta analysoimaan hekilöpersoonaani, valitsemaani autoa ja kohta varmaan elämänarvoja ja perhetaustaa ;D ;D ;D ;D Hold your horses 8)
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 26.09.18 - klo:20:16
;D Näyttää ottavan luonnolle. Maksan kyllä rinkuloiden vakuutuksista paljon vähemmän kuin moni verokki, vakuutusyhtiöitä voi kilpailuttaa ihan kuin rengasliikkeitä ja nettikauppoja.. Kannattaa kokeilla. Varaosia löytyy hyvin saksasta ja etenkin puolasta. Jos tietää mitä etsii ja mistä. Siellä kun rinkuloilla ajava on samalla viivalla kun muutkin. Yhtään sakkoa en ole saanut elämäni aikana liikenteessä, kun ei anna volvo, skoda ja bmw miesten provosoinnin nousta huiviin ;) Kovasti yrittävät.
"Kunhan on ystävällinen" veto oli kyllä paras taas pitkään aikaan ;D Kun itse vaatii konkretiaa pöytään niin on k#sipää mutta jos joku muu sanoo että kiinakumit on paskoja tai nettikaupasta renkaita ostava on idiootti niin ne onkin sitten erittäin "ystävällisiä" henkilöitä ;D Etenkin kun sillä vastauksella "perustellaan" "premium" renkaiden rahanvastinetta tai eroja edullisempiin renkaisiin. Oi voi :)
Kokeeko joku nyt niin hurjaa agressioita mielipide-erojen takia että pitää ruveta analysoimaan hekilöpersoonaani, valitsemaani autoa ja kohta varmaan elämänarvoja ja perhetaustaa ;D ;D ;D ;D Hold your horses 8)
Mä en kyllä nähnyt tota sun autoallekirjoitusta... Mulle on ihan sama mimmosilla pikkuautoilla ja -moottoreilla ihmiset ajelee ;D
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 26.09.18 - klo:21:01
Mä en kyllä nähnyt tota sun autoallekirjoitusta... Mulle on ihan sama mimmosilla pikkuautoilla ja -moottoreilla ihmiset ajelee ;D
;D Samaa sanoi työkaveri jolla Brabuksen ML mese. "Kun V8 pauhaa, se muiden unelmat tomuksi jauhaa" :P
Lainaus käyttäjältä: Whitewill - 26.09.18 - klo:21:07
;D Samaa sanoi työkaveri jolla Brabuksen ML mese. "Kun V8 pauhaa, se muiden unelmat tomuksi jauhaa" :P
Oliko nankang:t alla?
Köyhää tai köyhän touhua tämä vääntö.
No, onneksi joku ostaa uusia premium-autoja, että jatkokäyttäjät voivat säästää valitsemillaan tavoilla ja saavat silti täyden hyödyn premiumin ominaisuuksista.
Jos vain säästö on mielessä, kannattaa valita jo uutena halvempi kiesi, johon niitä varaosia ja renkaita ostetaan.
Eli sanotaan, että yhteensä 360e säästö esim kahdelle vuodelle. Parille talvelle tuo tekee noin 10kk ajoa eli 36e/kk.
Tuon kun suhteuttaa auton hintalappuun ja autoilun kuluihin, ei tänne mene jakeluun miksi lähteä säästämään tällaisessa paikassa. Varmasti voi olla ihan ok:t, en sitä kiellä eikä ole kyllä kokemustakaan, mutta - no, jokainen tyylillään.
Aikaisemmin perusteluissa oli mukana, että verrokki häviäisi erityisesti ja vain ääritilanteissa, mutta jos siinä merkkikumissa on pitoa talven ääriolosuhteissa enemmän, kehtaisin rengasturistina väittää että on siinä pitoa enemmän myös muillakin talvikeleillä. Ei kait se extrapito vain maagisesti tule siellä rajoilla vaikka toki rajat on pidemmällä.
Mutta hyvä vaan kun tulee uutta tuoreempaa kulmaa tähän ketjuun, kun alkoi jo tympimään tuo kitka-nastavänkäys ja siihen perään eurokitkaähinä. On jotain uutta väännettävää pl. nämä turhat OT-rinkulakuskikitinät ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.09.18 - klo:22:16
Oliko nankang:t alla?
Ei vaan nokian kitkat. Ei nastoista välitä.
Olen itse sitä mieltä että on jokaisen oma asia millaisilla renkailla ajavat. Oli sitten talvi- tai kesärenkaat kyseessä. Yhtä totuutta ei kuitenkaan ole mikä on järkevää tai paras vaihtoehto kenellekin. Mielipide-eroja on kuten näkyy ja hyvä niin :) Ilman palautetta ja keskustelua ei mitkään asiat kehity siihen suuntaan kuin kuluttaja haluaisi.
Pitää tietysti kunnioittaa jokaisen valintoja, vaikka olisi erimieltä. Myös kaikkien lompakon paksuus ei ole renkaiden suhteen yhtenevä. Siksi pientä kunnioitusta kun huudellaan että rahalla saa ja taksilla pääsee. Tätäkin ketjua lukevat monet sellaiset joiden on pakko tulla toimeen edullisemman tai jopa halvan hinnan renkailla halusivat tai ei. Tunnen itse monia. Itselläni on ollut etuoikeus valita mitä autoni alle laitan, olen siitä tyytyväinen. En kuitenkaan sokeasti luota kaikkeen mitä puheenasteella liikkuu. Testejä seuraan aktiivisesti koska on hyvä ollut seurata miten esim. Korealainen Hankook on noussut vuosissa "premium" renkaiden tasolle. Kohta jo ohi? Samaa kehitystä näkee myös Kiinan rengasvalmistajilla, joilla on resursseja kehittää renkaitaan. Osa heistä maaliman suurimpia renkaiden valmistajia. Perässä tulevat ja kohta rinnalle. Kesärenkaissa LingLong erittäin hyvänä esimerkkinä joka pärjäsi lähes tuplasti kalliimpaan "misukkaan" nähden erinomaisesti. Itselläkin kyseiset renkaat olleet kesäajossa ja osoittautuivat kyllä kaikin puolin erinomaisiksi. Suosittelen.
En minä täällä ketään pakota mitään ostamaan tai väitä että edullisemmat renkaat on parhaat. Totean vain että kohtuullisella rahalla saa hyviä renkaita jotka eivät kalpene kalliimman luokan "premiumeille" aivan normaalissa ajossa. Tämä rallikansan metrien ja sekunttien vääntö on huvittavaa kun ne ei ole konkretiaa arkielämässä. Hyvin tuo liikenne tuolla on sujunut vaikka lähes jokaisessa autossa on erirenkaat kuin seuraavalla. Siksi korostin kuskin merkitystä. Ja lopuksi. Edellä mainitut asiat edustavat omaa mielipidettäni perustuen kokemukseeni eri renkailla ajettuani vuosien saatossa. Ne eivät edusta yhdenkään rengasliikkeen, rengasvalmistajan tai erillisen ihmisyksilön näkemyksiä. Kiitos.
Autolehtien testeistä puuttuu renkaiden kulumisen testaus. Tottakai siihen vaikuttaa ajoprofiili ja tiestön kunto.
Mutta jos lasketaan renkaiden kilometrikohtaista kuluerää niin kuluminen tuo erittäin merkittävän osan laskukaavaan.
Jos merkillä a voi ajaa 50tkm ja ne maksavat 500eur kierros ja vastaavasti merkin b renkaat kestävät 30tkm ja maksavat 400eur kierros niin kummat ovatkaan edullisemmat? Hupsista, yhtäkkiä halpisrengas maksaakin 50tkm ajosuoritteella 666eur + yhdet ylimääräiset rengastyöt.
Lainaus käyttäjältä: jti - 27.09.18 - klo:06:18
Autolehtien testeistä puuttuu renkaiden kulumisen testaus. Tottakai siihen vaikuttaa ajoprofiili ja tiestön kunto.
Mutta jos lasketaan renkaiden kilometrikohtaista kuluerää niin kuluminen tuo erittäin merkittävän osan laskukaavaan.
Jos merkillä a voi ajaa 50tkm ja ne maksavat 500eur kierros ja vastaavasti merkin b renkaat kestävät 30tkm ja maksavat 400eur kierros niin kummat ovatkaan edullisemmat? Hupsista, yhtäkkiä halpisrengas maksaakin 50tkm ajosuoritteella 666eur + yhdet ylimääräiset rengastyöt.
Kannattaa tutustua esimerkiksi TM:n kestotestien kulueriin, niin saa jonkunlaisen vastauksen paljonko todellisuudessa renkaiden kulut ovat kokonaisuudessa, kun autoilee. Se on aika vähän, jos vara ajaa kalliimmalla autolla, jonka arvo laskee vuodessa 4000-10000,.
Jos se taas suhteutetaan 500-1000 euron autoon, niin mikä tahansa rengassarja on kallis.
Mutta itse olen sitä mieltä, että jos on varaa autoilla, niin tulee olla vara ostaa myös renkaat eikä köyhällä ole varaa ostaa halpaa/huonoa!
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 26.09.18 - klo:15:22
Tästä asfaltin karheudesta sellainen "mielenkiintoinen" havainto, että ajaessani keväällä mm. Helsingistä Tampereelle ajourat asfaltissa olivat selvät; ajoura-alue oli tosi sileäpintaista, mutta urien ulkopuolinen koko muu asfaltti oli tosi karkeaa - tämä useamman kymmenen kilometrin matkahavainto. Ajelin muun liikenteen salliessa "tutkien" tien reuna-alueita myöten - ja sama autossakin tuntuva karheus oli tien reunasta reunaan. Tätä karheutta vähän ajetulla pinnanosalla eivät ole aiheuttaneet nastarenkaat.
Ei ole tullut koskaan tuota väliä talvella ajettua. Viime keväänä ekan kitkatalven loputtua oli helposti havaittavissa, että urat ovat karheita täällä meilläpäin. Hirmuinen meteli urissa ajaessa, mutta heti kun siirtyi pois urista niin melutaso laski dramaattisesti. Oli helppo aistia, että on aika vaihtaa kesärenkaat alle.
Tuolla Hki-Tre välillä on ilmeisesti jotain "inversioasfalttia" sitten käytetty, semmoista joka tasoittuu nastoilla kun tavallinen asfaltti karhentuu. :P Tai sitten puhumme hieman eritason urista. Kun asfaltista kuluu bitumi pois, niin jäljelle jää pelkkä kiviaines joka takuuvarmasti on karheampaa kuin bitumipinta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.09.18 - klo:06:41
Kannattaa tutustua esimerkiksi TM:n kestotestien kulueriin, niin saa jonkunlaisen vastauksen paljonko todellisuudessa renkaiden kulut ovat kokonaisuudessa, kun autoilee. Se on aika vähän, jos vara ajaa kalliimmalla autolla, jonka arvo laskee vuodessa 4000-10000,.
Jos se taas suhteutetaan 500-1000 euron autoon, niin mikä tahansa rengassarja on kallis.
Mutta itse olen sitä mieltä, että jos on varaa autoilla, niin tulee olla vara ostaa myös renkaat eikä köyhällä ole varaa ostaa halpaa/huonoa!
Kyllä noita kokonaiskulueriä tulee seurailtua ja niistä saa tosiaan kuvaa minkälainen rooli rengaskuluilla on kokonaiskuluissa.
Silti unohtuu mikä on eri rengasmerkkien elinkaaren kustannus. Sitä ei ole testeissä mitattu. Jenkeissä on Tread Wear merkinnät jotka antavat suuntaa elinkaaren pituudesta ja siten voi arvioida kuinka pitkään rengassatsilla ajaa.
Esimerkki nykyisestä autosta:
- nastarenkaat hakkapeliitta 7. joilla ajettu 5 talvea ja 84tkm. Kaikki nastat tallella ja pitävää, kovettumatonta pintaa edelleen 6-7mm.
- kesärenkaita mennyt kahdet continental eco contactit joilla molemmilla ajettu 45-50tkm, vaihto tehty 4,5mm kohdalla.
Ehkä huono esimerkki verrata T luokan nastoja V luokan kesärenkaisiin mutta antaa kuvaa siitä kuinka merkittävä rengaskulujen ero voi eri merkeillä olla.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 22.05.18 - klo:10:27
Mittailin tänä keväänä hieman tiheämmin uusien kesärenkaiden kulumista vaihdosta näihin hetkiin. Mittaukset suoritin vain vetäviltä etupyöriltä kahden keskimmäisen uran alueelta. Vetämättömät takapyörät ovat kuluneet yleensä karkeasti kaksi kertaa hitaammin. Alla tuloksia:
- Ajettu: 0 km, Mitattu: 9.4.2018 , Urasyvys: 7 mm
- Ajettu: 664 km, Mitattu: 28.4.2018, Urasyvys: 6,7 mm
- Ajettu: 1184 km, Mitattu: 10.5.2018, Urasyvys: 6,5-6,6 mm
- Ajettu: 1912 km, Mitattu: 19.5.2018, Urasyvys: 6,5-6,6 mm
Renkaat etuvetoisen Lexus CT 200h (2011) alla ja renkaat Michelin Primacy 3 koossa 205/50R17, 93H XL.
Itse itseäni lainatakseni laitan vähän vielä jatkoksi kesärenkaitteni kulumisen seurantaa, jos jotakuta tässä jo kiivaan talvirengaskeskustelun seassa kiinnostaa. Huomatkaa että nämä on mitattu pelkästään vetävistä eturenkaista:
- Ajettu: 2329 km, Mitattu: 1.6.2018 , Urasyvys: 6,4-6,5 mm
- Ajettu: 3544 km, Mitattu: 27.6.2018, Urasyvys: 6,3 mm
- Ajettu: 4821 km, Mitattu: 15.7.2018, Urasyvys: 6,2-6,3 mm
- Ajettu: 8371 km, Mitattu: 16.9.2018, Urasyvys: 5,9 mm
Lainaus käyttäjältä: jti - 27.09.18 - klo:06:18
Autolehtien testeistä puuttuu renkaiden kulumisen testaus. Tottakai siihen vaikuttaa ajoprofiili ja tiestön kunto.
Tuulilasissa oli testattu joskus vuosituhannen vaihteessa. Siinä parhaiten kestivät merkkirenkaat. Ero halpisrenkaisiin oli merkittävä. Parhaiten kestäneet Good Year ja Michelin kestivät tuplaten mitä huonoin halpis. Samalle kestävien renkaiden vierintävastus oli pienempi. Lopputulos oli, että merkkirengas tuli selvästi edullisemmaksi. Kestää kauemmin ja vie vähemmän polttoainetta. Hommasin sitten seuraaviksi renkaiksi ne Good Yearit. Vierität herkästi ja kestivät hyvin.
Ite laitoin eilen alle Continentalin uusimmat kitkat vaikka eteläsuomessa pääasiassa ajelenkin. Syitä oli muutamia miksi jo nyt.
Kesärenkailla oli jo ajettu 22 tkm. Odotan niiden kestävän 50 tkm minun motariajossani. Eli en halunnut kuluttaa niitä enempää niin menevät vielä ensi kesän. Toisekseen kesätossut on 255 leveät ja kitkat 225 leveät jolloin pikkasen saa lisäturvaa syksyn vesiliirtokeleille. Kesärengas tosin on kivempi ajettava jämäkyydessään motariajossa.
Tosin ensi kesän jälkeen kesägummit ostan jostain muualta kuin Suomesta koska hintaero repeää esim. Latvian ja Suomen hinnoissa merkittäväksi rengaskoossa 19/45/255.
Ei nyt liity talvirenkaisiin mutta vahvasti renkaisiin
http://smartson.fi/hae-testaajaksi/rengastesti/ (http://smartson.fi/hae-testaajaksi/rengastesti/)
Forumilaiset vaan hakemusta sisään niin saadaan ainakin joku sisäpiiriläinen näkemään ruåttalaista rengastestausta.
-karppa- ainakin ilmoittautuu?? :D
Vai nettikaupoissa vanhaa rengasta ;D Aina saanu erittäin tuoreet. Kummassakohan mahtaa olla nopeampi varastonkierto, suositussa useisiin maihin toimittavalla nettikaupalla vai sillä pärnäsen peräkylän rengasliikkeellä. Aina kun käynyt tutulla asennuttamassa renkaat(myyvät myös itse) on todennut, että halvalla sait. Viimesin ostos uunituoreet Goodyear efficient grip performance 225/40-18 440e alle laitettuna.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 27.09.18 - klo:11:21
Ei nyt liity talvirenkaisiin mutta vahvasti renkaisiin
http://smartson.fi/hae-testaajaksi/rengastesti/ (http://smartson.fi/hae-testaajaksi/rengastesti/)
Forumilaiset vaan hakemusta sisään niin saadaan ainakin joku sisäpiiriläinen näkemään ruåttalaista rengastestausta.
-karppa- ainakin ilmoittautuu?? :D
Houkuttelava tarjous...
Jotenkin vaan ounastelen, että lomakkeen täyttäneelle jatkossa ”yhteydenpito” rajoittuu lähinnä s@@t@n@lliseen spammin määrään jos miltäkin alan toimijalta...
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 30.09.18 - klo:18:56
Houkuttelava tarjous...
Jotenkin vaan ounastelen, että lomakkeen täyttäneelle jatkossa ”yhteydenpito” rajoittuu lähinnä s@@t@n@lliseen spammin määrään jos miltäkin alan toimijalta...
Kannattaa lukea tarkkaan mihin kaikkeen suostuu. Oli ihan mielenkiintoista tekstiä.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/uTYSP8cK?ref=ampparit:6648&ext=ampparit
Lainaus käyttäjältä: Natte - 05.10.18 - klo:11:19
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/uTYSP8cK?ref=ampparit:6648&ext=ampparit
Lainaus jutusta..
Tutkijat myöntävät, että esimerkiksi Ruotsissa nastarenkaat säästävät 60"770 ihmishenkeä vuodessa, mutta niiden aiheuttamat oheisvaikutukset haukkaavat maailmanlaajuisesti 570"2 200 elinvuotta.Vertailu 1 maa vs maailmanlaajuisesti & ihmishenget vs elivuodet.
=> 'johtopäätökset' melkoista spekulointia.
Tottakait nastarenkaissa on ongelmansa, mutta ne on oikeassa talvikelissä turvallisin vaihtoehto. Pohtimalla omaa rengasvalintaansa sen mukaan ajaako talvirenkailla pääasiassa ns. 'oikeassa talvikelissä' & minimoimalla ajamisiaan mahdollisuuksiensa mukaan pystyy kukin osaltaan vähentämään autoilun haittoja.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 05.10.18 - klo:12:19
Tottakait nastarenkaissa on ongelmansa, mutta ne on oikeassa talvikelissä turvallisin vaihtoehto. Pohtimalla omaa rengasvalintaansa sen mukaan ajaako talvirenkailla pääasiassa ns. 'oikeassa talvikelissä' & minimoimalla ajamisiaan mahdollisuuksiensa mukaan pystyy kukin osaltaan vähentämään autoilun haittoja.
Mikä on oikea talvikeli? Minusta olisi myös paikallaan tuoda ainakin ilmi myös se tosiasia että kuluneet nastarenkaat (1- 2 talvea ajetut / n. 10 tkm) ei pidä jäällä paremmin kuin kitkat ja tästä eteenpäin nastarenkaan pito jäällä huononee nopeammin kuin kitkan.
Nastarengas käyttäjien mielestä varmaan tämä +8 astetta ja auringon paiste, kun näyttää nastat ropisevan. Tämä ei ole mitään uutta järjettömyyttä suomessa ,vaan ihan tuttua nastalogiikan ja narsistien ajattelemattomuutta,jossa oma kykenemättömyys laitetaan kaikki kärsittäväksi ja maksettavaksi. Ilmeisesti nyt perjantaina kaikki ovat jäämerelle työreissuun menossa kovalla kiireellä, mutta minkä helvetin takia pitää ajaa puolen suomen läpi kesäkelissä nastarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 05.10.18 - klo:12:32
Minusta olisi myös paikallaan tuoda ainakin ilmi myös se tosiasia että kuluneet nastarenkaat (1- 2 talvea ajetut / n. 10 tkm) ei pidä jäällä paremmin kuin kitkat ja tästä eteenpäin nastarenkaan pito jäällä huononee nopeammin kuin kitkan.
Laittaisitko linkkiä lähteeseen, jossa asiaa on tutkittu ja todeksi todettu tuo ylläoleva?
Lainaus käyttäjältä: Sokka - 05.10.18 - klo:16:06
Laittaisitko linkkiä lähteeseen, jossa asiaa on tutkittu ja todeksi todettu tuo ylläoleva?
https://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/
Onko täällä kokemusta Linglong greenmax winter ice- kitkarenkaista?
Katselin noita vaihtoehtona uusiksi talvirenkaiski. 225/55r17 koossa nuo maksaisivat paikallisessa rengasliikkeessä 370,, kun taas merkkirenkaat maksaisivat lähes tuplastin tuon verran. Tämän vuoden tm testissä nuo näyttivät pärjäävän varsin kohtuullisesti talviolosuhteissa, esim. jarrutusmatka jäällä kärkitasoa ja pisteet talviolosuhteissa samat kuin Michelinin ja Goodyearin kitkoilla. Lähinnä saivat arvostelua terävästä pidon rajasta, enkä tuota pidä kovin tärkeänä, kun en harrasta pidon rajoilla ajamista ja ESP joka tapuksessa tasoittaa pidon rajaa. Asfalttikokeissa taas suoritus ei ollut niin hyvää, mutta tätä en pidä suurena puutteena talvirenkaissa ja joka tapauksessa erot asfalttikokeissa ovat varsin marginaalisia.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 05.10.18 - klo:12:19
Lainaus jutusta..
Tutkijat myöntävät, että esimerkiksi Ruotsissa nastarenkaat säästävät 60"770 ihmishenkeä vuodessa, mutta niiden aiheuttamat oheisvaikutukset haukkaavat maailmanlaajuisesti 570"2 200 elinvuotta.
Vertailu 1 maa vs maailmanlaajuisesti & ihmishenget vs elivuodet.
=> 'johtopäätökset' melkoista spekulointia.
Tuossa on nyt
megaluokan tulkintavirhe jutussa.
Molemmat numerot viittaavat tilastollisesti arvioituihin menetettyihin elinvuosiin (avatkaa ne lähteet ja lukekaa sieltä). Eli Ruotsissa
* Nastarenkaiden turvallisuushyöty tilastollisesti arvioiden on 60-770 elinvuotta (vähentyneet onnettomuudet)
*
Ruotsin nastarenkaiden käytön aiheuttama menetettyjen elinvuosien määrä maailmanlaajuisesti 570-2200 elinvuotta (terveyshaitat ja onnettomuudet). Siitä n. 1/3 on Ruotsin rajojen ulkopuolella, mm. kobolttikaivoksissa tapahtuneet onnettomuudet (kobolttia menee nastoihin).
(60 elinvuotta = 20v kaveri jonka elinajanodote 80v ajaa kuolonkolarin).
Ruotsin liikenne on Euroopan turvallisinta mitä tulee kuolemantapauksiin (n.25 per miljoonaa asukasta, Suomi n. 39 per 1m). Eli käytännössä n. 250 kuollutta liikenteessä per vuosi koko vuodessa. Eihän nyt nastarenkaat voi säästää mitenkään 770 kuolemantapausta talven aikana kun niitä on koko vuodessa about 250 (!).
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ruotsin-tieliikenne-eun-turvallisinta-suomikin-petrannut/790272/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ruotsin-tieliikenne-eun-turvallisinta-suomikin-petrannut/790272/)
Btw. ja Ruotsissa käytetään kitkoja selkeästi enemmän kuin Suomessa joten jos tavoitellaan kokonaisturvallisuutta, keinot ovat todennäköisemmin jotain muuta kuin nastarenkaat kaikille talvella..
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 05.10.18 - klo:16:13
https://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/
Det begagnade
nordiska dubbfria är bättre än det
begagnade dubbade. Dels i känslan som förmedlas och dels i de varvtider som däcket presterar. Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå.
Lainaus käyttäjältä: jt - 05.10.18 - klo:16:33
Det begagnade nordiska dubbfria är bättre än det begagnade dubbade. Dels i känslan som förmedlas och dels i de varvtider som däcket presterar. Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå.
"15 oktober 2010"
Näin siis 8v sitten. Mitenhän tänä päivänä?
Ruotsin VTI:n vuoden 2015 tutkimuksen mukaan kulunut nastarengas menettää jäällä ominaisuuksia nopeammin, mutta on kuitenkin selvästi parempi kuin kulunut nastaton.
LainaaVid jämförelsen mellan slitna och nya däck så tappar dubbdäcken 20"30 procent i prestanda medan dubbfria däck tappar omkring 10"15 procent. Men trots detta ger de slitna dubbdäcken överlag ett klart bättre isgrepp än slitna dubbfria däck
https://www.motormagasinet.se/article/view/418712/vti_har_testat_slitna_vinterdack (https://www.motormagasinet.se/article/view/418712/vti_har_testat_slitna_vinterdack)
Lumella Keski-Euroopan kitka heikkenee nopeimmin.
LainaaVid jämförelse av de slitna däcken med de nya så är det de europeiska däcken som tappat klart mest prestanda, ca 20"25procent för alla prestandamått: broms, styr och acceleration. Prestandatappet för dubbdäcken är ca 10-15 procent, och för de nordiska vinterdäcken ett par procent mindre.
https://www.vti.se/sv/Publikationer/Publikation/test-av-is--och-snogrepp-for-slitna-vinterdack_878116 (https://www.vti.se/sv/Publikationer/Publikation/test-av-is--och-snogrepp-for-slitna-vinterdack_878116)
Myös märällä asfaltilla on testattu:
LainaaBroms- och styrprestanda för dubbdäck och nordiska däck är i praktiken likvärdiga, nya såväl som begagnade.
https://www.vti.se/sv/Publikationer/Publikation/vaggrepp-pa-vat-asfalt-for-slitna-och-nya-vinterda_956515 (https://www.vti.se/sv/Publikationer/Publikation/vaggrepp-pa-vat-asfalt-for-slitna-och-nya-vinterda_956515)
Minä luotan michelinin markkinointipuheisiin.
(https://preview.ibb.co/hfODte/IMG_20181005_192437.jpg) (https://ibb.co/f8oeYe)
Tuossa ylempänä mainitussa VTI:n 2015 tutkimuksessa nastarenkaat näyttävät olevan aika vanhoja ja kuluneita (taulukko alla). Ovat näin kuluneinakin kuitenkin jäällä selvästi parempia kuin kitkarenkaat. Ei oikein tue Teknikens Världin paljon suppeamman testin 2010 tulosta, jossa nastarengas on heikentynyt jo 10000 km ajettuna kitkarenkaan tasolle.
http://vti.diva-portal.org/smash/get/diva2:878116/FULLTEXT01.pdf (http://vti.diva-portal.org/smash/get/diva2:878116/FULLTEXT01.pdf)
(https://preview.ibb.co/jfDfpK/Kaytetyt_nastarenkaat_VTI_2015.jpg) (https://ibb.co/dPrBwz)
Lainaus käyttäjältä: jt - 05.10.18 - klo:16:27
...
Btw. ja Ruotsissa käytetään kitkoja selkeästi enemmän kuin Suomessa joten jos tavoitellaan kokonaisturvallisuutta, keinot ovat todennäköisemmin jotain muuta kuin nastarenkaat kaikille talvella..
Ruotsiin vertailtaessa pitää huomioida se, että Ruotsin 10 miljoonan väestöstä 50% asuu Götanmaalla, joka on kokonaan Suomen etelärannikon eteläpuolella. 40% ruotsalaisista asuu Sveamaalla, joka sekin on lähes kokonaan Suomen etelärannikon eteläpuolella.
Ainoastaan 10% ruotsalaisista asuu Norrlandissa, joka em. pohjoispuolella.. käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että Suomen leveysasteilla Ruotsi on lähes asumaton.
En minäkään käyttäisi nastoja Suomen etelärannikolla. "nastarenkaat kaikille talvella" onkin järjetön ajatus. Kyllähän ihmisten
pitäisi itse osata käyttää harkintaa siinä, mitä autonsa alle ostaa?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 05.10.18 - klo:20:32
Ruotsiin vertailtaessa pitää huomioida se, että Ruotsin 10 miljoonan väestöstä 50% asuu Götanmaalla, joka on kokonaan Suomen etelärannikon eteläpuolella. 40% ruotsalaisista asuu Sveamaalla, joka sekin on lähes kokonaan Suomen etelärannikon eteläpuolella.
Ainoastaan 10% ruotsalaisista asuu Norrlandissa, joka em. pohjoispuolella.. käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että Suomen leveysasteilla Ruotsi on lähes asumaton.
En minäkään käyttäisi nastoja Suomen etelärannikolla. "nastarenkaat kaikille talvella" onkin järjetön ajatus. Kyllähän ihmisten pitäisi itse osata käyttää harkintaa siinä, mitä autonsa alle ostaa?
Mistä tulee ajatus, että nastarenkaat olisivat parhaimmillaan pohjoisessa? https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/)
Tuon mukaan pitoero nastan ja kitkan välillä on suurimmillaan jäällä 0 asteen tuntumassa ja jo - 8 asteessa ero on kutistunut varsin pieneksi, eli pohjoisen oikeassa talvessa nasta ja kitka toimivat jotakuinkin yhtä hyvin. Pikkupakkasia taas talvella esiintyy yleisesti Saksassakin. Väittäisin, että nastarengaskelejä saattaa olla jopa enemmän etelä Ruotsissa kuin Kainuun korvissa (mikäli tiet pääsevät jäätymään suolaamiselta).
Lainaus käyttäjältä: jpee - 05.10.18 - klo:21:56
Mistä tulee ajatus, että nastarenkaat olisivat parhaimmillaan pohjoisessa? https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/)
Tuon mukaan pitoero nastan ja kitkan välillä on suurimmillaan jäällä 0 asteen tuntumassa ja jo - 8 asteessa ero on kutistunut varsin pieneksi, eli pohjoisen oikeassa talvessa nasta ja kitka toimivat jotakuinkin yhtä hyvin. Pikkupakkasia taas talvella esiintyy yleisesti Saksassakin. Väittäisin, että nastarengaskelejä saattaa olla jopa enemmän etelä Ruotsissa kuin Kainuun korvissa (mikäli tiet pääsevät jäätymään suolaamiselta).
Etelä-Ruotsissa on todennäköisesti enemmän liikennettä kuin Kainuun korvissa, ja saattaapa tien hoitokin olla hieman ahkerampaa. Näin ollen tienpinta on aina enemmän tai vähemmän karhea myös nollakelien tuntumassa ja suuri liikennemäärä syö tienpinnassa olevan vähäisen jään aika tehokkaasti pois.
Mitä nyt viime talvena kitkoilla ajelin -20 ja kylmemmässä, niin esim. liikennevaloista lähdöt menivät välillä reippaasti vaivattomammin kuin vieressä kahisevilla nastoilla. Kunnon pakkaskelillä kitkalla on hyvä pito myös jäätyneellä pinnalla. Siinä mielessä kitka toimii mitä oivallisemmin kunnon talvikelissä.
Se miksi nasta saattaisi olla pohjoisessa toimivampi kuin etelässä voi johtua mm. seuraavista seikoista: 1) nasta säilyy paremmin pitävänä kun sillä ei rullata lähes koko talvea paljailla teillä (etelä-Suomi). 2) Liikennemäärä on vähäisempi ja tiet "pienempiä" (haja-asutus tms). Tämä taas tarkoittaa sitä että talven aikana tien pintaan kertyy paksu kerros lunta/jäätä. Olematon tien kunnossapito/hiekoitus, yhdistettynä lämmittävään kevätaurinkoon, saattaa tehdä näistä pikkuteistä hyvinkin liukkaita. Päivisin yli 0:n nouseva keli ja kunnon yöpakkaset voivat kestää kauan, joten pikkutie voi olla pääkallokelillä pitkäänkin, siis päiväsaikaan.
Lainaus käyttäjältä: saksala - 05.10.18 - klo:20:23
Tuossa ylempänä mainitussa VTI:n 2015 tutkimuksessa nastarenkaat näyttävät olevan aika vanhoja ja kuluneita (taulukko alla). Ovat näin kuluneinakin kuitenkin jäällä selvästi parempia kuin kitkarenkaat. Ei oikein tue Teknikens Världin paljon suppeamman testin 2010 tulosta, jossa nastarengas on heikentynyt jo 10000 km ajettuna kitkarenkaan tasolle.
Samalla lailla kuluneita olivat kaikki testin käytetyt renkaat. Erona tässä siihen teknisvärldin testiin on se, että VTI:n testissä käytettiin (satunnaisesti valittua/markkinoilta saatavilla olevaa) joukkoa eritasoisia renkaita joista lasketiin keskiarvot, yhdistäen sekä premium että budget segmentin renkaat. Käytetyt ja uudet renkaat eivät olleet samaa tyyppiä, vaan edustavat sitä valikoimaa mitä oli kyseisellä ajanhetkellä saatavilla. Jäätestit tehtiin uudella jäällä -3C:n asteessa. Testirata siis jäädytettiin aina uudelleen, ns. neitseellinen jää, testissä on kuvakin, ihan kuin jääkiekkokentältä jääkoneen jäljiltä. Siitä käytettiinkö Teknisvärldin testissä eri lämpötiloja, en huomannut testistä, ainakin kotimainen TM tekee siten että mittaavat jäätestit eri lämpötiloissa ja ilmoitettu tulos on keskiarvo.
Teknisvärldin testissä käytetty rengassetti oli vakioitu, siinä käytettiin siis saman tyypin Continentalin renkaita (nasta/nordickitka/eurokitka) sekä uutena että n. 10tkm ajettuna. Tämä testi siis kertoo siitä miten testatut Continentalin renkaat käyttäytyivät, ei miten keskimäärin premium/budget renkaat eri kategorioista toimivat ja mitkä renkaat (merkit/mallit) olivat yleisiä rengaspopulaatiossa. Siinä mielessä näiden testien välillä ei ole konfliktia tulosten suhteen.
VTI:ssä lasketaan keskiarvot eri merkkisten rengaiden yli per kategoria, niin näin saadaan viitteitä kategorian tasolla rengaspopulaation käyttäytymisestä sekä uutena ja käytettynä. Tulos on ehkä vähemmän yllätettävä. Neitseellisellä jäällä uusi nastarengas on paras, joukosta erottuu pari rengasta joilla on tämänkin joukon sisällä selvästi parempi tulos kuin muilla nastoilla.
Käytettynä nastan tulokset romahtavat sitten selvästi enemmän kuin nordic tai eurokitkoilla, mutta kuitenkin siten että keskimäärin käytetty nasta on neitseellisen jään testissä vielä hiukan parempi kuin nordickitka ja eurokitka selkeästi heikompi. Uusi Nordic kitka näyttäisi pikavilkaisulla olevan parempi kuin käytetty nasta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on mukaan jokeriksi heitetty kesärengas, joka on about samalla tasolla käytetyn eurokitkan kanssa. Tosin tutkimuksessa huomautetaan että kesärengaista oli vain 2 tyyppiä joten tulos ei ole niin luotettava. Paras uusi Nordic kitka on parempi kuin pari heikointa uutta nastaa. Käytettynä ero todellakin repsahtaa. Käytetty paras nordickitka on parempi kuin käytetyt nastat 2 kärkirengasta lukuunottamatta, joukon huonoimmat näistä ovat samalla tasolla.
Lumitestissä ero sitten pyörähtää toisinpäin ja nordic kitka onkin parempi kuin nasta sekä uutena että käytettynä. Lumella käytetyn nastan pitoromahdus ei olekaan kuin 10-15% kun taas eurokitka tippuu 20-25%.
Testissä huomautetaan että premium-nastat ovat selkeästi parempia kuin budget nastat, kitkoissa erot eivät ole yhtä radikaaleja. Yksittäisistä testituloksista näkee että 1-2 kärkirengasta ovat huomattavasti parempia kuin kanssasisarensa sekä nastassa että nordic kitkassa, varsinkin uudessa nastassa yksi nousee selkeästi korkeammalle. VTI:n testissä ei vain nimetä renkaita, joten artisti saa itse arvailla mikä on mikin.
Lainaus käyttäjältä: jt - 05.10.18 - klo:23:35
Se miksi nasta saattaisi olla pohjoisessa toimivampi kuin etelässä voi johtua mm. seuraavista seikoista: 1) nasta säilyy paremmin pitävänä kun sillä ei rullata lähes koko talvea paljailla teillä (etelä-Suomi). 2) Liikennemäärä on vähäisempi ja tiet "pienempiä" (haja-asutus tms). Tämä taas tarkoittaa sitä että talven aikana tien pintaan kertyy paksu kerros lunta/jäätä. Olematon tien kunnossapito/hiekoitus, yhdistettynä lämmittävään kevätaurinkoon, saattaa tehdä näistä pikkuteistä hyvinkin liukkaita. Päivisin yli 0:n nouseva keli ja kunnon yöpakkaset voivat kestää kauan, joten pikkutie voi olla pääkallokelillä pitkäänkin, siis päiväsaikaan.
Harvoinpa ainakaan täällä Pohjois-Savossa isommat tiet (yksi ja kaksinumeroiset) ovat jäässä pidempiä aikajoa keväällä vaan sulavat kyllä aika vauhdikkaasti. Talvellakin ovat monesti paljaana. Pienet tiet ovat sitten asia erikseen, mutta kyllä Ruotsissakin on pieneiä sivuteitä, jotka voivat jäätyä esim. vesisateen jälkeisillä yöpakkasilla.
Omaa kokemusta tuohon käytetyt nastat vs kitkat: Vaihdoin viime keväänä auton BMW f20 --> BMW f10. Omassani oli kolme talvea ja ehkä n. 20tkm ajetut Michelinin kitkat ja uudessa olivat todennäköisesti alusta asti alla olleet (3 vuotta vanhat) Nokian Hakka 8:t. Kevään viimeisillä liukkailla keleillä en huomannut pidossa mainittavaa eroa renkaiden välillä kumpaakaan suuntaan, eli ei pitoero ainakaan mikään järkyttävän suuri noilla ole.
Lainaus käyttäjältä: jt - 06.10.18 - klo:00:45
...Teknisvärldin testissä käytetty rengassetti oli vakioitu, siinä käytettiin siis saman tyypin Continentalin renkaita (nasta/nordickitka/eurokitka) sekä uutena että n. 10tkm ajettuna...
Hyviä kommentteja, aika tarkkaan olet lukenut VTI-raportin. Tämä meni kuitenkin vikaan, Teknikens Värld vertasi kulunutta ContiWinterViking2 nastarengasta uuteen ContiIceContact-renkaaseen, jossa erona on mm. se, että nastat on liimattu reikiinsä. Eli osa nastarenkaan heikkenemisestä voikin olla uuden rengastyypin paremmuutta.
Lainaus käyttäjältä: saksala - 06.10.18 - klo:11:49
Hyviä kommentteja, aika tarkkaan olet lukenut VTI-raportin. Tämä meni kuitenkin vikaan, Teknikens Värld vertasi kulunutta ContiWinterViking2 nastarengasta uuteen ContiIceContact-renkaaseen, jossa erona on mm. se, että nastat on liimattu reikiinsä. Eli osa nastarenkaan heikkenemisestä voikin olla uuden rengastyypin paremmuutta.
Oikeassa olet, kyseessä ei ole 100% sama nastarengastyyppi, vaan uusi nasta on hieman uudempaa mallia. Tosin samassa testissä todetaan "Continental har inte tagit enorma kliv framåt med sitt nya dubbdäck, snarare handlar det om små nyansskillnader" eli kyseessä olisi enempi vain nyanssiero uuden nastan osalta vanhaan malliin verrattuna.
Joten tältä osin teoreema siitä että suuri ero (uusi vs käytetty nasta) johtuisi uuden renkaan "paremmuudesta" ei oikein saa vahvaa evidenssiä, pikemminkin päinvastoin. Samassa testissä vielä spekuloidaan noista liimatuista nastoista että sillä *saattaa* olla vaikutusta käytetyn nastanrenkaan ominaisuuksiin, mutta sen tutkiminen jää sitten muihin testeihin.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 06.10.18 - klo:10:41
Omaa kokemusta tuohon käytetyt nastat vs kitkat: Vaihdoin viime keväänä auton BMW f20 --> BMW f10. Omassani oli kolme talvea ja ehkä n. 20tkm ajetut Michelinin kitkat ja uudessa olivat todennäköisesti alusta asti alla olleet (3 vuotta vanhat) Nokian Hakka 8:t. Kevään viimeisillä liukkailla keleillä en huomannut pidossa mainittavaa eroa renkaiden välillä kumpaakaan suuntaan, eli ei pitoero ainakaan mikään järkyttävän suuri noilla ole.
Sama henkilökohtainen kokemus täällä. Viime talvena pääsin kokeilemaan lähes samaa autoa (Passat Variant), vain eri vuosimalli, Nokian Hakka 8 nastoilla (toista talvea) ja Nokian R2 kitkoilla (saman talven). Ajossa vaihtelevia kaupunkiympäristön pienempiä urittuneita/silottuneita/jääpintaisia teitä, jäättömään moottoritiehen, ei oikeastaan eroa huomannut muuta kuin melutasossa (kitka hiljaisempi) ja ajotuntumassa (kitka "kevyemmän" oloinen), tosin tuo jälkimmäinen voi tulla myös diesel vs bensa/kaasu erosta, diesel on etupainoisempi.
Tänään vaihtui talvirenkaat alle. Mukavan hiljaista ja pehmeää menoa.
Kohuotsikoitu ruotsalais'tutkimus' nastarenkaista olikin fake news :)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-renkaat-nastarengastutkimuksesta-ruotsalaistutkijat-vaittavat-puuta-heinaa/6a6c3c9f-62b5-333a-acb0-8b881336af8d (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-renkaat-nastarengastutkimuksesta-ruotsalaistutkijat-vaittavat-puuta-heinaa/6a6c3c9f-62b5-333a-acb0-8b881336af8d)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 10.10.18 - klo:18:44
Kohuotsikoitu ruotsalais'tutkimus' nastarenkaista olikin fake news :)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-renkaat-nastarengastutkimuksesta-ruotsalaistutkijat-vaittavat-puuta-heinaa/6a6c3c9f-62b5-333a-acb0-8b881336af8d (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-renkaat-nastarengastutkimuksesta-ruotsalaistutkijat-vaittavat-puuta-heinaa/6a6c3c9f-62b5-333a-acb0-8b881336af8d)
Mutta meni läpi heittämällä ;D
Kumpi? :)
Sama rengasvalmistajan asiantuntija on näköjään aiemminkin ollut asian äärellä
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nasta-juttu-kasikirjoitus
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.10.18 - klo:19:07
Mutta meni läpi heittämällä ;D
^Tokihan valmistaja tuotteitaan puolustaa. Kauppalehden Nokia kommenteissa nastarenkaita ei väitetty haitattomiksi, mutta ruotsalaisen 'tutkimuksen' luvut ja lööppiotsikkotason johtopäätelmät oli yliampuvia. Totuuden tai edes sitä liipaten puhuminen ei tänä päivänä oikein kiinnosta ketään => liioittelu, provosointi ja puhdas paskan puhuminen saa enempi julkisuutta.
Juuri näin. Totuus lienee jossain tuolla välillä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 10.10.18 - klo:19:28
^Tokihan valmistaja tuotteitaan puolustaa. Kauppalehden Nokia kommenteissa nastarenkaita ei väitetty haitattomiksi, mutta ruotsalaisen 'tutkimuksen' luvut ja lööppiotsikkotason johtopäätelmät oli yliampuvia. Totuuden tai edes sitä liipaten puhuminen ei tänä päivänä oikein kiinnosta ketään => liioittelu, provosointi ja puhdas paskan puhuminen saa enempi julkisuutta.
Lainaus käyttäjältä: pjuhp - 05.10.18 - klo:16:24
Onko täällä kokemusta Linglong greenmax winter ice- kitkarenkaista?
Katselin noita vaihtoehtona uusiksi talvirenkaiski. 225/55r17 koossa nuo maksaisivat paikallisessa rengasliikkeessä 370,, kun taas merkkirenkaat maksaisivat lähes tuplastin tuon verran. Tämän vuoden tm testissä nuo näyttivät pärjäävän varsin kohtuullisesti talviolosuhteissa, esim. jarrutusmatka jäällä kärkitasoa ja pisteet talviolosuhteissa samat kuin Michelinin ja Goodyearin kitkoilla. Lähinnä saivat arvostelua terävästä pidon rajasta, enkä tuota pidä kovin tärkeänä, kun en harrasta pidon rajoilla ajamista ja ESP joka tapuksessa tasoittaa pidon rajaa. Asfalttikokeissa taas suoritus ei ollut niin hyvää, mutta tätä en pidä suurena puutteena talvirenkaissa ja joka tapauksessa erot asfalttikokeissa ovat varsin marginaalisia.
Tuo terävä pidon raja on kyllä mielestäni erittäin vaarallinen ominaisuus talvirenkaassa. Tuollainen rengas ei varoita kitkan heikkenemisestä , joten ajaja ei tiedä , onko pidon rajoilla vai ei , ennenkuin se lähtee alta. Turvallisen talvirenkaan pidon tulee sortua loivasti ja asteittain. Asfaltti ominaisuuksista olen samaa mieltä , heikoimmankin talvirenkaan pito on asfaltilla paljon parempi , kuin parhaan nastarenkaan jäällä , eikä sulalla tiellä pysyminen todellakaan ole talvella ongelma millään renkaalla.
Ottamatta sen enempää kantaa, kuka nyt on oikeassa, niin kummallako tässä nyt on se kaupallinen lehmä ojassa?
”Ruotsin liikenneviraston, Trafikverketin ja Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkimus.”
”Chalmersin yliopiston professori Sverker Molander.”
VS
”Rengasyhtiö Nokian Renkaiden kansainvälisistä standardeista vastaava johtaja Jarmo Sunnari”
Tuossahan nyt kinastellaan siitä minkälaisia olettamia/parametreja tutkimuksessa käytetään. Sopivasti niitä säätelemällä saadaan tietyille tahoilla soveltuvampia lopputuloksia. Esim. väittämällä että nastapöly on vain paikallinen issue, voidaan yrittää järkeillä että altistuskerroin sille on jaettava jollain kertoimella. Tiedoksi kuitenkin lobbareille että se pöly leijuu kaikkialla ja kaupungeissa/kaupunkimaisissa ympäristöissä pölyn saatavilla asuu Suomessakin suurin osa väestöstä. Nastojen haitat ovat konkreettisia, pöly, melu ja teiden kuluminen, hyödyt tilastollisesti mahdollisia tietyllä todennäköisyydellä yli suuren massan. Valitsemalla sopiva aikajakso ja todennäköisyys nämä hyödyt eivät välttämättä konkretisoidu lainkaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 10.10.18 - klo:22:09
Ottamatta sen enempää kantaa, kuka nyt on oikeassa, niin kummallako tässä nyt on se kaupallinen lehmä ojassa?
”Ruotsin liikenneviraston, Trafikverketin ja Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkimus.”
”Chalmersin yliopiston professori Sverker Molander.”
VS
”Rengasyhtiö Nokian Renkaiden kansainvälisistä standardeista vastaava johtaja Jarmo Sunnari”
Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista:
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html (https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.10.18 - klo:23:50
Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista
Vähän niinkuin muuan VTT:llä suoritettu "tutkimus" ?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.10.18 - klo:23:50
Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista:
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html (https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html)
Just näin.
Ja jokainen uskoo niistä sen itselleen sopivimman. Vähän kuten tuo Jultsun mainitsema VTT:n tutkimus.
Edelleen ottamatta kantaa siihen mikä on oikea tulos niin tuossa Kauppalehden artikkelissa Sunnari tyrmää tutkimuksen lähinnä heittelemällä yliolkaisesti vastineita todistamatta mitään oikeaksi tai vääräksi. Silti sitä pidetään uskottavana koska asiantuntija. Ihan esimerkkinä omaan silmään tarttui kohta "Koska nastarenkaita käytetään vain noin puolet vuodesta, oletettu absoluuttinen luku tulisi jakaa kahdella." Se irronnut pöly siis vaan maagisesti katoaa sillä hetkellä kun lakisääteinen talvirengaskausi kalenterin mukaan loppuu? ;D
Nokia renkaiden pomolla defenssit tulilla, outoa kun sama firma sentään valmistaa kitkarenkaitakin. Olisi vaan sanonut että markkinat määrää millä kansa ajaa ja me tehdään renkaita sen mukaan. :P
Mielestäni ruotsalainen tutkimus ei ollut mitenkään kärkäs vaan enemmänkin totetava, siinä myös pahoiteltiin nastarengaskuskeille aiheutuvaa (?) mielipahaa. Ainakin uutisessa näin kerrottiin, varsinaista tutkimusta en ole lukenut.
Lainaus käyttäjältä: arq - 11.10.18 - klo:08:50
Edelleen ottamatta kantaa siihen mikä on oikea tulos niin tuossa Kauppalehden artikkelissa Sunnari tyrmää tutkimuksen lähinnä heittelemällä yliolkaisesti vastineita todistamatta mitään oikeaksi tai vääräksi. Silti sitä pidetään uskottavana koska asiantuntija. Ihan esimerkkinä omaan silmään tarttui kohta "Koska nastarenkaita käytetään vain noin puolet vuodesta, oletettu absoluuttinen luku tulisi jakaa kahdella." Se irronnut pöly siis vaan maagisesti katoaa sillä hetkellä kun lakisääteinen talvirengaskausi kalenterin mukaan loppuu? ;D
Eipä se pöly (nastarenkaiden aiheuttama osuus pölystä) heti katoa, kun nastakausi loppuu.. mutta kyllä se kevään korvalla katoaa / vähenee.
Jos ruotsalaistutkimuksen oletuksena oli, että "väestö altistuu
koko ajan kyseisille hiukkasille." ja oletuksena myös, että 'kyseiset hiukkaset' on
aina nastarenkaiden aiheuttamia.. niin eihän sekään voi pitää paikkaansa?
Lisäksi väite: ”Lisäksi altistuminen nastarenkaiden aiheuttaman PM10:n hengittämiselle on erittäin paikallista ja hetkellistä myös niillä alueilla, joissa sitä muodostuu".
Jos nastarenkaiden aiheuttamassa pölyssä ei ole jotain muusta hienojakoisesta pölystä poikkeavaa erikoisominaisuutta, niin noinhan se pöly käyttäytyy.. se on
pääosin paikallista ja hetkellistä. Tokihan sitä pölyä osin leijuu sinne tänne tuulten mukana.. (meneehän Afrikastakin hiekkapölyä suuret määrät Atlantin ylikin ilmavirtojen mukana, joten sekään pölyn muoto ei ole kovin paikallista).
Lainaus käyttäjältä: harry - 10.10.18 - klo:20:25
Tuo terävä pidon raja on kyllä mielestäni erittäin vaarallinen ominaisuus talvirenkaassa. Tuollainen rengas ei varoita kitkan heikkenemisestä , joten ajaja ei tiedä , onko pidon rajoilla vai ei , ennenkuin se lähtee alta. Turvallisen talvirenkaan pidon tulee sortua loivasti ja asteittain. Asfaltti ominaisuuksista olen samaa mieltä , heikoimmankin talvirenkaan pito on asfaltilla paljon parempi , kuin parhaan nastarenkaan jäällä , eikä sulalla tiellä pysyminen todellakaan ole talvella ongelma millään renkaalla.
Mutta toistaalta ESP saattaa muuttaa tilanteen pidon rajan osalta täysin. Oman käsitykseni mukaan ainakin ESP pitäisi "tasoittaa" juuri pidon rajaa ja korjata pieniä luisija. Itse en ole ikinä edes ajanut autolla, missä ei olisi ESP:iä, joten en ole tottunut mitenkään tunnustelmaan pidon rajaa, en ole kostaa huomannut pidon heikkenemistä muusta kuin ESP valon vilkkumisesta ja renkaiden sutimisesta kiihdytyksessä.
Rengastestithän tehdään käsittääkseni ESP poiskytetyynynä (korjatkaa, jos olen väärässä). Itse ainakin haluaisin tietää erot varsinkin renkaiden käsiteltävyydessä myös ESP päällä testannuna. Voihan olla, että ESP tasoittaisi eri renkaiden eroja, kun se kuitenkin korjaa pieniä luistoja ja helpottaa ajettavuutta. Suurin osa kuitenkin käytännön tilanteissa ajaa ESP päällä niin testi kertoisi enemmän renkaiden eroista käytännön elämässä.
Lainaus käyttäjältä: arq - 11.10.18 - klo:08:50[/i] Se irronnut pöly siis vaan maagisesti katoaa sillä hetkellä kun lakisääteinen talvirengaskausi kalenterin mukaan loppuu? ;D
Meinaakko, että se jää leijumaan kesäksi?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sade
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.10.18 - klo:18:42
Meinaakko, että se jää leijumaan kesäksi?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sade
Ja mitäs ne joka vuosi kerääkään pois lakaisukoneilla keväällä ;).
Lainaus käyttäjältä: jpee - 11.10.18 - klo:18:11
Mutta toistaalta ESP saattaa muuttaa tilanteen pidon rajan osalta täysin. Oman käsitykseni mukaan ainakin ESP pitäisi "tasoittaa" juuri pidon rajaa ja korjata pieniä luisija. Itse en ole ikinä edes ajanut autolla, missä ei olisi ESP:iä, joten en ole tottunut mitenkään tunnustelmaan pidon rajaa, en ole kostaa huomannut pidon heikkenemistä muusta kuin ESP valon vilkkumisesta ja renkaiden sutimisesta kiihdytyksessä.
Rengastestithän tehdään käsittääkseni ESP poiskytetyynynä (korjatkaa, jos olen väärässä). Itse ainakin haluaisin tietää erot varsinkin renkaiden käsiteltävyydessä myös ESP päällä testannuna. Voihan olla, että ESP tasoittaisi eri renkaiden eroja, kun se kuitenkin korjaa pieniä luistoja ja helpottaa ajettavuutta. Suurin osa kuitenkin käytännön tilanteissa ajaa ESP päällä niin testi kertoisi enemmän renkaiden eroista käytännön elämässä.
Kyllähän se ESP auttaa , mutta ei se äkkijyrkkää pidon menetystä voi täysin kompensoida. Talvellahan kitka usein vaihtelee matkan aikana huomattavasti ja jos renkaat ei varoita pidon heikkenemisestä , voi vauhtia yllättäen olla liikaa äkkijarrutuksen tarpeen ilmaantuessa , eikä ESP mutkissakaan loputtomasti pidä autoa tiellä , jos nopeus on liian suuri kitkaan nähden.
Loiva pidon raja auttaa lukemaan keliä ja luiston alkaessakin auto on paljon paremmin hallittavissa , kuin sellaisella renkaalla , jonka pito lipsahtaa yhtäkkiä alta.
Lainaus käyttäjältä: harry - 11.10.18 - klo:18:50
Kyllähän se ESP auttaa , mutta ei se äkkijyrkkää pidon menetystä voi täysin kompensoida. Talvellahan kitka usein vaihtelee matkan aikana huomattavasti ja jos renkaat ei varoita pidon heikkenemisestä , voi vauhtia yllättäen olla liikaa äkkijarrutuksen tarpeen ilmaantuessa , eikä ESP mutkissakaan loputtomasti pidä autoa tiellä , jos nopeus on liian suuri kitkaan nähden.
Loiva pidon raja auttaa lukemaan keliä ja luiston alkaessakin auto on paljon paremmin hallittavissa , kuin sellaisella renkaalla , jonka pito lipsahtaa yhtäkkiä alta.
Tähän liittyen, moni ei osaa enää ajaa "perstuntumalla" . Pidon menetyksen (kiihdyttäessä tai kaarteessa) moni osaa arvioida nastojen rahinalla. Näin ainakin itselleni kävi kun noin 10v nastoilla ajetun ajokauden jälkeen siirryin kitkoihin. Oma isäukko ajannut talvisin 40v nastoilla otti uusimaan kulkineeseen kitkat. Kuulemma aika nopeasti tottui, että rahina ei enää varoitakkaan alkavasta luoistosta vaan perstuntuma/abs/esp. Moni nastaihminen osaa keventää kaasua kun nastarengas sutii liikkeelle lähtiessä tai keventää ohjausta kun auto aliohjautuu. Kun alla on kitka ääniä ei olekaan, ja samalla valitetaan kun kitkan on lipsuttimet :D Näin kävi itsellekin, tosin viikon verran meni tottumiseen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.10.18 - klo:23:50
Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista:
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html (https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html)
En nyt käsitä trollia, mutta väittäisin, että teknillisenyliopiston professorilla ja Ruotsin liikennevirastolla on vähemmä lehmiä ojassa kuin rengasvalmistajan tirehtöörillä :D
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 11.10.18 - klo:21:17
En nyt käsitä trollia, mutta väittäisin, että teknillisenyliopiston professorilla ja Ruotsin liikennevirastolla on vähemmä lehmiä ojassa kuin rengasvalmistajan tirehtöörillä :D
Siltähän se asiaa enemmäm miettimättä vaikuttaisi.. mutta ' teknillisenyliopiston professorilla'
voi olla ideologinen syy tuottaa halutunlainen tulos? Ei se ole tutkimusmaailmassa mitenkään ennenkuulumatonta.
Sama tilanne tutkimuksen tilaajalla.. Ruotsin liikennevirasto on liputtanut kitkarenkaiden puolesta jo vuosia. Muu kuin murskatulos & raflaafasti otsikoituna nastarenkaiden haitoista ei varmasti olisi ollut mieleinen.
Minä henk. koht en väitä, etteikö nastarenkaat tuottaisi pölyä ja söisi teitä muita talvirenkaita
enemmän (muutkin renkaat toki kuluttaa teitä).. mutta tämän
kyseisen tutkimuksen johtopäätökset kokonaisuutena herättää epäilyksiä.. se että tutkimustuloksiin oli kytketty mukaan haitat, jotka liittyy maailman epäoikeudenmukaisuuteen (Kongo, koboltti ja huono-osaisuuden aiheuttamat kuolemat), on yksi tälläinen tekijä, joka viittaa tuloksen ideologiseen tarkoitusperään.
Kobolttia käytetään maailmanlajuisesti muihin tarkoituksiin valtavia määriä enemmän (mm. Litiumioniakut), kuin nastojen kärkiin, joten kaivosteollisuuden kurjien olojen kytkös renkaisiin ontuu.
Lisäksi ei ole verrokkia siitä, mikä olisi näiden huono-osaisten ja heidän perheidensä elämänlaatu ilman kaivostöitä.. olisiko kurjuuutta ja ennenaikaisia kuolemia ko. perheissä vielä enemmän?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 11.10.18 - klo:13:49
Eipä se pöly (nastarenkaiden aiheuttama osuus pölystä) heti katoa, kun nastakausi loppuu.. mutta kyllä se kevään korvalla katoaa / vähenee.
Jos ruotsalaistutkimuksen oletuksena oli, että "väestö altistuu koko ajan kyseisille hiukkasille." ja oletuksena myös, että 'kyseiset hiukkaset' on aina nastarenkaiden aiheuttamia.. niin eihän sekään voi pitää paikkaansa?
Miksi arvailla kun voi lukea suoraan tutkimuksesta miten se on tehty? https://research.chalmers.se/publication/504719/file/504719_Fulltext.pdf
Muutama copy-paste kohdasta 2.2:
...
where Ef is an emission factor (kg PM10 to air/vehicle km) and Lveh km car is the average number of vehicle km that a studded passenger car drives per year (vehicle km/year). The emission factor for PM10 from road wear caused by tire studs was set to 20"50 mg PM10 to air/vehicle km, based on measurements in the two Swedish cities of Umeå and Gothenburg [31]. Swedish statistics were employed in order to obtain an average value for the number of vehicle km driven by a passenger car with studded tires during winter ... where Lveh km tot car is the total number of vehicle km driven by the Ntot car (vehicle km/year) and Sveh km winter is the share of these vehicle kilometers that were driven during winter (")...According to Öberg [34], approximately 35% of the annual vehicle km occur during winter.Ja sieltä löytyy paljon muutakin tekstiä jossa selitetään tieteellisellä tarkkuudella miten se on tehty.
Vielä tuosta kitka vs nasta pidosta jäällä. Ruotsalainen Vibilagare lehti on hiljattain julkaissut omat nasta- ja edellisessä numerossa kitkarenkaiden testinsä. Data lienee tullut samasta Test Worldin testisetistä kuin kotimaisiinkin lehtiin joten tuloksissa ei yllätyksiä.
Sen sijaan, mikä on mielenkiintoista, niin molemmat, nasta ja kitkatestit (jääjarrutus+kiihdytys) on tehty sisätiloissa samoissa lämpötiloissa, joten olettaen olosuhteet ovat muutenkin samat. Jääjarrutus 5-25km/h on -3 C:ssä sisällä (testirata).
Paras nasta: 10,59m (Conti&Nokian, ~10,6m, Brig. &Goodyear, ~11,6m), pari ~12m tulosta ja halpanasta-jumbo ~17,7m. Jokerikitka (merkkiä ei paljastettu) 15,3m.
Paras kitka: 11,03m (kaikki nordic-premium-kitkat saivat 11.x m lukemat), loput päälle. EU-kitka jokeri (merkkiä ei paljastettu), ~15,4m.
(BTW, tulosten ilmoittaminen 1cm tarkkuudella lienee vähän niin ja näin kun todennäköisesti virhemarginaali ja renkaiden sisäinen hajonta on jo suurempaa. Toki sillä saa kärkipäähän rakennettua eroja)
Itseasiassa parhaat nastat ja kitkat ovat näissä testeissä hyvin lähellä toisiaan, toki nastoilla pieni etu, mutta sitten erot suorastaan räjähtävät kun mennään halppispuolelle. Samoin keskitason nastat häviävät kaikille premiumnastoille, siis olettaen että testiolosuhteissa ei ole tehty muutoksia näiden testien kesken. (sama data TestWorldin sisäradalta molempiin testeihin). Jääkiihdytyksessä sitten paras nasta on vajaa 4s (Nokian) vs paras kitka (Nokian) vajaa 5s (Conti tulee sitten molemmissa 2:sena), eli ero on vajaa 1sec, edelleen halppisnasta romahtaa kauas taakse, jääden reippaasti sekä nastojen että kitkojen taakse. Lumella "jokerikitka" on paras, mutta lumitesti ei ole verrattavissa keskenään kitka vs nastatestien kesken, koska siinä olosuhteet ovat erilaiset, eri lämpötila tms.
Summasummarum, näissä testiolosuhteissa *jäällä* parhaiden kitkojen ja nastojen välillä ei ole suuria eroja jarrutuksessa. Kiihdytyksessä nastat vetävät keskimäärin pidemmän korren n. 1sec paremmalla ajalla, toki siinäkin edelleen häntäpää jää (myös premium kitkojen) taakse.
(https://preview.ibb.co/d7Lryp/IMG-20181014-181945.jpg) (https://ibb.co/eXCRW9)
Te jotka väitätte, etteivät nastarenkaat kuluta merkittävästi teitä, selittäkääpä miksi autoni meni tämän näköiseksi ajaessani Kuopio-Kajaani-Kuopio välin tänään osin kosteita teitä pitkin. Lasipesunestettäkin kului taas toisin kuin kesän märillä teillä. Kesällä ei vastaavaa ongelmaa ole ollut ja vielä eilen autoni oli vielä ihan puhdas. Lämpötila oli välillä 15-20 astetta, joten suolaamista tai veden jäätymisen aihauttamaa rapautumista on turha syyttää. Sen sijaan nastarenkaita on näillä korkeuksilla jo varsin yleisesti käytössä, vaikka talvikeleista ei ole tietoakaan.
Kyllä tuo pinnissa oleva lika on nastarenkaiden irroittamaa päällystettä, ei siinä selittelyt auta.
Höpohöpö.
Kuopio-Kajaani-suunnalla on hätäisimmät laittaneet kitkat alle ja toihan on ihan selkeesti kitkarenkaiden tienpinnasta hieromaa hienojakoista möhnää. Ihan samaa on täällä etelässäkin, kun porukka on täälläkin laitellu talvea odotellessa kitkarenkaita alle.
Mun mielestä tuo on taasen keijukaispölyä jota syntyy niiden hyväuskoisten ihmisten autojen pakoputkista jotka ajavat "testivoittaja"renkailla käyttämättä edes kahta aivosolua niiden tuloksien tarkempaan tutkiskeluun ja syvällisempään pohdiskeluun siitä mitä ominasuuksia renkailta eniten kaivataan omalla ajo- ja tienkäyttöprofiililla.
Minulla meni auton perä samannäköiseksi heti pesun jälkeen ajaessa. Tosin ajan tällä hetkellä keskieuroopassa ja täällä ei nastoja ole kenellekään alla.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 14.10.18 - klo:21:20
Te jotka väitätte, etteivät nastarenkaat kuluta merkittävästi teitä, selittäkääpä miksi autoni meni tämän näköiseksi ajaessani Kuopio-Kajaani-Kuopio välin tänään osin kosteita teitä pitkin. Lasipesunestettäkin kului taas toisin kuin kesän märillä teillä. Kesällä ei ...
Kyllä tuo pinnissa oleva lika on nastarenkaiden irroittamaa päällystettä, ei siinä selittelyt auta.
Siellä ne nastat jauhavat tiet pilalle ja urille. Siinä samalla menee nastarenkaista itsestään myös paras pito pilalle kun lämpimässä puhtaalla asfaltilla ajellaan - erityisesti se jääpito heikkenee, joka on se asia millä usein perustellaan miksi ostetaan nastat. Nastoihin uskovia lienee tuollakin seudulla se 80-90% autoilijoista.
Onko tosiaan joku jo vaihtanut talvirenkaat alle? (.. lukuunottamatta aivan pohjoisinta Lappia, jossa satoi jo jonain päivänä vähän räntää)
Tänäänkin oli t-paitakelit koko Suomessa.
Jos joku yksittäinen autoilija tosiaan jo ajaa talvirenkailla, niin se tuskin on vielä Kuopio-Kajaani maantietä jauhanut piloille ja paskannut autoja :)
Lainaavaatajal: Minulla meni auton perä samannäköiseksi heti pesun jälkeen ajaessa. Tosin ajan tällä hetkellä keskieuroopassa ja täällä ei nastoja ole kenellekään alla.
:D
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 15.10.18 - klo:00:59
Onko tosiaan joku jo vaihtanut talvirenkaat alle?
Täällä Lahden seudulla ropisi jo useamman auton alla nastat vaikka aurinko paistoi ja oli +20 C lämmintä. Yölläkin oli kylmimmillään +6 C.
No mutta eikös ne nastailijat varaudu jatkuvasti siihen suomen muuttuviin olosuhteisiin. Ei sitä voi ikinä tietää jos vaikka ens kuussa olisi se toinen päivä talvesta kun niitä nastoja tarvitaan, jotta voi ajaa sitä täysin samaa vauhtia töihin, kuin niinä muinakin 98:a päivänä.
LainaaYliajokokeessa mitataan nastarenkaan kuluttavuutta koekivien yli
ajamalla 400 kertaa, minkä jälkeen koekivien massahävikki punnitaan.
Massahävikille on asetettu raja-arvot renkaiden kantavuusluokkien
mukaan.
https://www.trafi.fi/tietopalvelut_tekeilla/usein_kysyttya/tieliikenne_-_nastan_ja_nasta-rengas_-yhdistelman_tyyppihyvaksynta (https://www.trafi.fi/tietopalvelut_tekeilla/usein_kysyttya/tieliikenne_-_nastan_ja_nasta-rengas_-yhdistelman_tyyppihyvaksynta)
Miksi tämä testi tehdään vain nastarenkaille?
Kyllä mulla on talvirenkaat alla eikä hidasta menoa milläänlailla!
Itselläni on jo nastarenkaat alla. Antaa talven tulla.
Mitäs arvon raati sanoo seuraavasta?
Pitääkö korkeampi profiilinen kitkarengas paremmin kuin matalaprofiilisempi, onko näitä tutkittu laisinkaan?
esimerkkivertailussa 225/45/17 ja 225/40/18..?
Tuskin se pitoon vaikuttaa mitään, mutta ajotapaan voi vaikuttaa matalampi gummi, ”tukemavampana” saattaa tuntua sporttisemmalta, paremmin pitävänä ja sit se talvi yllättää kun onkin oikeesti liukasta.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 15.10.18 - klo:08:02
https://www.trafi.fi/tietopalvelut_tekeilla/usein_kysyttya/tieliikenne_-_nastan_ja_nasta-rengas_-yhdistelman_tyyppihyvaksynta (https://www.trafi.fi/tietopalvelut_tekeilla/usein_kysyttya/tieliikenne_-_nastan_ja_nasta-rengas_-yhdistelman_tyyppihyvaksynta)
Miksi tämä testi tehdään vain nastarenkaille?
Eipä nastattoman renkaan yliajossa ole paljoa mitattavaa. Ja vaikka ajaisikin niin monta kertaa, että voisi mitata sen graniittilevyt kuluman, niin mitä sillä tiedolla tekisi?
Lainaus käyttäjältä: Hekuzin - 15.10.18 - klo:10:03
Mitäs arvon raati sanoo seuraavasta?
Pitääkö korkeampi profiilinen kitkarengas paremmin kuin matalaprofiilisempi, onko näitä tutkittu laisinkaan?
esimerkkivertailussa 225/45/17 ja 225/40/18..?
Lähtökohtaisesti matalampi pitää paremmin silloin, kun on paljon kitkaa ja liukkailla taasen korkeampi on pitävämpi.
Nastarenkaille pitäisi säätää tienkulutvero ehkä 200 euroo per rengassarja ostettaessa uudet renkaat. Olen omalla autolla ajanut jäätiellä ja oikeen yrittänyt saada autoa sivuluisuun kitkarenkailla onnistumatta siinä. Auto ei vaan kertakaikkiaan laske sivuluisuun kun ajohallinta puuttuu heti väliin. Ja koskaan en ole kiinni jäänyt mihinkään vaikka ollut kuinka liukasta. Kyllä vituttaa taas keväällä ajaa karkeilla ja uraisilla teillä kun ropisevat renkaat tuo ihmisille turvallisuudentunnetta eikä mitään muuta. Rengastestit on tehty äärirajoja käyttäen ja se ei demostroi normaalia liikenteessä ajamista. Mutta jos autosta ei löydy ajonhallintajärjestelmää niin sitten voin suositella nastarenkaita etenkin niille jolle ajaminen on muutenkin epävarmaa.
Lainaus käyttäjältä: japa - 15.10.18 - klo:12:00
...voin suositella nastarenkaita etenkin niille jolle ajaminen on muutenkin epävarmaa.
Liikenteessä havainnoituna 90% autoilijoista ajelee hyvin epävarmasti.. eli nastarenkaat olisi aika isolle osalle paras valinta?
Esim. oma rouva vartavasten
haluaa autoonsa uudet nastarenkaat. Kun se vieläpä on laillinen rengastus, niin siihenhän ei ole yhdelläkään some loukkaantujalla nokan koputtamista.
Ajelee lähes ainoastaan kaupungissa & varsin vähän & rauhallisesti. Nastarenkaathan ei kaupunkinopeuksissa tutkitusti (** Aalto-yliopisto ) edes kuluta teitä juuri muita rengastyyppejä enempää (nastojen isku voimistuu vasta ajonopeuden kasvaessa), joten hänen osuutensa teiden kuluttamisestakin on hallinnassa :)
Omaan autoon tulee kitkat.. ja se renkaiden vaihtoajankohta.. katellaan sitten joskus joulukuussa.
Pari lainausta (**
Suurin osa nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta on suoraan verrannollista ajonopeuteen tai sen neliöön.
Deformaation osuus päällysteiden kokonaisurautumisesta taajamissa vaikuttaa mahdollisesti olevan aliarvioitu, ja nastarenkaiden osuutta on voitu samanaikaisesti
yliarvioida. Tutkimuksessa ilmeni myös tarve jatkotutkimukselle, joka liittyy renkaan ja nastan käyttäytymiseen alhaisissa ajonopeuksissa ja ajoneuvon liiketilan muutoksissa.Lainaus käyttäjältä: japa - 15.10.18 - klo:12:00
Nastarenkaille pitäisi säätää tienkulutvero ehkä 200 euroo per rengassarja ostettaessa uudet renkaat.
Kuuluu samaan sarjaan kuin autovero ja ajoneuvovero, eli demaripropagandaa, jonka mukaan jonkun asian omistamista pitäisi verottaa enemmän.
Hyvin sanottu!
Lainaus käyttäjältä: TTO - 15.10.18 - klo:08:02
https://www.trafi.fi/tietopalvelut_tekeilla/usein_kysyttya/tieliikenne_-_nastan_ja_nasta-rengas_-yhdistelman_tyyppihyvaksynta (https://www.trafi.fi/tietopalvelut_tekeilla/usein_kysyttya/tieliikenne_-_nastan_ja_nasta-rengas_-yhdistelman_tyyppihyvaksynta)
Miksi tämä testi tehdään vain nastarenkaille?
Miksi tuota merkityksetöntä testiä pitäisi vielä kitkoille tehdä, kun ei siinä narahda edes nastarenkaat. Vai onko joku nähnyt jossain mainittavan, että jonkin valmistajan "miljoonanastaiset" eivät olisi tuota testiä läpäisseet? Graniitti kestää säiden armoilla miljoonia vuosia, miten se nyt 400 yliajokerrasta mihinkään kuluisi vaikka olisi millaiset speedway-piikit.
^Miksi ne ei käytä asfalttipalaa yliajotestissä?
Semmonen yleisimmin käytössä oleva asfalttityyppi.. jos sellaista onkaan, kun seokset vaihtelee tarpeen mukaan.
Asfalttipalalla ainakin saisi kaikki rengastyypit & niiden kuluttava vaikutus jollain tasolla testatuksi.. ja tulos olisi suoraan verrattavissa oikeaan teiden päällysteeseen.
En kannata nastarenkaille ylimäärästä veroa, kannatan kitkoille veroalennusta.
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.10.18 - klo:12:32
Miksi tuota merkityksetöntä testiä pitäisi vielä kitkoille tehdä, kun ei siinä narahda edes nastarenkaat. Vai onko joku nähnyt jossain mainittavan, että jonkin valmistajan "miljoonanastaiset" eivät olisi tuota testiä läpäisseet? Graniitti kestää säiden armoilla miljoonia vuosia, miten se nyt 400 yliajokerrasta mihinkään kuluisi vaikka olisi millaiset speedway-piikit.
Alkuperäinen kirjoitukseni liittyi (trollaaviin) kommentteihin, joissa väitettiin, ettei nastarengas kuluta asfalttia. Jos asia on noin "selvä" joidenkin mielestä, niin esitin tällaisen mahdollisesti "silmiä avaavan" kysymyksen. Vaikka nastarenkaat testistä saadaankin selviämään, niin joka tapauksessa testi tehdään ja nähdään tarpeelliseksi vain nastarenkaille.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 16.10.18 - klo:13:09
En kannata nastarenkaille ylimäärästä veroa, kannatan kitkoille veroalennusta.
Eli siis alennettua alvikantaa. Ei taida onnistua noin kohdennetusti jollekkin tuoteelle.. ja muutenkin jo olemassaolevista alennetuista alvikannoista pitäisi päästä eroon ja samalla laskea alvin kokonaistasoa.
Toinen vaihtoehto on tuki ostaessa ja se nyt kuullostaisi vihon viimeiseltä.. kulutustavaroiden ostamisen tukemisesta verovaroin voi olla montaa mieltä.. minä suhtaudun ehdottoman kielteisesti.
Muutokset lähtökohtaisesti aina porkkanan ei kepin kautta on mun mielipide.
Kuuluu samaan sarjaan kuin autovero ja ajoneuvovero, eli demaripropagandaa, jonka mukaan jonkun asian omistamista pitäisi verottaa enemmän.
[/quote]
Kysehän on siitä, että jos kulutat teitä niin olet myös valmis maksamaan. Minusta korkeampi vero ohjais veroituksellisesti miettimään henkilökohtaisesti onko nastarenkaat todella välttämättömät. Vuotuinen ajoneuvoverokin on päästöjen mukaan. Mitä enemmän saastutat sen enemmän maksat.
Noinhan se pitäisi olla, tai sitten kielletään moiset turhakkeet kokonaan, eikait se voi olla että toiset pärjää kitkoilla ja toiset ei tai ainakin ennakkoluulojaan niin väittävät, jälkimmäinen porukka ajaa väärin väärässä paikassa jos niin väittävät. Se hetkellinen, johonkin keliin sidonnainen ajan voitto mikä nastoilla saavutetaan ei todellakaan ole sen arvoinen, kun otetaan huomioon nastojen negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Tihentyneet tietyöt ja teiden huono kunto, jota nastat saavat aikaan, menetetään myös aikaetu koko kalenteri vuonna.
Nytkin rapisee nastat joidenkin valistuneiden ;D alla ja kesäkeli, siinä näkee jälleen nastarengaiden järjettömyyden.
Lainaus käyttäjältä: japa - 16.10.18 - klo:14:09
Kysehän on siitä, että jos kulutat teitä niin olet myös valmis maksamaan. Minusta korkeampi vero ohjais veroituksellisesti miettimään henkilökohtaisesti onko nastarenkaat todella välttämättömät. Vuotuinen ajoneuvoverokin on päästöjen mukaan. Mitä enemmän saastutat sen enemmän maksat.
Suomen nykyisessä autoilun verotuksessa nimenomaan ei toteudu se, että "jos kulutat teitä niin olet myös valmis maksamaan" tai "Mitä enemmän saastutat sen enemmän maksat".
Käytön verottamisesta on kyllä puheltu paljon, mutta edelleen autoilun verotus kohdistuu vain omistamiseen .. polttoaineveroa lukuunottamatta.
Mimmosta rengastusta raati suosittelee:
Poikani saa kortin tammikuussa, ja autoksi on hommattu 218 hevosvoimainen takaveto. Oma kotitie on puolisen kilsaa jyrkkämäkistä, itseylläpidettävää tietä, joka tamppaantuu ja kiillottuu. Keväällä se on aivan peiliä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 16.10.18 - klo:19:49
Mimmosta rengastusta raati suosittelee:
Poikani saa kortin tammikuussa, ja autoksi on hommattu 218 hevosvoimainen takaveto. Oma kotitie on puolisen kilsaa jyrkkämäkistä, itseylläpidettävää tietä, joka tamppaantuu ja kiillottuu. Keväällä se on aivan peiliä.
Suosittelen kattavaa vakuutusta. ESP off nappulan poisto on myös suositeltavaa. Kolmanneksi auto kannattaa softata viripajalla 50hv säätöihin.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 16.10.18 - klo:19:05
Suomen nykyisessä autoilun verotuksessa nimenomaan ei toteudu se, että "jos kulutat teitä niin olet myös valmis maksamaan" tai "Mitä enemmän saastutat sen enemmän maksat".
Käytön verottamisesta on kyllä puheltu paljon, mutta edelleen autoilun verotus kohdistuu vain omistamiseen .. polttoaineveroa lukuunottamatta.
Nastarenkaiden hankintaan kohdistettu vero/lisämaksu ei olisi kohdistettu omistamiseen. Nimittäin, on erittäin todennäköistä että renkailla myös ajetaan niiden realistinen käyttöikä ja näin olleen, "käyttöä" tulee renkaiden eliniän/kilometrien verran. Nyt sitten joku voisi huomauttaa että entäs jos auton myykin kun on vasta ostanut uudet nastarenkaat. No bad luck, ei auton, käytetyn, ostoa/myyntiä voi aina olettaa "optimoitavan" sitten että ostetaan auto uusilla renkailla ja myydään juuri ennenkuin on renkaiden vaihtoaika. Lisäksi uusien renkaiden "arvonlisä" suorasti tai epäsuorasti joko nostaa jälleenmyyntihintaa tai nopeuttaa kaupankäyntiä mikä taas säästää rahaa.
Jos ajat paljon, joudut vaihtamaan renkaita usein ja maksat enemmän lisämaksua. Jos ajat vähän, joudut maksamaan sitä vähemmän, koska renkaatkin vaihtuvat harvoin. Yksinkertaista, eikä totta? Lisäksi toteutuu se "käytönmukaisuus" että jos ajat raskaalla/teitä kuluttavalla ajotavalla (renkaat kuluvat nopeammin) ja painavalla autolla (tie ja samoin renkaat kuluvat enemmän 2 tkg Teslalla kuin 1 tkg Micralla), niin maksat myös enemmän lisämaksua. Maksun voisi lisäksi porrastaa renkaiden maksimikantavuuden ja/tai koon mukaan. Vanhan Micran R13 renkaissa olisi vähemmän lisämaksua kuin R20 Teslan renkaissa. "Km/GPS" verohärvelit eivät ota huomioon käytön erilaisuutta ja autojen erilaisuutta ei välttämättä huomioida. Voisi käydä jopa niin että Micrakuski pienellä purkillaan maksaisi isompien CO2-päästöjen takia enempi km-maksua kuin Tesla kuski CO2 arvolla 0 - puhumattakaan siitä mitä maksaisi verohärveleiden virittely vanhaan autokantaan. Näin ollen hankintaan kohdistettu lisämaksu olisi myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. Jäljelle jäävä ongelma on sitten "vapaamatkustajat", suoratuonti Haaparannasta, Venäjältä tms - webbikaupoista ostavan pitäisi vastaavasti maksaa lisämaksu. Näin ollen maksu ei voisi olla kovin suuri, mutta kyllä sillä olisi selvä signaali- ja ohjausvaikutus.
Jos hankintamaksut eivät onnistu ja halutaan ohjattavuutta, niin sitten voidaan alkaa laittamaan nastakieltoja tai käyttömaksuja esim. Helsingin keskustaan määrätyille teille. Toimivat Ruotsissa ja Norjassa, joten miksei sitten Suomessakin - tuskinpa suomalainen autoilija pohjoisia sisaria/veljeksiä huonompi on?
https://asiakas.kotisivukone.com/files/nastatutkimus.kotisivukone.com/tiedostot/norjan_ja_ruotsin_nastarengasrajoitukset.lr.liite.pdf
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 16.10.18 - klo:19:54
Suosittelen kattavaa vakuutusta. ESP off nappulan poisto on myös suositeltavaa. Kolmanneksi auto kannattaa softata viripajalla 50hv säätöihin.
Auton vaihto "laimeampaan" olisi hyvä turvallisuustekijä. Kannatta harkita etu- tai nelivetoista peliä. Kun se nyt kuitenkin pätevänä nuorena löytää keinon softata tehot lisäpollejen kera takaisin :) Avaimien luovutusta uudelle kuskille voinee myös harkita hieman kelin funktiona ihan eka kuukausien aikana...
Kyselin rengassuosituksia. Etuvetoista autoa ei meidän perheeseen tule koskaan. Semmosta ei olis koskaan pitänyt keksiäkään.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 16.10.18 - klo:20:39
Kyselin rengassuosituksia. Etuvetoista autoa ei meidän perheeseen tule koskaan. Semmosta ei olis koskaan pitänyt keksiäkään.
Kyselet tod näk hieman väärältä foorumilta.
Mutta testivoittajat ovat aina varma valinta. Tai sitten halvimmat, jos eurot edellä mennään...
Lainaus käyttäjältä: Popo - 16.10.18 - klo:20:59
Kyselet tod näk hieman väärältä foorumilta.
Mutta testivoittajat ovat aina varma valinta. Tai sitten halvimmat, jos eurot edellä mennään...
Ei tarvi olla edes "testivoittaja", kärkipään tunnetut merkit ovat kaikki kohtuu hyviä valintoja. Esim. Nokialta löytyy lisäksi "Nordman" sarja, jossa on käytetty edellisen generaation ratkaisuja ja myydään niitä sitten vähän halvemmalla. Vaikka kehitys eteenpäin meneekin, niin ei se niin radikaalia ole, niin siinä yksi vaihtoehto jos pitää balansoida budjetin ja laadun välillä. Ne "pling-plongit" ja muut halppikset jättäisin suosiolla kauppaan - eikä hintaero ole edes kohtuuton normirengaskokojen osalta kun vähän katselee ympärilleen mistä ne renkaat ostaa.
Erothan eivät halppiksen ja ns. "premiumin" välillä ole radikaaleja "helpoissa" olosuhteissa, mutta sitten kun keli vaikeutuu alkaa eroa tulla ja rutkasti. Esim. aiemmin viittaamassani ruotsalaisen vibilagare lehden julkaisussa oli mukana yksi halppisnasta joka hävisi jäätesteissä myös mukaan jokeriksi otetulle nimeämättömälle kitkarenkaalle. Jarrutusmatka jäällä oli vaivaiset 67% pidempi kuin testin parhaat (Continental & Nokian). Lisäksi halppiksessa saattaa pidon raja olla hyvin jyrkkä, joka saattaa yllättää uuden, kokemattoman kuskin ja sitten pelti rytisee.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 16.10.18 - klo:19:49
Mimmosta rengastusta raati suosittelee:
Poikani saa kortin tammikuussa, ja autoksi on hommattu 218 hevosvoimainen takaveto. Oma kotitie on puolisen kilsaa jyrkkämäkistä, itseylläpidettävää tietä, joka tamppaantuu ja kiillottuu. Keväällä se on aivan peiliä.
Suosittelen lumiketjuja takakonttiin jotka sitten puetaan renkaiden ylle aina kotitielle saavuttaessa. Ketjujen alle sitten sellainen rengastyyppi joka sopii sekä maantieteellisesti että prosentuaalisesti parhaiten oletettavaan ajosuoritukseen. 500m kotitietä ei ole riittävän järkevä peruste ostaa rengastyyppiä X jos tuon lisäksi ajetaan vielä paljaalla asfaltilla 99500 metriä.
Postimies toi tänään pihaan uuden kierroksen Hankook iPike RS W419 215/45/17" nastarenkaita. Tilasin samanlaiset mut eri kokoa viime vuonna eri autoon. Todella hyvät oli viime talvena. Suosittelen. Vielä kun vanteet saapuis tän kuun lopussa niin mun puolesta voi talvi tulla sit ;D
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.10.18 - klo:22:54
Suosittelen lumiketjuja takakonttiin jotka sitten puetaan renkaiden ylle aina kotitielle saavuttaessa. Ketjujen alle sitten sellainen rengastyyppi joka sopii sekä maantieteellisesti että prosentuaalisesti parhaiten oletettavaan ajosuoritukseen. 500m kotitietä ei ole riittävän järkevä peruste ostaa rengastyyppiä X jos tuon lisäksi ajetaan vielä paljaalla asfaltilla 99500 metriä.
Tämä oli ilmeisesti läppä? Noh, kaikkihan tietävät, mikä tähän on oikea vastaus. Silloin kun on kyse jälkikasvun turvallisuudesta, maksimoidaan pito niin hyvillä nastarenkailla, kuin mitä rahalla saa. Teiden kuluminen tai pöly eivät ole tässä yhtälössä mukaanotettavia muuttujia.
Kyllä täällä länsirannikolla on ihan riittävästi talvisin liukasta, vallankin näillä sivuteillä, joita ei suolata ja joissa pojan ajot tapahtuu 95-prosenttisesti.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:05:07
Tämä oli ilmeisesti läppä? Noh, kaikkihan tietävät, mikä tähän on oikea vastaus. Silloin kun on kyse jälkikasvun turvallisuudesta, maksimoidaan pito niin hyvillä nastarenkailla, kuin mitä rahalla saa. Teiden kuluminen tai pöly eivät ole tässä yhtälössä mukaanotettavia muuttujia.
Kyllä täällä länsirannikolla on ihan riittävästi talvisin liukasta, vallankin näillä sivuteillä, joita ei suolata ja joissa pojan ajot tapahtuu 95-prosenttisesti.
Miksi ihmeessä vitsailisin? Niinkuin edellä kirjoitin, jos 100km ajosuoritteesen mahtuu 500 metriä jäistä tienpintaa ja 99.5km paljasta asfalttia, vain idiootti valitsee rengastuksensa tuon 500 metrin tienpätkän perusteella.
ps. vaimolle, omille vanhemmille ja itsellekin voi sitten laittaa vaikka kaljut kesäkumit alle talveksi?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.10.18 - klo:07:19
ps. vaimolle, omille vanhemmille ja itsellekin voi sitten laittaa vaikka kaljut kesäkumit alle talveksi?
Ne vain on tieliikenteessä laittomat...
Itse vaihdoin nelivedon ensimmäisen talven jälkeen kun en meinannut päästä kotipihaan. Etuvedolla tuli ylös peruuttamalla, takavedolla en lähtisi edes kokeilemaan. Varsinkin jos on pitkä mäki ja enemmän vauhtia, siitä kun lähtee "piirtämään" niin voi bemmi (?) olla kuusessa. Testivoittaja(kitka)renkailla mennään.
Kieltämättä itsekin harkitsin lumiketjuja viime talvena, sen verran harmitti tuo mäki. Ei sitä silloin asuntoa ostaessa tajunnut...
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.10.18 - klo:07:19
Miksi ihmeessä vitsailisin? Niinkuin edellä kirjoitin, jos 100km ajosuoritteesen mahtuu 500 metriä jäistä tienpintaa ja 99.5km paljasta asfalttia, vain idiootti valitsee rengastuksensa tuon 500 metrin tienpätkän perusteella.
ps. vaimolle, omille vanhemmille ja itsellekin voi sitten laittaa vaikka kaljut kesäkumit alle talveksi?
Öh, vain idiootti ostaa semmoset renkaat, että joutuu esim. 6 krt päivässä laittamaan lumiketjut. Kun kerran parempiakin renkaita saa kaupasta.
Eikä muksu missään 100 kilsan päässä käy. Muutaman kilsan matkoja, joista 1 km jäätä. Laske siitä prosentit uudelleen.
Miten ihmeessä se voi olla joillekin niin suuri ongelma että jotkut haluavat ajaa nimenomaan nastarenkailla? Jos omat tarpeet ja järki sanovat että nastat tulee alle, niin sitten se vaan on niin, tässähän ei kukaan tee mitään laitonta valitsemalla talvirenkaat omien mieltymystensä mukaan. Minulle on aivan sama onko jollakin nastat vai kitkat alla, ei vaikuta niin paljon omaan elämääni että muodostaisin siitä mitenkään suurta ongelmaa. Jos kaikilla olisi kitkat alla niin kyllä olisi liukasta menoa esimerkiksi risteysalueilla. Tarvittaisiin jonkinlainen uusi innovaatio, kompromissi nastan ja kitkan väliltä, jotta saataisiin entistä useammat luopumaan perinteisestä nastarenkaasta ja kokeilemaan jotain uutta, kenties vähemmän tienpintaa kuluttavaa mutta silti tarpeeksi pitävää. Ei vaan taida olla ihan helppo yhtälö, kun nastamärät näissä uutuuksissa sen kuin kasvavat.
Renkaista en jaksa edes kinata enää, mutta kuka ostaa / antaa ostaa tuoreen ajokortin saaneelle 200 hepoisen takavedon? No, kasvaa ainakin todennäköisyys hautajaisiin ja ainahan kahvin juominen kivaa on :O
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 17.10.18 - klo:09:03
Renkaista en jaksa edes kinata enää, mutta kuka ostaa / antaa ostaa tuoreen ajokortin saaneelle 200 hepoisen takavedon? No, kasvaa ainakin todennäköisyys hautajaisiin ja ainahan kahvin juominen kivaa on :O
No minä. D'oh. Pääsee ohi helpommin, auton käytös on mukavampaa jne. Poikani on myös ajanut mopolla ja kevytmoottoripyörällä koheltamatta. Ajo-opetus on parhaillaan menossa 192 -heppaisella avobemarilla. Hengissä ollaan, koska järjenkäyttö.
200-heppaista etuvetoa en uskaltaisi ostaa... Kehittynyt pidonhallinta, optimaalinen painonjakauma ja hyvät renkaat tekevät autosta varsin turvallisen. Itse aloittelin e30 bemarilla, jossa ei mitään ajoa rajoittavia vempaimia ollut. Tosin nastarenkaat taisivat olla silloin parempia...
PIRELLI ICE ZERO FR
Moottori-lehti 10/2018
-Paras jäällä
-Erinomainen pito jäällä
-Tasapainoinen kokonaisuus
Tuulilasi 10/2018
-Huono pitkittäispito jäällä
-Se on selvästi parempi lumisissa olosuhteissa kuin jäällä
-Jääpitomittauksissa Pirelli jätetään armotta peränpitäjäksi
Kaksi testiä. Kaksi täysin päinvastaista lopputulosta. Kumman lehden tekemään testiin luotat? Kumpi tuloksista on oikea?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:08:48
Öh, vain idiootti ostaa semmoset renkaat, että joutuu esim. 6 krt päivässä laittamaan lumiketjut. Kun kerran parempiakin renkaita saa kaupasta.
Eikä muksu missään 100 kilsan päässä käy. Muutaman kilsan matkoja, joista 1 km jäätä. Laske siitä prosentit uudelleen.
Täytyy myöntää, että pikkasen kanssa täällä pyörähti silmät kun lumiketjuja ehdotetaan päivittäiseksi backupiksi alle kilometrin matkalle ilmeisesti vain siksi, että nastat voi jättää pois. Noita ei kuitenkaan ihan sekunnissa tai kahdessa vetäise alle ja vielä kun laskee missä kelissä ne sitten kädet jäässä pitäisi kikkailla renkaille.
Toinen kommentti mikä otti silmään oli tuo, että mitkä idiootit ajelevat jo nyt nastoilla. Itsellä ei ainakaan ole kuudetta aistia päätellä ja tuomita muiden kanssa-autoilijoiden renkaiden käyttöä ja syitä - esim onko juuri pohjaisen reissu alkamassa tai autoilija saanut ainoan ajan vaihtaa nyt jo renkaat eikä itse pysty noita hoitamaan ymsyms.
Lainaus käyttäjältä: Golf - 17.10.18 - klo:08:59
Miten ihmeessä se voi olla joillekin niin suuri ongelma että jotkut haluavat ajaa nimenomaan nastarenkailla? Jos omat tarpeet ja järki sanovat että nastat tulee alle, niin sitten se vaan on niin, tässähän ei kukaan tee mitään laitonta valitsemalla talvirenkaat omien mieltymystensä mukaan.
Sen verran jultsun ajatusta on pakko kompata, että kyse ei tarvitse olla nasta vs. kitka -asettelusta. Toki lähtötiedot olivat jo sen luonteiset (pelilijäätä, takaveto) että nastarenkaat noilla tiedoilla varmaan ovat parempi vaihtoehto. Mutta myös nastarenkaiden joukossa on suuria eroja ominaisuuksissa paljaalla asfaltilla. Lähtötiedoissa ei ollut mainintaa siitä, millaista tuon 500 m ulkopuolella on ajoympäristö, joten jultsun esimerkki oli vain sitä, esimerkki.
Ei tässä kenenkään yksittäisen kommentoijan mielipiteitä pitänyt sen enempää arvostellakaan, mielipiteitähän riittää. Mutta ihan näin yleisellä tasolla tätä ketjua olisi huomattavasti mukavampi lukea, mikäli kommentoijien ongelmat eivät ylipäätään liittyisi siihen, jos joku on valinnut rengastuksensa eri tavalla kuin itse. Kokemukset eri renkaista erilaisessa käytössä olisivat paljon mielenkiintoisempaa luettavaa kuin se, että jonkun pitäisi valita jotkut tietyt renkaat, jotta se tyydyttäisi jonkun toisen osapuolen näkymykset oikeasta valinnasta. Tämä nasta vs kitka tuntuu olevan vuosittain hyvinkin tunteita nostattava aihe, ei ainoastaan forumeilla vaan ihan noin yleisestikin.
Voisiko ensimmäinen toimi olla opettaa poika selviytymään siitä 500 metrin pihatiestä renkailla kuin renkailla tai no, kesärenkaat liukkaimmilla keleillä pois lukien. Jos käyttökin on jotain muutaman kilometrin pätkäajoa, niin eipä se kuulosta missään suhteessa niin vaativalta, että renkaisiin tarvitsisi mitään erityistä huolta uhrata. Toki nuo vanhat takavetoiset 3-sarjalaiset ovat sieltä vaarallisimmasta päästä nuorten miesten käsissä. Tuossa mielessä on hassua pelätä etuvetoa, joka on kuitenkin paljon helpompi hallita ja karkailee paljon vähemmän taitamattoman käsistä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.10.18 - klo:12:10
Voisiko ensimmäinen toimi olla opettaa poika selviytymään siitä 500 metrin pihatiestä renkailla kuin renkailla tai no, kesärenkaat liukkaimmilla keleillä pois lukien. Jos käyttökin on jotain muutaman kilometrin pätkäajoa, niin eipä se kuulosta missään suhteessa niin vaativalta, että renkaisiin tarvitsisi mitään erityistä huolta uhrata. Toki nuo vanhat takavetoiset 3-sarjalaiset ovat sieltä vaarallisimmasta päästä nuorten miesten käsissä. Tuossa mielessä on hassua pelätä etuvetoa, joka on kuitenkin paljon helpompi hallita ja karkailee paljon vähemmän taitamattoman käsistä.
Jep. Pitohan on vain opettelukysymys... Eikä tosiaan ne kolarit koskaan kotinurkilla tapahdu, vaan jossain muualla. Miksi pitäisi ehdoin tahdoin laittaa huonot renkaat alle? En ymmärrä. Contin uusimmat nastat on nyt hommattu.
Pemari on 2010-mallia. Luistonesto ja ABS’t ovat kyllä riittävän nykyaikaiset. Toki, jos räplää avustimet pois, on mahdollista tarjota vähän kylkeäkin. Se tietysti opetellaan ensin jossain tyhjällä parkkipaikalla.
Miksi kysyä kysymys, jos itse tietää (tai ainakin luulee tietävänsä) vastauksen paremmin?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.10.18 - klo:12:41
Miksi kysyä kysymys, jos itse tietää (tai ainakin luulee tietävänsä) vastauksen paremmin?
Tämäkin kysymys lienee paradoksi... ;D
Halusin tietää, suosittelevatko vannoutuneet kitkamiehet tähänkin keissiin kitkoja. Hiljaista oli, yhtä älytöntä lumiketjukombinaatiota lukuunottamatta. Nastojen paremmuutta tähän tapaukseen lienee hankala kiistää.
Itse lukisin kysymyksen niin ettei paimentolainen itsekään ole ihan varma oliko se kolmekaksvitonen sittenkään se järkevin auto ensiautoksi, mutta hankittu mikä hankittu joten ehkä ne renkaat auttavat jotakin... ::)
Kyllähän se auto sinne pöpelikköön menee ajotaidottoman käsissä ja nastoilla se saattaa jopa mennä kovemmalla vauhdilla, joten tuho on isompi ;D
Lainaus käyttäjältä: SkodaPirre - 17.10.18 - klo:14:25
Itse lukisin kysymyksen niin ettei paimentolainen itsekään ole ihan varma oliko se kolmekaksvitonen sittenkään se järkevin auto ensiautoksi, mutta hankittu mikä hankittu joten ehkä ne renkaat auttavat jotakin... ::)
Eihän se nyt millään mittapuulla ole järkevin valinta. Siinä olet ihan oikeassa. Mutta kun itsellenikään en ole koskaan järkevää autoa ostanut, niin siirrän metodin perintönä pojalle.
Itse asiassa käydään vielä vapauttamassa ne 50 hv, jotka tuosta 3-litraisesta on kuristettu mallimerkinnän takia, eli päästään siihen 272 hv tuntumaan.
Nössöilyt ja järkiautot saa jäädä muille.
Luistonesto ja ABS ei sitten estä nastarenkaiden vesiliirtoon lähtemistä, kannattaa asiasta mainita jälkikasvulle jos siihen paikallisen siperian tien ikiroudan päälle sulaa joskus kunnon vesilammikot.
Ei toki tarvitse olla testivoittajat, mutta esim. Nordman 7:t eivät ole juurikaan viimeisimpiä malleja halvempia, ainakaan 15-tuumaisissa...
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:17:03
Eihän se nyt millään mittapuulla ole järkevin valinta. Siinä olet ihan oikeassa. Mutta kun itsellenikään en ole koskaan järkevää autoa ostanut, niin siirrän metodin perintönä pojalle.
Itse asiassa käydään vielä vapauttamassa ne 50 hv, jotka tuosta 3-litraisesta on kuristettu mallimerkinnän takia, eli päästään siihen 272 hv tuntumaan.
Nössöilyt ja järkiautot saa jäädä muille.
Ehkä eniten nauratti nuo tarkat heppamäärät mitä viljelet; 218, 192 ja 272 ;D
Ja tietty se, ettei sinua renkaat kiinnosta, vaan odotit josko olisi bemareista saanut kommentteja. Jotkut ne vaan haluaa huomiota. :o
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.10.18 - klo:17:18
Luistonesto ja ABS ei sitten estä nastarenkaiden vesiliirtoon lähtemistä, kannattaa asiasta mainita jälkikasvulle jos siihen paikallisen siperian tien ikiroudan päälle sulaa joskus kunnon vesilammikot.
Mites, jos laittaa ne ketjut? Lähteekö enää vesiliirtoon tossa pikkutiellä?
(aistin tässä keskustelussa lämminhenkistä naljailua, jota arvostan)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 17.10.18 - klo:18:41
Ehkä eniten nauratti nuo tarkat heppamäärät mitä viljelet; 218, 192 ja 272 ;D
Ja tietty se, ettei sinua renkaat kiinnosta, vaan odotit josko olisi bemareista saanut kommentteja. Jotkut ne vaan haluaa huomiota. :o
Ja tämä vittuilu liittyi aiheeseen miten?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:18:48
Ja tämä vittuilu liittyi aiheeseen miten?
Vähintään yhtä paljon kuin avoautot ja heppamäärät 8)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 17.10.18 - klo:18:50
Vähintään yhtä paljon kuin avoautot ja heppamäärät 8)
Itsehän en aloittanut tota jeesustelua, vaan täällä todettiin, että liikaa on penarissa hevosia. Minusta niitä ei ole koskaan liikaa. Volkkarin 340 hv:n vois päivittää lastulla sinne 400 hv tuntumaan, jotta ei jäis jalkoihin. Se kyllä vaatii kunnon nastarenkaat, ettei jää paikalleen sutimaan. ,,äliö.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:18:53
Itsehän en aloittanut tota jeesustelua, vaan täällä todettiin, että liikaa on penarissa hevosia. Minusta niitä ei ole koskaan liikaa. Volkkarin 340 hv:n vois päivittää lastulla sinne 400 hv tuntumaan, jotta ei jäis jalkoihin. Se kyllä vaatii kunnon nastarenkaat, ettei jää paikalleen sutimaan. ,,äliö.
;D
Ei kukaan täysijärkinen kysele mitkä renkaat pitäisi pojan autoon ostaa, kun 1 kilometri on jäistä kotitietä. Ja siksi ostitkin jo oman mielesi mukaiset kumit.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 17.10.18 - klo:18:56
;D
Ei kukaan täysijärkinen kysele mitkä renkaat pitäisi pojan autoon ostaa, kun 1 kilometri on jäistä kotitietä. Ja siksi ostitkin jo oman mielesi mukaiset kumit.
Juuri näin. Itse en ole koskaan pitänyt itseäni täysjärkisenä. Turvallisuudesta ei silti tingitä. Eikä hevosvoimista :P
Aihetta sivuten, eikö voi olla kahteen automerkkiin intohimoja? Itselläni on daily driver tuo VW. F11 on aika pliisu siihen verrattuna, ja pitkätkin työmatkat teen mielummin volsulla, kun siinä on kaikki tarvittavat varusteet. Onko pemarin mainitseminen vag-forumilla liikaa intohimoja herättävä aihe?
Miksiköhän Suomessa nähdään niin hankalana lumiketjujen käyttö oikeasti liukkailla sivuteillä, kun näillä monet ajavat varsin harvoin? Sen sijaan jyrsitään paljasta asfalttia nastoilla ja samalla oma mukavuuskin kärsii.
https://www.youtube.com/watch?v=61Bku0tTTyQ (https://www.youtube.com/watch?v=61Bku0tTTyQ)
Saksalaiset sen sijaan ajavat tuollaisissa olosuhteissa eurokitkoilla ongelmitta ja tarvittaessa käyttävät ketjuja silloin, kun ei muuten päästä liikkeelle. Videon mukaisia talviolosuhteita Suomessa on tuskin koskaan. Miksei Suomessakin voitaisi siirtyä malliin, että ajetaan kitkoilla ja tarvittaessa peilijäiselle mökkitielle laitetaan ketjut alle?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:18:53
Itsehän en aloittanut tota jeesustelua, vaan täällä todettiin, että liikaa on penarissa hevosia. Minusta niitä ei ole koskaan liikaa. Volkkarin 340 hv:n vois päivittää lastulla sinne 400 hv tuntumaan, jotta ei jäis jalkoihin. Se kyllä vaatii kunnon nastarenkaat, ettei jää paikalleen sutimaan. ,,äliö.
Kuulostaa hyvältä, jopa liiankiin. Olen myös autoilussa ääliö ja minusta tuntuu, että hevosvoimia saattaa j o s k u s olla liikaa suhteessa autoon, kuskiin tai ajokeliin. Mutta olenkin keskimääräistä huonompia kuski ja ajan keskimääräistä vähemmän.
Offtopic: Minkälaiset päästöarvot ja kulutuslukemat 340 hv Volkkarissa?
Rengasammattilaisten mukaan halparenkaiden suosio kasvaa vannekoon mukana, joten sen mukaan olisi yksi vaihtoehto toimia, mutta eikö nastarenkaat ole juurikin ja hyvinkin pitkälti vain kädettömien etu-vajaavetokuskien selittelyä, kun ei taidot riitä?
Kusipä... eiku pemari intohimo siirtyy siis sukupolvissa ;)
Lainaus käyttäjältä: Popo - 17.10.18 - klo:21:21
Offtopic: Minkälaiset päästöarvot ja kulutuslukemat 340 hv Volkkarissa?
Päästöarvot ei ole tiedossa. 100 litran tankilla pääsee kuormituksesta riippuen 600-1000 kilsaa,
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.10.18 - klo:21:29
Kusipä... eiku pemari intohimo siirtyy siis sukupolvissa ;)
Nimenomaan intohimo. Seat-kuskilla ei liene elämän nautinnoista paljoakaan tietoa?
Täytyisi tiedustella joltain rutinoiltuneelta Seat-kuskilta, mutta itse en ihan ensimmäisenä hae elämän nautintoja auton ratista.
Tai jos tuo perjantain Eurojaska napsahtaa, niin voisihan sitä kokeilla?
En silti ekana penaria olisi hommaamassa ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.10.18 - klo:21:48
Täytyisi tiedustella joltain rutinoiltuneelta Seat-kuskilta, mutta itse en ihan ensimmäisenä hae elämän nautintoja auton ratista.
Tai jos tuo perjantain Eurojaska napsahtaa, niin voisihan sitä kokeilla?
En silti ekana penaria olisi hommaamassa ;)
Miksipä sitten minua pitää kusipääksi tituleerata, jos talossa on volsun lisäksi pari pemariakin! Minusta hyvä auto on nautinto. Kokeile joskus.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 17.10.18 - klo:18:31
Ei toki tarvitse olla testivoittajat, mutta esim. Nordman 7:t eivät ole juurikaan viimeisimpiä malleja halvempia, ainakaan 15-tuumaisissa...
Olet oikeassa, hintaero on pieni pienessä koossa. Mutta jo 16" koossa hintaeroa voi olla jo yli 100e, puhumattakaan kun mennään vielä sitä isompiin kokoihin. Lisäksi myynnissä näyttää olevan Hakkapeliitta 9:n lisäksi myös edellistä versiota Hakkapeliitta 8:ia hieman halvemmalla hinnalla. Joskushan voi käydä niin että on kallis auto alla suurella rengaskoolla ja renkaiden uusinnan kohdalla tulee tenkkapoo, niin tuossa muutama idea miten voi päästä hieman halvemmalla ettei tarvi ihan halppiksia laittaa siihen premiumiin..
Ensin etsitään takatuuppariin kunnon talvirengasta ja nyt onkin auto jo myyty ja halutaan tunkea paskaan kaupankylkiäisiksi... ;D
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=40767.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=40767.0)
Varmaan etuvetoinen Seat kiikarissa? ;)
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:21:33
Nimenomaan intohimo. Seat-kuskilla ei liene elämän nautinnoista paljoakaan tietoa?
Heh, itse ajelen kyllä juuri Seatilla mutta en hae nautintoja sillä Suomen maanteillä, ne hoituvat kyllä ilman mitään autoa vaikka joskus penskana siihen autokin ympättiin mukaan. Ja en ole hakenut nautintoa suomalaisesta liikenteestä millään automerkillä, en edes sillä ainoalla Bemarilla mikä oli joskus. Ihan ok auto se oli kyllä.
Allekirjoitukseni alin pirssi on se mitä itse hankin elokuussa kortin saaneelle tyttärelleni. Kriteereinä olivat: etuveto, ajonvakautusjärjestelmä, toimiva ilmastointi, siisteys ja ruosteettomuus sekä riittävä koko ja teho maantieajoon. Mikään takavetoinen ei olisi tullut mieleenkään hankkia, tosin ei sellaisesta ollut kokemustakaan kun ajo-opetuksen hoidin Leonilla. Noita lippis-takaperin-Jonneja pikkubemareineen olen nähnyt tyttären lukion parkkipaikalla useammankin. Jälkikasvu on kertonut miten antavat vehkeillensä kenkää jo ko. parkkipaikalla. Se on hyvä jos oma jälkikasvu ajaa järkevästi, myös sitten kortin saatuaan kun faija ei ole enää kyydissä ja stereot ja kaverit huutaa täysillä ohjaamossa.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 17.10.18 - klo:22:10
Ensin etsitään takatuuppariin kunnon talvirengasta ja nyt onkin auto jo myyty ja halutaan tunkea paskaan kaupankylkiäisiksi... ;D
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=40767.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=40767.0)
Varmaan etuvetoinen Seat kiikarissa? ;)
E46 cabrio menee perjantaina vaihdossa e90 325i:hin. Cäbin mukana joutais mennä heikompikin setti.
On tämä kyllä melkoinen foorumi...
Lainaus käyttäjältä: maileri - 17.10.18 - klo:10:22
PIRELLI ICE ZERO FR
Moottori-lehti 10/2018
-Paras jäällä
-Erinomainen pito jäällä
-Tasapainoinen kokonaisuus
Tuulilasi 10/2018
-Huono pitkittäispito jäällä
-Se on selvästi parempi lumisissa olosuhteissa kuin jäällä
-Jääpitomittauksissa Pirelli jätetään armotta peränpitäjäksi
Kaksi testiä. Kaksi täysin päinvastaista lopputulosta. Kumman lehden tekemään testiin luotat? Kumpi tuloksista on oikea?
Molemmat tulokset
voivat olla oikein. Tuloksiin vaikuttavia asioita on monia: olosuhteet, renkaan valmistushetki/ominaisuuksien luontainen hajonta (laatuheittelyt), nopeus ja kantavuusluokka tms. Täysin vastaavaan koon renkaan EU-arvot voivat vaihdella suurestikin noiden jälkimmäisten parametrien mukaan. Testissä tuskin käytettiin runflat renkailla, joiden ominaisuudet nekin hieman poikkeavat. Voihan olla että Tuulilasin Pirelli on ollut vähän heikompi kappale ja/tai mittausolosuhteet poikkeavat toisen lehdin testistä niin ettei tuo rengas toimikkaan niin hyvin.
Tuohon samaan soppaan voin heittää vielä vibilagaren testin tulokset: Ice Zero FR oli testin neljäs kokonaispisteissä. Jäätesteissä 3/4:s heti kärjen (Nokian, Continental) jälkeen, ero vain vähäinen. Sivupidosta todetaan: ..styr IceZero bra i kurvorna både is och snö med hög sidogrepp, men på snöiga vägar kan balansen..blaablaa. Testissä mainitaan muuten että IceZero on saanut päivityksen 2018 aikana, jossa pehmeämpi kumiseos. Oisko toisella lehdellä päivitetty ja toisella ei? Heikkouksena märän ja kuivan tien ominaisuudet; jarrutus, vesiliirto ja testin suurin kulutus. Ota noista kolmesta testistä vaikka keskiarvo, niin lopputulos lienee lähimpänä todellisuutta :)
Lainaus käyttäjältä: jpee - 17.10.18 - klo:20:51
Miksei Suomessakin voitaisi siirtyä malliin, että ajetaan kitkoilla ja tarvittaessa peilijäiselle mökkitielle laitetaan ketjut alle?
Minä hommasin ketjut 20 vuotta sitten silloiseen Ford Focukseeni. Hommasin ne Alppireissua varten (poliisit eivät päästä ylös vuorille ilman ketjuja, jos keli on paha). Suomessa säilytin niitä sitten auton peräkontissa keväisiä mökkireissuja varten. Välillä mökkitie on ihan jäinen ja vetinen. Ei kuitenkaan tullut tarvetta laittaa ketjuja. Pääsi perille hyvin, kun ajoi hieman hiljempaa. Jos mökkitie vie kesällä 5 min ja talvella normaalisti 6 min, on minulla aikaa käyttää niinä harvoina kertoina 10 min. Seuraaviin autoihin en ole edes hommannut ketjuja.
Nastarenkailla voisi säätää muutaman minuutin talvessa, mutta se ei olisi niiden aiheuttamien haittojen arvoista.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:12:20
Jep. Pitohan on vain opettelukysymys... Eikä tosiaan ne kolarit koskaan kotinurkilla tapahdu, vaan jossain muualla. Miksi pitäisi ehdoin tahdoin laittaa huonot renkaat alle? En ymmärrä. Contin uusimmat nastat on nyt hommattu.
Jos tuolla sun kotitiellä jää jumiin siihen yhteen olemattoman pieneen nousuun tai jopa aja kolarin, niin se on nimenomaan ainoastaan kuskista kiinni. Jos olet pojastasi opettanut sellaisen koheltajan, ettei se malta 350 metrin mittaisella kotitien pätkällä pitää nopeuttaan olosuhteiden mukaisena Turun vuoriston piitkässä ja toodella vaativassa talvessa, niin sopii vain toivoa, että testivoitttajarenkaat kompensoivat totaalisen kädettömyyden.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 17.10.18 - klo:22:00
Miksipä sitten minua pitää kusipääksi tituleerata, jos talossa on volsun lisäksi pari pemariakin! Minusta hyvä auto on nautinto. Kokeile joskus.
Jos katsoo tuota sun väsynyttä trollailua nastarenkailla, benareilla ja takavedolla, niin se ei varsinaisesti allaviivaa persoonallisuutesi miellyttäviä ja älykäitä piirteitä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.10.18 - klo:21:48
Täytyisi tiedustella joltain rutinoiltuneelta Seat-kuskilta, mutta itse en ihan ensimmäisenä hae elämän nautintoja auton ratista.
Tai jos tuo perjantain Eurojaska napsahtaa, niin voisihan sitä kokeilla?
En silti ekana penaria olisi hommaamassa ;)
Voin ilmottautua tähän. Itse nautin seatilla ajamisesta, on tullut käytyä radallakin nauttimassa(ei tosin tällä nykyisellä), erittäin nautinnollista oli etuvedosta huolimatta. Ei etuvetoisuus nykyään muutenkaa ole mikään ajonautinnon tappaja, vaikka ensimmäinen seattini aika helposti jäikin paikoilleen sutimaan. Myös etuvetoinen cupra leoni on ollut nelikko golf ärrää nopeampi radalla. Olen ajanut myös etuvetoista bemaria, ihan mukava sekin oli.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 17.10.18 - klo:20:51
Miksiköhän Suomessa nähdään niin hankalana lumiketjujen käyttö oikeasti liukkailla sivuteillä, kun näillä monet ajavat varsin harvoin?
...
'Monet' / minä itte
ei ole sama kuin kaikki.
Kuinka moneen autoon ketjut mahtuu pyörimään lokarin sisään niin, että renkaat myös kääntyy?
Aika yleisesti eturenkaita käännettäessä renkaan ja lokarin / muun väliin jää vain rapia sentti tilaa.
Tuossa kun verrattiin vaikkapa Saksaan / alppialueeseen & onnistuu lumiketjujen käyttö sielläkin.
Ketjut on varalla hätätapauksia varten ja se on ihan eri asia kuin päivittäinen, tai edes viikottainen niiden kanssa puljaaminen.
Alppialue muu kuin Saksa: Itävallassa, Italiassa ja Ranskassa
saa käyttää nastarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.10.18 - klo:09:51
Jos katsoo tuota sun väsynyttä trollailua nastarenkailla, benareilla ja takavedolla, niin se ei varsinaisesti allaviivaa persoonallisuutesi miellyttäviä ja älykäitä piirteitä.
Mutta toisia kusipääksi kutsuminen nettifoorumeilla tiputti sut pois Vuoden aurinkoisin Mensalainen - kilpailusta?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 18.10.18 - klo:12:54
Mutta toisia kusipääksi kutsuminen nettifoorumeilla tiputti sut pois Vuoden aurinkoisin Mensalainen - kilpailusta?
Trollailulla on tapana ohjata keskustelua kyllä tuohon suuntaan, mutta silti en kyllä muista tuollaista kirjoittaneeni.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 18.10.18 - klo:12:21
Alppialue muu kuin Saksa: Itävallassa, Italiassa ja Ranskassa saa käyttää nastarenkaita.
Saa, mutta kyllä ne ovat todella todella harvinaisia siellä. Olen käynyt Alpeilla laskettelemassa reilut 20 kertaa ja nähnyt vain kerran yhdessä paikallisessa autossa nastat. Niiden lisäksi myös parissa suomalaisessa. Ovat ajaneet Suomesta Alpeille toiset rengassarjat mukanaan. Kolme rengasta oli köytetty suksibiksin päälle ja neljäs ilmeisesti vararenkaan paikalla. Matkalla sitten kahdet rengassulkeiset suuntaansa. Ensimmäiset Puttgardenissa ja toiset Alpeilla. Olisikohan kannattanut hankkia kitkat?
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 18.10.18 - klo:13:40
Saa, mutta kyllä ne ovat todella todella harvinaisia siellä. Olen käynyt Alpeilla laskettelemassa reilut 20 kertaa ja nähnyt vain kerran yhdessä paikallisessa autossa nastat. Niiden lisäksi myös parissa suomalaisessa. Ovat ajaneet Suomesta Alpeille toiset rengassarjat mukanaan. Kolme rengasta oli köytetty suksibiksin päälle ja neljäs ilmeisesti vararenkaan paikalla. Matkalla sitten kahdet rengassulkeiset suuntaansa. Ensimmäiset Puttgardenissa ja toiset Alpeilla. Olisikohan kannattanut hankkia kitkat?
Säännöllisesti tulee myös alpeilla vierailtua ja samoissa talvisissa hommissa :) .. eihän siellä nastoja käytetä, kun niitä ei siellä edes tarvita.
Monestikko olet nähnyt
henkilöautoja lumiketjut päällä? .. no olen minäkin, mutta harvoin.
Monestikko on ollut liukasta
matkalla hiihtokeskukseen.. en tarkoita itse hiihtokeskuksen mahdollisesti lumisia pikkukatuja, vaan päätie?
Teitä aurataan ja suolataan aivan hulluna, kun lunta tupruttaa.. lumipintaa & jäätä saa melkein hakea hiihtokeskuksiin johtavilla teillä.. paikoin sohjoa toki voi olla, mutta käytännössä
lähes aina olisi perille päässyt kesärenkailla. Tienhoito alppikeskuksiin johtavilla teillä on sopeutettu paikallisten autojen rengastuksen mukaiseksi.
Näin siis Itävalta ja Sveitsi (ja tottakait voi olla vaihtelua, kun ei ole joka jumalan paikassa tullut vierailtua).. Ranska & Italia alppireissuista on jo sen verta aikaa, että ei niin tarkkaan tienpintoja muista.
Paitsi sen, että Italiassa käytiin alkukauden lumilla usein kesärenkailla.. ennen 'varsinaisen talven' alkua, jolloin laaksot oli vasta syksykuosissaan.
Suomessa sama tilanne on vain
pääteillä. Olisi aika pöljää viritellä lumiketjuja jos muita kuin pääteitä on ajo-ohjelmassa säännöllisesti.
Jonkun mielestä se voi olla ok, mutta itte en niin tekisi, koska sopivalla rengasvalinnalla (skandi kitka / nasta) tarvetta ei ole.
Kenties lumiketjujen käyttäjäkunta Suomessa lisääntyy, kun talvirengaspakko muuttuu keliperustaiseksi 2020.
Lainaaajaneet Suomesta Alpeille toiset rengassarjat mukanaan
No tosiaan ei mitään järkeä.. tai ylipäätään edes ajaa Suomesta Alpeille, kun lentokoneet ja vuokra-autot on keksitty. Paitsi tietysti jos 'tärkeintä on matka eikä päämäärä' :)
Aiemmin olin vannoutunut skandinastakuski, vaikka ajelin pääasiassa Uuttamaata. Sitten nykyiseen autoon otin "riskillä" Nokian Hakkapeliitta R2 kitkat, mutta kuitenkin sen verran varovaisin mielin että samalla tilauksella takakonttiin lumiketjut mukaan. Kertaakaan en ole ketjuja tarvinnut, mutta kyllä kitkoilla piti vaimolle järjestää pieni "ratasessio" että pääsee tuntumaan mikä on ero entiseen. Nyt 30 tkm jälkeen pintaa enää 4 mm, joten taitaa mennä nämä vaihtoon ennen kevättä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 18.10.18 - klo:16:23
Monestikko olet nähnyt henkilöautoja lumiketjut päällä?
Todella monta kertaa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 18.10.18 - klo:16:23
Monestikko on ollut liukasta matkalla hiihtokeskukseen.. en tarkoita itse hiihtokeskuksen mahdollisesti lumisia pikkukatuja, vaan päätie?
Pari kertaa on tullut lunta läpi Saksan. Pohjolan kitkat ovat olleet elementissään. Monesti on satanut reilusti lunta Alpeilla ja autoja on pitkin poikin asentamassa ketjuja. Itse olen päässyt hyvin perille kylään etuvedolla ja pohjolan kitkoilla. Kerran poliisit pysäyttivät laaksossa käskivät laittaa ketjut. Ilman niitä ei saanut jatkaa.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 18.10.18 - klo:10:36
Voin ilmottautua tähän. Itse nautin seatilla ajamisesta, on tullut käytyä radallakin nauttimassa(ei tosin tällä nykyisellä), erittäin nautinnollista oli etuvedosta huolimatta. Ei etuvetoisuus nykyään muutenkaa ole mikään ajonautinnon tappaja, vaikka ensimmäinen seattini aika helposti jäikin paikoilleen sutimaan. Myös etuvetoinen cupra leoni on ollut nelikko golf ärrää nopeampi radalla. Olen ajanut myös etuvetoista bemaria, ihan mukava sekin oli.
Tämähän on ihan kuinka tuon alkuperäisen väitteen lukee.
Kyllä itsekin nautin Seatilla ajamisesta jossain määrin. Toki nauttisin varmaan enempi jos pussi kestäisi sijoittaa autoon vähintään 10x Seatin hinta, mutta yhdeksi ”elämän nautinnoksi” tuskin pystyisin sitäkään luokittelemaan liikenteessä.
Radalla nautintoa tuo oma kulkine ei varmaankaan tuottaisi, mutta ei sitä tekisi kyllä joku liki 10vuotta vanha penarikaan.
Hyvä silti että kukin saa nautintonsa jostain. Osa tästä melkoisesta foorumista ;)
Jotenkin itselle ketjujen virittely meidän talvessa on aika vieras ajatus, kun kuitenkin talvirenkaiden pidon kanssa tule karmeasti ongelmia (on ne pohjoismaiset kitkat tai nastat). Muutaman kerran noita ketjuja on vedelty auton alle kädet kohmeessa ja ihan heti samaan jumppaan en meidän kulmilla lähtisi. Ja kertaakaan ei ole kyllä ollut ongelmia pyöränkaarien tai renkaiden kääntymisen kanssa. Karmea noilla on ajellakin, sellanen ropina ja tärinä ;)
Ja erittäin paljon alpeilla on kiinni tuurista ja siitä millä korkeuksilla menee. Alle 1000m kyläkorkeuksilla yleensä ei ongelmia ja tiet vielä aika isoa väylää joita pidetään puhtaana järeällä kalustolla ja suolauksella (esim Zillertalin laakso, Innsbruck, Sölden, Anton, idässä Flachaut yms). Mutta siinä vaiheessa kun kyläkorkeus on jo reilusti yli kilsan ja pääsy toista, alkaa todennäköisyydet ketjutarpeille kasvaa aika vauhdilla. Esim Cervinia taisi olla 1800m, Les Deux Alpes 1600m, Madonna karmean mutkatien päässä, dolomiiteillä jos ajaa sopivaa reittiä, tie meni pariin tonniin ymsyms. Ja esim Andorrassa vedettiin ketjuilla koko ajan edellisenä talvena ja poliisit vielä vahti alempana, että ketjut oli autoissa (kyläkorkeus taisi olla 1500m+).
Lainaus käyttäjältä: ile - 19.10.18 - klo:16:19
Ja erittäin paljon alpeilla on kiinni tuurista ja siitä millä korkeuksilla menee. Alle 1000m kyläkorkeuksilla yleensä ei ongelmia ja tiet vielä aika isoa väylää joita pidetään puhtaana järeällä kalustolla ja suolauksella (esim Zillertalin laakso, Innsbruck, Sölden, Anton, idässä Flachaut yms). Mutta siinä vaiheessa kun kyläkorkeus on jo reilusti yli kilsan ja pääsy toista, alkaa todennäköisyydet ketjutarpeille kasvaa aika vauhdilla. Esim Cervinia taisi olla 1800m, Les Deux Alpes 1600m, Madonna karmean mutkatien päässä, dolomiiteillä jos ajaa sopivaa reittiä, tie meni pariin tonniin ymsyms. Ja esim Andorrassa vedettiin ketjuilla koko ajan edellisenä talvena ja poliisit vielä vahti alempana, että ketjut oli autoissa (kyläkorkeus taisi olla 1500m+).
Samaa mieltä, mutta huomiona, että Cervinian kylän korkeus keskustassa on 2000 m ja joitain metrejä päälle. (Val Thorens on 2300 m.)
Ketjuja olen kerran testannut ja sinällään ihan toimivat olivat, mutta toki aikamoinen virittäminen. Lisäksi "bonuksena" vanteeseen tulee herkästi jonkin verran käytön jälkiä.
Noniin antaa talven vaan tulla prkl. Autoilija yllättää talven tänä vuonna :D
Kävin äsken ruuvaamassa uudet kitkarenkaat alle.
Moottori-lehti vastasi antamaani palautteeseen nettiartikkelilla, joka löytyy moottori.fi sivulta:
Moottorin suuri kitkarengastesti: totuus Pirelli Ice Zero FR:n menestyksen takana
Erot Moottorin ja kilpailevan lehden kitkarengastesteissä ovat ihmetyttäneet lukijoitamme. Pirelli Ice Zero FR:n osalta poikkeavuudet selittyvät renkaiden valmistusajankohdilla.
Jaa artikkeli
Moottorin suuren nastattomien talvirenkaiden vertailun ilmestymisen jälkeen saimme muun muassa Twitterissä lukijoiltamme aiheellista palautetta koskien Pirelli Ice Zero FR:n menestystä jäällä tehdyissä jarrutuskokeissa.
Moottorin numerossa 10/2018 julkaistussa testissä Pirelli pärjäsi hyvin. Jarrutusmatka 25"5 km/h suoritetussa kokeessa oli jäällä 13,2 metriä, millä Ice Zero FR sijoittui kahdeksan kitkarenkaan joukossa toiseksi parhaaksi.
Samalla linjalla oli myös kilpailijamme Tekniikan Maailma numerossa 17/2018 ilmestyneessä talvirengastestissään. Pirelli Ice Zero FR pysähtyi 50"0 km/h nopeusalueella tehdyssä jääjarrutuksessa tasan 52 metrin matkalla, mikä oikeutti testin kymmenen kitkarenkaan joukossa niin ikään toiselle tilalle.
Lukijamme palaute koskee nimenomaan Tuulilasi-lehden samaan aikaan eli numerossa 10/2018 julkaistua nastattomien talvirenkaiden testiä, missä Pirelli Ice Zero FR:n menestys jääjarrutuksessa oli selvästi heikompaa. Rengas suoriutui 25"5 km/h tehdyssä jarrutuksessa 15,43 metrin matkalla, tuloksena jumbosija kahdeksan kitkarenkaan joukossa.
Kiteytettynä: Moottori ja Tekniikan Maailma pitävät Pirelliä jäällä hyvänä pysähtyjänä, Tuulilasi ei.
Kärki sama, häntäpää poikkeaa
Mikä sitten selittää näin isot erot testitulosten välillä? Rengaskoko on molemmissa testeissä sama 205/55 R16 94T XL, ja testiautotkin edustivat samaa kokoluokkaa.
Syytä voi hakea aluksi testausolosuhteista, jotka Moottorin testissä on selkeästi kerrottu:
Jarrutusmatka mitattiin nopeusvälillä 25"5 km/h. Kokeet tehtiin ulkoradoilla -5 °C lämpötilassa ja uusittiin indoor-testihallissa, jossa lämpötila oli -9 °C. Lopputulos on näiden kahden kokeen keskiarvo.
Tämän lisäksi kerroimme jutussa, että jarrutuskokeet on tehty kuivalla, sileällä jäällä, joka on kitkarenkaalle tavallaan se pahin mahdollinen olosuhde.
Tuulilasin testissä olosuhteita tai lämpötiloja ei kerrota, mutta jotain osviittaa saadaan vertailemalla jääjarrutuskokeemme parhaan renkaan, Continental Conti Viking Contact 7:n suoritusta Tuulilasin vastaavaan.
Käy ilmi, että jarrutusmatkoissa on Continentalin osalta vain marginaalinen ero (Moottorin 13,1 vastaan Tuulilasin 13,04 metriä), joten olosuhteissa ei tältä osin näyttäisi olevan poikkeavuuksia. Silti Pirellin jarrutusmatkoissa eroa testien välille kertyy peräti 2,23 metriä.
Talvirengasvertailu kitka
Pirelli parantanut huimasti
Huomio kohdistuukin seuraavaksi renkaiden valmistumisajankohtiin, jotka on testeissä selkeästi ilmoitettu. Selviää, että Moottorin ja Tekniikan Maailman tuoreimmissa testeissä on käytetty uudempaa, viikolla 3/2018 valmistettua Pirelli Ice Zero FR:ää kuin Tuulilasilla, jonka testirengas oli valmistettu viikolla 38/2017 (ks. oheinen taulukko).
Aivan ilmeisesti Pirellillä on tapahtunut Tuulilasin testin jälkeen melkoinen tuoteparannus nimenomaan jääjarrutukseen liittyen, sillä myös Tekniikan Maailman aiemmissa, vuosina 2017 ja 2016 tehdyissä testeissä Ice Zero FR sijoittui samaisessa kokeessa aivan häntäpäähän.
Näin kävi myös Tuulilasin edellisessä, vuonna 2016 julkaistussa testissä, missä jääjarrutuksen lämpötilaksi kerrottiin kahdeksan pakkasastetta. Nämäkin selviävät taulukosta, johon arvot on kerätty kunkin testiartikkelin sivuilta.
Saimme asiaan vahvistuksen Pirelliltä: Ice Zero FR on kuin onkin kokenut päivityksen, missä rengas on saanut pehmeämmän kumiseoksen. Tällainen päivitetty rengas oli mukana Moottorin ja Tekniikan Maailman testeissä, tunnetuin tuloksin. Myös eräiden ulkomaisten lehtien rengastestien vastaavat tulokset tukevat tätä.
Tällainen tuoteparantelu ei suinkaan ole tavatonta. Rengasvalmistajat tekevät tuotteisiinsa jatkuvaa kehitystyötä, ja ominaisuudet saattavat parantua ratkaisevastikin, vaikka renkaan nimi säilyy samana ja kulutuspinnan kuvio näyttää identtiseltä. Muutokset esimerkiksi kumiseoksessa tai renkaan rakenteessa kun eivät välttämättä näy päällepäin.
Kuluttajalle tilanne on tietysti hankala. Emme ota sen syvemmin kantaa kilpailijoidemme testeihin, mutta seisomme omien tulostemme takana. Renkaan ostajan kannattaakin olla tarkkana muun muassa siinä, minkä ikäisen renkaan itselleen ostaa.
Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Lauri Ahtiainen
Tuohan on ollut useassa lehdessä, että renkaita kehitetään kokoajan vaikka mallimerkintä pysyy samana.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.10.18 - klo:18:41
Tuohan on ollut useassa lehdessä, että renkaita kehitetään kokoajan vaikka mallimerkintä pysyy samana.
Ei se pointti ollut siinä. Vaan, että täysin samaan aikaan julkaistaan kaksi täysin päinvastaiset tulokset sisältävää testiä, jotka molemmat on otsikoitu Kitkarengastesti 2018. Jolloin kuluttaja ei voi mitenkään tietää, että kumpi näistä testeistä nyt pitää paikkansa. Nyt sitten selvisi Moottori-lehden ansiokkaassa täsmennysartikkelissa, että Moottori-lehden tulokset pitävät paikkansa jos rengas on paistettu faktisesti 0318 tai sen jälkeen. Ja Tuulilasi-lehden tuloksetkin pitänevät paikkansa 2017 vuoden puolella paistetuille renkaille. Eli kuluttajan täytyy nyt aina selvittää esim. nettikaupasta Pirellin Ice Zeroja tilatessa tuo paistoviikko, että varmasti saa ne 0318 jälkeen paistetut. Jos siis haluaa saada hyvän jääpidon surkean jääpidon sijaan.
Ja tässä vielä tiivistelmä noista testeistä:
PIRELLI ICE ZERO FR
Moottori-lehti 10/2018
-Paras jäällä
-Erinomainen pito jäällä
-Tasapainoinen kokonaisuus
Tuulilasi 10/2018
-Huono pitkittäispito jäällä
-Se on selvästi parempi lumisissa olosuhteissa kuin jäällä
-Jääpitomittauksissa Pirelli jätetään armotta peränpitäjäksi
Kaksi samaan aikaan julkaistua testiä. Kaksi täysin päinvastaista lopputulosta.
Miten tilatessa voi varmistua renkaiden päiväyksestä? Tällä viikolla ostin mummon autoon uudet talvirenkaat rengasliikkeestä. Renkaat ovat lähes kolme vuotta vanhat. Myyjän mukaan he eivät tilatessaan pysty vaikuttamaan renkaan päiväykseen.
Tuossahan ovat keskenään vertailukelpoisia. Toisessa testattu vanhoja ja toisessa testissä uusia ;) TM valitsi testiin tuoreiden renkaiden rinnalle lähes kaksi vuotta vanhan Michelinin, se ei ollut reilua. Paljonkohan Michelin on tuossa ajassa kehittynyt?
Lainaus käyttäjältä: K70 - 20.10.18 - klo:19:30
Miten tilatessa voi varmistua renkaiden päiväyksestä? Tällä viikolla ostin mummon autoon uudet talvirenkaat rengasliikkeestä. Renkaat ovat lähes kolme vuotta vanhat. Myyjän mukaan he eivät tilatessaan pysty vaikuttamaan renkaan päiväykseen.
Kysymällä etukäteen. Ja jos liikkeessä ei ole haluamaasi rengasta ja se joudutaan sinulle tukusta tai maahantuojalta erikseen tilaamaan, niin laitat kaupan ehdoksi sen, että renkaat ovat alla vuoden vanhat. Jos ovat yli niin perut kaupat.
Lainaus käyttäjältä: K70 - 20.10.18 - klo:19:30
Miten tilatessa voi varmistua renkaiden päiväyksestä? Tällä viikolla ostin mummon autoon uudet talvirenkaat rengasliikkeestä. Renkaat ovat lähes kolme vuotta vanhat. Myyjän mukaan he eivät tilatessaan pysty vaikuttamaan renkaan päiväykseen.
Vein firman auton renkaiden vaihtoon ja hain autoa, niin alla oli kolme vuotta vanhat merkkirenkaat. Kävelin tiskille takaisin ja totesin, että tuoreet renkaat alle. Eivät nikotelleet. Omien autojen kohdalla liikkeessä tarkastan renkaat ennen, kuin asennetaan alle, että ovat tuoreet!
Periaatteessa alle kolme vuotta vanhoja renkaita voidaan myydä uutena, mutta yli kolme vuotiaista pitäisi ilmoittaa.
https://www.rengasvalmistajat.fi/renkaiden-kayttoika-ja-ikamerkinnat (https://www.rengasvalmistajat.fi/renkaiden-kayttoika-ja-ikamerkinnat)
Uusina myytävät renkaat: suositus enintään viisi vuotta
Uusina renkaina voidaan myydä enintään viisi vuotta aiemmin valmistetut renkaat, koska renkaat säilyttävät oikein varastoituna alkuperäiset tekniset ominaisuutensa jopa 5 vuotta; hyvän kauppatavan mukaisesti asiakasta informoidaan renkaan valmistusajankohdasta, jos kyseessä on yli kolme vuotta vanhat renkaat.
^Ikuisena kitupiikkinä ostan usein vanhoja renkaita moottoripyörääni, koska takanakki kestää vain 4000 km ajon.
Huomattakoon että ajan vain kuivalla asfatilla, joten kokemuksia ei voi verrata auton renkaiden jääpitoon, mutta mp:ssä en ole havainnut mitään haittaa 5v vanhoistakaan renkaista. Ehkäpä vanha ikä näkyy auton renkaissa lähinnä siinä, että saman mallinimen uudempi versio voi olla vanhaa selvästi edistyneempi?
^Prätkän renkaista en itse ihan ensimmäisenä ala säästämään, mutta kukin toki tavallaan.
Lainaus käyttäjältä: K70 - 20.10.18 - klo:19:30
Miten tilatessa voi varmistua renkaiden päiväyksestä? Tällä viikolla ostin mummon autoon uudet talvirenkaat rengasliikkeestä. Renkaat ovat lähes kolme vuotta vanhat. Myyjän mukaan he eivät tilatessaan pysty vaikuttamaan renkaan päiväykseen.
Ite tilannu netistä ja aina tullu max muutaman kk ikäset.
Lainaus käyttäjältä: maileri - 20.10.18 - klo:19:12
Ei se pointti ollut siinä. Vaan, että täysin samaan aikaan julkaistaan kaksi täysin päinvastaiset tulokset sisältävää testiä, jotka molemmat on otsikoitu Kitkarengastesti 2018. Jolloin kuluttaja ei voi mitenkään tietää, että kumpi näistä testeistä nyt pitää paikkansa. Nyt sitten selvisi Moottori-lehden ansiokkaassa täsmennysartikkelissa, että Moottori-lehden tulokset pitävät paikkansa jos rengas on paistettu faktisesti 0318 tai sen jälkeen. Ja Tuulilasi-lehden
No niinhän siinä kävi kuten arvelin että molemmat tulokset olivat "oikein". Toinen oli hyllystä saadulla vm2017 renkaalla ja toinen sattumoisen uutta paistoerää. Ainakin osa lehdistä on siirtynyt siihen etteivät ota renkaita suoraan valmistajilta ettei rengasta "optimoida" testiä varten, vaan pyrkivät ostamaan hyllystä. Ja sieltä tulee sitten mitä tulee. En Moottorin testiä ole lukenut niin siltä osin en osaa sanoa miten renkaat hankittiin.
"Uudessa" Pirellissä on kumiseos todella pehmeää. Shore kovuus on 49, kun esim. Nokian R3:lla 56 ja Continentalin kitkalla 53. Michelinillä myös 56. Euro-kitkoilla mennään jo yli 60:n luokkaan. Pehmentämällä seosta saavutetaan ilmeisesti etua talviominaisuuksissa, mutta haittapuolena voi olla sitten "pehmeys" kuivalla kelillä ja heikompi kulutuskesto? Minkähänlainen on "uuden" Pirellin kulutuskesto esim. "vanhaan" verrattuna kun seosta on pehmennetty aika paljon, varsinkin kilpaveljiin/siskoksiin verrattuna? Tietenkin tuohon Pirellin paistoproblematiikkaan on helppo ratkaisu jos ei tiedä mitä erää tulee, ostaa yksinkertaisesti jonkun toisen renkaan.
Mitä olette mieltä pitäisikö kitkarenkaan olla profiililtaan matalampi mitä nastarenkaan? Itsellä oli joskus aikoinaan kitkat ja kyllä ne aika pehmeiltä tuntuivat kurveissa ts. kääntyivät alle. Tuota pystyi tosin hillitsemään laittamalla överipaineet.
Vieläkö nykykitkoissa on vastaavia ongelmia/ominaisuuksia, jos ostaa esim. 65 profiililla kitkat, vai kannattaisiko ostaa matalammat?
Lainaus käyttäjältä: jt - 21.10.18 - klo:22:20
"Uudessa" Pirellissä on kumiseos todella pehmeää. Shore kovuus on 49, kun esim. Nokian R3:lla 56 ja Continentalin kitkalla 53. Michelinillä myös 56. Euro-kitkoilla mennään jo yli 60:n luokkaan. Pehmentämällä seosta saavutetaan ilmeisesti etua talviominaisuuksissa, mutta haittapuolena voi olla sitten "pehmeys" kuivalla kelillä ja heikompi kulutuskesto? Minkähänlainen on "uuden" Pirellin kulutuskesto esim. "vanhaan" verrattuna kun seosta on pehmennetty aika paljon, varsinkin kilpaveljiin/siskoksiin verrattuna? Tietenkin tuohon Pirellin paistoproblematiikkaan on helppo ratkaisu jos ei tiedä mitä erää tulee, ostaa yksinkertaisesti jonkun toisen renkaan.
Ensimmäsenä tulee mieleen, että pehmeäpi Pirelli on vain testioptimoitu versio. Testirenkaissa kun kulutuskestävyydellä ja raaka-aineiden hinnalla ei ole mitään väliä, niin sinne voi helposti toimittaa tosi pitävää pehmeätä pintakumia olevat renkaat. Olisi mielenkiintoista käydä mittailemassa kaupan hyllyllä olevien renkaiden pehmeyttä.
Lainaus käyttäjältä: SkodaPirre - 23.10.18 - klo:14:14
Mitä olette mieltä pitäisikö kitkarenkaan olla profiililtaan matalampi mitä nastarenkaan? Itsellä oli joskus aikoinaan kitkat ja kyllä ne aika pehmeiltä tuntuivat kurveissa ts. kääntyivät alle. Tuota pystyi tosin hillitsemään laittamalla överipaineet.
Vieläkö nykykitkoissa on vastaavia ongelmia/ominaisuuksia, jos ostaa esim. 65 profiililla kitkat, vai kannattaisiko ostaa matalammat?
Itse ostaisin vain kitkat, jotka eivät ole tolkuttoman veltot rakenteeltaan. Itsellä edellisessä autossa oli 45-profiiliset kitkat alla, eikä tuokaan profiili mitään auttanut. Auto kulki tosi epävakaasti. Nykyiseen välitsin toisen valmistajan kitkat, ja vaikka profiili onkin 55, niin auto menee paljon vakaammin näillä korkeammilla renkailla.
Lainaus käyttäjältä: SkodaPirre - 23.10.18 - klo:14:14
Vieläkö nykykitkoissa on vastaavia ongelmia/ominaisuuksia, jos ostaa esim. 65 profiililla kitkat, vai kannattaisiko ostaa matalammat?
Itselläni on 60-sarjalaiset kitkat (Continental CVC6). Yhden talven kokemuksella en ole havainnut niitä millään lailla veltoiksi kaarreajossa.
Kitkoissa pitää olla tarpeeksi painetta, 2.8 nyt ainakin.
Omassa ongelmatapauksessani paineiden nosto ei auttanut yhtään mitään ja toimivammat kitkat toimivat hyvin kaikilla paineilla.
Viimetalvisissa contin parhaissa auttoi huomattavasti kun nosti 2.5:stä 2.8:aan.
Googyearin kitkat on mukavan jämäkät ajaa myös kaarteissa. Miinuspuolena tuo jämäkkyys tosin tuo jyrkemmän pidon rajan.
Tulkoot talvi! Nyt on alla käytetyt testihäviäjä kitkat! Saavat luvan toimia välikelin renkaina.
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 24.10.18 - klo:15:15
Nyt on alla käytetyt testihäviäjä kitkat!
Täällä varmaan muutama jäsen kehottaa valitsemaan arkun ja tekemään testamentin valmiiksi kun olet valinnut hengenvaaralliset kitkarenkaat. Vielä kun kyseessä on käytetyt ja testihäviäjät niin hengen lähtö on lähes varmaa kun autosi ei pysy edes tasaisella kuivalla asfaltilla paikallaan huonojen renkaiden takia ;D
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 25.10.18 - klo:11:55
Täällä varmaan muutama jäsen kehottaa valitsemaan arkun ja tekemään testamentin valmiiksi kun olet valinnut hengenvaaralliset kitkarenkaat. Vielä kun kyseessä on käytetyt ja testihäviäjät niin hengen lähtö on lähes varmaa kun autosi ei pysy edes tasaisella kuivalla asfaltilla paikallaan huonojen renkaiden takia ;D
Tällä areenalla on jäsenien "tietoisuus" ymmärrettävästi auto-/rengasasioissa keksimääräistä suurempaa ja sitä kautta myös toleranssit ja kommentit muotoutuvat.
Sieltä toiselta reunalta, eli ison rengasliikeketjun toimipisteen odotustilassa sivusta kuultua: Kaksi rengasta neljästä vaihtokunnossa, ei mitään ennakkohavaintoa asiakkaalla. Toisessa tapauksessa tulee hallista kaveri kertomaan, että kaikissa renkaissa kudosvaurio, ilmeisesti ohjauskulmien vuoksi. Eiku uusia (nasta)renkaita ostamaan.
Tavallinen autonkäyttäjä vain ajaa ja rengasliike tai joku muu väliintulija kertoo missä mennään. Parasta kauppaa myyjälle toki, jos pakkotilanteessa saa ilman sen pidempiä testivoittajien tutkisteluja renkaat myytyä. Ja tuossa paikassa vaihtoehtoja oli käytännössä vain se yksi, eli 9. ;)
Onhan se tavallaan outoa, kun turvallisuudentunne rakentuu pakosta saada nastarenkaat alle heti, kun Juha Föhr varoittaa lumisateesta. Renkaiden kunnolla ei niin väliä...
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 24.10.18 - klo:13:16
Viimetalvisissa contin parhaissa auttoi huomattavasti kun nosti 2.5:stä 2.8:aan.
Eiköhän tuo 2.8 ole jo auton valmistajankin suositus. No Polo gti:ssä ainakin
Mutta entäs näissä eco, bluemotion ym.. muut, missä vierintä kitka halutaan pieneksi 3,2 bar?
Kitkat alla jo toista päivää eikä ole ollut minkäänlaisia pito-ongelmia. Hiljaisuus on kyllä miellyttävää.
Huomasin että jotain uutta kehitystä on nastojen suhteen kuitenkin tapahtumassa, Continentalilta tulossa uutuus joka on ns. kuminasta, nastan runko on kumia, joten on varmasti jonkin verran hellävaraisempi tiestöä kohtaan. Ja mainonnan perusteella pitäisi jääpitokin olla ihan kohdillaan. eiköhän näistä saada ensi syksynä autolehtien vertailuja kun suosituimmat koot tulevat saataville. Hienoa kehitystä joka tapauksessa.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 29.10.18 - klo:09:17
Kitkat alla jo toista päivää eikä ole ollut minkäänlaisia pito-ongelmia. Hiljaisuus on kyllä miellyttävää.
Kesärenkailla on muuten hämmästyttävästi ihan sama homma. Pitoa on riittänyt tarpeeksi, ja ihan yhtä hiljaista kuin kesälläkin. 8)
"Uuden kitkarenkaan ”ihmekiteet” purevat lähes nastojen tapaan."
https://www.is.fi/autot/art-2000005873765.html?ref=rss (https://www.is.fi/autot/art-2000005873765.html?ref=rss)
Lainaus käyttäjältä: Natte - 30.10.18 - klo:09:44
"Uuden kitkarenkaan ”ihmekiteet” purevat lähes nastojen tapaan."
https://www.is.fi/autot/art-2000005873765.html?ref=rss (https://www.is.fi/autot/art-2000005873765.html?ref=rss)
Hyvä et Nokiakin osaa jo, muistaakseni Siltakivi mainosti moisia "kiteitä" kitkoissaan jo parikymmentävuotta sitten :D :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 30.10.18 - klo:11:12
Hyvä et Nokiakin osaa jo, muistaakseni Siltakivi mainosti moisia "kiteitä" kitkoissaan jo parikymmentävuotta sitten :D :D
Tosiaan Bridgestone käytti kiteitä näyttävässä Blizzak tv-mainoinnassaan jo kauan sitten. ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 30.10.18 - klo:13:56
Tosiaan Bridgestone käytti kiteitä näyttävässä Blizzak tv-mainoinnassaan jo kauan sitten. ;D
Onhan näitä timanttigranulaateilla varustettuja renkaita tehty Haminassa CR-Renkaiden toimesta jo 16 vuotta, ei tosiaan mikään uusi keksintö 8)
http://www.greendiamond.info/ (http://www.greendiamond.info/)
http://www.cr-renkaat.fi/yritys (http://www.cr-renkaat.fi/yritys)
Kummasti ne auton perä ja kyljet taas kuraantuvat harmaiksi, vaikka ei ole kertaakaan suolattu eikä hiekoitettu tänä syksynä. Muutos on selvä parin viikon takaiseen tilanteeseen nähden.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 02.11.18 - klo:10:08
Kummasti ne auton perä ja kyljet taas kuraantuvat harmaiksi, vaikka ei ole kertaakaan suolattu eikä hiekoitettu tänä syksynä. Muutos on selvä parin viikon takaiseen tilanteeseen nähden.
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ilmanlaatu-romahti-pyykosjarvella-ja-oulun-keskustassa-kuiva-ja-tyyni-pakkassaa-vaikuttaa-hiukkasten-maaraan/809212/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ilmanlaatu-romahti-pyykosjarvella-ja-oulun-keskustassa-kuiva-ja-tyyni-pakkassaa-vaikuttaa-hiukkasten-maaraan/809212/)
"Puissa ei ole enää hiukkasia sitovia lehtiä ja autojen nastarenkaat jauhavat pölyä ilmaan.Vaikka tuossa artikkelissa viitataan tieremonttiin Pyykösjärvellä, niin samalla lailla ilmanlaatu romahti myös keskustassa. Kyllähän tyyniä kelejä on myös kesällä, mutta jostain syystä ilmanlaatu ei samalla lailla romahda silloin. Samoin hiekoituskausi ei ole vielä nytkähtänyt kunnolla käyntiin artikkelin tekohetkellä, joten syytä ei voi hakea vain hiekoituksesta. Ei keskustan puiden lehdetkään liene se pölyä poistava tekijä. Jäljelle jää sitten paljasta asfalttia rouhivat nastarenkaat. No tuohan on vain kohtuu objektiivista päättelyä ja suurin osan tämänkin palstan kirjoittajista jollain lailla lienee ajattelevan että nastarenkaat kuluttavat asfalttia enemmän kuin nastattomat.
Sitten on se subjektiivisempi mielipide siitä riittääkö kitkat vai ei ja siitä on sitten useampaa mielipidettä. Tässä Oulun seuduilla about viikon ajelleella vaihtelevissa nollan ympärillä olevissa olosuhteissa, voi todeta että n. >90% nastat ropisevat ympärillä mutta niin se vain R2 kitkoissa pito riittää. Illalla pakastaa ja asuntoteiden pinnat kimaltavat, mutta eipä tuo normaalia tavanomaista talviajoa haittaa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 02.11.18 - klo:10:08
Kummasti ne auton perä ja kyljet taas kuraantuvat harmaiksi, vaikka ei ole kertaakaan suolattu eikä hiekoitettu tänä syksynä. Muutos on selvä parin viikon takaiseen tilanteeseen nähden.
Saman huomasin PK-seudulla.
Kyllä se niin on heti kun nastat alkaa ropisemaan niin johan on autot paskassa jos on vähääkään kosteutta tiellä. No mieluummin auton kyljissä kuin pölynä ilmassa. Auto on paskainen jo viikossa. Kesällä, vaikka miten sataisi vettä saa ajella vähintään tupla/triplamäärän, jotta sama saadaan likaisuus tai jopa vielä pidempään.. Eikä silloinkaan auto ole tuollaisen harmaan paskakerroksen peitossa.
Täällä maalla on kyljet ihan savessa kun traktoreilla ajetaan suoraan pelloilta valtatielle ja jätetään monta kiloa savipaakkuja tielle leviämään.
Näppärästi sitten sateella liukenevat sen verran että lentävät veden mukana sotkemaan ajoneuvot.
Prätkällä tosi kiva ajaa tuollaiseen liukumiinaan...
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 02.11.18 - klo:11:51
Kyllä se niin on heti kun nastat alkaa ropisemaan niin johan on autot paskassa jos on vähääkään kosteutta tiellä. No mieluummin auton kyljissä kuin pölynä ilmassa. Auto on paskainen jo viikossa. Kesällä, vaikka miten sataisi vettä saa ajella vähintään tupla/triplamäärän, jotta sama saadaan likaisuus tai jopa vielä pidempään.. Eikä silloinkaan auto ole tuollaisen harmaan paskakerroksen peitossa.
On ne nastat tehokkaita tien jyrsijöitä :)
Suolaa se 'harmaa paska' mitä luultavammin on.. suolausta tehdään varmuuden vuoksi heti jos on vaarana, että tiet jäätyy. Sateiden mukana tottakait kaikkea muutakin rapaa teillä.
https://www.destia.fi/uutishuone/tiedotteet/maanteiden-talvihoitokausi-alkaa-lokakuun-alussa-destian-kelikeskus-seuraa-saata-247.html (https://www.destia.fi/uutishuone/tiedotteet/maanteiden-talvihoitokausi-alkaa-lokakuun-alussa-destian-kelikeskus-seuraa-saata-247.html)
.. ja se musta paska on pikeä tms. liuenneessa muodoissa olevaa öljysekoitusta, jota irtoaa ja roiskuu eritasoisesti riippuen käytetyn päällysteen laadusta.
Autot paskaantuu myös niissä maissa enemmän talvikaudella, jossa ei nastoja käytetä.. moskaa vaan tulee sateiden myötä enemmän. Mutta esim. Saksassa autoja pestään
keskimäärin 5 x enemmän / vuosi vs Suomi. Jos autot ei likaantuisi niin ei niitä tarttisi pestäkkään.
Lainaajt: Kyllähän tyyniä kelejä on myös kesällä, mutta jostain syystä ilmanlaatu ei samalla lailla romahda silloin.
Ilmalaatu romahtaa talvikaudella
koko pohjoisella pallonpuoliskolla, johtuen kasvien kasvukaudesta.
Lainaapihistelijä: vaikka ei ole kertaakaan suolattu eikä hiekoitettu tänä syksynä
Missäpäin Suomea ei vielä ole käyty pakkasella?
Pekka lupaili koko marraskuun, ehkä jopa jouluun asti +5-10 ja kosteaa keliä.
Uuden asetuksen mukaan nyt saadaan moottoriteillä jatkaa "kesärajoituksia" kelin ollessa soveltuva moiseen holtittomaan hurjasteluun.
Miten toimit:
A) Jyrsin moottoritien asfalttia testivoittajanastoilla, vaikka tiedostan ettei_ne_ole PARHAAT mahdolliset asfalttikelin renkaat ja hevosmiesten tietotoimiston mukaan jopa vaaralliset yli 100km/h vauhdissa. Vaikka ilmeisesti renkaatkin ovat kehittyneet. Edellinen talvirajoitus moottoriteillähän perustui osaltaan siihen, ettei talvirenkailla (varsinkaan nastoilla) pidä ajaa yli 100km/h. Tien kulutus kasvaa exponentiaalisti ja nastarenkaat_ei_ole_turvalliset huippunopeuksissa...
B) Alla on uudet Testivoittaja kesärenkaat, koska_ne_ovat_parhaat_märälle_asfaltille. Säästän jarrutusmatkaa optimioloissa jopa 3m verrattuna testivoittajanastarenkaihin. Kitkoista puhumattakaan!
C) Kipaisen, paljon puhutut ja parjatut, uudet EURO-kitkat alle, koska ne ovat kiistatta monipuolisimmat Suomalaiseen syyskeliin muuttuvien nopeusrajoitusten maassa, kunhan ei ole pakkasta. Niissähän on mitä mainioin veden ja loskan siirtokyky ja toimivat mahdollisesti jopa paremmin moottoritienopeuksissa vesikelillä jarrutettaessa kuin testivoittajanastat tai skandikitkat.
D) Pidän auton pukeilla tallissa, herään tunnin aikaisemmin ja kierrän alle aina optimaaliset renkaat aamun kelin mukaan.
E) Ajan rauhallisesti, ennakoiden ja liikennettä herkeämättä seuraten keskiviivan tuntumassa ja aina 10 alle rajoituksen niin en joudu pulaan millään rengastuksella. Säästyn myös uusien selfietikkujen hyökkäyksiltä.
^
B) .. kesäkelit jatkuu vielä ainakin kuukauden.
&
F) Ajan vähemmän. Teitä on turha kuluttaa turhan päiten millään rengastyypillä. Märkä tie kuluu nopeammin kaikilla rengastyypeillä ajettaessa. Renkaiden märkään tien pintaan kohdistamat 'mikrovesisuihkut' jyrsii tiet. Kun veden virtausnopeus on riittävä se leikkaa mitä vaan.
On yksioikoista syyttää vain nastoja teiden kulumisesta (.. ja autojen likaantumisesta, kuten tuossa edellä).. kiistämättä kuitenkaan sitä, että ne teitä kuluttaa muita henkilöauton renkaita tehokkaammin. Nastojen merkitys lisäarvon tuojana onkin toisaalla. Raskas liikenne on teiden 'tuhoajana' on sitten omaa luokkaansa.
Missä oli maininta scandikitkoista, jotka ovat hengenvaaralliset vesikelissä?
Hyvin tuli selvittyä niillä kesänopeusrajoituksilla sekä tänään kaatosateessa!
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 02.11.18 - klo:14:16
Missäpäin Suomea ei vielä ole käyty pakkasella?
Enhän minä niin väittänyt, etteikö olisi käyty pakkasella. On täällä päijät-Hämeessä ollut pakkasta, alimmillaan jopa -10 C, mutta tiet kuivina. Ei ole
suolattu eikä hiekoitettu. Silti auto kuraantuu huomattavasti nopeammin kuin vielä kaksi viikkoa sitten.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 02.11.18 - klo:10:08
Kummasti ne auton perä ja kyljet taas kuraantuvat harmaiksi, vaikka ei ole kertaakaan suolattu eikä hiekoitettu tänä syksynä. Muutos on selvä parin viikon takaiseen tilanteeseen nähden.
ÖÖöö
Missä ihmeessä olet ajellut, sillä kyllä pääkaupunkiseudullakin teitä on suolailtu jo monta kertaa. Ei toki joka päivä, mutta...
Toki kuraa näkyy ihan reippaasti, sitä enempi, mitä enemmän on nastallisia liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 02.11.18 - klo:16:09
Enhän minä niin väittänyt, etteikö olisi käyty pakkasella. On täällä päijät-Hämeessä ollut pakkasta, alimmillaan jopa -10 C, mutta tiet kuivina. Ei ole suolattu eikä hiekoitettu. Silti auto kuraantuu huomattavasti nopeammin kuin vielä kaksi viikkoa sitten.
Ok.. olette
vielä siltä säästyneet.. muualla ei.
Ilmanlaatu romahtaa & saasteet / hiukkaset ilmassa kasvaa voimakkaasti aina kasvukauden loputtua & ilmojen viilettyä ja lämmityskauden alettua.
Sitä saastaa sitten kertyy autojenkin kylkiin. Tottakait pieni osa kasvaneista hiukkasmääristä johtuu autojen renkaistakin.
Ilmanlaadun mittaustuloksia eri kuukausilta löytyy netistä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 02.11.18 - klo:16:33
Ok.. olette vielä siltä säästyneet.. muualla ei.
Ilmanlaatu romahtaa & saasteet / hiukkaset ilmassa kasvaa voimakkaasti aina kasvukauden loputtua & ilmojen viilettyä ja lämmityskauden alettua.
Sitä saastaa sitten kertyy autojenkin kylkiin. Tottakait pieni osa kasvaneista hiukkasmääristä johtuu autojen renkaistakin.
Ilmanlaadun mittaustuloksia eri kuukausilta löytyy netistä.
Aika "rohkea" päättelyketju, että heikko ilmanlaatu likaa autot ja ilmalaadun kausittainen vaihtelu selittäisi pääosin autojen kuraantumisen.
Aika rohkea päättelyketju myöskin jos on sitä mieltä että nastarenkaat ovat ainoa heikon ilmanlaadun ja autojen kylkien sotkeentumisen lähde varsinkin näin lämmityskauden alettua.
Lainaus käyttäjältä: jt - 02.11.18 - klo:10:27
"Puissa ei ole enää hiukkasia sitovia lehtiä ja autojen nastarenkaat jauhavat pölyä ilmaan.
...Jäljelle jää sitten paljasta asfalttia rouhivat nastarenkaat....
Ymmärrän kyllä lämmityksen vaikutuksen ilmanlaatuun, mutta en näe sen tai puiden lehtien vaikuttavan merkittävästi autojen likaantumiseen. Käytännössä näen merkittävinä seikkoina autoissa käytettävät renkaat ja mahdollisesti tielle levitettävät liukkaudentorjunta-aineet.
Onhan se taivahan tosi että sulasta tiestä täällä etelässä nousee nyt vetistä liejua kun nastat hakkaa sitä tienpinnasta irti, sotkee valot ja kyljet. Nastavero olis ihan asiaa Suomessa, nopeasti totuttaisiin nastattomaan liikkumiseen. Minäkin totuin vaikka 40v. ensin nastoilla.
Jos kasvit poistaisivat ilmasta kiinteitä aineita, niin näitä aineita pitäisi kertyä kasveihin. Tällaisesta ei ole kuultu.
Kasvithan eivät hengitä kuten vaikkapa nisäkkäät, joten niiden kautta ei suuria ilmamääriä suodatu.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 02.11.18 - klo:18:40
Onhan se taivahan tosi että sulasta tiestä täällä etelässä nousee nyt vetistä liejua kun nastat hakkaa sitä tienpinnasta irti, sotkee valot ja kyljet. Nastavero olis ihan asiaa Suomessa, nopeasti totuttaisiin nastattomaan liikkumiseen. Minäkin totuin vaikka 40v. ensin nastoilla.
,,lä huoli kohta saat ajaa vaikka kesärenkailla ympäri vuoden ja jos vanhuus tekee tepposia, niin kannattaa myös katsoa Suomen karttaa. Suomi on aika pitkä maa, kun tuota veroa havittelet!
B) Kesärenkailla mennään kunnes tulee talvi.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 02.11.18 - klo:19:09
Jos kasvit poistaisivat ilmasta kiinteitä aineita, niin näitä aineita pitäisi kertyä kasveihin. Tällaisesta ei ole kuultu.
Jos et sinä ole kuullut, niin se ei tarkoita etteikö sitä tapahdu. Asiaa on kyllä tutkittu.. jos google toimii, niin löytyy. Kasvien mikrorakenteiset pinnat sitovat pienhiukkasia hyvin tehokkaasti (..puhumattakaan typpioksideista ja tietenkin co2:sta).
Kuten arvata saattaa.. kasvukaudella kasvien lehdet lisäävät epäpuhtauksia sitovaa kontaktipinta-alaa moninkertaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 02.11.18 - klo:19:09
Kasvithan eivät hengitä kuten vaikkapa nisäkkäät, joten niiden kautta ei suuria ilmamääriä suodatu.
:) .. toivottavasti oli vitsi.
LainaaTTO: Aika "rohkea" päättelyketju, että heikko ilmanlaatu likaa autot ja ilmalaadun kausittainen vaihtelu selittäisi pääosin autojen kuraantumisen.
Pääosasta en puhunut mitään. Tekijä muiden joukossa ja lukuisien eri tekijöiden prosenttiosuuksia ei tiedä meistä yksikään, vaikka joku ehkä luuleekin tietävänsä.
Vaaleaa likakerrosta autojen päällä näkee saastuneissa suurkaupungeissa, vaikka nastoja ei käytetä.. jostain muusta lähteestä sitä tulee.
^Nisäkkäät hengittävät - siis kaasua kulkee suuria tilavuuksia sisään ja ulos. Kasvit taasen ottavat hiilidioksidin diffuusion kautta.
Em. mekanismit ovat tyystin erilaiset ja nimen omaan läpi kulkeneen kaasun volyymit ovat hengittävien eliöiden kohdalla suuret. Ja kasvien osalta olemattomat.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 02.11.18 - klo:21:36
^Nisäkkäät hengittävät - siis kaasua kulkee suuria tilavuuksia sisään ja ulos. Kasvit taasen ottavat hiilidioksidin diffuusion kautta.
Em. mekanismit ovat tyystin erilaiset ja nimen omaan läpi kulkeneen kaasun volyymit ovat hengittävien eliöiden kohdalla suuret. Ja kasvien osalta olemattomat.
Tämä.ei pidä paikkaansa. Ison koivu hengittää kesällä yhtä paljon kuin sinä. Kasvien hengitys pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy kasvukaudella jopa sateliittikuvissa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.11.18 - klo:19:29
,,lä huoli kohta saat ajaa vaikka kesärenkailla ympäri vuoden ja jos vanhuus tekee tepposia, niin kannattaa myös katsoa Suomen karttaa. Suomi on aika pitkä maa, kun tuota veroa havittelet!
Unehtu siitä syntilistasta että se nastalieju likaa erityisen ikävästi auton ikkunapintoja. Kitkat toimivat talvirenkaina koko maassa, Hangosta Utsjoelle tai vaikka vanhaan Petsamoon. Huomaat sitten aikanaan itsekin, että kun ikää tulee lisää niin sitä jotenkin väistämättä viisastuu.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 02.11.18 - klo:22:36
Unehtu siitä syntilistasta että se nastalieju likaa erityisen ikävästi auton ikkunapintoja. Kitkat toimivat talvirenkaina koko maassa, Hangosta Utsjoelle tai vaikka vanhaan Petsamoon. Huomaat sitten aikanaan itsekin, että kun ikää tulee lisää niin sitä jotenkin väistämättä viisastuu.
Voisin melkein väittää, että kovin moni ei edes tuolla välillä ole ikinä asioinut. Toisin kuin minä vuosittain useamman kerran!
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 02.11.18 - klo:19:59
Pääosasta en puhunut mitään. Tekijä muiden joukossa ja lukuisien eri tekijöiden prosenttiosuuksia ei tiedä meistä yksikään, vaikka joku ehkä luuleekin tietävänsä.
Vaaleaa likakerrosta autojen päällä näkee saastuneissa suurkaupungeissa, vaikka nastoja ei käytetä.. jostain muusta lähteestä sitä tulee.
Kannattaako aihetta sitten hämmentää tuomalla vähämerkityksisiä asioita mukaan? Toki varsinaisen asian/ongelman käsittelyn tuolla voi sekoittaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.11.18 - klo:23:19
Voisin melkein väittää, että kovin moni ei edes tuolla välillä ole ikinä asioinut. Toisin kuin minä vuosittain useamman kerran!
Mulla tulee paljon ajoa alueella Pohjois Norja, Ivalo, Karikasniemi, Salla, Kemijärvi... Satunnaisia harvoja ajoja myös metsäautoteillä tuolla alueella. Pirullisimpia ovat porot kevättalven liukkailla. Niiden vuoksi saa jarrutella usein. Lisäksi tuiskukelit... Viime.talvena Norjasta palatessa oli todella liukkas vesi, jää keli. Vettä satoi jään päälle ja hiekoitusta ei ollut ehditty tehdä ylämäkiin... Silti en pidä Lappia erityisen vaikeana renkaille. Liikennettä on vähän ja liukkaus on helppo ottaa huomioon tilannenopeuksilla. Lisäksi liukasta on harvoin.
Nyt eka kertaa elämässä alla kitkat (R3). Olen vielä skeptinen, vaikka alku yllättänyt positiivisesti, mutta käynnissä vasta kuherruskuukausi. Tarvittawssa olen valmis alentamaan nopeuksia 5 km/h kitkojen vuoksi. Saa nähä tarviiko.
Olen jääräpäinen nastakannattaja, mutta ympäristönäkökohdat ja kitkojen raju kehitys rohkaisivat kokeilemaan uutta. Aivan järjetöntä roikkua koko elämää yhdessä mielipiteessä kokeilematta avomielin jotain muuta.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 02.11.18 - klo:22:13
Tämä.ei pidä paikkaansa. Ison koivu hengittää kesällä yhtä paljon kuin sinä. Kasvien hengitys pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy kasvukaudella jopa sateliittikuvissa.
Ei siellä kaupunkien (kivi)keskustoissa kovin paljoa ole kasveja, mukaan lukien isoja koivuja. Pölyn vaikutus on hyvin paikallinen, eli siellä missä on pölyn lähteitä, on myös pölyäkin (lue: vilkkaasti liikennöityjä teitä). Ennen nastakautta lehtipuut ovat jo kellastaneet/osin jo tiputtaneet lehtensä, joten siltä osin fotosynteesi on jo aika lailla loppunut. Tottakai kasvukaudella kasvustolla on suora ja epäsuora vaikutus pölyn sitomiseen ja kasvukauden jälkeenkin epäsuora (havupuut).
Lainaus käyttäjältä: TTO - 03.11.18 - klo:00:28
Kannattaako aihetta sitten hämmentää tuomalla vähämerkityksisiä asioita mukaan?
Saiko se hämmennyksiin, että johonkin asiaan vaikuttavia tekijöitä voi olla enemmän kuin 1 kpl.
Vaiko se, että sinun mielestä ainoa oikea syy johonkin ei olekkaan kaikkien muiden mielestä merkitsevin, vaan 'vähämerkityksellinen'.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 03.11.18 - klo:00:28
Toki varsinaisen asian/ongelman käsittelyn tuolla voi sekoittaa.
Mikä tämä "ongelmasi" oli? Jos auto likaantuu, niin pese se. Jos "ongelma" on se, että suurin osa suomalaisista ajaa talvella nastarenkailla, niin se on nyt vaan kestettävä.. tai koitettava vaikuttaa päättäjiin ja saada muutos lakiin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005887481.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005887481.html)
Uudet hakkapeliitta 9 nastat otettu alle ja n. 50 km/h vauhdista ylöspäin renkaista tulee voimakas uliseva ääni. Onko tällaista tullut muilla vastaan?
Kerran nokia nastat ostaneena minulla sama ilmiö. Soitin Nokian as palveluun jossa tekninen tuki neuvoi ajamaan useamman tuhannen ennen lopullsta päätelmää, nastat sopeutuvat renkaisiin ja kuluvat hieman. Melu vähenikin mutta hiljaisia niista renkaista ei tullut. Luulisin että 9 pitäisi olla sis ajettuna jo kohtuu hiljainen. Kommentoitkoon lisää joilla 9 alla.
Nastarenkaat nyt pitävät enemmän ääntä, kuin kitkat, koska niissä on nastoja ;D. Sama ominaisuus oli myös hakkapeliitta 8:ssa ja kyllä nuo muutkin nastarenkaat pitää ääntä.
"Olen jääräpäinen nastakannattaja, mutta ympäristönäkökohdat ja kitkojen raju kehitys rohkaisivat kokeilemaan uutta. Aivan järjetöntä roikkua koko elämää yhdessä mielipiteessä kokeilematta avomielin jotain muuta."
On aina piristävää lukea kommentteja, joissa puhutaan viisaita. Itselle kävi aivan samoin ja tähän mennessä kaikki ok viime talvesta osan kitkoilla ajaneena. Periaatteet ovat joskus aika p........no jätetään sanomatta. Ymmärrän toki perustelut myös nastoille. Toisessa autossa nastat jollottavat edelleen, mutta ei niinkään periaatteesta vaan keveydestä ja avustimien puutteesta johtuen.
Sellainen tuntuma on, että hinnoissa ei ole ollut nousua ja kilpailu on lisääntynyt. Näin pintapuolisesti seuranneena.
Tuossa edellä puhuttiin nastojen ja auton kylkien kuraantumisen korrelaatiosta. Olisi joskus kiva nähdä, millaista kuraa autoihin tulisi jos suolatulla tieosuudella ajaisi vain kitkarenkailla varustettuja autoja. Tiesuolahan on suhteellisen valkoista, samoin lumi. Vesi taas on väritöntä. Lähtökohtaisesti noiden edellämainittujen sekaantumisesta syntyvästä soossista ei pitäisi tulla mustaa. Minkä väristä se mahtaisi olla ilman nastojen irrottamaa pikeä ja muuta tummempaa ainesta, se olisi hauska tietää.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.11.18 - klo:16:05
Nastarenkaat nyt pitävät enemmän ääntä, kuin kitkat, koska niissä on nastoja ;D. Sama ominaisuus oli myös hakkapeliitta 8:ssa ja kyllä nuo muutkin nastarenkaat pitää ääntä.
Ominaisuus todellakin ja vain Nokiat ovat ujeltaneet kuin sikaa tapettaisiin. Hakkapeliitta 8 ujelluksesta löytyy kokemuksia monelta muultakin, kun lukee vanhempia rengaskeskusteluja. Toisaalta mitäpä muutakaan voi odottaa valmistajalta joka systemaattisesti manipuloi rengastestejä. Kai siihen joku syy täytyi olla, että huijasivat vuosikausia. Ujeltavat renkaat tuskin olisivat pärjänneet testeissä.
Kuka muistaa vielä Hakkapeliitta 09:t? Ne ne vasta ujelsi. Onneksi senaikailla (tavis)-autoilla (mitsu lancer, saab puukenkä, mazda 626) ei juuri 80 kovempaa uskaltanut/päässyt.
Olikin viimeiset nastat mistä pidempää kokemusta, ne kyllä piti mutta meteli oli infernaalinen, siksi vaihtui kitkat ja niissä pysynyt.
Firman pakussa oli tuliterät Hakka 8:t ja ne/se onkin ainoa auto/kerta kun on tullut osumaa. Ei vaan pysähtynyt ajoissa, vaikka ihan rajoitusten puitteissa mentiin.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 03.11.18 - klo:18:18
Firman pakussa oli tuliterät Hakka 8:t ja ne/se onkin ainoa auto/kerta kun on tullut osumaa. Ei vaan pysähtynyt ajoissa, vaikka ihan rajoitusten puitteissa mentiin.
Oliko vika tuolloin renkaissa vai kuskissa ja oliko tuolloin renkaat myös tuliterät?
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 03.11.18 - klo:17:21
Ominaisuus todellakin ja vain Nokiat ovat ujeltaneet kuin sikaa tapettaisiin. Hakkapeliitta 8 ujelluksesta löytyy kokemuksia monelta muultakin, kun lukee vanhempia rengaskeskusteluja. Toisaalta mitäpä muutakaan voi odottaa valmistajalta joka systemaattisesti manipuloi rengastestejä. Kai siihen joku syy täytyi olla, että huijasivat vuosikausia. Ujeltavat renkaat tuskin olisivat pärjänneet testeissä.
Kummasti pärjäävät edelleen testeissä. Tiesithän miksi Ruotissa Contin talvirenkaat jätettiin arvioimatta?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.11.18 - klo:18:26
Kummasti pärjäävät edelleen testeissä. Tiesithän miksi Ruotissa Contin talvirenkaat jätettiin arvioimatta?
Varmaan samasta syystä kuin Tuulilasi ei ottanut uusia Michelinejä ollenkaan testiin ja sai siksi Nokiankin pärjäämään. Tekniikan Maailmassa oli kaikki isot merkit ja Nokia putosi kärkikolmikosta. Jos oikein uskoo Nokiaan niin voihan sitäkin pärjäämiseksi sanoa ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.11.18 - klo:18:24
Oliko vika tuolloin renkaissa vai kuskissa ja oliko tuolloin renkaat myös tuliterät?
Kuskissa tietysti se vika aina on!
Mutta kun kelaa, et takana on parimiljoonaa kilsaa eikä kraapuakaan, kaikki talvet kitkoilla jne.
Sitten kun on nastat, tuliterä bilika jossa alla sensyksyn (alle 3000km) ajetut testivoittajanasta, nii johan kolahtaa!
No ei ollu paha, jos ois ollu 5-10m enempi tilaa, ois (ehkä, oma arvio) ehtiny pysähtyy. Maantiellä, metsätielle kääntymässä ollut, puutavaraautonkuljettaja ei töyssyä edes huomannut.
Vakuutus korvasi ja kukaan ei loukkaantunut, eli senpuolesta gummit ja kuski toimi melkohyvin. Mutta olisinko ajanut vieläkin hiljaisemmalla vauhdilla jos ei olisi ollut testivoittajarapinanastat alla? Ja välttänyt tapahtuneen????
Toisaalta minä kolistelin satasen vauhdista viime talvena turun motarin ruuhkissa tuliterillä huippukitkoilla letka kun jarrutti eteen puikannutta hitaasti ajavaa niin kyllä kivasti tömähti edellä ajaneeseen nastafanin autoon nopeudella 10-15 km/h. Kummasti kolistelun jälkeen motarin nopeus laskettiin 80 km/h. Ei auta selittelyt. Peräänajaja on syyllinen vaikka edelläajajalla olisi 250 nastaa per rengas.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 03.11.18 - klo:20:15
Toisaalta minä kolistelin satasen vauhdista viime talvena turun motarin ruuhkissa tuliterillä huippukitkoilla letka kun jarrutti eteen puikannutta hitaasti ajavaa niin kyllä kivasti tömähti edellä ajaneeseen nastafanin autoon nopeudella 10-15 km/h. Kummasti kolistelun jälkeen motarin nopeus laskettiin 80 km/h. Ei auta selittelyt. Peräänajaja on syyllinen vaikka edelläajajalla olisi 250 nastaa per rengas.
Eip ois varmaa tuossa auttanut vaikka ois ollut Carlos Saintz-rallypiikkipyörät?
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 03.11.18 - klo:19:02
Varmaan samasta syystä kuin Tuulilasi ei ottanut uusia Michelinejä ollenkaan testiin ja sai siksi Nokiankin pärjäämään. Tekniikan Maailmassa oli kaikki isot merkit ja Nokia putosi kärkikolmikosta. Jos oikein uskoo Nokiaan niin voihan sitäkin pärjäämiseksi sanoa ;D
Luetko noita testejä? Toimittaako valmistaja aina renkaita vai onko niitä kaupoissa saatavilla? JA mistä tuo testimanipulointi mahtoi johtua? Miksi TM mm. testaa aina jälkikäteen renkaat? Taidat olla pikkaisen ulalla miten nämä koijarit paljastuu Continental ja Nokian renkaat ;D. Sitten rupeat vielä myytäviä kohteita erikseen torpeedoimaan.
Continental & Nokia nastat = parhaat.. Continental ovat omien kokemusten mukaan hiljaisemmat.
Molempien pito hyvä. Uusimmat Michelin 4 pito kait jäällä vielä parempi, mutta sulalla kelillä ei niin hyvä.
Continental tuntuu olevan varma valinta kesällä ja talvella.. mielellään toki 'kotimaista' Nokiaa suosisi, mutta kun renkaat tulee pääosin ryssistä, niin ei.
Lainaus käyttäjältä: tet - 03.11.18 - klo:16:35
Olisi joskus kiva nähdä, millaista kuraa autoihin tulisi jos suolatulla tieosuudella ajaisi vain kitkarenkailla varustettuja autoja.
Olen ajanut muutaman kerran Saksan läpi Alpeille. Ensimmäisellä kerralla oikein hämmästelin aamulla Sveitsissä, kun punainen autoni oli tullut yön aikana valkoiseksi. Ei harmaan kuraiseksi kuin täällä Suomessa, vaan valkoiseksi. Näky oli niin poikkeava Suomessa totuttuun.
Tässä esimerkki
(http://www.parkviewhillscarspa.com/wp-content/uploads/2016/12/salty-car-1-300x225.jpeg)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 04.11.18 - klo:08:55
Olen ajanut muutaman kerran Saksan läpi Alpeille. Ensimmäisellä kerralla oikein hämmästelin aamulla Sveitsissä, kun punainen autoni oli tullut yön aikana valkoiseksi. Ei harmaan kuraiseksi kuin täällä Suomessa, vaan valkoiseksi. Näky oli niin poikkeava Suomessa totuttuun.
Meinaatko että nastat tuovat värin? ;D
Mitään tekemistä ei toki ole tien materiaalilla.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 04.11.18 - klo:09:02
Meinaatko että nastat tuovat värin? ;D
Meinaan. Kaksi viikkoa sitten täällä Suomessa autot eivät kuraantuneet. Nyt kuraantuvat. Tien materiaali on pysynyt samana. Ainoa mikä on muuttunut on että suurimmassa osassa autoja on nastat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 04.11.18 - klo:09:09
Meinaan. Kaksi viikkoa sitten täällä Suomessa autot eivät kuraantuneet. Nyt kuraantuvat. Tien materiaali on pysynyt samana. Ainoa mikä on muuttunut on että suurimmassa osassa autoja on nastat.
Höpöhöpö, ei nastat mitään värjää. Maa kun sekoittuu veteen, siitä tulee ruskeaa. Kyllä Suomessakin saa auton valkoiseksi joillain tieosuuksilla. Ja valkoisuus tulee suolasta.
Muista, että myös Asfalttiyyppi vaihtelee eri teillä, ja osassa autobahnoja on vielä betoni. Sveitsissäkin saa toki käyttää nastoja.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 04.11.18 - klo:09:19
Sveitsissäkin saa toki käyttää nastoja.
Niin saa, mutta ei moottoritiellä. Tein havainnon valkoiseksi suolatusta autosta moottoritien ensimmäisellä P-paikalla heti Baselin jälkeen. Pohjois Saksasta siihen Baseilin P-paikkaan on täydellinen nastakielto. Sitäpaitsi niitä nastallisia autoja on Sveitsissä todella todella vähän. Puhutaan promillen osista. Johtuen juuri ettei niillä saa ajaa moottoritiellä. Olen törmännyt vai yhteen nastalliseen autoon Verbierissä. Se oli jonkin sveitsiläinen kyläautona.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 04.11.18 - klo:09:19
Höpöhöpö, ei nastat mitään värjää. Maa kun sekoittuu veteen, siitä tulee ruskeaa.
Olen ajanut viimeiset kolme viikkoa pelkästään asfaltilla. Samoja reittejä. Kolme viikkoa sitten auto ei kuraantunut. Nyt kuraantuu. Ajamiani tieosuuksia ei ole suolattu eikä hiekoittetu. Mikä mielestäsi selittää viimeaikaisen kuraantumisen?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 04.11.18 - klo:09:19
Kyllä Suomessakin saa auton valkoiseksi joillain tieosuuksilla.
Niin saa, jos tulee liukkaat kelit aikaisin syksyllä ja monilla on vielä kesärenkaat alla. Sitten kun nastoja on jo paljon liikenteessä, ei saa enää valkoiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 04.11.18 - klo:09:42
Mikä mielestäsi selittää viimeaikaisen kuraantumisen?
No tämähän on jo selvitetty VTT:nkin tutkimuksissa.
Kitkarenkaista hioutuu asfaltin takia kumieosta ja nykyaikaisesta halvasta ja heikkolaatuisesta asfaltista sekalaista ainesta ja ne veteen sekoittuneena liimautuu autojen kylkiin, Siinä syy sille autojen paskaantumisille.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 04.11.18 - klo:09:51
Kitkarenkaista hioutuu asfaltin takia kumieosta ja se veteen sekoittuneena liimautuu autojen kylkiin, Siinä syy sille autojen paskaantumisille.
Siis kitkarenkaat, joiden osuus on 15% kuraavat Suomen autot? Et voi olla tosissasi.
Normaaliälyinen kyllä tajuaa että se tumma lieju on nastojen hienontamaa tummaa(bitumi/kivi) tienpintaa.
Edullisesti tuli saatua uudet Hankookin iz2 w616 kitkarenkaat koossa 205/55/16. Hintaa sarjalle jäi 250e ja työt ei maksanut mitään, kun oman firman rengaskoneella pyöräytin gummit vanteelle. Ei nuo testivoittajia ole, mutta kokeillaan, jos pärjätään noilla yksi talvi.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 04.11.18 - klo:10:13
Edullisesti tuli saatua uudet Hankookin iz2 w616 kitkarenkaat koossa 205/55/16. Hintaa sarjalle jäi 250e ja työt ei maksanut mitään, kun oman firman rengaskoneella pyöräytin gummit vanteelle. Ei nuo testivoittajia ole, mutta kokeillaan, jos pärjätään noilla yksi talvi.
Kaveri osti noi samat viime syksynä, tosin koko oli 235/45/17 ja on alla vanhassa A6 quattrossa ja hänen kommenttien perusteella on oikein kelvolliset renkaat ja hinta-laatu suhde kohdillaan. :)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 04.11.18 - klo:03:30
Continental & Nokia nastat = parhaat.. Continental ovat omien kokemusten mukaan hiljaisemmat.
Molempien pito hyvä. Uusimmat Michelin 4 pito kait jäällä vielä parempi, mutta sulalla kelillä ei niin hyvä.
Continental tuntuu olevan varma valinta kesällä ja talvella.. mielellään toki 'kotimaista' Nokiaa suosisi, mutta kun renkaat tulee pääosin ryssistä, niin ei.
Siellä ne contitkin osittain tehdään. Ainakin minun IceContact 2 on tehty venäjällä
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 04.11.18 - klo:09:57
Et voi olla tosissasi.
En minä omia uskomuksiani ja kuvitelmiani täällä julista, kuten sinä.
Mistä sitten johtuu että ennen kitkarenkaiden keksimistä ja markkinoilletuloa ei autot Suomessa talvikelissä kuraantuneet???
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 04.11.18 - klo:10:02
Normaaliälyinen kyllä tajuaa että se tumma lieju on nastojen hienontamaa tummaa(bitumi/kivi) tienpintaa.
Ja 'normaalia' älykkäämpi tajuaa, että asia ei ole noin yksioikoinen.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 04.11.18 - klo:09:51
No tämähän on jo selvitetty VTT:nkin tutkimuksissa.
Kitkarenkaista hioutuu asfaltin takia kumieosta ja nykyaikaisesta halvasta ja heikkolaatuisesta asfaltista sekalaista ainesta ja ne veteen sekoittuneena liimautuu autojen kylkiin, Siinä syy sille autojen paskaantumisille.
Linkitätkö vielä tuo VTT:n tutkimuksen?
Musta tahma piinaa autoilijoita ympäri Etelä-Suomea " Sotkee autot, eläimet ja paikoin jopa talojen ikkunat
https://www.rakennuslehti.fi/2018/01/musta-tahma-piinaa-autoilijoita-ympari-etela-suomea-sotkee-autot-elaimet-ja-paikoin-jopa-talojen-ikkunat/ (https://www.rakennuslehti.fi/2018/01/musta-tahma-piinaa-autoilijoita-ympari-etela-suomea-sotkee-autot-elaimet-ja-paikoin-jopa-talojen-ikkunat/)
Eivät osaa edes kertoa missä vika. Onko se suolauksessa, tiessä vai voisiko johtua renkaista...
Lainaus käyttäjältä: V-O - 04.11.18 - klo:12:14
Mistä sitten johtuu että ennen kitkarenkaiden keksimistä ja markkinoilletuloa ei autot Suomessa talvikelissä kuraantuneet???
Autothan ovat kuraantuneet talvisin Suomessa niin kauan kuin muistan (70-luvulta saakka). Kuraantuminen oli ennen vielä pahempaa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 03.11.18 - klo:10:39
Saiko se hämmennyksiin, että johonkin asiaan vaikuttavia tekijöitä voi olla enemmän kuin 1 kpl.
Vaiko se, että sinun mielestä ainoa oikea syy johonkin ei olekkaan kaikkien muiden mielestä merkitsevin, vaan 'vähämerkityksellinen'.
Mikä tämä "ongelmasi" oli? Jos auto likaantuu, niin pese se. Jos "ongelma" on se, että suurin osa suomalaisista ajaa talvella nastarenkailla, niin se on nyt vaan kestettävä.. tai koitettava vaikuttaa päättäjiin ja saada muutos lakiin.
Vaikuttavia tekijöitä on useampi, mutta turha keskustella lillukanvarsista, ellei sitten tahallaan haluta jatkaa asian hämmentämistä.
Auton likaantuminen ei ole se ongelma - auton voi pestä, jos huvittaa. Ja lain mukaan tosiaan teitä saa edelleen rouhia nastoilla.
Järkevintä olisi pohtia nykytilanteen hyötyjä vs haitat ja eri vaihtoehtojen erilaiset kustannukset. Tähän ei tietenkään tällaisessa internet-keskustelussa päästä, koska keskustelu pomppii ja joukkoon tulee erilaisia "faktoja" jatkuvalla syötöllä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 04.11.18 - klo:09:09
Meinaan. Kaksi viikkoa sitten täällä Suomessa autot eivät kuraantuneet. Nyt kuraantuvat. Tien materiaali on pysynyt samana. Ainoa mikä on muuttunut on että suurimmassa osassa autoja on nastat.
Etelässä aika kuraiseksi vetää ja sanoisin. että lokakuu ollut aika samanlaista.
Ihan vaan tuo laskentakuviosi ei mene ihan jakeluun. Myöhemmin arvio, että 15% kitkat ja tässä, että suurimmassa osassa on alla jo nastat.
Tänään kun messukeskuksen parkkikselta kävelin läpi niin sanoisin, että noin 10% autoissa nastat. Kummasti 10% aiheuttaa jo tuollaisen kuraongelman ja kuten tuossa olikin kommenttia, ihan rengas- & liikenneturistina veikkaan, että juttu on pikkasen monimuotoisempi.
Mutuna väittäisin, että ennen kyllä autot kuraantui ainakin etelässä vähemmän. Ihan vaan johtuen kunnon talvista vaikka varmasti suolaakin kylvettiin ehkä enemmän.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 04.11.18 - klo:19:44
Auton likaantuminen ei ole se ongelma - auton voi pestä, jos huvittaa.
Ei olekaan, sen voi aina pestä. Se on kuitenkin indikaattori paljon vakavammasta ongelmasta.
https://yle.fi/uutiset/3-5236346
Lainaus käyttäjältä: TTO - 04.11.18 - klo:19:44
Vaikuttavia tekijöitä on useampi, mutta turha keskustella lillukanvarsista, ellei sitten tahallaan haluta jatkaa asian hämmentämistä.
Auton likaantuminen ei ole se ongelma - auton voi pestä, jos huvittaa. Ja lain mukaan tosiaan teitä saa edelleen rouhia nastoilla.
Järkevintä olisi pohtia nykytilanteen hyötyjä vs haitat ja eri vaihtoehtojen erilaiset kustannukset. Tähän ei tietenkään tällaisessa internet-keskustelussa päästä, koska keskustelu pomppii ja joukkoon tulee erilaisia "faktoja" jatkuvalla syötöllä.
Kommentti, joka ei vastaa omaan päähän betonoituneita mielipiteitä ja yhtä ainoaa totuutta = lillukanvarsia ja tahallista asian hämmentämistä.
Oma kirjoitus on faktaa ja toisten "faktaa".
..ja lisää..
LainaaPihistelijä: Kaksi viikkoa sitten täällä Suomessa autot eivät kuraantuneet. Nyt kuraantuvat. Tien materiaali on pysynyt samana. Ainoa mikä on muuttunut on että suurimmassa osassa autoja on nastat.
..Tai kitkat
ja tienpinnat muuttuneet useammin märiksi
ja suolaus ehdittiin paikoin aloittaa
ja kasvukausi loppunut ja...
Jostain syystä oma auto ei likaannu havaittavasti enemmän nyt kuin 2 viikkoa sitten.. suuri vaikutus lienee sillä mitä teitä ajelee.
Itte ajelen vielä kesärenkailla.. nykymääräysten mukaan joulukuun alussa
pakko vaihtaa talvirenkaat (kitkat), vaikka tarvetta tuskin olisi vielä silloinkaan.
2020 alkaen keliperustaisuus on hyvä uudistus. Ainakin etelärannikolla voi päästellä kesärenkailla läpi 'talven' / talvirengaskausi lyhenee kenties vain pariin viikkoon.
Tuosta saadaan sitten mielenkintoista dataa, että väheneekö autojen likaantuminen, katupöly, veritulpat ja infarktit kuinka dramaattisesti?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 05.11.18 - klo:11:00
Kommentti, joka ei vastaa omaan päähän betonoituneita mielipiteitä ja yhtä ainoaa totuutta = lillukanvarsia ja tahallista asian loppunut ja...hämmentämistä.
Oma kirjoitus on faktaa ja toisten "faktaa".
..ja lisää....Tai kitkat ja tienpinnat muuttuneet useammin märiksi ja suolaus ehdittiin paikoin aloittaa ja kasvukausi
Jostain syystä oma auto ei likaannu havaittavasti enemmän nyt kuin 2 viikkoa sitten.. suuri vaikutus lienee sillä mitä teitä ajelee.
Itte ajelen vielä kesärenkailla.. nykymääräysten mukaan joulukuun alussa pakko vaihtaa talvirenkaat (kitkat), vaikka tarvetta tuskin olisi vielä silloinkaan.
2020 alkaen keliperustaisuus on hyvä uudistus. Ainakin etelärannikolla voi päästellä kesärenkailla läpi 'talven' / talvirengaskausi lyhenee kenties vain pariin viikkoon.
Tuosta saadaan sitten mielenkintoista dataa, että väheneekö autojen likaantuminen, katupöly, veritulpat ja infarktit kuinka dramaattisesti?
Voisitko listata aiheeseen liittyvät nastarenkaita merkittävämmät tekijät?
Tuo lakimuutos ei vaikuta mitään, jos autojen alla pyörivät edelleen samat renkaat. Vai tehdäänkö tuon jälkeen päätelmä, että käytössä olevilla renkailla ei ole asiaan vaikutusta, koska lain mukaan alla on saanut pitää kesärenkaita pitempään?
Lainaus käyttäjältä: TTO - 05.11.18 - klo:11:27
Voisitko listata aiheeseen liittyvät nastarenkaita merkittävämmät tekijät?
En.. ovat moneen kertaan edellä. Kenties jääneet lukematta, koska ovat 'lillukanvarsia' ja 'tahallista asian hämmentämistä'?
'Tahallista asian hämmentämistä' on myös se, että muuttelee lainaamaansa tekstiä :)
Lainaus käyttäjältä: TTO - 05.11.18 - klo:11:27
Tuo lakimuutos ei vaikuta mitään, jos autojen alla pyörivät edelleen samat renkaat. Vai tehdäänkö tuon jälkeen päätelmä, että käytössä olevilla renkailla ei ole asiaan vaikutusta, koska lain mukaan alla on saanut pitää kesärenkaita pitempään?
Pitäisi ainakin vaikuttaa lyhentämällä talvirengaskautta keskimäärin.. toki mukana on autoilijoiden oma vastuu keliin sopivasta rengastuksesta.
Jos
kaikki autoilijat vaihtavat talvinakit alle syksyllä & keväällä samaan aikaan kuin nykyään, niin silloin ei tietenkään ole vaikutusta.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 05.11.18 - klo:12:16
En.. ovat moneen kertaan edellä. Kenties jääneet lukematta, koska ovat 'lillukanvarsia' ja 'tahallista asian hämmentämistä'?
'Tahallista asian hämmentämistä' on myös se, että muuttelee lainaamaansa tekstiä :)
Pitäisi ainakin vaikuttaa lyhentämällä talvirengaskautta keskimäärin.. toki mukana on autoilijoiden oma vastuu keliin sopivasta rengastuksesta.
Jos kaikki autoilijat vaihtavat talvinakit alle syksyllä & keväällä samaan aikaan kuin nykyään, niin silloin ei tietenkään ole vaikutusta.
Käytin palstan lainausnappia sellaisenaan. Pitääkö harjoittaa lisäksi jotain erillistä oikolukua? Tai millä tavalla hämmensin tahallani asiaa?
Jostain syystä nämä tien kulumista vähentävät keksinnöt keskittyvät nastarenkaisiin. Miksei mihinkään muuhun merkittävään tekijään tule tien kulumista vähentäviä keksintöjä?
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/kuminasta-vahentaa-tien-kulumista-20-uutuus-valmistetaan-suomessa-6746855 (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/kuminasta-vahentaa-tien-kulumista-20-uutuus-valmistetaan-suomessa-6746855)
Jo viistoista vuotta kitkoilla ajaneena vähän harmittaa, kun vasta ostamassani Audi A6:ssa onkin uudet nastarenkaat. Toki rengasäänet ei niin haittaa, mutta tietoisuus siitä, että ne nastat siellä turhaan rapisevat, harmittaa. Ajelut minulla on pääosin Oulun seudulla ja pohjoisempana, mutta kerran pari vuodessa on myös kehäykkösen ruuhkat silmien edessä.
Nastarenkaita perustellaan mm. sillä, että jos kaikki ajaisivat kitkoilla, olisivat tiet kovin kiillottuneita ja liukkaita. Luulisinpa tienhoidon muuttuvan vähitellen tuota silmällä pitäen. Suola ei auta kovemmilla pakkasila, joten jospa saataisiin taas hiekkaa teillemme...
Nastattomuus ei ole vaikuttanut ajotyyliin tai mihinkään muuhunkaan. Ennakointi on mitä on ja yleensä on aina pärjätty. Rengastyypistä johtuvia vaaratilanteita ei ole ollut.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.11.18 - klo:15:50
Missä oli maininta scandikitkoista, jotka ovat hengenvaaralliset vesikelissä?
Hyvin tuli selvittyä niillä kesänopeusrajoituksilla sekä tänään kaatosateessa!
Tätä itsekin ihmettlen, että onko kyse rengaskauppiaiden propagandasta vai mistä kun kitkarenkaita väitetään kesällä hengenvaaralliseksi. Totta on, että vesiliirtoon joutuu herkemmin kuin uudella kesärenkaalla, mutta kun iso osa autolijoista ajaa suht kuluneilla kesärenkailla...
Liekö vain sattumaa, etten ole kertaakaan joutunut vesiliirtoon vanhoilla kitkoilla (joilla ei enää talvella ajeta).
Lainaus käyttäjältä: SIN - 06.11.18 - klo:12:45
Tätä itsekin ihmettlen, että onko kyse rengaskauppiaiden propagandasta vai mistä kun kitkarenkaita väitetään kesällä hengenvaaralliseksi. Totta on, että vesiliirtoon joutuu herkemmin kuin uudella kesärenkaalla, mutta kun iso osa autolijoista ajaa suht kuluneilla kesärenkailla...
Liekö vain sattumaa, etten ole kertaakaan joutunut vesiliirtoon vanhoilla kitkoilla (joilla ei enää talvella ajeta).
Minun kommenttini ei liittynyt mitenkään scandikitkojen käyttöön kesärenkaana kesällä.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 05.11.18 - klo:12:30
Jostain syystä nämä tien kulumista vähentävät keksinnöt keskittyvät nastarenkaisiin. Miksei mihinkään muuhun merkittävään tekijään tule tien kulumista vähentäviä keksintöjä?
Nastarenkaan tapauksessa on paljon petrattavaa tienkulutuksen vähentämiseksi, siinä lienee myös looginen syy miksi innovaatioita viritellään teiden säästämiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Ei normi kitkarengas käsittääkseni eroa tienkulutuksen osalta juurikaan kesärenkaista, sitä paitsi kitkan kumi on keskimäärin pehmeämpää kuin kesärenkaissa.
Nastoja säädellään jo ihan lainsäädännönkin tasolla ja monessa EU-maassa nastarenkaat ovat joko kiellettyjä kokonaan niiden negatiivisten vaikutusten vuoksi tai sitten niiden käyttöä rajoitetaan eri tavoilla. Siinä vähän lisäinspiraatiota innovoida.
Aivan aluksi todettakoon, että seuraava kommentti liittyy olosuhteisiin Helsingissä ja ylipäätään Etelä-Suomessa.
On taas se aika vuodesta, kun eräs liikenteen ilmiö harmittaa. On alkanut noin kuusi kuukautta kestävä ajanjakso, jonka aikana suuri joukko autoilijoita parhaansa mukaan jyrsii teiden paljaista pinnoista päällystettä nastarenkaillaan. Jotkut ajoivat Helsingissä nastarenkailla jo lokakuussa, mutta varsinaiseen vauhtiin päällysteen kuorinta pääsi pari viikkoa sitten, kun sääennusteet lupasivat tänne eteläänkin lumipyryä. ”Nyt on syytä nopeasti vaihtaa talvirenkaat”, alkoivat meteorologit ohjeistaa autokansaa. Ja autokansa totteli kuuliaisesti. Nyt nastat sitten rapisevat Helsingin paljailla kaduilla tuonne huhti-toukokuun vaihteeseen.
Olisiko tämä voinut mennä tosin? Ehkäpä. Renkaidenvaihtokehotuksen sijaan meteorologit olisivat voineet esimerkiksi todeta, että ”jos ei ole pakko autolla lähteä, niin huomenna kannattaa matka tehdä julkisilla” tms. No, ehkä tämä ei ole autokansalle vaihtoehto edes pääkaupunkiseudulla, missä joukkoliikenne toimii hyvin. Ja onhan se niinkin, että enemmin tai myöhemmin talvikumit on alle laitettava. Mutta miksi renkaissa pitää olla nastat? Mihin niitä Helsingissä ja Etelä-Suomessa oikein tarvitaan, kun tiet ovat melkein koko talven sulia?
Nastarenkaiden suureen suosioon on mielestäni kaksi pääsyytä. Ensimmäinen, ja todennäköisesti merkittävin, on tapa ja tottumus. Talvirengas on tavalliselle, autoasioista ja -tekniikasta vähät välittävälle henkilölle nimenomaan nastarengas. Talvirenkaan täytyy jotenkin erota kesärenkaasta, ja nasta on se erottava tekijä. Autoilijoiden suuri enemmistö ei puntaroi erilaisia talvirengasvaihtoehtoja, vaan pähkäilyn kohteena on lähinnä se ajankohta, jolloin nastarenkaat laitetaan alle. Ajo-olosuhteilla ei ole vaikutusta. Nastoilla mennään oli alla sitten lunta, jäätä tai paljasta asfalttia. Talvella kun ajetaan talvirenkailla.
Toinen syy on varautuminen. Etelä-Suomessakin saattaa talvella olla teitä, joiden pinta on jäässä. Tällaisissa olosuhteissa nastarengas, varsinkin silloin kun se on uusi tai uudehko, on kiistatta paras vaihtoehto. Olennaista kuitenkin on, että myös nastattomalla talvirenkaalla pärjää. Se, että nastarengas on ääriolosuhteissa paras, ei tarkoita sitä, että nastaton vaihtoehto olisi huono.
Miten nastattomien talvirenkaiden osuutta voitaisiin lisätä? Siten, että jokin ulkoinen tekijä saisi ihmiset pohtimaan talvirengasvalintaansa. Vaihtoehtoja "herätteen" antamiseen on useita. Tukholmassa on alueita, joilla nastarenkaiden käyttö on kielletty. Tämä on johtanut nastattomien talvirenkaiden käytön lisääntymiseen. Eikä vain niiden osalta, jotka kieltoalueilla haluavat ajaa, vaan myös yleisesti. Oslossa on jo jonkin aikaa ollut käytössä nastarengasmaksu. Nastarenkaita saa siis käyttää, mutta siitä joutuu jonkin verran maksamaan.
Muitakin vaihtoehtoja voisi olla. Nastattomia talvirenkaita käyttävän pysäköinti voisi olla ilmaista, tai pysäköintimaksu voisi olla alennettu. Nastattomilla talvirenkailla ajaville voitaisiin antaa oikeus käyttää bussikaistoja. Kaupunki voisi käynnistää talvirenkaisiin liittyvän tiedotuskampanjan. Vaihtoehtoja varmasti on. Totaaliselle kieltolinjalle ei tarvitsisi lähteä. Olennaista olisi saada autoilijoiden suuri enemmistö tekemään itselleen seuraavat kysymykset: 1) Kuinka usein minä ajan olosuhteissa, joissa tienpinta on jäässä? 2) Voisiko näissä olosuhteissa pärjätä a) nastattomilla talvirenkailla b) jättämällä auto kotiin? Näihin kysymyksiin vastaaminen antaisi perusteet vastata siihen kaikkein tärkeimpään kysymykseen: Tarvitsenko minä nastarenkaita?
Miksi nastattomien talvirenkaiden osuutta pitäisi sitten lisätä? Siksi, että tässä joka vuosi toistuvassa asfaltin irtijyrsimisessä ja uudelleen kiinnittämisessä ei enää vähään aikaan ole ollut mitään järkeä. Ilmasto lämpenee, mikä lisää teiden sulana oloaikaa. Raskaan liikenteen vuoksi suolausta ei suinkaan olla vähentämässä, vaan päinvastoin lisäämässä. Myös tästä seuraa, että varsinkin pääteillä ja kaupungeissa ajetaan talvellakin sulilla teillä. Autotekniikka kehittyy koko ajan, ja yhä useampi ajaa erilaisilla avustimilla ja turvavarusteilla varustetuilla autoilla. Varautuminen ja ”mielenrauhan hakeminen” on yksinkertaisesti mennyt överiksi. Nastarenkaista aiheutuvat haitat ylittävät niistä saatavat hyödyt.
Mitä haittaa nastarenkaiden käytöstä sitten on? Tähän kysymykseen ei ole tarkoituksenmukaista tässä syvällisemmin mennä, sillä asiaa on jo perusteellisesti käsitelty mm. tässä ketjussa. Todettakoon vain, että nastarenkaat heikentävät ilmanlaatua varsinkin kaupungeissa, mistä puolestaan seuraa terveyshaittoja. Nastarenkaat lisäävät myös tienpidon kustannuksia varsin huomattavilla summilla.
Edellä mainitut nastarenkaiden aiheuttamat haitat eivät ehkä paina ”automiesten” puntarissa paljoakaan. Hengitysilman laadusta ja terveydestä puhumista saatetaan pitää ”viherpiipertämisenä”, ja kyllä valtiolta täytyy rahaa löytyä nastojen irtijyrsimän asfaltin uudelleen kiinnittämiseen. Niin paljon autoilijaa verotetaan, että kyllä hänellä täytyy olla edes oikeus ajaa tiet joka vuosi urille.
Erään seikan kuitenkin luulisi olevan lähellä myös ”automiesten” sydäntä. Nimittäin rengasmelun. Nastarenkaiden käyttö merkitsee sitä, että asfaltin täytyy jo uutena sisältää karkeahkoa kiviaineista, jotta se kestäisi nastojen puoli vuotta kestävän jyrsinnän. Ja kun nastoilla on paljailla pinnoilla puoli vuotta ajettu, on rengasmelun päälähde valmis. Suomessa laadukkaatkin autot ovat meluisia sen vuoksi, että me jyystämme nastoilla tiemme karheiksi.
Oheinen video on kuvattu tämän vuoden lokakuussa nelostiellä Lahden eteläpuolella. Tiellä on vuorotellen uutta ja vanhaa nastarenkaiden jyrsimää asfalttia. Eron rengasmelussa huomaa selvästi. Uudella, ja suomalaisittain sileällä asfaltilla jopa Audi A3:sta tulee hiljainen auto. Pian tämä hiljaisuus on kuitenkin muisto vain. Tie on koko talven sula, ja kun siitä noin kuusi kuukautta jyystetään nastarenkailla, on tulevana keväänä tarjolla muutakin kuin kevään kohinaa. Nimittäin renkaiden jyminää.
PS. Video kannattaa katsella kuulokkeita käyttäen.
https://www.youtube.com/watch?v=qIAzY6jsblY&feature=youtu.be (https://www.youtube.com/watch?v=qIAzY6jsblY&feature=youtu.be)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 07.11.18 - klo:18:08
Miten nastattomien talvirenkaiden osuutta voitaisiin lisätä? Siten, että jokin ulkoinen tekijä saisi ihmiset pohtimaan talvirengasvalintaansa. Vaihtoehtoja "herätteen" antamiseen on useita. Tukholmassa on alueita, joilla nastarenkaiden käyttö on kielletty. Tämä on johtanut nastattomien talvirenkaiden käytön lisääntymiseen. Eikä vain niiden osalta, jotka kieltoalueilla haluavat ajaa, vaan myös yleisesti. Oslossa on jo jonkin aikaa ollut käytössä nastarengasmaksu. Nastarenkaita saa siis käyttää, mutta siitä joutuu jonkin verran maksamaan.
Autoliiton sivulta löytyy hyvä lista minkälaisia "herätteitä" on käytössä eri euroopan maissa:
https://www.autoliitto.fi/nastarenkaiden-kaytto-euroopassa-2017 (https://www.autoliitto.fi/nastarenkaiden-kaytto-euroopassa-2017)
* Alemmat nopeusrajoitukset (pitkä lista maita); esim. Belgia: Nopeusrajoitus 60 km/t maanteillä. Takalasiin laitettava nopeusmerkki "60" (merkin halkaisija 21 cm). Nopeusrajoitus moottoriteillä 90 km/h.
* Roiskeläppäpakko: esim. Italia
* Ajokieltoalueet: esim. Ruotsi.
* Nastarengastarra; Itävalta
* Lisämaksut; Norja
Mutta joo, tulin itsekin pari vuotta sitten samaan johtopäätökseen että eihän tässä mitään järkeä ole, siis ajella lähes puolet vuodesta nastarenkailla pääosin sulalla asfaltilla. Usein kuitenkin perustellaan nastarenkaita "etelä-Suomen vaihtelevilla olosuhteilla". Tjoo, mitenkähän ne norjalaiset sitten pärjäävät, taatusti on "vaihtelevammat" olosuhteet Atlannin rannalla ja maassahan ei oikeastaan muuta olekaan kuin mäkiä.
^^Asiallinen kirjoitus, peukuttaisin jos voisin. :)
Kun vielä lisätään tieto suolauksen lisäämisestä niin kesä tulee talven keskelle:
https://www.talouselama.fi/uutiset/tulevana-talvena-teille-heitetaan-taas-enemman-suolaa-ja-syykin-on-selva/430f0f05-411b-3bc0-a666-6bfab23de36a (https://www.talouselama.fi/uutiset/tulevana-talvena-teille-heitetaan-taas-enemman-suolaa-ja-syykin-on-selva/430f0f05-411b-3bc0-a666-6bfab23de36a)
Toki perusteena on raskas liikenne ja tienhoidon parantaminen.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 05.11.18 - klo:12:30
Käytin palstan lainausnappia sellaisenaan. Pitääkö harjoittaa lisäksi jotain erillistä oikolukua? Tai millä tavalla hämmensin tahallani asiaa?
Tässä painettu lainausnappia ja teksti kopioitui
oikein.. onnistuu
lähes kaikilla muillakin.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 05.11.18 - klo:12:30
Jostain syystä nämä tien kulumista vähentävät keksinnöt keskittyvät nastarenkaisiin. Miksei mihinkään muuhun merkittävään tekijään tule tien kulumista vähentäviä keksintöjä?
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/kuminasta-vahentaa-tien-kulumista-20-uutuus-valmistetaan-suomessa-6746855 (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/kuminasta-vahentaa-tien-kulumista-20-uutuus-valmistetaan-suomessa-6746855)
Puhuin edellä ennenkaikkea autojen likaantumisesta, mutta keskitytään nyt sitten teiden kulumiseen.
Rengasvalmistajat lienevät valveutuneita ja siksi innovoivat. Nastarenkaiden teitä kuluttavaa vaikutusta ei ole kait tämän ketjun kirjoituksissa kielletty.
Nastat on kuitenkin teiden kuluttamisessa vain yksi lisänyanssi.. ja täällä osa kirjoittelijoista antaa sen kuvan, että olisi lähes ainoa.
Tiet kuluu kaikkialla missä autoja on.. uusia keksintöjä on moniin siihen vaikuttaviin tekijöihin hankalampi keksiä.
Suurin kuluttava ja urauttava voima on transformaatio, jonka suuri aiheuttaja on raskas liikenne. Toiseksi kaikki renkaat jauhaa tietä pölyksi..
nastarenkaat on tässä toki muita rengastuksia tehokkaammat.
Tien pinnalla oleva vesi lisää tien kulumista huomattavasti. Suomessa sään vaihtelu lisätekijänä.. vesi => jää, joka laajenee.
Esim. Saksassa on saatu mittaustuloksia, joiden mukaan pahimmillaan jopa 85 prosenttia alle 10 mikrometrin hengitettävistä hiukkasista olisi peräisin tiepäällysteen kulumasta, renkaista ja jarruista. Saksassa ei käytetä nastarenkaita ja silti tiet kuluu. Jos Saksassa ajelee pikkasen pääteiden ulkopuolella (joita remontteerataan jatkuvasti), niin huomaa, että pienemmät tiet on paikoin surkeassa kunnossa. Niin surkeassa, että Suomesta on vaikea löytää niin karusti kulunutta asfalttia. Liikennemäärät on suremmat, mutta so not.. ei käytetä nastoja.
Tuossa Mattinen edellä pohti..
LainaaMutta miksi renkaissa pitää olla nastat? Mihin niitä Helsingissä ja Etelä-Suomessa oikein tarvitaan, kun tiet ovat melkein koko talven sulia?
Tätä minäkin ihmettelen. Autoilijoilla on oman järjen käyttö sallittu rengasvalinnassa.
(OT: Kun juuri katsoin pitkäaikais sääennustetta, niin
kesärenkailla voi hyvin jatkaa 1.12 talvirengaspakkoon saakka.. ja todennäköisesti paljon pidemmällekkin
voisi.)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:11:50
Esim. Saksassa on saatu mittaustuloksia, joiden mukaan pahimmillaan jopa 85 prosenttia alle 10 mikrometrin hengitettävistä hiukkasista olisi peräisin tiepäällysteen kulumasta, renkaista ja jarruista. Saksassa ei käytetä nastarenkaita ja silti tiet kuluu. Jos Saksassa ajelee pikkasen pääteiden ulkopuolella (joita remontteerataan jatkuvasti), niin huomaa, että pienemmät tiet on paikoin surkeassa kunnossa. Niin surkeassa, että Suomesta on vaikea löytää niin karusti kulunutta asfalttia. Liikennemäärät on suremmat, mutta so not.. ei käytetä nastoja.
Toivottavasti nyt osasin lainata oikein ja kelvollisesti...
Oletetaan, että lainauksen teksti Saksan mittaustuloksista on totta. Silti sillä ei ole aiheeseen varsinaista merkitystä, koska kukaan ei myöskään ole kiistänyt sitä, että tiet kuluvat jonkin verran joka tapauksessa. Suomessakin kulumaa tapahtuu varmasti kesälläkin. Prosenttilaskuissa on aina 100 % "käytettävissä", joten komealta kalskahtava 85 % ei käytännössä tässä tapauksessa merkitse mitään.
Jt:llä ja Mattisella oli hyvin tiivistettyjä kommentteja tuossa aikaisemmin.
Minä toisaalta ymmärrän tuon nastarenkaisiinvaihdon, kun kerran meteorologit suurinpiirtein maailmanlopun
ennusteita viskeli.. Rengasfirmoilla oli kalenterit liki täys samantien. Heti kun vapaa aika löyty, niin jengi riensi
renkaitansa vaihdattamaan.
Nyt tosiaankin on se tilanne, (ainakin läntisellä Uudellamaalla ja Vantaalla, missä olen havaintoja tehnyt) että
valtaosalla on nastat alla.
Tämä on mielestäni hiukan väärin, kun miettii mikä keli tuolla vallitsee. :-\
Oma kulkineeni rouhii teitä vielä hyvin keliin sopivilla kesärenkailla.
Ne pyörii alla tällä menolla sinne joulukuun alkuun...
Lainaus käyttäjältä: TTO - 08.11.18 - klo:12:36
Toivottavasti nyt osasin lainata oikein ja kelvollisesti...
Oletetaan, että lainauksen teksti Saksan mittaustuloksista on totta. Silti sillä ei ole aiheeseen varsinaista merkitystä, koska kukaan ei myöskään ole kiistänyt sitä, että tiet kuluvat jonkin verran joka tapauksessa. Suomessakin kulumaa tapahtuu varmasti kesälläkin. Prosenttilaskuissa on aina 100 % "käytettävissä", joten komealta kalskahtava 85 % ei käytännössä tässä tapauksessa merkitse mitään.
Jt:llä ja Mattisella oli hyvin tiivistettyjä kommentteja tuossa aikaisemmin.
Jaa.. eli teiden kulumisen
päätekijä on nastarenkaat ja jos niitä ei käytettäisi, niin tiet kuluisivat vain 'jonkin verran'.
Nastattomissa maissa havainnot ja tutkimukset teiden kulumisesta ei ole totta.. tiestöä kunnostetaan siellä huvin vuoksi.
Ainoaan oikeaan uskontoon kuuluvat jatkakoon.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:16:57
Jaa.. eli teiden kulumisen päätekijä on nastarenkaat ja jos niitä ei käytettäisi, niin tiet kuluisivat vain 'jonkin verran'.
Nastattomissa maissa havainnot ja tutkimukset teiden kulumisesta ei ole totta.. tiestöä kunnostetaan siellä huvin vuoksi.
Ainoaan oikeaan uskontoon kuuluvat jatkakoon.
Kerro, miten nastattoman maan tutkimuksesta voi päätellä nastarenkaiden vaikutusta tien kulumiseen? Kukaan ei ole tainnut väittää, etteivät nuo tutkimukset olisi totta, mutta johtopäätelmät niistä nastoihin...
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:11:50
Nastarenkaiden teitä kuluttavaa vaikutusta ei ole kait tämän ketjun kirjoituksissa kielletty.
Ei ole kielletty. Toisaalta en muista kenenkään myöskään väittäneen, että tällaista kieltämistä olisi tapahtunut. Ja outoahan se olisikin, niin päivänselvästä asiasta kun on kyse.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:11:50
Nastat on kuitenkin teiden kuluttamisessa vain yksi lisänyanssi.. ja täällä osa kirjoittelijoista antaa sen kuvan, että olisi lähes ainoa.
Enpä kyllä ole huomannut kenenkään väittäneen sitäkään, että nastarenkaat olisivat ainut teitä kuluttava tekijä. Se, ettei muita tiestöä kuluttavia seikkoja ole täällä erikseen (ainakaan usein) lueteltu, on todennäköisesti seurausta kahdesta seikasta: 1) keskustelu koskee renkaita 2) muiden kuluttavien tekijöiden olemassaolo on itsestään selvyys, jonka mainitseminen erikseen ei ole tarpeellista.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:11:50
Tiet kuluu kaikkialla missä autoja on..
Hmm… Tätäkin voisi pitää melko itsestään selvänä asiana. Ja keskustelussahan on ollut kyse nimenomaan siitä, miten tuota kulumista voitaisiin vähentää. Ilman, että itse autoilua pitäisi rajoittaa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:11:50
Suurin kuluttava ja urauttava voima on transformaatio, jonka suuri aiheuttaja on raskas liikenne.
Liikenneviraston päällysteasiantuntija Katri Eskolan mukaan "vilkasliikenteisemmällä tieverkolla päällysteet urautuvat pääosin nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen takia." Samaisen lähteen mukaan "vilkasliikenteisten teiden asfaltin uusiminen syö pääosan liikenneviraston noin 120 miljoonan euron vuotuisesta päällystysrahasta." (Tieto on vuodelta 2016).
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:11:50
Toiseksi kaikki renkaat jauhaa tietä pölyksi.. nastarenkaat on tässä toki muita rengastuksia tehokkaammat.
Se, että kaikki renkaat kuluttavat teitä, on sekin tieto, joka tuskin tulee kovin monelle yllätyksenä. Tämä on vain tosiasia, johon ainakin toistaiseksi on alistuttava. Meidän on siis hyväksyttävä teiden kuluminen, sikäli kun haluamme autoilua jatkaa. Mutta meidän ei ole pakko hyväksyä tämänhetkistä
kulumisen määrää. Me voimme miettiä keinoja, joilla kulumista voitaisiin vähentää. Yksi varsin tehokas keino olisi nastarenkaiden käytön vähentäminen.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:11:50
Tien pinnalla oleva vesi lisää tien kulumista huomattavasti. Suomessa sään vaihtelu lisätekijänä.. vesi => jää, joka laajenee.
Sääolosuhteet puolestaan ovat sellainen teiden kulutusta lisäävä tekijä on asia, johon meidän on melko vaikea vaikuttaa. Me voimme vaihtaa nastarenkaiden tilalle nastattomat talvirenkaat, mutta tien pinalla olevan veden määrään ja sään vaihteluun emme oikein voi vaikuttaa. Tämän vuoksi sääolosuhteet ei ole erityisen relevantti kysymys tässä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia
Lainaus käyttäjältä: gunman - 08.11.18 - klo:16:44
Oma kulkineeni rouhii teitä vielä hyvin keliin sopivilla kesärenkailla. Ne pyörii alla tällä menolla sinne joulukuun alkuun...
Sama täällä. Vuonna 2020 voimaan tuleva uusi tieliikennelaki muuttuu käsittääkseni siten, että talvirenkaiden käyttö ei enää ole sidottu tiettyihin päivämääriin, vaan keliolosuhteisiin. Eli jos Helsingissä on jouluaattona samanlainen sää kuin nyt, että kesärengastus on laillinen ratkaisu.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 08.11.18 - klo:11:50
Tien pinnalla oleva vesi lisää tien kulumista huomattavasti. Suomessa sään vaihtelu lisätekijänä.. vesi => jää, joka laajenee.
Suomessa joudutaan käyttämään asfalttia, joka kestäisi edes hieman nastojen kulutusta. Se ei vastaavasti kestä veden eroosiota.
Tarkastellaan Japania, jossa asuin pitkään. Siellä sää vaihtelee vielä enemmän kuin Suomessa. Lunta tulee metrikaupalla. Lämpötila seilaa nollan molemmin puolin. Liikenne on vilkkaampaa kuin Suomessa. Nastat ovat kuitenkin kielletty ja koska ei tarvi varautua nastojen kulutukseen, voidaan käyttää sellaista asfalttia, joka kestää veden eroosiota. Kivet ovat pienempiä ja bitumia enemmän. Asfaltti kestääkin tosi hyvin. Eli perimmäisen syy heikkoon asfalttiin Suomessa on juuri nastarenkaat. Ei pystytä käyttämään keliin parhaiten sopivaa asfalttia.
Lainaus käyttäjältä: gunman - 08.11.18 - klo:16:44
Oma kulkineeni rouhii teitä vielä hyvin keliin sopivilla kesärenkailla.
Ne pyörii alla tällä menolla sinne joulukuun alkuun...
Näin meilläkin, kesäkiekot alla kunnes alkaa pakkaset. Tai joulukuu.
Etteks te huomannut kuka oli sponssannut ne pelottelut, Euromaster, joulukuun vaihtokelejä odotellessa, pitää säästää kitkoja.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.18 - klo:18:42
Suomessa joudutaan käyttämään asfalttia, joka kestäisi edes hieman nastojen kulutusta. Se ei vastaavasti kestä veden eroosiota.
Tarkastellaan Japania, jossa asuin pitkään. Siellä sää vaihtelee vielä enemmän kuin Suomessa. Lunta tulee metrikaupalla. Lämpötila seilaa nollan molemmin puolin. Liikenne on vilkkaampaa kuin Suomessa. Nastat ovat kuitenkin kielletty ja koska ei tarvi varautua nastojen kulutukseen, voidaan käyttää sellaista asfalttia, joka kestää veden eroosiota. Kivet ovat pienempiä ja bitumia enemmän. Asfaltti kestääkin tosi hyvin. Eli perimmäisen syy heikkoon asfalttiin Suomessa on juuri nastarenkaat. Ei pystytä käyttämään keliin parhaiten sopivaa asfalttia.
Japanissa liikenne on tosi ruuhkaista ja välimatkat on pieniä. Ajosuoritteet tehdään todella pienillä nopeuksilla. Saksa ja muu keski-Eurooppa on meidän oloihin parempi vertailukohde.
Ja kyllä, kesärenkailla mennään täälläkin. Yhdessä talon autossa on nastarenkaat varoiksi, mutta tuolla se on tallissa möllöttänyt pari viikkoa ajamatta..,
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 08.11.18 - klo:20:31
Japanissa liikenne on tosi ruuhkaista ja välimatkat on pieniä. Ajosuoritteet tehdään todella pienillä nopeuksilla.
Japani on pitkä maa, paljon pidempi kuin Suomi. Etäisyydet ovat myös pitkiä. Tokion ja Osakan seuduilla on ruuhkista ja liikenne matelee, mutta Hokkaido on ihan eri maata. Siellä on väljää kuten Suomessa. Talvikin on samanlainen. Hokkaidon maaseudulla ajaessa tulee niin Suomi-fillis, että. Olosuhteet ovat hyvin samankaltaiset. Se on erinomainen vertailukohde. Paljon parempi kuin keski-Eurooppa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.18 - klo:20:50
Japani on pitkä maa, paljon pidempi kuin Suomi. Etäisyydet ovat myös pitkiä. Tokion ja Osakan seuduilla on ruuhkista ja liikenne matelee, mutta Hokkaido on ihan eri maata. Siellä on väljää kuten Suomessa. Talvikin on samanlainen. Hokkaidon maaseudulla ajaessa tulee niin Suomi-fillis, että. Olosuhteet ovat hyvin samankaltaiset. Se on erinomainen vertailukohde. Paljon parempi kuin keski-Eurooppa.
”Maan kokonaispinta-ala on 377 835 neliökilometriä, josta noin 75"80 prosenttia on vuoristoa[1] ja lähes yhtä suuri osa on metsien peitossa.[2] Koska suuri osa maan alueesta on soveltumatonta asutuksen, maatalouden tai teollisuuden käyttöön jyrkkien korkeuserojen, ilmaston ja maanjäristysten aiheuttaman maanvyöryriskin vuoksi, Japanin alavilla rannikkoalueilla väestötiheys on erittäin suuri. Maa on yksi maailman tiheimmin asutuista.”
Eli sääolosuhteet on samankaltaiset, mutta liikenne ja väestötiheys ei. Tuolla on ihan sama, millä siellä ajaa, kun kyseessä ovat kuitenkin kävelynopeudet. Silti Japanissa kuolee ihmisiä liikenteessä enemmän kuin missään muussa sivistysvaltiossa. Japanista saa hienosti 15 vuotta vanhoja autoja, joilla on ajettu muutama kymppitonni.
Eli isojen nopeuksien maat vois sittenkin olla parempi vertailukohde.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 08.11.18 - klo:21:07
Eli sääolosuhteet on samankaltaiset, mutta liikenne ja väestötiheys ei.
Mutta ei Hokkaidolla. Siellä on liikenne ja väestöntiheys sama kuin etelä-Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 08.11.18 - klo:21:07
Tuolla on ihan sama, millä siellä ajaa, kun kyseessä ovat kuitenkin kävelynopeudet.
Jälleen Hokkaidolla, jossa on kunnon talvi, nopeudet ovat ihan vastaavat Suomeen. Nastat vain kielletty. Oletko edes käynyt siellä?
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.18 - klo:21:16
Mutta ei Hokkaidolla. Siellä on liikenne ja väestöntiheys sama kuin etelä-Suomessa.
Jälleen Hokkaidolla, jossa on kunnon talvi, nopeudet ovat ihan vastaavat Suomeen. Nastat vain kielletty. Oletko edes käynyt siellä?
No sen takia tartuinkin tähän. Asuin pari vuotta Sapporosta etelään Kitahiroshimassa.
En oikein osaa löytää noita vertauskohtia. Kaikki ajoi hiljaa ja kolareita oli silti pirusti. Lumikaaos sulki liikenteen kokonaan. Nastarenkailla olis pärjänny ;D
Kesällä kyllä paineltiin yli rajoitusten...
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 08.11.18 - klo:21:26
En oikein osaa löytää noita vertauskohtia. Kaikki ajoi hiljaa ja kolareita oli silti pirusti. Lumikaaos sulki liikenteen kokonaan. Nastarenkailla olis pärjänny ;D
Siis Japanilaiset ajavat kitkoilla kelin mukaan. Sapporossa ajetaan hiljaa. Maaseudulla maantiellä ihan samaa vauhtia kuin Suomessa. Kolareita ei ollut yhtään sen enempää kuin PK-seudulla. Ihmettelen kyllä kommettiasi. Luntahan tulee paljon enemmän kuin Suomessa. Nastat eivät olisi auttaneet yhtään kun lunta tulee paljon.
あなたは本当に北広島で住んでいましたか。
Hmm. Hokkaido on 20% Japanin pinta-alasta. Japani on pinta-alaltaan 10% suurempi kuin suomi.
Hokkaidolla asuu 5,4 miljoonaa ihmistä. Onko väestötiheys sama kuin Suomessa?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hokkaidō
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 08.11.18 - klo:22:16
Hmm. Hokkaido on 20% Japanin pinta-alasta. Japani on pinta-alaltaan 10% suurempi kuin suomi.
Hokkaidolla asuu 5,4 miljoonaa ihmistä. Onko väestötiheys sama kuin Suomessa?
En ole väittänyt, että olisi sama. Sanoin, että on sama kuin
etelä-Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.18 - klo:22:03
Siis Japanilaiset ajavat kitkoilla kelin mukaan. Sapporossa ajetaan hiljaa. Maaseudulla maantiellä ihan samaa vauhtia kuin Suomessa. Kolareita ei ollut yhtään sen enempää kuin PK-seudulla. Ihmettelen kyllä kommettiasi. Luntahan tulee paljon enemmän kuin Suomessa. Nastat eivät olisi auttaneet yhtään kun lunta tulee paljon.
あなたは本当に北広島で住んでいましたか。
Japanissa kuolee liikenteessä n 8 ihmistä / 1mrd km. Meillä ja vaik Saksassa n. 5. Pitäiskö Japania pitää esimerkkimaana ja nostaa meilläkin liikennekuolleisuutta 50%?
Noh, menee jo vähän kauas aiheesta.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 08.11.18 - klo:22:25
Japanissa kuolee liikenteessä n 8 ihmistä / 1mrd km. Meillä ja vaik Saksassa n. 5. Pitäiskö Japania pitää esimerkkimaana ja nostaa meilläkin liikennekuolleisuutta 50%?
Suomessa ei olekaan niin rajuja sääilmiöitä kuin Japanissa. Todella rankat vesisateet aiheuttavat paljon onnettomuuksia.
Ajaakohan ne Jaappanissa Euro-kitkoilla kun noi huånosti menee :D :o :D :D
Kannattaisiko tohon Japanivääntöön ja kokemuksiin & asumiseen siellä perustaa ihan oma ketju ;)
Ainut mikä kiinnostaa tuon osalta olisi mainittu tien materiaali ja erot? Löytyykö tähän mitään oikeaa materiaalia?
Lainaus käyttäjältä: ile - 09.11.18 - klo:17:08
Kannattaisiko tohon Japanivääntöön ja kokemuksiin & asumiseen siellä perustaa ihan oma ketju ;)
Ainut mikä kiinnostaa tuon osalta olisi mainittu tien materiaali ja erot? Löytyykö tähän mitään oikeaa materiaalia?
Olen täysin samaa meiltä. Harmi ettei otsikkoon mahtunut: Keskustelua talvirenkaista
SUOMESSA nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.18 - klo:17:56
Olen täysin samaa meiltä. Harmi ettei otsikkoon mahtunut: Keskustelua talvirenkaista SUOMESSA nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Ja samalla "Keskustelua" -> "Vänkäystä"
Kun lukee säikeen ekan sivun, niin ihan sama vänkäys jatkuu sata sivua myöhemmin...
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 09.11.18 - klo:18:11
Ja samalla "Keskustelua" -> "Vänkäystä"
Kun lukee säikeen ekan sivun, niin ihan sama vänkäys jatkuu sata sivua myöhemmin...
Olisiko tätä järkevää tehdä useammassa ketjussa?
Japani ja Suomi. Talviolot ja liikenne kuin kaksi marjaa. Mustikka ja banaani. ;D
Mutta enhän minä tiedä kun en ole Hokkaidolla asunut. Ehkä kuitenkin voisin muutaman muun maan sääolot ja liikenteen ajatella lähemmäksi. :-X
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 09.11.18 - klo:18:11
Ja samalla "Keskustelua" -> "Vänkäystä"
Kun lukee säikeen ekan sivun, niin ihan sama vänkäys jatkuu sata sivua myöhemmin...
x1 :(
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 09.11.18 - klo:18:11
Ja samalla "Keskustelua" -> "Vänkäystä"
Tämän vänkäys-argumentin kuulee aika usein, eikä vain rengaskeskusteluihin liittyen. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tuolla ”vänkäyksellä” loppujen lopuksi tarkoitetaan? Onko kyse siitä, että keskustelijat ovat erimielisiä, ja että keskustelu tämän vuoksi on ”vänkäystä”? Jos näin on, niin silloin on kyllä ymmärretty väärin keskustelupalstan idea. Nettikeskusteluthan syntyvät nimenomaan siitä, että ihmisillä on erilaisia näkemyksiä. Jos olemme kaikki samaa mieltä, niin silloin ei tietenkään ”vängätä”. Toisaalta silloin ei käydä keskusteluakaan.
Onko kyse sitten siitä, että keskustelu jostain aiheesta kestää liian pitkään, ja muuttaa tämän vuoksi ”vänkäykseksi”? Jos näin on, niin tähän ei todennäköisesti auta muu kuin keskustelujen moderointi. Eli keskustelun katkaisu siinä vaiheessa, kun uutta sanottavaa ei enää vähään aikaan ole ollut. Ottaen huomioon, että tätä foorumia ei käytännössä moderoida, ei edellä mainitusta oikein taida olla ratkaisuksi.
Lisäksi on myös niin, että esimerkiksi talvirengaskysymys taitaa olla teema, johon tullaan aina yhä uudelleen ja uudelleen palamaan. Jo senkin vuoksi, että mukaan tulee uusia keskustelijoita. Lisäksi aihe on myös objektiivisesti arvioiden tärkeä, sen verran suurta tuhoa nastat teillä saavat aikaan. Tässä suhteessa toimivin ratkaisu saattaisi olla se, että nastakeskusteluun kyllästyneet tai aihetta toisarvoisena pitävät yksinkertaisesti jättävät lukematta ko. keskustelut.
Nastavero - vasta nero, sanoisin.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 10.11.18 - klo:14:51
Nastavero - vasta nero, sanoisin.
Jos oikeen nitsi-viekka haluaa olla, niin munan-saannoksena tuosta tulee vesta-naro...
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 09.11.18 - klo:19:25
Japani ja Suomi. Talviolot ja liikenne kuin kaksi marjaa. Mustikka ja banaani. ;D
Mutta enhän minä tiedä kun en ole Hokkaidolla asunut. Ehkä kuitenkin voisin muutaman muun maan sääolot ja liikenteen ajatella lähemmäksi. :-X
Ruotsi ja Norja. Ovat tässä ihan vieressä ja niistä löytyy vastaavia sääolosuhteita ja jostain syystä siellä pärjätään Suomeen verrattuna paremmin kitkoilla. Norjassa kitkat taisivat olla yleisempiä kuin nastat ja siellä taatusti on haastavampia olosuhteita kuin Suomessa, ihan lähtien geografiasta, maa on täynnä mäkiä/vuoria/vuonoja ja kesälläkin löytyy useamman metrin paksuista lunta vuorilta kun vähän ylemmäs nousee. Tosin tiet kyllä ovat silloin sulia. Atlantin läheisyys pukkaa välillä kosteutta ja lunta koppakaupalla.
Ruotsi, esim. Tukholman seutu ja vaikkapa Uppsala, ei kauas heitä ilmastollisesti eteläisimmästä Suomesta, pikkaisen vähemmän lunta/pakkasta, mutta samalla lailla lämpötila sahaa välillä 0:n molemmin puolin ja keski/kevättalven puolelta voi löytyä kirpakkaita pakkasjaksoja. Sekä Tukholmassa että Uppsalassa on molemmissa keskustakatuja joissa nastat kielletty. Nasta vs kitkaosuudet taitaa olla nykäs termein "fifti-sixti". Vasta pari päivää sitten päästelin taksin kyydillä Tukholman seudulla, eipä ropissut nastat alla ja olisihan moinen melkein sulaa hulluutta kun lämpötila on melkein +10C:n tienoilla. Tällaisilla keleillä kesärenkaat olisivat "rengasteknisesti" parhaat, sen jälkeen kitkat.
Lainaus käyttäjältä: jt - 10.11.18 - klo:23:50
Ruotsi ja Norja. Ovat tässä ihan vieressä ja niistä löytyy vastaavia sääolosuhteita ja jostain syystä siellä pärjätään Suomeen verrattuna paremmin kitkoilla.
Millä perusteella Suomessa pärjätään Norjaa huonommin kitkoilla?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.11.18 - klo:18:27
Olisiko tätä järkevää tehdä useammassa ketjussa?
Jaa, en tiedä. Enkä ole sellaista ehdottanut.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 11.11.18 - klo:09:08
Millä perusteella Suomessa pärjätään Norjaa huonommin kitkoilla?
Viittaan nasta vs kitka markkinaosuuteen Suomi vs Norja.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 11.11.18 - klo:13:36
Jaa, en tiedä. Enkä ole sellaista ehdottanut.
Ehkä sen vuoksi tämä ketju on olemassa!
Lainaus käyttäjältä: jt - 11.11.18 - klo:14:31
Viittaan nasta vs kitka markkinaosuuteen Suomi vs Norja.
Tällä ei ole mitään tekemistä pärjäämisen kanssa.
Kitkarenkaiden markkinaosuus taas selittyy sillä ettei Norjassa ole edes talvirengaspakkoa, ja suurimmissa kaupungeissa on nastarenkaille maksut, jolloin kitkat tulevat edullisemmiksi.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 11.11.18 - klo:22:38
Tällä ei ole mitään tekemistä pärjäämisen kanssa.
Kitkarenkaiden markkinaosuus taas selittyy sillä ettei Norjassa ole edes talvirengaspakkoa, ja suurimmissa kaupungeissa on nastarenkaille maksut, jolloin kitkat tulevat edullisemmiksi.
Kitkarenkaathan ovat talvirenkaat, miten talvirengaspakko tai sen puute tähän liittyy? Nastamaksut taasen taatusti "motivoivat" harkitsemaan sitä että kenties sitä voisi pärjätä kitkoillakin nastojen sijaan. Ja mitä pikaisesti vilkaisee liikennetilastoja, niin kyllä Norja ja Ruotsi pärjäävät niissä hyvin Suomeen verrattuna jos verrataan per asukastilastoja. Toki tähän liittyy myös muita tekijöitä, hieman poikkeavia tilastointimenetelmiä etc, joten ei tilastojen vertailu kuitenkaan niin yksinkertainen asia ole.
Slide 19: http://www.liikenneturvallisuus.info/application/files/3215/1749/1345/Liikenneturvallisuustilanne_23_1_2018.pdf (http://www.liikenneturvallisuus.info/application/files/3215/1749/1345/Liikenneturvallisuustilanne_23_1_2018.pdf)
Lainaus käyttäjältä: jt - 11.11.18 - klo:23:19
Kitkarenkaathan ovat talvirenkaat, miten talvirengaspakko tai sen puute tähän liittyy? Nastamaksut taasen taatusti "motivoivat" harkitsemaan sitä että kenties sitä voisi pärjätä kitkoillakin nastojen sijaan. Ja mitä pikaisesti vilkaisee liikennetilastoja, niin kyllä Norja ja Ruotsi pärjäävät niissä hyvin Suomeen verrattuna jos verrataan per asukastilastoja. Toki tähän liittyy myös muita tekijöitä, hieman poikkeavia tilastointimenetelmiä etc, joten ei tilastojen vertailu kuitenkaan niin yksinkertainen asia ole.
Slide 19: http://www.liikenneturvallisuus.info/application/files/3215/1749/1345/Liikenneturvallisuustilanne_23_1_2018.pdf (http://www.liikenneturvallisuus.info/application/files/3215/1749/1345/Liikenneturvallisuustilanne_23_1_2018.pdf)
Ruotsin tapauksessa suuri osa väestöstä asuu etelämpänä kuin Hanko?
https://fi.maps-sweden.com/ruotsin-väestötiheys-kartta (https://fi.maps-sweden.com/ruotsin-väestötiheys-kartta)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 10.11.18 - klo:11:32
Tämän vänkäys-argumentin kuulee aika usein, eikä vain rengaskeskusteluihin liittyen. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tuolla ”vänkäyksellä” loppujen lopuksi tarkoitetaan? Onko kyse siitä, että keskustelijat ovat erimielisiä, ja että keskustelu tämän vuoksi on ”vänkäystä”? Jos näin on, niin silloin on kyllä ymmärretty väärin keskustelupalstan idea. Nettikeskusteluthan syntyvät nimenomaan siitä, että ihmisillä on erilaisia näkemyksiä. Jos olemme kaikki samaa mieltä, niin silloin ei tietenkään ”vängätä”. Toisaalta silloin ei käydä keskusteluakaan.
Näinhän se nykyään tahtoo olla, että porukka elää somekuplissaan joissa ollaan yhtä mieltä milloin mistäkin asiasta. Onhan se järkytys, kun selviää että täällä koko yleisö ei olekaan samanmielisiä hymistelijöitä. Mistäpä tämä nykypäivän populismi muusta käyttövoimaansa saa, kuin noista pienen piirin kaikukammioista, joissa paikkansapitämättömästä huhustakin tulee hetkessä fakta, kun sitä vähän aikaa kaikki toistelevat.
Lainaus käyttäjältä: ile - 12.11.18 - klo:00:41
Ruotsin tapauksessa suuri osa väestöstä asuu etelämpänä kuin Hanko?
https://fi.maps-sweden.com/ruotsin-väestötiheys-kartta (https://fi.maps-sweden.com/ruotsin-väestötiheys-kartta)
Toki. Mutta jos katsotaan olosuhteita tai vaikka ihan etelä-pohjois suuntaista matkaeroa, niin ei esim. suur-Tukholman alue nyt niin merkittävästi eroa eteläisimmästä Suomesta. Samanlaista vettä vaakatasossa "talvea" se on suuri osa molemmissa ja sitten saattaa iskeä se lumimyrsky että tulee parissa päivässä 40cm lunta tai on pitempiä pakkaskausia. Onhan eteläisin Ruotsi sitten leudompi talvien osalta, kun eroa alkaa olemaan enemmän.
Norjassa taas väestö on ripoteltu sinne tänne pitkin maata koko rannikon pituudelle, myös Suomen pohjoispuolelle. Ja siellä käsite "vaihteleva ilmasto" lienee vieläkin vahvempi käsite kuin etelä-Suomen "vaihteleva ilmasto" sekä maan geografian (suuria korkeusvaihteluita, tasaista ei nyt oikein missään) sekä ilmaston (sijainti Atlantin vieressä ja korkea vuoristo) kannalta, kun rankkasateita sun muita sääilmiöitä pukkaa tulemaan mereltä. Sijainti hiukankaan korkeammalla taasen laskee keskilämpötiloja (lue: alle 0C kelejä ja lunta löytyy).
Ja toisaalta, Baltian maat ovat Suomen eteläpuolella kokonaan ja liikenteessä siellä sattuu merkittävästi enemmän vakavia onnettomuuksia kuin Suomessa.
"Rengaskelien" osalta Norja tuntuu äkkiseltään ajateltuna haastavimmalta ympäristöltä.
Jaaha, lunta tulee. Pitää mennä laittamaan kitkat alle.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 23.11.18 - klo:13:42
Jaaha, lunta tulee. Pitää mennä laittamaan kitkat alle.
Laitin Euro-kitkoihin renkaanlämittimet päällle, pärjää vielä hyvin ennen oikeita talvikelejä ;)
Hirvittävä järkytys iski tänään aamusella. Lunta maassa ja EURO-kitkat vielä alla. Ei kun koittamaan pääsisikö noilla kirkolle? EI MIT,,,,N pitoa! sutii ja traksit vaan vilkkuu. Onneksi jarrutuspito oli vähän parempi.
Ei muutakun luuria kouraan-> palaveeria tunnilla eespäin. Tallin lämpimään vaihtamaan testivoittajanastat (CWC 2, 2 talvea ajettu pintaa 5-6mm 90% nastoista tallessa) alle.
Nyt on hyvä? Persdynotestin mukaan loppupeleissä eroa ei ollu sit nimeksikään.... Isoin ero löytyi sivuttaispidossa peruutuskäännöksellä, Mutta siihenkin auttaa kun tietää missävaiheessa laitetaan pykälää eespäin ja talla pohjaan ;)
Liukas on liukas, ei siinä auta kun vaihtaa kuski talviajoasetuksiin.
Pitkästä aikaa tuli ajeltua kitkoilla viikonloppuna. Sunnuntaiaamuna lahdentien liittymässä Keravan kulmilla oli meno aikamoista luistelua
Voisin muuten kitkat hommatakin, mutta eihän noilla tee mitään kun tie on kunnolla jäässä. Sulanahan täällä etelässä tiet ovat melkein kaiken ajan vuodesta, mutta ääritilanteita ajatellen nastat ovat halpa vakutuus
No opettele ajaan olosuhteiden mukaan....
Itse olen ajatellut taas tota nastarengas käyttäjien järjettömyyttä, 4-5 vkoa täällä valtaosalla nastat ropisee ja yli90% teistä ja tuosta ajasta tiet on olleet sulia tai kuivia ilman jäätä. Siinä on miljoonat lennelleet taivaan tuuliin....
Lainaus käyttäjältä: padawan - 26.11.18 - klo:11:26
Sulanahan täällä etelässä tiet ovat melkein kaiken ajan vuodesta, mutta ääritilanteita ajatellen nastat ovat halpa vakutuus.
Nastat eivät ole mikään erityisen halpa ”vakuutus”, kun huomioidaan kaikki ne kustannukset, jotka noin puoli vuotta kestävä ”jyrsintäkausi” aiheuttaa. Nastojen käyttö tulee itse asiassa aika pirun kalliiksi. Siis yhteiskunnalle, eli meille kaikille. Näitä kustannuksia pitäisikin verrata niihin höytyihin, joita nastoista ääritilanteissa mahdollisesti on. Tämän punninnan voisi aloittaa esimerkiksi miettimällä, kuinka usein talven aikana näitä usein mainittuja ääritilanteita kohtaa. Kannattaako paljasta asfalttia jyrsiä puoli vuotta nastoilla, jos ääritilanteita sattuu kohdalle vaikkapa kerran kuukaudessa?
Entä millaisia ovat nämä ääritilanteet? Ovatko ne sellaisia, että niistä ei kerta kaikkiaan voi nastoittamattomilla talvirenkailla selvitä? Vai onko kyse enemmänkin siitä, että ajohallinnan merkkivalo vilkahtaa, ja tunnelma on tämän vuoksi pilalla? Itse olen ollut huomaavinani, että jos keli todella oikeasti yllättää esim. mustan jään muodossa, niin silloin ei juurikaan ole merkitystä sillä, ovatko alla nastalliset vain nastoittamattomat talvirenkaat. Sen sijaan jos ei anna ääritilanteiden yllättää itseään, selviää niistä kyllä talvirengastyypistä riippumatta. Ajonopeudesta toki täytyy silloin hieman tinkiä.
Nyt on nastarenkaat kun tulivat volkkarin mukana, jos ja kun itse joudun
renkaat ostamaan niin ne ovat kitkarenkaat tai jopa mieluummin ympäri
vuotiseen käyttöön tarkoitetut, riittää pitkälti kun on vain m+s merkintä
niissä, sellaisilla ajoin maastureilla monet vuodet, kesät talvet ja hyvin
pärjäsi.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 26.11.18 - klo:12:36
No opettele ajaan olosuhteiden mukaan....
Ja pysy sinä pois liikenteestä! Tänään sai ihailla näitä jotka ajaa pienessä lumisateessa 55km/h 80km/h rajoituksella. Varmaan oli kitkat alla 😂
Tänään vaihtuu kitkat alle, kun joulukuu kolkuttelee ovella.
Kesärenkailla pärjäsi hyvin etelärannikon maanteillä.
Tänäkin aamuna lähdin töihin 5.30 ja oli tiet jo kuralla (suolattu)
Liikenneympyrät ja kauppojen parkkipaikat olivat kesäkumeilla liukkaita, mutta tuossakaan ei ollut mitään ongelmaa,
kun asian tiesi.
Päivän aikana oli satanut nelisen senttiä lunta kotona Inkoossa, mutta taas kerran, maantiellä tuosta ei ollut mitään haittaa
kotia kohti ajellessa.
Kesärenkaat kun vaihtui kitkoihin niin nyt vallitsee "siunattu hiljaisuus" rengasmelun suhteen.
:)
Toisessa autossa taasen on nastarenkaat ja tulee välillä suoritettua maanteiden nelipyöräjyrsintää vastaavien äänien perusteella. :'(
Touaregissa on kuluneet GoodYear kesärenkaat 275/45-20 ja jollotus kuuluu hiukan kajuuttaankin. Eilen väänsin uudet Conti IceContact -nastat alle maltillisessa koossa 255/55-18 ja tuli mukavan hiljaista.
Eilenkin oli jo pikkutiet paikoitellen liukkaita. Kivampi lähteä liikkeelle nastoilla, kun on 3 tonnia kuormaa perässä. Toki varovasti täytyy ajella kun kärryssä on kitkat. Saattais paniikkijarrutuksessa tarjota kärryä rinnalle...
Siksipä kärry meni talviteloille.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.11.18 - klo:15:20
Ja pysy sinä pois liikenteestä! Tänään sai ihailla näitä jotka ajaa pienessä lumisateessa 55km/h 80km/h rajoituksella. Varmaan oli kitkat alla 😂
Niin oli köröttelijöitä liikenteessä, mutta ohi mentiin, näytti olevan vanhoja mummoja nastarenkailla ropinasta päätellen...tai sit se karppa huiviin naamioituneena ;D
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 26.11.18 - klo:13:15
Nastat eivät ole mikään erityisen halpa ”vakuutus”, kun huomioidaan kaikki ne kustannukset, jotka noin puoli vuotta kestävä ”jyrsintäkausi” aiheuttaa. Nastojen käyttö tulee itse asiassa aika pirun kalliiksi. Siis yhteiskunnalle, eli meille kaikille. Näitä kustannuksia pitäisikin verrata niihin höytyihin, joita nastoista ääritilanteissa mahdollisesti on. Tämän punninnan voisi aloittaa esimerkiksi miettimällä, kuinka usein talven aikana näitä usein mainittuja ääritilanteita kohtaa. Kannattaako paljasta asfalttia jyrsiä puoli vuotta nastoilla, jos ääritilanteita sattuu kohdalle vaikkapa kerran kuukaudessa?
Entä millaisia ovat nämä ääritilanteet? Ovatko ne sellaisia, että niistä ei kerta kaikkiaan voi nastoittamattomilla talvirenkailla selvitä? Vai onko kyse enemmänkin siitä, että ajohallinnan merkkivalo vilkahtaa, ja tunnelma on tämän vuoksi pilalla? Itse olen ollut huomaavinani, että jos keli todella oikeasti yllättää esim. mustan jään muodossa, niin silloin ei juurikaan ole merkitystä sillä, ovatko alla nastalliset vain nastoittamattomat talvirenkaat. Sen sijaan jos ei anna ääritilanteiden yllättää itseään, selviää niistä kyllä talvirengastyypistä riippumatta. Ajonopeudesta toki täytyy silloin hieman tinkiä.
Monilla autoilijalla unohtuu, että veroina kerätään reilut 8 miljardia joka ikinen vuosi ja tästä palautuu infran kohennukseen/ylläpitoon jokunen miljardi. Pitäisikö pyllistää vielä pikkasen enemmän, että olosuhteiden pakosta nämä nastojen jyrsimät tiet saataisiin pidettyä säädyllisessä kunnossa?
Kyllä joka talvi tulee niitä tilanteita, jossa tie on kertakaikkiaan niin jäässä, että nastoillakin on hankala pysyä tiellä. Edelleenkin kuuntelen mielelläni hitusen ropinaa mikäli saan mielenrauhaa näitä hankalia olosuhteita ajatellen
Lainaus käyttäjältä: padawan - 26.11.18 - klo:22:31
Monilla autoilijalla unohtuu, että veroina kerätään reilut 8 miljardia joka ikinen vuosi ja tästä palautuu infran kohennukseen/ylläpitoon jokunen miljardi.
Tarkkoja, jos ollaan, niin vain kymmenesosa niistä kerätyistä miljardeista palautuu. Toki valtio ja kunnat rahoittavat ja investoivat sitten vielä erikseen.
"Tieliikenteestä kerätyistä veroista vuosittain noin 0,8 miljardia palautuu liikennesektorille valtion tieverkkoon käytettynä rahoituksena.
Valtion liikenneverkon kokonaisrahoitus on viime vuosina ollut noin 1,7 mrd euroa. Lisäksi kunnat investoivat vuosittain liikenneverkkoon noin 1,4 mrd euroa."
http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus (http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus)
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 26.11.18 - klo:23:05
Tarkkoja, jos ollaan, niin vain kymmenesosa niistä kerätyistä miljardeista palautuu. Toki valtio ja kunnat rahoittavat ja investoivat sitten vielä erikseen.
"Tieliikenteestä kerätyistä veroista vuosittain noin 0,8 miljardia palautuu liikennesektorille valtion tieverkkoon käytettynä rahoituksena.
Valtion liikenneverkon kokonaisrahoitus on viime vuosina ollut noin 1,7 mrd euroa. Lisäksi kunnat investoivat vuosittain liikenneverkkoon noin 1,4 mrd euroa."
http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus (http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus)
Ihan huoletta voi ajella nastarenkailla sen 2-3kk!
Näkökulma: ,,lä hauku autoilijoita - he takaavat sinunkin hyvinvointisi
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/376b8779-dfab-4139-b481-1950e639fa83?fbclid=IwAR3cgc5y8gqB5QrYTI_e3dr2-O8Y8tFjMsRVO6Q0sexacOkmIrFP2vndahA (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/376b8779-dfab-4139-b481-1950e639fa83?fbclid=IwAR3cgc5y8gqB5QrYTI_e3dr2-O8Y8tFjMsRVO6Q0sexacOkmIrFP2vndahA)
Avataan vähän lukuja. Viime vuonna Suomen valtio keräsi tieliikenteestä verotuloina 8,3 miljardia euroa. Se summa rakentuu autoverosta, ajoneuvoverosta, polttoaineverosta sekä arvonlisäverosta, mitä peritään niin polttoaineen, autojen kuin varaosien ostoista.
Verokertymä on niin valtava, että se on lähes yhtä suuri, kun raha, jonka valtio saa vuosittain ansio- ja pääomatuloja verottamalla.
Paremmin liikenteen verokertymä asettuu mittasuhteisiin, kun katsotaan, mitä kaikkea sillä saadaan. Valtion talousarvioesityksestä käy ilmi, että vuonna 2018 Suomelta kuluu rahaa seuraavasti:
Sotilaallinen maanpuolustus: 2,4 miljardia euroa
Poliisitoimi: 0,8 miljardia euroa
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus: 0,9 miljardia
Opintotuki: 0,6 miljardia
Lapsilisät: 1,4 miljardia
Toimeentulotuki: 0,8 miljardia
Yleinen asumistuki: 1,5 miljardia
Nuo kaikki yhteensä maksavat 8,4 miljardia eli saman verran kuin mitä liikenteen verotuksella saadaan valtion kassaan rahaa. Eli liikenteestä saaduilla tuloilla ja autoilijoiden ansiosta meillä on päiväkodit, peruskoulut, lukiot, maanpuolustus, poliisivoimat sekä asumis- ja toimeentulotuet.
Ehkä autoilijat valittaisivat maksuistaan vähemmän, jos he saisivat laskujen lisäksi myös ripauksen arvostusta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.11.18 - klo:15:20
Ja pysy sinä pois liikenteestä! Tänään sai ihailla näitä jotka ajaa pienessä lumisateessa 55km/h 80km/h rajoituksella. Varmaan oli kitkat alla 😂
Joo epäilemättä hidastelu johtuu siitä, että alla on renkaat, joita pitävämpiä ei lumisiin olosuhteisiin ole.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 27.11.18 - klo:10:07
Joo epäilemättä hidastelu johtuu siitä, että alla on renkaat, joita pitävämpiä ei lumisiin olosuhteisiin ole.
Vai voisko olla niin, että se pieni lumisade tallottiin samantien peililiukkaaksi, jossa kitkarengas ei pidä yhtä hyvin kuin nastarengas?
Olikohan tässä viestiketjussa "Palokan rampista" keskustelleet henkilöt osallisia... ::)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ddefc7d5-09da-415f-bc5d-97327a8f513f (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ddefc7d5-09da-415f-bc5d-97327a8f513f)
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 27.11.18 - klo:10:26
Vai voisko olla niin, että se pieni lumisade tallottiin samantien peililiukkaaksi, jossa kitkarengas ei pidä yhtä hyvin kuin nastarengas?
Vai voisko olla niin, että näillä kirotuilla hidastelijoilla olikin allaan nastarenkaat? Eikös havainto näistä hidastelijoista sijoittunut Keski-Suomeen? Siellä varmasti nastarenkaat ovat huomattavasti yleisemmät kuin nastoittamattomat. Kun renkaiden laatua on liikkuvasta autosta vaikea todentaa, osuus arvaus nastarenkaista kentien paremmin oikeaan.
Oma kysymyksensä on sitten sekin, miten "pieni lumisade samantien tallotaan peililiukkaaksi". Mutta nämä ovat ehkä juuri niitä asioita, joita ei täältä Helsingin vinkkelistä oikein voikaan ymmärtää.
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 26.11.18 - klo:23:05
Toki valtio ja kunnat rahoittavat ja investoivat sitten vielä erikseen.
Kyllä. Ajatellaan esimerkiksi Helsingin katuja, joita kuoritaan nastarenkailla joka vuosi noin kuusi kuukautta. Helsingin kaupunki ei saa niiden kunnostamiseen latiakaan valtion ”autoverokertymästä”. Eli jos autoliikenteeltä kerätyistä X eurosta ”palautettaisiinkin” yhtä-äkkiä
kaikki takaisin autoliikenteelle, niin tällä ei Helsingin kaupungin näkökulmasta olisi mitään vaikutusta. Edellä mainitusta syystä. Nastamielenrauhan runtelemien katujen korjaamiseen tarvittavat eurot pitäisi edelleen repiä jostain muualta.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.11.18 - klo:12:24
Oma kysymyksensä on sitten sekin, miten "pieni lumisade samantien tallotaan peililiukkaaksi". Mutta nämä ovat ehkä juuri niitä asioita, joita ei täältä Helsingin vinkkelistä oikein voikaan ymmärtää.
Tarkoitin tuolla ”samantien” sanalla sitä, että lumi ei ehdi kerääntymään ”lumisiksi olosuhteiksi” vaan se poljetaan tienpintaan, jolloin se muuttuu jäiseksi. Tällainen ilmiö ei tietysti tapahdu, jos suola-autot ovat tapansa mukaan innokkaasti liikkeellä.
Mutta lienet tällaiseen ilmiöön joskus törmännyt Suomen talvessa?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.11.18 - klo:12:35
Kyllä. Ajatellaan esimerkiksi Helsingin katuja, joita kuoritaan nastarenkailla joka vuosi noin kuusi kuukautta. Helsingin kaupunki ei saa niiden kunnostamiseen latiakaan valtion ”autoverokertymästä”. Eli jos autoliikenteeltä kerätyistä X eurosta ”palautettaisiinkin” yhtä-äkkiä kaikki takaisin autoliikenteelle, niin tällä ei Helsingin kaupungin näkökulmasta olisi mitään vaikutusta. Edellä mainitusta syystä. Nastamielenrauhan runtelemien katujen korjaamiseen tarvittavat eurot pitäisi edelleen repiä jostain muualta.
Nastarenkaiden takia Hgin kaupunki ei lumisateiden sattuessa auraa katuja/teitä moneen viikkoon, jotta asfaltti saa suojakerroksen nastoja vastaan? Myöskään salakavalaa jääkerrosta asfaltille ei pääse muodostumaan, kun ajetaan vapaassa umpihangessa tai tarkkaan rajattuja uria... ::)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.11.18 - klo:12:35
Kyllä. Ajatellaan esimerkiksi Helsingin katuja, joita kuoritaan nastarenkailla joka vuosi noin kuusi kuukautta. Helsingin kaupunki ei saa niiden kunnostamiseen latiakaan valtion ”autoverokertymästä”. Eli jos autoliikenteeltä kerätyistä X eurosta ”palautettaisiinkin” yhtä-äkkiä kaikki takaisin autoliikenteelle, niin tällä ei Helsingin kaupungin näkökulmasta olisi mitään vaikutusta. Edellä mainitusta syystä. Nastamielenrauhan runtelemien katujen korjaamiseen tarvittavat eurot pitäisi edelleen repiä jostain muualta.
Onhan Helsingin alueella valtion ylläpitämää tieverkkoa vaikka kuinka paljon. Niiden rakennus on mennyt ja niiden ylläpito menee valtion, eli koko Suomen veromaksajien pussista, vaikka V-vuori on teille muuta valehdellutkin :)
Faktahan on se, että liikenteestä kerätyt (vero)rahat menevät kaikkeen muuhun käyttöön eikä niistä jää teiden kunnossapitoon kun hippuja. Tämä tiedostaen olisi tärkeää, ettei jyrsittäisi tieparkoja pilalle nastarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 27.11.18 - klo:13:19
Nastarenkaiden takia Hgin kaupunki ei lumisateiden sattuessa auraa katuja/teitä moneen viikkoon, jotta asfaltti saa suojakerroksen nastoja vastaan? Myöskään salakavalaa jääkerrosta asfaltille ei pääse muodostumaan, kun ajetaan vapaassa umpihangessa tai tarkkaan rajattuja uria.
Jaa-a, enpä kyllä muista, koska olisin viimeksi Helsingissä edes jossain määrin umpihankea muistuttavissa olosuhteissa ajanut. Sen sijaan jalankulkijana umpihankeen kyllä aina silloin tällöin törmää. Toki aurauksesta joskus syntyy valleja, jotka voivat teettää hieman lapiotöitä kantakaupungissakin asuvalle autoilijalle, mutta muuten umpihangessa kulkemisen kokemukset liittyvät kyllä siis enemmän jalankulkuun kuin autolla ajamiseen.
Eli Helsingissä kyllä aurataan, sikäli kun nyt lunta ylipäätään tulee. Ja suolaa käytetään myös. Ehkäpä suolauksella tavoitellaan tilannetta, jossa nastarenkaita käyttävä autoilija voi kuulla nastojensa ropinan. Sehän nimittäin tuottaa sitä usein mainittua
mielenrauhaa. Valitettavasti se tuottaa myös ”tarkkaan rajattuja uria”, joissa kesällä sitten on vettä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 27.11.18 - klo:13:34
Onhan Helsingin alueella valtion ylläpitämää tieverkkoa vaikka kuinka paljon.
Kyllä on. Mutta toisaalta Helsingissä on myös vaikka kuinka paljon kaupungin itsensä ylläpitämää katuverkkoa. Ja niiden ylläpito menee Helsingin, eli vain helsinkiläisten veromaksajien pussista, vaikka S-ipilä on teille muuta valehdellutkin :)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.11.18 - klo:14:25
Jaa-a, enpä kyllä muista, koska olisin viimeksi Helsingissä edes jossain määrin umpihankea muistuttavissa olosuhteissa ajanut. Sen sijaan jalankulkijana umpihankeen kyllä aina silloin tällöin törmää. Toki aurauksesta joskus syntyy valleja, jotka voivat teettää hieman lapiotöitä kantakaupungissakin asuvalle autoilijalle, mutta muuten umpihangessa kulkemisen kokemukset liittyvät kyllä siis enemmän jalankulkuun kuin autolla ajamiseen.
Eli Helsingissä kyllä aurataan, sikäli kun nyt lunta ylipäätään tulee. Ja suolaa käytetään myös. Ehkäpä suolauksella tavoitellaan tilannetta, jossa nastarenkaita käyttävä autoilija voi kuulla nastojensa ropinan. Sehän nimittäin tuottaa sitä usein mainittua mielenrauhaa. Valitettavasti se tuottaa myös ”tarkkaan rajattuja uria”, joissa kesällä sitten on vettä.
Kyllä on. Mutta toisaalta Helsingissä on myös vaikka kuinka paljon kaupungin itsensä ylläpitämää katuverkkoa. Ja niiden ylläpito menee Helsingin, eli vain helsinkiläisten veromaksajien pussista, vaikka S-ipilä on teille muuta valehdellutkin :)
Aika lyhyt on muisti, jos ei muista edes neljän vuoden taakse. Sitä edellisen kerran 2010.
Hassuinta kyllä, Helsingin kantakaupungissa on monesti talvisin kunnon maasturikelit, kun maakunnassa pärjäisi takavedollakin. ”Auraaminen” tarkoittaa vain paskanvärisen lumimössön siirtämistä sivusuunnassa edestakaisin, kunnes joku kauhakuormaaja tulee kolaamaan sen pois. Se on semmosta ihme kiehuvaa pöperöä, jossa on ihan sama, mitkä renkaat on alla...
Tässä kohtaa täytyy todeta, että varmaan minun ja muiden keskustelijoiden ”poteroituminen” nasta- ja kitkailijoihin on aavistuksen korostunutta, jo pelkästään keskustelun ylläpitämiseksi.
Kaikki varmaan arvostavat
- hiljaista kulkua
- hyvää pitoa liukkaalla
- hyviä teitä
- omaa turvallista liikkumista (faktoihin tai tunteeseen perustuvaa)
Tuskin kukaan on eri mieltä siitä, että nastarenkaat kuluttavat teitä ja aikaansaavat epätoivottavaa pölyä. Ja, että pirusti rahaa kuluu teiden kunnossapitoon. Osa kunnossapitotarpeesta johtuu puoli vuotta varmuuden vuoksi teitä rouhivista nastarenkailijoista, mutta osa olosuhteista, raskaasta liikenteestä, huonoista materiaaleista jne.
Se, mikä minua hiukan huolestuttaa tällä foorumilla on vihamielinen suhtautuminen toisiin. Olen itse ollut bemaristi vuodesta 1985, ja merkin keskustelupalstoja(2-3) on yleensä leimannut tietty yhteenkuuluvuus ja me vs. muu maailma -ajattelu. Onko niin, että kun VAG:n alla on monta merkkiä, kaivaudutaan poteroihin ja totuttaudutaan vittuilemaan toisille, syystä tai toisesta? Miksi aikuiset (?) ihmiset solvaavat toisiaan jonkun ihme autonrenkaiden takia...?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 27.11.18 - klo:18:29Miksi aikuiset (?) ihmiset solvaavat toisiaan jonkun ihme autonrenkaiden takia...?
Siksi koska tiettyjen ihmisten rengasvalinnat aiheuttavat meille kaikille yhteiskunnan jäsenille ylimääräisiä terveysongelmia sekä rahan menoa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.11.18 - klo:17:26
Aika lyhyt on muisti, jos ei muista edes neljän vuoden taakse. Sitä edellisen kerran 2010.
No onneksi meitä huonomuistisia varten on olemassa teitä, joilla pää pelaa paremmin. En tosiaankaan muista, että Helsingissä olisi neljä vuotta sitten ajettu
umpihangessa. Mutta jos ei itse ole ajanut, niin eihän se tietenkään tarkoita sitä, etteikö joku toinen olisi. Se on selvä. Mutta olipa Helsingissä ollut umpihankea vuonna X vai ei, se on loppujen lopuksi tämän keskustelun kannalta melko toisarvoinen seikka.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 27.11.18 - klo:18:29
Kaikki varmaan arvostavat
- hiljaista kulkua
- hyvää pitoa liukkaalla
- hyviä teitä
- omaa turvallista liikkumista (faktoihin tai tunteeseen perustuvaa)
Näitä kaikki ihan varmasti arvostavat. Voisi jopa ajatella asian olevan itsestään selvä. Mielestäni tässä keskustelussa onkin enemmän ollut kyse siitä, millaisin keinoin näitä seikkoja tavoitellaan. Siis tietynlaista punnintaa erilaisten hyötyjen ja haittojen välillä. Missä määrin esimerkiksi teiden kuluttaminen nastoilla on tarkoituksenmukaista tunteen, eli usein mainitun mielenrauhan perusteella. Henkilö NN saattaa saada nastojen ropinasta mielenrauhaa, mikä tietysti on sinänsä mukava asia. Mutta tämä mielenrauha ei tule ilman hintaa, ja tätä hintaa maksavat myös muut kuin NN, jonka mielenrauhasta on kyse. Juuri tämän vuoksi valtiovallan, esimerkiksi tielaitoksen tms., tulisi hieman herätellä kansalaisia tässä asiassa. Pohtimaan vaikkapa mielenrauhan suhdetta noihin muihin yllä mainittuihin seikkoihin nähden.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 27.11.18 - klo:18:29
Onko niin, että kun VAG:n alla on monta merkkiä, kaivaudutaan poteroihin ja totuttaudutaan vittuilemaan toisille, syystä tai toisesta? Miksi aikuiset (?) ihmiset solvaavat toisiaan jonkun ihme autonrenkaiden takia...?
Mielestäni on aika lohdullista, että tässä(kin) asiassa on tullut esiin useita erilaisia näkemyksiä. Itse asiassa olen ollut jopa hieman yllättänyt siitä, kuinka positiivisesti täällä nastoittamattomiin talvirenkaisiin on suhtauduttu. Tämä ehkä osaltaan on jonkinlainen merkki siitä, että Suomessakin entistä useampi autoilija alkaa vähitellen jopa oma-aloitteisesti kyseenalaistaa jokavuotisen tiekuorintaoperaation mielekkyyden. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen suomalaisen pitäisi huomenna hylätä rakkaat nastansa ja niiden ihana ropina. Kyse on siitä, että yhä useampi suomalainen autoilija ottaisi ainakin kerran asiakseen kunnolla pohtia nastarenkaiden tarpeellisuutta. Toki jossain vaiheessa esimerkiksi Helsingin kaupunki saattaa pyrkiä Tukholman ja Oslon tavoin aktiivisesti vähentämään nastojen käyttöä erilaisin kielloin ja maksuin. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka, sillä Suomessa on selvästi muita pohjoismaita korkeampi kynnys puuttua autonkäytön erilaisiin haittoihin.
Mitä sitten tulee muiden keskustelijoiden
solvaamiseen, niin sellaista en kyllä ole huomannut. Mutta jos sitä todella on tapahtunut, niin se ei välttämättä ole tapahtunut ”ihme autonrenkaiden takia”, vaan enemmänkin teiden kunnon vuoksi. :)
Lainaus käyttäjältä: padawan - 26.11.18 - klo:22:31
Monilla autoilijalla unohtuu, että veroina kerätään reilut 8 miljardia joka ikinen vuosi ja tästä palautuu infran kohennukseen/ylläpitoon jokunen miljardi.
Itse asiassa en usko, että tämä nimenomainen asia pääsee keneltäkään unohtumaan. Sen paremmin autoilijoilta kuin muiltakaan. Tieliikenteeltä ”kerätään” X ja ”palautetaan” vain Y on argumentti, joka enemmin tai myöhemmin nousee esiin auto- ja liikennekeskusteluissa. Joka kerta.
Tässä argumentissa on eräs ongelma. Suomalaisessa verotuksessa, eikä todennäköisesti minkään muunkaan maan verotuksessa, ei ole ”palautusperiaatetta”. Verotus ei perustu ajatukseen, että tietyistä kohteista kerätyt verot pitäisi ”palauttaa” juuri samaan kohteeseen. (Ns. YLE-vero taitaa olla tästä ainut poikkeus). Jos autoilulta eri muodoissa kerätyt verot halutaan ”palauttaa” autoilulle, niin silloin tätä samaa periaatetta pitäisi totta kai noudattaa muussakin verotuksessa. Esimerkiksi kansalaisilta kerätyt tulo- ja arvonlisäverot pitäisi ”palauttaa” heille. Eikä tietenkään mihin vain tarkoitukseen, vaan juuri siihen, mihin kansalainen haluaa rahansa käytettävän. Sillä jos autoiluverot halutaan ”palauttaa” autoilulle täysimääräisinä tai nykyistä suuremmilla osuuksilla, sisältää tämä ajatuksen siitä, että erilaisia autoiluveroja maksavat kansalaiset juuri tällaista ratkaisua haluavat. ”Palautusperiaate” edellyttäisi sitä, että verovelvolliset, siis muutkin kuin erilaisia autoveroja maksavat, saisivat päättää juuri sen kohteen, mihin heidän verovaransa käytetään. Toimivaa verotusta ei tämän periaatteen varaan voi rakentaa.
Lainaus käyttäjältä: padawan - 26.11.18 - klo:22:31
Pitäisikö pyllistää vielä pikkasen enemmän, että olosuhteiden pakosta nämä nastojen jyrsimät tiet saataisiin pidettyä säädyllisessä kunnossa?
Pyllistämisen tarpeellisuuden ja sillä eri tilanteissa mahdollisesti saavutettavat edut osaa jokainen aikuinen ihminen varmasti itse arvioida. Aivan varma en sen sijaan ole siitä, kuinka hyvin osataan arvioida niitä olosuhteita, jotka
pakottavat ajamaan nastarenkailla paljailla teillä. Voisi kuvitella, että ainakin Etelä-Suomen näkökulmasta alkaisi jossain vaiheessa tuntua erikoiselta (ja hieman tyhmältäkin) vuodesta toiseen irrottaa paljaasta tiestä päällystettä, ja ihmetellä sitten keväällä, kun rengasmelu on niin kovaa ja tiet urilla. Mutta moni varmasti lähtee sitten juuri tuolle ”kerätään X” ja ”palautetaan Y” "linjalle.
Lainaus käyttäjältä: padawan - 26.11.18 - klo:22:31
Kyllä joka talvi tulee niitä tilanteita, jossa tie on kerta kaikkiaan niin jäässä, että nastoillakin on hankala pysyä tiellä
Sinun kohdallasi nastarenkaiden käytölle on siis olemassa peruste. Ja ymmärrän tämän niin, että kyse ei ole mistään hieman epämääräisestä ”mielenrauhasta”, vaan nimenomaan siitä, että sinulla on vaikeuksia pysyä tiellä nastoittamattomilla talvirenkailla. Tämä on täysin OK. Autoilija on arvioinut rengastarpeensa ajo-olosuhteidensa ja taitojensa nojalla. Näin pitääkin toimia.
Toisaalta itselleni ei vielä tähän päivään mennessä ole tullut eteen tilanteita, joissa en olisi nastoittamattomilla renkailla pärjännyt. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin jotenkin ylivertaisen taitava kuljettaja. Enemminkin kyse on siitä, että ajo-olosuhteet ovat toisenlaiset ja/tai siitä, että suhtautumiseni ajo-olosuhteisiin on toisenlainen. Uskallan myös väittää, että ainakin täällä Etelä-Suomessa on myös muita samanlaisen havainnon tehneitä autoilijoita. Perustan tämän siihen, että täällä näkee autoissa myös nastoittamattomia talvirenkaita. Todennäköisesti selvästi enemmän kuin esimerkiksi Keski-Suomessa, missä tiet tunnetusti ovat melkein koko ajan jäässä.
Juju onkin siinä, että nämä nyt vuodesta toiseen nastoilla paljaita teitä jyrsivät autoilijat pitäisi saada miettimään, onko hommassa mitään järkeä. Siis siinä, että tiet joka talvi jyrsitään urille nastoilla ja paikataan sitten kesällä uudella pinnalla. Onko tälle touhulle täällä Etelä-Suomessa järkevää perustetta? Ovatko esimerkiksi ”mielenrauha” ja ”tottumus” riittäviä syitä jokavuotiselle kuorintaprosessille? Pitäisikö ”tieliikenteelle palautetaan vain…” "ajatuksen sijasta pohtia hieman tarkemmin omia rengastarpeita? Ajanko
minä joka talvi jäisillä teillä? Ovatko hankalat olosuhteet todella sellaisia, että niistä ei nastoittamattomilla talvirenkailla selviä?
Norjassa ja Ruotsissa käytetään huomattavasti enemmän nastoittamattomia talvirenkaita kuin Suomessa. Eikä selitys ole se, että ko. maissa tiet eivät koskaan olisi jäässä. Selitys on siinä, että näissä maissa autoilijoita on eri keinoin kannustettu miettimään, tarvitsevatko he nastarenkaita. Eikä vailla vaikutusta ole sekään, että Ruotsin tielaitos suosittaa nastoittamattomia talvirenkaita kaikkiin sellaisiin henkilöautoihin, joissa on ajonvakauden hallintajärjestelmä. Ruotsissa ja Norjassa on tehty johtopäätös, johon Suomessakin toivottavasti joskus päästään: nastojen ropinasta seuraavasta mielenrauhasta maksetaan aivan liian kovaa hintaa.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.11.18 - klo:19:28
Itse asiassa olen ollut jopa hieman yllättänyt siitä, kuinka positiivisesti täällä nastoittamattomiin talvirenkaisiin on suhtauduttu.
Mitä sitten tulee muiden keskustelijoiden solvaamiseen, niin sellaista en kyllä ole huomannut. Mutta jos sitä todella on tapahtunut, niin se ei välttämättä ole tapahtunut ”ihme autonrenkaiden takia”, vaan enemmänkin teiden kunnon vuoksi. :)
Kitkarenkailijathan täällä moittivat nastarenkailijoita. Eli ei kovin yllättävää...
Myönnät kuitenkin, että solvaaminen on OK, kunhan omasta mielestä se on oikeutettua? Teinien käyttämä hymiö ei tässä kohtaa nyt auta...
Nooh, kyllä täällä vissiin nastarenkailijatkin ovat joskus kitkarenkailijoita moittineet. Ainakin vähän. Jos hymiöitä käyttävät teinit, niin sitten meitä nuoria on täällä aika paljon. Mutta ramista ei pitkään aikaan ole kuulunut mitään. Hän jos kuka oli armoitettu hymiöiden käyttäjä. Eräässä vaiheessa jokaisen kommentin perässä oli viisi naurunaamaa.
Joo, ei ole oikein solvata. Vaikka kuinka olisi omasta mielestä oikeutettua. Yleensä solvaukseen lähdetään siinä vaiheessa, kun asia-argumentteja ei enää (tai alunperinkään) ole. Mutta itse en siis ole tässä keskustelussa ainakaan nyt vähään aikaan huomannut solvaamista.
Kyllähän täällä aika-ajoin saa lukea aina nastahehkuttajia, kun ei pääkallokelillä voi pystyä ajamaan kuin nastoilla.
Harvemmin olen nähnyt että kitkarenkailijat tulevat tänne hehkuttamaan niinä muina 175:ä päivänä, joka päivä, kun kitka on vaan yksinkertaisesti parempi.
Odottakaahan vaan kun iltalööppilehdet jakavat sen ensimmäisen ”talvi yllätti autoilijat” lööppinsä, niin siitä se viimeistään lähtee.
Kai muistetaan sitten kesärenkaissakin painottaa niitä märän kelin ominaisuuksia, muista ominaisuuksista välittämättä, koska suomen kesähän on kostea. Paitsi toki viime kesä. Viime kesänä olisi turvallisuuden maksimoija käyttänyt kuivan kelin renkaita, eks niin?
Ihminen kannattaa näistä yhtälöistä jättää aina pois, koska renkaat on ne, jotka auton tiellä pitää.
Pelastetaan teksti (teini)hymiöllä ;)
Kuten sanoit on erona se, että nastarenkailija kehuu omia renkaitaan, kun kitkarenkailija taas haukkuu nastarenkailijaa. 8)
ATK:ssa on mukava heittää omia totuuksia, muista välittämättä. Itsekään en tiedä, kuinka hyviä itseasiassa nykyiset kitkat ovat...
Mutta mitäs tähän on raati mieltä, ja teen tämän mahdollisimman objektiivisesti:
Voin varata Paimion ajoharjoitteluradan käyttöön vaikka tammikuussa, jolloin on varmasti ns. talvikelit. Ei yritetäkään mitään nollakelejä.
Mulla on tarjolla 3 kategoriaa:
Iso (eli normaalikokoinen) auto VW Touareg nastarenkailla Conti IceContact 2. Tuliterät koossa 255/55-18. Vastinpariksi käy T-Reg kitkoilla tai vaikkapa Amarok 300 kg lisäpainoilla.
Normaali (eli pienehkö) auto BMW 530xda Touring F11 Pirellin nastarenkailla 245/45-18. Vastinpariksi käy vaikkapa A6 Quattro kitkoilla
Snadi auto eli BMW 325iA takaveto ContiIceContact2 uudet nastat 225/45-17. Vastinpariksi käypi vaikka etuveto A4, Passat tai joku semmonen.
3 testiä:
Kiihdytys 0-100, tai mihin se rata riittää
Jarrutus 100-0, tai mihin se rata riittää
Vetopito, eli liina autojen väliin ja nilkka suoraksi
Riittää, kun vastaa haasteeseen. Voin maksaa ratamaksut ja muut kulut.
Eikö olisi hauska kokeilla? Ilman lehdistöä, vääräleukoja tai muita asiaankuulumattomia.
Olisko yli 200k, auton kategoriaa?
Tai mopo-autoille?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 27.11.18 - klo:21:27
Olisko yli 200k, auton kategoriaa?
Tai mopo-autoille?
Ei. Olisko sulla semmoset tarjolla?
Mua kiinnostaisi osallistua testiin KE-kitkoilla, ja nimenomaan tammikuussa jolloin tuolla länsirannikolla on tosiaan satavarmasti perinteiset talvikelit eli +8 astetta lämpöä ja vesisadetta. Harmi vaan että etäisyyttä on vähän liikaa.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 27.11.18 - klo:21:41
Ei. Olisko sulla semmoset tarjolla?
Toki, jos kerta testiin pääsee. Mut tarvittaisiin vastapuolet.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 27.11.18 - klo:21:49
Toki, jos kerta testiin pääsee. Mut tarvittaisiin vastapuolet.
Jaajuu, totta. Huomasin sun sigusta. Voin kysyä pojalta, jos sen joku koulukaveri tulis mopoautolla.
Miksi kommentoit?
Tajuat sen varmaan joskus paaaaaljon myöhemmin.
Oliko sitä yli 200k, autoa?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 27.11.18 - klo:22:07
Tajuat sen varmaan joskus paaaaaljon myöhemmin.
Oliko sitä yli 200k, autoa?
Eio. Mites se hinta korreloi pidon kanssa?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.11.18 - klo:19:28
Itse asiassa olen ollut jopa hieman yllättänyt siitä, kuinka positiivisesti täällä nastoittamattomiin talvirenkaisiin on suhtauduttu. Tämä ehkä osaltaan on jonkinlainen merkki siitä, että Suomessakin entistä useampi autoilija alkaa vähitellen jopa oma-aloitteisesti kyseenalaistaa jokavuotisen tiekuorintaoperaation mielekkyyden. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen suomalaisen pitäisi huomenna hylätä rakkaat nastansa ja niiden ihana ropina. Kyse on siitä, että yhä useampi suomalainen autoilija ottaisi ainakin kerran asiakseen kunnolla pohtia nastarenkaiden tarpeellisuutta. Toki jossain vaiheessa esimerkiksi Helsingin kaupunki saattaa pyrkiä Tukholman ja Oslon tavoin aktiivisesti vähentämään nastojen käyttöä erilaisin kielloin ja maksuin. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka, sillä Suomessa on selvästi muita pohjoismaita korkeampi kynnys puuttua autonkäytön erilaisiin haittoihin.
Mitä sitten tulee muiden keskustelijoiden solvaamiseen, niin sellaista en kyllä ole huomannut. Mutta jos sitä todella on tapahtunut, niin se ei välttämättä ole tapahtunut ”ihme autonrenkaiden takia”, vaan enemmänkin teiden kunnon vuoksi. :)
Vai olisiko niin, että kitkarenkailla ajavien pitää yrittää epätoivoisesti käännyttää nastoilla ajavia ja tuosta on tullut uskoon verrattava asia? Vähän niin, kuin lähetyssaarnaajat?
En kyllä ymmärrä tätä vääntöä täällä. Mulla on toisessa autossa Nokian nastat ja toisessa Nokian kitkat. Kitkat ekaa talvea kokeilussa. Ennakkoluulot itsellä tiukassa, mutta toistaiseksi kitkat ylittäneet erittäin positiivisesti. Tosin kunnon talvi ei ole vielä alkanut.
Olisihan se järkevää iskeä joku haittavero nastoille. Tiet alkaa olla jo rouheena nastajyrsinkoneiden jäljiltä. Kaikin puolin olisi hyvä että me jotka tykkäämme nastoistä, maksaisimme itse niiden aiheuttamista kiistattomista ja mittavista haitoista ympäristölle ja teille.
Kuten jo mainitsin niin on se kumma mikäli autoilusta kerätyillä veroilla ei saada ylläpidettyä näitä "nastanjyrsimiä" teitä. Muutenkin liikennemäärät ovat riittävän suuria vahingon aiheuttamiseksi ainoastaan pääosin pääkaupunkiseudulla. Liikennemäärät jäävät muilla alueilla auttamatta hyvin vähäisiksi, ehkä jotkut kaupunkialueet pois lukien. Ei niitä urateitä hirveästi muualla juuri näy
Tämä ympäristöhaitta muutenkin vähän niin ja näin. Potentiaalinen nastapöly koetaan jotenkin uhkana, mutta samaan aikaan tiellä on tuhansia dieseleitä ja suorasuihkutusbensoja pukkaamassa pienhiukkasia ilmaan. Kielletään samalla koko autoilu ::)
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 27.11.18 - klo:21:15
ATK:ssa on mukava heittää omia totuuksia, muista välittämättä. Itsekään en tiedä, kuinka hyviä itseasiassa nykyiset kitkat ovat...
Mutta mitäs tähän on raati mieltä, ja teen tämän mahdollisimman objektiivisesti:
Voin varata Paimion ajoharjoitteluradan käyttöön vaikka tammikuussa, jolloin on varmasti ns. talvikelit. Ei yritetäkään mitään nollakelejä.
Mulla on tarjolla 3 kategoriaa:
Iso (eli normaalikokoinen) auto VW Touareg nastarenkailla Conti IceContact 2. Tuliterät koossa 255/55-18. Vastinpariksi käy T-Reg kitkoilla tai vaikkapa Amarok 300 kg lisäpainoilla.
Normaali (eli pienehkö) auto BMW 530xda Touring F11 Pirellin nastarenkailla 245/45-18. Vastinpariksi käy vaikkapa A6 Quattro kitkoilla
Snadi auto eli BMW 325iA takaveto ContiIceContact2 uudet nastat 225/45-17. Vastinpariksi käypi vaikka etuveto A4, Passat tai joku semmonen.
3 testiä:
Kiihdytys 0-100, tai mihin se rata riittää
Jarrutus 100-0, tai mihin se rata riittää
Vetopito, eli liina autojen väliin ja nilkka suoraksi
Riittää, kun vastaa haasteeseen. Voin maksaa ratamaksut ja muut kulut.
Eikö olisi hauska kokeilla? Ilman lehdistöä, vääräleukoja tai muita asiaankuulumattomia.
Tuskinpa noissa kokeissa mitään hauskaa tai mielenkiintoista eteen tulisi. Olisiko sudittelun sijaan edelleenkin vain hyödyllisempää näyttää pojallesi, miten 350 metrin hidasvauhtisesta tienpätkästä selvitään kelissä kuin kelissä renkaista riippumatta?
Tuli vaihdettua loppuunajetuilla kitkarenkailla varustettu vajakki uusilla nastarenkailla varustettuun nelikkoon.
Onhan tuossa nyt ihan hillitön pitoero. ;D
Yllättävän hiljaiset on nykynastarenkaat. Seuraavat kumit, sikäli niitä ehtii hankkia taitaa silti olla kitkat, kuusi vuotta ja varmaan lähemmälti 100tkm tuli entisillä kovettuneilla nokian iki kitkoilla ajeltua. Hyvin pärjäsi kun sovitti ajotavan vallitseviin olosuhteisiin. Nykyinen nastanelikko antaa vähän liiankin hyvän tunteen keliolosuhteista.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 27.11.18 - klo:22:17
Eio. Mites se hinta korreloi pidon kanssa?
Sori, ei pysty osallistuun kun en halua, että rahvaan haju tarttuu noista sun tuomista kärryistä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 28.11.18 - klo:07:18
Sori, ei pysty osallistuun kun en halua, että rahvaan haju tarttuu noista sun tuomista kärryistä.
Osui ja uppos.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.11.18 - klo:19:55
Yleensä solvaukseen lähdetään siinä vaiheessa, kun asia-argumentteja ei enää (tai alunperinkään) ole.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 28.11.18 - klo:00:59
Tuskinpa noissa kokeissa mitään hauskaa tai mielenkiintoista eteen tulisi.
Tästä ollaan samaa mieltä. Mutta olisihan se valaisevaa nähdä, miten lähellä nykyiset kitkarenkaat ovat nastoja. Voisi sitten itsekin tarkistaa käsityksiään.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 27.11.18 - klo:14:25
Jaa-a, enpä kyllä muista, koska olisin viimeksi Helsingissä edes jossain määrin umpihankea muistuttavissa olosuhteissa ajanut. Sen sijaan jalankulkijana umpihankeen kyllä aina silloin tällöin törmää. Toki aurauksesta joskus syntyy valleja, jotka voivat teettää hieman lapiotöitä kantakaupungissakin asuvalle autoilijalle, mutta muuten umpihangessa kulkemisen kokemukset liittyvät kyllä siis enemmän jalankulkuun kuin autolla ajamiseen.
Eli Helsingissä kyllä aurataan, sikäli kun nyt lunta ylipäätään tulee. Ja suolaa käytetään myös. Ehkäpä suolauksella tavoitellaan tilannetta, jossa nastarenkaita käyttävä autoilija voi kuulla nastojensa ropinan. Sehän nimittäin tuottaa sitä usein mainittua mielenrauhaa. Valitettavasti se tuottaa myös ”tarkkaan rajattuja uria”, joissa kesällä sitten on vettä.
Kyllä on. Mutta toisaalta Helsingissä on myös vaikka kuinka paljon kaupungin itsensä ylläpitämää katuverkkoa. Ja niiden ylläpito menee Helsingin, eli vain helsinkiläisten veromaksajien pussista, vaikka S-ipilä on teille muuta valehdellutkin :)
Meillä on todennäköisesti osoitteet ihan eri alueilla Helsingissä, koska oletan että sinulla on muisti kunnossa. Kantakaupunki ja isommat väylät toki yritetään aukoa. Kun siirrytään hieman pohjoisempaan, jossa on katujen sijaan nimeltään teitä, saavat pitkät pätkät näitä "teitä" olla luonnontilassa. Jalkakäytävällä ajetaan Bobcatilla ja tehdään vallia kahden puolen, sulkien ajoväylä pihoihin. Niinä vuosina, kun lunta tuli reippaasti ainakin kolme talvea putkeen sulamatta välillä pois esim. läheisen päiväkodin ympäristö oli hoitamatta viikkoja. No, se ei ollut edes -tien, vaan -kujan varrella. Prioriteetti luokkaa nolla, mutta monelle pakollinen rasti aamuin illoin.
Eihän urakoitsijoilla edes ole välineitä/kuskeja riittävästi, kun lunta tulee reippaasti. Sesonki päättyy siihen, kun lopputalvesta aamuyöllä puoli kahden aikaan hälytysvalot ja pillit päällä lumi kuskataan viimein pois. Veronmaksaja on mukava herättää toteamaan, että kyllä homma hoidetaan, kun kyetään...
Nämä nyt ovat vain omia havaintoja ja kyllä, kaupunkiin on oltu yhteydessä, jolloin asioiden tila sekä resurssit tulleet selväksi. Viime vuosien pohjalta toki varautuminen lumen tuloon onkin resurssien haaskausta, mutta kun lunta tulee, tilanne on hankala "meidän kulmilla".
Larun sillalla on kyltti stadiin päin, "Ei talvikunnossapitoa", ettekö ole huomanneet.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.11.18 - klo:22:24
Vai olisiko niin, että kitkarenkailla ajavien pitää yrittää epätoivoisesti käännyttää nastoilla ajavia ja tuosta on tullut uskoon verrattava asia?
Ei, tätä en tarkoittanut. Tarkoitin sitä, että itselleni on ollut jonkinmoinen yllätys, että tällä foorumilla on niinkin paljon nastoittamattomilla talvirenkailla ajavia. Eivätkä he mielestäni mitään käännytystyötä tee yhtään sen enempää kuin nastarenkaillakaan ajavat. Tuovat vain esille oman rengasvalintansa hyviä puolia, aivan kuin nastarenkaillakin ajavat. Tosiasia nyt vain sattuu olemaan se, että nastarenkaiden käytöstä aiheutuu erinäisiä kuluja ja haittoja. Olisi aika erikoista, jos tätä puolta ei voisi nostaa esiin keskustelussa, joka koskee talvirenkaita.
Mutta tosiasia on sekin, ettei kaikkia nastarenkailla ajavia voi koskaan ”käännyttää” nastoittamattomien talvirenkaiden käyttäjiksi. Mm. tässä keskustelussa on käynyt ilmi, että joillakin kuljettajilla on vaikeuksia pysyä tiellä, jos heillä ei ole allaan nastarenkaita. On päivänselvä juttu, että tällöin on syytä käyttää nastarenkaita. Samoin on kuljettajia, joilla nastarenkaisiin mitä ilmeisimmin liittyy jonkinlainen ”miehekkyyselementti”. Tämä saattaa olla yhteydessä tietynlaiseen ajotapaan, jossa ajonopeudesta tinkimiseen on keskimääräistä korkeampi kynnys. Tätä porukkaa ei nastarenkaista saa luopumaan tuhatkaan lähetyssaarnaajaa, se on täysin selvää.
Mutta sitten on suuri joukko ns. tavallisia autoilijoita, niitä ”possujunissa” köröttelijöitä. Uskon, että tästä porukasta varsikin täällä Etelä-Suomessa löytyy niitä, jotka eivät päivittäin ajele jäässä olevilla teillä. Jos tämä porukka joskus saataisiin funtsimaan rengasvalintojaan, avaisi se todennäköisesti tien kehitykselle, joka ajan myötä tuntuvasti vähentäisi nastarenkaista aiheutuvia haittoja. Ruotsissa ja Norjassa on otettu käyttöön erilaisia kannustimia, ja siellä nastarenkaiden osuus onkin saatu laskuun. Uskon, että Suomikin tulee joskus perässä, mutta vähän aikaa siihen vielä menee.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 28.11.18 - klo:09:23
Meillä on todennäköisesti osoitteet ihan eri alueilla Helsingissä, koska oletan että sinulla on muisti kunnossa. Kantakaupunki ja isommat väylät toki yritetään aukoa. Kun siirrytään hieman pohjoisempaan, jossa on katujen sijaan nimeltään teitä, saavat pitkät pätkät näitä "teitä" olla luonnontilassa. Jalkakäytävällä ajetaan Bobcatilla ja tehdään vallia kahden puolen, sulkien ajoväylä pihoihin. Niinä vuosina, kun lunta tuli reippaasti ainakin kolme talvea putkeen sulamatta välillä pois esim. läheisen päiväkodin ympäristö oli hoitamatta viikkoja. No, se ei ollut edes -tien, vaan -kujan varrella. Prioriteetti luokkaa nolla, mutta monelle pakollinen rasti aamuin illoin.
Itsellä muistissa ainakin kaksi peräkkäistä talvea, kun sitä tuli ja tuli: 2010/2011 ja 2011/2012. Tuolloin keväällä lumenkaatopaikalta taisi löytyä mopoauto ja lumentiputtajilla överinä hommia.
Hyvä asia oli silloin se, että aina löytyi parkkitilaa kun pokalla rykäsi auton hankeen mihin vajaavetoiset menneet (uudet kitkat tuli sopivasti -10). Jokatapauksessa keskustassa myöriminen oli välillä aika jännää.
Nonny! Ny on joka jampalle vaihtoehtoi talvikenkät. Icebug nastaton kitkakenkä...
https://www.icebug.fi (https://www.icebug.fi)
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 29.11.18 - klo:14:39
Nonny! Ny on joka jampalle vaihtoehtoi talvikenkät. Icebug nastaton kitkakenkä...
Hauska veto, mutta itse luotan kengissä nastoihin. Ei uskalla lähteä ilman nastoja liukkaille teille. ;)
Nokian R2:t ovat saaneet maistaa talvea, eivät ole liian veltot 225/40 R18 koossa. Erittäin mukavat ajaa ja kulutus pieneni pari litraa. :o Ainoa ongelma nelivedon kanssa on niin hyvä pito, ettei tiedä liukkaudesta mitään. Yritän olla ulosmittaamatta tuota etua...
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 29.11.18 - klo:14:39
Nonny! Ny on joka jampalle vaihtoehtoi talvikenkät. Icebug nastaton kitkakenkä...
https://www.icebug.fi (https://www.icebug.fi)
Nastallisilla Icabug:n ja Narvan kengillä kulutan kävelyteitäkin talvella!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.18 - klo:21:55
Nastallisilla Icabug:n ja Narvan kengillä kulutan kävelyteitäkin talvella!
Oletko törmännyt kauppakeskuksissa ”rouhiessasi” halventaviin katseisiin tai kommentteihin nastattomia talvikenkiä käyttäviltä? ::)
Näistä nastallisistahan oli keskustelua käytöstä julkisissa tiloissa, sillon kun ne tulivat markkinoille. Pelättiin mm, liukautta kovalla alustalla, lattiamateriaalien kestämistä sekä nastoista tulevan äänen häiritsevästä epämiellyttävyydestä muita kohtaan :-X
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 30.11.18 - klo:09:22
Oletko törmännyt kauppakeskuksissa ”rouhiessasi” halventaviin katseisiin tai kommentteihin nastattomia talvikenkiä käyttäviltä? ::)
Näistä nastallisistahan oli keskustelua käytöstä julkisissa tiloissa, sillon kun ne tulivat markkinoille. Pelättiin mm, liukautta kovalla alustalla, lattiamateriaalien kestämistä sekä nastoista tulevan äänen häiritsevästä epämiellyttävyydestä muita kohtaan :-X
En ole eikä kiinnosta. Ei jätä jälkiä edes laminaattiin, joka on oikean kovuusluokan.
Taas päästään siihen, että nastat on halpa hinta verrattuna pitkään sairaslomaan. Näitäkin on tullut nähtyä ja tänään on sellainen päivä, että kaatumisia tulee. Ei häirinnyt mun aamulenkkiä liukkaus ja huomenna menee nastat alle toiseen autoon.
Kaatuminen yleisin kuolinsyy?
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_kat_005_fi.html (https://www.stat.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_kat_005_fi.html)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.11.18 - klo:09:40
Ei jätä jälkiä edes laminaattiin, joka on oikean kovuusluokan.
Jos laminaatti on kovempaa materiaalia kuin nastan kärki niin jokainen voi arvata miten siinä kohtaamisessa käy nastan kärjelle. Tämähän ei varmaankaan haittaa nastakävelijöitä sillä he luonnollisesti ostavat uuden kenkäparin joka talveksi, aivan kuten autoihinsakin renkaat?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.11.18 - klo:12:11
Jos laminaatti on kovempaa materiaalia kuin nastan kärki niin jokainen voi arvata miten siinä kohtaamisessa käy nastan kärjelle. Tämähän ei varmaankaan haittaa nastakävelijöitä sillä he luonnollisesti ostavat uuden kenkäparin joka talveksi, aivan kuten autoihinsakin renkaat?
Sehän Suomessa juuri onkin ongelmana, että asfalttiin laitetaan liikaa kiveä ja nastat kuluu nopeasti :)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.18 - klo:21:55
Nastallisilla Icabug:n ja Narvan kengillä kulutan kävelyteitäkin talvella!
Oikein, sillä tämä koskee niin autoilijaa kuin jalankulkijaakin:
https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0 (https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.11.18 - klo:22:24
Vai olisiko niin, että kitkarenkailla ajavien pitää yrittää epätoivoisesti käännyttää nastoilla ajavia ja tuosta on tullut uskoon verrattava asia? Vähän niin, kuin lähetyssaarnaajat?
Hah! Olen lueskellut tätä ketjua melko pitkään ja ajatellut aina täsmälleen samoin ja naureskellut asialle itsekseni ;D
Lisäksi minulle on tullut sellainen käsitys että kitkoilla ajavat ovatkin keskimääräistä ärsyttävämpää porukkaa ja siksipä olenkin erityisen iloinen että allani on tuhat nastaa enkä enää lukeudu kitkamiehiin.
Naurattaa kun vaahdotaan nastojen ympäristöhaitoista sädekehä oman pään päällä. Sitten kuitenkin ajetaan 20tkm vuodessa ja lennetään kolmesti etelään. Lopettakaa autoilu kokonaan niin teette enemmän hyvää kuin roikkumalla foorumeilla käännyttämässä porukkaa.
Edellisessä autossani oli kitkat ja nyt alla nastat. Valinnan tein pelkästään sen perusteella minkä setin satuin saamaan sopivaan hintaan. Ei kiinnosta loukkaako joku nyt nilkkansa kobolttikaivoksella, onpahan ainakin työllistetty.
Nämä michelin x-ice north 4:t ovat muuten yhtä hiljaiset kuin 18" kesäsettini ja aivan mukavat ajella. Annan näille suositukseni.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 30.11.18 - klo:15:16
Nämä michelin x-ice north 4:t ovat muuten yhtä hiljaiset kuin 18" kesäsettini ja aivan mukavat ajella. Annan näille suositukseni.
Kuinka helvetin äänekkäät sinun kesärenkaat sitten ovat? Juuri viime viikon alussa työkaveri laitatti uudet x-ice north 4:set audiin ja aivan karmea rapina niistä lähtee kesänakkeihin verrattuna. Juuri tänään viimeksi istuin kyydissä ja kirottiin kaverin kanssa sitä edelleen jatkuvaa rapinaa. Muuten ovat kuulemma mukavan tuntuiset renkaat, ohjautuu hyvin jne. mutta melu tuntuu audissa aika karmealta.
Niin ja rengaskoko oli 205/60R16 jos oikein muistan ja B8 korinen A4 sedan kyseessä.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 30.11.18 - klo:15:16
Lisäksi minulle on tullut sellainen käsitys että kitkoilla ajavat ovatkin keskimääräistä ärsyttävämpää porukkaa
Kyllä sinun pitäisi vielä antaa nastoittamattomilla talvirenkailla ajaville mahdollisuus! On nimittäin täysin mahdollista, että talvirengasvalinta ei millään tavoin vaikuta ihmisen luonteeseen. Ehdotan, että ennakkoluulottomasti tutustut johonkin nastoittamattomia talvirenkaita käyttävään. Heidän joukossaan saattaa olla ihan mukaviakin kavereita.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 30.11.18 - klo:15:16
Naurattaa kun vaahdotaan nastojen ympäristöhaitoista sädekehä oman pään päällä.
Nauru pidentää ikää ja rentouttaa, joten jo senkin vuoksi näiden keskustelujen lukemisesta on selvästi ollut hyötyä.
Sädekehän osalta sanoisin, että jos joidenkin päällä sellaisen näet, niin se on kyllä seurausta omasta huonosta omatunnosta. Kun itse aikoinani siirryin nastarenkaista nastoittamattomiin talvirenkaisiin, oli syitä tasan yksi: rengasmelu. Joillekin mielenrauhaa tuottava nastojen rapina paljaalla asfaltilla alkoi ärsyttää. Myöhemmin rupesi harmittamaan teiden huono kunto, urat ja rengasmelu karkeaksi rouhitulla asfaltilla. Jo toki myös kaupungissa asuvana huomio kiinnittyi nastarenkaiden vaikutuksiin hengitysilman laatuun ja sitä kautta terveyteen.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 30.11.18 - klo:15:16
Sitten kuitenkin ajetaan 20tkm vuodessa ja lennetään kolmesti etelään. Lopettakaa autoilu kokonaan niin teette enemmän hyvää kuin roikkumalla foorumeilla käännyttämässä porukkaa.
Lähdetään siitä, että joku tosiaan ajaa 20 000 km vuodessa ja lentää kolme kertaa etelään. Oletetaan, että tämä henkilö omaa myös jonkinlaista ympäristötietoutta. Eli hän haluaa omalta pieneltä osaltaan vaikuttaa päästöihin ja ilmanlaatuun. Hän on kuitenkin niin itsekäs, ettei halua "lopettaa autoilua kokonaan" eikä luopua etelänmatkoista. Pitäisikö tämän henkilön olla kiinnittämättä huomiota rengasvalintoihinsa vain siksi, että hän mahdollisesti jättää käyttämättä jonkin toisen keinon vaikuttaa ilmanlaatuun ja päästöihin? Tämä on yhtä kummallinen ajatus, kuin täällä esitetyt huomautukset suolauksen teitä rasittavasta vaikutuksesta. Tämä ”järkeily” menee näin: Jos teiden kunto heikkenee syystä A, niin silloin ei ole mielekästä kiinnittää huomiota syyhyn B.
Samaan sarjaan kuuluvat myös ehdotukset autoilun lopettamisesta tms. Autoilua ei tarvitse lopettaa, eikä nastarenkaita kieltää. Pitkälle päästään jo sillä, jos osa nyt nastarenkaita käyttävistä siirtyy käyttämään nastoittamattomia talvirenkaita.
Mitä sitten tulee käännyttämiseen, niin sellaiseen täällä todennäköisesti on aika huonot mahdollisuudet. Täällä on todennäköisesti enimmäkseen porukkaa, joka on pohtinut rengasvalintojaan. On esimerkiksi käynyt selville, että jotkut ajavat olosuhteissa, joissa he eivät ilman nastarenkaita tahdo pysyä tiellä. Tällöin pitääkin ehdottomasti käyttää nastarenkaita. Enemmän kuin mistään käännytystyöstä, on kyse keskustelusta, jossa pohditaan nastarenkaiden ja nastoittamattomien talvirenkaiden hyviä ja huonoja puolia. Ja nastarenkaiden eräs huono puoli on se, että kuluttavat kovasti teitä ja heikentävät hengitysilman laatua. Kaikille näillä asioilla ei ole merkitystä, ja se on heidän asiansa. Mutta valtiovalta voisi Ruotsin ja Norjan tapaan vähitellen alkaa kiinnittää huomiota nastojen käytöstä aiheutuviin haittoihin.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 30.11.18 - klo:15:16
Edellisessä autossani oli kitkat ja nyt alla nastat. Valinnan tein pelkästään sen perusteella minkä setin satuin saamaan sopivaan hintaan. Ei kiinnosta loukkaako joku nyt nilkkansa kobolttikaivoksella, onpahan ainakin työllistetty.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisilla perusteilla rengasvalintoja tehdään. Olisi älytön ajatus lähteä ”käännyttämään” näin ajattelevaa henkilöä rengasvalintojensa muuttamiseen. Kommentti kertoo siitä, että asia kunnolla mietitty ja valinta on selvä.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 30.11.18 - klo:17:33
Kuinka helvetin äänekkäät sinun kesärenkaat sitten ovat? Juuri viime viikon alussa työkaveri laitatti uudet x-ice north 4:set audiin ja aivan karmea rapina niistä lähtee kesänakkeihin verrattuna. Juuri tänään viimeksi istuin kyydissä ja kirottiin kaverin kanssa sitä edelleen jatkuvaa rapinaa. Muuten ovat kuulemma mukavan tuntuiset renkaat, ohjautuu hyvin jne. mutta melu tuntuu audissa aika karmealta.
Niin ja rengaskoko oli 205/60R16 jos oikein muistan ja B8 korinen A4 sedan kyseessä.
Mullakin rengasmelu pieneni kun laittoi nastat alle. 195 leveä vs 215 leveä ja reilusti korkeampi profiili varmaan vaikuttaa asiaan.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.11.18 - klo:13:36
Oikein, sillä tämä koskee niin autoilijaa kuin jalankulkijaakin:
https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0 (https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0)
Tähän on pakko todeta, että sisäpiirin tietona aika moni olisi tänään kaivannut niitä nastoilla varustettuja kenkiä sekä renkaita!
Mun "pärjääminen" kitkoilla päättyi tähän päivään ja vaihdoin nastat alle ennen, kuin lähdin mökille. Miksi kiusata itseään enempää, kuin on tarve. Sen verran vitutti ajaa kitkoilla, kun on jäätä ja vettä sen päällä.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 30.11.18 - klo:15:16
Nämä michelin x-ice north 4:t ovat muuten yhtä hiljaiset kuin 18" kesäsettini ja aivan mukavat ajella. Annan näille suositukseni.
Mä mietin noita renkaita Black Fridaynä, että olisiko pitänyt kokeilla yksi sarja. Jotenkin vain nuo nastat noissa renkaissa on, niin onnettoman pienet, että kestääkö pitkässä juoksussa. Pelasin sitten varman päälle ja ostin neljännen sarjan Contiicecontact 2:a. Sen verran tyytyväinen olen noihin conteihin ollut.
Aivan feminiinisten miesten hommaa tyytyä jyrsimään asfalttia nastoilla. Kyllähän nastoilla pärjää, mutta tosikuskit laittaa alle Kumho rallipiikit. Noista ei saa kuin pikkusakot.
Kunnon pito ja asfaltin jyrsintä on priceless arvo tosimiehelle, joten piikkirenkaista tulevat pienet sakot maksaa mielellään .
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 30.11.18 - klo:15:16
Hah! Olen lueskellut tätä ketjua melko pitkään ja ajatellut aina täsmälleen samoin ja naureskellut asialle itsekseni ;D
Lisäksi minulle on tullut sellainen käsitys että kitkoilla ajavat ovatkin keskimääräistä ärsyttävämpää porukkaa ja siksipä olenkin erityisen iloinen että allani on tuhat nastaa enkä enää lukeudu kitkamiehiin.
Naurattaa kun vaahdotaan nastojen ympäristöhaitoista sädekehä oman pään päällä. Sitten kuitenkin ajetaan 20tkm vuodessa ja lennetään kolmesti etelään. Lopettakaa autoilu kokonaan niin teette enemmän hyvää kuin roikkumalla foorumeilla käännyttämässä porukkaa.
Edellisessä autossani oli kitkat ja nyt alla nastat. Valinnan tein pelkästään sen perusteella minkä setin satuin saamaan sopivaan hintaan. Ei kiinnosta loukkaako joku nyt nilkkansa kobolttikaivoksella, onpahan ainakin työllistetty.
Nämä michelin x-ice north 4:t ovat muuten yhtä hiljaiset kuin 18" kesäsettini ja aivan mukavat ajella. Annan näille suositukseni.
Juuh. Autoni alla pyörivät nyt kitkat.
Ajan vuodessa aika paljon enemmän, kun tuon 20k ja lennän etelään 1-4 kertaa vuodessa vähän tilanteista riippuen.
En silti koe, että käyttämälläni rengastuksella olisi minkäänvaltakunnan korrelaatiota esim. lentomatkustukseeni.
No, enpä kyllä ole kovin paha kitkasaarnajakaan...
Fakta nyt vaan kuitenkin on se, että katu kuluu enemmän nastalla, kun kitkalla.
Lainaus käyttäjältä: gunman - 30.11.18 - klo:22:36
Juuh. Autoni alla pyörivät nyt kitkat.
Ajan vuodessa aika paljon enemmän, kun tuon 20k ja lennän etelään 1-4 kertaa vuodessa vähän tilanteista riippuen.
En silti koe, että käyttämälläni rengastuksella olisi minkäänvaltakunnan korrelaatiota esim. lentomatkustukseeni.
No, enpä kyllä ole kovin paha kitkasaarnajakaan...
Fakta nyt vaan kuitenkin on se, että katu kuluu enemmän nastalla, kun kitkalla.
Katu kuluu enemmän nastoilla.. se on selvä. Toinen fakta.. lain mukaan nastoilla saa Suomessa ajaa ja nastat pitää jäällä paremmin kuin kitkat. Haittojen ja hyötyjen vertaaminen
täysin objektiivisesti on vaikeaa. Jonkun mielestä vaakakupissa painaa enemmän teiden kuluminen ja muita renkaita hieman suurempi pölyntuotto ja toisen mielestä hieman parempi turvallisuus on tärkeämpää. Kaikki ovat omasta mielestään enempi oikeassa.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.11.18 - klo:19:23
Kun itse aikoinani siirryin nastarenkaista nastoittamattomiin talvirenkaisiin, oli syitä tasan yksi: rengasmelu. Joillekin mielenrauhaa tuottava nastojen rapina paljaalla asfaltilla alkoi ärsyttää. Myöhemmin rupesi harmittamaan teiden huono kunto, urat ja rengasmelu karkeaksi rouhitulla asfaltilla. Jo toki myös kaupungissa asuvana huomio kiinnittyi nastarenkaiden vaikutuksiin hengitysilman laatuun ja sitä kautta terveyteen.
Itselläni alla on kitkat, ensimmäiset talvikitkat jotka olen ostanut. Ei ole kaduttanut. Ajatus alkoi hiipiä mieleen monien nastojen jälkeen että eihän tässä ole mitään järkeä kun >90% talvesta käytännössä jurrutetaan nastoilla sulaa moottoritietä. Tiet on sitten urilla ja surkeassa kunnossa. Sitten taas kesä sitä paikataan/asfaltoidaan ja keväällä taas on tie karkea kuin mikäkin. Taloudellisessa mielessä järjetöntä puuhaa. Kyllä, sivuteillä ja taajamassa pihateillä on lunta/jäätä, käytännössä OKT-alueella auraus on niin hidasta että lumi ehtii tamppaantua ja tie on lumessa/jäässä koko talven.
Siitä huolimatta, ajo kitkoilla ei tuota ongelmia kun vain huomioi että nyt on talvi, ei kesä - kannattaa ottaa huomioon että kaikilla rengastyypeillä, myös nastoilla, pito romahtaa jäällä sulaan tiehen verrattuna. Parin vuoden takainen käytetty auto minulla oli vain yhden talven ajan ja siinä oli halpis-eurokitkat, joiden jääpito (erityisesti kiihdytyspito) oli suorastaan surkea (en suosittele). Niin vain niilläkin ajeli niissä kaikissa hankalimmissa tilanteissa (tie jäässä, päällä vettä) näitä pihateitä, nopeus toki piti sovittaa oikein ja ajella varovaisesti. Kyllähän tuo kiihdytyksessä suti kuin mikäkin, onneksi jarrutuspito oli hieman parempi. Nykyiset R2:set ovat noihin halpiksiin verrattuna suorastaan eri planeetalta.
Kaiken lisäksi nykyään tulee ajeltua usein pitkiä matkoja pohjois-eteläsuunnassa, kitka toimii mainiosti kun toisessa päässä on vielä kesäkelit ja toisessa täysi talvi - ei huvita pakata nastoja pakettiin ja vaihtaa välillä. Esim. keväisellä Tanskan reissulla oli jo kevät kelit siellä, mutta matkalla Ruotsin suorilla lämpötila alkoi laskea ja aamulla olikin tullut takatalvi ja lumipeite. Pitkät matkat nastoilla ovat ajomukavuudenkin kannalta puuduttavampia - huonompi ajettavuus ja korkeampi melutaso/jurrutus.
Toki on niitäkin joille nastat ovat todennäköisesti parempi valinta. Nasta saattaa olla parempi esim. kokemattomille kuskeille jotka eivät välttämättä havainnoi niin selkeästi talvi/kesäkelien eroa, sillä nasta on jäällä, jolloin pito on kaikista heikoin, kuitenkin keskimäärin kitkoja parempi. (Tietenkin jos ostat kiina-halpisnastat, saatat saada myös surkean jääpidon, heikomman kuin keskimääräisellä kitkalla). Toinen ryhmä voi olla esim. hoitamattomia sivu/metsäteitä ajelevat, siellä viimeisinkin pidon hitunen on tarpeen ääriolosuhteissa. Sitten on se suuri joukko jotka käyttöprofiilin ja ajokokemuksen puolesta sopisivat täydellisesti myös kitkarengaille, mutta ajavat nastoilla esim. vanhasta tottumuksesta ja ehkäpä se ropina myös luo tietynlaista turvallisuuden tunnetta ja jos pito alkaa loppua, nastojen rahina varoittaa siitä äänekkäästi. Eri autoilijoilla on erilaisia taustoja ja tilanteita ja sen väittäminen että tietty rengastyyppi olisi sopivin kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin on kohtuu turhaa touhua, koska sellaista ei vain ole.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.11.18 - klo:19:23
se on heidän asiansa. Mutta valtiovalta voisi Ruotsin ja Norjan tapaan vähitellen alkaa kiinnittää huomiota nastojen käytöstä aiheutuviin haittoihin.
Kannatan. Pienen pienikin huomio olisi käytännössä niille joille nastat ovat välttämättömät merkityksetön, mutta se antaisi pienen sysäyksen ja signaalin markkinoille harkitsemaan asiaa vanhojen tottumusten sijaan.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.11.18 - klo:23:43
Toinen fakta.. lain mukaan nastoilla saa Suomessa ajaa
Näin on. Nastarenkailla saa Suomessa ajaa, enkä muista tässä keskustelussa kenenkään esittäneen nastarenkaiden kieltämistä. Itse asiassa Suomeen verrattavista muista pohjoismaista Ruotsi taitaa olla ainut, jossa on käytetty myös kieltoja. Tukholmassa nastarenkaiden käyttö on kielletty eräillä kaduilla.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.11.18 - klo:23:43
ja nastat pitää jäällä paremmin kuin kitkat.
Tämäkin on seikka, jota kukaan ei liene kiistänyt. Kysymys onkin siitä, kuinka suuri osa autoilijoista tarvitsee tätä usein mainittua parempaa jääpitoa. Asialla ei olisi merkitystä, jos nastarenkaiden käytöstä ei aiheutuisi haittoja. Sellaisessa tilanteessa voisivat kaikki ajaa vaikka viiden sentin piikeillä varusteluilla renkailla, jos ne takaisivat maksimaalisen jääpidon ja mielenrauhan. Koska nastarenkaiden käyttöön kuitenkin liittyy merkittäviä haittoja, on tarkoituksenmukaista kysyä, kuinka olennainen kysymys tämä parempi jääpito on, ja ennen kaikkea kuinka suurta osaa autoilijoista se loppujen lopuksi koskee.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.11.18 - klo:23:43
Haittojen ja hyötyjen vertaaminen täysin objektiivisesti on vaikeaa. Jonkun mielestä vaakakupissa painaa enemmän teiden kuluminen ja muita renkaita hieman suurempi pölyntuotto ja toisen mielestä hieman parempi turvallisuus on tärkeämpää. Kaikki ovat omasta mielestään enempi oikeassa.
Ensimmäiseksi pitäisikin saada ihmiset hieman miettimään tätä kysymystä. Siis punnitsemaan edellä mainittuja seikkoja ja pohtimaan sitä, millaiset renkaat auton alle talvella laitetaan. Toinen askel olisi se, että viranomainen ottaisi asiaan kantaa. Ei nastarenkaita kieltämällä, mutta suorittamalla edellä mainittua vertailua hieman paremmilla edellytyksillä kuin Antti Autoilija. Esimerkiksi Ruotsissa tätä haittojen ja hyötyjen vertailua on suoritettu. Kukaan Ruotsissa (tai Norjassa) ei väitä, että nastoittamattomat talvirenkaat olisivat liukkaan jään pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden veroisia. Tästä huolimatta Ruotsin liikennevirasto suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Ruotsissa (ja Norjassa) nastarenkaiden ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden. Eikä kyse ole vain ympäristövaikutuksista, vaan myös teiden ylläpitokuluista.
Ruotsin liikenneturvallisuus on korkeammalla tasolla kuin Suomen, ja maa muutenkin hyvin turvallisuusorientoitunut. On vaikea kuvitella, että Ruotsin liikennevirasto rohkenisi antaa edellä mainitun suosituksen nastoittamattomien talvirenkaiden käytöstä, jos nastarenkaiden hyödyt (mahdollinen turvallisuusetu joillekin autoilijoille) ylittäisivät niiden käytöstä (kaikille) aiheutuvat haitat.
Toisessa autossa kitkat ja toisessa nastat. Sitten auton valinta kelin mukaan ;D Jos kahden auton taktiikalla mennään niin jonkinmoinen ratkaisu tuokin.
Suomessa ei varmuudella tehdä viranomaisten taholta samaa kuin Ruotsissa tai laiteta mitään haittaveroa nastoille. On melkein ihme että edes kesällä nastat kielletty.
Syyt ovat seuraavat: 1. Nastarenkaat ovat merkittävä kilpailuetu Suomen rengasteollisuudelle. 2. Suomi on vielä autoilun banaanitasavalta, jossa ajaa joukko jääräpäisiä punaniskagorilloja.
Itsellä toisessa autossa kitkat ja toisessa nastat ja olen myös punaniskagorilla, joka pikkuhiljaa alkaa tulemaan puusta alas. Ehkä jo jatkossa pelkästään kitkoilla.
.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.12.18 - klo:15:20
...
Tämäkin on seikka, jota kukaan ei liene kiistänyt. Kysymys onkin siitä, kuinka suuri osa autoilijoista tarvitsee tätä usein mainittua parempaa jääpitoa.
Kyllä sitä nyt on tassäkin ketjussa
vähän koitettu kiistääkkin.
Suomen rannikon ulkopuolella parempaa jääpitoa tarvitsee useinkin.. mm tänään.
Kun esim. meillä rouva vartavasten sanoi, että haluaa omaan autoonsa uudet nastat (varovasti ehdotin myös kitkoja), niin nastat ostin. Ajotaito ei ole rallikuskin luokkaa ja säikähtää heti jos perä luistaa => sellaisella setillä mennään mihin
ko. kuskilla paras luotto.
Veikkaan että ei ole ainoa kuski Suomen teillä, jolla sama tilanne.. eli liukkaus vähän hirvittää ja pitoa & turvallisuutta optimoiden päätös. Tässähän ei ole kyse siitä ettenkö minä pärjää kitkoilla, tai sinä, tai herra x.. vaan siitä, että kyseinen rouva A
halusi ja koki tarvitsevansa tietynlaiset renkaat ja niitä oli kaupassa tarjolla.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.12.18 - klo:15:20
Ensimmäiseksi pitäisikin saada ihmiset hieman miettimään tätä kysymystä. Siis punnitsemaan edellä mainittuja seikkoja ja pohtimaan sitä, millaiset renkaat auton alle talvella laitetaan.
Tuossa edellä tuli yksi pohdinta-case. Vaihtoehtoa ehdotettu ja kuskin
omasta mielestä paras rengastus valittu.. se siitä :-X
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 01.12.18 - klo:17:48
Kyllä sitä nyt on tassäkin ketjussa vähän koitettu kiistääkkin.
No jos näin, niin sitten täytyy vain lähteä siitä, että esimerkiksi sinulla ja näillä kiistäjillä on erilainen näkemys tästä asiasta. Eikä siitä silloin kannata sen enempää väitellä. Tämä kysymys kun ei ole kovin oleellinen. Tärkeämpi kysymys on se, kuinka moni tätä parasta mahdollista jääpitoa tarvitsee.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 01.12.18 - klo:17:48
Suomen rannikon ulkopuolella
Tätä paikannusta en täysin ymmärtänyt, mutta eipä asia liene kovin tähdellinen.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 01.12.18 - klo:17:48
Kun esim. meillä rouva vartavasten sanoi, että haluaa omaan autoonsa uudet nastat (varovasti ehdotin myös kitkoja), niin nastat ostin. Ajotaito ei ole rallikuskin luokkaa ja säikähtää heti jos perä luistaa => sellaisella setillä mennään mihin ko. kuskilla paras luotto.
Epäilen, että ko. rouvan lisäksi Suomessa on aika paljon muitakin kuljettajia, joiden ajotaito ei ole rallikuskin luokkaa. Esimerkiksi minut voi huoletta lukea tähän kategoriaan. Sitten on todennäköisesti myös paljon sellaisia kuljettajia, jotka lukevat itsensä tuohon rallikuskiluokkaan, mutta joiden todellinen ajotaito ei välttämättä vastakaan luokittelua. Saattaa olla, että ensin mainittu kategoria on loppujen lopuksi turvallisempi liikenteessä. Renkaista riippumatta.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 01.12.18 - klo:17:48
Veikkaan että ei ole ainoa kuski Suomen teillä, jolla sama tilanne.. eli liukkaus vähän hirvittää ja pitoa & turvallisuutta optimoiden päätös. Tässähän ei ole kyse siitä ettenkö minä pärjää kitkoilla, tai sinä, tai herra x.. vaan siitä, että kyseinen rouva A halusi ja koki tarvitsevansa tietynlaiset renkaat ja niitä oli kaupassa tarjolla.
Aivan varmasti löytyy myös rouva B ja herra C, jotka haluavat jatkossakin ajaa nastarenkailla, jos ei muuten, niin pelkotilojensa vuoksi. Kyse ei olekaan siitä, että jok’ikinen suomalainen joutuisi itkua vääntäen luopumaan turvallisuudentunnetta tuottavista nastarenkaistaan. Kyse on siitä, että saataisiin yhä suurempi osa suomalaisista punnitsemaan kysymystä nastarenkaista. Ruotsissa ja Norjassa on aivan varmasti samalla tavalla näitä herroja ja rouvia, jotka rouva A:n tavoin haluavat nastarenkaita käyttää. Tästä huolimatta näissä maissa on aktiivisesti pyritty lisäämään nastoittamattomien talvirenkaiden osuutta. Ja tässä tavoitteessa on myös onnistuttu. Muun ohella tämä kertoo siitä, että osa nastarenkaita aikaisemmin käyttäneistä on sittemmin päätynyt siihen johtopäätöksen, etteivät nastoja tarvitse.
Rouva A:n suhteen sanoisin vielä sen, että hänen kannattaisi joskus kokeilla nastoittamattomilla talvirenkailla ajamista. Olin itsekin aikoinani melko ennakkoluuloinen niiden toimivuuden suhteen, varsinkin, kun ”automiehet” kertoivat niistä aika räväköitä juttuja. Omakohtainen kokemus on paras keino muodostaa mielipide.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.12.18 - klo:18:41
No jos näin, niin sitten täytyy vain lähteä siitä, että esimerkiksi sinulla ja näillä kiistäjillä on erilainen näkemys tästä asiasta. Eikä siitä silloin kannata sen enempää väitellä. Tämä kysymys kun ei ole kovin oleellinen. Tärkeämpi kysymys on se, kuinka moni tätä parasta mahdollista jääpitoa tarvitsee.
Tätä paikannusta en täysin ymmärtänyt, mutta eipä asia liene kovin tähdellinen.
Epäilen, että ko. rouvan lisäksi Suomessa on aika paljon muitakin kuljettajia, joiden ajotaito ei ole rallikuskin luokkaa. Esimerkiksi minut voi huoletta lukea tähän kategoriaan. Sitten on todennäköisesti myös paljon sellaisia kuljettajia, jotka lukevat itsensä tuohon rallikuskiluokkaan, mutta joiden todellinen ajotaito ei välttämättä vastakaan luokittelua. Saattaa olla, että ensin mainittu kategoria on loppujen lopuksi turvallisempi liikenteessä. Renkaista riippumatta.
Aivan varmasti löytyy myös rouva B ja herra C, jotka haluavat jatkossakin ajaa nastarenkailla, jos ei muuten, niin pelkotilojensa vuoksi. Kyse ei olekaan siitä, että jok’ikinen suomalainen joutuisi itkua vääntäen luopumaan turvallisuudentunnetta tuottavista nastarenkaistaan. Kyse on siitä, että saataisiin yhä suurempi osa suomalaisista punnitsemaan kysymystä nastarenkaista. Ruotsissa ja Norjassa on aivan varmasti samalla tavalla näitä herroja ja rouvia, jotka rouva A:n tavoin haluavat nastarenkaita käyttää. Tästä huolimatta näissä maissa on aktiivisesti pyritty lisäämään nastoittamattomien talvirenkaiden osuutta. Ja tässä tavoitteessa on myös onnistuttu. Muun ohella tämä kertoo siitä, että osa nastarenkaita aikaisemmin käyttäneistä on sittemmin päätynyt siihen johtopäätöksen, etteivät nastoja tarvitse.
Rouva A:n suhteen sanoisin vielä sen, että hänen kannattaisi joskus kokeilla nastoittamattomilla talvirenkailla ajamista. Olin itsekin aikoinani melko ennakkoluuloinen niiden toimivuuden suhteen, varsinkin, kun ”automiehet” kertoivat niistä aika räväköitä juttuja. Omakohtainen kokemus on paras keino muodostaa mielipide.
Lopeta jo mattinen se itkeminen. Toiset tykkää tytöistä ja toiset pojista, toiset nastoista ja toiset kitkoista.
Suurin osa kuskeista kuitenkin ajaa niillä mitä on autoa ostaessa saanut mukaansa. Kesärenkaillakin talvella pärjää, ja jos haluaa turvallisuutta niin nastat ovat talvikeleillä pitävimmät. Kitkat taas ehdottomasti hiljaisimmat, myös kesällä.
Yritä jaksaa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.11.18 - klo:23:43
Toinen fakta.. <clip> nastat pitää jäällä paremmin kuin kitkat.
Itse asiassa, jos oikein tarkkoja ollaan, tuo ei pidä täysin paikkaansa. Jos haluaa ilmaista asian täsmällisesti, niin nastat pitävät jäällä
keskimäärin paremmin kuin kitkat - toisin sanoen, jos verrataan samantasoisia nasta- ja (nordic) kitkarenkaita, niin nastassa on uutena parempi jääpito kuin kitkassa.
Pito on kiinni niin jään pinnan rakenteesta, lämpötilasta, onko jään päällä vettä/lunta ja tietenkin renkaista itsestään; rengastyyppi, renkaan ikä ja malli. Rengastestit tehdään "neitseellisellä", uudella jäällä jotta tuloksista saadaan vertailukelpoisia - käytännön tienpinta on harvoin täysin koskematonta.
Jos katsotaan vaikkapa Tekniks Värld lehden viimeisintä rengastestiä jossa oli niin nastoja, nordic-kitkoja kuin euro-kitkoja mukana, niin testin huonoimmassa nastassa (GT-Radial) oli huonompi
jääpito jarrutuksessa kuin huonoimmassa nordic-kitkassa (Linglong). Premium renkaiden kärkipäässä taasen premium nastat olivat parempia kuin saman valmistajan premium kitkat jääjarrutuksessa.
Tilanne muuttuu kun rengas ei ole enää uusi. Premium nastojen varsin hyvä jääpito myös suhteessa muihin nastoihin tippuu ja ero nastarenkaiden kesken tasaantuu hieman. Myös kitkojen pito laskee käytettynä, mutta verrattaessa saman ikäluokan nastoja ja kitkoja keskenään, nastan pidon heikkeneminen on voimakkaampaa kuin kitkan ja näin ollen renkaiden erot tasaantuvat (viittaan aiemmin tässä ketjussa linkitettyyn tutkimukseen jossa testattiin jääbaanalla sekä uusia että about samanikäisiä käytettyjä nasta- ja kitkarenkaita). Toisin sanoen, käytettynä keskimääräinen ero rengastyyppien välillä pienenee. Käytännössä, paras käytetty kitka alkaa päihittää jo aika monen nastarenkaan muttei kuitenkaan parhaita nastoja. Nastalle paljaalla asfaltilla ajo ei tee hyvää, paras kärki pidosta lähtee muuten kohtuu nopsaan - nastan pidon tippuminen lienee aika monelle tuttu ilmiö (myös itselle hlö-kohtaisesti), nastat menevät vaihtoon pidon tippumisen takia, ei kulutuspinnan loppumisen tai nastojen irtoamisen takia.
Toinen parametri on lämpötila. Mitä kylmempää on, sitä enemmän kitkan pito paranee ja suhteellinen ero samantasoisten nastojen ja kitkojen välillä jäällä kapenee. Rengastestien lämpötilat/pakkaset ovat hyvin leutoja ja voin kyllä itsekin allekirjoittaa tuon käytännön subjektiivisella kokemuksella, liikennevaloista lähteminen alle -20C lämpötilassa jäiseltä tienpinnalta kitkoilla ei ollut mitenkään hankalaa - samalla kun vieressä kahisi oikein urakalla.
Suomi on autoilun banaanivaltio täynnä jääräpäisiä punaniskakuskeja, jotka eivät ole valmiita muuttamaan kantaansa. Tällä kehitystahdilla kitkat voittavat nastat ominaisuuksiltaan 3 vuoden sisällä 95% Suomen olosuhteissa. Silti autoilun banaanivaltiossa vanhat jäärät jatkavat teiden rouhimista hautaan saakka. Rollaattorilla sitten valitetaan katupölystä.
Suoria lainauksi alla:
Niille jotka mutuna väittävä, että nastat eivät aiheuta katupölyä:
Vertailun vuoksi vähiten päällystettä kuluttavan nastarenkaan eli vuoden 2013 renkaan ero kitkarenkaaseen oli Nordic Enviconin mittaamana kymmenkertainen.
Niille, jotka uskoivat mutuna että uuden sukupolven nastat pilaavat asfalttia ja ilmaa vähemmän:
Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi.
Maissa, jotka eivät ole autoilun banaanitasavaltoja on jo herätty toimiin tutkimusten ja faktojen perusteella. Toimet purevat:
Norjassa nastarenkaita on vähennetty nastarengastulleilla. Kaupunkialueilla nastarenkaiden osuus on tullien kautta laskenut 80 prosentissa noin 20 prosenttiin. Ruotsissa taas sovelletaan katukohtaisia kieltoja. Suomessa kieltoja tai maksuja ei ole.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 01.12.18 - klo:21:32
Suomi on autoilun banaanivaltio täynnä jääräpäisiä punaniskakuskeja, jotka eivät ole valmiita muuttamaan kantaansa. Tällä kehitystahdilla kitkat voittavat nastat ominaisuuksiltaan 3 vuoden sisällä 95% Suomen olosuhteissa. Silti autoilun banaanivaltiossa vanhat jäärät jatkavat teiden rouhimista hautaan saakka. Rollaattorilla sitten valitetaan katupölystä.
[/i]
Suosittelen ajamaan myös jossain muissa Euroopan valtioissa, niin voi mieli muuttua Banaanivaltiosta ;D.
Kerrotko lisää faktaa kitkojen suunnattomasta kehittymisestä suhteessa nastoihin ;D ;D ;D?
Kyllä on aika heikkoa meidän suomalaisten ajo ja ennakointitaidot. Ajan paljon talvella Norjassa ja siellä kyllä olosuhteet Suomea vaikeammat. Siinä missä Norjalaiset miehet pärjää kitkoilla tarttee suomalainen nastarenkaat.
Suomalaisten kuskien ikääntyminen, heikkonyleiskunto ja heikentyvät talviajotaidot vaativat nastarenkaiden käyttöä laajalla 90% asteella Helsingistä Inariin.
Tänä talvena ajattelin ajaa Pohjois Norjan läpi kitkoilla. Vähännensin harjoittelua vesijääradalla. En halua olla norjalaisia huonompi kuski.
--
Karppa katsoppa viimeisten 15 vuoden testitulosten trendikäyrä ja näet kehityksen. Näet jos haluat nähdä.
Suomeen ei juurikaan kieltoja lähitulevaisuudessa tule. Kun ei auto kantaakaan saada uudistettua. Pistäppäs vanhan mamman corollaa kitkat, jos valtio maksaa ja osaako enään ajaa kun ei kuule pientä rohinaa jarruttaessa tai kiihdyttäessä. Mutta kyllä huippu nastarenkaat on yhtä hiljaiset kun kesärenkaat, lähes kaikessa ajossa, tietysti eroa on dacia vastaan bmw. Ja kitkathan on aina hiljasimmat ainakin kylmällä kelillä!
Ei ne kitkat ole mihinkään kehittynyt!
Smod kun sinäkin intät että kitkat eivät ole minnekään kehittynyt, niin ota kirjastoon mukaan perusmatematiikkaa osaava sululaispoika. Pyydä poikaa tekemään trendikäyrät 15 viimeisen vuoden rengastestituloksista. Voit herätä kehitykseen. Samassa.ajassa myös autojen ajonvakautus yleistynyt ja kehittynyt.
En kyllä itsekään suosittele kitkoja jonkin 20 vuotta vanhan corollan ja 80 vuotiaan mummon pariksi.
Lainaus käyttäjältä: s-mod - 01.12.18 - klo:21:59
Ei ne kitkat ole mihinkään kehittynyt!
Olen ajanut pohjolan kitkoilla vuodesta 1999 asti. Nyt on alla kuudes sarja. Kyllä ne vain ovat kehittyneet.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 01.12.18 - klo:21:57
Kyllä on aika heikkoa meidän suomalaisten ajo ja ennakointitaidot. Ajan paljon talvella Norjassa ja siellä kyllä olosuhteet Suomea vaikeammat. Siinä missä Norjalaiset miehet pärjää kitkoilla tarttee suomalainen nastarenkaat.
Suomalaisten kuskien ikääntyminen, heikkonyleiskunto ja heikentyvät talviajotaidot vaativat nastarenkaiden käyttöä laajalla 90% asteella Helsingistä Inariin.
Tänä talvena ajattelin ajaa Pohjois Norjan läpi kitkoilla. Vähännensin harjoittelua vesijääradalla. En halua olla norjalaisia huonompi kuski.
--
Karppa katsoppa viimeisten 15 vuoden testitulosten trendikäyrä ja näet kehityksen. Näet jos haluat nähdä.
Nyt kitkarenkailla ajaminen on miehisyydestä kiinni ;D ;D ;D ja ne kitkat sopii parhaiten nimenomaan LAPPIIN talvella milloin on pakkasta sekä lunta.
Katsoppa sinä vaikka TM:n kommentit/lausunnot kitkojen kehityksestä suhteessa nastoihin. Ei ihan 15 vuoden refenrenssiä Tekniikan Maailmakaan tehnyt ;).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.01.18 - klo:20:56
Lainaan vielä: Nastat/kitkat jäällä kymmenen viime testin perusteella: Molemmat rengastyypit ovat kyllä kehittyneet, mutta suhteessa nastarenkaat ovat kehittyneet hieman enemmän, kuin kitkarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.12.18 - klo:22:19
ne kitkat sopii parhaiten nimenomaan LAPPIIN talvella milloin on pakkasta sekä lunta.
Tästä olen aivan samaa mieltä. Kertoo kuitenkin ihmisen ennakkoluuloista kitkoja kohtaan, koska paikassa jonne ne sopisivat kaikkein parhaiten, niitä käytetään vähiten.
Kitkarengas on tositalven rengas. Kun on tarpeeksi kylmää, pitää se nastaa paremmin kaikkialla - jopa sileällä jäällä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 01.12.18 - klo:21:01
Itse asiassa, jos oikein tarkkoja ollaan, tuo ei pidä täysin paikkaansa. Jos haluaa ilmaista asian täsmällisesti, niin nastat pitävät jäällä keskimäärin paremmin kuin kitkat - toisin sanoen, jos verrataan samantasoisia nasta- ja (nordic) kitkarenkaita, niin nastassa on uutena parempi jääpito kuin kitkassa.
Pito on kiinni niin jään pinnan rakenteesta, lämpötilasta, onko jään päällä vettä/lunta ja tietenkin renkaista itsestään; rengastyyppi, renkaan ikä ja malli. Rengastestit tehdään "neitseellisellä", uudella jäällä jotta tuloksista saadaan vertailukelpoisia - käytännön tienpinta on harvoin täysin koskematonta.
Jos katsotaan vaikkapa Tekniks Värld lehden viimeisintä rengastestiä jossa oli niin nastoja, nordic-kitkoja kuin euro-kitkoja mukana, niin testin huonoimmassa nastassa (GT-Radial) oli huonompi jääpito jarrutuksessa kuin huonoimmassa nordic-kitkassa (Linglong). Premium renkaiden kärkipäässä taasen premium nastat olivat parempia kuin saman valmistajan premium kitkat jääjarrutuksessa.
Tilanne muuttuu kun rengas ei ole enää uusi. Premium nastojen varsin hyvä jääpito myös suhteessa muihin nastoihin tippuu ja ero nastarenkaiden kesken tasaantuu hieman. Myös kitkojen pito laskee käytettynä, mutta verrattaessa saman ikäluokan nastoja ja kitkoja keskenään, nastan pidon heikkeneminen on voimakkaampaa kuin kitkan ja näin ollen renkaiden erot tasaantuvat (viittaan aiemmin tässä ketjussa linkitettyyn tutkimukseen jossa testattiin jääbaanalla sekä uusia että about samanikäisiä käytettyjä nasta- ja kitkarenkaita). Toisin sanoen, käytettynä keskimääräinen ero rengastyyppien välillä pienenee. Käytännössä, paras käytetty kitka alkaa päihittää jo aika monen nastarenkaan muttei kuitenkaan parhaita nastoja. Nastalle paljaalla asfaltilla ajo ei tee hyvää, paras kärki pidosta lähtee muuten kohtuu nopsaan - nastan pidon tippuminen lienee aika monelle tuttu ilmiö (myös itselle hlö-kohtaisesti), nastat menevät vaihtoon pidon tippumisen takia, ei kulutuspinnan loppumisen tai nastojen irtoamisen takia.
Toinen parametri on lämpötila. Mitä kylmempää on, sitä enemmän kitkan pito paranee ja suhteellinen ero samantasoisten nastojen ja kitkojen välillä jäällä kapenee. Rengastestien lämpötilat/pakkaset ovat hyvin leutoja ja voin kyllä itsekin allekirjoittaa tuon käytännön subjektiivisella kokemuksella, liikennevaloista lähteminen alle -20C lämpötilassa jäiseltä tienpinnalta kitkoilla ei ollut mitenkään hankalaa - samalla kun vieressä kahisi oikein urakalla.
Tässä on juurikin kiteytetty miksi itse ajan kitkoilla. Omat ajot 90% talvisin +80kh/h nopeuksia. Lokakuussa ostetut ja allelaitetut nastat on entiset viimeistään joulukuussa, kun paljaita teitä ajelee noissa nopeuksissa eli nastat hakkaantuu piloille. Eikä se nasta pure asfaltissa olevaan ohueen "kuura-/liippapintaan". Nastan etuna on se, että kuljettaja kuulee nastan ropinasta/rahinasta, että missä kulkee pidon raja ja osaa näin sopeutta nopeuden ja ajotyylin vallitsevaan keliin. 10v ajoin nastoilla ja nyt lähtee 4. talvi kitkoilla, ehkä vaihda takaisin nastoihin. 10v aikana ajanut noin 55-60tkm vuodessa, niin jotain kokemusta on väittämän perusteeksi.
Talouden kakkosautossa on tosin nastat. Autolla ajetaan noin 10tkm vuodessa ja liukkaana syysaamuna lähteminen ei ole pakollista eli talvirenkaat vaihtuu alle oikella talvikelillä. Itse en jaksa rouhia teitä omilla ajoilla pillalle ihan vain "varmuuden vuoksi".
Pihistelijä onko sulla pitkäkin kokemus kitkoilla Lapissa? Mulla tulee ajokilsoista vajaa 2/3 Tampereen eteläpuolella ja rapia 1/3 Napapiirin pohjoispuolella. Eka kertaa kitkat alla ja menossa Norjan pohjoisrannikolle. Tuolla välillä tiet ihan vesijäässä ja kelit muuttuvat todella nopeasti. Viime kevätalvella yhtenä päivänä satoi tuolla alijäähtynyttä vettä vaikka yöllä oli 26 astetta pakkasta. Rekat jäi mäkiin jumiin.
Miesestäni myös jt:n tiivistys asiasta erinomainen ja raipulin kanssa aikalailla samat syyt kokeilla kitkoja. En itsekään jaksa enää rouhia teitä ja ilmaa piloille ihan vaan varmuuden vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.12.18 - klo:18:41
Rouva A:n suhteen sanoisin vielä sen, että hänen kannattaisi joskus kokeilla nastoittamattomilla talvirenkailla ajamista.
Ehdotettu on, niinkuin kerroin.. mutta rouva A:lla on myös omia, joskun aika järkähtämättömiäkin, mielipiteitä :)
Pari olennaista asiaa meinaa aina välillä unohtua. Jos sinulla on suht uusi auto ja et ajele jäisillä pikkuteillä vaan pääosin isommilla teillä ja taajamissa sekä olet osaava kuski. Miksi nastat? Minusta aika kummallinen vasta-argumenti on tuo mummo ja 20 vee Corolla.
Jos edes osa niistä, joilla nuo ehdot täyttyvät vaihtaisivat kitkoihin. Sillä olisi jo vaikutusta. Väitän edelleen, että mielikuvat, periaatteet ja joku kummallinen "minä pjärkkele teen miten ite tahdon" vaikuttaa valtavasti. Jos vanhemmat autot, joilla kilometrejä tule naftisti jätetään rauhaan, niin OK. Ja jos ajaa mökilleen jäisiä ja mäkisiä teitä niin edelleen nastat OK.
Toinen on tämä ituhippi-käsite. Ituhippi tulee ja vie mun nastat, auton ja piffit! Kaikki ympäristöä (tässä pölyä ja tien kulumista ) ja tulevaisuutta pelastava ajatuskin huudetaan alas. Kyllä ideoita pitää olla! Ei kaikki toteudu tai mene läpi! Suomessa veroilla ohjaus voisi olla huomattavasti tiukempaa. Nyt lähinnä mahdollistettu bensasyöppöjen hybridimöhkömaastureiden hintojen lasku. Valmistajatkin kyllä tekevät käännöksiä kun on pakko...
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 01.12.18 - klo:22:55
Pihistelijä onko sulla pitkäkin kokemus kitkoilla Lapissa?
Kerran-kaksi talvessa tulee käytyä. Lapin lumipolanteisilla teillä on ilo ajaa.
Oma selkeä käsitys miksi jotkut tarvii nastoja on muodostunut työreissulla kun porukassa kuljetaan ja eri kuskien ajotavoissa. Valitettavasti on vain niin että noita asfaltin jyrsijöitä tarvivat ne joiden asenne ja osaaminen autolla ajoon on muutamista syistä viksahtanut. Tämän on noilla reissuilla päässyt omakohtaisesti kokemaan. Tärkein puuttava tekijä on asenne, muutamilla on ajo kuin joku kilpa tai näyttämisen tarve olisi koko ajan päällä. Toinen selkeä ryhmä on niitä joilla ennakointi ja liikenteen dynamiikka tuntuu liian haastavalta mm. liikenneympyrään lähestyminen,ohittamiset ym. Näitä näkee kyllä ihan joka pvä muutenkin kun liikkuu.
Näitä puutteita vois kyllä harjoitella ihan ajatuksella aika moni. Vai onko niin että ihmiset ovat tyhmiä vain liikenteessä?
Liikenne pitää olla joustavaa,dynaamista ja oikeasa paikassa ripeää, tämä onnistuu kyllä helposti joka kolkassa suomea kitkarenkailla.
Erittäin samaa mieltä. Asenne ja mielikuvat ovat tiukassa....
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 02.12.18 - klo:11:32
Liikenne pitää olla joustavaa,dynaamista ja oikeasa paikassa ripeää, tämä onnistuu kyllä helposti joka kolkassa suomea kitkarenkailla.
Sama onnistuu myös nastarenkailla. Ja kesärenkailla.
No pistäppä sitten kesärenkaat alle kun tuollaista kerran väität....toivottavasti olet sanojesi takana, mutta epäilempä vahvasti että et ole.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 02.12.18 - klo:11:32
Oma selkeä käsitys miksi jotkut tarvii nastoja on muodostunut työreissulla kun porukassa kuljetaan ja eri kuskien ajotavoissa. Valitettavasti on vain niin että noita asfaltin jyrsijöitä tarvivat ne joiden asenne ja osaaminen autolla ajoon on muutamista syistä viksahtanut. Tämän on noilla reissuilla päässyt omakohtaisesti kokemaan. Tärkein puuttava tekijä on asenne, muutamilla on ajo kuin joku kilpa tai näyttämisen tarve olisi koko ajan päällä. Toinen selkeä ryhmä on niitä joilla ennakointi ja liikenteen dynamiikka tuntuu liian haastavalta mm. liikenneympyrään lähestyminen,ohittamiset ym. Näitä näkee kyllä ihan joka pvä muutenkin kun liikkuu.
Näitä puutteita vois kyllä harjoitella ihan ajatuksella aika moni. Vai onko niin että ihmiset ovat tyhmiä vain liikenteessä?
Liikenne pitää olla joustavaa,dynaamista ja oikeasa paikassa ripeää, tämä onnistuu kyllä helposti joka kolkassa suomea kitkarenkailla.
Hyvä loppukiteytys.
Mitä loppukiteytystä tuossa on. Ensin ollaan perusteltu kitkojen paremmuutta hiljaisuudella, ympäristösyillä ja ties millä. Nyt syyllistetään vielä nastakuskeja siitä, kun he voivat paremmin talviolosuhteisiin sopivilla renkailla ajaa kovempaa ::)
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 02.12.18 - klo:11:32
Oma selkeä käsitys... on muodostunut työreissulla...
Sulla on aika outoja työreissuja... Luuletko että tuota voi yleistää...?
Lainaus käyttäjältä: padawan - 02.12.18 - klo:15:56
Nyt syyllistetään vielä nastakuskeja siitä, kun he voivat paremmin talviolosuhteisiin sopivilla renkailla ajaa kovempaa ::)
Mutta sehän on juuri noin. Nastat valitaan, jotta voi ajaa kovempaa. Sen ovat esim. Tommi Mäkinen, Juha Kankkunen ja Markku Alen sanoneet suoraan TV:ssä, kun kysyttiin miksi ajavat nastoilla.
Sinällään tästä rengasasiasta on järkevämpää keskustella kuin jostain globaalimmasta ongelmasta, että hyödyt ja haitat tulevat suoraan "omalle kohdalle" (Suomeen) ja asiaan pystytään jopa vaikuttamaan (jos halutaan).
Aiemmin itsekin ajattelin, että alla pitää olla ehdottomasti pitävintä, mitä markkinoilta löytyy, mutta ehkä tässä alkaa ikääntyä, kun tuo ei tunnu enää niin tärkeältä. Ja ne "parhaat" renkaat ovat parhaat vain uutena ja sen jälkeen alla ei olekaan enää kuin jotain sinne päin, joten voin tinkiä tuosta lyhyehköstä vaiheesta, jolloin alla on pitävämmän renkaat kuin muilla. Ja vaikka pidossa ehkä nyt vähän tuleekin "takapakkia", en silti ajatellut jäädä liikenteessä muiden jalkoihin.
Lainaus käyttäjältä: padawan - 02.12.18 - klo:15:56
Mitä loppukiteytystä tuossa on. Ensin ollaan perusteltu kitkojen paremmuutta hiljaisuudella, ympäristösyillä ja ties millä. Nyt syyllistetään vielä nastakuskeja siitä, kun he voivat paremmin talviolosuhteisiin sopivilla renkailla ajaa kovempaa ::)
Tai olisiko sanamuoto rajoitusten mukaan?
Nyt on tuliterät Contin nastat alla ja talvi tulikin jo ;D. Enää ei tarvitse vain "pärjätä".
Miltä karppa tuntuu kun jo puoli talvea ajettu nasta pitää huonommin kuin kitka? Ostatko tällöin uudet nastat ihan vaan varmuuden vuoksi?
Ehdottomasti haittavero nastoille. Aivan järjetöntä teiden rouhimista. Suomen nopeusrajoituksilla ja nykyaikaisilla autoilla pysyy tiellä renkailla kuin renkailla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 02.12.18 - klo:18:19
Miltä karppa tuntuu kun jo puoli talvea ajettu nasta pitää huonommin kuin kitka? Ostatko tällöin uudet nastat ihan vaan varmuuden vuoksi?
Ehdottomasti haittavero nastoille. Aivan järjetöntä teiden rouhimista. Suomen nopeusrajoituksilla ja nykyaikaisilla autoilla pysyy tiellä renkailla kuin renkailla.
Kun ei pidä! Käytetyn nastan ja uuden kitkan ominaisuudet kohtaavat noin kahden vuoden kohdalla. Vuoden ajetut R2:t (Keväällä ja syksyllä) olivat surkeat vrt uusiin contin nastoihin!
Ja mitä siittä vaikka ostaisin, kun pystyn? Minusta myös ilman syytä alinopeutta kitkoilla ajavat pitäisi laittaa haittaveron piiriin!
Oletko ihan varma, että pysyy?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/44e39a8f-0da1-455e-af26-400855754c51 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/44e39a8f-0da1-455e-af26-400855754c51)
Uutisessa ei mainita ajoneuvon ikää eikä rengastusta, oletettakoon siis että auton ja matkustajien iälllä on jonkinlainen korrelaatio ja renkaat kivenkovat koppurat kuten wanhan liiton jäärillä tuntuu olevan. "Kyllä näissä nastoja vielä on jäljellä, hyvät kumit"
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 02.12.18 - klo:21:26
Uutisessa ei mainita ajoneuvon ikää eikä rengastusta, oletettakoon siis että auton ja matkustajien iälllä on jonkinlainen korrelaatio ja renkaat kivenkovat koppurat kuten wanhan liiton jäärillä tuntuu olevan. "Kyllä näissä nastoja vielä on jäljellä, hyvät kumit"
Viime talvena huomasin renkaan iän vaikutuksen konkreettisesti. A3:ssa oli Michelinin hyväkuntoisen oloiset nastat. Vietävän liukkaat (ja meluisat). Uudet Contin kitkat menevät kohtuullisella melulla, vaikka A3 HUOMATTAVASTI meluisampi rengasäänien osalta kuin Ocu Scoutti.
Vajaavetoinen A3 aika surkea jäällä niin noilla vanhoilla nastoilla kuin uusilla kitkoillakin. No enpähän jäänyt kitkoilla jumiin kuten ikälopuilla nastoilla tapahtui. Tulisipa nyt sitä lunta niin näkisi miten toimivat lumella.
Olen tykännyt Contin kutosista kuin sika limpusta. En nyt heti lähtisi väittämään seiskoja paremmiksi.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 02.12.18 - klo:21:39
Viime talvena huomasin renkaan iän vaikutuksen konkreettisesti. A3:ssa oli Michelinin hyväkuntoisen oloiset nastat. Vietävän liukkaat (ja meluisat). Uudet Contin kitkat menevät kohtuullisella melulla, vaikka A3 HUOMATTAVASTI meluisampi rengasäänien osalta kuin Ocu Scoutti.
Vajaavetoinen A3 aika surkea jäällä niin noilla vanhoilla nastoilla kuin uusilla kitkoillakin. No enpähän jäänyt kitkoilla jumiin kuten ikälopuilla nastoilla tapahtui. Tulisipa nyt sitä lunta niin näkisi miten toimivat lumella.
Olen tykännyt Contin kutosista kuin sika limpusta. En nyt heti lähtisi väittämään seiskoja paremmiksi.
Miten vertailu ikäloppujen nastojen ja uusien kitkojen välillä mahtaa liittyä renkaiden paremmuuteen? Sitä paitsi michelinin vanhemmat nastarenkaat eivät vuosiin parjänneet testeissä (Ennen uusinta X-Ice North 4:sta). Eikä varmaan suuri yllätys ole, että kitkat ovat hiljaisemmat, kuin nastat.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.12.18 - klo:20:37
Toiset toiset nastoista ja toiset kitkoista.
No vihdoinkin keskusteluun tulee mukaan jokin uusi näkökulma!
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.12.18 - klo:20:37
Suurin osa kuskeista kuitenkin ajaa niillä mitä on autoa ostaessa saanut mukaansa.
Eikös suurin osa kuskeista kuitenkin joudu aina silloin tällöin uusimaan renkaansa?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.12.18 - klo:20:37
Ja jos haluaa turvallisuutta niin nastat ovat talvikeleillä pitävimmät.
Ja tämä riippuu pitkälti siitä, millaisissa talvikeleissä ajaa.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.12.18 - klo:20:37
Kitkat taas ehdottomasti hiljaisimmat, myös kesällä.
Minusta tuntuu, että sinun kykysi menevät täällä hukkaan. Sen verran laaja tietämys ja asiantuntemus sinulla on.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.12.18 - klo:20:37
Yritä jaksaa.
Se on helpompaa nyt, kun olemme saaneet sinut mukaan keskusteluun ;)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 02.12.18 - klo:22:31
No vihdoinkin keskusteluun tulee mukaan jokin uusi näkökulma!
Eikös suurin osa kuskeista kuitenkin joudu aina silloin tällöin uusimaan renkaansa?
Ja tämä riippuu pitkälti siitä, millaisissa talvikeleissä ajaa.
Minusta tuntuu, että sinun kykysi menevät täällä hukkaan. Sen verran laaja tietämys ja asiantuntemus sinulla on.
Se on helpompaa nyt, kun olemme saaneet sinut mukaan keskusteluun ;)
Hienoa, että sinäkin osoitat merkkejä kehityksestä.
Et sitten muuta enää keksinyt kuin minun kykyjeni ja tietämykseni kommentoinnin? ;D
Yritä jo ymmärtää, että maailmassa on muitakin mielipiteitä kuin sinun. Eikä vain yksi ole oikea.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.11.18 - klo:20:48
Kuten sanoit on erona se, että nastarenkailija kehuu omia renkaitaan, kun kitkarenkailija taas haukkuu nastarenkailijaa. 8)
:-X
Oletko sakal83 eri mieltä?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.12.18 - klo:22:25
Miten vertailu ikäloppujen nastojen ja uusien kitkojen välillä mahtaa liittyä renkaiden paremmuuteen? Sitä paitsi michelinin vanhemmat nastarenkaat eivät vuosiin parjänneet testeissä (Ennen uusinta X-Ice North 4:sta). Eikä varmaan suuri yllätys ole, että kitkat ovat hiljaisemmat, kuin nastat.
Sitäpä sopii miettiä kun tänne kommenttejaan kirjoittelee. Edellisessä kommentissa viitattiin renkaiden iän vaikutukseen. Luulisi jonkinlaisten väristyksen tulevan kun en ylistänyt Contiseiskojen jääpitoa. Nehän on KITKAT! :D :D :D
Juu, ei Michelinit kovin hyvin ole pärjänneet se on totta.
Juu todella yllättävää tosiaankin. :D
Onko Palokan ramppi muuten talvikunnossa? ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.12.18 - klo:20:15
Kun ei pidä! Käytetyn nastan ja uuden kitkan ominaisuudet kohtaavat noin kahden vuoden kohdalla.
Sehän on kiinni ajokilometreistä (ja tietenkin renkaista itsestään, ovatko samantasoiset vai halppis vs premium etc). Jos kilometrejä tulee paljon nastat ovat "entiset" jo ennenkuin kunnon sydäntalvi ehtii alkaa. Sen sijaan, jos ajot ovat vähäisiä ja paljaan asfaltin jyrsiminen varsinkin suurilla nopeuksilla jää vähäiseksi, nastat voivat säilyttää hyvät pito-ominaisuutensa pitempäänkin.
Muistiko SNG mittailla kesäkumien urasyvyyksiä...
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 02.12.18 - klo:22:56
Muistiko SNG mittailla kesäkumien urasyvyyksiä...
Kyllä muistin. En vain kehdannut tänne ketjuun laittaa kun joku voi suuttua ;D ;D ;D
Täytyy ehkä yksi off-topiccipostaus vielä kehdata laittaa, kunhan ehtii, Excelillä kaikki, ettei tule mitumutua ;)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.12.18 - klo:20:37
ja jos haluaa turvallisuutta niin nastat ovat talvikeleillä pitävimmät.
Kuten mattinen toteaa aikaisemmin, ylläoleva riippuu keleistä, lämpötilasta ja renkaista itsestään (ikä, tyyppi, jopa ajopinta) - tietyissä keleissä vastaava nasta pitää paremmin kuin kitka ja toisissa olosuhteissa taasen päinvastoin, kitka on pitävämpi. Nordic-kitka on lumisessa kunnon pakkaskelissä keskimäärin pitävämpi kuin nastarengas. Vi bilägare nastarengastestiin otettu nimetön "jokeri" kitka oli jarrutustestissä lumella -1C:ssä parempi kuin yksikään testin nastarengas. Mitä tulee jääpitoon pitempi postaus tuolta - nasta on keskimäärin pitävämpi: http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.msg655550#msg655550 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30573.msg655550#msg655550)
Halpis-kiina nasta on todennäköisesti heikommin pitävä kuin premium nordic-kitkarengas erilaisissa talvikeleissä - hyvä esimerkki Tekniks Värld lehden testin jumbo-nasta, eli GT-Radial, joko oli huonompi jääjarrutustestissä kuin yksikään testin kitka, mukaanluettuna sekä nordic että euro-kitkat.
Jos haluaisi "maksimaallista turvallisuutta" (lue pitoa) "talvi"kelistä riippumatta pitäisi olla kolmet renkaat: Nordic kitkat lumelle ja pakkaskeleille, nastat varsinkin 0-asteen ympärillä olevalle neitseelliselle jäälle ja euro-kitkat talviseen vesirankkasateeseen sulalle moottoritielle. Henkilökohtaisesti olen päättänyt "pärjätä" yksillä talvirenkailla, vaikka nordic-kitka ei tarjoakaan kaikkiin mahdollisiin erilaisiin talviolosuhteisiin eri rengastyyppien absoluuttista maksimipitoa.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 02.12.18 - klo:22:53
Sitäpä sopii miettiä kun tänne kommenttejaan kirjoittelee. Edellisessä kommentissa viitattiin renkaiden iän vaikutukseen. Luulisi jonkinlaisten väristyksen tulevan kun en ylistänyt Contiseiskojen jääpitoa. Nehän on KITKAT! :D :D :D
Juu, ei Michelinit kovin hyvin ole pärjänneet se on totta.
Juu todella yllättävää tosiaankin. :D
Onko Palokan ramppi muuten talvikunnossa? ;)
,,lä pidä hullua jännityksessä. Mikä oli Michelinien malli ja tarkka ikä ja montako kautta oli pyörinyt alla?
Ja kiitoksia kysymästä kyllä Palokan ramppi on ollut aika ajoin liukas. Osa ajelee sitä 25km/h tunnissa ja minä olen pärjännyt siinä kitkoilla huomattavasti ripeämmällä vauhdilla. Nyt nastoilla vielä vauhdikkaammin.
Lainaus käyttäjältä: jt - 02.12.18 - klo:22:55
Sehän on kiinni ajokilometreistä (ja tietenkin renkaista itsestään, ovatko samantasoiset vai halppis vs premium etc). Jos kilometrejä tulee paljon nastat ovat "entiset" jo ennenkuin kunnon sydäntalvi ehtii alkaa. Sen sijaan, jos ajot ovat vähäisiä ja paljaan asfaltin jyrsiminen varsinkin suurilla nopeuksilla jää vähäiseksi, nastat voivat säilyttää hyvät pito-ominaisuutensa pitempäänkin.
Toki jos ajat 100-120tkm vuoteen, niin se on kausi ja rengassarja. Ja tuo nastojen sekä kitkojen eron kohtaaminen tarkoittaa nimenomaan premium renkaita. Sinä toit halpikset mukaan sekä suuret kilometrit.
No Hidalgo, mihin sun kesärenkaat jäi, varmaan joku vuosi kesärenkaillakin pärjäis ihan etelässä, mutta mä kirjoitin joka kolkassa suomea, kitkat on ehdottomasti parhaat kokonaisuutena, siihen arviointii pitää ehdottomasti kuulua myös seurannaisvaikutukset.
Mites tämä nastojen käyttö sopiii ilmastotalkoisiin....mutta ilmeisesti asfalttipintojen uusiminen kiihtyvällä vauhdilla ei nastalestojen mielestä tuota hiilidioksidia vähääkään...nastarenkaat=kertakäyttötiet,jos rahat piisaa.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 03.12.18 - klo:08:02
Mites tämä nastojen käyttö sopiii ilmastotalkoisiin....mutta ilmeisesti asfalttipintojen uusiminen kiihtyvällä vauhdilla ei nastalestojen mielestä tuota hiilidioksidia vähääkään...nastarenkaat=kertakäyttötiet,jos rahat piisaa.
Tässä meillä oikein ilmastohyväntekijä. Amarok V6 3.0 ja Volvo V90 mutta jos kerran kitkoilla niin ei sitten mitään ;D ;D ;D
Terveisin nastaleso ;D
Puhutte mitä puhutte mutta joukose laittoi juuri kesä- ja kitakarenkaat säilöön ja sydäntalven alla rouhii nastat. Tosin vain 180 kpl/kiekko.
Se on totta että amarok päästöiltään aika kova, mutta eipä sillä tule juuri ajettua, kun metsäautona. Ja Volvossa pienemmät päästöt kuin Golfissa,että silleen. Toki mä maksaksan niistä ihan omilla rahoilla päästöjen mukaan, mutta nastalestat ei tee niin suhteessa kitkoihin.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 03.12.18 - klo:09:11
Tässä meillä oikein ilmastohyväntekijä. Amarok V6 3.0 ja Volvo V90 mutta jos kerran kitkoilla niin ei sitten mitään ;D ;D ;D
Terveisin nastaleso ;D
Luulin, että olin ainut, joka hoksasi ironian...
Mutta ei muuta ku pienhiukkastakkaan tulet, lihat tulille ja pari Pattaijjan lomaa vuoteen. Mutta kuulkaas te pikkuisilla autoillanne ajavat: Teidän pitää nyt vaihtaa renkaat autoihinne, koska suomalaiset eivät muuten saa maapalloa pelastettua!
Tällä paimentolaisellahan meni paskat housuun kun ois pitänyt bemarifoorumilla testata kitkojen pitävyyttä, muistat varmaan, olet edelleen sen summan velkaa, koska vedon ehdit luvata,mutta paskat housuun mentyä piti sekin perua...oikea vellihousu.
Voi mahroton paikka pitääkö tässä nyt ostaa miehistönkuljetus pasi ja ajella sillä jotta motarilla henki ja mualima pelastuu. Niissäkin on nastattomat kiekot.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 03.12.18 - klo:10:21
Tällä paimentolaisellahan meni paskat housuun kun ois pitänyt bemarifoorumilla testata kitkojen pitävyyttä, muistat varmaan, olet edelleen sen summan velkaa, koska vedon ehdit luvata,mutta paskat housuun mentyä piti sekin perua...oikea vellihousu.
Jaa sää olet se sama stalkkeri, joka käy kaikilla foorumeilla. Sulla ei silloin ollu edes pemaria, ja nyt ei taida olla Amorakkiakaan. Oletko jo päässyt peruskoulusta?
OT: eikös tällä foorumilla ollutkaan ignore-toiminnallisuutta?
Jokos oot housupyykit pesastu ;D taitaa vähän raitoja vielä näkyä... ;D kuin sää kehtaa.....
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.12.18 - klo:22:50
Oletko sakal83 eri mieltä?
« Viimeksi muokattu: eilen kello 22:48 kirjoittanut Hidalgo »
::)
Näitä kommentteja kun lukee, niin tuntuu että ainoa kriteeri käyttää nastarenkaita on se, että
pysryy ajamaan kovaa, tai ainakin kovempaa kuin toiset, kannattaisikin siirtyä ralli puolelle, siellä
on renkaissa pajon enemmän ja pidempiä piikkejä, pääsee vielä kovempaa ajamaan.
Eilen aamulla kun pelaamaan menin oli tiet lumisohjon peitossa, ei mitään hyötyä nastarenkaista,
helpotti kyllä kummasti tuo jonkilainen neliveto ominaisuus tiguanissa, kun tuohon joutuu renkaat
ostamaan niin sitten tulee tuollaiset alle, Pärjää kesät ja talvet.
https://www.bfgoodrich.fi/fi/valikoima/4x4-renkaat/BFGoodrich-Urban-Terrain-T-A (https://www.bfgoodrich.fi/fi/valikoima/4x4-renkaat/BFGoodrich-Urban-Terrain-T-A)
Näin se valitettavasti näiden selkärangattomien ja heikoin itsetunnon omaavien nastapellejen osalta menee. Sit ku oikein vedon kans pitäis tositilanteessa kokeilla niin ollaan vaihtohousut kainalossa perumassa puheitaan ja tekoja. Onhan tuo jo niin monesti nähty. Mut ku ei osata muuta kuin tiet pilata, niin eipä siihen paljoa älyä tarvita.
Lainaus käyttäjältä: 58make - 03.12.18 - klo:11:13
Näitä kommentteja kun lukee, niin tuntuu että ainoa kriteeri käyttää nastarenkaita on se, että
pysryy ajamaan kovaa, tai ainakin kovempaa kuin toiset, kannattaisikin siirtyä ralli puolelle, siellä
on renkaissa pajon enemmän ja pidempiä piikkejä, pääsee vielä kovempaa ajamaan.
Minä luulin, että Automiehet ajaa lujaa niillä kitkoilla, mutta tämä "rallikuski"-tekijä selittää, miksi niin monessa isossa ja tehokkassa nelivetoisessa autossa näkee nastarenkaita. Voi ajaa v i e l ä lujempaa? :o
Uskon ja toivon, että palstan vakioremmi ei kuitenkaan vastaa suuren massan todellisuutta liikenteessä. Toki "pyrkiviä" yksilöitä näkee riittävästi. Heistäkin johtuen katson tarvitsevani vähäiseen ajosuoritteeseen nastoja, jotta en vahingossakaan jää pykimään tien tukkeeksi pääkaupunkiseudun ruuhkissa... 8)
Kylläpä tämä aihe menee joillakin ihon alle, ja todella syvälle. Keskustelun taso sitten taas vastaavasti vajoaa alle arvosteluasteikon. :-[
Mattisen jutuissa on toistoa kuin teletapeissa, mutta ihan asiaa mies minusta puhuu. Silti monet kiukkuset kommentit tuo toisto kirvoittaa. Jos sitä sanomaa katselee ilman minkään värisiä laseja, niin eikös siinä vain yritetä saada ihmisiä ajattelemaan valintojaan vähän tarkemmin? Syyllistäminen tuskin saa aikaan oikeanlaista reaktiota, mutta faktoja kertaamalla ehkä useammalla alkaa asia askarruttamaan. Sen seurauksena kenties niistä kitkarenkaista tulee mieleen, kuten itselleni tuli, se Ruonansuun lausahdus:
En tiiä toemiiko se, mutta voehan sitä kokkeilla...
Itselläni "kokkeilu" on sujunut tähän asti ihan positiivisissa merkeissä. Loppupäätelmän aika on silti myöhemmin, reilun yhden talven positiivinen kokemus ei vielä anna eväitä voittajaksi julistamiseen.
Lainaus käyttäjältä: tet - 03.12.18 - klo:12:25
Mattisen jutuissa on toistoa kuin teletapeissa
Tämä pitää paikkansa. Voin puolustautua vain sillä, että tämä keskustelu on luonteeltaan jatkuvaa. Toisin sanoen, sitä käydään sekä ”vanhojen tuttujen” että ”uusien naamojen” kanssa. Keskustelussa aikaisemmin mukana olleet ovat varmasti jo hyvin tutustuneet toistensa näkemyksiin.
Lainaus käyttäjältä: tet - 03.12.18 - klo:12:25
Jos sitä sanomaa katselee ilman minkään värisiä laseja, niin eikös siinä vain yritetä saada ihmisiä ajattelemaan valintojaan vähän tarkemmin? Syyllistäminen tuskin saa aikaan oikeanlaista reaktiota, mutta faktoja kertaamalla ehkä useammalla alkaa asia askarruttamaan.
Juuri näin. On harvinaisen selvää, että tällä foorumilla on aivan turha tehdä mitään ”käännytystyötä”. Täällä olevilla ihmisillä on kiinnostusta autoihin ja he ovat funtsineet, mitä autonsa alle laittavat. Minulla ei ole mitään tarvetta saada ”rouva A:ta” luopumaan rakkaista nastarenkaistaan. Sen sijaan olen pyrkinyt lähestymään asiaa
yleisellä tasolla: miten Suomessakin saataisiin Ruotsin ja Norjan tavoin nastoittamattomien talvirenkaiden osuus nousemaan? Perusteluja en enää tähän viitsi ”tapittaa”. Sen kuitenkin sanon, että nastarenkaiden osuuden vähentyminen ei olisi mikään haitta niillekään, jotka niitä syystä tai toisesta haluavat jatkossakin käyttää. Päinvastoin, teiden rouhinnan vähentyminen hyödyttäisi
kaikkia. Sekä nastoilla että ilman niitä ajavia.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.12.18 - klo:22:45
Yritä jo ymmärtää, että maailmassa on muitakin mielipiteitä kuin sinun.
Tämä on aika hassu kommentti sikäli, että mitään keskusteluja ei tietenkään koskaan käytäisi, jos kaikki ajattelisivat samoin kuin minä tai sinä. Keskustelujen syntyminen ylipäätään edellyttää toisistaan poikkeavia mielipiteitä.
Minusta tuntuukin hieman siltä, että sinä et oikein ymmärrä, mitä täällä tapahtuu. Täällä käydään
keskustelua. Sen olennaisia elementtejä ovat esitettyjen näkemysten ja niiden perustelujen kommentointi. Eikä tämä tietenkään ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että maailmassa tosiaan on muitakin kuin oma mielipide. Ainakaan minulla ei ole vaikeuksia ymmärtää ja hyväksyä, että moni täällä ajattelee talvirenkaista eri tavalla kuin minä. En siis millään tavalla kiistä muiden oikeutta omaan näkemykseensä. (Tässä ei olisi mitään järkeä, koska silloin ei olisi keskusteluakaan). Sen sijaan katson, että minulla, kuten muillakin keskustelijoilla, on oikeus kommentoida muiden keskustelijoiden näkemyksiä ja niiden perusteluja.
Sinun kykyjesi kommentointiin ei sinänsä olisi ollut aihetta, tämä on totta. Koska kuitenkin itse katsot tarpeelliseksi kehittää keskustelua mm. tällaisilla ilmaisuilla
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.12.18 - klo:22:45
" Lopeta jo se itkeminen.
" Yritä jaksaa.
katson oikeudekseni arvioida sinun kykyjäsi.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.12.18 - klo:22:45
Hienoa, että sinäkin osoitat merkkejä kehityksestä.
Kukapa voisi olla kehittymättä, kun pöytään lyödään mm. tällaisia argumentteja:
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.12.18 - klo:22:45
" Toiset tykkää nastoista ja toiset kitkoista.
" Suurin osa kuskeista kuitenkin ajaa niillä mitä on autoa ostaessa saanut mukaansa
" Kitkat taas ehdottomasti hiljaisimmat, myös kesällä.
Onneksi maailmassa on muitakin mielipiteitä kuin sinun. :)
Nyt on muutaman päivän ajan olleet Landsailin Winter Landerit testissä "tositoimissa" liukkaalla tiellä. Täytyy kyllä sanoa, että mitään dramaattista eroa en pidossa huomaa merkkirenkaisiin nähden (kitka tai nasta). Pito on ehkä aavistuksen huonompi kuin kuin kevättalvella käyttämissäni käytetyissä Nokian hakka 8:ssa, mutta selvää eroa en kyllä pysty huomaamaan. Lisäksi verrattuna Nokialaisiin ovat huomattavasti hiljaisemmat ja vakaammat ajettavat paljaalla asfaltilla. Liikkellelähdöt onnistuvat liukkaista risteyksistä onnistuvat keskimäärin nopeammin kuin kanssa-autoilijoilla, joilla nastat rapisevat (liekö tuo sitten johtuvan automaattivaihteistosta vai muiden keskimäärin kuluneista nastarenkaista).
Kokonaisuutena pito on liukkaallakin täysin riittävä, enkä omalla ajotyylilläni huomaa juurikaan eroa merkkirenkaisiin liukkaalla. Sen sijaan nuo ovat muihin nordic-kitkohin verrattuna huomattavasti vakaammat ja vähemmän vetelät. Jatkossa en näe kokemuksieni pohjalta syytä maksaa merkkirenkaasta 300-400, sarjalta enemmän.
Jo uuten käytettyjä talvirenkaita huonompi pito ei ole kovin hyvä suoritus. Kaikki nordic-kitkat eivät ole Nokianeille tyypilliseen tapaan veteliä.
Mulla Nokian R3 SUV ja tuo ei ole kyllä millään tapaa vetelä. Toisessa autossa nastarenkaat. Nyt pari päivää ollut jäistä nollan molemmin puolin ja ensivaikutelma kitkojen pitävyydestä erinomainen.
Tehdään lopulliset päätelmät myöhemmin, mutta tämän ensivaikutelman perusteella aivan turhaan jääräpäänä on tullut ajettua vuosikauudet turhaan nastoilla.
Kitkoilla 95% keleissä parempi ajettavuus ja hiljaisemmat. 5% keleissä menee tasoihin nastojen kanssa 2-5 km/h nopeuden tiputuksella.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 07.12.18 - klo:19:52
Kitkoilla 95% keleissä parempi ajettavuus ja hiljaisemmat. 5% keleissä menee tasoihin nastojen kanssa 2-5 km/h nopeuden tiputuksella.
Niinnoh. Pitänee ehkä paikkansa Ivalossa. Etelän vesikeleillä taitaa nastarenkaat kuitenkin
keskimäärin olla piirun verran skandikitkoja parempia.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.12.18 - klo:20:45
Niinnoh. Pitänee ehkä paikkansa Ivalossa. Etelän vesikeleillä taitaa nastarenkaat kuitenkin keskimäärin olla piirun verran skandikitkoja parempia.
Kannattaa joskus poistua sieltä kehä3 sisäpuolelta, niin tulee joku ymmärrys suomen keleistä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.12.18 - klo:08:39
Kannattaa joskus poistua sieltä kehä3 sisäpuolelta, niin tulee joku ymmärrys suomen keleistä.
Kyllä olen täysin samaa mieltä. Vaikka Pohjois-Suomeen!
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.12.18 - klo:08:39
Kannattaa joskus poistua sieltä kehä3 sisäpuolelta, niin tulee joku ymmärrys suomen keleistä.
Vaikken Helsingissä ole syntynyt tai asunut (ja asun ulkomailla tällä hetkellä btw.) niin osaan silti lukea suomea ja ymmärrän sekä plus- että miinusmerkkisten numeroiden erot lämpötiloissa sekä myös värinäkö on kohdillaan.
(https://img.aijaa.com/b/00263/14645388.jpg)
(https://img.aijaa.com/b/00257/14645393.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.12.18 - klo:20:45
Niinnoh. Pitänee ehkä paikkansa Ivalossa. Etelän vesikeleillä taitaa nastarenkaat kuitenkin keskimäärin olla piirun verran skandikitkoja parempia.
Kitkarenkaiden hyvät ominaisuudet ovat käytettävissä myös märällä tiellä (siis etelän vesikelillä): hiljaisuus, ajettavuus; nastoihin verrattuna. Olen ajanut märällä moottoritiellä 110-120km/h nopeuksia omilla kitkoilla ja hyvinhän nuo rullaavat - hiljaisuus saa vauhdin tuntumaan todellista pienemmältä. Se missä nordic-kitkat
keskimäärin hieman jäävät jälkeen nastoista on jarrutusmatka märällä asfaltilla. 0-100km/h jarrutusmatka on n. 60m luokkaa, nastat menevät keskimäärin muutaman metrin lyhyemmällä. KE-kitka on taasen molempia parempi lähes poikkeuksetta märän pinnan jarrutuksessa. Niin joo ja kesärengas päihittää koko joukon, mutta sen talviominaisuuksilla ei olekaan enää kehumista.. Kun ajelee puoli Suomea etelä-pohjoisuunnassa, on hyvä että alla on rengas joka toimii riittävän hyvin vaihtelevissa olosuhteissa eikä ole optimoitu vain yhteen olosuhteeseen.
Väittäisin että skandikitkat ottavat myös vesiliirtotestissä dunkkuun nastoilta, siis keskimäärin. Tämä ero korostuu toki Suomessa jossa tieliikenteessä on talvisin useita kymmeniä tuhansia autoja jotka varustettu Hakkapeliitta R2 "vesiliirto-ohjuksin"
Lainaus käyttäjältä: jt - 08.12.18 - klo:11:35Niin joo ja kesärengas päihittää koko joukon, mutta sen talviominaisuuksilla ei olekaan enää kehumista..
Tästä olisi mukava nähdä testi, itse olen sitä mieltä että kesärengas häviää kuivalla/märällä asfaltilla KE-kitkalle kun lämpötila painuu nollan tuntumaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.12.18 - klo:11:11
Vaikken Helsingissä ole syntynyt tai asunut (ja asun ulkomailla tällä hetkellä btw.) niin osaan silti lukea suomea ja ymmärrän sekä plus- että miinusmerkkisten numeroiden erot lämpötiloissa sekä myös värinäkö on kohdillaan.
(https://img.aijaa.com/b/00263/14645388.jpg)
(https://img.aijaa.com/b/00257/14645393.jpg)
Tohon Tampere/Turku ja Ivalon väliin jää ihan pari kaupunkia. Katso sieltä värikartasta.
Miksi juuri nuo kaupungit?
Tuossa Tampere-Turku-Helsinki -kolmion sisällä (eli ns. "etelässä") asuu noin puolet Suomen väestöstä. Puhe oli etelän vesikeleistä, uskon kyllä että jossain Savonlinnassa tai Oulussa onkin erilainen ilmasto.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.12.18 - klo:13:12
Miksi juuri nuo kaupungit?
Tuossa Tampere-Turku-Helsinki -kolmion sisällä (eli ns. "etelässä") asuu noin puolet Suomen väestöstä. Puhe oli etelän vesikeleistä, uskon kyllä että jossain Savonlinnassa tai Oulussa onkin erilainen ilmasto.
Esimerkkikuvasi olivat ehkä vähän huonosti valittuja, noiden ennusteiden seurauksena näyttää olevan aika hyvä kitkakeli. Vesisateen jälkeen tulee puoli vuorokautta kevyesti lunta, jonka jälkeen painutaan pakkaselle. Tuollaisen sään jälkeen tuskin on teiden pinnassa sileää märkää jäätä, joka on se ongelmallisin keli kitkoille. Tai ehkä voisin sanoa että ainoa ongelmallinen keli, ainakin tähänastisen lyhyehkön kokemukseni mukaan. Eilen viimeksi tuli ajeltua noiden ennusteiden kaltaisen sään jälkeen pikkupakkasen jäädyttämillä sorateillä, joiden pinta oli kuivaa epätasaista jäätä. Minkäänlaisia pito-ongelmia ei ollut, kokeilin vielä piruuttani nopeaa jarrutusta; hienosti pysähtyi eikä ESP ainakaan merkkivalon mukaan puuttunut peliin. Niitä ongelmallisia kelejä (märkää luistinrataa) on nyt reilun yhden talven aikana osunut kohdalleni yhtenä päivänä täällä 30 km etelärannikolta.
Ei ja ei. Esimerkkikuvat ovat nimenomaan malliesimerkkejä etelän väestökeskittymien keliolosuhteista. Vettä sataa. Ja kuten yllä totesin, skandikitkarenkaat ovat nimenomaan keskimäärin se huonompi valinta märälle ja asfaltille. Ideaaliolosuhteet kuitenkin KE-kitkarenkaille.
Ei ole ollut puhe mistään etelän vesikeleistä. Vai sinä sitä tuot esille.
Kuitenkin sanoit että täytyy mennä Ivalon korkeudelle, jotta skandikitka toimii.
Poistuin eilen tuosta kolmiosta hieman pohjoisemmaksi ja tossa matkalla oli jos monenmoista pätkää. Jopa yksi tieosuus jossa nasta varmasti olisi ollut paikallaan.
Suola-auton jäljiltä tosin päätiet ihan loskassa.
Tänään tuli vettä, räntää ja lunta. Tie oli jäässä ja päällä lunta! Itse ajoin nopeusrajoitusten mukaan ilman mitään ongelmia ja autossa oli alla uudet continental:n contiicecontact 2:n nastat. Ei harmittanut yhtään rengasvalinta Oulu-JKL välillä yksikään auto ei ajanut ohi, mutta useamman joutui ohittamaan 100 heppaisella raketilla ilman ongelmia. No eräs kitkailijakin kokeili autoani Oulussa ja totesi: Mitkä renkaat sulla on alla, kun on pito kohdallaan ;D.
Miksi nastat=Ei tarvitse pärjätä/selvitä, voi vain turvallisesti ajaa!
Omana kokemuksena totean seuraavaa;
Täällä Satakunnassa keli on viime päivinä seilannut suuntaan ja toiseen, välillä plussaa ja välillä pakkasta. Välillä hiton liukasta, välillä ei.
Toisessa (vaimon) autossa Conti ice contact 2 nastat (225/50/18) ja omassa Conti Vikingcontact 6 kitkat (225/55/17). Kummillakin renkailla ajettu muutama tuhat km.
Nastoissa ainoana erona toistaiseksi havainnut rapinan... Keli ei ole kumpaakaan autoa suistanut ojaan, tämä vaimon kanssa todettu. Autot tälläkin hetkellä turvallisesti tallissa.
Omalla autolla nopeusväli ollut 0- 130 km/h, vaimosta en tiiä mutta sen mitä itse ajanut sillä autolla on 0-100 km/h
Mielipiteenäni esitän, että pitää syvälle katsoa peiliin ellei kitkoilla pärjää Suomen talvessa. Ei niillä nyt ihan samalla tavalla voi ajaa kuin kesällä, mutta ajotavan ja vauhdin voi myös sovittaa kelin mukaan jos vain haluaa. Näin taitaa pääosa tehdäkkin, itse kun en ole niitä dynaamisia kuskeja, ajan yleensä rajoitus +8 km/h todellisena nopeutena.
Pakkoon en juuri usko kuin kuoleman kohdalla (tähän asti kaikki kuolleet), kitkoille voisin ehdottaa vero tms huojennuksia oston yhteydessä.
Ajelin kehää edestakaisin. Vettä oli paljon eli urat täynnä, virtaavia "jokia" kaistojen poikki ja isoja lätäköitä. Ei nuo skandikitkat kesärenkaiden veroisilta tunnu, mutta 85 todellista vakkarissa ajoin kuten aina ennenkin eli en joutunut tinkimään vauhdistani.
Juur palasin Lahden reissusta. Lahden alueella sohjoa, räntää ja paikoin jäätä. Kelivaroitus päällä. Hesassa vesisade ja kehällä nastojen jyrsimät urat vettä täynnä..
Lahdessa tällä kelillä ei pienintäkään ongelmaa nopeusrajoitusten mukaan 80/100km/h. Hirvivarotusalueilla tosin hiljensin 5 pykälää. Noin teen kyllä kesälläkin. Helsingissä ei mitää ongelmaa ajaa nastajyrsintäuratiellä.
Alla Nokian R3 SUV.
Lainaus käyttäjältä: sepinki - 08.12.18 - klo:22:46
Mielipiteenäni esitän, että pitää syvälle katsoa peiliin ellei kitkoilla pärjää Suomen talvessa. Ei niillä nyt ihan samalla tavalla voi ajaa kuin kesällä, mutta ajotavan ja vauhdin voi myös sovittaa kelin mukaan jos vain haluaa. Näin taitaa pääosa tehdäkkin, itse kun en ole niitä dynaamisia kuskeja, ajan yleensä rajoitus +8 km/h todellisena nopeutena.
Toisten pitää tinkiä ja toisten ei. Ja kyllä meillä on vaihtoehtona CVC6:t ja Contiicecontact 2:T. Molemmat uusia renkaita. Kummasti mamma mainitsi nelikon alla olevista kitkoistakin, että liukasta ollut.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.12.18 - klo:11:51
Väittäisin että skandikitkat ottavat myös vesiliirtotestissä dunkkuun nastoilta, siis keskimäärin. Tämä ero korostuu toki Suomessa jossa tieliikenteessä on talvisin useita kymmeniä tuhansia autoja jotka varustettu Hakkapeliitta R2
Nasta ovat vesiliirtotestissä parempia keskimäärin, mutta ero on hyvin pieni: Teknisk Världin testissä jossa oli kaikkia rengastyyppejä, keskiarvo nastalla oli 58,4km/h ja skandikitkalla 56,7km/h. Eroa siis 1,4km/h, prosentteina n. 2,9%. Paras skandikitka oli muuten parempi kuin yksikään nastoista, samoin se oli parempi kuin huonoin eurokitka. Eurokitkan keskiarvo 68,2km/h. Jos parasta rengasta etsii sulalle, niin se olisi sitten kesärengas, mutta kun ne talviominaisuudet ovat niin kehnot ja sen laillisuudenkin kanssa on vähän niin ja näin. Seuraavaksi paras on sitten eurokitka, mutta siinä joutuu ottamaan takkiin talviomaisuuksissa sitten kohtuu kovasti, niin jäällä kuin lumella nastoihin ja skandeihin verrattuna, linkitetyistä sääkuvaajista näkee niitä tyypillisiä nollan ympäri pyöriviä kelejä. Päivällä voi olla märkää ja sitten yöllä pakastaa, niin on hyvä olla renkaat jotka toimivat riittävän hyvin kaikissa keleissä.
Joen pohjalla ajelua varten ei skandikitka ole optimi rengas, ehkä kulkuvälinettäkin voi harkita renkaan lisäksi.
Tietenkin kannattaa se muistaa että märkä tie ei ole sama asia kuin kokonaan vedellä peitetty ja uitettu testirata ja yleinen sohjo ei vastaa viskositeetiltaa vettä ja näin ollen käyttäytyy myös erilailla kuin vesi.
Omakohtaisista kokemuksista voisin todeta että sellaista tilannetta ei normaaliajossa märällä (paljaalla) tienpinnalle ole ollut että rengas olisi sutinut tai jarrutus mennyt pitkäksi abs-paukkuen, sen sijaan niin (uusilla) nastoilla kuin skandikitkoillakin olen saanut sekä lumella että jäällä renkaan sutimaan ilman suurempia formula1-kiihdytyksiä, samoin tiukemmissa jarrutuksissa on abs-tervehtinyt olemassaoloaan. Pito jäällä ja lumella on, rengastyypistä huolimatta, kuitenkin radikaalisti niin paljon heikompi kuin märällä paljaalla pinnalla, joten en näe syytä valita renkaita jotka toimivat selkeästi huonoiten juuri niissä olosuhteissa kun pito on pienin - ja jäätä ja lunta nyt Suomessa on kuitenkin säännöllisesti. Ehkäpä keskieuroopan alavilla mailla KE-kitkat ovat sopivin valinta, sillä lumen/jään todennäköisyys on pieni ja liikenne on lumisateen jälkeen anyway sekaisin, niin siinä ei omien renkaiden pidolla ole enää niin suuri merkitys kun jonossa madellaan. Jokainen toki tekee valinnan omien olosuhteiden ja mieltymysten mukaan ja valitsee sen mitä pitää sopivana.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.12.18 - klo:11:51
Tästä olisi mukava nähdä testi, itse olen sitä mieltä että kesärengas häviää kuivalla/märällä asfaltilla KE-kitkalle kun lämpötila painuu nollan tuntumaan.
Selaa tätä samaa ketjua hieman taaksepäin, kommentoin siinä tänne linkitettyä ruotsalaisen tutkimuslaitoksen testiä jossa testattiin niin uusia kuin käytettyjä nastoja, skandikitkoja ja eurokitkoja, mukana oli bonuksena myös kesärengas sulan tien testeissä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.12.18 - klo:23:41
Toisten pitää tinkiä ja toisten ei. Ja kyllä meillä on vaihtoehtona CVC6:t ja Contiicecontact 2:T. Molemmat uusia renkaita. Kummasti mamma mainitsi nelikon alla olevista kitkoistakin, että liukasta ollut.
Eikös kaikkien pidä tinkiä?
Juurihan tässä on todisteltu päältä 100 sivua, että ei se nasta ole kuin sillä liukkaalla jäällä paras. Ja kun noita kelejä ei osu ainakaan omalle kohdlle kovinkaan montaa päivää talveen niin joutuisi ”tinkimään” aika rajusti loppuajan.
Oli ne renkaat ja keli mitä tahansa, niin jotkut joutuu aina” pärjäämään”, ja osa ei pärjää siltikään.
Sori OT, mutta en vaan voinut olla lisäämättä
(https://i.ibb.co/qDrSjPr/naularenkaat08122018x.jpg) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 09.12.18 - klo:08:35
Eikös kaikkien pidä tinkiä?
Juurihan tässä on todisteltu päältä 100 sivua, että ei se nasta ole kuin sillä liukkaalla jäällä paras. Ja kun noita kelejä ei osu ainakaan omalle kohdlle kovinkaan montaa päivää talveen niin joutuisi ”tinkimään” aika rajusti loppuajan.
Oli ne renkaat ja keli mitä tahansa, niin jotkut joutuu aina” pärjäämään”, ja osa ei pärjää siltikään.
Ei tarttenut tänäänkään tinkiä vaikka jään päällä oli lunta sekä vettä, kun mökiltä ajelin kotiin. Valintojen maailma! Kyllä nuo contin nastat on hyvät!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.12.18 - klo:10:37
Ei tarttenut tänäänkään tinkiä vaikka jään päällä oli lunta sekä vettä, kun mökiltä ajelin kotiin. Valintojen maailma! Kyllä nuo contin nastat on hyvät!
Hienoa. Sä selvästi tarttet nastat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.12.18 - klo:10:37
Ei tarttenut tänäänkään tinkiä vaikka jään päällä oli lunta sekä vettä, kun mökiltä ajelin kotiin. Valintojen maailma! Kyllä nuo contin nastat on hyvät!
Puhu mitä puhut, mutta paskaa puhut! Voihan sitä väittää mitä lystää ku kukaan ei ole todistamassa, miks noi muut nasta kuskit täällä hidastelee....niinkuin tietysti joskus joutuukin, mutta sama onnistuu kitkoilla teitä pilaamatta.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 09.12.18 - klo:11:31
Hienoa. Sä selvästi tarttet nasta5t.
No mitä ajoin saman reitin nelikolla kitkoilla, niin kyllä siihenkin vaihtuu nastat. Ei tarvitse silläkään vain pärjätä.
Saa taas varmana tänäänkin kirota tientukkoja!
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 09.12.18 - klo:11:38
Puhu mitä puhut, mutta paskaa puhut! Voihan sitä väittää mitä lystää ku kukaan ei ole todistamassa, miks noi muut nasta kuskit täällä hidastelee....niinkuin tietysti joskus joutuukin, mutta sama onnistuu kitkoilla teitä pilaamatta.
Milläs todistat, että puhun paskaa? Pitääkö sinulle laittaa vielä videokooste? Tervetuloa kokeilemaan, vaikka Konginkangas-Sumiainen-Suolahti tie tänään!
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 09.12.18 - klo:11:38
Puhu mitä puhut, mutta paskaa puhut! Voihan sitä väittää mitä lystää ku kukaan ei ole todistamassa, miks noi muut nasta kuskit täällä hidastelee....niinkuin tietysti joskus joutuukin, mutta sama onnistuu kitkoilla teitä pilaamatta.
No "kärsineiden puolesta" sanoisin edelleen ( ! ), että suurin teiden pilaaja on teiden märkänä pitäminen ( "suolaamalla" !! ), joka mahdollistaa teiden pilaamisen, vaikka yhtään nastaa ei koskettaisi asfaltin pintaan. Kitkarenkaiden lamellien väliin kertyvä hiekan ja asfaltin kiviaines toimii kuin hiomapaperi. :(
... ja paskaa on sitten muuallakin kuin joidenkin puheissa. ;)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 09.12.18 - klo:13:10
No "kärsineiden puolesta" sanoisin edelleen ( ! ), että suurin teiden pilaaja on teiden märkänä pitäminen ( "suolaamalla" !! ), joka mahdollistaa teiden pilaamisen, vaikka yhtään nastaa ei koskettaisi asfaltin pintaan. Kitkarenkaiden lamellien väliin kertyvä hiekan ja asfaltin kiviaines toimii kuin hiomapaperi. :(
... ja paskaa on sitten muuallakin kuin joidenkin puheissa. ;)
Ja nastarenkaiden lamellien väliinkö ei sitten hiekkaa ja asfaltin kiviainesta kerry? Millä tavalla se tietä piikkaava nasta suojelee tuolta?
Jokainen, joka on ajellut Keski-Euroopassa tietää, ettei kitkarengas kuluta ollenkaan samaan malliin märäksi sulattua tietä kuin nastarengas.
Terve,
Tiellä liikkuvat kitkarenkaat ovat nastoja paremmat tai sitten kitkarenkailla ajavat kuskit ovat taitavampia. Tämä johtopäätös tilastojen mukaan:
Vuodesta 2000 alkaen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimilla 589 lumisella, sohjoisella tai jäisellä kelillä ajetuissa onnettomuuksissa 12 prosentilla aiheuttajista oli alla kitka- tai ympärivuotiseen ajoon tarkoitetut allseason-renkaat. Yhdeksällä prosentilla aiheuttajista oli alla joko kesärenkaat tai sekarengastus, jossa autossa oli alla usean tyyppisiä renkaita. 79 prosentissa tapauksista aiheuttajan autossa oli nastarenkaat
Eli kitka tai all season renkaat alla tehdään vain 12 % liukkaitten olosuhteitten onnettomuuksista! Jos tuosta otetaan vielä ali seasong -renkaat pois voidaan todeta että Nordik kitkoilla ajavat ovat itselleen ja muille vaarattomampia kuin nastarenkailla ajavat kuskit. Tuo tulos siis liukkaissa olosuhteissa. 80-95% Suomen talvesta ei ole edes liukasta. Tilastojen valossa Jyrsimme turhaa teitä nastoilla, jopa liukkailla keleillä, puhumattakaan 80-95% ei liukkaista olosuhteista.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 09.12.18 - klo:13:10
No "kärsineiden puolesta" sanoisin edelleen ( ! ), että suurin teiden pilaaja on teiden märkänä pitäminen ( "suolaamalla" !! ), joka mahdollistaa teiden pilaamisen, vaikka yhtään nastaa ei koskettaisi asfaltin pintaan. Kitkarenkaiden lamellien väliin kertyvä hiekan ja asfaltin kiviaines toimii kuin hiomapaperi. :(
... ja paskaa on sitten muuallakin kuin joidenkin puheissa. ;)
Sun ei kannattas alkaa saksalaisia neuvoon tieasoissa kun et näytä mitään tajuavan. Saksalaiset nauraa suomen tiekulttuurille ja samaa voin sanoa itsestä. Nastarengaiden käyttö on kehityksen jarru, rahaa palaa ja paljon ja tiet eivät juuri parane kun kokonaisuutta tarkastellaan, tässä suomi on tehnyt todella tyhmästi.
Juuri noin.
Suomessa asfaltin talvikestävyyttä joudutaan alentamaan nimenomaan nastojen vuoksi. Suomessa asfaltti-betonipäällysteinen tie on karkeaa. Meillä käytetään moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen suurta kiven raekokoa. Suurta kiveä tarvitaan nastarenkaiden vuoksi, sillä pienempi kivi repeytyisi nastojen raapiessa irti.
Suurirakeinen asfaltti kestää vettä, jäätä ja laajenemiseroja huonommin kuin pienirakeinen asfaltti. Toki karkea asfaltti aiheuttaa enemmän myös rengasmelua.
---
Nastarenkaat eivät lisää tilastojen mukaan turvallisuutta, mutta heikentää tiestöä ja ilmaa.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 09.12.18 - klo:13:10
No "kärsineiden puolesta" sanoisin edelleen, että suurin teiden pilaaja on teiden märkänä pitäminen ( "suolaamalla")
Minä puolestani sanoisin edelleen, että suolauksen teitä pilaavan vaikutuksen toteamisella on loppujen lopuksi hyvin vähän, jos lainkaan, relevanssia tässä keskustelussa. Niin kauan kuin suolausta syystä tai toisesta jatketaan, täytyy nastarenkaiden teitä pilaavaa vaikutusta arvioida reaalimaailman olosuhteissa. Ja ainakin toistaiseksi näihin olosuhteisiin kuuluu myös suolaus.
Ja siinäkin tapauksessa, että suolaus joskus loppuisi, tai sitä tuntuvasti vähennettäisiin, täytyy ainakin Etelä-Suomessa lähteä siitä, että tiet voivat olla sulina (ja märkinä) myös suolauksesta riippumatta. Ongelma syntyykin sitä kautta, että paljaita teitä kulutetaan pitkiä aikoja nastarenkailla. Syy teiden paljaana olemiseen ei tässä suhteessa ole erityisen relevantti.
Vuonna 2020 tulee voimaan uusi tieliikennelaki (729/2018). Sen 105 §:ssä säädetään talvella käytettävistä renkaista näin:
Lainaus käyttäjältä: TieliikennelakiJos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä.
Tämä tarkoittaa sitä, että talvirenkaita ei jatkossa enää tarvitse laittaa alle tiettynä ajankohtana, olipa keli mikä hyvänsä. Esimerkiksi Helsingissä tulisi edelleen toimeen kesärenkailla, mutta koska talvirenkaita on nykyisen TLL:n mukaan käytettävä 1.12. alkaen, ei autoilijoille jää vaihtoehtoa. Uusi tieliikennelaki tuo tervetulleen valinnanmahdollisuuden varsinkin niille autoilijoille, joiden ei ole pakko lähteä joka päivä autolla liikkeelle kelistä riippumatta. Tällaiset autoilijat ovat hyvin jatkaa kesärenkaiden käyttöä aina siihen saakka, kunnes talvi kunnolla alkaa. (Jos alkaa).
2000 luvulla 589 lumisella, sohjoisella tai jäisellä kelillä ajetuissa onnettomuuksissa aiheuttajan autossa:
-79%:ssa nastarenkaat
-6%:ssa nordic kitkat
Tämän perusteella Nordic -kitkat ovat turvalliset talvirenkaat, myös liukkaimmilla keleillä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 09.12.18 - klo:18:29
2000 luvulla 589 lumisella, sohjoisella tai jäisellä kelillä ajetuissa onnettomuuksissa aiheuttajan autossa:
-79%:ssa nastarenkaat
-6%:ssa nordic kitkat
Tämän perusteella Nordic -kitkat ovat turvalliset talvirenkaat, myös liukkaimmilla keleillä.
Tutkimukset on siitä kivoja, että niistä voi valita mieleisensä, kuten VTT 2015:
”Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, osoittaa tuore VTT:n julkaisema tutkimus.
VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat, kun vertailukohtana ovat erityyppisten renkaiden osuudet.
Kaikkein selvin ero nastallisten ja ei-nastallisten talvirenkaiden välillä oli jäisellä tiellä ajettaessa: kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 %, jos olisi käytetty nastoja.
Jos kaikki kitkarenkaita käyttävät vaihtaisivat nastoihin, voitaisiin välttää keskimäärin yksi kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus talvikaudessa. Vastaavasti, jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä, sanoo VTT:n tutkija Juha Luoma.”
Tuloksista saa ihan puppua jos otanta pieni. Tuo trafin vastaava on ainoa, jossa otanta iso kattaen 16 vuoden liukkaan kelin onnettomuudet.
Trafin tutkimuksesta selviää siis että 16 vuoden aikana ainoastaan 6% liukkaan talvikelin onnettomuuksista on nordic kitkarenkaallisen auton aiheuttama. Nastarenkaallisen vastaavasti 79%.
Tutkimuksesta selviää myös että kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat harvinaisia ajonvakaudella varustetuissa autoissa.
Tutkimuksesta selviää myös että etuvetoisissa nastarenkaat ovat turvallisuusriski nastojen nopean ominaisuusmuutosten vuoksi. Tämän vuoksi nastarenkaat pitäisi vaihtaa 3000 km välein edestä taakse.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 09.12.18 - klo:19:06
Tutkimukset on siitä kivoja, että niistä voi valita mieleisensä, kuten VTT 2015:
Näinhän se on. Se mikä tutkimuksissa ei ole niin kivaa, on niiden pituus. Tästä seuraa, että harva viitsii niitä kokonaisuudessaan lukea. Aika usein luetaan vain tiivistelmä ja/tai johtopäätökset. Tämän vuoksi jotain olennaista voi jäädä huomaamatta. Tämä tutkimus on minulle tuttu, mutta haluan kuitenkin korostaa sitä, että tekstit kannattaa aina itse lukea. Se antaa parhaan pohjan johtopäätösten teolle.
Paimentolaisen viittaama tutkimus on
Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. VTT TECHNOLOGY 204. (2014), ja siihen on viitattu täällä aikaisemminkin. Käsittelen sitä seuraavassa ns. kolmen pointin menetelmällä ;). Varoitan samalla niitä, joiden pää kipeytyy kahden A4-sivun mittaisen tekstin lukemisesta. Hypätkää suosiolla tämän postauksen yli.
1) Tutkimuksen pitkästä tarkasteluajanjaksosta seuraa ongelmiaNasta vs. kitka -keskustelua käydään tässä hetkessä. Kyse on siis siitä, kuinka turvallisia tai turvattomia eri rengastyypit ovat
tällä hetkellä. Asiaa arvioidaan nykyhetken muuttujien perusteella. Millaisia ovat tämän päivän tiet, nopeusrajoitukset, autot, renkaat jne. Tässä suhteessa on ongelmallista, että VTT:n tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosilta 1997"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä välttämättä ole samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona. Tämä seikka todetaan myös tutkimuksessa:
"Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin."
Tutkimuksessa mainitaan mm. seuraavat seikat, joiden osalta muutoksia on tapahtunut.
a) Talvinopeusrajoitukset. Moottoriteillä on otettu käyttöön talvikauden 100 km/h nopeusrajoitus. Maanteillä puolestaan merkittävä osa 100 km/h nopeusrajoituksista on talvikaudeksi muutettu 80 km/h nopeusrajoituksiksi.
b) Lukkiutumattomat jarrut ovat yleistyneet 1990-luvulta alkaen
c) Ajonvakauden hallintajärjestelmät (ESC, ESP yms.) yleistyivät eurooppalaisissa ylemmän keskiluokan ja sitä kalliimmissa autoissa vuoteen 2005 mennessä, ja vuosikymmenen loppupuolella niitä oli vakiovarusteena lähes kaikissa eurooppalaisissa alemman keskiluokankin autoissa.
Mikä vaikutus edellä sanotulla sitten on tutkimustulosten arviointiin? Tarkastellaan asiaa erään tutkimuksessa esitetyn johtopäätöksen osalta. Tutkimuksessa todetaan seuraavasti:
"Taulukon 13 oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on laskettu, kuinka monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta olisi vältetty ko. ajanjaksona, jos kaikki ei-nastoitettavat renkaat olisi korvattu nastoitettavilla renkailla. - - - Tulosten mukaan 16 vuoden kuluessa nastoitettavilla talvirenkailla olisi vältetty yhteensä 19 kuolonkolaria eli keskimäärin noin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus vuodessa."
Tästä saatetaan vetää se johtopäätös, että kitkarenkaiden käytön yleistymisestä seuraisi kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisääntyminen. Mutta. Lainatussa kohdassa on kyse siitä, mitä olisi voinut tapahtua ajanjaksolla 1997"2012, jos
kaikki kitkarenkaat olisi korvattu nastarenkailla. Edellä selostetuista syistä tämä antaa varsin heikon pohjan vastata kysymykseen siitä, mitä tapahtuisi nyt, jos
osa nastarenkaiden käyttäjistä siirtyisi ajamaan kitkoilla.
2) Nastarenkaiden mahdollinen turvallisuusetu koskee vain paljaan jään keliäLainaus tutkimuksesta:
"
Kaikki talvikausien kelit yhteen laskettuna nastoitettavat renkaat olisivat ei-nastoitettaviin renkaisiin verrattuna vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 14"15 %,
mutta turvallisuusvaikutukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä (luottamusväli kattaa nollan). Ainoastaan
paljaalla jäällä rengastyyppien vaikutukset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi kautena 2005"2012, ja nastoitettavien renkaiden onnettomuuksia vähentävä vaikutus olisi uskottavimmin ollut jopa 83 %. Muilla keleillä/ajanjaksoina erot olivat selvästi pienempiä
ja vaikutukset osittain päinvastaisia. (Kursivoinnit ja lihavoinnit minun).
Näin ollaan päästy takaisin siihen samaan kysymykseen, jota täällä on jo käsitelty. Eli kukaan ei todennäköisesti ole pyrkinyt väittämään, etteivätkö nastarenkaat voisi lisätä ajoturvallisuutta
jäisellä kelillä. Kuinka suuri mahdollinen turvallisuuden lisäys olisi, jäisi riippumaan ensinnäkin siitä, kuinka usein autoilija X ajaa paljaalla jäällä. Mutta tämä ei ole ainut asiaan vaikuttava seikka, koska
3) Tutkimus ei ota huomioon kaikkia rengastuksen ulkopuolisia tekijöitäEdellä on jo mainittu renkaiden kunto yhtenä seikkana, jonka merkitystä ei ole tutkimuksessa eliminoitu. Vielä tätä merkittävämpi tekijä on ajoneuvon kunto, tai ehkä pikemminkin sen ominaisuudet.
Jotta voisimme luotettavasti vertailla nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta, pitäisi ajoneuvojen eroista johtuvat tekijät puhdistaa pois tutkimuksesta. Vertailuryhmien pitäisi siis muodostua autoista, joiden
ainoa erottava tekijä on rengastus. Nastarenkailla varustettuja autoja, joissa on esimerkiksi ajonvakauden hallintajärjestelmä, tulisi verrata vain sellaisiin kitkarenkailla varustettuihin autoihin, joissa myös on ko. järjestelmä. Tätä seikkaa ei tutkimuksessa ole huomioitu. Eikä siihen oikein olisi ollut mahdollisuuttakaan, koska "tutkijalautakunta-aineistoon tieto ajovakauden hallintajärjestelmästä on kirjattu vasta vuodesta 2009 lähtien". Ajonvakauden hallintajärjestelmä ei myöskään ole ainut ajoneuvoja erottava tekijä, joka tutkimuksen luotettavuuden nimissä olisi pitänyt sulkea pois.
Sanoisin, että VTT:n tutkimuksen suurin ongelma on siinä, ettei sen perusteella voi juurikaan tehdä johtopäätöksiä tämän hetken tilanteesta tulevaisuudesta puhumattakaan. Se ei anna vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos kitkarenkaiden osuus Suomessa nyt lähtisi kasvuun. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Ruotsin Trafikverket suosittelee kitkarenkaiden käyttöä ajoneuvoissa, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Tämä viittaa mielestäni aika vahvasti siihen, että ainakaan mitään katastrofaalisen suurta hengenmenon vaaraa ei Suomessakaan koituisi, vaikka "kitkailu" hieman yleistyisi.
Ja lopuksi. Täysin riippumatta siitä, millaisiin henkilövahinkoennusteisiin missäkin tutkimuksessa kulloinkin päädytään, täytyy niitä luonnollisesti verrata nastarenkaiden käytöstä aiheutuviin terveyshaittoihin ja muihin kustannuksiin. Kysymys on etu-haitta -arviosta. Jos nastarenkaat parantavat liikenneturvallisuutta, niin onko tämä hyöty
tänä päivänä niin suuri, että se ylittää nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat?
Nasta- tai kitkarenkaan turvallisuusedusta on erittäin vähän tai ei lainkaan tilastollisesti merkittävää näyttöä. Tiedämme ainoastaan että 2000 luvulla nordic -kitkoilla varustetu auto aiheutti 6% liukkaan kelin onnettomuuksista ja nastarenkailla varustettu auto 79%.
Sen sijaan vahvaa näyttöä on siitä että ongelmaa aiheuttaa meillä alkoholin ja ylinopeuksien lisäksi huonokuntoiset renkaat ja erityisesti vielä vanhat autot ilman ajonvakautusta tai jopa ilman ABS -jarruja.
Eli jos oikeasti halutaan vähentää kuolemia, niin
1.) Autokantaa uudistettava siten että kaikissa ajonvakautus
2.) Tiukennuksia renkaiden kuntovaatimuksiin
3) Kitkarenkaiden osuus isommaksi
3 kohta toisi vähemmän kuolemia teiden paremman kunnon ( urat vesiliirto, railot..). vuoksi ja vähemmän kuolemia hengitystieperäisistä syistä
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 09.12.18 - klo:20:08
Nasta- tai kitkarenkaan turvallisuusedusta on erittäin vähän tai ei lainkaan tilastollisesti merkittävää näyttöä.
Sen sijaan vahvaa näyttöä on siitä että ongelmaa aiheuttaa meillä huonokuntoiset renkaat ja erityisesti vielä vanhat autot ilman ajonvakautusta tai jopa ilman ABS -jarruja.
Eli jos oikeasti halutaan vähentää kuolemia, niin
1.) Autokantaa uudistettava siten että kaikissa ajonvakautus
2.) Tiukennuksia renkaiden kuntovaatimuksiin
3) Kitkarenkaiden osuus isommaksi
3 kohta toisi vähemmän kuolemia teiden paremman kunnon ( urat vesiliirto, railot..). vuoksi ja vähemmän kuolemia hengitystieperäisistä syistä
Tähän voi yhtyä.
3. -kohtaa voisi ehkä lieventää niin, että kitkarenkaiden osuutta voisi lisätä taajaan asutuilla alueilla, joissa
- teiden kunnossapito on riittävällä tasolla (ml. päätiet)
- joissa katupölyn haitatkin esiintyvät.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 09.12.18 - klo:18:29
2000 luvulla 589 lumisella, sohjoisella tai jäisellä kelillä ajetuissa onnettomuuksissa aiheuttajan autossa:
-79%:ssa nastarenkaat
-6%:ssa nordic kitkat
Tämän perusteella Nordic -kitkat ovat turvalliset talvirenkaat, myös liukkaimmilla keleillä.
Vale, emävale, tilasto.
Missä on ajosuoritteet, kilometrimäärät ja suhteutettuna renkaiden määrään?
Muutama juttu kannattaisi huomioida niin tilastoista kuin niiden tulkinnoistakin. Myös omat päätelmät ja ehdottomuudet kannattaisi jättää tuonnemmaksi, ellei kesä- ja talvikausien renkaille asettamat rakenne- ja pitovaatimukset ole selvillä.
Kevyessä kalustossa käytettäneen talvella edelleen yli 80 % nastarenkaita, ja tämän kokonaismäärän huomiointi erilaisissa tilastoissa (mm. kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa) tulee ymmärtää.
Talvirenkaiden turvallinen ja toimiva rakenne edellyttää aivan toisenlaisen kumi- ja polymeerirakenteen kuin kesärenkaissa ja jopa runkorakenteet eroavat toisistaan; jo näistä syistä talvirenkaista ei ole kesärenkaiksi ja päinvastoin.
Talvirenkaiden pintamateriaalin pitää pysyä joustavana erittäin matalissakin lämpötiloissa ja kesärenkaiden tulee kestää korkeita lämpötiloja ja suuria kitkavoimia - ja näitä ei saada toteutumaan samoilla rakenteilla.
Väitetyt kitkarenkaiden "ylivoimaisuudet" talvirenkaina, mm. sulan kelin ajossa, ovat "lievää" puppua, koska kitkarengas on veltompi kuin nastarengas; nastarenkaan kulutuspinta on kokonaisuudessaan jäykempi (näin rengas on ohjautuvampi) kuin kitkarenkaan lamellihyytelö. Kitkarenkaiden, erityisesti nordic- kitkojen, vesiliirto-ominaisuudet eivät ole kehuttavia ominaisuuksia; nastarenkaiden pintakuvio ja kumirakenne ovat tässäkin etevämpiä.
Monen nastarenkaan vierinvastus on selvästi vastaavaa kitkarengasta - jopa kesärengastakin - pienempi.
Kesärenkaiden vedensyrjäyttämisominaisuudet ovat kaikkein parhaat, mutta kumiaines ei sovellu talvirenkaaksi, KE-kitkat ovat "talvirenkaista" parhaat vesisateella, sitten nastarenkaat ja kitkarenkaat ovat huonoimmat.
Mitkään talvirenkaat eivät ole turvalliset kesärenkaina, vaikka nastattomina niitä käytettäisiinkin lämpimillä keleillä.
Yleensä pidetään kesä- ja talvirenkaan rajakäyttölämpötilana +7 celsiusta. Tästäkin voinee vetää joitain johtopäätöksi, mm. että kesärengas ei ole talvirengas enää tuon lämpötilan alapuolella.
Ja märkyys (suolaamallakin aikaansaatu!) ja lämpötilojen vaihtelut, erityisesti jäätyminen, rapauttavat asfaltin. :o
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.12.18 - klo:21:45
Vale, emävale, tilasto.
Missä on ajosuoritteet, kilometrimäärät ja suhteutettuna renkaiden määrään?
Keskimääräinen ajosuorite kitkarenkailla nastarenkaita isompi. Tämä selviää Aallon tutkimuksesta.
Ottamatta huomioon ajosuoritetta nordic -kitkat aiheuttaneet 2000 luvulla 6% liukkaan kelin onnettomuuksista Huomioiden ajosuorite suhteellinen osuus olisi vieläkin pienempi.
Tästäkään huolimatta tilastollisesti merkittävää näyttöä kitkarenkaan paremmasta / huonommasta turvallisuudesta ei ole.
Nastarenkaiden ansiosta meillä joudutaan käyttämään huonosti routaa ja kosteutta kestävää karkeaa asfalttia. Tämän ja nastojen kulutuksen seurauksena tiet ovat keväällä paikoin vaarallisessa kunnossa. Jo 50% kitkarengaspeitolla, voitaisiin siirtyä paremmin talvet kestävään pinnoitelaatuun. Lisähyötynä olisi myös renkaiden vähän hitaampi kuluminen kevätkesällä .
Kaikki ei tietenkään tällaisilla teillä ajele mutta kun tallissa on toisessa autossa kitkat ja toisessa nastat niin valitsin nastat. 15 km vesijäätä on nastoilla huolettomampi. Kitkoilla voi joutua ajelemaan perse rakosellaan ;D
(https://i.ibb.co/x2MpJNG/Screenshot-20181209-222023-2.png) (https://ibb.co/TwHVmsR)
V60,
Minäkin ottaisin nastat tuonne, ellen olisi niitä ensiksi hionut jäättömillä asfalttiteillä 5000 km. Hiotut nastat ja pahimmillaan vielä edessä ja takana ero ulkonemissa... tuovat näennäisen turvallisuudentunteen. Ei kitkatkaan ikuisuutta kestä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/moottori-lehti-kaytetty-kitkarengas-yllatti/4ea480a3-4dbf-362b-9ad6-9aa6fe633bd9 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/moottori-lehti-kaytetty-kitkarengas-yllatti/4ea480a3-4dbf-362b-9ad6-9aa6fe633bd9)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 09.12.18 - klo:21:50
Väitetyt kitkarenkaiden "ylivoimaisuudet" talvirenkaina, mm. sulan kelin ajossa, ovat "lievää" puppua, koska kitkarengas on veltompi kuin nastarengas; nastarenkaan kulutuspinta on kokonaisuudessaan jäykempi (näin rengas on ohjautuvampi) kuin kitkarenkaan lamellihyytelö. Kitkarenkaiden, erityisesti nordic- kitkojen, vesiliirto-ominaisuudet eivät ole kehuttavia ominaisuuksia; nastarenkaiden pintakuvio ja kumirakenne ovat tässäkin etevämpiä.
Nastan ja nordickitkan välillä ei ole oleellista eroa vesiliirto-ominaisuuksissa. Nasta on
keskimäärin hieman parempi, mutta kuten aiemmin kirjoitin testiin viitaten ero on hyvin pieni - 1,8km/h. Paras nordickitka olikin parempi kuin kaikki nastat.
Eivät ne nastat sulalla tai märällä pinnalla ole erityisesti ajettavuutta parantava komponentti.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 09.12.18 - klo:21:50
Monen nastarenkaan vierinvastus on selvästi vastaavaa kitkarengasta - jopa kesärengastakin - pienempi.
Ei pidä paikkaansa (kun pysytään samassa rengaskoossa). Teknisk Världin testissä ainoastaan Pirellillä oli vierintävastus isompi kuin nastalla, mutta ero oli todella marginaalinen: 0,004 l/100km (lienee jo mittaustarkkuuden rajoilla?). Kaikilla muilla testatuilla valmistajilla nasta kuluttaa enemmän kuin kitka, samoin keskiarvokulutuksessa nasta syö eniten, verrattaessa nordic tai ke-kitkoihin. Esimerkiksi merkkirengaista ero kitkan hyväksi Nokianilla on 0,153 l/100km ja Continentanilla 0,17l l/100km - 30tkm matkalla säästöä syntyy noin tankillinen (51 l) jälkimmäisellä, jos vain tohtii ajella nastoilla noin pitkään niitä keskimäärin paljaita teitä.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 09.12.18 - klo:21:50
Ja märkyys (suolaamallakin aikaansaatu!) ja lämpötilojen vaihtelut, erityisesti jäätyminen, rapauttavat asfaltin. :o
Niin, toistetaan vielä kerran. Suomessa käytetään karkeaa asfalttia jotta se kestäisi nastojen aiheuttamaa kulutusta paremmin. Kyseinen asfalttilaatu ei taasen kestä niin hyvin jäätymisen ja veden rasituksia kuin pienikivisempi. Samoin nastojen suoraan aiheuttama kulutus on vielä jäljellä. Mikä lienee suhde nastoitettu vs ei-nastoitettu tien kulutuksen suhteen, onko 10:1 vai jopa suurempi?
Sille emme voi mitään tehdä jos ulkona sataa vettä tai että liukkaudentorjuntaa tarvitaan ja käytetään mm. pääväylillä, mutta rengasvalinnan voi jokainen tehdä ihan itse.
Täälä isot miehet itkee, kun ei niillä kitkoilla uskalla ajaa. Vaimo ajanut 10-v ja 150 000km Nokian kitkoilla keskisuomessa. Ei yhtään kolaria, ei yhtään ojaan ajoa, ei vaaratilanteita. Ennakoiva ajotapa ja oikea tilannenopeus riittää.
Lainaus käyttäjältä: maileri - 10.12.18 - klo:00:17
Täälä isot miehet itkee, kun ei niillä kitkoilla uskalla ajaa. Vaimo ajanut 10-v ja 150 000km Nokian kitkoilla keskisuomessa. Ei yhtään kolaria, ei yhtään ojaan ajoa, ei vaaratilanteita. Ennakoiva ajotapa ja oikea tilannenopeus riittää.
Nooh, ajohistoriaa löytyy nafti miljoona kilometriä erilaisten hoitoluokkien teillä ja 3 vuotta pelkillä kitkoilla. Nastarengas nyt vaan on tietyissä olosuhteissa parempi vaihtoehto.
Silloin kun ei haluta ”tinkiä”, auton tiellä pitää renkaat.
Kuskin ajotaito (vauhti) on vakio.
Työkseen maakuntia kiertävät voi ihan hyvin suhata nastoilla. Silloin kun leipä on kiinni siitä, oletko paikalla x kello y vaikka tulee mitä taivaalta niin hyvin ymmärrän että otetaan nasta alle.
Kelejä on hyviä ja huonoja. Kun aikataulua ei vain voi säätää 50km/h keskinopeudelle vaikka 500km työmatkaan niin selvähän se on että otetaan kaikki irti mitä voidaan.
Me muut tavan tallaajat sitten. Suolattuja kehäteitä suhaavat, max 50km työmatkaa ajelevat. Mikä järki meidän on raastaa tieverkkoa nastoilla?
Jos omasta pihasta pääsee liikkelle, viimeistään kilometrin kohdalla alkaa suolattu / kuiva väylä jota raastetaan menemään. Kun keli huononee, liikennettä on niin paljon, ettei siellä seassa millään renkaalla ajeta yhtään sen kovempaa. Maltilla ja edes siedettävillä turvaväleillä edeten kitkalla pärjää. Ja vaikka 50km työmatka olisikin, niin ei siihen paljoa yli tuntia mene. Pahimpanakaan päivänä ei yli kahta jos mittavia kolareita ei kohdalle satu.
Minulla vantaalaisena ja kehiä suhaavana: 700m kotoa alkaa bussilinjan vuoksi suolattu katuosuus, siitä tuusulanväylää, kehä1, ykköstie ja kehä2. Vielä päälle vähän Espoon suolakatuja.
Ainoa peruste nastoille on mummolamatkat jolloin ajetaan 400km pätkä (suolattua nelostietä) ja perillä vielä pienempiä tieosuuksia 20km.
Kokemusta on niin nastoista kuin kitkoistakin.
Pahimpina päivinä kitkoilla on ollut vaikea pysyä ihan nelostiellä jos vauhtia on ollut yli 70km/h. Sattunut kohdalle kaksi kertaa. Edellisessä octaviassa kiersi kaksi sarjaa michelinin kitkoja, vaihtoon päätyi 140tkm ajettuna hyvin kokemuksin.
Nyt ocu3fl alla on nastat koska halvalla sain vanne+rengassetin. Vaihtuu kitkoihin kun kuluu riittävästi.
Kitkat:
Muuttuivat omassa käytössä 3. talvena liukkaiksi -> uusi sarja samanlaisia
Pärjää hyvin Suomen talvessa.
Muutaman kerran erityisen liukkaalla kelillä piti varoa reilummin ja kaipasi enemmän pitoa. Ei kiirettä -> pärjää.
Nastat:
ropisee lähes koko talven asfalttia vasten
tuoreena pahalla kelillä antaa edes vähän pitoa kun peilijään päällä on höttölumikerros
tulee ajettua pidempään ennen vaihtoa -> säästöä rengaskuluissa.
Loppupäätelmänä:
Minulla ei ole koskaan niin kiire että pitäisi väkisin nastoja alla pitää. Kun nuo alta kuluu niin kitkaan vaihtuu.
Jos ei omaan pihaan pääse talvella ilman nastaa tai työprofiili vaatii yön pimeinä tunteina Suomen läpi sahaamista leivän perässä niin nasta.
Muille sopii kitka, maltti ja terve järki.
Maben ansiokkaaseen loppupäätelmään voisi kyllä päättää tämän "keskustelun"
Mustavalkoisen ajattelun ja kahden joko-tai-leirin sijaan voidaan todeta, että paikkansa ja aikansa kummallakin.
Olen siis maben kanssa täysin samaa mieltä.
Pahoista keleistä haluan lisätä ja tarkentaa. Ne perinteiset pahat kelit eli lumipyryt ja loskamössöt, joissa kymmeniä autoja menee ojaan, ei ole kitkarenkaille mikään ongelma vaan kitkat saattaa hyvin olla paremmat kuin nastat. Tien jäätyminen ja lumi jään päällä on ainoat kelit, joissa kitkat häviää pidossa nastoille. Ajattavuuteen en ota kantaa.
Tiukkaa on keskustelu puoleen jos toiseen. Niin kauan kun kaikki vaihtoehdot ovat laillisia, tienkäyttäjä voi valita mieltymyksensä mukaiset nakit.
Kaikki renkaat aiheuttavat terveyshaittoja mikromuovin muodossa:
Saksalaistutkimus: Suurin osa mereen päätyvästä mikromuovista aiheutuu autonrenkaista " Mitä rajummin kiihdytät ja jarrutat, sitä enemmän irtoaa (https://yle.fi/uutiset/3-10405667)
Tuonkaan takia ei kannata nastoja käyttää, nastojen piikkaama pinta kuluttaa luonnollisesti myös kumia enemmän. Tämä nastojen pieksämän pinnan epätasaisuuden huomaa keväällä määrätyissä valistusolosuhteissa erityisen selvästi ja myös tietysti lisääntyvänä rengasmeluna.
Lainaus käyttäjältä: jt - 10.12.18 - klo:00:10
Sille emme voi mitään tehdä jos ulkona sataa vettä tai että liukkaudentorjuntaa tarvitaan ja käytetään mm. pääväylillä, mutta rengasvalinnan voi jokainen tehdä ihan itse.
Näin juuri. Ja nimenomaan tästä syystä ei mielestäni ole erityisen hyödyllistä toistuvasti todeta sitä sinänsä täysin kiistämätöntä tosiasiaa, että myös suolan käytöstä seuraa ongelmia teiden kunnolle. Mikään ei tietenkään estä ryhtymästä toimenpiteisiin suolauksen vähentämiseksi, mutta niin kauan kuin sitä erinäisistä syistä harjoitetaan, on tämä seikka otettava tosiasiana huomioon. Nastarenkaiden tiestöä kuluttavaa vaikutusta ei voi pelata pois toteamalla teiden olevan paljaita suolauksen vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 10.12.18 - klo:09:31
Maben ansiokkaaseen loppupäätelmään voisi kyllä päättää tämän "keskustelun"
Epäilen, että keskustelu talvirenkaista ei tule päättymään. Ihan vaan siksi, että keskusteluun liittyy aina uusia ihmisiä. Ja myös siksi, että keskusteluun usein nousee asioita, jotka jo kertaalleen on käsitelty. Hyvä esimerkki tästä on VTT:n tutkimus vuodelta 2014.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 10.12.18 - klo:09:31
Mustavalkoisen ajattelun ja kahden joko-tai-leirin sijaan voidaan todeta, että paikkansa ja aikansa kummallakin.
Minusta tässä keskustelussa ei juurikaan ole ollut pyrkimystä rajoittaa nastarenkaiden käyttöä sellaista henkilöiden osalta, jotka katsovat niitä tarvitsevansa. Tuolla edellä on valokuva maantiestä, jonka pinta on jäässä. Sellaisen autoilijan, joka säännöllisesti ajaa tuollaisia teitä, on varmasti tarkoituksenmukaista käyttää nastarenkaita. Saadaan se usein mainittu maksimaalinen pito jäällä, eikä tien pintakaan joudu kovin kovalle koetukselle, koska nastan ja tien välissä on jäätä. Lisäksi liikennemäärät tuollaisilla teillä ovat usein varsin kohtuullisia. Nastarenkaiden haitat jäävät siis pieniksi.
Mutta sitten on, esimerkiksi Helsingin seudulla, suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ajele jäisillä teillä. Heidän rengasvalinnoillaan ei tietenkään olisi mitään merkitystä, jos valinnan seuraukset rajoittuisivat vain heihin itseensä. Eli jos nastojen ropinaa haluaa esimerkiksi
mielenrauhan vuoksi kuunnella, niin asia olisi OK, jos vaikutusta teiden kuntoon ja ilmanlaatuun ei olisi. Mutta koska tuo vaikutus kuitenkin on, ei rengasvalintakaan ole vain puhtaasti oma asia. Täällä etelässä ajallaan nastarenkailla pitkiä aikoja paljailla teillä, ja koska liikennemäärätkin ovat suuria, ovat haitatkin suuria. Ja tähän asiaan tulisi viranomaisten Suomessa(kin) jo vähitellen puuttua. Nastarenkailla ja nastoittamattomilla talvirenkailla on tosiaan ”paikkansa ja aikansa kummallakin”, mutta koska nastarenkaiden käytöstä maksetaan kova hinta tienhoitokuluina ja terveyshaittoina, tulisi niiden käyttö rajoittua vain todelliseen tarpeeseen.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 10.12.18 - klo:12:57
Minusta tässä keskustelussa ei juurikaan ole ollut pyrkimystä rajoittaa nastarenkaiden käyttöä sellaista henkilöiden osalta, jotka katsovat niitä tarvitsevansa.
Niinkö meinaat? ;D Tarttiskos sun lukea uudelleen tämä säie?
Lainaus käyttäjältä: Sokka - 10.12.18 - klo:11:20
Tiukkaa on keskustelu puoleen jos toiseen. Niin kauan kun kaikki vaihtoehdot ovat laillisia, tienkäyttäjä voi valita mieltymyksensä mukaiset nakit.
Tuo tienkäyttäjän oikeus valita "mieltymyksensä mukaiset nakit" taitaa olla yksi niistä harvoista asioista, joista tässä keskustelussa
ei vallitse erimielisyyttä. Toisaalta näillä mieltymyksillä on seurauksia, jotka eivät rajoitu vain nakkivalinnan tehneeseen tienkäyttäjään. Tästä päästään sitten kysymykseen siitä, pitäisikö jokin ulkopuolisen tahon kenties pyrkiä yhteisen edun nimissä vaikuttamaan näihin mieltymyksiin.
Lainaus käyttäjältä: Sokka - 10.12.18 - klo:11:20
Kaikki renkaat aiheuttavat terveyshaittoja mikromuovin muodossa.
Mikä johtopäätös tämän tiedon nojalla pitäisi tehdä?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 10.12.18 - klo:13:05
Niinkö meinaat? ;D Tarttiskos sun lukea uudelleen tämä säie?
No enpä taida viitsiä. Omasta mielestäni suurimmat erimielisyydet ovat liittyneet siihen, pärjääkö olosuhteissa A rengastyypillä X. Miestäni täällä ei juurikaan ole kiistetty ilmoituksia siitä, että
henkilö B ei pärjää olosuhteissa A rengastyypillä X. Eikä siis rajoittaa tällaisen henkilön oikeutta käyttää nastoja. Mutta voi tietysti hyvin olla, että olen ymmärtänyt väärin. Ei olisi ensimmäinen kerta allekirjoittaneella.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 10.12.18 - klo:13:15
Tuo tienkäyttäjän oikeus valita "mieltymyksensä mukaiset nakit" taitaa olla yksi niistä harvoista asioista, joista tässä keskustelussa ei vallitse erimielisyyttä. Toisaalta näillä mieltymyksillä on seurauksia, jotka eivät rajoitu vain nakkivalinnan tehneeseen tienkäyttäjään. Tästä päästään sitten kysymykseen siitä, pitäisikö jokin ulkopuolisen tahon kenties pyrkiä yhteisen edun nimissä vaikuttamaan näihin mieltymyksiin.
Mikä johtopäätös tämän tiedon nojalla pitäisi tehdä?
Pitäisi alkaa valmistaa renkaita materiaalista, joka hajoaa luonnossa! Tämähän on nyt selvä asia. ,,lä vain kysy mistä....
Maben kirjoituksen voin allekirjoittaa minäkin. Samaa täällä jo kirjoitellutkin itsekin. Jos ne, joilla mahdollisuus ajaa kitkoilla turvallisuuden liikaa kärsimättä sen tekisivät, niin jo sillä olisi mittava vaikutus!
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 10.12.18 - klo:15:10
Jos ne, joilla mahdollisuus ajaa kitkoilla turvallisuuden liikaa kärsimättä sen tekisivät, niin jo sillä olisi mittava vaikutus!
Tämä on juuri se juttu. Edellytys olisi kuitenkin se, että jokin taho hieman herättelisi tienkäyttäjiä pohtimaan ”nakkivalintojaan”. Ruotsissa (nastakiellot eräillä Tukholman kaduilla) ja Norjassa (maksut) näin on menetelty, ja saatu nastoittamattomien talvirenkaiden osuus nousuun. Ja ainakaan minun tiedossani ei ole, että liikenneturvallisuus olisi kummassakaan maassa tämän johdosta heikentynyt. Tämä viittaa aika vahvasti siihen, että Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaita ovat aikaisemmin käyttäneet myös sellaiset autoilijat, jotka eivät niitä konkreettisen turvallisuuden vuoksi olisi tarvinneet. (
Mielenrauha on sitten eri asia). Eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö tällaisia autoilijoita löytyi myös Suomesta.
(//)Vaikka Ruotsissa j Norjassa kitkojen osuus noussut merkittävästi verrattuna Suomeen, ei siellä tosiaankaan ole turvallisuus romahtanut. Päinvastoin. Ruotsi saavutti 2017 kaikkien aikojen pienimmät kuolleisuusluvut liikenteessä. Tämä kitkoista huolimatta.
Alla esimerkkinä kuolemaan johtaneet auto-onnettomuudet vuosina 2001 2012 2015 :
Suomi 262, 147, 156
Ruotsi 346, 142, 122
Norja 189, 102, 67
Suomi on jäämässä rajusti Ruotsista ja Norjasta jälkeen liikenneturvallisuudessa. Tämä nastarenkaista huolimatta. Olemme nastarenkainemme liikenneturvallisuuden osalta kohta pohjolan banaanitasavaltio.
Kitkoista tuo parantuminen vain johtuu. Ei esimerkiksi uudemmasta sekä turvallisemmasta autokannasta 😂.
Suomessahan on Euroopan uusin autokanta ;)
Juuri noin. Autokanta on iso syy. Kitkojen osuus Ruotsissa 40 ja Norjassa 50%. Nykyaikaisilla autoilla ja isolla kitkojen osuudella Norja ja Ruotsi pesevät meidät mennen tullen liikenneturvallisuudessa. Kitkojen osuuden kasvaessa ero on vain kasvanut.
Suomi on liikenteen banaanitasavaltio vanhoine autoineen ja isoine nastarengasosuuksineen. Norjassa ja Ruotsissa kuskit ovat tajunneet että kaikkien ei ole pakko valita nastoja varmuuden vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.12.18 - klo:18:17
Juuri noin. Autokanta on iso syy. Kitkojen osuus Ruotsissa 40 ja Norjassa 50%. Nykyaikaisilla autoilla ja isolla kitkojen osuudella Norja ja Ruotsi pesevät meidät mennen tullen liikenneturvallisuudessa. Kitkojen osuuden kasvaessa ero on vain kasvanut.
Suomi on liikenteen banaanitasavaltio vanhoine autoineen ja isoine nastarengasosuuksineen. Norjassa ja Ruotsissa kuskit ovat tajunneet että kaikkien ei ole pakko valita nastoja varmuuden vuoksi.
Eli lyhyemmin: Ruotsi ja Norja pesevät meidät, kitkoista huolimatta...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.12.18 - klo:18:12
Kitkoista tuo parantuminen vain johtuu. Ei esimerkiksi uudemmasta sekä turvallisemmasta autokannasta.
Ei liikenneturvallisuus tietenkään vain yhdestä tekijästä riipu, se on selvä. Toisaalta tässäkin keskustelussa on toistuvasti tuotu esiin erilaisia nastoittamattomiin talvirenkaisiin liitettyjä uhkakuvia. Puhutaan esimerkiksi liikennekuolemien lisääntymisestä ja viitataan monella tavoin ongelmalliseen VTT:n tutkimukseen vuodelta 2014. Jos nastoittamattomat talvirenkaat todella olisivat niin suuri riski liikenneturvallisuudelle, kuin jotkut tuntuvat uskovan, pitäisi tämän kyllä jotenkin näkyä myös onnettomuustilastoissa Ruotsissa ja Norjassa. Mutta noista Jarkko H:n luvuista näkyy, että kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat sekä Ruotsissa että Norjassa laskussa.
Mitä sitten tulee autokannan ikään, niin vuonna 2016 autojen keski-ikä Suomessa oli 11,8 vuotta. Ruotsissa ja Norjassa se puolestaan oli 9,9 ja 10,6 vuotta. Ruotsalaiset ajavat siis keskimäärin kaksi vuotta uudemmilla autoilla kuin suomalaiset. En ole liikenneturvallisuuden ammattilainen, mutta on vaikea uskoa, että tällainen ero autojen keski-iässä voisi olla selitys siihen, miksi Ruotsin liikennevirasto omalla toiminnallaan pyrkii nastoittamattomien talvirenkaiden osuuden kasvattamiseen, mutta Suomen ei.
On lisäksi syytä muistaa, että Ruotsin liikennevirasto suosittelee nastoittamattomia talvirenkaita nimenomaan sellaisiin autoihin, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Oletettavaa onkin, että Ruotsissa (ja todennäköisesti myös Norjassa) nastoittamattomia talvirenkaita käytetään nimenomaan uudemmissa autoissa. Ja samaa ajattelua pitäisi tietysti soveltaa Suomessakin. Tarkoitus ei siis suinkaan ole se, että kaikki suomalaiset auton laadusta ja asuinpaikasta riippumatta siirtyisivät nastoittamattomien talvirenkaiden käyttäjiksi.
Suomen ero Ruotsiin ja Norjaan verrattuna on siinä, että jälkimmäisissä maissa nastarenkaiden hyödyistä ja haitoista on tehty
kokonaisarvio. Molemmissa maissa myönnetään, että nastarenkaat pitävät paremmin
jäällä. Tästä saatava hyöty on kuitenkin pienempi kuin nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat (tienpitokustannukset+terveys). Tähän kokonaisarvioon liittyy myös ajatus siitä, että ”nakkivalinta” ei ole vain tienkäyttäjän oma asia. Tämän vuoksi Ruotsissa ja Norjassa on otettu käyttöön erilaisia kannustimia nastoittamattomien talvirenkaiden osuuden lisäämiseksi. Jos esimerkiksi haluaa
mielenrauhan vuoksi kuunnella nastojen rapinaa paljaalla asfaltilla, voi tästä lystistä joutua suorittamaan pienen maksun. Se puolestaan laittaa tienkäyttäjän hieman pohtimaan siitä, kuinka suuri tarve mielenrauhalle hänellä on.
Ja pääosa Ruotsalaisista asuu paljon Etelämpänä, kuin Suomalaiset...
Ruotsalaiset ovat aina ajaneet turvallisemmilla ja isommilla autoilla kuin suomalaiset.
Hassua, miten sana ”kannustin” saadaan käännettyä niin, että lyötäisiin lisää maksuja osalle autoilijoista. Tämä se on perisuomalaista... Ei siis voi ajatellakaan, että todella kannustettaisiin säästämään teitä, vaan se on pääasia, että rankaisemalla muita kuin itseä, tulee se paras fiilis?
Kumpi mattisen mielestä on kannustin, keppi vai porkkana.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.12.18 - klo:20:16
Ja pääosa Ruotsalaisista asuu paljon Etelämpänä, kuin Suomalaiset...
Ei Tukholman seudun olosuhteet poikkea radikaalisti eteläisimmän/lounas-Suomen olosuhteista.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.12.18 - klo:20:16
Ja pääosa ruotsalaisista asuu paljon etelämpänä, kuin suomalaiset...
Joo, ja varsin todennäköistä onkin, että Ruotsissa on alueellista vaihtelua sen suhteen, kuinka suuri nastoittamattomien talvirenkaiden osuus on. Eikä tämä koko kysymys erityisen vahvasti Suomessakaan Böndeä koske. Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa ja pääteillä ne paljaat asfaltit pääasiassa ovat, samoin liikennevirrat. Jos ajatellaan Helsinkiä, niin sopiva vertailukohta on tietysti Tukholma. Se ei kovin paljon Helsinkiä etelämpänä ole, ja kaikki siellä talvikuukausina vierailleet tietävät, että sää on hyvin samantyyppistä kuin Helsingissä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 10.12.18 - klo:20:28
Ruotsalaiset ovat aina ajaneet turvallisemmilla ja isommilla autoilla kuin suomalaiset.
Ainakin he ajavat keskimäärin noin kaksi vuotta uudemmilla autoilla. Ovatko autot
turvallisempia ja
isompia, on sitten toinen kysymys, johon vastaaminen kaipaisi jonkinlaista lähdettä. Se on varmaa, että aikoinaan Ruotsissa on ajettu isommilla, kalliimmilla, hienommilla ja turvallisemmilla autoilla kuin Suomessa. Jo ihan vain siitä syystä, että elintaso Ruotsissa on ollut rutkasti Suomea korkeammalla. Sittemmin Suomi on saanut Ruotsia BKT-kilpailussa aika hyvin kiinni, joten erot autoissa eivät välttämättä enää tänä päivänä ole suuria. Jos niitä siis ylipäätään on.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 10.12.18 - klo:20:28
Hassua, miten sana ”kannustin” saadaan käännettyä niin, että lyötäisiin lisää maksuja osalle autoilijoista. Tämä se on perisuomalaista... Ei siis voi ajatellakaan, että todella kannustettaisiin säästämään teitä, vaan se on pääasia, että rankaisemalla muita kuin itseä, tulee se paras fiilis?
Ei siinä mitään hassua ole. Hassua, tai oikeammin surkuhupaisaa, on se, että tienkäyttäjä saa vuodesta toiseen ilman korvausta jyrsiä teitä ja ilmanlaatua piloille vain sen vuoksi, että nastarenkailla on paras mahdollinen pito jäällä. Tässä ei ole mitään järkeä.
Ja jos jostain tulee ”fiilis”, niin se kyllä siitä, millaiseen kuntoon nastarenkaat tiet Etelä-Suomessa saavat. Ja tämä fiilis ei kyllä ole ”paras”. Mitä sitten tulee ”perisuomalaisuuteen”, niin sen osalta on hyvä muistaa, että meillä mitään maksuja ei toistaiseksi ole, mutta Norjassa niitä sen sijaan on.
Hieman vaikea on myös ymmärtää, mitä tarkoitetaan ”muiden rankaisemisella” ja siitä jollekulle seuraavasta ”fiiliksestä”. Eihän nastarenkaiden osuutta kukaan tietenkään sen takia halua laskea, että siitä muodostuisi jonkinlainen ”rangaistus” joillekin. Tosiasia vain on, että ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisessa maksu on yksi keino. Jos halutaan vähentää toimintaa, josta aiheutuu haittoja, asetetaan haittaa aiheuttavalle toiminnalle maksu.
Mutta ei maksu ole ainut kysymykseen tuleva kannustin. Se nyt vain sattuu olemaan yksi keino, jota muissa pohjoismaissa on käytetty nastarenkaiden osuuden pienemmäksi. Maksujen ohella voidaan käyttää myös muita keinoja. Yksi voisi olla arvonlisäveron alentaminen nastoittamattomien talvirenkaiden osalta, jolloin niiden hinta suhteessa nastarenkaisiin laskisi. Kaupungeilla voisi myös olla omia konsteja. Helsinki voisi esimerkiksi antaa nastoittamattomilla talvirenkailla ajaville oikeuden pysäköidä ilmaiseksi tai alennuksella. Samoin voitaisiin antaa oikeus käyttää bussikaistoja tms. Jälkimmäisen valvonta voisi tietysti olla vaikeaa, mutta pääasia olisikin se, että etu saisi ihmiset miettimään, onko järkeä vuodesta toiseen ajaa esimerkiksi Espoosta Helsinkiin nastarenkailla pitkin paljaita katuja ja teitä. Mikä keinoista olisi paras, sitä on tietenkin mahdoton sanoa.
Ruotsissa yli 80% autoista on Uppsalan eteläpuolella. Pohjoisemmassa Ruotsissa nastattomien käyttö on aika vähäistä. Muualla se on ollut viime vuosina aika vakio Tukholman alueen kasvua lukuunottamatta.
https://trafikverket.ineko.se/Files/en-US/15657/Ineko.Product.RelatedFiles/2016_115_undersokning_av_dacktyp_i_sverige_vintern_2016.pdf
Mainittakoon että Norjassa Lillehammerin ympäristössä oli jo 2010 kitkarenkaiden osuus 47% ja Hamarissa 55% Trondheimin ympäristössä vastaavasti 82%. Kannattaa katsoa kartalta missä nuo sijaitsevat. Hamar ja Lillehammer ovat lumisia ja mäkisiä alueita.
Norjassa ajosuoritetta kohden tulee vähemmän kuolonkolareita kuin Suomessa.
Ps. typo aiemmassa viestissä. Norjan kitkarengasosuus on noin 60% (ei 50%).
Mainittakoon että esim. tuolla Lillehammerissa on ollut tänäkin talvena Keski-Suomea haastavammat keliolosuhteet. Viimeisen kuukauden aikana sää saannut -13 ja 10 asteen välillä ja nytkin lupailee 5-10 cm lunta viikonlopulle. Tähän lisänä vielä erittäin mäkiset maastot.
Noissa keleissä Norjalaiset hyväkuntoiset ulkoilua runsaasti harrastavat naiset ajavat kitkarenkailla Suomen nastamiehiä pienemmillä onnettomuusluvuilla. ;D
---
Vielä 90 luvulla Norjan kaupungeissa oli talvella Suomea huonompi ilmanlaatu. Tilanne on ollut muuttunut jo ennen Norjan sähköbuumia päinvastaiseksi. Suomessa imetään nykyään talvella enemmän sisään keuhkoihin hiukkasia.
Tuo ilmanlaatu kun nousee aika ajoin keskustelussa argumentiksi nastarenkaita vastaan, niin siitä ehkä pari riviä:
Kuinka moni ympäristöstään ja suomalaisten pienhiukkaskuolemista huolissaan oleva autoilija polttaa klapeja takassaan, saunassaan, kesämökillään? Kai tiedossa on, että puun pienpoltosta vapautuvat hiukkaset tappavat vuosittain n. 400 suomalaista ennenaikaisesti?
Pitääkö?
1. Lämmittää puilla, joista ei lähde hiukkasia
2. Vaihtaa sähkösaunaan jos on sähköt
3. Lämmittää nastarenkailla
Sinänsä kyllä relevantti kysymys! :)
Jos pienpolton uhriluvut pitäisivät paikkansa, tappaisi nastarenkaiden hiukkaspäästöt todella paljon ihmisiä.Se, että puun poltosta tulee hiukkasia, ei tarkoita sitä että nastarenkaiden merkittävät ongelmat tiestölle ilmalle kannattaa jättää hoitamatta. Norja ja Ruotsi ovat hoitaneet ja tulokset näkyvät.
Ihmettelen vieläkin miten norjalaiset naiset "pärjäävät" kitkoilla Keski-Suomea ja Oulun seutua haastavimmissa talviolosuhteissa. Meillä suomalaisilla miehillä on itsetutkiskelun paikka. Olemmeko huonompia kuskeja kuin luulemme? Jos osaisimme oikeasti ajaa, voisiko kitkarengasosuus olla jopa 50% Jyväskylän alueella ja 90% pääkaupunkiseudulla?
Itse epäilen, että norskit huijaavat tässäkin asiassa ajamalla liian hiljaa kitkoillaan. Pitäisi ajaa rajoitusten mukaan tai täysillä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.12.18 - klo:17:30
Tuo ilmanlaatu kun nousee aika ajoin keskustelussa argumentiksi nastarenkaita vastaan.
Niin. Tämä johtuu siitä, että nastarenkaiden irrottamat pienhiukkaset heikentävät hengitysilman laatua. Mikään erityisen yllättävä tieto ei liene se, että nastarenkaiden käytön terveysvaikutukset ovat suurimmillaan isommissa kaupungeissa. Pihtiputaan keskustassa ei todennäköisesti ole suurtakaan merkitystä sillä, kuinka monessa autossa on nastarenkaat. Sen sijaan Helsingissä sillä on merkitystä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.12.18 - klo:17:30
Kuinka moni ympäristöstään ja suomalaisten pienhiukkaskuolemista huolissaan oleva autoilija polttaa klapeja takassaan, saunassaan, kesämökillään?
Sikäli kun joku on tästä asiasta kiinnostunut, niin hänen varmasti kannattaa ottaa asiasta selvää. Vastauksen voi sitten kertoa täällä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.12.18 - klo:17:30
Kai tiedossa on, että puun pienpoltosta vapautuvat hiukkaset tappavat vuosittain n. 400 suomalaista ennenaikaisesti?
Kai tiedossa on, että Titanic upposi huhtikuussa 1912?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 11.12.18 - klo:18:03
Ihmettelen vieläkin miten norjalaiset naiset "pärjäävät" kitkoilla Keski-Suomea ja Oulun seutua haastavimmissa talviolosuhteissa. Meillä suomalaisilla miehillä on itsetutkiskelun paikka. Olemmeko huonompia kuskeja kuin luulemme? Jos osaisimme oikeasti ajaa, voisiko kitkarengasosuus olla jopa 50% Jyväskylän alueella ja 90% pääkaupunkiseudulla?
Kerrotko lisää tilastoja/faktoja Norjalaisista naisista Keski-Suomessa/Oulussa ja heidän ajamisesta Suomessa?
Ja miten tämä liittyy sukupuoleen?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 11.12.18 - klo:16:44
Noissa keleissä Norjalaiset hyväkuntoiset ulkoilua runsaasti harrastavat naiset ajavat kitkarenkailla Suomen nastamiehiä pienemmillä onnettomuusluvuilla.
Miten sukupuoli tai ihmisten kunto liittyy renkaisiin? Oletko sinä kenties tuo mainitsemasi nastamies?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 11.12.18 - klo:18:39
Kai tiedossa on, että Titanic upposi huhtikuussa 1912?
Mukava todeta, että tuon kaiken kvasitieteellisen jargonin takana loppujen lopuksi kuitenkin on samanlainen epäröivästi argumentoiva pikkusielu kuin me muutkin.
Vai meinaatko, että Titanicin hiilenpolton pienhiukkaspäästöt liittyisivät tähän keskusteluun?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.12.18 - klo:18:57
Kerrotko lisää tilastoja/faktoja Norjalaisista naisista Keski-Suomessa/Oulussa ja heidän ajamisesta Suomessa?
Ja miten tämä liittyy sukupuoleen?
Ei mitenkään. Haastaisin vain suomalaisia miehiä ajamaan kitkoilla. Jos kerran norjalaiset naiset osaavat, miksei mekin.
Yllättävää kyllä onnettomuudet on tilastoidu sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Pääset lukemaan nuo tilastot. Ei tuolla ole mitään olennaisia piikkejä lukuunottamatta nuoria vasta kortin saaneita.
Mutta kokonaisuutena Norjalaisia kuolee ajosuoritetta kohden Suomalaisia vähemmän vaikka siellä kitkarenkaiden käyttöaste 60% ja suuressa osaa Norjaa todella haastavat talviolosuhteet (esim. Lillehammer). Olen asunut monta vuotta Oulussa ja tuon alueen ympäristössä talvilliikenneolosuhteet helpot.
Hullua vaihtia norskit välillä pitävät olosuhteihin ja maastoon nöhden. Ovat tottuneet noihin todella mutkaisiin teihinsä ja paikalliset muistavat mutkansa.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 11.12.18 - klo:19:11
Miten sukupuoli tai ihmisten kunto liittyy renkaisiin? Oletko sinä kenties tuo mainitsemasi nastamies?
Tälläkin runsaasti (meitä) keskimääräistä parempia TALVIhenkilökuskeja piikeillä tai ilman ;D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 11.12.18 - klo:20:28
Ei mitenkään. Haastaisin vain suomalaisia miehiä ajamaan kitkoilla. Jos kerran norjalaiset naiset osaavat, miksei mekin.
Yllättävää kyllä onnettomuudet on tilastoidu sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Pääset lukemaan nuo tilastot. Ei tuolla ole mitään olennaisia piikkejä lukuunottamatta nuoria vasta kortin saaneita.
Mutta kokonaisuutena Norjalaisia kuolee ajosuoritetta kohden Suomalaisia vähemmän vaikka siellä kitkarenkaiden käyttöaste 60% ja suuressa osaa Norjaa todella haastavat talviolosuhteet (esim. Lillehammer). Olen asunut monta vuotta Oulussa ja tuon alueen ympäristössä talvilliikenneolosuhteet helpot.
Hullua vaihtia norskit välillä pitävät olosuhteihin ja maastoon nöhden. Ovat tottuneet noihin todella mutkaisiin teihinsä ja paikalliset muistavat mutkansa.
Norjassa saatais liikennekuolemat nolliin, kun pistettäis kaikille nastat alle ;D
Ei menis nolliin ;D. Suuri osa onnettomuuksista sattuu kesällä ja suuressa osassa talvionnettomuuksia syynä ei rengasperäinen syy.
Kuolemaanjohtavat onnettomuudet hyväkuntoisilla kitkoilla/nastoilla ovat hyvin harvinaisia nykyaikaisilla ajonvakautuksella varustetuilla autoilla.
---
Mulla on ykkösautossa kitkat ja kakkosessa nastat. Olen ajosuoritteen määrän laskun ja ikääntymisen vuoksi keskimääräistä huonompi kuski, mutta siitä huolimatta en nähnyt enää mitään järjellistä syytä olla kokeilematta kitkoja. Tähän mennessä ei ole kaduttanut. Mistään en ole jäänyt paitsi (nastamelua lukuunottamatta) ja tien tukkona ei ole tarvinnut olla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 11.12.18 - klo:21:01
Mulla on ykkösautossa kitkat ja kakkosessa nastat. Olen ajosuoritteen määrän laskun ja ikääntymisen vuoksi keskimääräistä huonompi kuski, mutta siitä huolimatta en nähnyt enää mitään järjellistä syytä olla kokeilematta kitkoja. Tähän mennessä ei ole kaduttanut. Mistään en ole jäänyt paitsi (nastamelua lukuunottamatta) ja tien tukkona ei ole tarvinnut olla.
Itsekin ajan mieluummin kitkoilla mukavuuden takia. Nastat kun lähdetään huonompiin olosuhteisiin tai kun haluaa nautiskella 300 hv nelarista liukkaissa olosuhteissa. Lisärengastuksena löytyy vielä Cross Climatet joilla ajelin tänä vuonna helmikuun lopusta toukokuulle ja nyt syksyllä itsenäisyyspäivään. Hienot renkaat. Menee taas alle maaliskuussa.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 11.12.18 - klo:22:11
Lisärengastuksena löytyy vielä Cross Climatet joilla ajelin tänä vuonna helmikuun lopusta toukokuulle ja nyt syksyllä itsenäisyyspäivään. Hienot renkaat. Menee taas alle maaliskuussa.
Taitavat nujo CrossClimatet olla oikeasti pätevät niin välikeleillä kuin kesäaikaan.
Juu, kannattaakin valita tuollaisiin kevät-syys -kelien nollan pinnassa sahaaviin olosuhteisiin mitkä tahansa muut renkaat mutta ei KE-kitkat jotka nimenomaan suunniteltu tuollaisiin olosuhteisiin, sillä niillähän lähtee henki automaattisesti...
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 12.12.18 - klo:07:14
Juu, kannattaakin valita tuollaisiin kevät-syys -kelien nollan pinnassa sahaaviin olosuhteisiin mitkä tahansa muut renkaat mutta ei KE-kitkat jotka nimenomaan suunniteltu tuollaisiin olosuhteisiin, sillä niillähän lähtee henki automaattisesti...
Anteeksi. Tottakai kaikki hankkivat KE-kitkat. Ne ovat hyvät, kaikki muut huonoja ja vaarallisia.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.12.18 - klo:19:24
Vai meinaatko, että Titanicin hiilenpolton pienhiukkaspäästöt liittyisivät tähän keskusteluun?
Minusta ne liittyvät tähän keskusteluun kutakuinkin yhtä hyvin, kuin puun pienpolton aiheuttamat kuolemat. Sillä, ajetaanko Suomessa kitka- vai nastarenkailla, ei ole mitään vaikutusta sen paremmin Titanicin kuin puun pienpoltonkaan aiheuttamiin kuolemiin.
Joulukuu on jo pitkällä ja vain parina päivänä on ollut vähän lunta tai sohjoa tiellä, mutta muuten olisivat kesärenkaatkin toimineet pidon puolesta aivan riittävän hyvin. Tosin kesärekaat rullaavat huonosti viileillä säillä.
Niin, KE-kitkat ylivoimaisesti paras valinta tänä(kin) vuonna etelän vesikeleihin. Alle olisi saanut ruuvata jo syyskuun puolella hyvillä mielin.
Jos ei mikään kelpaa niin tästä itänaapureiden naularenkaat alle :D
https://www.youtube.com/watch?v=idLoI5nyQ-U (https://www.youtube.com/watch?v=idLoI5nyQ-U)
Hieman häirittee tuo nimi: Keski-Euroopan kitkarengas. Miten ovat erehtyneet antamaan nimen noin päin honkia?
Pääkaupunkiseudun Kitkarengas olisi passelimpi nimitys. Eihän kukaan tajua tuollaisia alle suomessa heittää, kun nimi viittaa ihan muuhun ;)
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 11.12.18 - klo:19:24
Vai meinaatko, että Titanicin hiilenpolton pienhiukkaspäästöt liittyisivät tähän keskusteluun?
Ne liittyvät juuri yhtä paljon kuin tieto siitä, että puun pienpoltosta vapautuvat hiukkaset tappavat vuosittain n. 400 suomalaista ennenaikaisesti.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 12.12.18 - klo:12:47
Hieman häirittee tuo nimi: Keski-Euroopan kitkarengas. Miten ovat erehtyneet antamaan nimen noin päin honkia?
Pääkaupunkiseudun Kitkarengas olisi passelimpi nimitys. Eihän kukaan tajua tuollaisia alle suomessa heittää, kun nimi viittaa ihan muuhun ;)
Ei hätää, Helsinki keskieurooppalaistuu kovaa vauhtia, saatiinhan sinne juuri avattua Italialaista suunnittelua oleva kauppakeskus, kohta ne hipsterit ruuvailee sähköfillareihinsakin ke-kitkoja.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 12.12.18 - klo:15:13
Ei hätää, Helsinki keskieurooppalaistuu kovaa vauhtia, saatiinhan sinne juuri avattua Italialaista suunnittelua oleva kauppakeskus, kohta ne hipsterit ruuvailee sähköfillareihinsakin ke-kitkoja.
Ei, pyöräilijät ja kävelijät luottavat nastoihin, koska haluavat varmasti pysyä pystyssä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 12.12.18 - klo:23:10
Ei, pyöräilijät ja kävelijät luottavat nastoihin, koska haluavat varmasti pysyä pystyssä.
Polkupyörät ja jalankulijat eivät liity mitenkään aiheeseen.
OTna mainittakoon, että polkupyörän nastarenkaisiin ei liity käytännössä tiestön kulumishaittoja tai ilman pilaamista. Vierintäteho ja nastavoimat lähes nolla vs autot.. Mulla on polkupyörässä nastat, mutta harkitsin siihenkin continelin kitkarenkaita. Koko talvena toistaiseksi vain kaksi aamua, jolloin nastoista mitään hyötyä. Kesärenkaillakin olisi fillarissa pärjännyt. Tosin ei noista nastoista juuri haittaakaan ole. Reilu tonni tulee ajettua talvella.
Kenkinä kitkat. Kuoma merkkiset. Halvat, kestävät ja aivan tautisen hyvä pito. Kuomat hakkaavat 10-0 kalliit jää -vibramit. Vibramistakin on kokemusta.Sudet talvell. Jäykät ja liukkaat. Syysjääpilkille reppuun varalta kenkiin kiinnitettävät nastalenkit.
Tänään ajelua pääkaupunkiseudulla. Täysin kuiva keli. Koko talvena ollut vain 2 päivää, jolloin talvittu talvirenkaita. Noinakin päivinä olis melkein kesärenkaat käyny.
Järjenvastaista jyrsiä täällä sulia teitä nastoilla. Samat kaverit, jotka valittavat karkeasta asfaltista, eivät ymmärrä että he itse aiheuttavat pinnoitteen karkeuden ja asfaltin heikon vesi/routakeston
Kakkosauton nastat lähtee kaatopaikalle. Jatkossa vain kitkoilla. ;D
,,rsyttää myös turha suolaus pääkaupunkiseudulla. Eka tienpätkää ei ole suolattu eikä ole ollut aamua jolloin ei kitkat toisi riittävää pitoa. Noin 6 aikaan lähden töihin ajamaan.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 15.12.18 - klo:21:28
Tänään ajelua pääkaupunkiseudulla. Täysin kuiva keli. Koko talvena ollut vain 2 päivää, jolloin talvittu talvirenkaita. Noinakin päivinä olis melkein kesärenkaat käyny.
Talvea ollut kalenterin mukaan vasta kaksi viikkoa. Mutta taidetaan silti ajella eri paikoissa pk-seutua, koska itse en suostuisi monenakaan päivänä ajamaan kesärenkailla. Aivan älytöntä uhoamista tuollainen, kesärenkailla ajo olisi todella vaarallista leikkiä jalankulkijoille.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 15.12.18 - klo:21:28
Tänään ajelua pääkaupunkiseudulla. Täysin kuiva keli. Koko talvena ollut vain 2 päivää, jolloin talvittu talvirenkaita. Noinakin päivinä olis melkein kesärenkaat käyny.
Järjenvastaista jyrsiä täällä sulia teitä nastoilla. Samat kaverit, jotka valittavat karkeasta asfaltista, eivät ymmärrä että he itse aiheuttavat pinnoitteen karkeuden ja asfaltin heikon vesi/routakeston
Tarvitaan se yksi päivä:
Etelärannikolla täysi pääkallokeli: Satu oli ajanut vain hetken, kun alijäähtynyt vesi pakotti tien sivuun.
"Ilta-Sanomien toimitussihteeri Satu joutui sunnuntaina skrapaamaan auton ikkunat kolmasti työmatkallaan
Helsingissä"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005934085.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005934085.html)
Sadulla on kyllä nyt pahasti toimittajalisää tuossa. Keli ei edes paha. Tuossakin kelissä nastarenkailijat ( joita täällä noin 90% ) jyrsivät aivan turhaan. Ei ne nastat tuulilasia puhdista.
Virossa ja kerran napapiirin yläpuolella on ollut pahimmat alijäähtymiskelit. Virossa vettä satoi -10 asteen pakkasella ja koko liikenne käytännössä pysähtyi ei renkaiden vaan tuulilasien vuoksi. Nastat eivät olisi auttaneet tuolloinkaan tuulilasien kanssa. Olin liikenteessä nastoilla.
Liukkaus ei ollut ongelma, vaan alijäähtyneen veden jäätyminen ikkunaan. Epäilemättä oli kuitenkin niin liukasta, että oli syytä olla alla talvirenkaat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.18 - klo:09:44
Tarvitaan se yksi päivä:
Etelärannikolla täysi pääkallokeli: Satu oli ajanut vain hetken, kun alijäähtynyt vesi pakotti tien sivuun.
"Ilta-Sanomien toimitussihteeri Satu joutui sunnuntaina skrapaamaan auton ikkunat kolmasti työmatkallaan Helsingissä"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005934085.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005934085.html)
Tänään ON "nastapäivä" Heklsingissä. Aamulla kahdeksan jälkeen liikenteessä ja hankalaa oli. Jäätä tuulilasissa ja tien pinnalla.
Toki Automiehet pärjää kitkoilla, en epäile. Onhan ajonhallinta, lämmitettävä tuulilasi ja ennakoiva asenne käytettävissä... 8)
Lainaus käyttäjältä: Popo - 16.12.18 - klo:10:04
Tänään ON "nastapäivä" Heklsingissä. Aamulla kahdeksan jälkeen liikenteessä ja hankalaa oli. Jäätä tuulilasissa ja tien pinnalla.
Toki Automiehet pärjää kitkoilla, en epäile. Onhan ajonhallinta, lämmitettävä tuulilasi ja ennakoiva asenne käytettävissä... 8)
Ollaankohan samassa Helsingissä. Pienellä ennakoinnilla ei mitään ongelmia kitkojen kaa. Isompi ongelma tuulilasi. Mulla lämmitettävä.
Nastapelleille riittää minuutti vuodessa, että voi perustella nastarengaiden tarpeellisuuden ja sitä kautta tiestölle kymmenien miljoonien eurojen kulumisen. Jollainhan se kykenemättömyys pitää todistella.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 16.12.18 - klo:10:07
Nastapelleille riittää minuutti vuodessa, että voi perustella nastarengaiden tarpeellisuuden ja sitä kautta tiestölle kymmenien miljoonien eurojen kulumisen. Jollainhan se kykenemättömyys pitää todistella.
Aika tyhjentävä kommentti oletettavalta kitkapelleltä. ;D
Ehdotan että pääkaupunkiseudulla nastarenkaat määrätään pakollisiksi ja suolaus lopetetaan. Lumen ja jään annetaan painautua kovaksi patjaksi tien pintaan ja siitä sitten raavitaan ajoittain aura-autolla turhat polanteet pois. Autot pysyvät siistimpänä, eivät ruostu ja nastat eivät pääse raapimaan tien pintaa.
Tulis nyt jo kunnon talvikelit että pääsis kunnolla rälläämään nastoilla ja näyttämään kitkahönöille kuinka tehdään reippaita ohituksia ja jarruille mennään vasta viime tingassa.
Lähdenkin nyt ajelemaan kiikkerällä takavetoisellani(optiona 4wd) all season-rengastetulla näitä Uudenmaan henkenvaarallisia teitä, saas nähdä kuink käyp.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 16.12.18 - klo:10:42
Tulis nyt jo kunnon talvikelit että pääsis kunnolla rälläämään nastoilla ja näyttämään kitkahönöille kuinka tehdään reippaita ohituksia ja jarruille mennään vasta viime tingassa.
Perseessä ajoa tuohon päälle, nii avot.
Sulla on varmaan supernäkö kun osaat liikenteessän erottaa kitkahönöt, joita kohdistetusti nöyryytät. Täällä on lähes 90% nastakuskeja ja onneksi suurimmalla osalla heitä ja kitkakuskeja ei ole asennevammaa, vaan toiset otetaan liikenteessä huomioon.
Toki joukkoon (sekä kitka että nasta) mahtuu ihmisiä, jotkaneivät ole vielä kuoriutunnet ulos teinimutanttikilpikonnavaiheesta. Näille teineille liikenne on leikkikenttä.
Espoo-Helsinki: Tänä aamuna näytti nastarenkailla olevan todella liukasta suolaamattomilla teillä mutta kitkat pitivät eivätkä sutineet.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 16.12.18 - klo:11:13
Espoo-Helsinki: Tänä aamuna näytti nastarenkailla olevan todella liukasta suolaamattomilla teillä mutta kitkat pitivät eivätkä sutineet.
Sun rattimiehen foliohattumaailmassas on ihan omat fysiikan laitkin. Vai ovatko ne kitkarenkaat jotka tyhmentää?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 16.12.18 - klo:10:27
Aika tyhjentävä kommentti oletettavalta kitkapelleltä. ;D
Sellaiseksi se oli tarkoitettukkin,tumpelo ;D.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 16.12.18 - klo:10:42
Ehdotan että pääkaupunkiseudulla nastarenkaat määrätään pakollisiksi ja suolaus lopetetaan. Lumen ja jään annetaan painautua kovaksi patjaksi tien pintaan ja siitä sitten raavitaan ajoittain aura-autolla turhat polanteet pois. Autot pysyvät siistimpänä, eivät ruostu ja nastat eivät pääse raapimaan tien pintaa.
Tulis nyt jo kunnon talvikelit että pääsis kunnolla rälläämään nastoilla ja näyttämään kitkahönöille kuinka tehdään reippaita ohituksia ja jarruille mennään vasta viime tingassa.
Voi reppanaa....
Lyhyen Haaga - Pakila matkan aikana ehdin juuri äsken näkemään kaksi näkyä jotka olisi vältetty jos kaikki ajaisivat nastoilla. Pikkutiet edelleen umpijäässä kun ei ole suolattu ( onneksi ).
(https://i.ibb.co/pKpwrbq/20181216-113921.jpg) (https://ibb.co/6t5wJrQ)
(https://i.ibb.co/GWC09zY/20181216-113838.jpg) (https://ibb.co/48472hv)
Varmasti kitkoilla pärjää ja toki jäätyvä tuulilasi on pahin ongelma. Mietin vain, miten hyvin kitkat pitävät, jos nastoillakin liukkauden selvästi havaitsee. Pitäisi päästä vertaamaan, mutta miten, kun on vain yksi auto...
Terv. Nastapelle, joka ajaa vähän mutta usein. Kohta taas mennään...
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 16.12.18 - klo:11:45
Lyhyen Haaga - Pakila matkan aikana ehdin juuri äsken näkemään kaksi näkyä jotka olisi vältetty jos kaikki ajaisivat nastoilla. Pikkutiet edelleen umpijäässä kun ei ole suolattu ( onneksi ).
(https://i.ibb.co/pKpwrbq/20181216-113921.jpg) (https://ibb.co/6t5wJrQ)
(https://i.ibb.co/GWC09zY/20181216-113838.jpg) (https://ibb.co/48472hv)
Väitätkö vakavalla naamalla että jos pieni joukko siirtyisi nastoihin, niin nuo näyt lähtisivät pois?
Nastarenkailla aiheutetaan Suomessa 79% liukkaan kelin onmettomuuksista. Nordic kitkoilla vain 6%.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 16.12.18 - klo:11:45
Lyhyen Haaga - Pakila matkan aikana ehdin juuri äsken näkemään kaksi näkyä jotka olisi vältetty jos kaikki ajaisivat nastoilla. Pikkutiet edelleen umpijäässä kun ei ole suolattu ( onneksi ).
Tuo ajatus pitää tiet polanteisina ja jääpeitteessä on ajatuksena kaunis, mutta ymmärrän ettet ole omalla ,,O:llä ajatellut kovin pitkälle ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Kuvien kaltainen jääpeite lähtee Oulussa pääväylillä parissa päivässä viimmeistään paljaaksi nastojen takia,siis suojaava jääkerrosta ei enää ole, näin käy oulussa, saati pk-seudulla missä enemmän liikennettä. Tähän kun lisätään vielä tyypillinen urissa ajaminen, niin vain pahentaisi urautumista. Tuo kuvien kaltainen jääpeite ei estä kulumista kuin yläkuvan urien sivussa.
Jos kuvien kaltaislla teillä ei pärjää kitkoilla, kannattaa mennä peilin eteen ja sen jälkeen autokouluun tai vaihtoehtoisesti siirtyä talvikuukausina julkisiin.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 16.12.18 - klo:11:45
Lyhyen Haaga - Pakila matkan aikana ehdin juuri äsken näkemään kaksi näkyä jotka olisi vältetty jos kaikki ajaisivat nastoilla. Pikkutiet edelleen umpijäässä kun ei ole suolattu ( onneksi ).
(https://i.ibb.co/GWC09zY/20181216-113838.jpg) (https://ibb.co/48472hv)
Kävitkös tarkastamassa Mersun rengaistuksen? Toisekseen, pikkutietkin tarvitsevat talvihoitoa, sikäli mikäli edes jonkunlaisen asutuksen varrella asuvat. Jäteautot tms. raskas liikenne ei käytä nastoja. Ja muistetaan toki sekin että puhtaalla jäällä nastankin pito romahtaa muihin pintoihin nähden, varsinkin niiden käytettyjen joita on tylsytelty paljaalla asfaltilla ajamalla.
Kitkat näytti olevan tuossa pöpelikköön liukuneessa mersussa. Kyllä nauratti ;D
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 16.12.18 - klo:12:57
Kitkat näytti olevan tuossa pöpelikköön liukuneessa mersussa. Kyllä nauratti ;D
Oletko pahasti sairas. Pitää olla jotain vikaa, jos toisen onnettomuudelle nauraa. Sairaus on pahaa, jos vielä käy tarkastamassa auton nauraen. Nauratko myös niille 79% onneetomuuksista, joissa osallisena nastarenkaat? Myös niille, joissa kuolee ihmisiä?
Pääkaupunkiseudun liikennemäärillä ja säillä ei teiden päällä pysy jää pysyvästi 5 päivää podempään vaikka haluaisitkin. Haluatko että teitä alettaisiin jäädyttämään luistinratojenntapaannjään kuluessa pois? Edes erittäin vähäliikenteisellä ja suolaamattomalla Kemijärvi Sodankylätiellä Lapissa ei ole kuin keskimäärin 11 viikkoa pysyvästi jäätä. Loppuaika ajetaan pääosin paljaalla asfaltilla.
Mitä sanois rekkakuskit ideoistasi. Nykyiselläänkin jäävät välillä jumiin esim. Kehä1llä Ruukinrannan ylämäen kohdalla
No onko tullut kesä? Ainakin suola-autot tulivat. Kolmatta kertaa Oulunkylästä Pasilan Urheilutalolle & takaisin ja klo 12 ihan eri meininki Veturitiellä, kuin aamu kahdeksalta. Mihin ihmeeseen niitä nastoja tarvitaan... ;)
Tässä ketjussa on käytetty jo tarpeeksi puheenvuoroja asiallisten argumenttien esittämiseen ja ne ovat kaikki tulleet esille jo aikoja sitten. Kaikki osaavat itse tehdä rengasvalintansa.
Tämä ketju on ollut jo pitkään pelkkää provosointia ja mussutusta, turha tänne enää mitään asiallista on kirjoittaa. Reippaasti vain kunnon mylly pyörimään!
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 16.12.18 - klo:11:18
Sun rattimiehen foliohattumaailmassas on ihan omat fysiikan laitkin. Vai ovatko ne kitkarenkaat jotka tyhmentää?
Suosittelen että sinäkin tutustut paremmin aiheeseen ja opiskelet miten kitkat voi pitää paremmin. Oppi ikä kaikki.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 16.12.18 - klo:12:40
Nastarenkailla aiheutetaan Suomessa 79% liukkaan kelin onmettomuuksista. Nordic kitkoilla vain 6%.
Jaa ne oikein AIHEUTETAAN ;D ;D ;D.
Niin, jos onnettomuus tapahtuu niin tilannenopeus tai ajoneuvon varustus ei ole ollut oikea.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.18 - klo:13:57
Jaa ne oikein AIHEUTETAAN ;D ;D ;D.
Verbi oli väärä. Kiitos korjauksesta!
Ollaanpa täsmällisempiä. Eli liukkaan kelin onnettomuustapauksissa 79% autoista varustettu nastarenkailla ja 6% Nordic kitkoilla.
Renkaat eivät onnettomuutta aiheuta, vaan kuskit.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 16.12.18 - klo:14:18
Verbi oli väärä. Kiitos korjauksesta!
Ollaanpa täsmällisempiä. Eli liukkaan kelin onnettomuustapauksissa 79% autoista varustettu nastarenkailla ja 6% Nordic kitkoilla.
Renkaat eivät onnettomuutta aiheuta, vaan kuskit.
Ja paljokos kappalemäärä on suhteutettuna sekä ajetut kilometrit? Prosenteilla pelleilee vain ne jotka haluaa johtaa ihmisiä harhaan, koska suurinosa ei ymmärrä prosentteja!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.18 - klo:15:27
Ja paljokos kappalemäärä on suhteutettuna sekä ajetut kilometrit? Prosenteilla pelleilee vain ne jotka haluaa johtaa ihmisiä harhaan, koska suurinosa ei ymmärrä prosentteja!
Kerrohan setä taas se tarina kesällä ajavista kännisistä kitkakuskeista, eihän siellä vaan ollut prosenttilukuja mainittu?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.18 - klo:15:27
Ja paljokos kappalemäärä on suhteutettuna sekä ajetut kilometrit? Prosenteilla pelleilee vain ne jotka haluaa johtaa ihmisiä harhaan, koska suurinosa ei ymmärrä prosentteja!
Kuten täällä jo kerrottu, keskimääräinen ajosuorite kitkarenkailla nastoja suurempi. Tästä huolimatta nordic kitkat alla vain 6% liukkaan kelin onnettomuuksista. Tuo siis Suomessa.
Ja olis siellä Norjassakin onnettomuuksia paljon, jos kitkat tekisivät ajamisesta vaarallisen. Onnettomuuksia vähemmän sekä Norjassa että Ruotsissa ajosuoritetta kohden.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.12.18 - klo:15:29
Kerrohan setä taas se tarina kesällä ajavista kännisistä kitkakuskeista, eihän siellä vaan ollut prosenttilukuja mainittu?
Kun joku trollaa noilla prosenteilla, niin minua kiinnostaa hieman isompi kuva!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.18 - klo:16:22
Kun joku trollaa noilla prosenteilla, niin minua kiinnostaa hieman isompi kuva!
Esson baaria, omia renkaita, omaa kylää ja Suomea isompi kuva löytyy pohjoismaista. Lue Norjan ja Ruotsin tilastot. Toiset löytyy ilmaiseksi ja toiset saa.pikkurahalla.
Toistona: Norjalaisilla ja ruotslaisilla vähemmän onnettomuuksia/ajosuorite. Tämä erittäin laajasta kitkarenkaiden käytöstä huolimatta. Lisäksi onnettomuuksien määrä on jatkanut vain laskua samaan aikaan kun kitkarenkaiden osuus kyseisissä maissa kasvanut.
Tästä isosta kuvasta ei toki voi vetää johtopäätöstä että kitkat olisivat nastarenkaita turvallisempia. Voidaan kuitenkin todeta että kitkarenkaat eivät tee liikenteestä vaarallista..
Suomalaisella kuskilla vaara kuolla liikenteessä nastarenkaat alla on suurempi kuin Norjalaisella kuskilla kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 16.12.18 - klo:16:34
Suomalaisella kuskilla vaara kuolla liikenteessä nastarenkaat alla on suurempi kuin Norjalaisella kuskilla kitkoilla.
Tämäkö johtuu nimenomaan niistä renkaista? Minä väitän, että turvallisemmista ja uudemmista autoista!
Nastarenkaat v kitkarenkaat turvallisuusyhtälössä on niin paljon muuttujia,että mitään luotettavaa
tulosta tuskin saadaan aikaiseksi.
Esim kitkarenkaita suosivat ovat ehkä keskivertoa varmempia kuskeja (itse ajan nastoilla)Vanhukset ja aloittelijat suosivat nastoja,
kuten enemmistö naisista.
Lisäksi ei ole sama missä ajetaan (lapissa vai kehän sisäpuolella.)Houkuttelevatko nastat suurempiin keskinopeuksiin ja luotetaanko
niihin liikaa?
Asia selviäisi ainoastaan siten,että kaikki suomalaiset ajaisivat ensin nastoilla 5vuotta ja tämän jälkeen samat ajot kitkoilla.
Lopuksi tämänkin kumoaisi erilaiset sääolosuhteet.
ps: Laki sallii vielä molemmat vaihtoehdot,joten jokainen tehköön valintansa ja toiset turvat tukkoon.
Lainaus käyttäjältä: arsik - 16.12.18 - klo:18:23
Nastarenkaat v kitkarenkaat turvallisuusyhtälössä on niin paljon muuttujia,että mitään luotettavaa
tulosta tuskin saadaan aikaiseksi.
.
.
Asia selviäisi ainoastaan siten,että kaikki suomalaiset ajaisivat ensin nastoilla 5vuotta ja tämän jälkeen samat ajot kitkoilla.
Lopuksi tämänkin kumoaisi erilaiset sääolosuhteet.
ps: Laki sallii vielä molemmat vaihtoehdot,joten jokainen tehköön valintansa ja toiset turvat tukkoon.
Näinhän se on. Itse ajellut molemmilla - viimeksi kitkoilla putkeen viitisen talvea ja tällä hetkellä taitaa olla kolmas talvi nastoilla. Edellisien autojen kanssa on vain tullut lähes tuoreat nastat, joten niillä on menty. Jos/kun rengaskaupoille menisin, kyllä alle tulisi kitkat. Ihan vain sen takia ettei keväällä hävettäisi niin paljon jyristellä pk-seudulla nastoilla (yleensä huhti-toukokuun vaihteessa vielä pohjoiseen reissuja, jonne ei uskalla kesärenkailla lähteä).
En sen viisaammaksi ole tullut pidon kannalta kumpi on absoluuttisesti parempi. Ainoastaan toistan itseäni kuten tässä ketjussa tuppaa muutkin tekemään: oleellisin asia pidon kannalta on, että talvirengas ei ole älyttömän vanha. Ajan noin 40tkm+ vuodessa ja varsinkin kitkoilla kolmas talvi on aikamoista luistelua. Mukavuuden kannalta kitka aivan loistava hiljaisuuden osalta, mutta samalla selkeästi rungoltaan "lulla".
Alkohan tota ”jäätä” satamaan jo hyvinkään kohdilla tampesterista hki-vantaalle ajellessa.
Kovasti matkavauhti hiljeni kaikilla. Ohittelin siinä sitten kitkoilla jo minut ennestään ohitelleet audit ja bemmit. Liekö olleet nastoilla liikenteessä 8)
ftp://
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.18 - klo:18:13
Tämäkö johtuu nimenomaan niistä renkaista? Minä väitän, että turvallisemmista ja uudemmista autoista!
En väitä mitään, vaan asiaan vaikuttaa monta tekijää. Norjassa ja Ruotsissa on ollut aina paremmat autot. Ruotsin teillä kuoli vielä 2001 enemmän ihmisiä kuin Suomessa, nyt vähemmän vaikka kitkarenkaiden osuus Ruotsissa noussut. Norjassa tällä hetkellä autojen keski-ikä 1,2 vuotta Suomea nuorempi. Tuskin tuo yksistään selittää isoa eroa onnettomuuksissa ajosuoritetta kohden.
Ehkä Norjassa ja Ruotsissa on myös kypsempi turvallisuuspainotteinen liikennekulttuuri? Ehkä siellä on vähemmän ns. parempia kuskeja, jotka pitävät toisia possujunakuskeina?
Lainaus käyttäjältä: ile - 16.12.18 - klo:19:02
Näinhän se on. Itse ajellut molemmilla - viimeksi kitkoilla putkeen viitisen talvea ja tällä hetkellä taitaa olla kolmas talvi nastoilla. Edellisien autojen kanssa on vain tullut lähes tuoreat nastat, joten niillä on menty. Jos/kun rengaskaupoille menisin, kyllä alle tulisi kitkat. Ihan vain sen takia ettei keväällä hävettäisi niin paljon jyristellä pk-seudulla nastoilla (yleensä huhti-toukokuun vaihteessa vielä pohjoiseen reissuja, jonne ei uskalla kesärenkailla lähteä).
En sen viisaammaksi ole tullut pidon kannalta kumpi on absoluuttisesti parempi. Ainoastaan toistan itseäni kuten tässä ketjussa tuppaa muutkin tekemään: oleellisin asia pidon kannalta on, että talvirengas ei ole älyttömän vanha. Ajan noin 40tkm+ vuodessa ja varsinkin kitkoilla kolmas talvi on aikamoista luistelua. Mukavuuden kannalta kitka aivan loistava hiljaisuuden osalta, mutta samalla selkeästi rungoltaan "lulla".
Moottoriteiden testi tukee tätä kokemusta. Kolme vuotta vanha rengas 6-7 mm urasyvyydellä oli ominaisuksiltaan vielä hyvä. 5 vuotias 3,7 -5 mm urasyvyydellä oleva rengas vaarallisen liukas. Toki vanhempi rengas oli eri sukupolvea, mutta antanee riittävän suuntaviivan. Kitkarengas hyvä uusia , kun urasyvyys alle 5 mm.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 16.12.18 - klo:13:52
Suosittelen että sinäkin tutustut paremmin aiheeseen ja opiskelet miten kitkat voi pitää paremmin. Oppi ikä kaikki.
Jos laskeudutaan takaisin reaalimaailmaan, niin suosittelen sinulle samaa ja tutkimaan aihetta kumpi pitää jäätä vasten paremmin, pelkkä kumiseos vai seos jossa on metallia mukana parantamassa pitoa. Nyt ei kannata trollata yhtään. Vähän järkeä juttuihin.. Kyse oli kuitenkin liukkaasta ja jäisestä tienpinnasta eikä kuivasta plussakelin asfaltista.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 16.12.18 - klo:19:12
ftp://
En väitä mitään, vaan asiaan vaikuttaa monta tekijää. Norjassa ja Ruotsissa on ollut aina paremmat autot. Ruotsin teillä kuoli vielä 2001 enemmän ihmisiä kuin Suomessa, nyt vähemmän vaikka kitkarenkaiden osuus Ruotsissa noussut. Norjassa tällä hetkellä autojen keski-ikä 1,2 vuotta Suomea nuorempi. Tuskin tuo yksistään selittää isoa eroa onnettomuuksissa ajosuoritetta kohden.
Ehkä Norjassa ja Ruotsissa on myös kypsempi turvallisuuspainotteinen liikennekulttuuri? Ehkä siellä on vähemmän ns. parempia kuskeja, jotka pitävät toisia possujunakuskeina?
Tiestön rakenteelliset seikat ja ajonopeudet myös vaikuttavat liikennekulttuurin lisäksi. Ruotsissa on paljon keskikaiteellisia 2+1 teitä, aina vuoron perään on 2 kaistaa toiseen suuntaan ja 1 toiseen, välissä keskikaide. Ei tule niitä kamikaze ohituksia riskillä vastaantulijaa päin, noita näkee nelostiellä turhan usein, lienee "kiire"? (hautuumaalle vai kotia?) Liikenneympyrät ovat samoin olleet Ruotsissa pitkään, valoton standardi 4-tien risteys kaupunkiympäristössä on suhteellisen harvinainen, kerran sellaiseen eksyin ja ihmettelin niitä varoituskylttejä ympärillä ;)
Samoin ajonopeuksia on pudotettu. Tukholmasta pohjoiseen lähtevän E4:sen rajoite on ensin 70km/h, sitten 80km/h, 100km/h parin kymmenen km päästä ja viimeisen taajaman ohitettua nousee 110km/h. Omassa vm. 2011 autossa vanhat kartat navissa, niin siinä näkyy vielä edellämainittuja kovempia nopeuksia paikoissa missä on nyt pudotettu nopeudet.
Norjasta en osaa sanoa mikä siellä tekee liikenteestä niin paljon turvallisemman Suomeen verrattuna, tiet ovat välillä ihan aidosti haastavia, on kapeikkoja, tunneleita, jyrkkiä ylä/alamäkiä, tiukkoja mutkia, vaihtelevia ja taatusti haastavia keliolosuhteita. Yksi seikka voi tietenkin olla ajonopeudet. Niin ja kitkat ovat yleisin rengastyyppi.
Liikennekulttuurista voi todeta että esim. Ruotsissa suojatien eteen pysähdytään kaupungissa lähes aina, sen sijaan Suomen puolella saa joko pelätä henkensä puolesta ja koittaa onneaan tai vain odottaa että jarruttomat premiumautot suhivat ohi. Kyllä kaikki tällaiset seikat vaikuttavat onnettomuustilastoihin pelkkien renkaiden lisäksi, oli sitten kumpi vain kitka tai nasta. Ja tietenkin renkaan ikä/kunto.
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 16.12.18 - klo:19:45
Jos laskeudutaan takaisin reaalimaailmaan, niin suosittelen sinulle samaa ja tutkimaan aihetta kumpi pitää jäätä vasten paremmin, pelkkä kumiseos vai seos jossa on metallia mukana parantamassa pitoa. Nyt ei kannata trollata yhtään. Vähän järkeä juttuihin.. Kyse oli kuitenkin liukkaasta ja jäisestä tienpinnasta eikä kuivasta plussakelin asfaltista.
Täällä pääkaupunkiseudulla ei ollut kyse mistään tasaisesta jäänpinnasta joten trollauksen jätän muille. Harvemmin edes on mitään jäähallisileää jäätä tarjolla, jos koskaan (mun muisti ei riitä)?
Lainaus käyttäjältä: Zego - 16.12.18 - klo:20:32
Harvemmin edes on mitään jäähallisileää jäätä tarjolla, jos koskaan (mun muisti ei riitä)?
No kyllä niitä kelejä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut STADISSAKIN ja kyllä minä muistan ne, kun ei meinannut uudet hakkapeliitta 8:tkaan pitää!
Noh, muistan minä yhden päivän jolloin autoja liukui Pasilassa mäkeä alas vaikka oli mitkä testivoittajarenkaat alla. :)
Monet elävät vaan siinä uskossa että nastoilla pääsee joka kelillä paremmin etenemään kuin kitkarenkailla, ja tämähän ei pidä paikkansa. Yleensä liikennevaloista lähtee kitkoilla ilman sutimista ja kaikki muut etuvetoiset nastarenkailla ajavat jäävät luistoneston kanssa sutimaan. Tämä, silloin kun on se tavallinen ohuempi jääpeite tienpinnassa jolloin nastarenkaat eivät luonnollisesti löydä pitoa. Olihan jossain autolehdessä(vai oliko Ruotsin joku instanssi?) oikein testattu, kun kansa ei pystynyt ymmärtämään, että kitka löytää "ihmeen" kaupalla pitoa sellaiselta pinnalta mitä ei voisi kuvitella antavan pitoa.
Summa sumarum, ajakaamme silti todella rauhallisesti talvella. Kiire ei saa koskaan olla, ihan sama minkälainen menopeli ja renkaat on alla.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 16.12.18 - klo:21:56
Yleensä liikennevaloista lähtee kitkoilla ilman sutimista ja kaikki muut etuvetoiset nastarenkailla ajavat jäävät luistoneston kanssa sutimaan.
Niin meinaatko ettei kitkoilla sudi, jos nastoilla sutii? Vai sotketko tähän keskusteluun nelivetoisen auton kitkoilla vrt vajaa vetoinen nastoilla? Ei nastatkaan kumoa fysiikanlakeja kuten ei myöskään kitkat!
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 16.12.18 - klo:19:45
Jos laskeudutaan takaisin reaalimaailmaan, niin suosittelen sinulle samaa ja tutkimaan aihetta kumpi pitää jäätä vasten paremmin, pelkkä kumiseos vai seos jossa on metallia mukana parantamassa pitoa. Nyt ei kannata trollata yhtään. Vähän järkeä juttuihin.. Kyse oli kuitenkin liukkaasta ja jäisestä tienpinnasta eikä kuivasta plussakelin asfaltista.
Lainaa"Kun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen."
" Matti Morri, Nokian Renkaat Oyj, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/)
Miskäköhän tulee ajatus, että nasta- ja kitkarenkaan pidon "välillä" kulkisi jokin kriittinen pidon raja, jota huonommalla pidolla ei pärjää? Totta, nasta pitää jäällä kitkaa paremmin, tätä on turha kiistää. Fakta on myös se, että sekä nastan, että kitkan pito jäällä on absoluuttisesti mitattuna surkea. Itselläni ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa pärjätä jäisellä tiellä kitkoilla, pito on kaikilla rengastyypeillä varsin heikko ja edellyttää ajotavan sopeuttamista. Toisaalta, jos tärkein kriteeri renkaissa on maksimaalininen jääpito, miksi täälläkään ei suureen ääneen vaadita kunnon rallipiikkien sallimista renkaissa. Tosiasia on, että näillä saataisiin vielä merkittävästi parempi jääpito (ja lisää haittoja) kuin nykyisillä nastoilla.
Toinen asia mitä ihmettelen on väite, että nastarenkaat eivät "tarvitsisi" teiden suolausta. Tosiasia on, että myös nastarenkaan pidossa on valtava ero jäisen tien ja märän (suolatun) tien välillä. Jos suolaus lopetettaisiin, ajettaisiin todennäköisesti suurin osa talviseta märän tienpinnan sijaan jäisellä tienpinnalla (eli pito olisi huomattavasti huonompi). Eikö tällä pitäisi olla suorastaan katastrofaaliset vaikutukset liikenneturvallisuuteen, jos kerran nastojen kieltäminen nykytilanteessa (=hieman huonompi pito muutamana liukkaana päivänä) vaikuttaisi negatiivisesti liikenneturvallisuuteen.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 17.12.18 - klo:21:46Totta, nasta pitää jäällä kitkaa paremmin, tätä on turha kiistää.
Eikös se juuri kiistetty tuossa ylempänä? Riippuu olosuhteista kumpi on parempi.
Lainaus käyttäjältä: jpee - 17.12.18 - klo:21:46
Toinen asia mitä ihmettelen on väite, että nastarenkaat eivät "tarvitsisi" teiden suolausta. Tosiasia on, että myös nastarenkaan pidossa on valtava ero jäisen tien ja märän (suolatun) tien välillä. Jos suolaus lopetettaisiin, ajettaisiin todennäköisesti suurin osa talviseta märän tienpinnan sijaan jäisellä tienpinnalla (eli pito olisi huomattavasti huonompi). Eikö tällä pitäisi olla suorastaan katastrofaaliset vaikutukset liikenneturvallisuuteen, jos kerran nastojen kieltäminen nykytilanteessa (=hieman huonompi pito muutamana liukkaana päivänä) vaikuttaisi negatiivisesti liikenneturvallisuuteen.
Miten Kainuussa ja Lapissa pärjätään näissä katastrofaalisissa olosuhteissa vaikka siellä ei välttämättä tiet ole ikinä edes suolaa nähneet, mutta jäätä senkin edestä ;D?
Lainaus käyttäjältä: jpee - 17.12.18 - klo:21:46
Totta, nasta pitää jäällä kitkaa paremmin, tätä on turha kiistää.
Mutta vain uutena ennen kuin nastat ovat pyöristyneet, katkenneet tai irronneet.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.12.18 - klo:07:04
Miten Kainuussa ja Lapissa pärjätään näissä katastrofaalisissa olosuhteissa vaikka siellä ei välttämättä tiet ole ikinä edes suolaa nähneet, mutta jäätä senkin edestä ;D?
Yksi lipsahdus laittaa tien helposti tunniksi poikki ainakin osittain. Vaikutus arkena klo 16 aikaan Lapissa vs. pääkaupunkiseutu?
Lainaus käyttäjältä: jpee - 17.12.18 - klo:21:46
Toinen asia mitä ihmettelen on väite, että nastarenkaat eivät "tarvitsisi" teiden suolausta.
Eivät tarvitse. Suolauksella negatiivinen vaikutus (minun mielestä), kun roiskuva rapa heikentää näkyvyyttä. Lisäksi suolauksen ympäristövaikutukset.
Noin muutenkin ainoastaan pääteitä suolataan. Tienhoitoluokat ohessa..
https://www.liikennevirasto.fi/tieverkko/talvihoito#.XBiuStszapo (https://www.liikennevirasto.fi/tieverkko/talvihoito#.XBiuStszapo)
Lainaus käyttäjältä: jpee - 17.12.18 - klo:21:46
Tosiasia on, että myös nastarenkaan pidossa on valtava ero jäisen tien ja märän (suolatun) tien välillä. Jos suolaus lopetettaisiin, ajettaisiin todennäköisesti suurin osa talviseta märän tienpinnan sijaan jäisellä tienpinnalla (eli pito olisi huomattavasti huonompi). Eikö tällä pitäisi olla suorastaan katastrofaaliset vaikutukset
Pääteillä (joita suolataan) liikkuu eniten myös raskasta liikennettä. Heikentäisi niiden tiellä pysymistä. Nastallinen henkilöauto ei suolauksesta hyödy.. pito on Suomen talvinopeuksissa riittävä ilman suolaakin.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 18.12.18 - klo:09:34
Mutta vain uutena ennen kuin nastat ovat pyöristyneet, katkenneet tai irronneet.
Miten nykyiset laadukkaat kitkarenkaat ikääntyvät? Onko lainkaan havaittavissa pitokyvyn heikkenemistä esim. 10 tkm ajettuna, verrattuna nastojen tehon romahtamiseen?
Lainaus käyttäjältä: Popo - 18.12.18 - klo:10:33
Miten nykyiset laadukkaat kitkarenkaat ikääntyvät? Onko lainkaan havaittavissa pitokyvyn heikkenemistä esim. 10 tkm ajettuna, verrattuna nastojen tehon romahtamiseen?
Minulla on Nokian Hakkapeliitta R2:t nyt toista talvea. Aika tarkalleen 10 tkm takana. Pito on yhtä hyvä kuin viime talvenakin.
PS. Oli taas tänään todella nautinnollista ajaa, kun kelit olivat talviset.
Olen ajanut kitkoilla 20 talvea. Nyt on alla 6. sarja. Yksi käytännön vinkki, millä saa ne kestämään hyvin ja pidon säilymään. Kitkat kannattaa vaihtaa kesärenkasiin mahdollisimman aikaisin keväällä. Itse vaihan sään sallisessa maaliskuun lopussa. Jos niillä ajaa huhtikuun lämpimillä keleillä nastojen karhentamilla asfalteilla, kuluvat ne nopeasti. Tärväsin ensimmäisen sarjani Nokian Hakkapeliitta Q:ta noin vuosituhannen alussa.
On ikään kuin siunattu olo, kun Top Tier nastoilla ajelee. Samaan aikaan katselee miten teiden kamikaze-pilotit eli kitkamiehet sub-optimaalisella pidolla kuolemaa halveksuen liukastelee hiki otsalla valuen. Ajelkaa kitkamiehet varovasti, ja koittakaa olla surmaamatta muita, teitä vastuullisempia tielläliikkujia.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 18.12.18 - klo:11:00
Olen ajanut kitkoilla 20 talvea. Nyt on alla 6. sarja. Yksi käytännön vinkki, millä saa ne kestämään hyvin ja pidon säilymään. Kitkat kannattaa vaihtaa kesärenkasiin mahdollisimman aikaisin keväällä. Itse vaihan sään sallisessa maaliskuun lopussa. Jos niillä ajaa huhtikuun lämpimillä keleillä nastojen karhentamilla asfalteilla, kuluvat ne nopeasti. Tärväsin ensimmäisen sarjani Nokian Hakkapeliitta Q:ta noin vuosituhannen alussa.
Ei itsellä ole ollut mitään ongelmia pintojen kanssa. Ensimmäiset pari talvea ok, mutta kolmas on jo ollut luistelua ihan sama onko pintaa paljon vai vähän. Aika sama juttu nastarenkaillakin vaikka kaikki nastat tallella ja ehjiä.
Lainaus käyttäjältä: Ritzenhoff - 18.12.18 - klo:11:28
On ikään kuin siunattu olo, kun Top Tier nastoilla ajelee. Samaan aikaan katselee miten teiden kamikaze-pilotit eli kitkamiehet sub-optimaalisella pidolla kuolemaa halveksuen liukastelee hiki otsalla valuen. Ajelkaa kitkamiehet varovasti, ja koittakaa olla surmaamatta muita, teitä vastuullisempia tielläliikkujia.
Siellä ne nastat pitää kuivalla asfaltilla tai lumi pöperössä varsin perusteellisen hyvin,
https://www.is.fi/autot/art-2000005939083.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005939083.html)
Nastarenkaat riesana Helsingissä " ”näkyy selkeästi ilmanlaadussa”
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 18.12.18 - klo:12:10
https://www.is.fi/autot/art-2000005939083.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005939083.html)
Nastarenkaat riesana Helsingissä " ”näkyy selkeästi ilmanlaadussa”
Vähän off-topic, mutta uutisessa mainitussa Mechelininkadulla ainakaan nastat ei ole se ongelma ilmanlaadun kannalta - tuo seutu kun on ollut käytännössä parkkipaikka koko syksyn :D
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 18.12.18 - klo:11:00
Olen ajanut kitkoilla 20 talvea. Nyt on alla 6. sarja. Yksi käytännön vinkki, millä saa ne kestämään hyvin ja pidon säilymään. Kitkat kannattaa vaihtaa kesärenkasiin mahdollisimman aikaisin keväällä. Itse vaihan sään sallisessa maaliskuun lopussa. Jos niillä ajaa huhtikuun lämpimillä keleillä nastojen karhentamilla asfalteilla, kuluvat ne nopeasti. Tärväsin ensimmäisen sarjani Nokian Hakkapeliitta Q:ta noin vuosituhannen alussa.
Näin on. Kitkat alle lokakuun puolivälissä ja pois huhtikuun alussa. Toki huhtikuussa voi tulla vielä lumikelejä mutta sitä varten itsellä on toisessa autossa Cross Climatet. Tänäkin talvena nastoilla ajelu jää luultavasti melko vähiin. Tähän mennessä ehkä 200 km. Kitkoilla pärjää 90% ajoista ihan hyvin. Omassa autossa on laadukkaampi alusta ja jäykempi takavakaaja. Nämä tekevät mannaa myös kitkojen ajettavuudelle koska pyörän ote alustaan on optimaalinen ja vähentää puskemista. Liukkaissa paikoissa joutuu joskus turvautumaan vasemman jalan jarrutukseen että saa sidottua autoa.
Haasteena yleisesti ottaen on se, että hankalissa oloissa kuskin pitää olla tietoinen tien pinnan olosuhteista. Tämä ei välttämättä kokemattomalle kuskille ole ihan helppoa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 18.12.18 - klo:11:00
Olen ajanut kitkoilla 20 talvea. Nyt on alla 6. sarja. Yksi käytännön vinkki, millä saa ne kestämään hyvin ja pidon säilymään. Kitkat kannattaa vaihtaa kesärenkasiin mahdollisimman aikaisin keväällä. Itse vaihan sään sallisessa maaliskuun lopussa. Jos niillä ajaa huhtikuun lämpimillä keleillä nastojen karhentamilla asfalteilla, kuluvat ne nopeasti. Tärväsin ensimmäisen sarjani Nokian Hakkapeliitta Q:ta noin vuosituhannen alussa.
Vinkki yleisesti renkaista. Huhtikuun suolan rikkomilla teillä kuluvat myös niin nasta- kuin kesärenkaatkin. Eli jos haluaa kesärenkaita kuluttaa ennemmin, niin sitten vaan ne heti alkukeväästä alle. Toki kannattaa silloin miettiä, ettei ole heti reissua pohjoiseen, siellä kun on huhtikuussa vielä talvi.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 18.12.18 - klo:18:03
Vinkki yleisesti renkaista. Huhtikuun suolan rikkomilla teillä kuluvat myös niin nasta- kuin kesärenkaatkin.
Keväällä renkaat kuluvat nopeasti vain niillä muutamilla alueilla, missä sitä tietä karhennetaan koko talvi nastarenkailla, vaikka suolaa käytetään paljon laajemmin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.12.18 - klo:18:06
Keväällä renkaat kuluvat nopeasti vain niillä muutamilla alueilla, missä sitä tietä karhennetaan koko talvi nastarenkailla, vaikka suolaa käytetään paljon laajemmin.
Mitä nämä muutamat alueet ovat?
Nastarenkaiden käyttö näkynyt jo marraskuusta lähtien.
https://www.hsy.fi/fi/tietoa-hsy/uutishuone/2018/Sivut/Talvirengaskausi-nakyy-paakaupunkiseudun-ilmanlaadussa.aspx (https://www.hsy.fi/fi/tietoa-hsy/uutishuone/2018/Sivut/Talvirengaskausi-nakyy-paakaupunkiseudun-ilmanlaadussa.aspx)
Kakkosautossa vielä nastat. Kun näitä ja Norjan/Ruotsin tilastoja tutkii tuntuu olo nastoilla ajaessa tosi idioottimaiselle.
Pääkaupunkiseudulla ei todellakaan tarvitse nastoja. Leppävaaran ja Mäkelinin lma on taas paskana kun ilma vähänkään kuivaa. Lisäksi tiet kohta täynnä routavaurioita. Ilman nastoja voitais käyttää paremmin routaa ja vettä kestävää asfalttia.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 18.12.18 - klo:15:08Liukkaissa paikoissa joutuu joskus turvautumaan vasemman jalan jarrutukseen että saa sidottua autoa.
No nyt saatiin Kankkusen reinkarnaatio mukaan keskusteluun. Ajoneuvon moottorinohjaintakin on ilmeisesti käpistelty sillä normaalisti kaasupolkimen toiminta estetään kun jarrua painetaan samalla ja kaasun toiminnallisuus palautuu vasta kun poljin on käynyt ylhäällä eli nollakohdassa. Tuolla rallimanööverillä ei siis foorumikeulimisen lisäksi ole minkään valtakunnan tarvetta tai edes apua normaalissa ajotilanteessa, päinvastoin, vain haittaa.
edit. tai no, olettaen toki että alla on jokin tältä vuosituhannelta oleva sähkökaasullinen auto, tuo ei toki koske niitä Kankkusen käyttämiä vaijerivehkeitä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 18.12.18 - klo:18:03
Huhtikuun suolan rikkomilla teillä kuluvat myös niin nasta- kuin kesärenkaatkin.
Ei suolaus asfalttia riko. Tai Suomessa voi rikkoa, koska asfaltti joudutaan nastarenkaiden takia tekemään kovemmaksi (isompaa raetta ja vähemmän bitumia). Maissa joissa nastat on kielletty, asfaltti voidaan tehdä pehmeämmaksi ja se kestää hyvin suolausta.
Juuri noin. Nastojen vuoksi joudutaan käyttämään asfalttia, joka ei kestä vettä eikö routaa. Nastljen teitä heikentävä vaikutus ei siis rajoitu pelkästään jyrsintään. Karkea asfaltti taasen jyrsii renkaita nopeammin. Keväällä kesärenkaat huutavat hoosiannaa ja lapset ja vanhukset nielevät jyrsinpölyä.
Uusien nastojen piti kuluttaa teitä vähemmän. Nokian renkaat lobbasi... nyt sitten ihmetellään kun uudet nastarengastyypit kuluttavat teitä jopa nopeammin kuin vanhat rengastyypit.
Nokian renkaiden lobbaus tulee Suomelle kalliiksi. Venäjällä valmistetut jyrsijät pilaavat Suomen teitä Nokian renkaiden "tutkimuksen" ja lobbauksen ansiosta ennätysnopeudella.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.12.18 - klo:19:50
Nokian renkaiden lobbaus tulee Suomelle kalliiksi. Venäjällä valmistetut jyrsijät pilaavat Suomen teitä Nokian renkaiden "tutkimuksen" ja lobbauksen ansiosta ennätysnopeudella.
Ok, täytyy lopettaa noilla Nokian kitkoilla ajo kun pilaavat tiet. Onneksi toisesta autosta löytyy Dunlopin nastat. 8)
Nokian nastoilla ja kitkoilla itsekin vielä ajelen. Ajattelin vaihtaa merkkiä, jos eivät lopeta kyseenalaista lobbausta. Toki heidän etunsa on karkea renkaita nopeasti kuluttava ja heikosti routaa kestävä asfaltti, mutta kuluttajien ja yhteiskunnan etu se ei ole.
Kaikki nykyiset talvirenkaat ovat rakenteeltaan kitkarenkaita. Joissakin on vielä nastat lisäämässä pitoa, ja hyvä niin.
Kitkarenkaalla pärjää hyvin kaikissa muissa olosuhteissa, paitsi sileällä, kostealla jäällä. Ja sellaisen jään määrä listääntyy sitä mukaa, kun teitä suolataan. Suola kun ottaa aikansa toimiakseen; se ei sulata jäätä välittömästi. Pakkaskelillä suolalla taas saadaan aikaan normaalia paljon liukkaammat ja vaarallisemmat ajo-olosuhteet. Kun tien pinta olisi normaalisti kuiva ja nastojen vaikutuksesta karkea, on se nyt nykyisellä toimintamallilla märkä ja erittäin liukas. Suolatulla, loskaisella tiellä eivät autojen ajonohjausjärjestelmät, lukkiutumattomat jarrut tms. toimi ollenkaan niin kuin on tarkoitettu, vaan ajaminen on sattuman kauppaa. Ja vaikka tienpitäjä kehuu suolaavansa tiet kelin edellyttämällä tavalla, on se täyttä puppua. Keli yllättää tienpitäjän, ja jossakin vaiheessa se liukas osuus tulee kuitenkin vastaan -> suolaukseen luottajat ovat ojassa, parhaassa tapauksessa. Pahin on nokkakolari. Näitä tilanteita on tämänkin syksyn kuluessa valitettavasti nähty.
Lisäksi suola aiheuttaa paljaat tienpinnat, jotka sitten kuluvat. Tien pinta murtuu sulamisen ja jäätymisen myötä, ja kun se normaalisti tapahtuu noin 0C kelillä, pystytään tuota murtumisaluetta laajentamaan aina 8 pakkasasteeseen saakka. Ja moska lentää näkyvyyttä haitaten, autot ruostuvat ja jarrut yms. alustan osat kärsivät välittömästi korroosiovaurioista.
Suolausta tarvitaan oikeasti huonoilla renkailla liikkuvan, monesti ulkomaisen, raskaan liikenteen tarpeisiin. Henkilöautoliikenne käyttää pääsääntöisesti talvikeliin sopivaa rengastusta ja selviää, jos tienpitäjä vain viitsii huolehtia tarvittavasta aurauksesta. Järki pitää toki jokaisen pitää päässään, kelillä kuin kelillä.
Päätin muuten itse sitten hankkia seuraaviksi talvirenkaiksi nastarenkaat. Olen tämän vuosituhannen ajanut kohtalaisen paljon talvisin pelkästään kitkarenkailla, mutta kun tuo vesimärkien jäätikkökelien määrä on varsinkiin pienemmillä teillä lisääntynyt, niin pakko on huomioida tuo valinnassa.
Turvallista Joulun ajan liikennettä kaikille!
Nasta juttu. http://areena.yle.fi/1-3179052 (http://areena.yle.fi/1-3179052)
Kannattaa katsoa.
Norja on valinnut oman linjan. Nostanut kitkarenkaiden osuuden todella ylös. Seurauksena on ollut paikallisilmanlaadun paraneminen...
Samaan aikaan Norja on mennyt paikallisilmanlaadun lisäksi Suomesta heittämällä ohi liikenneturvallisuudessa. Ajosuoritetta kohden Suomessa kuolee nykyään liikenteessä enemmän ihmisiä, nastoista huolimatta.
Suomi maksaa kalliin hinnan nastahölmöilystä. Toki pakkokeinot eivät järkeviä, mutta Norjan ja Ruotsin malli on osoittautunut hyväksi. Voisi toimia hyvin uudellamaalla.
--- Suomi on ollut perinteisesti 10...15 vuotta Ruotsia jälkessä liikenneasioissa. Kitkojen osuus iso uudella maalla viimeistään 2030 luvulle mentäessä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.12.18 - klo:20:32
Samaan aikaan Norja on mennyt paikallisilmanlaadun lisäksi Suomesta heittämällä ohi liikenneturvallisuudessa. Ajosuoritetta kohden Suomessa kuolee nykyään liikenteessä enemmän ihmisiä, nastoista huolimatta.
Suomi maksaa kalliin hinnan nastahölmöilystä. Toki pakkokeinot eivät järkeviä, mutta Norjan ja Ruotsin malli on osoittautunut hyväksi. Voisi toimia hyvin uudellamaalla.
Kuinka paljon turvallisempi Norja ja Ruotsikin olisi, jos siellä ajettaisiin pelkillä nastarenkailla!
Sanoppa muuta. Suomalaiset kuskit eivät selviydy ilman nastoja edes rampeista...
Ruotsissan parempi ajotaito ja.kulttuuri. Siellä ei ylimielisiä possujunista puhujia ole. Enemmän yhteispeliä ja sikailijat on varmuuden vuoksi erotettu keskikaista-aidoin karsinaan.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.12.18 - klo:20:54
Sanoppa muuta. Suomalaiset kuskit eivät selviydy ilman nastoja edes rampeista...
Ruotsissan parempi ajotaito ja.kulttuuri. Siellä ei ylimielisiä possujunista puhujia ole. Enemmän yhteispeliä ja sikailijat on varmuuden vuoksi erotettu keskikaista-aidoin karsinaan.
On kaksi eri asiaa selvitä/pärjätä, kuin haluta!
Kerroppa lisää Ruotsista ja paljonko on tullut siellä ajettua kilometrejä? JA kuinka monella ruotsinkielisellä autofoorumilla kirjoittelet?
Ruotsi vain sattuu sijaitsemaan paljon etelämpänä kuin Suomi. Kannattaa ottaa se paperikartta käteen ja katsoa siitä, missä kohtaa maailmaa Suomi on. Lämpöisellä ja suolatulla Uudellamaalla asuu neljännes suomalaisista, muut joutuvat liikkumaan huomattavasti talvisemmissa olosuhteissa. Ja myös Helsingissä, Espoossa, Turussa tms. asuvilla voi olla tarve liikkua muuallekin Suomeen. Jopa noille alueille, missä tien kunnossapito on lähes viime vuosituhannelle jäänyt käsite.
Vihreä hallusinaatio siitä, että kitkarenkailla olisi turvallista liikkua kaikkialla, on valitettavasti yhä kauempana todellisuudesta. Kitkarenkaat ovat erinomaiset oikeassa talvikelissä, mutta nuo vetiset jääkelit ovat niille myrkkyä. Kun ajoradan pinta on sellainen, että kitkarenkaalle ei ole mitään mihin pureutua, jää tarvittava kitka marginaaliseksi hyvin hiljaisessakin nopeudessa. Asian ymmärtäminen ei paljoa fysiikan käsittämistä edellytä, kunhan miettii omalla päällään eikä poliittisella agendalla. Eikä pyöriä vaihdeta sen mukaan, missä vaiheessa matkaa ollaan. Fiksu varautuu siihen, että pahimmastakin kelistä selvitään.
Huono puoli asiassa on tietysti katupöly. Tosin sitä aiheutuu hyvin paljon myös hiekoitushiekasta, jolla enimmäkseen jalkakäytäville levitettynä ei ole juurikaan tekemistä nastarenkaiden kanssa. Muuta kuin että päästäänhän siitä rääkymään mediassa.
Ylettömän suolaamisen huono puoli on ympäristön pilaantuminen. Suola on ympäristömyrkky, joka ei haihdu luonnosta vaan painuu aina vain syvemmälle maaperään tai liukenee pohjavesiin. Tulevat polvet eivät tule meitä suolan käytöstä kiittämään.
Edelleen turvallista Joulun liikennettä kaikille!
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:35Lämpöisellä ja suolatulla Uudellamaalla asuu neljännes suomalaisista, muut joutuvat liikkumaan huomattavasti talvisemmissa olosuhteissa.
Tampere-Turku-Helsinki -kolmion sisällä asuu noin puolet suomalaisista, yhtä lailla märkää ja vetistä se talvi on nykyisin koko eteläisellä rannikkoseudullakin. Yksi hiihtolomareissu kerran talvessa ei oikeuta vielä tekemään sellaista rengasvalintaa joka olisi ylivoimaisesti huonoin valinta lopun aikaa. Tuon kolmion ulkopuolelle jäävät tehkööt omat ratkaisunsa.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:35
Huono puoli asiassa on tietysti katupöly. Tosin sitä aiheutuu hyvin paljon myös hiekoitushiekasta, jolla enimmäkseen jalkakäytäville levitettynä ei ole juurikaan tekemistä nastarenkaiden kanssa. Muuta kuin että päästäänhän siitä rääkymään mediassa.
Ja hiekoitushiekkaahan käytetään vain marginaalisissa tapauksissa. Se mitä ihmiset luulee hiekoitushiekaksi on hiekoitussepeliä eli raekoko on 3-6 tai 3-8mm. Pölyä aiheuttaa se 0-0,063 mm kiviaines jota hiekoitussepelissä on 0%.
Valtaosa (yli 95%) katupölystä on peräisin nastarenkaista.
Mistäs Jultsku olet saanut luvat oikeuttaa ihmiset käyttämään kitka- tai nastarenkaita? Eiköhän se ole ihan tasan jokaisen oma asia valita sopiva rengastus omaan käyttöönsä.
Tuon mainitsemasi "kolmion" sisällä on paljon pieniä teitä, joita ei juurikaan hoideta. Pinta ei ole sula eikä sitä ole sim. hiekoitettu pidon lisäämiseksi. Sen hiihtolomareissun lisäksi tehtävät jokaviikkoiset mökkimatkat pistävät miettimään valintoja. Kun 40 km suuntaansa joutuu ajamaan h***tin liukkaita, märkiä ja jäisiä teitä pitkin, on valinta ehdottomasti nastarengas. 18 vuotta olen ajanut nuo reissut kitkoilla ja ajaisin edelleenkin, mutta nyt rupeaa kyllästyttämään. Ilmaston lämpeneminen tms. on vähentänyt pakkaskelejä ja tilalle on tullut liukas, vetinen jääpinta, jolla kitka ei vain toimi. Valitettavasti.
"Ja hiekoitushiekkaahan käytetään vain marginaalisissa tapauksissa. Se mitä ihmiset luulee hiekoitushiekaksi on hiekoitussepeliä eli raekoko on 3-6 tai 3-8mm. Pölyä aiheuttaa se 0-0,063 mm kiviaines jota hiekoitussepelissä on 0%."
Lähtötilanteessa juuri näin. Mutta kun hiekoitussepeli on talven ajan hiertymässä jalkakäytävällä tai kadulla, niin kyllä sitä hienoa kiviainesta murtuu esiin. Asian näkee keväällä, kun jalkakäytäviäkin siivotaan. Se pöly ei ole valikoivasti osannut siirtyä ajoradalta jalkakäytävälle.
"Valtaosa (yli 95%) katupölystä on peräisin nastarenkaista."
Höpö höpö. Missään en ole nähnyt katupölystä valmistettuja nastarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.12.18 - klo:20:45
Kuinka paljon turvallisempi Norja ja Ruotsikin olisi, jos siellä ajettaisiin pelkillä nastarenkailla!
Tai sitten turvallisuus ei olekkaan kiinni nastarenkaista vaan ihan jostain muista asioista.
Lainaus käyttäjältä: jt - 18.12.18 - klo:22:31
Tai sitten turvallisuus ei olekkaan kiinni nastarenkaista vaan ihan jostain muista asioista.
Kovasti eräs henkilö yrittää, niin argumentoida kitkarenkaita...
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:35
Ruotsi vain sattuu sijaitsemaan paljon etelämpänä kuin Suomi. Kannattaa ottaa se paperikartta käteen ja katsoa siitä, missä kohtaa maailmaa Suomi on. Lämpöisellä ja suolatulla Uudellamaalla asuu neljännes suomalaisista, muut joutuvat liikkumaan huomattavasti talvisemmissa olosuhteissa. Ja myös Helsingissä, Espoossa, Turussa tms. asuvilla voi olla tarve liikkua muuallekin Suomeen. Jopa noille alueille, missä tien kunnossapito on lähes viime vuosituhannelle jäänyt käsite.
Tukholman alue ei paljoa poikkea eteläisimmästä ja lounas-Suomesta olosuhteiltaan. Esim. tänään on ollut pakkasta ja pikkuteillä lunta ja isot tiet sulaksi suolattuja.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:35
Vihreä hallusinaatio siitä, että kitkarenkailla olisi turvallista liikkua kaikkialla, on valitettavasti yhä kauempana todellisuudesta. Kitkarenkaat ovat erinomaiset oikeassa talvikelissä, mutta nuo vetiset jääkelit ovat niille myrkkyä. Kun ajoradan pinta on sellainen, että kitkarenkaalle ei ole mitään mihin pureutua, jää tarvittava kitka
Olen elänyt tässä "hallusinaatiossa" ja ajellut n. puolen Suomen alueella (+Ruotsin puolella) mukaanlukien pienempiä maalaisteitä jo kaksi talvea. Ensimmäiset renkaat olivat umpisurkeat KE-kitkat, ja niiden kanssa sattui juuri keskellä talvea pluskelit. Tietenkin kaupunkiympäristöissä kaikki vähänkään isommat tiet ovat sulia jo liikennemäärienkin takia, mutta asuntokadut okt-alueella olivat paksussa tamppaantuneessa lumessa/jäässä, toki hiekoitettuna. Täytyy todeta että silloin erityisesti kiihdytyspito oli surkea, jarrutus nyt jotenkin kuitenkin toimi kun ei kaahaillut. Ja eihän noilla päättyvillä asuntokaduilla kuitenkaan saisi ajaa kovin kovaa, tais rajoituskin olla 30km/h. Nykyisillä Nokia R2 nordic-kitkoilla subjektiivinen tuntuma pidosta on yllättävän hyvä eikä ole ainakaan omilla ajoilla tullut ikävä nastarenkaita, varsinkin kun ajan välillä todella pitkiä matkoja, niin hiljaisuudelle ja ajotuntumalla laittaa jo jonkin verran arvoa.
Toki on erilaisia kuskeja ja erilaisia teitä. Jos ajot koostuvat säännöllisesti vaikkapa metsäautoteille ajelusta keskelle ei-mitään, nasta tarjoaa keskimäärin paremman pidon kun tie on jäässä. Tai vaikkapa hieman epävarmemmalle kuskille joka ajaa vähän talviolosuhteissa voi nasta olla hyvä valinta, sillä nasta tasoittaa kelien eroja rengastyypeistä eniten ja kyllähän nastojen kahinakin kertoo omaa kieltään että nyt loppui pito.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:35
Huono puoli asiassa on tietysti katupöly. Tosin sitä aiheutuu hyvin paljon myös hiekoitushiekasta, jolla enimmäkseen jalkakäytäville levitettynä ei ole juurikaan tekemistä nastarenkaiden kanssa. Muuta kuin että päästäänhän siitä rääkymään mediassa.
Viime keväällä ajelin Tampereen ohi moottoritietä pitkin, lumesta/jäästä ei tietoakaan (taitaa itseasiassa olla harvassa koko talvena ne päivät jolloin kyseisellä tiellä olisi lunta/jäätä ollut). Ilma oli harmaana pölystä, siis siitä pölystä jota pääasiassa nastarenkaat jauhavat nastoillaan paljaalta asfalttipinnalta. Ei siitä pääse yli eikä ympäri että nastojen aiheuttama pölyongelma on merkittävä.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:35
Ylettömän suolaamisen huono puoli on ympäristön pilaantuminen. Suola on ympäristömyrkky, joka ei haihdu luonnosta vaan painuu aina vain syvemmälle maaperään tai liukenee pohjavesiin. Tulevat polvet eivät tule meitä suolan käytöstä kiittämään.
Teitä ei suolata siksi että hlö-autot voisivat siellä ajella kitkoilla. Talvihoidonpitoa tarvitaan niin nasta-kuin kitkarenkailla ajavien ja myös raskaan liikenteen takia. Kaikkien rengastyyppien pito suorastaan romahtaa pelkällä jääpinnalla, myös nastojen, verrattuna sulaan pintaan. Hlö-kohtaisesti välillä tulee mieleen josko vähempi riittäisi, mutta täytyy todeta etten ole teidenhoidon asiantuntija, niin jätän suolausmäärien speksaamisen edelleen niille jotka siitä enemmän ymmärtävät ja sitä työkseen tekevät.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:35
Edelleen turvallista Joulun liikennettä kaikille!
Samat sanat, ja kaikille rengastyypeille ;)
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:57
Kun 40 km suuntaansa joutuu ajamaan h***tin liukkaita, märkiä ja jäisiä teitä pitkin, on valinta ehdottomasti nastarengas. 18 vuotta olen ajanut nuo reissut kitkoilla ja ajaisin edelleenkin, mutta nyt rupeaa kyllästyttämään.
Minä olen ajanut 20 vuotta mökkimatkat kitkoilla ja tulen ajamaan edelleenkin. Minulla on kyllä aikaa käyttää 12 min normaalin 10 min sijaan vetisen jäisellä mökkitiellä.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:21:57
Mistäs Jultsku olet saanut luvat oikeuttaa ihmiset käyttämään kitka- tai nastarenkaita?
Rengastestien tuloksista ja Forecan säätiedoista. Märällä ja kuivalla paljaalla asfaltilla KE-kitka on ylivoimaisesti paras ja turvallisin rengas, sellaiset pitäisi määrätä pakollisiksi jokaiselle ajoneuvolle joka rekisteröity tuon kolmion sisäpuolelle.
Lainaa
Eiköhän se ole ihan tasan jokaisen oma asia valita sopiva rengastus omaan käyttöönsä.
Ei ole, valtiovallan pitää tässä(kin) asiassa säädellä ja holhota alamaisiaan jotta eivät tee typeriä temppuja omatuntonsa mukaan, aivan kuten alkoholin myymisen keskittämisenkin kanssa.
"Ei ole, valtiovallan pitää tässä(kin) asiassa säädellä ja holhota alamaisiaan jotta eivät tee typeriä temppuja omatuntonsa mukaan, aivan kuten alkoholin myymisen keskittämisenkin kanssa."
Hmm, noin keskusjohtoisen yhteiskuntajärjestelmän kannattajan sinulla ei varmaan ole myöskään mitään sitä vastaan, että valtiovalta kieltää samassa vanhojen, saastuttavien diesel-henkilöautojen käytön? Ne kun tuottavat liikenteessä ollessaan ihmisille vaarallisia typen oksideja aivan ympäri vuoden.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:20:20
Kaikki nykyiset talvirenkaat ovat rakenteeltaan kitkarenkaita. Joissakin on vielä nastat lisäämässä pitoa, ja hyvä niin.
Kitkarenkaalla pärjää hyvin kaikissa muissa olosuhteissa, paitsi sileällä, kostealla jäällä. Ja sellaisen jään määrä listääntyy sitä mukaa, kun teitä suolataan. Suola kun ottaa aikansa toimiakseen; se ei sulata jäätä välittömästi. Pakkaskelillä suolalla taas saadaan aikaan normaalia paljon liukkaammat ja vaarallisemmat ajo-olosuhteet. Kun tien pinta olisi normaalisti kuiva ja nastojen vaikutuksesta karkea, on se nyt nykyisellä toimintamallilla märkä ja erittäin liukas. Suolatulla, loskaisella tiellä eivät autojen ajonohjausjärjestelmät, lukkiutumattomat jarrut tms. toimi ollenkaan niin kuin on tarkoitettu, vaan ajaminen on sattuman kauppaa.
Tämän huomaa esim. liikenneympyröissä joihin laitetaan suolaa ja jossain vaiheessa pakastuessa ovat kuin luistinratoja verrattuna muuhun, suolaamattomaan tiehen.
Samoin suolan aiheuttama loska on ajoittain paha ongelma. Tästä esimerkkinä Kouvolan tiellä hiljattain sattunut, kahden henkilön kuolemaan johtanut onnettomuus. Auto lähti heittelehtimään loskaisella tiellä ja törmäsi rekan keulaan. Ilman lämpötila oli -2 astetta. Tuossa lämpötilassa ei pitäisi olla loskaa ilman suolaa.
Mutta kaikella on kääntöpuolensa.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 18.12.18 - klo:18:26
Mitä nämä muutamat alueet ovat?
Nastoja käytetään lähinnä Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 18.12.18 - klo:19:10
No nyt saatiin Kankkusen reinkarnaatio mukaan keskusteluun. Ajoneuvon moottorinohjaintakin on ilmeisesti käpistelty sillä normaalisti kaasupolkimen toiminta estetään kun jarrua painetaan samalla ja kaasun toiminnallisuus palautuu vasta kun poljin on käynyt ylhäällä eli nollakohdassa. Tuolla rallimanööverillä ei siis foorumikeulimisen lisäksi ole minkään valtakunnan tarvetta tai edes apua normaalissa ajotilanteessa, päinvastoin, vain haittaa.
edit. tai no, olettaen toki että alla on jokin tältä vuosituhannelta oleva sähkökaasullinen auto, tuo ei toki koske niitä Kankkusen käyttämiä vaijerivehkeitä.
VAG- vehkeissä polttoaineen syöttö valitettavasti katkeaa. Sinänsä ei kiinnosta kenenkään mielipide asiasta mutta esmes liukkaassa rampissa vakautan mieluummin auton kuin pusken aliohjaten. Tämä tulee esille juuri kitkoilla tietyllä kelillä. Joka tapauksessa lähes miljoona ajettua kilometriä on edetty.
Ja KE- kitkoja en omalla ajoprofiililla alle laittaisi näillä talvikeleillä jos turvallisuutta arvostetaan. Se on päivän selvä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.12.18 - klo:20:54
Sanoppa muuta. Suomalaiset kuskit eivät selviydy ilman nastoja edes rampeista...
Jos näin on, niin Suomessa nastat saatava kaikille pakollisiksi.. tai ainakin suomalaisille kuskeille :)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h
Suomi on ollut perinteisesti 10...15 vuotta Ruotsia jälkessä liikenneasioissa.
Jopa enemmän.. Ruotsissa poistettiin autovero 22 vuotta sitten.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 19.12.18 - klo:10:40
VAG- vehkeissä polttoaineen syöttö valitettavasti katkeaa. Sinänsä ei kiinnosta kenenkään mielipide asiasta mutta esmes liukkaassa rampissa vakautan mieluummin auton kuin pusken aliohjaten. Tämä tulee esille juuri kitkoilla tietyllä kelillä. Joka tapauksessa lähes miljoona ajettua kilometriä on edetty.
Ja KE- kitkoja en omalla ajoprofiililla alle laittaisi näillä talvikeleillä jos turvallisuutta arvostetaan. Se on päivän selvä.
Ei kai mikään laki pakota siellä rampissa niin kovaa ajamaan, että alkaa puskemaan.
Tuo tapasi on ilmeisesti vain kyydissä olijoille ilmoitus kuinka kova kuski olet.
Juurikin näin. Ei nastoillakaan näytä kukaan ajavan max. sallittua nopeutta liukkaassa kiertoliittymässä, yksinkertaisesti siitä syystä, ettei pito riitä siihen. Kyllä rengastyypistä riippumatta täytyy mennä olosuhteiden mukaan, ja tuo joissakin olosuhteilla nastoilla voitettu ajansäästö on niin mitätön että sen negatiivisiin vaikutuksiin suhteutettuna ne ovat järjettömät, ainakin tässä mittakaavassa missä suomessa nyt ollaan. Lisäksi tuo ajanmenekki olisi kyllä otettavissa helposti kiinni järkeistämällä liikennettä muilta osin. Voi myös epäillä saavutettaisiinko ajansäästö takaisin pelkästään siitä syystä, että nastoja vähentämällä tietöiden määrä vähenisi. Kannattas pikkuhiljaa lopettaa tuo älytön teiden pintojen uusinta ja rahan haaskaus kun nastoilla pilataan ne kuitenkin muutamassa vuodessa tällä politiikalla. 13 vuotta pitäisi olla päälysteiden uusinnan kierto ja se todellakaan toteudu tällä menolla, tai jos toteutuu niin tiestömme on todella heikossa kunnossa ja siinä tilanteessahan me olemme kokonaisuudessa. Tämä on sikäli ironista että parhaat tiet ovat siellä missä räikeimmin nastojen turha käyttö on korostunut ehkä eniten. Tämä tietysti johtuu siitä syystä että näillä tiestöillä pintojen päälystys väli on todella lyhyt.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 19.12.18 - klo:10:40
VAG- vehkeissä polttoaineen syöttö valitettavasti katkeaa. Sinänsä ei kiinnosta kenenkään mielipide asiasta mutta esmes liukkaassa rampissa vakautan mieluummin auton kuin pusken aliohjaten. Tämä tulee esille juuri kitkoilla tietyllä kelillä. Joka tapauksessa lähes miljoona ajettua kilometriä on edetty.
Ja KE- kitkoja en omalla ajoprofiililla alle laittaisi näillä talvikeleillä jos turvallisuutta arvostetaan. Se on päivän selvä.
Juu, itsekin arvostan turvallisuuden ykkössijalle ja sen vuoksi ei ole noiden kuuluisien KE-luistimien takia tarvinnut kertaakaan turvautua rallimanöövereihin normaalin liikenteen seassa. Kukin tyylillään, niin kauan kuin se lakien puolesta on sallittua.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 19.12.18 - klo:09:15
"Ei ole, valtiovallan pitää tässä(kin) asiassa säädellä ja holhota alamaisiaan jotta eivät tee typeriä temppuja omatuntonsa mukaan, aivan kuten alkoholin myymisen keskittämisenkin kanssa."
Hmm, noin keskusjohtoisen yhteiskuntajärjestelmän kannattajan sinulla ei varmaan ole myöskään mitään sitä vastaan, että valtiovalta kieltää samassa vanhojen, saastuttavien diesel-henkilöautojen käytön? Ne kun tuottavat liikenteessä ollessaan ihmisille vaarallisia typen oksideja aivan ympäri vuoden.
Kyllä, olen valmis tällaiseen sopuratkaisuun. Seuraavaksi autoksi olenkin jo pitkään suunnitellut yli 3500kg kokonaismassan omaavaa, karkeasti samanikäistä ja nelivetoista dieselajoneuvoa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.12.18 - klo:13:11
Juu, itsekin arvostan turvallisuuden ykkössijalle ja sen vuoksi ei ole noiden kuuluisien KE-luistimien takia tarvinnut kertaakaan turvautua rallimanöövereihin normaalin liikenteen seassa. Kukin tyylillään, niin kauan kuin se lakien puolesta on sallittua.
Kyllä tuo oma turvallisuuskäsite renkaiden osalta pohjautuu hyvin pitkälle näihin faktoihin.
(https://i.ibb.co/Jq0F0sL/Renkaat.png) (https://ibb.co/BGdKdCD)
Mitä tulee erilaisiin "manöövereihin", niin niitä tosiaan liikenteessä näkee mitä erilaisimpia. Kuten esimerkiksi "imussa" ajaminen liukkaalla kelillä. Vaikka nykyään autossa on erilaisia ajoavustimia niin auton ajettavuuden ja käyttäytymisen ymmärtämisestä ei ainakaan ole haittaa. Ennen oli toisin eli jos et pystynyt paikkaamaan tilannetta "hanskalla" niin lepikko kutsui. Kaksi kertaa on tullut vältettyä nokkakolari väistämällä ojaan/pientareelle kun joku sankari on tullut päin näköä.
Jostain merkillisestä syystä niitä onnettomuuksia vaan sattuu.
Sitä testeissä käytettävää sileää luistinratajäätä taitaa sitten mystisesti kehittyä jatkuvasti vain tiettyjen foorumilla kirjoittelevien henkilöiden autojen eteen ja sulaa pikimmiten heti pois, ehkäpä tällöin heille annettakoon poikkeuslupa käyttää arktisiin olosuhteisiin suunniteltuja renkaita. Nyt mobiilikäyttäjänä ei ole juuri käsillä antaa liitteenä kaaviota noiden kolmen rengastyypin vesiliirto- sekä kuivan kelin ominaisuuksista, eli niistä joilla se valtaosa kilometreistä tullaan suorittamaan, tai pitäisikö sanoa ”selviämään”
Lainaus käyttäjältä: V60 - 19.12.18 - klo:14:13
Kyllä tuo oma turvallisuuskäsite renkaiden osalta pohjautuu hyvin pitkälle näihin faktoihin.
(https://i.ibb.co/Jq0F0sL/Renkaat.png) (https://ibb.co/BGdKdCD)
Mitä tulee erilaisiin "manöövereihin", niin niitä tosiaan liikenteessä näkee mitä erilaisimpia. Kuten esimerkiksi "imussa" ajaminen liukkaalla kelillä. Vaikka nykyään autossa on erilaisia ajoavustimia niin auton ajettavuuden ja käyttäytymisen ymmärtämisestä ei ainakaan ole haittaa. Ennen oli toisin eli jos et pystynyt paikkaamaan tilannetta "hanskalla" niin lepikko kutsui. Kaksi kertaa on tullut vältettyä nokkakolari väistämällä ojaan/pientareelle kun joku sankari on tullut päin näköä.
Jostain merkillisestä syystä niitä onnettomuuksia vaan sattuu.
Taitaapa juuri tällä hetkellä olla talvi tieliikenteessäkin - toisin sanoen: tilanne päällä. Nyt innokkaimmat "asiantuntijat" pääsevät tekemään diagnooseja, kokeita ja tilastotieteellisiä kirjauksia - mikäli tilanne sallii. ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.12.18 - klo:15:12
Sitä testeissä käytettävää sileää luistinratajäätä taitaa sitten mystisesti kehittyä jatkuvasti vain tiettyjen foorumilla kirjoittelevien henkilöiden autojen eteen ja sulaa pikimmiten heti pois, ehkäpä tällöin heille annettakoon poikkeuslupa käyttää arktisiin olosuhteisiin suunniteltuja renkaita. Nyt mobiilikäyttäjänä ei ole juuri käsillä antaa liitteenä kaaviota noiden kolmen rengastyypin vesiliirto- sekä kuivan kelin ominaisuuksista, eli niistä joilla se valtaosa kilometreistä tullaan suorittamaan, tai pitäisikö sanoa ”selviämään”
Voitaneen silti sanoa, että jarrutusmatka ei missään olosuhteissa nastarenkaalla ole yli 43m tuosta kaavion nopeudesta 50 km/h. Eli huonoinkin nastarengas pysähtyy kuivalla nopeammin kuin kitkarengas jäällä. Siitähän tässä on väännetty. Eli nastarenkaalla saadaan tasaisemmat olosuhteet.
Nytkin on kyllä sellainen keli, että kaupungilla tiet näyttää sulilta, mutta ovat silti liukkaita. Liikennevaloissa on helppo bongata etuvetoiset autot, joissa on kitkat alla. Siinä missä takavetoinen auto lähtee nastoilla eleettömästi, kuuluu siitä viereisestä Auriksesta suhinaa ja pärinää & etupää soutaa sivusuunnassa, mutta eteneminen on vähän niin ja näin. Ja kuten tuossa aikaisemmin oli puhetta, kamalampaa yhdistelmää ei ole kuin etuvetoinen auto kitkarenkailla. Se puskee kävelynopeuksissakin...
Minä huomasin, että paikoitellen oli liukasta, kun viereisellä kaistalla oli nastarenkain varustettu auto, joka sutiessaan piti kovaa ääntä. Continentalin kitkoilla ei sutinut missään, tosin ajoin ihan yhtä varovasti kuin muutkin pidon rajoja hakematta.
Tänään pääkaupunkiseudulla nautinnollinen ajopeli sivuteillä. Vihdoin talvi. Toki päätiet sulina ja suolattuna. Hyvä niin, koska muuten rekkaliikenne olisi pahoissa vaikeuksissa.
Nuuksiosta ja Tuomarilasta löytyy seudun jyrkimpiä mäkiä. Osa oli jopa vähän jäässä. Uskomattoman hyvä pito sissänajetuissa Nokian R3:ssa. Ei mitään ongelmia lähteä paikaltaan ylös mäistä / pysäyttää näissä. Olen tähän talveen asti ollut uppiniskainen nastojen puolestapuhuja. Tämä talvi on aukaissut silmät.
Ei nämä pikkumäet ole lähelläkään Norjan Lillehammerin maastoja, mutta kyllä nykykitka vakuuttaa. Keväämmällä tulee taasen pitkä reissu Norjaan. Ei mitään ongelmaa lähteä kitkoilla. Odotan innolla. En renkaiden, vaan maisemien, ystävällisten ihmisten ja luonnon vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 19.12.18 - klo:15:29Eli nastarenkaalla saadaan tasaisemmat olosuhteet.
Ymmärrän kyllä hyvin miten suomalaiseen ajattelumalliin sopii tuollainen "kurjuutta kaikille, tasaisesti paska" -tyyppinen ajattelumalli. Tuo on kuitenkin hyvin paljon ristiriidassa "jokainen metri merkitsee" -ajattelumallin kanssa jota Helsinkikin on lähtenyt raivolla toteuttamaan alentamalla ajonopeuksia, ja jota KE-kitkat tarjoavat etelän vesikeleillä ylivomaisesti suurimman osan ajasta talvirengaskauden aikana, etenkin kaupunkien keskustoissa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.12.18 - klo:19:24
Ymmärrän kyllä hyvin miten suomalaiseen ajattelumalliin sopii tuollainen "kurjuutta kaikille, tasaisesti paska" -tyyppinen ajattelumalli. Tuo on kuitenkin hyvin paljon ristiriidassa "jokainen metri merkitsee" -ajattelumallin kanssa jota Helsinkikin on lähtenyt raivolla toteuttamaan alentamalla ajonopeuksia, ja jota KE-kitkat tarjoavat etelän vesikeleillä ylivomaisesti suurimman osan ajasta talvirengaskauden aikana, etenkin kaupunkien keskustoissa.
Eipä tule kaupunkien keskustoissa pyörittyä.
Meidän F11:ssa oli toissatalvena Pirelli Sottozero KE-kitkat alla koko talven. Kertaakaan ei oltu jumissa missään, kolareita ajettu tai yhtään mäkeä jäänyt ajamatta. Kyllähän niillä pärjäsi, kuten sanonta kuuluu. Itseä kävi joskus jopa lapsettamaan, kun kunnon pidolla nelivetoräppääminen tuppaa jäämään vähälle, koska vauhti kasvaa äkkiä sakoille. KE-kitkoilla oli mukavampaa pienessäkin nopeudessa saada auto hauskoihin luisuihin. Jarrutusmatkat oli se, joka sai vaihtamaan taas nastoihin. Toki kys. renkaat tuli auton mukana, eli en semmoisia kyllä olisi vapaaehtoisesti autooni valinnut.
En ole vieläkään hiffannut, miksi KE-kitkat olis parempi vaihtoehto kuin pohjoismaiset kitkat??? Vai tarviiko tätä Pandoran lipasta enää avata?
Itsellä ei ole koskaan tullut tilannetta, että kuivalla asfaltilla nastarenkaiden pito ei olisi riittänyt. En ymmärrä, että samat heput, jotka puhuu ennakoivan ajon tarpeellisuudesta kitkoja käytettäessä, vetävät kuivan kelin pitokortin esiin... Liukkauden takiahan niitä talvirenkaita tarvitaan.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 19.12.18 - klo:19:43
En ole vieläkään hiffannut, miksi KE-kitkat olis parempi vaihtoehto kuin pohjoismaiset kitkat??? Vai tarviiko tätä Pandoran lipasta enää avata?
Siksi koska skandikitkat on suunniteltu ja tehty koville pakkasille; ne ovat ylipehmeän kumiseoksensa ansiosta surkeat kuivalla asfaltilla ja jopa hengenvaaralliset (Nokian Hakka R2) kovalla vesisateella.
Lainaa
Itsellä ei ole koskaan tullut tilannetta, että kuivalla asfaltilla nastarenkaiden pito ei olisi riittänyt. En ymmärrä, että samat heput, jotka puhuu ennakoivan ajon tarpeellisuudesta kitkoja käytettäessä, vetävät kuivan kelin pitokortin esiin... Liukkauden takiahan niitä talvirenkaita tarvitaan.
Mulla ei myöskään ole koskaan tullut tilannetta että lumella tai jäällä ei KE-kitkojen pito olisi riittänyt, järkeä tottakai pitää käyttää ajon aikana niinä muutamana päivänä vuodesta kun etelässä on kunnon talviset kelit. En myöskään ymmärrä, että samat heput, jotka puhuu MAKSIMAALISEN J,,,,PIDON T,,RKEYDEST,, eivät tunnu katsovan ulos keittiönsä ikkunoista milloinkaan, sitä jäätä kun harvemmin on meillä etelän asukeilla kunnallisten luistinkaukaloiden ulkopuolella. Vallitsevien olosuhteiden mukaanhan niitä talvirenkaita valitaan ja hankitaan.
Joku väitti ettei ole liukasta? Kyseinen R3 kitkoilla ajava herra sentään pystyi myöntämään, että oli liukasta ja onneksi ei sattunut muksulle eikä peltiä mennyt ruttuun!
https://www.youtube.com/watch?time_continue=14&v=A9PstXPKosI (https://www.youtube.com/watch?time_continue=14&v=A9PstXPKosI)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.12.18 - klo:21:02
Mulla ei myöskään ole koskaan tullut tilannetta että lumella tai jäällä ei KE-kitkojen pito olisi riittänyt, järkeä tottakai pitää käyttää ajon aikana niinä muutamana päivänä vuodesta kun etelässä on kunnon talviset kelit. En myöskään ymmärrä, että samat heput, jotka puhuu MAKSIMAALISEN J,,,,PIDON T,,RKEYDEST,, eivät tunnu katsovan ulos keittiönsä ikkunoista milloinkaan, sitä jäätä kun harvemmin on meillä etelän asukeilla kunnallisten luistinkaukaloiden ulkopuolella. Vallitsevien olosuhteiden mukaanhan niitä talvirenkaita valitaan ja hankitaan.
Trollaatko tarkoituksella, koska et käsittääkseni edes tällä hetkellä asu Suomessa ja et tällä hetkellä katso keittiön ikkunasta ja huomaa, että jossain päin Suomea on täysi talvi?
Kyllä tänään myös keski-suomessa on ollut liukasta ja nelivedollakin on saanut vetää kylkimyyryä kitkoilla sekä nastoilla.
Joo kyllä on hyvin pärjätty kitkoilla ainakin koko viime talven eikä tullut mitään yllätyksiä ajaessa. Vähän saa ennakoida aina välillä noilla kitkoilla. Mukavan hiljaiset varsinkin lumella. Ei kyllä oo enää paluuta nastoihin.
Ennakoida pitää nastoillakin. Tyypilliset pysähtymismatkat talvella 3-6 kertaiset verrattuna kesään ja jopa kesälläkin pitää välillä ennakoida.
Erot talvirengastyyppien välillä marginaaliset. Todelliset erot tulevat kuskin asenteesta, auton kunnosta ja renkaiden kunnosta.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 19.12.18 - klo:14:13
(https://i.ibb.co/Jq0F0sL/Renkaat.png) (https://ibb.co/BGdKdCD)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.12.18 - klo:21:20
Erot talvirengastyyppien välillä marginaaliset. Todelliset erot tulevat kuskin asenteesta, auton kunnosta ja renkaiden kunnosta.
Onko? Paljonkos on vauhtia -1 asteen pakkasessa huonoimman ja parhaimman renkaan kohdalla, kun paras on pysähtynyt?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.18 - klo:21:05
Trollaatko tarkoituksella, koska et käsittääkseni edes tällä hetkellä asu Suomessa ja et tällä hetkellä katso keittiön ikkunasta ja huomaa, että jossain päin Suomea on täysi talvi?
Kyllä tänään myös keski-suomessa on ollut liukasta ja nelivedollakin on saanut vetää kylkimyyryä kitkoilla sekä nastoilla.
En toki. Käsittääkseni Jyväskylän seutu ei osu tuon edellämainitun pyhän kolminaisuuden sisään joten voinet jäävätä itsesi tästä väännöstä. Sijainti tällä hetkellä on tosiaan 1500 kilometriä Helsingistä etelään, mutta viimeiset pari kolmion vuosikymmentä mitä muistan ovat olleet aika synkkiä ja vetisiä talviltaan, toki joitakin iloisia poikkeuksiakin mahtuu mukaan. Mielelläni minäkin olisin ajellut etelässä 25 asteen pakkasissa ja auringonpaisteessa joka talvi, mutta nastoilla vuosikymmenen verran mustia ja paljaita teitä rapisteltuani aloin miettimään että mikähän helvetin järki tässäkin on. Koin valaistumisen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.18 - klo:22:15
Onko? Paljonkos on vauhtia -1 asteen pakkasessa huonoimman ja parhaimman renkaan kohdalla, kun paras on pysähtynyt?
Turha tuota Nokian renkaiden kuvaa esitellä. On jo monessa paikassa todettu, että rengasvalmistajien speksaama jäätesti ei vastaa todellisuutta. Toinen testi on kulumistesti. Nastarenkaat optimoidaan noihin testeihin. Jo vähän käytettynä ja todellisella tienpinnalla tilanne toinen.
Nokian renkaat lobbaa todella rajusti nastarenkaiden puolesta. Pohjoismaat on satojen miljoonien käytännössä suojattu sisämarkkina 5 pelurille.
Nokian renkaiden etu on mahdollisimman suuri nastarenkaiden käyttö. Kaikki lobbaus ja testimenetelmät optimoidaan tukemaan tätä. Ei ole kauon kun heidän mukaansa nasta ei aiheuta ongelmia ilmaan... Rengasteollisuuden nastarenkaita tukevien teatimenetelmien uskottavuus on osaltaan samalla tasolla kuin tupakkateollisuuden syöpätestien. Tavoite on myydä ja tehdä businestä.
Nokian renkaat ja muut valmistajat ovat koijanneett myös muissa asioissa. Jopa niissä testeissä toimittamalla testevä varten omat erät.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 19.12.18 - klo:19:43
En ole vieläkään hiffannut, miksi KE-kitkat olis parempi vaihtoehto kuin pohjoismaiset kitkat??? Vai tarviiko tätä Pandoran lipasta enää avata?
Itsellä ei ole koskaan tullut tilannetta, että kuivalla asfaltilla nastarenkaiden pito ei olisi riittänyt. En ymmärrä, että samat heput, jotka puhuu ennakoivan ajon tarpeellisuudesta kitkoja käytettäessä, vetävät kuivan kelin pitokortin esiin... Liukkauden takiahan niitä talvirenkaita tarvitaan.
KE-kitka on parempi nordickitkaa ja nastarengasta sulan kelin ominaisuuksissa. Sen sijaan se on huonoin lumella ja jäällä, nimenomaan siis talviominaisuuksissa.
Lumella nordickitka ja nasta ovat aika tasoissa tai kitka parempi, jäällä ja nimenomaan lauhalla kelillä nasta on parempi kuin kitka keskimäärin, taasen kun pakkasta tulee lisää kitkan pito paranee ja tarpeeksi kylmällä pito voi olla jopa parempi kuin nastalla.
Nasta on keskimäärin marginaalisesti parempi (ero n. alle 2%) märällä pinnalla kuin nordic-kitka. Kuivalla pinnalla taasen nordickitka on jarrutusominaisuuksissa parempi kuin nasta (lähde: Teknisk Värld testi tältä syksyä, jarrutusominaisuudet kuivalla tiellä: nastat k-arvo 5,7pistettä, nordic kitkat kaikki 7 pistettä).
Henkilökohtaisesti sulalla tiellä pidon kanssa ei ole ollut haasteita, onhan sula pinta, oli se sitten märkä tai kuiva, moninkertaisesti pitävämpi kuin lumi tai jääpinta. Siksi valitsin nordic-kitkat, nastoilla tuli jurrutettua niin monta vuotta että se riitti ja KE-kitkan tarjoamalle lisäpidolle sulalla pinnalla (kuiva/märkä) ei ole tarvetta kun pito on jo valmiiksi riittävä ainakin tavanomaisella rengaskoolla ja Suomen/Ruotsin sallituilla ajonopeuksilla.
Sen sijaan jos ajelet ylikokoisilla ja leveillä renkailla esim. Saksan autobahneilla talla pohjassa vesisateessa, niin tottakai KE-kitkat ovat sopivin valinta, sillä ne on optimoitu kyseisiin olosuhteisiin, nordic-kitkojen nopeusluokatkin ovat keskimäärin alhaisemmat kuin KE-kitkojen.
Jos konkretisoi KE-kitkan ja nordickitkan eroja niin ohessa muutamia poimintoja yhden lehden testistä:
Kuiva keli, jarrutus 0-100km/h: n.50m. KE-kitka on 3m parempi kuin
huonoin nordic-kitka.
Märkä keli, jarrutus 0-100km/h: KE-kitka n.50m. Nordic kitka n.60m.
Jää -4C, jarrutus 25-5km/h: Nordic kitka n. 11,5m. KE-kitka n. 15,5m. (KE-kitkan jarrutus n. 35% pidempi)
Jää -4C, kiihdytys 5-25km/h: Nordic kitka n. 5,4m. KE-kitka n. 10m. (KE-kitkan kiihdytys n.85% pidempi).
Ja sitten vain valitsemaan. Onko n.10m (20%) lyhyempi jarrutusmatka 0-100km/h märällä tiellä ja pari metriä lyhyempi jarrutusmatka kuivalla tiellä tärkeämpi jos penaltynä tulee 35% pidempi jarrutus jäällä ja 85% huonompi kiihdytyspito jäällä?
Eli jos ajelet etelässä jossa tie usein sula ja sulalla tiellä meinaa olla pidon kanssa ongelmia, valitse KE-kitka. Jos taas pidät tärkeämpänä talviominaisuuksia ja pysyt tiellä sulalla kelillä, valitse nordic-kitka.
PS. entäs jos otan sitten vaikkapa halpisnastan? Edellä viitatussa testissä halpis-kiina nastarengas oli jääjarrutuksessa koko testin jumbo, jopa halpis nordickitka oli *jäällä* parempi. Joten ei pelkästään rengastyyppi mutta myös valmistajalla ja renkaan mallilla on väliä, puhumattakaan siitä mitä renkaalle tapahtuu kun sitä on käytetty vuosi pari.
PS2. kannattaa huomioida että jäätestit tehdään käytännön syistä hyvin pienillä nopeuksilla. Jarrutusmatka maantienopeuksista on merkittävästi pidempi kuin sulalla kelillä, sillä liike-energia lisääntyy 2-potenssiin, ei lineaarisesti nopeuden noustessa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 19.12.18 - klo:23:34
Henkilökohtaisesti sulalla tiellä pidon kanssa ei ole ollut haasteita, onhan sula pinta, oli se sitten märkä tai kuiva, moninkertaisesti pitävämpi kuin lumi tai jääpinta. Siksi valitsin nordic-kitkat, nastoilla tuli jurrutettua niin monta vuotta että se riitti ja KE-kitkan tarjoamalle lisäpidolle sulalla pinnalla (kuiva/märkä) ei ole tarvetta kun pito on jo valmiiksi riittävä ainakin tavanomaisella rengaskoolla ja Suomen/Ruotsin sallituilla ajonopeuksilla.
Sen sijaan jos ajelet ylikokoisilla ja leveillä renkailla esim. Saksan autobahneilla talla pohjassa vesisateessa, niin tottakai KE-kitkat ovat sopivin valinta, sillä ne on optimoitu kyseisiin olosuhteisiin, nordic-kitkojen nopeusluokatkin ovat keskimäärin alhaisemmat kuin KE-kitkojen.
Juuri näin. KE-kitkat on parhaat talvirenkaat märällä ja kuivalla, mutta niillä keleillä pito riittää nordic-kitkoillakin. Suurimmat riskit pidon menettämisestä tulevat lumella ja jäällä, joilla nordic-kitka on parempi kuin KE-kitka. Voi toki väittää, että tällä logiikalla pitäisi valita nastat, mutta nordic-kitkat riittävät käytännössä. Omat renkaat ovat toki nykyään harvinaistuvat 195/65, mikä voi vaikuttaa testeihin verrattuna.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:22:09
"Valtaosa (yli 95%) katupölystä on peräisin nastarenkaista."
Höpö höpö. Missään en ole nähnyt katupölystä valmistettuja nastarenkaita.
Korjataan nyt niin että idioottikin ymmärtää..
Valtaosa (yli 95%) katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta asfaltista.
Lainaus käyttäjältä: Mr47 - 18.12.18 - klo:22:09
"Ja hiekoitushiekkaahan käytetään vain marginaalisissa tapauksissa. Se mitä ihmiset luulee hiekoitushiekaksi on hiekoitussepeliä eli raekoko on 3-6 tai 3-8mm. Pölyä aiheuttaa se 0-0,063 mm kiviaines jota hiekoitussepelissä on 0%."
Lähtötilanteessa juuri näin. Mutta kun hiekoitussepeli on talven ajan hiertymässä jalkakäytävällä tai kadulla, niin kyllä sitä hienoa kiviainesta murtuu esiin. Asian näkee keväällä, kun jalkakäytäviäkin siivotaan. Se pöly ei ole valikoivasti osannut siirtyä ajoradalta jalkakäytävälle.
Meinaatko ihan oikeasti, että ihmisen paino ja kuminen kengänpohja hieroo muutamassa viikossa sitä sepeliä niin paljon että se on loppupeleissä ihan pelkkää pölyä? Kiviainestuotannon ammattilaisena voin kertoa, että sitä kiveä hierotaan ja puristetaan 1500kW voimalla useita kierroksia
kovametallin ja mangaanin avulla jotta se saataisiin kyseiseen raekokoon ja siitä raekoosta se ei enää kengänpohjassa pienene. FAKTA, ei mielipide.
Ja kyllä jalkakäytävät pölyää keväällä ihan sen takia kun ajotieltä nastarenkailla hiottu pöly kulkeutuu lumenaurauksen mukana jalkakäytävän reunalle. Paikoissa joissa pyörätie ei ole ajotiessä kiinni, eli lumen mukana ei kulkeudu mitään pyörätielle, ei myöskään ole pölyongelmaa keväällä.
Moottoriteillä ei hiekoitussepeliä (tai hiekkaa) suomessa käytetä niin miksi moottoriteiden reunustat on pahimpia pölyäjiä keväisin? No oiskohan vaikka nastarenkaiden irroittama pöly joka kulkeutuu aurauksen mukana asfaltin reunalle.
Ihan loogisia ja normaalilla järjellä selviäviä asioita mutta toisille tuntuu silti olevan vähän liian vaikeata.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.12.18 - klo:22:44
Turha tuota Nokian renkaiden kuvaa esitellä. On jo monessa paikassa todettu, että rengasvalmistajien speksaama jäätesti ei vastaa todellisuutta. Toinen testi on kulumistesti. Nastarenkaat optimoidaan noihin testeihin. Jo vähän käytettynä ja todellisella tienpinnalla tilanne toinen.
Nokian renkaat lobbaa todella rajusti nastarenkaiden puolesta. Pohjoismaat on satojen miljoonien käytännössä suojattu sisämarkkina 5 pelurille.
Nokian renkaiden etu on mahdollisimman suuri nastarenkaiden käyttö. Kaikki lobbaus ja testimenetelmät optimoidaan tukemaan tätä. Ei ole kauon kun heidän mukaansa nasta ei aiheuta ongelmia ilmaan... Rengasteollisuuden nastarenkaita tukevien teatimenetelmien uskottavuus on osaltaan samalla tasolla kuin tupakkateollisuuden syöpätestien. Tavoite on myydä ja tehdä businestä.
Nokian renkaat ja muut valmistajat ovat koijanneett myös muissa asioissa. Jopa niissä testeissä toimittamalla testevä varten omat erät.
Dissaat faktan omalla mutulla, kun tuntuu siltä. Sen jälkeen heittelet taas prosentteja ilman lähdettä ;D ;D ;D.
Lainaus käyttäjältä: PP - 19.12.18 - klo:23:45
Juuri näin. KE-kitkat on parhaat talvirenkaat märällä ja kuivalla, mutta niillä keleillä pito riittää nordic-kitkoillakin. Suurimmat riskit pidon menettämisestä tulevat lumella ja jäällä, joilla nordic-kitka on parempi kuin KE-kitka. Voi toki väittää, että tällä logiikalla pitäisi valita nastat, mutta nordic-kitkat riittävät käytännössä. Omat renkaat ovat toki nykyään harvinaistuvat 195/65, mikä voi vaikuttaa testeihin verrattuna.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005941253.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005941253.html)
Tunnistaako kukaan, kummat kitkat mahtoi olla tässä alla? Rengas näkyy jutun kuvassa.
Nää on kyllä kertakaikkiaan huvittavia nää nastapellejen uskomukset , vaikkapa tästä katupölystä...mutta aivan samanlaisia typeryyksiä aikoinaan väittivät teiden kulumisesta ym. nastojen aiheuttamista tuhoista, joku muuhan syyksi piti keksiä kuin totuus. Jotenkin on näistä nastapelleistä alkanut velivenäinen tulla mieleen. ;D
Ei ole kyllä itsellä tuon näköisiä renkaita koskaan ollut:
T: Lennox Lewis round 8 TKO.
Lainaus käyttäjältä: Mike Tyson - 20.12.18 - klo:08:50
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005941253.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005941253.html)
Tunnistaako kukaan, kummat kitkat mahtoi olla tässä alla? Rengas näkyy jutun kuvassa.
Näyttää kuluneilta kesärenkailta, ei miltään muulta.
Lainaus käyttäjältä: 58make - 20.12.18 - klo:09:15
Näyttää kuluneilta kesärenkailta, ei miltään muulta.
Lain mukaan kuulunut olla talvirenkaat alla (Kauhulla odotan tuota, että idiootit saavat itse päättää milloin käyttävät talvirenkaita) ja tottakai kitkarenkailijat ei hyväksy, että alla on olleet kitkarenkaat.
Onneksi ei henki lähtenyt ja nastoilla olisi voinut jäädä tuo kokematta...
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 20.12.18 - klo:08:51
Nää on kyllä kertakaikkiaan huvittavia nää nastapellejen uskomukset , vaikkapa tästä katupölystä...mutta aivan samanlaisia typeryyksiä aikoinaan väittivät teiden kulumisesta ym. nastojen aiheuttamista tuhoista, joku muuhan syyksi piti keksiä kuin totuus. Jotenkin on näistä nastapelleistä alkanut velivenäinen tulla mieleen. ;D
Kuka on väittänyt ettei nastat kuluta teitä? Kun taas kitkoja käyttävät olettavat etteivät heidän renkaat saati suolaus kuluta teitä ollenkaan?
Onneksi voin ajaa nastoilla ja ajan ihan sinunlaisten kaverien kiusaksi ;D.
Lainaus käyttäjältä: PP - 19.12.18 - klo:23:45
Juuri näin. KE-kitkat on parhaat talvirenkaat märällä ja kuivalla, mutta niillä keleillä pito riittää nordic-kitkoillakin.
Niin, kenelle riittää, kenelle ei. Sille 10 metriä pidemmän jarrutusmatkan omaavan auton töytäisemäksi jäävälle ja alaraajoistaan halvaantuneelle tuskinpa. Varsinkin kun valtaosa päivistä ja ajosuoritteista tapahtuu nimenomaan tuollaisissa skandirenkaiden epävahvuusalueiden olosuhteissa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 19.12.18 - klo:23:34
Sen sijaan jos ajelet ylikokoisilla ja leveillä renkailla esim. Saksan autobahneilla talla pohjassa vesisateessa, niin tottakai KE-kitkat ovat sopivin valinta, sillä ne on optimoitu kyseisiin olosuhteisiin, nordic-kitkojen nopeusluokatkin ovat keskimäärin alhaisemmat kuin KE-kitkojen.
Tuota lausetta voisi korjata paljon tutumpaan ja tunnetumpaan muotoon:
LainaaSen sijaan jos ajelet ylikokoisilla ja leveillä renkailla esim. VT3:lla Helsingin ja Tampereen väliä talla pohjassa vesisateessa, niin tottakai KE-kitkat ovat sopivin valinta, sillä ne on optimoitu kyseisiin olosuhteisiin.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 19.12.18 - klo:23:46
Valtaosa (yli 95%) katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta asfaltista.
Joopa joo.. kaupunkinopeuksissa nastojen isku on niin pieni, että tiet eivät vain niiden takia kulu.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 19.12.18 - klo:23:46
Moottoriteillä ei hiekoitussepeliä (tai hiekkaa) suomessa käytetä niin miksi moottoriteiden reunustat on pahimpia pölyäjiä keväisin?
Moottoritienopeuksissa nastojen isku on isompi => tässä tapauksessa nastarenkaat on keskimääräistä suurempi pölyn aiheuttaja ja tien kuluttaja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.18 - klo:09:24
Kuka on väittänyt ettei nastat kuluta teitä? Kun taas kitkoja käyttävät olettavat etteivät heidän renkaat saati suolaus kuluta teitä ollenkaan?
Onneksi voin ajaa nastoilla ja ajan ihan sinunlaisten kaverien kiusaksi ;D.
Ei sinusta reppana muuhun olekaan kuin nastoilla ajamaan ...mee autokouluun, laita pitemmät piikit renkaisiin ja tutti suuhun et pysyt tiellä. ;D
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 20.12.18 - klo:10:53
Ei sinusta reppana muuhun olekaan kuin nastoilla ajamaan ...mee autokouluun, laita pitemmät piikit renkaisiin ja tutti suuhun et pysyt tiellä. ;D
Kitkatko tekee sinusta rallikuskin ? Mitäs ne rallikuskit sanoikaan millä renkailla ajavat ja millä on tehty mm. jäällä nopeusennätys? Nastoilla ;D.
https://www.iltalehti.fi/autot/a/201703282200092779 (https://www.iltalehti.fi/autot/a/201703282200092779)
"Juha Kankkunen luottaa siviililiikenteessä
nelivetoon, nastarenkaisiin ja ajoavustimiin."
Neliveto (Check), nastarenkaat (Check) ja ajoavustimet (Check).
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/fastest-on-ice/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/fastest-on-ice/)
Kun ei muuhun pysty mennään henkilökohtaisuuksiin ;D.
BTW: Jotta totuus ei unohtuisi, niin molempiin autoihin löytyy myös KITKArenkaat.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 20.12.18 - klo:10:53
Ei sinusta reppana muuhun olekaan kuin nastoilla ajamaan ...mee autokouluun, laita pitemmät piikit renkaisiin ja tutti suuhun et pysyt tiellä. ;D
Olisko aika taas vaihtaa foorumia? Susta ei ole muuhun kuin toisten herjaamiseen.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 20.12.18 - klo:10:42
Joopa joo.. kaupunkinopeuksissa nastojen isku on niin pieni, että tiet eivät vain niiden takia kulu.
Mutta kun kuluvat.
Katso sivu 20.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78599/1_Julkaisuja_72_2004.pdf?sequence=1
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.12.18 - klo:11:56
Mutta kun kuluvat.
Katso sivu 20.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78599/1_Julkaisuja_72_2004.pdf?sequence=1
Niin kuluvat, mutta 80 kmh nopeudesta alkaen kulumiskäyrä lähtee eksponentiaaliseen nousuun nastan iskun kasvaessa. Käyrä sivulla 20.
Paperi vuodelta 2004.. uudempaakin selvitystä netistä löytyy, joissa havainnot nastojen kuluttavuudesta kaupunkinopeudessa ovat
vähäisemmät (..eivät siis olemattomat vs muut rengastyypit). Linkattu muistaakseni tähänkin ketjuun.
Kyllä ne muutkin koijaa. Nyt pirelli jäi kiinni kitkarenkaissa.
https://tekniikanmaailma.fi/tm-ja-tuulilasi-paljastivat-pirelli-myy-samalla-nimella-kahta-taysin-erilaista-talvirengasta-kuluttajan-oltava-aarimmaisen-tarkkana/?shared=930654-f1828192-500
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 20.12.18 - klo:12:51
Niin kuluvat, mutta 80 kmh nopeudesta alkaen kulumiskäyrä lähtee eksponentiaaliseen nousuun nastan iskun kasvaessa. Käyrä sivulla 20.
Niin ja ennen sitä nousua käyrä on laskussa. Toisin sanoen, hitailla nopeuksilla nasta kuluttaa tietä enemmän kuin 70..80km/h nopeudessa, jossa kohdin on tuossa tutkimuksessa ns. kulumisminimi. Nousu on jyrkkää 100km/h nopeuden jälkeen.
Käyrän lisäksi voisi kiinnittää huomiota myös absoluuttiseen tasoon. Ei siinä alle 100km/h nopeuksilla mitään radikaaleja moninkertaisia eroja ole.
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös että nastan aiheuttama kuluma kaupunkinopeuksissa on
lähes yhtä merkittävä kuin maantienopeuksissa 80..100km/h. Yli sen menevillä nopeuksilla nastan aiheuttama kulutus nousee jyrkästi.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 20.12.18 - klo:11:37
Olisko aika taas vaihtaa foorumia? Susta ei ole muuhun kuin toisten herjaamiseen.
Sehän on sulle tuttua...mites sen vedon kans oli, kyllä mä oisin tullut käymään,mut jollain meni vellit housuun, joten voi pitää pääs kiinni jälestä päin, oisit silloin pysyt puheissa ja luvatuissa, mut ku oot velli niin minkäs teet.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 20.12.18 - klo:13:14
Sehän on sulle tuttua...mites sen vedon kans oli, kyllä mä oisin tullut käymään,mut jollain meni vellit housuun, joten voi pitää pääs kiinni jälestä päin, oisit silloin pysyt puheissa ja luvatuissa, mut ku oot velli niin minkäs teet.
Tätä mä just tarkoitin.
Lainaus käyttäjältä: Mike Tyson - 20.12.18 - klo:08:50
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005941253.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005941253.html)
Tunnistaako kukaan, kummat kitkat mahtoi olla tässä alla? Rengas näkyy jutun kuvassa.
Suurentamalla kuvaa ja vaalentamalla renkaista erottuu kaksi selvää pitkittäistä ja täysin suoraa leveää vesiuraa. Nordic-kitkoissa ei ole suoria vesiuria ainakaan yhdessäkään mitä on ollut rengastesteissä - kuvio on täysin toisentyyppinen. Osassa KE-kitkoista on suorat vesiurat, mutta ainakaan pikasilmäyksellä kuvio ei mätchää Nokian tai Continentalin nykyisiin KE-kitkoihin.
Kyseessä ovat joko kesärengaat (epäloogista, näyttää siltä että urien välinen poikittainen urakuvio katkeaa ennen oikeanpuolista uraa, kesärenkaassa ura vietäisiin loppuun asti vesiominaisuuksien parantamiseksi, muuten kuvio sopisi kesärenkaaseen), KE-kitkat tai sitten ns. ympärivuoden renkaat.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 20.12.18 - klo:13:22
Tätä mä just tarkoitin.
Niin, ole hiljaa kun et aikanaan pysynyt luvatuissa...turhan sun on enää määkiä mulle, lammaspaimen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.18 - klo:11:19
"Juha Kankkunen luottaa siviililiikenteessä nelivetoon, nastarenkaisiin ja ajoavustimiin."
Juha ei taida ajella arkiaamuisin töihin Vantaalta Espooseen kehäteitä pisin. En tiedä, kunhan arvailen vain. Vähän sama kuin kysyisi vankilassa istuvilta rikosliigan jäseniltä vinkkejä itsepuolustukseen. Vinkkejä kyllä saa, mutta kannattaako niitäkään sitten lähteä omin päin toteuttamaan..
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 20.12.18 - klo:13:57
Niin, ole hiljaa kun et aikanaan pysynyt luvatuissa...turhan sun on enää määkiä mulle, lammaspaimen.
Kun sun on pakko jankata tätä, niin muillekin tiedoksi, että keissi oli tämmönen:
Totesin bmw-foorumilla, että parin tonnin kärryn vetämiseen tarvitaan liukkaassa mäessä kunnon nastat. No, tämä heppu sitten -samaan alakoulutyyliinsä- haastoi minut ja lupasin 1000 euroa, jos hän tulee omalla Marrakesh-värisellä X1:llään vetämään kitkoilla kärryni ylös mäkeä. Siihen tyyppi kiemurteli, ettei itse asiassa omista BMW:tä (joka lukee edelleen hänen sigussaan...). Ei kuitenkaan suostunut paljastamaan, millä autolla hän olisi tulossa ja renkaistakin totesi, että eihän hän sille mitään voi, jos kitkarenkaan lamelleihin eksyy kiviä juuri ennen testiä.
En voinut välttyä ajatukselta, että sieltä on jäätävän kokoisella jenkkiavolavalla tulossa koko banjoa soittava suku...
Koskaan se ei suostunut kertomaan edes sitä auton merkkiään. Ja trollille tyypilliseen tapaan, yhtään osto- tai myynti-ilmoitusta ei ole koskaan missään, koska nimimerkkien takaa paljastuva totuus onkin jotain toista kuin foorumeilla valehtelu.
Että juu, sun kanssa en aio/halua olla koskaan missään tekemisissä. Kaikkein vähiten kutsuisin sua kotipihalleni. Katsos, kun en pidä valehtelijoita juuri minään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.18 - klo:11:19
Kitkatko tekee sinusta rallikuskin ? Mitäs ne rallikuskit sanoikaan millä renkailla ajavat ja millä on tehty mm. jäällä nopeusennätys? Nastoilla ;D.
https://www.iltalehti.fi/autot/a/201703282200092779 (https://www.iltalehti.fi/autot/a/201703282200092779)
"Juha Kankkunen luottaa siviililiikenteessä nelivetoon, nastarenkaisiin ja ajoavustimiin."
Neliveto (Check), nastarenkaat (Check) ja ajoavustimet (Check).
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/fastest-on-ice/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/fastest-on-ice/)
Kun ei muuhun pysty mennään henkilökohtaisuuksiin ;D.
BTW: Jotta totuus ei unohtuisi, niin molempiin autoihin löytyy myös KITKArenkaat.
Olenko rallikuskiksi itseäni joskus kutsunut, no en ole, kun normiliikenteellä ja rallilla ei ole juuri tekemistä keskenään, tai on negatiivissa mielessä, jonka takia juuri tietyillä pitää ollla nastat ja sit kuitenki rytisee.. Tuo kankkunen, Alen,Mäkinen älykkyyden jokainen tunteva jättää omaan arvoon...heidän argumentit eivät ole todellakaan fiksuja arkiliikenteeseen.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 20.12.18 - klo:14:07
Kun sun on pakko jankata tätä, niin muillekin tiedoksi, että keissi oli tämmönen:
Totesin bmw-foorumilla, että parin tonnin kärryn vetämiseen tarvitaan liukkaassa mäessä kunnon nastat. No, tämä heppu sitten -samaan alakoulutyyliinsä- haastoi minut ja lupasin 1000 euroa, jos hän tulee omalla Marrakesh-värisellä X1:llään vetämään kitkoilla kärryni ylös mäkeä. Siihen tyyppi kiemurteli, ettei itse asiassa omista BMW:tä (joka lukee edelleen hänen sigussaan...). Ei kuitenkaan suostunut paljastamaan, millä autolla hän olisi tulossa ja renkaistakin totesi, että eihän hän sille mitään voi, jos kitkarenkaan lamelleihin eksyy kiviä juuri ennen testiä.
En voinut välttyä ajatukselta, että sieltä on jäätävän kokoisella jenkkiavolavalla tulossa koko banjoa soittava suku...
Koskaan se ei suostunut kertomaan edes sitä auton merkkiään. Ja trollille tyypilliseen tapaan, yhtään osto- tai myynti-ilmoitusta ei ole koskaan missään, koska nimimerkkien takaa paljastuva totuus onkin jotain toista kuin foorumeilla valehtelu.
Että juu, sun kanssa en aio/halua olla koskaan missään tekemisissä. Kaikkein vähiten kutsuisin sua kotipihalleni. Katsos, kun en pidä valehtelijoita juuri minään.
Siinäpä sä just lankaan lensitkin, ku luulit et mulla oli silloin X1:nen, mut vedossa ei ollut puhetta siinä vaiheessa kun löit vedon lukkoon auton merkistä ja mallista mitään sovittu. Kyllä se juttu löytyy bmw foorumilta ku viittis kaivaa...ja vielä kaivankin sen tänne.
Tämä "keskustelu"ketju on itseltäni jäänyt viime aikoina vähälle seurannalle... Täällähän on täysi tohina päällä!
Ja -karppa- näyttää menettäneen teräänsä, kun vanhat ja uudetkin haastajat hyppivät silmille. Boldausta ja isoa fonttia peliin...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.12.18 - klo:13:32
Nokia Hakkapeliitta 8 oli täysi susirengas.
Hirveästi kehuttiin ja ylistettiin.
Kyllä saisi koko brändi hävetä.
Mikä siinä on vikana?
Kun alkaa vetoa sopimaan ja lyömään, pitää tietää mitä on sovittu,eikä luulla omia kuvitelmia. No niin hus lammaspaimen täältä opetteleen omiin oloihin elämää ja vedon lyöntiä,ettei tule liian kalliksi, niin kalliksi ettei pysty maksaan ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.12.18 - klo:13:32
Nokia Hakkapeliitta 8 oli täysi susirengas.
Hirveästi kehuttiin ja ylistettiin.
Kyllä saisi koko brändi hävetä.
Eiköhän manipuloinnin mestari häpeäkin, jos osaa? Ei nokialaisia edes ilmaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 20.12.18 - klo:14:23
Kun alkaa vetoa sopimaan ja lyömään, pitää tietää mitä on sovittu,eikä luulla omia kuvitelmia. No niin hus lammaspaimen täältä opetteleen omiin oloihin elämää ja vedon lyöntiä,ettei tule liian kalliksi, niin kalliksi ettei pysty maksaan ;D
Kaverilla on sellainen nettiuho, että tekisi melkein mieli nähdä jäisellä radalla kitkoilla, kun toinen ajaa nastoilla samalla autolla ;D
Mikä takaa sen, että nuo nopeustestissä olleet renkaat ovat samoja, mitä kulttajalle myydään.
Kankkusen sanoma nastarengas ym. on tietysti myös palkan maksajaa kohtaan velvoite,
ajokokemus hänellä on kuitenkin jo aivan riittävä ilman noita avustimiakin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.18 - klo:15:27
Kaverilla on sellainen nettiuho, että tekisi melkein mieli nähdä jäisellä radalla kitkoilla, kun toinen ajaa nastoilla samalla autolla ;D
Siitäpä ei vedossa ollutkaan kysymys. Huom! Sisälukutaito...no en mä sitä sulta kyllä odottanutkaan ;D
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 20.12.18 - klo:17:02
Siitäpä ei vedossa ollutkaan kysymys. Huom! Sisälukutaito...no en mä sitä sulta kyllä odottanutkaan ;D
Miten teidän veto liittyi minun kommenttiin (Se sisälukutaito ja
luetun ymmärtäminen). Se liittyi nimenomaan sinun turhaan uhoon, joka herättää hieman sääliä, kun miettii sinunkin ikääsi.
Jokainen alkutalvi kun tulee (tässä joulukuun lopulla) niin alkaa sama show. Juuri silloin kun ne nastat saatavat olla sen pari päivää kitkoja paremmat ajotaidottomien käsissä.
Odottelen vielä sitä ”talvi yllätti autoilijat” kolumnia. ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.12.18 - klo:17:34
Jokainen alkutalvi kun tulee (tässä joulukuun lopulla) niin alkaa sama show. Juuri silloin kun ne nastat saatavat olla sen pari päivää kitkoja paremmat ajotaidottomien käsissä.
Odottelen vielä sitä ”talvi yllätti autoilijat” kolumnia. ;D
Renkaiden tyyppikö ratkaisee onko kuljettaja hyvä vai huono? Juha Kankkusen täytyy olla täysin paska kuski tuolla logiikalla!
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 20.12.18 - klo:13:57
Niin, ole hiljaa kun et aikanaan pysynyt luvatuissa...turhan sun on enää määkiä mulle, lammaspaimen.
Ootko 12-vuotias vai Trumpin sukulainen? :o
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.12.18 - klo:19:51
Ootko 12-vuotias vai Trumpin sukulainen? :o
Ei tota trollia kannata ruokkia. Se käy eri foorumeilla jauhamassa renkaista. Se ei koskaan pyydä neuvoja tai apua, neuvo muita, tai keskustele muista aiheista. Ainut, mitä se tekee, on toisille vittuilu kirjoitusasulla, joka viittaa tuohon 12 vuoden ikään. Kato vaikka sen poustaukset täällä 3 vuoden ajalta. Muutamaa harhalaukausta lukuunottamatta kaikki viestit on tässä ketjussa ja toisia halventavasti.
Sama se oli bmwforum-sivustolla vuosikaudet. Kun kukaan ei jaksanut reagoida, se jatkoi matkaa. Toivottavasti se keksii siguun uudet autot ja jatkaa taas jossain muualla.
Täällä viitattu Juha Kankkusen luottamiin nastarenkaisiin. Juha Kankkunen on ollut Nokian renkaiden yhteistyökumppani. Kankkusta ei kiinnostane teiden rapautuminen nastojen vuoksi tai nastojen aiheuttamat paikallisesti erittäin merkittävät hiukkaspäästöt. Oma ja yhteistyökumppaneiden business kiinnostanee enemmän?
Kankkusen lisäksi myös Tommi Mäkinen ja Markku Alen ajavat nastoilla. Syyksi molemmat ovat sanoneet, että niillä voi ajaa kovempaa. Sama lienee Kankkusen motiivi. Se vain kuorrutetaan vetoamalla turvallisuuteen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.18 - klo:18:00
Renkaiden tyyppikö ratkaisee onko kuljettaja hyvä vai huono? Juha Kankkusen täytyy olla täysin paska kuski tuolla logiikalla!
Kertoo se ainakin siitä minäminäminä asenteesta.
Kaikki me ”pärjättäisiin” nastattomilla, muttakun MINUN tarvitsee sitä ja tätä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 21.12.18 - klo:02:52
Kankkusen lisäksi myös Tommi Mäkinen ja Markku Alen ajavat nastoilla. Syyksi molemmat ovat sanoneet, että niillä voi ajaa kovempaa. Sama lienee Kankkusen motiivi. Se vain kuorrutetaan vetoamalla turvallisuuteen.
Tämä kovempaa ajaminen varmaan tarkottaa sitä, että heidän ajotaidoilla esim. 60km/h alueella pystyisivät ajamaan kitkoilla vain 120km/h kun nastoilla päästään 130km/h.
Tavallisen autoilijan kannalta täysin turhaa jorinaa tollaset rallimiesten kommentit..
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.12.18 - klo:00:17
Täällä viitattu Juha Kankkusen luottamiin nastarenkaisiin. Juha Kankkunen on ollut Nokian renkaiden yhteistyökumppani. Kankkusta ei kiinnostane teiden rapautuminen nastojen vuoksi tai nastojen aiheuttamat paikallisesti erittäin merkittävät hiukkaspäästöt. Oma ja yhteistyökumppaneiden business kiinnostanee enemmän?
Nykyään Kankkunen vannoo Continentalin nimeen. Tälläistä tämä mainostaminen on.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 20.12.18 - klo:20:02
Ei tota trollia kannata ruokkia. Se käy eri foorumeilla jauhamassa renkaista. Se ei koskaan pyydä neuvoja tai apua, neuvo muita, tai keskustele muista aiheista. Ainut, mitä se tekee, on toisille vittuilu kirjoitusasulla, joka viittaa tuohon 12 vuoden ikään. Kato vaikka sen poustaukset täällä 3 vuoden ajalta. Muutamaa harhalaukausta lukuunottamatta kaikki viestit on tässä ketjussa ja toisia halventavasti.
Sama se oli bmwforum-sivustolla vuosikaudet. Kun kukaan ei jaksanut reagoida, se jatkoi matkaa. Toivottavasti se keksii siguun uudet autot ja jatkaa taas jossain muualla.
Jokainen valitsee aineet mihin kirjoittaa ja kommentoi, enkä ala sitä tässä perusteleen kun senkin olen tehnyt jo monta kertaa, no vielä kerran , koska nastapellejen aikaansaannokset ovat merkitykselliset muihin aiheisiin nähden. Lyödäänkö me lammaspaimen tuostakin vetoa että ovatko nuo sigun autot minun? Vai pidätkö pääs kiinni? Olen palstojen kovin stalkkeri...ja kertoo sinusta kaiken oleellisen, kuka muu viitsii moiseen ;D
Kirjoitusvirhe.. ;D sinä olet kovin stalkkeri, enpä ole kiinnostunut missä muut kommentoihin ja mihin, sisältö ratkaisee, mut sen muista ku paimentolainen johonkin kommentoi, et meillä vaihtuu autot niin tiheään et ei ylimäärisiä tavaroita autossa säilytetä, kun ei tiedä milloin auto vaihtuu, just joo ja komeat naurut perään.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.12.18 - klo:19:51
Ootko 12-vuotias vai Trumpin sukulainen? :o
No Trumpin sukulainen ehdottomasti, varmistin sen my heritage ohjelmalla ;D kun kerran kysyit, mut niin kelvoton en sen tään ole että pitäis nastat olla autoissa, niinku jollain mummoilla.. ;D
Kyllä sä Hidalgo oot trumpiin verrattuna koiran paskan arvonen, jos aletaan totuutta silmiin katsoon, niin ei sun kannata montaa ihmistä täällä nimellä mainita ja dissata. Vai mitä sä oot saavuttanut?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.12.18 - klo:00:17
Täällä viitattu Juha Kankkusen luottamiin nastarenkaisiin. Juha Kankkunen on ollut Nokian renkaiden yhteistyökumppani. Kankkusta ei kiinnostane teiden rapautuminen nastojen vuoksi tai nastojen aiheuttamat paikallisesti erittäin merkittävät hiukkaspäästöt. Oma ja yhteistyökumppaneiden business kiinnostanee enemmän?
Kerro toki miksi Kankkunen ei voisi ajaa saman merkin kitkoilla? MIKSI?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.12.18 - klo:05:02
Kertoo se ainakin siitä minäminäminä asenteesta.
Kaikki me ”pärjättäisiin” nastattomilla, muttakun MINUN tarvitsee sitä ja tätä.
Oletko varma, että KAIKKI ME pärjättäisiin kitkoilla ja lisätään vielä ilman suolausta? Kertooko sen sinun asennevammasta ja minäminäminä-asenteesta vai siitä, että toinen osaa katsoa Suomea vähän laajemmalla käsitteellä. SEn jälkeen voit katsoa minun kirjoitukset kitkarenkaista.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.12.18 - klo:09:18
Kirjoitusvirhe.. ;D sinä olet kovin stalkkeri, enpä ole kiinnostunut missä muut kommentoihin ja mihin, sisältö ratkaisee, mut sen muista ku paimentolainen johonkin kommentoi, et meillä vaihtuu autot niin tiheään et ei ylimäärisiä tavaroita autossa säilytetä, kun ei tiedä milloin auto vaihtuu, just joo ja komeat naurut perään.
Miten oli sen sisälukutaidon ja luetunymmärtämisen kanssa? Ensimmäisestähän rupesit jotain muuta nokittelemaan?
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.12.18 - klo:09:55
Kyllä sä Hidalgo oot trumpiin verrattuna koiran paskan arvonen, jos aletaan totuutta silmiin katsoon, niin ei sun kannata montaa ihmistä täällä nimellä mainita ja dissata. Vai mitä sä oot saavuttanut?
Kerro toki meille saavutuksesi vai perustetaanko sille oma topic?
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 21.12.18 - klo:08:14
Tämä kovempaa ajaminen varmaan tarkottaa sitä, että heidän ajotaidoilla esim. 60km/h alueella pystyisivät ajamaan kitkoilla vain 120km/h kun nastoilla päästään 130km/h.
Tavallisen autoilijan kannalta täysin turhaa jorinaa tollaset rallimiesten kommentit..
Voihan tuon kääntää niinkin, että ihan hyvinhän voidaan ajella talvet vaikka niillä KE-kitkoilla - ajetaan vaan hiljempaa. Ja rallimiehet sittten perustelee tuon pohjalta, että ennemmin vetävät pohjoismaiden kitkoilla kun niillä voi ajaa kovempaa. Kovempaa tarkoittaakin sitten jo sitä ihan normaalia talvinopeutta, jossa ei oltaisi tientukkona joko renkaiden pidon tai muuten vaan pienen kulutuksen kiimassa.
Varmasti iso osa vaarallisimmista tilanteista talvella tulee kun se jonon ensimmäinen minä-minä -kaveri on päättänyt, että minähän saan tässä ajella monen kymmenen vuoden kokemuksella tätä vauhtia kelin mukaan. Takana vaan on se kymmenen autoa ja ennemmin tai myöhemmin alkaa ohittelu.
Lähinnä pointtina yritän avata sitä, että mitä me lähdetään täällä päättelemään mitä Kankkunen on tarkoittanut tai mitkä taustat löytyy keneltäkin. Selvähän se on ettei lähdetä ainakaan arvostamaan kumppania tai jopa puhdasta työnantajaa on se rengas nasta tai kitka. Ja pientä foliohattuilua on kyllä mielestäni, että joku näistä rattikaverien nasta/kitka-kommenttiin vaikuttaisi ulkopuoliset asiat. Taisi jossain ajoneuvos yms pätkässä Kankkunen aika spontaanisti heittää näitä kommentteja myös ja myös siinä sanoi, että ehdottomasti Torsen-neliveto. Vissiin tuokin puhtaasti ostettu mainos?
No, tämän ketjun aihe ei taida ratketa ihan hetkeen. Muistelisin että jo sfnet.harrastus.autot -puolella oli ihan sama vänkäys jopa samoilla perusteluilla yli 15v sitten.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:10:19
Kerro toki meille saavutuksesi vai perustetaanko sille oma topic?
Sinun topic jäis melko tyngäksi:
-nastoilla ajaminen pääväylillä ;D kyllä vaatii osaamista ;D
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.12.18 - klo:10:35
Sinun topic jäis melko tyngäksi:
-nastoilla ajaminen pääväylillä ;D kyllä vaatii osaamista ;D
Kuten muutkaan päättellyt tämäkään ei sattunut kohdalleen. Kannattaisi lukea ne kirjoitukset eikä vain trollata ja leikkiä kiukuttelevaa/uhoavaa teiniä.
Toiset ajaa Hangosta-Käsi varteen. Toiset uhoaa vain netin välityksellä...
Kolmannet ajaa sen Hangosta-Käsi varteen ilman nastoja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:10:37
Toiset ajaa Hangosta-Käsi varteen. Toiset uhoaa vain netin välityksellä...
Tänään kolmas kerta joulukuun aikana HKI-Ruka. Ensimmäisen reissun menomatka erittäin lepposa, paluussa n. Varkaus-Kuortti -väli tie luistinratana lähes nollakelillä. Toisen reissun menomatkalla Suomussalmen jälkeen alkoi pukkaamaan lunta tosissaan ja paluussa taas Kuopion motarin jälkeen Mikkeliin asti tie umpijäässä.
On alla nastat tai kitkat niin Suomen talvessa pääväylätkin voi olla välillä mitä on.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.12.18 - klo:11:07
Kolmannet ajaa sen Hangosta-Käsi varteen ilman nastoja.
Kerrotko kuinka moni ajaa kitkoilla ja kuinka moni nastoilla. Sen jälkeen paljonko oli eroa matka-ajassa?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:10:15
Oletko varma, että KAIKKI ME pärjättäisiin kitkoilla ja lisätään vielä ilman suolausta? Kertooko sen sinun asennevammasta ja minäminäminä-asenteesta vai siitä, että toinen osaa katsoa Suomea vähän laajemmalla käsitteellä. SEn jälkeen voit katsoa minun kirjoitukset kitkarenkaista.
Joko sinulta saa vastauksen?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:10:37
Kuten muutkaan päättellyt tämäkään ei sattunut kohdalleen. Kannattaisi lukea ne kirjoitukset eikä vain trollata ja leikkiä kiukuttelevaa/uhoavaa teiniä.
Toiset ajaa Hangosta-Käsi varteen. Toiset uhoaa vain netin välityksellä...
Jaa, ajatko mula sivutietä pitkin tuon välin,hahhaa... lähetään metsäautielle sitten katsoon kuka sieltä palaa?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:11:21
Kerrotko kuinka moni ajaa kitkoilla ja kuinka moni nastoilla. Sen jälkeen paljonko oli eroa matka-ajassa?
Nopeusrajoituksia noudattaen ei eroa ole ollenkaan.Siinäpä se sun ponttis oli. Sekin voidaan kokeilla, jos joku vedon tästäkin uskaltaa lyödä. Onko sulla joku kyselyikä menossa,ku joka komenttiin pitää joku kysymys lisätä päivän selvistä asioista tai sitten täysin absurteista. Ihme hemmo.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.12.18 - klo:11:23
Jaa, ajatko mula sivutietä pitkin tuon välin,hahhaa... lähetään metsäautielle sitten katsoon kuka sieltä palaa?
;D ;D ;D. Jatka vain uhoamista ja kyllä metsäautoteitäkin pahemmissa paikoissa on tullut ajettua. Myös tulevaisuudessa. Netin välityksellä naurattaa nämä uhoajat. Todellisuus on sitten todennäköisesti aivan muuta.
Mutta jopa minä voin todeta, että ei pidä ruokkia enempää trollia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:11:39
;D ;D ;D. Jatka vain uhoamista ja kyllä metsäautoteitäkin pahemmissa paikoissa on tullut ajettua. Myös tulevaisuudessa. Netin välityksellä naurattaa nämä uhoajat. Todellisuus on sitten todennäköisesti aivan muuta.
Mutta jopa minä voin todeta, että ei pidä ruokkia enempää trollia.
Ei susta ole miestä kokeileen todellisuutta ja lähteen sinne metsäautotielle. Kyllä sä täällä jeesustelet ym, mut ei susta muuhun ole ;D
Joku tuossa muisteli wanhoja sfnet-aikoja. Itsekin tuli sitä seurattua vaikkei autoilu-osiota niinkään. Mutta jo silloin oli tällaisia turhanpäiväisiä nokitteluja.
Nyt olisi ihan kiva jos jompikumpi olisi aikuinen ja jättäisi vastapelurin viimeisen kommentin ilman vastanokittelua. Tällaista soopaa voisitte siirtyä vaihtamaan keskenänne privaatisti.
Ja aiheeseen löyhästi liittyen, meidän pihalla on autoissa 2 * nastat ja 1 * kitkat. Itselle käy periaatteessa mikä vaan talvirengas mutta elokuussa kortin saaneelle jälkikasvulle en kyllä kelpuuttanut ensitalveksi muuta kuin hyvät nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:11:21
Kerrotko kuinka moni ajaa kitkoilla ja kuinka moni nastoilla. Sen jälkeen paljonko oli eroa matka-ajassa?
Joko sinulta saa vastauksen?
En kerro. Kokeile joskus ja tule jakamaan info.
Multa menee tasan saman verran aikaa matkaan ja en ole edes Juha Kankkunen.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.12.18 - klo:15:56
En kerro. Kokeile joskus ja tule jakamaan info.
Multa menee tasan saman verran aikaa matkaan ja en ole edes Juha Kankkunen.
Minä taas väitän ettei sinulla mene samaa aikaa ja kyllä kokemusta on!
Sen takaa Suomen keliolosuhteet sekä muu liikenne, mutta jatka vain...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:16:04
Minä taas väitän ettei sinulla mene samaa aikaa ja kyllä kokemusta on!
Sen takaa Suomen keliolosuhteet sekä muu liikenne, mutta jatka vain...
Sulla on kokemusta mun ajasta etelästä pohjosiin siirryttäessä? Sähän nyt saatana melkonen meedio olet?
Ei kyllä ole ollut tapana kyyditä spedejä tämmösiä matkoja.
Suomessa on katsos sellaiset liikennerajoitukset. Niiden mukaan kuuluisi ajaa ja useinmiten noudatan niitä. Ne sen kellonajan sulle ilmottaa perillä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.12.18 - klo:16:23
Sulla on kokemusta mun ajasta etelästä pohjosiin siirryttäessä? Sähän nyt saatana melkonen meedio olet?
Ei kyllä ole ollut tapana kyyditä spedejä tämmösiä matkoja.
Suomessa on katsos sellaiset liikennerajoitukset. Niiden mukaan kuuluisi ajaa ja useinmiten noudatan niitä. Ne sen kellonajan sulle ilmottaa perillä.
Sun Hanko-Käsivarsi reissut on tasan 0. Oli kyse kitkoista tai nastarenkaista auton alla Eikä tartte olla edes meedio.
Mulle on kyllä jäänyt epäselväksi että mitä väliä tai merkitystä tuollaisella äärimmäisen harvinaisella maan päästä päähän ajelulla ja siihen "vaadittavalla" rengasvalinnalla on merkitystä sille pk-seudulla töihin pendelöivälle kansanosalle joka suhaa niitä suolattuja paljaita maanteitä joka arkipäivä. Sitä yhtä lapin reissua varten ei tarvitse ostaa vääränlaisia renkaita, ja harva sinne lappiin myöskään ajaa autolla vaikka sellaisen omistaisikin JA rengasvalinta olisi etelän keleihin vääränlainen (eli skandikumit), useimmat kun kulkevat lentäen tai junalla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.12.18 - klo:18:11
Mulle on kyllä jäänyt epäselväksi että mitä väliä tai merkitystä tuollaisella äärimmäisen harvinaisella maan päästä päähän ajelulla ja siihen "vaadittavalla" rengasvalinnalla on merkitystä sille pk-seudulla töihin pendelöivälle kansanosalle joka suhaa niitä suolattuja paljaita maanteitä joka arkipäivä. Sitä yhtä lapin reissua varten ei tarvitse ostaa vääränlaisia renkaita, ja harva sinne lappiin myöskään ajaa autolla vaikka sellaisen omistaisikin JA rengasvalinta olisi etelän keleihin vääränlainen (eli skandikumit), useimmat kun kulkevat lentäen tai junalla.
Ja minä aion lähteä Saksaan skandikitkoilla. Kyllä nyt tuolla reissulla varmaan lähtee henki...
Kyllähän nyt Hanko-Käsi varsi väliä ajavat ne nastansa sitten tarvitsevat.
Käyvät vissiin Keski-Suomen rampit samalla ajelemassa läpi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:18:16
Ja minä aion lähteä Saksaan skandikitkoilla. Kyllä nyt tuolla reissulla varmaan lähtee henki...
Toivottavasti ei, tulisi ikävä näitä loistavia foorumikeskusteluja. Edelleen kyllä kaipaisin selvennystä tuohon kysymykseeni että miksi esimerkiksi sen Vantaalla asuvan 40-vuotiaan kolmen lapsen äidin pitäisi valita autonsa alle ne Ivalon testiradalla parhaiten toimivat renkaat kun ne hänen ajokilometrit koostuvat pelkästään vetisten kehäteiden hinkkaamisesta ja lasten harrastuksiin kuskaamisesta?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.12.18 - klo:18:27
Toivottavasti ei, tulisi ikävä näitä loistavia foorumikeskusteluja. Edelleen kyllä kaipaisin selvennystä tuohon kysymykseeni että miksi esimerkiksi sen Vantaalla asuvan 40-vuotiaan kolmen lapsen äidin pitäisi valita autonsa alle ne Ivalon testiradalla parhaiten toimivat renkaat kun ne hänen ajokilometrit koostuvat pelkästään vetisten kehäteiden hinkkaamisesta ja lasten harrastuksiin kuskaamisesta?
Ei kai ne nyt _pelkästään_ vetisiä ole? Vetiset tiet tuppaa usein talvella jäätymään. Kurkkaas vaikka nyt Vantaan 5pv sääennuste.
Tänään oli harvinainen pakkasliukas/alijäähtynyt vesikeli Turun motarilla(näytti ihan kuivalta), ensimmäinen kerta kun kitka tuntui vähän horjakalta, piti tyytyä 120km/h vakkariin.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 21.12.18 - klo:18:41
Ei kai ne nyt _pelkästään_ vetisiä ole? Vetiset tiet tuppaa usein talvella jäätymään. Kurkkaas vaikka nyt Vantaan 5pv sääennuste.
Kyllä vain, Vantaa 5pv näyttää olevan poikkeuksellinen ja pakkasen puolella, kuudentena päivänä palataankin sitten taas normaaliin päiväjärjestykseen ja plusasteille. Aivan normaalia että muutamana päivänä talvirengaskauden aikana kelit ovat epäsuodulliset renkaille jotka muulloin ovat paras valinta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.12.18 - klo:18:56
Kyllä vain, Vantaa 5pv näyttää olevan poikkeuksellinen ja pakkasen puolella, kuudentena päivänä palataankin sitten taas normaaliin päiväjärjestykseen ja plusasteille. Aivan normaalia että muutamana päivänä talvirengaskauden aikana kelit ovat epäsuodulliset renkaille jotka muulloin ovat paras valinta.
Meinaatko, ettei tammi-helmikuussa enää tule pakkasia? Sitäpaitsi öisin nuo plussakelit menee helposti pakkaselle.
Mun mielestä nuo olosuhteet on juuri niitä nastojen ominta aluetta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.12.18 - klo:18:56
Kyllä vain, Vantaa 5pv näyttää olevan poikkeuksellinen ja pakkasen puolella, kuudentena päivänä palataankin sitten taas normaaliin päiväjärjestykseen ja plusasteille. Aivan normaalia että muutamana päivänä talvirengaskauden aikana kelit ovat epäsuodulliset renkaille jotka muulloin ovat paras valinta.
Säätiedotteista ei näe ajokeliä. Esim. tänään pk-seudulla satoi jäätävää vettä, joka jäädytti niin tuulilasit kuin myös tien pinnan. Olin tänään kitkoilla liikenteessä, mutta ehdottomasti mieluummin olisin ajanut nastoilla. Huomenna aion ottaa alleni auton, jossa nastat.
Mutta yksikin kerta on liikaa, jos jarrutusmatka pitenee huomattavasti ja esim. lapsi jää alle. Ja siihen ei auta mikään ennakointi, jos lapsi tulee täysin ennalta-arvaamattomasti eteen. Siksi liukkaalla aina ennemmin nastat kuin kitkat.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.12.18 - klo:19:35
Mutta yksikin kerta on liikaa, jos jarrutusmatka pitenee huomattavasti ja esim. lapsi jää alle. Ja siihen ei auta mikään ennakointi, jos lapsi tulee täysin ennalta-arvaamattomasti eteen. Siksi liukkaalla aina ennemmin nastat kuin kitkat.
Nyt menee kyllä minusta vahvasti jossittelun puolelle. Aivan samalla tavoin se lapsi voi tulla nastarenkaallisen eteen niin äkkiä, ettei ehdi pysäyttää. Tällainen perustelu toimii, jos niitä jääkelillä tapahtuvia lasten eteen tupsahtamisten aiheuttamia jarrutuksia tulee eteen vaikka 100 kpl talvessa. Tällöin nastoilla voi esim. 5 - 10 lasta pelastua auton alle jäämiseltä, verrattuna kitkoihin. Mutta jos niitä tilanteita kohtaa yhden talvessa, niin on täysin tuurissa pelastuuko vai eikö, ihan renkaista riippumatta. Jotta voisi varmuudella todeta, että juuri nastarenkaat pelastavat sen talven ainoan alle tunkevan lapsen, niin nastarenkaiden pidon täytyisi olla ainakin 10 kertaa parempi kuin kitkojen.
Liikenne (kuten elämä yleensäkin) on monimuuttujaista kaaosta, mistä johtuen tällainen melko pieni ero (joitain kymmeniä prosentteja jarrutusmatkassa pahimmillaan) näkyy tilastollisesti isommalla otannalla, mutta yhdessä yksittäistapauksessa se häviää muiden lukemattomien muuttujien sekaan. Esimerkiksi riittävän ennakoivalla ajotavalla välttää suurimman osan potentiaalisista äkkijarrutusta vaativista tilanteista, sillä on siis selkeästi suurempi vaikutus kokonaisturvallisuuteen kuin rengasvalinnalla.
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.12.18 - klo:19:51
Nyt menee kyllä minusta vahvasti jossittelun puolelle. Aivan samalla tavoin se lapsi voi tulla nastarenkaallisen eteen niin äkkiä, ettei ehdi pysäyttää. Tällainen perustelu toimii, jos niitä jääkelillä tapahtuvia lasten eteen tupsahtamisten aiheuttamia jarrutuksia tulee eteen vaikka 100 kpl talvessa. Tällöin nastoilla voi esim. 5 - 10 lasta pelastua auton alle jäämiseltä, verrattuna kitkoihin. Mutta jos niitä tilanteita kohtaa yhden talvessa, niin on täysin tuurissa pelastuuko vai eikö, ihan renkaista riippumatta. Jotta voisi varmuudella todeta, että juuri nastarenkaat pelastavat sen talven ainoan alle tunkevan lapsen, niin nastarenkaiden pidon täytyisi olla ainakin 10 kertaa parempi kuin kitkojen.
Liikenne (kuten elämä yleensäkin) on monimuuttujaista kaaosta, mistä johtuen tällainen melko pieni ero (joitain kymmeniä prosentteja jarrutusmatkassa pahimmillaan) näkyy tilastollisesti isommalla otannalla, mutta yhdessä yksittäistapauksessa se häviää muiden lukemattomien muuttujien sekaan. Esimerkiksi riittävän ennakoivalla ajotavalla välttää suurimman osan potentiaalisista äkkijarrutusta vaativista tilanteista, sillä on siis selkeästi suurempi vaikutus kokonaisturvallisuuteen kuin rengasvalinnalla.
Tietenkin tämä on jossittelua. Kyllä jokainen täällä saa autonsa liikenteeseen ja osaa ajaa talvella ajamatta ulos niin kitka- kuin nastarenkailla. Ainoa ero talvikeleillä näissä on, että liukkaalla toinen on jo kaupunkinopeudessa toistakymmentä metriä pidemmän pysähtymismatkan tarpeessa. Se on se ratkaiseva tekijä, jos ajattelee muita kuin itseään.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.12.18 - klo:19:57
Tietenkin tämä on jossittelua. Kyllä jokainen täällä saa autonsa liikenteeseen ja osaa ajaa talvella ajamatta ulos niin kitka- kuin nastarenkailla. Ainoa ero talvikeleillä näissä on, että liukkaalla toinen on jo kaupunkinopeudessa toistakymmentä metriä pidemmän pysähtymismatkan tarpeessa. Se on se ratkaiseva tekijä, jos ajattelee muita kuin itseään.
Mutta silloin alla pitää olla testien parhaimmistoa, eivät mitkä tahansa nastarenkaat. Ja ne pitää vaihtaa joka syksy uusiin. Se mahdollinen pieni etu näet säilyy vain sen ajan, kun nastat ovat tallella ja teräviä.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 21.12.18 - klo:20:19
Mutta silloin alla pitää olla testien parhaimmistoa, eivät mitkä tahansa nastarenkaat. Ja ne pitää vaihtaa joka syksy uusiin. Se mahdollinen pieni etu näet säilyy vain sen ajan, kun nastat ovat tallella ja teräviä.
Ei tässä ollut kyse mistään pienestä erosta. Kitkarenkaan jarrutusmatka liukkaalla on n. 40% pidempi kuin nastarenkaan.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 21.12.18 - klo:20:19
Mutta silloin alla pitää olla testien parhaimmistoa, eivät mitkä tahansa nastarenkaat.
Köyhällä ei ole varaa ostaa ensin huonoa ja sen jälkeen hyvää...
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.12.18 - klo:20:26
Ei tässä ollut kyse mistään pienestä erosta. Kitkarenkaan jarrutusmatka liukkaalla on n. 40% pidempi kuin nastarenkaan.
Mitä testeistä. Sinultahan tulevat testitulokset omasta päästä ja ne pätevät kaikille renkaille merkistä riippumatta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.12.18 - klo:19:57
Tietenkin tämä on jossittelua. Kyllä jokainen täällä saa autonsa liikenteeseen ja osaa ajaa talvella ajamatta ulos niin kitka- kuin nastarenkailla. Ainoa ero talvikeleillä näissä on, että liukkaalla toinen on jo kaupunkinopeudessa toistakymmentä metriä pidemmän pysähtymismatkan tarpeessa. Se on se ratkaiseva tekijä, jos ajattelee muita kuin itseään.
Kyllä meinaa ihan tippa tulla linssiin. Totaalista tekopyhyyttä.
Ensiksi ollaan valmiita pilaamaan kaupunkien paikallisilmasto ja aiheuttaen lapsille, vanhuksille, astmaatikoille terveysongelmia, jopa kuolemia. Tämän lisäksi ollaan valmiitan rapauttamaan yhteisillä varoilla rakennettuja teitä.
Jos oikeasti ajatellaan muita, lopetetaan teiden ja ilman täysin turha pilaaminen nastoilla uudellamaalla. Alennetaan tilannenopeutta tarvittaessa niinä harvoina päivinä kun on liukasta. Liikenne sujuu, parempi ilma, vähemmän viattomien sivullisten kuolemia ja keuhkosairauksia.
Olen alkanut vanhemmin ajatella jostain syystä muita kuin itseä. Siitä tämä kitkarengaskokeilukin lähti.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 21.12.18 - klo:21:04
Mitä testeistä. Sinultahan tulevat testitulokset omasta päästä ja ne pätevät kaikille renkaille merkistä riippumatta.
Saman suuntaista ne kaikki testit riippumatta tekijästä on, en minä näitä päästä heittele. Tässä palstalla nyt viimeksi läpikäydyn testin tulosta voit tarkastella esim sivulla 116.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.12.18 - klo:21:20
Kyllä meinaa ihan tippa tulla linssiin. Totaalista tekopyhyyttä.
Ensiksi ollaan valmiita pilaamaan kaupunkien paikallisilmasto ja aiheuttaen lapsille, vanhuksille, astmaatikoille terveysongelmia, jopa kuolemia. Tämän lisäksi ollaan valmiitan rapauttamaan yhteisillä varoilla rakennettuja teitä.
Jos oikeasti ajatellaan muita, lopetetaan teiden ja ilman täysin turha pilaaminen nastoilla uudellamaalla. Alennetaan tilannenopeutta tarvittaessa niinä harvoina päivinä kun on liukasta. Liikenne sujuu, parempi ilma, vähemmän viattomien sivullisten kuolemia ja keuhkosairauksia.
Olen alkanut vanhemmin ajatella jostain syystä muita kuin itseä. Siitä tämä kitkarengaskokeilukin lähti.
Siinä sitä tekopyhyyttä kerrakseen ;D
Turvallisuus ja vihreät arvot ovat kaksi eri asiaa. Jos ilmanlaatu huolestuttaa, niin kannattaa jättää autolla ajaminen kokonaan väliin. Maailmassa ja kaupungeissa on muita saastuttajia paljon enemmän kuin nastat.
Hidalgo sulla on outo logiikka. Jos on muita ongelmia, ei se tarkoita että nastojen aiheuttamaa ongelmaa ei kannattaisi ratkaista.
https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-nasta-juttu-3052016
Nastojen aiheuttama pöly on todella vakava asia. Tänä talvena pääkaupunkiseudun mittarit havaitsivat nastarenkaat ennen kuin oli edes kertaakaan hiekoitettu. Norjassa kivipölyn määrä romahti kaupungeissa kitkarenkaiden osuuden kasvaessa.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/255777-kitkarenkaisiin-liittyy-paljon-luuloja-mutta-vain-vahan-kokemusta (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/255777-kitkarenkaisiin-liittyy-paljon-luuloja-mutta-vain-vahan-kokemusta)
Jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta päällysteestä.
Koululaisten keuhkojen kohdalla leijuvasta pölystä löytyy pienhiukkasia vaikka miten paljon, Alppivuori huomauttaa ja vertaa katupölyä jopa asbestipölyyn.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.12.18 - klo:21:24
Saman suuntaista ne kaikki testit riippumatta tekijästä on, en minä näitä päästä heittele. Tässä palstalla nyt viimeksi läpikäydyn testin tulosta voit tarkastella esim sivulla 116.
En minäkään. TM talvirengastesti 2018. Kitkarenkailla keskimäärin oli jarrutusmatka jäällä 18,68% pidempi kuin nastarenkailla keskimäärin. Tämä siis silloin, kun nastarenkaat ovat uudet. Kuten ruotsalaisten käytetyillä renkailla tekemä testi kertoi, nastarenkaiden etu häviää nopeasti nastojen pyöristyessä.
Sama testi kertoo, että kitkarenkailla keskimäärin on lyhyempi jarrutusmatka lumella ja kuivalla asfaltilla. Märällä asfaltilla nastarengas oli ainakin uutena parempi. Niissäkin esimerkiksi Continentalit olivat tasoissa.
Minä pitäisin nastarenkaiden ainoana etuna sitä, että ne varoittavat äänellään kokematonta kuljettajaa liukkaudesta. Omassa ajossani en ole huomannut pidossa eroa millään alustalla, mutta minä ajankin aivan normaalia ajoa muun liikenteen mukana.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.18 - klo:21:05
Kyllä tänään myös keski-suomessa on ollut liukasta ja nelivedollakin on saanut vetää kylkimyyryä kitkoilla sekä nastoilla.
Tänään oli myös Etelä-Suomessa täysi talvikeli. Kylkimyyryä ei tosin tarvinut vetää etuvetoisella kitkarengas autolla. Tosin Lahessa oli pirun liukas motarin liittymän jälkeen oleva risteys (ko liittymästä kulkee Hartwallin panimon ja muutaman logistiikka keskuksen vuoksi rekkoja todella paljon), ihan kivasti pysähdyin, mutta tunsi selvästi että on liukasta. Takana tuleva uudehko Fabia tosin nastat rohisten tuli oikean puolesella kaistalle vaikka oli kääntymässä samaan suuntaan kuin minä eli vasemmalle. Ja siis en matele possujunassa motarilla jos keli ei sitä oikeasti vaadi, tänäänkin 115km/h tuli ajeltua, tosin työmaiden kohdalla rajoutusten mukaan. Kyllä se ennakointi on talviliikenteessä tärkeää. Turha ulosmitata nastojen tuomaa "etua" nopeudella... Olisin 3 rengassarjan taktiikan puolella, mutta en viitsi sijoittaa rahaa 3 renkaisiin ja vanteisiin, kun auto on max 3v alla. Ajan ennemin kitkoilla ennakoiden, kun talvirenkailla ajetaan noin 1,5 talvea maksimissaan.
jarkko_h:
Voidaan toki jatkaa linkkien heittoja netin isosta maailmasta. Edelleen, nastat toki kuluttavat teitä enemmän kuin kitkat. Sitä tuskin kukaan kiistää.
Mutta nastat ovat silti turvallisemmat kuin kitkat.
”Tutkimustulokset vahvistavat nastarenkaiden edut, nastarengas antaa paremman pidon useimmissa keliolosuhteissa.
Kaikkein selvin ero nasta- ja kitkarenkaiden välillä on kuitenkin jäisellä tiellä ajettaessa ja näitähän Suomessa riittää. Tien pinnan kitka ei ole samanlainen kaikkialla. Nastarengas on ainoa rengas, joka tasoittaa ajo-olosuhteita, vaikka kitkataso tien pinnassa muuttuu.
Rannikkoseudulla tiet ovat usein jäisiä ja polanteisia, jolloin kannattaa käyttää nastarenkaita. Samoin kaupunkiliikenteessä kovaksi kiillottuneilla risteysalueilla nasta puree paremmin. Yöllä ja varhain aamulla, musta jään aikaan liikuttaessa, vain nastarenkaat tuovat riittävän turvan.”
https://kumho.fi/kitka-ja-talvirenkaiden-erot/ (https://kumho.fi/kitka-ja-talvirenkaiden-erot/)
Ja tässä VTT:n tuloksia:
”Jos kaikki kitkarenkaita käyttävät vaihtaisivat nastoihin, voitaisiin välttää keskimäärin yksi kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus talvikaudessa. Vastaavasti, jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä, sanoo VTT:n tutkija Juha Luoma.”
https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf (https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf)
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 21.12.18 - klo:21:43
En minäkään. TM talvirengastesti 2018. Kitkarenkailla keskimäärin oli jarrutusmatka jäällä 18,68% pidempi kuin nastarenkailla keskimäärin. Tämä siis silloin, kun nastarenkaat ovat uudet. Kuten ruotsalaisten käytetyillä renkailla tekemä testi kertoi, nastarenkaiden etu häviää nopeasti nastojen pyöristyessä.
Sama testi kertoo, että kitkarenkailla keskimäärin on lyhyempi jarrutusmatka lumella ja kuivalla asfaltilla. Märällä asfaltilla nastarengas oli ainakin uutena parempi. Niissäkin esimerkiksi Continentalit olivat tasoissa.
Minä pitäisin nastarenkaiden ainoana etuna sitä, että ne varoittavat äänellään kokematonta kuljettajaa liukkaudesta. Omassa ajossani en ole huomannut pidossa eroa millään alustalla, mutta minä ajankin aivan normaalia ajoa muun liikenteen mukana.
Saman suuntainen siis myös tämä testi. Eli nastarengas on huomattavasti pitävämpi jarrutuksessa, vaikka tässä näyttävästi onkin kyse keskimäärästä eikä liukkaasta kaupunkiolosuhteesta.
Tuo Luoman tutkimus on Nokian renkaiden sponsoroima ja kuten monessa yhteydessä todettu hyvin kyseenalainen otannan osalta.
Mitä merkitystä on hitusen parantuneella turvallisuudella, jos samaan aikaan nastojen aiheuttama pöly vammauttaa ja tappaa ihmisiä?
Vain 6% Suomen liukkaan kelin onnettomuuksissa on ollut pohjoismaiset kitkat alla. Kitkoista huolimatta sekä Norjassa että Ruotsissa ajosuoritetta kohden huomattavasti vähemmän onnettomuuksia. Molemmat maat ovat ajaneet Suomesta ohi samaan aikaan kun kitkojen käyttöaste kasvanut.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.12.18 - klo:22:00
Saman suuntainen siis myös tämä testi. Eli nastarengas on huomattavasti pitävämpi jarrutuksessa, vaikka tässä näyttävästi onkin kyse keskimäärästä eikä liukkaasta kaupunkiolosuhteesta.
Ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että laatunastarenkailla on uutena parempi pito jarrutuksessa jäällä. Ne pitää vain uusia usein ja hyväksyä suurempi melu ja heikompi jarrutuspito muissa oloissa. Oliko sinulla muuta?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.12.18 - klo:21:29
Siinä sitä tekopyhyyttä kerrakseen ;D
Turvallisuus ja vihreät arvot ovat kaksi eri asiaa. Jos ilmanlaatu huolestuttaa, niin kannattaa jättää autolla ajaminen kokonaan väliin. Maailmassa ja kaupungeissa on muita saastuttajia paljon enemmän kuin nastat.
Tuota varten pitää varmaan perustaa oma topic "Ilmansaasteet ja renkaat".
Toinen mikä mua naurattaa on tuo Ruotsalainen testi, jossa verrokkina oli vain YKSI pari käytettyjä renkaita ja sitä jaksetaan pitää referenssinä ;)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.12.18 - klo:22:04
Tuo Luoman tutkimus on Nokian renkaiden sponsoroima ja kuten monessa yhteydessä todettu hyvin kyseenalainen otannan osalta.
Mitä merkitystä on hitusen parantuneella turvallisuudella, jos samaan aikaan nastojen aiheuttama pöly vammauttaa ja tappaa ihmisiä?
Vain 6% Suomen liukkaan kelin onnettomuuksissa on ollut pohjoismaiset kitkat alla. Kitkoista huolimatta sekä Norjassa että Ruotsissa ajosuoritetta kohden huomattavasti vähemmän onnettomuuksia. Molemmat maat ovat ajaneet Suomesta ohi samaan aikaan kun kitkojen käyttöaste kasvanut.
Onko sinulla tiedossa tutkimus, jossa osoitettaisiin kitkojen olevan liukkaalla jarrutuksissa paremmat kuin nastat? Tai tutkimus jossa kerrottaisiin kitkojen olevan ylipäätään turvallisemmat kuin nastat?
Ei ole. On kuitenkin selvää Suomen, Ruotsin ja Norjan tilastojen perusteella että kitkat eivät tee liikenteestä turvattomampaa. Jopa autokoulunopettajat suosivat kitkoja, niiden ennakoivaan ajotapaan opettavan luonteen vuoksi.
Suomi on noin 10 vuotta jäljessä Ruotsia autoilun turvallisuusajattelussa. Silloin kun Ruotsissa oli jo turvavöiden merkitys selvä, täällä karvalakkimiehet vastusti vöitä mitä ihmeellisimmin verukkein. Ruotsissa ei tuijoteta yhteen asiaan vaan kokonaisuuteen. Konaisuutena (turvallisuus, ihmisten terveys, kulut...) kitkoja on pidetty hyvänä ja siitä on seurannut selviä päätöksiä Suomen vatuloinnin sijaan.
Suomi tulee vääjäämättä seuraamaan Ruotsia ja Norjaa kitkojen osalta. Ei se tarkoita että kaikki pakotettaisiin ajamaan kitkoilla. Kyllähän Ruotsissakin phjoisen maaseudun huonoja teitä kiertävä imurikauppias ajaa vielä nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.12.18 - klo:22:48
Ei ole. On kuitenkin selvää Suomen, Ruotsin ja Norjan tilastojen perusteella että kitkat eivät tee liikenteestä turvattomampaa. Jopa autokoulunopettajat suosivat kitkoja, niiden ennakoivaan ajotapaan opettavan luonteen vuoksi.
Suomi on noin 10 vuotta jäljessä Ruotsia autoilun turvallisuusajattelussa. Silloin kun Ruotsissa oli jo turvavöiden merkitys selvä, täällä karvalakkimiehet vastusti vöitä mitä ihmeellisimmin verukkein. Ruotsissa ei tuijoteta yhteen asiaan vaan kokonaisuuteen. Konaisuutena (turvallisuus, ihmisten terveys, kulut...) kitkoja on pidetty hyvänä ja siitä on seurannut selviä päätöksiä Suomen vatuloinnin sijaan.
Suomi tulee vääjäämättä seuraamaan Ruotsia ja Norjaa kitkojen osalta. Ei se tarkoita että kaikki pakotettaisiin ajamaan kitkoilla. Kyllähän Ruotsissakin phjoisen maaseudun huonoja teitä kiertävä imurikauppias ajaa vielä nastoilla.
Oletko miettinyt sinne muuttoa, kun asiat on niin paremmin ;D. Suosittelen vaikka Malmöä.
En ole. Ruotsissa on monet asiat huonommin kuin Suomessa. Malmön tilanne on yksi niistä. Toisaalta on myös asioita, asioita jotka Ruotsissa hoidettu paremmin (liikenneturvallisuus, katupölyn ehkäisy, kitkarenkaiden käytön ohjaus, autoverotus...). Ottakaamme niistä oppia ja huonosti hoidetuista asioista ei.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 21.12.18 - klo:22:07
Ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että laatunastarenkailla on uutena parempi pito jarrutuksessa jäällä. Ne pitää vain uusia usein ja hyväksyä suurempi melu ja heikompi jarrutuspito muissa oloissa. Oliko sinulla muuta?
Vielä varmistus. Eli siis kitkat pitää vielä vanhana hyvin? Itsellä niin kitkoissa kuin nastoissa paras pito hävisi kahden talven jälkeen (R2sia ja H8:t).
Tänään satoi alijäähtynyttä vettä ja alkumatkasta melkein piti hidastaa vauhtia ennen kuin Webaston avustuksella tuulilasi pysyi auki. Pidon puolesta kaikki oli ok ja ajoin kitkoilla vasenta kaistaa muun liikenteen mukana 80-alueella.
Yhdessä liikennevaloristeyksessä ilmeisesti oli liukasta, koska edestä V40 D2 pyrki tarmokkaasti renkaat raapien alta pois.
Muuten ei mitään raportoitavaa enkä tänä talvena vielä ole renkaiden vuoksi joutunut missään hiljentämään vauhtiani verrattuna aikaan ennen kitkoja.
(https://i.ibb.co/YNmCC47/Screenshot-20181222-074801-Samsung-Internet.jpg) (https://ibb.co/PrKLLsZ)
(1) TEST WORLDin Michelinin tilauksesta suorittamat jarrutustestit jäällä (30-5 km/t) sekä kiihdytystestit jäällä (5-30 km/t) joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Rengaskoko oli 205/55 R 16 91V ja testiautona oli VW Golf 7. MICHELIN X-Ice North 4 -rengasta verrattiin seuraaviin kilpailijoihin: BRIDGESTONE Noranza 001, CONTINENTAL Ice Contact 2, NOKIAN Hakkapeliitta 9, GOODYEAR UltraGrip Ice Arctic, PIRELLI Ice Zero. Kolmen testiolosuhteen keskiarvo (-12 °C, - 10 °C ja -4 °C).
(2) TEST WORLDin Michelinin tilauksesta suorittamat jarrutustestit jäällä (30-5 km/h) tammikuussa 2018. Rengaskoko oli 205/55 R 16 91V ja testiautona oli VW Golf 7. MICHELIN X-Ice North 4 "rengasta verrattiin seuraaviin kilpailijoihin: BRIDGESTONE Noranza 001, CONTINENTAL Ice Contact 2, NOKIAN Hakkapeliitta 9, GOODYEAR UltraGrip Ice Arctic, PIRELLI Ice Zero. Kahden testiolosuhteen keskiarvo (-15 °C ja -8 °C) 10 000 ajokilometrin jälkeen todellisissa ajo-olosuhteissa Pohjois-Suomessa.
Outoa porukkaa nää nastapellet ku eivät uskalla lähtä sit todelliseen elämään koittaan näitä väittämiään...kummasti väistytään ja painutaan häntä koipien välissä ja vaihetaan aihetta....tyypillistä selkärangattomille.
Samaa voi ihmetellä valtiovallan puolelta kuinka se sallii vielä tuollaisten teiden-ja ilmastopilaajien ja haittakustannuksiltaan törkeiden rengaiden käytön edelleen näin köyhänä maana muihin vastaaviin verrattuna, ilmeiseti täällä halutaan jämähtää sinne 70-luvulle tiekulttuurissa. Ja ei se tällä kertakäyttö kuttuurilla mikään noista mainitsemistania asoista muutu ellei nastoja kielletä tai saada niille niin kovaa veroa kuin ansaitsevat. Nastarenkaat ovat kehityksen jarruna ja ilmaston pilaaja.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 22.12.18 - klo:09:12
Nastarenkaat ovat kehityksen jarruna.
Tilastojen mukaan viimeisen 10 vuoden aikana nastat ovat kehittyneet enemmän, kuin kitkarenkaat. Ihan näin FAKTANA (Tekniikan maailma).
Miksikö? Kun hyvään kitkarenkaaseen lyödään vielä nastat on se parempi talvirengas, kuin pelkkä kitkarengas.
Ja kun katson tuonen ulos, niin lunta ja jäätä riittää ainakin Keski-Suomessa!
Lainaus käyttäjältä: ile - 21.12.18 - klo:23:45
Vielä varmistus. Eli siis kitkat pitää vielä vanhana hyvin? Itsellä niin kitkoissa kuin nastoissa paras pito hävisi kahden talven jälkeen (R2sia ja H8:t).
Ruotsalaisessa testissä kitkarenkaiden pito väheni myös, mutta vain vähän verrattuna nastarenkaisiin. Eiköhän suurin muutos tule nopeasti, kun nastat pyöristyvät. Ilman mitään tutkimustietoa olettaisin, että kitkarenkaista alkaa pito lähteä pikku hiljaa pinnan kulumisen myötä, samoin nastarenkaista alun nopean pudotuksen jälkeen.
https://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.12.18 - klo:10:05
Ja kun katson tuonen ulos, niin lunta ja jäätä riittää ainakin Keski-Suomessa!
Pakkasta on 10-15 astetta. Erinomainen keli kitkoille siis, kun nastoista ei ole mitään hyötyä. Ei vaikka alla olisivat ne uudet testivoittajat.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 22.12.18 - klo:10:09
Ruotsalaisessa testissä kitkarenkaiden pito väheni myös, mutta vain vähän verrattuna nastarenkaisiin. Eiköhän suurin muutos tule nopeasti, kun nastat pyöristyvät. Ilman mitään tutkimustietoa olettaisin, että kitkarenkaista alkaa pito lähteä pikku hiljaa pinnan kulumisen myötä, samoin nastarenkaista alun nopean pudotuksen jälkeen.
https://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/
Täysin turha testi, kun katsoo noita renkaita ja juttukin yli kuusi vuotta vanha. Muutenkin vain referenssinä yhden valmistajan renkaita joten pidän vitsinä, että tätä yritetään viljellä totuutena ;D. Toki tämä kelpaa kitkailijoille raamatuksi.
ContiWinterViking 2 (Vuosimalli2008)
ContiVikingContact 5 (Vuosimalli 2009)
ContiWinterContact TS830 (Vuosimalli n.2011)
ContiIceContact (Vuosimalli 2011)
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 22.12.18 - klo:10:15
Pakkasta on 10-15 astetta. Erinomainen keli kitkoille siis, kun nastoista ei ole mitään hyötyä. Ei vaikka alla olisivat ne uudet testivoittajat.
Kitkatko kumoaa peiliksi kiiloitetun jään ja nastoista ei ole mitään apua ;D. Ihan aikuisten oikeasti? Kummasti nastakengistä oli apua...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.12.18 - klo:10:05
Tilastojen mukaan viimeisen 10 vuoden aikana nastat ovat kehittyneet enemmän, kuin kitkarenkaat. Ihan näin FAKTANA (Tekniikan maailma).
Miksikö? Kun hyvään kitkarenkaaseen lyödään vielä nastat on se parempi talvirengas, kuin pelkkä kitkarengas.
Ja kun katson tuonen ulos, niin lunta ja jäätä riittää ainakin Keski-Suomessa!
Voi pyhä yksinkertaisuus tämän hemmon sisälukutaitoa, ootko sä käynyt minkäänlaista ylempää koulutusta tai edes alempaa?
Juu nastarengasta on kehitetty 10v. aikana just siihen suuntaa että se kuluttaa enemmän tiestöä ja näin edistää entisestään noita mainittujani haittatekijöitä. Ei ollut kysymys renkaan kehittymisestä ja vaan muun tieinfran kehittymisestä...jonka esteenä on nimenomaan nastarenkaat koska niiden käyttö tulee yhteiskunnalle niiin kalliiksi,vaikka sitä ei nastauskovaiset halua nähdä.
Otetaan esim. nopeusrajoitukset...samat merkkit jöllöttää kuukaudesta toiseen samoina, vaikka säiden takia tilanne todellisuudessa antaisi paljon nopeampaankin ajoon perusteet ja joskus toisinkinpäin. Näidenkin kehityksen esteenä on nastarenkaat kun päälystetään samoja pätkiä nastojen aiheuttaman kulumisen takia liian kiihtyvällä syklillä ja jos ei kunnosteta, tiestö sapistuu täysin sietämättömälle tasolle, tämä raha on sitten muualta pois. Samoin on kehitetty sellaisia hidasteita jotka haittaavat vain ylinopeutta ajavia, suomessa nuo hidastetöyssyt haittaavat yhtä lailla rajoituksia noudattaviakin. Eli muutama kaahari terrisoi koko liikennettä.
Se todellinen syy miksi rengasvalmistajat satsaavat näihin tiestö kuluttaviin renkaisiin on että jos vain tyhmät kansalaiset tällaisia ostaa, se tietää rengasvalmistajille myös muiden renkaiden myynnin kasvua, koska nastoilla jyrsityt pinnat kuluttaa kaikkia rengastyyppejä rotanlailla, myös kesärenkaita. 1% myynnin kasvutietää rengasvalmistajalle oikein kivasti, varmasti ovat sitä mieltä ettei kuluttajilla tarvi mininkään muuhun rahaa kuluakkaan kuin renkaisiin, Thats fine.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 22.12.18 - klo:10:49
Voi pyhä yksinkertaisuus tämän hemmon sisälukutaitoa, ootko sä käynyt minkäänlaista ylempää koulutusta tai edes alempaa?
Turha yrittää haukkua muita, kun et itse osaa kirjoittaa. Ulosantisi on niin vaikealukuista ettei siitä saa mitään selvää.
Kuten aiemmin kirjoitin:
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.12.18 - klo:21:29
Turvallisuus ja vihreät arvot ovat kaksi eri asiaa. Jos ilmanlaatu huolestuttaa, niin kannattaa jättää autolla ajaminen kokonaan väliin. Maailmassa ja kaupungeissa on muita saastuttajia paljon enemmän kuin nastat.
Euroopan 20:n kaupungin vertailussa Helsinki sijoittui ilmanlaadun osalta toiseksi parhaaksi, vaikka täällä käytetään nastoja ja hiekoitetaan teitä.
Muulta liikenneindeksin osalta Helsinki oli kokonaisuudessaan paras.
https://www.politico.eu/article/politicos-urban-mobility-index/ (https://www.politico.eu/article/politicos-urban-mobility-index/)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.12.18 - klo:10:18
Kitkatko kumoaa peiliksi kiiloitetun jään ja nastoista ei ole mitään apua ;D. Ihan aikuisten oikeasti? Kummasti nastakengistä oli apua...
Näin se menee. Testien mukaan kovemmalla pakkasella jää ei ole liukasta ja kovimmilla pakkasilla nastojen jääpito jää jo kitkan jääpidolle. Nastarenkaan teoreettinen paremmuus jäällä tulee esiin juurikin nollan nurkilla ja kun jäällä on vettä.
Ja ettei totuus unohtuisi, TM talvirengastestin mukaan kaksi huonointa rengasta jarrutuksessa jäällä oli nastarenkaita. Ei siis voi yleistää edes uuden nastarenkaan paremmuutta jääjarrutuksessa, vaan pitää mennä merkkitasolle.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 22.12.18 - klo:11:55
Näin se menee. Testien mukaan kovemmalla pakkasella jää ei ole liukasta ja kovimmilla pakkasilla nastojen jääpito jää jo kitkan jääpidolle. Nastarenkaan teoreettinen paremmuus jäällä tulee esiin juurikin nollan nurkilla ja kun jäällä on vettä.
Ja ettei totuus unohtuisi, TM talvirengastestin mukaan kaksi huonointa rengasta jarrutuksessa jäällä oli nastarenkaita. Ei siis voi yleistää edes uuden nastarenkaan paremmuutta jääjarrutuksessa, vaan pitää mennä merkkitasolle.
Sitten vielä haet perusteluksi paskat kiina nastarenkaat 😂. Tuskin tarvitsee valottaa miksi testiin ei oteta suurempaa määrää paskoja talvirenkaita (Koska ne on paskoja). Oli kyse kitkoista tai nastarenkaista. Ja minä en paskoilla renkailla aja. Oli ne kitkat tai nastat...
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 22.12.18 - klo:11:07
Turha yrittää haukkua muita, kun et itse osaa kirjoittaa. Ulosantisi on niin vaikealukuista ettei siitä saa mitään selvää.
Voi se lukutaidottomalle sitä ollakin, samoin yksinkertaiselle nastapellelle, joka ei tajua kokonaisuudesta mitään, mee kouluu ja sit ku opit lukeen autokouluun.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 22.12.18 - klo:13:06
Voi se lukutaidottomalle sitä ollakin, samoin yksinkertaiselle nastapellelle, joka ei tajua kokonaisuudesta mitään, mee kouluu ja sit ku opit lukeen autokouluun.
Siellä autokoulussakin ajetaan nastoilla ;D ;D ;D ;D
Täällä näköjään kierretään kehää ja samat asiat kirjoitetaan aina muutaman sivun jälkeen.
Ajamme sellaisilla talvirenkailla kuin parhaaksi katsomme, ja annetaan muiden tehdä omat valintansa.
Eilen loppui mun "kitkailut" ja nastat on molemmissa autoissa alla. Tämä johtui siitä, että erehdyin kysymään mammalta oliko liukasta jouluaattona, johon sain vastauksen, että kyllä oli liikenneympyröissä. Kysyin sitten, että pitäisikö heittää nastat alle, johon sain vastauksen "Eikö ne jo ole alla. Jos olisin tiennyt olisin ajanut hiljempaa" ;D ;D ;D.
Kyllä eron huomaa CVC6:n ja Conti ice contact 2:n välillä. Jälkimmäinen nastarengas on paljon rauhallisempi viedä suljetuissa olosuhteissa limiitillä. Samoin ei myöskään lähde yhtä helposti sortamaan tuo renkaan runko. Nämä kokemukset nelikon alla. Tuo CVC6 ollut tähän mennessä paras kitka millä itse ajanut, mutta ei tuon conti ice contact 2:n veroinen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.12.18 - klo:17:43
Tämä johtui siitä, että erehdyin kysymään mammalta oliko liukasta jouluaattona, johon sain vastauksen, että kyllä oli liikenneympyröissä. Kysyin sitten, että pitäisikö heittää nastat alle, johon sain vastauksen "Eikö ne jo ole alla. Jos olisin tiennyt olisin ajanut hiljempaa" ;D ;D ;D.
Eli ei ollut mammasi huomannut, että on kitkat alla. Mitä tästä pitäisi päätellä nastan ja kitkan erosta, vai pistetäänkö kokonaan eukkosi piikkiin se seikka, että eroa ei huomannut? Tuon kertomasi perusteella on kyllä sitten turha väittää, että nastat laitetaan alle turvallisuuden takia. Paremman puoliskosi lausunto kertoi totuuden: teillä ne laitetaan alle, jotta voidaan ajaa kovempaa, ei turvallisemmin.
Lainaus käyttäjältä: tet - 27.12.18 - klo:19:53
Eli ei ollut mammasi huomannut, että on kitkat alla. Mitä tästä pitäisi päätellä nastan ja kitkan erosta, vai pistetäänkö kokonaan eukkosi piikkiin se seikka, että eroa ei huomannut? Tuon kertomasi perusteella on kyllä sitten turha väittää, että nastat laitetaan alle turvallisuuden takia. Paremman puoliskosi lausunto kertoi totuuden: teillä ne laitetaan alle, jotta voidaan ajaa kovempaa, ei turvallisemmin.
Mistä sinä tiedät miten mamma on ajanut, koska minäkään en tiedä! JA loogisemmin nuo nastat käyttääntyy contilla, kuin kitkat myös äärirajalla.
Vaihdoin myös sen takia, että tiedän jo nyt näkemättä missä kunnossa mökille mentäessä tiet on, kun katsoo tämän hetken tiestöä sekä sen hoitoa.
Ja vaikka ajaisin kovempaa rajoitusten puitteissa, niin mitä siittä, kun A:Voin B:Laki sallii! Tänäänkin sai noita teidäntukkoja katsella ihan tarpeeksi, kun 80km/h rajoituksella seilataan 62-75km/h väliä. Ei muuta, kuin vilkku vasemmalle ja ohi!
Riippumatta renkaista ohitan edellä olevia, jos ajavat hiljempaa. En tee mitään johtopäätöksiä renkaiden tai kuskin sukupuolen suhteen. En vain ymmärrä kaikkien käytöstä tuolla tien päällä, mutta yritän ennakoida parhaani mukaan onnettomuuksia välttääkseni. Monet lähtevät hitaammin nastoilla valoista, kuin minä kitkoilla. Ehkäpä se ei ole pelkästään renkaista kiinni, tai ehkä on. Moni ajaa nastoilla hitaampaa, mutta ehkä se ei ole renkaista tai niiden paremmuudesta kiinni. Moni maleksii kiihdytyskaistoilla, mutta ehkä se ei ole renkaista kiinni, saatikka tehoista. Kitkarenkaat on taaskin tänä talvena olleet kivat. Kolmas talvi lähti käyntiin samoilla renkailla, eikä pidossa ole moittimista.
Tuli ajettua taas stadista lappiin ja takas hengenvaarallisilla kitkoilla joilla neljäs talvi ja pintaa reilu 5mm. Ei minkää sortin ongelmia, jotku sielä ajeli kyllä reiluja alinopeuksia, omasta mielestä ajokeli oli hyvä ja renkaiden pito hyvä myös. Sää vaihteli 0 kelistä -28c ja kaikkeen siltä väliltä lumisateineen.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 27.12.18 - klo:21:18
Tuli ajettua taas stadista lappiin ja takas hengenvaarallisilla kitkoilla joilla neljäs talvi ja pintaa reilu 5mm. Ei minkää sortin ongelmia, jotku sielä ajeli kyllä reiluja alinopeuksia, omasta mielestä ajokeli oli hyvä ja renkaiden pito hyvä myös. Sää vaihteli 0 kelistä -28c ja kaikkeen siltä väliltä lumisateineen.
Mä en viitsisi kehua ajavani neljä vuotta vanhoilla ja 5mm pinnoilla olevilla renkailla. Oli kyse nastoista tai kitkoista...
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 22.12.18 - klo:14:27
Täällä näköjään kierretään kehää
Jepulis, onko tässä nyt ikiliikkuja keksitty: nastat/kitkat-mielipide :)
Lainaus käyttäjältä: V-O - 27.12.18 - klo:22:17
Jepulis, onko tässä nyt ikiliikkuja keksitty: nastat/kitkat-mielipide :)
Olihan tossa hetken hiljasempaa ;D
Ei ollut yllätys kuka pelin jälleen avas
Ajoin aiemmin toitakymmentä vuotta maastureilla, eri merkkisillä ympäri vuoden,
cooperin tai joku sellainen, jenkkirengas missä oli m+s merkintä, hyvin niillä pärjäsi,
nyt on tuossa volkkarissa hakkapeliitan nastat, tuli sen mukana ja ei niissä pidon
kanssa mitään parempaa ole, ympäri vuotisilla renkailla pystyy aivan hyvin ajamaan
nykyisillä talvikeleillä, ei nasta pure siihen puolen millin mustaan jäähän kuitenkaan,
Jos ja kun joudun itse renkaat ostamaan niin tuo BFGoodrich Urban Terrain T/A
on se tuleva rengas ilmeisesti.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 28.12.18 - klo:03:19
Olihan tossa hetken hiljasempaa ;D
Ei ollut yllätys kuka pelin jälleen avas
Sokeakin varmaan huomasi, että forumi oli nurin...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.12.18 - klo:20:27
Mistä sinä tiedät miten mamma on ajanut, koska minäkään en tiedä!
Minä tiedän sen tästä:
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.12.18 - klo:17:43
Kysyin sitten, että pitäisikö heittää nastat alle, johon sain vastauksen "Eikö ne jo ole alla. Jos olisin tiennyt olisin ajanut hiljempaa" ;D ;D ;D.
Tuossa lainauksessasi selvästi puolisosi toteaa, että olisi ajanut hiljempaa jos olisi tiennyt ajavansa kitkoilla. Eli toisin sanoen hän ulosmittaa nastojen mahdollisen turvallisuushyödyn ajamalla niillä tietoisesti kovempaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.12.18 - klo:14:20
Siellä autokoulussakin ajetaan nastoilla ;D ;D ;D ;D
Aivan, siksi teidän nastapellejen ajotaito onkin autokoulu tasoa, ja siksi sinne kehoitinkin teidän mennä kehittyyn kaikinpuolin. ;D
Oot pussiin puhumisen yksinkertainen mailman mestari kyllä, niin kuin tet tuossa jo totesi. ei voi ku nauraa...kyllä mä sinuna lopettaisin.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 28.12.18 - klo:12:25
Aivan, siksi teidän nastapellejen ajotaito onkin autokoulu tasoa, ja siksi sinne kehoitinkin teidän mennä kehittyyn kaikinpuolin. ;D
Oot pussiin puhumisen yksinkertainen mailman mestari kyllä, niin kuin tet tuossa jo totesi. ei voi ku nauraa...kyllä mä sinuna lopettaisin.
Mä käyn suosiolla vaikka viiden vuoden välein autokoulussa sekä kertaamassa kirjallisia. Se pitäisi olla jokaisella Suomalaiselle pakollista, jotka omaavat ajokortin. Sen verran paljon aaseja näkee liikenteessä! Käyn myös liukkaankelin radalla treenaamassa silloin tällöin ihan tarkoituksella. Mutta sinähän kuulut niihin miehiin, jotka luulee olevansa parempia kuljettajia kuten suurin osa suomalaisista miehistä.
BTW: Kun rupeat pätemään, niin maailmanmestari on yhdyssana ;D.
Lainaus käyttäjältä: tet - 28.12.18 - klo:12:01
Tuossa lainauksessasi selvästi puolisosi toteaa, että olisi ajanut hiljempaa jos olisi tiennyt ajavansa kitkoilla. Eli toisin sanoen hän ulosmittaa nastojen mahdollisen turvallisuushyödyn ajamalla niillä tietoisesti kovempaa.
Väärin. Hän luottaa, että auton alla on hyvät renkaat ja kun oli liukasta ajoi hiljempaa. Nastoilla olisi saattanut ajaa kovempaa. Vai meinaatko että vain "miehet" osaa ajaa autolla sen tuntumalla? Ja kuten totesin, niin ajokäytökseltään myös contin kitka ja nastat ovat erillaisia!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.12.18 - klo:20:27
JA loogisemmin nuo nastat käyttääntyy contilla, kuin kitkat myös äärirajalla.
Ja vaikka ajaisin kovempaa rajoitusten puitteissa, niin mitä siittä, kun A:Voin B:Laki sallii! Tänäänkin sai noita teidäntukkoja katsella ihan tarpeeksi, kun 80km/h rajoituksella seilataan 62-75km/h väliä. Ei muuta, kuin vilkku vasemmalle ja ohi!
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 28.12.18 - klo:12:25
Aivan, siksi teidän nastapellejen ajotaito onkin autokoulu tasoa, ja siksi sinne kehoitinkin teidän mennä kehittyyn kaikinpuolin. ;D
...
Jutut tätä tasoa ja kehoittaa muita menemään 'kehittyyn' :D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.12.18 - klo:17:43
Eilen loppui mun "kitkailut" ja nastat on molemmissa autoissa alla. Tämä johtui siitä, että erehdyin kysymään mammalta oliko liukasta jouluaattona, johon sain vastauksen, että kyllä oli liikenneympyröissä. Kysyin sitten, että pitäisikö heittää nastat alle, johon sain vastauksen "Eikö ne jo ole alla. Jos olisin tiennyt olisin ajanut hiljempaa" ;D ;D ;D.
Lainaus käyttäjältä: tet - 28.12.18 - klo:12:01
Minä tiedän sen tästä:
Tuossa lainauksessasi selvästi puolisosi toteaa, että olisi ajanut hiljempaa jos olisi tiennyt ajavansa kitkoilla. Eli toisin sanoen hän ulosmittaa nastojen mahdollisen turvallisuushyödyn ajamalla niillä tietoisesti kovempaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.12.18 - klo:13:54
Väärin. Hän luottaa, että auton alla on hyvät renkaat ja kun oli liukasta ajoi hiljempaa. Nastoilla olisi saattanut ajaa kovempaa. Vai meinaatko että vain "miehet" osaa ajaa autolla sen tuntumalla? Ja kuten totesin, niin ajokäytökseltään myös contin kitka ja nastat ovat erillaisia!
Vaikka vaimo luottaakin, että alla on hyvät renkaat, ei viimeinen viesti ole linjassa aikaisempien kanssa eikä näin ollen tet:in aikaisempi viesti ole "väärin".
BTW: Kun rupeat pätemään, niin maailmanmestari on yhdyssana ;D.
Otsikon sivusta - kuten koulupoika:
Toivottavasti "asiantuntijoiden" ahdistus on helpottanut sivuston avauduttua - ihan aiheellisesta "joulurauhasta". ::)
"BTW- opettaja" on paraskin neuvomaan, koska mm. sanojen taivuttukset, päätteet ja erisnimet eivät ole alkuunkaan hallinnassa - toki "oppilaatkin" tuntuvat olevan samaa kaliiperia olevia bosseja. :o
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.12.18 - klo:21:50
Mä en viitsisi kehua ajavani neljä vuotta vanhoilla ja 5mm pinnoilla olevilla renkailla. Oli kyse nastoista tai kitkoista...
Kyllä nykyrenkaat pysyvät hyvänä elinkaarensa ajan. Ainaki itellä kitkat pysyny. Meinasin kyllä ostaa uudet, mutta tyytyväinen olen etten vielä ostanut. Katsotaan ens talvena sit.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.12.18 - klo:21:50
Mä en viitsisi kehua ajavani neljä vuotta vanhoilla ja 5mm pinnoilla olevilla renkailla. Oli kyse nastoista tai kitkoista...
Käy katsomassa taloyhtiöiden, markettien tai työpaikkojen pihoilla, millaisilla renkailla ihmiset oikeasti ajaa. Torissakin näkee paljon huonompia myynnissä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.12.18 - klo:13:54
Mä käyn suosiolla vaikka viiden vuoden välein autokoulussa sekä kertaamassa kirjallisia. Se pitäisi olla jokaisella Suomalaiselle pakollista, jotka omaavat ajokortin. Sen verran paljon aaseja näkee liikenteessä! Käyn myös liukkaankelin radalla treenaamassa silloin tällöin ihan tarkoituksella. Mutta sinähän kuulut niihin miehiin, jotka luulee olevansa parempia kuljettajia kuten suurin osa suomalaisista miehistä.
BTW: Kun rupeat pätemään, niin maailmanmestari on yhdyssana ;D.
BTW: Sana "suomalaiselle" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Sinun kanssasi on kyllä täytisen turha väitellä mistään asiasta. Maali liikkuu kaiken aikaa, ja silloin harvoin kun maali pysyy paikallaan sen hetken että siihen ehtii osua, kiistät osuman kirkkain silmin kuin Trump konsanaan.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.12.18 - klo:15:37
Käy katsomassa taloyhtiöiden, markettien tai työpaikkojen pihoilla, millaisilla renkailla ihmiset oikeasti ajaa. Torissakin näkee paljon huonompia myynnissä.
Oletko oikeassa ja jotkut idiootit, jopa ostavat tuollaisia renkaita...
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 28.12.18 - klo:14:27
Kyllä nykyrenkaat pysyvät hyvänä elinkaarensa ajan. Ainaki itellä kitkat pysyny. Meinasin kyllä ostaa uudet, mutta tyytyväinen olen etten vielä ostanut. Katsotaan ens talvena sit.
Hmmm... No minä olen tästä erimieltä ja samoin myös testit.
Löytyykö kokemuksia CVC7?
Ice Contact 2 oli edellisessä autossa ja hyvät kyllä, mutta nyt on kitkojen aika. Alkaa olemaan todella finaalissa nykyiset kumit iän puolesta, todella kovat jos vertaa uudehkoihin.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 28.12.18 - klo:16:35
Löytyykö kokemuksia CVC7?
Ice Contact 2 oli edellisessä autossa ja hyvät kyllä, mutta nyt on kitkojen aika. Alkaa olemaan todella finaalissa nykyiset kumit iän puolesta, todella kovat jos vertaa uudehkoihin.
Osta pois. Tuskin on huonot renkaat.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/201809122201194317 (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/201809122201194317)
Vertailun kärkikolmikkoon kipusivat Continental ContiVikingContact 7, Michelin X-Ice X13 ja Nokian Hakkapeliitta R3.
1. Continental ContiVikingContact7 9,0
"Talviominaisuudet ovat huippuluokkaa"
Jos asut ja ajelet etelässä niin älä osta pois, ovat varmasti se surkein valinta etelän vesikeleille.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 28.12.18 - klo:17:27
Jos asut ja ajelet etelässä niin älä osta pois, ovat varmasti se surkein valinta etelän vesikeleille.
Oliko sinulla jotain perusteluita väittämällesi?
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 28.12.18 - klo:16:35
Löytyykö kokemuksia CVC7?
Ice Contact 2 oli edellisessä autossa ja hyvät kyllä, mutta nyt on kitkojen aika. Alkaa olemaan todella finaalissa nykyiset kumit iän puolesta, todella kovat jos vertaa uudehkoihin.
Olen tuollaisilla nyt ajanut ja ovat toimineet oikein hyvin myös etelän vaihtelevissa oloissa. Vertailupohjaa muihin kitkoihin ei ole, mutta vanhoja Nokian nastoja en kaipaa.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 28.12.18 - klo:12:25
Aivan, siksi teidän nastapellejen ajotaito onkin autokoulu tasoa, ja siksi sinne kehoitinkin teidän mennä kehittyyn kaikinpuolin. ;D
Oot pussiin puhumisen yksinkertainen mailman mestari kyllä, niin kuin tet tuossa jo totesi. ei voi ku nauraa...kyllä mä sinuna lopettaisin.
Näitä isäm_maam_toivoja jotka haluavat vain päteä. Jutut tasoa: ”mun isällä on isompi auto ku sulla....”
Itse en usko hetkeäkään, että seaboss olisi aikuinen ja kävisi töissä. Ei kukaan noin huonolla kirjoitustaidolla ja ulosannilla voi pärjätä työelämässä tai muutenkaan normaalissa kanssakäymisessä ihmisten kanssa.
Töissä joutuu ajamaan paljon vuokra-autoilla, joita on uudet qashqait edelleen.
Niihin on päätetty hankkia Sailun (?!) merkkiset nastarenkaat.
En ollut aiemmin edes kuullut koko merkistä, mutta vuokraamo vissiin säästää tilaamalla kiinasta laatua.
Aivan kaameat ajaa 8) :o
Kyllä omat kitkuttimet on niin paljon paremmat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.12.18 - klo:09:28
Sokeakin varmaan huomasi, että forumi oli nurin...
Kahdesta asiasta päätit tarttua toiseen, minkä varmasti ihan kaikki muut ymmärsivät olevan kevyt huuli.
Sama rummutus jatkuu koska olet kevyesti koko palstan isoin trolli. En vaan ole ihan sata mahdatko tajuta sitä itse, jolloin asia menee säälimisen puolelle vai onko taitosi kehittyneet noin kovasti että osaat asiasi?
-karppa- on nyt pahasti alakynnessä.
Joka puolelta haastetaan ja nypitään karvoja palleista! Haastajat ovat haistaneet heikkouden ja veren haju ajaa kyseenalaistamaan nykyisen hallitsijan iskukykyä. Onko -karppa- peräti menettämässä Palstan Kingin aseman? Kovasti tässä hetkessä näyttää siltä, että meripomo taitaa ottaa sen paikan...
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 28.12.18 - klo:19:34
Töissä joutuu ajamaan paljon vuokra-autoilla, joita on uudet qashqait edelleen.
Niihin on päätetty hankkia Sailun (?!) merkkiset nastarenkaat.
En ollut aiemmin edes kuullut koko merkistä, mutta vuokraamo vissiin säästää tilaamalla kiinasta laatua.
Aivan kaameat ajaa 8) :o
Kyllä omat kitkuttimet on niin paljon paremmat.
Jaa, taitavat olla Aritan toimittamia autoja? Törmäsin samoihin nakkeihin erään vuokra-autokäytössä olleen Octavian alla Aritan vaihtoautohallissa...
Muuten tähän säikeeseen kommenttini muutaman viikon takaa:
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 09.11.18 - klo:18:11
Ja samalla "Keskustelua" -> "Vänkäystä"
Kun lukee säikeen ekan sivun, niin ihan sama vänkäys jatkuu sata sivua myöhemmin...
Jepjep. Ei ole keskustelua nähtykään. Kun ei enää keksitä mitää järkevää sanottavaa, aletaan v#$tuilemaan. Tosi kypsää käytöstä.
Kussakin rengastyypissä omat hyvät ja huonot puolensa ja valitsee sitten ihan minkä vaan niin se on aina kompromissi, josta selviää tilannetajulla.
Ja omassa autossa on Hakka kasit mutta jos renkaat joskus vaihtuvat niin tulee kitkat.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 28.12.18 - klo:18:38
Oliko sinulla jotain perusteluita väittämällesi?
Mikäli talviominaisuuksia kehutaan "huippuluokkaisiksi", tarkoittaa se sitä että kuivan kelin sekä märän kelin ominaisuuksista on tingitty. Yhtä ja ainoaa joka kelillä loistavasti toimivaa rengasta kun ei ole yksikään firma vielä luonut.
Ilmeisesti täällä jotkut ke- kitkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä asfaltilla, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on toimivuus em. alustalla. Henkilökohtaisesti 30 vuoden autoilu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta, jossa asfaltilla pohjolan talvirenkaiden pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan liukkaan kelin ominaisuudet pitää olla parasta laatua koska suhteessa äkkitilanne liukkaalla on vaarallisempi. Aamen.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 29.12.18 - klo:08:53
Ilmeisesti täällä jotkut ke- kitkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä asfaltilla, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on toimivuus em. alustalla. Henkilökohtaisesti 30 vuoden autoilu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta, jossa asfaltilla pohjolan talvirenkaiden pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan liukkaan kelin ominaisuudet pitää olla parasta laatua koska suhteessa äkkitilanne liukkaalla on vaarallisempi. Aamen.
Vain yksi KE-kitkailija, joka tällä hetkellä ei edes asu Suomessa.
Kyllä Contin uudemmat kitkat toimivat hienosti myös asfaltilla. Se älytön monissa kitkoissa oleva pehmeys ja epämääräisyys ovat poissa.
Ajossa sekä nyt talven ajetut Contin CVC 6:t että ensimmäistä talvea ajossa olevat CVC 7:t.
Itse tykkään jotenkin enemmän noista kutosista.
Erinomaisia renkaita kummatkin poislukien pääkallokelit. Jos pieniä sorateitä joutuu paljon ajelemaan niin nastat oikeampi valinta. Pääsääntöisesti hyvin hoidettuja teitä ajavana nuo kitkat osoittautuneet nappivalinnaksi.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.12.18 - klo:10:44
Jos pieniä sorateitä joutuu paljon ajelemaan niin nastat oikeampi valinta.
Miten soratiellä nastat ovat paremmat kuin kitkat?
Lainaus käyttäjältä: V60 - 29.12.18 - klo:08:53
Ilmeisesti täällä jotkut ke- kitkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä asfaltilla, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on toimivuus em. alustalla. Henkilökohtaisesti 30 vuoden autoilu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta, jossa asfaltilla pohjolan talvirenkaiden pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan liukkaan kelin ominaisuudet pitää olla parasta laatua koska suhteessa äkkitilanne liukkaalla on vaarallisempi. Aamen.
Ilmeisesti täällä myös jotkut nastarenkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä yleisillä maanteillä välillä Hanko-Utsjoki, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on absoluuttisen maksimaalinen luottamuksen tunteen antaminen (joka edellä todettiin jo täysin placeboksi.) Henkilökohtaisesti 3 vuoden KE-kitkailu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta jossa jäällä tahi lumella KE-kitkojen pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan märän kelin ominaisuudet pitää olla etelä-suomessa parasta laatua koska suhteessa ajokilometreihin äkkitilanne vesiliirtoon vetisellä asfaltilla on todennäköisempi ja vaarallisempi. Aamen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.12.18 - klo:12:03
Sen sijaan märän kelin ominaisuudet pitää olla etelä-suomessa parasta laatua koska suhteessa ajokilometreihin äkkitilanne vesiliirtoon vetisellä asfaltilla on todennäköisempi ja vaarallisempi. Henkilökohtaisesti 3 vuoden KE-kitkailu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta jossa jäällä tahi lumella KE-kitkojen pito olisi ollut riittämätön.
Miten en ole ikinä tuohonkaan törmännyt. En skandikitkoilla enkä nastarenkailla ;D enkä ole varmana ainoa kirjoittelija täällä. Minä taas väitän, että TALVELLA sinulla on ollut enemmän ongelmia noiden KE-kitkojesi kanssa (Joita et viitsi edes myöntää).
Mutta ehkä siellä 1200km päässä Suomessa nuo KE-kitkat on varmana parempi vaihtoehto!
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 29.12.18 - klo:10:50
Miten soratiellä nastat ovat paremmat kuin kitkat?
Talvella noiden kunnossapito ei ole pääteiden tasoa ja ovat monesti aika jäisiä.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 29.12.18 - klo:12:21
Talvella noiden kunnossapito ei ole pääteiden tasoa ja ovat monesti aika jäisiä.
Juuri näin. Piti lisätä maininta pääkallokeleistä tai aivan sileästä jäästä. Noita olemattoman hoitoluokan pikkuteiltä saattaa löytyä. Samaan kastiin toki metsäautotiet ja ehkä jotkut mökkitietkin.
Mutta muuten kitkat ovat vallan toimivat. Hiljaiset, pitävät ja mukavat. Tykkään myös Contin kitkojen (6/7) ajotuntumasta paljaalla asfaltilla verrattuna kokemuksiin nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.12.18 - klo:12:03
Ilmeisesti täällä myös jotkut nastarenkailijat rata-tyylisesti puristavat sekunteja ja kymmenyksiä yleisillä maanteillä välillä Hanko-Utsjoki, jolloin talvirenkaan tärkein ominaisuus on absoluuttisen maksimaalinen luottamuksen tunteen antaminen (joka edellä todettiin jo täysin placeboksi.) Henkilökohtaisesti 3 vuoden KE-kitkailu-uran aikana ei kertaakaan ole ollut tilannetta jossa jäällä tahi lumella KE-kitkojen pito olisi ollut riittämätön. Tähän auttaa sopiva ajonopeus. Sen sijaan märän kelin ominaisuudet pitää olla etelä-suomessa parasta laatua koska suhteessa ajokilometreihin äkkitilanne vesiliirtoon vetisellä asfaltilla on todennäköisempi ja vaarallisempi. Aamen.
Jos asuu vetisissä ja harmaissa oloissa, niin en ala väittämään ke-kitkoja vastaan. Mutta täällä olen eri mieltä. 500 km reissu Pirkanmaalta Savoon toi vastaan hyvin erilaisia tienpintoja. Osa oli suolattua ja märkää mutta toisessa päässä 200 km jäistä tietä, ilman lämpötila -3 ja satoi tihkua. Voisin melkein väittää, että tuossa kun pitää äkkitilanteessa tehdä toimenpiteitä, niin arvostaa hyvää liukkaankelin pitoa. Mutta onhan pulkkailu ihan fantsua.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 29.12.18 - klo:12:21
Talvella noiden kunnossapito ei ole pääteiden tasoa ja ovat monesti aika jäisiä.
Minä ajan noita päivittäin kitkoilla. Kelissä kuin kelissä. Tänä talvena on parina päivänä tie ollut ihan jäässä ja vetinen (naapuri nastoilla ei uskaltautunut ollenkaan liikenteeseen). Noina parina päivänä piti ajaa hieman hiljempaa, kaikkina muina päivinä ihan normaalisti.
Täytyy vielä sanoa, että Leoniin kitkat sopivat todella hyvin. Ennen tätä minulla oli kaksi Ford Focusta, joihin ajattelin, että kitkat sopivat kuin nenä päähän, mutta niin vain Leoniin vieläkin paremmin. Puskeminen ei vaivaa yhtää 1.0 TSI Leonia. Pienestä kevyestä moottorista keulalla on etua.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 28.12.18 - klo:17:27
Jos asut ja ajelet etelässä niin älä osta pois, ovat varmasti se surkein valinta etelän vesikeleille.
Täytyy kuitenkin määritellä se etelä. Termi "Etelä-Suomi" ei välttämättä tarkoita ilmastollisesti yhtenäistä aluetta. Jos kartalla vedetään viiva vaikkapa Helsingistä Uuteenkaupunkiin, niin tuon viivan lounaispuolella vallitsee aika erilainen ilmasto kuin esimerkiksi täällä Kaakkois-Suomessa, joka usein myös "eteläksi" lasketaan. Tuolla alueella KE-kitka voi olla hyvä vaihtoehto. Täällä meilläpäin en itse niitä pitäisi optimaalisena, vaikka vain 25 km etelärannikolta asunkin.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.12.18 - klo:12:37
Juuri näin. Piti lisätä maininta pääkallokeleistä tai aivan sileästä jäästä. Noita olemattoman hoitoluokan pikkuteiltä saattaa löytyä. Samaan kastiin toki metsäautotiet ja ehkä jotkut mökkitietkin.
Mutta muuten kitkat ovat vallan toimivat. Hiljaiset, pitävät ja mukavat. Tykkään myös Contin kitkojen (6/7) ajotuntumasta paljaalla asfaltilla verrattuna kokemuksiin nastoilla.
Toki pienet tiet hoidetaan huonommin, muttei rengasvalintaan mielestäni vaikuta se onko se soratie vai ei.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 29.12.18 - klo:13:05
Tänä talvena on parina päivänä tie ollut ihan jäässä ja vetinen (naapuri nastoilla ei uskaltautunut ollenkaan liikenteeseen).
Mistä tällaisia naapureita löytyy jotka kertovat etteivät uskalla liikenteeseen? Otapa ihan videolle kun naapuri tuon kertoo, niin nähdään millainen henkilö on kyseessä ;D
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 29.12.18 - klo:15:25
Toki pienet tiet hoidetaan huonommin, muttei rengasvalintaan mielestäni vaikuta se onko se soratie vai ei.
No eipä tietenkään. Nyt väännetään todella tikusta asiaa. Sanotaan sitten vaikka että korrelaatio alhaisen tienhoitoluokan ja sorapintaisuuden välillä on ainakin "melkein merkittävä".
Jos ajat pääasiassa muualla kuin kärrypoluilla, kitkat taatusti ok valinta.
Jos ajat usein jäisillä pikkuteillä, nastat voivat olla ehkä parempi valinta...
Tänään sai kirota noita kelien mukaan ajajia (Ja en tiedä heidän rengastustaan). Jos nelostiellä ajellaan 62-75km/h 80km/h rajoituksella ilman mitään syytä, niin olisiko parempi jättää lähteämättä. Jos tämä tarkoittaa Jultsun mukaan niitä hetkiä miten hän köröttelee, niin kannattaisiko hommata sellaiset renkaat, että kykenee kulkemaan edes nopeusrajoitusten mukaan.
Ja kyllä olisin mennyt nelivedolla ja hyvillä nastarenkailla ohi, mutta nuo vastaantulijat valitettavasti estää sen eikä varmana nämä köröttelijät päästä jonoa takaa ohi, kun heillä on OIKEUS ajaa.
Pienempiä teitä pitkin oli nautinto ajaa jäisillä teillä kunnon nastarenkaat alla ja pitkät päällä rajoitusten mukaan. Ei haitannut edes pieni vesisade menoa ja vaikka pitkällä suoralla hieman jarrutteli ei mitään ongelmaa eikä auto mennyt pulkkana kuten kitkoilla...
Karppa lopeta paskan jauhanta. Ei ne kitkat pulkkana tule. Tässä tullut ajettua viime päivinä paljon suojaamattomia vetisiä, sohjoisia, jäisiä pikkuteitä Nokia R3 SUVlla ja nelarilla. Joka olouhteissa ajo- ja jarrutuspito ollut erinomainen. Karkealla sohjojäällä pito on käsittämättömän hyvä. Gps nopeus 0-5 yli rajoituksen.
Kyllä se renkaan kunto on joka merkitsee eniten, ei rengastyyppi. Moottorilehden testissä 5 vuotta vanhan kitkarenkaan ominaisuudesta oli jäljellä enää 80% Samaisen lehden tekemässä aikaisemmassa testissä vanhan nastarenkaan ominaisuuksista oli jäljellä alle puolet! Nuo Moottorilehden testaamat vanhat nastarenkaat olivat pulkat. Jarrutusmatka oli pidentynyt 70 metriä!!
Tänään sitten vaihteeksi tyypillistä Etelän keliä pääteillä. Vesisadetta.ja märkää asfalttia Kymenlaaksossa. Nautinto ajaa. Ei mitään nastojen jurinoita. Vakkari ja kuunnelma päällä.
Tuossa vielä linkki moottorilehden testiin..https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/ (https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/)
3 vuotta vanha kitka 90% tasolla verrattuna uuteen. 5 vuotias 80% tasolla.
Vastaavasti moottorilehden teettämä testi vanhoilla nastarenkailla: Jarrutusmatka noilla "pulkilla" 70 metriä pidempi kuin uusilla!! Nastojen rapina tuo väärää turvallisuuden tunnetta.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:19:26
Karppa lopeta paskan jauhanta. Ei ne kitkat pulkkana tule. Tässä tullut ajettua viime päivinä paljon suojaamattomia vetisiä, sohjoisia, jäisiä pikkuteitä Nokia R3 SUVlla ja nelarilla. Joka olouhteissa ajo- ja jarrutuspito ollut erinomainen. Karkealla sohjojäällä pito on käsittämättömän hyvä. Gps nopeus 0-5 yli rajoituksen.
Kyllä se renkaan kunto on joka merkitsee eniten, ei rengastyyppi. Moottorilehden testissä 5 vuotta vanhan kitkarenkaan ominaisuudesta oli jäljellä enää 80% Samaisen lehden tekemässä aikaisemmassa testissä vanhan nastarenkaan ominaisuuksista oli jäljellä alle puolet! Nuo Moottorilehden testaamat vanhat nastarenkaat olivat pulkat. Jarrutusmatka oli pidentynyt 70 metriä!!
Tänään sitten vaihteeksi tyypillistä Etelän keliä pääteillä. Vesisadetta.ja märkää asfalttia Kymenlaaksossa. Nautinto ajaa. Ei mitään nastojen jurinoita. Vakkari ja kuunnelma päällä.
Niin sä väität ettei mulla ole kokemusta tuleeko kitkat vai ei pulkkana? Mä vaihdan ne kitkat juuri siinä vaiheessa nastoihin, kun rupeaa menemään pulkkana (Löytyy R2:t ja CVC6:t). Jännä miten sulla tyyli muuttuu foorumien välillä. Toisella forumilla teet vertailua kuusi vuotta vanhan nokian hakkapeliitta nastan joilla ajettu 35tkm ja uuden R3:n kitkan välillä. Haukut ensimmäiset hengen vaarallisiksi kertomatta edes minkä autojen alla renkaat ovat olleet ja mitä profiilia ne on unohtamatta ensimmäisen nastarenkaan mallia (5,7,8). Täällä sitten rupeat pätemään renkaiden iällä ;D ;D ;D.
Ja mä voin varauksetta kehua Continental Conti ice contact 2:sta, jos ääni häiritsee. On paljon hiljaisempi, kuin hakkapeliitta 9 ja todella loistava nastarengas ajaa vaikka ei enää testivoittaja ollutkaan!
Ja muutenkin sun on turha päteä mun talvirenkaista, koska ne on tasan kaksi talvea alla ja uudet tulee tilalle. Renkaat on sen verran halpa henkivakuutus liikenteessä!
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:19:43
Tuossa vielä linkki moottorilehden testiin..https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/ (https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/)
3 vuotta vanha kitka 90% tasolla verrattuna uuteen. 5 vuotias 80% tasolla.
Vastaavasti moottorilehden teettämä testi vanhoilla nastarenkailla: Jarrutusmatka noilla "pulkilla" 70 metriä pidempi kuin uusilla!! Nastojen rapina tuo väärää turvallisuuden tunnetta.
Joo ja? Nuo michelinit on tiedetty paskoiksi jo pitkään rengastesteissä. Uusi nasta teki nyt poikkeuksen pitkästä aikaan. Yleensä Continental tai nokian on ollut paras rengas. Mä uskon noihin vanhojen renkaiden testeihin, kun vertailuna on vähintään kolme merkkirengas valmistajaa, niin kitkoissa, kuin nastoissa. Se että yhdestä mallista tehdään testi ja vedetään mutkat suoriksi ei ole fakta!
Eikä tuossa vanhoilla nastarenkailla tehdyssä testissä ollut yhtään kitkaan mukana ja kuinka pitkälle niillä olisi vedetty pulkkana ;D. Sekin testi on jo yli viisi vuotta vanha, jossa ei ollut näitä suurilla nasta määrillä varustettuja nastarenkaita...
Karppa,
35.tkm nastat ajettu ja jarrutuskokeet vw golf. Renkaita kierrätetty edestä taakse tiuhaan. EI ulkonemaeroa etu ja takarenkaiden välillä. Nokia R3 ajettu ja jarrutuskokeet tehty Subarulla. Golfin hidastuvuus jarrutuksessa on samoilla renkailla hitusen Subarua parempaa.
Takoitus tuolla kokeella oli vain todeta renkaiden vanhenemisen vaikutus. Nuo 6 vuotta vanhat renkaat oli pulkat.
Renkaiden kunnon merkitys on suurempi kuin remgastyypin.
Noilla moottorilehden testaamilla nastarenkailla oli ajettu ainoastaan 20 tkm ja urasyvyyttä jäljellä 8 mm mutta renkaat kovettuneet ja nastat pyöristyneet käyttökelvlttomiksi. Vaikka urasyvyyttä oli paljon jäljellä, jarrutusmatkat olivat jäällä pidemmät kuin 5mm urasyvyydellä olevissa 5 vuotta vanhoissa loppuunajetuissa kitkoissa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:21:02
Karppa,
35.tkm nastat ajettu ja jarrutuskokeet vw golf. Renkaita kierrätetty edestä taakse tiuhaan. EI ulkonemaeroa etu ja takarenkaiden välillä. Nokia R3 ajettu ja jarrutuskokeet tehty Subarulla. Golfin hidastuvuus jarrutuksessa on samoilla renkailla hitusen Subarua parempaa.
Takoitus tuolla kokeella oli vain todeta renkaiden vanhenemisen vaikutus. Nuo 6 vuotta vanhat renkaat oli pulkat.
Renkaiden kunnon merkitys on suurempi kuin remgastyypin.
Noilla moottorilehden testaamilla nastarenkailla oli ajettu ainoastaan 20 tkm ja urasyvyyttä jäljellä 8 mm mutta renkaat kovettuneet ja nastat pyöristyneet käyttökelvlttomiksi. Vaikka urasyvyyttä oli paljon jäljellä, jarrutusmatkat olivat jäällä pidemmät kuin 5mm urasyvyydellä olevissa 5 vuotta vanhoissa loppuunajetuissa kitkoissa.
Ok nastat oli VW golf:n alla edelleen puuttuu rengasprofiili/malli, kuinka tiuhasti on vaihdettu edestä taakse (3000km välein, kaksi kertaa kaudessa vai miten) sekä auton vuosimalli ja minkä profiiliset renkaat oli subarun alla sekä subarun malli! Jos et tiedä, niin rengastestit tehdään aina samalla autolla sekä samalla rengasprofiililla, koska siihen on syy ;D. Paljonkos noiden renkaiden sekä autojen erot oli metreissä? Nyt sanot tällä forumilla, että ne oli pulkat ja toisella väitit vaarallisiksi. Koeta päättää ;D?
Toisella forumilla sai käsityksen, että sinun tarkoitus oli vain haukkua nastoja, jotka oli kuusi vuotta vanhat/35tkm ajettu ja kehua uusia kitkoja, koska viimeksi sinulla on samalla kaudella ollut kahdessa omassa autossa sekä kitkoja, että nastoja samalla kaudella alla. Minulla kahdessa autossa esimerkiksi tänä syksynä/talvena ;).
Vaihto kerran kauden välissä. Golfissa rengasleveys 195 ja Subarussa 225. Nastojen haukkuminen ei ole tarkoitus. Uskon että esim. Lapin perähikiöitä kiertävälle imurikauppiaalle tai tangolaulajalle parhaat renkaat. Lapin teillä nastat eivät pyöristy niin nopeaa.
Olen samaa mieltä, että yksittäisten käytettyjen renkaiden testit eivät tarkkoja. Olisi hienoa jos esim. 3 rengasmerkkille (3 satsia /merkki) tehtäisiin testi 10 000km ajetuille renkaille. Näin voitaisiin eliminoidansukupolvenvaihdos ja keskiarvostaa suurelta osin muut vaihtelut.
Kuluttajille olisi tärkeä nähdä miten nopeaa 90% puhtaalla asfaltilla ajo pyöristää nastat ja romuttaa jääpitoa. Nyt tiedämme vain että ulkonema muuttuu, nastat pyöristyy ja yleensä nastojen jollotus vähenee. Samoin kuluttajille olisi hyödyllistä tietää mitä tapahtuu vastaavassa ajassa kitkoille.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:21:48
Vaihto kerran kauden välissä. Golfissa rengasleveys 195 ja Subarussa 225. Nastojen haukkuminen ei ole tarkoitus. Uskon että esim. Lapin perähikiöitä kiertävälle imurikauppiaalle tai tangolaulajalle parhaat renkaat. Lapin teillä nastat eivät pyöristy niin nopeaa.
Olen samaa mieltä, että yksittäisten käytettyjen renkaiden testit eivät tarkkoja. Olisi hienoa jos esim. 3 rengasmerkkille (3 satsia /merkki) tehtäisiin testi 10 000km ajetuille renkaille. Näin voitaisiin eliminoidansukupolvenvaihdos ja keskiarvostaa suurelta osin muut vaihtelut.
Kuluttajille olisi tärkeä nähdä miten nopeaa 90% puhtaalla asfaltilla ajo pyöristää nastat ja romuttaa jääpitoa. Nyt tiedämme vain että ulkonema muuttuu, nastat pyöristyy ja yleensä nastojen jollotus vähenee. Samoin kuluttajille olisi hyödyllistä tietää mitä tapahtuu vastaavassa ajassa kitkoille.
Miksiköhän mulla on välikeleillä kitkat ja talvella nastat ;D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:21:48
..Nastojen haukkuminen ei ole tarkoitus.
Eikö? :)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:21:48
Uskon että esim. Lapin perähikiöitä kiertävälle imurikauppiaalle tai tangolaulajalle parhaat renkaat.
Suomessa täytyy olla paljon tangolaulajia ja imurikauppiaita, kun katsoo nastat vs kitkat myyntiosuuksia.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:21:48
Kuluttajille olisi tärkeä nähdä miten nopeaa 90% puhtaalla asfaltilla ajo pyöristää nastat ja romuttaa jääpitoa....
Niin.. mitenkähän nopeaa se nastojen kuluminen on? Jos se on hyvin nopeaa, niin sehän tarkoittaa, että nastat 'jyrsii asfalttia' vain hyvin lyhyen ajan elinkaarestaan.. eli väitteet niiden teitä kuluttavasta vaikutuksesta olisivat vahvasti liioiteltuja?
Nokivasara, ei se markkinaosuus tarkoita että jokaisella olisi olosuhteisiinsa parhaat renkaa ja kuten viestissä mainitsin tangolaulaja on vain esimerkki. Siis esimerkki. Uskon että pohjoisessa todella paljon ajaville tuo Karpan kahden renkaan systeemi on optimaalisin. Vähän nastaa pyöristäville jääkeleille nastat ja muille keleille nordic kitkat. Vastaavasti etelässä ajetaan aivan turhaan nastoilla. Täällä nastat pyöristyvät 90% aikaa puhdasta asfalttia vasten.
Nastapyöristyminen ja tien kuluma eivät kulje täysin käsi kädessä. Nastassa myös säteensuuntianen voima kuluttaa asfalttia, ei pelkästään kitkakomponentti. Pyöristyksestä kärsii lähinnä kitkavoimakomponentti asfalttin kiviä murskaksi hakkavan säteisvoiman pysyessä samana.. Kaikesta nastojen pyöristymisistä huolimatta nastarengaskausi näkyy jo ennen hiekoituskautta pääkaupunkiseudun mittareissa. Lisäksi kuten täällä on jo noin 20 kertaa toistettu nastojen vuoksi joudumme käyttämään vähemmän vettä ja routaa kestävää asfalttia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.12.18 - klo:22:01
Miksiköhän mulla on välikeleillä kitkat ja talvella nastat ;D
Mitkä on ne väliketlit? Olosuhteet vaihtelevat päivästä toiseen. Et suinkaan renkaita vaihtele joka päivä? Täällä Etelä-Suomessa nuo olosuhteet vaihtelevat ihan oikeasti lähes joka päivä. Itselläni tuo range menee Kainuuseen asti joka talvi. Tänä talvena viimeistään kitkarenkaan toimivuus on vakiinnuttavut itsensä. Continental Viking Contact 7 on lyönyt itsensä läpi.
http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg (http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Natte - 29.12.18 - klo:23:30
http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg (http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg)
20% noista autoista on varustettu kitkarenkailla. Tod.näk. vielä pienempi osuus.
Lainaus käyttäjältä: Natte - 29.12.18 - klo:23:30
http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg (http://kuvanjako.fi/kxv3m.jpg)
20 % pääkaupunkiseudun ympäristössä ajaa kitkoilla ja vainin 6 % Suomen liukkaan kelin onnettemuuksissa Nordic -kitkat alla. Eli tuon jakauman mukaisesti 1 auto nordic -kitkoilla ja loput 14 autoa nastoilla tai muilla rengastyypeillä. Eli vaihda kuvan otsikkoa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 28.12.18 - klo:23:31
Mikäli talviominaisuuksia kehutaan "huippuluokkaisiksi", tarkoittaa se sitä että kuivan kelin sekä märän kelin ominaisuuksista on tingitty. Yhtä ja ainoaa joka kelillä loistavasti toimivaa rengasta kun ei ole yksikään firma vielä luonut.
Sehän on nyt päivänselvää että
talvlrengasta ei ole optimoitu kesäoloihin (sulan kelin ominaisuudet). Sen sijaan, rengas on suunniteltu hyväksi talviolosuhteissa ja riittävän hyväksi sulalla kelillä. Miksi ostaa sulalle kelille optimoitu talvirengas? (Jos siis tarkoitus on pääasiassa Suomessa ajella)
"Riittävän hyvä" tarkoittaa sitä että KE-kitka on märällä pinnalla hieman parempi esim jarrutustestissä nordic kitkaa ja nastaa, mutta häviää talviominaisuuksissa (jäällä ja lumella) selkeästi pohjoismaisille rengastyypeille. Erityisesti jääpito on suhteessa todella heikko. En näe talvikäytössä järkevänä optimoida kuiva/märkäpitoa talviominaisuuksien kustannuksella, koska
1) keskimääräinen ero parhaaseen premium KE-kitkaan on märällä jarrutuksessa n. 16%, muihin KE kitkoihin ero on vielä pienempi.
2) kuivalla kelillä erot ovat vielä pienemmät
3) märällä pinnalla ajo on lähes kuin kesällä ajelisi. Pidosta ei ole pulaa omakohtaisten kokemusten perusteella.
4) jäällä ja lumella paraskin nasta ja nordic kitka ovat roimasti heikompia kuin sama rengas sulalla. Jarrutusmatkat jopa moninkertaistuvat. Miksi heikentää pitoa juuri niissä olosuhteissa kun sitä eniten tarvitaan?
Jokainen tekee omakohtaisesti valinnan mitä pitää tärkeänä talvirenkaassa. Jultsun on valinnut KE-kitkan omiin olosuhteisiinsa, itse painotan enempi talviominaisuuksia, joten valinta oli Nordic-kitka (nastojen tylsytys, ajomelu ja teiden jyrsintä on jo koettu). Ja mitä tässä nyt lumisessa Oulussa tällä viikolla nollan asteen tietämillä on ajellut, niin ei voi muuta todeta kuin että hyvä valinta. (Yhden talven ajetut Nokian R2:t alla). (Pikkutiet/asuntokadut ovat lumessa/jäässä, valtaväylät suolattu)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:23:04
... Lisäksi kuten täällä on jo noin 20 kertaa toistettu nastojen vuoksi joudumme käyttämään vähemmän vettä ja routaa kestävää asfalttia.
Tässä ketjussa on toisteltu kaikkia muitakin asioita vähintään 20 kertaa.. onko jotain 'tässä ketjussa toisteltua' parempaa näyttöä siitä, että jotain 'huonompaa' asfalttia jouduttaisiin käyttämään
vain nastarenkaiden vuoksi?
En ole asfalttialan asiantuntija, mutta ihan googlen avustamana päättelen, että nastojen kulutusvoima on vain yksi syy siihen mitä päällystettä käytetään.
Vilkkaammin liikennöidyillä väylillä asfaltissa on pakko olla enemmän kiviainesta, jotta se kestää paremmin deformaatiota.
Paljon bitumia sisältävä asfaltti olisi kuopalla jo ensimmäisen rekan ajaessa sen yli.
Veikkailen että kustannustekijät on yksi tekijä myös. Todennäköisesti tienpäällystys hommissa rahalla (ja ilman kartelleja) saisi parempaa ja kestävämpää tavaraa teiden pintaan.
Lisänä vielä Suomen olosuhteet.. asfaltti menettää joustavuuttaan kylmässä => halkeilee enemmän.
Tekijöitä varmaan koko liuta lisää.. nastarenkaiden kulutus siellä joukossa. Jos ilmastomme olisi Välimerellinen, niin tämä viimeksimainittu voitaisiin pyyhkiä joukosta pois.
Lainaus käyttäjältä: jt - 30.12.18 - klo:00:27
Sehän on nyt päivänselvää että talvlrengasta ei ole optimoitu kesäoloihin (sulan kelin ominaisuudet). Sen sijaan, rengas on suunniteltu hyväksi talviolosuhteissa ja riittävän hyväksi sulalla kelillä. Miksi ostaa sulalle kelille optimoitu talvirengas? (Jos siis tarkoitus on pääasiassa Suomessa ajella)
Ei ole ollenkaan päivänselvää. Suurin osa tämän maapallon eri maanosien talvirenkaista ovat kitkarenkaita jotka ovat optimoitu nollan asteen tuntumassa pyöriviin märkiin ja kuiviin asfalttikeleihin, koska sellaisia talvet myös valtaosassa talvirenkaita käyttävissä maissa ovat. Joulupukin ihmemaan olosuhteita ei löydy kuin harvoista paikoista tällä planeetalla. Sulalle kelille optimoitu talvirengas kannattaa ostaa silloin jos suurimman osan aikaa talviajokaudesta tiestöt ovat sulia mutta lämpötila on alle 10 asteen, oli asuinmaa sitten Suomi taikka Botswana.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.12.18 - klo:00:42
Tässä ketjussa on toisteltu kaikkia muitakin asioita vähintään 20 kertaa.. onko jotain 'tässä ketjussa toisteltua' parempaa näyttöä siitä, että jotain 'huonompaa' asfalttia jouduttaisiin käyttämään vain nastarenkaiden vuoksi?
En ole asfalttialan asiantuntija, mutta ihan googlen avustamana päättelen, että nastojen kulutusvoima on vain yksi syy siihen mitä päällystettä käytetään.
Vilkkaammin liikennöidyillä väylillä asfaltissa on pakko olla enemmän kiviainesta, jotta se kestää paremmin deformaatiota.
Paljon bitumia sisältävä asfaltti olisi kuopalla jo ensimmäisen rekan ajaessa sen yli.
Veikkailen että kustannustekijät on yksi tekijä myös. Todennäköisesti tienpäällystys hommissa rahalla (ja ilman kartelleja) saisi parempaa ja kestävämpää tavaraa teiden pintaan.
Lisänä vielä Suomen olosuhteet.. asfaltti menettää joustavuuttaan kylmässä => halkeilee enemmän.
Tekijöitä varmaan koko liuta lisää.. nastarenkaiden kulutus siellä joukossa. Jos ilmastomme olisi Välimerellinen, niin tämä viimeksimainittu voitaisiin pyyhkiä joukosta pois.
Tuo kuoppateoria pitää kyllä paikkansa, ei tarvitse ajaa kuin 500km Helsingistä etelään niin huomaa että Via Baltica on ajoittain kuin rautatie, tiellä on todella syvät kuopat ajourissa mutta asfaltti on muutoin sileää kuin vauvan pylly vaikka liikennemäärät tuolla tiellä ovat varmasti rajumpia kuin yhdelläkään Suomen sisäisistä teistä. Samanlaisia talvia tuolla Viro/Liettua/Latvia -akselilla on kuin suomessakin, mutta erona on nastarenkaiden selkeästi pienempi osuus.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:21:48
Olen samaa mieltä, että yksittäisten käytettyjen renkaiden testit eivät tarkkoja. Olisi hienoa jos esim. 3 rengasmerkkille (3 satsia /merkki) tehtäisiin testi 10 000km ajetuille renkaille. Näin voitaisiin eliminoidansukupolvenvaihdos ja keskiarvostaa suurelta osin muut vaihtelut.
Kuluttajille olisi tärkeä nähdä miten nopeaa 90% puhtaalla asfaltilla ajo pyöristää nastat ja romuttaa jääpitoa. Nyt tiedämme vain että ulkonema muuttuu, nastat pyöristyy ja yleensä nastojen jollotus vähenee. Samoin kuluttajille olisi hyödyllistä tietää mitä tapahtuu vastaavassa ajassa kitkoille.
Vastaava testi on jo tehty. Ruotsin "VTT" testiin (tai uutiseen siitä) on linkki tässä ketjussa ja sitä kommentoin joskus aiemmin. Testissä testattiin sekä uusia että käytettyjä premium ja halppisrenkaita eri tyypeistä, useita kappaleita per kombinaatio. Tulokset on dokumentoitu tieteellisenä julkaisuna, joten detailia löytyy. Niin, ja tiettyjen premium-nastojen erityisen hyvä jääpito uutena romahtaa käytettynä, toki kitkankin pito heikkenee, mutta suhteessa vähemmän. Lopputulema on että (jää)testissä monen käytetyn kitkan pito ylitti monen nastan pidon, kun taas uutena vain muutamat nordic-kitkat olivat kehnoimpia nastoja parempia. Kiinnostuneempia suosittelen kaivelemaan linkin esille ja tutustumaan tuloksiin itse.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:19:43
Tuossa vielä linkki moottorilehden testiin..https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/ (https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/)
3 vuotta vanha kitka 90% tasolla verrattuna uuteen. 5 vuotias 80% tasolla.
Vastaavasti moottorilehden teettämä testi vanhoilla nastarenkailla: Jarrutusmatka noilla "pulkilla" 70 metriä pidempi kuin uusilla!! Nastojen rapina tuo väärää turvallisuuden tunnetta.
Asiayhteydestä on aina kiva erottaa itselleen mieluisat pätkät. Linkissäsi on kyse 18-19 vuotta vanhoista renkaista (testihetkellä 13 vuotta vanhat). Ja testissä oli kyse renkaiden kovettumisesta, ei nastarenkaista. Nastarenkaat kovettuvat ihan samalla tavalla kuin kitkarenkaat.
Tosin testin luotettavuus on muutenkin kyseenalainen, kun ei testissä kerrota edes käytettyä nopeutta, mutta väitetään jarrutusmatkan pituuden kasvaneen yli 70 metriä. Tuskin oli kyse ainakaan 60kmh nopeudesta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.12.18 - klo:22:01
Miksiköhän mulla on välikeleillä kitkat ja talvella nastat ;D
En ole ikinä ymmärtänyt miksi jotkut ajavat välikelit kitkoilla ja talven nastoilla. Jos pärjää välikelit kitkoilla, pärjää talven vielä paremmin niillä. Syksyllä ensimmäiset liukkaat ovat petollisimmat, koska liukkauteen ei ole vielä totuttu. Samoin keväällä lämpimän ja kuivan kauden jälkeen tullut takatalvi. Sitävastoin sydäntalvella liukkauteen on jo totuttu ja kelit ovat kylmät ja stabiilimmat. Kitkarengas on silloin elementissään.
Hidalgo. Kyse ei ollut pelkästään renkaan kovettumisesta. Lue alkuperäinen testi kokonaan läpi. Jos nastat olisivat olleet pyöristymätyömät, ei pito olisi romahtanut.
Nasta urasyvyys 8 mm. Käyttöikä 12 vuotta: ominaisuuksista jäljellä alle 50%.
Kitkarengas urasyvyys 5 mm. Käyttöikä 5 vuotta ominaosuuksista jäljellä 80%.
Molemmissa renkaissa ominaisuudet tipahtaneet. Toisessa toisesta syystä johtuen. Oleellista tässä on.se että renkaan kunto romahtaa ikäämtyessään rengastyypistä huolimatta. Uudella renkaallantehdyt TM, Tuulilasin... testit kertovat kovin vähän renkaanneliniän aikaisista ominaisuuksista.
Kuluttajat eivät tiedä miten toimii ne testijärvelle optimoidut nastat sen jälkeen kun niitä on pyöristetty esim. 3000 km paljasta asfalttia vasten? Mitä siinä ajassa on tapahtunut kitkoille?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 30.12.18 - klo:07:47
Hidalgo. Kyse ei ollut pelkästään renkaan kovettumisesta. Lue alkuperäinen testi kokonaan läpi. Jos nastat olisivat olleet pyöristymätyömät, ei pito olisi romahtanut.
Nasta urasyvyys 8 mm. Käyttöikä 12 vuotta: ominaisuuksista jäljellä alle 50%.
Kitkarengas urasyvyys 5 mm. Käyttöikä 5 vuotta ominaosuuksista jäljellä 80%.
Molemmissa renkaissa ominaisuudet tipahtaneet. Toisessa toisesta syystä johtuen. Oleellista tässä on.se että renkaan kunto romahtaa ikäämtyessään rengastyypistä huolimatta. Uudella renkaallantehdyt TM, Tuulilasin... testit kertovat kovin vähän renkaanneliniän aikaisista ominaisuuksista.
Kuluttajat eivät tiedä miten toimii ne testijärvelle optimoidut nastat sen jälkeen kun niitä on pyöristetty esim. 3000 km paljasta asfalttia vasten? Mitä siinä ajassa on tapahtunut kitkoille?
Ei ole mitään mieltä edes tutkia 13 vuotta vanhojen renkaiden pitoa. Moottorin testin tulos: ”kolmetoistavuotiaan renkaan kumiseos oli kovettunut kovemmaksi kuin monissa uusissa kesärenkaissa. vanhat kovettuneet nastarenkaat olivat liikenneturvallisuusriski.”
Lumella jarrutusmatka kasvoi 7% verrattuna uusiin nastarenkaisiin, ja jäällä 45%.
Itseäni tämä ei yllättänyt mitenkään.
Mutta jos vertaa uusia kitkoja ja nastarenkaita keskenään, niin uudet kitkat siis pärjäävät jäällä jarrutuksessa yhtä hyvin kuin 13-vuotias nastarengas. https://ibb.co/BGdKdCD
Riippuu ihan lämpötilasta.
LainaaKun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen.
" Matti Morri, Nokian Renkaat Oyj, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö
Nastarenkaista on eniten iloa siellä, missä keli vaihtelee eniten nollan ympärillä, ts. vuorotellen jäätyy ja sulaa ja jäätyy... useimmiten tätä kai tapahtuu rannikkoseuduilla. Omasta pihastani ei reilun kaadon (noin 15--17 astetta) vuoksi edes pääse huonoilla renkailla ylös kadulle viimepäivien salakavalan alijäähtyneen vesisateen vuoksi. Vierailijoiden takavetoautot ovat muutaman kerran saaneet sepeliä ajolinjalle pyörien eteen. Muuten kyllä "etelän pääteillä" pärjäisi hyvillä uudehkoilla kitkoilla ihan hyvin. Pelisilmääni kuuluu pitää reiluhko turvaväli seuravaan autoon. ;)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.12.18 - klo:00:42
Tässä ketjussa on toisteltu kaikkia muitakin asioita vähintään 20 kertaa.. onko jotain 'tässä ketjussa toisteltua' parempaa näyttöä siitä, että jotain 'huonompaa' asfalttia jouduttaisiin käyttämään vain nastarenkaiden vuoksi?
Lisänä vielä Suomen olosuhteet.. asfaltti menettää joustavuuttaan kylmässä => halkeilee enemmän.
Tekijöitä varmaan koko liuta lisää.. nastarenkaiden kulutus siellä joukossa.
Nastojen takia joudutaan käyttämään karkeampaa asfalttia, kiven raekoko on siis isompi (siis käytetty kivi on erilaista). Tällainen asfaltti ei kestä niin hyvin märkiä sula-jää kelejä. Nastan aiheuttama tien kulutus nastattomaan verrattuna on n. 10-25 kertainen. (Lähde, uutinen tutkimuksesta v2017). Tutkimuksessa todettiin siis 2,5 kertainen ero vähiten ja eniten asfalttia kuluttavan nastarenkaan välille.
^Karkealle asfaltille löytyy vastaansanomaton motiivi jo suoraan valmistuskustannuksista.
Sileä pinnoite tarkoittaa pientä kiviaineksen raekokoa, mikä taas vaatii enemmän bitumia sideaineeksi, jotta asfaltti pysyisi kasassa.
Lainaus käyttäjältä: Quattro A4 - 29.12.18 - klo:23:14
Mitkä on ne väliketlit? Olosuhteet vaihtelevat päivästä toiseen. Et suinkaan renkaita vaihtele joka päivä? Täällä Etelä-Suomessa nuo olosuhteet vaihtelevat ihan oikeasti lähes joka päivä. Itselläni tuo range menee Kainuuseen asti joka talvi. Tänä talvena viimeistään kitkarenkaan toimivuus on vakiinnuttavut itsensä. Continental Viking Contact 7 on lyönyt itsensä läpi.
Edelleen kaikki eivät asu Stadissa, vaikka luulevat, että se on maailman napa. Jotenkin koomista, että täällä itketään nastojen kuluttamisesta ja sitten jos ajat välikelit (Lue kun ei ole niin liukasta) kitkoilla ja talven nastoilla, niin sekään ei ole hyvä. Koomisinta että juuri kitkakuskit itkevät tuosta ilmeisesti juuri sen vuoksi, että haluavat nostaa itsensä pallille. Sitten kehuvat köröttelevänsä kelien mukaan.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:23:04
Nokivasara, ei se markkinaosuus tarkoita että jokaisella olisi olosuhteisiinsa parhaat renkaa ja kuten viestissä mainitsin tangolaulaja on vain esimerkki. Siis esimerkki. Uskon että pohjoisessa todella paljon ajaville tuo Karpan kahden renkaan systeemi on optimaalisin. Vähän nastaa pyöristäville jääkeleille nastat ja muille keleille nordic kitkat. Vastaavasti etelässä ajetaan aivan turhaan nastoilla. Täällä nastat pyöristyvät 90% aikaa puhdasta asfalttia vasten.
Väärin! Ne jotka ajavat paljon pohjoisessa ja kilometrejä paljon ajavat tasan yksillä renkailla ajokauden ja ne on nastat! Tiedän näitä henkilöitä useita eivätkä edes tarvitse, kuin yhdet vanteet. Ja kyllä olen samaa mieltä, että Stadissa on melkein ihan sama millä renkailla ajaa.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.12.18 - klo:00:42
Veikkailen että kustannustekijät on yksi tekijä myös. Todennäköisesti tienpäällystys hommissa rahalla (ja ilman kartelleja) saisi parempaa ja kestävämpää tavaraa teiden pintaan.
Lisänä vielä Suomen olosuhteet.. asfaltti menettää joustavuuttaan kylmässä => halkeilee enemmän.
Tekijöitä varmaan koko liuta lisää.. nastarenkaiden kulutus siellä joukossa. Jos ilmastomme olisi Välimerellinen, niin tämä viimeksimainittu voitaisiin pyyhkiä joukosta pois.
On todettu, että vanhasta asvaltista käytetään oliko jopa 30% uusiksi, joka tekee asvaltin teon halvammaksi. Täysin uusi asvaltti kestäisi kuusi vuotta, mutta uusioasvaltti kestää neljä vuotta.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 30.12.18 - klo:04:35
En ole ikinä ymmärtänyt miksi jotkut ajavat välikelit kitkoilla ja talven nastoilla. Jos pärjää
Vastasit jo kysymykseesi! Minä en halua pärjätä...
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.12.18 - klo:08:53
Ei ole mitään mieltä edes tutkia 13 vuotta vanhojen renkaiden pitoa. Moottorin testin tulos: ”kolmetoistavuotiaan renkaan kumiseos oli kovettunut kovemmaksi kuin monissa uusissa kesärenkaissa. vanhat kovettuneet nastarenkaat olivat liikenneturvallisuusriski.”
Tästä tulee mieleen eräs laina-auto missä oli kesällä 13 vuotta vanhat nokian RSI kitkat alla. Ei ollut enää pehmeät ja en sanoisi, että ihan järkyttävät ajaakkaan, kun ei joutunut vesisateeseen ;D. Pintaa oli vielä 5mm eivätkä varmana sulaneet alle.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.12.18 - klo:08:53
Mutta jos vertaa uusia kitkoja ja nastarenkaita keskenään, niin uudet kitkat siis pärjäävät jäällä jarrutuksessa yhtä hyvin kuin 13-vuotias nastarengas. https://ibb.co/BGdKdCD
Nyt tuli semmoista tuubaa että ei mitään rajaa. Täällä ei vielä kukaan ole ollut niin kuutamolla että väittäisi 13 vuotta vanhan nastarenkaan olevan yhtä hyvä kuin uusi kitkarengas. :'( :'( :'(
Katsoppa ne moottorilehdet läpi. 5 -vuotias kitka 5 mm urasyvyydellä pesi 12 vuotta käytössä olleen 8 mm urasyvyisen nastarenkaan, myös jäällä. Uusi ja 3 vuotta käytössä olleet kitkarenkaat aivan eri tasolla verrattuna tuohon nastoista tylsyneen ja kumista kovettuneen nastarenkaan.
Yksittäisillä testeillä ei ole mitään merkitystä. Ainoastaan teknikens v. Ja moottori tehneet 0 otannan kokeet. Todellisiin testeihin tarvittaisiin kunnon otanta.
Lisäksi testien keinojäätä on kritisoitu aiheellisesti. Ei vastaa todellisuutta, todelliset tiepinnat ovat karkeampia Rengasteollisuus lobbaa tuon luistinjään käytön ja nykyisen harhaan johtavan kulutustestin puolesta. Eikä ihme. Nastarenkaat lisäävät päämerkkien liikevaihtoa pohjolassa yli 30 %.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 30.12.18 - klo:11:21
Nyt tuli semmoista tuubaa että ei mitään rajaa. Täällä ei vielä kukaan ole ollut niin kuutamolla että väittäisi 13 vuotta vanhan nastarenkaan olevan yhtä hyvä kuin uusi kitkarengas. :'( :'( :'(
Minä vain vertasin https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/ (https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/) tutkimuksessa saatua tulosta, että 13-vuotiaan nastarenkaan jarrutusmatka piteni 45% uuteen nastarenkaaseen verrattuna tähän toiseen tutkimukseen https://ibb.co/BGdKdCD (https://ibb.co/BGdKdCD) jossa kerrotaan uuden kitkarenkaan jarrutusmatkan olevan 40% uutta nastarengasta pidempi.
En ole väittänyt, että 13-vuotta vanha nastarengas olisi yhtä hyvä kuin uusi kitkarengas, mutta tutkimusten mukaisesti jäällä jarrutuksessa pärjäävät siis yhtä hyvin, kun jarrutusmatka pitenee uuteen nastarenkaaseen verrattuna suunnilleen saman verran.
Hidalgo, älä tee omia johtopäätöksiäsi Nokian lobbaamien mainoskuvien perusteella, vaan katso moottorilehden testien jarrutusmatkat sellaisenaan.
Ja edelleenkään yksittäinen testi ei kerro luotettavasti mitään. Se antaa vain osviittaa että renkaat vanhetessaan menettävät merkittävästi ominaisuuksia.
Kuluttajien kannalta olisi olennaisempaa testata vähän käytettyjä renkaita uusien, peilijäälle optimoitujen sijaan. Potentiaalisesti autolehtien testeihin optimoitujen renkaiden ominaisuudet romahtavat nopeasti.
Rengasfirmat ovat koijanneet meitä jo todella paljon. Olisi mainiota jos TM ottaisi testiteemaksi käytetyt renkaat.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 30.12.18 - klo:12:59
Se antaa vain osviittaa että renkaat vanhetessaan menettävät merkittävästi ominaisuuksia.
No Shit Sherlock. Tähän ei olisi tarvinnut edes mitään testiä! Vai kuinka meni vetelee 10 vuotta vanhalla spärdärillä ;D ;D ;D.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 30.12.18 - klo:12:59
Rengasfirmat ovat koijanneet meitä jo todella paljon. Olisi mainiota jos TM ottaisi testiteemaksi käytetyt renkaat.
Continental, Nokian renkaat ja viimeisimpänä Pirelli. Nämä siis jotka jääneet tekniikan maailman testeissä kiinni vilpistä.
Rengasfirmat ovat koijanneet meitä jo todella paljon. Olisi mainiota jos TM ottaisi testiteemaksi käytetyt renkaat.
[/quote]
Teknikens Värld käräytti Nokian ensimmäisen kerran jo 15 v sitten.
Rengastestit pitäisi jättää sinne lehtihyllyyn koska eivät anna kuluttajalle mitään faktaa jonka avulla voisi tehdä järkevämpiä ostopäätöksiä.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 30.12.18 - klo:14:49
Rengastestit pitäisi jättää sinne lehtihyllyyn koska eivät anna kuluttajalle mitään faktaa jonka avulla voisi tehdä järkevämpiä ostopäätöksiä.
Tottakai ne antavat, ongelma on siinä miten artikkelin kirjoittaja (ja lehden päätoimittaja) päättävät tulkita niitä numeroita.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 30.12.18 - klo:14:49
Rengastestit pitäisi jättää sinne lehtihyllyyn koska eivät anna kuluttajalle mitään faktaa jonka avulla voisi tehdä järkevämpiä ostopäätöksiä.
Kerrotko sitten paremman vaihtoehdon kuluttajalle? Ostaa tuurilla tai painottaa testeistä itselle tärkeitä ominaisuuksia?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.12.18 - klo:10:59
Vastasit jo kysymykseesi! Minä en halua pärjätä...
No, miksi sitten haluat pärjätä ne välikelit?
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 30.12.18 - klo:16:39
No, miksi sitten haluat pärjätä ne välikelit?
Niin sä olet kitkakuskina sitä mieltä, että syksy ja kevät kannattaa ajaa nastoilla. Talvi sitten kitkoilla?
Ja nyt ei puhuta ajoista Stadissa.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 30.12.18 - klo:09:23
Nastarenkaista on eniten iloa siellä, missä keli vaihtelee eniten nollan ympärillä, ts. vuorotellen jäätyy ja sulaa ja jäätyy... useimmiten tätä kai tapahtuu rannikkoseuduilla. Omasta pihastani ei reilun kaadon (noin 15--17 astetta) vuoksi edes pääse huonoilla renkailla ylös kadulle viimepäivien salakavalan alijäähtyneen vesisateen vuoksi. Vierailijoiden takavetoautot ovat muutaman kerran saaneet sepeliä ajolinjalle pyörien eteen. Muuten kyllä "etelän pääteillä" pärjäisi hyvillä uudehkoilla kitkoilla ihan hyvin. Pelisilmääni kuuluu pitää reiluhko turvaväli seuravaan autoon. ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.12.18 - klo:10:59
Edelleen kaikki eivät asu Stadissa, vaikka luulevat, että se on maailman napa. Jotenkin koomista, että täällä itketään nastojen kuluttamisesta ja sitten jos ajat välikelit (Lue kun ei ole niin liukasta) kitkoilla ja talven nastoilla, niin sekään ei ole hyvä. Koomisinta että juuri kitkakuskit itkevät tuosta ilmeisesti juuri sen vuoksi, että haluavat nostaa itsensä pallille. Sitten kehuvat köröttelevänsä kelien mukaan.
Väärin! Ne jotka ajavat paljon pohjoisessa ja kilometrejä paljon ajavat tasan yksillä renkailla ajokauden ja ne on nastat! Tiedän näitä henkilöitä useita eivätkä edes tarvitse, kuin yhdet vanteet. Ja kyllä olen samaa mieltä, että Stadissa on melkein ihan sama millä renkailla ajaa.
Tuo rannikkoseudun vaihtelevien olosuhteiden hokeminen on mainio "argumentti" rengasasiaan. Varsin iso osa suomalaisista asuu "rannikkoseudulla" tai ainakin työskentelee/poikkeaa siellä, joten tällä perusteella on hyvä markkinoida nastarenkaita merkittävälle osalle autoilijoita. Mutta koska Karppakin toteaa, että Stadissa pärjää kitkoillakin ja Stadi on rannikolla, taitavat kitkat toimia oikeastaan ihan hyvin vähän missä vaan.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 30.12.18 - klo:16:59
Tuo rannikkoseudun vaihtelevien olosuhteiden hokeminen on mainio "argumentti" rengasasiaan. Varsin iso osa suomalaisista asuu "rannikkoseudulla" tai ainakin työskentelee/poikkeaa siellä, joten tällä perusteella on hyvä markkinoida nastarenkaita merkittävälle osalle autoilijoita. Mutta koska Karppakin toteaa, että Stadissa pärjää kitkoillakin ja Stadi on rannikolla, taitavat kitkat toimia oikeastaan ihan hyvin vähän missä vaan.
Stadilla tarkoitan nimenomaan stadia ja motaria/motareita, että niillä pärjää kitkoilla. Ei sun tartte paljoa mennä stadista sivuun, kun miettisin jo niitä nastarenkaita.
Junttien kuuluu sanoa Hesa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.12.18 - klo:16:48
Niin sä olet kitkakuskina sitä mieltä, että syksy ja kevät kannattaa ajaa nastoilla. Talvi sitten kitkoilla?
Kitkakuskina ajan tietysti pelkästään kitkoilla. Olen ajanut niillä 20 talvea ja ne ovat minulle yhtä kuin talvirenkaat. Nastarenkaat olisivat hätävarjelun liioittelua. Mutta jos haluaa käyttää kolmea sarjaa niin kyllä noin. Kesät kesärenkailla, välikelit nastoilla ja talvi kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.12.18 - klo:16:48
Ja nyt ei puhuta ajoista Stadissa.
En asu Stadissa ja ajan siellä hyvin vähän. Pääosa ajosta tulee Salpausselän pohjoispuolella. Kitkoilla välikelit sekä talvi.
Minä en näistä renkaiden paremmuudesta tiedä,niin voisiko joku tietävä laittaa tänne kuntakohtaisen ohjeen,missä kunnassa
kitkat ja missä nastat alle?
Nastarenkaat ovat talvikeleillä kokonaisuutena tasaisemmat kuin kitkarenkaat. Nastat paremmat liukkaalla ja kun lämpötila nollan tietämillä. Kitkat paremmat kuivalla asfaltilla ja kun lämpötila -20 tietämillä.
Tässä taas yhden testin tulokset, joissa kerrotaan renkaiden suorituskyvystä jarruttaessa liukkaalla eri lämpötiloissa:
http://www.skstuds.ca/2015/10/04/the-studless-tire-deception-ice-temperature-and-why-studless-tires-frequently-outperform-studded-tires-in-tests/ (http://www.skstuds.ca/2015/10/04/the-studless-tire-deception-ice-temperature-and-why-studless-tires-frequently-outperform-studded-tires-in-tests/)
Kuinkahan monta vuotta menee vielä , että ihmiset osaa lukea mittaustuloksia?
Lainaus käyttäjältä: arsik - 30.12.18 - klo:18:01
Minä en näistä renkaiden paremmuudesta tiedä,niin voisiko joku tietävä laittaa tänne kuntakohtaisen ohjeen,missä kunnassa
kitkat ja missä nastat alle?
Espoossa nastat ;) ja Stadissa kitkat. :D Vantaalla vaikka suvikumit. ;D Muualla oman maun mukkaan. :-*
Leikki sikseen. Kyllä Espoossakin on - paitsi 2 moottoritieoikeudet ;D ;D, niin myös joskus iltapäivällä jos silloinkaan aurattavia sivukatuja asuinalueilla. Niissä lumi ehtii mukavasti tamppautua ja kun tiekarhujakaan (oli vähällä tulla tiekarjuja..) ei enää ole, niin kotikatukin on usein enemmän tai vähemmän jäinen. Ei tähän kaivata suolaa sen enempää kuin graavikalaankaan, mutta kun jotkut eivät piittaa 30km rajoituksesta niin antaahan ne nastat hieman tasoitusta. Pääväylät ja -kadut ovat kyllä ainakin suolattuja ja joskus myös aurattuja. Usein tässä järjestyksessä. :(
Ehkä enemmän kuin kitkoilla ajamista - olen ajanut sijaisautolla huollon aikana 0-kelillä lumisateessakin - pelkään toisia holtittomia ja muista piittaamattomia autoijoilita. Lopuksi järkytän vielä :o areenalaisia tunnustamalla olevani varmasti keskitasoa huonompi kuski :(, vaikka olenkin joskus saanut Seatin mittariin 70tkm vuoteen. :P
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 30.12.18 - klo:18:19
Kuinkahan monta vuotta menee vielä , että ihmiset osaa lukea mittaustuloksia?
Ne kun saisi selkokielisenä ;) ........ päätän jorinani täältä kumeista tähän ja kaikille joka tavalla turvallista uutta vuotta 2019. 8)
Niissä autolehdissä on jokaisesta osiosta mittaustulokset. Jokainen voi päättää mikä sopii itselle. Maksimipito jäällä ei monelle tärkeä, mutta ei myöskään tarkoita ,että se olisi huono kuivalla.
Lainaus käyttäjältä: jt - 30.12.18 - klo:09:59
Nastojen takia joudutaan käyttämään karkeampaa asfalttia, kiven raekoko on siis isompi (siis käytetty kivi on erilaista). Tällainen asfaltti ei kestä niin hyvin märkiä sula-jää kelejä...
Raekoko on isompi myös siksi, että tien pinta kestää autojen painon.. ts. ei deformatoidu niin helposti (lähde: asfalttifirmojen nettisivut).
Pehmeämpiä asfalttilaatuja voidaan käyttää vain vähäliikenteisillä autoteillä ja pyöräteillä.
Parhaat kylmäominaisuudet olisi kumibitumivaluasfalttilla.. mutta siihenkin on lisättävä kalliomursketta pinnan karkeuttamiseksi ja
kitkan parantamiseksi (lähde: asfalttifirmojen nettisivut).
Ei
tässäkään asiassa ole yhtä ainoaa totuutta.
Esim. täällä lisää: https://www.yit.fi/asfaltti/paallystyksen-tuotteet/perusasfaltit (https://www.yit.fi/asfaltti/paallystyksen-tuotteet/perusasfaltit)
Asvalttia varten voi perustaa oman topic:n!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.12.18 - klo:20:39
Asvalttia varten voi perustaa oman topic:n!
Samoin kallionmurskaajia varten. Hyvää kivipitoista uutta vuotta 2019 ! ;D
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 04.11.18 - klo:10:13
Edullisesti tuli saatua uudet Hankookin iz2 w616 kitkarenkaat koossa 205/55/16. Hintaa sarjalle jäi 250e ja työt ei maksanut mitään, kun oman firman rengaskoneella pyöräytin gummit vanteelle. Ei nuo testivoittajia ole, mutta kokeillaan, jos pärjätään noilla yksi talvi.
Voin kyllä suositella näitä renkaita, jos joku hakee edullista budjettirengasta. Mielestäni aika edullinen rengas ja kyllä näillä on tiellä pysytty ongelmitta, eikä ole tarvinnut olla tientukkona.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.12.18 - klo:20:39
Asvalttia varten voi perustaa oman topic:n!
Joo.. olikin liian asiapitoista tavaraa tähän ketjuun :)
Sinänsä viihdyttävä keskustelu, joskin ihan kaikkea jankkaamista en aina jaksa lukea ajatuksella läpi. Hirveän mustavalkoisia näkemyksiä kuitenkin. Enkä tarkoita nyt vain tätä pääkiistaa eli ajetaanko nastoilla vai kitkoilla, vaan myös esimerkiksi rengastyyppien sopivuutta eri keliolosuhteisiin. Olennaisempaa kuin se, kumpi on absoluuttisesti parempi jossakin asiassa, on se kuinka paljon tai vähän parempi se on. Keskustelusta paistaa nyt sellainen "Formula 1 -ajattelu", että vain voittajalla on merkitystä ja hopea ja pronssi jätetään jakamatta kokonaan.
Heitän lonkalta ajatuksen, että varmaan ainakin 70 % suomalaisista autoilijoista on niitä, joilla ei ole kokemuksia kitkarenkaista lainkaan(?). Minusta olennaisinta olisi saada rohkaistua nämä autoilijat kokeilemaan kitkarenkaita itse, sen sijaan että yrittävät niiden käyttökelpoisuutta päätellä rengastesteistä, tai pahimmassa tapauksessa vaikka tästä keskusteluketjusta. ::) Oman lyhyen, tällä hetkellä noin puolitoista talvea kestäneen kokeilun perusteella uskon, että näistä kokeilijoista varmasti ainakin puolet toteaisi kitkoja kokeiltuaan, että ne soveltuvat heille mainiosti.
Tällöin oltaisiinkin jo jossain siellä "fifty-sixty" prosenttiosuudessa kitkarenkailla ajavien osuudessa. Kenenkään ei olisi tarvinnut vastentahtoisesti vaihtaa rengastyyppiä, kukaan ei joutuisi maksamaan ylimääräistä "nastaveroa" tai kärsimään mitään muutakaan haittaa omasta valinnastaan. Katupöly ja teiden kuluminen olisi vähäisempää. Mitä pahaa siinä olisi, jos ihmiset omakohtaisen kokemuksen perusteella valitsisivat kitkarenkaat?
Tällainen hirmuinen vääntö ja vastakkainasettelu voi saada jotkut ajattelemaan, ettei kitkoja voi kokeilla, koska siinähän lähtee henki jos sattuu liukas keli kohdalle kokeilun aikana. Omasta kokemuksestani voin vakuuttaa, että kyllä noilla nastattomilla pysyy tiellä kelillä kuin kelillä, kun malttaa ajella kelin vaatimalla tavalla. Eli jos malttaisitte vain vaikka edes yhden talven "vain pärjätä" kitkarenkailla? Niistähän pääsee varmasti eroon vaikkapa netin myyntipalstoilla, jos tarve tulee - tältäkin palstalta löytyy varmasti potentiaalisia ostajia vähän käytetyille kitkarenkaille.
Lainaus käyttäjältä: tet - 31.12.18 - klo:10:19
Heitän lonkalta ajatuksen, että varmaan ainakin 70 % suomalaisista autoilijoista on niitä, joilla ei ole kokemuksia kitkarenkaista lainkaan(?).
Olisiko noin suuri prosentti? Voi toki ollakin. Itselleni ei tule mieleen tutuistani ketään autoilevaa henkilöä, joka ei olisi ajanut kitkoilla. Mutta ehkä pk-seudun ulkopuolella kitkarenkaiden kokeilijoita löytyy vähemmän.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 30.12.18 - klo:23:14
Joo.. olikin liian asiapitoista tavaraa tähän ketjuun :)
Ei ollut. Noilla ei ole enää mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa. Niistä voi spekuloida uudessa ketjussa, jonka varmaan sinäkin kykenet perustamaan!
Lainaus käyttäjältä: tet - 31.12.18 - klo:10:19
Heitän lonkalta ajatuksen, että varmaan ainakin 70 % suomalaisista autoilijoista on niitä, joilla ei ole kokemuksia kitkarenkaista lainkaan(?).
Minulla on ensimmäiset kitkarengas kokemukset yli 20 vuoden takaa ja meinasi Oulussa Rajakylän ramppi mennä pitkäksi vaikka vauhtia ei ollut kummemmin, kuin normaalisti nastarenkailla! Sen jälkeen oli yli 15 vuoden tauko kitkoissa eivätkä edelleenkään vakuuta minua Keski-Suomessa tai Pohjois-Suomessa mitä olen ajanut.
En oikeastaan enää jaksa tätä jankkailua, mutta totean, että kummassakin nickin torsen- nelikossa on talvirenkaat. Itse ajan vaimon ympärillä sitä kuuluisaa kahdeksikkoa kitkoilla kun hän ajaa nastoilla. Renkaat cvc6 ja cic2 alle 10 tkm ajettuna alle vuoden dot:lla. Että sinällään turha keskustelu täällä menossa, joku tykkää tyttärestä ja joku isoäidistä.
Nopeusrajoitusten mukaisesti ajettaessa ihan sama mitkä talvirenkaat alla, kunhan kuskilla on aivot tallella. Ellei pysty mukauttamaan nopeutta/ajotapaa kelin mukaan on joko mulkku tai voi viedä kortin poliisille. Se mitä siinä tien vierustan kyltissä lukee on se suurin salittu nopeus on sitten kuinka dynaaminen kuski tahansa. Mun elämä ei ainakaan ole vartista kiinni, kuolen kuitenkin joskus.
Itse ajattelin että jos täällä Hidalgo ja Karppa vastustavat kitkarenkaita kuin lestaatiolaiset ehkäisyä, täytyy kitkoissa olla jotain erinomaista. 8)
Asia on vahvistunut nyt kokeilun myötä ja paluuta nastoihin ei ole.
jarkko_h: n kanssa osin samaa mieltä... en taida olla käyttänyt ehkäisyä kun on neljä lasta ja uskon lähinnä siihen alakerran heppuun...
Karpan tavoin (ja saman työnantajan palveluksessa) käytin aikanaan alle kolmekymppisenä kolmea rengaskertaa. Kesällä kesikset, syksyllä ja keväällä kitkat ja kunnon talvella nastat.
Nyt kun ikää vähän enemmän ja kello ei sanele ihan niin paljoa jätin itse tuon talvivaiheen pois. Hyvin olen pärjännyt kun ei tartte max nopeudet talvella olla yli 160. Jos pitäis viel ajella tuolla tavalla ottaisin talvikeliin nastat.
Kun on päässyt "chiefmaster callahan" asemaan ei töihin pääsy ole sekunneista kiinni...
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 31.12.18 - klo:18:53
Itse ajattelin että jos täällä Hidalgo ja Karppa vastustavat kitkarenkaita kuin lestaatiolaiset ehkäisyä, täytyy kitkoissa olla jotain erinomaista. 8)
Kovin vääränlaiset aurinkolasit päässä luet tekstejä, koska edelleen minulta löytyy molempiin autoihin myös KITKA sekä nastarenkaat! Käytän myös niitä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.18 - klo:17:46
Ei ollut. Noilla ei ole enää mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa...
Liittyi aiheeseen
nastarenkaat & teiden kuluminen. Kts. topicin otsikko.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 31.12.18 - klo:20:13
Liittyi aiheeseen nastarenkaat & teiden kuluminen. Kts. topicin otsikko.
Keskustelua
talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 29.12.18 - klo:19:26
Nautinto ajaa. Ei mitään nastojen jurinoita. Vakkari ja kuunnelma päällä.
Komppaan. Mullakin on semmonen auto, ettei rengasäänet kuulu sisälle. Tutkacruise päällä ja Spotifystä Dynaudion läpi hyvää musiikkia. Ihan sama, mitkä renkaat alla pyörii ;D
No eikai, hauskaa Uutta Vuotta kaikille kumppaneille, vaikka eri mieltä ollaankin rengasvalinnoista!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.18 - klo:20:50
Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Keskustelua talvirenkaista
nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat.
Asfaltin 'jyrsimisestä' ja kulumisesta jauhettu 120 sivua.. nytkö siitä tuli kielletty puheenaihe? :'(
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 31.12.18 - klo:21:48
Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat.
Asfaltin 'jyrsimisestä' ja kulumisesta jauhettu 120 sivua.. nytkö siitä tuli kielletty puheenaihe? :'(
Koska et siihen kyennyt, niin tuolla voit jatkaa teiden kunnosta keskustelua:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=41419.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=41419.0)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 31.12.18 - klo:18:53
Itse ajattelin että jos täällä Hidalgo ja Karppa vastustavat kitkarenkaita kuin lestaatiolaiset ehkäisyä, täytyy kitkoissa olla jotain erinomaista. 8)
Asia on vahvistunut nyt kokeilun myötä ja paluuta nastoihin ei ole.
Tämähän täällä palstalla juuri on vikana, että kun pidetään siitä omasta mielipiteestä kiinni, niin ei enää nähdä eikä välitetä mitä muut kertovat. Jos täällä sanon, että nastat pitävät liukkaalla paremmin, niin se värittyy esim jarkko_h:n mielessä muotoon että vastustaisin kitkoja ;D
En vastusta kitkoja enkä nastoja, eilen viimeksi ajoin kitkoilla. Edelleen toisessa autossa on kitkat ja toisessa nastat.
Olette vitun tyhmää porukkaa. Jotka joutasitta hevon vittuun täältä. Eikö lie selvää että molemmat renkaat on suomessa sallittu ja minä ajan aina kitkoilla ja saatana jos nastat on paremmat niin olkoon se ei haittaa vittu pätkääkään ajakaa niillä vaikka maailman tappiin niin saatte hyvän mielen piste.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.19 - klo:01:06
Tämähän täällä palstalla juuri on vikana, että kun pidetään siitä omasta mielipiteestä kiinni, niin ei enää nähdä eikä välitetä mitä muut kertovat. Jos täällä sanon, että nastat pitävät liukkaalla paremmin, niin se värittyy esim jarkko_h:n mielessä muotoon että vastustaisin kitkoja ;D
En vastusta kitkoja enkä nastoja, eilen viimeksi ajoin kitkoilla. Edelleen toisessa autossa on kitkat ja toisessa nastat.
Soon just näin. Oikeastaan mikään muu töki kuin moodi ”minä olen ajanut näillä 10/20/30v ja nää on parhaat eikä edes kuunnella muita optioita. Itsellä 25v+ kortin saamisesta enkä ole tainnut ajaa nastoilla tai kitkoilla kertaakaan putkeen yli 4-5v vaan aina enemmän tai vähemmän ristiin. Pääasia, että renkaat on tuoreat enkä ole kyllä uskaltanut hiuvoi-merkkeihin koskea.
Lainaus käyttäjältä: japa - 01.01.19 - klo:02:23
Olette vitun tyhmää porukkaa. Jotka joutasitta hevon vittuun täältä. Eikö lie selvää että molemmat renkaat on suomessa sallittu ja minä ajan aina kitkoilla ja saatana jos nastat on paremmat niin olkoon se ei haittaa vittu pätkääkään ajakaa niillä vaikka maailman tappiin niin saatte hyvän mielen piste.
Muutoin ihan kivasti ja hienosti argumentoitu, mutta ketjun otsikossa on kolme eri rengastyyppiä ja sinä mainitset että molemmat on sallittu joka implikoisi sitä että vaihtoehtoja on vain kaksi. Siltikin, papukaijamerkin arvoinen postaus.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/34/Papukaijamerkki.png)
Olipa hyvä kun olit hereillä nimittäin just ajattelin että vähintään yksi näsäviinas ei ole sammunut vielä siinä toivossa että akka huutaisi sängystä että voit tulla jo kohta et saa. Mulla ei ole enää puutetta kun äsken sain
Erittäin mielenkiintoinen pohdinta saako kiksejä millä renkailla ajaa 😂?
Henkilökohtaisesti saan kiksini tästä uutisesta: https://www.aamulehti.fi/a/201379540?c=1522737894164 (https://www.aamulehti.fi/a/201379540?c=1522737894164)
LainaaAlkuvuonna 2018 kitkarenkaiden osuus talvirenkaista oli Ruotsissa 39 prosenttia. Kitkarenkaista peräti 22 prosenttia oli Keski-Euroopan talvioloihin tarkoitettuja.
Ruotsalaiset ovat vihdoin löytämässä valon pimeän tunnelin päästä? Valitettavasti suomessa useat ovat vielä aivan umpitunnelissa (kuten eilisyön kommenteista voinee huomata...)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.01.19 - klo:11:42
Henkilökohtaisesti saan kiksini tästä uutisesta: https://www.aamulehti.fi/a/201379540?c=1522737894164 (https://www.aamulehti.fi/a/201379540?c=1522737894164)
Ruotsalaiset ovat vihdoin löytämässä valon pimeän tunnelin päästä? Valitettavasti suomessa useat ovat vielä aivan umpitunnelissa (kuten eilisyön kommenteista voinee huomata...)
Miksi sinä saat kiksejä siitä millä renkailla toiset ajavat?
Suurin osa ruotsalaisista asuu etelämpänä kuin suomalaiset. Ruotsalaiset ajavat myös uudemmilla autoilla, eikä yli 15 vuotta vanhoilla ;)
Mutta en näe mitään syytä kehua sitä, että jotkut ajavat renkailla, jotka on tarkoitettu Keski-Eurooppaan ja toimivat vain vesisateessa, eivätkä Suomen talvikeleillä. Pelkät jarrutusmatkat jäällä ke-kitkoilla lämpötilassa -1 ovat 90% pidempiä kuin nastarenkailla. Jäätä löytyy myös Helsingin Mannerheimintieltä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.19 - klo:12:12
Suurin osa ruotsalaisista asuu etelämpänä kuin suomalaiset.
Ai vähän samalla tavalla kuin suurin osa suomalaisista jotka asuvat tiukkaan pakatusti pisin eteläisintä rannikkoseutua?
Lainaa
Ruotsalaiset ajavat myös uudemmilla autoilla, eikä yli 15 vuotta vanhoilla ;)
Erään nettisivuston mukaan henkilöautojen keski-ikä on suomessa 9.69 vuotta, ruotsissa 6.71 vuotta. Ilmeisesti siis tuossa viime vuosikymmenen vaihteessa tapahtui jotakin mullistavaa ajoneuvotekniikan saralla (josta minä en ole kuullut) joka kumoaa osittain fysiikan lakeja ja jolloin myös rengastuksella ei enää olekaan merkitystä?
Lainaa
Mutta en näe mitään syytä kehua sitä, että jotkut ajavat renkailla, jotka on tarkoitettu Keski-Eurooppaan ja toimivat vain vesisateessa, eivätkä Suomen talvikeleillä. Pelkät jarrutusmatkat jäällä ke-kitkoilla lämpötilassa -1 ovat 90% pidempiä kuin nastarenkailla. Jäätä löytyy myös Helsingin Mannerheimintieltä.
Minä en näe mitään syytä kehua sitä, että jotkut ajavat etelässä renkailla, jotka on tarkoitettu Ivalon testiradalle ja toimivat vain silloin kun olosuhteet ovat samanlaiset, eivätkä oikeilla eteläisen Suomen talvikeleillä. Pelkät vesiliirtoon lähtemisen rajat vesisateella KE-kitkoilla lämpötilassa -1 ovat 50% suuremmat kuin skandikitkoilla. Vettä löytyy myös Helsingin Mannerheimintieltä, ja vieläpä paljon useammin kuin sitä luistinratajäätä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.01.19 - klo:11:42
Henkilökohtaisesti saan kiksini tästä uutisesta: https://www.aamulehti.fi/a/201379540?c=1522737894164 (https://www.aamulehti.fi/a/201379540?c=1522737894164)
Ruotsalaiset ovat vihdoin löytämässä valon pimeän tunnelin päästä? Valitettavasti suomessa useat ovat vielä aivan umpitunnelissa (kuten eilisyön kommenteista voinee huomata...)
Ruotsissa käytetään huomattavan paljon erityisesti käytetyissä vain yhtä rengassarjaa. Eli ajetaan kitkoilla ympäri vuoden. Tuollaisessa käytössä KE-kitka renkaat toimivat erityisesti kesähelteillä paremmin. Myös jotkut autovuokrauspalvelut laittavat autoihin vain yhdet renkaat ja niillä ajellaan kesät talvet.
Kuvio juontaa varmaan siihen kun auto menee myyntiin, jobbari tai myyjä itse, myy kesärenkaat tai talvirenkaat pois ja auto menee myyntiin vain yksillä renkailla (yleensä kitkoilla). Uusi omistaja ei sitten jaksa investoida uuteen rengassarjaan vaan ajaa samoilla kesät talvet.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.01.19 - klo:12:50
Minä en näe mitään syytä kehua sitä, että jotkut ajavat etelässä renkailla, jotka on tarkoitettu Ivalon testiradalle ja toimivat vain silloin kun olosuhteet ovat samanlaiset, eivätkä oikeilla eteläisen Suomen talvikeleillä. Pelkät vesiliirtoon lähtemisen rajat vesisateella KE-kitkoilla lämpötilassa -1 ovat 50% suuremmat kuin skandikitkoilla. Vettä löytyy myös Helsingin Mannerheimintieltä, ja vieläpä paljon useammin kuin sitä luistinratajäätä.
Samoin kuin Ivalon testiradan neitseellistä jääpintaa, ei testiradan joenpohjaa oikein käytännön olosuhteista löydy. Sen sijaan märkää tietä löytyy ja ero parhaan KE-kitkan ja skandin välillä keskimäärin on n. 16%. Sitten taas tulee se talvipito siis lumella ja jäällä jossa KE-kitka jää jopa yli 50%.
Nyt sitten vain päättelemään kumpi on omaan käyttöön parempi. Onko liukasta märällä ja täysin sulalla tiellä? Hanki KE-kitkat. Onko liukasta lumella ja jäällä ja taitosi riittävät sulalla maantiellä ajamiseen? Hanki skandikitkat.
Olen samaa mieltä jt:n kanssa. Tänään Hesassa 4 astetta lämmintä ja vettä satanut ja urissa vettä. Ei mitään ongelmia ajaa nopeusrajoitusten mukaan syviinkään uralätäköihin hyväkuntoisilla nordic kitkoilla. Se on ollut yllätys itselle, että nuo samaiset nordic kitkat (Nokian R3 suv) pitävät erinomaisesti karkealla vetisellä ja uraisella jääpinnalla. Tämän perusteella hyväkuntoiset nordic -kitkat ovat erinomainen yleisrengas talveen.
Kotipiihalle menee todella jyrkkä ja ahdas mäki jyrkällä mutkalla. Alunperin ajattelin että kitkakokeilu päättyy parissa viikossa tuohon mäkeen ja kitkat menevät vaihtoon ja nastat tilalle. Iloisesti voin todeta olleeni väärässä. Kitkat toimivat mainiosti, ei tarvitse pelätä alas jarrutellessa/eikä ylös mäkeä mennessä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 01.01.19 - klo:12:50
1. Ai vähän samalla tavalla kuin suurin osa suomalaisista jotka asuvat tiukkaan pakatusti pisin eteläisintä rannikkoseutua?
2. Erään nettisivuston mukaan henkilöautojen keski-ikä on suomessa 9.69 vuotta, ruotsissa 6.71 vuotta. Ilmeisesti siis tuossa viime vuosikymmenen vaihteessa tapahtui jotakin mullistavaa ajoneuvotekniikan saralla (josta minä en ole kuullut) joka kumoaa osittain fysiikan lakeja ja jolloin myös rengastuksella ei enää olekaan merkitystä?
3.Minä en näe mitään syytä kehua sitä, että jotkut ajavat etelässä renkailla, jotka on tarkoitettu Ivalon testiradalle ja toimivat vain silloin kun olosuhteet ovat samanlaiset, eivätkä oikeilla eteläisen Suomen talvikeleillä. Pelkät vesiliirtoon lähtemisen rajat vesisateella KE-kitkoilla lämpötilassa -1 ovat 50% suuremmat kuin skandikitkoilla. Vettä löytyy myös Helsingin Mannerheimintieltä, ja vieläpä paljon useammin kuin sitä luistinratajäätä.
1. Kyllä, mutta lämpötilat ja kelit ovat erilaiset kuin Etelä-Ruotsissa.
2. En ole sellaista väittänyt, mutta se mitä renkaita ruotsalaiset käyttävät liittyy asiaan yhtä paljon kuin millä autoilla ajavat. Vanhemmissa autoissa yleensä myös jarrutusmatkat ovat pidemmät, yleensä jo pelkästään iskunvaimentimien ja jousituksen kunnon takia, saati sitten millä rengastuksella näillä pommeilla ajetaan. Mutta kukin tyylillään.
3. Kyllä se jää on vettä vaarallisempi yhdistelmä kun yritetään autoa pysäyttää esim. lapsen juostessa eteen. Helsingin Mannerheimintiellä et saa millään rengastuksella autoa vesiliirtoon, mikäli noudatat nopeusrajoituksia.
Oletko muuten koskaan edes käynyt testiradoilla ja tutustunut minkälaisissa olosuhteissa niillä renkaita testataan? Ei siellä ajeta vain Ivalon sään mukaisissa oloissa.
Tänään oli -15 C ja tiepinta ihan sinisen jäinen. Tuli mieleen se video viime vuodelta, kun joku luisteli tiellä. Mutta koska oli kylmää pito oli erinomainen. Kitkoilla on aina ilo ajaa sydäntalvella.
Viimeiset vajaa 2 viikkoa Oulun seudulla keli on ollu todella talvinen (lunta ja pakkasta). Mukaan mahtuu 2 -20C keliä, 2 plussapäivää ja loput pakkasella enemmän tai vähemmän. Kaksi kunnon lumimyrskyä myös ja yksi päivä tai tarkemmin ilta alijäähtynyttä vettä. Hankalin ajokeli oli lumimyrsky, auraus ei millään pysynyt vauhdissa mukana ja pääväylien ulkopuolella ja jopa pienemmissä rampeissa oli jopa 10cm palteita tuulen aikaansaannoksena. Pääväylät ovat pikkupakkasilla sulana suolauksen takia, kovalla pakkasella jäässä, pienempi tieverkko ja asuntokadut pakkaantuneen lumen peitossa, ajourat tiheämmin liikennöidyissä auki ja mahdollisesti pienen jään peitossa. Keli on ollut siis sekä sangen vaihteleva että myös hyvin talvinen.
Ajo yhden talven ajetuilla nordic kitkoilla (R2) ei ole tuottanut minkäänlaisia haasteita, päinvastoin matka on sujunut hyvin. Suurimmat kelihaasteet olivat mainittu lumimyrsky (näkyvyys, palteet) ja alijäähtyneen veden raaputtaminen parkkeeratusta autosta, oli tiukassa, onneksi ei ajossa jäätänyt lasia. Ajossa/tiessä ei huomannut mitään erikoista. Rajakylän rampit tms tiukat mutkat järkinopeuksilla nou problem. Kyydissä ollut vanhempi herrasmies (alla uusi auto uusilla hakka9 nastoilla) kysyi mitkä renkaat alla kun matka sujui niin jouhevasti.
Tämän "testin" tuloksena voisi todeta että nordic kitkat sopivat mainiosti talviseen mutta vaihtelevaan säähän. Tämän hankalempia talviolosuhteita tuskin löytyy paitsi tietenkin se peilijäällä oleva metsätie kaiken tienhoidon ja liikenteen ulkopuolella. Oulun seudulla muuten nastojen markkinaosuus lienee jotain 95-99% välillä. Suuri osa voisi ajella aivan sujuvasti myös kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: jt - 04.01.19 - klo:23:06
Viimeiset vajaa 2 viikkoa Oulun seudulla keli on ollu todella talvinen (lunta ja pakkasta). Mukaan mahtuu 2 -20C keliä, 2 plussapäivää ja loput pakkasella enemmän tai vähemmän. Kaksi kunnon lumimyrskyä myös ja yksi päivä tai tarkemmin ilta alijäähtynyttä vettä. Hankalin ajokeli oli lumimyrsky, auraus ei millään pysynyt vauhdissa mukana ja pääväylien ulkopuolella ja jopa pienemmissä rampeissa oli jopa 10cm palteita tuulen aikaansaannoksena. Pääväylät ovat pikkupakkasilla sulana suolauksen takia, kovalla pakkasella jäässä, pienempi tieverkko ja asuntokadut pakkaantuneen lumen peitossa, ajourat tiheämmin liikennöidyissä auki ja mahdollisesti pienen jään peitossa. Keli on ollut siis sekä sangen vaihteleva että myös hyvin talvinen.
Ajo yhden talven ajetuilla nordic kitkoilla (R2) ei ole tuottanut minkäänlaisia haasteita, päinvastoin matka on sujunut hyvin. Suurimmat kelihaasteet olivat mainittu lumimyrsky (näkyvyys, palteet) ja alijäähtyneen veden raaputtaminen parkkeeratusta autosta, oli tiukassa, onneksi ei ajossa jäätänyt lasia. Ajossa/tiessä ei huomannut mitään erikoista. Rajakylän rampit tms tiukat mutkat järkinopeuksilla nou problem. Kyydissä ollut vanhempi herrasmies (alla uusi auto uusilla hakka9 nastoilla) kysyi mitkä renkaat alla kun matka sujui niin jouhevasti.
Tämän "testin" tuloksena voisi todeta että nordic kitkat sopivat mainiosti talviseen mutta vaihtelevaan säähän. Tämän hankalempia talviolosuhteita tuskin löytyy paitsi tietenkin se peilijäällä oleva metsätie kaiken tienhoidon ja liikenteen ulkopuolella. Oulun seudulla muuten nastojen markkinaosuus lienee jotain 95-99% välillä. Suuri osa voisi ajella aivan sujuvasti myös kitkoilla.
Pelkäsitkö oikeasti ettet pystyisi kitkoilla ajelemaan talvella kahta viikkoa Oulussa, vai mitä testasit?
Lainaus käyttäjältä: jt - 04.01.19 - klo:23:06
Viimeiset vajaa 2 viikkoa Oulun seudulla keli on ollu todella talvinen (lunta ja pakkasta). Mukaan mahtuu 2 -20C keliä, 2 plussapäivää ja loput pakkasella enemmän tai vähemmän. Kaksi kunnon lumimyrskyä myös ja yksi päivä tai tarkemmin ilta alijäähtynyttä vettä. Hankalin ajokeli oli lumimyrsky, auraus ei millään pysynyt vauhdissa mukana ja pääväylien ulkopuolella ja jopa pienemmissä rampeissa oli jopa 10cm palteita tuulen aikaansaannoksena. Pääväylät ovat pikkupakkasilla sulana suolauksen takia, kovalla pakkasella jäässä, pienempi tieverkko ja asuntokadut pakkaantuneen lumen peitossa, ajourat tiheämmin liikennöidyissä auki ja mahdollisesti pienen jään peitossa. Keli on ollut siis sekä sangen vaihteleva että myös hyvin talvinen.
Ajo yhden talven ajetuilla nordic kitkoilla (R2) ei ole tuottanut minkäänlaisia haasteita, päinvastoin matka on sujunut hyvin. Suurimmat kelihaasteet olivat mainittu lumimyrsky (näkyvyys, palteet) ja alijäähtyneen veden raaputtaminen parkkeeratusta autosta, oli tiukassa, onneksi ei ajossa jäätänyt lasia. Ajossa/tiessä ei huomannut mitään erikoista. Rajakylän rampit tms tiukat mutkat järkinopeuksilla nou problem. Kyydissä ollut vanhempi herrasmies (alla uusi auto uusilla hakka9 nastoilla) kysyi mitkä renkaat alla kun matka sujui niin jouhevasti.
Tämän "testin" tuloksena voisi todeta että nordic kitkat sopivat mainiosti talviseen mutta vaihtelevaan säähän. Tämän hankalempia talviolosuhteita tuskin löytyy paitsi tietenkin se peilijäällä oleva metsätie kaiken tienhoidon ja liikenteen ulkopuolella. Oulun seudulla muuten nastojen markkinaosuus lienee jotain 95-99% välillä. Suuri osa voisi ajella aivan sujuvasti myös kitkoilla.
Oulussa 21 vuotta asuneena ei ongelmia nastoilla ollut. Eikä kyllä ole ollut, kun ole siellä käynyt.
Tuossa viikolla sellaiset 1500km tuli ajettua etu ja nelivetoisella autolla joissa molemmissa conti ice contact 2 nastat. Teillä missä EI ole ohituskaistoja esim. JKL-Seinäjoki tai JKL-Kokkola. Lämpotilat vaihteli -22 asteesta +2 asteeseen ja missään vaiheessa ei ollut ongelmia saati olisi tarvinnut olla Jäätä ja lunta riitti eikä tiet todellakaan olleet paljasta asvalttia. Tasan 0 autoa ohitti minut (Ajonopeus n. +5%), mutta itse sain ohittaa useampia köröttelijöitä ilman ongelmia. Jopa 100 heppaisella raketilla meni yhdistelmien ohitukset iloisesti ilman ongelmia, kun pitoa löytyy ja renkaat on loogiset ajaa.
Pari kertaa sai myös renkaiden pitoa kokeilla, kun yksi yhdistelmä päätti rohkeasti 80km/h rajoituksella kääntää eteen, että jouduin tiputtamaan vauhdin alle 40km/h jäisellä tiellä ja toisen kerran joku tuli vajaavetoisella autolla sekä paskoilla renkailla risteyksestä kolmion takaa eteen, mutta se auto ei kiihtynytkään. Näitä itse asiassa tuli useampikin kappale ja yleensä jäivät köröttelemään -10km/h alle nopeusrajoituksen. Yleensä minun takana ei ollut ketään, mutta eteen piti päästä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.01.19 - klo:10:07
Oulussa 21 vuotta asuneena ei ongelmia nastoilla ollut. Eikä kyllä ole ollut, kun ole siellä käynyt.
...
Mielenkiintoista. Kirjoitat kahdelle foorumille melkein prikulleen saman viestin, vastauksena kahteen eri viestiin. Toisella foorumilla vähän "pokkisentörmää" seassa, jottei ihan 100% sama viesti. Kyllä sinulla on kova tarve omaa rengasvalintaasi puolustella, kun pitää copy-pastella kahdelle foorumille yhtäaikaa samaa "ilosanomaa" julistaa. :P
Lainaus käyttäjältä: tet - 06.01.19 - klo:22:24
Mielenkiintoista. Kirjoitat kahdelle foorumille melkein prikulleen saman viestin, vastauksena kahteen eri viestiin. Toisella foorumilla vähän "pokkisentörmää" seassa, jottei ihan 100% sama viesti. Kyllä sinulla on kova tarve omaa rengasvalintaasi puolustella, kun pitää copy-pastella kahdelle foorumille yhtäaikaa samaa "ilosanomaa" julistaa. :P
Hienoa että se herättää tunteita.
Tänään ei harmittanut yhtään tuhota Pirkanmaan ja Tampereen tiestöä uusilla Hakkapeliitta 9 nastoilla. Oli renkaat paikoillaan, kun poistui motarilta! Riitti jäätä, lunta sekä alijaahtynyttä vettä.
Karppa,
Monta autoa tällä kertaa päästit ohi?
Just tulin Ouluun Tampereelta. Alle kymmenen autoa meni ohitseni koko matkan aikana. Näillä oli varmaan nastat alla, itsellä halvat Hankookin kitkat. Testivoittajilla olisin jo nukkumassa. 😀
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 06.01.19 - klo:23:09
Karppa,
Monta autoa tällä kertaa päästit ohi?
Jutuista päätellen karppa on semmonen teiden ritari.
Kaikki on näitä liikenteessä tavannut ja tietää että näitä ei kannata ohittaa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 06.01.19 - klo:23:09
Karppa,
Monta autoa tällä kertaa päästit ohi?
Päästit ohi? Ohi pääsee, kun ajaa vain. Muualla, kuin motarilla tasan 0 ja itse sai ohittaa kymmeniä autoja. Paras ajoi 58km/h 100km/h rajoituksella.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 07.01.19 - klo:06:43
Jutuista päätellen karppa on semmonen teiden ritari.
Kaikki on näitä liikenteessä tavannut ja tietää että näitä ei kannata ohittaa.
Ikinä et ole minua tavannut, mutta kovasti minun kirjoitukset sinua harmittaa ja menee tunteisiin. Minä en esimerkiksi kiritä, jos minusta ajetaan ohi. Loput voi lukea ylempää.
n.1000km pariin päivään eikä mitään ongelmaa hakkapeliitta 9:llä vaikka oli "vaarallinen keli". Kummasti TRE:n motarillakin sai rauhassa ajaa vasemman puoleista kaistaa vaikka välillä satoi alijäähtynyttä vettäkin. Onnea vain niille jotka olivat KE-kitkoilla liikenteessä.
Ja ei reissun aikana ei yksikään auto ajanut muualla, kuin motarilla ohi. Kyllä nuo hyvät nastarenkaat on vain verrattomat Suomalaisessa talvikelissä! Vaikka yksi käyttäjä haukuukin ne hengenvaarallisiksi vaikka itse oleskelee 1700km päässä Suomesta ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.19 - klo:18:22
n.1000km pariin päivään eikä mitään ongelmaa hakkapeliitta 9:llä vaikka oli "vaarallinen keli". Kummasti TRE:n motarillakin sai rauhassa ajaa vasemman puoleista kaistaa vaikka välillä satoi alijäähtynyttä vettäkin. Onnea vain niille jotka olivat KE-kitkoilla liikenteessä.
Ja ei reissun aikana ei yksikään auto ajanut muualla, kuin motarilla ohi. Kyllä nuo hyvät nastarenkaat on vain verrattomat Suomalaisessa talvikelissä! Vaikka yksi käyttäjä haukuukin ne hengenvaarallisiksi vaikka itse oleskelee 1700km päässä Suomesta ;D.
Runosuoni alkoi joillakin selkeästi pulputtamaan pienen lumipeitteen saavuttua etelään. Voisit kyllä runoilla vielä hivenen lisää meidän kaikkien iloksi, sillä itse henkilökohtaisesti en ainakaan ole vielä aivan päässyt kiinni tuohon logiikkaasi että silloin kun kelit huononee niin vauhdin pitäisi kiihtyä, ja oma henkilökohtainen sekä muiden tielläliikkujien "turvallisuus" on kiinni vain TM:n rengastestien taulukoiden numeroista.
KE-kitkat ovat kyllä olleet (ja tulevat olemaan) verrattoman hyvät etelä-suomen keleissä, aina tuolta syyskuun ensimmäisiltä aamupakkasilta lähtien, niiltä ajoilta siis kun muut tielläliikkujat kurvailevat vielä kesärenkaillaan kohti työpaikkoja.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.01.19 - klo:19:15
Runosuoni alkoi joillakin selkeästi pulputtamaan pienen lumipeitteen saavuttua etelään. Voisit kyllä runoilla vielä hivenen lisää meidän kaikkien iloksi, sillä itse henkilökohtaisesti en ainakaan ole vielä aivan päässyt kiinni tuohon logiikkaasi että silloin kun kelit huononee niin vauhdin pitäisi kiihtyä, ja oma henkilökohtainen sekä muiden tielläliikkujien "turvallisuus" on kiinni vain TM:n rengastestien taulukoiden numeroista.
KE-kitkat ovat kyllä olleet (ja tulevat olemaan) verrattoman hyvät etelä-suomen keleissä, aina tuolta syyskuun ensimmäisiltä aamupakkasilta lähtien, niiltä ajoilta siis kun muut tielläliikkujat kurvailevat vielä kesärenkaillaan kohti työpaikkoja.
Sinulle ne saattaa olla runoja siellä 1700km päässä Suomesta, mutta meille jotka asumme tällä hetkellä Suomessa ja nautimme Suomen normaalista talvesta se on ihan arkea. Minulle tämän päiväinenkään "vaarallinenen" keli ei ollut syy jättää autoa parkkiin, vaan ajaa "normaalisti" sekä turvallisesti kotiin. Ja se lumipeite oli noin 10-15cm joten sitä loskaakin oli, koska idiootit suolaavat tuota tietä.
Ja ihan toisella forumilla todettiin, että tuo alijäähtynyt vesi teki Tampereeden seudun todella liukkaaksi. Ihan sama mitä sinä runoilet sieltä 1700km päähän kaukolaseilla ;D.
Lisää voit ihailla tuolta Suomalaista talvimaisemaa:
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat-tampere (https://www.kelikamerat.info/kelikamerat-tampere)
https://www.kelikamerat.info/halytyslista (https://www.kelikamerat.info/halytyslista)
Noistakin kolmesta pienestä kolarista todennäköisesti oli alla nastat, joko kaikilla, tai vähintään 2/3. Ihan näin tilastollisesti katsottuna.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.01.19 - klo:20:18
https://www.kelikamerat.info/halytyslista (https://www.kelikamerat.info/halytyslista)
Noistakin kolmesta pienestä kolarista todennäköisesti oli alla nastat, joko kaikilla, tai vähintään 2/3. Ihan näin tilastollisesti katsottuna.
Ja sulla on tästä faktaa?
Vai onko olleet kännissä ajavia kitkakuskeja?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.19 - klo:20:31
Ja sulla on tästä faktaa?
Vai onko olleet kännissä ajavia kitkakuskeja?
Se faktan kaivaminen on sun hommas.
Niin kauan kun 9/10 ajaa nastarenkailla, niin tilastollisesti katsottuna nuo kaikki kolarit ajettiin nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.01.19 - klo:20:41
Se faktan kaivaminen on sun hommas.
Niin kauan kun 9/10 ajaa nastarenkailla, niin tilastollisesti katsottuna nuo kaikki kolarit ajettiin nastoilla.
Sä esität väitteen ja minun pitäisi kaivaa fakta ;D. Argumentit vähissä kitkakuskeilla:
VTT:n tutkimuksen mukaan kitkakuskit kaahaavat huono kuntoisilla renkailla kännissä ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.19 - klo:20:44
Sä esität väitteen ja minun pitäisi kaivaa fakta ;D. Argumentit vähissä kitkakuskeilla:
VTT:n tutkimuksen mukaan kitkakuskit kaahaavat huono kuntoisilla renkailla kännissä ;D.
Onneks sulla on toi VTT:n argumentti, siihen voit aina tukeutua kun et ymmärrä lukemaasi.
-karppa- on näköjään sellainen jankkaavan levyn omaava trolli, että tämä koko foorumi nykyään on yksi suomi24.fi. Noh, joillekin (eli karpalle) on vaikeaa ymmärttää muiden omakohtaisia kokemuksia, mielipiteitä, käyttötarpeita tai varsinkaa mitään muita testejä kuin TM:n tekemät testit. Mutta pitää ymmärttää ressukkaa, jokainen ihminenhän oman perseenreiän reunus.
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 08.01.19 - klo:21:03
-karppa- on näköjään sellainen jankkaavan levyn omaava trolli, että tämä koko foorumi nykyään on yksi suomi24.fi. Noh, joillekin (eli karpalle) on vaikeaa ymmärttää muiden omakohtaisia kokemuksia, mielipiteitä, käyttötarpeita tai varsinkaa mitään muita testejä kuin TM:n tekemät testit. Mutta pitää ymmärttää ressukkaa, jokainen ihminenhän oman perseenreiän reunus.
Ja olet sitä mieltä, että minä en ole kykeneväinen tekemään omakohtaisia kokemuksia Suomen keleistä, renkaista tai ajo-olosuhteista? Sekä kirjoittamaan niistä tänne?
Kyllä Suomessa myös tuulilasi ja autobild tekee noita rengastestejä joita tulee luettua.
Voisin esittää vastakysymyksen: Antoiko sinun yllä oleva jotain tähän ketjuun? Kun ei ole mitään annettavaa, niin mennään henkilökohtaisuuksiin, kun ei muuhun kykene!
Ja kyllä se näin on täällä (Vagarena), että nimenomaan kitkakuskien on tarve puolustella omia valintojaan ei nastarenkailla ajavien...
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.01.19 - klo:20:18
https://www.kelikamerat.info/halytyslista (https://www.kelikamerat.info/halytyslista)
Noistakin kolmesta pienestä kolarista todennäköisesti oli alla nastat, joko kaikilla, tai vähintään 2/3. Ihan näin tilastollisesti katsottuna.
Entä sitten jos vaikka näin olisi? Tekeekö se jotenkin mielestäsi kitkarenkaista paremmat?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.19 - klo:19:46
Sinulle ne saattaa olla runoja siellä 1700km päässä Suomesta, mutta meille jotka asumme tällä hetkellä Suomessa ja nautimme Suomen normaalista talvesta se on ihan arkea. Minulle tämän päiväinenkään "vaarallinenen" keli ei ollut syy jättää autoa parkkiin, vaan ajaa "normaalisti" sekä turvallisesti kotiin. Ja se lumipeite oli noin 10-15cm joten sitä loskaakin oli, koska idiootit suolaavat tuota tietä.
Ja ihan toisella forumilla todettiin, että tuo alijäähtynyt vesi teki Tampereeden seudun todella liukkaaksi. Ihan sama mitä sinä runoilet sieltä 1700km päähän kaukolaseilla ;D.
Lisää voit ihailla tuolta Suomalaista talvimaisemaa:
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat-tampere (https://www.kelikamerat.info/kelikamerat-tampere)
Ihan kuukausi sitten toisella foorumilla todettiin, että tuo nastarenkaiden jyrsimissä urissa lojuva vesi teki Tampereen seudun todella vesiliiirtovaaralliseksi. Ihan sama mitä sinä runoilet sieltä minusta katsoen 1700km päähän kaukolaseilla ;D.
Tuo "1700 kilometriä" taisikin nähtävästi siirtyä jo näppäimistöllä pikakomennon taakse josta sen saa vaivatta liitettyä mukaan teksiin, samalla tavalla kuten "VTT:n tutkimuksen mukaan" ?
Sinänsä hauskaa että 1700km etäisyys suomen rajoista on liikaa että saa kommentoida rengasasioita mutta tuollainen vaivainen 1200km "poronkuseman" etäisyys Hangon ja Utsjoen välillä ei aiheuta minkäänlaista ongelmaa, koko Suomi on yhtä isoa homogeenista möykkyä ilmastoltaan mutta heti kun mennään lahden yli niin ilmasto muuttuu samantien subtrooppiseksi?
Oma ääni menee Contin IceContact 2 nastoille vertailussa Nokian HKPL 9 vastaan.
Ajoin tänään A3 reilut 200km, jossa on HKPL 9 alla ja vielä illalla n.100km A4, jossa Contit alla. Molemmat autot on nelivetoja.
Tätä samaa olen koko talven "ihmetellyt", kun noksuja on niin paljon kehuttu. A3:ssa on uudet Noksut ja Contit nelkussa pari talvea ajettu (toki vähän kilsoja niissä). Oli lumi tai jää keli niin Contit on paremmat. Pito on parempi ja samoin ohjaus tuntuma sekä ovat hiljaisemmat.
Lainaus käyttäjältä: Vice - 08.01.19 - klo:21:38
Oma ääni menee Contin IceContact 2 nastoille vertailussa Nokian HKPL 9 vastaan.
Ajoin tänään A3 reilut 200km, jossa on HKPL 9 alla ja vielä illalla n.100km A4, jossa Contit alla. Molemmat autot on nelivetoja.
Tätä samaa olen koko talven "ihmetellyt", kun noksuja on niin paljon kehuttu. A3:ssa on uudet Noksut ja Contit nelkussa pari talvea ajettu (toki vähän kilsoja niissä). Oli lumi tai jää keli niin Contit on paremmat. Pito on parempi ja samoin ohjaus tuntuma sekä ovat hiljaisemmat.
Itselläkin kummistakin nyt kokemuksia ja ei ole harmittanut, että päädyin Conti ice contact 2:n. Hyvä kun saa päivittäin referenssiä myös noista hakkapeliitta 9:stä.
Samat huomiot, että hiljaisempi ja tarkempi ajotuntuma sekä jämäkämpi tuo rengas (Conti ice contact 2:n).
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 08.01.19 - klo:21:22
Entä sitten jos vaikka näin olisi? Tekeekö se jotenkin mielestäsi kitkarenkaista paremmat?
Eihän se tee. Olenkin ollut kokoajana sitä mieltä, että ei ne renkaat ketään ojaan aja.
Mutta jos jatketaan näillä ihan VTT-tason ”argumentoinneilla”, niin se yksi kymmenestä selvisi pääkallokeleillä kotiin kitkoilla ja kolme yhdeksästä ajoi tuon pienen kolarin nastoilla. Voittaja siis selvisi.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.01.19 - klo:21:53
Eihän se tee. Olenkin ollut kokoajana sitä mieltä, että ei ne renkaat ketään ojaan aja.
Mutta jos jatketaan näillä ihan VTT-tason ”argumentoinneilla”, niin se yksi kymmenestä selvisi pääkallokeleillä kotiin kitkoilla ja kolme yhdeksästä ajoi tuon pienen kolarin nastoilla. Voittaja siis selvisi.
Matematiikka ei taida olla vahvinta osaamistasi. ;D
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 08.01.19 - klo:21:55
Matematiikka ei taida olla vahvinta osaamistasi. ;D
Eikä sarkasmi näköjään.
Karppa aina kehuu täällä että kukaan ei ole ohittanut. Liikenteessä muita nopeampana olo tuntuu tuottavan Karpalle suurta mielihyvää.? Pistän vielä karppaa "paremmaksi": Ajan kitkoilla ja kukaan ei ole ohittanut minua koko talvena moottoritien ulkopuilella. Ajattelin kuitenkin aikuistua. Liikenne ei ole hiekkalastikko tai nopeuskisa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 08.01.19 - klo:23:17
Karppa aina kehuu täällä että kukaan ei ole ohittanut. Liikenteessä muita nopeampana olo tuntuu tuottavan Karpalle suurta mielihyvää.? Pistän vielä karppaa "paremmaksi": Ajan kitkoilla ja kukaan ei ole ohittanut minua koko talvena moottoritien ulkopuilella. Ajattelin kuitenkin aikuistua. Liikenne ei ole hiekkalastikko tai nopeuskisa.
Elämäni aikana olen saanut tasan nolla (0) ylinopeussakkoa eikä minua haittaa edelleenkään, että minusta ajetaan ohi, kunhan ei jää eteen sen jälkeen tien tukoksi. Minulle liikenteessä liikkuminen ei ole kilvanajoa, mutta nautinnollisinta on ajaa omaa marssivauhtia vakkari päällä. Jos haluan ajaa nopeaa, niin se onnistuu ihan radalla.
Hienoa että onnistut pärjäämään kitkoilla, mutta toivottavasti et ole tavallisella talvikelillä jurraamassa minun edessä esimerkiksi 100km/h rajoituksella 58km/h, vaan olet jättänyt autosi kotiin ja mennyt vaikka julkisilla!
Tääläpä nyt on tunteet pinnassa. Rengasasia on aina kiivas, varsinkin somessa. Pelkkä nasta tai kitka ei tee autuaaksi,paskoja on molemmissa. Laadukkaista renkaista sitten voi kukin valita ja auto se paikka missä kulkee vaikuttaa paljon. Nyt kun talvet nykyään on näitä lämpöisiä ja teiden talvikunnossapito mitä on niin nastojen puolesta itse liputtanut jo pidempään. Isoimmilla autoilla ajettu missä painoa kitkoilla sekä nastoilla, pärjää kun ennakoi eikä kukaan muu töpeksi eteen, ikävä ajella pienempiä teitä tai huonosti hoidettuja. Jossakin vaiheessa noi nastarenkaat olivat kelvottomia kun nastojen määrää pienennettiin ja materiaalia heikennettiin ja niiden määrää vähennettiin. Vanhaa teräsnastaa ja joka reikään renkaalla ei enää pääse ajamaan mutta nykyiset nastarenkaat taas alkaa olla kelvollisia.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 09.01.19 - klo:05:49
Tääläpä nyt on tunteet pinnassa. Rengasasia on aina kiivas, varsinkin somessa.
Keskustelussa on tasan yksi henkilö, jonka takia täällä on tunteet pinnassa. Saat itse arvata kenestä on kyse. Kun tässä ketjussa on nyt jo "muutama" sivu kertynyt "asiaa", niin laitetaan vähän linkkiä väliin. ,,kkiseltään katsottuna (ei ehkä niin) yllättävän samanlaista argumenttia kuin täälläkin on jankattu.
https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/1517920134/6c8280306841494e9bea5d3b20895620/29403-Trafi_05_2018_Talvirenkaiden_valintakriteerit_2.pdf (https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/1517920134/6c8280306841494e9bea5d3b20895620/29403-Trafi_05_2018_Talvirenkaiden_valintakriteerit_2.pdf)
En ole ehtinyt vielä lukea ajatuksella läpi, mutta muutama kohta kiinnitti huomion. Kyselyyn vastanneista 19 % ajoi kitkoilla, joten sen "yksi kymmenestä" voi ehkä jo vaihtaa muotoon "kaksi kymmenestä". Helsingissä näemmä jo kolmannes oli kitkoja.
Toinen asia joka pisti silmään, oli tämä:
LainaaJääpito osoittautui talvirenkaan ominaisuuksista tärkeimmäksi rengasvalinnan kannalta sekä
arvoasteikolla kysyttynä että kuvitteellisissa rengasvalintatilanteissa. Valinnoissa jääpito oli ratkaisevin tekijä erityisesti nastarenkaiden käyttäjien keskuudessa, kun taas kitkarenkaiden käyttäjät tarkastelivat valinnoissaan useammin kokonaisuutta.
Lainasin jäsen tet:n kolumnista muutaman ”argumentin”
Lainaakitkarenkaita käyttivät keskimäärin kokeneemmat kuljettajat
Lainaakitkarenkaiden käytön laajenemisen muihin käyttäjiin olevan liikenneturvallisuusriski
Tästähän voi jonkun laskuopin ja lukemisen ymmärtämisen mukaan vetää suoran linjan siihen, että nastoilla ajavat eivät vaan osaa ajaa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 09.01.19 - klo:08:17
Tästähän voi jonkun laskuopin ja lukemisen ymmärtämisen mukaan vetää suoran linjan siihen, että nastoilla ajavat eivät vaan osaa ajaa.
Ja edelleen useampi Suomalainen moottoriurheilu mestari/ammattilainen liputtaa nastarenkaiden puolesta!
Montako löydät kitkojen puolelle.
Pidä karppa jo pää kiinni. Moottoriurheilulla ja normiliikenteellä, jos liikennesääntöjä noudattaa on hyvin olematon määrä yhteisiä tekijöitä.
Kyllä säkin latelet noita tyhmiä täällä, mutta et ole kertaakaan uskaltanut lähtä kokeileen tosipaikkaan väittämiesi totuutta.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 09.01.19 - klo:09:23
Pidä karppa jo pää kiinni. Moottoriurheilulla ja normiliikenteellä, jos liikennesääntöjä noudattaa on hyvin olematon määrä yhteisiä tekijöitä.
Kyllä säkin latelet noita tyhmiä täällä, mutta et ole kertaakaan uskaltanut lähtä kokeileen tosipaikkaan väittämiesi totuutta.
Monestikko nämä moottoriurheilu henkilöt ovat olleet Suomessa lööpeissä ylinopeuksien vuoksi? Aika harvoin ja kyllä ajavat nastarenkailla, vaikka sinun on hankala sitä hyväksyä.
Mitä taas noihin ulostuloihin tulee, niin lueppa oma antisi tänne. Eipä paljon ole annettavaa tähän keskusteluun. Ei täällä tai muilla foorumeilla.
http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=15447 (http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=15447)
Mitä sinun teinimäiseen uhoiluun tulee, niin kannattaa odottaa muutama vuosi, että testosteronintaso laskee, niin et ole niin agressiivinen täälle etkä liikenteessä.
Nopeusvalvonta on niin olematonta, että sitä voi suomessa kuka vaan voi kiertää menestyksekkäästi ja sakot on niin mittätömät että ei jarruta, tämänhän näkee jokainen jokapäiväisessä liikenteessä, nopeusrajoituksia noudattaa täälläpäin n.10-20% autoilijoista talviaikana.
Mitä tulee tähän keskustelun antiin, niin samat asiat on täällä kerratttu kymmeneen kertaa, tuokin sun rallikuskien liputus kortin olet käyttänyt monenmonta kertaa, vaikka se sinulle yhtä monta kertaa sanottu että yhteistä on hyvin vähän ja vain oma narsistinen likkennekäyttäytyminen vaatii nastoja. Mut ei sulle mene jakeluun nää asiat.
Ei se ole mielestäni uhoa, jos mä suostun sun kokeiluihin lähteen tuonne liikenteeseen testaan väittämiäsi, mutta sinun huutelut on ihan yhtä tyhjän kans. Säälittävää.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 09.01.19 - klo:10:13
Nopeusvalvonta on niin olematonta, että sitä voi suomessa kuka vaan voi kiertää menestyksekkäästi ja sakot on niin mittätömät että ei jarruta, tämänhän näkee jokainen jokapäiväisessä liikenteessä, nopeusrajoituksia noudattaa täälläpäin n.10-20% autoilijoista talviaikana.
Mitä tulee tähän keskustelun antiin, niin samat asiat on täällä kerratttu kymmeneen kertaa, tuokin sun rallikuskien liputus kortin olet käyttänyt monenmonta kertaa, vaikka se sinulle yhtä monta kertaa sanottu että yhteistä on hyvin vähän ja vain oma narsistinen likkennekäyttäytyminen vaatii nastoja. Mut ei sulle mene jakeluun nää asiat.
Ei se ole mielestäni uhoa, jos mä suostun sun kokeiluihin lähteen tuonne liikenteeseen testaan väittämiäsi, mutta sinun huutelut on ihan yhtä tyhjän kans. Säälittävää.
Joskus 20 vuotta sitten nettifoorumeilla uhoamiseen olisi voinut lähteä mukaan. Tänä päivänä tuohon on jo liian vanha. Samoin kotitarvepsykologin mielipiteet narsismista, kun oma ulosanti on vain lapsellista hyökkäilyä muita kirjoittajia kohtaan.
Ja sulla ei ole mitään eväitä kumota noiden ammattilaisten rengasvalintaa (Nastarenkaat talvella) joiden kanssa kyllä pääset kisaamaan radalle ihan milloin vain. Koskas me nähdään sinut siellä?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 09.01.19 - klo:08:17
Tästähän voi jonkun laskuopin ja lukemisen ymmärtämisen mukaan vetää suoran linjan siihen, että nastoilla ajavat eivät vaan osaa ajaa.
Ihan noin suoraa yhteyttä en itse lähtisi vetämään. Varmasti nastoilla ajavissa on niitä, joilla ajosuorite tapahtuu oloissa joista nastoilla on paljon helpompi suoriutua kunnialla. Suuri joukko on myös niitä, jotka eivät vielä tiedä selviävänsä kitkoilla ja kuvittelevat tarvitsevansa nastat. Näitä voi olla jopa enemmistö nastoilla ajavista.
Sitten jos henkilön ajosuorite tapahtuu ns. keskivertokeleissä, ja hän on kitkoja kokeiltuaan sitä mieltä että tarvitsee välttämättä nastat, voi kenties päätellä että kyseinen henkilö ei vaan osaa ajaa.
Lainaus käyttäjältä: tet - 09.01.19 - klo:12:42
...Varmasti nastoilla ajavissa on niitä, joilla ajosuorite tapahtuu oloissa joista nastoilla on paljon helpompi suoriutua kunnialla. Suuri joukko on myös niitä, jotka eivät vielä tiedä selviävänsä kitkoilla ja kuvittelevat tarvitsevansa nastat. Näitä voi olla jopa enemmistö nastoilla ajavista.
Kyse myös siitä, että välttämättä renkaiden ostaja ei halua pelkästään 'selvitä' liikenteessä, vaan haluaa parhaan mahdollisen pidon liukkaan kelin
yllätystilanteita varten.
Kaupassa on samaan rahaan tarjolla parasta mahdollista pitoa (nastat) vs.
hieman heikompaa pitoa & hiljaisempi ajomelu (kitkat).
Molemmat laillisia, joten ostajan preferensseistä kinni. Teiden hieman suurempi kuluminen saattaa olla ostajalle vähäpätöisempi valintakriteeri, kuin turvallisuuden maksimointi?
Jos päättäjät painottaisivat asiat toisin ja kieltäisivät nastat, niin sitten mentäisiin renkaiden ostossa niillä reunaehdoilla.
Lainaus käyttäjältä: tet - 09.01.19 - klo:12:42
Sitten jos henkilön ajosuorite tapahtuu ns. keskivertokeleissä, ja hän on kitkoja kokeiltuaan sitä mieltä että tarvitsee välttämättä nastat, voi kenties päätellä että kyseinen henkilö ei vaan osaa ajaa.
Saahan sitä päätellä mitä lystää. Voi myös päätellä, että on ostajan oma asia kummat ostaa, niin kauan kun valinnavaraa lakien puitteissa on ja saa asioistaan itse päättää.
Keskivertokeli on äärimmäisen liukkaan kelin, kaiken siltä väliltä ja pitävän kelin keskiarvo.. harvoin kuitenkin on juuri se 'keskivertokeli', vaan olosuhteet vaihtelee laidasta laitaan.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.01.19 - klo:13:37
Kyse myös siitä, että välttämättä renkaiden ostaja ei halua pelkästään 'selvitä' liikenteessä, vaan haluaa parhaan mahdollisen pidon liukkaan kelin yllätystilanteita varten.
Kaupassa on samaan rahaan tarjolla parasta mahdollista pitoa (nastat) vs. hieman heikompaa pitoa & hiljaisempi ajomelu (kitkat).
Molemmat laillisia, joten ostajan preferensseistä kinni. Teiden hieman suurempi kuluminen saattaa olla ostajalle vähäpätöisempi valintakriteeri, kuin turvallisuuden maksimointi?
Tässä hyvin kiteytettynä, miten itse tämän valinnan "vaikeuden" miellän. Harvoin ajan yksin ja vastaan turvallisesta perillepääsystä koko perheen puolesta. Optiona ei ole selitellä jälkeen päin, että paremminkin olisi voinut valita. Ajosuorite taas on kokonaisuutena tällä hetkellä selvästi keskimääräistä pienempi. Mutta joka päivä tässä lähdetään, keli kuin keli, ainakin rouva kyydissä...
Kyllä ralli- ja formulakuskit mainostavat "tarvittaessa" lähes mitä tuotteita/merkkejä tahansa. Kankkunen oli vuosikausia Nokianin mainosmies, nykyään Continentalin jne. Automiehen raamatut taitaa olla: tm, vtt, rallikuskit? En ole tutkinut rallikuskien tämän päiväisiä renkaita, onko kitkat vai nastat joten en voi sanoa käytössä olevista renkaista varmaa tietoa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.01.19 - klo:11:19
Joskus 20 vuotta sitten nettifoorumeilla uhoamiseen olisi voinut lähteä mukaan. Tänä päivänä tuohon on jo liian vanha. Samoin kotitarvepsykologin mielipiteet narsismista, kun oma ulosanti on vain lapsellista hyökkäilyä muita kirjoittajia kohtaan.
Ja sulla ei ole mitään eväitä kumota noiden ammattilaisten rengasvalintaa (Nastarenkaat talvella) joiden kanssa kyllä pääset kisaamaan radalle ihan milloin vain. Koskas me nähdään sinut siellä?
Kumosin nastarenkaan valinnan jo tuossa aikaisemmin, jos huomasit, mut ku et tajua. Ja näköjään edelleen et osaa erottaa normiliikennettä ja radalla kisaamista toisistaa, kun niin tuossakin kirjoitat. Voi olla että radalla minut voittavatkin niukasti, mutta elämässä on muutakin inresessäjä kuin voittaa radalla toinen sekunnilla tai toisella. Voidaan sit ottaa muitakin urheilulajeja mukaan niiden rallimiesten kans ja sinunkin, katsotaan sitte onko erot sekunneissa, ne erot voi näkyä ihan kymmenien metrien päähän visuaalisesti, jos ymmärrät ;D
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.01.19 - klo:13:37
Kyse myös siitä, että välttämättä renkaiden ostaja ei halua pelkästään 'selvitä' liikenteessä, vaan haluaa parhaan mahdollisen pidon liukkaan kelin yllätystilanteita varten.
Tarkoitin tuolla 'selvitä' sitä, että onnistuu välttämään ne onnettomuudet, jotka yleensä ovat omalla toiminnalla vältettävissä. Ainahan voi ns. "taivas pudota niskaan" mutta se on jo eri juttu.
Parasta mahdollista pitoa voi aina hakea, mutta missä menee järkevyyden raja, on jokaisen itse pääteltävä. Plussien ja miinusten punnitseminen antaa vastauksen. Esimerkiksi julisteen voi kiinnittää seinälle sinitarralla, tai viiden tuuman nauloilla. Molemmilla se kyllä pysyy, mutta viiden tuuman nauloilla varmasti paremmin.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.01.19 - klo:13:37
Teiden hieman suurempi kuluminen saattaa olla ostajalle vähäpätöisempi valintakriteeri, kuin turvallisuuden maksimointi?
Samalla tapetaan enemmän ihmisiä kuin säästetään.
https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nastarenkaat-tappavat-ihmisia-enemman-kuin-pelastavat-taustalla-kolme-syyta/ebab28d8-5ca2-3e54-9442-75814cc52f15 (https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nastarenkaat-tappavat-ihmisia-enemman-kuin-pelastavat-taustalla-kolme-syyta/ebab28d8-5ca2-3e54-9442-75814cc52f15)
Tutkimus: Nastarenkaat kuolemaksi kymmenille tukholmalaisille joka vuosi
https://yle.fi/uutiset/3-5236346
Ja miksiköhän kaikki nuo tutkimukset tulevat, vain Ruotsista ;D. Taitaa yksi löytyä vain Suomesta Aalto yliopiston tekemänä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.01.19 - klo:15:23
Tutkimus: Nastarenkaat kuolemaksi kymmenille tukholmalaisille joka vuosi
https://yle.fi/uutiset/3-5236346
Voihan noita "kymmenenvuodentakaisia" professorien nimissä kirjoiteltuja juttuja edelleen tuoda jokavuotisina syyllisinä ihmisten kuolemille.
Valitettavasti ihmiset - professoritkaan - eivät ole kaikkitietäväisiä yleistyksissään. Varsinkin ruotsalaiset ovat olleet mallikkaita manipuloijia, joista suomalaiset alemmuudentunnoissaan edelleen ammentavat samat sakkokierrokset, vaikka meidän pitäisi osata elää omaa elämäämme.
Ja kaikkitietävyys ja kuolemattomuus ovat utopiaa - kaikki me kuolemme - kuka missäkin ja mihinkin "syyhyn"; ja syiden haku ja syyllistäminen ovat yhdet suosituimmat asiat nykyihmisen sisällyksettömässä elämässä - tässä talvirenkaita koskevassa vänkäämisessäkin. ::)
Lainaus käyttäjältä: tet - 09.01.19 - klo:15:17
Parasta mahdollista pitoa voi aina hakea, mutta missä menee järkevyyden raja, on jokaisen itse pääteltävä. Plussien ja miinusten punnitseminen antaa vastauksen...
Juuri näin.. jokaisen on se
itse pääteltävä ja onneksi näin tässä maassa ja tässä asiassa saa tehdä.
Jos valinnanvaraa rengasvalinnoissa alettaisiin rajoittamaan, niin ensin olisi käytävä tätä foorumia laajemmat yhteiskunnalliset keskustelut, jossa plussat ja miinukset arvioidaan kokonaisvaltaisesti.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.19 - klo:21:19
Ja kyllä se näin on täällä (Vagarena), että nimenomaan kitkakuskien on tarve puolustella omia valintojaan ei nastarenkailla ajavien...
Kaikkien vähemmistöjen edustajien joutuvat yleensä puolustelemaan kantaansa, kuten esim sähköautoilijat, kasvissyöjät, hampunpolttajat.. Enkä nyt mitenkään väitä että em. ryhmät liittyvät mitenkään toisiinsa ;D
Enemmistö ei aina ole oikeassa, varsinkaan jos kyse on lähinnä pinttyneestä tavasta tehdä asioita.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.01.19 - klo:15:40
Ja miksiköhän kaikki nuo tutkimukset tulevat, vain Ruotsista ;D.
Ilman Ruotsia Suomi ei kuuluisi länteen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.01.19 - klo:15:40
Ja miksiköhän kaikki nuo tutkimukset tulevat, vain Ruotsista ;D. Taitaa yksi löytyä vain Suomesta Aalto yliopiston tekemänä.
Sen vuoksi Norjasta ja Ruotsista, että nuo maat ovat 10 vuotta autoilun kulttuurissa, lainsäädännössä ja asenteissa Suomea edellä. Olemme Suomessa Puolan tasoa. Olemme lähempänä Itäblockia kuin länsimaita. Meillä maakuntien imurikauppiaat puolustelivat karvalakkien kanssa aikoinaan turvavyön käyttövapautta, kun ruotsissa oli jo turvavyöpakko ja syvä ymmärrys turvavyön tarpeellisuudesta. Sama kohta tapahtuu kitkarenkaiden kanssa. Maakuntien karvalakkimiehet menevät eduskuntaan vaikka nastarenkaat kiellettäisiin vain Uudeltamaalta.
Meillä on virkamiehet vietävissä sekä logistiikan että autoliikenteen puolelta. Suomalais-Venäläisen rengasvalmistajan tyytyväisenä pito on tärkeämpää kuin ihmisten terveys ja teiden ylläpitokuluja alentavat toimenpiteet.
Norjassa oli vielä 10 vuotta sitten Suomea huonompi ilma (pm10 ja pm2,5) ja ajosuoritetta kohden Suomea enemmän liikennekuolemia. Nyt Norja mennyt ohi heittämällä molemmissa asioissa.
Mikä maa kyseessä:
Korkea turvavyövastustus - YYA- CCCP - nastarenkaat 90%lla - korkeaa autovero - "kuluttajansuoja" ei ryhmäkanteita - Euroopan hitaimpia liikennekuolemien laskuvauhti
Tänään nautinnollinen keli pääkaupunkiseudulla. Lunta tuli noin 10 cm. Lämpötila nollan molemmin puolin. Mahtava ajaa pikkuteitä pitkin!
Päätiet olivat jo aamulla 6:30 hyvin hoidettu. Liikenne sujui hyvin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 09.01.19 - klo:18:55
Sen vuoksi Norjasta ja Ruotsista, että nuo maat ovat 10 vuotta autoilun kulttuurissa, lainsäädännössä ja asenteissa Suomea edellä. Olemme Suomessa Puolan tasoa. Olemme lähempänä Itäblockia kuin länsimaita. Meillä maakuntien imurikauppiaat puolustelivat karvalakkien kanssa aikoinaan turvavyön käyttövapautta, kun ruotsissa oli jo turvavyöpakko ja syvä ymmärrys turvavyön tarpeellisuudesta. Sama kohta tapahtuu kitkarenkaiden kanssa. Maakuntien karvalakkimiehet menevät eduskuntaan vaikka nastarenkaat kiellettäisiin vain Uudeltamaalta.
Meillä on virkamiehet vietävissä sekä logistiikan että autoliikenteen puolelta. Suomalais-Venäläisen rengasvalmistajan tyytyväisenä pito on tärkeämpää kuin ihmisten terveys ja teiden ylläpitokuluja alentavat toimenpiteet.
Norjassa oli vielä 10 vuotta sitten Suomea huonompi ilma (pm10 ja pm2,5) ja ajosuoritetta kohden Suomea enemmän liikennekuolemia. Nyt Norja mennyt ohi heittämällä molemmissa asioissa.
Mikä maa kyseessä:
Korkea turvavyövastustus - YYA- CCCP - nastarenkaat 90%lla - korkeaa autovero - "kuluttajansuoja" ei ryhmäkanteita - Euroopan hitaimpia liikennekuolemien laskuvauhti
Kun katsoon Ruotsiin, niin en kyllä enää ihailisi tai apinoisi sitä maata hirveänä!
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.01.19 - klo:18:22
Ilman Ruotsia Suomi ei kuuluisi länteen.
Kerrotko lisää? Kuka on toiminut viimeiset 200 vuotta puskurina Ruotsille ettei heidän ole tarvinnut tehdä mitään?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 09.01.19 - klo:13:37
Teiden hieman suurempi kuluminen saattaa olla ostajalle vähäpätöisempi valintakriteeri, kuin turvallisuuden maksimointi?
Teiden kuluminen on yli kymmenkertainen, jos se on hieman niinkuin kirjoitit, niin kitkarenkaalla ei ole yli 10 kertaiseti huonompi pito missään olosuhteissa, osassa jopa parempi.
Turvallisuuden maksimoinnilla on myös yleensä hintalappu, joskus suolainen.´
Jaha karpalla on taas kyselyikä päällä....suomella on oma historiansa, kannattaa lukea paholaisen sota teos, ja siihen liittyy ruotsi oleellisena osana ja tänä päivänäkin meidän kannattaa ottaa ruotsista mallia, mutta ei ihan kaikessa.
Tosin jotku ilmeisesti yrittää vänkätä itäänpäin meitä ja ottaa mallia nastojen käytön yleisyydestä ihannemaastansa ;D
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 09.01.19 - klo:19:54
Teiden kuluminen on yli kymmenkertainen, jos se on hieman niinkuin kirjoitit, niin kitkarenkaalla ei ole yli 10 kertaiseti huonompi pito missään olosuhteissa, osassa jopa parempi.
Turvallisuuden maksimoinnilla on myös yleensä hintalappu, joskus suolainen.´
Jaha karpalla on taas kyselyikä päällä....suomella on oma historiansa, kannattaa lukea paholaisen sota teos, ja siihen liittyy ruotsi oleellisena osana ja tänä päivänäkin meidän kannattaa ottaa ruotsista mallia, mutta ei ihan kaikessa.
Tosin jotku ilmeisesti yrittää vänkätä itäänpäin meitä ja ottaa mallia nastojen käytön yleisyydestä ihannemaastansa ;D
Mihin tämä teiden yli kymmenkertainen kuluminen perustuu, joku linkki tai fakta?
Sinun tänne kirjoittamistasi 89 viesteistä VAIN 10kpl on muuta, kuin jankkaamista rengasketjuihin! Miten menee, niin kuin omasta mielestä?
Kun toiseen suuntaa nuolaisee, niin toiseen pyllistää. Minusta Suomen on hyvä seisoa omilla jaloillaan!
En minäkään Ruotsia joka asiassa ihalisi. Fakta on kuitenkin se että Ruotsi on kaikkeen autoiluun liittyvässä Suomea reilusti edellä. Verotus, lainsäädäntö, asenteet, tutkimus, toteutunut turvallisuus, teollisuus... Pelkästään tutkimukseen Ruotsi käyttää monikymmenkertaisen, joinakin vuosina lähes satakertaisen määrän Suomeen verrattuna!. Olemme autoilun karvahattupäinen, asenteellinen itäblokki. Autoiluun liittyvissä asioissa meillä on hyvä ottaa oppia Ruotsista.
Ja mitä tulee Ruotsiin historiassa ja Suomen puolustamisessa, niin suosittelen lukemaan sitä historiaa vagarenan ja facebookin sijasta. On todella moukkamaista väittää että Ruotsi ei ole tehnyt mitään. Löydätte jopa toisessa maailmansodassa isoja asioita. Osa meistä on ollut jopa Ruotsissa evakossa ja Lapissa... Aikaisemmin historiassa on isompia asioita. Suomi ei olisi itsenäinen ilman Ruotsia.
Ilman Ruotsin apua ja Ruotsin länsimaista kulttuurivaikutusta meillä olisi kirkkojen päällä sipulit saisimme jyrätä nastarenkailla Venäläisiä katuja.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 09.01.19 - klo:19:54
Teiden kuluminen on yli kymmenkertainen, jos se on hieman niinkuin kirjoitit, niin kitkarenkaalla ei ole yli 10 kertaiseti huonompi pito missään olosuhteissa, osassa jopa parempi.
Turvallisuuden maksimoinnilla on myös yleensä hintalappu, joskus suolainen.´
Tien kuluminen nastoilla, ok - homma selvä. Mutta se kiinnostelisi olisiko loppupeleissä ne tiet yhtään sen paremmassa kunnossa kuitenkaan. Kehtaan väittää, että tiet päästetään ihan tarkalleen samaan kuntoon kun nykytilanteessakin eikä niitä yhtään erilailla tehdä kuten nytkään.
Kiitokset jarkko_h:lle erittäin järkevistä kirjoituksista.
Vaikka ei samoilla renkailla ajetakaan, niin täydet pisteet edellisen sivun kirjoituksista!!
...sopii näemmä joidenkin perehtyä nyt enemmänkin historiaan, kun lienee mopot kiinnostanu peruskoulussa historiaa enemmän...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.01.19 - klo:19:33
Kun katsoon Ruotsiin, niin en kyllä enää ihailisi tai apinoisi sitä maata hirveänä!
Kerrotko lisää?
Suomi kuului Ruotsiin satoja vuosia. Tuolta ajalta meille on periytyneet länsimainen kulttuuri, lainsäädäntö ja hallinto. Tuon monisatavuotisen yhteiselon takia Suomi on aina niputettu länteen. Jos Ruotsia ei olisi ollut, olisimimme joutuneet Novgorodin vaikutuspiiriin. Sen myötä myöhemmin osaksi Venäjää ja Neuvostoliittoa. Suomalaiset olisi alistettu maaorjiksi.
Ei pidä väheksyä Ruotsia ja sen vaikutteita vain, jos ei pidä koulun pakkoruotsista. Kyllä Ruotsi on monessa asiassa ollut edelläkävijä Suomen suhteen ja uudet asiat ovat tullee juuri sieltä. Ruotsissa asioita katsotaan enemmän yhteisen hyvän puolesta. Suomessa vallitsee vieläkin vanhasta herran vihasta periytyvä minä-minä meininki. Nastarenkaat ovat hyvä esimerkki tästä. Niitä perustellaan paremman pidon takia, mutta unohdetaan täysin niiden aiheuttamat haitat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.01.19 - klo:02:06
Suomi kuului Ruotsiin satoja vuosia. Tuolta ajalta meille on periytyneet länsimainen kulttuuri, lainsäädäntö ja hallinto. Tuon monisatavuotisen yhteiselon takia Suomi on aina niputettu länteen. Jos Ruotsia ei olisi ollut, olisimimme joutuneet Novgorodin vaikutuspiiriin. Sen myötä myöhemmin osaksi Venäjää ja Neuvostoliittoa. Suomalaiset olisi alistettu maaorjiksi.
Ei pidä väheksyä Ruotsia ja sen vaikutteita vain, jos ei pidä koulun pakkoruotsista. Kyllä Ruotsi on monessa asiassa ollut edelläkävijä Suomen suhteen ja uudet asiat ovat tullee juuri sieltä. Ruotsissa asioita katsotaan enemmän yhteisen hyvän puolesta. Suomessa vallitsee vieläkin vanhasta herran vihasta periytyvä minä-minä meininki. Nastarenkaat ovat hyvä esimerkki tästä. Niitä perustellaan paremman pidon takia, mutta unohdetaan täysin niiden aiheuttamat haitat.
Kyllä nyt haettiin pikkaisen kaukaa vauhtia nastarenkaisiin, että ei tiedä itkeäkkö vai nauraakko. Maantieteelliset perustelut kitkoille vielä ymmärrän, mutta vielä historia. Ja tuon Ruotsi jargonin voi jatkaa jossain aivan muussa ketjussa. Sen verran uskomattomia nuo perustelut alkaa olla.
Lienee noiden kitjojen puoltajat sellaisia että ovat ajaneet vain uudemmilla autoilla missä on abs ym hömpöttimet.
Kitkoissa on hyviä renkaita ja sellaisilla on ajettu talvia, kunhan lähdetään noille sivuteille missä jää alla ja lunta päällä, kaltevuutta jne vanhemmalla autolla niin huomaa miksi osa ajaa nastoilla tai puoltaa niitä.
Syitä ym puolusteluja näkyy riittävän oman valinnan puolesta ja moni pärjää hyvin kitkoilla jossakin ja joinain talvina.
Myös talvikunnossapito on eri tasolla eri maakunnissa, myös ajettavat km määrät vaihtelee.
Aika vastaavaa ksk joskus lueskelin kun kehuivat noissa 4-veto maastureissa jne miten palarenkailla pärjää talvella kun ennakoi, hirveä kirjoitus alkoi kun joku epäili / ihmetteli. Joskus palarenkaat oli itselläkin ja laitettiin vielä kuorma-auton nastat mutta ei ollut pitoa niin että olisi edes silti voinut kehua.
Eihän noi nykyiset nastat enää ole sellaisia mitä joskus, kumilaatu on parantunut ja kuviointi, teiden kulumista on nastoilla aina parjattu, miksi tiet on ennätyksellisen huonossa kunnossa vs -80 lukuun vaikka nastojen määrää on vähennetty, niiden materiaali on pehmennyt,osa ajaa kitkoilla ( joskus joku lehtijuttu väitti että kitkoilla kulutetaan tietä enemmän)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.19 - klo:07:00
Ja tuon Ruotsi jargonin voi jatkaa jossain aivan muussa ketjussa. Sen verran uskomattomia nuo perustelut alkaa olla.
Siis et hyväksy noita ruotsalaisia tutkimuksia, että nastarenkaat aiheuttavat enemmän kuolemaa kuin säästävät vain sen takia, että ne tulevat Ruotsista?
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 10.01.19 - klo:07:02
Eihän noi nykyiset nastat enää ole sellaisia mitä joskus, kumilaatu on parantunut ja kuviointi, teiden kulumista on nastoilla aina parjattu, miksi tiet on ennätyksellisen huonossa kunnossa vs -80 lukuun vaikka nastojen määrää on vähennetty, niiden materiaali on pehmennyt,osa ajaa kitkoilla ( joskus joku lehtijuttu väitti että kitkoilla kulutetaan tietä enemmän)
Nastojen lukumäärät ovat päinvastoin kasvaneet rajusti. Niiden määrää rajoitettiin vuonna 2009, mutta pian rengasvalmistajien vaatimuksesta myönnettiin takaportti, jos valmistaja pystyy laboratoriossa "todistamaan", etteivät suurempi määrä nastoja kuluta enempää asfalttia. Tuon myötä nastojen lukumäärät räjähtivät kasvuun. Nykyään niitä alkaa olemaan jo 250 kpl/rengas (ennen max 130 kpl). Se tekee jo tuhat nastaa per auto!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia
https://areena.yle.fi/1-3179052
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.01.19 - klo:08:40
Nastojen lukumäärät ovat päinvastoin kasvaneet rajusti. Niiden määrää rajoitettiin vuonna 2009, mutta pian rengasvalmistajien vaatimuksesta myönnettiin takaportti, jos valmistaja pystyy laboratoriossa "todistamaan", etteivät suurempi määrä nastoja kuluta enempää asfalttia. Tuon myötä nastojen lukumäärät räjähtivät kasvuun. Nykyään niitä alkaa olemaan jo 250 kpl/rengas (ennen max 130 kpl). Se tekee jo tuhat nastaa per auto!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia
https://areena.yle.fi/1-3179052
Ja yliajotestin pinta on kiveä, jonka kuluminen mitataan. Testiä on kritisoitu liian miedoksi verrattuna todelliseen tilanteeseen.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 10.01.19 - klo:08:54
Ja yliajotestin pinta on kiveä, jonka kuluminen mitataan. Testiä on kritisoitu liian miedoksi verrattuna todelliseen tilanteeseen.
Joo.. testipala saisi olla asfalttia. Sellaisella testijärjestelyllä saisi enempi todenmukaista tietoa ja voisi vaikkapa verrata nastarenkaiden ja kitkojen asfalttiin aiheuttaman kulutuksen eroa.. ja miksei raskaan liikenteen ajoneuvoja myös.
Rengasfirmat ei varmaan tälläiseen vapaaehtoisesti lähde, mutta jos vaikapa VTT?
Eikö maalaisjärkikin sano, että enemmän nastoja=enemmän kulumista? Varmaa on, että vähemmän se ei ainakaan kulu. Tuntuisi fysiikan lakien vastaiselta. Jos se lisä nastoineen puree jäähän paremmin, kyllä se saman tekee asfalttiin, ellei nastat ole painuneet kumin sisään :D kuten aikanaan mulla HKPL8. Surkea rengas kyllä oli.
Lainaus käyttäjältä: ile - 09.01.19 - klo:21:40
Tien kuluminen nastoilla, ok - homma selvä. Mutta se kiinnostelisi olisiko loppupeleissä ne tiet yhtään sen paremmassa kunnossa kuitenkaan. Kehtaan väittää, että tiet päästetään ihan tarkalleen samaan kuntoon kun nykytilanteessakin eikä niitä yhtään erilailla tehdä kuten nytkään.
Ei ehkä olisi syytä erilailla tehdäkkään, siis pinnoittaa, kyllä nykyinen uusi pinta on sen muutaman vuoden mukava ajella kunnes se on nastoilla pilattu, joka vaikuttaa yllättävän moneen seikkaan. Kyllä keräämille veroille pitäisi ola selkeästi osoitettu korvamerkki mihin rahat käytetään, nyt ja tulevaisuudessa. Kun jokainen sektori käyttäytyy vastuullisesti ja järkevästi voidaan osoittaa että oma puoli on hoidettu kuntoon, tässä tässäkin keskustelussa on pohjimmiltaan kyse, ja osa porukkaa siitä lipsuu, vaikka ei se kummoista itsekriittisyyttä vaatisi.
Tuosta ylen "Nasta Juttu" ohjelmasta poimittua.
Asfaltin kuluminen on lisääntynyt voimakkaasti vain yhdessä vuodessa. Samaan aikaan nämä >200 nastaa per rengas nastarenkaat ovat yleistyneet. Ei tarvi olla raketti-insinööri ymmärtääkseen yhteyttä.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_88/w_1920,h_1080,c_crop,x_0,y_0/w_700/v1464604073/17-55712574c1560e3ac4.jpg)
Lainaus käyttäjältä: ile - 09.01.19 - klo:21:40
Kehtaan väittää, että tiet päästetään ihan tarkalleen samaan kuntoon kun nykytilanteessakin eikä niitä yhtään erilailla tehdä kuten nytkään.
Mielenkiintoinen näkökulma. Samalla logiikalla esim. astioita tai autoakaan ei kannata pestä kun ne kuitenkin "päästetään ihan tarkalleen samaan kuntoon" ?
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 10.01.19 - klo:12:30
Eikö maalaisjärkikin sano, että enemmän nastoja=enemmän kulumista? Varmaa on, että vähemmän se ei ainakaan kulu. Tuntuisi fysiikan lakien vastaiselta. Jos se lisä nastoineen puree jäähän paremmin, kyllä se saman tekee asfalttiin, ellei nastat ole painuneet kumin sisään :D kuten aikanaan mulla HKPL8. Surkea rengas kyllä oli.
Kyllä varmaan vaikuttaa, myös asfaltti on muuttunut, liikenne lisääntynyt ja jossakin joskus oli tutkimusta miten kitkarengas myös syö varsinkin lämpöisellä kelillä tietä, pehmeä rengas ja siitä irtoaa enemmän kumia yms vs kesärengas.
8 itsellä nyt alla ja hyvä rengas, nastatkaan ei ole painunut, toisessa autossa on 9.
Tien kuluminen ei ole ongelma, rahaahan autoilusta kerätään, laittaisivat teitä kuntoon.
Suurempia kuluja tulee loukkaantumisista mikä nostaa vakuutusmaksuja ja yhteiskunnan kuluja, samoin kuolemantapaukset, pienin murhe on tien kuluminen.
90 luvulla ajoin pitkän kortin, silloin oli talvella kokonaispaino 60tkg, nykyisin kesälläkin ajetaan suuremmilla painoilla + rahtiliikenteen lisääntyminen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.01.19 - klo:14:21
Mielenkiintoinen näkökulma. Samalla logiikalla esim. astioita tai autoakaan ei kannata pestä kun ne kuitenkin "päästetään ihan tarkalleen samaan kuntoon" ?
Tämä näkökulma tulee ihan siitä mihin kuntoon jo nyt tiestö voidaan päästää. Tiedä miten sen nyt muotoilisi, mutta sanotaan että "huollollinen threshold" jatkossakin on sama joten jos tiet kuluvat hitaammin, tällöin vain esim asfaltointiväliä harvennetaan. Tällä kulmalla perustelisin ennemmin sitä, että valtio säästää tienhoitomenoissa, mutta ei ne tiet maagisesti sen paremmassa kunnossa välttämättä ole. Meillä on edelleen sama raskas liikenne, talvet, suolaus etc.
En kyllä keksi miten ihmeessä astiat tai auton pesu saadaan tähän kuvioon sotkettua, mutta ehkä alkuperäisen muotoiluni pystyy käsittämään monella tapaa. Kuitenkin oleellista on, että noissa edellä tilanne on pikkasen binäärisempi, esim syökö likaisista lautasista vai ei eikä astianpesubudjetti tule valtiolta.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 10.01.19 - klo:15:57
Tien kuluminen ei ole ongelma, rahaahan autoilusta kerätään, laittaisivat teitä kuntoon.
Ei se tien kulumin itsessään olekaan ongelma. Siitä selvittäisiin rahalla. Ongelma on, että kun tie kuluu, muodostuu pölyä, joka on vaarallista. Se pöly aiheuttaa useiden ihmisten ennenaikaisen kuoleman.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 10.01.19 - klo:15:57
Suurempia kuluja tulee loukkaantumisista mikä nostaa vakuutusmaksuja ja yhteiskunnan kuluja, samoin kuolemantapaukset, pienin murhe on tien kuluminen.
Nastarenkaat ei kylläkään vähennä loukkaantumisia eikä kuolemantapauksia. Tilastojen mukaan kitkoilla ei ajeta sen enempää kolareita kuin nastoillakaan.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.01.19 - klo:17:48
Nastarenkaat ei kylläkään vähennä loukkaantumisia eikä kuolemantapauksia. Tilastojen mukaan kitkoilla ei ajeta sen enempää kolareita kuin nastoillakaan.
Taitaa tutkimukset olla vähän eri mieltä!
Samoin kuin se, että luonto karsii heikoimmat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.01.19 - klo:17:48
Ei se tien kulumin itsessään olekaan ongelma. Siitä selvittäisiin rahalla. Ongelma on, että kun tie kuluu, muodostuu pölyä, joka on vaarallista. Se pöly aiheuttaa useiden ihmisten ennenaikaisen kuoleman.
Nastarenkaat ei kylläkään vähennä loukkaantumisia eikä kuolemantapauksia. Tilastojen mukaan kitkoilla ei ajeta sen enempää kolareita kuin nastoillakaan.
Jos lähdetään ilmanlaatua selkeästi parantamaan, pitäisikö pienhiukkasten vähentämisessä keskittyä ensin vaikutukseltaan oleellisimpiin?
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tuore-raportti-ilmansaasteista-vuosittain-yli-tuhat-ennenaikaista-kuolemaa-suomessa?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=1271139 (https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tuore-raportti-ilmansaasteista-vuosittain-yli-tuhat-ennenaikaista-kuolemaa-suomessa?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=1271139)
"Kotimaiset pienhiukkaslähteet jakautuvat määrän osalta seuraavasti: pienpoltto (46 %) ja muu energiantuotanto (16 %), liikenteen pakokaasut (12 %), katupöly (10 %), turvetuotanto (9 %) ja teollisuus (7 %). "
&
"Puolet Suomen pienhiukkaspitoisuuksista on ulkomailta tulevia kaukokulkeumia ja puolet aiheutuu kotimaisista päästölähteistä"
Kielletään autoilu kokonaan isommissa kaupungeissa niin siinä vähenee katupöly sekä pakokaasujen päästöt ja lisäksi hiekoitushiekan katupölyäkään ei autot nosta ilmaan. Pienpolttoa on ilmeisesti esim takat, kiukaat yms. Ne samantien kieltoon!
Tässä muuten 8v vanha ketju - ei ole paljon vänkäys muuttunut: https://sfnet.harrastus.autot.narkive.com/OKwTveOn/kitka-vai-nasta (https://sfnet.harrastus.autot.narkive.com/OKwTveOn/kitka-vai-nasta)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.19 - klo:17:53
Taitaa tutkimukset olla vähän eri mieltä!
Linkkejä näihin tutkimuksiin löytyykin varmaan sieltä näppäinpikakomentojen takaa?
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.01.19 - klo:17:48
Ei se tien kulumin itsessään olekaan ongelma. Siitä selvittäisiin rahalla. Ongelma on, että kun tie kuluu, muodostuu pölyä, joka on vaarallista. Se pöly aiheuttaa useiden ihmisten ennenaikaisen kuoleman.
Nastarenkaat ei kylläkään vähennä loukkaantumisia eikä kuolemantapauksia. Tilastojen mukaan kitkoilla ei ajeta sen enempää kolareita kuin nastoillakaan.
Onhan siitä teiden kulumisesta semmoinen seuraus että liikenne häiriintyy kun pitää olla vähän väliä paikkaamassa ja sitten liikenne seisoo tai ainakin hidastuu kun on pinta työn alla. Melu myös lisääntyy ja oikein karkealla pinnalla myös kulutuskin, samoin ajo-ominaisuudet oikein urautuneessa pinnassa eivät ole uudemman veroiset.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 10.01.19 - klo:15:57
Kyllä varmaan vaikuttaa, myös asfaltti on muuttunut, liikenne lisääntynyt ja jossakin joskus oli tutkimusta miten kitkarengas myös syö varsinkin lämpöisellä kelillä tietä, pehmeä rengas ja siitä irtoaa enemmän kumia yms vs kesärengas.
Kaivappa esiin moinen tutkimus, kuulostaa aika mielenkiintoiselta väitteeltä että pehmeä kitkarengas aiheuttaisi suurta teiden kulumista..
Naurattaa kun tässä loputtomassa ketjussa jatkuvasti hoetaan sitä että kitkoilla kyllä pärjää ja vasta jos ei ole tarpeeksi hyvä kuski niin sitten pitää olla nastat. Ja nastakuskit ovat vain heikkolahjaisia kun kitkarenkaat eivät ole heille riittävän hyvät eivätkä niillä pärjää.
Pärjäähän sitä herrajumala sentäs vaikka ladalla ja kesärenkailla.
Henkilökohtaisesti ei kiinnosta vain pärjätä, kiinnostaa paras mahdollinen pito ääritilanteissa jos joskus sellaiseen joudun. Mutta koska en harrasta rata-ajoa liikenteessä, en tarvitse parasta mahdollista kuivan asfaltin pitoa. Siksi nastarengas on oikea valinta. Vain parasta minulle, vaimolleni ja ennen kaikkea kyydissä oleville lapsilleni. Pärjätkää te muut.
Ja ilmastoveijareille tiedoksi, ajan työmatkani ympäri vuoden polkupyörällä. Omatunto ei vaivaa tippaakaan kun kotipihasta välillä kiihdytän nastat jäistä tienpintaa raapien.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.01.19 - klo:20:39
Mihin tämä teiden yli kymmenkertainen kuluminen perustuu, joku linkki tai fakta?
10...25 kertainen. Nastojen välillä voi olla jopa 2,5 kertainen asfaltin kulutus.
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
Vertailun vuoksi vähiten päällystettä kuluttavan nastarenkaan eli vuoden 2013 renkaan ero kitkarenkaaseen oli Nordic Enviconin mittaamana kymmenkertainen.
Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi.
Lainaus käyttäjältä: jt - 10.01.19 - klo:18:21
Onhan siitä teiden kulumisesta semmoinen seuraus että liikenne häiriintyy kun pitää olla vähän väliä paikkaamassa ja sitten liikenne seisoo tai ainakin hidastuu kun on pinta työn alla. Melu myös lisääntyy ja oikein karkealla pinnalla myös kulutuskin, samoin ajo-ominaisuudet oikein urautuneessa pinnassa eivät ole uudemman veroiset.
Joo. Asuin 8 vuotta Japanissa. Hokkaidolla talvikelit on vastaavat kuin Suomessa, mutta nastat kielletty. Oli tosiaan mukava ajella tasaisia asfaltteja. Asfaltti voitiin tehdä pehmeämmksi, koska ei tarvinnut varautua nastojen kulutukseen. Täten se oli huomattavasti hiljaisempaa ja tasaisempaa kuin Suomessa. Kaupungeissa joillain osuuksilla sen sileän asfaltin pinnalle oli vielä laitettu ohut tartania muistuttava kumimainen pinta, joka vaimensi viimeisenkin rengasmelun. Suomessahan homma ei toimisi, koska on nastarenkaat. Esim. Leppävaarassa kokeiltiin Kehä I:ssä hiljaista asfalttin joskus 15 vuotta sitten, mutta nastat kaivoivat syvät ojat siihen yhden talven aikana.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.01.19 - klo:08:30
Siis et hyväksy noita ruotsalaisia tutkimuksia, että nastarenkaat aiheuttavat enemmän kuolemaa kuin säästävät vain sen takia, että ne tulevat Ruotsista?
Näinhän se on. Ihmettelen tätä huomioiden Ruotsin tutkimuksen tason. Ruotsi käyttänyt parhaimpina vuosina lähes satakertaisen määrän tutkimukseen verrrattuna Suomeeen. Suomen tutkimuksen ja sen rahoituksen taso on nolla.
Lähes ainoita mahdollisuuksia Suomessa on tehdä "tutkims" Nokian renkaiden sponsoroimana. Tämä "tutkimus" turvaa lähinnä Nokian renkaiden intressejä säilyttää mahdollisimman suuri nastarengaspeitto.
Jälkikommunistisessa Suomessa on vielä joukko ihmisiä, jotka ajattelevat että on on olemassa rahataikaseinä ja tämän vuoksi ei ole mitään väliä vaikka teiden ylläpidossa ei säästettäisi latiakaan. Usko taikaseinään ja siihen, että autoilun veroista kerättävä raha pitäisi olla korvamerkitty teille on vahva. Ei meillä ole erikseen myöskään päivähoitoveroa, koulutusveroa...
Teiden turha kuluminen maksetaan velalla, ei taikaseinästä. Velan maksavat lapsemme.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.01.19 - klo:18:57
Joo. Asuin 8 vuotta Japanissa. Hokkaidolla talvikelit on vastaavat kuin Suomessa, mutta nastat kielletty. Oli tosiaan mukava ajella tasaisia asfaltteja. Asfaltti voitiin tehdä pehmeämmksi, koska ei tarvinnut varautua nastojen kulutukseen. Täten se oli huomattavasti hiljaisempaa ja tasaisempaa kuin Suomessa. Kaupungeissa joillain osuuksilla sen sileän asfaltin pinnalle oli vielä laitettu ohut tartania muistuttava kumimainen pinta, joka vaimensi viimeisenkin rengasmelun. Suomessahan homma ei toimisi, koska on nastarenkaat. Esim. Leppävaarassa kokeiltiin Kehä I:ssä hiljaista asfalttin joskus 15 vuotta sitten, mutta nastat kaivoivat syvät ojat siihen yhden talven aikana.
Eikös Hokkaido ja asfalttilaadut ole kertaalleen jo käsitelty.
Muuten googlepohjalla löytää katupölystä ja pienhiukkasista aika paljonkin kampetta aikaisemman Valtioneuvoston paketin lisäksi. Esim https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/PJS_B_12_2005_katupolytutkimuksia.pdf
(https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/PJS_B_12_2005_katupolytutkimuksia.pdf)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 10.01.19 - klo:18:57
Joo. Asuin 8 vuotta Japanissa. Hokkaidolla talvikelit on vastaavat kuin Suomessa, mutta nastat kielletty. Oli tosiaan mukava ajella tasaisia asfaltteja. Asfaltti voitiin tehdä pehmeämmksi, koska ei tarvinnut varautua nastojen kulutukseen. Täten se oli huomattavasti hiljaisempaa ja tasaisempaa kuin Suomessa. Kaupungeissa joillain osuuksilla sen sileän asfaltin pinnalle oli vielä laitettu ohut tartania muistuttava kumimainen pinta, joka vaimensi viimeisenkin rengasmelun. Suomessahan homma ei toimisi, koska on nastarenkaat. Esim. Leppävaarassa kokeiltiin Kehä I:ssä hiljaista asfalttin joskus 15 vuotta sitten, mutta nastat kaivoivat syvät ojat siihen yhden talven aikana.
Sä jaksat tämän Japanin tuoda tähän keskusteluun vähän väliä, joka ei liity mitenkään Suomeen..
Tässä varmaan mersukuskilla KE-Kitkat alla ;D.
https://www.youtube.com/watch?v=bELGqEDB49Y (https://www.youtube.com/watch?v=bELGqEDB49Y)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.19 - klo:19:33
Sä jaksat tämän Japanin tuoda tähän keskusteluun vähän väliä, joka ei liity mitenkään Suomeen..
Tässä varmaan mersukuskilla KE-Kitkat alla ;D.
https://www.youtube.com/watch?v=bELGqEDB49Y (https://www.youtube.com/watch?v=bELGqEDB49Y)
YYA Suomessa oli tapana ummistaa silmät ulkomaailmalta. Nykyaikaan kuuluu kyllä oppien ja kokemusten hakeminen omien rajojen ulkopuolelta. Hokkaido, Ruotsi ja Norja ovat kyllä alueita, joista kannattaa kerätä oppeja (L&L).
Voimme toki siirtää aikaa taaksepäin ja kuvitella olevamme peräkammarin poikia YYA -Suomessa ja osaavamme kaikki muuta maailmaa paremmin :)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 22.12.18 - klo:11:43
Euroopan 20:n kaupungin vertailussa Helsinki sijoittui ilmanlaadun osalta toiseksi parhaaksi, vaikka täällä käytetään nastoja ja hiekoitetaan teitä.
Muulta liikenneindeksin osalta Helsinki oli kokonaisuudessaan paras.
https://www.politico.eu/article/politicos-urban-mobility-index/ (https://www.politico.eu/article/politicos-urban-mobility-index/)
Ja jos haluaa vihreitä arvoja tavoitella, niin silloin ei aja yksityisautoilla ollenkaan.
Mutta jos haluaa varautua liukkaisiin nollakeleihin ja hakee parasta pitoa ilman yllätyksiä, niin silloin nastarenkaat ovat kitkarenkaita paremmat.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 10.01.19 - klo:19:48
Ja jos haluaa vihreitä arvoja tavoitella, niin silloin ei aja yksityisautoilla ollenkaan.
Olet sinä Hidalgo aika pelle.
Jokainen järkevällä logiikallanajatteleva ymmärtää että voi ajatella ilmanlaatua ja vihreitä arvoja vaikka autoilisi. Monelle auto on jopa pakollinen väline.
Voi ajatella yhteiskunnan kulusäästöjä vaikka liikenteestä saatava verokertymä iso.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.01.19 - klo:19:56
Olet sinä Hidalgo aika pelle.
Voi ajatella yhteiskunnan kulusäästöjä vaikka liikenteestä saatava verokertymä iso. Voi myös ajatella ilmanlaatua vaikka autoilisi. Monelle auto on pakollinen väline.
Yritäpä Jarkko pysyä aiheessa äläkä hauku muita, jos joku on eri mieltä kuin sinä.
Voi myös miettiä turvallisuutta kun autoilee. Turvallisuus on itselläni aina etusijalla ennemmin kuin raha.
Ei kyse ole eri mielipiteestä vaan siitä että harvoin näkee ihmistä joka tekeytyy tahallaan ymmärtämättömäksi.
Väitäy siis että jos ajattelee vihreitä arvoja ei pidä autoilla. Väitän että voi miettiä ilmanlaatua, vihreitä arvoja vaikka autoilisi. Tämä on fakta.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.01.19 - klo:19:56
Olet sinä Hidalgo aika pelle.
Jokainen järkevällä logiikallanajatteleva ymmärtää että voi ajatella ilmanlaatua ja vihreitä arvoja vaikka autoilisi. Monelle auto on jopa pakollinen väline.
Voi ajatella yhteiskunnan kulusäästöjä vaikka liikenteestä saatava verokertymä iso.
Minusta Hidalgo esitti ihan pätevän argumentin. Ei minusta hirveänä voi puhua itsestään maailmaa halaavana vihreänä pelastajana, jos ainoa asia on kitkarenkailla ajo. Varsinkin jos autona on esimerkiksi 3.0TDI moottori. Kyllä silloin fillarilla ajo tai julkisilla kulkeminen on se millä teet oikeasti muutosta.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.01.19 - klo:20:07
Ei kyse ole eri mielipiteestä vaan siitä että harvoin näkee ihmistä joka tekeytyy tahallaan ymmärtämättömäksi.
Väitäy siis että jos ajattelee vihreitä arvoja ei pidä autoilla. Väitän että voi miettiä ilmanlaatua, vihreitä arvoja vaikka autoilisi. Tämä on fakta.
Itselläni turvallisuus menee myös vihreiden arvojen edelle.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.19 - klo:20:09
Minusta Hidalgo esitti ihan pätevän argumentin. Ei minusta hirveänä voi puhua itsestään maailmaa halaavana vihreänä pelastajana, jos ainoa asia on kitkarenkailla ajo. Varsinkin jos autona on esimerkiksi 3.0TDI moottori. Kyllä silloin fillarilla ajo tai julkisilla kulkeminen on se millä teet oikeasti muutosta.
Väärin. Kyllä myös 3.0 TDI pilaa vähemmän ilmaa kitkarenkailla kuin nastoilla. Se että ajaa isolla autolla ei poissulje sitä että ei voisi minimoida sen ison auton vaikutuksia ilmanlaatuun.
Isommassa kuvassa: Jos lainsäädännöllä puututaan nastarenkaiden täysin turhaan käyttöön, niin se on ilmastoteko riippumatta yksittäisistä autoista. Jos joku ministeri ajaa A8 audilla ja saa läpi kitkarengaspakon, niin hän on tehnyt ekoteon omista kulutustottumuksista huolimatta.
Teidän logiikalla esim. ST1 toimari ei saisi minimoida yrityksensä ympäristövaikutuksia tai osallistua yhteiskunnalliseen ympäristökeskusteluun , koska toimarilla on iso auto....
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.01.19 - klo:20:16
Väärin. Kyllä myös 3 lTDI pilaa vähemmän ilmaa kitkarenkailla kuin nastoilla. Se että ajaa isolla autolla ei poissulje sitä että ei voisi minimoida sen ison auton vaikutuksia ympäristöön.
Isommasda kuvassa: Jos lainsäädännöllä puututaan nastarenkaiden täysin turhaan käyttöön, niin se on ilmastoteko riippumatta yksittäisistä autoista. Jos joku ministeri ajaa A8 audilla ja ajaa läpi kitkarengaspakon, niin hän on tehnyt ekoteon omista kulutustottumuksista huolimatta.
Sinun märässä unelmassa ministeri ei itse aja sillä A8 audilla, vaan istuu kyydissä. Autonkin ja renkaat päättää, joku aivan muu taho.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.19 - klo:20:20
Sinun märässä unelmassa ministeri ei itse aja sillä A8 audilla, vaan istuu kyydissä. Autonkin ja renkaat päättää, joku aivan muu taho.
Toki päättää... mutta ei ole yllätys että takerruit tähän ja itse asia jäi ymmärtämättä.
On nuo kitkarenkaat erittäin laiha ilmasto- tai ilmanlaatuteko. Selkeämpi teko on käyttää jotain muuta kulkuneuvoa edes kerran kuussa.
Jos on muutama minuutti aikaa, kannattaa ensin tuo linkittämäni Valtioneuvoston lappu lukaista pintapuolisesti läpi. Sen pohjalta ilmassa 10% olevista pienhiukkasista on peräisin kadusta. Sitten kun lukaisee taas edes yhteenvedon HSY:n paketista niin esim Tikkurilan datassa 80% katupölystä oli hiekasta kotoisin. Ja asfaltin kulumisestakin osa selitttyy hiekkapaperi-ilmiöstä kun hiekka kuluttaa asfalttia vastaavasti. HSY:n paketissa on myös nastarenkaat erikseen testattu.
Kyllä nastarenkaiden ykköshaitta on itse tiestön kuluminen. Toisaalta, jos Ruotsia pitää esimerkkinä, ei ne tiet siellä paljon ihmeellisemmässä kunnossa ole. Ainakin rengasmelu on sama kuin Suomessa ja auto hiljenee vasta Tanskan kulmilla asfaltin silottuessa.
Ei nämä ole poissulkevia. Olen itskin siirtynyt ympärivuotiseen työmatkapyöräilyyn.
Turha rahan tuhlaus pääkaupunkiseudulla nastajyrsintään on hölmöläisten hommaa. Tiet voi puolestani jättää jyrsimisen lopettamisen jälkeen nykytasolle. Säästetään ja otetaan vähemmän velkaa.
Rahataikaseinää ei ole. Jyrsimme tiestöä nastoilla velaksi. Tämä 1000 nastan voimin per auto 95%sti sulia teitä.
Hiukkaset ovat toki ikävä juttu, mutta keskustelun siirtäminen pölyyn on hiuman turhankin vihertävää.
Oleellista on nyt se, miten teiden kuluminen ja karheutuminen saadaan kuriin tienpidon pysyessä aneemisella tasolla.
Tuo 3.0 Tdi on ihan kuningasmoottori. Ei se hirveitä päästä eikä kuluta, muttei tarvitse (välttämättä) lastuja tahi softia. Luotettavan maineessa. ;)
Antakaa näiden kädettömien ajaa niillä nastoilla. Osa voisi varmaan ajaa ilmankin, mutta kun se turvallisuuden maksimointi.
Kävelevät varmaan kypärät päässä kadulla.
Vastaan jo karpan puolesta tähän, että me kitkoilla ajetaan kännissä huonoilla kitkoilla.
Silti vaan porskutetaan eteenpäin.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 10.01.19 - klo:22:22
Antakaa näiden kädettömien ajaa niillä nastoilla. Osa voisi varmaan ajaa ilmankin, mutta kun se turvallisuuden maksimointi.
Kävelevät varmaan kypärät päässä kadulla.
Vastaan jo karpan puolesta tähän, että me kitkoilla ajetaan kännissä huonoilla kitkoilla.
Silti vaan porskutetaan eteenpäin.
Kummasti se kuumentaa tunteita kun kertoo, että nasta pitää liukkaalla pelkkää kumia paremmin. Ja sitten kun näinkin aikuismaisesti siitä osataan keskustella kuten sakal83 ;D
Miksi hälytysajoneuvoissa ei käytetä kitkarenkaita? Ehkä niidenkään kuljettajat eivät vaan osaa ajaa... 8)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 10.01.19 - klo:22:36
Kummasti se kuumentaa tunteita kun kertoo, että nasta pitää liukkaalla pelkkää kumia paremmin. Ja sitten kun näinkin aikuismaisesti siitä osataan keskustella kuten sakal83 ;D
Miksi hälytysajoneuvoissa ei käytetä kitkarenkaita? Ehkä niidenkään kuljettajat eivät vaan osaa ajaa... 8)
Niin ja miksei Kankkusen Juha aja kitkoilla?
Hyviä kysymyksiä.
Ajatko kenties ambulanssia normiajossasi tai ajatko kuin kankkunen?
Sitten nastat on sun valinta.
Muuten jos et pysty niin kuulut kädettömien luokkaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 10.01.19 - klo:22:54
Niin ja miksei Kankkusen Juha aja kitkoilla?
Hyviä kysymyksiä.
Ajatko kenties ambulanssia normiajossasi tai ajatko kuin kankkunen?
Sitten nastat on sun valinta.
Muuten jos et pysty niin kuulut kädettömien luokkaan.
Siksi mm. hälytysajoneuvon käyttävät nastoja, koska näissä on paras pito. Itse ajan liukkaalla mieluiten nastoilla, muuten talvella myös kitkoilla. Ja varsinkin pk-seudun vaihtelevissa sääoloissa on nastat parhaat.
Sinä taidat kuulua luokkaan käsi.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 10.01.19 - klo:18:31
Naurattaa kun tässä loputtomassa ketjussa jatkuvasti hoetaan sitä että kitkoilla kyllä pärjää ja vasta jos ei ole tarpeeksi hyvä kuski niin sitten pitää olla nastat. Ja nastakuskit ovat vain heikkolahjaisia kun kitkarenkaat eivät ole heille riittävän hyvät eivätkä niillä pärjää.
Pärjäähän sitä herrajumala sentäs vaikka ladalla ja kesärenkailla.
Ei kyllä "pärjää" lumisella/jäisellä maantiellä maantievauhdissa kesärenkailla.. Viimeisen kahden viikon aikana säätilat ovat omalta osaltani vaihdelleet -20C pakkasesta plussakelin puolelle. Väliin on mahtunut myös kaksi lumimyrskyä, alijäähtynyttä vettä taivaalta -7C:n lämpötilassa ja parin asteen pakkasessa. Tien pinnat ovat olleet, sulia (märkiä/kuivia), lumisia (tuoretta lunta), jäisiä ja tamppaantunut lunta. Ajoa on ollut puolen Suomen alueella pohjois-etelä suunnassa ja vieläpä lahden takana. Haastavimmat ajokelit näistä ovat olleet kovempi lumimyrsky (näkyvyys heikko ja 5-10cm palteet pikkuteillä) ja -7C:ssä tullut alijäähtynyt vesi. Jälkimmäinen oli siksi haaste, koska tuulilasi muurautui yhtäkkiä lähes umpeen ja oli pakko pysähtyä jotta sai lasin sulatettua ja lämmitys täysille. Sen sijaan renkaat eivät aiheuttaneet minkäänlaisia probleemia normaaliin talviajoon vaikka kelit olivat taatusti haasteellisia.
Kyse ei ole siis "pärjäämisestä" (lue:selviytymisestä) vaan siitä että kitkoilla voi näissä taatusti jopa "ääriolosuhteita" sisältävissä olosuhteissa ajaa ihan normaalia talviajoa. Samalla lailla alkaa puskemaan jos ajaa liikenneympyrään liian kovaa tai alkaa sutimaan jos yrittää tehdä etuvetoisella rallikuskin lähtöjä liikennevaloista. Itselläni oli aikaisemmin uutena ostetut premium nastat eikä näin subjektiivisella takapuolituntumalla oikein pysty löytämään eroa pidossa näissä käytännön olosuhteissa. Samoin viime talvena ajoin samalla automallilla mutta kahdella eri rengastuksella (nastat ja kitkat) saman reitin saman päivän aikana, eikä pidon puolesta ollut mitään "pärjäämis" eroa ajossa. Olen ajanut yhden talven myös renkailla joilla ajaminen talviolosuhteissa oli "pärjäämistä" enkä kyllä suosittele sitä kenellekkään, halusi ajaa sitten nastoilla tai kitkoilla.
Niin ja normaali talviajo tarkoittaa sitä että ajetaan about rajoitusten mukaan järkevästi. Ohitellaan niitä köröttelijöitä silloin kun turvallinen väli siihen sattuu ja annetaan niiden rallikuskien porhaltaa reippaasti rajoitusten yli ohi ja samalla toivotaan että mäen takaa yhtäkkiä tupsahtanut auto ei kolahda päin "rallikuskia".
Lainaus käyttäjältä: ile - 10.01.19 - klo:20:33
On nuo kitkarenkaat erittäin laiha ilmasto- tai ilmanlaatuteko. Selkeämpi teko on käyttää jotain muuta kulkuneuvoa edes kerran kuussa.
Riippuu paikasta. Kaupunkiympäristössä nastat aiheuttavat suurimmat pölyhaitat, siksi Ruotsin ja Norjan suurimmat kaupungit ovat rajoittaneet niiden käyttöä ja kas kummaa, nastojen osuus on pienentynyt ja samoin ilma puhdistunut. (itseasiassa, esim. Tukholmassa ilmanlaatu ei tietyissä keskustan vilkkaissa katukuiluissa ollut enää säännösten mukainen niin toimeen oli pakko ryhtyä ja nyt ko. paikoissa on nastakielto - ja puhtaampi ilma). Sen sijaan harvaan asutulla alueella ja vähemmän liikennöidyssä ympäristössä nastojen aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen ei ole paikallisesti vastaavasti merkittävää.
Pieni ilmastoteko kitkoilla on pienempi kulutus. Esim. Nokian R3:lla kulutus on n. 5,3% pienempi kuin Michelinin nastalla (testi kuivalla tiellä), ero n. 0,3 l/100km (5,55 vs 5,85 l/100km).
Lainaus käyttäjältä: ile - 10.01.19 - klo:20:33
Kyllä nastarenkaiden ykköshaitta on itse tiestön kuluminen. Toisaalta, jos Ruotsia pitää esimerkkinä, ei ne tiet siellä paljon ihmeellisemmässä kunnossa ole. Ainakin rengasmelu on sama kuin Suomessa ja auto hiljenee vasta Tanskan kulmilla asfaltin silottuessa.
Totta, ei Ruotsin tiestö mitenkään radikaalisti paremmassa kunnossa ole, joskus päinvastoinkin. Esim. Tukholmassa liikennemäärät ovat erittäin suuria ja kun mukaan mahtuu sitten se vajaa 50% nastoja, niin kyllä ne tiet sitten kuluvat urille ja karkeiksi niinkuin Suomessakin. Vielä huonommassa kunnossahan ne olisivat jos se 80-90% Suomen malliin ajelisi nastoilla.
Tanskasta Ruotsiin ajaessa eron huomaa ihan konkreettisesti, tie on karkeampaa ja meluisampaa Ruotsin maanteillä kuin Tanskassa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 10.01.19 - klo:23:35
Riippuu paikasta. Kaupunkiympäristössä nastat aiheuttavat suurimmat pölyhaitat, siksi Ruotsin ja Norjan suurimmat kaupungit ovat rajoittaneet niiden käyttöä ja kas kummaa, nastojen osuus on pienentynyt ja samoin ilma puhdistunut. (itseasiassa, esim. Tukholmassa ilmanlaatu ei tietyissä keskustan vilkkaissa katukuiluissa ollut enää säännösten mukainen niin toimeen oli pakko ryhtyä ja nyt ko. paikoissa on nastakielto - ja puhtaampi ilma). Sen sijaan harvaan asutulla alueella ja vähemmän liikennöidyssä ympäristössä nastojen aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen ei ole paikallisesti vastaavasti merkittävää.
Onko tähän jotain oikeaa dataa ja esim. muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissako ilmanlaadun eteen ei ole tehty yhtikäs mitään muuta kuin vedetty nastarengaskieltoa? HSY:n rappareita näemmä löytyy useampiakin eikä noiden pohjalta nastat aiheuta _suurinta_ pölyhaittaa. Lisäksi 2012 tehdyn yhteenvedon mukaan myös Helsingissä vuorokausipitoisyydet ja ylityspäivät ovat olleet laskussa. Selkeimpänä syynä listattu katujen kunnossapito ja talven & kevään sääolot.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 10.01.19 - klo:22:36
Kummasti se kuumentaa tunteita kun kertoo, että nasta pitää liukkaalla pelkkää kumia paremmin. Ja sitten kun näinkin aikuismaisesti siitä osataan keskustella kuten sakal83 ;D
Miksi hälytysajoneuvoissa ei käytetä kitkarenkaita? Ehkä niidenkään kuljettajat eivät vaan osaa ajaa... 8)
Miksi poliisi ja puolustusvoimat käyttää nastoja ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.19 - klo:19:33
Sä jaksat tämän Japanin tuoda tähän keskusteluun vähän väliä, joka ei liity mitenkään Suomeen..
On hyvä kertätä kokemusta, miten muualla maailmassa toimitaan. Sapporossa oli 80-luvun lopussa todella paha pölyongelma nastojen takia. Paikalliset sanoivat, ettei taivasta näkynyt. Nastakiellon jälkeen tilanne parani nopeasti. Tässä tilastoa pölyn vähenemisestä. Ennen nastakieltoa Sapporon pölylaskemat olivat 130 tonnia/km2/kk. Kiellon jälkeen nastarenkaiden määrä alkoi laskea. Yllätys yllätys, pölyn määrä laski samaa tahtia päätyen 10 tonniin. Siis vain viidessä vuodessa 130 tonnista 10 tonniin!
(https://i.ibb.co/GFQF1mH/Sapporo.png) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 10.01.19 - klo:20:12
Itselläni turvallisuus menee myös vihreiden arvojen edelle.
Kyllä kitkarengas on kokonaisuudessaan turvallisempi nastaa....sä et vain osaa ajaa kelien mukaan jos tuollaista väität. Ihan samaa mä voisin sanoa jos nastoja käyttäisin että eihän nämä pidä mitään ku ei aina pysty ajaa kiertoliittymässä suurinta sallittua nopeutta,ei ole turvalliset renkaat. Fysikan lakeja ei voi kumota millään renkaalla, asennetta voi muuttaa.
3.0 tdi ostajat ovat maksaneet "korotetun" veronsa sen hankkiessaa, nastarenkailla tämä vero ei kyllä ole lähellääkään kohdallaan haittoihinsa nähden suhteessa kitkarenkaisiin.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 11.01.19 - klo:08:41
Kyllä kitkarengas on kokonaisuudessaan turvallisempi nastaa....sä et vain osaa ajaa kelien mukaan jos tuollaista väität. Ihan samaa mä voisin sanoa jos nastoja käyttäisin että eihän nämä pidä mitään ku ei aina pysty ajaa kiertoliittymässä suurinta sallittua nopeutta,ei ole turvalliset renkaat. Fysikan lakeja ei voi kumota millään renkaalla, asennetta voi muuttaa.
Niin, lämpötilasta riippuen, nastarenkailla varustettu auto pysähtyy 50-80 km/h nopeudella jäisellä tiellä 5-20 metriä ennen kitkarenkailla varustettua. Se miten kukin tätä arvottaa kokonaisuuden kannalta, jää autoiljan kontolle.
Kun taas yleistetään aivan hihasta nastarenkaan erinomaisuutta jarrutuksessa jäällä, muistetaan, että TM talvirengastestissä kaksi huonoista rengasta siinä oli nastarenkaita. Muistetaan myös, että nastarenkaan etu jääpidossa menetetään nopeasti nastojen kuluessa pyöreiksi tai katketessa tai irrotessa.
Jos siis halutaan uskotella itselle tai muille, että nastarengas on parempi jarrutuksessa jäällä, pitää ostaa vain testien parhaita merkkejä ja uusia ne mieluimmin joka syksy.
Johan on vankkaa jauhantaa. Omissa autoissa Superbissa kitkat ja Fabiassa nastat. Molemmat merkkiä Nokian. Superbilla ajan vain minä 30tkm vuoteen. Kauppakassilla ajaa avovaimo nurkka-ajoa n. 10tkm/vuosi. Fabialla ajan myös minä nurkissa.
Itselleni on aivan sama kummat renkaat autossa on mutta kyllä kokemattomalle kuskille nasta on parempi. Mitään kovaa faktaa asiasta ei itselläni ole. Kitkavalinta johtuu yksinkertaisesti pienemmästä kulutuksesta, äänettömyydestä ja ainakin omaan ajotyyliin riittävästä turvallisuudesta.
Kukin ajaa mikä itselle sopii.
Tämä ketjuhan on kaikkien jauhantojen äiti ;D Mutta joo, itsellä pyörii huushollin ajoneuvoissa talvella nastaa, nordic kitkaa ja jopa Misukan Cross Climateilla on ajettu talvikeleissä koemielessä. Kaikillahan noilla pärjää ja kitkoilla pääsääntöisesti ajelee ihan mielikseen mukavuussyistä. Mutta tiettyihin ajoihin ja olosuhteisiin valitsen nastan, ihan em. syistä. Mutta yleisrenkaana kitka sopii aika monelle töihin ja ruokakauppaan ajoihin.
Viime kevättalvena kävi tilanne, jossa tulin normaalia nopeutta alamäkiristeykseen ja kevätauringon vaikutuksesta vesi valui jään päällä. Silloin kitkat ei pitäneet yhtään ja menin sukkana risteävälle ajokaistalle ennen kuin pitoa löytyi. Tilanne oli hieman kutkuttava. Nastat olisi toimineet varmaan hieman paremmin.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 11.01.19 - klo:09:35
Kun taas yleistetään aivan hihasta nastarenkaan erinomaisuutta jarrutuksessa jäällä, muistetaan, että TM talvirengastestissä kaksi huonoista rengasta siinä oli nastarenkaita. Muistetaan myös, että nastarenkaan etu jääpidossa menetetään nopeasti nastojen kuluessa pyöreiksi tai katketessa tai irrotessa.
Jos siis halutaan uskotella itselle tai muille, että nastarengas on parempi jarrutuksessa jäällä, pitää ostaa vain testien parhaita merkkejä ja uusia ne mieluimmin joka syksy.
Ja jos katsot viittä parasta kitkaa/nastaa, niin mikä on lopputulos?
TM ottaa tarkoituksella myös noita kiinarenkaita testiin ja siihen on syy! Näin saadaan ihmiset valveutumaan, että eurolla saa euron tuotteen!
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 11.01.19 - klo:07:32
On hyvä kertätä kokemusta, miten muualla maailmassa toimitaan. Sapporossa oli 80-luvun lopussa todella paha pölyongelma nastojen takia. Paikalliset sanoivat, ettei taivasta näkynyt. Nastakiellon jälkeen tilanne parani nopeasti. Tässä tilastoa pölyn vähenemisestä. Ennen nastakieltoa Sapporon pölylaskemat olivat 130 tonnia/km2/kk. Kiellon jälkeen nastarenkaiden määrä alkoi laskea. Yllätys yllätys, pölyn määrä laski samaa tahtia päätyen 10 tonniin. Siis vain viidessä vuodessa 130 tonnista 10 tonniin!
(https://i.ibb.co/GFQF1mH/Sapporo.png) (https://imgbb.com/)
Jos ”dust fallille” syynä vain nastat, mikä selittää 91-92-93 -vuodet? Oliko esim 92-93 nastapöly vuosia ilmassa?
Toiseksi onko mitään faktaa mitä kampetta ilmassa oikeasti on ollut ja vertailudataa renkaista ja tien materiaalista? Mikäli ei, aika turha kaivella Sapporosta asti käppyröitä. Edelleen suosittelen käyttämään muutaman minuutin siihen materiaaliin mitä meiltä löytyy kotoisista olosuhteista. Kun eikös edelleen sentään väännetä miten Suomessa mikäkin rengas toimii.
Lainaus käyttäjältä: jt - 10.01.19 - klo:18:24
Kaivappa esiin moinen tutkimus, kuulostaa aika mielenkiintoiselta väitteeltä että pehmeä kitkarengas aiheuttaisi suurta teiden kulumista..
No empä lähde kaivelemaan,aikaa tuosta jo enkä muista missä lehdessä oli, kesällä ajettaessa kitkarenkaan pehmeys saa sen kulumaan nopeammin kuin peruskesärenkaan. Lähtee enemmän materiaalia irti mikä syö asfalttia ja noista muodustuu sitä pölyä. Näin jotenkin siinä oli silloin runoiltu.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 11.01.19 - klo:09:35
Kun taas yleistetään aivan hihasta nastarenkaan erinomaisuutta jarrutuksessa jäällä, muistetaan, että TM talvirengastestissä kaksi huonoista rengasta siinä oli nastarenkaita. Muistetaan myös, että nastarenkaan etu jääpidossa menetetään nopeasti nastojen kuluessa pyöreiksi tai katketessa tai irrotessa.
Jos siis halutaan uskotella itselle tai muille, että nastarengas on parempi jarrutuksessa jäällä, pitää ostaa vain testien parhaita merkkejä ja uusia ne mieluimmin joka syksy.
Miten se kitkarengas kun kuluu? Pito pysyy uuden veroisena?
Toki jos nastarenkaaseen luottaa kuin pässi sarviinsa niin saattaa pian huomata erehtyneensä.
Joskus koiran kanssa kokeisiin menin vanhalla maasturilla, meitä oli aika pitkä letka ja pikkuista tietä ajettiin mikä oli kalteva ja jäinen + pikkuisen lunta päällä. Piti pysähtyä ja kääntyä jyrkästi tien yli, yllättäen olin ainoa jolla homma ei onnistunut edes 4-veto päällä kun auto puski ja luisteli, muuten kyllä menivät ihan etuvetoisillakin mutta minä oli ainoa jolla oli kitkat alla.
Kyllä se jossain paikassa nastarengaskin puoltaa paikkaansa.
Yleisesti ottaen tälläisen palstan hyvä puoli on saada tietoa asioista kun monilla on kokemusta ja tietoa noista autoista ja niiden huolloista, korjaamisesta jne. Mutta nyt vaikuttaa että jos on itsellä kitkat niin nastarengas on väärin, huono, tuhoaa maapallon jne. Aika lähelle Suomi-24 tasoa jo alkaa olla ksk.
80 luvulla itse ajanut kortin, 30-60tkm vuoteen tulee oman auton mittariin ja joskus firman autollakin sitten jotakin päälle on ajettu. On ollut uutta ja vanhempaa autoa, etu,taka ja 4-vetoja. Renkaina on ollut kitkaa, nastaa ja maastokuvioitua rengasta. Tälläinen talvi kun nyt on tällä seudulla ollut missa on lunta mikä tamppaantuu piukkaan,menee nollaan ja jäätyy, syvät polanteet teissä kun niitä ei karhuta tms hoideta tasaiseksi ajan itse mieluummin nastoilla.
Noita talvia on ollut kun kitkoilla hyvin pärjännyt ja varmaan kaikki pärjäisi jos nastat kiellettäisiin, toki saattaisi liikenne puuroutua monilla paikoilla kun osa ajaisi vieläkin enemmän teiden tukkona huonolla kelillä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.19 - klo:21:19
Ja olet sitä mieltä, että minä en ole kykeneväinen tekemään omakohtaisia kokemuksia Suomen keleistä, renkaista tai ajo-olosuhteista? Sekä kirjoittamaan niistä tänne?
Kyllä Suomessa myös tuulilasi ja autobild tekee noita rengastestejä joita tulee luettua.
Voisin esittää vastakysymyksen: Antoiko sinun yllä oleva jotain tähän ketjuun? Kun ei ole mitään annettavaa, niin mennään henkilökohtaisuuksiin, kun ei muuhun kykene!
Ja kyllä se näin on täällä (Vagarena), että nimenomaan kitkakuskien on tarve puolustella omia valintojaan ei nastarenkailla ajavien...
Onneksi tartuit ensimmäiseen asiaan, mukavaa kun on mielipiteitä. Harmi, kuin muiden mielipiteitä ei osata ymmärtää tai käyttötarkoituksien mukaan tehtyjen valintojen ymmärtäminen on vaikeata. Esim jos rengastestien pisteytyksiä painottaa oman ajoprofiilin tarpeen mukaan, niin tulokset voi olla täysin eri, mitä lehden etusivulla rummutetaan.
Kyllä täälä kuule nastakuskitkin tuntuvat pitävän palopuheita ihan tarpeeksi, oletko mm peiliin katsonut? Myöskään nasta vs kitka keskustelu on silleen erikoinen, kun viimeisimmissä testeissä kärkikitkat voitti monia nastarenkaita. Mutta keväisin jos joku valittelee urasia ja karheita teitä niin vastaan että jos ajaa nastoilla niin valitusoikeutta ei ole, samoin kuin äänestämättä jättäminen vaaleissa.
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 11.01.19 - klo:20:20
Onneksi tartuit ensimmäiseen asiaan, mukavaa kun on mielipiteitä. Harmi, kuin muiden mielipiteitä ei osata ymmärtää tai käyttötarkoituksien mukaan tehtyjen valintojen ymmärtäminen on vaikeata. Esim jos rengastestien pisteytyksiä painottaa oman ajoprofiilin tarpeen mukaan, niin tulokset voi olla täysin eri, mitä lehden etusivulla rummutetaan.
Kyllä täälä kuule nastakuskitkin tuntuvat pitävän palopuheita ihan tarpeeksi, oletko mm peiliin katsonut? Myöskään nasta vs kitka keskustelu on silleen erikoinen, kun viimeisimmissä testeissä kärkikitkat voitti monia nastarenkaita. Mutta keväisin jos joku valittelee urasia ja karheita teitä niin vastaan että jos ajaa nastoilla niin valitusoikeutta ei ole, samoin kuin äänestämättä jättäminen vaaleissa.
Jännä että kitkakuskien pitää ihan Jaappanista, Ruotsista, historiasta ja vihreistä arvoista hakea vauhtia omiin argumentteihin onnistumatta siinä.
Jännä että testeissä, kun otetaan merkkirenkaat, niin yksikään kitka ei voita nastarenkaista ;D. Ainoa argumentti on löytää ne PASKAT kiinanastarenkaat mitä testataan vain testaamisen ilosta, että kuluttajat huomaavat, että eurolla saa euron tuotteen.
Edelleen minulla löytyy myös molempiin autoihin "testivoittaja" kitkarenkaat joilla ajan myös parin kuukauden sisällä. Eikä taaskaan harmittanut ajella mökille Conti ice contact 2 nastoilla. Nelikon alla LOISTAVA valinta ja soveltuu myös vajaavetoiseen...
Valintojen maailma on myös ajaa niissä urissa. Sen tekee taas ne "idiootit"...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.01.19 - klo:21:10
Jännä että kitkakuskien pitää ihan Jaappanista, Ruotsista, historiasta ja vihreistä arvoista hakea vauhtia omiin argumentteihin onnistumatta siinä.
Jännä että testeissä, kun otetaan merkkirenkaat, niin yksikään kitka ei voita nastarenkaista ;D. Ainoa argumentti on löytää ne PASKAT kiinanastarenkaat mitä testataan vain testaamisen ilosta, että kuluttajat huomaavat, että eurolla saa euron tuotteen.
Edelleen minulla löytyy myös molempiin autoihin "testivoittaja" kitkarenkaat joilla ajan myös parin kuukauden sisällä. Eikä taaskaan harmittanut ajella mökille Conti ice contact 2 nastoilla. Nelikon alla LOISTAVA valinta ja soveltuu myös vajaavetoiseen...
Valintojen maailma on myös ajaa niissä urissa. Sen tekee taas ne "idiootit"...
Karppakin, nyt joku roti!
Otsikko on keskustelu...tämä on jotain muuta
Ja jääpiikit toimisi varmasti riittävän hyvin vaikka vajaavetoisessa...
Vieläkös viranomaisten autoissa sallitaan suuremman nastaulkoneman renkaat? Käsittääkseni näin oli aiemmin asia.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 11.01.19 - klo:09:29
Niin, lämpötilasta riippuen, nastarenkailla varustettu auto pysähtyy 50-80 km/h nopeudella jäisellä tiellä 5-20 metriä ennen kitkarenkailla varustettua. Se miten kukin tätä arvottaa kokonaisuuden kannalta, jää autoiljan kontolle.
Aika reippaasti enemmän on erot nasta vs kitka liukkaalla jäällä, vaikka viisi metriäkin on jo yli henkilöauton pituuden verran.
Tässä nyt vain kahden eri tutkimuksen tulokset:
http://www.skstuds.ca/2015/10/04/the-studless-tire-deception-ice-temperature-and-why-studless-tires-frequently-outperform-studded-tires-in-tests/ (http://www.skstuds.ca/2015/10/04/the-studless-tire-deception-ice-temperature-and-why-studless-tires-frequently-outperform-studded-tires-in-tests/)
https://ibb.co/BGdKdCD (https://ibb.co/BGdKdCD)
https://www.facebook.com/mtvposse/posts/1606863319374176 (https://www.facebook.com/mtvposse/posts/1606863319374176)
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 11.01.19 - klo:09:35
Kun taas yleistetään aivan hihasta nastarenkaan erinomaisuutta jarrutuksessa jäällä, muistetaan, että TM talvirengastestissä kaksi huonoista rengasta siinä oli nastarenkaita. Muistetaan myös, että nastarenkaan etu jääpidossa menetetään nopeasti nastojen kuluessa pyöreiksi tai katketessa tai irrotessa.
Nastarengas on keskimäärin parempi kuin vastaava kitka jäällä
jos pakkanen on leuto
ja alla on ajamaton testijäärata. Toisaalta, sama ilmiö kuin TM:ssä oli myös Teknisk Världin testissä. Testin jumbo jäätestissä oli nastarengas, jopa Linglongin kiina-kitka oli parempi jäätestissä. Toki nastojen kärkirengaat ovat uutena sillä neitseellisellä, koskemattomalla jääradalla pitävämpiä kuin kärkikitkat leudolla kelillä, mutta tilanne ei ole enää sama kun kyseessä onkin ajettu jääpinta, rengas onkin asfaltilla talven pari ajettu, lämpötila on matalampi etc.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 11.01.19 - klo:19:20
No empä lähde kaivelemaan,aikaa tuosta jo enkä muista missä lehdessä oli, kesällä ajettaessa kitkarenkaan pehmeys saa sen kulumaan nopeammin kuin peruskesärenkaan. Lähtee enemmän materiaalia irti mikä syö asfalttia ja noista muodustuu sitä pölyä. Näin jotenkin siinä oli silloin runoiltu.
Mutta eihän sitä talvirengaskitkaa ole tarkoitettu kesärenkaaksi. Silloin laitetaan alle kesärenkaat. Tuskinpa se pehmeä kumi sitä asfalttia nyt kovin kummoisesti syö.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:09:13
Myös turvallisuudessa tulee tärkeimmillä osa-alueilla eli kuivalla ja märällä alustalla nastarenkaille turpaan.
Tämähän on ihan kyse siitä mitä itse kukin painottaa. Onko pito kateissa kuivalla ja märällä - hanki KE-kitkat. Tarvitko sen sijaan parempaa pitoa lumella ja jäällä - hanki nordic-kitkat tai jopa nastat jos ihan välttämättä haluat rapinaa.
Joskus on myös hyvä katsoa järjestyksen sijaan myös erojen suuruutta. Kuivalla kelillä esim. KE-kitkan ja nordic kitkan (tai nastan) ero on hyvin pieni. Märällä jarrutuksessa, nordic kitkojen keskiarvo parhaaseen KE-kitkaan on n. 10m 100km/h nopeudesta. Sitten taas jos verrattaisiin jääjarrutusta 100km/h nopeudesta vastaavalla, ero olisi ihan eri kokoluokassa.
Jokainen optimoi nyt sitten painottaen omia olosuhteitaan. Omasta mielestäni turvallisuuteen talvella eniten vaikuttaa nimenomaan talviominaisuudet, ei pienet erot sulalla kelillä. Siellähän pito on lähes kesäkelin veroinen myös näillä varsinaisilla talvirenkailla. Niin joo ja Suomessa talvella ajetaan max 100km/h rajoitusten mukaan, joten ne Saksan moottoriteiden kaasu-pohjassa skenaariot eivät oikein ole relevantteja. Omassa perhe-mobiilissa taitaisi nopeusluokkakin loppua renkaista kesken kun huiput on kuitenkin n. 200km/h tienoilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.01.19 - klo:07:29
Miksi poliisi ja puolustusvoimat käyttää nastoja ;)
Poliisin ja pv:n pitää ajella välillä myös "keskellä ei mitään", pelastustehtävät tms. Poliisilla lisäksi on tämä maantieritarien jahtaustehtävä myös, silloin ajellaan ihan eri nopeuksilla ja tavoilla kuin tavanomaisessa ajossa, välillä teiden ulkopuolellakin.
Pv:n raskas kalusto ei käytä nastoja vaan maastorenkaita tai nastattomia maantierenkaita. Sitä en muista oliko Uaz:ssa maastorenkaat vai nastat talvella kun keskellä ei mitään kaahattiin. Kalustohan voi olla kovin vähällä käytöllä pitkiäkin aikoja, jolloin edes ne nastat jotenkin pitävät kun se kumi on jo kovettunut käppyrälle. Ja toisekseen, jos pv:llä ns. puhalletaan pilliin ja on tosi kyseessä, silloin teiden kuluminen pilalle, ajomelu, nastojen vaikutus ajotuntumaan ja katupöly ovat huolista vähäisimpiä...
Lainaus käyttäjältä: jt - 12.01.19 - klo:01:05
Mutta eihän sitä talvirengaskitkaa ole tarkoitettu kesärenkaaksi. Silloin laitetaan alle kesärenkaat. Tuskinpa se pehmeä kumi sitä asfalttia nyt kovin kummoisesti syö.
Öö, jossakin puolusteltiin Ruotsia missä ajetaan yhdellä rengassarjalla,eli sillä kitkalla. Myös moni taxi ajaa täällä niin myös. Tavallinen kuluttaja myös, sen 2 talveahan noi on max talvikäytössä, ainakin omilla km määrillä.
Ja kun tuon talviajon jälkeen on renkaassa vielä pintaa niin kesällä olen ajanut loppuun, luulen että moni muukin niin tekee, samoin kun vanhoista talvirenkaista nastat pois ja kesäajoon.
En muista tuota juttua ihan tarkkaan miten se oli väitetty, aiheuttiko se kitkarenkaista irtoava materiaali lisäkulumista vai miten se meni.
Lainaus käyttäjältä: ile - 11.01.19 - klo:16:31
Jos ”dust fallille” syynä vain nastat, mikä selittää 91-92-93 -vuodet? Oliko esim 92-93 nastapöly vuosia ilmassa?
Eihän sen pölyn ja nastarenkaiden suhde ole tasan 1:1. Kyllä pölyä tulee muualtakin, muut tekijät aiheuttavat pientä hajontaa, jne. Mutta korrelaatio on hyvin vahva. Ei ole epäilystäkään, etteikö nastat olleet merkittävin pölyn aiheuttaja.
Lainaus käyttäjältä: jt - 12.01.19 - klo:01:03
Nastarengas on keskimäärin parempi kuin vastaava kitka jäällä jos pakkanen on leuto ja alla on ajamaton testijäärata.
Ei ihan näinkään. Kovilla pakkasilla (-20) kitkat pitävät jäällä paremmin kuin nastat, mutta lähempänä nollaa olevilla jäisillä teillä taas nastat pitävät paremmin.
Testien mukaan niin jäällä, lumella, märällä ja kuivallakin käyttäytyvät nastarenkaat keskimäärin paremmin kuin kitkarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.01.19 - klo:21:10
Valintojen maailma on myös ajaa niissä urissa. Sen tekee taas ne "idiootit"...
Olen huomannut että nykyään suurempi osa ei aja niissä urissa enää....tuo on toisaalta valitettavaa, koska te pilaatte nyt senkin osan tiestä, jossa ennen pystyi ajaa vähemmän kärsimättä rengasmelusta ym.
Saksassa kun ostaa auton ja ajaa siellä, saa hiljaisen auton, mutta täällä samalla autolla saa korkeintaan alemman sekmentin auton melutason jos sitäkään.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 12.01.19 - klo:10:05
Olen huomannut että nykyään suurempi osa ei aja niissä urissa enää....tuo on toisaalta valitettavaa, koska te pilaatte nyt senkin osan tiestä, jossa ennen pystyi ajaa vähemmän kärsimättä rengasmelusta ym.
Saksassa kun ostaa auton ja ajaa siellä, saa hiljaisen auton, mutta täällä samalla autolla saa korkeintaan alemman sekmentin auton melutason jos sitäkään.
Öö olet kyllä sokea, jos väität ettei talvella ajeta urissa, kuin köyhän talon porsaat, kun vieressä on jäätä. Enkä tällä tarkoita moottoriteitä. Eri asia keväällä ja syksyllä.
Meinaat ettei Saksassa asvaltti ole erillaista ja tämän myötä hiljaisempi? Enkä vielä ole oikeasti hiljaiseen autoon törmännyt, vaan olen autoni vaimentanut, joka on priceless. Varsinkin vaggilaisten kohdalla!
Lainaus käyttäjältä: jt - 12.01.19 - klo:01:41
Poliisin ja pv:n pitää ajella välillä myös "keskellä ei mitään", pelastustehtävät tms. Poliisilla lisäksi on tämä maantieritarien jahtaustehtävä myös, silloin ajellaan ihan eri nopeuksilla ja tavoilla kuin tavanomaisessa ajossa, välillä teiden ulkopuolellakin.
Pv:n raskas kalusto ei käytä nastoja vaan maastorenkaita tai nastattomia maantierenkaita. Sitä en muista oliko Uaz:ssa maastorenkaat vai nastat talvella kun keskellä ei mitään kaahattiin. Kalustohan voi olla kovin vähällä käytöllä pitkiäkin aikoja, jolloin edes ne nastat jotenkin pitävät kun se kumi on jo kovettunut käppyrälle. Ja toisekseen, jos pv:llä ns. puhalletaan pilliin ja on tosi kyseessä, silloin teiden kuluminen pilalle, ajomelu, nastojen vaikutus ajotuntumaan ja katupöly ovat huolista vähäisimpiä...
Meinaatko ettei muut aja muualla, kuin valtaväylillä? Eipä keski-suomessa hirveänä tarvitse nelostieltä mennä sivuun, kun alkaa olla hieman huonommin hoidettuja teitä.
Taisipa PV joskus hakea lupia, että Masilla saisi ajaa ympäri vuoden nastarenkailla säästöjen vuoksi ja entäs, kun ajavat panssivaunuilla valtateitä ;D ;D ;D?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.01.19 - klo:10:09
Meinaat ettei Saksassa asvaltti ole erillaista ja tämän myötä hiljaisempi?
Tottakai se on erilaista, koska meikäläisen asfaltin täytyy kestää nastoja. Meillä varmasti käytettäisiin samaa hiljaista saksanasfalttia, jos teiden ei tarvitsisi kestää nastojen rouhintaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.01.19 - klo:10:09
Öö olet kyllä sokea, jos väität ettei talvella ajeta urissa, kuin köyhän talon porsaat, kun vieressä on jäätä. Enkä tällä tarkoita moottoriteitä. Eri asia keväällä ja syksyllä.
Meinaat ettei Saksassa asvaltti ole erillaista ja tämän myötä hiljaisempi? Enkä vielä ole oikeasti hiljaiseen autoon törmännyt, vaan olen autoni vaimentanut, joka on priceless. Varsinkin vaggilaisten kohdalla!
Tarkoitin puupää tietysti isompi ateitä missä jäätä ei ole, muuten ajetaan urissa, kyllä sun pitäis tämäkin tietää jos ylipäätäätänsä liikut.
Varmaa saksan asfaltti hieman erilaista onkin, ja luultavasti se olisi sitä täälläkin jos ei nastoilla niitä hajotettaisi ja rahaa jäisi kehittämiseen , eikä samojen teiden korjaamiseen. Nastat`= kehityksen jarru.
Kotikonstein ei saada autoa vaimennettua täällä yhtä hijaiseksi kun saksassa ajaessa, tämä on monimutkaisempi juttu kuin moni luulee. Ja sen ajantarpeen ja rahan mitä vaimentamisen yritykseen sijoitit et säästä nastoja käyttämällä millään, jos et aja rutkasti ylinopeuksia. Se on Fakta.
Mutta ei muuta kuin kaikki suomalaiset autoja vaimentaan, vaihtakaa vetarit ja puslat ym. kamaa alustassa ...sieltä se nastojen jyrsimillä teillä suurin melun lähde tulee.
Kerrompa yhen työreissun josta lähettiin Oulusta etelään tehdasvierailulle yks kevät, muiden organisaatioiden tyyppien kans, ottivat minut kyytiin Kempelestä kuin matkan varrella silloin asuin, lähettiin 4-tietä posottaan eteläänpäin, mutta keskustelusta autossa ei oikein tullut yhtään mitään ku kaveri ajoi urissa ja melu takapenkillä tällä myyntilastojen top3:lla muistutti jylinää enemmän kuin mitään muuta. Hetken aikaa siinä HUUDETTIIN keskenään kunnnes kaikki väsyi tähän. Koko matkan aikana en kuulut mitä etupenkkiläiset keskenään puhuivat. Tämäkin rapiat 3 tuntia mitä matkoihin käytettiin olisi ollut kiva ja hyödyllistä käytää tietojen vaihtoon jne. mutta eipä siitä mitään tullut. Mutta ilmeisesti tämäkin "aikamenetys" saada kikytunneilla korvattua ;D ja sovitaan erillinen aika.
Tämä kyseinen kuski oli muuten tyypillinen nastakuski, ei vilkkua liikenneympyröissä ja muutenkin viimme tinkassa, mutkat melkein kovempaa kun suorat...helvetin hutera ja epämielyttävä ajokäyttäytyminen ylipäätänsä. Semmoinen työreissu. Suomessa on ilo autoilla. ;D
Lainaus käyttäjältä: tet - 12.01.19 - klo:11:23
Tottakai se on erilaista, koska meikäläisen asfaltin täytyy kestää nastoja. Meillä varmasti käytettäisiin samaa hiljaista saksanasfalttia, jos teiden ei tarvitsisi kestää nastojen rouhintaa.
Ja tämä on fakta vai olisiko olosuhteilla myös jotain eroa? Väitän ettei Ruotsissa ja Norjassakaan käytetä samanlaista asvalttilaatua, kuin Saksassa!
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 12.01.19 - klo:12:34
Tarkoitin puupää tietysti isompi ateitä missä jäätä ei ole, muuten ajetaan urissa, kyllä sun pitäis tämäkin tietää jos ylipäätäätänsä liikut.
Varmaa saksan asfaltti hieman erilaista onkin, ja luultavasti se olisi sitä täälläkin jos ei nastoilla niitä hajotettaisi ja rahaa jäisi kehittämiseen , eikä samojen teiden korjaamiseen. Nastat`= kehityksen jarru.
Kotikonstein ei saada autoa vaimennettua täällä yhtä hijaiseksi kun saksassa ajaessa, tämä on monimutkaisempi juttu kuin moni luulee. Ja sen ajantarpeen ja rahan mitä vaimentamisen yritykseen sijoitit et säästä nastoja käyttämällä millään, jos et aja rutkasti ylinopeuksia. Se on Fakta.
Mutta ei muuta kuin kaikki suomalaiset autoja vaimentaan, vaihtakaa vetarit ja puslat ym. kamaa alustassa ...sieltä se nastojen jyrsimillä teillä suurin melun lähde tulee.
Väitän että näen enemmän erillaista Suomea vuodessa, kuin sinä ;D. Et myöskään näytä olevan kovin hyvin perillä edes asvaltista. Tässä pieni news flash uusioasvaltista ja sen kestosta, joka ei ole sama kuin uudella asvaltilla. Voithan toki nastarenkaita syyttää tuostakin, että halvempaa uusioasvalttiä käytetään.
https://ls24.fi/plus/kolmasosa-alkaa-olla-jo-uuden-asfaltin-alla
Vai ei saada vaimennettua? Oletko monta autoa vaimentanut tai edes istunut sellaisessa? Minä ajan vaimennetulla autolla nastoilla eikä harmita yhtään. KYllä tuota lunta ja jäätä riittää täällä Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 12.01.19 - klo:13:44
Kerrompa yhen työreissun josta lähettiin Oulusta etelään tehdasvierailulle yks kevät, muiden organisaatioiden tyyppien kans, ottivat minut kyytiin Kempelestä kuin matkan varrella silloin asuin, lähettiin 4-tietä posottaan eteläänpäin, mutta keskustelusta autossa ei oikein tullut yhtään mitään ku kaveri ajoi urissa ja melu takapenkillä tällä myyntilastojen top3:lla muistutti jylinää enemmän kuin mitään muuta. Hetken aikaa siinä HUUDETTIIN keskenään kunnnes kaikki väsyi tähän. Koko matkan aikana en kuulut mitä etupenkkiläiset keskenään puhuivat. Tämäkin rapiat 3 tuntia mitä matkoihin käytettiin olisi ollut kiva ja hyödyllistä käytää tietojen vaihtoon jne. mutta eipä siitä mitään tullut. Mutta ilmeisesti tämäkin "aikamenetys" saada kikytunneilla korvattua ;D ja sovitaan erillinen aika.
Tämä kyseinen kuski oli muuten tyypillinen nastakuski, ei vilkkua liikenneympyröissä ja muutenkin viimme tinkassa, mutkat melkein kovempaa kun suorat...helvetin hutera ja epämielyttävä ajokäyttäytyminen ylipäätänsä. Semmoinen työreissu. Suomessa on ilo autoilla. ;D
Mitä lähtee liikenteeseen äänekkäällä autolla. Elämä on täynnä valintoja! Renkaathan tekee kuskista idiootin. Sinun tapauksessa voisi syyttää kitkarenkaita ;D ;D ;D (En voinut itselleni mitään).
”Väitän” että mun iskä on vahvempi kun teidän yhteensä. Tämä on ”fakta”.
Olen ajanut nyt 10/2017 - 01/2019 Michelin CrossClimate+ renkailla (poikkeaa kaikista yllämainituista) ilman renkaanvaihtoja tässä välissä 26 000km. Talvikilometrit ovat olleet kaikki Etelä-Suomessa ja kesäkilometreistä suurin osa Euroopassa matkalla Suomen ja Espanjan välillä ja perillä Espanjassa. Arvioin, että renkaat ovat nyt noin 60% kunnossa, keväällä pistän takaa eteen, jolloin toinen käyttöpuolisko tasaa enemmän kuluvien eturenkaiden osalta pelin. Syy miksi lähdin tähän, on oma käyttöprofiili, jossa keväällä ja syksyllä ajan vuodenaikojen halki ja yhden vuodenajan renkaat ovat huono valinta.
Autona Tiguan 4Motion DSG, vm. 2012
Itse ajan ennakoivaa ja taloudellista ajotapaa käyttäen, eikä yleensä ole kiire. Tuolla taustalla itsellä ei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia missään ajotilanteessa noilla renkailla. En tule palaamaan enää kaksiin renkaisiin, niin kauan kun alla SUV/Crossover ja neliveto. Etuvedolla saattaisin myös päätyä tähän samaan ratkaisuun. Renkaat ovat täysin kesärenkaan veroiset kesällä (renkaan pohjana kesärengas), kun ne vaihdettiin alkuperäisiin kesärenkaisiin en paluumatkassa huomannut mitään talvirenkaaseen viittaavaa huononnusta renkaan kesäkäyttäytymisessä. Ihan jäisellä kelillä pidän näillä kunnon välimatkan edelläajavaan ja aloitan voimakkaan jarrutuksen vähän aikaisemmin, jotta saan infoa pidosta. Muuten ajan ihan kuten ennen kitkoilla, niihin ei juuri eroa huomaa, ainakaan negatiivisessa mielessä. Kuivalla tiellä talvella nämä ovat ihan ylivoimaiset mihin tahansa talvirenkaaseen nähden. Saa nauttia täysin kesärenkaan ominaisuuksista silloin myös talvella. Lisäksi pidän renkaassa sen kesärengasmaisesta tarkkuudesta, jolloin tuntuman pidosta saa näppeihin talvirengasta paremmin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.01.19 - klo:13:50
Ja tämä on fakta vai olisiko olosuhteilla myös jotain eroa?
Luepa tuosta oikein ajatuksella:
https://www.savonsanomat.fi/teemat/autot/liikenne/Rengasmelun-ja-urien-kanssa-on-vain-elett%C3%A4v%C3%A4/501828 (https://www.savonsanomat.fi/teemat/autot/liikenne/Rengasmelun-ja-urien-kanssa-on-vain-elett%C3%A4v%C3%A4/501828)
Lainaus käyttäjältä: TAG - 12.01.19 - klo:14:54Kuivalla tiellä talvella nämä ovat ihan ylivoimaiset mihin tahansa talvirenkaaseen nähden.
Tuota lausetta en ihan jaksa uskoa, mutta kun mikään instanssi ei todennäköisesti vaivaudu järjestämään testiä KE-kitkojen ja noiden välillä -10 asteen pakkasessa niin tästä(kin) on pakko vain mutuilla. Väitän kyllä että koska kyseessä pääasiallisesti kesärengas, kumiseos on sen verran pehmeämpää että kovemmilla pakkasilla se alkaa menettämään pitoa asfaltilla ja tällöin KE-kitka alkaa pitämään paremmin. +5 asteen vesikelillä voin hyvinkin uskoa että tuo CC vie voiton parhaistakin KE-kitkoista.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 12.01.19 - klo:16:52
Tuota lausetta en ihan jaksa uskoa, mutta kun mikään instanssi ei todennäköisesti vaivaudu järjestämään testiä KE-kitkojen ja noiden välillä -10 asteen pakkasessa niin tästä(kin) on pakko vain mutuilla. Väitän kyllä että koska kyseessä pääasiallisesti kesärengas, kumiseos on sen verran pehmeämpää että kovemmilla pakkasilla se alkaa menettämään pitoa asfaltilla ja tällöin KE-kitka alkaa pitämään paremmin. +5 asteen vesikelillä voin hyvinkin uskoa että tuo CC vie voiton parhaistakin KE-kitkoista.
Tiedät mikä ero kaarreajossa on kesä ja talvirenkaan välillä, talvirenkaan ollessa ajotuntumaltaan löysä rungon ollessa eloisampi. Eli kun kitkoilla teet ohjauslliikkeen, kaikki tapahtuu hidastetusti ja viiveellä. Noissa mainitsemissani renkaissa asiat tapahtuvat kuten kesärenkaalla eli kaarteissa on sama hyvä ja tarkka tuntuma kuten kesärenkaissa eikä ole lainkaan tunnetta, että rengas sortaisi alle. Puhun kuivasta talvisesta tiestä eli Etelä-Suomessa 80% talvesta. Tuon renkaan osalta kyse on pintarakenteen lisäksi erilaisesta pintakuvioinnista kuin normaalissa renkaassa. Kuvioinnilla tuntuu olevan iso merkitys toimivuudessa.
Lisäksi rankkasateessa, lumessa ja sohjossa noi toimivat kuten mikä tahansa ok talvirengas
(https://www.tyrereviews.co.uk/images/article/Michelin-CrossClimate-Plus-Header.jpg)
https://www.tyrereviews.co.uk/images/article/Michelin-CrossClimate-Plus-Header.jpg (https://www.tyrereviews.co.uk/images/article/Michelin-CrossClimate-Plus-Header.jpg)
Lainaus käyttäjältä: tet - 12.01.19 - klo:16:47
Luepa tuosta oikein ajatuksella:
https://www.savonsanomat.fi/teemat/autot/liikenne/Rengasmelun-ja-urien-kanssa-on-vain-elett%C3%A4v%C3%A4/501828 (https://www.savonsanomat.fi/teemat/autot/liikenne/Rengasmelun-ja-urien-kanssa-on-vain-elett%C3%A4v%C3%A4/501828)
"Asfaltin sideainekseen, raakaöljystä tislattuun bitumiin, on sekoitettava suurempirakeista kiveä, jotta päällysteet kestävät paremmin nastarenkaita. Keski- ja Etelä-Euroopassa nastojen käyttö on kielletty."
"
Jos valtaosa autoilijoista käyttäisi talvella kitkarenkaita, silloin meillä olisi toisenlaisia ongelmia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on tyypillistä päällysteiden kiillottuminen. Meillä saattaisi tulla kesälläkin päällysteiden liukkautta, jota meillä ei nyt nastarenkaiden karheuttavan vaikutuksen takia ole, huomauttaa hankinnan asiantuntija Katri Eskola Liikennevirastosta."
"Tavallista lauhemman ja kosteamman talven jäljiltä asfalttitiet ovat paikoin pahoin urautuneita. Eskolan mukaan nastarenkaat ovat siihen pääsyyllisiä,
mutta vain vilkasliikenteisillä teillä, joissa ajonopeutta on vähintään 80 kilometriä tunnissa."
"Kun jäätymis- ja sulamissyklejä tulee enemmän, se rapauttaa ja reikiintyminen saattaa lähteä nopeammin käyntiin, Eskola toteaa.
Edelliset lauhat talvet johtivat siihen, että bitumin osuutta päällysteissä lisättiin 2008 alkaen, Eskola kertoo. Muutoksella pyritään hillitsemään vesivahinkoja"
"
Keski-Euroopassa ja Tanskassa käytetään melun vaimentamiseen myös avoimia, huokoisia päällysteitä, jotka imevät melua itseensä, mutta Eskolan mukaan Pohjolan oloissa kiviaineksen raekoko on ainoa meluntorjuntakeino.
"Ne eivät tule meillä kyseeseen, koska meillä käytetään paljon hiekkaa ja suolaa. Huokoset täyttyisivät pölystä, ja ne pitäisi jotenkin putsata, jotta päällyste säilyttäisi melua vaimentavan vaikutuksensa, Eskola kertoo."
Lainaus käyttäjältä: tet - 12.01.19 - klo:11:23
Tottakai se on erilaista, koska meikäläisen asfaltin täytyy kestää nastoja. Meillä varmasti käytettäisiin samaa hiljaista saksanasfalttia, jos teiden ei tarvitsisi kestää nastojen rouhintaa.
Taisit puhua itsesi pussiin ;D.
"
Jos valtaosa autoilijoista käyttäisi talvella kitkarenkaita, silloin meillä olisi toisenlaisia ongelmia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on tyypillistä päällysteiden kiillottuminen. Meillä saattaisi tulla kesälläkin päällysteiden liukkautta, jota meillä ei nyt nastarenkaiden karheuttavan vaikutuksen takia ole, huomauttaa hankinnan asiantuntija Katri Eskola Liikennevirastosta."
Lainaus käyttäjältä: TAG - 12.01.19 - klo:19:29
Tiedät mikä ero kaarreajossa on kesä ja talvirenkaan välillä, talvirenkaan ollessa ajotuntumaltaan löysä rungon ollessa eloisampi. Eli kun kitkoilla teet ohjauslliikkeen, kaikki tapahtuu hidastetusti ja viiveellä. Noissa mainitsemissani renkaissa asiat tapahtuvat kuten kesärenkaalla eli kaarteissa on sama hyvä ja tarkka tuntuma kuten kesärenkaissa eikä ole lainkaan tunnetta, että rengas sortaisi alle. Puhun kuivasta talvisesta tiestä eli Etelä-Suomessa 80% talvesta. Tuon renkaan osalta kyse on pintarakenteen lisäksi erilaisesta pintakuvioinnista kuin normaalissa renkaassa. Kuvioinnilla tuntuu olevan iso merkitys toimivuudessa.
Lisäksi rankkasateessa, lumessa ja sohjossa noi toimivat kuten mikä tahansa ok talvirengas.
Kuinka useasti ja paljonko ajat Crossclimatella Suomessa?
Lainaus käyttäjältä: TAG - 12.01.19 - klo:19:29
Tiedät mikä ero kaarreajossa on kesä ja talvirenkaan välillä, talvirenkaan ollessa ajotuntumaltaan löysä rungon ollessa eloisampi. Eli kun kitkoilla teet ohjauslliikkeen, kaikki tapahtuu hidastetusti ja viiveellä. Noissa mainitsemissani renkaissa asiat tapahtuvat kuten kesärenkaalla eli kaarteissa on sama hyvä ja tarkka tuntuma kuten kesärenkaissa eikä ole lainkaan tunnetta, että rengas sortaisi alle. Puhun kuivasta talvisesta tiestä eli Etelä-Suomessa 80% talvesta. Tuon renkaan osalta kyse on pintarakenteen lisäksi erilaisesta pintakuvioinnista kuin normaalissa renkaassa. Kuvioinnilla tuntuu olevan iso merkitys toimivuudessa.
Lisäksi rankkasateessa, lumessa ja sohjossa noi toimivat kuten mikä tahansa ok talvirengas
(https://www.tyrereviews.co.uk/images/article/Michelin-CrossClimate-Plus-Header.jpg)
https://www.tyrereviews.co.uk/images/article/Michelin-CrossClimate-Plus-Header.jpg (https://www.tyrereviews.co.uk/images/article/Michelin-CrossClimate-Plus-Header.jpg)
Kyllä tiedän, juuri tämän vuoksi valintani onkin hyvä KE-kitka joka on kesärengasmainen kuivan ja märän kelin ominaisuuksiltaan. Ilmeisesti et itse ole kokeillut hyviä KE-kitkoja auton alla?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.01.19 - klo:20:18
"Asfaltin sideainekseen, raakaöljystä tislattuun bitumiin, on sekoitettava suurempirakeista kiveä, jotta päällysteet kestävät paremmin nastarenkaita. Keski- ja Etelä-Euroopassa nastojen käyttö on kielletty."
"Jos valtaosa autoilijoista käyttäisi talvella kitkarenkaita, silloin meillä olisi toisenlaisia ongelmia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on tyypillistä päällysteiden kiillottuminen. Meillä saattaisi tulla kesälläkin päällysteiden liukkautta, jota meillä ei nyt nastarenkaiden karheuttavan vaikutuksen takia ole, huomauttaa hankinnan asiantuntija Katri Eskola Liikennevirastosta."
"Tavallista lauhemman ja kosteamman talven jäljiltä asfalttitiet ovat paikoin pahoin urautuneita. Eskolan mukaan nastarenkaat ovat siihen pääsyyllisiä, mutta vain vilkasliikenteisillä teillä, joissa ajonopeutta on vähintään 80 kilometriä tunnissa."
"Kun jäätymis- ja sulamissyklejä tulee enemmän, se rapauttaa ja reikiintyminen saattaa lähteä nopeammin käyntiin, Eskola toteaa.
Edelliset lauhat talvet johtivat siihen, että bitumin osuutta päällysteissä lisättiin 2008 alkaen, Eskola kertoo. Muutoksella pyritään hillitsemään vesivahinkoja"
" Keski-Euroopassa ja Tanskassa käytetään melun vaimentamiseen myös avoimia, huokoisia päällysteitä, jotka imevät melua itseensä, mutta Eskolan mukaan Pohjolan oloissa kiviaineksen raekoko on ainoa meluntorjuntakeino.
"Ne eivät tule meillä kyseeseen, koska meillä käytetään paljon hiekkaa ja suolaa. Huokoset täyttyisivät pölystä, ja ne pitäisi jotenkin putsata, jotta päällyste säilyttäisi melua vaimentavan vaikutuksensa, Eskola kertoo."
Taisit puhua itsesi pussiin ;D.
"Jos valtaosa autoilijoista käyttäisi talvella kitkarenkaita, silloin meillä olisi toisenlaisia ongelmia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on tyypillistä päällysteiden kiillottuminen. Meillä saattaisi tulla kesälläkin päällysteiden liukkautta, jota meillä ei nyt nastarenkaiden karheuttavan vaikutuksen takia ole, huomauttaa hankinnan asiantuntija Katri Eskola Liikennevirastosta."
Kuinka useasti ja paljonko ajat Crossclimatella Suomessa?
Urapaikoissa on sileää hiljaista asfalttia. Liukasta?? Mopoille saattaa olla.
Mikä mekanismi kuluttaa myös 30-60km/h tiet ja kadut urille?
ps.
Toisessa autossa nastat ja toisessa kitkat. Molemmilla pärjää liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.01.19 - klo:20:18
"Ne eivät tule meillä kyseeseen, koska meillä käytetään paljon hiekkaa ja suolaa. Huokoset täyttyisivät pölystä, ja ne pitäisi jotenkin putsata, jotta päällyste säilyttäisi melua vaimentavan vaikutuksensa, Eskola kertoo.[/b][/u]"
Taisit puhua itsesi pussiin ;D.
Ei minusta. Tuohan oli täyttä asiaa. Luetun ymmärtäminen, ei pidä käsitellä samana huokoista asfalttia ja pienen vs suuren kivikoon pinnoitetta, jotka kaikki ovat eri asioita.
Kiillottumiseenkin voi vaikuttaa tienhoidollisesti, helpompaa kuin tehdä koko pinta uudestaan. Ja kyllä sieltä joukosta aina joku nastailija löytyy niin kauan kuin nastat ylipäätään sallittuja ovat ja vielä pitkään sen jälkeenkin.
Oikein urainen ja karkea asfaltti aiheuttaa myös heikompaa ajettavuutta ja suuremman kulutuksen, sen melun lisäksi. Ja vaimennettu auto on vieläkin hiljaisempi hiljaisella pinnoitteella..
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.01.19 - klo:10:09
Meinaatko ettei muut aja muualla, kuin valtaväylillä? Eipä keski-suomessa hirveänä tarvitse nelostieltä mennä sivuun, kun alkaa olla hieman huonommin hoidettuja teitä.
Taisipa PV joskus hakea lupia, että Masilla saisi ajaa ympäri vuoden nastarenkailla säästöjen vuoksi ja entäs, kun ajavat panssivaunuilla valtateitä ;D ;D ;D?
Vähemmän
hoidetut tiet eivät vastaa, ainakaan omassa sanastossa, "keskellä ei mitään" ilmaisua. Viranomaisilla voi olla tarvetta mennä myös sille metsäautotielle jota ei ole välttämättä hoidettu juuri lainkaan tai ei ollenkaan. Ajan itsekin pienemmillä teillä mm. 80km/h nopeusrajoituksella, viime talvena esim. eräs ko. luokan tie oli karkeassa jäässä (tamppaantunutta lunta) eikä ollut mikään ongelma päästellä siellä kitkoilla. Oli siihen jotain hiekkaa kylvetty pinnalle, mutta suolaa ko. tie ei näe koko talvena.
Raskaiden panssarien siirrot (esim. Leopard) hoidetaan laveteilla valtaväylillä, muuten tulee liian kallis lasku..Yhden sellaisen näin kerran 4-tiellä, ennen Jyväskylää. Aika mahtipontinen kuljetus.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 12.01.19 - klo:14:54
Olen ajanut nyt 10/2017 - 01/2019 Michelin CrossClimate+ renkailla (poikkeaa kaikista yllämainituista) ilman renkaanvaihtoja tässä välissä 26 000km. Talvikilometrit ovat olleet kaikki Etelä-Suomessa ja kesäkilometreistä suurin osa Euroopassa matkalla Suomen ja Espanjan välillä ja perillä Espanjassa.
Toivon todella, ettet talvisin aja perässäni kun lapseni ovat auton takapenkillä. Todella typerää ajaa talvella Suomessa kesärenkailla, jotka eivät toimi pakkasella.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 12.01.19 - klo:23:42
Toivon todella, ettet talvisin aja perässäni kun lapseni ovat auton takapenkillä. Todella typerää ajaa talvella Suomessa kevät-syys renkailla, jotka eivät toimi pakkasella. My4ös laitonta.
Ei ole laitonta cross climatella on M+S merkintä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.01.19 - klo:23:45
Ei ole cross climatella on M+S merkintä.
Jep, katsoin väärin. Mutta kesärenkaiksi tarkoitettu.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 12.01.19 - klo:20:31
Kyllä tiedän, juuri tämän vuoksi valintani onkin hyvä KE-kitka joka on kesärengasmainen kuivan ja märän kelin ominaisuuksiltaan. Ilmeisesti et itse ole kokeillut hyviä KE-kitkoja auton alla?
Aikanaan mulla oli yhden talven Saksasta ostetun auton mukana keskieuroopan kitkat ja pärjäsin niillä yhden talven. Ne ovat varmasti kehittyneet siitä paljon, sillä CrossClimatet hakkaa ne mitkä mulla oli selkeästi.
Itselle perinteiset Keski-Euroopan kitkat ei käy ratkaisuksi, kun renkaiden pitää kestää myös kesäinen kuumuus Espanjassa. Vaihtoehtona oli kokovuoden renkaat tai sitten CrossClimatet, joissa parempi kesäkäyttäytyminen kuin muissa ympärivuoden renkaissa. Mulla on jatkuvasti vaihtoehtona pohjoismaiset kitkat kotona, mutta en ole kokenut mitään tarvetta vaihtaa niitä alle kokemusten pohjalta.
Ja kysymyksen kuinka usein ajan, niin kaikki ajot niillä ajan, mutta Etelä-Suomessa ja ei mitään hirveitä kilometrimääriä. Lähes kaikki ajot Hangonniemi - Heinola - Kotka väliin sisällä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 12.01.19 - klo:08:37
Ei ihan näinkään. Kovilla pakkasilla (-20) kitkat pitävät jäällä paremmin kuin nastat, mutta lähempänä nollaa olevilla jäisillä teillä taas nastat pitävät paremmin.
Tarkoitin käsittääkseni samaa?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 12.01.19 - klo:08:37
Testien mukaan niin jäällä, lumella, märällä ja kuivallakin käyttäytyvät nastarenkaat keskimäärin paremmin kuin kitkarenkaat.
"Käyttäytyminen" on laajempi käsite, ja saattaa sisältää myös esim. subjektiivisen tuntuman. Jos verrataan jarrutuspitoa, nordic kitka on keskimäärin parempi lumella ja kuivalla kelillä kuin nastarengas. Nastatestin verrokki nordic kitka päihitti kaikki nastat lumella pikkupakkasessa. (lähde: teknisk världin testit viime syksyltä josta löytyi läjä nastoja, ja kitkoja). Testi taisi muuten olla tehty Ivalossa ja kuivan kelin Tampereella..
Sen sijaan märällä jarrutuksessa nasta on (vain) hieman parempi keskimäärin kuin nordic kitka, mutta ero on hyvin marginaalinen, puhutaan n.1-2 metristä (en jaksanut laskea tarkkaa keskiarvoa) ja hajonta rengastyypin sisällä on jo merkityksellisempi kumpi pysähtyy vikkelämmin kuin rengastyyppi itsessään. Ja en nyt tarkoita ns. kiinarenkaita, premium-renkaidenkin kesken on muutaman metrin eroja siinä kuinka pysähtyvät. Ero on prosentuaalisesti hyvin marginaalinen, sillä kyseessä on 100-0km/h testi, joten puhutaan n. 2-4% erosta. Testiradan jäällä taasen menee kuten yllä todettiin, nasta on keskimäärin parempi 0-kelillä ja pikkupakkasilla, tosin hajonta huonoimpien nastojen ja parhaiden välillä on erityisen suurta jäällä. Muissa olosuhteissa vastaavaa "repeämää" nastojen kesken suorituskyvyssä ei ole.
Lainaus käyttäjältä: jt - 12.01.19 - klo:23:53
Tarkoitin käsittääkseni samaa?
Mielestäni et. Nastarengas ei ole keskimäärin parempi leudolla jääradalla, vaan se on aina parempi millä tahansa jäisellä alustalla pikkupakkasilla ja nollan tietämillä.
Pysähtymismatkassa jäisellä tiellä esim. -1 lämpötilassa on nastat täysin ylivoimaisia verrattuna kitkoihin. Muilla alustoilla ei tule lähellekään yhtä isoa eroa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.01.19 - klo:20:18
Taisit puhua itsesi pussiin ;D.
Et siis kuitenkaan lukenut ajatuksella, vaikka niin pyysin. Luepa uudelleen.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 13.01.19 - klo:10:23
Nastarengas ei ole keskimäärin parempi leudolla jääradalla, vaan se on aina parempi millä tahansa jäisellä alustalla pikkupakkasilla ja nollan tietämillä.
Pysähtymismatkassa jäisellä tiellä esim. -1 lämpötilassa on nastat täysin ylivoimaisia verrattuna kitkoihin. Muilla alustoilla ei tule lähellekään yhtä isoa eroa.
Taas yleistetään asioita niin, että todellisuus hämärtyy. Suomalaisten autojen alla keskimäärin olevista nastarenkaista vain murto-osa on sellaisia, jotka ovat edes uutena olleet niitä parhaita (lue kalliita) merkkejä ja joiden nastat eivät ole vielä pyöristyneet. Siis uudet Continentalit alle kaikkiin autoihin joka syksy, niin ollaan edes lähellä tätä tilannetta, ainakin alkutalvesta.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 14.01.19 - klo:10:31
Taas yleistetään asioita niin, että todellisuus hämärtyy. Suomalaisten autojen alla keskimäärin olevista nastarenkaista vain murto-osa on sellaisia, jotka ovat edes uutena olleet niitä parhaita (lue kalliita) merkkejä ja joiden nastat eivät ole vielä pyöristyneet. Siis uudet Continentalit alle kaikkiin autoihin joka syksy, niin ollaan edes lähellä tätä tilannetta, ainakin alkutalvesta.
Ja taas mutulle faktaa mitkä nastarenkaat on Suomessa eniten myyty?
Väitän myös ettei kaikki kitkarenkaiden ostajat osta contintal:n testivoittajia...
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 14.01.19 - klo:10:31
Taas yleistetään asioita niin, että todellisuus hämärtyy. Suomalaisten autojen alla keskimäärin olevista nastarenkaista vain murto-osa on sellaisia, jotka ovat edes uutena olleet niitä parhaita (lue kalliita) merkkejä ja joiden nastat eivät ole vielä pyöristyneet. Siis uudet Continentalit alle kaikkiin autoihin joka syksy, niin ollaan edes lähellä tätä tilannetta, ainakin alkutalvesta.
Myös käytetyt nastarenkaat pitävät liukkaalla jäällä paremmin kuin suhteessa saman kuntoiset kitkarenkaat. Ja kyllä, en puhu linglongeista tai muistakaan halpamerkeistä kummankaan rengastyypin kohdalla.
Onko sinulla olemassa parempi todellisuus?
Tänään perätysten sama lenkki
Nokia R3 SUV 17 tuumaa, ajettu noin 3000 km ja perään
Nokia Hakkapeliitta 9 16 tuumaa 195-55ajettu 2400 km pääosin sulaa asfalttia
Reitti 20 km kehä 1 + 4 km kaupunkiajoa + 1km polanteista lumipaakkuista tietä. Matkalla useita liikenneympyröitä. Lämpötila -2 --3C.
Havaintoja: Nastarenkaiden vetopito kohtalainen/hyvä. Jarrutuspito kohtalainen/heikko. Kitkoilla jarrutus terävämpi. Nastat rapisevat kovasti ja liukkauden huomaa mukavasti. Muuta etua en nastoista löytänyt. Ehkä 2400 km sulia asfalttia oli jo vienyt parhaan terän nastoista.
Tämänpäiväisen perusteella en näe jäärvän häivää jyrsiä tonneittain pääkaupunkiseudun teitä nastoilla. Hölmöläisten hommaa, joka kustannetaan taikaseinästä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 15.01.19 - klo:19:15
Tänään perätysten sama lenkki
Nokia R3 SUV 17 tuumaa, ajettu noin 3000 km ja perään
Nokia Hakkapeliitta 9 16 tuumaa 195-55ajettu 2400 km pääosin sulaa asfalttia
Reitti 20 km kehä 1 + 4 km kaupunkiajoa + 1km polanteista lumipaakkuista tietä. Matkalla useita liikenneympyröitä. Lämpötila -2 --3C.
Havaintoja: Nastarenkaiden vetopito kohtalainen/hyvä. Jarrutuspito kohtalainen/heikko. Kitkoilla jarrutus terävämpi. Nastat rapisevat kovasti ja liukkauden huomaa mukavasti. Muuta etua en nastoista löytänyt. Ehkä 2400 km sulia asfalttia oli jo vienyt parhaan terän nastoista.
Tämänpäiväisen perusteella en näe jäärvän häivää jyrsiä tonneittain pääkaupunkiseudun teitä nastoilla. Hölmöläisten hommaa, joka kustannetaan taikaseinästä.
Mikä/mitkä autot oli kyseessä?
R3 suv: Subaru Outback
Hakkapeliitta 9: Ford Fiesta
Huomenna pääsen ajamaan kylmemmällä saman testilenkin perätysten samoilla autoilla. Ajettavuutta ei luonnollisesti voi arvostella. Jarrutuksen paremminkin. Yllätys oli nastarenkaiden heikko esitys risteysjarrutuksissa. Vaikka autot erit ja testi subjektiivinen antoi se mulla aika yllättävän kuvan.
Veikkaan että kuiva asfaltti vienyt jo parhaan terän nastoista. Olisi mainiota että autolehdet ottaisivat testeihin joka merkiltä 5000 km rasitetut renkaat. Uusilla renkailla tehtyjen testien tuloksien arvo kuluttajille erittäin kyseenalainen.
Aivan erillaiset autot ja vielä neliveto vs etuveto ;D. Olis renkaat edes ollut toisin päin, että nelikossa nastat ja etuvedossa kitkat...
Onneksi pulttasin eilen uudet conti ice contact 2:t alle ja voi sitä riemua nelikolla!
En tehnyt vertailua ajettavuudesta enkä etenemisestä. Pelkästään jarrutuksesta. Käsittääkseni neliveto eikä auton isompi koko lyhennä jarrutusmatkaa. Itseasiassa samoilla renkailla fordin jarrutusmatkat on subarua lyhyemmät.
Nuo Nokian nastojen jarrutusominaisuudet olivat kyllä todella paskat ennakko-odotuksiin nähden. Todennäjöisesti nastat jo pyöreinä 2400 km kuivalla asfaltilla ajamisen seurauksena.
Teräreunaisilla nastoilla tehdyistä rengasteatituloksista jää kuivalla asfaltilla ajon.jäljiltä nopeasti vain muisto.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 15.01.19 - klo:19:15
Tämänpäiväisen perusteella en näe jäärvän häivää jyrsiä tonneittain pääkaupunkiseudun teitä nastoilla. Hölmöläisten hommaa, joka kustannetaan taikaseinästä.
Sen pitää lähteä Trafi/Traficom:sta, että kielletään nastarenkaat mutta vaaditaan nastattomat talvirenkaat (talvikitkarenkaat). Mahdollisesti se johtaa nopeusrajoitusten alentamiseen, mutta pienhiukkaspäästöt vähenevät ja teiden kuluminen on vähäisempää. Vaikeimmat olosuhteet ymmärtääkseni ovat 0-kelit. Nopeuksien alentaminen vaikuttaa kulutukseen pienentävästi ja ehkä matkustustapojen muuttamiseen.
En kyllä näe mitään syytä nopeusrajoitusten alentamiseen nykyisestä. Ainakaan tänä talvena ei ole kertaakaan tarvinnut ajaa alle rajoitusten renkaiden vuoksi. Ei pääteillä eikä huonolla ylläpidolla olevilla sibuteillä. Suuri osa keleistä nollan molemmin puolin.
Nykyiset nopeusrajoitukset ja äärikelissä tilannenopeus ja oikeat asenteet riittävät.
Tänään töistä lähtiessä piti viereisen ruudun nastarengaskuskin autoa vähän tuupata että pääsi ruudusta pois. Ite lähdin vanhoilla kitkoilla ilman ongelmia kuin kuivalta asfaltilta ;D
Vähän harmittaa kun ei ole tullu kaikki vielä kehuskelemaan kuinka keli on sellainen, että ilman nastoja ei pärjää mitenkää ja taas on kitkakuskit hidastelemassa ;D
Goodyear kitkat, muuta ei tarvita, kaikki jotka tuommoisilla viikon ajavat eivät nastarenkaisiin palaa. Pätee varmaan muihinkin kunnollisiin kitkarenkaisiin....
Nyt on sitten ajettu Suomessa sekä Ruotsissa vajaa 900km 11 vuotta vanhoilla Nokian hakkapeliitta 5 nastarenkailla missä nastat tallella. Pintaa toisessa parissa yli 6mm ja toisissa 8mm. Näillä hengenvaarallisilla renkailla uhmasin fysiikanlakeja läpi Ruotsin hirveän lumihelvin, jossa tuli vettä, räntää, lunta ja taas vettä. Suomessa tänään olomuoto oli vain talvinen ja luminen. Tosin mediassa pyydettiin ihmisiä jäämään kotiin, mutta minulle se ei ollut TAASKAAN vaihtoehto ;D.
Missä renkaat oli huonot A:Loska jossa auto nousi loskapatjan päälle (Toki käy paremmallekkin renkaalle) B:Jää C:Sivuttaisipito. VEtopito oli hyvä ja lumessa ei ollut ongelmaa!
Sitten kehuminen Ruotsin teistä on täyttä PASKAA! Ne oli paskemmassa kunnossa Göteborg-Tukholma välillä, kuin Turku-Tampere välillä. Ja sen kyllä huomasi, että Ruotsalaiset ajaa enemmän kitkoilla, koska olivat vain tien tukkona. Minä, raskaskalusto ja kahteen käteen mahtuva määrä ajoi vasemman puoleista kaistaa ohi. Lumi ilmeisesti pelotti ja ei ajoin keliin sopivalla vauhdilla minkä sovitin myös alla olevin renkaiden mukaan.
Keski-Suomessa tulikin alle sitten TAAS Continental conti ice contact 2 nastat ja voi sitä ihanaa ropinan määrää sekä pitoa!
Lopetan kaverin kommentteihin: Ei sulla Karppa tee tiukkaa ajaa vanhemmillakaan renkailla, mutta miten ne muut törtöt ;D.
Minä ajoin tänään pk-seudun lumikaaoksessa kitkarenkailla. Pärjäsin. ;D
Onneksi huomenna saa taas nastat alle.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 15.01.19 - klo:21:02
En kyllä näe mitään syytä nopeusrajoitusten alentamiseen nykyisestä. Ainakaan tänä talvena ei ole kertaakaan tarvinnut ajaa alle rajoitusten renkaiden vuoksi. Ei pääteillä eikä huonolla ylläpidolla olevilla sibuteillä. Suuri osa keleistä nollan molemmin puolin.
Nykyiset nopeusrajoitukset ja äärikelissä tilannenopeus ja oikeat asenteet riittävät.
Sama täällä. Jos jotain halutaan tehdä niin kelin / liikennetilanteen mukaan mukautuvat rajoitukset ovat järkevämpi idea. Nopeutta on tähän mennessä pitänyt tiputtaa alijäähtyneen veden muuraaman tuulilasin ja lumimyrskyn takia (näkyvyys heikko + palteita tiellä).
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 17.01.19 - klo:22:43
Minä ajoin tänään pk-seudun lumikaaoksessa kitkarenkailla. Pärjäsin. ;D
Onneksi huomenna saa taas nastat alle.
Eilen kun tuli lunta niin oli oikein hyvä ajella kitkoilla. Lumella pito on muuten testien mukaan keskimäärin parempi nordic-kitkoilla kuin nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: jt - 17.01.19 - klo:22:48
Eilen kun tuli lunta niin oli oikein hyvä ajella kitkoilla. Lumella pito on muuten testien mukaan keskimäärin parempi nordic-kitkoilla kuin nastoilla.
Näinhän se on, mutta jäällä on taas nastoilla parempi pito. Pk-seudulla varsinkin on enemmän liukasta jäätä kuin lunta, mutta nyt on jään lisäksi myös lunta.
Lainaus käyttäjältä: jt - 17.01.19 - klo:22:45
Nopeutta on tähän mennessä pitänyt tiputtaa alijäähtyneen veden muuraaman tuulilasin ja lumimyrskyn takia (näkyvyys heikko + palteita tiellä).
Kannattaa pitää ikkunat puhtaana, jotta näkee. Puhallin tuulilasiin päin riittää. Muuten olet tukkona takaatulijoille, jos yhtäkkiä hidastat kun et näe eteenpäin. Tai sitten pitää mennä tiensivuun kunnes ikkunasta taas näet.
Pelottavia tilanteita olen nähnyt kun yhtäkkiä tyhjällä tiellä painetaan jarrua ja aiheutetaan muulle liikenteelle vaikeuksia.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 13.01.19 - klo:10:23
Mielestäni et. Nastarengas ei ole keskimäärin parempi leudolla jääradalla, vaan se on aina parempi millä tahansa jäisellä alustalla pikkupakkasilla ja nollan tietämillä.
Pysähtymismatkassa jäisellä tiellä esim. -1 lämpötilassa on nastat täysin ylivoimaisia verrattuna kitkoihin. Muilla alustoilla ei tule lähellekään yhtä isoa eroa.
Ei ole aina parempi. Vastaavan tasoisella (merkkirenkaat) nastalla jääpito on jääradalla keskimäärin parempi kuin kitkalla. Sen sijaan halppisnasta on jopa halppis-kitkaa heikompi (tulokset rengastestistä).
Se mikä onkin sitten tilanne tyypillisellä "pottumaa" jääpinnalla mikä muodostuu tielle kun lumi tamppaantuu, sulaa, jäätyy, onkin sitten kysymys mihin rengastestit eivät anna vastausta, koska vakioituja testejä moisella pinnalla on kohtuu mahdoton tehdä.
Todennäköisesti liukkaalla/sileällä ajamattomalla tai vähän ajetulla pinnalla 0-kelin tuntumassa nasta lienee keskimäärin parempi, mutta mikä onkaan tilanne pikkupakkasella karhealla jääpinnalla onkin kysymys mihin ei ole käytettävissä testituloksia mihin verrata. Samoin kuin nastat syövät asfalttia niin vielä nopeammin ne syövät ja karhentavat jääpintaa vilkkaasti liikennöidyillä teillä.
Muilla alustoilla, esim. lumella ja kuivalla tiellä nasta on keskimäärin heikompi kuin kitka. Tosin erot eivät ole kovin suuria saman tasoisten renkaiden kesken.
Sinällään ironista että ennen näitä nykyisiä kitkoja ostin nastat nimenomaan siksi kun sattui tulemaan kunnon lumimyrsky ja kelit olivat todella lumiset, vaikka asfaltin jyrsiminen alkoi jo silloin tuntua järjettömältä puuhalta. En tiennyt silloin että kitka onkin keskimäärin parhain lumiolosuhteissa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 17.01.19 - klo:23:05
Ei ole aina parempi. Vastaavan tasoisella (merkkirenkaat) nastalla jääpito on jääradalla keskimäärin parempi kuin kitkalla. Sen sijaan halppisnasta on jopa halppis-kitkaa heikompi (tulokset rengastestistä).
On, aina parempi. Enkä edelleenkään puhu mistään halparenkaista.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 15.01.19 - klo:18:56
Ja kyllä, en puhu linglongeista tai muistakaan halpamerkeistä kummankaan rengastyypin kohdalla.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 17.01.19 - klo:22:57
Näinhän se on, mutta jäällä on taas nastoilla parempi pito. Pk-seudulla varsinkin on enemmän liukasta jäätä kuin lunta, mutta nyt on jään lisäksi myös lunta.
Tämä on kyllä aikamoista tarinointia. Pääkaupunkiseudulla on talvirengaskaudella pääsääntöisesti kuivaa asfalttia. Lisäksi vesisateet talvirengaskaudella todella yleisiä. Näissä keleissä nastat pyöristyvät nopeasti. Rengastesteissä käytetyistä teräväreunaisista nastoista on muisto jäljelläkö kuukauden kuivalla asfaltilla jyräämisen jälkeen. Eikä täältä löydy oikein sitä testeissä käytettyä todellisuutta vastaamatonta jääkiekkokaukalojäätä.
Tämän viikon ajanut samaa reittiä samanikäisillä nasta- ja kitkarenkailla. Väitän että jarrutuspito tämän viikon pääkaupunkiseudun keleillä on parempi Nokian R3 SUVssa verrattuna Nokian Hakua 9:iin. En löydä ainostaan syytä, miksi ajaa täällä nastoilla.
Tänään loppui viimeinen pelleily nastoilla. illalla oli nautinto palata samaa reittiä takaisin kitkoilla. Mahtava jarrutuspito käytännön olosuhteissa. . Käytiin lopuksi heittämässä lenkki huonosti hoidetulla sivutiellä.
--
Tämän viikon ajoihin mahtui jopa yksi pysäytys onnettomuuden vuoksi.. Turun tiellä oli tiistaina kolari. Poliisi hoiti asian esimerkillisesti ja liikenne pääsi jatkumaan nopeasti. Onneksi kenellekään ei tainnut käydä pahasti. Kaikilla alla nastat.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 17.01.19 - klo:23:01
Kannattaa pitää ikkunat puhtaana, jotta näkee. Puhallin tuulilasiin päin riittää. Muuten olet tukkona takaatulijoille, jos yhtäkkiä hidastat kun et näe eteenpäin. Tai sitten pitää mennä tiensivuun kunnes ikkunasta taas näet.
Pelottavia tilanteita olen nähnyt kun yhtäkkiä tyhjällä tiellä painetaan jarrua ja aiheutetaan muulle liikenteelle vaikeuksia.
Kyllä, olen samaa mieltä. Tilanne tuli vain niin yhtäkkiä -7 asteen lämpötilassa että lämmityslaitteen teho ei mitenkään riittänyt ja ikkuna lähes muurautui umpeen. Auto oli pakko pysäyttää lähes saman tien ensimmäiseen risteykseen, lämmitys täysille/puhallus tuulilasille ja odotus jonkun aikaa että lasi lämpeni niin pääsi jäästäkin eroon. Muillakin näytti olevan samaa probleemaa sillä edessä oleva jono hidastui huomattavasti. Tien pitoon/ajotuntumaan alijäähtyneellä vedellä ei ollut mitään vaikutusta jonka olisi voinut huomata silloisessa ajossa, samoin jarrutuksessa pito oli ok, toki maantiellä ei mitään äkkijarrutuksia kannata tehdäkkään, niin absoluuttista maksimijarrutuksen matkaa on mahdoton tuon perusteella arvioida.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.01.19 - klo:23:11
Tämän viikon ajoihin mahtui jopa yksi pysäytys onnettomuuden vuoksi.. Turun tiellä oli tiistaina kolari. Poliisi hoiti asian esimerkillisesti. Onneksi kenellekään ei käynyt pahasti. Kaikilla alla nastat.
;D vain kitkarenkailija ajaa niin hiljaa että ehtii tarkastelemaan muiden rengastyypit. Vihaan kuskeja, jotka jarruttelevat tarpeettomasti kun on sattunut onnettomuus. Ja jos ehdit ihmetellä renkaita, niin silloin hidastat varmasti tarpeettoman paljon.
Ajan päivittäin pk-seudulla, ja melkeinpä joka päivä näen vähintään yhden kolarin. Tänään näin kolme. Kertaakaan en ole jäänyt ihmettelemään näiden autojen ikää, kuntoa, kuskia, tai renkaita.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 17.01.19 - klo:23:16
;D vain kitkarenkailija ajaa niin hiljaa että ehtii tarkastelemaan muiden rengastyypit. Vihaan kuskeja, jotka jarruttelevat tarpeettomasti kun on sattunut onnettomuus. Ja jos ehdit ihmetellä renkaita, niin silloin hidastat varmasti tarpeettoman paljon.
Oletko ajattelemassa aina toisista pahaa?. Kyllä tässä oli viranomaiset jotka pysäyttivät.
Harmitti kovasti onnettomuuteen joutuneiden puolesta.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 11.01.19 - klo:07:32
On hyvä kertätä kokemusta, miten muualla maailmassa toimitaan. Sapporossa oli 80-luvun lopussa todella paha pölyongelma nastojen takia. Paikalliset sanoivat, ettei taivasta näkynyt. Nastakiellon jälkeen tilanne parani nopeasti. Tässä tilastoa pölyn vähenemisestä. Ennen nastakieltoa Sapporon pölylaskemat olivat 130 tonnia/km2/kk. Kiellon jälkeen nastarenkaiden määrä alkoi laskea. Yllätys yllätys, pölyn määrä laski samaa tahtia päätyen 10 tonniin. Siis vain viidessä vuodessa 130 tonnista 10 tonniin!
(https://i.ibb.co/GFQF1mH/Sapporo.png) (https://imgbb.com/)
Norjan liikennelaitoksen tutkimustulokset samansuuntaiset, vaikkakaan vaikutus ei noin voimakas. Toki monien mielestä turha ajatella astmaatikkoja ja muita hengitystieongelmista kärsiviä. Silti kannattaa ajatella terveysongelmista ja teiden jyrsimisestä aiheutuvia turhia kuluja. Niitä ei makseta taikaseinästä. Ne maksetaan velalla, jonka lapsemme maksavat.
Norjan tutkimuksissa todettiin myös uudet nasta pahimmiksi jyrsijöiksi ja ilman pilaamaksi. Venäläiset. Hakkapeliitat kuluttivat rajusti enemmän tietä kuin edellisen sukupolven nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.01.19 - klo:23:11
Tämä on kyllä aikamoista tarinointia. Pääkaupunkiseudulla on talvirengaskaudella pääsääntöisesti kuivaa asfalttia. Lisäksi vesisateet talvirengaskaudella todella yleisiä. Näissä keleissä nastat pyöristyvät nopeasti. Rengastesteissä käytetyistä teräväreunaisista nastoista on muisto jäljelläkö kuukauden kuivalla asfaltilla jyräämisen jälkeen. Eikä täältä löydy oikein sitä testeissä käytettyä todellisuutta vastaamatonta jääkiekkokaukalojäätä.
Mitä höpiset? Kerroin, että täällä on yleensä enemmän jäätä kuin lunta, mikä varmasti pitää paikkansa. Ei siinä ole mitään tarinaa, vaan pelkkä fakta. Toki sen lisäksi on paljastakin asfalttia, en sitä kiellä.
Ja edelleen, käy katsomassa miten testejä tehdään. Ei testeissä käytetä mitään kaukalojäätä. Tosin pk-seudulla on sitäkin liukkaampia jääpintoja keväisin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.01.19 - klo:23:20
Oletko ajattelemassa aina toisista pahaa?. Kyllä tässä oli viranomaiset jotka pysäyttivät.
Harmitti kovasti onnettomuuteen joutuneiden puolesta.
;D siis poliisit pysäyttivät, ja sinä menit katsomaan renkaita kun harmitti?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.19 - klo:21:04
Sitten kehuminen Ruotsin teistä on täyttä PASKAA! Ne oli paskemmassa kunnossa Göteborg-Tukholma välillä, kuin Turku-Tampere välillä.
Karppa on oikeassa teistä - ei ne Ruotsin tiet mitenkään erinomaisessa kunnossa ole Suomeen verrattuna vaikka rahaa käyttävät selvästi Suomea enemmän. Turku-Tampere väli on viime kesänä asfaltoitu uudelleen Turun päästä ja oli suorastaan nautinto ajella kesällä siellä, pinta oli hiljainen ja tasainen.
Tukholmasta lähtevillä teillä ajomäärät ovat täysin toisessa magnituudissa kuin vaikkapa Turun seudulla, erityisesti raskasta liikennettä on todella paljon etelä-pohjois suunnassa, vertasin mihin tahansa Suomessa. Ilmeisesti siitäkin johtuen ne tietkin sitten kuluvat. Ilmeisesti rahaa kuluu paljon myös tunneleihin, esim. Tukholma on yhtä reikäjuustoa kun tunnelia menee sinne tänne, kehätie on suureksi osaksi maan alla ja ruuhkainen kuin mikä. Rakenteilla on uusi kehätie mihin siihenkin tulee tunnelia tunnelin perään. Siltoja samoin on paljon.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.19 - klo:21:04
Ja sen kyllä huomasi, että Ruotsalaiset ajaa enemmän kitkoilla, koska olivat vain tien tukkona. Minä, raskaskalusto ja kahteen käteen mahtuva määrä ajoi vasemman puoleista kaistaa ohi. Lumi ilmeisesti pelotti ja ei ajoin keliin sopivalla vauhdilla minkä sovitin myös alla olevin renkaiden mukaan.
Kitka vs nasta markkinaosuus on nykästermein "fifti-sixty", joten keskimäärin joka toinen noista "hidastelijoista" ajeli nastoilla. Ehkäpä Ruotsin merkittävästi Suomea pienemmät onnettomuusluvut liittyvät osittain myös kuskien asenteeseen ja tilanteen mukaan turvalliseen nopeuteen vs nopeuden maksimointiin kelistä riippumatta?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 17.01.19 - klo:23:30
;D siis poliisit pysäyttivät, ja sinä menit katsomaan renkaita kun harmitti?
Olet sinä ole ihme epeli, ei ole yllätys että tartut tämmöiseen. . Kyllä silloin ollaan aika hiljaista poikaa tuommoisesta tilanteessa. Olisiko pitänyt katsoa poliisin persettä? Kyllä sitä väkisten kiinnittää ympäristöön huomiota. Renkaat olivat täysin epäolennainen seikka. Oli itselläkin tilanteessa nastarenkaat.
Mutta takaisin aiheeseen: Tänä syksynä nastoja pyöriteltiin jäättömällä asfaltilla todella pitkään.
https://www.hsy.fi/fi/tietoa-hsy/uutishuone/2018/Sivut/Talvirengaskausi-nakyy-paakaupunkiseudun-ilmanlaadussa.aspx (https://www.hsy.fi/fi/tietoa-hsy/uutishuone/2018/Sivut/Talvirengaskausi-nakyy-paakaupunkiseudun-ilmanlaadussa.aspx)
Hieno kuva Ivalon renkaiden testihallista. Tuohon mahtuisi muutama jääkiekkojoukkue luistelemaan:https://goo.gl/images/JvDsDB (https://goo.gl/images/JvDsDB)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.01.19 - klo:23:28
Norjan liikennelaitoksen tutkimustulokset samansuuntaiset, vaikkakaan vaikutus ei noin voimakas. Toki monien mielestä turha ajatella astmaatikkoja ja muita hengitystieongelmista kärsiviä. Silti kannattaa ajatella terveysongelmista ja teiden jyrsimisestä aiheutuvia turhia kuluja. Niitä ei makseta taikaseinästä. Ne maksetaan velalla, jonka lapsemme maksavat.
Tuossa Ruotsin/Tukholman nastakiellosta (tietyillä ryhmillä, esim. kadun asukkailla on poikkeus kiellosta) Hornsgatanilla ja sen vaikutuksesta - PM10 hiukkasmäärät puolittuivat kun nastojen osuus tippui 60-70%:sta -> 30%. Edelleen hiukkasmäärät ylittävät normin 46 päivänä vuodessa, nastojen osuus pitäisi mallinnusten mukaan pudottaa 10% jotta ilma pysyisi normien rajoissa tai vaihtehtoisesti liikennettä rajoittaa.
https://www.trafikverket.se/resa-och-trafik/Trafiksakerhet/Din-sakerhet-pa-vagen/Dack/Vad-kan-du-gora-for-att-minska-mangden-partiklar/ (https://www.trafikverket.se/resa-och-trafik/Trafiksakerhet/Din-sakerhet-pa-vagen/Dack/Vad-kan-du-gora-for-att-minska-mangden-partiklar/)
...Stockholm Hornsgatan 2010. Det året minskade andelen bilar med dubbdäck just där från 60"70 procent till 30 procent, och i hela innerstaden till 50 procent.
Halterna av PM10 i luften på Hornsgatan halverades, och i hela innerstaden minskade de med 20 procent. Men fortfarande är halterna för höga. Dygnsmedelvärdet på Hornsgatan överskreds 46 dagar 2010, vilket är 20 dagar färre än året innan, men fortfarande fler än de 35 dagar som normen tillåter.
För att normvärdet inte ska överskridas skulle dubbdäcksanvändningen behöva minska till 10 procent, enligt den utvärdering av effekterna av dubbdäcksförbudet på Hornsgatan som SLB Analys har gjort
Ruotsin ja Japanin tulokset aivan yhteneviä jt:n mainitsemien Ruotsin tulosten kanssa. Oslossa on nastarenkaiden osuus enää 15% ja siellä ollaan jo jotakuinkin ilmanlaadun osalta ok tilanteessa. Nastojen osuus on pienentynyt 2005 vuodesta alle puoleen. Pölyn määrä ja teiden kuluminen on laskenut samassa suhteessa nastarenkaiden vähenemisen kanssa.
Norjassa ihmetellään kovasti miten nastarengasfirmat saivat läpi yliajotestin. Kaikki kokeet näyttävät sen väärän kuvan antavaksi. VTIn tutkimuksista selviää venäläisen Hakkapeliitta 8n raju vaikutus Ilmalaatuun verrattuna edellisen sukupolven nastarenkaat. Nokian renkaiden mukaan "tiekosketus on kuitenkin niin herkkä, että tienkuluma jää reilusti alle...". Uunotettiinko Suomen viranomaisia? Kyllä ja pahasti.
.
(https://i.ibb.co/XsZfH1B/Screenshot-20190118-001104.jpg) (https://ibb.co/tsMwRgf)
Saksassa hiukkasmäärät ovat puolittuneet ilman nastarenkaiden vaikutusta.
(https://www.umweltbundesamt.de/sites/default/files/medien/384/bilder/3_abb_trend-pm10-jmw_2018-09-12.png)
https://www.umweltbundesamt.de/daten/luft/feinstaub-belastung (https://www.umweltbundesamt.de/daten/luft/feinstaub-belastung)
Lainaus käyttäjältä: Hesse - 18.01.19 - klo:00:59
Saksassa hiukkasmäärät ovat puolittuneet ilman nastarenkaiden vaikutusta.
(https://www.umweltbundesamt.de/sites/default/files/medien/384/bilder/3_abb_trend-pm10-jmw_2018-09-12.png)
https://www.umweltbundesamt.de/daten/luft/feinstaub-belastung (https://www.umweltbundesamt.de/daten/luft/feinstaub-belastung)
Katsoppa ajanjakso. Puolittumiseen meni lähes 20 vuotta! Japanin Sapporossa
päästöt tippuivat viidessä vuodessa kymmenesosaan nastoista luopumisen aikana. Norjassa menty 10 vuodessa noin kolmasosaan.
Eli Saksassa hiukkaspäästöjen vähentyminen ollut tavattoman hidasta, lähes nollavauhtista verrattuna Ruotsin, Japanin ja Norjan "nastarajoitusalueisiin" :
(https://i.ibb.co/N1phc9j/Sapporo.png) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: jt - 17.01.19 - klo:23:34
Kitka vs nasta markkinaosuus on nykästermein "fifti-sixty", joten keskimäärin joka toinen noista "hidastelijoista" ajeli nastoilla. Ehkäpä Ruotsin merkittävästi Suomea pienemmät onnettomuusluvut liittyvät osittain myös kuskien asenteeseen ja tilanteen mukaan turvalliseen nopeuteen vs nopeuden maksimointiin kelistä riippumatta?
Ruotsissa näin kuusi autoa metsähallituksen puolella ja kaksi näistä oli katollaan. Siis Götene-Tukholma välillä. Joten näistä kolmella oli KITKAT alla sinun tilastomatematiikalla!
Suomessa en nähnyt yhtään. Tämä siis empiirinen tutkimus ja keli oli Ruotsissa haastavampi. Jos minulla olisi ollut samat renkaat alla, kuin nyt niin marssinopeus olisi helposti ollut 20km/h enemmän. Nyt mentiin renkaiden ehdoilla, mutta silloinkin 11 vuotta vanhoilla nastarenkailla ei tarvinnut olla tientukkona kovin montaa kertaa. Ja Ruotsissako parempi ajokulttuuri vrt Suomeen. Kyllä ne on kummasti lähentyneet ;D ;D ;D.
Ei haittaa vaikka nyt raapii neljällä renkaalla nastat. Kyllä on vain ilo ajella!
Karppa, me kaikki tiedämme että olet loistava kuski. Keskimääräistä nastakuskia ehkä 20% nopeampi ja kukaan ei ohita sinua.
Tästä huolimatta Ruotsissa.tapahtuu huomattavasti.Suomea vähemmän onnettomuuksia ajosuoritetta kohden. Näin myös Norjassa, jossa vielä jokin aika sitten tilanne oli päin vastoin. Tähän on monia syitä. Ajokulttuuriassa Suomi ja Ruotsi ovat lähentyneet. Suomessa toimii nykyään vetoketjut..
2009 uunotettiin virkamiehet ja 2011alkoi uuden sukupolven noin 200 piikkiset jyrsijät yleistyä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia
Tie kuluvat nyt nopeasti isommilla nastamäärillä. Ero on yhtä suuri kuin VTIn tutkimuksessa venäläisen hakkapeliitta 8 ja vanhan sukupolven nastarenkaiden välillä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.19 - klo:07:09
Ruotsissa näin kuusi autoa metsähallituksen puolella ja kaksi näistä oli katollaan. Siis Götene-Tukholma välillä. Joten näistä kolmella oli KITKAT alla sinun tilastomatematiikalla!
Nytkö sitten voit väittää tälläistä ilman kaipaamaasi ”FAKTAA”?
Uuden sukupolven nastat pilaavat ilmaa ja jyrsivät tietä 20...40 prosenttia entisiä enemmän.
Huomioiden Sapporon tulokset, nykytason nastarenkaiden kielto vähentäisi paikallispäästöjä jopa 1/12 osaan. Vanhan sukupolven nastarenkailla mentiin kymmenesosaan.
Rengasteollisuus vedätti yliajotestissä 10-0 viranomaisia. Tästä hölmöilystä johtuva hengityselinsairauksien ja teiden lisääntyneet hoitokustannukset maksetaan velalla. Siis lapsemme maksavat. Minä ite sukupolvi ei tätä hölmöilyä maksa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.19 - klo:21:04
Nyt on sitten ajettu Suomessa sekä Ruotsissa vajaa 900km 11 vuotta vanhoilla Nokian hakkapeliitta 5 nastarenkailla missä nastat tallella. Pintaa toisessa parissa yli 6mm ja toisissa 8mm. Näillä hengenvaarallisilla renkailla uhmasin fysiikanlakeja läpi Ruotsin hirveän lumihelvin, jossa tuli vettä, räntää, lunta ja taas vettä.
Hienoa. Nyt huomasit itse, että sinulla ei ollut vaikeuksia vaikka alla oli täysin ikäloput paskat renkaat. Toivottavasti opit tästä, että niillä renkailla ei ole niin hirveän suurta merkitystä, että niiden paremmuudesta tai huonommuudesta tarvitsisi toitottaa isoin kirjaimin kaiken aikaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.01.19 - klo:21:04
Ja sen kyllä huomasi, että Ruotsalaiset ajaa enemmän kitkoilla, koska olivat vain tien tukkona. Minä, raskaskalusto ja kahteen käteen mahtuva määrä ajoi vasemman puoleista kaistaa ohi. Lumi ilmeisesti pelotti ja ei ajoin keliin sopivalla vauhdilla minkä sovitin myös alla olevin renkaiden mukaan.
Eli Ruotsissa oli siis täysin sama tilanne kuin Suomessa, kaikki jäivät jalkoihisi ja sinä mennä laskettelit kaikista ohi. Siis aivan kuten Suomessa. Ero rengastyyppien määrän suhteessa ei näy mitenkään, kun kerran molemmissa maissa kaikki tupeksivat samalla lailla edessäsi.
Eilen se sitten kävi, kun viidettä kertaa tälle talvea ajoin pohjoiseen kohtalaisen hankalassa kelissä - noin 23:00 kulmilla pölähti hirvi Rantsilan kohdalla keulan eteen. Ottamatta kantaa ropisiko renkaat vai ei niin onneksi oli kohtalaisen tuoreat paistopäivältään. On muuten ihan jumalattoman kokoinen elukka valkoisilla baseball-sukilla!
Siinä ei paljon olisi jälkikäteen tarvitse ihmetellä, että onko ilmanlaatu Japanissa tai Norjassa on selkeästi parantunut. Ihan normaalia matkavauhtia rajoitusten mukaan menty ja sekä ohittelin, että olin ohitettavana eikä tilanne onneksi tehnyt pahemmin tiukkaa. Muutama ässä päästeli tuossa kelissä aika reippaasti ohi.
Taisin jo toista viikkoa sitten jakaa kotimaiset tutkimukset Valtioneuvoston ja HSY:n toimesta ja suosittelen edelleen vilkaisemaan ne kuin pistelemään screenshotteja ilmanlaatutrendeistä muualta. Noista näkee otsallaankin ettei tiepöly ole kovin isossa roolissa pienhiukkasissa ja toisena ei ne nastat yksinään aiheuta tiepölyäkään.
Otetaanpa suorat lainaukset HSYn raportista.
Pääkaupunkiseudulla kevätpölykausi ajoittuu yleensä maalis-toukokuuhun, mutta hiukkaspitoisuudet kohoavat usein selvästi myös syksyisin nastarengaskauden alettua
Suomessa nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteen kulumaa ja hiekoitusmateriaaleja pidetään merkittävimpinä lähteinä talven aikana tieympäristöön kertyville hiukkasille. Pääkaupunkiseudulla Nasta-tutkimusohjelmassa vuosina 2011 " 2013 tehty tutkimus osoitti, että kevätkaudella päällysteen kiviaineksistaperäisin olevat kulumatuotteet olivat suurin yksittäinen lähde, jonka osuus kevätkauden näytteissä oli 40 - 50 prosenttia. Pölyn muodostumisprosesseja koskevientutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaidenaiheuttama päällysteen kuluma. Tutkimuskohteessa käytettiin tarkastellulla talvikaudella talvihiekoitusta ja suolausta.
Toki nastat eivät ole ainoa tiepölyn lähde. Se on erittäin merkittävä. Hölmölässä ummistaan silmät todellisuudelta ja otetaan taikaseinästä lisää rahaa turhaan pääkaupunkiseudulla nastarenkaiden aiheuttamien teiden kulumisen ja terveyslulujen kustannuksiin.
On kyllä taas sellainen kahdeksantoistakesäisen uho päällä kuinka kovia rattimiehiä sitä ollaan. Useimmilta tuo häviää viimeistään kaksvitosena. Kaikilta ei koskaan.
Itsellä on nyt ekaa talvea koskaan kitkat alla ja en ole kohdannut ongelmia, mutta minun ei tarvitsekaan olla teiden nopein kuljettaja. Liikenne ei ole kilpailu.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.01.19 - klo:10:08
Otetaanpa suorat lainaukset HSYn raportista.
Pääkaupunkiseudulla kevätpölykausi ajoittuu yleensä maalis-toukokuuhun, mutta hiukkaspitoisuudet kohoavat usein selvästi myös syksyisin nastarengaskauden alettua
Suomessa nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteen kulumaa ja hiekoitusmateriaaleja pidetään merkittävimpinä lähteinä talven aikana tieympäristöön kertyville hiukkasille. Pääkaupunkiseudulla Nasta-tutkimusohjelmassa vuosina 2011 " 2013 tehty tutkimus osoitti, että kevätkaudella päällysteen kiviaineksistaperäisin olevat kulumatuotteet olivat suurin yksittäinen lähde, jonka osuus kevätkauden näytteissä oli 40 - 50 prosenttia. Pölyn muodostumisprosesseja koskevientutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaidenaiheuttama päällysteen kuluma. Tutkimuskohteessa käytettiin tarkastellulla talvikaudella talvihiekoitusta ja suolausta.
Toki nastat eivät ole ainoa tiepölyn lähde. Se on erittäin merkittävä. Hölmölässä ummistaan silmät todellisuudelta ja otetaan taikaseinästä lisää rahaa turhaan pääkaupunkiseudulla nastarenkaiden aiheuttamien teiden kulumisen ja terveyslulujen kustannuksiin.
Noniin, hyvä kun joku tuon vilkaisi. Paljon muutakin hyvää dataa sieltä löytyy. Ja kun tuosta saa jonkun yleisen kuvan mitä nastoista aiheutuu ja siihen päälle Valtioneuvoksen lappu, josta saa taas hyvän kuvan paljonko mitäkin kampetta siinä kaupungin ilmassa on => aika rajua vedellä johtopäätöksiä, että nastarenkaat on se isoin syntipukki ilmanlaadun ongelmiin kaupungeissa.
No ei muuta kuin nastarenkaat banniin ja katsotaan 5 vuoden päästä että miten meni ja jatkot sen mukaan. Mutta kuka tekee päätöksen? :o
Lainaus käyttäjältä: V60 - 18.01.19 - klo:12:00
No ei muuta kuin nastarenkaat banniin ja katsotaan 5 vuoden päästä että miten meni ja jatkot sen mukaan. Mutta kuka tekee päätöksen? :o
Norjan malli Helsingille, Vantaalle ja Espoolle olisi järkevä. Eli ei täyskieltoa, mutta nastarenkaiden aiheuttamat kulut minimoitaisiin riittävälle tasolle.
Mutta valitettavasti tuskin mitään päätöksiä aikaan saadaan :
https://media2.riemurasia.net/albumit/mmedia/a1/q04/yfkt/381002/2170142133.jpg
Minä en ole missään foorumilla tai muutenkaan kehunut olevani loistava kuski, vaikka vakuutusyhtiö näin saattaakin väittää. En myöskään edes keskimääräistä parempi kuski. Se on ihan sinun lanseeraama juttu! Olen vain kertonut liikenteestä mitä itse näen siellä ja kumonnut täällä olevaa mutua!
Tuosta teiden kulumisesta voit jataa toisessa topic:ssa!
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.01.19 - klo:07:44
Karppa, me kaikki tiedämme että olet loistava kuski. Keskimääräistä nastakuskia ehkä 20% nopeampi ja kukaan ei ohita sinua.
Tästä huolimatta Ruotsissa.tapahtuu huomattavasti.Suomea vähemmän onnettomuuksia ajosuoritetta kohden. Näin myös Norjassa, jossa vielä jokin aika sitten tilanne oli päin vastoin. Tähän on monia syitä. Ajokulttuuriassa Suomi ja Ruotsi ovat lähentyneet. Suomessa toimii nykyään vetoketjut..
Oliko sinulla jotain annettavaa taaskaan? Toki voin ne kaivaa kojelautakameran kortilta, jos lupaat katsoa koko videon. Siinä on sinulle sitten faktaa sen lisäksi mitä olen nähnyt liikenteessä!
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 18.01.19 - klo:07:46
Nytkö sitten voit väittää tälläistä ilman kaipaamaasi ”FAKTAA”?
Missä olen todennut, etten selviäisi tai pärjäisi liikenteessä? En myöskään huvikseni ajele huonoilla renkailla. Nyt ne vain sattui olemaan auton alla ja aikataulu antoi periksi vasta Suomessa vaihtaa kunnon NASTArenkaat alle. Opinko mitään uutta mitä en jo tiedä. No en oppinut!
Ja ei kaikki eivät jääneet jalkoihin. Kyllä siellä oli minuakin nopeampi (todennäköisesti paremmilla renkailla), mutta kukaan ei ajanut edes rajoitusten mukaan. Oma mielipiteeni perusteella en vastaavaa köröttelyä ole nähnyt Suomen motareilla!
Lainaus käyttäjältä: tet - 18.01.19 - klo:08:25
Hienoa. Nyt huomasit itse, että sinulla ei ollut vaikeuksia vaikka alla oli täysin ikäloput paskat renkaat. Toivottavasti opit tästä, että niillä renkailla ei ole niin hirveän suurta merkitystä, että niiden paremmuudesta tai huonommuudesta tarvitsisi toitottaa isoin kirjaimin kaiken aikaa.
Eli Ruotsissa oli siis täysin sama tilanne kuin Suomessa, kaikki jäivät jalkoihisi ja sinä mennä laskettelit kaikista ohi. Siis aivan kuten Suomessa. Ero rengastyyppien määrän suhteessa ei näy mitenkään, kun kerran molemmissa maissa kaikki tupeksivat samalla lailla edessäsi.
Rengastestit optimoitu suosimaan nastarenkaita : https://yle.fi/uutiset/3-8806710 (https://yle.fi/uutiset/3-8806710)
Kuluttajia ja virkamiehiä uunotetaan testeillä. Häviäjinä yhteiskunta (eli me) ja kuluttajat (eli me). Rengasteollisuus käärii tästä testien optimoinnista mittavat ylimääräiset voitot.
Lopputulemana tiet ja renkaat kuluvat meillä ennätystahtia. Karkea tie pyöristää nastat, syö renkaita ja meluaa. Osaamme kyllä valittaa suomalaisen asfaltin karkeudesta ja melusta. Muistellaan ensi keväänä huolellisemmin, mistä tämä renkaita kuluttava karkeus johtuu. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karkeat-tiet-syovat-renkaita-pida-aina-paremmat-kumit-takana/6477568 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karkeat-tiet-syovat-renkaita-pida-aina-paremmat-kumit-takana/6477568)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.19 - klo:17:20
Oliko sinulla jotain annettavaa taaskaan? Toki voin ne kaivaa kojelautakameran kortilta, jos lupaat katsoa koko videon. Siinä on sinulle sitten faktaa sen lisäksi mitä olen nähnyt liikenteessä!
Jos nyt nopeasti palautetaan mieliin tuo muutaman sivun takainen, missä kommentoin että ne kolme kolaria oli tilastollisesti laskettuna kaikki nastarenkailla.
Tähän aloit huutelemaan ”FAKTAA”
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.19 - klo:20:31
Ja sulla on tästä faktaa?
Vai onko olleet kännissä ajavia kitkakuskeja?
Nyt sitten itse esität samaa laskukaavaa käyttäen että Ruotsissa puolet katollaan olevissa autoissa oli kitkat alla.
Melko tekopyhää sanoisin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.01.19 - klo:19:24
...
Kuluttajia ja virkamiehiä uunotetaan testeillä. Häviäjinä yhteiskunta (eli me) ja kuluttajat (eli me). Rengasteollisuus käärii tästä testien optimoinnista mittavat ylimääräiset voitot.
...
Millä laskuyhtälöllä rengasteollisuus käärii nastarenkaista 'mittavat
ylimääräiset voitot'?
Kitka- ja nastasetit samoissa hinnoissa.. onko nastarenkaiden valmistus huomattavasti kitkoja halvempaa? Luulisi, että nastoituksesta
tulisi rengasteollisuudelle pikemminkin lisäkuluja.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.01.19 - klo:19:24
Karkea tie pyöristää nastat, syö renkaita ja meluaa. Osaamme kyllä valittaa suomalaisen asfaltin karkeudesta ja melusta.
Jotkut osaa valittaa ihan kaikesta muustakin.. tiet on Suomessa keskimäärin varsin hyvässä kunnossa.
En o ihan varma ylimääräisistä, mutta myyntimäärillähän ne tuohet toki kääritään, onko se vaikea yhtälö just tässä kohtaa. Ja ehkä toimiva rengas ilman nastoja saattaa olla kalliimpi valmistaa kuin toimiva rengas niillä nastoilla, nehän pelastaa kaiken ja vähän lisääkin, siis myös pazkan renkaan.
Muuten kyllä harvinaisen pazkan täyteinen keskustelukokonaisuus tämä.
Enkä ole ihan varma siitä teiden keskimäärin hyväkuntoisuudestakaan. No se on suhteellinen käsite, niin toki moni muukin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.01.19 - klo:19:24
Rengastestit optimoitu suosimaan nastarenkaita : https://yle.fi/uutiset/3-8806710 (https://yle.fi/uutiset/3-8806710)
Kuluttajia ja virkamiehiä uunotetaan testeillä. Häviäjinä yhteiskunta (eli me) ja kuluttajat (eli me). Rengasteollisuus käärii tästä testien optimoinnista mittavat ylimääräiset voitot.
Lopputulemana tiet ja renkaat kuluvat meillä ennätystahtia. Karkea tie pyöristää nastat, syö renkaita ja meluaa. Osaamme kyllä valittaa suomalaisen asfaltin karkeudesta ja melusta. Muistellaan ensi keväänä huolellisemmin, mistä tämä renkaita kuluttava karkeus johtuu. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karkeat-tiet-syovat-renkaita-pida-aina-paremmat-kumit-takana/6477568 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karkeat-tiet-syovat-renkaita-pida-aina-paremmat-kumit-takana/6477568)
Voit jatkaa tuota kulumisjargonia sille kuuluvassa topic:ssa:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=41419.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=41419.0)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 18.01.19 - klo:20:00
Jos nyt nopeasti palautetaan mieliin tuo muutaman sivun takainen, missä kommentoin että ne kolme kolaria oli tilastollisesti laskettuna kaikki nastarenkailla.
Tähän aloit huutelemaan ”FAKTAA”
Nyt sitten itse esität samaa laskukaavaa käyttäen että Ruotsissa puolet katollaan olevissa autoissa oli kitkat alla.
Melko tekopyhää sanoisin.
Olen todella paha ihminen, kun vajosin sinun tasolle. Yritän välttää sitä jatkossa!
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 18.01.19 - klo:20:47
Jotkut osaa valittaa ihan kaikesta muustakin.. tiet on Suomessa keskimäärin varsin hyvässä kunnossa.
Tässä ollaan asian ytimessä. Kannattaa käydä ajelemassa maailmalla, niin voi avautua silmät!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.19 - klo:21:41
Olen todella paha ihminen, kun vajosin sinun tasolle. Yritän välttää sitä jatkossa!
Hienoa.
Normaalisti olet kyllä ihan omalla tasollasi. Jatka valitsemallasi linjalla.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 18.01.19 - klo:20:47
Millä laskuyhtälöllä rengasteollisuus käärii nastarenkaista 'mittavat ylimääräiset voitot'?
Kitka- ja nastasetit samoissa hinnoissa.. onko nastarenkaiden valmistus huomattavasti kitkoja halvempaa? Luulisi, että nastoituksesta
tulisi rengasteollisuudelle pikemminkin lisäkuluja.
Jotkut osaa valittaa ihan kaikesta muustakin.. tiet on Suomessa keskimäärin varsin hyvässä kunnossa.
Sillä yhtälöllä, että karkeaksi tehdyt ja ajetut tiet kuluttavat rengasta nopeammin. Renkaiden kulutuksen noustessa myynti nousee.
Mielestäni myös Suomessa tiet hyvässä kunnossa. Teiden paikkaamiseen käytetään täällä julmetusti rahaa. Mielestäni se on hyvä. Toki parempi olisi jos täasä voitaisiin säästää ja osa näistä rahoista voitaisiin ohjata päivähoitoon, puolustukseen... tai jopa ottaa vähemmän velkaa.
Oulun yläpuolella renkaiden ja tien kulutus pientä.
Eteläsuomessa talvirenkaat kuluvat pohjoista nopeammin. Täällä isot liilennemäärät ja paljas karheaksi rouhittu asfaltti suuren osaa talvea. Isoimmat rengas- ja tiesäästöt saataisiin keskittämällä toimet uudellemaalle.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.19 - klo:07:09
Ruotsissa näin kuusi autoa metsähallituksen puolella ja kaksi näistä oli katollaan. Siis Götene-Tukholma välillä. Joten näistä kolmella oli KITKAT alla sinun tilastomatematiikalla!
Tuo oli kyllä ihan karpan itsensä väite/matematiikkaa. Noin 50%-50% jaottelulla 3 (nastaa)-3 (kitkaa) on todennäköisin jakauma, mutta myös 6-0 ja 0-6 ovat myös mahdollisia, tosin sangen epätodennäköisiä (ja tietenkin kaikki siltä väliltä). Molemmat sekä kitka- että nastakuskit kolaroivat, ei renkaat voi estää kuskin virheitä tai yllättäviä tilanteita (esim. epäonninen ohitus joka johtaa nokkakolariin). Karppa taisi myös tuolla reissulla havainnoida erään ruotsalaisen erikoisuuden - keskikaistaiset tiet (ainakin Tanskaan ajaessa niitä on). Keskikaistaisella maantiellä riski joutua nokkakolariin on huomattavan paljon matalampi, keskikaista estää tehokkaasti esim. 4:tiellä monesti näkyvät todelliset riskiohitukset. 1+2 kaistaisella tiellä ajellaan kiltisti jonossa kunnes ohituskaista taas avautuu.
Lainaus käyttäjältä: jt - 19.01.19 - klo:01:24
Tuo oli kyllä ihan karpan itsensä väite/matematiikkaa. Noin 50%-50% jaottelulla 3 (nastaa)-3 (kitkaa) on todennäköisin jakauma, mutta myös 6-0 ja 0-6 ovat myös mahdollisia, tosin sangen epätodennäköisiä (ja tietenkin kaikki siltä väliltä). Molemmat sekä kitka- että nastakuskit kolaroivat, ei renkaat voi estää kuskin virheitä tai yllättäviä tilanteita (esim. epäonninen ohitus joka johtaa nokkakolariin). Karppa taisi myös tuolla reissulla havainnoida erään ruotsalaisen erikoisuuden - keskikaistaiset tiet (ainakin Tanskaan ajaessa niitä on). Keskikaistaisella maantiellä riski joutua nokkakolariin on huomattavan paljon matalampi, keskikaista estää tehokkaasti esim. 4:tiellä monesti näkyvät todelliset riskiohitukset. 1+2 kaistaisella tiellä ajellaan kiltisti jonossa kunnes ohituskaista taas avautuu.
Ruotsalainen tuttu kirosi nuo keskikaistat ja samoin minä! Toivottavasti ne ei lisäännyt ja ohituskaistatkin saisi Suomessa rullata kokonaan pois!
SE ot:sta!
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.01.19 - klo:23:06
Sillä yhtälöllä, että karkeaksi tehdyt ja ajetut tiet kuluttavat rengasta nopeammin. Renkaiden kulutuksen noustessa myynti nousee.
Mielestäni myös Suomessa tiet hyvässä kunnossa. Teiden paikkaamiseen käytetään täällä julmetusti rahaa. Mielestäni se on hyvä. Toki parempi olisi jos täasä voitaisiin säästää ja osa näistä rahoista voitaisiin ohjata päivähoitoon, puolustukseen... tai jopa ottaa vähemmän velkaa.
Päinvastoin.. Suomessa
pieniä tiemäärärahoja käytetään varsin tehokkaasti.
Esim. Vähempien nastarenkaiden Ruotsissa panostukset ovat suhteessa huomattavasti suuremmat.
joitain juttuja..
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/693365-kuljetusala-nihkeana-suomi-leikkaa-teiden-kunnostusrahoja-samaan-aikaan-ruotsi-lyo (https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/693365-kuljetusala-nihkeana-suomi-leikkaa-teiden-kunnostusrahoja-samaan-aikaan-ruotsi-lyo)
ja
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/ruotsi-satsaa-teihin-tuplaten-suomea-enemm%C3%A4n-1.74901 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/ruotsi-satsaa-teihin-tuplaten-suomea-enemm%C3%A4n-1.74901)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.01.19 - klo:23:06
Oulun yläpuolella renkaiden ja tien kulutus pientä.
Eteläsuomessa talvirenkaat kuluvat pohjoista nopeammin. Täällä isot liilennemäärät ja paljas karheaksi rouhittu asfaltti suuren osaa talvea. Isoimmat rengas- ja tiesäästöt saataisiin keskittämällä toimet uudellemaalle.
Keskittäminen alueelle, jossa asuu vain 1/3- osa Suomen väestöstä, ei ole mahdollista. Valtion rahoilla hoidetaan luonnollisesti koko valtion tarpeet perusväylien osalta ja näistä rahoista päättää eduskunta. Jakautuuko tienhoito ja määrärahat nyt oikeudenmukaisesti?.. en tiedä, enkä pikagooglauksella löytänyt tilastoa.
Kuntien oma katuverkosto on sitten kuntien omalla vastuulla.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.01.19 - klo:11:33
Keskittäminen alueelle, jossa asuu vain 1/3- osa Suomen väestöstä, ei ole mahdollista. Valtion rahoilla hoidetaan luonnollisesti koko valtion tarpeet perusväylien osalta ja näistä rahoista päättää eduskunta. Jakautuuko tienhoito ja määrärahat nyt oikeudenmukaisesti?.. en tiedä, enkä pikagooglauksella löytänyt tilastoa.
Kuntien oma katuverkosto on sitten kuntien omalla vastuulla.
Samaa mieltä nokivasaran kanssa. Jos teiden turhan tiheä uusinta-asfaltointi väli alkaa kyllästyttämään, niin kyllä se helpoin "fixata" vaikka rajoittamalla niiden nastojen käyttöä kun alkaa siirtämään väkeä ja tehtaita..
Nokivasara, tarkoitin tuolla toimien keskittämisellä kitkarenkaiden osuuden nostamista. Eli Oslon malli uudellemaalle, ehkö myös Turkuun. Muualla Suomessa toimet ei tarpeen. Hyöty muualla Suomessa kitkarenkaiden osuuden kasvatuksesta pieni.
Uudellamaalla kitkarengasouuden kasvattamisesta saatavat terveydenhoidon ja teiden hoidon säästöt voisi ohjata muualle, jopa teiden entistä parempaan ylläpitoon muualla Suomessa..
Teiden kunnon alueelliset erot ovat aika suuria, erityisesti kuntarajoissa jos pysytään, niitä ohjaa aika rajusti alueen tiemestari, ja kotiin hän tietysti vedättää tämän näkeetäälläainakin ihan selkeästi, eikä ilmiö ole uusi muissakaan asioissa.
Toki kitkojen suhteellisen määrän kasvattamisen hyödyt olisivat etel'isessä suomessa suurimmat, mutta ihan oulua myöten ei varmisti merkityksettömät lähellekkään, kyllä täällä on jopa kolminroisia teitä paljaalla asfaltilla koko talven, lisäksi syksyin keväin ajetaan muitakin teitä lumettomaan aikaan, ei kukaan vaihda renkaita edellisenä pvänä oikean talven alettua,eikä seuraavan pvänä talven loputtua.
Milelstäni kitkojen käytössä ollaan maantieteellisesti suomessa aika tasaveikkasessa asemassa kaiken kaikkiaaan, etelässä suuremmat liikennemäärät joka tuo oman haasteen, pohjoisempana vähemmän, mutta siellä talvea pitempi aika.
Kysessä on niin suuret rahasäästöt ym. hyödyt,autoilijoitakin,vaikka kaikki eivät sitä vielä ja heti tajuakkaan, että pienillä teoilla saataisiin suurta aikaan. joku pvä tämä tulee eteen, mitä pikimmin sen parempi.
Oulussa(kin) on moottoritie ja suuremmat valtaväylät lähes talven ympäri sulana (ainoastaan lumimyrskyt saavat tielle lumipeitteen, muuten tienhoito ja liikenne hoitavat pinnan paljaaksi), joten sielläkin hyötyä olisi kitkojen suuremmasta osuudesta. Uusi pinta menee pilalle parissa vuodessa. Samoin Tampere, viime keväänä ilma oli oikein harmaa Tre:ltä etelään moottoritiellä kun siellä sinnikkäästi jyrsittiin täysin paljasta ja kuivaa asfalttia nastoilla.
Btw, tässä keskustelussa on välillä argumentoitu että ei Suomen "erikoisolosuhteita" voi verrata esim. Ruotsiin kun väkikeskittymät ovat etelämpänä kuin Suomessa, ilmeisesti siksi Ruotsissa "pärjää" kitkoilla. Vilkaiskaapa vaikkapa nyt Tukholman 10vrk sääennustetta: https://ilmatieteenlaitos.fi/saa/ruotsi/tukholma?forecast=daily. Kyllä tuo aika talvista keliä pukkaa juuri nyt ja samaa on ollut aikaisemminkin. Silti liikenne on 50% kitkaosuudesta huolimatta turvallisempaa, ehkäpä syitä pitää siis hakea jostain muualta kuin renkaista.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.01.19 - klo:21:41
Voit jatkaa tuota kulumisjargonia sille kuuluvassa topic:ssa:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=41419.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=41419.0)
Miksi päällysteiden kulumiskeskustelu yleensä on pitänyt erottaa talvirenkaiden valintakeskustelusta? Se kuuluu tähän ketjuun olennaisesti, ollen yksi suurimpia syitä miksi useamman pitäisi kokeilla nastattomia talvirenkaita.
Lainaus käyttäjältä: tet - 20.01.19 - klo:08:30
Miksi päällysteiden kulumiskeskustelu yleensä on pitänyt erottaa talvirenkaiden valintakeskustelusta? Se kuuluu tähän ketjuun olennaisesti, ollen yksi suurimpia syitä miksi useamman pitäisi kokeilla nastattomia talvirenkaita.
Koska jo topic:n otsikko on:
Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Ei keskustelua teiden kunnosta ja niiden ylläpidosta!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.01.19 - klo:08:36
Koska jo topic:n otsikko on:
Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Ei keskustelua teiden kunnosta ja niiden ylläpidosta!
Kun kerran ketjun otsikossa mainitaan kolme erilaista talvirengastyyppiä, on selvää että topiciin kuuluu keskustelu näiden välisistä hyvistä ja huonoista puolista. Silloin teiden kuluminen kuuluu aiheeseen. Samalla tavalla sinäkin tunnut trollaavan kaikkia talvirengaskeskusteluja, foorumista ja topicin nimestä riippumatta.
Lainaus käyttäjältä: tet - 20.01.19 - klo:08:44
Kun kerran ketjun otsikossa mainitaan kolme erilaista talvirengastyyppiä, on selvää että topiciin kuuluu keskustelu näiden välisistä hyvistä ja huonoista puolista. Silloin teiden kuluminen kuuluu aiheeseen. Samalla tavalla sinäkin tunnut trollaavan kaikkia talvirengaskeskusteluja, foorumista ja topicin nimestä riippumatta.
Väärin! Valitettavasti topic:n ei mahtunut tekstiä, että keskustelua Suomessa. Samoin kun otit muut foorumit mukaan, niin siellä pysytään aiheessa ja loppu laitetaan muihin topic:n! Tässä tapauksessa jeesustelu ilmansaasteista, hiukkasista ja teiden kulumisesta. Tämä topic on perustettu nimenomaan keskustelua talviRENKAISTA ja teiden kulumisesta sekä niiden määrärahoista voi keskustella toisessa topic:ssa!
Ja jos tekstini häiritsee, niin voit jättää lukematta. Elämä on täynnä valintoja ja maailma täynnä joojoo-miehiä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 20.01.19 - klo:00:03
Oulussa(kin) on moottoritie ja suuremmat valtaväylät lähes talven ympäri sulana (ainoastaan lumimyrskyt saavat tielle lumipeitteen, muuten tienhoito ja liikenne hoitavat pinnan paljaaksi), joten sielläkin hyötyä olisi kitkojen suuremmasta osuudesta. Uusi pinta menee pilalle parissa vuodessa. Samoin Tampere, viime keväänä ilma oli oikein harmaa Tre:ltä etelään moottoritiellä kun siellä sinnikkäästi jyrsittiin täysin paljasta ja kuivaa asfalttia nastoilla.
Btw, tässä keskustelussa on välillä argumentoitu että ei Suomen "erikoisolosuhteita" voi verrata esim. Ruotsiin kun väkikeskittymät ovat etelämpänä kuin Suomessa, ilmeisesti siksi Ruotsissa "pärjää" kitkoilla. Vilkaiskaapa vaikkapa nyt Tukholman 10vrk sääennustetta: https://ilmatieteenlaitos.fi/saa/ruotsi/tukholma?forecast=daily. Kyllä tuo aika talvista keliä pukkaa juuri nyt ja samaa on ollut aikaisemminkin. Silti liikenne on 50% kitkaosuudesta huolimatta turvallisempaa, ehkäpä syitä pitää siis hakea jostain muualta kuin renkaista.
Puhut asiaa. Jokunen vuosi sitten Kempeleen ja Oulun välinen 4-tie jouduttiin uusiin kahden vuoden päästä pinnoituksesta, koko talven oli paljaana ja nastojen osuus seudulla varmaan 90% luokkaa. Samoin on käynyt nyt täällä 100km etelämpänä vaikka liikenne määrät paljon pienemmät, 27tietä on urapaikattu pitkät pätkät kolme vuotta päälystämisestä.
Turvalinen ja joustava liikenne on nykyvälineillä ennen kaikkea psykologiaa, siihen ei teiden hajoittajia tarvita.
Kyllä tämä topicci on valitettavasti mennyt aivan väärälle polulle. Sota nastojen ja kitkojen välillä on aiheuttanut sen, että keskustelu on vääntynyt vihervassaripopulistiseen suuntaan, jossa haetaan mitä tahansa vikaa nastarenkaista.
Jos ilmasto ja viherarvot mietityttää, niin silloin yksityisautoilu kannattaa kokonaan lopettaa. Renkaiden valinta ei ilmastoa tai lapsiemme tulevaisuutta tuhoa.
Täällä selitellään kuinka on pärjätty kitkarenkailla Kehä ykkösellä parikymmentä kilometriä, ja valitetaan kuinka ilmasto pääsee happanemaan nastarenkailla, vaikka tämä kitkarenkailija olisi hyvin voinut mennä saman matkan bussilla. Ei olisi tie eikä ilmasto kulunut.
Järjen käyttö on sallittua ja jokaisella on omat arvonsa. Itselläni oma ja lapsieni turvallisuus on ensimmäinen asia. Vasta sen jälkeen tulee muut kuten ilmasto- ja viherarvot, sekä raha.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.01.19 - klo:10:00
Itselläni oma ja lapsieni turvallisuus on ensimmäinen asia. Vasta sen jälkeen tulee muut kuten ilmasto- ja viherarvot, sekä raha.
Tästä olemme samaa mieltä unohtamatta parempaa puoliskoa!
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.01.19 - klo:10:00
Jos ilmasto ja viherarvot mietityttää, niin silloin yksityisautoilu kannattaa kokonaan lopettaa.
Täällä selitellään kuinka on pärjätty kitkarenkailla Kehä ykkösellä parikymmentä kilometriä, ja valitetaan kuinka ilmasto pääsee happanemaan nastarenkailla, vaikka tämä kitkarenkailija olisi hyvin voinut mennä saman matkan bussilla. Ei olisi tie eikä ilmasto kulunut.
Järjen käyttö on sallittua ja jokaisella on omat arvonsa. Itselläni oma ja lapsieni turvallisuus on ensimmäinen asia. Vasta sen jälkeen tulee muut kuten ilmasto- ja viherarvot, sekä raha.
Järjen käyttö olis kirjoituksissakin suotavaa. Nuo kirjoituksesi on kyllä niin älyvapaata ettei aikoihin, mutta nastakäyttäjä kun olet niin ei mikään yllätys kuitenkaan. Ilmastosta,teiden kulumisesta, mielyttävämmästä autoilusta ym,ym. ovat kiinnostuneet muutkin vihervassarit.
Toivottavasti tuollaiset tumpelot lopettaakin yksityisautoilun, ainakin talvella...sun kaltaisten liikkujien vaikka kyseessä olisi työmatkaautoilu, lopputulema on markan voitolla aiheutetaan kahden markan kulut ja pilatut tiet.
;D ai että ;D
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.01.19 - klo:10:00Renkaiden valinta ei ilmastoa tai lapsiemme tulevaisuutta tuhoa.
Juu ei. Valtion kassa on pohjaton ja lainaa voi aina ottaa lisää eikä takaisinmaksusta tarvitse murehtia, eli koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ei tarvitse leikata määrärahoja ikinä milloinkaan, ainakaan sen vuoksi että saataisiin kasvava tieverkoston korjausvelka edes pysäytettyä.
p.s. "Mutta ajatelkaa lapsia!" -kortti käytetty. Natsikortin esiinvetämistä odotellessa..
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.01.19 - klo:11:13
Juu ei. Valtion kassa on pohjaton ja lainaa voi aina ottaa lisää eikä takaisinmaksusta tarvitse murehtia, eli koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ei tarvitse leikata määrärahoja ikinä milloinkaan, ainakaan sen vuoksi että saataisiin kasvava tieverkoston korjausvelka edes pysäytettyä.
p.s. "Mutta ajatelkaa lapsia!" -kortti käytetty. Natsikortin esiinvetämistä odotellessa..
Noin 3-4 Miljardia ollaan laitettu lainaa "partalapsiin". Tuolla rahalla olisi tiet olleet kunnossa! Päästiin taas vihervassareihin ja taikaseinään sekä rahaan mitä jaettiin kysymättä kansalta mitään...
Olen vihervassareista yhtä kaukana kuin kuu maasta.
Tuo että jokainen käyttää sellaisia renkaita kuin parhaakseen näkee ei valitettavasti kansalaisten narsistiset piirteet huomioiden päästä kovinkaan merkittäviin edistyksiin, joten kannattaa ottaa mallia muista valtioista. Saksassa on mailman parhaat tiet, siellä jos mentäis esittään että nastat käyttöön talutettas varmaan navetan taka kyseinen hemmo. Ei ihme että siellä nauretaan lähinnä suomen liikenne kulttuurille, lisäksi saksa on suosituin paikka liikenneturismiin, sinne kannattaa mennä nastapellejen ihmetteleen kuinka homma saadaan toimiin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.01.19 - klo:08:36
Koska jo topic:n otsikko on:
Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Ei keskustelua teiden kunnosta ja niiden ylläpidosta!
Tähän keskusteluun kuuluu ihan olennaisesti eri rengastyyppien hyvät ja huonot puolet. 10..25 kertainen asfaltin kulutusnopeus on yksi nastan "ominaisuus" josta taas seuraa että tiet ovat ruvella. Ei se ikävä asia katoa mihinkään silmiä sulkemalla. Sekin voi olla mielenkiintoinen alajänne tässä väännössä mikä tekee eri nastojen välille niin suuria eroja tässä "ominaisuudessa".
Sen sijaan millä metodeilla niitä teitä uusitaan, käytetäänkö sitä sun tätä tekniikkaa, se menee ihan sujuvasti tuohon toiseen topikkiin.
Juurikin näin. jos ruotsissa käytetään tieden korjaamiseen enemmän rahaa ja huonomalla hyötysuhteella kuin suomessa, on sitä syytä etsittävä kolmannesta tekijästä, ja sehän on hyvin mahdollista. Mutta tosiaan sinne saksaan katsoon edistyksellistä liikennettä, niin nastoillahan sinne ette tietenkään pääse, rajalla käännytetään tien jyrsijät takaisin, ei saksassa kenekkään rahat riittäis sellaisen tieinfraa uusiin tuollaisin välein kuin suomessa.
Saksalaiset osaa vaatia tienhoidoltaankin vähän muuta kuin täällä suomessa ryssäläiseen tapaan hälläväli meninkiä ja vastuuttomuutta. Se heijastuu kyllä niin moneen muuhunkin asiaan tuo ero.
Lainaus käyttäjältä: jt - 20.01.19 - klo:12:15
Tähän keskusteluun kuuluu ihan olennaisesti eri rengastyyppien hyvät ja huonot puolet.
Voit perustaa itsellesi sopivan topic:n, jos tämä ei miellytä! Tämä on perustettu keskustelulle eri talvirengastyypeistä Suomessa ei maailmaa halaavalle jeesustelulle!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.01.19 - klo:08:36
Koska jo topic:n otsikko on:
Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat
Ei keskustelua teiden kunnosta ja niiden ylläpidosta!
Rengastesteissä jopa mitataan teiden kuluttavuutta ja se on ominaisuus siinä missä renkaan kesto, ja jarrrutuspito. Nastarenkaiden raju teiden kulutus on renkaiden ominaisuus ja se ja sen suorat vaikutukset sopivat 100% säikeen otsikkon sisältöön.
Jos asia ei mielytä perusta Karppa taasen uusi aihe ja perusta samalla säie uusista nopeusennätyksistäsi nastarenkailla ja edessäsi hidastelevista idiooteista. Voimme siellä keskustella miten taitava ohittelusi parantaa turvallisuuta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.01.19 - klo:10:00
Jos ilmasto ja viherarvot mietityttää, niin silloin yksityisautoilu kannattaa kokonaan lopettaa. Renkaiden valinta ei ilmastoa tai lapsiemme tulevaisuutta tuhoa.
Täällä selitellään kuinka on pärjätty kitkarenkailla Kehä ykkösellä parikymmentä kilometriä, ja valitetaan kuinka ilmasto pääsee happanemaan nastarenkailla, vaikka tämä kitkarenkailija olisi hyvin voinut mennä saman matkan bussilla. Ei olisi tie eikä ilmasto kulunut.
Harvon näkee tämmöistä ajattelua, jossa on on/noff asento. Tämän on/off aivon mukaan yksityisautoilija ei saa lainkaan miettiä miten minimoida autoilun turhat
haitalliset vaikutukset ympäristöön ja teiden kuntoon.
Onneksi suuri osa ihmisistä miettii nokkaansa pidemmälle. Minä ite joukkoa varten tarvitaan ohjausta Norjan malliin. Vankat ennakkoluulot ja kyvyttömyys ajatella omaa nokkaansa pidemmälle vaatii rahalla ravistelua.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 20.01.19 - klo:18:57
Harvon näkee tämmöistä ajattelua, jossa on on/noff asento. Tämän on/off aivon mukaan yksityisautoilija ei saa lainkaan miettiä miten minimoida autoilun turhat
haitalliset vaikutukset ympäristöön ja teiden kuntoon.
Onneksi suuri osa ihmisistä miettii nokkaansa pidemmälle. Minä ite joukkoa varten tarvitaan ohjausta Norjan malliin. Vankat ennakkoluulot ja kyvyttömyys ajatella omaa nokkaansa pidemmälle vaatii rahalla ravistelua.
Niin, siksi sinunkin kannattaa hyväksyä se, että toiset ajavat kitkoilla ja toiset nastoilla. Jotkut kun ajavat sen Kehä ykkösen lisäksi myös muualla.
Ja kuten jos sanoin: Järjen käyttö on sallittua ja jokaisella on omat arvonsa. Itselläni oma ja perheeni turvallisuus on ensimmäinen asia. Vasta sen jälkeen tulee muut kuten ilmasto- ja viherarvot, sekä raha.
Hidalgo. Mulla ajosta tulee reilu kolmasosa napapiirin yläpuolella. Tuosta suuri osa talvisin Karikasniemen seudulla Norjassa. Tästä huolimatta en näe että turvallisuus heikkenee kitkarenkailla. Tätä tukee myös tilastot: Suomessa vain 6% liukkaan kelin onnettomuustapauksissa auton alla on Nordic -kitkat.
Ajan sen verran kuivaa asfalttia kehä1 llä, että nastarenkaista on paras terä ja hyöty pois jo yhdessä syksyssä. Tämän jälkeen jäljellä lähinnä haitat ja blaseboefekti turvallisuudesta pyöristyneiden nastojen rapinoiden myötä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 20.01.19 - klo:19:45
Mulla ajosta tulee reilu kolmasosa napapiirin yläpuolella. Tuosta suuri osa talvisin Karikasniemen seudulla Norjassa.
Tarkoitit varmaankin Karigasniemeä. Mutta sittenhän sulla on ihan oikeat renkaat lappiin. Tuolla kun on enimmäkseen tiet lumen peitossa, toisin kuin pk-seudulla, jossa tiet ovat ennemmin jäässä kuin lumessa. Lumella pärjää kitkoilla oikein hyvin.
Mutta ymmärrä nyt, ettei sinun valintasi ole välttämättä se ainoa oikea kaikille.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 20.01.19 - klo:18:44
Rengastesteissä jopa mitataan teiden kuluttavuutta ja se on ominaisuus siinä missä renkaan kesto, ja jarrrutuspito. Nastarenkaiden raju teiden kulutus on renkaiden ominaisuus ja se ja sen suorat vaikutukset sopivat 100% säikeen otsikkon sisältöön.
Jos asia ei mielytä perusta Karppa taasen uusi aihe ja perusta samalla säie uusista nopeusennätyksistäsi nastarenkailla ja edessäsi hidastelevista idiooteista. Voimme siellä keskustella miten taitava ohittelusi parantaa turvallisuuta.
Meinaatko että sinun hehkuttaminen kitkoista outback:n alla ja nastojen haukkuminen fiestan alla antaa yhtään parempaa osviittaa?
Ja jos sinua ei topic miellytä voit vaihtaa sitä. Valitettavasti tämän forumin moderoinnintaso on mitä on!
Mitä minun ajamiseen tulee, niin se taitaa vain sinua närästää, kun nastat vain maksimoi hauskuuden tehokkaalla nelivetoisella autolla TALVELLA!
Juurikin Karigasniemeä. Mulla on oikeat renkaat erityisesti kehä 1 olosuhteisiin. Jos ajaisin pelkästään Karigasniemellä voisin käyttää myös nastoja. Pohjois Lapissa nastat pysyvät pyöristymättä liukkaiksi muutaman talven, Kehä1:llä korkeintaan yhden talven.
Näissä etelän olosuhteissa nastarenkaan perustelu turvallisuudella on sulaa hulluutta. Rengastestit ajetaan terävillä nastoilla sileällä jäällä. Todellisuus : pyöristyneet nastat karkealla tiellä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.01.19 - klo:20:04
...kun nastat vain maksimoi hauskuuden tehokkaalla nelivetoisella autolla TALVELLA!
,,läs nyt, juuri pääsin kokeilemaan kaverin nelikkoa kitkoilla ja sehän olikin paljon hauskempaa kun luisto ei tunnu loppuvan ollenkaan kuten näillä nastapyörillä.
Harkitsen vakavasti kitkapyörien hankkimista leikittelyä varten. ;)
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 20.01.19 - klo:20:10
,,läs nyt, juuri pääsin kokeilemaan kaverin nelikkoa kitkoilla ja sehän olikin paljon hauskempaa kun luisto ei tunnu loppuvan ollenkaan kuten näillä nastapyörillä.
Harkitsen vakavasti kitkapyörien hankkimista leikittelyä varten. ;)
Mä mietin tämän talven jälkeen, kun tarkastan onko nastat pysyneet ;D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 20.01.19 - klo:20:07
Mulla on oikeat renkaat erityisesti kehä 1 olosuhteisiin.
Hienoa, että koet sen noin. Sinulle kun selvästikin tärkeintä on raha ja ilmasto, mutta toisille se voi olla turvallisuus.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.01.19 - klo:20:17
Hienoa, että koet sen noin. Sinulle kun selvästikin tärkeintä on raha ja ilmasto, mutta toisille se voi olla turvallisuus.
Ei vain turvallisuus ja ajomukavuus ilman nastojen rapinaa. Kaupanpäällisenä pienemmät ympäristövaikutukset ja pienemmät kulut yhteiskunnalle. Plussaa myös, että joku astmalapsi voi paremmin.
Pyöristyneiden nastojen rapina luo vain harhakuvan turvallisuudesta. Mulla ei ole valitettavasti varaa ostaa joka syksyn jäljeen rengastestejä vastaavaa teräväreunaisilla nastoilla varustettua rengassatsia kuivalla asfaltilla pyöristyneiden nastojen tilalle.
Kitkarenkaat eivät heikennä turvallisuutta. Tätä tukee myös tilastot. Vain 6% liukkaan kelin onnettomuuksista nordic -kitkat alla.
Elän vaarallisesti: Ajan talvisin kitkoilla pääkaupunkiseudulla ja ajan kesäisin moottoripyörällä. Valtavaa riskinottoa liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 20.01.19 - klo:20:44
Elän vaarallisesti: Ajan talvisin kitkoilla pääkaupunkiseudulla ja ajan kesäisin moottoripyörällä. Valtavaa riskinottoa liikenteessä.
Eihän sitä kukaan täällä ole vastustanut, joten ihan vapaasti.
Näin teen myös itse välillä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 20.01.19 - klo:20:25
Ei vain turvallisuus ja ajomukavuus ilman nastojen rapinaa. Kaupanpäällisenä pienemmät ympäristövaikutukset ja pienemmät kulut yhteiskunnalle. Plussaa myös, että joku astmalapsi voi paremmin.
Pyöristyneiden nastojen rapina luo vain harhakuvan turvallisuudesta. Mulla ei ole valitettavasti varaa ostaa joka syksyn jäljeen rengastestejä vastaavaa teräväreunaisilla nastoilla varustettua rengassatsia kuivalla asfaltilla pyöristyneiden nastojen tilalle.
Kitkarenkaat eivät heikennä turvallisuutta. Tätä tukee myös tilastot. Vain 6% liukkaan kelin onnettomuuksista nordic -kitkat alla.
;D ;D Eipä ne nastarenkaat nyt niin meteliä pidä. Miten kulunut ja reunoistaan pyöristynyt kitkarengas? Vai eikö ne kulu lainkaan?
Kitkarenkaat ei varmaan heikennä turvallisuutta uudemmissa autoissa kokkeneilla kuljettajilla, varsinkaan jos kaikki ajaisivat kitkoilla.
Tilastoilla saadaan aina näyttämään tilasto siltä miltä halutaan, tuo sinun tilasto on harhaa.Autoja on paljon, samoin eri rengasvalintoja, silloin ei voi laskea jonkun merkin hyvyyttä kolareissa koska lähtökohtaa ei ole monessako ei kolaroineessa autossa on moiset...
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 20.01.19 - klo:20:53
Tilastoilla saadaan aina näyttämään tilasto siltä miltä halutaan, tuo sinun tilasto on harhaa.
Tarkoittaako tämä, että kitkarenkailla voi ajaa selvinpäinkin?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.01.19 - klo:19:18
Ja kuten jos sanoin: Järjen käyttö on sallittua ja jokaisella on omat arvonsa. Itselläni oma ja perheeni turvallisuus on ensimmäinen asia. Vasta sen jälkeen tulee muut kuten ilmasto- ja viherarvot, sekä raha.
Jos etsii kelistä riippumatta maksimaallista turvallisuutta talvirenkailla, ja jos turvallisuuden mittana käytetään vaikkapa jarrutusmatkaa, ei ole yhtä rengastyyppiä joka sen tarjoaa. Kaikki rengastyypit ovat joltain osin ominaisuuksiensa kompromisseja. Nasta on sileällä jäällä leudossa kelissä keskimäärin pitävin, lumella taasen keskimäärin häviää nordickitkoille. Kunnon pakkasella jäällä kitka voi olla pitävämpi. Paljaalla asfaltilla nasta on keskimäärin heikoin. Märällä hävitään nordic-kitkojen kanssa KE-kitkoille.
Miten käy karkealla jäällä suomalaisella karkealla tienpinnalla jota liikenne on vielä kuluttanut, siihen emme saa vastausta rengastesteistä, koska kyseinen testi on kohtuu mahdoton vakioidusti tehdä. Subjektiivisia mielipiteitä asiaan löytyy yli 130 sivua ja lisää näyttää tulevan ;). Lienee tullut ihan käytännön kokeilujen (Lue:kitkan markkinaosuus) kautta tullut todistetuksi että sekä nasta- että kitkarenkailla molemmilla pystytään ajamaan turvallisesti. (ja päinvastoin myös)
Turvallisuuden lisäksi on turvallisuuden tunne. Nastojen rapina voi tuottaa
tunnetta turvallisuudesta ja onhan siinä tietenkin se että kun pito loppuu alkaa äänekäs kahina - jonkun mielestä tuokin voi olla omaan ajeluun turvallisuustekijä, nyt tiedän että nastan pito loppui. Turvallisuuteen voi ajatella kuuluvan myös turvan ilmansaasteita vastaan, tuskinpa kukaan haluaa pölyn aiheuttamia terveysoireita vaikkapa jälkikasvulleen.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 20.01.19 - klo:20:53
Tilastoilla saadaan aina näyttämään tilasto siltä miltä halutaan, tuo sinun tilasto on harhaa..
Kyse ei ole minun tilastostostani vaan onnettomuustutkijalautakuntien tutkimusten tulos koko 2000 luvulta. Tämä käsittää lähes 600 tutkittua liukkaan kelin onnettomuutta. Onnettomuustutkinnan perusteella 79% liukkaan kelin onnettomuuksista alla nastarenkaat ja 6% Nordic kitkat.
----
Mainittakoon että talviajan onnettomuudet ovat laskeneet paljon viime vuosina. Nykyään on noin kaksinkertainen riski kuolla tukehtumalla kuin liukkaalla kelillä. Riski tukehtua on noin 5 kertainen kuin kuolla hyväkuntoisilla renkailla liukkaalla kelillä.
Pääkaupunkseudulla nastarenkaiden käyttö turvallisuuteen vedoten on hätävarjelun liioittelua. Kuoleman riski hyväkuntoisilla renkailla ja nykyaikaisella autolla on lähellä nollaa.
Jos pelottaa noin, että pitää hätävarjelun vuoksi käyttää nastarenkaita, niin suosittelen kiinteän ruuan käyttämisen lopettamista itseltä ja koko perheeltä. Nimittäin riski tukehtua on suurempi kuin kuolla liukkaalla kelillä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 20.01.19 - klo:22:15
Jos etsii kelistä riippumatta maksimaallista turvallisuutta talvirenkailla, ja jos turvallisuuden mittana käytetään vaikkapa jarrutusmatkaa, ei ole yhtä rengastyyppiä joka sen tarjoaa. Kaikki rengastyypit ovat joltain osin ominaisuuksiensa kompromisseja. Nasta on sileällä jäällä leudossa kelissä keskimäärin pitävin, lumella taasen keskimäärin häviää nordickitkoille. Kunnon pakkasella jäällä kitka voi olla pitävämpi. Paljaalla asfaltilla nasta on keskimäärin heikoin. Märällä hävitään nordic-kitkojen kanssa KE-kitkoille.
Pitääkö tämä käydä viikon välein uudestaan läpi? Mm. tälläkin palstalla läpikäytyjen testien perusteella nastarengas on talvikeleillä keskimäärin pidoltaan paras. Suurin ero kun jarrutuksessa tulee liukkaalla jäällä. Tällöin jo 50kmh nopeudessa tulee jarrutuksessa eroa kymmeniä metrejä kitkarenkaisiin.
Mutta onhan tämä hauskaa, kun osa täällä ei voi millään hyväksyä sitä, että osa haluaa ajaa nastarenkailla, koska niiden pito on yksinkertaisesti talviolosuhteissa monin kerroin parempi kuin kitkarenkailla.
Kitkat ovat hiljaisemmat ja aiheuttavat vähemmän katupölyä, mutta eivät vaan ole liukkaalla samalla tasolla nastarenkaiden kanssa.
Hidalgo, mistä sitten johtuu että 79% liukkaan kelin onnettomuuksien aiheuttajista vuosina 2000-2015 oli nastarenkaat alla?
Luulisi että jos nastarenkaat ylivoimaiset näkyisi se tilastoissa. Ei näy.
---
Jos kovasti mietityttää liukkan kelin turvallisuus, niin kannattaa siirtyä mahdollisuuksien mukaan julkisiin. Esim. pitkillä matkoilla autojuna hakkaa auton 10-0 turvallisuudessa. Jos ajattelee perheen turvallisuutta jättää suosiolla auton kotiin tai ajaa auton junaan.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 20.01.19 - klo:23:20
... mistä sitten johtuu että 79% liukkaan kelin onnettomuuksien aiheuttajista vuosina 2000-2015 oli nastarenkaat alla?
...
Johtuu siitä, että kitkarenkaiden osuus talvirenkaista Suomessa on ko. ajankohtana ollut vain hieman yli 10%.
Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kitkarenkaiden
suhteellinen osuus on siis ollut huomattavan suuri verrattuna nastarenkaisiin.
(lähde: VTT:n tutkimus 2014.. joka tottakait on nastarengasfirmojen sponsoroima joidenkin mielestä)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 20.01.19 - klo:22:28
Kyse ei ole minun tilastostostani vaan onnettomuustutkijalautakuntien tutkimusten tulos koko 2000 luvulta. Tämä käsittää lähes 600 tutkittua liukkaan kelin onnettomuutta. Onnettomuustutkinnan perusteella 79% liukkaan kelin onnettomuuksista alla nastarenkaat ja 6% Nordic kitkat.
----
Mainittakoon että talviajan onnettomuudet ovat laskeneet paljon viime vuosina. Nykyään on noin kaksinkertainen riski kuolla tukehtumalla kuin liukkaalla kelillä. Riski tukehtua on noin 5 kertainen kuin kuolla hyväkuntoisilla renkailla liukkaalla kelillä.
Pääkaupunkseudulla nastarenkaiden käyttö turvallisuuteen vedoten on hätävarjelun liioittelua. Kuoleman riski hyväkuntoisilla renkailla ja nykyaikaisella autolla on lähellä nollaa.
Jos pelottaa noin, että pitää hätävarjelun vuoksi käyttää nastarenkaita, niin suosittelen kiinteän ruuan käyttämisen lopettamista itseltä ja koko perheeltä. Nimittäin riski tukehtua on suurempi kuin kuolla liukkaalla kelillä.
Okei, vai saivarteluun meni. Sinä taida sokeasti luottaa myös noihin galluppeihin ja tilastoihin mitä hallitus julkaisee?
Varmaan suurempi % nastarenkailla ajavia kolarissa, mahdoitko ymmärtää että valtaosa myös ajaa nastarenkaat alla?
Pääkaupunkiseudulla myös liikennevakuutus autossa lienee turhaa sun mielestäsi?
Hyvät renkaat ja talvella nimenomaan on ajomukavuuden takia ja äkkitilanteiden esim lapsi tulee eteen pihasta tms, renkaat ei pelasta jos 80km/h joku vastaantulija tulee syliin, edes kitkat ei siinä kohtaa yhtään paranna tilannetta.
Keskimääräistä suurempi tarve joillain suuttua jos kitkarengas ei muiden mielestä ole paras ratkaisu.
Ja joo ajettu on sekä kitkoilla että nastoilla talvella,on ajettu isolla autolla ja pienellä autolla,yhdistelmälläkin. Kilsoja kertynyt 80 luvulta ja niitä vuosittain 30-60tkm omaan autoon ja joskus firman autoon sitten lisää.
Kummasti uutiset lähes poikkeuksetta näyttää kuvaa pääkaupunkiseudulta joka vuosi uutisissa kun alkaa luikkaat ja siellä kehällä kolisee, onkohan niillä nastat alla turhaan vai syöty väärää ruokaa?
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 21.01.19 - klo:00:35
Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kitkarenkaiden suhteellinen osuus on siis ollut huomattavan suuri verrattuna nastarenkaisiin.
(lähde: VTT:n tutkimus 2014.. joka tottakait on nastarengasfirmojen sponsoroima joidenkin mielestä)
Tuossa VTT:n tutkimuksessa verrattiin talviajan kolareita vuosina 1997-2012. Niistä poimittiin 958 kpl kuolonkolareita, joiten syy saattoi olla keli. Kun katsotaan koko aineistoa - siis niitä 958 kolaria - ei löydetä yliedustusta niin kitka- kuin nastarenkaissakaan. Onnettomuudet menevät käyttöosuuden mukaan. Mutta tilastoja voi penkoa aina mieleisikseen. Sieltä poimittiin sitten paljaalla jäällä tapahtuneet onnettomuudet. Niitä oli: kitkat 13 ja nastat 17 kpl. Tässä osajoukossa saatiin kitkojen osuus yliedustettua. Mutta osajoukku oli hyvin pieni. Vain 30 koko aineiston 958:sta. Jos otantaa laajennettiin muulle jäiselle pinnalle, muuttui suhde 5 kitkoille ja 47 nastoille. Siis nastat puolestaan yliedustettuina.
Pointti on, että jos katsotaann kaikkia talviajan kuolonkolaria,
ei kitkat ole yliedustettuina. Jos aletaan pilkkoa pienempiin osuuksiin, alkaa otannan lukumäärä laskea niin harvaksi, että tulee suuria heittoja. Niistä on sitten hyvä poimia agendaansa tukevia tutkimuksia. Tämänkin VTT:n tutkimuksen rahoitti Nokian renkaat.
Ylen MOT perkaisi tutkimusta "Nasta juttu"-jaksossaan. Siinä Aalto yliopiston tutkija hyvin selittää miten haluttu lopputulos saatiin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 20.01.19 - klo:22:28
Mainittakoon että talviajan onnettomuudet ovat laskeneet paljon viime vuosina. Nykyään on noin kaksinkertainen riski kuolla tukehtumalla kuin liukkaalla kelillä. Riski tukehtua on noin 5 kertainen kuin kuolla hyväkuntoisilla renkailla liukkaalla kelillä.
Pääkaupunkseudulla nastarenkaiden käyttö turvallisuuteen vedoten on hätävarjelun liioittelua. Kuoleman riski hyväkuntoisilla renkailla ja nykyaikaisella autolla on lähellä nollaa.
Jos pelottaa noin, että pitää hätävarjelun vuoksi käyttää nastarenkaita, niin suosittelen kiinteän ruuan käyttämisen lopettamista itseltä ja koko perheeltä. Nimittäin riski tukehtua on suurempi kuin kuolla liukkaalla kelillä.
Lopetat hengittämisen, niin loppuu hyperventilointi ja nämä naurettavat vertaukset! Sinulla ei ole yhtään tapausta mitä pystyt tieteellisesti Suomessa todistamaan, että nimenomaan nastarenkaiden pöly tai hiukkaset olisivat aiheuttaneet ihmiselle kuoleman! Päin vastoin hyvät ja laadukkaat nastarenkaat taas ovat pelastaneet ihmishenkiä.
Ja kuten todettua pääkaupunkiseudullakin on paikkoja missä aamulla lähtiessä on hyvä olla ne nastat vaikka sinä olisitkin eri mieltä!
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 21.01.19 - klo:06:47
Tämänkin VTT:n tutkimuksen rahoitti Nokian renkaat.
Epäiletkö VTT:n puolueettomuutta?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:07:10
Epäiletkö VTT:n puolueettomuutta?
Sen laulua laulat, kenen leipää syöt.
Aineisto on OK, mutta kyllä sitä on tarkoitushakuisesti tulkittu. Keskitytään vain kitkoilla menetettyyn 13 henkeen 958:sta. Miksi ne 945 mentettyä henkeä ovat vähempiarvoisia?
En usko tupakkatehtaan tilaamaan syöpätutkimukseen enkä rengasvalmistajan tilaamaan onnettomuustutkimukseen. Tuo Nokian renkaiden VTT:llä teettämä "tutkimus" on monelta suunnalta todettu jo tarkoituksenhakuiseksi.
Sensijaan uskon onnettomuustutkimuslautakuntien raportteihin. Lautakunnilla ei ole mitää agendaa rengastyyppien osalta. Noista lautakuntien raporteista suoraan tehty yhteenveto ilman tutkimuksia osoittaa että nastarenkaiden osuus vuosien 2000-2015 onmettomuuksissa on 79%. Kitkarenkaat eivät ole yliedustettuina, jopa päinvastoin.
Raskasliikenne on ajanut pisimpään kitkoilla, painoa autoissa vielä mikä parantaa pitoa. Pisimpään noihin tehty niitä renkaita. Näkee risteyksissä, ylämäissä mm Sarkolan ahde joka vuosi kun on jumissa. Myös on uutisoitu kun pysää pikkutiellä mikä on jäinen ja kalteva niin liukuu auto ojaan.
Osa nyt haluaa ajaa kitkoilla, osa nastoilla. Miksi se oma valinta on ainoa oikea eikä muiden mieltymykset ole hyväksyttäviä?
Joskus noista oli kova kirjoitus, joku tutkimus että juurikin täällä kun on eri renkaita talvella kitkakin on ok kun nastat rouhii jäistä pintaa niin silloin kitkatkin toimii paremmin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:08:08
Sensijaan uskon onnettomuustutkimuslautakuntien raportteihin. Lautakunnilla ei ole mitää agendaa rengastyyppien osalta. Noista lautakuntien raporteista suoraan tehty yhteenveto ilman tutkimuksia osoittaa että nastarenkaiden osuus vuosien 2000-2015 onmettomuuksissa on 79%. Kitkarenkaat eivät ole yliedustettuina, jopa päinvastoin.
Saako tuosta onnettomuustutkintalautakuntien datasta seulottua infoa eri dimensioilla? Suuri osa onnettomuuksista johtuu sairauskohtauksista, itsemurhista, kaahaamisesta ym, jotka tapahtuisivat, vaikka mitkä renkaat olisivat alla.
Kiinnostaisi tietää, pystyvätkö he erittelemään nimenomaan renkaista johtuvat onnettomuudet erikseen? Täytyy varmaan surffailla ja katsoa.
Lainaa
Kummasti uutiset lähes poikkeuksetta näyttää kuvaa pääkaupunkiseudulta joka vuosi uutisissa kun alkaa luikkaat ja siellä kehällä kolisee, onkohan niillä nastat alla turhaan vai syöty väärää ruokaa?
Ei ole renkaista kiinni, vaan siitä ettei osa kuljettajista opi (vieläkään, joka vuosi sama homma), että ajotyyli on syytä sovittaa kelin mukaiseksi.
Väitän, että suurin osa näistä kolistelijosita on kuskeja, jotka ajavat kesätyylillä vuoden ympäri ja yllättyvät kun auto käyttäytyykin eri tavalla. Hups. Pahassa kelissä kostautuu taidottomuus.
Mitä sitä turvaväliä turhaan pitämään, ennakointi on luusereille, jne, mulla on kiireempi kun sulla. Näitä riittää, mikä tuntuu uskomattomalta, talvi on kuitenkin joka vuosi. Minusta näiden kuskien olisi parempi siirtyä julkisen liikenteen käyttäjiksi, ainakin talviaikaan. Säästyy reilusti hyviltä kuskeilta kallista aikaa, kun ei tarvitse jonottaa ja hidastella näiden törppöjen aiheuttamien kolarien vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 21.01.19 - klo:08:49
Kiinnostaisi tietää, pystyvätkö he erittelemään nimenomaan renkaista johtuvat onnettomuudet erikseen? Täytyy varmaan surffailla ja katsoa.
Lautakuntien työ on tarkkaa. Sieltä näkyy kaikki detaljiit. Tuosta yhteenvedosta on poistettu jo itsetuhoisuudet ja sairaskojtaukset. 79% onnettomuuksista ajetaan siis nastarenkailla.
Yllättävän suuri osa talviajan onnettomuuksista ajetaan kesärenkailla! Kesärenkaat ovat yliedustettuina onnettomuuksissa.
Tässä pohdittavaa niille, jotka katsovat teräväreunaisilla tehdastuoreilla nastoilla tehtyjä rengastestien tuloksia.
Kuluneita talvirenkaita testattiin laajasti VTI:n toimesta Ruotsissa 2015. Monipuoli-
siin lumi- ja jääpitotesteihin valikoitui 27 uutta ja 50 kulunutta talvirengassarjaa,
jotka seulottiin rengashotelleista edustamaan eri rengastyyppejä ja laatutasoja. Kulu-
neet rengassarjat olivat urasyvyydeltään 5"7 mm huonoimman renkaan osalta.
Urasyvyydeltään paremmat renkaat asennettiin testissä taka-akselille.
Kuluneita nastarenkaita valikoitui VTI:n testattavaksi 18 rengassarjaa. Eturenkaiden
urasyvyys oli keskimäärin 6,2 mm ja takarenkaiden 7,4 mm. Ehjien nastojen osuus
oli eturenkaissa keskimäärin 80 prosenttia ja takarenkaissa useimmiten 100 prosent-
tia. Nastaulkonema oli eturenkaissa keskimäärin 1,1 mm ja takarenkaissa 0,8 mm.
Nastarenkaat olivat keskimäärin 6,5 vuoden ikäisiä valmistusvuodesta lukien.
Nastarenkaat erottuivat edukseen liukkaalla jääpinnalla, jossa uusilla pohjoismaisilla
kitkarenkailla jarrutusmatka oli keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin uusilla nas-
tarenkailla. Sen sijaan lumipitovertailussa pohjoismaiset kitkarenkaat olivat uutena
hieman nastarenkaita parempia. Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetut kitkaren-
kaat jäivät molemmissa testeissä odotetusti viimeiseksi.
Rengastyyppien väliset erot muuttuivat VTI:n testissä merkittävästi kulumisen
myötä. Kuluneilla nastarenkailla jarrutusmatka jäisellä pinnalla kasvoi 38 prosenttia
uusiin nastarenkaisiin verrattuna ja kaventui noin 8 prosenttiin kuluneisiin kitkaren-
kaisiin nähden. Nastarenkaat näyttäisivät menettävän kuluessaan suorituskykyään
suhteellisesti eniten, mikä voi tulla monille autoilijoille vastaan yllätyksenä.
Juurikin se kuljettaja vaikuttaa eniten, yksi pelastus joissain tilanteissa nykyajan tekniikka autoissa, vaikka olisi mikä rengastus.
Nykyään jos nastoihin luottaa kuten pässi sarviinsa saattaa yllättyä.
Noi tilastot ja vertailut on epätasapainossa kolaritilastoissa kun on eri autot kyseessä, eri paikkakunnat ja ajokm suuria eroja.
Kyllä liikenteessä on paljon 6-7 vuotta vanhoja renkaita. Vastahan Suomessa tehtii tutkimus rengashotellien renkaista. Lapissa ei juuri käytetä hotelleja ja siellä ajetaan vieläkin vanhemmilla renkailla. Edes 10 vuotias rengas ei ole ihme.
Nastarenkaiden ominaisuudet romahtavat etuvetoisessa jo 3 tuhannen kohdalla. Asian vaikutusta voi minimoida seuraavalla tavalla:
Rengastutkija: Kierrätä nastat edestä taakse jopa 3 000 kilometrin välein | Yle Uutiset | yle.fi
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:12:56
Kyllä liikenteessä on paljon 6-7 vuotta vanhoja renkaita. Vastahan Suomessa tehtii tutkimus rengashotellien renkaista.
Mun naapurilla on vm. 2005 Golf ja siinä on yhä ensimäiset nastarenkaat. Ikää nyt 13-14 vuotta. Naapuri kuitenkin ajaa ihan normaalisti noin 20 tkm/v.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.01.19 - klo:12:43
Eihän nyt kukaan aja 6-7 vuotiailla nastarenkailla, eikä edes kesäkumeilla.
Itse asiassa niitä lienee aika paljonkin liikenteessä. Rengasta ei taideta vaihtaa iän perusteella vaan nastojen määrän ja kulutuspinnan syvyyden perusteella. Monella autolla ajetaan hyvin vähän, ja talvella tällöin vain aivan kaikista välttämättömimmät menot ja renkaat saavat kelvata kun ovat päällisin puolin hyvässä kunnossa.
Ja omakohtaisesti, viime talvi meni 2002 paistetuilla nastarenkailla, ei mitään probleemaa talviajossa. Nyt on alla "tuoreet" fillarit, 4811 paistetut laatukitkat Goodride Snowmaster 6-7mm pinnalla ja hyvin kulkee. Ensihuollossa viikolla 48/18 huoltoneuvoja sanoi "Autossa on alla yli 6 vuotta vanhat renkaat" johon vastasin että kyllä ne ovat 7-vuotiaat. Mukava nähdä että ottavat tarkistuskohteetkin tosissaan. Nämä kitkat ovat itse asiassa niin hyvät, että mitä talvisemmaksi keli on mennyt, sitä nopeammaksi maitopurkkimoottorinen kiitäjäni on muuttunut muihin autoihin verrattuna.
Näillä nykyautoilla ajaminen talvella on kyllä helppoa ja yhtä juhlaa wanhoihin verrattuna. Joskus tuli pari talvea ajettua Oldsmobile Custom Cruiser STW vm.1984 kaasari-bensa-V8:lla ja "jenkkikitkoilla" eli joku Cooperin rengas mikä näytti lähinnä kesärenkaalta mutta kyljessä oli teksti M+S. Silläkin pysyttiin tiellä mutta jäisellä mutkatiellä ajonopeus oli kyllä hyvinkin rauhallinen.
En siis ole uskollinen millekään rengastyypille tai merkille. Mutta ilman nastojen rapinaa on ihan kiva suhailla.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 21.01.19 - klo:08:49
Saako tuosta onnettomuustutkintalautakuntien datasta seulottua infoa eri dimensioilla? Suuri osa onnettomuuksista johtuu sairauskohtauksista, itsemurhista, kaahaamisesta ym, jotka tapahtuisivat, vaikka mitkä renkaat olisivat alla.
Kiinnostaisi tietää, pystyvätkö he erittelemään nimenomaan renkaista johtuvat onnettomuudet erikseen? Täytyy varmaan surffailla ja katsoa.
Otsikon sivusta tämäkin, mutta jatkoa samaan jorinaan:
"Turhien kuolemien tilastoa":
Vuonna 2015 - "aiheuttajina" henkilö- ja pakettiautot: yhteensä 180 onnettomuutta, 202 kuolonuhria. Tutkijoina Suomessa olevat 20 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaa.
Sairaat, itsetuhoiset ja piittaamattomat 110 onnettomuutta. "Tavanomaiset" syyt 70 onnettomuutta. Ja näistä tavanomaisista eriteltyinä: havaintovirhe 24,
ajoneuvon hallintavirhe 17,nukahtaminen 11, virhetulkinta 3,
ajo tilannetta ennakoimatta 3, virheellinen arviointi kulkumahdollisuuksista 2, ajo vaarasta välittämättä 1, eläinonnettomuus 1, kuorman irtoaminen tai siirtyminen 1, ei havainnoitu muuta liikennettä 1, välitön riski epäselvä 6.
Tuosta voi sitten lähteä erittelemään "syyllisiksi" nasta- tai kitkarenkaita, vaikka mitä ilmeisimmin onnettomuuksien ja kuolonkolarien "suursyylliset" löytyvät aivan muista tekijöistä kuin kinastelluista rengasrakenteista. ::)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.01.19 - klo:11:13
Eikö se nyt ole yksinkertaisin tapa verrata rengasta ja sen turvallisuutta: Rengas jonka JARRUTUSMATKA on lyhyin.
Sivuttaissuuntavakaus, käyttäytyminen ääritilanteissa ja monet muut ominaisuudet ovat ilmeisesti täysin merkityksettömiä, eli miksi edes rengastehtaat valmistavat pyöreitä renkaita? Tekisivät neliskanttisia niin olisi paljon enemmän kitkapintaa jarrutuksille.
ps. KE-kitkoilla lyhin JARRUTUSMATKA
kuivalla ja märällä asfaltilla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:11:16
Tässä pohdittavaa niille, jotka katsovat teräväreunaisilla tehdastuoreilla nastoilla tehtyjä rengastestien tuloksia.
Kuluneita talvirenkaita testattiin laajasti VTI:n toimesta Ruotsissa 2015.
Rengastyyppien väliset erot muuttuivat VTI:n testissä merkittävästi kulumisen
myötä. Kuluneilla nastarenkailla jarrutusmatka jäisellä pinnalla kasvoi 38 prosenttia
uusiin nastarenkaisiin verrattuna ja kaventui noin 8 prosenttiin kuluneisiin kitkaren-
kaisiin nähden. Nastarenkaat näyttäisivät menettävän kuluessaan suorituskykyään
suhteellisesti eniten, mikä voi tulla monille autoilijoille vastaan yllätyksenä.
Tämä on aivan mahdollista, sillä useimmiten nastat kulunevat paljailla pinnoilla ajettaessa juurikin reunoiltaan, mikä puree jäähän parhaiten. :o
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:11:16
Tässä pohdittavaa niille, jotka katsovat teräväreunaisilla tehdastuoreilla nastoilla tehtyjä rengastestien tuloksia.
Kuluneita talvirenkaita testattiin laajasti VTI:n toimesta Ruotsissa 2015. Monipuoli-
siin lumi- ja jääpitotesteihin valikoitui 27 uutta ja 50 kulunutta talvirengassarjaa,
jotka seulottiin rengashotelleista edustamaan eri rengastyyppejä ja laatutasoja. Kulu-
neet rengassarjat olivat urasyvyydeltään 5"7 mm huonoimman renkaan osalta.
Urasyvyydeltään paremmat renkaat asennettiin testissä taka-akselille.
Kuluneita nastarenkaita valikoitui VTI:n testattavaksi 18 rengassarjaa. Eturenkaiden
urasyvyys oli keskimäärin 6,2 mm ja takarenkaiden 7,4 mm. Ehjien nastojen osuus
oli eturenkaissa keskimäärin 80 prosenttia ja takarenkaissa useimmiten 100 prosent-
tia. Nastaulkonema oli eturenkaissa keskimäärin 1,1 mm ja takarenkaissa 0,8 mm.
Nastarenkaat olivat keskimäärin 6,5 vuoden ikäisiä valmistusvuodesta lukien.
Nastarenkaat erottuivat edukseen liukkaalla jääpinnalla, jossa uusilla pohjoismaisilla
kitkarenkailla jarrutusmatka oli keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin uusilla nas-
tarenkailla. Sen sijaan lumipitovertailussa pohjoismaiset kitkarenkaat olivat uutena
hieman nastarenkaita parempia. Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetut kitkaren-
kaat jäivät molemmissa testeissä odotetusti viimeiseksi.
Rengastyyppien väliset erot muuttuivat VTI:n testissä merkittävästi kulumisen
myötä. Kuluneilla nastarenkailla jarrutusmatka jäisellä pinnalla kasvoi 38 prosenttia
uusiin nastarenkaisiin verrattuna ja kaventui noin 8 prosenttiin kuluneisiin kitkaren-
kaisiin nähden. Nastarenkaat näyttäisivät menettävän kuluessaan suorituskykyään
suhteellisesti eniten, mikä voi tulla monille autoilijoille vastaan yllätyksenä.
Ja kuka maksoi tämän testin?
Ja kuluneenakin nasta peittosi kitkan joten pointti oli?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.01.19 - klo:15:29
ps. KE-kitkoilla lyhin JARRUTUSMATKA kuivalla ja märällä asfaltilla.
Ja ylivoimaisesti paskin jäällä sekä lumella. Kun katson ulos ikkunasta näkyy jäätä ja lunta...
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:12:56
Kyllä liikenteessä on paljon 6-7 vuotta vanhoja renkaita. Vastahan Suomessa tehtii tutkimus rengashotellien renkaista. Lapissa ei juuri käytetä hotelleja ja siellä ajetaan vieläkin vanhemmilla renkailla. Edes 10 vuotias rengas ei ole ihme.
Nastarenkaiden ominaisuudet romahtavat etuvetoisessa jo 3 tuhannen kohdalla. Asian vaikutusta voi minimoida seuraavalla tavalla:
Rengastutkija: Kierrätä nastat edestä taakse jopa 3 000 kilometrin välein | Yle Uutiset | yle.fi
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
Ja kitkarenkaiden ominaisuudet vaan paranee ajettaessa? Hyvin nastarenkailla sen talvea aina pärjännyt lipsuttematta takavetoisellakin eikä ole vaihdettu kun seuraavana talvena edessä olleet taakse ja päinvastoin.
Kitkojakin oli kokeilussa mutta jokusia luiteluita ja palasin nastoihin.
Vuositasolla eniten km tulee talviaikaan ja kuitenkin 3-40tkm vuodessa, nykyisessä autossa oli vanhat talvirenkaat ja nyt kk aikana ajanut 6000km eikä ole ominaisuudet romahtaneet, tai sitten ne oli jo mennyt ennen auton minulle tuloa mutta ihan hyvin kuitenkin tuntuu pitävän 8)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:11:16
Tässä pohdittavaa niille, jotka katsovat teräväreunaisilla tehdastuoreilla nastoilla tehtyjä rengastestien tuloksia.
Kuluneita talvirenkaita testattiin laajasti VTI:n toimesta Ruotsissa 2015. Monipuoli-
siin lumi- ja jääpitotesteihin valikoitui 27 uutta ja 50 kulunutta talvirengassarjaa,
jotka seulottiin rengashotelleista edustamaan eri rengastyyppejä ja laatutasoja. Kulu-
neet rengassarjat olivat urasyvyydeltään 5"7 mm huonoimman renkaan osalta.
Urasyvyydeltään paremmat renkaat asennettiin testissä taka-akselille.
Kuluneita nastarenkaita valikoitui VTI:n testattavaksi 18 rengassarjaa. Eturenkaiden
urasyvyys oli keskimäärin 6,2 mm ja takarenkaiden 7,4 mm. Ehjien nastojen osuus
oli eturenkaissa keskimäärin 80 prosenttia ja takarenkaissa useimmiten 100 prosent-
tia. Nastaulkonema oli eturenkaissa keskimäärin 1,1 mm ja takarenkaissa 0,8 mm.
Nastarenkaat olivat keskimäärin 6,5 vuoden ikäisiä valmistusvuodesta lukien.
Nastarenkaat erottuivat edukseen liukkaalla jääpinnalla, jossa uusilla pohjoismaisilla
kitkarenkailla jarrutusmatka oli keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin uusilla nas-
tarenkailla. Sen sijaan lumipitovertailussa pohjoismaiset kitkarenkaat olivat uutena
hieman nastarenkaita parempia. Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetut kitkaren-
kaat jäivät molemmissa testeissä odotetusti viimeiseksi.
Rengastyyppien väliset erot muuttuivat VTI:n testissä merkittävästi kulumisen
myötä. Kuluneilla nastarenkailla jarrutusmatka jäisellä pinnalla kasvoi 38 prosenttia
uusiin nastarenkaisiin verrattuna ja kaventui noin 8 prosenttiin kuluneisiin kitkaren-
kaisiin nähden. Nastarenkaat näyttäisivät menettävän kuluessaan suorituskykyään
suhteellisesti eniten, mikä voi tulla monille autoilijoille vastaan yllätyksenä.
Eli 6,5 vuotta vanhat nastarenkaat olivat melkein yhtä hyvät kuin uudet kitkarenkaat.
Muutetaanpa tutkimuksen tulos metreiksi;
uudet nastarenkaat pysähtyivät 100 metrin matkalla jäällä, kun uudet kitkarenkaat tarvitsivat 131 metriä pysähtyäkseen.
Vanhat ja kuluneet nastarenkaat tarvitsivat 138 metriä pysähtyäkseen, kun kuluneet kitkarenkaat taas tarvitsivat n. 149m pysähtymiseen.
Toki tästä ei käy ilmi kuka tutkimuksen oli tilannut tai rahoittanut, joten epäselväksi jää voiko tähänkään luottaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:16:15
Ja kuka maksoi tämän testin?
Ja kuluneenakin nasta peittosi kitkan joten pointti oli?
Pointti on se, että uusilla renkailla tehdyt testit antavat ruusuisen kuvan nastarenkaista. Jopa jääkiekkorataa vastaavalla jäällä (nastan vahvuusalue) erot menevät käytetyillä renkailla marginaalisiksi.
Tämä VTIn tulos on linjassa myös Suomen 2000 -2015 onnettomuustilastojen kanssa. 79% onnettomuuksista tapahtuu nastarenkaat alla. Kitkat eivät ole onnettomuuksissa yliedustettuina. Erot rengastyyppien välillä turvallisuudessa ovat täysin marginaalisia. Kuolemanriski hyväkuntoisilla renkailla ja nykyaikaisella autolla on lähes nolla oli sitten alla nordic -kitkat tai nastat.
Nastarenkaiden puolustelu turvallisuudella on hätävarjelun liioittelua. Jos pelkää noin kovasti, on syytä siirtyä julkisiin kulkuneuvoihin.
OT: 4 vetoautot ovat muuten onnettomuustilastoissa yliedustettuina.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.19 - klo:18:42
Eli 6,5 vuotta vanhat nastarenkaat olivat melkein yhtä hyvät kuin uudet kitkarenkaat.
Muutetaanpa tutkimuksen tulos metreiksi;
uudet nastarenkaat pysähtyivät 100 metrin matkalla jäällä, kun uudet kitkarenkaat tarvitsivat 131 metriä pysähtyäkseen.
Vanhat ja kuluneet nastarenkaat tarvitsivat 138 metriä pysähtyäkseen, kun kuluneet kitkarenkaat taas tarvitsivat n. 149m pysähtymiseen.
Toki tästä ei käy ilmi kuka tutkimuksen oli tilannut tai rahoittanut, joten epäselväksi jää voiko tähänkään luottaa.
Tutkimuksen tai testin tulos saadaan näyttämään haluttua tulosta tai tuloksia, kun jo lähtökohtaisesti valitaan sopivat testattavat tai menetelmä.
Rengastestin kohdalla sopivat / tietyt merkit uutena tai käytettynä (<- määrätyn kuntoisina).
Lyhyesti: lumella nastoista ei ole iloa, kun taas jääpidossa niiden lukumäärä korreloi aika suoraan pitoon. Sekä sivuttais- että jarrutus-.
Tuoreus eli lyhyt paistoleima taas yleensä auttaa parempiin sijoituksiin (voi olla myös ns. "tuotekehitystä"). :o
Ja lopuksi paljastan, että olen tänään ollut koko ikänsä kitkoilla [ennakoivasti] ajaneen kyydissä. Ja hän piti kitkoja parempina (ennakoiden ajaen).
Keskustelu matkalla oli asiallinen sekä perusteellinen.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:18:51
Pointti on se, että uusilla renkailla tehdyt testit antavat ruusuisen kuvan nastarenkaista. Jopa jääkiekkorataa vastaavalla jäällä (nastan vahvuusalue) erot menevät käytetyillä renkailla marginaalisiksi.
Tämä VTIn tulos on linjassa myös Suomen 2000 -2015 onnettomuustilastojen kanssa. 79% onnettomuuksista tapahtuu nastarenkaat alla. Kitkat eivät ole onnettomuuksissa yliedustettuina. Erot rengastyyppien välillä turvallisuudessa ovat täysin marginaalisia. Kuolemanriski hyväkuntoisilla renkailla ja nykyaikaisella autolla on lähes nolla oli sitten alla nordic -kitkat tai nastat.
Nastarenkaiden puolustelu turvallisuudella on hätävarjelun liioittelua. Jos pelkää noin kovasti, on syytä siirtyä julkisiin kulkuneuvoihin.
OT: 4 vetoautot ovat muuten onnettomuustilastoissa yliedustettuina.
No kuka sen VTI:n testin maksoi, kun VTT:n testi ei maistunut? Vai haetko omiin tarkoituksiisi sopivia testejä?
Ja tuo sun itkuvirsi nastarenkaiden määrästä onnettomuuksista on kumottu jo moneen kertaan, koska Suomalaisista yli 80% ajaa nastarenkailla joten tottakai niillä myös sattuu enemmän onnettomuuksia. Siitä vedät johtopäätökset, että pelottaa. Oman empiirisen tutkimukseen täällä nastarenkaista kirjoittavia ei pelota, kun taas kitkoilla ajavien pitää kovasti yrittää perustella omaa valintaansa mitä ihmeellisimmillä perusteluilla.
Mulle taas on ihan sama millä renkailla kukainen ajaa, kunhan ne on hyväkuntoiset, mahdollisimman tuoreet ja soveltuvat keliin!
Mitä nelivetoihin tulee vs vajaavetoiset, niin jokainen, joka on ajanut kunnon nelivedolla haikailee sellaista varmana takaisin. Eikä kukaan ole väittänyt etteikö nelivedolla pääsisi syvemmälle penkkaan, mutta silloin kannattaa katsoa peiliin kenessä on vika. Nelivedossa vai kuka oli ratin ja penkin välissä...
Kärppä, sulle ei ilmeisesti kelpaa Suomen onnettomuustutkintolautakuntien asiantuntemus. Olet selvästi nopea kuski, mutta myös asiantuntijoita parempi onnettomuustutkinnassa?
79 % 2000-2015 onnettomuuksista nastarenkaat alla. Tämä on fakta, jota ei voi vääristellä tilastonikkarit, eivätkä Nokian renkaiden tilaama tutkimus.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:19:15
Kärppä, sulle ei ilmeisesti kelpaa Suomen onnettomuustutkintolautakuntien asiantuntemus. Olet selvästi nopea kuski, mutta myös asiantuntijoita parempi onnettomuustutkinnassa?
79 % 2000-2015 onnettomuuksista nastarenkaat alla. Tämä on fakta, jota ei voi vääristellä tilastonikkarit, eivätkä Nokian renkaiden tilaama tutkimus.
Eli nastarenkailla tapahtuneita onnettomuuksia oli vähemmän kuin mitä nastarenkaita on liikenteessä. Tämä tuskin yllätti ketään.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.19 - klo:18:42
Muutetaanpa tutkimuksen tulos metreiksi;
Vanhat ja kuluneet nastarenkaat tarvitsivat 138 metriä pysähtyäkseen, kun kuluneet kitkarenkaat taas tarvitsivat n. 149m pysähtymiseen.
Tuo tarkoittaa sitä että nastarenkaan vahvuusalueella (jäisellä pinnalla) 3 km/h nopeuseroa talvinopeusrajoitusaikaan. Taajamanopeuksissa ero vastaa enää 2 km/h nopeuseroa. Kuolemanriski kannalta nopeusero kutistuu noin 1-2 km/h kun huomioidaan ns sekundääriset onnettomuustyypit, joihin jarrutuspito ei vaikuta.
Nämät valtavat erot siis nastarenkaan vahvuusalueella!
Nastarenkailla ajo turvallisuuteen vedoten on täysin hätävarjelun liioittelua. Jos autoilun turvallisuus pelottaa, niin kovasti ettei uskalla ajaa nykyaikaisilla nordic -kitkoilla kannattaa siirtyä koko perheen kanssa julkisiin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:19:15
Kärppä, sulle ei ilmeisesti kelpaa Suomen onnettomuustutkintolautakuntien asiantuntemus. Olet selvästi nopea kuski, mutta myös asiantuntijoita parempi onnettomuustutkinnassa?
79 % 2000-2015 onnettomuuksista nastarenkaat alla. Tämä on fakta, jota ei voi vääristellä tilastonikkarit, eivätkä Nokian renkaiden tilaama tutkimus.
Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa. Joten kuka on kiistämässä mitään?
Mutta kerrotko nyt kuka tuon sinun mainitsemasi VTI:n tutkimuksen on tilannut? ,,läkä sotke tai yritä nyt kääntää keskustelua minuun, koska et onnistu siinä. Et edes boldatulla vai onko näössäsi vikaa?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:19:26
Nastarenkailla ajo turvallisuuteen vedoten on täysin hätävarjelun liioittelua. Jos autoilun turvallisuus pelottaa, niin kovasti ettei uskalla ajaa nykyaikaisilla nordic -kitkoilla kannattaa siirtyä koko perheen kanssa julkisiin.
Vai olisko niin, kun jaksat tätä omaa mantraa toistaa pelkäämisestä, että nimenomaan sinun kannattaisi siirtyä julkisiin, jos pelkäät niin paljon nastarenkailla ajavaa enemmistöä Suomessa ;D?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:19:36
Nastarenkaiden 79% osuus O nettomuuksissa on hyvin lähellä nastarenkaiden osuutta liikenteessä. Onnettomuuksissa oli yliedustettuina oli kesärenkaat ja erilaiset sekarengastukset. Kitkarenkaiden osuus onnettomuuksista pienempi, kuin kitkarenkaiden osuus liikenteessä.
Jos nastarenkaiden osuus Suomessa on 80% ja niiden osuus onnettomuuksista on 79%, niin silloinhan nastarenkaat ovat nimenomaan erinomaiset talvirenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.19 - klo:19:18
Eli nastarenkailla tapahtuneita onnettomuuksia oli vähemmän kuin mitä nastarenkaita on liikenteessä. Tämä tuskin yllätti ketään.
Nastarenkaiden 79% osuus koko Suomen onnettomuuksissa 2000-2015 on hyvin lähellä nastarenkaiden osuutta liikenteessä. Onnettomuuksissa oli yliedustettuina oli kesärenkaat ja erilaiset sekarengastukset. Kitkarenkaiden osuus onnettomuuksista pienempi, kuin kitkarenkaiden osuus liikenteessä.
Kaupalle: Tutkija on siis VTI eli Ruotsin valtion tie- ja liikennetutkimuslaitos. Tutkimuksen tilasi Ruotsin liikennevirasto. Suomen liikenneonnetomuuslautakuntien työtä ei luonnollisesti ohjaa kenenkään agenda.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:19:10
Mulle taas on ihan sama millä renkailla kukainen ajaa, kunhan ne on hyväkuntoiset, mahdollisimman tuoreet ja soveltuvat keliin!
Ilmeisesti sitten kuitenkaan ei olekaan "ihan sama" kun miettii foorumiviestejä viimeisen 3 vuoden ajalta?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.01.19 - klo:19:44
Ilmeisesti sitten kuitenkaan ei olekaan "ihan sama" kun miettii foorumiviestejä viimeisen 3 vuoden ajalta?
Kummasti sinunkin viestit osuu tähän topic:n? Miksiköhän? Vaikka et edes asu Suomessa.
Eräällä taitaa olla, vain 10 viestiä muihin topic:n ja tänne melkein 100 ;D.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:19:26
Tuo tarkoittaa sitä että nastarenkaan vahvuusalueella (jäisellä pinnalla) 3 km/h nopeuseroa talvinopeusrajoitusaikaan. Taajamanopeuksissa ero vastaa enää 2 km/h nopeuseroa. Kuolemanriski kannalta nopeusero kutistuu noin 1-2 km/h kun huomioidaan ns sekundääriset onnettomuustyypit, joihin jarrutuspito ei vaikuta.
Nämät valtavat erot siis nastarenkaan vahvuusalueella!
Nastarenkailla ajo turvallisuuteen vedoten on täysin hätävarjelun liioittelua. Jos autoilun turvallisuus pelottaa, niin kovasti ettei uskalla ajaa nykyaikaisilla nordic -kitkoilla kannattaa siirtyä koko perheen kanssa julkisiin.
Mikä nopeusero?
Antamassani esimerkissä perustuen sinun mainitsemaasi tutkimukseen uusi kitkarengas pysähtyy n. 10 henkilöauton pituuden verran myöhemmin kuin uusi nastarengas. Vanha kitkarengas taas pysähtyy n. 4 henkilöauton pituuden verran myöhemmin kuin vanha nastarengas.
Kyllä siinä ehtii keilata aika monta ihmistä ja autoa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:19:36
Nastarenkaiden 79% osuus koko Suomen onnettomuuksissa 2000-2015 on hyvin lähellä nastarenkaiden osuutta liikenteessä. Onnettomuuksissa oli yliedustettuina oli kesärenkaat ja erilaiset sekarengastukset. Kitkarenkaiden osuus onnettomuuksista pienempi, kuin kitkarenkaiden osuus liikenteessä.
Vuonna 2015 n.85% myydyistä talvirenkaista oli nastoja, ja tätä ennen vielä enemmän. Eli nastarenkaiden osuus onnettomuuksista oli pienempi kuin niiden osuus liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.19 - klo:20:13
Vuonna 2015 n.85% myydyistä talvirenkaista oli nastoja, ja tätä ennen vielä enemmän. Eli nastarenkaiden osuus onnettomuuksista oli pienempi kuin niiden osuus liikenteessä.
On pienempi, mutta 79 vs 85% ero hyvin pieni. Tällä ei kyllä voi perustella nastarenkaan parempaa turvallisuutta verrattuna esim. Nordic -kitkarenkaisiin varsinkin kun Nordic -kitkarenkaiden osuus onnettomuuksissa on myös niiden markkinaosuutta pienempi.
--
Nopeusero, on se ero joka tarvitaan kompensoimaan tuo ero käytettyjen renkaiden ero jarrutusmatkoissa. VTIn tutkimuksen mukaan tilanne lumella oli päinvastainen. Käytetty kitka oli käytettyä nastaa parempi lumella.
VTIn testit tehtiin useilla testipaikoilla. Osa testeistä tehtiin Suomessa osa Ruotsissa. Osa jäätesteistä tehtiin sisätiloissa. Kyseessä yksi laajimmista rengastestestistä kautta aikain.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:19:56
Kummasti sinunkin viestit osuu tähän topic:n? Miksiköhän? Vaikka et edes asu Suomessa.
Kun tykkäät aina viitata riitatilanteissa otsikkoon niin katsotaampa sinne yhdessä jälleen kerran mitä siellä oikein lukee:
"Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat"
Mielestäni otsikossa ei mainita renkaiden tahi kirjoittajien maantieteellisistä sijainneista mitään.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:20:23
1.
On pienempi, mutta 79 vs 85% ero hyvin pieni. Tällä ei kyllä voi perustella nastarenkaan parempaa turvallisuutta verrattuna esim. Nordic -kitkarenkaisiin varsinkin kun Nordic -kitkarenkaiden osuus onnettomuuksissa on myös niiden markkinaosuutta pienempi.
2.
Nopeusero, on se ero joka tarvitaan kompensoimaan tuo ero käytettyjen renkaiden ero jarrutusmatkoissa.
VTIn tutkimuksen mukaan tilanne lumella oli päinvastainen. Käytetty kitka oli käytettyä nastaa parempi lumella.
VTIn testit tehtiin useilla testipaikoilla. Osa testeistä tehtiin Suomessa osa Ruotsissa. Osa jäätesteistä tehtiin sisätiloissa.
1. Vuonna 2000 nastarenkaiden osuus oli n. 90%, joten laskee tuon miten tahansa, niin nastarenkaat eivät ole yliedustettuna kuten sinä väitit, vaan nastattomat.
2. Eli jos kitkoilla ajaa 100kmh ja nastoilla 103kmh niin pysähtymismatka jäällä on sama? Tämä laskutoimitus olisi mielenkiintoista nähdä.
Ja entä jos renkaat ovatkin vain 3 vuotta vanhat, saati uudet?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.01.19 - klo:20:32
Kun tykkäät aina viitata riitatilanteissa otsikkoon niin katsotaampa sinne yhdessä jälleen kerran mitä siellä oikein lukee:
"Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat"
Mielestäni otsikossa ei mainita renkaiden tahi kirjoittajien maantieteellisistä sijainneista mitään.
Kuten olen useasti todennut valitettavasti otsikko on, niin lyhyt tällä alustalla ettei sinne mahtunut "SUOMESSA".
Jatkossa vain copy-pastetan tämän.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:20:23
VTIn testit tehtiin useilla testipaikoilla. Osa testeistä tehtiin Suomessa osa Ruotsissa. Osa jäätesteistä tehtiin sisätiloissa. Kyseessä yksi laajimmista rengastestestistä kautta aikain.
Kuinka kauan sinulta pitää lypsää, että vastaat kuka tuon VTI:n testin maksoi?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:20:41
.
Kuinka kauan sinulta pitää lypsää, että vastaat kuka tuon VTI:n testin maksoi?
Maksajam on kerrottu jo. Lue muutama viesti takas.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:19:36
Kaupalle: Tutkija on siis VTI eli Ruotsin valtion tie- ja liikennetutkimuslaitos. Tutkimuksen tilasi Ruotsin liikennevirasto. Suomen liikenneonnetomuuslautakuntien työtä ei luonnollisesti ohjaa kenenkään agenda.
En tiedä kuka on kauppa, mutta sinulle kelpaa faktaksi Ruotsin Liikenneviraston tilaama tutkimus ja tunnetusti Ruotsissa ajetaan kitka-agendaa.
Suomalaisen vastaavan laitoksen VTT:n (Valtion teknillinen tutkimuskeskus nykyinen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy) tutkimus ei kelpaa, jos sen tilaaja on Nokian renkaat, jotka ajaa molempien renkaiden agendaa ;D.
Miksköhän?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:20:52
En tiedä kuka on kauppa, mutta sinulle kelpaa faktaksi Ruotsin Liikenneviraston tilaama tutkimus ja tunnetusti Ruotsissa ajetaan kitka-agendaa.
Suomalaisen vastaavan laitoksen VTT:n (Valtion teknillinen tutkimuskeskus nykyinen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy) tutkimus ei kelpaa, jos sen tilaaja on Nokian renkaat, jotka ajaa molempien renkaiden agendaa ;D.
Miksköhän?
Kumpaan itse luotat enemmän:
1. Valtion vai tupakkateollisuuden tilaamaan syöpätutkimukseen ?
2. Valtion vai rengasteollisuuden tilaamaan rengastutkimukseen ?
Luotettavuuteen vaikuttaa myös VTIn historia, resurssit, julkaisut, arvostus ja osaaminen. VTT on kaikilla mittareilla mitattuna pikkutekijä VTIn verrattuna.
Kyseisen VTIn tutkimuksen arvostusta lisää myös siinä käytetyt monet testipaikat. Testipaikan vaikutus on saatu minimoitua. Kuvassa esimerkiksi VTIn käyttämä jääradat Ruotsissa (vasemmalla) ja Suomessa oikealla). Nuo eivät olleet ainoat radat.
(https://i.ibb.co/Wgpj3Jp/20190121-210515.jpg) (https://ibb.co/hD1wMz1)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:21:01
Luotettavuuteen vaikuttaa myös VTIn historia, resurssit, julkaisut, arvostus ja osaaminen. VTT on kaikilla mittareilla mitattuna pikkutekijä VTIn verrattuna.
Kerrotko lisää ;D?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:21:05
Kerrotko lisää ;D?
VTIn ja VTTn tiedot löytyvät heidän nettisivuilta. VTTn tutkimus liikenteen suhteen on erittäin suppeaa verrattuna VTIn. VTI on keskittynyt liikenteeseen. VTT on yleistutkimuslaitos, jonka toiminnasta murto-osa kohdistuu liikenteeseen.
Swedish National Road and Transport Research Institute
https://www.vti.se/en/about-vti/about-vti/ (https://www.vti.se/en/about-vti/about-vti/)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:21:12
VTIn ja VTTn tiedot löytyvät heidän nettisivuilta. VTTn tutkimus liikenteen suhteen on erittäin suppeaa verrattuna VTIn. VTI on keskittynyt liikenteeseen. VTT on yleistutkimuslaitos, jonka toiminnasta murto-osa kohdistuu liikenteeseen.
Jep jep ;D
We have about
200 employees and are located in Linköping (head office), Stockholm, Gothenburg, Borlänge and Lund.
https://www.vtt.fi/ (https://www.vtt.fi/)
VTT
Liikevaihto 180 M,
Liiketoiminnan muut tuotot 77 M,
Yhteensä 258 M, (VTT-konserni 2017 )
Henkilöstö 2 368 (VTT-konserni 31.12.2017 ) Toimitusjohtaja: Antti Vasara
Perustettu: 1942
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:21:18
Swedish National Road and Transport Research Institute
https://www.vti.se/en/about-vti/about-vti/ (https://www.vti.se/en/about-vti/about-vti/)
Jep jep ;D
We have about 200 employees and are located in Linköping (head office), Stockholm, Gothenburg, Borlänge and Lund.
https://www.vtt.fi/ (https://www.vtt.fi/)
VTT
Liikevaihto 180 M,
Liiketoiminnan muut tuotot 77 M,
Yhteensä 258 M, (VTT-konserni 2017 )
Henkilöstö 2 368 (VTT-konserni 31.12.2017 )
Toimitusjohtaja: Antti Vasara
Perustettu: 1942
Juuri noin. VTT on yleistutkimuslaitos, joka maksettaessa tutkii vaikka peräsuolipihtien pinnoitteita, ilmalämpöpumppuja, palokestoa.... VTI on liikenteeseen keskittynyt ja sillä alalla VTTtä huomattavasti isompi. VTIllä on mm omat testiradat.
VTT ei ole tehnyt yhtään niin mittavaa liikenteeseen liittyvää rengastutkimusta kuin tuo kyseinen VTIn tutkimus on. Ei lähellekään.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:21:23
Juuri noin. VTT on yleistutkimuslaitos, joka pyydettäessä tutkii vaikka peräsuolipihtien pinnoitteita. VTI on liikenteeseen keskittynyt ja sillä alalla VTTtä huomattavasti isompi. VTIllä on mm omat testiradat.
VTT ei ole tehnyt yhtään niin mittavaa liikenteeseen liittyvää rengastutkimusta kuin tuo kyseinen VTIn tutkimus on. Ei lähellekään.
Lässyn Lässyn, kun rupeaa kaivamaan hieman sun faktojen suhteen.
Jatka vain pelkäämistä ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:21:18
Swedish National Road and Transport Research Institute
https://www.vti.se/en/about-vti/about-vti/ (https://www.vti.se/en/about-vti/about-vti/)
Jep jep ;D
We have about 200 employees and are located in Linköping (head office), Stockholm, Gothenburg, Borlänge and Lund.
https://www.vtt.fi/ (https://www.vtt.fi/)
VTT
Liikevaihto 180 M,
Liiketoiminnan muut tuotot 77 M,
Yhteensä 258 M, (VTT-konserni 2017 )
Henkilöstö 2 368 (VTT-konserni 31.12.2017 )
Toimitusjohtaja: Antti Vasara
Perustettu: 1942
Karppa, VTT mittaa ja tutkii kaikkea persestä perämoottoriin. Kuinkahan paljon VTT:n henkilöstöstä tekee liikenteeseen tai rengastukseen liittyvää tutkimusta? VTT on mm yksi maailman johtava mittalaitteita kalibroiva instanssi.
Jos TAAS tuommoisen trollin jaksat heittää, niin olet kyllä todella metsässä :D
Tutkihan vtt sähköpyörän akkutapauksenkin. Heh?
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 21.01.19 - klo:21:34
Karppa, VTT mittaa ja tutkii kaikkea persestä perämoottoriin. Kuinkahan paljon VTT:n henkilöstöstä tekee liikenteeseen tai rengastukseen liittyvää tutkimusta? VTT on mm yksi maailman johtava mittalaitteita kalibroiva instanssi.
Jos TAAS tuommoisen trollin jaksat heittää, niin olet kyllä todella metsässä :D
Juuri noin. VTTn roolia monilla alueilla merkittävä, mutta liikennetutkimuksessa pieni verrattuna mm. VTIn. VTT:n liikennetutkimus kuuluu logistiikka ja palvelut alle. Logisiikka ja palvelut -toiminnan osuus on vain 5% VTT:n toiminnasta ja siitäkin vain osa on varsinaista liikennetutkimusta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.19 - klo:19:18
Eli nastarenkailla tapahtuneita onnettomuuksia oli vähemmän kuin mitä nastarenkaita on liikenteessä. Tämä tuskin yllätti ketään.
Totta, koska
kesärenkaat ja sekarengastukset olivat yliedustettuna, molemmat toki laittomia kombinaatioita talvirengaskautena. Samoin kitkan osuus oli pienempi kuin markkinaosuus, juuri tuosta kesärengas ja sekarengastus-syystä johtuen.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.19 - klo:18:42
Eli 6,5 vuotta vanhat nastarenkaat olivat melkein yhtä hyvät kuin uudet kitkarenkaat.
Muutetaanpa tutkimuksen tulos metreiksi;
uudet nastarenkaat pysähtyivät 100 metrin matkalla jäällä, kun uudet kitkarenkaat tarvitsivat 131 metriä pysähtyäkseen.
Vanhat ja kuluneet nastarenkaat tarvitsivat 138 metriä pysähtyäkseen, kun kuluneet kitkarenkaat taas tarvitsivat n. 149m pysähtymiseen.
Hidalgon matematiikka ja johtopäätökset eivät ota huomioon renkaiden välillä olevaa suurta hajontaa mikä vaikuttaa myös keskiarvoihin. Suuren nopeuden jarrutus ei ole välttämättä verrannollinen pienen nopeuden jarrutukseen suoraviivaisesti ja tässä testissä referoituihin jarrutusmatkan eroihin, koska erityisesti lähestyessä 0km/h:ta, kitkakerroin tippuu voimakkaasti joka vaikuttaa jarrutusmatkoihin. Varmaan siksi esim. lehtien testeissä mitataan yleensä 5km/h nopeuteen jäällä. Viisammat selittäkööt tuon paremmin/korjatkoon.
Sivulla 34 on yhden jäätestin (-3C) keskiarvopito ylemmässä graafissa. Yksi uusista nastoista on täysin ylivoimainen ja toinenkin menee yli muiden nastojen, muuten nastojen käyrä on tasaisesti laskeva:
- uutena 3 huonointa nastaa ovat jääbaanalla samalla tasolla kuin 3 parasta nordic-kitkaa. Toisin sanoen, jos ostat budjetti nastan, niin 3 parasta nordic-kitkaa tarjoavat
saman (tai jopa paremman) jarrutuspidon. Siis testissä leudolla pikkupakkasella sileällä jääradalla joka on nastan vahvuusalue kitkaan verrattuna.
Käytettynä tilanne muuttuu nastan osalta radikaalisti, erinomaisesti pärjännyt paras uusi nasta tippuu, samoin muiden nastojen tulokset laskevat, mutta eivät yhtä paljon. Kitkojen pito ei laske kuin n.10% vs nastojen jotka tulevat keskimäärin alas n.25%. Samoin KE-kitka tulee alas n. 10% käytettynä.
- käytettynä paras nordic-kitka on yhtä hyvä tai parempi kuin kolmas käytetty nasta ja loput 13 testattua käytettyä nastaa häviävät parhaalle käytetylle nordic kitkalle. Paras käytetty nasta on edelleen parempi kuin paras käytetty nordic-kitka, mutta ero on nyt tuo n. 10%.
- Kaksi heikointa käytettyä nastaa ovat samalla tasolla kuin parhaat käytetyt KE-kitkat.
- keskiarvotuloksena käytetty nasta on ~10% parempi kuin käytetty nordic-kitkat.
- Käytetty KE-kitka on keskimäärin about samaa luokkaa parhaan kesärenkaan kanssa.
- huonoin käytetty nasta on kesärenkaan veroinen
Se miten pito korreloi jarrutusmatkaan jäi kaivamatta esiin tästä 154 sivuisesta järkäleestä, ehkä jokin toinen kerta..
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.19 - klo:18:42
Toki tästä ei käy ilmi kuka tutkimuksen oli tilannut tai rahoittanut, joten epäselväksi jää voiko tähänkään luottaa.
Tutkimuksessa lukee kuka sen on tilannut, tilaaja on Transportstyrelsen, paikallinen liikennevirasto. Projektin nimi on "Jämförande test av slitna och nya vinterdäck", eli käytettyjen ja uusien talvirenkaiden vertailu.
Tutkimus on yksi suurimmista mitä VTI on koskaan tehnyt ja todennäköisesti suurin (tai yksi suurimmista) talvirengastesteistä mitä tehty testin valmistumisaikoihin mennessä. Mukana oli 77 eri rengasta. Pelkkiä Ivalon jäätestejä tehtiin kuukauden verran..Tutkimus on dokumentoitu tieteellisen tutkimuksen menetelmin, käytetyt menetelmät ja osatulokset on dokumentoitu joten jos tähän ei voi luottaa niin mihin sitten, lisäksi tutkimuksen tekijöiden ulkopuolinen laadunkatselmointi on tehty.
BTW. tänään meinasi ajaa auto perään pienellä kaupunkikadulla. Nopeutta oli n. 40km/h, oma kaista oli tukossa ja vastaan tuleva jono loppui, mutta sitten eteen tupsahtikin auto, ilmeisesti ajoi pihaliittymästä siihen. No normaali jarrutus ja omalle kaistalle. Perässä tuleva uudehko auto meinasi ajaa perään ja väisti vastaantulevien kaistalle nastat rahisten. Pisti sitten vähän aikaa ihmeteltyä pakin päälle, niin pääsi vastaantulevakin jatkamaan. Pakkasta oli n. -12C ja tie oli jäässä ajokaistoja lukuunottamatta. Joten vaikka ajaakin nordickitkoilla jotka eivät ole nr#1 neitseellisellä jääradalla hieman 0C:n alla, niin jarruttaessa saa olla varovainen ettei takana tuleva aja kopiksi (vaikka alla olisi nastat), sillä todellinen karhea jääpinta ja hieman kovempi pakkanen saattaa kääntää pitoeron kokonaan päinvastoin.
BTW2. Varsinaisia "Kiina" renkaita ei tässä testissä ollut juuri lainkaan. Tarkka rengaslista löytyy testistä, "budjetti" renkaina oli ihan oikeita merkkejäkin.
Jos nastat luistaa niin kitkat pitää? Takana tuleva ajoi lähellä / liian lujaa / voi olla huonot renkaat. Olisiko mahdollista että jollain on huonot kitkat kun ajaa talvella?
Vertailet parasta kitkaa halpis nastoihin, eli ihminen joka säästää talvirenkaissa ja ostaisi halvat nastarenkaat olisi valmis maksamaan enemmän kitkoista?
Juurikin autoliitto laski että 3500e ksk arvo autoilla jotka on täällä käytössä , eli aika monelta puuttuu abs ym herkut, kevyitä autoja osalla. Nastarengas toivottavasti edes jonkinlainen noilla talvella eikä loppuunajettu kitka.
Miksi ajon aikana pito on talvella ollut parempi nastoilla kuin kitkoilla itsellä? Kitkoillakin pärjää ja nastat ei tee kesää.
Nyt on etelässäkin sellaiset kelit, että pohjolan kitka pitää nastaa paremmin kaikkialla, jopa sileällä jäällä. Eilen tuli ajettu 100 km kaikenlaisia teitä. Kaupungista pieneen mökkitiehen. Pito oli toista talvea alla olevilla Nokian R2:lla suoraan sanoen tautisen hyvä. Kitka on oikea sydäntalven rengas.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 22.01.19 - klo:05:52
Vertailet parasta kitkaa halpis nastoihin, eli ihminen joka säästää talvirenkaissa ja ostaisi halvat nastarenkaat olisi valmis maksamaan enemmän kitkoista?
Ehdotan että luet tuon jt:n yhteenvedon VTIn testistä huolella. Siiinä verrataan myös ristiin ja myös keskiarvotuloksia verrataan.
Jos käytetään VTIn useilla eri tutkimusradoilla tutkiman 77 renkaan keskiarvoa, niin keskimäätin käytetty kitka on jäällä käytettyä nastaa huonompi. Vastaavasti lumella keskimäärin käytetty kitkarengas on nastarengasta parempi.
Ennakoiden pitää ajaa sekä käytetyillä keskimääräisillä renkailla oli nasta tai kitka. Keskimääräisellä käytetyllä kitkarenkaalla vähän nastaa varovaisemmin kiillottuneeksi jääksi muuttumeissa risteyksissä ja nastoilla vähän kitkarengasta varovaisemmin lumipöperössä. Ei ole kovin vaikeaa.
---
VTI:n tekemät jäätestit ajettiin sileällä karhentamattomalla jäällä sisä ja ulkotiloissa. Nuo myös eri testipaikoilla. Osa Suomessa ja osa Ruotsissa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.01.19 - klo:06:41
Ehdotan että luet tuon jt:n yhteenvedon VTIn testistä huolella. Siiinä verrataan myös ristiin ja myös keskiarvotuloksia verrataan.
Jos käytetään VTIn useilla eri tutkimusradoilla tutkiman 77 renkaan keskiarvoa, niin keskimäätin käytetty kitka on jäällä käytettyä nastaa huonompi. Vastaavasti lumella keskimäärin käytetty kitkarengas on nastarengasta parempi.
Jep, ja nykytalvina tahtoo täällä tiet olla piukkaan painunutta lunta /jäätä, polanteet välillä syvät, päälle sataa uutta lunta. Siksi valinta on nasta. Kaikki kun ei ajele pelkästän suurempia pääväyliä. Sen verran on kisoja vanhoilla autoilla ajettu sekä kitkoilla että nastoilla niin osaa valita
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 21.01.19 - klo:21:34
Karppa, VTT mittaa ja tutkii kaikkea persestä perämoottoriin. Kuinkahan paljon VTT:n henkilöstöstä tekee liikenteeseen tai rengastukseen liittyvää tutkimusta? VTT on mm yksi maailman johtava mittalaitteita kalibroiva instanssi.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:21:01
Luotettavuuteen vaikuttaa myös VTIn historia, resurssit, julkaisut, arvostus ja osaaminen. VTT on kaikilla mittareilla mitattuna pikkutekijä VTIn verrattuna.
Joo ja? Lue alla Jarkko_h:n kyseenalaistaminen VTT:tä kohtaan, jota minä en niellyt! Kun rupesi hieman VTI:n taustoja selvittämään, niin sen jälkeen rupesi selittely!
Lainaan mythbusters:a: Busted!
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:22:10
Juuri noin. VTTn roolia monilla alueilla merkittävä, mutta liikennetutkimuksessa pieni verrattuna mm. VTIn. VTT:n liikennetutkimus kuuluu logistiikka ja palvelut alle. Logisiikka ja palvelut -toiminnan osuus on vain 5% VTT:n toiminnasta ja siitäkin vain osa on varsinaista liikennetutkimusta.
Selitykset on, kun persereikä. Meillä jokaisella on sellainen. Nyt rupeaa tulemaan prosentteja ilman lähdettä ;D.
Lainaus käyttäjältä: jt - 22.01.19 - klo:00:49
Sivulla 34 on yhden jäätestin (-3C) keskiarvopito ylemmässä graafissa. Yksi uusista nastoista on täysin ylivoimainen ja toinenkin menee yli muiden nastojen, muuten nastojen käyrä on tasaisesti laskeva:
- uutena 3 huonointa nastaa ovat jääbaanalla samalla tasolla kuin 3 parasta nordic-kitkaa. Toisin sanoen, jos ostat budjetti nastan, niin 3 parasta nordic-kitkaa tarjoavat saman (tai jopa paremman) jarrutuspidon. Siis testissä leudolla pikkupakkasella sileällä jääradalla joka on nastan vahvuusalue kitkaan verrattuna.
Käytettynä tilanne muuttuu nastan osalta radikaalisti, erinomaisesti pärjännyt paras uusi nasta tippuu, samoin muiden nastojen tulokset laskevat, mutta eivät yhtä paljon. Kitkojen pito ei laske kuin n.10% vs nastojen jotka tulevat keskimäärin alas n.25%. Samoin KE-kitka tulee alas n. 10% käytettynä.
- käytettynä paras nordic-kitka on yhtä hyvä tai parempi kuin kolmas käytetty nasta ja loput 13 testattua käytettyä nastaa häviävät parhaalle käytetylle nordic kitkalle. Paras käytetty nasta on edelleen parempi kuin paras käytetty nordic-kitka, mutta ero on nyt tuo n. 10%.
- Kaksi heikointa käytettyä nastaa ovat samalla tasolla kuin parhaat käytetyt KE-kitkat.
- keskiarvotuloksena käytetty nasta on ~10% parempi kuin käytetty nordic-kitkat.
- Käytetty KE-kitka on keskimäärin about samaa luokkaa parhaan kesärenkaan kanssa.
- huonoin käytetty nasta on kesärenkaan veroinen
BTW. tänään meinasi ajaa auto perään pienellä kaupunkikadulla. Nopeutta oli n. 40km/h, oma kaista oli tukossa ja vastaan tuleva jono loppui, mutta sitten eteen tupsahtikin auto, ilmeisesti ajoi pihaliittymästä siihen. No normaali jarrutus ja omalle kaistalle. Perässä tuleva uudehko auto meinasi ajaa perään ja väisti vastaantulevien kaistalle nastat rahisten. Pisti sitten vähän aikaa ihmeteltyä pakin päälle, niin pääsi vastaantulevakin jatkamaan. Pakkasta oli n. -12C ja tie oli jäässä ajokaistoja lukuunottamatta. Joten vaikka ajaakin nordickitkoilla jotka eivät ole nr#1 neitseellisellä jääradalla hieman 0C:n alla, niin jarruttaessa saa olla varovainen ettei takana tuleva aja kopiksi (vaikka alla olisi nastat), sillä todellinen karhea jääpinta ja hieman kovempi pakkanen saattaa kääntää pitoeron kokonaan päinvastoin.
BTW2. Varsinaisia "Kiina" renkaita ei tässä testissä ollut juuri lainkaan. Tarkka rengaslista löytyy testistä, "budjetti" renkaina oli ihan oikeita merkkejäkin.
Eli lopputulos: Hyvä nastarengas on edelleen paras talvirengas!
BTW:Ette kokeilleet tilannetta toisin päin, että nastakuski olisi tehnyt hätäjarrutuksen ja sinä olisit tullut kitkarenkailla takana? Olisiko silloin pelti kolissut? Miksikö? No jokainen tietää mitä lyhyillä turvaväleillä reaktioaika tarkoittaa.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 21.01.19 - klo:08:46
Osa nyt haluaa ajaa kitkoilla, osa nastoilla. Miksi se oma valinta on ainoa oikea eikä muiden mieltymykset ole hyväksyttäviä?
Muiden puolesta en osaa vastata, mutta omalta osaltani totean että jokaisen mieltymykset ovat heidän oma asiansa. Jos on kokeillut molempia rengastyyppejä, ja todennut että nastarenkaat sopivat itselle paremmin, asiassa ei ainakaan minulla ole nokan koputtamista.
Ongelma vaan on se, että uskoakseni ainakin puolet suomalaisista kuljettajista ei koskaan ole kokeillut kitkarenkaita. Minä ainakin haluaisin saada heidät jollakin keinolla tsempattua kokeilemaan. Vasta sen jälkeen voi tehdä valistuneen päätöksen siitä, kummat sopivat itselle paremmin.
Tämän sanon sillä kuuluisalla syvällä kokemuksen rintaäänellä, itsekin lähes 30 talvea nastoilla ajaneena. Periaatteena itsellänikin oli, että kyllä nää varmasti paljon paremmat on kuin kitkat, musta tuntuu. Nyt on puolitoista talvea kitkoilla takana, ja enää asia ei tunnu lainkaan niin selvälle.
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.01.19 - klo:08:11
Tämän sanon sillä kuuluisalla syvällä kokemuksen rintaäänellä, itsekin lähes 30 talvea nastoilla ajaneena. Periaatteena itsellänikin oli, että kyllä nää varmasti paljon paremmat on kuin kitkat, musta tuntuu. Nyt on puolitoista talvea kitkoilla takana, ja enää asia ei tunnu lainkaan niin selvälle.
87 vuodesta asti autoillut ja on ollut vanhoja autoja ilman abs jarruja ja luistonestoa. Etu, taka ja 4 vetoa ja ihan oikeaa nelivetoa. Raskaalla kalustolla myös ajanut. Kitkaa ja nastaa on ollut alla, nyt 4 veto tekele eli 4 motion mutta alle on valikoitunut nastat, samoin molempiin etuvetoisiin ja kaikissa on abs, 4 motionissa ja toisessa etuvedossa luistonestokin. Ei auta tilastot, ei prosentit tai propagandan julistaminen ilmaston puolesta valintaan, oma kokemus miten nasta pitää paremmin
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.01.19 - klo:06:54
Selitykset on, kun persereikä. Meillä jokaisella on sellainen. Nyt rupeaa tulemaan prosentteja ilman lähdettä ;D.
Lähde on VTT 2017 vuosikertomus. EI VTT valehtele noissa prosenteissa. 5% on suoraan vuosikertomuksesta koko logistiikka ja palvelutoiminnalle.
VTT:n sivuilta on suoraan kerrottu mihin toiminta-alueeseen VTTn liikennetutkimus kuuluu. Jopa yhteistiedot löytyy, jos haluat testauttaa renkaasi. Mikä tässä on sulle vaikeaa?
Monia vuosia VTTn asiakkana ja jopa asiakaslehteä tilanneena osaan arvostaa kyllä VTT osaamista.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 22.01.19 - klo:08:51
87 vuodesta asti autoillut ja on ollut vanhoja autoja ilman abs jarruja ja luistonestoa. Etu, taka ja 4 vetoa ja ihan oikeaa nelivetoa. Raskaalla kalustolla myös ajanut. Kitkaa ja nastaa on ollut alla, nyt 4 veto tekele eli 4 motion mutta alle on valikoitunut nastat, samoin molempiin etuvetoisiin ja kaikissa on abs, 4 motionissa ja toisessa etuvedossa luistonestokin. Ei auta tilastot, ei prosentit tai propagandan julistaminen ilmaston puolesta valintaan, oma kokemus miten nasta pitää paremmin
Hienoa. Silloinhan sinun, valintasi kokemuksen perusteella tehneen, ei kannata tässä keskustelussa notkua. Tämä keskustelu voi olla hedelmällistä niille, jotka ovat epävarmoja tai joilla ei ole oikeasti tietoa, mikä on itselle sopivin rengastyyppi. Nyt se ei välttämättä sitä ole, koska valintansa tehneet täällä suureen ääneen huutavat oman valintansa paremmuutta. Kannattaako sinunkaan sortua valintaasi täällä inttämään, koska et kuulu tähän suureen epätietoisten (eli vain yhden rengastyypin kokemusta omaavien) joukkoon, joille tämä keskustelu voisi laadukkaampana jotain antaa?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 21.01.19 - klo:08:08
Tuo Nokian renkaiden VTT:llä teettämä "tutkimus" on monelta suunnalta todettu jo tarkoituksenhakuiseksi.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.01.19 - klo:09:21
Monia vuosia VTTn asiakkana ja jopa asiakaslehteä tilanneena osaan arvostaa kyllä VTT osaamista.
Koeta nyt päättää vai tuliko kirjoitettua itsesi pussiin?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.01.19 - klo:13:28
Koeta nyt päättää vai tuliko kirjoitettua itsesi pussiin?
Maailmasi on kovin mustavalkoinen mikäli et pysty samaan aikaan sekä arvostamaan että arvostelemaan jotakin.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.01.19 - klo:14:01
Missään tapauksessa nastarengas ei ole turvattomampi vaihtoehto kuin kitka.
Kysypä tuota niiltä PK-seudulla pölyä hengittäviltä ja keuhkoahtaumatautiin sairastuneilta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.01.19 - klo:14:42
Kysypä tuota niiltä PK-seudulla pölyä hengittäviltä ja keuhkoahtaumatautiin sairastuneilta.
Olkoot hengittämättä tai muuttakoot muualle!
Joka toinen keuhkoauhtaumatautiin sairastunut on tupakoitsija! Siitä on turha renkaita syyttää!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.01.19 - klo:14:51
Olkoot hengittämättä tai muuttakoot muualle!
Joka toinen keuhkoauhtaumatautiin sairastunut on tupakoitsija! Siitä on turha renkaita syyttää!
VTT:n tieteellis-taiteellisten tutkimusten mukaan nastarenkaiden käyttäjät ottavat enemmän riskejä elämässään ja näin ollen myös ovat useammin tupakoitsijoita. Fakta juttu (vaikkei faktaa ole antaakaan, riittää vaan kun toteaa että fakta juttu ja että VTT:n tutkima!)
Jeezuz mitä juttua. Kevätpöly on poikkeus, laajemmin esiintyvä "asfalttipöly" on terveysongelma ja eikö tuota nyt ole sen verran tutkittu että osansa siitä aiheuttaa myös nastat?
Mistä muuten ne maalipintaan ruostepilkkuja tekevät hiukkaset tulee? Tunajusseille myydään oikein vaikkaminkäpoistoaineita eri pesuvaihesiin isolla rahalla.
Jokainen kitkalle vaihto on voittoa autoilijoille ja yhteiskunnalle. Tuo muutaman kilometrin tunnissa nopeuden lasku määrätyissä keleissä on pieni myönnytys sillä saavutettuihin etuihin, etenkin kun hyvin tiedetään, että ylinopeudet ovat talvella hyvin yleisiä, miks näin kun valaistus olosuhteet ja muukin talviolosuhteet ei sitä tue, otetaan se ajanhukka sitten takaisin kun olosuhteet sen sallii.
Tämä ei mene suurelle massalle autoilijoista kalloon. Onko asiat tehty oikein, jos tiestöstä vastaavalla on mirjardi velkaa ja tällä menolla se kasvaa? Muista nastojen tuomista negatiivisista vaikutuksista nyt puhumatta, joita on lukuisia. Kyllä kansa tietää, on täyttä bullshittiä ja äänten kalastelua, mutta tiedän että tällä menolla tässä käy kun mummojen vesijumpassa, paikalla poljetaan ja taannutaan teiden osalta, kun pitäis tapahtua kehitystä muuallakin kuin valtaväylillä.
Se on muuten kumma että täälläkin 8-tien laita on joka vuosi keväällä harmaata massaa kerroksittain vaikka tässä ei hiekoteta tietä koskaan, mistähän tuo mahtaa tulla. ;D
Tää keskustelu on ns. "fakta homma". :o
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.01.19 - klo:14:49
Kyllä se on hiekotus joka aiheuttaa suurimman pölyn keväisin.
Nastojen aiheuttama pöly on hyvin vähäistä hiekoituspölyyn nähden. Ja se hiekkojen harjausajankohta voi jessus mikä pöly.
Tässä palstalla on käyty ainakin kolmen esimerkin kera läpi, eri paikoista, sisältäen mittaukset, miten nimenomaan nastat ovat se merkittävin pölynlähde (kaupunkiolosuhteissa). Hiekoitetaanko esim. Tampereen moottoritietä? Ei hiekoiteta. Silti pöly on keväällä sopivan tyynellä ilmalla suorastaan infernaalista.
Totta kai mm. nastojen jauhaman asfalttipölyn ja hiekan harjaus/poisto nostattaa pölypistoisuudet ilmassa korkeaksi, mutta kyse on hetkellisestä kuormituksesta, ei jatkuvasta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.01.19 - klo:06:59
Eli lopputulos: Hyvä nastarengas on edelleen paras talvirengas!
Ei, vaan (testin mukaan) laadukas uusi premium nastarengas on paras koskemattomalla sileällä jäällä lauhalla kelillä. Ei vain ole n. parinkymmenen talven aikana vielä tullut käytyä moisella jääradalla, eikä näiltä maanteiltäkään semmoisia ole löytynyt, päinvastoin, olosuhteet ovat ihan jotain muuta varsinkin lauhalla kelillä. Ehkä joku ajamaton ja ilman talvihoitoa oleva metsäautotie joka on sulanut ja sitten jäätynyt sileäksi vois päästä lähimmäs, mutta ei tule tuommoisilla ajettua.. Ja kuten tässä keskustelussa on tullut todettua jonkun kerran, lumella tilanne kääntyykin toisinpäin.
Omaan käyttöön kitka on kyllä ollut nappivalinta talvirenkaaksi ja ajoa tulee n. puolen Suomen alueella ja ulkopuolellakin. Jollekin toiselle se voi olla nasta, mutta veikkaanpa että suurin osa jurruttaa nastoilla vain vanhasta tottumuksesta ja tietämättömänä ja ilman omaa kokemusta hyvistä vaihtoehdoista. Toki niitäkin on jotka tietävät vaihtoehdoista ja ovat päätyneet nastaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.01.19 - klo:06:59
BTW:Ette kokeilleet tilannetta toisin päin, että nastakuski olisi tehnyt hätäjarrutuksen ja sinä olisit tullut kitkarenkailla takana? Olisiko silloin pelti kolissut? Miksikö? No jokainen tietää mitä lyhyillä turvaväleillä reaktioaika tarkoittaa.
Ei hätäjarrutuskokeilut ja rengastestit sovi oikeaan liikenneympäristöön, varsinkaan aamulla tiellä millä on paljon muutakin liikennettä.. Toisekseen kyseessä ei ollut hätäjarrutus, vaan normaali ehkä hiukan rivakampi hidastaminen. Jos tallan olisi lyönyt pohjaan olisi varmaan kolissut, niin hienosti se siinä vieressä liukui.
Lainaus käyttäjältä: jt - 22.01.19 - klo:22:08
Tässä palstalla on käyty ainakin kolmen esimerkin kera läpi, eri paikoista, sisältäen mittaukset, miten nimenomaan nastat ovat se merkittävin pölynlähde (kaupunkiolosuhteissa). Hiekoitetaanko esim. Tampereen moottoritietä? Ei hiekoiteta. Silti pöly on keväällä sopivan tyynellä ilmalla suorastaan infernaalista.
Totta kai mm. nastojen jauhaman asfalttipölyn ja hiekan harjaus/poisto nostattaa pölypistoisuudet ilmassa korkeaksi, mutta kyse on hetkellisestä kuormituksesta, ei jatkuvasta.
Ja vastaavasti esimerkeissä ilmassa olevista pienhiukkasista vain 10% on peräisin katupölystä (pakokaasut lähes 2x vs. katupöly) ja siitäkin iso siivu hiekasta. Tänään ollut oikein tyyni ja nätti ilma Helsingissä, joten katastrofaaliset ja tappavat nastarenkaat pitäisi näkyä ilmanlaadussa kun vielä hiekkakaan niin pölise? Kuitenkin HSY:n arkiaamun tilannekatsaus sanoo
"
22.1. klo 08 Liikenteen pakokaasut heikentävät ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla tänä aamuna. Liikenneympäristöissä ilmanlaatu on pääosin välttävä ja Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa huono. Kauempana vilkkaista teistä ilmanlaatu on tyydyttävä tai hyvä. Liikenteen pakokaasujen pitoisuudet ovat korkeita tyynen pakkassään vuoksi.."
Ei mitään mainintaa nastarenkaista.
Toki selvä se on, että jonkun prosentuaalisen lisäyksen nastat aiheuttavat ilmanlaadussa. Mutta edelleen kehtaan väitellä, että ei se karmean dramaattinen ole siihen nähden mitä siinä ilmassa muuten pyörii. Myös nuo Oslon ja Japanin yms käppyrät eivät kerro koko totuutta. Vai oikeastiko väki kuvittelee että ko. suunnilla ilmanlaatuun panostamisessa on 100% keskitytty nastarengaskieltoon ja sitten kun se hoidettu, hanskat tippuivat.
Lainaus käyttäjältä: jt - 22.01.19 - klo:22:26
Ei, vaan (testin mukaan) laadukas uusi premium nastarengas on paras koskemattomalla sileällä jäällä lauhalla kelillä.
Tuon paljon puhutun VTI:n tutkimuksen mukaan nastarengas on 0-6 vuoden ikäisenä uutta kitkarengasta parempi jäällä.
Uusi nastarengas on jäällä keskimäärin 31% pitävämpi kuin uusi kitkarengas.
Ja samassa tutkimuksessa kerrotaan, että lumella kitkarengas on hieman nastarengasta parempi.
Toki tutkimuksesta voi olla kukin mitä mieltä tahansa. Ainakaan se ei ole kovin selkeä, sillä paljonko on hieman? Melko varmasti kuitenkin reippaasti vähemmän kuin 31%.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 22.01.19 - klo:23:07
Toki tutkimuksesta voi olla kukin mitä mieltä tahansa. Ainakaan se ei ole kovin selkeä, sillä paljonko on hieman? Melko varmasti kuitenkin reippaasti vähemmän kuin 31%.
Se on selkeä niille, jotka osaavat lukea.
Jos testiä pitäisi jostain kritisoida, niin se on epärealistisen jään käyttö testialustana. Sekä ulko että sisätestiratojen jää oli todellisuutta vastaamatonta sileää ja kiiltävää jääkiekkoratajäätä. Toki testin toistettavuus helppo järjestää jääkoneella jäädytetyllä jäällä, mutta ei tuommoista jäätä löydy kuin syksyn siikapilkillä.
Testi olisi ollut vielä parempi, jos verrokiksi olisi otettu puoleen tiekarhukarheuteen karhennettua jäätä ja lisäksi noin 1mm musta jää. Musta jää toistaa asfaltin makrokarheuksia ja on ominaisuuksiltaa myös aivan eriä kuin jääkiekkojää.
Eilen poikkesin töisen jälkeen asioilla, kiertoliittymässä edessä pysähtyi 220cdi mese, kilvet puuttui vielä, tuontiauto. Oliskohan ollut 2010 + ikäluokkaa. Uudet kitkat näytti olevan alla,kiertoliittymän jälkeen ylämäki missä onneksi oli ohituskaista. Jäässähän toi asfaltti oli, kitkarenkaat näytti lipsuvan siihen malliin että se ylämäkeen kiihdyttäminen sallittuun 80 vauhtiin on heikkoa, joutilastahan nastatkin löi, heittämällä ohi.
Ei ole tietoa minkä merkkiset renkaat kaverilla oli, merkkejä on paljon ja malleja niillä, paljon on siis erilaisia myös liikenteessä.
Ei ollut se mesekuski varmaan lukenut VTT testejä ja tätä foorumia?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 23.01.19 - klo:00:18
Se on selkeä niille, jotka osaavat lukea.
Jos testiä pitäisi jostain kritisoida, niin se on epärealistisen jään käyttö testialustana. Sekä ulko että sisätestiratojen jää oli todellisuutta vastaamatonta sileää ja kiiltävää jääkiekkoratajäätä. Toki testin toistettavuus helppo järjestää jääkoneella jäädytetyllä jäällä, mutta ei tuommoista jäätä löydy kuin syksyn siikapilkillä.
Testi olisi ollut vielä parempi, jos verrokiksi olisi otettu puoleen tiekarhukarheuteen karhennettua jäätä ja lisäksi noin 1mm musta jää. Musta jää toistaa asfaltin makrokarheuksia ja on ominaisuuksiltaa myös aivan eriä kuin jääkiekkojää.
Tai niille jotka tulkitsevat mieluisekseen tai omaan tarpeeseen parhaaksi nuo tutkimukset.
Ja kun olet raketti-insinööri, niin kumpi on helpompi pitää tasalaatuisena sekä vertailukelpoisena neitseelinen jää vai puoleen tiekarhukarheuteen karhennettua jäätä ja lisäksi noin 1mm musta jäätä ;D.
Ei muuta, kuin käsi taskuun ja toteuttamaan testiä...
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 23.01.19 - klo:05:46
Eilen poikkesin töisen jälkeen asioilla, kiertoliittymässä edessä pysähtyi 220cdi mese, kilvet puuttui vielä, tuontiauto. Oliskohan ollut 2010 + ikäluokkaa. Uudet kitkat näytti olevan alla,kiertoliittymän jälkeen ylämäki missä onneksi oli ohituskaista. Jäässähän toi asfaltti oli, kitkarenkaat näytti lipsuvan siihen malliin että se ylämäkeen kiihdyttäminen sallittuun 80 vauhtiin on heikkoa, joutilastahan nastatkin löi, heittämällä ohi.
Ei ole tietoa minkä merkkiset renkaat kaverilla oli, merkkejä on paljon ja malleja niillä, paljon on siis erilaisia myös liikenteessä.
Ei ollut se mesekuski varmaan lukenut VTT testejä ja tätä foorumia?
Tai sitten siinä oli alla ne maailman parhaat KE-Kitkat, jotka sopii parhaiten kaikkialle etelä-suomeen ;).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.01.19 - klo:07:00
Tai niille jotka tulkitsevat mieluisekseen tai omaan tarpeeseen parhaaksi nuo tutkimukset.
Ja näin sinä et tee? Joo-o
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.01.19 - klo:22:24
Kitkat korottavat vakuutusmaksuja.
Nastat tekevät impotentiksi.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 23.01.19 - klo:07:19
Nastat tekevät impotentiksi.
Ja kitkarenkaat palautti sinun miehuuden ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.01.19 - klo:14:01
Missään tapauksessa nastarengas ei ole turvattomampi vaihtoehto kuin kitka.
Tästä olen lähes samaa mieltä. Joissin tietyissä oloissa nastarengas on turvattomampi kuin kitkarengas, mutta suurimmassa osassa olosuhdekirjoa ei ole. Jos rengasvalintakriteerinä on vain turvallisuus, niin silloin asia on melko selvä. Itselläni on kuitenkin muitakin kriteerejä rengasvalintaan kuin pelkkä turvallisuus. Näitä ovat esimerkiksi ympäristö- ja terveysvaikutukset, ajomukavuus, melu ja hinta.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 23.01.19 - klo:21:41
Niin myös nelivedot.
Ja siittä lystistä maksaa ilomielin!
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 22.01.19 - klo:23:07
Tuon paljon puhutun VTI:n tutkimuksen mukaan nastarengas on 0-6 vuoden ikäisenä uutta kitkarengasta parempi jäällä.
Uusi nastarengas on jäällä keskimäärin 31% pitävämpi kuin uusi kitkarengas.
Ja samassa tutkimuksessa kerrotaan, että lumella kitkarengas on hieman nastarengasta parempi.
Toki tutkimuksesta voi olla kukin mitä mieltä tahansa. Ainakaan se ei ole kovin selkeä, sillä paljonko on hieman? Melko varmasti kuitenkin reippaasti vähemmän kuin 31%.
Sieltä tutkimuksesta löytyy ihan exactisti mikä on ero. Sieltä vain pläräämään, lukemista on 154 sivua. Ensimmäinen väitteesi ei ole aivan totta, sillä kyse on keskimääräisistä eroista, ei absoluuttisista. Testin löydös oli se että käytettynä nastan pito tippuu niin paljon että (jäällä) paras kitka päihittää kaikki nastat paitsi 2 parasta nastaa.
Saman asian voi ilmaista toisinpäinkin. Paras käytetty kitka on parempi jäällä kuin 89% käytetyistä nastoista. Nasta vs. kitka ero siis tasoittuu ja hajonnan vuoksi käy niin että parhaat kitkat päihittävät suuren osan nastoista. Toki edelleen kaksi parasta käytettyä nastaa päihittävät myös parhaan käytetyn kitkan - todennäköisesti nämä ovat niitä joista ei ollut lähtenyt yhtään nastaa. Jos nastalla ajetaan 6 vuotta pääasiassa paljaalla asfaltilla olevia teitä, tuskinpa pito enää vastaa sen jälkeen tämän testin parhaita nastoja ja voi sieltä jokunen nastakin olla jo siihen mennessä karannut. Nastarenkaalla on paikkansa, mutta se paikka ei ole pääasiassa paljaita pääteitä jurruuttaminen vähänkään isommalla km-lukemalla - ihan jo siitäkin syystä että itse rengas menee pilalle ja tavoiteltu hyvä jääpito on historiaa.
Lainaus käyttäjältä: TDI Golf - 23.01.19 - klo:05:46
Eilen poikkesin töisen jälkeen asioilla, kiertoliittymässä edessä pysähtyi 220cdi mese, kilvet puuttui vielä, tuontiauto. Oliskohan ollut 2010 + ikäluokkaa. Uudet kitkat näytti olevan alla,kiertoliittymän jälkeen ylämäki missä onneksi oli ohituskaista. Jäässähän toi asfaltti oli, kitkarenkaat näytti lipsuvan siihen malliin että se ylämäkeen kiihdyttäminen sallittuun 80 vauhtiin on heikkoa, joutilastahan nastatkin löi, heittämällä ohi.
Ei ole tietoa minkä merkkiset renkaat kaverilla oli, merkkejä on paljon ja malleja niillä, paljon on siis erilaisia myös liikenteessä.
Ei ollut se mesekuski varmaan lukenut VTT testejä ja tätä foorumia?
Pääkaupunkiseudulla eilen GY-kitkat pitivät huomattavasti paremmin kun sutivat nastarenkaalliset autot. En sitten tiedä ajavatko kaikki ihan vanhoilla nastoilla mutta pitoa eivät saaneet.
jt:llä on kyllä pointti tuossa yllä.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 24.01.19 - klo:06:41
Pääkaupunkiseudulla eilen GY-kitkat pitivät huomattavasti paremmin kun sutivat nastarenkaalliset autot. En sitten tiedä ajavatko kaikki ihan vanhoilla nastoilla mutta pitoa eivät saaneet.
Oli testien mukaan parhaat kuivalla asvaltilla ja kaikkea muuta, kuin hyvät jäällä sekä lumella.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.01.19 - klo:07:08
Oli testien mukaan parhaat kuivalla asvaltilla ja kaikkea muuta, kuin hyvät jäällä sekä lumella.
Ei nyt ihan kelvoton talviolosuhteissa. ”Goodyear Ultragrip Ice2 sijoittui tässä testissä sijalle 2 heti Nokian jälkeen.
Renkaalla oli testissä hyvät ominaisuudet kaikissa talviolosuhteissa ja märällä asfaltilla rengas oli kaikkein paras kitkarengas.Jäällä pito oli varsinkin ääritilanteissa vain kelvollista.
Jarrutuspito oli kuitenin hyvä jäällä ja lumella.Rengas oli hilajinen ja sen vierintävastus oli keskitasoa.”
Onhan malli jo tosin vanhaki, testi vuodelta 2015 vai 2016. Itse valitsin juuri sulan kelin ominaisuuksien takia nämä, mutta erittin luotettavat olleet myös liukkaalla, erittäin loogiset ajaa mikä on mielestäni tärkeää liukkaalla. Varmaan ens talvena samaa merkkiä tai savaa tilalle(ellen ota nykyisillä viidettä talvea vastaan ;) ).
Tuollaiset oli itsellä kaksi kautta alla, joten käytös hyvinkin mielessä.
Noh, minä en voi muuta kuin kehua! Pitoa löytyy!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.01.19 - klo:14:16
Tuollaiset oli itsellä kaksi kautta alla, joten käytös hyvinkin mielessä.
Jopa hra karpan tulisi tietää ja muistaa, että vaikka renkaan merkki ja malli olisi sama, niin tuotekehittelyä tapahtuu vuosien välillä (jopa kesken paistoerien). Eli jos vaikka hakkapeliitta 8 on ollut markkinoilla 3-4 vuotta, niin joka vuosi (tai jopa paistoerä) renkaaseen tehdään muutoksia seostuksen, nastojen istutuksen jne suhteen.
Taisi Pirellin renkaassa viime syksyn testeissä ollut valtavia eroja eri lehtien kesken (=vaikka olosuhteet lähes samat) Eroiksi selittyi eri paistoerä, jonka vuoksi ominaisuuksia ja koostumuksia oli muutettu. Luulisi testejä seuraavan edes tämän verran muistavan...
Tosin tosielämän kelit ei ikinä vastaa testiolosuhteita, aina se tienpinta on erilainen ja vaihtuu jopa parin km välein. Harva (=ei kukaan) ihminen ajaa koko talven liipatulla peilijäällä :D
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 24.01.19 - klo:21:59
Jopa hra karpan tulisi tietää ja muistaa, että vaikka renkaan merkki ja malli olisi sama, niin tuotekehittelyä tapahtuu vuosien välillä (jopa kesken paistoerien). Eli jos vaikka hakkapeliitta 8 on ollut markkinoilla 3-4 vuotta, niin joka vuosi (tai jopa paistoerä) renkaaseen tehdään muutoksia seostuksen, nastojen istutuksen jne suhteen.
No shit sherlock! Sen takia mielenkiinnolla kokeilenkin useita MERKKIrenkaita eri autojen alla miten ne käyttäytyy.
Kiitokset itsestäänselvyyksien kertomisesta...
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 24.01.19 - klo:21:59
Tosin tosielämän kelit ei ikinä vastaa testiolosuhteita, aina se tienpinta on erilainen ja vaihtuu jopa parin km välein. Harva (=ei kukaan) ihminen ajaa koko talven liipatulla peilijäällä :D
Tuolta löytyy videota Ouluun valmistellusta jääradasta. Pinta on videon perusteella aika kaukana testien puhtaasta, neitsellisestä ja sileästä jääpinnasta. Tuommoisellahan voisi olla mielenkiintoista ajaa.
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oululaiset-vapaaehtoiset-valmistelevat-oritkariin-jaarataa-avataan-liikenteelle-ensi-viikolla/814090/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oululaiset-vapaaehtoiset-valmistelevat-oritkariin-jaarataa-avataan-liikenteelle-ensi-viikolla/814090/)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.01.19 - klo:22:02
No shit sherlock! Sen takia mielenkiinnolla kokeilenkin useita MERKKIrenkaita eri autojen alla miten ne käyttäytyy.
Kiitokset itsestäänselvyyksien kertomisesta...
Harmi kun tuntui sinulla vain sekin tuntui unohtuvan... Tuokin on totta, että miten renkaat toimii eri autojen alla. Myös olisi tosi hyvä jos vaikka joku autolehti viitsisi testata yhden testirenkaan eri kokoisina saman auton alla. Perus Golfiin tai Focukseen saa aika eri kokoista rinkulaa laittaa alle. Väittäisin äkkiseltä, testien kärkivitonen on eri järjestyksessä eri rengasko´oilla.
Lainaus käyttäjältä: Zego - 24.01.19 - klo:06:41
Pääkaupunkiseudulla eilen GY-kitkat pitivät huomattavasti paremmin kun sutivat nastarenkaalliset autot. En sitten tiedä ajavatko kaikki ihan vanhoilla nastoilla mutta pitoa eivät saaneet.
jt:llä on kyllä pointti tuossa yllä.
Saman olen itse huomannut testien mukaan umpisurkeilla Landsailin kitkoilla. Luikkaista risteyksistä pääsen liikkeelle samaan tahtiin/nopeammin kuin toiset nastat raapien. Maatako tuo sitten johtua nastojen nopeasta pyöristymisestä vai oman auton automaattivahteistosta...
Tässäkin ketjussa on todettu useampaan kertaa, ettei Suomessa tarvitse kunnon talvirenkaita, kun ei ole lunta.
No nyt taas sitä lunta on ja kohta tulee pääkaupunkiseudulle vielä lisää. Samoin eilen satoi myös vettä ja sitäkin tulee lisää.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005988355.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005988355.html)
Ei ole harmittanut yhtään, että on kunnon/uudet nastarenkaat, joka autossa näin talvella!
Olisit tuonkin itsestään selvyyksien viestin kirjoittamisajan käyttänyt liikenteeseen, niin ei tarvis teidenpilaajia käyttää.
Olipa tosi haastava keli, kuinhan mää selvisin vuoden vanhoilla kitkoilla perille ;D
Mutta onko sulla KE- kitkat? Ne on kuulemma ainoat ja oikeat talvirenkaat Etelä-Suomen talvessa. Näin täällä ainakin on väitetty.
Eteläsuomen talvessa pärjää vaikka moottoripyörällä ;D Ehkä hänellä oli nastat, mutta mp:ssä sen ymmärtää. Toiset ne ei selvii kitkoilla vaikka neljä rengasta ;) (https://i.imgur.com/yJl5iGe.jpg)
Lainaus käyttäjältä: V60 - 04.02.19 - klo:09:29
Mutta onko sulla KE- kitkat? Ne on kuulemma ainoat ja oikeat talvirenkaat Etelä-Suomen talvessa. Näin täällä ainakin on väitetty.
Pohjoismaiset R2 molemmissa mulla. JOs joku pärjää K-E kitkoilla, niin hyvä niin, ei mulla ole siihen mitään vastaan. Itse ajan pohjois-pohjanmaalla ja kaikki tieluokat metsäteille asti normisettiä työreissuilla.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 04.02.19 - klo:09:29
Mutta onko sulla KE- kitkat? Ne on kuulemma ainoat ja oikeat talvirenkaat Etelä-Suomen talvessa. Näin täällä ainakin on väitetty.
Pari viikkoa lumisadetta ei ole mikään ongelma KE-kitkoille muun liikenteen joukossa mikäli ajonopeudet ja etäisyydet pitää järkevinä, parhaat KE-kitkat eivät edes ole niin kaukana normiskandikitkojen suorituskyvystä lumella. Kuukauden päästä on taas sulaa ja +5 astetta ja noilla renkailla saakin sitten ajella pitkälle vappuun asti ilman omantunnontuskia.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 04.02.19 - klo:11:33
Pari viikkoa lumisadetta ei ole mikään ongelma KE-kitkoille muun liikenteen joukossa mikäli ajonopeudet ja etäisyydet pitää järkevinä, parhaat KE-kitkat eivät edes ole niin kaukana normiskandikitkojen suorituskyvystä lumella. Kuukauden päästä on taas sulaa ja +5 astetta ja noilla renkailla saakin sitten ajella pitkälle vappuun asti ilman omantunnontuskia.
Juu lumella pärjää ihan hyvin kyllä. Mutta tossa kun oli välillä etelässäkin ihan talvista ja varsin liukasta (lunta+jäätä), niin noilla rimpuloilla ei tee mitään. Puskee vaan käännöksissä ja absit hakkaa koko ajan. Eli oikeisiin talvikeleisiin nuo on kyllä lähinnä vaaralliset.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 04.02.19 - klo:11:33
Pari viikkoa lumisadetta ei ole mikään ongelma KE-kitkoille muun liikenteen joukossa mikäli ajonopeudet ja etäisyydet pitää järkevinä, parhaat KE-kitkat eivät edes ole niin kaukana normiskandikitkojen suorituskyvystä lumella. Kuukauden päästä on taas sulaa ja +5 astetta ja noilla renkailla saakin sitten ajella pitkälle vappuun asti ilman omantunnontuskia.
Paljonko olet ajanut Tampereella ja Etelä-Suomessa tänä talvena Ke-Kitkoilla?
Eilen sai nähdä näitä sankareita Tampereellakin, jotka ajeli 100km/h rajoituksella 68km/h. Ilmeisesti sään mukaan Ke-kitkoilla!
Ja mitä merkitystä keskellä talvea on minkälainen keli toukokuussa on?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e638f564-3adf-480f-b47c-13fceabff290?fbclid=IwAR25Wj1iipHG_wmUdLp1ecOQyL-UiBXj8QneNj23o3ov0IzW9vKXO8bENCo (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e638f564-3adf-480f-b47c-13fceabff290?fbclid=IwAR25Wj1iipHG_wmUdLp1ecOQyL-UiBXj8QneNj23o3ov0IzW9vKXO8bENCo)
Lainaus käyttäjältä: V60 - 04.02.19 - klo:09:29
Mutta onko sulla KE- kitkat? Ne on kuulemma ainoat ja oikeat talvirenkaat Etelä-Suomen talvessa. Näin täällä ainakin on väitetty.
Onhan tällä palstalla muitakin väitteitä ollut. Ruotsiin ei voi verrata koska asuvat ryökäleet hieman etelämpänä, siksi varmaan "pärjäävät" niin hyvin kitkoilla ja siksi "joutuu" ajamaan Suomessa nastoilla :). Tiedoksi vain että Tukholman seutu on täyden talvikelin helmoissa (ollut jo pitempään, onhan sentään nyt talvi), vkl:n lumimyrskyn aikana lentokenttä täysin sekaisin ja junaliikenne sen jälkeen sekaisin "pga vädret". Silti kitka-nasta osuudet ovat nykästermein "fifti-sixti".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.02.19 - klo:20:47
Eilen sai nähdä näitä sankareita Tampereellakin, jotka ajeli 100km/h rajoituksella 68km/h. Ilmeisesti sään mukaan Ke-kitkoilla!
Vallitsevan renkaiden markkinaosuusjakauman perusteella n. 80% todennäköisyydellä siellä sitä köröteltiin nastoilla. (olettaen että nastojen osuus 80%, loput kitkoja - jos jakauma ei miellytä käytä omaasi ja laske sillä)
Ja toisaalta, jos liikkeellä oli vaikkapa 5 köröttelijää, vain 0,032% todennäköisyydellä kaikilla oli kitkat. Kääntäen, 99,968% prosentin todennäköisyydellä yhdellä tai useammalla heistä oli nastat alla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.02.19 - klo:20:47
Ja mitä merkitystä keskellä talvea on minkälainen keli toukokuussa on?
Kyllä talviolosuhteissa pitää olla siihen sopivat renkaat. Näin lumen myrskytessä pohjoismaisilla kitkoilla ajaessa saa ainakin testien mukaan keliin parhaat renkaat - lumella nastat nimittäin jäävät keskimäärin jälkeen nordic-kitkoista, jopa ne "testivoittajat". Jopa KE-kitka, vaikka jääkin viimeiseksi, sinnittelee kohtuullisesti mukana.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.02.19 - klo:20:47
Paljonko olet ajanut Tampereella ja Etelä-Suomessa tänä talvena Ke-Kitkoilla?
Eilen sai nähdä näitä sankareita Tampereellakin, jotka ajeli 100km/h rajoituksella 68km/h. Ilmeisesti sään mukaan Ke-kitkoilla!
Ja mitä merkitystä keskellä talvea on minkälainen keli toukokuussa on?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e638f564-3adf-480f-b47c-13fceabff290?fbclid=IwAR25Wj1iipHG_wmUdLp1ecOQyL-UiBXj8QneNj23o3ov0IzW9vKXO8bENCo (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e638f564-3adf-480f-b47c-13fceabff290?fbclid=IwAR25Wj1iipHG_wmUdLp1ecOQyL-UiBXj8QneNj23o3ov0IzW9vKXO8bENCo)
Nastojen Ropinaa noista autoista eilenkin pääasiassa kuului. Tmp-Hki motarilla ja Pyhäjärventien muuttuvan rajoituksen alueella 80 kympin rajoitus. Kunnolla oli Pirkkahallin-Linnakallion seuruilla kolissut.
Lainaus käyttäjältä: jt - 06.02.19 - klo:00:20
Kyllä talviolosuhteissa pitää olla siihen sopivat renkaat. Näin lumen myrskytessä pohjoismaisilla kitkoilla ajaessa saa ainakin testien mukaan keliin parhaat renkaat - lumella nastat nimittäin jäävät keskimäärin jälkeen nordic-kitkoista, jopa ne "testivoittajat". Jopa KE-kitka, vaikka jääkin viimeiseksi, sinnittelee kohtuullisesti mukana.
En nyt jaksa etsiä tekniikan maailmaa, mutta taisi continental:n conti ice contact 2 olla paras tai kolmen parhaan joukossa myös lumitesteissä ja yksi nopeimmista myös lumisella radalla!
Jotenkin mua naurattaa, että testeihin otetaan tarkoituksella halpoja kuinarenkaita, koska köyhät ostaa niitä ja jopa ylistää niitä netissä. Netissä taas niitä käytetään hitler-korttina, kun premium kitkat voitraa ne, jonka ei pitäisi olla mikään yllätys.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 04.02.19 - klo:11:33
Pari viikkoa lumisadetta ei ole mikään ongelma KE-kitkoille muun liikenteen joukossa mikäli ajonopeudet ja etäisyydet pitää järkevinä, parhaat KE-kitkat eivät edes ole niin kaukana normiskandikitkojen suorituskyvystä lumella. Kuukauden päästä on taas sulaa ja +5 astetta ja noilla renkailla saakin sitten ajella pitkälle vappuun asti ilman omantunnontuskia.
Niin, mutta kun täällä Suomen talvessa on ihan jäätäkin. Tänään kun Pirkanmaalla odottelin 6 auton letkassa omaa vuoroani stop- merkin takana, lähtö pieneen ylämäkeen ja lunta jään päällä, niin aikamoisia vaikeuksia oli 2- vetoisilla autoilla päästä edes liikkeelle ko. paikasta. Melkoisen paljon löi joutavaa ennen kuin auto kunnolla liikkui. Siinä olisi varmaan ollut KE- kitka elementissään.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 06.02.19 - klo:14:14
Niin, mutta kun täällä Suomen talvessa on ihan jäätäkin. Tänään kun Pirkanmaalla odottelin 6 auton letkassa omaa vuoroani stop- merkin takana, lähtö pieneen ylämäkeen ja lunta jään päällä, niin aikamoisia vaikeuksia oli 2- vetoisilla autoilla päästä edes liikkeelle ko. paikasta. Melkoisen paljon löi joutavaa ennen kuin auto kunnolla liikkui. Siinä olisi varmaan ollut KE- kitka elementissään.
Eli siinäkään tilanteessa ei niistä testivoittaja nastarenkaista paljoa apua ollut, erään
käyttäjän ylistys lauluja kun lukee, niin testivoittajilla olisi lähtenyt kuin rusakko
makuulta.
Kyllä mä olen ainakin ihan helisemäs tolla firman pakulla jossa tän vuoden nastat alla.
Yritän kovasti välttää pysähtymisiä mihinkään mäkiin, koska takuuta ei ole matkan jatkumisesta ylöspäin.
Ei se siitä kitkoillakaan nousisi, mutta ei ne nastat kesää tee.
Ymmärrä muutenkaan, miksi nastoilla pitäisi päästä lujempaa kuin muiden matkavauhti? Siinä sitä riskiä just otetaan, mitä taas nastoilla perustellaan vähentävän.
Toki asia on eri josain perähikiän metsätiellä, missä pitää ohittaa se 1 auto vuorokaudessa, mutta kun tässä nyt tätä pirkanmaa/pääkaupunkiseutua on nostettu tapetille...
Täällä ajeltu testissä 0 tähteä saaneilla uusilla nangang kitkoilla ja ei mitään ongelmia, mitä nyt vähän tunnottomuus näitä renkaita vaivaa. Neliveto on yliveto vai miten se meni, mutta kitkoille ääni täältä stadista
Itse saatan ajaa päivän sisällä sekä kitka- että nastarenkailla. Tällöin pääsee vertaamaan samalla tiellä ja kelillä. Vaikka Nordic- kitkat pääosin ihan hyvin toimiikin, niin kyllä nasta on parempi tietyissä olosuhteissa. Yllätyksiä aina tulee ja silloin maksimaalinen pito on tarpeen.
Naapuripalstalla eräs pk- seudun autoilija totesi asuvansa sellaisessa paikassa, että nastat on pakko olla. Kitkojakin on kokeillut, mutta ei toimi. On siis erilaisia lähtökohtia joten ei voi yleistää että jollain pärjää 100% varmasti.
Lainaus käyttäjältä: 58make - 06.02.19 - klo:14:37
Eli siinäkään tilanteessa ei niistä testivoittaja nastarenkaista paljoa apua ollut, erään
käyttäjän ylistys lauluja kun lukee, niin testivoittajilla olisi lähtenyt kuin rusakko
makuulta.
Neliveto ja markkinoiden parhaat nastarenkaat talvella on ihan tietoinen valinta, kun voi ja pystyy.
Elämä on täynnä valintoja...
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 06.02.19 - klo:14:37
Kyllä mä olen ainakin ihan helisemäs tolla firman pakulla jossa tän vuoden nastat alla.
Yritän kovasti välttää pysähtymisiä mihinkään mäkiin, koska takuuta ei ole matkan jatkumisesta ylöspäin.
Ei se siitä kitkoillakaan nousisi, mutta ei ne nastat kesää tee.
Ymmärrä muutenkaan, miksi nastoilla pitäisi päästä lujempaa kuin muiden matkavauhti? Siinä sitä riskiä just otetaan, mitä taas nastoilla perustellaan vähentävän.
Toki asia on eri josain perähikiän metsätiellä, missä pitää ohittaa se 1 auto vuorokaudessa, mutta kun tässä nyt tätä pirkanmaa/pääkaupunkiseutua on nostettu tapetille...
Mitä tämä kommentti antaa? Pakettiauto nastarenkailla. Kertoisi edes nastarenkaiden merkin ja mallin.
Kerro myös lisää näistä riskeistä? Jos 100km/h rajoituksella, joku köröttelee 68km/h, niin vilkku päälle ja ohi. Tämän jälkeen matka jatkuu normaalisti nopeusrajoitusten mukaan.
Meinaatko että olisi jotain eroa, jos olisi eri nastat?
Ihan merkkirenkaat ovat alla.
Tuo ohittaminen varmaan toimii siellä peräkylässä. Epäilen että, olet ikinä poistunut sieltä metsäpolulta, koska muuten tietäisit, että ohittamalla sen ensimmäisen, olet sen toisen perässä alta 5 sekunnin.
Tätä ohitusjumppaa saatkin suorittaa sen koko matkan, kunnes ollaankaan siellä junttilan nurkilla, jossa vapaata baanaa on päästellä sitä 100kmh.
Ja 2 minuutin päästä tämä ensimmäinen ohitettava tulee mahdollisesti samalle baanalle.
Mikä nyt sitten kullekkin on turvallista?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 06.02.19 - klo:17:22
Meinaatko että olisi jotain eroa, jos olisi eri nastat?
Ihan merkkirenkaat ovat alla.
Tuo ohittaminen varmaan toimii siellä peräkylässä. Epäilen että, olet ikinä poistunut sieltä metsäpolulta, koska muuten tietäisit, että ohittamalla sen ensimmäisen, olet sen toisen perässä alta 5 sekunnin.
Tätä ohitusjumppaa saatkin suorittaa sen koko matkan, kunnes ollaankaan siellä junttilan nurkilla, jossa vapaata baanaa on päästellä sitä 100kmh.
Ja 2 minuutin päästä tämä ensimmäinen ohitettava tulee mahdollisesti samalle baanalle.
Mikä nyt sitten kullekkin on turvallista?
Ai renkaissa ei ole eroja? Miksi sitten länkytät kitkoista ja nastoista?
Taidan nähdä Suomea vuodessa pikkaisen enemmän, kuin sinä ja monipuolisemmin. Toiset osaa myös arvioida kannattaako se ohitus vai ei.
Tosin sinun kirjoitusten perusteella olet se persekärpänen toisena tekemässä possujunaa, joka pahoittaa mielensä, kun joku menee ohi ja sinun vuoronumerosi viedään ;D ;D. Ja jononhan muodostaa se toinen auto!
Njaa...
Vein tänään autoni (tiguan) huoltoon, siinä alla ikivanhat kitkat, pintaa varmaan 4mm.
Sain vuokra-autoksi pakasta vedetyn (1600km mittarissa) polon nastarenkailla.
(en muista oman autoni renkaiden merkkiä, enkä ole sitä tuosta poloisestakaan katsonut)
Ajokokemus ei kamalasti eronnut, nuo nastat oli ihan yhtä liukkaat/pitävät pk-seudun tiestöllä. (jotka tänään oli
paljolti jäiset)
Ainoan selvästi havaittavan eron teki oma pihaan johtava tieni, (ylämäki) jossa lumen alla jäätä.
En tuolla pololla päässyt pihaan ruopimatta... Mutta siinä ero tuli varmasti vajaavedosta :)
Niin taikka näin, olen melkoisen varma, että omaani kun uudet talvikiekot ensitalveksi hankin, ovat ne kitkat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.02.19 - klo:17:51
Ai renkaissa ei ole eroja? Miksi sitten länkytät kitkoista ja nastoista?
Taidan nähdä Suomea vuodessa pikkaisen enemmän, kuin sinä ja monipuolisemmin. Toiset osaa myös arvioida kannattaako se ohitus vai ei.
Tosin sinun kirjoitusten perusteella olet se persekärpänen toisena tekemässä possujunaa, joka pahoittaa mielensä, kun joku menee ohi ja sinun vuoronumerosi viedään ;D ;D. Ja jononhan muodostaa se toinen auto!
Mitäköhän tähänkin vastais nauramatta?
Oot suomemestari ymmärtämisen saralla. Tai trolli?
Veikkaan tosin ensimmäistä, koska toi sun järjenjuoksu on pohjaluokkaa.
Jatka renkaiden ruuvailuja.
Pääkaupungilla ollut viime päivinä nautinnollisia ajokelejä. Tylsien kehäteiden lisäksi on tullut ajettua huonosti ylläpidettyjä pikkuteitä.
Koko talvena ei vielä ole ollut kunnon liukasta keliä, mutta lumi piristää kummasti.
Nastoihin ei ole enää paluuta.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 06.02.19 - klo:20:15
Pääkaupungilla ollut viime päivinä nautinnollisia ajokelejä. Tylsien kehäteiden lisäksi on tullut ajettua huonosti ylläpidettyjä pikkuteitä.
Koko talvena ei vielä ole ollut kunnon liukasta keliä, mutta lumi piristää kummasti.
Nastoihin ei ole enää paluuta.
Vkl tuli ajeltua myös pääosin lumen peittämiä, suolaamattomia pikkuteitä. Hyvinhän tuolla ajeli, tosin sen verran kapea ja mutkainen tie oli että tiukoissa mutkissa ihan suosiolla hidastin. Välillä kitkoilla ajaessa tulee hieman epätodellinen tunne että miten tämä näin hyvin ja hiljaisesti etenee vaikka alla lunta/jäätä ja mutkaa pukkaa.
Jos jotain etua nastoista haluaa hakea, niin kokemattomalle kuskille (tai äärirajoilla ajavalla rallikuskille? :) ) nastojen "kahina" saattaa olla hyödyksi, sillä viimeistään silloin tietää että nyt on pito ylitetty ja pitää hiljentää, tai muuten pian metsä kutsuu.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 06.02.19 - klo:17:22
Meinaatko että olisi jotain eroa, jos olisi eri nastat?
Ihan merkkirenkaat ovat alla.
Tuo ohittaminen varmaan toimii siellä peräkylässä. Epäilen että, olet ikinä poistunut sieltä metsäpolulta, koska muuten tietäisit, että ohittamalla sen ensimmäisen, olet sen toisen perässä alta 5 sekunnin.
Tätä ohitusjumppaa saatkin suorittaa sen koko matkan, kunnes ollaankaan siellä junttilan nurkilla, jossa vapaata baanaa on päästellä sitä 100kmh.
Ja 2 minuutin päästä tämä ensimmäinen ohitettava tulee mahdollisesti samalle baanalle.
Mikä nyt sitten kullekkin on turvallista?
Sen verran tulee siivuja vuodessa että ohituksiakin tulee, noi ketkä ajaa sen 60-70km/h isommilla pikiteillä tulisi sakottaa koska aiheuttavat jonojen muodostumista ja turhia ohitustilanteita.
Samoin tämän maan liikennekulttuurissa on vikaa, kurapaskakelissä ajetaan perässä kiinni 3-4 auton letkoja eikä kukaan uskalla mennä ohi, tuollaisen nipun kun ohittaa niin 20km päässä on seuraava samanlainen.
Myös nykään ohi yrittävät tarvii 10km suoran että pääsee ohi vaikka autoissa tehoa tänä päivänä onkin.
Kiihdytyskaistoja ei osata käyttää, ajetaan 50km/h vauhtia sinne kaistan päähän ja parhaat jarruttaa sinne.
Myös noita kummallisia mulkkuja kun omivat jonkin paikan, ajavat 75-78km/h ja ohituskaistan kohdalla, ainakin jos joku ohi koittaa tai normikaistalla jos ohi koittaa onkin sitten se 100-120km/h.
Kehätietäkin tullut sen verran ajettua että ohi on ollut tarvetta mennä.
Jotenkin vaikuttaa tämä kitka-nasta sessio siltä että se oma tapa ja rengastus on oikea muilla väärä, tai ainakin asuu väärässä paikassa
Aika kohtuuhintaista settiä esim B8-Passattiin: https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/nokian/nokian_hakkapeliittar3/215-55r17/156708 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas/nokian/nokian_hakkapeliittar3/215-55r17/156708)
Noksun R3 215/55/17 , 550, kierros.
Lainaus käyttäjältä: jt - 06.02.19 - klo:22:57
Vkl tuli ajeltua myös pääosin lumen peittämiä, suolaamattomia pikkuteitä. Hyvinhän tuolla ajeli, tosin sen verran kapea ja mutkainen tie oli että tiukoissa mutkissa ihan suosiolla hidastin. Välillä kitkoilla ajaessa tulee hieman epätodellinen tunne että miten tämä näin hyvin ja hiljaisesti etenee vaikka alla lunta/jäätä ja mutkaa pukkaa.
Jos jotain etua nastoista haluaa hakea, niin kokemattomalle kuskille (tai äärirajoilla ajavalla rallikuskille? :) ) nastojen "kahina" saattaa olla hyödyksi, sillä viimeistään silloin tietää että nyt on pito ylitetty ja pitää hiljentää, tai muuten pian metsä kutsuu.
Kumman ohutta oli eilen pito vesijäällä kitkoilla. Mistäköhän mahtoi johtua.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 11.02.19 - klo:13:00
Kumman ohutta oli eilen pito vesijäällä kitkoilla. Mistäköhän mahtoi johtua.
Kyllä liukasta oli nastoillakin jarrutettaessa, mutta ei mitään yllättävää, jos pikkaisenkin on silmät auki, kun menee autoon.
Hyvin pitkälti sama näillä Kumhon Izeneilläkin ollut.
Mulla ei muuta:
https://tekniikanmaailma.fi/melkein-kaikilla-suomalaisilla-on-talvella-talvirenkaat-tutkimus-selvitti-nastat-voittavat-kitkat-88-12/
"Melkein kaikilla suomalaisilla on talvella talvirenkaat, tutkimus selvitti " Nastat voittavat kitkat 88"12"
Joukossa tyhmyys tiivistyy
Tutkimuksen mukaan siis EU-kitkat olisi ylivoimaisen turvalliset!!!! Ei ensimmäistäkään onnettomuutta ;)
***
Kesärenkaita tai all season -renkaita ei esiintynyt myöskään vuosien 2012"2016 onnettomuusaineistossa. Liikenneturvallisuuden kannalta tulokset ovat myönteisiä.
***
Itse vaihdoin Alpinit alle jo edellisviikolla, kevät on jo korvilla :D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 13.02.19 - klo:07:35
Joukossa tyhmyys tiivistyy
Jännä miten kitkarenkailla ajavien pitää heti olla perustelemassa omaa valintaansa tai olla haukkumassa nastarenkailla ajavia? Minä kysyn miksi? Oli kyse tästä foorumista tai tuosta jutusta!
On se jännä.
Yhtä jännää on lukea kun nastailijat (tai ainakin osa) hakevat palstoja ja ilmoittavat kuinka nastat ”voittavat”. Voittavat missä??? Mitä nastat tuossa voittivat?
Suurinosa ajaa nastoilla. Ei varmaan tarvitse sitä eriseen tulla tänne voitonhehkuttamaan.
Ei mulla muuta.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 13.02.19 - klo:12:39
On se jännä.
Yhtä jännää on lukea kun nastailijat (tai ainakin osa) hakevat palstoja ja ilmoittavat kuinka nastat ”voittavat”. Voittavat missä??? Mitä nastat tuossa voittivat?
Suurinosa ajaa nastoilla. Ei varmaan tarvitse sitä eriseen tulla tänne voitonhehkuttamaan.
Ei mulla muuta.
Kun mieleni minä pahoitin ::)?
"Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat"
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.02.19 - klo:09:42
Jännä miten kitkarenkailla ajavien pitää heti olla perustelemassa omaa valintaansa tai olla haukkumassa nastarenkailla ajavia? Minä kysyn miksi? Oli kyse tästä foorumista tai tuosta jutusta!
Kyllähän perustelu ja asiallinen väittelykin on paikallaan tässäkin aiheessa. Jos perustelee asiansa, voi se toisesta tuntua väittelyltä, tai oikeassa olemiselta, vaikkei se niitä ole. Minä voisin pääsääntöisesti haukkua nastoja, mutta en nastan käyttäjiä, joka taas menee henkilökohtaiselle tasolle. Ymmärrätkö eron? Jos perustelee kantansa asiassa kuin asiassa, pitäisi sen lisätä vastapuolelle ymmärrystä toista kohtaan, vaikkei olisi samaa mieltä. Eikös se näin pitäisi mennä kaiken järjen mukaan?
Pääsääntöisesti jokainen ajaa laillisilla talvirenkailla talvella. Iso osa ihmisistä ajaa myös auton alla olevilla ensiasennusnastoilla, jotka ovat jo aikansa eläneet, mutta rapisevat alla kertoen mukamas pidosta. Näitähän on tullut vastaan hyvin paljon, kuten esim.tuulilasin käytettyjen autojen katsastustarkastuksissa huomataan. Ihmisten epätietoisuus ja piittaamattomuus on suurimpia syitä tähän.
Itsellä kolmatta talvea r2 kitkat. Ei ole ikävä nastoja. Vielä varmasti seuraavakin talvi noilla menee, jos on sama auto alla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.02.19 - klo:13:04
Kun mieleni minä pahoitin ::)?
"Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat"
Jos näin kävi, trollauksesi siis onnistui.
Rav4H AWD ssä ja Yaris Hybridissä on CVC6 kitkat. Ei ole ollut ongelmia ja vaimo ajelee päivittäin Hesassa muutamia kymmeniä kilometrejä työsiirtymiä ja kehuu, miten hyvin Yaris menee pöperikössä - en ole kysyt, vaan oma-aloitteisesti on kertonut. Kuulema muilla työkavereillaan on ongelmia ajaa pöperikössä, mutta hänellä ei.
Itse olen reilun 20 vuotta ajellut kitkoilla ilman ongelmia, ja 20 vuotta sitten kitkarenkaiden laatu oli varmaankin paljon huonompi kuin nykypäivän kitkoilla.
Nyt Continental tuo uudet nastarenkaat (Kuminasta). Miten nyt voi pahoittaa mielensä?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuminasta-tuo-renkaaseen-lisaa-pitoa-ja-vahemman-melua-nain-suomessa-kehitetty-nasta-toimii/5250cb55-5bf1-481a-ab83-59ffa7f161be?ref=iltalehti:1c1d&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_gl=1 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuminasta-tuo-renkaaseen-lisaa-pitoa-ja-vahemman-melua-nain-suomessa-kehitetty-nasta-toimii/5250cb55-5bf1-481a-ab83-59ffa7f161be?ref=iltalehti:1c1d&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_gl=1)*9kb1t8*_ga*MTM2MTUxMDUzNC4xNTM2NDczMTQ2*_gid*MTQyNDk2NDQxMy4xNTUwMjA3MTUw
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.02.19 - klo:13:09
Nyt Continental tuo uudet nastarenkaat (Kuminasta). Miten nyt voi pahoittaa mielensä?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuminasta-tuo-renkaaseen-lisaa-pitoa-ja-vahemman-melua-nain-suomessa-kehitetty-nasta-toimii/5250cb55-5bf1-481a-ab83-59ffa7f161be?ref=iltalehti:1c1d&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_gl=1 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuminasta-tuo-renkaaseen-lisaa-pitoa-ja-vahemman-melua-nain-suomessa-kehitetty-nasta-toimii/5250cb55-5bf1-481a-ab83-59ffa7f161be?ref=iltalehti:1c1d&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_gl=1)*9kb1t8*_ga*MTM2MTUxMDUzNC4xNTM2NDczMTQ2*_gid*MTQyNDk2NDQxMy4xNTUwMjA3MTUw
Vielä voi pahoittaa..
Nastassa on kovametalliydinVain nastan runko on kumia, joka tekee siitä joustavamman. Nastan kokonaismassa on jutun mukaan pieni, joten kyllähän se kait pienentää nastan iskuvoimaa ja teiden kulumista?
Tokkopa kukaan muu kuin nastaspede tästä pahoittaa mielensä.
Kun tuo ei voita kuitenkaan raamattulehden testiä, niin nastaspede ei tätä voi ostaa, koska kompromissiä ei tehdä. Aina pitää ajaa kuin olisi se talven pahin keli ja vauhti on vakio.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.02.19 - klo:17:17
Tokkopa kukaan muu kuin nastaspede tästä pahoittaa mielensä.
Kun tuo ei voita kuitenkaan raamattulehden testiä, niin nastaspede ei tätä voi ostaa, koska kompromissiä ei tehdä. Aina pitää ajaa kuin olisi se talven pahin keli ja vauhti on vakio.
Erittäin hyvin sanottu.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.02.19 - klo:17:17
Tokkopa kukaan muu kuin nastaspede tästä pahoittaa mielensä.
...
Tämän ketjun otoksella mielensäpahoittajat on keskimäärin muita kuin nastaspedejä.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 17.02.19 - klo:20:04
Tämän ketjun otoksella mielensäpahoittajat on keskimäärin muita kuin nastaspedejä.
Touche ;D ja taas löytyi samantien yksi mielensä pahoittaja.
Näillä pannejääkeleillä nastat voisivat olla muuten paikallaan. Oikeastaan ensimmäinen kerta tänä talvena kun on tehnyt tiukkaa kitkoilla. Kokonaisuudessaan yksillä talvirenkailla kitkat vetävät edelleen pidemmän korren.
Edelleen ei ongelmia pääkaupunkiseudulla GY kitkoilla...
En oikeastaan pahoita mieltäni niin nastojen kuin kitkojen vouhotuksesta. Ainoastaan nuo "olen ajanut xx vuotta Y-mallisilla renkailla ja ne ovat ainoat parhaat" pistää miettimään eikö oikeasti ole mitään isompaa kuvaa ja omakohtaista pidempää kokemusta enää muista vaihtoehdoista. On sitten kyseessä kitka tai nasta.
Mutta asiaan - parin talven ikäiset Hakkapeliitta 8:t tuossa vaihtuivat GY Ultragrip ICE 2iin (paisto 18/18). Vanhoissa ja uusissa täysin sama koko, 235/55-18 104T. Vanhoissa oli vielä pintaa 6-7mm, mutta kun yksi rengas puhkesi ja pääsi leviämään, samalla vaivalla jo tuon ikäiset vaihtoi kerralla uusiin. Kuitenkin parin talven jälkeen perskohtaisella kokemuksella niin kitkasta kuin nastasta on jo pidosta hävinnyt selkeä siivu.
Tällä hetkellä uusien renkaiden kanssa on kokemuksia pk-seudulta kaupunkipyörittelystä, kehiltä, Lahden motarilta, Vihdintieltä ja Vihdin perukoiden pikkuteiltä.
Plussat vanhoihin renkaisiin nähden,
- Selkeästi hiljaisemmat alle maantievauhdissa. 80kmh kulmilta ylöspäin ja varsinkin motarilla aikalailla yhtä äänekkäät kuin vanhat nastat. Olin jo unohtanut kuinka hiljaiset kitkat voi olla taajamavauhdeissa.
- Normipito lumella/sohjossa ja kuivalla & karhealla jäällä oikein ok. Huono sanoa pitääkö paljonkin paremmin vielä kuin vanhat, mutta se on nyt selvä että pito on vähintään yhtä hyvä.
- Nykyiset kitkat ovat selkeästi jo tukevammat kuin mitä joitain vuosia sitten alla olleet Nokian R2:t. Noissa oli välillä fiilis, että rengas taittuu alle tai renkaassa ei ole tarpeeksi paineita (vaikka oli).
- Kun reissuja on pohjoiseen vielä myöhään keväällä, ei hävetä päästellä talvirenkailla vielä toukokuun puolella kun rapinat on nyt poissa. Yleisestikin esim työpaikan parkkihallissa ruutuun kieputtelu ja nastojen raapiminen häiritsee.
- Vaikuttaisi, että nykyiset rullaa ehkä hieman herkemmin kuin vanhat nastat.
Miinukset vanhoihin renkaisiin nähden,
- Pihateillä/pihalla yms vesi-jää -kombossa vanha nasta piti kyllä paremmin ja on astetta yllätyksettömämpi näillä keleillä.
- Maantie- ja motarivauhdissa nykyiset kitkat ovat astetta levottomammat. Ottaa uriin herkemmin ja myös selkeästi tunnottomammat ja ihan kun saisi enemmän ohjata koko ajan. Provomoodissa tuli mieleen, että noihin kitkoihin vaihtamalla Allroadista tuli ajettavuudeltaan vanhemman V70:n oloinen valtamerilaiva ;)
Mutta kaikenkaikkiaan, ei mitään dramaattista tai ihmeellistä ja paremmin tilanteen näkee vasta kun tulee pidempi reissu huonossa kelissä. Varmasti noilla nykyisilläkin "pärjää" ja ihan hyvin seuraavat renkaat voivat olla taas nastatkin kun en ole kokenut valaistusta suuntaan tai toiseen vieläkään. Ensimmäisista kitkoistakin taitaa olla jo pitkälti yli 20v.
Tänään aamulla useampi auto nähty ojassa. Ilmeisesti taas talvi yllättänyt, kun vään satanut vettä ja jäätänyt tien.
Ei tarvinnut nastoilla vain pärjätä ;D
Juu, kattelin kans ku oli jengiä nastoineen pitkin ojanpohjia.
Taitoin matkan mukavasti kitkoilla ilman ropinaa ja iltapäivästä olikin +6 astetta, tällöin myös nämä nastarenkailijat pysyivät tiellä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 23.02.19 - klo:21:05
Juu, kattelin kans ku oli jengiä nastoineen pitkin ojanpohjia.
Taitoin matkan mukavasti kitkoilla ilman ropinaa ja iltapäivästä olikin +6 astetta, tällöin myös nämä nastarenkailijat pysyivät tiellä.
Kaksi oli nimenomaan kitkakuskeja jotka pärjäilivät. Kahta ei tarvinnut pysähtyä katsomaan miten kävi...
Kyllä se syy löytyy sieltä ratin takaa eikä auton alta, toiset ei vaan ymmärrä ja usko, etenkin nelivetoon, on vankkumatonta! ;D
Lainaus käyttäjältä: Zego - 23.02.19 - klo:21:56
Kyllä se syy löytyy sieltä ratin takaa eikä auton alta, toiset ei vaan ymmärrä ja usko, etenkin nelivetoon, on vankkumatonta! ;D
Hohoo. Yksikään noista autoista ei ollut neliveto.
Tosin köyhäthän vajaavetoisilla ajaa ja selittelee miksi nelivetoa eivät tarvitsisi ;D
Nelivedot alk. 16 300 euroa. Sillä hinnalla pääsee naapureille ja palstoille elvistelemään.
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 23.02.19 - klo:23:21
Nelivedot alk. 16 300 euroa. Sillä hinnalla pääsee naapureille ja palstoille elvistelemään.
Juuri näin. Itsellä neliveto ja siitäkin huolimatta sanon että pitää olla heikko itsetunto ja ahdas elämä ja pääkoppa, jos alkaa 2 vetoisia pitämään persaukisina. Jos lelut on jäänyt lapsena patterin väliin ja isi ei ole pitänyt sylissä, niin 'aikuisena' ahdistusta puretaan jopa haukkumalla etuvetokuskeja köyhiksi. Ymmärrys ei riitä siihen, että kaikki ei hyödy nelivedosta. Suosittelisin näille etuvetokuskeja köyhinä pitäville kuskeille nelivedon sijasta terapiaa.
Seuraava auto voi hyvinkin olla 2 veto.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.02.19 - klo:23:15
Conti tekee jälleen uuden hienon nastarenkaan. Aluumiinirunko korvataan kumiseoksella joka paistetaan renkaaseen kiinni.
Menee nää jutut lapsellisuuksiin kenellä on varaa ostaa mitä ja mitä???
En ikinä osta nelivetoautoa vaikka voisin ostaa periaatteessa minkälaisen auton haluan.
Sijaisautona ollut nuita A4 nelkkuja eihän ne ole sen kummempia ajaa kuin etuvetoautokaan.
Normiliikenteessä ei mitään eroa.
Mielenkiinnolla odottelen tätä Contin uutuutta, ehkä jo ensi talveksi.
Normiliikenteessä joo. Viimeksi eilen näin 2-vedon joka ei päässyt, todennäköisesti kotipihaansa, jään ja jyrkän mäen takia. Itse olen juuttunut kesäkelissä metsäautotiellä löysään, kuivaan soraan. Tuleehan noita tilanteita jos käy muuallakin kuin marketissa eli pitää ajaa kelissä kuin kelissä paikkaan kuin paikkaan.
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 23.02.19 - klo:23:21
Nelivedot alk. 16 300 euroa. Sillä hinnalla pääsee naapureille ja palstoille elvistelemään.
Loistava esimerkki. Taitaa hieman päälle 11k, saada uuden vajaa vetoisen auton.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 24.02.19 - klo:01:39
Juuri näin. Itsellä neliveto ja siitäkin huolimatta sanon että pitää olla heikko itsetunto ja ahdas elämä ja pääkoppa, jos alkaa 2 vetoisia pitämään persaukisina. Jos lelut on jäänyt lapsena patterin väliin ja isi ei ole pitänyt sylissä, niin 'aikuisena' ahdistusta puretaan jopa haukkumalla etuvetokuskeja köyhiksi. Ymmärrys ei riitä siihen, että kaikki ei hyödy nelivedosta. Suosittelisin näille etuvetokuskeja köyhinä pitäville kuskeille nelivedon sijasta terapiaa.
Seuraava auto voi hyvinkin olla 2 veto.
Onko näin? Vai olisiko, niin että oikeissa käsissä tuo neliveto on tänäkin talvena ollut verraton peli oikeilla renkailla!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.02.19 - klo:23:15
En ikinä osta nelivetoautoa vaikka voisin ostaa periaatteessa minkälaisen auton haluan.
Sijaisautona ollut nuita A4 nelkkuja eihän ne ole sen kummempia ajaa kuin etuvetoautokaan.
Normiliikenteessä ei mitään eroa.
Tässä on classinen esimerkki: En huomannut eroa. Eilinen aamu oli hyvä esimerkki, että jos ei huomannut eroa, niin kyllä havaintokyvyssä on vikaa.
Neliveto uusilla nastarenkailla on kyllä ollut loistava valinta tänä talvena. Tosin kohta voi alkaakkin miettiä kitkoihin siirtymistä, jos lämpimät kelit jatkuu.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.02.19 - klo:22:51
Hohoo. Yksikään noista autoista ei ollut neliveto.
Tosin köyhäthän vajaavetoisilla ajaa ja selittelee miksi nelivetoa eivät tarvitsisi ;D
Miltä vuosikymmeneltä tuo neliveto pitää olla, jotta pääsee naapurille elvistelemään rahoillansa? Vai käykö viime vuosituhanneltakin oleva? Entä tehot? Tuplana, eks je? ;D
Tarkotin sitä uskoa mitä liian monella nelivetokuskilla on, että jarrutkin pitävät paremmin ja sitten onkin se liian painava Volvo siellä ojanpohjassa (viimeksi eilen)... :-\
Ei kertaakaan minkäänlaista pelon tunnetta(matkustajana olemista), vaikka kitkat ja vajaaveto olleet yli vuosikymmenen. Jos ymmärtää kelin päälle, niin keliolosuhteet ei yllätä. Kun tuolla tien päällä pääosin kaikki ajaa vajaavetoisilla, ei ajonopeuden nosto nelivedolla huonolla kelillä nosta turvallisuustasoa mihinkään, vaan laskee sitä. Ainoastaa kiihdytyksissä tuo neliveto tuottaisi ähäkuttifiilistä, millä itsellä ei ole merkitystä. Pääosin autot jäävät nytkin liikennevaloissa taakse, jäiselläkin, jos sillä on matkantekoon mitään merkitystä edes, kun vihreä aalto menee punaiseksi.
Mitä huonompi on fysiikan ymmärrys, sen tärkeämpää on ajaa nastoilla ja ehkäpä jopa nelivedolla. Jos jokin paikka on jäisen liukas, kuten kotipihat, on silloin kevyt hiekoitus paikallaan, eikä sitä varten nastoja tarvitse.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.19 - klo:11:13
Ei se mikään "fysiikan" ymmärrys ole. Voit joutua jonkun toisen kuljettajan syystä ääritilanteisiin ja nastat pelasti hyvien pito-ominaisuuksien vuoksi henkesi oman ja toisten.
Tiellä liikkuminen on talvikelillä jonkin verran jopa arpapeliiä. Voit syyttömänäkin joutua onnettomuuteen jonkun toisen takia.
Voit myös joutua ääritilanteeseen jossa KE-kitkat pelastavat omasi sekä muiden henget hyvien pito-ominaisuuksiensa johdosta. Tiellä liikkuminen on (kuten itse sanoit) talvikelillä jonkin verran arpapeliä. Joskus on lunta, joskus jäätä, useimmiten etelä-suomessa vettä. Voit myös itse ajella turvallisesti KE-kitkoilla vesisateessa ja vastaan tulee Hakka R2 ohjuksin varustettu ylinopeutta ajava näätäeläin (kärppä) jolla lähtee auto vesiliirtoon ja ajautuu kaistallesi.
Nelivedostakin on yleensä silloin vasta hyötyä kun vajaavedon kyvyt loppuvat kesken, oli kyse sitten normaalista ajotilanteesta tai ääritilanteesta jossa pito on loppunut ja auto on jo menossa poikittain.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.19 - klo:11:13
Ei se mikään "fysiikan" ymmärrys ole. Voit joutua jonkun toisen kuljettajan syystä ääritilanteisiin ja nastat pelasti hyvien pito-ominaisuuksien vuoksi henkesi oman ja toisten.
Tiellä liikkuminen on talvikelillä jonkin verran jopa arpapeliiä. Voit syyttömänäkin joutua onnettomuuteen jonkun toisen takia.
Täysin samaa mieltä.
Eipä kuluvana talvena ole yhtään sellaista keliä ollut ettei ilman nastoja olisi selvinnyt,
aivan sama onko alla kitkat vai asfaltilla rapisevat nastarenkaat, muutama lumimyräkkä ollut
ja silloinhan nastasta ei mitään hyötyä ole, http://www.cros4wd.fi/OrigamiDEAL/index.php?lang=&cid=777&path=0,641,1582,666,667,777&k=Urban-Terrain-T-A (http://www.cros4wd.fi/OrigamiDEAL/index.php?lang=&cid=777&path=0,641,1582,666,667,777&k=Urban-Terrain-T-A)
tuolla selviää vuoden ympäri.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.19 - klo:11:13
Ei se mikään "fysiikan" ymmärrys ole. Voit joutua jonkun toisen kuljettajan syystä ääritilanteisiin ja nastat pelasti hyvien pito-ominaisuuksien vuoksi henkesi oman ja toisten.
Tiellä liikkuminen on talvikelillä jonkin verran jopa arpapeliiä. Voit syyttömänäkin joutua onnettomuuteen jonkun toisen takia.
No onhan se fysiikan ymmärrystä, että tietää miten oma auto käyttäytyy missäkin tilanteessa, joka taas lisää ennakointimahdollisuuksia jopa ääritilanteissa. Noilla keleillä, millä omat ajot on tapahtuneet tänäkin talvena, ei nastalla olisi ollut minkäänlaista lisäarvoa kenenkään hengen pelastamiseksi.
Kyllä mä luotan, ”rengastesteistä” huolimatta, vain omaan (liikennettä lukevaan ja ennakoivaan) ajotaitooni... ja siihen että voin nelikolla tarvittaessa vaikka väistää penkan kautta ja palata vielä ominavuin takaisin tielle.
Jos liikenteessä alkaa pelkäämään muiden tekemiä virheitä, on parempi pysyä kotona tai kulkea julkisilla. Erittäin todennäköistä on, että jos alkaa väistelemäään olemattomia on a) vaaraksi muille epäloogisella ajotavalla b) tien tukkona ( ainii, jokainen saa kulkea omalla vauhdillaan, riippumatta siitä pääseekö muut vai ei :D )
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.19 - klo:13:56
Ai, että oikeinko Ritari ,,ssä ?
Niin vain näitä kauhutilanteita tulee etteen varsinkin kolareissa, eiks' juu.
No muutama miljoona kilsaa alle, niin opit itsekin ;)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.02.19 - klo:11:33
...
Nelivedostakin on yleensä silloin vasta hyötyä kun vajaavedon kyvyt loppuvat kesken, oli kyse sitten normaalista ajotilanteesta tai ääritilanteesta jossa pito on loppunut ja auto on jo menossa poikittain.
Nelivedon antama lisä
mukavuus liukkailla ajelussa on
myös 'hyöty'.. ainakin itelle.
Paras lisävaruste, jonka autoon saa.. jos joku ei sitä halua / tarvitse, niin mitäpä se minulle kuuluu.
Väittäisin että ajoneuvon sivuluisu on aina ääritilanne, oli se sitten itse tietoisesti aiheutettu tai ei. Eipä se nelikko suoraan ajettaessa (tai liikkelle valoista lähdettäessä) myöskään auta yhtään mikäli kitkaa on riittävästi niiden kahden vetävän pyörän ja ajoalustan välillä.
Näyttää vajaavetoisen perustelu olevan yhtä tunteisiin menevä asia, kuin kitkarenkaiden, että kyllä niillä "pärjää" ;D.
Kyllä. Meillä vajaavetoisten maailmassa alkaa kateus nostaan välittömästi päätään, kun joku rupee keulimaan jollain toistakytä vuotta vanhoilla nelivedoilla.
Toistaseks kuitenkin pärjätään.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 24.02.19 - klo:15:37
Väittäisin että ajoneuvon sivuluisu on aina ääritilanne, oli se sitten itse tietoisesti aiheutettu tai ei. Eipä se nelikko suoraan ajettaessa (tai liikkelle valoista lähdettäessä) myöskään auta yhtään mikäli kitkaa on riittävästi niiden kahden vetävän pyörän ja ajoalustan välillä.
Itse en autoa ole vahingossa sivuluisuun saanut koskaan. En edes tiedä kuinka nykyauton saa sellaiseen tilanteeseen muutoin, kuin ajamalla jossain urassa tiedostamatta liukkautta huonoilla renkailla.
Tämä talvi on ollut aika poikkeuksellinen olosuhteiltaan.
Vuokraan Avanttia asiakkaille, mutta yleensä vain sulan maan aikaan. Tänä vuonna olen kuitenkin vienyt sen kymmeniä kertoja asiakkaille, jotka ovat jumissa lumihangessa, loskassa tai katolta tippuneen lumen keskellä. Touareg on pannut parastaan mökkiteillä, sivuteillä, umpihangessa, kiiltävillä jääpintaisilla teillä ja niin edelleen. Muutaman kerran on ollut pakko ottaa Antti pois trailerilta, että on päässyt jonkun jäisen mäen ylös.
Yksi hankalimmista tilanteista oli kuvassa. Yön aikana mäki oli sateen takia kiillottunut semmoseksi, ettei siinä pysynyt pystyssä. Piti kuitenkin lähteä hakemaan Anttia pois asiakkaalta, joten otin riskin ja lähdin peruuttamaan kärryä kääntääkseni sen. Alamäki kuitenkin vei voiton, ja Volsu lähti pikkuhiljaa valumaan... Ja pysähtyi, kun kärry otti kiinni autoon. Jälkiä ei kuitenkaan jäänyt, koska "törmäys" tapahtui niin pienellä vauhdilla. Hauskasti muovipuskuri vaan antoi periksi ja palautui ennalleen. Noh, taljalla kärry irti autosta ja yritys lähteä ylämäkeen. Kaikki 4 nastarengasta ruopi jäätä, mutta siitä huolimatta volsu lähti valumaan alas mäkeä. Siinä sitten jarrut lukkoon, ja pikkuhiljaa auto valui kymmenkunta metriä alaspäin, ennenkuin nastat purivat tasaisemmalla kohdalla.
Melkein tekisi mieli väittää, että tänä talvena kitkoilla ongelmia olisi ollut enemmän, ja tuossa kuvan tilanteessa volsu olisi katollaan alempana pellolla vähänkin huonommalla pidolla.
Tämä tarina siksi, että ei kaikki "pärjää" kitkarenkailla. Ketjut on kyllä hankintalistalla, mutta ei niitäkään koko ajan voi/jaksa käyttää. Ja onneksi tuo volkkari on työkäyttöön hankittu, eli mitään ihmeempiä tunnesiteitä siihen ei ole...
Ja voisiko porukka pikkuhiljaa lopettaa tuon toisten haukkumisen? Kuulostaa ihan amis-touhulta, eikä anna yhtään sen fiksumpaa kuvaa haukkujasta kuin haukuttavastakaan. Noloa seurata tommosta.
(https://lh3.googleusercontent.com/qr_yGf-Af8DfsOWZowFHZ822B4EztJ5i9-PDYlmdKSGhcREDgOWmnkCWLk0dxBEFIyuP56afoogIPeW48FRjvT2VkrbsLvZhsPAJLSJxDr7jnuZaFKJ7KSSQJ-i52KYPivCsZdiG3w=w1000)
Perjantai iltana ja lauantai yönä satoi vettä mökillä. Tämän jälkeen lauantai aamuna pakastui ja veti sen jälkeen tien ihan peilille. Jotenkin nauratti, kun ajelin Sumiaisten tietä pitkin kotio päin, että kyllä olisi taas saanut kitkoilla pärjäillä. Tänään sitten tuli aamuyöstä ajeltua Stadiin, niin lunta tuli sellainen 10-15cm taas nauratti nämä ihmiset jotka kehuvat laittavansa kesärenkaita alle.
Kyllä nuo Continental Conti Ice contact 2:t on kyllä pirun hyvät talvirenkaat. Nasta sellaiset! Ei tarvitse vain "pärjätä" ja voi ajaa ihan rajoitusten mukaan ilman ongelmia!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 10.03.19 - klo:12:45
Conti on paras ja turvallinen premium valinta. Vähän kalliimpi mutta paljon parempi. Jokohan ensi syksyksi tulee tämä uusi kuminastarengas yleiseen myyntiin. Odottelinkin jotain uutta Contilta.
Eivät jollota ja ovat tarkat ajaa! Toisin kuin Nokialaiset.
Eipä nuo talvirenkaat pysty fysiikan lakeja kumoamaan, kuten tuossa alla on, varsinkaan kun sattuu lumisade ja näkyvyys tippuu lyhyeksi pöllyävän lumen vuoksi. Oulun seudulla nastarenkaiden subjektiivisesti arvioitu markkinaosuus on luokkaa 95-99%. Esim. parkkihallissa saa hakemalla hakea kitkoilla varustettua autoa. "pärjäähän" sitä nastoillakin, kun malttaa pitää järjen mukana.
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/onnettomuudet-halvaannuttivat-pohjantien-liikenteen-kempeleessa-kolareissa-oli-mukana-29-ajoneuvoa-ja-13-henkiloa-loukkaantui/816649/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/onnettomuudet-halvaannuttivat-pohjantien-liikenteen-kempeleessa-kolareissa-oli-mukana-29-ajoneuvoa-ja-13-henkiloa-loukkaantui/816649/)
Lainaus käyttäjältä: jt - 11.03.19 - klo:20:24
Eipä nuo talvirenkaat pysty fysiikan lakeja kumoamaan, kuten tuossa alla on, varsinkaan kun sattuu lumisade ja näkyvyys tippuu lyhyeksi pöllyävän lumen vuoksi. Oulun seudulla nastarenkaiden subjektiivisesti arvioitu markkinaosuus on luokkaa 95-99%. Esim. parkkihallissa saa hakemalla hakea kitkoilla varustettua autoa. "pärjäähän" sitä nastoillakin, kun malttaa pitää järjen mukana.
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/onnettomuudet-halvaannuttivat-pohjantien-liikenteen-kempeleessa-kolareissa-oli-mukana-29-ajoneuvoa-ja-13-henkiloa-loukkaantui/816649/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/onnettomuudet-halvaannuttivat-pohjantien-liikenteen-kempeleessa-kolareissa-oli-mukana-29-ajoneuvoa-ja-13-henkiloa-loukkaantui/816649/)
Jos alla on paskat renkaat oli ne kitkat tai nastat ei ne kumoa fysiikanlakeja tai idioottimaista ajokäyttymistä jolloin ei pidetä asianmukaista turvaväliä!
Mutta ääritilanteissa ne erot nimenomaan tulevat hyvienkin renkaiden välillä!
Tuolla Kalevan kommenttikentässä oli jo joku kerennyt kommentoimaan, että yhdellä onnettomalla oli kitkarenkaat alla. Aika huono vitsi, vai liekö syyllistä etsitty? Mutta jännä huomata, että hyvien kelien jälkeen tulee yksi huono keli, niin kyllä rytisee. Kuten aina talven ensimmäisillä liukkailla. Herkästi unohtuu turvavälit, tilannenopeus, ennakointi. On se ihme homma.
Onhan siinä voinut käydä niinkin, ettei ole päässyt nasta-jehujen jaloista vaan pois. Tai sitten ei ole osannut hallita menopeliään, liikaa tilannenopeutta, liian lähellä edelläajavaa jne...
Ehkä kaikki muut kitkarenkailijat on osanneet arvioida tilanteen ja ehtineet välttämään onnettomuuden taidolla ja tiedolla ;)
No paha sanoa mikä on totuus, kun ei ollut itse paikalla.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 11.03.19 - klo:21:56
Tuolla Kalevan kommenttikentässä oli jo joku kerennyt kommentoimaan, että yhdellä onnettomalla oli kitkarenkaat alla. Aika huono vitsi, vai liekö syyllistä etsitty? Mutta jännä huomata, että hyvien kelien jälkeen tulee yksi huono keli, niin kyllä rytisee. Kuten aina talven ensimmäisillä liukkailla. Herkästi unohtuu turvavälit, tilannenopeus, ennakointi. On se ihme homma.
Viikonloppuna ajelin 80:n tietä kitkoilla, jossa jää alla ja lumi päällä. Kitkojen pito aivan onneton. Nopeus 40-60 km. Ei siinä kovempaa voinut ajaa ilman että riski kasvaa liian isoksi. Ongelma on siinä kun pito vaihtuu tiestä riippuen. Kaikki ei sitä tajua.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.03.19 - klo:21:00
Jos alla on paskat renkaat oli ne kitkat tai nastat ei ne kumoa fysiikanlakeja tai idioottimaista ajokäyttymistä jolloin ei pidetä asianmukaista turvaväliä!
Mutta ääritilanteissa ne erot nimenomaan tulevat hyvienkin renkaiden välillä!
Luulenpa että tässä(kin) tapauksessa perimmäinen syy kolariin lienee liian suuri tilannenopeus ja onnettomat turvavälit. 100km/h vauhdissa jo 1 sekunnissa (reagointi) auto etenee sen n.28m, lumipyryssä tai autojen nostamassa pöllyävässä lumessa näkyvyys voi olla rajautunut muutamaan kymmeneen metriin max. Siinä jos eteen tupsahtaa hitaampi auto tai jopa pysähtynyt, paraskaan rengas ei auta. Välillä niitä teiden ritareita näkee jotka vasemmalta kaistalta moisissa olosuhteissa porhaltavat melkoista vauhtia ohi.
Lainaus käyttäjältä: jt - 11.03.19 - klo:23:11Välillä niitä teiden ritareita näkee jotka vasemmalta kaistalta moisissa olosuhteissa porhaltavat melkoista vauhtia ohi.
Ja välillä tällaisten ritarien tarinoita saa lukea myös tältäkin foorumilta.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:09:47
Kolarointia on aivan turhaa puolustella millään. Huono keli silloin lasketaan nopeuksia huomattavasti ja lisäätään turvavälejä. Toisilla toppaa renkaat toisilla ei. Kunnolliset nastat ovat oikea ratkaisu nuissa pohjoisen keleissä.
Vakuutukset nousee toisten pöljäilessä. Conti nasta pysähtyy varmasti, takaa tuleekin "kirkatero" joka jymäyttää perään ja saa seuralaisa. Niin ja se ajotaitokin ja tilannehallinta voi olla mitä sattuu.
Pohjoisessa sitä lunta yleensä on enemmän ja kitkarengas toimii lumella loistavasti. Pariin otteeseen tänäkin talvena pohjoisessa käyneenä voin sanoa, että nastarenkaille en kokenut mitään tarvetta. Etelän vaihtelevat kelit ovat ne haastavammat, mutta ei niilläkään mitään tarvetta nastarenkaille ole. Tänään aamulla työkaverin perään ajettiin nastarenkailla varustetulla autolla ja työkaverilla itsellään on kitkarenkaat autossa. Eli tärkeintähän on se keliin sopiva ajotapa, aivan kuten on monet kerrat jo todettu.
Kitkan jarrutusmatkahan on keskimäärin lyhyempi kuin nastan lumikelillä. Jäällä taasen nasta on parempi. Renkaan ikääntyminen ja kuluminen vaikuttaa lisäksi jarrutusmatkoihin hieman poikkeavasti rengastyypistä riippuen, lisäksi lämpötila. Suurin tekijä on kumminkin kuski.
Jokunen vuosi tuli seurattua tuota kempele-oulu työmatkaliikennettä, ja täytyy sanoa että ihmettelen ettei pahempaa ole jo aiemmin sattunut, nastapellet ajeli väliin aika reippaita ylinopeuksia kelistä riippumatta ja kulutti tiet uusimiskuntoon parissa vuodessa. Kitkoilla ei ollut mitään ongelmia koskaan, mutta ajeltiinkin rajoitusten ja joskus olosuhteiden mukaan. Tässä siis myös työkaverin kokemukset 4 talven ajanjaksolta.
Kerran kuusamon ramppissa oli tukos ja pohjantiellä toppas liikenne kokonaan, mua edellä menevä auto posotti sitten niin että teki lukkojarrutuksen ja pyöri kaistallaan, mutta sai silti pysäytettyä ilman kolhuja, ajoi sitten tilanteen rauhoituttua rinnalle,mut ei tullut tytöltä katsekontaktia vaikka pitkään rinnalla katselin, kovin oli pää matalalla:)
Mua naurattaa kitkajeesusten röntgenkatseet ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.03.19 - klo:13:31
Mua naurattaa kitkajeesusten röntgenkatseet ;D
Normi-ihmisillä on muitakin aisteja kuin pelkkä näkö, mutta uskon että sulta on kuulo heikentynyt kahdestakin syystä ;D
Kannattas varmaan sun äänieristää se luupää ettei lähde kuulo kokonaan nastan ropinassa ;D
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 12.03.19 - klo:14:50
Normi-ihmisillä on muitakin aisteja kuin pelkkä näkö, mutta uskon että sulta on kuulo heikentynyt kahdestakin syystä ;D
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 12.03.19 - klo:15:05
Kannattas varmaan sun äänieristää se luupää ettei lähde kuulo kokonaan nastan ropinassa ;D
Suosittelen sinulle kallonkutistajaa tuon nastarengas patoutuman vuoksi.
Mitä minun kuuloon tulee, niin vuosittain se tarkastetaan ja edelleen erinomainen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.03.19 - klo:15:07
Suosittelen sinulle kallonkutistajaa tuon nastarengas patoutuman vuoksi.
Mitä minun kuuloon tulee, niin vuosittain se tarkastetaan ja edelleen erinomainen.
No helvettiäkö sitten röngenkatseista höpötät, ihme ukko.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:16:00
Lumella kitka ja nasta ovat suunilleen samanarvoiset pidoltaan. Iljanteisilla keleillä ei ole nastan voittanutta.
Taitaa lumiketjuilla varustettu rengas kuitenkin viedä jäisellä pinnalla jarrutuksessa voiton.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:20:56
Ootko ihan varma?
Eikö lumiketjut sana jo imaise mihin ne ovat parhaat ?
En ole, aivan samalla tavalla kun sinäkään et voi olla varma nastarenkaan paremmuudesta joka ikisessä tapauksessa jäisen pinnan jarrutuksissa. Jopa rengasjumala Matti Morri on sitä mieltä että hyvin kylmällä säällä kitkarengas vie voiton nastoista.
Nimi "lumiketjut" on kotimaista tuotantoa, maailmalla nuo tunnetaan nimikkeellä "rengasketjut" ja niitä käytetään niin mudassa, hiekassa, lumella kuin jäälläkin. Mikäli uskontosi on sitä mieltä että rauta kumissa lisää kitkaa niin miksei noin tuhatkertainen määrä rautaa sitten lisäisi kitkaa vieläkin enemmän?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:15:08
Etkö usko tutkimuksiin?
Onhan tässä ketjussa keskusteltu lehtien rengastesteistä ja jopa tieteellisistä rengastutkimuksista jopa läkähdyksiin astin yli 100 sivua kaikkinensa. Turha niitä lähteä haastamaan. Lumi ja kylmät kelit ovat nordic kitkan vahvuusaluetta, nastan jää erityisesti 0-kelin tienoilla, ke-kitkan sulat kelit, näin kun vertaillaan samantasoisia renkaita ja unohdetaan ne halppikset joissa jopa nastarenkaan jääpito voi olla mallia surkea. Lumessa nastoista ei ole enää kovin suurta hyötyä, vaan silloin nordic kitkan pehmeä kumiseos ja lamellit ovat jotka auttavat pysähtymään. Yhdessä nastarenkaiden testissä verrokiksi otettu nordic kitka oli lumijarrutuksessa paras koko joukosta, mukaan lukien uutuuden uutukaiset, vielä kuluttamattomat nastat, mukaanlukien premium "testivoittajat". Ero ei tosin valtaisa ole, kun testin nopeus oli 40-5km/h jarrutus. Tuplaa nopeus niin liike-energia nelinkertaistuu.
Varioimalla testiolosuhteita, pintoja, testimetodeja, lämpötiloja ja jopa ilman kosteutta, saadaan aina hieman erilaisia tuloksia. Mm. jäätestit tehdään lähes poikkeuksetta neitseellisellä jääpinnalla testien toistettavuuden takaamiseksi. Niitä koskemattomia jääpintoja harvemmin löytyy maanteiltä, mutta parkkipaikoilta tai metsäteiltä niitä kylläkin voi löytyä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.03.19 - klo:09:47
Conti nasta pysähtyy varmasti, takaa tuleekin "kirkatero" joka jymäyttää perään ja saa seuralaisa.
Kitkatero käyttää tietenkin pidempää turvaväliä kuin nastakalle, jolloin ehtii väistää sen nastakallen keskellä tietä seisovan peltilehmän ilman dramatiikkaa. Jos kitkatero ei tätä tajua, niin miten hän osaisi nastarenkaillakaan valita riittävän turvavälin?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.03.19 - klo:13:31
Mua naurattaa kitkajeesusten röntgenkatseet ;D
Jos röntgenkatse viittaa siihen, että joku näkisi pöllyävän lumen läpi, niin siihen ei ole mitään tarvetta. Röntgenkatsetta ei tarvita, kun muistaa noudattaa tieliikennalain 23.pykälää:
Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla.
Tätä ketjua on kyllä ollut hupi lukea, mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiäkin, sille ei mahda mitään. Itse vaikutan Oulun seudulla ja satuin olemaan liikenteessä kun tämä 30:n auton kolarisuma oli alkuviikosta. Eka kolari, joka tämän suman aiheutti, oli melkein jo siivottu kun takana rytisi puolen kymmentä autoa pariin läjään. Itse tulin sakeassa lumipyryssä tälle jälkimmäiselle kolaripaikalle, kitkoilla, ja ei ongelmaa havaita estettä ja pysäyttää autoa tiellä, kun ajoi n. 70-80kmh jonon mukana ja riittävä turvaväli edellä ajaviin. Pian tämän jälkeen niitä autoja alkoi tulla enemmänkin samaan rysään, pitkin penkkoja ja kaiteita yms. Kaveri siellä hinurin puikoissa oli sitten siivoamassa jälkiä ja vei autoja pajalle, mainitsi vain että suurimmassa osassa autoista nastat mitä itse kuskasi (ei ole tilastoitu määrää kun joku sitä kysyy). Hänenkin kanssa ollut paljon puhetta yleisesti että minkälaisia renkaita näissä kolariautoissa yleisesti on, mutta ei voi sanoa että jommat kummat olisi selkeästi paremmin edustettuina, tietenkin nämä asiat pitää suhteuttaa siihen paljonko niitä on käytössä. Lumipyry tuolla kolaripaikalla sakea mutta tiellä ei pahemmin lunta ollut kertynyt ja muutenkin tienpinnan puolesta mielestäni normaali talvikeli. Talouden toisessa autossa on sitten nastat, pienempi ja kevyempi auto niin siihen ne tuntui luonnolliselta.
Uutta tietoa talvirenkaista: Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla
LainaaNastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa, selviää tutkivan viestintäkonsultin Jouko Lahden OTIN:n eli Onnettomuustietoinstituutin onnettomuustietorekisteristä laskemasta aineistosta.
https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Alle kolme prosenttia onnettomuuksista kirjoilla. Kohta joku sanoo, väärin ymmärretty.
Plus että ajavat kuolonkolareita yliedustettuina, pilaavat lisäksi tiet, sen monine negatiivisten seurausvaikutuksineen.
Nastarengaiden käytöstä aiheutuu niin lukematon määrä negatiivisia asioita, että moni sivistysvaltio on kieltänyt ne kokonaan.
Ensin punnitaan päättäjien fiksuus ja sitten autoilijoiden, eli tarkoitan täyskieltoa nastoille, mikään vapaaehtoinen siirtyminne ei tule rittämään kun tiedetään autoilijoiden minä minä ajattelun yleisyys, tämä on täysin selvä eli jos ei riittävää ja toteuttamiskelpoista porkkana/keppi ohjausta löydy, niin sitten täyskielto.
Yhdessäkään valtiossa ole siirrytty tai pyritty lainsäädännölliseti yleistämään nastarengaiden käyttöä, päinvastoin, suomi on niitä harvoja poikkeuksia missä tämän suhteen ei ole tehty mitään ja sen kyllä huomaa.
Oma auto oli pajalla pari päivää ja sain sijaisautoksi (ilmeisesti) viime vuonna rekatun Golf 1.0 TSI Comfortlinen. 9000km oli taulussa. Se mikä nyt hieman kismittää on se, että omat renkaat ääntelevät enemmän. Ero oli pieni mutta kuitenkin selvästi havaittavissa. Koko molemmissa 205/55-16.
Omaan sain kaupan yhteydessä liikkeen sekoilun vuoksi uuden rengas/vannesetin. Auto oli siis vuoden vanha. En oikein innostunut renkaista, Nokian Nordman seiskoista, mutta otin ne kuitenkin. Ei olisi ollut oma valinta.
Sijaisautossa oli Hakkapeliitta 9:t. Enkä jaksa uskoa että tuo hakkiskaan on hiljaisin nastarengas.
Onhan Nordmanien kanssa pärjännyt, eikä pidossa ole ollut moittimista, mutta nyt sai konkreettisesti nähdä (tai kuulla) että hiljaisemmaksikin tuon vehkeen saisi. Ja suht helpolla. Mitä nyt kukkaron nyörejä avaisi. Ehkä en nyt tee mitään, ainakaan tänä talvena. Mutta vähän jäi kaivelemaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Nastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa.
Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla
Toki jos kitka-nasta- suhde olisi 86-14 niin mikä olisi tilanne silloin. Nyt kitkarenkaat ovat oletettavasti niillä, joiden ajoprofiiliin se sopii.
Eipä silti. Mukavahan tässä on ollut taas kitkoilla mennä. Nastoilla tulee ajeltua talvessa 1-2kk.
Kyseessähän ei ollut ns. tutkimus, vaan laskenta/tarkastelujakso. Tässä tilastossa ei kerrottu mm. autojen ikää, missä päin Suomea kolarit tapahtuivat sekä minkälaisia turvavarusteita autoissa oli. Juuri eilen radiossa käsiteltiin sitä, että ajonvakaudella on tänä päivänä suurempi merkitys, kuin ABS-jarruilla, kun puhutaan turvallisuudesta. Seuraava oikeaa tutkimusta ei tehdä ennen 2020 vuotta.
"Jouko Lahden mukaan kehityskulku onnettomuustilastoissa on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajalta hätkähdyttävä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mistä näinkin nopea muutos on johtunut.
" Ensimmäisenä tulee mieleen, että ajonvakauden yleistyminen on auttanut nimenomaan kitkarengasautoilijoita. Viime kädessä kyse lienee myös ajotavasta eli, kuinka otetaan huomioon olosuhteet ja renkaiden suorituskyky."
"Ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa kesäkuun alussa 2020 ei siis ainakaan pystytä selvittämään, miksi nastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden liikenneonnettomuuksissa. Uuden lain mukaan talvirengaspakko muuttuu keliin perustuvaksi, jolloin autoilijoiden vastuu rengasvalinnoista kasvaa."
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 16.03.19 - klo:07:27
https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Nastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa.
Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla
Ei yllätä.
Kitkarenkailija tietää mitä auton alla pyörii ja ajaa sen mukaisesti. Nastoihin luottavat yleensä tiedä kelistä ja ajamisesta mitään
TAi paremminkin:
" Ensimmäisenä tulee mieleen, että ajonvakauden yleistyminen on auttanut nimenomaan kitkarengasautoilijoita.
ESP on huikea juttu! Autot eivät lähde enää samallalailla keneltäkään lapasesta. Fysiikan lakeja se ei tietenkään muuta. Tangentin suuntaan aina mennään kun vauhtia liikaa.
Alla suora kuva tilastosta. Kitkoilla on aiheutunut vähemmän kuolonkolareita kuin nastoilla n. 10 vuoden ajan ja vaikka mentäisiin toiset kymmenen vuotta taaksepäin, onnettomuuksien määrässä ei ole silti suurta eroa kitkan ja nastan välillä, vaan osuus on ollut lähes sama kuin renkaiden osuus.
Toisin sanoen, Suomessa toteutuneiden kuolonkolareiden osalta (sairaskohtaukset, itsemurhat siivottu pois), nastarengastus on vuodesta 2012 eteenpäin ollut n. kolme kertaa vaarallisempi kuin kitkarengastus.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_752,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10688881.png)
Mikähän mahtaisi olla syynä? Nastarenkaiden vaarallisuus liittyy rengastutkijan mukaan renkaiden kulumiskäyttäytymiseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
Aalto-yliopistossa renkaiden kitkatutkimuksia vetävä Ari Tuononen on työryhmineen havainnut suuria eroja etu- ja takarenkaiden nastaulkonemien välillä. Havainnot ovat peräisin sellaisista etuvetoisista autoista, joilla ajetaan pääosin paljaalla asfaltilla. Juuri sellaisia autoja on Suomessa eniten.
" Nastoja ei ole suunniteltu asfaltilla ajoon. Se logiikka ei toimi, että nastat ovat siellä odottamassa sitä liukasta. Kun sitten tulee se jääkeli, ne eivät toimi.
" Taka-akselilla kun ei juurikaan jarruteta ja kiihdytetä, niin nasta ikään kuin hakkautuu sinne sisään. Se johtaa etuvetoisissa pahaan balanssiin. Asfalttiajon jälkeen on valtava pito etuakselilla, mutta ei taka-akselilla, Tuononen sanoo.
Tuononen suosittelee pääasiassa paljaalla asfaltilla etuvetoautoilla ajavia tarkistamaan renkaat ja vaihtamaan pyörät edestä taakse jopa kolmen tuhannen kilometrin välein. Taksikuskille se voisi tarkoittaa kerran viikossa, mutta tavalliselle autoilijalle vähintään kerran talvessa.
Tämän voisi tiivistää lyhyesti niin että jos ajelet pääasiassa paljaalla asfaltilla (lue: valtaväylät ja vilkkaat tiet suurimmassa osassa Suomea), niin älä aja nastarenkailla. Säästyy ne tietkin. Jos välttämättä kuitenkin haluat jurruttaa nastoilla paljaalla asfaltilla, niin renkaita olisi syytä vaihtaa etu- ja taka-akselin välillä tarpeen mukaan ettei nastaulkonemien ero kasva liian suureksi.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 16.03.19 - klo:10:31
Fysiikan lakeja se ei tietenkään muuta.
Itse asiassa ESP:llä nimenomaan huijataan fysiikan lakeja.
Renkaan pitkittäispito on aina sivuttaispitoa suurempi. Kun autolla ajetaan kaarretta kovempaa kuin mitä sivuttaispito sallisi, ESP käyttää
pitkittäispitoa kääntymiseen tarvittavan momentin saavuttamiseksi.
Niinpä ESP:n avulla kaarre voidaan ajaa selvästi suuremmalla nopeudella kuin fysiikan lait (=sivuttaispito) antaisi myöten.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 17.03.19 - klo:23:48
Itse asiassa ESP:llä nimenomaan huijataan fysiikan lakeja.
Renkaan pitkittäispito on aina sivuttaispitoa suurempi. Kun autolla ajetaan kaarretta kovempaa kuin mitä sivuttaispito sallisi, ESP käyttää pitkittäispitoa kääntymiseen tarvittavan momentin saavuttamiseksi.
Niinpä ESP:n avulla kaarre voidaan ajaa selvästi suuremmalla nopeudella kuin fysiikan lait (=sivuttaispito) antaisi myöten.
Tuo on muuten totta ja juurikin näin!
Hyvä vermes joka tapauksessa!
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.03.19 - klo:09:03
LainaaNastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa.
Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla
Ei yllätä.
Kitkarenkailija tietää mitä auton alla pyörii ja ajaa sen mukaisesti. Nastoihin luottavat yleensä tiedä kelistä ja ajamisesta mitään
Lisäksi kuolonkolareiden kuskeista 1/3- osa on rattijuoppoja.. joista suurin osa (85%) siis ajaa nastarenkailla.
Eli kieltämällä nastarenkaat kuskien älykkyys ja ajotaito kasvaa.. ja samalla alkoholismi vähenee.
Kiistattomia etuja.. kielto kirjattava demarien hallitusohjelmaan polttomoottoriautojen kieltämisen jatkoksi.
Onhan mielenkiintoista ( ? ), kun fysiikan lait ja (tilasto)matematiikkakin ovat keksityt uudestaan - koska vanhat luonnontieteet eivät pidä enää paikkaansa näiden nerojen vaaliohjelmien ja ilmastoahdistusten puristuksissa. :P
Todella suuri(n) osa on saanut jonkinlaisen tartunnan, joka paisuttaa egoa ja tuottaa narsistista ihottumaa, johon ilmeisesti vaikuttaa kitkakertoimen pieneminen. :o
Kannattaisiko mennä kallonkutistajalle, vai pitäisikö vetää vyö kireämmälle? Kas siinä kysymys - to be, or not to be? ::)
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.03.19 - klo:09:48
Lisäksi kuolonkolareiden kuskeista 1/3- osa on rattijuoppoja.. joista suurin osa (85%) siis ajaa nastarenkailla.
Sarkasmi ei nyt ihan osu, kun tilastomatematiikka mättää. Ei kai rattijuopoilla nastojen käyttöprosentti ole sen suurempi kuin väestössä yleensä? Jos oletetaan ettei ole, niin rattijuoppojen osuus kuolonkolareissa ei merkitse mitään tässä nastarenkaiden "yliedustuksessa". Joku muu selittävä tekijä siinä täytyy olla takana. No tietysti nastat voivat hieman auttaa, kun puolitajuton koomakalle runttaa jarrun pohjaan. Ehkä niistä jotain pientä etua on kitkoja vastaan koomassa ajeleville. Mutta vain jäällä, joten pitäisi tietää kuinka iso osa kännikuskien kuolonkolareista ylipäätään tapahtuu jäisellä tiellä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 19.03.19 - klo:11:23
Sarkasmi ei nyt ihan osu, kun tilastomatematiikka mättää. Ei kai rattijuopoilla nastojen käyttöprosentti ole sen suurempi kuin väestössä yleensä? Jos oletetaan ettei ole, niin rattijuoppojen osuus kuolonkolareissa ei merkitse mitään tässä nastarenkaiden "yliedustuksessa". Joku muu selittävä tekijä siinä täytyy olla takana. No tietysti nastat voivat hieman auttaa, kun puolitajuton koomakalle runttaa jarrun pohjaan. Ehkä niistä jotain pientä etua on kitkoja vastaan koomassa ajeleville. Mutta vain jäällä, joten pitäisi tietää kuinka iso osa kännikuskien kuolonkolareista ylipäätään tapahtuu jäisellä tiellä.
Enhän minä mitään selittävää tekijää hakenutkaan, vaan 'logiikka' meni näin..
"Nastoihin luottavat yleensä tiedä kelistä ja ajamisesta mitään" => vaihtamalla kitkoihin tieto ja ajotaito kasvaa.
85% kuolonkolareita ajavista rattijuopoista ajaa nastoilla => vaihtamalla kitkoihin rattijuoppous vähenee.
.. siis päätelmiä ilman päätä :)
Takaisin todellisuuteen.. Kitkojen käyttäjäkuntaansa pienempi osuus kuolonkolareissa on kieltämättä erikoinen juttu?
Pitäisi olla enemmän lähtödataa, jotta voisi päätellä onko syy juuri nasta/kitka, vai onko päätelmä
"nastarengastus on vuodesta 2012 eteenpäin ollut n. kolme kertaa vaarallisempi kuin kitkarengastus" myös potaskaa, kuten oletan.
Millaisilla autoilla ajetaan kuolonkolarit, kuljettajaprofiilit (sairaat, vanhukset...). Onko eroja kitka- vs nastarekaiden käyttäjäkunnassa, renkaiden keskimääräinen ikä kitkat vs nastat, kitkat vs nastat keskimääräinen käyttö taajamat / maantiet, jossa nopeudet suuremmat jne, jne...
Pelkästään kahdella muuttujalla voidaan tehdä mitä tahansa johtopäätöksiä.
”Jos ovat nastarenkaat kehittyneet, niin ovat kitkarenkaatkin. Jopa hämmästyttävän paljon. Pelkän kumin ja kulutuspinnan avulla parhaat tuotteet pystyvät kehittämään jääpidon, joka maalaisjärjellä ajatellen tuntuu jo mahdottomalta. Huonolla nastarenkaalla ei ole oikein mitään jakoa huippuluokan kitkarengasta vastaan, ei edes liukkaalla jäällä. Hyvällä kitkarenkaalla pärjää Suomen talvessa erinomaisesti”, TM:n rengasvertailussa todettiin.
”Kolikon toinen puoli on se, että vaikka kitkarenkaalla pärjääkin hyvin, sen turvallisuus ei ole missään olosuhteessa nastarengasta parempi”, TM kirjoitti numerossa 17B/2018.
Vahva veikkaus on, että kitkarenkailla ajavat ovat kokeneempia, heillä on ehkä uudemmat ja paremmat autot, he osaavat paremmin ennakoida ja käyttäytyä liikenteessä. Vanhoissa pommeissa on yleensä vanhat nastat alla, eikä mitään avustimia. Sitten paukkuu.
Lainaus käyttäjältä: jt - 17.03.19 - klo:23:31
Alla suora kuva tilastosta. Kitkoilla on aiheutunut vähemmän kuolonkolareita kuin nastoilla n. 10 vuoden ajan ja vaikka mentäisiin toiset kymmenen vuotta taaksepäin, onnettomuuksien määrässä ei ole silti suurta eroa kitkan ja nastan välillä, vaan osuus on ollut lähes sama kuin renkaiden osuus.
Toisin sanoen, Suomessa toteutuneiden kuolonkolareiden osalta (sairaskohtaukset, itsemurhat siivottu pois), nastarengastus on vuodesta 2012 eteenpäin ollut n. kolme kertaa vaarallisempi kuin kitkarengastus.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_752,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10688881.png)
Mikähän mahtaisi olla syynä? Nastarenkaiden vaarallisuus liittyy rengastutkijan mukaan renkaiden kulumiskäyttäytymiseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9234552
Aalto-yliopistossa renkaiden kitkatutkimuksia vetävä Ari Tuononen on työryhmineen havainnut suuria eroja etu- ja takarenkaiden nastaulkonemien välillä. Havainnot ovat peräisin sellaisista etuvetoisista autoista, joilla ajetaan pääosin paljaalla asfaltilla. Juuri sellaisia autoja on Suomessa eniten.
" Nastoja ei ole suunniteltu asfaltilla ajoon. Se logiikka ei toimi, että nastat ovat siellä odottamassa sitä liukasta. Kun sitten tulee se jääkeli, ne eivät toimi.
" Taka-akselilla kun ei juurikaan jarruteta ja kiihdytetä, niin nasta ikään kuin hakkautuu sinne sisään. Se johtaa etuvetoisissa pahaan balanssiin. Asfalttiajon jälkeen on valtava pito etuakselilla, mutta ei taka-akselilla, Tuononen sanoo.
Tuononen suosittelee pääasiassa paljaalla asfaltilla etuvetoautoilla ajavia tarkistamaan renkaat ja vaihtamaan pyörät edestä taakse jopa kolmen tuhannen kilometrin välein. Taksikuskille se voisi tarkoittaa kerran viikossa, mutta tavalliselle autoilijalle vähintään kerran talvessa.
Tämän voisi tiivistää lyhyesti niin että jos ajelet pääasiassa paljaalla asfaltilla (lue: valtaväylät ja vilkkaat tiet suurimmassa osassa Suomea), niin älä aja nastarenkailla. Säästyy ne tietkin. Jos välttämättä kuitenkin haluat jurruttaa nastoilla paljaalla asfaltilla, niin renkaita olisi syytä vaihtaa etu- ja taka-akselin välillä tarpeen mukaan ettei nastaulkonemien ero kasva liian suureksi.
Tässä graafissa ei ole mitään uutta. Jo aikaisemmin 2000-2015 trafin onnettomuustutkitarporttien yhteenvedosta näkyi tämä. Ainoa mikä yllättää, on suunnan jyrkkyys kitkarenkaiden eduksi.
Täällä on spekuloitu monilla syillä: Kitkarengaskuskit varakkaampia paremmilla autoilla, taitavampia, kokeneempia...
Rengasfirmat myy mielikuvilla. Nastarenkaista luodaan mielikuvaa turvallisena. Jääkiekkokaukalojäällä, terävillä nastoilla tehdyt testit tukevat tätä mielikuvaa. Totuus liikenteessä on toinen.
---
Kesällä kolaroidaan runsaasti ja vakavasti, vaikka pitoa on yllin kyllin.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 19.03.19 - klo:17:31
”Kolikon toinen puoli on se, että vaikka kitkarenkaalla pärjääkin hyvin, sen turvallisuus ei ole missään olosuhteessa nastarengasta parempi”, TM kirjoitti numerossa 17B/2018.
Ei ole ko. TM:n numeroa käsillä niin en osaa sanoa mikä on ko. numeron määritelmä turvallisuudelle, mutta jos mittarina käytetään jarrutusmatkaa, niin KE-kitka päihittää nastan sulalla kelillä, varsinkin vesikelillä ja taasen Nordic-kitka on elementissään lumikelillä ja kovilla pakkasilla. Nastarengas ei tarjoa eri rengastyypeistä kaikissa keleissä absoluuttisesti parasta pitoa, ei edes uutena, saati sitten kuluneena. Nasta on toki keskimäärin parempi jäällä, erityisesti 0-kelin tienoilla. Tältä osin kyseinen väite, siis jos määritelmänä käytetään jarrutusmatkaa, ei ole tosi.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.03.19 - klo:13:06
Takaisin todellisuuteen.. Kitkojen käyttäjäkuntaansa pienempi osuus kuolonkolareissa on kieltämättä erikoinen juttu?
Pitäisi olla enemmän lähtödataa, jotta voisi päätellä onko syy juuri nasta/kitka, vai onko päätelmä "nastarengastus on vuodesta 2012 eteenpäin ollut n. kolme kertaa vaarallisempi kuin kitkarengastus" myös potaskaa, kuten oletan.
Kyseinen tilastohan on Suomen oloissa toteutuneet kolarit. Dataa on yli 20 vuoden ajalta, joten siltä osin pitkä ajanjakso lisää tilaston luotettavuutta, ei ole kyse vain yhden vuoden satunnaishajonnasta. Nukahtamiset, sairauskohtaukset ja itsemurhat oli rajattu aineistosta pois.
Päätelmä on Suomen oloissa toteutuneiden kolareiden datasta johdettu, siltä osin se on tosi. Tilastohan ei toki vastaa mikä on syynä nastojen huomattavaan yliedustukseen kolareissa. Mutta Ylen artikkelissa tutkijat antavat muutamia mahdollisia selityksiä nastojen vaarallisuudelle:
" Renkaiden suorituskykyerot kuitenkin tasoittuvat kulumisen myötä, joten liittyisikö nastarenkaiden käyttöön vääränlaista turvallisuuden tunnetta? - Samaan johtopäätökseen tuli vuonna 2016 myös tuolloin Aalto-yliopistossa renkaiden kitkatutkimuksia vetänyt Ari Tuononen. Nastarenkaat voivat kuluessaan muuttua vaarallisiksi. .
Rengastutkija Ari Tuononen sanoo, että nastaulkoneman määrä on silmin vaikea todeta. Puolesta millistä milliin ei oikein tunnu sormiinkaan, mutta niinkin pieni heitto voi olla ratkaiseva.
" Nasta dominoi sitä renkaan pitoa. Kun VTT teki kiillottumistestin, niin siinä sivussa löydettiin, että ne ulkonemaerot olivat puolitoista milliä jo muutaman tuhannen kilometrin ajolla. Nastaulkoneman ero johtaa epäbalanssiin. Edessä on valtava pito, mutta takana ei, perä lähtee alta. Nastat ovat kiistatta keskimäärin parhaat liukkaalla jäällä 0-kelillä varsinkin uutena, mutta kun niitä ei ole tehty pääosin paljaalla asfaltilla köröttelyyn, mitä Suomessakin suurin osa ajosta lienee.:
" Nastoja ei ole suunniteltu asfaltilla ajoon. Se logiikka ei toimi, että nastat ovat siellä odottamassa sitä liukasta. Kun sitten tulee se jääkeli, ne eivät toimi.
Tämä ksk on junnannut paikoillaan jo pitkään.
Suuria eroja on sillä missä asuu ja missä ajaa, koko ajan nyt on kun nastarengas kuluu,kuluuhan kitkakin.
Molempia on ollut käytössä, käyttöön on talveksi tullut nastat kaikkiin 3 autoon.
Auton painollakin on vaikutusta asiaan jonkin verran.
Viimeksi kun ajeltiin noita pikkuisia hiekkatietä, jäässä ja lumi päällä. Useamman auton letka oli, ainoat joilla suuria vaikeuksia oli ne missä nastarenkaita ei ollut.
Taitaa olla omalla autolla toinen talvi noilla nastoilla ja ajaa vielä yhden vaikka tilaston ja testin mukaan ne kuluvat.
Kitkoilla useamman talven ajellut noilla maastureilla missä painoa enemmän, pärjännyt on, edes jotenkin.
Toki noissa ei abs ym avustimia ole ollut mikä vaatii kuskilta sitten enemmän, kitkoilla kun ajelee sen ensimmäisen talven niin maku on pois niistäkin, kyllä kuluu lamellit ja kulmat pyöristyy kun asfaltti syö, huomaa pidossa.
Mä en ymmärrä tuota ke-kitkojen ylistystä Suomeen. Ei mitään ongelmaa "pärjätä" autobahnaan nopeusrajoituksettomilla teilläkään nordic-kitkoilla. Eikä ole edes renkaat sulaneet alle vaikka auton huiputkin on kokeiltu.
Nordickitka ja ”huiput”. ::)
Just made my point.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.03.19 - klo:08:27
Kitkarenkaat muuttuu ominaisuuksiltaan ratkaisevasti heikommaksi kun lamellit kuluu. Ei ole ominaisuuksiltaan läheskään uuden veroiset.
Muuttuvat miltei uusiksi kesärenkaiksi ominaisuuksiltaan.
25 talven kokemuksella kitkoilla ajamisesta voin kertoa, että niin kitkarenkaan käyttöikä on kolme talvea. Sen pidempään ei taida nastarengaskaan kestää kunnollisena.
Lainaus käyttäjältä: SiPaLe - 13.03.19 - klo:10:21
Tätä ketjua on kyllä ollut hupi lukea, mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiäkin, sille ei mahda mitään. Itse vaikutan Oulun seudulla ja satuin olemaan liikenteessä kun tämä 30:n auton kolarisuma oli alkuviikosta. Eka kolari, joka tämän suman aiheutti, oli melkein jo siivottu kun takana rytisi puolen kymmentä autoa pariin läjään. Itse tulin sakeassa lumipyryssä tälle jälkimmäiselle kolaripaikalle, kitkoilla, ja ei ongelmaa havaita estettä ja pysäyttää autoa tiellä, kun ajoi n. 70-80kmh jonon mukana ja riittävä turvaväli edellä ajaviin. Pian tämän jälkeen niitä autoja alkoi tulla enemmänkin samaan rysään, pitkin penkkoja ja kaiteita yms. Kaveri siellä hinurin puikoissa oli sitten siivoamassa jälkiä ja vei autoja pajalle, mainitsi vain että suurimmassa osassa autoista nastat mitä itse kuskasi (ei ole tilastoitu määrää kun joku sitä kysyy). Hänenkin kanssa ollut paljon puhetta yleisesti että minkälaisia renkaita näissä kolariautoissa yleisesti on, mutta ei voi sanoa että jommat kummat olisi selkeästi paremmin edustettuina, tietenkin nämä asiat pitää suhteuttaa siihen paljonko niitä on käytössä. Lumipyry tuolla kolaripaikalla sakea mutta tiellä ei pahemmin lunta ollut kertynyt ja muutenkin tienpinnan puolesta mielestäni normaali talvikeli. Talouden toisessa autossa on sitten nastat, pienempi ja kevyempi auto niin siihen ne tuntui luonnolliselta.
Kuulin viikolla uutisen, että tilastojen mukaan kitkoilla ajava joutuu harvemmin vakavaan kolariin, koska on oppinut sovittamaan ajotyylinsä kelin mukaan. Voisko tuota uskoa?
Jos kunnon nastoilla joutuu kolariin, niin kyllä se on ollut niin huono keli, ettei kuljettaja vain yksinkertaisesti (tai yksinkertainen kuljettaja) ei ole mahtanut tilanteelle mitään.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.19 - klo:08:10
Nordickitka ja ”huiput”. ::)
Just made my point.
Elämä on täynnä valintoja. Jos ei ikinä saa itseään Suomesta pois ja pääse laillisesti kokeilemaan paljonko auto kulkee, niin jotain autoharrastajalta jää oikeasti puuttumaan.
Ja voinpahan sanoa, että olen tuonkin tehnyt kitkoilla!
Lainaus käyttäjältä: Iero - 20.03.19 - klo:10:22
Kuulin viikolla uutisen, että tilastojen mukaan kitkoilla ajava joutuu harvemmin vakavaan kolariin, koska on oppinut sovittamaan ajotyylinsä kelin mukaan. Voisko tuota uskoa?
Jos kunnon nastoilla joutuu kolariin, niin kyllä se on ollut niin huono keli, ettei kuljettaja vain yksinkertaisesti (tai yksinkertainen kuljettaja) ei ole mahtanut tilanteelle mitään.
Tai ei ole aistinut valoa ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.19 - klo:08:04
Mä en ymmärrä tuota ke-kitkojen ylistystä Suomeen. Ei mitään ongelmaa "pärjätä" autobahnaan nopeusrajoituksettomilla teilläkään nordic-kitkoilla. Eikä ole edes renkaat sulaneet alle vaikka auton huiputkin on kokeiltu.
Kas vain, sittenhän meitä on kaksi! Minullakaan ei ole ollut mitään ongelmia ”pärjätä” suomen autobaanojen nopeusrajoitusten puitteissa KE-kitkoilla. ,,kkijarrutus jäisellä tiellä toisi varmaan pienen jännämomentin, samalla tavalla kuin se autobaana kaatosateella 160km/h vauhdeissa nordic-kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.03.19 - klo:08:27
Kitkarenkaat muuttuu ominaisuuksiltaan ratkaisevasti heikommaksi kun lamellit kuluu. Ei ole ominaisuuksiltaan läheskään uuden veroiset.
Muuttuvat miltei uusiksi kesärenkaiksi ominaisuuksiltaan.
Omasta kokemuksasta voin myös sanoa, että nastarenkaan ominaisuudet romahtaa parin-kolmen kuukauden asfalttiajolla (eli lokakuun lopulla laitetut renkaat on jo talvikelien saavuttua finito. Nastat pyöristyy. Kitkoilla ominaisuudet ei samallalailla "romahda" kuin nastalla. Ajan sen 55tkm vuodessa joten jotain kokemusta on useista rengassarjoista. Mutta oma ajoprofiili on maantietä/moottoritietä. Jos ajelee muutaman tkm talvessa, niin ottaisin nastat. Ja näin on myös meidän kakkosautossa.
Lauantaina ajelin Rukalle.
Suomussalmelta Kuusamoon oli polannetta ja sohjoa. Kelin mukainen ajonopeuteni oli 120 km/h. Ohittelin parikymmentä autoa, joilla kelinmukainen nopeus oli 90 km/h.
Ajan nastoilla ja vedän paljaalla.
Nastarenkailla ajaa pidempään koska kumi kestää kulutusta ja sulaa tietä paremmin. Tämä on itselle myös yksi hyvä ominaisuus.
Lainaus käyttäjältä: Mo1 - 20.03.19 - klo:22:12
Nastarenkailla ajaa pidempään koska kumi kestää kulutusta ja sulaa tietä paremmin. Tämä on itselle myös yksi hyvä ominaisuus.
Totta. Kaiketi nastarenkaan ainoa hyvä ominaisuus "in real life"?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.03.19 - klo:11:12
Kas vain, sittenhän meitä on kaksi! Minullakaan ei ole ollut mitään ongelmia ”pärjätä” suomen autobaanojen nopeusrajoitusten puitteissa KE-kitkoilla. ,,kkijarrutus jäisellä tiellä toisi varmaan pienen jännämomentin, samalla tavalla kuin se autobaana kaatosateella 160km/h vauhdeissa nordic-kitkoilla.
Oletko kokeillut?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.19 - klo:10:32
Elämä on täynnä valintoja. Jos ei ikinä saa itseään Suomesta pois ja pääse laillisesti kokeilemaan paljonko auto kulkee, niin jotain autoharrastajalta jää oikeasti puuttumaan.
Ja voinpahan sanoa, että olen tuonkin tehnyt kitkoilla!
Se on kyllä hyvä, että autoharrastajatkin sivistää itseään käymällä suomen ulkopuolella. Mutta jos halutaan sen elämän olevan edes täynnä niitä ”valintoja”, niin kannattaisi miettiä hetken. Nordickitka ja huiput ei kuulu samaan lauseeseen, eikä paikka missä sitä laillisesti ”saa” tehdä, ole mitenkään turvallisin.
Varmaankin siinä Palokan rampissa saa ajaa 80kmh, mutta kannattaako se?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.19 - klo:10:32...ja pääse laillisesti kokeilemaan paljonko auto kulkee,
Empä muuten tiedä sanoa mitä saksalainen koppalakki mahtaa tuumata jos alla on vain T-nopeusluokan renkaat (190km/h) ja autolla ajetaan päälle kahta hunttia. Väittäisin että jotain paikallista lakia rikotaan jo tuossa kohtaa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.03.19 - klo:07:52
Se on kyllä hyvä, että autoharrastajatkin sivistää itseään käymällä suomen ulkopuolella. Mutta jos halutaan sen elämän olevan edes täynnä niitä ”valintoja”, niin kannattaisi miettiä hetken. Nordickitka ja huiput ei kuulu samaan lauseeseen, eikä paikka missä sitä laillisesti ”saa” tehdä, ole mitenkään turvallisin.
Varmaankin siinä Palokan rampissa saa ajaa 80kmh, mutta kannattaako se?
Oletko joskus kokeillut? Eli et ole joten nytkään sinun koiven nylkytys ei onnistunut! Toiseksi mä luotan sen verran kotimaiseen rengasvalmistajaan, että ne renkaat kestää sen nopeusluokan mitä luvattu -3 asteen lämpötilassa tyhjällä pitkällä suoralla missä voit ajaa yksin pitkät päällä. Ja onhan kotimaisella valmistajalla myös nastoilla talvinopeusennätys hallussaan meren jäällä!
Ja kun katson nyt Alpeilla ikkunasta ulos jäässä olevaa autoa, niin onneksi on nordic talvirenkaat alla!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.03.19 - klo:11:12
,,kkijarrutus jäisellä tiellä toisi varmaan pienen jännämomentin, samalla tavalla kuin se autobaana kaatosateella 160km/h vauhdeissa nordic-kitkoilla.
Oletko kokeillut?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.03.19 - klo:08:04
Ei mitään ongelmaa "pärjätä" autobahnaan nopeusrajoituksettomilla teilläkään nordic-kitkoilla. Eikä ole edes renkaat sulaneet alle vaikka auton huiputkin on kokeiltu.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.19 - klo:09:18
Toiseksi mä luotan sen verran kotimaiseen rengasvalmistajaan, että ne renkaat kestää sen nopeusluokan mitä luvattu -3 asteen lämpötilassa tyhjällä pitkällä suoralla missä voit ajaa yksin pitkät päällä.
Mitkäs Nokian kitkarenkaat ja millä nopeusluokalla siellä alla nyt pyöriikään?
Noniin, nyt on jo reilusti yli 1kk takana pärjäilyä kitkoilla ja jatkoa aikaisempaan.
Tiettyyn lullamaisuuteen ja epämääräyteen GY-kitkoilla on jo totuttu H8:n jälkeen. Normipidossa ei eroa suuntaan tai toiseen peruskelissä, sohjossa, lumella yms pk-seudun keleissä. Edelliset Hakkapeliitta 8:t oli noin pari talvea ajetut ja GY:t uudet. Ja hiljaiset nuo kitkat on ja varsinkin parkkihalleissa yms taivuttelu on hienoa kun kuulu raapimista.
Reilu pari viikkoa sitten oli muutama ilta aika hankala noille renkaille. Päivällä plussaa, aurinkoa ja vaikka illalla kahdeksen kulmilla oli vielä vähän plussalla, pienemmät tiet veti jäähän. Jo reilusti ajetuilla nastoillakin on selkeästi enemmän pitoa ko. kelissä ja niissä oli vielä hyvä, että bonuksena nuo piti aika nopeasti ääntä pidon ollessa vähissä.
Mutta ei vieläkään isompaa dramatiikkaa suuntaan tai toiseen. En nyt jahkaile nastojen perään - ainakaan vielä (tälle talvelle todennäköisesti ei tule vaikeita kelejä enää pohjoiseen ajettaessa), mutta ei tässä vielä kitkauskoivainenkaan ole tullut (kitkoja ollut kyllä alla noin 1/3 aikaisemmista talvista). Ainoastaan takuulla vähemmän hävettää ajella nastarenkailla toukokuun alkupuolelle.
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 21.03.19 - klo:09:49
Mitkäs Nokian kitkarenkaat ja millä nopeusluokalla siellä alla nyt pyöriikään?
Mainituilla (r3) ei ainakaan mitään ”huippuja” tavoitella :D tai no ehkä, jos 1,6 :D
******
Nyt esitellyn uuden Hakkapeliitta R3:n suunnittelu ja kehitys aloitettiin jo kaksi vuotta ennen kuin nykymalli R2 tuli myyntiin. Tärkeitä muutoksia uudessa renkaassa on uudenlainen kuvio, jonka jäykän keskiosan avulla se sopii myös suuriin nopeusluokkiin. Perusrenkaat ovat nopeusluokkaa R (170 km/h) ja matalaprofiiliset (alkaen 45-sarjalaiset) sijoittuvat nyt T-nopeusluokkaan (190km/h). Uudella rakenteella on Nokian Renkaiden mukaan parannettu myös ohjaustuntoa
******
Noilla mulla allaolevilla Misukan KE-kitkoilla sensijaan saa pyyhkiä tasasta 210:ä. Tosin sekään ei ole vielä sielä huipussa, toki mukava matkanopeus ;)
Uudemmilla Cross climateissa ois v-luokka. Sit riittää jo huipulle :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.03.19 - klo:10:19
Mainituilla (r3) ei ainakaan mitään ”huippuja” tavoitella :D tai no ehkä, jos 1,6 :D
+1 Tätä mä juurikin tarkoitin ;D
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 21.03.19 - klo:09:49
Mitkäs Nokian kitkarenkaat ja millä nopeusluokalla siellä alla nyt pyöriikään?
Riittävä nopeusluokka eikä ole/ollut Politzeillakaan mitään sanomista siihen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.19 - klo:09:18
Oletko joskus kokeillut? Eli et ole joten nytkään sinun koiven nylkytys ei onnistunut! Toiseksi mä luotan sen verran kotimaiseen rengasvalmistajaan, että ne renkaat kestää sen nopeusluokan mitä luvattu -3 asteen lämpötilassa tyhjällä pitkällä suoralla missä voit ajaa yksin pitkät päällä. Ja onhan kotimaisella valmistajalla myös nastoilla talvinopeusennätys hallussaan meren jäällä!
Ja kun katson nyt Alpeilla ikkunasta ulos jäässä olevaa autoa, niin onneksi on nordic talvirenkaat alla!
Oletko kokeillut?
En ole kokeillut, En ole nähnyt tarvetta kokeilla edes kesärenkailla. Mutta en pidäkään itseäni todellisena "autoharrastajana" ::)
Suosittelen kokeilemaan sivistystä jostain muustakin kuin auton ratista, nyt kun olet päässyt oikein alpeille asti ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.19 - klo:11:07
Riittävä nopeusluokka eikä ole/ollut Politzeillakaan mitään sanomista siihen.
No joo, eli huiput on aika alhaiset. Mutta huiputhan ne on mopollakin.
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 21.03.19 - klo:11:28
No joo, eli huiput on aika alhaiset. Mutta huiputhan ne on mopollakin.
Ja? Ei 101 hevosvoimalla kuuhun mennä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.19 - klo:14:26
Ja? Ei 101 hevosvoimalla kuuhun mennä.
Jep, huiput saa kokeiltua ihan keskikaistalla ja renkaiden nopeusluokka riittää, ei tartte vasemmalle mennä. ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.19 - klo:09:18
Ja kun katson nyt Alpeilla ikkunasta ulos jäässä olevaa autoa, niin onneksi on nordic talvirenkaat alla!
Onko tuo oikeasti hyvä valinta tällä hetkellä Alpeilla? Euroopan läpi joutuu ajamaan +15 keleissä ja tuskin Nordic-kitka tuosta paranee.
Lähtökohtaisesti Alppikyliin (kylän keskustaan) alkaa päästä jo kesärenkailla tähän aikaan vuodesta (teitä suolataan ahkerasti) ja jos itse kylässä pitää päästä sivummalle, tarve voi olla mitä vaan kesärenkaiden ja lumiketjujen välillä. Toki ymmärrän, että Suomesta Alpeille ei nastarenkailla voi ajaa ja täten Nordic-kitkat ovat "ainoa" vaihtoehto, mutta en pitäisi niitä mitenkään autuaaksi tekevinä Alpeilla.
^ Nohnoh, äläs nyt, skandikitkat ovat kuulemma kuivalla asfaltilla käytännössä yhtä hyvät kuin kesärenkaat. Ei tartte "pärjätä" vai miten se meni..? En tosin ymmärrä miksi jotkut sitten vaihtavat noita kitkoja pois auton alta aina muutamaksi kesäkuukaudeksi kun ne kuulemma saa taas ruuvata "hyvin mielin" alle jo syyskuun ensisateille vesiilirtoilemaan.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 21.03.19 - klo:15:37
ymmärrän, että Suomesta Alpeille ei nastarenkailla voi ajaa ja täten Nordic-kitkat ovat "ainoa" vaihtoehto, mutta en pitäisi niitä mitenkään autuaaksi tekevinä Alpeilla.
Kyllä sanoisin, että näillä keleillä ainoa järkevä vaihtoehto retkelle Alpeille, jossa voi vielä tarvita vähän enemmän pitoa, on Eurooppa-kitka.
Nordicit suorastaan sulaa alle das autobahn-nopeuksissa ja ne on moneen kertaan ”todistettu” suorastaan vaarallisiksi asfaltilla kun lämpötila nousee pysyvästi plussalle, jopa keväsiin lämpöihin.
Eurokitkoissa myös riittää nopeusluokat mukavaan ja joutuisaan matkantekoon, ei tarvi liimailla lappuja mittareihin...
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.03.19 - klo:16:45
^ Nohnoh, äläs nyt, skandikitkat ovat kuulemma kuivalla asfaltilla käytännössä yhtä hyvät kuin kesärenkaat. Ei tartte "pärjätä" vai miten se meni..? En tosin ymmärrä miksi jotkut sitten vaihtavat noita kitkoja pois auton alta aina muutamaksi kesäkuukaudeksi kun ne kuulemma saa taas ruuvata "hyvin mielin" alle jo syyskuun ensisateille vesiilirtoilemaan.
Noh monestikko olet kokeillut Nordic kitkoilla siitä 160km/h vauhdista vesisateessa jarrutusta? ,,lä pidä hulluja jännityksessä...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.03.19 - klo:08:27
Kitkarenkaat muuttuu ominaisuuksiltaan ratkaisevasti heikommaksi kun lamellit kuluu. Ei ole ominaisuuksiltaan läheskään uuden veroiset.
Muuttuvat miltei uusiksi kesärenkaiksi ominaisuuksiltaan.
Mihin perustat väitteesi? Omiin kokemuksiin vaiko tutkimuksiin? Kenties suurin tutkimus aiheesta on täällä aikaisemmin referoitu Ruotsin VTI:n suuri rengastutkimus, jossa testattiin eri rengastyyppejä ja sekä uusia että vanhoja. Ko. tutkimus ei tue väitettäsi ominaisuuksien romahtamisesta. (ja en nyt tarkoita "slicksejä", sillä silloin on pito jo aika kateissa)
Lyhyesti; Jäällä käytetty nastarengas menettää tuplasti pitoa verrattuna käytettyihin kitkarenkaisiin, keski-ikä testatuilla käytetyillä oli 5,5vuotta. Tutkimuksen osatesteistä toki käy ilmi myös että (paljon) käytetty budjetti EU-kitka alkaa lähennellä testin verrokkikesärengasta, toki heikkolaatuisella EU-kitkalla on se jääpito aika heikko uutenakin, joten mistään romahduksesta ei voi puhua.
Vid jämförelse av de slitna däcken med de nya så är det dubbdäcken som tappat klart mest prestanda, ca 20"30 procent. Prestandatappet för de två dubbfria varianterna är cirka 10"15 procent.http://vti.diva-portal.org/smash/get/diva2:878116/FULLTEXT01.pdf (http://vti.diva-portal.org/smash/get/diva2:878116/FULLTEXT01.pdf)
Yksi tulkinta ruotsalaistutkimuksesta, joka osoittaa, kuinka hauskaa on ampua alas teorioita oman näkemyksen mukaan:
Jos nastarengas pitää huonoimman pidon olosuhteissa (liukas jää) n. 25% paremmin kuin kitkarengas, vaaditaan yli 5 vuotta kulumista, ennenkuin nastarenkaan pito tippuu saman ajan alla pyörineeseen kitkan tasolle.
Eli koko järkevän käyttöiän nastarenkaan pito on parempi kuin kitkan. Siis niissä olosuhteissa, joissa pitoa tarvitaan. Sulalla tai lumella pito on kaikilla renkailla riittävä, pl. kesärengas.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.03.19 - klo:22:27
Noh monestikko olet kokeillut Nordic kitkoilla siitä 160km/h vauhdista vesisateessa jarrutusta? ,,lä pidä hulluja jännityksessä...
Tasan yhtä monta kertaa kuin jäisellä etelä-suomalaisella valtatiellä äkkijarrutusta KE-kitkoilla. Nolla. Noita jäähallipintoja kun on hyvin vaikea löytää käytössä olevilta etelän maanteiltä. En silti väitä etteikö tuollainenkin tilastoharvinaisuus voisi tulla vielä joskus vastaan.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 22.03.19 - klo:07:10Sulalla tai lumella pito on kaikilla renkailla riittävä
Noniin, siinä taas se kuuluisa "riittävä" pito. Kertokaa nyt ihmeessä te skandikitkailijat että miksi vaihdatte kesärenkaita alle kun kerran pito on aivan täysin riittävä kuivalla asfaltillakin ajelemiseen eikä paremmasta pidosta hyödy missään tapauksissa ollenkaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.03.19 - klo:07:14
Noniin, siinä taas se kuuluisa "riittävä" pito. Kertokaa nyt ihmeessä te skandikitkailijat että miksi vaihdatte kesärenkaita alle kun kerran pito on aivan täysin riittävä kuivalla asfaltillakin ajelemiseen eikä paremmasta pidosta hyödy missään tapauksissa ollenkaan.
Mulla on nastat.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 22.03.19 - klo:07:10
Yksi tulkinta ruotsalaistutkimuksesta, joka osoittaa, kuinka hauskaa on ampua alas teorioita oman näkemyksen mukaan:
Jos nastarengas pitää huonoimman pidon olosuhteissa (liukas jää) n. 25% paremmin kuin kitkarengas, vaaditaan yli 5 vuotta kulumista, ennenkuin nastarenkaan pito tippuu saman ajan alla pyörineeseen kitkan tasolle.
Eli koko järkevän käyttöiän nastarenkaan pito on parempi kuin kitkan. Siis niissä olosuhteissa, joissa pitoa tarvitaan. Sulalla tai lumella pito on kaikilla renkailla riittävä, pl. kesärengas.
Voisitko hieman avartaa että mistä tutkimuksesta tällaiset tulokset ja johtopäätelmät ovat peräisin?
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 20.03.19 - klo:09:52
25 talven kokemuksella kitkoilla ajamisesta voin kertoa, että niin kitkarenkaan käyttöikä on kolme talvea. Sen pidempään ei taida nastarengaskaan kestää kunnollisena.
Mielenkiinnosta kysyisen että kuinka paljonko sinulla tulee kilometreja yhdessä talvessa?
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 22.03.19 - klo:09:42
Mielenkiinnosta kysyisen että kuinka paljonko sinulla tulee kilometreja yhdessä talvessa?
Täällä Savossa kitkoja tulee pidettyä alla jotakuinkin 6 kuukautta, eli lokakuun puolivälistä tuonne huhtikuun puoliväliin ja vuodessa kilometrejä tulee noin 30000 km. Eli kolmena talvena kitkoille tulee yhteensä ~ 40000 - 45000 kilometriä. Kolmantena talvena pito noin 30000 km ajetuilla kitkoilla on jo hivenen huonompi, kuin kahtena ensimmäisenä talvena.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 22.03.19 - klo:09:27
Voisitko hieman avartaa että mistä tutkimuksesta tällaiset tulokset ja johtopäätelmät ovat peräisin?
Tuosta JT:n linkkaamasta tutkimuksesta.
Vedin siitä omat johtopäätökseni, jotka eivät varmaankaan kestä kriittistä tarkastelua, mutta näinkin tuon tutkimuksen voi tulkita...
Eli jos ajatellaan, että uuden kitkan "pitoindeksi" (tässä itse skaalattu) on vetisellä jäänpinnalla vaikkapa 100
Uuden nastarenkaan pitoindeksi voisi olla 25% parempi, eli 125
Tämä lähtöolettamus nojaa siihen, että kitkan ja nastan jarrutusmatkaero liukkaalla jäällä on 25%. Jokainen voi laittaa tietysti oman prosenttiluvun tähän, nojaten muihin tutkimuksiin.
Keskimäärin kitka on menettänyt 15 % pidostaan tuon tutkimuksen mukaan (keskiarvo väliltä 10-20)
Keskimäärin nasta on menettänyt 25 % pidostaan tuon tutkimuksen mukaan (keskiarvo väliltä 20-30)
Näin ollen kitkan "pitoindeksi" 5,5 vuoden jälkeen on 85 ja nastan 93,75, eli nasta on vielä kulueenakin parempi noissa olosuhteissa.
Näinhän näitä voi pyöritellä, kukin omien mieltymystensä mukaan.
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 22.03.19 - klo:10:11
Täällä Savossa kitkoja tulee pidettyä alla jotakuinkin 6 kuukautta, eli lokakuun puolivälistä tuonne huhtikuun puoliväliin ja vuodessa kilometrejä tulee noin 30000 km. Eli kolmena talvena kitkoille tulee yhteensä ~ 40000 - 45000 kilometriä. Kolmantena talvena pito noin 30000 km ajetuilla kitkoilla on jo hivenen huonompi, kuin kahtena ensimmäisenä talvena.
Ilmankos, rupesinkin ihmettelemään että miten talvirenkaista voi pito heiketä oleellisesti jo noin lyhyessä ajassa! Eikös keskinmääräisellä suomalaisella ei ammatikseen ajavalla henkilöautoilijalla tule vuodessa noin 15 tkm, korjatkaa jos olen väärässä? Sinulla tulee tulee nyt karkeasti siis tuplat enemmän kilometreja kuin pääosalla väestöä. Esimerkiksi minulla tulee nykyisin noin 17-18 tkm vuoteen joista talvisin noin 7-8 tkm. Oma näkemys kun on ollut että neljättä talvea ajossa olleilla kitkarenkailla oli 5,5-6,5 mm urilla oikein hyvin pitoa liukkaalla jäljellä. Kilometrit olisi siis hyvä aina kertoa kun ajoa voi tulla niin eri määriä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 22.03.19 - klo:10:21
Näin ollen kitkan "pitoindeksi" 5,5 vuoden jälkeen on 85 ja nastan 93,75, eli nasta on vielä kulueenakin parempi noissa olosuhteissa.
Näinhän näitä voi pyöritellä, kukin omien mieltymystensä mukaan.
Juuri näin. Labraolosuhteissa jääkiekkokaukalossa nasta parempi. Jos kertoo onnettomuusriskin eri keliolouhteissa ja kertoo ne ristiin kelien jakaumalla, on kitkarengas parempi.
Näitä voi pyöritellä mieltymystensä mukaan miten haluaa. Fakta on se, että nastarenkaalliset autot joutuvat neljä kertaa todennäköisemmin kuolonkolariin kuin kitkarenkaalliset autot. Tätä faktaa ei voi pyöritellä.
Fakta on myös se,.että nykyiset uusilla renkailla jääkiekkokaukalojäällä tehtävät testit vastaavat hyvin heikosti todellisuutta liikenteessä. Tilastollisesti kyseiset olosuhteet eivät merkitseviä. Kesäkeleissä ajetaan enemmän kuolonkolareita kuin pääkallokeleillä.
Meidän on turha pyöritellä asiaa. Toivottavasti tähän saadaan tutkijat selvittämään syyt ja päättäjät tekemään päätökset syiden ja faktojen perusteella.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.03.19 - klo:12:10
Tätä faktaa ei voi pyöritellä.
Meidän on turha pyöritellä asiaa.
Mitähän tässä sitten on tehty viimeiset tuhannet poustaukset...?
Faktoja voi ja pitää pyöritellä useamman kuin yhden dimension suhteen, jotta selittävät muuttujat löytyvät. Muuten se ei ole "fakta" vaan jonkun mittarin arvo.
Kohta voi vaihtaa vaikka kärrynpyöriin. Nyt ne keksi (uutiset tänään) että kesänopeuksia ei voi laittaa jos tieosuudella on sanomista kunnon suhteen. Eli jurnutetaan sitten 80 siihen asti, että uusi päällyste. No sittenkään ei voi ajaa 100, koska uusipinta on liukas :D
Hetki niin max nopeus suomen kärrypoluilla on 60 tai 70. Varsinkin jos viher-vasemmisto pääsee valtaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.03.19 - klo:11:12
Kas vain, sittenhän meitä on kaksi! Minullakaan ei ole ollut mitään ongelmia ”pärjätä” suomen autobaanojen nopeusrajoitusten puitteissa KE-kitkoilla. ,,kkijarrutus jäisellä tiellä toisi varmaan pienen jännämomentin, samalla tavalla kuin se autobaana kaatosateella 160km/h vauhdeissa nordic-kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.03.19 - klo:07:14
Tasan yhtä monta kertaa kuin jäisellä etelä-suomalaisella valtatiellä äkkijarrutusta KE-kitkoilla. Nolla. Noita jäähallipintoja kun on hyvin vaikea löytää käytössä olevilta etelän maanteiltä. En silti väitä etteikö tuollainenkin tilastoharvinaisuus voisi tulla vielä joskus vastaan.
Ei mitään kokemusta, mutta kumminkin totuus mielipiteenä. Mulla ei muuta...
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 22.03.19 - klo:12:46
Kohta voi vaihtaa vaikka kärrynpyöriin. Nyt ne keksi (uutiset tänään) että kesänopeuksia ei voi laittaa jos tieosuudella on sanomista kunnon suhteen. Eli jurnutetaan sitten 80 siihen asti, että uusi päällyste. No sittenkään ei voi ajaa 100, koska uusipinta on liukas :D
Hetki niin max nopeus suomen kärrypoluilla on 60 tai 70. Varsinkin jos viher-vasemmisto pääsee valtaan.
Tämä kommentti oli järkevä aina hymiöön asti. Sen jälkeen se muuttui vaalimainokseksi.
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.03.19 - klo:13:53
Tämä kommentti oli järkevä aina hymiöön asti. Sen jälkeen se muuttui vaalimainokseksi.
Kiitos positiivisesta vastakommentista :D
Pahoittelen jos loukkasin poliittista vakaumustasi. Itse en ole mitenkään politiikan kanssa tekemisissä, olen ”mäntti” ja siksi tuskin käyn taaskaan äänestämässä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.03.19 - klo:13:48
Ei mitään kokemusta, mutta kumminkin totuus mielipiteenä.
Kuulostaa yllättävän paljon eräältä KE-kitkoja hengenvaarallisena pitävältä foorumilaiselta. 8)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.03.19 - klo:12:36
Minä ajan PREMIUM nastarenkailla niin kauan kuin niitä myydään.
Kolme talvea ja uudet alle, varma pito. :D
Premium... En malta olla laittamatta erään kaverin kommenttia tuosta Premiumista. Tämä siis suora lainaus: "Mua naurattaa sana premium, joka on vain tuulipukukansalle myytyä ilmaa/mielikuvia kovalla rahalla" ;D
Renkaissa on kyl selkeästi ”premium”-merkkejä ja kuramerkkejä. Vaikka kuinka naurattaisi.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 22.03.19 - klo:21:29
Renkaissa on kyl selkeästi ”premium”-merkkejä ja kuramerkkejä. Vaikka kuinka naurattaisi.
On. Valitsemalla jonkun tunnetun valmistajan renkaan, saa suurella todennäköisyydellä ihan kelvollisen renkaan ajettavaksi. Tosin joskus halvemmilta, ei niin tunnetuilta valmistajilta, putkahtaa välistä yllättävän hyvä tuote, joka on pärjännyt testeissä kohtuu hyvin. Mutta pääasiallisestihan noissa testeissä jyllää tunnettujen valmistajien tuotteet.
Kyllä vain, myös KE-kitkoissa Conti on kukkulan kuningas.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.03.19 - klo:19:46
Kuulostaa yllättävän paljon eräältä KE-kitkoja hengenvaarallisena pitävältä foorumilaiselta. 8)
Kerrotko tästä lisää? Jos minua tarkoitat löydän kyllä omat kirjoitukseni ja voin tarvittaessa linkata asiasta myös yli 10 vuoden takaa, jossa totean, että etelä-suomessa oikealla käytöllä ja ennakoinnilla pääväylillä voi "pärjätä" ke-kitkoilla.
Kerron toki lisää.
Ilmeisesti tuossa kymmenessä vuodessa koko Suomen maan on vallannut uusi minijääkausi jonka seurauksena KE-kitkojen myynti, hallussapito ja käyttäminen olisikin nyt kiellettävä lailla? Entä minnekä katosi se saarnamies joka hetki sitten vielä opetti että Hangon ja Utsjoen välillä ei ole minkäänlaista eroa kelilosuhteiden, keskilämpötilojen tai tieolosuhteiden välillä ja yksi ja sama rengastyyppi soveltuu joka tapauksessa parhaiten ja muunlaisten renkaiden käyttö on hengenvaarallista?
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 22.03.19 - klo:21:47
On. Valitsemalla jonkun tunnetun valmistajan renkaan, saa suurella todennäköisyydellä ihan kelvollisen renkaan ajettavaksi. Tosin joskus halvemmilta, ei niin tunnetuilta valmistajilta, putkahtaa välistä yllättävän hyvä tuote, joka on pärjännyt testeissä kohtuu hyvin. Mutta pääasiallisestihan noissa testeissä jyllää tunnettujen valmistajien tuotteet.
Osa noista 'ei niin tunnetuista' on isompien valmistajien 2. merkkejä.
Vaikkapa Semperit (Continental).. valmistusmaa Saksa, Nordman (Nokia).. valmistusmaa Venäjä, Kleber (Michelin).. valmistusmaa Romania jne.. Osa Ihan käyttökelpoista tavaraa, vaikka ovatkin ns. vanhaa teknologiaa ja osa myös muutenkin halvemmin tehtyjä, kuin merkin ykkösbrändin tuotteet.
OT: Moottori- lehti 3/2019 oli halvempien
kesärenkaiden testiä..
1. sijalla Semperit speed life 2.
2. sijalla (jaetulla) Nordman SX2 ja kiinalainen Maxxis premitra 5.
4. sijalla Debika presto HP (Goodyear, valmistusmaa Turkki).
5. sijalla Kleber dynaxer HP3 (Michelin, valmistusmaa Romania).
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 23.03.19 - klo:11:51
Kerron toki lisää.
Ilmeisesti tuossa kymmenessä vuodessa koko Suomen maan on vallannut uusi minijääkausi jonka seurauksena KE-kitkojen myynti, hallussapito ja käyttäminen olisikin nyt kiellettävä lailla? Entä minnekä katosi se saarnamies joka hetki sitten vielä opetti että Hangon ja Utsjoen välillä ei ole minkäänlaista eroa kelilosuhteiden, keskilämpötilojen tai tieolosuhteiden välillä ja yksi ja sama rengastyyppi soveltuu joka tapauksessa parhaiten ja muunlaisten renkaiden käyttö on hengenvaarallista?
Edelleen Suomessa paras talvirengas talvella on nordic-talvirengas. Ihan sama mitä jargonia sinä suollat 1700km päässä Suomesta!
Minulle paras talvirengas talvella on nastarengas.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.03.19 - klo:13:06
Edelleen Suomessa paras talvirengas talvella on nordic-talvirengas. Ihan sama mitä jargonia sinä suollat 1700km päässä Suomesta!
Minulle paras talvirengas talvella on nastarengas.
140 sivua kirjoitettu, mutta nyt on selvästi päästy eteenpäin! Suomessa Karpalle paras rengas on nastarengas ja Alpeilla nordic-kitka.
Jatketaanko eteenpäin pohtimalla Karpalle sopivaa rengastusta jossain kolmannella alueella vai jollekin muulle sopivaa rengastusta jollain alueella?
Lainaus käyttäjältä: TTO - 23.03.19 - klo:13:29
140 sivua kirjoitettu, mutta nyt on selvästi päästy eteenpäin! Suomessa Karpalle paras rengas on nastarengas ja Alpeilla nordic-kitka.
Jatketaanko eteenpäin pohtimalla Karpalle sopivaa rengastusta jossain kolmannella alueella vai jollekin muulle sopivaa rengastusta jollain alueella?
En käsittääkseni sanonut nordickitkan olevan paras alpeille, vaan kyllä silläkin "pärjää" eikä ole sulanut alle.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.03.19 - klo:13:06
Ihan sama mitä jargonia sinä suollat 1700km päässä Suomesta!
Taidat itse olla tällä hetkellä vielä kauempana Suomesta eli tällä hetkellä
sinun logiikallasi minä taidan puhua totta ja sinä kakkaa. ;D
Vaihdoin tänään kesärenkaat alle. Nyt on 20 talvea takana kitkoilla. Kertaakaan ei ole tarvinnut jättää ajamatta, tullut epävarmaa oloa tai alkanut kaipaamaan nastarengasta. Yhtään hups tilannetta ei ole sattunut näiden 20 vuoden aikana. Ei ole tarvinnut pärjätä, vaan turvallista talviajoa.
Nykyiset kitkat ovat Nokian Hakkapeliitta R2. Niillä on ajettu kaksi talvea ja 15 tkm. Pintaa on yhä yli 7 mm, joten vain 0,5 milliä talvessa ovat kuluneet. Näillä ajaa hyvin vielä kolme talvea eli viisi yhteensä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 22.03.19 - klo:21:29
Renkaissa on kyl selkeästi ”premium”-merkkejä ja kuramerkkejä.
Tuo aikaisemmin linkattu ruotsalainen suurtutkimus myös totesi tilastollisesti merkittäviä eroja premium vs non-premium
talvirenkaiden välillä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.03.19 - klo:16:56
Vielä kolme talvea....
En kuitenkaan haluaisi laittaa niitä sun 4 -5-vuotta ajettuja kitkoja alle mielummin ajan uusilla Premium nastoilla.
Se on hyvä, koska ei sun tarttekaan.
Voit jatkaa asfaltin jyrsimistä niillä Premium nastoillasi.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.03.19 - klo:21:07
Sittenhän sinun on hyvä ajaa niillä "nuljuilla" kun minä karhennan sinulle pintaa.
Olenkin tässä pari viikkoa kiitellyt. On hienosti karhennettu asfaltti.
Myös astmaatikot kiittelee. Hienoa duunia. :D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.03.19 - klo:22:30
Jokainen ajakoon niillä renkailla jotka katsoo omissa olosuhteissa olevan järkevä valinta.
Juuri näin. Mutta miten nämä järjenköyhyyden omaavat?
Erinäisimmillä perusteilla ovat kuitenkin nastoihin päätyneet. Sallimmeko senkin?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.03.19 - klo:22:30
Jokainen ajakoon niillä renkailla jotka katsoo omissa olosuhteissa olevan järkevä valinta.
Valitettavssti uuden tieliikennelain myötä näin myös tulee käymään ja jotkut idiootit tulevat ajamaan kesärenkailla talvella. Voimme vain arvailla, kuinka monta turhaa lisäkuolemaa tämä tulee aiheuttamaan, koska minä en luota tämän päivän ihmisiin ja maalaisjärkeen, koska se on katoava luonnonvara. Ja kehuskellaanhan tälläkin forumilla kuka ensimmäisenä on tänäkin vuonna 1.3 vaihtanut kesärenkaat alle, vaikka talvea vielä pukannut.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 24.03.19 - klo:21:39
Myös astmaatikot kiittelee. Hienoa duunia. :D
Montako astmaatikkoa tunnet lähipiiristäsi?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.03.19 - klo:07:38
Montako astmaatikkoa tunnet lähipiiristäsi?
Minä tunnen aika monta. Esimerkiksi omalle tyttärelle oli pakko aloittaa katupölyn vuoksi vahvempi astmalääkitys viime viikolla. Onneksi tämän lääkkeen käyttöön on SUEKin erivapaus.
"Lähes kaikki rengasvalmistajat olivat jo tuolloin tutkijoiden kanssa yksimielisiä, että katupölyn eli alle 10 mikrometrin kokoisten hengitettävien hiukkasten aiheuttajina nastarenkaat olivat suurin yksittäinen syy."
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.03.19 - klo:08:54
Kumpi pöllyää enemmän nastapöly vai hiekoituspöly ?
Nastapöly on niin hienojakoinen, että se huuhtoutuu hyvin nopeasti.
:) Ja tutkimustuloksia tähän "faktaan" on tarjolla pilvin pimein?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.03.19 - klo:07:38
Montako astmaatikkoa tunnet lähipiiristäsi?
Eli jos ei omasta lähipiiristä löydy, niin ei niitä ole?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.03.19 - klo:08:54
Kumpi pöllyää enemmän nastapöly vai hiekoituspöly ?
Nastapöly on niin hienojakoinen, että se huuhtoutuu hyvin nopeasti.
"Norjassa kehitetyn katupölymallinnuksen mukaan katupölyn päälähteenä tien kuluma on suurin. Päällysteestä tulee noin puolet, hiekoituksesta neljännes."
^Lisäksi 'vääntö nastapöly vs. hiekoituspöly' on millään tavalla relevantti vain niiden teiden osalta, joilla Suomessa hiekoitetaan. Ja sitten voidaankin pohtia, kuinka paljon Suomessa asfalttiteitä hiekoitetaan...
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/liikenteen-ymparistovaikutukset/katupoly/ (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/liikenteen-ymparistovaikutukset/katupoly/)
"Terveydelle hyvin haitallisia ovat pienhiukkaset (alle 2,5 mikrometrin hiukkaset). Ne ovat peräisin palamisprosesseista kuten dieselajoneuvojen moottoreista, pienpoltosta ja energiantuotannosta. Pääkaupunkiseudulla korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet aiheutuvat yleensä maan rajojen ulkopuolelta tulevasta kaukokulkeumasta."
"Suorien pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne nostaa ilmaan katupölyä, jossa on tienpinnasta, hiekoitusmateriaalista, jarruista, renkaista, nastoista ym. irronnutta ainesta. Katupöly on yksi keskeisimmistä Helsingin ilmanlaatuongelmista. Myös rakennustyömaat ja katutyöt aiheuttavat katupölyä, joka leviää helposti työmailta ympäristöön."
Nastarenkaat varmastikin rouhivat päällysteestä tavaraa ilmaan, mutta ei se isoissa kaupungeissa ole katupölyn "suurin" syy.
Ruotsissa, Uppsalassa nastakielto ei ole parantanut ilmanlaatua, hiekoituksen määrä on lisääntynyt dramaattisesti ja liikenne on ohjautunut vaihtoehtoisille reiteille
Hiekoitussepeliä Helsingin kaupungin hiekoittamilla pinnoilla kuluu talvikaudessa arviolta noin 40 000 tonnia.
Kun nastarenkaiden käyttöaste laski Hokkaidoilla 30-40 %:iin, tiet tulivat oleellisesti liukkaammiksi ja hiekoituksen sekä suolauksen määrä lisääntyi dramaattisesti.
Merkittävä osa keväällä ilmaan nousevasta pölystä on kertynyt tienvarren penkkoihin talven aikana. Kadunvarren lumessa voi olla jopa 20-kertainen kiintoainespitoisuus puhtaaseen lumeen verrattuna.
Katupölytutkimuksissa on kuitenkin havaittu hiekoituksen olevan osasyyllinen myös päällysteen kulumiseen ns. hiekkapaperi-ilmiön kautta. Hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää ja pääosa tästä pölystä on peräisin asfaltista.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.03.19 - klo:10:52
Kun nastarenkaiden käyttöaste laski Hokkaidoilla 30-40 %:iin, tiet tulivat oleellisesti liukkaammiksi ja hiekoituksen sekä suolauksen määrä lisääntyi dramaattisesti.
Mutta pölyn määrä laski murto-osaan.
(https://i.ibb.co/C5GGRHt/Sapporo.png) (https://imgbb.com/)
^Helsingissä suolataan jo nyt kokoajan kaikilla isommilla väylillä ja kaduilla, joukkoliikennekaduilla jne. Sen puolesta ei ole mitään pelkoa, että suolaus lisääntyisi tai että tiet tulisivat liukkaammiksi vaikka nastarenkaat poistuisivat.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.03.19 - klo:13:08
On HYV,, ! Suolakylpy auttaa tunnetusti astmaan. (suolahune)
Kohtuullisen älyvapaa kommentti. Miten teiden suolaaminen ja suolahuone liittyvät toisiinsa?
Astma on sairaus, joka pahimmillaan uhkaa henkeä. On turha yhtään vähätellä asiaa, kun suomalaisistakin astmaa sairastaa vajaat 10 %.
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 25.03.19 - klo:13:19
Kohtuullisen älyvapaa kommentti. Miten teiden suolaaminen ja suolahuone liittyvät toisiinsa?
Astma on sairaus, joka pahimmillaan uhkaa henkeä. On turha yhtään vähätellä asiaa, kun suomalaisistakin astmaa sairastaa vajaat 10 %.
Muista Rinkulakeula, että:
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.03.19 - klo:22:30
Ei se astma ole läheskään niin paha tauti kuin järjenköyhyys.
;)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.03.19 - klo:14:53
Suurin astman aiheuttaja on läski.
Jännä juttu, että duodecimin terveyskirjaston astmaa koskeva artikkeli ei mainitse painon ja astman yhteydestä mitään. ::)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.03.19 - klo:14:53
Astamapotilaiden osuus lisääntyy koko ajan.
Suurin astman aiheuttaja on läski.
Jo pienikin ylipainoisuus aihettaa lisääntyvää astmaa samoin kuin tupakanpoltto.
Moni astmatautinen selviäisi jo näillä ohjeilla paljon pidemmälle ja näkisi terveempiä päiviä.
Jönglööraaja on todistanut, että järjenköyhyys on astmaa pahempi sairaus.
Oma 17 vuotias tytär on sairastanut astmaa 1 vuotiaasta, tytär ei ole ollut koskaan ylipainoinen, eikä polttanut tupakkaa ja veikkaanpa, että hän on noin 100 kertaa kovemmassa kunnossa, kuin tämä "jönglööraaja".
Pääasia että pääsee pätemään ja näyttämään miten tietää kaikista asioista? Loukkaavaa. Lääkärithän ei tiedä lääketieteestä mitään? Kannattaa kysyä diagnoosi tältä?
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 25.03.19 - klo:15:07
Jönglööraaja on todistanut, että järjenköyhyys on astmaa pahempi sairaus.
Samaa mieltä.
Tänään Turun moottoritieltä Hesan päässä rajusti katupölyä. Aurinkoa vasten näky oli kuin Pekingin savusumusta.
Tuolla ei hiekoteta. Pölyn määrä näkyy nyt kovina piikkinä mittauksissa.
Nyt on niin pölyistä kehäteiden varsilla, että itse jätän kuivalla ilmalla fillarin kotiin. Pyörätie itsessään kuuluu pitkältä matkalta parhaimpaan pitoluokkaan ja siitä on jo hiekat pesty pois. Se tosin ei auta, kun autotieltä tulee pölyt naamalle. Sateella töihin fillarin kaa.
Niin, no onhan tuo ihan perusteltua jyrätä sulia asfalttiteitä nastoilla, niinkuin täälläkin oulun eteläsisessä 85% autoilijoista tällä hetkellä päivästä toiseen.
Tulis tuollaisille jakomielitautisille yhteiskunnalle halvemmaksi antaa varmaan saikkua että pysyisivät pois tuolta liikenteestä pilaamasta teitä ja ilmaa.
Olkaa nyt tarkkoina siellä liikenteessä,se tuo sula asfaltti helvetin liukasta, kuin te pärjäätte.
;D ;D ;D ;D Foorumin säännöissä todetaan mm.:
"Pidä huoli että keskustelu pysyy otsikon mukaisessa aiheessa"
Pitäisikö tämän ketjun otsikko muuttaa muotoon "Keskinäisvittuilua talvirenkaista....", ja deletoida kaikki asialliset viestit jotta säännöt tulisivat toteutetuiksi?
Kyllä minä näkisin että tässä ollaan tällä hetkellä keskimääräistä enemmän asian ytimessä. Onneksi ajelen näillä keskieurooppalaisilla kitkarenkaillani näitä keskieurooppalaisia asfalttiteitä jotka ovat optimoitu juuri keskieurooppalaisille renkaille, pelottaisikin käväistä taas välillä kotosuomessa kun se asfaltin pinta ei ole vielä saavuttanut jokakeväistä karheushuippuaan ja edelleen liukasta on, tiedä vaikka lähtisi auto suoraan mereen Tallinkin autorampista alas tultaessa.
^Se mystinen karheushuippu syö vain ja ainoastaan kesärenkaita, ja niitäkin vain ja ainoastaan joltain kolmannelta taholta, joka on kertonut siitä jollekin joka kertoo tarinan sitten sen levittäjälle.
Jostain syystä renkaiden käsittämätön kuluminen (esim. 2 mm 300 km matkalla / tällä palstalla mainittu) on aina tapahtunut jollekin tutun tutulle?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.03.19 - klo:22:00
Onko mikään outo ilmestys lihava ja puuskuttava tyyppi, EI.
Miten puuskutus ja astma liittyvät toisiinsa?
Voiko joku oikeasti olla näin tietämätön, kuin tämä ”jönglööraaja”?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.03.19 - klo:22:00
Onko mikään outo ilmestys lihava ja puuskuttava tyyppi, EI.
Onko mikään outo ilmestys ripulipaskaa näppäimistöstään suoltava jonglööri.
Pidä nyt SAATANAN IDIOOTTI näppisi kurissa kun et tiedä astman epidologiasta yhtään mitään!
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 25.03.19 - klo:18:46
Samaa mieltä.
Tänään Turun moottoritieltä Hesan päässä rajusti katupölyä. Aurinkoa vasten näky oli kuin Pekingin savusumusta. Tuolla ei hiekoteta. Pölyn määrä näkyy nyt kovina piikkinä mittauksissa.
Jarkolla on hyvä pointti tuossa. Isoja teitä ja kaupunkienkin valtaväyliä ei hiekoiteta lainkaan. Silti ne samat tiet ovat niitä jotka pölyävät. Mistä se pöly sitten sinne tulee? No asfaltista tietenkin jota nastat jyrsivät tarmokkaasti ja täysin turhaan. Sama kokemus oli viime keväältä Tampereen moottoritieltä, aurinko paistoi, mutta ilma oli harmaana katupölystä juuri moottoritien kohdalla. Sivummassa pikkuteillä joita oli muuten hiekoitettu ei ollut samana päivänä vastaava Pekingin savusumua. Vilkkaasti liikennöidyillä teillä autojen määrä on niin suuri että vaikka yksittäisen auton nastojen jyrsimä pölymäärä on rajallinen, niin lopputulos on melkoinen pölyinferno kun autoja menee tuhansia tunnissa. Sama tie ei yllättäen pölise vastaavasti kesäaikaan, vaikka liikennemäärä ja nopeuskin voivat olla suuremmat. Tästähän voi jo yksinkertaisempikin tutkija vetää johtopäätöksiä pölyn mahdollisista lähteistä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.03.19 - klo:10:52
Ruotsissa, Uppsalassa nastakielto ei ole parantanut ilmanlaatua, hiekoituksen määrä on lisääntynyt dramaattisesti ja liikenne on ohjautunut vaihtoehtoisille reiteille
Mihin perustelet väitteesi? Uppsalan vilkkaimpien katujen ilmanlaatu on parantunut nastakiellon jälkeen ja täyttää jälleen EU:n hiukkasnormit. Vaikkakin osa autoilijoista ei piittaa kiellosta ja päästelee nastoilla siitä huolimatta. Alla yksi viite:
https://www.unt.se/nyheter/uppsala/kungsgatan-klarar-partikelgransen-4034614.aspx (https://www.unt.se/nyheter/uppsala/kungsgatan-klarar-partikelgransen-4034614.aspx)
Trenden håller i sig. Dubbdäcksförbudet på Kungsgatan i centrala Uppsala fortsätter att ha effekt på Uppsalaluften.
Lainaus käyttäjältä: jt - 25.03.19 - klo:23:20
Mihin perustelet väitteesi? Uppsalan vilkkaimpien katujen ilmanlaatu on parantunut nastakiellon jälkeen ja täyttää jälleen EU:n hiukkasnormit. Vaikkakin osa autoilijoista ei piittaa kiellosta ja päästelee nastoilla siitä huolimatta. Alla yksi viite:
https://www.unt.se/nyheter/uppsala/kungsgatan-klarar-partikelgransen-4034614.aspx (https://www.unt.se/nyheter/uppsala/kungsgatan-klarar-partikelgransen-4034614.aspx)
Trenden håller i sig. Dubbdäcksförbudet på Kungsgatan i centrala Uppsala fortsätter att ha effekt på Uppsalaluften.
Näin siis ajateltiin vuonna 2015, mutta 2017 huomattiin, että toisella mittauspaikalla PM10 arvot olivatkin kaksinkertaiset.
https://www.uppgang.com/nyheter/uppsala/bakslag-for-miljon-pa-kungsgatan-4950464.aspx (https://www.uppgang.com/nyheter/uppsala/bakslag-for-miljon-pa-kungsgatan-4950464.aspx)
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 25.03.19 - klo:22:21
Miten puuskutus ja astma liittyvät toisiinsa?
Voiko joku oikeasti olla näin tietämätön, kuin tämä ”jönglööraaja”?
Ei voi olla. Kyseessä lienee trolli. Väittäähän sama kaveri lähes kaiken pölyn tulevan hiekoituksesta, vaikka pääkaupunkiseudun autojen ajosuoritteesta lähes 100 % ajetaan hiekoittamattomilla väylillä. Massamääriltään pahimpia pölyäjiä ovat moottoritiet ja kehät ja noilla ei hiekoituksia ole.
Eli jätetään kaverin astma-läski-huohottaja-hiekoitus -jutut omaan arvoonsa. Ymmärrän että vituttaa ja loukkaa tuommoiset puheet. Erityisesti, jos on vakavasti astmaa sairastava kaveri tai omainen.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.03.19 - klo:00:02
Eli jätetään kaverin astma-läski-huohottaja-hiekoitus -jutut omaan arvoonsa. Ymmärrän että vituttaa ja loukkaa tuommoiset puheet. Erityisesti, jos on vakavasti astmaa sairastava kaveri tai omainen.
Juuri näin. Meidän astmaatikkolapsi ei ole koskaan ollut läski, pikemminkin nuorille tyypillisesti aikuisväestölle normitettu BMI hieman alipainon puolella. Mikä on muuten jonglöörääjän painoindeksi?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 26.03.19 - klo:06:44
Juuri näin. Meidän astmaatikkolapsi ei ole koskaan ollut läski, pikemminkin nuorille tyypillisesti aikuisväestölle normitettu BMI hieman alipainon puolella. Mikä on muuten jonglöörääjän painoindeksi?
Meilläkin tytär on tosiaan 1 vuotiaasta lähtien sairastanut astmaa, mutta lääkityksellä pysyy kurissa aika hyvin. Ei ole ylipainoinen, treenaa yhdeksän kertaa viikossa ja voittikin nuorten halli SM- kisoissa Suomen mestaruuden ja oli yleisen sarjan SM- finaalissa pikajuoksussa. Pitkälti astma on perinnöllistä, itselläni on, kuten myös äidilläni ja hänen siskollaan.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.03.19 - klo:00:02
Ei voi olla. Kyseessä lienee trolli. Väittäähän sama kaveri lähes kaiken pölyn tulevan hiekoituksesta, vaikka pääkaupunkiseudun autojen ajosuoritteesta lähes 100 % ajetaan hiekoittamattomilla väylillä. Massamääriltään pahimpia pölyäjiä ovat moottoritiet ja kehät ja noilla ei hiekoituksia ole.
Eli jätetään kaverin astma-läski-huohottaja-hiekoitus -jutut omaan arvoonsa. Ymmärrän että vituttaa ja loukkaa tuommoiset puheet. Erityisesti, jos on vakavasti astmaa sairastava kaveri tai omainen.
Kun katsoo tuota kirjoitusasua ja tolkutonta virheiden määrää, niin sanoisin, että voi hyvinkin olla.
Kyllähän sitä itsekin on vastannut Trollien huutoon samalla mitalla.(joten olenko trolli itsekin ::) ) Varsinkin tässä topicissa, joka on jo muutaman vuoden pyörinyt täysin samaa ympyrää, eikä tämä johda mihinkään.
Astmaatikoille tsempit, niin laihoille, kuin ”läskeillekin” ;)
Lainaus käyttäjältä: jt - 25.03.19 - klo:22:51
Jarkolla on hyvä pointti tuossa. Isoja teitä ja kaupunkienkin valtaväyliä ei hiekoiteta lainkaan. Silti ne samat tiet ovat niitä jotka pölyävät. Mistä se pöly sitten sinne tulee? No asfaltista tietenkin jota nastat jyrsivät tarmokkaasti ja täysin turhaan.
...
Asfaltista irtoava aines on
yksi pölyn lähde, ei ainut. Nastarenkaat irroittavat ainesta tien pinnasta enemmän, kuin muut renkaat, mutta muutkaan renkaat eivät ole synnittömiä. 60% Suomessa syntyvistä pienhiukkaisista tulee energiantuotannosta. Hiukkaset eivät katoa ilmasta 'johonkin', kuin taikaiskusta, vaan ne leijailevat suurelta osin takaisin maahan. Talvella kosteus ja lumi sitoo hiukkasia ja keväällä teiden kuivuessa hiukkaset taas 'aktivoituvat' ja pölisevät.
Nastarenkaat jyrsii teitä kieltämättä muita renkaita enemmän, mutta ovat siis vain yksi palanen keväisessä
pölykeskustelu kokonaisuudessa.
Pölyongelma on vitsaus myös sellaisissa maissa, joissa nastoja ei käytetä. Tiestä irtoaa ainesta kaikkialla, missä autoilla ajetaan.. renkaista itsessään irtoaa ainesta, jarruista samoin... ja näiden päälle kaikki muut autoliikenteestä riippumatomat hiukkaslähteet. Minun puolesta nastat voitaisiin vaikka kieltää, mutta on monta muuta joiden mielestä ei. Kiellolla ei ratkaistaisi keväistä pölyongelmaa, eikä poistettaisi pölystä ja hiukkasista aiheutuvua sairauksia.. joskin niihinkin se hieman vaikuttaisi.
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.03.19 - klo:09:16
Nastarenkaat jyrsii teitä kieltämättä muita renkaita enemmän, mutta ovat siis vain yksi palanen keväisessä pölykeskustelu kokonaisuudessa.
Pölyongelma on vitsaus myös sellaisissa maissa, joissa nastoja ei käytetä. Tiestä irtoaa ainesta kaikkialla, missä autoilla ajetaan.. renkaista itsessään irtoaa ainesta, jarruista samoin... ja näiden päälle kaikki muut autoliikenteestä riippumatomat hiukkaslähteet. Minun puolesta nastat voitaisiin vaikka kieltää, mutta on monta muuta joiden mielestä ei. Kiellolla ei ratkaistaisi keväistä pölyongelmaa, eikä poistettaisi pölystä ja hiukkasista aiheutuvua sairauksia.. joskin niihinkin se hieman vaikuttaisi.
Kaukokulkeama on tosiaan suurin pölyn lähde. Euroopassa 3 puhtainta pääkaupunkia ovat Madrid, Helsinki ja Tallinna. Keski-Euroopassa PM10 -hiukkaspitoisuudet voivat olla jopa 10-kertaisia tsadiin verrattuna.
Tätä keskustelua tosiaan voisi edelleen edes yrittää pitää sivistyneenä. Lapsellista kiukuttelua isoilta(?) ihmisiltä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:10:05
Niin todellakin aika lapselliselta tämä keskustelu vaikuttaa. Tuntuu siltä, että kitkarekailla ajavat vaativat toisiakin (kaikkia) ajamaan samoilla renkailla jotka he ovat valinneet.
Aika ymmärtämättömyyttä koska Suomi on pitkä maa ja keliolosuhteet vaihtelevat suunnattomasti.
Nastarengas on kiistämättä paras ratkaisu tosi ongelmallisissa olosuhteissa.
Teiden urautuminen ei suinkaan ole pelkästään kevyen nastaliikenteen syytä raskas liikenne mankeloi tehokkaasti kesällä tosi leveät urat urat tiestöön.
Paluu trollaajan käsikirjan ensimmäisiin kappaleisiin?
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 25.03.19 - klo:09:33
"Lähes kaikki rengasvalmistajat olivat jo tuolloin tutkijoiden kanssa yksimielisiä, että katupölyn eli alle 10 mikrometrin kokoisten hengitettävien hiukkasten aiheuttajina nastarenkaat olivat suurin yksittäinen syy."
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
Rinkulakeulan linkkaamassa Ylen jutussa oli myös jotain tutkimustulosta aiheesta 'Vähiten kuluttava nasta vs. kitka'
LainaaVertailun vuoksi vähiten päällystettä kuluttavan nastarenkaan eli vuoden 2013 renkaan ero kitkarenkaaseen oli Nordic Enviconin mittaamana kymmenkertainen.
Miten astma liittyy tähän topic:n? Sitä varten voi perustaa "taas" oman topic:n.
Evoluutio ennen hoiti heikoimmat pois.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.19 - klo:11:06
Miten astma liittyy tähän topic:n? Sitä varten voi perustaa "taas" oman topic:n.
Evoluutio ennen hoiti heikoimmat pois.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. 'Ennenaikaan' evoluution ja luonnonvalinnan lisäksi myös sodat hoiti heikommat kansat ja heimot vahvempien tieltä pois. Meille suomalaisille paluu näihin vanhoihin hyviin aikoihin on epätoivottavaa, kun naapurissa on meitä suurempi agressiivinen neuvostojen kansa :)
Nää ketjut rönsyilee, niinkuin kaikki keskustelu.. ei siinä mitään pahaa ole.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.03.19 - klo:20:35
Kyllä minä näkisin että tässä ollaan tällä hetkellä keskimääräistä enemmän asian ytimessä. Onneksi ajelen näillä keskieurooppalaisilla kitkarenkaillani näitä keskieurooppalaisia asfalttiteitä jotka ovat optimoitu juuri keskieurooppalaisille renkaille, pelottaisikin käväistä taas välillä kotosuomessa kun se asfaltin pinta ei ole vielä saavuttanut jokakeväistä karheushuippuaan ja edelleen liukasta on, tiedä vaikka lähtisi auto suoraan mereen Tallinkin autorampista alas tultaessa.
.
Sä olet vuosia trollannut, että ke-kitkat on paras talvirengas Suomen talveen. Selität myös, että mm. nordickitka on hengenvaarallinen Suomen teillä tai 160km/h jarrutuksessa vesisateella. Voin nyt vajaan viikon ja 3000km kilometrin perusteella sanoa, että puhut täyttä PASKAA!
Premium nordickitkat eivät sulaneet alle, eivät yllättäneet missään tilanteessa ja niillä pärjää jopa autobahnilla enkä ollut ainoa Suomalainen vastaavilla renkailla joten referenssiä on nyt.
Sitten asian ytimeen. Suomen nopeusrajoituksilla "pärjää" ihan hyvin premium nordic talvirenkaalla. Ja jopa ke-kitkoilla Etelä-Suomessa pääteillä, mutta en todellakaan suosittele/hehkuttaisi niitä talvirenkaiksi Suomeen. Varsinkaan jos itse asuu jossain muualla, kuin Suomessa!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.03.19 - klo:07:38
Montako astmaatikkoa tunnet lähipiiristäsi?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.19 - klo:11:06
Miten astma liittyy tähän topic:n?
Evoluutio ennen hoiti heikoimmat pois.
Itsehän kyselit. Ja astma liittyy siten, että katupöly pahentaa astman oireita. Ja nastarenkaat aiheuttavat katupölyä.
Evoluutiota koskevat kommentti on täysin mauton.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:12:25
Katupöly tulee lähinnä hiekoituksesta.
Hiekka jauhautuu pieneksi pölyksi kitkarenkaiden alla ja kuivuessaan pölinää riittää.
Risteyksiä usein hiekoitetaan. Kumpi sutii sitä hiekkaa enemmän nasta vai kitka.
Sanoisin kitka jauhaa enemmän hiekkaa pölyksi.
"Lähes kaikki rengasvalmistajat olivat jo tuolloin tutkijoiden kanssa yksimielisiä, että katupölyn eli alle 10 mikrometrin kokoisten hengitettävien hiukkasten aiheuttajina nastarenkaat olivat suurin yksittäinen syy. Vielä 15 vuotta sitten rengasala esitti syntipukiksi katujen hiekoituksen."
"Vertailun vuoksi vähiten päällystettä kuluttavan nastarenkaan eli vuoden 2013 renkaan ero kitkarenkaaseen oli Nordic Enviconin mittaamana kymmenkertainen."
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 26.03.19 - klo:12:03
Itsehän kyselit. Ja astma liittyy siten, että katupöly pahentaa astman oireita. Ja nastarenkaat aiheuttavat katupölyä.
Evoluutiota koskevat kommentti on täysin mauton.
Ei en kysynyt sinulta ja ei et voi syyttää nastarenkaita, että ovat aiheuttaneet tytöllesi astman. Se on ihan joku muu syy! Toki keväällä katupöly voi pahentaa sitä.
Ja kyllä sinä olet osa syyllinen lapsesi sairauksiin. Jos sen kiistät, niin kannattaa siirtyä johonkin muuhun topic:n!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.19 - klo:12:51
Ei en kysynyt sinulta ja ei et voi syyttää nastarenkaita, että ovat aiheuttaneet tytöllesi astman. Se on ihan joku muu syy! Toki keväällä katupöly voi pahentaa sitä.
Ja kyllä sinä olet osa syyllinen lapsesi sairauksiin. Jos sen kiistät, niin kannattaa siirtyä johonkin muuhun topic:n!
En ole käsittääkseni syyttänytkään nastarenkaita astman puhkeamisesta ja kyllä, olen myös myöntänyt, että olen osasyyllinen tyttären astmaan, koska se on periytyvää. Mutta nastarenkaita syytän yhtenä osatekijänä siihen, että katupöly pahentaa astman oireita.
Oliko muuta?
EDIT - se tästä aihepiiristä
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:13:54
MIKSI pyörätiellä oleva hiekotus pölyää älyttömästi putsatessa ja tuulella.
Ei siellä kukaan ole ajanut auton nastarenkailla ?
Kaupungissa kylväkää hiekkaa ja köhikää.
Ei muuten pölyä läheskään niin paljoa kuin autokaistan reunat vaikka ei ole hiekoitettu koko talvena. Tämäkin on helppo todeta syksyllä kun nastapellet on vaihtaneet jyrsijöitä alle vaikka useinn liukkaudesta ei ole tietoakaan ja hiekoituksia ei ole missään aloitettu, mut katsoppa silloin autojen peltipintoja märällä kelillä, harmaata mönjää kyljet ja perät harmaana joka autossa. Ei ole keskieuroopassa tätä ilmiötä kun ei nastoja saa käyttää siellä.
Ei ole joka vuosi suolauksiakaan aloitettu kun ei ole liukasta ollut, mutta suurimmalla osalla paskahousuista on jo nastat alla.
Ei me tarvita edes suolaa tielle, me osaamme ajaa olosuhteiden mukaan, mutta se ei kaikilta tumpeloilta näytä onnistuvan, te se sijaan näytätte tarvisen täysin sulia asfalttiateitä nastarengaillenne kun on seurannut lähiviikkojen liikennettä.
Kuin tumpelo sä jonglööraja olet omasta mielestä? Vai oletko kenties oikea teiden ritari ;D
Sinuna menisin johonkin sirkukseen kattelen muille apinoille seuraa...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:12:25
Katupöly tulee lähinnä hiekoituksesta.
Hiekka jauhautuu pieneksi pölyksi kitkarenkaiden alla ja kuivuessaan pölinää riittää.
Tässä autokamerakuvaa tältä päivältä hiekoittamattomalta tieltä.
Karkeaksi jyrsitty tie, jonka ympärillä raju pölykuorma. Tämä pölykuorma on lohduton tilanne lähialueen astmasta kärsiville lapsille.
Parhaimman ylläpitoluokan pyöräteiltä on jo puhdistus alkanut. Näin myös työmatkallani. Pääteillä ei vielä kannata aloittaa puhdistusta, koska jyrsintä jatkuu vielä 2-3 viikkoa. Puhdas pyörätie menee osan matkaa läheltä pölyhelvettiä ja kuljen suosiolla autolla kunnes jyrsintä moottoritiellä loppunut.
(https://i.ibb.co/K9NMdHy/20190326-171432.jpg) (https://ibb.co/2j8DxBK)
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 26.03.19 - klo:16:10
Kuin tumpelo sä jonglööraja olet omasta mielestä? Vai oletko kenties oikea teiden ritari ;D
Sinuna menisin johonkin sirkukseen kattelen muille apinoille seuraa...
Samaa voi sanoa sinusta. Kannattaa vaikka lukaista omat viestit tälle forumille...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:19:33
Niin hyvin Kitka -Tuomot osaa ajaa, että ensimmäisillä liukkailla 30 Kitka - Tuomoa on hädissään jossain motarin rampilla.
Ette te osaa oikein ajaa minkäänlaisten olosuhteiden mukaan kun seuraa nuita tilastoja ketjukolareissa.
Se mitä tulee ajo ja vahinkohistoriaan olen taatusti parempi kuljettaja kuin sinä.
Contin nastoilla mennään niin kauan kun niitä saa kaupasta ostaa.
Mielenkiintoista, voitko laittaa tuon tilaston kitka -Tuomoista. Poikkeaako se merkittävästi allaolevasta?
(https://i.ibb.co/CV7q5Y4/Screenshot-20190326-194235-Gallery.jpg) (https://ibb.co/XFs9ZK6)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:19:33
Niin hyvin Kitka -Tuomot osaa ajaa, että ensimmäisillä liukkailla 30 Kitka - Tuomoa on hädissään jossain motarin rampilla.
Ette te osaa oikein ajaa minkäänlaisten olosuhteiden mukaan kun seuraa nuita tilastoja ketjukolareissa.
Se mitä tulee ajo ja vahinkohistoriaan olen taatusti parempi kuljettaja kuin sinä.
Contin nastoilla mennään niin kauan kun niitä saa kaupasta ostaa.
Paljonko on kitkakilometrehä takana kun noin väkevän kirjoituksen taas kirjoitit?
Ennakointi kertoo ajokokemuksesta ja pelisilmästä. "Rajoja vasten ajo" kertoo joko kilpailutilanteesta tai huonosta pelisilmästä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:19:33
Niin hyvin Kitka -Tuomot osaa ajaa, että ensimmäisillä liukkailla 30 Kitka - Tuomoa on hädissään jossain motarin rampilla.
Ette te osaa oikein ajaa minkäänlaisten olosuhteiden mukaan kun seuraa nuita tilastoja ketjukolareissa.
Se mitä tulee ajo ja vahinkohistoriaan olen taatusti parempi kuljettaja kuin sinä.
Contin nastoilla mennään niin kauan kun niitä saa kaupasta ostaa.
No nyt ollaan asian ytimessä.
Trollaus. Tuo taitolaji ei ihan kaikilta keskenjääneiltä onnistu.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 26.03.19 - klo:20:02
No nyt ollaan asian ytimessä.
Trollaus. Tuo taitolaji ei ihan kaikilta keskenjääneiltä onnistu.
Miten sama asia onnistuu sinulta? Ainoa mitä nokittelet on se, jos joku kertoo asian mikä ei sinua tai sinun ajatusmaailmaasi miellytä. Sen jälkeen löytyy näppis ja lähetä nappi ilman sisältöä!
Meinaako SNG tulevana suvena mittailla renkaiden kulumisia?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.19 - klo:21:41
Miten sama asia onnistuu sinulta? Ainoa mitä nokittelet on se, jos joku kertoo asian mikä ei sinua tai sinun ajatusmaailmaasi miellytä. Sen jälkeen löytyy näppis ja lähetä nappi ilman sisältöä!
Pliis. Luuletko olevas jotenkin parempi? Oot jo kaks vuotta ratsastanu kitkarenkailijat kännissä ”nokituksella”.
Melkosen ohuet ”sisällöt”. Niin se metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:15:49
Kyllä tämä pinnoilla ja kyljissä oleva ruskeanharmaa mönjä tulee suolauksesta
Keski-Euroopassa suolataan myös, mutta siellä autot ovat vaalean harmaita eivätkä ollenkaan ruskeita. Ai niin, siellä ei käytetäkään nastarenkaita.
Lainaus käyttäjältä: Hesse - 25.03.19 - klo:23:52
Näin siis ajateltiin vuonna 2015, mutta 2017 huomattiin, että toisella mittauspaikalla PM10 arvot olivatkin kaksinkertaiset.
https://www.uppgang.com/nyheter/uppsala/bakslag-for-miljon-pa-kungsgatan-4950464.aspx (https://www.uppgang.com/nyheter/uppsala/bakslag-for-miljon-pa-kungsgatan-4950464.aspx)
Niin tuossa artikkelissa mainitaan että mittauspaikkaa vaihdettiin:
Upptäckten gjordes sedan stationen som mäter halterna av hälsofarliga partiklar PM10 och kvävedioxider flyttades från sin plats på Kungsgatan intill Stadshuset, till en placering vid Resecentrum. Efter flytten, som gjorts på grund av Stadshusombygganden, har mätresultaten stigit kraftigt.Toinen ongelma on että osa ajelee edelleenkin nastoilla kiellosta huolimatta, kiinnijäämisen riski on kovin pieni. NOx:n kanssa tuolla oli myös probleemia, mutta se menee jo off-topic tästä ketjusta..
Tämä keskustelu on pääosin hyvin mielenkiintoista koska mukana on porukkaa joka argumentoi mielipiteensä hyvin ja nojautuu pääosin tilastoihin ja tutkimuksiin/testeihin. Sitten mukana on muutama yksilö joka laukoo mielipiteitä mitenkään perustelematta, joka tahallaan provoamalla tai sitten takana on vankka oma uskomus että näihän sen täytyy olla.
Jotenkin tuntuu että syy nastarenkaiden suureen osuuteen Suomessa vs. esim. verrokki pohjoismaat on pääosin kultturellinen - ajetaan nastoilla kun on ennenkin ajettu, haitoista viis. Esim. onnettomuustilastoilla ei voi perustella nastoja. Toki on niitäkin olosuhteita joissa nastat ovat kenties se paras valinta, mutta se paikka ei todellakaan ole vaikkapa lähes aina paljaana olevien pääväylien rullaaminen nastoilla pääasiallisena ajoympäristönä. Sekä tie että renkaat menevät pilalle. Ilman "motivointia" valtiovallan puolelta, menee kenties yksi sukupolvi että "rengaskulttuuri" muuttuu jotta kenties puolet kuskeista "uskaltautuu" ajamaan kitkoilla, suurimmalle osalle kuskeista renkaihin suhtautuminen ei liene yhtä "syvällistä" kuin täällä. Sitten kun tämä uusi sukupolvi on kitkoja ajanut ja todennut että näillähän "pärjää" ihan hyvin, siitä tulee ihan arkipäivää. Mutta sitä odotellessa, yskitään tätä pölyä keväisin.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.03.19 - klo:12:25
Katupöly tulee lähinnä hiekoituksesta.
Hiekka jauhautuu pieneksi pölyksi kitkarenkaiden alla ja kuivuessaan pölinää riittää.
Risteyksiä usein hiekoitetaan. Kumpi sutii sitä hiekkaa enemmän nasta vai kitka.
Sanoisin kitka jauhaa enemmän hiekkaa pölyksi.
Työkseni hoidan kiinteistöjen piha-alueita niin pitää sanoa että sepelissäkin on eroa... muutamana vuotena on tullut pihalle kasa sepeliä joka on samantien jysähtänyt jäähän eikä sitä ole koko talvena enää siitä irti saanut. Tässä on ollut paljon hienoa hiekkaa seassa vaikka ihan muuta on tilattu, kai sillä saadaan hinta painettua alemmas. Kun taas tietyiltä toimittajilta saa "puhdasta" sepeliä jota saa säiden armoilla olevasta kasasta haettua ympäri talven helposti... Luulisi tuon seoksen jossa on hienoa hiekkaa pöllyävän aika tavalla niin pyöräteillä kuin ajoradoilla.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 26.03.19 - klo:22:36
Pliis. Luuletko olevas jotenkin parempi? Oot jo kaks vuotta ratsastanu kitkarenkailijat kännissä ”nokituksella”.
Melkosen ohuet ”sisällöt”. Niin se metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.
Meidän ero on aika suuri. Sä vain nylkytät muiden koipea ilman sisältöä ja esimerkiksi itse kokeilen käytännössä ja löytyy kolme sarjaa renkaita joka autoon. Kaiken maksan ihan omasta pussista enkä vain asentele ledejä auton sisään, koska Tero-Petteristä ne näyttää siistiltä, mutta eivät vaikuta ajamiseen mitenkään.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 26.03.19 - klo:22:00
Meinaako SNG tulevana suvena mittailla renkaiden kulumisia?
Tottahan toki. Ja keväällä mittaan myös näiden "vaarallisten" skandikitkojen kuluman. Täällä ketjussa on vaan muutamia NIIN sekopäisiä kirjoittajia etten viitsinyt syksyllä enää mitattua faktatiotoa kirjoittaa.
PS. Kaikki excelissä
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.03.19 - klo:23:51
Meidän ero on aika suuri. Sä vain nylkytät muiden koipea ilman sisältöä ja esimerkiksi itse kokeilen käytännössä ja löytyy kolme sarjaa renkaita joka autoon. Kaiken maksan ihan omasta pussista enkä vain asentele ledejä auton sisään, koska Tero-Petteristä ne näyttää siistiltä, mutta eivät vaikuta ajamiseen mitenkään.
Ensinnäkin tämä koko topic ei anna kenellekään yhtään mitään. Sinähän tämän perustit kun vääntö alkoi mennä tähän samaan vittuiluun toisessa topicissa.
Toisekseen, sinä et ole uskonut yhtäkään ”sisältöä” mitä joku muu tuo pöytään, kun sitä ei ole VTT, TM tai Matti morri antanut. ”Sisältöä” tuolla on yllinkyllin, senkun käyt lukemassa.
Sulla kauheen kova tarve todistella kuinka olet maksanut nuo kaikki viime vuosituhannen puolella olevat koslat. Miksi?
Siinä olet oikeassa, että meidän ero on suuri. Itse en jaksa ruuvailla kolmella rengassarjalla. Asentelen vaikka mielummin ledejä. 8)
Mä oon paras koska ajoin ensin nastoilla 40v. ja sitten kitkoilla, eikä kummillakaan minkäänlaista ongelmaa. Molemmat siis yhtä hyvät ja koska kitkoista vähemmän haittoja itselle ja muille niin valinta on selvä.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 27.03.19 - klo:09:18
Mä oon paras koska ajoin ensin nastoilla 40v. ja sitten kitkoilla, eikä kummillakaan minkäänlaista ongelmaa. Molemmat siis yhtä hyvät ja koska kitkoista vähemmän haittoja itselle ja muille niin valinta on selvä.
En ihan yhtä kauaa ehtinyt ajaa nastarenkailla ennen kitkoihin siirtymistä, mutta muuten kokemukset ovat samat. Continentalin nastarenkaista Continentalin kitkoihin vaihdossa ainoa ero, jonka olen huomannut normaaliajossa, on ääni. Kitkat ovat kesärenkaitakin hiljaisemmat.
Jos siellä ei ole asfaltti näkösällä, ei silloin nastapölyäkään synny? ;D
katupöly tuntuu kasaantuvan kaupungeihin joissa levitetään hiekkaa paljon kaduille, samoihin aikoihin alkaa hiekan poisto harjakoneilla ja milljoonia litroja puhdasta juomavetta käytetään pesuun.
Ehkä hiekoituksen kielto olisi aiheellinen isoissa kaupungeissa.
Itse ajan hyvin vähän kaupungissa, mutta Tampereen ohikulkutietä päivittäin. Kyllä siellä pölyn aiheuttaa suolaus ja nastat. Karmeassa kunnossa muutenkin se tie järkyttävine nastaurineen paikoitellen. Nastauria siksi, että ne on kapeampia uria, kuin raskaan kaluston raideleveys on.
Tiukkaa keskustelua ;D
Luulen että nastailu etenee kohti vääjäämätöntä loppuaan. Viimeistään kun Berner & Co saavat kaupattua maamme tieverkot monikansallisille sijoittajille niin nastoilla ajaminen loppuu siihen. Tai sitten siirrymme maastureihin ja lumiketjuihin.
Nyt ois kiva kuulla nastarengas käyttäjiltä montako päivää/ vkoa meinaatte jyrätä paljaita asfaltteja? Ai niin niinhän te olette pääsääntöisesti tehneet koko talven.
Karppa voi lopettaa sen huutelun kun ei sinusta ollut livenä miestä katsoon tuossa talvena miten sitä mennä metsäautotiellä kitkoilla.
Sulla vois vähän silmät aueta ja samat sanat jonlääraajalle, jos sä ajaisit samat tiet talvella kun minä niin tuskin oisit edes kotia päässyt eli se siitä sun turvallisuudesta.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 27.03.19 - klo:10:54
Minä en ymmärrä miksi minun pitäisi ajaa jäisillä urateillä joillakin kitkoilla koska nastarenkaat ovat ehdottomasti tyrvallisin valinta niissä olosuhteissa.
Menkääpäs ajeleen vaikka Saariselän suuntaan siellä ajetaan paljon nastoilla ei suolata eikä juurikaan kylvetä hiekkaa.
Silmiinpistävää on se puhtaus tienvarsilla sekä ympäristössä.
Missä se nastapöly sieltä on ?
Turhaa huikkaa koko nastapöly, hiekasta se tulee miltei kaikki.
Niin sä vertaat saariselkää muuhun suomeen, todella fiksua, rovaniemen pohjoispuolella liikkuu alle prosentti suomen autokannasta, niin siellä pysyy tiet jääpolanteella juuri tuon olemattoman liikennemäärän takia ja tietysti että juuri + kelejä ei talveen mahdu kuin poikkeusellisesti. On sulla argumentit teorioihisi.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 27.03.19 - klo:09:50
En ihan yhtä kauaa ehtinyt ajaa nastarenkailla ennen kitkoihin siirtymistä, mutta muuten kokemukset ovat samat.
Samat sanat. Noin 30 talvea mentiin nastoilla, ja nyt kaksi on menty kitkoilla. Viime talven alussa yksi ohoh-tilanne, tänä talvena ei ensimmäistäkään. Aika monenlaista tienpintaa on tänä talvena tullut ajettua; kuivaa ja märkää asfalttia, loskaa, lunta, polannetta, kirkasta jäätä. Niin on ollut kuin kesällä ajellessa, ei pienintäkään ongelmaa missään kohtaa. Aika vaikea on nähdä, että tarvitsisin nastoja ainakaan nelikossa. Vajaavetoiseen jos seuraavaksi päädyn, niin kitkoilla kyllä aloitan ja katson, onko nastoille tarvetta vai ei. En usko että on.
Nastoilla ajaa sellaiset(vaimoni) jotka luulevat nastojen olevan paljon paremmat, eivätkä ymmärrä kelin päälle milloin voisi olla liukasta. Hei eivät myöskään ymmärrä fysiikan päälle. Tällaisia ihmisiä on varmasti 80% kansasta.
En oo ikinä ajanu kolaria. Jos ajan, on se muusta syystä, kuin renkaista johtuvasta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.03.19 - klo:15:26
En oo ikinä ajanu kolaria. Jos ajan, on se muusta syystä, kuin renkaista johtuvasta.
+1
Kumma kun toisille sattuu haavereita ja toisille ei
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 27.03.19 - klo:15:06
Hei, Kitka - Tuomot 80% autoilijoista luottaa enemmän nastarenkaiden turvaominaisuuksiin verrattuna kitkarenkaisiin. Nastarenkailla ajavia 80% ja kitkoilla ajavia 20 %.
Jönglööraajan mielestä paskakin on hyvää, kun miljoona kärpästä on sitä mieltä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.18 - klo:11:39
;D ;D ;D. Jatka vain uhoamista ja kyllä metsäautoteitäkin pahemmissa paikoissa on tullut ajettua. Myös tulevaisuudessa. Netin välityksellä naurattaa nämä uhoajat. Todellisuus on sitten todennäköisesti aivan muuta.
Mutta jopa minä voin todeta, että ei pidä ruokkia enempää trollia.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 27.03.19 - klo:14:39
Nyt ois kiva kuulla nastarengas käyttäjiltä montako päivää/ vkoa meinaatte jyrätä paljaita asfaltteja? Ai niin niinhän te olette pääsääntöisesti tehneet koko talven.
Karppa voi lopettaa sen huutelun kun ei sinusta ollut livenä miestä katsoon tuossa talvena miten sitä mennä metsäautotiellä kitkoilla.
Sulla vois vähän silmät aueta ja samat sanat jonlääraajalle, jos sä ajaisit samat tiet talvella kun minä niin tuskin oisit edes kotia päässyt eli se siitä sun turvallisuudesta.
Mulla ei edelleenkään sinulle muuta:
104 viestiä tähän topic:n 114 viestistä ;D. Taitaa vanne kiristää päätä vai kitkarengas?
Olisit nyt vain lähtenyt sinne metsäautotielle, niin oisit ollut hiljaista poikaa täälläkin sen jälkeen ;D
Mut et käppänä uskalla lähtä ;D
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 27.03.19 - klo:17:34
Olisit nyt vain lähtenyt sinne metsäautotielle, niin oisit ollut hiljaista poikaa täälläkin sen jälkeen ;D
Mut et käppänä uskalla lähtä ;D
Kuten totesin en ruoki enempää Trollia. Enkä saisi mitään nautintoa sinun nöyryyttämisestä eikä ole mitään tarvetta päteä näillä asioilla netissä. Sinunlaiset nettiuhoajat on nähty.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 27.03.19 - klo:15:19
Tulihan sieltä älykkö vastaus.
Se vielä mikä näin tosi nastamiehenä harmittaa on se, että nastamiehet joutuu maksamaan vakuutuksissa Kitka - Tuomojen aiheuttamia peltiruttuja joita tulee valtaisasti kun kelit huononee.
Ensimmäiset liukkaat niin 20 autoa samassa kasassa ja sitten tietysti syytetään keliolosuhteita. (ennakoiva ajo, heh)
Ja tuon lisäksi nastamiehet(kin) joutuvat maksamaan teiden kulumisesta aiheutuvat kulut. Sekös harmittaa myös.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 27.03.19 - klo:15:19
Tulihan sieltä älykkö vastaus.
Se vielä mikä näin tosi nastamiehenä harmittaa on se, että nastamiehet joutuu maksamaan vakuutuksissa Kitka - Tuomojen aiheuttamia peltiruttuja joita tulee valtaisasti kun kelit huononee.
Ensimmäiset liukkaat niin 20 autoa samassa kasassa ja sitten tietysti syytetään keliolosuhteita. (ennakoiva ajo, heh)
Kuolintapausten kustannukset ovat kalleimpia, joten tarkoittanet allaolevaa tilastoa kitka -Tuomoista. Vai tarkoitatko Suomen suurimman ketjukolarisuman onnettomuustutkinnan tuloksia? Tuona päivänä kuoli 3 ihmistä kehällä.
Kesä on "yllättäen" kallista aikaa onnettomuuksien kannalta. Tämä vaikka pito hyvä.
(https://i.ibb.co/C6kNjKC/Screenshot-20190326-194235-Gallery.jpg) (https://ibb.co/MfYWzkw)
Jonglööraaja muistuttaa partaveitsen terävällä argumentoinnilla legendaarista "ramia", jotkut varmaan muistavat...
ei puutu kuin ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.03.19 - klo:18:10
Kuten totesin en ruoki enempää Trollia. Enkä saisi mitään nautintoa sinun nöyryyttämisestä eikä ole mitään tarvetta päteä näillä asioilla netissä. Sinunlaiset nettiuhoajat on nähty.
Sinunlaiset ei kuule mua nöyryytä missään asiassa, näin se vaan on, sovitaan paikka sille nöyryyttämiselle kun olet noin varma.
Mitä muuta tuo sinun autolitanian suluissa olevat tehomaininnat ovat jos ei netissä pätemistä? ;D Lapsellista,mutta sellaista kun omistaja itse on.
Lainaus käyttäjältä: Ifa - 27.03.19 - klo:20:45
Jonglööraaja muistuttaa partaveitsen terävällä argumentoinnilla legendaarista "ramia", jotkut varmaan muistavat...
ei puutu kuin ;D ;D ;D
Eikös "rami" ollut se kaveri, jolla oli se täyspommi Audi? Koko ajan oli jotain vikaa ja jotain outoja sivuääniä, ujellusta tai vikinää, mitä ei koskaan saatu korjattua? Muistanko väärin? Toivottavasti saivat vian paikallistettua, ettei uuden omistajan tarvitse enää sitä autoparan valitusta kuunnella ;D
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 27.03.19 - klo:09:18
Mä oon paras koska ajoin ensin nastoilla 40v. ja sitten kitkoilla, eikä kummillakaan minkäänlaista ongelmaa. Molemmat siis yhtä hyvät ja koska kitkoista vähemmän haittoja itselle ja muille niin valinta on selvä.
Itse tuli ajettua nastoilla melkein 20vuotta. Kyllä ne on nähty. Uutena pito erityisen hyvä talvioloissa, mutta kuluneena pito heikkenee, liikenneympyröissä alkaa heittämään. Nyt sitten Nokian nordic-kitkat alla toista talvea. Kyllä näillä kelpaa ajella, satoi tai paistoi, lunta tai jäätä, kaikkea on tullut vastaan. Suuri plussa hiljaisuudelle (kyllä se nastojen jyrinä/rapina alkaa ottaa päähän kun ajat koko päivän putkeen) ja ajettavuudelle kuivalla asfaltilla. Kiihdytyspito peilijäällä (näin vajaavetoisella) ehkä suurin ero vastaaviin premium nastoihin. Muissa käytännön tilanteissa ei suuria subjektiivisesti havaittavia eroja, poislukien tosiaan tuo paljas asfaltti ja nastojen huonot puolet siinä (joka on kuitenkin Suomen oloissa itselle se olosuhde jossa paljon kilometrejä tulee kun ajaa pitkää matkaa pääteitä)
Eilen oli kyllä melkoinen keli jopa keskustan alueella eilen illallalla. Kaikki hiekathan oli jo puhdistettu teiltä, aurinko ensin kuivannut tiet ja sen jälkeen mustaa jäätä tielle. Alla oli testivoittaja CVC6 kitkat joilla ajettu vain viime syksy. Liikenneympyrässä meinasi mennä pitkäksi (En ajanut mitenkään tavallista kovempaa), välillä mentiin nelikolla nelipyörä liirrossa ja ilonesto välkytti vähän väliä.
Täytyy kyllä sanoa, että ensimmäinen päivä tänä talvena, kun tuntui siltä, että liikenteessä piti "pärjätä" ja oli ikävä nastarenkaita!
JA jos joku patsastelee, että kyllä keski-suomessa olisi eilen illalla pärjännyt kesärenkailla, niin minusta näiltä kavereilta voisi viedä kortin pois! Tai itseasiassa yksi oli Vaajakoskella ylimäessä kiinni...
Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, mikä on se superlatiivi tuolle ”pärjäämiselle”, jonka ne mukaparemmatrenkaat tuo?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.04.19 - klo:07:35
Eilen oli kyllä melkoinen keli jopa keskustan alueella eilen illallalla. Kaikki hiekathan oli jo puhdistettu teiltä, aurinko ensin kuivannut tiet ja sen jälkeen mustaa jäätä tielle. Alla oli testivoittaja CVC6 kitkat joilla ajettu vain viime syksy. Liikenneympyrässä meinasi mennä pitkäksi (En ajanut mitenkään tavallista kovempaa), välillä mentiin nelikolla nelipyörä liirrossa ja ilonesto välkytti vähän väliä.
Täytyy kyllä sanoa, että ensimmäinen päivä tänä talvena, kun tuntui siltä, että liikenteessä piti "pärjätä" ja oli ikävä nastarenkaita!
JA jos joku patsastelee, että kyllä keski-suomessa olisi eilen illalla pärjännyt kesärenkailla, niin minusta näiltä kavereilta voisi viedä kortin pois! Tai itseasiassa yksi oli Vaajakoskella ylimäessä kiinni...
Ja tällaiset tyypit pitäis muka laittaa talvisotaan, jotka itkee heti kuin oli pikkuisen liukasta ja meinas mennä ympyrässä pitkäksi......
Mistä myöhästyit tuon takia?
Kyllä sun määkijän kannattaa kuule vaihtaa ne nastarenkaat takaisin ja ajaa koko kesä niillä ettei tarvi joustaa yhtään ympyrää eikä mitä muutakaan ja hamekangasta päälle.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.04.19 - klo:07:35
Liikenneympyrässä meinasi mennä pitkäksi (En ajanut mitenkään tavallista kovempaa)
Sehän se on erona meillä tavallisilla kuljettajilla ja liikenteen karpoilla. Me emme yritä ajaa peilijäällä samalla tavalla kuin kuivalla asfaltilla, tai vielä tavallista kovempaa.
Koomista settiä
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 11.04.19 - klo:09:27
Sehän se on erona meillä tavallisilla kuljettajilla ja liikenteen karpoilla. Me emme yritä ajaa peilijäällä samalla tavalla kuin kuivalla asfaltilla, tai vielä tavallista kovempaa.
Juuri näin. Myönnän, että multa meni reilu 20 vuotta tajuta tämä. Asenteet olivat lujassa.
Nyt alueella, jossa virallisen mittauksen mukaan karvan alle 90 cm lunta ja sivutiet jäässä ja päätiet kuivalla asfaltilla. Ei mitään pärjäämisongelmia kitkoilla. Ei sivu- eikä pääteillä.
Nautinto ajaa ja eikä tarvitse 1000 km paluumatkaa kuivalla tiellä jyrsiä nastoja pyöreiks ja teitä paskaksi.
^Täällä myös sama tilanne. Autoilua takana jo selkeästi yli 20 vuotta, mutta vasta tänä talvena ovat ensimmäiset kitkarenkaat alla. Olen positiivisesti yllättynyt renkaiden toimivuudesta ja pitokyvystä erilaisissa olosuhteissa. En ole oikeastaan joutunut muuttamaan ajotapojani tai käyttämiäni nopeuksia renkaiden vaihtumisen vuoksi. (En ollut kuluneilla nastoilla tien tukkona enkä ole ollut näillä kitkoillakaan.)
Näin ensimmäisenä "kitkatalvena" on myös tullut kiinnitettyä erityisesti huomiota erilaisiin keleihin ja niiden määriin talven aikana. Ajot ovat olleet pääosin pääkaupunkiseudulla ja lisäksi jonkun verran matkoja Etelä-Suomessa. Jos karkeasti jakaa "talven" kolmeen osaan, niin alussa 4-8 viikkoa talven odotusta, jolloin melkein voisi käyttää jopa kesärenkaita. Sitten tulee parin kuukauden talvi, jolloin ajokelit ovat oikeasti vaihtelevat ja kitkarenkaat ovat toimineet kaikenlaisissa keleissä varsin hyvin. Keväällä on sitten taas pari kuukautta käytännössä kesäkelit, mutta välissä pieniä takatalvia ja lisäksi on se "pääsiäisen Lapin-reissu", jonka vuoksi talvirenkaat ovat varmuuden vuoksi alla.
Kitkatrolli on oiva nimitys sinulle ja ihon alle meni. Huvittavinta tässä on, että ostin kitkat nimenomaan sen vuoksi, ettei netissä sinunlainen trolli pääse tilittämään etten tiedä kitkoista mitään. Nyt sellaiset löytyy jokaiseen autoon! Pärjäsin niillä Suomessa ja myös Saksan autobahnoilla. Täällä vain kitkajeesustelijat kehuu ettei tuota mitään ongelmia. Minä taas kerroin, että kitkoilla noita yllätyksiä saattaa tulla, tosin nelikolla ne voi korjata kaasulla (Oikealla sellaisella).
Muuten sun lapselliseen uhoamiseen useammalla foorumilla voi todeta, vain että kannattaa tarkistaa lääkitys.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 11.04.19 - klo:09:10
Ja tällaiset tyypit pitäis muka laittaa talvisotaan, jotka itkee heti kuin oli pikkuisen liukasta ja meinas mennä ympyrässä pitkäksi......
Mistä myöhästyit tuon takia?
Kyllä sun määkijän kannattaa kuule vaihtaa ne nastarenkaat takaisin ja ajaa koko kesä niillä ettei tarvi joustaa yhtään ympyrää eikä mitä muutakaan ja hamekangasta päälle.
Pakko kysyä onko sinulla yöllä pimeänäkö millä näet missä on mustaajäätä? Tämän jälkeen, kun olet vastannut, niin kerron mihin sitä yleensä muodostuu näin keväisin tai syksyisin. Nastarenkaat ilmoittavat, kun rupeaa ropina käymään kitkat eivät sitä tee...
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 11.04.19 - klo:09:27
Sehän se on erona meillä tavallisilla kuljettajilla ja liikenteen karpoilla. Me emme yritä ajaa peilijäällä samalla tavalla kuin kuivalla asfaltilla, tai vielä tavallista kovempaa.
Olet täysin oikeassa, jos kerrot mielipiteen, niin joidenkin on pakko heti tällä foorumilla teilata se tietämättä edes keliä.
Lainaan toiselta forumilta:
"Tuo oli nastarengaskeli, se talven kolmas sellainen. Tälläistä oli pitkin keski-suomea.
(https://i.ibb.co/WWrXbf3/IMG-20190410-WA0006.jpg) (https://ibb.co/WWrXbf3)"
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 11.04.19 - klo:10:08
Koomista settiä
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.04.19 - klo:16:47
Pakko kysyä onko sinulla yöllä pimeänäkö millä näet missä on mustaajäätä? Tämän jälkeen, kun olet vastannut, niin kerron mihin sitä yleensä muodostuu näin keväisin tai syksyisin. Nastarenkaat ilmoittavat, kun rupeaa ropina käymään kitkat eivät sitä tee...
Olettaisin, että kehumallasi kokemuksella tietäisit pelkästään päättelemällä ja näkemällä mahdollisesta liukkaudesta. Itse en siihen ainakaan tarvitse nastojen ”varoitusta”. On siis monta tekijää, joista voi päätellä, että onko liukasta, vaikkei ajaisi metriäkään. Viimeinen asia päättelyssä on renkaan luistaminen, joka on jo sitten monesti myöhäistä onnettomuuksien määrästä päätellen. Olisi pelottava ajatuskin omassa ajamisessa se, että nastarenkaiden luistamisen/murtamisen muodostama ääni olisi liukkaudesta kertova tekijä pimeällä. Nastathan muodostaa ylimääräistä ääntä muutenkin kiihdyttäessä, jarruttaessa ja kurvatessa kuivalla asfaltillakin ja jopa soralla.
Melkosta avautumista. Eikö täällä osata käyttäytyä kuten aikuiset konsanaan?
NO EI!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.04.19 - klo:19:05
Niinpä.
Avautumista hyvinkin.
Tuossa on nuita muutamia ilman bonareita ajavia jotka kitkojen kanssa luulee tietävänsä kaiken talviautoilusta.
Etupäässä se on sitä sakkia joka talvipyryjen alkassa kaivelee kärsäänsä 20 auton ketjukolarissa.
Mikä huvittavinta ne syyttelee "tuo painoi nastarenkailla jarrua".
Loppuhan onkin selvää.
Hah :D
Nyt meni jo aika paksuksi...
Tuollaisia ketjukolareita osuu aika harvan kohdalle, ja silloin renkailla ei ole suurin merkitys asiassa, vaan turvavälit.
Nuo ketjukolarit, kun tuppaavat tapahtumaan tilanteessa, jossa lumi pöllyää ja on nollanäkyvyys.
Silti painetaan, renkaista, tai näkyväisyydestä riippumatta sitä suurinta sallittua edellämenijän ahterissa kiinni.
(Jotta näkisi edes ne edellämenevän perävalot)
Ja juu, minulla on ollut molempia. Suurimmaksi osaksi nastarenkaita, mutta pidän kitkoja parempina.
Ainoan ongelman kitkarenkaat muodostavat viimeisen 200m kotioveltani.
Melko jyrkkä mäki, missä s-mutka keskellä ja talvikunnossapito on mitä on. Välillä niin peilijäässä, ettei oikein
nelikollakaan (kitkoilla) meinaa kotio päästä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.04.19 - klo:19:05
Tuossa on nuita muutamia ilman bonareita ajavia jotka kitkojen kanssa luulee tietävänsä kaiken talviautoilusta.
Ketkä ajaa ilman bonareita ja mitä se tarkoittaa? Ei tarvitse kaikkea tietää talviautoilusta, mutta kun ymmärtää fysiikan lait ja osaa soveltaa niitä käytännössä, helpottaa se tässäkin asiayhteydessä. Myös itsesuojeluvaisto ja toisten kunnioitus tien päällä on hyviä ominaisuuksia renkaista riippumatta. ;)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.04.19 - klo:19:05
Niinpä.
Avautumista hyvinkin.
Tuossa on nuita muutamia ilman bonareita ajavia jotka kitkojen kanssa luulee tietävänsä kaiken talviautoilusta.
Etupäässä se on sitä sakkia joka talvipyryjen alkassa kaivelee kärsäänsä 20 auton ketjukolarissa.
Mikä huvittavinta ne syyttelee "tuo painoi nastarenkailla jarrua".
Loppuhan onkin selvää.
Oletko Karpan nikki? Trolliaus on todella paksua,
se ei perustu mihinkään tilastoon, vakuutusyhtiöiden pyramidimallia muistuttaviin onnettomuusjakaumiin, eikä edes suomen 5 suurimman ketjukolarin onnettomuustutkintaan.
Nastarenkailijat aiheuttavat kalleimmat vakuutusmaksuja korottavat kolarit. Vika ei ole renkaissa, vaan ajotaidoissa, asenteissa ja surkeissa kotteroissa.
(https://i.ibb.co/5vGG7LT/Screenshot-20190326-194235-Gallery.jpg) (https://ibb.co/S055LBN)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 11.04.19 - klo:19:55
Ketkä ajaa ilman bonareita ja mitä se tarkoittaa?
Ajattelin sen tarkoittavan kuskeja, kenellä ei ole vielä vakuutusbonuksia kertynyt/ ovat ne menettäneet.
Kaikki tyyni, täysin turhaa jargonia ja pastanjauhantaa ;)
Lainaus käyttäjältä: gunman - 11.04.19 - klo:20:00
Ajattelin sen tarkoittavan kuskeja, kenellä ei ole vielä vakuutusbonuksia kertynyt/ ovat ne menettäneet.
Kaikki tyyni, täysin turhaa jargonia ja pastanjauhantaa ;)
Kuka nyt täysistä bonuksistaan luopuisi? 8) Juu ei liity renkaisiin.
Jännää, kun itsellä on ollut pitkälle toistakymmentä vuotta (itseasiassa varmaan paljon kauemminkin) täydet bonarit niin kesärenkailla, nastoilla kuin kitkoilla.
Toisille vaan haavereita sattuu, toisille ei.
Edelleen, koittakaa nyt saatana kirjoitella ihmisiksi!
Lapsellista porukkaa täällä on, kun älytön meuhkaus alkoi heti, kun joku ainoastaan kertoi, että kitkoilla meinasi mennä pitkäksi.
Siitä saa vain haukut tällä palstalla. Ja sekoitetaan vielä talvisota, bonukset, ajotaidot ja trollaus tähän. :o
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 11.04.19 - klo:23:23
Lapsellista porukkaa täällä on, kun älytön meuhkaus alkoi heti, kun joku ainoastaan kertoi, että kitkoilla meinasi mennä pitkäksi.
Siitä saa vain haukut tällä palstalla. Ja sekoitetaan vielä talvisota, bonukset, ajotaidot ja trollaus tähän. :o
Tarkoitatko että on lapsellista väittää että pitkäksi meno johtuu renkaista eikä ajo/ennakointitaidoista. Olen vetänyt pitkäksi monta kertaa nastarenkailla ja kyse ajotaidon puutteesta.
Vai tarkoitatko lapsellisina
ilman bonareita ajavia jotka kitkojen kanssa luulee tietävänsä kaiken talviautoilusta.
Etupäässä se on sitä sakkia joka talvipyryjen alkassa kaivelee kärsäänsä 20 auton ketjukolarissa.
Mikä huvittavinta ne syyttelee "tuo painoi nastarenkailla jarrua" ;D ;D
Kukaan ei kertonut, mikä se ”pärjäämisen” vastakohta liikenteessä nyt on, niin käytetään sitä.
Vaikka joku ei pärjää kitkoilla, niin ei se tarkoita että jotkut muut eivät pärjäisi.
Viikon on tässä jo menty kesänakeilla ja hienosti pärjätään.
Lukkoon koko topic 8)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 11.04.19 - klo:23:23
Lapsellista porukkaa täällä on, kun älytön meuhkaus alkoi heti, kun joku ainoastaan kertoi, että kitkoilla meinasi mennä pitkäksi.
Siitä saa vain haukut tällä palstalla. Ja sekoitetaan vielä talvisota, bonukset, ajotaidot ja trollaus tähän. :o
Tämä on juuri koomista nähdä täällä, kuinka se menee tunteisiin kitkarenkailla ajaviin. Pari rehellistä on myöntänyt, että kitkoilla on useampi päivä vuodessa milloin on kaivannut nastarenkaita tai kuten toisella foorumilla rehellisesti kirjoitettiin "Oli nastarengaskeli".
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 12.04.19 - klo:00:05
Kukaan ei kertonut, mikä se ”pärjäämisen” vastakohta liikenteessä nyt on, niin käytetään sitä.
Vaikka joku ei pärjää kitkoilla, niin ei se tarkoita että jotkut muut eivät pärjäisi.
Viikon on tässä jo menty kesänakeilla ja hienosti pärjätään.
Lukkoon koko topic 8)
Kerrotko sen kuka ei ole "pärjännyt" kitkoilla? Onneksi Suomessa voi valita talvirenkaat ja suurin osa Suomalaisista päätyy edelleen nastarenkaisiin ja kitkarenkailla ajavat ovat marginaaliryhmä.
Sinulla ei ole ollut useampaan topic:n mitään annettavaa mihin olen kirjoittanut. Kunhan nylkytät koipea. Aina voit jättää lukematta, mutta kun et vain pysty.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 11.04.19 - klo:23:32
Tarkoitatko että on lapsellista väittää että pitkäksi meno johtuu renkaista eikä ajo/ennakointitaidoista. Olen vetänyt pitkäksi monta kertaa nastarenkailla ja kyse ajotaidon puutteesta.
Missä kirjoitin, että johtui renkaista? Vai menikö tunteisiin, että totesin kyseisenä iltana kaivanneeni nastarenkaita?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.04.19 - klo:07:35
Täytyy kyllä sanoa, että ensimmäinen päivä tänä talvena, kun tuntui siltä, että liikenteessä piti "pärjätä" ja oli ikävä nastarenkaita!
Tämähän kerkesi jo hiljenemään.
Jaksoit kuitenkin tulla ilmoittamaan kuinka huono kuljettaja olet ja laitat sen renkaiden piikkiin.
Kuten sanoin, jotkut vaan osaa, toiset ei. Olkoon sitten kuinka marginaaliryhmä tahansa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.19 - klo:08:29
Jarrutusmatkan pidentyessä aina on renkailla suuri merkitys peräänajotilanteessa.
Nasta toppaa ja kitka kulkee kelkkana. koli, koli...
Tämä voi pitää paikkaansa juuri kiillotetulla jääradalla useimmilla pakasta vedetyillä premium-luokan nastarenkailla. Todellisessa elämässä ja todellisissa liikenneoloissa taas ei pidä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 12.04.19 - klo:08:08
Tämähän kerkesi jo hiljenemään.
Jaksoit kuitenkin tulla ilmoittamaan kuinka huono kuljettaja olet ja laitat sen renkaiden piikkiin.
Kuten sanoin, jotkut vaan osaa, toiset ei. Olkoon sitten kuinka marginaaliryhmä tahansa.
Ajan enemmän kilometrejä vuodessa, kuin sinä. Myös monipuolisemmalla kalustolla/rengastuksella. 0 ylinopeussakkoa ja viimeinen kolarikin on tapahtunut viime vuosikymmenellä, kun kitkaspede tuli kolmion takaa eteen. Ensin pysähtyen ja sen jälkeen päättikin yrittää tielle onnistumatta siinä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.19 - klo:08:29
Jarrutusmatkan pidentyessä aina on renkailla suuri merkitys peräänajotilanteessa.
Nasta toppaa ja kitka kulkee kelkkana. koli, koli...
Noin käy niille, jotka eivät ole vielä oppineet ajamaan. Osaavat kuskit mitoittavat turvavälin ja nopeuden pidon mukaan, osaamattomat kuskit eivät tunnista liukkautta ja ajavat edellä menevän puskurissa kiinni kaikissa olosuhteissa. Sopii vain toivoa, että se uusi nastarengas kompensoi riittävästi tuota pään sutimista.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.04.19 - klo:09:17
Ajan enemmän kilometrejä vuodessa, kuin sinä. Myös monipuolisemmalla kalustolla/rengastuksella. 0 ylinopeussakkoa ja viimeinen kolarikin on tapahtunut viime vuosikymmenellä, kun kitkaspede tuli kolmion takaa eteen. Ensin pysähtyen ja sen jälkeen päättikin yrittää tielle onnistumatta siinä.
Itse en kyllä muista koska olisin saanut kitkoilla auton liukuun/luisuun, edes noissa liukkaissa ympyröissä. Ehkei mun tilannenopeus sitten ollut riittävä, että tulisin tänne ulisemaan noiden kitkojen heikkoutta?
Tosin en kerinnyt ajamaan tänä talvena omalla autolla kitkoilla, kuin vajaa 7tkm. Nastoilla mentiin taasen yli tuon 10tkm.
Luulisi että kun olet noin kova kuski mielestäsi, niin olisit jo oppinut niillä kitkoillakin ajamaan?
Luulen, että Karppa kirjoitti tuon "pärjäämisen ja nastojen ikävöinnin" ainoastaan provosoidakseen, koska ei kukaan voi olla niin kädetön ja ajotaidoton, että ei tälläkin viikolla, lumesta ja jäästä huolimatta, tulisi mainiosti toimeen kitkarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.04.19 - klo:09:17
Ajan enemmän kilometrejä vuodessa, kuin sinä. Myös monipuolisemmalla kalustolla/rengastuksella. 0 ylinopeussakkoa ja viimeinen kolarikin on tapahtunut viime vuosikymmenellä, kun kitkaspede tuli kolmion takaa eteen. Ensin pysähtyen ja sen jälkeen päättikin yrittää tielle onnistumatta siinä.
Luetko sinä koskaan näitä omia kirjoituksiasi, kun et tunnu huomaavan omien perusteluidesi poukkoilua ja olkinukkien pöllyämistä? Kuten nyt tässä yllä: kitkaspede tuli eteen, mutta se ei johtunut kitkoista vaan ajotaidon puutteesta. Jos auto kerran jo pysähtyi, ja lähti sitten uudestaan liikkeelle ja eteesi, niin ei se renkaista voinut johtua. Eivät kitkarenkaat itsestään "päätä yrittää tielle". Siispä miten ihmeessä tämä perustelu puolustaa nastarenkaisen käyttöä? Osaavatko nastat panna hanttiin, jos kuski päättää lähteä liikkelle jonkun etuajo-oikeutetun eteen?
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 12.04.19 - klo:12:33
Luulen, että Karppa kirjoitti tuon "pärjäämisen ja nastojen ikävöinnin" ainoastaan provosoidakseen, koska ei kukaan voi olla niin kädetön ja ajotaidoton, että ei tälläkin viikolla, lumesta ja jäästä huolimatta, tulisi mainiosti toimeen kitkarenkailla.
Tämä termi "pärjätä" on mitä mainioin sana väärinymmärtämiseen varsinkin kun sen voi kirjoittaa lainausmerkeillä tai ilman ja muutenkin ymmärtää miten haluaa. Karppakin kävi Alpeilla ja suurimman osan matkasta alla ei ollut optimaalinen rengas, mutta siitä huolimatta hän pärjäsi matkan ihan hyvin. Suomessa auto liukui liikenneympyrässä ja siinä piti pärjätä sydän syrjällään, mutta loppujen lopuksi siitäkin tilanteesta hän pärjäsi kunnialla läpi, kun täällä vielä kirjoittelee.
Jönglööraajan trollitodellisuus "Kitkatuomot eivät osaa ajaa ja aiheuttavat onnettomuuksia..."
Oikea todellisuus: Kitkarenkailla varustetuilla autoilla aiheutetaan huomattavasti vähemmän vakavia ja kalliita onnettomuuksia. Pyramidimallin mukaisesti kitkarenkaillisilla autoilla aiheutetaan suhteessa kokonaisuudessaan huomattavasti vähemmän onnettomuuksia ja läheltäpititilanteita verrattuna nastarenkaallisiin autoihin.
(https://i.ibb.co/JrvPBFM/Screenshot-20190326-194235-Gallery.jpg) (https://ibb.co/YfcGRTq)
Kyllä nastoihin sokeasti luottavia on tiellä huomattavasti. Suurin ongelma on, ettei monet kuskit osaa sovittaa ajotyyliään kelin mukaiseksi. Ihan sama onko kitkat vai nastat jos ei perustaidot ole kunnossa. Onneksi on tehokas auto joka kyllä kertoo tien liukkaudesta polkimen hipaisulla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 12.04.19 - klo:15:25
Oikea todellisuus: Kitkarenkailla varustetuilla autoilla aiheutetaan huomattavasti vähemmän vakavia ja kalliita onnettomuuksia...
Monesko kerta oli ko. kuvan lainaus? :)
Ko. kuva ei anna yhtään se enempää kuvaa todellisuudesta, kuin mikään mukaan tilasto, jossa muuttujien määrä on riittämätön.
Mitä tapahtuisi
jos tällä hetkellä huonoilla autoilla ja kuluneilla nastarenkailla ajelevat ajaisivatkin kuluneilla kitkarenkailla?
.. kitkarenkaiden onnettomuustilasto alkaisi näyttämään kurjalta. Muuttaisiko se samalla
uudet kitkarenkaat huonommiksi, kun kerran tilaston käyrä kertoo, että kitkarenkailla tulee paljon onnettomuuksia?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 12.04.19 - klo:10:19
Itse en kyllä muista koska olisin saanut kitkoilla auton liukuun/luisuun, edes noissa liukkaissa ympyröissä. Ehkei mun tilannenopeus sitten ollut riittävä, että tulisin tänne ulisemaan noiden kitkojen heikkoutta?
Tosin en kerinnyt ajamaan tänä talvena omalla autolla kitkoilla, kuin vajaa 7tkm. Nastoilla mentiin taasen yli tuon 10tkm.
Luulisi että kun olet noin kova kuski mielestäsi, niin olisit jo oppinut niillä kitkoillakin ajamaan?
Tällä talvikaudella yli 1000km ajetut rengasmerkit/mallit mitä pyörinyt auton alla, joten jonkunlainen käsitys on talvirenkaista. Minä en ole väittänyt olevani kova kuski, mutta sinä olet tuota yrittänyt vääntää useamman kerran! Se taas, että sinulla meni tunteisiin minun kirjoitus tähän ketjuun kertoo vain, kuin arka-asia kitkojen puutteet on niille, jotka sitä ylistävät ja väittävät ettei niiden kanssa joudu ikinä ongelmiin tai ne eivät yllätä.
Nastat:
Nokian Hakkapeliitta 5
Nokian Hakkapeliitta 7
Nokian Hakkapeliitta 8
Nokian Hakkapeliitta 9
Continental Conti ice contact 1
Continental Conti ice contact 2
Goodyear UltraGrip Ice Arctic
Kitkat:
Nokian Hakkapeliitta 2
Continental Conti Viking Contact 6
Vredestein nord-trac 2
Lainaus käyttäjältä: Rinkulakeula - 12.04.19 - klo:12:33
Luulen, että Karppa kirjoitti tuon "pärjäämisen ja nastojen ikävöinnin" ainoastaan provosoidakseen, koska ei kukaan voi olla niin kädetön ja ajotaidoton, että ei tälläkin viikolla, lumesta ja jäästä huolimatta, tulisi mainiosti toimeen kitkarenkailla.
Väärin ja voit lukea tekstin uudelleen. Sille minä en voi mitään, jos osa lukee rivien välistä sellaista mitä ei ole ja kyllä tämänkin viikon "pärjäsin" kitkoilla pääosin Keski-Suomessa jossa alkuviikosta oli joidenkin mielestä huono keli. Ainoa poikkeus oli tuo mustajää, joka on kitkarenkaan heikkous ja se tuli todistettua!
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.04.19 - klo:15:44
Monesko kerta oli ko. kuvan lainaus? :)
Ko. kuva ei anna yhtään se enempää kuvaa todellisuudesta, kuin mikään mukaan tilasto, jossa muuttujien määrä on riittämätön.
Mitä tapahtuisi jos tällä hetkellä huonoilla autoilla ja kuluneilla nastarenkailla ajelevat ajaisivatkin kuluneilla kitkarenkailla?
.. kitkarenkaiden onnettomuustilasto alkaisi näyttämään kurjalta. Muuttaisiko se samalla uudet kitkarenkaat huonommiksi, kun kerran tilaston käyrä kertoo, että kitkarenkailla tulee paljon onnettomuuksia?
Asiaa on syytä muistuttaa aina kun tulee valetietoa kitkatuomoista.
Tätä asiaa on tutkittu Norjassa useammalla muuttujalla. 2002 - 2009 aikana nastarenkaiden käytön vähentymisellä havaittiin käytännössä nollavaikutus Norjan talvikelin liikenteessä tapahtuviin omaisuusvahinkoihin ja onnettomuuksiin. Norjassa aikajaksolla 2002-2009 rengastyyppi ei korreloinut onnettomuuksien kanssa.
Tämä Norjassa tehdyt tutkimukset ovat 100% linjassa Suomen 2002 - 2009 tilastojen kanssa. Myös Suomessa 2002-2009 nasta ja kitkarenkaat aiheuttivat jotakuinkin saman verran onnettomuuksia ajosuoritetta kohden. Tämän jälkeen kitkarenkaiden osuus onnettomuuksissa ajosuoritetta kohtaan on romahtanut murto-osaan.
Puheet kitkatuomoista ja nastarenkaiden käyttö turvallisuusperusteena on hataralla pohjalla. Kaukalojäällä uusilla renkailla tehdyt testit vastaavat huonosti todellisuutta liikenteessä.
Kannattaisi olla ne kunnon nastarenkaat tai edes kunnon kitkarenkaat, kun testailee sitä Teslaa lapissa eikä mitkään Gripmax Stature MS...
Brand new Tesla Model 3 crashed:
https://www.youtube.com/watch?v=Au7MY-fls3c&feature=youtu.be&fbclid=IwAR1jJaPOT-dhA_Kyhl_qsB4wZLnRpMBU5hqlDQqvMCAK0qu6BGrxi_TAiBw (https://www.youtube.com/watch?v=Au7MY-fls3c&feature=youtu.be&fbclid=IwAR1jJaPOT-dhA_Kyhl_qsB4wZLnRpMBU5hqlDQqvMCAK0qu6BGrxi_TAiBw)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.04.19 - klo:16:41
Tällä talvikaudella yli 1000km ajetut rengasmerkit/mallit mitä pyörinyt auton alla, joten jonkunlainen käsitys on talvirenkaista. Minä en ole väittänyt olevani kova kuski, mutta sinä olet tuota yrittänyt vääntää useamman kerran! Se taas, että sinulla meni tunteisiin minun kirjoitus tähän ketjuun kertoo vain, kuin arka-asia kitkojen puutteet on niille, jotka sitä ylistävät ja väittävät ettei niiden kanssa joudu ikinä ongelmiin tai ne eivät yllätä.
Nastat:
Nokian Hakkapeliitta 5
Nokian Hakkapeliitta 7
Nokian Hakkapeliitta 8
Nokian Hakkapeliitta 9
Continental Conti ice contact 1
Continental Conti ice contact 2
Goodyear UltraGrip Ice Arctic
Kitkat:
Nokian Hakkapeliitta 2
Continental Conti Viking Contact 6
Vredestein nord-trac 2
Väärin ja voit lukea tekstin uudelleen. Sille minä en voi mitään, jos osa lukee rivien välistä sellaista mitä ei ole ja kyllä tämänkin viikon "pärjäsin" kitkoilla pääosin Keski-Suomessa jossa alkuviikosta oli joidenkin mielestä huono keli. Ainoa poikkeus oli tuo mustajää, joka on kitkarenkaan heikkous ja se tuli todistettua!
En minäkään ole väittänyt sun olevan kova kuski ;D
Kauhea tarve kuitenkin on esittää ajokilometrejäsi ja renkaitasi?
Edelleen. Se että joku kädetön joutuu jollain renkailla ongelmiin, ei tarkoita sitä, että muut joutuisivat.
Ostitko noi Hakkapeliitta 5:t ihan uutena, kun muistaakseni olet väittänyt, että et aja kuin aina TUOREILLA renkailla ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 12.04.19 - klo:18:07
En minäkään ole väittänyt sun olevan kova kuski ;D
Kauhea tarve kuitenkin on esittää ajokilometrejäsi ja renkaitasi?
Edelleen. Se että joku kädetön joutuu jollain renkailla ongelmiin, ei tarkoita sitä, että muut joutuisivat.
Ostitko noi Hakkapeliitta 5:t ihan uutena, kun muistaakseni olet väittänyt, että et aja kuin aina TUOREILLA renkailla ;D
En. Ne tuli ihan auton mukana jotka vaihdoin heti Suomessa uusiin continental:n conti ice contact 2 nastoihin. Niilläkin "selvittiin" lumi-infernon läpi ja pitivät yllättävän hyvin melkein 10 vuotta vanhoiksi nastoiksi!
Ja kuten totesin ajan enemmän, kuin sinä ja kokemusta on myös erillaisista renkaista, niin kitkoista kuin nastoista! Voin toki kaivaa sinun tekstit missä väität vaikka mitä. Ei se niin vaikeaa ole...
Terveiset lähes keväisestä Tanskasta.
Ihanan sileät ja urattomat tiet! vaikka täälläkin nastanropinaa kuuluu ja rekkajonot on taukoamattomat.
Itse tietysti laitoin Anorakkiin loppuunajetut m+s-merkityt 33” maastorenkaat kovaan moottoritieajoon kitkojen tilalle. Eihän niitä passaa kuluttaa turhia kuivalla.
Uskomaton pito tuollaisessa nappularenkaassa. Vaikka liekö koskaan niiden ominaisuuksia alan lehdissä punnittu, ainakaan maantieajon osalta :D
Kovasti ihmettelen mitä ne sekoittaa tuohon mustaan, että kestää noin hyvin ja on hiljainen. Soisi Suomalaisten virkavelien tiedustella seoksen koostumusta...
Näin tuossa yhden onnettomuudenkin. Peräänajo, siinä peräänajaneessa kinnerissä oli nastat alla, edellä menneellä oli kitkat tai jotkut karheat halpiskesägummit leveyttä ainakin sen 155 :D Onneksi ei tullut kuin taloudellisia vahinkoja. Aika lujaa ne täälä ajaa tuollaisilla leikkiautoilla ;)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 12.04.19 - klo:17:06
Asiaa on syytä muistuttaa aina kun tulee valetietoa kitkatuomoista.
Tätä asiaa on tutkittu Norjassa useammalla muuttujalla. 2002 - 2009 aikana nastarenkaiden käytön vähentymisellä havaittiin käytännössä nollavaikutus Norjan talvikelin liikenteessä tapahtuviin omaisuusvahinkoihin ja onnettomuuksiin. Norjassa aikajaksolla 2002-2009 rengastyyppi ei korreloinut onnettomuuksien kanssa.
Tämä Norjassa tehdyt tutkimukset ovat 100% linjassa Suomen 2002 - 2009 tilastojen kanssa. Myös Suomessa 2002-2009 nasta ja kitkarenkaat aiheuttivat jotakuinkin saman verran onnettomuuksia ajosuoritetta kohden. Tämän jälkeen kitkarenkaiden osuus onnettomuuksissa ajosuoritetta kohtaan on romahtanut murto-osaan.
Puheet kitkatuomoista ja nastarenkaiden käyttö turvallisuusperusteena on hataralla pohjalla. Kaukalojäällä uusilla renkailla tehdyt testit vastaavat huonosti todellisuutta liikenteessä.
Kyllä, kyllä.. mutta noissa tilastoissa onnetomuuksien syynä suuntaan tai toiseen
ei ole itse rengastus.. vaan muut tekijät.
Jos samanlaisilla kuskeilla, -autoilla, -oloissa jne... on alla samantasoiset kitkat / nastat, niin tuskin olisi eroja onnettomuustilastoissa.
Molemmat on
hyväkuntoisina toimivia ja valinnat on sitten käyttäjän mieltymyksiä.
Moottori- lehdestä kun lueskelee 'Kuoleman kolarit' raportteja, niin syynä lähes poikkeuksetta kuskin huolimattomuus / ajonopeus / heikentynyt ajokunto..
Onko sitten em. riskitekijöiden kuskeilla suhteessa useammin nastarenkaat? ..kaippa jos tilastot niin kertoo, mutta renkaiden vika se ei silti ole.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.19 - klo:08:29
Jarrutusmatkan pidentyessä aina on renkailla suuri merkitys peräänajotilanteessa.
Nasta toppaa ja kitka kulkee kelkkana. koli, koli...
Suurempi vaikutus on kelin ja renkaiden mukaisen vauhdin ja turvavälin pitäminen. Nastoilla tämä tutkimuksien mukaan mitataan ulos. Pahimmat paukut tulee nastakuskeille.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.19 - klo:08:29
Jarrutusmatkan pidentyessä aina on renkailla suuri merkitys peräänajotilanteessa.
Nasta toppaa ja kitka kulkee kelkkana. koli, koli...
Niinhän sitä äkkinäinen luulis.
^Nyt on niin kiire trollata, että lainauksetkin menevät pieleen.
Jönglööri,
Kitka tuomot eivät tee enempää myöskään pikkuhaavereita. Onnettomuudet noudattavat pyramidimallia. Mitä enemmän tehdään kuolonkolareita, sitä enemmän myös vakavia henkilövahinkoja, pieniä töytäisyjä ja läheltäpitirilanteita.
Norjan tutkimuksessa vuosina 2002-2009 kitkoilla tuli hitusen nastoja vähemmän vakuutuskorvauksia vaatineita tönäisyjä. Tutkimuksen populaatio oli 5 isointa kaupunkia. Eli tällä saatiin pois alueelliset erot autokannoista ja liikenteestä.
---
Vuoteen 2009 asti kitkat ja nastat ovat olleet sekä Norjassa että Suomessa yhtä turvallisia. Käytännössä mitään eroja ei ole. Jotain on tapahtunut sen jälkeen Suomessa nopeasti ja voimakkaasti kitkarenkaallisten autojen eduksi. Norjassa ei vielä ole kasattu aineistoa 2009 vuoden jälkeisestä ajasta. Jos siellä päädytään samaan muutokseen, niin jotain kitkoissa on oikeasti parempaa uusien autojen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 12.04.19 - klo:23:08
Vuoteen 2009 asti kitkat ja nastat ovat olleet sekä Norjassa että Suomessa yhtä turvallisia. Käytännössä mitään eroja ei ole. Jotain on tapahtunut sen jälkeen Suomessa nopeasti ja voimakkaasti kitkarenkaallisten autojen eduksi. Norjassa ei vielä ole kasattu aineistoa 2009 vuoden jälkeisestä ajasta. Jos siellä päädytään samaan muutokseen, niin jotain kitkoissa on oikeasti parempaa uusien autojen kanssa.
Miten Norja liittyy Suomeen?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.04.19 - klo:06:55
Miten Norja liittyy Suomeen?
736 km:n yhteisen rajan kautta. Tuolta voit lukea tarkemmin.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Norjan_ja_Suomen_raja (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Norjan_ja_Suomen_raja)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.04.19 - klo:06:55
Miten Norja liittyy Suomeen?
Liittyy kovastikin. Ilmastossa ja renkaissa yhtäläisyyksiä. Mm. Ruotsissa on hyödynnetty Norjan tutkimuksianjan Ruotsi on jopa tilannut yhden tutkimuksen Norjasta.
Suomesta löytynee vielä kaiken tietäviä urpoja, jotka eivät halua hyödyntää ympärillä olevia kokemuksia teistä, liikenteestä, lääketieteestä, rakentamisesta...
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 13.04.19 - klo:08:17
Liittyy kovastikin. Ilmastossa ja renkaissa yhtäläisyyksiä. Mm. Ruotsissa on hyödynnetty Norjan tutkimuksianjan Ruotsi on jopa tilannut yhden tutkimuksen Norjasta.
Suomesta löytynee vielä kaiken tietäviä urpoja, jotka eivät halua hyödyntää ympärillä olevia kokemuksia teistä, liikenteestä, lääketieteestä, rakentamisesta...
Jep jep. Otetaan omaan agendaan sopiva tutkimus ;D.
Odotan koska otetaan taas Japani verrokiksi.
Tällä logiikalla Suomessa ei ilmeisesti sitten saisi käyttää muita kuin Nokianin ja Trianglen valmistamia renkaita, koska esim. Continentalit on suunniteltu toimimaan vain täysin paikallisesti Saksassa tapahtuvissa ilmasto- ja sääolosuhteiden muutoksissa (joita vuodenajoiksikin kutsutaan) ja jotka eivät millään tasolla korreloi Saksan ulkopuolella tapahtuviin ilmasto- ja sääolosuhteiden muutoksiin (joita vuodenajoiksi myös kutsutaan, Saksan ulkopuolellakin)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.04.19 - klo:10:42
Tällä logiikalla Suomessa ei ilmeisesti sitten saisi käyttää muita kuin Nokianin ja Trianglen valmistamia renkaita, koska esim. Continentalit on suunniteltu toimimaan vain täysin paikallisesti Saksassa tapahtuvissa ilmasto- ja sääolosuhteiden muutoksissa (joita vuodenajoiksikin kutsutaan) ja jotka eivät millään tasolla korreloi Saksan ulkopuolella tapahtuviin ilmasto- ja sääolosuhteiden muutoksiin (joita vuodenajoiksi myös kutsutaan, Saksan ulkopuolellakin)
Vakavalla naamalla väität ettei Tikkakoskella tehdyillä nastoilla ja Suomessa testatuilla nordic Conteja ole suunniteltu Suomen talveen? Mites Venäjällä valmistetut Nokian talvirenkaat ja Triangelit on valmistettu Kiinassa?
Sinähän se tässä pokerinaamalla selität että toisessa (Suomen kannalta maantieteellisesti lähes identtisessä) pohjoismaassa suoritettuja testejä, havaintoja ja kokemuksia ei voida käyttää naapurimaissa millään tavoin hyväksi koska...?
Haluaisin edelleenkin myös kuulla hyvän selityksen sille miksi vastaavasti 1300km etäisyydellä sijaitsevien Ivalon testiradan ja Ahvenanmaan välille ei kuitenkaan tarvitse tehdä minkäänlaista erottelua vaan molempia voidaan käsitellä yhtenä homogeenisena maantieteellisenä paikkana, niin ilmaston, keliolosuhteiden kuin tieverkostonkin puolesta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.04.19 - klo:09:37
Jep jep. Otetaan omaan agendaan sopiva tutkimus ;D.
Suomen
toteutuneet onnettomuustilastot parinkymmenen vuoden ajalta joista poistettu itsemurhat, sairauskohtaukset tsm, joiden osalta ei renkailla ole niin merkitystä. Eikös tuossa ole aika vahva viite siitä miten asiat ovat Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.04.19 - klo:18:15
Suomen toteutuneet onnettomuustilastot parinkymmenen vuoden ajalta joista poistettu itsemurhat, sairauskohtaukset tsm, joiden osalta ei renkailla ole niin merkitystä. Eikös tuossa ole aika vahva viite siitä miten asiat ovat Suomessa.
Ja? Miten tuo liittyi tähän:
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 13.04.19 - klo:08:17
Liittyy kovastikin. Ilmastossa ja renkaissa yhtäläisyyksiä. Mm. Ruotsissa on hyödynnetty Norjan tutkimuksianjan Ruotsi on jopa tilannut yhden tutkimuksen Norjasta.
Suomesta löytynee vielä kaiken tietäviä urpoja, jotka eivät halua hyödyntää ympärillä olevia kokemuksia teistä, liikenteestä, lääketieteestä, rakentamisesta...
Niin väitätkö että, jos kahdessa toisessa maassa suositaan kitkoja ja kolmannessa nastoja, niin tutkimukset eivät osittain ole sellaisia mitä tilaajaat haluavat?
Minä myös haluan sinulta perustelut miten edelleen jaksat jankata, että Suomessa paras talvirengas on KE-kitka, jos Keski-Euroopassakin pärjää Nordic-kitkalla paljon suuremmissa nopeuksissa?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.04.19 - klo:13:41
Sinähän se tässä pokerinaamalla selität että toisessa (Suomen kannalta maantieteellisesti lähes identtisessä) pohjoismaassa suoritettuja testejä, havaintoja ja kokemuksia ei voida käyttää naapurimaissa millään tavoin hyväksi koska...?
Haluaisin edelleenkin myös kuulla hyvän selityksen sille miksi vastaavasti 1300km etäisyydellä sijaitsevien Ivalon testiradan ja Ahvenanmaan välille ei kuitenkaan tarvitse tehdä minkäänlaista erottelua vaan molempia voidaan käsitellä yhtenä homogeenisena maantieteellisenä paikkana, niin ilmaston, keliolosuhteiden kuin tieverkostonkin puolesta.
Tulipa vaihdettua kitkat kesärenkaisiin. Yllättävä ilmiö oli se, että desibelit ei nousseet, vaikka rengas leveni pari senttiä ja profiili pieneni kympillä. Syksyllä kyllä taisi olla niin, että hiljaisuus saapui kitkojen muodossa. Silloin ei tullut tehtyä desibelivertailua. Koko kevään nuo kitkat on kuulostaneet kumman äänekkäiltä.
R2 kitkat olleet nyt 3 talvea alla. Vielä yhden talven juuri menisi, mutta auto menee sitä ennen vaihtoon. Yllättävän nopeasti kitkarenkaat kuluu tuossa Tampereen ohitustien suolatulla karkealla asfaltilla. Aikanaan R kesti yli tuplaten kilometrejä talvisemmissa olosuhteissa, toki tuumaa pienempänä.
Ajettavuus ja suuntavakaus asfaltilla on melko huono noissa R2:ssa. Varsinkin kuivalla kelillä saa jatkuvasti autoa paimentaa noilla uraisilla teillä. Talvikelissä on niiden paras anti, eikä yllätyksiä tai valittamisen aihetta niistä löydy, joka on se tärkein asia.
Kyllä tuli niin kesäinen fiilis, kun sai kesäkumit alle. Auto kulkee niinkuin pitää ja kurviinkin saa päästellä reilusti. Jarruihinkin tuli terävyys takaisin. Euroopan kitka voisi toimia paremmin tuossa pääsääntöisesti ohikulkutietä suhatessa. En siihen lähde kuitenkaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.04.19 - klo:18:38
Minä myös haluan sinulta perustelut miten edelleen jaksat jankata, että Suomessa paras talvirengas on KE-kitka, jos Keski-Euroopassakin pärjää Nordic-kitkalla paljon suuremmissa nopeuksissa?
Saat kyllä haluamasi kunhan keksit ensin jotkut hattivattiperustelut noille omille huuhaaväitteillesi joita tuossa edellä tiedustelin. Odotan innolla mitä keksijän pääkopasta löytyy, sen verran aikaa on jo kulunut viestin lähettämisestä että hitaammallakin mielikuvituksella ollaan jo kai jonkinlaisessa puhtaaksi kirjoittamisen vaiheessa?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.04.19 - klo:21:05
Tulipa vaihdettua kitkat kesärenkaisiin. Yllättävä ilmiö oli se, että desibelit ei nousseet, vaikka rengas leveni pari senttiä ja profiili pieneni kympillä. Syksyllä kyllä taisi olla niin, että hiljaisuus saapui kitkojen muodossa. Silloin ei tullut tehtyä desibelivertailua. Koko kevään nuo kitkat on kuulostaneet kumman äänekkäiltä.
R2 kitkat olleet nyt 3 talvea alla. Vielä yhden talven juuri menisi, mutta auto menee sitä ennen vaihtoon. Yllättävän nopeasti kitkarenkaat kuluu tuossa Tampereen ohitustien suolatulla karkealla asfaltilla. Aikanaan R kesti yli tuplaten kilometrejä talvisemmissa olosuhteissa, toki tuumaa pienempänä.
Ajettavuus ja suuntavakaus asfaltilla on melko huono noissa R2:ssa. Varsinkin kuivalla kelillä saa jatkuvasti autoa paimentaa noilla uraisilla teillä. Talvikelissä on niiden paras anti, eikä yllätyksiä tai valittamisen aihetta niistä löydy, joka on se tärkein asia.
Kyllä tuli niin kesäinen fiilis, kun sai kesäkumit alle. Auto kulkee niinkuin pitää ja kurviinkin saa päästellä reilusti. Jarruihinkin tuli terävyys takaisin. Euroopan kitka voisi toimia paremmin tuossa pääsääntöisesti ohikulkutietä suhatessa. En siihen lähde kuitenkaan.
1. Syksyllä tiet ovat vielä sileitä, kun kesän aikana laitettu uusi päällyste ja nastoilla ei ole vielä ehditty sitä karhentaa.
2. Talven jälkeen ei hiljaisuutta ole sen enempää kitkoilla kuin kesiksilläkään, kun tiet on revitty nastarenkailla karheaksi.
4. Suuntavakavuus keväällä huonoa, kun nastarenkailla jyrätty urat teihin.
5. Kitkat usein korkempaa profiilia kuin kesärengas - ainakin minulla.
Näin tiivistetyillä huomioilla selvisi nopeasti, miksi Suomen teillä on niin hankalaa ajaa keväällä ja alkukesästä, kun talven aikana nastarenkailla tiet on revitty hajalleen. Mitä pitäisi tehdä?
Lainaus käyttäjältä: Iero - 15.04.19 - klo:22:04
Näin tiivistetyillä huomioilla selvisi nopeasti, miksi Suomen teillä on niin hankalaa ajaa keväällä ja alkukesästä, kun talven aikana nastarenkailla tiet on revitty hajalleen. Mitä pitäisi tehdä?
- Muuttaa ulkomaille?
- Sijoittaa enemmän, kuin 1/7 osa autoilijoilta kerätyistä varoista tiestöön?
- Vaimentaa auto?
- Tai siirtyä julkisten käyttöön?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.04.19 - klo:22:16
- Muuttaa ulkomaille?
- Sijoittaa enemmän, kuin 1/7 osa autoilijoilta kerätyistä varoista tiestöön?
- Vaimentaa auto?
- Tai siirtyä julkisten käyttöön?
Tyhmiä ratkaisuja tyhmyydellä pilatuille teille.
Olisiko fiksumpaa korjata tiestön jokatalvisen rapautumisen juurisyy sensijaan että esim. tunataan satojatuhansia autoja hiljaisemmiksi tai kipataan joka kesä turhaa rahaa nastojen suurelta osin pilaamille teille?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 15.04.19 - klo:22:55
Tyhmiä ratkaisuja tyhmyydellä pilatuille teille.
Olisiko fiksumpaa korjata tiestön jokatalvisen rapautumisen juurisyy sensijaan että esim. tunataan satojatuhansia autoja hiljaisemmiksi tai kipataan joka kesä turhaa rahaa nastojen suurelta osin pilaamille teille?
Kuten aikaisemmin todettu jo useasti, niin nastat ei ole ainoa syy mikä kuluttaa tietä. Turha parin kitkajeesuksen on demonisoida yli 80% Suomalaisista!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:07:03
Kuten aikaisemmin todettu jo useasti, niin nastat ei ole ainoa syy mikä kuluttaa tietä. Turha parin kitkajeesuksen on demonisoida yli 80% Suomalaisista!
En ole väittänytkään että nastat ovat ainoa syy. Teiden urautuminen ja karkeutuminen on suurelta osin nastarenkaiden syy. Ei ainoa syy.
Satojen tuhansien autojen autojen eristäminen tyhmyymdellä karheutettujen teiden melun kompensoimiseksi on hölmöläisten hommaa.
Jokavuotinen asfaltin kaataminen tiestöön tyhmyydellä karheutettujen teiden vuoksi on myös hölmöläisten hommaa. Toki korjauspaikkauksia aina tarvitaan, mutta määrä pienenisi merkittävästi nastarenkaiden määrän laskettua järkevälle tasolle.
"Tutkimusten mukaan noin puolet katupölystä on nastarenkaiden asvaltista irrottamaa ainesta. Kitkarenkaiden käytön yleistyminen vähentäisi paitsi pölyä, myös melua."
https://www.is.fi/autot/art-2000006072151.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006072151.html)
80% Suomalaisista. Joopa joo.
Oliskohan toi luku kuitenkin jotain lähempänä 40% ketä tiestön pilaamisesta joka kevät syytellään.
Tätä suomen tiestön käyttöä ja hoitoa on tullut nyt jokunen vuosi seurattua, ei voi kuin ihmetellä tätä tyhmyyden määrää nastarengaiden käytön yleisyyden muodossa ja sen vaikutuksia.
Ei näytä tulevaisuus hyvältä, näyttää että ongelmat vain lisääntyy juuri tuon nastarengaiden yleisyyden takia. Kuinka tyhmä ihmisen pitää olla että tälle asialle ei tehdä mitään, ei kait tätä kukaan järkevä voi olla näkemättä tätä tilannetta?
Paradoksaalistahan tämä on vielä siinä mielessä että autoilijat itse olisivat myös todellisia voittajia tuon tyhmyyden lopettamisen johdosta.
Ja näin minustakin tuli yhteiskunnan vihollinen. Keinot ovat moninaiset. Mukavaa alkavaa kesää kaikille muille paitsi nastarenkaiden käyttäjille.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 16.04.19 - klo:07:38
"Tutkimusten mukaan noin puolet katupölystä on nastarenkaiden asvaltista irrottamaa ainesta. Kitkarenkaiden käytön yleistyminen vähentäisi paitsi pölyä, myös melua."
https://www.is.fi/autot/art-2000006072151.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006072151.html)
Kummasti iltapäivälehdeltä puuttui kokonaan paremmat lähteet. HSY on tuota moneen kertaan tutkinut ja linkkasin jo aikaisemmin noita tuloksia. Katupölystä todellakaan ei ollut puolta nastarenkaiden irroittamaa ainesta. Vielä kun HSY:n datoissa kuvio meni niin, että itseasiassa katupölystä olikohan se vain kymmeniä prosentteja oli peräisin tiestä ja loput kaikkea muuta. Tuossa ei edes otettu kantaa onko se vain nastarengas joka sitten tiestä vain ainesta irroittaa vain myös muut renkaat hiekkapaperi-ilmiöstä johtuen. Ilmassa on aika paljon muutakin nimittäin, suolauksesta, rakennustyömaista, kaukokulketumana, pakokaasuista, jarruista yms kotoisin olevia hiukkasia. Toki kyllä ne nastat jotain irroittaa, mutta ei todellakaan ollut merkittävin osuus.
Tiestön kunnon osalta en usko, että mitään selkeää parannusta tulisi. Teiden kunto edelleen on helppo päästää samaan kuntoon kuin nyt ja näin saada määrärahoja vielä pienemmiksi on niitä nastoja tai ei.
Ja tämä ihan kitka-Tuomo -kommentoijana. Edelleenkään en ole mitään isompaa valaistumista taaskaan saanut vaikka olen vaihdellut aika tasaisesti nastojen ja kitkojen välillä. Molemmissa puolensa, nyt onneksi kohta lullarunkoisista kitkoista pääsee eroon niin loppuu epämääräisyys ja levottomuus (huomiona, että renkaan profiili ja koko sama eikä samaa löysyyttä ole nastojen kanssa). Hävettää kyllä noin 10x vähemmän ajella talvirenkailla pk-seudulla kun ei kuulu ropinaa vs. edellinen kevät ;)
Teiden kunto ja katupöly eivät olekaan suoraan verrannollisia. Itseäni häiritsee enemmän tuo teiden kunto, kuin katupöly. Tämä on ihan omista olosuhteista johtuvaa, eikä poista katupölyn ongelmallisuutta. Katupöly on kuitenkin merkittävä terveyshaitta, enkä siitä syytä nastoilla ajavia.
Lainaus käyttäjältä: ile - 16.04.19 - klo:08:57
Tiestön kunnon osalta en usko, että mitään selkeää parannusta tulisi. Teiden kunto edelleen on helppo päästää samaan kuntoon kuin nyt ja näin saada määrärahoja vielä pienemmiksi on niitä nastoja tai ei.
Ja tämä ihan kitka-Tuomo -kommentoijana. Edelleenkään en ole mitään isompaa valaistumista taaskaan saanut vaikka olen vaihdellut aika tasaisesti nastojen ja kitkojen välillä. Molemmissa puolensa, nyt onneksi kohta lullarunkoisista kitkoista pääsee eroon niin loppuu epämääräisyys ja levottomuus (huomiona, että renkaan profiili ja koko sama eikä samaa löysyyttä ole nastojen kanssa). Hävettää kyllä noin 10x vähemmän ajella talvirenkailla pk-seudulla kun ei kuulu ropinaa vs. edellinen kevät ;)
Jos sinulla on nokian R2 kitkat niin ymmärrän" lullat" renkaat. Itselläni nykyään goodyear ultra grip ice 2 ja aivan loistavat kitkat ollut. Harmittaa taas laittaa alkup. Dunlopin kivijyräkesärenkaat alle... Meteli ja kulutus kasvaa ja tuskinpa pitokaan paljoa paranee...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.19 - klo:09:25
Ostakaa parempia autoja ei nastaropinat kuulu sisään, helppo ratkaisu.
Mitä tulee pölyn suhteen lopettakaa hiekoitus joka on kaikista suurin pölynaiheuttaja.
Ehkä kuitenkin edullisempi ja helpompi ratkaisu ostaa ne hiljaiset renkaat varsinkin jos on jo paras auto alla mitä rahalla saa. Enskesänä sit ostaa hiljaiset kesänakit kun on nämä nykyiset rullattu puhki.
Täällä ei varmaan montaa "hiekottajaa" ole palstalla mutta hyvä jos lopettavat hiekotuksen. ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.19 - klo:09:25
Ostakaa parempia autoja ei nastaropinat kuulu sisään, helppo ratkaisu.
Vaikkei hyvän nastarenkaan ääni juuri kantaudukkaan sisälle, ei se poista nastan aiheuttamia ongelmia? Pelkästään tieto nastan allaolemisesta saa veren kiehumaan, jos tien pinta on paljaana. Näin itsellä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.04.19 - klo:07:44
80% Suomalaisista. Joopa joo.
Oliskohan toi luku kuitenkin jotain lähempänä 40% ketä tiestön pilaamisesta joka kevät syytellään.
Stadissakin 75% ajaa nastoilla!
Lainaus käyttäjältä: BMF - 16.04.19 - klo:09:16
Jos sinulla on nokian R2 kitkat niin ymmärrän" lullat" renkaat. Itselläni nykyään goodyear ultra grip ice 2 ja aivan loistavat kitkat ollut. Harmittaa taas laittaa alkup. Dunlopin kivijyräkesärenkaat alle... Meteli ja kulutus kasvaa ja tuskinpa pitokaan paljoa paranee...
Edelliset kitkat oli R2:t, välissä pari kertaa Hakkis 8:t ja nyt juurikin GY Ultra Grip Ice 2:t ihan sen pohjalta, kun noita kehuttiin ajettavuuden osalta.
Mutta kun lennossa vaihdoin H8:sta noihin, GY:t astetta levottomammat ja tunnottomammat täysin samassa koossa ja kantavuusluokassa (235/55-18). Mutta toki on nuo selkeesti jo parempaan suuntaan menneet R2:n jälkeen. Silloin olin vähän siinä fiiliksessä, että kitkoilla pilaa minkä tahansa auton ajettavuuden. Nyt GY:lla kyllä "pärjäilee ihan ok".
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.19 - klo:12:28
Loppupeleissä on taloudellisempaa autonomistajan kannalta ajaa sellaisilla renkailla joissa on ongelmallisissakin olosuhteissa MAX pito. Välttyy mälliltä.
Niin maar mää teen.
Niitä pitää sitten vaihtaa jopa päivittäin, koska maksimipito on eri olosuhteissa erityyppisillä renkailla. Täällä Länsi-Suomessa olisi kesärengas ollut pääasiassa pitävin jo pitkän aikaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:10:31
Stadissakin 75% ajaa nastoilla!
Mihin tutkimukseen tieto perustuu?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.19 - klo:09:25
Ostakaa parempia autoja ei nastaropinat kuulu sisään, helppo ratkaisu.
....
Varsin neuvostoliittilainen ratkaisumalli. Mielestäni olisi paikallaan selvittää juurisyy, mkä aiheuttaa teiden kulumisen ja uraitumisen. Näin päästäisiin järkeviin korjaustoimenpiteisiin tiellä liikkumisen sääntöjä tarkentamalla.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 16.04.19 - klo:19:07
Mihin tutkimukseen tieto perustuu?
Kaiva parempi fakta.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.19 - klo:19:48
Teiden urautumiseen vaikuttaa eniten raskas liikenne.
Nastarenkaiden vaikutus on suhteellisen vähäinen.
Pölyämistä on enemmän taajamissa jossa suoritetaan eniten hiekoitusta.
Kitka-Tuomot sutii risteyksissä ja jauhaa kivet pölyksi.
Mitenhän nasta Uuno numero 1 perustelee 1 tien rajun pölymäärän? Tuota Tietä ei hiekoiteta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:19:48
Kaiva parempi fakta.
Hauskasti tokaistu. Kyseinen viestisi oli täyttä mielikuvituksen tuotetta, joten "parempaa" faktaa ei voi antaa, mutta faktan kylläkin.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.04.19 - klo:20:19
Hauskasti tokaistu. Kyseinen viestisi oli täyttä mielikuvituksen tuotetta, joten "parempaa" faktaa ei voi antaa, mutta faktan kylläkin.
https://yle.fi/uutiset/3-9904955
Oliko muuta?
"Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa. "
On kyllä ihmeellistä vääntämistä täällä. Täällä päin ei raskaalla kalustolla ole niin kapeaa raideleveyttä, että se sopisi noihin uriin molempien puolien renkaillaan yhtäaikaisesti. Tiestön raju suolaus kuluttaa tien pintaa mahdottoman paljon ja nastat pääsee nakertamaan tiestä irti tavaraa. Lisäksi kaikki renkaat tekevät märälle tien pinnalle jatkuvaa painehuuhtelua, joka irrottaa myös murentunutta materiaalia. Voitte miettiä hiekkatien monttuja. Ne suurenevat sateella(märällä), kun rengas tekee paineen ja imun vuoron perään. Sama ilmiö on asfaltillakin, mutta pienemmässä mittakaavassa. Tästä syystä myös routamontut monesti kasvaa nopeasti. Toki maa-aines joskus karkaa, mutta yleensä painehuuhtelu on syyllinen.
Tänä keväänä vanteen sisäkehä oli järkyttävän täynnä pienempää ja isompaa bitumin palaa. Se on kaikki tiestä irronnutta tavaraa. Nasta ei siis yksin ole syyllinen näille ilmiöille, mutta paljaalla pinnalla ja suolauksella se saa paljon pahaa aikaan. Siksi olisi hyvä harkita muita vaihtoehtoja, jos vain kykenee.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:20:21
https://yle.fi/uutiset/3-9904955
Oliko muuta?
"Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa. "
Kyseessä on uutisartikkeli jossa toimittaja kirjoittanut jutun. Missä viittaus itse tutkimukseen? Onko luku kaivettu kenties Ari Tuonosen persvaosta vai arvottu jollain muulla satunnaisdatageneraattorilla? Ainoa fakta joka kyseisen uutisen takaa löytyy on se että toimittaja on haastatellut jotain random-tutkijaa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.04.19 - klo:20:22
On kyllä ihmeellistä vääntämistä täällä. Täällä päin ei raskaalla kalustolla ole niin kapeaa raideleveyttä, että se sopisi noihin uriin molempien puolien renkaillaan yhtäaikaisesti. Tiestön raju suolaus kuluttaa tien pintaa mahdottoman paljon ja nastat pääsee nakertamaan tiestä irti tavaraa. Lisäksi kaikki renkaat tekevät märälle tien pinnalle jatkuvaa painehuuhtelua, joka irrottaa myös murentunutta materiaalia. Voitte miettiä hiekkatien monttuja. Ne suurenevat sateella(märällä), kun rengas tekee paineen ja imun vuoron perään. Sama ilmiö on asfaltillakin, mutta pienemmässä mittakaavassa. Tästä syystä myös routamontut monesti kasvaa nopeasti. Toki maa-aines joskus karkaa, mutta yleensä painehuuhtelu on syyllinen.
Tänä keväänä vanteen sisäkehä oli järkyttävän täynnä pienempää ja isompaa bitumin palaa. Se on kaikki tiestä irronnutta tavaraa. Nasta ei siis yksin ole syyllinen näille ilmiöille, mutta paljaalla pinnalla ja suolauksella se saa paljon pahaa aikaan. Siksi olisi hyvä harkita muita vaihtoehtoja, jos vain kykenee.
Juuri noin. Pääkaupunkiseudulla on monta tietä, jossa rekkaliikenne rajoitettu/kielletty ja silti tiet urilla keväällä. Nastojen osuutta vähentämällä urautuminen ja siihen liittyvä turha kulu pienenisi. Samalla vähenesi pölyäminen ja melu.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.04.19 - klo:20:30
Kyseessä on uutisartikkeli jossa toimittaja kirjoittanut jutun. Missä viittaus itse tutkimukseen? Onko luku kaivettu kenties Ari Tuonosen persvaosta vai arvottu jollain muulla satunnaisdatageneraattorilla? Ainoa fakta joka kyseisen uutisen takaa löytyy on se että toimittaja on haastatellut jotain random-tutkijaa.
Väitätkö Yleä valemediaksi?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:19:48
Kaiva parempi fakta.
Pidän ainakin kyseistä kaveria uskottavampana faktana, kuin sinua "Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan akatemiatutkija Ari Tuononen".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:20:38
Väitätkö Yleä valemediaksi?
Pidän ainakin kyseistä kaveria uskottavampana faktana, kuin sinua "Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan akatemiatutkija Ari Tuononen".
Väitän että on puhdasta idiotismia tulla huutelemaan jotain yksittäisestä uutisartikkelista lainattua lausetta "faktana" turuille ja toreille. Saattaahan tuo ollakin totta. Harmillisesti vain meille ei ole annettu minkäänlaista mahdollisuutta varmistua asiasta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.04.19 - klo:20:47
Väitän että on puhdasta idiotismia tulla huutelemaan jotain yksittäisestä uutisartikkelista lainattua lausetta "faktana" turuille ja toreille. Saattaahan tuo ollakin totta. Harmillisesti vain meille ei ole annettu minkäänlaista mahdollisuutta varmistua asiasta.
Ja sun jargoni kumoaa sen ;D. Etsi se parempi fakta! ,,lä pidä hullua jännityksessä...
Ja kenelle teistä? Oletko jakautunut persoona?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.19 - klo:20:21
https://yle.fi/uutiset/3-9904955
Oliko muuta?
"Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa. "
Kiitoksia tarkennuksesta. Mielenkiintoinen esitys asiaan perehtyneeltä tutkijalta. Siinähän oli muutamia syykartoituksia ja ratkaisuehdotuksia.
Tuonosen tutkimusten mukaan runsasnastainen rengas ei ole parempi kuin vähänastainen rengas. Eli hänen mukaansa alle 100 nastan renkailla tai kitkarenkailla pärjää. Jos harvennetaan sallituksi nastojen määräksi esim. korkeintaan 50 nastaa per rengas, niin kuluttavien nastojen kokonaismäärä vähenee huomattavasti ja tiet kiittävät.
Mielenkiintoinen lausuma oli "Vakavat onnettomuudet liittyvät yhä enemmän kuljettajan sosioekonomiseen taustaan." Harmittavasti Tuononen ei avannut kumpaan suuntaan? Onko hyvinvoivilla enemmän nastarenkaita kuin kitkarenkaita? Onko niin, että mitä enemmän rahaa, sitä enemmän on vara pitää nastoja renkaissa? Kannattaa tutkiskella johtajien autoja. Meillä tavallisilla eläkeläisillä, kun ei ole varaa kuin käytettyihin kitkarenkaisiin - ostin juuri CVC5 sarjan 50 eur - oli vähän käytetyt ja pari vuotta maanneet varastossa. Mies oli vaihtanut vaimonsa uuteen autoon nastat, kun asuvat paikassa, johon on talvisin joskus jäistä sivutietä jokin matka ajettavana.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.19 - klo:19:48
Teiden urautumiseen vaikuttaa eniten raskas liikenne.
Nastarenkaiden vaikutus on suhteellisen vähäinen.
Pölyämistä on enemmän taajamissa jossa suoritetaan eniten hiekoitusta.
Kitka-Tuomot sutii risteyksissä ja jauhaa kivet pölyksi.
Taas väitteitä joita ei ole perusteltu mitenkään. Ajoin vkl Tampereen moottoritietä pohjoiseen päin, ohituskaistalla oli syvät urat, oli kuin raiteilla olisi ajanut jos uriin meni, niin syvät urat siinä oli, kohta on päällyste puhki siitä.
Mitenkäs tämä nyt sitten on mahdollista koska a) raskas liikenne ei aja kuin poikkeustapauksissa motarin ohituskaistalla b) urien leveys oli täsmälleen hlö-auton akselivälille sopiva?
Entä miksi se sama raskas liikenne ei syövytä teitä karheaksi ja pilalle alle puolessa vuodessa kesäaikaan?
Kyllä se valitettavasti on niin että paljaalla asfaltilla ajetut lukuisat nastakilometrit syövät tiet karheiksi ja urille ennen aikojaan. Siinä samalla menetetään paras terä nastan jääpidosta, eli siitä syystä miksi alla on ylipäätään nastat. Todellinen lose-lose tilanne.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 16.04.19 - klo:21:39
Kiitoksia tarkennuksesta. Mielenkiintoinen esitys asiaan perehtyneeltä tutkijalta. Siinähän oli muutamia syykartoituksia ja ratkaisuehdotuksia.
Tuonosen tutkimusten mukaan runsasnastainen rengas ei ole parempi kuin vähänastainen rengas. Eli hänen mukaansa alle 100 nastan renkailla tai kitkarenkailla pärjää. Jos harvennetaan sallituksi nastojen määräksi esim. korkeintaan 50 nastaa per rengas, niin kuluttavien nastojen kokonaismäärä vähenee huomattavasti ja tiet kiittävät.
Mielenkiintoinen lausuma oli "Vakavat onnettomuudet liittyvät yhä enemmän kuljettajan sosioekonomiseen taustaan." Harmittavasti Tuononen ei avannut kumpaan suuntaan? Onko hyvinvoivilla enemmän nastarenkaita kuin kitkarenkaita? Onko niin, että mitä enemmän rahaa, sitä enemmän on vara pitää nastoja renkaissa? Kannattaa tutkiskella johtajien autoja. Meillä tavallisilla eläkeläisillä, kun ei ole varaa kuin käytettyihin kitkarenkaisiin - ostin juuri CVC5 sarjan 50 eur - oli vähän käytetyt ja pari vuotta maanneet varastossa. Mies oli vaihtanut vaimonsa uuteen autoon nastat, kun asuvat paikassa, johon on talvisin joskus jäistä sivutietä jokin matka ajettavana.
Oon varmaan yltiö porvari, kun oli kolmeen autoon kolme rengaskertaa (Nastat, kitkat, kesärenkaat) ;D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 15.04.19 - klo:22:55
Olisiko fiksumpaa korjata tiestön jokatalvisen rapautumisen juurisyy sensijaan että esim. tunataan satojatuhansia autoja hiljaisemmiksi tai kipataan joka kesä turhaa rahaa nastojen suurelta osin pilaamille teille?
Kyllä vain, juurisyyhyn on kaikkein tehokkain tarttua. Naapurimaiden esimerkki osoittaa että muutos on mahdollinen eikä liikenneturvallisuus ole heikentynyt, päinvastoin.
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.04.19 - klo:21:51
Taas väitteitä joita ei ole perusteltu mitenkään. Ajoin vkl Tampereen moottoritietä pohjoiseen päin, ohituskaistalla oli syvät urat, oli kuin raiteilla olisi ajanut jos uriin meni, niin syvät urat siinä oli, kohta on päällyste puhki siitä.
Mitenkäs tämä nyt sitten on mahdollista koska a) raskas liikenne ei aja kuin poikkeustapauksissa motarin ohituskaistalla b) urien leveys oli täsmälleen hlö-auton akselivälille sopiva?
Entä miksi se sama raskas liikenne ei syövytä teitä karheaksi ja pilalle alle puolessa vuodessa kesäaikaan?
Kyllä se valitettavasti on niin että paljaalla asfaltilla ajetut lukuisat nastakilometrit syövät tiet karheiksi ja urille ennen aikojaan. Siinä samalla menetetään paras terä nastan jääpidosta, eli siitä syystä miksi alla on ylipäätään nastat. Todellinen lose-lose tilanne.
Erästä entistä poliitikkoa lainaten voidaan sanoa, että kyllä sokea Reettakin näkee, mistä ne urat teille syntyy. Raskaan liikenteen urat ovat aivan erilaiset ja eri levyiset kuin mitä Suomen teillä pääasiallisesti näkyy. Vilkasliikenteisimmillä teillä pitää taas ajella harjanteilla niin kauan kuin on uusi päällyste vedetty. Kansalaisten väärät valinnat aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia tien hoidossa. Minulla ei ole tietoa, paljonko joka vuotinen päällystys-show maksanee meille. Onks tietoo?
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.04.19 - klo:22:13
Kyllä vain, juurisyyhyn on kaikkein tehokkain tarttua. Naapurimaiden esimerkki osoittaa että muutos on mahdollinen eikä liikenneturvallisuus ole heikentynyt, päinvastoin.
Ja unohdat yhtälöstä tarkoituksella huomattavasti uudemman sekä turvallisemman autokannan...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.04.19 - klo:05:57
Ja unohdat yhtälöstä tarkoituksella huomattavasti uudemman sekä turvallisemman autokannan...
Tällä on vaikutusta, mutta lpppujen lopuksi erot aika pieniö ja erot pysyneet jotakuinkin samoina. Autojen keski-ikä Suomessa 13 vuotta, Norjassa 11 vuotta ja Ruotsissa 10.
Norjassa ajettiin jo 10 vuotta sitten isolla kitkapenetraatolla. 10 vuotta sitten Norjan autokanta oli Suomenn nykyiseen verrattuna 9 vuotta vanhemmanaikaisrmpaa !
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.04.19 - klo:06:36
Tällä on vaikutusta, mutta lpppujen lopuksi erot aika pieniö ja erot pysyneet jotakuinkin samoina. Autojen keski-ikä Suomessa 13 vuotta, Norjassa 11 vuotta ja Ruotsissa 10.
Norjassa ajettiin jo 10 vuotta sitten isolla kitkapenetraatolla. 10 vuotta sitten Norjan autokanta oli Suomenn nykyiseen verrattuna 9 vuotta vanhemmanaikaisrmpaa !
Miten edelleen Norjan 10 vuotta vanhat autot liittyy tähän päivään?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.04.19 - klo:06:40
Miten edelleen Norjan 10 vuotta vanhat autot liittyy tähän päivään?
Sillä tavalla että Norjan esimerkki osoittaa.että Suomen nykyistä autokantaa merkittävästi
(noin 10 vuotta) vanhemmalla tekniikalla on Norjassa ajettu kitkoilla isolla penetraatiolla.
Tämän taustan valossa Suomessa ei autokannan perusteella ole mitään syytä rajoittaa kitkarenkaiden osuuden merkittävää lisäämistä.
Ajonvakautus tuli pakolliseksi Euroopassa 2011. Tämä ja alueet voidaan ottaa hyvin huomioon nastahaittaverossa.
Eli nastahaittavero porrastettuna asuinpaikan mukaan (Lappi nolla, Uusimaa täysi..) ja 2010 ja sitä vanhemmat ajoneuvot vapautettuna nastaverosta. Veron kanto yhdistettynä vuosittaiseen co2 perusteiseen ajoneuvoveroon.
Otin esimerkkikuvan tuosta Tampereen ohitustiestä. On hiukan suttuinen, kun kaukaa räpsäisty. Idea selvinnee. Eli olen sitä mieltä, ettei ole raskaan kaluston jäljiltä nuo urat.
(https://i.ibb.co/MsP6Ln5/20190417-073109.jpg) (https://ibb.co/0cYt3qV)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.04.19 - klo:06:40
Miten edelleen Norjan 10 vuotta vanhat autot liittyy tähän päivään?
Karppa jaksaa kyseenalaistaa Norjan vertautuvuutta Suomeen vaikka argumentti on lukemattomia kertoja täällä perusteltu. Tähän kohtaan sopii todeta Karpan käyttämä "keksi parempi fakta". Tuo "miten liittyy" -kysymyksen jankkaaminen jo perusteltuun asiaan on aika väsynyttä ja osoittaa puolustuskannalle jäämistä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 17.04.19 - klo:07:34
Otin esimerkkikuvan tuosta Tampereen ohitustiestä. On hiukan suttuinen, kun kaukaa räpsäisty. Idea selvinnee. Eli olen sitä mieltä, ettei ole raskaan kaluston jäljiltä nuo urat.
(https://i.ibb.co/MsP6Ln5/20190417-073109.jpg) (https://ibb.co/0cYt3qV)
Juuri näin. Ei noihin uriin raskasliikenne mahdu. Siis pelkkää faktaa. On niitä raskaanliikenteenkin aiheuttamia painanteita, mutta ovat toisenlaisia - paljon leveämpiä ja usein näkee jopa kaksi uraa vierekkäin kuten paripyörät ovat sen aiheuttaneet. Raskaanliikenteen aiheuttamia uria olen nähnyt aika harvoin verrattuna kuvassa olevaan uratyyppiin.
Viime viikolla ajoin 600 km Baijerissa ja kyllä sielläkin löytyy uraisia asvalttiteitä. Täytyy katsoa, kojelautakameraan varmaan jäi kuviakin. Betonitiet taas olivat urattomia, mutta niin karkeita pinnaltaan, että rengasmelu oli vielä suomalaisia nastojen karhentamia teitä huumaavampi. Alla oli näköjään Goodyearin 4Seasonit, joita ei päässyt testaamaan tositilanteessa, vaikka joka yöksi luvattiin pakkasta ja päiväksi räntää.
Hesse, mulla sama huomio. Joka puolella maailmaa on asfalttiteillä uria. Jopa kesärenkaat kuluttavat teitä ja tienpitäjän ei kannata tehdä uusintapinnoitusta ennen kuin urautuminen menee turvarajoille.
Kyse on siitä että nastatengas urauttaa teitä moninkertaisella nopeudella kitka- ja kesärenkaisiin verrattuna. Asfaltoimiseen käytettävät rahat häipyvät nopeasti pöynä ilmaan. Turhaan.
Kyllä lapsikin tajuaa ettei nuo urat tule raskaasta liiketeestä ??? Kummasti ne aina talven ja kevään aikana ilmaantuu juurikin tuolle oikeanpuoleiselle ajokaistalle jossa eniten liikennettä kulkee. Kesä-loppusyksy ajanjakson jälkeen tuollaisia syviä uria ei ole havaittavissa, vaikka ajetaan pidempi aika, talveen verrattuna. Mistäköhän ne urat nyt oikein tulevat? Kyllä tuon urautumisen alkamisen huomaa jo lyhyen ajan kuluttua siitä kun ollaan siirrytty talvirenkaisiin. Samalla huomaa, että jopas nyt auto paskaantuu huimaa vauhtia, jos 2 viikkoa aiemmin pysyi edes viikon-pari suhteellisen puhtaana. Ainakin asfalttifirmalla riittää töitä. Taitaa olla edessä uutta asfaltointia taas hki-tampere motarilla, vaikka muistaakseni viime kesänä jo tehtiin samoihin kohtiin missä nyt pahat urat.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.04.19 - klo:11:58
Pitäisi kyllä aikuisenkin tajuta sellainen asia kun painava raskaanliikenteen ajoneuvo jyrää helteellä bitumipohjaista kuumaa asfalttia, että kyllä se lyttyyn painuu.
Hä ?
Itse olen asunut yli 10 vuotta sellaisen moneen kertaan asfaltiodun tien varressa jossa jyrää raskaat öljyrekat satamasta öljyä. Muuta liikennettä ei juurikaan ole tai on hyvin vähäinen. Jumalattoman syvät leveät kiillottuneet urat oli 2-vuoden kuluttua uudessa pinnotteessa.
Teheppäs havaintoja esim. ylämäkisten ohituskaistojen urista. Kyllä ne levet urat alkavat siinä missä mäki nousee ja rekan paino välittyy puskuvoiman ansiosta eniten tiehen.
Vai että "puskuvoima".
Jos satamatiellä on öljyrekkojen tekemiä uria, se tietenkin selittää kaikki urat ympäri Suomen teitä.... :o Jonkinlaista ajattelua nyt.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.04.19 - klo:11:58
Pitäisi kyllä aikuisenkin tajuta sellainen asia kun painava raskaanliikenteen ajoneuvo jyrää helteellä bitumipohjaista kuumaa asfalttia, että kyllä se lyttyyn painuu.
Hä ?
Itse olen asunut yli 10 vuotta sellaisen moneen kertaan asfaltiodun tien varressa jossa jyrää raskaat öljyrekat satamasta öljyä. Muuta liikennettä ei juurikaan ole tai on hyvin vähäinen. Jumalattoman syvät leveät kiillottuneet urat oli 2-vuoden kuluttua uudessa pinnotteessa.
Teheppäs havaintoja esim. ylämäkisten ohituskaistojen urista. Kyllä ne levet urat alkavat siinä missä mäki nousee ja rekan paino välittyy puskuvoiman ansiosta eniten tiehen.
Eihän kukaan ole väittänyt, ettei raskas liikenne urauttaisi teitä. Miksi vänkäät selvästä asiasta? Kyse oli noista b1mbo:n linkkaaman kuvan kaltaisista urista, joista näkee selvästi etteivät juuri ne voi olla raskaan kaluston aiheuttamia, koska raideväli on paljon pienempi kuin raskaalla kalustolla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.04.19 - klo:11:58
Pitäisi kyllä aikuisenkin tajuta sellainen asia kun painava raskaanliikenteen ajoneuvo jyrää helteellä bitumipohjaista kuumaa asfalttia, että kyllä se lyttyyn painuu.
Hä ?
Itse olen asunut yli 10 vuotta sellaisen moneen kertaan asfaltiodun tien varressa jossa jyrää raskaat öljyrekat satamasta öljyä. Muuta liikennettä ei juurikaan ole tai on hyvin vähäinen. Jumalattoman syvät leveät kiillottuneet urat oli 2-vuoden kuluttua uudessa pinnotteessa.
Teheppäs havaintoja esim. ylämäkisten ohituskaistojen urista. Kyllä ne levet urat alkavat siinä missä mäki nousee ja rekan paino välittyy puskuvoiman ansiosta eniten tiehen.
Nyt menee teoriat itsellä yli hilseen. ;D Ylämäissä tuskin on niin jyrkkää törmäystä pyöreällä renkaalla, että sen vaikutuksesta ura syntyisi. Taitaa johtua muuten vaan isosta massasta ja pyörien vedosta, jos sellaisia uria ylämäissä on. Vetävä pyörä pyrkii siis nopeammin mäen päälle, kuin vapaa pyörä ja tämä kuormittaa tietä.
Sovitaanko jönglööraaja että kommentoit fysiikkaan liittyviin asioihin vasta luettuasi fysiikkaa hyväksytysti edes yläkoulun oppimäärän? Kun et selkeästi useammassakaan viestissäsi ymmärrä edes perusasioita.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 17.04.19 - klo:13:15
Nyt menee teoriat itsellä yli hilseen. ;D Ylämäissä tuskin on niin jyrkkää törmäystä pyöreällä renkaalla, että sen vaikutuksesta ura syntyisi. Taitaa johtua muuten vaan isosta massasta ja pyörien vedosta, jos sellaisia uria ylämäissä on. Vetävä pyörä pyrkii siis nopeammin mäen päälle, kuin vapaa pyörä ja tämä kuormittaa tietä.
Eli ylämäessä rekan/kuorma-auton runko ikäänkuin lyhenee, ja vetävät pyörät tulee
lähemmäksi etupyöriä, vastaavasti sitten kai runko hieman jatkuu alamäessä kun
moottorilla jarrutetaan?
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 17.04.19 - klo:14:24
Sovitaanko jönglööraaja että kommentoit fysiikkaan liittyviin asioihin vasta luettuasi fysiikkaa hyväksytysti edes yläkoulun oppimäärän? Kun et selkeästi useammassakaan viestissäsi ymmärrä edes perusasioita.
Newtonin lait koetuksella ;D
Tiennytkään tälläisestä "puskuvoimasta", Onko Kuorma-auton tarkoitus puskea itsensä maan sisään?
Lainaus käyttäjältä: 58make - 17.04.19 - klo:14:26
Eli ylämäessä rekan/kuorma-auton runko ikäänkuin lyhenee, ja vetävät pyörät tulee
lähemmäksi etupyöriä, vastaavasti sitten kai runko hieman jatkuu alamäessä kun
moottorilla jarrutetaan?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.04.19 - klo:13:55
Kannattaa käyttää hilseshampoota HS on hyvä.
Onhan päivänselvä asia, että raskaan kaluston pyöristä kohdistuva paine kohdistuu eteenpäin ja alaspäin kun ajetaan vastamäkeen. Paine kohdistuu tiehen puskuvoimasta ja tietysti myös painavasta voimasta ja sekin perustuu puskuvoimaan. Otetaanpas vielä huomioon raskas ajoneuvo ja 90 kympin nopeudet kyllä siinä voimia riittää rasittamaan tienpintoja. ;)
Helppo esimerkki on kun polkaiset polkupyörällä hiekkatiellä tai jarrutat. Liike-energiaan vaikuttava pyörä kuormittaa tien pintaa enemmän, kuin vapaasti mukana pyörivä. Se oli pointti. Massan vaikutus on sitten asia erikseen. Leipomistahan tuo tiellä ajo on, mutta ylämäessä sillä massalla ei ole juuri eri vaikutusta, eli hyppyrinnokkailmiötä ei valtateillä juuri ole. Ylä- ja alamäkeä kuormittaa vetävien ja jarruttavien pyörien voima pyrittäessä pitämään vauhtia samana.
Tapio Salmen Statiikka ja Dynamiikka -opuksista löytyy näihin vastaukset ja suorat laskuesimerkit ja vapaakappalekuvat.
Ei ole mitään puskuvoimia. Mäen alussa pystysuuntaisen kiihtyvyyden oleessa > 0 (samoin kuin töyssyssä) pystykomponentti kasvaa hitusen. Sama ilmiö myös henkilöautoilla. Eli aivan mäen alussa asfalttiin kohdistuva pintapaine hitusen isompi sekä rekoilla että henkilöautoilla.
Millään puskuvoimilla tai raskaalla liikenteellä ei pidä selitellä teiden urautumista. Ei erityisesti henkilöautojen raideleveydeltä.
e=mc2 A. Einstein (Bernin pat. tston virkailija) ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.04.19 - klo:19:51
Sun kirjoittama toinen lause kumoaa itsesi kertomuksen.
Mitä jyrkempi nousu sen suurempi on alussa tietenkin puskuvoima joka myös urauttaa luonollisesti asfalttia.
Meidän valta- ja kantateillä ei ole sellasia mäen alkuja. Nehän olisi myös vaarallisia. Eikä sellaista jyrkän nousun alkua tiekään(tien pohja) kestäisi. Asfaltti ei ole myöskään tiessä se materiaali joka kantaa, se on vain pinnoite. Jos tien pohja on hyvä, ei siihen painaumia tule raskaasta kalustostakaan.
Oletko koskaan ajanut raskasta kalustoa? Itse ajan sellaisia kulkuneuvoja, joiden yhden renkaan alle tulee jopa 7t paino. Tien reunat eivät välttämättä kanna sellaisia massoja, mutta valtatiet kestävät hyvin. Sellaisilla laitteilla kun környyttää isoon mäkeen kolmea kymppiä, voi vain miettiä sitä vääntömomenttia, joka kohdistuu tien pintaan, kun kaikki akselit eivät vedä. Renkaiden leveys on tyypillisesti 445, mutta 385 on myös.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.04.19 - klo:19:51
Sun kirjoittama toinen lause kumoaa itsesi kertomuksen.
Mitä jyrkempi nousu sen suurempi on alussa tietenkin puskuvoima joka myös urauttaa luonollisesti asfalttia.
Olen aika monta voimamittausta/laskelmaa tehnyt ja tuolla voimalla ei mitään merkitystä. Voit itse laskea sen arvon käyttämällä tien keskipakokiihtyvyyden kautta käyttämällä tien nousukaarevuutta mäen alussa. Keskipakokiihtyvyyden arvo suhteessa g:n mitätön jopa nousun alussa ja tasan nolla nousun suoralla osuudella. Moottoriteillä nousukaarevuudet niin loivia mäen alussa että ei mitään merkitystä. Voit halutessasi mitata kotikonstein tuon voiman vaikutuksen. Jos tällä olisi merkitystä tuntisit perseen menevän kohti penkkiä nousun alussa . Tuntisit jos ajaisit 300...
400km/h.
---
Alkaa olla nyt 100% selvää miksi keskimääräisen nastarenkailija aiheuttaa monin verroin onnettomuuksia verrattuna kitkarengaskuskeihin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.04.19 - klo:21:36
Alkaa olla nyt 100% selvää miksi keskimääräisen nastarenkailija aiheuttaa monin verroin onnettomuuksia verrattuna kitkarengaskuskeihin.
;D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.04.19 - klo:21:36
Alkaa olla nyt 100% selvää miksi keskimääräisen nastarenkailija aiheuttaa monin verroin onnettomuuksia verrattuna kitkarengaskuskeihin.
Kerro lisää...
Ei ne kitkarenkaat ole ollenkaan niin paha kuin järjenköyhyys. ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.04.19 - klo:13:49
Laskeppas mitä lasket,mutta näköjään turhaan lasket.
Mitä mitä jyrkempään mäkeen ajat tasaselta sitä suurempi puskuvoima on kun mäki alkaa. Puskuvoimat luonollisesti pienenevät kun auto alkaa saavuttamaan suhteessa mäkeen saman asennon.
Jos et muuten tajua aja seinään.
On harmi kun sinä olet renkainesi viisaampi kuin 80% muista talviautoilijoista.
Et tiedä asiasta tarpeeksi.
Mäen jyrkkyys ei vaikuta pääteillä. Asiaan vaikuttaa mäen jyrkkyydestä riippumaton linjauksen koveruussäde ja koveruuksille on annettu ohje- ja raja-arvot tietyypittäin. Esim. Suomen moottoriteille on asetettu 2300 metrin pyöristyssädearvot koveruudelle ylämäkeen siirryttäessä.. Tämä tarkoittaa että mäen alussa 80 km/h etenevän rekkan painevaikutus kasvaa 2% ja 120 km/h tunnissa etenevän henkilöauton noin 5%.
Pääteillä mäen jyrkkyys vaikuttaa vain painelisäyksen kestoon ei sen arvoon. Esim. Moottoritiellä 4% mäessä rekka-auton 2% painelisäys kestää 160 metriä. Vastaavasti 2% mäessä vain 80m.
Painevaihtelun voi mitata helposti jopa kotikonstein.
Tällä "puskuvoimalla" ei ole mitään tekemistä teiden urautumisen kanssa.
No jopas täällä VagArenalla nyt on ”rahamiehiä”.
Useinhan ne oikeat rahamiehet keulii keskustelupalstoilla, eks ni ;)
Ps. Villi veikkaus et noi rotan-nahat on silti maksanut tuplasti enempi ku se ”premium” 195/65r16 tiejyrä. ::)
'Puskuvoima' & maantien ylämäki / sen alku? Onkohan tuo nyt merkittävä, tai edes mainitsemisen arvoinen, vaikuttava voima?
,,kkiseltään tulisi mieleen, että 'mäkisien kiihdyskaistojen alkupäässä' kulumista lisää se, että kun raskas kalusto antaa ko. paikassa lisää häkää pönttöön, niin vetävien renkaiden aavistuksenomaisesti lisääntyvä tien hiertäminen lisäisi pinnan kulumista?
Mitä tulee taas ketjussa aiemmin esitettyyn väitteeseen 'Jos tien pohja on hyvä, ei siihen painaumia tule raskaasta kalustostakaan.'
.. niin tuohan ei pidä paikkaansa. Asfaltin pinta transformoituu pelkän painon vaikutuksesta. Voimakkainta painuminen on uudella asfalttipinnalla, kunnes tien pinta on ajouran kohdalta tiivistynyt kantavammaksi.. ja samalla siihen on tullut ura.
Toinen raskaamman kaluston lisähaitta tulee esiin, kun tien pinta on märkä. Kun vesi pakenee renkaan alta, niin se virtausnopeus on hyvin suuri. Nämä vesisuihkut syövät asfaltin pintaa. Sama ilmiö tietty muillakin autoilla, mutta ei niin voimakkaana.
Terveiset aurinkoisesta Saksasta.
Mut AIGauhee! X6 ja kesäisissä keleissä KE-kitkat alla :o
(https://img.aijaa.com/m/00481/14690771.jpg) (https://aijaa.com/OBV1GS)
Kyl pitää kuskin olla tarkkana autobaanalla, eihän noilla pitäsi pärjätä missään :D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.04.19 - klo:14:28
Ei ne kitkarenkaat ole ollenkaan niin paha kuin järjenköyhyys. ;D
:) :D ;D
Lainaus käyttäjältä: Iero - 19.04.19 - klo:18:43
:) :D ;D
Juur noin.
Nokivasaralla ja b1mpo:lla oli asiaa joka pitää paikkaansa.
Jönglöörillä on on maailman tarkin silmä kun havaitsee 2% lisäyksen. Nuo ylämäkien kulumiset johtuu aivan muusta kuin paineen lisäyksestä.
Esim Turun tien itäpään alussa on erittäin voimakas urautuminen. Rekkaliikenne kyseisessä paikassa on pientä. Autojen kiihdytys nollanopeudesta 100 km lisää kulumista. Kuluminen voimakkainta ensimmäisellä 400 metrillä. Tuota aluetta joutuu paikkaamaan usein.
Suomen tieyhdistyksen 100-vuotis juhlakirjassa "Kaikki kulkee" sivulla 107 maininta, että teiden kulumista aiheuttavat lähinnä nastarenkaat. Tiedä sitten, kumpaa uskoa enemmän, tieyhdistystä vai netti-asiantuntijoita? Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 19.04.19 - klo:18:29
Terveiset aurinkoisesta Saksasta.
Mut AIGauhee! X6 ja kesäisissä keleissä KE-kitkat alla :o
(https://img.aijaa.com/m/00481/14690771.jpg) (https://aijaa.com/OBV1GS)
Kyl pitää kuskin olla tarkkana autobaanalla, eihän noilla pitäsi pärjätä missään :D
Saksassa isot vuokraamot siirtyivät noihin KE-kitkoihin jo vuosikausia sitten, kun laki muuttui niin, että talvella käytännössä vaaditaan talvirenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 19.04.19 - klo:19:02
Suomen tieyhdistyksen 100-vuotis juhlakirjassa "Kaikki kulkee" sivulla 107 maininta, että teiden kulumista aiheuttavat lähinnä nastarenkaat. Tiedä sitten, kumpaa uskoa enemmän, tieyhdistystä vai netti-asiantuntijoita? Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä.
Jos ko. maininta olisi ilman 'lähinnä' sanaa, niin uskoisin väitteen :)
Paitsi jos erotit tuon lauseen aiheyhteydestään? Puhuttiinko
vain henkilöautoista
ja tarkoitettiinko 'kulumisella' jotain tiettyä kulumisen muotoa. Selvähän se, että nastarengas irroittaa asfaltista pintamateriaalia nopeammin kuin vaikkapa kesärengas.. mutta tämä yksi teitä kuluttava ilmiö ei yksin saa teitä urautumaan jne..
Tiet kuluu voimakkaasti myös mm. Saksassa
ilman nastarenkaitakin.. tieremppoja jatkuvasti.
Tottakait siellä liikennemäärät on aivan toista luokkaa kuin Suomessa, mutta
jos kulumista ja urautumista aiheuttaisi
lähinnä nastarenkaat, niin teiden kulumisen pitäisi liikennemääristä riippumatta olla huomattavan pientä Saksassa.
Tuosta teiden urautumisesta transformaation vaikutuksesta löytyy juttua ja tutkimusta.. ei siis vain netti-asiantuntijoiden mielipiteitä.
(netti-viisaiden mielipide tottakait lopulta painavin ja kumoaa kaiken muun disinformaation :) )
Uusi asfaltti on melko huokoista tavaraa.. siksi se alussa tiivistyy ja urautuu voimakkaasti.
Suomessa teiden kunto on retuperällä johtuen vähistä kunnossapidon määrärahoista.. verrokkina vaikkapa Ruotsi, jossa panostus aivan eri tasoilla, vaikka nastarenkaita käytetään vähemmän.
Suurin kuluttaja on nastarengas. Nastarenkaiden kuluttavuudesta löytyy paljon mittausdataa. Jopa rengastehtaat myöntävät nykyään, että nastarenkaat kuluttavat tietä erittäin paljon nopeammin kuin kitkarenkaat. Nettiasiantuntijoille näyttää tämä olevan mahdoton myöntää.
Suomen nastahölmöilyn seurauksena saamme Suomessa erittäin vaatimattomilla liikennemäärillä asfaltit karkeaksi ja huonoon kuntoon yhdessä talvessa. Isommalla kitkapenetraatiolla kuluminen olisi hitaampaa ja rahan häviäminen pölynä ilmaan olisi hitaampaa.
^Kun en ole netti-asiantuntija, niin edellinen ei ollut minulle, mutta vastaan silti :)
Faktojen myöntämisessä ja ymmärtämisessäkään ei ole ongelmia.
Tuossa edellä just kirjoitin, että nastarenkaat kuluttaa teitä nopeammin, kuin muut rengastyypit. Mutta teiden huonoon kuntoon menossa on muitakin aspekteja, kuin varsinainen pintamateriaalin kuluminen.. eli siis materiaalin irtoaminen tien pinnasta.. tämä taas tahtoo osalta unohtua. Nastarenkaiden poistaminen teiltä ei poista teiden kulumista, mutta tottakait vähentäisi sitä.
Raskaan liikenteen poistaminen teiltä vähentäisi teiden kulumista vielä enemmän.. tätä ei kuitenkaan kukaan (minä mukaan lukien) ole vaatimassa.
Tämä: "Suomessa erittäin vaatimattomilla liikennemäärillä asfaltit karkeaksi ja huonoon kuntoon yhdessä talvessa".
Paskan marjat.. siellä missä liikennemäärät on vähäisiä ei tiet kulu huonoon kuntoon yhdessä, eikä edes aika monessakaan talvessa / kesässä. Liikennemäärät on paikoin isoja suhteessa teiden kunnostamisen määrärahoihin => tiet huonossa kunnossa siellä missä paljon liikennettä.
Ja ihan tarkkaan ottaen päätiet ei edes ole kovin huonnossa kunnossa Suomessa.. enempi ongelmia kaupungeissa. Ts. kunnat säästää samalla tavalla, kuin vaikkapa vanhusten hoitojen ulkoistuksissa.
Vaatikaa kuntapäättäjiltä muutoksia molempiin em. asioihin.. vaikkapa sitten nastarenkaiden paikallista kieltämistä, jos koette sen olevan ratkaisu.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.04.19 - klo:20:53
Suurin kuluttaja on nastarengas. Nastarenkaiden kuluttavuudesta löytyy paljon mittausdataa. Jopa rengastehtaat myöntävät nykyään, että nastarenkaat kuluttavat tietä erittäin paljon nopeammin kuin kitkarenkaat. Nettiasiantuntijoille näyttää tämä olevan mahdoton myöntää.
Suomen nastahölmöilyn seurauksena saamme Suomessa erittäin vaatimattomilla liikennemäärillä asfaltit karkeaksi ja huonoon kuntoon yhdessä talvessa. Isommalla kitkapenetraatiolla kuluminen olisi hitaampaa ja rahan häviäminen pölynä ilmaan olisi hitaampaa.
Tupakkatehtaat kieltävät tupakoinnin terveyshaitat vaikka tutkimuksien pohjalta tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää ja muita keuhkosairauksia niin polttajille kuin polttajien savun piiriin joutuville.
Ymmärrettävää on, etteivät nastarengastehtailijatkaan helpolla myönnä, että nastarenkaat saattavat aiheuttaa merkittävää pölyhaittaa ja täten voisivat joutua korvausvelvollisiksi. Nastarenkaiden käyttäjätkään eivät kovin mielellään näe kuuluvansa ryhmään, jonka käyttäytymisen seuraukset olisivat itselle ja muille epäterveellisiä pölyhaittoina ja teiden urista johtuvista turvallisuusriskeistä - esim. vesiliirtoriski tai urien vaikutukset ohjauksen vetelemiseen, josta voi kovassa vauhdissa seuraukset olla hyvin vakavat.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 19.04.19 - klo:21:17
Tupakkatehtaat kieltävät tupakoinnin terveyshaitat vaikka tutkimuksien pohjalta tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää ja muita keuhkosairauksia niin polttajille kuin polttajien savun piiriin joutuville.
Ymmärrettävää on, etteivät nastarengastehtailijatkaan helpolla myönnä, että nastarenkaat saattavat aiheuttaa merkittävää pölyhaittaa ja täten voisivat joutua korvausvelvollisiksi. Nastarenkaiden käyttäjätkään eivät kovin mielellään näe kuuluvansa ryhmään, jonka käyttäytymisen seuraukset olisivat itselle ja muille epäterveellisiä pölyhaittoina ja teiden urista johtuvista turvallisuusriskeistä - esim. vesiliirtoriski tai urien vaikutukset ohjauksen vetelemiseen, josta voi kovassa vauhdissa seuraukset olla hyvin vakavat.
Kerro toki miten joutuu korvausvelvolliseksi. Kielletään koko liikenne tai muuttakoot keuhkovammaiset maalle. Siellä on tilaa!
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 19.04.19 - klo:21:40
Mitä ihmettä haet tällä sanalla?
Kitkarenkaiden osuus / lisääntyminen. Pahoittelut huonosta ilmaisusta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.19 - klo:21:22
muuttakoot keuhkovammaiset maalle. Siellä on tilaa!
Hieno asenne Karpalla muita kohtaan. Minä minä minä asenne on toki tullut seväksi. Mitä jos naapurit käy urakalla paskantamassa pihallesi ja naapurit sanoo että muuta Karppa Lappiin, siellä ei ole naapureita?
--
Nastarenkaiden perustelu turvallisuudella ontuu nykyään todella pahasti.
1) Nastarenkailla varustetuilla autoille sattuu moninkertaisesti enenemmän ajosuoritetta kohden onnettomuuksia
2) nastarenkaat nopeuttavat teiden urautumista vaarallisiksi.
3) nastarenkaat lisäävät liikenteen aiheuttamia terveydelle haitallisia pölyhaittoja.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.04.19 - klo:22:01
Hieno asenne Karpalla muita kohtaan. Minä minä minä asenne on toki tullut seväksi. Mitä jos naapurit käy urakalla paskantamassa pihallesi ja naapurit sanoo että muuta Karppa Lappiin, siellä ei ole naapureita?
--
Nastarenkaiden perustelu turvallisuudella ontuu nykyään todella pahasti.
1) Nastarenkailla varustetuilla autoille sattuu moninkertaisesti enenemmän ajosuoritetta kohden onnettomuuksia
2) nastarenkaat nopeuttavat teiden urautumista vaarallisiksi.
3) nastarenkaat lisäävät liikenteen aiheuttamia terveydelle haitallisia pölyhaittoja.
Stadissa yrittävät kieltää, jopa lämmittämisen puulla. Onko vika infrassa vai käyttäjissä?
JA kyllä asun siten ettei mua pöly haittaa. Ei kotona eikä mökillä eikä tartte edes asua Lapissa (Myös Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on paljon rauhallista seutua, jos Suomi on tuntematon paikka). Elämä on täynnä valintoja! Kuten se, että ajan talvet nastoilla ja välikelit kitkoilla!
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 19.04.19 - klo:17:06
Mitä tulee taas ketjussa aiemmin esitettyyn väitteeseen 'Jos tien pohja on hyvä, ei siihen painaumia tule raskaasta kalustostakaan.'
.. niin tuohan ei pidä paikkaansa. Asfaltin pinta transformoituu pelkän painon vaikutuksesta. Voimakkainta painuminen on uudella asfalttipinnalla, kunnes tien pinta on ajouran kohdalta tiivistynyt kantavammaksi.. ja samalla siihen on tullut ura.
Toinen raskaamman kaluston lisähaitta tulee esiin, kun tien pinta on märkä. Kun vesi pakenee renkaan alta, niin se virtausnopeus on hyvin suuri. Nämä vesisuihkut syövät asfaltin pintaa. Sama ilmiö tietty muillakin autoilla, mutta ei niin voimakkaana.
Tuo huuhteluvaikutus on pahinta nimenomaan paljon liikennöidyillä vahvasti suolatuilla teillä, joissa nastat edesauttaa tavaran irtoamista tiestä. Eli paine asfaltin rakosiin ja imu perään on hyvin vahva kuormittaja tien pintaa kohtaan. Tottakai raskas kalusto mankeloi tietä, en sitä kiellä. Tarkoitin lähinnä sitä, että tien pohja hyvin tehtynä ei anna paljoa myöden raskaan kaluston alla liittyen tuohon "puskuvoimaan".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.19 - klo:22:44
JA kyllä asun siten ettei mua pöly haittaa. Ei kotona eikä mökillä eikä tartte edes asua Lapissa (Myös Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on paljon rauhallista seutua, jos Suomi on tuntematon paikka). Elämä on täynnä valintoja! Kuten se, että ajan talvet nastoilla ja välikelit kitkoilla!
Minä minä minä. Tämä on tullut seöväksi. Viestisi on jatkumoa "
muuttakoot keuhkovammaiset maalle. Siellä on tilaa!" -viestille.
Minäkin asun paikassa, jossa ei pölyllä merkitystä ja koko perheellä ei mitään pöly astma... ongelmia. Tunnen silti empatiaa esim. kollegan kahta astmaa sairastavaa lasta kohtaan. Heille muutto ei ihan yksinkertainen asia. Päiväkotiryhmässäkin on ainakin 2 lasta, jotka kärsivät pölystä. Toinen joutuu olemaan välissä rattaissa hengitysongelmien vuoksi.
Tuo ”maalle” muuttaminen onkin nykyään ihan trendi. Viljellään vaikka porukalla peltoa ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.04.19 - klo:23:22
Tuo ”maalle” muuttaminen onkin nykyään ihan trendi. Viljellään vaikka porukalla peltoa ;)
;D ;D
Suomessakin voitaisiin alkaa käyttämään liitteen mukaisia kylttejä.
(https://i.ibb.co/ZNrZ7y6/Screenshot-20190419-234315-Samsung-Internet.jpg) (https://ibb.co/6NSdL6R)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.04.19 - klo:23:19
Minä minä minä. Tämä on tullut seöväksi. Viestisi on jatkumoa "muuttakoot keuhkovammaiset maalle. Siellä on tilaa!" -viestille.
Minäkin asun paikassa, jossa ei pölyllä merkitystä ja koko perheellä ei mitään pöly astma... ongelmia. Tunnen silti empatiaa esim. kollegan kahta astmaa sairastavaa lasta kohtaan. Heille muutto ei ihan yksinkertainen asia. Päiväkotiryhmässäkin on ainakin 2 lasta, jotka kärsivät pölystä. Toinen joutuu olemaan välissä rattaissa hengitysongelmien vuoksi.
75% Stadissa ja yli 80% Suomessa ajaa nastoilla ja kuten aikaisemmin tuotu ilmi, niin ei se teiden pölyäminen johdu pelkästään nastoista! Joten se siitä minä minä asenteesta. Kertoo vain, että elämä on täynnä valintoja.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.04.19 - klo:23:22
Tuo ”maalle” muuttaminen onkin nykyään ihan trendi. Viljellään vaikka porukalla peltoa ;)
Jännä miksi Cityihmiset muuttavat Stadiin ja sen jälkeen haluavat muuttaa sen autottomaksi. Miksiköhän, jos voi asua maalla? Toki tofusoijalttea ei välttämättä Imatralta löydy yhtä hyvin, kuin Stadista.
Ei muuta, kuin halailemaan puita kitkarenkaiden kanssa ;D. Eikä monelle nykyajan teinille tekisi pahaa vaikka tehdä kasvimaa tai perunamaa. Kummasti voisi oppia, että A:Maito ei tule vain kaupasta B:Sähkö pistorasiasta tai C:Raha taikaseinästä.
https://aikalainen.uta.fi/2010/02/05/city-ihminen-kaipaa-luontoa/
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.04.19 - klo:23:48
;D ;D
Suomessakin voitaisiin alkaa käyttämään liitteen mukaisia kylttejä.
(https://i.ibb.co/ZNrZ7y6/Screenshot-20190419-234315-Samsung-Internet.jpg) (https://ibb.co/6NSdL6R)
Tuo olisi loistava. Näin tunnistaisi huonomassa kelissä kitkaterot ja osaisi varoa!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.04.19 - klo:09:14
Jännä miksi Cityihmiset muuttavat Stadiin ja sen jälkeen haluavat muuttaa sen autottomaksi. Miksiköhän, jos voi asua maalla? Toki tofusoijalttea ei välttämättä Imatralta löydy yhtä hyvin, kuin Stadista.
Mitä? ;D
Ymmärrän kyllä että osalla heinähatuista maailma on todella mustavalkoinen, mutta näitä vertauksia ei tajua kyllä kukaan? Eli cityihminen muuttaa Stadin autottomaksi, koska ei asu maalla? What? ;D ;D ;D
Imatraltahan sinne stadiin muuttavat sen soijalaten takia? Jep jep.
Suositellaan ennemmin tälläisien keski-ikäisten junttien avartavan hieman maailmaansa, Vaikka kurkkaamalla mitä muualla maailmassa tapahtuu.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.04.19 - klo:09:32
Mitä? ;D
Ymmärrän kyllä että osalla heinähatuista maailma on todella mustavalkoinen, mutta näitä vertauksia ei tajua kyllä kukaan? Eli cityihminen muuttaa Stadin autottomaksi, koska ei asu maalla? What? ;D ;D ;D
Imatraltahan sinne stadiin muuttavat sen soijalaten takia? Jep jep.
Suositellaan ennemmin tälläisien keski-ikäisten junttien avartavan hieman maailmaansa, Vaikka kurkkaamalla mitä muualla maailmassa tapahtuu.
Tämä on parasta läppää. Montako vuotta olet asunut ulkomailla? Toiset meistä on asuneet eikä vain käy aurinkolomilla...
Ja kyllä Stadi vetää puoleensa nimenomaan näitä urbaaneja cityihmisiä myös muista kaupungeista. Sen jälkeen yrittävät tehdä stadista autottoman vai etkö edes tiedä missä kaupungeissa on eniten "vihreitä"? Tuohan on ihan meille "junteille" keski-ikäisille ihan yleistietoa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.04.19 - klo:09:14
Tuo olisi loistava. Näin tunnistaisi huonomassa kelissä kitkaterot ja osaisi varoa!
Ei sillä kitkarenkailijoita erottaisi. Tuo merkkihän kertoo, että autossa on
nastarenkaat.
Melkoiseksi mennyt taas keskustelun sävy!
Karppa, miten kirjoittelut menneet viimeaikoina niinkuin omasta mielestä?
Pelkällä syyllistämisellä ja halveksunnalla ei asiat toimi!
Mitä jos olisimme asiallisia, ihan kaikki! Asialinja on se mikä palstan erottaa yleispalstoista.
Rentoa pääsiäistä kaikille :)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.04.19 - klo:11:33
Ei sillä kitkarenkailijoita erottaisi. Tuo merkkihän kertoo, että autossa on nastarenkaat.
Täh??
Eli jos tota kylttiä EI ole, olisiko sillon kyseessä kitkarenkailija?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 19.04.19 - klo:23:48
;D ;D
Suomessakin voitaisiin alkaa käyttämään liitteen mukaisia kylttejä.
(https://i.ibb.co/ZNrZ7y6/Screenshot-20190419-234315-Samsung-Internet.jpg) (https://ibb.co/6NSdL6R)
Tällä vaarankyltti oli ennen vanhaan Virossa pakollinen nastarenkaita käyttävissä autoissa ja lieneekö tämä vieläkin käytössä Venäjällä?
Pakollinen Venäjällä. Kertoo että edessä oleva auto pysähtyy paremmin!
^Viime kesänä kumottiin Venäjällä tuon lisäkilven pakollisuus.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 20.04.19 - klo:17:08
^Viime kesänä kumottiin Venäjällä tuon lisäkilven pakollisuus.
Ok. Viime talvena tuli nähtyä vielä autoja tuolla tarralla.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 20.04.19 - klo:14:35
Eli jos tota kylttiä EI ole, olisiko sillon kyseessä kitkarenkailija?
Ei ole varmaa. Voi olla kesärenkailijakin.
Tarra takalasissa ei ole tae nopeammasta pysähtymisestä. Useemmin menee nasta-jepellä pitkäksi, koska rapina tuudituttaa. :D
Tosiaan, kesäkuussa tulee uusi tieliikennelaki. Jatkossa saa ajella vapaasti kesärenkailla, jos katsoo kelin olevan sen mukainen.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.04.19 - klo:18:41
Ei ole varmaa. Voi olla kesärenkailijakin.
Ok, eli voi siis olla kitkarenkailija.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 20.04.19 - klo:19:58
Ok, eli voi siis olla kitkarenkailija.
Voi toki olla, mutta nyt ei ollut kyse voimisesta vaan yksikäsitteisestä kirkateron erottamisesta.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 20.04.19 - klo:19:18
Tarra takalasissa ei ole tae nopeammasta pysähtymisestä. Useemmin menee nasta-jepellä pitkäksi, koska rapina tuudituttaa. :D
Tosiaan, kesäkuussa tulee uusi tieliikennelaki. Jatkossa saa ajella vapaasti kesärenkailla, jos katsoo kelin olevan sen mukainen.
Kyllä se Venäjällä oli ihan siitä syystä. Ja valitettavasti IDIOTISMI laskeutuu myös Suomeen ja sääliksi käy, joka kärsii näiden idioottien valinnoista kuten pari viikkoa sitten kaksi ihmistä keski-suomessa, kun Tero-Petterillä oli kiire saada tyylikkäät alumiinivanteet alle. Toinen Tero-Pettereistä valitettavasti menehtyi kesärenkailla...
Miten tämä liittyy topikkiin "Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat"?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.04.19 - klo:21:15
Kyllä se Venäjällä oli ihan siitä syystä. Ja valitettavasti IDIOTISMI laskeutuu myös Suomeen ja sääliksi käy, joka kärsii näiden idioottien valinnoista kuten pari viikkoa sitten kaksi ihmistä keski-suomessa, kun Tero-Petterillä oli kiire saada tyylikkäät alumiinivanteet alle. Toinen Tero-Pettereistä valitettavasti menehtyi kesärenkailla...
Ai niin, oli varmaan kiire pois kitkarenkaista, ei suinkaan hiljaisista ja mukavista nastarenkaista?
Lainaus käyttäjältä: Skeida-Bob - 20.04.19 - klo:21:36
Miten tämä liittyy topikkiin "Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat"?
Niinpä. Sama uholevy vaan jatkaa pyörimistään. Muut ovat idiootteja itse ollaan olevinaan jotain saatanan kuninkaita. Asiallisuus on muutamilta nimimerkeiltä liikaa vaadittu.
Besservisser tietää aina olevansa oikeassa. Muut nauraa hänelle koska hän luulee aina olevansa oikeassa ;)
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 20.04.19 - klo:19:18
Tosiaan, kesäkuussa tulee uusi tieliikennelaki. Jatkossa saa ajella vapaasti kesärenkailla, jos katsoo kelin olevan sen mukainen.
Ensi vuoden kesäkuussa, ei tämän vuoden. Jos siis Suomesta puhuttiin?
Ai p3rse, tuleeko se vasta -20, muistelin että -19. Vieläkö siis pitää vuosi körötellä pakulla satasta, ennenkun autoluokka muuttuu turvalliseksi ja kykeneväksi siirtyä huimiin moottoritienopeuksiin peräpohjolassa :D
Lainaus käyttäjältä: Skeida-Bob - 20.04.19 - klo:21:36
Miten tämä liittyy topikkiin "Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat"?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.04.19 - klo:17:21
Ok. Viime talvena tuli nähtyä vielä autoja tuolla tarralla.
Tarkennan vielä. Tuli nähtyä vielä tuolla tarralla Venäläisiä autoja Suomessa! Eli hyvinkin liittyy Suomeen, koska täällä käy kohtuu paljon Venäläisiä turisteja!
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 21.04.19 - klo:00:23
Besservisser tietää aina olevansa oikeassa. Muut nauraa hänelle koska hän luulee aina olevansa oikeassa ;)
Mites koivennylkyttäjä millä ei ole mitään annettavaa keskusteluihin?
Eniten naurattaa, että kuinka nimenomaan kitkarenkailijat pahoittaa täällä mielensä. Suurin osa nastarenkailla ajelijoista eivät edes viitsi kirjoittaa, koska ajavat vain niillä ;D.
Ei kai kukaan nyt mieltään pahoita tällaisesta sonnan suoltamisesta? Asioista täytyy osata puhua ja mielellään totuudenmukaisesti. Eikä tämä mielipiteiden mittailu löydä voittajaansa koskaan, näkyyhän se sivumäärästäkin. Suurimmalla osalla taitaa olla jo kesärenkaat alla, niin eivät jaksa nastoista puhua.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.04.19 - klo:18:21
Mites koivennylkyttäjä millä ei ole mitään annettavaa keskusteluihin?
Eniten naurattaa, että kuinka nimenomaan kitkarenkailijat pahoittaa täällä mielensä. Suurin osa nastarenkailla ajelijoista eivät edes viitsi kirjoittaa, koska ajavat vain niillä ;D.
Suurin osa nastarenkailijoista ei käytä nettiä kuin laskujen maksamiseen. Joten vaikea kirjoitella.
Kehitys kyllä kehittyy vaikka näitä juntteja on pilvin pimein. Sähköautotkin lyövät läpi halusivat nämä juntit sitä tai ei.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 22.04.19 - klo:09:35
Suurin osa nastarenkailijoista ei käytä nettiä kuin laskujen maksamiseen. Joten vaikea kirjoitella.
Kehitys kyllä kehittyy vaikka näitä juntteja on pilvin pimein. Sähköautotkin lyövät läpi halusivat nämä juntit sitä tai ei.
Suomessa on n. 3.4 miljoonaa henkilöautoa.
Kitkarenkaiden määrä on varovaisestikin arvioiden n. 14% eli 476 000 autoa.
Eli n. 2,9 miljoonaa autoa on varustettu nastarenkailla.
Tämän laskelman mukaan suurin osa, eli vähintään 1,5 miljoonaa suomalaista autonkäyttäjää ei käytä nettiä muuhun kuin laskujen maksamiseen. Tähän löytyy varmaan joku lähde?
Kuten edellä on todettu, tämä ketju on täynnä idiootteja. Pitääkö 4 kertaa päivässä käydä solvaamassa toisia vag-innostuneita ihmisiä internetissä? Päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Illalla viimeiseksi ja aamun ensi töinä.
Renkaiden paremmuus on jo ajat sitten hävinnyt taka-alalle. Nyt tämä ketju on kilpailu siitä, kuka OMASTA MIELEST,,,,N saa nokkelimmin vittuiltua toiselle/toisille. Ettekö te nyt tajua, kuinka tyhmältä te kaikki näytätte?
100% samaa mieltä kuin edellinen.
Olimiten oli, ainakin i tiet on todella karkeita nastarengan kauden jälkeen, oli
minullakin nastarenkaat volkkarin alla, tosin piikkejä niissä ei juutikaan ollu,
nastan rungot kyllä paikoillaan, eipä sitä kuivalla asfaltilla nastoja juurikaan
tarvita.
niin tietääköhän kaikki nastarengas käyttäjät kuinka tyhmältä te näytätte ja kuulostatte, just ennen pääsiäistä täällä ropisi nastat vielä varovaisesti arvioiden puolessa autoista vaikka reilun kuukauden ajan kaikki tämän alueen tiet olivat täysin sulia, paivästä toiseen,aamusta iltaan...ja vuodesta toiseen sama toistuu aina. Tässä yksi esimerkki nastojen käytön järjettömyydessä. Varmaan pitää hyvin tuollaiset renkaat, sanoisin että noiden nastojen perimmäimen tarkoitus on käytönnössä teiden ja monenn muun jutun pilaaminen.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.04.19 - klo:20:47
Tiedättekö te kitkarenkaiden käyttäjät kuinka tyhmän-näköisiä te olette kun tulee ensimmäiset haastavat kelit ja kaivatte ketjukolarissa kärsäänne penkalla samalla räpläten kännykkää kädet täristen. Tyypillistä on vielä sätkä hampaissa kun ottaa paderoon täysillä. Uudet kitkat ja silti auto lyheni molemmista päistä.
Vai oliko ne uudet, varmaankin olleet myös kesän alla.
Oli kesä tai talvi ei koskaan kunnon rengastusta.
Ei sitä monestikkaan tiedä itsekkään mitä tapahtuu, kannattaa ennakoida.
Kuinkahan montaa palstalaista ajattelit tuon fantasiasi koskevan? Ketjukolarit ovat varsin harvinaisia, niissä kitkarenkailla osallisena olevat pieni vähemmistö ja kitkarenkailijoista harva ajelee kitkoilla ympäri vuoden. No vähintään on tunnustettava, että ainakin argumenttisi ovat tasalaatuisia.
Hyvä että pari erilaista vaihtoehtoa. Maailmassa ei ole montaa maata joka kokonaan näin pohjoisessa ja paljon erilaisia teitä. Lämpötila laskee aikaisin ja muodostuu se jääkerros suurimpaan osaan maata, jopa järeämmistä ulkonevista nastoista olisi hyötyä ainakin osalle.
Kyllä suomenmaassa nykyään turvaudutaan aivan liikaa avohoitoon. Kannatan perinteisen laitoshoidon lisäämistä.
Miettikää nyt itse kukin sisimmässänne millasta sontaa tänne suollatte.
PS. Kirjoitukseni oli tarkoituksella kärjistetty, mutta onhan keskustelun sävy aivan paranoksaalinen! Mikä on kun aikuiset ihmiset eivät voi pysyä asiassa ja olla syyllistymättä yleistyksiin.
Näillä kotimaan teillä ja nopeuksilla riittää kun renkaat on mustat ja pyöreät,
lisäksi että ne on tasapainotettu, kesällä kesärenkaat ja talvella kelpaa kitkat,
paras vaihtoehto olisi ne ympärivuotiset renkaat.
Mä just mietin miten saisin nastat pois. Ajoin just tän auton ennätyksen 1054 km samalla tankillisella vaikka on kesänopeudet ja motariakin useampi sata km tosta vakkarissa 130. Yleensä kesärenkailla tekee 900 km tiukkaa.
Talvirenkaat on vaan niin paljon paremmat. Hiljasemmat, kulutuskestävämmät ja polttoainetaloudellisemmat.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.04.19 - klo:08:36
Kannattaa todellakin ottaa ne kitkat pois kesäkäytöstä.
Ne ei ole tarkoitettu kesärenkaiksi eikä niistä oikein ole talvirenkaiksikaan ilman suolamäski teitä.
On otettu pois, älä pelkää. Talvirenkaiksi noista omista kitkoista on ollut ihan hyvin, kiitoksia vain huolenpidosta. Kaksi talvea olen nyt kitkoilla ajanut, 29 nastatalven jälkeen. Kilsoja on tullut kitkoilla vajaat 15000 km. Ekana talvena oli yksi ohoh-tilanne (lievä hallinnan menetys, ei vaurioita). Toisena ei ensimmäistäkään. Vaikka nyt päättynyt talvi oli selvästi "talvisempi" kuin edellinen ainakin näillä seuduin, ei kohdalle osunut kertaakaan keliä jossa olisin kaivannut nastoja. Suolamäskissä tuli ajeltua aika vähän, koska ajoistani iso osa tapahtuu ns. alemman tieverkon teillä.
Lainaus käyttäjältä: mti - 23.04.19 - klo:09:57
Mä just mietin miten saisin nastat pois. Ajoin just tän auton ennätyksen 1054 km samalla tankillisella vaikka on kesänopeudet ja motariakin useampi sata km tosta vakkarissa 130. Yleensä kesärenkailla tekee 900 km tiukkaa.
Talvirenkaat on vaan niin paljon paremmat. Hiljasemmat, kulutuskestävämmät ja polttoainetaloudellisemmat.
Talvirenkaille lämmin keli ja vesisade tekee tepposia ajettavuuteen. Pito huononee, sekä rengas kuluu joutusammin. Se tärkein, eli turvallisuus heikkenee kesärenkaisiin nähden. Polttoaineen kulutus voi olla toki maltillisempaa, mutta voi johtua myös monesti eri kokoisista kesärenkaista, kuten itsellä.
Viileämpänä aamuna kesärenkaat puolestaan rullaa heikosti, kun taas päivän lämmettyä auto liikkuu huomattavasti kevyemmin. Toki siihen vaikuttaa muutkin seikat, kuin renkaat. Ero on kuitenkin huomattava viiden lämpöasteen ja helteen välillä.
Lainaus käyttäjältä: mti - 23.04.19 - klo:09:57
Mä just mietin miten saisin nastat pois. Ajoin just tän auton ennätyksen 1054 km samalla tankillisella vaikka on kesänopeudet ja motariakin useampi sata km tosta vakkarissa 130. Yleensä kesärenkailla tekee 900 km tiukkaa.
Talvirenkaat on vaan niin paljon paremmat. Hiljasemmat, kulutuskestävämmät ja polttoainetaloudellisemmat.
Onko sama rengaskoko? Sekin vaikuttaa onko vierintävastukseltaan korkeat vaiko pienet kesärenkaat. Nastat keskimäärin ovat vierintävastukseltaan suuremmat kuin kitkat, ero oli rengastestissä suurin vs pienin luokkaa 0,5 l/100km maantieajossa. Miten kitkat vs kesärenkaat suhtautuvat vierintävastukseltaan, siitä ei olekkaan mielessä testiä ihan tähän hätään.
Kesä 225 40 18 ja talvi 225 45 17.
Sama leveys eikä isoo eroa halkaisijassa. Ja siis kyseessä kuluneet Nokian nastarenkaat. Nastoista ei ole paljoa enää jäljellä.
Kulutuseroa on melkein litra. Mitenköhän nopeusluokka vaikuttaa vierintävastukseen?
Vaikuttaahan sekin varmasti, mutta käytäpä henkilövaa'alla yhtä kesäpyörää ja yhtä talvipyörää ja kerro paljonko on painoissa eroja. Taitaa olla jokunen kilo?
Lainaus käyttäjältä: mti - 23.04.19 - klo:22:10
Kesä 225 40 18 ja talvi 225 45 17.
Sama leveys eikä isoo eroa halkaisijassa. Ja siis kyseessä kuluneet Nokian nastarenkaat. Nastoista ei ole paljoa enää jäljellä.
Kulutuseroa on melkein litra. Mitenköhän nopeusluokka vaikuttaa vierintävastukseen?
Kuten Jultsu tuossa ounasteli, niin massa vaikuttaa myös kulutukseen. Painavan renkaan kiihdytys vauhtiin syö enemmän energiaa. Mitkä mahtaa olla kesärenkaat merkiltään/malliltaan?
Suurempi nopeusluokka todennäköisesti lisää kulutusta.
Jos olisi saman koon kesä- ja talvirenkaat, samat vanteet, saman tason renkaat samalta valmistajalta, kulutusero olisi todennäköisesti pienempi ja saattaisi olla jopa toisinpäin, paitsi ehkä kitkojen tapauksessa joista osassa voi olla hyvin matala vierintävastus. Rengas/vannekoon merkitys näkyy myös WLTP-kulutusmittauksissa, suurempi koko = suurempi kulutus.
Notkeampirunkoinen talvirengas on lähtökohtaisesti paremmin rullaava. Korkeampi nopeusluokka vaatii lisää jäykkyyttä ja lujuutta runkoon, joka heikentää renkaan ruullaavuutta. Suomen teillä kovin matala profiilikaan ei rullaa hyvin. Kuluminen parantaa rullaavuutta. Muutaman kilon erot pyörien massoissa eivät juurikaan vaikuta vierintävastuksen ja ilmanvastuksen erojen rinnalla.
Liittyen hieman aikaisempaan keskusteluun talvirenkaat kesällä liittyen. Ensin vähän kokemusperäistä "statistiikkaa". Käväisin muutama viikko sitten Uppsalassa ennen ns. takatalvea. Kitka vs nasta osuus oli ajossa olevista autoista karkeasti arvioiden n. neljännes nastaa, loput kitkaa (tai kesärengasta). Parin isomman parkkipaikan läpi tuli mentyä ja osuudet siellä olivat nykästermein fifty-sixty eli aika tasoissa. Keli oli varsin kesäinen lähes +15C, lunta ei missään.
Viikko sitten taasen ajelin Turusta Ouluun. Suurin osa autoista matkalla oli nastaa. Nastan osuus Oulussa oli alkuviikosta lähes 100%, kaupungin läpi kävellessä muutama premium-Bemari oli kitkoilla, ja yllätys yllätys, matkalle osuneet pakut olivat lähes järjestäen ilman nastoja. Ehkäpä ammattiliikenteessä nastoja ei haluta turhaan jurruuttaa asfaltilla, tiedä häntä, poikkeus äänekkäästi rapiseva Postin paku. Lunta ei teillä missään, keli aurinkoinen ja päivällä lämpötila +10C tienoilla, eli kovin lämmintä. Yöllä saattoi mennä hieman pakkasen puolelle, koska kirkas taivas mutta silloin kuivaa, joten ei merkkiäkään jäästä. Muutamia kesärenkaita alkoi jo näkyä ja loppuviikosta hieman enemmän, mutta edelleen pääosin nastaa.
Nyt pääsiäisen tienoilla ajelin taasen Tre-Turku tienoilta ja laivalla yli lahden. Motarilla nasta oli suurimmassa osassa autoista, keli oli jo varsin kesäistä eli lähenteli jo 20C:ta. Tampereen uraisella motarilla reippaassa motarinopeudessa huomasi jo kitkojen pehmeyden, korkeä lämpötila, nopeus ja urainen tie ei ole enää kitkan valtakuntaa. Niinpä alla on nyt sitten kesärenkaat. Vielä lopuksi huomio että Tukholman puolella nastoja ei ollut oikeastaan missään, muutama peltivanhus saattoi olla nastoissa, mutta se siinä. Ero Suomen puolelle oli suorastaan radikaali. Viime viikko onkin ollut, varsinkin eteläisessä Suomessa todellinen nastojen "tylsytys" viikko.
Joten nasta vs kitka markkinaosuus poikkeaa paitsi Suomen ja Ruotsin välillä niin näyttää myös siitä että Suomessa ajellaan varmuuden vuoksi nastoilla vielä "kesähelteille" asti, sen sijaan kun naapuri laittaa kesäkerenkaat aiemmin alle, kun eihän tuota luntakaan ole aikoihin enää satanut.. Niin, ei se Turku ole ilmastollisesti niin radikaalisti poikkeava paikka vaikka naapurin city hieman etelämpänä onkin.
Kyllä, itseä ainakin ärsyttää suunnattomasti ajella lähes kesäkelillä talvirenkailla, joten vaihtuivat viime vkl (vasta) kesärenkaisiin. Onhan siinä oma hommansa aina jos itse vaihtaa pihassa. Eipä ainakaan rengasliikkeen apinat laita triplasti sitä vääntömomenttia mikä on oikea. Lähti todella helposti auki pultit oikeasta (120nm) momentista, pieni määrä kuparitahnaa auttaa.
Osa vetelee vielä toukokuun puolen välin paremmalla puolella nastarenkailla, on jo nähty usean vuoden ajan ;D
Koskaan ei tiedä, milloin takatalvi yllättää..
Onhan sitä toki vielä osalla syynsäkin ajaa talvirenkailla pidemmälle. Ajoin monta vuotta putkeen kesärenkailla vappuviikolle pohjoiseen laskureissulle. Sen jälkeen kun 2014 tuuppasi 20cm lunta reilu´ssa päivässä ja auto ei liikkunut mökin pihalta lähes viikkoon, päätin että kertaakaan enää etelästä vetele pohjoiseen kesärenkailla :D
Lainaus käyttäjältä: ile - 24.04.19 - klo:16:53
Onhan sitä toki vielä osalla syynsäkin ajaa talvirenkailla pidemmälle. Ajoin monta vuotta putkeen kesärenkailla vappuviikolle pohjoiseen laskureissulle. Sen jälkeen kun 2014 tuuppasi 20cm lunta reilu´ssa päivässä ja auto ei liikkunut mökin pihalta lähes viikkoon, päätin että kertaakaan enää etelästä vetele pohjoiseen kesärenkailla :D
Mulla täsmälleen sama kokemus. Se johti siihen että Ylä Lapin kevätreissujen vuoksi tuli reilu 10 vuotta vaihdettua nastarenkaat pois vasta huhtikuun puolivälin - vapun tienoilla. Pahimmillaan tuli ajettua Hesassa täysin turhaan nastoilla pari kuukautta kevätauringossa. Tämä saattoi olla myös syy, miksi nastoista tuntui loppuvan pito nopeaan.
Virkavaltaa varten pidin varalta todisteet mukana Lapin reissuista.
Tänä keväänä oli mahtavaa kun ei tarvinnut enää jurnuttaa Hesan aurinkoisia ja sulia katuja turhaan nastoilla. Lapin reissu ja koko talvi hoitui kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 25.04.19 - klo:21:06
Mulla täsmälleen sama kokemus. Se johti siihen että Ylä Lapin kevätreissujen vuoksi tuli reilu 10 vuotta vaihdettua nastarenkaat pois vasta huhtikuun puolivälin - vapun tienoilla. Pahimmillaan tuli ajettua Hesassa täysin turhaan nastoilla pari kuukautta kevätauringossa. Tämä saattoi olla myös syy, miksi nastoista tuntui loppuvan pito nopeaan.
Virkavaltaa varten pidin varalta todisteet mukana Lapin reissuista.
Tänä keväänä oli mahtavaa kun ei tarvinnut enää jurnuttaa Hesan aurinkoisia ja sulia katuja turhaan nastoilla. Lapin reissu ja koko talvi hoitui kitkoilla.
Renkaanvaihto ottaa sen puoli tuntia. Ne voi vaihtaa tarpeen mukaan ja kelien mukaan. Meillä on ajettu perheen kaikilla autoilla jo 5 viikkoa kesärenkailla. Jos olis ollut tarve vaihtaa talvirenkaat takaisin, olis ne vaihdettu. Joinakin keväinä näin on toimittukin.
Miksi ajaa 2 kuukautta turhaan nastoilla?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 25.04.19 - klo:21:06
Mulla täsmälleen sama kokemus. Se johti siihen että Ylä Lapin kevätreissujen vuoksi tuli reilu 10 vuotta vaihdettua nastarenkaat pois vasta huhtikuun puolivälin - vapun tienoilla. Pahimmillaan tuli ajettua Hesassa täysin turhaan nastoilla pari kuukautta kevätauringossa. Tämä saattoi olla myös syy, miksi nastoista tuntui loppuvan pito nopeaan.
Virkavaltaa varten pidin varalta todisteet mukana Lapin reissuista.
Tänä keväänä oli mahtavaa kun ei tarvinnut enää jurnuttaa Hesan aurinkoisia ja sulia katuja turhaan nastoilla. Lapin reissu ja koko talvi hoitui kitkoilla.
Olisihan sitä toki voinut vaihtaa nastat pois ja ajella kesärenkailla kun talvi jo ohi ja vaihtaa sitten Lapin reissua varten nastat taas alle, mutta taitaapa olla aika hakusessa moiset tapaukset? Siinä nuo kitkat on kätevät ettei tarvi turhaan huolehtia siitä onko sittenkin täysi talvi määränpäässä vai ei ja tuleeko ajeltua nastat pilalle paljaalla asfaltilla sitä reissua odotellessa. Itse ajelin tänä vuonna talvirenkailla - kitkoilla - pääsiäiseen asti, mutta kesärenkaat olisi voinut kelien puolesta kyllä vaihtaa jo aiemminkin.
Sama toimii myös toisinpäin, etelään ajellessa. Pari vuotta sitten ajelin Tanskaan, kitkat alla, perillä ei puhettakaan mistään talvesta ja miten on edes nastojen hyväksyttävyys Tanskassa kevätkeleillä, enpä osaa sanoa. Paluumatkalla iski sitten Ruotsin suorilla takatalvi, aamulla majoituksesta herättyä oli pukannut lumipeitteen vihreiden peltojen päälle.
Toinen etu on pitkillä reissuilla ajomukavuus, erityisesti melu. Kun ajelee pitemmän pätkän, nastojen melu nyt ei erityisesti lisää mukavuutta, toki on meluisampia ja vähemmän meluisia autoja ja autojakin voi vaimentaa, mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri että kun on hiljaisemmat renkaat niin se vaimennettukin auto on miellyttävämpi menopeli pitkillä matkoilla.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.04.19 - klo:22:28
Renkaanvaihto ottaa sen puoli tuntia. Ne voi vaihtaa tarpeen mukaan ja kelien mukaan. Meillä on ajettu perheen kaikilla autoilla jo 5 viikkoa kesärenkailla. Jos olis ollut tarve vaihtaa talvirenkaat takaisin, olis ne vaihdettu. Joinakin keväinä näin on toimittukin.
Miksi ajaa 2 kuukautta turhaan nastoilla?
Itsellä otti aika tarkalleen sen 1 tunnin kun laski kaikki vaiheet, sis. rengasliikkeen tiukkaan vetämien pulttien irtijurruttamisen pulttipyssyllä (lukkopultteja ei ihan noin vain avaimen päällä hyppimällä irroiteta, kun avain vain lipsahtaa irti ja lukkopultin/avaimen reunat pyöristyvät).
Mutta joo tuossa on järkeä, jos keli muuttuu, vaihtaa sitten talvirenkaat takaisin. Nykyisin on vielä aika laadukkaat säätiedotukset, niin ei se takatalvi ihan täysin yllätyksenä tule, toki mihinkään matkalle ei voi renkaita oikein ottaa mukaan.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.04.19 - klo:22:28
Miksi ajaa 2 kuukautta turhaan nastoilla?
Niinpä. Miksi ajaa koskaan turhaan nastoilla, kun kitkatkin on keksitty?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.04.19 - klo:22:28
Renkaanvaihto ottaa sen puoli tuntia. Ne voi vaihtaa tarpeen mukaan ja kelien mukaan.
No itselläni ottaa kyllä selvästi enemmän aikaa, kun lasketaan kaikki vaiheet mukaan. Mutta monella kaupungissa asuvalla lienee renkaat jossain rengashotellissa, josta saa vaihtoajan silloin kun saa. Eli tuollainen ex tempore takaisinvaihto ei liene heillä välttämättä kovin mutkaton juttu?
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 24.04.19 - klo:12:33
Osa vetelee vielä toukokuun puolen välin paremmalla puolella nastarenkailla, on jo nähty usean vuoden ajan ;D
Koskaan ei tiedä, milloin takatalvi yllättää..
Nimenomaan. Juhannuksen saakka voi olla yöpakkasia ja siitä alkaa taas syysliukkauden alati vaaniva vaara.
Lainaus käyttäjältä: tet - 27.04.19 - klo:14:46
No itselläni ottaa kyllä selvästi enemmän aikaa, kun lasketaan kaikki vaiheet mukaan. Mutta monella kaupungissa asuvalla lienee renkaat jossain rengashotellissa, josta saa vaihtoajan silloin kun saa. Eli tuollainen ex tempore takaisinvaihto ei liene heillä välttämättä kovin mutkaton juttu?
Jaa, no, kaikilla on erilaiset olosuhteet, eikä omista lähtökohdista kannata arvostella toisia ja heidän ratkaisujaan.
30 min menee mulla renkaiden vaihdossa, jos vanteet on puhtaat. Tänä keväänä kitkat oli alla alle kuukauden.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/87059146-47b7-4b76-b52e-9b42af6fa4b5?ref=ampparit:2b43 (https://www.talouselama.fi/uutiset/te/87059146-47b7-4b76-b52e-9b42af6fa4b5?ref=ampparit:2b43)
Lainaus käyttäjältä: Natte - 20.06.19 - klo:10:47
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/87059146-47b7-4b76-b52e-9b42af6fa4b5?ref=ampparit:2b43 (https://www.talouselama.fi/uutiset/te/87059146-47b7-4b76-b52e-9b42af6fa4b5?ref=ampparit:2b43)
Ei taida toimia, kun tiet urilla heti kevättalvesta.
Lainaus käyttäjältä: Natte - 20.06.19 - klo:10:47
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/87059146-47b7-4b76-b52e-9b42af6fa4b5?ref=ampparit:2b43 (https://www.talouselama.fi/uutiset/te/87059146-47b7-4b76-b52e-9b42af6fa4b5?ref=ampparit:2b43)
Hieno homma! Nyt ei tartte n.15%, mutta täälläkin suurimman äläkän nostavien kitkoilijoiden itkuvirsiä kuunnella, kun saadaan parin vuoden päästä tutkimusfaktaa!
Ne tiet kuluu ihan muutenkin käytöstä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.06.19 - klo:15:27
Hieno homma! Nyt ei tartte n.15%, mutta täälläkin suurimman äläkän nostavien kitkoilijoiden itkuvirsiä kuunnella, kun saadaan parin vuoden päästä tutkimusfaktaa!
Ne tiet kuluu ihan muutenkin käytöstä!
Ei kai jutun perusteella mitään kummempaa tutkimusfaktaa ole odotettavissa. Ko. laitos suorittaa jatkossa mittaukset renkaiden vaatimuksenmukaisuudesta ja tuon on nytkin joku tehnyt.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.06.19 - klo:15:27
Hieno homma! Nyt ei tartte n.15%, mutta täälläkin suurimman äläkän nostavien kitkoilijoiden itkuvirsiä kuunnella, kun saadaan parin vuoden päästä tutkimusfaktaa!
Ne tiet kuluu ihan muutenkin käytöstä!
Tiet kuluu suolauksesta ja pääsääntöisesti nastoista johtuen. Nastat hakkaa tien pintaa muruiksi ja suolauksesta johtuva painehuuhtelu irrottaa tavaraa. Näkeehän sen urien raideleveydestä, ettei raskas liikenne ole syyllinen syviin kapeisiin uriin.
Myös sulaminen ja jäätyminen halkoo ainesta tien pinnasta. Näkeehän sen urien raideleveydestä, ettei raskas liikenne ole syyllinen syviin kapeisiin uriin. Tottakai tiet muutenkin kuluu ja painuukin, mutta se ei ole pointti.
Eikä tämä mitään äläkkää ole, kun asiallisesti kertoo asiansa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.06.19 - klo:16:36
Jaa pojat alkaa tinkaileen jo juhannuksena nastarenkaista. Parempi todellakin hyvissä ajoin, että ei tule ruttuja.
Eikö nuista nastarenkaista ole jo omat säädöksensä olemassa?
Odottelen innolla tulevaa talvea, että pääsee ostamaan uudet alut ja kunnolliset nastarenkaat.
Contin kuminastat kiinnostaisi jos vaan on syksyllä saatavilla. On murhaavaa pitoo eikä kolise peräänajoissa. ;D
Suosittelisin ehdottomasti hommaamaan peltivanteet talvirenkaisiin, jos uusia vanteita meinaat ostaa. Pysyy jarrutkin paremmassa kunnossa, kun ei kaikki sohjo, lumi ja kura lennä jarruosiin niin herkästi. Mutta jos vanteet on ulkonäkökysymys, eikä niin turvallisuuden maksimointia, niin sitten alumiinivanteet, ehdottomasti.
Suosittelen tuulihousuja.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.06.19 - klo:16:36
Contin kuminastat kiinnostaisi jos vaan on syksyllä saatavilla. On murhaavaa pitoo eikä kolise peräänajoissa. ;D
Tuleeko se kumi puskureiden päälle, vai millä mekanismilla niiden käyttö tekee peräänajoista äänettömiä?
Jarrutteleekos ne kumit jo automaattisesti kuljettajankin puolesta vai onko niihin saatu jokin Antikarppa-pinnoite jottei ihan kaikki teiden kovimmat ritarit asentele noita autojensa alle?
Nyt se on jopa tutkittu, että paras taktiikka on kolmen rengassarjan taktiikka:
Moottori-lehti: Testitulokset puoltavat välirenkaita
https://www.is.fi/autot/art-2000006249159.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006249159.html)
Ei tarvi mitään välikelien renkaita, kun ajaa laadukkailla hyväkuntoisilla kesärenkailla ja siirtyy ajoissa vastaavan kuntoisiin kitkoihin. Problem solved. Silti ne välikelin renkaat ei ole talvirenkaita.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.09.19 - klo:13:13
Nyt se on jopa tutkittu, että paras taktiikka on kolmen rengassarjan taktiikka:
Taktiikan "parhaus" tarkoittaa eri ihmisille varmasti eri asioita. Jos katsotaan vain yhtä tiettyä asiaa, eli turvallisuutta jollain tietyllä ajonopeudella, en yhtään epäile väitteen todenperäisyyttä. Kun mukaan otetaan muutkin tekijät, kuten esim. kustannukset, renkaanvaihdon työmäärä ja "parhailla" renkailla saavutettava nopeuslisä johonkin toiseen rengastyyppiin verrattuna eri vuodenaikoina, tulee varmasti eri ihmisillä erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on juuri heille paras taktiikka.
Omalta osaltani pidän kesä- ja kitkarenkaiden yhdistelmää parhaana vaihtoehtona, kun kaikki osatekijät huomioidaan. Joku muu pitää jostain toisesta kombinaatiosta. Onpa nettikeskusteluissa joku tuonut esille jo jopa neljän erilaisen rengassarjan kombinaation. :)
Nyt on dilemma... Uudessa Skodillakissa onkin nastat. Ei ole ollutkaan hetkeen. Eilenaamulla oli jo jossain ollut liukasta, varoitteli säätieteilijä televiisiossa; renkaanvaihtoon saa alkaa etelässäkin.
Vaihtoa puolustaa sekin, että tiemestari ei ilmeisesti meinaa 52:n merkintöjä uuden päällysteen laiton jälkeen maalata, ainakaan ennen kun saa talvirajoitukset jättää päälle. Tai siis laiskuuttaan ei viitsi maalauttaa, joutuishan laittamaan sitten ne 100-lätkät takasin....
Eli ei muutakun uudet nastat alle ja impistä kestopäällystettä rouhimaan :D huimalla 80-nopeudella. Onneksi ilmat on jo melko viileät, niin nastarengas on turvallisempi kuin kesärengas ja ei ominaisuudet heikkene.
Ihana rapina vaan säestää syyskesäistä menoa :D
Jossain rengastestissä juuri todettiin näiden välikelin (crossclimate tai jotain sellaista) renkaiden olevan kelvottomia renkaita muuten kuin kesäkelissä ja kesäkelissä taas kesärengas on parempi.
PS. Olen jo pari viikkoa odotellut että millon tämä tunteiden kuumennus topic taas aktivoituu ;D
PPS. Kesällä kesärenkaat ja talvella kunnon talvirenkaat eli nordic kitkat! Kaikki muu on ihan paskaa 8)
Itse vetelen tuolla kolmen setin taktiikalla. Osittain harrastuksen, osittain tarpeen takia. Kesällä 235/35/19, jotta voi puskea asfaltilla kunnolla. Syksy/kevät CrossClimateilla, jolloin ei tarvi huolehtia vaikka lykkää lunta ja loskaa. Talviaika eli 2-4 kk sitten nastoilla, jolloin voi harrastaa jääurheiluakin tarvittaessa ja nasta-ajan voi jättää niin lyhkäiseksi kuin mahdollista.
Toinen pärjää tietty kitkoilla mainiosti lokakuu-vappu.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 24.09.19 - klo:13:59
Jossain rengastestissä juuri todettiin näiden välikelin (crossclimate tai jotain sellaista) renkaiden olevan kelvottomia renkaita muuten kuin kesäkelissä ja kesäkelissä taas kesärengas on parempi.
Uudessa TM:n TALVIrengastestissä. Suosittelen lukemaan 2018 TM kesärengastestin, joka tehtiin +10 asteen lämpötilassa, joka on Suomen keskilämpötila kesällä. Kummasti muuttui kesärenkaiden järjestys vrt yli +20 asteen lämpötilassa tehtyihin testeihin.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.09.19 - klo:14:57
Odottelen mielenkiinnolla liukkaita jääkelejä. Varastossa odottaa uusilla vanteilla olevat Continental Ice 3 nastarenkaat. On kovasti nastoja, mutta aika pieniä kooltaan. Katsotaan miten uusi Audi A4 selviää. Tervetuloa jääkelit ;D
Minäkin odottelen niitä mielenkiinnolla, tekisi kovasti mieli saada lisää kokemusta kitkoilla jääkelissä. Liukasta (lue: märkää) jäätä ei viime talvena osunut kohdalle kertaakaan, toissa talvena yhtenä aamuna. Eli kahden kitkatalven saldo on vasta alle 1 km märällä jäällä ajoa, yhtenä aamuna. Lisää soisin kohtaavani, jotta oppisin paremmin tuollaisessa kitkalle ongelmallisessa kelissä ajamaan. Muunlaisilla keleillä eteneminen on sujunut mallikkaasti.
Odotan kans mielenkiinnolla miten auton mukana tulleet 2013vm contin nastat toimii ;D Kerta pintaa on ja nastat tallella niin näillä mennään ainaki tää talvi ennen kuin tilaan kitkat.
Lainaus käyttäjältä: tet - 25.09.19 - klo:11:56
Minäkin odottelen niitä mielenkiinnolla, tekisi kovasti mieli saada lisää kokemusta kitkoilla jääkelissä. Liukasta (lue: märkää) jäätä ei viime talvena osunut kohdalle kertaakaan, toissa talvena yhtenä aamuna. Eli kahden kitkatalven saldo on vasta alle 1 km märällä jäällä ajoa, yhtenä aamuna. Lisää soisin kohtaavani, jotta oppisin paremmin tuollaisessa kitkalle ongelmallisessa kelissä ajamaan. Muunlaisilla keleillä eteneminen on sujunut mallikkaasti.
Joka syksi ja kevät on pääkallokelejä, kun menee mökille. Oli yhtä helvettiä viime keväänä kokeilla kitkoilla ajamista jopa nelikolla... Nastoilla ei mitään ongelmaa. Verrokkirenkaina oli continentalin kitkat/nastat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.10.19 - klo:07:58
Joka syksi ja kevät on pääkallokelejä, kun menee mökille. Oli yhtä helvettiä viime keväänä kokeilla kitkoilla ajamista jopa nelikolla... Nastoilla ei mitään ongelmaa. Verrokkirenkaina oli continentalin kitkat/nastat.
Itse myisin mökin pois ja ostaisin toisen paremmalta paikalta jos kitkoilla on mahdotonta päästä perille.
Entä, jos mökki ei sijaitse kuusessa. Mihin ei pääse kuin telaketjuilla, niin pitääkö silloin ajaa nastoilla läpi talven? ::)
Viime kevättalvena oli pariin otteeseen etelässä märkää peilijääkeliä, ajelen harrastenelikolla all seasoneilla, jätin rantaparkissa alarinteeseen kun oli niin liukasta, eikös joku yrittänyt isolla Volvomaasturilla ja nastoilla ylärinteeseen. Valui holtittomasti pikku söpöläistäni päin, onneksi osui vain renkaaseen, ei omia tappioita, kaverilta meni takapuskurin kulma lyttyyn, ihan oikein.
Kukaan ei ole vissiin kuullut hiekoituksesta? Jos satunnaista tarvetta on päästä jostain ylämäestå, on halvempaa se hiekoitus, kuin neliveto ja ärsyttävä nastojen jauhava rapina muulloin.
Yksinkertaisuus. Mäkisen harvaan ajetun osuuden voi ihan surutta hiekoittaa ilman mitään haittavaikutuksia. ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:10:43
Hiekan kylväminen on täysin älytöntä hommaa.
Karmeat seuraukset jotka tulevat eteen keväällä.
Hiekoitusta pitäisi vähentää todella radikaalisti.
Terveyshaitat ovat mittavat.
Ihmisten pitää alkaa itsekkin tajuamaan, että ei aina tarvitse olla kesäkeli.
HiekoitusSEPELI ei juurikaan pölyä koska siinä on vain 3-6mm tai 3-8mm kiviä, hiekoitushiekkaa ei juurikaan käytetä nykypäivänä. Pöly tulee nastarenkaiden rouhimasta asfaltin sisältämästä kiviaineksesta.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 01.10.19 - klo:08:34
Itse myisin mökin pois ja ostaisin toisen paremmalta paikalta jos kitkoilla on mahdotonta päästä perille.
Ehdotappa samaa niille ihmisille jotka asuu tuolla ja pärjäävät hyvin. Eikä kenelläkään ole kitkarenkaita! Miksiköhän?
Aika mielenkiintoinen ajatusmaailma tyrkyttää kaikille omaa ideologiaa, varsinkaan kun et edes tiedä missä minun mökkini sijaitsee ja kuinka hieno se on ;D. Toiset meistä ei halua mökkeillä vieri viereen rakennetuissa paikoissa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.10.19 - klo:10:35
Kukaan ei ole vissiin kuullut hiekoituksesta? Jos satunnaista tarvetta on päästä jostain ylämäestå, on halvempaa se hiekoitus, kuin neliveto ja ärsyttävä nastojen jauhava rapina muulloin.
Osta hiljaisempi auto tai vaimenna se ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:14:02
On ihmeellistä suunsoittoa nuilla kitkajätkillä. Eikö jokainen saa ajaa sellaisilla renkailla kun haluaa ? Kannattaisi pellinkolistelijoiden vaan tyytyä siihen, että jokainen tekee itse valintansa. Nastarengas on Suomen talvessa ehdottomasti turvallisin ratkaisu.
Avaudut suunsoitosta ja leimaat samalla vastapuolta pellinkolistelijoiksi...
On kai se tämäkin tapa purkaa pahaa oloaan ;D Itsellä ollut molempia ja hyvin on pärjätty. Nastojen rapina vaan ärsyttää leutoina talvina, sen vuoksi tällä kertaa kitkat alle. Varsinkin, kun ei tuota moottorin ääntäkään enää kuulu.
Jönglärillä tänään selvä päivä?
Tosta voi kelailla muutaman sivun taakse ja katsoa itse mitä tuubaa on itse kukin ”järjenköyhyydessään” suoltanut palstalle.
Muistelisin että siellä kehoitettiin keuhkotautisia muuttamaan maalle ja niinpoispäin.
Että se siitä oman ideologian ajamisesta.
Jos nyt lopetetaan tuo tekopyhyys ja aletaan haukkua ihan oikeilla nimillä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:14:29
Sama jumalaton parku alkaa kitkahemmoilla joka syksy.
Katso nyt vähän, mitä oikein kirjoittelet. Tuossa parkumisessa olet kyllä ihan omassa luokassasi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.10.19 - klo:13:51
Osta hiljaisempi auto tai vaimenna se ;D
En osta, enkä vaimenna ainakaan nastojen takia. On nastoissa sekin psykologinen puoli, että tietää jauhavansa koko talven suolattua ei talvipintaista tietä työmatkalla. Siinä ne nastat kuluu tien ohessa. Ei ole ollut paikkaa, mihin en olisi talvirenkailla ilman nastoja päässyt, en edes ojaan tai auton perään. Päästöjäkin syntyy vähemmän, kun sekin on jatkuvasti puheenaiheena. 8)
Uudessa Teknikens Världissä muuten oli talvirengasvertailun ykkönen Continentalin IceContact 3 -nastarengas. Kakkonen oli Continentalin ContiViking Contact 7 -kitkarengas. Yhteensä mukana oli 18 rengasta, myös muutama Keski-Euroopan kitka.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.10.19 - klo:15:15
En osta, enkä vaimenna ainakaan nastojen takia. On nastoissa sekin psykologinen puoli, että tietää jauhavansa koko talven suolattua ei talvipintaista tietä työmatkalla. Siinä ne nastat kuluu tien ohessa. Ei ole ollut paikkaa, mihin en olisi talvirenkailla ilman nastoja päässyt, en edes ojaan tai auton perään. Päästöjäkin syntyy vähemmän, kun sekin on jatkuvasti puheenaiheena. 8)
Jos ajaa skeidalla vaikka kitkoilla, niin kannattaa vaimentaa. Sellainen jollottaja se on aina ollut.
Mua ei talvella häiritse nastat milläänlailla eikä ääni ole se tärkein argumentti ostaa renkaita eikä päästöt, vaan se, että pito on maksimaallinen, kun keli on pahin! Minä kyllä selviäisin todennäköisesti vaikka M+S renkailla talvella, mutta perheessä on myös muita ajajia ja kun se toinen ajaja sanoo, että on liukasta, niin silloin vaihdan kitkat nastoihin.
Tuolla mun autolla ei juuri muut ajele. Monella vain saattaa olla monta vuotta vanhat nastat, että ei se pito niissä noita tuoreita r3:ia parempi ole niissäkään. Lähinnä itseä harmittaisi jauhaa tuota paljasta ohikulkutietä nastoilla, kun ne nastatkin siinä menettää pitoaan samalla, eikä pidä siellä, missä niitä ehkä joskus harvoin tarvitsisi.
Farkku oli äänekkäämpi, kuin tämä sedan. Katto muodosti korivärinöiden kautta enemmän ääntä. Eikä nämä 18" gy egp:t ole niin äänekkäät, kuin vaimennetussa farkussa 17" cpc6. Tällä hetkellä tuo ei kyllä tiemelultaan häiritse ollenkaan.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 01.10.19 - klo:17:38
Uudessa Teknikens Världissä muuten oli talvirengasvertailun ykkönen Continentalin IceContact 3 -nastarengas. Kakkonen oli Continentalin ContiViking Contact 7 -kitkarengas. Yhteensä mukana oli 18 rengasta, myös muutama Keski-Euroopan kitka.
Siis voittiko contact 7 muut nastarenkaat ? Eikös kitkat ole olleet yleensä hyvin monia nastoja huonommat näissä testeissä?
Lainaus käyttäjältä: Flat - 01.10.19 - klo:19:32
Siis voittiko contact 7 muut nastarenkaat ? Eikös kitkat ole olleet yleensä hyvin monia nastoja huonommat näissä testeissä?
Testithän on juuri sellaisia mitä niissä halutaan painottaa.
Juu tietysti, mutta eikös ero nastoihin ole ollut perinteisesti hyvin iso? Suuruusluokkaa yksi numero asteikolla 1-10. Ihan jääpidon painotusta vähentämällä ei saada kitkoista yhtä hyvää?
Lainaus käyttäjältä: Flat - 01.10.19 - klo:19:32
Siis voittiko contact 7 muut nastarenkaat ? Eikös kitkat ole olleet yleensä hyvin monia nastoja huonommat näissä testeissä?
Oliko mukana mitään suomalaisia brändejä? Jos oli, niin miten sijoittuivat?
Nokian Hakkapeliitta R3 (kitka) tuli neljänneksi, Nordman (nasta) 13. ja Hakkapeliitta 9 (nasta) 14. Hakkapeliitta ysin surkeus jäällä yllätti testaajat, mutta vaikka kuinka testejä toistettiin, tulokset olivat aina yhtä huonot.
Tuossa nuo testatut renkaat:
Dubbdäck
Bridgestone Noranza 001Continental IceContact 3Gislaved NordFrost 200Goodyear UltraGrip Ice ArticKormoran Stud 2Michelin X-Ice North 4Nokian Hakkapeliitta 9Nokian Nordman 7
Nordiska dubbfria däck
Continental ContiViking Contact 7Federal Himalaya ICEOLinglong Green-Max WinterMichelin X-Ice 3Nexen Win Guard Ice Plus WH43Nokian Hakkapeliitta R3
Mellaneuropeiska dubbfria däck
Continental WinterContact TS 860Delinte WD6Goodyear UltraGrip Performance Gen-1Michelin Alpin 6
Maksettu tulos! Kitkalla ei kertakaikkiaan vaan millään voi saada autoa pysähtymään ennen tömähdystä :P ja sitäpaitsi, eikös nuo naikon-renkaat tehdä vielä kaikenmuunhyvänlisäksi Venäjällä, eli kgb, fsb ja putin ollut veivaamassa tuloksia :D
Lainaus käyttäjältä: Flat - 01.10.19 - klo:19:52
Juu tietysti, mutta eikös ero nastoihin ole ollut perinteisesti hyvin iso? Suuruusluokkaa yksi numero asteikolla 1-10. Ihan jääpidon painotusta vähentämällä ei saada kitkoista yhtä hyvää?
Teknisk Världin testissä sekä Nokian R3 että Contin 7 kitka saivat jääjarrutuksesta saman 16 pistettä (maksimi 20). Vain kaksi nastaa (Conti ja Gislaved) saivat paremmat pisteet jääjarrutuksessa, muut nastat olivat joko tasoissa tai huonommilla pisteillä. Mm. Michelin X-Ice north 250 nastalla sai
samat 16 pistettä jääjarrutuksessa kuin R3 ja Conti 7 kitkat.
R3:n ja Conti7:n ero oli tiukka eli 2 pistettä lopputuloksissa (103 vs 105). R3 oli Contia parempi märällä ja kuivalla pinnalla vierintävastuksen lisäksi, mutta erityisesti subjektiinen testi eli ajo-ominaisuudet jäällä ja lumella veivät Contin kitkan Nokian edelle lopputuloksissa.
Testissä ei toki paljastettu absoluuttisia mittaustuloksia mistä pisteet jaettu esim. jarrutesteissä, vain pisteet - olisi toki ollut mukava nähdä myös metritulokset. Huom, rengaskoko oli nyt 225/50 R17.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:13:55
Harhaluulo, että pöly tulee pelkästään nastoista.
Kyllä talvirenkaiden (kitkat vielä enemmän jauhaa risteyksissä)jauhama hiekka myös muuttuu pölyksi.
Hiekkaa risteyksiin ja siitä sitten lähdetään vedättämään kun hiekka antaa pitoa.
Mitä tapahtuu hiekka jauhautuu pölymäiseksi joka levittää keväällä pölyä vähintään yhtä paljon kuin nastojen irroittama.
Joka paikassa mihin levitetään hiekkaa tai tai vastaavaa tapahtuu sama ilmiö.
Pyöräteillä keväällä jumalaton pöly vaikka ei nastarenkailla ole ajanut kukaan.
SIIS hiekka jauhautuu myös suurilta osin pölyksi, selvä se.
Jep, tuosta on joitain sivuja aikaisemmin linkkaamani pienhiukkastutkimus. Ihan ulkomuistista ilmassa oli paljon kampetta, mutta vähän ainesta itse tiestä.
”Hiekkapaperi-ilmiö”
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:23:06
Ihan sama maksettu tai ei. Contin Ice 3 on paras talvirengas katsottiinpas mitä testejä vaan. Keskiarvoltaan aina paras.
Vain paras on kyllin hyvää eikä sekään aina tarpeeksi hyvää ;)
Contin 3 nasta oli kumiseokseltaan hyvin pehmeä, toisessa ruotsalaisessa testissä (Vi Bilägare) oli myös kumin kovuus eli Shore 51, eli Ice2 on pehmeämpi kuin vaikkapa Nokian R3:n kitka (53).
Teknisk Världin testin yhteydessä oli koko sivun artikkeli otsikolla "Ett steg framåt, ett steg tillbaka", jossa todettiin Ice3:n lumi ja jäätestien olevan kärkiluokkaa, mutta ajettavuudessa ja kuivan kelin ominaisuuksissa on menty selvästi takapakkia. Ice3:sta kritisoidaan ajo-ominaisuuksiltaan epämääräiseksi/epävakaaksi eikä se mene suoralla suoraan ("riktningsstabilitet saknas i stor utsträckning"). Ice2:sen mainitaan olevan selkeästi parempi tältä osin. Toisaalta asiaa myös asiaa ihmetellään, sillä Conti7 kitkan kohdalla vastaavaa ajettavuuden epämääräisyyttä ja epävakautta ei ole, vaikka rengas on vieläkin pehmeämpi (49).
Koska Teknisk Världin testissä ei ollut ollenkaan erikseen kuivan kelin ominaisuuksien arvostelua, vain kategoria "Komfort" pienellä painoarvolla, meni Ice3 näillä painotuksilla kärkeen. Komfort ominaisuuksien osalta Ice3 oli testin toiseksi huonoin rengas (2 pistettä), vain Kormoran halppisnasta oli heikompi yhden pisteen tuloksella. Samaan aikaan Contin kitka otti Komfort kategoriasta huippupisteet. Sama epävakaus ja epätäsmällisyys ilmeisesti siivitti myös testin toiseksi huonoimpaan tuloksen hirvenväistötestissä.
Eri kelien ominaisuuksia voi sitten painottaa omaan ajoprofiiliin ja luoda oman "painotuksen" tulosten perusteella. Ainakin tuon testin perusteella Contin kitka on eri kelien ominaisuuksien suhteen paljon tasapainoisempi.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 01.10.19 - klo:20:51
Nokian Hakkapeliitta R3 (kitka) tuli neljänneksi, Nordman (nasta) 13. ja Hakkapeliitta 9 (nasta) 14. Hakkapeliitta ysin surkeus jäällä yllätti testaajat, mutta vaikka kuinka testejä toistettiin, tulokset olivat aina yhtä huonot.
Toisen ruotsalaisen lehden, Vi Bilägare nastatestissä taasen Hakka 9 nousi kärkijoukkoon, testin kolmanneksi parhaaksi nastarenkaaksi. Yhden pisteen erolla paremmaksi arvioitiin joukkoon laitettu jokeri-kitkarengas, eli Contin 7 kitka. Melusta Hakka9 sai vain 2 pistettä kun kitka sai 5, eli hiljaisuudella mentiin tässä toisessa testissä sitten kitkalla testin kokonaispisteissä kolmanneksi. Nastojen kärki oli siis Continental, Michelin ja Nokian. Pienenä pikanttina yksityiskohtana Conti oli ainoana valmistettu 2019 vuoden puolella, muut olivat 2018 vuoden puolelta. Michelinin Venäjällä valmistettu X-Ice oli lähes vuoden vanhempi kuin testissä ollut Contin Ice3.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:10:43
Hiekan kylväminen on täysin älytöntä hommaa.
Karmeat seuraukset jotka tulevat eteen keväällä.
Hiekoitusta pitäisi vähentää todella radikaalisti.
Terveyshaitat ovat mittavat.
Ihmisten pitää alkaa itsekkin tajuamaan, että ei aina tarvitse olla kesäkeli.
Minulla kyllä oli ennen vanhaan hiekkapussi takakontissa siltä varalta, että jäisin kitkoilla jumiin. Tarvitsin hiekkaa yhden kerran, kun maalle mennessä tie oli peilijäässä ja viimeiseen ylämäkeen meno hyytyi. Enpä suurta luonnon raiskaista varmaankaan tehnyt, kun muutaman kourallisen heitin hiekkaa mäen jyrkimpään osaan. Jään alla oli jokatapauksessa hiekkatie - kesällä pölisee ilman hiekan lisäämistäkin.😀
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 01.10.19 - klo:21:08
Maksettu tulos! Kitkalla ei kertakaikkiaan vaan millään voi saada autoa pysähtymään ennen tömähdystä :P ja sitäpaitsi, eikös nuo naikon-renkaat tehdä vielä kaikenmuunhyvänlisäksi Venäjällä, eli kgb, fsb ja putin ollut veivaamassa tuloksia :D
Parikymmentä vuotta olen kitkoilla ajellut ilman yhtään tömäystä. Parit sukulaismiehet ovat kyllä tömäyttäneet, kun järki ei ole riittänyt sovittamaan nopeutta kelin mukaan - luotto nastoihin kun on ollut liika suuri.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 02.10.19 - klo:00:17
Parikymmentä vuotta olen kitkoilla ajellut ilman yhtään tömäystä. Parit sukulaismiehet ovat kyllä tömäyttäneet, kun järki ei ole riittänyt sovittamaan nopeutta kelin mukaan - luotto nastoihin kun on ollut liika suuri.
Kuljettajallahan ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Kitkoilla ajavat nimeomaan kaahavat kännissä 😂
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:23:06
Ihan sama maksettu tai ei. Contin Ice 3 on paras talvirengas katsottiinpas mitä testejä vaan. Keskiarvoltaan aina paras.
Vain paras on kyllin hyvää eikä sekään aina tarpeeksi hyvää ;)
Sekö sitten on ainoa valintaperuste, tuo "absoluuttinen turvallisuus"? Eikö auton valinta pitäisi silloin tehdä myös samoin perustein? Autoksi voi valita vain ja ainoastaan sen, joka on saanut EuroNCAP -törmäystesteissä sen parhaan tuloksen. Vain paras on kyllin hyvää. Toiseksi paras, pisteen vähemmän saanut ei vaan enää kelpaa, sehän on turvaton! :-X
Lainaus käyttäjältä: tet - 02.10.19 - klo:07:49
Sekö sitten on ainoa valintaperuste, tuo "absoluuttinen turvallisuus"? Eikö auton valinta pitäisi silloin tehdä myös samoin perustein? Autoksi voi valita vain ja ainoastaan sen, joka on saanut EuroNCAP -törmäystesteissä sen parhaan tuloksen. Vain paras on kyllin hyvää. Toiseksi paras, pisteen vähemmän saanut ei vaan enää kelpaa, sehän on turvaton! :-X
Molemmat perheen autot saaneet viisi tähteä ;)
Mitäs karppa jos sinäkin vaikka käyttäisit kitkoja normikeleillä (koska kuitenkin suosit absoluuttista turvallisuutta, ja kitkat ovat kaikessa muussa kuin liukkaalla, märällä jäällä yhtä hyvät tai paremmat, erityisesti, kun otetaan huomioon myös hengitysturvallisuus) ja sitten niillä liukkailla jääkeleillä ja mökkitiellä heität sinne ketjut parantamaan turvallisuutta? Sillä lailla saisit joka tilanteessa absoluuttisen turvallisuuden maksimoitua niin hyvällä, kuin huonollakin kelillä? Itsellesi ja ympäristölle.
Ja jos kerran absoluuttista turvallisuutta arvostat, niin miksi ihmeessä siellä kulkupeleissä on kaksipyöräinenkin?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 02.10.19 - klo:08:38
En ymmärrä ajatusmailmaasi. Eikö riskejä kannata välttää toden-näköisemmästä pääsastä. Eihän kesälläkään kannata turkkia pitää kylmän varalle. :D. Elämänkokemus on opettanut, että huonoa ei kannata ostaa.
Kaikkien renkaiden pito vaihtelee monen muuttujan suhteen. Jos kuljettaja ei kykene sovittamaan ajotyyliään renkaiden pidon sallimiin rajoihin, niin onnettomuusriski on silloin kohonnut riippumatta siitä, onko alla nastoja.
Ostatko uudet nastarenkaat joka kaudelle? Nastarenkaiden pitohan heikkenee nopeasti käytössä. Oikeastaan enemmän ajavan olisi siis syytä vaihtaa kesken kaudenkin uudet nastat alle. Niiden käytettyjen nastarenkaiden jääpito on kaukana parhaasta tarjolla olevasta. Ovatko ne siis aivan turvattomat?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 02.10.19 - klo:08:38
En ymmärrä ajatusmailmaasi. Eikö riskejä kannata välttää toden-näköisemmästä pääsastä. Eihän kesälläkään kannata turkkia pitää kylmän varalle. :D.
Kyllä kannattaa, ehdottomasti. Ennakoiva ajotapa on paras keino kelistä aiheutuvien riskien hallintaan. Renkaiden valinta on myös osatekijä, mutta sen merkitys on pieni verrattuna ajotapaan. Minä hoidan rengasvalinnan riskit ajotavan kautta, joku muu ajaa talvella kuin kesällä ja luulee "vain parasta alle"-taktiikan hoitavan riskit. Nimenomaan luulee.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.10.19 - klo:08:21
Molemmat perheen autot saaneet viisi tähteä ;)
Nyt taidat puhua tähdistä, joiden loisto on jo himmentynyt. Jos molemmat perheesi autot on testattu ennen vuotta 2018, niin on todennäköistä, että ne eivät enää nykypäivänä saa viittä tähteä.
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 02.10.19 - klo:09:25
Ja jos kerran absoluuttista turvallisuutta arvostat, niin miksi ihmeessä siellä kulkupeleissä on kaksipyöräinenkin?
Piikkipyörissä on niin hemmetin hyvä pito jäällä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.10.19 - klo:13:51
Ehdotappa samaa niille ihmisille jotka asuu tuolla ja pärjäävät hyvin. Eikä kenelläkään ole kitkarenkaita! Miksiköhän?
Aika mielenkiintoinen ajatusmaailma tyrkyttää kaikille omaa ideologiaa, varsinkaan kun et edes tiedä missä minun mökkini sijaitsee ja kuinka hieno se on ;D. Toiset meistä ei halua mökkeillä vieri viereen rakennetuissa paikoissa.
Tätä ideologian tyrkyttämistähän monet täällä tekee juuri nastarenkaiden osalta (ei nyt mainita nimiä :D) niin välillä on pakko heittää vastapalloon. Nyt tuosta minun heitosta varmaan huomasit kuinka järkevältä toi typerän ideologian kylväminen kuulostaa?
Viime talvena olisin hyötynyt nastoista yhtenä päivänä ja sinä aamuna ajanmenetys työmatkalla nastattomuudesta johtuen oli varmaan alle 30 sekuntia, paluumatkalla keli oli taas sellainen ettei nastoista olisi ollut mitään hyötyä.
En osta nastoja 0-30sek vuotuisen ajansäästön takia. 8)
Lainaus käyttäjältä: jt - 01.10.19 - klo:23:51
Contin 3 nasta oli kumiseokseltaan hyvin pehmeä, toisessa ruotsalaisessa testissä (Vi Bilägare) oli myös kumin kovuus eli Shore 51, eli Ice2 on pehmeämpi kuin vaikkapa Nokian R3:n kitka (53).
Teknisk Världin testin yhteydessä oli koko sivun artikkeli otsikolla "Ett steg framåt, ett steg tillbaka", jossa todettiin Ice3:n lumi ja jäätestien olevan kärkiluokkaa, mutta ajettavuudessa ja kuivan kelin ominaisuuksissa on menty selvästi takapakkia. Ice3:sta kritisoidaan ajo-ominaisuuksiltaan epämääräiseksi/epävakaaksi eikä se mene suoralla suoraan ("riktningsstabilitet saknas i stor utsträckning"). Ice2:sen mainitaan olevan selkeästi parempi tältä osin. Toisaalta asiaa myös asiaa ihmetellään, sillä Conti7 kitkan kohdalla vastaavaa ajettavuuden epämääräisyyttä ja epävakautta ei ole, vaikka rengas on vieläkin pehmeämpi (49).
Pintakumin kovuus on vain yksi tekijä muiden joukossa. Onhan noissa Contin kitkoissa ja nastoissa myös kokonaan erilainen pintamallikin. Ja kyllä, kyllähän tuo kitkan pintamalli näyttää nopeasti vilkaisten jämäkämmältä. Epämääräinen meno kuivalla on kyllä sellainen havainto, että itse kierrän kaukaa tuollaisen arvion saaneet tuotteet. Siitä sain kärsiä ihan tarpeeksi Nokian R2:ien kanssa.
Allekirjoitan täysin tuon R2:n ajettavuuden. Pito oli ihan ok, mutta ajettavuus muilla kuin talvikeleillä huono. Aikanaan kun oli R, niin mielestäni se toimi paremmin. Samoin michelinin nastat(x-ice2 tai 3) oli järkyttävän vetelä, vaikkakin suuntavakaus oli parempi. Nokian rsi oli mielestäni hyvä ajolleen, muttei pidolleen aivan pärjännyt ärräläisille. Taisi viimeiset rsi:t toki olla 17" koossa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 01.10.19 - klo:13:55
Harhaluulo, että pöly tulee pelkästään nastoista.
Kyllä talvirenkaiden (kitkat vielä enemmän jauhaa risteyksissä)jauhama hiekka myös muuttuu pölyksi.
Hiekkaa risteyksiin ja siitä sitten lähdetään vedättämään kun hiekka antaa pitoa.
Mitä tapahtuu hiekka jauhautuu pölymäiseksi joka levittää keväällä pölyä vähintään yhtä paljon kuin nastojen irroittama.
Joka paikassa mihin levitetään hiekkaa tai tai vastaavaa tapahtuu sama ilmiö.
Pyöräteillä keväällä jumalaton pöly vaikka ei nastarenkailla ole ajanut kukaan.
SIIS hiekka jauhautuu myös suurilta osin pölyksi, selvä se.
Olen varma, että ainakin toinen meistä on kiviainesalan ammattilainen ja tietää totuuden tässä asiassa. Oletko se sinä? ;)
Moottoriteitä ei hiekoiteta ikinä. Miksi keväällä moottoritien reunat ovat pahimpia pölyäjiä?
Ajotien reunassa olevalle pyörätielle kulkeutuu nastojen jauhamaa pölyä lumenaurauksen mukana.
Miksi tiestä selkeästi kauempana olevat kevyenliikenteenväylät eivät pölyä vaikka hiekoitussepeliä siellä on 5kg neliöllä?
Voin muuten paljastaa salaisuuden. Kalliota murskataan useammassa vaiheessa ja useampaan kertaan satojen kilowattien voimalla, että se saadaan 3-6mm tai 3-8mm raekokoon eli hiekoitussepeliksi. Murskaimen terät on valmistettu mangaaniseos teräksestä joka on erittäin kovaa ja kulutusta kestävää. Murskauksessa pystytään hyödyntämään kallion luontaisia heikkoutta ja hiushalkeilua 16-32mm raekoon vällle (riippuu kalliolaadusta) ja kaikki tästä pienemmäksi murskattavat kivet rikotaan äärimmäisen kovalla voimalla eli hiekoitussepelissä ei enää ole luontaista heikkoutta tai hiushalkeamia.
3-6mm tai 3-8mm kivi ei enää murene pienemmäksi kumin ja kiven (renkaan ja asfaltin) välissä.Asfalttikiviaines on pääosin 20mm kiveä joka on liimattu bitumilla yhdeksi matoksi ja ne kivet eivät ihan hirveästi tykkää kun niitä hakataan kovametallipiikeillä (nastat).
Jos normaalilla arkijärjellä ajattelee asiaa niin mistä pöly muodostuu?
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 02.10.19 - klo:10:04
Olen varma, että ainakin toinen meistä on kiviainesalan ammattilainen ja tietää totuuden tässä asiassa. Oletko se sinä? ;)
Asfalttikiviaines on pääosin 20mm kiveä joka on liimattu bitumilla yhdeksi matoksi ja ne kivet eivät ihan hirveästi tykkää kun niitä hakataan kovametallipiikeillä (nastat).
Jos normaalilla arkijärjellä ajattelee asiaa niin mistä pöly muodostuu?
Minä olen ollut aikanaan alan ammattilainen - eläkeläinen. Kyllä kulutuskerroksena oleva asfalttimassa suhteutettiin sisältämään mahdollisimman vähän tyhjätilaa. Karkea kiviaines nostaa kulutuskestävyyttä mutta kyllä suhteutuksessa lisättiin myös hienompia kiviaineksia 0...6 mm sekä sykloni pölyä jota poistettiin kiviaineksen lämmityksen yhteydessä lämmitysöljyn palamisen mahdollistamiseksi ja sitten lisättiin vielä hienoa kalkkijauhetta.
Eli kyllä kulutuskeroksena olevassa asfalttipäällysteessä on hienoa kivipölyä ja lisäksi renkaat kuluttavat kiviainesta - tunnet varmaankin "Los Angeles"-laboratoriokulutuskokeen.
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 02.10.19 - klo:09:25
Mitäs karppa jos sinäkin vaikka käyttäisit kitkoja normikeleillä (koska kuitenkin suosit absoluuttista turvallisuutta, ja kitkat ovat kaikessa muussa kuin liukkaalla, märällä jäällä yhtä hyvät tai paremmat, erityisesti, kun otetaan huomioon myös hengitysturvallisuus) ja sitten niillä liukkailla jääkeleillä ja mökkitiellä heität sinne ketjut parantamaan turvallisuutta? Sillä lailla saisit joka tilanteessa absoluuttisen turvallisuuden maksimoitua niin hyvällä, kuin huonollakin kelillä? Itsellesi ja ympäristölle.
Ja jos kerran absoluuttista turvallisuutta arvostat, niin miksi ihmeessä siellä kulkupeleissä on kaksipyöräinenkin?
Mihin tarvitsen ketjuja, kun ajaminen onnistuu nastoilla ja se on täysin laillinen vaihtoehto? Eniten naurattaa foorumeilla kitkoilla ajavien vinkit. Myy mökki, osta ketjut, et tiedä mitään, kun et ole ajanut kitkoilla ja autokin pitäisi uusia joka vuosi sen perusteella mikä on turvallisin auto ;D. Tiedetään paremmin, jopa minun ajotapa sekä missä ajan autolla. Evoluutio karsii heikoimmat oli se kyse huonosta rengasvalinnasta tai jos ei siedä luontoa.
Kyllä kitkoilla ajavat ovat melkoisia houdineita. Onneksi teitä on vain alle 15% Suomalaisista ;D, joku voisi luulla suuremmaksi porukaksi tämän keskustelun perusteella.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 02.10.19 - klo:09:38
Nyt taidat puhua tähdistä, joiden loisto on jo himmentynyt. Jos molemmat perheesi autot on testattu ennen vuotta 2018, niin on todennäköistä, että ne eivät enää nykypäivänä saa viittä tähteä.
Oletko varma?
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 02.10.19 - klo:09:43
Tätä ideologian tyrkyttämistähän monet täällä tekee juuri nastarenkaiden osalta (ei nyt mainita nimiä :D) niin välillä on pakko heittää vastapalloon. Nyt tuosta minun heitosta varmaan huomasit kuinka järkevältä toi typerän ideologian kylväminen kuulostaa?
Viime talvena olisin hyötynyt nastoista yhtenä päivänä ja sinä aamuna ajanmenetys työmatkalla nastattomuudesta johtuen oli varmaan alle 30 sekuntia, paluumatkalla keli oli taas sellainen ettei nastoista olisi ollut mitään hyötyä. En osta nastoja 0-30sek vuotuisen ajansäästön takia. 8)
Nyt tuo heitto oli huuli? Kuten tuossa aikaisemmin totesin, niin nastoilla ajaa yli 85% Suomalaisista ja kitkoilla n.10-15%. Ei minun tarvitse mitään tyrkyttää, kun faktat on minun puolella.
Minä olen oikeassa, itse olen itseni puolella. Kukaan muu ei voi olla oikeammassa. ;D Itse ajan kitkoilla, vaikka 99% autoilijoista ajaisi nastoilla ja luulisi olevansa oikeassa. ;D Faktaa on kaikki tämä ja suurin totuus. ;D ;D Juttu loppuunkäsitelty - ei valituslupaa. 8)
Tämä on todella hieno topic jossa on pelkkää järkevää keskustelua ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 02.10.19 - klo:12:44
Ei ole vielä ajokokemusta nuilla Contin Ice 3 renkailla.
Sen sijaan Contin Ice 2 oli A4:ssä alla kolme talvea ja tuntuivat erittäin suuntavakaalta ja jämeriltä renkailta.
Keväällä kun ilmat alkoi lämpiämään niin voimakkaissa kiihdytyksissä voi esiintyä lievää vetelyä.
Talviseos ei kestä lämmintä mikä on luonnollista. Silloin alkaakin jo kesärengaskausi olemaan käsillä.
Molemmissa autoissa on conti ice contact 2:t nastoina ja olen ERITT,,IN tyytyväinen niihin. Kolmannet sarjat kyseisiä renkaita. Erittäin vakaa ajaa ja mikä parasta nokialaisiin verrattuna tarkka ajotuntuma! Samoin CVC6:n olen tyytyväinen kitkoina. Ei asvaltilla goodyear:n veroiset, mutta muuten erittäin hyvät kitkat talvisissa oloissa paitsi jäällä. Tekisi mielenkiinnosta kokeilla R3:a kitkoina minkälaiset ne on suhteessa R2:n ja noihin continkitkoihin. Mielellään nuo hankin tuohon tehokkaampaan nelikkoon alle, niin pääsee kunnon koitokseen (Odotellaan black friday:n tarjouksia) ;).
Voisikohan ylläpito hiljentää nuo tyhjän vänkyttäjät... ::)
Asia hukkuu täysin vänkyttäjien viestien väliin.
Itse yllätyin positiivisesti kitkoista, kun ne viime talvena Scoutin alla olevina sain. Lumikeleillä ja hoidetuilla pääteillä hyvät ja hiljaiset alla. Ongelmia vaan tuli kevään tultua, kun sivutiet ja metsäautotiet olivat pinnasta jäässä ja siinä vielä vesikerros.... Pito katosi kokonaan. Eli jos työt ei edellyttäisi ajoa läpi vuoden hiekkateillä ja metsäautoteillä, saattaisi kitkat hyvinkin olla oma valinta. Mutta olosuhteiden pakosta nasta on omaan käyttöön parempi.
Lainaus käyttäjältä: Ocunen - 02.10.19 - klo:13:25
Voisikohan ylläpito hiljentää nuo tyhjän vänkyttäjät... ::)
Asia hukkuu täysin vänkyttäjien viestien väliin.
Topic on perustettu nimenomaan Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat. Tämä sen vuoksi, että muita topic:ja ei tarvitse sotkea tämän vänkäämiseen, vaikka moni niin haluaakin tehdä (Joskus itsekkin syyllistyn siihen).
Jaaha, tällä viikolla pitäs laittaa renkaat tilaukseen. IceContact 2 on tuttu ja todella hyväksi todettu. IceContact 3 saan lähes samaan hintaan, pitää kai ottaa "riski" ja laittaa uudempi malli tulemaan. Ikävää jos ajotuntuma, suuntavakaus kuivalla ei ole samalla tasolla edeltäjän kanssa. Muut ominaisuudet kuitenkin vähintäänkin yhtä hyvät.
Crossclimate + nastat on tämänhetken rengaskierrosvalinta. Nastat koska sai halvalla, seuraavana tulee kitkat.
https://tekniikanmaailma.fi/tmn-talvirengasvertailussa-oli-mukana-ymparivuorokautisena-kesarenkaana-kaupattu-michelinin-rengas-jaalla-taysin-kelvoton-ja-vaarallinen/ (https://tekniikanmaailma.fi/tmn-talvirengasvertailussa-oli-mukana-ymparivuorokautisena-kesarenkaana-kaupattu-michelinin-rengas-jaalla-taysin-kelvoton-ja-vaarallinen/)
samasta ruotsiksi: https://www.dackdebatt.se/branschnytt/e/224/michelin-och-conti-vinnare-i-aftonbladets-test/ (https://www.dackdebatt.se/branschnytt/e/224/michelin-och-conti-vinnare-i-aftonbladets-test/)
Testin kun luki tarkemmin niin:
Jäällä pysähtymismatka on valtava (verrattuna kunnon talvirenkaaseen). 50kmh vauhdista lisää tuplat parhaisiin jarrutuksessa. (78m). Lumella reilu 6m pidempi 80 vauhdista.
Jääradan testissä 24s hitaampi kuin paras minuutin lenkillä, lumella +4s.
Kesäisemmässä kelissä pesee kaikki kuten kuuluukin.
Eli jos osaa tajuta, ettei jäällä ole leikkimistä, tuolla on turvallisempi ajaa eteläsuomen alkavassa talvessa kaikkiin muihin olosuhteisiin, paitsi jäätyneeseen tienpintaan.
Kun talvi joskus oikeasti näyttää alkavan, siirtyy nokian nastat alle jyrisemään.
Keskisuomen korkeudella peli on erilainen. Tiet jäätyy aiemmin, ihmisillä on tarpeita liikkua jne. Fine. Minun ajoprofiilini on pääosin tieosuuksilla tuusulanväylä, kehä1, kehä2, turun motari ja harvemmin nelostie keskisuomen pohjoispäähän. Kaikille kylvetään suolaa ja näytetään auraa heti kun hippusia lunta alkaa olla kartalla. Kunnon talven ajan kun maaseudun keikoilla tarvitsee parempaa, alla on ne nastat, edellisen auton kanssa meni kitkatkin ja jatkossa kitkoja suosin.
Ajatelkaa, uskaltakaa kokeilla jos profiiliin kuuluu sulatetulla tiellä ajamista koko talven, liukuvien työaikojen parissa.
Ei ajatella, ei uskalleta. Teeämmässä painettu sana on tie, totuus ja pelastus. Nastat rules ja muut on samaan sukupuoleen kallellaan olevia henkilöitä.
Tavallisella autolla ei nastojen ääntä saa hävitettyä. S-sarjan Mersulla voisi yrittää, mutta en usko siihenkään.
Minua ei ajoittainen pieni ropina mitään haittaa. :D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 02.10.19 - klo:20:02
Onhan siinä se etu jos ajaa talviliukkailla kitkoilla niin äänekäskin ja meluinen auto tuntuu hiljaiselta.
Loppu onkin sitten arvoitusta. Tunne on hiljaisempi kuin kesäkumeilla kesällä.
Toinen vaihtoehto on ostaa hiljainen pirssi ja valita rengastus pitoa silmällä pitäen paras mahdollinen.
Minulle turvallisuus on asia yksi.
Pelkästään tieto siitä, että alla nastat raapii paljasta tien pintaa, ärsyttää suunnattomasti. Aivan sama kuuleeko sitä vai ei. Minkäs teet sille? Vaihtoehto on silloin kitka. Toisille taas nastan ropina saattaa tuoda turvallisuuden tunteen, joka saattaa olla vain tieto sitä, että alla pyörii nastat, - oli pitoa tai ei. Toisella voi olla ymmärrystä tekemästään asiasta ja toisella ei.
Oikeaa vastausta ei ole muuta, kuin että oppii tuntemaan kelit ja niiden vaikutuksen liikkumiseen. Nasta ei ole ennakointia, vaan kuskin ymmärrys ja ennakointikyky on edellytys turvalliseen liikkumiseen, vaikka olisi minkälainen vekotin alla ja ajaisi millä renkailla tahansa.
Aika paljon on laitettu tuoretta asfalttia lähiseuduille. On todella ilo ajaa niillä. Harmi vain, että niistä pääsee nauttimaan vain vähän aikaa. Ensinnäkin asfaltointi on ajoittunut loppukesään/syksyyn. Toiseksi nyt viikonlopuksi on tänne eteläänkin luvassa muutama hiutale. Nastakuskit kaivavat tietysti heti nastat alle ja alkavat jyystämään tuoretta asfalttia. Sitten leudon kelit jatkuvat joulukuulle. Jo muutamassa päivässä tuoreeseen asfalttiin muodostuu selvät vaaleat raidat. Keväällä jo kunnon urat. Sitten ensi kesänä tasainen asfaltti on vain muisto. Todella typerää!
Itsellä alkaa 21. talvi kitkoilla. Vielä en ole törmännyt keliin, joka vaatisi nastat, mutta jatketaan nyt etsimistä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 02.10.19 - klo:20:02
Minulle turvallisuus on asia yksi.
Turvallisuusargumentilla usein perustellaan nastoja keliin kuin keliin. Turvallisuutta voi kuitenkin arvioida tai mitata hyvin eri tavoin. Yksi on rengastestin neitseellisellä jääradalla tehty jarrutus, toinen on Suomessa toteutuneet onnettomuustilastot, kolmas on oma tuntuma ja tunne siitä.
Tällä palstalla joitakin (kymmeniä?) sivuja sitten referoitu tilasto Suomessa tapahtuneista talviajan liikenneonnettomuuksissa menehtyneistä osoittaa viimeiset n. 10 vuotta että kitkoilla ajavien suhteellinen osuus onnettomuuksissa menehtyneistä on pienempi kuin nastoilla ajavien. Samoin on referoitu suomalaista rengastutkijaa joka toteaa että nastat menevät pilalle jos ajetaan pääasiassa vain paljaalla asfaltilla ja nastaulkoneman ero etu/takarengaiden välillä saattaa tehdä yhdistelmästä jopa vaarallisen.
Kumpi on nyt sitten parempi tapa mitata "turvallisuutta"? Rengastesti vai toteutuneet onnettomuusluvut?
Tässä muuten maben mainitseman Aftonbladetin rengastestin lopputuloksia, perässä tähtilukema. Muutama huomio; CrossClimate 0 tähteä, nastoissa kärjessä Michelin. Kitkoissa Nokian R3 ja Conti7 molemmat 4 tähteä. Koko testi olisi mielenkiintoinen lukea, painotukset näyttävät vaikuttavan kuka/ketkä nousevat kärkeen.
Kitkat:
1. Conti 7: 4 tähteä
2. Nokian R3: 4 tähteä
3. Goodyear Ice2/Michelin X-Ice 3/Pirelli Zero: 3,5 tähteä
5. Hankook W616: 1 tähti
6. Michelin CrossClimate+: 0 tähteä
Nastat:
1. Michelin X-Ice 4: 4,5 tähteä
2. Conti Ice 3: 4,5 tähteä
3. Nokian Hakka 9: 4 tähteä
..
7. Nokian Nordman 7: 3,5 tähteä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 02.10.19 - klo:23:55
Kumpi on nyt sitten parempi tapa mitata "turvallisuutta"? Rengastesti vai toteutuneet onnettomuusluvut?
Kumpikin on varmasti yhtä huono. Rengastestisssä olosuhteet ovat samat ja kontrolloidut, mutta käyttävät uusia renkaita (pl. jotkin harvat testit ) joita todellisessa maailmassa on autojen alla häviävän pieni hetki renkaan käyttöajasta. Onnettomuustilastoissa on taas muuttujia erittäin paljon, joten johtopäätösten vetäminen on aikamoista hakuammuntaa. Parhaat renkaat omana käyttöön löytyy tarkastelemalla omaa onnettomuus/läheltäpiti historiaa. Jos näitä tapahtumia löytyy merkittävästi, on kenties syytä harkita rengastyypin/rengasmerkin vaihtoa ja tietysti ennen kaikkea uudelleenarvioida omaa ajokäyttäytymistä.
Rengastestaajat voisivatkin joskus tehdä testin jossa yhtenä muuttujana olisikin ajotapa (varmaankin nopeus), vakioidun testinopeuden sijaan. Esim jarrutus- tai väistökokeessa kuskeina olisikin lippalakkipäinen nuorimies ( 70 km/h) / keski-iän ylittänyt kirjastonhoitaja (65km/h) / loppusuoralla oleva eläkeläinen (60 km/h). Olisi kiinnostavaa lukea enemmänkin nopeuden vaikutukesta testituloksiin. Kumpi voittaa, lippalakkimies testivoittajarenkailla vai eläkeläinen linglongeilla ? Potin korjaisi tietysti paparainen testivoittajilla. Jos testeissä olisi myös tälläinen ajotavan vaikutuksia esiintuova testaus, uskoisin että tämä kouluttaisi kansan syviä riviä ja sillä olisi merkittävä vaikutus ajoturvallisuuskulttuuriin pitkällä aikavalillä. Nythän välillä tuntuu että asenne on "testivoittajat alle ja pedaali vaakasuoraan".
Itsekkin kyllä tunnustan tämän ihmeellisen ajatusmaailman muutoksen kun esim saa uudet kesärenkaat alle. Monesti tuliterillä kiekoilla tulee sateella ajeltua melko huolettomasti vesilätäköihin, mitä hetkeä aikaisemmin ei olisi tullut ikinä tehtyä vanhoilla kesäkiekoilla. Todella omituista, on ihminen sitten tyhmä.
Joka vuosi saa tässäkin topic:ssa lukea, että jos ostat parhaat talvirenkaat, niin niiden turvallisuus ulosmitataan ajamalla ylinopeutta.
Edelleen tutkimuksen mukaan nimenomaan kitkarenkailla ajavat kaahaavat huonokuntoisilla renkailla kännissä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.10.19 - klo:07:17
Joka vuosi saa tässäkin topic:ssa lukea, että jos ostat parhaat talvirenkaat, niin niiden turvallisuus ulosmitataan ajamalla ylinopeutta.
Tässä on varmasti jotain perää, kuten itse omista kokemuksistani mainitsin. Eihän tämä nyt tietysti tarkoita sitä että testivoittajilla ajataan jatkuvasti kovemmalla nopeudella, vaan sitä että tietyissä tilanteissa erinomaiset ominaisuudet voidaan ulosmitata helposti ja tiedostamatta sitä. Tietysti tämä tapahtuu varmasti ihan saman lailla oli sitten alla testivoittajat tai testiluuserit.
Vai tiedostaako testiluusereilla ajava, että nyt ei ole renkaat alla ihan parhaasta päästä, joten pitääpi ajella hieman rauhallisemmin ?
Lainaus käyttäjältä: Flat - 03.10.19 - klo:07:31
Vai tiedostaako testiluusereilla ajava, että nyt ei ole renkaat alla ihan parhaasta päästä, joten pitääpi ajella hieman rauhallisemmin ?
Ihan ilman sarvia ja hampaita: eikö tuo lihavoitu teksti ole juuri se, millä kitkafanit perustelevat sitä että kitkoillakin pärjää täysimääräisesti Suomen talvessa?
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 03.10.19 - klo:07:38
Ihan ilman sarvia ja hampaita: eikö tuo lihavoitu teksti ole juuri se, millä kitkafanit perustelevat sitä että kitkoillakin pärjää täysimääräisesti Suomen talvessa?
Juurikin näin.
Jos talven aikana tulee: nolla, yksi, kaksi tai jopa kolme päivää vastaan, jolloin keli tuntuu petolliselta, niin noina aikoina pitää nimenomaan ajella hieman rauhallisemmin.
Erikoinen ajatusmaailma olisi, jos valitset renkaat juuri noiden päivien takia?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 03.10.19 - klo:07:46
Juurikin näin.
Jos talven aikana tulee: nolla, yksi, kaksi tai jopa kolme päivää vastaan, jolloin keli tuntuu petolliselta, niin noina aikoina pitää nimenomaan ajella hieman rauhallisemmin.
Erikoinen ajatusmaailma olisi, jos valitset renkaat juuri noiden päivien takia?
Minusta se ei ole yhtään erikoinen ajatusmaailma. Siinä kelissä, kun perhe lipsauttaa metsähallituksen puolelle tai vastaantulija ei osannutkaan ajaa tarpeeksi rauhallisesti a lipsauttaa sun keulaan (kuten työkaverille kävi), niin ehkä ne renkaat kannattaa ostaa nimenomaan ettei "talvi" yllätä (Turha ruveta provoamaan mistään ketjuista, jos ei puhuta oikeista metsäautoteistä tai teistä missä on isoja mäkiä).
Suomalainen luonne, kun ei anna periksi pitää rokulipäivää ja jäädä kotiin, jos rengastus on huono tai väärä. Pitää lähteä kokeilemaan, josko sitä pääsisi sittenkin!
Minusta taas on outoa ostaa renkaat esimerkiksi vain sen vuoksi, että ne on hiljaiset...
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 03.10.19 - klo:07:46
Erikoinen ajatusmaailma olisi, jos valitset renkaat juuri noiden päivien takia?
Monet ihmiset ovat varovaisia ja tekevät valintoja varman päälle sen pahimman vaihtoehdon mukaan. Suotakoon se meille, ellei laki tai yleinen moraalikäsitys tuomitse...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:09:35
Eikö lyhyemmät jarrutusmatkat ole päivänselvä asia vähentämään peltinaksuja.
Nastojen selvästi lyhyemmät jarrutusmatkat ovat päivänselvä asia.
Vanha sanonta "vauhti tappaa".
Ymmärrät itsekin näköjään, että vauhti on hyvin olennainen tekijä tässä. Hyvä kuljettaja sovittaa vauhdin, turvavälin ja kaiken muunkin ajotyylissään pidon ja olosuhteiden mukaan. Olipa alla sitten millaiset pohjoisten olosuhteiden talvirenkaat tahansa, niin jarrutusmatkat ovat kaikilla talvikeleillä paljon pidemmät kuin kesärenkain kesällä. Silti tosi monet osaavat ajaa ilman noita "peltinaksuja". Bussitkin jyräävät läpi päivän pitkin kaupunkeja, mutta tosi harvoin niiden näkee kolaroivan, vaikka niiden renkaiden pito on mitä on.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:10:21
Eipä ole "peltinaksuja" tullut täysillä bonareila on vedetty vuosikymmeniä. En edes muista kuinka kauan.
Olen kerännyt omilla valinnoilla vakuutusyhtiöille rutkan summan rahaa. Kilometrejä on kyllä kertynyt runsaasti. Tällä rahalla on voitu rahoittaa törmäilijöiden vahinkoja. Joten vakuutuksissa mielestäni pitäisi olla vielä nykyistäkin paremmat alennukset vahinkohistorian mukaan. Vähemmän vahinkoja pienemmät maksut.
Sama tarina itsellä, ja ajan talvisin kitkoilla.
Aika heikko on Jonglööraajan usko renkaiden toimivuuteen ja kestoon.
En ole muijalle koskaan kertonut että renkaat olisi huonot tai kuluneet, laitan alle sellaiset joilla itsekin voin ajaa, ja ajankin tuolla autolla säännöllisesti.
Vaihdoin juuri maatila-Amarokkiin talvirenkaat, -12 paistetut kitkat joissa pintaa n 6mm (talvella tuohon peliin tulee vähän kilometrejä). Hyvin on niillä pärjännyt vuodesta -13, eli kun auto oli uusi.
Kesäkausi tuolla on ajeltu jo kolmannessa autossa rullatut BfG AT:t, niillä on ajeltu vuodesta miekka ja kilpi reilusti yli 100tkm :D muistaakseni ne on paistettu -07 tai -08. Pintaa niissä on enää 3,5mm mutta en ole sitä kokenut mitenkään ongelmaksi, poislukien että kuraisella pellolla alkaa pito loppumaan... Ehkä ne pitäisi pinnata, runko niissä tuntuu olevan ihan kunnossa.
Yhtäkään pientäkään raapua autoon ei ole tullut eikä ole koskaan maininnut, että olisi ollut ongelmia etenemisessä tai pysähtymisessä.
Minusta olisi kovin raskasta kokoajan miettiä onko autoni ”suorituskyky” aina ja jokahetki parhaimmillaan. Sairauden pahetessa joutuisi varmaan vaihtamaan kuukauden, ehkä jopa joka viikko uuden renkulat alle...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:10:21
Niinpä niin hyvä kuljettaja osaa sovittaa vauhdin ja kelin mukaan. Niillä joilla naksuu, onko ne kaikki huonoja kuljettajia? Yllättäviä tilanteita saattaa aina tulla jolloin jarrutusmatka on selvä ase estää kolari. Et voi aavistaa huonoissa oloissa koska hirvi pomppaa pusikosta eteesi. Silloin hyvät nastarenkaat voivat pelastaa ihmishengen ja koko törmäyksen.
Eli suomeksi sanottuna et aja nastarenkaillasi paljaalla asfaltilla, koska siellä kitkat pitävät paremmin? Pidät takaluukussa mukana tunkkia ja vaihtosettiä?
Lienee päivänselvää kaikille, että suurin osa onnettomuuksiin joutuvista kuljettajista on itse osasyyllinen onnettumuuteen omalla liikennekäyttäytymisellään. Näin ainakin itsellä ja tilastojen mukaan myös monella muulla. Avainsana kommentissasi onkin "hyvät nastarenkaat". Asfaltilla ei montaa viikkoa tarvitse ajella, kun kitkojen ominaisuudet tutkimusten mukaan alkavat voimakkaasti lähestyä nastarenkaita kaikissa olosuhteissa. Paitsi tietysti siinä yleisimmässä talvikelissä, jossa kitkat ovat jo lähtökohtaisesti edellä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:10:21Luotan kaikissa rengasvalinnoissa vain parhaaseen pitoon ja renkaaseen oli kesä tai talvi. Nastoilla on kiistattomasti paras jarrutusteho liukkailla keleillä.
Korjataan sen verran, että
uusilla nastoilla...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:10:21Talvirenkailla ajan vain kolme talvea oli kunto mikä tahansa, paras pito mennyt 20 tkm.
Samoin kesärenkaat, kolme kautta riittää 20 tkm.
Eipä nykyrenkaat juuri tuon enempää kilsoja välttämättä edes pysy laillisina.
ps. Ajan tällä hetkellä nastoilla. Seuraavat ovat kyllä kitkat. En halua jatkuvasti kuluttaa tienpintaa yhtä pahasti kuin nyt teen, osin oman turvallisuuteni kustannuksella. Ovat meinaan melko liukkaat jo nastarenkaat, vaikka kaikki nastat vielä suurinpiirtein tallellakin.
Lainaus käyttäjältä: Flat - 03.10.19 - klo:06:30
Kumpikin on varmasti yhtä huono. Rengastestisssä olosuhteet ovat samat ja kontrolloidut, mutta käyttävät uusia renkaita (pl. jotkin harvat testit ) joita todellisessa maailmassa on autojen alla häviävän pieni hetki renkaan käyttöajasta.
Lisäksi rengastesteissä jääkokeet tehdään sileällä jäällä, juuri siitä syystä että vain niin saadaan tasaiset olosuhteet eri renkaille. Todellisuudessa sellaista jäätä, jota auton alla on rengastesteissä, ei ole koskaan tieverkolla ajettaessa. Onneksi tämänkin asian esilletuontiin on alettu kiinnittää huomiota. Uusimmassa TM:n rengastestissä sentään tekstissä mainitaan tämä jäätestien luonnoton testialusta, sekä se, että jääpinnan epätasaisuuden kasvaessa kitka- ja nastarenkaiden ero jääpidossa pienenee selvästi.
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 03.10.19 - klo:11:40
Avainsana kommentissasi onkin "hyvät nastarenkaat". Asfaltilla ei montaa viikkoa tarvitse ajella, kun kitkojen ominaisuudet tutkimusten mukaan alkavat voimakkaasti lähestyä nastarenkaita kaikissa olosuhteissa. Paitsi tietysti siinä yleisimmässä talvikelissä, jossa kitkat ovat jo lähtökohtaisesti edellä.
Korjataan sen verran, että uusilla nastoilla...
Onko kaksi vuotta sinusta monta viikkoa? Kun viittasit tuohon tutkimukseen?
Sama virsi joka vuosi. Kukin perustelee, miksi oma valinta on paras. Eikö se ole selvää, että kukin valitsee omaan tilanteeseensa sopivimman vaihtoehdon.
Olin ennen vannoutunut nastamies, mutta nyt päätin kokeilla kuitenkin uusia Conti CVC7 -kitkoja. Kuitenkin suurimman osan talvesta tulee ajeltua paljaita asfaltteja, jossa nastat menettävät nopeasti teränsä, mikä aiheuttaa henkistä ahdistusta renkaiden kestosta.
Nokian Hakkapeliitta yseistä jäänyt muutaman kerran hampaankoloon, kun keskitalvella oli niillä jyristelty paljailla asfalteilla maantieajossa melko paljon. Rauhallisen asfalttiajon seurauksena nastat olivat jotenkin kaivautuneet syvälle poteroihinsa ja oikeasti liukkaalle sekä uraiselle/kaltevalle sivutielle siirtyessä kyseiset vähän ajetut ja uudet renkaat eivät oikeasti pitäneet juuri ollenkaan. Kitkarengaskin olisi varmasti pitänyt paremmin. Kun Hakkapeliitalla oli muutaman kerran tehnyt reippaan ABS-jarrutuksen, nousi nasta jotenkin millin-kaksi ulos poterostaan ja pito oli taas normaali. Toki silloin kun laatunastarenkaat ovat uusia, niin kyllähän esimerkiksi kaksivetoisenkin auton vetopito jäällä on suorastaan yllättävän hyvä lähtökohtaisesti.
Venäjällä on melko tuoreet tehtaat ja laadun pitäisi olla hyvää. Se on ihan sama missä nuo renkaat valmistetaan, samat raaka-aineet ja työvaiheet, sekä laadun valvonta. Ei nokialaiset huonoja ole, kaikki ei vain tykkää niiden ominaisuuksista, kuten en itsekään r2:n suuntavaudesta paljaalla tiellä. Conteista on myös painuneet nastat läpi ja runkovaurioitakin ollut. Itsellä oli contin kesärenkaissa heittoa. Eivät millään asettuneet, vaikka pyöräytettiin uudelleen pariin kertaan.
Sen verran niissä on eroa, että ruotsalaisten testin mukaan nastojen pito heikkeni paljon jyrkemmin kuin kitkojen.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:19:42
Kaikki testit osoittavat talvirenkaiden pidon heikenneen huomattavasti kolmen vuoden jälkeen. Olipa kyseessä nasta tai kitka. Kitkoista tylsyy lamellin reunat joka vaikuttaa pitoon merkittävästi.
Onneksi se nastojen repiminen on vähentynyt keväisin. Talvirenkaat eivät sovellu laisinkaan kesäkäyttöön eikä kitkat.
Kitkojen pito ei perustu pelkästään lamelleihin. Kesärenkaat on kesärenkaat ja talvirenkaat on talvirenkaat. Rouhittaessa asfalttia kuluu nastat, sekä rouhitulla pinnalla kuluu kaikki renkaat nopeammin. Paljon ajetulla tiellä jyrsityt urat aiheuttavat vielä liirtoriskiä, joka on talvirenkaille kesärenkaita vaikeampi rasti.
Ps. Tämän on varmaan kaikki lukeneet. Uskoo tai ei, on tuossa perää.
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
Lainaus käyttäjältä: tet - 03.10.19 - klo:12:02
Lisäksi rengastesteissä jääkokeet tehdään sileällä jäällä, juuri siitä syystä että vain niin saadaan tasaiset olosuhteet eri renkaille. Todellisuudessa sellaista jäätä, jota auton alla on rengastesteissä, ei ole koskaan tieverkolla ajettaessa. Onneksi tämänkin asian esilletuontiin on alettu kiinnittää huomiota. Uusimmassa TM:n rengastestissä sentään tekstissä mainitaan tämä jäätestien luonnoton testialusta, sekä se, että jääpinnan epätasaisuuden kasvaessa kitka- ja nastarenkaiden ero jääpidossa pienenee selvästi.
Uudessa Tuulilasi-lehdessä nastarengastestissä verrokkirenkaana ollut Contin kitkarengas sijoittui kolmanneksi.
Testin jääkokeet oli tehty juuri edellisessä mainitusta syystä jäädytetyllä maantiellä. Tämä nosti kitkarenkaan mm. ohi Hakkapeliitta 9:n kokonaispisteissä.
Uti
Jopa Venäläiset haluavat itse ostaa mielummin Suomessa valmistetut renkaat, kuin Venäjällä valmistetut.
Mm. Michelin valmistaa renkaita Venäjällä. Tietyt rengaskoot valmistetaan saman mallin ja merkin alla eri maissa. Sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä. Myös eri merkit valmistavat toisilleen eri tehtaissa eri kokoisia renkaita. Itsellä ollut energysavereita ainakin kahdessa eri maassa valmistettuina.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:21:07
Sittenhän sinunkin on hyvä ajella nastojen rouhimalla tiellä, vaikka kuluneilla kitkoilla joista lamellit ovat kuluneet. No mutta eihän se kuluminen niissä sittenkään haittaa vaikka selvästi asia on toisin osoitettu.
En kaipaa yhtään rouheampaa tietä. Enkä aja kuluneilla renkailla. En vain haluaisi renkaiden kuluvan ennenaikaisesti, tuskin moni muukaan. Eikä vesiliirtourat ketään kiinnosta, kuten ei äänekkäämpi tien pintakaan. Liikenne aiheuttaa myös melusaastetta muun saasteen lisäksi.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:21:11
Minun Nokia 8 nastoissa oli niin paljon heittoa, ettei niistä vaan tullut mitään vaikka kahteen kertaan pyöräytettiin vanteilla. Oli kyseessä Nokian Venäjän sontaa joilla harhautettiin kaiken lisäksi asiakkaita.
Valmistusmaa ei suoraan kerro, onko renkaissa valmistus- tai suunnitteluvirheitä. Nokialaisissa on ollut kudosvaurioita ennenkin. Minulla oli Saksassa valmistetut testivoittajarenkaat, joissa oli nypytystä ja yhdessä sivuheittoa. On täysin tuurista kiinni, saako huonot tai hyvät renkaat. Kaveri osti juuri contin uusimmat kitkat ja niissä oli ruma liimaus kuvion yhdistämissaumassa.
Miksi pitää ajaa niissä urissa?
Mitä hakkapeliitta 8:n tulee, niin 10 sarjaa kattelin läpi millä ajettu kaksi kautta. Puolessa nastat oli painuneet ihmeellisesti sisään. Ei ollut merkitystä oliko Venäjällä vai Suomessa tehty. Paska on paska eikä se muuksi muutu. Ero conti ice contact 2:n ja nokian hakkapeliitan 8:n välillä nastan pysymisen kanssa on myös se, että contissa nastat on liimattu.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.10.19 - klo:23:13
Miksi pitää ajaa niissä urissa?
Mitä hakkapeliitta 8:n tulee, niin 10 sarjaa kattelin läpi millä ajettu kaksi kautta. Puolessa nastat oli painuneet ihmeellisesti sisään. Ei ollut merkitystä oliko Venäjällä vai Suomessa tehty. Paska on paska eikä se muuksi muutu. Ero conti ice contact 2:n ja nokian hakkapeliitan 8:n välillä nastan pysymisen kanssa on myös se, että contissa nastat on liimattu.
Pyrin välttämään urissa ajamista tottakai. Monet muut eivät vältä ja niin ne urat syvenee. Urissa makaa väistämättä tavaraa kuivumiseen asti. Se ei pääse valumaan tien kallistuksen mukaan ja tekee samalla työtänsä. Meillä vaimolla pelannu nokiat seiskasta kasiin ihan mallikkaasti, mutta äänekkäitä olleet. Nyt taitaa olla -18 contin nastat, en muista mallia. ,,änekkäät nekin hiukan on. Saa nähdä kuinka r3 pelaa itsellä. Vähän jännityksellä odotan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.10.19 - klo:21:50
Jopa Venäläiset haluavat itse ostaa mielummin Suomessa valmistetut renkaat, kuin Venäjällä valmistetut.
Venäläiset nimenomaan haluavat ostaa kaiken minkä vain pystyvät ulkomailla tehtynä. Siitä tulee niille lämmin ja pörröinen olo. Tuo Suomessa tehtyjen renkaiden haaliminen on loppunut jo kauan sitten. Ruplan kurssi kun romahti, niin renkaiden ostaminen Suomesta ei enää ollut taloudellisesti kannattavaa. Nykyisin tuo kyseinen rengasvalmistaja myös tekee niin vähän renkaita Suomessa, että niitä saa etsiä kissojen ja koirien kanssa markkinoilta. Ei maksa vaivaa. Nytkin parhaillaan potkivat väkeä vähemmäksi Suomesta.
Tuo koko jupina jostakin valmistusmaista on menneen maailman puhetta. Ei prosesseilla ole kansallisuuksia. Jupisijat käyttävät varmaan jotain Suomessa tehtyä puhelintakin, kun eihän näihin nykyisiin vinkuintialaisiin puhelimiin kannata sekaantua.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 03.10.19 - klo:22:45
Mm. Michelin valmistaa renkaita Venäjällä. Tietyt rengaskoot valmistetaan saman mallin ja merkin alla eri maissa.
Aftonbladetin rengastestin ykkönen, Michelinin nasta, on valmistettu Venäjällä, meni siis ohi myös Contin 3 nastasta. Kolmantena oli Suomessa valmistettu Nokian Hakka9. Nuo samat renkaat pyörii useimmissa testeissä kärjessä kumminkin, poikkeuksena teknisk världin testi.
Sinällään hieman koomista kommentit "en osta ikinä Nokian rengasta koska Venäjä" puheet kun kyseessä on kuitenkin ainut suomalainen "premium" renkaiden valmistaja, jolla nyt sattuu olemaan pääasiassa Venäjän markkinoille suunnattu tehdas Venäjällä myös. Valmistaja maksaa myös veroja Suomeen, voidaan niilläkin kustantaa valtion loputonta verotulojen tarvetta.
Ja samaan aikaan hymyillen tankataan pääosin Venäjältä tulevasta raakaöljystä jalostettua bensaa/dieseliä...kerrassaan mielenkiintoinen logiikka.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.10.19 - klo:23:13
Mitä hakkapeliitta 8:n tulee, niin 10 sarjaa kattelin läpi millä ajettu kaksi kautta. Puolessa nastat oli painuneet ihmeellisesti sisään.
Itsellä oli aikaisemmin Hakka 8:t ennenkuin totesin lopulta Suomen talvissa pääosin paljaina olevien teiden jyräämisen nastoilla olevan ei nyt niin järkevää touhua. Nastat pysyi paikallaan kyllä vaikka asfalttia tuli jyrsittyä enemmän kuin oli järkevää. Olihan ne edellisiin käytettyihin nastoihin verrattuna suorastaan eri planeetalta pidon suhteen. Neliveto muuten saattaa olla armollisempi nastojen pysymiselle, kun kuormitus jakaantuu kaikille renkaille.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.10.19 - klo:19:42
Kaikki testit osoittavat talvirenkaiden pidon heikenneen huomattavasti kolmen vuoden jälkeen. Olipa kyseessä nasta tai kitka. Kitkoista tylsyy lamellin reunat joka vaikuttaa pitoon merkittävästi.
Tästähän keskusteltiin aiemmin ja viittasin mm. ruotsalaisen VTI:n suuren rengastestin tuloksiin, jossa verrattiin sekä uusia että vanhoja renkaita. Nastojen huippuluokan pito, erityisesti kärkipään renkaiden, pito romahtaa suorastaan ja samanikäisten kitkojen suhteellinen pito keinotekoisella jäädytetyllä testiradalla paranee suhteessa nastoihin, vaikka toki sekin heikkenee absoluuttisesti mitaten. Keskimääräinen ero tipahtaa 31% -> 8% ja nyt on siis kyse siitä neitseellisestä testijääradasta,
ei todellisesta tienpinnasta.
Lisäksi on tuossa Ylen artikkelissa tapahtuva ei-nelivetoisissa autoissa tapahtuva nastojen ulkoneman muutos edessä ja takana joka tekee paljon asfaltilla jyrätystä käytetystä nasta-autosta jopa vaarallisen - perä saattaa lähteä alta yllättäen. Kuten autolehdetkin ovat todenneet, nasta on "tuoretuote". Se on yleensä hyvä jäällä ja lumella, mutta ei sovellu hyvin pääasiassa asfaltilla tapahtuvaan jatkuvaan ajoon - jota suurin osa ajoista siis Suomessakin on, myös pk-seudun ulkopuolella.
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.10.19 - klo:23:38
Sinällään hieman koomista kommentit "en osta ikinä Nokian rengasta koska Venäjä" puheet kun kyseessä on kuitenkin ainut suomalainen "premium" renkaiden valmistaja, jolla nyt sattuu olemaan pääasiassa Venäjän markkinoille suunnattu tehdas Venäjällä myös. Valmistaja maksaa myös veroja Suomeen, voidaan niilläkin kustantaa valtion loputonta verotulojen tarvetta.
Tämä. Ei tarvitse ostaa Nokian renkaita vain sen takia, että se on suomalainen merkki ja valmistaja, mutta turha merkkiä on boikotoidakaan jonkin Venäjän tehtaan takia. Vastahan Nokian avasi tehtaan jenkkeihin paikallisia markkinoita varten. Ja ainahan voi aina kysyä myyjältä lukeeko kaupan varastossa olevan renkaan kyljessä "Made in Finland".
Kyllä Nokian työllistää suomalaisia, muutakin kuin tehtaan tuotantoväkeä ja maksaa veroja tänne. Onpahan kyseessä vielä itsenäinen valmistaja, eikä jonkin suuremman rengasvalmistajan omistama alamerkki.
Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 04.10.19 - klo:07:21
...turha merkkiä on boikotoidakaan jonkin Venäjän tehtaan takia...
Ei merkkiä, mutta niitä Venäjällä valmistettuja renkaita kyllä. Ostamalla Venäjältä, tuetaan samalla maan diktaattoria.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 04.10.19 - klo:07:42
Ei merkkiä, mutta niitä Venäjällä valmistettuja renkaita kyllä. Ostamalla Venäjältä, tuetaan samalla maan diktaattoria.
Sitten vaan boikotoimaan, alkaen polttoaineet ym öljyperäiset kemikaalit, kaasu, sähkö. Venäjältä tulee myös kaivosperäistä raaka-ainetta, että varmaan terästuotteita kannattaa välttää. Öljystähän tehdään mm muovia, eli ei sitäkään jatkossa.
Venäjän tuonti on n 13% kaikesta tuonnista, on hyvä huomioida että tuonti ja vienti menee yleensä käsikädessä. Eli jos kovasti boikotoidaan Putiania alkaa meillä pian menovesi ja käyttösähkö huveta, ei lämpeä rillikään kun kaasua ei ole...
No, joo en mäkään kyllä tankkaa Teboililla, koska Lukoil :D
Eipä puhtoisia maita ole loppuviimein. Joku koittaa hyötyä aina toisesta epärehellisin keinoin. Sellainen kiero on ihmismieli. Meilläkin on täällä korruptiota kansanedustajien toimesta. Jos liian tarkkaan seuraa syitä ja seurauksia, tulee hulluksi.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 04.10.19 - klo:07:58
Sitten vaan boikotoimaan... ...joo en mäkään kyllä tankkaa Teboililla, koska Lukoil :D
Siellä boikotoidaan, missä pystytään. Tuonti ja vienti eivät todellakaan ole tasapainossa Venäjän kanssa. Tuonti oli viime vuonna noin kolme kertaa suurempaa kuin vienti.
Yksittäinen kuluttaja ei noihin suhteisiin juuri voi vaikuttaa.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 04.10.19 - klo:07:42
Ei merkkiä, mutta niitä Venäjällä valmistettuja renkaita kyllä. Ostamalla Venäjältä, tuetaan samalla maan diktaattoria.
Putinia tuen kyllä paljon mieluimmin kuin vaikka Merkeliä. Pitäisikö nyt lopettaa kaiken Saksassa tehdyn kaman ostaminen?
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 04.10.19 - klo:08:13
Siellä boikotoidaan, missä pystytään. Tuonti ja vienti eivät todellakaan ole tasapainossa Venäjän kanssa. Tuonti oli viime vuonna noin kolme kertaa suurempaa kuin vienti.
Näetkö jotenkin negatiivisena sen, että Venäjä myy Suomeen energiaa ja teollisuuden raaka-aineita? Olisiko jotenkin parempi Suomen kannalta parempi, jos nämä jouduttaisiin ostamaan jostakin kauempaa kalliimmalla? Yksi syy tuohon viennin pienuuteen on se, että Suomi halusi tätä.
Onko muuten missään testissä ollut Contin kumirunkoisia nastoja? Niillehän luvataan pienempää melua ja parempaa pitoa. Vahvistavatko testit tätä?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 04.10.19 - klo:08:16
Yksittäinen kuluttaja ei noihin suhteisiin juuri voi vaikuttaa.
Juu, likimain yhtä paljon kuin teiden kulumiseen ajaa millä renkailla tahansa. Tai ilmastonmuutokseen.
Ja silti jokainen noista muutoksista alkaa meistä yksittäisistä kuluttajista...
Lainaus käyttäjältä: migis - 04.10.19 - klo:12:00
Juu, likimain yhtä paljon kuin teiden kulumiseen ajaa millä renkailla tahansa. Tai ilmastonmuutokseen.
Kyllä noihin voi vaikuttaa, mutta poliittisiin linjauksiin hyvin vähän. Ei ole pahitteeksi yksilötasolla miettiä asioita yhteisen hyvän kannalta. Eli tarviiko välttämättä ajaa suurikulutteisella autolla, tarviiko nastoja, tarviiko kaikkea ostaa mikä ei ole välttämätöntä ymym. Turha kuluttaminen lisää päästöjä ja jätteen määrää. Ilmasto on aina muuttunut ja ihminen ei sitä pysty muuttamaan, mutta vaikuttaa voi hiukan kuitenkin. Vähemmillä päästöillä elinkelpoisuus pallolla säilyy pidempään parempana. En ole tuon ilmastovouhotuksen takana kuitenkaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 04.10.19 - klo:09:20
Putinia tuen kyllä paljon mieluimmin kuin vaikka Merkeliä. Olisiko jotenkin parempi Suomen kannalta parempi, jos nämä jouduttaisiin ostamaan jostakin kauempaa kalliimmalla? Yksi syy tuohon viennin pienuuteen on se, että Suomi halusi tätä.
Elämä on valintoja. Toiset haluavat tukea diktaattoreita ja jotkut jopa terroristeja. Minä voisin maksaa bensasta vähän enemmän, jos sen tuotto ei menisi diktaattoreille Venäjälle tai muslimimaihin.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 04.10.19 - klo:12:52
Elämä on valintoja. Toiset haluavat tukea diktaattoreita ja jotkut jopa terroristeja. Minä voisin maksaa bensasta vähän enemmän, jos sen tuotto ei menisi diktaattoreille Venäjälle tai muslimimaihin.
Kumarra toiseen suuntaan ja pyllistä toiseen. Maailman rahoista suuren osan omistaa hyvin harvat ihmiset. Tietyistä maanosista löytyy enemmän luonnonvaroja, eikä sillekään juuri mitään voi, jos ne varat on Venäjältä ja muslimimaista. Kuluttamista vähentämällä voit vaikuttaa omalta kohdaltasi. ,,lä tilaa Kiinasta mitään, äläkä lennä minnekään. Elä nuukemmin ja osta vain välttämättä tarvitsemiasi kestäviä tuotteita.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 04.10.19 - klo:12:50
Kyllä noihin voi vaikuttaa, mutta poliittisiin linjauksiin hyvin vähän. Ei ole pahitteeksi yksilötasolla miettiä asioita yhteisen hyvän kannalta. Eli tarviiko välttämättä ajaa suurikulutteisella autolla, tarviiko nastoja, tarviiko kaikkea ostaa mikä ei ole välttämätöntä ymym. Turha kuluttaminen lisää päästöjä ja jätteen määrää. Ilmasto on aina muuttunut ja ihminen ei sitä pysty muuttamaan, mutta vaikuttaa voi hiukan kuitenkin. Vähemmillä päästöillä elinkelpoisuus pallolla säilyy pidempään parempana. En ole tuon ilmastovouhotuksen takana kuitenkaan.
Ei muuta, kuin halailemaan puita! Suomalaisten teot on pisara meressä, kun isot maat ei tee mitään. Toki tällä päästöhysteriällä tapetaan koko Suomalainen yhteiskunta!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.10.19 - klo:13:19
Ei muuta, kuin halailemaan puita! Suomalaisten teot on pisara meressä, kun isot maat ei tee mitään. Toki tällä päästöhysteriällä tapetaan koko Suomalainen yhteiskunta!
Kerroin jo etten ole tuon ilmastohysterian kannalla. Olisitko itse valmis luopumaan jostain asiasta yhteiseksi hyväksi? Esim. ostaisit litraisen ocun ja ajelisit maltillisemmin kitkapyörillä? Kulutusjuhla on melko mahdotonta ja se näkyy monenlaisina päästöinä. Veden seassakin alkaa olla muovia, joka on melko hälyyttävää. Seinä tulee kuitenkin vastaan tässä maailman menossa jossain kohtaa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 04.10.19 - klo:13:26
Kerroin jo etten ole tuon ilmastohysterian kannalla. Olisitko itse valmis luopumaan jostain asiasta yhteiseksi hyväksi? Esim. ostaisit litraisen ocun ja ajelisit maltillisemmin kitkapyörillä? Kulutusjuhla on melko mahdotonta ja se näkyy monenlaisina päästöinä. Veden seassakin alkaa olla muovia, joka on melko hälyyttävää. Seinä tulee kuitenkin vastaan tässä maailman menossa jossain kohtaa.
En olisi eikä mikromuovi ole meidän ongelma! Mä ajan dieselillä ja iso päästöisellä bensa-autolla sekä talvella nastarenkailla. Ainoa mitä voisin muuttaa, niin bensa-auton käymään etanolilla ja senkin vain sen vuoksi, että saisi enemmän tehoa .
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.10.19 - klo:14:46
En olisi eikä mikromuovi ole meidän ongelma! Mä ajan dieselillä ja iso päästöisellä bensa-autolla sekä talvella nastarenkailla. Ainoa mitä voisin muuttaa, niin bensa-auton käymään etanolilla ja senkin vain sen vuoksi, että saisi enemmän tehoa .
Jo pelkästään renkaista irtoaa koko ajan mikromuovia luontoon aina kun ajetaan. Nastojen vuoksi karkeat tiet lisäävät tätäkin saastetta.
https://yle.fi/uutiset/3-10404888
Mitäköhän osoitettua haittaa mikromuovista on, aivan ei yhtään mitään. Menee sellaisenaan eliöiden suoliston läpi. Paljon melua tyhjästä kuten nykyään on tapana.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 04.10.19 - klo:15:10
Mitäköhän osoitettua haittaa mikromuovista on, aivan ei yhtään mitään. Menee sellaisenaan eliöiden suoliston läpi. Paljon melua tyhjästä kuten nykyään on tapana.
Aika rohkeasti todettu.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 04.10.19 - klo:15:44
Ei kannata kouhottaa ilmastonmuutoksella. Tämä maapallo tuhotaan sodilla aseilla jne. ennen suurempia ilmastonmuutoksia. Muutama ISO paukku ja se on siinä. :-[
Lapset uhoaa monesti sillä tavalla että en minäkään kun ei kukaan muukaan. Miksei voi aatella ihan ite?
https://youtu.be/FkG31SiTERI
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 04.10.19 - klo:15:40
Kitkarenkaista sitä mikromuovia irtoaa eniten.
Nokialainen oiken kehua retosteli kitkoja kunka siitä irtoaa pieniä hiukkasia ja parantaa pitoa.
Kerrotko vielä, että missä on retosteltu mikromuovin irtoamisella?
Kuis se kumi muuttuu muoviksi? Onko jotain samaa kuin siinä että lehmästä tulee härkä, hauki kasvaa aina 50% kuollessaan tai...
Ilmastonmuutos, mikromuovi ja muut muotihössötykset ei parane Suomalaisten toimilla... Urpåt maksaa, ihan samoin kuin valitsemalla vapaaehtoisesti paremman ”Premium”-tuotteen koska sillä pelastaa itsensä ja maapallon :D :D Onneksi urpåilta voi rokottaa vapaasti, ilman että ne edes tajuaa vedätystä :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 04.10.19 - klo:16:40
Kuis se kumi muuttuu muoviksi? Onko jotain samaa kuin siinä että lehmästä tulee härkä, hauki kasvaa aina 50% kuollessaan tai...
Ilmastonmuutos, mikromuovi ja muut muotihössötykset ei parane Suomalaisten toimilla... Urpåt maksaa, ihan samoin kuin valitsemalla vapaaehtoisesti paremman ”Premium”-tuotteen koska sillä pelastaa itsensä ja maapallon :D :D Onneksi urpåilta voi rokottaa vapaasti, ilman että ne edes tajuaa vedätystä :D
Varsin itsekästä ajattelua ja turhaa uhoa.
Monta kertaa oon törmänny itse siihen, että joudun ostamaan paremman, kun ensin luulin säästäväni. Loppujen lopuksi tuli kalliimmaksi ja lisäksi turhaa roskaa.
Ei tietenkään Suomen toimilla pallo pelastu. Eikä nuo maksut mene edes oikeaan osoitteeseen, eli maksut päästöistä ei korvaa menetettyä/kulutettua, eikä aina edes hillitse asioita. Eli siltä osin pidän tuota vuosisadan vedätyksenä. Mutta jos ajatusmaailma ei ihmisillä muutu yleisesti ja tartu toisiin, ei se pallo pelastu(voiko se pallo edes pelastua?). Itsekäs asenne(minulle kuuluu) estää monen hyvän asian toteutumisen kaikilla elämän osa-alueilla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 04.10.19 - klo:16:26
Rengasliikkeen tiskillä.
Ajatttelin, että nokialainen olisi viitannut tuotteisiin tai valmistajaan, mutta kyseessä olikin sitten joku random rengasmyyjä, joiden puheet jääköön arvoonsa.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 04.10.19 - klo:16:40
Kuis se kumi muuttuu muoviksi? Onko jotain samaa kuin siinä että lehmästä tulee härkä, hauki kasvaa aina 50% kuollessaan tai...
Synteettinen kumi ja muovi ovat tässä yhteydessä hyvin verrattavissa nautaan ja härkään. Kemiallisesti puhutaan samankaltaisesta polymeeristä, eikä fysikaalisilla ominaisuuksilla ole niin merkistystä tässä yhteydessä.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 04.10.19 - klo:15:10
Mitäköhän osoitettua haittaa mikromuovista on, aivan ei yhtään mitään. Menee sellaisenaan eliöiden suoliston läpi. Paljon melua tyhjästä kuten nykyään on tapana.
Hoh, kommentoijalla ei taida olla mitään hajua aiheesta, kehoitan tutustumaan tähän aihepiiriin.
Ei mene läpi eliöistä. Ihminen on ravintoketjun yläpäässä, eli tungemme tätä muovia ravinnossa sisuksiimme jatkuvasti.
LainaaIlmastonmuutos, mikromuovi ja muut muotihössötykset ei parane Suomalaisten toimilla...
Hieno asenne, näinhän ne asiat paranevat. Onnea matkaan.
LainaaEi kannata kouhottaa ilmastonmuutoksella. Tämä maapallo tuhotaan sodilla aseilla jne. ennen suurempia ilmastonmuutoksia. Muutama ISO paukku ja se on siinä.
On hyvin todennäköistä että ilmastomuutos ajaa eittämättä kansakunnat sotaan luonnonvaroista , vedestä ja asuinkelpoisesta maasta. Parempi meuhkata tästä kuin dissata tätä.
Takaisin mustiin pyöreisiin pirelleihin.....Hyvä että meillä on valinnanvaraa renkaissa, muutoin em. ilmasto/muovikeskustelukin olisi jäänyt tekemättä.
Ja saahan tämä ilmastonmuutos hyvääkin aikaan. Koville rattimiehille on tullut tarjolle sähköautoja. Ilman ilmasto-ongelmia kaasuttelisimme seuraavankin vuosituhannen polttomoottoreilla.
Tiennytkään, että nastarenkailijoiden joukossa on tohtoristason tiedemiehiä, jotka kumoavat ilmastonmuutoksen.
Nyt ollaan syvissä muovivesissä ::)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 04.10.19 - klo:17:03
Varsin itsekästä ajattelua ja turhaa uhoa.
Monta kertaa oon törmänny itse siihen, että joudun ostamaan paremman, kun ensin luulin säästäväni. Loppujen lopuksi tuli kalliimmaksi ja lisäksi turhaa roskaa.
Ei tietenkään Suomen toimilla pallo pelastu. Eikä nuo maksut mene edes oikeaan osoitteeseen, eli maksut päästöistä ei korvaa menetettyä/kulutettua, eikä aina edes hillitse asioita. Eli siltä osin pidän tuota vuosisadan vedätyksenä. Mutta jos ajatusmaailma ei ihmisillä muutu yleisesti ja tartu toisiin, ei se pallo pelastu(voiko se pallo edes pelastua?). Itsekäs asenne(minulle kuuluu) estää monen hyvän asian toteutumisen kaikilla elämän osa-alueilla.
En ole itsekäs, päinvastoin jaan oikein mielelläni. Erityisesti niille joilla on (oikeasti)tarvetta. En niille jotka ovat liian hmm.. no eivät saa/kykene itse aikaiseksi...
En osta halpaa, ostan hyvän ja käyttötarkoitukseen sopivan. En osta markkinamiesten mielikuvia. Varmistun laadusta ja toimivuudesta itse, tai kokemusten kautta. Omien tai luotettavien käyttäjien. Mustista rinkuloista puhuttaessa tiedän jo muutaman miljoonan kokemuksella ettei kaikkia onnettomuuksia pysty estämään. Ei millään. No ehkä pysymällä kotona, toisaalta 25% ihmissistä kuolee omaan sänkyynsä, eli ”huonoilla" renkaillakin olet vielä liikentessäkin vahvoilla, jos osaa ajaa :D
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/renkaat-menevat-kohta-vaihtoon-kannattaako-valita-nastat-vai-kitkat-rengasvalmistaja-vastaa-5-vaitteeseen/6ba297df-7744-4537-ab2c-5a460b5957bd (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/renkaat-menevat-kohta-vaihtoon-kannattaako-valita-nastat-vai-kitkat-rengasvalmistaja-vastaa-5-vaitteeseen/6ba297df-7744-4537-ab2c-5a460b5957bd)
LainaaRenkaiden vaihto alkaa olla taas ajankohtaista ainakin osassa Suomea, joten keskusteluihin nousee kestoaihe: nastarenkaat vai kitkarenkaat?
Nokian Renkaiden mukaan suomalaisten autoissa on useimmiten nastarenkaat, mutta kitkarenkailla on oma vannoutunut käyttäjäkuntansa.
Nastarengasta rengasvalmistaja kehuu vakaaksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi. Se päihittää nastattoman eli kitkarenkaan etenkin jäisellä tiellä ja kovaksi pakkautuneella lumella sekä silloin, kun keli ja lämpötila vaihtelevat suuresti.
Toisaalta, kun kuljettaja tietää mitä tekee, on kitkarengas puolestaan erittäin hyvä valinta. Nastaton rengas tarjoaa ajomukavuutta ja on hiljainen sekä polttoainetaloudellinen vaihtoehto.
3. Väitteen kikkailuunkaan Matin morri ei lähtisi rahojaan haaskaamaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.10.19 - klo:18:08
3. Väitteen kikkailuunkaan Matin morri ei lähtisi rahojaan haaskaamaan.
Tulevaisuudessa perinteinen kitka - nasta vääntö höystyy myös välikelimiesten uholla. Joten vääntö jatkuu entistäkin tiukempana....ja mikäs siinä. Asiallinen argumentointi puoleen tai toiseen on aina tervetullutta. Aina sitä näistä oppii jotain uutta.
Lainaus käyttäjältä: Flat - 04.10.19 - klo:17:21
Hoh, kommentoijalla ei taida olla mitään hajua aiheesta, kehoitan tutustumaan tähän aihepiiriin.
Ei mene läpi eliöistä. Ihminen on ravintoketjun yläpäässä, eli tungemme tätä muovia ravinnossa sisuksiimme jatkuvasti.
Niinpä, mutta yhdenkään tutkimuksen mukaan mikromuovi ei rikastu meihin tai muihin selkärankaisiin, läpi menee. Kannattaisi tosiaan tutustua tutkimuksiin eikä hömppäjuttuihin.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 04.10.19 - klo:19:29
Niinpä, mutta yhdenkään tutkimuksen mukaan mikromuovi ei rikastu meihin tai muihin selkärankaisiin, läpi menee. Kannattaisi tosiaan tutustua tutkimuksiin eikä hömppäjuttuihin.
https://echa.europa.eu/fi/hot-topics/microplastics (https://echa.europa.eu/fi/hot-topics/microplastics)
Eli Annankadulle lennätetään porukkaa ympäri Eurooppaa, ihan muuten vaan pohtimaan asioita.
Jos käyt valaisemassa heille, että ei ole mitään haittaa ihmiselle, niin voivat keskittyä muihin asioihin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 04.10.19 - klo:09:23
Onko muuten missään testissä ollut Contin kumirunkoisia nastoja? Niillehän luvataan pienempää melua ja parempaa pitoa. Vahvistavatko testit tätä?
On ollut testissä. Vi Bilägare lehden nastatestissä oli mukana Contin IceC. 3 FlexStud, jossa juuri nuo nastat ja 17" koossa, koska sitä pienemmissä on tavalliset nastat.
Testin hiljaisin nastarengas oli kuitenkin Michelinin (Venäjällä valmistettu :) ) X-Ice North 4, vaikka Ice3 oli testin pehmein nastarengas ja vieläpä niillä kuminastoilla. GoodYearin .. SoundComfort nasta sai myös saman arvosanan kuin Ice3. Melutesti tehtiin Ford Focus 1.0T:lla 90km/h, kuljettajan paikalta. Melun arvostelussa subjektiivisen arvion painoarvo oli iso. En muista mitä Ice2 sai testeissä suhteessa muihin, joten hankala sanoa onko parannusta edelliseen, mutta keskiarvoa hiljaisempi testatuista nastoista kumminkin.
Muut nastat sisältäen Nokian Hakka9 saivat vähemmän pisteitä melusta, peränpitäjänä Kiinassa paistettu Sailun, joka muuten 500km:n ajon jälkeen alkoi kärsiä jo pahasti nastakadosta. Ja jäi jälkeen kaikissa talvitesteissä (mukaan lukien jääjarrutus) verrokkina olleesta Contin kitkasta, jälleen kerran osoitus siitä että hyvä kitka voi päihittää mennen tullen huonon nastarenkaan jopa uutena.
Talvitestiosuuksissa Ice3 pärjäsi hyvin ollen eri testeissä joko kärjessä tai sen tuntumassa ja tuli täten testin ykköseksi yhteispisteissä. Onko se kuminastojen vai renkaan kokonaisuuden itsensä ansiota, jaa-a, mahdoton sanoa.
Ice3:n heikkoutena taasen pidettiin epävakaata ja huonoa ajettavuutta ("den mjuka däcket har en diffust och svårkört beteende") ja mainittiin että se näyttäisi kuluvan nopeasti asfaltilla.
Mä en ymmärrä miksi kitkoja palvovat tuovat aina noista testeistä sen esille, että paskin nastarengas, joka tehty vinkuintiassa häviää parhaalle kitkarenkaalle? Miksi eivät tuo paskimman kitkarenkaan ja paskimman nastarenkaan eroa jolla on merkitystä!
Eurolla saa euron tuotteen!
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.10.19 - klo:22:29
https://echa.europa.eu/fi/hot-topics/microplastics (https://echa.europa.eu/fi/hot-topics/microplastics)
Eli Annankadulle lennätetään porukkaa ympäri Eurooppaa, ihan muuten vaan pohtimaan asioita.
Jos käyt valaisemassa heille, että ei ole mitään haittaa ihmiselle, niin voivat keskittyä muihin asioihin.
NO siinähän sitä muaalimaa pelastetaan, kun joukko tyhjäntoimittajia lentelee eestaas kokouksiin. EIkö ne ole kuullut puhelimesta, valokuvasta ja uusimmasta keksinnöstä videosta?
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 05.10.19 - klo:06:23
NO siinähän sitä muaalimaa pelastetaan, kun joukko tyhjäntoimittajia lentelee eestaas kokouksiin. EIkö ne ole kuullut puhelimesta, valokuvasta ja uusimmasta keksinnöstä videosta?
Siihen en ota kantaa ovatko tyhjäntoimittajia vai ei. Tuntuu siltä että netissä on aina nämä viisaimmat yksilöt, jotka tietävät asiasta, kuin asiasta paremmin.
Käyttävät kyllä webexiä normaaleihin palavereihin. Mutta nuo pääkokoukset tehdään paikanpäällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.10.19 - klo:05:17
Mä en ymmärrä miksi kitkoja palvovat tuovat aina noista testeistä sen esille, että paskin nastarengas, joka tehty vinkuintiassa häviää parhaalle kitkarenkaalle? Miksi eivät tuo paskimman kitkarenkaan ja paskimman nastarenkaan eroa jolla on merkitystä!
Eurolla saa euron tuotteen!
Kyseinen testi oli nastojen testi ja siinä oli vain yksi kitka mukana verrokkina joten haluamasi vertailu ei onnistu.
Mutta voidaan verrata myös toiseen täällä mainittuun eli Teknisk Världin testiin, jossa oli nastoja ja kahden tyypin kitkoja mukana, mukaan lukien halppikset. Huonoin rengas oli nasta, Kormoran Stud 2, Michelin osaomistama, jonka
jääpito sai heikoimman arvosanan parin KE-kitkan kanssa. Toiseksi viimeinen oli halppis nordic-kitka, Federal Himalaya ICEO (koskaan kuullutkaan ko. valmistajasta/renkaasta), jonka jää- ja lumipito olivat kaikissa testeissä paremmat kuin ko. nastan. Tämä vain kuvaamaan että ei se nastakaan ole se autuaaksi tekevä asia, vaan vaaditaan myös osaavan valmistajan laaturengas jotta nastoista saadaan kunnolla hyötyä talvirenkaassa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 05.10.19 - klo:10:53
Tämä vain kuvaamaan että ei se nastakaan ole se autuaaksi tekevä asia, vaan vaaditaan myös osaavan valmistajan laaturengas jotta nastoista saadaan kunnolla hyötyä talvirenkaassa.
Oliko tämä jollakinlailla ULLATUS 😂? Ei edes ns. merkkivalmistajatkaan aina onnistu talvirenkaissa otetaan, vaikka michelin esimerkiksi ennen uusinta mallia viimeiset viisi vuotta.
Eurolla saa sen euron tuotteen ja päästään taas siihen, että köyhän ei kannata ostaa sitä halpaa paskaa. Hyvä asia taas on, että noita halpoja susirenkaitakin testataan, niin huomaa ettei talvirenkaissa riitä musta ja melkein pyöreä oli kyse kitkoista tai nastarenkaista...
Tulipa sitten ovelle Conti Ice2, kun halvalla sai verraten Ice3.
Vain 710e setille 225/45/17. Miksipä sitä vaihtaa hyväksi todettua 8)
Vi Bilägare lehdessä NR13/2019 oli aikaisemmin mainitun nastatestin jälkeen kitkatesti koossa 225/50R 17. Tulokset eivät liene yllättäviä top kärjen osalta mutta 4:s sija ehkä hiukan yllätys: Continental 7, Nokian R3, sitten Goodyear Ice2 ja neljäntenä yllättäen (Nokian "halpamerkki") Nordman RS2. Yhteensä mukana oli 8 rengasta mukaanlukien Kiina-halppis, joka löytyi "odotetulta" sijalta..
Jääjarrutuksesta täydet pisteet saivat Conti, Nokian ja Nordman, tulokset olivat lähes samat ollen 20cm sisällä toisistaan ja muut jäivät selvästi tästä kärkikolmikosta.
Nordman oli jäällä selvästi Goodyearia parempi, mutta GY nousi kokonaispisteissä RS2:n ohi mm. ollen joukon paras märällä tiellä (pl EU-kitka). Conti taasen oli joukon heikoin vesiliirtotestissä. R3 oli Contia parempi mm. märkätesteissä, mutta Conti taasen hitusen parempi lumella jolla suuri painoarvo jään kanssa ja meni näin ollen kokonaispisteissä ensimmäiseksi. Contin kumin kovuus oli joukon pehmein 49, Nokian 53, Goodyear 61 ja Nordman (Venäjältä ;)) 55.
Itselläni on 2015 - 2016 talvella käyttöön otetut 215/55 R17 Continental Viking Contact 6 kitkat. Viime talvena jouduin muutaman kerran kadun varresta lapiolla kaivamaan, kun ei pitoa enää riittänyt kuten edellisinä talvina. Vasta neljäs talvi oli kyseessä. Ei ole kitkoja ennen näitä ollut. Huononeeko kitkoissa näin nopeasti pito? Jokin kumin kovettuminen tuli mieleen. Säilytyksessä ovat VW:lla olleet ja 6,5 - 7 mm on vielä nytkin urasyvyys. Nyt ajattelin nastoihin palata ja Michelin X-ICE NORTH 4 olisi listalla.
Neljäntenä talvena ruukannu noi olleet hiukan jo liukkaammat edellisiin talviin nähden. Mutta vaikka viidentenä talvena olisi pintaa vielä jäljellä, alkaa pito olla jo huono. Näin viimeksi kun oli pidempään sama auto ja renkaat alla. Renkaat oli tuolloin ajettu karkeasti 100tkm ja 4-5mm pintaa kun vaihtoon meni. Hakkapeliitta r oli kyseessä ja koko 195/65/15.
Lainaus käyttäjältä: VWVW - 12.10.19 - klo:19:00
Huononeeko kitkoissa näin nopeasti pito?
Kitkat tärvelee nopeasti, jos niillä ajaa pitkälle keväälle. Asfaltit ovat keväisin nastarenkaiden jäljiltä sellaiset raastinraudat, että kitkat saavat huhtikuussa enemmän siipeensä kuin koko talven aikana ennen sitä. Eli kitkat voi laittaa alle syksyllä aikaisin, mutta vastaavasti pois alta keväällä aikaisin. Itse olen vaihtanut kesärenkaat jo maaliskuun lopussa. Ne saavat sitten iskua nastojen tärvelemistä asfaltista, mutta ovat halvemmat kuin kitkat. Itse olen ajanut kitkoilla viisi talvea. Pito on ollut vielä viidentenäkin ihan hyvä.
En muuten ymmärrä miksi jo niin monessa autossa täällä Päijät-Hämeessä on jo nastat. Ulkona on +10 C eikä yöpakkasista tietoakaan. Keli ei todellakaan vaadi talvirenkaita.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.10.19 - klo:21:00
Kolmen talven jälkeen on talvirenkaista pitoa hävinnyt miltei puolet.
Uudet renkaat puree niin pirusti lumeenkin mutta seuraavana talvena on jo selvä ero.
Samat fiilikset. Pari talvea menee ihan ok, mutta kolmantena selkeesti pidosta hukkunut hyvä siivu on sitten alla kitka tai nasta. Kilsoja tullee joku 40-50tkm/v.
Varmaan näin jos ajelee jollain history tason autoilla.
Nykyiset sähköautot kyllä hoitaa tämänkin asian melko mallikkaasti 8)
Lainaus käyttäjältä: Liikkuvapallo gte - 12.10.19 - klo:22:48
Varmaan näin jos ajelee jollain history tason autoilla.
Nykyiset sähköautot kyllä hoitaa tämänkin asian melko mallikkaasti 8)
Nyt menee kirjoittelu hitusen ylimielisyyden ja sähkön palvonnan puolelle. ,,lä huoli, kyllä kaikki siirtyy sähköön kun sen on välttämätöntä ja ajankohtaista, jos ei jokin muu tekniikka sitä korvaa.
Jep, Ile vaan täällä uhonnut pitkän aikaa miten vanha kolmen litran iso tölkki olisi jotain hienoa kippoihin verrattuna. Sähköisellä tarkalla voimanjaolla ei vaan noita perinteisiä ongelmia synny tässäkään 8)
Lainaus käyttäjältä: Liikkuvapallo gte - 12.10.19 - klo:23:04
Jep, Ile vaan täällä uhonnut pitkän aikaa miten vanha kolmen litran iso tölkki olisi jotain hienoa kippoihin verrattuna. Sähköisellä tarkalla voimanjaolla ei vaan noita perinteisiä ongelmia synny tässäkään 8)
Ei sähköinen voimalinja tuo yhtään parempaa tai huonompaa pitoa talvirenkaisiin esim. jarruttaessa kuin millään muullakaan käyttövoimalla toimiva.
Sähköt kun ovat yleensä painavempia, niin renkaan kulutuskin voi olla suurempaa, voimakkaalla väännöllä saa esim. nastat todennäköisesti nopeasti rullalle.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.10.19 - klo:22:54
Nyt menee kirjoittelu hitusen ylimielisyyden ja sähkön palvonnan puolelle. ,,lä huoli, kyllä kaikki siirtyy sähköön kun sen on välttämätöntä ja ajankohtaista, jos ei jokin muu tekniikka sitä korvaa.
Ai korvaava vetyauto jota on 30 vuotta öljyteollisuus tukenut koska yhtälö on mahdoton ja sen vitkuttelulla on poliitikot saatu hämilleen...
Norjassa just loppu viimeset vety jakeluasemat kun meni konkurssiin ja yks asema räjähti... vety on öljybisneksen hidastustuote kaikelle kehitykselle. Ei kukaan halua räjähtävää pommia omaan autotalliin jonka energiasuhde on noin kymmenkertainen negatiivisesti ja sitäkin joutuu tankkaamaan jossain jakeluasemalla 8)
Lainaus käyttäjältä: jt - 12.10.19 - klo:23:22
Ei sähköinen voimalinja tuo yhtään parempaa tai huonompaa pitoa talvirenkaisiin esim. jarruttaessa kuin millään muullakaan käyttövoimalla toimiva.
Sähköt kun ovat yleensä painavempia, niin renkaan kulutuskin voi olla suurempaa, voimakkaalla väännöllä saa esim. nastat todennäköisesti nopeasti rullalle.
Ei kai kukaan sähköautoilija joka nauttii hiljaisuudesta ajele nastoilla ::)
Tuo voimansiirto kiihdyttäessä on vain erilaista ja hallittavaa, mutta totta että jarrutettaessa samat fysikaaliset lait pätee ;D
Lainaus käyttäjältä: Liikkuvapallo gte - 12.10.19 - klo:23:23
Ai korvaava vetyauto jota on 30 vuotta öljyteollisuus tukenut koska yhtälö on mahdoton ja sen vitkuttelulla on poliitikot saatu hämilleen...
Norjassa just loppu viimeset vety jakeluasemat kun meni konkurssiin ja yks asema räjähti... vety on öljybisneksen hidastustuote kaikelle kehitykselle. Ei kukaan halua räjähtävää pommia omaan autotalliin jonka energiasuhde on noin kymmenkertainen negatiivisesti ja sitäkin joutuu tankkaamaan jossain jakeluasemalla 8)
En tarkoittanut vetyä enkä mitään muutakaan energiamuotoa. Tuo akku itellä vierastaa, kun se tuo kulkuneuvoon lisää painoa, enkä pidä isojen akkujen potentiaalista mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Muutama sata kiloa lisää auton massaan vaatii auton suunnittelussa huomioitavia seikkoja myös. Toki lähestulkoon kaikki jo suunnittelupöydällä olevat autot suunnitellaan sähköistämisen pohjalta. Rengaskuluja tuo sähköistäminen lisää väistämättä.
Normi golffi painaa noin 1500 kg ja egolffi 1600 kg.
Id3 todennäköisesti vähemmän. Mikähän näissä on ongelma verrattuna noihin 2500-3000 kg painavin maastureihin joita löytyy kaikilta merkeiltä ::)
Noi palokuormat on taas niin essonbaaria ettei tässä viitsi kommentoida...on meinaan samat asiat käyty aiemmin läpi eriketjussa.
Niin ei se mielikuvaani muuta raskaasta autosta tai akkupatteriston potentiaalista. Toiset saa olla tottakai toista mieltä, muttei toisen mielipide ole essobaari. Normi hb golf on n. 1300kg hujakoilla painoltaan.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.10.19 - klo:22:54
Nyt menee kirjoittelu hitusen ylimielisyyden ja sähkön palvonnan puolelle. ,,lä huoli, kyllä kaikki siirtyy sähköön kun sen on välttämätöntä ja ajankohtaista, jos ei jokin muu tekniikka sitä korvaa.
Jos et tarkoittanut korvaavana tekniikkana vetyä kuten sanoit niin mitä tarkoitit ?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.10.19 - klo:23:58
Niin ei se mielikuvaani muuta raskaasta autosta tai akkupatteriston potentiaalista. Toiset saa olla tottakai toista mieltä, muttei toisen mielipide ole essobaari. Normi hb golf on n. 1300kg hujakoilla painoltaan.
Jep siis vertasin oampainoa jota autoista puhuttaessa yleensä käytetään ja sinne mahtuu mukaan 75 kiloinen kuskikin 8)
Lainaus käyttäjältä: jt - 12.10.19 - klo:23:22
Ei sähköinen voimalinja tuo yhtään parempaa tai huonompaa pitoa talvirenkaisiin esim. jarruttaessa kuin millään muullakaan käyttövoimalla toimiva.
Sähköt kun ovat yleensä painavempia, niin renkaan kulutuskin voi olla suurempaa, voimakkaalla väännöllä saa esim. nastat todennäköisesti nopeasti rullalle.
Itse asiassa, matalan painopisteen ansiosta sähköauton dynaaminen painonsiirtymä on polttista pienempi ja se parantaa pitoa. Tasainen massan jakauma ja vähäisempi sutimimen vähentävä renkaiden kuormitusta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.10.19 - klo:23:35
Tuo akku itellä vierastaa, kun se tuo kulkuneuvoon lisää painoa, enkä pidä isojen akkujen potentiaalista mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Muutama sata kiloa lisää auton massaan vaatii auton suunnittelussa huomioitavia seikkoja myös. Toki lähestulkoon kaikki jo suunnittelupöydällä olevat autot suunnitellaan sähköistämisen pohjalta. Rengaskuluja tuo sähköistäminen lisää väistämättä.
Sähköautot ovat tällä hetkellä vielä raskaampia, mutta tämä kääntyy väistämättä sähköautojen eduksi. Akkujen anergiatiheys kasvaa koko ajan ja on vain ajan kysymys, milloin sähköautot ovat polttiksia keveämpiä. Yksi tekijä tässä on myös voimalinjan tilan tarve. ID.3:n pitäisi tarjota Passatin sisätilat, enkä usko ID.3:n massan poikkeavan merkittävästi diesel Passatista.
ID.3 ja Passat ovat siis muuten autoina verrattavissa keskenään? Eiköhän verrokeilla sähkö vs. bensa, ole kuitenkin 2-300 kg painoeroa. Aikamoisen hyppäyksen saa akkutekniikka ottaa, että sähköauto on kevyempi.
Rengaskulut ainakin nousevat sähköautojen myötä. Lattiaan sijoitetut akut vaativat isot renkaat. Ne taas maksavat. Esim. ID. 3:n 19-20 tuuman renkaat ovat huomattavasti kalliimmat kuin nyt Golfin normaalikoko 205/55R-16.
- 215/55R18
- 215/50R19
- 215/45R20
Nuo ID.3:n rengaskoot ovat niin eksoottisia, että niitä on vaikea edes löytää. Nekin mitä löytää ovat todella kalliita. Sen minkä sähkössä säästää, sen renkaissa menettää.
Onko jokin este laittaa tilalle vaikka 235/50r18?
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 13.10.19 - klo:10:05
Nuo ID.3:n rengaskoot ovat niin eksoottisia, että niitä on vaikea edes löytää. Nekin mitä löytää ovat todella kalliita. Sen minkä sähkössä säästää, sen renkaissa menettää.
Sähköauton ostajathan ensimmäisenä ajattelee lompakollaan, kun katsoo miten arvo sulaa vielä silmissään, kun uusia malleja pidemmällä rangella pukkaa markkinoille ;D.
Mitä itsellä nyt on reilut 20v ollut itse maksettuja autoja niin en ole KOSKAAN ostanut uusia renkaita.
ja kyllä sen 18 tuumaiseen renkaan voi valita tohon max varustelutasoon jos haluaa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 13.10.19 - klo:10:05
- 215/55R18
- 215/50R19
- 215/45R20
Nuo ID.3:n rengaskoot ovat niin eksoottisia, että niitä on vaikea edes löytää. Nekin mitä löytää ovat todella kalliita. Sen minkä sähkössä säästää, sen renkaissa menettää.
Lainaus käyttäjältä: Liikkuvapallo gte - 12.10.19 - klo:23:04
Jep, Ile vaan täällä uhonnut pitkän aikaa miten vanha kolmen litran iso tölkki olisi jotain hienoa kippoihin verrattuna. Sähköisellä tarkalla voimanjaolla ei vaan noita perinteisiä ongelmia synny tässäkään 8)
pahoittelut kauan sitten käytetystä ”kippo-vertauksesta”. Olisi kuitenkin ihan ok pitää nälvimiset minimissään näissä ketjuissa ja vielä pysyä aiheessa.
Talvirenkaiden osalta tosiaan käyttövoimalla tai voimansiirrolla ole paljon tekemistä renkaiden valintaan. Tietääkseni samat säännöt pätee hidastuvuuteen tai hallittavuuteen, jos esim lähtee lapasesta.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 12.10.19 - klo:21:11
En muuten ymmärrä miksi jo niin monessa autossa täällä Päijät-Hämeessä on jo nastat. Ulkona on +10 C eikä yöpakkasista tietoakaan. Keli ei todellakaan vaadi talvirenkaita.
Juuri äsken olin lenkillä ja kuuntelin kun pari autoa lähti liikennevaloista nastat ropisten ja täällä Vantaalla on +12c lämmintä... melkein voisi sanoa että pahaa teki :-X
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 13.10.19 - klo:10:05
- 215/55R18
- 215/50R19
- 215/45R20
Nuo ID.3:n rengaskoot ovat niin eksoottisia, että niitä on vaikea edes löytää. Nekin mitä löytää ovat todella kalliita. Sen minkä sähkössä säästää, sen renkaissa menettää.
Eiköhän näitäkin rengaskokoja ala tulemaan markkinoille kun ostajia alkaa ilmaantumaan. ::)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 13.10.19 - klo:10:21
Onko jokin este laittaa tilalle vaikka 235/50r18?
Näissä saattaa vanteetkin olla normaalia kapeammat.
Mukavastihan se tämäkin topic rönsyilee nyt ihan eri aiheeseen. Taitaa nastapojilta jäädä iideekolmonen ostamatta jos ei nokia tee tuon kokoisia nastoja? ::) ::)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 13.10.19 - klo:07:04
Rengaskulut ainakin nousevat sähköautojen myötä. Lattiaan sijoitetut akut vaativat isot renkaat. Ne taas maksavat. Esim. ID. 3:n 19-20 tuuman renkaat ovat huomattavasti kalliimmat kuin nyt Golfin normaalikoko 205/55R-16.
Jaa. Konan sähköversiossa näkyy olevan täsmälleen sama rengakoko kuin Passatissani. Vain toisessa noista on akku lattiassa...
Jos haluaa säästää, niin kannattaisiko valita 18 tuumaiset Id.3:een?
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 13.10.19 - klo:10:05
- 215/55R18
- 215/50R19
- 215/45R20
Nuo ID.3:n rengaskoot ovat niin eksoottisia, että niitä on vaikea edes löytää. Nekin mitä löytää ovat todella kalliita. Sen minkä sähkössä säästää, sen renkaissa menettää.
ID.3 tulee niin isolla volyymillä markkinoille, että ihan takuulla siihen tehdään renkaitakin. Noiden tilaaminen tulee vaatimaan ihan yhtä monta klikkausta kuin Golfinkin renkaiden. Ala on ylipäätään siirtymässä paremmin rullaavien suurihalkaisijaisten renkaiden käyttöön. Erot noiden ja Golfin perusrenkaidennvälillä tulevat olemaan katettu parin bensatankin matkalla. Pienemmissä autoissa yleensä on pienemmät ja halvemmat renkaat.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 13.10.19 - klo:07:00
ID.3 ja Passat ovat siis muuten autoina verrattavissa keskenään? Eiköhän verrokeilla sähkö vs. bensa, ole kuitenkin 2-300 kg painoeroa. Aikamoisen hyppäyksen saa akkutekniikka ottaa, että sähköauto on kevyempi.
Sisätiloiltaan niiden pitäisi olla verrattavissa toisiinsa. Voimalinjan vähäisemmän tilantarpeen ansioista voidaan käyttää pienempää koria, joka on yksi tekijä, mikä mahdollistaa massan keventymisen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.10.19 - klo:10:30
Sähköauton ostajathan ensimmäisenä ajattelee lompakollaan, kun katsoo miten arvo sulaa vielä silmissään, kun uusia malleja pidemmällä rangella pukkaa markkinoille ;D.
Sähkötekniikan parantumisen aiheuttamalta hintaeroosiolta eivät ole polttiksetkaan turvassa. Siinä vaiheessa, kun essonbaarin peräpyödässäkin pahimmat fobiat ovat helpottaneet ja sähköautoka on jo markkinoila, käytettyjen polttisten ylitarjonta tulee iskemään pahasti polttisten arvoon.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.10.19 - klo:15:04
Siinä vaiheessa, kun essonbaarin peräpyödässäkin pahimmat fobiat ovat helpottaneet ja sähköautoka on jo markkinoila, käytettyjen polttisten ylitarjonta tulee iskemään pahasti polttisten arvoon.
En oikein usko, että käytetyistä polttiksista voisi tulla ylitarjontaa siksi, että uusia sähköautoja on saatavilla. Se vaatisi, että kovin moni tekisi valintansa uuden sähköauton ja käytetyn polttiksen välillä. Eiköhän käytetyt polttikset kelpaa vielä pitkään niille, jotka niitä nytkin ostavat. Niille siellä esson baarin peräpöydässä istuville ainakin. Ja käytettyjen polttisten määrä vähenee tulevaisuudessa, ei suinkaan lisäänny, kun osa uusien autojen ostajista valitsee sähköauton. Arvonkehityksen määrää se, väheneekö määrä nopeammin vai hitaammin kuin kysyntä. Vaikea sanoa varmasti, mutta veikkauksena voisin heittää lonkalta, että kenties samaa tahtia.
Jaa, eipä paljon ketjun aiheeseen liittynyt tämä(kään) kirjoitus... :P
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.10.19 - klo:15:04
Sähkötekniikan parantumisen aiheuttamalta hintaeroosiolta eivät ole polttiksetkaan turvassa. Siinä vaiheessa, kun essonbaarin peräpyödässäkin pahimmat fobiat ovat helpottaneet ja sähköautoka on jo markkinoila, käytettyjen polttisten ylitarjonta tulee iskemään pahasti polttisten arvoon.
Miten se romuttaa käyttöarvon omaavan polttomoottori autojen arvoa vai olisiko, niin että jos ihmiset eivät innostu ostamaan sähköautoja, niin se tuleekin vaikuttamaan johonkin ihan muuhun?
Ei ole ensimmäinen kerta, kun ihmisiä yritetään pakolla ohjata eikä se toimikkaan...
Jos ostit vuosi sitten e-Golfin, maksoit siitä 42 000 ,. Nyt sen ovh. on enää 35 000 ,. Vuoden vanhan käytettysi arvo on korkeintaan 32 000 ,. Vuoden arvon aleneminen 10 000 ,. Ei paljon lämmitä pienet sähkökulut! Sähköautoa ei kannata hankkia ennen kuin tekniikka on kypsynyt ja hinnat vakiintuneet kuten esim. nyt 4K televisioissa.
Eikö tätä palstaa moderoi enää kukaan?
On kyse poikkeuksellisesta hinnanalennuksesta. Hinta voi laskea tai nousta yllättäen useita tuhansia. Esim. WLTP tapauksissa hinnastot meni uusiksi monen merkin/mallin kohdalla, sillä perusteella ei kannata laskea vuotuista arvonalennusta eipä myöskään arvonkohoamista.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.10.19 - klo:13:03
ID.3 tulee niin isolla volyymillä markkinoille, että ihan takuulla siihen tehdään renkaitakin. Noiden tilaaminen tulee vaatimaan ihan yhtä monta klikkausta kuin Golfinkin renkaiden. Ala on ylipäätään siirtymässä paremmin rullaavien suurihalkaisijaisten renkaiden käyttöön. Erot noiden ja Golfin perusrenkaidennvälillä tulevat olemaan katettu parin bensatankin matkalla. Pienemmissä autoissa yleensä on pienemmät ja halvemmat renkaat.
Toki renkaitakin alkaa tulemaan enemmän jälleenmyyntiin kunhan ID.3 on siirtynyt massatuotantoon ja siitä vielä vähän aikaa. Ja eihän uuteen autoon vielä renkaita tarvita jälleenmyynnin kautta pahemmin, joten kuluttaja jälleenmyynnin nousuun kestää aika-massatuotantoon + massatuotantoa jonkun aikaa + pari vuotta lisää että tarve rengasjälleenmyynnille. Sitä ennen turha suuremmasti ostaa varastoon vanhenemaan. Joten kyllä tuossa jokunen vuosi vierähtänee.
Nuo kapeammat rengaskoot lienevät kulutusoptimoinnin ajamaa, sähkössä renkaan vierintävastuksella lienee suhteessa enemmän merkitystä kuin polttiksessa.
BTW. vaihteeksi lähes rengasaiheinen viesti, jospa yleinen sähkön ylistys ja kauhistelu joka ei liity renkaisiin mitenkään mahtuisi sinne sähköautoketjuun :)
Vastaukset Karpalle ja pihistelijälle sähköautokeskustelussa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.10.19 - klo:22:54
Ja eihän uuteen autoon vielä renkaita tarvita jälleenmyynnin kautta pahemmin, joten kuluttaja jälleenmyynnin nousuun kestää aika-massatuotantoon + massatuotantoa jonkun aikaa + pari vuotta lisää että tarve rengasjälleenmyynnille.
Tarviihan uuteen autoon talvirenkaat. Kun itse ostin Leonin pari vuotta sitten, olisi talvirenkaat vanteilla maksaneet autoliikkeessä 1500 euroa. En ottanut niitä, vaan tilasin netistä (renkaatvaihtoon.fi). Nokia Hakkapeliitta R2 205/55R16 kevytmetallivanteilla maksoivat 750 euroa, siis puoleen hintaan autoliikeeseen verrattuna. ID.3:n 215/55R18 talvirenkaat vanteineen maksaisivat samassa nettikaupassa 1500 euroa eikä olisi edes Hakkapeliitta R3:sia valikoimassa. Tulisi 750 euroa lisäkustannuksia Leonin 16-tuumaisiin.
^ Pihistelijä olisi saanut pihisteltyä huomattavasti enemmän kun olisi tilannut Ecomotiven toisen rekisteriotteeseen merkityn vakiokoon, 195/65R15.
Renkaat ja vanteet edullisemmat ja kapeammalla renkaalla vielä pihimpää rullailla menemään.
Lainaus käyttäjältä: Banned - 13.10.19 - klo:22:37
Eikö tätä palstaa moderoi enää kukaan?
Ei. Jos laitat ylläpidolle ilmoituksen joka viestissä olevan "Ilmoita valvojille"-napin kautta, saattaa palstanpitäjä reagoida.
Nyt alla michelin x-north 3 talvirenkaat, edessä 3v vanhat nastat suht hyvin tallella ja takana 5v vanhat ei nastoja juuri tallella, eli uudet renkaat pitää ostaa. Ollut liisarina niin ajettu vissiin eturenkaat loppuun ja vaihdettu 2 uutta rengasta.
Nyt mietin ostanko michelin x-ice 4:set 590e vs hakkapeliitta 9 620e. Michelinissä 250 nastaa, nokialaisissa 190. Aiemmassa autossa 2003 passatissa oli 3-4 talvea hakkapeliitta 8:t ja ne oli tosi hyvät renkaat koko tuon ajan ja nastat säilyivät hyvin, joten sen puolesta nokialaiset houkuttaisi enemmän.
Lainaus käyttäjältä: sahtiwaari - 14.10.19 - klo:10:57
Nyt alla michelin x-north 3 talvirenkaat, edessä 3v vanhat nastat suht hyvin tallella ja takana 5v vanhat ei nastoja juuri tallella, eli uudet renkaat pitää ostaa. Ollut liisarina niin ajettu vissiin eturenkaat loppuun ja vaihdettu 2 uutta rengasta.
Nyt mietin ostanko michelin x-ice 4:set 590e vs hakkapeliitta 9 620e. Michelinissä 250 nastaa, nokialaisissa 190. Aiemmassa autossa 2003 passatissa oli 3-4 talvea hakkapeliitta 8:t ja ne oli tosi hyvät renkaat koko tuon ajan ja nastat säilyivät hyvin, joten sen puolesta nokialaiset houkuttaisi enemmän.
Mikäli arvostat pienempää nastamelua ja pidempää kestoikää niin valitse x-ice 4 :t. Ainakin Tuulilasin talvirengastestissä (11/2019) verrokkina ollut Continentalin kitkarengas VikingContact 7 :t päihitti nuo Nokian Hakkapeliitta 9 :t. Esimerkiksi melusta X-Ice 4 :t sai arvosanaksi täydet viisi pistettä 9 :en jäädessä kahteen. Nokialaisessa on myös pehmeämpi kumiseos joka kielii huonommasta kulumiskestävyydestä tulevaisuudessa varsinkin jos ajokilometreja tulee paljon. Silti suosittelen kokeilemaan nykyaikaisia pohjoismaisia kitkarenkaita mikäli tällaisista ei ole aiempaa kokemusta. Esimerkiksi Tuulilasin testissä jäällä ajettavuutta testattaessa kellotettiin kitkarenkaalla paras kierrosaika.
Tuulilasissa renkaiden (koko 225/50 R17) paremmuusjärjestys oli siis:
1. Continental IceContact 3 FlexStud, yht. 88 p
2. Michelin X-Ice North 4, yht. 80 p
3. Continental Vikingcontact 7, yht. 76 p (Pohjoismainen kitkarengas)
4. Nokian Hakkepeliitta 9, yht. 75 p
Loput sitten perässä kohtalaisin tuloksin ja hännän huippuna Sailunin Ice Blaze WST3, jota pidettiin talvikelillä jopa vaarallisena.
Kiitos mielipiteestä Foxit. Micheliniä puoltaisi kyllä tuo nastojen lukumäärä, ajomelu ja kesto, varsinkin kun itse tulee ajettua paljon. Hinnassa ei ole juuri eroa laatumerkkien välillä joten sillä ei ole väliä. Continentalin icecontact3:set irtoaisi myös 600e hintaan tähän 205/55/16 kokoluokkaan.
Ainoa mikä Michelinissä mietityttää, on oma ja tuttavien/työkavereiden mielikuva nastojen irtoaminen herkemmin muihin laatumerkkeihin verrattuna. Työkaverilla oli joitain vuosia sitten Michelinin testivoittajarenkaat ja ensimmäisen talven jälkeen puolet nastoista olivat lähteneet irti. Toki ajotyylikin vaikuttaa. Myös oman autoni takarenkaat ihmetyttää, miten on noin hyvin lähtenyt nastat irti vaikka kulutuspinnan puolesta rengas näyttää todella hyvältä.
Ehkä päädyn ostamaan x-ice 4:set ja jos nastat lähtee herkästi irti niin olkoon sitten ensimmäinen ja viimeinen michelinin nastasarja omalla kohdallani.
Lainaus käyttäjältä: sahtiwaari - 14.10.19 - klo:15:45
Kiitos mielipiteestä Foxit. Micheliniä puoltaisi kyllä tuo nastojen lukumäärä, ajomelu ja kesto, varsinkin kun itse tulee ajettua paljon. Hinnassa ei ole juuri eroa laatumerkkien välillä joten sillä ei ole väliä. Continentalin icecontact3:set irtoaisi myös 600e hintaan tähän 205/55/16 kokoluokkaan.
Ainoa mikä Michelinissä mietityttää, on oma ja tuttavien/työkavereiden mielikuva nastojen irtoaminen herkemmin muihin laatumerkkeihin verrattuna. Työkaverilla oli joitain vuosia sitten Michelinin testivoittajarenkaat ja ensimmäisen talven jälkeen puolet nastoista olivat lähteneet irti. Toki ajotyylikin vaikuttaa. Myös oman autoni takarenkaat ihmetyttää, miten on noin hyvin lähtenyt nastat irti vaikka kulutuspinnan puolesta rengas näyttää todella hyvältä.
Ehkä päädyn ostamaan x-ice 4:set ja jos nastat lähtee herkästi irti niin olkoon sitten ensimmäinen ja viimeinen michelinin nastasarja omalla kohdallani.
Onko sinulla kokemuksia pohjoismaisista kitkarenkaista? Niiden kanssa ei pitäisi olla ongelmia nastojen kiinni pysymisessä.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 14.10.19 - klo:15:57
Onko sinulla kokemuksia pohjoismaisista kitkarenkaista? Niiden kanssa ei pitäisi olla ongelmia nastojen kiinni pysymisessä.
En osta kitkoja kun joutuu joskus huonollakin kelillä ajelemaan ja autoa lainaa välillä vähän kokemattomampikin kuski.
Lainaus käyttäjältä: sahtiwaari - 14.10.19 - klo:16:04
En osta kitkoja kun joutuu joskus huonollakin kelillä ajelemaan ja autoa lainaa välillä vähän kokemattomampikin kuski.
Samoin, ainostaan kitkoilla olen ollut kaksi kertaa normaaliajolla pyörähtänyt maantiellä ja siksi en ajaa enää koskaan kitkoilla.
Joo, kerran näin rosvon kadulla (oli halloween ja lapset olivat pukeutuneet rosvoiksi), en enää tämän jälkeen kävele julkisilla paikoilla ilman kääntöveistä taskussa ja nyrkkirautaa rystysillä.
Ainiin ja, unohdin mainita! Aina kun olen käyttänyt sinistä lippalakkia, on WTC torneihin törmätty terroristien toimesta. Tämän vuoksi en käytä enää ikinä sinistä lippalakkia, ainoastaan vihreitä.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 14.10.19 - klo:12:54
Mikäli arvostat pienempää nastamelua ja pidempää kestoikää niin valitse x-ice 4 :t. Ainakin Tuulilasin talvirengastestissä (11/2019) verrokkina ollut Continentalin kitkarengas VikingContact 7 :t päihitti nuo Nokian Hakkapeliitta 9 :t. Esimerkiksi melusta X-Ice 4 :t sai arvosanaksi täydet viisi pistettä 9 :en jäädessä kahteen. Nokialaisessa on myös pehmeämpi kumiseos joka kielii huonommasta kulumiskestävyydestä tulevaisuudessa varsinkin jos ajokilometreja tulee paljon. Silti suosittelen kokeilemaan nykyaikaisia pohjoismaisia kitkarenkaita mikäli tällaisista ei ole aiempaa kokemusta. Esimerkiksi Tuulilasin testissä jäällä ajettavuutta testattaessa kellotettiin kitkarenkaalla paras kierrosaika.
Tuulilasissa renkaiden (koko 225/50 R17) paremmuusjärjestys oli siis:
1. Continental IceContact 3 FlexStud, yht. 88 p
2. Michelin X-Ice North 4, yht. 80 p
3. Continental Vikingcontact 7, yht. 76 p (Pohjoismainen kitkarengas)
4. Nokian Hakkepeliitta 9, yht. 75 p
Loput sitten perässä kohtalaisin tuloksin ja hännän huippuna Sailunin Ice Blaze WST3, jota pidettiin talvikelillä jopa vaarallisena.
Tuulilasin testissä Conteissa oli kumirunkoiset nastat, jotka saivatkin maininnan hijaisuudesta. TM testasi 16-tuumaiset, joten niissä oli ilmeisesti tavalliset nastat, koska ainakin paikallisen liikkeen nettisivulla FlexStud-nastoja saa tällä hetkellä 17-tuumaisiin ja suurempiin renkaisiin. Mielenkiintoista nähdä millaiseksi kuminasta käytännössä osoittautuu, kun pohjolan kitkat ei sovi etelän tuleville vesikeleille...
Lainaus käyttäjältä: Hesse - 14.10.19 - klo:18:41
Mielenkiintoista nähdä millaiseksi kuminasta käytännössä osoittautuu, kun pohjolan kitkat ei sovi etelän tuleville vesikeleille...
Mihin perustat tuon väittämän? Moottorin testissä ei nastarenkaan ja nordic-kitkan välille juuri kummoista eroa vesikelissä saatu:
Jarrutusmatka märällä:
- nasta 37,6 m
- kitka 38,7 m
Ajettavuus märällä (kierrosaika):
- nasta 84,2 s
- kitka 84,5 s
Melko olemattomat erot, yhtä surkeita vesikelissä molemmat.
Niin, riippuu pitkälti siitä minkä skandikitkan valitsee. Eräs pohjoismainen suuri rengasvalmistaja on surullisenkuuluisa eräästä skandikitkarengasmallistaan joka oli (on kyllä edelleenkin) hengenvaarallinen sadekelillä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 14.10.19 - klo:20:08
Eräs pohjoismainen suuri rengasvalmistaja on surullisenkuuluisa eräästä skandikitkarengasmallistaan joka oli (on kyllä edelleenkin) hengenvaarallinen sadekelillä.
Miten tämä hengenvaarallisuus oli todettu?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.10.19 - klo:22:16
Miten tämä hengenvaarallisuus oli todettu?
Ei mitenkään. Jultsu viitannee jonkun vuoden takaiseen ruotsalaisen lehden rengastestiin jossa on "vattenplaning" testi, eli ajetaan vajaa sentin veden peitossa olevalla testiradalla jatkuvasti kiihdyttäen niin lujaa että renkaiden nopeusero on 15%. Ja jotta saadaan klikkiotsikoita "vähän" kärjistetään..
Voidaan kuitenkin tarkastella myös vähän tuoreempaa tavaraa, vaikkapa tämän syksyn (2019) ruotsalaisen Vi Bilägare lehden kitka- ja nastatestejä ja katso miten testit menivät:
-
Märän tien jarrutestissä 80-0km/h Nokian R3 oli joukon paras nordic kitka ja sai siitä testistä täydet 10 pistettä, tulos 30m. Verrokki EU-kitka, Continental TS860, oli vielä hiukan parempi ja sai 26,4m, ero siis 3,6m, eli prosentteina n.13% ero. Peräpää jäi n. 4 metriä R3:sta. Nastatestissä Nokian Hakka 9 tuli vajaan 30m tuloksella lähes samaan.
-Jääjarrutestissä taasen EU-kitka on heikompi selvästi jopa Kiina-nordic halppista, jääden kärjestä (Continental, Nokian) n. 40%, eli 25-5km/h jarrutuksessa eroa ehtii kertyä jo n. 4 metriä. Jos 80km/h nopeudesta jääpinnalla menisi vaikka 80 metriä, niin EU-kitkalla tulos olisi silloin luokkaa 112 metriä, eli 32 metriä eroa.
-Tämänkin vuoden testissä oli myös "vattenplaning" testi. Nordic kitkat ja nastat olivat n. 57-60 km/h tuloksilla about tasaisena joukkona muutaman km/h eroin muutama poikkeusta lukuunottamatta (esim. Goodyearin nordic kitka ~70km/h) ja EU-kitka parhaana vajaa 75km/h. Joukon viimeinen tässä testissä oli muuten Continentalin nordic kitka VikingContact 7.
EU-kitka (kokonaispisteissä toiseksi viimeinen ennen Kiina-halppista) on siis mitä oivin valinta jos talviajo koostuu paksun vesipatjan peittämästä testiradasta tai virtaavaksi joeksi muuttuneesta valtatiestä, muussa tapauksessa laadukkaat nordic kitkat ja nastat tarjoavat huomattavan paljon enemmän pitoa varsinaisissa talviolosuhteissa ja lienevät siten kaikkein turvallisin valinta.
Lainaus käyttäjältä: sahtiwaari - 14.10.19 - klo:10:57
Nyt alla michelin x-north 3 talvirenkaat, edessä 3v vanhat nastat suht hyvin tallella ja takana 5v vanhat ei nastoja juuri tallella, eli uudet renkaat pitää ostaa. Ollut liisarina niin ajettu vissiin eturenkaat loppuun ja vaihdettu 2 uutta rengasta.
Nyt mietin ostanko michelin x-ice 4:set 590e vs hakkapeliitta 9 620e. Michelinissä 250 nastaa, nokialaisissa 190. Aiemmassa autossa 2003 passatissa oli 3-4 talvea hakkapeliitta 8:t ja ne oli tosi hyvät renkaat koko tuon ajan ja nastat säilyivät hyvin, joten sen puolesta nokialaiset houkuttaisi enemmän.
Suosittelen kokeilemaan laadukkaita Nordic-kitkoja, vaikkapa Nokian R3-kitkoja. Sekä Nokian että Contin uudet nordic-kitkat ovat kitkatestien kärjesssä ja lähes kärjessä myös kun mukana ovat nastat. Contissa on selkeästi pehmeämpi kumiseos eli se todennäköisesti kuluu nopeammin.
Itselläni oli aikaisemmin Nokian Hakka 8:t ja ne vaihtuivat autokauppojen myötä Nokian R2 kitkoihin ja niillä on nyt ajeltu muutama talvi. Huomattavin ero tavanomaisissa kaupunki/maantieolosuhteissa on nastojen melun täydellinen uupuminen, kitkat ovat hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Pohjois-Pohjanmaan talviolosuhteissa ei ole tullut kelejä että olisin kaivanut nastoja tilalle. Metsäteillä en ajele, vaan normitieverkostolla.
Ei ole kaduttanut, oikeastaan se ettei aikaisemmin tullut jo vaihdettua. Yhtenä talvipäivänä tuli saman korin autolla (Passat) ajettua sama matka samana päivän, tosin eri kellonaikaan, toinen Nokian Hakka 8 nastoilla ja toinen R2 kitkoilla, molemmat hyväkuntoiset renkaat. Matkaan sisältyi suolalla sulatettu loskainen moottoritieosuus, kaupungin sisäistä polanteista kokoamatietä jääurilla, röpelöistä ja lumi/jääpintaista asuinaluetietä sisältäen useita liikenneympyröitä ja marketin parkkipaikkaa (melkoisia vuoristoratoja kun lunta/jäätä tamppaantuu). Pidon kanssa ei ollut havaittavaa eroa, subjektiivisia eroja oli ajotuntuma, nastoilla ehkä hiukan "raskaampi", kokoamatiellä melussa ei ollut suurta eroa kitkan eduksi kun jääpolanne tärytti menoa että se oli suurin melun lähde. Moottoritiellä nastan melu taasen tuli enemmän esiin.
Suurin ero laadukkaan Nordic kitkan ja nastan välillä pidossa tulee liikkeelle lähdössä sileällä hoitamattomalla jääpinnalla, eikä niinkään jarrutuksessa, koska jarrutuksessa renkaan alle tulee koko ajan uutta pintaa, sen sijaan liikkeellelähdössä jos jäädään sutimaan, alkaa jää kiillottua.
Kiitos vinkistä jt. Voisin ostaakin kitkat omaan käyttöön, pärjäisin niillä ihan hyvin ja olisi mukavammat ajaa kuin nastat. En kuitenkaan osta kitkoja koska ajan paljon työn puolesta maaseudullakin liukkailla teillä ja autoa käyttää muutkin kun minä. Ainoastaan nastat on omalla kohdalla vaihtoehto em. syistä. Turvallisuus menee rengasmelun ja mukavuuden edelle.
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.10.19 - klo:00:24
Itselläni oli aikaisemmin Nokian Hakka 8:t ja ne vaihtuivat autokauppojen myötä Nokian R2 kitkoihin ja niillä on nyt ajeltu muutama talvi. Huomattavin ero tavanomaisissa kaupunki/maantieolosuhteissa on nastojen melun täydellinen uupuminen, kitkat ovat hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Pohjois-Pohjanmaan talviolosuhteissa ei ole tullut kelejä että olisin kaivanut nastoja tilalle. Metsäteillä en ajele, vaan normitieverkostolla.
Kyllä nillä R2:lla pärjää ihan hyvin metsäteilläkin 8)
Tuossa video peilijäältä nastafanien iloksi ;D ;D ;D saatte marmattaa ::)
https://youtu.be/rEqTNruW-IE
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.10.19 - klo:20:10
Jopa metrin lyhyempi JARRUTUSMATKA voi pelastaa jalankulkijan tai oman henkesi.
Nastaa vetää nastiolla. Pitää vaan muistaa varoa perässäroikkujan kitkapojun peräänajoa, nääs kun puuttuu se metri jarrutuspitoa.
Sehän se monesti kammottaa kun tietää itsellä olevan hyvät jarrutusominaisuudet omaavat nastarenkaat ja "kitkaukko" lätisee luuriin sätkä toisessa kädessä. MIT,, jos joudun painamaan äkillisesti jarrua ? Huh.
Sama virsi jatkuu vielä. Ne nastat ovat uuden terävät vain hetken, jolloin voit jäädä ilman puskurin maalausta. ;D
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 15.10.19 - klo:19:50
Tuossa video peilijäältä nastafanien iloksi ;D ;D ;D saatte marmattaa ::)
https://youtu.be/rEqTNruW-IE
Jos jaksaisi, niin vetäisin nastoilla ja oikealla nelivedolla pikkaisen nopeamman sekä pidemmän vedon ;D. Myös kuvakulma olisi paljon parempi.
Informaatio arvo tuolla videolla oli: Auto lähti neljällä renkaalla liikenteeseen ja melkein pysähtyi?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.10.19 - klo:20:13
Sama virsi jatkuu vielä. Ne nastat ovat uuden terävät vain hetken, jolloin voit jäädä ilman puskurin maalausta. ;D
JA VTT:n testien mukaan kitkoilla menee noin kaksi kautta saavuttaa tuo nastojen etu joten sun pointti oli? Yhtään nastaa ei ole omista Continental:n Conti ice contact 2:sta lähtenyt ja yhteen laskettu teho kahdesta nelikosta on 645Hp/1030Nm.
LainaaInformaatio arvo tuolla videolla oli: Auto lähti neljällä renkaalla liikenteeseen ja melkein pysähtyi?
Siinä oli kaikille lisää vettä myllyyn velloa renkaiden paremmuudesta.
Itse yritin saada selkoa haldexin viiveistä, puhelin ei vain meinannut tuulessa pysyä paikallaan
Minun pointti oli se mitä kirjoitin. Sillä tavalla uudet ei ole pitkään uudet ja terävät kun asfalttia niillä hetken nakertaa.
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 15.10.19 - klo:20:26
Siinä oli kaikille lisää vettä myllyyn velloa renkaiden paremmuudesta.
Itse yritin saada selkoa haldexin viiveistä, puhelin ei vain meinannut tuulessa pysyä paikallaan
Ja verrokkina oli mikä?
Muuallakin on harmia nastoista. Teitä ei ole varaa korjata nopean kulumisen takia. En minä ole nastoja vastaan, mutta moni kykenisi kykenisi halutessaan kitkoilla, joka säästäisi teitä. Eniten se on kuskista kiinni tuolla liikenteessä.
https://youtu.be/mJH6CZ-sZO8
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.10.19 - klo:20:54
Muuallakin on harmia nastoista. Teitä ei ole varaa korjata nopean kulumisen takia. En minä ole nastoja vastaan, mutta moni kykenisi kykenisi halutessaan kitkoilla, joka säästäisi teitä.
Kai silloin pitää päättää, säästäkö ihmishenkiä tai asfalttia.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.10.19 - klo:21:04
Eipä ne kitkatkaan säilytä ominaisuuksia sen pidempään.
Säästetään suvivirsi ensi keväälle ja veisataan sitten.
Nastarenkaat joutuu keväällä pakosta vaihtamaan ja käytännössä kesällä on halvin kesärengas huomattavasti parempi kuin kallis kitkarengas.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.10.19 - klo:21:04
Eipä ne kitkatkaan säilytä ominaisuuksia sen pidempään.
Säästetään suvivirsi ensi keväälle ja veisataan sitten.
Kuten aikaisemmin on tässä ketjussa todettu viitaten VTI:n suureen tutkimukseen, toki kitkankin ominaisuudet heikkenevät käytettynä, mutta selvästi hitaammin kuin nastalla, erityisesti koskien jääpitoa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.10.19 - klo:21:08
Niinpä niin kuskista kiinni.
70% bonareilla on ajettu jo niin kauan ettei muistakkaan.
Osa pystyy ajamaan samoilla bonareilla kitkarenkailla. Se katsos kun on kuskista kiinni ;D
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 15.10.19 - klo:21:01
Kai silloin pitää päättää, säästäkö ihmishenkiä tai asfalttia.
Nastarengas ei ainakaan säästä sen enempää ihmishenkiä kuin asfalttiakaan.
https://yle.fi/uutiset/3-5236346
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 16.10.19 - klo:06:32
Nastarengas ei ainakaan säästä sen enempää ihmishenkiä kuin asfalttiakaan.
https://yle.fi/uutiset/3-5236346
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
Ne on vanhoja tutkimuksia. Nykypäivän nastarengas on kitkarengas johon on lisätty nastat. Mutta jokainen käyttäköön mitä renkaita halua, oman kokemuksen perusteella, silloin kuin kaupungissa on lumet lähtenyt, niin syrjäisellä kadulla, maaseudulla, missä asun, on nastarengas ainut mikä toimii.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.10.19 - klo:08:14
Olisipa kiva laittaa sun kaa kilsat vastakkain.
Miksi? Sehän ei muutakuin vahvista pointtia, että se on kuskista kiinni? ::)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.10.19 - klo:08:24
Miksi? Sehän ei muutakuin vahvista pointtia, että se on kuskista kiinni? ::)
Jep, oli aikoja, milloin ei ollut kitka-, eikä nastarenkaita ja kuitenkin ajettiin talvellakin.
Noniin - toinen päivä putkeen Pohjois-Pohjanmaalla ja ihan vähän ikävä vanhoja pari vuotta ajettuja Hakkapeliitta 8:a. Alla nyt puoli vuotta vanhat GY Ultragrip ice 2:t samassa koossa.
Eilen päivällä plussaa ja sumuisenkosteaa, illalla meni pakkasen puolelle pari astetta. Tien pinta kimalteli jäästä ja sivuttaispito selkeästi huonompi kuin pari vuotta ajetuilla nastoilla. Biili kyllä pysähtyi ihan ok, mutta sellaista pientä hakemista varsinkin liikenneympyröissä. Tänään sitten se toinen päivä - yöllä tullut noin 5cm kosteaa, raskasta lunta joka tamppautunut tielle. Vielä isompi ero kuinka nastat olisi tuohon purreet vaikkakin vetää ja pysähtyy kohtalaisen ok eikä mene ihan kelkaksi. Ylämäet on kanssa hiekoitettu, mutta ei todennäköisesti nastakuskien takia. Varmaan hyvin tuo hiekka sitten keväällä pölisee kun kyseessä ihan isohko, paljon liikennöity asfalttitie.
Mutta eipä tässä ja toistan jo täältä opittua mantraa, että kyllä noilla "pärjätään". Se täytyy tunnustaa, että mitä ehdin samoilla kitkoilla ajamaan helmikuun lopuilta koko kevään (aika pitkälti vain etelässä), ei muistaakseni tullut vastaan yhtään näin hankalaa keliä. Ja edelleen en ole kokenut mitään valaistumista kummankaan rengastyypin selkeästä paremmuudesta.
Nastat vai kitkat -vääntö on nyt lopullisesti ohi! Rengasekspertit vastaavat 5 väitteeseen: "Tuntuu rahan haaskaamiselta"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nastat-vai-kitkat-vaanto-on-nyt-lopullisesti-ohi-rengasekspertit-vastaavat-5-vaitteeseen-tuntuu-rahan-haaskaamiselta/7589502 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nastat-vai-kitkat-vaanto-on-nyt-lopullisesti-ohi-rengasekspertit-vastaavat-5-vaitteeseen-tuntuu-rahan-haaskaamiselta/7589502)
Valitse nastat, jos
haluat tutkitusti turvallisimmat renkaat
ajat säässä kuin säässä
ajat myös sivuteillä
haluat tasata autosi turvatekniikan puutteita
Valitse kitkat, jos
arvostat ajomukavuutta ja ympäristöystävällisyyttä
ajat tasaisissa talviolosuhteissa
ajat lähinnä pääteillä
haluat joustoa renkaanvaihdon aikatauluun
Lainaus käyttäjältä: ile - 16.10.19 - klo:08:54
Noniin - toinen päivä putkeen Pohjois-Pohjanmaalla ja ihan vähän ikävä vanhoja pari vuotta ajettuja Hakkapeliitta 8:a. Alla nyt puoli vuotta vanhat GY Ultragrip ice 2:t samassa koossa.
Eilen päivällä plussaa ja sumuisenkosteaa, illalla meni pakkasen puolelle pari astetta. Tien pinta kimalteli jäästä ja sivuttaispito selkeästi huonompi kuin pari vuotta ajetuilla nastoilla. Biili kyllä pysähtyi ihan ok, mutta sellaista pientä hakemista varsinkin liikenneympyröissä. Tänään sitten se toinen päivä - yöllä tullut noin 5cm kosteaa, raskasta lunta joka tamppautunut tielle. Vielä isompi ero kuinka nastat olisi tuohon purreet vaikkakin vetää ja pysähtyy kohtalaisen ok eikä mene ihan kelkaksi.
Ja edelleen en ole kokenut mitään valaistumista kummankaan rengastyypin selkeästä paremmuudesta.
TM:n testissä moitittiin goodyearin sivuttaispitoa jäällä ja lumella. Ei kaikki renkaat ole samanlaisia ominaisuuksiltaan. Hyvä olisikin katsoa testejä ja painotuksia, jotka on sitä omaa ajosuoritusta lähinnä oleva kompromissi. Renkaat on aina kompromisseja jonkin asian suhteen. On se kesärenkaissakin sama asia. Toiset renkaat ovat toisia parempia toisella painotuksella.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.10.19 - klo:09:11
TM:n testissä moitittiin goodyearin sivuttaispitoa jäällä ja lumella. Ei kaikki renkaat ole samanlaisia ominaisuuksiltaan. Hyvä olisikin katsoa testejä ja painotuksia, jotka on sitä omaa ajosuoritusta lähinnä oleva kompromissi. Renkaat on aina kompromisseja jonkin asian suhteen. On se kesärenkaissakin sama asia. Toiset renkaat ovat toisia parempia toisella painotuksella.
Totta juu. Itseä aikaisemmissa kitkoissa on eniten häirinnyt tietty "lullamaisuus" & epämääräisyys ja testeissä GY:a kehuttiin ajettavuuden osalta. Se jäi sen verran hyvin mieleen kun edellisenä talvena arvoin uusia renkaita.
Itseäni hirvittää, että kuinka epävakaat ajolleen nuo r3:t ovat. Muut ominaisuudet oli riittävät. Paljaalla kelillä r2 oli paikoin harmittava ajaa, varsinkin uraisilla teillä. Ne oli taas sitten sitä paremmat, mitä huonompi keli oli.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.10.19 - klo:09:56
Itseäni hirvittää, että kuinka epävakaat ajolleen nuo r3:t ovat. Muut ominaisuudet oli riittävät. Paljaalla kelillä r2 oli paikoin harmittava ajaa, varsinkin uraisilla teillä. Ne oli taas sitten sitä paremmat, mitä huonompi keli oli.
Mielenkiintoista kuulla, että R3 on yhtä paska ajaa, kuin R2:n. En yhtään pitänyt tuosta R2:en leijuvasta tunteesta paljaalla asvaltilla. GY ja Conti paljon mukavampi ajaa.
Mulla on R2:sissa 3,5kg ilmaa. Ei leiju, ei hötky. Oikeat paineet (autoon, tilanteeseen) on merkittävä juttu...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.19 - klo:10:11
Mielenkiintoista kuulla, että R3 on yhtä paska ajaa, kuin R2:n. En yhtään pitänyt tuosta R2:en leijuvasta tunteesta paljaalla asvaltilla. GY ja Conti paljon mukavampi ajaa.
En ole vielä ajanut r3:lla, ehkä ymmärsit väärin. Ne odottaa sopivampia kelejä vielä varastossa. Voi olla että parannusta on hiukan tullut auton ja renkaan osalta päivityksissä. Sen näkee vasta myöhemmin. Monet ominaisuudet ajoivat juuri r3:iin, kun valintaa tein.
Ps. Ei kaveri ole kehunut noita conteja myöskään samanlaisessa pirssissä. Contin nastat talouden toisesta autosta löytyy koossa 185/65/15. Aivan pätevät ajaa, mutta rallatusta en jaksa kuunnella.
Aikanaan mulla oli 17" kitkat. Kyllä se pohjoismainen talvirenkaan pintakuvio on aina veltto kesärenkaaseen verrattuna, vaikka runko olisikin kunnon paineella vahvistettu.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 16.10.19 - klo:10:21
Mulla on R2:sissa 3,5kg ilmaa. Ei leiju, ei hötky. Oikeat paineet (autoon, tilanteeseen) on merkittävä juttu...
Ei paineet auta siihen, että R2:n pintamalli lamellointeineen on tosi veltto. Edellisessä autossa noin korkeat paineet tekivät tuntumasta entistä epämääräisemmän, koska tiehen koski vähemmän pintaa.
Suosittelen katsomaan.
https://youtu.be/-fusUxEPwsw
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.10.19 - klo:10:39
Ei paineet auta siihen, että R2:n pintamalli lamellointeineen on tosi veltto. Edellisessä autossa noin korkeat paineet tekivät tuntumasta entistä epämääräisemmän, koska tiehen koski vähemmän pintaa.
Niimpä ;). Mulla on renkaissa paineet kohdillaan ja yleensä +0,2bar. Toki myös kokeilen eroja, jos rengas ei tunnu hyvältä.
Itsellä on paineita, renkaasta riippuen, aina 2.7-3 bar ja hyvältä tuntuu :-X
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 16.10.19 - klo:08:17
Nykypäivän nastarengas on kitkarengas johon on lisätty nastat.
Jos näin on, niin mikä selittää sen, että jo useammassakin vertailussa on kovalla pakkasella ajettu jääradalla kitkarenkaalla parempia aikoja kuin nastarenkaalla?
Juu kyllä nastarenkaassa on jonkin verran kitkan ominaisuuksia nykyisin, kun vertaa vanhoihin nastarenkaisiin. Mutta eivät nastarenkaat ilman nastoja pärjää kitkoille.
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 16.10.19 - klo:08:17
Ne on vanhoja tutkimuksia. Nykypäivän nastarengas on kitkarengas johon on lisätty nastat.
Tilanne on vain pahentunut vuosikymmenen alusta. Nastojen kulumäärät renkaissa ovat räjähtäneet kasvuun ja samalla asfaltin kuluminen.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia
Mielenkiintoinen vertailu keskustelun tueksi:http://www.tyrereviews.co.uk/Article/Summer-All-Season-All-Weather-Winter-Nordic-and-Studded-Tyres.htm (http://www.tyrereviews.co.uk/Article/Summer-All-Season-All-Weather-Winter-Nordic-and-Studded-Tyres.htm)
Vertailussa kuusi erilaista Nokian rengasta; kesärengas, all season rengas, joka sään rengas Keski-Euroopan kitka, nordic kitka ja nastarengas.
Minusta tuo tie muuttuu vaarallisemmaksi juuri nastojen takia, kun järkyttävät liirtourat siinä on. Aurakaan ei yletä ajamaan sitä puhtaaksi, vaan siihen jää tavaraa. Talven lisäksi se on kesälläkin vaarallinen sateella.
tiet huononee suolauksen ja raskaan liikenteen takia. myöskin Suomessa säästetään eikä vedetä pinnoituksia uusiksi niin usein kun pitäisi. henkilöautojen nastat on ihan yksi lysti teiden kunnoissa tai toki jos ne takatuuppari ja 4 veto kuskien on pakko lähteä valoista täysillä kun lapsettaa niin toki ne renkaat lyö tyhjää
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.10.19 - klo:21:50
Minusta tuo tie muuttuu vaarallisemmaksi juuri nastojen takia, kun järkyttävät liirtourat siinä on. Aurakaan ei yletä ajamaan sitä puhtaaksi, vaan siihen jää tavaraa. Talven lisäksi se on kesälläkin vaarallinen sateella.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.10.19 - klo:21:39
Nastat ovat huomattavasti kevyempiä nykyään ja suorastaan "hellivät" tietä.
Samalla sopivasti hiovat tienpintaa kitkamiehille turvalliseksi. ;)
Kiitos karhennuksesta. Keväisin te nastajudet saatte nauttia samasta karhennuksesta täysin rinnoin.
Mutta kuten tässä jo todettu, me kitkatmiehet ei tarvita edes sitä karhennusta, koska osaamme ajaa.
Ymmärrän kyllä että kaikki eivät osaa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 16.10.19 - klo:21:20
Tilanne on vain pahentunut vuosikymmenen alusta. Nastojen kulumäärät renkaissa ovat räjähtäneet kasvuun ja samalla asfaltin kuluminen.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nastat-urauttavat-teita-ennatystahtia
Samaan aikaan autoilijoilta kerätään noin 8 miljardia ja unohdetaan se, että asvalttia uusitaan vanhasta asvaltista, joka ei varmana paranna kestävyyttä. Uusi asvaltti kesti muistaakseni kahdeksan vuotta ja ns. uusioasvaltti 4-6 vuotta. Uusioasvallttihan kerätään nimenomaan vanhasta ja joukkoon lisätään uutta bitumia!
"liikenneviraston noin 120 miljoonan euron vuotuisesta päällystysrahasta. "
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 16.10.19 - klo:22:17
tiet huononee suolauksen ja raskaan liikenteen takia. myöskin Suomessa säästetään eikä vedetä pinnoituksia uusiksi niin usein kun pitäisi. henkilöautojen nastat on ihan yksi lysti teiden kunnoissa tai toki jos ne takatuuppari ja 4 veto kuskien on pakko lähteä valoista täysillä kun lapsettaa niin toki ne renkaat lyö tyhjää
Paljonko sinulla pitää olla nelivedossa tehoa ja ettei luistonesto ole päällä, että saat nastoilla lyötyä tyhjää? Aika huono PROVO! Väitän että vajaavedolla ajavat sitä asvattia enemmän kuluttavat kiihdytellessä!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.10.19 - klo:21:39
Nastat ovat huomattavasti kevyempiä nykyään ja suorastaan "hellivät" tietä.
Samalla sopivasti hiovat tienpintaa kitkamiehille turvalliseksi.
Vielä kun perustelet molemmat väitteesi jotenkin (muutenkin kuin "mutu":lla). Sitä pohtiessa, tutustu ensin allaoleviin:
https://yle.fi/uutiset/3-9503668
Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi.https://yle.fi/uutiset/3-9550920
Uutta tietoa liikenteestä: Karkea asfaltti pitää sileää huonommin
Suomalainen asfaltti on karhea ja äänekäs, mutta on harha, että se lisäisi renkaan ja tien välistä kitkaa
Lainaus käyttäjältä: Teppis - 16.10.19 - klo:21:35
Mielenkiintoinen vertailu keskustelun tueksi:http://www.tyrereviews.co.uk/Article/Summer-All-Season-All-Weather-Winter-Nordic-and-Studded-Tyres.htm (http://www.tyrereviews.co.uk/Article/Summer-All-Season-All-Weather-Winter-Nordic-and-Studded-Tyres.htm)
Vertailussa kuusi erilaista Nokian rengasta; kesärengas, all season rengas, joka sään rengas Keski-Euroopan kitka, nordic kitka ja nastarengas.
Mielenkiintoinen testi. Merkillepantavaa että Nordic kitka R3 ja nasta Hakka 9 ovat lähes tasoissa eri testeissä. R3 hiukan parempi kuivalla ja Hakka 9 hitusen parempi jäällä, muuten erot todella pieniä ottaen vielä huomioon mittausten mahdollisen virhemarginaalin, voisi sanoa että käytännössä tasoissa.
Lainaus käyttäjältä: jamo75 - 16.10.19 - klo:22:17
tiet huononee suolauksen ja raskaan liikenteen takia. myöskin Suomessa säästetään eikä vedetä pinnoituksia uusiksi niin usein kun pitäisi. henkilöautojen nastat on ihan yksi lysti teiden kunnoissa tai toki jos ne takatuuppari ja 4 veto kuskien on pakko lähteä valoista täysillä kun lapsettaa niin toki ne renkaat lyö tyhjää
Ei nelivetoon nastarenkaita tarvitse. On mennyt ja menee loistavasti kitkoilla. Vajaavedotkin menee hyvin kitkoilla, jos kuljettaja osaa ajaa järkevästi.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 18.10.19 - klo:01:58
Ei nelivetoon nastarenkaita tarvitse. On mennyt ja menee loistavasti kitkoilla. Vajaavedotkin menee hyvin kitkoilla, jos kuljettaja osaa ajaa järkevästi.
Rohkeita päätelmiä tietämättä toisen paikkaa, aikaa ja tarvetta ajaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.10.19 - klo:08:17
Rohkeita päätelmiä tietämättä toisen paikkaa, aikaa ja tarvetta ajaa.
Tämä on täysin totta. Totta on myöskin se, että liian monet ajavat aivan turhaan nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.10.19 - klo:08:30
Totta on myöskin se, että liian monet ajavat aivan turhaan nastoilla.
Kukapa sen tietäisi onko meidän autoissa käytetty nastarenkaita 50 vuotta turhaan. On ainakin selvitty autoa naarmuttamatta, tai kolhimatta ja aina päästy mukavasti perille.
Olen kuullut että matkan keskeytyminen talvella, pakkasella ja perheen kanssa on todella kurja tilanne.
Kannattaa myös muistaa että hankeen ajetun auton moottori saattaa keittää yllättävän nopeasti, kun ei saa jäähdytysilmaa.
Lainaus käyttäjältä: Adokcs - 20.10.19 - klo:17:17
Kukapa sen tietäisi onko meidän autoissa käytetty nastarenkaita 50 vuotta turhaan.
Tuskin. 50 vuotta sitten kitkarenkaiden ja nastarenkaiden suorituskyvyssä oli valtava ero. Nykyään se ero on yhtä ongelmakeliä lukuunottamatta lähinnä marginaalinen. Siispä 50 vuotta sitten, tai vaikka 25 vuotta sitten, eivät nastat todennäköisesti olleet turhia. Vielä nykyäänkään niiden turhuutta ei voi todeta varmasti tietämättä ajo-olosuhteita, mutta todennäköisyys sille on kasvanut jo aika suureksi.
Kitkarenkaita ei ole ollut kun vasta sen 30 vuotta tarjolla. Hän kun on ajanut 80-luvulla nokia hakkapeliitta nr 09:llä muistaa sen jäätävän pidon, kunnes siitä nastat lähti 140:n vauhdissa :o Niillä ei tehnyt mitään ilman nastoja, kesäkelissä ne oli vaaralliset. Parasta niissä oli, kun onnistui pitämään nastat kiinni niin renkaan kuluminen lisäsi ulkonemaa-> pito vaan parani. Jollotus niissä ei ollut kovin mukava ominaisuus.
Mulla oli Polossa (vm 91) ekat kitkat, Nokian NRW. Ne oli huipputekniikkaa silloin ja todella hyvät ajaa. Pitoa riitti myös talvikelissä. Tehoa tuossa 1,1litran koneessa ei ollut senvertaa että olisi pahasti sutinut edes jäällä :D
Seuraava yrittäjä taisi olla Bridgestone, Blizzag. Ne melkein ok, ei pärjännyt Nokialle. Mulla lienee vieläkin tuolla jossain makasiinin perukoilla yhdet sellaiset, melkein ajamattomat.
Kyllä kitkarenkaita on kauemmin ollut kuin 30 vuotta. Muistan nuorena miehenä, kun enoni autossa oli kitkat jo kahdeksankymmentä-luvun alussa, ja vielä yllättyneenä niiden pidosta kehui niitä. Piti oikein varmistaa, etten muistanut väärin:" 1970-luvulla kehitettiin ensimmäiset nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaat, joissa nastarenkaan pito-ominaisuudet korvattiin osittain voimakkaalla pintakuvion lamellitekniikalla sekä uusilla innovatiivisilla kumisekoituksilla. Kitkarengas tarjosi enemmän ajomukavuutta, sillä se oli lähes äänetön, Eromäki kertoo. Lainausta Nokian sivuilta, joten muisti ei pettänyt.
Nonni, nyt on nastoitetut polymmerikiekot taas alla. Mahtaako näillä pärjätä, kun tuossa kyljesssä on omituinen numerosarja?
(https://img.aijaa.com/m/00118/14760005.jpg) (https://aijaa.com/R71aKA)
Osaako joku rengasexpertti avata tuota? Gummit on Nokian 7 ja pintaa 6-7mm nastat tallessa liki kaikki. Yksi on vähän kuluneempi, liekö ollut edessä hanttarin puolella ja lyönyt enenpi tyhjää...
valmistettu viikolla 32 armon vuona 2011.
eteenpäin vaan.
Tänään kitkat alle. Kyllä on taas hienoa ajaa. Jo ennestään hiljainen Leon muuttuu hiiren hiljaiseksi. Hakkapeliitta R2:t on nyt alla kolmatta talvea. Yhdessä parissa näkyy 8 millin merkinnät vielä selkeästi, toisessa hieman haaleammin. Kierrätin parit toiseen päätyyn. Mittarissa nyt 49 tkm. Ovat kuluneet todella vähän. Kyllä näillä taas viisi talvea ajetaan.
Kitkoilla vuodesta 1999 alkaen.
Pieni välitunnustus. Paremmat nämä R3:t on omaan makuun paljaalla tiellä, kuin edellinen r2 oli. Ei siis ole niin kova vaeltelija. Muuten ei moitteen sijaa. ,,ärettömän hiljaiset ja hyvin rullaavat nämä ovat.
Varmasti ovat. Mulla on ollut viidet sarjat Hakkapeliitan kitkoja: 2xQ, RSi, R ja nyt R2. Ovat parantuneet rengas renkaalta. Taitaa jäädä nyt R3:t väliin. Julkaistaan R4:t ennen kuin tulee seuraavan sarjan hankinta ajankohtaiseksi.
Joko SNG olisi valmis antamaan loppuraporttinsa renkaiden kulumismittauksistaan?
Itellä R2 oli hiukan väliinputoaja ajettavuuden suhteen. Pitäisi rungossa saada sitä parannusta, jos sillä saisi tuon ajettavuuden paremmaksi nimenomaan paljaalla kelillä. Muut ominaisuudet on sitten riittävät itselle. Rsi:stä lähtien oon kaikilla nokialaisilla ajanu. Toki autotkin on vaihtuneet välissä paremmiksi ja tunnokkaammiksi, että myös tarkemmiksi rengasvalinnan suhteen. On toki välissä ollut contia, että micheliniä. Michelin x ice north ollut huonoin. Oisko se ollut kolmonen.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 27.10.19 - klo:18:54
Joko SNG olisi valmis antamaan loppuraporttinsa renkaiden kulumismittauksistaan?
En ole vielä ehtinyt mittaamaan pintoja. Tarkoitus kertoa taas väliraportti, kunhan olen saanut luvun exceliin ja pyöräytettyä laskennat. Vuosi sitten taisi unohtua.
Pikamittauksella kolme rengasta noin 5mm pinnoilla, yhdessä pintaa 4-4,5mm. Varmaan oikea eturengas paikkamerkintöjä näkemättä. Sehän joutuu nelikossakin kovimmalle rasitukselle kun tielle liitytään Oikealle käännyttäessä. Toki vaihdan renkaan paikkoja edestä taakse joka kerta.
Kyllä noilla vielä ensi kesän ajelee. Pirun kestävät renkaat olleet nuo GY eff grip performancet!
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 27.10.19 - klo:16:38
Nonni, nyt on nastoitetut polymmerikiekot taas alla. Mahtaako näillä pärjätä, kun tuossa kyljesssä on omituinen numerosarja?
(https://img.aijaa.com/m/00118/14760005.jpg) (https://aijaa.com/R71aKA)
Osaako joku rengasexpertti avata tuota? Gummit on Nokian 7 ja pintaa 6-7mm nastat tallessa liki kaikki. Yksi on vähän kuluneempi, liekö ollut edessä hanttarin puolella ja lyönyt enenpi tyhjää...
Heh, kuinka sattuikaan että mullakin on Golfiin alle menneissä talvifillareissa sama pin-koodi eli 3211. Kyseessä Nokian Hakkapeliitta R kitkarenkaat koossa 205/50R17 ja kaikissa kumeissa näkyvissä 9mm merkki tosi vahvana. Katotaan kuis äijän käy.
Ostin elämäni ensimmäiset Kiinalaiset renkaat, linkin "kitkat" kesäautoon jota silloin tällöin talvellakin tarvitaan (1000 - 2000km) ja talvi on meillä länsivirossa lyhyt mutta märkä.
https://www.tireman.ee/mod_shop_b36aecc9f2adbe12bce947ffde81bac6___est (https://www.tireman.ee/mod_shop_b36aecc9f2adbe12bce947ffde81bac6___est)
Alle 250:- töineen, saa nähdä kuinka pelaa. Kokemusta vasta 5 km verran......
Voi pyhä Maria mitä JOLLOTUSTA Nokialaiset pitää. Infernaalinen ääni muistuttaa etelässä toisinaan korkeasta tornista kuuluvaa ilmaismusiikkiesitystä.... Edellisessä Skeidassa oli Contin 2:set ja ne oli todella hiljaiset, melkein kun kitkat.
Yritän nyt uskotella itselleni, että jollotus johtuu siitä että Wanha kovettunut polymeeri on kutistunut ja nastaulkonema on kolminkertaistunut-> hirmusti lisäpitoa :D EI ikinä enää Nokialaisia :o
Toisessa autossa on conti ice contact 2 nastat. Ei voi kyllä hiljaisiksi kehua niitäkään. Ehkä johtuu siitä, että nastat on vain nastat. ;D
Aika vanhat on kyllä nuo 3211 kumit. Mulla on 2013 valmistetut ja pito totaalisen lopussa vaikka urasyvyyttä on reilusti. Torstaina vaihtuu uudet alle, ovat varastossa odottaneet 8)
Mutta jos pitoa tuntuu vielä riittävän niin mikäs siinä niillä ajella. Voisi kuvitella, että ovat jo pahasti kovettuneet.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 28.10.19 - klo:14:52
Aika vanhat on kyllä nuo 3211 kumit. Mulla on 2013 valmistetut ja pito totaalisen lopussa vaikka urasyvyyttä on reilusti. Torstaina vaihtuu uudet alle, ovat varastossa odottaneet 8)
Mutta jos pitoa tuntuu vielä riittävän niin mikäs siinä niillä ajella. Voisi kuvitella, että ovat jo pahasti kovettuneet.
Mutta jos siinä on lähes kaikki nastat tallessa, niin ne on ihan hyvät. Nastat pelastaa tilanteen kuin tilanteen.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 28.10.19 - klo:16:17
Mutta jos siinä on lähes kaikki nastat tallessa, niin ne on ihan hyvät. Nastat pelastaa tilanteen kuin tilanteen.
Meinaatko että kitkat on yhtään häävimmät tuon ikäisenä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.10.19 - klo:16:20
Meinaatko että kitkat on yhtään häävimmät tuon ikäisenä...
En. Ne on ihan roskiskamaa, niinkuin on noi nastallisetkin. Mutta tämä on aika monella ajatusmaailma nastojen kanssa, valitettavasti.
Asiaan on kovin helppo ratkaisu, jos tuntuu että keli (tai renkaat) on huono eli lipokas -> kurvailee hiukan rauhallisemmin, toiset huomioiden ja ennakoi vähän enemmän. Ihan kuin aina liikenteessä pitäisi toimia.
Ei voi laskelmoida jokahetki, että eilisen miestenlehden ja oman jarrutustestini mukaan vielä ehtii pysähtyy... Se ei auta selityksenä sitten kun rysähtää ;)
Ei tarvitse olla kummoinen keli huonoilla renkailla. Vähänkin jäätä tien pinnassa ja noilla mun vanhoilla paskarenkailla ei pito riitä edes todella hitaassa kiihdytyksessä. Voi vain kuvitella miten toimivat jarrutuksessa. Lumella vielä "ok"..
Nastoista ei tässä tapauksessa ole muuta iloa, kuin ilmoittavat liukkaasta kelistä äänekkäästi.
Huomattavasti mukavampaa ajella uusilla pitävillä kumeilla.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 28.10.19 - klo:16:33
Asiaan on kovin helppo ratkaisu, jos tuntuu että keli (tai renkaat) on huono eli lipokas -> kurvailee hiukan rauhallisemmin, toiset huomioiden ja ennakoi vähän enemmän. Ihan kuin aina liikenteessä pitäisi toimia.
Ei voi laskelmoida jokahetki, että eilisen miestenlehden ja oman jarrutustestini mukaan vielä ehtii pysähtyy... Se ei auta selityksenä sitten kun rysähtää ;)
Siis väitätkö sinä, että mä en nyt siis voikaan ajaa tohon ekaan liikenneympyrään sinä aamuna 67kmh, kun siihen on satanut vettä joka on jäätynyt?
Teeämmässä kun perhana just sanottiin, että hienosti pysähtyy ja pysyy hanskassa tossa nopeudessa, näillä renkailla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.10.19 - klo:19:54
Alla uudet Contin Ice 3 ja ajo on kuin vetäisi kesäkeleillä.
Liukkaissa liikenneympyröissäkään ei mitään ongelmaa.
On todella rajua pitoo.
Uskomatonta ...
Eipä ihmekkään, nastat menettävät pitoaan huomattavasti vanhetessaan (erityisesti jos ajellaan pääasiassa asfaltilla), niin uusilla nastoilla pito on kuin eri planeetalta. Kesäkeliargumentin jätän huomiotta..
Nyt on ollut alla Nokia R2 nordic-kitkat n. viikon verran. Viikonloppuna ajelin Oulun seudulla jolloin satoi lunta hieman (ensilumi), pienemmillä teillä liikenne tamppasi/kiillotti lumen tiiviiksi pinnaksi ja lämpötila oli -1C. Voisi kuvitella että tuo olisi hankala keli muutaman talven vanhoille R2:lle joilla pintaa jäljellä 6mm. Pito oli kuitenkin yllättävän hyvä, liikenneympyräkin meni ihan normivauhtia. Kiihdytyksessä sai toki sutimaan jos vähänkään enemmän kaasutti, mutta niinpä ne nastat vetivät myös tyhjää ympärillä äänistä päätellen. Samoin mukulakivikadulla pito oli mielestäni hyvä.
Pitempi maantie/moottoritiepätkä (100/120 km/h) tuli myös ajettua paljaalla tiellä ja hieman oli epävakautta. Paineet olivat tippuneet talven aikana ja kun kierrätin takarenkaat eteen, niin edessä oli 2,6 ja takana n. 2,2/2,3. Koska ajelen lähes aina täydellä kuormalla (niinkuin myös edellisellä pätkällä), lisäsin paineet takana 3,0:aan ja meno tukevoitui kummasti (täyden kuorman paineet Touranille edessä 2,6 ja takana 3,0). Kyllä näillä mieluummin ajaa paljasta maantietä kuin nastoilla ja kun uudemmat (esim. R3) ovat vielä parempia/tukevampia ajettavuudeltaan maantiellä, niin kitkoilla mennään myös jatkossa.
On r3 edeltäjäänsä hiukan vakaampi, mutta kaukana hyvän kesärenkaan vakaudesta paljaalla tiellä. Itellä on hiukan vetelät paineet. Pitää hiukan nostaa kun kerkeää. Oisko siellä käytännössä 2,3 tai 2,4 ympäriinsä tällä hetkellä.
Talvirenkaat eilen vaihdettu volkkariin, nastattomat tietenkin, asfaltti alkoi
olla jo aika sileäksi muuttunut, nyt hyvä alkaa taas karhentamaan, halvemman
luokan renkaat tuli laitatettua, auto ja renkaat samaa tasoa.
Paninpa tänään merkille huomioinarvoisen asian; nyt kun aurinkoisellla kelilä jyrsii 8-kymppiä tuota kuivaa kestopäällystettä, niin pudottamalla 73-75:een vauhdin nastojen jollotus laskee usealla pers-desibelillä!
Mukavaa matkaseuraakin sai konttiin, eikä ne jostainsyystä uskalla mennä ohi nopeusrajoitusta kunnioittavasta tummasta Skodasta :D Taidan jatkaa tätä hauskuutta koko nastakauden.
Ja nyt on hyvä pitää kohtuullisesti väliä edellä ajavaan, nastoja irtoilee
ja lentää tuulilasiin, ei kuitenkaan särkynyt vielä se lasi.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 01.11.19 - klo:14:43
Paninpa tänään merkille huomioinarvoisen asian; nyt kun aurinkoisellla kelilä jyrsii 8-kymppiä tuota kuivaa kestopäällystettä, niin pudottamalla 73-75:een vauhdin nastojen jollotus laskee usealla pers-desibelillä!
Mukavaa matkaseuraakin sai konttiin, eikä ne jostainsyystä uskalla mennä ohi nopeusrajoitusta kunnioittavasta tummasta Skodasta :D Taidan jatkaa tätä hauskuutta koko nastakauden.
Sinulle sopii hyvin kitkat, jos renkaidesi jollotus harmittaa. Uskoisin että niillä voi ajaa ihan rajoitusten mukaan.
Tuo alinopeutta ajaminen aiheuttaa vaaratilanteita samalla lailla kuin vastaava nopeuden ylitys.
Ei aiheuta, kysyin kerran Poliisilta :D
Poliisin ohje oli, että ajaa juuri niin hitaasti ja niin oikealla kun turvalliselta tuntuu. Minusta siinä keskiviivan pinnassa tuntuu oikeinkin turvalliselta, urissa ei ole missään tapauksessa turvallista ja urien oikealla puolen on liian lähellä reunaviivaa...
Siinä olet kyllä oikeassa, että jo yhdenkin kilometrin ylinopeus on suurensuuri riskitekijä onnettomuuden syntymiselle. Hittaasti ja nopeusmittaria tarkasti seuraava kuljettaja on keskimäärin tarkempana muutenkin kun suuripiirteinen muista välittämätön ylinopeudella hurjastelija!
Kitkat mulla aina muuten on, mutta nyt vaan sattui tuolaset kymmenvuotta vanhat nastat jäämään. Nuuka kun on niin loppuunhan ne ajan. Sekin yksi syy varovaiselle menolle, suuret nopeudet ja siitä seuraava kuumuus saattaa jopa räjäyttää tuolaiset vanhat ja kovettuneet renkaat, näin opasti rengasalan ammattilainen ::)
Nii ja no samalla säästyy bensaa ja päästöt on sitämukaa pienemmät, eli palloa tässä pelastetaan.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.10.19 - klo:19:54
Alla uudet Contin Ice 3 ja ajo on kuin vetäisi kesäkeleillä.
Liukkaissa liikenneympyröissäkään ei mitään ongelmaa.
On todella rajua pitoo.
Uskomatonta ...
Joopajoo, ja sitten heräsit.
Aikamoista paskapuhetta!
Poliisi sanoi. Siinä varsinainen fysiikan ammattilainen :D :D :D
Luovu ajokortistasi kun et osaa ajaa liikennevirtaa häiritsemättä.
Oletko Pietarin trolli?
Ei mikään laki kiellä ajamasta hieman hiljempaa kuin nopeusrajoitus osoittaa, tosin on olemassa
alinta sallittua nopeutta osoittava liikennemerkki, ei tosin ole tullut sellaista vastaan vielä,
ei ensimmäinen auto jonoa tee, keskiviivalla ajelevat venäläiset tai ne jotka pelkäävät tippuvansa
tieltä.
Näinhän se menee. Se tikkari osoittaa SUURIMMAN sallitun ajonopeuden, alarajaa ei ole. Ei edes moottoritiellä. Ainoa ”rajoitus” siellä on että laitteella jonka suurin sallittu rakenteellinen nopeus on 50 ei saa motarille pyyhkkiä, mutta se ei tarkoita että motarillakaan ei saisi ajaa alle 50kmh.
SNG:n olisi syytä tarkistaa asennettaan (tai luovuttaa se zetti pois ja jatkaa julkisilla), ennenkuin tapahtuu/aiheutat jotain vakavampaa. Ei ole suurta sankaruutta ajaa tappiotasa maksimia, kelistä tai muista olosuhteista riippumatta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267)
24 §
Liikennettä estävän tai haittaavan ajon kielto
Liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 03.11.19 - klo:15:08
Näinhän se menee. Se tikkari osoittaa SUURIMMAN sallitun ajonopeuden, alarajaa ei ole. Ei edes moottoritiellä. Ainoa ”rajoitus” siellä on että laitteella jonka suurin sallittu rakenteellinen nopeus on 50 ei saa motarille pyyhkkiä, mutta se ei tarkoita että motarillakaan ei saisi ajaa alle 50kmh.
SNG:n olisi syytä tarkistaa asennettaan (tai luovuttaa se zetti pois ja jatkaa julkisilla), ennenkuin tapahtuu/aiheutat jotain vakavampaa. Ei ole suurta sankaruutta ajaa tappiotasa maksimia, kelistä tai muista olosuhteista riippumatta.
Kyllä se asennevamma on nyt sinulla. Mietipä hetki kirjoituksiasi. Ajat tietoisesti alinopeutta ja ajoradan väärässä kohdassa koska autosi alla pyörii täysin käyttökelvottomat ja vaaralliset renkaat. Ja kaiken tämän perustelet sillä, että olet säästäväinen. Pitää tosiaan toivoa, että olet täällä vain trollaamassa.
Lainaus käyttäjältä: Sokka - 03.11.19 - klo:15:19
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267)
24 §
Liikennettä estävän tai haittaavan ajon kielto
Liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla
Saa tosissaan madella, että tuohon lakiin syyllistytään. Tuskin muutaman kilsan alinopeudella mitään tulee. Jos tulisi, niin kaikkia autoja, joita hinataan tuolla tien päällä, tulisi sakottaa. Siinä vasta liikennettä estävää ja haittaava ajoa on, kun hinauksen maksiminopeus on 60km/h.
Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 03.11.19 - klo:19:01
Saa tosissaan madella, että tuohon lakiin syyllistytään. Tuskin muutaman kilsan alinopeudella mitään tulee. Jos tulisi, niin kaikkia autoja, joita hinataan tuolla tien päällä, tulisi sakottaa. Siinä vasta liikennettä estävää ja haittaava ajoa on, kun hinauksen maksiminopeus on 60km/h.
Laki on aina tulkinnanvaraista. Mutta ei haittaisi silti sitä lukea ennen kuin pädet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257)
Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on:
1) auton (M- ja N-luokka), moottoripyörän, kolmipyörän ja raskaan nelipyörän 80 kilometriä tunnissa; auton, johon on kytketty luokittelumassaltaan yli 0,75 tonnin jarruton hinattava ajoneuvo, kuitenkin 60 kilometriä tunnissa sekä ajoneuvon, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo, kuitenkin 60 kilometriä tunnissa;
Lainaus käyttäjältä: Sokka - 03.11.19 - klo:21:43
Laki on aina tulkinnanvaraista. Mutta ei haittaisi silti sitä lukea ennen kuin pädet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257)
Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on:
1) auton (M- ja N-luokka), moottoripyörän, kolmipyörän ja raskaan nelipyörän 80 kilometriä tunnissa; auton, johon on kytketty luokittelumassaltaan yli 0,75 tonnin jarruton hinattava ajoneuvo, kuitenkin 60 kilometriä tunnissa sekä ajoneuvon, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo, kuitenkin 60 kilometriä tunnissa;
Hyvin tietoinen olen kyllä hinauksen säännöistä, kiitos vaan. Mutta pointtini oli siinä, että muutaman kilometrin alinopeus esimerkiksi henkilöautolla, ei ole lähellekään niin estävää tai haittaavaa ajoa, kuin jos tuolla maantiellä joku hinaa nopeudella 60km/h toista henkilöautoa. Tai raskas HCT yhdistelmä nousevaan mäkeen tipahtaa vauhti aika paljon ja saattaa kestää helvetin pitkään, ennenkuin saavuttaa matka-nopeuden. Onhan näitä esimerkkejä, mutta ei jaksa kaikkea vääntää tähän. Et varmasti itsekään usko, että kukaan saa jostain 5-10km/h alinopeudesta sakkoja ::). Tuolta voit vaikka vähän lukea osviittaa, millaisista nopeuksista puhutaan, että sakko tulee https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.338209 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.338209)
Hyvää keskustelua taas talvirenkaista.
Lainaus käyttäjältä: Banned - 04.11.19 - klo:07:54
Hyvää keskustelua taas talvirenkaista.
Yksi perseilijä innovoi, että kun ajaa alinopeutta näppärästi keskiviivan tuntumassa, rengasmelu pienenee ja samalla ihmettelee kun alkaa jonoa keräytyä taakse.
VMP ja Napalm!
10 vuotta vanhoilla renkailla jos ajaa, ei paljon oma tai kyydissä olevien turvallisuus paina.
Ei siinä hidastelu auta jos joutuu väistöliikkeitä tekemään tai äkkijarrutuksen. Nopeasti ei pysähdy kovettuneet kikkareet edes hitaasta nopeudesta. Jesus take the wheel ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 04.11.19 - klo:08:37
Yksi perseilijä innovoi, että kun ajaa alinopeutta näppärästi keskiviivan tuntumassa, rengasmelu pienenee ja samalla ihmettelee kun alkaa jonoa keräytyä taakse.
VMP ja Napalm!
Kannattaa jättää ilmiselvät trollit rauhaan, niin pysyy verenpainekin kohillaan ;)
Uudet michelinin x-ice 4 on oikein mainiot renkaat näin jäisellä kelillä.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 27.10.19 - klo:19:51
En ole vielä ehtinyt mittaamaan pintoja. Tarkoitus kertoa taas väliraportti, kunhan olen saanut luvun exceliin ja pyöräytettyä laskennat. Vuosi sitten taisi unohtua.
Pikamittauksella kolme rengasta noin 5mm pinnoilla, yhdessä pintaa 4-4,5mm. Varmaan oikea eturengas paikkamerkintöjä näkemättä. Sehän joutuu nelikossakin kovimmalle rasitukselle kun tielle liitytään Oikealle käännyttäessä. Toki vaihdan renkaan paikkoja edestä taakse joka kerta.
Kyllä noilla vielä ensi kesän ajelee. Pirun kestävät renkaat olleet nuo GY eff grip performancet!
No tänään mittailin ja excelöin.
Scoutissa kolme kesää olleilla v-nopeusluokan (ja A/A/A-luokituksella olevilla) GY Efficient Grip Performance 205/55R17 renkailla on ajettu yhteensä 40245km.
Kulutuspintaa on jäljellä keskimäärin 4,95mm. Parissa renkassa pintaa on 4,5-5mm ja parissa 5,0-5,3mm. Mittaukset tehty neljästä pääurasta eli yhteensä 16 mittausta. Kulutuspintaa jäljellä 47,4% laskettuna kulumana täydestä 8,2mm:stä 2,0mm:iin. Renkailla saattaa päästä siis vielä pari kautta, jonka jälkeen pintaa olisi jäljellä noin 3mm. Jäätävän kestävät renkaat ovat olleet!
Kulumisnopeus on ollut keskimäärin 0,081mm / 1000km. Tänä kesänä en ottanut välimittausta kevään karheiden ja syksyn sileiden asfalttien kulumisvaikutuksen toteamiseksi.
Tuhatta ajokilometriä Vuonna 2017 kulumisnopeus keväällä 0,104 mm ja vuonna 2018 0,090mm. Vastaavat loppukauden lukemat 0,082mm ja 0,079mm.
Johtopäätös. Alkuajokauden karkeat tienpinnat kuluttavat rengasta noin 15% nopeammin verrattuna loppuajokauden sileämpiin tienpintoihin. Tulos tilastollisesti ehkä "melkein merkitsevä" tai jopa "merkitsevä", mutta renkaiden kestoon kilometreissä vaikutus on korkeintaan puolen kauden luokkaa.
Mikey, toivottavasti vastaus oli sitä mitä hait?
Treadwear luku noissa mustissa donitseissa muistaakseni 340. Ensiasennusrenkaina olleiden Misukoiden Treadwear oli 420, mutta ne eivät kestäneet läheskään yhtä hyvin. Treadwearea ei siis pidä tuijottaa, vaan asiakaskokemuksia.
Jos olisin ostamassa kesärenkaita ajettavuus, vesiliirto-ominaisuudet, kestoikä, vierinvastus ja hiljaisuus edellä, ostaisin GY eff grip perffit kolmannenkin kerran. Toisessa autossa Nokianin Hakka Bluet, ja ne ovat olleet äänekkäät sekä nopeasti kuluvat verrattuna Gy:hin.
PS. Talvirenkaina toisessa kulkineessa Contin kutos-kitkat, ja toisessa Contin seiska-kitkat. Tykännyt kutosista enemmän.
^Kiitokset vaivannäöstä.
Renkaiden mystinen kuluminen keväisin "nastojen karhentamilla teillä" on bullshittiä. Siis pelkkä legenda, joka on kylläkin syöpynyt kansan kollektiiviseen tajuntaan.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 05.11.19 - klo:23:04
^Kiitokset vaivannäöstä.
Renkaiden mystinen kuluminen keväisin "nastojen karhentamilla teillä" on bullshittiä. Siis pelkkä legenda, joka on kylläkin syöpynyt kansan kollektiiviseen tajuntaan.
Ai että bulshittiä.
Sanoisin että minun mittausteni perusteella kuluminen on noin 15% nopeampaa keväisin. Tosin kirjoitin ettei sillä ole kokonaisuudessa suurta merkitystä.
Useimmat ajavat myös keväällä/alkukesästä, eli renkaat kuluvat joka tapauksessa. Toki joku voi halutessaan laittaa autot keväällä seisontaan...
Kuuleehan korvallakin sen eron keväällä ja alkukesästä, kun samalla tiellä ajo on äänekkäämpää. Ja kyllä olen huomannut keväällä renkaiden suuremman kulumisen, vaikken ole mitannutkaan. Riippuu tietysti ajetusta reitistäkin. Tuota Tampereen ohitustietä tulee paljon suhattua. Se on liikennemääristä johtuen jatkuvassa suolassa ja suurella kulutuksella nastojen, sekä raskaan kaluston alla.
Näin on. Tuollakin autolla sukkuloidaan ko tietä päivittäin kahteen kertaan.
Minä olen mitannut. 16 mittausta per mittauskerta tilastoiden tulokset huolellisesti.
Ei tuo kulumisero nyt aivan mahdoton ollut, mutta tuli se esille tuloksista.
Olin sitä mieltä, että keväällä tuntuu pintaa renkaista kuluvan. Aiheesta oli silloin 2017 keväällä taas palstalla hirveä itku ja vääntö.Päätin esittää omalta osaltani faktat todellisesta kulumisesta ympäri ajokauden. Otti se huutelu niin paljon päähän.
Minusta kulumiserot ovat juttuihin peilattuna aivan minimaaliset.
Pidetään mielessä, että jutuissa kuluminen on toistuvasti niin suurta, että se ihan silmään sattuu. Nyt SNG:n mittausten mukaan joudutaan arvuuttelemaan olisiko rengas kulunut huhtikuussa kesäkauden 0,8 mm sijaan peräti 0,9 mm verran.
Lisäksi edelleenkään ei ole minkäänlaista todistetta siitä, että nuo pienet erot kulumisessa aiheutuisivat tienpinnan karheudesta.
Keväällä kuluminen saattaa olla suurempaa ihan vain alhaisempien lämpötilojen tai hiekkajäämien syytä. Toki syksylläkin lämpötilat ovat taas alemmat, mutta silloin tienpinnat ovat varsin usein kosteat.
Samasta aiheesta käytiin työpaikan kahvipöydässä kinastelua, jonka seurauksena vastaanvänkääjä pisti kyselyn kollegoille pitkin Eurooppaa. Vastausten jälkeen asiasta ei enää juuri puhuttu.
Eurooppalaiset kollegat eivät nimittäin rengassarjalla ajaneet yhtään sen pidemmälle kuin me täällä "nastojen karhentamilla" teillä.
Sanan bullshit mainitseminen ärsytti.
Tulos oli että kuluu noin 15% nopeammin keväällä kohtuu todennäköisesti, mutta tällä ei ole kovin merkittävää merkitystä rankaan koko käyttöiän kannalta. Kahvipöytäkeskusteluita on turha käydä.
Nyt sopii kumota mittaukseni tulokset tai tukea niitä.
Meidän kalustolla ajetaan edelleen satoi tai paistoi ympäri vuoden.
Minulla on paremmat perusteet kuin sinulla.. 8) Onhan se selvää, että jos rengas pyörii sileällä, ei se siinä juuri kulu ja vastaavasti karkealla se kuluu. Kuinka suuri vaikutus näillä on, se on vaihtelevaa, koska meillä on karkeat tiet joka tapauksessa kesälläkin. Myös henkilökohtaisia havaintoja ei voi mitätöidä, joka on hyvinkin naurettavaa. Euroopassa ei ole juuri nastoja syömässä asfalttia karkeaksi, ehkä vastauksia ei sieltä kannata hakea.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 06.11.19 - klo:09:34
Euroopassa ei ole juuri nastoja syömässä asfalttia karkeaksi, ehkä vastauksia ei sieltä kannata hakea.
Toisaalta Euroopassa voi olla useammin kuumia säitä, kuin meillä. Renkaathan tiettävästi kuluvat kuumalla asfaltilla paljon enemmän, kuin kylmällä. Se voi selittää, miksi jossain keski-Euroopassa ei renkaat kestä sen kauempaa kuin meillä. Siellä niitä syö kuumuus, meillä karheus.
Kumeissa on lämpötilamerkintä. Siellä käytetään varmasti erilaisia kumiseoksia. Kauden vaikutus renkaan kulumiseen siellä tuskin on nähtävissä.
Keski-Euroopassa ajo on monesti aika kuluttavaa. Saksassa kovia nopeuksia. Ruuhkat erilaisia, eli paljon kiihdytyksiä/jarrutuksia. Tiet mutkaisia.
Suomessa meno tasaisempaa rullausta.
Minulla ei ole faktaa tuosta kuumuuden vaikutuksesta, mutta asfaltin pinta kuumenee Keski-Eurooppalaisen kesän paahteessa polttavan kuumaksi.
Eli summasummarum, kuluminen voi olla samanlaista, mutta eri syistä.
Taidan ryhtyä yhtäkkiä kitkakuljettajaksi. Pistin nastat alle niin huomasin nopeasti että raaputtavat aika rumasti vasta-asennettua pihakivetystä rikki.
Oisko kellään heittää vinkkiä mistä saisin nopeasti vaikka vähän ajetut laatukitkat koossa 205/50R17 pk-seudulla? Ei haittaa vaikka mahdollinen myyjäliike ottaisi noin 5tkm ajetut nastat vaihdossa. Millään ei raaskisi ostaa taas aivan uutta sarjaa kun tämä autoilu on muutenkin jo riittävän kallista.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 06.11.19 - klo:18:42
Taidan ryhtyä yhtäkkiä kitkakuljettajaksi. Pistin nastat alle niin huomasin nopeasti että raaputtavat aika rumasti vasta-asennettua pihakivetystä rikki.
Oisko kellään heittää vinkkiä mistä saisin nopeasti vaikka vähän ajetut laatukitkat koossa 205/50R17 pk-seudulla? Ei haittaa vaikka mahdollinen myyjäliike ottaisi noin 5tkm ajetut nastat vaihdossa. Millään ei raaskisi ostaa taas aivan uutta sarjaa kun tämä autoilu on muutenkin jo riittävän kallista.
Kannattaa tsekata https://karhula-auto.com (https://karhula-auto.com) tarjonta. Ottavat myös vanhat renkaat vaihdossa.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 06.11.19 - klo:23:08
Kannattaa tsekata https://karhula-auto.com (https://karhula-auto.com) tarjonta. Ottavat myös vanhat renkaat vaihdossa.
Toki jos meinaa käytetyt renkaat ostaa, kannattaa kiinnittää huomiota renkaiden ikään. Tuolla on myynnissä mm. 11 vuotta vanhoja kitkarenkaita joissa vielä pintaa jäljellä - tosin veikkaanpa että talvipito voi olla jo aika lailla hakusessa noin vanhoissa..
BTW. itsellä on myös kulunut pihakiveyksessä renkaiden kohdalle selvät jäljet, kivien pinta on rikki ja kulunut. Talvella kun alemmas pihaan kertyy renkaiden kohdalle jääpalle/tamppaantunut lumi, niin siellä yllätys yllätys kiveys on kohtuu hyvässä kunnossa kun nastat eivät päässeet niitä jyrsimään, mutta lähempänä taloa ja katoksen alla pinta selvästi kulunut, missä ei lumen/jään suojaa.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 06.11.19 - klo:23:08
Kannattaa tsekata https://karhula-auto.com (https://karhula-auto.com) tarjonta. Ottavat myös vanhat renkaat vaihdossa.
Erikoisesti myyvät paljon ihan yksittäisiä renkaita. Nekin suurin osa vanhoja ja loppuunajettuja. Ei siis valitettavasti löytynyt käypää sarjaa tuolta.
Toinen mitä on tullut nyt selailtua on tuo rengaskirppis. Niiden ilmoituksista ei vaan saa lainkaan tietoa renkaiden iästä tai edes tarkemmin mallista. Ainoastaan merkki ja kulutuspinta merkitty. Soittamalla sain lähes pelkkää viroa langan päähän.
Ota nyt esimerkiksi tästä sitten selvää:
https://www.tori.fi/uusimaa/205_50R17_kaytetyt_Continental_kitkarenkaat_63098682.htm?ca=18&w=3 (https://www.tori.fi/uusimaa/205_50R17_kaytetyt_Continental_kitkarenkaat_63098682.htm?ca=18&w=3)
Uutena kierros Goodyearin ice 2:ta alle asennettuna näyttää irtoavan noin 650 euroon. Tuosta huonompia kitkoja en viitsi lähteä ostamaan. Mitä mahtaa saada vasta sisäänajetuista Michelinin x-ice north 4:sta käytettyjen markkinoilla...?
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 07.11.19 - klo:10:01
Erikoisesti myyvät paljon ihan yksittäisiä renkaita. Nekin suurin osa vanhoja ja loppuunajettuja. Ei siis valitettavasti löytynyt käypää sarjaa tuolta.
Toinen mitä on tullut nyt selailtua on tuo rengaskirppis. Niiden ilmoituksista ei vaan saa lainkaan tietoa renkaiden iästä tai edes tarkemmin mallista. Ainoastaan merkki ja kulutuspinta merkitty. Soittamalla sain lähes pelkkää viroa langan päähän.
Ota nyt esimerkiksi tästä sitten selvää:
https://www.tori.fi/uusimaa/205_50R17_kaytetyt_Continental_kitkarenkaat_63098682.htm?ca=18&w=3 (https://www.tori.fi/uusimaa/205_50R17_kaytetyt_Continental_kitkarenkaat_63098682.htm?ca=18&w=3)
Uutena kierros Goodyearin ice 2:ta alle asennettuna näyttää irtoavan noin 650 euroon. Tuosta huonompia kitkoja en viitsi lähteä ostamaan. Mitä mahtaa saada vasta sisäänajetuista Michelinin x-ice north 4:sta käytettyjen markkinoilla...?
En tiedä missä vaikutat, mutta K.Ylöselle vahva suositus. Toimittavat myös renkaita. Sijainti Lempäälän Sääksjärvellä aivan Tampere-Helsinkin moottoritien kyljessä. Hinnaston mukaan (ihan alimmainen taulukko) Contin seiska-kitkat ko koossa näyttäisivät olevan 600,. Hinnat asennettuna ja tasapainotettuna.
http://ylonen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=5 (http://ylonen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=5)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 07.11.19 - klo:11:20
En tiedä missä vaikutat, mutta K.Ylöselle vahva suositus. Toimittavat myös renkaita. Sijainti Lempäälän Sääksjärvellä aivan Tampere-Helsinkin moottoritien kyljessä. Hinnaston mukaan (ihan alimmainen taulukko) Contin seiska-kitkat ko koossa näyttäisivät olevan 600,. Hinnat asennettuna ja tasapainotettuna.
http://ylonen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=5 (http://ylonen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=5)
Siinähän sitä olisi kelpo tarjous kyllä, mutta matkaa on 140km suuntaansa. Helsingissä asun. Ehkäpä täytyy vaan poimia alennussetti jostain epäilyttävästä nettikaupasta kuten 1001renkaat, ja vaihdattaa sitten kun aikanaan saapuvat. Eiköhän se kivetys kuukauden päivät vielä kestä.
Vaikka tuollainen kolmivuotias alennusmisukka 412 eurolla:
https://www.1001renkaat.com/renkaat-auto/michelin/x-ice-xi3/205-50-r17-89h-912158 (https://www.1001renkaat.com/renkaat-auto/michelin/x-ice-xi3/205-50-r17-89h-912158)
Luulisi että tuossa iässä on vielä käyttövuosia ihan asiallisesti jäljellä kunhan on edes jotenkuten asiallisesti säilytetty.
Mulla samat Misukat alla ja ei ole ollut motittavaa. Vakaat ja hiljaiset. Pitojakin on näin semitalvisilla teillä löytynyt.
Monta kertaa ostanut 1001renkaalta ilman ongelmia...
Ylönen supisuomalainen kauppa.
Todella monet renkaat on tuolta hankittu. Tuoretta tavaraa ja asennukset rengasliikkeeksi esimerkilliset.
Rengaskirppikseltä olen saanut kyllä DOTin kysymällä aiemmin. Paikan päällä tarkistettiin vielä merkinnät renkaista ennen asennusta. Toki viron aksenttiahan siellä puhutaan eli väärinymmärryksen mahdollisuus on huomattava.
Ehtiiköhän raati antamaan kommenttia lauantai-illan ratoksi näistä:
https://www.tori.fi/uusimaa/4_kpl_Goodyear_kitkarenkaat_205_50_R17_63221495.htm?ca=18&w=3 (https://www.tori.fi/uusimaa/4_kpl_Goodyear_kitkarenkaat_205_50_R17_63221495.htm?ca=18&w=3)
Pintaa näyttäisi olevan vielä ihan hyvin ja paistovuosi on 2015. Ei tiedossa montako talvea ollut ajossa. Vähän lupailin jo että huomenissa voisin poimia pois. Jos kumi vielä sen verran pehmeää että saa kynnen upotettua niin luulisi olevan ihan kuranttia kamaa?
Kyllä tuohon rahaan pätevät. Goodyear ei aivan kärjessä ole ollut noissa talvirenkaissa hetkeen, eli lähtökohtaisestikin hiukan antaa pidolle tasoitusta plus ikä vielä päälle. Ihmeitä ei siis kannata odottaa, mutta asiansa varmasti ajaa.
Hyviä kokemuksia rengaskirppiksestä, ainoa vaan että kannattaa varata jonkinverran aikaa kun käy, siellä on aika kuhina näihin aikoihin :)
Itsellä uudet GY kikat ja mieleiset ovat kyllä. Jääpidossa häviää tuo UltraGripIce2 parhaille, kun taas sulalla/märällä asfaltilla markkinoiden paras kitka. Ja taitaa käytetyssä nuo hyvät ja huonot ominaisuudet sitten vain korostuu.
Sattuipa tässä viikonloppuna että lähes koko päivän tuli vettä ja illaksi pakastui. Piti käydä heittämässä kuitenkin useamman kymmenen km:n lenkki sisältäen valtatietä/moottoritietä ja pikkuteitä. Alkuun vähän mietitytti että minkähänlaisia luistinratoja varsinkin pienemmistä teistä tulee. Pidon kanssa ei kuitenkaan ollut näillä parin talven vanhoilla R2 kitkoilla ongelmia. Sitten kun pihaan pääsi takaisin ja katoksesta/tallista pois, niin meinasin samantien lentää nurin. Ei ollut vaelluskenkä-tyylin lenkkareilla, voimakkaasti profiloiduilla pohjilla pitoa pihan mustalla jäällä - samassa paikassa josta juuri ajelin sisälle. Onneksi oli talvirenkaat alla, kesärenkailla ei tuollaisella mustajää kelillä liene mitään jakoa.
Ehkäpä niille nastoille on vielä käyttöä kengänpohjissa tai kunnes joku kehittää kunnon "kitka"kengät.
Aikanaan sievin tai jalaksen raskaissa työkengissä oli hyvin pitoa kumiseoksesta johtuen. Nykyiset kevyet kengän pohjat ovat eri seosta, eivätkä pidä samalla tavalla, vaikka muuten on menty reilusti parempaan suuntaan monella osa-alueella. Eli kyllä sillä on merkitystä sillä materiaalilla kuvion lisäksi melko paljon.
Onneksi ei ole vielä pakko käyttää talvirenkaita ettei asvaltti kulu ja jos niitä käyttää, niin nastarenkaat raapii asvaltin pilalle...
"Nyt rytisee pelti ja pahasti! Suomessa yli 50 kolaria kuudessa tunnissa " syinä pääkallokeli ja postilakko"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2ad996cf-29ed-45b4-a2ca-ab8b429cb35c (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2ad996cf-29ed-45b4-a2ca-ab8b429cb35c)
Yllättäen pääkaupunkiseudulla ongelmia ja pellit paukkuu. Täällä lantalassa osataan jo ajaa kalenterin mukaan, jopa ilman niitä piikkejä :-\
Itsellä tosin nyt ne kivikautiset Nokialaiset, hyvin pääsi kulkemaan ilman mitään ongelmia luistinradaksi muuttuneella pikitiellä.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 25.11.19 - klo:18:29
Yllättäen pääkaupunkiseudulla ongelmia ja pellit paukkuu. Täällä lantalassa osataan jo ajaa kalenterin mukaan, jopa ilman niitä piikkejä :-\
Itsellä tosin nyt ne kivikautiset Nokialaiset, hyvin pääsi kulkemaan ilman mitään ongelmia luistinradaksi muuttuneella pikitiellä.
Juu anna mennä vaan! Ainoa mihin siellä voi törmätä on naapurin mänty.
Mutta auta armias kun nämä elämäntapasaabistit saavat Skodansa liikkumaan lähimpään kylään asti... Onneksi näin käy harvoin, eikä se kyläkään ole niin iso, että siellä tuskin muita autoja samaan aikaan liikkuu.
Mitään pellit pauku etelässä. Yhtään liukasta keliä etelässä ollut ja kesänakit alla. Noi kolarit mistään renkaista johdu vaan tyhmyydestä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.11.19 - klo:18:13
Onneksi ei ole vielä pakko käyttää talvirenkaita ettei asvaltti kulu ja jos niitä käyttää, niin nastarenkaat raapii asvaltin pilalle...
Talvirenkaita on ollut viimeiset 30v myös nastattomia.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 25.11.19 - klo:18:37
Mitään pellit pauku etelässä. Yhtään liukasta keliä etelässä ollut ja kesänakit alla. Noi kolarit mistään renkaista johdu vaan tyhmyydestä.
Totta. Vain tyhmä ajaa tällä lämpötilalla kesärenkailla.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 25.11.19 - klo:18:34
Juu anna mennä vaan! Ainoa mihin siellä voi törmätä on naapurin mänty.
Mutta auta armias kun nämä elämäntapasaabistit saavat Skodansa liikkumaan lähimpään kylään asti... Onneksi näin käy harvoin, eikä se kyläkään ole niin iso, että siellä tuskin muita autoja samaan aikaan liikkuu.
Juu, annan hyvinnii :D Kylä on tosiaan niin pieni ettei sinne kahta autoa kerralla mahdu ::)
Laitin tuon hinurin kanssa talvikuntoon, kun noita etelän veteliä tulee piikkipyöräsillä sipulirinkuloilla-autoillaan mökkeilemään viikonloppusin. Niitä sitten taas hinaillaan ojista ja tiesmistä. Soon pojat hjyvä biisnes :D :D tulee sitten samalla annettua vertaistukea ajoneuvon käsittellyn merkeissä ;D
(https://img.aijaa.com/m/00296/14769872.jpg) (https://aijaa.com/j9NsLI)
Näissä gummeissa on tuore PIN-koodi, eli pito on mahtava myös talvikelissä. Kesällä 2,5 ja talveksi tiputin 1,5:n.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 25.11.19 - klo:18:41
Totta. Vain tyhmä ajaa tällä lämpötilalla kesärenkailla.
Meinaatko että sulla pitää paremmin asfaltilla kuin mulla. Voidaan kokeilla.
Lueskelin juuri yhtä rengastestiä, jossa verrattiin eri profiilin kesärenkaita toisiinsa. Lämpimällä leveämpi pysähtyi nopeammin, mutta viileämmällä kapeampi oli parempi. Leikkauspiste taisi olla jossain kymmenen asteen kohdalla.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 25.11.19 - klo:19:17
Lueskelin juuri yhtä rengastestiä, jossa verrattiin eri profiilin kesärenkaita toisiinsa. Lämpimällä leveämpi pysähtyi nopeammin, mutta viileämmällä kapeampi oli parempi. Leikkauspiste taisi olla jossain kymmenen asteen kohdalla.
Ja talvinakit painaa ohi. Pitäisi ymmärtää ettei talvi tarkoita liukasta. Ja nykytalvirenkaat ei toimi kuin pakkasella mutta silloinkaan ne ei ikinä voita kuivalla kesärengasta.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 25.11.19 - klo:19:06
Meinaatko että sulla pitää paremmin asfaltilla kuin mulla. Voidaan kokeilla.
;D Mistä näitä löytyy? Ei tämä ole mikään kilpailun aihe. Voit vertailla vaikka veljesi kanssa, minua se ei kiinnosta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 25.11.19 - klo:19:26
;D Mistä näitä löytyy? Ei tämä ole mikään kilpailun aihe. Voit vertailla vaikka veljesi kanssa, minua se ei kiinnosta.
Miksi kommentoit yleensä mihinkään? Jos et tiedä mistään, niin anna olla.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 25.11.19 - klo:19:25
Ja talvinakit painaa ohi. Pitäisi ymmärtää ettei talvi tarkoita liukasta. Ja nykytalvirenkaat ei toimi kuin pakkasella mutta silloinkaan ne ei ikinä voita kuivalla kesärengasta.
Ai Keski-Euroopan kitkatkokaan ei ikinä voita kesärengasta kuivalla?
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 25.11.19 - klo:19:28
Miksi kommentoit yleensä mihinkään? Jos et tiedä mistään, niin anna olla.
Sinähän täällä väitit ettei tämän päivän kolarit johtuneet renkaista, vaan tyhmyydestä. Sulla siis sisäpiirin tietoa?
Samalla väitit, että kesärenkaat pitävät pakkasella paremmin kuin talvirenkaat. Olet siis sitä mieltä, että nyt kaikilla pitäisi olla kesärenkaat, koska sinulla on alla kesänakit etkä sinä ole ajanut tänään kolaria.
Tuollainen lesoilu sopii teineille, mutta aikuisella se jos mikä on tyhmyyttä. :o
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 25.11.19 - klo:19:38
Sinähän täällä väitit ettei tämän päivän kolarit johtuneet renkaista, vaan tyhmyydestä. Sulla siis sisäpiirin tietoa?
Samalla väitit, että kesärenkaat pitävät pakkasella paremmin kuin talvirenkaat. Olet siis sitä mieltä, että nyt kaikilla pitäisi olla kesärenkaat, koska sinulla on alla kesänakit etkä sinä ole ajanut tänään kolaria.
Tuollainen lesoilu sopii teineille, mutta aikuisella se jos mikä on tyhmyyttä. :o
No pitäähän ne muttei liukkailla. Eri asia
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 25.11.19 - klo:19:43
No pitäähän ne muttei liukkailla. Eri asia
Uutisessa nimenomaan kerrotaan, että kolarit johtuivat liukkaudesta.
Juu varmaan mut miten se nyt liittyy renkaisiin. Mä en nyt ihan varma tajusitko pointtia ollenkaan. Kesäkeleillä kesärenkaat parhaat ja LIUKKAILLA talvirenkaat. Muuten talvi sekä kesärenkaat toimii tietyillä lämpötiloilla huonosti, mutta kuivalla kesärengas aina parempi, oli lämpötila mikä tahansa. Mutta en jaksa nyt enempiä vänkää. Parempi aina itse kokea ja kokeilla. Mikään kolari ei johdu liukkaudesta ja uutisissa ei kerrottu oliko noksun kitkat vai kesänakit.
Aina uutisissa syytetään keliä vaikka vika on aina kuljettajissa. Suuri osa aivan pihalla kelin huomioimisen suhteen. Sanoisin, että taas on luotettu nastojen (tai talvirenkaiden ylipäätään) voimaan, mutta kas mitä tapahtuikaan.. ei ne maagisesti autoa pysäytä. Turvavälit luokkaa kesäkeli ja ennakoiva ajo olematonta. Siihen vielä lisänä se sähellys, jota näkee tuolla illan ruuhkissa. Luulisi, että täällä joskus opitaan ajamaan kelin mukaisesti, mutta ei. Keli on aina syypää auton tieltä ulostautumiseen tai peräänajoihin.. ::) ::)
Tuollahan olisi kaikki autot penkassa jos kelin vika? ;D
Tiellä pysyjiä keli suosii?
Vaimo liukasteli tietämätönnä kelin liukkaudesta talven ajetuilla contin nastoilla. Itsellä ei mitään ongelmaa kitkoilla. Eli kun ymmärtää kelin päälle, niin se on loppuviimein renkaista riippumatta tärkeintä. Harmittaa lähinnä ihmisten ajattelemattomuus ja huoleton suhaaminen.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 25.11.19 - klo:19:38
Sinähän täällä väitit ettei tämän päivän kolarit johtuneet renkaista, vaan tyhmyydestä. Sulla siis sisäpiirin tietoa?
Samalla väitit, että kesärenkaat pitävät pakkasella paremmin kuin talvirenkaat. Olet siis sitä mieltä, että nyt kaikilla pitäisi olla kesärenkaat, koska sinulla on alla kesänakit etkä sinä ole ajanut tänään kolaria.
Tuollainen lesoilu sopii teineille, mutta aikuisella se jos mikä on tyhmyyttä. :o
Kaikki kolarit johtuvat tyhmyydestä. On tyhmää ajaa liukkaalla liika lujaa ja yli oman sekä auton suorituskyvyn ko. kelissä. Näillä ilmoilla usein on alijäähtynyttä vesisadetta ym. Tyhmyyttä olla testaamatta tienpintaa riskiaikana. Hipaisu jarruun kertoo aika paljon kelistä.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 26.11.19 - klo:19:35
Kaikki kolarit johtuvat tyhmyydestä. On tyhmää ajaa liukkaalla liika lujaa ja yli oman sekä auton suorituskyvyn ko. kelissä. Näillä ilmoilla usein on alijäähtynyttä vesisadetta ym. Tyhmyyttä olla testaamatta tienpintaa riskiaikana. Hipaisu jarruun kertoo aika paljon kelistä.
Tuokin totta. Mutta jos pidättäydytään aiheessa, niin tyhmyyttä on ajaa kesärenkailla pakkasella.
Kaikki kolarit johtuvat jonkun tyhmyydestä, mutta ei aina kolarissa olleiden tyhmyydestä.
Tuli vaihdettua 4 talvea ajetut 225/45/17 Hakkapeliitta 8:t uusiin 205/50/17 Hakkapeliitta 9:n.
Onpa pito aivan eri planeetalta, ei luistele enää liikenneympyröissä eikä rivakoissa kiihdytyksissä.
8:a vielä on pintaa kaikissa n. 6mm, mutta nastat aika pahasti kuluneet.
Melukaan ei kyllä korva kuulolla lisääntynyt, mutta meillä onkin lumi maassa ja pyrin aina ajamaan sulien urien ulkopuolella.
Ai että täällä vagarenalla on mestarikuskeja. Ikinä ei ole keli yllättänyt ja jos on, niin silloinhan on tyhmä ;D.
Oli renkaista, auton kunnosta ja kuskin reflekseistä kiinni ettei sattunut, kun joku järkevä naiskuski päätti kuolleesta kulmasta kaasuttaa eteen kolmion takaa. Joku noista kun olisi ollut heikompi lenkki, olisi tälli ollut varma.
https://youtu.be/oqWujJwDlkM
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.11.19 - klo:09:06
Oli renkaista, auton kunnosta ja kuskin reflekseistä kiinni ettei sattunut, kun joku järkevä naiskuski päätti kuolleesta kulmasta kaasuttaa eteen kolmion takaa. Joku noista kun olisi ollut heikompi lenkki, olisi tälli ollut varma.
https://youtu.be/oqWujJwDlkM
Tuossa kyllä oli naisella hyvä tuuri. Ensin arvottiin lähdetäänkö ja sitten lähdetäänkin suoraan eteen ???.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 30.11.19 - klo:11:17
Samoin olen pystynyt estämääm omalla ennakoivalla liikennesilmällä useita ruttuja.
Itsekin estän isoja onnettomuuksia joka päivä autolla ajaessani, kun ajan liikennesääntöjen mukaan enkä törmäile vastaantuleviin autoihin.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 30.11.19 - klo:11:17
On hyviä kuskeja.
Vuosikymmenet on ajettu täysillä bonuksilla.
Samoin olen pystynyt estämääm omalla ennakoivalla liikennesilmällä useita ruttuja.
Silmä kehittyy kilometrien myötä.
Täydet bonukset on ollut pitkään ja edellisen kolarin olen ajanut 2000-luvulla ja silloinkin tötöilijä tuli kolmion takaa eteen.
En kumminkaan pysty käsi raamatulla toteamaan etteikö keli voisi yllättää vaikka rengastuskin olisi kunnossa.
Ja kyllä pitkästi yli miljoona kilometriä takana ja 50-70tkm tulee joka vuosi lisää, kelistä tai vuorokauden ajasta riippumatta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 30.11.19 - klo:11:48
Itsekin estän isoja onnettomuuksia joka päivä autolla ajaessani, kun ajan liikennesääntöjen mukaan enkä törmäile vastaantuleviin autoihin.
Oikein estät onnettomuuksia ajamalla liikennesäätöjen mukaan ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.11.19 - klo:12:07
Oikein estät onnettomuuksia ajamalla liikennesäätöjen mukaan ;D.
Lähtökohtaisesti sitähän tuossa ylempänä juuri todettiin; kun ajaa liikennesääntöjen mukaan (johon sisältyy olennaisena osana se että
sopeuttaa ajonopeuden sekä -tavan keliolosuhteisiin) niin välttyy monelta kolarilta sekä läheltä-piti tilanteelta.
Se ketä keli ei yllätä, yllättää yleensä ne, kenet se keli yllättää.
Näin se on ollut iät ajat ja tulee aina olemaan. Tiedä sitten kertooko kuskin osaavudesta? Sen saa päättää ihan jokainen itse.
Oli alla kilometrejä kuinka paljon tahansa.
Uusi kuningas on syntynyt - Tervetuloa Goodyear Ultragrip Performance+
Aika oli vaihtaa talvikumit autoon, ja vimmattu googlettelu tuotti kalkkiviivoilla uuden haastajan jo lähes takuuvarmalle Continentalin TS850p testivoittajamallille sekä sen seuraajalle, TS860S.
Goodyear on vielä parempi märällä kuin Contit, mutta kuivalla asfaltilla tulee taas vastaavasti pikkaisen turpiin. Melusta hassusti toinen sivusto antaa ykkössijan, toinen tiputtaa pitkälle häntää. Lumipidossa tulokset ovat Goodyearin eduksi, joskaan ei yksimielisesti.
http://www.tyrereviews.co.uk/Article/2019-Auto-Bild-Winter-Tyre-Test.htm (http://www.tyrereviews.co.uk/Article/2019-Auto-Bild-Winter-Tyre-Test.htm)
https://www.autoexpress.co.uk/accessories-tyres/winter-driving-special/93097/winter-tyres-test-best-tyre-brands-reviewed (https://www.autoexpress.co.uk/accessories-tyres/winter-driving-special/93097/winter-tyres-test-best-tyre-brands-reviewed)
Sivuhuomiona mainittakoon että kilpakumppani Conti (ja sen EU-kitka) jatkaa kiipeämistään naapurimaan rengasvertailuissa kohti kärkikolmikkoa, räikeän eriarvoisesta pisteytystavasta huolimatta. Huomaa hyvin mikä on laatutalvirenkaan ja löysän skandipaskan ero märkäpidossa, tällä kertaa Continental ContiVikingcontact 7 saa täydet 1 pistettä ja harakirileiman märän kelin käytöksestä. Muut skandikumit eivät tule kaukana perässä. Vesiliirtotestissä tuttuun tyyliin Nokian R3 saa edeltäjänsä tavoin umpisurkeat ja itsemurhaan verrattavissa olevat 1/10 pistettä (kuten myös em. ContiVikingcontact 7)
https://tveassetsprod.blob.core.windows.net/editorial/2019/09/1920-vinterdacktest-2019-test-av-18-olika-vinterdack.pdf (https://tveassetsprod.blob.core.windows.net/editorial/2019/09/1920-vinterdacktest-2019-test-av-18-olika-vinterdack.pdf)
Ei riemulla rajaa, kun hyvillä talvikumeilla ajaa, vai mitenkä se meni? 8) 8) 8)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 02.12.19 - klo:21:23
Uusi kuningas on syntynyt - Tervetuloa Goodyear Ultragrip Performance+
Aika oli vaihtaa talvikumit autoon, ja vimmattu googlettelu tuotti kalkkiviivoilla uuden haastajan jo lähes takuuvarmalle Continentalin TS850p testivoittajamallille sekä sen seuraajalle, TS860S.
Goodyear on vielä parempi märällä kuin Contit, mutta kuivalla asfaltilla tulee taas vastaavasti pikkaisen turpiin. Melusta hassusti toinen sivusto antaa ykkössijan, toinen tiputtaa pitkälle häntää. Lumipidossa tulokset ovat Goodyearin eduksi, joskaan ei yksimielisesti.
http://www.tyrereviews.co.uk/Article/2019-Auto-Bild-Winter-Tyre-Test.htm (http://www.tyrereviews.co.uk/Article/2019-Auto-Bild-Winter-Tyre-Test.htm)
https://www.autoexpress.co.uk/accessories-tyres/winter-driving-special/93097/winter-tyres-test-best-tyre-brands-reviewed (https://www.autoexpress.co.uk/accessories-tyres/winter-driving-special/93097/winter-tyres-test-best-tyre-brands-reviewed)
Sivuhuomiona mainittakoon että kilpakumppani Conti (ja sen EU-kitka) jatkaa kiipeämistään naapurimaan rengasvertailuissa kohti kärkikolmikkoa, räikeän eriarvoisesta pisteytystavasta huolimatta. Huomaa hyvin mikä on laatutalvirenkaan ja löysän skandipaskan ero märkäpidossa, tällä kertaa Continental ContiVikingcontact 7 saa täydet 1 pistettä ja harakirileiman märän kelin käytöksestä. Muut skandikumit eivät tule kaukana perässä. Vesiliirtotestissä tuttuun tyyliin Nokian R3 saa edeltäjänsä tavoin umpisurkeat ja itsemurhaan verrattavissa olevat 1/10 pistettä (kuten myös em. ContiVikingcontact 7)
https://tveassetsprod.blob.core.windows.net/editorial/2019/09/1920-vinterdacktest-2019-test-av-18-olika-vinterdack.pdf (https://tveassetsprod.blob.core.windows.net/editorial/2019/09/1920-vinterdacktest-2019-test-av-18-olika-vinterdack.pdf)
Ei riemulla rajaa, kun hyvillä talvikumeilla ajaa, vai mitenkä se meni? 8) 8) 8)
Sä voit siellä Puolassa ajaa millä renkaalla parhaaksi näet ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.12.19 - klo:22:35
Sä voit siellä Puolassa ajaa millä renkaalla parhaaksi näet ;D.
En voi, sillä poliisi tulee ja pamputtaa jos käyttäisin täällä nastoja sen vuoksi että kerran vuodessa tulee käytyä Zakopanessa.
Jäi muuten mehukkain osa vielä referoimatta tuosta Teknikens Världin testistä:
LainaaMen jag då som kör till fjällen en gång om året och då är jag orolig för sista kilometern in till stugan. Där är det alltid snöigt och isigt och uppför. Ska inte jag ha dubbat? Svar: Nej, du behöver bra framkomlighet sista biten och då är faktiskt snökedjor det bästa alternativet. Det finns bra snökedjor som är lätta att montera till de flesta bilar.
Vapaasti käännettynä: MUTQ MIN,, AJAN KERRAN VUODESSA TUNTUREILLE JA VIIMEINEN KILSA ON LUMEN JA J,,,,N PEITT,,M,,,, KINTTUPOLKUA NIIN KYLL,,H,,N KAI
MIN,, TARVITSEN NE NASTAKUMIT AUTOONI???? vastaus: Ei, et tarvi, tarvitset lumiketjut viimeiselle kilometrille. 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 02.12.19 - klo:21:23
Sivuhuomiona mainittakoon että kilpakumppani Conti (ja sen EU-kitka) jatkaa kiipeämistään naapurimaan rengasvertailuissa kohti kärkikolmikkoa, räikeän eriarvoisesta pisteytystavasta huolimatta.
Vilkaise toki toinen ruotsalainen testi, Vi Bilägaren kitkarenkaiden testi. ContiWinterContact TS860 EU-kitka oli testin toiseksi viimeinen, vain karvan verran parempi loppupisteissä kuin kiinalainen halppiskitka. Kärjessä Contin nordickitka ja Nokian R3.
Huomaa että Teknisk Värld ei näytä yksittäisiä absoluuttisia tuloksia, vain arvosanan, kun taas Vi Bilägare näyttää myös absoluuttiset mittaustulokset. Jääpidossa EU-kitka jää lähes puolet kärjestä, mutta saa silti 6 pojoa Teknisk Världin testissä. Teknisk Värdlin arvostelu on suorastaan suosiollinen.
Toki jos haetaan talvirengasta, jolla ei ajeta talviolosuhteissa, niin EU-kitka on silloin osuvampi valinta. Onneksi ei ollut moiset alla muutama viikko sitten kun tiet oli mustassa jäässä..
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.12.19 - klo:19:09
Toki jos haetaan talvirengasta, jolla ei ajeta talviolosuhteissa, niin EU-kitka on silloin osuvampi valinta. Onneksi ei ollut moiset alla muutama viikko sitten kun tiet oli mustassa jäässä..
Kyllä se minua pelottaisi enemmän olla sellaisessa ajoneuvossa jossa on renkaat jotka lähtevät
uutena vesiliirtoon jo 50km/h nopeudessa, puhumattakaan sitten siitä kun kahden vuoden kuluttua kulutuspintaa on vain 4-5mm jäljellä.
Viikonpäivät on saanut nauttia talvisista keleistä ja todeta kuinka jäätävä pito on näissä kiwikautisissa nastallisissa Nokioissa.
Juuri tänään kotiin tullessa ajoin tuota kevyesti lumi/jääpolaantunutta maalaisraittia (rajoitus 80) kuten aina. Viimeiseen mutkaan tulin ehkä tavannomaista kovempaa vauhtia, p3rsdynolla mitattuna en olisi selvinnyt viimetalvena alla olleilla Conti 2:lla ja silloisella Scoutilla. Mutta wanha vajaa- ja ketjuvetoinen bensavoimallalla varustettu Ocustin yllätti, kurvi meni kuin kuivalla kestopäällysteellä olisi pyyhkinyt. Piti oikein topata ja tarkistaa tilanne, juu ei meinannut kaupunkilipokkailla pystyssä pysyä.
Muutenkin työreissu oli antoisa, ajelin koko päivän ihan vain huvikseni nautiskellen periferiassa aina mahdollisuuden tullen mutkasia santeitä.
Ikävä, että teknologia ajaa huonompaan suuntaan kyllä tällä tienpidolla saisi nastapainoa ja ulkonemaa lisätä, ei vähentää. Noihin testeihin tarvisi ottaa referenssiksi joitain wanhoja gummeja, luokkaa 5, 10 15 ja 20 vuotta, asianmukaisesti säilytettynä ja vähän/sisäänajettuna. Tulokset voisi olla ehkä yllättäviä?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.12.19 - klo:19:23
Kyllä se minua pelottaisi enemmän olla sellaisessa ajoneuvossa jossa on renkaat jotka lähtevät uutena vesiliirtoon jo 50km/h nopeudessa, puhumattakaan sitten siitä kun kahden vuoden kuluttua kulutuspintaa on vain 4-5mm jäljellä.
Kuka ajaa vesiliirtoon huomaamatta? En kyllä ite saanu noita nokian r3 kitkoja liirtoon, kun oli sellaista keliä, enkä yksilläkään kitkoilla ole liirtoon joutunut. Ymmärrän jos musta jää jonkun yllättää, mutta vesipotit kyllä huomaa viimeistään rengasäänistä tai ratista. Yhtäkkiä autot ei mihinkään sujahda. Loskaliirto se kaikista pahin.
Ps. Vesiliirtoon en ole koskaan joutunut, mutta kerran n. 15v sitten ajoin vauhdikkaasti uusia renkaita laittamaan alle sadekelillä kesällä. Ohitustilanteessa kulunut kesäpyörä alkoi sutimaan, vaikka tehoa oli vain se 114hv tjsp.
Vesiliirto voi yllättää, jos ajaa urpona märkään mutkaan liian kovaa (reilua ylinopeutta, koska Suomen rajoituksilla ei oikein onnistu. Siitä pitää huolen SF-yksilöstähuolenpito).
Ne Alpin 4:set (KE-kitka) kun oli Scoutissa edellis suven oli kyllä minusta (p3rsdynolla) erityisesti vesikelissä ilmiömäiset pidoltaan, vaikka 225 leveät. Mutka ja santteillä pito oli aivan jäätävä.
Loskalsta selviää ihan perus ajotaidoilla, vetoa reippaasti päälle ja ohjaavat pyörät menosuuntaan. Loskaliirto kyllä harvemmin yllättää, jos loskapatjaa tiellä ei näe, kannattaa ottaa aika optikolle.
Ihan mielenkiinnosta kysyn: onko kukaan saanut autoa vesiliirtoon 50kmh vauhdissa?
Kuka on saanut autonsa ylipäätään tähän mystiseen vesiliirtoon, mulla ei ole sellaisesta kokemusta. Toki vasta parimiljoonaa kilomeetriä ja vajaa 40 vuotta ollut liikenteesä :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 03.12.19 - klo:19:59
Vesiliirto voi yllättää, jos ajaa urpona märkään mutkaan liian kovaa (reilua ylinopeutta, koska Suomen rajoituksilla ei oikein onnistu. Siitä pitää huolen SF-yksilöstähuolenpito).
Ne Alpin 4:set (KE-kitka) kun oli Scoutissa edellis suven oli kyllä minusta (p3rsdynolla) erityisesti vesikelissä ilmiömäiset pidoltaan, vaikka 225 leveät. Mutka ja santteillä pito oli aivan jäätävä.
Loskalsta selviää ihan perus ajotaidoilla, vetoa reippaasti päälle ja ohjaavat pyörät menosuuntaan. Loskaliirto kyllä harvemmin yllättää, jos loskapatjaa tiellä ei näe, kannattaa ottaa aika optikolle.
Vertasin loskakeliä lähinnä pidon kannalta. Mutta saattaa se pienessäkin vauhdissa jo yllättää, kun auto ei tottele. Ei siinä nykyautoissa kaasun painaminen loskan päällä auta, kun vauhti lähinnä ryytyy, eikä ohjauskaan tottele. Maltilla kun antaa vauhdin hidastua ja liikkeet rauhallisia, niin saattaa pitoa alkaa löytymään.
En ymmärrä myöskään vesiliirtoon joutumista. Ehkä päässä jotain kohdillaan ja vermeet kunnossa, niin on välttynyt. En siis aja renkaita aivan loppuun ja autosta pidän huolta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 03.12.19 - klo:20:17
Vertasin loskakeliä lähinnä pidon kannalta. Mutta saattaa se pienessäkin vauhdissa jo yllättää, kun auto ei tottele. Ei siinä nykyautoissa kaasun painaminen loskan päällä auta, kun vauhti lähinnä ryytyy, eikä ohjauskaan tottele. Maltilla kun antaa vauhdin hidastua ja liikkeet rauhallisia, niin saattaa pitoa alkaa löytymään.
En ymmärrä myöskään vesiliirtoon joutumista. Ehkä päässä jotain kohdillaan ja vermeet kunnossa, niin on välttynyt. En siis aja renkaita aivan loppuun ja autosta pidän huolta.
Loskasta pääsee läpi kun on riittävästi(sopivasti)vauhtia ja pitää vetoa, jos himmaa niin jatketaan varmasti tangentin suuntaan ja kuski vaihtuu matkustajaksi ja lopuksi luisto korjataan peltikorjaamolla.
Vajaavetoisissa (ainakin halvemmissa) on toki se (hyvin)huono puoli, että ne pätkii sytkää, nelikossa yleensä absit jarruttaa sutivaa/via pyörää/iä -> vetoa on aina jossain vaikka valot vilkkuu kun joulukuusessa.
Vajaavetoisella loskakelissä on hyvä napsauttaa ainakin vetoluistonesto pois päältä (Jos vaan saa). Tai sitten tekee kuten kirjoitit, antaa vauhdin pysähtyä ja koittaa jos vielä pääsee liikkeelle tai oottelee apua paikalle. Täällä periferiassa voi sitä loskap@skaa olla kilometri tolkulla, siinä ei auta muuta kun hapettaa ja pitää molemmat kädet ohjauspyörässä, kuten jo Ensio Itkonen aikanaan opetti :D
Loska on siitä huono, että siinä ei oikeasti auta ajaa kovin kovaa, jos sitä on tiellä 5cm tai enemmän. Siinä ei ole mitään merkitystä kaasun kytöllä, kun renkaan urat täynnä, eikä renkaan pinta kosketa tietä. Pahempi loskakeli on mielestäni kuin jääkeli. Loskasta ei pääse läpi, kun sitä on riittävästi, eli auto on loskapatjalla. Jotenkin tuntuu että puhutaan eri asioista.
https://youtu.be/xrPLTB2sPzM
Jokatapauksessa huono keli yllättää varsinkin tyhmimmät kuskit. Jännä ettei jenkkilässä tai venäjällä toimi kaikissa autoissa edes abs jarrut saatikka ajonvakautus.
Joo, totta ja kyllä samoilla linjoilla ollaan.
Nuo ämeriikan viteot on kyllä aika hupaisia, mä en saa edes mun korotettua Jeeppiä tuolasiin luistoihin vaikka siinä on 33” mutagummit alla, niissä kun ei ole edes minkään sortin saippauksia, vain kovat nappulat. Mitään avustimia (jarru- ja ohjaustehostinta lukuunottamatta) siinä ei ole...
Ei ole Suomessa moista liukkautta koskaan tavattu :D
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.12.19 - klo:19:23
Kyllä se minua pelottaisi enemmän olla sellaisessa ajoneuvossa jossa on renkaat jotka lähtevät uutena vesiliirtoon jo 50km/h nopeudessa, puhumattakaan sitten siitä kun kahden vuoden kuluttua kulutuspintaa on vain 4-5mm jäljellä.
Mistähän johtuu, että 30 vuoden aikana ei ole ollut ongelmia vesiliirron kanssa pohjolaan suunnitelluilla talvirenkailla? Mutta entä liukkauden kanssa, jos olisin ajanut saman ajan ke-kitkoilla? Voin vastata itse:huonosti!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.12.19 - klo:19:23
Kyllä se minua pelottaisi enemmän olla sellaisessa ajoneuvossa jossa on renkaat jotka lähtevät uutena vesiliirtoon jo 50km/h nopeudessa, puhumattakaan sitten siitä kun kahden vuoden kuluttua kulutuspintaa on vain 4-5mm jäljellä.
Vi bilägaren testissä "huonoin" rengas (Contin kitka) rajanopeus oli 57km/h kun 9mm vesipatjassa ajetaan
kiihdyttäen .
Koska en ajele kiihdytyskilpailuja joenpohjassa, niin pohjoismainen talvirengas on itselleni ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Ehkä niille jotka taaseen näitä kiihdytyksiä ajavat "joenpohjassa" (täysin paksun vesipatjan peittämällä tiellä), suosittelen sitten sitä KE-kitkaa.. Tai sitten Saksan autobahnalla 200km/h vesisateessa, jolloin edessä ajavan heittämä vesi peittää näkyvyyden niin että näkyvyyttä on alle reaktioajan verran.
Olen ajanut Nokian kitkoilla moottoritietä 110km/h vesisateella ilman ongelmia. Jos kerran pohjoismaisten talvirenkaiden vesiominaisuudet olisivat aito ongelma, silloinhan pitäisi olla myös paljon tieltäsuistumia tms onnettomuuksia. Jostain syystä ne onnettomuudet, ketjukolarit tms, tulevat nimenomaan liukkaalla kelillä, ei vesisateella, silloin lämpötila on usein plussalla ja tie sula - pito jää/lumikeliin verrattuna sulalla mutta märällä tiellä on täysin eri luokkaa, siis parempi.
Loskasta sen verran että loska != sula vesi. Renkaan käyttäytyminen loskan alla poikkeaa sulasta vedestä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.12.19 - klo:22:06
Vi bilägaren testissä "huonoin" rengas (Contin kitka) rajanopeus oli 57km/h kun 9mm vesipatjassa ajetaan kiihdyttäen .
Koska en ajele kiihdytyskilpailuja joenpohjassa, niin pohjoismainen talvirengas on itselleni ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Ehkä niille jotka taaseen näitä kiihdytyksiä ajavat "joenpohjassa" (täysin paksun vesipatjan peittämällä tiellä), suosittelen sitten sitä KE-kitkaa..
Itsellänikään ei ole tapana ajella lähimpään automarkettiin aina Nokian peilijääksi ylläpidetyn radan kautta, siksi KE-kitka on itselleni ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Ehkä niille jotka taasen harrastavat huvikseen näitä luonnottoman täydellisen peilijääksi jäädytettyjä "testiratoja"ja siellä kurvailuja, suosittelen niitä nastakumeja tai skandikitkoja...
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 03.12.19 - klo:22:17
Itsellänikään ei ole tapana ajella lähimpään automarkettiin aina Nokian peilijääksi ylläpidetyn radan kautta, siksi KE-kitka on itselleni ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Ehkä niille jotka taasen harrastavat huvikseen näitä luonnottoman täydellisen peilijääksi jäädytettyjä "testiratoja"ja siellä kurvailuja, suosittelen niitä nastakumeja tai skandikitkoja...
En kyllä minäkään aja peilijäällä olevilla testiradoilla, mutta kun sataa vettä ihan tuollaiselle tavalliselle maantielle ja se jäätyy, niin siitä tulee yllättävän liukas ellei ole kunnon renkaita alla. Sitten ku se suolataan ja tie muuttuu
märäksi, pito on aivan eri luokkaa, siis parempi. Ei ole märällä tiellä renkaat sutineet, mutta jäisellä tai lumisella pinnalla sen saa kyllä aikaan - jopa parhailla pohjoismaisilla renkailla. Kumpaan siis tarvitsee lisää pitoa? Kas se on jokaisen itse päätettävä.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 07.11.19 - klo:13:12
Siinähän sitä olisi kelpo tarjous kyllä, mutta matkaa on 140km suuntaansa. Helsingissä asun. Ehkäpä täytyy vaan poimia alennussetti jostain epäilyttävästä nettikaupasta kuten 1001renkaat, ja vaihdattaa sitten kun aikanaan saapuvat. Eiköhän se kivetys kuukauden päivät vielä kestä.
Vaikka tuollainen kolmivuotias alennusmisukka 412 eurolla:
https://www.1001renkaat.com/renkaat-auto/michelin/x-ice-xi3/205-50-r17-89h-912158 (https://www.1001renkaat.com/renkaat-auto/michelin/x-ice-xi3/205-50-r17-89h-912158)
Luulisi että tuossa iässä on vielä käyttövuosia ihan asiallisesti jäljellä kunhan on edes jotenkuten asiallisesti säilytetty.
Tuli nyt päädyttyä tähän misukkasarjaan. 24.11. tilasin ja eilen toimitettiin valitsemalleni autopajalle. Sen suhteen ei valittamista.
Sarja on valmistettu 6/2016 kuten mainostettu. Renkaita alle heittävä kaveri ihmetteli renkaiden kylkien kovuutta ja toden totta, olihan ne aivan eri jäykkyyttä kuin alta otettujen kumien. Lisäksi ihmetystä aiheutti renkaiden kyljissä seisova "made in thailand" teksti, kun yleensä meikäläisten talvirenkaat on eurotuotantoa.
Oletan että laatuvaihtelua ei voi michelinin kumeissa kauheasti olla valmistuspaikan mukaan, mutta internetistä löysin sellaisen totuuden missä väitetään että thaivalmisteiset ovat tarkoituksella jäykempiä. Tiedä sitten. Lamellit sentään eivät olleet kylkien kovuiset.
Ihan erilaiset ajaa kuin kuin alta otetut x-ice north 4:t. Sulalla asfaltilla voisi luonnehtia jopa sporttisiksi kun vertaa edellisiin. Sen verran on jäykät kyljet ettei tarvitse alustaakaan laittaa sportsäätöön. Melko äänekkäätkin ovat.
Vähän tässä nyt jännät housussa odottaa talvikelejä, että onko meikäläistä hoonattu jollain asteella hanuriin, vai onko alla ihan kuranttia tavaraa.
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 04.12.19 - klo:17:22
Tuli nyt päädyttyä tähän misukkasarjaan. 24.11. tilasin ja eilen toimitettiin valitsemalleni autopajalle. Sen suhteen ei valittamista.
Sarja on valmistettu 6/2016 kuten mainostettu. Renkaita alle heittävä kaveri ihmetteli renkaiden kylkien kovuutta ja toden totta, olihan ne aivan eri jäykkyyttä kuin alta otettujen kumien. Lisäksi ihmetystä aiheutti renkaiden kyljissä seisova "made in thailand" teksti, kun yleensä meikäläisten talvirenkaat on eurotuotantoa.
Oletan että laatuvaihtelua ei voi michelinin kumeissa kauheasti olla valmistuspaikan mukaan, mutta internetistä löysin sellaisen totuuden missä väitetään että thaivalmisteiset ovat tarkoituksella jäykempiä. Tiedä sitten. Lamellit sentään eivät olleet kylkien kovuiset.
Ihan erilaiset ajaa kuin kuin alta otetut x-ice north 4:t. Sulalla asfaltilla voisi luonnehtia jopa sporttisiksi kun vertaa edellisiin. Sen verran on jäykät kyljet ettei tarvitse alustaakaan laittaa sportsäätöön. Melko äänekkäätkin ovat.
Vähän tässä nyt jännät housussa odottaa talvikelejä, että onko meikäläistä hoonattu jollain asteella hanuriin, vai onko alla ihan kuranttia tavaraa.
Ostit sitten 4 (neljä) vuotta vanhat talvirenkaat Suomen vaativiin oloihin, ei hyvää päivää ::) Toivotaan lauhaa tai sitten kovia pakkasia ja kuivia kelejä.
Itsellä sama rengas eri koossa ja lähes sama paistoerä. 2 täyttä ja 1 puolikas talvi veivattu.
Renkaissa pintaa 7,0 - 7,5mm ja hyvin pelittää.
Oman laskun mukaan ovat 3 vuotta vanhat ja oikein säilytettynä toimivat siinä kuin tänä vuonna paistetut.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 04.12.19 - klo:19:32
Ostit sitten 4 (neljä) vuotta vanhat talvirenkaat Suomen vaativiin oloihin, ei hyvää päivää ::) Toivotaan lauhaa tai sitten kovia pakkasia ja kuivia kelejä.
Ööh. . 1,2,3... No, itse saan laskettua vain kolmeen mutta samapa tuo.
Ennen kuin ostin näin iäkkäät renkaat perehdyin testiin jossa todettiin että kitkarengas ei menetä juuri lainkaan ominaisuuksia usean vuoden säilytyksessä vaan toimii siinä missä uusikin. Käsittääkseni jotkut ajavat jopa kolme vuotta K,,YTETYILL,, kitkarenkaillakin, ja jotkut vieläpä ostavat käytettyjä kitkarenkaita.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/
Lainaus käyttäjältä: Myhky - 04.12.19 - klo:20:16
Ööh. . 1,2,3... No, itse saan laskettua vain kolmeen mutta samapa tuo.
Ennen kuin ostin näin iäkkäät renkaat perehdyin testiin jossa todettiin että kitkarengas ei menetä juuri lainkaan ominaisuuksia usean vuoden säilytyksessä vaan toimii siinä missä uusikin. Käsittääkseni jotkut ajavat jopa kolme vuotta K,,YTETYILL,, kitkarenkaillakin, ja jotkut vieläpä ostavat käytettyjä kitkarenkaita.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/kitkarengastesti-kylla-noilla-viela-yhden-talven-ajaa-vai-ajaako/
Osa oli sarkasmia, osa ihan pyöristystä. Kuukauden päästä on -20 ja kohta ollaan jo kesäkuussa. Täällä Vag-arena-ihmemaassa ei kukaan aja Wanhoilla gummeilla (paitsi minä, -11 paistetuilla kusta-nameilla :D :D ) Kovimmilla jätkillä on jopa kolme settiä kuluvan vuoden PIN-koodilla ja vaihtaa amusella kelin mukaan soveltuvimmat ja laittaa paksiin vaihtogumekset sitten työmaalla kotiinlähdettäessä kelin muuttuessa vaihdettavaksi. Jotkut kai pysähtyy matkalla ja vaihtaa vielä mennessä, suuntaan-toiseen ;)
"Kovimmilla jätkillä on jopa kolme settiä kuluvan vuoden PIN-koodilla ja vaihtaa amusella kelin mukaan soveltuvimmat ja laittaa paksiin vaihtogumekset sitten työmaalla kotiinlähdettäessä kelin muuttuessa vaihdettavaksi. Jotkut kai pysähtyy matkalla ja vaihtaa vielä mennessä, suuntaan-toiseen"
;D Ja sigussa räyhäkkäitä pelejä...
https://youtu.be/bKtnczk8Mxk
Ihan mielenkiintoinen vertailu lämpötilan vaikutuksesta erityyppisten renkaiden pitoon. Kesärenkaan märkäpito romahtaa aika rajusti mentäessä kymmenen asteen alle.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 03.12.19 - klo:20:08
Ihan mielenkiinnosta kysyn: onko kukaan saanut autoa vesiliirtoon 50kmh vauhdissa?
Juu kuulostaa kyllä hankalalta toteuttaa. Monenlaisilla ja -kuntoisilla renkailla on tullut ajettua, mutta tuo on kokematta.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 03.12.19 - klo:20:14
Kuka on saanut autonsa ylipäätään tähän mystiseen vesiliirtoon, mulla ei ole sellaisesta kokemusta. Toki vasta parimiljoonaa kilomeetriä ja vajaa 40 vuotta ollut liikenteesä :D
Kaikkea kannattaa kokeilla. Muutamia kertoja olen mielenkiinnosta kiihdyttänyt vesiliirtonopeuteen. Vahongossa vesiliirtoon ei kyllä mielestäni voi joutua, jos nyt vähänkään tajuaa ajamisesta mitään, enkä siksi oikein ymmärrä erään palstalaisen pelonsekaisia avautumisia vesiliirron vaaroista, mutta meitä on moneksi. Muutenkin pidän vesiliirtoa aika vaarattomana ilmiönä, vaikka sellaiseen jotenkin yllättäen onnistuisi pääsemäänkin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.12.19 - klo:23:49..enkä siksi oikein ymmärrä erään palstalaisen pelonsekaisia avautumisia vesiliirron vaaroista, mutta meitä on moneksi. Muutenkin pidän vesiliirtoa aika vaarattomana ilmiönä, vaikka sellaiseen jotenkin yllättäen onnistuisi pääsemäänkin.
Samoin ihmettelen myös niitä ihmisiä jotka onnistuvat eksymään valtateillä ajaessaan sinne kuuluisalle Nokian peilijääksi jäädytetylle testiradalle, ja ostavat renkaansa juuri noita harvinaisia tilanteita silmälläpitäen.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.12.19 - klo:00:29
Samoin ihmettelen myös niitä ihmisiä jotka onnistuvat eksymään valtateillä ajaessaan sinne kuuluisalle Nokian peilijääksi jäädytetylle testiradalle, ja ostavat renkaansa juuri noita harvinaisia tilanteita silmälläpitäen.
Viikon sisään olen ajanut 10 vuotta vanhoilla nastarenkailla kaatosateessa motarinopeuksia joutumatta vesiliirtoon (tuollaiseen olen törmännyt joskus Suomen kesässä. En talvella).
Tuollaiseen kiillotettuun peilijäähän voit vaikka nyt tulla tutustumaan Oulussa. Ja kyllä parhaat nastarenkaat tehokkaan auton alla on ollut paras vakuutus. Ja ei ne ei ole nuo 10 vuotta vanhat, jotka oli sijaisauton alla.
Mutta turha sieltä Puolasta on huudella Suomeen!
Itsellä 5 talvea Octavian alla olleet Continental nastarenkaat 205/55/16 vaihtui täksi "talveksi" Hankookin ipike RS2:iin. Vanhoissa oli pintaa varmaan 5-6mm ja käytännössä kaikki nastat tallella mutta pito oli kadonnut jonnekin. Uudet renkaat ylittäneet kaikilla tavoilla odotukset niin melun kuin pidon suhteen. Talouden toisessa autossa alla Hakkapelitta 9:t ja nää Hankookit ovat vähintään yhtä hyvät :o Kun hintaakin jäi etelänaapurista haettuna n.280, ja Suomi riistäjän vanteelle laittamana 50, lisää niin ei voi olla kuin tyytyväinen.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 08.12.19 - klo:09:09
Eikö ne onnettomuudet monesti tapahdu harvinaisissa tilanteissa nk. yllättäen?
Kyllä, ja foorumilaisten juttujen perusteella vesisade + märkä tienpinta on juuri sitä harvinaista keliä, kun kaikki ajelevat siellä lumituiskeessa peilijäällä heti lokakuusta alkaen kun kumit auton alle vaihdetaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 08.12.19 - klo:10:07
Kyllä, ja foorumilaisten juttujen perusteella vesisade + märkä tienpinta on juuri sitä harvinaista keliä, kun kaikki ajelevat siellä lumituiskeessa peilijäällä heti lokakuusta alkaen kun kumit auton alle vaihdetaan.
Kumpi yleensä yllättää autoilija lumen ja jään aiheuttama liukkaus vai vesiliirto?
Vesiliirto on kyllä tuttu ilmiö, mutta ei noista muutamasta tutustumiskerrasta kalusto- tai henkilövahinkoja ole syntynyt. Hetkellisiä, ehkä sekunnin kestäviä kun ovat olleet. Meikäläiset asfalttitiet ovat nykyään monessa paikkaa sen verran uraisia, ettei vesiliirto ole mikään mahdottomuus sateella. Ura voi ollakin jossain kohtaa syvempi, kuin miltä vaikuttaa, ja siitä se auto sitten plaaniin nousee. Kyllä se ainakin itsellä on samantien myös takaisin maan pinnalle laskeutunut, ilman sen kummempaa dramatiikkaa.
Ja taitaa olla kyllä niin, että aina on ollut kesärenkaat alla, kun noihin tilanteisiin olen joutunut. Eli ihan kesäisistä ukkoskuuroista tms. on ollut kyse. Toki talvirenkailla tulee varmaan herkemmin välteltyä urissa ajamista, jos vettä ropisee taivaalta urakalla.
Lainaus käyttäjältä: tet - 08.12.19 - klo:10:40
Vesiliirto on kyllä tuttu ilmiö, mutta ei noista muutamasta tutustumiskerrasta kalusto- tai henkilövahinkoja ole syntynyt.
Kas vain, sama juttu. Luistinradaksi muuttunut asfalttipinnoite on myös tuttu ilmiö, mutta ei noista muutamasta tutustumiskerrasta kalusto- tai henkilövahinkoja ole syntynyt.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.12.19 - klo:08:43
Viikon sisään olen ajanut 10 vuotta vanhoilla nastarenkailla kaatosateessa motarinopeuksia joutumatta vesiliirtoon (tuollaiseen olen törmännyt joskus Suomen kesässä. En talvella).
Tuollaiseen kiillotettuun peilijäähän voit vaikka nyt tulla tutustumaan Oulussa. Ja kyllä parhaat nastarenkaat tehokkaan auton alla on ollut paras vakuutus. Ja ei ne ei ole nuo 10 vuotta vanhat, jotka oli sijaisauton alla.
Mutta turha sieltä Puolasta on huudella Suomeen!
1500km Suomea kolmella eri autolla ja kolmella eri rengassetillä. Tuli nähtyä Stadi, Tampere, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa sekä Vaasa. En joutunut vesiliirtoon, en ollut tientukko enkä kuollut (Eikä kukaan muu minun toimesta tai syystä).
Viikon sisään tuli ajettu 10 vuotta vanhoilla nastoilla, joissa oli kunnolla pintaa ja nastat tuntuivat selvästi. Renkailla oli hyvä ajaa loskassa, lumessa ja paljaalla asvaltilla, mutta kun tuli mustaa jäätä/tie oli suolattu/jäässä, niin sitten mentiin yksikin risteys pulkkana ohi, vaikka hyvissä ajoin "muka" himmailin. Samoin yksi ramppi nelipyörä luisussa (Etuvetoisella autolla).
Seuraavana testissä oli pari sataa kilometriä ajetut continental:n conti ice contact 2 nastat tehokkaan nelivedon alla. Omasta mielestäni yhdet parhaista talvirenkaista ja nimenomaan nastarenkaista. Näillä tuli ajeltua viikonlopun aikana Oulussa ja enemmän, kuin oikea valinta. Oulussa ihan peilillä kaikki tiet eikä mitään ongelmaa. Tai oikeastaan yhdellä parkkipaikalla mikä vino ja siihen, kun tuli kävelyvauhtia, niin ei hiekoitettu mitenkään, niin auto meni pari metriä, kuin pulkka.
Viimeinen kokeilu oli BF goodrich:n nastat joissa nastoja siellä täällä ja pari vuotta vanhat sekä pintaa n.6mm. Viime kesänä ajettu myös pari sataa kilometriä, kun piti saada kesärenkaat tuohon autoon. Pari astetta pakkasta ja vähän lunta. Ei ongelmia ajella ja pari kerran kokeilin kunnolla jarruttaa, niin pitoa löytyi.
Kaikilla noilla selvisi ilman ongelmia Suomen talven eri olosuhteissa, jos osasi varautua. Ajelisinko omalla autolla ykkös ja kolmos vaihtoehdoilla, niin kakkosautossa itse kyllä. Antaisinko perheen paremmalle puoliskolle ja lapsille, niin EN!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.12.19 - klo:07:43
Renkailla oli hyvä ajaa loskassa, lumessa ja paljaalla asvaltilla, mutta kun tuli mustaa jäätä/tie oli suolattu/jäässä, niin sitten mentiin yksikin risteys pulkkana ohi, vaikka hyvissä ajoin "muka" himmailin. Samoin yksi ramppi nelipyörä luisussa (Etuvetoisella autolla).
Tuo kertoo ennemmin omasta havaintokyvystäsi. Eli vaikka pito noilla renkailla on jo ehtoopuolella, niin kuskin tulisi ottaa se huomioon. Ei näköjään suuret kilometrimäärät ole opettaneet. ;) Anteeksi, oli pakko kuitata. ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.12.19 - klo:09:12
Tuo kertoo ennemmin omasta havaintokyvystäsi. Eli vaikka pito noilla renkailla on jo ehtoopuolella, niin kuskin tulisi ottaa se huomioon. Ei näköjään suuret kilometrimäärät ole opettaneet. ;) Anteeksi, oli pakko kuitata. ;D
Ai kuittaat mustan jään ja havaintokyvyn netin välityksellä ;D? Eikä kummassakaan tapauksessa ollut mitään sellaista, että jotain olisi sattunut tai olisi ollut mitään vaaraa.
Ja ei en ole ollut tien tukkona saati possujunassa...
Ei vaan sitä perstuntumaa, mainostettuja kilometrejä ja erinomaista ajamista kyseenalaistan, jos jarrutus menee pitkäksi, eikä huomaa mustaa jäätä. Netin välityksellä niitä ei opi. ;D
Menee vähän kaikki pieleen, jos jarrutus menee pitkäksi, vaikkei mitään sattuisi. Niin ajattelen myös omasta ajosuorituksestani, jos näin pääsee käymään. Mustan jään havainnointi vaatii myös ennakointia ja aivonystyröitä, jotka osaa raksuttaa oikean yhtälön mm. säähavainnoista, näköhuomioista, kellonajoista ja perstuntumasta. Possujunat tai tien tukkona oleminen ei tähän liity, eikä myöskään omaan ajamiseeni, kuin korkeintaan lyhyillä matkoilla tai todella huonolla ajokelillä, joissa ohitus ei ole järkevää.
Ps. Liian kovaa ajaminen(tilannenopeus) on monesti hitaampaa ja kalliimpaa. Lisäksi tilannenopeus on tärkeä seikka turvalliseen liikkumiseen. Risteyksen ohi jarruttaminen johtui pelkästään liian suuresta tilannenopeudesta ja virhearvioinnista.
Eihän vesiliirto ilmiönä mikään ihmeellinen ole, ja väitän, että jokainen, joka täällä väittää, ettei ole koskaan HETKE,,K,,,,N ajanut vesiliirrossa, valehtelee. Tai ei ole ymmärtänyt, mikä on vesiliirto. Itse ainakin viimeksi kuluvana syssynä olin 80 km/h nopeudessa vesiliirrossa hetken. Kesärenkailla jopa. Ei se vaadi kuin vesikerroksen, jollainen helposti muodostuu uriin. Eri asia sitten on, koinko tilanteen vaaralliseksi tai yllättäväksi.
Mutta vesiliirron aikaansaamiseksi ei tarvita kovinkaan kuluneita renkaita, kun syrjäytyvän vesimassan tilavuus riippuu urien pinta-alasta ja ajonopeudesta ihan suoraan. Jos uutena rengas kestää vesiliirrotta juuri ja juuri 120 km/h, niin sama rengas kolmasosan pinnastaan menettäneenä kestää enää sen 80 km/h. Noin karkeana yleistyksenä olettaen, että uran sivuprofiili vakiolevyinen jne...
Oleellista vesiliirtoon joutuessa kuitenkin se, ettei nopeus ole niin suuri, että tangentin suuntainen liike vie autoa metsähallituksen puolelle. Harvemmin toki se vesipatja edes ulottuu sinne tien reunaan asti, joten kunhan ei höllmöile, ei tilanteessa ole mitään ihmeellistä.
Noo, jos oikeen tarkkaa kelaa, niin olenhan mä ajellut vesiliirrossa paljonkin. Tosin paatilla, jetillä ja Tallinnanlautalla :D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.12.19 - klo:13:03
Ei vaan sitä perstuntumaa, mainostettuja kilometrejä ja erinomaista ajamista kyseenalaistan, jos jarrutus menee pitkäksi, eikä huomaa mustaa jäätä. Netin välityksellä niitä ei opi. ;D
Menee vähän kaikki pieleen, jos jarrutus menee pitkäksi, vaikkei mitään sattuisi. Niin ajattelen myös omasta ajosuorituksestani, jos näin pääsee käymään. Mustan jään havainnointi vaatii myös ennakointia ja aivonystyröitä, jotka osaa raksuttaa oikean yhtälön mm. säähavainnoista, näköhuomioista, kellonajoista ja perstuntumasta. Possujunat tai tien tukkona oleminen ei tähän liity, eikä myöskään omaan ajamiseeni, kuin korkeintaan lyhyillä matkoilla tai todella huonolla ajokelillä, joissa ohitus ei ole järkevää.
Ps. Liian kovaa ajaminen(tilannenopeus) on monesti hitaampaa ja kalliimpaa. Lisäksi tilannenopeus on tärkeä seikka turvalliseen liikkumiseen. Risteyksen ohi jarruttaminen johtui pelkästään liian suuresta tilannenopeudesta ja virhearvioinnista.
Koska viimeksi ajoit yli 20 vuotta vanhalla autolla missä on 10 vuotta vanhat talvirenkaat alla?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.12.19 - klo:09:12
Anteeksi, oli pakko kuitata. ;D
Eikä ollut. Lapsellista vittuilua, jonka soisi jo loppuvan. Ei ole mikään "pakko" koko ajan "kuitata".
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 09.12.19 - klo:16:12
Eikä ollut. Lapsellista vittuilua, jonka soisi jo loppuvan. Ei ole mikään "pakko" koko ajan "kuitata".
Jos elvistelee ajotaidoillaan ihan julkisesti täällä, niin sopii kuitata takaisin. Ei ole vakavaa ja ehkä karppakin sen ymmärtää, ehkä. Enkä ihmettele, miksi testin voittaneet nastarenkaat hänen kohdallaan ovat must.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.12.19 - klo:16:05
Koska viimeksi ajoit yli 20 vuotta vanhalla autolla missä on 10 vuotta vanhat talvirenkaat alla?
En ole hetkeen ajanut, mutta on joskus huonoillakin renkailla tullut ajettua.
Ei oo. Mulla on II-ocu ja 10 vuota wanhat Nokialaiset. Kyllä on hilijasta ja mahtava pito :D Eilenkin ajoin motarilla 120 sateessa (Ihan rajoituksen mukaan), eikä yhtään hetkeä vesiliirtoa ;) ja kuin sukilla menis...
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.12.19 - klo:16:48
En ole hetkeen ajanut, mutta on joskus huonoillakin renkailla tullut ajettua.
Koska viimeksi ajoit mustalla jäällä tuollaisella yhdistelmällä?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.12.19 - klo:16:55
Koska viimeksi ajoit mustalla jäällä tuollaisella yhdistelmällä?
Erityisen tarkka saa olla noiden ajamieni yli 70tn pulkkien kanssa kesät talvet kesärenkailla. Henkilöautolla ajo on kuin leikkiä niiden jälkeen. Eli keliä täytyy osata lukea.
Viimeksi varmaan yli kymmenen vuotta sitten oon ajanu huonoilla renkailla ja vanhemmalla autolla. Itseasiassa 7v sitten leonissa oli 5v vanhat ja 100tkm ajetut kitkat. Niillä pito ei ollut kovin hyvä enää, mutta alijäähtynyttä vettä satoi pari kertaa, että sai ajaa kieli keskellä suuta. Lapissa kevätaurinko sulatti päivällä tien ja illalla oli luistinrata, joten muutama kymmentä kilometriä piti ajaa muonioon viittä kymppiä. Ehjänä selvis leonillakin, vaikka ei ollut luistonestoakaan. Keli ei yllättäny.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.12.19 - klo:18:13
Viimeksi varmaan yli kymmenen vuotta sitten oon ajanu huonoilla renkailla ja vanhemmalla autolla.
Kiitoksia mielipiteestäsi ja kuitista, joka ei osanut milläänlailla maaliin.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 09.12.19 - klo:16:48
Ei oo. Mulla on II-ocu ja 10 vuota wanhat Nokialaiset. Kyllä on hilijasta ja mahtava pito :D Eilenkin ajoin motarilla 120 sateessa (Ihan rajoituksen mukaan), eikä yhtään hetkeä vesiliirtoa ;) ja kuin sukilla menis...
Vanhemmalla/iäkkäällä renkaalla tuo ongelma tuleekin oikeastaan esille vasta mustalla tai peilijäällä kuten kirjoitin aikaisemmin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.12.19 - klo:18:25
Kiitoksia mielipiteestäsi ja kuitista, joka ei osanut milläänlailla maaliin.
Vanhemmalla/iäkkäällä renkaalla tuo ongelma tuleekin oikeastaan esille vasta mustalla tai peilijäällä kuten kirjoitin aikaisemmin.
Osuihan se maaliin. ;D Keli yllätti, joka on aina virhearvio varsinkin kokeneelle kuskille. Ongelma ei ole rengas, vaan kuski. Kokenut kuski monesti osaa havainnoida monesta asiasta, eli koska mustaa jäätä muodostuu tai yleensäkin milloin saattaa olla liukasta ja ennakoi sen mukaan nopeutta ja osaa ottaa pelivälineen samalla huomioon. Tilannenopeus tulisi aina sovittaa vallitsevaan olosuhteeseen. Muuten ollaan suurena riskinä myös muille, jos tämä hukassa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.12.19 - klo:19:13
Osuihan se maaliin. ;D Keli yllätti, joka on aina virhearvio varsinkin kokeneelle kuskille. Ongelma ei ole rengas, vaan kuski. Kokenut kuski monesti osaa havainnoida monesta asiasta, eli koska mustaa jäätä muodostuu tai yleensäkin milloin saattaa olla liukasta ja ennakoi sen mukaan nopeutta ja osaa ottaa pelivälineen samalla huomioon. Tilannenopeus tulisi aina sovittaa vallitsevaan olosuhteeseen. Muuten ollaan suurena riskinä myös muille, jos tämä hukassa.
Aivan turhaa pätemistä ja pilkunnussintaa. Topicissa on kyse renkaista, ei ajotaidoista.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 09.12.19 - klo:19:17
Aivan turhaa pätemistä ja pilkunnussintaa. Topicissa on kyse renkaista, ei ajotaidoista.
Et oo aikaisemmin nähnyt pätemistä täällä? ;D Ajotaidot vaikuttavat kummasti rengasvalintoihin? Tottakai olosuhteet vaikuttavat myös. Musta jää on todella liukas myös tuoreilla nastarenkailla, eli kelin mukaan on ajettava.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.03.16 - klo:16:31
En suinkaan ole yksin näiden faktojeni kanssa, ja vastahan sinäkin tänne linkkasit jonkun TM:n rengastestin jossa selvästi luki että pohjoismaisten talvirenkaiden soveltuvuus märälle on ollut jotain surkuhupaisan ja vaarallisen välimaastosta. Tämä ammattilaisvinkki ei ilmeisesti kelpaa kun ei sovellu henkilökohtaisen uskonopin dogmiin?
Nyt kyllä taidetaan lukea tahallaan vähän sivuun testituloksia. Eihän pohjoismaisen talvirenkaan pito märällä ole suinkaan surkea, ero esim. KE-kitkaan ei ole mitenkään suuri kun puhutaan märästä tiestä. Tässä esimerkki testituloksista, vi bilägare, kitkatesti: jarrutus
märällä tienpinnalla +7C 80km/h...0km/h:
Contin TS860 EU-kitka: 26,6m (premium luokan KE-kitka, lienee yksi parhaista KE-kitkoista)
Nokian R3 nordic-kitka: 30m (testin paras nordic-kitka märällä jarrutuksessa)
Ero on siis vain 3,4m(!)Isompi ero tulee ainoastaan sitten kun mennään sinne kokonaan vesipatjalla peitetylle testiradalle ja lähdetään kiihdyttämään kunnes saadaan renkaat sutimaan yli 15% - eroa tulee 16km/h noiden kahden edellisen välille.
Jääradalla yllä oleva EU-kitka venyy taas yli 30% pidemmän jarrumatkan. Ajatellaanpa että jarrutus liukkaalla todellisella maantien pinnalla olisi vaikka 80m parhaalla nordic-kitkarenkaalla 80km/h nopeudesta. KE-kitka venyy sitten ehkäpä sen n. 30% pidemmälle - eroa tulisi silloin
24m . 24metriä ei ole enää mikään marginaalinen matka.
Asiaa voi tarkastella myös toisella tapaa, tässä kokemuksia nordic-nasta/kitkarenkaista:
* Kuinka monta kertaa on itsellä rivakassa normaalissa kiihdytyksessä renkaat sutineet märällä (jäätön/lumeton) pinnalla tai normaalissa jarrutuksessa abs-aktivoitunut? 0 kertaa.
* Entä montako kertaa ovat renkaat sutineet talven aikana jäisellä tai lumisella pinnalla vastaavasti tai abs-aktvioitunut? Joka talvi.
Vaikka KE-kitkan absoluuttinen pito märällä on parempi, ero on niin häviävän pieni ja märän/sulan tien pito on suhteessa niin ylivoimainen verrattuna jää/lumiolosuhteisiin, että omassa tapauksessa tuosta pienestä erosta sulalla tiellä ei ole käytännössä hyötyä. Toki jos ajelu koostuu vaikkapa Keski-Euroopan rannnikkoalueista, ei niitä lumi/jääkelejä pahemmin ole, joten rengasvalinta voi hyvinkin olla KE-kitka.
Sen sijaan Suomen olosuhteissa ja niillä teillä millä itse ajelen, en olisi valmis tinkimään kolmannesta pidosta liukkaalla marginaalisen pidon lisäyksen hyväksi märällä kelillä.
Tänään onkin aika hankalaa/monipuolista keliä tarjolla, mitkä kiekot kierrät Etelä-Suomen keliin alle? Nasta/NK/KK?
NIm, laitoin jo kompuran päälle :D
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 09.12.19 - klo:15:08
Eihän vesiliirto ilmiönä mikään ihmeellinen ole, ja väitän, että jokainen, joka täällä väittää, ettei ole koskaan HETKE,,K,,,,N ajanut vesiliirrossa, valehtelee. Tai ei ole ymmärtänyt, mikä on vesiliirto. Itse ainakin viimeksi kuluvana syssynä olin 80 km/h nopeudessa vesiliirrossa hetken. Kesärenkailla jopa. Ei se vaadi kuin vesikerroksen, jollainen helposti muodostuu uriin. Eri asia sitten on, koinko tilanteen vaaralliseksi tai yllättäväksi.
Mutta vesiliirron aikaansaamiseksi ei tarvita kovinkaan kuluneita renkaita, kun syrjäytyvän vesimassan tilavuus riippuu urien pinta-alasta ja ajonopeudesta ihan suoraan. Jos uutena rengas kestää vesiliirrotta juuri ja juuri 120 km/h, niin sama rengas kolmasosan pinnastaan menettäneenä kestää enää sen 80 km/h. Noin karkeana yleistyksenä olettaen, että uran sivuprofiili vakiolevyinen jne...
Oman kokemuksen mukaan 225 leveällä kesärenkaalla (tai 205 kitkalla) lähtee vesiliirtoon hyvin helposti, varsinkin urissa. Tai ehkä liirto on liian vahva ilmaisu, koska sivusuuntainen liike lakkaa siihen uran reunaan. Esp kyllä vilkkuu jos antaa hanaa. Tämä siis hyvä pintaisilla renkailla, gy tai nokia. Ja tämä siis tre/hml alueella, rajoitusten mukaan ajaen
Nokian R2:t alle nyt kolmatta talvea. Pito yhä todella hyvä. Tulin juuri avantouintisaunasta, joka on korvessa pienen tien päässä. Se on läpi talven aina lumipolanteella ja nyt taas vetinen ja jäinen. Isot pojat saunassa (lue nastakuskit, jotka eivät ole ikinä ajaneet kitkoilla) sanoivat, että nyt on sellainen keli, ettei kitkoilla tee mitään. En viitsynyt alkaa kinaamaan heidän kanssaan, koska eivät varmaan tiedä, että ajan kitkoilla, jos kerran pääsisin tänäkin kauheana kelinä perille. Normaalia liukkaampi keli, muttei mitään ongelmia kolmatta talvea alla olevilla kitkoilla.
Yhä etsin sitä saunassa mainostettua kamalaa keliä mikä vaatisi nastat. Olen etsinyt jo 21 talvea.
Aikamoinen talvi pääkaupunkiseudulla tähän mennessä. Ainoastaan neljä päivää, jolloin ollut todellista hyötyä talvirenkaista ja noinakin päivinä olisi ennakoinnilla pärjännyt kesärenkailla.
Toki tämä ei poikkeus. 2015 alkutalvi oli huomattavasti tätäkin lämpimämpi ja 2014 yhtä lämmin.
Toista talvea elämän ensimmäiset kitkat alla. Kesällä säilytyksessä viileässä varastossa säilytyspusseissa. Kunnon talvi- ja pilkki-, hiihto- ja jääratakelejä odotellessa.
Kyllä täällä meidän suunnalla toi tie tuntuu koko ajan olevan mustalla jäällä.
Oulu - Ruka väliä suolataan vähän turhan kovalle pakkasille asti, kun lumi sulaa eka vedeksi ja kohta sitten jäätyy tielle.
Huomaa hyvin liukkauden kun tuollainen vakio 170hp 4motion diesel luiruaa täyskaasukiihdytyksessä kolmosellakin (4v vanhoilla hkpl7), tuon takia pyrin aina ajamaan ajourien ulkopuolella. Samalla säästän tietä ja renkaita.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 13.12.19 - klo:22:02
Nokian R2:t alle nyt kolmatta talvea. Pito yhä todella hyvä. Tulin juuri avantouintisaunasta, joka on korvessa pienen tien päässä. Se on läpi talven aina lumipolanteella ja nyt taas vetinen ja jäinen. Isot pojat saunassa (lue nastakuskit, jotka eivät ole ikinä ajaneet kitkoilla) sanoivat, että nyt on sellainen keli, ettei kitkoilla tee mitään. En viitsynyt alkaa kinaamaan heidän kanssaan, koska eivät varmaan tiedä, että ajan kitkoilla, jos kerran pääsisin tänäkin kauheana kelinä perille. Normaalia liukkaampi keli, muttei mitään ongelmia kolmatta talvea alla olevilla kitkoilla.
Yhä etsin sitä saunassa mainostettua kamalaa keliä mikä vaatisi nastat. Olen etsinyt jo 21 talvea.
Naamatusten et kehdannut kertoa kuinka hyvät renkaat sinulla on, mutta tänne kuitenkin tulit sen kirjoittamaan. ;D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 13.12.19 - klo:23:11
Aikamoinen talvi pääkaupunkiseudulla tähän mennessä. Ainoastaan neljä päivää, jolloin ollut todellista hyötyä talvirenkaista ja noinakin päivinä olisi ennakoinnilla pärjännyt kesärenkailla.
Toki tämä ei poikkeus. 2015 alkutalvi oli huomattavasti tätäkin lämpimämpi ja 2014 yhtä lämmin.
Toista talvea elämän ensimmäiset kitkat alla. Kesällä säilytyksessä viileässä varastossa säilytyspusseissa. Kunnon talvi- ja pilkki-, hiihto- ja jääratakelejä odotellessa.
Talveakin kalenterin mukaisesti on ollut vasta alle 14 päivää. Harvoin täällä etelässä tässä vaiheessa vielä pysyvää lunta on.
Koko talven pärjää aivan varmasti lapissakin kesärenkailla, mutta mitään järkeä tai laillisuutta siinä ei ole.
29 talvi menossa ilman nastoja,kitkarenkaat kehittyy joka vuosi paremmiksi ominaisuuksiltaan.....
Lainaus käyttäjältä: Meesse - 14.12.19 - klo:13:11
29 talvi menossa ilman nastoja,kitkarenkaat kehittyy joka vuosi paremmiksi ominaisuuksiltaan.....
Ja nastat eivät ;D?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 14.12.19 - klo:12:34
Talveakin kalenterin mukaisesti on ollut vasta alle 14 päivää. Harvoin täällä etelässä tässä vaiheessa vielä pysyvää lunta on.
Koko talven pärjää aivan varmasti lapissakin kesärenkailla, mutta mitään järkeä tai laillisuutta siinä ei ole.
Parikytvuotta Lapissa asunneena sanoisin että siellä ei kyllä kesärenkailla talvea pärjää. Ei pärjää käytännössä etelässäkään tiiviimmän liikenteen vuoksi. Nyt täällä etelässä vähän normaalia leudompi alkutalvi ja tähän mennessä neljää päivää lukuunottamatta olisi ollut köytännössä lähes sama millä renkailla täällä olisi tähän mennessä päästellyt.
Jääratakelejä odotellessa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 14.12.19 - klo:17:15
Parikytvuotta Lapissa asunneena sanoisin että siellä ei kyllä kesärenkailla talvea pärjää. Ei pärjää käytännössä etelässäkään tiiviimmän liikenteen vuoksi. Nyt täällä etelässä vähän normaalia leudompi alkutalvi ja tähän mennessä neljää päivää lukuunottamatta olisi ollut köytännössä lähes sama millä renkailla täällä olisi tähän mennessä päästellyt.
Jääratakelejä odotellessa.
Olen kyllä nähnyt joidenkin ajavan talven läpi kesärenkailla Lapissa. Millä vain pärjää, kun osaa ajaa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 14.12.19 - klo:18:27
Olen kyllä nähnyt joidenkin ajavan talven läpi kesärenkailla Lapissa. Millä vain pärjää, kun osaa ajaa.
Tuurilla ne laivatkin seilaa...
Ja toisaalta,heinä- elokuun vaihteessa pari kesää sitten joku parkkeerasi autonsa huoltoaseman pihaan Kolarissa,joka nurkassa oli nastarenkaat.Kai ajatteli ettei joudu kolariin ;) .
Keskustelun virikkeeksi suppeahko testi jääradalla. Renkaina Nokian tuoteperheestä Keski-Euroopan kitka, Nordic kitka ja nasterengas. Testialustana jääalusta ei tuossa ehkä vastaa ohutta jääkerrosta maantienpäällä. Tarkoitan tuota sillä, että miten pito muuttuu kun maantien päällä on ohut jääkerros verrattuna paksuun jääkerrokseen testiradalla.
http://www.tyrereviews.co.uk/Article/Winter-Tyre-Compound-VS-Studded-Winter-Tyres-on-Ice.htm (http://www.tyrereviews.co.uk/Article/Winter-Tyre-Compound-VS-Studded-Winter-Tyres-on-Ice.htm)
Lainaus käyttäjältä: Teppis - 15.12.19 - klo:12:25
Keskustelun virikkeeksi suppeahko testi jääradalla. Renkaina Nokian tuoteperheestä Keski-Euroopan kitka, Nordic kitka ja nasterengas. Testialustana jääalusta ei tuossa ehkä vastaa ohutta jääkerrosta maantienpäällä. Tarkoitan tuota sillä, että miten pito muuttuu kun maantien päällä on ohut jääkerros verrattuna paksuun jääkerrokseen testiradalla.
http://www.tyrereviews.co.uk/Article/Winter-Tyre-Compound-VS-Studded-Winter-Tyres-on-Ice.htm (http://www.tyrereviews.co.uk/Article/Winter-Tyre-Compound-VS-Studded-Winter-Tyres-on-Ice.htm)
,,lä nyt tuo on maksettu homma ja varmaan manipuloitu ;)
En usko, että on maksettu, tahi manipuloitu.
Kaikkihan sen tietää, että jos lähdet järvenjäälle ajamaan, niin laita nastarenkaat alle.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.12.19 - klo:21:11
Kaikkihan sen tietää, että jos lähdet järvenjäälle ajamaan, niin laita nastarenkaat alle.
Huomionarvoista (tai jopa yllättävää joillekin?) tuossa videossa on se että parannus KE-kitkasta Nordic-kitkaan (~11 sec) on n. tuplat verrattuna Nordic kitkasta nastaan (~5 sec). Ja nyt on kuitenkin kyseessä järven jäälle lanattu jäärata joka oli videossakin huomattavan liukas kun kuski siinä kenkillään liukasteli ennen autoon hyppäämistä.
Uudenkarhea premium-nastarengas siis parantaa tässä järven jääradan "nastakelissä" kierrosaikaa vain n.8% verrattuna premium nordic-kitkaan. Ero on yllättävän pieni ja sitä kuskikin tuolla videolla hämmästelee.
Huomionarvoisinta lienee tuossa videossa se, kuinka ukko ajelee järven jäällä kasuaalisti ja ongelmitta noilla "jääpidoltaan kesärenkaiden tasoa" olevilla KE-kitkoila. :-*
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.12.19 - klo:07:11
Huomionarvoisinta lienee tuossa videossa se, kuinka ukko ajelee järven jäällä kasuaalisti ja ongelmitta noilla "jääpidoltaan kesärenkaiden tasoa" olevilla KE-kitkoila. :-*
Siltä se näyttikin, kun auto puski menemään unohtamatta, että kyseinen kuski ei ollut mikään taviskuljettaja...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.19 - klo:07:29
...kyseinen kuski ei ollut mikään taviskuljettaja...
Niinkuin ei valtaosa suomalaisista kuskeistakaan? ::)
Aika poikittaiselta ja luisuvalta näytti meno myös muillakin kumeilla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.12.19 - klo:07:59
Niinkuin ei valtaosa suomalaisista kuskeistakaan? ::)
Aika poikittaiselta ja luisuvalta näytti meno myös muillakin kumeilla.
KVG, niin selviää kuljettajan historia. Ja kyllä naatat taas näytti paikkansa tuollakin videolla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.12.19 - klo:07:11
Huomionarvoisinta lienee tuossa videossa se, kuinka ukko ajelee järven jäällä kasuaalisti ja ongelmitta noilla "jääpidoltaan kesärenkaiden tasoa" olevilla KE-kitkoila. :-*
Kesärenkailla ei olisi välttämättä päässyt edes radalle jos matkalla on edes pienikin jäinen ylämäki (eräässä toisessa jääratatestissä kesärengas ei saanut edes aikaa kun ei saanut kierrettyä rataa). KE-kitkoilla sentään saatiin rata kierrettyä (ja radalla päästyä) joka sekin on jo hyvä saavutus.
Onko kokemusta, mulla kun ei ole noita nastagummeja pitkään aikaan ollut. Et jos auto seisoo pitkään ajamatta, painuuko nastat syvemmällä-> pito huononee?
Funtsin tässä, nostanko auton joulupyhiksi pukeille vai laitanko talliin noilla EU-kitkoilla seisomaan. Niillä kuitenkin voi mennä tarpeen (ison) vaatiessa.
Taitaa rengas mennä ennemmin soikeaksi kuin nastat painua sisään. Jos seisotat puolen vuotta, lienee pukitus parempi vaihtoehto.
Kylähän se gummi (wanhempikin) pyöristyy jo parin kilometrin jumpan jälkeen, mutta mahtaa se nastanpohjan gumi vertyä, vai jääkö syvemmälle/ tulee nastalle enemmän liikkumavaraa.
Joku RS-kuljettaja vois tehdä tästä oikein testin, meinaa voi vaikuttaa yllättäen juuri niissä ääritilanteissa :D
Ei taida vaihtoautorivistön autojen nastat mennä miksikään, vaikka hetken seisoo. Ei rengas "kanna" nastan kautta.
Mutua on, mutta onko tutkittua tietoa?
Montako onnettomuutta on ehkä sattunut epäilyttävien asiahaarojen vallitessa, eikä ole huomattu että renkaiden suorituskyky oli alentunut yhdeltä kohtaa, juuri dramaattisesti sillä kohdalla kun oltiin ääritilanteessa ja lapasesta lähti!
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 22.12.19 - klo:16:44
Mutua on, mutta onko tutkittua tietoa?
Montako onnettomuutta on ehkä sattunut epäilyttävien asiahaarojen vallitessa, eikä ole huomattu että renkaiden suorituskyky oli alentunut yhdeltä kohtaa, juuri dramaattisesti sillä kohdalla kun oltiin ääritilanteessa ja lapasesta lähti!
Nosta auto pukeille, niin ei tarvitse uskoa mutua tai sitten maksele testit ja kerro lopputulos ;D.
Ainahan voit esittää kysymyksen myös Eskolle tai sitten Tekniikan Maailmalle!
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 22.12.19 - klo:16:44
Mutua on, mutta onko tutkittua tietoa?
Montako onnettomuutta on ehkä sattunut epäilyttävien asiahaarojen vallitessa, eikä ole huomattu että renkaiden suorituskyky oli alentunut yhdeltä kohtaa, juuri dramaattisesti sillä kohdalla kun oltiin ääritilanteessa ja lapasesta lähti!
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 01.11.19 - klo:17:44mulla aina muuten on, mutta nyt vaan sattui tuolaset kymmenvuotta vanhat nastat jäämään. Nuuka kun on niin loppuunhan ne ajan. Sekin yksi syy varovaiselle menolle, suuret nopeudet ja siitä seuraava kuumuus saattaa jopa räjäyttää tuolaiset vanhat ja kovettuneet renkaat, näin opasti rengasalan ammattilainen
Eiköhän tuo nyt ole ihan taivaan sama vaikka ei olisi sitä tutkittua tietoa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.12.19 - klo:16:52
Nosta auto pukeille, niin ei tarvitse uskoa mutua tai sitten maksele testit ja kerro lopputulos ;D.
Ainahan voit esittää kysymyksen myös Eskolle tai sitten Tekniikan Maailmalle!
No tarkemman tiedon puutteessa kiersin jo Alpin 4:set (pin -0812) pyhiksi alle. Ei kulu nastat sitten tallissa turhaa. Kelit on ennusteen mukaan hyvinkin EU-kitan pidolle positiivisemmat kuin nastoille ja loppupelissä asfalttikin kiittää.
On kiva kun on pilarinosturi tallissa, käy nopsaan noi vaihdot. Jotenkin tars työmaalle saada kans nosturi, niin voi sitten kelien vaatiessa laittaa kotiolähteis vielä paksista nastat alle, ei pääse ääritilanteet yllättämään.
Menin minä ainakin lankaan ja luulin, että nyt kirjoitellaan ihan 'todellisen' henkilön kanssa. Hölmö minä mutta ihan hyvää vedätystä suberbilta :D Mahtaako sulla olla edes autoa?
Lainaus käyttäjältä: Antore - 22.12.19 - klo:18:52
Menin minä ainakin lankaan ja luulin, että nyt kirjoitellaan ihan 'todellisen' henkilön kanssa. Hölmö minä mutta ihan hyvää vedätystä suberbilta :D Mahtaako sulla olla edes autoa?
JA tällaisilla renkailla on ihan sama onko ne alla pidemmän aikaa vai ei...
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 09.12.19 - klo:16:48
Ei oo. Mulla on II-ocu ja 10 vuota wanhat Nokialaiset. Kyllä on hilijasta ja mahtava pito :D Eilenkin ajoin motarilla 120 sateessa (Ihan rajoituksen mukaan), eikä yhtään hetkeä vesiliirtoa ;) ja kuin sukilla menis...
Lainaus käyttäjältä: Antore - 22.12.19 - klo:18:52
Menin minä ainakin lankaan ja luulin, että nyt kirjoitellaan ihan 'todellisen' henkilön kanssa. Hölmö minä mutta ihan hyvää vedätystä suberbilta :D Mahtaako sulla olla edes autoa?
Ei mulla ei ole ”autoa”, on vaan tuolanen halavalla Saksasta uitettu Skooda :D TSI ja Wanha. Nosturikin on ja 3 kierrosta gummeja, no kun halavalla sain... mut kato köyhän maalaisen pitää säästää joka paikasta.
On mulla autojakin ollu, mut oon vähän dowshiftannut, koska EU, poliisi, vihervasemmisto jajaja. No vaan muaalima pelastuu kun wanhalla öljyäpolttavalla pensa-autolla suhataan kiwikautiset renkaat alla :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 22.12.19 - klo:20:06
Ei mulla ei ole ”autoa”, on vaan tuolanen halavalla Saksasta uitettu Skooda :D TSI ja Wanha. Nosturikin on ja 3 kierrosta gummeja, no kun halavalla sain... mut kato köyhän maalaisen pitää säästää joka paikasta.
On mulla autojakin ollu, mut oon vähän dowshiftannut, koska EU, poliisi, vihervasemmisto jajaja. No vaan muaalima pelastuu kun wanhalla öljyäpolttavalla pensa-autolla suhataan kiwikautiset renkaat alla :D
Kyllä sun bluffi on nyt katsottu. Joku alaikäinen jonne siellä hihittelee nimimerkin takana ja ihmettelee miten pitkään pystyikin vedättämään täällä porukkaa. Hetken itsekin olin mukana mutta onneksi kuitenkin näin.
Lainaus käyttäjältä: ile - 16.10.19 - klo:08:54
Noniin - toinen päivä putkeen Pohjois-Pohjanmaalla ja ihan vähän ikävä vanhoja pari vuotta ajettuja Hakkapeliitta 8:a. Alla nyt puoli vuotta vanhat GY Ultragrip ice 2:t samassa koossa.
Eilen päivällä plussaa ja sumuisenkosteaa, illalla meni pakkasen puolelle pari astetta. Tien pinta kimalteli jäästä ja sivuttaispito selkeästi huonompi kuin pari vuotta ajetuilla nastoilla. Biili kyllä pysähtyi ihan ok, mutta sellaista pientä hakemista varsinkin liikenneympyröissä. Tänään sitten se toinen päivä - yöllä tullut noin 5cm kosteaa, raskasta lunta joka tamppautunut tielle. Vielä isompi ero kuinka nastat olisi tuohon purreet vaikkakin vetää ja pysähtyy kohtalaisen ok eikä mene ihan kelkaksi. Ylämäet on kanssa hiekoitettu, mutta ei todennäköisesti nastakuskien takia. Varmaan hyvin tuo hiekka sitten keväällä pölisee kun kyseessä ihan isohko, paljon liikennöity asfalttitie.
Muistaakseni tullut nähtyä montakin kommenttia, että jos on liukkaampaa niin sitten täytyy jättää auto kotiin tjsp. Tai siis pointtina, että ei-parhaalla pidolla sitten tarvitse vaan lähteä liikenteeseen ja näitä päiviä on maksimissaan muutama talvessa. Tuosta keksin orjallisesti logitella hieman ylös noita pahimpia kelejä, jossa "kyllä pärjää", mutta ikävä tulee sitä parasta pitoa. Itsellä näitä päiviä on nyt jo tälle talvelle kuusi kappaletta.
1) Yo. keli lokakuussa Pohjois-Pohjanmaalla.
2) MA 25.11 ilta, kun lämpötila menikin pakkaselle pk-seudulla. Täälläkin oli jotain kommenttia, että ei mitään liukasta ollut, mutta riippuen paikasta todellakin oli. Kehä1:lla tai Hämeenlinnantiellä ei tietysti mitään (tai illalla Malmilla täysin sulaa), mutta Viinikkalassa ja Ylästössä pikkutiet oli aika rajut.
3) TI 26.11 aikainen aamu. Taksi kiroili matkalla kentälle, että nämä on ne kelit kun ei olisi pitänyt luopua nastoista.
4) KE 4.12 - TO 5.12 välinen yö Kainuun pohjoisrajalta ylös. Lähti pakkastamaan ja teissä urat. Haki tasaisesti koko ajan ja tuntui hiljaisellakin vauhdilla, että auto on puoliksi irti koko ajan. Sitten pienemmällä tiellä 30-40kmh vauhdista pari kertaa lähti irtikin kun sattuu osumaan uriin ja hakemaan niistä. Ehkä tämän talven ilkein keli.
5) TI 10.12 Orivedeltä hieman luoteeseen/pohjoiseen pienemmille teille. Aivan umpijäässä ja vielä kun tie vietti niin tuntui, että biili hakee suoraan ojaan. Taas se sivuttaispito on se hankalin tilanne.
6) LA 21.12 Kainuun pohjoisrajalta ylös. Kajaanin kulmilta ensin satoi vettä ja pikkuhiljaa meni ylemmäs ajettaessa pakkasella. Taas tiessä pienet urat, vähän vettä välissä jne. Ei nyt mikään mahdoton, mutta joutui vähän ihmettelemään kun itse ajeli nätisti 80kmh niin väkeä pukkaa ohi. Vissiin näillä oli sitten vaan paremmat renkaat ja/tai paremmat ajotaidot & luotto.
Perstuntumalla tietty loogisuus on ehkä se hankala tilanne itselle. "jarrutustestillä" ei välttämättä huomaa mitään ihmeellistä tai saa väärän fiiliksen liukkaudesta kun sivuttaispidon ja tietty herkkyys irtoamiseen on paljon isompi kuin mitä jarruttamalla voisi päätellä.
Lainaus käyttäjältä: ile - 23.12.19 - klo:12:28
Tuosta keksin orjallisesti logitella hieman ylös noita pahimpia kelejä, jossa "kyllä pärjää", mutta ikävä tulee sitä parasta pitoa. Itsellä näitä päiviä on nyt jo tälle talvelle kuusi kappaletta.
Omalle kohdalle sattunut vielä yhtään näinä 21 talvena, joina olen ajanut kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 23.12.19 - klo:13:22
Omalle kohdalle sattunut vielä yhtään näinä 21 talvena, joina olen ajanut kitkoilla.
Ihan pienenä provona täytyy kommentoida, että eihän sitä ikävä voi tullakaan jos on 21 talvea pistänyt menemään kitkoilla - ignorance is bliss ;)
Itsellä ollut sekaisin kitkoja ja nastoja viimoset 25v+. Nyt vertaan puhtaasti fiiliksiä edellisiin Hakkapeliitta kaseihin, joilla meni edelliset pari talvea (tai lähes pari talvea kun helmikuussa tuli GY:t). On nuo GY:t sentään selkeästi paremmat kun aikaisemmin olleet kitkat, "rungottomat luikero-R2:t". Toisaalta ihan hyvä saada pidemmältä ajalta omakohtaisia kokemuksia omien ajojen ja tarpeiden mukaan kuin ohimennen lyhyen matkan tai ajan perusteella päätellä, että nämä ja nämä renkaat on ihan surkeat - kaikille.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 23.12.19 - klo:13:22
Omalle kohdalle sattunut vielä yhtään näinä 21 talvena, joina olen ajanut kitkoilla.
Vuosi sitten uudenvuodenpäivänä ajoin Helsingistä Seinäjoelle. Matkalla oli kaikki mahdolliset kelit etelän vesisateesta pohjoisempaan lumipyryyn. Ajan kitkoilla, mutta ei pidon kanssa ollut ongelmia, kun liikenne soljui sään mukaisilla nopeuksilla. Pari nastamiestä ohitti matkalla, mutta löytyivät vähän ennen Seinäjokea ojan pohjalta.
Auton ympäri kasvoi jääkuori niin, että kaikki kojetauluun tuli ilmoitus, että kaikki anturit toimintakyvyttömiä. Juustoportin pihassa kolistelin enimmät jäät pois. Tuuli oli niin kova, että tuskien takana oli pysyä pystyssä ulkona.
Seinäjoella oli varmaankin 20 cm uutta pöperöistä lunta teillä ja kaduilla, mutta renkaista ei ollut kiinni matkan tekeminen.
Olen ollut muutaman kerran samanlaisissa keleissä kitkoilla ongelmitta.
Lainaus käyttäjältä: Iero - 24.12.19 - klo:10:53
Pari nastamiestä ohitti matkalla, mutta löytyivät vähän ennen Seinäjokea ojan pohjalta.
Nämä tarinat kyllä on kyllä helmiä. Mistä tunnistit nämä tasan pari nastamiestä jotka sitten oli ojan pohjalla ja sen, että heillä oli nimenomaan nastat alla ;D. Pysähdyitkö kohdalle vittuilemaan ja tarkastit samalla myös nastojen paistoviikon ja vuoden?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.12.19 - klo:10:59
Nämä tarinat kyllä on kyllä helmiä. Mistä tunnistit nämä tasan pari nastamiestä jotka sitten oli ojan pohjalla ja sen, että heillä oli nimenomaan nastat alla ;D. Pysähdyitkö kohdalle vittuilemaan ja tarkastit samalla myös nastojen paistoviikon ja vuoden?
Itse asiassa, mitä väliä onko ollut nastat vai kitkat? Kuski on yliarvioinut osaamisensa renkaisiin ja keliin nähden. Noinhan on käynyt jopa sullekin mutta selvisit ilman vahinkoja.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 24.12.19 - klo:14:25
Itse asiassa, mitä väliä onko ollut nastat vai kitkat? Kuski on yliarvioinut osaamisensa renkaisiin ja keliin nähden. Noinhan on käynyt jopa sullekin mutta selvisit ilman vahinkoja.
Miten niin käynyt? En ole ollut ojassa saati kolaroinut?
Jos mainitaan, että pari nastamiestä ohitti ja löytyi sen jälkeen ojasta, niin tarinan kyseenalaistaminen sen raflaavuuden vuoksi on ihan aiheellista, koska näin ei ole tapahtunut. Odotan kellon aikaa ja päivämäärää, niin asian nopeasti jopa googlettaa tosin nastarenkaista et saa faktaa.
^Niinhän mä mainitsinkin, että ei tullu vahinkoja:
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.12.19 - klo:07:43
...Viikon sisään tuli ajettu 10 vuotta vanhoilla nastoilla, joissa oli kunnolla pintaa ja nastat tuntuivat selvästi. Renkailla oli hyvä ajaa loskassa, lumessa ja paljaalla asvaltilla, mutta kun tuli mustaa jäätä/tie oli suolattu/jäässä, niin sitten mentiin yksikin risteys pulkkana ohi, vaikka hyvissä ajoin "muka" himmailin. yksi ramppi nelipyörä luisussa (Etuvetoisella autolla).
Pointti vaan, että keli voi yllättää kalustosta ja kokemuksesta riippumatta, on sitten kitkat tai nastat alla. Ja (ko. olosuhteessa) paraskin/pitävin talvirengas on helppo ulosmitata.
Kaikki on kiinni kuskista.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 24.12.19 - klo:16:33
^Niinhän mä mainitsinkin, että ei tullu vahinkoja:
Pointti vaan, että keli voi yllättää kalustosta ja kokemuksesta riippumatta, on sitten kitkat tai nastat alla. Ja (ko. olosuhteessa) paraskin/pitävin talvirengas on helppo ulosmitata.
Kaikki on kiinni kuskista.
Hohoo 10 vuotta vanhat nastat ja meni yksi risteys/sivutie pitkäksi, kun oli mustaa jäätä ja tuossakin tilanteessa olisi saanut käännettyä, jos olisi viitsinyt oikein yrittää.
Tässä viimeiset kaksi viikkoa tullut ajettua kelillä, kuin kelillä kuusi vuotta vanhoilla BF Goodrich:n nastarenkailla joissa ei ole nastoja, kuin siellä täällä ja ajettu myös viime kesänä noilla renkailla. Ja eikä ole mennyt yksikään risteys/sivutie pitkäksi ;D.
Tässä kun pyhät on ohi, voin vaihtaa Contin kitkat contin nastoihin, niin voin yrittää ulosmitata niitä 250 heppaisella tai vajaa 500 heppaisella nelikolla ;D ;D ;D.
^Seliseli karppa, pitkäks meni, kun et osannu huomioida liukkautta, aivan sama mitä jäätä se oli.
Ja mitä tekemistä tolla sun pakonomaisella tarpeella mainostaa tehojasi on talvirenkaan ominaisuuksien ulosmittaamisen kanssa?
Siihen riittää heikkotehoisin kaupasta saatava auto. Sekin menee mutkasta pihalle, on alla mitkä renkaat tahansa, jos kuski ei tajua, että on esim. olosuhteet, jolloin voi syntyä mustaa jäätä.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 24.12.19 - klo:18:33
^Seliseli karppa, pitkäks meni, kun et osannu huomioida liukkautta, aivan sama mitä jäätä se oli.
Ja mitä tekemistä tolla sun pakonomaisella tarpeella mainostaa tehojasi on talvirenkaan ominaisuuksien ulosmittaamisen kanssa?
Siihen riittää heikkotehoisin kaupasta saatava auto. Sekin menee mutkasta pihalle, on alla mitkä renkaat tahansa, jos kuski ei tajua, että on esim. olosuhteet, jolloin voi syntyä mustaa jäätä.
Kuten sinä eikä kukaan muu ollut paikan päällä toteamassa keliä saati renkaita tai tapahtumaa, mutta onhan se kiva antaa apinoille vähän jutun aihetta mihin tarttua tosin sisältöä ei ole.
1500km 10 päivään Suomea...
Tänään oli loistava keli testata R3:n kykyä paikoin uraisella lumesta tamppaantuneella tiellä, johon satoi vettä. Eli oli oikein liponen keli. Veteli-Vimpeli ja Alajärvi-Kuortane, jos joku tietää pätkät. Ei yhtään hirvittänyt ajella, mutta hiukan joutui normaalia hitaampaa paikoin ajamaan. Nastoilla tuskin yhtään kovempaa olisi tullut ajeltua. Hyvä rengas kaikkineen ollut ja selkeästi parempi kuin R2, jonka pito-ominaisuudet oli riittävän hyvät itselle, mutta muu ajettavuus on uudempaa havaittavasti huonompi.
Minulla on octaviassa Nokia kitkat ja nyt ajattelin laittaa kokeeksi Continentalit. Onko kokemusta melun suhteen, ainakin nokialaiset on melko hiljaiset mutta onko Continental yhtä hiljainen tai jopa hiljaisempi. Onko kenelläkään kokemusta tuosta??
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 29.12.19 - klo:21:26
Minulla on octaviassa Nokia kitkat ja nyt ajattelin laittaa kokeeksi Continentalit. Onko kokemusta melun suhteen, ainakin nokialaiset on melko hiljaiset mutta onko Continental yhtä hiljainen tai jopa hiljaisempi. Onko kenelläkään kokemusta tuosta??
Toivottavasti löytyy ihan oikeitakin käyttäjäkokemuksia mutta siltä varalta, ettei niitä löydy niin viimeisimmän TM:n talvirengastestissä melun osalta Nokian HKPL R3 sai arvosanan 10 ja Contin ContiVikingContact 7 ysin. Loppuarvostelussa tosin Conti oli ykkönen ja Nokia kakkonen (7,8 / 7,5).
Noinkos se meni, jostain kuulin että Continental oli hiljaisempi rengas kuin Nokia?? Mutta jos noin on niin mieli muuttu kyllä. Nuo nokian R2 jotka nyt on alla niin moitin hieman uraherkiksi.
Kiitos että kuittailet noin nätisti??
Continental on sentään vakaa ajettava eikä samanlainen lulla, kuin esimerkiksi nokian R2:nen.
Tänään ajelin molemmilla perheen nelikoilla ja voin sanoa, että kyllä huomasi kummassa oli nastat alla vaikka ei continental vikingcontact 6 kitkat ole huonot, mutta conti ice contact 2:t vei kyllä voiton!
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 29.12.19 - klo:21:43
Noinkos se meni, jostain kuulin että Continental oli hiljaisempi rengas kuin Nokia?? Mutta jos noin on niin mieli muuttu kyllä. Nuo nokian R2 jotka nyt on alla niin moitin hieman uraherkiksi.
Kiitos että kuittailet noin nätisti??
Mitä vi**ua minä nyt kuittailen, ei sun kanssa näköjään voi mistään keskustella. Noissa TM:n melumitauksissa silmät haritti, pahoittelut. Tässä kuva tuloksista.
(https://i.ibb.co/2cmSxzd/arvosanat.jpg) (https://ibb.co/NWQr50K)
Minusta tuossa taulukossa on melun kohdalla sama kymppi niin Continentalin kuin Nokiankin kohdalla??
Joo no okei...Onko kenelläkään kokemusta noista kitkarenkaista ja niiden melusta tai pitäiskö sanoa hiljaisuudesta onko Nokia ja Continentalin välillä minkäänlaista eroa, kumpi on miellyttävämpi??
Minulla on Octaviassa CVC7 ja ei ne minusta meluisat ole. Nokianista ei ole kokemusta kuin koeajoauton alta ja BMW 5-srj ei ole mitenkään vertailukelpoinen Octaviaan. Hiljaiset oli Nokianit siinä, mutta niin on varmasti mitkä tahansa renkaat, jos melutoosa-Skodaan vertaa.
Sen sijaan CVC7:n sulan kelin ominaisuuksissa on kyllä vähän sanomista, että saattaisin nyt harkita muita kumeja. Ei ole mitkään vakaimmat renkaat ajaa. Edellisessä kotterossa olleet saman valmistajan IceContactit oli paremmat ja minkäänlaisia suuntavakausongelmia ei ollut. Sama juttu faijan autossa olevien IceContact 2:n kanssa. Muilla kumeilla ei ole viime aikoina tullut pidempiä matkoja ajettua niin ei ole vertailukohtaa.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 29.12.19 - klo:22:02
Minusta tuossa taulukossa on melun kohdalla sama kymppi niin Continentalin kuin Nokiankin kohdalla??
Lainaus käyttäjältä: Antore - 29.12.19 - klo:21:48
Noissa TM:n melumitauksissa silmät haritti, pahoittelut.
Niin kuin kirjoitin, silmät haritti.
Ei nuo Nokia R2 kitkat ainakaan mitenkään suuntavakaalta vaikuta ja jämäkämmät saisi olla, toki kun laitaa hiukan enempi painetta niin vähän paranee, nyt on 2.5bar
Loskakelillä nuo on myös melko huonot ajaa, tuntuma häviää tiehen.
Eli ajattelin että jos noiltakin osin Continental olisi ehkä parempi.
Jos parhaat nordic kitkat haluaa asvaltille, niin silloin ne on goodyear:n UltraGrip Ice 2.
Tuo goodyear UltraGrip Ice 2 on kyllä käynyt mielessä ja on ehkä vaihtoehto mutta huonompi testitulos vähän arveluttaa.
Kitkat ylipäätään ovat hiljaisia renkaita. Vaikka joku vaihtoehto saisikin kympin sijaan ysin TM:n huuhaatesteissä, niin siitä huolimatta rengas on hiljainen. Erot muissa ominaisuuksissa ovat helposti isompia. Itse ajan jo muutaman vuoden ikäisillä Contin CVC6:lla, jotka vierintävastusta lukuunottamatta ovat toimineet kiitettävän hyvin. R2 nyt on tunnetusti todella epämääräinen sulalla, eikä sitä voi suositella muualle kuin Siperiaan. R3 on parempi tuossa suhteessa. Jos nyt tekisin valintaa, niin se tehtäisiin uusimpien Goodyearin ja Contin kitkojen välillä. Conti pitää paremmin jäällä ja Goodyear on kitkaksi mainio sulalla ja lämpimässä. Goodyear on hyvä tekemään kumia, joka ei kovetu kylmässä niin paljon kuin kilpailijoiden kumit ja siksi pintakumi voi olla lämpimässä kilpailijoitaan paljon kovempi. Se lupaa hyvää kulumiskestävyyden suhteen ja ajettavuus sulilla on epäilemättä hyvä.
On ollut noita Nokian kitkoja jo niin monet että nyt on tullut aika kokeila jotain muuta. Juuri noin ajattelen minäkin nyt että Continental tai Goodyear ja Continental on kyllä tällähetkellä se ykkös valinta-
Jos Hannes asut sellaisessa paikassa missä on lunta ja jäätä, niin Continental:t. Jos taas ajelet pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla missä sulat asvaltit, niin Goodyearit. Goodyeareista kannattaa muistaa se, että jäällä eivät ole parhaat mahdolliset
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 30.12.19 - klo:02:03
R2 nyt on tunnetusti todella epämääräinen sulalla, eikä sitä voi suositella muualle kuin Siperiaan. R3 on parempi tuossa
Itsellä alla kolmatta talvea R2:set ja hyvinhän nuo ovat pyörineet niin sulalla/märällä (lähes kuin kesäkelillä ajelisi) kuin pakkasella ja lumimyrskyssä, kilometrejä on tullut nyt joulun tienoilla n. 1000km ja keli vaihdellut etelä-Suomen sula/märkä kelistä Pohjois-Pohjanmaan pakkaseen joulun jälkeen kylmimmillään -18C. Nastoja ei ole ikävä, pitkällä matkalla ajomukavuudellakin/melulla alkaa olla jo merkitystä enemmän. Plus-kelillä kun alla oli tappaantunutta lunta, niin lähti monesti valoista normikiihdytyksellä nopeammin kuin vieressä kahisevat nastat, mutta tuossa lienee suurin selittävä tekijä automaatti (DSG) vs manuaali kuin rengas.
Itsellä rengaspaineet ovat edessä 2,6 ja takana 3,0 koska ajan lähes aina täydellä kuormalla, suuntavakavuus on maantiellä hyvä, eli menee suoralla suoraan, renkaan pehmeys kesärenkaaseen verrattuna tulee esiin lähinnä suurilla nopeuksilla tapahtuvissa voimakkaissa ohjausliikkeissä. Tässä suhteessa R3:ssa on tapahtunut huomattavaa kehitystä eteenpäin testien mukaan, mukaan lukien ulkomaiset testit.
Vi Bilägare (koko 225/50 R17) lahden toisen puolen on myös testannut nordic-kitkakolmikkoa Conti, Nokian R3 ja Goodyear. Teknisk Världin testissä oli vain Conti ja R3, Goodyear oli ke-kitkana tuloksissa häntäpään puolella. Vi Bilägaren testissä on myös absoluuttiset mittaustulokset mukana, alla joitain poimintoja:
Conti ja Nokian ovat jääjarrutuksessa kärjessä lähes identtisin tuloksin. GoodYear jää jarrutuksessa n.10% kärjestä, ollen testin toiseksi heikoin nordic-kitka (heikoin Kiina kitka ennen verrokki KE-kitkaa).
Märällä jarrutuksessa erot ovat pieniä (ero yht 1m) ja järjestys paras Nokian, sitten Conti ja Goodyear. Kuivalla jarrutuksessa Conti on paras ja sitten Nokian ja Goodyear lähes tasoissa. Teknisk Värdlin testissä tulokset menevät hieman ristiin Vi bilägaren kanssa, märällä Nokian pari pistettä parempi eli sama järjestys, mutta kuivalla Nokian arvioidaan yhden pisteen verran Contia paremmaksi. Conti saa testin heikoimman arvosanan märän jarrutusominaisuuksista.
Ajettavuudessa kuivalla (subjektiivinen arviointi) Goodyear saa pisteen enemmän kuin Nokian ja Conti. Teknisk Världissä Nokian on yhden pojon parempi märän ajo-ominaisuuksissa kuin Conti, kuivan kelin ajo-ominaisuuksien arviointia ei ollut mukana.
Suurempi ero tulee vesiliirtotestissä jossa Goodyear on testin paras nordic-kitka hyvällä tuloksella (itseasiassa, KE-kitka ei paljoa mene edelle) ja Conti taasen heikoin. Nokian on hieman Contia parempi, mutta selvästi Goodyearia takana.
Toinen suuri ero on kumien kovuudessa, ominaisuus jota ei ole testissä pisteytetty: Conti on selvästi pehmein, shore arvo 49, sitten Nokian R3 53 ja Goodyear 61. Tämä osin selittänee Goodyearin selvästi heikompaa tulosta jäätesteissä. Toisaalta, voisi olettaa että Contin rengas kenties kuluu kaikkein nopeiten ja Goodyearin hitaiten ja Nokian siitä välistä.
Contin vierintävastus on korkein.
Summarum: Yllättäen siis märän/kuivan jarrutustesteissä "talvispecialistit" Nokian ja Conti menevät Goodyearin edelle, mutta ajo-ominaisuuksissa Goodyear on taasen arvioitu hiukan paremmaksi. Suurimmat erot ovat Goodyearin selvästi heikommat talviominaisuudet (erityisesti jäällä) ja selvästi parempi vesiliirtotulos. Kumin kovuudessa on myös ääripäiden (Conti vs Goodyear) selvä ero, joka saattaa vaikuttaa kulutuskestävyyteen?
Noissa Conttinentaleissa vierintävastus on verrattuna Nokialaiseen huomattavan huono, mitäs tuo käytännössä meinaa, vaikuttaako bensan kulutukseen vai mihin??
Kyllä se huonommin rullaa ja hiukan enemmän ainetta vie. Kaveri ainakin huomasi huonohkon rullaavuuden, kun cvc7 oli alla.
"Energiatehokkuusluokka kuvaa vierintävastusta. Se kertoo, miten suuri renkaan osuus on ajoneuvon polttoaineen kulutuksesta sekä CO2-päästöistä. Luokituskategoriat alkavat A:sta (vihreä) ja päätyen G:hen (punainen). A-luokka on paras, G-luokka on heikoin, D-luokka ei ole käytössä."
Nokian ja Contin kitkat ovat noissa luokituksissa B ja C (205/55-16) eli eroa kulutuksessa maksimissaan pitäisi olla reilu desi/100 km. Eli jos talvessa tulee n. 10 tkm ajoa, polttoainetta säästyisi reilut 10 litraa Nokian renkailla.
Näinden juttujen lähde on tosin nokian renkaat, mutta eiköhän tuo nyt sinne päin ole. Onko tuo sitten paljon vai vähän, sitä voi jokainen tahollaan pähkäillä. Jos contit tuntuu omassa ajossa edes himpun paremmilta niin minusta tuolla ei ole mitään merkitystä. Mutta aika hankala on sillä omalla autolla/vastaavalla autolla saada vastaavissa ajo-olosuhteissa kokemuksia ja tehdä sen mukaan valinta.
(https://i.ibb.co/0MrF1z7/vierint-vastus.png) (https://ibb.co/mq4XdPj)
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/rengastietoa/eu-uudet-rengasmerkinnat/rengasmerkinnan-kolme-luokittelukriteeria/polttoainetaloudellisuus/ (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/rengastietoa/eu-uudet-rengasmerkinnat/rengasmerkinnan-kolme-luokittelukriteeria/polttoainetaloudellisuus/)
Tänään oli sellainen keli, että vaihtuu toiseenkin nelikkoon nastat alle. Ei viitsi lähteä kokeilemaan mökille pysyykö tiellä vai ei tai pääsekö perille vai ei. Sen verran paljon on vettä jään päällä.
Hyvin menee, anna mennä vaan. Yhtään ei eilen tarvinnu kitkoilla jännittää, vaikka vettä oli jään/tamppaantuneen uraisen lumen päällä.
Eli b1mpo sulla on ilmeisesti kokemusta noista R2 nokialaisista verrattuna nyt sulla oleviin R3:siin niin kerohan hieman miten rengas tuntuu parantuneen edelliseen malliin verratuna.
Nuohan R2:t on todella hiljaiset ja se jollotus mikä noista joskus sileällä tiellä ajaessa kuuluu on pahin ääni mitä noista pahimmillaan kuulu eikä sekään ole mikään rasittava tai häiritsevä, miten on tämän uuden R3:n laita??
Onko havaittavissa uraherkkyyttä??
Entäs lölöyden tunnetta
Kerääkö pieniä kiviä lamelleihin??
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.12.19 - klo:14:10
Ei viitsi lähteä kokeilemaan mökille pysyykö tiellä vai ei tai pääsekö perille vai ei. Sen verran paljon on vettä jään päällä.
Tämä on fiksua puhetta, sillä https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0 (https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0)
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 30.12.19 - klo:15:02
Eli b1mpo sulla on ilmeisesti kokemusta noista R2 nokialaisista verrattuna nyt sulla oleviin R3:siin niin kerohan hieman miten rengas tuntuu parantuneen edelliseen malliin verratuna.
Nuohan R2:t on todella hiljaiset ja se jollotus mikä noista joskus sileällä tiellä ajaessa kuuluu on pahin ääni mitä noista pahimmillaan kuulu eikä sekään ole mikään rasittava tai häiritsevä, miten on tämän uuden R3:n laita??
Onko havaittavissa uraherkkyyttä??
Entäs lölöyden tunnetta
Kerääkö pieniä kiviä lamelleihin??
On parempi uraherkkyydeltään varsinkin ja runko on jämäkämmän oloinen. Ei tarvi puoliakaan paimentaa, eli ohjaamiseen ei tarvi kiinnittää huomiota. Ehkä vähemmän kertyy kiviä. ,,änimaailma aika sama. Ihan sileällä saattaa kevyt "jollotus" kuulua neljän kympin vauhdissa, mutta vaatii erityisen tien. Ottaisin ja otin itse contin sijasta nämä.
Kiitos tiedoista, pitääpä harkita vielä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.12.19 - klo:14:26
Hyvin menee, anna mennä vaan. Yhtään ei eilen tarvinnu kitkoilla jännittää, vaikka vettä oli jään/tamppaantuneen uraisen lumen päällä.
Jep. Sen kyllä huomasi tänään, kun olin itse nastakengillä liikenteessä ja kolme ihmistä veti lipat. Minä en vetänyt!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.12.19 - klo:15:26
Tämä on fiksua puhetta, sillä https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0 (https://www.youtube.com/watch?v=_VrFV5r8cs0)
Kyllä on niitä jotka lähtee kokeilemaan ja niitä jotka pääsee perille sekä vielä periltä kotia.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 30.12.19 - klo:16:06
Kiitos tiedoista, pitääpä harkita vielä.
Harkitse nyt. Tiedän Contin olevan turvallinen ja hyvä rengasvalinta myös. Pienet painotusvalinnat ajoivat nokiaa käyttämään. Ehkäpä kesto ja vierinvastus olivat suurimmat syyt ja aiemmat nokialaisen pito-ominaisuudet olivat myös kannustimena. R2 on nokialaisista ollut omasta mielestä ajettavuudeltaan selkeä väliinputoaja. R:ään ehkä tyytyväisin olen ollut. Olikohan itsellä Q ensimmäinen kitka ja Rsi sen jälkeen. Sitten R, R2 ja nyt R3. Välissä ollut myös Misukka, josta en pitänyt. Contin kitka oli joskus kauan sitten. Siihen aikaan en ollut niin valistunut rengasvalinnoista, mutta silläkin tiellä pysyttiin "tehokkaalla" takavedolla ilman vakautuksia.
Tuntuu että ollaan näissä rengas asiossa hyvinkin samalla aaltopituudella ;D Samanlaiset rengaskokemukset, Nokialaisia kitkoja on ollut minllakin ja tuo R2 on pienoinen pettymys, ei nyt mikään järkyttävä mutta sen verran että laittaa harkitsemaan toista merkkiä. Tuntuu kyllä nuo sinun kommentit oikeasti hyviltä ja järkeviltä ja osaan yhdistää ne parannukset juuri niihin asioihin joihin kaipaisin R2 parannusta.
Sivuttais- ja jarrutuspito on myös parantunut tuossa R3:ssa, mutta vetopito ehkä samalla tasolla, jos pitoa analysoi omalla intuitiolla. R3:ssa on hiukan suuremmat poikittaisurat, jotka ehkäpä auttaa joissakin tilanteissa. Saattaa siitä johtua myös kivien pienempi kerääntyminen. Aika näyttää kestävyyden, siihen ei oikein kantaa osaa ottaa. Mutta suurin parannus oli kyllä se uraherkkyyden pienentyminen, joka R2:ssa todella rassasi leudommilla paljailla keleillä.
Kiitos infosta.........pitäsköhän sittenki laittaa nuo R3:t.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 30.12.19 - klo:13:40
Nokian ja Contin kitkat ovat noissa luokituksissa B ja C (205/55-16) eli eroa kulutuksessa maksimissaan pitäisi olla reilu desi/100 km. Eli jos talvessa tulee n. 10 tkm ajoa, polttoainetta säästyisi reilut 10 litraa Nokian renkailla.
Aikaisemmin viittaamassani ruotsalaisissa testeissä (koko 17") mitattua eroa 80km/h nopeudessa oli eka testissä (Vi Bilägare) n. 2,4% ja toisessa testissä (Teknisk Värld) 90km/h nopeudessa n. 3% kulutuksessa Nokian hyväksi vs Conti.
Ekassa koeauto oli pihi Ecoboost ja kulutus oli n. 4,4l/100km ja toisessa muistaakseni Volvo, kulutus 5,6l/100km.
Jos tarkastellaan tuota jälkimmäistä testiä (Teknisk Värld), niin absoluuttisina arvoina (pyöristetty kahteen desimaaliin):
* Nokian R3: 5,58 l/100km (testin matalin kulutus)
* Contin CVC7: 5,75 l/100km, ero Nokiaan ~0,17 l, eli 1,7dl.
Referenssinä suurikulutuksisin, Gislavedin nasta: 5,86 l/100km, ero Nokiaan 0,28 l eli 2,8dl. Huomionarvoista että sekä Contin että Misukan KE-kitkan kulutus oli lähes yhtä korkea kuin edellämainitun nastan.
Yllämainituilla eroilla 10tkm ajolla, jos olosuhteet samat, eroa tulee 17 litraa, 30tkm ajolla (renkaiden min. elinikä?) 51 litraa, rahasssa 1,5e/litra hinnalla 76,5e. Joukon kuluttavimmalla renkaalla (yo. nasta) taasen maksaa ko. ajalla 126 euroa extraa Nokiaan verrattuna, nastamelu ei siis tule ilmaiseksi..
Lainaus käyttäjältä: jt - 31.12.19 - klo:00:33
nastamelu ei siis tule ilmaiseksi..
JA jotku kehtaa ehdottaa nastoille vielä lisämaksua!
So? Eikö TM:n testivoittajarenkaiden valitsijat osta aina ne ykköset. Makso mitä makso?
Itsellä tällä hetkellä alla Nokian R3 ja olen kyllä tykännyt niistä. Uusi auto tulossa 3 viikon päästä ja siihen otin Continentalin kitkat. Saa nähdä miltä ne tuntuu Nokian jälkeen. Nyt on pari talvea ajeltu näillä kitkoilla, eikä ole kyllä ikävä edellisten Hakka 8 ujellusta.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 31.12.19 - klo:04:21
So? Eikö TM:n testivoittajarenkaiden valitsijat osta aina ne ykköset. Makso mitä makso?
Eikö tekniikan maailman, tuulilasin ja autobildin talvirengastestin voittaja Suomessa ole aina ollut nastarengas? Eikö?
Kyllä nastarenkaille on edelleen käyttö Suomessa, meillä vaimo ei hyväksy autoonsa muuta kuin nastat mutta ei oo valittanut vaikka ajaa välillä minunkin autolla jossa kitkat. Jos on hiukankin epävarma tiellä pysymisen suhteen talvella niin kyllä nastat puoltaa silloin paikkaansa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.19 - klo:09:11
Eikö tekniikan maailman, tuulilasin ja autobildin talvirengastestin voittaja Suomessa ole aina ollut nastarengas? Eikö?
Eiköhän ne ole juurikin ne. Semmoset kaikille alle, koska ovat testivoittajat.
Ihan sama ajatko kertaakaan edes talvikelissä, kuten ihan helposti on pääkaupunkiseudulla tähän asti voinut ajaa.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 31.12.19 - klo:09:30
Kyllä nastarenkaille on edelleen käyttö Suomessa, meillä vaimo ei hyväksy autoonsa muuta kuin nastat mutta ei oo valittanut vaikka ajaa välillä minunkin autolla jossa kitkat. Jos on hiukankin epävarma tiellä pysymisen suhteen talvella niin kyllä nastat puoltaa silloin paikkaansa.
Sulla on Hannes vähän sama tilanne, kuin mulla. Mamma on sanonut, ettei luota kitkarenkaisiin ja kun sanoo, että nyt on liukas vaihdan nastat alle. Molempiin nelikoihin löytyy kitkat sekä nastat, mutta sanotaanko näin, että tehokkaampaan suosiolla laitan nastat alle heti, kun tulee hieman liukkaampaa ;D.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 31.12.19 - klo:09:30
Kyllä nastarenkaille on edelleen käyttö Suomessa, meillä vaimo ei hyväksy autoonsa muuta kuin nastat mutta ei oo valittanut vaikka ajaa välillä minunkin autolla jossa kitkat. Jos on hiukankin epävarma tiellä pysymisen suhteen talvella niin kyllä nastat puoltaa silloin paikkaansa.
Tässä voi olla kyse "henkisestä" pidosta. Se nastojen ropina, ulina ja kahina luo illuusiota paremmasta pidosta, joka ei välttämättä ole todellisuutta. Luin tuossa vähän aikaa sitten TM:ää jossa oli Suomessa suunniteltu ja Kiinassa valmistettu nastarengas testissä ja sitä verrattiin kärkipään nasta-merkkirenkaisiin. Lumella toimi ihan ok, mutta jäällä jäi suorastaan "jäätävästi" jälkeen eron ollen äkkiseltään heittäen suuruusluokkaa ~40%. Kärkipään kitka ja nastan ero ei ole läheskään tuota luokkaa, joten tuommoinen tienjyrsijä on äkkiseltään arvioituna heikommin pitävä jo uutena kuin kunnon pohjoismainen kitkarengas, saati sitten kun niitä nastoja on tylsytelty asfaltilla ajellen.
Tässä on tullut ajeltua Pohjois-Pohjanmaan vaihtelevissa keleissä kolmen talven kitkoilla lämpötilan heitellessä rapsakkaasta pakkasesta plus-keleihin, mukaan lukien asuntokaduilla joilla tamppaantunutta lunta/jäätä alla ja lämpötila plussalla, siis periaatteessa kaikkein hankalin keli kitkoille, ongelmitta. Jos kerran näissä keleissä ajelee kitkoilla ok, niin mihin niitä nastoja tarvii? Ehkäpä se on sitten se pidon tunne nastojen rapinan myötä ja onhan uuden premium nastan pito peilijäällä uutta kitkaa parempi, se premium nasta on kuitenkin vain hetken uusi kun sitä kulutetaan paljaalla asfaltilla ja ihan peilijääkin on hakusessa, jäiset asuntokadut ovat täynnä rypylää ja nystyrää, parhaasssa tapauksessa vielä on soraa päällä. Isommat tiet taas kuluvat plussakeleillä jäästä puhtaaksi nopeasti liikenteen ja suolauksen myötä. Tamppaantunut lumi pehmenee plus keleillä ja tarjoaa kohtuu hyvän pidon kitkoille.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 31.12.19 - klo:09:30
Kyllä nastarenkaille on edelleen käyttö Suomessa, meillä vaimo ei hyväksy autoonsa muuta kuin nastat mutta ei oo valittanut vaikka ajaa välillä minunkin autolla jossa kitkat.
Kuinka paljon nastarenkaille on käyttöä Suomessa, on hieman eri asia kuin se,
hyväksyykö joku autoonsa muut kuin nastarenkaat. Jos siis käyttötarvetta pyritään tarkastelemaan
objektiivisin kriteerein. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on merkillepantavaa ja positiivsta se, että vaimo on itse kokeillut muitakin kuin nastarenkaita. Epäilen, että aina moni tekee tuon edellä mainitun hyväksymispäätöksen ilman ensimmäistäkään omakohtaista kokemusta nastoittamattomista talvirenkaista.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 31.12.19 - klo:09:30
Jos on hiukankin epävarma tiellä pysymisen suhteen talvella niin kyllä nastat puoltaa silloin paikkaansa.
Tämän suhteen olisi mielenkiintoista tietää, mistä tämä epävarma tunne tiellä pysymisen suhteen syntyy. Onko taustalla jokin konkreettinen kokemus, joka on saanut kuljettajan epäilemään, että hänellä ei ole ns. homma hanskassa? Onko auto jossain tilanteessa käyttäytynyt yllättävästi tms? Vai onko kyse vain ajatuksen tasolla olevassa epäilystä, jolla ei välttämättä ole juurikaan katetta reaalimaailmasta? Esimerkiksi, ”minä olen nainen, ja ajan vähemmän kuin ’isäntä’, ja siksi (ja vain siksi) tarvitsen nastarenkaat.”
Tällaisia ajatuksia tulee mieleen, kun seuraa autoilua Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla laajemminkin. Täällä talvet ovat usein varsin leutoja. Esimerkiksi tällä hetkellä Helsingissä on kesärengaskelit. Ja vaikka oikea talvi sitten aina silloin tällöin tännekin tulee, pidetään kadut ja tiet suolalla (ja vesisateella) myös talvella sulina. En muista, koska olisin Helsingissä viimeksi ajanut jäätyneellä tienpinnalla. Siis olosuhteissa, joissa nastoitetuista talvirenkaista saattaa olla hyötyä. Kuitenkin myös täällä käytetään paljon nastoitettuja talvirenkaita. Joten jos nastojen käyttö on ilmaisu tiellä pysymiseen liittyvästä epävarmuudesta, on täällä ajo-olosuhteisiin nähden yllättävän paljon epävarmoja kuskeja. Myös suuritehoisissa ja nelivetoisissa ns. premium-merkeissä. Oma epäilykseni on, että kyse ei niinkään ole epävarmuudesta, vaan tottumuksesta. Autoon on totuttu hankimaan talveksi nastarenkaat täysin siitä riippumatta, onko niiden alla talven aikana kertaakaan jäätä.
Niin tosiasiassa tuo kirjoitukseni oli sarkasmia.
Varmaan joku muistaa sellaiset kuin Esson kitkarenkaat, nuo oli ne ensimmäiset kitkat mitkä minulla on ollu enkä ole sen jälkeen nastarenkaita ostanut omaan autooni. Tarkoitin tuolla että vaimo haluaa nastat niin miksi en soisi hänelle nastoja ettei hänen tarvitse pelätä ajaa autolla talvella.
Tuon vaimoni takia Suomessa on edelleen käyttöä nastarenkaille, ei muuten.
Töissä vängätään kummat on paremmat ja kaikki ne jotka puhuvat nastarenkaiden puolesta eivät ole koskaan ajaneet kitkarenkailla. Työkaverit on miehiä.
Vaihtoehto on viedä vaimo järvenjäälle hakemaan sitä pidon rajapintaa ja mitä siinä kohtaa tehdään.
Joko Kuopion korkeudella on järvet jäässä?
Aamulla tuli ajettua scalalla uusilla nokialaisilla nastarenkailla. Aamun jäätäessä tien, ei pito tuntunut sen kummemmalta, kuin omilla kitkoilla. Eli tie oli kuin mustassa jäässä. Jos ei usein tule ajettua sinne mökille jäämäkiä ylös, eikä parkkipaikka ole jäisessä mäessä, niin ei nastoille välttämätöntä tarvetta ole normaalissa tieliikenteessä. Ei siis mitään erityistä ylimäräistä turvallisuuden tunnetta luoneet nuo scalan nastat.
Tosiaan se liukasharjoittelu olisi tärkeätä.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 30.12.19 - klo:19:49
Kiitos infosta.........pitäsköhän sittenki laittaa nuo R3:t.
Varmaan hyvät nekin, itellä oli joskus R2 ja ne oli hyvät renkaat, tosin vähän löysät tuppas olee lämpimällä kelillä. Nykyään alla uudet contin kitkat ja mukavan hiljaiset mut karheella asvaltilla ei niin hiljaiset. Lumella sit varmaan äänettömät. Hyvä rengas kaiken kaikkiaan. Vierintävastus vissiin vähän huonompi ku nokialaisessa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 31.12.19 - klo:13:31
Vaihtoehto on viedä vaimo järvenjäälle hakemaan sitä pidon rajapintaa ja mitä siinä kohtaa tehdään.
Joko Kuopion korkeudella on järvet jäässä?
Kerrotko millä järven jäällä ajat tänä päivänä autolla laillisesti ja ei en tarkoita jäätietä esimerkiksi Hailuotoon, vaan sellaista missä saat kokeilla rajoja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.19 - klo:17:00
Kerrotko millä järven jäällä ajat tänä päivänä autolla laillisesti ja ei en tarkoita jäätietä esimerkiksi Hailuotoon, vaan sellaista missä saat kokeilla rajoja.
Nilsiän lähellä oli ainakin yks jäärata tehty jäälle missä sai käydä ajelee. En muista vaan järven nimeä ???
Lainaus käyttäjältä: Seatisti84 - 31.12.19 - klo:17:05
Nilsiän lähellä oli ainakin yks jäärata tehty jäälle missä sai käydä ajelee. En muista vaan järven nimeä ???
Oliko tälle joku virallinen lupa vai joku itse aurannut? Naturan vuoksi vuosituhanteen vaihteessa kiellettiin aika paljon jääratoja.
Lainaus käyttäjältä: jt - 31.12.19 - klo:12:03
Tässä voi olla kyse "henkisestä" pidosta. Se nastojen ropina, ulina ja kahina luo illuusiota paremmasta pidosta, joka ei välttämättä ole todellisuutta. Luin tuossa vähän aikaa sitten TM:ää jossa oli Suomessa suunniteltu ja Kiinassa valmistettu nastarengas testissä ja sitä verrattiin kärkipään nasta-merkkirenkaisiin. Lumella toimi ihan ok, mutta jäällä jäi suorastaan "jäätävästi" jälkeen eron ollen äkkiseltään heittäen suuruusluokkaa ~40%. Kärkipään kitka ja nastan ero ei ole läheskään tuota luokkaa, joten tuommoinen tienjyrsijä on äkkiseltään arvioituna heikommin pitävä jo uutena kuin kunnon pohjoismainen kitkarengas, saati sitten kun niitä nastoja on tylsytelty asfaltilla ajellen.
Tässä on tullut ajeltua Pohjois-Pohjanmaan vaihtelevissa keleissä kolmen talven kitkoilla lämpötilan heitellessä rapsakkaasta pakkasesta plus-keleihin, mukaan lukien asuntokaduilla joilla tamppaantunutta lunta/jäätä alla ja lämpötila plussalla, siis periaatteessa kaikkein hankalin keli kitkoille, ongelmitta. Jos kerran näissä keleissä ajelee kitkoilla ok, niin mihin niitä nastoja tarvii? Ehkäpä se on sitten se pidon tunne nastojen rapinan myötä ja onhan uuden premium nastan pito peilijäällä uutta kitkaa parempi, se premium nasta on kuitenkin vain hetken uusi kun sitä kulutetaan paljaalla asfaltilla ja ihan peilijääkin on hakusessa, jäiset asuntokadut ovat täynnä rypylää ja nystyrää, parhaasssa tapauksessa vielä on soraa päällä. Isommat tiet taas kuluvat plussakeleillä jäästä puhtaaksi nopeasti liikenteen ja suolauksen myötä. Tamppaantunut lumi pehmenee plus keleillä ja tarjoaa kohtuu hyvän pidon kitkoille.
Satku vauhtia mutkaiselle, jääpolanteiselle tielle, niin tietää mikä rengas paremmin pitää.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 31.12.19 - klo:18:17
Satku vauhtia mutkaiselle, jääpolanteiselle tielle, niin tietää mikä rengas paremmin pitää.
Evoluutio on huolehtinut tällaisten kokeilijoiden poistamisesta keskuudestamme.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 31.12.19 - klo:19:25
Evoluutio on huolehtinut tällaisten kokeilijoiden poistamisesta keskuudestamme.
Suku kyllä jatkuu...
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 31.12.19 - klo:13:31
Vaihtoehto on viedä vaimo järvenjäälle hakemaan sitä pidon rajapintaa ja mitä siinä kohtaa tehdään.
Joko Kuopion korkeudella on järvet jäässä?
Miksi pitäisi harjoitella järven jäällä kun sehän ei mitenkään kuvasta normikeliolosuhteita liikenteessä ;D
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 31.12.19 - klo:12:05
Tällaisia ajatuksia tulee mieleen, kun seuraa autoilua Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla laajemminkin. Täällä talvet ovat usein varsin leutoja. Esimerkiksi tällä hetkellä Helsingissä on kesärengaskelit. Ja vaikka oikea talvi sitten aina silloin tällöin tännekin tulee, pidetään kadut ja tiet suolalla (ja vesisateella) myös talvella sulina. En muista, koska olisin Helsingissä viimeksi ajanut jäätyneellä tienpinnalla. Siis olosuhteissa, joissa nastoitetuista talvirenkaista saattaa olla hyötyä. Kuitenkin myös täällä käytetään paljon nastoitettuja talvirenkaita. Joten jos nastojen käyttö on ilmaisu tiellä pysymiseen liittyvästä epävarmuudesta, on täällä ajo-olosuhteisiin nähden yllättävän paljon epävarmoja kuskeja. Myös suuritehoisissa ja nelivetoisissa ns. premium-merkeissä. Oma epäilykseni on, että kyse ei niinkään ole epävarmuudesta, vaan tottumuksesta. Autoon on totuttu hankimaan talveksi nastarenkaat täysin siitä riippumatta, onko niiden alla talven aikana kertaakaan jäätä.
Aika kapea katsantokanta, jos et muka ole Helsingissä ajanut jäätyneellä tienpinnalla. Toki jos ajaa vain Länsiväylää pitkin Ruoholahdesta Lauttasaareen ja takaisin, niin pääset ajamaan suolavedessä. Mutta myös Larun pienemmillä kaduilla tiet ovat tänäänkin olleet jäässä.
Pääasiallisesti liukkainta Suomessa kuitenkin on rannikkoseuduilla, eli myös pk-seudulla, missä nastoista on eniten hyötyä kun kelit vaihtuvat tunnissa vesikelistä jäähän. Ja kyllä, kitkoillakin pärjää.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 31.12.19 - klo:20:03
Miksi pitäisi harjoitella järven jäällä kun sehän ei mitenkään kuvasta normikeliolosuhteita liikenteessä ;D
Ei niin, mutta kun keskustelu on vaihtunut siihen että
”Vaimo” ei enään osaa ajaa kun on talvi.
Onko nykyään enään ajokoulussa 2-vaihe jossa on pimeä ja liukaskelikoe?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 31.12.19 - klo:20:50
Ei niin, mutta kun keskustelu on vaihtunut siihen että
”Vaimo” ei enään osaa ajaa kun on talvi.
Onko nykyään enään ajokoulussa 2-vaihe jossa on pimeä ja liukaskelikoe?
Toiset on ajanut korttinsa milloin tuollaisia vaiheita ei ole edes ollut ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.19 - klo:20:54
Toiset on ajanut korttinsa milloin tuollaisia vaiheita ei ole edes ollut ;D
Aivan. En epäile yhtään. Toisille TM, eikä mikään muukaan tule enään paperisena kotiin.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 31.12.19 - klo:20:14
Aika kapea katsantokanta, jos et muka ole Helsingissä ajanut jäätyneellä tienpinnalla. Toki jos ajaa vain Länsiväylää pitkin Ruoholahdesta Lauttasaareen ja takaisin, niin pääset ajamaan suolavedessä. Mutta myös Larun pienemmillä kaduilla tiet ovat tänäänkin olleet jäässä.
Pääasiallisesti liukkainta Suomessa kuitenkin on rannikkoseuduilla, eli myös pk-seudulla, missä nastoista on eniten hyötyä kun kelit vaihtuvat tunnissa vesikelistä jäähän. Ja kyllä, kitkoillakin pärjää.
Hidalgo, monella paikkakunnalla olet asunut?
Mulla asumisesta ja kilsoista napapiirin yläpuolella suurin osa, pohjolan peräreiässä suuri osa ja pääkaupunkiseudulla iso osa.
Näiden perusteella ylälapissa talvikelit pääkaupunkiseutua paljon haastavampia ja kelit muuttuvat todella paljon nopeammin kuin pääkaupunkiseudulla ( joo ja ajan myös Larun pikkuteillä, Tapiolassa, Kirkkonummella...) talviolosuhteet helpot. Toki pääkaupunkiseudulla liikennettä paljon.
En kyllä keksimälläkään löydä mitään merkittävää hyötyä nastoista pääkaupunkiseudun olosuhteissa( jos ajaa pelkästään etelärannikolla). Toista on esim. Inarissa, jossa myös nastarenkaat kestävät hyvin.
OT: pentuna meillä oli Lapissa oma jäärata. Nykyään ei saa enää pitää samassa paikassa. Ennen autot sylkivät lyijyä ja öljyä. Silloin noista radoista oli todennäköisesti oikeasti haittaa vesistöille.
Lainaus käyttäjältä: jt - 31.12.19 - klo:12:03
Tässä voi olla kyse "henkisestä" pidosta. Se nastojen ropina, ulina ja kahina luo illuusiota paremmasta pidosta, joka ei välttämättä ole todellisuutta.
Ehkäpä se on sitten se pidon tunne nastojen rapinan myötä ja onhan uuden premium nastan pito peilijäällä uutta kitkaa parempi,
Jep. Itse olin vannoutunut nastakuski 35 vuotta. Nyt alla on (vielä jonkin aikaa) 260hv/600Nm takaveto, jolla kurvailtu 9 vuotta. Sitten toissa talvena vaihtui 3 vuotta / 40 tkm ajetut Misukan nastat Conti 7 kitkoihin. Sukulaismies rengasfirmassa kun sanoi, että kokeile edes noita ja puhu vasta sitten. Ja että jos helmikuussa edelleen on nastoja ikävä, niin vaihdetaan sitten IC2 nastat alle ilman lisäkuluja. Oikeassa heppu oli, ei todellakaan ole enää nastoihin paluuta.
Oleellisin ero nastoihin verrattuna on juurikin tuo nastojen
ääni, joka perstuntuman lisäksi kertoo korvalle miten kurvissa / kiihdytyksessä / jarrutuksessa luistaa. Ilman tuota ääntä mennään pelkällä perstuntumalla ja nastojen rapinan puuttuessa tulee edelleen ajettua varmaankin tarpeettomankin varovasti.
Yhtään ohohupsis tai läheltä piti -tilannetta ei noilla Contin kitkoilla ole millään talvikelilä ollut vajaan 20 tkm aikana (ok, pääasiassa motaria) lähelläkään. Ja edelleenkin noiden kitkojen pito tuntuu kiillottuneissa risteyksissäkin jos ei huikealta, niin vähintäänkin riittävältä.
Ai niin, ja hyvää uutta vuotta kaikille tasapuolisesti.
Noissa continental 7 renkaissa on käytetty tuollaista erityistä polyuretaani eristys kerrosta renkaan sisäpinnassa vähentämään melua, kumma kun tuollaista ei ole aiemmin jo keksitty.
https://www.rengaskeskus.com/continental-contivikingcontact-7-contisilent/ (https://www.rengaskeskus.com/continental-contivikingcontact-7-contisilent/)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.19 - klo:09:11
Eikö tekniikan maailman, tuulilasin ja autobildin talvirengastestin voittaja Suomessa ole aina ollut nastarengas? Eikö?
Kyllä. Ja tänä syksynä Tuulilasin testissä peräti kaksi parasta nastarengasta voittivat verrokkina olleen kitkarenkaan, loput jäivät kitkan taakse. Ajettavuudessa jäällä verrokkikitka pesi kaikki nastarenkaat.
http://www.mynewsdesk.com/fi/continental-rengas-oy/pressreleases/continentalin-uusi-nastarengas-tuulilasin-testivoittaja-kumirunkonastat-heti-ykkoeseksi-2928154 (http://www.mynewsdesk.com/fi/continental-rengas-oy/pressreleases/continentalin-uusi-nastarengas-tuulilasin-testivoittaja-kumirunkonastat-heti-ykkoeseksi-2928154)
LainaaContinentalin uutuusrengas, IceContactTM 3 ContiFlexStud, oli selkeä voittaja Tuulilasin tuoreessa (11/2019) nastarengastestissä. Vertailussa oli mukana seitsemän eri valmistajan nastarenkaat. Verrokkirenkaana mukana ollut Continentalin VikingContactTM 7 -kitkarengas sijoittui testin kolmanneksi.
Nilsiässä on ollut jäätie Tahkon jääparkkipaikalta järvelle ajettaessa. Aikanaan Audi järjesti Quattro-ajokouluja siin ihan keskuksen tuntumassa. Kauepana olevalle toiselle jäätielle vei "yhdysjäätie". Tuolla tuli aikanaan ajettua sataaviittäkymppiä jäällä ja todettua, että kyllä se jarrutusmatka on hitonmoinen nastoillakin, jos vauhtia liikaa.
Toinen jäärata ko huudeilla oli entisen Hotelli Nipasen (nykyisin kait Tahkon kylpylän) vieressä. Hotellilta lähti tie rantaan jyrkän penkan kautta. Ja järvi on Syväri. Ainakin kymmenenä talvena kultaisella kasarilla isäni työnantajan mökissä hiihtolomat viettäneenä tiedän että tuossa on ollut melkein aina jäärata. Ensimmäisen kerran rata taisi muodostua, kun jäätä vahvennettiin tukkirekkoja varten pumppaamalla jäälle vettä.
En tiedä onko Nilsiän seudulla enää noita ratoja, mutta jäälle pääsee ainakin noista kohdista.
Jäälle pitäisi jokaisen mennä ajamaan. Tampereen seudulla on jäiden salliessa jääratoja. Itse käynyt joskus Länsi-Teiskon radalla Kurussa. Tosin ratojen penkat rajoittavat vapautta. Penkat keväisin kivikovia, ja peltiä rusentuisi jos radalta suistuisi ulos.
Alkutalvesta tai lumien välillä sulettua olisi turvallisinta nykyteinienkin opetella pidon rajoja ja auton käyttäytymistä luistossa. Pienet sakotkin voisin ainakin maksaa "ympäristörikoksesta", jotta omat lapset saisi opetettua oikeasti talviajamiseen!
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 31.12.19 - klo:20:14
Aika kapea katsantokanta, jos et muka ole Helsingissä ajanut jäätyneellä tienpinnalla.
Jos katsontakanta olisi kapea, niin se tarkoittaisi kaiketi sitä, että vetäisin omien kokemusteni perusteella sellaisen johtopäätöksen, että kukaan ei koskaan Helsingissä päädy jäätyneille tienpinnoille. On se toki mahdollista, ja kyllä itsellänikin sellaisia kokemuksia on. Niistä vain niin pitkä aika, etten enää muista tapahtuma-aikaa. Mutta selvää on, että kokemukset vaihtelevat. Omalle kohdalla ei noita jäätyneitä teitä ole viime aikoina oikein osunut.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 31.12.19 - klo:20:14
Toki jos ajaa vain Länsiväylää pitkin Ruoholahdesta Lauttasaareen ja takaisin, niin pääset ajamaan suolavedessä.
Sanoisin, että tämä on aika kapea katsantokanta. Jos siis muka esität, että johtopäätös sulista teitä edellyttäisi pitäytymistä mainitsemaasi reittiin.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 31.12.19 - klo:20:14
Mutta myös Larun pienemmillä kaduilla tiet ovat tänäänkin olleet jäässä.
Lauttasaaressa on selvästikin erilainen mikroilmasto kuin Etu-Töölössä :). Mutta tämä ei nyt tässä oikeastaan ole kovin olennaista. Aivan varmasti Helsingistä(kin) löytyy tienosuuksia, joissa ajankohtana X on jäätä. Olennaista on se, kuinka usein tällaista osuu omalla kohdalle. Sekä se, ovatko tällaiset tilanteet niin hankalia, että niiden vuoksi autossa kannattaa käyttää nastoitettuja talvirenkaita.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 31.12.19 - klo:20:14
Pääasiallisesti liukkainta Suomessa kuitenkin on rannikkoseuduilla, eli myös pk-seudulla, missä nastoista on eniten hyötyä kun kelit vaihtuvat tunnissa vesikelistä jäähän. Ja kyllä, kitkoillakin pärjää.
Tästä olisikin mielenkiintoista saada hieman tutkitumpaa tietoa. Jo ensinnäkin siitä, miten ”liukkaus” määritellään. Ja varsinkin siitä, miten jonkin alue määritellään liukkaammaksi kuin toinen. Itselläni on sellainen käsitys, että nastoittamattomien talvirenkaiden käyttö on yleisintä Etelä-Suomessa. Tälle voi olla useitakin selityksiä. Yksi voi olla se, että kelien vaihtelu ei sittenkään ole erityisen suuri ongelma. Tämä puolestaan voi johtua ensinnäkin siitä, että kelit eivät yksinkertaisesti vaihtele niin usein. Sekä siitä, että vaihtuessaankin keli ei muutu niin dramaattisesti, että alle tarvittaisiin nastoja. Kelivaihtelun mahdollinen problematiikka jää siis sen tosiasian varjoon, että suurimman osan ajasta (ja talvesta) tiet ovat sulia. Omalla kohdallani selvästi vaikeimmat kelit olen kohdannut kesämökkipaikkakunnalla Keski-Suomessa. Siellä ovat pienemmät tiet joskus olleet aivan jäässä.
Lainaus käyttäjältä: Nupe - 01.01.20 - klo:01:09
Sukulaismies rengasfirmassa kun sanoi, että kokeile edes noita ja puhu vasta sitten.
Sukulaismies on fiksu kaveri.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.01.20 - klo:13:26
Sukulaismies on fiksu kaveri.
Sukulaismies olisi ollut tyhmä, jos olisi suositellut nastoja?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.20 - klo:13:53
Sukulaismies olisi ollut tyhmä, jos olisi suositellut nastoja?
Tähän ei oikein voi ottaa kantaa, koska rengaskauppiaana työskentelevä sukulaismies ei tuollaista suositusta antanut. Mutta jos hän olisi nastoitettuja talvirenkaita suositellut, niin neuvon tyhmyys tai viisaus olisi luonollisesti ratkennut neuvon
perustelujen nojalla.
Sukulaismiehen ehdoton viisaus on siinä, että kehotti sukulaistaan (=asiakastaan)
itse kokeilemaan nastoittamattomia talvirenkaita ja vetämään sitten
itse johtopäätökset. Sukulaismies saattaa tietää, kuinka paljon löysää puhetta talvirenkaisiin liittyy. Pidän mahdollisena, että hänellä on samanlainen kokemus kuin itselläkin. Eli vahva ristiriita kitkarenkaista kuultujen "asiantuntijalausuntojen" ja oman käyttökokemuksen välillä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.01.20 - klo:14:46
Pidän mahdollisena, että hänellä on samanlainen kokemus kuin itselläkin. Eli vahva ristiriita kitkarenkaista kuultujen "asiantuntijalausuntojen" ja oman käyttökokemuksen välillä.
Joo, ko. sällillä kun oli mahdollisuus päästä Lapissa myös testiradoilla testaamaan Conti 7 kitkaa ja vertaamaan sitä Contin nastoihin jo hiukan ennen kuin ko. kumi tuli myyntiin. Ja sanoi itse vakuuttuneensa pidosta ja ominaisuuksista muutenkin.
Btw, itse kyllä ottaisin tuohon kumiin ennemmin lisävarusteeksi tuon puhkeamista estävän ContiSealin kuin melua estävän ContiSilent vaahtomuovin. Hiljainen kumi tuo mielestäni vakionakin on, mutta kovin herkästi ei mielestäni rullaa. Ja etenkin märällä kelillä huomaa selvästi, että kulutus nousee. Voi olla, että kokeilen hinnasta riippuen Nokian R kolmosta seuraavaksi.
Täysin offtopiccina toteaisin, että voi kunpa olisi samanlainen sukulaismies (tai miksei nainenkin) myös automyyjänä. Ja kun tuskailen DSG:n ja manuaalin välillä, niin saisi kokeilla DSG:tä tuollaiset puoli vuotta ja jos alkaisi ahdistaa, niin antaisi mahdollisuuden vaihtaa manuaalimalliin asevelihintaan :)
Lainaus käyttäjältä: Nupe - 01.01.20 - klo:15:50
Täysin offtopiccina toteaisin, että voi kunpa olisi samanlainen sukulaismies (tai miksei nainenkin) myös automyyjänä. Ja kun tuskailen DSG:n ja manuaalin välillä, niin saisi kokeilla DSG:tä tuollaiset puoli vuotta ja jos alkaisi ahdistaa, niin antaisi mahdollisuuden vaihtaa manuaalimalliin asevelihintaan :)
On ymmärrettävää, että ratkaisut voivat olla vaikeita. Jos on pitkään, ehkä koko elämänsä, ajanut nastarenkailla/manuaalilla, voi vaihto kitkoihin/DSG:hen tuntuu isolta ja arveluttavalta muutokselta. Tähän liittyen sanoisin, että se mikä koskee talvirenkaita, koskee myös vaihteistoja. Eli esimerkiksi autofoorumeilla esitettyihin näkemyksiin kannattaa suhtautua terveellä lähdekritiikillä.
DSG:n kohdalla ongelmana on se, että ihmiset selvästikin odottavat automaattivaihteistolta erilaisia asioita. Se, mikä yhdelle on vaihteiston täysin normaalia ja ongelmatonta toimintaa, voi toiselle olla todella ärsyttävä ominaisuus. Eikä erilaisten foorum-näkemysten ongelmallisuutta vähennä sekään, että DSG-vaihteistoja on erilaisia, ja että saman tyypin vaihteistotkin tuntuvat toimivan eri autoissa eri tavoin. Olen monta kertaa ihmetellyt niitä kommentteja, joita ihmiset ovat DGS:stä mm. täällä esittäneet. Minulla ei ole ollut mitään syytä kiistää niitä. Ne vain ovat joskus olleet hyvin kaukana omasta kokemuksestani.
Sanoisin, että DSG:stä on mahdollisuus saada aika hyvä käsitys kunnollisen koeajon yhteydessä. Kannattaa vain mahduttaa siihen mahdollisimman paljon erilaisia liikennetilanteita. Yksi vaihtoehto on myös se, että vuokraa itselleen vaikkapa viikonlopuksi auton DSG:llä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.01.20 - klo:13:22
1.Jos katsontakanta olisi kapea, niin se tarkoittaisi kaiketi sitä, että vetäisin omien kokemusteni perusteella sellaisen johtopäätöksen, että kukaan ei koskaan Helsingissä päädy jäätyneille tienpinnoille. On se toki mahdollista, ja kyllä itsellänikin sellaisia kokemuksia on. Niistä vain niin pitkä aika, etten enää muista tapahtuma-aikaa. Mutta selvää on, että kokemukset vaihtelevat. Omalle kohdalla ei noita jäätyneitä teitä ole viime aikoina oikein osunut.
2. Sanoisin, että tämä on aika kapea katsantokanta. Jos siis muka esität, että johtopäätös sulista teitä edellyttäisi pitäytymistä mainitsemaasi reittiin.
3. Lauttasaaressa on selvästikin erilainen mikroilmasto kuin Etu-Töölössä :). Mutta tämä ei nyt tässä oikeastaan ole kovin olennaista. Aivan varmasti Helsingistä(kin) löytyy tienosuuksia, joissa ajankohtana X on jäätä. Olennaista on se, kuinka usein tällaista osuu omalla kohdalle. Sekä se, ovatko tällaiset tilanteet niin hankalia, että niiden vuoksi autossa kannattaa käyttää nastoitettuja talvirenkaita.
4. Tästä olisikin mielenkiintoista saada hieman tutkitumpaa tietoa. Jo ensinnäkin siitä, miten ”liukkaus” määritellään. Ja varsinkin siitä, miten jonkin alue määritellään liukkaammaksi kuin toinen.
5.Itselläni on sellainen käsitys, että nastoittamattomien talvirenkaiden käyttö on yleisintä Etelä-Suomessa. Tälle voi olla useitakin selityksiä.
6. Omalla kohdallani selvästi vaikeimmat kelit olen kohdannut kesämökkipaikkakunnalla Keski-Suomessa. Siellä ovat pienemmät tiet joskus olleet aivan jäässä.
Viisastelijalle vastauksia:
1. Kapea siksi, koska puhut vain omasta navastasi.
2. En ole moista muka esittänyt, enkä myöskään esittänyt. Tämä oli vain arvio sinun kulkureiteistäsi, mutta nythän se tarkentui Etu-Töölöön.
3. Hankalien tilanteiden takia en vaihtaisi nastarenkaisiin, mutta turvallisuuden takia voisin.
4. Vaikutat sellaiselta, joka haluaisi ikuisesti väitellä vaikka liukkauden ja ilmaston merkityksestä, mutta itseäni moinen ei kiinnosta. Tässä siis lyhyesti vastaus liukkauteen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Liukkaus
5. Paljon mahdollista.
6. Kertonee paljon siitä miten ja missä sinä liikut.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.19 - klo:17:00
Kerrotko millä järven jäällä ajat tänä päivänä autolla laillisesti ja ei en tarkoita jäätietä esimerkiksi Hailuotoon, vaan sellaista missä saat kokeilla rajoja.
Ei kaukana Hailuodon jäätiestä, kahtena viime talvena Oulussa on ollut meren jäälle tehty rata. Tälle talvea ei ole vielä kyllä jäille menemistä, kun on ollut niin leutoa. Tuossa alla Kalevan juttu aiheesta:
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oululaiset-vapaaehtoiset-valmistelevat-oritkariin-jaarataa-avataan-liikenteelle-ensi-viikolla/814090/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oululaiset-vapaaehtoiset-valmistelevat-oritkariin-jaarataa-avataan-liikenteelle-ensi-viikolla/814090/)
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 31.12.19 - klo:19:25
Evoluutio on huolehtinut tällaisten kokeilijoiden poistamisesta keskuudestamme.
Ja mitä evoluutia ei korjaa, sattumalta paikalle osuva virkavalta sakottaa kyllä. Mutkaisilla jääpolanneteillä ei Suomessa ole 100km/h lätkää, nelostielläkin on pitkiä pätkiä alennettu talvella 80km/h vaikka kyseessä on valtaväylä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 01.01.20 - klo:23:52
Ei kaukana Hailuodon jäätiestä, kahtena viime talvena Oulussa on ollut meren jäälle tehty rata. Tälle talvea ei ole vielä kyllä jäille menemistä, kun on ollut niin leutoa. Tuossa alla Kalevan juttu aiheesta:
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oululaiset-vapaaehtoiset-valmistelevat-oritkariin-jaarataa-avataan-liikenteelle-ensi-viikolla/814090/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oululaiset-vapaaehtoiset-valmistelevat-oritkariin-jaarataa-avataan-liikenteelle-ensi-viikolla/814090/)
Kiitos vinkistä. Pitääpä käydä nelikkoa nastarenkailla ulkoiluttamassa tuolla, jos kerkeää.
Lainaus käyttäjältä: jt - 01.01.20 - klo:23:56
Ja mitä evoluutia ei korjaa, sattumalta paikalle osuva virkavalta sakottaa kyllä. Mutkaisilla jääpolanneteillä ei Suomessa ole 100km/h lätkää, nelostielläkin on pitkiä pätkiä alennettu talvella 80km/h vaikka kyseessä on valtaväylä.
Reilu 30v ja nolla (0) kolaria.
Täällä p-pohjanmaalla esim. 8-tie ei ole ollut kertaakaan jäässä tänä talvena, mutta näyttää suurinosa autolijoista jyräävän nastoilla noita sulia teitä päivästä toiseen, onhan se varmaan haastavaa hommaa. Ihme jos tiet kestää tällaista edes puoltakaan tavoite elinkaari-iästä. Helvetinmoinen meteli lähtee noista nastarengaista kun ulkoilee tuolla, ero on kyllä mämmentavän suuri kun vertaa kitkarenkaalla ajavaan. Näyttää tuo rengasmeteli nousevan päälimmäiseksi tässä liikenne melussa selvästi. Mutta kaiketi se varmaan on kansantaloudellisesti järkevää odottaa sitä jäätietä ja ajella stä odotellessa pääsääntöisesti sulia teitä nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 02.01.20 - klo:09:16
Täällä p-pohjanmaalla esim. 8-tie ei ole ollut kertaakaan jäässä tänä talvena, mutta näyttää suurinosa autolijoista jyräävän nastoilla noita sulia teitä päivästä toiseen, onhan se varmaan haastavaa hommaa. Ihme jos tiet kestää tällaista edes puoltakaan tavoite elinkaari-iästä. Helvetinmoinen meteli lähtee noista nastarengaista kun ulkoilee tuolla, ero on kyllä mämmentavän suuri kun vertaa kitkarenkaalla ajavaan. Näyttää tuo rengasmeteli nousevan päälimmäiseksi tässä liikenne melussa selvästi. Mutta kaiketi se varmaan on kansantaloudellisesti järkevää odottaa sitä jäätietä ja ajella stä odotellessa pääsääntöisesti sulia teitä nastoilla.
Voi tietty myös olla, että nämä autoilijat ajavat myös muita teitä kuin vain 8-tietä. On myös melko vahvasti todettu, ettei 8-tie olisi tänä talvena vielä ollut jäässä miltään osin. Saattaa toki näinkin olla, itse kun en ole kyseistä tietä jatkuvasti tarkkaillut.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.01.20 - klo:11:34
Voi tietty myös olla, että nämä autoilijat ajavat myös muita teitä kuin vain 8-tietä. On myös melko vahvasti todettu, ettei 8-tie olisi tänä talvena vielä ollut jäässä miltään osin. Saattaa toki näinkin olla, itse kun en ole kyseistä tietä jatkuvasti tarkkaillut.
Ajelen tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan maisemissa ja kyllä tuo 8-tiekin oli tuossa joulun jälkeen pakkasilla aika kaukana jääradasta, lumisateella ohituskaista oli luminen mutta ei se mikään ongelma kitkarenkaille ole, kitka voi olla lumella nastaa parempi, keskimäärin about samalla tasolla ollaan lumella. Sen sijaan asuntokadut ja pihat ovat paksun tamppaantuneen lumen/jään peitossa, tämän hetkinen plus-keli ei riitä vielä niitä sulattamaan, kun ei ole auringonpaistetta kuten keväällä ja liikenteen määrä vähäinen ko. paikoissa.
Sen sijaan se viimeinen 5-10 metriä voi olla usealla OKT-asukilla puhdasta jäätä, kun lämpötila menee plussalla ja sulanut vesi valuu pihalla. Onhan sen melkoista ironiaa jos viimeisen 5:n metrin takia on nastarenkaat ja kaikkialla muualla on sitten joko hoidettua lumi/jääpintaista tietä (asuntokadut) ja kaikki pääväylät ja kokoamatiet ovat lähes läpi talven sulana. Nastojen kitkaan verrattuna kovemman kulutuksen hinnalla ostaisi jo useammankin hiekkasäkin sen oman pihan hiekoitukseen ja samalla saattaisi jäädä mahdollisen liukastumisen aiheuttama mustelma/sairaalareissu väliin.
Ainakin oman kolmen talven kokemuksella esim. Oulun korkeudella nastarenkaista on lähinnä haittaa (syy: pääasiassa sulalla ajelu), nastojen "markkinaosuus" lienee kuitenkin luokkaa ~95%. Moottoritie on lähes aina sula läpi talven, poikkeuksena lumimyrskyt.
Kommentteja Hidalgolle
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.20 - klo:19:38
1. Kapea siksi, koska puhut vain omasta navastasi.
Jos tarkkoja ollaan, niin navastani en puhunut mitään. Sen sijaan totesin, että ”[e]n muista, koska olisin Helsingissä viimeksi ajanut jäätyneellä tienpinnalla”. Tähän sisältyy välttämättömästi se, että puhun vain omasta kokemuksestani. Sama rajoitus koskee kaikkia keskustelijoita täällä. Tästä rajoituksesta totta kai seuraa, että jollakulla toisella voi olla toisenlaisia kokemuksia. Ja näin tässäkin tapauksessa olikin, esimerkiksi sinulla. Ajattelen kuitenkin niin, että omat kokemukset saattavat olla
jossain määrin yleistettävissä. Eli kun kohtuullisesti tulee pääkaupunkiseudulla ajettua tietynlaisia havaintoja ajokeleistä tehden, eivät ne välttämättä mene ihan hirveästi pieleen. Mutta, kuten sanottu, mitään absoluuttista ja ehdotonta ei tietenkään kukaan voi lausua. Tässä suhteessa huomautuksesi on tietysti aivan oikea.
Herrasmieheltä olisin kuitenkin odottanut jotain toista ilmaisua kuin "puhua omasta navasta". Mutta nämä ovat tietty makuasioita.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.20 - klo:19:38
2. En ole moista muka esittänyt, enkä myöskään esittänyt. Tämä oli vain arvio sinun kulkureiteistäsi, mutta nythän se tarkentui Etu-Töölöön.
Tuo esittämäsi arvio kuului seuraavasti: ”Toki jos ajaa vain Länsiväylää pitkin Ruoholahdesta Lauttasaareen ja takaisin, niin pääset ajamaan suolavedessä.”
Itse ymmärsin tämän niin, että aikaisemmin esittämäni näkemys Helsingin ajokeleistä on ongelmallinen sen vuoksi, että mielestäsi liikun melko rajoitetulla alueella. Siis ”Länsiväylää pitkin Ruoholahdesta Lauttasaareen”, joka oli sinun arviosi minun kulkureiteistäni. Mutta tässä kohdin olen ymmärtänyt sanomasi väärin. Pahoittelen tätä.
Etu-Töölöstä sen verran, että kaupunginosan maininta liittyi puheeseen, jonka mukaan Lauttasaaressa oli ajankohtana X ollut jäisiä katuja. Vastasin tähän, että ”Lauttasaaressa on selvästikin erilainen mikroilmasto kuin Etu-Töölössä”. Viittasin siis asuinpaikkaani, en kulkureitteihini. Asuupa henkilö sitten Lauttasaaressa tai Etu-Töölössä, ei hänen autoilunsa suinkaan rajoitu reitteihin, jotka alkavat tai päättyvät ko. paikkoihin. Mutta tämä olisi totta kai pitänyt selvemmin todeta, otan tästä opikseni.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.20 - klo:19:38
3. Hankalien tilanteiden takia en vaihtaisi nastarenkaisiin, mutta turvallisuuden takia voisin.
Tässä varmasti mennään aika lailla asian ytimeen. En hirveästi hämmästyisi, jos Helsingissä loppujen lopuksi aika harvalle talven aikana tulisi eteen tilanteita, joissa nastarenkaat tuon jälkimmäisen seikan vuoksi olisivat välttämättömät. Omien havaintojeni mukaan esimerkiksi ”jäiset tienpinnat” tarkoittavat Helsingissä ja Keski-Suomessa aika lailla erilaisia olosuhteita.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.20 - klo:19:38
4. Vaikutat sellaiselta, joka haluaisi ikuisesti väitellä vaikka liukkauden ja ilmaston merkityksestä, mutta itseäni moinen ei kiinnosta.
No, jos keskustelussa esittää esimerkiksi, että ”[p]ääasiallisesti liukkainta Suomessa kuitenkin on rannikkoseuduilla, eli myös pk-seudulla”, niin mielestäni silloin ei ole aivan kohtuutonta pohtia, onko asia todella näin. Kyse ei siis ole ”ikuisesta väittelystä”, vaan ihan vain siitä, kuinka pitävä nastarenkaiden puolesta esitetty argumentti loppujen lopuksi on. Mutta parempi on, että emme tähän väittelyyn, olipa se ”ikuinen” tai ei, lähde. Vaikutat nimittäin henkilöltä, joka suht hanakasti nappaa kiinni toisen keskustelijan henkilöön. Se tekee keskustelusta tympeää, eikä moinen minua kiinnosta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 01.01.20 - klo:19:38
6. Kertonee paljon siitä miten ja missä sinä liikut.
Se saattaa kertoa jotain myös ko. alueiden olosuhteista. Mutta ei siis tietenkään kaikkea. Onhan tässä jo tullut selväksi esim. Lauttasaaren ja Etu-Töölön erot :D.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 02.01.20 - klo:09:16
Täällä p-pohjanmaalla esim. 8-tie ei ole ollut kertaakaan jäässä tänä talvena, mutta näyttää suurinosa autolijoista jyräävän nastoilla noita sulia teitä päivästä toiseen, onhan se varmaan haastavaa hommaa. Ihme jos tiet kestää tällaista edes puoltakaan tavoite elinkaari-iästä. Helvetinmoinen meteli lähtee noista nastarengaista kun ulkoilee tuolla, ero on kyllä mämmentavän suuri kun vertaa kitkarenkaalla ajavaan. Näyttää tuo rengasmeteli nousevan päälimmäiseksi tässä liikenne melussa selvästi. Mutta kaiketi se varmaan on kansantaloudellisesti järkevää odottaa sitä jäätietä ja ajella stä odotellessa pääsääntöisesti sulia teitä nastoilla.
Olis varmaan kannattanut tänään Oulussa olla ne nastarenkaat alla ;D.
"Hailuodontiellä kaksi tieltä suistumista melkein samassa paikassa " tien pinta kuin luistinrata"
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006360708.html (https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006360708.html)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.01.20 - klo:15:53
Olis varmaan kannattanut tänään Oulussa olla ne nastarenkaat alla ;D.
"Hailuodontiellä kaksi tieltä suistumista melkein samassa paikassa " tien pinta kuin luistinrata"
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006360708.html (https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006360708.html)
Oliko niillä?
Ei taida kuormureihin saada nastoja 8)
Kyllä saa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.01.20 - klo:15:53
Olis varmaan kannattanut tänään Oulussa olla ne nastarenkaat alla ;D.
"Hailuodontiellä kaksi tieltä suistumista melkein samassa paikassa " tien pinta kuin luistinrata"
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006360708.html (https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006360708.html)
Siellä taas Etelän hetelmät pärjäämässä kitkarenkailla ;D.
"Lapissa on nyt todellinen pääkallokeli: autoja ojaan, letka pysähdyksissä Levin ja Rovaniemen välillä"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f58c04d-639d-4702-a141-ef237d530dad (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f58c04d-639d-4702-a141-ef237d530dad)
En olis kyllä uskonut että oli etelän hetelmiä Hailuodontiellä.
Mutta faktaahan ton täytyy olla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.01.20 - klo:21:53
Siellä taas Etelän hetelmät pärjäämässä kitkarenkailla ;D.
"Lapissa on nyt todellinen pääkallokeli: autoja ojaan, letka pysähdyksissä Levin ja Rovaniemen välillä"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f58c04d-639d-4702-a141-ef237d530dad (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f58c04d-639d-4702-a141-ef237d530dad)
Olen noilta seuduin kotoisin ja tuolla kyllä nastarenkaat perusteltuja, mutta eivät välttämättömiä. Kelit ja mäet ovat 10 x haastavampia ja pahojen talvikelien todennäköisyys 20 kertainen verrattuna täällä kehä 3:n keleihin. Täällä eteläsuomessa nastat täysin turhat.
Toki henkilöautoliikenne ei ole Lapissa pullonkaula. Raskas liikenne on pullonkaula ja niitä varten mäet pitää hiekoittaa ( esim Karasjoen seutu ja Karikasnimen rajanylitys hyvä esimerkki). Norjassa on tiukimmat määräykset raskaan liikenteen talvirengastukselle.
Tuolla Lapissa on nyt tullut ajettua Nokia R3:lla ja ei ole vielä ole tullut nastoille tarvetta. Ehkä sitten kun on kelkat perässä ja pääkallokeli ja turha kiire...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f58c04d-639d-4702-a141-ef237d530dad (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f58c04d-639d-4702-a141-ef237d530dad)
"Auto lähti yhtäkkiä heittelehtimään." ;D
"Auto ojassa liukkaan tien takia." ;D ;D
Kyllä täytyy sanoa, että on kuskin ajotaidoissa sanomista, - tai vähintään harkintakyvyssä. Ei mitään ongelmaa ollut tuollaisella tiellä kitkarenkailla, kun sunnuntaina ajelin lasten kanssa vesisateessa kotia. Vahinkoja tietysti voi sattua, mutta syy on yleensä aina kuskissa.
Nämä talvirengaskeskustelut on kyllä todella hupaisia kikkelin venyttelyketjuja ;D
Mulla on kyllä selvä puute moneen muuhun keskustelijaan verrattuna tällä palstalla. En millään kykene pelkän lehtijutun perusteella päättelemään mitä tarkalleen on tapahtunut, mistä osalliset kuskit ovat kotoisin ja millä renkailla olivat liikkeellä. Hyvä että muut fiksummat pystyvät meille muille tämän tulkitsemaan varmalla otteella.
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 02.01.20 - klo:23:19
Mulla on kyllä selvä puute moneen muuhun keskustelijaan verrattuna tällä palstalla. En millään kykene pelkän lehtijutun perusteella päättelemään mitä tarkalleen on tapahtunut, mistä osalliset kuskit ovat kotoisin ja millä renkailla olivat liikkeellä. Hyvä että muut fiksummat pystyvät meille muille tämän tulkitsemaan varmalla otteella.
Karppa tietää.
Tää ketju on kyllä hyvää viihdettä ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.01.20 - klo:15:53
Olis varmaan kannattanut tänään Oulussa olla ne nastarenkaat alla ;D.
"Hailuodontiellä kaksi tieltä suistumista melkein samassa paikassa " tien pinta kuin luistinrata"
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006360708.html (https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006360708.html)
Lämpötila oli eilen Oulussa luokkaa +5-6C, ei siinä kyllä ensimmäisenä nastarenkaita kaipaa.
Mitä tulee raskaaseen liikenteeseen, niin niissä renkaita ei käsittääkseni ole lainkaan "optimoitu" jääolosuhteisiin. Joku viisaampi voinee valistaa miten raskaan liikenteen renkaat vertautuu vaikkapa pohjoismaiseen kitkarenkaaseen pidoltaan talvi (jää/lumi) olosuhteissa? Ajellaanko sitä samoilla renkailla kesät-talvet vai vaihtuuko "talvikumiin" ollenkaan ja jos niin minkälainen se on ominaisuuksiltaan?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.01.20 - klo:22:52
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f58c04d-639d-4702-a141-ef237d530dad (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f58c04d-639d-4702-a141-ef237d530dad)
"Auto lähti yhtäkkiä heittelehtimään." ;D
"Auto ojassa liukkaan tien takia." ;D ;D
Kyllä täytyy sanoa, että on kuskin ajotaidoissa sanomista, - tai vähintään harkintakyvyssä. Ei mitään ongelmaa ollut tuollaisella tiellä kitkarenkailla, kun sunnuntaina ajelin lasten kanssa vesisateessa kotia. Vahinkoja tietysti voi sattua, mutta syy on yleensä aina kuskissa.
Kyllä se on aina kuskissa vika.. Ajetaan hitaammin jos on liian liukasta. Vaikka sitten kävelyvauhtia jos se on ainut tapa pysyä tiellä. Kummasti tuollaisellakin kelillä suurin osa kuskeista onnistuu pysymään tiellä. Ei auta kuin katsoa peiliin.
Olisi myös mielenkiintoista tietää, millä kumeilla nämä "kelin takia meni auto ojaan" -kuskit ajavat. Kannattaisi ehkä panostaa muutama euro laaturenkaisiin, eikä ajella jollakin Made in China -rimpuloilla. Säästöä tulee kun ei tarvitse autoa korjailla ojasta.
APUA! Seinäjoella oli eilen tehty linja-autoreitteihin muutoksia, koska yksi tienpätkä (hiekkatie) oli ajokelvoton....
Tais olla kitkat... ;D
Keski-Suomessa tänään pääsääntöisesti päätiet täysin sulat, mutta sivutiet täysin pääkallokeliä eli jään päällä vettä tai loskaa. Sai nauraa mökille palatessa, että yksi tai useampi vajaa vetoinen oli joutunut ottamaan vauhtia. Ei mitään ongelmia oikealla nelivedolla nastojen kera vaikka oli jään päällä vettä ja loskaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.01.20 - klo:22:56
Keski-Suomessa tänään pääsääntöisesti päätiet täysin sulat, mutta sivutiet täysin pääkallokeliä eli jään päällä vettä tai loskaa. Sai nauraa mökille palatessa, että yksi tai useampi vajaa vetoinen oli joutunut ottamaan vauhtia. Ei mitään ongelmia oikealla nelivedolla nastojen kera vaikka oli jään päällä vettä ja loskaa.
Ja taas tuli sentti lisää mittaa.
Upeeta ja mahtavaa. Moni käyttää hiekotusta ja pitää sitä mukana ennemmin, kuin ostaa nelivedon ja siihen uudet nastat. Hyvin moni, jos katsoo autojen keski-ikää ja rengastuksia. Se on hienoa, että on nastarenkaita ja nelivetoja, niin pääsee mökille ilman vauhtia. 8)
Jostain kumman syystä moiseen ei tule edes kiinnitettyä huomiota, että onko joku ottanut vauhtia ja onko vajaavetoinen. Ehkä sitä voisi tulla yhtä ylpeäksi, jos näin olisi omalla kohdalla. Samat fysiikan lait ja aikamääreet koskee kuitenkin meitä kaikkia ja niiden mukaan on mentävä. Tulipa tänään ajettua kymppivetoisella, jossa joka sään renkaat. Myös kuusivetoisella tuli päristeltyä.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 03.01.20 - klo:23:17
Ja taas tuli sentti lisää mittaa.
Ei sentti riitä. Riemulla ei ole rajaa, kun nelivedolla ajaa ja vielä nastarenkailla...
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 03.01.20 - klo:23:26
Upeeta ja mahtavaa. Moni käyttää hiekotusta ja pitää sitä mukana ennemmin, kuin ostaa nelivedon ja siihen uudet nastat. Hyvin moni, jos katsoo autojen keski-ikää ja rengastuksia. Se on hienoa, että on nastarenkaita ja nelivetoja, niin pääsee mökille ilman vauhtia. 8)
Jostain kumman syystä moiseen ei tule edes kiinnitettyä huomiota, että onko joku ottanut vauhtia ja onko vajaavetoinen. Ehkä sitä voisi tulla yhtä ylpeäksi, jos näin olisi omalla kohdalla. Samat fysiikan lait ja aikamääreet koskee kuitenkin meitä kaikkia ja niiden mukaan on mentävä. Tulipa tänään ajettua kymppivetoisella, jossa joka sään renkaat. Myös kuusivetoisella tuli päristeltyä.
Kyllä peräkontissa oli 75 litraa hiekoitusvälineitä, mutta yhtään ei tarvittu, että pääsin perille. Miksiköhän? Ja ei hieukoitusvälineet eivät olleet autoa varten, vaan IHMISI,,!
Suurimmalla osalla nuo mökit on kuitenkin ”kesä”mökkejä. Ja vaikka sinne näinä leudoilla talvina nyt pääsisikin, Niin järjetön ajatus ostaa nastat, jotta voi muille naureskellen edetä.
Huvinsa kullakin. Enempi täälä naurattaa osan typeryys ;D
Ainahan voi laittaa ketjut viimeiselle pätkälle jos on "keskelle metsää" menossa. Pito ylittänee nastojen pidon.
Nyt kun talvirenkaiden käyttökausi on taas saavuttanut (tai jo ylittänytkin) puolivälin, vastatkaahan te "etelän hetelmät" rehellisesti että montako päivää syyskuun alusta tähän hetkeen asti on ollut ulkona sellaisia kelejä että:
a) nastarenkaita on ollut "pakko" käyttää, kitkoilla ei olisi pärjännyt
b) skandikitkat on olleet "pakolliset", KE-kitkoilla ei olisi pärjännyt
Tässä kun etänä parin viime kuukauden aikana on katsellut Rauman rannikkoseudun kelejä, lämpötiloja ja ennusteita, olen tullut lopputulokseen että vastaus molempiin on pyöreät 0.
30 tuntia vuorokaudessa ja 5000km viikkoon Suomea ympäri suhaavat kauppamiehet voivat jäävätä itsensä tästä kysymyksestä, nyt kiinnosti nimenomaan palaute niiltä kuskeilta jotka ajavat viikottain Turusta Raisioon kauppakeskukseen ostamaan maitoa ja munia, vievät lapset kouluun, ajelevat keskustaan toimistolle töihin ja kerran talvessa käyvät jossain Tahkolla laskettelemassa.
^ Etelän vetelä voi vastata, että en olisi tarvinnut nastoja yhtenäkään päivänä vielä, ja on pistänyt mietityttämään oliko nastarengas oikea vaihoehtoa omaan autoon. Syyskuun jälkeen on tosin tullut vain noin 2000km, eli pahasti en ole joutunut kuluttamaan teitä.
Etelän vetelä vastaa.
Tähän mennessä ei ole ollut vielä yhtään liukasta päivää. Tämän talven keleillä tähön mennessä olisi KE kitkoilla pärjännyt. Sivu ja "metsäteitä" on tullut myös ajettua Uudella maalla. Viimeksi tänään. Ehkä Röylän pikkutiet Uudenmaan pahimpien joukossa. Sielläkin vielä tänä aamuna tiet sulat.
Lainaus käyttäjältä: jt - 04.01.20 - klo:10:35
Ainahan voi laittaa ketjut viimeiselle pätkälle jos on "keskelle metsää" menossa. Pito ylittänee nastojen pidon.
Vaihdatko ketjut viimeisen 20km matkalle ja ajat alle nopeusrajoituksen vai ajalet nastarenkaat alla? Ei ole hankala valinta, mutta eihän etelän hetelmät tätä ymmärrä!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 01.01.20 - klo:13:22
Omalla kohdallani selvästi vaikeimmat kelit olen kohdannut kesämökkipaikkakunnalla Keski-Suomessa. Siellä ovat pienemmät tiet joskus olleet aivan jäässä.
Mulla ei muuta...
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 04.01.20 - klo:20:55
Nyt kun talvirenkaiden käyttökausi on taas saavuttanut (tai jo ylittänytkin) puolivälin, vastatkaahan te "etelän hetelmät" rehellisesti että montako päivää syyskuun alusta tähän hetkeen asti on ollut ulkona sellaisia kelejä että:
a) nastarenkaita on ollut "pakko" käyttää, kitkoilla ei olisi pärjännyt
b) skandikitkat on olleet "pakolliset", KE-kitkoilla ei olisi pärjännyt
Jos hieman lavennetaan geograafista aluetta Keski-Suomen pohjoispuolelle:
Tällä hetkellä Oulun tasalla on lämpöaallon ja sen jälkeisen pakkasen+lumisateen jälkeen liukkaat pihakadut. Isommat tiet ovat sulana, mutta toki niissä hieman jäätä/huurretta pinnassa on. Hiihtopaikan parkkipaikalla olisi todennäköisesti jäänyt KE-kitkoilla paikalleen sutimaan (lievä ylämäki liittymän kohdalla), jää+lumi pinnassa sai skandikitkankin sutimaan, mutta liikkeelle lähdettiin ok.
Liikenneympyröissä/pihakatujen mutkissa (alla jäätä/tamppaantunutta lunta) ei passaa ajaa lujasti, sillä hiekoitus vaihtelee, ettei lähde auto puskemaan tai perä heitä.
Vastaavalla "normiajolla" olisi KE-kitkoilla jääty todennäköisesti jumiin tänään yhden kerran (liikkeellelähtöpidossa on suurempi ero kuin jarrutuspidossa KE vs pohjoismainen) ja yhden kerran mahdollisesti olisi keula kutitellut liukkaassa risteyksessä lumipenkkaa. Tämän voisi toki välttää ajamalla todella hitaasti, liikkeellelähtö risteykseen olisi hankalampi paikka. Pitäisi pakittaa ja ottaa vauhtia ja löytää turvallinen väli mistä liittyä maantielle tai mennä vähän "summanmutikassa".
Ainakaan tällä tasalla ajellessa en henkilökohtaisesti löydä mitään syytä/hyötyä laittaa KE-kitkaa, siksipä ajelen pohjoismaisella kitkalla. Ja kun kerran on nastasta vaihtanut pois, niin ei houkuta alkaa jurruttamaan pääosin aina paljaita maanteitä nastoilla. Pohjoismaisella kitkalla ajelee miellyttävästi ja mukavasti pitkiäkin matkoja paljaalla asfaltilla. Jultsu lienee siinä oikeassa että osalle varsinkin "etelän ajelijoita" nasta on todennäköisesti keskimäärin kaikkein epäoptimaalisin rengas kun ottaa huomioon vallitsevat sääolosuhteet.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 04.01.20 - klo:20:55
Nyt kun talvirenkaiden käyttökausi on taas saavuttanut (tai jo ylittänytkin) puolivälin, vastatkaahan te "etelän hetelmät" rehellisesti että montako päivää syyskuun alusta tähän hetkeen asti on ollut ulkona sellaisia kelejä että:
a) nastarenkaita on ollut "pakko" käyttää, kitkoilla ei olisi pärjännyt
b) skandikitkat on olleet "pakolliset", KE-kitkoilla ei olisi pärjännyt
Täällä Kouvolan suunnilla uskoisin, että nolla ja nolla. Jälkimmäinen tosin mutulla, kun en ole KE-kitkoilla koskaan ajanut. Tuossa 29.12 oli pakkasta ja satoi vettä, silloin näytti tilannehuoneen ja median mukaan olleen jonkin verran ulosajoja monenlaisilla teillä, pääteistä syrjäisiin kyläteihin. Itsekin huomasin liukkauden skandikitkoilla, mutta hyvin pysyin tiellä. Monesta muusta foorumilaisesta poiketen, en osaa sanoa mitkä renkaat ojaan ajaneilla oli käytössä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 04.01.20 - klo:20:55
Nyt kun talvirenkaiden käyttökausi on taas saavuttanut (tai jo ylittänytkin) puolivälin, vastatkaahan te "etelän hetelmät" rehellisesti että montako päivää syyskuun alusta tähän hetkeen asti on ollut ulkona sellaisia kelejä että:
a) nastarenkaita on ollut "pakko" käyttää, kitkoilla ei olisi pärjännyt
b) skandikitkat on olleet "pakolliset", KE-kitkoilla ei olisi pärjännyt
Tässä kun etänä parin viime kuukauden aikana on katsellut Rauman rannikkoseudun kelejä, lämpötiloja ja ennusteita, olen tullut lopputulokseen että vastaus molempiin on pyöreät 0.
30 tuntia vuorokaudessa ja 5000km viikkoon Suomea ympäri suhaavat kauppamiehet voivat jäävätä itsensä tästä kysymyksestä, nyt kiinnosti nimenomaan palaute niiltä kuskeilta jotka ajavat viikottain Turusta Raisioon kauppakeskukseen ostamaan maitoa ja munia, vievät lapset kouluun, ajelevat keskustaan toimistolle töihin ja kerran talvessa käyvät jossain Tahkolla laskettelemassa.
Kesärenkaillakin pärjää Suomessa vaikka koko vuoden. Toki riippuu paljolti siitä missä ajaa, mihin aikaan ja kuinka paljon. Itse en valitse renkaita sen perusteella, että kuinka monena päivänä sataa tai on liukasta. Se yksikin päivä riittää siihen, että valitsen turvallisimmat renkaat, jos on pakko autolla mennä. Ja ei, en todellakaan vaihda renkaita kuin keväisin ja syksyisin.
Nämä jotka ajavat sen 10km päivässä eivät mielestäni edes tarvitse autoa. Ajattelepa paljonko tämä säästäisi asfalttia ja luontoa sekä puhdistaisi ilmaa.
Muokkaus kun ei toimi, niin piti vielä sanoa, että itselläni vaihtoehtoina on kesärenkaat, skandikitkat ja nastat. Tarpeen mukaan näistä valitsen.
Lounais-Suomessa oli syksyllä muutamana päivänä niin liukasta, että talvirenkaista oli hyötyä. Sen jälkeen olisivat kesärenkaat olleet parempi valinta. En erottele kitka- ja nastarenkaita toisistaan, koska Continentaleina pito talvioloissa on kuitenkin samalla tasolla.
Kesärenkaiden kumiseos vain ei toimi tutkitusti viileämmillä keleillä. Ehkä keskieuroopan kitkat olisi sitten parempi siinä mielessä, jos ei paljoa jäätä ja lunta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006366386.html (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006366386.html)
Ja ropi-ropi vaan nastat ropisee kun etelän hetelmät raiskaa paljasta asfalttia vuodesta toiseen. >:(
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 02.01.20 - klo:23:19
Mulla on kyllä selvä puute moneen muuhun keskustelijaan verrattuna tällä palstalla. En millään kykene pelkän lehtijutun perusteella päättelemään mitä tarkalleen on tapahtunut, mistä osalliset kuskit ovat kotoisin ja millä renkailla olivat liikkeellä. Hyvä että muut fiksummat pystyvät meille muille tämän tulkitsemaan varmalla otteella.
Tätä olen itsekin ihmetellyt. Ensimmäisenä näistä analyyseista tulee mieleen, että niiden esittäjät haluavat esittää oman mielipiteensä tueksi empiiristä aineistoa. (Melko suppealla otannalla toki). Eli jos on esimerkiksi sitä mieltä, että nastarenkaat ovat Suomessa enemmän tai vähemmän tarpeelliset, kerrotaan tämän näkemyksen tueksi tapauksesta, jossa kitkarenkailla varustettu auto oli suistunut tieltä tms. Erikoista vain on, miten auton rengastus kyetään selvittämään uutisen (jossa sitä ei mainita) tai ohiajon perusteella. Koska kukaan tuskin kuitenkaan esittäisi täällä täysin pakoputkesta vedettyjä väitteitä, täytyy näillä henkilöillä olla jokin konsti em. seikkoja selvittämiseen. Mikä tuo konsti on, sitä voi vain arvailla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.01.20 - klo:07:31
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006366386.html (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006366386.html)
Ja ropi-ropi vaan nastat ropisee kun etelän hetelmät raiskaa paljasta asfalttia vuodesta toiseen. >:(
Paljonko ne nastat ropisee sinulla Puolassa?
Kyllä päätiet on sulat, mutta sivutiet olleet ihan polanteilla ja peilillä viimeiset pari päivää eikä ole yhtään harmittanut siellä ajella nastoilla!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.01.20 - klo:11:36
Tätä olen itsekin ihmetellyt. Ensimmäisenä näistä analyyseista tulee mieleen, että niiden esittäjät haluavat esittää oman mielipiteensä tueksi empiiristä aineistoa. (Melko suppealla otannalla toki). Eli jos on esimerkiksi sitä mieltä, että nastarenkaat ovat Suomessa enemmän tai vähemmän tarpeelliset, kerrotaan tämän näkemyksen tueksi tapauksesta, jossa kitkarenkailla varustettu auto oli suistunut tieltä tms. Erikoista vain on, miten auton rengastus kyetään selvittämään uutisen (jossa sitä ei mainita) tai ohiajon perusteella. Koska kukaan tuskin kuitenkaan esittäisi täällä täysin pakoputkesta vedettyjä väitteitä, täytyy näillä henkilöillä olla jokin konsti em. seikkoja selvittämiseen. Mikä tuo konsti on, sitä voi vain arvailla.
Eipä ole yksi eikä kaksi herraa kehunut pärjäävänsä kerran tai kaksi pohjoiseen suuntautunutta matkaa vaikka keskinkertaisilla kitkoilla. Ja taisi nuo kelit olla juuri joulunpyhien aikaan.
Varmaankin "pärjää", mutta on eri juttu jos tulee tositilanne ja tarvitsee oikeasti pitoa. Kesärenkaillakin "pärjää". Onko siinä mitään järkeä, siitä nyt voi olla montaa mieltä. Pärjää siihen asti, kun ei enää pärjännytkään. Monella taitaa "pärjää" tarkoittaa, että pysyy tiellä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.01.20 - klo:15:44
Eipä ole yksi eikä kaksi herraa kehunut pärjäävänsä kerran tai kaksi pohjoiseen suuntautunutta matkaa vaikka keskinkertaisilla kitkoilla. Ja taisi nuo kelit olla juuri joulunpyhien aikaan.
Näiden herrojen kehumisista en osaa sanoa mitään. En liioin siitä, miten he ovat pärjänneet. Sitäkään en ole tähän päivään menessä keksinyt, miten jotkut voivat tietää onnettomuusuutisissa mainittujen ajoneuvojen rengastuksen.
Suomessa on suurempi todennäköisyys kuolla tukehtumalla selvin päin kuin kuolla liukkauden vuoksi autolla. Syömmekö silti varalta pelkkää keittoruokaa?
Uskallammeko edes elää, jos muutaman liukkaan päivän vuoksi 2000 luvun 5 tähden Euro NCAP tankkiin laitetaan täällä eteläsuomessa kaiken varalta nastat?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.01.20 - klo:15:44
Paljonko ne nastat ropisee sinulla Puolassa?
Täällä on nyt keskimäärin ollut kylmempää kuin etelä-suomessa, nollan tuntumassa täälläkin liikutaan ja vettä sataa lähes päivittäin. Nytkin lämpötilat ovat 1:1. Ei voi kuin ajella tyytyväisenä uusilla testivoittaja KE-kitkoilla, kun pitoa on mielettömästi juuri siellä missä sitä eniten tarvitaan! :-*
Kovastippa täällä käydään keskustelua, isot miehet vänkää niin kuin pikku pojat.. Koittakaa nyt jaksaa lopettaa tuollainen turhanpäiväinen vänkääminen.
Minulla olisi edelleen kysymyskin, haluaisin kuulla kokemuksista Nokia R3 vastaan contin 7 kitkarenkaat, millaisia eroja noilla on siis ajon kannalta, löytyykö ketään jolla olisi ollut ks. renkaat että vertaaminen onnistuisi oikeasti??
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 09.01.20 - klo:17:25
Täällä on nyt keskimäärin ollut kylmempää kuin etelä-suomessa, nollan tuntumassa täälläkin liikutaan ja vettä sataa lähes päivittäin. Nytkin lämpötilat ovat 1:1. Ei voi kuin ajella tyytyväisenä uusilla testivoittaja KE-kitkoilla, kun pitoa on mielettömästi juuri siellä missä sitä eniten tarvitaan! :-*
Paljonko siellä ropisee ne nastarenkaat?
Tosi kiva ajaa näillä p.kitkoilla +5 sateella. Taittuu alle eikä pidä mitään, mutta kesärenkaathan vaaralliset talvella.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.01.20 - klo:11:36
Tätä olen itsekin ihmetellyt. Ensimmäisenä näistä analyyseista tulee mieleen, että niiden esittäjät haluavat esittää oman mielipiteensä tueksi empiiristä aineistoa. (Melko suppealla otannalla toki). Eli jos on esimerkiksi sitä mieltä, että nastarenkaat ovat Suomessa enemmän tai vähemmän tarpeelliset, kerrotaan tämän näkemyksen tueksi tapauksesta, jossa kitkarenkailla varustettu auto oli suistunut tieltä tms. Erikoista vain on, miten auton rengastus kyetään selvittämään uutisen (jossa sitä ei mainita) tai ohiajon perusteella. Koska kukaan tuskin kuitenkaan esittäisi täällä täysin pakoputkesta vedettyjä väitteitä, täytyy näillä henkilöillä olla jokin konsti em. seikkoja selvittämiseen. Mikä tuo konsti on, sitä voi vain arvailla.
Kuten aikaisemminkin on tullut todettua, tämän säikeen tarkoitus ei ole vuosikausiin ollut kitkojen ja nastojen objektiivinen vertailu, vaan kilpailu siitä, kuka -omasta mielestään- pystyy vittuilemaan toisille napakammin. Siinä sodassa heikompikin argumentointi käy, koska tavoitekin on ns. liikkuva maali.
Sinäkin tiedät sen, mutta yrität yhtälailla naamioida vittuilun ylläolevan kaltaiseen kvasiälykkääseen pohdiskeluun.
Luuleeko joku oikeasti, että tämän "keskustelun" anti tulee joskus muuttumaan, tai joku muuttaa mielensä, jos hänelle tarpeeksi vittuillaan?
Kuten Hannes totesi, turhanpäiväistä vänkäämistä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 09.01.20 - klo:18:37
Kuten aikaisemminkin on tullut todettua, tämän säikeen tarkoitus ei ole vuosikausiin ollut kitkojen ja nastojen objektiivinen vertailu.
Jos objektiivisuudella tarkoitetaan sitä, että mielipiteiden tueksi pitäisi esittää jotain dataa, niin siinä tapauksessa kriteerit ehkä siirtyvät hieman liian korkealle. Kyllähän nastoja ja kitkoja täällä hyvin pitkälti perustellaan vain omilla kokemuksilla. Niitä mitenkään vähättelemättä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 09.01.20 - klo:18:37
Kuten Hannes totesi, turhanpäiväistä vänkäämistä.
Hannes on fiksu kaveri. Varsinkin, jos ei itse jumiudu keskusteluun, jonka on luokitellut "turhanpäiväiseksi vänkäämiseksi". Se vain taitaa olla niin, että tällaisella palstalla keskustelu aika usein on ”vänkäämistä”. Jos siis "vänkäämisellä" tarkoitetaan siitä, että keskustelijat pysyvät enemmän tai vähemmän tiukasti omissa näkemyksissään. Ja sitä, että keskustelu jatkuu "ratkaisemattomana" vuodesta toiseen. Mielipide-eroihin kun varsin harvoin esitetään ratkaisuksi mitään objektiivista dataa, joka pakottaisi keskustelijat ainakin osin tarkistamaan näkemyksiään. Itse en kuitenkaan osaa pitää tätä kovin suurena ongelmana. Keskusteluun kuuluvat määritelmällisesti erilaiset näkemykset, eikä niitä välttämättä saada yhteen sovitetuiksi.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 09.01.20 - klo:18:37
vaan kilpailu siitä, kuka -omasta mielestään- pystyy vittuilemaan toisille napakammin. Siinä sodassa heikompikin argumentointi käy, koska tavoitekin on ns. liikkuva maali.
No omalta kohdaltani olen kyllä lähtökohtaisesti pyrkinyt välttämään vittuilua, mutta jos olen siihen tässä keskustelussa syyllistynyt, pyydän kohteilta anteeksi. Vituilu ja kaikenlainen keskustelijan henkilöön tarttuminen ei debattia edistä, se on selvä se.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 09.01.20 - klo:18:37
Luuleeko joku oikeasti, että tämän "keskustelun" anti tulee joskus muuttumaan, tai joku muuttaa mielensä, jos hänelle tarpeeksi vittuillaan?
En usko, että luulee. Joskus täällä vain esitetään niin erikoisia väitteitä, että ne saattavat laskea kynnystä ”napakoihin” vastauksiin. Omalta kohdaltani tarkoitukseni ei ole saada joku täällä keskusteleva muuttamaan mielensä. Lähinnä on kyse siitä, että jotkut talvirenkaisiin liittyvät kysymykset ovat jo pidemmän aikaa mietityttäneet. Eikä vähiten siksi, että rengasvalintojen vaikutukset eivät rajaudu valinnan tehneeseen henkilöön itseensä. Tästä syystä olen pitänyt tarkoituksenmukaisena esittää mielipiteeni täällä. Ja jos jollain toisella on sitten erilaisia näkemyksiä, on tämä omiaan synnyttämään keskustelun. (Tai ”vänkäyksen”, jollaisena jotkut sitä pitävät).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.01.20 - klo:15:44
Eipä ole yksi eikä kaksi herraa kehunut pärjäävänsä kerran tai kaksi pohjoiseen suuntautunutta matkaa vaikka keskinkertaisilla kitkoilla. Ja taisi nuo kelit olla juuri joulunpyhien aikaan.
Joulun tienoilla kelit olivat pohjoisen suunnassa (puhun nyt Pohjois-Pohjanmaan tienoosta, en Lapista) itseasiassa rengasmielessä haasteelliset. Keli vaihteli -18C .. +5C, välillä tuli lunta jne. Isot tiet nyt ovat lähes aina huonommillakin talvirenkailla hyvin ajokelpoiset, kiitos suurten liikennemäärien ja aktiivisen tienhoidon. Sen sijaan pienemmillä teillä kun lämpötilat tupsahtivat plussan puolelle, vielä kun päälle tuli vähän lunta, tie oli kaikkein liukkaimmillaan, sillä alla oli tamppaantunutta lunta/jäätä eikä pieni lämpöaalto / vähäinen liikenne riitä sitä sulattamaan/kuluttamaan.
Silti näilläkin keleillä/pikkuteillä pohjoismainen kitkarengas toimi niinkuin talvirenkaan pitikin. Tiellä pysyttiin järkevällä ajotavalla, auto pysähtyy jne. Oma subjektiivinen kokemus vuosien nastojen jälkeen on että nastat ovat ainakin itselle turhat. Tämä ei tietenkään poista sitä seikkaa että jollekin toiselle kuskille nastat voivat luoda subjektiivista "turvallisuuden tunnetta" ja esim. kahina avustaa kuskia huomaamaan milloin on pidon raja ylitetty. Tämän "turvallisuuden tunteen" ei tarvitse perustua mihinkään muuhun kuin omaan tuntemukseen joka on jokaisen yksilön osalta aina oikea.
Sen sijaan objektiivinen esim. tilastoitu turvallisuus on eri asia. Tälläkin palstalla on pyöritelty jo aikoja sitten Suomen toteutuneita onnettomuustilastoja ja siellä talviolosuhteissa kitkoilla on jo monta vuotta tullut suhteessa vähemmän kuolonkolareita kuin nastoilla. Mikä on sitten takana, sitä voidaan toki haastaa myös eri tavoin. Näitä eri asioita voidaan painottaa eri tavoin ja todennäköisesti keskustelu jatkuu siitä onko nastojen nykyinen laajamittainen käyttö huolimatta lähes lumettomista talvista osassa maata, silti tarpeellista esim. turvallisuusnäkökulmasta. Vielä yksi lisäesimerkki aiheesta "turvallisuuden tuntu vs tilastot". Monet mieltävät nelivedon turvallisemmaksi vetotavaksi. Kuitenkin ruotsalainen vakuutusyhtiön tilastointi paljasti että nelivedoille sattuu selvästi enemmän onnettomuuksia kuin autoille ilman nelivetoa.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 06.01.20 - klo:11:05
Nämä jotka ajavat sen 10km päivässä eivät mielestäni edes tarvitse autoa. Ajattelepa paljonko tämä säästäisi asfalttia ja luontoa sekä puhdistaisi ilmaa.
Tähän on helppo yhtyä sikäli kun kyse on autoilun haittavaikutuksista. Auton käyttöä vähentämällä on tosiaan mahdollista vaikuttaa mm. yllä mainittuihin seikkoihin. Toisaalta ehdotuksessa mainittu keino haittojen vähentämiseksi olisi todennäköisesti poliittisesti melko hankala. Oheisesta kuviosta käy ilmi, että vuonna 2016 suomalaisten henkilöautolla ajamista matkoista 62 prosenttia oli pituudeltaan korkeintaan 10 kilometrin pituisia. Autosta luopuminen edellyttäisi siis melko suurta muutosta aika monen kansalaisen elämään. On myös mahdollista, että monet ajavat sekä pitkiä että lyhyitä matkoja. Mitä suurempi tällaisten ”sekakäyttäjien” osuus on, sitä vähäisimmiksi jäisivät yllä mainitun suosituksen positiiviset vaikutukset.
Autoilun ilmastolle ja hengitysilmalle aiheutuvia haittoja vähentävät siirtyminen bensasta ja dieselistä sähköön. Muutos on kuitenkin hidas. Ja täysin auton voimanlähteessä riippumatta tulevat auton alla todennäköisesti vielä pitkään pyörimään kumipyörät. Niistä puolestaan aiheutuu tunnettuja haittoja tienpidolle (kuluminen), turvallisuudelle (urat), ajomukavuudelle (karkea asfaltti/rengasmelu) ja hengitysilman laadulle (pienhiukkaset). Näihin seikkoihin voitaisiin vaikuttaa rengastuksella.
Ruotsissa ja Norjassa on pyritty lisäämään nastoittamattomien talvirenkaiden osuutta. Perustelut ovat nuo edellä mainitut, joskin ympäristöargumentti on ollut voimakkain. Ruotsissa ja Norjassa ei kiistetä sitä, että kitkarenkaat eivät
jäällä yllä pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden tasolle. Kyse onkin siitä, että Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaiden (negatiivisten) ympäristövaikutusten yksinkertaisesti tunnustetaan ylittävän niiden ääriolojen pito-ominaisuuksien merkittävyyden. Kyse on nastarenkaiden haittojen ja hyötyjen vertailusta. Eräs ilmentymä tästä on se, että Ruotsin liikennevirasto suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa.
Mitä edellä sanottu sitten voisi merkitä yksittäisen autoilija näkökulmasta? Jos autoilija on kiinnostunut säästämään asfalttia ja vähentämään autoilun ympäristövaikutuksia, voisi hän suorittaa esimerkiksi seuraavanlaisen pohdinnan.
1) Kuinka usein minä ajan olosuhteissa, joissa nastarenkaat ovat turvallisemmat kuin nastoittamattomat talvirenkaat?
2) Oletetaan, että talven ajokaudella on kolme päivää, jolloin nastarenkaat objektiivisestikin arvioituna ovat turvallisemmat kuin nastoittamattomat talvirenkaat. Onko tämä riittävä peruste sille, että ajan nastarenkailla myös muina päivinä? Ottaen huomioon nastarenkaiden tunnetut haittavaikutukset. Eli onko turvallisuushyöty omalla kohdallani niin merkittävä, että se ylittää nastarenkaista aiheutuvat haitat?
3) Jos nastarenkaat ovat turvallisemmat, seuraako tästä, että nastoittamattomat ovat turvattomat? Vai onko niin, että selviäisin myös nastoittamattomilla talvirenkailla ilman, että minun tarvitsisi tehdä kohtuuttomia uhrauksia esimerkiksi ajonopeuden suhteen?
https://imgur.com/QuMWcKI
Aivan. Olemalla ajamatta säästää asfalttia ja pienentää autoilun aiheuttamia ympäristövaikutuksia sekä pienhiukkasia paljon enemmän kuin ajamalla vaikka kitkarenkailla. Rengasvalinnalla on vaan näihin pienempi vaikutus.
Eipä ole paljon nastarenkaita täällä pk-seudulla tavinnut moneen vuoteen. Kitkoilla mennään.
Minusta tuo kitkarengas vastaan nastarengas keskustelu on aivan päivän selvä asia.
1) Kokeileppa laittaa paljaalle jääpinnalle nykyisin saatavilla olevat nastakengät jalkaan ja käy kokeilemassa miltä kävely jään pinnalla tuntuu.
2) Laita jalkaan hyvän kitkan omaavat kengät ja tee sama.
Jos ylipäättää aikoo jäällä liikkua niin valinnan hetkellä varmaankin jokainen valitsee nasta kengät, siksi että niillä liikkuminen on turvallisempaa.
Eli on aivan selvä että nastarengas on jääkelillä oikea ja turvallinen valinta eikä kirkarengas tuossa tilanteessa pärjää nastarenkaalle.
Miksi valita sitten kitkarengas:
1),,änettömyys verrattuna nastarenkaaseen.
2)Harvoin tilanteita jolloin olisi tosi tarve jos ollenkan nastarenkaan pidolle.
3)Ne tilanteet joissa nastarenkaalle olisi tarve pärjään ennakoinnilla.
4)Saa laittaa renkaat huoleti alle ennen talvi tarvetta ja saa ajaa keväällä pidempään kun ei pelkoa nastojen kulumisesta.
Ja jos nyt oltaisiin niin suvaitsevaisia toisiamme kohtaan kun meillä kaikilla on eri tarpeita niin annettaisiin jokaisen tykätä niistä renkaista mitä haluaa ja jos joku kysyy tietystä olkoon se kitka eli nastarenkaasta kokemuksia niin maltettaisiin olla väen vängällä kauppaamasta omaa mieltymystään. Jotenkin tämmöisissä keskusteluissa tulee tunne että jotkut olisi valinnut väärät renkaat ja pönkittävät tuntojaan siitä huolimatta kehumalla niitä tänne keskusteluun.
Aikoinaan oli ESSON kitkarenkaat jos joku muistaa, ne oli ensimmäiset kitkat minulla ja siitä lähtien olen aina valinnut kitkarenkaat. Kokemusta on toki nastarenkaistakin kun vaimo haluaa autoonsa nastarenkaat ja hyviltä tuntuu nekin mutta tosin hiukan äänekkäämmät.
Hannekselle +10
Eiköhän tämä kitka/nasta keskustelu ollut tässä.
Turha kenenkään päteä,koska tässä keskustelussa ei ole voittajia.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 12.01.20 - klo:07:06
Minusta tuo kitkarengas vastaan nastarengas keskustelu on aivan päivän selvä asia.
1) Kokeileppa laittaa paljaalle jääpinnalle nykyisin saatavilla olevat nastakengät jalkaan ja käy kokeilemassa miltä kävely jään pinnalla tuntuu.
2) Laita jalkaan hyvän kitkan omaavat kengät ja tee sama.
Jos ylipäättää aikoo jäällä liikkua niin valinnan hetkellä varmaankin jokainen valitsee nasta kengät, siksi että niillä liikkuminen on turvallisempaa.
Eli on aivan selvä että nastarengas on jääkelillä oikea ja turvallinen valinta eikä kirkarengas tuossa tilanteessa pärjää nastarenkaalle.
Viime talvena aloitettu kävely nastakengillä ja tänä vuonna ostettu myös kolmannet parit ja kyllä huomasi taas kaljamalla, että edes neliveto (Koiralla) ei pärjännyt nastakengille ;D.
Ei vaan ole ollut sitä jäätäkään tänä talvena. Tiet täysin sulia. Ei se nastarengas ongelmaton ole, kuivalla asfvatilla pitää todella huonosti, jopa vaarallinen. Lisäksi tiet kuluu nopeasti ja sen takia Suomessa tiet onkin huonossa kunnossa kun nastarengasta on niin paljon.
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 12.01.20 - klo:10:21
Ei vaan ole ollut sitä jäätäkään tänä talvena. Tiet täysin sulia. Ei se nastarengas ongelmaton ole, kuivalla asfvatilla pitää todella huonosti, jopa vaarallinen. Lisäksi tiet kuluu nopeasti ja sen takia Suomessa tiet onkin huonossa kunnossa kun nastarengasta on niin paljon.
Minua hieman hymyilyttää tämä suppea näkemys. Suomi on 1 157km pitkä ja siihen mahtuu varmana tietä, jotka eivät ole sulia. Nastarengas ei ole kuivalla asvaltilla yhtään vaarallisempi, kuin nordic kitkarengas. Kokeile vaikka ajaa sellaisella kesällä ;D.
Parhaan jarrutustuloksen tekniikan maailman testissä sai nastarengas, niin märällä, kuin kuivalla asvaltilla.
https://ibb.co/NWQr50K
Ei niitä selkeitä jääpintakelejä Suomessa enää usein ole. Silloinkin kitkarengas toimii, jos osaa ennakoida ja ylipäätään ajaa talviolosuhteissa.
Veikkaan että ei menee kovin kauaa enää niin nastarenkaat kielletään, tai niihin tarvitsee jonkun poikkeusluvan. Sen verran tuhoavat yleisiä teitä. Saksassa ja monessa muussa maassahan ne on jo kielletty.
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 12.01.20 - klo:11:21
Ei niitä selkeitä jääpintakelejä Suomessa enää usein ole. Silloinkin kitkarengas toimii, jos osaa ennakoida ja ylipäätään ajaa talviolosuhteissa.
Veikkaan että ei menee kovin kauaa enää niin nastarenkaat kielletään, tai niihin tarvitsee jonkun poikkeusluvan. Sen verran tuhoavat yleisiä teitä. Saksassa ja monessa muussa maassahan ne on jo kielletty.
Tervetuloa vaikka Keski-Suomeen, Kainuuseen tai vaikka Pohjois-Pohjanmaalle.
Maailman napa ei ole kehä 3 sisäpuolella. Ja sitä päivää joudut pitkään odottamaan, että nastarenkaat kiellettäisiin Suomessa. Siihen on ihan kansantaloudellisestikkin syynsä.
Mitä kansantaloudellisia syitä on nastarenkaiden käytöllä? ;D Se että tiet joudutaan päällystämään kerran vuodessa uusiksi?
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 12.01.20 - klo:11:43
Mitä kansantaloudellisia syitä on nastarenkaiden käytöllä? ;D Se että tiet joudutaan päällystämään kerran vuodessa uusiksi?
https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/julkaisut/osavuosikatsaukset/ (https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/julkaisut/osavuosikatsaukset/)
Niin taisi tuo Nokian rengastestit olla fiksattuja, koska eivät olisi muuten pärjänneet. Ei tuolla ole mitään tekemistä kansantalouden kanssa. Valmistuskin on pääosin Venäjällä.
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 12.01.20 - klo:11:51
Niin taisi tuo Nokian rengastestit olla fiksattuja, koska eivät olisi muuten pärjänneet. Ei tuolla ole mitään tekemistä kansantalouden kanssa. Valmistuskin on pääosin Venäjällä.
Kerro jotain uutta. Ihan niin, kuin muut valmistajat eivät olisi jääneet kiinni testimanipuloinnista jo ennen nokiaa. Lue ketju ajatuksen kanssa läpi, niin ei tarvitse samoja jargoneita vääntää.
https://tekniikanmaailma.fi/voiko-lehtien-rengastesteihin-luottaa-lue-tmn-testivastaavan-avoin-kirje/ (https://tekniikanmaailma.fi/voiko-lehtien-rengastesteihin-luottaa-lue-tmn-testivastaavan-avoin-kirje/)
"Näiden tietojen valossa uskallamme julkaista testitulokset, mutta sataprosenttisen varmoja emme tuloksista voi olla Nokian, emmekä minkään muunkaan valmistajalta saadun renkaan osalta ennen kuin tarkistustestit saadaan tehtyä."
KVG:
https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/perustietoa/tuotanto/ (https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/perustietoa/tuotanto/)
Ja ei minun yhdestäkään autostani EI löydy nokian renkaita alta.
"
Kapasiteettia kasvuun
Nokian Renkaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Venäjällä. Uusi tehdas on rakenteilla Yhdysvaltoihin, jotta tuotantoa saadaan monipuolistettua. Pääkonttorin yhteydessä Nokialla tapahtuvat keskitetysti tuotekehitys sekä prototyyppien ja koe-erien valmistus. Nokian-tehtaassa valmistetaan henkilöautonrenkaita, raskaita renkaita sekä kuorma-autonrenkaiden pinnoitteita.
Katso video
Venäjän-tehtaalta renkaita toimitetaan yli 35 maahan, ja Nokian Renkaat onkin Venäjän suurin kulutustavaroiden viejä. Suomen- ja Venäjän-tehtaiden henkilöautojen rengaskapasiteettia voidaan kasvattaa vuorojärjestelyin yli 20:een miljoonaan kappaleeseen. Valmistustoiminta Venäjällä tuo Nokian Renkaille kilpailuetuja. Renkaiden tuotantokustannukset ovat Venäjällä selvästi alhaisemmat kuin Suomessa ja muissa länsimaissa.
Venäjän tuotannosta noin 70 % menee vientiin. Vuonna 2018 Nokian henkilöautonrenkaista (kpl) 84 % valmistettiin Venäjällä.
Raskaat Renkaat nostaa tuotantokapasiteettiaan 50 % investoimalla Suomen-tehtaaseen kokonaisuutena noin 70 MEUR vuosien 2018−2020 aikana. Tavoitteena on kasvattaa raskaiden renkaiden tuotannon maksimikapasiteetti noin 20 miljoonasta kilosta 32 miljoonaan kiloon."
karppa, moniko noista raskaan liikenteen renkaista on nastoitettuja, joita Suomessa valmistetaan? Ja luuletko oikeasti, että Nokian lopettaisi toimintansa tai supistaisi toimintaansa ruvetessaan kehittämään kitkoja entistä voimakkaammin?
hanneksella hyvä pointti: Kuinka moni nastarenkailla ajavista olisi valmis talvisin kävelemään PELKILL,, nastakengillä? Ja kuinka hyvin ne nastakengät pitävät esim. ruokakaupassa? (vrt. kuiva asfaltti)
Ja kyllä, itsekin vielä ajan nastarenkailla, mutta nämä ovat viimeiset nastarenkaat omalta osaltani. Olen saanut tarpeekseni siitä, että renkaiden pito katoaa ensimmäisten ajokuukausien aikana täysin, koska nastaulkonema katoaa lähes täysin jurruuttaessani paljaalla asfaltilla lähes koko ajan.
Tainnut mennä nastasarja pilalle. Tänään oli yllättävän liukasta esbååssa kun työmatkan tänne ajelin. Märkä tienpinta jäätynyt.
Rohinaa tarjosi vain kiihdytyksiin ja ropisevaa poljinta jarrutukseen.
Samaa havaitsin jo joulun jälkeen keski-suomen korkeuksilla kun nelostie äänekoski-viitasaari väli oli hyvinkin liukkaassa kunnossa.
Ihan vastaavasti alkoi tarjoamaan ojan suuntaa nastoilla kuin edellinen kitkoilla vastaavanlaisessa kelissä.
Viimeiset nastat jotka ostan. Nuokin sai halvalla tori.fi ajamattomina. Ei sovi MINUN profiilille kun pääosa ajoista on suolatulla päätieverkolla ja pk-seudun kehillä.
Ne pienemmät tiet otetaan vaan varovaisemmin kun tarve vaatii. Ei ole tarvetta kisata muita vastaan.
Piikit on pyöristyneet tai painuneet kun eivät enää anna muuta kuin pidon kuvitelman rohisemalla.
Ajettu 70k joten nastat alla ehkä sen 30k. Kolmas talvi ja liukasta on jo nastoillakin. Pintaa on, pitoa ei.
Sama kävi kitkoilla jotka kolmannen talven kohdalla muuttuivat liukkaiksi.
Kakkosautolla lähti 4:s talvi Hakkapeliitta 7 nastoilla ja kaikki nastat tallella ja kulutuspinnan yläpuolella.
Kilsoja toki tulee aika vähän, vajaa 60tkm nyt mittarissa kun neljä vuotta ajettu, talvet pääkaupunkiseutuajelua käytännössä paljaalla asfaltilla.
Samoin kahdella edellisellä ykkösautolla ei nastan nastaa irronnut ja kaikki nastat tuntuu kädellä kokeillen olevan kulutuspinnan päällä, itsellä tulee vajaa 30tkm/vuosi.
Nyt pitkästä aikaa kitkat alla
Lainaus käyttäjältä: mabe - 13.01.20 - klo:10:58
Tainnut mennä nastasarja pilalle. Tänään oli yllättävän liukasta esbååssa kun työmatkan tänne ajelin. Märkä tienpinta jäätynyt.
Rohinaa tarjosi vain kiihdytyksiin ja ropisevaa poljinta jarrutukseen.
Eihän nasta voi pitää märästä jäätyneellä asfaltilla. Nastan pitää pureutua jäähän, jotta siitä voisi saada teoriassa jotain apua. Eli jäätä tarvitaan paksumpi kerros.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 13.01.20 - klo:12:10
Eihän nasta voi pitää märästä jäätyneellä asfaltilla. Nastan pitää pureutua jäähän, jotta siitä voisi saada teoriassa jotain apua. Eli jäätä tarvitaan paksumpi kerros.
Tästä hyvä esimerkkitapaus eilisillalta Turusta. Olin kaverini kyydissä palailamessa harrastusten parista kotiin päin ja loppumatkasta olikin yllättäen jo märän asvaltin sijasta mustaa jäätä tarjolla. Auto lähti mutkassa luistoon keskellä mutkaa ja kaverini painoi vaistomaisesti jarrupoljinta. Nooh, onneksi luisto loppui vaikkakin auto jarrutuksen vaikutuksesta hetken puskikin. Onni onnettomuudessa ettei päädytty alaspäin viettävän penkan pohjalle. Hänelläkin on autossaan alla yhden talven ajetut nastarenkaat, mutta ei tuossakaan tilanteessa niistä paljon apuja ollut kun tilannenopeutta oli liikaa ja tien kallistus oli ojaan päin.
Täällä Lounais-Suomessa ei ole lumesta juuri ollut tietoa, mutta mustaa jäätä on silloin tällöin tarjolla kun lämpötilat sahaa jatkuvasti -5 ja +5 väliä. Nastat eivät yksinkertaisesti tuohon ohkaiseen jäähän pure ja ainoa lääke onkin kuskin riittävä tarkkaavaisuus.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 11.01.20 - klo:23:41
Olemalla ajamatta säästää asfalttia ja pienentää autoilun aiheuttamia ympäristövaikutuksia sekä pienhiukkasia paljon enemmän kuin ajamalla vaikka kitkarenkailla. Rengasvalinnalla on vaan näihin pienempi vaikutus.
Aivan. Toisaalta minusta tuntuu, että me puhumme nyt hieman eri asioista. On selvää, että auton käytöstä luopumalla tai käyttöä vähentämällä saa aikaan suuremmat ympäristövaikutukset kuin vaihtamalla renkaat toisenlaisiin. Niin halutessaan jokainen voi kohdallaan tehdä tällaisen valinnan.
Olen kuitenkin yrittänyt miettiä tätä yleisemmällä tasolla. Toisin sanoen, mitä yhteiskunta voisi tehdä tienpidon kustannusten pienentämiseksi, ajomukavuuden parantamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tässä suhteessa kaikki keinot eivät ole samalla viivalla.
Me pääsisimme eroon liikenteen hirvivahingoista ampumalla kaikki hirvet. Se ei kuitenkaan eri syistä ole mahdollista. Samalla tavoin tiepidon kustannukset ja autoilun ympäristövaikutukset vähenisivät tai lakkaisivat kokonaan, jos autoilua ryhdyttäisiin kovalla kädellä rajoittamaan. Eri syistä, eikä vähiten poliittisista, tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Tämän vuoksi katse on suunnattava toisiin, pehmeämpiin keinoihin. Eräs niistä on nastoittamattomien talvirenkaiden osuuden kasvattaminen. Se ei välttämättä ole
kaikista keinoista tehokkain, mutta se voi hyvin olla
mahdollista keinoista yksi tehokkaimmista. Siihen viittaa mm. se, että Ruotsissa ja Norjassa ko. keino on otettu käyttöön.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 13.01.20 - klo:13:30
Kyllä puree niin pirusti.
Conti 3 nastarengas alla ja puree kuin kesäkelillä iljanteisellakin pinnalla.
Pitoa löytyy.
Uskotko edes itse tuohon satuusi?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 13.01.20 - klo:13:30
Kyllä puree niin pirusti.
Conti 3 nastarengas alla ja puree kuin kesäkelillä iljanteisellakin pinnalla.
Pitoa löytyy.
Mihin se mahtaakaan purra, kun jäätä ei ole sen vertaa, että siitä saisi pitoa.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 12.01.20 - klo:07:06
Ja jos nyt oltaisiin niin suvaitsevaisia toisiamme kohtaan kun meillä kaikilla on eri tarpeita niin annettaisiin jokaisen tykätä niistä renkaista mitä haluaa.
Onkos täällä loppujen lopuksi esiintynyt kovinkaan paljon sellaista ilmapiiriä, etteikö jokainen saisi tykätä juuri niistä renkaista mitä haluaa? Olen esimerkiksi ollut huomaavinani, että ”Karppa” tykkää aika paljon nastarenkaista. Hän on katsonut ne ajotapaansa, ajokalustoonsa ja ennen kaikkea ajo-olosuhteisiinsa nähden välttämättömiksi. Itselläni ei ole tähän mitään huomautettavaa, ja on vaikea nähdä, miksi muillakaan olisi. Hän on tehnyt oman valintansa omista lähtökohdistaan. Mielestäni juju on juuri tuossa valinnassa. Toisin sanoen, asiaa on punnittu, jonka jälkeen on tehty tietty johtopäätös. Itse epäilen, että Suomessa on suuri joukko autoilijoita, jotka tällaista punnintaa
eivät suorita. Toisin sanoen, nastarenkaista ”tykätään” lähinnä siksi, että ne ovat ”oletustalvirenkaat”. Ne hankitaan tottumuksesta ilman sellaista analyysiä, johon esimerkiksi Karppa rengasvalintansa perustaa.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 13.01.20 - klo:13:06
Täällä Lounais-Suomessa ei ole lumesta juuri ollut tietoa, mutta mustaa jäätä on silloin tällöin tarjolla kun lämpötilat sahaa jatkuvasti -5 ja +5 väliä. Nastat eivät yksinkertaisesti tuohon ohkaiseen jäähän pure ja ainoa lääke onkin kuskin riittävä tarkkaavaisuus.
Oma kokemukseni Helsingistä on täsmälleen sama. Hesassa on paljon lumettomia talvia, mutta aina silloin tällöin käy niin, että sulalta näyttävä asfaltti onkin (mustassa)jäässä. Mutta juuri jään ohuuden vuoksi ei nastoilla ole oikein mitään, mihin tarttua. Lääke on juurikin tuo tarkkaavaisuus. Esim. mutkaa lähestyttäessä on hiljennettävä, jos tien pinta näyttää vähänkin epäilyttävältä. Kokemuksen karttuessa oppii vähitellen paremmin erottamaan sulan asfaltin ”sultasta” asfaltista.
Kesämökillä Keski-Suomessa ”jäätynyt tienpinta” tarkoittaakin usein ihan eri asiaa kuin stadissa. Pienemmät tiet voivat olla kokonaan umpijäässä, ja nastoille on tarjolla kosolti tartuntapintaa.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 13.01.20 - klo:13:06
Nastat eivät yksinkertaisesti tuohon ohkaiseen jäähän pure ja ainoa lääke onkin kuskin riittävä tarkkaavaisuus.
Olen pähkäillyt, miksi näin mahtaa olla. Voisi olettaa, että nasta puree myös asfalttiin, jos ohut jää ei sille riittävää pitoa tarjoa (eli murtuu pois nastan alta). Mutta ehkä tilanteessa on suuri merkitys myös itse renkaan kuvion pidolla, ja sillä miten nasta "kantaa". Ehkäpä nasta keventää rengasta tuollaisella ohuen ohuella jääkuorella niin, ettei renkaan kuvio pääse pureutumaan kunnolla siihen jään pintaan. Nastatonta rengasta mikään ei nosta irti jään pinnasta, joten sen kuvio pitää paljon paremmin. Näiden kahden, nastojen ja kuvioinnin, yhteisvaikutus on kenties siitä syystä lähellä toisiaan eri renkastyypeillä, kun jarrutetaan "mustalla" jäällä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 13.01.20 - klo:15:04
Märästä jäätyneellä asfaltilla.
"J,,,,TYNEELL,,"
Vetää sen jääriitteen läpi asfalttiin ja raapii kunnolla.
Ottaa kii niin pirusti.
Ette pojat ole vissiin ajaneet koskaan kunnollisilla nastarenkailla. :D
Ei toimi noin edes teoriassa. Eikä tietenkään käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 13.01.20 - klo:16:27
En nyt kyllä ymmärrä miksi nastarengas ei toimisi ohuessa jäässä asfaltilla.
Kerro.
Siinähän se vasta kunnolla toimiikin.
Nastan tehtävä on pureutua jäähän ja yrittää saada siitä pitoa. Kun jäätä on olematon kerros, ei nastasta ole mitään iloa.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 13.01.20 - klo:17:24
Nastan tehtävä on pureutua jäähän ja yrittää saada siitä pitoa. Kun jäätä on olematon kerros, ei nastasta ole mitään iloa.
Oman kokemukseni mukaan (painava maasturi) nasta rouhii tarvittaessa pois sen pienen jääkerroksen. Kitkarengas taas ruopii saamatta otetta. Siinä se ero.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 13.01.20 - klo:13:53
Onkos täällä loppujen lopuksi esiintynyt kovinkaan paljon sellaista ilmapiiriä, etteikö jokainen saisi tykätä juuri niistä renkaista mitä haluaa? Olen esimerkiksi ollut huomaavinani, että ”Karppa” tykkää aika paljon nastarenkaista. Hän on katsonut ne ajotapaansa, ajokalustoonsa ja ennen kaikkea ajo-olosuhteisiinsa nähden välttämättömiksi. Itselläni ei ole tähän mitään huomautettavaa, ja on vaikea nähdä, miksi muillakaan olisi. Hän on tehnyt oman valintansa omista lähtökohdistaan. Mielestäni juju on juuri tuossa valinnassa. Toisin sanoen, asiaa on punnittu, jonka jälkeen on tehty tietty johtopäätös. Itse epäilen, että Suomessa on suuri joukko autoilijoita, jotka tällaista punnintaa eivät suorita. Toisin sanoen, nastarenkaista ”tykätään” lähinnä siksi, että ne ovat ”oletustalvirenkaat”. Ne hankitaan tottumuksesta ilman sellaista analyysiä, johon esimerkiksi Karppa rengasvalintansa perustaa.
TArkoituksella unohdat, että molempiin autoihin löytyy myös kitkarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 13.01.20 - klo:14:03
Kesämökillä Keski-Suomessa ”jäätynyt tienpinta” tarkoittaakin usein ihan eri asiaa kuin stadissa. Pienemmät tiet voivat olla kokonaan umpijäässä, ja nastoille on tarjolla kosolti tartuntapintaa.
Eipä sinunkaan tarvitse paljoa perustella enempää?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 13.01.20 - klo:16:23
Contin nastat jotka ovat suomalaista tavaraa ovat todella kestäviä, vaikkakin pieniä. (tulee mieleen kissan raapama kun kokeilee kädellä)
Contissa myös nastat pysyvät paikallaan koska rengas on nastoituksen jälkeen vielä lämmitetty jotta nasta tarttuu paremmin paikalleen.
Tämän päivän nastarengas on aivan eri tuote kuin esim. 10 vuotta sitten.
Continentalin nastojen sijoitus on suunniteltu parhaaksi mahdolliseksi sivuttais ja jarrutuspitoa varten.
Siis nastat ovat eri asennoissa suunnitelluissa paikoissa.
Contin nastat on liimattu.
"Myös nastan kiinnitysmenetelmä on patentoitu. Kun rengasta lämmitetään nastoituksen jälkeen, nastoihin ruiskutettu liima aktivoituu ja vulkanoituu renkaaseen."
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/0216297a-e979-407c-9bf0-a34a066ea941 (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/0216297a-e979-407c-9bf0-a34a066ea941)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.01.20 - klo:18:46
TArkoituksella unohdat, että molempiin autoihin löytyy myös kitkarenkaat.
Ei, kyllä nyt kävi vahinko. Sori siitä, kuten entinen ministeri sanoi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.01.20 - klo:18:46
Eipä sinunkaan tarvitse paljoa perustella enempää?
Perustella mitä?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 13.01.20 - klo:19:20
Ei, kyllä nyt kävi vahinko. Sori siitä, kuten entinen ministeri sanoi.
Perustella mitä?
Jos satut asumaan keski-suomessa ja sattuu olemaan vielä kesämökki siellä...
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 13.01.20 - klo:14:03
Kesämökillä Keski-Suomessa ”jäätynyt tienpinta” tarkoittaakin usein ihan eri asiaa kuin stadissa. Pienemmät tiet voivat olla kokonaan umpijäässä, ja nastoille on tarjolla kosolti tartuntapintaa.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.01.20 - klo:23:33Ruotsissa ja Norjassa ei kiistetä sitä, että kitkarenkaat eivät jäällä yllä pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden tasolle.
Vag-areenalla se kyllä kiistetään. Mutta täällähän faktat eivät koskaan ole olleet keskustelun esteenä.
Ei voi yleistää, koska parhaat kitkarenkaat ovat jäälläkin parempia kuin monet nastarenkaat jopa uusina. Nastojen terävyyden kadottua kitkat ovat suhteessa vielä paremmat. Sen sijaan voi yleistää niin, että parhaat nastarenkaat ovat uusina jäällä ainakin tietyissä olosuhteissa pitävämmät kuin kitkarenkaat.
Ns. musta jää on nastarenkaalle myös haastava syystä tai toisesta. Se ei ole sama asia, kuin jäällä ajo.
Unohdetaan hetkeksi renkaiden pito- & ajo-omituisuudet ja otetaan seuraava skenaario:
Autossa on nyt hyvät nastalliset renkaat alla. Niillä on ajettu yksi talvi. Renkailla on käyttöikää jäljellä 2v. Autoilija miettii vaihtaisiko ne kitkoihin nyt vaiko ajaisi ne loppuun ja sitten kitkat.
Kysymys: onko kokonaispäästöjen (koko elinkaari, sis. renkaan valmistus, mahdolliset erot vierinvastuksessa, mahdollinen pienhiukkasongelma teiden kulumisesta mukaan lukien jne.) kannalta järkevää ajaa renkaat loppuun vaiko vaihtaa heti? Entäpä asetelma toisinpäin?
Ja mutuileva jeesustelu sikseen ja mahdollisimman faktapohjaista pohdintaa kiitos 😀
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 13.01.20 - klo:22:39
Unohdetaan hetkeksi renkaiden pito- & ajo-omituisuudet ja otetaan seuraava skenaario:
Autossa on nyt hyvät nastalliset renkaat alla. Niillä on ajettu yksi talvi. Renkailla on käyttöikää jäljellä 2v. Autoilija miettii vaihtaisiko ne kitkoihin nyt vaiko ajaisi ne loppuun ja sitten kitkat.
Kysymys: onko kokonaispäästöjen (koko elinkaari, sis. renkaan valmistus, mahdolliset erot vierinvastuksessa, mahdollinen pienhiukkasongelma teiden kulumisesta mukaan lukien jne.) kannalta järkevää ajaa renkaat loppuun vaiko vaihtaa heti? Entäpä asetelma toisinpäin?
Ja mutuileva jeesustelu sikseen ja mahdollisimman faktapohjaista pohdintaa kiitos 😀
Tässäpä oiva laskennallinen haaste. Vaikeustasoa lisää se että et kerro paljonko renkailla ajetaan vuodessa, mitä tuumakokoa ne ovat, mikä on nykyinen rengasmerkki ja minkä merkin kitkoihin ajattelet vaihtavasi, mikä auto on kyseessä ja millaista ajoa sillä ajetaan ja mikä on keskikulutus. Mutta huomioidaan eri valinnat mahdollisuuksien mukaan ja arvioidaan hieman:
Lähtöarvoja: Renkaiden kulutuksia, maantie, Tekniks Värld testi:
Nokian R3 kitka: 5,58 l/100km
Nokian Hakka 9 nasta: 5,71 l/100km
Conti CVC7 kitka: 5,75 l/100km
Conti Ice3 nasta: 5,81 l/100km
Gislaved nasta 5,86 l/100km
Kulutuseroja: R3 vs Hakka: 0,13 l /100km
CVC vs Ice: 0,06 l/100km
R3 vs Ice: 0,23 l /100km
R3 vs Gislaved: 0,28 l/100km
Renkaiden vierintävastuksen osuus kulutuksesta: 15..20% (käytetään 17,5%). Lähde: Nokian Renkaat.
Nastarengas kuluttaa asfalttia 10..30 kertaisesti nastattomaan verrattuna. Lähde, uutinen Nordic Enviconin testeistä.
Renkaiden käytön osuus hiilijalanjäljestä: 88,8%. Valmistus ja kuljetus: 11,2%. Lähde: Nokian renkaat.
Oletuksia ajomäärästä (ei käytetä laskussa koska km ei tiedossa):
Ajomäärä: 10tkm/vuosi, Yht. 30tkm.
Hiilijalanjäljen laskenta, kulutus ja valmistus: Lasketaan R3:sen valmistuksen osuus kahdelta vuodelta skenaariossa jossa se korvaa nastan: 5,58l/100km * 0,175 (renkaan osuus kulutuksesta) * 0,112 (valmistuksen osuus hiilijalanjäljestä) * 2/3 (jäljellä oleva elinikä 2v joka korvataan) =
0,07 l/100km. .
Tuloksen tarkastelu:
Jäljelle jäävä valmistuksen osuus on 0,07 l/100km, joka on pienempi verrattuna kaikkiin skenaarioihin, paitsi Conti CVC vs Ice, jossa arvo on about samaa suuruusluokkaa, joten voidaan sanoa ettei niissä ole eroa.
Sen sijaan jos vaihdetaan vaikkapa Contin nastasta Nokian R3:seen, niin "ylimääräisen" valmistuksen aiheuttamat päästöt kompensoituvat pienentyneellä kulutuksella moninkertaisesti: (0,23-0,07) / 0,07 = 2,3.
Eli nastojen suurempi kulutus aiheuttaa yli 2,3 kertaa
suuremmat hiilijalanjälkipäästöt kuin jäljelle jäävä valmistuksen osuus. (nastan suurempi kulutus on siis 3,3 kertainen verrattuna jäljellä olevaan valmistus).
Puhtaasti kulutuksen ja valmistuksen kannalta vaihto kannattaa ja vieläpä kaksin..kolminkertaisin lukemin kaikissa paitsi Conti skenaariossa. Ainoastaan Hakka 9 vs CVC skenaariossa referoidun testin mukaan päästöt hiukan lisääntyisivät, johtuen Contin kitkan suuremmasta vierintävastuksesta/kulutuksesta kuin R3 joka oli testin pienikulutuksisin.
Teiden kulutusAiempi tarkastelu ei kuitenkaan sisällä teiden kulutusta. Siihen vastaus on helppo. Kun mitattu teiden kulutusero on luokkaa 10..30 kertainen, ei pitkää laskutoimitusta tarvita, vaan tarkastelu on siltä osin selvä. Vaihto kannattaa ehdottomasti. Kulutuksen lisäksi voidaan vertailla tien hiekoituksen nostoa ilmaan ja sitä aiheuttavaa pölyeffektiä. Löysin yhden lopputyön jossa vertailtiin nastan ja kitkan pölyä erilailla hiekoitetuilta teiltä. Lähes kaikissa tapauksissa nastan "nostoeffekti" oli suurempi (erot luokkaa 2..3 kertainen) paitsi oikein vahvasti hiekoitetuilta teiltä, jolloin kitkan runsaampi lamellipinta tietyissä nopeuksissa voi nostaa hieman enemmän pölyä. Joten siltä osalta vastaus on helppo; kun summataan molemmat effekti jo ilman laskutoimitusta nasta "pölyää" moninkertaisesti, joten tältä perspektiivistä vaihto on kannattava. Teiden absoluuttista kulumaa renkaan eliniän aikana ja siitä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä en voi kuitenkaan laskea koska absoluuttisia arvoja ei ole juuri tässä käsillä.
Lopputulos: Vaihto kannattaa kulutuksen/valmistuksen hiilijalanjäljen kannalta kaikissa paitsi Conti skenaariossa. Kun huomioidaan myös teiden kuluminen, vaaka kääntyy vaihdon puolelle heilahtaen myös tässä skenaariossa. Joten jos ajattelet ympäristön kannalta, vaihto on yllätys yllätys, suurimman eron skenaariossa selvästi positiivinen hiilijalanjäljen vähentämisen kannalta.
Ps. laskutoimitus ja lähtöarvot sisältävät paljon oletuksia ja myös virheet ovat mahdollisia. Olen avoin feedbackille, jos jokin on mielestäsi väärin, perustele se laskelmin etc, ei "minä tiedän paremmin" kommentein..;)
Lainaus käyttäjältä: jt - 14.01.20 - klo:01:07
Ps. laskutoimitus ja lähtöarvot sisältävät paljon oletuksia ja myös virheet ovat mahdollisia. Olen avoin feedbackille, jos jokin on mielestäsi väärin, perustele se laskelmin etc, ei "minä tiedän paremmin" kommentein..;)
En arvostele, mutta lisään yhden pointin. Vanhat, vähän käytetyt renkaat voinevat myös päätyä rengasliikkeen kautta jonkun toisen autoon? Tai jos rengasliike ei käytettyjä välitä, niin voihan ne myydä suoraan vaikka tori.fi:ssä. Tällöin laskelma varmaankin kääntyy melkoisesti uusien kitkojen hankkimisen hyväksi kaikissa skenaarioissa, koska vanhojen renkaiden valmistuksen päästöt eivät mene hukkaan, kun ne jatkavat vielä pyörimistään toisen auton alla.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 09.01.20 - klo:23:33
Ruotsissa ja Norjassa ei kiistetä sitä, että kitkarenkaat eivät jäällä yllä pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden tasolle.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 13.01.20 - klo:19:42
Vag-areenalla se kyllä kiistetään. Mutta täällähän faktat eivät koskaan ole olleet keskustelun esteenä.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 13.01.20 - klo:19:58
Ei voi yleistää, koska parhaat kitkarenkaat ovat jäälläkin parempia kuin monet nastarenkaat jopa uusina. Nastojen terävyyden kadottua kitkat ovat suhteessa vielä paremmat. Sen sijaan voi yleistää niin, että parhaat nastarenkaat ovat uusina jäällä ainakin tietyissä olosuhteissa pitävämmät kuin kitkarenkaat.
Tuo Ruotsiin ja Norjaan liittyvä kommentti kytkeytyy mm. siihen, että Ruotsissa Liikennevirasto on suositellut kitkarenkaiden käyttämistä ajonvakautuksella varustetuissa autoissa. Tämän suosituksen antamisesta on jo kulunut aikaa, olisikohan peräti 10 vuotta. On mahdollista, että tässä ajassa kitkarenkaat ovat kehittyneet nastarenkaita enemmän, jolloin nastarenkaiden ja kitkarenkaiden välinen ero jäällä on entisestäänkin kaventunut.
Lainaus käyttäjältä: jt - 14.01.20 - klo:01:07
Tässäpä oiva laskennallinen haaste. Vaikeustasoa lisää se että et kerro paljonko renkailla ajetaan vuodessa, mitä tuumakokoa ne ovat, mikä on nykyinen rengasmerkki ja minkä merkin kitkoihin ajattelet vaihtavasi, mikä auto on kyseessä ja millaista ajoa sillä ajetaan ja mikä on keskikulutus. Mutta huomioidaan eri valinnat mahdollisuuksien mukaan ja arvioidaan hieman:
Lähtöarvoja:
Renkaiden kulutuksia, maantie, Tekniks Värld testi:
Nokian R3 kitka: 5,58 l/100km
Nokian Hakka 9 nasta: 5,71 l/100km
Conti CVC7 kitka: 5,75 l/100km
Conti Ice3 nasta: 5,81 l/100km
Gislaved nasta 5,86 l/100km
Kulutuseroja:
R3 vs Hakka: 0,13 l /100km
CVC vs Ice: 0,06 l/100km
R3 vs Ice: 0,23 l /100km
R3 vs Gislaved: 0,28 l/100km
Renkaiden vierintävastuksen osuus kulutuksesta: 15..20% (käytetään 17,5%). Lähde: Nokian Renkaat.
Nastarengas kuluttaa asfalttia 10..30 kertaisesti nastattomaan verrattuna. Lähde, uutinen Nordic Enviconin testeistä.
Renkaiden käytön osuus hiilijalanjäljestä: 88,8%. Valmistus ja kuljetus: 11,2%. Lähde: Nokian renkaat.
Oletuksia ajomäärästä (ei käytetä laskussa koska km ei tiedossa):
Ajomäärä: 10tkm/vuosi, Yht. 30tkm.
Hiilijalanjäljen laskenta, kulutus ja valmistus:
Lasketaan R3:sen valmistuksen osuus kahdelta vuodelta skenaariossa jossa se korvaa nastan: 5,58l/100km * 0,175 (renkaan osuus kulutuksesta) * 0,112 (valmistuksen osuus hiilijalanjäljestä) * 2/3 (jäljellä oleva elinikä 2v joka korvataan) = 0,07 l/100km. .
Tuloksen tarkastelu:
Jäljelle jäävä valmistuksen osuus on 0,07 l/100km, joka on pienempi verrattuna kaikkiin skenaarioihin, paitsi Conti CVC vs Ice, jossa arvo on about samaa suuruusluokkaa, joten voidaan sanoa ettei niissä ole eroa.
Sen sijaan jos vaihdetaan vaikkapa Contin nastasta Nokian R3:seen, niin "ylimääräisen" valmistuksen aiheuttamat päästöt kompensoituvat pienentyneellä kulutuksella moninkertaisesti: (0,23-0,07) / 0,07 = 2,3.
Eli nastojen suurempi kulutus aiheuttaa yli 2,3 kertaa suuremmat hiilijalanjälkipäästöt kuin jäljelle jäävä valmistuksen osuus. (nastan suurempi kulutus on siis 3,3 kertainen verrattuna jäljellä olevaan valmistus).
Puhtaasti kulutuksen ja valmistuksen kannalta vaihto kannattaa ja vieläpä kaksin..kolminkertaisin lukemin kaikissa paitsi Conti skenaariossa. Ainoastaan Hakka 9 vs CVC skenaariossa referoidun testin mukaan päästöt hiukan lisääntyisivät, johtuen Contin kitkan suuremmasta vierintävastuksesta/kulutuksesta kuin R3 joka oli testin pienikulutuksisin.
Teiden kulutus
Aiempi tarkastelu ei kuitenkaan sisällä teiden kulutusta. Siihen vastaus on helppo. Kun mitattu teiden kulutusero on luokkaa 10..30 kertainen, ei pitkää laskutoimitusta tarvita, vaan tarkastelu on siltä osin selvä. Vaihto kannattaa ehdottomasti. Kulutuksen lisäksi voidaan vertailla tien hiekoituksen nostoa ilmaan ja sitä aiheuttavaa pölyeffektiä. Löysin yhden lopputyön jossa vertailtiin nastan ja kitkan pölyä erilailla hiekoitetuilta teiltä. Lähes kaikissa tapauksissa nastan "nostoeffekti" oli suurempi (erot luokkaa 2..3 kertainen) paitsi oikein vahvasti hiekoitetuilta teiltä, jolloin kitkan runsaampi lamellipinta tietyissä nopeuksissa voi nostaa hieman enemmän pölyä. Joten siltä osalta vastaus on helppo; kun summataan molemmat effekti jo ilman laskutoimitusta nasta "pölyää" moninkertaisesti, joten tältä perspektiivistä vaihto on kannattava. Teiden absoluuttista kulumaa renkaan eliniän aikana ja siitä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä en voi kuitenkaan laskea koska absoluuttisia arvoja ei ole juuri tässä käsillä.
Lopputulos:
Vaihto kannattaa kulutuksen/valmistuksen hiilijalanjäljen kannalta kaikissa paitsi Conti skenaariossa. Kun huomioidaan myös teiden kuluminen, vaaka kääntyy vaihdon puolelle heilahtaen myös tässä skenaariossa. Joten jos ajattelet ympäristön kannalta, vaihto on yllätys yllätys, suurimman eron skenaariossa selvästi positiivinen hiilijalanjäljen vähentämisen kannalta.
Ps. laskutoimitus ja lähtöarvot sisältävät paljon oletuksia ja myös virheet ovat mahdollisia. Olen avoin feedbackille, jos jokin on mielestäsi väärin, perustele se laskelmin etc, ei "minä tiedän paremmin" kommentein..;)
Hyvä! Toisin kuin joillakin tällä palstalla minulla EI OLE oikeaa vastausta asiaan. Nim. jt:n laskelma on täten valovuosia omiani edellä :)
Tuli vain moinen mieleeni. Kilsoja ja kokoa en tarkoituksella laittanut mutta oletetun käyttöiän kautta kilsa 30tkm on juurikin samoissa oman arvioni kanssa. Rengaskoko ei vaikuttane, kunhan säilyy samana. Ja nyt miettien, olisko pitänyt määrittää nastamäärä?
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 14.01.20 - klo:18:12
Tuli vain moinen mieleeni. Kilsoja ja kokoa en tarkoituksella laittanut mutta oletetun käyttöiän kautta kilsa 30tkm on juurikin samoissa oman arvioni kanssa. Rengaskoko ei vaikuttane, kunhan säilyy samana. Ja nyt miettien, olisko pitänyt määrittää nastamäärä?
Ei tarvitse määrittää nastamäärää, sillä nastojen määrällä ei ole testitulosten mukaan suoraa korrelaatiota vierintävastukseen. Esim. edellä mainitussa testissä suurimman vierintävastuksen nastarenkaassa on 130 nastaa ja samoin pienimmän. Suuremmat nastamäärät sijoittuvat sitten siihen välille. Sen sijaan nykyisten renkaiden merkki/malli voi olla merkityksellinen, eri merkkien/mallien välillä on eroja.
Lainaus käyttäjältä: tet - 14.01.20 - klo:12:03
En arvostele, mutta lisään yhden pointin. Vanhat, vähän käytetyt renkaat voinevat myös päätyä rengasliikkeen kautta jonkun toisen autoon? Tai jos rengasliike ei käytettyjä välitä, niin voihan ne myydä suoraan vaikka tori.fi:ssä. Tällöin laskelma varmaankin kääntyy melkoisesti uusien kitkojen hankkimisen hyväksi kaikissa skenaarioissa, koska vanhojen renkaiden valmistuksen päästöt eivät mene hukkaan, kun ne jatkavat vielä pyörimistään toisen auton alla.
Totta. Jos vanhat renkaat myydään käytettynä ja niillä korvataan jonkun muun uusnastahankinta (ei kitkahankintaa, jos näin käy, kokonaisetu häviää) jäljellä olevan eliniän osalta, valmistuksen ylimääräinen hiilijalanjälki jää pois. Näin ollen kaikissa skenaarioissa vaihto olisi hyvinkin kannattava. Jotkut renkasliikkeet myyvät myös käytettyjä renkaita edullisesti, luulisi vuoden vanhojen hyväkuntoisten talvirenkaiden menevät kaupaksi, vaikka kelit ovat olleet varsinkin eteläisessä Suomessa suurelta osin muuta kuin nastakelejä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 14.01.20 - klo:23:40
Jos vanhat renkaat myydään käytettynä ja niillä korvataan jonkun muun uusnastahankinta (ei kitkahankintaa, jos näin käy, kokonaisetu häviää) jäljellä olevan eliniän osalta, valmistuksen ylimääräinen hiilijalanjälki jää pois. Näin ollen kaikissa skenaarioissa vaihto olisi hyvinkin kannattava. Jotkut renkasliikkeet myyvät myös käytettyjä renkaita edullisesti, luulisi vuoden vanhojen hyväkuntoisten talvirenkaiden menevät kaupaksi, vaikka kelit ovat olleet varsinkin eteläisessä Suomessa suurelta osin muuta kuin nastakelejä.
Tosin käytettyjä renkaita hankkivan ajomäärät ovat todennäköisesti (eivät välttämättä) melko pieniä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006372156.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006372156.html)
Ropi ropi. Vain sen yhden päivän tähden.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.01.20 - klo:08:44
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006372156.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006372156.html)
Ropi ropi. Vain sen yhden päivän tähden.
Mitä annettavaa näillä linkeillä on ja sinulla, joka asut Puolassa?
Kyllä ropisee ja koko rahan edestä sekä raapii neljällä rattaalla.
Joo kyllä ärsyttää ropistella, mut ei raaskinu uusia vielä hommata auton mukana tulleiden tilalle. Ens talveks kyllä tavote taas kitkoilla rullata, ei muutenkaan oikee maistu näiden nastojen ajotuntuma. Kesärenkailla ois pärjänny tähän asti, ehkä ens talvi menee niillä :D
Ajattelin kanssa antaa oman mielipiteeni asiaan... eiköhän se niin ole, että tässä etelärannikolla, kun asuu ja käytännössä ajaa aina vain hoidetuilla katuosuuksilla, niin kitka on kiistatta paras vaihtoehto. Jos taas hiukankaan ajelee talvisin vaikka mökille, tai muuten joutuu ajelee pohjoisemmassa, niin kai se nastakin ihan hyvä vaihtoehto on.
Lainaus käyttäjältä: Nikken Polo - 16.01.20 - klo:09:16
Ajattelin kanssa antaa oman mielipiteeni asiaan... eiköhän se niin ole, että tässä etelärannikolla, kun asuu ja käytännössä ajaa aina vain hoidetuilla katuosuuksilla, niin kitka on kiistatta paras vaihtoehto. Jos taas hiukankaan ajelee talvisin vaikka mökille, tai muuten joutuu ajelee pohjoisemmassa, niin kai se nastakin ihan hyvä vaihtoehto on.
Ite en ole kaivannut nastoja mökkireissuille lappiin, vaikka tie mökille sisältää myös pienempää hiekkatietä 25km. Kerran oli tullut niin paljon lunta mitä ei oltu vielä aurattu, että jäin pohjasta kiinni.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 16.01.20 - klo:09:30
Ite en ole kaivannut nastoja mökkireissuille lappiin, vaikka tie mökille sisältää myös pienempää hiekkatietä 25km. Kerran oli tullut niin paljon lunta mitä ei oltu vielä aurattu, että jäin pohjasta kiinni.
Juu, eihän niillä nastoilla siellä lapin lumisilla teillä mitään tee... ajattelin noita etelä- ja keskiosien jäisiä mökkiteitä
Lainaus käyttäjältä: Nikken Polo - 16.01.20 - klo:10:24
Juu, eihän niillä nastoilla siellä lapin lumisilla teillä mitään tee... ajattelin noita etelä- ja keskiosien jäisiä mökkiteitä
Ehkä hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että viimeisimmässä Tuulilasin nastarenkaiden talvirengastestissä verrokkina olevalla pohjoismaisella kitkarenkaalla kellotettiin parhaimmat kierrosajat jääradalla.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 16.01.20 - klo:12:50
Ehkä hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että viimeisimmässä Tuulilasin nastarenkaiden talvirengastestissä verrokkina olevalla pohjoismaisella kitkarenkaalla kellotettiin parhaimmat kierrosajat jääradalla.
Miten kävi tekniikan maailman testissä?
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 16.01.20 - klo:12:50
Ehkä hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että viimeisimmässä Tuulilasin nastarenkaiden talvirengastestissä verrokkina olevalla pohjoismaisella kitkarenkaalla kellotettiin parhaimmat kierrosajat jääradalla.
No, joo... mökkitie mäkineen ja monttuineen saattaa olla hiukan erilainen verrattuna jäärataan, ja siten erilainen rengas saattaa toimia paremmin siellä.
Lainaus käyttäjältä: Nikken Polo - 17.01.20 - klo:06:43
No, joo... mökkitie mäkineen ja monttuineen saattaa olla hiukan erilainen verrattuna jäärataan, ja siten erilainen rengas saattaa toimia paremmin siellä.
Kuten myös se asfalttipäällysteinen valtatie siihen syväjäädytettyyn peilipintaiseen testirataan nähden, mutta eipä sekään ole estänyt antamasta yleispäteviä suosituksia renkaista ennenkään.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.01.20 - klo:08:14
Kuten myös se asfalttipäällysteinen valtatie siihen syväjäädytettyyn peilipintaiseen testirataan nähden, mutta eipä sekään ole estänyt antamasta yleispäteviä suosituksia renkaista ennenkään.
Juu, eikös tuossa Tuulilasin testissä ollut aiemmasta poikkeavaa se, että testattiin jossain vähän normaalimmissa olosuhteissa? Kun tähän asti kaikki ovat testanneet Zambonilla höylätyllä luistelujäällä. Harmi ettei tuosta testistä ole näkynyt edes osia sähköisessä muodossa missään, vai löytyykö tuo jostain maksumuurin takaa?
+7 ja +9 lupasi keski-suomeen tiistai-keskiviikko.
https://www.foreca.fi/Finland/Jyvaskyla/10vrk (https://www.foreca.fi/Finland/Jyvaskyla/10vrk)
Noh 40 minuuttia meni käsipelillä, kun oli kitkat taas alla. Enpä muista, koska viimeksi on tammikuussa pitänyt heittää kitkat takaisin alle. Yleensä se on ollut maaliskuun alkua.
Mitenkä se vielä äskettäin rehvasteltu ”koko rahalla rapistelu” nyt vaihtui ykskaks vesiliirtelyyn? Entä jos Palokan rampilla tuleekin paikallisia lumikuuroja?
https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nastarenkaat-tappavat-ihmisia-enemman-kuin-pelastavat-taustalla-kolme-syyta/ebab28d8-5ca2-3e54-9442-75814cc52f15 (https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nastarenkaat-tappavat-ihmisia-enemman-kuin-pelastavat-taustalla-kolme-syyta/ebab28d8-5ca2-3e54-9442-75814cc52f15)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 18.01.20 - klo:17:52
Mitenkä se vielä äskettäin rehvasteltu ”koko rahalla rapistelu” nyt vaihtui ykskaks vesiliirtelyyn? Entä jos Palokan rampilla tuleekin paikallisia lumikuuroja?
Entä jos säästän nastojen parhaan pidon niille keleille missä sitä tarvitaan? Täällä nimenomaan on perusteltu, että paljaalla asvaltilla nastat tylsyvät. Tuolla varastossa ne eivät tylsy ja odottavat, jos ja kun keli vaihtuu taas talvisemmaksi.
Miksi, koska voin ja sehän sinua harmittaakin!
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 18.01.20 - klo:17:53
https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nastarenkaat-tappavat-ihmisia-enemman-kuin-pelastavat-taustalla-kolme-syyta/ebab28d8-5ca2-3e54-9442-75814cc52f15 (https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nastarenkaat-tappavat-ihmisia-enemman-kuin-pelastavat-taustalla-kolme-syyta/ebab28d8-5ca2-3e54-9442-75814cc52f15)
5.10.2018 12:58päivitetty 5.10.2018 13:05.
Et löytänyt yhtään vanhempaa juttua jota tässä ketjussa ei olisi jo ollut?
Hah. Nyt sain toiseenkin auton kunnon kitkat, kun hyviä kokemuksia noista Continental:n kitkoista. Tosin nyt pääsee vertaamaan CVC6 ja CVC7:n eroja onko uudemmat yhtä hyvät, kuin vanhemmat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.01.20 - klo:19:39
Hah. Nyt sain toiseenkin auton kunnon kitkat, kun hyviä kokemuksia noista Continental:n kitkoista. Tosin nyt pääsee vertaamaan CVC6 ja CVC7:n eroja onko uudemmat yhtä hyvät, kuin vanhemmat.
Tykkään itse enemmän noista kutosista. Joskus täällä aiemminkin maininnut asiasta,
Mikäs noissa contin 7:ssa..onko äänekkäämmät kuin Nokian r3:t. Mitä huonompaa noissa on contin 6:n verrattuna??
Ai p3rkule kun alkaa olemaan KE-kitkoissa pinta 4mm rajoilla-> laiton. Kumpi-parempi-pahempi tammikuisiin keleihin: laittoman rajoilla oleva huono KE-kitka vai hyväkuntoinen ja testatusti toimiva Conti (kesä)rengas???
Onko kokemusta, paljonko tulee sakkoa jos ajelee suvigummeilla jo nyt (kelin salliessa) vaikka lain voimaantuloon on vielä viitisen kuukautta? Onko tiketin loppusumma sama, jos suvisetti tai vaan huonopintainen m+s???
Vai laitanko ne 10v vanhat piikikkäät asvaltinrouhimet vaan takasin alle?
No kesärenkailla saa ajaa talvellakin siirtoajoa max 20km esim. korjaamolle tai muun pätevän syyn takia joten jos pystyy poliisin pysäyttäessä perustelemaan/valehtelemaan ajon tarkoituksen niin ei tule sakkoa.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.01.20 - klo:18:29
Ai p3rkule kun alkaa olemaan KE-kitkoissa pinta 4mm rajoilla-> laiton. Kumpi-parempi-pahempi tammikuisiin keleihin: laittoman rajoilla oleva huono KE-kitka vai hyväkuntoinen ja testatusti toimiva Conti (kesä)rengas???
Onko kokemusta, paljonko tulee sakkoa jos ajelee suvigummeilla jo nyt (kelin salliessa) vaikka lain voimaantuloon on vielä viitisen kuukautta? Onko tiketin loppusumma sama, jos suvisetti tai vaan huonopintainen m+s???
Monessako rengasratsiassa olet ollut kelien ollessa lähes kesäiset? Itse ei ole vielä tullut törmättyä ensimmäiseenkään. Tietenkin missä ajelee vaikuttaa myös, etelä-Suomi vs Lappi ovat kaksi eri asiaa. Sen sijaan jos tulee törmäiltyä pakkasessa kesärenkailla, voi tulla hieman lisäpenaltyä. Luulisin että jos kelit pysyvät plussalla, hyväkuntoinen kesärengas saattaa toimia paremmin kuin lähes loppuun ajettu KE-kitka. Erityisesti märällä tiellä uran syvyydestä on hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.01.20 - klo:18:29
Vai laitanko ne 10v vanhat piikikkäät asvaltinrouhimet vaan takasin alle?
,,lä missään nimessä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 21.01.20 - klo:18:50
Monessako rengasratsiassa olet ollut kelien ollessa lähes kesäiset? Itse ei ole vielä tullut törmättyä ensimmäiseenkään. Tietenkin missä ajelee vaikuttaa myös, etelä-Suomi vs Lappi ovat kaksi eri asiaa. Sen sijaan jos tulee törmäiltyä pakkasessa kesärenkailla, voi tulla hieman lisäpenaltyä. Luulisin että jos kelit pysyvät plussalla, hyväkuntoinen kesärengas saattaa toimia paremmin kuin lähes loppuun ajettu KE-kitka. Erityisesti märällä tiellä uran syvyydestä on hyötyä.
,,lä missään nimessä.
Nii-no todennäköisyys että sheriffi rinkuloita katselisi on aika marginaalinen. Mutta voihan sitä matka katketa jonkun toisen toheloinnin vuoksi ja silloin huomataan ettei auto ole ”katsastuskelpoinen” eli rengastus ei ole sääntöjenmukainen... jaaaa, maksaja olikin ;)
Täällä etelässä ei ole talvirenkaita ainakaan 2020-puolella tarvinnut vielä hetkeäkään.
Tietty nyt, kun tästä jauhetaan on joku netti-sheriffi linjoilla ja ensiviikon kampanja kohdistuu rinkuloihin :D
Ehkä mä katon kuitenkin ne ainoat varmasti lailliset alle. Kivikautiset Nokian testivoittajat :D Kai niillä tiellä pysyy, eihän talven liukkailla saa ajaa yli 80 (täällä periferiassa)
Kun kolahtaa, niin älä itke täällä ja toivottavasti ei vastapuolen kanssa!
Mä vihaan ihmisiä jotka katsoo vain omaa napaa ja säästää väärässä paikassa eli renkaissa, jos on vara ostaa auto, niin on vara ostaa siihen lain edellyttämät renkaat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.20 - klo:19:15
Kun kolahtaa, niin älä itke täällä ja toivottavasti ei vastapuolen kanssa!
Mä vihaan ihmisiä jotka katsoo vain omaa napaa ja säästää väärässä paikassa eli renkaissa, jos on vara ostaa auto, niin on vara ostaa siihen lain edellyttämät renkaat.
Ih@naa että sulla on tunteita mua kohtaan :D Niin, kuten totesin, että vaikka ne kivikautiset nastat ei ole ehkä parhaat, niin ne on lainsäätäjän mielestä edellämainituista ainoat (kalenterin mukaan) soveltuvat. Kelistä viis :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.01.20 - klo:18:29
Ai p3rkule kun alkaa olemaan KE-kitkoissa pinta 4mm rajoilla-> laiton. Kumpi-parempi-pahempi tammikuisiin keleihin: laittoman rajoilla oleva huono KE-kitka vai hyväkuntoinen ja testatusti toimiva Conti (kesä)rengas???
Onko kokemusta, paljonko tulee sakkoa jos ajelee suvigummeilla jo nyt (kelin salliessa) vaikka lain voimaantuloon on vielä viitisen kuukautta? Onko tiketin loppusumma sama, jos suvisetti tai vaan huonopintainen m+s???
Vai laitanko ne 10v vanhat piikikkäät asvaltinrouhimet vaan takasin alle?
Eiks se talvigummin urasyvyyysminimi ole 3 mm?
Eli sen puolesta kitkoillasi voit laillisesti vielä hetken ajella.
Ja talvirengaspakkoa on helmikuun loppuun, sen jälkeen riittää 1.6 mm pintaa.
Lainaus käyttäjältä: Hsippe - 21.01.20 - klo:19:54
Eiks se talvigummin urasyvyyysminimi ole 3 mm?
Eli sen puolesta kitkoillasi voit laillisesti vielä hetken ajella.
Ja talvirengaspakkoa on helmikuun loppuun, sen jälkeen riittää 1.6 mm pintaa.
3 milliähän se on. Miksi kaikki täällä jauhaa laittomuudesta?
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.01.20 - klo:18:57
Nii-no todennäköisyys että sheriffi rinkuloita katselisi on aika marginaalinen. Mutta voihan sitä matka katketa jonkun toisen toheloinnin vuoksi ja silloin huomataan ettei auto ole ”katsastuskelpoinen” eli rengastus ei ole sääntöjenmukainen... jaaaa, maksaja olikin ;)
Täällä etelässä ei ole talvirenkaita ainakaan 2020-puolella tarvinnut vielä hetkeäkään.
Tietty nyt, kun tästä jauhetaan on joku netti-sheriffi linjoilla ja ensiviikon kampanja kohdistuu rinkuloihin :D
Ehkä mä katon kuitenkin ne ainoat varmasti lailliset alle. Kivikautiset Nokian testivoittajat :D Kai niillä tiellä pysyy, eihän talven liukkailla saa ajaa yli 80 (täällä periferiassa)
Tällaista vajaaälyistä toppahousukansaa on valitettavasti vielä elossa. Näitä ei kiinnosta mikään muu kuin oma napa, ja tietty se jos saa vaikka parin sadan sakot; Ihan sama vaikka alle jäisi naapurin lapset, kunhan ei jää kiinni eikä tule sakkoa. Pienessä kännissä voi myös ajella tutulla tiellä. Ja turvavyölle ei ole tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.20 - klo:20:11
Tällaista vajaaälyistä toppahousukansaa on valitettavasti vielä elossa. Näitä ei kiinnosta mikään muu kuin oma napa, ja tietty se jos saa vaikka parin sadan sakot; Ihan sama vaikka alle jäisi naapurin lapset, kunhan ei jää kiinni eikä tule sakkoa. Pienessä kännissä voi myös ajella tutulla tiellä. Ja turvavyölle ei ole tarvetta.
Nyt kannattaa olla (herra?) Hidalgon tarkkana, ettei rapsahda syytettä kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan saati henkilöön kohdistuvasta herjaamisesta. Nappasin tuosta varuiksi IP-numeron ylös ;)
Eikös santteil saakaan ajaa pienessä, jos vaan kotiinpäin?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 21.01.20 - klo:20:11
Tällaista vajaaälyistä toppahousukansaa on valitettavasti vielä elossa. Näitä ei kiinnosta mikään muu kuin oma napa, ja tietty se jos saa vaikka parin sadan sakot; Ihan sama vaikka alle jäisi naapurin lapset, kunhan ei jää kiinni eikä tule sakkoa. Pienessä kännissä voi myös ajella tutulla tiellä. Ja turvavyölle ei ole tarvetta.
Tähän kommenttiin kiteytyy mielestäni areenan nykytilanne. Täällä ei auteta muita merkin harrastajia, vaan kilpaillaan siitä, kuka saa rumimmin vittuiltua toiselle.
Ihan kärkipäähän menee tämäkin ”kommentti”. Tuleeko hyvä olo?
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.01.20 - klo:20:15
Nyt kannattaa olla (herra?) Hidalgon tarkkana, ettei rapsahda syytettä kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan saati henkilöön kohdistuvasta herjaamisesta. Nappasin tuosta varuiksi IP-numeron ylös ;)
Eikös santteil saakaan ajaa pienessä, jos vaan kotiinpäin?
Jos näistä jutuista kiihottuu, niin sinulla on jo mainitsemaani ongelmia paljon pahempi tilanne.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 21.01.20 - klo:20:17
Tähän kommenttiin kiteytyy mielestäni areenan nykytilanne. Täällä ei auteta muita merkin harrastajia, vaan kilpaillaan siitä, kuka saa rumimmin vittuiltua toiselle.
Ihan kärkipäähän menee tämäkin ”kommentti”. Tuleeko hyvä olo?
Tuli. Paljon parempi olo kuin siitä, että kiehuisin täällä kuinka ajelen vanhoilla huonokuntoisilla renkailla taikka kesärenkailla talvella kunhan vaan poliisit ei huomaa.
Taas ne renkaat ajelee täällä naapureiden lasten yli.
Voiko renkaat laittaa linnaan tästä rikoksesta?
Jaa, olisko käytännössä ainakaan täällä etelärannikon kuivalla +5c asvaltilla hirveästi eroa onko nasta ihan uus tuore testivoittaja vaiko se 10v vanha? Melkein väittäisin, että 10v vanha rengas on ympäristöystävällisempi näillä keleillä...
Jos mun pitäisi valita tähän aikaan vuodesta kesärenkaan ja 10 vuotta vanhan nastarenkaan väliltä, niin valitsisin jälkimmäisen. Tänäkin talvena tullut yli 3000km ajettua melkein noin vanhoilla nastoilla ilman suurempia ongelmia ja ei ollut oma auto saati omat renkaat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.20 - klo:22:19
Jos mun pitäisi valita tähän aikaan vuodesta kesärenkaan ja 10 vuotta vanhan nastarenkaan väliltä, niin valitsisin jälkimmäisen. Tänäkin talvena tullut yli 3000km ajettua melkein noin vanhoilla nastoilla ilman suurempia ongelmia ja ei ollut oma auto saati omat renkaat.
Ensin se vihaa minua ja minunlaisia, seuraavaan hengenvetoon ajaa 3Kkm kivikautisilla rinkuloilla käymättä rengaskaupan kautta vaihtamatta niitä testivoittajiin??????? Niin P,,RJ,,,,KÖ NIILL,, VAI EI ??? Kirjoituksesi tuntien olet ajanut kuitenkin vähintään joka sekunti ”ääritilanteissa” :D
Eikö renkaat kannattaisi valita ilmaston eikä kalenterin mukaan? Jatkossahan sen pitäisi olla mahdollista ihan laillisesti.
Toisaalta, sääennusteen mukaan esim. ke-to välinen yö menee pakkaselle esim. Helsingin seudulla, tosin on kuivaa.
Ultimate ratkaisu olisi ostaa uudet talvirenkaat (kitkat). Todennäköistä talvikautta on vielä jäljellä ja sama rengashaaste on edessä seuraavana talvena, joten mitäpä sitä lykkäämään? 10vuotta vanhat nastat ovat todella liukkaat, lumi/jää pintaisissa liikenneympyröissä pito lähtee pienemmässäkin vauhdissa - vaikka kaikki nastat olisivatkin tallessa. Niinpä se pito nastarenkaassakin tulee suurelta osin kumista. Pari talvea sitten tuli ajettua erästä autoa, jossa oli alkuperäiset nastarenkaat ja ikää oli se about 10v, niin kyllä ne melkoiset liukastelijat olivat lumi/jääpinnalla. Kolme talvea vanhat nordic-kitka ovat suorastaan vakaat menijät niihin verrattuna. (huom. molemmat ns. premium merkkiä).
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 21.01.20 - klo:22:51
Ensin se vihaa minua ja minunlaisia, seuraavaan hengenvetoon ajaa 3Kkm kivikautisilla rinkuloilla käymättä rengaskaupan kautta vaihtamatta niitä testivoittajiin??????? Niin P,,RJ,,,,KÖ NIILL,, VAI EI ??? Kirjoituksesi tuntien olet ajanut kuitenkin vähintään joka sekunti ”ääritilanteissa” :D
Monestikko sinä ostat sijais ja firman autoihin omalla rahalla uusia renkaita, jos et edes raski ostamaan omaan autoin?
Ja kyllä renkaat oli talvirenkaat sekä lailliset!
Lainaus käyttäjältä: jt - 21.01.20 - klo:22:57
Kolme talvea vanhat nordic-kitka ovat suorastaan vakaat menijät niihin verrattuna. (huom. molemmat ns. premium merkkiä).
Miten tilanne olisi mielestäsi eronnut jos nastarenkaat olisi olleet kolme vuotta vanhat ja kitkat alkuperäiset ja 10 vuotta vanhat?
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 21.01.20 - klo:17:10
Mikäs noissa contin 7:ssa..onko äänekkäämmät kuin Nokian r3:t. Mitä huonompaa noissa on contin 6:n verrattuna??
Seiskat "äänekkäämmässä" vaggineessa, eli tuntuma kutosten hiljaisuudesta kuittaantuu osittain tuolla. Kuitenkin tykkään kutosten ajotuntumasta. Eivät tunnu "kaatuvan yhtään alle". Aivan optimaaliset olleet omassa käytössä.
Nokian R3:iin en pysty vertaamaan, kun niista ei ole kokemuksia. Olen ymmärtänyt täällä kirjoitetun perusteella että olisivat oikeinkin "soivat" renkaat verrattuna R2:iin.
Tuntuu kuitenkin, että Conti on erittäin varma valinta nykypäivänä, ainakin talvirenkaissa.
Piti oikein käydä auttamassa(tarkistamassa), että mitkä renkaat oli. Oli ihan nastat "nelivedon" alla. Melko lujaa pitäny risteyksestä kääntyä, kun en ite kokenu ongelmaksi omalla autolla ja kitkoilla.
(https://i.ibb.co/gDXRxBn/20200201-205924-01.jpg) (https://ibb.co/Jzbs9Mh)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.02.20 - klo:23:21
Piti oikein käydä auttamassa(tarkistamassa), että mitkä renkaat oli. Oli ihan nastat "nelivedon" alla. Melko lujaa pitäny risteyksestä kääntyä, kun en ite kokenu ongelmaksi omalla autolla ja kitkoilla.
(https://i.ibb.co/gDXRxBn/20200201-205924-01.jpg) (https://ibb.co/Jzbs9Mh)
HOHOO mitä muuta voi odottaa sähkönelikolta? Vaikka olisi ollut kitkat alla ;D. Aidolla nelikolla tuo olisi korjattu vielä kaasulla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.02.20 - klo:09:19
Tällä viikollakin on tullut ajettua useampaa etuvetoa, useampaa nelikkoa ja myös takavetoa. On ollut nastaa, kitkaa ja nastatonta nastarengasta. On ollut 115 hepasta melkein 500 heppaan olevaa autoa, mutta kyllä tänään taas hymyilyttää lähteä nelikolla, jossa on yli 100 heppaa per vetävä pyörä.
Enpä muista, koska olen viimeksi ajanut noin paskassa kelissä, että sataa jäätävää tihkusadetta/lunta, samalla lunta on tiellä yli 10cm eikä aura-autosta tietoakaan. En myöskään muista, koska on viimeksi yhtä paljon hymyilyttänyt samaan, aikaan kun voit valita keliin sen oikean aidon nelivedon sekä kunnon talvirenkaat eli NASTArenkaat. Ei muuta, kuin lisää syöttöä, niin heittämällä meni hangessa eteenpäin...
Ai niin destialle lähetän laskun Multia-Uurainen välin aurauksesta!
Kyllä tuossa yhtälailla kaasusta takapyörät tuuppaa noin pienessä vauhdissa. Ei nastoista tosiaan tuossa ollut mitään iloa, kuin mistään muustakaan rengastyypistä. Ei se nasta tuollaisen loskan ja tamppaantuneen lumen läpi auta muutenkaan. Ei loskaliirtoon myöskään neliveto auta. Eikä se neliveto kaasusta anna ajonvakautuksen ja luistoneston vuoksi tehdä isoja peliliikkeitä. Eri asia sitten, jos ne on valmiiksi pois kytkettynä ja tilanteeseen varauduttu. Keli siis yllätti kuskin, eikä syy ole tien pidossa, renkaissa tai autossa.
Mutta totuuden nimissä en olettanut tuossa olevan kitkoja, kuten monilla on tapana päätellä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.02.20 - klo:00:14
Kyllä tuossa yhtälailla kaasusta takapyörät tuuppaa noin pienessä vauhdissa. Ei nastoista tosiaan tuossa ollut mitään iloa, kuin mistään muustakaan rengastyypistä. Ei se nasta tuollaisen loskan ja tamppaantuneen lumen läpi auta muutenkaan. Ei loskaliirtoon myöskään neliveto auta. Eikä se neliveto kaasusta anna ajonvakautuksen ja luistoneston vuoksi tehdä isoja peliliikkeitä. Eri asia sitten, jos ne on valmiiksi pois kytkettynä ja tilanteeseen varauduttu. Keli siis yllätti kuskin, eikä syy ole tien pidossa, renkaissa tai autossa.
Mutta totuuden nimissä en olettanut tuossa olevan kitkoja, kuten monilla on tapana päätellä.
Mutta kun ei tuuppaa. Ai mistä tiedän, kun omistan haldex:lla olevan sähkövatkaimen sekä aidon nelivedon. Eikä tarvinnut miettiä kummalla tänään lähdin liikenteeseen...
Nasta tekee kummasti, kun siellä loskan ja lumen alla on vielä jäätä! Oli hyvinkin pohjolarallin fiilistä tänään, kun ajelin vähän päälle tunti sitten kotiopäin.
Eikä se renkaita tai vetotapaa katso, jos kuskilla on kankkusen jalat ja omat kädet.
Nelivedolliset autot on lisääntyny huomattavasti, mutta suuri osa uusista nelivedon omistavista ei osaa ajaa autollansa, kun se lähtee hanskasta. Nelivedolla, kun pitäiski laittaa lisää kaasua, niin toiset himmailee
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.02.20 - klo:00:22
Mutta kun ei tuuppaa. Ai mistä tiedän, kun omistan haldex:lla olevan sähkövatkaimen sekä aidon nelivedon. Eikä tarvinnut miettiä kummalla tänään lähdin liikenteeseen...
Nasta tekee kummasti, kun siellä loskan ja lumen alla on vielä jäätä! Oli hyvinkin pohjolarallin fiilistä tänään, kun ajelin vähän päälle tunti sitten kotiopäin.
Eikä se renkaita tai vetotapaa katso, jos kuskilla on kankkusen jalat ja omat kädet.
Sillä ei ole varmasti mitään merkitystä millä sinä ajelet. Jos vain keskitytään itse aiheisiin. Etkä voi nykyautolla vetää hallittua sivuluisua ilman, että olet kytkenyt avut pois. Tuollaisessa esimerkkitilanteessa sitä ei olisi kerennyt tehdä. Summana kuskin ajonopeus oli keliin nähden liian suuri. Totta vai tarua?
Haldeksihan tuuppaa jo takapyörille momenttia nykyisin ennen, kuin etupyörä sutaisee. Tuossa volvossa oli sähköllä takapää, ei haldex. Mistä tietää ajoiko pelkällä sähköllä? Niin.
Nasta ei ole myöskään niin pitkä, että se menisi loskaliirrossa loskan läpi tai lumen läpi, eli ei tuo mitään etua.
Vähän kuulostaa siltä, että liikkumissuunnallasi toisten täytyy varoa julkisilla teillä ralliautoa, jolta ohituksissa nastat sinkoilee, kun poljenta on niin ankaraa.
Lainaus käyttäjältä: Nikken Polo - 02.02.20 - klo:03:11
Nelivedolliset autot on lisääntyny huomattavasti, mutta suuri osa uusista nelivedon omistavista ei osaa ajaa autollansa, kun se lähtee hanskasta. Nelivedolla, kun pitäiski laittaa lisää kaasua, niin toiset himmailee
Juurikin näin. Osataan painaa kaasua ja kun auto rupeaa pikkaisen puskemaan, niin painetaan jarrua ja sen jälkeen mennään pulkkana, kun olisi pitänyt painaa lisää kaasua, että veto pysyy.
https://www.iltalehti.fi/autot/a/201703032200080151 (https://www.iltalehti.fi/autot/a/201703032200080151)
https://tekniikanmaailma.fi/tm-vastaa-onko-nelivetoinen-auto-parempi-kaksivetoinen/ (https://tekniikanmaailma.fi/tm-vastaa-onko-nelivetoinen-auto-parempi-kaksivetoinen/)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.02.20 - klo:09:38
Sillä ei ole varmasti mitään merkitystä millä sinä ajelet. Jos vain keskitytään itse aiheisiin. Etkä voi nykyautolla vetää hallittua sivuluisua ilman, että olet kytkenyt avut pois. Tuollaisessa esimerkkitilanteessa sitä ei olisi kerennyt tehdä. Summana kuskin ajonopeus oli keliin nähden liian suuri. Totta vai tarua?
Haldeksihan tuuppaa jo takapyörille momenttia nykyisin ennen, kuin etupyörä sutaisee. Tuossa volvossa oli sähköllä takapää, ei haldex. Mistä tietää ajoiko pelkällä sähköllä? Niin.
Nasta ei ole myöskään niin pitkä, että se menisi loskaliirrossa loskan läpi tai lumen läpi, eli ei tuo mitään etua.
Vähän kuulostaa siltä, että liikkumissuunnallasi toisten täytyy varoa julkisilla teillä ralliautoa, jolta ohituksissa nastat sinkoilee, kun poljenta on niin ankaraa.
KYllä nauratti tuollainen Volvo XC60 T8 TwE AWD. Yritti näyttää miten lähdetään, mutta kovasti puski kun mentiin peräkkäin. En ihmettele yhtään miksi volvo oli tuossa kuvassa ojan pohjalla.
Jos google ei ole tuttu, niin voit eilisenkin reitin katsoa vaikka googlen maps:stä ,,htäri-JKL sekä miettiä paljonko siellä oli liikennettä ilta 21.00-23.00 välillä saati tienhoitoa. Eikä minun autosta sinkoile nastoja, koska A:Ne on continentaleissa vulkanoitu/liimattu ja B:Nelivedolla sudittelu on paljon väheisempää, kuin vajaavetoisella C:Yhdestäkään neljästä ajamastani contin conticecontact sarjasta ei ole lähtenyt yhtään nastaa!
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kumi-haastaa-alumiinin-nastan-runkona-nain-toimii-kuminasta/3adeba03-429e-343c-a72f-c780211372f3 (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kumi-haastaa-alumiinin-nastan-runkona-nain-toimii-kuminasta/3adeba03-429e-343c-a72f-c780211372f3)
"Vetovaaka näytti 526 newtonin lukemaa, kun nasta irtosi renkaasta. Tämä on noin 54 kilogramman massan aikaansaava voima."
"”Nasta kestää vetoa ilman liimausta tyypillisesti 150 newtonia”, Rautiainen kertoo."
Ei liity nastarenkaisiin nelivedon käytös. On noilla autoilla tullut sen verran harjoiteltua, että ymmärtää tuon nelivedon käytöksen. Kylläpä ne ammattimiehet rallissakin tekee virheen ja liian suuren tilannenopeuden takia ulos ajaa. Ei sitä kaasulla enää korjata fysiikan lakia uusiksi.
Volvolla tuollaista takasähkövetoa ei varmaan suunniteltu dynaamiseen kilpa-ajoon karpan kanssa, vaan pointti aivan muualla.
Tuo nastan suora veto ei kuvasta sitä tilannetta, jossa sitä irroitetaan kuin maitohammasta. Varmasti hyvin pysyy, mutta eipä se nastojen irtoaminen ole ollut ongelma ilman superliimojakaan.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.02.20 - klo:10:48
Volvolla tuollaista takasähkövetoa ei varmaan suunniteltu dynaamiseen kilpa-ajoon karpan kanssa, vaan pointti aivan muualla.
Tuo nastan suora veto ei kuvasta sitä tilannetta, jossa sitä irroitetaan kuin maitohammasta. Varmasti hyvin pysyy, mutta eipä se nastojen irtoaminen ole ollut ongelma ilman superliimojakaan.
Minä en aja kilpaa liikenteessä, mutta risteyksestä käsittääkseni saat ihan lain puitteissakin kiihdyttää 80km/h vauhtiin mikä on nopeusrajoitus?
No paljonko sinulla on kokemusta Continentalin conti ice contact 2 nastoista?
Koeta nyt päättää onko sillä kiinnistystavalla merkitystä vai ei? Kerrotko myös lisää tuosta superliimasta ja minkä valmistajan nastarenkaissa sitä on käytetty?
Karpan ajotyylillä tarvii nastat väistämättä liimata, eihän ne muuten pysyisi ;D
Tuossa kuvan paikassa ihan 50km/h rajoitus ja risteyksestä käännös yli 90 asteen kulmassa vasemmalle. Näkyvyys on hyvä kääntyvälle, jolloin vauhti voi olla hiukan suuri. Oikealla ajolinjalla toki voi vauhti ollakin suurempi.
Toisessa autossa meillä pyörii nuo contin uusimmat nastat. Ollut varmaan 30tkm pian alla, eli kolmatta talvea. Pitää tarkastaa kunto kun vaihtaa.
Se on kuitenkin fakta, ettei kukaan meistä tiedä, mitä tuolle kuvan Volvolle oli tapahtunut... oli se sitten liian kova tilannenopeus, äkkinäinen väistöliike tai jokin muu, niin te kaksi voisitte lopettaa tuon typerän kinastelun. (Ei tarvii varmaan selventää, ketä tarkoitan? 😂)
Lainaus käyttäjältä: Nikken Polo - 02.02.20 - klo:15:27
Se on kuitenkin fakta, ettei kukaan meistä tiedä, mitä tuolle kuvan Volvolle oli tapahtunut... oli se sitten liian kova tilannenopeus, äkkinäinen väistöliike tai jokin muu, niin te kaksi voisitte lopettaa tuon typerän kinastelun. (Ei tarvii varmaan selventää, ketä tarkoitan? 😂)
Ei siitä kinastella tarvi. Vauhti kääntyessä risteyksestä loskaisella tiellä liian kova ja pitkäksi meni. Vetotapa, käyttövoima tai renkaat eivät olleet syyllisiä, vaan kuski. Olisiko tapaus käsitelty? ;)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.02.20 - klo:20:22
Ei siitä kinastella tarvi. Vauhti kääntyessä risteyksestä loskaisella tiellä liian kova ja pitkäksi meni. Vetotapa, käyttövoima tai renkaat eivät olleet syyllisiä, vaan kuski. Olisiko tapaus käsitelty? ;)
Ehkä on vieläkin turhan pitkälle meneviä päätelmiä, mutta voitaneen sanoa, että vetotapa, käyttövoima ei todennäköisesti ole syynä. Renkaista tuon kuvan perusteella sanoa, että hyvä kuntoiset nastat näyttää olevan, eli tuskin on niidenkään vika.
Eihän sitä tiedä vaikka olis väistänyt jotakin tuonne ojan puolelle.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.02.20 - klo:00:14
Ei nastoista tosiaan tuossa ollut mitään iloa, kuin mistään muustakaan rengastyypistä. Ei se nasta tuollaisen loskan ja tamppaantuneen lumen läpi auta muutenkaan.
Maksimi sallittu nastaulkonema on 2mm. Nyt jos renkaan alla on sitten yli 2mm tamppaantunutta lunta tms, nasta ovat lähes yhtä tyhjän kanssa. Toisin sanoen, kun ajellaan vaikkapa sillä auraamattomalla sivutiellä jossa lunta, jos renkaan alle jää yli tuon parin millin lunta, niin nasta ei ota tien kovaan pintaan kiinni.
Tässähän lienee yksi selitys siihen miksi laadukkaat nastat ja kitkat ovat lumella about saman vertoja, kitka toisinaan parempikin, kun ei noissa olosuhteissa nastoista ole hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.02.20 - klo:12:02
Karpan ajotyylillä tarvii nastat väistämättä liimata, eihän ne muuten pysyisi ;D
Toisessa autossa meillä pyörii nuo contin uusimmat nastat. Ollut varmaan 30tkm pian alla, eli kolmatta talvea. Pitää tarkastaa kunto kun vaihtaa.
Kuten tähänkin ketjuun olen todennut, niin kaksi renkaista on hävinnyt nastoja. Hakkapeliitta 4 ja 8:t. Eikä johtunut ajotavasta ja sen jälkeen en ole nokialaisia itse oman auton alle laittanut.
No koska ilmoitat onko niitä nastoja hävinnyt conteista (Conti ice contact 2 tai 3:sta)? Epäilen ettei vastausta löydy/tule, koska huomaisit, että teit itsestäsi pellen!
Ei nastojen häviäminen itselle ole koskaan ollut ongelma. Mitenkäs se minusta pellen tekee, vaikkei yhtään nastaa olisi conteista tippunu? Ei tippunu hkpl8:sta, eikä 7:sta aikanaan. Eikä michelinin xi-3, eikä hkpl5. Yksi tai kaksi nastaa ei meinaa muutenkaan mitään.
Jos oikein nastoja irroittaa haluaa, niin siihen on kätevä konsti joku ramppi, jossa valumavesiä varten ritilät. Siinä vähän sitten sudittelee. ;D
Jossain vanhemmassa contissa painuu nasta niin syvälle, että särkee renkaan. En muista mallia, mutta naapurilla sattui niin. Sisäänajo vaikuttaa hyvin paljon nastojen pysymiseen. Ajotapa tietysti myös.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.02.20 - klo:06:45
Kuten tähänkin ketjuun olen todennut, niin kaksi renkaista on hävinnyt nastoja. Hakkapeliitta 4 ja 8:t. Eikä johtunut ajotavasta ja sen jälkeen en ole nokialaisia itse oman auton alle laittanut.
No koska ilmoitat onko niitä nastoja hävinnyt conteista (Conti ice contact 2 tai 3:sta)? Epäilen ettei vastausta löydy/tule, koska huomaisit, että teit itsestäsi pellen!
Olen varmasti pelle, mutta on kokemusta sekä IceContactista että IceContact 2:sta ja molemmista alkoi parin talven jälkeen nastat kadota.
Ja mikä hassuinta niin nastakato oli suurin etuvetoisen taka-akselilla olleissa kumeissa.
Niin ei tässä aiheessa ehdottomia totuuksia olekaan.
Lainaus käyttäjältä: Nikken Polo - 02.02.20 - klo:03:11
Nelivedolliset autot on lisääntyny huomattavasti, mutta suuri osa uusista nelivedon omistavista ei osaa ajaa autollansa, kun se lähtee hanskasta. Nelivedolla, kun pitäiski laittaa lisää kaasua, niin toiset himmailee
Eipä tuo ole loppujen lopuksi etuvedoilla sen kummempaa. Esim. keskivallin ylityksessä pitäisi vedättää kaasulla yli, vaikka auto pikkasen vikuroisikin. Siinä kun menee löysäämään kaasun niin tuloksena on spinnaus, paitsi että nykyään ajonvakautukset pitää himmelit tiellä oli vetotapa sitten mikä vaan. Sama tilanne, jos perä pyrkii mutkassa rinnalle.
Lainaus käyttäjältä: Routa - 03.02.20 - klo:09:31
Eipä tuo ole loppujen lopuksi etuvedoilla sen kummempaa. Esim. keskivallin ylityksessä pitäisi vedättää kaasulla yli, vaikka auto pikkasen vikuroisikin. Siinä kun menee löysäämään kaasun niin tuloksena on spinnaus, paitsi että nykyään ajonvakautukset pitää himmelit tiellä oli vetotapa sitten mikä vaan. Sama tilanne, jos perä pyrkii mutkassa rinnalle.
Paitsi että kun painat kaasulla siihen keskivalliin, toinen vetävistä pyöristä kerrallaan kadottaa pitonsa, jolloin spinnaus itse asiassa lähempänä. Onneksi on ajonvakautus, kun tollaisia vinkkejä jaellaan. ;)
eli veto pois ja rauhassa vallin yli, kunnes voi taas pitävällä pinnalla painaa kaasua.
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 03.02.20 - klo:10:45
Paitsi että kun painat kaasulla siihen keskivalliin, toinen vetävistä pyöristä kerrallaan kadottaa pitonsa, jolloin spinnaus itse asiassa lähempänä. Onneksi on ajonvakautus, kun tollaisia vinkkejä jaellaan. ;)
eli veto pois ja rauhassa vallin yli, kunnes voi taas pitävällä pinnalla painaa kaasua.
Tasakaasulla vallin yli ois mun valinta. Toki näillä nykyautoilla voi lähes huoletta painaa "kaasu pohjassa" kaistan vaihdossa hyvän luistoneston ja vakautuksen kanssa. On kyllä ihme jos spinnaamaan näitä saa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 03.02.20 - klo:10:51
Tasakaasulla vallin yli ois mun valinta. Toki näillä nykyautoilla voi lähes huoletta painaa "kaasu pohjassa" kaistan vaihdossa hyvän luistoneston ja vakautuksen kanssa. On kyllä ihme jos spinnaamaan näitä saa.
Nimenomaan tasakaasulla yli. Jos siinä löysää kaasun pois niin auto spinnaisi, mutta kuten sanoin ajonvakautuksen ansiosta näin ei nykyään tapahdu.
Lainaus käyttäjältä: Routa - 03.02.20 - klo:11:02
Nimenomaan tasakaasulla yli. Jos siinä löysää kaasun pois niin auto spinnaisi, mutta kuten sanoin ajonvakautuksen ansiosta näin ei nykyään tapahdu.
Aika monessa autossa kaasun löysääminen laittaa auton vain rullaamaan vapaalla ja vaikka ei laittaisikaan, niin nykymoottoreissa moottorijarrutus on aika heikkoa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 03.02.20 - klo:11:41
Aika monessa autossa kaasun löysääminen laittaa auton vain rullaamaan vapaalla ja vaikka ei laittaisikaan, niin nykymoottoreissa moottorijarrutus on aika heikkoa.
Monessa autossa on nykyisin myös b-moodi. ;) Suosittelen polanteiden ylitykseen kyllä aina sitä tasakaasua, jopa pientä kaasun lisäystä, jottei vauhdi hiivu.
Pieni kaasunlisäys ainakin normaalitehoisessa nelikossa ja varmasti etuvetoisissa varmin tapa. Takavetoiset hieman eri case.
Lainaus käyttäjältä: Routa - 03.02.20 - klo:09:25
Olen varmasti pelle, mutta on kokemusta sekä IceContactista että IceContact 2:sta ja molemmista alkoi parin talven jälkeen nastat kadota.
Ja mikä hassuinta niin nastakato oli suurin etuvetoisen taka-akselilla olleissa kumeissa.
Conti ice contact ei ollut edes liimattuja nastoja joten tarkoituksella jätin sen pois.
Conti ice contact 2 ollut 101 heppaisesta etuvedosta kolmessa 180-500 heppaisessa nelikossa eikä yhtään nastaa ole kadonnut. Ajokilometrejä noilla neljällä sarjalla yli 80.000km.
Joko toiset ei osaa ajaa renkaita sisään tai sitten ajotapa on hyvin erillainen, kuin itsellä.
Mitä Hakkapeliitta 4 ja 8 nastojen katoamiseen tulee, niin ensimmäisissä oli valmistusvikoja jotka nokian renkaat myönsi. Kasissa syyttivät tehokasta etuvetoa, kun nastat lähti takaa ;D. Noin 20 hakkapeliitta 8 sarjaa pyöritellyt ja tuo nastojen painuminen on ominaisuus niissä eikä ole merkitystä onko Venäjällä tai Suomessa tehty. Ja ei en osta enää nokian renkaita!
Ai että nyt on sitten parasta mitä rahalla saa kitkoina "Paras kitkarengas, 2019 Continental ContiVikingContact 7" tehokkaamman nelivedon alle. Nyt kun tuota alijäähtynyttä vettä satoi ja tulin mökille toisella meidän nelikoista, niin ContiVikingContact 6 alkoi tuntua lipoisilta. Paskinta noissa on, että ääntä ei kuulu eikä edes luistonesto kerkeä ilmoittaa mitään, kun liukasta on. Toki kuljettajana perse/rattituntuma on paras, mutta tämäkin häviää, kun kaikki on sähköistetty.
Mökin pihaan tultiin vaikka maha raapi. Pois pääsy voisi olla tiukkaa ilman kolaa. Conti ice contact 2 nastat oli taas pari viikkoa pois toisen nelikon alta, kun oli vain puhdasta asvalttia ja ettei kukaan pääse pahoittaamaan mieltänsä, että Stadin reissulla olisin raapinut asvalttia ;D ;D ;D. Ensi viikolla taas nastat tehottoman alle ja tehokkaamman alle kitkat. Saapahan ajotuntumaa ja samoin voin testata miten perheen toinen kuljettaja suhtautuu eri renkaisiin tietämättään.
Juu-u. Samaan aikaan, ihan Suomessa, Suomenmaalla, tässä tällä viikolla, tuli ajeltua viikon verran 165 leveillä KE-kitkoilla, paljailla asfalteilla, Helsinki/Turku/Tampere. Kaikki KE-kitkoista "järeämmät" kumit olisivat olleet täyttä rahan haaskausta sekä turvallisuuden laiminlyömistä. Se korvia raastava rohina mikä noillakin renkailla kantautui ohjaamoon pilalle raiskatusta asfaltista oli kyllä surkeaa kuunneltavaa :(
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.02.20 - klo:22:38
Ai että nyt on sitten parasta mitä rahalla saa kitkoina "Paras kitkarengas, 2019 Continental ContiVikingContact 7" tehokkaamman nelivedon alle. Nyt kun tuota alijäähtynyttä vettä satoi ja tulin mökille toisella meidän nelikoista, niin ContiVikingContact 6 alkoi tuntua lipoisilta. Paskinta noissa on, että ääntä ei kuulu eikä edes luistonesto kerkeä ilmoittaa mitään, kun liukasta on. Toki kuljettajana perse/rattituntuma on paras, mutta tämäkin häviää, kun kaikki on sähköistetty.
Mökin pihaan tultiin vaikka maha raapi. Pois pääsy voisi olla tiukkaa ilman kolaa. Conti ice contact 2 nastat oli taas pari viikkoa pois toisen nelikon alta, kun oli vain puhdasta asvalttia ja ettei kukaan pääse pahoittaamaan mieltänsä, että Stadin reissulla olisin raapinut asvalttia ;D ;D ;D. Ensi viikolla taas nastat tehottoman alle ja tehokkaamman alle kitkat. Saapahan ajotuntumaa ja samoin voin testata miten perheen toinen kuljettaja suhtautuu eri renkaisiin tietämättään.
Ei perstuntuma häviä mihinkään "sähköistyksen" johdosta. Ohjaustuntumakin on nykyisin autosta kiinni enemmän, kuin sähköisen ja hydraulisen tehostajan erosta. Liukkauden pitäisi kyllä noilla kehutuilla kilometreillä olla jo "arvattavissa" muustakin, kuin äänestä.
Ei se nelivedon teho liity suoranaisesti renkaiden pitoon, joten tarviiko sitä aina mainostaa? Ehkä se on vain kuskista kiinni, miten kokee liukkauden ja rengastyyyppien erot. Joihinkin paikkoihin ei kitkoilla pääse, mutta ei myöskään nastoilla ja jopa ketjutkaan auta. Osta maasturi, jos pitää hankeen ja kulkemattomille jäisille poluille päästä, niin tekee mettämiehet. ;D
Justiinsa muuten istuin "professional" G mersun kyydissä linjahommissa. Oli -12, mutta luulin autoa 14 vuotta vanhemmaksi. ;D Sillä pääsee ja jos ei pääse, niin vaikka vinssaa. Oli juu yli kolmesataa heppaa ja 700Nm. ;D ;D Kertaakaan ei ohitettu. ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.02.20 - klo:15:31
Joko toiset ei osaa ajaa renkaita sisään tai sitten ajotapa on hyvin erillainen, kuin itsellä.
Näyttäs kirjotusten perusteella siltä, että lähes kaikilla on varmasti erilainen ajotapa.
Montaa kuskia ei heti tule mieleen kuka ei tunnista liukkautta perstuntumalta, oli sähköavusteita tai ei.
Suosittelen vahvasti näille kuljettajille nastoja, niin voivat rapinasta sitten päätellä onko nyt liukasta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.02.20 - klo:23:32
Juu-u. Samaan aikaan, ihan Suomessa, Suomenmaalla, tässä tällä viikolla, tuli ajeltua viikon verran 165 leveillä KE-kitkoilla, paljailla asfalteilla, Helsinki/Turku/Tampere. Kaikki KE-kitkoista "järeämmät" kumit olisivat olleet täyttä rahan haaskausta sekä turvallisuuden laiminlyömistä. Se korvia raastava rohina mikä noillakin renkailla kantautui ohjaamoon pilalle raiskatusta asfaltista oli kyllä surkeaa kuunneltavaa :(
Mitä tuo kertoo? Viime viikolla tuli noin 2000km ajettu useammalla autolla ja rengastuksena oli nastarengasta, nastatonta nastarengasta ja kitkarengasta. Keleinä tarjottiin kuivaa asvattia, mustaa jäätä, vesisadetta, räntäsadetta ja lumisadetta missä tiellä oli 10-15cm lunta. En joutunut kertaakaan sinun trollaamaasi vesiliirtoon saatu ajautunut tieltä ulos. Lumiliirrossa ja lumen "päällä" olin pari kertaa, mutta se tarkoitti lisää syöttöä, kun maavara meinasi loppua kesken!
JA kyllä nastat tulee huomenna alle, kun kelit muuttui taas lumiseksi/jäiseksi täällä keski-suomessa!
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.02.20 - klo:00:10
Ei perstuntuma häviä mihinkään "sähköistyksen" johdosta. Ohjaustuntumakin on nykyisin autosta kiinni enemmän, kuin sähköisen ja hydraulisen tehostajan erosta. Liukkauden pitäisi kyllä noilla kehutuilla kilometreillä olla jo "arvattavissa" muustakin, kuin äänestä.
Ei se nelivedon teho liity suoranaisesti renkaiden pitoon, joten tarviiko sitä aina mainostaa? Ehkä se on vain kuskista kiinni, miten kokee liukkauden ja rengastyyyppien erot. Joihinkin paikkoihin ei kitkoilla pääse, mutta ei myöskään nastoilla ja jopa ketjutkaan auta. Osta maasturi, jos pitää hankeen ja kulkemattomille jäisille poluille päästä, niin tekee mettämiehet. ;D
Justiinsa muuten istuin "professional" G mersun kyydissä linjahommissa. Oli -12, mutta luulin autoa 14 vuotta vanhemmaksi. ;D Sillä pääsee ja jos ei pääse, niin vaikka vinssaa. Oli juu yli kolmesataa heppaa ja 700Nm. ;D ;D Kertaakaan ei ohitettu. ;D
Niin meinaat ettei autojen tuntuman välillä ei ole eroja? Kumminkin kirjoitat sen jälkeen, että se on autosta kiinni. Oot melkoinen kuski, että arvaat asioita! Onkos sattunut eurojack-pottia kohdalleen? JA kyllä näin "talvella" hehkutan nelivetoa. Juuri sen vuoksi omat molemmat autot on nelikkoja, koska voin ja sellaisella haluan ajaa! Töissä saan tarpeeksi ajaa vajaavetoisilla.
Oletko paljonkin ajanut G-mersulla? Minä olen ja on harvinaisen paska ajaa. Se on työkalu siinä missä Hilux/Land Cruiser. Jollaisen mielummin otan, kuin G-mersun.
Koskas kerrot paljonko nastoja on 30tkm matkalla hävinnyt teidän toisen auton contin nastoista?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.02.20 - klo:08:12
Näyttäs kirjotusten perusteella siltä, että lähes kaikilla on varmasti erilainen ajotapa.
Montaa kuskia ei heti tule mieleen kuka ei tunnista liukkautta perstuntumalta, oli sähköavusteita tai ei.
Suosittelen vahvasti näille kuljettajille nastoja, niin voivat rapinasta sitten päätellä onko nyt liukasta.
Kumma kyllä näitä löytyy penkoilta ja jopa motarilta poikittain? Viime perjantaina kolme kappaletta ja oli vain hieman loskaa!
Mulla ei muuta...
https://www.riemurasia.net/kuva/Autoilija-yllatti-liukkaan-kelin/26147 (https://www.riemurasia.net/kuva/Autoilija-yllatti-liukkaan-kelin/26147)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 08.02.20 - klo:08:48
Hyvin useasti ne kuskit jotka luulevat osaavansa ajaa ovat siellä penkassa kännykkä korvalla ja Malbbis poskessa.
Juurikin näin. Enpä muista, koska viimeksi olen ollut penkassa ;D. Taitaa mennä viime vuosi tuhannen puolelle ja kohtuu jyrkässä mäessä nastat eikä 320 heppaa ja 420nm auttanut. Johtui etuvedosta ja ketjujen puutteesta. Peruutettaessa rinnetta alaspäin ei pito riittänyt ja veti penkkaan. Auto pois penkasta, enemmän vauhtia ja vähemmän vaihteiden vaihtoa, niin meni perille saakka. Voisi ehkä syyttää myös kuskia, kun teki yhden vaihdon alaspäin liian aikaisten. Nelivedolla olisi mennyt heittämällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.02.20 - klo:18:07
Mitä tuo kertoo? Viime viikolla tuli noin 2000km ajettu useammalla autolla ja rengastuksena oli nastarengasta, nastatonta nastarengasta ja kitkarengasta. Keleinä tarjottiin kuivaa asvattia, mustaa jäätä, vesisadetta, räntäsadetta ja lumisadetta missä tiellä oli 10-15cm lunta. En joutunut kertaakaan sinun trollaamaasi vesiliirtoon saatu ajautunut tieltä ulos. Lumiliirrossa ja lumen "päällä" olin pari kertaa, mutta se tarkoitti lisää syöttöä, kun maavara meinasi loppua kesken!
JA kyllä nastat tulee huomenna alle, kun kelit muuttui taas lumiseksi/jäiseksi täällä keski-suomessa!
Niin meinaat ettei autojen tuntuman välillä ei ole eroja? Kumminkin kirjoitat sen jälkeen, että se on autosta kiinni. Oot melkoinen kuski, että arvaat asioita! Onkos sattunut eurojack-pottia kohdalleen? JA kyllä näin "talvella" hehkutan nelivetoa. Juuri sen vuoksi omat molemmat autot on nelikkoja, koska voin ja sellaisella haluan ajaa! Töissä saan tarpeeksi ajaa vajaavetoisilla.
Oletko paljonkin ajanut G-mersulla? Minä olen ja on harvinaisen paska ajaa. Se on työkalu siinä missä Hilux/Land Cruiser. Jollaisen mielummin otan, kuin G-mersun.
Koskas kerrot paljonko nastoja on 30tkm matkalla hävinnyt teidän toisen auton contin nastoista?
Kumma kyllä näitä löytyy penkoilta ja jopa motarilta poikittain? Viime perjantaina kolme kappaletta ja oli vain hieman loskaa!
Mulla ei muuta...
https://www.riemurasia.net/kuva/Autoilija-yllatti-liukkaan-kelin/26147 (https://www.riemurasia.net/kuva/Autoilija-yllatti-liukkaan-kelin/26147)
Juurikin näin. Enpä muista, koska viimeksi olen ollut penkassa ;D. Taitaa mennä viime vuosi tuhannen puolelle ja kohtuu jyrkässä mäessä nastat eikä 320 heppaa ja 420nm auttanut. Johtui etuvedosta ja ketjujen puutteesta. Peruutettaessa rinnetta alaspäin ei pito riittänyt ja veti penkkaan. Auto pois penkasta, enemmän vauhtia ja vähemmän vaihteiden vaihtoa, niin meni perille saakka. Voisi ehkä syyttää myös kuskia, kun teki yhden vaihdon alaspäin liian aikaisten. Nelivedolla olisi mennyt heittämällä.
Kyllä kaiken tämän ulostulon jälkeen täytyy todeta, että ralli on menettänyt paljon, kun tällainen kuski ei ole mukana. ;)
Jos maavara meinaa loppua kesken, niin ei silloin liikaa kannata pyörien alle kuoppaa kaivaa. Kolaa vaikka sitä tietä ennemmin.
Vesisadetta ja plussaa luvannut maanantaiksi.
Niin siis enemmän se on auton suunnittelusta kiinni, onko sitä tuntumaa rattiin pyörien asennosta, ei niinkään enää käytetystä tekniikasta(sähkö vs hydraulinen). Tämä asia on vakkilaisissa ja foordilla ollut kunnossa sähköisilläkin toteutuksilla. Väärin ymmärrys on tämän päivän normi näissä keskusteluissa, ei yllätä.
Nuo hehkutuksesi autoistasi on aivan yltäkylläistä. Meinaatko, että se herättää kateutta, vai mikä sen syvin pointti on? Kumarrus nelivedolle ja hevosvoimille?
Se G:stä kertominen oli sarkastista tuohon kehumiseesi liittyen, ei mitään hyödyttävää.
Kerron toisen auton renkaista, kun niitä viimeistään kesärenkaiden alle laittaessa hypistelen, jos muistan.
Autoja löytyy aina kolaroituna, oli sitten mitkä renkaat tahansa alla. Eikä siihen vaikuta, että onko hydraulisella tai sähköisellä tehostimella varustettu. Löytyisi vielä enemmän, jos ei olisi vakautuksia ja muita turvajärjestelmiä tänä päivänä. Nelivetoisia on suhteessa automäärään näistä vielä enempi.
Eikä tarvi jatkuvasti huutaa!!! Menee kuulo! ;D
Olen nyt seuraillut tätä vääntämistä.. Mitä jos mielipiteiden lisäksi tulisi faktaa. Ihan mitattua sellaista.. Turha se on mielipiteistä vääntää samalla kun monet yritykset ja porukat on noita testailla ja kehittäneet meitä varten faktaa..
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.02.20 - klo:19:22
Kyllä kaiken tämän ulostulon jälkeen täytyy todeta, että ralli on menettänyt paljon, kun tällainen kuski ei ole mukana. ;)
Jos maavara meinaa loppua kesken, niin ei silloin liikaa kannata pyörien alle kuoppaa kaivaa. Kolaa vaikka sitä tietä ennemmin.
Vesisadetta ja plussaa luvannut maanantaiksi.
Niin siis enemmän se on auton suunnittelusta kiinni, onko sitä tuntumaa rattiin pyörien asennosta, ei niinkään enää käytetystä tekniikasta(sähkö vs hydraulinen). Tämä asia on vakkilaisissa ja foordilla ollut kunnossa sähköisilläkin toteutuksilla. Väärin ymmärrys on tämän päivän normi näissä keskusteluissa, ei yllätä.
Nuo hehkutuksesi autoistasi on aivan yltäkylläistä. Meinaatko, että se herättää kateutta, vai mikä sen syvin pointti on? Kumarrus nelivedolle ja hevosvoimille?
Se G:stä kertominen oli sarkastista tuohon kehumiseesi liittyen, ei mitään hyödyttävää.
Kerron toisen auton renkaista, kun niitä viimeistään kesärenkaiden alle laittaessa hypistelen, jos muistan.
Autoja löytyy aina kolaroituna, oli sitten mitkä renkaat tahansa alla. Eikä siihen vaikuta, että onko hydraulisella tai sähköisellä tehostimella varustettu. Löytyisi vielä enemmän, jos ei olisi vakautuksia ja muita turvajärjestelmiä tänä päivänä. Nelivetoisia on suhteessa automäärään näistä vielä enempi.
Kumma kyllä, että jos kerron omia kokemuksia renkaista, niin joidenkin "kitkoilla" ajavien ihon alle se menee. Mulla ei ole antipatioita suuntaa tai toiseen. Ajan molemmilla ja itse vapaaehtoisesti maksan myös kokeilut kitkoilla. Kuten useasti maininnut sen vuoksi ettei sinun kaltaisillasi olisi varaa sanoa, että kun en tiedä. Minä tiedän samoin, kuin mikä rengas pääsääntöisesti sopii omaan ajoprofiiliin tai tuntumaan.
Vaikka kuinka trollaat tuolla ralli hommalla tai että ajaisin rallia liikenteessä, niin en aja. Kertoo vain jotain sinusta. Sä voit hehkuttaa sun litraista tsi:ä ja nykyistä 1.5 tsihiä. Mä hehkutan nelivetoa. Toiset meistä on tien päällä enemmän, kuin toiset ja vapaa-ajalla sulla on varata valita millä ajat. Mä ajan silloin sellaisella ajoneuvolla minkä ratissa hymyilyttää ja jonka valoja ei esimerkiksi tarvitse rapata. Elämä on täynnä valintoja. Toisille se on uusi auto ja toiselle se on tehokas neliveto. Jokainen voi itse valita oman kompromissinsa kuten renkaiden suhteen!
Ja mitä turvajärjestelmiin tulee, niin pääsääntöisesti jos ne voin ottaa päältä, niin etuvetoisessa myös, niin teen!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.02.20 - klo:21:13
Kumma kyllä, että jos kerron omia kokemuksia renkaista, niin joidenkin "kitkoilla" ajavien ihon alle se menee. Mulla ei ole antipatioita suuntaa tai toiseen. Ajan molemmilla ja itse vapaaehtoisesti maksan myös kokeilut kitkoilla. Kuten useasti maininnut sen vuoksi ettei sinun kaltaisillasi olisi varaa sanoa, että kun en tiedä. Minä tiedän samoin, kuin mikä rengas pääsääntöisesti sopii omaan ajoprofiiliin tai tuntumaan.
Vaikka kuinka trollaat tuolla ralli hommalla tai että ajaisin rallia liikenteessä, niin en aja. Kertoo vain jotain sinusta. Sä voit hehkuttaa sun litraista tsi:ä ja nykyistä 1.5 tsihiä. Mä hehkutan nelivetoa. Toiset meistä on tien päällä enemmän, kuin toiset ja vapaa-ajalla sulla on varata valita millä ajat. Mä ajan silloin sellaisella ajoneuvolla minkä ratissa hymyilyttää ja jonka valoja ei esimerkiksi tarvitse rapata. Elämä on täynnä valintoja. Toisille se on uusi auto ja toiselle se on tehokas neliveto. Jokainen voi itse valita oman kompromissinsa kuten renkaiden suhteen!
Ja mitä turvajärjestelmiin tulee, niin pääsääntöisesti jos ne voin ottaa päältä, niin etuvetoisessa myös, niin teen!
Kuvittelet menevän ihon alle. Se on se harhaluulo. Luitko sen kuvauksen wikipediasta? Ei kai kukaan voi kertoa toisen tarpeista? Totuus on siis häilyvä tässä aiheessa. Totuutena kuitenkin pidän sitä, että kitkarengas säästää asfalttia ja tuottaa vähemmän melua myös sinne auton ulkopuolelle. Totta on myöskin se, että osalle autoilijoista nasta on välttämätön. Totta on sekin, että moni yllättyisi pohjoismaisen kitkan pidosta, kun sellaista kokeilisi.
En trollaa rallihommalla yhtään. Koko ajan sinulla on tarve tuoda esille nelivedot, liimatut nastat, teho, possujunat ja ekoautoilijat. Nostat itsesi toisten yläpuolelle jatkuvasti. Mielipiteesi on totuus, eikä muita totuuksia ole. Eikä nämä tarinasi kerro mitään minusta, vaan itsestäsi. Ei minulla ole tarvetta omia autoja hehkuttaa. Olen kertonut kokemukseni rehellisesti tosiasioina. Valoja en ole raapannut, enkä raappaa, kun ei ole tarvetta raapata.
Jos otat noista turvajärjestelmät aina pois, jää sinulla joku vielä alle huonolla tuurilla. Ei toimi jalankulkijoiden huomioinnit, eikä adaptiiviset vakkarit silloin. Harvemmin on sellaisia tilanteita, jotta noita oikeasti tarvitsisi pois kytkeä. Eipä ole tullut mieleen, kuin autolla leikkiminen, jolloin nuo rajoittaa kuskia. Ohituksissakin voi huoletta pitää pedaalia vaikka pohjassa ilman, että auto mihinkään hyökkäisi.
Juurikin pääsin serkkupojan pihaan syheröistä ja upottavaa lumisohjoista sateen jälkeen ajamatonta tietä ihan tuolla etuvedolla ja kaikki avut päällä. Vauhtia ei voinut pitää, ettei olisi ollut ojassa tai kivikossa. Ei ollut tarvetta ottaa myöskään asr:ää pois, sillä tuo antoi sutia aivan riittävän paljon. Valehtelematta etupyörät jauhoi moninkertaisen matkan tuolla 400m matkalla, mutta perille päästiin. Nastat ei olisi mitään auttaneet, mutta neliveto olisi. Nelivetoa tuskin kannattaa tuollaisen harvinaisen tilanteen takia ostaa.
Mode voi siirtää oikean aiheen alle.
Tässä on esim. Superbin valoista faktaa. Umpion sisällä on puhallin ja iso osa siileistä tulevasta lämmöstä pyörii umpion sisällä lämmittäen myös umpion lasia. Myös ledin heijastama valo tuntuu kädessä lämpöiseltä, joskaan ei halogenin voimakkuudella. Tehoa on yllättävän paljon.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.02.20 - klo:21:13
Toiset meistä on tien päällä enemmän, kuin toiset ja vapaa-ajalla sulla on varata valita millä ajat. Mä ajan silloin sellaisella ajoneuvolla minkä ratissa hymyilyttää ja jonka valoja ei esimerkiksi tarvitse rapata.
(https://i.ibb.co/5FCpdK7/20200208-220716.jpg) (https://ibb.co/ws8GTcv)
(https://i.ibb.co/yYXfgT2/20200208-220827.jpg) (https://ibb.co/s62msS7)
upload (https://imgbb.com/)
Ps. Ei sitä varallisuuttakaan tarvitse mainostaa. Joku tulee pian kateelliseksi. ;)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.02.20 - klo:22:20
Mode voi siirtää oikean aiheen alle.
Tässä on esim. Superbin valoista faktaa. Umpion sisällä on puhallin ja iso osa siileistä tulevasta lämmöstä pyörii umpion sisällä lämmittäen myös umpion lasia. Myös ledin heijastama valo tuntuu kädessä lämpöiseltä, joskaan ei halogenin voimakkuudella. Tehoa on yllättävän paljon.
(https://i.ibb.co/5FCpdK7/20200208-220716.jpg) (https://ibb.co/ws8GTcv)
Ps. Ei sitä varallisuuttakaan tarvitse mainostaa. Joku tulee pian kateelliseksi. ;)
Miten Superb:n ledi-valot liittyy toisen topic:n keskusteluun octavian led-valoista, jotka eivät sula! Ei mitenkään.
Varallisuutta en ole mainostanut, mutta kovasti täällä kehutaan miten voit ajaa rengassarjoilla 80-90tkm. Kun taas itse ajan pääsääntöisesti kaksi kautta ja renkaat kiertoon! Enkä edes jaksa kaivaa tästä topic:sta kommentteja, että kolme rengassarjaa tulee "kalliiksi". Itse olen sitä mieltä, että jos on vara ostaa auto on vara ostaa hyvät renkaat, koska ne on väärä paikka säästää!
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.02.20 - klo:21:46
Ei kai kukaan voi kertoa toisen tarpeista?
Eikä nämä tarinasi kerro mitään minusta, vaan itsestäsi.
Jos otat noista turvajärjestelmät aina pois, jää sinulla joku vielä alle huonolla tuurilla. Ei toimi jalankulkijoiden huomioinnit, eikä adaptiiviset vakkarit silloin. Harvemmin on sellaisia tilanteita, jotta noita oikeasti tarvitsisi pois kytkeä. Eipä ole tullut mieleen, kuin autolla leikkiminen, jolloin nuo rajoittaa kuskia. Ohituksissakin voi huoletta pitää pedaalia vaikka pohjassa ilman, että auto mihinkään hyökkäisi.
Samassa kirjoittamassa tekstissä puhut jo itsesi pussiin ;D. Koeta päättää!
En löytänyt octavian valoista vastaavaa informaatiota. Mutta ei niissä lyhkäisissä ole tehossa eroa paljoa ole, joten ihan relevantti vertailu.
Kyllähän tuot sitä varallisuutta useassa keskustelussa esille tai puhut toisten varattomuuksista. Renkaat ovat väärä paikka säästää, tosi on.
Mitä noihin renkaiden kestävyyteen tulee, niin vaihdan kesärenkaat noin 3mm nurkilla ja talvirenkaat viimeistään 4mm nurkilla. Se on aivan olosuhteista, rengaspaineesta, ajotyylistä ja renkaan ominaisuuksista kiinni, kuinka ne kestää. En ole väittänyt kolmea rengassarjaa kalliiksi, mutta jokainen toimii tavallaan. Totta ne kuitenkin kalliiksi tulee, jos niitä ei kerkeä "loppuun" ajamaan säädyllisellä aikavälillä. Itse en moiseen ryhtyisi näillä ajoilla.
En nyt hoksaa itseäni pussiin puhujaksi, voisitko valaista?
Ps. Eikö nuo totta ole, mitä aikaisemmassa viestissä mainitsin? Vai onko epätosia? Luitko wikistä?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.02.20 - klo:21:46
Kuvittelet menevän ihon alle. Se on se harhaluulo. Luitko sen kuvauksen wikipediasta? Ei kai kukaan voi kertoa toisen tarpeista? Totuus on siis häilyvä tässä aiheessa. Totuutena kuitenkin pidän sitä, että kitkarengas säästää asfalttia ja tuottaa vähemmän melua myös sinne auton ulkopuolelle. Totta on myöskin se, että osalle autoilijoista nasta on välttämätön. Totta on sekin, että moni yllättyisi pohjoismaisen kitkan pidosta, kun sellaista kokeilisi.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.02.20 - klo:21:46
Koko ajan sinulla on tarve tuoda esille nelivedot, liimatut nastat, teho, possujunat ja ekoautoilijat. Nostat itsesi toisten yläpuolelle jatkuvasti. Mielipiteesi on totuus, eikä muita totuuksia ole. Eikä nämä tarinasi kerro mitään minusta, vaan itsestäsi.
Kiitokset b1mpo !!
Hakkapeliitta-talviajokoulu
Kohti turvallisempaa talviajoa!
Nokian Renkaat on koko historiansa ajan tehnyt talviajosta turvallisempaa ja mukavampaa. Pelkät loistavat renkaat eivät talvisilla teillä kuitenkaan riitä, vaan tietojen ja taitojen pitää myös olla kunnossa. Näille sivuille olemme koonneet kattavan paketin tietoa talvella ajamisesta. Tutustu, oivalla ja opi.
http://www2.nokiantyres.com/5-renkaiden-vaikutus (http://www2.nokiantyres.com/5-renkaiden-vaikutus)
"Millaiset renkaat minulle?
Pohtiessasi talvirengastyypin valintaa nasta- ja kitkarenkaiden välillä, on muutama tarkistuskysymys paikallaan: miten paljon ja millaisilla teillä ajat, millainen kuljettaja olet, miten harjaantunut talviajaja olet, voitko turvautua julkisiin kulkuneuvoihin vai ajatko lähes aina omalla autollasi ja onko autossasi erityisiä turvavarusteita (ajovakautus- ja luistonestojärjestelmä, ABS-jarrut)?
Jos tien päälle ei tarvitse lähteä kelillä kuin kelillä ja autossasi on nykyaikaiset turvavarusteet, selviät talvesta ilman nastojakin. Kitkojen pienempi ajomelu ja polttoainekuluissa säästöä tuova alhaisempi vierintävastus saattaa kallistaa vaakaa niiden puoleen. Lisämukavuutta tuo joustava vaihtoaikataulu " alle ne voi vaihtaa hyvissä ajoin, kesärenkailla taas ei ole kiirettä. Kitkat soveltuvat myös paremmin sisämaahan, jossa yleensä vallitsevat tasaisemmat sää- ja keliolosuhteet kuin esimerkiksi rannikon tuntumassa.
Nastojen pito ja suorituskyky on kiistatta parempi. Ne välittävät kuljettajalle selkeän tuntuman alkavasta sivuttaispidon menetyksestä. Mitä enemmän matkan varrelle osuu jäisiä tieosuuksia, sitä varmempi valinta nastat ovat. Ammattinsa puolesta paljon ajavalle nastat ovat oikea vaihtoehto. Nastat tasaavat myös parhaiten olosuhteita, mikä helpottaa aloittelevien kuljettajien matkantekoa."
Kuulostaa ihan yhtä uskottavalta kuin tämäkin mainonta.
(https://image.businessinsider.com/57753faedd08954c3c8b4cbe?width=750&format=jpeg&auto=webp)
No toivottavasti hakkapeliitta talviajokoulu alkaa myös kouluttaan autoilijoille kuinka ajetaan noissa nastojen kuluttamissa kusiränni teillä, kun vettä tulee taivaalta koko päivän niin kuin tänään tuli täällä p-pohjanmaalla. Vaarana ei todellakaan ollut liukkaus vaan keskiviivaa pitkin suhaavat vastaan tulijat kun vettä urat täynnä ja pelkäävät vesiliirtoa, todella vaarallisen tuntuista liikennöintiä näytti olevan tänään.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.02.20 - klo:16:59
Kuulostaa ihan yhtä uskottavalta kuin tämäkin mainonta.
Uskottavampi, kuin sun KE-kitkojen hehkutus!
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 10.02.20 - klo:17:17
No toivottavasti hakkapeliitta talviajokoulu alkaa myös kouluttaan autoilijoille kuinka ajetaan noissa nastojen kuluttamissa kusiränni teillä, kun vettä tulee taivaalta koko päivän
Tätä saa odottaa. Ei Nokian renkaiden lobbareita kiinnosta teiden kuluminen ja turvallisuus käytännön olosuhteissa. Osakkeen arvo ei noista nouse. Nastojen alla karkeat ja rapautuvat tiet jopa nostavat rengaskysyntää ja osaketta.
Onnettomuustilastojen todellisuus ja rengastehtaiden lobbaamien testimenetelmien välinen kuilu jatkaa vain syvenemistään.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.02.20 - klo:22:44
Tätä saa odottaa. Ei Nokian renkaiden lobbareita kiinnosta teiden kuluminen ja turvallisuus käytännön olosuhteissa. Osakkeen arvo ei noista nouse. Nastojen alla karkeat ja rapautuvat tiet jopa nostavat rengaskysyntää ja osaketta.
Onnettomuustilastojen todellisuus ja rengastehtaiden lobbaamien testimenetelmien välinen kuilu jatkaa vain syvenemistään.
Ohessa hyviä näkökulmia Aalto-yliopiston kitkatutkijalta eri rengastyyppeihin:
https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/nastarenkaat-ja-liikenneturvallisuus.pdf (https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/nastarenkaat-ja-liikenneturvallisuus.pdf)
Esitys on vuodelta 2016, mutta pointit ovat entistäkin validimpia kun tänä talvena ne jää/lumikelit ovat olleet kovin hakusessa varsinkin etelä-Suomessa. Alla muutamia otteita, lisäksi löytyy slide esimerkiksi nastarengas disinformaatiosta.
Nastat vai kitkat
•n. 80% autoissa nastarenkaat, turvallisuushyödyistä hyvin vähän näyttöä
•Kesäkuussa yhtä paljon kuolonkolareita nastarenkailla kuin helmikuussa kitkarenkailla?(VALT)
•Kuolonkolareita nasta- ja kitkarenkailla samassa suhteessa kuin altistusta (VALT,Koisaari)
•Saksassa 4kk vuodessa pakkasta aamuisin -> miksi ei tarvita nastoja, miksi tiet ei kulu?
•Kitkarenkaat toimivat jäällä mainiosti, vain rapina puuttuu
•Lehtitestauksen menetelmät suosivat nastarenkaita, nastaulkonema!
•Tilastoissa näkyy vain kesärenkaan-tyyppiset kitkat riskitekijöinä (VALT, Koisaari)
•Nastarenkaiden liikenneturvallisuusvaaroista ei juuri puhuta
•Vesiliirron vaara urautuneilla teillä
•Nastaulkonema vääristyy normaalissa ajossa-> etuvetoisten hallinnanmenetykset?
•Asenne ”nasta pitää jäällä” vaarallinen
•Uusien nastarenkaiden ja uusien kitkarenkaiden vertailu epärelevanttia
Lähdenpä jurruuttamaan taas stadin teitä nastarenkailla ;D.
(https://i.ibb.co/y6pZ3Ff/DC15435-C-1-C4-C-45-B8-B7-F0-9-BB1-A1-E0-E139.png) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.02.20 - klo:08:50
Pölyä tulee todellakin sinne missä ihmisiä on eniten.
Ja miljoona kärpästä ei voi olla väärässä; paska maistuu hyvältä?
Hiekoitusta tarvitsee jalankulkijat ja raskas liikenne. Turhan jyrkkää kantaa. ;D Ite en kitkoilla ajaessa kaipaa yhtään hiekkaa, jos ei satu jyrkkää jäistä mäkeä, josta liikkeelle pitäisi lähteä. Ja kylläpä nastatkin hiekasta hyötyy yhtälailla, kun ne on ensin paljaalle tielle jauhettu.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.02.20 - klo:22:44
Tätä saa odottaa. Ei Nokian renkaiden lobbareita kiinnosta teiden kuluminen ja turvallisuus käytännön olosuhteissa. Osakkeen arvo ei noista nouse. Nastojen alla karkeat ja rapautuvat tiet jopa nostavat rengaskysyntää ja osaketta.
Onnettomuustilastojen todellisuus ja rengastehtaiden lobbaamien testimenetelmien välinen kuilu jatkaa vain syvenemistään.
totta joka sana, tuo minun toivomus oli lähinnä ironiaa...rengastehtaita ei kiinnosta paljonko suomen bkt:sta menee tieinfran hoitoon, kunhan renkaiden hankintaa mahdollisimman paljon.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 11.02.20 - klo:08:17
(https://i.ibb.co/y6pZ3Ff/DC15435-C-1-C4-C-45-B8-B7-F0-9-BB1-A1-E0-E139.png) (https://imgbb.com/)
Mitäs annettavaa sulla on tähän ketjuun?
Kyllä tuli käytyä nokian hakkapeliitta 9:llä stadissa. Keski-Suomessa oli ihan mukavasti mustaa jäätä, kun lähti liikenteeseen viiden jälkeen. Joten rengasvalinta oli ihan hyvä! Matkan varrella oli vettä, räntää ja lunta.
Tänään tuli sitten Contin CVC7 alle ja testiin. Seuraavana vedetään sellainen vajaan 1000km testi. Nopeasti täytyy todeta, että hiljaiset ja paljon jämäkämmät, kuin nokian hakkapeliitta R2:t samassa koossa. Eivät kumminkaan yhtä jämäkät, kuin nuo contin nastat. Eivät kumminkin sorra alle, kuten hieman edullisempi Hollantilaisen valmistajan kitkarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.02.20 - klo:12:02
Karpan ajotyylillä tarvii nastat väistämättä liimata, eihän ne muuten pysyisi ;D
Tuossa kuvan paikassa ihan 50km/h rajoitus ja risteyksestä käännös yli 90 asteen kulmassa vasemmalle. Näkyvyys on hyvä kääntyvälle, jolloin vauhti voi olla hiukan suuri. Oikealla ajolinjalla toki voi vauhti ollakin suurempi.
Toisessa autossa meillä pyörii nuo contin uusimmat nastat. Ollut varmaan 30tkm pian alla, eli kolmatta talvea. Pitää tarkastaa kunto kun vaihtaa.
Jännä homma, että niin omissa, kuin firmankin autoissa nastat pysyy? Vai olisiko niin, että sulla on vain vilkas mielikuvitus ja yrität värittää tarinoita onnistumatta siinä?
Tänään tarkistin ennen varastoon laittoa nuo toisetkin contin nastat, kun sinä et siihen kyennyt. Kaikki nastat niissäkin tallella eivätkä ole painuneet! Se mihin kiinnitin huomiota, niin yllättävän vähän oli kiviä noissa contin nastarenkaiden lamelien välissä, kun taas kitkoissa niitä oli runsaasti. Taitaa uskottavuus mennä kitkakuskeilla, että nastat rikkoo ne tuulilasit, vaan todellisuus onkin kitkarenkaat jotka keräävät enemmän kiviä lamelleihin?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.02.20 - klo:20:47
Jännä homma, että niin omissa, kuin firmankin autoissa nastat pysyy? Vai olisiko niin, että sulla on vain vilkas mielikuvitus ja yrität värittää tarinoita onnistumatta siinä?
Tänään tarkistin ennen varastoon laittoa nuo toisetkin contin nastat, kun sinä et siihen kyennyt. Kaikki nastat niissäkin tallella eivätkä ole painuneet! Se mihin kiinnitin huomiota, niin yllättävän vähän oli kiviä noissa contin nastarenkaiden lamelien välissä, kun taas kitkoissa niitä oli runsaasti. Taitaa uskottavuus mennä kitkakuskeilla, että nastat rikkoo ne tuulilasit, vaan todellisuus onkin kitkarenkaat jotka keräävät enemmän kiviä lamelleihin?
Tuulilasit on ne pienimmät murheet. Autoissa voisi yleistyä myös roiskeläpät, jotka hiukan auttaa tuohon ja suojaa myös omaa autoa. Kalliimpi ongelma on tuo pöly ja teiden kuluminen. Totta kitkoihin enemmän pikkukiviä kiinni jää, mutta ne isommat vasta halkeamia laseihin aiheuttaa.
Sen verran luotan nykyrenkaissa nastojen pysyvyyteen, että niitä tulee katsottua vain rengassesongin aikana, ja silloinkin vain mahdollisesti uusien hankinnan takia. Ei ole kykenemisestä kiinni, se on oma harhaluulosi(taas). Kirjoituksiasi lukemalla tulee siihen johtopäätökseen, että pakko ne nastat on liimata kiinni, jotta ne pysyisi, enkä ole varmaan ainut näin ajatteleva.
Kitkarenkaat on uusina todella hiljaiset. Jo tuhannen kilsan jälkeen niiden ääni voimistuu jonkin verran, jopa ennenkin. Tämä on tullut useasti todettua merkistä riippumatta. Eli todellinen testi pitäisi suorittaa renkaiden välillä kunnolla sisäänajettuina. Tämä asia unohtuu pidonkin puolesta. Olisi kiva nähdä pari talvea ajetut nastat ja kitkat jossain testissä, sellaiset eteläsuomen paljailla teillä ajetut.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.02.20 - klo:21:06
Continental Ice 3 on todellinen supernastarengas.
Pito on aivan älytön, ihan kuin jäätikölläkin vetelisi kesäkelillä.
Samoin lumipito on omaa luokkaansa.
Auto menee etuvetoisenakin paksussa lumessa kunhan ei ota mahasta kiinni.
Teiden kulumisesta en välitä vähäkään olen maksanut autojen ostossa niin paljon veroja, että ei soimaa omaatuntoa.
Joka 2-3 vuoden päästä aina uusi biili alle.
Valitsen rengastuksen autooni TARPEIDEN mukaan ja turvallisuudellakin on iso merkitys.
Hirvittää vaan kun katsoo taustapeilistä perässä roikkuvaa, onko Tuomolla kitkat.
Jos joutuisin jostain syystä painamaan jarrua tehokkaasti niin Tuomo olisi pamauttanut mun perään.
Siinä se ero reaktioaika/muutaman metrin menetetty huippupito vrt. huippu nastarenkaaseen.
Tästä tuleekin tilanne kun yrittää hieman kasvattaa turvaväliä niin Tuomo vaan tunkee taustapeiliin.
Tuleeko siitä hyvä fiilis, kun turhaan lausuu Tuomon nimeä tai saa kehua uusien autojen ostoilla? ;D
Se on kyllä supernäkö superrenkailla ajavalla kuskilla, kun tietää toisen ajavan kitkoilla perään, jos sellainen tapahtuu. 8) Entäs jos sulla on uusi hyvin pysähtyvä auto ja toisella ei ole varaa moiseen ja ajelee vanhemmilla nastoilla, kuten melko moni tilastojen perusteella? Onpa työpaikallanikin pari heppua ostanut linglongin nastarenkaat ja moni ajaa huonoilla nastoilla, kunhan ne on nastat ja niitä näkyy renkaissa - pidosta viis.
Työkaveri täräytti kuorma-autolla(painava nostokoriauto) S-maxin perään isolla tiellä, kun tämä päätti lyödä liinat kiinni ja kääntyä jonnekin. Matkaa oli raskaalla hyvin välissä, mutta silti liukkaalla kelillä vauhtia jäi sen verran, että foorti lensi pajukkoon tieltä. Autoja tuli vastaan, että sinnekään voinut väistää ja kuormis olisi ollut kyljellään ojassa, jos sinne olisi pitäny väistää. Tarinan opetus on se, että kannattaa aina katsella myös taakse, ennenkuin tekee oikein hätäisiä liikkeitä, varsinkin liukkailla keleillä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.02.20 - klo:21:28Työkaveri täräytti kuorma-autolla(painava nostokoriauto) S-maxin perään isolla tiellä, kun tämä päätti lyödä liinat kiinni ja kääntyä jonnekin. Matkaa oli raskaalla hyvin välissä, mutta silti liukkaalla kelillä vauhtia jäi sen verran, että foorti lensi pajukkoon tieltä. Autoja tuli vastaan, että sinnekään voinut väistää ja kuormis olisi ollut kyljellään ojassa, jos sinne olisi pitäny väistää. Tarinan opetus on se, että kannattaa aina katsella myös taakse, ennenkuin tekee oikein hätäisiä liikkeitä, varsinkin liukkailla keleillä.
Eli työkaverisi ajoi liian lähellä edellä ajavaa. Entäs jos se S-max olisi vaikka lyönyt liinat kiinni kun eteen hyppää hirvi tai kun taajamassa pihatieltä laskee taapero pulkalla ajoradalle? Ensin katse taustapeiliin ja joo, en jarruta kun kuorkki-arska on turhan lähellä?
Lainaus käyttäjältä: Antore - 12.02.20 - klo:21:55
Eli työkaverisi ajoi liian lähellä edellä ajavaa. Entäs jos se S-max olisi vaikka lyönyt liinat kiinni kun eteen hyppää hirvi tai kun taajamassa pihatieltä laskee taapero pulkalla ajoradalle? Ensin katse taustapeiliin ja joo, en jarruta kun kuorkki-arska on turhan lähellä?
Arvasin vastauksen internetin väärinymmärryksen maailmassa. Kolme tolppaväliä oli matkaa lähtötilanteessa. Tie oli iso tie, ei tenavien leikkipaikka. Kyllä itse mietin useasti, että kannattaako ajaa vaikka itse pitkäksi onnettomuuksien välttämiseksi, kuin teen äkkijarrutuksen ja käännöksen ilman ennakkovaroitusta. Seuraan siis mitä takana tapahtuu.
Olen nähnyt Nissan Sunnyn joka oli kasassa etupenkkien selkämyksiä myöten. Kuski siitä mulle kertoi itse, piiiiiitkän lasarettireissun jälkeen eli henkiin jäi. Hän oli lyönyt liinat lukkoon Kehä III:sella kun jänis hyppeli tielle. Ja takana tuli rekka.....
Näin talvinopeusrajoitusten myötä (80km/h), jos ajelee rajoituksen mukaan+pieni marginaali (huom. todellinen nopeus, ei mittarinopeus), niin joskus saattaa tulla raskasta kalustoa ihan perään kiinni. Esim. viime talvena perässä roikkui 4-tiellä rekka. Siinä vähän mietiskeli että nyt ei kyllä passaa äkkijarrutella (kitkat pysähtyvät nopeasti), muuten on takapuskuri muotoiltu uudelleen. Vaihtoehtona siis kiihdyttää siihen 90km/h että saa rekan karistettua perästä tai päästää edelle, mutta tässä tapauksessa matka jatkui sitten eri suuntaan, niin homma ratkesi siten.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.02.20 - klo:08:50
Taajamissa ja jopa taajamien ulkopuolella autoteillä, kaduilla on joduttu liukkailla kelelillä lisäämään hiekotusta SYY : kitkarenkaiden käyttäjissä.
Et perustele väitettäsi mitenkään. Kitkoja on ollut jo vuosikaupalla. Liukkaudenhoitoa tehdään nimenomaan raskaan liikenteen takia.
Miksi esim. paljaana oleva moottoritie on keväisin (kuivalla kelillä) melkein harmaan pölyn peitossa? Syy: nastat jyrsivät tienpintaa pölyksi, moottoriteitä ei hiekoiteta.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.02.20 - klo:23:42
Ajan varmaan niin turvallisilla renkailla kun mahdollista ja olosuhteiden mukaan myös valitsen renkaani.
Kitkarenkaat ovat onnettomuustilastojen mukaan olleet yli 10vuotta nastarenkaita turvallisemmat renkaat Suomen talviolosuhteissa (tässä palstalla ollut tilasto linkattuna useamminkin kerran). Vajaavetoisessa, paljon paljaalla asfaltilla ajetussa nastaulkonema edessä ja takana alkaa erota merkittävästi toisistaan ja autosta tulee epävakaa etu/taka-akselin pitoeron vuoksi, nastoja pitäisikin kierrättää välillä etu- ja taka-akselin välillä. Nastat eivät sovi pääasiassa asfaltilla ajeluun, ihan turvallisuudenkin takia (päätiet yleensä enemmän tai vähemmän sulat läpi talven)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 02.02.20 - klo:09:38
Vähän kuulostaa siltä, että liikkumissuunnallasi toisten täytyy varoa julkisilla teillä ralliautoa, jolta ohituksissa nastat sinkoilee, kun poljenta on niin ankaraa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.02.20 - klo:21:28
Sen verran luotan nykyrenkaissa nastojen pysyvyyteen, että niitä tulee katsottua vain rengassesongin aikana, ja silloinkin vain mahdollisesti uusien hankinnan takia. Ei ole kykenemisestä kiinni, se on oma harhaluulosi(taas). Kirjoituksiasi lukemalla tulee siihen johtopäätökseen, että pakko ne nastat on liimata kiinni, jotta ne pysyisi, enkä ole varmaan ainut näin ajatteleva.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.02.20 - klo:20:47
Jännä homma, että niin omissa, kuin firmankin autoissa nastat pysyy? Vai olisiko niin, että sulla on vain vilkas mielikuvitus ja yrität värittää tarinoita onnistumatta siinä?
Ensin trollaat ja kun tulee faktaa, niin sen jälkeen löytyy usko ja lopputulos, että etsit "johtopäätöksillesi" kavereita ;D.
Ja kyllä molemmista autostani löytyy sekä edestä, että takaa kuraläpät!
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.02.20 - klo:00:11
Kitkarenkaat ovat onnettomuustilastojen mukaan olleet yli 10vuotta nastarenkaita turvallisemmat renkaat Suomen talviolosuhteissa (tässä palstalla ollut tilasto linkattuna useamminkin kerran). Vajaavetoisessa, paljon paljaalla asfaltilla ajetussa nastaulkonema edessä ja takana alkaa erota merkittävästi toisistaan ja autosta tulee epävakaa etu/taka-akselin pitoeron vuoksi, nastoja pitäisikin kierrättää välillä etu- ja taka-akselin välillä. Nastat eivät sovi pääasiassa asfaltilla ajeluun, ihan turvallisuudenkin takia (päätiet yleensä enemmän tai vähemmän sulat läpi talven)
VTT:n tutkimuksessa kitkarenkailla ajavat kaahaavat kännissä ;D. Sitten se vakavampi fakta, joka myös tuohon liittyy. Kitkarenkailla ajaa yleensä enemmän ajavat ja ns. "valveutuneemmat" kuskit.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.02.20 - klo:06:46
Ensin trollaat ja kun tulee faktaa, niin sen jälkeen löytyy usko ja lopputulos, että etsit "johtopäätöksillesi" kavereita ;D.
Ja kyllä molemmista autostani löytyy sekä edestä, että takaa kuraläpät!
VTT:n tutkimuksessa kitkarenkailla ajavat kaahaavat kännissä ;D. Sitten se vakavampi fakta, joka myös tuohon liittyy. Kitkarenkailla ajaa yleensä enemmän ajavat ja ns. "valveutuneemmat" kuskit.
En ole mitään trollannut. Mitä nyt niin faktana pidät? ;D Olen ollut vain sarkastinen. Mutta jos totta puhutaan, niin tuolla liimalla on merkitystä, koska sellaiset renkaat valitset, jotta ne pysyisivät kiinni varmemmin. Ajotyyli vaikuttaa nastojen pysymiseen todella paljon. Pidemmältä aikaväliltä nämä mielijohteet rajusta ajotyylistä on muodostuneet.
Nastojen irtoaminen ei itselläni ole koskaan ollut ongelma ennen liimojakaan, joten en täysin ymmärrä liiman hehkutusta.
Kännissä en aja, kun ei ole tarvetta olla kännissä. Enkä myöskään koe kaahaavani, vaikka liian usein neula näyttää yli sallitun. Koen olevani kuitenkin valveutunut kuski.
Fiksu olet, mitä tulee roiskeläppiin.
Samaa ympyrää tää laadukas ”keskustelu”, johon mulla ei todellakaan ”ole mitään annettavaa”.
Aina palstan hiljentyessä trollit ”lähtevät nastarenkailla jurruttamaan stadin teitä”.
Tai sitten osa alkaa ”supernastarenkailla pelkäämään että Tuomo tulee suomen ainoan veronmaksajan takaluukusta sisään”.
Ja loppuun VTT:n tutkimus. ???
Haluaisin vielä lisätä että ruotsalainen ja saksalainen jää sekä lumi ovat erilaisia kuin SUOMEM MAALAINEM lumi ja jää, tämän vuoksi vain TM:n ja Tuulilasin rengastestit ovat absoluuttisen oikeassa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.02.20 - klo:05:41
Lähdenpä jurruuttamaan taas stadin teitä nastarenkailla ;D.
Isot kaupungit voisivat hyvin laittaa nastarenkaille käyttömaksun. Esimerkiksi 1,/päivä. Ohjaisi hyvin kaupungin asukkaat vaihtamaan kirjoihin ja ulkopuolelta tuleville ei aiheutuisi kovinkaan suurta kustannusta.
Kieltämättä tämä talvi on tuntunut vähän liukkaalta täällä lounaisrannikolla. Kylätie on pahimmilleen jäässä silloin kuin lämpötila on 1-3 astetta plussalla. Kapea mutkainen tie ei ole ihan herkkua päästellä, nelipyöräluisussa mennään useasti. Siksi olenkin ruvennut miettimään omaa rengasvalintaa... Alla on auton mukana tulleet IS,,M MAALLISET Nokia R2 kitkat. Pintaa oli viimeksi 6mm ja kolmas talvi alla. Pitäisikö sitä muka vaihtaa nastoihin 14 vuoden kitkarengastelun jälkeen? Voisi ajaa kelistä välittämättä ja näyttää kaahaaville isännille närhen munat? ::) Noh pian saa taas vääntää suvipyötät alle, kattellaan sitten syksymmällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.02.20 - klo:06:46
VTT:n tutkimuksessa kitkarenkailla ajavat kaahaavat kännissä ;D.
Eli rengastesteihin olisi siis laitettava kaikkien kitkarenkaiden kohdalle yhteenvedon miinuspuolelle maininta "näillä ajetaan kännissä"? Ja sen perusteella sitten tiputetaan pisteytystä?
Jos tuo kännissä kitkoilla kaahaaminen pitää paikkansa, niin sehän vaan nostaa kitkojen suhteellista asemaa nastarenkaisiin nähden entisestään. Kun kerran niillä ajetaan kännissä, ja silti ajetaan vähemmän kuolonkolareita kuin nastoilla, niin kuinka turvallisia ne olisivatkaan jos niillä ajettaisiin selvin päin? :P
Onnettomuustilastot Suomessa näyttävät kiistattomasti, että kitkarenkailla tapahtuu huomattavasti vähemmän onnettomuuksia ajosuoritteeseen nähden. Mitä mieltä olette, johtuuko tämä lähinnä:
A) Kitkarenkaat ovat keskimäärin turvallisempia keskimääräisissä talviolosuhteissa vai
B) Kitkarenkaalliset autot ovat keskimäärin uudempia ja turvallisempia
C) Kitkarengaskuskit keskimääräistä ennakoivempia kuskeja
Jos B, niin miksi keskimääräisellä kitkarengaskuskilla on keskimääräistä turvallisempi auto?
BA) keskimääräistä ahkerampi
BB) keskimääräistä älykkäämpi
BC) panostanut autoon keskimääräistä enemmän?
Turvallisuuskorrelaatio kitkarenkaiden hyväksi on erittäin merkittävä, mutta syytä ei tiedetä. Sitä olisi syytä tutkia.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 13.02.20 - klo:21:50
Onnettomuustilastot Suomessa näyttävät kiistattomasti, että kitkarenkailla tapahtuu huomattavasti vähemmän onnettomuuksia ajosuoritteeseen nähden. Mitä mieltä olette, johtuuko tämä lähinnä:
A) Kitkarenkaat ovat keskimäärin turvallisempia keskimääräisissä talviolosuhteissa vai
B) Kitkarenkaalliset autot ovat keskimäärin uudempia ja turvallisempia
C) Kitkarengaskuskit keskimääräistä ennakoivempia kuskeja
Jos B, niin miksi keskimääräisellä kitkarengaskuskilla on keskimääräistä turvallisempi auto?
BA) keskimääräistä ahkerampi
BB) keskimääräistä älykkäämpi
BC) panostanut autoon keskimääräistä enemmän?
Turvallisuuskorrelaatio kitkarenkaiden hyväksi on erittäin merkittävä, mutta syytä ei tiedetä. Sitä olisi syytä tutkia.
Vastaus on A+B(BA+BB+BC)+C eli kaikki vaihtoehdot pitävät paikkansa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 13.02.20 - klo:21:50
C) Kitkarengaskuskit keskimääräistä ennakoivempia kuskeja
Tuosta se johtuu. Asuin vuosia Japanissa. Pohjoisessa Hokkaidon saarella on vastaavat (tai pahemmat) kelit kuin Suomessa. Nastat ovat kuitenkin kielletty. Ei edes poliisit eikä ambulanssit saa käyttää niitä. Kaikki ajavat kitkoilla. Eron Suomeen huomaa. Sapporossa ajetaan rauhallisesti ja pidetään turvaväliä. Aina kun tulin Suomeen jouluksi oikein hätkähdin kuinka täällä kaahataan nastarenkailla.
Kitkarenkailla oppii ajamaan kelin mukaan. Oikein huvittaa, kun 80-vuotias Hokkaidolais rouva tai 18 vuotias juuri kortin saanut tyttö pärjäävät kitkoilla kelissä, jossa Suomalainen keski-ikäinen mies vaatii nastat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 13.02.20 - klo:22:18
Tuosta se johtuu. Asuin vuosia Japanissa. Pohjoisessa Hokkaidon saarella on vastaavat (tai pahemmat) kelit kuin Suomessa. Nastat ovat kuitenkin kielletty. Ei edes poliisit eikä ambulanssit saa käyttää niitä. Kaikki ajavat kitkoilla. Eron Suomeen huomaa. Sapporossa ajetaan rauhallisesti ja pidetään turvaväliä. Aina kun tulin Suomeen jouluksi oikein hätkähdin kuinka täällä kaahataan nastarenkailla.
Kitkarenkailla oppii ajamaan kelin mukaan. Oikein huvittaa, kun 80-vuotias Hokkaidolais rouva tai 18 vuotias juuri kortin saanut tyttö pärjäävät kitkoilla kelissä, jossa Suomalainen keski-ikäinen mies vaatii nastat.
Kerro jotain uutta mitä me emme tiedä ja miten tuo Japani edelleenkään mitenkään liittyy Suomeen?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 13.02.20 - klo:21:50
Onnettomuustilastot Suomessa näyttävät kiistattomasti, että kitkarenkailla tapahtuu huomattavasti vähemmän onnettomuuksia ajosuoritteeseen nähden. Mitä mieltä olette, johtuuko tämä lähinnä:
A) Kitkarenkaat ovat keskimäärin turvallisempia keskimääräisissä talviolosuhteissa vai
B) Kitkarenkaalliset autot ovat keskimäärin uudempia ja turvallisempia
C) Kitkarengaskuskit keskimääräistä ennakoivempia kuskeja
Jos B, niin miksi keskimääräisellä kitkarengaskuskilla on keskimääräistä turvallisempi auto?
BA) keskimääräistä ahkerampi
BB) keskimääräistä älykkäämpi
BC) panostanut autoon keskimääräistä enemmän?
Turvallisuuskorrelaatio kitkarenkaiden hyväksi on erittäin merkittävä, mutta syytä ei tiedetä. Sitä olisi syytä tutkia.
Täällä on annettu 2 vastausta
1. A+B(BA+BB+BC)+C eli kaikki vaihtoehdot pitävät paikkansa.
2. C
Korrelaatio kitkarenkaiden eduksi on niin suuri, että todennäköisesti yksi tekijä ei riitä selittämään miksi kitkarenkailla tapahtuu erittäin paljon vähemmän ajosuoritteeseen nähden onnettomuuksia. Lisäksi BB ja C potentiaalisesti korreloivat keskenään vahvistaen tilastoa kitkarenkaiden eduksi.
Olen ollut humalassa viimeksi yli 10v sitten ja viimeiset 4kk ilman pisaraakaan. Pitääkö tässä nyt sitten vaihtaa nastat alle vai ruveta ryyppäämään? Kumpikaan ei huvittaisi, mutta ei kai tässä muu auta. Valintojen maailma. Vai saako ajaa kitkoilla selvinpäin, jos ei kaahaa?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 13.02.20 - klo:21:50
Onnettomuustilastot Suomessa näyttävät kiistattomasti, että kitkarenkailla tapahtuu huomattavasti vähemmän onnettomuuksia ajosuoritteeseen nähden. Mitä mieltä olette, johtuuko tämä lähinnä:
A) Kitkarenkaat ovat keskimäärin turvallisempia keskimääräisissä talviolosuhteissa vai
B) Kitkarenkaalliset autot ovat keskimäärin uudempia ja turvallisempia
C) Kitkarengaskuskit keskimääräistä ennakoivempia kuskeja
Turvallisuuskorrelaatio kitkarenkaiden hyväksi on erittäin merkittävä, mutta syytä ei tiedetä. Sitä olisi syytä tutkia.
Lisätään vielä yksi mahdollinen syy:
D) Nastarenkaat muuttuvat asfaltilla ajaessa vaaralliseksi etu- ja taka-akselin pitoeron vuoksi.
(Tausta; vajaavetoisella paljon asfaltilla ajaessa nastaulkoneman ero etu- ja taka-akselin välillä kasvaa niin suureksi että autosta tulee epävakaa.
Tuosta nastaulkoneman heitosta on esim. Yle uutisoinut tutkimuksista, lisäksi on tuo muutaman vuoden vanha esitys talvirengastutkimuksesta Aalto-yliopistosta:
Ks. https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/nastarenkaat-ja-liikenneturvallisuus.pdf, (https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/nastarenkaat-ja-liikenneturvallisuus.pdf,) sivu 9:
Yle 11.4.2016: Uudet talvirenkaat voivat tappaa” Nuori nainen kuoli alkuvuodesta törmättyään jäisellä tiellä hinausautoonKlaukkalassa. Poliisin mukaan kolari johtui suurelta osin
uusien nastarenkaiden huonosta pidosta. •Nastaulkonemaa ja tappien kuntoa on vahdittava
•Rengasmallin takaisinkutsu välttämätön jos:
•Nastat eivät pysy uudessa renkaassa
•Nastaulkonema ei pysy lähellä tyyppihyväksyttyä arvoa
•Nastan kovametallitapit katkeavat
•Nastarenkailla ei voi ajaa asfaltilla rajatta ja odotella jäätä
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 13.02.20 - klo:08:37
Isot kaupungit voisivat hyvin laittaa nastarenkaille käyttömaksun. Esimerkiksi 1,/päivä. Ohjaisi hyvin kaupungin asukkaat vaihtamaan kirjoihin ja ulkopuolelta tuleville ei aiheutuisi kovinkaan suurta kustannusta.
Norjan isoissa kaupungeissa "nastamaksu" on ~3,5e/päivä tai vuosimaksu ~140e. Ehkä se pistää miettimään jo? Samalla kun nastarenkaiden suhteellinen määrä kaupungeissa on "motivoinnin" ansiosta romahtanut ja kitkat yleistyneet, samalla on myös liikennekuolemien määrä tippunut - mistä se johtuu, syitä voi olla useita, muutkin kuin renkaat. Myös ilmanlaatu on parantunut huomattavasti.
Lainaus käyttäjältä: jt - 14.02.20 - klo:00:18
Norjan isoissa kaupungeissa "nastamaksu" on ~3,5e/päivä tai vuosimaksu ~140e. Ehkä se pistää miettimään jo? Samalla kun nastarenkaiden suhteellinen määrä kaupungeissa on "motivoinnin" ansiosta romahtanut ja kitkat yleistyneet, samalla on myös liikennekuolemien määrä tippunut - mistä se johtuu, syitä voi olla useita, muutkin kuin renkaat. Myös ilmanlaatu on parantunut huomattavasti.
Pelkästään renkaita vaihtamallako tämän johtopäätöksen teit? Onko sinulla tutkittua faktaa tälle asialle?
Eikö tosiasioita nastarenkaasta voi hyväksyä hyvässä ja pahassa? Niille on paikkansa kyllä, mutta jokainen niitä käyttävä ei niitä tarvi. Ehkä jopa suuri osa ajonvakautuksella olevista autoista selviäisi talvesta hienosti ilman nastan nastaa. Tarraahan on kaavailtu nastarenkaita käyttäville auton taakse. 8)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.02.20 - klo:22:29
Kerro jotain uutta mitä me emme tiedä ja miten tuo Japani edelleenkään mitenkään liittyy Suomeen?
Anteeksi, haluaisinkin tehdä korjauksen yllä olevaan huomautukseeni.
Ruotsalainen, saksalainen sekä japanilainen jää sekä lumi ovat erilaisia kuin SUOMEM MAALAINEM lumi ja jää, tämän vuoksi vain TM:n ja Tuulilasin rengastestit ovat absoluuttisen oikeassa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 14.02.20 - klo:08:43
Anteeksi, haluaisinkin tehdä korjauksen yllä olevaan huomautukseeni.
Ruotsalainen, saksalainen sekä japanilainen jää sekä lumi ovat erilaisia kuin SUOMEM MAALAINEM lumi ja jää, tämän vuoksi vain TM:n ja Tuulilasin rengastestit ovat absoluuttisen oikeassa.
Osaatko tarkemmin sanoa noiden maiden teiden kunnossapidosta?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 14.02.20 - klo:09:08
Jos pito pettää.
Osta Continental ICE 3 nastarengas on huipputuote.
Lopettakaa tuo tyhjän jaskan jauhaminen jostakin renkaista.
Ajakoon jokainen sillä minkä parhaaksi näkee.
Minua ei kiinnosta joke Hokkaidon lumet.
Niin siis on perustettu foorumi, jossa ihmiset keskustelevat, mutta keskustelua ja omaa pohdintaa ei saa tuoda julki? Miksi siis olet täällä, jos täällä ei mielestäsi saa keskustella?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 14.02.20 - klo:09:19
Niin siis on perustettu foorumi, jossa ihmiset keskustelevat, mutta keskustelua ja omaa pohdintaa ei saa tuoda julki? Miksi siis olet täällä, jos täällä ei mielestäsi saa keskustella?
Jännä vain miten marginaaliryhmä hypettää omaa valintaansa ja yrittää tuputtaa sitä muille ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.20 - klo:09:25
Jännä vain miten marginaaliryhmä hypettää omaa valintaansa ja yrittää tuputtaa sitä muille ;D.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 14.02.20 - klo:09:08
Jos pito pettää.
Osta Continental ICE 3 nastarengas on huipputuote.
Lopettakaa tuo tyhjän jaskan jauhaminen jostakin renkaista.
Ajakoon jokainen sillä minkä parhaaksi näkee.
Minua ei kiinnosta joke Hokkaidon lumet.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.02.20 - klo:05:41
Lähdenpä jurruuttamaan taas stadin teitä nastarenkailla ;D.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.02.20 - klo:21:06
Continental Ice 3 on todellinen supernastarengas.
Pito on aivan älytön, ihan kuin jäätikölläkin vetelisi kesäkelillä.
Samoin lumipito on omaa luokkaansa.
Auto menee etuvetoisenakin paksussa lumessa kunhan ei ota mahasta kiinni.
Teiden kulumisesta en välitä vähäkään olen maksanut autojen ostossa niin paljon veroja, että ei soimaa omaatuntoa.
Joka 2-3 vuoden päästä aina uusi biili alle.
Valitsen rengastuksen autooni TARPEIDEN mukaan ja turvallisuudellakin on iso merkitys.
Hirvittää vaan kun katsoo taustapeilistä perässä roikkuvaa, onko Tuomolla kitkat.
Jos joutuisin jostain syystä painamaan jarrua tehokkaasti niin Tuomo olisi pamauttanut mun perään.
Siinä se ero reaktioaika/muutaman metrin menetetty huippupito vrt. huippu nastarenkaaseen.
Tästä tuleekin tilanne kun yrittää hieman kasvattaa turvaväliä niin Tuomo vaan tunkee taustapeiliin.
Näinhän se on.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 14.02.20 - klo:09:29
Näinhän se on.
Suomessa yli 85% henkilöautolla ajavista käyttää nastarenkaita! Minulla ei ole kummassakaan omassa autossa sellaisia tällä hetkellä alla.
Kohta lähden kokeilemaan pysynkö stadissa tiellä continentalin uusimmilla kitkoilla joutumatta hengenvaaralliseen vesiliirtoon.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.20 - klo:09:45
Suomessa yli 85% henkilöautolla ajavista käyttää nastarenkaita! Minulla ei ole kummassakaan omassa autossa sellaisia tällä hetkellä alla.
Kohta lähden kokeilemaan pysynkö stadissa tiellä continentalin uusimmilla kitkoilla joutumatta hengenvaaralliseen vesiliirtoon.
Vesiliirtoon jonka mahdollistajana toimii nastarenkaiden jyrsimät rännit. Mutta älä suotta jännitä, täällä on lämpötila nollan tuntumassa, tiet sulat ja kuivat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.20 - klo:09:45
Suomessa yli 85% henkilöautolla ajavista käyttää nastarenkaita! Minulla ei ole kummassakaan omassa autossa sellaisia tällä hetkellä alla.
Kohta lähden kokeilemaan pysynkö stadissa tiellä continentalin uusimmilla kitkoilla joutumatta hengenvaaralliseen vesiliirtoon.
Continentaalejako kauppaat? Itellä ei niin hyviä kokemuksia kaikista conteista ole, mutta toki on hyviäkin.
Kuten olen useasti todennut, niin suomessa kaikki nastoilla ajavat eivät tarvitse nastoja. Niillä vain ajetaan, kun "maan tapa". Sama ongelma se on vaimollakin, pelottaa kitkat, vaikka todellista tarvetta niille ei ole. Ehkäpä ihmiset oppisivat paremmiksi kuskeiksi siirtyessään kitkoihin. ;D
Miksei siis voisi puhua niistä kitkojen positiivisista hyödyllisistä vaikutuksista. Enhän minä toisten puolesta asiaa voi päättää, kuten toiset täällä yrittävät. En mene esimerkiksi sanomaan kohta 80-v mummolleni, että ajappa ne muutama tuhat kilsaa vuodessa kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 14.02.20 - klo:10:00
Continentaalejako kauppaat? Itellä ei niin hyviä kokemuksia kaikista conteista ole, mutta toki on hyviäkin.
Mulla ei ole, kuin hyviä kokemuksia uudemmista continental:n talvirenkaista. Toisin kuin nokialaisista!
Muuten kaikki renkaat on omalla rahalla ostettu eikä mulla ole taloudellisia kytköksiä rengasbisnekseen, kuin kuluttajana/ostajana!
Toki se varmaan sinulta on pois, kun kehuu HyVI,, ja TURVALLISIA talvirenkaita!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.20 - klo:10:08
Mulla ei ole, kuin hyviä kokemuksia uudemmista continental:n talvirenkaista. Toisin kuin nokialaisista!
Muuten kaikki renkaat on omalla rahalla ostettu eikä mulla ole taloudellisia kytköksiä rengasbisnekseen, kuin kuluttajana/ostajana!
Toki se varmaan sinulta on pois, kun kehuu HyVI,, ja TURVALLISIA talvirenkaita!
Eihän minulta netin höpinät ole pois. ;D Se on hyvä, että on rahaa ostaa uusia conteja. 8)
Koen, että minulla on ollut turvallisia renkaita, koska en haaveile paremmasta ja ajofiilis on turvallinen. Ei tarvi jännittää, että pysyykö ne nastat liimallakaan ja että pysynkö tiellä. Ehkä tässä kaikessa on kuitenkin kyse yksilön ajatusmaailmasta ja järjen käytöstä, ei niinkään ehdottomasta mielipiteestä. ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.02.20 - klo:06:46
VTT:n tutkimuksessa kitkarenkailla ajavat kaahaavat kännissä ;D. Sitten se vakavampi fakta, joka myös tuohon liittyy. Kitkarenkailla ajaa yleensä enemmän ajavat ja ns. "valveutuneemmat" kuskit.
Tutkimus, johon yllä viitataan, on
Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. VTT TECHNOLOGY 204 vuodelta 2014. Se perustuu vuosina 1997"2012 kerättyyn aineistoon. Siitä on täällä ollut puhetta aikaisemminkin, ja suurella todennäköisyydellä sillä on saatu aikaan ”pöhinää” myös iltapäivälehtien kommenttipalstoilla. Juuri tuollaisilla ”kitkarenkailla ajavat kaahaavat kännissä” "tyyppisillä heitoilla. Tuossa yllä letkauksen perään on sentään onneksi laitettu ns. hymynaama.
Mitä tutkimus sitten kertoo kitkarenkaista, kännissä ajamisesta ja kaahaamisesta? Se kertoo, että
onnettomuuksiin osallisista nastoittamattomilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 25,6 prosenttia oli alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisia. Nastarenkailla ajaneiden kohdalla kännissä tai mömmöissä ajaneiden osuus oli 20,4 prosenttia. Eroa on siis viitisen prosenttia.
Entä ”kaahaaminen”? Tutkimuksesta selviää, että
onnettomuuksiin osallisista nastoittamattomilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 16 prosenttia ajoi yli 20 km/h ylinopeudella. Nastarenkailla ajaneiden osalta kaahareiden osuus oli 10,8 prosenttia. Eroa on tässäkin noin viisi prosenttia.
Ottaen huomioon erojen suuruudet (tai pikemminkin pienuudet) sekä sen tosiasian, että tutkimus antaa tietoa vain
onnettomuuksiin osallisista kuljettajista, ollaan melko kaukana yllä lainatusta näkemyksestä. Siis siitä, että ”kitkarenkailla ajavat kaahaavat kännissä”. Tai no, totta kai tällaisen kommentin voi piruuttaan heittää, mutta tuota VTT:n tutkimusta ei samassa yhteydessä oikein kannattaisi mainita.
Katsotaan sitten vielä tuota ”vakavampaa faktaa”, jonka mukaan "[k]itkarenkailla ajaa yleensä enemmän ajavat”. Tässä suhteessa
onnettomuuksiin osalliset kuljettajat on VTT:n tutkimuksessa jaettu kolmeen ryhmään kokonaisajomäärien perusteella: 1) alle 10 000 km 2) 10 000 " 100 000 km 3) yli 100 000 km. Selvästi suurin ryhmä on yli 100 000 km ajaneet. Kitkarenkailla ajaneista kuului tähän ryhmään 75 prosenttia ja nastakuskeista 63 prosenttia (ero 12 %). Kakkosryhmässä jakauma oli täsmälleen sama, eli 24 prosenttia. Vähän ajavien ryhmässä nastakuskien osuus oli 13 prosenttia ja kitkoilla ajavien 1 prosentti. Näiden lukujen perusteella jokainen voi arvioida, missä määrin kitkarenkaita käyttävät juuri ”enemmän ajavat”. Ja olipa arvio tässä suhteessa mikä tahansa, on hyvä muistaa, että VTT:n tutkimuksessa puhutaan koko ajan
onnettomuuksiin osallisista kuljettajista. Missä määrin tätä joukkoa koskeva statistiikka on yleistettävissä
kaikkiin kuljettajiin, se on oma kysymyksensä.
^Minulle tuo edellä esitetty data antaa etiäisen, että 'nastoittamattomien' joukossa olisi saattanut olla merkittävä määrä elämän laitapuolen kulkijoita, jotka olisivat nyppineet nastat pois, ja ajaisivat samoilla renkailla ympäri vuoden?
Siis nämä känniset&ylinopeuksiset...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 14.02.20 - klo:09:08
Jos pito pettää.
Osta Continental ICE 3 nastarengas on huipputuote.
Lopettakaa tuo tyhjän jaskan jauhaminen jostakin renkaista.
Ajakoon jokainen sillä minkä parhaaksi näkee.
Minua ei kiinnosta joke Hokkaidon lumet.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 14.02.20 - klo:19:03
Moni ajaa kitkoilla ympäri vuoden kun ei ole rahaa ostaa kahta rengasparia. Siitä seuraamuksena on onnettomuusriski. Niin,,,koska rengasparin hankinta tulee kalliimmaksi kuin useampi mäyris.
Oikeestaanhan nuita renkaita pitäisi olla kolme paria ja tietenkin Conteja Premiumia tietenkin.
Renkaista puheenollen monikin ostaa äly-komeet vanteet ja niihin halppis Ling longit.
Kannattaisi ostaa kunnon Contit vaikka peltivanteille jos turvallisesti haluaa liikkua.
Kyllähän Ling longeillakin ajaa jos auto on koko ajan liikkeessä eikä kukaan nää nimeä kyljestä kun rengas pyörii.
Loppu suvaitsevaisuus parin perjantaikaljan jälkeen suomen ainoalta veronmaksajalta.
Tässä topiikissa kiteytyy kyllä aika mainiosti tämän foorumin taso :(
Jöngläträäjän anti se paranee vaan kun ilta pimenee...
Vauras ukko täytyy olla kun on uusi auto aina alla ja Conti NASTAT :o
Pahaa oloa voi purkaa monella tapaa. Jonglööraaja on valinnut yhden tavan. Itse tykkään käydä lenkillä, ku vituttaa. Kaikki tavat on mielestäni ok, niin kauon kuin ei vahingoita toisia.
Kyllähän Continentalin renkaat on ainoat ja oikeat. Itsellä Continentalin testivoittajakitkat uudessa BMW 3-luokan premiumautossa. Kesärenkaana on Continentalin SportContact 6 ja ajattelin jo ensi viikolla laittaa alle, kuivaa kun on. Mahtava suorituskyky!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.20 - klo:09:25
Jännä vain miten marginaaliryhmä hypettää omaa valintaansa ja yrittää tuputtaa sitä muille ;D.
Oletko edelleen samaa mieltä?
Lainaus käyttäjältä: Antore - 14.02.20 - klo:20:52
Tässä topiikissa kiteytyy kyllä aika mainiosti tämän foorumin taso :(
M.O.T.
Ei nyt ittu kun nauraminenkin alkaa väsyttää...
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 14.02.20 - klo:22:55
Oletko edelleen samaa mieltä?
Vaikka et kysynytkään multa, niin vastaan kyllä. Tilastollosesti tarkastellen tässä topicissa on kaksi marginaaliryhmää:
1.Ryhmä: Conti ja liimatut nastat & muut merkit paska...
2. Ryhmä, joka vekslaa kolmen rengaskerran kanssa
Jos taasen tarkastellaan tilastollisesti viestien määrää, niin nämä marginaaliryhmät ovat rajusti yliedustettuina viestien määrässä.
Tilastollisen tarkastelun perusteella voidaan tehdä johtopäätös: Marginaaliryhmät tosiaankin paasaavat Paasaus jatkukoon, mukavaa luettavaa.
Tänään mietin juuri että pitäisikö ladata pikkuakku ja hakea Jammu pois talvisäilytyksestä.Mulla ei kyllä ole premiumia auto/pyörä saatikka renkaat kuten monella muulla omasta mielestään. Onnittelut heille loistavista valinnoista. Tänä talvena täällä etelässä nastarenkaat olisivat toistaiseksi olleet täysin turhat, onneksi sellaiset on vain rouvan auton alla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 14.02.20 - klo:23:56
Vaikka et kysynytkään multa, niin vastaan kyllä. Tilastollosesti tarkastellen tässä topicissa on kaksi marginaaliryhmää:
1.Ryhmä: Conti ja liimatut nastat & muut merkit paska...
2. Ryhmä, joka vekslaa kolmen rengaskerran kanssa
Jos taasen tarkastellaan tilastollisesti viestien määrää, niin nämä marginaaliryhmät ovat rajusti yliedustettuina viestien määrässä.
Tilastollisen tarkastelun perusteella voidaan tehdä johtopäätös: Marginaaliryhmät tosiaankin paasaavat Paasaus jatkukoon, mukavaa luettavaa.
Onhan tässä ryhmässä myös henkilöt
3: jotka sallii ajamisen haluamansa pyörillä, mutta ne väärät valinnat on kuitenkin paskaa, koska contin nastat!
4: Yksilö kuka on omien valintojen kanssa täysin omalla levelillä. Parasta A-luokkaa (pelkästään omasta mielestä😉)
Tälläinen sekakäyttäjä tuumii välillä tätä säiettä lukiessaan että onneksi näitä vänkäämisiä ei käydä kasvokkain.Tulisi kai enemmän ruumiita mitä ajaessa väärillä renkailla tulee.
Mutta sama vänkääminen on kyllä joka elämän alueella mitä netissä eletään.
Lainaus käyttäjältä: jhm link= 8)topic=30573.msg696204#msg696204 date=1581748316
Tälläinen sekakäyttäjä tuumii välillä tätä säiettä lukiessaan että onneksi näitä vänkäämisiä ei käydä kasvokkain.Tulisi kai enemmän ruumiita mitä ajaessa väärillä renkailla tulee.
Mutta sama vänkääminen on kyllä joka elämän alueella mitä netissä eletään.
Juu ja olis kiva nähdä mimmosta mestaria löytyis kun täällä uho on kova,
Mutta taustalla on varmaan joku kotona tossun alla oleva mikkihiiri ;D
Ja aiheesta kuin aiheesta tulee jossain vaiheessa eräiden nimimerkkien yhteinen vääntö
Aika jengat ottaa tämä keskustelu välillä. Minusta tämä on sinällään yksinkertainen asia. Nastat aiheuttavat merkittävässä määrin kustannuksia teiden kulumisen (ja kaupungeissa pölyn) muodossa. Osan tästä laskusta pitäisi siirtää nastarenkaiden käyttäjien kannattavaksi, koska täysin toimiva vaihtoehto on olemassa. Tämän jälkeen jokainen voi valita omien mieltymysten ja tarpeidensa mukaiset renkaat.
Juurikin näin, tuohon voidaan lisätä vielä melu, siis ennen kaikkea ympäristöön...jokainen voi käydä juoksu/kävelylenkin heittää ja joutuu toteamaan että esim. täällä missä nastojen osuus on 90% luokkaa, ohiajavien melun lähde on nastat, sitten kun satunnainen kitka menee huomaa kuinka järkyttävän suuri tuo ero on, ei kuulu kuin vaimea humahdus.
On tietysti eri asteisesti kuluneita nastarenkaita liikkeellä ja äänierot myös sen mukaisia, on siis aiheellista kysyä mihin noita nastoja on tänäkin talvena tarvittu, muuhun kuin tien päälysteen kuorintaan ym. Täällä p-pohjanmaalla kaikki 1 ja 2 numeroiset tiet ovat olleet paljaita suojaavasta jää tai lumikerroksesta.
Toimiva vaihtoehto on olemassa, hieman vaatii järjen käyttöä, onko sekin liikaa vaadittu?
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 14.02.20 - klo:22:21
Kyllähän Continentalin renkaat on ainoat ja oikeat. Itsellä Continentalin testivoittajakitkat uudessa BMW 3-luokan premiumautossa. Kesärenkaana on Continentalin SportContact 6 ja ajattelin jo ensi viikolla laittaa alle, kuivaa kun on. Mahtava suorituskyky!
Ei bmw mikään premium luokan auto ole kolmos-sarjalaisena.
Täällä nyt on tätä kateellisten ulinaa kun ei ole varaa kuin siihen hinnat alkaen pirkka-autoon. Sitten ei ole varaa edes kunnon renkaisiin. Continental on edelläkävijä erityisesti kitkarenkaissa!
Puhutaanko täällä nyt renkaista vaiko Saksan Mossesta, jota nuoriso lippis väärinpäin - subbarin jytkyessä - kutsuu leikkisästi BMW:ksi?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:13:59
Vakuutusyhtiöiden pitäisi antaa alennuksia autovakuutuksiin jotka ajavat nastarenkailla Keski-Suomen yläpuolella ja siten aiheuttavat vähemmän kolhuja verrattuna Kitka-Tuomoon.
Olosuhteet ovat aivan eri luokkaa ja talviset Keski-Suomen yläpuolella kun etälän liejuteillä.
Vakuutusyhtiöt seuraavat aivan varmasti miten milläkin renkaalla kolaroidaan. Jos kitkalla kolaroitaisiin enemmän, olisi niille tullut jo kauan aikaa sitten korotus vakuutusmaksuihin. Tai nastoille alennusta. Kitkat toimivat sitä paremmin, mitä talvisemmat olosuhteet ovat. Se ovat elementissään pohjoisen pakkasilla ja lumilla. Kannattaa kokeilla niitä, eikä kirjoittaa mutua. Kokeilulla tarkoitan, että ostaa uuden sarjan laatukitkoja ja ajaa niillä vähintään kolme talvea.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.02.20 - klo:08:06
Haluaisin vielä lisätä että ruotsalainen ja saksalainen jää sekä lumi ovat erilaisia kuin SUOMEM MAALAINEM lumi ja jää, tämän vuoksi vain TM:n ja Tuulilasin rengastestit ovat absoluuttisen oikeassa.
Juuri näin. Autojen sisätilojakin arvioidessa kannattaa luottaa vain TM:n mittanauhaan.
Ja renkaista puhuttaessa, jossain Hokkaidossa onkin sitten jo täysin eri tilanne. Skandi- tai Keski-Euroopan renkaat eivät tietenkään edes lähtökohtaisesti liity Aasian kumeihin mitenkään.
Olosuhteetkin siellä ovat jotain muuta kuin täällä. Paitsi että Tyynen valtameren kosteudesta muodostuva jää ja lumi on toki eri tavalla kiteytynyttä, myös asvaltin koostumus lienee erilaista. Ja kai sitä nyt jossain Hokkaidon aakeella laakeella selviää vaikka kesärenkailla - toisin kuin Suomen serpentiineillä ja vuoristossa. [jokuhymiö]
Ai niin, itse en wanhana äijänä ole juuri oppinut käyttämään hymiöitä vaikka kaiketi pitäisi. Mielestäni hymiöt latistavat ilmaisua ja myös hieman aliarvioivat viestin lukijaa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:13:59
Vakuutusyhtiöiden pitäisi antaa alennuksia autovakuutuksiin jotka ajavat nastarenkailla Keski-Suomen yläpuolella ja siten aiheuttavat vähemmän kolhuja verrattuna Kitka-Tuomoon.
Olosuhteet ovat aivan eri luokkaa ja talviset Keski-Suomen yläpuolella kun etälän liejuteillä.
Conti Ice 3 on ehdottomasti paras nastarengas ja mikä parasta nastoitettu suomalaisilla nastoilla + nastat on liimattu ja tietenkin paistettu kiinni.
Mistä tuo kitkoilla ajavan suurempi kuviteltu kolhuilu on peräisin? Nastoilla ajaville pitäisi maksuja laittaa lisää, sillä useimmiten laadukkaat kitkat on renkaina jopa nastoja kalliimpia. Sekin auttaisi monia siirtymään kitkoihin, jos hintaeroa ei olisi niin paljoa. Myös nastojen haitoista pitäisi valistaa enemmän. Kannattaisin nastaveroa eteläsuomeen. Sitten vielä tarra peräloosteriin, että takanatulijat ymmärtää varoa superrenkailla ajavien äkkijarrutuksia. ;D
https://previews.123rf.com/images/kikujungboy/kikujungboy1702/kikujungboy170200145/71834630-powder-snow-on-a-road-in-sapporo-hokkaido-japan.jpg
Hokaidon laakeita super pitävällä pinnalla varustettuja teitä 😂
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:16:11
Kitkojen jää ja lumioloissa jarrutusmatka on selvästi pidempi ja siihen lisää reaktioaika edelläajavaan.
Sittenppäs kitkakuski painaakin pumppu tykyttäen jarrua. Kolahtaako!!!
Perustuu näin yksinkertaiseen asiaan.
Paitsi, että lumella kitka pitää vähintään yhtä hyvin kuin nastakin. Pääkallokelillä hyväkuntoisilla nastoilla etu. Taitava kuljettaja osaa ennakoida ja pidentää turvaväliä.
Ajele ihan rauhassa nastoilla Keski-Suomen talvessa, ja minä ajelen kitkoilla ennakoiden Pirkanmaan talvessa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:16:43
Monesti näyttää niitä taitavia kulljettajia olevan huonolla kelillä jopa kymmen rysäyttänyt toistensa perään ja vakuutusmaksut nousee.
Tämä keskustelu on kaikkineen niin turhanpäiväinen kuin vaan voi olla. Tyhjää jauhamista kuukausista ja vuosista toiseen. Ajakoon jokainen valitsemillaan renkailla.
Parempiaiheisia keskuteluja kyllä kaipaisi jossa puhuttaisiin auton vioista ongelmista tai hyvistä asioista.
Periaatteessaan ihan sama mitkä kiekot siellä autonvanteissa pyörii. Pääasia, että ovat parhaat ja turvalliset.
Minä en nuoleskele alumiinivanteiden näön ja renkaiden perään.
Tyhjää jauhamista, toistamista jne. Niinpä.
Toistan: Ajele ihan rauhassa nastoilla Keski-Suomen talvessa, ja minä ajelen kitkoilla ennakoiden Pirkanmaan talvessa.
Onneksi kaupassa on erinlaisia renkaita tarjolla, erinlaisiin tarpeisiin. Olisi se mahdottoman tylsää jos siellä olisi vaan niitä yksiä ainoita ja parhaita. Kaikille löytyy tarkoitukseen tai budjettiin sopivat.
Tänä talvena olisi paras valinta ollut pk- seudulla KE-kitka.
^Itse asiassa kesärenkaallakin olisi pärjännyt ilman ongelmia muutamaa hassua päivää lukuunottamatta.
Aivan turha ketju tämä. Jengi kaivautuu poteroihinsa ja heittelee sieltä nastoja tai lamellien väliin jääneitä kiviä... Ei ole ainoaa oikeaa rengasvaihtoehtoa ja kaikilla on hyvät ja huonot puolensa.
Nyt on nastat alla ja seuraavat renkaat on ne mitkä tulevat (seuraavan käytetyn) auton mukana. Simppeliä.
Ensi talvena (?) sitten voikin autojen alla olla kolmentyyppisiä renkaita - jos keli sallii. Plus kolmenlaisia kunnon mukaan:
uudenveroisia = turvallisia, käytettyjä joilla ajaa kelin ja pidon mukaan - ja vielä lopuksi joillakin onnettomilla niitä liki loppuunajettuja.
Turvallista matkaa kaikille !
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:21:09
Niinpä kerrankin alkaa löytymään älyä rengaskeskusteluun. Jokainen valitsee renkaansa olosuhteiden mukaan.
Joku tuossa kehu kitkan lumipitoa samaksi kuin nastan. Varmaankin näin on. Siinä tuleekin ratkaiseva asia, että lumessa ajaessa nopeudet ovat hyvinkin alhaisia. J,,,,LL,, paremmuus selvitetään nopeuden myötä ;)
,,lä sitten jatka pseudotieteellisellä linjalla. Kuten kirjoitin, vesijäällä hyväkuntoinen nasta vetää pidemmän korren. Todellisuudessa jää on kuitenkin karheaa. Kovalla pakkasella nastoista ei ole jäälläkään sanottavaa hyötyä pl "piikkirenkaat".
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.02.20 - klo:00:01
,,lä puhu paskaa kovalla jäällä nasta on ykkönen.
Korkki kiinni jeesustelija!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.02.20 - klo:00:01
,,lä puhu paskaa kovalla jäällä nasta on ykkönen.
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/renkaan-vaikutukset-turvallisuuteen/talvirenkaiden-jarrutusmatkat-jaalla/#d6772d94 (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/renkaan-vaikutukset-turvallisuuteen/talvirenkaiden-jarrutusmatkat-jaalla/#d6772d94)
"Kun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen."
" Matti Morri, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö, Nokian Renkaat Oyj
Lainaus käyttäjältä: SNG - 16.02.20 - klo:00:16
Korkki kiinni jeesustelija!
;D ;D ;D Sen verran eri mieltä, että korkki auki, mutta vaan vissypulloista. Saattaa olla parempi olo aamulla. ;)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:21:09
Niinpä kerrankin alkaa löytymään älyä rengaskeskusteluun. Jokainen valitsee renkaansa olosuhteiden mukaan.
Joku tuossa kehu kitkan lumipitoa samaksi kuin nastan. Varmaankin näin on. Siinä tuleekin ratkaiseva asia, että lumessa ajaessa nopeudet ovat hyvinkin alhaisia. J,,,,LL,, paremmuus selvitetään nopeuden myötä ;)
Ja tämäkö on suomessa toteutunut korrektisti. Syksyin keväin molemmin puolin nastoilla ajetaan kaksikuukautta täysin paljaita pintoja nastoilla. Samoin arvioisin, että jos niputetaan suomessa kaikkien nastoilla ajavien matkat niin varmasti yli 80 % talven matkasta on ajettu myös paljaalla asfaltilla.
Hyvä mittari on myös tienhoitovelka. Se että liikenteestä kerättävät verot eivät mene tienpitoon ei ole oikein, mutta ei se kerättävän veron summaa pienennä yhtään jos muut hyvinvointipalvelut pidetään ennallaan. Verot pienenee sillä ettemme hajoita tietä ennenaikaisesti. Saksa on autoilun edelläkävijä, myös tienpidon suhteen etenkin, siellä nastat ovat täysin kielletyt. Ei saksan rahkeet riittäisi korjaamaan nastojen aiheuttamaa tuhoa joka talvi, se on täysin selvä. Nastat on kehityksen jarru todellisuudessa, kaikki eivät vaan tätäkään ymmärrä.
Juu kyllä täällä "eteläsuomessa" kun katsoo pihalle, niin voi havaita kuinka tärkeitä nastat ovat. ;D Sitten kun katsoo tuota Tampereen ohitustietä, niin huomaa miten tärkeitä ne liirtourat toisille ovat ja tunnelissa huomaa myös tuon ihanan pölyn läsnäolon. Pölyä on niin paljon, kuin olisi sankka sumu. Ihana varmasti ajella sellaisella autolla, jossa tuo pöly ei suodatu, vaan kaikki tulee kabiiniin. Onnettomuudet tuossa ohikulkutiellä johtuvat ihmisten tyhmyydestä, ei renkaista. Eli ajattelutapojen muutoksella saisi paljon hyvää aikaan, jos vain haluaisi. Sitä halua ei vain ole.
Minun puolesta nastarenkaat voisi kieltää kokonaan, mutta se onkin vain mun mielipide 8)
Onhan se älytöntä kun etenkin näitä etelän teitä raavitaan nastoilla kun tiet ovat muutenki ala-arvoisessa kunnossa.
Ajaisin mielelläni kitkoilla mutta aina talvi ei välttämättä ole tällainen.Joudun kilometrin pätkän vetää pikku hiekka tietä jossa muutama suht jyrkkä mäki on muutamia talvia silloin tällöin kun talvella heittää plussalle mäki pirun liukas,kerran vielä kohdalle koitui talven ihanuus vesisade ...nastoillakin on vaikea päästä ylös..Jos vois kun muutamat pääkallokelit tulevat jäämään kotiin kun huvittaa niin kitkoilla ajaisin iloisena. Ei nastojen hyöty jää kyllä aika ohueksi ,näillä mennään..
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 14.02.20 - klo:22:21
Kesärenkaana on Continentalin SportContact 6 ja ajattelin jo ensi viikolla laittaa alle, kuivaa kun on. Mahtava suorituskyky!
,,lä ihan vielä laita alle, laitonta hommaa, poliisisetä ei tykkää. Vuosi tästä eteenpäin, niin sitten voitkin laittaa laillisesti.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:21:09
Niinpä kerrankin alkaa löytymään älyä rengaskeskusteluun. Jokainen valitsee renkaansa olosuhteiden mukaan.
Jos näin hyvin olisi asiat, niin tätä jupinaa tuskin näin paljoa palstoilla käytäisiin. Väitän kuitenkin, kuten moni muukin on ketjussa väittänyt, että suurin osa ei toimi noin. Siis valitse renkaitaan olosuhteisen mukaan. Suurin osa ostaa vain ne nastat, koska isä (ja kenties isoisäkin) sellaisilla ajeli. Omia todellisia ajo-olosuhteitaan, ja niiden tuomia tarpeita rengasvalintaan, miettii valitettavan harva renkaanostaja.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:13:59
Vakuutusyhtiöiden pitäisi antaa alennuksia autovakuutuksiin jotka ajavat nastarenkailla Keski-Suomen yläpuolella ja siten aiheuttavat vähemmän kolhuja verrattuna Kitka-Tuomoon.
Samalla logiikalla tuon maagisen Keski-Suomen alapuolella autoileville pitäisi antaa alennusta auton verotuksesta jos ajaa kitkalla koska aiheuttavat huomattavasti vähemmän teiden kulumista ja sitä kautta ilmanlaatu myös paranee jolloin kuolleisuus mm. keuhkosairauksiin vähenee..
Kyllä on ollut kitkoillakin tuskaa ajella tänä talvena täällä etelässä. Ei niitä todellakaan ole suunniteltu lämpöisiin ja märkiin keleihin. Itse tottunut ajelemaan rampit ja risteykset aika reippaasti, mutta eihän näillä kertakaikkiaan pysty.
Ajoin niin pitkään kesärenkailla kun pystyi ja ero melkoinen kun vaihdoin näihin. Sama ramppi ajellaan parikymppiä hitaammin, vaikka olisi joidenkin mielestä se kauhea lähes nollakeli, jolloin kesänakki pitäisi olla kuulemma jo vaarallinen. Kyllä silloinkin ainakin omat kesärenkaat toimi huomattavasti paremmin, ja pitoero melkoinen myös paikaltaan. Toki rengaskokokin eri.
Nykyään nastatkin yhtä lullia. Ennen nastat oli näilläkin keleillä kitkoja paremmat kun olivat jäykempiä. Ke- kitka olisi tähän talveen paras. Toissatalvena oli sellaiset ja tykkäsin kyllä.
Jos nyt pitäisi pohjoisen kitkat ostaa, niin asfalttiajoon parhaat olisi oma valinta, eikä se jääpito joka tarkoittaa yleensä löysempää seosta.
Minä niinkuin monet muutkin usein autoja vaihtavat ei juuri ostele talvirenkaita, vaan niillä mennään mitä alla on, ja välillä ollut 10v. vanhoja nastoja missä pintaa, niin tuo vaihtuvuus kitkoihin vie pitkän ajan, vaikka pikkuhiljaa uusiin alettaisi kitkoja ostamaan. Ennen oli kyllä ihan perusteltuakin ostaa nastat, koska kitkat oli suorastaan paskoja, mutta nykyään tilanne eri.
Tänä vuonna 30v. autoilua takana ja ainoastaan 3:n uuteen autoon olen talvirenkaat ostanut, tai oikeastaan kahteen kun yhteen sai ilmaiseksi. Autoja on ollut yli 30.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 16.02.20 - klo:11:51Ke- kitka olisi tähän talveen paras.
,,läs nyt tuommosia kerettiläisyyksiä päästele suustasi :o Kohta tulee Palokan poliisi ja laittaa sinut, harhaoppineen, takaisin ruotuun. FAKTOILLA!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.02.20 - klo:11:53
Niin läheppäs täältä vetään inariin missä viiden sentin palteet tulisi kyllä nastoja ikävä.
Venäjällä käyntiä varten varustaudut varmasti samalla tavalla, autossa kulkee jatkuvasti kesät talvet mukana pippurikaasusumutin, pesäpallomaila, veitsi, 120dB turvahälytin ym ym. ?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.02.20 - klo:11:57
Polliisi ei koskaan iske turvallisuuteen. :D
Tarkoittaa mitä? Jos referoit Venäjän matkan tarvikkeisiin niin kaikki noista ovat ihan laillisia pitää autossa mukana. Tarpeellisia jopa, jos Inarissa ne nastat ovat "must have". Eihän sitä koskaan tiedä jos piripää venäläisnisti hyökkää auton kimppuun heti 5 metrin päässä rajalta venäjän puolella. Kaikkeen pitää varautua, eikö?
Kyllä talvirenkailla ajetaan kuin talvirenkailla. Ne ei ole sporttiseen ajoon suunniteltu, vaikka olisi kuinka matala profiili. Tämän tulisi olla ihan selvä asia. Auto muuttuu ihan erilaiseksi ajaa aina talvirenkaiden alle laiton jälkeen. Se nyt vain on otettava huomioon ja koskee kaikkia autoilijoita. Paljaalla asfltilla ei ole mukava kurvailla sen kummemmin nastoilla, kuin kitkoillakaan. Ehkä siihen on paras sitten se k-e kitka, jos sellaista haluaa enemmän harrastaa. Sen ominaisuudet sitten talvisemmalla kelillä on huonommat.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.02.20 - klo:12:04
Kyllä talvirenkailla ajetaan kuin talvirenkailla. Ne ei ole sporttiseen ajoon suunniteltu, vaikka olisi kuinka matala profiili. Tämän tulisi olla ihan selvä asia. Auto muuttuu ihan erilaiseksi ajaa aina talvirenkaiden alle laiton jälkeen. Se nyt vain on otettava huomioon ja koskee kaikkia autoilijoita. Paljaalla asfltilla ei ole mukava kurvailla sen kummemmin nastoilla, kuin kitkoillakaan. Ehkä siihen on paras sitten se k-e kitka, jos sellaista haluaa enemmän harrastaa. Sen ominaisuudet sitten talvisemmalla kelillä on huonommat.
Näinhän se on, mutta se on joka tapauksessa yksi turvallisuuteen vaikuttava seikka mitä ei koskaan oteta huomioon kuin liukkailla. Ajoi sitten sporttisesti tai ei. ,,kkitilanteita kun tulee myös muulloinkin kuin jäisillä teillä. Mutta varmaankin viittasit minun kirjoitukseen, ja se olikin ihan puhtaasti vain oma kokemus/ mieltymys, eikä mikään suora kannanotto mikä kenellekin paras vaihtoehto.
,,äritilanteita tulee toki myös liukkaalla kelillä, kuten myös pitävällä. Ajokäytös renkaiden tyypin takia on erilainen ja se tulisi aina olla takaraivossa, samoin kuin kelin huomioiminen. Se ajatusmalli saisi vaikuttaa siihen ennakointiin. Näin ei monestikaan ole onnettomuustilastoista päätellen.
Se että ajan rampit ja risteykset vauhdilla ei tarkoita mitään sporttista ajotapaa. En ymmärrä miksi niissä pitää ajaa niin hiljaa. Se on taloudellista ja jouhevaa ajaa ne rivakasti. Ei siinä muuta. Ylinopeutta ajan todella harvoin, ja sekin ohituksissa. Itse olen pysynyt tiellä renkailla kuin renkailla. Olenko sitten hyvä vai huono ennakoija, tai huono kuski. Mene ja tiedä.
Itse pointtihan meni taas ohi. Jos nyt mietitään kesärengastestiä. Tärkeintä aina kaikille vesiliirto, ajettavuus sateella ja kuivalla. Jarrutusmatkat yms. Mutta talvella, niinkuin nyt täällä. 99% on ollut märkää ja lämmintä, mutta nuo samat kriteerit ei olekaan enää tärkeitä niinkuin kesärenkaissa.
Itse en oikeastaan ajele huviajoa, enkä käy lapissa, tai edes keskisuomessa, niin en tarvitsisi sitä jääpitorengasta. Mutta niinkuin sanottu, kaikille löytyy omat renkaansa ja itselle se ei ongelma millä muut ajaa. Jos pölystä puhutaan, niin kyllä tää hiekan määrä meilläkin melkoinen, vaikka käytännössä olisi voitu olla hiekoittamatta koko talvi. Oiskohan yhtenä päivänä ollut liukasta. Harva kuitenkaan ajaa niin vähän kuin meikäläinen joten sinällään olen hiukan jäävi puhumaan. Mutta kokemusta on paljon ja ennen nastat oli kaikilla keleillä paremmat kuin kitkat. Nythän tilanne siltä osin tasaisempi.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 16.02.20 - klo:11:51
Tänä vuonna 30v. autoilua takana ja ainoastaan 3:n uuteen autoon olen talvirenkaat ostanut, tai oikeastaan kahteen kun yhteen sai ilmaiseksi. Autoja on ollut yli 30.
Tämän ketjun aiheeseen - mikä se sitten enää onkaan - mitenkään liittymättä, ylle lainaamani osuuden myötä havahduin siihen, että itselläni on ollut kortti karvan vajaat 40 vuotta ja viisi autoa, joista kaksi edelleen tallissa. Tai oikeastaan vain neljä; ihka ensimmäinen oli Simca 1000, jolla ei pitkälle pötkitty.
Kohta sitten jo kuudes tulossa (ensimmäinen VAG, vieläpä DSG:llä) ja vain 8 vuotta edellisestä. Autot vaihtuu nyt sitä tahtia, että eihän tässä enää perässä pysy.
Edit: Niin, ja on toki autoiltukin yhtä kauan kuin on ollut kortti.
Voisin itsekin korjata aiempaa. Autoilua takana jossain muodossa 40v, mutta kortti ollut 30v. About 8 kun kuplalla ekaa kertaa ajelin. Jääradalla tuli myös broidin Savannalla vedettyä, jossa oppi hyvin takavedon salat. Syy miksi välillä myös Bemu alla. Kivaa vieläkin. Ja böndella kun asuin, niin tulipa sitä välillä tehtyä hiukka laittomuuksia.
Jos renkaisiin palataan, niin muistan kun Hakkapeliitta 10 tuli, niin pito oli aivan järkky niillä alitehoisilla Deeäxillä. Muistaakseni ne oli viimeiset Noksut pitkillä nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 01.12.18 - klo:22:55
Mulla tulee ajokilsoista vajaa 2/3 Tampereen eteläpuolella ja rapia 1/3 Napapiirin pohjoispuolella. Eka kertaa kitkat alla ja menossa Norjan pohjoisrannikolle. Tuolla välillä tiet ihan vesijäässä ja kelit muuttuvat todella nopeasti. Viime kevätalvella yhtenä päivänä satoi tuolla alijäähtynyttä vettä vaikka yöllä oli 26 astetta pakkasta. Rekat jäi mäkiin jumiin.
Suunnittelen matkaa Pohjois-Norjaan Kirkkoniemeen ja lainauksessa mainitut asiat askarruttavat. Pärjääkö tuolla Nuorgam-Kirkkoniemi-akselilla kitkarenkailla hyvin? Kitkat ovat ensimmäistä talvea alla olevat Viking Conti 7 -kitkarenkaat. Entä kannattaako miettiä tien 971 (Kaamanen-Näätämö) sijaan päätietä E6 Utsjoen ja Nuorgamin kautta mieluummin? Olen ajanut kyllä tietä 971 kesällä, mutta minkälainen sen auraus ja kunto mahtaa talvella olla?
Lainaus käyttäjältä: track08 - 17.02.20 - klo:08:20
Suunnittelen matkaa Pohjois-Norjaan Kirkkoniemeen ja lainauksessa mainitut asiat askarruttavat. Pärjääkö tuolla Nuorgam-Kirkkoniemi-akselilla kitkarenkailla hyvin? Kitkat ovat ensimmäistä talvea alla olevat Viking Conti 7 -kitkarenkaat. Entä kannattaako miettiä tien 971 (Kaamanen-Näätämö) sijaan päätietä E6 Utsjoen ja Nuorgamin kautta mieluummin? Olen ajanut kyllä tietä 971 kesällä, mutta minkälainen sen auraus ja kunto mahtaa talvella olla?
En tunne tuon tien reitin ominaisuuksia sen tarkemmin, mutta mikä saa sinut epäilemään pärjäämistä? Vielä kun sinulla on vartavasten pohjoismaiseen talveen suunnitellut miltei tuliterät testivoittajatalvirenkaat autosi alla.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 17.02.20 - klo:09:04
En tunne tuon tien reitin ominaisuuksia sen tarkemmin, mutta mikä saa sinut epäilemään pärjäämistä? Vielä kun sinulla on vartavasten pohjoismaiseen talveen suunnitellut miltei tuliterät testivoittajatalvirenkaat autosi alla.
En ole ajanut Norjan korkeuseroissa kitkarenkailla. Aiemmat talvireissut tuolla suunnalla on tapahtunut autoilla, joissa on ollut nastarenkaat alla. Lisäksi tämän talven osalta täällä eteläisessä Suomessa ei ole juuri liukkaita kelejä ollut, niin ei ole nyt ihan tuoretta tuntumaa siihen että miten nämä renkaat käyttäytyvät lumella ja jäällä.
Lainaus käyttäjältä: track08 - 17.02.20 - klo:09:25
En ole ajanut Norjan korkeuseroissa kitkarenkailla. Aiemmat talvireissut tuolla suunnalla on tapahtunut autoilla, joissa on ollut nastarenkaat alla. Lisäksi tämän talven osalta täällä eteläisessä Suomessa ei ole juuri liukkaita kelejä ollut, niin ei ole nyt ihan tuoretta tuntumaa siihen että miten nämä renkaat käyttäytyvät lumella ja jäällä.
Mulla samat renkaat ja kyllä noilla lumilla mitä ajanu niin hyvin tuntuu pitävän. Jäisellä kelillä myös tuntuu pitoa löytyvän toki järki pitää olla mukana :D
Lainaus käyttäjältä: track08 - 17.02.20 - klo:09:25
En ole ajanut Norjan korkeuseroissa kitkarenkailla. Aiemmat talvireissut tuolla suunnalla on tapahtunut autoilla, joissa on ollut nastarenkaat alla. Lisäksi tämän talven osalta täällä eteläisessä Suomessa ei ole juuri liukkaita kelejä ollut, niin ei ole nyt ihan tuoretta tuntumaa siihen että miten nämä renkaat käyttäytyvät lumella ja jäällä.
Nyt ymmärrän ja tähän itseasiassa kiteytyy hyvin täälläkin korostuneet ennakkoluulot jotka liittyvät nastattomiin talvirenkaisiin. Voit olla huoleti noiden Contien lumi/jääpidosta, todennäköisesti et takapuolituntumalta huomaa mitään eroa nastallisiin. Vetisellä jäällä nollan tuntumassa uusista nastoista voi saada jotain pienehköä etua suhteessa kitkoihin, mutta näiden etu menetetään jo helposti tällaisen lumettoman talven aikana kun on Etelä-Suomessa tänä talvena nähty. Useammat kilometrit paljaita asvaltteja pitkin ovat jo kevääseen mennessä tylsyttäneet nastoista parhaan terän pois.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.02.20 - klo:12:45
Niin eipä se muuta tarvikkaan kuin P,,NKS.
Onneksi ajat itse nastoilla, niin ei tarvitse tuolla pelätä. Ainut vain että äkkijarrutuksiin pitää varautua ja ennakoida hiukan.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 17.02.20 - klo:12:05
Nyt ymmärrän ja tähän itseasiassa kiteytyy hyvin täälläkin korostuneet ennakkoluulot jotka liittyvät nastattomiin talvirenkaisiin. Voit olla huoleti noiden Contien lumi/jääpidosta, todennäköisesti et takapuolituntumalta huomaa mitään eroa nastallisiin. Vetisellä jäällä nollan tuntumassa uusista nastoista voi saada jotain pienehköä etua suhteessa kitkoihin, mutta näiden etu menetetään jo helposti tällaisen lumettoman talven aikana kun on Etelä-Suomessa tänä talvena nähty. Useammat kilometrit paljaita asvaltteja pitkin ovat jo kevääseen mennessä tylsyttäneet nastoista parhaan terän pois.
Eli tiivistettynä sanoisit että kun osaan ajaa kitkarenkailla Suomessa, ei Norjassa ajaminen juuri eroa siitä?
Lainaus käyttäjältä: track08 - 17.02.20 - klo:14:07
Eli tiivistettynä sanoisit että kun osaan ajaa kitkarenkailla Suomessa, ei Norjassa ajaminen juuri eroa siitä?
Sanoisin että jos sinulla on järki päässä talvikelissä ajaessa yleensäkin niin sillä ei ole merkitystä että ovatko ne nastattomat vai nastalliset. Enemmän merkitsee että kuinka kuluneet/vanhat, minkä tasoiset ja mitä ominaisuuksia painottavat talvirenkaat sinulla sattuu olemaan alla. Vielä kun nuo Continentalin CVC7 :t ovat kärkipäätä jäällä ja lumella niin toimivat varmasti oivallisesti.
Tässä hieman asiaan liittyvää pohdintaa myös ilmiötä tutkivan autotekniikan tohtori Ari Tuonosen suusta: https://lehti.tek.fi/tekniikka/kitkat-vai-nastat-on-mielipidekysymys
Sellaiset testivoittajat valitset,
minkä lehden testiin satut uskomaan sokeasti.
Lainaus käyttäjältä: track08 - 17.02.20 - klo:14:07
Eli tiivistettynä sanoisit että kun osaan ajaa kitkarenkailla Suomessa, ei Norjassa ajaminen juuri eroa siitä?
Kannattaa huomioida että Norjan mäkisissä vuono-olosuhteissa, varsinkin suurimpien kaupunkien osalta, suurin osa ajelee kitkoilla. Jos kerran norjalaiset "pärjäävät" kitkoilla ja liikennekuolemia vähiten maailmassa, niin miksi ei sitten suomalainenkin, varsinkin kun alla on laadukkaat uudehkot pohjoismaiset kitkat?
"Norjassa kuolee maailman vähiten ihmisiä tieliikenteessä, Suomessa tilanne on paljon synkempi"https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006328953.html (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006328953.html)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.20 - klo:05:52
Pelkästään renkaita vaihtamallako tämän johtopäätöksen teit? Onko sinulla tutkittua faktaa tälle asialle?
Norjassa on ollut nastavero isommissa kaupungeissa jo 2000-luvun alkutietämiltä asti:
https://www.is.fi/autot/art-2000000677132.html (https://www.is.fi/autot/art-2000000677132.html)
Kitkarenkaiden osuus on n. 90% ja kaupunkien ulkopuolella/pohjoisessa ~puolet ajelee kitkoilla.
Alla olevan linkin takaa löytyy liikennekuolemien tilasto, jossa onnettomuuksien määrä on laskenut trendinomaisesti tasaisesti alaspäin. Samaan aikaan siis on siirrytty esim. Oslossa lähes täysin kitkoihin ja koko kaupungissa oli vain yksi liikennekuolema v2019.
https://yle.fi/uutiset/3-11141932 (https://yle.fi/uutiset/3-11141932)
Yhtään lasta ei kuollut Norjan liikenteessä vuonna 2019 " liikennekuolemat ovat vähentyneet merkittävästi koko maassaToki Norja on vaikuttanut liikenneturvallisuuteen monien eri keinoin, mutta tämä on mielestäni yksi reaalimaailman esimerkki siitä että kitkoilla päästään, huolimatta Norjan haasteellisista tieolosuhteista, maailman turvallisimpaan liikenteeseen.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.02.20 - klo:13:59
Vakuutusyhtiöiden pitäisi antaa alennuksia autovakuutuksiin jotka ajavat nastarenkailla Keski-Suomen yläpuolella ja siten aiheuttavat vähemmän kolhuja verrattuna Kitka-Tuomoon.
Olosuhteet ovat aivan eri luokkaa ja talviset Keski-Suomen yläpuolella kun etälän liejuteillä.
Vakuutusyhtiöt eivät toimi mutu-tuntumalla, vaan takana on raakaa tilastomatematiikka ja riskin laskentaa.
Toteutuneiden vakavimpien onnettomuuksien tilastojen mukaan kitkat ovat olleet turvallisemmat jo about 10 vuotta ja jos oletetaan vakavien ja lievempien onnettomuuksien suhteen korreloivan edes lähimainkaan keskenään, niin saadaan seuraava tulos: Koska nastoilla tapahtuu tilastollisesti tarkastellen enemmän vakavia onnettomuuksia suhteessa niiden määrään, vakuutusmaksun pitäisi olla itseasiassa hieman korkeampi nastoille.
Samoin vakuutukset ovat porrastettuja per sijainti, sitä tuo tilasto ei kerro että missä kolisee, tarkempi riskin laskenta rengastyypin mukaan voisi mennä kovinkin monimutkaiseksi ja siten epävarmaksi.
En pidä vakuutusmaksun porrastusta nasta vs kitka kuitenkaan käytännössä kovin järkevänä, sen sijaan "nastavero" tai vastaava motivaattori olisi kenties parempi keino.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 17.02.20 - klo:14:18
Tässä hieman asiaan liittyvää pohdintaa myös ilmiötä tutkivan autotekniikan tohtori Ari Tuonosen suusta: https://lehti.tek.fi/tekniikka/kitkat-vai-nastat-on-mielipidekysymys
Tässä oli mielenkiintoista ja minulle uutta tietoa, kiitos linkistä.
Onko teillä kokemusta renkaiden typpitäytöstä? Minulla oli moottoripyörässä typpitäytetyt renkaat yli 100 tkm ajan ja olin tyytyväinen. Pääosin lämpötilavaihtelu oli 1-35 asteen välillä ja renkaat pitivät paineensa koko käyttöiän ajan ja kuluivat tasaisesti. Autoni talvirenkaat oli typpitäytetty ja alun rengaspaineiden tarkastamisen jälkeen on se 2.5 bar pysynyt kyllä. Ilmatäytetyt renkaat menettävät ilman viiletessä kymmenellä asteella n. 0.1 bar. Montakohan astetta typpi saa viiletä, että tuo 0.1 bar muutos tapahtuu? En oikein löytänyt tästä tietoa. Olen siinä käsityksessä että kilpailukäytön kuumenemista vastaan typpitäyttö ajaa asiansa oikein hyvin, mutta miten se toimii pakkasessa? Vastaavalla tavalla?
Typen pääasiallinen hyöty 'siviilikäytössä' tulee siitä, että typpi ei pääse vajumaan renkaasta kuten ilman sisältämä happi tekee.
Toisaalta jokaisesta renkaasta tulee typpitäytetty kunhan vajuneen hapen takia on säätänyt rengaspaineet kaksi kertaa kohdilleen. Sen jälkeen renkaat ovat käytännössä täynnä typpeä.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.02.20 - klo:09:42
Typen pääasiallinen hyöty 'siviilikäytössä' tulee siitä, että typpi ei pääse vajumaan renkaasta kuten ilman sisältämä happi tekee.
Toisaalta jokaisesta renkaasta tulee typpitäytetty kunhan vajuneen hapen takia on säätänyt rengaspaineet kaksi kertaa kohdilleen. Sen jälkeen renkaat ovat käytännössä täynnä typpeä.
Nyt on kyllä sellaista.. ;D
Eihän renkaasta mikään "ilman" osa katoa, vaan lämpötila muuttaa kaasujen tilavuutta. Renkaan lämmetessä paine nousee ja viiletessä paine laskee. Mitään ei siis häviä. Jos rengas ehjä, ei sieltä katoa yhtään mitään, mutta paineet voivat muuttua. Typen tilavuus ei muutu lämpötilan mukaan ja siksi se on oivallinen renkaaseen, varsinkin raskaassa kalustossa. Eli paine pysyy stabiilina.
Nimenomaan happi sieltä lähtee pois - siksi ilmalla täytetty rengas vajuu.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.02.20 - klo:10:29
Nimenomaan happi sieltä lähtee pois - siksi ilmalla täytetty rengas vajuu.
Höpöjä. ;D Halvalla sais typpeä tehtyä, jos näin. ;D Ei mulla ainakaan renkaat vaju. Jos vajuu, niin aina alapuolelta. ;)
bimpon luulisi jo tietävän, että meikäläisellä on faktat hallussa.
Epäuskoiset googlettakoon 'tyre oxygen migration'.
Eli summattuna: happimolekyylit ovat kooltaan niin pieniä, että ne pystyvät ajan oloon vaeltamaan ehjän kumiseoksen läpi ulkoilmaan, minkä takia rengas vajuu ja sitä joudutaan täyttämään uudelleen.
Ei mulla tipu renkaiden paine juurikaan, jos ei rikki. Eli syksyllä pahnoille laitetut renkaat ovat keväällä samoissa paineissa. Myöskään renkaiden paineet ei lopeta vaihteluaan lämpötilan mukaan, vaikka useamman vuoden ajaa samoilla renkailla. Ei siis ole sama asia olla 100% typpeä kuin kompuralla päästellä ja odotella renkaassa olevan typpeä. Periaatteessa noin olettamalla voisi laittaa ~0,5 bar ylipaineen ja odottaa, kunnes rengas on palautunut normaaliin. Millähän aikavälillä tämän tulisi tapahtua?
Lainaus käyttäjältä: track08 - 18.02.20 - klo:09:36
Autoni talvirenkaat oli typpitäytetty ja alun rengaspaineiden tarkastamisen jälkeen on se 2.5 bar pysynyt kyllä. Ilmatäytetyt renkaat menettävät ilman viiletessä kymmenellä asteella n. 0.1 bar. Montakohan astetta typpi saa viiletä, että tuo 0.1 bar muutos tapahtuu?
Eli onko tähän vastaus se, että typpitäytettyjen renkaiden pitäisi säilyttää paineensa pakkasen kovuudesta huolimatta. 2.5 bar +10 asteessa typpitäytettynä olisi edelleen 2.5 bar esimerkiksi -20 asteessa?
Lainaus käyttäjältä: track08 - 18.02.20 - klo:11:14
Eli onko tähän vastaus se, että typpitäytettyjen renkaiden pitäisi säilyttää paineensa pakkasen kovuudesta huolimatta. 2.5 bar +10 asteessa typpitäytettynä olisi edelleen 2.5 bar esimerkiksi -20 asteessa?
Juuri näin. Muuta etua tuosta ei ole henkilöautoissa. Aktiivisella painevahdilla tuo on myös hyvä asia, kun ei tule turhia hälyjä. Meillä corsassa on kiinteät rajat noille paineille, joten herjaa tulee herkästi kylmemmillä keleillä.
On se merkillistä, kun joka renkaanvaihdon yhteydessä joutuu lisäämään JOKAISEEN renkaaseen ilmaa, jos se ei sieltä "vaju". Ainakin kerran ajokaudessa saa vielä lisätä pikkuisen painetta. Onkohan kaikissa renkaissa vuoto? :D
En tarkasta paineita millään huoltoasemamittarilla ja renkaat kausisäilytyksessä omassa tasalämpöisessä tallissa.
Hyvin vähäistä on paineen lasku. Itselläni ei ole koskaan lähtenyt sitä hapen ~20%:n osuutta, joka ilmakehässä on. Se tekisi noin puolen baarin tiputuksen.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.02.20 - klo:10:37
bimpon luulisi jo tietävän, että meikäläisellä on faktat hallussa.
On faktoja, sitten on FAKTOJA, ja uutena tulokkaana noiden lisäksi löytyy vielä VTT:n tutkimukseen nojaavia "faktoja" joita eräs käyttäjä tykkää viljellä tähän ketjuun.
Ostettiin siskolle eilen 2005 vuosimallin Toyota. Sillä toitsulla on ajettu vain karvan yli 100tkm. Käytiin ennen ostoa eilen koeajolla ja löyty jäinen parkkipaikka. Abs jarrutus ajattelin että ompa huono pito... siis ihan surkea pito. Meinasin jo että pysähtyyköhän tää ennen kuin tää parkkipaikka loppuu. Renkaita katsomaan ja nastat kaikki poikki, pintaa neljä milliä ja paistoleima vuodelta -05. Nyt on uudet tänään ostetut nastarenkaat siinä autossa.
Kyl nyt silti jo järjen pitää kertoa että viisitoista vuotta ei ole renkaan käyttöikä. Auto oli muuten hyvässä kunnossa että pitihän se ostaa pois. Olikohan ne renkaat Hakkapeliitta neloset jos oikein muistan.
Noniin karpalle väliaikatietoa. ;D Pari kuvaa aika paljon paljaalla ajetuista contin icecontact 2 renkaista. Muistin olevan kolmoset. ;D Yli 30tkm olleet corsan alla pirkanmaalla. En huomannut irronneita nastoja, mutta melko ulkona osa on jo ja eturenkaassa enemmän. Myös nastan ympärys on aika syöty paikoin. Kausittain vaihdettu paikkoja ristiin. Renkaan koko on 185/65/15. Rengas on toiminut tarkoituksessaan hyvin, eli tien kuluttamisessa ja pölyttämisessä mm. Pitoakin on vielä löytynyt. Ehkä en ensi talveksi tai vähintään syksyksi uusia ole investoimassa. Yritän saada kitkat ympäripuhumalla, mutta voi olla ylitsepääsemätön paikka.
(https://i.ibb.co/XZG0FhB/20200218-110750.jpg) (https://ibb.co/99dKyFX)
(https://i.ibb.co/jhwSbq5/20200218-110811.jpg) (https://ibb.co/Mn1mZKh)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.02.20 - klo:13:45
Noniin karpalle väliaikatietoa. ;D Pari kuvaa aika paljon paljaalla ajetuista contin icecontact 2 renkaista. Muistin olevan kolmoset. ;D Yli 30tkm olleet corsan alla pirkanmaalla. En huomannut irronneita nastoja, mutta melko ulkona osa on jo ja eturenkaassa enemmän. Myös nastan ympärys on aika syöty paikoin. Kausittain vaihdettu paikkoja ristiin. Renkaan koko on 185/65/15. Rengas on toiminut tarkoituksessaan hyvin, eli tien kuluttamisessa ja pölyttämisessä mm. Pitoakin on vielä löytynyt. Ehkä en ensi talveksi tai vähintään syksyksi uusia ole investoimassa. Yritän saada kitkat ympäripuhumalla, mutta voi olla ylitsepääsemätön paikka.
(https://i.ibb.co/XZG0FhB/20200218-110750.jpg) (https://ibb.co/99dKyFX)
(https://i.ibb.co/jhwSbq5/20200218-110811.jpg) (https://ibb.co/Mn1mZKh)
Et raskinut laittaa käyttäjän kommentteja renkaista, vaan vain oman mielipiteen.
Mulla on nastat hyvin paikoillaan eikä ole ulkonemaa. Pitäisikö sinun hillitä teidän perheen "sudittelijaa" ja kaahaajaa vai ajaa oikein nastat sisään?
En myöskään ole lentänyt ulos tieltä saati joutunut vesiliirtoon edes kaatosateessa CVC7 kitkoilla. Jos olisi mahtunut/saanut pienemmässä koossa olisin mielummin ottanut sellaiset.
Mikä on muuten Karpan fiilis CVC7 vs CVC6 renkaiden välillä?
Kuten aiemmin kirjoitin, itse pidän jotenkin vaan enemmän tuosta vanhemmasta versiosta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.02.20 - klo:15:20
Et raskinut laittaa käyttäjän kommentteja renkaista, vaan vain oman mielipiteen.
Mulla on nastat hyvin paikoillaan eikä ole ulkonemaa. Pitäisikö sinun hillitä teidän perheen "sudittelijaa" ja kaahaajaa vai ajaa oikein nastat sisään?
En myöskään ole lentänyt ulos tieltä saati joutunut vesiliirtoon edes kaatosateessa CVC7 kitkoilla. Jos olisi mahtunut/saanut pienemmässä koossa olisin mielummin ottanut sellaiset.
Eipä tuo ooppeli nyt juuri anna sutia, eikä sutimisen estoa edes päältä saa. Ihan asiallisesti tuo vaimo ajelee kulutuslukemista päätellen. Kokemuksesta kysyttäessä vastaus olisi että ne on mustat, pyöreät ja ropisee. Sen kummemmin ei varmasti osaa vastata kysyttäessäkään. Melko huolestuttavaa, eikö? Tuollaisia suurin osa ihmisistä tuolla liikenteessä on. Yhteisiä matkoja on niin vähän, että eipä se juuta tai jaata osaa kitkoista sanoa. Mielikuvia liukkaammasta ajosta vain.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 18.02.20 - klo:17:13
Mikä on muuten Karpan fiilis CVC7 vs CVC6 renkaiden välillä?
Kuten aiemmin kirjoitin, itse pidän jotenkin vaan enemmän tuosta vanhemmasta versiosta.
Rengaskoko on eri eli 225/50R17 vs 205/55R16. Loskaliirtoa vastustaa paremmin tuo pienempi koko, mutta se on perusfysiikkaa. Eipä noista conteista ole pahaa sanottavaa. Hiljaiset, eivät sorra alle, mutta nyt kun sivuteillä on jään päällä vettä, niin ikävä nastoja, mutta eiköhän noilla jatketa testiä.
Eli summasummarum: Molemmat autot on sen verran erillaisia, että suoraa vastausta ei pysty vastaamaan ;). Pitäisi noita CVC7 päästä talviolosuhteisiin myös testaamaan.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.02.20 - klo:17:15
Eipä tuo ooppeli nyt juuri anna sutia, eikä sutimisen estoa edes päältä saa. Ihan asiallisesti tuo vaimo ajelee kulutuslukemista päätellen. Kokemuksesta kysyttäessä vastaus olisi että ne on mustat, pyöreät ja ropisee. Sen kummemmin ei varmasti osaa vastata kysyttäessäkään. Melko huolestuttavaa, eikö? Tuollaisia suurin osa ihmisistä tuolla liikenteessä on. Yhteisiä matkoja on niin vähän, että eipä se juuta tai jaata osaa kitkoista sanoa. Mielikuvia liukkaammasta ajosta vain.
Jännä jos viitsii ihmisiltä kysyä oikein vastauksia, niin kyllä ne osaa jotain sanoa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.02.20 - klo:17:40
Jännä jos viitsii ihmisiltä kysyä oikein vastauksia, niin kyllä ne osaa jotain sanoa.
Ei osaa. Osa ihmisistä on sellaisia, että eivät osaa sanoa mielipidettä, kun eivät sellaista osaa muodostaa. Tai sitten mielipide perustuu luuloihin, ei faktoihin. Pitäisi laittaa kesärenkaat sinne ooppelin alle, niin alkaisi mielipidettä liukkaalla löytymään, mutta se lienee turhaa. Eli siis on aivan sama mitkä nastat siellä pyörii, kunhan on nastat. Mielellään hyvät sinne laitan aina ja nyt ne sattui olemaan noi "tehdasasennetut" orkkisvanteilla ja antureilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.02.20 - klo:17:40
Rengaskoko on eri eli 225/50R17 vs 205/55R16. Loskaliirtoa vastustaa paremmin tuo pienempi koko, mutta se on perusfysiikkaa. Eipä noista conteista ole pahaa sanottavaa. Hiljaiset, eivät sorra alle, mutta nyt kun sivuteillä on jään päällä vettä, niin ikävä nastoja, mutta eiköhän noilla jatketa testiä.
Eli summasummarum: Molemmat autot on sen verran erillaisia, että suoraa vastausta ei pysty vastaamaan ;). Pitäisi noita CVC7 päästä talviolosuhteisiin myös testaamaan.
OK
Itsellä molemmat koossa 205/60R16. Vanhemmat dieselmanuaali nelikossa, uudemmat tehokkaammassa dsg bensavajakissa. Tuo Scoutti on selvästi hiljaisempi kuin A3SB, eli noiden kahden rengasmallin meluisuutta en pysty muutakuin mutulla vertailemaan. Kutonen on oikeinkin hiljainen Scoutin alla ja muutenkin tykkään renkaasta tosi paljon. Paineita pitänyt Scoutissa 2.6 bar, A3:ssa 2,4 bar kun on selvästi kevyempi auto.
Nastojen puutteen takia välttänyt jyrkkien vesijäisten metsätiemäkien juurelle ajoa/pysähtymistä. Muuten pärjännyt oikein hyvin. Vesijäällä lipsuu helpommin kuin nastoilla, muuten toimineet loistavasti.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.02.20 - klo:10:37
bimpon luulisi jo tietävän, että meikäläisellä on faktat hallussa.
Epäuskoiset googlettakoon 'tyre oxygen migration'.
Eli summattuna: happimolekyylit ovat kooltaan niin pieniä, että ne pystyvät ajan oloon vaeltamaan ehjän kumiseoksen läpi ulkoilmaan, minkä takia rengas vajuu ja sitä joudutaan täyttämään uudelleen.
Sen verran joudun kommentoimaan, että happimolekyyli on noin 2,6% pienempi kuin typpimolekyyli. Tällä ei siis ole käytännön merkitystä renkaan vajuamisessa. Lisäksi niin typpi kuin ilmakin noudattavat melko tarkasti ideaalikaasun tilanyhtälöitä. Eli typellä täytetyn renkaan paine muuttuu lämpötilan mukaan ihan siinnä missä ilmalla täytetynkin. Fysiikka on muuten kiva laji 😁
Niin ehkäpä päästään siihen johtopäätökseen, että kompuralla mukaan laitettu kosteus on suurempi tekijä renkaan paineeseen lämpötilan vaihteluissa verrattuna puhtaseen typpitäyttöön?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.02.20 - klo:19:46
Niin ehkäpä päästään siihen johtopäätökseen, että kompuralla mukaan laitettu kosteus on suurempi tekijä renkaan paineeseen lämpötilan vaihteluissa verrattuna puhtaseen typpitäyttöön?
Kosteudellakaan ei ole käytännön merkitystä jos ollaan lämpötiloissa alle 100 astetta. (Siis alle veden kiehumispisteeseen) Tästä eteenpäin paineen muutos on merkittävä, mutta tämäkään ei taida arkiautoilijaa koskea.
Mikä sitten selittää paineen muutoksen erot lämpötiloissa typpi vs ilma? Vai eikö sitä ole? Olevinaan kesällä typpitäytetty rengas ei ole helteistä(kuuma asfaltti) moksiskaan tai vastaavasti talvella kovan pakkasen vaikutus on lähes olematon. Tuossa meidän corsassa näkyy renkaiden painetieto kännykässä.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 18.02.20 - klo:19:30
Sen verran joudun kommentoimaan, että happimolekyyli on noin 2,6% pienempi kuin typpimolekyyli. Tällä ei siis ole käytännön merkitystä renkaan vajuamisessa. Lisäksi niin typpi kuin ilmakin noudattavat melko tarkasti ideaalikaasun tilanyhtälöitä. Eli typellä täytetyn renkaan paine muuttuu lämpötilan mukaan ihan siinnä missä ilmalla täytetynkin. Fysiikka on muuten kiva laji 😁
Asiaa on tarkemmin selitetty tuolla: https://www.getnitrogen.org/pdf/graham.pdf (https://www.getnitrogen.org/pdf/graham.pdf)
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.02.20 - klo:21:45
Asiaa on tarkemmin selitetty tuolla: https://www.getnitrogen.org/pdf/graham.pdf (https://www.getnitrogen.org/pdf/graham.pdf)
Menee jo ihan off topic, mutta:
Ko. artikkeli (joka on siis renkaiden typpitäyttöjä myyvän yrityksen tekemä) jättää kertomatta muutaman asian.
Artikkeli kertoo aivan oikein, että happi läpäisee renkaan kumia enemmän kuin typpi. Puhutaan 3-4 kertaa suuremmasta läpäisyssä. Tämäkin luku on oikein. 20 asteen lämpötilassa luku on noin 3. Se mitä jätetään kertomatta on:
1: Renkaat tyhjenevät pääsääntöisesti vuotamalla ilmaa renkaan ja vanteen välistä ja venttiilistä. Näillä vuodoilla ei ole merkitystä onko vuotava kaasu happea vai typpeä. Artikkelikin kyllä toteaa, että vuotokohdassa eroa ei ole.
2: Jos typellä täytetty rengas on tiivis ja sen paine ei juuri tipu ajokauden aikana oletetaan esim 0,1 bar, niin vastaavasti ilmalla täytetyn renkaan paine tippuisi alle 0,15 bar. Tähän tulokseen tullaan vaikka olettaisi hapen läpäisevän kumia 4 kertaa typpeä enemmän.
Se ois tasan viikko, niin saa kiertää suvisetin alle!
Miten on, joko on pultit herkistetty nopeaa vaihtoa ajatellen, vai ajattelitko ottaa/otit jo varaslähdön? Kesäkelithän tässä on ollut koko vuoden...
VAI onko vain niin, että kun lämpötilat on siinä 2 ja 5:n välissä, niin nastarenkaalla (testivoittaja) on ylivertainen pito kuivalla, mutta voih niin kylmällä, pikitiellä???
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 22.02.20 - klo:12:48
Se ois tasan viikko, niin saa kiertää suvisetin alle!
Miten on, joko on pultit herkistetty nopeaa vaihtoa ajatellen, vai ajattelitko ottaa/otit jo varaslähdön? Kesäkelithän tässä on ollut koko vuoden...
VAI onko vain niin, että kun lämpötilat on siinä 2 ja 5:n välissä, niin nastarenkaalla (testivoittaja) on ylivertainen pito kuivalla, mutta voih niin kylmällä, pikitiellä???
Kun katsoi ja kuullut kaverien kommentteja etelänhetelmistä hiihtoloma aikaan tuolla pohjoisessa niillä kitkarenkailla millä kyllä pärjää reissun, niin ei tiedä itkeäkkö vai nauraakko.
Lainaan toiselta foorumilta:
"Etelän vetelien hiihtolomat kyllä näkyy pohjoisen liikenteessä. Suksiboksiautojen kilvanajo oli paikallisella motarilla kyllä tälläin maalaiselle melkoinen ihmettelyn aihe. Ei meillä täällä noin normaalisti ajeta."
Mulla on kyllä tuosta pohjoisimmasta motarista ihan vastakkaiset kokemukset, ainoa baana 500km säteellä niin jo meno maistuu vähempitaitoisellakin. Meinaa etelänvetelä jäädä jalkoihin :D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.02.20 - klo:08:36
Hyvät vanteet ja renkaat niin säilytyskauden aikana tippuu paine 0,2 ei sen enempää.
Todettu useita kirtoja tarkistamalla heti ennen paikalleenpanoa.
Minä pudotin tänä syksynä hieman paineita talvirenkaista alle vaihdon jälkeen. Ilmeisesti olin tarkistanut paineet viime talvena kylmemmällä säällä, kuin mikä oli vaihtohetkellä syksyllä. Oli vähän liikaa. Toki sittemmin olen taas pumpannut noihin hieman lisää ilmaa, kun lämpötila on laskenut syksyisestä.
Sula asfalttitie ja nastarenkaat, siinä suomen käytetyin kombo tänäkin talvena, jos mitataan siis ajettua matkaa.
Taitaa mailman tyhmimmät päättäjät ja autoilijat löytyä samasta maasta.
Tässä kun ollut parranpärinää renkaiden vajumisesta ja vajumattomuudesta, niin piruuttani tänään tsekkasin eukon autosta paineet, jotka olin loppusyksystä asettanut 2,6 bar tasolle.
Kolmessa renkaassa paineet olivat 2,5 bar kahta puolin ja yhdessä vain 2,05 bar.
Tuo vajaapaineinen rengas oli muista poiketen uusi rengas, koska sen position vanha oli jostain syystä kulunut selvästi muita renkaita enemmän. Uusi rengas oli asennettu vanteelle ja täytetty syksyllä. Vanhat renkaat ovat pari vuotta vanhoja.
Asennutin tällä viikolla vanteelle kaksi uutta kesärengasta. Täytetty tunkkaisella korjaamoilmalla. Mittasin tänään paineet ja mittaan kahden ja neljän viikon päästä uudestaan. Kerron sitten tulokset.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 18.02.20 - klo:19:26
OK
Itsellä molemmat koossa 205/60R16. Vanhemmat dieselmanuaali nelikossa, uudemmat tehokkaammassa dsg bensavajakissa. Tuo Scoutti on selvästi hiljaisempi kuin A3SB, eli noiden kahden rengasmallin meluisuutta en pysty muutakuin mutulla vertailemaan. Kutonen on oikeinkin hiljainen Scoutin alla ja muutenkin tykkään renkaasta tosi paljon. Paineita pitänyt Scoutissa 2.6 bar, A3:ssa 2,4 bar kun on selvästi kevyempi auto.
Nastojen puutteen takia välttänyt jyrkkien vesijäisten metsätiemäkien juurelle ajoa/pysähtymistä. Muuten pärjännyt oikein hyvin. Vesijäällä lipsuu helpommin kuin nastoilla, muuten toimineet loistavasti.
Kyllähän nuo CVC6 on hyvät ajaa paljaalla asvaltillakin. Ei ole joutunut hallitsemattomaan vesiliirtoon edes tämän päivän kaatosateessa, kun muutamaan vesilammikkoon joutui pakosta ajamaan. Viimeiset pari kilometriä mökille, kun jään päällä oli vesi tuli testattua miten pysähtyy. No iloisesti abs:t raksutti ja mentiin pulkkana eteenpäin. Kyllä auto pysähtyi, mutta en haluaisi kokeilla toista reittiä miten mökille pääsee.
Kyllä mä noihin molempiin continental:n kitkoihin olen tyytyväinen samoin, kuin nastoihin. Mitä CVC7 kokeilin myös lumella, niin hyvin siinä pysähtyy. Sen minkä olen huomannut kitkoilla, että helpommin rupeaa abs:t ruksuttamaan.
Tuskin tänä talvena tarvitsee enää nastoja heittää alle, vaan kitkoilla mennään. Vaihdanko pysyvästi niihin, niin todennäköisesti en. Voisinko ajaa vain kitkoilla talvella, niin vahva ehkä. Korostuksena NORDICkitkoilla.
Minkälaisia eroja on contin kitkarenkaiden 6 ja 7 välillä, onko meluisuudessa eroja tai mitään mikä nuo erottaa toisistaan hyvässä tai pahassa??
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 22.02.20 - klo:19:16
Minkälaisia eroja on contin kitkarenkaiden 6 ja 7 välillä, onko meluisuudessa eroja tai mitään mikä nuo erottaa toisistaan hyvässä tai pahassa??
Lainaan itseäni, mitä myös SNG kysyi CVC6 ja CVC7 väliltä. Molemmat on hyviä renkaita ja olen pitänyt niistä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.02.20 - klo:17:40
Rengaskoko on eri eli 225/50R17 vs 205/55R16. Loskaliirtoa vastustaa paremmin tuo pienempi koko, mutta se on perusfysiikkaa. Eipä noista conteista ole pahaa sanottavaa. Hiljaiset, eivät sorra alle, mutta nyt kun sivuteillä on jään päällä vettä, niin ikävä nastoja, mutta eiköhän noilla jatketa testiä.
Eli summasummarum: Molemmat autot on sen verran erillaisia, että suoraa vastausta ei pysty vastaamaan ;). Pitäisi noita CVC7 päästä talviolosuhteisiin myös testaamaan.
Jännä jos viitsii ihmisiltä kysyä oikein vastauksia, niin kyllä ne osaa jotain sanoa.
Molemmat testivoittajia. Continental 7 kitkarenkaassa on vieremissuunta, toisin kun 6:ssa. Fantastinen talvirengas. Paras rengashan tänä talvena olisi ihan tavallinen kesärengas.
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 22.02.20 - klo:19:25
Paras rengashan tänä talvena olisi ihan tavallinen kesärengas.
Ainakin täällä etelässä. Kiitos (vihdoinkin) kerrankin järkevän päätöksen tehneille virkamiehille, ensi ”talven” voi ajaa ”laillisesti” (kelin salliessa) myös vaihtelematta niitä gummeja.
On muuten miesmuistiin ensimmäinen talvi PK-seudulla kun tuulilasissa ei ole ensimmäistäkään isompaa iskemää. Nastarenkaita varmasti ihan yhtä paljon liikenteessä kuin edellisinäkin vuosina mutta hiekoitukselle ei ole ollut tarvetta.
Eli kaikki ajamaan vaan kesärenkailla. Joopa joo. Eilen illalla tuntui R3- kitkakin vähän liukkaalta Pirkanmaalla.
Antore,
Täällä taasen ensimmäinen talvi miesmuistiin kun on tullut pääkaupunkiseudulla iskemiä. Tämä vaikka kunnon turvaväli. Molemmat pikkukinnereistä ja umpioihin. Umpioissa suojateippaukset, niin pienellä vahingolla selvittiin.
Eiköhän nää iskemät ole ihan sattumaa.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 22.02.20 - klo:19:43
Eli kaikki ajamaan vaan kesärenkailla. Joopa joo. Eilen illalla tuntui R3- kitkakin vähän liukkaalta Pirkanmaalla.
Ei, vain ne kun osaa ajaa kelin ja liikenteen mukaan. Ne jotka tarvii nastoja tai niiden tuomaa rapina-lisäturvaa tässä ”etelän talvessa” voi yhtähyvin mennä julkisilla, säästyy vähän pikeäkin rouhimiselta... ja sivussa yhteisiä verovaroja sekä ilmastoa ;)
Täällä pk-seudulla on ollut ihan normaalit kesäkelit monta kuukautta. Kuivaa ja märkää, mutta ei liukasta.
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 22.02.20 - klo:19:58
Täällä pk-seudulla on ollut ihan normaalit kesäkelit monta kuukautta. Kuivaa ja märkää, mutta ei liukasta.
Kyllä, lasken senkin eteläksi :D Täälä vaan moni ”kokenut” kuljettaja valistaa ja julistaa, kuinka viileässä ilmassa nastagummi se vaan on jotain! Ei pidä kesätilsa, koska tarkoitettu juhannuksen 5-asteen lämpötilaan :D
Muistissa on monia, monia talvia kun ”etelässä” on/ois pärjännyt ihan yhtähyvin kesäsetillä ja joskus junnuna tuli ajettuakin vaihtelematta...
Lainaus käyttäjältä: Antore - 22.02.20 - klo:19:41
On muuten miesmuistiin ensimmäinen talvi PK-seudulla kun tuulilasissa ei ole ensimmäistäkään isompaa iskemää. Nastarenkaita varmasti ihan yhtä paljon liikenteessä kuin edellisinäkin vuosina mutta hiekoitukselle ei ole ollut tarvetta.
Mutta ne iskemäthän on nastoja ;D
Tällaisen talven jälkeen uudet kesärenkaat varmaankin kuluvat aivan ennennäkemättömällä vauhdilla?
Ehkä näemme edellisen ennätyksen -2mm 300 km matkalla- rikkoutuvan...
Lainaus käyttäjältä: Antore - 22.02.20 - klo:19:41
On muuten miesmuistiin ensimmäinen talvi PK-seudulla kun tuulilasissa ei ole ensimmäistäkään isompaa iskemää. Nastarenkaita varmasti ihan yhtä paljon liikenteessä kuin edellisinäkin vuosina mutta hiekoitukselle ei ole ollut tarvetta.
Antore, kerroppa pääkaupunkiseudulla ne ajotiekohdat, joita hiekoitettiin viime talvena?
Kuten aikaisemmin kerroin, mulla on miesmuistiin eka talvi, jolloin on tullut iskemiä (2kpl).
Eilen paikkautin kaksi vauriota. Toinen häränsilmä ja toinen noin 10cm, kiveniskemästä lähtenyt halkeama lasin alareunassa. Toissapäivänä napsahtaneet molemmat. Että kyllä tuota sepelinpaskaa tänäkin talvena kylvetty, ainakin Pirkanmaalla. Hiekoitushiekka kunniaan, ja soramontut käyttöön!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 22.02.20 - klo:21:03
Eilen paikkautin kaksi vauriota. Toinen häränsilmä ja toinen noin 10cm, kiveniskemästä lähtenyt halkeama lasin alareunassa. Toissapäivänä napsahtaneet molemmat. Että kyllä tuota sepelinpaskaa tänäkin talvena kylvetty, ainakin Pirkanmaalla. Hiekoitushiekka kunniaan, ja soramontut käyttöön!
Mistäs erotit että oli kivi? Itse en noissa omissa iskuissa ehtinyt näkemään oliko nasta vai kivi.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.02.20 - klo:21:43
Mistäs erotit että oli kivi? Itse en noissa omissa iskuissa ehtinyt näkemään oliko nasta vai kivi.
Todennäköisyys sepelille on aikalailla liki 100%.
Täysi harha, että tuulilaseihin nastoja lentelisi. Välillisesti nastat toki voivat irrottaa asfalttimassasta mursketta. Hiekoitussepeliähän nuo kyllä yleensä ovat.
Onneksi ehdin korjauttamaan just-in-time. Seuraavana päivänä halkeama olisi varmasti jo edennyt liian pitkälle. Lasi uusittu loppukesästä. Kerran vuoteen noita tuntuu menevän uusiksi.
Kojelautakameran hidastuskuvasta näkee oliko kives vai natsa :)
Lainaus käyttäjältä: V-O - 22.02.20 - klo:22:22
Kojelautakameran hidastuskuvasta näkee oliko kives vai natsa :)
Kerroppa mikä kamera sulla on käytössä ;D?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 22.02.20 - klo:22:22
Todennäköisyys sepelille on aikalailla liki 100%.
Täysi harha, että tuulilaseihin nastoja lentelisi. Välillisesti nastat toki voivat irrottaa asfalttimassasta mursketta. Hiekoitussepeliähän nuo kyllä yleensä ovat.
Onneksi ehdin korjauttamaan just-in-time. Seuraavana päivänä halkeama olisi varmasti jo edennyt liian pitkälle. Lasi uusittu loppukesästä. Kerran vuoteen noita tuntuu menevän uusiksi.
Et kuitenkaan nähnyt ja väität todennäköisyyttä lähes 100%:ksi. Sekä kivet että nasta tulee yleensä sitä vauhtia lasiin, että ei niitä yleensä näe kameroills, eikä silmällä.
Nasta on kiveä noin 3 kertaa tiheämpää, niin terävänmästä äänestä ehkä voisi päätellä eron. Toisaalta iskukohta myös vaikuttaa ääneen. Reunaan osuessa myös terävämpi ääni.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.02.20 - klo:22:31
Et kuitenkaan nähnyt ja väität todennäköisyyttä lähes 100%:ksi. Sekä kivet että nasta tulee yleensä sitä vauhtia lasiin, että ei niitä yleensä näe kameroills, eikä silmällä. Nasta on kiveä noin 3 kertaa tiheämpää, niin äänestä ehkä voisi päätellä eron.
Vai että äänestä voit päätellä tuliko lasiin nasta vai kiv ;D Edelliseen kysymykseesi en viitsi edes vastata koska ilmeisesti ajoit viime talvena PK-seudulla vain satunnaisesti tai hyvin paikallisesti. Uskallan väittää, että on äärimmäisen huono tuuri jos lasin rikkoo nasta vs. sepeli. Ja senkin varmasti tiedät, että kitkoissa on sitä sepeliä keräävää lamellia aika reilusti.
Täällä saadaan kyllä aiheesta kuin aiheesta nokittelu päälle.
Mitä tulee nastojen irtoamiseen, niin omistani irtoaa 60 tkm matkalla alle 5%.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 22.02.20 - klo:22:38
Vai että äänestä voit päätellä tuliko lasiin nasta vai kiv ;D Edelliseen kysymykseesi en viitsi edes vastata koska ilmeisesti ajoit viime talvena PK-seudulla vain satunnaisesti tai hyvin paikallisesti. Uskallan väittää, että on äärimmäisen huono tuuri jos lasin rikkoo nasta vs. sepeli. Ja senkin varmasti tiedät, että kitkoissa on sitä sepeliä keräävää lamellia aika reilusti.
Kirjoitin että ehkä voi päätellä. En usko että kuitenkaan voi. En usko että voi yleensä nähdä tai kuulla, onko nasta vai kivi.
Mitään tutkimusta tai kokeita ei ole siitä missä suhteessa nastat, nastan irroittavat kivet, tai sepeli rikkovat tai hiovat ikkunoita. On vain Esson baarin mutuilua.
Oma mutuni on, että sepeli rikkoo todennäköisimmin, mutta se on täysin
amatöörimäistä mutuilua.
Lainataan toiselta foorumilta "
Molemmista meidän perheiden autoista on mennyt lasit just nastojen takia ja tänä telvena ja helppo todeta,kun jäivät haaviin ,eli rapsahtivat siihen konepellin ja tuulilasin väliin talteen."
Onhan nasta ehkä painavampi kokoonsa nähden, ainakin joskus ollut.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 22.02.20 - klo:22:38
;D Edelliseen kysymykseesi en viitsi edes vastata koska ilmeisesti ajoit viime talvena PK-seudulla vain satunnaisesti tai hyvin paikallisesti. .
Vastaa nyt. Kiinnostaa kovasti kuulla autoteiden hiekoituskohdista. Ajoin koko viime talven kuten edellisetkin 15 talvea PK -seudulla ( yleensä 2 viikkoa pois).
Hiekkaa kyllä kylvvetään pyöräteille, mutta PK seudun ajoteiden hoito perustuu 99% suolaukseen ja auraukseen. Siirryttäessä pohjoiseen siirrytään suolauksesta hiekoitukseen.
Lämpötila vaikuttaa tuulilasin esijännityksiin ja halkeamisherkkyyteen. Lauhalla säällä on vähemmän esijännityksiä ja lasi on sitkeämpää.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.02.20 - klo:23:04
Vastaa nyt. Kiinnostaa kovasti kuulla autoteiden hiekoituskohdista. Ajoin koko viime talven kuten edellisetkin 15 talvea PK -seudulla ( yleensä 2 viikkoa pois).
Hiekkaa kyllä kylvvetään pyöräteille, mutta PK seudun ajoteiden hoito perustuu 99% suolaukseen ja auraukseen. Siirryttäessä pohjoiseen siirrytään suolauksesta hiekoitukseen. Saariselän korkeudella käyetään ajoteillä pelkästään hiekkaa
Kyllä sitä hiekkaa kylvetään täällä etelässäkin heti kun lämpötila laskee 7-8 astetta pakkasen puolelle ja tiellä on lunta/jäätä. Hsy:n sivuilta löytyy 2018 vuodelta raporttia hiekoitushiekan putsauksesta ja myös hiekoituksesta. Mutta menee nyt pahasti ohi aiheen. Ihan omiin empiirisiin havaintoihin perustuen kulunut talvi on ollut poikkeuksellinen. Tuulilasi on vaihtunut käytännössä joka vuosi talven jälkeen ja hyvä niin. Sen kun on ollut ihan hiekkapuhellatun näköinen. Nyt lasi ei ole kärsinyt juuri laisinkaan. Saat olla ihan vapaasti eri mieltä.
Se oli jonkun teidän vänkääjien oikea kives, joka napsahti.
Ei vittu mitä touhua!
Ei kyllä nastoja tänäpäivänä paljoa renkaista irtoile! Veronkeruun palautus niin heikko, että käyttävät liian suuren raekoon hiekoitussepeliä. Edelleen, soramontuilta saisi edelleen luonnonsoraa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.02.20 - klo:23:03
Onhan nasta ehkä painavampi kokoonsa nähden, ainakin joskus ollut.
Nastojen koot on pienentyneet, että niitä voi laittaa enemmän.
Tai sitten paskojen renkaiden (lue:kiinarenkaiden) määrä on lisääntynyt!
Ja taitaa suurinosa käyttää tikkaspiken nastoja?
Kyllä kun näitä nastarenkaiden raiskaamia teitä katsoo, niin ei voi kun ihmetellä miksi nastoilla saa ajaa ilman lisämaksua. Nykyiset kitkarenkaat ovat niin hyviä, että ne ovat parempia kuin nastarenkaat olivat 20-30 vuotta sitten. En muista kenenkään silloin valittaneen, ettei niillä pärjää joka kelissä.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 23.02.20 - klo:11:26
Kyllä kun näitä nastarenkaiden raiskaamia teitä katsoo, niin ei voi kun ihmetellä miksi nastoilla saa ajaa ilman lisämaksua. Nykyiset kitkarenkaat ovat niin hyviä, että ne ovat parempia kuin nastarenkaat olivat 20-30 vuotta sitten. En muista kenenkään silloin valittaneen, ettei niillä pärjää joka kelissä.
Ja myös nastarenkaat on parempia, kuin 20-30 vuotta sitten...
Nykyisissä kevytnastoissa ei taida enää olla mitä lentää tuulilasiin, olen tässä jopa harkinnut lasivakuutuksen lopettamista, kun ei ole pariin vuoteen tullut kuin pikkunapsuja.
Alla muutaman vuoden ikäiset renkaan, kaikki 'nastat' ovat tallella - tai ainakin niiden rungot. Monessakaan nastassa vain ei ole kovametallipiikkiä jäljellä, kaikki ovat katkenneet 1-2mm kulutuspinnan sisäpuolelta :o
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 23.02.20 - klo:11:26
Kyllä kun näitä nastarenkaiden raiskaamia teitä katsoo, niin ei voi kun ihmetellä miksi nastoilla saa ajaa ilman lisämaksua. Nykyiset kitkarenkaat ovat niin hyviä, että ne ovat parempia kuin nastarenkaat olivat 20-30 vuotta sitten. En muista kenenkään silloin valittaneen, ettei niillä pärjää joka kelissä.
Parhaat kitkarenkaat ovat paremmat kuin useimmat uudet nastarenkaat edes uusina.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.02.20 - klo:14:41
Ja myös nastarenkaat on parempia, kuin 20-30 vuotta sitten...
Tottakai on, mutta se ei ollut pointti. Vaan se, että niillä 2000-luvun alun nastoilla pärjäsi kelissä kun kelissä, mutta nyt kitkoilla ei muka pärjää huonolla ilmalla.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 23.02.20 - klo:15:33
Parhaat kitkarenkaat ovat paremmat kuin useimmat uudet nastarenkaat edes uusina.
Parhaat merkkinastarenkaat on paremmat, kuin suurin osa parhaista kitkarenkaista! Ero tasoittuu noissa parin vuoden käytön jälkeen!
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 23.02.20 - klo:15:56
Tottakai on, mutta se ei ollut pointti. Vaan se, että niillä 2000-luvun alun nastoilla pärjäsi kelissä kun kelissä, mutta nyt kitkoilla ei muka pärjää huonolla ilmalla.
Ainakaan itse en ole noin kirjoittanut! Tekniikan maailma mm. Kirjoitti hyvin tästä talvirenkaiden kehittymisestä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.02.20 - klo:16:03
Parhaat merkkinastarenkaat on paremmat, kuin suurin osa parhaista kitkarenkaista! Ero tasoittuu noissa parin vuoden käytön jälkeen!
Eroa on vain kiillotetulla jäällä ja vain sen aikaa, että nastojen terävyys on hävinnyt. Siihen tuskin menee nykytalvilla paria vuotta kenelläkään. Todellinen ero parhaiden kitkojen ja nastojen välillä on ääni. Se säilyy vielä, kun nastojen teoreettinen etu kiillotetulla jäällä on jo hävinnyt.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 23.02.20 - klo:16:26
Eroa on vain kiillotetulla jäällä ja vain sen aikaa, että nastojen terävyys on hävinnyt. Siihen tuskin menee nykytalvilla paria vuotta kenelläkään. Todellinen ero parhaiden kitkojen ja nastojen välillä on ääni. Se säilyy vielä, kun nastojen teoreettinen etu kiillotetulla jäällä on jo hävinnyt.
Tervetuloa kokeilemaan tänne keski-suomeen käytännössä sivuteille tai mökkiteille! Ja kyllä mulla nastoissa nastat paikoillaan sekä terät kunnossa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.02.20 - klo:16:57
Tervetuloa kokeilemaan tänne keski-suomeen käytännössä sivuteille tai mökkiteille! Ja kyllä mulla nastoissa nastat paikoillaan sekä terät kunnossa.
Voi helvetti tuon argumentin kanssa. Etkö ole tuosta saanut näpeillesi jo aiemminkin, ainakin Autostadiumilla? Et liene ainoa autoilija siellä Keski-Suomessa. Tullaan kokeilemaan. Näillä 6 talvea vanhoilla kitkoilla ihan heittämällä. Ajan mökkitiesi päästä päähän, kaikki sivutiet ristiin rastiin ja lopuksi hinaan mökkisi hinausköydellä metsään mennessäni.
Ja mitä tulee tänne etelän talveen, toivottavasti nyt tämän talven jälkeen ihmiset ymmärtävät luopua edes täällä nastarenkaista sitä mukaa kun vaihtotarve tulee eteen, aivan järjetöntä rouhia asfalttia päivästä toiseen paskaksi kun talvea ei ole ollut ensinkään. Ei yhtä ainutta päivää.
Lainaus käyttäjältä: Rooivalk - 23.02.20 - klo:17:11
Voi helvetti tuon argumentin kanssa. Etkö ole tuosta saanut näpeillesi jo aiemminkin, ainakin Autostadiumilla? Et liene ainoa autoilija siellä Keski-Suomessa. Tullaan kokeilemaan. Näillä 6 talvea vanhoilla kitkoilla ihan heittämällä. Ajan mökkitiesi päästä päähän, kaikki sivutiet ristiin rastiin ja lopuksi hinaan mökkisi hinausköydellä metsään mennessäni.
Ja mitä tulee tänne etelän talveen, toivottavasti nyt tämän talven jälkeen ihmiset ymmärtävät luopua edes täällä nastarenkaista sitä mukaa kun vaihtotarve tulee eteen, aivan järjetöntä rouhia asfalttia päivästä toiseen paskaksi kun talvea ei ole ollut ensinkään. Ei yhtä ainutta päivää.
Koska olet tulossa, niin sovitaan aika ja paikka ensi viikolle?
Se että yksi talvi on lauha ei tarkoita, että ensi talvi on!
Ja ei en ole saanut näpeille täällä enkä muillakaan foorumeilla. Ai miksi en? Ajan kolmen rengassarjan taktiikalla!
Eipä stadissakaan kovin paljoa tartte ajaa sivuun päätieltä, kun tienhoito on luokatonta, jos lunta tulee. Riittää 50km säde keskustasta!
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 22.02.20 - klo:19:38
Ainakin täällä etelässä. Kiitos (vihdoinkin) kerrankin järkevän päätöksen tehneille virkamiehille, ensi ”talven” voi ajaa ”laillisesti” (kelin salliessa) myös vaihtelematta niitä gummeja.
En tiedä kannattaako nuolaista, ennenkuin tipahtaa. Mitkä lie mahtavat olla kriteerit, joilla poliisi päättelee, koska pitää käyttää talvirenkaita? Vaikuttaako esim. lämpötila asiaan, onhan tunnettu tosiseikka että kesärenkaat kovettuvat kylmässä ja pito häviää. Jos lämpötila on mukana kriteereissä, niin välttämättä pääkaupunkiseudullakaan ei voi laillisesti kesärenkailla koko talvea lasketella, edes tällaisena "talvena".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.20 - klo:09:25
Jännä vain miten marginaaliryhmä hypettää omaa valintaansa ja yrittää tuputtaa sitä muille ;D.
Tarkoittanet kolmen rengassatsin ryhmää?
Aamulla oli Pirkanmaalla sellainen keli, että nastoista olisi ollut oikeasti hyötyä. Ehkä toinen paha keli tälle talvelle. Varovaisuutta piti noudattaa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 23.02.20 - klo:18:50
Tarkoittanet kolmen rengassatsin ryhmää?
Väärin. Ne kolmen rengassarjan henkilöt tietävät kitka sekä nastarenkaiden hyvät sekä huonot puolet ja voivat valita ne parhaat keliin sopivat renkaat. Tästä on mediassakin kirjoitettu usean lehden toimesta, että melkoinen puusilmä saa olla ettei ole huomannut!
Voi myös valita ihan vapaasti puolensa kumpaa pitävät omaan käyttötarkoitukseensa parempana.
Tieto lisää tuskaa...
Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.02.20 - klo:19:07
Aamulla oli Pirkanmaalla sellainen keli, että nastoista olisi ollut oikeasti hyötyä. Ehkä toinen paha keli tälle talvelle. Varovaisuutta piti noudattaa.
Nastoista ei hirveäati hyötyä, jos ensiksi muutama vuosi ajettu 95% puhdasta asfalttia vasten tai etuvetoisella vedetty tänä talvena 10000 km, jonka seurauksena nastaulkonemat hengenvaarallisesti epätasapainossa.
Eiköhän tuolla pärjännyt erinomaisesti millä tahansa pohjoismaisiin oloihin tehdyllä hyväkuntoisella nasta- tai kitkarenkaalla .
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 23.02.20 - klo:21:19
Nastoista ei hirveäati hyötyä, jos ensiksi muutama vuosi ajettu 95% puhdasta asfalttia vasten tai etuvetoisella vedetty tänä talvena 10000 km, jonka seurauksena nastaulkonemat hengenvaarallisesti epätasapainossa.
Eiköhän tuolla pärjännyt erinomaisesti millä tahansa pohjoismaisiin oloihin tehdyllä hyväkuntoisella nasta- tai kitkarenkaalla .
Olitko tuolla paikan päällä katsomassa tilannetta? Kyllä on tilanteita ja päiviä milloin kitkat tai nastat soveltuvat keliin paremmin. Tänä talvena pääsääntöisesti kitkat.
Tilanne oli Pirkanmaalla ainakin kuvatunlainen ja ulkonema näkyi aiemmassa kuvassa.
Lainaus käyttäjältä: palokan ramppi - 24.02.20 - klo:00:02
Ook sää se jäbä joka trollailee jokaisella foorumilla ja jauhaa sontaa??
Siltä vähän vaikuttaa, jos on yli neljä vuotta sitten aloittanut tämän keskusteluketjun ja jauhaa samaa jargonia yhä edelleen. Luulisi, että olisi siinä ajassa saanut asiansa sanottua :o
Lainaus käyttäjältä: palokan ramppi - 24.02.20 - klo:01:15
Tää on se ukko joka trollailee kaikilla palstoilla ja leikkii jotain kaikki tietävää. Silti ajelee vanhoilla romuilla. Ite en kyllä hänen housuissaan kehtaisi tulle enää näille palstoille.
Onko pullo jäänyt viikonlopulta auki ja mielikuvitusta vielä löytynyt trollilta. Ihanko itse keksit alter egolle nimen. Ainoa foorumi missä trollailu tulee kestämään yli vuorokauden.
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 24.02.20 - klo:01:00
Siltä vähän vaikuttaa, jos on yli neljä vuotta sitten aloittanut tämän keskusteluketjun ja jauhaa samaa jargonia yhä edelleen. Luulisi, että olisi siinä ajassa saanut asiansa sanottua :o
Pääsitpähän sinäkin kirjoittamaan tähän topic:n ;D.
Lainaus käyttäjältä: tet - 23.02.20 - klo:18:42
En tiedä kannattaako nuolaista, ennenkuin tipahtaa. Mitkä lie mahtavat olla kriteerit, joilla poliisi päättelee, koska pitää käyttää talvirenkaita? Vaikuttaako esim. lämpötila asiaan, onhan tunnettu tosiseikka että kesärenkaat kovettuvat kylmässä ja pito häviää. Jos lämpötila on mukana kriteereissä, niin välttämättä pääkaupunkiseudullakaan ei voi laillisesti kesärenkailla koko talvea lasketella, edes tällaisena "talvena".
Kriteerit eli yhteneväinen ohje / säännös joudutaan varmasti määrittelemään jossain instanssissa.
Lumella ja loskassa kesäkummi ei ole pitävä (tai on hieman, jos on uudenkarheat eikä tee äkkiliikkeitä).
Jos on paljaat urat, niin saako silloin ajaa kesiksillä ? Tai päätie paljas, sivukatu luminen tai jäinen ?
Pakkanen on joka tapauksessa helppo rajanveto, joskin aamulla ja illalla voi pakastaa ja päivällä ollaakin plussalla.
Taitaa mennä vain sekavampaan suuntaan vrt. taksiuudistus..... :(
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 24.02.20 - klo:07:24
Kriteerit eli yhteneväinen ohje / säännös joudutaan varmasti määrittelemään jossain instanssissa.
Lumella ja loskassa kesäkummi ei ole pitävä (tai on hieman, jos on uudenkarheat eikä tee äkkiliikkeitä).
Jos on paljaat urat, niin saako silloin ajaa kesiksillä ? Tai päätie paljas, sivukatu luminen tai jäinen ?
Pakkanen on joka tapauksessa helppo rajanveto, joskin aamulla ja illalla voi pakastaa ja päivällä ollaakin plussalla.
Taitaa mennä vain sekavampaan suuntaan vrt. taksiuudistus..... :(
Odotan innolla ensimmäisiä oikeustapauksia, kun oikeusoppineet ja poliisit soveltavat tuota lakia. Minä en olisi antanut käyttäjille vapautta valita renkaitaan talvella. Ihan vain sen vuoksi, että tuo maalaisjärki on katoava luonnonvara.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.02.20 - klo:07:02
Ainoa foorumi missä trollailu tulee kestämään yli vuorokauden.
Onhan tässä trollailuja seurattu jo useampi vuosi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.02.20 - klo:07:29
Odotan innolla ensimmäisiä oikeustapauksia, kun oikeusoppineet ja poliisit soveltavat tuota lakia. Minä en olisi antanut käyttäjille vapautta valita renkaitaan talvella. Ihan vain sen vuoksi, että tuo maalaisjärki on katoava luonnonvara.
Täysin samaa mieltä. Edes M+S olisi voinut säilyä perusvaatimuksena talvikuukauksiksi, vaikka nekään kaikki eivät ole oikeita talvirenkaita.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 24.02.20 - klo:08:25
Täysin samaa mieltä. Edes M+S olisi voinut säilyä perusvaatimuksena talvikuukauksiksi, vaikka nekään kaikki eivät ole oikeita talvirenkaita.
Tuosta olen samaa mieltä, että tuo M+S pitäisi olla minimi Joulu-Helmikuu välille.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 24.02.20 - klo:08:24
Onhan tässä trollailuja seurattu jo useampi vuosi.
Löytyikö alteregon tekijä?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.20 - klo:09:06
Minun ymmärtääkseni kaikki rengashirmut täällä ovat täysi-ikäisiä koska ajavat autoilla. SIIS 18 Vee.
Lopettakaa nyt tuo lapsellinen jauhaminen autonrenkaista. Eihän tuo ole kuin musta kiekko joka on laitettu metallisen rinkulan päälle ja pyörii auton alla. Itse laitan kohta alle tehdasasennetut alut joissa Contit päällä.
Audin mukana tulevat alut ovat erittäin laadukkaita ja kestävät. ;)
Kyllä renkaista ja mielipiteistä voi puhua sitä varten perustetussa ketjussa. Jos keskustelu pysyy asiallisena, siitä voi olla jollekin jopa hyötyä. Tämä foorumi on hiukan tuuliajolla ja vieraana vierasfoorumilla käynti valaisee asiaa.
Kaikkien valmistajien alkuperäisvanteet käyvät rajun käyttötestin, ainakin vw konsernin autoista. Ne ovat lujuudeltaan yleensä parempia, kuin tarvikevanteet. Osa on jopa yllättävän keveitä. Osa alkuperäisistä vanteista on myös samalta valmistajalta, kuin laadukkaat tarvikevanteet, esim. Ronal, BBS tai Oz. Ei siitä elvistellä tarvi. ;)
Kaksi meidän ooppelia tuli tehtaalta contin renkailla, että muutkin niitä käyttää ensiasennusrenkaina, kuin audi. ;D
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 24.02.20 - klo:07:24
Kriteerit eli yhteneväinen ohje / säännös joudutaan varmasti määrittelemään jossain instanssissa.
Lumella ja loskassa kesäkummi ei ole pitävä (tai on hieman, jos on uudenkarheat eikä tee äkkiliikkeitä).
Jos on paljaat urat, niin saako silloin ajaa kesiksillä ? Tai päätie paljas, sivukatu luminen tai jäinen ?
Pakkanen on joka tapauksessa helppo rajanveto, joskin aamulla ja illalla voi pakastaa ja päivällä ollaakin plussalla.
Taitaa mennä vain sekavampaan suuntaan vrt. taksiuudistus..... :(
Ei siihen mitään PoHan ohjetta tule, rengastus on vapaa kunnes kolahtaa. Sitten vain lappuun tulee maininta ”väärä tilannenopeus” Se toimii aina... ”syyllinen” ei välttämättä ole edes se jolla on ”väärä rengastus”, molemmat saa tasapuolisesti sakon ja kirstunvartija kiittää.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.02.20 - klo:22:34
Olitko tuolla paikan päällä katsomassa tilannetta? Kyllä on tilanteita ja päiviä milloin kitkat tai nastat soveltuvat keliin paremmin. Tänä talvena pääsääntöisesti kitkat.
Ei näkynyt muita samaan aikaan. Ulkonemia ei ollut kun oli Contin hyväkuntoiset kitkat.
Nastat olisivat toimineet paremmin (kun oli jääpinta eikä vain mustaa jäätä). Ja tämä on FAKTA!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 24.02.20 - klo:15:52
Ei näkynyt muita samaan aikaan. Ulkonemia ei ollut kun oli Contin hyväkuntoiset kitkat.
Nastat olisivat toimineet paremmin (kun oli jääpinta eikä vain mustaa jäätä). Ja tämä on FAKTA!
Ei ollut kysymystä suunnattu sinulle, vaan epäilijälle. Kyllä minustakin nyt kitkat on parempi vaihtoehto Keski-Suomessa pääteillä, kuin nastat.
Joidenkin on, vain hankala hyväksyä tosiasiat.
Ja olen positiivisesti yllättänyt, kuinka nopeasti trollin tekstit lähti. Vähän niin, kuin ripeä auto palokan rampilta ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.02.20 - klo:16:26
Ei ollut kysymystä suunnattu sinulle, vaan epäilijälle. Kyllä minustakin nyt kitkat on parempi vaihtoehto Keski-Suomessa pääteillä, kuin nastat.
Ei ollut munkaan kommentti sulle vaan sille viisastelevalle, joka muka tiesi tarkkaan olosuhteet Lempäälän Vesilahden seudulla aamuseitsemältä sunnuntai-aamuna.
Vaikka olen tavallaan kitkailija nykyään, niin en kiistä etteikö joskus harvoin tule tilanteita joissa kitkoilla pitää vaan ajella varovasti. Uusilla nastoilla ei tuntuisi tuollaiset olosuhteet missään. Itse en vain jaksa kuunnella 98% ajasta nastojen ujellusta turhaan.
Lainaus käyttäjältä: golffarii - 24.02.20 - klo:19:24
Ooksä huononäkönen vai onko luetunymmärrys hakusessa sulla. Kyllähän nämä sun tekstit täällä aina vaan on.
Taidat olla joku aisankannattaja kun saat joka foorumilla vapaasti trollailla ja jauhaa paskaa ja nälviä muille.
Lapsi on terve, kun se leikkii. Sairas jos ei osaa lopettaa!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 24.02.20 - klo:19:42
Vaikka olen tavallaan kitkailija nykyään, niin en kiistä etteikö joskus harvoin tule tilanteita joissa kitkoilla pitää vaan ajella varovasti. Uusilla nastoilla ei tuntuisi tuollaiset olosuhteet missään. Itse en vain jaksa kuunnella 98% ajasta nastojen ujellusta turhaan.
Mäkin nautin kyllä tuosta hiljaisuudesta ja toisessa autossa, kun saa vielä nauttia moottorin äänistä jos ei jaksa kuunnella musiikkia, mutta sitten on tuo toinen puoli, jos on "oikea" talvi.
Tässä näkyy aika hyvin ero nastojen ja korkojen välillä. Kiiltävällä jäällä on ero, mutta ei se mitenkään massiivinen ole.
https://youtu.be/gQxrXHdalE8
Ymmärrän nastarenkaat, jos asuu kaukana päätiestä ja kunnossapito on mitä on. (Näissäkin oloissa kirkoilla kyllä pärjää) Ongelma on se, että nastoja käyttää paljon päätien varressa tai kaupungissa asuvat. Nykyinen 80/20 jako nastojen hyväksi pitäisi saada muuttumaan 20/80 kitkojen eduksi.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 24.02.20 - klo:20:26
Tässä näkyy aika hyvin ero nastojen ja korkojen välillä. Kiiltävällä jäällä on ero, mutta ei se mitenkään massiivinen ole.
https://youtu.be/gQxrXHdalE8
Ymmärrän nastarenkaat, jos asuu kaukana päätiestä ja kunnossapito on mitä on. (Näissäkin oloissa kirkoilla kyllä pärjää) Ongelma on se, että nastoja käyttää paljon päätien varressa tai kaupungissa asuvat. Nykyinen 80/20 jako nastojen hyväksi pitäisi saada muuttumaan 20/80 kitkojen eduksi.
Välitön parannus olisi myös säännösten muutos ja nastojen määrän vähentäminen/rengas. Tyyliin 30-50 % nastoista pois. Nastojen hyödyt ongelmakeleille olisi edelleen jäljellä, mutta teiden kuluminen vähenisi.
Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 24.02.20 - klo:20:26
Ymmärrän nastarenkaat, jos asuu kaukana päätiestä ja kunnossapito on mitä on. (Näissäkin oloissa kirkoilla kyllä pärjää) Ongelma on se, että nastoja käyttää paljon päätien varressa tai kaupungissa asuvat. Nykyinen 80/20 jako nastojen hyväksi pitäisi saada muuttumaan 20/80 kitkojen eduksi.
Mutta, kun aina ei tarvitse edes asua kaukana päätiestä, että kunnossapito on mitä on ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.02.20 - klo:21:09
Mutta, kun aina ei tarvitse edes asua kaukana päätiestä, että kunnossapito on mitä on ;D.
Lyhyet sivutie siirtymät menee kyllä kitkoilla ihan kivuttomasti.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.20 - klo:21:50
Nastarenkaat parantavat selvästi liikenneolosuhteita karhentamalla jään tienpinnasta.
Tarkoitat varmaan contin nastoja, koska kaikki muut ovat kesärenkaita niihin verrattuna?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.20 - klo:21:50
Nastarenkaat parantavat selvästi liikenneolosuhteita karhentamalla jään tienpinnasta.
Tämä tulee selvästi esiin huonoilla keleillä ja varsinkin iljanteisilla teillä.
Minkähänlaista keilarataa tiet olisivat lumisilla ja jäisillä teillä jos kaikki ajaisivat kitkoilla.
Hyvin pieni osuus nastoja riittäisi aivan hyvin "karhennukseen".
Tänä "talvena" varsinkin eteläisimmässä Suomessa nastarengas lienee ollut kaikkein heikoin rengasvalinta. Nasta pilaa tiet 10-30 kertaa nopeammin kuin nastaton ja syö tiet syville urille. Urat taasen tekevät teistä vesikelillä vaarallisemmat - jäätyneet uran reunat taasen voivat aiheuttaa epävakautta varsinkin jos autossa ei ole ajonvakausta. Nastan syömä tienpinta aiheuttaa pölyhaittaa, sotkee autoja ja tukkii keuhkoja. Polttoainettakin kuluu enemmän ja paljaalla asfaltilla nastaulkonema voi kasvaa vaarallisen suureksi.
Nasta siis syö tiet pilalle ja menee siinä sivussa itse pilalle. Nastan paras paikka on lähes läpi talven jäässä / lumessa olevilla teillä, ei lähes aina sulilla pääteillä / suurten asutuskeskusten lähellä missä paljon liikennettä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.20 - klo:21:50
Pohjoisen oloissa kitkat käy välikausirenkaiksi mutta ei muuhun käyttöön.
Höpö höpö. Nytkin ajelen (pohjoismaisilla) kitkoilla Pohjois-Pohjanmaan maisemissa. Löytyy kaikkea, paljasta asfalttia, lumipintaa, röpyläistä jäätä ja asfaltin päälle jäätynyttä jääpintaa mikä varmaan näistä liukkain.
Tai no ehkä tarkennus voisi olla että laadukkaat pohjoismaiset kitkat soveltuvat hyvin läpi talven, sen sijaan heikompilaatuisten kanssa voi tulla ongelmia erityisesti jääpinnoilla. Ainakin näillä 3 talvea vanhoilla Nokian R2:lla pärjää hyvin, nykyään myynnissä oleva R3 on taasen niistä vielä parennettu versio.
Mielipiteitä ja toinen toistaan parempia tietäjiä on varmasti tasan niin monta, kuin tällä foorumilla on jäseniäkin. Olen itse vuodesta 1998 asti ajanut vain kitkoilla, etelässä ja pohjoisessa, sivutiellä ja päätiellä yms. Hyvin olen pärjännyt, en ole jäänyt koskaan jalkoihin. Mukavaa hiljaista ajoa nastoihin verrattuna joten kitkoilla mennään niin kauan kuin kortti on. 😀
Lainaus käyttäjältä: TTO - 24.02.20 - klo:20:39
Välitön parannus olisi myös säännösten muutos ja nastojen määrän vähentäminen/rengas. Tyyliin 30-50 % nastoista pois. Nastojen hyödyt ongelmakeleille olisi edelleen jäljellä, mutta teiden kuluminen vähenisi.
Nykyinen kulutustesti, jossa rengasta pyöritetään kivipaasia vasten, ei ilmiselvästikään toimi halutulla tavalla. Ainakin oikealla tiellä tehdyissä testeissä (Nordic E.) suuren nastamäärän renkaat ovat myös niitä joissa tien kulutus on ollut "perinteisiä" nastarenkaita selvästi suurempaa. Ehkä pitäisi yrittää tätä testiä muuttaa realistisemmaksi tai sitten vaan takaisin raaka nastojen määrän rajoitus.
TM:n suuri talvitesti: "Käytämme talvivertailussa aina kitkarenkaita, jotta nastaulkonemien vaihtelu ei vaikuta testituloksiin. Kaikissa autoissa oli Nokian Hakkapeliitta R3 -renkaat tavallisena tai SUV-versiona."
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.20 - klo:23:05
Jos haluaa tulkita asian totuudenmukaisesti niin kaikki testit osoittavan Conti 3 Icen olevan turvallisin valinta talvisissa kovissa olosuhteissa. Itse olen myös samaa mieltä. Piut paut teidenkulumisesta olen maksanut siitä paljon valtiolle.
Toisaaltaan on myös turhaa irvistellä kenenkään rengasvalinnoista koska ei tiedä olosuhteita joissa kukainenkin ajaa.
Eikö asia ole näin ?
Sosialistisessa Suomessa tienkäyttäjiltä kerätyt verotulot eivät palaudu tieinfran hoitoon, eli teidenkulumisen pitäisi kiinnostaa wiisaita tienkäyttäjiä.
Viitaten aiempiin kommentteihin nykyinen nastarenkaiden markkinaosuus on täysin liioiteltu tienpintojen karhennustarpeen kannalta, jotta kitkarenkaille muodostuisi hyvä pitävä alusta. Jos suhdeluku on nyt 80/20 nastarenkaiden hyväksi, niin 40/60 suhde tarjoaisi täysin riittävän karhennuksen, ja samalla ei-raskaan liikenteen teiden kulutus putoaisi puoleen.
Nastarenkailla on paikkansa, mutta verotuksella ostokäyttäytymistä tulisi ohjata nastattomien talvirenkaiden suuntaan. Euro on paras konsultti.
Kehuja saa testivoittaja Michelin X-Ice North 4 (TM ja Moottori)
Aika vähän kukaan täällä puhuu siitä että voisi ihan hyvin olla kaksi eri talvisarjaa varastossa, tätä itse mietin.
Nastoilla olen ajanut pk-seudulla koko ikäni koska auto on työväline myös, on päästävä säässä kuin säässä tarvittaessa satoja kilometrejä suuntaansa turvallisesti.
Omasta mielestä vieläpä modernit nastat ovat todella hyvät ajaa verrattuna viime vuosituhannen vastaaviin millä tuli ajettua ysärillä, ominaisuudet kuivalla ja märällä todella hyvät. En näe suurta eroa kitkoihin muussa kuin siinä äänessä, millä ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. Nykyautot vieläpä paljon äänieristetympiä kuin viime vuosituhannella niin äänipuolikin ihan ok.
Olen tosiaan ajatellut ostaa ainakin alkuun käytetyn rengassarjan kitkoilla varastoon ja heitän sen alle alkutalvesta, jos näen tarvetta niin siirryn nastoihin talven edetessä.
Sijoituksena ei järin suuri, kelposarjoja saa jo 300-400 eurolla. Toki otan tässä tietoisen riskin että ne kitkat on alla kun on ekat kunnon talvisäät päällä mutta tämä on oma ratkaisu tuleviin leutoihin talviin.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:08:56
Kirjoitat "wiisaista tienkäyttäjistä".
Onko siinä yksi ?
Aika naurettava kommentti.
Mistä sinä tiedät missä olosuhteissa kukainenkin tienkäyttäjä kulkee ?
Oli niin "viisas" kannanotto, että pitäisi alkaa lamppu syttymään tyhmemmässäkin nupissa.
Niitä viisaampia tienkäyttäjiä on monesti iso letka vetänyt toistensa perään HETI kun talvinen sää jälleen YLL,,TTI. ;)
Jos antaa piutpaut teiden kulumiselle, on täysin sekaisin.
Tuo yhden contivaihtoehdon tuputtaminen ainoana oikeana ei ole wiisautta. Palstan uusi besserwisser?
Lainaus käyttäjältä: TSI_J - 25.02.20 - klo:09:34
Aika vähän kukaan täällä puhuu siitä että voisi ihan hyvin olla kaksi eri talvisarjaa varastossa, tätä itse mietin.
Varmaankin osa pitää tätä varteenotettavana vaihtoehtona, kun pitää varautua kaikkeen. Käytäntö on vain osoittanut että on varsin turhaa pitää ylimääräisiä nastarenkaita jemmassa kun pohjoismaiset kitkatkin toimivat oikeassa talvessa hyvinkin pätevästi, mutta ilman nastojen haittapuolia. Tavallaan ymmärtäisin tuon ajattelutavan mikäli nastattomat olisivat jään pito-ominaisuuksissa lähempänä kesärenkaita, mutta kun näin ei käytännössä ole ja tällaisen lumettoman että jäättömän Etelä-Suomen talven jälkeen ovat näissä ominaisuuksissa yhtä hyvät ellei paremmat kuin asvaltilla tylsytetyt nastat.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.02.20 - klo:21:50
Minkähänlaista keilarataa tiet olisivat lumisilla ja jäisillä teillä jos kaikki ajaisivat kitkoilla.
Lienee turha edes miettiä, koska sellaista tilannetta ei ole tulossa. Sellaista ei myöskään kukaan ole kaipaillut tai ehdottanut, ainakaan tässä keskusteluketjussa.
Lainaus käyttäjältä: tet - 25.02.20 - klo:11:44
Lienee turha edes miettiä, koska sellaista tilannetta ei ole tulossa. Sellaista ei myöskään kukaan ole kaipaillut tai ehdottanut, ainakaan tässä keskusteluketjussa.
Ei ole tulossa todellakaan. Silti pyörittää samaa levyä äänettömän A3:nsa soittimessä ;D
Jonglööraaja: Ajetaan millä ajetaan, mutta ei tuputeta. Kannattais kokeilla uusia kitkoja, niin tulisi perspektiiviä. Anteeksi jos oletkin kitkaillut viime aikoina. Korjaa, jos olen väärässä. En lähde lukemaan päivityksiä läpi.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:11:43
Ajan turvallisimmilla renkailla mitä on saatavissa, tietysti ottaen huomioon olosuhteet missä yleisemmin käytän autoa.
Eli kunnon lumikeliin valitset kitkarenkaat (contit tietysti) koska nastat on silloin huonommat?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:12:08
Ei tarvitse lähteä kokeilemaan uskon testeihin, että nykyiset nastarenkaat ovat parhaat talvisissa ääriolosuhteissa. Olosuhteet yllättävat eri tavalla maamme eri osissa. Uskon lukuisiin testeihin ja omaan kokemukseen.
En tuputa kenellekkään mitään olen vain toistuvasti ottanut huomioon olosuhteiden eron pitkässä maassamme.
Minun mielestäni Kitka-Tuomot tuputtaa omia kokemuksiaan tajuamatta maassamme olevat keliolosuhteiden erot.
Kyllä kitkat varmaan sopii jos ajaa Etelä-Suomen suolakurassa.
Uskon tehtyihin testeihin ja omiin kokemuksiin. ;)
OK. Tämä selvensi. Kertoi oikeastaan oleellisen.
Itsellä runsaasti kokemusta kummistakin. Ei ole kolissut.
Premium renkailla tullut ajettua AINA.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:12:14
Niin mitähän sieltä lumen alta löytyy ???
Contit ovat parhaat renkaat olipa kyse mistä renkaasta tahansa. Conti on PREMIUMrengas.
Varma valinta. Vähän kalliimpi, mutta paljon parempi.
Nää Ling Long ukot ovat lähinnä vitsi jos autonrenkaista puhutaan.
No voihan ne laittaa johonkin 500 autoon yhdeksi kesäksi jos muistaa ajaa max. 100 km/h
Kuinkahan pitkälle lumeen ne nastat kaivautuu? Käsittääkseni ulkonema on melko mitätön noissa katulaillisissa renkissa.
Contin renkaat ei oo sen kummempia premiumeita, kuin muutkaan merkkirenkaat. Meillä on nyt kolmen vuoden aikana ollut kolmea eri contia. CVC2, CPC6 ja CEC. Tuo conti eco contact on ollut hyvä rengas, mutta nuo muut ei erityisesti. Contipremiumcontact oli kulutusta kestävä, hyvin rullaava ja hyvän pidon omaava kesärengas. Sen huonoja puolia oli äänekkyys, suuntavakaus ja lievät tasapainotusongelmat. Vastaavasti contivikingcontact on ollut hyvä rengas talveen, mutta nastoilla ei kärsi paljaalla pinnalla ajaa, sillä nastan ympärys murtuu ja ulkonemaa tulee, eikä myöskään hiljaiset ole.
Renkaissa pätee aina painotukset eri ominaisuuksille. Toisilla se voi olla jääpito, toisilla paljaammat kelit ym. Monesti jokin hyvä ominaisuus pyllistää toiseen suuntaan. Esim. goodyearin kitka on kuivalla erinomainen ajettava, mutta huonommalla talvikelillä pito on huonompi. Contin ja nokian ominaisuudet on olleet päinvastaisia. Molemmissa käyttöolosuhteissa saattaa tulla kuitenkin ääritilanteita, joten aina ei ole se paras mahdollinen rengas alla, vaan ehkä vain paras kompromissi.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 25.02.20 - klo:10:09
Tavallaan ymmärtäisin tuon ajattelutavan mikäli nastattomat olisivat jään pito-ominaisuuksissa lähempänä kesärenkaita, mutta kun näin ei käytännössä ole ja tällaisen lumettoman että jäättömän Etelä-Suomen talven jälkeen ovat näissä ominaisuuksissa yhtä hyvät ellei paremmat kuin asvaltilla tylsytetyt nastat.
Kiitti hyvästä kommentista. Itsellä kitkoilla vain satunnaisia kuukausia ajettuina ei koko talvia tai koko renkaankäyttöikää. Onko kaikki pohjoismaiset kitkat yhtä hyviä jäällä ja pienessä lumessa kuin keskiverto nastat isolta merkiltä Conti,Michelin, Pirelli, Hankook? Vai pitääkö ostaa ne pahaat kitkat mitkä maksaakin sitten 200-300, enemmän kuin nastat ainakin oman auton rengaskoossa.
Ja tietty vielä kiinnostaa miten se noin 500-600 euron nastasarja vs kitkasarja toimii pari kautta/30tkm ajettuna? Onko silloin eroa eri tavalla kuin uutena?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:12:14
Contit ovat parhaat renkaat olipa kyse mistä renkaasta tahansa. Conti on PREMIUMrengas.
Varma valinta. Vähän kalliimpi, mutta paljon parempi.
Nää Ling Long ukot ovat lähinnä vitsi jos autonrenkaista puhutaan.
Miksi sotket keskusteluun "Ling Long ukot"? Eihän tässä rengasmerkkien eroista puhuta, vaan rengastyyppien. Kun joku täällä mainitsee jonkin rengastyypin, niin kuvittele että siinä edessä on sana "Contin". Näin pysytään asiassa, eikä tarvi sekoilla minkään LingLongien kanssa. LingLong ei ole rengastyyppi, kuten kitka- tai nastarengas.
Continental on markkinoiden paras premiumrengas! Itsellä on testivoittajakitkat ja kesärenkaat on myös Continentalin. Ei kestävin, mutta mukavin ja hiljaisin rengas.
Siihen vielä BMW 3-sarjan premiumauto, niin kyllä se pirkka-autoilijoita harmittaa!
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 25.02.20 - klo:13:07
Continental on markkinoiden paras premiumrengas! Itsellä on testivoittajakitkat ja kesärenkaat on myös Continentalin. Ei kestävin, mutta mukavin ja hiljaisin rengas.
Siihen vielä BMW 3-sarjan premiumauto, niin kyllä se pirkka-autoilijoita harmittaa!
Conti on hyvä merkki. Talvirenkaissa taitaa olla paras. Kesärenkaissa paljon tasavertaisia vaihtoehtoja. Hiljaisempia ja ennenkaikkea pitempään kestäviä muilta ominaisuuksilta vastaavia vaihtoehtoja löytyy monta.
Myös BMW:n 5/6 sarjat tarjoavat hiljaisuutta, mukavuutta ja ennenmuuta tilaa. Mieluummin iso bemari kuin audi tai mersu.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:14:26
Sorry vaan. Se menee aina kumminkin niin kun aletaan renkaiden ominaisuuksista puhumaan niin silloin otetaan myös merkit esille. Hankala anonyyminä kehua tai haukkua jotain rengasta. Huonoin kitka voi olla ominaisuuksiltaan heikompi kuin hyvä kesärengas talvikäytössä.
Tässä rengastyyppikeskustelussa ei ole tarkoitus haukkua mitään rengasta, eikä varsinkaan ananonyymiä rengasmerkkiä. Totta kai silloin, kun puhutaan rengastyyppien eroista, on lähtöolettaman oltava, että puhutaan saman laatutason renkaista. Siksi sanoinkin, että kuvittele että keskustelussa esim. "nastarengas" tarkoittaakin "Contin nastarengas", ja sama myös kitkalle. Silloin ollaan asian ytimessä, eli rengastyyppien välisistä eroista keskustelussa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:14:26
Sorry vaan. Se menee aina kumminkin niin kun aletaan renkaiden ominaisuuksista puhumaan niin silloin otetaan myös merkit esille. Hankala anonyyminä kehua tai haukkua jotain rengasta. Huonoin kitka voi olla ominaisuuksiltaan heikompi kuin hyvä kesärengas talvikäytössä.
Mutta jos absoluuttisesti parhaan renkaan haluaa, niin nyt kevään korvalla sellaisia saa pitää kärryssä mukana, koska kelit vaihtelee. Absoluuttisesti paras rengas auringon lämmittämällä asfaltilla on kesärengas, mutta illan/yön viiletessä se on jopa vaarallinen. Ehkä se Goodyearin kitka olisi sitten paras, jos ajot painottuu päivään tai paljaaseen tiehen, eikä sada räntää tai lunta. ;D Tai ehkä euroopan kitka olisi sitäkin parempi.
Jos nyt haluaa noita teitä nastoilla höylätä, niin michelin, conti tai nokian on hyvä valinta. Jos hyväksyy uuden nastan paremman pidon jäällä, mutta hyväksyy myös nastojen kulumisen ja ajattelee muitakin, niin valitsee nokian tai contin nordic kitkan. Miksei jouku eurokitkallakin pärjää, mutta toistaiseksi sitä ei Suomessa voi suositella kaikille ympärivuotiseen ajoon.
Lainaus käyttäjältä: the_kapu - 25.02.20 - klo:13:07
Continental on markkinoiden paras premiumrengas! Itsellä on testivoittajakitkat ja kesärenkaat on myös Continentalin. Ei kestävin, mutta mukavin ja hiljaisin rengas.
Siihen vielä BMW 3-sarjan premiumauto, niin kyllä se pirkka-autoilijoita harmittaa!
Ei tuo 3sarjalainen mikään premium auto ole, samanlaisia on joka merkissä.
Eipä ole koskaan tullut omaan käyttöön ostettua nastarenkaita, ne mitkä autojen
mukana on tulleet on ajettu loppuun, tilalle aina sitten nastattomia missä on
m+s merkitä talveksi, ja kesärenkaat sitten erikseen. Tuo on hyvä rengas ympäri-
vuotiseen käyttöön. BF Goodrich Urban Terrain T/A 215/65 R16 98H.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:16:07
Näin tekee moni muukin kitkakuski vaan ei halua myöntää.
Mitä jos jatkaisit puhumista VAIN omasta puolestasi.
Olisi typerää väittää, etteikö tämä talvi olisi ollut täällä Lounais-Suomessa kitkojen ominta territoriota. Kesärenkaillakin olisi pärjännyt melkein kaikki päivät.
Itse olen vannoutunut nastarenkaiden tarvitsija/kannattaja, mutta kyllä täytyy sanoa, että pitänee miettiä asiaa uudelleen.
Pojalle tuli hommattua Cayenne, jossa on Hakkapeliitan nastat alla, joten itse voisin hommata Touaregiin kitkat ensi talveksi.
Mehän tullaan sitten tekemään kaikki hauskat testit liukkaalla. Vetokisat, kiihdytykset, jarrutukset ja sen semmoiset. Katsotaan kerrankin vertailukelpoisesti samalla autotyypillä (T-reg ja Cayenne ovat samoja autoja ja suht samanpainoisia), miten rengasvalinta vaikuttaa. Pysykää kanavalla... :P
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.02.20 - klo:19:05
Olisi typerää väittää, etteikö tämä talvi olisi ollut täällä Lounais-Suomessa kitkojen ominta territoriota.
No, itseasiassa olisi. Nastarenkaillakin olisi turvallisempaa ajella niissä rastojen rouhimissa kaukaloissa vesisateessa kuin skandikitkoilla. Ajotuntuma yleensä myös nastakumeilla jäykemmän runkorakenteen ansiosta parempi plusasteilla asfaltilla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.02.20 - klo:19:52
No, itseasiassa olisi. Nastarenkaillakin olisi turvallisempaa ajella niissä rastojen rouhimissa kaukaloissa vesisateessa kuin skandikitkoilla. Ajotuntuma yleensä myös nastakumeilla jäykemmän runkorakenteen ansiosta parempi plusasteilla asfaltilla.
Väittäisin kyllä että tälle talvelle e-suomeen paras rengas on ollut keskieuroopan kitka. Sellaisilla rullattu n. 20tkm lokakuun alusta alkaen.
Lainaus käyttäjältä: Hsippe - 25.02.20 - klo:20:02
Väittäisin kyllä että tälle talvelle e-suomeen paras rengas on ollut keskieuroopan kitka. Sellaisilla rullattu n. 20tkm lokakuun alusta alkaen.
Ehdottomasti kyllä, mutta täällä kitkarengas = skandikitka, ja skandikitka nimenomaan on etelän vesisateille se kaikkein murheellisin valinta :-[
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 25.02.20 - klo:19:52
No, itseasiassa olisi. Nastarenkaillakin olisi turvallisempaa ajella niissä rastojen rouhimissa kaukaloissa vesisateessa kuin skandikitkoilla. Ajotuntuma yleensä myös nastakumeilla jäykemmän runkorakenteen ansiosta parempi plusasteilla asfaltilla.
Luepa nyt uudelleen tuo kommenttisi. Olisiko se typerää väittää vai ei...
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 25.02.20 - klo:20:58
Luepa nyt uudelleen tuo kommenttisi. Olisiko se typerää väittää vai ei...
Pahoittelut tästä konditionaalinegaatiolauseen väärin referoimisesta. Skandikitkat kuitenkin paskin valinta etelään. Lapissa parhaat.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:20:32
Kyllähän siinä moni kehui aikoinaan kitkoja, "nyt on sellaiset renkaat joilla saa ajaa läpi vuoden ja on lailliset".
Taatusti 90 % autoilijoista muistaa tämän intohimon.
Onneksi valistus on (ehkä) auttanut, että ei ne kitkat sovellu ympärivuotuiseen käyttöön.
Moni varmaan ajelee sillä 500 koppuralla kitkoilla läpi vuoden. Vaarallinen yhdistelmä, suorastaan rikollinen. Poliisi saisi sakottaa ehdottomasti.
Heittääkö iso pyörä jollakulla oikeasti?
Kukaan täällä ei ole puhunut ympärivuotisesta ajosta oikeilla talvirenkailla, vaikka M+S:ään on viitattu. Kesä- ja talvipyörät erikseen. Tämä keskustelu liittyy jälkimmäisiin.
Mä olen Kitka-Tuomo !!! :D :D
Olen ajanut vuosikymmeniä (pieniä erheitä lukuunottamatta, kun uudessa autossa on ollut kesä-setti) kitkoilla ympäri vuoden. Monet ammattiautoilijatkin (muutkin kuin raskasliikenne ajaa ”kitkoilla” ympäri vuoden) esim monet taksit.
Niin ja noita kilsoja on tullut miljoonia reilussa 30 vuodessa, kymmeniä kokemusvuosia ratissa enemmän siis kun ikää on monella täällä kirjoittavalla Jyrillä :D
Viimesuvena ajoin m+s-renkailla 5000km parhaimmillaan jopa 180km/h autobaanalla, ihan sujuvasti ja hetkeäkään ei ollut mielessäkään että olisi joku (normaalia perus Suomi-Jyrin aiheuttamaa) vaara ilmeinen.
Pahoittelut offtopicista mutta tämä on kyllä valtakunnan paras myötähäpeäketju.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 25.02.20 - klo:22:23
Pahoittelut offtopicista mutta tämä on kyllä valtakunnan paras myötähäpeäketju.
Ja mun mielestä voi lukita jo kokonaan.
Ei,eieiei. Tää on parasta hupia mitä ilmatteeksi saa :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 25.02.20 - klo:22:09
Mä olen Kitka-Tuomo !!! :D :D
Olen ajanut vuosikymmeniä (pieniä erheitä lukuunottamatta, kun uudessa autossa on ollut kesä-setti) kitkoilla ympäri vuoden. Monet ammattiautoilijatkin (muutkin kuin raskasliikenne ajaa ”kitkoilla” ympäri vuoden) esim monet taksit.
Niin ja noita kilsoja on tullut miljoonia reilussa 30 vuodessa, kymmeniä kokemusvuosia ratissa enemmän siis kun ikää on monella täällä kirjoittavalla Jyrillä :D
Viimesuvena ajoin m+s-renkailla 5000km parhaimmillaan jopa 180km/h autobaanalla, ihan sujuvasti ja hetkeäkään ei ollut mielessäkään että olisi joku (normaalia perus Suomi-Jyrin aiheuttamaa) vaara ilmeinen.
Mitkähän m+s renkaat oli kyseessä? Jos tuosta nopeudesta pitää tehdä tiukan puoleinen jarrutus nordic- kitkoilla, niin voi tulla lapsuus mieleen eli miltä tuntuu olla pulkan kyydissä.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 25.02.20 - klo:22:36
Mitkähän m+s renkaat oli kyseessä? Jos tuosta nopeudesta pitää tehdä tiukan puoleinen jarrutus nordic- kitkoilla, niin voi tulla lapsuus mieleen eli miltä tuntuu olla pulkan kyydissä.
BFG AT 32” Pin 12/10 ja pintaa vielä. 100K ajon jälkeen 3,5-4mm.. Eikä tuolanen malmilaiva pysähdy kuten perus 1.4 skooda :D ekat 100m menee ennenkun jarrut edes reagoi.
Tänään oli aika ikävä pöly tuossa Tampereen ohitustiellä. Urista päätellen aika iso osa pölystä johtui tien kulumisesta. Nappasin aircarenkin päälle, että jos enimmät pölyt pysyisivät pois kabiinista. Toivon kyllä, että tuo pöly ja tien kunto herättelisi ihmisiä harkitsemaan kitkojen käyttöä.
(https://i.ibb.co/N3c3fbz/20200226-002052.jpg) (https://ibb.co/SxFxHGp)
Mitä pölyä olen itse katsonut Keski-Suomessa, niin se tulee ihan hiekoituksesta kaupunkialueella.
Tsekatkaapa mitkä urat ovat Tzadista Tampereelle menevällä motarilla. Varsinkin siellä eteläpäädyssä.
Rekan akseliväli ei noihin uriin muuten mahdu. Sen näkee ihan silmällä, toisin kuin sen, onko pöly ilmassa peräisin hiekoitushiekasta vai asfaltista.
Mutta perus nastailijahan antaa näille piutpaut, koska maksaa veroja, toisin kuin me Tuomot.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 26.02.20 - klo:00:22
Tänään oli aika ikävä pöly tuossa Tampereen ohitustiellä. Urista päätellen aika iso osa pölystä johtui tien kulumisesta. Nappasin aircarenkin päälle, että jos enimmät pölyt pysyisivät pois kabiinista. Toivon kyllä, että tuo pöly ja tien kunto herättelisi ihmisiä harkitsemaan kitkojen käyttöä.
(https://i.ibb.co/N3c3fbz/20200226-002052.jpg) (https://ibb.co/SxFxHGp)
Sama havainto Turuntiellä. Pölyä täysin hiekoittamattomilla osuuksilla paljom vaikka vaikka aivan vasta oli pitkään kestäneitä rankkasateita. Esim kahtena viikonloppuna tuli noin 20 millä vettä. Kesällä ei vastaavaa pölymäärät näy.
Osa tiestä pinnoitettiin vajaa vuosi sitten ja jo nyt jyrsitty urille. Urien leveys luokkaa - Toyota Yaris.
Nämä ei nastapettereitä hetkauta, kun he maksavat veroja, toisin ku me kitkatuomot.
-----
Positiivista on että uusissa autoissa alkaa näkyä ainakin kaveripiirissäni enenemässä määrin kitkarenkaita. Hyvin harvassa uudessa Bemarissa, Volvossa... enää nastaa. Asenteet alkaa muuttumaan.
Löysin netistä hieman tähän nastarengasasiaan liittyen tutkittua tietoa: https://asiakas.kotisivukone.com/files/nastatutkimus.kotisivukone.com/tiedostot/nastarenkaiden_kayttoselvitys_2001_hkr.pdf (https://asiakas.kotisivukone.com/files/nastatutkimus.kotisivukone.com/tiedostot/nastarenkaiden_kayttoselvitys_2001_hkr.pdf). Kyseessä on siis "Nastarenkaiden käyttöselvitys Case: Helsinki"; Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2001:4 Katuosasto, Rakennusvirasto. Saattaa olla että tämä on ollut täällä esille jo aiemminkin. Helsingissä asiaa on tarkasteltu jo parikymmentä vuotta sitten ja muualla maailmasssa (Japani, Norja, yms.) jo kolmekymmentä vuotta sitten. Muualla nastarenkaiden käyttöä on pyritty ohjaamaan ja syystäkin, mutta Suomessa ei mitään toimia. Luulisi mietityttävän itse kutakin...
Esimerkisi loppuraportin sivulla kymmen mainitaan seuraavasti:
"2.3.1 Nastarenkaiden osuus katupölyongelmasta
Norjalaisten tutkimusten mukaan noin 17 % halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin (PM 10)
hiukkasten pitoisuuksista Oslossa johtuu nastojen käytön aiheuttamasta päällysteen kulumisesta.
Pahimmillaan osuuden arvioidaan olevan jopa 75 % (Statens vegvesen Vegdirektoratet 1997,
Oslon kaupungin www-sivut, http://62.92.242.108/piggfritt/index2.html (http://62.92.242.108/piggfritt/index2.html)).
Japanin nastarenkaiden käyttökiellon taustalla ovat useat pölyn terveysvaikutuksia selvittäneet
tutkimukset, joiden tulosten perusteella kieltoon on päädytty. Japanissa tehdyt tutkimukset on
toteutettu vertaamalla asukkaiden testiryhmiä alueella, jolla asukkaat altistuvat pölylle ja
alueella, jossa liikennepölylle ei altistuta (Arrojo 2000).
Nastarenkaiden osuudesta hiukkasaltistuksen aiheuttajana ei ole toistaiseksi arvioita
suomalaisissa tutkimuksissa. Hiukkasten erottamisen ongelmaan - eli hahmottamaan mikä
katupölyn lähteistä on merkittävin - pyrkii vastaamaan parhaillaan käynnissä oleva MOBILE2
tutkimusohjelmaan kuuluva "Katupölyn tutkimusprojekti". Helsingin kaupungin
rakennusvirasto toimii työn yhteistyötahona ja osallistuu mm. tiedon keruuseen
tutkimuskohteissa."
Herää myös kysymys miksi Suomessa nastarenkaiden osuutta hiukkasaltistuksen aiheuttaja ole arvioitu suomalaisissa tutkimuksissa laisinkaan?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 26.02.20 - klo:08:01
Tsekatkaapa mitkä urat ovat Tzadista Tampereelle menevällä motarilla. Varsinkin siellä eteläpäädyssä.
Rekan akseliväli ei noihin uriin muuten mahdu. Sen näkee ihan silmällä, toisin kuin sen, onko pöly ilmassa peräisin hiekoitushiekasta vai asfaltista.
Mutta perus nastailijahan antaa näille piutpaut, koska maksaa veroja, toisin kuin me Tuomot.
Jos kyseessä on moottoritie niin pystyy 100% varmuudella sanomaan ettei pöly ole peräisin hiekoituksesta, koska suomessa moottoriteitä ei ikinä hiekoiteta.
Kitkarenkailla ajavat ainakin osa taxeista läpi vuoden. Niihin lyödään loppusyksystä uudet kitkat alle ja sitten niillä ajetaan vuosi ja taas sama uudelleen. Heillä on vain yhdet vanteet autoihin. Tiedän tämän kun pikkubroidi ostelee aina pääkaupunkiseudun vanhoja(=2-3vuotiaita) mersutaxeja ajopeleikseen ja viimeiseenkin Eemeliin joutui hankkimaan heti toiset vanteet renkaineen.
Talvirenkaat hankitaan talvisia olosuhteita varten, ainakin meilä. Nyt on ajettu sulaa asfalttia pitkin suurin osa talvea tällä etelässä, muutamia liukkaita ollut toki. Sulalla tiellä, oli se sitten kuiva tai märkä, on normiliikenteessä ja sallituissa vauhdeissa aivan sama minkä tyyppinen talvirengas siellä alla pyörii niin ei pitäisi olla kenelläkään ongelmia pysyä tiellä. Tien kulumisessa taas nasta on varmasti pahin roisto. Eli mielestäni on aivan turha spekuloida talvirenkaiden ominaisuuksilla "kesäkeleillä" kun kaikissa ne riittävät turvalliseen ajoon. Mulla on itsellä alla kitkat mutta enpä ole saanut näitä sadekelillä joidenkin mielestä huonoja renkaita vesiliirtoon tai taittumaan alle tai mitä lie täällä on esitetty.
Talvirenkaita kannattaa siis mielestäni vertailla talviolosuhteissa joka on lunta ja jäätä, minua ei kiinnosta pätkääkään millä talvirengastyypillä pystyy ajamaan sporttisimmin sulalla kelillä tms.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 25.02.20 - klo:20:32
Kyllähän siinä moni kehui aikoinaan kitkoja, "nyt on sellaiset renkaat joilla saa ajaa läpi vuoden ja on lailliset".
Taatusti 90 % autoilijoista muistaa tämän intohimon.
Onneksi valistus on (ehkä) auttanut, että ei ne kitkat sovellu ympärivuotuiseen käyttöön.
Moni varmaan ajelee sillä 500 koppuralla kitkoilla läpi vuoden. Vaarallinen yhdistelmä, suorastaan rikollinen. Poliisi saisi sakottaa ehdottomasti.
Ja taas. Nyt vaihtui halpisrengasmerkkien haukkuminen sitten kitkakuskien rengassetin vaihtoinnosta (innottomuudesta) intoiluksi. Mutta ymmärtäähän sen. Kun ei noista rengastyyppien eroista kerta kaikkiaan saa revittyä mitään raflaavaa, joka kestäisi tieteellistä tarkastelua minuuttia kauempaa, niin otetaanpa sitten vaan näitä olkinukkeja tilalle. ::)
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 26.02.20 - klo:09:31
Talvirenkaita kannattaa siis mielestäni vertailla talviolosuhteissa joka on lunta ja jäätä, minua ei kiinnosta pätkääkään millä talvirengastyypillä pystyy ajamaan sporttisimmin sulalla kelillä tms.
Valitettavasti ollaan jo eellä! Tietenkin pitää kiinnostaa. Muussa tapauksessa jäät puremaan pölyä, kun toiset ajaa viritetyillä autoilla tuplatehoilla ohi, että heilahtaa :o
Syksyllä laitettiin mustat ja pyöreät nastattomat kiinalaiset talvirenkaat
volkkariin, ei mitään ongelmia ole ollut, ei niin ajoltaan kun pidoltaan,
aivan kelvollisetrenkaat ovat, näillä täällä käytössä olevilla nopeuksilla on aivan sama
mitä renkaita käyttää, laitoin vielä 70 sarjan kumit, mukavamat vaan
ajella mitä matalat senkaat on.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:14:10
Turhaa nää jauhat monet Kitka-Tuomot vetää niillä kitkoilla myös kesän kun talvipito heikkenee. Ajatuksena rengaskulujen vähentäminen "joten ajetaan nämä loppuun". Rengasliikkeen ,,ijä sanoi, että näkee todellakin karmean kuluneita kitkoja kun pyörittelee niitä pois vanteilta.
Kesät talvet samat kuluneet kitekatit ei koskaan siinä tapauksessa ole turvallisia renkaita. Vaara muulle liikenteelle. Ehdottomasti kitkojen käyttö olisi kiellettävä yhtä aikaa kun nastarenkaidenkin käyttö.
Et kai vaan sää?
Selitätkö, miksi on vaarallista ajaa talvirenkailla kesällä, vaikka niide pito on paljon parenpi kuin talvella, jolloin ilmeisesti on ihan ok ajaa talvirenkailla?
Kyllä mulla ainakin Audi kulkee ja pysähtyy ihan hyvin nykyisillä nokialaisilla, kun on kunnon jarrut ja jos mutkassa meinaa irrota niin kaasulla pääsee taas takaisin baanalle.
Nykyiset renkaat on nastat ja seuraavat on todennäköisemmin kitkat😀
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:14:10
Turhaa nää jauhat monet Kitka-Tuomot vetää niillä kitkoilla myös kesän kun talvipito heikkenee. Ajatuksena rengaskulujen vähentäminen "joten ajetaan nämä loppuun". Rengasliikkeen ,,ijä sanoi, että näkee todellakin karmean kuluneita kitkoja kun pyörittelee niitä pois vanteilta.
Kesät talvet samat kuluneet kitekatit ei koskaan siinä tapauksessa ole turvallisia renkaita. Vaara muulle liikenteelle. Ehdottomasti kitkojen käyttö olisi kiellettävä yhtä aikaa kun nastarenkaidenkin käyttö.
Et kai vaan sää?
En mää. Kesällä kesärenkailla, talvella talvirenkailla. Vaihto kun vuorokauden keskilämpötila siirtyy pysyvän oloisesti +5 asteen toiselle puolelle. Talvirenkaina on itselläni PARHAAT PREMIUMIT eli CONTINENTAL ContiVikingContact 6. :P ;D :-[
Ilmeisesti olet sitä mieltä, että nastaniilot eivät koskaan säästele renkaissa? Että niistä ei koskaan nypitä nastoja pois, ja ajeta loppuun kesällä? Ja että vaihtuvat tällaisten talvien jälkeen aina uusiin, vaikka olisi vain yksi talvi ajettu, koska nastojen pito on asfaltilla jyrätessä menetetty?
No mutta nythän minä sorruin samaan kuin sinä. Ei tämä liittynyt rengastyyppien eroihin. Rengastyyppi kun ei tarkoita sitä tyyppiä siellä ratin takana.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.02.20 - klo:14:51
Selitätkö, miksi on vaarallista ajaa talvirenkailla kesällä, vaikka niide pito on paljon parenpi kuin talvella, jolloin ilmeisesti on ihan ok ajaa talvirenkailla?
Tämä.
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 26.02.20 - klo:12:59
Valitettavasti ollaan jo eellä! Tietenkin pitää kiinnostaa. Muussa tapauksessa jäät puremaan pölyä, kun toiset ajaa viritetyillä autoilla tuplatehoilla ohi, että heilahtaa :o
Tai virittämättömillä ;D. Unohdit mainita vielä nelivedon...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:16:05
No ei kyllä nastojen nyppiminen hyövytä mitään. Lähinnä turhaa höpötystä. Sehän on selvää, että talviolosuhteisiin tehtyjen renkaiden materiaalit eivät sovi millään tavalla kesäkumeiksi. Siis plussa keleille. Talvirenkaatkin käy jo hieman veltoiksi jo 0-5 + asteen lämpötiloissa. Puhumattakaan kesähelteillä.
Talvirenkaan vetelyyden alkaa huomaan jo + 0 yläpuolella. Reippaampi kiihdytys jossain satasessakin tuntuu jo selvästi ohjauksessa lievänä vetelynä. Talvet mennään nastoilla ja kesät kesärenkailla, ehdottomasti hyväkuntoisilla. Ei kyllä tulisi mieleenkään ajaa kesällä joillakin kitkarenkailla. Poliisin pitäisi ehdottomasti puuttua Kitka-Tuomojen ajoon jos niillä vedetään kesällä. Asia pitäisi saada ehdottomasti laittomaksi ja rangaistavaksi.
Joku vetely nopeissa kiihdytyksissä nyt ole millään tavalla vaarallinen ilmiö. Nykyisillä profiileilla hyvät kitkat eivät kuluneina edes ole erityisen velttoja. Niin keksitkö mitään vaarallista noista kitkoista? Tuota kehäpäätelmääsi olet jo toistellut aivan riittävän monesti. Nyt olisi hyvä aika kertoa jo muutama perustekin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.02.20 - klo:16:12
Joku vetely nopeissa kiihdytyksissä nyt ole millään tavalla vaarallinen ilmiö. Nykyisillä profiileilla hyvät kitkat eivät kuluneina edes ole erityisen velttoja. Niin keksitkö mitään vaarallista noista kitkoista? Tuota kehäpäätelmääsi olet jo toistellut aivan riittävän monesti. Nyt olisi hyvä aika kertoa jo muutama perustekin.
Nyt on melkosta Esson paarin mutu-pskaa. Tässä TM 5/2019 kommentti kesärengastestin yhteydessä testatusta käytetystä PREMIUM-kitkasta (CVC5) kesällä:
Kulunut vanha kitkarengas on sen sijaan käyttökelvoton. Aurinkoisessa kesäkelissä suoraa tietä ajaen sillä kyllä pärjää ja ajo on mukavaa, mutta siihen ominaisuudet loppuvatkin. Parasta olisi, että samoin kuin kesärenkaat on kielletty talvikäytöstä, talvirenkaat kiellettäisiin kesällä. Pelkkä urasyvyys ei riitä takaamaan riittäviä ominaisuuksia.Käytetystä kesärenkaasta, sekin täyttää PREEMIUMIA (CPC5):
Kulunut kesärengas osoitti, ettei halvan merkin valintaa voida perustella sillä, että sitä voi sitten vaihtaa useammin uuteen vähemmänkin kuluneena. Tulokset osoittivat, ettei tässä ole järkeä. Laaturengas säilyttää suuren osan ominaisuuksistaan kuluneenakin ja toimii useimmissa olosuhteissa paremmin kuin heikoimmat halpatuotteet uusina. Ainoana poikkeuksena tästä on vesiliirto. Jos renkaassa eri ole uria mutta tiessä on, vesiliirto yllättää taatusti ja paljon alemmassa nopeudessa kuin voisi kuvitella.
Lainaus käyttäjältä: 58make - 26.02.20 - klo:13:12
Syksyllä laitettiin mustat ja pyöreät nastattomat kiinalaiset talvirenkaat
volkkariin, ei mitään ongelmia ole ollut, ei niin ajoltaan kun pidoltaan,
aivan kelvollisetrenkaat ovat, näillä täällä käytössä olevilla nopeuksilla on aivan sama
mitä renkaita käyttää, laitoin vielä 70 sarjan kumit, mukavamat vaan
ajella mitä matalat senkaat on.
Tai sitten EI OLE! Ei edes kesärenkaissa.
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 26.02.20 - klo:16:52
Nyt on melkosta Esson paarin mutu-pskaa. Tässä TM 5/2019 kommentti kesärengastestin yhteydessä testatusta käytetystä PREMIUM-kitkasta (CVC5) kesällä:
Kulunut vanha kitkarengas on sen sijaan käyttökelvoton. Aurinkoisessa kesäkelissä suoraa tietä ajaen sillä kyllä pärjää ja ajo on mukavaa, mutta siihen ominaisuudet loppuvatkin. Parasta olisi, että samoin kuin kesärenkaat on kielletty talvikäytöstä, talvirenkaat kiellettäisiin kesällä. Pelkkä urasyvyys ei riitä takaamaan riittäviä ominaisuuksia.
Käytetystä kesärenkaasta, sekin täyttää PREEMIUMIA (CPC5):
Kulunut kesärengas osoitti, ettei halvan merkin valintaa voida perustella sillä, että sitä voi sitten vaihtaa useammin uuteen vähemmänkin kuluneena. Tulokset osoittivat, ettei tässä ole järkeä. Laaturengas säilyttää suuren osan ominaisuuksistaan kuluneenakin ja toimii useimmissa olosuhteissa paremmin kuin heikoimmat halpatuotteet uusina. Ainoana poikkeuksena tästä on vesiliirto. Jos renkaassa eri ole uria mutta tiessä on, vesiliirto yllättää taatusti ja paljon alemmassa nopeudessa kuin voisi kuvitella.
Taksikuskit kyllä tietää mikä toimii. Paremmin driftaakin takapotku kitkarenkailla, kun polkaisee rampista lähdöt 8) Mukavasti jää mustaa raitaa, kun kitkarenkaan pinta on kesäkumia pehmeämpi.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:16:36
No itse en kyllä tunne oloani turvalliseksi kun lähtee ylämäkeen vetämään ohituskaistaa ja kolme talon kokoista rekkaa jyrää melkein kyljessä kiinni.
Jos se sinusta tuntuu kivalle niin ajele vaan millä haluat.
Kitkarengas EI ole kesärengas se on todettu lukuisissa testeissä. Eikä mikään talvirengas ole kesäkelin rengas vaikka kuinka nyppii nastoja pois. Ehdottomasti lakiasetuksen paikka rengasmääräyksiin. Täytyy kyllä olla melko pihalla jos vetää kesät kitkoilla tai nyppäri nastoilla. Tämä keskustelu nyt alkaakin selventämään kuka ajaa milläkin ja miksi, hyvä. Tämä seula alkaa tuomaan kokonaiskuvaa rengastuksista. Jatkakaa...
Sinua siis pelottaa se, ettet saa pidettyä autoa ohituskaistalla... Pelkotila tuokin, mutta jos tuo on oikeasti ongelma jollekin kuskille, niin siinä vaiheessa on syytä herkita kyllä kortin luovuttamista poiss. Vähemmän esim. tuo Passattini vetelee kesällä Contin kitkoilla, kuin mitä monet takavuosien etuvedot millä tahansa renkailla. Ei tulisi mieleenkään pelätä ohituskaistalla kiihdyttämistä. Ei se ole edes lähellä olla mikään haaste. Kitkoilla kesällä ainoat tilanteet, jotka voivat yllättää kokemattoman kuskin ovat märkäpito ja varsinkin vesiliirto. Jos kuitenkin kilometrejä on alla edes jonkin verran, niin nuokaan eivät ole minkään tason ongelma.
Niin kyllä se näkyy täälläkin keskusteluissa tuo epävarmuus ajamiseen, joka on jopa suurempi riski, kuin valita ne toiseksi parhaat renkaat.
Oliko siis joku kuka ajaa kesärenkailla talvella ja talvirenkaalla kesällä?
Vai oliko nää nyt vaan tän yhden klovnin rengasfirman äijän tarinoita?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:16:05
No ei kyllä nastojen nyppiminen hyövytä mitään. Lähinnä turhaa höpötystä. Sehän on selvää, että talviolosuhteisiin tehtyjen renkaiden materiaalit eivät sovi millään tavalla kesäkumeiksi. Siis plussa keleille. Talvirenkaatkin käy jo hieman veltoiksi jo 0-5 + asteen lämpötiloissa. Puhumattakaan kesähelteillä.
Talvirenkaan vetelyyden alkaa huomaan jo + 0 yläpuolella. Reippaampi kiihdytys jossain satasessakin tuntuu jo selvästi ohjauksessa lievänä vetelynä.
Eikös sulla saldo riitä ostamaan nelikkoa, niin loppuu vetely eikä tarvi piikkipyörilläkään ajella ja pilata ilmaa...
T:kitkatuomo
Lainaus käyttäjältä: Ifa - 26.02.20 - klo:20:48
Eikös sulla saldo riitä ostamaan nelikkoa, niin loppuu vetely eikä tarvi piikkipyörilläkään ajella ja pilata ilmaa...
T:kitkatuomo
Nimenomaan haldex:lla olevalla nelikollahan auto vetelee. Oli kitkat tai nastat alla ;D
Kyllä rengas pitää valita olosuhteiden ja tehojen mukaan. Ei Kankkunen tai Häkkinenkään ajanut samanlaisilla renkailla joka kisassa. Ja sanoohan se nimikin jo, että kitkarenkaassa on kitkaa. Mihin se kitka mukamas häviäisi kesällä? Sitten kun teilläkin on yhtäpaljon tehoa ja ajotaitoa kuin kaikilla keski-suomen rallimiehillä niin ymmärrätte. Jos ajaminen pelottaa tai aiheuttaa ramppikuumetta niin kannattaa mennä taksilla, joka ajaa muuten kitkarenkailla kesälläkin 8)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.02.20 - klo:21:05
Nimenomaan haldex:lla olevalla nelikollahan auto vetelee. Oli kitkat tai nastat alla ;D
En oo kyllä juuri vetelyä havainnu näillä etuvetosilla nykyvakeilla ajaessa. Meillä oli muutama vuosi sitten pösö 406. Sillä kiihdyttäessä huomasi, kuinka veto tuntui oikein siirtyvän puolelta toiselle urissa kiihdyttäessä. Tehosta se ei ollut kiinni, vaan muista tekijöistä. Muuten oli hyvä maantiellä. Eteenpäin se vain tekniikka menee. Onhan näissä nykyään joku avustus tehostimessakin tuohon vetelyyn liittyen, kun ei se cuprakaan mihinkään ampunut haldexista huolimatta.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:19:49
Puhuppas kelle vaan kortinluovutuksesta. On kuule niin paljon ajokemusta takana, kilsoja, samoin täysillä bonareilla ajettu vuosikymmeniä. Ite oot roikkunu isäs palleissa kun minä oon ekan miljoona kilsaa ajanut. ;D
Ei Passatti oo sen kummempi kuin muutkaan itellä on ollut niitä kahdeksan uutena hankittuna. Parhaat Pasuunat tehtiin -80-90 luvulla sen jälkeiset vikapesiä. Kyllä vaan talvikumitkin vetelee lämpimällä kun joutuu joskus ohittaessa vetään täysillä tilanteesta riippuen. Kannattaa vaan muistaa näin keväisin talvirenkaiden ominaisuudet eivät ole lämpimällä yhtä hyvät kuin kylmällä. Talvirenkaan paras käyttölämpötila on noin 15 miinusastetta.
Oisko sitten ikää jo turhankin paljon, jos ei meinaa autot kaistalla pysyä? Kyllä autoissa ja renkaissa on ihan merkittäviä eroja. Edellinen autoni eli Ocu III oli selvästi epävakaampi kuin tää nykyinen Passat, jossa ei muuten vielä ole ollut ensimmäistäkään vikaa. Se niistä ”faktoista”. Ocussa oli myös RS-versiona aika jämäkkä alusta.
Hyvää onnea muuten talvirenkaiden kesäkäyttön kieltämiselle. Pelkästään Saksassa samoilla talvirenkailla vuoden ympäri liikkuu paljon enemmän auotoja kuin koko Suomessa autoja on. Lähes kaikki sakujen vuokra-autot ovat olleet jo jotain 10 vuotta kitkoilla varustettuja ympäri vuoden
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:19:54
Talvikäyttöön tarkoitetuilla kitkoilla ajelee kesällä useampikin Kitka-Tuomo.
Samoin moni nyppii vanhoista nastarenkaista nastoja säästääkseen rengaskuluja, että pääsee kesän yli.
Osarit kun paukkuu niin kuluja pitää vähentää.
Löytyy löytyy sieltä kysymäsiä henkilöitä.
Just just.
Taitaa jengiä ajella nykyään enempi huumeissa, kuin kitkoilla kesällä. Kumpi lienee sitten vaarallisempaa?
Onko se sun rengas-äijä kertonut sulle myös kaikkien astmaatikkojen olevan läskejä tupakoitsijoita?
Mitä jos vaihat sun rengas-äijää? Sekin vie sua ihan 6-0.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 27.02.20 - klo:05:55
Just just.
Taitaa jengiä ajella nykyään enempi huumeissa, kuin kitkoilla kesällä. Kumpi lienee sitten vaarallisempaa?
Onko se sun rengas-äijä kertonut sulle myös kaikkien astmaatikkojen olevan läskejä tupakoitsijoita?
Mitä jos vaihat sun rengas-äijää? Sekin vie sua ihan 6-0.
Rengasäijällä, kunnanlääkärillä ja kirkkoherralla kova kisa suosioista kunnan tietäjinä.
Kaikkihan ovat yhtä korkeastikoulutettuja ;D
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.02.20 - klo:22:57
Hyvää onnea muuten talvirenkaiden kesäkäyttön kieltämiselle. Pelkästään Saksassa samoilla talvirenkailla vuoden ympäri liikkuu paljon enemmän auotoja kuin koko Suomessa autoja on. Lähes kaikki sakujen vuokra-autot ovat olleet jo jotain 10 vuotta kitkoilla varustettuja ympäri vuoden
Eipä tuolla Saksassa skandikitkoilla ajellakaan...
EDIT: Michelin CrossClimatesta TM totesi yllä olleessa kesärengastestissä:
Michelin on hyväksytty myös talvirenkaaksi ja se toimiikin viileällä hyvin. Ajettavuudeltaan se on kesällä turhan löysä, eikä pitokaan ole kummoinen.Tuohan on ns. KE-kitka, eikä häävi kesärenkaanakaan.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:16:05
Talvirenkaan vetelyyden alkaa huomaan jo + 0 yläpuolella. Reippaampi kiihdytys jossain satasessakin tuntuu jo selvästi ohjauksessa lievänä vetelynä. Talvet mennään nastoilla ja kesät kesärenkailla, ehdottomasti hyväkuntoisilla.
Vetelyhän on kiinni myös rengastuksesta auton lisäksi. Jonglöörin jatkuvasti hehkuttama Conti Ice3 nasta oli ruotsalaisen Teknisk Värld lehden rengastestissä testin toiseksi viimeinen hirvenväistötestissä (vain halppis nasta oli heikompi) ja sai kommenttia myös epävakaudesta/pehmeydestä muutenkin.
Tässä lainaus:
"När sis är nya dubbdäcket från Continental och det märks tydligt att stabiliteten i däcket är för dåligt. Däcket uppträder mjukt och svampigt utan precision, dessutom sladdar det. Dett hade vi inte väntat från det helt nya dubbdäcket". Ja jos tuli nukuttua ruotsin tunneilla, niin lyhyesti kääntäen Ice2 on epävakaa ja pehmeä ilman tarkkuutta ja lisäksi rengas luistaa.
Se siitä "turvallisuudesta" sitten, jos hirvi hyppääkin yllättäen eteen. Nastarenkaat ryhmänä menestyivät heikoiten, pohjoismaiset kitkat päihittivät lähes kaikki nastat lukuunottamatta Conti kitkaa joka oli kitkoista heikoin ja Nordman nastaa joka oli parempi muutamaa kitkaa. KE-kitkat olivat tässä testissä ryhmänä parhaat, muutama pohjoismainen kitka meni yhtä KE-kitkaa edelle. Ehkäpä Jonglöörin pitäisi testata kenties eri tyypin rengasta niin vähenisi vetely? :)
Miten te jaksatte vääntää näistä renkaista vielä😂, no huvinsa kullakin👍
Lainaus käyttäjältä: Jake82 - 27.02.20 - klo:10:47
Miten te jaksatte vääntää näistä renkaista vielä😂, no huvinsa kullakin👍
Sen takia varmasti keskustelu jatkuu, kun täällä esitetään niin ehdottomia mielipiteitä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.02.20 - klo:11:09
Sen takia varmasti keskustelu jatkuu, kun täällä esitetään niin ehdottomia mielipiteitä.
Tämä on kyllä huomattu ja jokaisen oma mielipide on se oikea😂.
Mieli piteet kyllä ymmärrän, mutta jossain tapauksissa täällä mennään vastauksissa
Vittuilun ja henkilökohtaisuuksien puolelle sitä en ymmärrä..
Lukumääräisesti varsin pieni porukka jaksaa jauhaa. Ilmeisesti kokevat siitä jollain tasolla mielihyvää?
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 27.02.20 - klo:12:56
Lukumääräisesti varsin pieni porukka jaksaa jauhaa. Ilmeisesti kokevat siitä jollain tasolla mielihyvää?
Se on vähän samaa kun lessujen kinkereillä, yksi julistaa ja sitten nuo joomiehet
peesaa , continental on paras. pääjulistajalla on parit erilaisen renkaat talvikeleille, ja varmaan kesäkelille on
kuivankelin ja sadekelin renkaat erikseen, vaihdellaan sitten sään mukaan niitä.
Seuraavat 50 sivua väitellään, miksi väitellään?
Eiköhän tämä topic jää kuukauden sisällä taas kesälomalle ja julistajat saavat taas kasata patoutumia puoli vuotta.
Sitten kun syyskuussa kaivetaan 2019-2020 talven jäljiltä 5tkm ajetut nastat autotallin perältä ja käydään vaihtamassa kumit taas uusiin testivoittaja nastoihin niin aloitetaan julistaminen ja möyhääminen alusta. Syksyllä käydään läpi kaikki mahdolliset moneen kertaan epätosiksi todistetut väitteet siitä ettei nastarenkaat aiheuta teiden kulumista eikä pölyämistä ollenkaan vaan kaikki on kitka-tuomojen syytä ;D
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 27.02.20 - klo:12:56
Lukumääräisesti varsin pieni porukka jaksaa jauhaa. Ilmeisesti kokevat siitä jollain tasolla mielihyvää?
Taitaa olla yksi tämän foorumin eniten klikkejä saanut topic ja myös vastauksia...
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 27.02.20 - klo:14:32
Eiköhän tämä topic jää kuukauden sisällä taas kesälomalle ja julistajat saavat taas kasata patoutumia puoli vuotta.
Sitten kun syyskuussa kaivetaan 2019-2020 talven jäljiltä 5tkm ajetut nastat autotallin perältä ja käydään vaihtamassa kumit taas uusiin testivoittaja nastoihin niin aloitetaan julistaminen ja möyhääminen alusta. Syksyllä käydään läpi kaikki mahdolliset moneen kertaan epätosiksi todistetut väitteet siitä ettei nastarenkaat aiheuta teiden kulumista eikä pölyämistä ollenkaan vaan kaikki on kitka-tuomojen syytä ;D
Ei, kesärengaskausi jeesustellaan kun jonkun on havaittu ajavan Eurokitkoilla (Herr Kitka-Lederhosen) tai läpi vuoden skandeilla (Kitka-Timo), saati loppuunajetuilla nastattomilla nastarenkailla. Niillähän EI_VOI Suomen teillä valkoistenviivojen välissä pysyä normaalisti ajaen, puhumattakaan ,,äritilanteista :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 27.02.20 - klo:15:23
Ei, kesärengaskausi jeesustellaan kun jonkun on havaittu ajavan Eurokitkoilla (Herr Kitka-Lederhosen) tai läpi vuoden skandeilla (Kitka-Timo), saati loppuunajetuilla nastattomilla nastarenkailla. Niillähän EI_VOI Suomen teillä valkoistenviivojen välissä pysyä normaalisti ajaen, puhumattakaan ,,äritilanteista :D
Nyt minäkin niin kovasti mieleni pahoitin... Nimeni sattuu olemaan Timo ja ajan kitkoilla. ;D
Mutta joo, tämä ketju toistaa itseänsä liiankin kanssa. Aivan turhaa vänkäämistä, joka ei johda mihinkään...
Lainaus käyttäjältä: gunman - 27.02.20 - klo:19:22
Nyt minäkin niin kovasti mieleni pahoitin... Nimeni sattuu olemaan Timo ja ajan kitkoilla. ;D
Mutta joo, tämä ketju toistaa itseänsä liiankin kanssa. Aivan turhaa vänkäämistä, joka ei johda mihinkään...
Eihän sen ole tarkoituskaan johtaa mihinkään. Netin keskustelupalstat ovat puhtaasti ajanvietettä, tapetaan hieman luppoaikaa kun sitä sattuu olemaan. Jotkut sitten ovat käsittäneet homman hieman pieleen ja muokanneet ajanvietteestä itselleen pakkomielteen. Se voi olla täällä rengaspuolella tai salaliittoteoria automyyjistä/autoliikkeitä tms. mutta joka tapauksessa hinku kertoa oma varma tieto on palava.
Ja itse meinaan jatkaa täällä etelässä kitkoilla varmaan koko maaliskuun ennen kesärinkuloihin siirtymistä, tarvittaessa pidempäänkin. Vielä voimme saada muutakin jopa.
Lainaus käyttäjältä: gunman - 27.02.20 - klo:19:22Aivan turhaa vänkäämistä, joka ei johda mihinkään...
Vaan johtaahan tuo, olen havainnut ilahduttavan määrän "kaapista tulijoita" tässäkin ketjussa jotka ovat jo ymmärtäneet ajatella omilla aivosoluillaan ja siirtyneet käyttämään etelän teille parhaiten sopivia KE-kitkarenkaita. Pienistä puroista kasvaa isoja jokia.
Miks muuten aina puhutaan vaan rangaistusmaksusta nastarenkailla ajamiseen? Jos kerta kitkarenkaalla on niin paljon pienemmät elinkaarikustannukset niin suorien kuin epäsuorien kustannusten osalta, niin miks ei olisi hankintaporkkana? Voisi alkaa tapahtua.
Itse voisin hyvinkin ajaa vähäiset ajoni kitkoilla mutta kun näitten käytettyjen autojen mukana tulee mitä tulee ja henkilökohtaisella tasolla täysin käyttökelpoisten (nasta-)renkaiden hukkaan heittäminen ei tunnu eikä olekaan mitenkään järkevää.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 27.02.20 - klo:21:31
Vaan johtaahan tuo, olen havainnut ilahduttavan määrän "kaapista tulijoita" tässäkin ketjussa jotka ovat jo ymmärtäneet ajatella omilla aivosoluillaan ja siirtyneet käyttämään etelän teille parhaiten sopivia KE-kitkarenkaita. Pienistä puroista kasvaa isoja jokia.
Mille alueelle annat suosituksen, että jokaisessa autossa voi olla KE- kitka?
Lainaus käyttäjältä: jt - 27.02.20 - klo:10:08
Vetelyhän on kiinni myös rengastuksesta auton lisäksi. Jonglöörin jatkuvasti hehkuttama Conti Ice3 nasta oli ruotsalaisen Teknisk Värld lehden rengastestissä testin toiseksi viimeinen hirvenväistötestissä (vain halppis nasta oli heikompi) ja sai kommenttia myös epävakaudesta/pehmeydestä muutenkin.
Tässä lainaus: "När sis är nya dubbdäcket från Continental och det märks tydligt att stabiliteten i däcket är för dåligt. Däcket uppträder mjukt och svampigt utan precision, dessutom sladdar det. Dett hade vi inte väntat från det helt nya dubbdäcket". Ja jos tuli nukuttua ruotsin tunneilla, niin lyhyesti kääntäen Ice2 on epävakaa ja pehmeä ilman tarkkuutta ja lisäksi rengas luistaa.
Se siitä "turvallisuudesta" sitten, jos hirvi hyppääkin yllättäen eteen. Nastarenkaat ryhmänä menestyivät heikoiten, pohjoismaiset kitkat päihittivät lähes kaikki nastat lukuunottamatta Conti kitkaa joka oli kitkoista heikoin ja Nordman nastaa joka oli parempi muutamaa kitkaa. KE-kitkat olivat tässä testissä ryhmänä parhaat, muutama pohjoismainen kitka meni yhtä KE-kitkaa edelle. Ehkäpä Jonglöörin pitäisi testata kenties eri tyypin rengasta niin vähenisi vetely? :)
Kiitos. Johtopäätöksenä lienee että Conti onkin yllättävässä tilanteessa vaarallisen veltto rengas.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 28.02.20 - klo:08:06
Mille alueelle annat suosituksen, että jokaisessa autossa voi olla KE- kitka?
Pori-Tampere-Helsinki-Turku neliön sisälle. Olen tosin käsittänyt että esim. Jyväskylässä telaketjutkaan eivät aina riitä, joten jossain kohtaa ysitietä Tampereen ja Jyväskylän välissä lienee sitten portaali toiseen ulottuvuuteen.
Liukasta voi olla etelämpänäkin.
https://yle.fi/uutiset/3-11232133
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 28.02.20 - klo:09:15
Pori-Tampere-Helsinki-Turku neliön sisälle. Olen tosin käsittänyt että esim. Jyväskylässä telaketjutkaan eivät aina riitä, joten jossain kohtaa ysitietä Tampereen ja Jyväskylän välissä lienee sitten portaali toiseen ulottuvuuteen.
Tampere-Helsinki akselilla tosiaan
tänä talvena varmasti olisi ollut tuo KE-kitka paras valinta. Itseä ei kuitenkaan kiinnostele onko se KE-kitka vai nordickitka, jos vaakakupissa nastarengas, jonka haittavaikutukset on tässä topicissa jo moneen otteeseen todistettu olevan paljon isommat vs nastaton.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 28.02.20 - klo:09:15
Pori-Tampere-Helsinki-Turku neliön sisälle. Olen tosin käsittänyt että esim. Jyväskylässä telaketjutkaan eivät aina riitä, joten jossain kohtaa ysitietä Tampereen ja Jyväskylän välissä lienee sitten portaali toiseen ulottuvuuteen.
Kyseisestä kohdasta alkaakin maailman parhaiden ralliteiden keskittymä ja alueelle on pesiytynyt maailmanluokan rallikuskien kommuuni. Paikalliset asukkaatkin ovat oman elämänsä rallitähtiä ja ylivertaisia kuljettajia, jotka tuplaavat tehot ja osaavat ajaa kelissä kuin kelissä, sekä tehdä aina oikeanlaiset rengasvalinnat jokaiselle työmatka-erikoiskokeelle. Pitävät pilkkanaan kaikkia amatöörikuskeja, joiden autot vetelee ja jotka hissuttelevat vääränlaisilla renkailla toisten tukkeena liikenteessä 8)
^Kiitos arvon jabajee aamun parhaista nauruista, kyllä osui ja napsahti!
Lainaus käyttäjältä: V60 - 28.02.20 - klo:09:28
Liukasta voi olla etelämpänäkin.
https://yle.fi/uutiset/3-11232133 (https://yle.fi/uutiset/3-11232133)
Lumetonta voi olla pohjoisempanakin.
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/ae034d59-5872-4ed1-ad84-3c1e7b25e464 (https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/ae034d59-5872-4ed1-ad84-3c1e7b25e464)
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 28.02.20 - klo:10:10
Kyseisestä kohdasta alkaakin maailman parhaiden ralliteiden keskittymä ja alueelle on pesiytynyt maailmanluokan rallikuskien kommuuni. Paikalliset asukkaatkin ovat oman elämänsä rallitähtiä ja ylivertaisia kuljettajia, jotka tuplaavat tehot ja osaavat ajaa kelissä kuin kelissä, sekä tehdä aina oikeanlaiset rengasvalinnat jokaiselle työmatka-erikoiskokeelle. Pitävät pilkkanaan kaikkia amatöörikuskeja, joiden autot vetelee ja jotka hissuttelevat vääränlaisilla renkailla toisten tukkeena liikenteessä 8)
Sieltä tulee myös todennäköisesti seuraava Suomalainen rallin maailmanmestari.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.02.20 - klo:16:05
No ei kyllä nastojen nyppiminen hyövytä mitään. Lähinnä turhaa höpötystä. Sehän on selvää, että talviolosuhteisiin tehtyjen renkaiden materiaalit eivät sovi millään tavalla kesäkumeiksi. Siis plussa keleille. Talvirenkaatkin käy jo hieman veltoiksi jo 0-5 + asteen lämpötiloissa. Puhumattakaan kesähelteillä.
Aivan, olen samaa mieltä. Mutta en minä kysynyt, että kannattaako nypityillä nastarenkailla ajaa kesällä. Kysyin, että ajetaanko niillä? Sinä kritisoit kitkarenkaita siksi, että jotkut niitä käyttävät ajavat niillä myös kesällä. Siksi kysyin, että eivätkö nastarenkailla ajavat tee koskaan samoin. Taaskaan et vastannut kysymykseen, vaan käänsit asian siihen, kannattaako niillä ajaa. Minustakaan niillä ei kannata ajaa kesällä, ei myöskään kitkoilla. Mutta se ei ollut pointti, vaan se, ovatko nastakuskit parempia ihmisiä, koska eivät tuohon syyllisty. Minä puolestani väitän, että syyllistyvät, yhtä lailla kuin kitkakuskit.
Ja edelleenkään en puhu sinusta tai minusta, joten älä kerro taas kerran vastauksessasi, miten sinä toimit.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 22.02.20 - klo:16:08
Tässä kun ollut parranpärinää renkaiden vajumisesta ja vajumattomuudesta, niin piruuttani tänään tsekkasin eukon autosta paineet, jotka olin loppusyksystä asettanut 2,6 bar tasolle.
Kolmessa renkaassa paineet olivat 2,5 bar kahta puolin ja yhdessä vain 2,05 bar.
Tuo vajaapaineinen rengas oli muista poiketen uusi rengas, koska sen position vanha oli jostain syystä kulunut selvästi muita renkaita enemmän. Uusi rengas oli asennettu vanteelle ja täytetty syksyllä. Vanhat renkaat ovat pari vuotta vanhoja.
Asennutin tällä viikolla vanteelle kaksi uutta kesärengasta. Täytetty tunkkaisella korjaamoilmalla. Mittasin tänään paineet ja mittaan kahden ja neljän viikon päästä uudestaan. Kerron sitten tulokset.
Alkoi kiinnostamaan millä vauhdilla -noin niinkuin kirjallisuustietoihin perustuen- hapen ja typen migraation pitäisi tapahtua.
Kirjallisuudessa on mainittu happimolekyylien menevän kumikerroksesta läpi kolme kertaa nopeammin kuin typpimolekyylit. Kumeja on hyvin erilaisia, eikä tuon tiedon kumilaadusta tainnut olla mainintaa. Toisaalta tulokset lienee mitattu puhtailla kaasuilla, joten olettaisi ilman ollessa kyseessä, että ero ei olisi noin suuri.
Yhdestä niteestä löytyi mitattu tieto, että kumin läpi tulleen 'ilman' seos olisi ollut 59% N2 + 41% O2. Noista luvuista laskien happi tulisi 2,6 -kertaa typpeä nopeammin läpi. Kumin laatua ei ollut eritelty.
Tarkastellaan sitten ilmalla 2,5 bar paineeseen täytettyä rengasta. Daltonin lain mukaan kaasujen osapaineet menevät %-osuuksien mukaisesti. Niinpä renkaassa olisi 2,0 bar N2 + 0,5 bar O2 = 2,5 bar ilmaa.
Jos rengas vajuisi ekan täytön jälkeen 0,36 bar, niin em. datan perusteella renkaasta poistuisi 0,1 bar N2 + 0,26 bar O2 (happea siis häipyisi 2,6 -kertainen määrä typpeen verrattuna). Renkaan sisälle jäisi 1,9 bar N2 + 0,24 bar O2. Jos rengas täytetään taas ilmalla 2,5 bar paineeseen, niin ilman mukana tulisi 0,29 bar N2 + 0,07 O2, jolloin renkaassa olisi 2,19 bar N2 + 0,31 bar O2 = 2,5 bar.
Jos rengas taas vajuisi ennen seuraavaa täyttöä vaikka 0,2 bar, niin saman matematiikan mukaan renkaassa olisi 2,13 bar N2 + 0,17 bar O2. Jos taas täytettäisiin ilmalla 2,5 bar paineeseen, niin renkaassa olisi 2,29 bar N2 + 0,21 bar O2.
Eli jo kahden ilmalla tehdyn lisätäytön jälkeen hapen määrä renkaassa olisi alle puolet alkuperäisestä ja vastaavasti typen määrä kasvanut.
Jos vielä kerran lasketaan 0,2 bar vajuminen, niin kolmannen ilmatäytön jälkeen renkaassa olisi 2,39 bar N2 + 0,11 bar O2. Eli oltaisiin aika lähellä 'typpitäytettyä' rengasta...
Oma kokemukseni renkaiden vajumisesta tukee laskelmia (ajan kesä- ja talvirengassarjoilla aina 4 ajokautta): Ensimmäinen ilmatäyttö vajuu huomattavasti, ja seuraavina vuosina vajuminen hidastuu huomattavasti.
Jos on hyvälaatuiset vanteet ja renkaat huolella asenettuna, niin ilma vähenee max 0.1 Bar kausi.
Autossani rengaspainevalvonta ja nollakelisssä näyttää nyt ja näytti syksyllä takana2,45/ edessä2,5 Bar. Sama tilanne myös kesärenkailla. Kaudessa ei ole kertaakaan tarvinnut lisätä nykyisillä talvi/kesärenkailla ilmaa.
Kerran on sattunut semmoinen rengas/vanneasennus yhteen renkaaseen että sai alvariinsa täytellä.
Typpitäyttö on mielestäni rahastusta. Panostaisin rahat mielummin huolelliseen asennukseen, renkaisiin ja vanteisiin ... Jos keksimällä jotain hyötyä typpitäytöstä etsii, niin typpitäytetty rengas ei pala aivan yhtä iloisesti tulipalossa. Tässäkin vaikutus kestää vain muutaman sekunnin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 28.02.20 - klo:13:56
Jos on hyvälaatuiset vanteet ja renkaat huolella asenettuna, niin ilma vähenee max 0.1 Bar kausi.
Autossani rengaspainevalvonta ja nollakelisssä näyttää nyt ja näytti syksyllä takana2,45/ edessä2,5 Bar. Sama tilanne myös kesärenkailla. Kaudessa ei ole kertaakaan tarvinnut lisätä nykyisillä talvi/kesärenkailla ilmaa.
Kerran on sattunut semmoinen rengas/vanneasennus yhteen renkaaseen että sai alvariinsa täytellä.
Typpitäyttö on mielestäni rahastusta. Panostaisin rahat mielummin huolelliseen asennukseen, renkaisiin ja vanteisiin ... Jos keksimällä jotain hyötyä typpitäytöstä etsii, niin typpitäytetty rengas ei pala aivan yhtä iloisesti tulipalossa. Tässäkin vaikutus kestää vain muutaman sekunnin.
Täyttääkö auton oma rengaspainevalvonta tarkkuusmittalaitteen vaatimukset?
Suuntaa antava mittaus. Toki normaalit painemittaritkaan eivät täytä kalibroitujen mittalaitteiden kriteereitä, mutta tarkkuus on "riittävän tarkka".
Mikeyltä muuten aivan erinomaista analyyttistä tekstiä!
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu) - just ajoin pienen lenkin moottoripyörällä (pääkaupunkiseudulla). Ei muuta kuin hyviä jyrsimisiä edelleen kaikille nastajeesuksille.
Lainaus käyttäjältä: cipher - 28.02.20 - klo:14:11
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu) - just ajoin pienen lenkin moottoripyörällä (pääkaupunkiseudulla). Ei muuta kuin hyviä jyrsimisiä edelleen kaikille nastajeesuksille.
Nyt kun on vielä helmikuu niin oliko pyörässä talvikäyttöön soveltuvat renkaat vai menikö lain rikkomisen puolelle?
Sääntö taitaa mennä tällä hetkellä jotenkin näin:
LainaaMopossa, moottoripyörässä, kevyessä nelipyörässä (=mopoauto, mopomönkijä) ja nelipyörässä (=katumönkijä) on käytettävä joulu-, tammi- ja helmikuussa talvikäyttöön soveltuvia renkaita. Renkaiden ei tarvitse olla kitka- tai nastarenkaat, mutta niiden pitää olla riittävän karkeakuvioiset, jotta ne soveltuvat talvikeleihin.
Vaimo just ilmoitti pakkasten alettua, että renkaat hälyttää. Varoitus poistuu, kun keli lämpenee. Rengas ei ole vajunut, vaan paine vain tippunut pakkasesta johtuen. Kolmatta talvea nuo alla, niin luulisi että pelkkää typpeä olisi sisällä. 8)
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 28.02.20 - klo:07:28
Miks muuten aina puhutaan vaan rangaistusmaksusta nastarenkailla ajamiseen? Jos kerta kitkarenkaalla on niin paljon pienemmät elinkaarikustannukset niin suorien kuin epäsuorien kustannusten osalta, niin miks ei olisi hankintaporkkana? Voisi alkaa tapahtua.
Ei tässä maassa autoilijan ohjaamiseen käytetä muuta kuin kuin keppiä, siis veroja ja maksuja.
Tuossa pölyn seassa ajaessa tuli mieleen, että pahimmillaan tiepölyn varjolla tullaan ruoskimaan diesel- tai polttomoottoriautoilijoita yleensä, kun oikea ratkaisu olisi nastojen kieltäminen.
Tosin en usko, että nastojen kieltämisen myötä tulevat säästöt tiestön (lähinnä päällysteen) kunnossapidosta ja kevään pesuista johtaisivat parempaan talvikunnossapitoon tahi pienrmpiin autoilun kuluihin, mutta tänäkin talvena olisi ilmanlaatu ollut monena päivänä parempi.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 28.02.20 - klo:14:37
Nyt kun on vielä helmikuu niin oliko pyörässä talvikäyttöön soveltuvat renkaat vai menikö lain rikkomisen puolelle?
Sääntö taitaa mennä tällä hetkellä jotenkin näin:
Kiviäkin kiinnostaa moiset säännöt ;D
Itse ruovittelen tällaisilla renkailla asfaltin rullalle ja nauran kaikille kitkarengas-teroille 8)
(https://www.jaxtyres.com.au/globalassets/blogs/ice-tyre.jpg)
Eihän noilla vielä asfalttia rullalle saa.
(https://i.ibb.co/1dP9MrM/naularenkaat08122018x.jpg) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.02.20 - klo:14:09
Täyttääkö auton oma rengaspainevalvonta tarkkuusmittalaitteen vaatimukset?
Suuntaa antava mittaus. Toki normaalit painemittaritkaan eivät täytä kalibroitujen mittalaitteiden kriteereitä, mutta tarkkuus on "riittävän tarkka".
Mikeyltä muuten aivan erinomaista analyyttistä tekstiä!
Rengaspainevalvonta on ollut yllättävän tarkka. Toki ei tarkkusmittari, mutta mittausarvot eivät ryömi ja toistotarkkuus hyvä/erinomainen. Käytöstä löytyy kalibroitu tarkkuuspainemittari (kalibrointi ei tosin enää voimassa). Aluksi tuli tarkastettua TPMS lukemia kun en pessimistinä aluksi luottanut yhtään tpms:iin. Pessimismi oli turhaa ja nyt TPMS -antureiden tarkastus toista mittaria vasten ainoastaan renkaanvaihdon yhteydessä.
Jos haluaa löytää todella pieniä vuotoja, niin teollisuuskäyttöön löytyy 600 eurolla mittareita, joilla merkkikaasun avulla voi paikallistaa aivan olemattoman pienen vuotokohdan.
Lainaus käyttäjältä: fixed - 28.02.20 - klo:18:15
Eihän noilla vielä asfalttia rullalle saa.
(https://i.ibb.co/1dP9MrM/naularenkaat08122018x.jpg) (https://imgbb.com/)
Ei ehkä vakio Ladalla saakaan, mutta tuplatehoilla saa ;)
Ajan työreissut aina Ouninpohjan kautta, jossa renkaan ominaisuudet tulee kunnolla esille.
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 28.02.20 - klo:19:25
Ei ehkä vakio Ladalla saakaan, mutta tuplatehoilla saa ;)
Ajan työreissut aina Ouninpohjan kautta, jossa renkaan ominaisuudet tulee kunnolla esille.
Nyt on sopiva rengastus jäisille soraränneille ;D
https://www.verkkouutiset.fi/petolliset-renkaat-yleistyvat-ostajia-jopa-harhautettu/ (https://www.verkkouutiset.fi/petolliset-renkaat-yleistyvat-ostajia-jopa-harhautettu/)
Lainaa...renkaat ovat erinomaisia märkäpidossa, eli kun lämpötila pysyy nollan yläpuolella. Näin ei kuitenkaan ole talvikuukausina Pohjoismaissa.
Juu. Ja lehmät lentää.
Yllä mainitusta artikkelista
Myös Nokian Renkaat kertoo kehittelevänsä parhaillaan erillisiä talvirenkaita, joissa käytetään ponnahtavien nastojen teknologiaa. Uudessa konseptissa nastat nousisivat renkaan pintaan nappia painamalla.
Jos tuollaisen onnistuu rakentamaan ja renkaat ei maksa tuplaa verrattuna vastaaviin muihin nasta/kitkarenkaisiin niin erinomainen keksintö.
Lainaus käyttäjältä: TSI_J - 04.03.20 - klo:14:41
Yllä mainitusta artikkelista
Myös Nokian Renkaat kertoo kehittelevänsä parhaillaan erillisiä talvirenkaita, joissa käytetään ponnahtavien nastojen teknologiaa. Uudessa konseptissa nastat nousisivat renkaan pintaan nappia painamalla.
Jos tuollaisen onnistuu rakentamaan ja renkaat ei maksa tuplaa verrattuna vastaaviin muihin nasta/kitkarenkaisiin niin erinomainen keksintö.
Muistaakseni samaa jauhettiin jo monta vuotta sitten. En muista valmistajaa. Tuo ei kyllä poista surkeaa ajettavuutta kuitenkaan mikä noksuissa yleensä, mutta tietty tiet säästyy.
Lainaus käyttäjältä: gunman - 27.02.20 - klo:19:22
Aivan turhaa vänkäämistä, joka ei johda mihinkään...
”Vänkäämisellä” tarkoitetaan ilmeisesti keskustelua, jossa on erilaisia mielipiteitä. Ja mitä ilmeisimmin keskustelu, tai ”vänkääminen” ei olisi turhaa siinä tapauksessa, että se johtaisi johonkin.
Seuraavaksi pitää tietysti kysyä, mihin keskustelun oikein tulisi johtaa? Siihenkö, että päästäisiin jostain asiasta yksimielisyyteen? Jos näin on, niin silloin käytännössä melkeinpä kaikki keskustelu täällä tulee olemaan ”turhaa vänkäämistä”. Ihmisillä kun nyt vain tuppaa olemaan asioista erilaisia näkemyksiä.
Veikkaan, että useimpien keskustelijoiden motiivi on esittää omat näkemyksensä, ja vastavuoroisesti kuulla, mitä mieltä toiset ovat. Siinä vaiheessa, kun tämä muuttuu omasta näkövinkkelistä ”turhaksi vänkäämiseksi”, on oikeastaan jäljellä vain yksi järkevä vaihtoehto: irrottautua keskustelusta ja jättää muut ”vänkäämään turhaan”.
Lainaus käyttäjältä: Natte - 04.03.20 - klo:14:13
https://www.verkkouutiset.fi/petolliset-renkaat-yleistyvat-ostajia-jopa-harhautettu/ (https://www.verkkouutiset.fi/petolliset-renkaat-yleistyvat-ostajia-jopa-harhautettu/)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 04.03.20 - klo:14:34
Juu. Ja lehmät lentää.
Kun totuus sattuu, mutta ehkä yhden olet saanut käännytettyä ja tänään taas kummasti pelti kolissut. Ei häirinyt keli mitenkään nordictalvirenkailla ajamista.
Lainaus käyttäjältä: TSI_J - 04.03.20 - klo:14:41
Yllä mainitusta artikkelista
Myös Nokian Renkaat kertoo kehittelevänsä parhaillaan erillisiä talvirenkaita, joissa käytetään ponnahtavien nastojen teknologiaa. Uudessa konseptissa nastat nousisivat renkaan pintaan nappia painamalla.
Jos tuollaisen onnistuu rakentamaan ja renkaat ei maksa tuplaa verrattuna vastaaviin muihin nasta/kitkarenkaisiin niin erinomainen keksintö.
En näe tavallisessa käytössä oikein hyötyä tuosta - nimittäin nordic-kitkarenkailla ajelee ihan ongelmitta kelissä kuin kelissä Suomen olosuhteissa. Esim. viime viikolla oli rapsakat talvikelit Oulun seudulla (pienemmät asuinkadut paksussa jäässä ja epätasaista kuin mikä) kun taasen etelää kohden ajellessa muuttui rännän kautta vesisateeksi.
Sen sijaan erikoisryhmille tuossa voisi olla jotain itua, esim. viranomaiset, hoitamattomilla metsäteillä liikkuvat jne, jossa extra hinta nyt ei välttämättä ole ongelma ja ajoa tulee kumminkin paljon myös asfaltilla.
Lainaus käyttäjältä: Natte - 04.03.20 - klo:14:13
https://www.verkkouutiset.fi/petolliset-renkaat-yleistyvat-ostajia-jopa-harhautettu/ (https://www.verkkouutiset.fi/petolliset-renkaat-yleistyvat-ostajia-jopa-harhautettu/)
KE-kitkan hyvä puoli on vesikelin ominaisuudet mutta talviominaisuuksissa tulee kovasti takkiin.
Tässä yhdestä testistä tuloksia:
Jarrutus
märällä tiellä, 80-0km/h.
* EU-kitka (conti "testivoittaja") - 26,6m
* Nokian R3 (paras nordic-kitka) - 30m - ero on siis (vain) 3,4m, eli n. 11% - absoluuttinen matka on lyhyt, joten tässä "testissä" käytännön olosuhteissa kuljettajan reaktioaika lienee suurin hajontaa tekevä tekijä.
Entäs sitten jäällä, 25-5km/h:
* EU-kitka 14,2m
* R3: 10,8m - ero 3,4m ja n. 31% - eli siis n.
kolmanneksen heikennys siihen että märällä jarrutukseen saadaan marginaalinen parannus - kannattaako - sen voi jokainen päätellä ja päättää itse.
Suurin märkäero tulee paksulla vesipatjalla peitetyllä testiradalla jolla kiihdytetään kunnes sutiminen ylittää 15%.
* EU-kitka 74,9km/h
* Paras Nordic-kitka (GoodYear): 70,4km/h.
* aiemmin mainittu R3: 58,5km/h.
Joten myös nordic-kitkalla pystyy saavuttamaan lähes KE-kitkan veroiset märän testiradan ominaisuudet, jos niitä arvostaa yli kaiken. Jääpidossa ei GoodYear pärjää parhaiden (Nokian, Conti) veroisesti, mutta päihittää KE-kitkan silti selvästi.
Tähän voi todeta käytännön vinkkelistä että viimeksi n. viikko sitten märällä ja nastojen urittamalla Turku-Tre välillä tuli ajettua normaaleja 80..100km/h nopeuksia ilman probleemia R2 renkaalla, jonka märkäominaisuudet eivät ole uudemman R3:n tasolla.
Sen sijaan jos on tarkoitus on ajella +160km/h Saksan autobahneilla rankassa vesisateessa, suosittelen lämpimästä KE-kitkoja alle talvella, jo siitäkin syystä että Nordic kitkoissa alkaa nopeusluokatkin tulla vastaan jo pikkuhiljaa ja KE-kitkan ominaisuuksista on jo käytännönkin hyötyä. Tosin tähän väliin voisi todeta että rankassa vesisateessa suuret ajonopeudet ovat melko hazardi-touhua, sillä näkyvyys eteenpäin on kohtuu rajattu vesisateen takia. Jos edessä onkin liikenne seis ja "nasta laudassa" niin vaaratilanne on jokseenkin todennäköinen.
Tietenkin jos ajelee vain sulalla kelillä ja pääkallo-pakkasen iskiessä voi tarvittaessa jättää jopa reissun väliin, niin kyllähän silloinkin KE-kitka menee mainiosti.
Aivan, itsellä R3:t ja toimii hienosti märälläkin kelillä. Vaikka on ollut lauha talvi niin välillä on tiet peilijäässä. Kummallista että joku haluaa lähteä pelleilemään silloin KE- kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.03.20 - klo:22:33
Kun totuus sattuu, mutta ehkä yhden olet saanut käännytettyä ja tänään taas kummasti pelti kolissut. Ei häirinyt keli mitenkään nordictalvirenkailla ajamista.
Näyttäisitkö minulle niitä "talven ihmemaa" kuvia vaikkapa Kööpenhaminan keskustasta tällä hetkellä? Käsittääkseni Tanska luetaan edelleen myös pohjoismaihin..
Koetanpa tähän väliin mahdollisimman neutraalisti kysäistä, että onko jotain fakta- tai kokemuspohjaista tietoa SUV-kokoisista kitkoista? 255/55-18?
Vai lieneekö sama laatujärjestys niissä kuten h-auton koossakin?
Lainaus käyttäjältä: jt - 04.03.20 - klo:23:52
Tietenkin jos ajelee vain sulalla kelillä ja pääkallo-pakkasen iskiessä voi tarvittaessa jättää jopa reissun väliin, niin kyllähän silloinkin KE-kitka menee mainiosti.
Pääkallo-pakkanen, hmm. Pitäiskö määritelmää jotenkin viilata, eihän jää pakkasella aiheuta kitkarenkaille ongelmia? Tai no, en ole KE-kitkoilla ajanut, voihan noilla olla hankaluuksia pakkasjäälläkin. Nordic-kitkoilla normaalista poikkeavaa varovaisuutta vaatii vain "pääkallosuoja".
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 05.03.20 - klo:07:19
Näyttäisitkö minulle niitä "talven ihmemaa" kuvia vaikkapa Kööpenhaminan keskustasta tällä hetkellä? Käsittääkseni Tanska luetaan edelleen myös pohjoismaihin..
Voin vaikka samantien laittaa kuvaa eiliseltä ja tältä päivältä keski-suomesta. Joka minua kiinnostaa! Ja kyllä kahden viikon päästä taas ajellaan nordic kitkoilla Saksassa sekä Itävallassa. Sinne valikoin parhaat nordickitkat asvaltille eli goodyearit.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.20 - klo:12:27
Voin vaikka samantien laittaa kuvaa eiliseltä ja tältä päivältä keski-suomesta. Joka minua kiinnostaa! Ja kyllä kahden viikon päästä taas ajellaan nordic kitkoilla Saksassa sekä Itävallassa. Sinne valikoin parhaat nordickitkat asvaltille eli goodyearit.
Niin, eli lehtiartikkeli (ja Nokian renkaiden tuotekehitysjohtaja) valehteli päin lukijoiden naamaa. Vai löytyykö niitä talvisia maisemakuvia Köpiksestä? Göteborgista kelpaa myös.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.20 - klo:12:27
Voin vaikka samantien laittaa kuvaa eiliseltä ja tältä päivältä keski-suomesta. Joka minua kiinnostaa! Ja kyllä kahden viikon päästä taas ajellaan nordic kitkoilla Saksassa sekä Itävallassa. Sinne valikoin parhaat nordickitkat asvaltille eli goodyearit.
Täytyy kyllä sanoa että hiukan överiksi menee, jos tuota reissua varten goodyearit vaihtaa contien tilalle. Vai jääkö joku pointti kertomatta?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 05.03.20 - klo:13:01
Täytyy kyllä sanoa että hiukan överiksi menee, jos tuota reissua varten goodyearit vaihtaa contien tilalle. Vai jääkö joku pointti kertomatta?
Vaihtaakohan -karppa- contin nastojen tilalle ne kitkat? Jos oon oikein käsittänyt niin Saksassa on nastat kielletty.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 05.03.20 - klo:13:22
Vaihtaakohan -karppa- contin nastojen tilalle ne kitkat? Jos oon oikein käsittänyt niin Saksassa on nastat kielletty.
Siellä oli vähän aikaa sitten contin kitkat alla.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 05.03.20 - klo:13:01
Täytyy kyllä sanoa että hiukan överiksi menee, jos tuota reissua varten goodyearit vaihtaa contien tilalle. Vai jääkö joku pointti kertomatta?
Miten niin menee? En ole puhunut millä autolla olen edes menossa ja nuo goodyearit oli kyllä kohtuu halvat, että ei tarvinnut kauaa miettiä. Kiitokset areenalaiselle!
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 05.03.20 - klo:13:22
Vaihtaakohan -karppa- contin nastojen tilalle ne kitkat? Jos oon oikein käsittänyt niin Saksassa on nastat kielletty.
Kahdessa autossa on ollut continkitkat CVC6 ja CVC7 alla. Molempiin autoihin löytyy myös contin nastat.
Ja kyllä Saksassa ei saa olla nastoja.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 05.03.20 - klo:12:33
Niin, eli lehtiartikkeli (ja Nokian renkaiden tuotekehitysjohtaja) valehteli päin lukijoiden naamaa. Vai löytyykö niitä talvisia maisemakuvia Köpiksestä? Göteborgista kelpaa myös.
Miten nuo liittyy mitenkään Suomeen? Tai siihen millä renkailla sä ajelet Puolassa?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.20 - klo:16:32
Miten nuo liittyy mitenkään Suomeen? Tai siihen millä renkailla sä ajelet Puolassa?
Suomi on käsittääkseni yksi pohjoismaista, samalla tavalla kuin Tanskakin on. Kerrotko lisää jos tämä fakta on muuttunut sen jälkeen kun muutin Puolaan asumaan?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 05.03.20 - klo:16:49
Suomi on käsittääkseni yksi pohjoismaista, samalla tavalla kuin Tanskakin on. Kerrotko lisää jos tämä fakta on muuttunut sen jälkeen kun muutin Puolaan asumaan?
Otappa kartta ja katsoppa missä Tanska sijaitsee? Minua kiinnostaa miten renkaat toimii pääsääntöisesti Suomessa. Ja ei en viime vuonnakaan joutunut minkäälaisiin ongelmiin Saksan autobahnalla saati Itävallassa, vaikka ajoin kovempaa mitä nordickitkojen nopeusluokka oli!
Eilen taas nuo sinun mainostamat ke-kitkat oli hengenvaaralliset vrt nordickitkat Saksassa!
Ja kuten olen aikaisemmin sanonut valitettavasti otsikkoon ei mahtunut Keskustelua talvirenkaista Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.20 - klo:16:58Minua kiinnostaa miten renkaat toimii pääsääntöisesti Suomessa.
Ja minä kyselin mielipidettäsi lehtiartikkelista, koska selkeästi olit sitä mieltä että tuo edellälinkattu juttu oli sataprosenttista faktaa ja ei valehdellut lukijoille pätkääkään. Oletko edelleen samaa mieltä?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 05.03.20 - klo:17:33
Ja minä kyselin mielipidettäsi lehtiartikkelista, koska selkeästi olit sitä mieltä että tuo edellälinkattu juttu oli sataprosenttista faktaa ja ei valehdellut lukijoille pätkääkään. Oletko edelleen samaa mieltä?
Ai että mitä olkiukkoja. Otsikossa lukee:
"Keskieurooppalaiset talvirenkaat eivät sovi jäisille teille."
Sä tartut yhteen sanaan "pohjoismaat" 😂. Hyvin sä vedät siellä Puolassa...
Lainaus käyttäjältä: firstvw - 28.02.20 - klo:15:02
Ei tässä maassa autoilijan ohjaamiseen käytetä muuta kuin kuin keppiä, siis veroja ja maksuja.
”Keppi” on ilmaisu, jota tyypillisesti käytetään silloin, kun keskustellaan verojen ja maksujen käyttäytymistä ohjaavasta vaikutuksesta. Toisaalta verojen ja maksujen ensisijainen peruste on ihan vaan fiskaalinen. Valtio tarvitsee rahaa mm. koulutukseen, terveydenhuoltoon ja hävittäjähankintoihin ilman sen kummempaa ”kepittämistä”.
Suomen ulkopuolella ”keppiä” on kyllä käytetty myös ihmisten liikkumisvalintojen ohjaamiseen. Esimerkiksi
ruuhkamaksut tai
tietullit eivät ole Euroopassa harvinaisia. Niitä on naapurimaissakin. Tukholmassa, Oslossa, Bergenissä ja Trondheimissä. Muissa pohjoismaissa on niin ikään pyritty vähentämään nastarenkaiden käyttöä. Oslossa on käytetty ”keppiä” eli maksuja, Tukholmassa, Göteborgissa ja Uppsalassa rajoituksia ja kieltoja.
Suomen tilanne on toinen. Helsingissä toki aika ajoin keskustellaan ruuhkamaksuista, mutta toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että niitä oltaisiin lähiaikoina ottamassa käyttöön. Tilanne on sama nastarenkaiden osalta. Suomessa ei ole tehty ensimmäistäkään aloitetta niiden osuuden vähentämiseksi, kieltämisestä nyt puhumattakaan. Sanoisikin, että Suomessa autoilijat saavat moneen muuhun maahan verrattuna tehdä valintojaan aika vapaasti ilman, että yhteiskunta olisi siinä keppeineen huitomassa.
Lainaus käyttäjältä: firstvw - 28.02.20 - klo:15:02
Tosin en usko, että nastojen kieltämisen myötä tulevat säästöt tiestön (lähinnä päällysteen) kunnossapidosta ja kevään pesuista johtaisivat parempaan talvikunnossapitoon tahi pienrmpiin autoilun kuluihin, mutta tänäkin talvena olisi ilmanlaatu ollut monena päivänä parempi.
Ruotsin ja Norjan nastakieltojen ja "rajoitusten taustalla on juurikin se, että näissä maissa asiaa on lähestytty ”ympäristö edellä”. On siis todettu, että nastarenkaiden käytöllä on vaikutus ilmanlaatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen. Päätöksenteon lähtökohdaksi ei ole hyväksytty sitä, että ”eiköhän se ole ihan jokaisen oma asia millä renkailla ajaa”. Eli vaikka nastarenkailla ropisuttelu paljailla teillä tuokin
yksilölle ”mielenrauhaa”, aiheutuu siitä
yhteiskunnalle monenlaista haittaa mm. ympäristövaikutusten ja tienpitokustannusten kautta. Tämän vuoksi Ruotsissa ja Norjassa on ryhdytty toimiin nastarenkaiden käytön vähentämiseksi.
No, Suomessa tällaista lähestymistapaa saatetaan pitää esimerkiksi ”viherpiipertämisenä” tms. Toisaalta voisi kuvitella, että ns. automiehiäkin voisi kiinnostaa, jos ei nyt ilmanlaatu, niin teiden kunto kumminkin. Nastarenkaiden käytön vähentämisellä kun olisi siihen vaikutus. Se tulisi niin ajomukavuuden kuin turvallisuudenkin kautta. Nastarenkaiden käytön vuoksi Suomessa joudutaan käyttämään runsaasti kiviainesta asfaltin seassa. Seurauksena uusikin asfaltti on täällä karkeaa. Kun sitä sitten vielä jyrsitään nastoilla lokakuusta huhtikuuhun, on tien pinta nopeasti todella kurjassa kunnossa. Rengasmelu nousee ja ajomukavuus heikkenee. Nastarenkaat myös urauttavat tiet, millä on oma turvallisuusvaikutuksensa urien täyttyessä vedellä.
Tänään oli harvinaisen paska keli kitkoille. Ensin oli loskaa, joka tukki lamellit ja kun tuli töistä, niin tie oli peili jäällä. Kivasti meni auto pulkkana, kun tuli kokeiltua jarrutusta. Ei edes abs:t kerinnyt reagoida.
Koko talvi ollut harvinaisen paska keli nastoille Uudellamaalla. Päätiet koko talven sulat. Jopa hitaampien luulisi alkavan reakoimaan.
Eilen toki oli pieni loskaleli, jossa tosin olisi pärjännyt ennakoiden liikennevirran mukana millä tahansa renkaalla.
Mattisella tuossa edellä paljon asiaa poliitikkojen ja virkamiesten saamattomuudesta.
Suomi on pohjoismaisittain autoilun takapajula, joka jää jälkeen turvallisuuskehityksessä ja jossa kuskit raapivat tiet karkeiksi ja samaan aikaan valittavat rengasmelusta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.20 - klo:17:47
Ai että mitä olkiukkoja.
Kitkarenkaat, kännikuskit ja VTT. Tarvinneeko tuosta mainita enempiä ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Lainaus käyttäjältä: tet - 05.03.20 - klo:12:11
Pääkallo-pakkanen, hmm. Pitäiskö määritelmää jotenkin viilata, eihän jää pakkasella aiheuta kitkarenkaille ongelmia? Tai no, en ole KE-kitkoilla ajanut, voihan noilla olla hankaluuksia pakkasjäälläkin. Nordic-kitkoilla normaalista poikkeavaa varovaisuutta vaatii vain "pääkallosuoja".
Joo, ilmaisu oli ehkä hieman epäselvä. Tarkoitin sitä "peilijää" keliä, päivällä sataa vettä ja sitten illaksi jäätyy, niin siinä on liukkailla renkailla liukas ajella. Ja siinä olet oikeassa että mitä kylmempi keli, sen paremmin (ainakin pohjoismainen) kitkarengas pitää jäällä, ja luulenpa että sama myös KE-kitkassa olettaen että ei kumi kovetu liikoja.
Itsellä on kokemusta yhden käytetyn auton mukana tulleista "eurooppalaisista" jokakelin renkaista, niiden jääpito oli niin heikko että talvella Tre-Turku välin maantiellä (pakkaskeli, ei mikään suojakeli, eli ei pitäisi olla mikään haaste kunnollisille renkaille) alkoi yhdessä ylämäessä kierrokset nousemaan vakkarista huolimatta, ensin sitä luuli että siellä vakkari temppuilee tai kytkin luistaa, mutta ne olikin renkaat jotka alkoivat sutimaan 80km/h vauhdissa.. siinä mielessä tuo aikaisemmin linkatun artikkelin "varoitus" on paikallaan että varsinkin etelämpää tulevan tuontiauton mukana tulevat talvi-kitkat eivät ole välttämättä hääppöiset talvikelillä, erityisesti jäätävällä pinnalla, vaikka muuten hyvässä kunnossa olisivatkin. No heikkoja renkaita löytyy joka rengastyypistä että tuota kokemusta nyt ei pidä liikaa yleistää, mutta kuitenkin yksittäistapaus johon tuo artikkelin viesti täsmää 100%:sesti.
Tuossa tilastotietoja eri alueittain ja termisen talven pituus. Termisen talven pituus on lyhentynyt huomattavasti, mutta vuosien välillä on suurta vaihtelua. Tässä "tilastotieteellinen" kannanotto siihen onko talvikelejä vai ei..
https://yle.fi/uutiset/3-11225585
Suomen talvissa on tapahtunut 60 vuoden aikana hätkähdyttävä muutos " katso animaatiosta, miten kotiseutusi talville on käynyt
Etelän talvet ovat lyhentyneet yli kuukaudella 1960-luvulta
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 05.03.20 - klo:19:26
Mattisella tuossa edellä paljon asiaa poliitikkojen ja virkamiesten saamattomuudesta.
Suomi on pohjoismaisittain autoilun takapajula, joka jää jälkeen turvallisuuskehityksessä ja jossa kuskit raapivat tiet karkeiksi ja samaan aikaan valittavat rengasmelusta.
Ja valittavatpa vielä päällysteiden alati huononevasta kunnostakin ja aivan aiheesta. Niiden korjausvelka senkun kasvaa vuosi vuodelta varsinkin tällaisten "talvien" jäljiltä. Kuka oikeasti uskoo että tässä maassa lähitulevaisuudessa teiden kunnostukseen olisi tulossa merkittäviä lisäpanostuksia, en minä ainakaan. Niinpä lähestulkoon ainoaksi taloudellisesti järkeväksi keinoksi jää kitkarenkaiden osuuden huomattava lisääminen autokannassamme. Ja siihen tarvitaan vahvaa valtiovallan ohjausta tavalla tai toisella, koska muuten asia ei näytä isolle osaa tuulipukukansaa aukeavan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 05.03.20 - klo:21:20
Kitkarenkaat, kännikuskit ja VTT. Tarvinneeko tuosta mainita enempiä
Tutkimuksesta poimitut faktat ja sinä löydät yhden sanan, jota sovellat myös esimerkiksi Pohjois-Suomeen, josta (Ivalo) on matkaa Kööpenhaminaan noin 2000km. Jo pelkästään Kööpenhaminen ja Stadin välinen ero on, että Kööpenhamina on n.700km Etelämpänä.
Lainaus käyttäjältä: Ocunautti - 06.03.20 - klo:00:07
Ja valittavatpa vielä päällysteiden alati huononevasta kunnostakin ja aivan aiheesta. Niiden korjausvelka senkun kasvaa vuosi vuodelta varsinkin tällaisten "talvien" jäljiltä. Kuka oikeasti uskoo että tässä maassa lähitulevaisuudessa teiden kunnostukseen olisi tulossa merkittäviä lisäpanostuksia, en minä ainakaan. Niinpä lähestulkoon ainoaksi taloudellisesti järkeväksi keinoksi jää kitkarenkaiden osuuden huomattava lisääminen autokannassamme. Ja siihen tarvitaan vahvaa valtiovallan ohjausta tavalla tai toisella, koska muuten asia ei näytä isolle osaa tuulipukukansaa aukeavan.
Kerrotko mitä tämä valtiovallan ohjaus on ja mistä rahat otetaan?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.20 - klo:06:15
Kerrotko mitä tämä valtiovallan ohjaus on ja mistä rahat otetaan?
Mikäs tossa nyt ahistaa? Kun ohjausta ei ole niin mikään ei muutu.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.20 - klo:06:15
Tutkimuksesta poimitut faktat ja sinä löydät yhden sanan, jota sovellat myös esimerkiksi Pohjois-Suomeen, josta (Ivalo) on matkaa Kööpenhaminaan noin 2000km. Jo pelkästään Kööpenhaminen ja Stadin välinen ero on, että Kööpenhamina on n.700km Etelämpänä.
Kertoisitko siis vihdoin, että oliko juttu mielestäsi sataprosenttista faktaa, toimittaja oli siis täysin oikeassa niputtaessaan kaikki pohjoismaat samaan homogeeniseen joukkoon eli täsmälleen sama rengas on paras valinta sekä Kööpenhaminan keskustaan että Ivaloon metsäteille, huolimatta tuosta mainitsemastasi 2000km välimatkasta?
Tämän jälkeen kertoisitko minulle mikä selittämätön ilmiö tapahtuu noin 100km matkalla kun Tanskan Koldingista (samalla leveysasteella kuin Köpis) siirrytään 90km matka rajan yli Saksan puolelle, jossa yhtäkkiä sama rengas ei enää olekaan se paras vaihtoehto, ja yllättäen se on jopa kielletty kokonaan? ??? ??? ??? ???
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.03.20 - klo:16:58
Otappa kartta ja katsoppa missä Tanska sijaitsee? Minua kiinnostaa miten renkaat toimii pääsääntöisesti Suomessa. Ja ei en viime vuonnakaan joutunut minkäälaisiin ongelmiin Saksan autobahnalla saati Itävallassa, vaikka ajoin kovempaa mitä nordickitkojen nopeusluokka oli!
Eilen taas nuo sinun mainostamat ke-kitkat oli hengenvaaralliset vrt nordickitkat Saksassa!
Ja kuten olen aikaisemmin sanonut valitettavasti otsikkoon ei mahtunut Keskustelua talvirenkaista Suomessa.
Nyt äkkiä opettamaan saksalaisille, että siellä ajetaan täysin väärillä renkailla ja että Nordic-kitkojen nopeusluokan voi helposti ylittää.
Lainaus käyttäjältä: TTO - 06.03.20 - klo:07:58
Nyt äkkiä opettamaan saksalaisille, että siellä ajetaan täysin väärillä renkailla ja että Nordic-kitkojen nopeusluokan voi helposti ylittää.
Menetkö sinä neuvomaan Saksalaiselle turistille, jos ajaa täällä ke-kitkoilla?
Se että kokeilet tyhjällä vapaan nopeuden moottoritiellä hetkellisesti auton huippunopeutta, joka ylittää renkaan nopeusluokan ei tarkoita, että minun tarvitsee ruveta opettamaan Saksalaisia. Se oli vasta-argumentti utopialle, että nordictalvirenkaat olisi hengenvaaralliset Suomessa talvella!
Toki talviajamista voin opettaa Saksalaisille ;D.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 06.03.20 - klo:07:13
Kertoisitko siis vihdoin, että oliko juttu mielestäsi sataprosenttista faktaa, toimittaja oli siis täysin oikeassa niputtaessaan kaikki pohjoismaat samaan homogeeniseen joukkoon eli täsmälleen sama rengas on paras valinta sekä Kööpenhaminan keskustaan että Ivaloon metsäteille, huolimatta tuosta mainitsemastasi 2000km välimatkasta?
Tämän jälkeen kertoisitko minulle mikä selittämätön ilmiö tapahtuu noin 100km matkalla kun Tanskan Koldingista (samalla leveysasteella kuin Köpis) siirrytään 90km matka rajan yli Saksan puolelle, jossa yhtäkkiä sama rengas ei enää olekaan se paras vaihtoehto, ja yllättäen se on jopa kielletty kokonaan? ??? ??? ??? ???
Jutussa oli enemmän faktaa, kuin sun ke-kitka paatoksessa. Sä tartuit vain yhteen sanaan ja tuota juttua kovin moni Tanskalainen ei tule ikinä lukemaan saati vetämään samanlaisia johtopäätöksiä, kuim sinä.
Muistelen jostain vuosien takaa, että standardi määrittää tarkasti nopeusluokan testaamisen.
Renkaan pitää kestää jatkuvaa nopeusluokan nopeutta, mutta aika pitkään myös seuraavan nopeusluokan nopeutta.
Disclaimeri, että tuo on tosiaan muistin perukoilta oleva tieto, joka ei välttämättä pidä paikkaansa.
Jokatapauksessa, kyllä renkaat kohtuullista ylinopeutta kestää kohtuu hyvin.
Eri asia on toki renkaan ominainaisuudet riittävät autobahn-nopeuksiin ennenkaikkea äkkitilanteissa tai tiukemmissa mutkissa.
Itse olen pyrkinyt ajoittamaan kesärenkaiden uusinnat, mahdolliset jarrurempat yms ennen Keski-Euroopan reissuja, mikäli ovat olleet vähänkään ajankohtaiset. Auto joutuu aika koville pitkillä autobahn-siirtymillä ja etelämmässä alppiserpenttiineillä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.20 - klo:12:51Sä tartuit vain yhteen sanaan
Anteeksi, käsi pystyyn virheen merkiksi. Olisi pitänyt valita vähintään kolme sanaa kuten kitkarenkaat, kännikuskit ja VTT. Yritän ensi kerralla argumentoida mestarin tasolle sopivalla tyylillä. Hyvin sä muuten vedät siellä Palokan rampilla. ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 06.03.20 - klo:14:55
Anteeksi, käsi pystyyn virheen merkiksi. Olisi pitänyt valita vähintään kolme sanaa kuten kitkarenkaat, kännikuskit ja VTT. Yritän ensi kerralla argumentoida mestarin tasolle sopivalla tyylillä. Hyvin sä muuten vedät siellä Palokan rampilla. ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Täytyy nostaa hattua kehitykselle, jos sellaista tulee tapahtumaan!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.03.20 - klo:13:55
se olen pyrkinyt ajoittamaan kesärenkaiden uusinnat, mahdolliset jarrurempat yms ennen Keski-Euroopan reissuja, mikäli ovat olleet vähänkään ajankohtaiset. Auto joutuu aika koville pitkillä autobahn-siirtymillä ja etelämmässä alppiserpenttiineillä.
Kyllä siellä pitää olla jarrut, jarrunesteet ja alusta kunnossa.
Kiitoksia VITUN koronaviruksen tuokin reissu jäi tekemättä!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.03.20 - klo:13:55
Muistelen jostain vuosien takaa, että standardi määrittää tarkasti nopeusluokan testaamisen.
Renkaan pitää kestää jatkuvaa nopeusluokan nopeutta, mutta aika pitkään myös seuraavan nopeusluokan nopeutta.
Disclaimeri, että tuo on tosiaan muistin perukoilta oleva tieto, joka ei välttämättä pidä paikkaansa.
Jokatapauksessa, kyllä renkaat kohtuullista ylinopeutta kestää kohtuu hyvin.
Eri asia on toki renkaan ominainaisuudet riittävät autobahn-nopeuksiin ennenkaikkea äkkitilanteissa tai tiukemmissa mutkissa.
Itse olen pyrkinyt ajoittamaan kesärenkaiden uusinnat, mahdolliset jarrurempat yms ennen Keski-Euroopan reissuja, mikäli ovat olleet vähänkään ajankohtaiset. Auto joutuu aika koville pitkillä autobahn-siirtymillä ja etelämmässä alppiserpenttiineillä.
Renkaan pitää kestää sitä nopeusluokan nopeutta myös renkaan kantavuusluokan mukaisella kuormalla.
Tähän pieni knoppitietoa..
Työkonerenkaissa on monesti taulukoitu paineen, maksiminopeuksia ja kuorman yhdistelmä. Eli monesti joudutaan tekemään kompromissi kantavuuden, ajonopeuden, tarvittavan pidon, ajomukavuuden ja renkaan aiheuttaman pintapaineen välillä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.03.20 - klo:18:21
Täytyy nostaa hattua kehitykselle, jos sellaista tulee tapahtumaan!
Kyllä siellä pitää olla jarrut, jarrunesteet ja alusta kunnossa.
Kiitoksia VITUN koronaviruksen tuokin reissu jäi tekemättä!
Nooh aika kesy olet jos jotain biljardia ei kestä.
Meinasin parin viikon päästä luoteis-Ranskaan lähteä katselemaan kuin krookukset kukkii... Alle joko melko vanhat (-12/6mm) R2 suv:t tai loppuunajetut (-10/3,5mm pintaa) BFG AT:t. Ihan ilman jarruremonttia lähden, ihan normaalia ajaa sielä. Suomipoijjaalla on joku kumma käsitys et das autobahnilla pitää auto perushuoltaa vähintään joka toisella bensa-asemalla :D
Niin, onhan se näky kun siellä muiden perus-peugeotkuskien seassa 140km/h ajaessa singahtaakin vasemmalle kaistalle hopeanharmaana kiiltelevä 15 vuotta vanha Scodillak jonka kaikki 200 (??) hevosvoimaa valjastetaan käyttöön ja 5 minuutin ulvotuksen jälkeen vauhtia on kertynyt jo yli 2 markkaa lasiin. Tämä siis olettaen että ajosuorite tapahtuu joko aamukuudelta tai iltakymmeneltä, sillä muina aikoina tiet on niin turkasen tukossa ettei tuollaisella perhevankkurilla pääse kerryttämään vauhtia ennenkuin pitää jo väistää nopeampien tieltä pois takaisin possujunakaistalle.
No, reissuun mennään Anorakilla. Siinä ei tehoja ole kun reilusti vajaat 200... Eikä se kule ees Q-luokan rajoille. Plussana et isommalla saa tilaa :D käytän ihan härskisti Turkkilaisilta rekkakuskeilta opittua keinoa; ensin kääntyy ratti sitten syttyy vilkku :D Takaa tuleva väistää.
Olisi varmaan pitänyt lisätä vielä edelliseen että "tupla tehoilla" varustettu skodillac niin olisi löytänyt tiensä oikeaan osoitteeseen. ::)
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 06.03.20 - klo:20:11
Nooh aika kesy olet jos jotain biljardia ei kestä.
Meinasin parin viikon päästä luoteis-Ranskaan lähteä katselemaan kuin krookukset kukkii... Alle joko melko vanhat (-12/6mm) R2 suv:t tai loppuunajetut (-10/3,5mm pintaa) BFG AT:t. Ihan ilman jarruremonttia lähden, ihan normaalia ajaa sielä. Suomipoijjaalla on joku kumma käsitys et das autobahnilla pitää auto perushuoltaa vähintään joka toisella bensa-asemalla :D
Jos mitään syytä ei ole lähteä, niin miksi lähtisit? Mä ainakin laitan yleensä autoni kuntoon, jos lähden yli 3000km reissuun. Varsinkin jos siellä ajetaan jopa tuplasti kovempaa, kuin mitä Suomessa köröttely. Kokeile joskus sillä kauppakassilla pari kolme kierrosta radalla, niin ymmärrät miksi.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 06.03.20 - klo:20:25
Niin, onhan se näky kun siellä muiden perus-peugeotkuskien seassa 140km/h ajaessa singahtaakin vasemmalle kaistalle hopeanharmaana kiiltelevä 15 vuotta vanha Scodillak jonka kaikki 200 (??) hevosvoimaa valjastetaan käyttöön ja 5 minuutin ulvotuksen jälkeen vauhtia on kertynyt jo yli 2 markkaa lasiin. Tämä siis olettaen että ajosuorite tapahtuu joko aamukuudelta tai iltakymmeneltä, sillä muina aikoina tiet on niin turkasen tukossa ettei tuollaisella perhevankkurilla pääse kerryttämään vauhtia ennenkuin pitää jo väistää nopeampien tieltä pois takaisin possujunakaistalle.
Kertooko tämä jotain sinun pari tonnia painavasta paskatista Puolassa ;D?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 06.03.20 - klo:21:14
Olisi varmaan pitänyt lisätä vielä edelliseen että "tupla tehoilla" varustettu skodillac niin olisi löytänyt tiensä oikeaan osoitteeseen. ::)
Mistä minun skeidasta ei ole otettu tupla tehoja, vaikka kuinka trollaisit. Parista nousevan auringon maan autosta on otettu.
Kateellisuus pitää ansaita. Tässä taas hyvä esimerkki miksi en kerro mitään enää autostani, että sun tapaiset trollit saisi jotain kiinni ;D.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 06.03.20 - klo:22:42
Aika lapsellisia aikuset jätkät kirjoittelee.
Jostakin autonrenkaista jauhetaan turhaa pötköä.
Kehutaan vanhoja romuja kuorossa, lopettakaa.
Minä ihan oikeasti uskon ja toivon, että suurin osa tänne kirjoittavista on alaikäisiä trolleja. Ei täysi-ikäiset (ja -järkiset) näin pahasti voi itseään alentaa edes nimimerkkien takaa.
Mahtaako olla vain sattumaa, että näissä pahimmissa vänkyyketjuissa on aina sama tai pari samaa nimimerkkiä?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 06.03.20 - klo:23:55
Mahtaako olla vain sattumaa, että näissä pahimmissa vänkyyketjuissa on aina sama tai pari samaa nimimerkkiä?
Olet täysin oikeassa ;D.
http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=5809 (http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=5809)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.03.20 - klo:00:16
Olet täysin oikeassa ;D.
http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=5809 (http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=5809)
En tarkoittanut itseäni. Tämän ymmärsi varmasti kaikki muut paitsi henkilö kehen viittasin.
Muutenkin nämä ”isäs oli, kun sua teki” viittaukset on aika old schoolia.
-karppa- on nykyisin varjo entisestään.
Ennen aikaan kamppailut päättyivät aina -karpan- voittoon. Fonttikoko isoni ja boldaus tuli mukaan. Nykyään kaikki nokkivat -karppaa-...
(https://www.dropbox.com/s/x5dmv3ous1pvxw4/Baboon.PNG?dl=0)
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 07.03.20 - klo:00:31
-karppa- on nykyisin varjo entisestään.
Ennen aikaan kamppailut päättyivät aina -karpan- voittoon. Fonttikoko isoni ja boldaus tuli mukaan. Nykyään kaikki nokkivat -karppaa-...
Tällä tekstillä oli jotain annettavaa tähän rengaskeskusteluun?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 07.03.20 - klo:00:23
En tarkoittanut itseäni.
;D.
(https://www.dropbox.com/s/x5dmv3ous1pvxw4/Baboon.PNG?dl=0)
Tuolta -karppa- nykyään vaikuttaa. Terä on poissa...
Tuohon Saksan reissuun sen verran, ettei siihen mitään erityistä huomiota tarvi autolle, jos huollot tehty asianmukaisesti huoltosuunnitelman mukaan. Itse en niin romulla ajaisi täälläkään, etteikö sillä voisi Saksaan lähteä. Enkä tarkoita sitä, että auton tarvitsisi olla uusi, jotta olisi kunnossa.
https://www.verkkouutiset.fi/poliisi-hammastyi-nama-renkaat-sittenkin-turvallisimmat/ (https://www.verkkouutiset.fi/poliisi-hammastyi-nama-renkaat-sittenkin-turvallisimmat/)
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 08.03.20 - klo:15:13
https://www.verkkouutiset.fi/poliisi-hammastyi-nama-renkaat-sittenkin-turvallisimmat/ (https://www.verkkouutiset.fi/poliisi-hammastyi-nama-renkaat-sittenkin-turvallisimmat/)
Eikös kitkarenkailla ajaneiden onnettomuudet (5%) pidä suhteuttaa siihen kitkarenkaiden osuuteen (14%), eikä koko tavirengasmäärään (100%)? ::)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 08.03.20 - klo:16:04
Eikös kitkarenkailla ajaneiden onnettomuudet (5%) pidä suhteuttaa siihen kitkarenkaiden osuuteen (14%), eikä koko tavirengasmäärään (100%)? ::)
Kitkarenkaiden osuus talvirenkaista n.14% ja kitkarenkaiden osuus renkaista johtuvissa talvikelionnettomuuksissa n.5%. Ei pitäisi olla mitään epäselvää itse luvuissa. Johtopäätöksiä voi tehdä ihan miten haluaa.
Nuo lukemat ovat viimeisen 10 vuoden ajalta. Jos otetaan mukaan pelkästään viimeiset 5 vuotta on etu kitkarenkaiden eroksi vieläkin suurempi (3%/15%). Luvut ovat selvät, harmi että esim. Nokian renkaat ei rahoita tutkimusta syyn selvittämiseksi.
---
Käännös kitkarenkaiden eduksi on ollut dramaattinen ja nopea. On täysin mahdollista että yksi pieni osasyy on nastauudistuksessa. Ns.. supernastoitetut renkaat eivät ole välttämättä turvallisia koko elinkaaren aikana etuvetoautoissa. 100 nastan renkaat pysyvät todennäköisesti pidempään turvallisempana.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 08.03.20 - klo:15:13
https://www.verkkouutiset.fi/poliisi-hammastyi-nama-renkaat-sittenkin-turvallisimmat/ (https://www.verkkouutiset.fi/poliisi-hammastyi-nama-renkaat-sittenkin-turvallisimmat/)
Tuo tulee yllätyksenä vain kitkarenkaita kokeilemattomalle nastakuskille, joita tälläkin palstalla on paljon. Me kitkakuskit olemme tietäneet tuon jo kauan sitten.
"Tilastot paljastavat kuitenkin yllättävän eron nasta- ja kitkarenkaiden välillä. Onnettomuustietoinstituutti OTIn tilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana (talvikausina 2009-2018) on kirjattu vain 13 kitkarenkaista aiheutunutta onnettomuutta. Kaikkiaan renkaista johtuvia onnettomuuksia oli yhteensä 218."
Mitäs tuo nyt oikeastaan tarkoittaakaan. Ei tuota tutkimustulosta ainakaan niin voi tulkita, että joko nasta- tai kitkarengas on toista parempi. Jos onnettomuus johtuu renkaista on renkaissa jotain vikaa, tässä tapauksessa ilmeisesti alla pyörii sakkorenkaat.
Renkaista johtuneita onnettomuuksia oli siis talvikuukausina 218 kpl.
Kitkarenkaista johtui 13 kpl, mutta lukiko jossain kuinka monta onnettomuutta johtui nastarenkaista ja kuinka monta johtui kesärenkaista? Noina talvikuukausina kesärenkaista johtui 201 onnettomuutta, vai johtuiko?
Että tilastoa on siis uskominen 😋
Lainaus käyttäjältä: V-O - 08.03.20 - klo:19:59
Renkaista johtuneita onnettomuuksia oli siis talvikuukausina 218 kpl.
Kitkarenkaista johtui 13 kpl, mutta lukiko jossain kuinka monta onnettomuutta johtui nastarenkaista ja kuinka monta johtui kesärenkaista? Noina talvikuukausina kesärenkaista johtui 201 onnettomuutta, vai johtuiko?
Että tilastoa on siis uskominen 😋
Kylläpä renkaat aiheuttaa paljon onnettomuuksia ;D
Lainaus käyttäjältä: V-O - 08.03.20 - klo:19:59
Renkaista johtuneita onnettomuuksia oli siis talvikuukausina 218 kpl. Kitkarenkaista johtui 13 kpl, mutta lukiko jossain kuinka monta onnettomuutta johtui nastarenkaista ja kuinka monta johtui kesärenkaista?
Poliisi puhui
talvirenkaista. 205 onnettomuutta johtui siis nastarenkaista, 13 kitkarenkaista. Mahdollisia kesärenkaita ei siis oltu huomioitu luvuissa.
Jos pilkkua viilataan, niin poliisi puhui talvikelionnettomuuksista. Eli saattaa siellä olla kesärenkaillakin ajettuja onnettomuuksia tai sitten ei.
"Kitkarenkaiden osuus henkilöautojen talvirenkaista on n. 14 %, mutta niiden osuus talvikelionnettomuuksista vain n. 5 %."
Minusta täytyy kyllä tahallaan ymmärtää väärin, jos tähän lukuun haluaa laskea mahdolliset kesärenkaat. Sallitaan se niille, jotka haluavat pilkkua viilata.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 08.03.20 - klo:17:08
Kitkarenkaiden osuus talvirenkaista n.14% ja kitkarenkaiden osuus renkaista johtuvissa talvikelionnettomuuksissa n.5%. Ei pitäisi olla mitään epäselvää itse luvuissa. Johtopäätöksiä voi tehdä ihan miten haluaa.
Riippuu nyt vähän missä niillä renkailla ajelee. Ja siis itsellä kitkat. Perjantaina ajelin 160 km kuivia tai märkiä valtateitä. Illansuussa sitten alemman luokan tielle, vähän kaasua mutkassa ja sit oltiinkin jo kivassa sladissa nelikolla. Kyllä, tie oli aivan jäässä.
Yrittäkää nyt ymmärtää, että tuossa onnettomuustietoinstituutin tilastossa tutkitaan renkaista johtuneita onnettomuuksia. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko kitka parempi kuin nasta. Jos tuosta jotain voi päätellä niin ehkä sen, että kitkarengaskuskit eivät aja yhtä usein sakkorenkailla/keliin sopimattomilla renkailla. Eikä oikeastaan yllätä yhtään, että palsternakkakin on kuutamolla - ei ole ensimmäinen kerta. Tässä vielä grafiikkaa oti:n sivuilta onnettomuuksien syistä jotka siis ovat niitä "renkaasta johtuvia" onnettomuuksia. Se miten hyvin onnettomuus voidaan varmasti sanoa johtuneen näistä syistä onkin sitten ihan toinen tarina.
(https://i.ibb.co/GWW3TDy/renkaat.jpg) (https://ibb.co/Lxxh5ym)
Kiitokset antore faktoista.
Totta, tossahan puhuttiin tosiaan talvirenkailla aiheutetuista onnettomuuksista. Oma moka, en lukenu kun toisen twiitin ☹
Lainaus käyttäjältä: Antore - 08.03.20 - klo:21:36
Yrittäkää nyt ymmärtää, että tuossa onnettomuustietoinstituutin tilastossa tutkitaan renkaista johtuneita onnettomuuksia. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko kitka parempi kuin nasta.
Tuossa liittämässäsi kuvassa yksi sektori (18 %) on "keliin sopimattomat renkaat, esim. kitkarenkaat". Toinen (15 %) on "heikkokuntoiset nastarenkaat". Minusta tuo kyllä osoittaa, että tutkimustulos liittyy olennaisesti tähän nasta/kitka-vääntöön. Jos kyse olisi ollut kaikista onnettomuuksista, niin joukossa olisivat olleet esim. itsemurhat, sairauskohtaukset ja rattijuopumukset, joihin ei tietenkään rengastyyppi vaikuta mitenkään. Sen sijaan tässä on katsottu niitä onnettomuuksia, joissa renkaat ylipäätään näyttelevät merkittävää roolia.
Siitähän tässä ketjussa juuri väännetään, renkaiden paremmuudesta. Itse en ainakaan keksi, mitä muuta tutkimuksessa pitäisi tutkia, jotta se kertoisi, ovatko nastat turvallisemmat talvella kuin kitkat, tai toisinpäin. Vaikka toki joku on tainnut täälläkin olkiukkona heittää, että kitkakuskit ajavat kännissä. Se seikka ei tästä tutkimuksesta selviä, mutta olennaisemmin rengastyyppiin liittyvät kyllä.
Jos tutkimuksessa on selvitetty onnettomuuksia jotka johtuvat talvirenkaista niin minusta silloin yksiselitteisesti kysymys on siitä, että renkaissa on jotain vikaa/käytetään keliin sopimattomia renkaita jne. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, onnettomuus harvoin johtuu koskaan renkaista vaan kuljettajasta joka ei sopeuta ajamistaan käyttämiensä renkaiden kuntoon.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 09.03.20 - klo:13:12
Jos tutkimuksessa on selvitetty onnettomuuksia jotka johtuvat talvirenkaista niin minusta silloin yksiselitteisesti kysymys on siitä, että renkaissa on jotain vikaa/käytetään keliin sopimattomia renkaita jne. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, onnettomuus harvoin johtuu koskaan renkaista vaan kuljettajasta joka ei sopeuta ajamistaan käyttämiensä renkaiden kuntoon.
Yhtä kaikki, miksi silloin rouhitaan nastoilla tiet piloille, täytetään ilma melusta ja maisema pölystä?
Tienhoito velka miljardin...mitä tässä odotetaan, toista mokomaa? Tämä ei ole mitään pelkkää sanan helinää vaan tuolla on ihan säälittävässä kunnossa olevia teitä, jotka huutaa rahaa....
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 09.03.20 - klo:13:35
Yhtä kaikki, miksi silloin rouhitaan nastoilla tiet piloille, täytetään ilma melusta ja maisema pölystä?
Tienhoito velka miljardin...mitä tässä odotetaan, toista mokomaa? Tämä ei ole mitään pelkkää sanan helinää vaan tuolla on ihan säälittävässä kunnossa olevia teitä, jotka huutaa rahaa....
En minä tiedä miksi, enkä siihen ottanut kantaa. Ei kuitenkaan kannata ihan kaikkea asiaankuulumatonta tutkimustietoa sotkea tähän keskusteluun. Riippuen sitten mihin tutkimukseen tuo uutisen kirjoittanut toimittaja viittaa. Jos tutkimuksesta voi päätellä tietyn tyypin talvirenkaan paremmuuden, niin silloin juttu on ainakin kirjoitettu väärin.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 08.03.20 - klo:21:36
Yrittäkää nyt ymmärtää, että tuossa onnettomuustietoinstituutin tilastossa tutkitaan renkaista johtuneita onnettomuuksia. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko kitka parempi kuin nasta. Jos tuosta jotain voi päätellä niin ehkä sen, että kitkarengaskuskit eivät aja yhtä usein sakkorenkailla/keliin sopimattomilla renkailla.
Miten niin ei ole? Toteutunut tilastohan kertoo sen että kitkarenkaat ovat nastoihin verratuna, käyttäen kriteerinä vakavia onnettomuuksia joidenka syy on liitettävissä renkaisiin, tilastollisesti tarkastellen selvästi turvallisempia. Eikä vain yhtenä vuotena (hajonta!) vaan yli 10 vuotta peräjälkeen. Miksi kitkoilla on sitten niin paljon vähemmän (suhteessa määrään) renkaisiin johdettavia onnettomuuksia, sitähän tilasto ei kerro.
Vastaavastihan voisi päätellä että nastarenkaat eivät sovi Suomen olosuhteisiin, koska ne käytettynä muuttuvat nopeasti vaarallisiksi (kategoria kuluneet renkaat + nastarenkaat tms), johonka taasen ilmiselvä ja todennäköinen syy voidaan johtaa paljaalla asfaltilla ajeluun (nastaulkonema, nastojen tylsyminen, nastojen irtoaminen) - jossa taasen kertynee valtaosa nastoilla ajetusta liikennesuoritteesta. Siinä sivussa tekevät teistä vielä vaarallisempia urauttamalla ne ja likaamalla ilmaa pölyllä.
Ja mikä onkaan sitten "keliin sopimaton rengas"? Koska kyse on talvirenkaista, kesärengas se ei voi olla, joten voisiko kyseeseen tulla esim. heikkolaatuinen KE-kitkarengastyyppi tms? Koska kulunut rengas on luokiteltu erikseen tähän kategoriaan ei pitäisi tulla kuluneita renkaita?
Jokainen aivot omaava tajuaa, että tuo tilasto ei kerro renkaista, vaan siitä miten ja millä ajetaan.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 10.03.20 - klo:06:53
Jokainen aivot omaava tajuaa, että tuo tilasto ei kerro renkaista, vaan siitä miten ja millä ajetaan.
Jokainen aivot omaaba tajuaa että edes johtopäätöstä ajosta tai ajotavasta ei voida tehdä. Arvailla voi, mutta mitään tutkimuksia tästä ei ole tehty ja tilaston nopea muutos ei tue tätä selitystä.
Faktaa on vain että viimeisen 5 vuoden aikana kitkarenkailla on ajettu ajosuoritteeseen nähden noin 5 kertaa vähemmän onnettomuuksia kuin nastarenkailla. Faktaa on myös se, että erittäin jyrkkä muutos tilastoissa tapahtui reilu 10 vuotta sitten. Muuttuivatko 10 vuotta sitten kitkarenkailijoiden ajotavat kolmen talven aikana radikaalisti taitavimmiksi/ennakoivimmiksi suhteessa nastarenkailijoihin. Tuskin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 10.03.20 - klo:08:11
Jokainen aivot omaaba tajuaa että edes johtopäätöstä ajosta tai ajotavasta ei voida tehdä. Arvailla voi, mutta mitään tutkimuksia tästä ei ole tehty ja tilaston nopea muutos ei tue tätä selitystä.
Faktaa on vain että viimeisen 5 vuoden aikana kitkarenkailla on ajettu ajosuoritteeseen nähden noin 5 kertaa vähemmän onnettomuuksia kuin nastarenkailla. Faktaa on myös se, että erittäin jyrkkä muutos tilastoissa tapahtui reilu 10 vuotta sitten. Muuttuivatko 10 vuotta sitten kitkarenkailijoiden ajotavat kolmen talven aikana radikaalisti taitavimmiksi/ennakoivimmiksi suhteessa nastarenkailijoihin. Tuskin.
En olettanutkaan että peruspena tajuaisi.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 09.03.20 - klo:13:12
Jos tutkimuksessa on selvitetty onnettomuuksia jotka johtuvat talvirenkaista niin minusta silloin yksiselitteisesti kysymys on siitä, että renkaissa on jotain vikaa/käytetään keliin sopimattomia renkaita jne. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, onnettomuus harvoin johtuu koskaan renkaista vaan kuljettajasta joka ei sopeuta ajamistaan käyttämiensä renkaiden kuntoon.
Osut naulan kantaan, todella harvoin onnettomuus johtuu renkaista. Sen takia minua ihmetyttääkin, miksi niin moni tuntuu vierastavan kitkarenkaita sen takia, että nastat ovat kuulemma turvallisemmat. Miten ne voivat olla turvallisemmat, jos kerran onnettumuudet johtuvat lähes yksinomaan kuljettajista, eivät renkaista. Ei kai tietyn rengastyypin valitseminen tee automaattisesti kuljettajasta parempaa?
Kenelläkään ei tule mieleen, että nastoja käytettäisiin huonommissa autoissa ilman luistonestoja, kun taas kitkoja uudemmissa autoissa missä on espit ja despit?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.03.20 - klo:16:47
Kenelläkään ei tule mieleen, että nastoja käytettäisiin huonommissa autoissa ilman luistonestoja, kun taas kitkoja uudemmissa autoissa missä on espit ja despit?
Tämä on todennäköisesti yksi merkittävä selittävä tekijä, mutta ei selitä koko ilmiötä. Nastarenkailla ajettujen onnettomuuksien määrä ei ole laskenyt merkittävästi vaikka tarkastelujaksolla ESP peitto on kasvanut myös nastarenkaallisissa autoissa moninkertaiseksi.
Asiaan tulee lähiaikana varmuus. Vuoden 2026 jälkeen meillä on enää hyvin vähän liikenteessä autoja, joissa ei ole ESP:tä. Jos 2026 nastarenkaalliset törmäilevät edelleen keskimäärin liikenteessä suhteellisesti moninkertaisesti kitkarenkaillisiin nähden, pitää syytä etsiä muualta kuin ajonvakautuksesta.
En tiedä onko ollut täällä, mutta ihan ajankohtainen video.
https://youtu.be/bKtnczk8Mxk
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.03.20 - klo:09:32
En tiedä onko ollut täällä, mutta ihan ajankohtainen video.
https://youtu.be/bKtnczk8Mxk
Entä se nasta ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 16.03.20 - klo:10:56
Entä se nasta ;D
Se on monin paikoin vanhanaikaista. 😜
Tai sivistysvaltioissa kiellettyä, mutta täällä 90% jyrää sulia teitä nastoilla, no pandemia tais vähän pelastaa suomen teitä. Suomen srategiaan kuuluu tällaiset kulkutautien huomioiminen ja ajankohdankin tiesivät päättäjät tarkalleen ;D ;D
Tuossa tuon linkin 63 tie on 2018 kesällä laitettu uusi pinta Sievistä etelään, katsoin jo viimme kesänä että ei tule olemaan pitkäkestoinen, nastojen tekemää "rokkopintaa" oli jo huolestuttavan paljon, nyt oli lähes ämpärin mentäviä reikiä n. 10kpl/10km matkalla, ilman urapaikkausta tai järeämpää tuo pätkä ei kestä 3 vuotta.
Hieman idempänä oleva 760 tie on tasaisuudeltaan lähinnä pottupeltoa muistuttava, sora porsii läpi joka paikasta. Jo aiemmin tie muistutti tilkkutäkkiä onnettomine paikkauksineen. Näin meillä Suomessa.
nämä asiat hoituu.
https://www.google.fi/maps/@63.880223,24.4805966,12.83z (https://www.google.fi/maps/@63.880223,24.4805966,12.83z)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.03.20 - klo:14:55
Hanki elämä.
Itsekkyydellä ei ole rajaa. Näkyy tien kunnossa, kuten ulkomaan tuliaisissa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.03.20 - klo:14:55
Hanki elämä.
Mulla ei muuta ;).
http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=15447 (http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=15447)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.03.20 - klo:14:55
Hanki elämä.
Ei taida tulla tiet kuntoon jönglööraajan kaltaista elämää hankkimalla....muutenkaan en oikein taantumasta lämpene ;D ;D
Taitoa ja järkeä maailmassa tarvitaan, tumpelot tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Tuli tehtyä 1600 km reissu pohjoiseen. Matkalle osui pääosin märkää ja kuivaa asfalttia mutta myös runsaasti vettä tiellä, loskaa, lunta ja jäätä. Voi kyllä todeta että pohjoismainen kitka eli R3 tässä tapauksessa, oli mainio rengas.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.03.20 - klo:09:32
En tiedä onko ollut täällä, mutta ihan ajankohtainen video.
https://youtu.be/bKtnczk8Mxk
Hyvä ja mielenkiintoinen video. Lopussa hyvää ja tervettä pohdintaa Saarimaan näkökannasta " all season antaa riittävön surituskyvyn lumelle, jota voi tulla kerran parissa vuodessa".
Pohdintaa omasta ajohistoriasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Talviajosta arviolta 98% ajosta sulilla teillä. Olen täysin turhaan ajanut nastarenkailla. Varautuminen nastoilla 2% olosuhteisiin on johtunut omasta hölmöydestä, asenteesta ja tiedon puutteesta.
OT: Riski tukehtua selvinpäin ruokaan on paljon suurempi, kuin kuolla talviliikenteessä. Pitäisikö alkaa soseuttamaan .. ;D
Katulamppujen alla ajelijat varmaan pärjää KE- kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 16.03.20 - klo:23:00
OT: Riski tukehtua selvinpäin ruokaan on paljon suurempi, kuin kuolla talviliikenteessä. Pitäisikö alkaa soseuttamaan .. ;D
Montako ihmistä tiedät kuolleen tukehtuen ruokaan? Minä en yhtään, mutta talviliikenteessä tiedän ainakin kahden jotain kautta tutun kuolleen! Enkä tänne rupea erittelemään kenestä se johtui.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 16.03.20 - klo:22:56
Tuli tehtyä 1600 km reissu pohjoiseen. Matkalle osui pääosin märkää ja kuivaa asfalttia mutta myös runsaasti vettä tiellä, loskaa, lunta ja jäätä. Voi kyllä todeta että pohjoismainen kitka eli R3 tässä tapauksessa, oli mainio rengas.
Itsellä nyt ensimmäiset kitkat omassa autossa ja myyntimulkunhommat Itä-Suomessa on onnistuneet hienosti R3:silla. Paljon tulee ajeltua sivuteitä landella ja olosuhteet olleet tänäkin talvena vaihtelevia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.03.20 - klo:06:21
Montako ihmistä tiedät kuolleen tukehtuen ruokaan? Minä en yhtään, mutta talviliikenteessä tiedän ainakin kahden jotain kautta tutun kuolleen! Enkä tänne rupea erittelemään kenestä se johtui.
Minä, minä, minä....
Yhden ihmisen minä, minä -tilasto ei kerro mitään. Tilastokeskuksen onnettomuustilastosta voi todeta että Suomessa todennäköisyys esim. hukkua tai tukehtua ruokaan on suurempi kuin kuolla autolla liilenteessä talvella liukkaalla kelillä.
Kertoo se yhden ihmisen tietämättömyydestä ;)
Se on vain jännä, että kelien huonotessa autoja tulee vastaan perä edellä. Tämä siitäkin huolimatta, että tilastollisesti niissä autoissa on kuitenkin pääsääntöisesti nastat. Ei kelien mukaan ajamisessa ole mitään pahaa ja turvallisuus on nr1 tuolla liikenteessä. Mutta jokatapauksessa kitkoilla ajaminen ei ole tuonut minkäänlaista epävarmuuden tunnetta huonommassakaan kelissä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.03.20 - klo:08:31
Monikin näistä tulkuttajista ei edes pysty ajamaan ääriolosuhteissa kelin ja tien vaatimalla tasolla. ;)
Mitä tämä lausahdus tarkoittaa? Talvi yllätti autoilijan?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.03.20 - klo:11:12
Menehän ajamaan sileiltä teiltä sellaisille sivu teille joissa on 10 cm korkeat liukkaat jääpolanteet.
Taatusti nastarenkaat ovat silloin paikallaan.
,,lkää KITKA-TUOMOT yrittäkö ohjailla ketään rengasasioissa kyllä jokaonen ymmärtää ajo-olosuhteet.
Ajakaa vaan siellä suolapaskassa millä haluatte kuitenkin viitaten edelliseen lauseeseen. ;)
En nyt huvikseen mene mihinkään metsäautoteille, jos ei sinne asiaa. Auton maavarakin on niin pieni, että ei sitä jokapaikkaan voikaan ajaa. Siltä varalta en silti nastoja osta. Serkkupojalla tulee käytyä silloin tällöin ja se asuu vähän perämettässä. Perille on päästy aina, eikä nastarengas olisi sinnekään tuonut juuri mitään etua. Jos itse siellä asuisin, niin voisin harkita.
Onko Jömglööraaja ja Karppa samoja henkilöitä? Kielenkäyttö samanlaista ja molemmat pyytävät hankkimaan elämän.
En halua elämää, jossa laitan satoja-tuhansia viestejä yhteen rengastopiikkiin. Nyt ulos ja lenkille 8)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.03.20 - klo:12:01
Ei tarvitse olla mitään metsäautoteitä. Monilta osin teiden talvikunnossapito on surkeaa. Tiet ovat luokiteltu kunnossapito luokituksen mukaan. Nykyään joka talvi on teiden kunnossapito vaan huonontunut jos tie kuuluu alhaisempaan kunnossapito luokkaan. Todellakin jääpalteita kuoppia sohjoa. Yksityisteiden auraus ja kunnossapito on miltei aina heikkoa taloudellisuussyistä (tiemaksut).
On tuurhaa kyllä mälkyttää kenenkään rengasvalinnoista. Kyllä jokainen tietää omat kulkemisensa.
Tuntuu vaan siltä kun lukee näitä KITKA-TUOMOJEN juttuja, että jokaisen pitäisi ajaa samanlaisella rengastuksella kun itsellä on etelä suolateillä. ;)
Kuskihan siitä ajamisesta on vastuussa kokonaisuudessaan. Ei voi syyttää renkaita, tai tien kunnossapitoa kuten nykyään on tapana. Totta tiet kuuluu eri luokkiin kunnossapidon osalta. Kuopat ja sohjot ei liity mitenkään kumpaankaan talvirengastyyppiin. Nasta ei myöskään kovin paljon sivusuunnassa anna pitoa, eli jos kuski itse tekee ajovirheen, tippuu nastarengaskin uraan tietyillä keleillä.
Eihän kukaan ole toista pakottanut mihinkään rengasvalintaan, vaan valinta tehdään jokaisen olosuhteiden ja ajokokemuksen mukaan. Se ei ole mälkyttämistä, tai mitään muutakaan, jos tuo mielipiteitään asiallisesti julki.
Talviajokursseja varmasti järjestetään, jos ajaminen liukkaalla tuntuu pelottavalta tai haastavalta. Ilman absoluuttisesti parhaita varusteita täytyy osata ajaa talvellakin.
Kuski on vastuussa kuljettamastaan ajoneuvosta. Se on ihan sama mitkä renkaat siellä on alla. Ei siis ole suoraan verrannollinen varallisuuteen, johon jotkut täällä viittaa erinomaisuuttaan.
On myöskin hankala jatkaa keskustelua, kun oma vajavainen fysiikan tuntemukseni kertoo vielä huonommasta fysiikan tuntemisesta. Toisten leimaaminen ja nimittely on todella lapsellista.
Tuollaisen talviajokurssin lisäksi suosittelen tutustumaan raskaan liikenteen talviajamiseen ja fysiikan parempi tuntemuskaan ei olisi pahitteeksi tulkintojesi perusteella.
Talven aikana vajaa kymppitonni ajettu lähestulkoon paljaalla pinnalla r3 kitkoilla. 8mm merkki juuri näkyy vielä vetävissä pyörissä. Turhaan olisin nastoja rutisuttanu asfalttiin tänäkin talvena.
Pitkästä aikaa ainoa asiallinen kirjoitus.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.03.20 - klo:07:57
Minä, minä, minä....
Yhden ihmisen minä, minä -tilasto ei kerro mitään. Tilastokeskuksen onnettomuustilastosta voi todeta että Suomessa todennäköisyys esim. hukkua tai tukehtua ruokaan on suurempi kuin kuolla autolla liilenteessä talvella liukkaalla kelillä.
Esitit väitteen ja kun kumosin sen omakohtaisella kokemuksella piti mennä henkilökohtaisuuksiin! Nyt sitten rupesit oikomaan todennäköisyyksissä ja etsimään itselle mieluisia tilastoja. Jos lapset ja oikeat vanhukset saisivat ajaa liikenteessä myös niiden kuolleisuus olisi korkeampi talvikeleillä!
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_fi.pdf (https://www.stat.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_fi.pdf)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.03.20 - klo:08:14
Kertoo se yhden ihmisen tietämättömyydestä ;)
Ai että mitä koivennylkyttäjältä pystyi odottamaan? Yllättäisit joskus?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.03.20 - klo:12:41
Onko Jömglööraaja ja Karppa samoja henkilöitä? Kielenkäyttö samanlaista ja molemmat pyytävät hankkimaan elämän.
En halua elämää, jossa laitan satoja-tuhansia viestejä yhteen rengastopiikkiin. Nyt ulos ja lenkille 8)
Emme todellakaan ole samoja henkilöitä vaikka ajamme hyvillä continental:n renkailla. Ja se fakta katsoppa seaboss:n viestien määrä tähän topic:n ja onko ollut paljoa annettavaa muihin topic:n?
Sitten vähän kokemuksia kitkoista vrt nastat. Kitkoissahan on tunnetusti tiheämpi lamelli, kuin nastarenkaassa.
https://lh3.googleusercontent.com/proxy/TJrDswNmEEWYvzVYugu0eYYR8rE1Xt2xpifmwihfxsrFiM40oFOIkcbgoA7k19R4hFrpGpR0N1V3yc8eTE39A4Kpq7-yG7snX75kpOpYT6lrUA8SZuQ7uFO_QygB-r5veONLXT1skoDFKPNbo52pc6YJDTjPkjUA15fPTyxJ1G21NLq1QC5j1nMD2ssB5A (https://lh3.googleusercontent.com/proxy/TJrDswNmEEWYvzVYugu0eYYR8rE1Xt2xpifmwihfxsrFiM40oFOIkcbgoA7k19R4hFrpGpR0N1V3yc8eTE39A4Kpq7-yG7snX75kpOpYT6lrUA8SZuQ7uFO_QygB-r5veONLXT1skoDFKPNbo52pc6YJDTjPkjUA15fPTyxJ1G21NLq1QC5j1nMD2ssB5A)
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcSpYIaXR-eDn6_3kTlJPtqJDbpLIroXXfLAq94U7SpmRjDNA3wWUrU6DtHhqGk&usqp=CAc (https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcSpYIaXR-eDn6_3kTlJPtqJDbpLIroXXfLAq94U7SpmRjDNA3wWUrU6DtHhqGk&usqp=CAc)
Tämä tuli huomattua torstaina aamusta, kun lunta/räntää oli tullut kohtuu paljon eikä aurausta ollut tehty. Ei vesiliirtoon en ole kitkoilla päässyt, mutta loskaliirtoon kyllä. Ihan tarkoituksella kokeilin, kun Keljossa oli hyvä paikka ylämäkeen, kun vasemman puoleisella kaistalla oli sopivasti loskaa. Kummasti täytti renkaan urat ja vakkari päällä pukkasi oikean puoleiselle kaistalle kunnes urat tyhjentyivät loskasta ja kaistalla oli vähempi loskaa mikä ei täyttänyt uria. Nelivedolla tuon kokeileminen ei ole mikään ongelma.
Saman huomaisi ohitettaessa, että tuollainen haldex-nelikko ei ole loskalla häävi auto kitkojen kera, jos haluaa ohittaa ja joutuu puskemaan keskikaistan loskavallin läpi. Löytyi taas yksi keli missä nastat olisi olleet paremmat ja se oikea neliveto!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.03.20 - klo:08:31
Jokainen valitsee renkaansa niiden olosuhteiden mukaan joissa joutuu ajamaan.
Onhan nyt selvää , että jokainen valitsee itselleen sopivan turvallisen rengastuksen autoonsa.
En nyt ole ihan samaa mieltä väittämän kanssa. Siitä n. 80%:sta joka nastoilla ajelee, valtaosa varsinkin eteläisessä Suomessa jurruttaa niillä nastoilla paljaalla asfaltilla suurimman osan talvesta. Ja näissä oloissahan nasta ei suinkaan ole automaattisesti turvallisin valinta, pikemminkin päinvastoin (tässä välissä ei liene tarpeen toistaa aikaisemmin mainittuja seikkoja asiaan liittyen). Syy nastojen suureen osuuteen lienee historiallinen/kulttuurillinen, eikä niinkään faktapohjainen renkaan valinta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.03.20 - klo:17:48
Sitten vähän kokemuksia kitkoista vrt nastat. Kitkoissahan on tunnetusti tiheämpi lamelli, kuin nastarenkaassa.
Tämähän on kiinni valmistajasta/mallista. Contin tapauksessa urat ovat selkeästi kapeampia kitkassa kuin nastassa:
Conti Ice3 (nasta):
https://blobs.continental-tires.com/www8/servlet/blob/2875772/f91903919c66a9f7e58ee7fb1730c94f/icecontact-3-product-pic2-18-30grad-data.png
Conti Viking7 (kitka):
https://blobs.continental-tires.com/www8/servlet/image/2373406/uncropped/0/395/2/vikingcontact-7-tire-image.png
Nokian R3 (kitka):
https://dc602r66yb2n9.cloudfront.net/pub/web/images/hero_images/2018/tyre_images/HakkapeliittaR3_with_crystals_v4.png?c=product_2018
Kuvista näkee että R3:sen kuvio muistuttaa enemmän Ice3 nastaa kuin Contin kitkaa. Contin kitka taasen on ollut testeissä loppupäässä liittyen vesiliirto-ominaisuuksiin, esim. R3 on parempi märällä. Jos tarkastellaan laajemmin esim. vi bilägare vesiliirtotestin tuloksia, niin GoodYear:ssa kitka on selkeästi parempi (10km/h) kuin saman valmistajan nasta. Contilla taasen nasta on parempi kuin kitka, Nokian tapauksessa taasen about samalla tasolla (kitka marginaalisesti parempi).
Tietenkään vesiliirtotesti ei ole sama asia kuin loskansieto, mutta todennäköisesti näiden välillä on ainakin osittainen korrelaatio. Sopivalla kelillä kaistojen välille voi kertyä niin paksut loskavallit, että melkein millä tahansa renkaalla tai rengastyypillä niihin ajaminen voi johtaa pidon menetykseen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.03.20 - klo:17:48
Sitten vähän kokemuksia kitkoista vrt nastat. Kitkoissahan on tunnetusti tiheämpi lamelli, kuin nastarenkaassa.
https://lh3.googleusercontent.com/proxy/TJrDswNmEEWYvzVYugu0eYYR8rE1Xt2xpifmwihfxsrFiM40oFOIkcbgoA7k19R4hFrpGpR0N1V3yc8eTE39A4Kpq7-yG7snX75kpOpYT6lrUA8SZuQ7uFO_QygB-r5veONLXT1skoDFKPNbo52pc6YJDTjPkjUA15fPTyxJ1G21NLq1QC5j1nMD2ssB5A (https://lh3.googleusercontent.com/proxy/TJrDswNmEEWYvzVYugu0eYYR8rE1Xt2xpifmwihfxsrFiM40oFOIkcbgoA7k19R4hFrpGpR0N1V3yc8eTE39A4Kpq7-yG7snX75kpOpYT6lrUA8SZuQ7uFO_QygB-r5veONLXT1skoDFKPNbo52pc6YJDTjPkjUA15fPTyxJ1G21NLq1QC5j1nMD2ssB5A)
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcSpYIaXR-eDn6_3kTlJPtqJDbpLIroXXfLAq94U7SpmRjDNA3wWUrU6DtHhqGk&usqp=CAc (https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcSpYIaXR-eDn6_3kTlJPtqJDbpLIroXXfLAq94U7SpmRjDNA3wWUrU6DtHhqGk&usqp=CAc)
Tämä tuli huomattua torstaina aamusta, kun lunta/räntää oli tullut kohtuu paljon eikä aurausta ollut tehty. Ei vesiliirtoon en ole kitkoilla päässyt, mutta loskaliirtoon kyllä. Ihan tarkoituksella kokeilin, kun Keljossa oli hyvä paikka ylämäkeen, kun vasemman puoleisella kaistalla oli sopivasti loskaa. Kummasti täytti renkaan urat ja vakkari päällä pukkasi oikean puoleiselle kaistalle kunnes urat tyhjentyivät loskasta ja kaistalla oli vähempi loskaa mikä ei täyttänyt uria. Nelivedolla tuon kokeileminen ei ole mikään ongelma.
Saman huomaisi ohitettaessa, että tuollainen haldex-nelikko ei ole loskalla häävi auto kitkojen kera, jos haluaa ohittaa ja joutuu puskemaan keskikaistan loskavallin läpi. Löytyi taas yksi keli missä nastat olisi olleet paremmat ja se oikea neliveto!
Loskakeli on maantiellä kaikkein pahin keli ajaa henkilöautolla, oli alla mitkä renkaat tai vetotapa mikä tahansa. Loskaliirtoon henkilöauto nousee hyvinkin maltillisissa nopeuksissa. On toki renkaissakin eroja. Automaattisesti kitka ei ole nastaa huonompi loskakelissä. Haldexin pitäisi toimia täysin moitteetta suuremmissakin nopeuksissa ja tasapainottaa ohituksissa ihan samalla tapaa, kuin vaikkapa torsen. Jos näin ei ole, on silloin syytä epäillä jotain vikaa.
https://youtu.be/eGCukBY2haA
Video kuvaa hyvin miten surkeat noi KE-kitkat on pienessä loskassa/talvessa
Juu. Mutta myöskin sen, että haldex on aivan pätevä ja tasapainottava myös maantiellä normaalisti ajettaessa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 17.03.20 - klo:19:25
Haldexin pitäisi toimia täysin moitteetta suuremmissakin nopeuksissa ja tasapainottaa ohituksissa ihan samalla tapaa, kuin vaikkapa torsen. Jos näin ei ole, on silloin syytä epäillä jotain vikaa.
Höpö Höpö! Eron huomaan yöllä ja päivällä aidon nelivedon ja haldex:n välillä, kun pitää loskan tai lumen yli pukata silloin kun sitä on kaistojen välissä.
Ai mistä tiedän? Kun löytyy molemmat ja ajan niillä päivittäin!
Ja mitä tuo kävely/juoksuvauhdilla urassa ajaminen videolla kertoo? Normi talvirenkailla ja etuvedolla ajaisit ihan samallalailla ja nyt pitäisi kusta hunajaa, kun kaverilla oli haldex:lla varustettu nelikko ;D ;D ;D. Sitten kun ajetaankin 80-100km/h, niin eroja rupeaa tulemaan.
https://www.youtube.com/watch?v=9qS_BvcY2NQ (https://www.youtube.com/watch?v=9qS_BvcY2NQ)
https://www.youtube.com/watch?v=KaQKR5UtVpA (https://www.youtube.com/watch?v=KaQKR5UtVpA)
Eikös nuo contit (nasta ja kitka) todettu rutsalaisessa testissä löysäksi, huonosti ohjaavaksi äkkiliikkeissä.
Jotta oikeaa vertailua voisi tehdä pitäisi rengastesteihin saada lisätyä loskatesti hirvenväistökokeen kera. Olisi jännä nähdä olisiko nuo löysät Contit noissakin äkkiolosuhteissa paljon surkeammat kuin Nokian R3:set.
Välillä se nasta pitää olla kun ajaa jäällä jossa vettä.
Nyt se pitää olla jo loskassa.
Kohta sillä ajetaan paljaalla asfaltilla, eiku.
Lainaus käyttäjältä: fixed - 17.03.20 - klo:20:06
Video kuvaa hyvin miten surkeat noi KE-kitkat on pienessä loskassa/talvessa
Nuo videon kelit eivät näytä mitenkään poikkeuksellisilta Suomen olosuhteisiin, sankassa lumituiskussa sitä on tullut ajeltua vajaavetoisella ja nordic-kitkoilla ilman ihmetyksiä. Kiihdytyspidossa nordic ja ke-kitkan ero voi olla vieläkin suurempi kuin jarrutuksessa. Tosin voi olla että tuossa videolla osalla autoilijoista voi olla alla "allseason" etc renkaita jotka ovat KE-kitkaa vieläkin heikompia talviolosuhteissa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.03.20 - klo:22:51
Contin nastarengas kyllä menee hieman löysäksi kun mittari menee lämpimän puolelle.
Kirjoitin tästä jo aijemmin ja kerroin kuinka kovemmassa kiihdytyksessä esim. ohitustilanteessa tuntuu vetelyä.
Ny tullaankin taas näitten kaikentietävien "valopäiden" kannaottoihin tällä sivulla ;D. Käskettiin minun olla ajamatta tienpäällä. Hyvin tyypillinen tilanne kaikille nastarenkaille kun lämpötila nousee yli talvirenkaan oletusarvon ts. plussalle ilmiö on selvä. Ohituksissa kannattaa ottaa huomioon kyseinen tilanne. Talvirengas kuuluu talveen olipa kyseessä kitka tai nasta.
Jälleen hyvä esimerkki kaikkitietävien foorumilla ja todenpuhuminen lytätään kun ei ole kokemusta ja ymmärtämystä.
Jonglööraaja. Kannatta lukea nuo ruotsalaiset testitulokset. Olosuhteissa, joissa muut toimivat ok on conti jo löysä. Kyse ei ole mistään helleolosuhteesta. Talvellakin on nollakeliä, joskus jopa vähän plussalla?
Tuon testin perusteella en hirveästi hehkuttaisi contia maailman parhaana talvirenkaana. Ok, mutta löysä. Löysä talvikeleissä, joissa monet muut merkit väistöissä paremmin hallittavia.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.03.20 - klo:22:28
Eikös nuo contit (nasta ja kitka) todettu rutsalaisessa testissä löysäksi, huonosti ohjaavaksi äkkiliikkeissä.
Jotta oikeaa vertailua voisi tehdä pitäisi rengastesteihin saada lisätyä loskatesti hirvenväistökokeen kera. Olisi jännä nähdä olisiko nuo löysät Contit noissakin äkkiolosuhteissa paljon surkeammat kuin Nokian R3:set.
Moitteita tuli pääasiassa Ice3 nastalle. Ruotsalaisen Teknisk Världin testissä Contin Ice3-nasta oli joukoin toiseksi heikoin hirvenväistötestissä, samoin ajettavuudessa (suuntavakaus / mukavuus). Ice3 nastan ajettavuutta ja löysyyttä moitittiin niin että siitä kirjoitettiin jopa yksi ylimääräinen sivu otsikolla ett steg framåt, ett steg tillbaka. Vain nasta-Kormoran oli näissä heikompi.
Contin nordic-kitka (heikoin tulos väistössä nordic-kitkoista) oli nastaa hitusen parempi väistössä, mutta ajettavuus (suuntavakaus / mukavuus) arvostettiin selvästi paremmaksi ihan kärkipisteille.
Nokian R3 oli väistötestissä molempia Contteja parempi ollen koko joukon n. puolivälissä. KE-kitkat olivat kärjessä. Nokian Nordman "halppis" nasta oli hitusen parempi R3:a kun taas Hakka9 nasta oli heikompi R3:ia, erot nyt eivät kuitenkaan suuria olleet.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 17.03.20 - klo:23:23
Välillä se nasta pitää olla kun ajaa jäällä jossa vettä.
Nyt se pitää olla jo loskassa.
Kohta sillä ajetaan paljaalla asfaltilla, eiku.
Mietin kuule juuri samaa.
Nasta "suorastaan pureutuu tiehen" auton ollessa loskaliirrossa.
Täällä on ollut taas aivan mielenvikaisia kirjoituksia. Valkotakeille töitä! ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 17.03.20 - klo:23:56
Mietin kuule juuri samaa.
Nasta "suorastaan pureutuu tiehen" auton ollessa loskaliirrossa.
Täällä on ollut taas aivan mielenvikaisia kirjoituksia. Valkotakeille töitä! ;D
Joskus epäonnistuu idioottien kohdalla, vaikka yrittäisi asiaa vääntää kuvien kera.
Omassa tekstissä en kirjoittanut mitään nastojen pureutumisesta loskaan, vaan kuvioiden erosta/kyvystä syrjäyttää loskaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:06:01
Joskus epäonnistuu idioottien kohdalla, vaikka yrittäisi asiaa vääntää kuvien kera.
Omassa tekstissä en kirjoittanut mitään nastojen pureutumisesta loskaan, vaan kuvioiden erosta/kyvystä syrjäyttää loskaa.
Täällä idiootti kysyy: mistä löytyy rengastesti, jossa tätä ominaisuutta testattu eri rengasmerkkien ja tyyppien välillä? Samaan tyyliin kuin TV:n hirvenväistökoe, jossa conti nasta oli surkea.
R3:lla en ole huomannut mitään ongelmaa loskassa ajossa. Kun vertailupohjaa ei ole, olisi mahtava nähdä puolueeton testi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.03.20 - klo:20:44
Höpö Höpö! Eron huomaan yöllä ja päivällä aidon nelivedon ja haldex:n välillä, kun pitää loskan tai lumen yli pukata silloin kun sitä on kaistojen välissä.
Ai mistä tiedän? Kun löytyy molemmat ja ajan niillä päivittäin!
Ja mitä tuo kävely/juoksuvauhdilla urassa ajaminen videolla kertoo? Normi talvirenkailla ja etuvedolla ajaisit ihan samallalailla ja nyt pitäisi kusta hunajaa, kun kaverilla oli haldex:lla varustettu nelikko ;D ;D ;D. Sitten kun ajetaankin 80-100km/h, niin eroja rupeaa tulemaan.
https://www.youtube.com/watch?v=9qS_BvcY2NQ (https://www.youtube.com/watch?v=9qS_BvcY2NQ)
https://www.youtube.com/watch?v=KaQKR5UtVpA (https://www.youtube.com/watch?v=KaQKR5UtVpA)
En tiedä muista, mutta itse ainakin olen turvallisesti päässyt kaksivedollakin nuo ohitustilanteet, joissa keskipolannetta on. Nuo linkkaamasi videot eivät liity normaaliin ajamiseen, jota painotin viestissäni. Ne eivät kuvasta maantiellä tapahtuvaa ajoa millään tavalla, vaan ovat pelkkää leikkiä. Toiset ikävä kyllä ajavat noin myös yleisessä liikenteessä.
Tässä hyvä esimerkki miten se tasapainottaa ajamista tuo haldex. Nelivetojutut saa puolestani jäädä tähän.
https://youtu.be/t94h8B9qRnA (https://youtu.be/t94h8B9qRnA)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.03.20 - klo:07:37
En tiedä muista, mutta itse ainakin olen turvallisesti päässyt kaksivedollakin nuo ohitustilanteet, joissa keskipolannetta on. Nuo linkkaamasi videot eivät liity normaaliin ajamiseen, jota painotin viestissäni. Ne eivät kuvasta maantiellä tapahtuvaa ajoa millään tavalla, vaan ovat pelkkää leikkiä. Toiset ikävä kyllä ajavat noin myös yleisessä liikenteessä.
Kyllähä kaikilla autoilla pääsee turvallisesti läpi siitä loskavallista, kysymys on vain miten sen tekee. Jos otetaan tarkasteluun kunnon loskavalli, esim. 10-15cm korkea, niin itse ainakin menen sen läpi vajaavetoisella kaasua himmaten ja hieman varoen jotta se olisi turvallista. Pari autoa sitten mulla oli Hyundai Santa Fe 2.2 CRDI 4WD jossa oli jatkuva neliveto ja sillä moisesta vallista mentiin läpi kaasulla koko vallia tuskin tuntematta. Eli Karpalla on kyllä punainen lanka kirjoituksessaan, ei vajaavetoinen pärjää siinä hommassa alkuunkaan kunnon nelivedolle.
Itse olen kitka-Tuomo kun ajan omaa autoani, kun ajan duuniHiluxia tai vaimon autoa olen nasta-Tuomo.
En olekaan mitään puhunut nelivedon huonommuudesta. Kyllähän se ylivertainen on monessa tilanteessa. Itselläni sen ylivertaisuudesta ei vain ole mitään hyötyä, eikä valtaosalle suomalaisista.
Jönlööraaja,
Toki lämpötila vaikuttaa renkaaseen. Se on selvä kaikille.
Voitko ymmärtää että kaikki renkaat oli testattu samoissa olosuhteissa. Samoissa olosuhteissa conti nasta oli joukon hännillä ohjautuvuudessa.
Jos vaihdat contin nastat vaikka linlongeihin tai mihin tahansa kitkaan, ohjautuvuus äkkitilanteessa paranee kyseisen ruotsalaisen testin perusteella kyseisisä olosuhteissa. Ehkä tässä ratkaisu kokemaasi vetelyyn.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.03.20 - klo:09:07
En olekaan mitään puhunut nelivedon huonommuudesta. Kyllähän se ylivertainen on monessa tilanteessa. Itselläni sen ylivertaisuudesta ei vain ole mitään hyötyä, eikä valtaosalle suomalaisista.
Oletko ikinä omistanut nelivetoa ja minkä verran olet sellaisella ajanut? Sekä jos olet nelivedon omistanut/ajanut sellaisella kerro toki miten sen tekniikka oli toteutettu!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:13:13
Oletko ikinä omistanut nelivetoa ja minkä verran olet sellaisella ajanut? Sekä jos olet nelivedon omistanut/ajanut sellaisella kerro toki miten sen tekniikka oli toteutettu!
Mites tämä nyt niin liikuttaa? Pitäisi todistella vai jotakin? En lähde leikkiin, kun sille ei tule vänkäämisessä loppua. ;) Mene sinne yleiseen nelivetokeskusteluun siitä pätemään. Haldex, torsen, 4matic, 4grip tai symmetric drive yms. ei tähän keskustelualueeseen liity, joten ei käytetä nelivetoon palstatilaa enempää. Normaaliin tiellä liikkumiseen ei tarvitse tietää tekniikan saloista enempää. Eroja noissa tietysti on, mutta täydellinen ei ole yksikään.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.03.20 - klo:13:53Normaaliin tiellä liikkumiseen ei tarvitse tietää tekniikan saloista enempää.
Olet täysin oikeassa. Siksi suurin osa Suomalaisista ajaakin nastarenkailla ;D ;D ;D.
Mutta kummasti pystyt netin välityksellä kertomaan jossain järjestelmässä olevan vikaa 😂.
Toiset on kiinnostuneita autoista sekä niiden toiminnasta, saattaa jopa harrastaa niitä ja ajaa jopa niillä kohtuu paljon. Tämän lisäksi eri vetoisilla, erillaisilla autoilla ja erillaisilla renkailla. Erehtyvät autofoorumeille kirjoittelemaan ja kertovat kokemuksia, niin siitä lysti alkaa!
Jännä että sinäkin kirjoittelet autofoorumilla ;D.
Eipä ole keskivallin ylityskään tuottanut kitkoilla ylimääräisiä tykytyksiä, eikä kitkat vaadi kaverikseen nelivetoa sen kummemmin, kuin nastatkaan.
Tekniikka kiinnostaa aina ja siitä esimerkkinä kaksi viimeistä autoa, joiden moottorit ovat olleet verrattain uusia ja parjattuja, mutta jotka ovat osoittautuneet varsin päteviksi voimanlähteiksi.
Käytännössä kaikki akselien välityksellä toimivat nelivedot vakauttavat ajokäytöstä, siitä ei liene kellään epäselvyyttä. Oli se sitten etuakseli tai taka-akseli kytkimen takana. Esimerkiksi uusimmat haldexit toimivat monessa tilanteessa kytkeytyneenä, jopa isommissa vauhdeissa ilman, että luistoa edes tapahtuu.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.03.20 - klo:14:58
Eipä ole keskivallin ylityskään tuottanut kitkoilla ylimääräisiä tykytyksiä, eikä kitkat vaadi kaverikseen nelivetoa sen kummemmin, kuin nastatkaan.
Tekniikka kiinnostaa aina ja siitä esimerkkinä kaksi viimeistä autoa, joiden moottorit ovat olleet verrattain uusia ja parjattuja, mutta jotka ovat osoittautuneet varsin päteviksi voimanlähteiksi.
Käytännössä kaikki akselien välityksellä toimivat nelivedot vakauttavat ajokäytöstä, siitä ei liene kellään epäselvyyttä. Oli se sitten etuakseli tai taka-akseli kytkimen takana. Esimerkiksi uusimmat haldexit toimivat monessa tilanteessa kytkeytyneenä, jopa isommissa vauhdeissa ilman, että luistoa edes tapahtuu.
Et kykene lopettamaan, niin esitetään uudelleen!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:13:13
Oletko ikinä omistanut nelivetoa ja minkä verran olet sellaisella ajanut? Sekä jos olet nelivedon omistanut/ajanut sellaisella kerro toki miten sen tekniikka oli toteutettu!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:15:05
Et kykene lopettamaan, niin esitetään uudelleen!
Puhuin tekniikasta tekniikkana. En puhunut omistamisesta, eikä tekniikan ymmärrys vaadi omistamista edes. Ja vaikka olisinkin omistanut, ei se todistaisi tekniikan ymmärtämisestä. Nelivedoissa on eroja, se on totuus. Kaikista nelivedoista löytyy hyviä ja huonoja puolia, mutta se ei liity renkaisiin, eikä omistamiseen.
Toiset lukee vain netissä ja "pätee". Toiset myös kokeilee käytännössä!
Ja mitä nelivetoihin tulee, niin kerran kun sellaisen on omistanut, niin vajaavetoisista kummasti haluaa palata takaisin nelikkoon.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.03.20 - klo:15:11
Puhuin tekniikasta tekniikkana. En puhunut omistamisesta, eikä tekniikan ymmärrys vaadi omistamista edes. Ja vaikka olisinkin omistanut, ei se todistaisi tekniikan ymmärtämisestä. Nelivedoissa on eroja, se on totuus. Kaikista nelivedoista löytyy hyviä ja huonoja puolia, mutta se ei liity renkaisiin, eikä omistamiseen.
Ja täällä referoidaan vain jotain itselle mieluista Ruotsalaista rengastestiä, että lue testi ;D.
Sitten vähän suurempi vedos...
Paras kitkarengas:
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2019/19 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2019/19)
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2018/19 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2018/19)
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2018/24 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2018/24)
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2019/36 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2019/36)
Top13 kitkarengasta:
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat)
Nastarenkaat:
Michelin ykkönen ja Continental kakkonen.
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/nastarenkaat (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/nastarenkaat)
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.03.20 - klo:23:41
Jonglööraaja. Kannatta lukea nuo ruotsalaiset testitulokset. Olosuhteissa, joissa muut toimivat ok on conti jo löysä. Kyse ei ole mistään helleolosuhteesta. Talvellakin on nollakeliä, joskus jopa vähän plussalla?
Tuon testin perusteella en hirveästi hehkuttaisi contia maailman parhaana talvirenkaana. Ok, mutta löysä. Löysä talvikeleissä, joissa monet muut merkit väistöissä paremmin hallittavia.
Tutkimusten mukaan nelivetokuskit aiheuttavat ajosuoritteeseen nähden selvästi enemmän vakavia liikenneonnettomuuksia kuin kaksivetokuskit. Samoin nastakuskit verrattuna kitkakuskit.
Olisiko tämän perusteella pahin kombinaatio nelivedollinen nastakuski :P
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.03.20 - klo:17:00
Tutkimusten mukaan nelivetokuskit aiheuttavat ajosuoritteeseen nähden selvästi enemmän vakavia liikenneonnettomuuksia kuin kaksivetokuskit. Samoin nastakuskit verrattuna kitkakuskit.
Olisiko tämän perusteella pahin kombinaatio nelivedollinen nastakuski :P
Kyllä tämäkin on Ruotsalainen tutkimus, mutta tutkimuksessa otettiin huomioon vain ajoneuvot. Ei esimerkiksi kuskin ajohistoriaa.
En tiedä miten selvisin kotiin nelivetoisella autolla, jossa oli nelinkertaiset SINUN haukkumat continental:n kitkat alla ja per vetäväpyörä yli 110 heppaa ja yli 140Nm. Lämpötilakin oli +7 astetta. Pitää laittaa eurojackpott vetämään!
Odottelen edelleen faktaa siihen Ruotsalaiseen tutkimukseen noista kitkoista, kun alla olevaa paskaa viljelet totuutena!
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.03.20 - klo:10:00
Jos vaihdat contin nastat vaikka linlongeihin tai mihin tahansa kitkaan, ohjautuvuus äkkitilanteessa paranee kyseisen ruotsalaisen testin perusteella kyseisisä olosuhteissa. Ehkä tässä ratkaisu kokemaasi vetelyyn.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:17:28
Kyllä tämäkin on Ruotsalainen tutkimus, mutta tutkimuksessa otettiin huomioon vain ajoneuvot. Ei esimerkiksi kuskin ajohistoriaa.
En tiedä miten selvisin kotiin nelivetoisella autolla, jossa oli nelinkertaiset SINUN haukkumat continental:n kitkat alla ja per vetäväpyörä yli 110 heppaa ja yli 140Nm. Lämpötilakin oli +7 astetta. Pitää laittaa eurojackpott vetämään!
Odottelen edelleen faktaa siihen Ruotsalaiseen tutkimukseen noista kitkoista, kun alla olevaa paskaa viljelet totuutena!
Ajelitko kaverin tai naapurin autolla? Ei noista sun autoista ollut kyllä yksikään😂
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:17:28
Kyllä tämäkin on Ruotsalainen tutkimus, mutta tutkimuksessa otettiin huomioon vain ajoneuvot. Ei esimerkiksi kuskin ajohistoriaa.
En tiedä miten selvisin kotiin nelivetoisella autolla, jossa oli nelinkertaiset SINUN haukkumat continental:n kitkat alla ja per vetäväpyörä yli 110 heppaa ja yli 140Nm. Lämpötilakin oli +7 astetta. Pitää laittaa eurojackpott vetämään!
Odottelen edelleen faktaa siihen Ruotsalaiseen tutkimukseen noista kitkoista, kun alla olevaa paskaa viljelet totuutena!
Ruotsalainen tutkimus ei tosiaankaan ottanut kuskien ajohistoriaa huomioon. Onko sitten niin että nelivetokuskien keskimääräinen asenne, älykkyys ja osaaminen liikenteessä on huonompi kuin 2-vetokuskeilla?
Tuo TV:n testi on netistä ladattavissa. Hyvinhän conti siinä selvisi vaikka väistökokeessa olikin löysä paska. Painotetuissa tuloksissa silti hyvä rengas.
Lainaus käyttäjältä: Jake82 - 18.03.20 - klo:17:42
Ajelitko kaverin tai naapurin autolla? Ei noista sun autoista ollut kyllä yksikään😂
Ihan omilla velattomilla neliveto autoilla ajan omat matkani.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 18.03.20 - klo:17:45
Ruotsalainen tutkimus ei tosiaankaan ottanut kuskien ajohistoriaa huomioon. Onko sitten niin että nelivetokuskien keskimääräinen asenne, älykkyys ja osaaminen liikenteessä on huonompi kuin 2-vetokuskeilla?
Tuo TV:n testi on netistä ladattavissa. Hyvinhän conti siinä selvisi vaikka väistökokeessa olikin löysä paska. Painotetuissa tuloksissa silti hyvä rengas.
Ostatko sinä yhden ominaisuuden vuoksi renkaan, jos ostat, niin kerroppa mikä se nokian R3:n? Maksetut testit?
Tehokkaan nelivedon alla esimerkiksi continental ei sorra alle. Halvemmat renkaat sortaa. Tuosta on hyvä lähteä ja kokemusta on! Väitän myös, että continkitkan runko on paljon jäykempi, kuin esimerkiksi hakkapeliitta R2:nen.
Sitten itse testi, jos siellä on joku korkea profiilirengas, niin news flash ne käyttäytyy erillalailla unohtamatta, jos auton alusta on paska! Sekin kun on kokonaisuus.
Ilmeisesti jos sinua pitäisi miellyttää, niin pitäisi contin nastat heittää alle ;D. Nokialaisia mun auton alle ei tule muuten, kuin että saan sellaiset "tosi" halvalla. Sellaista kuraa ne on olleet viime vuodet.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:18:08
Ihan omilla velattomilla neliveto autoilla ajan omat matkani.
Samoin ajan myös itse velattomalla omalla rahalla ostetulla Audilla😀, mutta kysymys olikin, että tuossa sun autolistassa ei ole edelleenkään yhtään niin tehokasta autoa kuin
Sanoit? Vai mitä autoasi sitten tarkoitit?
Ei se Karppa tarkoita aina sitä ,että jos on 100000, auto, että siitä olisi lainaa tai liisari auto.
Mitäs jos kokeilisit opetella edes lainaamaan tekstit oikein?
Ja miksi minun autotallissa pitäisi olla yhtään autoa? Ihan tarkoituksella olen nuo jättänyt, että jotkut voivat niihin edelleen tarttua vaikka en ole päivittänyt niitä vuosiin.
Renkaat voin kertoa minkälaisilla ajan.
Osuiko nyt Karppa arkaan paikkaan? Kun et muuta nyt keksinyt kuin tekstin lainaamisesta
Kuittaamisen?
Mutta sullahan pitäisi olla rahaa kun autosi ovat velattomia👍, ni voisit ostaa sen oikeasti tehokkaan auton.
Lainaus käyttäjältä: Jake82 - 18.03.20 - klo:18:38
Osuiko nyt Karppa arkaan paikkaan? Kun et muuta nyt keksinyt kuin tekstin lainaamisesta
Kuittaamisen?
Mutta sullahan pitäisi olla rahaa kun autosi ovat velattomia👍
Montako kertaa muokkaat, että se lainaaminen onnistuu ;D.
Taisi olla sulle olla arkapaikka, kun monta kuukautta on vaivannut sama asia, mutta voin lainata. Minä en ole rahasta puhunut mitään sinä toit sen esille, mutta ymmärrän räsän omistajalla pitää pinkka olla kunnossa, kun sitä huoltaa ;D. Silloin se on hyvä ostaa pätkällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.01.20 - klo:20:51
Noista autoistakin alkaa olla osasta pitkästi toistakymmentä vuotta aikaa ja ihan tarkoituksella annan olla.
Katos prkl onnistu, are y happy now?
Milläs autolla sitten nyt ajelet itse?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:18:46
Montako kertaa muokkaat, että se lainaaminen onnistuu ;D.
Taisi olla sulle olla arkapaikka, kun monta kuukautta on vaivannut sama asia, mutta voin lainata. Minä en ole rahasta puhunut mitään
Otahan -karppa- nyt homma haltuun!
Noviisitkin täällä vittuilee sinulle. Kyllä sinulta papua löytyy - ja nyt on aika palata takaisin Palstan Kingiksi, koska teräsharmaa ei puolusta asemaansa.
Ihan ei mene jakeluun kertooko se lainarahalla ostettu auto jotenkin ihmisen statuksesta tai jopa rahallisuudesta jotain?
Ja ei karpa, enään ei ole itsellä lainaa omasta kiposta, kun siitä kuitenkin kysyt.
Itsea huolettaisi enempi onko lainaa vaikkapa jostain kiinteistöstä jossain hevonvitun skutsissa. Sitä kun aikansa joutuu makselemaan ja samaan aikaan sen arvo tippuu samaa tahtia kuukaudessa kuin lyhentää sitä lainaa. Siinä ei paljoa sitten jonkun auton arvonalenema tunnu.
Toki sen skutsin asunnon saa usein halvemmalla kun sen auton ;D
Lainaus käyttäjältä: Jake82 - 18.03.20 - klo:18:57
Katos prkl onnistu, are y happy now?
Milläs autolla sitten nyt ajelet itse?
Senhän sinä ja useampi haluaisitte tietää, mutta edelleen saan hulluja pitää jännityksessä...
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 18.03.20 - klo:20:16
Ihan ei mene jakeluun kertooko se lainarahalla ostettu auto jotenkin ihmisen statuksesta tai jopa rahallisuudesta jotain?
Ja ei karpa, enään ei ole itsellä lainaa omasta kiposta, kun siitä kuitenkin kysyt.
Itsea huolettaisi enempi onko lainaa vaikkapa jostain kiinteistöstä jossain hevonvitun skutsissa. Sitä kun aikansa joutuu makselemaan ja samaan aikaan sen arvo tippuu samaa tahtia kuukaudessa kuin lyhentää sitä lainaa. Siinä ei paljoa sitten jonkun auton arvonalenema tunnu.
Toki sen skutsin asunnon saa usein halvemmalla kun sen auton ;D
Toiset elää lainaksi ja toiset on
velattomia. Katsotaan mihin maailma menee seuraavan puolen vuoden aikana ;D.
^ -karppa- is (still) THE man...
Olis kyllä kiva oikeasti nähdä millainen isäntä Karppa olet?
Kommenteista ja vastauksista mitä täällä jakelet voi päätellä paljon.
Luultavammin olet jossain pöndellä asuva keski ikäinen tukevahko työtön mies, kun
Viesti määrästäsi päätelleen et muuta tee kuin kirjoittelet täällä.
Lainaus käyttäjältä: Jake82 - 18.03.20 - klo:20:44
Olis kyllä kiva oikeasti nähdä millainen isäntä Karppa olet?
Kommenteista ja vastauksista mitä täällä jakelet voi päätellä paljon.
Luultavammin olet jossain pöndellä asuva keski ikäinen tukevahko työtön mies, kun
Viesti määrästäsi päätelleen et muuta tee kuin kirjoittelet täällä.
Tuoche ;D.
Kerrotko mulle vielä mikä se "oikeasti" tehokas auto on?
Lainaus käyttäjältä: Jake82 - 18.03.20 - klo:18:38
Mutta sullahan pitäisi olla rahaa kun autosi ovat velattomia👍, ni voisit ostaa sen oikeasti tehokkaan auton.
No kerrotko?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:20:58
Tuoche ;D.
Kerrotko mulle vielä mikä se "oikeasti" tehokas auto on?
Jopas on taas keskustelua.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:20:37
Toiset elää lainaksi ja toiset on velattomia. Katsotaan mihin maailma menee seuraavan puolen vuoden aikana ;D.
Just näin. Ja kolmannet vielä esittää netissä jotain mitä eivät ole ja trollaavat.
Maailma on tosiaan menossa nyt johonkin. Sitä faktaa se ei muuta että jossain skutsissa, sanotaan vaikka Tikkakoskella asuntojen arvot tulevat päivä päivältä menemään nollaan.
Kiitetään siis taas tästä talvirengas kaudesta ja katsellaan kuka ensi syksyllä edes on elossa, jatkamassa tätä laadukasta vänkäystä. ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.03.20 - klo:06:49
Just näin. Ja kolmannet vielä esittää netissä jotain mitä eivät ole ja trollaavat.
Maailma on tosiaan menossa nyt johonkin. Sitä faktaa se ei muuta että jossain skutsissa, sanotaan vaikka Tikkakoskella asuntojen arvot tulevat päivä päivältä menemään nollaan.
Kiitetään siis taas tästä talvirengas kaudesta ja katsellaan kuka ensi syksyllä edes on elossa, jatkamassa tätä laadukasta vänkäystä. ;D
Vaikka velattoman asunnon arvo tippuisi nollaan ei se muuta käyttöarvoa miksikään. Sama homma on autoissa, mutta bensalenkkarinhan on sitä hankala ymmärtää. Eikä mun kirjoittelu ole muuttunut miksikään
Onneksi kohta Tikkakoskenkin ohi menee motari, niin saa rauhassa ajella mökille nastarenkailla talvella. Destialla on hienot mainokset, että rakentavat parempia teitä, joten mikäs uutta motaria on ajella. Harmi etteivät tehneet ,,änekoskelle saakka.
Mutta nyt pitää lähteä liukastelemaan niillä hengenvaarallisilla neljän testin voittaja kitkoilla. Näyttää ihan sellaiselta keliltä, että olisi mustaa jäätä. Tosin en tiedä ketä pitäisi väistellä, kun kaikki ovat etana kotona ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.07.18 - klo:12:53
Parhaana eläminen on kyllä pirun vaikeaa, mutta joka euron arvoista.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.03.20 - klo:08:40
Kuka se nyt viitsii velka-autolla ajella ?
Jotenkin nolottaisi.
Ei vielä kesäkumeja näillä korkeuksilla ajallaan Preeemiumilla Contin Ice 3 :lla.
Antaa teiden kulua on valtio saanut niin paljon verorahoja mun autonostoista.
Miksi en valitsisi itselleni turvallisinta vaihtoehtoa rengastukseen ?
Ihmetyttää tämä seikka, että pitää jopa kehuskella varallisuudella. Saako sillä jotain virtuaalikumarruksia tai tahallista kateellisuutta aikaan? Onko siitä jotain hyötyä, että perustelee rengasvalintansa likviditeettiin vedoten? Eikös sen pysty perustelemaan ihan järkisyillä ilman mitään sen kummempaa? En vaan ymmärrä. Fiksut rikkaat eivät toimi tällä tavalla "huutelemalla".
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.03.20 - klo:10:01
Joten ostan sellaiset renkaat jotka soveltuu minun käyttööni parhaiten. Ne ovat tällä hetkellä Conti Ice 3 nastat.
Jotkut eivät vaan osaa ajaa kitkoilla, ei sitä tarvitse häpeillä. Jos itsestä tuntuu, ettei taito riitä kitkoilla ajamiseen, silloin turvallisinta on käyttää nastarenkaita. Lisää paitsi omaa turvallisuuttasi, myös muiden tielläliikkujien turvallisuutta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 19.03.20 - klo:09:11
Ihmetyttää tämä seikka, että pitää jopa kehuskella varallisuudella. Saako sillä jotain virtuaalikumarruksia tai tahallista kateellisuutta aikaan? Onko siitä jotain hyötyä, että perustelee rengasvalintansa likviditeettiin vedoten? Eikös sen pysty perustelemaan ihan järkisyillä ilman mitään sen kummempaa? En vaan ymmärrä. Fiksut rikkaat eivät toimi tällä tavalla "huutelemalla".
Onko varallisuudella kehumista, jos ajaa velattomalla autolla? Syy miksi itse pidän velaksi auton ostamista typeränä on se, että sen arvo tippuu, kuin lehmänhäntä ja on yksi typerimmistä investoinneista. Varsinkin jos ostat uuden auton!
Oli kyllä melkoinen riski tänään lähteä liikenteeseen. Ei ollut nelinkertaisia testivoittaja kitkoja alla, vaan niistä vanhemmat mallit. Arvio aamulla ikkunasta katsottuna mustastajäästä meni juuri nappiin, mutta selvisin töihin vaikka ilonestonvalo välkytti kojelaudassa. Onneksi oli neliveto, niin ei tarvinnut olla tientukkona tosin se laiskempi kahdesta ;D.
Lainaus käyttäjältä: tet - 19.03.20 - klo:10:10
Jotkut eivät vaan osaa ajaa kitkoilla, ei sitä tarvitse häpeillä. Jos itsestä tuntuu, ettei taito riitä kitkoilla ajamiseen, silloin turvallisinta on käyttää nastarenkaita. Lisää paitsi omaa turvallisuuttasi, myös muiden tielläliikkujien turvallisuutta.
Perheessä voi olla myös useampia käyttäjiä ja harvemmin kaikkien ajotaidot on samalla tasolla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.03.20 - klo:10:44
Sinun täytyy myös ottaa huomioon kuinka erilaisissa olosuhteissa me liikumme.
Sen ymmärtäminen näyttää KITKA-TUOMOJEN keskuudessa aina unohtuvan.
Ne olosuhteet joissa ajan ovat taatusti nastarenkaat paras vaihtoehto. Ja nastarenkaista ostan aina parhaasta päästä olevat, tietysti. Vähän kalliimmat mutta paljon paremmat.
Sinun on ihan turhaa opettaa minua autolla ajamaan olen kulkenut todella pitkän matkan autonratissa ja vaihtelevissa oloissa. Vahinkohistoria sen osoittaa parhaiten. Opetella ajamaan kitkoilla, miksi? Parempiakin vaihtoehtoja on tarjolla. Onhan se turvallisuusriski jos jääkelillä tai muutenkin lumipaanteilla joutuu Conteilla vetään liinat kiinni niin KITKA-TUOMO On perässä että jymähtää. Monesti täytyy takapelin kautta seurata sitä onnetonta joka roikkuu siellä perässä eikä tajua kuinka nopeaa on uusilla Conti Ice 3: lla pysähtyminen. Pitäisi KITKA-TUOMON ottaa myös huomioon mahdollisesti edellisen auton lyhyt pysädysmatka. Mitä kuskeja ne ovat joita aina talvi yllättää ? Kymmeniä romuja kasassa pääkaupunkiseudun ensimmäisissä talvikeleissä. Siellähän ajetaan etupäässä kitkoilla. Voisit suositella ajo-opetusta sinne missä sitä tarvitaan. ;)
Ravaatko sä kotonakin parketilla tai edes korkkimatolla nastakengät jalassa?
En mä ainakaan, vaikka nastakengät omistankin ja efat 1000w fillarissakin on nastapyörät, mutta ei tuolla liikenteessä nastakengistä ja fillarin renkaista tule miljoonien lisälaskua ym. haittoja mulle liikenteessä toimijoille, niinkuin autojen nastoista tulee.
Ota vähän suhteellisuuden taju käteen ja lopeta itsekkyyden ajattelu.
Täällä on kertomansa mukaan kaksi äveriästä, jotka kirjoittelee suuresta kokemuksesta, vetotavan saloista ja nastapremiumeiden ihanuudesta. On ihanaa, jos saa lyödä kaasun pohjaan aidolla tehokkaalla nelivedolla tai liinat kiinni premiumnastarenkaalla niin, että sekoitetaan koko liikenne sillä omalla käytöksellä muista välittämättä.
Näin se vain täytyy todeta, että kaikkien on ajettava contin nastoilla ja tehokkaalla maksetulla nelivedolla. Ei elämästä muuten selviä. ;D
No toivotaan nyt kuitenkin, että kaikki foorumilaiset selviävät ilman koronaa ja muita murheita👍
Vastaa nyt vaan kysymyksiin niin nähdään sun käytöksen logiikka ja järkevyys, kiitos!
Kyllä siellä viimme talven oulun seudun romuralissa oli nastat kyllä yliedustettuina, että sillai...
Omavastuun reilu korotus auttaa ennakoimaan, se varma ku tauti ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 19.03.20 - klo:11:32
Täällä on kertomansa mukaan kaksi äveriästä, jotka kirjoittelee suuresta kokemuksesta, vetotavan saloista ja nastapremiumeiden ihanuudesta. On ihanaa, jos saa lyödä kaasun pohjaan aidolla tehokkaalla nelivedolla tai liinat kiinni premiumnastarenkaalla niin, että sekoitetaan koko liikenne sillä omalla käytöksellä muista välittämättä.
Näin se vain täytyy todeta, että kaikkien on ajettava contin nastoilla ja tehokkaalla maksetulla nelivedolla. Ei elämästä muuten selviä. ;D
Sä oot melkoinen sankari/trolli, jos kykenet netin välityksellä ikinä näkemättä / tuntematta tietämään miten joku toinen henkilö ajaa. Vain kirjoitusten/oletusten perusteella millä renkailla joku ajaa. Jaksat vielä trollata tätä useamman kerran!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.20 - klo:14:04
Sä oot melkoinen sankari/trolli, jos kykenet netin välityksellä ikinä näkemättä / tuntematta tietämään miten joku toinen henkilö ajaa. Vain kirjoitusten/oletusten perusteella millä renkailla joku ajaa. Jaksat vielä trollata tätä useamman kerran!
Sehän on tosiasiaa tuo edellä kerrottu. Jos täytyy elvistellä, niin siihen joku puuttuu aina joskus.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.03.20 - klo:14:06
Meillä ei ole korkkimattoja, saarniparketeilla kuljetaan sukkasillaan.
Ota sinäkin suhteellisuuden taju äläkä tuputa niitä kitkarenkaita kenellekkään.
Mistä sinä tiedät missä olosuhteissa kukakin ajaa ?
Jos minä ajan huonoissa olosuhteissa kitkoilla jäiset palteiset niin se mahdollinen onnettomuuden lasku tulee minulle. Nyt käytän näitä Conti Premium nastarenkaita jotka ovat turvallisimmat vaihtelevissa oloissa. Kannattaa muuten tutustua Conti nastojen sijoitteluun nastojen sijoittelu on aivan ainutlaatuista jota ei muissa renkaissa ole. Maksan paljon jo pelkästään autoveroja ja ajan turvallisimmalla rengastuksella mikä minun tienkäyttöön soveltuu.
Käväse NOKIAN renkaiden sivuilla siellä ohjeistetaan aivan oikein mitkä renkaat sopivat parhaiten kenenkin käyttöön. Noksun sivulla sanotaan nastarenkaan valinnasta. 1- Haluat tutkitusti TURVALLISIMMAT renkaat. 2 - Ajat myös sivuteillä. 3- Ajat säässä kuin säässä. 4 - Haluat tasata autosi turvatekn. puutteita.
Ei tätä kyllä enään selvemmin voi sanoa. Kannattaa panostaa autoon niin paljon ettei rengasmelu juurikaan häiritse. Moni autoilija pitää suurena miinuksena nastaääniä. Nykyiset nastarenkaat ovat paljon hiljaisempia aijemmiin nähden. Sekin korjaantuu edellä annetulla ohjeella. Eihän se kitkakumi mitään ääntä pidä kun ei se pidäkkään mitään, varsinkaan muutaman talven jälkeen.
Nokian sivuilla sanottiin, että kitkat sopii kokeneille kuljettajille=lue osaavilla, nastat tumpeloille. 4. haluat tasata omia vajavaisia ominaisuuksia ;D
Kyllä mä tiedän tietysti missä olosuhteissa tuolla ajetaan ku itse ajan vielä vähän pitemmälle ku muut ja usein kelkkakärryt ym. mukana. Ei siinä mitään nastoja tarvita. Lisäks on melko varma että mun auto on hiljaisempi ku sun, vai onko sulla RRoyce? Sulla on tainnut jo kuulo mennä nastarohinassa.
mukavan leppoisaa keskustelua täällä ;)
Ja kannattasko sun panostaa ihan oikeaan autoon, ettei tarvis niitä tienpilaajia ja ilmansaastuttajia käyttää ku kuitenkin sulia teitä enimmäkseen ajelet. Mutta sähän voisit vähän valaista meitä ja ilmoittaa autos ja missäpäin ajelet, niin tiedettäs mistäpäin suomea löytyy noin ylivoimaisia olosuhteita. Joskus voi joutuun himmata vauhtia olosuhteiden mukaan joka renkaalla...
Ja jos sä oikeasti haastavissa olosuhteissa joutuisit ajaan niin kyllä sulla olis sitten maasturi ja laadukas sellainen ;D
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.03.20 - klo:19:37
Otahan -karppa- nyt homma haltuun!
Noviisitkin täällä vittuilee sinulle. Kyllä sinulta papua löytyy - ja nyt on aika palata takaisin Palstan Kingiksi, koska teräsharmaa ei puolusta asemaansa.
https://youtu.be/n149YiSrrno
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 19.03.20 - klo:15:06
Ja jos sä oikeasti haastavissa olosuhteissa joutuisit ajaan niin kyllä sulla olis sitten maasturi ja laadukas sellainen ;D
Mikäs sellainen laadukas maasturi on?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.03.20 - klo:15:30
Mikäs sellainen laadukas maasturi on?
(https://dsu2f16ugr2z8.cloudfront.net/1600x1200/autotalliprodmedia/images/used_cars2/alkali/1099/MKJ-696/1580663377014/dacia-duster-2011_00_original.jpg)
Onneks sitä ei moni tiedä, no sieltähän se arvaus tulikin oikein kuvan kera, mutta ei, se ei ole audi... ;D ;D
Neljä nollaa keulassa ja yks ratin takana....lopputulos on tiedossa ;D
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 18.03.20 - klo:19:37
Otahan -karppa- nyt homma haltuun!
Noviisitkin täällä vittuilee sinulle. Kyllä sinulta papua löytyy - ja nyt on aika palata takaisin Palstan Kingiksi, koska teräsharmaa ei puolusta asemaansa.
Tämä keskustelu on kyllä vajonnut sellaiselle tasolle, että eristän itseni tästä ulos siltä varalta, jos tuo kaikki on tarttuvaa. Tuo kommenttini ei sitten tarkoita sitä, että tässä keskustelussa olisi aikaisemmin nähty erityisen fiksua keskustelua, mutta nyt täällä näemmä haetaan jo jotain palkintoa elämäntyöstä interwebin täyttämisestä mahdollisimman retardilla hölinällä.
Näyttää keskustelu "lipsuvan" aika paljonkin aiheesta tässä ketjussa...yritetäänpä jatkaa asialinjalla - ja katsotaan mihin se johtaa vai johtaako mihinkään.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.03.20 - klo:10:44
Sinun täytyy myös ottaa huomioon kuinka erilaisissa olosuhteissa me liikumme.
...
Kymmeniä romuja kasassa pääkaupunkiseudun ensimmäisissä talvikeleissä. Siellähän ajetaan etupäässä kitkoilla.
Mihin Jönglööraaja perustaa ylläolevan väitteensä? (arvelen että ei mihinkään). Pikaisella haulla löytyy Ylen uutinen jossa on graafi onnettomuuksien osuuksista kitka vs nasta (nähty aikaisemminkin täällä palstalla), mutta siinä on myös kitkojen suhteellinen osuus: https://yle.fi/uutiset/3-10689503.
Kitkojen osuus 2017 päättyvällä jaksolla on ollut arviolta vajaa 14% ja pk-seudulla arvioituna jopa viidennes on kitkoja. Tredinä kitkojen yleisyys on kasvanut n. %-yksikön per 3 vuotta, joten nyt oltaisiin n. 15% jos sama trendi on jatkunut. Ja pk-seudulla yli viidenneksen osuudessa.
Näin ollen "kymmenien romujen" ketjukolarissa, vaikkapa 30 autoa, on tilastollisesti arvioituna tasajakauman mukaan 6 kitkaa ja 24 nastaa - toisin sanoen, kun rytisee, suurimmalla osalla on allaan nastat. (verrokkina maailman turvallisimmasta (?) talviliikenteestä, eli Oslo, kitkojen osuus luokkaa 80%). Suomessa ero toteutuneiden onnettomuuksien suhteellisessa määrässä kitka vs nasta on niin suuri kitkojen hyväksi että viranomainenkin kiinnitti siihen huomiota. Toki takana voi olla monia muitakin seikkoja kuin renkaat, mutta suuressa joukossa satunnaistekijöiden vaikutus usein laimenee/tasaantuu.
Lainaus käyttäjältä: ulkoilija - 19.03.20 - klo:22:40
Vetääkö tuo jäsen Karppa ylläpitoa perseeseen, vai miten hän saa trollata täällä vuodesta toiseen?
Arvoisa Skriko, kirsko, foorumilainen tai vastaava. Käsittääkseni sinulla on tälle foorumille kirjoituskielto.
Jäsen skriko: porttikielto voimassa toistaiseksi.
Syy: Uhkaukseksi tulkittavissa oleva kirjoitus forumilla.
Uhkaukset forumilla (yksityisviesteissä tai julkisella forumilla) eivät ole missään muodossa hyväksyttäviä.
http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;u=25147 (http://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;u=25147)
Lainaus käyttäjältä: ulkoilija - 19.03.20 - klo:23:10
Oi voi mikä imbesilli. Auton hinta tippuu kas kun oot huomannut. Sen auton hinta ei varmaan tipu kun sen ostaa käteisellä.
Kato muut ostaa auton osarilla ja niillä on fyrkat muussa käytössä. Sä ostat auton käteisellä ja oot perseauki aina. Menkää nyt kattomaan minkälaisilla koslilla tää sälli ajaa.
Kun ostaa 3-5 vuotiaita vähän ajettuja autoja "käteisellä", niin joku imbesilli maksaa sen suurimman arvonpudotuksen. Mutta sen enempää en lähde sinun trollaukseen mukaan.
Muista se käyttöarvo ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.03.20 - klo:07:36
Muista se käyttöarvo ;D
Kyllä Suomalaisethan kumma kyllä tuovat maahan nimenomaan käytettyjä premium mallin autoja ei karvalakkimalleja. Miksiköhän? Koska tuulipukukansa ei sellaisia ole ostanut johtuen korkeasta verotuksesta ja tästä johtuen kalliista hankintahinnasta.
Mielummin ajan käytetyllä RS kodiaqilla, kuin karvalakkimallin uudella octavian scoutilla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.04.20 - klo:08:55
Missähän ne hyvät kuljettajat nyt ovat ?
Näyttää etelässäkin ollut paljon onnettomuuksia näillä keleillä.
Kertokaa teiden ritarit Kitka - Tuomot ja kesärengaskingit.
Joku onneton oli menettänyt henkensäkin.
Nyt viisaita kommentteja kiitos. :-[
Nyt olosuhteet vastaavat talvisia kelejä joita on koko talven JK:n yläpuolella.
Mihin niitä tastoja tarvii kun ei ole jätää? Vantaalla pelkkää lunta/loskaa ja märkää asfalttia. Kesärenkaat olisi varmaan aika liukkaat tällaisena aamuna. Nordic kitka on kaikista paras rengas tähän keliin, parempi kuin nasta.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.04.20 - klo:08:55
Missähän ne hyvät kuljettajat nyt ovat ?
Näyttää etelässäkin ollut paljon onnettomuuksia näillä keleillä.
Kertokaa teiden ritarit Kitka - Tuomot ja kesärengaskingit.
Joku onneton oli menettänyt henkensäkin.
Nyt viisaita kommentteja kiitos. :-[
Nyt olosuhteet vastaavat talvisia kelejä joita on koko talven JK:n yläpuolella.
Kävitkö tarkistamassa onnettomuudessa käytetyt renkaat? Ihmiset ne on syyllisiä onnettomuuksiin, ei renkaat.
Kyllä melkoinen idiootti saa olla, jos tänään aamusta lähti kesärenkailla liikenteeseen!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.04.20 - klo:08:55
Kertokaa teiden ritarit Kitka - Tuomot
Näin vuosia jo nastattomilla talvirenkailla ilman mitään pito-ongelmia ajaneena tuo Kitka-Tuomo ei oikein avaudu...
Rupes työpaku piirtelemään keskiviikkoaamuna ihan nastoillakin tre-orivesi pätkällä kuuden aikoihin aamulla ajellessa.
Siinä olisi voinut pökätä auton puskaan nastoilla ihan yhtä helposti.
Mutta sitä tuollaiset jönglöörin tyyppiset idiootit ei tajua, että ei ne renkaat vaan se kuski.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.04.20 - klo:15:37
Tuohan kertoo, vain että kuski ratin ja polkimien välissä ei ollut ajantasalla kelistä.
Tuolla argumentillähän olisit rattimiehenä ajellut vaikka kaljuilla kesärenkailla ;D
No eihän tuohon nyt kesärenkaita tarvitse mukaan ottaa. Ihan saman olen todennut käytetyillä nastarenkailla. Eihän ne ole uudet kuin hetken ja täällä suolatuilla teillä vielä vähemmän aikaa. Itse ainakin teen jatkuvaa pientä kokeilua pidon suhteen talvikeleissä, niin tietää just eikä melkein tarvittavan ajonopeuden tai sen laskun. Auttaa ennakoimiseen huomattavasti, kun tietää mitä tapahtuu. Myös ajaminen on rennonpaa ja vehkeeseen voi luottaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.04.20 - klo:11:06
Kyllä melkoinen idiootti saa olla, jos tänään aamusta lähti kesärenkailla liikenteeseen!
Miksi? Puhtaat ja kuivat tiet täällä. Kesärenkaat toimi ihan hyvin. Eikä politiikka taida tähän liittyä...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.04.20 - klo:15:37
Tuohan kertoo, vain että kuski ratin ja polkimien välissä ei ollut ajantasalla kelistä.
Tuolla argumentillähän olisit rattimiehenä ajellut vaikka kaljuilla kesärenkailla ;D
Kuski oli kyllä tietoinen. Mutta ettekö te juuri perustele niitä nastoja siksi, kun keli yllättää? Muistelen että perusteita oli hirvet sun muut lapset ja muut tötöilijät liikenteessä JOS sattuu pomppaamaan eteen.
Vauhti oli himmattu jo alle 80kmh vaikka 100kmh rajoitus. Silti alkoi takapää vipaamaan suoralla tiellä, koska aivan peilijää ja Nastoilla tie pilattu urille.
Mutta koska osaan ajaa, niin ei tarvitse lukea iltapäivälehdestä että taas oli joku ajotaidoton apina ojassa.
Ymmärrän kyllä että kaikki eivät osaa ajaa kuin minä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 03.04.20 - klo:20:57
Kuski oli kyllä tietoinen. Mutta ettekö te juuri perustele niitä nastoja siksi, kun keli yllättää? Muistelen että perusteita oli hirvet sun muut lapset ja muut tötöilijät liikenteessä JOS sattuu pomppaamaan eteen.
Vauhti oli himmattu jo alle 80kmh vaikka 100kmh rajoitus. Silti alkoi takapää vipaamaan suoralla tiellä, koska aivan peilijää ja Nastoilla tie pilattu urille.
Mutta koska osaan ajaa, niin ei tarvitse lukea iltapäivälehdestä että taas oli joku ajotaidoton apina ojassa.
Ymmärrän kyllä että kaikki eivät osaa ajaa kuin minä.
Tottakai mehukkaasta jutusta jätät kertomatta kaiken muun paitsi, että autossa oli nastarenkaat alla (Renkaiden merkki/malli, ajetut kilometrit ja ikä). Ja jos sä osaat ajaa, niin mihin tarvit nastojakaan, kun se on vain renkaista kiinni ei kuljettajasta? Samahan se olisi ollut ajaa kesärenkailla? Ja juurihan itse jurruutit nastoilla asvaltti turhaan pilalle tähän aikaan vuodesta!
Vähän niin, kuin minä voisin hehkuttaa, että kitkoilla mentiin tänään nelipyöräluisussa (suljetulla alueella)
tarkoituksella korjasin nelivedon puskemista!
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 03.04.20 - klo:20:33
Perinteistä väärinymmärrystä. En leiki, poukkoile ja kaahaile tuolla liikenteessä. Pyrin ajattelemaan muita tuolla liikenteessä liikkuessani. Tärkeintä on, että tiedän kuinka auto käyttäytyy missäkin tilanteessa. Jos koko ajan ajaa peläten pidon menetystä, niin silloin sitä vasta sattuukin onnettomuuksia. Voidaan aina toki syyttää renkaita tai tienpitoa. Ei minun tarvitse ajatella muita autoilijoita possujunalaisiksi, kuten eräät tekee, tai luokitella joksikin.
Ps. Ihmettelen kyllä suhtautumistasi kirjoituksiini. Jos itselläsi täytyy tehoa niin järkyttävästi ja pitoa siihen päälle, niin se ei kuulosta turvalliselta alkuunkaan, vaan kaikki ovat vain tielläsi possujunissa tai pihistelemässä.
Nyt kun olet puhunut itsesi pussiin rupeaa selitykset. Taisi se todellisuus tulla esille ja turha enää kiilottaa sädekehää.
Ja jos pelkää liikenteessä aina voi sen ajokortin palauttaa viranomaisille.
En edes tiedä miksi vaivaudun vastaamaan ja "selittelemään". ;D Mihin pussiin olen puhunut itseni? Se että tunnen auton rajat ilman nelivetoa, testivoittajanastoja ja tuplatehoa, on mielestäni ihan fiksua.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 03.04.20 - klo:21:23
En edes tiedä miksi vaivaudun vastaamaan ja "selittelemään". ;D Mihin pussiin olen puhunut itseni? Se että tunnen auton rajat ilman nelivetoa, testivoittajanastoja ja tuplatehoa, on mielestäni ihan fiksua.
1.0TSI tai 1.5TSI rajat onkin mahdottomat ;D. No ei harmittanut, että litrasen tshi:n alla oli tänään kakkapeliitat nastoina ja ilonesto välkytti iloisesti. Ei yhtään harmittanut lähteä sillä nelikolla kotiin, kun alla oli moninkertaiset testivoittaja kitkat (Jotka on hengenvaaralliset ja rungot vielä, niin veltot ettei pysy tiellä) ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.03.20 - klo:15:52
Toiset lukee vain netissä ja "pätee". Toiset myös kokeilee käytännössä!
Ja mitä nelivetoihin tulee, niin kerran kun sellaisen on omistanut, niin vajaavetoisista kummasti haluaa palata takaisin nelikkoon.
Ja täällä referoidaan vain jotain itselle mieluista Ruotsalaista rengastestiä, että lue testi ;D.
Sitten vähän suurempi vedos...
Paras kitkarengas:
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2019/19 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2019/19)
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2018/19 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2018/19)
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2018/24 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2018/24)
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2019/36 (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat/2019/36)
Top13 kitkarengasta:
Continental
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/kitkarenkaat)
Nastarenkaat:
Michelin ykkönen ja Continental kakkonen.
https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/nastarenkaat (https://www.renkaatvaihtoon.fi/rengas-testi/nastarenkaat)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.04.20 - klo:21:45
1.0TSI tai 1.5TSI rajat onkin mahdottomat ;D. No ei harmittanut, että litrasen tshi:n alla oli tänään kakkapeliitat nastoina ja ilonesto välkytti iloisesti. Ei yhtään harmittanut lähteä sillä nelikolla kotiin, kun alla oli moninkertaiset testivoittaja kitkat (Jotka on hengenvaaralliset ja rungot vielä, niin veltot ettei pysy tiellä) ;D.
Fysiikan lait kuskevat kaikkia vetotapoja tehoista riippumatta. On auton kuljettaminen paljon muutakin, kuin kaasun painamista. Minulle paasaat liikenteessä liikkumisesta ja itse ihmettelet nastarenkaiden sutimista liukkaalla. Voi sitä liukkaalla hiukan annostella sitä kaasun käyttöä, jotta kiihtyvyys on inasen parempi.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 03.04.20 - klo:21:56
Oli miten oli niin kyllä Conti ICE 3 puree jäähän, että rutina kuuluu.
Höpö porinaa , että nastarengas ei toppaa asvaltilla, kyllä toppaa, osuu nokkaan.
Nastat painuu sisään ja rengas on pelkällä afaltilla kuin nastaton talvirengas.
Kyllä todellakin on talvikumin on veltto kun lämpöä alkaa olemaan +7 C.
Vielä viikko mennään nastoilla täällä raikkaassa ilmastossa.
Eipä mitään kun asian tiedostaa eikä kiihdyttele turhaa.
Nasta onkin niin älykäs, että se tietää koska on jäätä ja koska on asfalttia. ;D Kitkoissa on se hyvä puoli, ettei tarvitse sääliä nastoja rampeissa ja kiihdytyksissä. Ei tuolla vaimon autolla raaski samanlailla kurvailla hyvällä kelillä, ettei nastat lentele vielä kohtuu hyväkuntoisista contin nastoista.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 03.04.20 - klo:23:01
Fysiikan lait kuskevat kaikkia vetotapoja tehoista riippumatta. On auton kuljettaminen paljon muutakin, kuin kaasun painamista. Minulle paasaat liikenteessä liikkumisesta ja itse ihmettelet nastarenkaiden sutimista liukkaalla. Voi sitä liukkaalla hiukan annostella sitä kaasun käyttöä, jotta kiihtyvyys on inasen parempi.
Ostaa nelivedon, niin tarvitsee suditella silloin, kun itsestä tuntuu. Ai niin, mutta ethän sinä sellaista tarvitse, vaan tykkäät suditella...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.04.20 - klo:21:12
Tottakai mehukkaasta jutusta jätät kertomatta kaiken muun paitsi, että autossa oli nastarenkaat alla (Renkaiden merkki/malli, ajetut kilometrit ja ikä). Ja jos sä osaat ajaa, niin mihin tarvit nastojakaan, kun se on vain renkaista kiinni ei kuljettajasta? Samahan se olisi ollut ajaa kesärenkailla? Ja juurihan itse jurruutit nastoilla asvaltti turhaan pilalle tähän aikaan vuodesta!
Ekaa talvea alla olevat nokialaiset siellä rullaa. Tulleet auton mukana, niin näillä mennään mitä on. Pointtihan oli siinä, että se nasta pelasta pätkääkään jos ratissa on joku jönglääri.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.04.20 - klo:08:58
Ekaa talvea alla olevat nokialaiset siellä rullaa. Tulleet auton mukana, niin näillä mennään mitä on. Pointtihan oli siinä, että se nasta pelasta pätkääkään jos ratissa on joku jönglääri.
Tottakai ekaa talvea alla olevat ja laitettu viime viikolla alle, että saadaan vielä mehukkaampi tarina.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 03.04.20 - klo:15:09
että ei ne renkaat vaan se kuski.
Mutta raiskaat niillä nastarenkailla teitä vaikka rattimiehenä pärjäisit kesärenkailla?
Tammikuussa toimitettu Vito, niin tokkopa sieltä annetaan kovin vanhoja nakkeja alle?
Enkä firman autoon viitsi ostaa omilla rahoilla renkaita? Ostaisitko itse?
Pärjäisin kyllä kitkoilla vallan hyvin.
Ymmärrän kyllä että tälläiset jöngläärit ei pärjää.
Omassa autossa kitkat alla vuodesta 2001.
On tämä upea laji, "keskustelu" pääideana toisen tahallinen väärinymmärtäminen puhtaasti vttuilumielessä. Itse toimin liukkaalla kelillä hiukan kuten b1mpo. Aamulla duuniin lähtiessäni käännyn kestopäällysteelle ja saman tien annan kaasua kokeillen sutiiko. Edessä suora jolla näkyvyyttä 500m joten en vaarantele muita. Suoran päässä mutka, sitä ennen jarrutuskoe. Mutkassa, jos ei näy vastaantulijoita(näkyvyys 200m), painan kaasua kokeilen puskeeko auto(etuveto). Haluan siis aina määritellä kelin omien kriteereideni mukaan ja ajan sitten olosuhteet huomioon ottaen. Tien pinnan ulkonäön perusteella en ainakaan itse pysty aina tarkkaan päättelemään liukkauden astetta.
Nyt näyttää siltä että kesärenkaat menevät Golfeihin alle kun lupaavat niin lämmintä. Saatan jättää nastat vielä tyttären Pököttiin varmuuden vuoksi kun sillä ei nyt ajeta lainkaan kun hän on täällä Uudellamaalla vankina meidän kanssamme.
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 04.04.20 - klo:11:23
On tämä upea laji, "keskustelu" pääideana toisen tahallinen väärinymmärtäminen puhtaasti vttuilumielessä. Itse toimin liukkaalla kelillä hiukan kuten b1mpo. Aamulla duuniin lähtiessäni käännyn kestopäällysteelle ja saman tien annan kaasua kokeillen sutiiko. Edessä suora jolla näkyvyyttä 500m joten en vaarantele muita. Suoran päässä mutka, sitä ennen jarrutuskoe. Mutkassa, jos ei näy vastaantulijoita(näkyvyys 200m), painan kaasua kokeilen puskeeko auto(etuveto). Haluan siis aina määritellä kelin omien kriteereideni mukaan ja ajan sitten olosuhteet huomioon ottaen. Tien pinnan ulkonäön perusteella en ainakaan itse pysty aina tarkkaan päättelemään liukkauden astetta.
Se on just näin! Todelliset rattimiehet tai -naiset seuraavat AKTIIVISESTI tienpinnan pitoa. Välillä käydään myös leikkimässä turvaallisessa paikassa, niin auton ja renkaiden käytös menevät selkärankaan.
Ojaan ajautujat taas ajavat vain samalla tavoin kelistä riippumatta. Sitten onkin ohjaamo täynnä jonlöörääviä käsiä ja jalkoja kun keli yllättää. 10-15 metrin etäisyydeltä sitten jälkiviisaat päättelevät oliko autossa minkätyyppiset renkaat alla. Jopa kuljettajan etunimi osataan päätellä.
"Bensiiniä liekkeihin":
Nastarenkaiden testivoittajien, Continental IceContact 3 FlexStud, tuotanto lopetetaan toistaiseksi, koska nastat eivät pysy kiinni.
Continental on luvannut korvata vialliset renkaat. Yhteys renkaiden jälleenmyyjään on edellytys korvausasioiden hoitumiselle.
Jep. Ei pysy nastat conteissa kiinni.. Ajoin tänä (talvena) 18000 km kyseisillä renkailla ja kaikki nastat pois.. Nyt Hakkapeliitta ysit alla ja ajettu yli puolet enemmän ja sama tilanne. Ei tuu conteja enää..
LainaaNyt Continental on keskeyttänyt Flexstud-renkaiden valmistamisen ja vetää nämä pois markkinoilta. Syynä on nastojen irtoaminen asvaltilla ajettaessa " Continentalin markkinointipäällikkö Marko Pursiaisen mukaan ongelmia ei ole ilmennyt lumi- tai jääpintaisilla teillä.
Pursiainen kertoo kuminastojen irtoamisongelman johtuvan tuotantoteknillisistä syistä, eikä niiden ominaisuuksista.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/continentalin-kuminasta-vedetaan-markkinoilta-aiheuttanut-nastojen-irtoamista/
Lainaus käyttäjältä: Petu - 04.04.20 - klo:12:57
Jep. Ei pysy nastat conteissa kiinni.. Ajoin tänä (talvena) 18000 km kyseisillä renkailla ja kaikki nastat pois.. Nyt Hakkapeliitta ysit alla ja ajettu yli puolet enemmän ja sama tilanne. Ei tuu conteja enää..
Eipä ole ollut mitään ongelmia Conti ice contact 2:n nastojen pysymisessä. Molemmissa nelikoissa toimii nastoina ja kaikki tallella.
Sama ongelma oli nokialaisilla parissa mallissa, kun toivat markkinoille, että nastat eivät pysyneet. Ihan 2000-luvulla ja 2010 luvulla!
Itse valitsin Michelinin x ice north 4 nastarenkaat. Saa nähdä miten hyvin pysyy näissä nastat.
Moninkertaiset testivoittajat!
Hei klovni vai mikä sirkus temppuilija olitkaan🙄.Ei oikein osu toi lukemisen ymmärtäminen(kään) sinuun.Conti lopettaa toistaiseksi juuri tuon renkaan valmistamisen. Ja hei saan hyvitystä maahantuojalta kun itse myönsivät,ettei pysy nastat kiinni! Ja tosiaan yli puolet enemmän ajetut Nokian Hakkapeliitta ysit nyt vasta samassa tilanteessa- nastat lähteneet..
Riittävästi kun tulee ikää ja rengas kuluu niin nastatkin lähtee aika herkästi, katkeilee, pyörähkää poikittain
Tuolla varastossa on uuden mersun mukana tulleet muistaakseni continental nastarenkaat jotka on ajettu aika loppuun, kyläajoa suurin osa, olisiko 60tkm nastarenkailla, pintakaasulla. Ei montaa nastaa renkaassa, pitää laittaa kuvia joskus.
Samanlaista kokoa on ollut paljon pienemmissä ja kevyemmissä /vähemmän vääntämissä autoissa joissa rengas ei niin tiukulla. Nykyään todella pikkuisissa autoissakin.
On ne semmoiset testivoittajat, nämä continentaalit😁
Tuulilasin päätoimittaja Olli Koivusalo on harmistunut tilanteesta. Moni testivoittajan hankkinut onkin saanut huippurenkaan sijaan sutta ja sekundaa.
"Tämä on ainutlaatuinen tapaus, en muista vastaavaa. Ei renkaiden kehitystyötä pitäisi jättää tällä tavalla asiakkaille. Ilman muuta Continental menettää nyt jälkikäteen Tuulilasin talvirengasvertailun voittonsa, ikään kuin doping-testin seurauksena", Koivusalo toteaa.
[url]https://www.apu.fi/artikkelit/continentalilta-shokkiratkaisu-testivoittajan-tuotanto-paattyy-jos-ostit-nama-renkaat-toimi-nain]https://www.apu.fi/artikkelit/continentalilta-shokkiratkaisu-testivoittajan-tuotanto-paattyy-jos-ostit-nama-renkaat-toimi-nain] [url]https://www.apu.fi/artikkelit/continentalilta-shokkiratkaisu-testivoittajan-tuotanto-paattyy-jos-ostit-nama-renkaat-toimi-nain (http://[url=https://www.apu.fi/artikkelit/continentalilta-shokkiratkaisu-testivoittajan-tuotanto-paattyy-jos-ostit-nama-renkaat-toimi-nain)
Tuota Sakal83 pilkkaa taas en ymmärrä, koska continental halusi tuoda nastat korvaavan renkaan, joka kuluttaisi vähemmän tietä, kuin nastarengas, mutta olemalla parempi, kuin kitkarengas. Nyt kun ensimmäisen valmistajan koe epäonnistui potkitaan maassa makaavaa. Kertoo jotain kaverista, mutta tämähän sataa nastarenkailla ajavien laariin!
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 05.04.20 - klo:09:04
On ne semmoiset testivoittajat, nämä continentaalit😁
Ja taas saa aamulla lähteä liikenteeseen continental nelinkertaisilla testivoittajilla
(kitkat) ilman mitään ongelmia...
Ehkä tämä ”pilkka” avaa silmiä testivoittajista.
Mutta epäilen, koska hehkutetaan aina niitä renkaita jotka itsellä alla pyörii.
Kertoo kaverista aika paljon.
Continentalin jälkimarkkinoinnin taso jotain aivan muuta kuin VW-konsernilla tai Nokianilla.
Mitkäs Nokianit neolivatkaan joista katkesi tai irtosi nastat järjestään? Tuosta on jo jonkun aikaa, mutta vasta median rummutus sai tehtaan ottamaan vastuuta.
Taatusti ostetaan seuraavatkin renkaat valmistajalta, joka kantaa vastuunsa laadustaan!
Eipähän ole enää yhtään nastaa toisaalta irronnut, kun olen joutunut kitkoilla pärjäämään.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 05.04.20 - klo:22:40
Suurin osa katupölystä johtuu katujen ja risteyksien hiekottamisesta.
Hiekka murenee hienoksi pölyksi kun autolla ajetaan päällä, rutina vaan kuuluu.
Risteyksissä tilanne on pahin koska siinä jarrutetaan ja kiihdytetään jolloin mureniminen tehostuu.
Tämä kaikki (hiekotus) joudutaan tekemään avuttomien kitkarengaskuskien takia jotta ei kolise.
Nastakuski ei hiekkaa tarvitse, eikä siten pölytä ympäristöä.
Nastapöly on niin pieni osa liikennepölystä, että ei tarvitse mölistä.
Tutkittua järkeenkäypää tietoa.
Siinäpä se totuus on monesti toinen kun olettamus. ;)
En usko hetkeäkään, että ymmärrät alla olevan linkin tekstistä tai sen tuloksista tuon taivaallista mutta linkkaanpahan kuitenkin. Jään myös mielenkiinnolla odottamaan lähdettä mainitsemillesi tutkituille ja järkeenkäyville tiedoille.
https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/talvirengasmittausten-tuloksia.pdf (https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/talvirengasmittausten-tuloksia.pdf)
Espoossa aloitettiin katujen puhdistus normaalia aikaisemmin runsaan katupölyn vuoksi. Hiekoitusta ei ole tarvinnut tänä "talvena" Syynä pölyämiseen kuulemma nastojen irroittama katupöly.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 05.04.20 - klo:23:01
En usko hetkeäkään, että ymmärrät alla olevan linkin tekstistä tai sen tuloksista tuon taivaallista mutta linkkaanpahan kuitenkin. Jään myös mielenkiinnolla odottamaan lähdettä mainitsemillesi tutkituille ja järkeenkäyville tiedoille.
https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/talvirengasmittausten-tuloksia.pdf (https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/talvirengasmittausten-tuloksia.pdf)
Onhan tuossa kyllä isoa tekstiä ja paljon kuvia. Mutta tuskin siltikään jakeluun menee ;D
Tällä tiellä ei ole hiekoitettu. Tämä hienoinen pöly leviää kaupunkiin asti.
(https://i.ibb.co/BCQhdpp/20200225-154613.jpg) (https://ibb.co/VqzFr11)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 05.04.20 - klo:22:40
Tämä kaikki (hiekotus) joudutaan tekemään avuttomien kitkarengaskuskien takia jotta ei kolise
Mites ne avuttomat nastarengaskuskit ja raskasliikenne? Heitä varten ei suinkaan hiekkaa kylvetä.
Kitkarenkaita suosivat ne joille vuosittain tulee selvästi keskivertoa enemmän kilometrejä.
Tänne sais tulla joku johtaja Elystä vastaa kysymyksiin, miks suomessa on tienhoito tuollaista ku on, ja annetaan noiden polvästien jyrsiä tiet piloille ennen aikojaan nastoilla, samaan aikaan tuolla maakunnissa on pilvin pimein kolmi- ja nelinumeroisia teitä kuin pommituksen jäliltä, rahat ei riitä kun ennen aikaisiin valtaväylien pinnoituksiin.
Tuollaisten jonglöörajien ja kaltaisten teoilla ja höpinöillä suomi taantuu...ja verot nousee entisestään.
En ole suolauksen ja hiekoituksen kannattaja, molemmat minimiin.
Tässä näkyy, ettei raskas kalusto mahdu noihin uriin.
(https://i.ibb.co/4F79nC9/20200406-191141.jpg) (https://ibb.co/dfr1wX1)
Olettaisin että moottoriteillä ja vastaavilla merkittävin kevätpölyn aiheuttaja on talven aikana levitetty suola, joka kuivalla kelillä sitten pöllyää.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 06.04.20 - klo:19:43
Olettaisin että moottoriteillä ja vastaavilla merkittävin kevätpölyn aiheuttaja on talven aikana levitetty suola, joka kuivalla kelillä sitten pöllyää.
Suola imee kosteutta itseensä helposti. Epäilen, ettei se ole suolasta johtuvaa, sillä kesälläkin suolataan, jotta ei pölisisi.
Miksi sitä mitään olettamaan tai mutuilemaan, jos asiasta on tehty jotain tutkimuksiakin.
Tutkimuksen perusteella voitaisiin tiputtaa nastoilla ajavien nopeuksia. ;D Se olisi tehokas keino saada ihmiset harkitsemaan kitkojen käyttöä. ;D
tai sitten vaikka valtio pitäisi tiet kunnossa kuten muuallakin keski euroopassa
vai aattelitko että raskaan kaluston teiden kulutus magisesti loppuu kun henkilöautoissa ei ole nastoja
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 06.04.20 - klo:20:30
Tutkimuksen perusteella voitaisiin tiputtaa nastoilla ajavien nopeuksia. ;D Se olisi tehokas keino saada ihmiset harkitsemaan kitkojen käyttöä. ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 06.04.20 - klo:21:40
Kiinassa on vielä pahempaa vaikka ei ole hiekotettu.
Nastapölyn osuus on hyvin vähäinen hiekoituspölyyn ja muuhun liikennesaasteeseen nähden.
Lähdeviite kiitos. Laitatko vastaavan myös muille väitteillesi?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 06.04.20 - klo:22:24
Teiden urautumiseen vaikuttaa kaikista eniten raskas liikenne ja niiden massat varsinkin lämpimillä ilmoilla.
Isot raskaat autot leipovat lämmintä asfalttia.
Itse olen asunut öljysataman viereisellä tiellä jossa raskaat tankkiautot leipovat tietä. Kahden vuoden jälkeen oli tiessä syvät urat. Kyseisellä tiellä ei henkilöauto liikennettä juuri laisinkaan. Se teiden urautumisesta ja nastoista. Nastat vain karhentaa pintaa mutta kulutus tiestöön on vähäinen. Vähäinen siihen olettamaan mitä luullaan.
Nokia kun aikoinaan teki sensaatio kitkarenkaan mainosti rengasta: Siitä irtoaa pienen pieniä hiukkasia jotka toimivat hyvänä pitona renkaaseen ??? KYLL,, näin on. :(
Raskas liikenne kyllä tosiaan mankeloi lämmintä asfalttua juuri tuollaisissa paikoissa. Se ei vain kerro mitään siirä, miksi maan- ja moottoriteille ilmestyy raskasta liikennettä kapeamat karkeapintaiset urat. Raskasta liikennettä ei myöskaan juurikaan ole kaupunkien keskustoissa, joissa hiukkaspäästot aiheuttavat eniten ongelmia.
Mikähän mahtaa olla tuo Nokianin rengas?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 06.04.20 - klo:22:24
Teiden urautumiseen vaikuttaa kaikista eniten raskas liikenne ja niiden massat varsinkin lämpimillä ilmoilla.
Isot raskaat autot leipovat lämmintä asfalttia.
Itse olen asunut öljysataman viereisellä tiellä jossa raskaat tankkiautot leipovat tietä. Kahden vuoden jälkeen oli tiessä syvät urat. Kyseisellä tiellä ei henkilöauto liikennettä juuri laisinkaan. Se teiden urautumisesta ja nastoista. Nastat vain karhentaa pintaa mutta kulutus tiestöön on vähäinen. Vähäinen siihen olettamaan mitä luullaan.
Nokia kun aikoinaan teki sensaatio kitkarenkaan mainosti rengasta: Siitä irtoaa pienen pieniä hiukkasia jotka toimivat hyvänä pitona renkaaseen ??? KYLL,, näin on. :(
Mistä tuon esimerkkikuvani kapean raidevälin urat johtuu, joita esiintyy tuossa Tampereen ohitustillä melko paljon? Siihen ei raskas kalusto mahdu. Olen sen todennut sekä raskaalla kalustolla, että henkilöautolla ajellessa. Urat ovat syntyneet melko nopeasti talven aikana. Jos jossain muualla raskas kalusto jyrää tien pohjaa urille, se on ihan eri asia. Sen tien pohja ei kestä. Ainahan raskas kalusto ”jyrää” jonkin verran, mutta siitä ei synny kapeita uria, vaan leveitä. Myöskään raskaan kaluston ”leipomat” urat ei synnytä katupölyä niin paljoa, vaan se asfaltti painuu sinne tien pohjaan.
Ps. Tässä kuva.
(https://i.ibb.co/4F79nC9/20200406-191141.jpg) (https://ibb.co/dfr1wX1)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 06.04.20 - klo:22:24
Teiden urautumiseen vaikuttaa kaikista eniten raskas liikenne ja niiden massat varsinkin lämpimillä ilmoilla.
Isot raskaat autot leipovat lämmintä asfalttia.
Itse olen asunut öljysataman viereisellä tiellä jossa raskaat tankkiautot leipovat tietä. Kahden vuoden jälkeen oli tiessä syvät urat. Kyseisellä tiellä ei henkilöauto liikennettä juuri laisinkaan. Se teiden urautumisesta ja nastoista. Nastat vain karhentaa pintaa mutta kulutus tiestöön on vähäinen. Vähäinen siihen olettamaan mitä luullaan.
Nokia kun aikoinaan teki sensaatio kitkarenkaan mainosti rengasta: Siitä irtoaa pienen pieniä hiukkasia jotka toimivat hyvänä pitona renkaaseen ??? KYLL,, näin on. :(
Varmasti niissä harvoissa paikoissa, joissa raskasta liikennettä suurilla kuormilla saattavat urat tulla paripyöräleveydelle.
Tuohon pölyasiaan kaipailen kovasti sitä lähdeviittausta. Kun viitataan kirjoittelut tieteellisiin tutkimustuloksiin niin kukaan ei satuile ainakaan itse.
PS. Taisi muuten olla Bridgestone, joka mainosti Blizzak kitkarenkaiden kumiseokseen sekoitetuista teräväreunaisista partikkeleista.
Jönglörin tiedot on sieltä Esson baarista tai joku muu hänelle kertoi hourulassa.
Tässä on nyt monen monta tutkimusta tai muuta tiedonlähteitä heitelty, mutta yksi Urpo se heittelee omasta takataskusta jotain järkeilyjään ilmoille.
Joko on saatanan tyhmä persoona tai trolli?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.04.20 - klo:14:09
Eipä ole ollut mitään ongelmia Conti ice contact 2:n nastojen pysymisessä. Molemmissa nelikoissa toimii nastoina ja kaikki tallella.
Jep, vaihdoin vaimon autosta ko renkaat koossa 205/55-16 pois lauantaina. Kyseessä 2.5 talvea ajetut renkaat, 30+ tkm ja kaikki nastat tallella. Pintaa ehkä sen 7mm silmämääräisesti katseltuna.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 07.04.20 - klo:12:48
Sielläpä todella viisanolinen mies.
Kannattas mennä tutkituttamaan omaa yläpään mutteria.
Monet tutkimukset ovat pelkkää huuhaa tutkimuksia.
Todellakin Kiinassakin pölisee pirusti vaikka nastarenkaat ovat heille tuntematon asia.
Monet tutkimukset onkin huuhaata, tai ainakin pienellä varauksella täytyy aina suhtautua. Kriittisyys ei ole pahasta. Mutta mitä sun omat silmät kertoo siitä rekan perästä otetusta kuvasta, rehellisesti? Tai sitten tämä seuraava kuva, jossa auto yrittää ajaa urista sivulla? Raideleveys sopii tuohon henkilöautoon.
(https://i.ibb.co/MByggLc/20200407-064724-01.jpg) (https://ibb.co/Vw0LL8g)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.04.20 - klo:12:59
Monet tutkimukset onkin huuhaata, tai ainakin pienellä varauksella täytyy aina suhtautua. Kriittisyys ei ole pahasta. Mutta mitä sun omat silmät kertoo siitä rekan perästä otetusta kuvasta, rehellisesti? Tai sitten tämä seuraava kuva, jossa auto yrittää ajaa urista sivulla? Raideleveys sopii tuohon henkilöautoon.
...tai miten jöngloori sun mielestä syntyy urat moottoritien vasemmalle eli ohituskaistalle? Kuten bimpon kuvastakin näkyy, on vasemmalla kaistalla - ainakin Tampereen seudulla - selvästi pahemmat urat kuin oikealla.
Tuokin osoittaa että nastoille pitäisi olla todellisuudessa alemmat nopeusrajoitukset kun muille rengastyypeille. Todellisuudessa ne kuitenkin ostetaan että ylinopeudet olisivat tapa.
Kyllä raskasliikenne hieman saa tuoreen asfaltin urautumaan, tämä ei kestä pitkään, mutta nastojen urat on kyllä ihan toista luokkaa. Kyllä tuon on ihan silmälläkin havaittavissa helposti mikä milloinkin aiheuttaa, on niissä niin selvät erot. TM muistaakseni 80-luvulla laski nastojen aiheuttaman kulutuksen, eli sen kivimassan painon jonka nastat talvessa kuluttaa pölynä ilmaan, tuo tonnimäärää ei valitettavasti mieleen jäänyt, kyllähän se artikkeli vielä löydettävissä on, onko joku joka muistaa samaisen tai löytää tuon? Itsellä ole silloin edes korttia ollut.
Nastat on muuttuneet, mutta niin on liikennemäärätkin, luuelmpa, ettei tuo luku kovin kaukana ole nykynormi talvesta.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 07.04.20 - klo:13:50
Tuokin osoittaa että nastoille pitäisi olla todellisuudessa alemmat nopeusrajoitukset kun muille rengastyypeille. Todellisuudessa ne kuitenkin ostetaan että ylinopeudet olisivat tapa.
Lueppa se parin vuoden takainen VTT:n testi kummilla renkailla ajavat kaahasivat!
No empä lue, ihan elävästä elämästä riittää mulla havaintoja, ettei tarvi kaikkea lukea. Mutta se ei ole se pointti, vaan se kuka hajottaa tiet, jotku tekee saman asian aiheuttamatta sen tramaattisempaa haittaa niin tiestölle kuin valtion kassaankaan, muista terveydellisistä näkökulmista puhumattakaan. Varmaan noilla vuosien saatossa pölynä ilmaa heitetyillä kymmenillä miljoonilla per talvi olisi nytkin muutakin käyttöä. Minä en niitä tarvi suoranaisti kuin tien hoitoon, mutta niitäkin on, joilla ei ihan niin hyvin mene.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 07.04.20 - klo:18:00
No empä lue, ihan elävästä elämästä riittää mulla havaintoja, ettei tarvi kaikkea lukea.
Eli olet samanlainen trolli ;D
Monet tutkimukset ovat huuhaata.
Eli noi rengastestitkin voivat olla ihan hyvin huuhaata. Niihin kuitenkin usko on kova vaikka mainosrahat on lehdille maksettu.
Ehkä tässä kannattaa monen mutterit käydä testauttamassa.
Lääkäri määräisi monelle sitä mm-mitan buranaa.
Ei älkääs nyt pojat vielä luovuttako, täällä Puolassa oli tänään +25 ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta mutta kyllä tännekin vielä jonnekin niemennotkoon on öisin muutama pakkasaste luvattuna, pitänee hakea tuosta lähimmästä rautakaupasta jokunen tuhat ruuvia ja alkaa porailemaan niitä noihin KE-luistimiin kun ei tässä rengaskaupoillekaan enää karanteenien vuoksi pääse. Katsotaan tuossa kuukauden päästä kun menee 30 rikki että josko sitä vähän tahmeampaa seosta alkaisi miettimään, ehkä bitumipalluraiset sitten ruuvin kärkiin lisäksi? ::)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.20 - klo:18:08
Eli olet samanlainen trolli ;D
Kuka? Kerro vaan lisää ihan omin sanoin :D
Sanoppas sinä ihan rehellisesti onko tällaisessa touhussa jotain järkeä, että ajetaan paljaita asfaltteja nastoilla, niin kuin esim. täällä nyt tehdään, viikkoihin ei ole ollut talvikelistä juuri tietoakaan. Tämä ei eroa normi keväästä muutakuin, että on autoja vähemmän liikkeellä.
Siinä on vielä sellainen ero, että kitkoilla ajetaan silloin kovempaa kuin keli sen sallii, nastoilla kovaa kelistä riippumatta eli niputettuna sama aika menee kilometria kohden, eli
ei ajan säästöä talven aikana. Tässä on se yksi juttu mitä nastapellet ei näytä ymmärtävän, eikä näköjään päättäjätkään. Sama työ tuli tehtyä molemmilla rengastyypeillä, toinen ryhmä vaan teki jumalattoman määrän muita negatiivisia asioita siinä ohessa. Markan voitolla tehtiin kahden markan tappio. :D
Jotta ihan jollekin voisin olla hyödyksi, niin kerron kokemuksen Nokian Hakkapeliitta R3 renkaista. Ovat olleet kaikin puolin edellisiä R2:sia paremmat. Varsinkin suuntavakaudessa tuli kohennusta, joka on se suurin ja kaivatuin parannus. Toinen parannus on se, että nämä eivät ole niin "kivisyöpöt", kuten monet muut kitkat. Oiskohan 10tkm ajettu pääsääntöisesti paljaalla märällä asfaltilla. Juuri näkyy 8mm merkki ja sitä se oli todellisuudessakin. Renkaat olivat ajolleen turvalliset, eikä yllätyksiä tullut huonommallakaan kelillä. Kuvaan on vanteet pesty, mutta kivet on mitä olikin suoraan ajosta. Ei riitä mielenkiinto niitä rapsutella. Uskallan vahvasti suositella, enkä edes harkitse toisia tilalle.
(https://i.ibb.co/hKXf9ZS/20200407-171102.jpg) (https://ibb.co/7Gg4CRq)
Positiivistä huomata tuo ettei vedä hirveitä määriä kiviä tuonne kuvion sisään kuten moni rengas tekee ja sieltä niitä kiviä sinkoilee muiden ikkunoihin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.04.20 - klo:21:37
Positiivistä huomata tuo ettei vedä hirveitä määriä kiviä tuonne kuvion sisään kuten moni rengas tekee ja sieltä niitä kiviä sinkoilee muiden ikkunoihin.
Vahva veikkaus, että tuo kuva on eturenkaasta. Ei kivet eturenkaissa varsinkaan etuvetoisessa autossa kovin pitkään viihdy vaan ne jämähtää juuri sinne takarenkaisiin josta sitten aika ajoin kimpoilevat takana tulevan päälle. Itse en koskaan ole vaivautunut kiviä kaivamaan lamellien väleistä mutta koska korona, niin tekemisen puute on aika ankara. Takarenkaista sai kaivaa todella paljon kiviä, eturenkaista niitä sai hakemalla hakea. Ja kyseessä siis Michelin X-Ice North 4 nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 07.04.20 - klo:22:50
Vahva veikkaus, että tuo kuva on eturenkaasta. Ei kivet eturenkaissa varsinkaan etuvetoisessa autossa kovin pitkään viihdy vaan ne jämähtää juuri sinne takarenkaisiin josta sitten aika ajoin kimpoilevat takana tulevan päälle. Itse en koskaan ole vaivautunut kiviä kaivamaan lamellien väleistä mutta koska korona, niin tekemisen puute on aika ankara. Takarenkaista sai kaivaa todella paljon kiviä, eturenkaista niitä sai hakemalla hakea. Ja kyseessä siis Michelin X-Ice North 4 nastarenkaat.
Otin kuvan varmuudeksi kaikista. Tuossa ensimmäisessä kuvassa vilahtaa toinenkin rengas. Taitaa olla takarengas juuri se ensimmäisen kuvan rengas.
(https://i.ibb.co/C6S514c/20200407-171651.jpg) (https://ibb.co/YXV7RJC)
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 22.02.20 - klo:16:08
Asennutin tällä viikolla vanteelle kaksi uutta kesärengasta. Täytetty tunkkaisella korjaamoilmalla. Mittasin tänään paineet ja mittaan kahden ja neljän viikon päästä uudestaan. Kerron sitten tulokset.
Nyt on kuusi viikkoa asennuksesta, ja tuona aikana renkaat ovat keskiarvoisesti vajuneet 0,09 bar. Pyöreästi ottaen siis
0,1 bar/1,5 kk.
Mittauksiin tuli häslinkiä tallin lämpötilavaihteluista. Järjestyksessään toinen ja kolmas mittaus tehtiin 2-3 astetta lämpimämmässä kuin 1. ja 4. mittaus. Alkulämpötilan ollessa n. 15 C (=288 K), 3 asteen muutos tekee reilun 1% heiton paineisiin. Koska alkupaine oli n. 2,9 bar, niin prosentin virhe (= 0,03 bar) on jo tuloksia heilutteleva.
Oliko kompurassa ilman lämpötila tasaantunut paineistuksesta? ;D
Kun ajelee vaan kaukoidän renkailla ilman nastoja kesät talvet, niin ei tarvitse
miettiä, minkä lehden parhaiksi testaamat renkaat taas tulevaksi talveksi pitäisi
ostaa, näillä mennään ilman pienintäkään ongelmaa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.04.20 - klo:21:29
Jotta ihan jollekin voisin olla hyödyksi, niin kerron kokemuksen Nokian Hakkapeliitta R3 renkaista. Ovat olleet kaikin puolin edellisiä R2:sia paremmat. Varsinkin suuntavakaudessa tuli kohennusta, joka on se suurin ja kaivatuin parannus. Toinen parannus on se, että nämä eivät ole niin "kivisyöpöt", kuten monet muut kitkat. Oiskohan 10tkm ajettu pääsääntöisesti paljaalla märällä asfaltilla. Juuri näkyy 8mm merkki ja sitä se oli todellisuudessakin. Renkaat olivat ajolleen turvalliset, eikä yllätyksiä tullut huonommallakaan kelillä. Kuvaan on vanteet pesty, mutta kivet on mitä olikin suoraan ajosta. Ei riitä mielenkiinto niitä rapsutella. Uskallan vahvasti suositella, enkä edes harkitse toisia tilalle.
Tällä viikolla vaihtui R2:set Hakka Green kesärenkaisiin. Eturengas oli lähes puhdas kivistä, mutta takarenkaiden lamellien välissä oli jonkun verran pikkukiveä ja joitakin yksittäisiä kiviä urissa. Vuosi sitten oli enemmän kiveä, kun oli "talvisemmat" kelit ja enemmän kadulla pikkukiveä levitettynä.
Ehkäpä R3:sessa on sitten menty eteenpäin kehityksessä myös tuollakin saralla tai sitten nyt on ollut vain niin vähäluminen/vähäkivinen kausi.
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 07.04.20 - klo:13:50
Tuokin osoittaa että nastoille pitäisi olla todellisuudessa alemmat nopeusrajoitukset kun muille rengastyypeille. Todellisuudessa ne kuitenkin ostetaan että ylinopeudet olisivat tapa.
Nastan aiheuttamaa kulutusta nopeuden funktiona on myös tutkittu. Pienellä googlailulla löytyy jokunen paperi missä asiaa on tutkittu, mm. tuossa Aalto-yliopistosta lisensiaattityö jonkun vuoden takaa
http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf. (http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf.) Kun nopeus tuplataan (esim. 40km/h), myös hiukkasemission lähes kaksinkertaistuu. Näin ollen talvinopeusrajoitukset suojelevat hieman myös sitä maanteiden yleensä paljasta asfalttia, kun suurin osa kuitenkin ajelle nastoilla läpi talven ja pitkälle kevääseen. Tässä(kin) tutkimuksessa todetaan nastojen moninkertainen hiukkasemissio (=tien kulutus) verrattuna kitkoihin.
Lainaus käyttäjältä: 58make - 08.04.20 - klo:18:10
Kun ajelee vaan kaukoidän renkailla ilman nastoja kesät talvet, niin ei tarvitse
miettiä, minkä lehden parhaiksi testaamat renkaat taas tulevaksi talveksi pitäisi
ostaa, näillä mennään ilman pienintäkään ongelmaa.
Kunnes keli yllättää...
Lainaus käyttäjältä: jt - 09.04.20 - klo:01:38
Nastan aiheuttamaa kulutusta nopeuden funktiona on myös tutkittu. Pienellä googlailulla löytyy jokunen paperi missä asiaa on tutkittu, mm. tuossa Aalto-yliopistosta lisensiaattityö jonkun vuoden takaa
http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf. (http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf.) Kun nopeus tuplataan (esim. 40km/h), myös hiukkasemission lähes kaksinkertaistuu. Näin ollen talvinopeusrajoitukset suojelevat hieman myös sitä maanteiden yleensä paljasta asfalttia, kun suurin osa kuitenkin ajelle nastoilla läpi talven ja pitkälle kevääseen. Tässä(kin) tutkimuksessa todetaan nastojen moninkertainen hiukkasemissio (=tien kulutus) verrattuna kitkoihin.
Nastat tulisi saattaa luvanvaraisiksi ainakin uudellamaalla, varsinaissuomessa ja satakunnassa. Vaihtoehdothan ovat:
a) nastarenkaat ja huonokuntoiset tiet
b) kitkarenkaat ja kohtuullisessa kunnossa olevat tiet.
Vaihtoehtoa nastarenkaat ja kohtuullisessa kunnossa olevat tiet ei ole, koska rahaa siihen ei ole, eikä tule olemaan http://velkakello.fi (http://velkakello.fi).
Olen samalla kannalla. Paljon liikennöidyillä seuduilla voisi olla nastavero, jolla katetaan teiden korjauksia. Jos auto on varustettu nykyaikaisella ajonvakautuksella, on suurella osalla Etelä-Suomen ihmisistä turvallista ajella kitkoilla. Renkaista riippumatta ihmiset kuitenkin joutuvat sopeuttamaan nopeuttaan erilaisissa keleissä, niin sen ei pitäisi olla ongelma. Nuo urat on paikoin jäätävän isot ja siten vaaralliset sadekelillä kesällä. Rahaa ei ole yhtään ylimääräistä hetkeen valtiolla, jos sittenkään. Nastavero voisi siis auttaa tässä asiassa.
Jönglööraaja: Contit on ainoat kunnon renkaat!
Toivotan jälleen kerran onnea, menestystä ja pitkää ikää!
https://www.is.fi/autot/art-2000006469302.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006469302.html)
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 09.04.20 - klo:09:37
Jönglööraaja: Contit on ainoat kunnon renkaat!
Toivotan jälleen kerran onnea, menestystä ja pitkää ikää!
https://www.is.fi/autot/art-2000006469302.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006469302.html)
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kuminasta-tassako-uusi-ratkaisu-nastarenkaiden-haittoihin/ (https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kuminasta-tassako-uusi-ratkaisu-nastarenkaiden-haittoihin/)
" Kyllä se vaan toimii, on tätä niin kauan, vuosikausia, suunniteltu, kehitelty ja testattu, Continental Rengas Oy:n markkinointipäällikkö Marko Pursiainen vakuuttaa.No ehkäpä sitten seuraava iteraatio. Aika nopeastihan tuo nastojen irtoaminen tuli esiin kun rengas ehti olla markkinoilla vain vuoden.
Metallirunkoinen nasta pääsee hieman liikkumaan rengaskumissa, mutta ns. kuminasta on vulkanoitu kiinni rengaskumiin.
Jos tämä rengaskumi (polymeeri) on liian kovaa, siis ei salli nastan painumisen yhteydessä riittävää joustoliikettä, niin aikaa myöten tällainen liike "repii" nasta irti.
Renkaan seuraava kehitysversio taitaa sisältää nastojen kiinnitysalueen lisäjouston sallivan rakenteen kehittämisen (?). Tai sitten itse nastaa joustokumeineen on kehitettävä (polymeeri ja sen mitoitus).
Asiallinen kirjoitus testivoittamisesta ja testaamisen vaikeudesta.
https://yle.fi/uutiset/3-8702951
2,5 talvea ja reilu 30tkm ajetut nastat vaimon autossa alkaa olemaan ehtoopuolella. Ei minulla luottamusta herätä nastojen ääni, jos tiedän pidon olevan jo huono. N. 6mm olisi kumea noissa jäljellä. Joku nasta sieltä oli irronnutkin, eikä ihme kun pyörivät kolossaan tuolla tavalla. Joillekin se ääni tuo mielenrauhaa, minulle ei. En tiedä kuinka tuon vaimon saisi puhuttua siirtymään kitkoihin. Hällä kuitenkin turvallinen hyvä ajonvakautuksellinen auto. Nämä siis contin kakkoset.
(https://i.ibb.co/kXfM9Gj/20200411-120852.jpg) (https://ibb.co/tDt3xHg)
Hanki testivoittajat tilalle. Niin minäkin tein. Michelin X Ice North 4.
Lainaus käyttäjältä: tapanixxx - 11.04.20 - klo:12:27
Hanki testivoittajat tilalle. Niin minäkin tein. Michelin X Ice North 4.
Luitko varmasti ajatuksella kirjoitukseni ja sitä edellisen viestin? ;D Tiedän noin suurinpiirtein hyvät renkaat, siitä ei ole kysymys. Ja varmasti noi contitkin olleet testivoittajat jossain testissä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.04.20 - klo:13:59
Kiitos toivotuksista.
Itsellä on Conti Ice 3 normaali metallirunkoisilla nastoilla. Ensimmäisen talven jälkeen ei ainuttakaan nastaa irronnut.
Kuka tyhmä nyt ostaa jotain "uutuutta" renkaastakaan.
Järki kannattaa aina pitää hankinnoissa mukana.
Ei voi henkilökohtaisella tasolla kun taputtaa onnentoivotuksista ja onnistuneesta renkaani valinnasta. ;D
Aikoinaan oli mainos: "viisas raha ostaa Anttilasta".
Tietenkin jos on ontto pää niin saahan ne nastat raastettua irti vaikka ensimmäisellä 1000 km matkalla. ::)
Lucky you.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.04.20 - klo:06:45
Kunnes keli yllättää...
Ei se keli mitään yllätä, sen näkee lähtiessä liikenteeseen.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.04.20 - klo:13:59
Kiitos toivotuksista.
Itsellä on Conti Ice 3 normaali metallirunkoisilla nastoilla. Ensimmäisen talven jälkeen ei ainuttakaan nastaa irronnut.
Kuka tyhmä nyt ostaa jotain "uutuutta" renkaastakaan.
Järki kannattaa aina pitää hankinnoissa mukana.
Ei voi henkilökohtaisella tasolla kun taputtaa onnentoivotuksista ja onnistuneesta renkaani valinnasta. ;D
Aikoinaan oli mainos: "viisas raha ostaa Anttilasta".
Tietenkin jos on ontto pää niin saahan ne nastat raastettua irti vaikka ensimmäisellä 1000 km matkalla. ::)
Mutta oot kuitenkin maininnut, että conti on niin laadukas merkki. Oman kokemuksen perusteella ei kuitenkaan näin ole muutamien kumien perusteella. Naapurilla painui vanhemmista conteista nastat kumin sisään päästäen paineen väärälle puolelle kumia.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 11.04.20 - klo:12:18
2,5 talvea ja reilu 30tkm ajetut nastat vaimon autossa alkaa olemaan ehtoopuolella. Ei minulla luottamusta herätä nastojen ääni, jos tiedän pidon olevan jo huono. N. 6mm olisi kumea noissa jäljellä. Joku nasta sieltä oli irronnutkin, eikä ihme kun pyörivät kolossaan tuolla tavalla. Joillekin se ääni tuo mielenrauhaa, minulle ei. En tiedä kuinka tuon vaimon saisi puhuttua siirtymään kitkoihin. Hällä kuitenkin turvallinen hyvä ajonvakautuksellinen auto.
Voihan sitä kokeilla ruuvata alle kitkat ensi talvena ja olla mainitsematta siitä sen kummemmin... Vastareaktio voi olla hetkellisesti voimakas kun asia paljastuu, mutta mielipide voi kummasti kääntyä toisinpäin kun siinä pari viikkoa ajellaan - tässä vaiheessa ei kannata kuitenkaan toistella oman päätöksen erinomaisuutta, vaan olla diplomaattisesti ihan hiljaa ;)
Lainaus käyttäjältä: 58make - 11.04.20 - klo:19:04
Ei se keli mitään yllätä, sen näkee lähtiessä liikenteeseen.
Kelihän ei IKIN,, muutu matkan
varrella. Osa on melkoisia houdineita, koska minä olen nähnyt veden muuttuvan jäästä lumeksi ja päin vastoin matkan varrella...
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 11.04.20 - klo:19:28
Mutta oot kuitenkin maininnut, että conti on niin laadukas merkki. Oman kokemuksen perusteella ei kuitenkaan näin ole muutamien kumien perusteella. Naapurilla painui vanhemmista conteista nastat kumin sisään päästäen paineen väärälle puolelle kumia.
Jätit kumminkin kertomatta mistä mallista oli kyse. Informatiivisuuden arvo täysin NOLLA, kun naapurilla ollut...
Lainaus käyttäjältä: jt - 11.04.20 - klo:23:17
Voihan sitä kokeilla ruuvata alle kitkat ensi talvena ja olla mainitsematta siitä sen kummemmin... Vastareaktio voi olla hetkellisesti voimakas kun asia paljastuu, mutta mielipide voi kummasti kääntyä toisinpäin kun siinä pari viikkoa ajellaan - tässä vaiheessa ei kannata kuitenkaan toistella oman päätöksen erinomaisuutta, vaan olla diplomaattisesti ihan hiljaa ;)
Noh miten sen ottaa. Vajaa vuosi meni GY UG2lla ja parin pidemmän huonon kelin reissun (pohjoiseen 830-840km suuntaansa) jälkeen vaihtui takaisin ropisijoihin ja jyrsijöihin. Samalla loppui pieni keskialueen epämääräisyys & luikertelu kuivalla sekä varsinkin sivuttaispito jotain aivan muuta liukkaalla. Toki varmasti 80%+ normiajossa oli oikein ok, mutta silloin selviää millä tahansa. Nyt sitten ajelut vähenikin reilusti yleisen tilanteen takia niin kitkoilla olisikin helposti ”pärjätty”.
Ja Kuten karppakin ehti kommentoida, kelihän se ei ikinä vaihdu kesken matkan..
Se onkin hyvä, että loppuu se keskialueen epämääräisyys ja luikertelu kuivalla nastoilla ajellessa. Tollahan vois melkein mainostaa käyttämään nastoja.
Toki ne renkaat kannattaa aina valita sen parin pidemmän reissun takia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.04.20 - klo:23:27
Kelihän ei IKIN,, muutu matkan
varrella. Osa on melkoisia houdineita, koska minä olen nähnyt veden muuttuvan jäästä lumeksi ja päin vastoin matkan varrella...
Jätit kumminkin kertomatta mistä mallista oli kyse. Informatiivisuuden arvo täysin NOLLA, kun naapurilla ollut...
Matkan pituudesta ei ollut puhetta. Asian voi ymmärtää monella tavalla, vai onko oma ymmärryksesi se ainoa oikea? Jos siis käyn tuossa lähikaupassa autolla, ei keli yhtäkkiä mihinkään muutu.
Informaatio ei ole nolla, vaan on niitä muillakin aikanaan tapahtunut. Pointti oli siinä, että on contitkin tavallisten kuolevaisten kumeja kaikkinensa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.04.20 - klo:08:45
Matkan pituudesta ei ollut puhetta. Asian voi ymmärtää monella tavalla, vai onko oma ymmärryksesi se ainoa oikea? Jos siis käyn tuossa lähikaupassa autolla, ei keli yhtäkkiä mihinkään muutu.
Informaatio ei ole nolla, vaan on niitä muillakin aikanaan tapahtunut. Pointti oli siinä, että on contitkin tavallisten kuolevaisten kumeja kaikkinensa.
Sinulle ei siis ole ikinä käynyt esimerkiksi, niin että siinä lähikaupassa käydessä olisi vaikka ruvennut vettä satamaan :D. Selvä.
Pääsääntöisesti merkkirenkaita, kun ostat et päädy kovin metsään. Kyllä muillakin valmistajilla niitä ohareita on tullut se miten ne korjataan ratkaisee aika paljon!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.20 - klo:10:21
Tosimiehet eivät käytä lasten renkaita. Tosimies ajaa kovilla keleillä nastarenkailla. Eikä millään teinirinkuloilla.
Kitkarenkaat eivät ole mitkään sulankelin eikä myöskään kunnon talvikelin renkaat.
FhVR miehen kannattaisi ajaa VR kyytillä eikä haitata muuta liikennettä tiellä.
Tosimies ei nalkuta vaan tuo kantansa esille, ja that´s it.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.20 - klo:10:21
Tosimiehet eivät käytä lasten renkaita. Tosimies ajaa kovilla keleillä nastarenkailla. Eikä millään teinirinkuloilla.
Kitkarenkaat eivät ole mitkään sulankelin eikä myöskään kunnon talvikelin renkaat.
FhVR miehen kannattaisi ajaa VR kyytillä eikä haitata muuta liikennettä tiellä.
Tosimies onkin varmasti antanut sinulle oikein kunnon kyydit, kerran jos toisenkin.
Siinä kun tosimies ajaa oikein kovaa, niin saa kumit kyytiä ;D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 12.04.20 - klo:10:40
Tosimies onkin varmasti antanut sinulle oikein kunnon kyydit, kerran jos toisenkin.
Siinä kun tosimies ajaa oikein kovaa, niin saa kumit kyytiä ;D
Tulitko kaapista ulos?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.03.20 - klo:09:18
,,lä kerro enempää omasta seksuaalisesta suuntautumisestasi. Sitä varten on ihan muut foorumit. Toisaalta eipä sinulta voinut ihmeempää odottaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.04.20 - klo:10:25
Sinulle ei siis ole ikinä käynyt esimerkiksi, niin että siinä lähikaupassa käydessä olisi vaikka ruvennut vettä satamaan :D. Selvä.
Pääsääntöisesti merkkirenkaita, kun ostat et päädy kovin metsään. Kyllä muillakin valmistajilla niitä ohareita on tullut se miten ne korjataan ratkaisee aika paljon!
Liekö lähikaupassa käydessä merkitystä, vaikka sataisi lunta tai vettä? Haluat vain väkisin vääntää asiaa. En tiedä mikä on se loppupäätelmä, kun toiset ajelee ja toiset väittelee. Täytyykö löytää voittaja, vai saako toiset olla muuta mieltä omien havaintojensa pohjalta ja tuoda sitä julki? Kyllä jokainen osaa löytää lehdestä testivoittajan, joten ne omakohtaiset havainnot on rikkaudeksi kaikille ja mielestäni yhtä tärkeitä.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.20 - klo:10:21
Tosimiehet eivät käytä lasten renkaita. Tosimies ajaa kovilla keleillä nastarenkailla. Eikä millään teinirinkuloilla.
Kitkarenkaat eivät ole mitkään sulankelin eikä myöskään kunnon talvikelin renkaat.
FhVR miehen kannattaisi ajaa VR kyytillä eikä haitata muuta liikennettä tiellä.
Aikuinen ihminen osaa sovittaa nopeutensa kelistä, rengastyypistä, ja merkistä riippumatta. Haittojahan todistetusti nastoista löytyy enemmän, kuin kitkoista. Enkä osaa toisten ajamisesta päätellä muuta, kuin että ovatko fiksuja vai idiootteja. Eli en osaa päätellä nopeudesta tai ajotyylistä, että käytetäänkö millaisia renkaita.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.04.20 - klo:11:23
Tulitko kaapista ulos?
LainaaJoten tuntuu, että jos tuohon litraiseen ocuun lyö viisi 100kg miestä ja mökkikamat peräkonttiin, niin ei kannata hirveitä odottaa. Tällä hetkellä kun Suomalaisen miehen paino lähempänä 100kg, kuin 70kg. Pitää varmaan itsekkin tuollainen käydä koeajamassa ja tehdä yhteenveto onko mistään kotoisin. Ensin ajan tuon ecoboost ford:n.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.07.17 - klo:00:39
Sun pointti oli? En ole tuota autoa omistanut pariin kuukauteen.170hp/400nm 4x4 on pirteämpi, kuin 115hp/200nm. Nykyisessä autossa tehoa ja vääntöä on huomattavasti enemmän. Ei haittaa vaikka kyydissä on 4kpl 100kg äijiä mökkireissulla ja peräkontti täynnä kaljaa. Ja ei vieläkään ei ole pirteä, mutta kerkeää huoletta possujunista ohi eikä tartte edes lyödä pedaalia lattiaan, kun 2000rpm---> löytyy yli 430Nm vääntöä. Eli tuplasti mitä tuosta maitopurkista löytyy ja kulutus alle 6 litraa.
https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/koeajo-edullinen-espanjalainen-seat-leon/ (https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/koeajo-edullinen-espanjalainen-seat-leon/)
"Kuopat tuntuvat takalistossa, eikä nypytys poistu moottoritienopeuksissakaan."
Näin olen kuullut tosimiehistä. Mutta kerro sinä kun ”mökkeilet” niin kovasti miesten kanssa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 12.04.20 - klo:01:13
Se onkin hyvä, että loppuu se keskialueen epämääräisyys ja luikertelu kuivalla nastoilla ajellessa. Tollahan vois melkein mainostaa käyttämään nastoja.
Toki ne renkaat kannattaa aina valita sen parin pidemmän reissun takia.
Tiedä sitten onko ollut vain huonoa tuuria kitkojen kanssa. Edelliset kolme sarjaa viimeisen viiden vuoden aikana ovat olleet Nokialaiset, Michelinit ja nyt nuo GY:t. Jokaisen kanssa aikamoista säätöä rengaspaineiden kanssa, jotta saisi edes hieman tukevuutta. Selkeästi karmeimmat kitkat oli Nokian R2:t ja ehkä parhaimmat nuo GY:t. Kun itse ollut paljon sekakäyttäjä jo pidempään niin nastat on kyllä olleet vähemmän "luikerot". Vuodessa tullee vajaa 50tkm, josta isoin siivu talvella pitkää matkaa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 12.04.20 - klo:18:50
Haetko itelles seuraa ?
Kiitos vaan, mutta taidat olla vähän liian tyhmä tosimies minun makuuni.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 12.04.20 - klo:19:06
Kiitos vaan, mutta taidat olla vähän liian tyhmä tosimies minun makuuni.
Tunnetko itse olevasi ydinfyysikko 😂?
Onneksi ei tarvitse olla ydinfyysikko tajutakseen, että joku bitti on päässä poikittain ihan kaikilla teillä jotka jaksatte päivästä toiseen suoltaa sivutolkulla paskaa tähän ketjuun.
Parempi bitti vinossa kuin kymmenen autoa ojassa, vai mitenkä se vanha sananlasku meni? ::) Kyllähän sitä tänä vuonnakin nastoja kannattaa pitää pitkälle suvivirteen saakka, ihan vaan varmuuden vuoksi kun eivät häviä kesärenkaillekaan yhtään kuivalla paljaalla asfaltilla mutta muuttavat vastaavasti auton kuin auton voittamattomaksi ur-Quattroksi heti kun maanpinta on lumesta laikukas.
Vielä en ole päätynyt Jultsun mainitsemiin hengenvaaralliseen vesiliirtoon skandikitkoilla. Miksiköhän? Lunta, räntää ja vettä on riittänyt!
Et ole ajanut tarpeeksi lujaa Palokan ramppiin ilmeisesti.
Saattaapi kyseessä olla myös pahamaineisen Continentalin uusi rengashuijaus, jossa ovatkin myyneet KE-kitkaseoksia skandikitkojen tuotenimillä kuluttajille :-* :-* :-*
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.04.20 - klo:23:01
Vielä en ole päätynyt Jultsun mainitsemiin hengenvaaralliseen vesiliirtoon skandikitkoilla. Miksiköhän? Lunta, räntää ja vettä on riittänyt!
Siksi koska edes karppa ei ajele kiihdytystestejä paksun vesipatjan peittämällä testiradalla, jossa kiihdytetään kunnes renkaat sutivat kunnolla. Jotain ko. testin soveltuvuudesta todellisiin olosuhteisiin kertonee myös se että TM:n hyvinkin laajat rengastestit eivät edes sisällä ko. testiä. Esim. yksi TM lojuu tuossa pöydällä, mukana on 16 eri alatestiä, mukaanlukien 3 märän asfaltin testiä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.04.20 - klo:09:27
Saattaapi kyseessä olla myös pahamaineisen Continentalin uusi rengashuijaus, jossa ovatkin myyneet KE-kitkaseoksia skandikitkojen tuotenimillä kuluttajille
Tuskinpa, sillä märkäominaisuuksiin vaikuttaa vahvasti renkaan kuvio ja edes Continental ei pysty feikkaamaan kuviota niin etteikö asiakas huomaisi asiaa. Toisekseen, olen aika varma että esim. karpalta olisi varmasti tullut "hieman" kommenttia jos puolet liukkaan kelin pidosta olisi ollut poissa KE-kitkan kovemman kumiseoksen ja vähemmän pitävän kuvioinnin/lameloinnin ansiosta.
Lainaus käyttäjältä: ile - 12.04.20 - klo:15:55
Tiedä sitten onko ollut vain huonoa tuuria kitkojen kanssa. Edelliset kolme sarjaa viimeisen viiden vuoden aikana ovat olleet Nokialaiset, Michelinit ja nyt nuo GY:t. Jokaisen kanssa aikamoista säätöä rengaspaineiden kanssa, jotta saisi edes hieman tukevuutta.
Ainakin viimeisimpien kärkimerkkien rengastestien mukaan pohjoismaiset kitkat ovat selvästi parempia ajettavia kuivalla kuin nastat. Esim. ruotsin "TM"; Contin uusin Ice 3 (testissä vielä nastat paikallaan..) sai "comfort" testistä (ajettavuus kuivalla, suunnassa pysyminen etc) toiseksi heikoimman jumbo arvosanan, vain Komromanin halppis nasta oli heikompi (jopa LingLongin kitka päihitti ajettavuudessa/vakaudessa Contin Ice3:sen). Saman suuntainen tulos tuli myös toiselta lehdeltä.
Sen sijaan Contin 7 kitka oli testin kärkeä. Sama oli Nokialla, Nokian R3 sai hyvän arvosanan kun taasen Hakkapelitta 9 nasta oli Contin nastaa parempi, mutta kuitenkin tuloksissa heikommalla puolella ollen kitkasisartaan heikompi. Pienenä pikanttina yksityiskohtana, Contin pohjoismainen kitka arvioitiin paremmaksi tässä kategoriassa kuin merkin KE-kitka.
Eikä kyse ole siitä että esim. vain Contin uusi nasta olisi super-löysä/heikko ajettava, vaan kaikki pohjoismaiset kitkat on arvosteltu nastoja paremmaksi vain kahta nasta-poikkeusta lukuunottamatta. Ehkäpä renkaissa on sitten tapahtunut kehitystä, sillä kun silmäilen muutaman vuoden takaista, "edellisen sukupolven" renkaiden TM:n testiä (jossa mukana myös tuo GY), niin suuntavakaus testissä kitkojen ja nastojen välillä on suurempaa hajontaa, toki tässäkin testistä nastat kansoittavat peräpään, mutta esim. Contin vanhempi Ice2 on vanhemman Viking6 kitkan kanssa tasoissa, sama on Nokian nastan ja kitkan kanssa - kun taas nykyisen sukupolven parissa Contin nasta on jumbotilalla ja kitka taasen kärkipäässä - aikamoinen muutos. Taustalla voi olla esim. se että nastoissa on alettu käyttää entistä pehmeämpää kumiseosta kun taas kitkoissa on menty jopa toiseen suuntaan. Esim. Ice3 nastassa on pehmeämpi kumiseos kuin Nokian uusimmassa R3 kitkassa - joka vähemmän yllättäen oli ajettavuudessa ja kuivalla merkittävästi parempi.
Ainakin omasta mielestä kitka on paljaalla asfaltilla parempi ajettava kuin nasta, mutta tämä on siis mielipide ja rajautuu niihin harvoihin renkaisiin mitä on alla ehtinyt olla.
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.04.20 - klo:10:42...jos puolet liukkaan kelin pidosta olisi ollut poissa KE-kitkan kovemman kumiseoksen ja vähemmän pitävän kuvioinnin/lameloinnin ansiosta.
Aivan. Vähän vastaavalla tavalla kuin upouusien nastojen pitoetu joka menetetään jo parin tuhannen paljaalla asfaltilla ajetun kilometrin aikana? ::) ::) Puhumattakaan sitten niistä sankareista jotka ajelevat jollain 10 vuotta vanhoilla Hakkapeliitta vitosilla kun nastat on vielä lähestulkoon kaikki tallessa ja pintaakin on vielä 6mm joka nurkassa. Hyvin pitää!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.04.20 - klo:11:16
Aivan. Vähän vastaavalla tavalla kuin upouusien nastojen pitoetu joka menetetään jo parin tuhannen paljaalla asfaltilla ajetun kilometrin aikana?
Ennen aikaan oli todellakin näin. Omakin kokemukseni oli sellainen, että jo ensimmäisen talven puolivälissä nastarenkaan jääpito oli huomattavasti heikentynyt.
Nyt sitten Hankookin i*Pike RS 170 nastalla varustettuna toi muutoksen entiseen. Jääpito säilyi vakuuttavana vielä toisen talven puolivälin tienoille (kokonaiskilometrit tuolloin n. 20-25 tkm).
Lainaus käyttäjältä: ile - 12.04.20 - klo:15:55
Tiedä sitten onko ollut vain huonoa tuuria kitkojen kanssa. Edelliset kolme sarjaa viimeisen viiden vuoden aikana ovat olleet Nokialaiset, Michelinit ja nyt nuo GY:t. Jokaisen kanssa aikamoista säätöä rengaspaineiden kanssa, jotta saisi edes hieman tukevuutta. Selkeästi karmeimmat kitkat oli Nokian R2:t ja ehkä parhaimmat nuo GY:t. Kun itse ollut paljon sekakäyttäjä jo pidempään niin nastat on kyllä olleet vähemmän "luikerot". Vuodessa tullee vajaa 50tkm, josta isoin siivu talvella pitkää matkaa.
Onko sinulla ollut siis samassa autossa perätysten nasta- ja -kitkarenkaita?
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 13.04.20 - klo:13:08
Onko sinulla ollut siis samassa autossa perätysten nasta- ja -kitkarenkaita?
Jep, on ja myös täysin samassa koossa ja kantavuusluikassa. Vielä myös vaihtanut kesken kauden.
Esim Hakka8t kävin noin 30km päässä vaihdattamassa edellisiin UG ice 2iin. Takaisin ajellessa ihmettelin, että jäikö paineet alas kun pikkasen vaeltelee, mutta ei.
Tuo on kyllä oikein hyvä, jos viimeisten mallien testit on noin vakuuttavia. Kaipa sitä seuraavana talvena voisi R3a sitten metsästellä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.04.20 - klo:11:16
Aivan. Vähän vastaavalla tavalla kuin upouusien nastojen pitoetu joka menetetään jo parin tuhannen paljaalla asfaltilla ajetun kilometrin aikana? ::) ::) Puhumattakaan sitten niistä sankareista jotka ajelevat jollain 10 vuotta vanhoilla Hakkapeliitta vitosilla kun nastat on vielä lähestulkoon kaikki tallessa ja pintaakin on vielä 6mm joka nurkassa. Hyvin pitää!
Totta turiset. Uudet nastat menettävät pitoaan nopeasti varsinkin jos niillä ajetaan paljon paljaalla asfaltilla. Toki myös kitkat kuluvat, mutta "kuluminen" (ei siis urasyvyyden, vaan pidon väheneminen) on suhteessa nastoihin hitaampaa. TM:n talvitesti muuten ajetaan juuri siitä syystä kitkarenkailla (esim. viime kerralla pohjoismainen kitka Nokian R3), nastarenkaiden kulumisen ja nastaulkoneman vaihtelun aiheuttaman hajonnan vähentämiseksi. Vajaavetoisissa on lisähaasteena nastaulkoneman ero etu- ja taka-akselin välillä.
Lainaus käyttäjältä: ile - 13.04.20 - klo:21:50
Esim Hakka8t kävin noin 30km päässä vaihdattamassa edellisiin UG ice 2iin. Takaisin ajellessa ihmettelin, että jäikö paineet alas kun pikkasen vaeltelee, mutta ei.
Tuossa vertailussa uusi rengas on lähtökohtaisesti altavastaaja, koska kuluminen ja kovettuminen parantavat talvirenkaan vakautta. Kolikon kääntöpuolena on se, että uudet kuulostavat melkein aina vanhoja hiljaisemmilta ihan samoista syistä.
Se on sitten siinä! Ainoa oikea valinta talvirenkaaksi on kunnollinen pohjoismaisiin olosuhteisiin tarkoitettu nastaton talvirengas. Eletään huhtkuun puoliväliä ja tänne eteläänkin tulla tupsahti taas täysi talvi. Lunta tullut useampi sentti ja lisää tulee koko ajan. Ei ole ollut kiire vaihtaa kitkarenkaita kesärenkaisiin, vaikka jopa poliisia myöten jo monta viikkoa sitten kiritettiin nastarenkailla ajavia ihmisiä kesärenkaiden vaihtoon, ainakin täällä Etelä-Suomessa. Nyt olisikin sitten vallan lystiä lähteä liikenteeseen tuonne lumisohjoon niillä todennäköisesti puolikuntoisilla, jo yhdestä kolmeen kesäkautta alla olleilla kesärenkailla, kuten varmaan isommalla osalla autoilijoista on. Siinä se nk. turvallisuushakuisuus niiden nastarenkaiden kanssa meni kuin se kuuluisa lapsi pesuveden mukana...
Ja tähän keskusteluun yleensä. Jokainen valitsee autoonsa itselleen sopivat renkaat. Ymmärrän nastarenkailla ajavaakin, jos asustelee vähän pohjoisemmassa ja joutuu säännöllisesti ajelemaan esim. pikkuteitä, jotka oikeasti voivat olla "vesipeilijäässä", mutta tosiasia oikeasti lienee, että nykyautoilla meillä on tämä suhde väärin päin nastarenkaiden ja kitkarenkaiden käyttäjien suhteen. Itse vaihdoin kitkoihin, myönnetään, toki myös pitkän harkinnan jälkeen tutun rengaskauppiaan suosituksesta alkuvuodesta 2017. Alle tuli silloin Good Yearin kitkarengas, joka edelleen näyttää olevan myynnissä. Koska minulla ei ole tapana ajaa huonoilla talvirenkailla, vaihdatin ne uusiin joulun alla 2018 reilusti puolikuntoista parempina. Toiseen autoon oli tässä välissä laitettu Nokian R-kolmoset ja sellaiset tuli nyt molempiin. Se pienikin epävarmuus, joka GY:llä ajettaessa koski lähinnä sivuittaispitoa, loistaa R3:ssa täysin poissaolollaan. Aivan käsittämättömän hyvä talvirengas, joilla tänä talvikautena on jo kolme Lapin reissuakin ajettu, ja erittäin hyviksi vaihtelevissa talvikeleissä ihan perstuntumalla tullut todetuksi. Esikoinen muuten aloittaa ajo-opetuksen loppukesällä ja aivan selvää on, että opetan jälkikasvunkin ajamaan talvikelillä nastattomilla - oikealla asenteella.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 14.04.20 - klo:06:16
Esikoinen muuten aloittaa ajo-opetuksen loppukesällä ja aivan selvää on, että opetan jälkikasvunkin ajamaan talvikelillä nastattomilla - oikealla asenteella.
Itsellä täällä pk-seudulla yksi tuttu autokouluyrittäjä sanoi, että luopui nastoista opetusautoissa jo kauan sitten. Kuulemma ei yhtään ole vaaratilanteet lisääntyneet opetusajossa talvikelillä.
R3:t toimineet omassa ajossakin todella hyvin eikä ole tarvetta sen suhteen tehdä mitään liikkuja. Ehkä ainoastaan, mikäli kokeilee uudistuvaa Misukan kitkaa. Senhän pitäisi tulla seuraavan talven ajoihin.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 13.04.20 - klo:06:50
Et ole ajanut tarpeeksi lujaa Palokan ramppiin ilmeisesti.
Kuinka lujaa pitäisi ajaa? Eri eurooppalaisen merkin kitkat rupesi puolella kaasulla sortamaan alta suoralla tiellä, joten vaihtui continental:n kitkoihin eikä ole ollut valittamista. Toki tehoa on 3xmitä sun siittimessä ja alusta sellainen, että voi rampeiltakin tulla vähän kovempaa ulos.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.04.20 - klo:09:27
Saattaapi kyseessä olla myös pahamaineisen Continentalin uusi rengashuijaus, jossa ovatkin myyneet KE-kitkaseoksia skandikitkojen tuotenimillä kuluttajille :-* :-* :-*
Eipä noissa CVC6 tai CVC7 ole mitään pahaa sanottavaa. Loska liirtoon olen CVC6:lla päässyt yrittämällä, kun lamellit meni tukkoon. KE-kitkoilla olisi tuolloinkin tullut vielä pahempi mieli.
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.04.20 - klo:10:42
Siksi koska edes karppa ei ajele kiihdytystestejä paksun vesipatjan peittämällä testiradalla, jossa kiihdytetään kunnes renkaat sutivat kunnolla. Jotain ko. testin soveltuvuudesta todellisiin olosuhteisiin kertonee myös se että TM:n hyvinkin laajat rengastestit eivät edes sisällä ko. testiä. Esim. yksi TM lojuu tuossa pöydällä, mukana on 16 eri alatestiä, mukaanlukien 3 märän asfaltin testiä.
Tuskinpa, sillä märkäominaisuuksiin vaikuttaa vahvasti renkaan kuvio ja edes Continental ei pysty feikkaamaan kuviota niin etteikö asiakas huomaisi asiaa. Toisekseen, olen aika varma että esim. karpalta olisi varmasti tullut "hieman" kommenttia jos puolet liukkaan kelin pidosta olisi ollut poissa KE-kitkan kovemman kumiseoksen ja vähemmän pitävän kuvioinnin/lameloinnin ansiosta.
Itseasiassa olen kokeillut sateisella asvaltilla noita kitkoja, jolloin sortamisen huomasi samoin, kuin kuivalla asvaltilla. Tämän vuoksi vaihtuivat continental:n. Toki luistonesto oli päällä. Mutta ei nuo enää parhaat renkaat olleet +12 asteen lämmössä, mutta ei nekään mihinkään yllättä. Ei ole ikävä nokian R2:a, jotka oli melkoiset lullat, jos jossain vaiheessa kohtuuhintaan tulee R3:t vastaan, niin sellaiset pitää kokeilla.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.04.20 - klo:11:16
Aivan. Vähän vastaavalla tavalla kuin upouusien nastojen pitoetu joka menetetään jo parin tuhannen paljaalla asfaltilla ajetun kilometrin aikana? ::) ::) Puhumattakaan sitten niistä sankareista jotka ajelevat jollain 10 vuotta vanhoilla Hakkapeliitta vitosilla kun nastat on vielä lähestulkoon kaikki tallessa ja pintaakin on vielä 6mm joka nurkassa. Hyvin pitää!
Hyvin väritetty taas tarina. Kahden kauden jälkeen nasta ja kitka alkava tolla samanveroisia. Minkälaisia sankareita ovat ne kaverit jotka ajelee kesällä kitkoilla?
Tuplatehot onkin jo triplat mielikuvitusautossa.
Mistä tiedät, ettei siittimessä ole tuplatehoja ;D
Hienoa kuitenkin, että olet oppinut pärjäämään tuon pahamaineisen rampin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.04.20 - klo:11:16
Puhumattakaan sitten niistä sankareista jotka ajelevat jollain 10 vuotta vanhoilla Hakkapeliitta vitosilla kun nastat on vielä lähestulkoon kaikki tallessa ja pintaakin on vielä 6mm joka nurkassa. Hyvin pitää!
Nykyisen auton ostaessani (n. 1,5 v sitten) mukana tuli talvirenkaiksi juurikin Hakkapeliitta 5 nastat - pintaa ja nastoja oli oikein hyvin jäljellä - eli kyllä niitä vielä liikenteessä voi pyöriä. En ajanut niillä metriäkään, vaan menivät edellisen auton mukana vaihdossa ja otin sieltä Nokian kitkat mukaan - hyvin rullasivat tämänkin talven :)
Tarviihan niitä tehoja, jotta saa näyttää muille. 8) Toisille siitä elvistelystä tulee iloa, jos saa muut ihastelemaan tai kateelliseksi. Toki radalla siitä onkin hyötyä ja joskus saa oikeaakin fiilistä ihan normaalissakin arkiajossa. Radalla vaan tärkeämpää on keveys, jarrut, alusta ja renkaat.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.04.20 - klo:09:09
Tarviihan niitä tehoja, jotta saa näyttää muille. 8) Toisille siitä elvistelystä tulee iloa, jos saa muut ihastelemaan tai kateelliseksi. Toki radalla siitä onkin hyötyä ja joskus saa oikeaakin fiilistä ihan normaalissakin arkiajossa. Radalla vaan tärkeämpää on keveys, jarrut, alusta ja renkaat.
Sulla on hyvin rajoittunut käsitys moottoriurheilusta.
Ja aika moni ammattilainen on todennut, että kun on autossa tarpeeksi tehoa, niin näyttämisen halu loppuu, kun tiedät oman auton potenttiaalin. Tätähän ei tiedä, jos sellaista autoa ei ole ikinä omistanut ja pitää yrittää provota onnistumatta siinä.
Olettaisin että -karpan- isä on vahvempi kuin bimpon isä?
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 15.04.20 - klo:09:31
Olettaisin että -karpan- isä on vahvempi kuin bimpon isä?
Kyä näi o. ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.04.20 - klo:09:21
Sulla on hyvin rajoittunut käsitys moottoriurheilusta.
Ja aika moni ammattilainen on todennut, että kun on autossa tarpeeksi tehoa, niin näyttämisen halu loppuu, kun tiedät oman auton potenttiaalin. Tätähän ei tiedä, jos sellaista autoa ei ole ikinä omistanut ja pitää yrittää provota onnistumatta siinä.
Minusta moottoriurheilu ei liity tuohon normaaliin liikenteeseen millään tavalla. Voittaja liikenteessä on sellainen, joka omalla käytöksellään ei aiheuta muille vaaratilanteita, eikä provosoidu. Mika Häkkinen tai muut saavat olla omaa mieltänsä.
Perässäroikkujia tuntuu ainakin riittävän nopeusrajoitusten mukaan ajettaessa, kun on vähän kulkevampi auto.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 15.04.20 - klo:10:26
Perässäroikkujia tuntuu ainakin riittävän nopeusrajoitusten mukaan ajettaessa, kun on vähän kulkevampi auto.
Ja tämäkö ei toteudu toisinpäin? :o
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.04.20 - klo:08:35
Tämä herra se vaan ajelee tehoilla.
Täyspäinen kuski nyt ei liikenteessä tarvi ihmeellisepiä tehoja.
Kerrankin ollaan jostain samaa mieltä.
Siis tämä jälkimmäinen asia.
Tuo ensimmäinen taisi mennä sinulta aika pahasti yli? Tai ainakaan itselle ei aukene kuka herra on kyseessä.
Joo jos omaa tuollaisia näyttämistaipumuksia liikenteessä, niin korjaus niihin ei ole tehokkaampi auto vaan adbluen tyhjennysproppu pääkoppaan.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.04.20 - klo:09:40
Minusta moottoriurheilu ei liity tuohon normaaliin liikenteeseen millään tavalla. Voittaja liikenteessä on sellainen, joka omalla käytöksellään ei aiheuta muille vaaratilanteita, eikä provosoidu. Mika Häkkinen tai muut saavat olla omaa mieltänsä.
Yritä päättää! Ensin sotket radalla ajon ja kun totean, että sulla on suppea käsitys moottoriurheilusta yrität TAAS kääntää sitä, että perhesiitintä tehokkaammalla autolla perseiltäisiin liikenteessä. Olen huomannut, että eniten tunteisiin menee juuri näillä, jotka muka ajaa sporttisilla uusilla velkakieseillä ja jos heistä ajat ohi, niin sen jälkeen alkaa perseily. Yleensä ratissa keski-ikäinen perheen isä ja perhevaggine.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.04.20 - klo:14:02
Joo jos omaa tuollaisia näyttämistaipumuksia liikenteessä, niin korjaus niihin ei ole tehokkaampi auto vaan adbluen tyhjennysproppu pääkoppaan.
Kerrotko lisää kenellä tuollainen taipumus mahtaa olla ja miten se näkyy?
Jännä miten autofoorumilla pitäisi pyytää anteeksi, että pitää tehokkaista/nopeista autoista? Se ei tarkoita perseilyä liikenteessä.
Nimimerkillä: ajokortti kohta 25 vuotta n.1.1 miljoonaa kilometriä ja 0 ylinopeussakkoa.
Ja taas hymyilyttää lähteä CVC7 alla liikenteeseen, kun lunta sataa...
En kyllä tiedä ketään, joka olisi noin itsekeskeinen, että korostaa erinomaisuuttaan joka käänteessä. Anteeksi avautuminen. :-X Enkä kyllä osaa sanoa kenenkään autosta ajotavan perusteella, että onko se oma vai varastettu, tai että mikä rengastus siellä mahdollisesti on. En myöskään jaksa pohtia, että onko jonkun muun kanssa-autoilijan pellin alla montakin heppaa.
En sotkenut radalla ajoa normaaliin liikenteeseen, vaan itse tuot kilpa-ajon ammattilaisia mukaan keskusteluun. Varmaan ne Juha Kankkuset ja Mika Häkkiset on sitten niin päteviä kertomaan tuosta siviililiikennekäyttäytymisestä ja työmatka-ajosta renkaiden osalta. Hehän voivat ostaa ne pitävimmät renkaat joka keliin ja varmasti mielellään niin tekevät tehoa unohtamatta.
Keskimäärin tehokkaammat autot edustaa itseään kolaritilastoissa korkealla jostain syystä. En väitä, että sillä olisi ajokäytöksen kanssa mitään tekemistä. ;)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.04.20 - klo:16:19
En kyllä tiedä ketään, joka olisi noin itsekeskeinen, että korostaa erinomaisuuttaan joka käänteessä.
Entäs Skriko?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.04.20 - klo:16:19
En kyllä tiedä ketään, joka olisi noin itsekeskeinen, että korostaa erinomaisuuttaan joka käänteessä. Anteeksi avautuminen. :-X Enkä kyllä osaa sanoa kenenkään autosta ajotavan perusteella, että onko se oma vai varastettu, tai että mikä rengastus siellä mahdollisesti on. En myöskään jaksa pohtia, että onko jonkun muun kanssa-autoilijan pellin alla montakin heppaa.
Elämässään pahasti päähänpotkitut ja kiusatut ihmiset eivät pääse yli näistä traumoistaan vaan yrittävät päteä ja pönkittää huonoa itsetuntoaan esim. netissä, liikenteessä, jne. Terapia toisi näille ihmisille enemmän apua kuin paskan suoltaminen nettifoorumeille.
Näiden kanssa ei kannata alkaa vänkäämään sillä he haluavat aina sanoa sen viimeisen sanan koska elämässään heidät on aina painettu maan rakoon ja vaiennettu.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.04.20 - klo:15:30
Kerrotko lisää kenellä tuollainen taipumus mahtaa olla ja miten se näkyy?
Jännä miten autofoorumilla pitäisi pyytää anteeksi, että pitää tehokkaista/nopeista autoista? Se ei tarkoita perseilyä liikenteessä.
Hänellä, joka kokee auton tehon vähentävän tarvetraa näyttää muille kaapin paikka liikenteessä. Hänellä, joka näkee risteyksessä edellä olevan olevan syyllinen peräänajoon. Hän joka näkee liikenteessä jatkuvasti jotain perseilijöitä, joiden ohittamiseen tarvitaaan valtavasti voimaa. Hän joka näkee muut liikenteesssä olevat jonain possujunana. Sama suhtautuminen muihin näkyy myös nettikirjoittelusaa.
Ehkä ne (perseilyn?) ammattilaiset osaavat kertoa lisää.
Sillä, millaisista autoista kukin pitää, ei ole mitään merkitystä tässä.
Olet yrittänyt jo useasti lokeroida ja saada minut johonkin lokeroon missä kaahailisin tai vaarantaisin liikennettä, mutta kun et ole onnistunut siinä ja toistan samoja faktoja vuodesta toiseen, niin olen itsekeskeinen ja pahoitat mielesi.
Moottoriurheilua voi harrastaa Suomessa ihan laillisilla tehottomilla tai tehokkailla autoilla. Ilmeisesti sinulla ei mielikuvitus ei vain riitä mitä kaikkea se sisältää.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.04.20 - klo:09:09
Tarviihan niitä tehoja, jotta saa näyttää muille. 8) Toisille siitä elvistelystä tulee iloa, jos saa muut ihastelemaan tai kateelliseksi. Toki radalla siitä onkin hyötyä ja joskus saa oikeaakin fiilistä ihan normaalissakin arkiajossa. Radalla vaan tärkeämpää on keveys, jarrut, alusta ja renkaat.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.04.20 - klo:16:19
En kyllä tiedä ketään, joka olisi noin itsekeskeinen, että korostaa erinomaisuuttaan joka käänteessä. Anteeksi avautuminen. :-X Enkä kyllä osaa sanoa kenenkään autosta ajotavan perusteella, että onko se oma vai varastettu, tai että mikä rengastus siellä mahdollisesti on. En myöskään jaksa pohtia, että onko jonkun muun kanssa-autoilijan pellin alla montakin heppaa.
En sotkenut radalla ajoa normaaliin liikenteeseen, vaan itse tuot kilpa-ajon ammattilaisia mukaan keskusteluun. Varmaan ne Juha Kankkuset ja Mika Häkkiset on sitten niin päteviä kertomaan tuosta siviililiikennekäyttäytymisestä ja työmatka-ajosta renkaiden osalta. Hehän voivat ostaa ne pitävimmät renkaat joka keliin ja varmasti mielellään niin tekevät tehoa unohtamatta.
Keskimäärin tehokkaammat autot edustaa itseään kolaritilastoissa korkealla jostain syystä. En väitä, että sillä olisi ajokäytöksen kanssa mitään tekemistä.
Ai että mä rakastan kotitarvepsykologeja. Parhaaksi tässä tapauksessa tekee sen, että nimenomaan KITKOILLA ajavat kuljettajat ovat tässä eniten äänessä, kun ajelin pelkästään nastarenkailla talvella mielipiteet eivät kelvanneet, koska en tiennyt mitään kitkoista, kun en ajanut niillä. Nyt kun ajan kitkoillakin tänäkin talvena suurimman osan talvikaudesta mielipide ei kelpaa. Sen jälkeen nelinkertaiset continental kitkat ovat hengenvaaralliset ja sortavat alle jollaista en ole itse kokenut. Tämäkin mielipide tulee Puolasta kaverilta, joka ei edes omista kyseisiä renkaita.
Tämän jälkeen kotitarvepsykologi iskee loistavalla analyysillä, että päähänpotkittu ja koulukiusattu purkaa traumojaan netissä. Lueppa oma kirjoitus ajatuksen kanssa sekä muutaman muun kirjoitus. Minä väittäisin, että classinen koulukiusaamisesimerkki missä erimieltä oleva henkilö yritetään hiljentää "Kitkoilla ajavien toimesta" ja tähän etsitään mitä ihmeellsimpiä esimerkkejä onnistumatta siinä.
,,lä huoli pääsen myös muualla äänen enkä jää silloinkaan hiljaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 15.04.20 - klo:16:46
Elämässään pahasti päähänpotkitut ja kiusatut ihmiset eivät pääse yli näistä traumoistaan vaan yrittävät päteä ja pönkittää huonoa itsetuntoaan esim. netissä, liikenteessä, jne. Terapia toisi näille ihmisille enemmän apua kuin paskan suoltaminen nettifoorumeille.
Näiden kanssa ei kannata alkaa vänkäämään sillä he haluavat aina sanoa sen viimeisen sanan koska elämässään heidät on aina painettu maan rakoon ja vaiennettu.
Se on ihan sama mikä on aiheena, niin se oma paremmuus korostuu vahvasti. Myös omistamisesta pitää aina mainita. Se on tarve todistella jotakin. Ei kummonen keittiöpsykologi tarvitse olla näitä huomatakseen. Mielipiteitä mahtuu, mutta ketään ei varmasti oikeasti kiinnosta tässä ketjussa tehot tai omistussuhde johonkin asiaan. Ketään ei silti hiljentää tarvi. Kokemuksia jakamalla joku voi hyötyäkin jotain. Agenda ei tässä ole siis kenenkään hiljentäminen tai vaientaminen.
Tuohon loppuun itse laitoitkin sen kaikkein tärkeimmän.
",,lä huoli pääsen myös muualla äänen enkä jää silloinkaan hiljaiseksi."
Eli tuo se vissiin perimmäinen tarkoitus on. Yritetään ymmärtää.
Lainaus käyttäjältä: Sokota09 - 15.04.20 - klo:11:10
Ja tämäkö ei toteudu toisinpäin? :o
Vaikea puhua muiden puolesta, mutta jos ajan lähelle, niin saman tien ohi. Perässä en roiku. Eiks nää ole ihan perusasioita....?
(https://i.ibb.co/BCgLFBQ/Polish-20200415-211339831.jpg) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 15.04.20 - klo:21:07
(https://i.ibb.co/BCgLFBQ/Polish-20200415-211339831.jpg) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 26.02.20 - klo:12:59
Valitettavasti ollaan jo eellä!
13 vuotta myöhemmin olet edelleen julkkis tosin nyt nimimerkin takaa?
Ja ei datsunin perässä turhaan lue, että ne kestää?
https://www.nettiauto.com/nissan/bluebird/11034929 (https://www.nettiauto.com/nissan/bluebird/11034929)
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 15.04.20 - klo:21:07
(https://i.ibb.co/BCgLFBQ/Polish-20200415-211339831.jpg) (https://imgbb.com/)
Tässä alkuperäinen hyrskhyrsk Cossu-Sierra video :D
Tosiasiahan on, että kaikkeen tehoon turtuu yllättävänkin nopeasti.
https://www.youtube.com/watch?v=VrjK-92Qa5E (https://www.youtube.com/watch?v=VrjK-92Qa5E)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.04.20 - klo:18:09joka ei edes omista kyseisiä renkaita.
Minkä takia ne pitäisi omistaa? Nehän on puolueettomasti testattu ammattilaisten toimesta ja todettu hengenvaarallisiksi tietyissä ajoympäristöissä / tilanteissa. Fakta juttu.
ps. jos ostan renkaat luottokortilla, omistanko ne oikeasti, ennenkuin luotto on maksettu? Entä jos liisaan auton, omistanko renkaita silloinkaan vai liisaanko vain niitäkin? Saanko silloinkaan puheenvuoroa vai pitääkö olla ihan kould haard kääsh?
Muuta luettavaa "tuplatehojen" ja omistamisen filosofian syövereiden pohdinnan sijaan.. - Contin selitys: jotain mennyt tehtailla pieleen.
Nastat eivät pysy testivoittajan renkaassa " nyt valmistaja kertoo miksi
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-eivat-pysy-testivoittajan-renkaassa-nyt-valmistaja-kertoo-miksi/3e8e6868-a392-45ec-b3d4-a582b379d76b (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-eivat-pysy-testivoittajan-renkaassa-nyt-valmistaja-kertoo-miksi/3e8e6868-a392-45ec-b3d4-a582b379d76b)
”Tikka Spikesin työssä ei ole ollut moitittavaa, vaan haasteet löytyvät Saksan ja Venäjän tuotantolaitoksista.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 15.04.20 - klo:22:51
Minkä takia ne pitäisi omistaa? Nehän on puolueettomasti testattu ammattilaisten toimesta ja todettu hengenvaarallisiksi tietyissä ajoympäristöissä / tilanteissa. Fakta juttu.
ps. jos ostan renkaat luottokortilla, omistanko ne oikeasti, ennenkuin luotto on maksettu? Entä jos liisaan auton, omistanko renkaita silloinkaan vai liisaanko vain niitäkin? Saanko silloinkaan puheenvuoroa vai pitääkö olla ihan kould haard kääsh?
Tässäkin päästään siihen, että yritä päättää! Uskotko niitä testejä vai itseä, kun ajat niillä renkailla käytännössä. Odotan myös sitä, että löydät tuosta sinun mainitsemastasi testistä continental:n kitkoista sanan hengenvaarallinen. Mä väitän ettei kovin moni autolehti uskalla tuollaista perätöntä väitettä kirjoittaa. Hyvänä esimerkkinä tuulilasi, joka totesi ettei triangle vastaa markkinalupauksia ja joka piti vielä paikkaansa. Sen taas löydän useasta suomalaisen autolehden talvirengastestistä, että KE-kitka on luokaton Suomen talvessa!
PS. Minä voin ostaa luotolla hyvällä omallatunnolla, koska se on draftattu plussan puolelle. Syy myös luotolla ostolle useassa kaupasssa löytyy esimerkiksi tuolta. Toki tätä tietämättömät ei osaa käyttää hyväksi:
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/vakuutukset/tuoteturva (https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/vakuutukset/tuoteturva)
Eipä edes ulkomaanmatkan peruuntuminen koronan takia, niin paljoa vittuttanut, kun rahat taataan netsin puolelta. Kannattaa myös se liisarisopimus lukea tarkkaan, että tiedät mihin olet sitoutunut, näin taantuman aikaan. Siitä sopimuksesta voi olla hankalampi päästä eroon, kuin omasta maksetusta autosta. Toki rahalla pääsee molemmista eroon ;).
Saattaa tulla yllätyksenä, mutta et varmasti ole ainoa joka täällä tajuaa luottokortin idean.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 15.04.20 - klo:18:53
Vaikea puhua muiden puolesta, mutta jos ajan lähelle, niin saman tien ohi. Perässä en roiku. Eiks nää ole ihan perusasioita....?
Mielestäni liikennekäyttäytymisen perusasioihin ei kuulu jatkuva ylinopeus, niin kuin sinun ajokäyttäytymisestä saa kuvan.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.20 - klo:09:49
En oo ikkään tarvinnut luottokorttia, enkä tuu tarvitsemaan.
Joten en minäkään ymmärrä.
Jotenkin hävettäisi maksaa luottokortilla ja ajaa velka-autolla.
Ymmärrät hiukan paremmin, kun hiukan laajennat maailmankuvaasi. Jos moni ottaa henkilökohtaisen riskin ja lainan, pyörii yhteiskunta paremmin. Ihan esimerkkinä vaikka turvallisempi auto ja kertynyt verotulo, joista jokainen hyötyy. Mutta ethän sinä sitä voi ymmärtää kuplastasi.
En kyllä itsekään lähtisi maakunnan ABC:tä pidemmälle pelkän leluelectronin kanssa, saattaa tulla äitiä ikävä jossain JFK:n lentokentällä tai Pattayan turistihelvetissä kun se electronin veloitus ei menekään läpi. Ilmeisesti ratkaisu on sitten vaihdella kymppitonnilla käteistä paikalliseen valuuttaan ja kantaa sitä vyölaukussa mukanaan kaikkialle? ::)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.20 - klo:09:49
En oo ikkään tarvinnut luottokorttia, enkä tuu tarvitsemaan.
Joten en minäkään ymmärrä.
Jotenkin hävettäisi maksaa luottokortilla ja ajaa velka-autolla.
Uskon tämän. Onhan tuolla ihmisiä jotka eivät vieläkään käytä edes nettipankkia, puhumattakaan mistään tunnistautumisista älypuhelimella.
Niin se aika vaan ajaa ohi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.20 - klo:06:43
Mä väitän ettei kovin moni autolehti uskalla tuollaista perätöntä väitettä kirjoittaa. Hyvänä esimerkkinä tuulilasi, joka totesi ettei triangle vastaa markkinalupauksia ja joka piti vielä paikkaansa.
Luehan tarkemmin se Tuulilasin vertailu. Tuohan tehtiin Nokianin testirengaskusetuksen paljastumisen jälkeen. Lehti pyhästi vakuutti, kuinka nyt on Nokianit haettu kaupasta, aivan kuten kuka tahansa kuluttaja ne hakisi. Samoin Nokian vakuutteli, että nyt on pahat tavat jötetty pois ja ollaan niin rehellisiä ja läpinäkyviä. Vertailuun Ivaloon päätyi kuitenkin kaksi sarjaa Nokianeja, jotka molemmat oli valmistettu juuri ennen vertailun tekemistä. Noin sitä pientä kuluttajaa viedään...
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.04.20 - klo:12:15
Luehan tarkemmin se Tuulilasin vertailu. Tuohan tehtiin Nokianin testirengaskusetuksen paljastumisen jälkeen. Lehti pyhästi vakuutti, kuinka nyt on Nokianit haettu kaupasta, aivan kuten kuka tahansa kuluttaja ne hakisi. Samoin Nokian vakuutteli, että nyt on pahat tavat jötetty pois ja ollaan niin rehellisiä ja läpinäkyviä. Vertailuun Ivaloon päätyi kuitenkin kaksi sarjaa Nokianeja, jotka molemmat oli valmistettu juuri ennen vertailun tekemistä. Noin sitä pientä kuluttajaa viedään...
Haukuttiinko kyseisessä testissä jotain merkkirengasta hengenvaaralliseksi?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.20 - klo:12:45
Haukuttiinko kyseisessä testissä jotain merkkirengasta hengenvaaralliseksi?
Mitä väliä manipuloiduilla arvioilla on? Itse puhun tästä vertailusta, missä muka kiinnitettiin erityistä huomiota puolueettomuuteen ja silti sama vanha kusetus vain jatkui.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 16.04.20 - klo:09:49
Jotenkin hävettäisi maksaa luottokortilla ja ajaa velka-autolla.
Ei liity mitenkään itse aiheeseen mutta...
En minäkään aja velka-autolla, enkä käytä luottokorttia siksi, että tarvitsisin luottoa. Luottokorttia tarvitsen, koska suurin osa maksuista ulkomaille on pakko tehdä luottokortilla.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.04.20 - klo:13:08
Mitä väliä manipuloiduilla arvioilla on? Itse puhun tästä vertailusta, missä muka kiinnitettiin erityistä huomiota puolueettomuuteen ja silti sama vanha kusetus vain jatkui.
Normaalisti en tälle tasolle lähtisi, mutta onko aamulääkkeet jäänyt ottamatta?
Oliko muuta tuohon Vannetukun sontaan trianglesta ja nykyisestä Kontio merkistä?
Vapauttava 6442/AL/16https://www.jsn.fi/paatokset/6442-al-16/ (https://www.jsn.fi/paatokset/6442-al-16/)
Missä Suomalaisessa autolehdessä on todettu merkkiTALVIrenkaista, että ne ovat HENGENVAARALLISET? Näytä minulle se lehti tai artikkeli!
Jultsu ei kykene siihen vastaamaan. Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.20 - klo:06:43
Tässäkin päästään siihen, että yritä päättää! Uskotko niitä testejä vai itseä, kun ajat niillä renkailla käytännössä. Odotan myös sitä, että löydät tuosta sinun mainitsemastasi testistä continental:n kitkoista sanan hengenvaarallinen. Mä väitän ettei kovin moni autolehti uskalla tuollaista perätöntä väitettä kirjoittaa. Hyvänä esimerkkinä tuulilasi, joka totesi ettei triangle vastaa markkinalupauksia ja joka piti vielä paikkaansa. Sen taas löydän useasta suomalaisen autolehden talvirengastestistä, että KE-kitka on luokaton Suomen talvessa!
Tässä ylistystekstit ja mainokset:
https://www.autosompa.fi/testi-vahvistaa-trianglen-hinta-laatusuhde-on-erinomainen-testissa-kaytetty-nopeus-epailyttaa/ (https://www.autosompa.fi/testi-vahvistaa-trianglen-hinta-laatusuhde-on-erinomainen-testissa-kaytetty-nopeus-epailyttaa/)
https://www.is.fi/autot/art-2000001035907.html (https://www.is.fi/autot/art-2000001035907.html)
https://www.is.fi/autot/art-2000001119638.html (https://www.is.fi/autot/art-2000001119638.html)
https://www.is.fi/autot/art-2000001019329.html (https://www.is.fi/autot/art-2000001019329.html)
Tässä sitten totuus:
https://www.apu.fi/artikkelit/kohutulos-rengastestissa-paljon-hehkutettu-kiinalaisrengas-petti-lupaukset (https://www.apu.fi/artikkelit/kohutulos-rengastestissa-paljon-hehkutettu-kiinalaisrengas-petti-lupaukset)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.04.20 - klo:13:08
Mitä väliä manipuloiduilla arvioilla on? Itse puhun tästä vertailusta, missä muka kiinnitettiin erityistä huomiota puolueettomuuteen ja silti sama vanha kusetus vain jatkui.
En ole samaa mieltä, tässä on vain teräksenharmaa:n vahva oma mielipide (=mutu) siitä että rengastesteissä huijattaisiin. Ja toisekseen, valmistajat voivat aivan hyvin ostella toistensa renkaita ja tehdä vastaavia testejä, jos näissä tulisi eroja, kyllä siitä kuultaisiin. Samoin ruotsalaisissa lehdissä rengastestien tulokset ovat hyvin samansuuntaisia ("halppikset/ihmerenkaat" ovat siellä häntäpäässä).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.20 - klo:16:40
Missä Suomalaisessa autolehdessä on todettu merkkiTALVIrenkaista, että ne ovat HENGENVAARALLISET? Näytä minulle se lehti tai artikkeli! Jultsu ei kykene siihen vastaamaan.
Ei ole suomalaisissa lehdissä silmään pistänyt. Sen sijaan ruotsalaisista lehdistä löytyy termiä "vaarallinen" mm allaolevissa muutamassa yhteydessä:
1) Kitkojen (esim. ...ret runtdäck) käyttö kesärenkaina. Kesäkuumalla pehmeä kumiseos ja kesän rankkasateet eivät ole optimi yhdistelmä. Varsinainen kesärengas toimii paljon paremmin lämpimässä märällä pinnalla.
2) Talveen sopimattomat KE-kitkat. Jo yli 15v sitten ovat varoitelleet etteivät keskieuroopassa käytetyt talvirenkaat sovellut kunnon talviolosuhteisiin.
https://www.aftonbladet.se/bil/a/8wJVkA/de-farliga-vinterdacken (https://www.aftonbladet.se/bil/a/8wJVkA/de-farliga-vinterdacken)
Tuossa artikkelissa kuva Porschesta lumipenkassa kiinni kun ei vain "autobahn" renkaissa pito riitä talviolosuhteissa. Lehden idea oli siis siinä että ajetaan Ivaloon tekemään testejä, mutta jo matkalla lipsahti Porsche lumipenkkaan..
3) Halppisrenkaat - linkin teksti kertoo jo kaiken.
https://www.test.se/artiklar/vinterdacken-du-absolut-inte-ska-kopa (https://www.test.se/artiklar/vinterdacken-du-absolut-inte-ska-kopa)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.20 - klo:16:40
Normaalisti en tälle tasolle lähtisi, mutta onko aamulääkkeet jäänyt ottamatta?
Oliko muuta tuohon Vannetukun sontaan trianglesta ja nykyisestä
Tietääkseni Vannetukku ei ole kirjoittanut mitään tuosta uunituoreiden renkaiden osumisesta vertailuun. Jos kuitenkin tiedät noin tapahtuneen, niin voit varmaan linkittää lähteen. Jos taasen kirjoitit vain pehmoisen väitteen, niin keksi seuraavaksi parempia herjoja ja etsi lääkkeiden tarvitsijaa peilistä.
https://www.apu.fi/videot/tuulilasin-odotetun-rengastestin-tulokset-kuinka-kiinalainen-kohurengas-parjasi (https://www.apu.fi/videot/tuulilasin-odotetun-rengastestin-tulokset-kuinka-kiinalainen-kohurengas-parjasi)
Tähän vertailuun osui siis noin kaksi viikkoa vanhat sarjat Nokianeja. Uskotko todella, että ihan sattumaa vain, että noin tuoreet renkaat ehtivät Ivaloon vertailuun? Kaksi settiä ja tietenkin molemmat vielä Suomessa valmistettuja, vaikka leijonan osa renkaista tehdään Venäjällä. Kaikkien varastojen ja jakeluportaiden läpi olisi jotenkin kaksi kertaa tuollainen jättipotti löytänyt vertailuun.
Tai kuulostaako yhtään omituiselta, että TM:n viimeisimpään kesärengasvertailuun löysi tiensä Suomessa lomautusviikolla valmistetut renkaat? Tuntuuko sekään yhtään omituiselta, että lähes aina vertailuissa on Suomessa valmistetut renkaat?
Lainaa6.11.2019 10.13
Milloin tuotanto seisoo seuraavan kerran?
" Meillä on tällä hetkellä tuotanto seis seuraavat kolme viikkoa henkilöautonrengastuotannossa. Se alkoi tämän viikon maanantaina.
https://www.aamulehti.fi/a/f7409f59-dc2f-4e85-9064-8f8f573f2487 (https://www.aamulehti.fi/a/f7409f59-dc2f-4e85-9064-8f8f573f2487)
LainaaNokian Hakka Black 2 225/45 ZR17 94Y XL ei kyllä YLDH 2019 viikko 47 Suomi
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/6b-2020/tm-vertailu-kesarenkaat-turvallisuus-ensin/ (https://tekniikanmaailma.fi/lehti/6b-2020/tm-vertailu-kesarenkaat-turvallisuus-ensin/)
Jotenkin hassua, että vaikka monet isot valmistajat, ei siis suinkaan pelkästään Nokian, ovat jääneet kiinni testioptimoinnista, niin silti vain uskosi noiden samojen valmistajien vilpittömyyteen on horjumaton. Vuosia vanhat rengasmallit pitää saada toimittaa suoraan tehtaalta vertailuun, koska taas sattui niin, että juuri ennen vertailua siihen vanhaan malliin olikin tullut tosi tärkeitä päivityksiä...
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.04.20 - klo:23:26
En ole samaa mieltä, tässä on vain teräksenharmaa:n vahva oma mielipide (=mutu) siitä että rengastesteissä huijattaisiin. Ja toisekseen, valmistajat voivat aivan hyvin ostella toistensa renkaita ja tehdä vastaavia testejä, jos näissä tulisi eroja, kyllä siitä kuultaisiin. Samoin ruotsalaisissa lehdissä rengastestien tulokset ovat hyvin samansuuntaisia ("halppikset/ihmerenkaat" ovat siellä häntäpäässä).
Siis onhan näitä testioptimointeja tullut esiin ihan julkisestikin. Ei se ole mikään minun mielipide. Miksi tietyt valmistajat haluavat aina toimittaa renkaat suoraan tehtaalta vertailuun? Miksi tietyt testaajat eivät huoli suoraan tehtaalta toimitettuja renkaita? Miten luulet menettelyjen poikkeavan Ruotsissa?
Se on hyvinkin mahdollista, että isojen valmistajien renkaat olisivat parempia, vaikka ne hankittaisiin samaa ketjua pitkin, kuin mitä me kuluttajat niitä hankimme. Silti, eikö se yhtään ihmetytä, että tietyiltä merkeiltä on lähes aina juuri valmistetut renkaat vertailuissa?
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.04.20 - klo:23:44
Ei ole suomalaisissa lehdissä silmään pistänyt. Sen sijaan ruotsalaisista lehdistä löytyy termiä "vaarallinen" mm allaolevissa muutamassa yhteydessä:
1) Kitkojen (esim. ...ret runtdäck) käyttö kesärenkaina. Kesäkuumalla pehmeä kumiseos ja kesän rankkasateet eivät ole optimi yhdistelmä. Varsinainen kesärengas toimii paljon paremmin lämpimässä märällä pinnalla.
2) Talveen sopimattomat KE-kitkat. Jo yli 15v sitten ovat varoitelleet etteivät keskieuroopassa käytetyt talvirenkaat sovellut kunnon talviolosuhteisiin.
https://www.aftonbladet.se/bil/a/8wJVkA/de-farliga-vinterdacken (https://www.aftonbladet.se/bil/a/8wJVkA/de-farliga-vinterdacken)
Tuossa artikkelissa kuva Porschesta lumipenkassa kiinni kun ei vain "autobahn" renkaissa pito riitä talviolosuhteissa. Lehden idea oli siis siinä että ajetaan Ivaloon tekemään testejä, mutta jo matkalla lipsahti Porsche lumipenkkaan..
3) Halppisrenkaat - linkin teksti kertoo jo kaiken.
https://www.test.se/artiklar/vinterdacken-du-absolut-inte-ska-kopa (https://www.test.se/artiklar/vinterdacken-du-absolut-inte-ska-kopa)
Kiitokset JT:lle, että jaksat yrittää, koska Jultsulta ei edelleenkään saa tuota hengevaarallista rengasmallia esille ja miten se osoittautuu sellaiseksi. Kovasti kumminkin väittää tallaista.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.03.20 - klo:15:36
Skandikitka on hengenvaarallinen sadekelillä, tämä on fakta juttu ja todistettu lukuisissa puolueettomissa rengastesteissä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 14.10.19 - klo:20:08
Eräs pohjoismainen suuri rengasvalmistaja on surullisenkuuluisa eräästä skandikitkarengasmallistaan joka oli (on kyllä edelleenkin) hengenvaarallinen sadekelillä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.10.19 - klo:00:03
Ei mitenkään. Jultsu viitannee jonkun vuoden takaiseen ruotsalaisen lehden rengastestiin jossa on "vattenplaning" testi, eli ajetaan vajaa sentin veden peitossa olevalla testiradalla jatkuvasti kiihdyttäen niin lujaa että renkaiden nopeusero on 15%. Ja jotta saadaan klikkiotsikoita "vähän" kärjistetään..
Voidaan kuitenkin tarkastella myös vähän tuoreempaa tavaraa, vaikkapa tämän syksyn (2019) ruotsalaisen Vi Bilägare lehden kitka- ja nastatestejä ja katso miten testit menivät:
-Märän tien jarrutestissä 80-0km/h Nokian R3 oli joukon paras nordic kitka ja sai siitä testistä täydet 10 pistettä, tulos 30m. Verrokki EU-kitka, Continental TS860, oli vielä hiukan parempi ja sai 26,4m, ero siis 3,6m, eli prosentteina n.13% ero. Peräpää jäi n. 4 metriä R3:sta. Nastatestissä Nokian Hakka 9 tuli vajaan 30m tuloksella lähes samaan.
-Jääjarrutestissä taasen EU-kitka on heikompi selvästi jopa Kiina-nordic halppista, jääden kärjestä (Continental, Nokian) n. 40%, eli 25-5km/h jarrutuksessa eroa ehtii kertyä jo n. 4 metriä. Jos 80km/h nopeudesta jääpinnalla menisi vaikka 80 metriä, niin EU-kitkalla tulos olisi silloin luokkaa 112 metriä, eli 32 metriä eroa.
-Tämänkin vuoden testissä oli myös "vattenplaning" testi. Nordic kitkat ja nastat olivat n. 57-60 km/h tuloksilla about tasaisena joukkona muutaman km/h eroin muutama poikkeusta lukuunottamatta (esim. Goodyearin nordic kitka ~70km/h) ja EU-kitka parhaana vajaa 75km/h. Joukon viimeinen tässä testissä oli muuten Continentalin nordic kitka VikingContact 7.
EU-kitka (kokonaispisteissä toiseksi viimeinen ennen Kiina-halppista) on siis mitä oivin valinta jos talviajo koostuu paksun vesipatjan peittämästä testiradasta tai virtaavaksi joeksi muuttuneesta valtatiestä, muussa tapauksessa laadukkaat nordic kitkat ja nastat tarjoavat huomattavan paljon enemmän pitoa varsinaisissa talviolosuhteissa ja lienevät siten kaikkein turvallisin valinta.
Mä en ymmärrä sun kouhottamista nokian renkaista? En ole sellaisia omistanut vuosiin oman auton alla ;D. Kyllä kannattaa ne lääkkeet ottaa ja laittaa foliohattu päähän.
En ymmärrä mistä löysit olkinuken trianglen renkaista, nokian renkaisiin ja siihen miten trianglea hehkutettiin melkein vuosi ennen, kuin se testattiin, että oli tavallinen kiinarengas! Itse kyseenalaistin tuota hehkuttamista!
Kysymys kuuluu mikä sinun suhde on vannetukkuun ja triangleen, kun noin kovasti hyökkäsit? Kukaan ei ole kiistänyt nokian renkaiden testimanipulointia, josta he ovat jääneet kiinni.
Väität myös ettei vanhoja renkaita vuosien varrella kehitetä?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.04.20 - klo:00:21
Tietääkseni Vannetukku ei ole kirjoittanut mitään tuosta uunituoreiden renkaiden osumisesta vertailuun. Jos kuitenkin tiedät noin tapahtuneen, niin voit varmaan linkittää lähteen. Jos taasen kirjoitit vain pehmoisen väitteen, niin keksi seuraavaksi parempia herjoja ja etsi lääkkeiden tarvitsijaa peilistä.
https://www.apu.fi/videot/tuulilasin-odotetun-rengastestin-tulokset-kuinka-kiinalainen-kohurengas-parjasi (https://www.apu.fi/videot/tuulilasin-odotetun-rengastestin-tulokset-kuinka-kiinalainen-kohurengas-parjasi)
Tähän vertailuun osui siis noin kaksi viikkoa vanhat sarjat Nokianeja. Uskotko todella, että ihan sattumaa vain, että noin tuoreet renkaat ehtivät Ivaloon vertailuun? Kaksi settiä ja tietenkin molemmat vielä Suomessa valmistettuja, vaikka leijonan osa renkaista tehdään Venäjällä. Kaikkien varastojen ja jakeluportaiden läpi olisi jotenkin kaksi kertaa tuollainen jättipotti löytänyt vertailuun.
Tai kuulostaako yhtään omituiselta, että TM:n viimeisimpään kesärengasvertailuun löysi tiensä Suomessa lomautusviikolla valmistetut renkaat? Tuntuuko sekään yhtään omituiselta, että lähes aina vertailuissa on Suomessa valmistetut renkaat?
https://www.aamulehti.fi/a/f7409f59-dc2f-4e85-9064-8f8f573f2487 (https://www.aamulehti.fi/a/f7409f59-dc2f-4e85-9064-8f8f573f2487)
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/6b-2020/tm-vertailu-kesarenkaat-turvallisuus-ensin/ (https://tekniikanmaailma.fi/lehti/6b-2020/tm-vertailu-kesarenkaat-turvallisuus-ensin/)
Jotenkin hassua, että vaikka monet isot valmistajat, ei siis suinkaan pelkästään Nokian, ovat jääneet kiinni testioptimoinnista, niin silti vain uskosi noiden samojen valmistajien vilpittömyyteen on horjumaton. Vuosia vanhat rengasmallit pitää saada toimittaa suoraan tehtaalta vertailuun, koska taas sattui niin, että juuri ennen vertailua siihen vanhaan malliin olikin tullut tosi tärkeitä päivityksiä...
Kumpaan minä luotan Teräksenharmaaseen vai Tekniikan Maailmaan tai esimerkiksi tuohon julkisen sanan neuvoston ratkaisuihin ;D.
https://tekniikanmaailma.fi/kaikki-mita-olet-halunnut-kysya-tekniikan-maailman-rengastestauksesta/ (https://tekniikanmaailma.fi/kaikki-mita-olet-halunnut-kysya-tekniikan-maailman-rengastestauksesta/)
Miten testirenkaat valitaan ja hankitaan testeihin?
Testeihin otetaan mahdollisimman laaja valikoima yleisesti markkinoilla olevia renkaita. Vaikka sama rengas olisi testattu edellisellä kerralla, useaan otteeseen on havaittu, että renkaita kehitetään jatkuvasti ja ominaisuudet voivat samankin renkaan osalta muuttua.
Koska vilpin mahdollisuus on ollut tiedossa, on renkaat Tekniikan Maailman testeihin jo usean vuoden ajan hankittu ensisijaisesti rengasliikkeistä tai verkkokaupoista. Käytännön syistä se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, sillä esimerkiksi syksyllä julkaistava talvirengastesti tehdään maaliskuussa, jolloin kaikkia uutuusmalleja ei ole saatavissa. Näissä tapauksissa renkaat pyydetään valmistajilta.
Miksi jonkun renkaan tulos vaihtelee eri vuosina?
Suurin syy on se, että renkaat kehittyvät kaiken aikaa, ja valmistajat tekevät muutoksia tuotteisiinsa, vaikka nimi ja ulkonäkö säilyvät samana. Myöskään testiolosuhteita ei voi täysin vakioida, ja rengasyksilöissäkin voi olla pieniä eroja. Vaikka testit tehdään mahdollisimman monipuolisesti, varsinkin huippurenkaiden välillä erot ovat minimaalisia, joten järjestys saattaa vaihtua, vaikka tuotteet olisivat periaatteessa teknisestikin identtisiä.
Miten varmistetaan se, että valmistajalta testiin saadut renkaat vastaavat kaupasta ostettavia renkaita?
Valmistajalta saatujen renkaiden sekä vähänkään epäilyttävien tulosten tapauksissa tehdään jälkeenpäin varmistustestejä kaupasta hankituilla renkailla, ja jos eroja löytyy, asia selvitetään. Muutamien prosenttien erot suorituskyvyssä ovat normaaleja, kelistä, testiradasta tai tuotannon toleransseista johtuvia. Suuremmat erot sen sijaan vaativat lisätestausta.
Lisätestejä on tehty pistokokeenomaisesti koko TM:n rengastestihistorian ajan, ja vuodesta 2012 alkaen systemaattisesti. Niissä on aiemminkin paljastunut epäilyjä, joista osa on julkistettu, osa taas on johtanut renkaan jättämiseen pois lehden tuloksista. Joissakin tapauksissa on käynyt jopa niin, että kaupasta ostettu rengas on ollut parempi kuin valmistajan toimittama.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.04.20 - klo:00:40
Siis onhan näitä testioptimointeja tullut esiin ihan julkisestikin. Ei se ole mikään minun mielipide. Miksi tietyt valmistajat haluavat aina toimittaa renkaat suoraan tehtaalta vertailuun? Miksi tietyt testaajat eivät huoli suoraan tehtaalta toimitettuja renkaita? Miten luulet menettelyjen poikkeavan Ruotsissa?
Se on hyvinkin mahdollista, että isojen valmistajien renkaat olisivat parempia, vaikka ne hankittaisiin samaa ketjua pitkin, kuin mitä me kuluttajat niitä hankimme. Silti, eikö se yhtään ihmetytä, että tietyiltä merkeiltä on lähes aina juuri valmistetut renkaat vertailuissa?
Rengastesteihin liittyen...
Tekniikan Maailma uusimmassa numerossaan sanoo, että heille sopii, että heidän testituloksiaan käytetään markkinoinnissa, kunhan muistetaan, että YLI VUODEN VANHOJA testituloksia EI EN,,,, K,,YTET,,!
Tuotteet muuttuvat, vaikka nimi ehkä ei. Renkaat kehittyvät ja muutaman vuoden vanhoilla sijoituksilla ei ole enää juuri mitään arvoa kuluttajille.
Vannetukun aloitussivuilla renkaita mainostetaan jopa useita vuosia vanhoilla vertailuilla. Uusin kerrottu taisi olla vuodelta 2017. Minulle tuli heti sellainen olo, että nyt kuluttajaa huijataan ja oikein kunnolla. Vai eikö sivuja ole enää päivitetty lähivuosina?
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 17.04.20 - klo:07:56
Vannetukun aloitussivuilla renkaita mainostetaan jopa useita vuosia vanhoilla vertailuilla. Uusin kerrottu taisi olla vuodelta 2017. Minulle tuli heti sellainen olo, että nyt kuluttajaa huijataan ja oikein kunnolla. Vai eikö sivuja ole enää päivitetty lähivuosina?
Vannetukku hehkuttaa jopa 10 vuotta vanhoilla asioilla/testeillä ja vertaa testeissään useasti omia uutuuksiaan, jopa poistuneihin nokian renkaiden malleihin. Heillä testimenestys tarkoittaa 17 renkaan testissä sijaa 14. Jos oikein muistan tuon kesärengastestin missä linkilonkki voitti kuusi vuotta vanhan michelinin kesärenkaan. En nyt jaksa puhelimella etsiä tuota surullista vertailua...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.04.20 - klo:09:21
Vannetukku hehkuttaa jopa 10 vuotta vanhoilla asioilla/testeillä ja vertaa testeissään useasti omia uutuuksiaan, jopa poistuneihin nokian renkaiden malleihin. Heillä testimenestys tarkoittaa 17 renkaan testissä sijaa 14. Jos oikein muistan tuon kesärengastestin missä linkilonkki voitti kuusi vuotta vanhan michelinin kesärenkaan. En nyt jaksa puhelimella etsiä tuota surullista vertailua...
Se kuuluisa "VTT:n testi" ei sitten kuitenkaan vanhene ikinä vaan siihen on aina hyvä vedota ::) ::) ::)
ps. Sitä kuuluisaa "VTT:n faktaa" osa 2:
https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2012/T49.pdf (https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2012/T49.pdf)
LainaaTulosten mukaan keskieurooppalaisia ja pohjoismaisia kitkarenkaita käyttäneiden kuljettajien ajokokemuksissa eikä tapahtuneiden liikennevahinkojen määrässä havaittu merkittäviä eroja. Ei voida myöskään väittää, että läheltä piti- tai vaaratilanteisiin joutuneiden kuljettajien määrät eroaisivat eri kitkarengasryhmissä, vaikka keskieurooppalaisilla kitkarenkailla ajaneet kuljettajat raportoivatkin lukumäärällisesti enemmän vaaratilanteita. Kuljettajille tapahtuneet läheltä piti -tilanteet olivat molemmissa kitkarengasryhmissä hyvin samanlaisia ja ne olivat tapahtuneet samankaltaisissa olosuhteissa. Sekä keskieurooppalaisilla että pohjoismaisilla kitkarenkailla ajaneet kuljettajat arvioivat, että vaaratilanne olisi useimmiten johtanut risteysvahinkoon.
Köyhät ostaa käteisellä ja persaukisille ei edes myönnetä lainaa 8)
(https://i.pinimg.com/originals/08/61/16/086116857d49f2011875b46020ced9d5.jpg)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.04.20 - klo:07:06
Mä en ymmärrä sun kouhottamista nokian renkaista? En ole sellaisia omistanut vuosiin oman auton alla ;D. Kyllä kannattaa ne lääkkeet ottaa ja laittaa foliohattu päähän.
En ymmärrä mistä löysit olkinuken trianglen renkaista, nokian renkaisiin ja siihen miten trianglea hehkutettiin melkein vuosi ennen, kuin se testattiin, että oli tavallinen kiinarengas! Itse kyseenalaistin tuota hehkuttamista!
Kysymys kuuluu mikä sinun suhde on vannetukkuun ja triangleen, kun noin kovasti hyökkäsit? Kukaan ei ole kiistänyt nokian renkaiden testimanipulointia, josta he ovat jääneet kiinni.
Väität myös ettei vanhoja renkaita vuosien varrella kehitetä?
Kumpaan minä luotan Teräksenharmaaseen vai Tekniikan Maailmaan tai esimerkiksi tuohon julkisen sanan neuvoston ratkaisuihin ;D.
Koska vilpin mahdollisuus on ollut tiedossa, on renkaat Tekniikan Maailman testeihin jo usean vuoden ajan hankittu ensisijaisesti rengasliikkeistä tai verkkokaupoista. Käytännön syistä se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, sillä esimerkiksi syksyllä julkaistava talvirengastesti tehdään maaliskuussa, jolloin kaikkia uutuusmalleja ei ole saatavissa. Näissä tapauksissa renkaat pyydetään valmistajilta.
En ole muuten kirjoittanut tässä sanaakaan Trianglen renkaista. Silti jostain syystä mielessäsi näet tuollaista. Edelleenkin se lääkkeiden tarvitsija löytyy peilistäsi. Olen tuosta vertailusta kirjoittanut pelkästään sitä, että vaikka TUulilasin pyhästi vakuutti renkaiden olevan kaupasta haettuja, niin silti vertailuun päätyi renkaat suoraan tehtaalta. Mitä jos kaiken turhan henkilöön hyökkäämisen sijaan selittäisit, että mitä tuo tarkoittaa? Nyt vain ohitit tuon koko asian keskeisimmän pointin.
Nokian Renkaat ovat hyvä esimerkki kaikkien tuntemista syistä, mutta aivan kuten olen kirjoittanutkin, niin se on vain yksi testiin renkaita optimoiva valmistaja muiden joukossa. Et näköjäön tajua, etten ”vouhota” Nokian Renkaista tai mistään muustakaan rengasbrändistä, vaan tiettyjen lehtien testeistä, joihin tilataan renkaat suoraan valmistajalta.
Varmasti jotain kehitystä renkaissa tapahtuu, mutta ei likimainkaan siinä määrin, että joka vertailuun pitäisi toimittaa renkaat uoraan tehtaalta. Varsinkin silloin, kun vakuutetaan renkaiden tulevan kaupasta, mutta silti renkaat tulevat suoraan tehtaalta, pitäisi nousta kysymyksiä, mutta niinpä vain Karppa ohittaa koko homman. Vaikka tuo sotiikin kaikkea järkeä vastaan, niin eihän siinä varmaan mitään omituista ole... Hassuahan tuossa perustelussa on myös se, että kun esimerkiksi Vi Bilägare vertailee renkaat syyskuussa, niin mallit on tietenkin juuri päivitetty ja ne on otettava suoraan tehtaalta. Sitten kun TM testaa samat renkaat seuraavan vuoden alussa, niin taas on renkaat pöivitettyjä ja suoraan tehtaalta ne on otettava. Sama päivitysrumba vielä joka vuosi.
TM onkin oikein luotettava tapaus. Tuo julkaisuhan ei tehnyt mitään edes silloin, kun myöhemmin julkisesti testioptimoiduksi paljastettu rengas jäi kiinni TM:n tarkastustestissä. Jopa silloin, kun mittaukset kertovat muuta, he lantoivat valmistajan kertoa, että, kaikki on ok. Jos JSN on selittänyt, että miten kaksi kaupasta ostettua rengassettiä löytää tiensä Ivaloon asti uunituoreina, niin kerro toki heidän näkemyksensä. Jos JSN ei taasen ole otttanut mitään kantaa tähän, niin lienee aika turhaa hakea tukea tuosta neuvostosta. Voihan sitä luottaa ja uskoa vaikka joulupukkiin, mutta jos joulupukki ei ole ottanut mitään kantaa tähän asiaan, niin aika huono auktoriteetti joulupukki tässä keskustelussa on.
Ja ei, en pyydä sinua luottamaan minuun. Mutta mitä jos luottaisit omaan järkeesi kaikkien vakuuttelijoiden sijaan? Miten kaksi settiä juuri valmistettuja renkaita löysi Ivaloon vertailuun valmistajan miljoonien renkaiden varastojen ja kaupan portaiden läpi? Miksi nämäkin renkaat oli valmistettu siinä tehtaassa, jonka tuotanto näyttelee varsin pientä osaa kokonaisuudesta?
Kykenetkö vastaamaan väitteeseesi, jonka olet toistanut useaan kertaan? Missä talvirengastestissä continentalin tai joku muu pohjoismaalainen merkkikitkarengas on todettu hengenvaaralliseksi?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.04.20 - klo:10:53
Se kuuluisa "VTT:n testi" ei sitten kuitenkaan vanhene ikinä vaan siihen on aina hyvä vedota ::) ::) ::)
ps. Sitä kuuluisaa "VTT:n faktaa" osa 2:
https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2012/T49.pdf (https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2012/T49.pdf)
Käänteistä logiikkaa käyttäen, juuri tuon edellälinkkaamani VTT:n FAKTOIHIN perustuvan testin perusteella skandikitkat ovat tilastollisesti aivan yhtä hengenvaarallisia kuin KE-kitkatkin. ::) ::) ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.04.20 - klo:16:02
Käänteistä logiikkaa käyttäen, juuri tuon edellälinkkaamani VTT:n FAKTOIHIN perustuvan testin perusteella skandikitkat ovat tilastollisesti aivan yhtä hengenvaarallisia kuin KE-kitkatkin. ::) ::) ::)
Missä siellä lukee niin?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.04.20 - klo:12:57
En ole muuten kirjoittanut tässä sanaakaan Trianglen renkaista. Silti jostain syystä mielessäsi näet tuollaista. Edelleenkin se lääkkeiden tarvitsija löytyy peilistäsi. Olen tuosta vertailusta kirjoittanut pelkästään sitä, että vaikka TUulilasin pyhästi vakuutti renkaiden olevan kaupasta haettuja, niin silti vertailuun päätyi renkaat suoraan tehtaalta. Mitä jos kaiken turhan henkilöön hyökkäämisen sijaan selittäisit, että mitä tuo tarkoittaa? Nyt vain ohitit tuon koko asian keskeisimmän pointin.
Nokian Renkaat ovat hyvä esimerkki kaikkien tuntemista syistä, mutta aivan kuten olen kirjoittanutkin, niin se on vain yksi testiin renkaita optimoiva valmistaja muiden joukossa. Et näköjäön tajua, etten ”vouhota” Nokian Renkaista tai mistään muustakaan rengasbrändistä, vaan tiettyjen lehtien testeistä, joihin tilataan renkaat suoraan valmistajalta.
Varmasti jotain kehitystä renkaissa tapahtuu, mutta ei likimainkaan siinä määrin, että joka vertailuun pitäisi toimittaa renkaat uoraan tehtaalta. Varsinkin silloin, kun vakuutetaan renkaiden tulevan kaupasta, mutta silti renkaat tulevat suoraan tehtaalta, pitäisi nousta kysymyksiä, mutta niinpä vain Karppa ohittaa koko homman. Vaikka tuo sotiikin kaikkea järkeä vastaan, niin eihän siinä varmaan mitään omituista ole... Hassuahan tuossa perustelussa on myös se, että kun esimerkiksi Vi Bilägare vertailee renkaat syyskuussa, niin mallit on tietenkin juuri päivitetty ja ne on otettava suoraan tehtaalta. Sitten kun TM testaa samat renkaat seuraavan vuoden alussa, niin taas on renkaat pöivitettyjä ja suoraan tehtaalta ne on otettava. Sama päivitysrumba vielä joka vuosi.
TM onkin oikein luotettava tapaus. Tuo julkaisuhan ei tehnyt mitään edes silloin, kun myöhemmin julkisesti testioptimoiduksi paljastettu rengas jäi kiinni TM:n tarkastustestissä. Jopa silloin, kun mittaukset kertovat muuta, he lantoivat valmistajan kertoa, että, kaikki on ok. Jos JSN on selittänyt, että miten kaksi kaupasta ostettua rengassettiä löytää tiensä Ivaloon asti uunituoreina, niin kerro toki heidän näkemyksensä. Jos JSN ei taasen ole otttanut mitään kantaa tähän, niin lienee aika turhaa hakea tukea tuosta neuvostosta. Voihan sitä luottaa ja uskoa vaikka joulupukkiin, mutta jos joulupukki ei ole ottanut mitään kantaa tähän asiaan, niin aika huono auktoriteetti joulupukki tässä keskustelussa on.
Ja ei, en pyydä sinua luottamaan minuun. Mutta mitä jos luottaisit omaan järkeesi kaikkien vakuuttelijoiden sijaan? Miten kaksi settiä juuri valmistettuja renkaita löysi Ivaloon vertailuun valmistajan miljoonien renkaiden varastojen ja kaupan portaiden läpi? Miksi nämäkin renkaat oli valmistettu siinä tehtaassa, jonka tuotanto näyttelee varsin pientä osaa kokonaisuudesta?
Löysit siis jutusta vain tuulilasin ja minä mainitsin vain trianglen, joka paljastui täysin paskaksi renkaaksi hehkutusten jälkeen. Sen jälkeen rupeat kouhottamaan usean vuoden takaisesta testimanipuloinnista. Mikä sinun suhde on vannetukkuun? Ilman foliohattuakin rupeaa ihmettelemään miten sait asian käännettyä tuohon nokian renkaisiin ;D.
Sitten asiaan. Continentalin CVC7:t on nelinkertainen testivoittaja. Jultsun mukaan hengenvaaralliset. Osaat varmaan faktoilla osoittaa, kuinka paljon continental on huijannut noissa testeissä tai on maksanut testaajille ;D.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.04.20 - klo:16:02
Käänteistä logiikkaa käyttäen, juuri tuon edellälinkkaamani VTT:n FAKTOIHIN perustuvan testin perusteella skandikitkat ovat tilastollisesti aivan yhtä hengenvaarallisia kuin KE-kitkatkin. ::) ::) ::)
"Jotta erilaisten kitkarenkaiden vaikutusta liikenneturvallisuuteen
voitaisiin selvit-tää luotettavasti, tulisi erilaisiin onnettomuusrekistereihin kirjata jatkossa yksityis-kohtaiset rengasmerkinnät onnettomuuksissa osallisina olleiden ajoneuvoista. Lisäksi eri rengastyyppien onnettomuusriskien määrittämiseksi tulisi suoritetietoja kerätä rengastyypeittäin. "
"Tutkimus toteutettiin puhelinhaas-tatteluna. Tavoitetuista 131 henkilöstä kaikkiaan 38 vastasi koko kyselyyn." ;D ;D ;D ;D.
"
Aineiston pienuuden ja sattuman mahdollisuuden vuoksi ei voida kuitenkaan vetää johtopäätöstä"
"Vaikka keskieurooppalaisilla kitkarenkailla aja-neet kuljettajat raportoivat lukumäärällisesti enemmän vaaratilanteita"
" Keskieurooppalaisilla kitkarenkailla ajaneet kuljettajat arvioivat kun-non olleen yleisesti hieman heikompi kuin pohjoismaisilla kitkarenkailla ajaneet kuljettajat. Keskieurooppalaisilla kitkarenkailla ajaneiden mielestä pidolla oli myös hieman harvemmin vaikutusta vaaratilanteen syntyyn kuin pohjoismaisilla renkailla ajaneiden kuljettajien. Aineiston pienuuden takia sattuman vaikutus voi olla huo-mattava. "
"Pienen aineiston lisäksi tuloksia on voinut vääristää se, että tutkimus perustui kuljettajien itsearviointeihin ja muistikuviin."
https://tekniikanmaailma.fi/continental-nokian-juhlivat-tmn-talvirengasvertailussa/ (https://tekniikanmaailma.fi/continental-nokian-juhlivat-tmn-talvirengasvertailussa/)
Verrokkina käytetty Keski-Euroopan kitkarengas (Continental TS850) osoittautui jäällä ja lumella suorastaan
vaaralliseksi.https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001741649.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001741649.html)
"
Keski-Euroopan lempeisiin talviolosuhteisiin räätälöidyt kitkarenkaat muodostavat liikkuvan turvallisuusriskin Pohjolassa, arvioi VTT. Toisissa automerkeissä riskirenkaat ovat yleisempiä kuin toisissa."
En kyllä tiedä pystynkö nukkumaankaan, kun paljastui, että joku nimimerkki väitti nettifoorumilla jotain mitä ei sitten lukuisista pyynnöistä huolimatta todistanutkaan. Ensin ikäviä koronauutisia ja sitten vielä tämä. Voiko mihinkään enää luottaa, jos ei rengastesteihinkään. :'(
Suurimman riskin autossa kuin autossa aiheuttaa kuljettaja renkaista riippumatta. VTT taasen kerran puhuu ihan tuubaa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.04.20 - klo:10:12
En kyllä itsekään lähtisi maakunnan ABC:tä pidemmälle pelkän leluelectronin kanssa, saattaa tulla äitiä ikävä jossain JFK:n lentokentällä tai Pattayan turistihelvetissä kun se electronin veloitus ei menekään läpi. Ilmeisesti ratkaisu on sitten vaihdella kymppitonnilla käteistä paikalliseen valuuttaan ja kantaa sitä vyölaukussa mukanaan kaikkialle? ::)
Ihan vaan täältä sivusta huomautan, että on olemassa myös debit-kortti. Toimii täysin samoin kuin luottokortti, mutta ei ole luottoa, vaan pankkitilin saldolla mennään. Ei siis tarvitse leikkiä "leluelectronin" kanssa, vaikka ei haluaisi luottokorttia.
Lainaus käyttäjältä: tet - 18.04.20 - klo:10:35
Ihan vaan täältä sivusta huomautan, että on olemassa myös debit-kortti. Toimii täysin samoin kuin luottokortti, mutta ei ole luottoa, vaan pankkitilin saldolla mennään. Ei siis tarvitse leikkiä "leluelectronin" kanssa, vaikka ei haluaisi luottokorttia.
Jos pikkaisenkin enemmän kierrät maailmaa on sinulla aina vähintään visa ja mastercard mukana.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.04.20 - klo:11:31
Jos pikkaisenkin enemmän kierrät maailmaa on sinulla aina vähintään visa ja mastercard mukana.
Visa ja mastercard ei tosin kerro onko kyseessä debit vai credit kortti.
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 18.04.20 - klo:11:32
Visa ja mastercard ei tosin kerro onko kyseessä debit vai credit kortti.
Valaise vähän. Tarkoittaneet kuitenkin noita ns "electron-kortteja"?
Debit/Credit kortit sisältävät aina kummatkin puolet. Monet hotellit ja autovuokraamot vaativat Creditin käyttöä, jotta voivat laskuttaa jälkikäteen ylimääräisiä kuluja asiakkaalta. Ilman luottoa et siis välttämättä hotellihuonetta tai vuokra-autoa voi saada.
Lisäksi pankkien gold- ja platinum- korteissa esim matkavakuutusta ja tuotevakuutuksia mukana creditillä ostetuille matkoille ja tavaroille.
Kun luottoa käyttää maksuaikakorttina, korkokuluja ei mene.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 18.04.20 - klo:11:57
Valaise vähän. Tarkoittaneet kuitenkin noita ns "electron-kortteja"?
Visa Electron ja Visa Debit eroavat siinä, että electronilla tehdään aina sähköinen katevaraus tililtä. Se vaatii siis aina online-päätteen. Debit toimii kuin luottokortti, ihan vaikka "höyläämällä" (vai onko nuo höylät jo poistettu käytöstä?). Kelpaa periaatteessa vaikka ei tilillä olisi katetta, jos maksupääte on offline-mallia. Toki jos ei olekaan katetta, niin tulee tilin ylitys, ja kovat maksut siitä. Eli täysin sama kortti kuin credit, mutta ilman luottoa.
Kyllä vähintään Visa pitaa olla, jos enemmän matkustelee. Kävellenkään ei jaksa lähteä.
(https://images.tori.fi/api/v1/imagestori/images/1812104372.jpg?rule=medium)
Lainaus käyttäjältä: tet - 18.04.20 - klo:13:19
Visa Electron ja Visa Debit eroavat siinä, että electronilla tehdään aina sähköinen katevaraus tililtä. Se vaatii siis aina online-päätteen. Debit toimii kuin luottokortti, ihan vaikka "höyläämällä" (vai onko nuo höylät jo poistettu käytöstä?). Kelpaa periaatteessa vaikka ei tilillä olisi katetta, jos maksupääte on offline-mallia. Toki jos ei olekaan katetta, niin tulee tilin ylitys, ja kovat maksut siitä. Eli täysin sama kortti kuin credit, mutta ilman luottoa.
Nykyään yli 90% tapahtumista varmennetaan, eli käytännössä eroa noilla ei ole enää juurikaan.
SNG: Sitä tarkoitin että jos joku sanoo Visa niin se ei kerro yhtään tarkoitetaanko Debitiä, Creditiä yms. Kaikki nuo kortit on ihan yhtä lailla Visoja. Ei kerro onko luotto ominaisuutta vai ei koska Visalla ei ole siinä mitään eri roolia.
Nyt mennään pahasti off topicin puolelle, anteeksi siitä. Lopetan tämän aiheen tähän.
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 18.04.20 - klo:14:16
Nykyään yli 90% tapahtumista varmennetaan, eli käytännössä eroa noilla ei ole enää juurikaan.
SNG: Sitä tarkoitin että jos joku sanoo Visa niin se ei kerro yhtään tarkoitetaanko Debitiä, Creditiä yms. Kaikki nuo kortit on ihan yhtä lailla Visoja. Ei kerro onko luotto ominaisuutta vai ei koska Visalla ei ole siinä mitään eri roolia.
Nyt mennään pahasti off topicin puolelle, anteeksi siitä. Lopetan tämän aiheen tähän.
OK. Tuplatsekkasin vain.
Ilman oikeaa luottokorttia maailmalla on hankalaa liikkua ja toimia. Ja se ei ole luotolla elämistä vaan välttämätön pakko.
Matkat ja nettikaupan tuotteet kannattaa maksaa AINA luottopuolella (creditillä). Tällöin tavaran jäädessä tulematta tai matkatoimiston mentyä konkkaa, saa rahansa myös takaisin toisin kuin käteisellä tai debitillä maksaessa!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.04.20 - klo:18:32
Löysit siis jutusta vain tuulilasin ja minä mainitsin vain trianglen, joka paljastui täysin paskaksi renkaaksi hehkutusten jälkeen. Sen jälkeen rupeat kouhottamaan usean vuoden takaisesta testimanipuloinnista. Mikä sinun suhde on vannetukkuun? Ilman foliohattuakin rupeaa ihmettelemään miten sait asian käännettyä tuohon nokian renkaisiin ;D.
Joo minähän se olen Vannetukku ja teen itse kaikki Trianglet. Juuri siksi foorumeilla kyselen, että mistä voisi ostaa vanteita ja kehun Contin renkaita... Mistä sä Karppa ammentat kaiken tuon vertaansa vailla olevan päättelykysi?
Edelleenkäön minä en ole kirjoittanut yhtään mitään Trianglen renkaista. Miksi koko ajan yrität kääntää keskustelua niihin? Minua ei kiinnosta sinun selvästi tunteikas suhde Triangleen vähääkään. Johtuuko yritys kääntää keskustelua pois aiheesta siitä, ettet osaa selitellä tuota Tuulilasin vertailun kusetusta muuksi? Joo onhan se neljä vuotta vanha vertailu, mutta mitä sitten? Tuo on erinomainen esimerkki, koska juuri ennen tuota vertailua kyseinen valmistaja oli kertonut parantaneensa vanhat pahat tapansa ja lehti painotti hakeneensa renkaat kaupasta. Silti vain testiin osui jopa testioptimoiduiksi renkaiksi erityisen tuoreet kumit. Sä nyt vain kiertelet aiheen ympärillä ja varot ottamasta mitään kantaa tähän ilmeiseen kusetukseen. Ovatko faktat liian kipeitä, kun et pysty käsittelemään niitä?
Ja eipä tuo TM:n uusimman rengasvertailun tuotannon lomautusviikolla ja tietenkin vain vähän ennen vertailua itsestään pyhästö hengestä syntynyt rengassarja saa sulta mitään kommenttia. Onhan sekin tietenkin jo monta kuukautta vanha vertailu, joten varmaankin ihan huono esimerkki sekin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.04.20 - klo:16:01
Joo minähän se olen Vannetukku ja teen itse kaikki Trianglet. Juuri siksi foorumeilla kyselen, että mistä voisi ostaa vanteita ja kehun Contin renkaita... Mistä sä Karppa ammentat kaiken tuon vertaansa vailla olevan päättelykysi?
Edelleenkäön minä en ole kirjoittanut yhtään mitään Trianglen renkaista. Miksi koko ajan yrität kääntää keskustelua niihin? Minua ei kiinnosta sinun selvästi tunteikas suhde Triangleen vähääkään. Johtuuko yritys kääntää keskustelua pois aiheesta siitä, ettet osaa selitellä tuota Tuulilasin vertailun kusetusta muuksi? Joo onhan se neljä vuotta vanha vertailu, mutta mitä sitten? Tuo on erinomainen esimerkki, koska juuri ennen tuota vertailua kyseinen valmistaja oli kertonut parantaneensa vanhat pahat tapansa ja lehti painotti hakeneensa renkaat kaupasta. Silti vain testiin osui jopa testioptimoiduiksi renkaiksi erityisen tuoreet kumit. Sä nyt vain kiertelet aiheen ympärillä ja varot ottamasta mitään kantaa tähän ilmeiseen kusetukseen. Ovatko faktat liian kipeitä, kun et pysty käsittelemään niitä?
Ja eipä tuo TM:n uusimman rengasvertailun tuotannon lomautusviikolla ja tietenkin vain vähän ennen vertailua itsestään pyhästö hengestä syntynyt rengassarja saa sulta mitään kommenttia. Onhan sekin tietenkin jo monta kuukautta vanha vertailu, joten varmaankin ihan huono esimerkki sekin.
Mitä tuulilasin kusetusta? Tuulilasi nimenomaan testasi tuon Vannetukun hypetyn trianglen renkaan, joka oli floppi! Vain sinä olet sen kääntänyt Nokian renkaisiin mihin en ottanut mitään kantaa. Taidat olla täysi idiootti?
Lainaan vielä tasan kerran mistä tämä lähti liikenteeseen sinun toimesta!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.20 - klo:06:43
Odotan myös sitä, että löydät tuosta sinun mainitsemastasi testistä continental:n kitkoista sanan hengenvaarallinen. Mä väitän ettei kovin moni autolehti uskalla tuollaista perätöntä väitettä kirjoittaa. Hyvänä esimerkkinä tuulilasi, joka totesi ettei triangle vastaa markkinalupauksia ja joka piti vielä paikkaansa. Sen taas löydän useasta suomalaisen autolehden talvirengastestistä, että KE-kitka on luokaton Suomen talvessa!
Missä on yksikään sana Nokian renkaista, joka sai sinun pasmat sekaisin?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.04.20 - klo:17:14
Mitä tuulilasin kusetusta? Tuulilasi nimenomaan testasi tuon Vannetukun hypetyn trianglen renkaan, joka oli floppi! Vain sinä olet sen kääntänyt Nokian renkaisiin mihin en ottanut mitään kantaa. Taidat olla täysi idiootti?
Näyttää olevan Karpalle mahdoton ymmärtää, etten kinastele rengasbrändeistä vaan näytin se, kuinka noissa vertailussa kusetetaan. Edelleenkin yrität siihen ohjata keskustelua noihin brändeihin, vaikka en missään vaiheessa ole lähtenyt siihen mukaan. Taitaa olla melko tärkeä osa elämääsi se renkaan brändi, kun ajatuksesi eivät siitä irtoa sitten mitenkään ja pitää oikein kehua, kuinka rahat riittää renkaiden ostamiseen. Sitten kun pitäisi tuottaa joku argumentti, niin homma menee pelkäksi huonosti maaliin löytäväksi suun soitteluksi.
Tuulilasin kusetus oli se, että vannoivat testaavansa kaupasta hankitut renkaat, mutta testasivatkin Ssuraan valmistajalta tulleet.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.04.20 - klo:17:38
Näyttää olevan Karpalle mahdoton ymmärtää, etten kinastele rengasbrändeistä vaan näytin se, kuinka noissa vertailussa kusetetaan. Edelleenkin yrität siihen ohjata keskustelua noihin brändeihin, vaikka en missään vaiheessa ole lähtenyt siihen mukaan. Taitaa olla melko tärkeä osa elämääsi se renkaan brändi, kun ajatuksesi eivät siitä irtoa sitten mitenkään ja pitää oikein kehua, kuinka rahat riittää renkaiden ostamiseen. Sitten kun pitäisi tuottaa joku argumentti, niin homma menee pelkäksi huonosti maaliin löytäväksi suun soitteluksi.
Tuulilasin kusetus oli se, että vannoivat testaavansa kaupasta hankitut renkaat, mutta testasivatkin Ssuraan valmistajalta tulleet.
Mitä siittä, niin tekee muutkin autolehdet, jos eivät saa uutuuksia kaupasta. Ilmeisesti olet pihalla, kuin lumiukko?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.04.20 - klo:07:06
Kumpaan minä luotan Teräksenharmaaseen vai Tekniikan Maailmaan tai esimerkiksi tuohon julkisen sanan neuvoston ratkaisuihin ;D.
https://tekniikanmaailma.fi/kaikki-mita-olet-halunnut-kysya-tekniikan-maailman-rengastestauksesta/ (https://tekniikanmaailma.fi/kaikki-mita-olet-halunnut-kysya-tekniikan-maailman-rengastestauksesta/)
Miten testirenkaat valitaan ja hankitaan testeihin?
Testeihin otetaan mahdollisimman laaja valikoima yleisesti markkinoilla olevia renkaita. Vaikka sama rengas olisi testattu edellisellä kerralla, useaan otteeseen on havaittu, että renkaita kehitetään jatkuvasti ja ominaisuudet voivat samankin renkaan osalta muuttua.
Koska vilpin mahdollisuus on ollut tiedossa, on renkaat Tekniikan Maailman testeihin jo usean vuoden ajan hankittu ensisijaisesti rengasliikkeistä tai verkkokaupoista. Käytännön syistä se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, sillä esimerkiksi syksyllä julkaistava talvirengastesti tehdään maaliskuussa, jolloin kaikkia uutuusmalleja ei ole saatavissa. Näissä tapauksissa renkaat pyydetään valmistajilta.
Miksi jonkun renkaan tulos vaihtelee eri vuosina?
Suurin syy on se, että renkaat kehittyvät kaiken aikaa, ja valmistajat tekevät muutoksia tuotteisiinsa, vaikka nimi ja ulkonäkö säilyvät samana. Myöskään testiolosuhteita ei voi täysin vakioida, ja rengasyksilöissäkin voi olla pieniä eroja. Vaikka testit tehdään mahdollisimman monipuolisesti, varsinkin huippurenkaiden välillä erot ovat minimaalisia, joten järjestys saattaa vaihtua, vaikka tuotteet olisivat periaatteessa teknisestikin identtisiä.
Miten varmistetaan se, että valmistajalta testiin saadut renkaat vastaavat kaupasta ostettavia renkaita?
Valmistajalta saatujen renkaiden sekä vähänkään epäilyttävien tulosten tapauksissa tehdään jälkeenpäin varmistustestejä kaupasta hankituilla renkailla, ja jos eroja löytyy, asia selvitetään. Muutamien prosenttien erot suorituskyvyssä ovat normaaleja, kelistä, testiradasta tai tuotannon toleransseista johtuvia. Suuremmat erot sen sijaan vaativat lisätestausta.
Lisätestejä on tehty pistokokeenomaisesti koko TM:n rengastestihistorian ajan, ja vuodesta 2012 alkaen systemaattisesti. Niissä on aiemminkin paljastunut epäilyjä, joista osa on julkistettu, osa taas on johtanut renkaan jättämiseen pois lehden tuloksista. Joissakin tapauksissa on käynyt jopa niin, että kaupasta ostettu rengas on ollut parempi kuin valmistajan toimittama.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 17.04.20 - klo:16:02
Käänteistä logiikkaa käyttäen, juuri tuon edellälinkkaamani VTT:n FAKTOIHIN perustuvan testin perusteella skandikitkat ovat tilastollisesti aivan yhtä hengenvaarallisia kuin KE-kitkatkin. ::) ::) ::)
Suosittelen tutustumaan aina mitä tutkimuksessa oikeen tutkitaan. Tässä tapauksessa kyseessä oli
kyselytutkimus. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna, johon vastasi 38 kuljettajaa. Siis tässä ei edes ollut kyseessä minkään sortin tilastollinen tutkimus, se vain kuvastaa 38 (vastanneet) kuskin henkilökohtaisia mielipiteitä ja tuntemuksia - ei siis mitään tilastollista faktaa esim. toteutuneista kolareista tms. Tutkimuksessa jopa mainitaan että osa kuskeista ei oikein tarkasti muistanut kysyttyjä asioita/vastaus oli en tiedä.
Vaikka kyseessä olikin kysely subjektiivisista tuntemuksista, esim. taulukko 11. on mielenkiintoinen, tien pinta mahdollisessa vaaratilanteessa. Yksikään pohjoismaisilla kitkoilla ajava ei ollut kohdannut vaaratilannetta märällä pinnalla, sen sijaan KE-kitkoilla 2 oli. Esim. Jultsu on jatkuvasti väittänyt pohjoismaisia kitkoja vaarallisiksi märällä pinnalla ja tämän kyselytutkimuksen perusteella yksikään kuski ei ollut samaa mieltä, toisin kuin KE-kitkoilla. Samoin jääpinnanasta merkintöjä tuli KE-kitkalle 9 vs 6, joka on 50% enemmän.
Tästähän voisi johtaa että KE-kitkat ovat 50% vaarallisempia jääpinnalla - mutta en väitä niin vaikka tuo hyvin pienen otoksen kyselytutkimus näin osoittaakin, koska tällaisessa metodissa ja näin pienessä otoksessa suhteellinen virhe voi olla hyvinkin suuri.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.04.20 - klo:17:38
Tuulilasin kusetus oli se, että vannoivat testaavansa kaupasta hankitut renkaat, mutta testasivatkin Ssuraan valmistajalta tulleet.
Jos sinusta tuntuu että Tuulilasi on huijannut, niin laitathan toki palautetta heille ja pyydät selvitystä asiaan. Ehkäpä totuus on tarua yksinkertaisempi ja takaa ei löydykkään "suurta huijausta"? Se että Nokian renkaalta on suomalaisessa testissä Suomessa valmistettu rengas ei ole minusta mitään ihmeellistä, kun kuitenkin kyseistä brändirenkaan kokoa tehdään Suomessa, niin logistisesti ketju on myös lyhin. Samoin myydyn renkaan kiertonopeus valmistajalta loppuasiakkaalle on todennäköisesti selvästi lyhyempi kuin vaikkapa Kiinasta raahatun halppiksen.
Ohessa vielä vertailuksi mielenkiinnosta ruotsalaisen Vi Bilägare lehden valmistusaikoja/paikkoja kitkoista:
Conti 7: vk47 / 2018 / Saksa
Nokian R3: vk30 / 2018 / Suomi
GoodYear: vk12 / 2018 / Puola
Nokian Nordman: vk44 / 2018 / Venäjä
...
Conti EU-kitka: vk40 / 2018 / Saksa
Varsinainen testi tehtiin helmikuussa-maaliskuussa 2019, ja kaikki testiin osallistuneet renkaat oli valmistettu 2018 paitsi yksi (Sava) oli 2017 lopusta. Yksi rengas (Pirelli) jäi testistä pois koska malli oli päivittymässä eikä uusi malli ollut vielä saatavilla. Nokian brändirengas on vähemmän yllättäen Suomesta ja halppis malli (Nordman) sitten Venäjän tehtaalta. Vaikka Nokian R3 oli yli puoli vuotta vanha paistoleiman mukaan, silti testimenestystä tuli. Ja taisi täällä VAGareenalla olla jossain keskustelussa linkattuna Michelin doku jossa korostetaan että oikein varastoidun, käyttämättömän renkaan ominaisuudet säilyvät hyvin.
Saman lehden nastatestissä taasen Contin Flex 3 (sama josta nastat irtosivat, takaisinveto), taasen oli ainoana valmistettu 2019 (vk2) kun muut olivat 2018, vanhin oli Michelin X-Ice joka oli 2018 vk4. Testi oli helmikuun loppu - maaliskuu.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 18.04.20 - klo:14:25
OK. Tuplatsekkasin vain.
Ilman oikeaa luottokorttia maailmalla on hankalaa liikkua ja toimia. Ja se ei ole luotolla elämistä vaan välttämätön pakko.
Matkat ja nettikaupan tuotteet kannattaa maksaa AINA luottopuolella (creditillä). Tällöin tavaran jäädessä tulematta tai matkatoimiston mentyä konkkaa, saa rahansa myös takaisin toisin kuin käteisellä tai debitillä maksaessa!
Se on just noin. Debitillä ei tee yhtään mitään esim autonvuokrauksessa tai joka kolmannessa vaikka Italian tai Ranskan outletissä - siellä ne ihmettelee et häh mikä debit-puoli, no voidaan yrittää - oho no ei tämä toimi ;)
Sen verran asiaan, että tänään vaihtui GY Ice Articit Pirellin cinturato P7 -kumeihin samassa koossa ja meteli sen kun kasvoi.
Lainaus käyttäjältä: ile - 19.04.20 - klo:01:42
Sen verran asiaan, että tänään vaihtui GY Ice Articit Pirellin cinturato P7 -kumeihin samassa koossa ja meteli sen kun kasvoi.
Oliko tuo yllätys?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:08:50
Oliko tuo yllätys?
No, ei nyt ihan. Mutta pikkasen oli unohtanut kuin karmeet renkaat nuo oli 8)
Lainaus käyttäjältä: ile - 19.04.20 - klo:10:33
No, ei nyt ihan. Mutta pikkasen oli unohtanut kuin karmeet renkaat nuo oli 8)
Kitkat on hiljaisemmat ja nuo pirellit ei ole hiljaisimmasta päästä kesärenkaina.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.04.20 - klo:17:44
Mitä siittä, niin tekee muutkin autolehdet, jos eivät saa uutuuksia kaupasta. Ilmeisesti olet pihalla, kuin lumiukko?
Niin tässä lehti vakuutti, että nyt renkaat on haettu kaupasta. Se on oleellinen ero siihen, että kerrotaan rehellisesti renkaiden tulevan suoraan valmistajalta valmistajan niin halutessa. Jaksat kyllä toistella, kuinka pihalla, idiootti ja tyhmä olen, mutta et pysty vastaamaan oikein mitään noihin esimerkkeihini kusetuksista. Tuollainen 5-vuotiaan argumentointi ei varsinaisesti saa vakuuttumaan siitä, että tietäist yhtään mitään näistä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 18.04.20 - klo:18:34
Jos sinusta tuntuu että Tuulilasi on huijannut, niin laitathan toki palautetta heille ja pyydät selvitystä asiaan. Ehkäpä totuus on tarua yksinkertaisempi ja takaa ei löydykkään "suurta huijausta"? Se että Nokian renkaalta on suomalaisessa testissä Suomessa valmistettu rengas ei ole minusta mitään ihmeellistä, kun kuitenkin kyseistä brändirenkaan kokoa tehdään Suomessa, niin logistisesti ketju on myös lyhin. Samoin myydyn renkaan kiertonopeus valmistajalta loppuasiakkaalle on todennäköisesti selvästi lyhyempi kuin vaikkapa Kiinasta raahatun halppiksen.
En minä tee yhtään mitään Tuulilasin selityksillä. Itse asiassa lopetin kyseisen julkaisun seuraamisen tuohon tapaukseen. Eikö olekin vähän erikoista, että esimerkiksi TM:n vertailuun vuodesta 2010 lähtien Nokianin kaikki kesärenkaat ja vuoden 2010 kitkoja lukuunottamatta kaikki talvirenkaat on tehty Suomessa? Yhteensä 11 sarjaa kesärenkaita ja 20 talvirenkaita Suomesta ja yksi sarja kitkoja Venäjältä. Kun menet Suomessa kauppaan, niin suhdeluku hyllystä löytyvistä renkaista on täysin toinen. Onko sekin mielestäsi ihan normaalia, että toimitusketjusta vastaava johtaja kertoi tuotannon olleen lomautettuna sen viikon ajan, minkä aikana TM:n viimeisimmän vertailuun rengas on tehty?
EDIT: Ehkä eniten kummastelen sitä, että miksi usko valmistajien ja lehtienvilpittömyyteen on noin kova, vaikka kusetuksia on paljastunut monia? Taloudelliset kannustimet ovat tässä vahvat, eikä firmoja viime kädessä kiinnosta mikään muu kuin tuloksen maksimointi.
Vain kädettömät ostaa renkaat jonkun Huulilasi tms huumorilehtien perusteella. Rattimiehet voittaa sellaiset kuskit vaikka vanhoilla kesärenkailla 8)
Yli 200sivua pelkkää paskanjauhamista ja lapsellista meidän iskä voittaa teidän iskän ja olit väärässä, minä oikeassa väittelyä ::)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:13:40
Niin tässä lehti vakuutti, että nyt renkaat on haettu kaupasta. Se on oleellinen ero siihen, että kerrotaan rehellisesti renkaiden tulevan suoraan valmistajalta valmistajan niin halutessa. Jaksat kyllä toistella, kuinka pihalla, idiootti ja tyhmä olen, mutta et pysty vastaamaan oikein mitään noihin esimerkkeihini kusetuksista. Tuollainen 5-vuotiaan argumentointi ei varsinaisesti saa vakuuttumaan siitä, että tietäist yhtään mitään näistä.
Mihin kusetuksiin? Näytä ensin edes se, että tuulilasi on toiminut väärin? Nyt vain kouhkaat! Tekniikan maailman specsit olen sinulle jo kaksi kertaa laittanut miten hommaavat renkaansa eikä julkisen sanan neuvostakaan huomauttanut mistään tuulilasia tuosta trianglesta, vaikka Vannetukku yritti kuinka vääntää sekä kääntää!
Ja juuri sitä olet mitä olen väittänyt sen verran ulapalla olet ja suosittelen lämpimästi sitä foliohattua!
Noista rengashuijauksista voit jatkaa länkyttämistä oikeissa topic:ssa:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30372.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30372.0)
Lainaus käyttäjältä: exlex - 29.02.16 - klo:21:29
Pakko ottaa vähän kantaa tähän aiheeseen.
Jotenkin luulen, että vuoden päästä ei tämä aihe enää kiinnosta ketään. Jokainen valmistaja on jäänyt hiljalleen kiinni samasta asiasta, joten kohta aletaan saada oikeasti realistisia testejä. Joka tapauksessa vaikka Nokian Renkaat onkin manipuloinut testejä, niin ne eivät ole jääneet mm. TM:n pistotesteissä kiinni tarkoittaa, että renkaiden laatu on joka tapauksessa erittäin korkea. Eli kukaan ei ole ajanut millään skeida renkailla.
Eli ei muuta, kuin lukemaan uusia testejä ja hankkimaan edelleen aina parhaiden menestyneet renkaat. 8)
Teräksenharmaa muisti ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:16:25
Mihin kusetuksiin? Näytä ensin edes se, että tuulilasi on toiminut väärin? Nyt vain kouhkaat! Tekniikan maailman specsit olen sinulle jo kaksi kertaa laittanut miten hommaavat renkaansa eikä julkisen sanan neuvostakaan huomauttanut mistään tuulilasia tuosta trianglesta, vaikka Vannetukku yritti kuinka vääntää sekä kääntää!
Ja juuri sitä olet mitä olen väittänyt sen verran ulapalla olet ja suosittelen lämpimästi sitä foliohattua!
Noista rengashuijauksista voit jatkaa länkyttämistä oikeissa topic:ssa:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30372.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=30372.0)
Teräksenharmaa muisti ;D ;D ;D
Menee jankkaamiseksi, kun et uskalla ottaa kantaa itse asiaan, mutta kokeillaan vielä kerran. Tuulilasi siis painotti hakevansa renkaat kaupasta, mutta vertailuun päätyi jopa testioptimoiduiksi renkaiksi poikkeuksellisen tuoreet kumit. Siinä ei ole kenellekään mitään yllättävää, uutta tai oikeastaan kusetustakaan, kun ilmoitetaan, että valmistaja toimittaa renkaat suoraan testiin ja testiin tulee optimoidut tuoreet renkaat. Jankkaat viestistä toiseen tuita TM:n tarinaa, vaikka se on ollut aina kaikille selvää, eikä kukaan sitä kiistä. Samoin tuo JSN:n jankkaaminennei liity vähääkään tähän, mutta silti jankkaat sitä viestistä toiseen. No ehkä et vain kykenee ottamaan kantaa asiaan itseensä ja juodut hakemaan tukea asian ympäriltä. Et myöskään ota mitään kantaa siihen, että uusimpan TM:n vertailuun ilmestyi tuotannon lomautusviikolla tehdyt renkaat. Nämähän olivat toki pitivätkin olla suoraan tuoreina tehtaan linjalta tulleita, mutta miten syntyivät pyhästä hengestä ilman tuotannon käsiä?
Eipä tämä pääse oikein unohtumaan kun tuorein esimerkki on luettavissa viimeisimmästä vertailusta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:18:06
Menee jankkaamiseksi, kun et uskalla ottaa kantaa itse asiaan, mutta kokeillaan vielä kerran. Tuulilasi siis painotti hakevansa renkaat kaupasta, mutta vertailuun päätyi jopa testioptimoiduiksi renkaiksi poikkeuksellisen tuoreet kumit. Siinä ei ole kenellekään mitään yllättävää, uutta tai oikeastaan kusetustakaan, kun ilmoitetaan, että valmistaja toimittaa renkaat suoraan testiin ja testiin tulee optimoidut tuoreet renkaat. Jankkaat viestistä toiseen tuita TM:n tarinaa, vaikka se on ollut aina kaikille selvää, eikä kukaan sitä kiistä. Samoin tuo JSN:n jankkaaminennei liity vähääkään tähän, mutta silti jankkaat sitä viestistä toiseen. No ehkä et vain kykenee ottamaan kantaa asiaan itseensä ja juodut hakemaan tukea asian ympäriltä. Et myöskään ota mitään kantaa siihen, että uusimpan TM:n vertailuun ilmestyi tuotannon lomautusviikolla tehdyt renkaat. Nämähän olivat toki pitivätkin olla suoraan tuoreina tehtaan linjalta tulleita, mutta miten syntyivät pyhästä hengestä ilman tuotannon käsiä?
Eipä tämä pääse oikein unohtumaan kun tuorein esimerkki on luettavissa viimeisimmästä vertailusta.
Kaivappa muutakin tueksi, kuin vain väitös tuolle, että tuulilasi painotti hakevansa VAIN kaupasta nuo renkaat, niin päästään tästä jankkaamisesta eteenpäin. Kykenetkö siihen? Pidätän hengitystä.
Sitten minulla onkin jo seuraava kysymys ;D.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.04.20 - klo:15:52
Voisiko herra kertoa millä dokumenteillä itse ostaa renkaat.
Olisi kaikkien hyvä tietää helpottaisi kovasti valintaa. ;D
Tämän dokumentin perusteella
https://youtu.be/pu4obVkDnRc
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:18:22
Kaivappa muutakin tueksi, kuin vain väitös tuolle, että tuulilasi painotti hakevansa VAIN kaupasta nuo renkaat, niin päästään tästä jankkaamisesta eteenpäin. Kykenetkö siihen? Pidätän hengitystä.
Sitten minulla onkin jo seuraava kysymys ;D.
Ai se olitkin sinä, joka et tiedä mistä puhutaan. Kukapa olisi arvannut. Alla pari vakuuttelua. Toki voisit opetella itsekin alkeellisen tiedonhaun, niin nämä voitaisiin keskutella tehokkaammin.
” Antila korosti perjantaina Iltalehdelle, että perjantaisen testin kaikki renkaat on ostettu "mattimeikäläisenä" eli tunnistamattoman henkilönä suoraan kaupasta. Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.”
” Tuulilasi haastoi Vannetukun testiin joka pidettiin perjantaina 4.3. Test Worldin Ivalossa sijaitsevassa testikeskuksessa. Kaikki renkaat hankittiin rengasliikkeistä. ”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tl-test-world-vertaili-kohuttua-kiinalaisrengasta-ja-hakkapeliittoja/2636c26b-8a95-3efc-a7b3-ea79dfcb49c0 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tl-test-world-vertaili-kohuttua-kiinalaisrengasta-ja-hakkapeliittoja/2636c26b-8a95-3efc-a7b3-ea79dfcb49c0)
https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016030821235880 (https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016030821235880)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:19:05
Ai se olitkin sinä, joka et tiedä mistä puhutaan. Kukapa olisi arvannut. Alla pari vakuuttelua. Toki voisit opetella itsekin alkeellisen tiedonhaun, niin nämä voitaisiin keskutella tehokkaammin.
” Antila korosti perjantaina Iltalehdelle, että perjantaisen testin kaikki renkaat on ostettu "mattimeikäläisenä" eli tunnistamattoman henkilönä suoraan kaupasta. Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.”
” Tuulilasi haastoi Vannetukun testiin joka pidettiin perjantaina 4.3. Test Worldin Ivalossa sijaitsevassa testikeskuksessa. Kaikki renkaat hankittiin rengasliikkeistä. ”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tl-test-world-vertaili-kohuttua-kiinalaisrengasta-ja-hakkapeliittoja/2636c26b-8a95-3efc-a7b3-ea79dfcb49c0 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tl-test-world-vertaili-kohuttua-kiinalaisrengasta-ja-hakkapeliittoja/2636c26b-8a95-3efc-a7b3-ea79dfcb49c0)
https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016030821235880 (https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016030821235880)
Missä jutussa on todettu, että tuulilasi on hankkinut vain renkaat kaupasta? Kerrotko? Jutusta myös selvästi selviää että tuulilasi teettää alihankkijalla nuo testit eli test worldillä!
Tuulilasin alihankkijana suorittaneen Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila.Antila korosti perjantaina Iltalehdelle, että perjantaisen testin kaikki renkaat on ostettu "mattimeikäläisenä" eli tunnistamattoman henkilönä suoraan kaupasta.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.Nokian testirenkaat ovat peräisin Vianor-liikkeestä ja Trianglet Vannetukusta.Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:18:06
Menee jankkaamiseksi, kun et uskalla ottaa kantaa itse asiaan, mutta kokeillaan vielä kerran. Tuulilasi siis painotti hakevansa renkaat kaupasta, mutta vertailuun päätyi jopa testioptimoiduiksi renkaiksi poikkeuksellisen tuoreet kumit. Siinä ei ole kenellekään mitään yllättävää, uutta tai oikeastaan kusetustakaan, kun ilmoitetaan, että valmistaja toimittaa renkaat suoraan testiin ja testiin tulee optimoidut tuoreet renkaat. Jankkaat viestistä toiseen tuita TM:n tarinaa, vaikka se on ollut aina kaikille selvää, eikä kukaan sitä kiistä. Samoin tuo JSN:n jankkaaminennei liity vähääkään tähän, mutta silti jankkaat sitä viestistä toiseen. No ehkä et vain kykenee ottamaan kantaa asiaan itseensä ja juodut hakemaan tukea asian ympäriltä. Et myöskään ota mitään kantaa siihen, että uusimpan TM:n vertailuun ilmestyi tuotannon lomautusviikolla tehdyt renkaat. Nämähän olivat toki pitivätkin olla suoraan tuoreina tehtaan linjalta tulleita, mutta miten syntyivät pyhästä hengestä ilman tuotannon käsiä?
Eipä tämä pääse oikein unohtumaan kun tuorein esimerkki on luettavissa viimeisimmästä vertailusta.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:13:40
Niin tässä lehti vakuutti, että nyt renkaat on haettu kaupasta. Se on oleellinen ero siihen, että kerrotaan rehellisesti renkaiden tulevan suoraan valmistajalta valmistajan niin halutessa. Jaksat kyllä toistella, kuinka pihalla, idiootti ja tyhmä olen, mutta et pysty vastaamaan oikein mitään noihin esimerkkeihini kusetuksista. Tuollainen 5-vuotiaan argumentointi ei varsinaisesti saa vakuuttumaan siitä, että tietäist yhtään mitään näistä.
Näytä nyt se tuulilasin lehti missä on väitetty, että kaikki hankintaan kaupasta? Tuulilasin ja TM:n testit tehdään ihan samoilla metodeilla joten mitäs jos lopettaisit jankkaamisen ja kouhottamisen,
koska olet V,,,,R,,SS,, ;D!Tuulilasin alihankkijana suorittaneen Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
JA onhan nuo lehdet noita renkaita paljastelleet, joiden testien tulokset on heitelleet kummasti.
https://tekniikanmaailma.fi/tm-ja-tuulilasi-paljastivat-pirelli-myy-samalla-nimella-kahta-taysin-erilaista-talvirengasta-kuluttajan-oltava-aarimmaisen-tarkkana/
Olen miljoonaan kertaan ilmoittanut ne vertalut, mistä puhun. Tuo keskustelu siitä, kuinka Tuulilasi vannoi renkaiden olevan kaupasta normaalin kuluttajan tavoin haettu, on nimenomaan koskenut tuota yhtä vertailua, eikä missään vaiheessa mitään muuta.
Ihan jokaiselle on ollut jo viimeistään isosta kohusta lähtien selvää, että säännönmukaisesti monet lehdet ml. TM ja TL pyytävät vertailurenkaat suoraan valmistajalta. Sinä jankkaat ja jankkaat tuota samaa, vaikka siitä ei ole ollut missään vaiheessa epäselvää. Sun kanssa on aika turha jatkaa keskustelua, kun et sinä tajua edes sitä, mistä keskustellaan. Seuraavaksi varmaan jankkaat jotain JSN:stä, vaikka sekään ei liity yhtään mihinkään, mitä olen kirjoittanut.
Ja kyllä, on mahdollista, että Tuulilasin Nokian vs. Triangle -vertailun hassut asiat tapahtuivat rengasvalmistajan ja alihankkijan rajapinnassa, mutta se ei poista Tuulilasin vastuuta julkaisustaan. Tuulilasi vertailun tilaajana ja julkaisijana on vastuussa. Ja olisi sekin kyllä aika omituista, jos pitkäänbtoimineen autolehden toimitus ei tajuaisi noin alkeellista vedätystä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:20:12
JA onhan nuo lehdet noita renkaita paljastelleet, joiden testien tulokset on heitelleet kummasti.
https://tekniikanmaailma.fi/tm-ja-tuulilasi-paljastivat-pirelli-myy-samalla-nimella-kahta-taysin-erilaista-talvirengasta-kuluttajan-oltava-aarimmaisen-tarkkana/
Kaivatko myös TM:n kootut selitykset siitä, miksi vaikenivat kerran, kun kontrollimittauksissa kävi käry, mutta sitä painettiin villaisella?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:20:18
Olen miljoonaan kertaan ilmoittanut ne vertalut, mistä puhun. Tuo keskustelu siitä, kuinka Tuulilasi vannoi renkaiden olevan kaupasta normaalin kuluttajan tavoin haettu, on nimenomaan koskenut tuota yhtä vertailua, eikä missään vaiheessa mitään muuta.
Ihan jokaiselle on ollut jo viimeistään isosta kohusta lähtien selvää, että säännönmukaisesti monet lehdet ml. TM ja TL pyytävät vertailurenkaat suoraan valmistajalta. Sinä jankkaat ja jankkaat tuota samaa, vaikka siitä ei ole ollut missään vaiheessa epäselvää. Sun kanssa on aika turha jatkaa keskustelua, kun et sinä tajua edes sitä, mistä keskustellaan. Seuraavaksi varmaan jankkaat jotain JSN:stä, vaikka sekään ei liity yhtään mihinkään, mitä olen kirjoittanut.
Ja kyllä, on mahdollista, että Tuulilasin Nokian vs. Triangle -vertailun hassut asiat tapahtuivat rengasvalmistajan ja alihankkijan rajapinnassa, mutta se ei poista Tuulilasin vastuuta julkaisustaan. Tuulilasi vertailun tilaajana ja julkaisijana on vastuussa. Ja olisi sekin kyllä aika omituista, jos pitkäänbtoimineen autolehden toimitus ei tajuaisi noin alkeellista vedätystä.
Odotan edelleen jotain konkreettista, kuin sinun väitöksen mitä jaksat koko ajan todistella! Kaiva vaikka se tuulilasin juttu ja ota siitä kuvakaappaus mitä siellä on väitetty ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:18:22
Kaivappa muutakin tueksi, kuin vain väitös tuolle, että tuulilasi painotti hakevansa VAIN kaupasta nuo renkaat, niin päästään tästä jankkaamisesta eteenpäin. Kykenetkö siihen? Pidätän hengitystä.
Sitten minulla onkin jo seuraava kysymys ;D.
Jaa mikä juttu on painettu villaisella? Kysymys kuuluu miksi et ole esittänyt kysymystä Tekniikan Maailmalle?
Ja jos nämä salaliittoteorit rupeaa liikaa vaivaamaan suosittelen sitä lääkityksen tarkistamista tai foliohattua ;D
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:20:26
Kaivatko myös TM:n kootut selitykset siitä, miksi vaikenivat kerran, kun kontrollimittauksissa kävi käry, mutta sitä painettiin villaisella?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:19:34
koska olet V,,,,R,,SS,, ;D!
https://youtu.be/l55BEdo6-ok
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:13:59
En minä tee yhtään mitään Tuulilasin selityksillä.
..
Onko sekin mielestäsi ihan normaalia, että toimitusketjusta vastaava johtaja kertoi tuotannon olleen lomautettuna sen viikon ajan, minkä aikana TM:n viimeisimmän vertailuun rengas on tehty?
Ehkäpä sieltä (Tuulilasista) löytyisi selvitys kokemaasi epäkohtaan. Joskus totuus voi olla tarua yksinkertaisempaa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:13:59
Eikö olekin vähän erikoista, että esimerkiksi TM:n vertailuun vuodesta 2010 lähtien Nokianin kaikki kesärenkaat ja vuoden 2010 kitkoja lukuunottamatta kaikki talvirenkaat on tehty Suomessa? Yhteensä 11 sarjaa kesärenkaita ja 20 talvirenkaita Suomesta ja yksi sarja kitkoja Venäjältä. Kun menet Suomessa kauppaan, niin suhdeluku hyllystä löytyvistä renkaista on täysin toinen.
Ei tuossa ole minusta mitään ihmeellistä. Testeissä on yleensä premium renkaan yleinen voluumimalli ja kun kerran niitä "premium" malleja Suomessa valmistetaan, niin miksi ihmeessä pitäisi rengas raahata sitten Venäjältä kun kerran Suomesta löytyy tehdas joka tekee samaa rengasta ja vieläpä Suomi on yksi kohdemaista. Toisekseen, ota huomioon että Nokian renkaat hankitaan (silloin kun ne jälleenmyyjältä ostetaan) käsittääkseni Vianorin kautta joka on myös Nokian virallinen jälleenmyyjä (https://www.nokianrenkaat.fi/jalleenmyyjat/etsi/ (https://www.nokianrenkaat.fi/jalleenmyyjat/etsi/) ). Kun menet kauppaan, menetkö ihan mihin vain rengasliikkeeseen, vai menetkö liikeeseen joka on virallinen jälleenmyyjä (esim. Vianor tai Euromaster)?
Villien jälleenmyyjien tapauksessa renkaan toimitusketju voi olla hyvinkin erilainen, rengashan voi olla ostettu esim. itä-Euroopasta tukkurilta ja tuotu itse maahan. Esim. edellisessä rengaskaupassa ostin Nokian kesärenkaat loppukesästä, kesän loppuvarastoa, ko. liike vaikka paljon niitä myykin ei ole mukana tuossa jälleenmyyjien listalla ja niinpä sieltä löytyi myös Nokian Line mallin kesärenkaita, joita ei "virallisesti" myydä Suomessa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:13:59
EDIT: Ehkä eniten kummastelen sitä, että miksi usko valmistajien ja lehtienvilpittömyyteen on noin kova, vaikka kusetuksia on paljastunut monia? Taloudelliset kannustimet ovat tässä vahvat, eikä firmoja viime kädessä kiinnosta mikään muu kuin tuloksen maksimointi.
Epäkohtien paljastuminen osoittaa että huijauksista jää kiinni ja ne ovat brändille ja lopulta myynnille negatiivinen seikka. Ihan puhtaasti taloudellisistakin kannustimista ajatellenkin huijaaminen ei ole kannattavaa ja erilaiset "ethics & compliance" aktiviteetit ovat arkipäivää pörssifirmoissa (usein näihin panostetaan ihan eri lailla jos firma on joskus polttanut näppejään, lähtien osakeyhtion hallituksen tasolta). Samoin lehdillä on myös taloudellisistakin seikoista johtuen kannustin pyrkiä mahdollisimman neutraaliin uutisointiin ja tehdä vielä varmistusmittauksia testien jälkeen tarvittaessa.
Sen sijaan ei testejä pidä kritikittä lukea. Kannattaa aina silmäillä miten pisteytys on painotettu, missä olosuhteissa testit on tehty, onko kyseisen alitestin tulos objektiivinen mittaustulos, subjektiivinen vain niiden yhdistelmä, mittaustarkkuus jne. Tuloksissa on aina myös hajontaa ja esim. 1cm:n tarkkuudella ilmoitetut tulokset ja mahdollisesti painotetut arvosanat ovat jotain mitä lukijan kannattaa itse harkita ja hakea itselle soveltuvien vaihtoehto - "testivoittaja" ei aina välttämättä olekkaan paras valinta, esim. Contin Ice3 Flex nasta oli kova lumi/jää olosuhteissa, mutta surkea paljaalla tiellä - mutta jos paljaan tien painotus on hyvin pieni, se ei lopputuloksissa pahemmin näy. (ja kyseinen rengas sitten lopulta vedettiin pois markkinoilta, mutta "testivoitto" jäi moneen lehteen).
Lainaus käyttäjältä: jt - 19.04.20 - klo:23:10
Sen sijaan ei testejä pidä kritikittä lukea. Kannattaa aina silmäillä miten pisteytys on painotettu, missä olosuhteissa testit on tehty, onko kyseisen alitestin tulos objektiivinen mittaustulos, subjektiivinen vain niiden yhdistelmä, mittaustarkkuus jne. Tuloksissa on aina myös hajontaa ja esim. 1cm:n tarkkuudella ilmoitetut tulokset ja mahdollisesti painotetut arvosanat ovat jotain mitä lukijan kannattaa itse harkita ja hakea itselle soveltuvien vaihtoehto - "testivoittaja" ei aina välttämättä olekkaan paras valinta, esim. Contin Ice3 Flex nasta oli kova lumi/jää olosuhteissa, mutta surkea paljaalla tiellä - mutta jos paljaan tien painotus on hyvin pieni, se ei lopputuloksissa pahemmin näy. (ja kyseinen rengas sitten lopulta vedettiin pois markkinoilta, mutta "testivoitto" jäi moneen lehteen).
Aina kannattaa painottaa itselle tärkeitä asioita noista testeistä ja muistaa oma ajoprofiili.
Tässä on hyvä juttu noista testeistä parin vuoden takaa:
https://yle.fi/uutiset/3-8702951
Eli aina testivoittaja ei olekaan paras vaihtoehto? Sitäkö tässä nyt yritetään sanoa?
Miksi se testivoittaja pitää aina sitten mainita?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.04.20 - klo:06:38
Aina kannattaa painottaa itselle tärkeitä asioita noista testeistä ja muistaa oma ajoprofiili.
;D ;D ;D ;D :D :D :D :D :D :D :D :D :D ;) ;) ;) :D
Näin ne tuomiot muuttuu hovioikeudessa kun syytetty ei pysy tarinassaan enää mukana :D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.04.20 - klo:07:20
Eli aina testivoittaja ei olekaan paras vaihtoehto? Sitäkö tässä nyt yritetään sanoa?
Miksi se testivoittaja pitää aina sitten mainita?
Ehkä siksi, että continental cvc7 on nelinkertainen testivoittaja ja cvc6:n jälkeen helppo valinta myös toiseen autoon. Tiedät mitä saat!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.04.20 - klo:07:33
Näin ne tuomiot muuttuu hovioikeudessa kun syytetty ei pysy tarinassaan enää mukana :D
Mihin se on muuttunut? Et mistään löydä, että ostan vain testivoittaja renkaita.
Lainaus käyttäjältä: jt - 19.04.20 - klo:23:10
Ehkäpä sieltä (Tuulilasista) löytyisi selvitys kokemaasi epäkohtaan. Joskus totuus voi olla tarua yksinkertaisempaa. Ei tuossa ole minusta mitään ihmeellistä.
Epäkohtien paljastuminen osoittaa että huijauksista jää kiinni ja ne ovat brändille ja lopulta myynnille negatiivinen seikka. Ihan puhtaasti taloudellisistakin kannustimista ajatellenkin huijaaminen ei ole kannattavaa ja erilaiset "ethics & compliance" aktiviteetit ovat arkipäivää pörssifirmoissa (usein näihin panostetaan ihan eri lailla jos firma on joskus polttanut näppejään, lähtien osakeyhtion hallituksen tasolta). Samoin lehdillä on myös taloudellisistakin seikoista johtuen kannustin pyrkiä mahdollisimman neutraaliin uutisointiin ja tehdä vielä varmistusmittauksia testien jälkeen tarvittaessa.
Sun kannattaa kysyä Tuulilasin selityksiä, jos selitykset kiinnostavat. Tuo Nokianin tapaus osoittaa kyllä sen, että kiinni jäämisen riski on olematon, eikä huojaamisella ole kuin positiivisia vaikutuksia tulokseen. Pitkään jatkunut systemaattinen huijaus paljastui vasta, kun joku sisäpiiriläinen vuoti sähköpostejaan Kauppalehdelle. Ja vaikka se pahin case tapahtui, niin lopputulos oli tämä:
https://www.ksml.fi/talous/Testikohu-ei-sy (https://www.ksml.fi/talous/Testikohu-ei-sy)önyt-Nokian-Renkaiden-kannattavuutta/765310
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:21:47
Odotan edelleen jotain konkreettista, kuin sinun väitöksen mitä jaksat koko ajan todistella! Kaiva vaikka se tuulilasin juttu ja ota siitä kuvakaappaus mitä siellä on väitetty ;D.
Jaa mikä juttu on painettu villaisella? Kysymys kuuluu miksi et ole esittänyt kysymystä Tekniikan Maailmalle?
Ja jos nämä salaliittoteorit rupeaa liikaa vaivaamaan suosittelen sitä lääkityksen tarkistamista tai foliohattua ;D
Olen osoittanut sinulle jo kaksi vertailua ja kertonut, mikä niissä on vialla. Mitä konkreettisempaa vielä tarvitset?
Ai tuo TM:n vaikeneminenkin tuli sulle uutena tietona. Siihen nähden, kuinka vähän tiedät asioista, soitat suutasi varsin paljon.
Niin muistutan edelleenkin, että nämä huijaukset eivät ole mitenkään harvinaisia ja niistä on jääty kiinnikin monta kertaa. Foliohatuista höpiseminen on vain tosiasioiden kieltämistä.
Näistä rengastesteistä ja testivoittajista kannattaa olla hieman varuillaan. Rahahan nämä testitulokset ja näkemykset ratkaisee. Testejä ei varsinaisesti ole tehty enää pitkään aikaan, ainoastaan renkaiden keskinäisiä vertailuja samoilla lähtöparametreillä ( esimerkiksi rengaspaineiden osalta ).
Testejä ei tee mikään Tuulilasi tai Tekniikan Maailma, vaan nämä julkaisut teetättävät nämä toimeksiantoina.
Mikään "testi" ei kestä edes niin kauaa, että saataisiin selville renkaiden käyttäytymisen muutos kulumisesta ja muista muutoksista johtuen. Renkaiden ominaisuuksien säilyminen lienee vähintäänkin yhtä tärkeä kuin satunnainen pito alkumetreillä.
Lyhyt, mutta kuvaava esimerkki on kun kysyin TM:lta, että ajetaanko renkaat niille optimaalisilla paineilla, ts. paineet säädetään autolle sopiviksi rengasvalmistajan ohjeiden mukaisesti, niin vastaus oli, että kaikki renkaat "testataan" samoilla vakiopaineilla ( paineet laitettu kaikkiin renkaisiin saman aikaisesti peräkkäin jossain hallilla ennen vertailuajoa - ja autonvalmistajan ilmoittamat kuormittamattoman auton paineet ).
Seurauksena tästä on mm. se, että eräät renkaat saivat maininnan suuntavakavuuden heikkoudesta. Tähän suuntavakavuuteen vaikuttaa koko renkaan rakenne (mm. runko, kulutuspinnan materiaali ja kuviointi) ja oleellisesti sitten sen täyttöpaine.
Mm. Bridgestonen nastarenkaiden sanottiin olevan näitä suoraan ajossa epävakaita.
Selvitin asiaa ostamalla ko. Bridgestonet Golfin alle ( koko 205/55R16 ). Olen ajanut ulkolämpötilaan suhteutettuna paineilla: edessä 2,6 ja takana 2,8. Auto kulkee suoraan kuin "juna kiskoilla" ja on johdonmukainen ohjata. Paineet ovat suuremmat kuin Golfin kesärenkaiden ( kesäaikaiset paineet ) ja takarenkaissa pidän aina kevytperäisillä autoilla eturenkaita suurempia paineita, jolloin takarenkaiden sortokulmat pienenevät eturenkaita vastaaviksi tai jopa pienemmiksi ja tästä seuraa parantunut suuntavakavuus.
Eli se siitä renkaiden testaamisesta ja testaustuloksista.
Autonvalmistajan ilmoittamat kuormittamattoman auton paineet on ainakin omien kulkineiden ja kokemuksen perusteella liian alhaiset. Esim.Nokian R kitkat vaati tuon 2.8 bar ja olikin sitten erittäin suuntavakaa, mainio rengas. Onkos noissa testeissä muuten ilmoitettu millä paineilla testattu, eipä ole tullut kiinnitettyä huomiota?
Minä en osta renkaita testituloksien perusteella. Valitsen aina Michelinit niin uskoisin että saan kohtuu laadukkaat renkaat hyvällä kestolla. Michelinit eivät yleensä ole loistaneet testeissa ja harvoin on tullut ykkössija. Silti luotan tähän merkkiin, muita en katsokaan.
Tämäpä juuri. Ite oon talvirenkaissa kokenut omasta mielestäni parhaimmiksi Nokian kitkat. R2 oli huono välissä. Yli kymmenen vuotta tullut Nokialaisilla ajeltua. Ei sitä kannata vaihtaa tai sokeasti testeihin luottaa, vaan myös oma henkilökohtainen kokemus on ratkaiseva.
Huonoja kokemuksia taas sitten Nokian kesärenkaista. Lähinnä kuluneet nopeasti. Eikä viimeinen contin kesärenkaan kokeilukaan ollut täysin tyydyttävä, vaikka juuri testinkin voitti.
Mutta kunhan renkaat on hyväkuntoiset ja laadukkaat, niin se on tärkein.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.04.20 - klo:11:36
Olen osoittanut sinulle jo kaksi vertailua ja kertonut, mikä niissä on vialla. Mitä konkreettisempaa vielä tarvitset?
Ai tuo TM:n vaikeneminenkin tuli sulle uutena tietona. Siihen nähden, kuinka vähän tiedät asioista, soitat suutasi varsin paljon.
Niin muistutan edelleenkin, että nämä huijaukset eivät ole mitenkään harvinaisia ja niistä on jääty kiinnikin monta kertaa. Foliohatuista höpiseminen on vain tosiasioiden kieltämistä.
Kuka on kieltänyt nuo testimanipuloinnit? Niistä on keskusteltu täällä jo 2016 vuonna!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:21:47
Odotan edelleen jotain konkreettista, kuin sinun väitöksen mitä jaksat koko ajan todistella! Kaiva vaikka se tuulilasin juttu ja ota siitä kuvakaappaus mitä siellä on väitetty ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:18:22
Kaivappa muutakin tueksi, kuin vain väitös tuolle, että tuulilasi painotti hakevansa VAIN kaupasta nuo renkaat, niin päästään tästä jankkaamisesta eteenpäin. Kykenetkö siihen? Pidätän hengitystä.
Sitten minulla onkin jo seuraava kysymys ;D.
Olinko viimeinen viestinkirjoittaja?
(https://i.gifer.com/D1U1.gif)
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 20.04.20 - klo:15:27
Lyhyt, mutta kuvaava esimerkki on kun kysyin TM:lta, että ajetaanko renkaat niille optimaalisilla paineilla, ts. paineet säädetään autolle sopiviksi rengasvalmistajan ohjeiden mukaisesti, niin vastaus oli, että kaikki renkaat "testataan" samoilla vakiopaineilla ( paineet laitettu kaikkiin renkaisiin saman aikaisesti peräkkäin jossain hallilla ennen vertailuajoa - ja autonvalmistajan ilmoittamat kuormittamattoman auton paineet ).
Seurauksena tästä on mm. se, että eräät renkaat saivat maininnan suuntavakavuuden heikkoudesta. Tähän suuntavakavuuteen vaikuttaa koko renkaan rakenne (mm. runko, kulutuspinnan materiaali ja kuviointi) ja oleellisesti sitten sen täyttöpaine.
Mm. Bridgestonen nastarenkaiden sanottiin olevan näitä suoraan ajossa epävakaita.
Selvitin asiaa ostamalla ko. Bridgestonet Golfin alle ( koko 205/55R16 ). Olen ajanut ulkolämpötilaan suhteutettuna paineilla: edessä 2,6 ja takana 2,8. Auto kulkee suoraan kuin "juna kiskoilla" ja on johdonmukainen ohjata. Paineet ovat suuremmat kuin Golfin kesärenkaiden ( kesäaikaiset paineet ) ja takarenkaissa pidän aina kevytperäisillä autoilla eturenkaita suurempia paineita, jolloin takarenkaiden sortokulmat pienenevät eturenkaita vastaaviksi tai jopa pienemmiksi ja tästä seuraa parantunut suuntavakavuus.
Eli se siitä renkaiden testaamisesta ja testaustuloksista.
Eihän testejä voi tehdä niin että yhdelle renkaalle laitetaan yhdet paineet ja toiselle toiset, koska silloin testi ei ole enää vertailukelpoinen. Jos ajetaan kuormittamattomalla autolla, niin silloin laitetaan valmistajan suosituspaineet. Ja mistä sitten päätettäisiin millä paineilla mitäkin rengasta pitää pyörittää jos ei autovalmistajan suosituksista?
Itsellä on Nokian R2 kitkat, joita osa on moittinut pehmeydestä. Paineet ovat edessä 2,6 ja takana 3,0 (täyden kuorman paineet), koska pitkät matkat tulee ajettua täydellä kuormalla. Ja siinä välissä pikku matkoja varten en ole lähtenyt paineita pienentämään kun toimivat kuitenkin hyvin. Tällä yhdistelmällä ja Passatilla/Touranilla meno on suuntavakaata ja pitkälle suoralle kun laittaa ratin suoraan, niin mennään pitkään ennenkuin tarvii korjailla. Pehmeys näkyy taasen siinä jos esim. moottoritiellä tekee voimakkaita väistölikkeitä kaistalta toiselle. Rengaskokona on vielä 205/60R16, eli hitusen normi 55:tä korkeammat (ylimääräisestä maavarasta on talvella hyötyä). Vastaavissa voimakkaissa liikkeissä nykyiset Nokian Hakka Greenit ovat ihan eri tukevat kuten laadukkaan kesärenkaan pitääkin olla. Tässä mielessä sitten kun nuo kitkat tulevat vaihtokuntoon mielenkiinnolla odotan Nokian R3:sta joka on testien ja tämä palstan kommentoijienkin mukaan selvä parannus R2:seen. Vai ehtiiköhän jo seuraava sukupolvi ennenkuin ovat vaihtokunnossa. Aika näyttää.
(itse asiassa, R2 ei ole edes kitkojen pehmeimmästä päästä. Pari autoa sitten alla oli mukana tulleet "ympärivuoden" non-premium-brändin kitkat ja en kyllä ole ennen niin löysillä renkailla ajellut. Esim. jarrutuksissa tuntui kuin koko auto niiaisi)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.04.20 - klo:18:13
Kuka on kieltänyt nuo testimanipuloinnit? Niistä on keskusteltu täällä jo 2016 vuonna!
Kovasti näytät jotain kontraavan. Oletko jostain eri mieltä vai ihanko vain tavan vuoksi jankkaat?
Vai että sinulle pitäisi kopioida ja toimittaa lehtien vertailut, ennen kuin asia olisi konkreettinen. Tuo ei oikein sovi tyyliisi. Tuon kaiken suunsoittosi jälkeen vähintään odottaisi, että edes seuraisit näitä vertailuja, mutta tämäkin on sitten mennyt silmiesi ohi. Tuulilasi väitti, että renkaat olisi hankittu kaupasta. Eikö noita väitteitä tuossa ollut jo tarpeeksi?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.04.20 - klo:12:21
Tuulilasi väitti, että renkaat olisi hankittu kaupasta. Eikö noita väitteitä tuossa ollut jo tarpeeksi?
Joko? Montako päivää tätä jaksetaan jauhaa, että onnistut tuossa?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:18:22
Kaivappa muutakin tueksi, kuin vain väitös tuolle, että tuulilasi painotti hakevansa VAIN kaupasta nuo renkaat, niin päästään tästä jankkaamisesta eteenpäin. Kykenetkö siihen? Pidätän hengitystä.
Sitten minulla onkin jo seuraava kysymys ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:21:47
Odotan edelleen jotain konkreettista, kuin sinun väitöksen mitä jaksat koko ajan todistella! Kaiva vaikka se tuulilasin juttu ja ota siitä kuvakaappaus mitä siellä on väitetty ;D.
Mitä et oikein et ymmärrä? Kopiot vain jotain jupinaasi, johon on jo vastattu ja johon löytyy myös vastaus tuosta Tuulilasin vertailustakin. Lopputulemana tästä näemme, ettet ole perillä oikein yhtään mistään aiheeseen liittyvästä ja odotat vain, että minä vielä piratisoisin sinulle Tuulilasin vertailun. Et myöskään pysty esittämään yhtään argumenttiä puolesta tai vastaan, mutta niin pirusti vain jankutta jotain vailla focusta olevaa sotkua.
Vastauksessa #6009 oli kaksikin kommenttia, joissa vakuuteltiin, kuinka renkaat oli haettu kaupasta normaalin kuluttajan tavoin. Miksi vielä kysyt tuota, vaikka vastaus on jo tuossa kahteen kertaan?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.04.20 - klo:01:09
Mitä et oikein et ymmärrä? Kopiot vain jotain jupinaasi, johon on jo vastattu ja johon löytyy myös vastaus tuosta Tuulilasin vertailustakin. Lopputulemana tästä näemme, ettet ole perillä oikein yhtään mistään aiheeseen liittyvästä ja odotat vain, että minä vielä piratisoisin sinulle Tuulilasin vertailun. Et myöskään pysty esittämään yhtään argumenttiä puolesta tai vastaan, mutta niin pirusti vain jankutta jotain vailla focusta olevaa sotkua.
Vastauksessa #6009 oli kaksikin kommenttia, joissa vakuuteltiin, kuinka renkaat oli haettu kaupasta normaalin kuluttajan tavoin. Miksi vielä kysyt tuota, vaikka vastaus on jo tuossa kahteen kertaan?
Kyllä kopioin edelleen, koska sun väitöksille ei löydy mitään faktaa etkä kykene vastamaan yksinkertaiseen kysymykseen: Missä tuulilasi on väittänyt hankkivansa renkaat vain liikkeistä?
Sä takerrut tuohon asiaan ja jo jutussa todetaan, että osa uutuus renkaista joudutaan hankkimaan valmistajilta. Myös tekniikan maailma toimii näin! Siittäkin olen laittanut linkin.
Hirveä kouhotus sinulta neljän vuoden takaisesta testimanipuloinnista, jota käsitelty silloin jo useammasta topic:sssa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:19:34
Missä jutussa on todettu, että tuulilasi on hankkinut vain renkaat kaupasta? Kerrotko? Jutusta myös selvästi selviää että tuulilasi teettää alihankkijalla nuo testit eli test worldillä!
Tuulilasin alihankkijana suorittaneen Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila.
Antila korosti perjantaina Iltalehdelle, että perjantaisen testin kaikki renkaat on ostettu "mattimeikäläisenä" eli tunnistamattoman henkilönä suoraan kaupasta. Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Nokian testirenkaat ovat peräisin Vianor-liikkeestä ja Trianglet Vannetukusta.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Näytä nyt se tuulilasin lehti missä on väitetty, että kaikki hankintaan kaupasta? Tuulilasin ja TM:n testit tehdään ihan samoilla metodeilla joten mitäs jos lopettaisit jankkaamisen ja kouhottamisen, koska olet V,,,,R,,SS,, ;D!
Tuulilasin alihankkijana suorittaneen Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.04.20 - klo:06:31
Kyllä kopioin edelleen, koska sun väitöksille ei löydy mitään faktaa etkä kykene vastamaan yksinkertaiseen kysymykseen: Missä tuulilasi on väittänyt hankkivansa renkaat vain liikkeistä?
Sä takerrut tuohon asiaan ja jo jutussa todetaan, että osa uutuus renkaista joudutaan hankkimaan valmistajilta. Myös tekniikan maailma toimii näin! Siittäkin olen laittanut linkin.
Hirveä kouhotus sinulta neljän vuoden takaisesta testimanipuloinnista, jota käsitelty silloin jo useammasta topic:sssa.
Pakko kysyä, että mitä oikein tarkoitat, kun ei näissä sun jankkauksissa ole mitään logiikkaa. Yritätkö nyt muuttaa puheitani siihen suuntaan, että väittäisin Tuulilasin kertoneen hakevansa kaikkiin vertailuihinsa renkaat kaupasta?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.04.20 - klo:11:32
Pakko kysyä, että mitä oikein tarkoitat, kun ei näissä sun jankkauksissa ole mitään logiikkaa. Yritätkö nyt muuttaa puheitani siihen suuntaan, että väittäisin Tuulilasin kertoneen hakevansa kaikkiin vertailuihinsa renkaat kaupasta?
Sinä olet pahoittanut mielesi, kun tuulilasi ei ole ostanutkaan testiin renkaita suoraan kivijalkamyymälästä, vaan niitä on tullut myös suoraan valmistajilta.
Väität että lehdessä on myös näin kerrottu, että testirenkaat on hankittu anonyymistä kivijalkamyymälöistä!
Minä odotan sinulta faktaa, että tuulilasi on väittänyt hankkineensa kaikki renkaat anonyymisti kivijalkamyymälöistä!
Ja mistä kaikki paatos sinulta purkautui! En maininnut, kuin tuulilasin ja tringlen, niin sä rupesit kouhottamaan nokian renkaista ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.04.20 - klo:06:43
Tässäkin päästään siihen, että yritä päättää! Uskotko niitä testejä vai itseä, kun ajat niillä renkailla käytännössä. Odotan myös sitä, että löydät tuosta sinun mainitsemastasi testistä continental:n kitkoista sanan hengenvaarallinen. Mä väitän ettei kovin moni autolehti uskalla tuollaista perätöntä väitettä kirjoittaa. Hyvänä esimerkkinä tuulilasi, joka totesi ettei triangle vastaa markkinalupauksia ja joka piti vielä paikkaansa. Sen taas löydän useasta suomalaisen autolehden talvirengastestistä, että KE-kitka on luokaton Suomen talvessa!
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.04.20 - klo:12:15
Luehan tarkemmin se Tuulilasin vertailu. Tuohan tehtiin Nokianin testirengaskusetuksen paljastumisen jälkeen. Lehti pyhästi vakuutti, kuinka nyt on Nokianit haettu kaupasta, aivan kuten kuka tahansa kuluttaja ne hakisi. Samoin Nokian vakuutteli, että nyt on pahat tavat jötetty pois ja ollaan niin rehellisiä ja läpinäkyviä. Vertailuun Ivaloon päätyi kuitenkin kaksi sarjaa Nokianeja, jotka molemmat oli valmistettu juuri ennen vertailun tekemistä. Noin sitä pientä kuluttajaa viedään...
Jos vertailun tehneen yrityksen teknisen johtajan yksiselitteiset vakuuttelut eivät sinulle kelpaa, etkä saamattomuuttasi saa luetuksi itse vertailua, niin jankkaa rauhassa omiasi. Mulla ei ole pienintäkään syytä hankkia lehteä ja kopioida se sulle. Mene pummimaan vaikka tupakkia kadulle.
(https://i.ibb.co/FHjpkrX/Metsot.jpg) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.04.20 - klo:15:54
Jos vertailun tehneen yrityksen teknisen johtajan yksiselitteiset vakuuttelut eivät sinulle kelpaa, etkä saamattomuuttasi saa luetuksi itse vertailua, niin jankkaa rauhassa omiasi. Mulla ei ole pienintäkään syytä hankkia lehteä ja kopioida se sulle. Mene pummimaan vaikka tupakkia kadulle.
En polta eikä tarvitsisi edes pummia, jos polttaisin.
Kerta kaupan päälle sinun linkistä minkä käskit lukea!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:19:34
Missä jutussa on todettu, että tuulilasi on hankkinut vain renkaat kaupasta? Kerrotko? Jutusta myös selvästi selviää että tuulilasi teettää alihankkijalla nuo testit eli test worldillä!
Tuulilasin alihankkijana suorittaneen Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila.
Antila korosti perjantaina Iltalehdelle, että perjantaisen testin kaikki renkaat on ostettu "mattimeikäläisenä" eli tunnistamattoman henkilönä suoraan kaupasta. Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Nokian testirenkaat ovat peräisin Vianor-liikkeestä ja Trianglet Vannetukusta.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Näytä nyt se tuulilasin lehti missä on väitetty, että kaikki hankintaan kaupasta? Tuulilasin ja TM:n testit tehdään ihan samoilla metodeilla joten mitäs jos lopettaisit jankkaamisen ja kouhottamisen, koska olet V,,,,R,,SS,, ;D!
Tuulilasin alihankkijana suorittaneen Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Sitten aiheeseen. Kesärenkaita vaihdattaessa taas tutkiskelin hakkapeliitta 8 ja 9 nastarenkaiden eroja. Hakka8 nastat painuu keskiuralta renkaan sisään siten ettei ne kunnolla tunnu käteen. Hakkapeliitta 9 taas tuota painumista en huomannut. Useamman sarjan kävin mielenkiinnosta läpi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.04.20 - klo:16:21
eikä tarvitsisi edes pummia
Kuka sitä edes epäilisi, kun on niin hyvin hilloa ettei tarvitse velkaakaan ottaa, on luottokortit, pelit ja vehkeet 8)
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 22.04.20 - klo:16:40
Kuka sitä edes epäilisi, kun on niin hyvin hilloa ettei tarvitse velkaakaan ottaa, on luottokortit, pelit ja vehkeet 8)
Vain idiootti käyttää rahansa esimerkiksi tupakkaan...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.04.20 - klo:18:16
Vain idiootti käyttää rahansa esimerkiksi tupakkaan...
Tai turbodatsunin virittämiseen ;D
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 22.04.20 - klo:18:53
Tai turbodatsunin virittämiseen ;D
Niin ahtaan putkiston saa virtaavammaksi tai turbon isommaksi. Keuhkoja et saa uusia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.04.20 - klo:16:21
En polta eikä tarvitsisi edes pummia, jos polttaisin.
Kerta kaupan päälle sinun linkistä minkä käskit lukea!
No siinähän nimenomaan kerrotaan, että tähän vertailuun renkaat haettiin kaupasta ”mattimeikaläisenä” eikä otettu renkaita normaaliin tapaan suoraan valmistajalta. Vertailun renkaiden pitäisi olla siis kaupasta haettu samaan tapaan kuin kuka tahansa kuluttaja niitä hakee. Sinulle tuo ei kelpaa, vaan yrität pummia jotain lehteä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.04.20 - klo:19:24
No siinähän nimenomaan kerrotaan, että tähän vertailuun renkaat haettiin kaupasta ”mattimeikaläisenä” eikä otettu renkaita normaaliin tapaan suoraan valmistajalta. Vertailun renkaiden pitäisi olla siis kaupasta haettu samaan tapaan kuin kuka tahansa kuluttaja niitä hakee. Sinulle tuo ei kelpaa, vaan yrität pummia jotain lehteä.
Missä lukee, että tuulilasi toimii noin, että hakee vain kaupasta renkaat testeihin MISS,,? Kykenetko siihen vastaamaan?
Olen kysynyt sen jo sinulta ainakin viisi kertaa, mutta en pidätä hengitystä, että löydät tuohon mitään faktaa!
Sinäkö määrittelet millä ehdoilla lehtien pitää testinsä tehdä ;D?
Minä en ole väittänyt Tuulilasin toimivan yleisesti noin, vaan olen kirjoittanut pelkästään tuosta yhdestä vertailusta ja siihen hankituista renkaista. Onko mahdollista, ettet edelleenkään tuota tajua vai mikä ongelma sulla tässä on?
Minä en määrittele, miten lehtien pitää vertailunsa tehdä. Silloin kuitenkin kun luvataan, että renkaat on haettu kaupasta ”mattimeikäläisinä”, niin odotan noin myös tapahtuvan. Jos lupauksista huolimatta vertailussa on kuitenkin muutama päivä ennen vertailun alkua paistetut renkaat, niin se ehkä kelpaa sulle, muttei kelpaa mulle.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.04.20 - klo:18:58
Niin ahtaan putkiston saa virtaavammaksi tai turbon isommaksi. Keuhkoja et saa uusia.
Yhtä idioottimaista touhua molemmat. Datsunin rassaamiseen käytetyn ajan, jos olisi käyttänyt mihin tahansa järkevämpään niin olisi saattanut kuulla elinten siirrostakin. Mutta eihän sellaisestakaan tiedä, jos kaikki aika menee autofoorumeilla trollailuun ja sivun mittaisten lainausten tekemiseen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.04.20 - klo:20:57
Minä en ole väittänyt Tuulilasin toimivan yleisesti noin, vaan olen kirjoittanut pelkästään tuosta yhdestä vertailusta ja siihen hankituista renkaista. Onko mahdollista, ettet edelleenkään tuota tajua vai mikä ongelma sulla tässä on?
Minä en määrittele, miten lehtien pitää vertailunsa tehdä. Silloin kuitenkin kun luvataan, että renkaat on haettu kaupasta ”mattimeikäläisinä”, niin odotan noin myös tapahtuvan. Jos lupauksista huolimatta vertailussa on kuitenkin muutama päivä ennen vertailun alkua paistetut renkaat, niin se ehkä kelpaa sulle, muttei kelpaa mulle.
Ehdotan että teräksenharmaa voisi reklamoida asiasta Tuulilasille (ei tarvitse kuin lähettää yksi sähköposti) ennenkuin julistaa totuutena että tässä kyseisessä testissä huijataan renkaiden hankinnan suhteen. Asialle voi olla ihan luontainen selitys, lehdessä voi olla ollut painovirhe tai teräksenharmaa on vain ymmärtänyt/lukenut asian väärin tai jälkimmäisenä, joskin hyvin epätodennäköisenä, se että testissä ilmoitettu renkaiden hankinnan suhteen ei pidäkkään paikkaansa. Mahdolliset argumentit "en viitsi/ei kiinnosta tms" kuulostavat vähemmän uskottavilta siihden nähden kuinka monta viestiä on tähänkin palstalle lähetetty asiaan liittyen.
Lainaus käyttäjältä: jt - 22.04.20 - klo:22:12
Ehdotan että teräksenharmaa voisi reklamoida asiasta Tuulilasille (ei tarvitse kuin lähettää yksi sähköposti) ennenkuin julistaa totuutena että tässä kyseisessä testissä huijataan renkaiden hankinnan suhteen. Asialle voi olla ihan luontainen selitys, lehdessä voi olla ollut painovirhe tai teräksenharmaa on vain ymmärtänyt/lukenut asian väärin tai jälkimmäisenä, joskin hyvin epätodennäköisenä, se että testissä ilmoitettu renkaiden hankinnan suhteen ei pidäkkään paikkaansa. Mahdolliset argumentit "en viitsi/ei kiinnosta tms" kuulostavat vähemmän uskottavilta siihden nähden kuinka monta viestiä on tähänkin palstalle lähetetty asiaan liittyen.
Mahdollista kyllä, että olisivat kaksi kertaa kirjoittaneet väährin tai etten ymmärtäisi, mitä valmistusviikko tarkoittaa, mutta ehkä kuitenkin aika kaukaa haettua. Olemme nähneet, kuinka julkisuuteenkin tulleiden tietojen mukaan lehtitesteissä esiteltiin paranneltua totuutta ainakin kymmenen vuoden ajan. En oikein ymmärrä, miksi haluat hyssytellä näitä käytäntöjä.
Et kai oleta, ettå nykyinen toimitus ja päätoimittaja kertoisivat suoraan, mistä on kyse? Kun paska lävähti isosti tuulettimeen, niin TM:kin vain kertoi, ettei haluttu kertoa julkisesti tarkistusmittauksissa esiin tulleesta kusetuksesta, kun kusettanut valmistaja selitteli asian niin nätisti. En tee yhtään mitään tuollaisilla selityksillä. Jos ne kiinnostavat sinua, niin ole hyvä ja yritä saada nykyisestä toimituksesta joka vastaamaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.04.20 - klo:23:30
Mahdollista kyllä, että olisivat kaksi kertaa kirjoittaneet väährin tai etten ymmärtäisi, mitä valmistusviikko tarkoittaa, mutta ehkä kuitenkin aika kaukaa haettua. Olemme nähneet, kuinka julkisuuteenkin tulleiden tietojen mukaan lehtitesteissä esiteltiin paranneltua totuutta ainakin kymmenen vuoden ajan. En oikein ymmärrä, miksi haluat hyssytellä näitä käytäntöjä.
Et kai oleta, ettå nykyinen toimitus ja päätoimittaja kertoisivat suoraan, mistä on kyse? Kun paska lävähti isosti tuulettimeen, niin TM:kin vain kertoi, ettei haluttu kertoa julkisesti tarkistusmittauksissa esiin tulleesta kusetuksesta, kun kusettanut valmistaja selitteli asian niin nätisti. En tee yhtään mitään tuollaisilla selityksillä. Jos ne kiinnostavat sinua, niin ole hyvä ja yritä saada nykyisestä toimituksesta joka vastaamaan.
Eli sä vain jatkat jankkaamista, että tuulilasi on väittänyt ostavansa renkaat suoraan liikkeistä. Linkkisi jutussa taas oli jo todettu, että osa ostetaan kaupasta ja osa tulee suoraan rengasvalmistajilta, jos uutuuksia ei ole saatavilla vielä liikkeestä.
Et halua itse ottaa selvää ja kysyä tätä tuulilasilta saati näyttää faktaa mistään lehdestä, mutta jatkat kumminkin paatostasi. Hyvin sä vedät ;D.
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 22.04.20 - klo:21:32
Yhtä idioottimaista touhua molemmat. Datsunin rassaamiseen käytetyn ajan, jos olisi käyttänyt mihin tahansa järkevämpään niin olisi saattanut kuulla elinten siirrostakin. Mutta eihän sellaisestakaan tiedä, jos kaikki aika menee autofoorumeilla trollailuun ja sivun mittaisten lainausten tekemiseen.
Meinaatko päästä elintensiirtoon, kun on syöpä tai keuhkoahtaumatauti! Olisiko kannattanut edes vähän googlettaa. Tosin eipä näissä sun välikommenteissa ole paljoa annettavaa.
Datsunia en ole omistanut yli 10 vuoteen, mutta kovasti se herättää vieläkin joissain tunteita. Olen siis onnistunut 😂!
Ei tässä karpan vouhkaamisen keskellä pääse kuin välikommentoijaksi ::)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.04.20 - klo:11:44
Meinaatko päästä elintensiirtoon, kun on syöpä tai keuhkoahtaumatauti! Olisiko kannattanut edes vähän googlettaa.
Väittikö joku niin?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.04.20 - klo:18:58
Keuhkoja et saa uusia.
Niitähän saa. Olit väärässä! Eikä auta vaikka kuinka keuhkoat. Hajoa siihen. ;D
Tämä Datsun, sivujuonne ei kyllä liity aiheeseen mitenkään, mutta Datsun, sittemmin Nissan on osannut tehdä hyvin sporttisempiakin autoja.
Oli itselläkin ensimmäisenä uutena ostettuna autona Almera Gti, eikä hävetä yhtään!
Nissan GTR on yksi kovimpia katuautoja tänäpäivänä. Markku Alén testasi Teknavissa
https://www.youtube.com/watch?v=G4HH-2d75ck (https://www.youtube.com/watch?v=G4HH-2d75ck)
Tulee kurkattua tätä osiota silloin tällöin, ei jaksa lukea. Koko pa...an voisi lukita / poistaa.
PISTE
Lainaus käyttäjältä: VAGkilainen - 23.04.20 - klo:20:09
Tulee kurkattua tätä osiota silloin tällöin, ei jaksa lukea. Koko pa...an voisi lukita / poistaa.
PISTE
Aikamoinen keskenkasvuisten vänkäyshiekkalaatikko tuntuu olevan. Kilpailu siitä kuka loukkaa pahiten.
Olet hyvinkin oikeassa ;).
Vänkäyshenkistä ja sitten peesaajia.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.04.20 - klo:20:32
Aikamoinen keskenkasvuisten vänkäyshiekkalaatikko tuntuu olevan. Kilpailu siitä kuka loukkaa pahiten.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 07.04.20 - klo:20:36
Lääkäri määräisi monelle sitä mm-mitan buranaa.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 03.04.20 - klo:18:13
Näin sen täytyy olla. Suosittelen 9mm Buranaa venäläisittäin annosteltuna jos ahdistaa liiaksi.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 17.03.20 - klo:23:56
Täällä on ollut taas aivan mielenvikaisia kirjoituksia. Valkotakeille töitä! ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.04.20 - klo:23:07
Olet hyvinkin oikeassa ;).
Vänkäyshenkistä ja sitten peesaajia.
Kyllä.
Ja sitten kaikenmaailman sirkustaiteilijoita.
Karppa on tätä samaa paskatrollaustaan tehnyt vuosikymmenen ajan. Foorumi vain välillä vaihtuu ettei tule nenä liian kipeäksi. Kyllä pitää olla kärsinyt suurta vääryyttä elämässään, että jaksaa vänkätä samasta asiasta vuosikausia.
https://www.dnsf.org/forums/topic/16316-kokemuksia-talvirenkaista/?page=3&tab=comments#comment-460033 (https://www.dnsf.org/forums/topic/16316-kokemuksia-talvirenkaista/?page=3&tab=comments#comment-460033)
LainaaVs: Kokemuksia talvirenkaista?
tämä nyt taas menee siihen että karppa lyttää kaikki muut renkaat paitsi hänen testivoittaja kumit ja että nastat on parhaat ja jotka muilla ajaa on vähintään homoja!, topic on kokemuksia talvirenkaista. yritin kertoa että olen täysin tyytyväinen noihin eurokitkoihin jotka todellakin edukkaasti sain, en siis vastoin karpan luuloa ole täällä kehumassa että "hei! mulla on eurokitkat, maailman parhaat kumit"! kerroin vaan oman mielipiteeni ja karppa saa laittaa vaikka mitä tm ja vauhdinmaailman testituloksia niin ei kiinnosta pätkääkään. ajele sinä niillä kottikärrin renkailla vaan, kun käyt oikein leuhkimaan noilla kumeilla ja rahalla niin onko noi fordissa olevat 185/65-14 hurjan kalliit vai ;D jokaisesta linkistä jokainen pystyy poimia itseä miellyttävät asiat esiin, mun pointti oli se että ei tarvi olla testivoittaja renkaat jos osaa ajaa ennakoiden sekä ottaen ajokelin huomioon, ja yleensäkin osaa ajaa ;D
karppa lue: minä olen tyytyväinen renkaisiini! se ei siitä mihinkään muutu! enkä edes ymmärrä miksi väkisin pitäisi ajaa asfaltilla nastarenkailla koska on talvi? en voi kiistää etteikö ajatus näillä renkailla ajosta talvella vähän jännitänyt ja ihan kokeilumielessä ostin, mutta nyt saatujen kokemuksien perusteella ei ole enää nastoihin paluuta niin kauan kun asun näillä leveysasteilla(13 aiempaa talvea ajanut nastarenkailla).
Hienoa nähdä miten jollakin jopa rengaskeskustelu on mennyt noin tunteisiin. Kertoo kuinka arka asia se on monelle kuten yleensäkkin autoilu, mutta eipä ole mielipide muuttunut miksikään ;D.
En ihmettele miksi turbo datsunikin niin korpeaa sinua ja tuo pitää tuoda useasti esille ;D.
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 24.04.20 - klo:02:35
Karppa on tätä samaa paskatrollaustaan tehnyt vuosikymmenen ajan. Foorumi vain välillä vaihtuu ettei tule nenä liian kipeäksi. Kyllä pitää olla kärsinyt suurta vääryyttä elämässään, että jaksaa vänkätä samasta asiasta vuosikausia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.04.20 - klo:06:28
En ihmettele miksi turbo datsunikin niin korpeaa sinua ja tuo pitää tuoda useasti esille ;D.
Datsunit ei minua korpea. Datsun harrastajien joukossa on ihan mukavaa porukkaa ja ihmeen pitkämielistäkin. Aika monta vuotta ne jaksoi katsella tuota trollailua ja häiriköintiä ennenkuin bannasivat pysyvästi ;)
https://www.dnsf.org/forums/topic/6884-pelikiellot/?page=2&tab=comments#comment-485302 (https://www.dnsf.org/forums/topic/6884-pelikiellot/?page=2&tab=comments#comment-485302)
LainaaNimimerkki -Karppa- bannattu pysyvästi.
Syy; Vuosia jatkunut DNSF RY:n keskustelupalstan hyvän ilmapiirin myrkyttäminen.
Mahdollisesti ilmaantuvat "alteregot" tullaan myös bannaamaan, jos niitä tavataan.
Edited November 10, 2013
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 24.04.20 - klo:18:44
Datsunit ei minua korpea. Datsun harrastajien joukossa on ihan mukavaa porukkaa ja ihmeen pitkämielistäkin. Aika monta vuotta ne jaksoi katsella tuota trollailua ja häiriköintiä ennenkuin bannasivat pysyvästi ;)
Eipä ole ollut ikävä kuolleelle foorumille ja miten sen ilmäpiiriä voisi myrkyttää, mutta kiva, kun kaivoit tuon.
Jos jaksaisin, niin kaivaisin nuo kaikki sun trollaillut, mutta ei näe vaivaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.04.20 - klo:18:48
Eipä ole ollut ikävä kuolleelle foorumille ja miten sen ilmäpiiriä voisi myrkyttää, mutta kiva, kun kaivoit tuon.
Jos jaksaisin, niin kaivaisin nuo kaikki sun trollaillut, mutta ei näe vaivaa.
Datsun miehet muistelee, että juttu taisi mennä hieman toisenlailla ;) Mutta ei siitä sen enempää.
Vuosikymmeniä, kun näillä autofoorumeilla on itsekin tullut pyörittyä, niin mukaan mahtuu varmasti paljon paskanjauhantaa ja trollaustakin. Niin paljon ja niin suunnitelmallisesti en kuitenkaan ole perseillyt, että olisin saanut elinikäiset bannit "oman merkin" foorumille ;D
Lainaus käyttäjältä: jabajee - 24.04.20 - klo:20:04
Datsun miehet muistelee, että juttu taisi mennä hieman toisenlailla ;) Mutta ei siitä sen enempää.
Vuosikymmeniä, kun näillä autofoorumeilla on itsekin tullut pyörittyä, niin mukaan mahtuu varmasti paljon paskanjauhantaa ja trollaustakin. Niin paljon ja niin suunnitelmallisesti en kuitenkaan ole perseillyt, että olisin saanut elinikäiset bannit "oman merkin" foorumille ;D
Mulle on ihan sama miten muistelevat. Tuskin olit vuosikokouksessa paikan päällä, kun tästä keskusteltiin? Eipä ollut sinne selkärankaa tulla parilla kaverilla sanomaan suoraan asioita vaikka kovasti uhosivat foorumilla, jonne minä tulin. Ja kuten totesin jo, että mulla ei ole ollut nissania yli 10 vuoteen joten minkä "oman merkin" foorumille, joka on kuihtunut pois? Siihenkin on varmaan syy.
En ole muuttanut nimimerkkiäni, vaikka moni muu niin tekee ja yrittää rekisteröityä uudelleen sitä kutsutaan selkärangaksi. Toiset jatkaa matkaa ja antaa toisten muistella menneitä (Kohta vuosikymmenen takaisia).
Tulisipa syksy nopeasti jotta tämä palsta keräisi taas voimia.
Hauskempaa luettavaa kuin feissarimokat. :D
Lainaus käyttäjältä: Miktoy - 30.04.20 - klo:07:30
Tulisipa syksy nopeasti jotta tämä palsta keräisi taas voimia.
Hauskempaa luettavaa kuin feissarimokat. :D
Näin juuri. Varsinkin kun tuolla -k -alkuinen foorumin katalyytti pääsee vauhtiin... Hän itse ei ole luonnollisestikaan ongelma, vaikka saanut bannia eräältä foorumilta ja parilla muullakaan ei nimimerkin kirjoituksista oikein pidetä. Semmoinen perinteinen peiliin katsomisen paikka ehkä olisi...
Lainaus käyttäjältä: raipuli - 02.05.20 - klo:13:06
Näin juuri. Varsinkin kun tuolla -k -alkuinen foorumin katalyytti pääsee vauhtiin... Hän itse ei ole luonnollisestikaan ongelma, vaikka saanut bannia eräältä foorumilta ja parilla muullakaan ei nimimerkin kirjoituksista oikein pidetä. Semmoinen perinteinen peiliin katsomisen paikka ehkä olisi...
Ja tämä kommentti miten liittyi tähän rengaskeskusteluun? Ei mitenkään? Sama homma taisi eräällä foorumilla olla, että jälkikäteen tultiin ilkkumaan foorumille, mutta vuosikokoukseeen ei uskallettu tulla ;D.
Se on vain, niin että en autofoorumeilla tai muutenkaan ole kaikkien kaveri eikä myöskään kirjoitusteni ole tarkoitus miellyttää kaikkia ja jos sulle oli yllätys, niin kummasti samat naamat kiertää eri autofoorumeilla. Toiset samalla nimimerkillä vuosikymmeniä, kun taas toiset keksivät uusia. Helppo sen jälkeen tulla nylkyttämään koipea ja soittamaan suuta. Kumma kyllä kasvotusten ei ole pokkaa sanoa mitään. Sitä se tämä anonyymisyys teettää.
Mutta se ei muuta faktaa, että tälläkin foorumilla olen useaa käyttäjää auttanut ja ovat taloudellisestikkin hyötyneet tuosta avusta. Koirat räksyttää ja karvaani jatkaa matkaa. Syksy on taas tulossa ja uusia renkaita pohdittavaksi.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 02.05.20 - klo:14:35
Rehellinen kirjoitus tulisi nostaa arvoonsa ja se nuoleskeliminen jättää vähälle.
Onko rehellisyyttä siis se, että jankkaa omaa mielipidettään maailman tappiin, pitäen sitä (ja vain sitä) ainoana oikeana näkemyksenä?
Mielipiteet ovat kuin persereikiä, jokaisella on sellainen.. vai mitenkä se oli.
Eikös nimimerkit voisi vaan ignoorata toisiaan, jos kovasti toisen mielipiteet ahdistaa?
Ja palattaisiin takaisn otsikon aiheeseen. :)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 02.05.20 - klo:20:26
On rehellisyyttä kun se on totta.
Osallahan täällä on siitä autorakkaasta niin tarkka hipiä ettei siinä voi olla mitään vikaa. Uusien autojen vikoja: tuulilasiviat, saakelisti hutavat takajarrut, rikkinäinen, MMI härpäke, mutteriohjaus, Uikuttava vaihteisto. jne...
Todella täyttä totta ja faktaa. Luulisi tälläisellakin foorumilla enemmän faktatietoja pidettävän hyvänä asiana.
HEH, mutta ei heti tulee kuraa silmille kun puhuu siitä rakkaasta merkistä tai autosta jotain sen ongelmista.
Sinä taisit nyt kirjoittaa vähän aiheen vierestä. Eikös tässä ollut kuitenkin kyse tuossa edellä viitatun nimimerkin jankkaamisesta tämän ketjun aiheeseen, eli talvirengasvalintoihin? Siinä nimenomaan on aika pitkälle kyse mielipiteistä, toki osin myös faktoista. Nuo mihin tuossa lainauksessa viittaat, ovat enemmän sitä faktapohjaista keskustelua, mutta tässä oli kyse rengasvalinnoista.
Lainaus käyttäjältä: tet - 03.05.20 - klo:12:51
Sinä taisit nyt kirjoittaa vähän aiheen vierestä. Eikös tässä ollut kuitenkin kyse tuossa edellä viitatun nimimerkin jankkaamisesta tämän ketjun aiheeseen, eli talvirengasvalintoihin? Siinä nimenomaan on aika pitkälle kyse mielipiteistä, toki osin myös faktoista. Nuo mihin tuossa lainauksessa viittaat, ovat enemmän sitä faktapohjaista keskustelua, mutta tässä oli kyse rengasvalinnoista.
En tiedä ketä nimimerkkiä yrität vihjailla, mutta tähän saakka olen ymmärtänyt, että yksin jankkaaminen on aika turhauttavaa.
Ainoat renkaat jotka minulta puuttuu on KE-kitkat ja sellaisillakin olen ajanut.
Ennenkuin kokonaan siirrytään "kesämoodiin", niin viimeisimmässä Tekniikka ja Talous lehdessä oli mielenkiintoinen lämpötilagraafi viime talvelta (2019-2020), Helsinki-Vantaan lentokentältä ja Oulun lentokentältä.
Kuten useimmat huomasivat etelän "talvi" oli hyvin lämmin tai sitä ei melkein tullut lainkaan. Mittausten mukaan "talvi" olikin mittaushistorian lämmin - marraskuu joka ei päättynyt.
HKI/Vantaalla tasoitettu lämpötilagraafi pysyi plussan puolella koko talven, käyden minimissään vähän päälle +2C:n tienoilla helmikuussa. Vuorokautinen (keskiarvo?) lämpötila heilahti pakkasen puolelle 13 kertaa.
Oulussa taasen tasoitettu lämpötilagraafi pysyi pakkasen puolella vajaa kolme kuukautta. Vuorokautinen lämpötila heilahti pakkasen puolelle 23 kertaa.
Tässä onkin sitten aasinsilta siihen "myyttiin" että etelässä pitäisi olla nastat vaihtelevien lämpötilojen takia, kun taas pohjoisemmassa voisi mennä kitkoilla kun lämpötila ei seilaa edes-takaisin, vaan on kunnon talvikelit - tätähän on lehdistössäkin jopa jotkin rengasalan ihmiset suositelleet. Kyseinen graafi ainakin viime talven osalta osoittaa vääräksi kyseisen väitteen, sillä lämpötilan heilahteluja plussan ja miinuksen välillä oli Oulussa vajaa tuplat Helsinki/Vantaaseen verrattuna. Vaikka pakkasjaksot olivat pidempiä Oulussa, niin "talven" pituus on pidempi, ja näin ollen myös plussan ja miinuksen välisiä heilahteluja mahtuu matkalle selvästi enemmän.
Samoin sekä graafista voi päätellä sekä ihan kokemusperäisesti voin todeta, niin talvikeli on haastavampi talvisemmissa olosuhteissa, eli esim. silloin kun tiellä on tamppaantunutta lunta/jäätä kerros joka sitten valahtaa plussalle. Etelässä vastaavalla kelillä taasen tie voi olla sula kokonaan tai vähäinen kerros ehtii sulaa. Silti voin todeta että hyvin Oulun korkeudellakin ajelee pohjoismaisilla kitkoilla, vaikka taajamaolojen luminen/jäinen tie plussalle sujahtaakin. Nastat taas etelän korkeuksilla esim. viime talvea kelejä ajatellen ovat jo melko epäoptimi valinta.
Lainaus käyttäjältä: jt - 28.05.20 - klo:23:43
Ennenkuin kokonaan siirrytään "kesämoodiin", niin viimeisimmässä Tekniikka ja Talous lehdessä oli mielenkiintoinen lämpötilagraafi viime talvelta (2019-2020), Helsinki-Vantaan lentokentältä ja Oulun lentokentältä.
Kuten useimmat huomasivat etelän "talvi" oli hyvin lämmin tai sitä ei melkein tullut lainkaan. Mittausten mukaan "talvi" olikin mittaushistorian lämmin - marraskuu joka ei päättynyt.
HKI/Vantaalla tasoitettu lämpötilagraafi pysyi plussan puolella koko talven, käyden minimissään vähän päälle +2C:n tienoilla helmikuussa. Vuorokautinen (keskiarvo?) lämpötila heilahti pakkasen puolelle 13 kertaa.
Oulussa taasen tasoitettu lämpötilagraafi pysyi pakkasen puolella vajaa kolme kuukautta. Vuorokautinen lämpötila heilahti pakkasen puolelle 23 kertaa.
Tässä onkin sitten aasinsilta siihen "myyttiin" että etelässä pitäisi olla nastat vaihtelevien lämpötilojen takia, kun taas pohjoisemmassa voisi mennä kitkoilla kun lämpötila ei seilaa edes-takaisin, vaan on kunnon talvikelit - tätähän on lehdistössäkin jopa jotkin rengasalan ihmiset suositelleet. Kyseinen graafi ainakin viime talven osalta osoittaa vääräksi kyseisen väitteen, sillä lämpötilan heilahteluja plussan ja miinuksen välillä oli Oulussa vajaa tuplat Helsinki/Vantaaseen verrattuna. Vaikka pakkasjaksot olivat pidempiä Oulussa, niin "talven" pituus on pidempi, ja näin ollen myös plussan ja miinuksen välisiä heilahteluja mahtuu matkalle selvästi enemmän.
Samoin sekä graafista voi päätellä sekä ihan kokemusperäisesti voin todeta, niin talvikeli on haastavampi talvisemmissa olosuhteissa, eli esim. silloin kun tiellä on tamppaantunutta lunta/jäätä kerros joka sitten valahtaa plussalle. Etelässä vastaavalla kelillä taasen tie voi olla sula kokonaan tai vähäinen kerros ehtii sulaa. Silti voin todeta että hyvin Oulun korkeudellakin ajelee pohjoismaisilla kitkoilla, vaikka taajamaolojen luminen/jäinen tie plussalle sujahtaakin. Nastat taas etelän korkeuksilla esim. viime talvea kelejä ajatellen ovat jo melko epäoptimi valinta.
Ihan asiallisia huomioita mutta olisit nyt antanut tämän ketjun olla rauhassa. Täällä kun suurin osa aktiiveista onnistuu alentamaan itsensä täysin aivokuolleen tasolle. Toivottavasti kukaan muu ei vastaa tähän yhtään mitään. Tosin pahoin pelkään, että huomenna kierrokset on taas tapissa ja myötähäpeän määrä on mittaamattoman suuri.
Lainaus käyttäjältä: jt - 28.05.20 - klo:23:43
Ennenkuin kokonaan siirrytään "kesämoodiin", niin viimeisimmässä Tekniikka ja Talous lehdessä oli mielenkiintoinen lämpötilagraafi viime talvelta (2019-2020), Helsinki-Vantaan lentokentältä ja Oulun lentokentältä.
Kuten useimmat huomasivat etelän "talvi" oli hyvin lämmin tai sitä ei melkein tullut lainkaan. Mittausten mukaan "talvi" olikin mittaushistorian lämmin - marraskuu joka ei päättynyt.
HKI/Vantaalla tasoitettu lämpötilagraafi pysyi plussan puolella koko talven, käyden minimissään vähän päälle +2C:n tienoilla helmikuussa. Vuorokautinen (keskiarvo?) lämpötila heilahti pakkasen puolelle 13 kertaa.
Oulussa taasen tasoitettu lämpötilagraafi pysyi pakkasen puolella vajaa kolme kuukautta. Vuorokautinen lämpötila heilahti pakkasen puolelle 23 kertaa.
Tässä onkin sitten aasinsilta siihen "myyttiin" että etelässä pitäisi olla nastat vaihtelevien lämpötilojen takia, kun taas pohjoisemmassa voisi mennä kitkoilla kun lämpötila ei seilaa edes-takaisin, vaan on kunnon talvikelit - tätähän on lehdistössäkin jopa jotkin rengasalan ihmiset suositelleet. Kyseinen graafi ainakin viime talven osalta osoittaa vääräksi kyseisen väitteen, sillä lämpötilan heilahteluja plussan ja miinuksen välillä oli Oulussa vajaa tuplat Helsinki/Vantaaseen verrattuna. Vaikka pakkasjaksot olivat pidempiä Oulussa, niin "talven" pituus on pidempi, ja näin ollen myös plussan ja miinuksen välisiä heilahteluja mahtuu matkalle selvästi enemmän.
Samoin sekä graafista voi päätellä sekä ihan kokemusperäisesti voin todeta, niin talvikeli on haastavampi talvisemmissa olosuhteissa, eli esim. silloin kun tiellä on tamppaantunutta lunta/jäätä kerros joka sitten valahtaa plussalle. Etelässä vastaavalla kelillä taasen tie voi olla sula kokonaan tai vähäinen kerros ehtii sulaa. Silti voin todeta että hyvin Oulun korkeudellakin ajelee pohjoismaisilla kitkoilla, vaikka taajamaolojen luminen/jäinen tie plussalle sujahtaakin. Nastat taas etelän korkeuksilla esim. viime talvea kelejä ajatellen ovat jo melko epäoptimi valinta.
Onhan jo todettua, että tällä hetkellä maapallo lämpenee ja ilmasto muuttuu. Samoin on yksittäisiä kausia kuten totesit viime talven, joka oli poikkeuksellisen lämmin. Ensi talvi voi taas olla erillainen. Muuten hyvä pointti. Tämän huomion tein myös itse, kun nastoilla ajokausi oli kolme viikoa ja hieman päälle kuukausi omissa autoissa.
Eniten naurattaa kyllä vieläkin tuo, että nordic kitkat ovat hengenvaaralliset Suomen talvessa ja mahdollisessa vesisateessa. Eivät olleet hengenvaaralliset edes toissa päivänä +12 asteen lämpötilassa ja kaatosateessa ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.05.20 - klo:06:43Eivät olleet hengenvaaralliset edes toissa päivänä +12 asteen lämpötilassa ja kaatosateessa ;D.
Eivät panttivangitkaan pankkiryöstöissä ole hengenvaarassa, kunhan vaan makaavat lattialla ja tottelevat ryöväreiden käskyjä. ???
Eilein kaupan parkkipaikalla kävellessä huomasi kivasti kun kahdessa ohi ajaneessa autossa ropisi nastat. Ihan oikeesti olisi jo aiheellista kirjottaa sakot tosta.
Edit: Ja sijaintina siis Vantaa
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 29.05.20 - klo:08:07
Eilein kaupan parkkipaikalla kävellessä huomasi kivasti kun kahdessa ohi ajaneessa autossa ropisi nastat. Ihan oikeesti olisi jo aiheellista kirjottaa sakot tosta.
Edit: Ja sijaintina siis Vantaa
Tuskinpa nämä vajakit edes vaihtaa renkaita kesäksi, vetelee samoilla kumeilla kesät ja talvet. Näitä ropistelijoita on liikenteessä hämmentävän paljon Uudellamaalla. Tai voihan se olla, että nämä kaikki ovat menossa vielä Kilpisjärvelle erämaahan ajelemaan?
Onko SNG jatkanut kulumismittauksiaan?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 29.05.20 - klo:07:43
Eivät panttivangitkaan pankkiryöstöissä ole hengenvaarassa, kunhan vaan makaavat lattialla ja tottelevat ryöväreiden käskyjä. ???
Aivan loistava esimerkki! Yhtä loistava väite ja argumentointi, kuin että nordic-kitka on hengenvaarallinen vesisateessa. Huonokuntoiset, vanhat tai sileät renkaat taas pääsäntöisesti ovat melkein kelissä, kuin kelissä (Enkä tarkoita sileillä ratarenkaita).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.05.20 - klo:13:59
Aivan loistava esimerkki!
Lähes yhtä loistava esimerkki, kuin minkä tahansa yksittäistapauksen nostaminen yleispäteväksi säännöksi/ohjeeksi.
Autolla kuin autolla pääsee kyllä kulkemaan eteen ja taaksepäin vaikka renkaina olisi:
Viemärinkannet
https://www.youtube.com/watch?v=zbqJJc2dVB8 (https://www.youtube.com/watch?v=zbqJJc2dVB8)
Sirkkelinterät:
https://www.youtube.com/watch?v=KndmtryfiTk (https://www.youtube.com/watch?v=KndmtryfiTk)
En edes tiedä:
https://www.youtube.com/watch?v=6Jg90f1D9pM&t (https://www.youtube.com/watch?v=6Jg90f1D9pM&t)
voidaanko näidenkin videoiden perusteella todeta, että ko. "renkaat" ovat tasan yhtä turvalliset +12 asteen lämpötilassa ja vesisateessa kuin nordic-kitkatkin?
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 29.05.20 - klo:11:24
Onko SNG jatkanut kulumismittauksiaan?
Muutama päivä sitten sain aikaiseksi pesaista talvipyörät. Mitat otettu, mutten ole ehtinyt pyöräyttämässä vielä excelissä. Täytyy koittaa saada aikaiseksi tehdä tuo jossain vaiheessa viikonloppuna.Kulutuspinnat keskiurasta mitattuina 6,1 ja 6,9 mm välillä. Ajomäärä 39688 km.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 29.05.20 - klo:14:19
Joo Uudellamaalla on tosiaankin paljon bimpoja.
Ne jotka vetää kesät nastoilla ja kitkoilla ovat yleensä niitä PA- jätkiä.
Valitettavasti suureen massaan yleensä mahtuu kaikenlaista viheltäjää.
Löyhästi liittyy asiaan mutta tänään kun kävin Seinäjoella katsastamassa perheen riisikuppia niin viereisellä nosturilla oli Ford henkilöauto.Nastarenkaat oli alla joka nurkassa .Tuomiota tai selityksiä en kuullut :) .
Lainaus käyttäjältä: Antore - 29.05.20 - klo:00:06
Ihan asiallisia huomioita mutta olisit nyt antanut tämän ketjun olla rauhassa. Täällä kun suurin osa aktiiveista onnistuu alentamaan itsensä täysin aivokuolleen tasolle. Toivottavasti kukaan muu ei vastaa tähän yhtään mitään. Tosin pahoin pelkään, että huomenna kierrokset on taas tapissa ja myötähäpeän määrä on mittaamattoman suuri.
Ennustus näyttää käyvän toteen ;D
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 29.05.20 - klo:18:46
Ennustus näyttää käyvän toteen ;D
Jep jep, ja sirkustaitelija on napannut korkin auki jo aikaisessa vaiheessa viikonloppua...
odotettavissa taas mahtavaa argumentointia !
T: ostin jo uudet kitkat ens talveksi (mutta en vaihda ihan vielä niitä alle)
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 29.05.20 - klo:18:46
Ennustus näyttää käyvän toteen ;D
Pahoittelen sitä että asiallinen keskustelunaloitus sai osan kommentoijista villiintymään. Alku olikin jo ihan lupaava ja asiassa kiinni kunnes sitten lipsahdettiin jo tv-sarjojen aihemaailmaan..
No anyway, tuossa liipattiin renkaiden kulumista, nyt on kitkat ollut alla 3 täyttä talvea ja pintaa oli jäljellä vielä yli 6mm kun renkaat vaihtui (6mm:n kulumismerkki oli vielä näkyvissä). Eiköhän niillä vielä ensi talveen mennä myös. Mutta nyt takaisin kesäaiheisiin :).
Uusia liikennemerkkejä. Tämän toivoisi yleistyvän nopeasti. Mitä useammassa paikassa sen parempi.
(https://live.staticflickr.com/65535/49528536688_7e6de0e574_h.jpg) (https://flic.kr/p/2isEGpJ)C48: Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty (https://flic.kr/p/2isEGpJ) by Väylävirasto (https://www.flickr.com/photos/vaylafi/), on Flickr
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 29.05.20 - klo:08:07
Eilein kaupan parkkipaikalla kävellessä huomasi kivasti kun kahdessa ohi ajaneessa autossa ropisi nastat. Ihan oikeesti olisi jo aiheellista kirjottaa sakot tosta.
Edit: Ja sijaintina siis Vantaa
Oranssissa autossa oli huomiovärin ohella vielä jussin jälkeenkin piikkipyörät alla takavuonna. Luulisi jo ropinan kiusaavan.
Ja kyllä niitä kuulee liki joka päivä pks, ja sitten ihmetellään miksi asvaltti kuluu urille niiiiin nopsaan. :-[
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 30.05.20 - klo:08:16
Uusia liikennemerkkejä. Tämän toivoisi yleistyvän nopeasti. Mitä useammassa paikassa sen parempi.
(https://live.staticflickr.com/65535/49528536688_7e6de0e574_h.jpg) (https://flic.kr/p/2isEGpJ)C48: Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty (https://flic.kr/p/2isEGpJ) by Väylävirasto (https://www.flickr.com/photos/vaylafi/), on Flickr
Toivottavasti yleistyy... Villi arvaus, että kun laki astuu voimaan, niin suurimmat kaupungit alkavat jonkinmoisia rajoituksia suunnittelemaan. Veikkaan, että ensimmäiset merkit pystytetään kaupunkien keskuskaduille loppysyksystä 2021.
Paras liikennemerkki kaikista. Jos ei osaa sovittaa nopeutta valitseviin olosuhteisiin, niin kannattaa ilmoittautua autokoulun jatkokursseille tai pysyä kotona.
Niin valvooko se poliisi lakeja, nastat ropisee vielä sielätäällä, eduskunta säätää lakeja ja poliisi katselee läpi sormien, voiko tää olla totta muulla ku suomessa?? Tähänkö se demokratia päättyy, että poliisi ei hoida sille kuuluvia tehtäviä?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 30.05.20 - klo:14:08
Silloin kun liikkuva poliisi lopetettiin meni liikenteenvalvonta päin Peetä.
Polisilla ei riitä aikaa liikenteen tarkkailuun.
Eipä aikaa juuri muuhunkaan, rosvot mellastaa vapaasti.
Jos joku otetaan vahingossa kiinni niin rangaistukset ovat naurettavia.
Ihmisen saa tappaa heikoilla tuomioilla, mutta jos koiranrakille antaa kyytiä niin kova tuomio seuraa.
Ainoa valvonta missä poliisi on kerran vuodessa läsnä on rengasratsia.
Kuitenkin sellainen autoilija jolla on moraali tallella ymmärtää myös rengasasetukset.
Ai sinun mielestäsi koiran lyöminen on ok?
Nastarenkaat tulisi kieltää ympäri vuoden.
Koiran hakkaajalle vähintään kaksinkertainen tuomio ihmisen hakkaajaan verrattuna.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 29.05.20 - klo:17:05
Muutama päivä sitten sain aikaiseksi pesaista talvipyörät. Mitat otettu, mutten ole ehtinyt pyöräyttämässä vielä excelissä. Täytyy koittaa saada aikaiseksi tehdä tuo jossain vaiheessa viikonloppuna.Kulutuspinnat keskiurasta mitattuina 6,1 ja 6,9 mm välillä. Ajomäärä 39688 km.
Kokonaiskulumisnopeus puolittunut verrattuna ensimmäiseen talvikauteen 0,045mm/1000km vs 0,092mm/1000km. Kuluma mitattu kolmesta pääurasta per rengas.
Kuluma 30% siis ajomäärällä 39688 km, jos ajettaisiin 3mm keskimääräiseen urasyvyyteen saakka. Uuden renkaan urasyvyys 9,0mm, ja nyt keskimäärin 6,1mm.
PS. Kesärenkaiden (GY Eff Grip perf) kuluma oli keväällä ennen alle laittoa 52,6% ajomäärällä 40425km ja kulumisnopeus 0,081mm/1000km. Eli kitkat kestäneet liki 50% paremmin.
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 30.05.20 - klo:15:21
Koiran hakkaajalle vähintään kaksinkertainen tuomio ihmisen hakkaajaan verrattuna.
Ei mitenkään liity tähän topic:n, mutta miten laitat tuomioissa eläimen ihmisen edelle?
Loput kiteytyy hyvin tähän juttuu:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1cbcd5cd-05bd-41fc-b46f-490fcfd553c6 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1cbcd5cd-05bd-41fc-b46f-490fcfd553c6)
Ei taida onnistua nuo alueelliset kiellot.
https://www.is.fi/autot/art-2000006592557.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006592557.html)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.08.20 - klo:15:14
Ei taida onnistua nuo alueelliset kiellot.
https://www.is.fi/autot/art-2000006592557.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006592557.html)
Miksi ei? On laki ja sitä(kin) tulee noudattaa; ei rouhita. Das Sheriff vaan istumaan Portteriin fönäri auki ja jos rapisee, pinkaisee perään sakottamaan.
Hyvin ne alueelliset rajoitukset toimii muuallakin. Kanadassa Ontarion provinssissa nastat on kielletty esim. Ottawan metropolialueella, maaseudulla niitä saa käyttää. Ja syyt samat kuin Suomessa, eli kaupunkien ilmanlaadun parantaminen oli kiellon tavoitteena joka myös toimi. Keskilämpötila on Ottawassa melko tarkkaan sama kuin Kuopiossa. Eli puhutaan ihan oikeasti paikasta, joka on verrannollinen Suomeen.
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 05.08.20 - klo:19:28
Hyvin ne alueelliset rajoitukset toimii muuallakin. Kanadassa Ontarion provinssissa nastat on kielletty esim. Ottawan metropolialueella, maaseudulla niitä saa käyttää. Ja syyt samat kuin Suomessa, eli kaupunkien ilmanlaadun parantaminen oli kiellon tavoitteena joka myös toimi. Keskilämpötila on Ottawassa melko tarkkaan sama kuin Kuopiossa. Eli puhutaan ihan oikeasti paikasta, joka on verrannollinen Suomeen.
Varohan sanojasi, tässä ketjussa ei saa vihjaillakaan edes että muuallakin kuin SUOMESSA on lunta, jäätä tai talvisia olosuhteita, ei edes vaikka paikalliset ihmiset käyttäisivät myös (ihan täsmälleen samoja) talvirenkaitakin, meidän kotimaamme lumi+jää+loska on sen verran erilaista sorttia että ei voi mitenkään vetää johtopäätöksiä muista maista miten siellä ihmiset pärjäilevät.
8) 8) 8)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 05.08.20 - klo:20:09
Suurin haaste olisi se kun saataisiin tuo yksi porukka vaihtamaan kesäkumit vaikka juhannukseksi. ;D
Aamen. Ja mitä lukenut näitä bongauksia, niin eivät nämä aja edes halvimmilla autoilla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 05.08.20 - klo:20:09
Suurin haaste olisi se kun saataisiin tuo yksi porukka vaihtamaan kesäkumit vaikka juhannukseksi. ;D
Mitäpä sitä suotta, ei se keli suuresti siitä muutu. Tai jos muuttuu niin talvikumeille suosiollisemmaksi. ::)
(https://img.ilcdn.fi/fwRtcx6x4nSx4cGOC-MyR1efJEU=/1200x630/top/filters:watermark(https://assets.ilcdn.fi/ilsome_v2.jpg,25,0,0)/img-s3.ilcdn.fi/e3594d54d4dd40768ab3775789a5328d0cd90c6a21dec97bfb2da543704e8a73.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 05.08.20 - klo:20:09
Suurin haaste olisi se kun saataisiin tuo yksi porukka vaihtamaan kesäkumit vaikka juhannukseksi. ;D
Tämä ongelmahan poistuu, kun kielletään nastarenkaiden käyttö. ;) Ja täsmennetään heti, ennenkuin liekki taas leimahtaa, että tarkoitan vain nastojen rapinaa ja teiden kulumista, ja tiedän ettei talvirenkailla ole turvallista ajaa kesällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.08.20 - klo:15:14
Ei taida onnistua nuo alueelliset kiellot.
https://www.is.fi/autot/art-2000006592557.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006592557.html)
PK-seudulla oli viime talvena kaksi päivää kun talvirenkaista olisi ollut jotain hyötyä verrattuna kesärenkaisiin. Näinä kahtena päivänä nastoista ei olisi ollut mitään hyötyä verrattuna kitkarenkaisiin. Ja vielä näistä kahdesta päivästä se jälkimmäinen päivä oli huhtikuussa jolloin ei tarvitse käyttää talvirenkaita edes tämän uuden talvirengassäännön mukaan (en toki suosittele kesärenkaita talvikeliin).
Yhteenveto: Nastarengaskieltoa ehdottomasti vaan enenevässä määrin esim. Helsingin keskustaan! Ja yleisesti voisi esim. liikenneturva tai joku vastaava taho suositella kitkarenkaita niille jotka ajavat pääasiassa PK-seudulla.
PS. Ripuli-paska-Continnastat-peilijäinenmökkitiekuusamossa-myrskyä odotellessa..
Melkein joka päivä on kuullut jonkun yksittäisen auton ohi ajaessa nastojen rapinaa. Kortti pois vaikka puoleksi vuodeksi, niin uskoisivat.
Kitkoilla kesällä ajelusta ehkä riittäisi sakko tai liikennevirhemaksu. Ei siinäkään mitään turvallista ole.
Kieltoja paremmin toimisi veroetu kitkoille. En kannata vasemmistolaisia haittaveroja nastoille.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.08.20 - klo:11:45
Kitkoilla kesällä ajelusta ehkä riittäisi sakko tai liikennevirhemaksu. Ei siinäkään mitään turvallista ole.
Siinä on tietysti semmoinen nyanssi, että kitkoilla ajelu kesällä ei ole kiellettyä, toisin kuin nastoilla. Pitäisikö olla, mene ja tiedä, itse en moista ole koskaan kokeillut. Jossain haastattelussa talvirenkaita koskien eräs kotimainen asiantuntija mainitsi, että renkaiden väliset erot ovat suurempia kuin rengastyyppien. Toki puhuttiin talviajosta, mutta kai kesällä pätee sama. Eli kenties sysipaska kulunut kesärengas on huonompi kesäkelissä, kuin uudenkarhea laadukas talvirengas? Jos sellaisella ajavaa pitäisi sakottaa, niin kaiketi sitten parin millin urasyvyyden omaavalla kiinankesiksellä ajavalle myös sakko.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.08.20 - klo:11:45
Kitkoilla kesällä ajelusta ehkä riittäisi sakko tai liikennevirhemaksu. Ei siinäkään mitään turvallista ole.
En keksi miten kitkat voisi olla kovin paljon vaarallisemmat niin talvi kuin kesäkelilä? Olen ajanut huomattavia määriä ilman mitään ”ääritilanteita” kitkoilla niin kesällä kuin talvella.
Suosittelen joskus tutustumaan Pohjois-Eurooppalaiseen autoilukulttuuriin. Esim Saksassa, tuossa autoilun rajoittamattomien baanojen mekassa varmaan 30-40% autoista on varustettu kitkoilla (JA vielä ajavat niillä EU-kitkoilla :o ) kesät talvet.
Myös Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa (no onhan ne tunnetusti nuukia ;) ) on kitkat hyvin yleisiä, jopa paremmissa ”premium” autoissa.
Toki suurin ero Suomalaisten ja muiden Euromaiden autoilijoiden kesken on ennakointi, tilanteen ja kelin mukaisesti säädeltävä ajotaito...
- Prkl minusta et muuten ohi mene...- silloin tarvitaan niitä ,,,,RItilanteen ominaisuuksia, Eli vain Suomessa ???
Hmm Contin kitkojen nopeusluokka on T, valmistettu toimimaan 190km/h nopeuksiin, oletettavasti ei ole jäärata-ajossa testattu siihen nopeuteen... Miten perustelet ettei se sovellu Suomalaisille teille 100:n vauhtiin?
Vai olisiko syytä kertoa Trafille että pitää poistaa myynnistä, ei kestä Suomalaisessa käytössä :D :D
Jos auto ei pysy lapasessa Suomen vauhdeissa vaikka 155/13 sirkkelinterillä, on syytä vaihtaa julkisiin tai massimies tietysti menee taxilla (tarkista ettei ole kitkat alla, tai nypityt nastat)
Ja jos se auto oikein kovin vetelee, niin kannattaa ekaksi tarkistaa paineet renkaista, sitten iskunvaimentimien kunto sekä jouset.
Mulla ei vetele yhtään mihinkään Suomen, eikä Saksan nopeuksissa, ei edes Amarok jossa on 32” kitkagummit, hyvin meni Baanalla tuhansia kilometrejä ”muun liikenteen mukana-nopeudessa”.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 06.08.20 - klo:13:21
Voi jyssäys. Kitkarenkaat eivät vaan yksinkertaisesti ole kesäkuumien ilmojen renkaat.
Materiaali on täysin sopimaton lämpimille ilmoille.
Eikö tästä nyt ole käyty jo monet porinat joka tiedoitusvälineessäkin.
Jopa nastoitetut talvirenkaat alkavat keväällä lämpimillä aika paljon vetelemään määrätyissä ajotilanteissa.
Talvirenkaan ihanne ominaisuudet ovat - 15 asteen paikkeilla.
Kaikki talvirenkaat pitävät paljon paremmin kun kaikki nuo 15 astetta ovat plussalla olevalla asfaltilla eikä miinuksella olevalla jäällä tai lumella.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 06.08.20 - klo:09:49
Monille "jatsarimiehille" ainoat kaiken sään renkaat ovat nastat ympäri vuoden.
Tulisi vaan nopeasti jääkelit pääsisi jälleen vetämään Conteilla nastoineen. Ei ollut keväällä ainuttakaan nastaa irronnut mun Conteista. Ei mallia liimanasta. Ei koskaan kannata pää punasena mennä ostaan mitään uuttuutta.
Olipa kyseessä mikä vaan auto, renkaat jne...
Liimatut nastat eivät todellakaan ole mikään uutuus Contille. Taidat vain sekoittaa liimauksen kumirunkoisiin nastoihin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.08.20 - klo:14:15
Kaikki talvirenkaat pitävät paljon paremmin kun kaikki nuo 15 astetta ovat plussalla olevalla asfaltilla eikä miinuksella olevalla jäällä tai lumella.
Totta. Pito on talvirenkailla sulalla kelillä, vaikkapa +15C, moninkertainen verrattuna lumi- tai varsinkin jääkeliin. Missä ehkä suurin ero tulee on talvirenkaiden vesikelin ominaisuuksissa kesärenkaisiin verrattuna.
Taitaa olla kohta taas sokka irti tässä topicissa :D
Tosiaankin, pitää erotella Pohjoismaiset kitkat keski-Euroopan kitkoista ja All-Seasons renkaista.
Pohjoismaisten kitkarenkaiden kumiseos on hyvin pehmeä. Hellekeleillä tuo pehmeys kostautuu ajokäytöksessä sekä venyvissä jarrutusmatkoissa. Voisi ehkä sanoa, että "rengas sulaa alle".
Eli ääritilanteissa kuluneempikin kesärengas toimii varmasti paremmin kuin kylmille keleille suunniteltu kitkarengas.
Talvirenkaat taitavat olla aika huonoja myös vesiliirron kannalta.
Keski-Euroopan kitka toimii todennäköisesti kohtuullisesti myös kesän lämmöissä. Aito kesärengas on kuitenkin paras vaihtoehto.
PS. Minä en aiemmalla viestilläni tarkoittanut provosoida. Laki on tosiaan muuttunut, ja kitkarenkailla ajoa ei ole erikseen kielletty. Itse ajan kesäkaudella kesärenkailla jo pelkästään ajotuntuman takia..
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 06.08.20 - klo:14:57
Niin mitenkähän on tuon kertomasi liimanastan kanssa ?
Mielestäni aijemmat Contin renkaat lämpökäsiteltiin nastoituksen jälkeen jolla saatiin hyvä nastan pysyvyys. Nämä kuminastat kaiketi liimataan joissa tapahtui epäonnistuminen.
Kerro ja näytä asia toteen jos olen väärässä.
Jo IceContact 2:ssa on nasta, joka on ensin päällystetty liimalla, sen jälkeen tökätty reikäänsä ja lopuksi liima aktivoidaan lämmittämällä.
(https://i.ibb.co/2qwsCpm/Screenshot-20200806-151634-com-google-android-apps-docs.jpg) (https://ibb.co/8MJdfQT)
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.08.20 - klo:15:20
Tosiaankin, pitää erotella Pohjoismaiset kitkat keski-Euroopan kitkoista ja All-Seasons renkaista.
Pohjoismaisten kitkarenkaiden kumiseos on hyvin pehmeä. Hellekeleillä tuo pehmeys kostautuu ajokäytöksessä sekä venyvissä jarrutusmatkoissa. Voisi ehkä sanoa, että "rengas sulaa alle".
Pehmeän kumiseoksen lisäksi Nordic renkaissa on myös erilainen runkorakenne joka entisestään huonontaa kesäominaisuuksia.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.08.20 - klo:15:20
Pohjoismaisten kitkarenkaiden kumiseos on hyvin pehmeä. Hellekeleillä tuo pehmeys kostautuu ajokäytöksessä sekä venyvissä jarrutusmatkoissa. Voisi ehkä sanoa, että "rengas sulaa alle".
Eli ääritilanteissa kuluneempikin kesärengas toimii varmasti paremmin kuin kylmille keleille suunniteltu kitkarengas.
Talvirenkaat taitavat olla aika huonoja myös vesiliirron kannalta.
Keski-Euroopan kitka toimii todennäköisesti kohtuullisesti myös kesän lämmöissä. Aito kesärengas on kuitenkin paras vaihtoehto.
PS. Minä en aiemmalla viestilläni tarkoittanut provosoida. Laki on tosiaan muuttunut, ja kitkarenkailla ajoa ei ole erikseen kielletty. Itse ajan kesäkaudella kesärenkailla jo pelkästään ajotuntuman takia..
Pohjoisen kitkojakin on monenlaisia. Joku Nokian R2 oli kammottavat vetelä talvellakin, mutta Nykyiset Contit menevät vakaasti myös kesällä. Uusin Goodyear taitaisi olla ajotuntumaltaa asfaltilla vielä parempi. Kesärenkaan ajotuntuma on yleensä kitkaa parempi, mutta kitka on hiljaisempi ja tärinää paremmin suodattava. Ja vaikka alla olisikin veltto kitka, niin ei siltikään pitäisi olla ongelma pärjätä sillä kesällä, kun kitkaa on kuitenkin monin verroin talven liukkaisiin verrattuna.
Talvirenkaat ovat toki huonoja vesiliirron suhteen, mutta tuo on jotain sellaista, mille en laske oikein paljon arvoa. Jos en en jossain vaiheessa enää tajua olla ajamatta kitkoilla tai kuluneilla kesärenkailla syvimpiin urien kohilla oleviin vesipatjoihin ja sen jälkeen vielä jotenkin temppuilemalla teen vesiliirrosta ongelmatilanteen, niin jätän kyllä samana päivänä ajamisen itseäni terveemmille. Vesiliirson vaara on yksi helpoimmin tunnistettava vaaratilanne, eikä kovalla sateella urien ja kaahaamisen välttäminen vaadi kuin vähän tikapuuhermostoa enemmän kapasiteettia. Samaa voi sanoa märkäpidosta.
AAPUUVA!!!
(https://img.aijaa.com/m/00301/14870287.jpg) (https://aijaa.com/WqZMwG)
R2:set ollu jo vuosia, eikä kukaan kertonu et ne ei ole kelvolliset. Koossa 265/70*17, eli sellaiset papparenkaat, ei mitkään muodikkaat ja suuntavakaat rotannahat ylileveillä vanteilla.
Vanhat ja kovatkin kai jo? Onneks on muijan autossa :D
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottorin-suuri-talvirengastesti-pohjoismaiset-talvirenkaat-petollisia-valikelilla/
Jollain varmaan koko testikin.Tuohon kun lisää vielä 20 astetta plussaa lisää, niin erot alkaa olemaan aika isoja. Kesis jarruttaa varmaankiin puoleen p- kitkasta. Tuo testi nimenomaan perustalviolosuhteissa etelässä. Saatikka se mutkapito. Viime talvi oli täällä tuollaista suurimmaksi osaksi, ja jossain topicissa sanoinkin rampin missä kesiksillä vetelin sen 70 taulussa Marraskuun lopussa, niin kitkoilla ei meinannu kaistalla pysyy 50 vauhdissa. Erot on samaa tasoa kuin surkeimmassa Kiinalaisessa kesiksessa vrt. premium.
??? ??? ???
Minä kun olin tässä vielä siinä moodissa, jossa mielessä on kummitellut tarve lähteä ostamaan vielä yksi kierros uusia kesärenkaita... ;D
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 06.08.20 - klo:16:40
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottorin-suuri-talvirengastesti-pohjoismaiset-talvirenkaat-petollisia-valikelilla/
Jollain varmaan koko testikin.Tuohon kun lisää vielä 20 astetta plussaa lisää, niin erot alkaa olemaan aika isoja. Kesis jarruttaa varmaankiin puoleen p- kitkasta. Tuo testi nimenomaan perustalviolosuhteissa etelässä. Saatikka se mutkapito. Viime talvi oli täällä tuollaista suurimmaksi osaksi, ja jossain topicissa sanoinkin rampin missä kesiksillä vetelin sen 70 taulussa Marraskuun lopussa, niin kitkoilla ei meinannu kaistalla pysyy 50 vauhdissa. Erot on samaa tasoa kuin surkeimmassa Kiinalaisessa kesiksessa vrt. premium.
Eli mä olen taas voittaja ja oikeassa :D Ajan eurokitkoilla ”suomen kesän” eli pääsääntöisesti se +5 ja vettä vaakatasoon :D syksyyn ne on ihan parhaan, tosin oma valintani koska santteil pito on ihan järetön.
Mites sitten tälläset ”kitkat” gategorioidaan, on m+s eli all season.
(https://img.aijaa.com/m/00718/14870328.jpg) (https://aijaa.com/fnKVqT)
Aina kelvannut myös talviajoon, lain mukaan. Itse pärjännyt hyvin kunhan ei jääkeliin lähde takavedolla koittamaan :o .
120 ihan ok. Ajotuntuma hyvä, joskin sitä heikentää hiukan auton ominaisuudet, mm kallistuksen takavakaajan puute aiheuttaa jälkiheiluntaa tiukoissa ohjausliikkeissä ”ääritilanteissa”...
Vesiliirto-ominaisuudet riittävät, vaikka aika leveät.
”Paniikkijarrutuksessa” pito ei lopu, ei lukkiudu. Oli keli mikä hyvänsä tai no se vesijää....
Kolmea vuorenhuippua tuskin noista kumeista löytyy? Sinällään kai tuon puuttuminen ei estä talviajoa (varsinkaan nyt lakimuutoksen jälkeen) mutta STRO:n "hyväksyttyjen" talvirenkaiden listalle ei pääse vielä pelkällä M+S merkinnällä. Eipä tuolla listalla tosin nykypäivänä taida mitään painoarvoa olla enää kenellekään..
(https://hips.hearstapps.com/hmg-prod/amv-prod-cad-assets/wp-content/uploads/2017/11/Three-Peak-Mountain-Snowflake-3PMSF-MS-symbol-626x383.jpg)
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 06.08.20 - klo:16:40
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottorin-suuri-talvirengastesti-pohjoismaiset-talvirenkaat-petollisia-valikelilla/
Jollain varmaan koko testikin.Tuohon kun lisää vielä 20 astetta plussaa lisää, niin erot alkaa olemaan aika isoja. Kesis jarruttaa varmaankiin puoleen p- kitkasta.
Tuosta nettijutusta löytyvä graafinen kuvaaja jarrutusmatkoista on sellainen hämäys, että oksat pois. Toki tuohon syyllistyvät useimmat (ellei kaikki) lehdet nykyään, mikä ainakin itseäni aina suunnattomasti ärsyttää. Kuvaajasta on jätetty puolet piirtämättä, jarrutusmatkan skaala on 20 - 40 metriä eikä 0 - 40 kuten pitäisi. Siten saadaan näyttämään äkkivilkaisulla, että kesärenkaan jarrutusmatka on vain puolet talvirenkaan vastaavasta, vaikka oikeasti se on noin 75 %.
Lainaus käyttäjältä: tet - 07.08.20 - klo:11:48
Tuosta nettijutusta löytyvä graafinen kuvaaja jarrutusmatkoista on sellainen hämäys, että oksat pois. Toki tuohon syyllistyvät useimmat (ellei kaikki) lehdet nykyään, mikä ainakin itseäni aina suunnattomasti ärsyttää. Kuvaajasta on jätetty puolet piirtämättä, jarrutusmatkan skaala on 20 - 40 metriä eikä 0 - 40 kuten pitäisi. Siten saadaan näyttämään äkkivilkaisulla, että kesärenkaan jarrutusmatka on vain puolet talvirenkaan vastaavasta, vaikka oikeasti se on noin 75 %.
Hyvä huomio. Tosin nopeutta on tuon 75% kohdalla varmaankin liki neljäkymppiä kun jarrutus aloitettu kahdeksankympin nopeudesta. Se on paljon!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 07.08.20 - klo:09:13
Kolmea vuorenhuippua tuskin noista kumeista löytyy? Sinällään kai tuon puuttuminen ei estä talviajoa (varsinkaan nyt lakimuutoksen jälkeen) mutta STRO:n "hyväksyttyjen" talvirenkaiden listalle ei pääse vielä pelkällä M+S merkinnällä. Eipä tuolla listalla tosin nykypäivänä taida mitään painoarvoa olla enää kenellekään..
(https://hips.hearstapps.com/hmg-prod/amv-prod-cad-assets/wp-content/uploads/2017/11/Three-Peak-Mountain-Snowflake-3PMSF-MS-symbol-626x383.jpg)
Löytyy vuorenhuiput! No hätä ;D
(https://img.aijaa.com/m/00869/14870520.jpg) (https://aijaa.com/j7vwGk)
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 07.08.20 - klo:12:33
Löytyy vuorenhuiput! No hätä ;D
(https://img.aijaa.com/m/00869/14870520.jpg) (https://aijaa.com/j7vwGk)
Noi onkin vissiin sitten joka paikan ja kelin renkaat, meinaan aika harvassa taitaa olla kaktuksenkuvat esim. Nokialaisissa.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 07.08.20 - klo:12:33
Löytyy vuorenhuiput! No hätä ;D
(https://img.aijaa.com/m/00869/14870520.jpg) (https://aijaa.com/j7vwGk)
Tää on kyllä ehkä päivän paras ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 07.08.20 - klo:12:59
Noi onkin vissiin sitten joka paikan ja kelin renkaat, meinaan aika harvassa taitaa olla kaktuksenkuvat esim. Nokialaisissa.
Niipä, näihin voi kiertää irto Luomu-kaktuksenpiikit lisäämään pitoa ääriolosuhteissa ja -tilanteissa :D :D
Lainaus käyttäjältä: tet - 07.08.20 - klo:11:48
Tuosta nettijutusta löytyvä graafinen kuvaaja jarrutusmatkoista on sellainen hämäys, että oksat pois. Toki tuohon syyllistyvät useimmat (ellei kaikki) lehdet nykyään, mikä ainakin itseäni aina suunnattomasti ärsyttää. Kuvaajasta on jätetty puolet piirtämättä, jarrutusmatkan skaala on 20 - 40 metriä eikä 0 - 40 kuten pitäisi. Siten saadaan näyttämään äkkivilkaisulla, että kesärenkaan jarrutusmatka on vain puolet talvirenkaan vastaavasta, vaikka oikeasti se on noin 75 %.
Niin ja kannattaa huomioida että sulalla kelillä pito on kertaluokkaa parempi kuin jää- tai lumikelillä - kaikilla rengastyypeillä.
80km/h nopeudessa ko. testissä erona ollut n. 8 metriä kesä- ja pohjoismaisen talvirenkaan välillä vilahtaa ohi n. 0,36 sekunnissa.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottorin-suuri-nastarengastesti-continentalin-kuminastarengas-jouduttiin-hylkaamaan/
LainaaNiinpä päätimme jättää Continentalin kokonaan loppuarvostelun ulkopuolelle.
Miksi. Eikö contille voida antaa arvosanaa 5?
Eihän contille voi antaa arvosanaa 5. Menee maine?
Miksi oletatte että nastakadon vuoksi jääpito olisi romahtanut niin umpisurkeaksi että arvosana tippuisi viitoseen?
Uutta testiä ei ilmeisesti aikasyiden vuoksi järjestetty uudestaan, jonka vuoksi alkuperäistä "täysnastaista" arvosanaakaan ei voitu painaa lehteen.
Jutusta ei selviä milloin se on tehty ja miksi siinä on vielä käytetty markkinoilta pois vedettyä rengasta?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.08.20 - klo:12:44
Contista saa lähteä puolet nastoista irti ja silti paras talvirengas kaikissa ominaisuuksissaan. ;D
Paska talvirengas, jos nastat katoaa! Conti ice contact 2:sta ole viidestä sarjasta lähtenyt yhtään nastaa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.08.20 - klo:12:44
Contista saa lähteä puolet nastoista irti ja silti paras talvirengas kaikissa ominaisuuksissaan. ;D
Hieman odottelinkin tämän suuntaista kommenttia ;D
Tuo kuminastan kiinnipysymisestä johtunut takaisinveto on aivan törkeän kallis moka Continentalille. Suoraselkäinen toiminta todennäköisesti vain parantaa Contin premium-mielikuvaa markkinoilla. Juuri näin kuuluu toimia. Kun mokataan, myönnetään ja korjataan moka.
Nokiani olisi todennäköisesti yrittänyt hyssytellä ongelmaa kuten kävi taannoin katkeavien nastojen vastaavassa casessa.
Ostakaa Michelinit. Loppuu kärvistely 😀
Lainaus käyttäjältä: SNG - 26.08.20 - klo:15:33
Nokiani olisi todennäköisesti yrittänyt hyssytellä ongelmaa kuten kävi taannoin katkeavien nastojen vastaavassa casessa.
Näinhän Nokian renkaat nimenomaan toimii. Oli kyse kesä tai talvirenkaista! Sen takia enää en niiden renkaita osta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.08.20 - klo:15:57
Näinhän Nokian renkaat nimenomaan toimii. Oli kyse kesä tai talvirenkaista! Sen takia enää en niiden renkaita osta.
+1
PS. Ei se muuten kuskista ole kiinni jos on materiaalin tai valmistuksen suhteen laatuongelmia.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 26.08.20 - klo:16:06
PS. Ei se muuten kuskista ole kiinni jos on materiaalin tai valmistuksen suhteen laatuongelmia.
Kyllä se kannattaa muistaa, että sisäänajaa ne nastat nätisti ensimmäisen 500-1000km väliin.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 26.08.20 - klo:15:33
Hieman odottelinkin tämän suuntaista kommenttia ;D
Tuo kuminastan kiinnipysymisestä johtunut takaisinveto on aivan törkeän kallis moka Continentalille. Suoraselkäinen toiminta todennäköisesti vain parantaa Contin premium-mielikuvaa markkinoilla. Juuri näin kuuluu toimia. Kun mokataan, myönnetään ja korjataan moka.
Nokiani olisi todennäköisesti yrittänyt hyssytellä ongelmaa kuten kävi taannoin katkeavien nastojen vastaavassa casessa.
Onko tuossa nyt muuta tarvinnut tehdä, kuin vaihtaa kumirunkoiset nastat perinteisiin nastoihin? Jos tuolla on selvitty, niin tuskin nyt kovin valtavista summista puhutaan. Tässä puhutaan Contille ylipäätään hyvin pienestä tuotesegmentistä.
Nokiankin on kärsinyt aika paljon nastojen pysymisongelmista.
Onko kenelläkään tietos siitä, miiten nuo Contin kuminastat pettävät? Irtoaako piikit rungosta vai rnastan unko renkaasta? Onko kokemusta siitä, että miten nastat kestävät, jos ei aja lämpimällä asfalttiradalla pidon äärirajoilla?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.08.20 - klo:16:32
Onko tuossa nyt muuta tarvinnut tehdä, kuin vaihtaa kumirunkoiset nastat perinteisiin nastoihin? Jos tuolla on selvitty, niin tuskin nyt kovin valtavista summista puhutaan. Tässä puhutaan Contille ylipäätään hyvin pienestä tuotesegmentistä.
Nokiankin on kärsinyt aika paljon nastojen pysymisongelmista.
Tavallaan totta.
Uskoisin, että epäkuranttia tavaraa oli jakelukanavissa, tuotannon varastoissa ja loppukäyttäjillä kohtuu paljon.
Me emme voi täällä tietenkään arvioida, "reworkkäsivätkö" epäkurantit vaihtamalla nastat vai romutettiinko.
Loppukäyttäjiltä tulleista raklamaatioista tuli todennäköisesti takuukustannuksia.
Tuotannon käynnistys nastamuutoksen jälkeen vei todennäköisesti aikaa.
Samalla kun jakelukanava oli kuumimman sesongin aikaan tyhjä, myös myyntiä menetettiin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.08.20 - klo:12:13
Jutusta ei selviä milloin se on tehty ja miksi siinä on vielä käytetty markkinoilta pois vedettyä rengasta?
Lienee niin että testi on aloitettu jo viime talvena, sillä eivät nuo kelit ulkona nyt kovin talviset ole edes Lapissa. Hallitestejä toki voi tehdä läpi vuoden kun olosuhteita voi kontrolloida, mutta aika vajaaksi jäisi testi jos tehtäisiin vain hallissa. Silloinhan (viime talvi) kyseinen "kuminasta" oli Contin kuuminta hottia ja kun testattavana oli 17" koko, niin oli luonnollista että kyseinen uutuus oli mukana testissä. Testien uusiminen vain yhden renkaan osalta kesken kevättä täysin eri olosuhteissa lienee käytännön no-go, tulokset eivät ainakaan ole vertailukelpoisia ja onhan rengastestin tekeminen melkoinen työurakka.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 26.08.20 - klo:15:46
Itsellä on Conti 2 keveillä metallinastoilla. Yksi talvi ajettu eikä ainuttakaan nastaa irronnut. Continental toimi todella asiallisesti ja korvasi asiakkaille susirenkaat. Nokia Hakka 8 oli aivan surkea tapaus ja Nokia sai lioreilemalla ja hyssyttelyllä asian menemään. Iteasiassaan oli nastarengas mikä vaan niin jos on tarpeeksi tollo pää niin kyllä siitä saa nastat sinkoilemaan. Kuskista se on etupäässä kiinni. ;)
Eihän Contilla tuossa ollut mitään vaihtoehtoa, kaikki kuminastarenkaat olivat systemaattisesti valmistusvirheisiä. Se että yhdessä testissä renkaasta irtoaa kymmeniä nastoja kun taas muissa merkeissä (Nokian mukaanlukien) nastat pysyivät juuri vastaavassa testissä ei jätä mitään tulkinnan varaa. Kertoo myös siitä että kilpailu rengasmarkkinoilla on kovaa ja jopa isolle talolle kuten Continentalille tulee käpyjä renkaiden lopullisen testauksen ja laadunvarmistuksen kanssa.
Sen sijaan en ole samaa mieltä Hakka 8:sta, itsellä oli ko. renkaat useamman vuoden ennen kitkoihin siirtymistä ja muutamalla tutulla myös. Nastat pysyivät ja pitohyppäys edellisiin erään toisen premiummerkin, toki käytettyihin, renkaisiin oli ero kuin yöllä ja päivällä. Samoin suurin osa käyttäjistä lienee samaa mieltä, käyttäjäarvio on 4,6/5 2276:den arvostelijan joukosta, vain 21 kpl yhden tähden arvostelua. No nastarenkaiden melusta en pidä, mutta tuo pätee kyllä nastoihin ihan yleensä.
Samaa mieltä viimeisestä kommentista. Täysin "ehjistäkin" nastarenkaista, merkistä riippumatta, saa kyllä nastat irtoamaan kun tarpeeksi asfaltilla jyrryttää ja ajaa tarpeeksi "dynaamisesti", vielä jos sisäänajo jätetään välistä. Toinen ongelma on nastaulkoneman muuttuminen etu/takarenkaiden välillä asfaltilla paljon ajaessa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 26.08.20 - klo:23:45
Sen sijaan en ole samaa mieltä Hakka 8:sta, itsellä oli ko. renkaat useamman vuoden ennen kitkoihin siirtymistä ja muutamalla tutulla myös. Nastat pysyivät ja pitohyppäys edellisiin erään toisen premiummerkin, toki käytettyihin, renkaisiin oli ero kuin yöllä ja päivällä. Samoin suurin osa käyttäjistä lienee samaa mieltä, käyttäjäarvio on 4,6/5 2276:den arvostelijan joukosta, vain 21 kpl yhden tähden arvostelua. No nastarenkaiden melusta en pidä, mutta tuo pätee kyllä nastoihin ihan yleensä.
Samaa mieltä viimeisestä kommentista. Täysin "ehjistäkin" nastarenkaista, merkistä riippumatta, saa kyllä nastat irtoamaan kun tarpeeksi asfaltilla jyrryttää ja ajaa tarpeeksi "dynaamisesti", vielä jos sisäänajo jätetään välistä. Toinen ongelma on nastaulkoneman muuttuminen etu/takarenkaiden välillä asfaltilla paljon ajaessa.
Hakka 8 on paska rengas. Kuten Jönlööraaja kertoi, niin nuo nastat painuvat renkaan sisään. Viime keväänä kävin taas n.10 rengassarjaa läpi, niin yli puolessa rengassarjoista oli noin käynyt eikä ollut väliä onko Suomessa tai Venäjällä valmistettu. Hakka 9:ssä en huomannut vastaavaa mitä niitäkin ihmettelin. Ja kyllä hankin ensimmäisten joukossa Hakka 8:t, kun ne julkaistiin ja kyllä yhdestä takarenkaasta katosi n. 8-10 nastaa. Minulle vastattiin, kun reklamoin tästä, että olen kuulemma kiihdytelly etuvetoisella autolla, joka aiheuttaa sen, että takapyörästä lähtee nastoja.
Mitä taas "dynaamiseen" ajamiseen tulee, kun nastat on oikein ajettu sisään, niin ei mitään merkitystä nastojen pysymiseen. Hyvin on mun renkaissa muissa merkeissä, kuin Nokian nastarenkaissa nastat pysyneet paikoillaan (Continetal/Goodyear).
Mutta seuraavana onkin haasteena mitkä uudet kitkat ostan tälle talvikaudelle "välikelinrenkaiksi" ;D. Tekisi mieli kokeilla jotain muuta, kuin continental, mutta ne on vain olleet todella hyvät.
Noista mainituista ongelmista (nastat katkeaa, nastat irtoaa, nastat painuu sisään, melu jne.) on erittäin helppo päästä eroon.. Ostaa kunnon talvirenkaat eli nordic kitkat 8)
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 27.08.20 - klo:09:31
Noista mainituista ongelmista (nastat katkeaa, nastat irtoaa, nastat painuu sisään, melu jne.) on erittäin helppo päästä eroon.. Ostaa kunnon talvirenkaat eli nordic kitkat 8)
Kun ei noita ongelmia ole nastoilla saati kitkoilla. Ostaa ne kunnon renkaat oli kummasta tahansa kyse.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.08.20 - klo:09:40
Kun ei noita ongelmia ole nastoilla saati kitkoilla. Ostaa ne kunnon renkaat oli kummasta tahansa kyse.
Vaikka olisi laadukkaat ns. merkkinastat, on niiden melutaso kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin kitkojen.
Kyllä sen melun eron huomaa prerium autossakin jos ei ihan kuuro ole ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.08.20 - klo:09:08
Hakka 8 on paska rengas. Kuten Jönlööraaja kertoi, niin nuo nastat painuvat renkaan sisään. Viime keväänä kävin taas n.10 rengassarjaa läpi, niin yli puolessa rengassarjoista oli noin käynyt eikä ollut väliä onko Suomessa tai Venäjällä valmistettu. Hakka 9:ssä en huomannut vastaavaa mitä niitäkin ihmettelin. Ja kyllä hankin ensimmäisten joukossa Hakka 8:t, kun ne julkaistiin ja kyllä yhdestä takarenkaasta katosi n. 8-10 nastaa. Minulle vastattiin, kun reklamoin tästä, että olen kuulemma kiihdytelly etuvetoisella autolla, joka aiheuttaa sen, että takapyörästä lähtee nastoja.
Mitä taas "dynaamiseen" ajamiseen tulee, kun nastat on oikein ajettu sisään, niin ei mitään merkitystä nastojen pysymiseen. Hyvin on mun renkaissa muissa merkeissä, kuin Nokian nastarenkaissa nastat pysyneet paikoillaan (Continetal/Goodyear).
Mutta seuraavana onkin haasteena mitkä uudet kitkat ostan tälle talvikaudelle "välikelinrenkaiksi" ;D. Tekisi mieli kokeilla jotain muuta, kuin continental, mutta ne on vain olleet todella hyvät.
Painuivatko Hkpl 8:n nastat vai olivatko ne jo uutena syvällä? Hkpl 9:ä edeltävälle nastoitusteknologialle oli tyypillistä, että nastaulkonemat saattoivat olla uutena hyvin pieniä. Jossakin vanhassa Hakkapeliitassa tosin oli sellaistakin vikaa, että nastat painuivat käytön myötä niin paljon, että lopulta puhkaisivat renkaan.
Sisäänajossahan nasta hitasutuu kitkan vaikutuksesta kiinni reikäänsä. Renkaissa, joissa nastat on liimattu kiinni, ei nasta pääse liikkumaan uutenakaan ja sisäänajolla ei ole samanlaista merkitystä.
Itse voisin hyvinkin ottaa Goodyearin kitkat tällä hetkellä ja välikelin valinn ksi ne ovat mielestäni mitä soveliammat. CVC 6 on palvellut täälläkin erittäin hienosti, mutta vähän pelottaa, että CVC 7:ssä on liian pehmeä pintakumi. Jäällä ja lumella CVC 7 varmasti pitää ja käyttäytyy hyvin, mutta sulalla tiellä voi olla asiat toisin, enkä usko renkaan kestävän edeltäjänsä tavoin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.08.20 - klo:02:30
Painuivatko Hkpl 8:n nastat vai olivatko ne jo uutena syvällä? Hkpl 9:ä edeltävälle nastoitusteknologialle oli tyypillistä, että nastaulkonemat saattoivat olla uutena hyvin pieniä. Jossakin vanhassa Hakkapeliitassa tosin oli sellaistakin vikaa, että nastat painuivat käytön myötä niin paljon, että lopulta puhkaisivat renkaan.
Sisäänajossahan nasta hitasutuu kitkan vaikutuksesta kiinni reikäänsä. Renkaissa, joissa nastat on liimattu kiinni, ei nasta pääse liikkumaan uutenakaan ja sisäänajolla ei ole samanlaista merkitystä.
Itse voisin hyvinkin ottaa Goodyearin kitkat tällä hetkellä ja välikelin valinn ksi ne ovat mielestäni mitä soveliammat. CVC 6 on palvellut täälläkin erittäin hienosti, mutta vähän pelottaa, että CVC 7:ssä on liian pehmeä pintakumi. Jäällä ja lumella CVC 7 varmasti pitää ja käyttäytyy hyvin, mutta sulalla tiellä voi olla asiat toisin, enkä usko renkaan kestävän edeltäjänsä tavoin.
Tuota en tiedä ovatko uutena jo painuneet, mutta joka kevät piruuttani noita seuraan ja epäilen ettei noita renkaita ole paljoa sisään ajeltu kuten omat renkaani ajan.
CVC6 ja CVC7 on tällä hetkellä autoissa ja jopa tehokkaalla nelivedolla oli kiva ajella noilla CVC7:lla enkä missään vaiheessa kokenut ongelmia. Nastat kerkesi olla kolme ja neljä viikkoa viime talvena alla.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.08.20 - klo:02:30
Itse voisin hyvinkin ottaa Goodyearin kitkat tällä hetkellä ja välikelin valinn ksi ne ovat mielestäni mitä soveliammat. CVC 6 on palvellut täälläkin erittäin hienosti, mutta vähän pelottaa, että CVC 7:ssä on liian pehmeä pintakumi. Jäällä ja lumella CVC 7 varmasti pitää ja käyttäytyy hyvin, mutta sulalla tiellä voi olla asiat toisin, enkä usko renkaan kestävän edeltäjänsä tavoin.
Tuossa voi olla perää, sillä CVC 7:ssa oli viime vuoden Vi Bilägare kitkatestin selvästi pehmein kumiseos (Shore 49). Myös Contin Ice3 (juuri tämä "kuminasta" joka vedettiin markkinoilta nastakadon myötä) oli testin pehmeimmällä nastojen kumiseoksella, Shore 51. Testissä kommentointiin myös että näyttää kuluvan nopeasti. Vertailuna esim. Nokian R3 kitka, Shore 53, eli Ice3 nastassa oli pehmeämpi kumiseos kuin Nokian kitkassa (!). Kitkoissa on ollut historiallisesti pehmeämpi kumiseos kuin nastoissa.
Pehmeämpi kumiseos korreloi erittäin todennäköisesti ainakin epäsuoraan nopeamman kulumisen kanssa.
Onko kokemusta Nangkang tai Triangle kitkoista? Viime talvena ei täällä etelässä tuntunut nastarengas enää järkevältä, jo ympäristönäkökulmasta kulutan valmiiksi huonokuntoisia teitä nastoilla. Vaihtaisin kitkoihin joista hyviä kokemuksia, mutta haluaisin käyttää 17" vannetta jossa minulla on ollut käytössä 205/50R17 rengaskoko, joka mielestäni on hyvä tehottomaan autoon ja kitkaksi muutenkin kannattaa valita kapeampi rengas. Valitettavasti tarjonta tuossa koossa on rajallinen ja ero merkkirenkaisiin merkittävä, joten suuntaan katseeni edullisempiin vaihtoehtoihin. Nangkang näyttää saaneen ihan hyviä arvosteluita, mutta Trianglesta ei löydy kokemusta, kerrotaan vain, että suomessa suunniteltu.
https://www.vannetukku.fi/snowlink-engineered-in-finland-p-61748.html (https://www.vannetukku.fi/snowlink-engineered-in-finland-p-61748.html)
https://www.vannetukku.fi/sv-1-nordic-testimenestys-p-29350.html (https://www.vannetukku.fi/sv-1-nordic-testimenestys-p-29350.html)
Osta pienempi laaturengas, kuin isompi halpamerkkirengas. Talveksi ei kannata huonoja kitkarenkaita laittaa, kun niissä ei ole edes nastoja mukana. Eli varsinkin kitkarenkaissa erot on suuret halpojen ja merkkirenkaiden välillä. Kitkoissa tosiaan hinta pompsahtaa melko paljon, kun siirtyy 16" -> 17". Kattelisin ennemmin sitten vähän käytettyjä merkkirenkaita, kuin noita trianglea tai linglongia uutena.
Lainaus käyttäjältä: bowtie81 - 29.08.20 - klo:10:31
Viime talvena ei täällä etelässä tuntunut nastarengas enää järkevältä, jo ympäristönäkökulmasta kulutan valmiiksi huonokuntoisia teitä nastoilla. Vaihtaisin kitkoihin joista hyviä kokemuksia, mutta haluaisin käyttää 17" vannetta jossa minulla on ollut käytössä 205/50R17 rengaskoko, joka mielestäni on hyvä tehottomaan autoon ja kitkaksi muutenkin kannattaa valita kapeampi rengas. Valitettavasti tarjonta tuossa koossa on rajallinen ja ero merkkirenkaisiin merkittävä, joten suuntaan katseeni edullisempiin vaihtoehtoihin.
Kuten b1mpo totesi, suosittelen myös merkkirenkaita. Itsellä kokemusta yhden käytetyn auton mukana tulleista halppiskitkoista ja en voi kyllä suositella kenellekkään. Hiljaisuutta lukuunottamatta kaikki muut ominaisuudet olivat surkean ja huonon väliltä. Sekin kannatta huomioida että mainitsemasi "tukun" markkinointimateriaalissa verrataan esim. Nokian R renkaaseen joka on ikivanha rengastyyppi ja halppiksen laadussa on todennäköisesti suurta hajontaa.
Asiaa voi ajatella näinkin: Jos uusi halppistalvirengas on uutena talvipidoltaan huonon ja tyydyttävän väliltä (riippuen kelin haastavuudesta), niin käytettynä sama rengas on korkeintaan välttävä, todennäköisemmin huono. Jos käyttöaika jää huonoksi muuttuneen talvipidon takia käytettynä lyhyeksi ei siinä kyllä enää säästöäkään kerry kunnon renkaaseen verrattuna, päinvastoin. (btw; sama koskee niin nastoja kuin kitkoja).
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.08.20 - klo:11:02
Osta pienempi laaturengas, kuin isompi halpamerkkirengas. Talveksi ei kannata huonoja kitkarenkaita laittaa, kun niissä ei ole edes nastoja mukana. Eli varsinkin kitkarenkaissa erot on suuret halpojen ja merkkirenkaiden välillä. Kitkoissa tosiaan hinta pompsahtaa melko paljon, kun siirtyy 16" -> 17". Kattelisin ennemmin sitten vähän käytettyjä merkkirenkaita, kuin noita trianglea tai linglongia uutena.
Tietenkin jos ei ole pienempia vanteita valmiina tai ne eivät sovi, uusien vanteiden hankinta syö kannattavuutta melkoisesti ellei onnistu löytämään käytettynä sopivasti. Budjettiratkaisu on hankkia käytetyt 16" hyväkuntoiset vanteet loppuunajetuilla renkailla ja laittaa siihen uudet kitkat. (ja toivoa/tarkistaa että ovat suorat). Sitten myydä 17" renkaat vanteineen käytettynä. Vaihtokaupassa voi jopa tienata niin hyvässä lykyssä sillä kattaa halppisrenkaan ja kunnon renkaan eron.
Ja miksi ostaa tuollainen ihmekoko, kuin 205/50R17, joka on harvainaisempi ja kalliimpi, kuin esimerkisi 225/45R17? Renkaan halkaisijassa 0,4cm ero ja ympärysmitassa 0,9cm.
Ihan perstuntumakommenttina, että ero GY:n nykykitkan ja R3:n välillä oikeissa talvikeliolosuhteissa on jo huomattava. Paljaalla asfaltilla GY vie Nokiaa kuin pässiä narussa, mutta sehän ei ole talvirenkaan akilleen kantapää kuitenkaan. Joten jää oikeasti miettimään, mitä nuo Kiinanihmeet oikeasti on talvirenkaina...
Huonoilla talvirenkailla on ihan rehellisesti sanoen paska liikkua. Säästä mieluummin sitten kesäkiekoissa, jos auton renkaiden on pakko olla säästämisen paikka.
Nokian Hakkapeliitta R3 pärjäsi hyvin TM:n talvirengastestissä. Sai neljä tähteä ja taakse jäi usempi laatunasta.
Continental IceContact 3 nasta 8,9 ★★★★★
Michelin X-Ice North 4 nasta 8,9 ★★★★★
Nokian Hakkapeliitta 9 nasta 8,6 ★★★★
Nokian Hakkapeliitta R3 kitka 8,3 ★★★★
Testin otsikko oli
KITKARENKAIDEN VASTAISKU
Lainaus TM:n testin lopusta:
LainaaParhaat kitkarenkaat ovat nykypäivänä erinomaisia, myös jääpidoltaan, ja ne ovat erinomainen valinta Suomen talveen.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 16.09.20 - klo:08:09
Nokian Hakkapeliitta R3 pärjäsi hyvin TM:n talvirengastestissä. Sai neljä tähteä ja taakse jäi usempi laatunasta.
Continental IceContact 3 nasta 8,9 ★★★★★
Michelin X-Ice North 4 nasta 8,9 ★★★★★
Nokian Hakkapeliitta 9 nasta 8,6 ★★★★
Nokian Hakkapeliitta R3 kitka 8,3 ★★★★
Testin otsikko oli
KITKARENKAIDEN VASTAISKU
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 16.09.20 - klo:08:13
Lainaus TM:n testin lopusta:
LainaaParhaat kitkarenkaat ovat nykypäivänä erinomaisia, myös jääpidoltaan, ja ne ovat erinomainen valinta Suomen talveen.
Peukku tälle!
Nordic kitkat on ollut ainakin viimeiset 20 vuotta erittäin hyvä valinta talvirenkaaksi etelä-suomeen.
Nastoille tulisi laittaa haittavero niin saataisiin ihmiset ihmiset siirtymään kitkoihin. Jos taas väkisin haluaa jyrsiä teitä piloille niin siitä joutuisi maksamaan..
Tuo "valtaisa" 0.6 pisteen ero kitka vs nasta voittajan välillä, joten varsinaisia lipsuttimia nuo kitkat yhä ovat ja näin ollen ihan on pakko on ostaa nastat - jep jep ::)
Kyllähän tuo nastarenkaiden käyttö alkaa olemaan aika älytöntä, ottaen huomioon juurikin tuon tiestön rouhiintumisen ja siitä seuraavan kalliin pintojen jokakesäisen uusimisurakan. Toki jollain hälytysajoneuvoilla yms. nastat voivat olla ihan paikallaan, niillä nuo nopeudet liikenteen seassa kun voivat olla jotain ihan muuta mitä ne tikkarit tien vierustoilla sanoo, mutta ihan perus-autoilijalle ei oikein perusteita piikkien käytölle juuri enää ole, muuta kuin se perisuomalaisen junttuitunut muutosvastarinta, alaleuka väpäjää "Kyllä ennen oli paremmin..." ;D
No sanomattakin lienee selvää kumpia itse käytän, tallissa jo odottelee auton mukana hommattu korkkaamaton Nokian R3 sarja uusilla vanteillaan alle laittoa 8)
Omaan tuoreet R3:set ja vaimon autoon Hakkapeliitta 7.
Olen odotellut että nuo Hakkapeliitat kuluisi ja hommaisin vaimollekin kitkat, nyt 5 talvea ajettu ja jokainen nasta tallella ja kulutuspinnan yläpuolella.
Pintaa on niin paljon että tuntuisi hölmöltä vaihtaa uusiin, odotellaan jos joskus lähtisi kulumaan...
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 16.09.20 - klo:08:53
Omaan tuoreet R3:set ja vaimon autoon Hakkapeliitta 7.
Olen odotellut että nuo Hakkapeliitat kuluisi ja hommaisin vaimollekin kitkat, nyt 5 talvea ajettu ja jokainen nasta tallella ja kulutuspinnan yläpuolella.
Pintaa on niin paljon että tuntuisi hölmöltä vaihtaa uusiin, odotellaan jos joskus lähtisi kulumaan...
Ymmärrät kai, että nuo HP7:t ovat kovettuneet niin ettei kumi kulu eikä nasta irtoa? Pito alkaa varmaan olla aika loppu, vaimon turvallisuuden kannalta harkitsisin uusia renkaita... Vaikka niinhän se yleensä menee (meilläkin) isännällä on uusi auto ja renkaat ja emäntä ajaa vanhoilla. ???
Ajan vaimon autolla säännöllisesti ns. testilenkin kun rouva ei itse aina muista ilmoitella jos on jotain mainittavaa.
Mulla meni oma auto nyt vaihtoon ja siinä oli viime talvena toista talvea R3 setti, en huomaa pidossa eroa näihin "kovettuneisiin" Hakkapeliittoihin vaikka tarkoituksella haen pidon rajaa testimielessä.
Renkaista en tingi, heti kun huomaa että pito vähenee niin vaihtuu.
Jos sitten ensi vuonna uudet kumit alle kun saisi tuon huokuteltua vaihtamaan koko auton uuteen, tuo on täyttää jo 5v alkutalvesta mutta ei ole lämmennyt vaikka olen tässä jo pari vuotta hiillostanut että olisi aika vaihtaa :D
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 16.09.20 - klo:09:33
Jos sitten ensi vuonna uudet kumit alle kun saisi tuon huokuteltua vaihtamaan koko auton uuteen, tuo on täyttää jo 5v alkutalvesta mutta ei ole lämmennyt vaikka olen tässä jo pari vuotta hiillostanut että olisi aika vaihtaa :D
Onnea vaan matkaan, itsekin olen yrittänyt puhua josko emäntä tuon -06 Almeransa vaihtaisi johonkin, ihan mihin vaan. On se vaan karmea laite ajaa ja olla kyydissäkin. Mutta autosta ei ole velkaa (heh), lisäksi ilmaiset huollot kotikorjaamolla. :P
Continental Viking Contact 7 215/60 R16 99 T XL kitkarenkaat alle Rociin tulevana talvena. K-Caaran rengashotellin asentajat hoitaa allelaiton. Kausimaksu 92 ,.
Miten on, käyttääkö forumilaiset renkaiden säilytykseen rengashotellia vai varastoitko omiin tiloihin? Itse asustelen kerrostalossa, jossa renkaiden varastointi varastotiloihin on kielletty.
Erkka
Continental voittanut nyt 2/3 testistä nastoissa joten ei kannata vaihtaa merkkiä edes kitkoissa.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ff47cebf-280d-429b-8e67-b049b72c920c (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ff47cebf-280d-429b-8e67-b049b72c920c)
Rouvan autossa nuo Misukan X-ice North 4:set, eiköhän niilläkin pärjäile.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 16.09.20 - klo:08:20
Peukku tälle!
Nordic kitkat on ollut ainakin viimeiset 20 vuotta erittäin hyvä valinta talvirenkaaksi etelä-suomeen.
+1. Kun TM:kin toteaa laadukkaiden kitkojen olevan mitä oivin valinta, eikä suosittele (enää) nastarenkaita "etelä-Suomen vaihtelevien olosuhteiden takia", jälleen yksi *henkinen* este kitkojen edestä on murrettu. Toki henkisiä esteitä riittää vieläkin, mutta hyvää on muutos parempaan suuntaan.
Nokian R3 kitkan suoritus oli oikein vakuuttavaa kun moitittavaa sarake jäi tyhjäksi. Hyvä huomioi oli myös miksi "plingplong" tms renkaita ei ollut testissä mukana, vaikka testi laaja muuten olikin.
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 16.09.20 - klo:08:43
Tuo "valtaisa" 0.6 pisteen ero kitka vs nasta voittajan välillä, joten varsinaisia lipsuttimia nuo kitkat yhä ovat ja näin ollen ihan on pakko on ostaa nastat - jep jep ::)
Kyllähän tuo nastarenkaiden käyttö alkaa olemaan aika älytöntä, ottaen huomioon juurikin tuon tiestön rouhiintumisen ja siitä seuraavan kalliin pintojen jokakesäisen uusimisurakan. Toki jollain hälytysajoneuvoilla yms. nastat voivat olla ihan paikallaan, niillä nuo nopeudet liikenteen seassa kun voivat olla jotain ihan muuta mitä ne tikkarit tien vierustoilla sanoo, mutta ihan perus-autoilijalle ei oikein perusteita piikkien käytölle juuri enää ole, muuta kuin se perisuomalaisen junttuitunut muutosvastarinta, alaleuka väpäjää "Kyllä ennen oli paremmin..." ;D
No sanomattakin lienee selvää kumpia itse käytän, tallissa jo odottelee auton mukana hommattu korkkaamaton Nokian R3 sarja uusilla vanteillaan alle laittoa 8)
+1 -98 tuli työsuhdeautoon kitkat. En ole sen jälkeen nastoja kaivannut.
Nastoilla mennään. X ICE North 4.
Lainaus käyttäjältä: Erkka - 16.09.20 - klo:12:26
Continental Viking Contact 7 215/60 R16 99 T XL kitkarenkaat alle Rociin tulevana talvena. K-Caaran rengashotellin asentajat hoitaa allelaiton. Kausimaksu 92 ,.
Miten on, käyttääkö forumilaiset renkaiden säilytykseen rengashotellia vai varastoitko omiin tiloihin? Itse asustelen kerrostalossa, jossa renkaiden varastointi varastotiloihin on kielletty.
Erkka
Mulla samat renkaat mutta vaan 205/55/16 koossa tulossa talveks. Ei oo muuta ku positiivista sanottavaa continentalin ja nokian kitkoista sen verran hyviä on ollu ja pärjännyt hyvin kelissä ku kelissä. Renkaat on ulkovarastossa säilössä.
Nastoilla menty tähän saakka (kohta 40v autoilua), mutta tuoreen hankinnan (A1) mukana tuli hakkis R3:t, 195/65 R16 jos oikein muistan. Omaan häkkivarastoon vein tässä vaiheessa, mutta kun menevät alle niin kesikset jää rengashotelliin. Positiivisen uteliaana odotan talvikelejä.
Tosin emäntä meillä ajelee työmatkansa tuolla uudemmalla, itse tahkoan toiseen suuntaan jeesuksen vanhalla fiestalla, jossa nastakumit alkaa kaivata päivitystä... "Nastattomat kitkarenkaat vs. kitkattomat nastarenkaat" :D
Lainaus käyttäjältä: Erkka - 16.09.20 - klo:12:26
Miten on, käyttääkö forumilaiset renkaiden säilytykseen rengashotellia vai varastoitko omiin tiloihin? Itse asustelen kerrostalossa, jossa renkaiden varastointi varastotiloihin on kielletty.
Tämä on näitä OKT-asumisen mukavuuksia, koko talopohjan kokoisessa puolilämpimässä kellari/autotallissa reilun 100m
2 tilaa varastoida vaikka nyt noita renkaitakin yllin kyllin :)
Lainaus käyttäjältä: Erkka - 16.09.20 - klo:12:26
Itse asustelen kerrostalossa, jossa renkaiden varastointi varastotiloihin on kielletty.
Näin omakotiasujana yritin miettiä, miten tuollaisen kiellon voi perustella. En keksinyt. Jos se olisi palokuorman takia, niin ilmeisesti siellä ei saa säilyttää muutakaan palavaa. Eli vain terästä tai betonia?
Palokaasut voi olla yksi syy. Renkaat on myös hankala sammutettava verrattuna muihin materiaaleihin. Lisäksi renkaissa on painetta, joka aiheuttaa vaaraa räjähtäessään, varsinkin palon aikana.
Laki ei kiellä, mutta taloyhtiö voi kieltää juurikin b1mbon mainitsemista syistä. Tällöinhän hotelli ainoa vaihtoehto, jossei saa muualle vietyä.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 17.09.20 - klo:15:01
Laki ei kiellä, mutta taloyhtiö voi kieltää juurikin b1mbon mainitsemista syistä. Tällöinhän hotelli ainoa vaihtoehto, jossei saa muualle vietyä.
Tilan (kellarin) paloluokittelu saattanee vaikuttaa myös.
Itsellä renkaat ovat olleet niin kt:n kellarissa kuin erillisessä autotallissa. Kovin erikoisia/kalliita renkaita ei välttämättä kannata kt:n kellarissa säilyttää etteivät lähde "itsestään" pyörimään ulos kellarista, varsinkin jos lukko/ovi järjestelyt ovat vähän niin ja näin, talo aikaa jo nähnyt ja avainten kopioita siellä täällä tms.
Samoin jos ei itse vaihda renkaita vaan vaihdattaaa ne, niin rengashotellin suhteellinen kustannuslisä pienenee hieman.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.04.20 - klo:11:44
Eli sä vain jatkat jankkaamista, että tuulilasi on väittänyt ostavansa renkaat suoraan liikkeistä.
Kyllähän se tarina jankkaamiseksi ikävä kyllä menee, kun sinä et halua ottaa vastaan tietoa, vaan väität vain vastaan vailla mitään muistijälkeä tapahtumista. Nyt sulla kävi kuitenkin tuuri. Olen tässä nyt pitkästä aikaa kirjastossa käymässä, niin skannanpa lehdestä vähän lisää faktaa. Tässä suoria lainauksia Tuulilasin 4/2016 numerosta:
"
MAINEENSA puhdistamiseksi Tuulilasi on ottanut käyttöön poikkeukselliset keinot.
Test Worldille on annettu vapaat kädet testien järjestämiseksi ja renkaiden hankkimiseksi sellaisesta paikasta, ettei kenenkään tarvitse pohtia, onko renkaita manipuloitu vai ei.
Trianglet on ostettu Vannetukusta ja nokialaiset Vianorilta. Kaikki renkaat ovat samanlaisia, joita kuka tahansa kuluttaja voi ostaa.
Kaiken tavoitteena on taata yksi asia - se, ettei kukaan pysty kiistämään tai kyseenalaistamaan testien tuloksia. "
Olisiko tuossa asia nyt ilmaistu niin selvästi, että Karpallekin kelpaa?
Nuo Tuulilasin vakuuttelut kyllä kuulostavat hyvältä, mutta kun katsoo paistoleimat, niin tuo vakuuttelu paljastuu puhtaaksi teatteriksi. Nokialaiset ovat lehtivertailuista tuttuun tyyliin tietenkin Suomessa valmistettu vähän ennen vertailun tekemistä viikoilla 6 ja 8. Tämä Tuulilasin "maailman luotettavin" vertailu on tehty viikolla yhdeksän. Näin tuoreina testirenkaita ei toimitettu lehdille edes tuota vertailua edeltävänä aikana, jolloin tehdyt kusetukset on jälkeenpäin myönnetty joka taholla.
Tuoreempi setti nokialaisia on siis valmistettu vertailua edeltävällä viikolla ja sen olisi pitänyt viikossa ehtiä kulkemaan valmistajan varastojen kautta Vianorin hyllylle ja sieltä aina Lappiin saakka testiauton alle. Tuo kaikki talvirengaskauden lopulla, jolloin rengaskaupat eivät juurikaan edes ota talvirenkaita sisään, vaan odotellaan jo kuumeisesti kesärengassesonkia. Ja jotta ei jäisi mitään epäselvyyttä tilanteesta, niin luonnollisesti myös toinen setti on Suomessa tehty ja sekin hyvin tuore.
Trianglen renkaat sen sijaan on tehty edeltävänä vuonna viikolla 33, joka on se tyypillinen tilanne. Talvirengaskauden renkaat tehdään kesällä, jotta rengaskaupat saavat ne sopivasti ennen sesonkia tarjolle. Näin ovat myös ne kuluttajien ostamat nokialaiset valmistettu ennen sesonkia useinmiten Venäjällä.
Lähti uusi satsi goodyearin ultra grip ice 2:set kitkarenkaat tilaukseen. 225/45/17 koossa toimituksineen 560,. 3 talvea (+tämä kesä juhannukseen asti) ajettu ja huoletonta, turvallista, taloudellista ja ennen kaikkea hiljaista ajoa takana. Päätös oli helppo kun TM-testeissä pärjäsi vieläkin suht hyvin, sekä oli vielä huomattavasti huokeampaan hintaan kuin muut "premium kitkat" mitä netistä löysin...
Lainaus käyttäjältä: BMF - 23.09.20 - klo:14:28
Lähti uusi satsi goodyearin ultra grip ice 2:set kitkarenkaat tilaukseen. 225/45/17 koossa toimituksineen 560,. 3 talvea (+tämä kesä juhannukseen asti) ajettu ja huoletonta, turvallista, taloudellista ja ennen kaikkea hiljaista ajoa takana. Päätös oli helppo kun TM-testeissä pärjäsi vieläkin suht hyvin, sekä oli vielä huomattavasti huokeampaan hintaan kuin muut "premium kitkat" mitä netistä löysin...
Juuri katsellut samaa, josko sitä palaisi lähes kokonaisen "välitalven" jälkeen kuitenkin UG2een. Riekko.eu:ssa olisi noin 150e/kpl sopivassa koossa ja R3 on jo noin 200e niin pieni sniiduilu iskemässä :D
Aikaisemmissa kommenteissa kovasti ottaa silmään nuo "olen ajanut jo 20v+ kitkoilla/nastoilla tai millä lie ja se on kuulkaas niin, että muut on skeidaa". Suosittelisin kyllä avoimesti testailemaan vähän kaikenlaisia, jolloin ainakin omalla fiiliksellä on pikkasen enemmän painoarvoa jo kokemuksilla kuin jankata yhdestä ja saman renkaan paremmuudesta vielä ottamatta kantaan juuri siihen, että Suomi on todella pitkä maa.
Itsellä mennyt käytännössä viimeiset 5-6 talvea niin, että rengastus on vaihtunut kerran vuodessa kuten nytkin (ensimmäiset Blizzakin kitkat oli alla -96/97). Ja sekaisin ollut niin nastaa kuin kitkaa. Nyt vielä bonuksena tuli mahdollisuus ensimmäistä kertaa testata ihan omakohtaisesti muutaman kuukauden ajan eurokitkoja jolloin kolmen setin taktiikkaan on mahdollisuus (Michelin Pilot Alpin 2:lla). Ajatuksena ajella ehkä joulukuun kulmille kelistä ja menoista riippuen ja jos tuntuu liukkailta niin sitten toista rengasta alle.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 23.09.20 - klo:09:25
Kyllähän se tarina jankkaamiseksi ikävä kyllä menee, kun sinä et halua ottaa vastaan tietoa, vaan väität vain vastaan vailla mitään muistijälkeä tapahtumista. Nyt sulla kävi kuitenkin tuuri. Olen tässä nyt pitkästä aikaa kirjastossa käymässä, niin skannanpa lehdestä vähän lisää faktaa. Tässä suoria lainauksia Tuulilasin 4/2016 numerosta:
"MAINEENSA puhdistamiseksi Tuulilasi on ottanut käyttöön poikkeukselliset keinot.
Test Worldille on annettu vapaat kädet testien järjestämiseksi ja renkaiden hankkimiseksi sellaisesta paikasta, ettei kenenkään tarvitse pohtia, onko renkaita manipuloitu vai ei.
Trianglet on ostettu Vannetukusta ja nokialaiset Vianorilta. Kaikki renkaat ovat samanlaisia, joita kuka tahansa kuluttaja voi ostaa.
Kaiken tavoitteena on taata yksi asia - se, ettei kukaan pysty kiistämään tai kyseenalaistamaan testien tuloksia. "
Olisiko tuossa asia nyt ilmaistu niin selvästi, että Karpallekin kelpaa?
Nuo Tuulilasin vakuuttelut kyllä kuulostavat hyvältä, mutta kun katsoo paistoleimat, niin tuo vakuuttelu paljastuu puhtaaksi teatteriksi. Nokialaiset ovat lehtivertailuista tuttuun tyyliin tietenkin Suomessa valmistettu vähän ennen vertailun tekemistä viikoilla 6 ja 8. Tämä Tuulilasin "maailman luotettavin" vertailu on tehty viikolla yhdeksän. Näin tuoreina testirenkaita ei toimitettu lehdille edes tuota vertailua edeltävänä aikana, jolloin tehdyt kusetukset on jälkeenpäin myönnetty joka taholla.
Tuoreempi setti nokialaisia on siis valmistettu vertailua edeltävällä viikolla ja sen olisi pitänyt viikossa ehtiä kulkemaan valmistajan varastojen kautta Vianorin hyllylle ja sieltä aina Lappiin saakka testiauton alle. Tuo kaikki talvirengaskauden lopulla, jolloin rengaskaupat eivät juurikaan edes ota talvirenkaita sisään, vaan odotellaan jo kuumeisesti kesärengassesonkia. Ja jotta ei jäisi mitään epäselvyyttä tilanteesta, niin luonnollisesti myös toinen setti on Suomessa tehty ja sekin hyvin tuore.
Trianglen renkaat sen sijaan on tehty edeltävänä vuonna viikolla 33, joka on se tyypillinen tilanne. Talvirengaskauden renkaat tehdään kesällä, jotta rengaskaupat saavat ne sopivasti ennen sesonkia tarjolle. Näin ovat myös ne kuluttajien ostamat nokialaiset valmistettu ennen sesonkia useinmiten Venäjällä.
Missä tuulilasi on väittänyt ostavansa renkaat suoraan liikkeistä? Se on valtuuttanut puolueettoman yrityksen/tutkimuslaitoksen hankkimaan renkaat! Kyllä minä olen saanut rengasliikkeestä ihan kuluttajanakin pari viikkoa vanhat talvirenkaat suoraan tulleesta kuormasta, kun sellaiset halusin.
Kiinarenkaita on hieman hankalampi saada pari viikon paistoleimalla, kuin Suomessa tehtyjä renkaita. Tämän nyt ei pitäisi olla ydinfysiikkaa edes sinulle!
En oikein ymmärrä miten edellisestä jankkaamisesta tämä aihe on muuttunut miksikään paitsi, että kävit lukemassa kirjastossa saman asian mikä löytyi tuosta alla olevasta linkistä ja referoit itsellesi mieluista tekstiä ilmoittamalla vain lehden numeron ;D?
Siinä tekniikan maailman faktaa Vannetukusta ja heidän mainonnastaan:
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2020/tama-selitys-kannattaa-lukea/?shared=1095153-d6bfe952-999&fbclid=IwAR3UL6RZljHtwSHaJW4x4Ff295FI-5kgmN52pLEtqlYD__3GIPLI7z5mR54
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.04.20 - klo:19:34
Missä jutussa on todettu, että tuulilasi on hankkinut vain renkaat kaupasta? Kerrotko? Jutusta myös selvästi selviää että tuulilasi teettää alihankkijalla nuo testit eli test worldillä!
Tuulilasin alihankkijana suorittaneen Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila.
Antila korosti perjantaina Iltalehdelle, että perjantaisen testin kaikki renkaat on ostettu "mattimeikäläisenä" eli tunnistamattoman henkilönä suoraan kaupasta. Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Nokian testirenkaat ovat peräisin Vianor-liikkeestä ja Trianglet Vannetukusta.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Näytä nyt se tuulilasin lehti missä on väitetty, että kaikki hankintaan kaupasta? Tuulilasin ja TM:n testit tehdään ihan samoilla metodeilla joten mitäs jos lopettaisit jankkaamisen ja kouhottamisen, koska olet V,,,,R,,SS,, ;D!
Tuulilasin alihankkijana suorittaneen Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila.
Normaalisti suurissa rengasvertailuissa huomattava osa renkaista tulee suoraan valmistajalta, koska testit tehdään seuraavan tai alkavan kauden tuotteille.
Kun luki Tekniikan Maailman päätoimittajan kootut selitykset, miksi tiettyjen renkaiden testattuja testituloksia ei halutakaan yhtäkkiä julkaista, alkaa haistaa palaneen käryä.
Eihän tuossa selityksessä ole päätä, ei häntää.
Ensin päätämme ottaa renkaat testiin ja pyydämme ne valmistajalta/maahantuojalta. Sen jälkeen testaamme ne. Ja sitten kun testi pitäisi julkistaa, päätämmekin olla julkaisematta testituloksia. Vetoamme tässä yhtäkkiä johonkin epämääräiseen jossain joskus tapahtuneeseen markkinointiin.
Miksi markkinoinnista tuli ongelma vasta sen jälkeen, kun kyseiset testitulokset valmistuivat?
Jos ko. toimijan markkinointi olisi ollut oikea ongelma, eihän niitä renkaita olisi edes alunperin pyydetty testiin.
Ontuva selitys markkinoinnista on hätävale, mutta mitä tällä valheella halutaan piilotella on vain arvailujen varassa.
Lainaus käyttäjältä: maileri - 26.09.20 - klo:02:44
...
Ensin päätämme ottaa renkaat testiin ja pyydämme ne valmistajalta/maahantuojalta. Sen jälkeen testaamme ne. Ja sitten kun testi pitäisi julkistaa, päätämmekin olla julkaisematta testituloksia. Vetoamme tässä yhtäkkiä johonkin epämääräiseen jossain joskus tapahtuneeseen markkinointiin.
...
Kävikö jostain ilmi, että renkaat olisi testattu, mutta sitten jätetty pois tuloksista? Itselle ei moinen tiedonmurunen osunut silmiin. Ymmärsin, ettei niitä ollut testissä lainkaan. ???
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.09.20 - klo:08:00
Kävikö jostain ilmi, että renkaat olisi testattu, mutta sitten jätetty pois tuloksista? Itselle ei moinen tiedonmurunen osunut silmiin. Ymmärsin, ettei niitä ollut testissä lainkaan. ???
Niitä ei otettu testiin, koska vannetukun mainonta on kyseenalaista. Minusta jotenkin tragikoomista ottaa oman uutuuden verrokiksi 10 vuotta vanha merkkirengas ja kehua sen jälkeen maasta taivaaseen miten oma uutuus voitti 10 vuotta vanhan merkkirenkaan ;D.
Lainaus käyttäjältä: maileri - 26.09.20 - klo:02:44
Kun luki Tekniikan Maailman päätoimittajan kootut selitykset, miksi tiettyjen renkaiden testattuja testituloksia ei halutakaan yhtäkkiä julkaista, alkaa haistaa palaneen käryä.
Eihän tuossa selityksessä ole päätä, ei häntää.
Ensin päätämme ottaa renkaat testiin ja pyydämme ne valmistajalta/maahantuojalta. Sen jälkeen testaamme ne. Ja sitten kun testi pitäisi julkistaa, päätämmekin olla julkaisematta testituloksia. Vetoamme tässä yhtäkkiä johonkin epämääräiseen jossain joskus tapahtuneeseen markkinointiin.
Miksi markkinoinnista tuli ongelma vasta sen jälkeen, kun kyseiset testitulokset valmistuivat?
Jos ko. toimijan markkinointi olisi ollut oikea ongelma, eihän niitä renkaita olisi edes alunperin pyydetty testiin.
Ontuva selitys markkinoinnista on hätävale, mutta mitä tällä valheella halutaan piilotella on vain arvailujen varassa.
Mailerilla ollut vähän tujumpaa juomista yöllä, kun nähnyt harhoja rivien välissä ;D.
"
Pitkään harkittuamme päätimme jättää Kontion, Linglongin ja Nankangin vertailusta pois. "
-karppa- on näemmä saanut testosteronit takaisin kohdilleen, ja teräsharmaa on ahdistettu köysiin. Oletan ettei tämä tähän jää...
Karppalle tiedoksi, että olen absolutisti.
Renkaat jätettiin pois, mutta vasta testitulosten valmistuttua. Tämä käy ilmi Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokasen ja Vannetukun välisestä keskustelusta jutun alla. Nankang renkaan tähän testiin toimitti suoraan valmistaja. Kontio ja Linglong renkaat testiin toimitti Vannetukku. Nämä siis testattiin, mutta tulosten valmistuttua niitä ei julkaistu.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 25.09.20 - klo:20:54
Missä tuulilasi on väittänyt ostavansa renkaat suoraan liikkeistä? Se on valtuuttanut puolueettoman yrityksen/tutkimuslaitoksen hankkimaan renkaat! Kyllä minä olen saanut rengasliikkeestä ihan kuluttajanakin pari viikkoa vanhat talvirenkaat suoraan tulleesta kuormasta, kun sellaiset halusin.
Kiinarenkaita on hieman hankalampi saada pari viikon paistoleimalla, kuin Suomessa tehtyjä renkaita. Tämän nyt ei pitäisi olla ydinfysiikkaa edes sinulle!
En oikein ymmärrä miten edellisestä jankkaamisesta tämä aihe on muuttunut miksikään paitsi, että kävit lukemassa kirjastossa saman asian mikä löytyi tuosta alla olevasta linkistä ja referoit itsellesi mieluista tekstiä ilmoittamalla vain lehden numeron ;D?
Tuossahan Tuulilasi erittäin selvästi painotti vertailevansa renkaita, jotka on haettu kaupasta ja ovat juuri niitä mitä kuluttajat muka voivat ostaa. Sillä, kenet TM valtuuttaa renkaat ostamaan, ei ole mitään merkitystä. Tuulilasi tilaa vertailun, julkaisee sen ja vastaa vertailunsa väitteistä. Onnea vaan noiden talvirengaskuormien etsimiseen viikolla yhdeksän.
Ei se Kiinanrenkaiden toimittaminen suoraan tehtaalta ole kuin lentorahdin verran hankalampi homma. Esim. viimeisimmässä TM:n vertailussa tuorein rengas on viikolla kahdeksan tehty ”kauden uutuusmalli” Hakkapeliitta 9 ja seuraavaksi tuoreimmat ovat viikolla 7 tehdyt kaksi rengassarjaa, joista toinen tuli Koreasta ja toinen Turkista. Hakkapeliitat tietenkin tulivat Suomesta, aivan niin kuin joka kerta muulloinkin.
Sinähan vaadit monta kertaa minua näyttämään se lehti, missä Tuulilasi väittää renkaiden olevan hankittu kaupasta. Tuossa se lehti on. No sehän ei sinulle tietenkään kelpaa, aivan kuin arvatakin saattoi.
Lainaus käyttäjältä: maileri - 26.09.20 - klo:13:54
Karppalle tiedoksi, että olen absolutisti.
Renkaat jätettiin pois, mutta vasta testitulosten valmistuttua. Tämä käy ilmi Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokasen ja Vannetukun välisestä keskustelusta jutun alla. Nankang renkaan tähän testiin toimitti suoraan valmistaja. Kontio ja Linglong renkaat testiin toimitti Vannetukku. Nämä siis testattiin, mutta tulosten valmistuttua niitä ei julkaistu.
Tuosta käy ilmi paljon muutakin mielenkiintoista. Jos valmistaja haluaa toimittaa renkaat suoraan vertailuun niin se on vain ilmoitusluontoinen asia: ”Myös toisinpäin: valmistaja/edustaja voi ilmoittaa meille, että renkaassa on tapahtunut muutoksia (parannuksia) aikaisempiin vuosiin nähden, joten kaupoissa oleva rengas ei välttmättä vastaa sitä, mitä syksyllä kaupoissa on tarjolla.”
No TM menee näköjään vieläkin pidemmälle, eikä vaadi edes mitään ilmoitusta valmistajalta muutoksista tai uutta mallia, vaan pyytää suoraan brändin edustajaa toimittamaan joka tapauksessa renkaat. Vannetukku tuossa kertoo hakeneen itse renkaat kaupasta TM:n pyynnöstä, vaikka ei ollut antanut mitään ilmoitusta renkaiden muutoksista.
Se, kuinka joka vuosi renkaat tulevat suoraan Nokialta vertailuun kertoo sen, ettei mikään ole muuttunut kohun jälkeen. Sama yhteistyö jatkuu ja kukoistaa. Ja miksipä muuttuisikaan. Apinaa koijataan, mutta hyvin näkyy kusetus kelpaavan apinalle, aivan kuten tästäkin ketjusta voi nähdä.
Pitäisikö edellinen nyt tulkita niin, että niiden R-kolmosten sijaan minun kannattaisikin ostaa Misukan uudet kitkat tai ne Contit, koska ne ovat paremmat kuin Nokialaiset testituloksista riippumatta... Toki minulla on jo kokemusta noista Nokialaisista kahden eri auton alta hyvin eri kokoisina, ja perstuntumalta pitänyt niitä tähän asti aivan erinomaisina talvirenkaina. Mutta onkohan minua nyt kuitenkin huijattu... oikeinko apinaksi itsensä pitää tuntea ??? :o ;D ;)
Ja ostin viime syksynä nuo edelliset ,,rrät, vaikka silloin Conti taisikin edellisessä rengastestissä menestyä ihan hitusen paremmin. Sukulaismiehellä on muuten ne Contin kitkat, ja mitä talvella päässyt kokeilemaan, niin erinomaiset talvirenkaat nekin, eikä eroa Nokialaisiin käytännössä mitenkään huomaa. Jotenkin sitä vaan edelleen, että suomalaista, jos se on yleensäkään järkevästi mahdollista.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 26.09.20 - klo:20:39
Pitäisikö edellinen nyt tulkita niin, että niiden R-kolmosten sijaan minun kannattaisikin ostaa Misukan uudet kitkat tai ne Contit, koska ne ovat paremmat kuin Nokialaiset testituloksista riippumatta...
Eipä varsinaisesti. Jos haluaa optimoida, niin paljon riippuu siitä, mitä renkailtaan haluaa. Ja vailla TM vaikenee yhden brändin osalta kontrollimittauksissa esiin tulleista kusetuksista, niin ei testirenkaat nyt aivan täysin eri kamaa ole kuin kuluttajaversiot. Joskus kauan sitten, kun TM:lle jostain syystä osui Venäjällä tehty Nokialainen vertailuun, niin olihan sekin mittauksissa kärkipäässä. No, seuraavana vuotena tämä lapsus nopeasti korjattiin, testiin tuli tuoretta kumia suoraan Nokialta ja kärkipään sijoitus vaihtui ykkössijaan, vaikka malli vanheni vuodella.
Ylipäätään vertailut, joissa ei selvitetä kulumisnopeutta ja ikääntymisen vaikutusta pition, ovat aika puutteellisia kuluttajan kannalta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.09.20 - klo:22:09
Ylipäätään vertailut, joissa ei selvitetä kulumisnopeutta ja ikääntymisen vaikutusta pition, ovat aika puutteellisia kuluttajan kannalta.
No, itselle tuo ei ole ongelma. Talvirenkaat vaihtuu uusiin aika ripeään. Tykkään ajaa renkailla, joihin voi luottaa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.09.20 - klo:22:09
Ylipäätään vertailut, joissa ei selvitetä kulumisnopeutta ja ikääntymisen vaikutusta pition, ovat aika puutteellisia kuluttajan kannalta.
Osasta ruotsalaisista testeistä, taisi olla Vi bilägare löytyy myös kumin kovuus (shore). Tällä on todennäköisesti ainakin osittainen korrelaatio kulumiskestävyyteen (pehmeämpi kulunee nopeammin). Continentanilla on ollut kaikkein pehmeimmät kumit viime vuoden testeissä, Nokian R3 kitkassa oli kovempi kumi kuin Contin nastassa (yleensä nastoissa kovempi kumi kuin kitkoissa) ja Contin kitkassa testin pehmein kumi. Kulumista ei testattu, mutta sanallisissa huomioissa oli maininta Contin nastan osalta että "vaikuttaa kuluvan nopeasti". Goodyearin kitkassa -joka jäi selvästi jälkeen vaativimmissa talvitesteissä- taasen oli tästä kolmikosta kovin kumiseos. Se että Nokian R3 kitka oli ruotsalaisessa testissä 2. hyvin pienellä marginaalilla ja nyt TM:n testissä kärjessä kitkoista on minusta erittäin hyvä tulos ottaen huomioon että kumiseos on pari pykälää kovempi kuin Contissa.
Ps. Osa mainitsemani testin osatesteistä ajettiin Continentalin testiradalla Saksassa - jokuhan voisi vääntää tästäkin kaikenlaisia salaliittoteorioita, tai testin renkaiden DOT arvoista :)
Hyvä, kun Nokian R3 on kovempaa kumiseosta. Ei ole sitten niin "lötkö" ajella.
Erkka
Lainaus käyttäjältä: jt - 27.09.20 - klo:15:19
Osasta ruotsalaisista testeistä, taisi olla Vi bilägare löytyy myös kumin kovuus (shore). Tällä on todennäköisesti ainakin osittainen korrelaatio kulumiskestävyyteen (pehmeämpi kulunee nopeammin). Continentanilla on ollut kaikkein pehmeimmät kumit viime vuoden testeissä, Nokian R3 kitkassa oli kovempi kumi kuin Contin nastassa (yleensä nastoissa kovempi kumi kuin kitkoissa) ja Contin kitkassa testin pehmein kumi. Kulumista ei testattu, mutta sanallisissa huomioissa oli maininta Contin nastan osalta että "vaikuttaa kuluvan nopeasti". Goodyearin kitkassa -joka jäi selvästi jälkeen vaativimmissa talvitesteissä- taasen oli tästä kolmikosta kovin kumiseos. Se että Nokian R3 kitka oli ruotsalaisessa testissä 2. hyvin pienellä marginaalilla ja nyt TM:n testissä kärjessä kitkoista on minusta erittäin hyvä tulos ottaen huomioon että kumiseos on pari pykälää kovempi kuin Contissa.
Ps. Osa mainitsemani testin osatesteistä ajettiin Continentalin testiradalla Saksassa - jokuhan voisi vääntää tästäkin kaikenlaisia salaliittoteorioita, tai testin renkaiden DOT arvoista :)
Noissa kumin kovuusmittauksissa on aika tavalla heittelyä eri vuosien välillä. Nyt tuoreimmassa ViB:n vertailussa Nokialainen oli pehmein ja Conti oli eurooppalaisista ja korealaisista kovin (54 vs. 60). Tässäkin vertailussa ”kauden uutuus” Hkpl 9 on tietenkin Suomessa valmistettu.
Ennen kitkojen ja nastojen välillä oli selkeitä eroja kovuudessa ja kuviossa, mutta nykyisin erot ovat tasoittuneet.
Lainaus käyttäjältä: Erkka - 27.09.20 - klo:16:22
Hyvä, kun Nokian R3 on kovempaa kumiseosta. Ei ole sitten niin "lötkö" ajella.
Erkka
R3:n parempi ajettavuus maantiellä lienee ennemminkin pintamallin ansiota.
Lamellit ja niiden kuviomalli vaikuttaa enemmän suuntavakauteen noissa. Nokian on ollut rungoltaan melko jäykkä rsi:stä lähtien, kun lähestulkoon aina xl versiona kitkarengasta myydään. Ainahan talvirenkaan pinta tahtoo taittua alle, kun hiukan kurvailee, eikä siihen vetelyyteen juuri vaikuta kumin materiaalin pehmeys, vaan lamellien määrä ja kuvio. Eli ei profiilin korkeudella ole suurta merkitystä alle taittumisen tunteeseen.
Goodyear on tuohon paljaan kelin ajettavuuteen enemmän panostanut pohjoismaisissa kirkoissa ja ottaa takkiin sitten huonolla kelillä. Jos Nokian kitka ei olisi niin mukavasti rullaava, niin saattaisin ajella goodyearilla itsekin näillä pirkanmaan lakeuksilla.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 27.09.20 - klo:18:33
Noissa kumin kovuusmittauksissa on aika tavalla heittelyä eri vuosien välillä. Nyt tuoreimmassa ViB:n vertailussa Nokialainen oli pehmein ja Conti oli eurooppalaisista ja korealaisista kovin (54 vs. 60). Tässäkin vertailussa ”kauden uutuus” Hkpl 9 on tietenkin Suomessa valmistettu.
Ennen kitkojen ja nastojen välillä oli selkeitä eroja kovuudessa ja kuviossa, mutta nykyisin erot ovat tasoittuneet.
Nastojen vertailu? Aika suuri heitto, sillä viime vuoden testissä Contin nasta oli ylivoimaisesti nastajoukon pehmein (kyseessä oli se ns. "kuminasta").
Lainaus käyttäjältä: jt - 27.09.20 - klo:23:17
Nastojen vertailu? Aika suuri heitto, sillä viime vuoden testissä Contin nasta oli ylivoimaisesti nastajoukon pehmein (kyseessä oli se ns. "kuminasta").
Joo puhutaan kuluvan syksyn nastarenkaiden vertailusta.
Onko joku jo kokeillut Lappi talvirenkaita? Hinta on ainakin edullinen. ;D
https://www.vannetukku.fi/j-ahma-p-95941.html (https://www.vannetukku.fi/j-ahma-p-95941.html)
Lainaus käyttäjältä: arkki - 28.09.20 - klo:12:57
Onko joku jo kokeillut Lappi talvirenkaita? Hinta on ainakin edullinen. ;D
https://www.vannetukku.fi/j-ahma-p-95941.html (https://www.vannetukku.fi/j-ahma-p-95941.html)
Ei kannata kokeilla. Varmaan jos talvella tarvis käydä katsastamassa ilman muuta ajoa, niin silloin ehkä välttää.
Vuosi sitten tosiaan TM tuota Lappi-rengasta testasi aika koviin verrokkeihin, rengas sai yllättäen aika paljon kehuja, pois lukien jääpito joka oli kehno.
(https://i.ibb.co/TYsZNyR/lappi.png) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: Antore - 28.09.20 - klo:13:20
Vuosi sitten tosiaan TM tuota Lappi-rengasta testasi aika koviin verrokkeihin, rengas sai yllättäen aika paljon kehuja, pois lukien jääpito joka oli kehno.
(https://i.ibb.co/TYsZNyR/lappi.png) (https://imgbb.com/)
"Lappi Jää-Ahma ei sen sijaan jäällä vakuuttanut. Varsinkin nollan tuntumassa olevalla jäällä Lappi oli erittäin liukas ajettava. Kylmemmässä kelissä tilanne oli jonkin verran parempi.
Kiihdytyskokeessa Michelin otti kärkipaikan Continentalilta, ja varsinkin pehmeällä jäällä sen nastat purevat upeasti. Lappi-renkaan esitys oli edelleen heikko. Kun nastoja ei ole riittävästi, pitoa jäällä ei synny. Se on valitettava totuus, jota ei pääse karkuun, vaikka muulla teknologialla eroa voidaankin jonkin verran kaventaa."
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.09.20 - klo:13:39
"Lappi Jää-Ahma ei sen sijaan jäällä vakuuttanut. Varsinkin nollan tuntumassa olevalla jäällä Lappi oli erittäin liukas ajettava. Kylmemmässä kelissä tilanne oli jonkin verran parempi.
Kiihdytyskokeessa Michelin otti kärkipaikan Continentalilta, ja varsinkin pehmeällä jäällä sen nastat purevat upeasti. Lappi-renkaan esitys oli edelleen heikko. Kun nastoja ei ole riittävästi, pitoa jäällä ei synny. Se on valitettava totuus, jota ei pääse karkuun, vaikka muulla teknologialla eroa voidaankin jonkin verran kaventaa."
Niin kuin totesin, jäällä on huono.
Jos Continentalin jääpito oli positiivinen yllätys, sitä oli myös Lappi-renkaan pito lumipinnalla. Kaikki kolme rengasta olivat lumikokeissa hyvin samalla tasolla ja erot usein normaalin mittaushajonnan sisällä.
Sekä Continental että Michelin olivat lumella rauhallisia ajettavia, ja pitoa riitti joka tilanteessa sekä pitkittäis- kuin sivuttaissuunnassa. Lappi oli myös hyvä, mutta vähän levottomampi, ja pidon raja oli kilpailijoita terävämpi. Suoritus oli silti mainio. Jos pysyy näiden kahden mahtimerkin tahdissa, on suorituskyky hyvä verrattuna mihin tahansa muuhunkin renkaaseen.
Nastalliseksi renkaaksi jääpito on huono, joka saattaa yllättää.
Lainaus käyttäjältä: maileri - 26.09.20 - klo:13:54
Karppalle tiedoksi, että olen absolutisti.
Renkaat jätettiin pois, mutta vasta testitulosten valmistuttua. Tämä käy ilmi Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokasen ja Vannetukun välisestä keskustelusta jutun alla. Nankang renkaan tähän testiin toimitti suoraan valmistaja. Kontio ja Linglong renkaat testiin toimitti Vannetukku. Nämä siis testattiin, mutta tulosten valmistuttua niitä ei julkaistu.
Olen lukenut jutun, olen lukenut päätoimittajan kommentit ja missään ei ole mainittu, että renkaat oli testattu ja tulosten valmistettua niitä ei ole julkaistu.
"Tämän numeron talvirengasvertailussamme on mukana kuusi nastarengasta ja 11 kitkarengasta."
"Pitkään harkittuamme päätimme jättää Kontion, Linglongin ja Nankangin vertailusta pois."
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2020/tama-selitys-kannattaa-lukea/?shared=1095153-d6bfe952-999&fbclid=IwAR3UL6RZljHtwSHaJW4x4Ff295FI-5kgmN52pLEtqlYD__3GIPLI7z5mR54
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 19.04.20 - klo:20:18
Olen miljoonaan kertaan ilmoittanut ne vertalut, mistä puhun. Tuo keskustelu siitä, kuinka Tuulilasi vannoi renkaiden olevan kaupasta normaalin kuluttajan tavoin haettu, on nimenomaan koskenut tuota yhtä vertailua, eikä missään vaiheessa mitään muuta.
Ihan jokaiselle on ollut jo viimeistään isosta kohusta lähtien selvää, että säännönmukaisesti monet lehdet ml. TM ja TL pyytävät vertailurenkaat suoraan valmistajalta. Sinä jankkaat ja jankkaat tuota samaa, vaikka siitä ei ole ollut missään vaiheessa epäselvää. Sun kanssa on aika turha jatkaa keskustelua, kun et sinä tajua edes sitä, mistä keskustellaan. Seuraavaksi varmaan jankkaat jotain JSN:stä, vaikka sekään ei liity yhtään mihinkään, mitä olen kirjoittanut.
Yritä nyt päättää, kun halusit jatkaa jankkausta ;D
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 23.09.20 - klo:09:25
Kyllähän se tarina jankkaamiseksi ikävä kyllä menee, kun sinä et halua ottaa vastaan tietoa, vaan väität vain vastaan vailla mitään muistijälkeä tapahtumista. Nyt sulla kävi kuitenkin tuuri. Olen tässä nyt pitkästä aikaa kirjastossa käymässä, niin skannanpa lehdestä vähän lisää faktaa. Tässä suoria lainauksia Tuulilasin 4/2016 numerosta:
"MAINEENSA puhdistamiseksi Tuulilasi on ottanut käyttöön poikkeukselliset keinot.
Test Worldille on annettu vapaat kädet testien järjestämiseksi ja renkaiden hankkimiseksi sellaisesta paikasta, ettei kenenkään tarvitse pohtia, onko renkaita manipuloitu vai ei.
Trianglet on ostettu Vannetukusta ja nokialaiset Vianorilta. Kaikki renkaat ovat samanlaisia, joita kuka tahansa kuluttaja voi ostaa.
Kaiken tavoitteena on taata yksi asia - se, ettei kukaan pysty kiistämään tai kyseenalaistamaan testien tuloksia.[/i] "
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.09.20 - klo:20:07
Olen lukenut jutun, olen lukenut päätoimittajan kommentit ja missään ei ole mainittu, että renkaat oli testattu ja tulosten valmistettua niitä ei ole julkaistu.
Yritä nyt päättää, kun halusit jatkaa jankkausta ;D
En edes yritä keksiä, mitä yrität tuoda esiin noilla lainaamillasi pätkillä. Jos luulet löytäneesi jonkin ristiriidan, niin se on vain mielesi luomus.
Ruokanen kyllä myöntää, että tieto testituloksista on toimituksessa, eikä yhdelläkään sanalla edes yritä kiistää näitä Vannetukun väitteitä. Tiedonjanoisille lukijoillekin olisi ollut helppo sanoa, että ei ole tietoa, kun renkaita ei testattu. Vannetukku varmasti tmyös tietää sen, mitä renkaita on testaajille tällä kertaa toimittanut.
LainaaTervehdys,
on erikoista väittää, että ”Linglongin uusi sensaatiomainen 252-nastainen rengas on ensin heidän testissään paras jääpidoltaan, ja nämä tulokset nähtyään jättävät renkaan pois julkaistavista, niin on ihan turha väittää toimivansa lukijan asialla”. Tuo väite on täysin väärä.
Kenelläkään muulla kuin toimituksella ei ole tietoa testituloksista ennen vertailun julkaisemista. Vannetukulla ei ole mitään muuta kuin vertailussa julkaistua tietoa siitä, miten vertailussamme mukana olleet renkaat menestyivät eri kokeissa.
Reijo Ruokanen
Viimeksikään vannetukku ei suostunut hyväksymään Tuulilasin testiä missä triangeli todettiin paskaksi eikä vastannut markkinointia. Piti oikein uudelleen testata Vannetukun mieliksi eikä se paska muuttunut timantiksi vaikka, kuinka hieroi ;D.
Nyt sama itku ja parku Tekniikan Maailman kohdalla. Kyllä tämä Vannetukku ja Herra Ruokonen osaa uhriutua, joka kerta ;D.
Uuden Moottori-lehden kitkatestissä oletettu neljän kärki ja lopputulos on aika erilainen verrattuna TM:n taannoiseen. Toki koko kasvanut 205/55-16 -kokoisesta kokoon 225/50-17 ja testiauto edelleen vag-konsernin tuote, mutta Golfia isompi ja raskaampi Suberb. Tosin, kun lopputuloksia tuijottaa, huomaa, että piste-ero on kärjen Contin ja Misukan 9,1-lukemasta neljänneksi jääneellä Nokialaisella vain 0,2 heikompi eli 8,9. Kolmoseksi kiilanneen G-Y:n jo ikääntyvän UG Ice2:n hyviä märkä- ja kuivapito-ominaisuuksia oli arvostettu tässä testissä kovasti. Itsekin ko. renkaalla ajaneena allekirjoitan, mutta valitsin silti R-kolmosen, vaikka enimmäkseen talvellakin n tullut ajeltua paljaalla pinnalla. Arvostan kuitenkin loogisia ja hyviä lumi- ja jääominaisuuksia enemmän kuin tuota asfaltilla ajamisen pientä eroa, joka ei ajoturvallisuuden kannalta ole ollenkaan niin stressaavaa kuin aavistuksen yllättävä ajokäytös oikealla liukkaalla, oli sitten jäätä tai lunta.
Nyt pitäisi vaan vetää pitkää tikkua 205/55-16 kokoisen renkaan suhteen lähinnä Misukan tai R3:n välillä. Conti, niin hyvä talvirengas kuin onkin, on kaikkein ristiriitaisin tuote talven eri kelien vaihdellessa. Eli lumella ja jäällä erinomainen, mutta ottaa takkiin sitten niissä etelä-Suomen todennäköisesti eniten vallitsevissa talvikeleissä.
Tänään ilmestyneessä Moottori-lehdessä oli kitkavertailu jossa mukana Michelinin uutuus X-Ice Snow. Alla lopputulokset, piikkipaikka meni jakoon tasapistein.
Testirenkaiden koko: 225/50 R17
1. Continental Conti Viking Contact 7 / Michelin X-Ice Snow (9,1)
2. Goodyear Ultra Grip Ice 2 (9,0)
3. Nokian Hakkapeliitta R3 (8,9)
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 30.09.20 - klo:14:39
Nyt pitäisi vaan vetää pitkää tikkua 205/55-16 kokoisen renkaan suhteen lähinnä Misukan tai R3:n välillä.
Miksi et siis laittaisi R3:ia niin jäänee vähän enemmän veroeurojakin Oy Suomi Ab:n jaettavaksi :). Mites oli muuten vierintävastus? Polttiksella isompi vierintävastus näkyy käytännössä vain lompakossa, sähkökuskilla taasen myös rangessa.
Btw; Alitestien painotuksella ja pisteytys-skaalalla on merkitystä siihen mikä rengas kipuaa lopulta kärkeen. Pienikin muutos painotuksissa voi vaihtaa järjestystä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 30.09.20 - klo:21:41
Miksi et siis laittaisi R3:ia niin jäänee vähän enemmän veroeurojakin Oy Suomi Ab:n jaettavaksi :). Mites oli muuten vierintävastus? Polttiksella isompi vierintävastus näkyy käytännössä vain lompakossa, sähkökuskilla taasen myös rangessa.
Juurikin näin. Kahdet R3:t jo ollut ja vallan tyytyväinen noihin. Erittäin tasapainoinen ja yllätyksetön rengas ajettavaksi sekä 15-tuumaisena 1000kg:n pikkuauton alla että paljon raskaammasta Tiguanissa 18-tuumaisena. Sitä vaan tekisi jotenkin mieli kokeilla jotain muutakin vaihtoehtoa...😄
Lainaus käyttäjältä: jt - 30.09.20 - klo:21:41
Miksi et siis laittaisi R3:ia niin jäänee vähän enemmän veroeurojakin Oy Suomi Ab:n jaettavaksi :). Mites oli muuten vierintävastus? Polttiksella isompi vierintävastus näkyy käytännössä vain lompakossa, sähkökuskilla taasen myös rangessa.
Btw; Alitestien painotuksella ja pisteytys-skaalalla on merkitystä siihen mikä rengas kipuaa lopulta kärkeen. Pienikin muutos painotuksissa voi vaihtaa järjestystä.
En ole asiaan tarkemmin perehtynyt, mutta mitenkähän mahtaa olla noiden Suomeen maksettavien veroeurojen kanssa? Nokian renkaiden tuotantohan on Venäjällä ja jos näin on koko rengastuotannon osalta, lasketaan se ymmärtääkseni kiinteäksi toimipaikaksi. Se taas tarkoittaa sitä, että siellä tehtävästä liiketoiminnasta yritykselle syntyy verovelvollisuus Venäjälle. Tämä on siis ihan mutua ja seison korjattuna jos arvon foorumilaisilla on parempaa tietoa. Tuossa Moottorin testissä ei vierintävastus ollut arvosteluperusteena, mutta kun Nokian oli meluisin niin ehkä se myös vierii muita paremmin :)
(https://i.ibb.co/bFXC4R3/kitkat.jpg) (https://ibb.co/W0fMrp3)
Tässähän alkaa jo muisti pahasti temppuilemaan... ehdinhän vaihtaa Touraniinkin muutama vuosi sitten R3:t Ultra Grippien tilalle ennen kuin vaihdoin sen Tiguaniin.
Meluisuudesta sen verran, että siitä ei oikeastaan voi puhua näiden kitkarenkaiden osalta. R3 on joka tapauksessa kesärenkaita selvästi hiljaisempi rengas (nastarenkaita ei varmaan kannattaisi samalla vuosikymmenellä mainitakaan), ja mitä muistan, niin hiljaiseksi testeissä arvioituun GoodYeariin verraten korvakuulomittauksella syntynyt muistijälki ei ole jättänyt mitään mainittavaa.
Ominaisuuksien painottamistahan nämä testitulokset selvästi korreloi. Moottorin vertailusta sen verran, että aika akateemista tavallaan, kun kuluttajan kannalta talvirenkaina loppujen lopuksi on melko sama, mitkä noista valitsee. Oikeaan osuu valinnassa joka tapauksessa. Tämä on vähän kuin se kaupan karkkihylly, jossa ei osaa tehdä päätöstä, minkä suklaalevyn valitsisi...
Tuulilasin rengastesti tuli myös ulos, Continental voitti kitkarenkaissa täälläkin. Koko 205/60 R16:
(https://i.ibb.co/GRpt3xt/2020-10-01-08-24-17-Tuulilasi-11-2020.png) (https://ibb.co/4ptYgmY)
ID.3:een on tulossa Contin kitkat, isommassa koossa kylläkin.
Lainaus käyttäjältä: Daatta - 01.10.20 - klo:08:28
Tuulilasin rengastesti tuli myös ulos, Continental voitti kitkarenkaissa täälläkin. Koko 205/60 R16:
(https://i.ibb.co/GRpt3xt/2020-10-01-08-24-17-Tuulilasi-11-2020.png) (https://ibb.co/4ptYgmY)
ID.3:een on tulossa Contin kitkat, isommassa koossa kylläkin.
Häiritsevän meluinen kitkarengas on melko erikoinen tapaus.
Nokialaiset ilmeisesti jyrisee aina, oli sitten kitkat tai nastat. ;D
No eipä kyllä... Aika erikoisen "ylianalyyttinen" tuo Tuulilasin testin arvio kyllä... Tai sitten mulla puuttuu ratkaiseva taajuusalue kuulosta ;D
Kitkarenkaissa ero tuntuu olevan aika marginaalinen nuiden premiumien (conti,nokia,GY) kesken joten kannattanee ostaa sitä mitä edullisimmin on saatavilla.
225/45/17 koossa GY:n ultra grip ice 2 olivat about 50-100, halvemmat muihin verrattuna netistä kun katselmoin. Tai en ainakaan itse löytänyt mistään halvemmalla. Tilasin viime viikolla 1001renkaista 560, (hinta tällä hetkelä 600,+) koko setin toimituksineen kotiovelle. Toimitus lähti liettuasta ja saapui maksunsuoritteen jälkeen 3 vuorokauden kuluttua kotiovelle. Paistoaika oli 38/19, joten sinänsä nämähän on jollekin jo vanhentuneet renkaat ja pito on jo menetetty ja kumi on kovettunut pilalle :D
Myös nuo arvostelujen vaihtelut ja rengaskokojen tuomat suorituserot on aika huimia esim GY:llä jos vertaa arvosteluja niin otappa tuosta nyt sitten selvää, että pitääkö se jäällä vai eikö se pidä...
3 talvea GY:n ultra grip ice 2 ajelin ja en keksinyt mitään syytä olla ottamatta uudestaan kun vielä "edullisesti" sain..
Vaikuttaakohan rengaskoon leveneminen kitkassa sitten noinkin paljon esim GY:llä jäällä ajettavuuteen...
205/60 R16 arvosana 3/5 joten tämähän on ihan käyttökelvoton jäällä(TUULILASI)
225/50/17 arvosana jäällä 9,0 (MOOTTORI)
205/55 R16 (jäällä jarrutus 8, kiihdytys 6, käsittely 7,ajettavuus 7) (TM)
Aika isosti on heittoa arvosanoissa...
Lainaus käyttäjältä: BMF - 01.10.20 - klo:12:20
Kitkarenkaissa ero tuntuu olevan aika marginaalinen nuiden premiumien (conti,nokia,GY) kesken joten kannattanee ostaa sitä mitä edullisimmin on saatavilla.
Itseasiassa ei ole. Goodyear on selkeästi eniten tehty paljaalle asvaltille, jonka talviominaisuuskiltaan häviää Nokialle ja Contille.
Tämän myös kirjoitan alle, kun olen verrannut Goodyear vs Continental. Conti on paljon parempi talvirenkaana, kun taas Goodyear välikelinrenkaana.
Mulla vertailukohde 205/55R16 Goodyear vs 205/55R16 Conti CVC6 ja 215/55R17" Conti CVC7
Samat töräykset GY vs. R3. Kokona 215/55-17. taidan jo toistaa itseäni...
Pirelli muuten näyttäisi myös olevan kelpo kitkakumi, jos vain yhtä vertailua tuijottaisi, Michelin ei sitten niinkään (TL) ???
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 04.10.20 - klo:09:23
Samat töräykset GY vs. R3. Kokona 215/55-17. taidan jo toistaa itseäni...
Pirelli muuten näyttäisi myös olevan kelpo kitkakumi, jos vain yhtä vertailua tuijottaisi, Michelin ei sitten niinkään (TL) ???
Millaiset arviot Michelin X-Ice Snow sai Tuulilasin testissä? Ei se tee vielä renkaasta huonoa vaikkei yhdessä testissä yhteispisteissä pääsisikään kärkinelikkoon. Erot ovat hyvin pieniä ja pitäisi nähdä tarkempi yhteenveto renkaan testituloksista että voisi tuomita.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.10.20 - klo:10:20
Häiritsevän meluinen kitkarengas on melko erikoinen tapaus.
Totta tosiaan. Taitaa olla melko subjektiivinen arvio, eikä mittaus. Kesärenkaisiin verrattuna kitka tuntuu varsinkin hyvällä pinnalla kuin puolet rengasmelusta olisi otettu pois, suorastaan siis hämmentävän hiljaiselta. (Nokian kitkat alla).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.10.20 - klo:17:16
Itseasiassa ei ole. Goodyear on selkeästi eniten tehty paljaalle asvaltille, jonka talviominaisuuskiltaan häviää Nokialle ja Contille.
Tämän myös kirjoitan alle, kun olen verrannut Goodyear vs Continental. Conti on paljon parempi talvirenkaana, kun taas Goodyear välikelinrenkaana.
Sama todettu myös muutamissa muissa testeissä. Goodyearissa painotettu enemmän paljasta asfalttia tulosten mukaan ja taasen häviää talvi/jääolosuhteissa esim. Nokian tai Conti.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 01.10.20 - klo:12:50
Vaikuttaakohan rengaskoon leveneminen kitkassa sitten noinkin paljon esim GY:llä jäällä ajettavuuteen...
205/60 R16 arvosana 3/5 joten tämähän on ihan käyttökelvoton jäällä(TUULILASI)
225/50/17 arvosana jäällä 9,0 (MOOTTORI)
205/55 R16 (jäällä jarrutus 8, kiihdytys 6, käsittely 7,ajettavuus 7) (TM)
Aika isosti on heittoa arvosanoissa...
Erot eivät välttämättä tule pelkästään rengaskoosta, vaan myös testiolosuhteista/metodeista. Jääpintaakin on monenlaista. Kovalla pakkasella jääpinnan pito alkaa olla jo kohtuu hyvä. Sen sijaan kun mennään lähemmäs 0-keliä, jääpinnan pito heikkenee. Eroja on siinä missä olosuhteessa testi tehdään, onko tulos vain yhden lämpötilan tulos vai keski-arvo useammassa lämpötilassa tehdyistä testeistä. TM muistaakseni ainakin jossakin vaiheessa testasi useammassa lämpötilassa jäätestejä, en tiedä uusimmasta kun sitä en ole lukenut.
Ei näitä testejä kannata lukea kuin piru raamattua. Ostaa Michelinit niin tietää että on ne hyvät renkaat alla 😀👍
Lainaus käyttäjältä: tapanixxx - 04.10.20 - klo:13:33
Ei näitä testejä kannata lukea kuin piru raamattua. Ostaa Michelinit niin tietää että on ne hyvät renkaat alla 😀👍
Ja jos lukee testejä, niin kannattaa ostaa ne continentalit!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.10.20 - klo:18:54
Ja jos lukee testejä, niin kannattaa ostaa ne continentalit!
Tai Nokian R3 kitkat!
Tai sitten Goodyearit niin on paremmat mahdollisuudet selvitä etelän "talvesta" vesisateessa motaria joka päivä hinkaten.
Polyuretaanivaahdotetut GOODYEAR ULTRA GRIP ICE 2 SCT renkaat tuli valittua sähköautoon.
Lainaus käyttäjältä: DSL - 04.10.20 - klo:20:36
Polyuretaanivaahdotetut GOODYEAR ULTRA GRIP ICE 2 SCT renkaat tuli valittua sähköautoon.
Perhana unohdin, että goodyear tarjoaa tuon ominaisuuden myös talvirenkaisiin. Kyllä melkein valinta kitkojen suhteen kääntyy noihin.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 30.09.20 - klo:22:10
En ole asiaan tarkemmin perehtynyt, mutta mitenkähän mahtaa olla noiden Suomeen maksettavien veroeurojen kanssa? Nokian renkaiden tuotantohan on Venäjällä ja jos näin on koko rengastuotannon osalta, lasketaan se ymmärtääkseni kiinteäksi toimipaikaksi. Se taas tarkoittaa sitä, että siellä tehtävästä liiketoiminnasta yritykselle syntyy verovelvollisuus Venäjälle. Tämä on siis ihan mutua ja seison korjattuna jos arvon foorumilaisilla on parempaa tietoa.
Ei se kyllä noin mene (menee vähän off-topic mutta menköön). Veroja on toki monia, yhteisöveroa maksetaan pääkonttorin mukaan. Taisi viime vuonna Nokian kaupunki saada yli 14meur yhteisöveroa "kaimaltaan" + sitten mitä kertyy henkilöstön palkoista, sivukuluista, kiinteistöveroista jne. Toisekseen, Nokian rinkuloita tehdään sekä Suomessa (lienee enmmän pohjoismaiset markkinat/premium mallit) että Venäjällä (itä-Eurooppa ja budjettimallit?) ja taisi siellä jenkeissä olla myös tehdashanke meneillään.
Jos tuote (rengas) tehdään ulkomailla niin silloin tietenkin paikallisen henkilöstön palkat ja muut kulut käytetään siellä ja niihin liittyvät verot maksetaan sinne. Mutta valmistus on vain osa tuotteen (renkaan) arvoketjua. Tuote (rengas) täytyy ensin kehittää, suunnitella, segmentoida, suunnitella valmistusmenetelmät jne. Tähän tarvitaan sitä paremmin palkattua kehityshenkilöstöä tuotannon työntekijöiden lisäksi. Sitten on markkinointi, hallinnointi, testaus ties mitkä kulut. Kaikki nämä kulut maksetaan tuotteen valmistuskustannusten päälle. Lopullisessa hinnassa varsinainen valmistus on vain osa kuluista, lopuilla maksetaan näitä muita kuluja (suomalaisen valmistajan tapauksessa merkittävä osa arvoketjusta ja sen verotuksesta menee Suomeen). Ja myyntitulojen vs kulujen erotus jää sitten katteeksi josta saadaan sitten mahdollisesti voittoa. Voidaan jakaa jopa osinkoja ja taas maksetaan veroja. Venäjällä on myös muilla rengasvalmistajilla toimintaa. Esim eräässä viime vuoden testissä Michelin premium nasta X-Ice 4 tuli Venäjältä, samoin Bridgesstonella on tuotantoa siellä.
Verrattuna siihen että ostetaan ulkomaisen valmistajan ulkomailla valmistettu rengas vs suomalaisen valmistajan ulkomailla valmistettu rengas, "veronjalanjälki" on jälkimmäisessä tapauksessa merkittävästi suurempi. Saati sitten tapaus että suomalaisen valmistajan Suomessa valmistettu rengas. Ja kun valtio on aina rahapulassa, niin tämä erotushan sitten pitää kattaa vääntämällä veroruuvia pikkuisen isommalle, vaikkapa verottamalla autoilua hieman enemmän..
Edelliseen hyvillä mielin todeten, että arpominen on päättynyt ja hankin jo ne peräjälkeen neljännet R3:t.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 06.10.20 - klo:06:57
Edelliseen hyvillä mielin todeten, että arpominen on päättynyt ja hankin jo ne peräjälkeen neljännet R3:t.
Onko sulla useampi auto vai ajatko paljon kilometrejä?
Lainaus käyttäjältä: jt - 06.10.20 - klo:00:20
Toisekseen, Nokian rinkuloita tehdään sekä Suomessa (lienee enmmän pohjoismaiset markkinat/premium mallit) että Venäjällä (itä-Eurooppa ja budjettimallit?) ja taisi siellä jenkeissä olla myös tehdashanke meneillään.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/201708272200353582 (https://www.iltalehti.fi/talous/a/201708272200353582)
Tuossa mainitun kauden aikana renkaista Venäjällä on tehty 86 prosenttia ja 14 prosenttia Suomessa. Veikkaanpa, että tuon jälkeen sama kehitys on vain jatkunut. Suomessa tehdään siis niin vähän renkaita, että ne uppoavat massan sekaan Euroopassa. Venäjällä renkaita tehdään taas niin paljon, että niitä on pakko viedä Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Ja kun katselee Suomessa myytäviä renkaita, niin Venäjällähän nekin ovat usein valmistettu. TM:n vertailuissa on sitten joka kerta Suomessa valmistetut renkaat.
Verovelvoitteet siirtyvät siirtohinnoittelulla Venäjälle mahdollisimman pitkälle, koska Putinin kanssa on neuvoteltu molempia osapuolia tyydyttävä verosopimus.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.10.20 - klo:09:17
Onko sulla useampi auto vai ajatko paljon kilometrejä?
Asiallinen kysymys. R-kolmonenhan on aika tuore rengasmalli. Huushollissa on tosiaan kyllä vain kaksi autoa, mutta olen ilmeisesti onnistunut tekemään niin paljon vääriä autovalintoja :o ;) että nuo autot on vaihtuneet vähän turhan tiuhaan. Eli kahteen edelliseen ehdin myös hankkia ne R-kolmoset. Toisessa ne oli jo toinen talvirengassarja ja sillä toisella ehtikin kilsoja tulla vasta reilu 20t, kun se meni puolivahingossa ennenaikaisesti vaihtoon. Siihen enempi ajettuunkaan ei olisi tarvinnut renkaita vielä uusia, mutta kyllästyin GoodYearin pikkuisen äkkiväärään käytökseen talvikelissä, eikä siinä vaiheessa vielä ollut mielessä auton vaihto. Puoli talvea niillä sitten tuli vain siinä autossa ajettua. R-kolmosesta kaikki tämä epävarmuus muuten puuttuu, ja varmaan siitä Contistakin, mitä sen valinneilta kehuja on kuullut.
Taas alkaa vannetukun sonnan suoltaminen mainoksien muodossa! Joku voisi oikeasti puuttua tämän firman mainontaan!
(https://img.aijaa.com/m/00383/14894727.jpg) (https://aijaa.com/VleZtT)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.10.20 - klo:20:44
Taas alkaa vannetukun sonnan suoltaminen mainoksien muodossa! Joku voisi oikeasti puuttua tämän firman mainontaan!
(https://img.aijaa.com/m/00383/14894727.jpg) (https://aijaa.com/VleZtT)
On kyllä hauskasti poimitut renkaat ja testit. Täytyy olla kyllä "jäätävän hyvät renkaat" ;D
Lainaus käyttäjältä: BMF - 06.10.20 - klo:21:05
On kyllä hauskasti poimitut renkaat ja testit. Täytyy olla kyllä "jäätävän hyvät renkaat" ;D
Nämä Vannetukun "vertailut" on huono vitsi ja jonka jo Tuulilasi osoitti farssiksi Triangelin kohdalla pari vuotta sitten.
Laitetaan jotain arvoja ja sitten laskennallinen lopputulos, jota ei ole siis edes mitenkään mitattu ja hehkutetaan parhaana renkaana. Tätä mainosta käytetään pari vuotta kunnes, joku on saatu narratuksi testaamaan omalla rahalla nuo renkaat ja sen jälkeen on taas joku "uusi" markkinoita mullistava kiinarengas samalla kaavalla.
En ihmettele yhtään miksi firma on kokoajan markkinaoikeudessa ja sukset ristissä moneen muuhun suuntaan ;D.
Paskasta ei saa kultaa vaikka kuinka hieroisi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 06.10.20 - klo:21:33
Nämä Vannetukun "vertailut" on huono vitsi ja jonka jo Tuulilasi osoitti farssiksi Triangelin kohdalla pari vuotta sitten.
Laitetaan jotain arvoja ja sitten laskennallinen lopputulos, jota ei ole siis edes mitenkään mitattu ja hehkutetaan parhaana renkaana. Tätä mainosta käytetään pari vuotta kunnes, joku on saatu narratuksi testaamaan omalla rahalla nuo renkaat ja sen jälkeen on taas joku "uusi" markkinoita mullistava kiinarengas samalla kaavalla.
En ihmettele yhtään miksi firma on kokoajan markkinaoikeudessa ja sukset ristissä moneen muuhun suuntaan ;D.
Paskasta ei saa kultaa vaikka kuinka hieroisi.
+1. Aivan käsittämätöntä paskaa tällainen markkinointi ja jotenkin omituista, että tämän annetaan jatkua vuodesta toiseen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.10.20 - klo:09:35
Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Ja kun katselee Suomessa myytäviä renkaita, niin Venäjällähän nekin ovat usein valmistettu. TM:n vertailuissa on sitten joka kerta Suomessa valmistetut renkaat.
Tähän mennessä on itselle tullut Suomessa valmistetut "premium" renkaat (kesä ja talvi Nokianilta), vaikka niitä nyt ei Vianorin kautta olekaan ostettu, joten kummasti niitä näyttää riittävän Suomessa myyntiin - lienee logistisestikin loogista. Halpamallit taasen taitaa tulla kokonaan idän puolelta. Onhan toki Venäjän markkinan koko Suomeen verrattuna ihan toisessa mittakaavassa. Venäjän tehtaasta 70% menee vientiin webbisivujen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.10.20 - klo:09:35
Verovelvoitteet siirtyvät siirtohinnoittelulla Venäjälle mahdollisimman pitkälle
Kyllähän kuntatasolla aika mehevä yhteisöveropotti kilahtaa Nokian kaupungille. V.2018 14,6Meur + Nokian Raskaat renkaat 1,4Meur. Siihen päälle sitten palkatun henkilöstön maksamat verot + niiden sivukulut - niitä ei verosopimus siirrä mihinkään kun toimipaikka ja henkilön asuinmaa on Suomi.
https://www.nokianuutiset.fi/a/27a4f305-7385-4c55-8cff-824210c79ec4. (https://www.nokianuutiset.fi/a/27a4f305-7385-4c55-8cff-824210c79ec4.)
Verrata voi vaikka erään nimeltämainitsemattoman "tukun" toimintaan jossa Aasian halpatuontia myydään oman liikkeen kautta..Eipä taida niiden valmistaja pahemmin tänne veroja maksaa.
Melko pitkä tämä viestiketju. En jaksanut koko ketjua lukea, mutta Joko täällä päästiin yhteisymmärrykseen kummat on paremmat?? Nastat vai KitKat? ;D Vai riippuukohan yhtään siitä missäpäin Suomea ajelee..
Itse olen ajellut vuosikymmenet aina nastoilla, mutta Nyt tuleviksi talvikumeiksi päädyin ensimmäistä kertaa Kitkoihin! Ja Syitä siihen minkä takia menin tekemään näin radikaalin muutoksen ovat:
+ Kitkat ovat kehittyneet viime vuosina paljon ja erot nastoihin kaventuneet
+ Talvet ovat muuttuneet ja oikeita nastarenngaskelejä ("pääkallo") vähän
+ Paljon ajelua märällä/kuivalla asfaltilla, syksy/kevät. Ja nykyisin myös tammi/helmikuussakin.
+ Eteneminen (liikkeelle lähtö) ei ongelma (neliveto)
+ Omat ajelut muuttuneet maantieajelusta kaupungissa pyörimiseen
+ Kitkat hiljaisemmat
- Ainut mikä hieman kitkoissa jännittää on pysähtymismatka jäisellä pinnalla
^ Melko lailla yhteneväinen omaani on tuo tarinasi, sillä erotuksella, että minun ajoprofiilini ei ole muuttunut kaupunkimaisempaan suuntaan. Nelikolla minäkin kitkoihin siirryin, ja nyt vaihdettuani taas vajaavetoiseen, valitsin myös siihen kitkat. Kolme talvea tuli kitkanelikolla ajettua, eikä niiden aikana tullut vastaan mitään, mikä olisi viitannut siihen, että en kitkoilla pärjäisi myös etuvetoisella.
Jääpintoja ei kannata jännittää muuten, paitsi "pääkallokelillä", eli nollan yläpuolella jolloin jään pinnassa on vesikerros. Silloin jäitä hattuun, muuten noilla saa ajella melko samalla lailla kuin nastoillakin. Toinen lievempi varoitus keleihin, jolloin märkää paakkuuntuvaa lunta on kovemman polanteen päällä. Noista selviää, kun muistaa, että ensin jarrutus ja vasta sitten kääntö - ei samanaikaisesti.
Hyvä yhteenveto tämän vuoden talvirengastesteistä sekä autoliiton koulutuspäällikön kommentit kummat on paremmat kitkat vai nastat.
Kauas ei putoa, jos noista valitsee renkaat.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/14029e9c-0fa4-469d-9cd9-32fa4b33c2e4 (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/14029e9c-0fa4-469d-9cd9-32fa4b33c2e4)
LainaaJos ajaa pääosin sulilla teillä, niin jääpito ei ole ehkä tärkein ominaisuus, vaikka se testeissä painottuukin.
OHHOH johan pomppasi, melkoisia johtopäätöksiä uskalletaan nykyään vetää jo ihan valtakunnan ykkösmediassakin ::) ::) ::) ::) ::)
Jätän tämän vain tähän... https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/kitkat (https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/kitkat)
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 16.10.20 - klo:12:17
Jätän tämän vain tähän... https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/kitkat (https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/kitkat)
"Tavoitteemme on kasvattaa kitkarenkaiden osuutta Helsingin kaupunkiliikenteessä nykyisestä vajaasta 30 prosentista 70 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana."
Mitenköhän ne tuon aikoo tehdä?
Lainaus käyttäjältä: Iro - 16.10.20 - klo:13:17
"Tavoitteemme on kasvattaa kitkarenkaiden osuutta Helsingin kaupunkiliikenteessä nykyisestä vajaasta 30 prosentista 70 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana."
Mitenköhän ne tuon aikoo tehdä?
Helposti. Nythän on uusi liikennemerkki.
Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty. ;D
Lainaus käyttäjältä: DSL - 16.10.20 - klo:13:25
Helposti. Nythän on uusi liikennemerkki. Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty. ;D
Tämä hoituu varmasti myös, kun liikennemerkkikin on jo keksitty. Meillä tehdään "maailman toimivinta kaupunkia", mikä voisi mennä pieleen... ;D
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006543087.html (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006543087.html)
Kyllä uusi tieliikennelaki on fiasko. Tänään pääkaupunkiseudulla pyöräillessäni vajaan tunnin aikana kuulin nastojen ropisevan ainakin kymmenessä henkilöautossa. Oikeasti ihmettelen miksi? Itse en ole ajanut enää nastoilla noin 20 vuoteen. Enkä aja. Ajanut olen kitkoilla Lappia myöten.
Lainaus käyttäjältä: rautiainen - 16.10.20 - klo:15:45
Kyllä uusi tieliikennelaki on fiasko. Tänään pääkaupunkiseudulla pyöräillessäni vajaan tunnin aikana kuulin nastojen ropisevan ainakin kymmenessä henkilöautossa. Oikeasti ihmettelen miksi? Itse en ole ajanut enää nastoilla noin 20 vuoteen. Enkä aja. Ajanut olen kitkoilla Lappia myöten.
Uusi tieliikennelaki ei liity kuulemaasi rapinaan millään tavalla.
Lainaus käyttäjältä: rautiainen - 16.10.20 - klo:15:45
Kyllä uusi tieliikennelaki on fiasko. Tänään pääkaupunkiseudulla pyöräillessäni vajaan tunnin aikana kuulin nastojen ropisevan ainakin kymmenessä henkilöautossa. Oikeasti ihmettelen miksi? Itse en ole ajanut enää nastoilla noin 20 vuoteen. Enkä aja. Ajanut olen kitkoilla Lappia myöten.
Nastojen käyttöaika ei muuttunut mitenkään lain myötä. Tai no periaatteessa loppupäässä hiukan. Tässä aika hyvin esitetty tuo uusi. Ei pitäisi hirveän vaikea olla ymmärtää. Ja jos Tukholmassa kävit, niin ropina ns. sallittua.
https://aamuset.fi/artikkeli/4123816/Talvirengaspakko+muuttuu+keliperusteiseksi+vuonna+2020
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 16.10.20 - klo:16:09
Nastojen käyttöaika ei muuttunut mitenkään lain myötä. Tai no periaatteessa loppupäässä hiukan.
Muuttuihan se alkupäästäkin ja ihan oleellisesti. Ennen sai laittaa nastat alle marraskuun alusta, ja talvirenkaat oli pakko olla joulukuun alusta. Nyt ne talvirenkaat täytyy olla alla marraskuun alusta kun keli niin vaatii, mutta ei ole pakko pitää milloinkaan ellei keli vaadi. Tarkoittaa sitä, että ennen et voinut saada marraskuussa sakkoja siksi, ettei alla ole talvirenkaita, oli keli mikä tahansa, mutta nyt voit saada sakot jos alla on kesärenkaat ja keli olisi edellyttänyt talvirenkaita.
Niin, eli miten se nastarenkaiden käyttöaika muuttui? Ei mitenkään. Jos nyt joku ajaa nastoilla stadissa, on se yhtä kiellettyä kuin ennenkin.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 16.10.20 - klo:17:28
Niin, eli miten se nastarenkaiden käyttöaika muuttui? Ei mitenkään. Jos nyt joku ajaa nastoilla stadissa, on se yhtä kiellettyä kuin ennenkin.
Miten niin on?
Jos keli vaatii talvirenkaita saat silloin käyttää talvirenkaita...
Näyttää maanantaina tulevan räntäsadetta:
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki)
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/details/20201019 (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/details/20201019)
Liikenneturvan sivuilta:
Yksittäistapauksessa liikenteenvalvoja määrittelee, onko olosuhde sellainen, että talvirenkaita on käytettävä. Toisin sanoen uuden lain myötä esimerkiksi syksyllä talvirenkaita ei tarvitse vaihtaa pelkästään kalenterin perusteella. Auton käyttäjän tulee silti huolehtia ennakoiden, että ”talvi ei pääse yllättämään”, ja alla on lain edellyttämät renkaat
Jos tämä ei ole epäselvä, niin mikä?
Ei ole yhtään mitään epäselvää jos vähänkään sattuu sitä maalaisjärkeä löytymään. Kun tie on jäästä tai lumesta liukas, ajetaan talvirenkailla ja jos näin ei ole, saa ajaa myös kesärenkailla riippumatta mitä päivää allakka näyttää. Ja tietysti jos ennustetaan liukkaita kelejä, voi myös ennakoida ja vaihtaa talvirenkaat vaikka juuri sillä hetkellä ei liukasta olisikaan - tällaisessa tapauksessa poliisia ei varmasti asia kiinnosta. Jos kiinnostaa muutenkaan. Ainakin täällä PK-seudulla kuulee nastojen rapinaa läpi kesän.
Ei tehdä asioista vaikeampia kuin ne onkaan.
Tämän päivän Aamulehden sivuilla yksinkertaistettu käyttömääräyksiä, lukekaa sieltä ne joille epäselvää.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.20 - klo:20:11
Miten niin on?
Jos keli vaatii talvirenkaita saat silloin käyttää talvirenkaita...
Näyttää maanantaina tulevan räntäsadetta:
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki)
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/details/20201019 (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/details/20201019)
Oletko oikeasti noin tyhmä, vai esitätkö. Viime vuonna sai laittaa nastat alle marraskuussa niinkuin tänäkin vuonna. Jos keli edellyttää nastat sai laittaa alle viime vuonna Lokakuussa, niinkuin tänäkin vuonna. Mikä helvetti siinä muuttui? Jos nyt stadissa kuiva keli ja 5 lämmintä, niin saako olla nastat alla? Mitä? Lukekaa mitä kirjoitetaan. Kukaan ei puhunut talvirenkaista yhtään mitään, vaan NASTOISTA. Ainoa ero viime vuoteen on, että silloin oli PAKKO käyttää TALVIRENKAITA, JOULU-MAALIS, oli keli mikä tahansa.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 17.10.20 - klo:11:34
Oletko oikeasti noin tyhmä, vai esitätkö. Viime vuonna sai laittaa nastat alle marraskuussa niinkuin tänäkin vuonna. Jos keli edellyttää nastat sai laittaa alle viime vuonna Lokakuussa, niinkuin tänäkin vuonna. Mikä helvetti siinä muuttui? Jos nyt stadissa kuiva keli ja 5 lämmintä, niin saako olla nastat alla? Mitä? Lukekaa mitä kirjoitetaan. Kukaan ei puhunut talvirenkaista yhtään mitään, vaan NASTOISTA. Ainoa ero viime vuoteen on, että silloin oli PAKKO käyttää TALVIRENKAITA, JOULU-MAALIS, oli keli mikä tahansa.
Tässä hyvä esimerkki, kun tavis yrittää päteä ;D? Menikö tunteisiin? Laki sanoo SELV,,STI, että sinulla pitää olla keliin sopivat renkaat. Minä en ottanut mitään kantaa mihinkään muuhun.
Nyt voisi olla parhaat kelit nimenomaan KE-kitkoille! Suomessa hyväksyttyjä talvirenkaita M+S merkinnällä olevat: Joita oikoen ovat KE-kitkat, kitkat ja NASTARENKAAT!
https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/auton-renkaat#d0ce0ae0 (https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/auton-renkaat#d0ce0ae0)
"Talvirenkaiden käyttöaika
Uuden 1. kesäkuuta 2020 voimaantulleen tieliikennelain myötä talvirenkaiden käyttöaikaa koskevat säännöt muuttuivat.
Talvirenkaita tulee käyttää, jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana. Vaadittuna aikana talvirenkaassa tulee kulutuspinnan pääurien syvyys olla vähintään 3 mm. Pakollinen käyttöaika pitenee siten kuukaudella sekä syksyllä että keväällä, mikäli keli edellyttää. Kuitenkin myös kesärenkaita saa tuona aikana käyttää, jos alueella vallitsee ”kesäkeli”. Säällä tai kelillä, jolloin
talvirenkaiden käyttöä edellytetään, tarkoitetaan tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, on tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi. Yksittäistapauksessa liikenteenvalvoja määrittelee, onko olosuhde sellainen, että talvirenkaita on käytettävä. Toisin sanoen uuden lain myötä esimerkiksi syksyllä talvirenkaita ei tarvitse vaihtaa pelkästään kalenterin perusteella. Auton käyttäjän tulee silti huolehtia ennakoiden, että ”talvi ei pääse yllättämään”, ja alla on lain edellyttämät renkaat."
Fontit kasvaa ja tummenee. Talvi on selvästi tuloillaan.
Kukahan tässä tavis. Lueppa se viesti mihin vastasit. Ihan tarkasti nyt.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 16.10.20 - klo:17:28
Niin, eli miten se nastarenkaiden käyttöaika muuttui? Ei mitenkään. Jos nyt joku ajaa nastoilla stadissa, on se yhtä kiellettyä kuin ennenkin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.20 - klo:20:11
Miten niin on?
Jos keli vaatii talvirenkaita saat silloin käyttää talvirenkaita...
Näyttää maanantaina tulevan räntäsadetta:
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki)
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/details/20201019 (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/details/20201019)
Eilen olin itse pääkaupungissa. Keli oli +4, aurinko paistoi ja tienpinta kuiva. Saiko silloin ajaa nastoilla? Karpan mukaan juu, koska Maanantaina luvattu Forecan mukaan räntää. Viime vuoteen ero oli? Niin eroa ei ole. En tiedä meneekö tunteisiin, mutta aika usein sulla itsellä katoaa ajatus.
Nyt vielä se alkuperäinen, mistä koko juttu alkoi.
Lainaus käyttäjältä: rautiainen - 16.10.20 - klo:15:45
Kyllä uusi tieliikennelaki on fiasko. Tänään pääkaupunkiseudulla pyöräillessäni vajaan tunnin aikana kuulin nastojen ropisevan ainakin kymmenessä henkilöautossa. Oikeasti ihmettelen miksi? Itse en ole ajanut enää nastoilla noin 20 vuoteen. Enkä aja. Ajanut olen kitkoilla Lappia myöten.
Tähän viestiin vastaus perustui. Näiltä osin laki ei ole muuttunut yhtään mihinkään. Se oli yhtä kiellettyä viime vuonna kuin tänäkin, jos siis keli mikä nyt siellä on. Ei se mitä Foreca sanoo seuraavasta viikosta.
^ Paitsi että nastat saa olla alla mikäli olet menossa alueelle, joilla niille on tarvetta. Kuten nyt pohjoisessa.
Rengaskauppiaskaverini kanssa tästä juuri yhtenä päivänä puhuttiin. Moni on kuulemma ymmärtänyt asian väärin, kuten lehdistössäkin on viime aikoina juttua ollut, että kesärenkailla saisi nyt ajaa läpi talven. Näinhän ei todellakaan ole, mutta tarlvirengaspakko joulu-helmikuun välissä poistui, jos satut ajamaan vain satunnaisesti ja kyseisellä ajosuoritteella sää- ja keliolosuhteet oikeasti ovat sellaiset, ettei kesärenkailla ole liukastelemisen vaaraa. Siis lähinnä sillä viime talven toisinnolla, jolloin etelässä sataa vettä ja mittarissa tammilkuussa on +6.
Se, miksi sitä nastojen rapinaa jo kuuluu, on yksinkertaisesti varautumista. Todella monella autoilijalla on renkaat jonkin rengasfirman rengashotellissa ja vaatii vähän sopimista ja aikatauluttamista, milloin ne alle laitetaan, ei siis sinä kyseisenä päivänä, jolloin pitkäaikaissääennusteen lupaama ensimmäinen räntäkeli tai lumisade + mahdollisen pakkassää toteutui. Siis imperfektissä.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 17.10.20 - klo:14:05
Se, miksi sitä nastojen rapinaa jo kuuluu, on yksinkertaisesti varautumista. Todella monella autoilijalla on renkaat jonkin rengasfirman rengashotellissa ja vaatii vähän sopimista ja aikatauluttamista, milloin ne alle laitetaan, ei siis sinä kyseisenä päivänä, jolloin pitkäaikaissääennusteen lupaama ensimmäinen räntäkeli tai lumisade + mahdollisen pakkassää toteutui. Siis imperfektissä.
Se on just näin. Lähestyivät työauton kohdalla jo toissaviikolla tekstiviestillä, että olemme varanneet teille ajan renkaanvaihtoon, vastaa kyllä jos aika sopii. Viestissä mainittiin, että jaksottavat näin renkaan vaihtoa, ettei kaikki tule samana päivänä ajatuksella, että nyt saan renkaani vaihdettua.
En tosin vielä vienyt renkaan vaihtoon, koska nastat.
Omassa autossakin lähtee valitettavasti nastat alle useiden kitkavuosien jälkeen, kun en raaskinut hyväkuntoisia hakkapeliittoja heittää mäelle, vain koska haluan kitkat.
Pitäisikö ne laittaa alle huomenna vai ei, koska tiistai/keskiviikko aamuna saattaa olla liukasta Pirkanmaalla? Siinäpä pulma? Kitkojen kanssa tätä ongelmaa ei olisi.
Jos jollakulla on haluja ostaa tai vaihtaa 235/45r18 nastat kitkoihin, niin paiskaa viestillä ;D
Onko kenelläkään (hyviä) kokemuksia tuorehkoista Keski-Euroopan kitkoista? Vajaa kymmenen vuotta sitten oli alla Nokian k-e -kitkat (mallia en muista) ja ne olivat erittäin pätevät. TM testasi ne myös aikanaan ja totesi toimivan yhtä hyvin kuin Pohjoismaalaiset serkkunsa. Nyt ei ole silmään osunut testejä missä näitä olisi mukana.
Nastarenkaita kannattaa käyttää talvisin jos ei osaa ajaa autoa, eikä tiedä, kuinka auto käyttäytyy liukkaalla kelillä ja mikä tärkeintä, ei osaa ennakoida.
Itse ajan 80 tkm vuodessa ja noita kilsoja olen ajanut n. 35 vuotta. Eli liki 3 miljoonaa kilometriä alkaa olemaan ratinpyörittelyä takana kelissä jos toisessakin. Kolareita on tänä aikana sattunut muutama ja jokaikinen kerta syypää on ollut toisessa autossa. Itse en voisi kuvitellakaan ottavani nastoja alle asfalttia raapimaan. Sitten jos ajatellaan pk-seutua ja varsinkin ydinkeskustaa, niin mielestäni siellä ei saisi edes ajaa nastarenkailla.
Mutta kuten sanoin, nastoilla ajelkoot kokemattomat kuljettajat, se on mielestäni ihan ok. Jos kokenut kuljettaja ei hallitse autoaan kitkoilla, niin se on kortti välittömästi pois. Kaiken A ja O jääkelillä ajeltaessa kitkoilla on ennakointi, eli ei ajeta keula kiinni edelläajavan perseessä (puskurissa).
Lainaus käyttäjältä: Mikkes - 17.10.20 - klo:16:17
Nastarenkaita kannattaa käyttää talvisin jos ei osaa ajaa autoa, eikä tiedä, kuinka auto käyttäytyy liukkaalla kelillä ja mikä tärkeintä, ei osaa ennakoida.
Itse ajan 80 tkm vuodessa ja noita kilsoja olen ajanut n. 35 vuotta. Eli liki 3 miljoonaa kilometriä alkaa olemaan ratinpyörittelyä takana kelissä jos toisessakin. Kolareita on tänä aikana sattunut muutama ja jokaikinen kerta syypää on ollut toisessa autossa. Itse en voisi kuvitellakaan ottavani nastoja alle asfalttia raapimaan. Sitten jos ajatellaan pk-seutua ja varsinkin ydinkeskustaa, niin mielestäni siellä ei saisi edes ajaa nastarenkailla.
Mutta kuten sanoin, nastoilla ajelkoot kokemattomat kuljettajat, se on mielestäni ihan ok. Jos kokenut kuljettaja ei hallitse autoaan kitkoilla, niin se on kortti välittömästi pois. Kaiken A ja O jääkelillä ajeltaessa kitkoilla on ennakointi, eli ei ajeta keula kiinni edelläajavan perseessä (puskurissa).
Vai niin? Lainaan sukulaista, joka ajaa parhaina vuosina yli 120tkm ja totesi: Kitkoilla olen yhden talven kokeillut ja se riitti, kun pitää lähteä kelillä, kuin kelillä liikenteeseen ja pitää päästä perille, niin ehkä ei riitä ja silloin ne on nastarenkaat. Kilometrejä hänellä takana paljon enemmän, kuin sinulla ;D.
Ja ei toinen auto ei hiljentynyt vaikka heitti CVC7:t alle ;D.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 16.10.20 - klo:17:28
Jos nyt joku ajaa nastoilla stadissa, on se yhtä kiellettyä kuin ennenkin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.10.20 - klo:20:11
Miten niin on?
Jos keli vaatii talvirenkaita saat silloin käyttää talvirenkaita...
Näyttää maanantaina tulevan räntäsadetta:
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki)
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/details/20201019 (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/details/20201019)
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 17.10.20 - klo:11:34
Oletko oikeasti noin tyhmä, vai esitätkö. Viime vuonna sai laittaa nastat alle marraskuussa niinkuin tänäkin vuonna. Jos keli edellyttää nastat sai laittaa alle viime vuonna Lokakuussa, niinkuin tänäkin vuonna. Mikä helvetti siinä muuttui? Jos nyt stadissa kuiva keli ja 5 lämmintä, niin saako olla nastat alla? Mitä? Lukekaa mitä kirjoitetaan. Kukaan ei puhunut talvirenkaista yhtään mitään, vaan NASTOISTA. Ainoa ero viime vuoteen on, että silloin oli PAKKO käyttää TALVIRENKAITA, JOULU-MAALIS, oli keli mikä tahansa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.20 - klo:12:27
Tässä hyvä esimerkki, kun tavis yrittää päteä ;D? Menikö tunteisiin? Laki sanoo SELV,,STI, että sinulla pitää olla keliin sopivat renkaat. Minä en ottanut mitään kantaa mihinkään muuhun.
Nyt voisi olla parhaat kelit nimenomaan KE-kitkoille! Suomessa hyväksyttyjä talvirenkaita M+S merkinnällä olevat: Joita oikoen ovat KE-kitkat, kitkat ja NASTARENKAAT!
https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/auton-renkaat#d0ce0ae0 (https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/auton-renkaat#d0ce0ae0)
Talvirenkaiden käyttöaika
Uuden 1. kesäkuuta 2020 voimaantulleen tieliikennelain myötä talvirenkaiden käyttöaikaa koskevat säännöt muuttuivat. Talvirenkaita tulee käyttää, jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana. Vaadittuna aikana talvirenkaassa tulee kulutuspinnan pääurien syvyys olla vähintään 3 mm. Pakollinen käyttöaika pitenee siten kuukaudella sekä syksyllä että keväällä, mikäli keli edellyttää. Kuitenkin myös kesärenkaita saa tuona aikana käyttää, jos alueella vallitsee ”kesäkeli”. Säällä tai kelillä, jolloin talvirenkaiden käyttöä edellytetään, tarkoitetaan tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, on tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi. Yksittäistapauksessa liikenteenvalvoja määrittelee, onko olosuhde sellainen, että talvirenkaita on käytettävä. Toisin sanoen uuden lain myötä esimerkiksi syksyllä talvirenkaita ei tarvitse vaihtaa pelkästään kalenterin perusteella. Auton käyttäjän tulee silti huolehtia ennakoiden, että ”talvi ei pääse yllättämään”, ja alla on lain edellyttämät renkaat.
Oliko muuta? Saat käyttää stadissakin tähän aikaan vuodesta nastarenkaita, jos keli vaatii ja siitä on turha vetää edes tällä foorumilla itkupotkuraivaireita ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.20 - klo:18:18
Oliko muuta? Saat käyttää stadissakin tähän aikaan vuodesta nastarenkaita, jos keli vaatii ja siitä on turha vetää edes tällä foorumilla itkupotkuraivaireita ;D.
Stadissa se keli-vaatimus on täyttynyt viimeksi noin 1,5 vuotta sitten eli 2019 lopputalvesta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.20 - klo:18:15
Vai niin? Lainaan sukulaista, joka ajaa parhaina vuosina yli 120tkm ja totesi: Kitkoilla olen yhden talven kokeillut ja se riitti, kun pitää lähteä kelillä, kuin kelillä liikenteeseen ja pitää päästä perille, niin ehkä ei riitä ja silloin ne on nastarenkaat. Kilometrejä hänellä takana paljon enemmän, kuin sinulla ;D.
Ja ei toinen auto ei hiljentynyt vaikka heitti CVC7:t alle ;D.
Kas kun et oikein kaiman kaveria lainaa. Kuten aiemmin sanoin. Kortti pois sukulaiseltasi (kaiman kaverilta). Tiedoksesi, jos kaiman kaverisi on ajanut 120 tkm vuodessa ja yli 3 miljoonaa kilometriä, ei sillä ole ajotaitoon enää millään lailla parantavaa vaikutusta, kuin jos ajaa 80 tkm vuodessa ja takana vähän alle 3 miljoonaa kilometriä. Ymmärrän, että sinä et tätä ymmärrä.
Lainaus käyttäjältä: Mikkes - 17.10.20 - klo:23:14
Kas kun et oikein kaiman kaveria lainaa. Kuten aiemmin sanoin. Kortti pois sukulaiseltasi (kaiman kaverilta). Tiedoksesi, jos kaiman kaverisi on ajanut 120 tkm vuodessa ja yli 3 miljoonaa kilometriä, ei sillä ole ajotaitoon enää millään lailla parantavaa vaikutusta, kuin jos ajaa 80 tkm vuodessa ja takana vähän alle 3 miljoonaa kilometriä. Ymmärrän, että sinä et tätä ymmärrä.
Parhaita uhriutujia ja toisten rengasvalintoja kritisoivia autofoorumeilla on kitkauskovaiset. Kyllä valitettavasti teitä näkee, joka talviloma köröttelemässä/pärjäämässä pohjoisessa ja kyllä me jotka siellä ajamme normaalisti olemme juuri samaa mieltä, että teiltä pitäisi viedä kortti pois!
Sellainen mielenkiintoinen asia josta ei täällä paljon puhuta;
Kummat renkaat ovat vaarallisemmat sulalla tiellä kitkarenkaat vai nastarenkaat. Mielipiteeni on että nastarenkaat ovat huomattavastit joka suhteessa kuin kitkarenkaat
Jarrutuksessa
sivuttaispidossa
Ajettavuudessa jne.....
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 18.10.20 - klo:09:15
Sellainen mielenkiintoinen asia josta ei täällä paljon puhuta;
Kummat renkaat ovat vaarallisemmat sulalla tiellä kitkarenkaat vai nastarenkaat. Mielipiteeni on että nastarenkaat ovat huomattavastit joka suhteessa kuin kitkarenkaat
Jarrutuksessa
sivuttaispidossa
Ajettavuudessa jne.....
Eipä noissa testien mukaan isoja eroja ole. Alla tulokset jarrutusmittausten osalta (TM2020). Nastat punaisella.
(https://i.ibb.co/1RFy5y4/jarrutus.jpg) (https://ibb.co/NWcDPDG)
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 18.10.20 - klo:09:15
Sellainen mielenkiintoinen asia josta ei täällä paljon puhuta;
Kummat renkaat ovat vaarallisemmat sulalla tiellä kitkarenkaat vai nastarenkaat. Mielipiteeni on että nastarenkaat ovat huomattavastit joka suhteessa kuin kitkarenkaat
Jarrutuksessa
sivuttaispidossa
Ajettavuudessa jne.....
Se mistä on kirjoitettu, niin vaihtelevissa olosuhteissa nasta on parempi.
Kyllähän jokaisessa TM:n ja tuulilasin talvirengastestissä on renkaiden ominaisuudet testattu myös paljaalla asvaltilla ja myös arvioitu (Jokainen voi sitten arvioida painotukset itse). On myös erikseen testattu kuinka huonosti kitkarengas toimii kesärenkaana, kun taas nypityillä nastarenkailla tuo renkaan sulaminen alle ei ole samanlaista.
On kuitenkin viisi tilannetta, joissa kitkarengas toimii huonommin kuin nastarengas.
1. Ilman lämpötila nollan tienoilla, jäätä tiellä
Kun lämpötila on viidestä pakkasasteesta viiteen lämpöasteeseen, niin tien pinnalla on jäätä. Jääpinnalla nasta on ylivoimainen. 50 km/h nopeudella tehdyissä testeissä, nollakelillä, nastarenkaiden jarrutusmatka oli 43 metriä, kun se oli kitkarenkailla 60 metriä.
2. ,,killiset kelivaihtelut
Kitkarengas toimii parhaiten tasaisissa kelioloissa, mutta äkilliset kelivaihtelut kuten nopea lämpötilat nousu ovat ongelma kitkarenkaalle. Kun kireä pakkanen lauhtuu nopeasti esimerkiksi alle viiteen asteeseen, niin tien pinta liukastuu nopeasti. Nopea lauhtuminen on vaikeuttaa nastarenkailla ajoakin, mutta kitkoilla ongelma korostuu.
5. Etelä-Suomen keliolot
Etelä-Suomen epävakaat keliolot ovat joskus jopa hankalammat kuin pohjoisen pakkaset. On mustaa jäätä, liukkaita ramppeja, päivän mittaan vaihtelevasti liukkaita tien pintoja.
- Etelä-Suomen epävakaisiin talviin nastarengas on useimmiten sopivampi, koska se antaa enemmän pelivaraa liukkaimmilla nollakeleillä, sanoo johtaja Teppo Huovila Nokian Renkailta.
Tarkoituksella jätetty kohdat 3 ja 4 pois?
Lainaa3. Vanha auto
Vanhemmista autoista puuttuu nykyaikainen turvatekniikka: lukkiutumattomat jarrut ja luistonestot, ajovakausjärjestelmä. Silloin kitkarenkaan pitopuutteet nastarenkaaseen korostuvat.
4. Kokematon kuljettaja ja/tai useita kuljettajia
Kitkarengas sopii kokeneelle kuljettajalle, joka osaa sovittaa ajotapansa kitkarenkaan rajoitusten mukaan, mutta kokematon tai muuten malttamaton voi joutua äkillisiin vaaratilanteisiin.
- Jos ajotyyli on kohtuullisen rauhallinen, ennakoiva ja omaa reittisuunnitelmaa pystyy muuttamaan, nastattomilla talvirenkailla pärjää. Silloin liukkaalla vauhtia täytyy kuitenkin hiljentää ja kaarteissa ottaa selkeästi rauhallisemmin, neuvoo teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri Nokian Renkailta.
Sekä loppukaneetti:
LainaaKenelle kitkarengas sopii?
- Kitkarengas sopii erityisen hyvin, jos sinulla on uusi turvavarusteltu auto, ajat pääasiassa pohjoisen vakaammissa talviolosuhteissa ja olet kokenut autoilija, määrittelee Huovila.
Kitkarengas on hiljainen ja taloudellinen ajaa, mutta ei sovi kokemattomalle kuljettajalle.
Kovilla pakkasilla nastojen ja kitkojen ero tasoittuu. Paljailla sohjoisilla ja lumisilla talviteillä kitkarengas toimii hyvin.
- Kun pakkasta on parikymmentä astetta, nastat ja nastattomat talvirenkaat ovat yhtä pitävät, nastattomat joskus jopa pitävämmät. Kovalla pakkasella jää ei ole liukasta. Mutta lähempänä nollaa jään päällä on vettä, mikä tekee siitä liukkaan. Silloin nastarengas saa pinnasta paremman otteen, toteaa Matti Morri.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 18.10.20 - klo:09:30
Tarkoituksella jätetty kohdat 3 ja 4 pois?
Oot niin helppo ja jopa kuusi minuuttia meni ;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.10.20 - klo:08:44
Parhaita uhriutujia ja toisten rengasvalintoja kritisoivia autofoorumeilla on kitkauskovaiset. Kyllä valitettavasti teitä näkee, joka talviloma köröttelemässä/pärjäämässä pohjoisessa ja kyllä me jotka siellä ajamme normaalisti olemme juuri samaa mieltä, että teiltä pitäisi viedä kortti pois!
Niinkö? olen käynyt omalla Levin mökillä ja firman Rukan mökillä joka talvi nyt n. 20 vuotta ja aina kitkoilla. Yhdelläkään reissulla en köröttele/yritä pärjätä pohjoisen teillä pakkaslumisilla teillä, joilla kitkat ovat huomattavasti paremmat kuin nastat. Oletko käynyt oikein katsomassa kaikkien näiden "köröttelijöiden" rengastusta? En edes veikkaa, vaan tiedän, että et ole ja todennäköisesti ne köröttelijät ovat näitä nastarenkailla epävärmasti ajavia kuskeja, joilla on hyvin vähän ajokokemusta. Taitavat kaikenlisäksi olla näitä kaverin kaimojasi, jotka vetävät kesät ja talvet nastat alla ja luulevat olevansa hyviä kuskeja vain sen vuoksi, kun ovat laittaneet asfaltteja tuohoavat nastat allensa.
Lainaus käyttäjältä: Mikkes - 18.10.20 - klo:10:54
Niinkö? olen käynyt omalla Levin mökillä ja firman Rukan mökillä joka talvi nyt n. 20 vuotta ja aina kitkoilla. Yhdelläkään reissulla en köröttele/yritä pärjätä pohjoisen teillä pakkaslumisilla teillä, joilla kitkat ovat huomattavasti paremmat kuin nastat. Oletko käynyt oikein katsomassa kaikkien näiden "köröttelijöiden" rengastusta? En edes veikkaa, vaan tiedän, että et ole ja todennäköisesti ne köröttelijät ovat näitä nastarenkailla epävärmasti ajavia kuskeja, joilla on hyvin vähän ajokokemusta. Taitavat kaikenlisäksi olla näitä kaverin kaimojasi, jotka vetävät kesät ja talvet nastat alla ja luulevat olevansa hyviä kuskeja vain sen vuoksi, kun ovat laittaneet asfaltteja tuohoavat nastat allensa.
Mahtava katsoa 35 vuoden ajohistorialla ja yli 3 miljoonan ajokilometrin omaavan henkilön uhoa, kuinka hän tietää paremmin "kaikkien" ajotarpeet.
Ja kyllä suosittelen ajelemaan siellä Lapissa muuallekkin, kuin auratuille mökin pihoille ja olet oikeassa kitka on parhaimmillaan nimenomaan pakkasessa, mutta sitten kun taas mennään tiehoidon heikommalle puolelle ja lumi muuttuu jääksi ja keli menee plussa tienoille, niin nasta pyyhkii kitkan.
Ja kyllä nuo etelän vetelät tunnistaa Lapin reissuilla. Toki sitten on näitä jotka ajaa, kuin Euroopan omistajat, mutta näitä sitten hinaillaan ojan pohjalta ;D.
Ja kyllä minä ajan tälläkin hetkellä kitkoilla, mutta en tiedä paremmin sinun tarpeita enkä myöskään nettikirjoittelun perusteella osaa arvioida sinun ajotaitojasi, mutta sinä osaat arvoida painitaitoja ;D. Toki jos olet useampaan kolariin/onnettomuuten joutunut ja aina vika on ollut vastapuolen, niin ehkä et olekkaan ollut niin hyvä ennakoimaan tilanteita, kuin annat ymmärtää täällä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.10.20 - klo:14:25
Mahtava katsoa 35 vuoden ajohistorialla ja yli 3 miljoonan ajokilometrin omaavan henkilön uhoa, kuinka hän tietää paremmin "kaikkien" ajotarpeet.
Ja kyllä suosittelen ajelemaan siellä Lapissa muuallekkin, kuin auratuille mökin pihoille ja olet oikeassa kitka on parhaimmillaan nimenomaan pakkasessa, mutta sitten kun taas mennään tiehoidon heikommalle puolelle ja lumi muuttuu jääksi ja keli menee plussa tienoille, niin nasta pyyhkii kitkan.
Ja kyllä nuo etelän vetelät tunnistaa Lapin reissuilla. Toki sitten on näitä jotka ajaa, kuin Euroopan omistajat, mutta näitä sitten hinaillaan ojan pohjalta ;D.
Ja kyllä minä ajan tälläkin hetkellä kitkoilla, mutta en tiedä paremmin sinun tarpeita enkä myöskään nettikirjoittelun perusteella osaa arvioida sinun ajotaitojasi, mutta sinä osaat arvoida painitaitoja ;D. Toki jos olet useampaan kolariin/onnettomuuten joutunut ja aina vika on ollut vastapuolen, niin ehkä et olekkaan ollut niin hyvä ennakoimaan tilanteita, kuin annat ymmärtää täällä.
Mä en uhoa koskaan mistään asiasta, jos sille ei ole tarvetta, niin kuin sinä olet uhonnut ja mellastanut näillä palstoilla ikuisuudet. Kirjoitat itsestäsi tuossa, että tiedän muiden ajotarpeet, juuri sinä kirjoitat niin, että tietäisit muiden ajotarpeet ja yleensäkin kaikki asiat.
Mä en ole niin tyhmä, että mä lähtisin huvikseen ajelemaan hoitamattomille tiealueille, jos ei ole tarvis ja tähän mennessä tarvetta ei ole ollut. Mutta hei, huvinsa kullakin, ajele sinä vaikka keskellä metsää, jos saat siitä jotain tyydytystä.
Ojan pohjalta minua ei ole tarvinnut koskaan hinailla, mutta sulla on ilmeisesti kokemusta siitäkin. Euroopan omistajaa ei myöskään ole koskaan tarvinnut esittää, enkä enää edes tiedä miten nää sun typerät väitteet liittyy asiaan.
Jos mä olen pariin kolmeen kolariin joutunut 3 miljoonan kilometrin ajoilla, niin sinulle täytyy näköjään erikseen kertoa tämäkin asia, se on ajosuoritteisiin nähden olemattoman pieni peltinaarmujen määrä. Tilanteita on toki ollut valtavasti enemmän, mutta juurikin ennakointi on estänyt nekin kolhut.
Alkaa Karpan kirjoitukset olemaan sitä luokkaa, että nyt ollaan menossa aika reilusti ns. ihon alle ja aletaan olemaan taas aika sivussa itse aiheesta. Koita kestää.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 18.10.20 - klo:15:26
Joku kertoi, että kapeat renkaat ovat hyvät.
On. Tai sitten ei. Yleensä niin, että jos on ne kapeat alunperin, niin sitten on, ja jos ei ole, niin sitten ei ole.
Täällä on näissä näkökulmien vaihdossa kyllä niin leppoisa tunnelma, että nyt varmaan on paikallaan alkaa väitellä renkaan absoluuttisesta kapeudesta ;D ;).
Periaatteessa on ihan sama ajaako kuka nastoilla ja kuka kitkoilla. Mutta:
Suomen valtio on tehnyt lisää velkaa noin 30v ja kunnat noin 20v putkeen. Talouden tasapainoa ei ole näköpiirissä. Teiden kunto heikkenee keskimäärin joka vuosi. Meillä suomessa ei enää ole varaa nastarenkaisiin. Ne pitäisi laittaa luvanvaraisiksi, jolloin nastojen osuus voisi laskea uusista renkaista esim 20% tasolle. Tämä on parempi kuin se, että korotetaan veroja, esim polttoaine- tai ajoneuvoveroa.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 18.10.20 - klo:18:41
Periaatteessa on ihan sama ajaako kuka nastoilla ja kuka kitkoilla. Mutta:
Suomen valtio on tehnyt lisää velkaa noin 30v ja kunnat noin 20v putkeen. Talouden tasapainoa ei ole näköpiirissä. Teiden kunto heikkenee keskimäärin joka vuosi. Meillä suomessa ei enää ole varaa nastarenkaisiin. Ne pitäisi laittaa luvanvaraisiksi, jolloin nastojen osuus voisi laskea uusista renkaista esim 20% tasolle. Tämä on parempi kuin se, että korotetaan veroja, esim polttoaine- tai ajoneuvoveroa.
Nastarenkaiden syyhän se on, että valtio on elänyt yli varojensa yli 10 vuotta. Ja jottei totuus unohtuisi, niin autolijoita kerättävät tulot on kolmanneksi eniten valtionbudjetissa n. 8 miljardia, josta palautetaan murusia!
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/joko-olet-vaihtanut-talvirenkaat-poliisilta-tiukka-muistutus-uudesta-pakosta-jos-kuljettaja-tasta-huolimatta-jatkaa-ajamista-syyllistyy-han-niskoitteluun/44151ab8-d80b-4ded-bffa-c8d7b98219d3?ref=iltalehti:5f3c&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_ga=2.105810438.446630032.1603019091-1057109100.1603019091 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/joko-olet-vaihtanut-talvirenkaat-poliisilta-tiukka-muistutus-uudesta-pakosta-jos-kuljettaja-tasta-huolimatta-jatkaa-ajamista-syyllistyy-han-niskoitteluun/44151ab8-d80b-4ded-bffa-c8d7b98219d3?ref=iltalehti:5f3c&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_ga=2.105810438.446630032.1603019091-1057109100.1603019091)
"Autoliiton mukaan Poliisihallituksen kanta on, ettei liukkaalla kelillä saa ajaa kesärenkailla."
"Autoliiton mukaan on olennaista, että talvirenkaat vaihdetaan ennen liukkaita kelejä."
"”Autoilijan on siis seurattava säätiedotuksia ja ennakoitava. Parempi on vaihtaa syksyllä renkaat viikkoa turhan aikaisin kuin päivä liian myöhään”, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoi.
Autoliiton mukaan nastarenkaiden käyttö on sallittua talvirengaspakon ajan lisäksi myös muulloin, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät.
”Mikään ei siis estä nastarenkaidenkaan alle vaihtamista lokakuussa tai pois ottamista vasta huhtikuussa olosuhteiden niin vaatiessa”, Vesalainen kertoi."
Lainaus käyttäjältä: DSGOK - 17.10.20 - klo:16:12
Onko kenelläkään (hyviä) kokemuksia tuorehkoista Keski-Euroopan kitkoista? Vajaa kymmenen vuotta sitten oli alla Nokian k-e -kitkat (mallia en muista) ja ne olivat erittäin pätevät. TM testasi ne myös aikanaan ja totesi toimivan yhtä hyvin kuin Pohjoismaalaiset serkkunsa. Nyt ei ole silmään osunut testejä missä näitä olisi mukana.
Continental:t olleet useassa testissä.
https://www.tyrereviews.co.uk/Tyre/Continental/WinterContact-TS-860.htm (https://www.tyrereviews.co.uk/Tyre/Continental/WinterContact-TS-860.htm)
https://alltyretests.com/continental-wintercontact-ts-860-test-review/ (https://alltyretests.com/continental-wintercontact-ts-860-test-review/)
Mulla ei ole kuin + miljoona vasta ajettuna,tänään ruuvasin Hakkapeliitta ysit sitten alle.Juu...talvella -78-79 lipsahti jäätiköllä Vauxhall Viva kiveen ysikympin mutkassa,etulokari meni kurttuun ja tukivarsi mutkalle,silloin oli nastat kans,merkki ei enää muistu mieleen.Vastahan tuo juuri tapahtui.No,kitkoillakin on ajettu välillä.Ei vain tule ajeltua lämmitetyllä asfaltilla.
Kai tähän säikeeseen tulee sata sivua taas ennen kevättä :) . Ja monta ratkaisematonta painimatsia.
Lainaus käyttäjältä: DSGOK - 17.10.20 - klo:16:12
Onko kenelläkään (hyviä) kokemuksia tuorehkoista Keski-Euroopan kitkoista? Vajaa kymmenen vuotta sitten oli alla Nokian k-e -kitkat (mallia en muista) ja ne olivat erittäin pätevät. TM testasi ne myös aikanaan ja totesi toimivan yhtä hyvin kuin Pohjoismaalaiset serkkunsa. Nyt ei ole silmään osunut testejä missä näitä olisi mukana.
Naapurimaassa testaavat onneksi noita KE-kitkojakin joka vuosi muitten renkaitten ohessa, tässä tuoreimmasta lehdestä yhteenveto:
(https://tveassetsprod.blob.core.windows.net/editorial/2020/09/slutresultat-vinterdacktest-2020.jpg)
Harmillisesti ei tuota TS860 Continentalia mukana, mutta tuo Nokian WR Snowproof näyttää kyllä olevan äärettömän mielenkiintoinen tuote, jää- ja lumipitoa on "riittävästi" etelän keleihin mutta käytös sateessa on paljon parempi kuin skandikitkoilla. :o
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.10.20 - klo:19:17
Nastarenkaiden syyhän se on, että valtio on elänyt yli varojensa yli 10 vuotta. Ja jottei totuus unohtuisi, niin autolijoita kerättävät tulot on kolmanneksi eniten valtionbudjetissa n. 8 miljardia, josta palautetaan murusia!
En mä noin kirjoittanut. Mutta kun rahat on loppu, niin kannattaisi etsiä säästöjä kohteista, josta ei tule haittaa. Kitkat kuluttavat teitä selvästi nastoja vähemmän. Bonuksena saa pienemmän melun ja vähemmän tiepölyä. Haittoja ei tule, kun nastat jäävät niiden käyttöön jotka välttämättä tarvitsevat, esim poliisi. Perusjampoista tuskin kovin moni tarvitsee. Itselle ei ole yli 10v aikana sitä tilannetta tullut 30-40tkm/v ajosuoritteella.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 18.10.20 - klo:21:59
Naapurimaassa testaavat onneksi noita KE-kitkojakin joka vuosi muitten renkaitten ohessa, tässä tuoreimmasta lehdestä yhteenveto:
Harmillisesti ei tuota TS860 Continentalia mukana, mutta tuo Nokian WR Snowproof näyttää kyllä olevan äärettömän mielenkiintoinen tuote, jää- ja lumipitoa on "riittävästi" etelän keleihin mutta käytös sateessa on paljon parempi kuin skandikitkoilla. :o
Mielenkiintoinen testi. Merkillepantavaa on että 5:n kärjessä on vain yksi nasta ja sekin vasta kolmantena. Toinen huomio on että Nokian WR Snowproof (KE-kitka) saa paremmat pisteet
jääpidosta kuin Kumhon ja Nexgenin nastat - ja ilmoitettua hintaeroa näihin halppiksiin on vain 20 eur (200kr) per rengas (toki testin hintatiedot ovat aina vähän sinnepäin). Nyt on siis nähty sekin että premium KE-kitka menee edullisempien nastojen edelle - jääpidossa (!) - joka on suhteessa kaikkein haasteellisin alue erityisesti KE-kitkalle (tosin testiolosuhteita ei ilmoitettu, todennäköisesti -7C). Toisaalta, ei kannata liikaa innostua KE-kitkoista- Goodyearin KE-kitkan tulos on vain 2 pistettä jääpidosta ja saa siitä hylätyn ja miinuspisteitä. Samoin Contin TS860 (ei mukana tuossa) jäi viime vuoden testeissä reippaasti jääpidossa nordic-kitkoille, eikä päässyt ruotsalaisissa testeissä kärkisijoille.
Suomalaisissa testeissä jää- ja lumipidon painostus on suurempi ja täten järjestys olisi hieman eri. Testissä on myös mielenkiintoinen uusi painotus. Jos jokin osa-alue menee erittäin heikosti ja siitä tulee hylätty, tulee 10 miinuspistettä. Tässä tapauksessa Contin CVC7 kitka sai testin (jaetun) huonoimman arvosanan ja hylätyn märän kelin jarrutuspidosta.
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 18.10.20 - klo:22:10
Mutta kun rahat on loppu, niin kannattaisi etsiä säästöjä kohteista, josta ei tule haittaa. Kitkat kuluttavat teitä selvästi nastoja vähemmän. Bonuksena saa pienemmän melun ja vähemmän tiepölyä. Haittoja ei tule, kun nastat jäävät niiden käyttöön jotka välttämättä tarvitsevat, esim poliisi. Perusjampoista tuskin kovin moni tarvitsee. Itselle ei ole yli 10v aikana sitä tilannetta tullut 30-40tkm/v ajosuoritteella.
+1. Kulutusero on 10..30x nastatyypistä riippuen (tutkimus/mittaus todellisella tiepohjalla). Ja turvallisemmat tiet kun vähemmän uria.
Lainaus käyttäjältä: Hannes - 18.10.20 - klo:09:15
Sellainen mielenkiintoinen asia josta ei täällä paljon puhuta;
Kummat renkaat ovat vaarallisemmat sulalla tiellä kitkarenkaat vai nastarenkaat. Mielipiteeni on että nastarenkaat ovat huomattavastit joka suhteessa kuin kitkarenkaat
Turvallisuudesta puhuen, Suomen oloissa viimeiset +10 vuotta kitkoilla ajaville on sattunut suhteessä vähemmän vakavia onnettomuuksia kuin nastoilla ajaville. (tilasto josta siivottu sairastapaukset tms pois)
Aalto-yliopiston rengastutkija taasen huomauttaa että paljaalla asfaltilla ajaessa nastaulkonemien ero etu- ja taka-akselin välillä vajaavetoisissa autoissa voi kasvaa vaarallisen suureksi ja aiheuttaa hallinnan menetyksiä talvikelillä.
Nämäkin keskustelut löytyvät jos scrollaa taaksepäin joitain kymmeniä sivuja viime talven kohdalle ja todennäköisesti lisää viestejä tulee vieläkin.. :)
Tällainen "isojen miesten" kinastelu on aina käynnissä kun aletaan puhua talvirenkasta, kummat on paremmat kitkat vai nastarenkaat, sitä käydään työpaikalla, mies porukoissa, forumeilla jne. Yksi merkille pistettävä seikka tulee esiin melkeipä joka kerta, kysyttäessä vankkumattomalta nastarenkaiden kannattajalta oletko koskaan kokeillut kitkarenkaita vastaus on: en ole enkä tule kokeilemaankaan ja yksi vielä huvittavampi piirre on se että tuollaisen vastauksen antaa yleensä mies mutta myös aina nainen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.10.20 - klo:09:24
On kuitenkin viisi tilannetta, joissa kitkarengas toimii huonommin kuin nastarengas.
- - -
- Etelä-Suomen epävakaisiin talviin nastarengas on useimmiten sopivampi, koska se antaa enemmän pelivaraa liukkaimmilla nollakeleillä, sanoo johtaja Teppo Huovila Nokian Renkailta.
Näkemys ”viidestä tilannetta” ja kommentti Etelä-Suomen epävakaista talvista lienevät kaikki samasta lähteestä eli Nokian Renkaiden johtajalta, Teppo Huovilalta. Tämän suhteen kannattaa pitää mielessä, että hra Huovilan tarkoituksena on myydä Nokian renkaita, mm. nastarenkaita. Sen vuoksi hänen sanomisiaan ei voida pitää objektiivisena arviona siitä, millaisia renkaita itse kunkin tulisi käyttää. Sen sijaan, että kuuntelemme hra Huovilaa tai internetin suurta kokemusasiantuntijoiden joukkoa, kannattaa muodostaa oma, itsenäinen mielipide asiasta. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että hankkii autoonsa kitkarenkaat. Karppa on näin toiminut, mutta hän onkin keskimääräistä enemmän kiinostunut autoista ja autoilusta. Sen sijaan Paavo Perusautoilija ei tällaisilla asioilla juuri päätään vaivaa. Hän ostaa autoonsa vanhasta muistista nastarenkaat, koska nastarengas on yhtä kuin talvirengas. Ja seuraukset ovat ihan helvetin ikävät. Kohta täällä Helsingissäkin alkaa toukokuuhun asti ulottuva jakso, jonka aikana paljas asfalti jyrsitään piloille nastarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.10.20 - klo:19:17
Nastarenkaiden syyhän se on, että valtio on elänyt yli varojensa yli 10 vuotta. Ja jottei totuus unohtuisi, niin autolijoita kerättävät tulot on kolmanneksi eniten valtionbudjetissa n. 8 miljardia, josta palautetaan murusia!
Autokansan kestoargumentti on, että erilaisia autoiluun liittyviä veroja
palautetaan heille niin ja niin vähän. Verotus ei kuitenkaan Yle-veroa lukuun ottamatta perustu "palautusperiaatteelle". Veronmaksajalla ei ole mahdollisuutta saada tietyn veron suorituksella juuri tiettyä vastasuoritusta. Jos haluttaisiin toimia niin, että autoilijoilta kerätyt verot käytetään tiettyyn tarkoitukseen, pitäisi kyetä perustelemaan, miksi juuri autoilijoiden tulisi saada tällainen etu. Eikö sama etu pitäisi myöntää esimerkiksi tulo- ja perintöveroa maksaville? Suomesta saattaisi esimerkiksi löytyä iso joukko ihmisiä, jotka haluaisivat tuloveronsa ”palautettavaksi” vanhustenhoidon saattamiseen pohjoismaiselle tasolle sen sijaan, että valtio hankkii uusia torjuntahävittäjiä. Eikö heitä pitäisi kuunnella yhtä herkällä korvalla kuin autoilijoita?
Vielä on mainittava autokansan usein mainitsema 8,5 miljardia euroa. Siinä on mukana arvonlisäverot. Se peritään kaikesta arvonlisästä, eikä sitä näin ollen voi pitää erityisesti autoiluun kohdistuvana verona. Oikea luku autokansan ”verouhrille” onkin 5 miljardia. Eli autovero (1 miljardi), ajoneuvovero (1,1 miljardia), ja polttoainevero (2,9 miljardia).
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.10.20 - klo:14:55
Kapeat renkaat voisi tulla pakolliseksi.
Kuluttaisi teitä vähiten ja tietysti nastattomana. :D
En ylenkatsoisi hieman ensiasennuskokoa kapeampia renkaita.
Ei ihan sattumalta jäärata- ja ralliautoissa ole kapeat piikkirenkaat. Nimenomaan piikkirenkaat kun nastat eivät juurikaan pitoa isoa kovaa mentäessä lisää.
Ja todellakin, jokaisin kannattaisi edes kerran kokeilla nykyaikaisia skandikitkoja ennen ostopäätöksen tekoa uusia talvirenkaita hankittaessa. Nastoille on paikkansa, mutta niin myös kitkoille.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 19.10.20 - klo:14:55
Kapeat renkaat voisi tulla pakolliseksi. Kuluttaisi teitä vähiten ja tietysti nastattomana.
Po. "nastattomina" :D
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 18.10.20 - klo:21:59
Naapurimaassa testaavat onneksi noita KE-kitkojakin joka vuosi muitten renkaitten ohessa, tässä tuoreimmasta lehdestä yhteenveto:
(https://tveassetsprod.blob.core.windows.net/editorial/2020/09/slutresultat-vinterdacktest-2020.jpg)
Harmillisesti ei tuota TS860 Continentalia mukana, mutta tuo Nokian WR Snowproof näyttää kyllä olevan äärettömän mielenkiintoinen tuote, jää- ja lumipitoa on "riittävästi" etelän keleihin mutta käytös sateessa on paljon parempi kuin skandikitkoilla. :o
Kiitoksia. Tämä olikin mielenkiintoinen yhteenveto. Menee Nokian WR harkintaan... Saisi nuo kotimaiset lehdetkin ottaa näitä "vääriä" renkaita testiin.
Lainaus käyttäjältä: DSGOK - 19.10.20 - klo:17:49
Kiitoksia. Tämä olikin mielenkiintoinen yhteenveto. Menee Nokian WR harkintaan... Saisi nuo kotimaiset lehdetkin ottaa näitä "vääriä" renkaita testiin.
Kyllähän niitä aika ajoin testataankin, mutta loppupäätelmä on yleensä jo päätoimittajan artikkelipohjassa valmiina ennen testitulosten julkistamista, ja rengas korjataan hännänhuipuksi viimeistään sitten painotuksia "sopivasti" aina "optimoimalla" tai kokonaan poistamalla tietyt osa-alueet kokonaispisteistä kuten vierintävastus, melu, ajomukavuus jne jne. ::)
"Kyllähän niitä aika ajoin testataankin, mutta loppupäätelmä on yleensä jo päätoimittajan artikkelipohjassa valmiina ennen testitulosten julkistamista, ja rengas korjataan hännänhuipuksi viimeistään sitten painotuksia "sopivasti" aina "optimoimalla" tai kokonaan poistamalla tietyt osa-alueet kokonaispisteistä kuten vierintävastus, melu, ajomukavuus jne jne. ::)"
Ihan oikeat nuo painotukset on , kun talvirenkaita testataan. Jääpito noissa kekitkoissa on ollut onneton verrattuna parhaisiin pohjoismaisiin kitkoihin. Sulalla asfaltilla taatusti pysyy tiellä millä tahansa renkaalla. Sulan kelin pito on huonoimmillakin kiekoilla parempi , kuin parhailla renkailla jäisellä pinnalla. Rengas , jossa on erinomainen pito sulalla pinnalla , mutta heikko jäällä on hengenvaarallinen vaihtuvissa olosuhteissa.
Sulan kelin ominaisuuksissa mielestäni vain vesiliirtoherkkyydellä on talvirenkailla merkitystä.
Lainaus käyttäjältä: harry - 19.10.20 - klo:20:23Sulalla asfaltilla taatusti pysyy tiellä millä tahansa renkaalla.
Varmasti, tai ainakin niin pitkään kunnes ajautuu tieltä ulos. Mitäpä sitä suotta etelässä "hyvän kelin" ominaisuuksia painottamaan, yhtä lailla ne viiteen milliin kulahtaneet Nokian ärräkakkosetkin kuljettaa autoa kolmostiellä tampereelta helsinkiin marraskuisena sateisena iltapäivänä samaa 130km/h vauhtia eteenpäin kuin kesäkumeilla pari kuukautta aikasemminkin. Tuntuu yllättävän monelta unohtuvan tämä "totuus" että niillä talvirenkailla ajetaan vähintään yhtä kovaa kuin kesällä kesäkumeilla ja kesärajoituksilla silloin kun maa ei ole lumesta valkoisena..
"Sulalla asfaltilla taatusti pysyy tiellä millä tahansa renkaalla."
"-Varmasti, tai ainakin niin pitkään kunnes ajautuu tieltä ulos"
Pointti on siinä , että on todennäköisempää ajautua liukkaalla tiellä heikon jääpidon omaavilla renkailla ulos tieltä , kuin ajautua ulos paljaalla asfaltilla heikomman sulan kelin pidon omaavalla renkaalla. Kitka on joka tapauksessa paljáalla tiellä niin hyvä verrattuna jäiseen pintaan , ettei normaalilla järkevällä ajotavalla ole käytännössä mahdollista pidon menetyksen takia ajaa metsään. Sen sijaan rengas , joka pitää lähes kesärenkaan veroisesti asfaltilla , mutta heikosti jäällä , yllättää helposti ajajan pinnan kitkan muuttuessa.
Parhailla pohjoismaisilla kitkoilla pito sortuu loivasti alta ja heikomman pidon aistii jo märällä asfaltilla , jolloin on helppo havaita , milloin on syytä laskea vauhtia. On selvää , että märällä asfaltilla on oltava varovaisempi , kuin kekitkoilla , mutta varmuus marginaalia on kuitenkin paljon enemmän kuin vastaavasti heikon jääpidon omaavilla ke kitkoilal liukkaalla ajettaessa.
Lainaus käyttäjältä: harry - 19.10.20 - klo:20:54
Pointti on siinä , että on todennäköisempää ajautua liukkaalla tiellä heikon jääpidon omaavilla renkailla ulos tieltä , kuin ajautua ulos paljaalla asfaltilla heikomman sulan kelin pidon omaavalla renkaalla.
Aivan totta, mutta nyt kun alettiin todennäköisyyksistä puhumaan, ja lasketaan yhteen kaikki ne päivät etelässä kun keli tulee olemaan valtaosassa tieverkostoa plussan puolella ja ajoalustana kuiva/märkä asfaltti, sekä niistä miinustetaan ne muutama viikko kun maassa on jäätä ja/tai paksu lumikerros, aletaankin kallistua siellä todennäköisyyksien maailmassa sinne sadekelillä ulosajon suuntaan 8)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.10.20 - klo:22:15
Aivan totta, mutta nyt kun alettiin todennäköisyyksistä puhumaan, ja lasketaan yhteen kaikki ne päivät etelässä kun keli tulee olemaan valtaosassa tieverkostoa plussan puolella ja ajoalustana kuiva/märkä asfaltti, sekä niistä miinustetaan ne muutama viikko kun maassa on jäätä ja/tai paksu lumikerros, aletaankin kallistua siellä todennäköisyyksien maailmassa sinne sadekelillä ulosajon suuntaan 8)
Talvi 2019-2020 tuskin on vielä uusi normaali edes täällä Etelä-Suomessa, vaikka moni sitä varmaan toivookin. Sadekelillä/ei liukkaalla kelillä auto ei lähde lapasesta jos on edes hivenen käsitystä miten auto käyttäytyy. Ihan sama mitkä renkaat on alla. Tai ehkä sulla on ihan omat todennäköisyyslaskelmat tulilla.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 19.10.20 - klo:14:42
Näkemys ”viidestä tilannetta” ja kommentti Etelä-Suomen epävakaista talvista lienevät kaikki samasta lähteestä eli Nokian Renkaiden johtajalta, Teppo Huovilalta. Tämän suhteen kannattaa pitää mielessä, että hra Huovilan tarkoituksena on myydä Nokian renkaita, mm. nastarenkaita. Sen vuoksi hänen sanomisiaan ei voida pitää objektiivisena arviona siitä, millaisia renkaita itse kunkin tulisi käyttää. Sen sijaan, että kuuntelemme hra Huovilaa tai internetin suurta kokemusasiantuntijoiden joukkoa, kannattaa muodostaa oma, itsenäinen mielipide asiasta. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että hankkii autoonsa kitkarenkaat.
Etelä-Suomen "haastavia" talvisääolosuhteita voi arvioida myös säätilastojen kautta. Viime kesän T&T lehdessä oli säägraafit sekä HKI-Vantaalta että Oulun lentokentältä viime talvelta. Nollan asteen ylityksiä tai alituksia oli Oulussa (muistaakseni, vanha viesti löytyy kun selaa tätä foorumia taaksepäin) lähes tuplat etelään verrattuna, toisin sanoen, kaikkein haastavimpien kelien määrä oli pohjoisemmassa paljon suurempi kuin etelässä. Ainakin viime talven osalta tämä tilasto osoittaa myytiksi "etelä-Suomen haastavat talviolosuhteet jotka vaativat nastarenkaat rinnalleen".
Asiaa voi lähestyä myös ihan puhtaan järkeilyn kautta. Pohjoisempana talvikelien kokonaiskesto on pidempi ja tälle ajalle sattuu erityisesti syksy/kevät jaksolle enemmän näitä nollan ylityksiä/alituksia, erityisesti kevään puolelle, vaikka sydäntalvi voitaisiinkin mennä kokonaan pääasiassa pakkasella. Joten turha jyrsiä niitä etelä-Suomen teitä pilalle kyseisten väitteiden takia. Aika harva kunnon kitkoja kokeillut vaihtaa takaisin nastoihin, olettaen ettei nyt tienhoidon ulkopuolisilla mäki-metsäteillä ajella läpi talven..
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.10.20 - klo:17:55
Kyllähän niitä aika ajoin testataankin, mutta loppupäätelmä on yleensä jo päätoimittajan artikkelipohjassa valmiina ennen testitulosten julkistamista, ja rengas korjataan hännänhuipuksi viimeistään sitten painotuksia "sopivasti" aina "optimoimalla" tai kokonaan poistamalla tietyt osa-alueet kokonaispisteistä kuten vierintävastus, melu, ajomukavuus
KE-kitka ei ole mitenkään erityisen hyvä vierintävastuksessa - ainakaan tuon jultsun linkkaaman testin mukaan. Jos tuosta ruotsalaisesta testistä olisi jätetty vierintävastus pois arvostelukriteereistä, KE-kitkojen suhteellinen arvosana olisi noussut. Ohessa keskiarvo-arvosanat vierintävastuksesta:
-KE-kitka: 3,25
-nasta: 4,33
-nordic-kitka: 6,83.
Pohjoismainen kitka vierii siis keskimäärin selvästi kevyiten. KE-kitka häviää keskimäärin nastoille, mutta se lienee osin myös sattumaa, sillä yksi testissä oleva KE-kitka saa vain 1 pojon vierintävastuksesta ja hylätyn tästä osa-alueesta.
Melussa taasen kitkat ottavat vähemmän yllättäen selvän voiton nastoista, kitkatyypeillä taasen vain pieniä eroja keskenään. Vakaudessa paljaalla KE-kitka taasen keskimäärin paras, tosin parhaat Nordic kitkat ovat samanvertaisia arvostelun mukaan, hajonnan ollessa kuitenkin suurempaa (peräpään halppikset vs parhaat)
Lainaus käyttäjältä: jt - 19.10.20 - klo:23:17
Aika harva kunnon kitkoja kokeillut vaihtaa takaisin nastoihin, olettaen ettei nyt tienhoidon ulkopuolisilla mäki-metsäteillä ajella läpi talven..
Olen samaa mieltä. Täällä kirjoittavat ovat omat arvionsa tehneet, ja osa on päätynyt siihen, etteivät talvesta ilman nastoja selviä. Tähän ei ole huomautettavaa. Probleemi tulee siitä, että Suomessa on valtava määrä autoilijoita, joilla ei ole kitkarenkaista minkäänlaista kokemusta. Tämän porukan kiinnostus kitkarenkaisiin pitäisi jotenkin saada herätetyksi. Olen varma siitä, että tässä porukasta löytyisi todella paljon sellaisia, joille vaihto kitkarenkaisiin ei tuottaisi mitään ongelmia. Toivottavasti jonakin päivänä meidänkin viranomaisemme saavat pohjoismaisten kollegojensa tavoin itsestään irti sen, että ryhtyvät aktiivisesti edistämään kitkarenkaiden osuuden kasvattamista. Jos ei hengitysilman tai muun ”viherpiipertämisen” vuoksi, niin ihan vaan siksi, että nastarenkaiden laaja käyttö hajottaa tiet ja tekee autoista meluisia.
Noniin, ensikokemat KE-kitkoista ja kelejäkin osunut kohdalle. Nyt kun tuli mahdollisuus pyöräytellä kahdella eri sarjalla koko talvi niin alla on ollut noin pari viikkoa Michelinin KE-kitkat, jotka paistettu pari vuotta sitten. Pintaa noin 6mm joka renkaassa.
Onhan nuo kuivalla kesärenkaiden jälkeen ihan ok:t. Toki tukevammat kuin yhdetkään nordic-kitkat mitkä itsellä sattunut olemaan alla. Perstuntumalla kuivalla ja märällä ihan ns. normaalit renkaat. Toki mitään lukkojarrutuksia tai isompia yllätyksiä ei ole tullut.
Mutta sitten liukkaan kelin kokemuksiin, kun tuli sunnuntaina ajeltua Kuusamon kulmilta etelään. Lähtöpäässä oli tiputellut kohtalaisen raskasta lunta noin 20cm. Ihan ok tuollaisessa näillä eteni mäkisessäkin maastossa eikä isoa draamaa. Ehkä 245-leveät renkaat on aivan turhan leveät sitten pääteillä loskassa, mutta kyllä noillakin "pärjäsi".
Mutta sitten illalla noin 21-22 kulmilla oltiin Mikkelin kulmilla ja siitä eteenpäin nollassa vetäisi tien hyvin jäähän vähän riippuen kohdasta. Käytännössä Kuorttiin asti pystyi ajelemaan aivan kuin kesärenkailla ja sellanen 40-50kmh oli maksimi ja silloinkin tuntui kevyissäkin urissa luikertelu ja että on lähdössä koko ajan irti. Monia kertoja oli helpoin antaa takanatulijoille tietä, kun ei vaan ollut asiaa ajaa yhtään enempää. Sen mitä alla on ollut kitkoina R2sta, Contin cvc5sta, GY UG2:Sta, ero kyllä aivan karmea tuollaisella kelillä. Kun nordicilla nyt jotenkin pärjää niin kyllä sellainen fiilis on, että nuo nykyiset vaihtuu kyllä noin kuukauden sisään ns. aitoihin talvirenkaisiin. Vielä vähän se auki mitä sitten hankkii tilalle - jos olisi mennyt pidemmälle talveen, olisi tullut aika varmasti nastat, mutta nyt vähän niin ja näin olisiko kuitenkin R3:t tai UG2:t millä selviää tarpeeksi ok. Tämän vuoden puolella kun tulee vielä ajettua pohjoiseen vähintään kolmeen kertaan.
Itsellä sellainen fiilis noista keleistä, että etelässä on jopa vähän hankalampi kun keli vaihtelee juuri nollan kulmilla miten sattuu. Taas esim pohjoisessa keväällä on yleensä kuivaa ja vaikka lunta tiputtelisikin reilusti, tiet auringossa kuivaa nopeasti. Ainoastaan sulamisvedet voi aiheuttaa yllätyksiä. Ja yleisesti vaikeimmat ajokelit pohjoiseen on joulukuussa, kun keli voi olla mitä vaan koko matkalla.
Mielenkiintoisia kokemuksia, etenkin tuossa että edes skandikitkoilla ei "pärjäisi" ja on pakko olla ne asfaltin tylstyttämät nastakumit alla (joiden pito on tutkitusti jäällä keskimäärin jopa huonompi muutaman vuoden ikäisenä kuin vastaavilla skandikitkoilla)
Ei sillä ettenkö arvostaisi palautetta tai uskoisi siihen, mutta näissä tuntuu vaan olevan pään sisäisiä eroja vielä suuremmin kuin mitä testaajat saavat eri renkaiden välille paperille printattua. ::)
Pakko osallistua keskusteluun lainaamalla vapaasti referoiden erästä tuoretta kommentointia autotoimittajan kirjoittamana, tämä kun totesi, että Suomessa on valtava määrä potentiaalia nastattomien talvirenkaiden lisäämiseksi ilman turvallisuusvaikutuksia sellaisten ennakoivien ja kokeneiden uudehkoilla autoilla ajavien autoilijoiden suhteen, jotka ostavat nastalliset aina vain vanhasta tottumuksesta, sen enempää asiaa miettimättä. Näin itsekin olen tehnyt. Yli neljännesvuosisata nastoilla ja nyt viimeiset kuusi vuotta osin ilman, ja kolme vuotta kokonaan. Ajosuoritetta talviaikaan koko maan pituudelta.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 19.10.20 - klo:20:32
Varmasti, tai ainakin niin pitkään kunnes ajautuu tieltä ulos. Mitäpä sitä suotta etelässä "hyvän kelin" ominaisuuksia painottamaan, yhtä lailla ne viiteen milliin kulahtaneet Nokian ärräkakkosetkin kuljettaa autoa kolmostiellä tampereelta helsinkiin marraskuisena sateisena iltapäivänä samaa 130km/h vauhtia eteenpäin kuin kesäkumeilla pari kuukautta aikasemminkin. Tuntuu yllättävän monelta unohtuvan tämä "totuus" että niillä talvirenkailla ajetaan vähintään yhtä kovaa kuin kesällä kesäkumeilla ja kesärajoituksilla silloin kun maa ei ole lumesta valkoisena..
Jos ajautuu kesäkelillä ulos tieltä, siinä pitää toheloida vähintään kertaluokkaa enemmän kuin talven liukkailla millä tahansa renkailla. Toki jos on liian vaikeaa ymmärtää, että eri tyyppisten renkaiden pito on erilainen esim. sateella ja ja jäällä, niin sitten kai se on oltava aina kulloiseenkin keliin parasta pitoa tarjoava rengas. Kesäisellä motarilla R2:lla on paljon helpompi pysyä tiellä kuin KE-kitkalla satasen vauhdissa jäisellä tiellä. Jos tiellä on paljon vettä, niin sillon ei kannata ylinopeuksia ajella. Ei se sen vaikeampaa ole.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.10.20 - klo:16:43
Jos ajautuu kesäkelillä ulos tieltä, siinä pitää toheloida vähintään kertaluokkaa enemmän kuin talven liukkailla millä tahansa renkailla. Toki jos on liian vaikeaa ymmärtää, että eri tyyppisten renkaiden pito on erilainen esim. sateella ja ja jäällä, niin sitten kai se on oltava aina kulloiseenkin keliin parasta pitoa tarjoava rengas. Kesäisellä motarilla R2:lla on paljon helpompi pysyä tiellä kuin KE-kitkalla satasen vauhdissa jäisellä tiellä. Jos tiellä on paljon vettä, niin sillon ei kannata ylinopeuksia ajella. Ei se sen vaikeampaa ole.
Eihän se vaikeaa olekaan, mutta kummasti täällä tuntuu kaikkein jyrkimmät KE-kitkakieltäytyjät olevan sitä mieltä että KE-kitkoilla ajelijat vetävät kaikki kaasu pohjassa ihan samaa sataakahtakymppiä jäisellä motarilla mitä kesälläkin ajeltaisiin. Samalla tavalla voinee siis yleistää että ne R2 kitkailijatkin vetävät lokakuun vesisateilla itsensä harva se päivä vesiliirtoihin, noista vaan ei isot miehet rohkene puhua edes anonyymeillä nettifoorumeilla, lahjattomaksi ja homoksikin varmasti luultaisiin jos menisi paljastamaan että nytpä meinas lähteä lapasesta. :-[
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.10.20 - klo:15:24
Mikä se sinä olet sanomaan/pohtimaan kuka saisi ajaa milläkin renkailla?
Mahdoitkohan ymmärtää väärin kommenttini? En nimittäin ole ottanut kantaa siihen, millä renkailla joku
saisi ajaa. Sen sijaan esitin, että olisi hyvä, jos kitkarenkaiden osuutta saataisiin nostetuksi kahden muun pitkän maan, Ruotsin ja Norjan tapaan. Näin siksi, että suuresta nastarenkaiden osuudesta seuraa monenlaisia haittoja.
Mitä sitten tulee asioiden
pohtimiseen, niin siihen on tietysti kaikilla oikeus. Mutta toki ymmärrän, että toisten näkemykset ovat painavampia kuin toisten. On aivan selvää, että esimerkiksi sinulla on tällä foorumilla aivan erilailla arvovaltaa kuin allekirjoittaneella. Ensin ”ramina” ja nyt ”jönglööraajana”. Pitkä kokemuksesi ja terävä älysi merkitsevät paljon meille muille :)
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.08.14 - klo:18:56
Minä olen kuule ajanut niin monenlaisella (omistanut myös) autolla että varmaan kokemus on riittävä.
Lainaus käyttäjältä: rami - 14.05.14 - klo:13:38
Jos minä laittaisin kaikki kuvat omistamistani autoista tämä foorumi menisi tukkoon. Minä oon ajellut uudella Volsulla jo silloin kun te kaverien kanssa kävitte soramontulla ampumassa "räkäpäitä".
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.10.20 - klo:17:00
Eihän se vaikeaa olekaan, mutta kummasti täällä tuntuu kaikkein jyrkimmät KE-kitkakieltäytyjät olevan sitä mieltä että KE-kitkoilla ajelijat vetävät kaikki kaasu pohjassa ihan samaa sataakahtakymppiä jäisellä motarilla mitä kesälläkin ajeltaisiin. Samalla tavalla voinee siis yleistää että ne R2 kitkailijatkin vetävät lokakuun vesisateilla itsensä harva se päivä vesiliirtoihin, noista vaan ei isot miehet rohkene puhua edes anonyymeillä nettifoorumeilla, lahjattomaksi ja homoksikin varmasti luultaisiin jos menisi paljastamaan että nytpä meinas lähteä lapasesta. :-[
Olen mattisen kanssa samoilla linjoilla hyvin pitkälti tässä asiassa, mitä tulee ihmisten rengasasioihin. Pirkanmaalla omat ajot olisi viimetalvena hoituneet parhaiten varmasti KE kitkoilla. Mutta en viitsi useita rengassettejä vaihdella/ostella, niin siksi nuo skandikitkat on hoitaneet asiansa yli kymmenen vuoden ajan omissa talviajoissa. Enkä voi myöskään suositella kenellekään KE kitkoja ainoiksi talvirenkaiksi. En ole mikään "KE-kitkakieltäytyjä", vaikken niitä suosittele.
Myös länsirannikolla on tullut asuttua, eikä sielläkään ongelmaa ole kitkoilla ollut, vaikka tiet vetää melko usein jäihin siellä.
Vaikka täällä Pirkanmaalla on uraisia ja märkiä teitä paljon, en ole onnistunut saamaan autoa vesiliirtoon kitkoilla, enkä kesärenkailla. Onko se kuskissa vika, vaiko renkaissa, en tiedä. En ole siis kokenut skandikitkojen olevan vesiliirtoon taipuvaiset mitenkään erityisemmin. Loskaliirtoon joutuu kaikilla renkailla autosta riippumatta. Se on ehkä se pahin mahdollinen keli talvella.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.10.20 - klo:17:00
Eihän se vaikeaa olekaan, mutta kummasti täällä tuntuu kaikkein jyrkimmät KE-kitkakieltäytyjät olevan sitä mieltä että KE-kitkoilla ajelijat vetävät kaikki kaasu pohjassa ihan samaa sataakahtakymppiä jäisellä motarilla mitä kesälläkin ajeltaisiin. Samalla tavalla voinee siis yleistää että ne R2 kitkailijatkin vetävät lokakuun vesisateilla itsensä harva se päivä vesiliirtoihin, noista vaan ei isot miehet rohkene puhua edes anonyymeillä nettifoorumeilla, lahjattomaksi ja homoksikin varmasti luultaisiin jos menisi paljastamaan että nytpä meinas lähteä lapasesta. :-[
Miten mä en joutunut ongelmiin R2 kitkoilla edes +12 asteen lämpötilassa ajamalla kovempaa, kuin mitä nopeusluokka oli eli n.180km/h ;D. Mentiin 140-180km/h useampi satakilometriä.
Ja ei en ikinä ole joutunut vesiliirtoon kitkoilla. Kesärenkailla useasti.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.10.20 - klo:19:05
Miten mä en joutunut ongelmiin R2 kitkoilla edes +12 asteen lämpötilassa ajamalla kovempaa, kuin mitä nopeusluokka oli eli n.180km/h ;D. Mentiin 140-180km/h useampi satakilometriä.
Ja ei en ikinä ole joutunut vesiliirtoon kitkoilla. Kesärenkailla useasti.
Mitenkä jotkut kuolee nuorina ja toiset elää 120-vuotiaiksi tai ylikin. Perin kummallista.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.10.20 - klo:19:34
Mitenkä jotkut kuolee nuorina ja toiset elää 120-vuotiaiksi tai ylikin. Perin kummallista.
Siihen vaikuttaa paljon useampi muuttuva tekijä, kuin sinun ainoa esimerkki vesiliirtoihin joutumisesta, jota jaksat hehkuttaa vuodesta toiseen, kun kehut KE-kitkoja.
Jopa minä olen myöntänyt, että niillä voi pärjätä pääkaupunkiseudulla talven, mutta talvirenkaiksi on myös parempia vaihtoehtoja.
Toisaalta Puolasta on hyvä huudella tänne Suomeen ja kertoa faktoja ;D.
Itse olen ollut vesiliirrossa varmaan kymmeniä kertoja.
Mitäpä siinä muuta kuin pitää ratin suorassa ja nostaa jalan kaasulta. Pito palautuu sekunnin sisällä...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.10.20 - klo:15:24
Kyllä kokeneet kuljettajat taatusti tietävät millä renkailla he ajavat.
Mattinen itse jo vastailikin, mutta halusin ottaa vielä yhden pointin asiaan. Kokeneet kuljettajat kyllä tietävät, millä renkailla ajavat. Kuitenkin veikkaan, että yli puolet suomalaisista kuljettajista eivät ole tässä asiassa kokeneita - eivät ole kenties ajaneet yhtäkään kilometriä kitkarenkailla. Vaikka muuten olisi kuinka kokenut kuljettaja, ei kitkarenkaiden soveltuvuudesta omaan ajoon voi olla käsitystä, jos ei ole sellaisilla koskaan ajanut. Sitähän mattinenkin selvästi tuossa peräänkuulutti, että ihmisten soisi kartuttavan kokemusta tästä asiasta, jotta pystyisivät sen valistuneen valinnan rengastyyppien välillä tekemään.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 20.10.20 - klo:19:45
Itse olen ollut vesiliirrossa varmaan kymmeniä kertoja.
Mitäpä siinä muuta kuin pitää ratin suorassa ja nostaa jalan kaasulta. Pito palautuu sekunnin sisällä...
Vähän kaikenlaista, jos tie jatkaa eri suuntaan matkaansa kuin minne auton tangentti juuri sillä hetkellä osoittaa.
Ehkä avaan nyt matopurkin, mutta sekaannun hieman keskusteluun tuohon kokemusasiaan liittyen. Vuosikymmenten ajokokemus ja miljoona kilometriä ei välttämättä ole eduksi jos aikoo vaihtaa nastoista kitkoihin (tai kitkoista nastoihin). Teki vaihdon kummin päin tahansa, pitää olla valmis oppimaan uutta, pelkkään kokemukseen luottaminen ei riitä. Jos on jo oppinut "huonoille" tavoille, ja se on iskostunut selkärankaan, voi uuden oppiminen tuntua vaikealta.
Itse olen ajanut kitkoilla ajo-opetuksesta lähtien 90-luvun alkupuolelta. Autonvaihtojen yhteydessä on kaikkiaan pari talvea mennyt nastoilla, tai tilapäisesti toisten autoilla ajaessa on alla ollut nastat. Ne tutut kritiikit mitä on saanut kuulla olevan kitkarenkaiden heikkouksia, tunnottomuutta, arvaamattomuutta, hallinnan menetystä, olen kokenut nastarenkailla. Tuskin siksi, että nastarenkaat joilla olen ajanut olisivat olleet poikkeuksellisen huonoja, vaan siksi, että olen tottunut kitkojen ajotuntumaan ja nastarenkaiden ajotuntuma tuntuu vieraalta, niillä liukkaus pääsee yllättämään. En yksinkertaisesti osaa ajaa nastoilla yhtä hyvin kuin kitkoilla, eikä uuden opettelu tällä saralla ihmeemmin kiinnosta - ajelen vaan varovaisemmin "teiden tukkona" jos alla on vieraat renkaat, kitkat tai nastat.
Autoliikkeet ovat monesti niin luottavaisia, että laittavat esittelyautoihin kitkarenkaat. Minusta autokoulut voisivat toimia samoin, ja olisi vain eduksi jos ajoharjoittelu aloitettaisiin talviolosuhteissa. Moni kokisi nastoihin siirtymisen täysin tarpeettomaksi.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.10.20 - klo:17:00
Eihän se vaikeaa olekaan, mutta kummasti täällä tuntuu kaikkein jyrkimmät KE-kitkakieltäytyjät olevan sitä mieltä että KE-kitkoilla ajelijat vetävät kaikki kaasu pohjassa ihan samaa sataakahtakymppiä jäisellä motarilla mitä kesälläkin ajeltaisiin.
Onko kukaan Jultsua lukuunottamatta esittänyt moista mielipidettä?
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.10.20 - klo:17:00
Samalla tavalla voinee siis yleistää että ne R2 kitkailijatkin vetävät lokakuun vesisateilla itsensä harva se päivä vesiliirtoihin
Tänään juuri ajoin R2-kitkoilla kohtuu runsaassa vesisateessa moottoritiellä, nopeus oli maksimissaan siinä 100km/h tienoilla. Nopeutta rajoitti eniten huono näkyvyys (pimeä+vettä joka puolella) ja siitä seurannut yleinen nopeuden laskeminen. Maksimi rajoitus oli 100km/h.
Ajo oli pidon puolesta lähes kuin olisi kesäkelillä ajellut (itseasiassa eräs havaittava ero oli pienempi melutaso). Ei minkäänlaista sutimista liikkeellelähdöissä, ei puskemista liikenneympyröissä vaikka vauhtia olisikin runsaammin. Jarrutuksissa ei ABS aktivoidu, tosin tällä lenkillä ei mitään kovempia jarrutuksia tullut vastaan. Ei vesiliirtoja vaikka urissa vettä olikin, tähän aikaan vuodesta tiet vielä kohtuu kunnossa.
Ehdotetulla yleistyksellä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Vesiliirto ei ole todellisissa olosuhteissa, vähänkään järkeä käyttämällä, ongelma edes skandikitkoilla. Sen sijaan KE-kitkan (riippuen mallista, suuria eroja mallien/valmistajien kesken) selvästi heikompi jääpito on karu fakta jonka huomaa jarrutuksissa, kiihdytyksissä ja esim. liikenneympyröissä. Ilen esimerkki jäsentää mitä se tarkoittaa käytännössä.
Toki jos ei tarvitse ajella jäällä ollenkaan tai kyseiset olosuhteet eivät paikalliseen säähän sisälly, niin silloin KE-kitka lienevät mitä mainioin kompromissi talvirenkaaksi. Mitä taasen etelä-Suomeen tulee, jopa "lämpimänä" talvena on kuitenkin niitä pakkaskelejäkin jolloin talvipidosta on hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 20.10.20 - klo:20:31
Vähän kaikenlaista, jos tie jatkaa eri suuntaan matkaansa kuin minne auton tangentti juuri sillä hetkellä osoittaa.
Eri suuntaan menevät silloin ne uratkin, joissa vesiliirto tapahtuu. Renkaiden plaanetessa pois urista pito palautu. Itse pidän vesiliirtoa hyvin helposti ennakoitavana tapahtumana, josta hallinnan palauttaminen on helppoa.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 20.10.20 - klo:22:43
Autoliikkeet ovat monesti niin luottavaisia, että laittavat esittelyautoihin kitkarenkaat. Minusta autokoulut voisivat toimia samoin, ja olisi vain eduksi jos ajoharjoittelu aloitettaisiin talviolosuhteissa. Moni kokisi nastoihin siirtymisen täysin tarpeettomaksi.
Tai sitten melutaso ja mukavuus antaa autosta paljon paremman kuvan kitkoilla kuin nastoilla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.10.20 - klo:15:24
Kyllä kokeneet kuljettajat taatusti tietävät millä renkailla he ajavat.
Pöh. Varmaan voi tietää millä renkaalla ajaa mutta ei aina sitä, että voisi olla parempiakin vaihtoehtoja olemassa. Ihminen on jäärä ja periaatteellinen, hautaan asti. Siihen ei auta kilsat taikka "kokemus," jos asia ei vaan istu omaan käsitykseen.
90-luvulla oma isäni haukkui Mersun dieselit laiskoiksi, joska ne (perusmallit) olivat sitä, 1970-luvulla. Joku wanha jäärä taksikuski taksifoorumilla haukkui 3 kertaa vilkuttavan kaistanvaihtovilkun alimpaan halvattuun, yksi väläytys kuulemma olisi ihan riittävä. Jne.
Eli, on kokemusta ja "kokemusta."
Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 21.10.20 - klo:07:25
Tai sitten melutaso ja mukavuus antaa autosta paljon paremman kuvan kitkoilla kuin nastoilla.
Sehän se syy siihen valintaan on, mutta silti luottavat siihen, ettei ne esittelyautot valinnan johdosta siirry esittelyhallista peltikorjaamon puolelle. Vakuutus tietysti korvaisi vahingon, mutta ei esittelyauton puutteesta johtuvaa myynnin laskua.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.10.20 - klo:11:09
Vanhempiin kotteroihin joissa ei ole turvasydeemejä ajonhallintaan hän ei suosittele laisinkaan kitkoja.
Silti monet ovat ajaneet kitkoilla 80-luvulta asti, ilman haavereita. Ei ollut niissä autoissa "turvasydeemejä". Ehkä tuossa päivystävältä asiantuntijalta unohtui käsitellä ajotaidon merkitys asiaan.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja (ent. "rami") - 21.10.20 - klo:11:09
Liikenneturvan Tapio Heiskananen lausuu näin. "Nasta on jäisellä tiellä turvallisin vaihtoehto".
Nastarenkaiden, tai ainakin useimpien nastarenkaiden, pito-ominaisuudet epäilemättä ovat
jäisellä tiellä paremmat kuin kitkarenkaan. Mutta kyse ei nyt ole tästä. Kyse on siitä, kuinka usein itse kukin jäisillä teillä joutuu ajamaan. Säännöllisesti jäisillä teillä ajavan varmaankin kannattaa harkita nastarenkaita. Mutta mehän emme kaikki aja jäisillä teillä. Toisin sanoen, kannattaako nastarenkaita käyttää siinäkin tapauksessa, että jäisiä teitä tulee omalle kohdalle harvoin tai ei lainkaan? Ja jos jäinen tie joskus kohdalle sattuu, niin voisiko tilanteesta kenties selvitä myös kitkarenkailla? Eihän se, että nastarengas on jäisellä tiellä (väitetysti) turvallisin vaihtoehto, tarkoita sitä, että kitkarengas olisi turvaton.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja (ent. "rami") - 21.10.20 - klo:11:09
Vanhempiin kotteroihin joissa ei ole turvasydeemejä ajonhallintaan hän ei suosittele laisinkaan kitkoja.
Niinpä Heiskanen päätyykin toteamaan: ”Kitkarenkaita suosittelisin vain autoon, jossa on ajovakaudenhallintajärjestelmä”. Eli tässä meillä on viisas asiantuntija, joka suosittelee kitkarenkaita autoon, joissa on ajovakaudenhallintajärjestelmä. Siitä huolimatta, että "[N]asta on jäisellä tiellä turvallisin vaihtoehto". Viisas asiantuntija Heiskanen on samoilla linjoilla Ruotsin tielaitoksen kanssa, joka suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.10.20 - klo:11:09
Liikenneturvan Tapio Heiskananen lausuu näin. "Nasta on jäisellä tiellä turvallisin vaihtoehto".
Vanhempiin kotteroihin joissa ei ole turvasydeemejä ajonhallintaan hän ei suosittele laisinkaan kitkoja.
Kannattaa uskoa kelejä ja viisaampia asiantuntijoita kun täällä joutavia jauhavat.
Kapeat renkaat ovat Turmiolan Tommin ratkaisu.
Itsellä oli 2000-luvun alussa 1. korimallin Ford Focus, ainut "turvasydeemi" oli ABS ja hengissä selvittiin. Veikkaan että kitkat kehittyny aika paljon tässä vajaa 20v aikana.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.10.20 - klo:12:42
Mattinen näitä sun piiitkiä loruja ei jaksa kukaan lukea koita tiivistää asioita.
,,läpäs laita sanoja toisten suuhun! >:( Jos SIN,, et jaksa lukea mitään twiittiä pidempää tekstiä, se ei tarkoita, etteivätkö muut jaksaisi.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 21.10.20 - klo:12:31
Itsellä oli 2000-luvun alussa 1. korimallin Ford Focus, ainut "turvasydeemi" oli ABS ja hengissä selvittiin. Veikkaan että kitkat kehittyny aika paljon tässä vajaa 20v aikana.
Laitan vähän paremmaksi :). Itse hankin ensimmäiset kitkarenkaat A-Vectraan (RIP), jossa ei ollut ensimmäistäkään ”turvasydeemia”. Hengissä ja ilman peltivaurioita selvisin minäkin. Mutta kovasti oli jo aikoinaan puhetta, kuinka ”kitkoilla ei Suomen talvessa selviä” tms. Olennaista oli, että vasta oma käyttökokemus antaa luotettavan tiedon siitä, kuinka hyvä tai huono tietty rengastyyppi on.
^Itse en selvinnyt ilman peltivaurioita, Järvenpään Prisman lämpimässä parkkihallissa survoin apparin puolen etulokarin betonipilariin. Epäilemättä tämä oli kitkarenkaiden syytä..
Mieluummin luen Mattisen erinomaisen analyyttistä ja selkeää tekstiä kuin "Ramin" surkeaa trollaamista.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 21.10.20 - klo:14:00
Mieluummin luen Mattisen erinomaisen analyyttistä ja selkeää tekstiä kuin "Ramin" surkeaa trollaamista.
Peukutan ;)
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.10.20 - klo:11:21
Silti monet ovat ajaneet kitkoilla 80-luvulta asti, ilman haavereita.
Kuinka paljonhan tämä "monet" mahtaa olla käytännössä ;D
Noin vuodesta 2006 tai 2007 asti oon ite ajellu. Jonkun auton mukana on saattanut olla nastat, mutta sitten ite ostanu kitkat. Olipa vielä takaveto ja reilu 200 heppainen auto, jolla aloitin "kitkailun". Ei ollut ajonvakautusta ja sutimisen esto oli mallia "ryytyminen". Vahingot on nolla, toistaiseksi.
Tarkistinpa ihan huvikseen. Vuodesta 1996 asti on pärjätty mainiosti kitkoilla. Silloin taisi ainoa apu olla ABS. En enää tuota muista. Kitkat ovat nykyisin aivan eri planeetalta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.10.20 - klo:14:10
Kuinka paljonhan tämä "monet" mahtaa olla käytännössä ;D
Eipä tainnut olla 80-luvulla kitkarenkaista paljoakaan valinnanvaraa, ellei kelpuuta kaikkia "m+s North America" renkaita kitkarenkaiksi. Monella 70- ja 80- lukujen kotteroilla on kuitenkin kitkoilla ajettu, ABSit alkoi yleistymään vasta 90-luvulla, mutta ne alkuaikojen "lukkiutumattomat" jarrut oli kitkakuskille lähinnä haitaksi jos niitä erehtyi hyödyntämään. Nykyiset rouskuttaa jo ihan eri tahtiin.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 21.10.20 - klo:16:57
Eipä tainnut olla 80-luvulla kitkarenkaista paljoakaan valinnanvaraa, ellei kelpuuta kaikkia "m+s North America" renkaita kitkarenkaiksi.
Tämän takia juuri kysyinkin.
Ysärillahän tuli ensimmäiset "nordic-kitkat". Ensimmäisiä taisivat olla Bridgestonen Blizzakit "rouheella olevalla kumiseoksella" ja Nokialaiset.
Isävainaan työsuhdeautoon tuli liikkeestä nokialaiset. Ajoi todella paljon työreissuja ja myös perheemme kanssa lomamatkoja. Varmaan sen 50tkm vuodessa. Nuo "kitkat" vaihtuivat nastarenkaisiin muutaman taajamaperäänajon jälkeen. Olivat oikeasti kuin luistimet vetisellä jäällä. No eipä iskä hirveitä turvavälejä kyllä pitänyt, että siinä osasyy.
Tuosta jäi itsellenikin kitkakammo, josta tokenin vasta pari vuotta sitten. Nyt en enää nastoihin vaihtaisi. Kokemusta viime vuosilta on Contin kutosesta ja seiskasta. Itse tykkään enemmän noista kutosista.
Että tälläinen tarina vänkäämisen keskelle ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.10.20 - klo:18:05
Tämän takia juuri kysyinkin.
Niinpä, siksi kitkarenkaan määritelmä on oleellinen osa kysymystä. Olihan niitä "kelirenkaita" ennen talvirengaspakkoa, ja oli niitä, jotka jättivät nastoitettavan talvirenkaan nastoittamatta. Jostain Nokian historiikistä muistan imukuppirengas-käsitteen. 70-luvulla uhmattiin talvirengaspakkoa ja ajettiin kesärenkailla. Että taisi niitä kitkakuskeja olla jo ennen termin vakiintumista.
Itse aloitin kitkoilla ajelun 80-90-lukujen taitteen Vikingeillä ja Nokian NRW:llä. Parit Blizzak-versiot ja kaikki Nokian nordic-kitkat on alla ollut, jotkut Misukat ja yhdet Contit. Nokian Q oli mielestäni se ensimmäinen joka tarjosi hyvää hallittavuutta jäällä, kun silloinen jarrutuspidon kunkku Blizzak oli sivuttaispidoltaan arvaamattomampi. Onhan ne uudemmat parempia, mutta saman kaltaista suorituskykyhyppyä en ole sittemmin kokenut. Nyt on mielenkiinto kääntynyt keskieurooppakitkojen suuntaan ja ympärivuotiseen käyttöön.
Itsellä odottelee Passattiin laittoa Pirelli Ice Zero FR:t kitkat. Vielä kun tulisi kunnon talvikelit. Mielenkiinnolla kyllä odotan, miten kitkoilla pärjää Keski-Suomen talvessa. Luulisi ainakin olevan paljon paremmat, kuin edelliset loppuunajetut Contin nastat. Mökkitie kevään jäisillä vesikeleillä varmaan pahin, mutta toisaalta kaverin Contin kitkoilla pysyi sielläkin tiellä.
Nuo Pirellit pärjäsivät aika hyvin sekä TM:n talvirengastestissä että myös Tuulilasisssa. Hintaa tuli 205/60/16 -koossa 370, kotiin toimitettuna, eli ei ollut paha hintakaan. Reilu 9 milliä pintaa ja paistettu elokuussa 2020.
Itsella ensimmäiset kokemukset Blizzakin kitkoista 1998 vuonna, kun Oulussa Rajakylän ramppi oli mennä pitkäksi, kun olin tottonut nastarenkaisiin. Seuraavan kerran heti perään joskus 2000-luvun loppupuolella porukat oli jumissa RSI:n kitkoilla keski-suomessa ja tästä ajettiinkin rengaskaupoille ja hakkapeliitta 7:t alle. Tämän jälkeen 2015 vuodesta saakka ollut kitkat (Tuli auton mukana) ja 2016 vuodesta saakka molemmissa autoissa myös kitkat nastarenkaiden lisäksi.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 21.10.20 - klo:14:00
Mieluummin luen Mattisen erinomaisen analyyttistä ja selkeää tekstiä
+1 täältäkin. Mukava lukea hyvin perusteltua tekstiä.
Henkeäni uhaten ajelin tänään uunituoreilla GY:n ultra grip ice2 kitkoilla Kotkasta-Kajaaniin aika tarkalleen 500km. Aivan järjettömän miellyttävät märän kelin renkaat. Ei vetele ja rullaa mukavasti. Aamulla oli mustaa jäätä matkalle lähtiessä parissa risteyksessä ja sain jopa absinkin raksuttamaan kun oli vähän "kesämoodi" päällä. Oli muuten keskikulutuskin ajotietokoneen mukaan 4.5l/100km tuolle matkalle joka on jonkinmoinen henkilökohtainen pihistelyennätys tälle skodalle.
Emännä fiestaan vaihdoin continentalin 4 vuotta vanhat nastat ja oli kyllä karmeat rohinat hytissä. Täytyy laittaa kitkat ensvuonna siihenkin.
Nastat ei vaan enää tuon metelin takia ole minulle vaihtoehto. En jaksa ajaa 95% talviajoista märällä /kuivalla asvaltilla ropinan saattelemana olipa sitten hengenlähtö taatumpi tai ei.
Mitä eroa on Karpalla ja Karpolla ?
Karpolla on asiaa...
Lainaus käyttäjältä: Ifa - 21.10.20 - klo:21:57
Mitä eroa on Karpalla ja Karpolla ?
Karpolla on asiaa...
Väärin. Karpolla OLI asiaa, mutta mulla on vieläkin...
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 21.10.20 - klo:12:04
Nastarenkaiden, tai ainakin useimpien nastarenkaiden, pito-ominaisuudet epäilemättä ovat jäisellä tiellä paremmat kuin kitkarenkaan.
Tuossa ehkä hyvä lisäys olisi "keskimäärin".
Sillä rengastesteistä voi havaita että esim. jääjarrutuksessa premium nordic-kitka on usein parempi kuin heikommat nastat. Viimeisin tälle palstalle linkattu testi on ääriesimerkki tästä - paras KE-kitka (Nokian SnowProof) saa paremmat pisteet jääjarrutuksessa kuin kaksi heikointa nastarengasta - jotka olivat myös testin heikoimmat jääpidossa.
Nexenin (peräpäässä) nasta on heikompi jääpidossa kuin Nexenin nordic-kitka. Eli pelkkä nasta ei vielä takaa jääpitoa, tarvitaan myös jäähän tepsivä kumiseos ja kuviointi. Lisäksi kyseisen testin parhaan arvosanan jääjarrutuksessa sai nordic-kitka, paras nasta jäi jälkeen 2 pistettä. (Toki testiolosuhteet vaikuttavat. Todennäköisesti tuossa testissä olosuhde on ollut pakkasella).
Vaikuttaa siltä että kitkat ovat todella kehittyneet kun jäätesteissäkin saadaan noin hyviä tuloksia.
Lainaus käyttäjältä: jt - 21.10.20 - klo:23:34
Tuossa ehkä hyvä lisäys olisi "keskimäärin".
Sillä rengastesteistä voi havaita että esim. jääjarrutuksessa premium nordic-kitka on usein parempi kuin heikommat nastat. Viimeisin tälle palstalle linkattu testi on ääriesimerkki tästä - paras KE-kitka (Nokian SnowProof) saa paremmat pisteet jääjarrutuksessa kuin kaksi heikointa nastarengasta - jotka olivat myös testin heikoimmat jääpidossa.
Nexenin (peräpäässä) nasta on heikompi jääpidossa kuin Nexenin nordic-kitka. Eli pelkkä nasta ei vielä takaa jääpitoa, tarvitaan myös jäähän tepsivä kumiseos ja kuviointi. Lisäksi kyseisen testin parhaan arvosanan jääjarrutuksessa sai nordic-kitka, paras nasta jäi jälkeen 2 pistettä. (Toki testiolosuhteet vaikuttavat. Todennäköisesti tuossa testissä olosuhde on ollut pakkasella).
Vaikuttaa siltä että kitkat ovat todella kehittyneet kun jäätesteissäkin saadaan noin hyviä tuloksia.
Miksi haetaan aina paras kitka vastaan paska nasta näissä vertailuissa? Kitkojen puolestapuhuja ei ikinä hae paskinta kitkaa ja parasta nastaa?
Kenellekkään tuskin on yllätys, että pelkät nastat ratkaisee kuinka hyvä rengas on? Vai kuunteletteko aktiivisesti goodriden mainoksia ;D?
Koska hyvin moni ostaa ne halvimmat nastat ja kuvittelee, että pito on hyvä. Kunhan on vaan mustat pyöreät ja nastat.
https://www.supla.fi/audio/3714234 (https://www.supla.fi/audio/3714234)
Suosittelen kuuntelemaan ja ihan loppuun asti.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.10.20 - klo:07:46
Koska hyvin moni ostaa ne halvimmat nastat ja kuvittelee, että pito on hyvä. Kunhan on vaan mustat pyöreät ja nastat.
Ehkä pahempi tuosta on vielä se, että ajellaan niillä 4-5v+ talvirenkailla ja sniiduillaan kun selkeästi pintaa vielä on.
Voi olla vähän toistoa, mutta ainut mitä selkeästi on käteen jäänyt omakohtaisilla talvirengaskokemuksilla on se, että parin vuoden jälkeen niin kitka kuin nasta menettää selkeästi sen parhaan pitonsa. Liisareissa monesti se kolmas talvi oli aikamoista luistelua vaikka pintaa kohtalaisesti ja sai pikkasen vääntää saako renkaat vaihdettua uusiin vai ei.
Kun vielä "kotona asuin", isä osti ensimmäiset Sawan kitkat joskus -93 ja niillä jäinkin lahjakkaasti kiinni kevätlumeen (ajoi ammatikseen ja skottina vaihtoi joka syksy uudet kitkat talveksi ja sitten ajeli ne loppuun kesällä). Sitten enemmän perskohtaisia kokemuksia tuli -96 kun alle tuli blizzakit ja sen jälkeen on sekalaisesti vaihtuneet renkaat nastojen ja kitkojen välillä sekä nyt ensimmäistä kertaa KE-kitkat alla. En tosiaan ole vielä mitään valaistumista saanut kuin sen, että se ehdoton ja paras pito vaan löytyy nastoilla ja pari vuotta pito pysyy hyvänä talvirenkaalla. Sekä vastaavasti hävettäähän se ropisutella pk-seudulla kevään edetessä nastojen kanssa.
Mutta kuten jo hyvin tässä olikin kommentoitu - jokaisella omat ajoprofiilit ja tarpeet eikä ne ainoat oikeat renkaat ole todellakaan aina samat kuka pyörittelee kehällä 350pv/v vs. kenellä tulee pidempää ajoa kelistä riippumatta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.10.20 - klo:07:46
Koska hyvin moni ostaa ne halvimmat nastat ja kuvittelee, että pito on hyvä. Kunhan on vaan mustat pyöreät ja nastat.
Kukaanhan ei osta halpoja nordic tai ke-kitkoja, kun on vaan mustat ja pyöreät...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.10.20 - klo:11:35
Kukaanhan ei osta halpoja nordic tai ke-kitkoja, kun on vaan mustat ja pyöreät...
Varmasti, mutta ei ehkä samassa mittakaavassa. Kitkojen ostajat on ehkäpä keskimääräistä valveutuneempia, kun kerran haluavat valinnan tehdä.
Siinä yksi näkemys.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006676705.html (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006676705.html)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.10.20 - klo:11:49
Varmasti, mutta ei ehkä samassa mittakaavassa. Kitkojen ostajat on ehkäpä keskimääräistä valveutuneempia, kun kerran haluavat valinnan tehdä.
Ja sulla on tähän joku tutkimus tueksi vai pelkkä mielipide?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.10.20 - klo:16:01
Ja sulla on tähän joku tutkimus tueksi vai pelkkä mielipide?
Tämä onkin nykyihmisten ongelma. Kaikki pitää tieteellä todistaa. Mistään ei voi puhua, ellei joku ole tehnyt aiheesta tiedettä ensin. Ei, en aio todistaa, vaan ihan kanssaihmisten ja hiukan tuntemattomienkin ihmisten kautta käsitys on muodostunut. Lisäksi jos katsoo vaikka torin myynti-ilmoituksia, niin tuo päätelmä saa vahvistusta. Enkä jaksa toristakaan pitää tilastoa, jotta siitä esitelmän voisin pitää.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.10.20 - klo:17:02
Tämä onkin nykyihmisten ongelma. Kaikki pitää tieteellä todistaa. Mistään ei voi puhua, ellei joku ole tehnyt aiheesta tiedettä ensin. Ei, en aio todistaa, vaan ihan kanssaihmisten ja hiukan tuntemattomienkin ihmisten kautta käsitys on muodostunut. Lisäksi jos katsoo vaikka torin myynti-ilmoituksia, niin tuo päätelmä saa vahvistusta. Enkä jaksa toristakaan pitää tilastoa, jotta siitä esitelmän voisin pitää.
Kyllä mua naurattaa, että esimerkiksi otetaan paska nastarengas ja kehutaan, että parhaat premium kitkat voittaa sen paskan nastarenkaan. No shit sherlock. Eurolla saa euron tuotteen, mutta sitten kun kysyt, että miksi vertailuksi paskan nastarenkaan kanssa ei oteta paskaa kitkarengasta, niin selitykseksi saat että kitkarenkaan ostajat ovat valveutuneempia ;D. Toki tämän perustelun antaja ajaa itsekkin kitkarenkailla!
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, kun joutuu ostamaan ensin sen halvan ja tämän jälkeen hyvän. Eikä se pennin venyttäjä ole sen kummempi ajaako nastoilla vai kitkoilla!
Lainaus käyttäjältä: V60 - 22.10.20 - klo:15:43
Siinä yksi näkemys.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006676705.html (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006676705.html)
Ei ole karppa tilastoja heittämässä tähän juttuun. Kuitenkin artikkelissa luki näin:
"Nastattomiin renkaisiin siirtyminen siis todennäköisesti lisäisi katupölyä jo talvella ja varsinkin keväällä."
Asiaahan tuossa arvuutellaan, ei esitetä todeksi.
Jos "hiekoitusta" tarvii oikeasti pitoa lisäämään, niin risteyksissä sellainen sepeli ei pysy kauaa jään päällä. Eli "hiekoituksen" vaikutus on varsin lyhytaikainen pidon suhteen, mutta pitkäaikainen sen aiheuttaman pölyhaitan suhteen, kun tiet ovat sulat ja suolassa.
Jos kivi olisi kovametallipalaa parempi hakku, renkaisiin lisättäisiin nastojen tilalle kiviä. Toisinsanoen nastat hakkaavat tietä eri tavalla, kuin kivi renkaassa. Hiekoitus ei siis juuri tietä kuluta, mutta nasta kuluttaa.
Sitä katupölyä tulee kaupungissa väistämättä, mutta moottoritien urat ovat hienoisena pölynä ajoradan reunoilla. Mitä kovempi ajonopeus, sen kovempi hakku on jokainen nastan isku tiehen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.10.20 - klo:17:09
Kyllä mua naurattaa, että esimerkiksi otetaan paska nastarengas ja kehutaan, että parhaat premium kitkat voittaa sen paskan nastarenkaan. No shit sherlock. Eurolla saa euron tuotteen, mutta sitten kun kysyt, että miksi vertailuksi paskan nastarenkaan kanssa ei oteta paskaa kitkarengasta, niin selitykseksi saat että kitkarenkaan ostajat ovat valveutuneempia ;D. Toki tämän perustelun antaja ajaa itsekkin kitkarenkailla!
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, kun joutuu ostamaan ensin sen halvan ja tämän jälkeen hyvän. Eikä se pennin venyttäjä ole sen kummempi ajaako nastoilla vai kitkoilla!
Lähtökohta tuolle ajatusleikillesi on väärä. En ole vertaillut testivoittajakitkaa halpiksiin nastarenkaisiin pidon suhteen. Totesin, että ostetaan ne mahdollisimman halvat talvirenkaat, jotka ovat keskimäärin nastat hyvin isolla prosentilla. Ei silloin harkita keskimäärin halpoja kitkoja. Eli halpoja kitkoja on kitkarenkaiden kokonaismäärään nähden vähän, mutta nastoissa tilanne on toinen.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.10.20 - klo:17:19
Ei ole karppa tilastoja heittämässä tähän juttuun. Kuitenkin artikkelissa luki näin:
"Nastattomiin renkaisiin siirtyminen siis todennäköisesti lisäisi katupölyä jo talvella ja varsinkin keväällä."
Asiaahan tuossa arvuutellaan, ei esitetä todeksi.
Miksi minun pitää ottaa kantaa kolmannen osapuolen kirjoituksiin, jos sinä et pysty edes perustelmaan omia kirjoituksiasi millään?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.10.20 - klo:17:26
Lähtökohta tuolle ajatusleikillesi on väärä. En ole vertaillut testivoittajakitkaa halpiksiin nastarenkaisiin pidon suhteen. Totesin, että ostetaan ne mahdollisimman halvat talvirenkaat, jotka ovat keskimäärin nastat hyvin isolla prosentilla. Ei silloin harkita keskimäärin halpoja kitkoja. Eli halpoja kitkoja on kitkarenkaiden kokonaismäärään nähden vähän, mutta nastoissa tilanne on toinen.
Leikit kovasti ajatusleikeillä ja otat kantaa ilman faktoja! Edelleen premium nastat pähittää talvirengastesteissä, jopa parhaat kitkat. Paskat nastarenkaat on paskoja nastarenkaita eikä paskat kitkarenkaat ole sen parempia, mutta pidän outona vertausta, että hehkutellaan parhaiden kitkojen voittavan paskimmat nastarenkaat, kun kyllä vertailu pitäisi suorittaa niillä paskoilla kitkoilla.
Paska on paskaa vaikka, kuinka voissa paistaisi!
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.10.20 - klo:07:46
Koska hyvin moni ostaa ne halvimmat nastat ja kuvittelee, että pito on hyvä. Kunhan on vaan mustat pyöreät ja nastat.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.10.20 - klo:17:53
Miksi minun pitää ottaa kantaa kolmannen osapuolen kirjoituksiin, jos sinä et pysty edes perustelmaan omia kirjoituksiasi millään?
Leikit kovasti ajatusleikeillä ja otat kantaa ilman faktoja! Edelleen premium nastat pähittää talvirengastesteissä, jopa parhaat kitkat. Paskat nastarenkaat on paskoja nastarenkaita eikä paskat kitkarenkaat ole sen parempia, mutta pidän outona vertausta, että hehkutellaan parhaiden kitkojen voittavan paskimmat nastarenkaat, kun kyllä vertailu pitäisi suorittaa niillä paskoilla kitkoilla.
Paska on paskaa vaikka, kuinka voissa paistaisi!
Juurihan perustelin asian omien havaintojeni pohjalta. Enkä ole varmasti ainut havaintojeni kanssa kanssa, vaikken siitä tilastodataa olekaan tehnyt. Enkä minä ole pidon suhteen väittänyt mitään, vai olenko?
Lähtökohtaisesti iäkkäässä tai huonossa renkaassa on huono pito. Firmalla kattelin, kun fillarit oli inventaariossa roudattu kootusti yhteen paikkaan, että työkaveritkin ajelee keskimäärin todella huonoilla(merkki/malli), tai hyvin vanhoilla ja kuluneilla merkkirenkailla. Yhdessäkin sarjassa oli 12 vuotta vanhat todella kuluneet Nokian hkpl4 nastat, joista oli nastan kärjet häipyneet aikaa sitten ja parina niille oli tuoreemmat kiinalaiset nastat. Yksi rengassarja oli melkein 20-vuotias. Näkyipä siellä myös hkpl1, jonka dot oli 833(tai 338), mutta ne tuskin alle on kellään menossa. Niin tai näin, niin ei tainnut juuri kitkoja näkyä. Eli kyllä, vaikka rengas olisi vanha, niin täytyy sen hyvä olla, jos vaan nastoja näkyy ja pintaakin hiukan löytyy.
Kitkoilla ajavat vaihtavat renkaansa paljon aikaisemmin ja nimenomaan pito on syy vaihdolle. Nastarenkailla vain ajetaan pidosta välittämättä. Tämä tuntuu olevan työkavereiden asenne juuri nastoilla ajellessa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.10.20 - klo:18:33
Juurihan perustelin asian omien havaintojeni pohjalta. Enkä ole varmasti ainut havaintojeni kanssa kanssa, vaikken siitä tilastodataa olekaan tehnyt. Enkä minä ole pidon suhteen väittänyt mitään, vai olenko?
Lähtökohtaisesti iäkkäässä tai huonossa renkaassa on huono pito. Firmalla kattelin, kun fillarit oli inventaariossa roudattu kootusti yhteen paikkaan, että työkaveritkin ajelee keskimäärin todella huonoilla(merkki/malli), tai hyvin vanhoilla ja kuluneilla merkkirenkailla. Yhdessäkin sarjassa oli 12 vuotta vanhat todella kuluneet Nokian hkpl4 nastat, joista oli nastan kärjet häipyneet aikaa sitten ja parina niille oli tuoreemmat kiinalaiset nastat. Yksi rengassarja oli melkein 20-vuotias. Näkyipä siellä myös hkpl1, jonka dot oli 833(tai 338), mutta ne tuskin alle on kellään menossa. Niin tai näin, niin ei tainnut juuri kitkoja näkyä. Eli kyllä, vaikka rengas olisi vanha, niin täytyy sen hyvä olla, jos vaan nastoja näkyy ja pintaakin hiukan löytyy.
Kitkoilla ajavat vaihtavat renkaansa paljon aikaisemmin ja nimenomaan pito on syy vaihdolle. Nastarenkailla vain ajetaan pidosta välittämättä. Tämä tuntuu olevan työkavereiden asenne juuri nastoilla ajellessa.
Joo ja? Milloinkas kitkarenkaat ovat ehkä hieman yleistyneet enemmän? Viimeisen parin vuoden aikana muutaman prosentin. Sen jälkeen teet tästä faktaa ;D.
Pakko kyllä nauraa missä perseaukisessa firmassa olet töissä, että tuollaisia renkaita pyörii alla (Autoromuttamolla)? Kannattaisi ehkä kahvipöydässä aukaista suunsa. Edes niistä paskimmista kiinakitkoista ;D.
Kun keskustelu taas käy kovin lämpimänä, niin heitänpä taas kevennyksen.
Juomuilla vai ilman? ;D ;D ;D
Eihän tässä voi kuin kateellisena katsoa vierestä tuota Jyväskylän menoa, rahaa on ja se näkyy eikä kaveri/työpiirissäkään ole mistään puutetta, kumit on aina uudet, työpaikalla pyörii isot rahat ja elämä hymyilee ja vaimokin varmasti antaa perspillua monessa eri asennossa.
Onko case 'Palokan ramppi' jo taputeltu?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.10.20 - klo:19:33
Joo ja? Milloinkas kitkarenkaat ovat ehkä hieman yleistyneet enemmän? Viimeisen parin vuoden aikana muutaman prosentin. Sen jälkeen teet tästä faktaa ;D.
Pakko kyllä nauraa missä perseaukisessa firmassa olet töissä, että tuollaisia renkaita pyörii alla (Autoromuttamolla)? Kannattaisi ehkä kahvipöydässä aukaista suunsa. Edes niistä paskimmista kiinakitkoista ;D.
Kitkarenkaat on olleet verrattain pitkään jo markkinoilla, mutta ihmiset eivät ole heränneet käyttämään niitä isossa kuvassa. Ehkäpä pientä lisääntyvää kiinnostusta on havaittavissa kuitenkin.
Miten varallisuus tai sen näyttäminen liittyy rengasvalintoihin, tai ylipäätään autoihin? Ennemmin se kertoo jostain muusta, ehkäpä asenteista. Ei haluta käyttää rahaa renkaisiin, kun renkaita saa halvemmallakin tai nastoja näkyy pinnan kanssa olevan jäljellä vielä.
Olen aivan riittävästi pauhannut renkaiden merkityksestä, tai ylipäätään auton kunnon merkityksestä. Ei se ole kaikille niin justiinsa.
Tuli hommattua viime talvena uudet nastarenkaat ja laitettua ne nyt taas alle, niin että takana olleet nyt eteen ja edessä olleet taakse. Motarilla alkoi kunnon vapina ja eikun rengasliikkeeseen josta ne ostettu ja pyysin tarkistamaan tasapainotukset. Kävi ilmi että toisen takarenkaan sisäpuolelle tullut heittoa joka täristää. Rengasasentaja käski tarkastamaan ohjauskulmat ja käänti selän, laittoivat sen renkaan taakse kun ei siellä kuulemma niin paljon haittaa. Joo auto on menossa tarkistukseen mutta onko täällä kellään ollut vastaavaa kokemusta, eli oisko mahdollista että rengas on ollut viallinen? Osaakohan autoasentaja katsoa raportista onko tuo johtunut viallisista ohjauskulmista? Eipä ole tullut tällaista aiemmilla talvirenkailla tai kesärenkailla tällä autolla.
Pikkasen ärsyttää kun kallit melkein uudenveroiset renkaat ei nyt kulu tasaisesti ja vapisee se hieman siellä takanakin. Reklamoisitteko rengasliikkeeseen? Jos ei muu auta niin kai ohjauskulmien säädön jälkeen ostettava 1 uusi rengas :P
Renkaissa ja sen kudoksissa todennäköisesti syy heittoon. Takuuseen kyllä luulisi saavan. Pyöränkulmat eivät saa vipotusta aikaan ja se on tekosyy. Näkeehän sen renkaastakin, jos todella kulunut, että onko kulmissa vikaa. Takapäässä ei tuossa octaviassa ole edes säätöä aurauskulmille.
Kerran on vaihdettu koko ensiasennusrengassarja auton takuuaikana uuteen (VW Touranissa) kun ei löytynyt tasapainoa millään, vaikka vanteet/renkaat kellotettiin ja renkaita käännettiin vanteilla. Uusi rengassarja poisti kaikki vapinat!
Kiitos tiedosta b1mpo. Tuo että takana ei ole edes säätöjä ja että auto olisi yhden takarenkaan syönyt niin kuulostaa aika oudolta. Olen yhteydessä rengasliikkeeseen. Tasapainotukseen meni jo rahaa 40e ja aurauskulmat tarkistutan, voihan niistä olla iloa "joka tapauksessa". Mutta jos rengas sattuu menemään takuuseen niin ei mene 300e vaan selviää ehkä jollain 150e.
Yksi asia on ainakin minulle selvinnyt herra nimeltä "Karpasta". Ei ole kaverilla muuta tekemistä kuin kirjoitella Vagarenaan.
Myöskään mitään omia mielipiteitä ei löydy, pitää aina ottaa linkkiä jostain ja toistaa jonkun toisen mielipidettä.
Tuosta epätasapainosta vielä, taanoin yhdessä uutena ostamassani autossa ilmeni ihmeellistä vapinaa ja auto kulki kuin helmien päällä. Syyksi paljastui renkaiden pysty heitto eli 4 renkaasta 3:ssa oli niin paljon heitto että sain takuuseen uudet. Mittauksen teki maahantuojan edustaja suurinpiirtein näin, auto nosturilla ilmaan ja pyöräyttämällä vapaasti pyörivää rengasta samalla pitäen tulkkia lähellä rengasta ja kun rengas harppasi tulkkiin rengas hylkyyn. Oisko joku puoli senttiä minkä hyväksyvät vielä tuossa heitossa. Renkaat oli Dunlopit.
Lainaus käyttäjältä: Mikkes - 23.10.20 - klo:13:56
Yksi asia on ainakin minulle selvinnyt herra nimeltä "Karpasta". Ei ole kaverilla muuta tekemistä kuin kirjoitella Vagarenaan.
Myöskään mitään omia mielipiteitä ei löydy, pitää aina ottaa linkkiä jostain ja toistaa jonkun toisen mielipidettä.
Kyllä on mennyt tunteisiin ja useammassa ketjussa. Ihan näin tiedoksi mielipiteet on, kuin persereikä. Meillä jokaisella on sellainen, mutta faktat on faktoja ja sehän sua sapettaakin!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.10.20 - klo:18:33
Kyllä on mennyt tunteisiin ja useammassa ketjussa. Ihan näin tiedoksi mielipiteet on, kuin persereikä. Meillä jokaisella on sellainen, mutta faktat on faktoja ja sehän sua sapettaakin!
Ongelma on siinä, että sulla ei ole mitään omia faktoja. Sä heität muiden "faktat" tiskiin ja nojaat niihin. Oma tietämys ja kokemus on selkeästi luokkaa 0. Sanon tähän vielä faktan, sun ei tarvitsisi joka asiassa turvautua jonkun toisen faktoihin ja linkittää niitä, jos olisi edes ripaus omia mielipiteitä tai kokemusta yhtään mistään. Ottaa poikaa jo pahasti pannuun.
Lainaus käyttäjältä: Mikkes - 24.10.20 - klo:06:06
Ongelma on siinä, että sulla ei ole mitään omia faktoja. Sä heität muiden "faktat" tiskiin ja nojaat niihin. Oma tietämys ja kokemus on selkeästi luokkaa 0. Sanon tähän vielä faktan, sun ei tarvitsisi joka asiassa turvautua jonkun toisen faktoihin ja linkittää niitä, jos olisi edes ripaus omia mielipiteitä tai kokemusta yhtään mistään. Ottaa poikaa jo pahasti pannuun.
Tässä sitä omaa tietämystä ja kokemusta tulee koko rahan edestä sekä mistä kaikki lähti ;D. Jokainen voi tuosta linkistä käydä katsomassa mistä kaikki lähti eikä sinun tarvitse kiukutella useampaan ketjuun, kun on paha olo.
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=46932.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=46932.0)
Lainaus käyttäjältä: Mikkes - 15.10.20 - klo:06:04
Oletkohan sä ihan tosissasi? Ethän sä nyt niin korkea profiilisia renkaita sinne voi laittaa, kun sinne mahtuu.
Tämä nasta vs. kitka -keskustelu vaikuttaa yhtä mahdottomalta kuin moni muukin aihe näinä päivinä. Osapuolet ovat järkkymättömästi omalla kannallaan eikä toista osapuolta edes haluta ymmärtää. Joku on ajanut neljätoista kertaa maapallon ympäri ja on sitä mieltä, että rengas X on paras. Seuraava on peruuttanut vähintään yhtä paljon ja jo yksin tämä kumoaa edellisen mielipiteen vääränä. Olisiko mahdollista, että yhtä ja oikeaa vastausta ei ole? Lapissa on nytkin puoli metriä lunta ja etelässä sataa vettä (oikeasti on poutaa ja aurinko paistaa). Tammikuussa Lapissa on metri lunta ja etelässä sataa vettä... Yksi ja sama rengas ei voi olla "paras" molempiin olosuhteisiin. Ja samoissa olosuhteissa yksi perustelee valintaansa, että saattaa tulla päiviä jolloin... ja toinen taas sillä, että näitä päiviä on niin vähän. Mitä väliä? Hyvä, että on vaihtoehtoja.
^
Tuohon ei ole paljon lisättävää.Monikin tuntuu olevan sitä mieltä että jos oma mielipide on omasta mielestä oikea niin kaikkien pitää tehdä samoin,järkähtämättä.
Eikä nämä "arvovaltakiistat" koske ainoastaan autosivustoja,vähän joka aihealueelta löytyy taistelupareja.Toisaalta viihdyttävää.Joillain on ainanen rykimäaika.
Lainaus käyttäjältä: DSGOK - 24.10.20 - klo:10:26
Olisiko mahdollista, että yhtä ja oikeaa vastausta ei ole?
Osuit naulan kantaan. Mutta jos tarkemmin luet näitä horinoita, niin huomaat, että aika moni kitkarenkailla ajava itse asiassa ei väitä kitkoja joka paikassa paremmiksi. Toki on myös nastoilla ajavia, jotka eivät väitä niitä joka paikassa paremmiksi, mutta näitä on minusta selvästi vähemmän. Ja siihen on selvä syykin. Nastarenkaat ovat edelleen meillä Suomessa "de facto talvirenkaat", jotka suurin osa ostaa sen kummemmin asiaa ajattelematta. Kyllä tässäkin ketjussa on moneen kertaan peräänkuulutettu sitä, että jokainen ihan ite testaisi niitä kitkarenkaita, eikä luottaisi kaiken maailman kokemusasiantuntijoihin, jotka täällä julistavat varmoja mielipiteitään asiasta.
Lainaus käyttäjältä: sahtiwaari - 22.10.20 - klo:21:39
Tuli hommattua viime talvena uudet nastarenkaat ja laitettua ne nyt taas alle, niin että takana olleet nyt eteen ja edessä olleet taakse. Motarilla alkoi kunnon vapina ja eikun rengasliikkeeseen josta ne ostettu ja pyysin tarkistamaan tasapainotukset. Kävi ilmi että toisen takarenkaan sisäpuolelle tullut heittoa joka täristää. Rengasasentaja käski tarkastamaan ohjauskulmat ja käänti selän, laittoivat sen renkaan taakse kun ei siellä kuulemma niin paljon haittaa. Joo auto on menossa tarkistukseen mutta onko täällä kellään ollut vastaavaa kokemusta, eli oisko mahdollista että rengas on ollut viallinen? Osaakohan autoasentaja katsoa raportista onko tuo johtunut viallisista ohjauskulmista? Eipä ole tullut tällaista aiemmilla talvirenkailla tai kesärenkailla tällä autolla.
Pikkasen ärsyttää kun kallit melkein uudenveroiset renkaat ei nyt kulu tasaisesti ja vapisee se hieman siellä takanakin. Reklamoisitteko rengasliikkeeseen? Jos ei muu auta niin kai ohjauskulmien säädön jälkeen ostettava 1 uusi rengas :P
Totta kai reklamoimaan. Ei ole tullut vastaan että rengas viallinen, mutta kieroja vanteita on toki tullut vastaan. Isompi kierous on helppo huomata jos nostaa renkaan ilmaan ja pyörittää rengasta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.10.20 - klo:07:44
Miksi haetaan aina paras kitka vastaan paska nasta näissä vertailuissa? Kitkojen puolestapuhuja ei ikinä hae paskinta kitkaa ja parasta nastaa?
Kenellekkään tuskin on yllätys, että pelkät nastat ratkaisee kuinka hyvä rengas on? Vai kuunteletteko aktiivisesti goodriden mainoksia ;D?
No tuossa oli kyllä esimerkkejä myös vastaavan tasoisten renkaiden eroista missä yllättäen kitka olikin nastaa parempi. Testin kaksi heikointa nastarengasta saavat selvästi heikomman arvosanan jääpidosta kuin testin kaksi heikointa nordic-kitkarengasta. Esim. Nexenin nasta oli heikompi(!) jääpidossa kuin Nexenin nordic-kitka. Toki EU-kitkat olivat ryhmänä keskimäärin heikoimmat jääpidossa, sen nyt ei kenellekään pitäisi olla yllätys.
Mutta todellinen ylläri tuleekin kun lasketaan ko. testin jää- ja lumitestien (jarrutus) arvosanojen keskiarvot:
Jää:
* Nasta: 15
* Nordic-kitka: 16
* EU-kitka: 9
Lumi:
* Nasta: 14,7
* Nordic-kitka: 17,3
* EU-kitka: 14,5
Nordic kitka onkin yllättäen jääpidossa keskimäärin nastaa parempi (!). Ja lumitestissä selvästi nastaa parempi. Ja kyse ei ole siitä että tuossa testissä olisi ollut huonoja nastoja ja vain hyviä kitkoja, neljää rengasta (Nexen, Kumho) lukuunottamatta mukana oli vain ns. premium valmistajien renkaita. Toki ei yhdestä testistä pidä liikaa riehaantua, mutta kun esim. viimeisimmässä TM:kin (TM:hän on aiempina vuosina sinnikkäästi suositellut etelä-Suomen "vaihteleville sääolosuhteille" nastaa) testissä nordic-kitka pääsi jo kärkisijoille, niin kyllä jotain kehitystä kitkoissa on täytynyt tapahtua. Olisikin mielenkiintoista nähdä missä olosuhteissa (jää,lumi) renkaat on testattu tuossa testissä.
Samalla tulee mieleen että mikähän lienee nastojen suhteellinen pitolisä nimenomaan jäällä? Lumellahan niistä ei hyötyä oikein ole. Omakohtainen "kokemusasiantuntija" ainakin on huomannut että vanhat nastarenkaat, huolimatta siitä että kaikki nastat ovat paikoillaan, ovat esim. liikenneympyröissä liukkaat kuin luistimet.
Lainaus käyttäjältä: jhm - 24.10.20 - klo:12:41
Monikin tuntuu olevan sitä mieltä että jos oma mielipide on omasta mielestä oikea niin kaikkien pitää tehdä samoin,järkähtämättä.
Tätä keskustelua on käyty täällä pitkään, näköjään jo neljä vuotta. Tähän aikaan varmaan mahtuu myös yllä kuvatun kaltaista suhtautumista. Toisaalta viime aikoina tätä asennetta ei mielestäni ole kovin paljon näkynyt. Siis että pyrittäisiin kovistelemaan muita samoin kuin itse. Eri juttu on sitten se, että koskaan ei varmasti päästä yksimielisyyteen siitä, kummat ovat paremmat, kitkat vai nastat :D.
Rengasvalinta onkin jokaisen oma asia, se on selvä. Toisaalta se ei ole sikäli ole vain oma asia, että nastarenkaiden käytöstä aiheutuu koko joukko erilaisia haittoja. Kenenkään ei tarvitse ripotella tuhkaa päälleen, mutta nastarenkaiden käytön ja haittojen välinen syy-yhteys on syytä tiedostaa. Meidän tiemme eivät ole huonossa kunnossa sattumalta. Kova rengasmelu ei johdu siitä, että Suomeen tuotavista autoista poistettaisiin äänieristemateriaalia. Kyse on siitä, että Suomessa on noin puolen vuoden ajanjakso, jolloin usein täysin paljaita teitä jyrsitään sadoilla tuhansilla nastarenkailla. Ja kesällä sitten taas levitetään uutta asfalttia. Tässä ei ole mitään järkeä. Ruotsissa ja Norjassa, joissa liikenneturvallisuus on Suomea paremmalla tasolla, tämä on oivallettu jo ajat sitten. Siellä on ryhdytty aktiivisesti edistämään kitkarenkaiden osuuden kasvattamista. En ymmärrä, miksi meillä ei toimita samoin.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.10.20 - klo:17:42
Suomessa on noin puolen vuoden ajanjakso, jolloin usein täysin paljaita teitä jyrsitään sadoilla tuhansilla nastarenkailla.
Uskaltaisin väittää, että miljoonilla nastarenkailla, jos suurin osa autoilijoista edelleen valitsee autoonsa nastarenkaat. Ja jos alkaa oikein saivarrella, niin lieneekö yleensä edes valinta kyseessä...
Lainaus käyttäjältä: jt - 24.10.20 - klo:16:10
Totta kai reklamoimaan. Ei ole tullut vastaan että rengas viallinen, mutta kieroja vanteita on toki tullut vastaan. Isompi kierous on helppo huomata jos nostaa renkaan ilmaan ja pyörittää rengasta.
On niitä ollut. Runkovikaista Nokiaa ja joku vikaista Misukkaa. Noksu isälläni ja Misukka minulla. Misukat oli Polon ensiasennusrenkaat, joilla auto ei vaan suostunut menemään suoraan. Kaikki mitattiin ja säädettiin. Oltiin ihan volkkarin omalla erikoiskorjaamolla (jossa palvelu oli muuten huippuluokkaa) ihmettelemässä asiaa. Lopulta vaiva poistui vaihtamalla toisen merkkiset renkaat alle. En ollut muuten ainoa.
Aikaahan näistä on. Isäni ongelmat 80- ja 90-luvulla, omani vuosituhannen alussa.
Mutta itse nasta/kitkakeskusteluun. Nyt on nastarenkaat, kitkat kelpaisivat mainiosti. Nastat vaan tulivat (käytetyn) auton mukana ja mun muutama tuhat talvikilsaa vuodessa mennään niillä. Paitsi jos joku haluaa tarjota mulle kitkat alle, niin otan ihan mielelläni. Nastat saa vaihdossa.
Ja nyt kun ei ole 100% talvirengaspakkoa, niin katotaan kuin kauan kelit sallivat kesärenkailla ajelun täällä Helsingissä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.10.20 - klo:09:21
Tässä sitä omaa tietämystä ja kokemusta tulee koko rahan edestä sekä mistä kaikki lähti ;D. Jokainen voi tuosta linkistä käydä katsomassa mistä kaikki lähti eikä sinun tarvitse kiukutella useampaan ketjuun, kun on paha olo.
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=46932.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=46932.0)
Tässä sitä pitäisi alkaa taas rautalangasta vääntämään Vantaan pojulle mikä tarkoittaa mitäkin, no eipä maksa vaivaa, kyllä sen kaikki muut ymmärtävät.
Nyt lähtee nastat kiertoon ja tilalle 215/55 17 Nokian R3 kitkat. Onko kukaan pongannut hyviä tarjouksia verkosta em. renkaasta. Saan laitettua vanteille kaverin pajalla, joten extra hintaa netistä tilattujen renkaiden vaihdosta ei tule.
Lainaus käyttäjältä: jukkab8 - 25.10.20 - klo:08:38
Nyt lähtee nastat kiertoon ja tilalle 215/55 17 Nokian R3 kitkat. Onko kukaan pongannut hyviä tarjouksia verkosta em. renkaasta. Saan laitettua vanteille kaverin pajalla, joten extra hintaa netistä tilattujen renkaiden vaihdosta ei tule.
En tiedä onko tämä mitenkään erityisen hyvä hinta, mutta etelänaapurista 667,- toimituskuluineen: https://www.rengas365.fi/etsi-tuote/renkaat/215-55r17-98r/talvirenkaat/kitka/nokian/hakkapeliitta-r3/82672 (https://www.rengas365.fi/etsi-tuote/renkaat/215-55r17-98r/talvirenkaat/kitka/nokian/hakkapeliitta-r3/82672)
Renkaatvaihtoon.fi 157,65/rengas
Lainaus käyttäjältä: jukkab8 - 25.10.20 - klo:08:38
Nyt lähtee nastat kiertoon ja tilalle 215/55 17 Nokian R3 kitkat. Onko kukaan pongannut hyviä tarjouksia verkosta em. renkaasta. Saan laitettua vanteille kaverin pajalla, joten extra hintaa netistä tilattujen renkaiden vaihdosta ei tule.
Itse tilasin viikko sitten keskiviikkona 225/55/17 R3:t renkaatvaihtoon.fi -sivustolta. Toimitus tapahtui asennusliikkeeseen täällä Suomessa ja olivat perillä maanantaina, tänään asennutin vanteille. Nyt sitten vain odottelemaan, milloin nämä etelän helle-/vesiliirtokelit loppuvat, että kehtaa vaihtaa noi kitkat alle. Ja samalla saa nähdä, onko viimeiset kitkat ikinä.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 25.10.20 - klo:09:44
En tiedä onko tämä mitenkään erityisen hyvä hinta, mutta etelänaapurista 667,- toimituskuluineen: https://www.rengas365.fi/etsi-tuote/renkaat/215-55r17-98r/talvirenkaat/kitka/nokian/hakkapeliitta-r3/82672 (https://www.rengas365.fi/etsi-tuote/renkaat/215-55r17-98r/talvirenkaat/kitka/nokian/hakkapeliitta-r3/82672)
Itänaapurissa näyttäisi olevan 470 euroa sarja.
https://vianor.ru/product/cnav_tyres/cnav_passenger/cnav_passenger_w/T430607 (https://vianor.ru/product/cnav_tyres/cnav_passenger/cnav_passenger_w/T430607)
Kellään kokemusta Lappi-renkaista. Ajattelin ottaa testiin. Halpa hinta, kotimaisuus ja ihan ok arvostelut kiinnostaa. Tossa vielä linkki https://www.lappirenkaat.fi/ (https://www.lappirenkaat.fi/)
Lainaus käyttäjältä: Jokeri - 29.10.20 - klo:15:13
Kellään kokemusta Lappi-renkaista. Ajattelin ottaa testiin. Halpa hinta, kotimaisuus ja ihan ok arvostelut kiinnostaa. Tossa vielä linkki https://www.lappirenkaat.fi/ (https://www.lappirenkaat.fi/)
Melkein voisin lyödä omaisuuteni vetoa siitä että renkaan kyljessä ei lue Made in Finland :D
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 29.10.20 - klo:15:18
Melkein voisin lyödä omaisuuteni vetoa siitä että renkaan kyljessä ei lue Made in Finland :D
No ei nyt tartte vetoa lyödä varsinkaan noin suuresta määrästä vaikka linkkaamani sivun alalaidassa lukeekin made in Finland.
Pääpointtina oli tiedustella kokemuksia tästä renkaasta. Peace
Ei ole kokemusta mutta vuonna 2019 TM testasi noita ja lumella olivat hyvät, nollakelin jäällä hemmetin liukkaat ja kovemman pakkasen jäällä ok. Hiljaisuutta kehuttiin, johtunee huomattavasti vähäisemmästä nastojen määrästä verrattuna kilpailijoihin. Suomalainen Kontiorenkaat teettää kiinassa
Lainaus käyttäjältä: Jokeri - 29.10.20 - klo:15:53...vaikka linkkaamani sivun alalaidassa lukeekin made in Finland.
Tuo ilmoitus taitaa koskea noita Lappi Shuriken -nastoja. Itse kumit lienee paistettu kiinassa ja nastat myös ladottu siellä kumeihin kiinni.
Joo tällä toimijalla (vannetukku) on tapana vähän harhaanjohtavasti mainostaa kotimaisuutta. Korostetaan suomalaista insinöörityötä ja juuri tuollaisilla irrallisilla made in finland bannereilla luodaan mielikuvaa joka ei liity lopputuotteen valmistusmaahan. Jos he oikesti paistaisivat renkaat suomessa niin se lukisi etusivulla isolla ensimmäisenä ja sanamuoto olisi aukoton tyyliin "valmistamme renkaat omalla tehtaallamme suomessa".
Vähän samaa harrastetaan kodinkoneiden kanssa. Gigantissa Upo merkkisissä kodinkoneissa on suuri Suomen lippu ja vieressä lukee sinivalkoisella tekstillä "suunniteltu suomalaisille". Eli tarkkaan kun tulkitsee niin kotimaisuusaste varmaan 0%.
Tässä yksi artikkeli Lappi Jää-Ahma renkaista https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tm-suomalainen-lappi-jaa-ahma-halpisrengas-lupaa-paljon-nain-se-parjaa-jaapidon-kuningasta-vastaan/7640404#gs.jymnyv (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tm-suomalainen-lappi-jaa-ahma-halpisrengas-lupaa-paljon-nain-se-parjaa-jaapidon-kuningasta-vastaan/7640404#gs.jymnyv)
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 29.10.20 - klo:16:20
Joo tällä toimijalla (vannetukku) on tapana vähän harhaanjohtavasti mainostaa kotimaisuutta. Korostetaan suomalaista insinöörityötä ja juuri tuollaisilla irrallisilla made in finland bannereilla luodaan mielikuvaa joka ei liity lopputuotteen valmistusmaahan. Jos he oikesti paistaisivat renkaat suomessa niin se lukisi etusivulla isolla ensimmäisenä ja sanamuoto olisi aukoton tyyliin "valmistamme renkaat omalla tehtaallamme suomessa".
Vähän samaa harrastetaan kodinkoneiden kanssa. Gigantissa Upo merkkisissä kodinkoneissa on suuri Suomen lippu ja vieressä lukee sinivalkoisella tekstillä "suunniteltu suomalaisille". Eli tarkkaan kun tulkitsee niin kotimaisuusaste varmaan 0%.
Tässä yksi artikkeli Lappi Jää-Ahma renkaista https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tm-suomalainen-lappi-jaa-ahma-halpisrengas-lupaa-paljon-nain-se-parjaa-jaapidon-kuningasta-vastaan/7640404#gs.jymnyv (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tm-suomalainen-lappi-jaa-ahma-halpisrengas-lupaa-paljon-nain-se-parjaa-jaapidon-kuningasta-vastaan/7640404#gs.jymnyv)
Vituttaa kuunnella jo tuota Goodride:n mainosta, jossa hehkutetaan "Suomessa suunniteltu", "Suomalaisilla nastoilla" ja unohdetaan kertoa, että valmistettu Kiinassa.
Eurolla saa euron tuotteen ja nimenomaan kyseenalainen mainonta on tuon VANNETUKUN bravuuri minkä takia eivät heidän tuotteita ottaneet edes TM-testiin!
BTW: Upon taustalla on nykyään Slovenilainen Görenje ja Upot tulee: Tsekeistä, Sloveniasta, Turkista ja Kiinasta ;D
Tässä yksi artikkeli Lappi Jää-Ahma renkaista https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tm-suomalainen-lappi-jaa-ahma-halpisrengas-lupaa-paljon-nain-se-parjaa-jaapidon-kuningasta-vastaan/7640404#gs.jymnyv (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tm-suomalainen-lappi-jaa-ahma-halpisrengas-lupaa-paljon-nain-se-parjaa-jaapidon-kuningasta-vastaan/7640404#gs.jymnyv)
[/quote]
Kiitos a_jaba tosta linkistä. Mietitääs nyt hetki vielä ennen kuin otetaan halpista testiin 😀👍
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 29.10.20 - klo:15:18
Melkein voisin lyödä omaisuuteni vetoa siitä että renkaan kyljessä ei lue Made in Finland :D
Ai, viittaako se "Made in Finland" niihin renkaisiin? Aattelin, että viittaa nettisivuun... ;D
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 29.10.20 - klo:19:40
Ai, viittaako se "Made in Finland" niihin renkaisiin? Aattelin, että viittaa nettisivuun... ;D
Ko. firman tj on myös "tukun" tj. Käyntiosoite Kuopiossa, kotipaikka Nokia.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/2687513-9 (https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/2687513-9)
Kaupparekisteriin ilmoitettu:
* liikevaihto 2016-2019: -
* liiketulos: 2016: -1000,, 2017: 0,, 2018: -1000,, 2019: 1000,
* Henkilöstömäärä: -
Eli kaupparekisterin ilmoitusten mukaan liikevaihtoa ei ole ja tulos on vuorotellen -1000,, 0 tai +1000,. Henkilömäärääkään ei ole ilmoitettu.
Joko rekisteri-ilmoitukset on jätetty väliin syystä tai toisesta tai ne eivät pidä paikkaansa, tai ko. firma on vain bulvaani jollekin muulle firmalle ja varsinainen business tehdään jonkun toisen firman nimiin.
Ei kai tulssa tänä päivänä ole mitään erikoista. Eipä se toinenkaan Nokialla sijaitseva rengasvalmistajakaan varsinaisesti painota sitä, että muut kuin TM:n vertailurenkaat valmistetaan hyvin suurella todennäköisyydellä Venäjällä ja Contillakin on iso mainos, jonka sanoma kuuluu: tyres engineered in Germany.
Alihankittu ja brändätty Made in China-tuote on aina Made in China-tuote. Se ei muuksi muutu. Esisarjat saattavat olla ok, mutta sitten laatu yllättäen muuttuukin.
Sekä Nokian että Conti suunnittelevat, tutkivat ja kehittävät renkaita huomattavalla R&D panoksella itse vs tilataan sopivan näköiset/kuosiset renkaat OEM:lta vaikkapa Kiinasta. Sen toisen "rengasfirman" (huom, ei työnantajarekisterissä) käyntiosoite puolestaan löytyy Kuopiosta, sieltä mistä "tukkukin".
Suomesta valmistettuja Nokialaisia saa kaupasta hyvin suurella todennäköisyydellä kun ei osta halvempia malleja. Jostain kumman syystä pari viimeistä paria on ollut itsellä sellaisia, pitäisköhän alkaa lotota tai laittaa hakemus TM:n testikuskiksi.. :)
Lainaus käyttäjältä: jt - 30.10.20 - klo:16:33
Suomesta valmistettuja Nokialaisia saa kaupasta hyvin suurella todennäköisyydellä kun ei osta halvempia malleja. Jostain kumman syystä pari viimeistä paria on ollut itsellä sellaisia, pitäisköhän alkaa lotota tai laittaa hakemus TM:n testikuskiksi.. :)
On muutaman viime vuoden aikana tullut hankituksi neljä sarjaa R-kolmosia eri kokoisina: 185/65-15, 205/55-16, 215/55-17 ja 235/55-18. Kaikissa noissa on (hyvin pienellä) lukenut kyljessä made in Russia. PIto on kaikissa ollut kyllä vallan mainio. Lienevät kaikki niitä halpismalleja... ;)
Tänään tuli kaatamalla vettä motarilla ja matkan varrella. +7 astetta ja nordic-kitkat alla enkä joutunut hallitsemattomaan vesiliirtoon saati kokenut mitään ongelmia. Nätisti pääsi myös hitaammista ohi ;D.
^Mutta KE-kitkoilla olisi -karppa-kin voinut ajaa lujempaa ja säästää aikaa säästöön, jotta liukkailla keleillä voi sitten ajella hiljempaa...
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 30.10.20 - klo:19:11
^Mutta KE-kitkoilla olisi -karppa-kin voinut ajaa lujempaa ja säästää aikaa säästöön, jotta liukkailla keleillä voi sitten ajella hiljempaa...
Kerrotko miten olisin voinut ajaa lujempaa, jos ajan +5-10%?
Ikinä en ole saanut ylinopeussakkoa ja voin ajaa samallalailla myös talvikeleillä?
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 30.10.20 - klo:17:24
On muutaman viime vuoden aikana tullut hankituksi neljä sarjaa R-kolmosia eri kokoisina: 185/65-15, 205/55-16, 215/55-17 ja 235/55-18. Kaikissa noissa on (hyvin pienellä) lukenut kyljessä made in Russia. PIto on kaikissa ollut kyllä vallan mainio. Lienevät kaikki niitä halpismalleja... ;)
Ostopaikka toki myös vaikuttaa. Johonkin ne Suomessakin tehdyt rinkulat pitää hukata ja kaikkein loogisin paikka on myydä ne Suomessa mitä rahdata esim. Itä-Eurooppaan. Tai sitten minun pitäis alkaa lotota.. ;)
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.11.20 - klo:00:13
Ostopaikka toki myös vaikuttaa. Johonkin ne Suomessakin tehdyt rinkulat pitää hukata ja kaikkein loogisin paikka on myydä ne Suomessa mitä rahdata esim. Itä-Eurooppaan. Tai sitten minun pitäis alkaa lotota.. ;)
Mikä tekee Suomesta muita tullirajojen sisäpuolella olevia loogisemman myyntimaan? Se lienee kokolailla yksi ja sama, tuoko niitä Venäjällä tehtyjä renkaita Suomeen, Ruotsiin, Norjaan vai Saksaan.
Lainaus käyttäjältä: jt - 29.10.20 - klo:23:46
Ko. firman tj on myös "tukun" tj. Käyntiosoite Kuopiossa, kotipaikka Nokia.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/2687513-9 (https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/2687513-9)
Kaupparekisteriin ilmoitettu:
* liikevaihto 2016-2019: -
* liiketulos: 2016: -1000,, 2017: 0,, 2018: -1000,, 2019: 1000,
* Henkilöstömäärä: -
Eli kaupparekisterin ilmoitusten mukaan liikevaihtoa ei ole ja tulos on vuorotellen -1000,, 0 tai +1000,. Henkilömäärääkään ei ole ilmoitettu.
Joko rekisteri-ilmoitukset on jätetty väliin syystä tai toisesta tai ne eivät pidä paikkaansa, tai ko. firma on vain bulvaani jollekin muulle firmalle ja varsinainen business tehdään jonkun toisen firman nimiin.
Mielenkiintoinen historia on tällä TJ:lla, kun laittaa nimen googleen. Tulee mieleen että tainnut tälle foorumillekkin kirjoitella.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.11.20 - klo:06:58
Mielenkiintoinen historia on tällä TJ:lla, kun laittaa nimen googleen. Tulee mieleen että tainnut tälle foorumillekkin kirjoitella.
Jaa että tällainen jantteri!
Kannattaa jättää Kontio-renkaat kauppaan!
Moi,
olisiko suosituksia kitkoista? 2006 Octavia Combi, jolla ajattelin ajaa yhden, max 2 talvea. Eli, ihan hirveästi ei kehtaisi renkaisiin sijoittaa. Toisaalta ihan halvinta kuraa ei myöskään viitsi hankkia ihan lasten turvallisuutta ajatellen. Joku merkkirengas varmaan, mutta ei tarvitse olla se kallein ja/tai testivoittaja.
Moi !
Meillä Nokian Nordman RS2:set menossa toiseksi talveksi alle, voi suositella.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 03.11.20 - klo:02:31
Mikä tekee Suomesta muita tullirajojen sisäpuolella olevia loogisemman myyntimaan? Se lienee kokolailla yksi ja sama, tuoko niitä Venäjällä tehtyjä renkaita Suomeen, Ruotsiin, Norjaan vai Saksaan.
En ole logistiikan asiantuntija, mutta tuntuisi loogiselta myydä Suomessa tehtyjä rinkuloita tässä lähialueilla jo ihan rahtikustannusten pienentämiseksi vs viedä niitä Itä-Eurooppaan ja tuoda paluupostissa saman tyypin rinkuloita takaisin.
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.11.20 - klo:23:08
En ole logistiikan asiantuntija, mutta tuntuisi loogiselta myydä Suomessa tehtyjä rinkuloita tässä lähialueilla jo ihan rahtikustannusten pienentämiseksi vs viedä niitä Itä-Eurooppaan ja tuoda paluupostissa saman tyypin rinkuloita takaisin.
Monrako noista luettelemistani maista on Itä-Eurooppaa? Se on selvä, tulliraja jakaa markkinoita. Itä-Euroopassa lienee lähinnä Venäjä, jonne tuolla vakmistajalla on myyntiä.
Lainaus käyttäjältä: Benjip - 03.11.20 - klo:09:43
Moi,
olisiko suosituksia kitkoista? 2006 Octavia Combi, jolla ajattelin ajaa yhden, max 2 talvea. Eli, ihan hirveästi ei kehtaisi renkaisiin sijoittaa. Toisaalta ihan halvinta kuraa ei myöskään viitsi hankkia ihan lasten turvallisuutta ajatellen. Joku merkkirengas varmaan, mutta ei tarvitse olla se kallein ja/tai testivoittaja.
Vanhassa autossa oli jotkut Nokian Nordman nastarenkaat, en muista oliko 5:set vai mitkä. Mielestäni ihan ok renkaat oli vaikka oli 5-6v vanhat (sillä ei paljoa oltu talvella ajettu, ehkä 5-8tkm per talvi) mutta nastat suht hyvin tallella.
Tällä listalla Linglong on mukana. Ajotuntuma ja rullaavuus ovat heikkoja, mutta muuten ihan ok tulokset.
https://ws-tires.s3.amazonaws.com/filer_public/d2/8e/d28e854d-f27d-4713-938b-e2453c6db9be/test-world-2020-_winter-tire-test-in-size-205-55r16.jpg
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.11.20 - klo:23:08
En ole logistiikan asiantuntija, mutta tuntuisi loogiselta myydä Suomessa tehtyjä rinkuloita tässä lähialueilla jo ihan rahtikustannusten pienentämiseksi vs viedä niitä Itä-Eurooppaan ja tuoda paluupostissa saman tyypin rinkuloita takaisin.
Kaikkea tapahtuu. Menneinä vuosina valveutunut venäläinen kuluttaja tuli Suomeen rengasostoksille hintatasosta huolimatta, koska Venäjän markkinoiden laatuun ei voinut luottaa. Valveutunut rengasalan yrittäjä Suomessa haki Suomessa valmistetut Nokialaiset Venäjältä, koska hinta siellä oli edullisempi. Sama rengassarja saattoi siis ylittää rajan kolmeen otteeseen päätyäkseen käyttöön Venäjällä, koska kauppa se on mikä kannattaa.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 06.11.20 - klo:08:24
Kaikkea tapahtuu. Menneinä vuosina valveutunut venäläinen kuluttaja tuli Suomeen rengasostoksille hintatasosta huolimatta, koska Venäjän markkinoiden laatuun ei voinut luottaa. Valveutunut rengasalan yrittäjä Suomessa haki Suomessa valmistetut Nokialaiset Venäjältä, koska hinta siellä oli edullisempi. Sama rengassarja saattoi siis ylittää rajan kolmeen otteeseen päätyäkseen käyttöön Venäjällä, koska kauppa se on mikä kannattaa.
Vähän niinkuin kaljan rahtaus vaikka Iisalmesta Helsinkin, ja Viron kautta takaisin Iisalmeen matkaajan laivalta ostamana. EIH,,N TUOSSA OLE MIT,,,,N J,,RKE,,!!!
Soviet Suomi.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.11.20 - klo:09:45
Vähän niinkuin kaljan rahtaus vaikka Iisalmesta Helsinkin, ja Viron kautta takaisin Iisalmeen matkaajan laivalta ostamana. EIH,,N TUOSSA OLE MIT,,,,N J,,RKE,,!!!
Onhan tuossa turhaa lenkkiä, mutta tuskin sitä iisalmelaista saa Iisalmella kaupasta ilman, että se olisi vieraalla paikkakunnalla käynyt. Eiköhän se vähintään kauppaketjun tukkuvarastolla jossain Kehä-III:n varrella käväise kääntymässä?
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 06.11.20 - klo:08:24
Kaikkea tapahtuu. Menneinä vuosina valveutunut venäläinen kuluttaja tuli Suomeen rengasostoksille hintatasosta huolimatta, koska Venäjän markkinoiden laatuun ei voinut luottaa. Valveutunut rengasalan yrittäjä Suomessa haki Suomessa valmistetut Nokialaiset Venäjältä, koska hinta siellä oli edullisempi. Sama rengassarja saattoi siis ylittää rajan kolmeen otteeseen päätyäkseen käyttöön Venäjällä, koska kauppa se on mikä kannattaa.
Silloin kun venäläiset hakivat paljon renkaita Suomesta, niin ruplan kurssi oli täysin toinen kuin nykyisin ja alvin palautusten jälkeen hinta Suomessa oli hyvin kilpailulykyinen. Intoa laimensi jo se, kun Suomessakin renkaiden kyljessä alkoi lukemaan Russiaa enemmän ja enemmän. Ruplan kurssin romahdus lopetti tämän, vaikka Venäläiset haluaisivatkin ostaa kaiken Suomesta.
En oikein usko, että rengasalan yrittäjä on koskaan hakenut Venäjältä renkaita. Yhdelle setille tulee valtavasti hintaa, kun tuhlaa yhden päivän sen hakemiseen ja useammasta setistä joutuu maksamaan tullille lunnaat.
Juurikin näin. Venäjältä kun saa tuoda kaksi rengasta kerralla ilman tullimaksuja.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 06.11.20 - klo:13:36
En oikein usko, että rengasalan yrittäjä on koskaan hakenut Venäjältä renkaita.
Kukin uskoo mihin lystää. Uskon rengasalan yrittäjään joka kertoi tehneensä tuolla tiliä.
Paljon saa sakkoa jos ei ole talvikumeja kun niitä tarvitsis?
Lainaus käyttäjältä: Larmatin - 06.11.20 - klo:19:10
Paljon saa sakkoa jos ei ole talvikumeja kun niitä tarvitsis?
Jopa usean hengen verran.
Lainaus käyttäjältä: Larmatin - 06.11.20 - klo:19:10
Paljon saa sakkoa jos ei ole talvikumeja kun niitä tarvitsis?
Toivottavasti sen verran paljon, että olisi kannattanut ostaa ne talvirenkaat.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 06.11.20 - klo:17:28
Kukin uskoo mihin lystää. Uskon rengasalan yrittäjään joka kertoi tehneensä tuolla tiliä.
Itse ainakin uskon tähän. Tiedän suurella varmuudella että suomalaiset firmat myy 2. laadun tuotteita venäjälle suomalaisina laatutotteina pikkasen halvempaan hintaan, koska siellä ne ovat vielä huikean laadukkaita verrattuna venäläisiin tuotteisiin ja täällä suomessa joutuisi myymään alihintaan kakkos-laatuisena..
Toki jos suomalainen jobbari hakee ne takaisin suomeen niin meikäläisittäin laatu on kuraa :-\
Lainaus käyttäjältä: tet - 06.11.20 - klo:13:21
Onhan tuossa turhaa lenkkiä, mutta tuskin sitä iisalmelaista saa Iisalmella kaupasta ilman, että se olisi vieraalla paikkakunnalla käynyt. Eiköhän se vähintään kauppaketjun tukkuvarastolla jossain Kehä-III:n varrella käväise kääntymässä?
Ja vitut ;D
Tänään vaihtui Scouttiin kitkat. Mukava oli vaihtaa 11-12 asteen auringonpaisteisessa säässä, vaikka kerta kerralta tylsempää tuo homma on.
Vieläkö SNG on jaksanut kesäkumien kulumia mittailla?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 06.11.20 - klo:09:45
Vähän niinkuin kaljan rahtaus vaikka Iisalmesta Helsinkin, ja Viron kautta takaisin Iisalmeen matkaajan laivalta ostamana. EIH,,N TUOSSA OLE MIT,,,,N J,,RKE,,!!!
Soviet Suomi.
Järjen köyhyyttä. Parempaakin (siis maultaan) olutta saa Baltiasta... virolaiset, tsekit, kirsikkaa ymm. eikä siellä maksa maltailta (hmm. mitä lausuinkaan).
No, olutta kuluu sen verran wähän. että Valkassa lastaa mielummin ihan muita alkomahoolijuomia, jos sinne asti jaksaa körötellä. Melkein 400km edestakaisin plus laivalla ylitys käy jo puoliksi työstä... :o
Tuttavani ei muistanut kun mainitsin, että siinä rajalla on 50 km/h ja kameravalvonta - eikös tämä saanut tuliaisina sekä Riiasta että rajlata melkein 300, tiketit postin kautta.... :(
P.s. vielä kesäkummit alla... hetken aikaa...
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 06.11.20 - klo:22:21
Järjen köyhyyttä. Parempaakin (siis maultaan) olutta saa Baltiasta... virolaiset, tsekit, kirsikkaa ymm. eikä siellä maksa maltailta (hmm. mitä lausuinkaan).
No, olutta kuluu sen verran wähän. että Valkassa lastaa mielummin ihan muita alkomahoolijuomia, jos sinne asti jaksaa körötellä. Melkein 400km edestakaisin plus laivalla ylitys käy jo puoliksi työstä... :o
Tuttavani ei muistanut kun mainitsin, että siinä rajalla on 50 km/h ja kameravalvonta - eikös tämä saanut tuliaisina sekä Riiasta että rajlata melkein 300, tiketit postin kautta.... :(
P.s. vielä kesäkummit alla... hetken aikaa...
;D
Mutta olipahan "halpaa" ;)
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 06.11.20 - klo:22:07
Vieläkö SNG on jaksanut kesäkumien kulumia mittailla?
Tottahan toki mittailen. Talvisodan hengessä prkl! :D
Pikamittauksista paskaisista renkaista pinnat olivat painuneet 3-4mm peikkeille. Keväällä pinnat olivat keskimäärin 4.9mm (kuluma 52,9% jos ajetaan kahteen milliin).
Kun olen mittaillut tarkemmin ja excelöinyt niin laitan tähän ketjuun taas tiedon. Viimeinen täysi kausi varmasti noilla gummeilla. En vielä tiedä ajanko alkukesän noilla.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 06.11.20 - klo:19:51
Itse ainakin uskon tähän. Tiedän suurella varmuudella että suomalaiset firmat myy 2. laadun tuotteita venäjälle suomalaisina laatutotteina pikkasen halvempaan hintaan, koska siellä ne ovat vielä huikean laadukkaita verrattuna venäläisiin tuotteisiin ja täällä suomessa joutuisi myymään alihintaan kakkos-laatuisena..
Se että sama tuote olisi erilainen eri maissa ei ole vain legendaa, löytyy ihan esimerkkejä missä tuotetta on tuunattu paikalliseen ympäristöön sopivammaksi. Joitakin vuosia sitten osui silmään artikkeli jossa vertailtiin tietyn limsan hedelmäpitoisuutta eri maissa. Ja olihan siinä eroja vaikka ihan saman brändin/mallin alla myytiin.
Hieman topikkiin paremmin sopiva esimerkki lienee (taisi olla) Pirellin kitkarengas viime vuoden testeissä. Pari lehteä sai oikein hyvät tulokset liukkaalla ja yksi huonon tuloksen liukkaalla. Kävi ilmi että renkaasta oli kahta eri versiota, vaikka täysin saman merkin/mallin alla myivät, joista lieneekö uudempi valmistuserä ollut enemmän suunnattu Pohjoismaihin ja oli tehty selvästi pehmeämmällä kumiseoksella. Taasen kovemmalla kumiseoksella tehty lienee enemmän suunnattu enemmän Keski-Eurooppaan (?).
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 03.11.20 - klo:23:44
Monrako noista luettelemistani maista on Itä-Eurooppaa? Se on selvä, tulliraja jakaa markkinoita. Itä-Euroopassa lienee lähinnä Venäjä, jonne tuolla vakmistajalla on myyntiä.
Eiköhän koulumaantiedolla mennä, esimerkki oli rahtikustannusten kannalta. Joskus mm. verotuksen takia kauemmas raahattu tuote voikin olla halvempi vaikka rahtikustannuksia tulisikin enemmän. Tai toimitusketju pitemmän reitin kautta voikin tarjota loppuasiakkaalle edullisemman loppuhinnan, jos toimitusketju kokonaisuudessaan tyytyy pienempään katteeseen (esim. "villi" jälleenmyyjä vs valtuutettu jälleenmyyjä)
Lainaus käyttäjältä: jt - 10.11.20 - klo:23:58
Hieman topikkiin paremmin sopiva esimerkki lienee (taisi olla) Pirellin kitkarengas viime vuoden testeissä. Pari lehteä sai oikein hyvät tulokset liukkaalla ja yksi huonon tuloksen liukkaalla. Kävi ilmi että renkaasta oli kahta eri versiota, vaikka täysin saman merkin/mallin alla myivät, joista lieneekö uudempi valmistuserä ollut enemmän suunnattu Pohjoismaihin ja oli tehty selvästi pehmeämmällä kumiseoksella. Taasen kovemmalla kumiseoksella tehty lienee enemmän suunnattu enemmän Keski-Eurooppaan (?).
Liekö kahdesta erilaisesta versiosta ollut kyse, vaiko vain tuotekehityksestä? Tietyn renkasmallin elinkaaren aikana niihin tulee kuulemma muutoksia matkan varrella, eli ei aina nimi vaihdu jos jotain pientä kehitystä tapahtuukin. Mallinimi vaihdetaan kai vähän markkinalähtöisesti, eli tietyn ajan jälkeen pitää vaan tuoda uusi malli, jotta kilpailijat eivät saa etulyöntiasemaa uutuuksillaan. Tuotekehityssykli voi ollakin erilainen, ja pienemmät kehitysaskeleet tapahtuvat ilman sen kummempaa rummutusta yhden ja saman mallinimen alla.
Lainaus käyttäjältä: tet - 11.11.20 - klo:08:26
Liekö kahdesta erilaisesta versiosta ollut kyse, vaiko vain tuotekehityksestä? Tietyn renkasmallin elinkaaren aikana niihin tulee kuulemma muutoksia matkan varrella, eli ei aina nimi vaihdu jos jotain pientä kehitystä tapahtuukin. Mallinimi vaihdetaan kai vähän markkinalähtöisesti, eli tietyn ajan jälkeen pitää vaan tuoda uusi malli, jotta kilpailijat eivät saa etulyöntiasemaa uutuuksillaan. Tuotekehityssykli voi ollakin erilainen, ja pienemmät kehitysaskeleet tapahtuvat ilman sen kummempaa rummutusta yhden ja saman mallinimen alla.
Täytyy sanoa että tämän tapauksen osalta en tiedä varmaksi sanoa kummasta on kyse. Mutta noita pieniä parannuksia vuosien varrella samaan tuotteeseen toki tapahtuu. Sitten kun taas tulee "uusi" tuote, niin on jo pintakuviotakin näkyvästi muutettu.
Lainaus käyttäjältä: jt - 11.11.20 - klo:00:05
Eiköhän koulumaantiedolla mennä, esimerkki oli rahtikustannusten kannalta. Joskus mm. verotuksen takia kauemmas raahattu tuote voikin olla halvempi vaikka rahtikustannuksia tulisikin enemmän. Tai toimitusketju pitemmän reitin kautta voikin tarjota loppuasiakkaalle edullisemman loppuhinnan, jos toimitusketju kokonaisuudessaan tyytyy pienempään katteeseen (esim. "villi" jälleenmyyjä vs valtuutettu jälleenmyyjä)
Mistä ne säästöt tulevat, jos Nokialla tehdyt renkaat myydään Suomeen ja Norjassa myytävät tehdään Pietarissa verrattuna siihen, jos tehtäisiin toisin päin? Muutenkin rahtikulujen erot taitavat olla Mitättömiä verrattuna Venäjän tehtaan halvempaan tuotantoon.
Olikos tämä jo täällä. Jos oli niin kertaus ei tee pahaa. Tämä juttu antaa hieman vastauksia otsikon aiheeseen.valintani pohjoismainen kitka jatkossakin. Sopii etelän pääteillä pörrääville.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottorin-rengastesti-uusi-tieliikennelaki-sallii-ajon-kesarenkaalla-mutta-miten-se-pitaa-talvirenkaisiin-verrattuna/
Kerrankin erilaisia renkaita testattu erilaisissa olosuhteissa. Juttu on pitkä mutta kannattaa selata loppuun asti.
Lainaus käyttäjältä: Flat - 14.11.20 - klo:08:19
Olikos tämä jo täällä. Jos oli niin kertaus ei tee pahaa. Tämä juttu antaa hieman vastauksia otsikon aiheeseen.valintani pohjoismainen kitka jatkossakin. Sopii etelän pääteillä pörrääville.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottorin-rengastesti-uusi-tieliikennelaki-sallii-ajon-kesarenkaalla-mutta-miten-se-pitaa-talvirenkaisiin-verrattuna/
Kerrankin erilaisia renkaita testattu erilaisissa olosuhteissa. Juttu on pitkä mutta kannattaa selata loppuun asti.
Testi on erittäin hyvä ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Mutta taas kerran täytyy muistuttaa, että katsokaa niitä kuvaajia tarkasti. Olen ennenkin kritisoinut Moottorin tapaa piirtää noita katkaistuja kuvaajia, ja kritisoin edelleen. Monessa palkkikuvaajassa nollapiste ei ole oikeasti nollapiste, vaan jotain muuta. Tällä saadaan dramaattisen näköisiä eroja aikaiseksi sellaisissakin testeissä, joissa erot oikeasti ovat aika pieniä.
Toi oli hyvä testi nimenomaan niille, jotka väittää p.kitkan olevan viileällä parempi kuin kesis. Ihmetellyt aina kun helppo itsekin todeta, että näin ei ole. Tämä myös näyttää hyvin, että p.kitka on ainoastaan lumella yhtä hyvä kuin nasta, eli pohjoisemmassa, mutta periaatteessa millään kelillä ei parempi kuin nasta. Etelässä ke- kitka lopulta turvallisin. Kuvaajat on mitö on, mutta itse katson metrejä.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 14.11.20 - klo:09:35
Tämä myös näyttää hyvin, että p.kitka on ainoastaan lumella yhtä hyvä kuin nasta, eli pohjoisemmassa, mutta periaatteessa millään kelillä ei parempi kuin nasta.
Pohjoisemmassa? No täällä etelärannikkoon rajoittuvassa maakunnassa on lähes joka talvi lumikelejä. Viime talvi oli poikkeus, yleensä kyllä tulee lumella ajettua aika paljon talven aikana. Märkää jäätä sen sen sijaan on paljon harvemmin tullut vastaan.
Kai täällä joku on joskus kiihkeän väittelyn tuoksinassa sellaisenkin väittämän esittänyt, että kitkarengas olisi lumella parempi kuin nasta. Onhan se tietyissä oloissa aavistuksen parempi, mutta suuressa kuvassa sanoisin että yhtä hyvä. Selkeästi parempi se ei ole missään oloissa, ja selkeästi huonompi vain märällä sileällä jäällä. Kolme talvea kun olen kitkoilla nyt ajanut, ja neljäs alkamassa, niin taitaa edelleen olla noin kolmena päivänä yhteensä tullut vastaan tuota märkää sileää jäätä. Niistäkin selviää, jos osaa ennakoida.
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 14.11.20 - klo:09:35
Tämä myös näyttää hyvin, että p.kitka on ainoastaan lumella yhtä hyvä kuin nasta, eli pohjoisemmassa, mutta periaatteessa millään kelillä ei parempi kuin nasta. Etelässä ke- kitka lopulta turvallisin.
Mulla on vissiiin vähän eroava sisälukutaito... Varsinkin tuon jälkimmäisen kommenttisi osalta... ???
Saattaa olla joo.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 14.11.20 - klo:09:52
Mulla on vissiiin vähän eroava sisälukutaito... Varsinkin tuon jälkimmäisen kommenttisi osalta... ???
Se mikä lopulta on turvallisin rengastyyppi tietylle kuljettajalle, riippuu paitsi eri rengastyyppien ominaisuuksista ja kuljettajan omasta ennakointikyvystä, myös siitä, kuinka todennäköisesti joutuu äkillisiin tilanteisiin minkäkinlaisilla alustoilla. Eri ihmiset ajavat erilaisilla teillä, joten todennäköisyys kunkin ajoalustan pidon tarpeelle on erilainen. Lisäksi erilaisilla teillä niitä äkkitilanteita tulee erilaisella todennäköisyydellä. Esimerkiksi muun liikenteen aiheuttamat vaaratilanteet ovat tietenkin yleisempiä siellä, missä on enemmän muuta liikennettä.
Näistä eri tekijöistä muodostuu sitten kokonaisriski, jonka tarkkaan laskemiseen ainakaan minä en omalla kohdallani kykene. Jonkinlaisen summittaisen arvion voi asiasta tehdä, miettien millaisilla alustoilla tulee ajamaan, ja kuinka usein. Esimerkiksi nastarenkaan hyvälle jääpidolle on käyttöä vain jäällä, joten kannattaa miettiä, miten usein on joutunut viime vuosina märällä sileällä jääpinnalla ajelemaan. Lisäksi kannattaa miettiä, kuinka todennäköinen on äkkitilanne sellaisella tiellä, jossa jääkeliä usein esiintyy. Onko siellä esimerkiksi kuinka vilkas liikenne, joka lisää äkkitilanteiden todennäköisyyttä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 14.11.20 - klo:10:04
Se mikä lopulta on turvallisin rengastyyppi tietylle kuljettajalle, riippuu paitsi eri rengastyyppien ominaisuuksista ja kuljettajan omasta ennakointikyvystä, myös siitä, kuinka todennäköisesti joutuu äkillisiin tilanteisiin minkäkinlaisilla alustoilla. Eri ihmiset ajavat erilaisilla teillä, joten todennäköisyys kunkin ajoalustan pidon tarpeelle on erilainen. Lisäksi erilaisilla teillä niitä äkkitilanteita tulee erilaisella todennäköisyydellä. Esimerkiksi muun liikenteen aiheuttamat vaaratilanteet ovat tietenkin yleisempiä siellä, missä on enemmän muuta liikennettä.
Näistä eri tekijöistä muodostuu sitten kokonaisriski, jonka tarkkaan laskemiseen ainakaan minä en omalla kohdallani kykene. Jonkinlaisen summittaisen arvion voi asiasta tehdä, miettien millaisilla alustoilla tulee ajamaan, ja kuinka usein. Esimerkiksi nastarenkaan hyvälle jääpidolle on käyttöä vain jäällä, joten kannattaa miettiä, miten usein on joutunut viime vuosina märällä sileällä jääpinnalla ajelemaan. Lisäksi kannattaa miettiä, kuinka todennäköinen on äkkitilanne sellaisella tiellä, jossa jääkeliä usein esiintyy. Onko siellä esimerkiksi kuinka vilkas liikenne, joka lisää äkkitilanteiden todennäköisyyttä.
Otetaanpa uusiksi.
Ram1:n tulkinta:
Lainaus käyttäjältä: ram1 - 14.11.20 - klo:09:35
Etelässä ke- kitka lopulta turvallisin.
Suoraa lainausta Moottorin artikkelista:
"Vaikka Keski-Euroopan kitkarengas ja välikelin rengas olivat jääradalla kymmeniä sekunteja kesärengasta nopeampia, niidenkin pito-ominaisuudet ovat korkeintaan välttävällä, yhtä lailla liikenneturvallisuutta vaarantavalla tasolla.
Keski-Euroopan kitkarenkaan suurin ongelma pohjoismaisiin talvirenkaisiin nähden piilee ajokäytöksessä. Kovemman kumiseoksen ja miedomman lamelloinnin takia pyöreäolkainen rengas on pidon rajalla liikkeissään äkkinäinen. Kaasunkesto ja ohjautuvuus ovat niin ikään selvästi ”oikeita” talvirenkaita heikommat.
Keskieurooppalainen kitkarengas ei myöskään varoita pidon menetyksestä kovinkaan selkeästi. Rengas alkaa rajanopeudella täristä, mutta käytännössä ääni kuuluu juuri sillä hetkellä, kun rengas jo irtoaa vaarallisen pitkäkestoiseen luistoon.
Keski-Euroopan kitkarengas on pitävämmällä pakkasjäällä jonkin verran välikelin rengasta nopeampi. Ajokäytöksen arvaamattomuus säilyy samanlaisena lämpötilasta riippumatta.
Molemmat pohjoismaisiin talviolosuhteisiin kehitetyt rengastyypit ovat kaiken kaikkiaan viisikon ainoat, jotka ovat oikeasti turvallisia vaihtoehtoja jäisille teille.
Keski-Euroopan kitkarenkaan ja välikelin renkaan pito on jäällä liikenneturvallisuutta heikentävän heikko."
Ja lumella:
"Keski-Euroopan kitkarengas on vajaat pari sekuntia välikelin rengasta nopeampi. Viimeksi mainitun tavoin keskieurooppalaisenkin eturenkailla on kohtuullisen hyvin pitoa maltillisilla ajonopeuksilla, mutta varomaton kaasunkäyttö tai ohjauspyörän kääntäminen saa molemmilla renkailla auton reilusti puskemaan.
Kun testiolosuhteissa ajetaan tahallisesti pidon rajan yläpuolelle, välikelin rengas on loivissa vauhtikaarteissa turvallisempi. Keski-Euroopan kitkarengas lähtee näissä tilanteissa reiluihin peräluistoihin, joista palautuminen ottaa oman aikansa ja vaatii myös kuskilta hereillä oloa.
Pohjoismaiset talvirenkaat ovat lumellakin omaa luokkaansa.
Lumella rengastyyppien väliset erot kapenevat. Millä tahansa renkaalla ei kuitenkaan kannata lähteä liikenteeseen luistelemaan.
Pohjoismaiset talvirenkaat ovat lumellakin porukan turvallisimmat. Myös Keski-Euroopan kitkarengas ja välikelin rengas ovat suhteessa huomattavasti parempia lumella kuin jäällä. Niillä tulee auttavasti toimeen lumisateen yllättäessä, mutta jatkuvaan talvikäyttöön ei näistä renkaista silti ole. Etenkin sivuttaispito on teräväolkaisia talvirenkaita huonompi."Jos oletetaan, että talvet tulevat olemaan viime talven toisintoja, noilla K-E talvirenkaillakin saattaa pärjätä eteläisimmässä Suomessa, mutta minä en kaikesta ilmastonmuutoshypestä huolimatta ainakaan kuulu noihin olettajiin.
Sorry Ram1, mutta minusta on melkoinen virherviointi, että tuon artikkelin perusteella tulkinta olisi, että se K-E kitkarengas olisi Etelä-Suomen talvessa se "lopulta turvallisin".
Ja tämä oma tulkintani ei sisällä mitään muuttujia kuljettajien erilaisista kyvyistä tai osaamisesta yleensäkään, sen paremmin kuin siitäkään, millaisella autolla kyseisillä renkailla liikutaan. Minusta kun se yksikin liukas keli voi olla kohtakokas auton hallinnan menetyksen suhteen taitavan ja ennakoivan kuljettajankin osalta. Märkä peruskeli toki piirtää käppyrät esim. jarrutusmatkojen suhteen K-E kitkarenkaiden hyväksi pohjoismaisiin talvirenkaisiin verraten, mutta sen kanssa tulee toimeen, toisin kuin täydellisen äkillisen hallinnan menetyksen suhteen.
Lopuksi kevennys ko. artikkelista: "Perustelihan hallitus"
Pitäisikö vinkata Jarlalle... ;D
Tuossa on verrattu vain yhtä rengasta kustakin tyypistä, joten en nyt sen perusteella vetäisi noin jyrkkää johtopäätöstä.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 14.11.20 - klo:11:54
Sorry Ram1, mutta minusta on melkoinen virherviointi, että tuon artikkelin perusteella tulkinta olisi, että se K-E kitkarengas olisi Etelä-Suomen talvessa se "lopulta turvallisin".
Olen samaa mieltä, johtopäätös on yleistyksenä väärä. Sen sijaan kirjoittajan omin ajoihin rajaten se saattaa olla oikea.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 14.11.20 - klo:11:54Minusta kun se yksikin liukas keli voi olla kohtakokas auton hallinnan menetyksen suhteen taitavan ja ennakoivan kuljettajankin osalta.
Tätä perustelua kuulee käytettävän aina. Sitten kun kysyy että kai sinulla on kontissa lumiketjut, hätäraketti, täyteen ladattu varakännykkä yms yms. tarviketta sitä "yhtä isoa lumimyräkkää" silmälläpitäen, niin yllättäen ei siihen yhteen harvinaiseen päivään tarvikaan enää varautua. Sinä päivänä jäädäänkin sitten kotiin tai ajetaan hiljaisemmin tai eri reittiä tjsp. muu syy, joka ei jostain kumman syystä kelpaa taasen selitykseksi KE-kitkoilla ajeleville.
::) ::) ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 14.11.20 - klo:17:22
Tätä perustelua kuulee käytettävän aina. Sitten kun kysyy että kai sinulla on kontissa lumiketjut, hätäraketti, täyteen ladattu varakännykkä yms yms. tarviketta sitä "yhtä isoa lumimyräkkää" silmälläpitäen, niin yllättäen ei siihen yhteen harvinaiseen päivään tarvikaan enää varautua. Sinä päivänä jäädäänkin sitten kotiin tai ajetaan hiljaisemmin tai eri reittiä tjsp. muu syy, joka ei jostain kumman syystä kelpaa taasen selitykseksi KE-kitkoilla ajeleville.
::) ::) ::)
Odotan sitä vesiliirtoa nordic-kitkoilla jota en ole vieläkään päässyt kokemaan!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.11.20 - klo:18:43
Odotan sitä vesiliirtoa nordic-kitkoilla jota en ole vieläkään päässyt kokemaan!
Odotan itsekin sitä "pääkallokeliä" KE-kitkoilla jota en ole vieläkään päässyt kokemaan!
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 14.11.20 - klo:22:29
Odotan itsekin sitä "pääkallokeliä" KE-kitkoilla jota en ole vieläkään päässyt kokemaan!
Tervetuloa Puolasta Suomeen. Joka kevät sellaisia kelejä on. Myös tämän vuoden keväänä!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.11.20 - klo:23:13
Tervetuloa Puolasta Suomeen. Joka kevät sellaisia kelejä on. Myös tämän vuoden keväänä!
Harmin paikka kun ei ollut kertaakaan niinä monena peräkkäisenä vuotena kun satuin asumaan vielä siellä ja oli KE-kitkat auton alla. Ilmeisesti maapallon magneettinen pohjoisnapa on muljahtanut sijoiltaan juuri samalla hetkellä kun muutin tänne, pitääkin tyypata tuo arktinen pohjola siis joku kerta vielä uudestaan, olettaen että magneettikentät ei satu muljahtamaan sitten juuri sillä hetkellä takaisin paikoilleen. ::)
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 14.11.20 - klo:11:54
"Vaikka Keski-Euroopan kitkarengas ja välikelin rengas olivat jääradalla kymmeniä sekunteja kesärengasta nopeampia, niidenkin pito-ominaisuudet ovat korkeintaan välttävällä, yhtä lailla liikenneturvallisuutta vaarantavalla tasolla.
Keski-Euroopan kitkarenkaan suurin ongelma pohjoismaisiin talvirenkaisiin nähden piilee ajokäytöksessä. Kovemman kumiseoksen ja miedomman lamelloinnin takia pyöreäolkainen rengas on pidon rajalla liikkeissään äkkinäinen. Kaasunkesto ja ohjautuvuus ovat niin ikään selvästi ”oikeita” talvirenkaita heikommat.
...
Ajokäytöksen arvaamattomuus säilyy samanlaisena lämpötilasta riippumatta.
Molemmat pohjoismaisiin talviolosuhteisiin kehitetyt rengastyypit ovat kaiken kaikkiaan viisikon ainoat, jotka ovat oikeasti turvallisia vaihtoehtoja jäisille teille.
Sorry Ram1, mutta minusta on melkoinen virherviointi, että tuon artikkelin perusteella tulkinta olisi, että se K-E kitkarengas olisi Etelä-Suomen talvessa se "lopulta turvallisin".
Jos unohdetaan hetkeksi absoluuttiset mittaustulokset, niin yksi turvallisuutta lisäävä/vähentävä tekijä on ajokäytös pidon rajamailla. Tuon testin mukaan KE-kitka on pohjoismaisia selvästi arvaamattomampi. Pito lähtee alta pahemmin ilman ennakkovaroitusta ja hallinnan palautus on sen jälkeen vaikeaa. Tämä jos mikä on turvallisuutta heikentävä ominaisuus.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.11.20 - klo:23:13
Tervetuloa Puolasta Suomeen. Joka kevät sellaisia kelejä on. Myös tämän vuoden keväänä!
Löytyy liukkaita kelejä myös ihan etelärajaltakin. Viime "talvena" oli kovin märkää ja lumi oli hakusessa etelämpänä. Märän kelin vastapaino on sitten siinä että jos/kun illasta lämpötila menee pakkasen puolelle, tiekin menee jäähän. Jäi mieleen yksi tapaus siltä ajalta, märkä keli ja illasta pakasti. Tiehän alkaa tietenkin jäätyä, pidon vähenemisen huomasi jarrutuksissa, jos liian nopeasti yritti jarruttaa niin ABS-heräsi. Alla oli pohjoismaiset kitkat. Autosta noustessa meinasi lentää nurin, lenkkareiden pito ei riittänyt mihinkään vaikka autolla pihaan ajaessa tuntui kuin ei täällä jäätä ole ollenkaan. No olihan sitä ns. mustaa jäätä.
Taasen Oulun korkeudella pihatiet/kadut olivat lämpöaallon aikaan liukkaita viikkotolkulla, sillä alla oli tamppaantunut lumi/jää ja siihen lämpöaalto päälle, niin kyllähän sitä liukasta keliä riitti muillekin jakaa.
Lainaus käyttäjältä: DSGOK - 14.11.20 - klo:15:12
Tuossa on verrattu vain yhtä rengasta kustakin tyypistä, joten en nyt sen perusteella vetäisi noin jyrkkää johtopäätöstä.
Totta ja kaiken lisäksi renkaat ovat eri valmistajilta, testi on vain suuntaa antava eri rengastyyppien eroista. Esim. testiin valikoitu Contin CVC7 kitka on pohjoismaisista kitkoista kenties heikoin märällä (viime talven testit, märkäosuus, mukaan lukien ns. halppikset).
Jos mukana olisi ollut vaikkapa jokin toinen premium nordic-kitka, olisi tässä testissä pohjoismaisen kitkan suhteessa heikoin osatestitulos myös parantunut.
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.11.20 - klo:00:56
Jos unohdetaan hetkeksi absoluuttiset mittaustulokset, niin yksi turvallisuutta lisäävä/vähentävä tekijä on ajokäytös pidon rajamailla. Tuon testin mukaan KE-kitka on pohjoismaisia selvästi arvaamattomampi. Pito lähtee alta pahemmin ilman ennakkovaroitusta ja hallinnan palautus on sen jälkeen vaikeaa. Tämä jos mikä on turvallisuutta heikentävä ominaisuus.
Juurikin. Siksipä en koe tarvitsevani nastallisia talvirenkaita, mutta pohjoismaisiin oloihin kehitetyt parhaasta päästä olevat kitkat kylläkin. R3 kelpaa mainiosti, etenkin sen loogisen ajettavuuden osalta, vaikka absoluuttisissa mittauksissa ei aina ihan esim. Contille pärjääkään.
Toinen asia on sitten se, että missä vaiheessa renkaat menee uusiksi. Minulla talvirenkaat nykyään aika tiheällä kierrolla, maantiekilometrejä kun etupäässä maalaisena tulee. Kaikilla ei valitettavasti ole tähän edes varaa, mutta käsittämätön aivopieru on ajaa niillä vanhoilla kuluneilla ***koilla nastarenkailla ja selittää, että kun autokin on vanha ja halpa, niin ei siihen voi uusia renkaita ostaa...
Itselläni ei ole kokemusta renkaan pettämisestä kuin kerran. Jouduin pysähtymään pienemmällä tiellä. Tie oli märkä ja jäässä, joten auto valui siististi ojaan.
Tässä keskustelussa on yllättävän vähän sivuttu (tai sitten jäänyt huomaamatta) risteyksiä ja liikenneympyröitä. Näissä ne arjen haasteet ainakin itsellä on suurimmat johtuen ajoprofiilista. Kitkoilla nykyisin ajavana yritän skarpata nämä kohdat erityisesti. Uusissa liikenneympyröissä on yllättävän usein kaato ulospäin ja tämä lisää haastetta....
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 15.11.20 - klo:09:32
Itselläni ei ole kokemusta renkaan pettämisestä kuin kerran. Jouduin pysähtymään pienemmällä tiellä. Tie oli märkä ja jäässä, joten auto valui siististi ojaan.
Tässä keskustelussa on yllättävän vähän sivuttu (tai sitten jäänyt huomaamatta) risteyksiä ja liikenneympyröitä. Näissä ne arjen haasteet ainakin itsellä on suurimmat johtuen ajoprofiilista. Kitkoilla nykyisin ajavana yritän skarpata nämä kohdat erityisesti. Uusissa liikenneympyröissä on yllättävän usein kaato ulospäin ja tämä lisää haastetta....
Nyt saat ryöpyn niskaasi, suomalainen osaa kyllä ajaa ympyrät vaikka silmät ummessa kesärenkailla ;) ;D Itse ajanut n. 30 v. kitkoilla. Nyt tuli keväällä käytetyssä autossa Nokian nastat matkassa, täytynee ajaa loppuun. Ennakointi on se sana ja se että ostaa vain laatukitkoja. Yleensä täällä Pirkanmaan korkeudella on se pari-kolme keliä talvessa jolloin ajetaan varovasti tai jäädään kotiin jos ei ole pakko lähteä. Kerran olen tullut pohjoisesta Oulu - Alavus välin kahden kelkan kärryn kanssa 40-60km /h ja toivonut että olisi nastat.
Nykyiset kitkat kyllä jo parempia kuin silloin n. 10v sitten.
Kyllä kitkoilla hyvin pärjännyt täälläkin. Ryöppy tai ei, mutta moni tulee risteykseen tai ympyrään liian kovaa siis tuon aivan loppumetrit ja sitten reipas jarrutus ja taas liikkeelle renkaat sutien. Kiillottaa mukavasti tuon pinnan vaikka olisi nastat alla. Ei toki tämä poppoo täällä koska ammattimiehiä.
Lainaus käyttäjältä: VAGkilainen - 15.11.20 - klo:20:18
Nyt saat ryöpyn niskaasi, suomalainen osaa kyllä ajaa ympyrät vaikka silmät ummessa kesärenkailla ;) ;D Itse ajanut n. 30 v. kitkoilla. Nyt tuli keväällä käytetyssä autossa Nokian nastat matkassa, täytynee ajaa loppuun. Ennakointi on se sana ja se että ostaa vain laatukitkoja. Yleensä täällä Pirkanmaan korkeudella on se pari-kolme keliä talvessa jolloin ajetaan varovasti tai jäädään kotiin jos ei ole pakko lähteä. Kerran olen tullut pohjoisesta Oulu - Alavus välin kahden kelkan kärryn kanssa 40-60km /h ja toivonut että olisi nastat.
Nykyiset kitkat kyllä jo parempia kuin silloin n. 10v sitten.
Kyllä nuo liikennejakajat ja ympyrät ovat ne paikat mitkä yllättävät. Varsinkin jos sattuu olemaan vielä mukulakivellä? Vai etkö ole ikinä nähnyt autoja siinä keskellä saati ajaneena kanttariin? Minä olen tälle parille liukkaalle nähnyt jo kaksi autoa!
Sehän on ainoastaan kuskin vika renkaiden tyypistä riippumatta. Liikenneympyrät harvemmin on sellaisia paikkoja, joissa ajonopeus olisi niin vaarallinen, että jotain sattuisi ihmisille. Noita liikenneympyrään ajaneita on kyllä kesäkelilläkin näkynyt, että se syy ei aina liukkaudessakaan ole.
https://youtu.be/Dv8vVU2bEh0
Lainaus käyttäjältä: Antore - 15.11.20 - klo:21:47
https://youtu.be/Dv8vVU2bEh0
Tää kun oli Puolasta, niin taisi olla KE-kitkarenkaat alla?
Jäsen -kurppa- varmaan voi kertoa paremmin, kun hän näkee renkaat liikkuessaan muiden autojen alta ;D
Olisiko tässä nasta tai pohjoismainen kitkarengas pelastanut?
Ei taida löytyä uutista, mihin auto päätyi tuon ilmalennon jälkeen? Onneksi oli maastoauto kyseessä, muuten ei olisi välttämättä päässyt yli.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.11.20 - klo:22:18
Jäsen -kurppa- varmaan voi kertoa paremmin, kun hän näkee renkaat liikkuessaan muiden autojen alta ;D
Olisiko tässä nasta tai pohjoismainen kitkarengas pelastanut?
Lobotomia voi pelastaa osan ihmisistä samoin kirjoitus/lukihäiriölle voi tehdä myös myöhemmällä iällä jotain! Suosittelen lämpimästi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.11.20 - klo:07:10
Lobotomia voi pelastaa osan ihmisistä samoin kirjoitus/lukihäiriölle voi tehdä myös myöhemmällä iällä jotain! Suosittelen lämpimästi.
Kun kerran suosittelet lämpimästi, niin omaat kokemuksen. Molemmista, vai vain toisesta?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.11.20 - klo:21:45
Sehän on ainoastaan kuskin vika renkaiden tyypistä riippumatta. Liikenneympyrät harvemmin on sellaisia paikkoja, joissa ajonopeus olisi niin vaarallinen, että jotain sattuisi ihmisille. Noita liikenneympyrään ajaneita on kyllä kesäkelilläkin näkynyt, että se syy ei aina liukkaudessakaan ole.
Suurin osa liikenteessä sattuvista vahingoista on kuskin vika renkaista riippumatta. Tarkoitan sitä, että ajetaan vähän tyhmästi kun talvirenkailla ei tarvitse "varoa" niin paljon. Sujuvuus kärsii ja reunakivet paukkuvat. En tiedä onko muilla samoja kokemuksia, mutta nykyisin tuntuu yhä enemmän olevan niitä, jotka ympyrään tai risteykseen tullessaan hidastavat viime hetkellä. Pjärkkeleen ärsyttävää...
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 16.11.20 - klo:11:31
Suurin osa liikenteessä sattuvista vahingoista on kuskin vika renkaista riippumatta. Tarkoitan sitä, että ajetaan vähän tyhmästi kun talvirenkailla ei tarvitse "varoa" niin paljon.
No kertaalleen ovat kitkakumit päässeet yllättämään, kun tien pinta muuttui typerän tienpidon johdosta luistinradaksi => suoralla motarilla 100km/h nopeudessa tuolloinen Megane II farkku heitti itsensä yllättäen lähes poikittain, tarjosi perää sivulle => hetken oli kabiini täynnä käsiä kun tuota heittoa otin kiinni, mutta lopulta siitäkin selvittiin pelkällä kalsaripyykillä, Rellu pysyi väylällä ja matka jatkui kotia kohti aika paljon pienemmällä nopeudella. Jaa jotta miten tuo mukamas oli tienpidon syy? Koko matka Tre-Hml-Klaukkala tien pinta oli kuivaa, paljasta asfalttia, keli oli kirkas ja reilun -10 pakkasella. Mutta tuosta Klaukkalasta eteenpäin olivat ilm. aloittaneet suolauksen, joka nestemäisenä oli sitten tietty jäätynyt tiehen välittömästi ja näin tuo olikin todella liukas. Auton käytöksen syyksi epäilenkin ajouran pohjalta heittoa tms. jonka johdosta perä menetti yllättäen pitonsa. No tuolla matkalla Klaukkala-Kehä III laskettiin jo toista kymmentä autoa ojien pohjilta, kuka heittänyt kumpaan suuntaan ajaessaan, joko omalle puolelleen tai keskialueelle penkkaan :-\
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 16.11.20 - klo:11:31
En tiedä onko muilla samoja kokemuksia, mutta nykyisin tuntuu yhä enemmän olevan niitä, jotka ympyrään tai risteykseen tullessaan hidastavat viime hetkellä. Pjärkkeleen ärsyttävää...
Ei sitten voi mitenkään tuollaisen perässä ajaessaan jo ennakkoon himmata itse ja antaa sen edellä menijän leikkiä ihan miten haluaa, vaikka sitten vasta viimehetkellä? Ja taasen ympyrässä jo olleessasi se on jälleen sen toisen ihan omalla vastuulla miten himmailee, hän kun on väistämisvelvollinen joka tapauksessa, nopeudet ovat pieniä ja mahd. kolahtaessa siitä ei juuri peltivaurioita kummempia kuitenkaan synny. Ihan turha näistä on omia hermojaan menettää, ajelee itse jouhevasti ennakoiden ja antaa nuorison leikkiä, kyllä se oppi heillekin aikanaan perille menee viimeistään kantapään kautta, missä kannattaa leikkiä ja onko liikenne ylipäätään mikään leikkikenttä 8)
Asiaa hieman liipaten oli uusimmassa moottori-lehdessä aika asiallisen tuntuinen artikkeli renkaista :)
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottorin-rengastesti-uusi-tieliikennelaki-sallii-ajon-kesarenkaalla-mutta-miten-se-pitaa-talvirenkaisiin-verrattuna/
Tuo oli yllättävän hyvä artikkeli. Tuli luettua viikonloppuna.
En tuossa aiemmin tarkoittanut, että hermot menisi. Tai ehkä silloin kun ei ole varma pysähtyykö toinen osapuoli. Ei huvita kolistella..
Ja kyllä aina välillä keli yllättää myös autoilijat, mutta useimmiten toisinpäin. Nuo teiden urat ovat todella petolliset liukkaalla jos raideleveys ei ole kohdillaan...
Moottorilehdelle pisteet tuosta jutusta. Voidaan myös unohtaa jutut siitä, että lähellä nollakelejä pohjoismainen talvirengas toimisi kesärengasta paremmin.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 16.11.20 - klo:13:33
Moottorilehdelle pisteet tuosta jutusta. Voidaan myös unohtaa jutut siitä, että lähellä nollakelejä pohjoismainen talvirengas toimisi kesärengasta paremmin.
Miksi? Onhan selvä asia, että alle 7:n asteen lämpötiloissa kesärenkaan pintamateriaalin pito-ominaisuudet alkavat selvästi heikkenemään. Ja talvirenkaiden kulutuspinnan materiaali on suunniteltu toimivaksi - pysyy mm. joustavana - alhaisemmissa lämpötiloissa kuin kesärenkaan. Siis nollakeleissä talvirenkaan toimivuus on parempi kuin kesärenkaan.
Kerran on kitkat pettäneet. Pysäköin, nousin autosta ja paiskasin oven kiinni niin auto jatkoi matkaansa lumipenkkaan. Kumma kyllä, että omin voimin siitä sitten matkaa jatkoin kun olin ensin asioillani käynyt. Tämä tapaus oli 90-luvun alkupuolella muutaman talven ajetuilla kitkoilla. Sittemmin on kaikki liukastumiset (ei niitä monta ole) johtuneet ajovirheestä oli alla sitten kitkat tai nastat.
Ajosuoritteeseen nähden suhteellisesti ylivoimaisesti eniten noita kämmejä on sattunut nastarenkailla. Omia kämmejähän ne, mutta selittelen asiaa kuitenkin rengastesteistäkin luettavilla faktoilla. Tyypillisesti nastarengas, kun niitä etuvedoilla testataan, päihittää kitkarenkaan suuremmalla marginaalilla kiihdytyksissä kuin jarrutuksissa joissa erot ovat suhteellisesti pienemmät. Kitkarenkaisiin tottuneena lähtö nastarenkailla tapahtuu "kuin kesäkelillä" ja liukkauteen havahtuu vasta jarrutuksessa, mutta siinä vaiheessa on liian myöhäistä ennakoida ja ajaa varovaisemmin. Nyt on (toivottavasti) tulossa ensimmäinen talvi nelivedolla, saa nähdä mitä kehtaan keväällä kommentoida, alle kun tulee taas kitkat (vaihteeksi Misukat). ;D
HiTeccin mainitsema suolaus on oikeastaan se pahin (petollisin) keli johon olen kitkoilla ikinä päätynyt. Pakkasessa puoliksi sulanut (tai puoliksi jäätynyt) tienpinta on petollisen liukas koska sitä limakerrosta sileällä jäällä ei luonnollisesti muodostu niissä lämpötiloissa. Luonnollisesti jäätynyt on harvemmin niin tasalaatuisen liukas kuin suolauksella väkisin sulatettu keskipolanne joka on levinnyt koko tien leveydelle ja uudelleen jäätymässä. Monta vuotta ajoin vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa tieosuutta jonka puolivälissä tienpito vaihtui polanteisesta suolatuksi - ja se suolattu oli pääsääntöisesti vaikeampi ajettava. Ellei pinta ole liukas niin rapa roiskuu.
Henkilöautoliikenteessä voitaisiin vallan hyvin luopua nastoista ja maanteillä suolauksesta, opetella ajamaan kelin ehdoilla, mutta raskaalla liikenteellä ei riittävän hyviä kitkoja ole, joten suolaus jatkuu vaikka se nostaa verenpainetta.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 16.11.20 - klo:13:33
Moottorilehdelle pisteet tuosta jutusta. Voidaan myös unohtaa jutut siitä, että lähellä nollakelejä pohjoismainen talvirengas toimisi kesärengasta paremmin.
Eipä tuo paremmin näytä toimivan, mutta toisaalta ei niin hirveän paljon huonomminkaan, että se antaisi aihetta pitkittää talvirenkaiden vaihtoa viime tippaan.
Lainaus käyttäjältä: tet - 16.11.20 - klo:14:21
Eipä tuo paremmin näytä toimivan, mutta toisaalta ei niin hirveän paljon huonomminkaan, että se antaisi aihetta pitkittää talvirenkaiden vaihtoa viime tippaan.
Itse asiassa plussakeleillä kesärengas näytti toimivan yllättävänkin hyvin vs. mitä pohjoismainen kitka toimii. Ja jos talvet täällä pk-seudulla alkaa olemaan tuollaisia 1/2 vuoden syksyjä, niin mitäpä muuta sitä olisi tarjolla kuin märkää plussakeliä, kuten oli viime "talvenakin" => pitäisikö alkaa harkitsemaan jopa ns. välikelirenkaita, koska about jokaisessa kohdassa se oli tasaisesti keskikastissa, toimii kaikissa olosuhteissa -20 pakkasesta +10 lämpimään, niin kuivalla kuin märälläkin melko kohtuullisesti ???
Välikelin renkaissa tämä "kotimainen" valmistaja ampuu itseään jalkaan, kun valtuutetut jälleenmyyjät eivät saa toimittajalta sitä tavaraa mitä asiakas on halukas ostamaan. Olisin viimeaikaisten etelän talvien johdosta varsin suurella mielenkiinnolla ottanut jotain tukevampaa sadekelille soveltuvaa alle ja kokeillut testeissä hyvin pärjännyttä Snowproofia silläkin uhalla, että joutuisin kesken kauden vaihtamaan varastosta nastat alle. Kun ei sitä saa kuin keplottelemalla toiselta markkina-alueelta, päätin heittää pitkäkestoisen merkkiuskollisuuden romukoppaan. Päätöstä vauhditti myös se, että ne meidän markkina-alueen kitkat on "made in Russia". Kun Nokian R3:lla voi ajella etelän pääteitä kesät talvet, niin en oikeasti usko tuon Snowproofin olevan samassa käytössä merkittävästi vaarallisempi. Snowproof on maailmalla hinnoiteltu reilusti alle R3:n, oiskohan siinä se todellinen syy ettei niitä haluta meidän markkinoille?
Laittakaa talvirenkaisiin selvästi suuremmat paineet kuin kesärenkaisiin; ja etuvetoautoihin vähintään samat paineet taakse kuin eteenkin, jopa hieman enemmän - ja kuorman lisääntyessä pitää muistaa lisätä vielä takapaineita.
Esimerkkinä: jos kesällä suositellaan 2,5 bar'ia, niin talvella ainakin 2,8. Ajettavuus, erityisesti suuntavakavuus paranee; polttoaineen kulutus pienenee vierintävastuksen pienentyessä.
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 16.11.20 - klo:15:24
Itse asiassa plussakeleillä kesärengas näytti toimivan yllättävänkin hyvin vs. mitä pohjoismainen kitka toimii. Ja jos talvet täällä pk-seudulla alkaa olemaan tuollaisia 1/2 vuoden syksyjä, niin mitäpä muuta sitä olisi tarjolla kuin märkää plussakeliä, kuten oli viime "talvenakin" => pitäisikö alkaa harkitsemaan jopa ns. välikelirenkaita, koska about jokaisessa kohdassa se oli tasaisesti keskikastissa, toimii kaikissa olosuhteissa -20 pakkasesta +10 lämpimään, niin kuivalla kuin märälläkin melko kohtuullisesti ???
Tsop tsop tsop, nyt liikutaan vaarallisilla vesillä, omien aivojen käyttäminen on ehdottomasti kielletty! Etkö lukenut tänä vuonna tekniikan raamatun lahjomatonta sanaa? Vain nastat ovat kylliksi hyvä vaihtoehto etelän vaihteleville keleille, mielellään pitää autossa vielä toisen mokoman sarjan nastoja jotta renkaat voi tuplanastoittaa tiukan paikan tullen tien päällä, sekä konttiin mukaan myös hätäraketit, lumikengät, ahjo, SA-INT kenttälapio, vetoköyttä, vinssi, 230v aggregaatti, lumiketjut jne jne. 8)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.11.20 - klo:17:24
Tsop tsop tsop, nyt liikutaan vaarallisilla vesillä, omien aivojen käyttäminen on ehdottomasti kielletty! Etkö lukenut tänä vuonna tekniikan raamatun lahjomatonta sanaa? Vain nastat ovat kylliksi hyvä vaihtoehto etelän vaihteleville keleille...
Jos raamatulla viittasit TM-lyhennettä käyttävään aviisiin, niin kyllä se taisit olla sinä, joka ei tämänvuotista testiä lukenut. ;) Jo artikkelin otsikko oli "Kitkarenkaiden vastaisku". Lainaus testin loppupäätelmästä alla, boldaus allekirjoittaneen oma.
LainaaParhaat kitkarenkaat ovat nykypäivänä erinomaisia, myös jääpidoltaan, ja ne ovat erinomainen valinta Suomen talveen. Kitkarenkaat valitsevan kannattaa kuitenkin ottaa huomioon niiden rajoitteet märän kelin ominaisuuksien suhteen. Tuloslistan viimeisiä ei kannata hankkia, olipa renkaassa nastoja tai ei.
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 16.11.20 - klo:16:41
Laittakaa talvirenkaisiin selvästi suuremmat paineet kuin kesärenkaisiin; ja etuvetoautoihin vähintään samat paineet taakse kuin eteenkin, jopa hieman enemmän - ja kuorman lisääntyessä pitää muistaa lisätä vielä takapaineita.
Perustuu lähinnä ajatukseen jotta ne renkaat vaihdetaan plussakeleillä ja ne paineet tarkastetaan silloin sen ainokaisen kerran koko talvikautena, mutta talvellapa saattaa olla myös pakkasta, jolloin myös nuo rengaspaineet laskee jos niitä ei tarkisteta aina välillä :-\
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 16.11.20 - klo:17:24
Tsop tsop tsop, nyt liikutaan vaarallisilla vesillä, omien aivojen käyttäminen on ehdottomasti kielletty!
Eikös tuo nykyinen laki talvirenkaista nimenomaan ohjannut aikaisempaa enemmän oman korvavälin käyttöön, ajetaan niillä keliin
sopivilla renkailla, joka siis tuon Moottori-lehdenkin testien mukaan saattaa olla Etelä-Suomessa jopa välikelin rengas; toimii hyvin märillä nollan pinnassa keikkuvilla keleillä mutta ei ihan hirveästi säikähdä sitä satunnaista luntakaan ???
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 17.11.20 - klo:08:26
Eikös tuo nykyinen laki talvirenkaista nimenomaan ohjannut aikaisempaa enemmän oman korvavälin käyttöön, ajetaan niillä keliin sopivilla renkailla, joka siis tuon Moottori-lehdenkin testien mukaan saattaa olla Etelä-Suomessa jopa välikelin rengas; toimii hyvin märillä nollan pinnassa keikkuvilla keleillä mutta ei ihan hirveästi säikähdä sitä satunnaista luntakaan ???
Puoliksi oikein minusta. Jos siis oikeasti leuto sää jatkuu, ei ole pakko vaihtaa talvirenkaita vielä joulukuun alkuun mennessä, mutta niillä kesärenkailla ei enää saa luistella marraskuun talvessa, kuten aikaisemmin. Tämä se korvien välin tuuletus minusta oli lainsäätäjän tarkoituksena.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 17.11.20 - klo:11:09
Puoliksi oikein minusta. Jos siis oikeasti leuto sää jatkuu, ei ole pakko vaihtaa talvirenkaita vielä joulukuun alkuun mennessä, mutta niillä kesärenkailla ei enää saa luistella marraskuun talvessa, kuten aikaisemmin. Tämä se korvien välin tuuletus minusta oli lainsäätäjän tarkoituksena.
Sivuhuomautuksena, että joulukuu ei näyttele mitään roolia enää nykyään talvirengasmääräyksissä. Joulukuun alku ei vaikuta mitään mihinkään, noin niinkuin kalenteriajankohtana.
Katsotaan miten talvi yllättää perjantaiaamuna...
Itse pelkään eniten vakuutusyhtiöitä. Jos lipsahtaa ja kesärenkaat niin hauska tapella sen jälkeen....
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.11.20 - klo:12:09
Katsotaan miten talvi yllättää perjantaiaamuna...
Itsellä just to iltana pitäs vielä cruisailla Hki>Lpr, jotta pääsee pe seisoksimaan kuopan reunalle ja illalla takasin Lpr>Hki. Voi olla melko "mielenkiintoinen" tilaisuus, toivottavasti pastori pitää puheensa lyhkäsinä :-\
Auton suhteen sinällään nou hätä, nyt jo on 100% talvivarustelu päällänsä. Toki uusi auto ensi kertaa lumella on aina pikkasen jännä paikka, vaan eiköhän tuostakin selvittäne, itse kun nimenomaan tykkään ajaa haasteellisissa olosuhteissa :)
Pysytään poissa itse kuopasta ;)
Onko muuten kellään tietoa/kokemusta rengasliikkeistä antavatko vuoden ajetuille talvirenkaille mitään vaihtoarvoa jos päivittää uusiin. Ei ole koskaan tullut tällaista tilannetta vastaan itselle.
Lainaus käyttäjältä: tet - 17.11.20 - klo:11:40
Sivuhuomautuksena, että joulukuu ei näyttele mitään roolia enää nykyään talvirengasmääräyksissä. Joulukuun alku ei vaikuta mitään mihinkään, noin niinkuin kalenteriajankohtana.
Juurikin näin. Siis nykylain mukaan. Vielä viime syksynähän oli toisin. Vertasin menneeseen, mikä jäi vähän rivien väliin.
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 17.11.20 - klo:15:30
Onko muuten kellään tietoa/kokemusta rengasliikkeistä antavatko vuoden ajetuille talvirenkaille mitään vaihtoarvoa jos päivittää uusiin. Ei ole koskaan tullut tällaista tilannetta vastaan itselle.
Itsellä ainakin ihan hyviä kokemuksia moisesta vaihtokaupasta. Rahanarvoista tavaraa ne käytetytkin renkaat on rengasliikkeille, varsinkin jos edustavat hyväkuntoista merkkituotetta ja ovat vielä uudehkojakin.
Luulen että halpis kiinarenkailla ei ole taloudellist arvoa kun ne ajaa rengasliikkeestä ulos. Siksi suosin länsimaalaisis merkkirenkaita.
Tässä kyseessä HKPL 8. En tietenkään odota ihmeita saavani. En ole koskaan antanut renkaita vaihdossa.
Lauantaiaamulle näyttää pienen pientä liukkaan kelin riskiä pääkaupunguseudulle. Tiet voivat olla liukkaita jopa 2-5 tunnin ajan pääteiden ulkopuolella.
Pitkänajanennuste näyttää jouluviikolle asti lämmintä. Ennen joulua täällä nähtäneen vain 0-3 kunnon talvirengaspäivää.
Ku tulis lumet. Mut ku ei tule. Nurmikko vielä vihertää ja pelargoniat hehkuvat ulkona punaisina. Huomenna ja ylihuomenna +10 C, vesisadetta ja nastarenkaat jyrsii väyliä.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 17.11.20 - klo:19:18
Nurmikko vielä vihertää ja pelargoniat hehkuvat ulkona punaisina. Huomenna ja ylihuomenna +10 C, vesisadetta ja nastarenkaat jyrsii väyliä.
Sama meillä Hki:ssä, ryhmäruusut kukkii pihalla vieläkin kuin alkusyksystä :o Tosin melkoista lämpötilan pudotusta tuossa povaavatten to illan +10 > pe aamun 0 ja la oltaisiin sitten jo jokunen aste pakkasellakin ???
Tänään kitkat alle. Alkaa 21. talvi kitkoilla. Jälleen huomasi kuinka hiljaiset ne ovat ja kuinka herkästi vierivät. Nokian Hakkapeliitta R2:t nyt neljättä talvea alla ja yhä pintaa kaikissa renkaissa 7 mm. Kestävät todella hyvin.
Aamulla koetaan mahdollisesti taas liukkaan kelin yllätys. Näyttää Päijät-Hämeeseenkin aikaisin aamusta lunta. Rohkeasti kitkoilla kalmantuoksuun.
Johan se olisi kunnon linttakelien aikakin! :D
En kyllä olisi uskonut illalla nukkumaan mennessä, että tuohon "kalmankeliin" oikeasti pitää kohta puoliin lähteä. Sieltä se vaan näyttää tulleen, ennusteiden mukaisesti yön aikana.
Ei pääse tänäänkään pelti ryskymään ainakaan kehä I:sen sisäpuolelle. Märkää on.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 19.11.20 - klo:19:11
Tänään kitkat alle. Alkaa 21. talvi kitkoilla. Jälleen huomasi kuinka hiljaiset ne ovat ja kuinka herkästi vierivät. Nokian Hakkapeliitta R2:t nyt neljättä talvea alla ja yhä pintaa kaikissa renkaissa 7 mm. Kestävät todella hyvin.
Hieman yllätyin, ettet ole aikaisemmin niitä ruuvannut alle. Kun kerran tiedostat niiden polttoainesäästön, niin luulisi juuri sinun maksimoivan niiden käyttöajan. Itselläni R3 SUV alla jo kuukauden verran. Viimeistään siinä vaiheessa, kun talvinopeudet tulevat, en näe tarvetta enää viivytellä vaihdon kanssa.
Minulla kulutus pieneni n. 0,2-0,3 desiä. Contin kitkat.
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 20.11.20 - klo:10:46
Minulla kulutus pieneni n. 0,2-0,3 desiä. Contin kitkat.
Oliko kesäkumit samassa koossa ja profiilissa ? Monestihan talvikumien ecoilluusio johtu siitä, että kesällä on isoa, komeaa ja näyttävää rengastusta alla ja sitten tavella mennään vähän maltillisemmalla renagastuksella.
No tässä tapauksessa juuri näin. Kesä 16 ja talvi 15. Ja profiilissa ero myös. Aiemmin kyllä ollut pienempi kulutus myös samassa koossa. Toki muuttujia on miljoona kuten vierinvastus.
Lainaus käyttäjältä: tet - 20.11.20 - klo:08:22
Hieman yllätyin, ettet ole aikaisemmin niitä ruuvannut alle. Kun kerran tiedostat niiden polttoainesäästön, niin luulisi juuri sinun maksimoivan niiden käyttöajan.
Tarkoituksena oli ajaa näillä kitkoilla 5-6 talvea, joten säästelin niitä. Nyt jälkikäteen ne olisi voinut laittaa jo aikaisemmin.
Lainaus käyttäjältä: Flat - 20.11.20 - klo:10:58
Oliko kesäkumit samassa koossa ja profiilissa ? Monestihan talvikumien ecoilluusio johtu siitä, että kesällä on isoa, komeaa ja näyttävää rengastusta alla ja sitten tavella mennään vähän maltillisemmalla renagastuksella.
Minulla on 205/55R16 koko sekä kesä että talvirenkaissa. Huomasin myös saman noin kahden desin laskun kulutuksessa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.11.20 - klo:17:00
Tarkoituksena oli ajaa näillä kitkoilla 5-6 talvea, joten säästelin niitä. Nyt jälkikäteen ne olisi voinut laittaa jo aikaisemmin.
Mies elää kyllä nimimerkkinsä mukaisesti, pakko antaa siitä pisteet ;D
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.11.20 - klo:17:00
Tarkoituksena oli ajaa näillä kitkoilla 5-6 talvea, joten säästelin niitä. Nyt jälkikäteen ne olisi voinut laittaa jo aikaisemmin.
Ajoin 5 talvea edellisillä X-Ice kitkoilla. Huomasi kyllä parina viime vuotena että ovat pikkaisen liukkaat talviolosuhteissa. Piti kaikkein jäisimmissä olosuhteissa vähän yrittää ennakkoon fundeerata. Nyt ihan tuliterät kitkat (X-Ice) alla ja kävin aamulla tuossa 1 cm sohjossa viemässä pojan kouluun. Kyllä on pitoa taas.
Omissa ajoissa huomannut myös, että kolmas talvi on vielä ok pito hakkapeliitan kitkoissa, mutta neljäntenä ei enää niinkään. Ennemmin tulee siis ikä vastaan, kuin kuluneisuus omissa ajoissa. Viides talvi välttää, jos ei muuten liian kuluneet. Renkaat on puhtaina pusseissa kausisäilytyksessä.
Samat kokemukset noksuista, kolme talvea menee hyvin, sen jälkeen olen ajanut kesällä loppuun jos on vielä pintaa. Yhdet RSi:t rengashotelli pilasi yhden talven jälkeen, viettivät todella helteisen kesän varaston vintillä kuuman katon alla. Sen kokemuksen jäljiltä olen pitänyt renkaita omassa varastossa, tai auton alla ympäri vuoden. Nyt jää nähtäväksi pitääkö X-ice Snown markkinointihöpinä pidon säilymisestä paikkansa. Kutakuinkin yhtä löysiltä ne tuntuu kuin nokialaisetkin, ehkä seuraavat on sitten keskieurooppakitkat.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.11.20 - klo:17:00
Tarkoituksena oli ajaa näillä kitkoilla 5-6 talvea, joten säästelin niitä. Nyt jälkikäteen ne olisi voinut laittaa jo aikaisemmin.
Pehmeät talvikumit kovettuvat tuolla ajanjaksolla jo melkoisesti. Minun pitää pikemminkin säästellä kesäkumeja, jotta talvirenkaat saa vaihtokuntoon neljään vuoteen.
Tänään etelän jäisillä/lumisilla motareilla ja pienemmillä teillä melkein slikseillä suvikumeilla, yllättävän hyvin pysyi muun liikenteen vauhdissa, jarrua piti kyllä varoa, ja ramppeja.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 20.11.20 - klo:21:39
Tänään etelän jäisillä/lumisilla motareilla ja pienemmillä teillä melkein slikseillä suvikumeilla, yllättävän hyvin pysyi muun liikenteen vauhdissa, jarrua piti kyllä varoa, ja ramppeja.
Vaihda talvirenkaat allesi. En halua sinua kylkeeni.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.11.20 - klo:17:03
Minulla on 205/55R16 koko sekä kesä että talvirenkaissa. Huomasin myös saman noin kahden desin laskun kulutuksessa.
Sama huomattu myös täällä, hieman matalampi kulutus paljaalla asfaltilla, sama koko kesä ja talvi on 205/60R16 eli hieman korkeampi.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.11.20 - klo:18:40
Valitse renkaasi vallitsevien olosuhteiden mukaan joissa joudut kulkemaan.
Eli jos ja kun ajoista suurin osa on paljasta asfalttia läpi talven, älä valitse nastoja, sillä pilaat paitsi omat nastarenkaasi asfaltilla ajaessa, mutta myös tien.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.11.20 - klo:18:40
Kylläpäs taas tänään sai taputella rintaansa kun oli tutkittua tietoa jälleen jaettu kansalle.
Vaativissa olosuhteisssa nastaregas on jarrutusominaisuuksiltaan yllättävän ylivoimainen.
Nämä ratkaisevat metrit voivat säästää monien ihmisten hengen ja muut henkilö ja ainevahingot.
SIIS. Valitse renkaasi vallitsevien olosuhteiden mukaan joissa joudut kulkemaan.
Vielä tärkeämpää on ajaa talvikausi uuden karheilla renkailla, kummat kumit sitten valitseekin, nastalliset vai nastattomat.
Minulla on nyt ensimmäiset kitkarenkaat alla koskaan. Autoilua n. 33 vuotta takana. Toki olen joskus koeajossa niillä ajanut. Ekat kokemukset kyllä positiiviset. Vähän aikaa varmaan menee, että niihin uskaltaa alkaa luottamaan. Nämä on Continentalit. Ne tuli auton mukana ja niilä on ajettu ehkä max.2000 km. Pintaa niissä on n. 8mm. Onko kitkoissa tyypillisesti vähemmän pintaa kuin nastarenkaissa? Toisessa autossa on n.5 vuotta vanhat nastat ja niissä pintaa n. 7,5mm. Kilsoja toki aika vähän noihin tullut.
Taitaa olla... Renkaiden kulutuspinnan urasyvyys on kyllä noin yleensäkin mielestäni pienentynyt tässä viimeisten vuosien aikana. Muistan ennen olleen tavallista, että uusissa kesärenkaissakin oli se 8mm ja nykyään taitaa mieluummin olla kuutosella alkavaa ::). Vierinvastuksen vähentämisessä taitaa olla iso osa tämän taustaa, kun vähennetään renkaan massaa... ??? ??? ???
Lainaus käyttäjältä: timpy - 21.11.20 - klo:08:07
Minulla on nyt ensimmäiset kitkarenkaat alla koskaan. Autoilua n. 33 vuotta takana. Toki olen joskus koeajossa niillä ajanut. Ekat kokemukset kyllä positiiviset. Vähän aikaa varmaan menee, että niihin uskaltaa alkaa luottamaan. Nämä on Continentalit. Ne tuli auton mukana ja niilä on ajettu ehkä max.2000 km. Pintaa niissä on n. 8mm. Onko kitkoissa tyypillisesti vähemmän pintaa kuin nastarenkaissa? Toisessa autossa on n.5 vuotta vanhat nastat ja niissä pintaa n. 7,5mm. Kilsoja toki aika vähän noihin tullut.
Isommassa tuumakoossa vähemmän ja pienemmässä enemmän. Jos rengaskoot eivät ole identtiset, niin esimerkkisi ei kerro mitään.
Contin nastoilla tai kitkoilla ei varmana mene valinta metsään.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.11.20 - klo:18:40
Valitse renkaasi vallitsevien olosuhteiden mukaan joissa joudut kulkemaan.
No tämä ei todellakaan ole tapahtunut, 85% autoilijoista täällä ajanut nastoilla 4-5 vkoa paljaita asfaltteja, taas on tulossa nastapellejen takia muhkeat tiekorjausmaksut tuleville vuosille....Eli olet jakanut täysin vääräää tietoa jälleen...
Lainaus käyttäjältä: seaboss - 21.11.20 - klo:08:42
No tämä ei todellakaan ole tapahtunut, 85% autoilijoista täällä ajanut nastoilla 4-5 vkoa paljaita asfaltteja, taas on tulossa nastapellejen takia muhkeat tiekorjausmaksut tuleville vuosille....Eli olet jakanut täysin vääräää tietoa jälleen...
Mistä naftaliinistä sinut kaivetaan aina tähän topic:n? Vetää kuin paskanhaju kärpäsiä ;D.
https://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=15447 (https://www.vagarena.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=15447)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.11.20 - klo:18:40
Nämä ratkaisevat metrit voivat säästää monien ihmisten hengen ja muut henkilö ja ainevahingot.
Jep. Tai sitten ne voivat olla ne metrit, jotka pystyy nipistämään jarrutusmatkasta pois myös kitkoilla. Tai sitten ne metrit, joita ei pysty nipistämään pois edes nastoilla. Koskaan et voi tietää, joten parempi kun jäät vaan kotiin.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/c7e8e600-245c-476f-b623-8aedb362f4d8 (https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/c7e8e600-245c-476f-b623-8aedb362f4d8)
Kerrankin iltapäivälehdessä joku uskaltaa kirjoittaa.
Jos liikenneonnettomuus on tapahtunut "yllättäen" ja "äkkitilanteessa" tarkoittaa se sitä että tilannenopeus on ollut liian suuri ja syy löytyy penkin ja ratin välistä.
Jos maantiellä ajaessa huomaat hirvivaaramerkin, hidasta ajonopeuttasi jotta pystyt havainnoimaan eläimet molemmin puolin tien reunoja.
Jos pihatiellä ajaessa huomaat näkyvyyden olevan huono ajoradan reunoille, hidasta ajonopeuttasi jotta pystyt havainnoimaan liikettä molemmin puolin tien reunoja.
Rengastuksella ei ole mitään tekemistä em. tilanteiden ja väitteittesi kanssa.
Liikenneonnettomuuteen, joka on tapahtunut yllättäen ja äkkitilanteessa, voi syy hyvinkin löytyä penkin ja ratin välistä, mutta ei kaikkien osapuolten kohdalta. Liikenteessä on voitava luottaa siihen, että muut noudattavat sääntöjä. Yllättävä äkkitilanne voi syntyä toisen osapuolen aiheuttamana, eikä siihen voi täysin omalla tilannenopeudella varautua. Ennalta arvattavuus on avainsana. Tilannenopeutta alentamalla, tai tietyissä tilanteissa nostamalla, ja mm. rengasvalinnoilla voi onnettomuuden seurauksia minimoida. Realiteetti on kuitenkin mm. peurojen ja hirvien osalta, ettei niihin voi täysin varautua, maantienopeudet pitäisi tiputtaa alle taajamanopeuksien koska taajamissakin peurakolareita sattuu. On peura juossut auton kylkeen kun auto on jo pysähdyksissä, mutta joo - väärä tilannenopeushan se siinäkin eikä renkailla merkitystä. Rengastuksella on merkitystä, mutta ei sekään kaikkea ratkaise, eikä kaikissa käytännön tilanteessa pysty valitsemaan renkaitaan juuri siihen tilanteeseen optimaaliseksi.
Ne testivoittajat ovat vain hetken uusia. Sen testituloksen varaan ei voi jättää.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.11.20 - klo:12:26
Jarrutusmatkalla kumminkin on ja nastarenkaan jarrutusmatka on kiistatta lyhyempi kuin kitkarenkaan.
Loppu on arvaamattakin selvää.
Ei ole nastarenkaan jarrutusmatka kiistatta lyhyempi. Riippuu tilanteesta, renkaasta ja renkaan kunnosta.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.11.20 - klo:12:26
..nastarenkaan jarrutusmatka on kiistatta lyhyempi kuin kitkarenkaan...
Jos nyt menisi edes se perille, että näin ei ole. Parhailla (lue kalleimmilla) nastarenkailla jarrutusmatka on vähän parempi uutena kiillotetulla jäällä. Kun nastat ovat menettäneet uutuudenterävyytensä, on etukin menetetty. Halpisnastoilla ei mitään etua ole edes uutena.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.11.20 - klo:10:50
Vahinko sattuu yleensä äkkitilanteessa.
,,kkitilanteessa sattuneessa vahingossa ei nipistellä mitään, korkeintaan penkalla finnejä. ;)
Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä, vahinko sattuu äkkitilanteessa. Mutta et voi etukäteen tietää, millaista jarrutusmatkaa tarvitaan siinä äkkitilanteessa, jotta onnettomuus voidaan välttää. Saatat välttää uusilla nastarenkailla tilanteen, jota et olisi pystynyt välttämään uusilla kitkarenkailla. Tai sitten et pysty, saatat joutua onnettomuuteen joka tapauksessa, eikä uusien nastarenkaiden pito riitä välttämään sitä.
Onnettomuuteen joutumisen todennäköisyyteen, kuten myös onnettomuuden seurausten vakavuuteen, vaikuttaa tuhat ja yksi asiaa. Se, onko renkaissasi nastoja vai ei, on vain yksi pieni tekijä muiden joukossa. Jos otetaan tuhat talviolosuhteissa ajettua kolaria, niin veikkaan että niistä olisi nastarenkailla voitu välttää yksi tai kaksi, olettaen että muut osatekijät onnettomuuden synnyssä olisivat olleet samat. Sen sijaan esimerkiksi oikealla tilannenopeudella oltaisiin vältetty moninkertaisesti (ellei peräti monikymmenkertaisesti) enemmän onnettomuuksia.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 21.11.20 - klo:10:18
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/c7e8e600-245c-476f-b623-8aedb362f4d8 (https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/c7e8e600-245c-476f-b623-8aedb362f4d8)
Kerrankin iltapäivälehdessä joku uskaltaa kirjoittaa.
Aivan, hyvä!!!
Mutta jos on välinpitämätön sekä ylimielinen asenne liikenteessä niin on aivan sama millä renkaalla ja kuinka uudella ajat! Ja tuo vänkäys siitä mikä rengas on paras on siis täysin turhaa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.11.20 - klo:15:17
Tämähän kyllä on osittain totta, mutta lyhyempi jarrutusmatka voi monesti estää useamman ihmisen hengen.
Vaikeissa olosuhteissa nastarenkaalla on huomattavasti lyhyempi jarrutusmatka.
Onko tuo nyt niin vaikea tajuta?
Jossitella voi kuinka vaan, mutta lyhyt jarrutusmatka on aina parempi kuin pitkä jarrutusmatka.
Vaikeissa olosuhteissa kesärenkaalla on huomattavasti lyhyempi jarrutusmatka. Vaikea olosuhde on suhteellinen käsite. Nastarengas ei ole mitenkään ylivertainen, koska kokonaisuus ratkaisee. Onko tuo nyt niin vaikea tajuta?
Se nastarengas on hetken uusi, jonka jälkeen pitoero tasoittuu. Viime talvi ja tämä talven alku ovat vieneet parhaimman terän nimenomaan nastarenkaista täällä etelämmässä Suomessa. Ei siihen auta tuudittautua, että nastan ropina lisäisi pitoa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 21.11.20 - klo:18:00
Se nastarengas on hetken uusi, jonka jälkeen pitoero tasoittuu. Viime talvi ja tämä talven alku ovat vieneet parhaimman terän nimenomaan nastarenkaista täällä etelämmässä Suomessa. Ei siihen auta tuudittautua, että nastan ropina lisäisi pitoa.
Kyllä. Toisen kauden lopussa paras kitka on yhtä hyvä, kuin parhaat nastarenkaat ;D
Jaa noh, itse olen sitä mieltä, että etelässä nasta on ihan ylivoimainen. Täällä kun tiet aurataan ensin paljaaksi, sitten suolataan märäksi ja sit annetaan jäätyä. Olen verrannut aihetta siihen, että jos sun pitäisi nelinkontin edetä jäistä mäkeä ylös ottaisitko sä mielummin metalliset naskalit vai kumihanskat?
Pohjoisessa jossa ajetaan lumisilla teillä ihan yksinkertaisesti siksi, että siellä se tänään aurattu tie on huomenna taas luminen, kitkarengas välttää oikein hyvin. Eli jäälle nastat ja lumelle kitkat.
Sitä miksi pohjoisessa teitä ei niin ahkeraan suolata en tiedä. Niin se vain tuntuu olevan.
Kummallekin rengastyypille on varmasti kohderyhmänsä ja paikkansa.
Pitäisikö tällaisina talvina sitten ostaa joka vuosi uudet nastat, kun menevät pilalle? Toisen auton contit meni pilalle viime talvena, kun ajo tapahtui paljaalla asfaltilla käytännössä. Nastat ja tiet meni pilalle toisin sanoen. Kitkoista häipyi toisesta parista 8mm merkki, mutta mauseri näytti vielä n. 8mm. Toisesta parista ei juuri paljoa pinta kulunut ja 8mm merkki näkyy hyvin. Tässä pilatut nastat.
(https://i.ibb.co/LvsmXgL/20200410-130913.jpg) (https://ibb.co/rvXYRpC)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.11.20 - klo:13:43
Niinpäs yksi julkimo veti peurakolarin mustalla jäällä.
Lukoo lehres.
Minä osuin syyskuussa isoon rusakkoon kuivalla kelillä. Autokin hajosi. Ainoa asia, jonka ehdin tehdä, oli havaita se pupu ja siirtää jalkaa jarrulle, mutta jarruttaa en ehtinyt. Rajoitus 100, nopeutta juurikin peuravaara-alueen vuoksi vain todelliset 80. Kuinkakohan hitaasti olisi oikeasti pitänyt kiiruhtaa?
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.11.20 - klo:14:47
Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä, vahinko sattuu äkkitilanteessa. Mutta et voi etukäteen tietää, millaista jarrutusmatkaa tarvitaan siinä äkkitilanteessa, jotta onnettomuus voidaan välttää. Saatat välttää uusilla nastarenkailla tilanteen, jota et olisi pystynyt välttämään uusilla kitkarenkailla. Tai sitten et pysty, saatat joutua onnettomuuteen joka tapauksessa, eikä uusien nastarenkaiden pito riitä välttämään sitä.
Onnettomuuteen joutumisen todennäköisyyteen, kuten myös onnettomuuden seurausten vakavuuteen, vaikuttaa tuhat ja yksi asiaa. Se, onko renkaissasi nastoja vai ei, on vain yksi pieni tekijä muiden joukossa. Jos otetaan tuhat talviolosuhteissa ajettua kolaria, niin veikkaan että niistä olisi nastarenkailla voitu välttää yksi tai kaksi, olettaen että muut osatekijät onnettomuuden synnyssä olisivat olleet samat. Sen sijaan esimerkiksi oikealla tilannenopeudella oltaisiin vältetty moninkertaisesti (ellei peräti monikymmenkertaisesti) enemmän onnettomuuksia.
Edellisestä huolimatta tasan näin. Siinä oikeassa tilannenopeudessa on sekin puoli, että kun kuitenkin vääjämättä aina välillä osuu, niin ei satu niin pahasti, ainakaan ihmisille.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.11.20 - klo:15:17
Tämähän kyllä on osittain totta, mutta lyhyempi jarrutusmatka voi monesti estää useamman ihmisen hengen.
Vaikeissa olosuhteissa nastarenkaalla on huomattavasti lyhyempi jarrutusmatka.
Onko tuo nyt niin vaikea tajuta?
Jossitella voi kuinka vaan, mutta lyhyt jarrutusmatka on aina parempi kuin pitkä jarrutusmatka.
Olisi mielenkiintoista selvittää, että montako sellaista kuolonkolaria esim. viimeisen viiden vuoden aikana tässä maassa on ajettu, jolla tuon jarrutusmatkan kanssa olisi ollut oikein mitään tekemistä... Itsellä talvirenkaiden tärkein ominaisuus on luotettava ja looginen, yllättämätön ajettavuus, ei se viimeinen metri jarrutusmatkassa. Yllättävää kyllä, nykyään löytyy myös nastattomia talvirenkaita, jotka sopivassa autossa täyttävät tämän kriteerin, talvikelilläkin. Ovathan autosi jarrut muuten myös viimeisen päälle tikissä koko ajan? Enkä tarkoita sellaista kuntoa, että pelkästään läpäisee vuosikatsastuksen.
Lainaus käyttäjältä: Teemuki - 22.11.20 - klo:00:01
Jaa noh, itse olen sitä mieltä, että etelässä nasta on ihan ylivoimainen. Täällä kun tiet aurataan ensin paljaaksi, sitten suolataan märäksi ja sit annetaan jäätyä. Olen verrannut aihetta siihen, että jos sun pitäisi nelinkontin edetä jäistä mäkeä ylös ottaisitko sä mielummin metalliset naskalit vai kumihanskat?
Pohjoisessa jossa ajetaan lumisilla teillä ihan yksinkertaisesti siksi, että siellä se tänään aurattu tie on huomenna taas luminen, kitkarengas välttää oikein hyvin. Eli jäälle nastat ja lumelle kitkat.
Sitä miksi pohjoisessa teitä ei niin ahkeraan suolata en tiedä. Niin se vain tuntuu olevan.
Kummallekin rengastyypille on varmasti kohderyhmänsä ja paikkansa.
No jaa, on minullakin ne nastat... Niissä kenkien pohjissa, jos lähden kävelylenkille jäiselle tielle. Paremmat kuin naskalit ja varsinkin kumihanskat, eikä tarvitse kontata. Mutta autossa en tarvitse nastoja. Se auto kun ei kuitenkaan kaadu paikaltaan ja murra solisluutaan...
Kummallekin rengastyypille on kohderyhmänsä -kyllä- mutta sitä keskivertonastarengastyyppien määrää voitaisiin huomattavasti pienentää, jos nämä itse tiedostaisivat asian, eikä niille ihmisille sitten vain kukaan vähemmän vastuullinen rengaskauppias menisi ensimmäisiksi kitkoiksi myymään niitä KingKong-kitkoja.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 21.11.20 - klo:15:17
Tämähän kyllä on osittain totta, mutta lyhyempi jarrutusmatka voi monesti estää useamman ihmisen hengen.
Vaikeissa olosuhteissa nastarenkaalla on huomattavasti lyhyempi jarrutusmatka.
Onko tuo nyt niin vaikea tajuta?
Jossitella voi kuinka vaan, mutta lyhyt jarrutusmatka on aina parempi kuin pitkä jarrutusmatka.
Kyllä, ei tämä ole vaikea tajuta: lyhyt jarrutusmatka on parempi kuin pitkä. Mutta kaikella on aina kaksi puolta - myös nastarenkaissa on hyötyjen lisäksi haittoja. Valintojen tekeminen on aina haittojen ja hyötyjen punnitsemista.
Otetaan esimerkki. Kadulla voit joutua puukotuksen uhriksi - ei todennäköistä, mutta mahdollista. Tiedät varmasti, että teräshaarniska suojaa paremmin puukoniskuilta, kuin puuvillapaita. Silti tuskin kuljet kesäisellä kadulla koskaan teräshaarniska päällä? Miksi et? Koska punnitset haarniskaan pukeutumisen hyödyt ja haitat, ja tulet siihen johtopäätökseen, että haitat ylittävät hyödyt. Haarniska on painava ja kesällä varmasti kuuma, ja vastaantulijat vielä naureskelisivat sinulle. Saattaisipa joku soittaa sinulle ambulanssinkin.
Aivan samalla tavalla nastarenkailla on hyötynsä ja haittansa, joita pitää punnita. Minä, kuten moni muukin, on tullut siihen johtopäätökseen, että nastarenkaan haitat ylittävät hyödyt. Toisin kuin ehkä tuon haarniskan tapauksessa, nastarenkaiden kohdalla näin ei ole aina - jollakin, joissakin olosuhteissa, hyödyt saattavat olla haittoja suuremmat. Väitän kuitenkin, että suurimmalla osalla suomalaiskuljettajista ne eivät ole - siksi kitkarengas olisi parempi vaihtoehto. Syy, miksi niinkin suuri osa päätyy nastarenkaisiin, lienee se että nastarenkaiden hyödyt ja haitat ovat kyllä jollain lailla tiedossa, mutta kitkarenkaiden eivät. Niiden hyödyt ja haitat ovat mielikuvien varassa, eivätkä vastaa todellisuutta. Ja nastarenkaidenkin osalta hyödyt kuvitellaan suuremmiksi kuin mitä ne oikeasti ovat. Siksi kovin moni valitsee puutteellisiin tietoihin pohjautuen - ja tekee itselleen väärän valinnan.
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.11.20 - klo:08:47
Syy, miksi niinkin suuri osa päätyy nastarenkaisiin, lienee se että nastarenkaiden hyödyt ja haitat ovat kyllä jollain lailla tiedossa, mutta kitkarenkaiden eivät.
Olisiko myös raha tässä kohtaa kenties eräs tekijöistä? Kitkalla halutaan pitoa, niin se on oltava melko kallis, pohjoismainen kitka jottei tule ihan totaalisia lipsuttimia auton alle. Nastoilla taasen ei ole niin väliä, kuvitellaan että vain sillä nastalla on väliä, se missä kumissa se on kiinni on ihan se ja sama, kunhan on mustaa ja pyöreää. Näin ollen nastoissa voidaan valita sitä halvinta mahdollista ja taas se oli markkinaosuuksissa yksi tappio lisää kitkalle. Siihen keskim. 3600;- (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoliitolta-tyrmays-ei-realistista-etta-suomalaiset-alkaisivat-yhtakkia-ostaa-uusia-autoja/ae67cc78-93b6-458b-87b4-c7e9fe03a26d) autoon ei kovin kalliita renkaita hankita, kaikessa tingitään missä suinkin vain voidaan ???
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.11.20 - klo:08:47
Otetaan esimerkki. Kadulla voit joutua puukotuksen uhriksi - ei todennäköistä, mutta mahdollista. Tiedät varmasti, että teräshaarniska suojaa paremmin puukoniskuilta, kuin puuvillapaita. Silti tuskin kuljet kesäisellä kadulla koskaan teräshaarniska päällä? Miksi et? Koska punnitset haarniskaan pukeutumisen hyödyt ja haitat, ja tulet siihen johtopäätökseen, että haitat ylittävät hyödyt. Haarniska on painava ja kesällä varmasti kuuma, ja vastaantulijat vielä naureskelisivat sinulle. Saattaisipa joku soittaa sinulle ambulanssinkin.
Toiset käyttää haarniskaa ja toiset sitten jotain aivan muuta ;D
https://finsec.fi/hybridiliivi-elmon-nij-iii-a
JA näin syksyllä/talvella tuollainen liivi kummasti lämmittää eikä tuule läpi...
On taas mennyt aika merkilliseksi tämä keskustelu.
Onneksi riitely on vähentynyt.
tet:ltä eriomainen analyysi. Juurikin näin. Punnitse analyyttisesti hyödyt ja haitat. Vertaa paikallisiin olosuhteisiin ja omaan ajosuoritteeseesi. ,,lä sorru halpistuotteisiin!
Kyllä kitkat ovat olleet erittäin toimiva ratkaisu. Niinä parina päivänä vuodessa nastat olisivat varmasti parempi ja piikkipyörät paras ratkaisu. Silloin pitää mennä jokatapauksessa aivan hissunkissun niin kitkoilla kuin nastoilla tai jättää ajot ajamatta.
Jatkakaa!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:12:02
Jaa aika kaukaa haettuja esimerkkejä kadulla puukotuksetkin jo tulleet mukaan. Ei toki tänään mahdottomuus.
Ei tuossa ole kauankaan kun tapahtui kyseinen asia.
No haetaan sitten kaukaa esimerkkejä.
Miltä tuntuu katsella sitä kuollutta ihmistä jonka päälle ajoit pitemmän jarrutusmatkan renkailla.
Kenties olisit estänyt tämän onnettomuuden jos allasi oli ollut pitävät nastat.
Asia kumminkin on niin, että lyhyemmät jarrutusmatkat lisäävät turvallisuutta vaikeissa keliolosuhteissa.
Minä olen kerran osunut yhteen kevyenliikenteen kulkijan (aikuinen) kanssa. Nastoilla tai niiden puuttumisella ei asiassa ollut mitään tekemistä, eikä kukaan onneksi kuollutkaan. Siinä kävi vähän kuin tuolla entisellä rusakolla, eikä itselle toisen poukkoilusta mitään tunnontuskia jäänyt. Ennemmin sanoisin, että milloin jalankulkijan on suurempi mahdollisuus jäädä yleensäkin auton alle, on suojatiellä taajamassa, ja varmasti yleisemmin nastarenkailla kuin kitkarenkailla ajavan auton.
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 22.11.20 - klo:09:29
Olisiko myös raha tässä kohtaa kenties eräs tekijöistä? Kitkalla halutaan pitoa, niin se on oltava melko kallis, pohjoismainen kitka jottei tule ihan totaalisia lipsuttimia auton alle. Nastoilla taasen ei ole niin väliä, kuvitellaan että vain sillä nastalla on väliä, se missä kumissa se on kiinni on ihan se ja sama, kunhan on mustaa ja pyöreää. Näin ollen nastoissa voidaan valita sitä halvinta mahdollista ja taas se oli markkinaosuuksissa yksi tappio lisää kitkalle. Siihen keskim. 3600;- (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoliitolta-tyrmays-ei-realistista-etta-suomalaiset-alkaisivat-yhtakkia-ostaa-uusia-autoja/ae67cc78-93b6-458b-87b4-c7e9fe03a26d) autoon ei kovin kalliita renkaita hankita, kaikessa tingitään missä suinkin vain voidaan ???
Paljon totta, paitsi että hyvä nastarengas maksaa ihan samoissa sen nastattoman kanssa. Tosiasia myös on, kuten tämän syksynkin rengastesteistä on saanut lukea, että parhaat kitkarenkaat vie niitä halpisnastoja kuin pässiä narussa, eikä taida keskiluokan nastarenkaillekaan hävitä kuin tietyissa kohdin nimellisesti. Sitten voi yleensäkin kyseenalaistaa sitä, että miksi 3 tonnin auton talvirenkaissa pitäisi pystyä säästämään käytännössä nimellisesti. Sanoisin, että kyse on enemmänkin periaatteesta ja arvoista kuin todellisuudesta kukkaron kanssa.
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 22.11.20 - klo:09:29
Olisiko myös raha tässä kohtaa kenties eräs tekijöistä? Kitkalla halutaan pitoa, niin se on oltava melko kallis, pohjoismainen kitka jottei tule ihan totaalisia lipsuttimia auton alle. Nastoilla taasen ei ole niin väliä, kuvitellaan että vain sillä nastalla on väliä, se missä kumissa se on kiinni on ihan se ja sama, kunhan on mustaa ja pyöreää. Näin ollen nastoissa voidaan valita sitä halvinta mahdollista ja taas se oli markkinaosuuksissa yksi tappio lisää kitkalle. Siihen keskim. 3600; autoon ei kovin kalliita renkaita hankita, kaikessa tingitään missä suinkin vain voidaan ???
Toki rahalla on väliä. Se on mielenkiintoista että kun katsotaan testejä, halvimmat nastarenkaat ovat suoraan sanoen surkeita jääpidossa. Itseasiassa tälle palstalle hiljattain linkatun testin halppis nasta valmistajalta X oli huonompi jääjarrutuksessa kuin saman halppis-valmistajan kitka. Se logiikka että ostetaan halppis-nasta koska halutaan hyvä talvikelin pito, ei vain toimi.
BTW. Tuo "keskim 3600euron auto" väite ei voi mitenkään pitää paikkaansa jos lasketaan aktiivisessa käytössä olevien auton arvon keskiarvoa. Ihan lyhyt matemaattinen lasku osoittaa sen nopeasti. Mutta ei siitä enempää.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:12:02
Asia kumminkin on niin, että lyhyemmät jarrutusmatkat lisäävät turvallisuutta vaikeissa keliolosuhteissa.
Turvallisuutta on muutkin seikat kuin vain jarrutusmatka uusilla renkailla testijääradalla. Myös looginen ajokäytös on tärkeää. Osa onnettomuuksista on sattunut niin että auto lähtee ns. alta. Asfaltilla ajettaessa nastojen ulkonema voi etu ja taka-akselin välissä kasvaa niin että pitoero tekee autosta epävakaan ajaa liukkailla. Ja täytyy muistaa että varsinkin nasta on vain hetken uusi. Asfaltilla ajo heikentää nastan pitoa.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 22.11.20 - klo:08:20
No jaa, on minullakin ne nastat... Niissä kenkien pohjissa, jos lähden kävelylenkille jäiselle tielle. Paremmat kuin naskalit ja varsinkin kumihanskat, eikä tarvitse kontata. Mutta autossa en tarvitse nastoja. Se auto kun ei kuitenkaan kaadu paikaltaan ja murra solisluutaan...
Kummallekin rengastyypille on kohderyhmänsä -kyllä- mutta sitä keskivertonastarengastyyppien määrää voitaisiin huomattavasti pienentää, jos nämä itse tiedostaisivat asian, eikä niille ihmisille sitten vain kukaan vähemmän vastuullinen rengaskauppias menisi ensimmäisiksi kitkoiksi myymään niitä KingKong-kitkoja.
Noo jos muutetaan verrokkia niin, että joudut juoksemaan peilijäällä ja pysähtyä mahdollisimman nopeasti. Nastakengät on aika paljon etevämmät ku tavan popot. Lumella taas sillä kengän nastoituksella ei oikein ole merkitystä.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 22.11.20 - klo:08:20
Olisi mielenkiintoista selvittää, että montako sellaista kuolonkolaria esim. viimeisen viiden vuoden aikana tässä maassa on ajettu, jolla tuon jarrutusmatkan kanssa olisi ollut oikein mitään tekemistä...
Moottori-lehdessähän julkaistaan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet, äkkiseltään ulkomuistista muistan lukeneeni vain muutamasta jossa renkaat on ylipäätään mainittu ja ehkä yhden jossa niille annettiin merkitystä onnettomuuteen johtumisesta ja lopullinen syy on silloinkin ollut järjetön ylinopeus.
Sen sijaan kymmenittäin/vuosi kuolemaan johtaneita onnettumuuksia joissa on tahallaan käännetty vasten vastaantulijaa.
Lainaus käyttäjältä: Teemuki - 22.11.20 - klo:13:54
Noo jos muutetaan verrokkia niin, että joudut juoksemaan peilijäällä ja pysähtyä mahdollisimman nopeasti. Nastakengät on aika paljon etevämmät ku tavan popot. Lumella taas sillä kengän nastoituksella ei oikein ole merkitystä.
Erinomainen esimerkki. Ne tavan popot vastaavat kesärenkaita. Ajatellaan, että ne nastakengät on suunniteltu maksimaalinen jarrutuspito ykkösprioriteettina. Lyöt "liinat lukkoon", kaadut naamallesi ja jatkat liukumista jäätä pitkin. Hallittavuus on absoluuttista jarrutustehoa oleellisempi. Jos yrität hokkarijarrutusta niillä nastalenkkareilla niin todennäköisimmin epäonnistut ja loukkaat itsesi. Sama temppu kitkapohjilla onnistuu todennäköisesti hallitusti. Itse hankin muutama vuosi sitten kotimaiset kitkapohjakengät ja yllätyin positiivisesti. Nastalenkkarit jäivät sen myötä komeron perukoille pölyyntymään kunnes nyt kesällä heitin ne menemään. Olivat muuten kalliolla yllättävän liukkaita ne nastalenkkarit, ja sanomista tulee ihan aiheellisesti jos niillä kulkee sisätiloissa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:14:02
Renkailla pärjää?
Unohdat kuitenkin eri keliolosuhteet maan eri paikoissa.
Koskas herra jönglääri on viimeksi ajanut kitkarenkailla talven?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:14:02
Renkailla pärjää?
Unohdat kuitenkin eri keliolosuhteet maan eri paikoissa.
"Punnitse analyyttisesti hyödyt ja haitat. Vertaa paikallisiin olosuhteisiin ja omaan ajosuoritteeseesi. ,,lä sorru halpistuotteisiin!"
Eli enkös tässä juuri vedonnut keliolosuhteisiin eri paikoissa?
Koska itse vetoat lyhyisiin jarrutusmatkoihin nastoilla jäisellä pinnoilla, kehotinkin juuri miettimään rengastyypin valintaa omaan ajosuoritteeseen ja tiestöön jota ajelee.
Tosiasiassahan tärkein turva on AINA ratin ja penkin välissä.
Lainaus käyttäjältä: Iro - 22.11.20 - klo:13:57
Moottori-lehdessähän julkaistaan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet, äkkiseltään ulkomuistista muistan lukeneeni vain muutamasta jossa renkaat on ylipäätään mainittu ja ehkä yhden jossa niille annettiin merkitystä onnettomuuteen johtumisesta ja lopullinen syy on silloinkin ollut järjetön ylinopeus.
Sen sijaan kymmenittäin/vuosi kuolemaan johtaneita onnettumuuksia joissa on tahallaan käännetty vasten vastaantulijaa.
Kyllä noita on tullut lueskeltua itsekin vuosikaudet. Siksikin juuri tuon kommentin latasin :).
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 22.11.20 - klo:14:26
Erinomainen esimerkki. Ne tavan popot vastaavat kesärenkaita. Ajatellaan, että ne nastakengät on suunniteltu maksimaalinen jarrutuspito ykkösprioriteettina. Lyöt "liinat lukkoon", kaadut naamallesi ja jatkat liukumista jäätä pitkin. Hallittavuus on absoluuttista jarrutustehoa oleellisempi. Jos yrität hokkarijarrutusta niillä nastalenkkareilla niin todennäköisimmin epäonnistut ja loukkaat itsesi. Sama temppu kitkapohjilla onnistuu todennäköisesti hallitusti. Itse hankin muutama vuosi sitten kotimaiset kitkapohjakengät ja yllätyin positiivisesti. Nastalenkkarit jäivät sen myötä komeron perukoille pölyyntymään kunnes nyt kesällä heitin ne menemään. Olivat muuten kalliolla yllättävän liukkaita ne nastalenkkarit, ja sanomista tulee ihan aiheellisesti jos niillä kulkee sisätiloissa.
Itse myös ajatellut kokeilla seuraaviksi pahan kelin talviulkoilukengiksi kitkapohjakenkiä, jahka noista nykyisistä icebugeista alkaa käyttötunnit ensin täyttymään :).
Sitten on se yksi puoli, joka varmaan on jossain välissä keskustelua käyty myös, mutta heitetään nyt kuitenkin ilmaan tämäkin vielä. Minusta turha :o nastarenkailla ajaminen on myös melkoinen tulonsiirto rengaskauppiaiden massiin. Hyvä esimerkki tuoreeltaan, kun toisessa autossa sattuu olemaan kolme rengassarjaa. Kevättalvella nastakauden päättyessä 3000km kulutti renkaita etupyörissä peräti millin verran, takanakin puolen millin paikkeilla. Alkusyksy samoilla noin puolikuntoisilla kitkarenkailla ja 4500km. Eturenkaiden kuluma vajaa puoli milliä ja takarenkaissa ei oikeastaan mitattavaa kulumaa ole. Nyt on sitten jo alla uudet R-kolmoset.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 22.11.20 - klo:14:26
Itse hankin muutama vuosi sitten kotimaiset kitkapohjakengät ja yllätyin positiivisesti. Nastalenkkarit jäivät sen myötä komeron perukoille pölyyntymään kunnes nyt kesällä heitin ne menemään.
Itse taasen yllätyin Rapalan crocs-tyylisistä saappaista. En tiedä mitä tuo pohja on, mutta muutaman kerran kokeillut ihan tarkoituksellakin tossu lätäkköön, lätäkön pohja aivan silosessa jäässä - ja tuo saapikashan jumahtaa siihen jääpintaan niin että saa ihan tosissaan kiertää jalkaa jos haluaa saappaan pyörähtämään :o Luulisi että tuollaiseen märkään jäähän ei pure kuin piikki, mutta todella vakuuttavaa oli tuon jalkineen lepokitka noissakin olosuhteissa 8)
Toki sitten löytyy myös lenkkarit halpis-nastoilla, joilla mennään koirien kanssa kuivalla kelillä jos asfaltti on mustana, vain ohkasesti jäässä. Sitten on ihan icebugit niille kuiville keleille kun tuo halpis ei enää pure ja taas toisaalta ei oikein henno noita kalliita nastoja asfaltillakaan pilata. Eli jalkineet kelin mukaan, paljon helpompaa nakata sopivimmat naulakon kenkätelineestä käyttöön kuin vaihtaa autoon renkaita vastaavalla tavalla joka ajolle erikseen ;)
Meillä kun on molemmissa autoissa sama rengaskoko, niin hommasin yhdeksi rengassarjaksi uudet R3 kitkat koossa 255/55-18. Laitoin ne volsuun alle viime viikolla, kun tiedossa oli lunta ja pakkasia.
Kävin sitten perjantai-illalla hakemassa kaivinkoneen pois asiakkaalta. Mun kärry painaa n. 900kg ja kaivuri vähän reippaat 2 ton. Lastasin koneen kyytiin ja ajoin pienen hiekkatien isommalle, asvaltoidulle tielle, johon oli tiukka liittymä ja heti perään jyrkkä ylämäki, joka oli kiiltävässä mustassa jäässä. Ei ollut mitään toivoa kiivetä mäkeä ylös, vaan kaikki pyörät suti ja yhdistelmä liukui taaksepäin. Hyvä kun sain seivattua tilanteen jarrua löysäämällä. Kieli keskellä suuta.
Soitin sitten pojan paikalle Cayennellä, jossa on Hakkapeliitta nastat 265/40-21, pari kolme vuotta vanhat. Vaihdettiin siinä mäen alla vetoautoa, ja poika lähti eleettömästi kotiin kaivurin kanssa, ja minäkin perässä pelkällä volkkarilla.
Minulle jääpito on kaikki kaikessa. Kaikki muu höpinä yllättävistä tilanteista tai ennakoinnista on sivuasia. Tätä ei voi tietenkään yleistää, eli volsu lähti ihan nätisti kitkoilla jäistä mäkeä ylös. Jos ei olisi tarve vetää noita lasteja, kitkat olis mullakin koko ajan alla. Aika aavemaisen hyvä pito niissä on liukkaallakin.
Onpahan eilen ja tänään ollut harvinaisen paskat kelit ajaa kitkoilla! Ensin tuli eilen luntaa, sitten räntää ja sen jälkeen vettä. Loska tukkii renkaan urat ja sen jälkeen jäätä alla.
Tänään sitten sataa vielä päälle alijäähtynyttä vettä, niin saa ihan pulkkana mennä, jos jarruttaa, kun sivuteitten urat on vielä ihan peilijäällä!
Lainaus käyttäjältä: Teemuki - 22.11.20 - klo:00:01
Jaa noh, itse olen sitä mieltä, että etelässä nasta on ihan ylivoimainen. Täällä kun tiet aurataan ensin paljaaksi, sitten suolataan märäksi ja sit annetaan jäätyä. Olen verrannut aihetta siihen, että jos sun pitäisi nelinkontin edetä jäistä mäkeä ylös ottaisitko sä mielummin metalliset naskalit vai kumihanskat?
Moninko konttaaja on saanut ahaa-elämyksen esimerkistäsi? Itse harvemmin konttaan jäällä. Kävelessä en käytä nastoja, vaikka ne jäisellä pinnalla antaisivatkin lisää pitoa. Mulle riittää vallan mainiosti kenkien pito ilman nastojakin, kunhan valitsen vain kengät, joissa on talvikäyttöön suunniteltu kumi ja pintamalli. Nasta myös kuluttaisi lattioita ruman näköisiksi. Nastarengasmiehillä lienee myös piikkikengät puoli vuotta jalassa siltä varalta, jos sattuisi löytymään jäätä kengän alle.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 22.11.20 - klo:14:26
Erinomainen esimerkki. Ne tavan popot vastaavat kesärenkaita. Ajatellaan, että ne nastakengät on suunniteltu maksimaalinen jarrutuspito ykkösprioriteettina. Lyöt "liinat lukkoon", kaadut naamallesi ja jatkat liukumista jäätä pitkin. Hallittavuus on absoluuttista jarrutustehoa oleellisempi. Jos yrität hokkarijarrutusta niillä nastalenkkareilla niin todennäköisimmin epäonnistut ja loukkaat itsesi. Sama temppu kitkapohjilla onnistuu todennäköisesti hallitusti. Itse hankin muutama vuosi sitten kotimaiset kitkapohjakengät ja yllätyin positiivisesti. Nastalenkkarit jäivät sen myötä komeron perukoille pölyyntymään kunnes nyt kesällä heitin ne menemään. Olivat muuten kalliolla yllättävän liukkaita ne nastalenkkarit, ja sanomista tulee ihan aiheellisesti jos niillä kulkee sisätiloissa.
Todennäköisesti suurinosa ihmisistä tajusi tän vertauksen. Eikä tosissaan kuvittele autojen kaatuilevan nastarenkaiden vuoksi. Huolestuttaa vähän liikkua ulkona jos liikenteessä on oikeasti niin yksinkertaista porukkaa. 😂
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.11.20 - klo:21:20
Moninko konttaaja on saanut ahaa-elämyksen esimerkistäsi? Itse harvemmin konttaan jäällä. Kävelessä en käytä nastoja, vaikka ne jäisellä pinnalla antaisivatkin lisää pitoa. Mulle riittää vallan mainiosti kenkien pito ilman nastojakin, kunhan valitsen vain kengät, joissa on talvikäyttöön suunniteltu kumi ja pintamalli. Nasta myös kuluttaisi lattioita ruman näköisiksi. Nastarengasmiehillä lienee myös piikkikengät puoli vuotta jalassa siltä varalta, jos sattuisi löytymään jäätä kengän alle.
Kyllä nastakengät on ollut yhdet parhaista ostoksista talveksi! Tätähän on hankala joidenkin tosimiesten myöntää, jotka ovat oman elämänsä Steven Seagaleja ja tekevät vaikka silmät kiinni ukemit tilanteessa, kuin tilanteessa kaatuessaan.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:21:00
Miksi sinun mielestä minun pitäisi ajaa kitkarenkailla?
Enkö saa valita itse renkaani omaan autoon.
Sehän tässä onkin hassua kun ei itse saa valita rengastusta.
Ehkä kysyjä tässä kysyi kokemustasi kitkarenkaista koska näytät tietävän niistä niin paljon. Kokemusta on siis varmaan useista nykyaikaisista kitkoista viime vuosilta.
Nykyään kitkarenkailla ajetaan ainoastaan 3,6 % talviajan kaikista onnettomuuksista. Jos tämän suhteuttaa kitkarenkaiden osuuteen, niin ei ne kitkat voi ihan turvattomat olla.
Suhteessa nastarenkailla ajetaan moninverroin enemmän onnettomuuksia. Olisi syytä tutkia syytä tähän, jotta voitaisiin vähentää syitä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.11.20 - klo:21:20
Moninko konttaaja on saanut ahaa-elämyksen esimerkistäsi? Itse harvemmin konttaan jäällä. Kävelessä en käytä nastoja, vaikka ne jäisellä pinnalla antaisivatkin lisää pitoa. Mulle riittää vallan mainiosti kenkien pito ilman nastojakin, kunhan valitsen vain kengät, joissa on talvikäyttöön suunniteltu kumi ja pintamalli. Nasta myös kuluttaisi lattioita ruman näköisiksi. Nastarengasmiehillä lienee myös piikkikengät puoli vuotta jalassa siltä varalta, jos sattuisi löytymään jäätä kengän alle.
Kun kengät laitetaan jalkaan ihmiselle, jolla ikää 70-90 vuotta, niin kaikki pito lienee tarpeen. Niin se on joissain tapauksissa myös renkaiden osalta.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 22.11.20 - klo:21:51
Kun kengät laitetaan jalkaan ihmiselle, jolla ikää 70-90 vuotta, niin kaikki pito lienee tarpeen. Niin se on joissain tapauksissa myös renkaiden osalta.
Erittäin hyvin lausuttu! Nastat on siis oiva valinta silloin kun kyky hallita autoa liukkaalla on alentunut.
Vertailu nastakenkien ja nastarenkaiden välillä ontuu. Nastakengillä ei kävellä kymmeniä tuhansia kilometreja kuivalla asfaltilla. Nastat pysyvät kengissä hyvinä etelän talvissa, nastarenkaissa ei. Nastakengät jäävät sulalla kaappiin, nastarenkaat ei.
OT:
Piikkikengät ovat hyvät syyspilkillä ahkion kaa.
Kuoma -saappaissa (ei nastaa) on myös hyvä jääpito. Käytän yleensä nauhallisia kuomia kauppareissuilla liukkaimpina aikoina. Mukavampi piikkikenkiä kovalla laattapinnalla.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:21:00
Miksi sinun mielestä minun pitäisi ajaa kitkarenkailla?
Enkö saa valita itse renkaani omaan autoon.
Sehän tässä onkin hassua kun ei itse saa valita rengastusta.
Kaikki saa valita. Valinta pitäisi perustua johonkin, kuin vanhaan tottumukseen ja ennakkoluuloihin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.11.20 - klo:21:36
Ehkä kysyjä tässä kysyi kokemustasi kitkarenkaista koska näytät tietävän niistä niin paljon. Kokemusta on siis varmaan useista nykyaikaisista kitkoista viime vuosilta.
Rest my case.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 22.11.20 - klo:22:07
Kaikki saa valita. Valinta pitäisi perustua johonkin
Mulla se perustuu maksimaaliseen pitoon liukkaalla. Vähemmän liukkaalla on ihan sama, onko kitkat vai nastat.
Lainaus käyttäjältä: Teemuki - 22.11.20 - klo:21:22
Todennäköisesti suurinosa ihmisistä tajusi tän vertauksen. Eikä tosissaan kuvittele autojen kaatuilevan nastarenkaiden vuoksi. Huolestuttaa vähän liikkua ulkona jos liikenteessä on oikeasti niin yksinkertaista porukkaa. 😂
Ei kukaan väittänytkään autojen kaatuilevan nastarenkaiden vuoksi. Esimerkki kuitenkin osoitti, ettei absoluuttisen paras jarrutuspito ole kaikki kaikessa. Jos olisi, niin nykypäivän nastarenkaatkin näyttäisivät varsin erilaisilta ja niiden jarrutuspito olisi ylivoimainen nykyisiin verrattuna. Teknisesti sellaisten valmistaminen ei ole mikään haaste, niitä valmistetaankin jo, mutta hyvästä syystä ne eivät ole katulaillisia.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 22.11.20 - klo:22:29
Mulla se perustuu maksimaaliseen pitoon liukkaalla. Vähemmän liukkaalla on ihan sama, onko kitkat vai nastat.
Kukin priorisoi kuten parhaaksi näkee. Minulla hallittavuus ja ennalta arvattavuus menee parhaan mahdollisen jarrutuspidon edelle.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:22:09
No mutta mihin se sinun valintasi perustuu muuhun kuin omaan mieltymykseen?
Eikö muilla saisi olla omia mieltymyksiä?
Et vastannut koska olet ajanut kitkoilla talven viimeksi?
Vanhoilla mieltymyksillä juurikin porukkaa aina valitsee ne renkaat mitkä valitsee.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:22:21
No eihän tuossa mitään ihmeellistä ole.
Kitkoilla ajetaan sulilla suolateillä ja niitä on huomattavasti vähemmän liikenteessä kun nastarenkaita.
Tämä vähäinen määrä vaikuttaa tietysti tilastoihin
Vaativissa oloissa käytetään paljon nastarenkaita ja käyttäjien prosenttimäärä on suurempi kun kitkarenkaitten käyttäjissä.
Suurin osa valitsee nastarenkaat talviolosuhteisiin.
Täytyy tietenkin ottaa huomioon missä päin Suomea ajelee.
Näin yksinkertaista tää on.
NIIN todella tää tärkein asia unohtuu monesti, missä ajetaan?
Tässä ei taas ole mitään logiikkaa? Miten vähäinen määrä vaikuttaa tilastoihin?
Ja mitkä on ne vaativat olot?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:22:21
No eihän tuossa mitään ihmeellistä ole.
Kitkoilla ajetaan sulilla suolateillä ja niitä on huomattavasti vähemmän liikenteessä kun nastarenkaita.
Tämä vähäinen määrä vaikuttaa tietysti tilastoihin
Kitkarenkaiden osuus talvirenkaista on noin 14 %, ja talvionnettomuuksista tuon aiemmin mainitun alle 4 %. Kitkojen suhteellinen osuus ei siis selitä tuota eroa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.11.20 - klo:22:21
Täytyy tietenkin ottaa huomioon missä päin Suomea ajelee.
Näin yksinkertaista tää on.
NIIN todella tää tärkein asia unohtuu monesti, missä ajetaan?
Ihmisten asuinpaikka ei tietenkään kerro kaikkea siitä, missä heidän tarvitsee autolla talvella ajaa, mutta jotain osviittaa se kyllä antaa. Suomalaisista 70 % asuu kaupungeissa ja kaupunkien kehysalueilla. Harvaan asutulla maaseudulla asuu 6 %. Kukaanhan ei tässä keskustelussa ole ollut kieltämässä nastojen käyttöä, vaan kehottamassa valitsemaan rengastyypin todellisen tarpeen mukaan. Kaupungeissa asuvista 70 prosentista varmasti löytyisi paljon enemmän niitä, joille nastaton talvirengas on se oikea valinta.
Lainaus käyttäjältä: tet - 23.11.20 - klo:08:52
Kukaanhan ei tässä keskustelussa ole ollut kieltämässä nastojen käyttöä, vaan kehottamassa valitsemaan rengastyypin todellisen tarpeen mukaan. Kaupungeissa asuvista 70 prosentista varmasti löytyisi paljon enemmän niitä, joille nastaton talvirengas on se oikea valinta.
Amen, brother! :) :)
...Ja myös maaseudulta... :)
Lainaus käyttäjältä: V60 - 22.11.20 - klo:21:51
Kun kengät laitetaan jalkaan ihmiselle, jolla ikää 70-90 vuotta, niin kaikki pito lienee tarpeen.
Pahimmassa tapauksessa kun wanhus pyllähtää, se on lokkamurtuma, joka joissain tapauksissa onkin sitten se menolippu sinne viimeiseen asuinpaikkaan :-\
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.11.20 - klo:22:03
Nastakengillä ei kävellä kymmeniä tuhansia kilometreja kuivalla asfaltilla. Nastat pysyvät kengissä hyvinä etelän talvissa, nastarenkaissa ei. Nastakengät jäävät sulalla kaappiin, nastarenkaat ei.
Nastat pysyvät kengissä hyvinä vain ja ainoastaan sen vuoksi kun ne tosiaan jää sulalla keillä sinne kaappiin. Paljaalla asfaltilla rouskutellessa meinaan noistakin nastoista katoaa yllättävän nopeasti se paras pito, jonka jälkeen ne ei enää varsinaisesti pidä, vaikkakin toki liukuessaan yhä yrittävätkin raapia sitä jään pintaa rikki :-\
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 22.11.20 - klo:22:42
Et vastannut koska olet ajanut kitkoilla talven viimeksi?
Vanhoilla mieltymyksillä juurikin porukkaa aina valitsee ne renkaat mitkä valitsee.
Tässä ei taas ole mitään logiikkaa? Miten vähäinen määrä vaikuttaa tilastoihin?
Ja mitkä on ne vaativat olot?
Voihan tuon kysymyksen kääntää toisinkin päin myös kitkoilla ajaville - koska olet ajanut viimeksi kunnon nastoilla liukkaalla ;)
Mutta vaikka täältä ei pyydetykään, koitin muistella mitä renkaita on nyt ollut alla viimeisen kymmenen talvea.
2010-2012 kitkat (uudesta samat)
2012-2013 kitkat (uudet)
2013-2014 kitkat (uudet)
2014-2015 alkutalvi nastat, lopputalvi kitkat
2015-2016 kitkat (samat kuin ed talvi)
2016-2017 vanhat nastat alkutalvi, lopputalvi uudehkot nastat
2017-2018 nastat (samat kuin ed talvi)
2018-2019 alkutalvi nastat (samat kuin ed talvi), lopputalvi uudet kitkat
2019-2020 kitkat (samat) alkutalvi, lopputalvi nastat
2020-> alkutalvi eurokitkat, varmaan reilu viikon päästä tilalle nastat kun kuukauden sisään saa ajella kolmeen kertaan Kuusamoon.
Nyt pariin otteeseen eurokitkoilla ollut kohtalaisen liukasta, vaikka "pärjäilty on". En vieläkään kehtaa toitottaa yksiselitteisesti mikä se ainut oikea rengas on.
Itselle nyt kolmen rengassarjan moodi tuntuu kyllä toimivan oikein ok - joudun pitämään loka-toukokuun välin talvirenkaita ja onhan se vaan helvetin noloa ropsutella pk-seudulla nastoilla koko väli. Mutta taas varsinkin kun alkutalvesta tulee pitkää siivua monta kertaa pohjoiseen, erittäin usein kelit on olleet varsin vaikeat kitkoille. Keskellä talvea ja keväällä kitkat vielä toimivat ok, mutta varsinkin joulukuussa Suomen pituuden huomaa kelien ja liukkauden suhteen.
Lainaus käyttäjältä: ile - 23.11.20 - klo:09:48
Voihan tuon kysymyksen kääntää toisinkin päin myös kitkoilla ajaville - koska olet ajanut viimeksi kunnon nastoilla liukkaalla ;)
Asiallinen kysymys. Talvella 2017-18 oli alla autokaupan mukana tulleet uudet NOKIAn kasit.
Lainaus käyttäjältä: ile - 23.11.20 - klo:09:48
Itselle nyt kolmen rengassarjan moodi tuntuu kyllä toimivan oikein ok - joudun pitämään loka-toukokuun välin talvirenkaita ja onhan se vaan helvetin noloa ropsutella pk-seudulla nastoilla koko väli.
Kovin monella ei vain ole:
1) Rahaa iskeä kolmanteen rengaskertaan
2) Paikkaa säilytellä jatkuvasti kahta rengassarjaa
3) Ajoja kertyy niin vähän hyvä että kerkiää edes kaksi sarjaa kuluttamaan ennen kuin renkaan ikä alkaa jo tulemaan vastaan
4) Intoa vaihdella renkaitaan useammin kuin sen (pakolliset) 2 kertaa vuodessa
Eli ollaan vähän samoissa aatoksissa kuin autovalinnankin kohdalla - sillä ainokaisella pitää pärjätä niin iskän työreissut kuin perheenkin kesälomamatkat ja siten hankitaan yli 90% käyttötapauksista "liian suuri" auto :-\
Lainaus käyttäjältä: ile - 23.11.20 - klo:09:48
Voihan tuon kysymyksen kääntää toisinkin päin myös kitkoilla ajaville - koska olet ajanut viimeksi kunnon nastoilla liukkaalla ;).
Toki voi kääntää noinkin, mutta käsittääkseni tässä väännetään asiassa, että nastojen haitat ovat paljon suuremmat kuin kitkojen. Ja tuo haitta on siis meille ihan kaikille, jonka lasku ainakin tiestön suhteen maksellaan porukassa.
Nastat ovat valitettavasti alla nyt myös omassa kulkineessa, kun auton mukana sellaiset tulivat, mutta kunnon liukkaita ei ole toistaiseksi tullut vastaan. Kitkat vaihtuu alle kun kehtaa laittaa suhteellisen hyväkuntoiset kumit vaihtoon.
Eikä ole tullut työautoonkaan tässä parin talven aikana jonka rengasvalintaan minulla ei ole vaikutusta, jossa nastat myös alla.
VTT mainittu ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:11:07
VTT tutkimus osoitti seuraavaa lyhynnettynä.
Kitkoilla enemmän kuolonkolareita kuin nastoilla.
Ja tietenkin ratissa se teidän kehuma teiden ritari kokenut kuski.
Mitä liukkaampi keli sen suurempi onnettomuusvaara on kitkoilla vrt. nastarenkaaseen.
Googleta ite en viitsi enämpää näin päivänselvään asiaan paneutua.
Tuo VTT:n tutkimus on jo vanhentunutta tietoa. Aineisto suurelta osalta ilman luistonestoa ja nykyaikaisimpia kitkarenkaita.
Uusimmmat tilastot näyttävät, että nastarenkailla ajavilla kuskeilla on keskimäärin lähes 5 kertainen riski joutua talvikelillä onnettomuuteen.
Vielä 15 vuotta sitten kitkarenkailla ajavilla kuskeilla oli suurempi riski joutua onnettomuuteen. Tilanne on kääntynyt
10 vuodessa täysin päälaelleen kitkarenkaallisten autojen eduksi.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:11:07VTT tutkimus osoitti seuraavaa lyhynnettynä. Kitkoilla enemmän kuolonkolareita kuin nastoilla. Ja tietenkin ratissa se teidän kehuma teiden ritari kokenut kuski. Mitä liukkaampi keli sen suurempi onnettomuusvaara on kitkoilla vrt. nastarenkaaseen. Googleta ite en viitsi enämpää näin päivänselvään asiaan paneutua.
Tutkimus, johon rami/jönglööraaja viittaa, on ”Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. VTT TECHNOLOGY 204". (2014). Siitä on ollut puhetta aikaisemminkin. Käsittelen sitä seuraavassa ns. kolmen pointin menetelmällä. Ja rami, tämä on taas hieman pidempi teksti, joten sinun kannattaa lopettaa lukeminen
tähän.
Tutkimukset ovat mielenkiintoisia. Niiden ikävä puoli on pituus. Tästä seuraa, että harva viitsii lukea niitä kokonaan. Tämän vuoksi jotain olennaista voi jäädä huomaamatta. VTT:n tutkimuksessa on ainakin seuraavat ongelmat.
1) Tutkimuksen pitkä tarkasteluajanjaksoNasta vs. kitka -keskustelua käydään tässä hetkessä. Kyse on siis siitä, kuinka turvallisia tai turvattomia eri rengastyypit ovat
tällä hetkellä. Asiaa arvioidaan nykyhetken muuttujien perusteella. Millaisia ovat tämän päivän tiet, nopeusrajoitukset, autot, renkaat jne. Tässä suhteessa on ongelmallista, että VTT:n tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosilta 1997"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä ole välttämättä samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona. Tämä seikka todetaan myös tutkimuksessa:
"Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin."
Tutkimuksessa mainitaan mm. seuraavat seikat, joiden osalta muutoksia on tapahtunut.
a) Talvinopeusrajoitukset. Moottoriteillä on otettu käyttöön talvikauden 100 km/h nopeusrajoitus. Maanteillä puolestaan merkittävä osa 100 km/h nopeusrajoituksista on talvikaudeksi muutettu 80 km/h nopeusrajoituksiksi.
b) Lukkiutumattomat jarrut ovat yleistyneet 1990-luvulta alkaen
c) Ajonvakauden hallintajärjestelmät (ESC, ESP yms.) yleistyivät eurooppalaisissa ylemmän keskiluokan ja sitä kalliimmissa autoissa vuoteen 2005 mennessä, ja vuosikymmenen loppupuolella niitä oli vakiovarusteena lähes kaikissa eurooppalaisissa alemman keskiluokankin autoissa.
Mikä vaikutus edellä sanotulla sitten on tutkimustulosten arviointiin? Tarkastellaan asiaa
kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta. Tutkimuksessa todetaan seuraavaa:
"Taulukon 13 oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on laskettu, kuinka monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta olisi vältetty ko. ajanjaksona, jos kaikki ei-nastoitettavat renkaat olisi korvattu nastoitettavilla renkailla. - - - Tulosten mukaan 16 vuoden kuluessa nastoitettavilla talvirenkailla olisi vältetty yhteensä 19 kuolonkolaria eli keskimäärin noin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus vuodessa."
Tästä saatetaan vetää se johtopäätös, että kitkarenkaiden käytön yleistymisestä seuraisi kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisääntyminen. Mutta. Lainatussa kohdassa on kyse siitä, mitä olisi voinut tapahtua ajanjaksolla 1997"2012, jos
kaikki kitkarenkaat olisi korvattu nastarenkailla. Edellä selostetuista syistä tämä antaa varsin heikon pohjan vastata kysymykseen siitä, mitä tapahtuisi nyt, jos
osa nastarenkaiden käyttäjistä siirtyisi ajamaan kitkoilla.
2) Nastarenkaiden mahdollinen turvallisuusetu koskee vain paljaan jään keliäLainaus tutkimuksesta:
"
Kaikki talvikausien kelit yhteen laskettuna nastoitettavat renkaat olisivat ei-nastoitettaviin renkaisiin verrattuna vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 14"15 %,
mutta turvallisuusvaikutukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä (luottamusväli kattaa nollan). Ainoastaan
paljaalla jäällä rengastyyppien vaikutukset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi kautena 2005"2012, ja nastoitettavien renkaiden onnettomuuksia vähentävä vaikutus olisi uskottavimmin ollut jopa 83 %. Muilla keleillä/ajanjaksoina erot olivat selvästi pienempiä
ja vaikutukset osittain päinvastaisia.
Näin on päästy kysymykseen, jota täällä monesti on käsitelty. Eli kukaan ei todennäköisesti ole pyrkinyt väittämään, etteivätkö nastarenkaat voisi lisätä ajoturvallisuutta
jäisellä kelillä. Kuinka suuri mahdollinen turvallisuuden lisäys olisi, jäisi riippumaan ensinnäkin siitä, kuinka usein autoilija X ajaa paljaalla jäällä. Mutta tämä ei ole ainut asiaan vaikuttava seikka, koska
3) Tutkimus ei ota huomioon kaikkia rengastuksen ulkopuolisia tekijöitäEdellä on jo mainittu renkaiden kunto yhtenä seikkana, jonka merkitystä ei ole tutkimuksessa eliminoitu. Vielä tätä merkittävämpi tekijä on ajoneuvon kunto, tai ehkä pikemminkin sen ominaisuudet.
Jotta voisimme luotettavasti vertailla nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta, pitäisi ajoneuvojen eroista johtuvat tekijät puhdistaa pois tutkimuksesta. Vertailuryhmien pitäisi siis muodostua autoista, joiden
ainoa erottava tekijä on rengastus. Nastarenkailla varustettuja autoja, joissa on esimerkiksi ajonvakauden hallintajärjestelmä, tulisi verrata vain sellaisiin kitkarenkailla varustettuihin autoihin, joissa myös on ko. järjestelmä. Tätä seikkaa ei tutkimuksessa ole huomioitu. Eikä siihen oikein olisi ollut mahdollisuuttakaan, koska "tutkijalautakunta-aineistoon tieto ajovakauden hallintajärjestelmästä on kirjattu vasta vuodesta 2009 lähtien". Ajonvakauden hallintajärjestelmä ei myöskään ole ainut ajoneuvoja erottava tekijä, joka tutkimuksen luotettavuuden nimissä olisi pitänyt sulkea pois.
Sanoisin, että VTT:n tutkimuksen suurin ongelma on siinä, ettei sen perusteella voi juurikaan tehdä johtopäätöksiä tämän hetken tilanteesta tulevaisuudesta puhumattakaan. Se ei anna vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos kitkarenkaiden osuus Suomessa
nyt lähtisi kasvuun. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Ruotsin Trafikverket suosittelee kitkarenkaiden käyttöä ajoneuvoissa, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Tohtisiko ruotsalainen viranomainen antaa tällaista suositusta, jos kitkarenkaiden käyttö olisi liikenneturvallisuusrikski? Ei tohtisi.
Ja lopuksi. Täysin riippumatta siitä, millaisiin henkilövahinkoennusteisiin missäkin tutkimuksessa kulloinkin päädytään, täytyy niitä luonnollisesti verrata nastarenkaiden käytöstä aiheutuviin terveyshaittoihin ja muihin kustannuksiin (tienpito jne.). Kysymys on etu-haitta -arviosta. Jos nastarenkaat parantavat liikenneturvallisuutta, niin onko tämä hyöty
tänä päivänä niin suuri, että se ylittää nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat?
Mattinen on kyllä nopea ;D.
Itse ehdin tässä kaffepaussin lomassa vasta hakemaan tuon lähdeviiteettömän tutkimuksen ja silmailemään sitä seikkaperäisesti. Sama osuma tuli kuin Mattisellakin.
Hyvin analysoitu :)
Mattisen kirjoitus alleviivaa sen, miksi ei kannata enää luottaa vanhoihin VTT:n tutkimuksiin aineistoajalta Tarja Halonen. VTTn tutkimus on jotakuinkin linjassa Tarja Halosen sen ajan onnettomuustilastojen kanssa. Tarjan aikana kitkarenkaallisella autolla oli noin 20% suurempi todennäköisyys joutua onnettomuuteen. Kun otetaan tuoretta dataa onnettomuustilastoista ajalta nykyaika ja nykyaikaiset kitkarenkaat saadaan saadaan tulos:
Nastarenkailla ajavilla kuskeilla on keskimäärin lähes 5 kertainen riski joutua talvikelillä onnettomuuteen. Kitkarenkailla ajetaan vain noin 3% talvikelin onnettomuuksista vaikka niiden osuus liikenteessä on noin 15%.
---
Jos kitkarenkaallisilla autoilla ajettaisiin onnettomuuksia 15%, olisi riski kitka- ja nastarenkaallisilla autoilla sama.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 23.11.20 - klo:11:58
Mattinen on kyllä nopea ;D. Itse ehdin tässä kaffepaussin lomassa vasta hakemaan tuon lähdeviiteettömän tutkimuksen ja silmailemään sitä seikkaperäisesti. Sama osuma tuli kuin Mattisellakin. Hyvin analysoitu :)
Nopeudelle on yksinkertainen selitys. Tätä asiaa on käsitelty täällä aikaisemminkin. Kaivoin vanhan tekstin esiin. Usein tekstit vanhenevat ajan myötä, ja tässä tapauksessa se koskee nimenomaan tuota VTT:n paperia. Mitä enemmän aika kuluu, sitä vähemmän painoarvoa tuolle sinänsä ansiokkaalle ja mittavalle tutkimukselle voidaan antaa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:12:24
Mattinen on nopea ja kirjoittaa keräilykirjoituksia joita ei paljon jaksa monikaan lukea. Päivänselvää jauhamista.
Kapeat renkaat ovat turvalliset sekä talvella ja kesällä. Joku 155 sopii varmaan vielä A3 Audiin.
Eikö VTT ole luotettava laitos? ;D
Eihän tässä ole kyse VTT:n luotettavuudesta?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:12:24
Mattinen on nopea ja kirjoittaa keräilykirjoituksia joita ei paljon jaksa monikaan lukea. Päivänselvää jauhamista.
Kapeat renkaat ovat turvalliset sekä talvella ja kesällä. Joku 155 sopii varmaan vielä A3 Audiin.
Eikö VTT ole luotettava laitos? ;D
En tiedä muista, mutta mielelläni luen Mattisen ”keräilykirjoituksia”, kuin vanhojen jäärien olettamuksia siansaksalla kirjoitettuna.
Ootko moottoripyöräkatalogista etsinyt pyörät omaan audiisi?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 23.11.20 - klo:12:49
Ootko moottoripyöräkatalogista etsinyt pyörät omaan audiisi?
Toistepäin maailmalla tuota kyllä harrastavatten :o
(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQXGvhfGFIoeKtVjT1rt72DOPPC0yCMbKKPog&usqp=CAU)
Lainaus käyttäjältä: rami/Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:12:24
joita ei paljon jaksa monikaan lukea.
Tätä koskee erityisesti niitä, joiden luku- ja kirjoitustaidossa on rajoitteita. Mistä hyvänä esimerkkinä tämä kommentti:
Lainaus käyttäjältä: rami/Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:12:24
Eikö VTT ole luotettava laitos?
Kyse ei ole VTT:n luotettavuudesta. Kyse on kahdesta asiasta:
1) VTT:n tutkimuksen perusteella on vaikea tehdä tätä päivää koskevia johtopäätöksiä, koska monet muuttujat eivät enää ole samat kuin ajankohtana, jolloin tutkimus tehtiin. Lyhyesti: tutkimus on vanhentunut. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että VTT olisi epäluotettava "laitos". Se tarkoittaa vain sitä, että jos VTT nyt tekisi tutkimuksen samasta aiheesta, olisivat tulokset toisenlaiset.
2) Harva viitsii tutustua tutkimuksiin kokonaisuudessaan. Tyypillisesti iltapäivälehden toimittaja tekee tutkimuksen perusteella jutun, jossa on vetävä otsikko tyyliin "Kitkarenkaiden käyttäjät ajavat kännissä" tai "Kitkarenkaat aiheuttavat liikennekuolemia" jne. Tämä alkaa sitten elää omaa elämäänsä mm. autofoorumeilla. Pahimmillaan tutkimuksen sisältö voi vääristyä oikein kunnolla, kun laiska toimittaja ei viitsi paneutua asiaan.
Lainaus käyttäjältä: ile - 23.11.20 - klo:09:48
Voihan tuon kysymyksen kääntää toisinkin päin myös kitkoilla ajaville - koska olet ajanut viimeksi kunnon nastoilla liukkaalla ;)
Kunnon nastoilla - en mene sanomaan mikä nyt sitten on kunnon nasta, ja autollakin on merkitystä. Omia kokemuksia:
Oman ajoharjoitteluni aloitin kotiopetuksena syksyllä 1993, alla oli vanha vm -79 Saab 900 pari-kolme vuotta ajetuilla Vikingin kitkoilla, ja hyvin meni. Kevättalvella, inssiajankohta jo varattuna, Saabista levisi kytkin jota en ehtinyt korjaamaan joten vuokrasin autokoulun auton (ensimmäistä talvea ajossa oleva Pösö 306) ja otin muutaman ajotunnin sillä ennen inssiä. Siinä oli misukan nastat, maallikon silmiin hyväkuntoiset, mutta löysin itseni hallitsemattomista luisuista ja risteyksetkin menivät pitkiksi. Tuskin niissä renkaissa tai autossa mitään vikaa oli, en vaan osannut ajaa niillä ja koin ne tunnottomiksi ja luistot alkoi varoittamatta. Kakkosvaiheen liukasrataharjoituksiin oli alla vm 1993 Vectra NRW kitkoilla, mutta talvi oli huonoluminen ja rata keinoliukastettu eikä ajamisesta tahtonut tulla mitään. Siinä missä nastarengaskuskit luistelivat hallitsemattomasti keinoliukkaalla päin väistöesteitä, NRW:t pureutui pintaan kiinni renkaat kirskuen ja pysähtyen hyvissä ajoin ennen estettä vaikka alkuvauhtia oli yli harjoitukseen määritellyn maksimin. Sitten kun monennetta kertaa aina nopeutta nostaen taas lähestyin jarrutuskohtaa alkoi autokouluope yllättäen lapioimaan lumivallista lunta sen keinoliukkaan päälle, ja silloin olinkin hetken hallitsemattomassa karusellissa.
Sitten ajelin vuoteen 1996 asti vuoroin tuolla Saabilla (edelleen samat renkaat) ja vm. 1995 Opel Vectralla (Nokian NRW:t). Hyvin meni, tosin ylämäkilähtöjä silmällä pitäen oli viisasta hakea pitoa ajo-urien ulkopuolelta, välillä jarrutuksissakin, ja lopulta nuo Vikingit oli niin kuluneita, että auto lähti parkkipaikalla luisuun kun paiskasin oven kiinni.
1996 vaihtui hätäiseen alle vm -85 Saab 90, siinä aivan kamala sekarengastus, pinnoitettuja eri rungoilla ja kuluneilla nastoilla. ,,kkiä uudet Blizzakit alle, ja niiden jälkeen Nokian Q. Blizzakeissa oli selkeästi parempi jarrutuspito kuin Q:ssa, mutta Q:n hallittavuus pidon rajoilla oli ylivoimainen.
Tiukimmat tilanteet (toistaiseksi) ajoin tuolla Saab 90:lla ja Q:lla. Mieleen on painunut kaksoisväistö jäätyneellä maantiellä jonka pintaan oli hiljattain pikkupakkasilla satanut vajaat kymmenen senttiä lunta. Kuumakallena vetäisin aura/suola-auton ohi ja painelin menemään 90km/t lasissa. Nyppylän takaa paljastui tilanne, jossa kaksi autoa oli ryhmittynyt keskiviivalle kääntyäkseen metsätielle vasemmalle, ja autoista ensimmäinen oli jo ehtinyt aloittamaan käännöksen. Ehkä olisin saanut autoni pysähtymään ajoissa aloittamalla välittömästi tehokkaan jarrutuksen, mutta otin vain jalan kaasulta koska arvioin, että ensimmäinen kääntyjä ehtii alta pois. No ehtihän se, mutta siihen en ollut varautunut, että se toinen kääntyy heti perään - autojen välissä oli lyhyt hinausköysi. Metsätie oli pidempään auraamaton ja vetoauto tarttui hankeen kun hinattava oli poikittain maantiellä. Siinä vaiheessa meikäläinen laskettelee pyörät lukossa, mutta vauhtia sen verran, ettei se millään rengastuksella olisi pysähtynyt. Tähtäsin jo tien keskiviivalla olevaan hinattavan takapyörään, kun kuitenkin päätin koittaa vastaantulevien penkan kautta ohi - voisi juuri mahtua. Jalka jarrulta ja ohjausliikettä, kun huomaan, että vastaan tulee ambulanssi - onneksi ei kuitenkaan hälytysajossa. Tuli kiire takaisin omalle kaistalle, ja onneksi ambulanssikuski ammattilaisena oli hereillä ja veti niin oikealle kuin pystyi. Koko tilanne oli adrenaliinia ja selkäytimestä reagointia, mutta missään vaiheessa ei tuntunut että auto lähtisi lapasesta. Takaisin omalla kaistalla pysähdyksissä pahimman tutinan lakattua vaurioiden tarkistus, koska eihän tuollaisesta vaan selvitä naarmuitta - mutta selvittiin. Ambulanssi oli penkan kautta päätynyt omasta tulosuunnastaan katsottuna vastaantulevien puoleiselle bussipysäkille keula tomaan tulosuuntaan ja hinattava tukki edelleen yhden ajokaistan. Hämmästykseni oli suuri kun puskevaksi tunnettu auto ja paljon parjatut kitkat olivat suoriutuneet tilanteesta aivan oppikirjan mukaisesti. Kuski tosin tutisi vielä seuraavat 15km, mutta vannoi Nokian kitkojen nimeen. Ilmeni, että se hinattava oli hinattava koska se oli hieman aiemmin vetänyt ojaan siinä kohtaa mihin tilanteen johdosta pysähdyin.
1998 ajoon tuli saman vuosimallin Saab 9-3 ja siinä rinnalla pari vuotta myöhemmin vm -93 Saab 900 Classic, ja näissä molemmissa oli ABS-jarrut. Classicilla ajoin talven sen mukana tulleilla Nokian nastarenkailla, ei mitään ongelmaa, mutta meluisat ja tunnottomat kun olivat, niin menivät ajokuntoisina vaihtoon ja Q:t alle. Tuo ABS vaan raksutti sen verran hitaalla syklillä, että parempi oli jarrutella niin, ettei ABS aktivoitunut kuin korkeintaan yhdellä pyörällä. Uudemmassa ABS jo rutisi siihen tahtiin, että siitä oli oikeasti iloa.
2005 autoksi vaihtui Saab 9-3SS ja 210 heppaa. Luistonesto siinä oli, mutta ei vielä ajovakauden hallintaa. Luistonesto oli kuin ABS tuossa Classicissa, eli parempi kun ei päästänyt sitä raksuttamaan ollenkaan. Ensimmäinen talvi meni 2000km ajetuilla Goodyearin nastoilla, ja minusta se tuntui liukkaimmalta talvelta miesmuistiin, mutta kun muut eivät liukkautta valitelleet (eivät edes ne jotka yleensä valittelivat), vaihtui seuraavalle kaudelle alle tutut turvalliset Nokian kitkat.
Aikavälillä 1996 - 2010 kilometrejä kertyi vuositasolla parhaimmillaan lähes 60tkm, alueella Nauvo - Lappeenranta - Oulu kelissä kuin kelissä. Sittemmin ajosuorite on romahtanut alle kolmasosaan ja siistä syystä on kitkat jääneet alle ympäri vuoden kun kovettuisivat vaan varastoinnissa muuten. Nyt on taas piristymisen merkkejä ajosuoritteen suhteen, aika näyttää millä ensi kesä ajetaan.
2014 ostin samaan aikaan tuohon Saabiin Nokian uusimmat kitkat ja kakkosautoon (2002 Golf TDI) Nokian uusimmat nastat. Eri autot ja eri rengaskoko, mutta enemmän sudittelua tuon Golfin liikkeellelähdöissä. Golfin kuskilla oli vähän historiaa, ettei talvisin tahtonut pysyä ojien välissä, mutta muutama talvi meni noilla Nokian nastoilla ihan hyvin. 2017 Golf vaihtui uuteen Caddyyn (esittelyauto) jonka mukana tuli Michelinin kitkat ja ojien välissä sekin on talvisin pysynyt, nyt alla viimeistä kautta R3:t eli kilometrejä on siihenkin kertynyt.
Nyt keväällä kolmivuotiaassa 50tkm ajetussa autossa (A3 quattro) tuli alkuperäiset nastat mukana, mutta en edes sovittanut niitä alle, vaan vaihteeksi alle tuli uudet Michelinin kitkat.
Jossain välissä oli alla myös toiset Blizzakit ja Contin kitkat, eikä niistäkään pahaa sanottavaa. Olen ollut tilanteessa, jossa takaa tuleva nastakuski ei ole saanut autoaan pysähtymään ajoissa kun itse hidastan punaisiin valoihin, ja tilanteessa jossa takaveto nastakuskit eivät ole päässeet mäen päälle jonne itse olen ajanut etuvedolla ja kitkarenkailla. Summaten voin vaan todeta, että nastoja on tullut käytettyä vain satunnaisesti, mutta kun kitkat suoriutuvat tehtävästään kunnialla kelissä kuin kelissä en keksi syytä nastojen käytön lisäämiselle. Vuosittaiset rengastestit mallintavat vain pienen siivun käytännössä vastaan tulevista ajotilanteista, eli niihin voi luottaa kuin säätiedotukseen - jotain totuuspohjaa niissä on, mutta virhemarginaali on lopulta aika suuri.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 23.11.20 - klo:11:07
VTT tutkimus osoitti seuraavaa lyhynnettynä.
Kitkoilla enemmän kuolonkolareita kuin nastoilla.
Ja tietenkin ratissa se teidän kehuma teiden ritari kokenut kuski.
Mitä liukkaampi keli sen suurempi onnettomuusvaara on kitkoilla vrt. nastarenkaaseen.
Googleta ite en viitsi enämpää näin päivänselvään asiaan paneutua.
Jos VTT tutkimus johon viittaat on se minkä minä olen lukenut, on siinä perustavana virheenä se, että jako on tehty nastarenkaisiin ja kitkarenkaisiin jossa kitkarenkaiksi on luettu kaikki nastattomat (myös m+s merkinnällä olevat "kesärenkaat").
Mitään sellaista tutkimusta lähteineen ei kukaan ole onnistunut osoittamaan, jossa pohjoisen oloihin suunnitellut kitkarenkaat olisivat onnettomuustilastoissa yliedustettunia.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 23.11.20 - klo:13:56
Jos VTT tutkimus johon viittaat on se minkä minä olen lukenut, on siinä perustavana virheenä se, että jako on tehty nastarenkaisiin ja kitkarenkaisiin jossa kitkarenkaiksi on luettu kaikki nastattomat (myös m+s merkinnällä olevat "kesärenkaat").
Mitään sellaista tutkimusta lähteineen ei kukaan ole onnistunut osoittamaan, jossa pohjoisen oloihin suunnitellut kitkarenkaat olisivat onnettomuustilastoissa yliedustettunia.
Pilkunviilausta. Vielä 2000 luvun alussa vuoteen 2008 saakka kitkarenkaat olivat hiukan yliedustettuina. Tämä siis tilanne Tarja Halosen aikaan.
Mutta Tarja Halosen ajat on kaukana takana. Renkaat, auto ja liikeenne ovat kehittyneet noista YYA jälkimaininkien ajoista. Nykyään kitkarenkaat ovat onnettomuuksissa rajusti aliedustettuja. Nastarenkaallisilla autoille sattuu suhteessa moninkertaisesti onnettomuuksia verrattuna kitkarenkaallisiin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 23.11.20 - klo:16:28
Pilkunviilausta. Vielä 2000 luvun alussa vuoteen 2008 saakka kitkarenkaat olivat hiukan yliedustettuina. Tämä siis tilanne Tarja Halosen aikaan.
Mutta Tarja Halosen ajat on kaukana takana. Renkaat, auto ja liikeenne ovat kehittyneet noista YYA jälkimaininkien ajoista. Nykyään kitkarenkaat ovat onnettomuuksissa rajusti aliedustettuja. Nastarenkaallisilla autoille sattuu suhteessa moninkertaisesti onnettomuuksia verrattuna kitkarenkaallisiin.
Viilauksen viilausta. Tilastollisesti merkittävää eroa ei ollut silloinkaan, jos puhutaan puhtaasti nordic-kitkoista. Eron pitää olla merkittävä jotta se ei perustelluin syin selittyisi muilla muuttujilla.
Tänään lenkillä kuuntelin millä renkailla ihmiset ajelevat. Bemari kuskit ovat parhaita kuskeja. Melkein kaikilla niillä oli kitkat. Muiden automerkkien kuskeilla kaikilla oli nastat. Eivät luota ajotaitoonsa liukkailla.
M-J-B,
Olet täysin oikeassa. :)
On surullista jos talvirengaskeskustelussa viitataan tutkimuksiin tai kokemuksiin jotka 10-20 vuotta vanhoja. Tuossa ajassa autot, liikenne ja renkaat ovat kehittyneet rajusti. Tämä kehitys näkyy selvästi onnettomuustilastoissa.
---
Mulla ajoprofiili kilometrillisesti 60 % pääkaupinkiseutua, 20% keskisuomea ja 20% napapiirin pohjoispuolta. Ajallisesti pääkaupunkiseutua 80-90%. Ylivoimaisesti haastavimmat olosuhteet ovat napapiirin pohjoispuolelle. Tuolla nastat eivät kuluisi nopeasti pilalle ja jos tuolla asuisin voisi vieläkin olla nastarenkaat. Nykyään todennäköisesti yli 90% ajoajasta täysin sulalla asfaltilla ja en näe enää nastoille tarvetta/järkeä.
Koen että kitkoilla ei tarvitse kytätä vaihtoa viimetinkaan ja renkaan ominaisuudet eivät romahda yhdessä talvessa sulaa asfalttia jyrätessä. Saan tämän kautta todennäköisesti paremman käytännön turvallisuuden. 2 talvea kitkoilla takana. Paluuta nastoihin ei tule ellen muuta Ivalon korkeudelle kelkkatrailerin kera.
Lainaus käyttäjältä: rautiainen - 23.11.20 - klo:19:04
Tänään lenkillä kuuntelin millä renkailla ihmiset ajelevat. Bemari kuskit ovat parhaita kuskeja. Melkein kaikilla niillä oli kitkat. Muiden automerkkien kuskeilla kaikilla oli nastat. Eivät luota ajotaitoonsa liukkailla.
Mistä tiedät, että oli kitkat eikä esimerkiksi kesärenkaat?
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 22.11.20 - klo:20:58
Kävin sitten perjantai-illalla hakemassa kaivinkoneen pois asiakkaalta. Mun kärry painaa n. 900kg ja kaivuri vähän reippaat 2 ton. Lastasin koneen kyytiin ja ajoin pienen hiekkatien isommalle, asvaltoidulle tielle, johon oli tiukka liittymä ja heti perään jyrkkä ylämäki, joka oli kiiltävässä mustassa jäässä. Ei ollut mitään toivoa kiivetä mäkeä ylös, vaan kaikki pyörät suti ja yhdistelmä liukui taaksepäin. Hyvä kun sain seivattua tilanteen jarrua löysäämällä. Kieli keskellä suuta.
Kitkojen "kiihdytyspito" on suhteessa pienempi kuin ns. "jarrutuspito", jos verrataan vastaavia eroja keskimääräiseen nastaan Erityisesti tämä korostuu jos pitää lähteä liikkeelle pysähdyksistä ylämäkeen, jolloin jos rengas pääsee pyörimään tyhjää, jää alla voi kiillottua. Sen sijaan jarrutuksessa jäällä kitka on suorituskyvyltään paljon lähempänä nastaa. Turvallisuuden kannaltahan parempi että ero on nimenomaan näinpäin.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.11.20 - klo:21:48
Nykyään kitkarenkailla ajetaan ainoastaan 3,6 % talviajan kaikista onnettomuuksista. Jos tämän suhteuttaa kitkarenkaiden osuuteen, niin ei ne kitkat voi ihan turvattomat olla.
Suhteessa nastarenkailla ajetaan moninverroin enemmän onnettomuuksia. Olisi syytä tutkia syytä tähän, jotta voitaisiin vähentää syitä.
Itse asiassa onhan tuota tutkittukin Aalto-yliopistossa. Paljaalla asfaltilla ajelu voi tehdä nastarenkaista jopa vaarallisia liukkaissa oloissa, pitoeron takia.
https://yle.fi/uutiset/3-9897823
"Aalto-yliopiston selvitysten mukaan nastarenkaiden suurin heikkous on etu- ja takarenkaiden pitoero jäisellä kelillä. Etuvetoisessa autossa nastaulkonema kasvaa eturenkaiden kulumisen vuoksi. Taka-akselilla nastat taas painuvat syvemmälle renkaan sisään. Sellainen auto on vaarallinen."Jönglööraajan viittaa ilmeisesti VTT:n v.2014 tutkimukseen josta on vedetty hyvin pitkälle meneviä extrapolointeja ja perusteltu nastoja sillä perusteella. VTT on kuitenkin tehnyt jo uudemmankin tutkimuksen. Tuosta Ylen artikkelista käy ilmi että Suomen onnettomuustilastojen mukaan nastoille sattuu, ottaen huomioon niiden yleisyys-%:n, moninkertaisesti kuolonkolareita:
https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Samaan aikaan kuin kitkojen osuus on kasvanut, on laskenut myös niillä ajavien suhteellinen osuus kuolonkolareista. Mistä se johtuu, siihenhän ei onnettomuustilasto anna vastausta.
Lainaus käyttäjältä: jt - 24.11.20 - klo:00:38
Jönglööraajan viittaa ilmeisesti VTT:n v.2014 tutkimukseen josta on vedetty hyvin pitkälle meneviä extrapolointeja ja perusteltu nastoja sillä perusteella.
Jönglööraaja (ent. rami) viittaa juuri tuohon tutkimukseen. Tuolla edellä kävin läpi ko. tutkimukseeen liittyviä ongelmia. Ensimmäinen on se, että se on vanhentunut. Toinen on se, että aika harva on siihen perehtynyt. Johtopäätökset on tehty iltapäivälehdissä olleiden otsikoiden perusteella, jotka ovat tasoa ”kitkakuskit ajavat kännissä” jne.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.11.20 - klo:11:08
Mattinenkin heräsi ent. "kuinka kapeat renkaat voisi laittaa A3 Audiin".
Mattinen on kyllä oikeassa joissakin tapauksissa kapeat nastarenkaat ovat hyvät, ei niin uraherkät.
Toiset leventää renkaita Mattinen hakee kapeinta ratkaisua.??? ;D
Kirjoittaa toisten nimimerkeistä täyttä puppua.
Mattinen voisi keksiä jotain omaakin mielipidettä eikä toistaa ja tonkia toisten lehtien tms. tutkimuksia. Ne kyllä muutkin löytää sieltä.
Rennie auttaa närästykseen ;)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 24.11.20 - klo:11:08
Mattinen voisi keksiä jotain omaakin mielipidettä eikä toistaa ja tonkia toisten lehtien tms. tutkimuksia. Ne kyllä muutkin löytää sieltä.
Päinvastoin, en minä ainakaan jaksa jatkuvasti kaivella faktoja kaikkien foorumeilla esitettyjen mielikuvitusväitteiden kumoamiseksi. Ihan hyvä, että Mattinen jaksaa tehdä faktantarkistusta minunkin puolestani. :)
Lainaus käyttäjältä: rami/Jönglööraaja - 24.11.20 - klo:11:08
Mattinen voisi keksiä jotain omaakin mielipidettä eikä toistaa ja tonkia toisten lehtien tms. tutkimuksia.
Mielipiteen voi totta kai ”keksiä”. Voi ajatella jostain asiasta tietyllä tavalla täysin siitä riippumatta, missä määrin tosiasiat tukevat omaa näkemystä. Nastarenkaita käyttävä henkilö voi esimerkiksi perustella valintaansa sillä, että kitkarenkaiden käyttö lisää kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Näin ajattelevalle ei ole mitään välillä sillä, että mielipide ei perustu tosiasioihin. Hän voi olla ylpeä ”omasta mielipiteestään”, vaikka se perustuu virheellisille oletuksille.
Mielipiteen voi kuitenkin muodostaa myös toisella tavalla. Voi yrittää ottaa selvää, onko asiasta olemassa tietoa. Mitä tutkimusten perusteella tiedetään renkaiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen? Jos tutkimus (tai tutkimuksia) löytyy, voi se joko tukea omaa käsitystä tai olla sen kanssa ristiriidassa. Olennaista on, että mielipiteen voi nyt muodostaa muunkin kuin pelkän arvailun varassa. Mielipide ei ole yhtään vähemmän ”oma”, vaikka sen perustaisikin tutkimustietoon.
Toisaalta varsinkin iäkkäämpien ihmisten joukossa taitaa olla aika paljon sellaisia ”minä kuulkaa tiedän nämä asiat” "tyyppejä. Heillä on mielipide tiukassa lukossa, eikä heillä ole minkäänlaista tarvetta lähteä pohtimaan mielipiteensä perusteita. He ovat tottuneet kertomaan muille, ”miten asiat ovat”, eikä tällaiseen lähestymistapaa kaivata mitään tutkimuksia sanomaa hämmentämään.
Lainaus käyttäjältä: rami/Jönglööraaja - 24.11.20 - klo:11:08
Ne kyllä muutkin löytää sieltä.
Varmasti löytävät. Toisaalta on kohteliasta muita keskustelijoita kohtaan mainita, mistä tutkimuksesta/selvityksestä on kyse, jos sellaiseen päätyy viittamaan. Lähteen mainitsemisesta ei koskaan ole mitään haittaa. Ainoastaan hyötyä.
Löytäminen on kuitenkin vain yksi puoli asiassa. Jos tutkimukseen haluaa vedota/viitata, olisi siihen myös hyvä tutustua. Sinulla ei näytä olevan pitkäjänteisyyttä lukea muutamaa riviä pidempää tekstiä. Minun löpinöideni osalta asialla ei ole mitään merkitystä, mutta valitettavasti useimmat asiat ovat sen verran monimutkaisia, ettei niitä voi tiivistää puoleen sivuun.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.11.20 - klo:12:47
Lähteen mainitsemisesta ei koskaan ole mitään haittaa. Ainoastaan hyötyä.
No äläs nyt, suoralla lainauksella voi helposti antaa mielikuvan jotta ihan itse on nuinkin fiksun jutun keksinyt juurikin ihan vain jättämällä lähteen mainitsemati ;)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 24.11.20 - klo:12:47
Toisaalta varsinkin iäkkäämpien ihmisten joukossa taitaa olla aika paljon sellaisia ”minä kuulkaa tiedän nämä asiat” "tyyppejä. Heillä on mielipide tiukassa lukossa, eikä heillä ole minkäänlaista tarvetta lähteä pohtimaan mielipiteensä perusteita. He ovat tottuneet kertomaan muille, ”miten asiat ovat”, eikä tällaiseen lähestymistapaa kaivata mitään tutkimuksia sanomaa hämmentämään.
8)
Tämä oli hyvä. Tuli heti mieleen, että on raukka koko ikänsä ollut väärässä ;D
Lainaus käyttäjältä: jt - 24.11.20 - klo:00:19
Kitkojen "kiihdytyspito" on suhteessa pienempi kuin ns. "jarrutuspito", jos verrataan vastaavia eroja keskimääräiseen nastaan Erityisesti tämä korostuu jos pitää lähteä liikkeelle pysähdyksistä ylämäkeen, jolloin jos rengas pääsee pyörimään tyhjää, jää alla voi kiillottua. Sen sijaan jarrutuksessa jäällä kitka on suorituskyvyltään paljon lähempänä nastaa. Turvallisuuden kannaltahan parempi että ero on nimenomaan näinpäin.
Näin varmastikin on. Jarruttaessa myös tietysti kärryn kaikki akselit auttavat jarruttamalla, mutta tuo liikkeellelähtö on mulle se tärkein asia, eli vetopito. Siinä näyttäisi olevan se suurin ero. Mutta pian täytyy laittaa kärryt naftaliiniin, kun molemmissa kärryissä on 3 akselia, ja nastat maksaa jo niin paljon, että ei maksa vaivaa. Ja liukkailla keleillä 3,5ton kärryn vetäminen kitkoilla (autossa jä kärryssä) on tarpeettoman jännää...
Lainaus käyttäjältä: SNG - 07.11.20 - klo:01:03
Tottahan toki mittailen. Talvisodan hengessä prkl! :D
Pikamittauksista paskaisista renkaista pinnat olivat painuneet 3-4mm peikkeille. Keväällä pinnat olivat keskimäärin 4.9mm (kuluma 52,9% jos ajetaan kahteen milliin).
Kun olen mittaillut tarkemmin ja excelöinyt niin laitan tähän ketjuun taas tiedon. Viimeinen täysi kausi varmasti noilla gummeilla. En vielä tiedä ajanko alkukesän noilla.
Noniin. Eli vuosimallin 2017 Good Year Efficient Performance 205/55R17 95V (A/A/A) kesärenkailla ajettu nyt 53184km.
Kulutuspintaa jäljellä keskimäärin 3,6mm useammasta urasta mitattuna.
Kuluma keskimäärin 4,6mm. Uutena urasyvyydet 8,2mm
Keskimääräinen kulumisnopeus 0,086mm per 1000km.
Jos renkaan elinkaari katsotaan päättyneeksi 2mm kulutuspintaan, niin renkailla ajettu nyt 74,2% kokonaisajomäärästä. Tämä ajomäärä tulisi nykykulumisvaihdolla olemaan hiukan vajaat 72000km
Renkaat ovat olleet ajoltaan erinomaiset, hiljaiset ja taloudelliset. Kulutuskestävyys huikean hyvä! Suosittelen!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.11.20 - klo:11:55
Noniin. Eli vuosimallin 2017 Good Year Efficient Performance 205/55R17 95V (A/A/A) kesärenkailla ajettu nyt 53184km.
Kulutuspintaa jäljellä keskimäärin 3,6mm useammasta urasta mitattuna.
Kuluma keskimäärin 4,6mm. Uutena urasyvyydet 8,2mm
Keskimääräinen kulumisnopeus 0,086mm per 1000km.
Jos renkaan elinkaari katsotaan päättyneeksi 2mm kulutuspintaan, niin renkailla ajettu nyt 74,2% kokonaisajomäärästä. Tämä ajomäärä tulisi nykykulumisvaihdolla olemaan hiukan vajaat 72000km
Renkaat ovat olleet ajoltaan erinomaiset, hiljaiset ja taloudelliset. Kulutuskestävyys huikean hyvä! Suosittelen!
Suomessa vai Espanjassa :o
;) ;) ;)
On kyllä huikea suoritus tuossa rengaskoossa. :)
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 28.11.20 - klo:12:35
Suomessa vai Espanjassa :o
;) ;) ;)
On kyllä huikea suoritus tuossa rengaskoossa. :)
Ihan Suomessa pääosin Pirkanmaalla. Yksi Välimerelle yltänyt reissu tehty kun renkaat olivat upouudet ja muutama reissu Ruotsiin.
Ajotapa pääosin ennakoiva, mutta välillä tulee "kanttailtua" että saa jonkun perskärpäsen jätettyä. Kaikkihan suoralla osaa kovaa ajaa. Mutkat mittaavat kantin ja ajotaidot :D
^Olen varma että SNG ei ole ajanut nastojen karhentamalla suomalaisella kevätasfaltilla, joka kuluttaa millin jo sadan kilometrin ajomatkalla. Jos siis legendoja uskoo...
Mutta kiitokset sitkeästä mittailusta. Oma karkea arvioni on että 1mm/10,000 km mulla kumit kuluu.
Alkaa olemaan yli neljä vuotta vanhat goodyear ultragrip ice 2:n kitkat sen verran liukkaat, että alkuviikosta pitää laittaa contin CVC7 alle. Mietin pitkään laittaisiko goodyear ultragrip ice 2 SCT, mutta hinta ratkaisi valinnan CVC7:n. Sen verran tyytyväinen olen ollut noihin tehokkaamman nelikon alla.
Nyt on sitten vain contia kitkoissa ja nastoissa omissa autoissa. Ei voi ku kehua.
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 28.11.20 - klo:12:44
^Olen varma että SNG ei ole ajanut nastojen karhentamalla suomalaisella kevätasfaltilla, joka kuluttaa millin jo sadan kilometrin ajomatkalla. Jos siis legendoja uskoo...
Mutta kiitokset sitkeästä mittailusta. Oma karkea arvioni on että 1mm/10,000 km mulla kumit kuluu.
Hetkonen. Mikä tuo lainaus oli?
Ihan keväästä asti ajeltu normaalisti. Nastat vaihtuneet aina hyvissä ajoin huhtikuulla.
Aiemmat melkein samat renkaat (paitsi A/A/B) luokitetut olivat kestävät mutta eivät yhtä kestävät kuin nämä.
Sitä ennen oli Misukat (ensiasennus), ja ne kuluivat jäätävän nopeasti! Hirveän äänekkäätkin olivat!
^Tuo oli pelkkää irvistelyä niille, jotka uskovat kaverinkaverinkaverille mystisesti tapahtuvia kulutuspinnan kulumisia, jotka legendan mukaan aiheutuvat nastojen karhentamasta asfaltista.
On niissä renkaiden kukumisessa välillä mielenkiintoista mystiikkaa. Aikoinaan isäni ajeli turbottomalla Saab 9-3SS:llä (122hp) melkein sataprosenttisesti rauhallista maantieajoa 215/55/16 Nokian RSi:llä ympäri vuoden. Edestä loppui talvimillit 50tkm paikkeilla jolloin hän kierrätti pyörät takaa eteen ja hankki uudet kumit taakse, ajeli sillä setillä vielä 20tkm jonka jälkeen edessä oli pintaa vielä kesäajoon mutta talvi pakotti vaihtamaan. Ei tietoakaan siitä, että kevätasfaltti kuluttaa ja kesäkuumuus sulattaa kitkarenkaat. Samoihin aikoihin ajelin itse Saab 9-3SS:llä (210hp) aika paljon taajamassa ja aika raskaalla kaasujalalla. 225/45/17 Conti Premium Contacteilla (kakkoset muistaakseni) sain kierrätyksestä huolimatta vajaat 25tkm mittariin kun olivat vaihtokunnossa. Olin varmaan ajellut paljon nastojen karhentamilla teillä. ;D
Se on aina hyvä kun rengas puree, jos jäisille teillä ajelee!
Eiköhän hiekoitus tehdä kuitenkin pääsääntöisesti raskasta liikennettä varten.
Pääteitä ei juurikaan hiekoiteta (tai sepelöidä tuulilasintappomurskeella), vaan liukkautta torjutaan suolalla eli peltien tuhoajalla.
PS. Kyllä muuten niinä parina kautena kun kesken auton alta pintoja mittailin, kuluma oli loppukeväästä ja alkukesästä 10-20% nopeampaa. Kokonaisuuden kannalta tuolla tosiaankaan ei ole juuri merkitystä.
Takavetobensamersussa aikanaan 18" takafillarit oli yleensä vaihtokypsät hyvinkin kymmeneen tuhanteen km mennessä. Eikä se johtunut mistään sudittelustakaan. Pehmeitä olivat, Mutta noita keskihintaisia korealaisia tuli siihen useampikin satsi laitettua alle, kun tuota kulumista lukuunottamatta oli miellyttävä ja hiljainen kokoisekseen.
Muutamia vuosia sitten kyllä varmaan ennätys kesärenkaan "kestävyyden" suhteen, kun perheen silloisessa kakkosautossa, pienessä ja kevyessä citikassa Nokian ekomitälieperusrenkaat oli kahteen milliin kuluneet jo ennen kuin 20tkm täyttyi :o :o.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.11.20 - klo:18:25
Ei mitään raskasta liikennettä varten jos kaupunki miltei kokonaan kylvetty sannalla.
Missä hemmetin perähikiällä kylvetään ”kaupunki” sannalla?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.11.20 - klo:18:25
Ei mitään raskasta liikennettä varten jos kaupunki miltei kokonaan kylvetty sannalla.
Sosialistivirkamiehet yrittävät käyttää koko budjetin, ettei leikata?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.11.20 - klo:20:22
Ruskea hiekka käytetään nimitystä "santa".
Herra varmaaan asuu Istanbul nimisessä kaupungissa ja on hyvin kaupunkilaistunut.
Ok. En ole törmännyt tähän ruskeaan santaan näissä kaupungeissa joissa ajelen.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.11.20 - klo:20:26
Kitkatuomot tarvitsee "santaa" risteyksiin, ympyröihin jne...
Sitten keväällä ne ihmettelee, että mikä tämä kaupunkipöly oikein on.
Se on renkaiden jauhamaa "santaa" etupäässä.
Joko olit ajanut niillä kitkoilla, vai veteletkö vaan trollina näitä päähänpinttymisiäsi?
Nastapöly vai kaupunkipöly? Kumpaa se nyt on?
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.11.20 - klo:20:23
Sosialistivirkamiehet yrittävät käyttää koko budjetin, ettei leikata?
Kippaisivat metsään niin kuin ennen tehtiin neukkulasta tuodulle kiintiöiden mukaiselle maantiesuolalle mitä ei maanteille saatu mahtumaan. Sieltä voisi seuraavana talvena taas myydä kovaan hintaan ja kipata muualle. Ei kitkakuski pahemmin hiekkaa kaipaa, ropisee vaan ikävästi pyöränkoteloissa. Suolankin voisi jättää keittiöön.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 28.11.20 - klo:22:10
Kippaisivat metsään niin kuin ennen tehtiin neukkulasta tuodulle kiintiöiden mukaiselle maantiesuolalle mitä ei maanteille saatu mahtumaan. Sieltä voisi seuraavana talvena taas myydä kovaan hintaan ja kipata muualle. Ei kitkakuski pahemmin hiekkaa kaipaa, ropisee vaan ikävästi pyöränkoteloissa. Suolankin voisi jättää keittiöön.
Suomalaissosialisti haaveilee edelleen neukkulasta ;D ;D ;D
Olen samaa mieltä. Hieta, hiesu, santa ja sonta kuten myös suolapaska ihan turhia täsmäkohteita lukuunottamatta. Joka ei "pärjää", joutaa metsähallituksen puolelle! Helvetti vanhempi väki ajoi läpi vuoden kesärenkailla! Nyt jotkut tarvitsevat testivoittajanastat ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.11.20 - klo:22:56
Joka ei "pärjää", joutaa metsähallituksen puolelle! Helvetti vanhempi väki ajoi läpi vuoden kesärenkailla! Nyt jotkut tarvitsevat testivoittajanastat ;D ;D ;D
Tuolla liikenteessä vain valitettavasti on jos jonkinlaista sukan kuluttajaa, jotka toheltavat siellä heinäkuussakin. Tuohon kun lisätään vielä talven liukkaat, niin ... onnea vain jos tien pinnatkin vielä pitää olla jäisen kiillotetut. Se toheltaja meinaan voi ihan hyvin olla tyrkkäämässä joku kaunis päivä sitä autonsa keulaa vaikka sun oman kiesisi kuskin ovesta sisään :-\
Ajokorttia pitäisikin siis uudistaa vaikka joustavin uusinnoin. Eli uusintaväli joustaa 1...5v ihan sen mukaan miten inssi katsoo sun läpäisseen vimosimman ajokokeesi. Näin saataisiin nopeasti kerättyä pois ne turhat kortit kun porukka ei läpäisisi ajokoetta enää lainkaan ja taas toisaalta toheltajat joutuisivat käymään ajokokeissa muita tiheämmin saadakseen yhä säilyttää sen korttinsa. Mutta eihän tälläinen käy, siitä tulee kustannuksia ja sillä kytätään autoilijoita, joten se siitä ajatuksesta jälleen kerran tehdä liikenteestä nykyistä turvallisempaa :-\
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.11.20 - klo:22:56
Helvetti vanhempi väki ajoi läpi vuoden kesärenkailla! Nyt jotkut tarvitsevat testivoittajanastat ;D ;D ;D
...ja millaisilla autoilla aikanaan :o ;D
Eikun vakavasti, sitä liukkauden torjuntaa tarvitaan myös niille nastakiekkoihmisille, joilla autossa alla ne vielä "ah niin hyväkuntoiset" nastakumit vuodelta erkki ja kana. Ja näitähän riittää. Kuinka moni täällä uskaltaa nostaa käden virheen merkiksi?
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 29.11.20 - klo:08:49
Eikun vakavasti, sitä liukkauden torjuntaa tarvitaan myös niille nastakiekkoihmisille, joilla autossa alla ne vielä "ah niin hyväkuntoiset" nastakumit vuodelta erkki ja kana. Ja näitähän riittää. Kuinka moni täällä uskaltaa nostaa käden virheen merkiksi?
Kuusi vuotta vanhat Nokian hakkapeliitta 8:t oli kyllä järkyttävät ajaa perjantaina keski-suomessa, kun et ajanut suolattuja pääteitä pitkin.
Melkein uuden karheat CVC7 vei samalla tiellä 10-0, mutta tämä nyt ei varmaan ole kenellekkään yllätys.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.11.20 - klo:18:25
Ei mitään raskasta liikennettä varten jos kaupunki miltei kokonaan kylvetty sannalla.
Kaupunkiympäristöissäkin, ainakin kun vähän liikahdetaan pohjoiseen päin etelärannikolta, pienemmät asuntokadut tms. hiekoitetaan. Isommat pääväylät ja kaupunkin sisäiset isot väylät sitten suolataan, niitä ei hiekoiteta (en ota nyt kantaa millä termillä sitä hiekkaa/kiviä/santaa/mursketta pitäisi kutsua-keskustelkaa ihan vapaasti siitä, minulle se on se ja sama).
Sen sijaan mitä useampi ei tule ehkä heti ajatelleeksi että ainakin taajamakaduilla on kaikilla kuitenkin myös hieman raskaampaa liikennettä. Nimittäin kaupungeissa lähes kaikki kiinteistöt ovat jätehuollon piirissä. Läpi talven esim. jäteautot kiertävät ja niissä ei todellakaan mitään nastoja ole, eikä myöskään hlö-autojen veroisia pohjoismaisia talvirenkaita. Oishan se ikävä jos roskapöntöt pitäisi itse kuskata "testivoittajanastoilla".
Toinen on että liukkaudentorjuntaa tarvitaan myös hlö-liikenteen takia. Jäisellä ja liukkaalla tiellä myös sen kaikkein parhaimmankin testivoittajanastan pito suorastaan romahtaa. Saati sitten niiden kovettuneiden nastojen kanssa vuosien takaa, taikka läpi talven paljaalla asfaltilla ajamalla pilattujen "testivoittaja" nastojen.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 29.11.20 - klo:08:49
Eikun vakavasti, sitä liukkauden torjuntaa tarvitaan myös niille nastakiekkoihmisille, joilla autossa alla ne vielä "ah niin hyväkuntoiset" nastakumit vuodelta erkki ja kana. Ja näitähän riittää. Kuinka moni täällä uskaltaa nostaa käden virheen merkiksi?
Voin nostaa käteni pystöön sen merkiksi että aikanaan oli alla juuri tuollaiset "hyvät" nastat, tulivat auton mukana. Olihan ne kyllä melkoiset luistimet.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.11.20 - klo:11:43
Kuusi vuotta vanhat Nokian hakkapeliitta 8:t oli kyllä järkyttävät ajaa perjantaina keski-suomessa, kun et ajanut suolattuja pääteitä pitkin.
Melkein uuden karheat CVC7 vei samalla tiellä 10-0, mutta tämä nyt ei varmaan ole kenellekkään yllätys.
Niin totta. Tämäkin selviää, kun uskaltaa kokeilla. Monelle tulee yllätyksenä, että ei se uusi laadukas pohjoismaisiin olosuhteisiin valmistettu nastaton talvirengas teekään autosta holtitonta luisupulkkaa, vaan sillä on mahdollisuus pysyä kaistamerkintöjen välissä ihan normaalilla ajotavalla liukkaallakin, ja jopa sieltä liikenneympyrästä selviää läpi, hiekoittamattakin. Kaiken lisäksi ne pysähtyvätkin liukkaalla, jopa yllättävän pienellä marginaalilla uuteen nastarenkaaseen.
Jos sitten mietitään rengasasiaa yleensä ottamatta enempää kantaa, minkä hyväksyttävän rengastyypin valitsee. Toki on totta, että hmisten taloudelliset resurssit ovat kovin erilaiset, mutta mieluummin väittäisin asian oleva arvo- kuin rahakysymys. Ihmeesti tuntuu vähän pienituloisemmallakin riittävän rahaa esimerkiksi tupakkiin ja oluen ostamiseen, mitä nyt vähän ympärilleen katsoessa havaitsee. Ja moniko aikuinenkaan tulee ajatelleeksi, että suklaa- ja karkkihyllyn ohi kulkiessa mukaan tulee otettua usein jotain sokerista hyvää, josta siitäkin kertyy helposti kymppejä kuukaudessa, siis sille aikuiselle itselleen. Ei ne hyvät renkaat siinä autossa enää niin kalliit olekaan...
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 29.11.20 - klo:13:54
Niin totta. Tämäkin selviää, kun uskaltaa kokeilla. Monelle tulee yllätyksenä, että ei se uusi laadukas pohjoismaisiin olosuhteisiin valmistettu nastaton talvirengas teekään autosta holtitonta luisupulkkaa, vaan sillä on mahdollisuus pysyä kaistamerkintöjen välissä ihan normaalilla ajotavalla liukkaallakin, ja jopa sieltä liikenneympyrästä selviää läpi, hiekoittamattakin. Kaiken lisäksi ne pysähtyvätkin liukkaalla, jopa yllättävän pienellä marginaalilla uuteen nastarenkaaseen.
Jos sitten mietitään rengasasiaa yleensä ottamatta enempää kantaa, minkä hyväksyttävän rengastyypin valitsee. Toki on totta, että hmisten taloudelliset resurssit ovat kovin erilaiset, mutta mieluummin väittäisin asian oleva arvo- kuin rahakysymys. Ihmeesti tuntuu vähän pienituloisemmallakin riittävän rahaa esimerkiksi tupakkiin ja oluen ostamiseen, mitä nyt vähän ympärilleen katsoessa havaitsee. Ja moniko aikuinenkaan tulee ajatelleeksi, että suklaa- ja karkkihyllyn ohi kulkiessa mukaan tulee otettua usein jotain sokerista hyvää, josta siitäkin kertyy helposti kymppejä kuukaudessa, siis sille aikuiselle itselleen. Ei ne hyvät renkaat siinä autossa enää niin kalliit olekaan...
Tuo kertoo vain minulle sen, että paras kitkarengas on hyvän nastarenkaan tasolla kahden kauden jälkeen. Toki erona on etuveto noilla hakkapeliitta 8:lla ja neliveto CVC7 kitkoilla. Nelivedollakin on iso merkitys näin liukkailla keleillä miten auto käyttäytyy vaikka sekään ei kumoa fysiikanlakeja.
Mielummin ostan käytetyn merkkirenkaan, kuin uuden kiinarenkaan.
Millainen merkitys on autojen omamassan lisääntymisellä ollut pitoon? Jos mietitään edellistä 20 vuotta , niin samaan aikaan renkaat ovat kehittyneet kumiseoksiltaan ja autot muuttuneet raskaammiksi ja lisäksi SUV-painolisää liikenteessä yhä enemmän. Toki auton turvajärjestelmät mufuttuneet myös 20 vuodessa valtavasti.
Tällä lienee vaikutusta myös teiden kulumiseen, mutta nämä syyt varmasti lisänneet kitkojen "riittävyyttä" kuskeille.
Rengaskoot ovat kasvaneet myös autojen massan ja koon kasvaessa.
Kyllä ovat ja myös ulkonäkösyistä. Vaikuttavat toki joskus myös negatiivisesti pitoon talvella jos leveä ja matalaprofiilinen (joustamaton).
Laitoin, tai oikeastaan meidän likkahan ne oikeastaan vaihtoi tohon yhteen talouden autoon "vanhat" Nokian 8:t alle. Paistoleima näytti olevan 2815 ja tulleet aikanaan uutena auton mukana. Katselin, että näistähän pitäisi vanhoista Nokialaisista olla kaikki nastat irti, mutta ei sattunut silmään, että olisi puuttunut ainuttakaan nastaa. No kumin pitäisi ainakin olla ihan korppua, mutta näytti ihan vielä kumilta. Otin tallista kovuus mittarin ja näytti 53 shorea, ei hirveän paljon pehmeämpi ole ilmeisesti ollut uutenakaan. Vertailu mittaus talouden toisen auton alla olevista 4919 Contin 7:sta antoi tulokseksi 49 shorea, joka muistin mukaan on virallinen kyseisen renkaan kovuus. Sitten otin vielä Contin kesärenkaasta mittauksen ja tulos oli 66 shorea, joten mittarin tulokset pitää aikalailla kutinsa. Tosin kyseisillä Nokian 8:lla ei ole ajettu arviolta kuin noin +-15 tuhatta ja ovat säilytetty melkolailla ideaalisti niin varastoituina, kuin auton alla pääosin katoksessa ja autotallissa, joten eivät ole kovin paljon altistuneet UV:lle missään vaiheessa. Melkein sanoisin, että renkaat voivat poiketa kovettumisen osalta paljonkin toisistaan riippuen missä ovat säilytetty sekä varastoinnin aikana, että auton alla ollessaan. Ei noi kovin pahan tuntuiset ole ajella ihan paljaalla asfatilla oli sitten kuivaa tai märkää, ainakaan suurinpiirtein nopeusrajoitusten mukaan ajeltuna. ,,äntä tosin on jonkin verran havaittavissa, mutta ei ne Ocun kokoluokassa yli suuret kesärenkaat koossa 18-19 tuuma enää kovin paljon hiljaisempia ole ainakaan jos sattuu vähänkään kovaäänisemmät renkaat olemaan kyseessä. Katsotaan josko tänne etelä-suomeen saadaan joskus liukkaita kelejä, niin pysyykö näillä tiellä ollenkaan. Jos tuntuu ylitsepääsemättömän liukkailta, niin käynti rengaliikkeessä auttaa. Näillä nyt sitten jyrsitään ainakin tämä talvi vielä tällä autolla.
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 29.11.20 - klo:14:29
Vaikuttavat toki joskus myös negatiivisesti pitoon talvella jos leveä ja matalaprofiilinen (joustamaton).
Eikös tuo uusin suuntaus ole suuri vannekoko, mutta kaponen rengas. Näin saadaan se pienin vierintävastus, kuten, esim. BMB i3, 175/55 R20 ???
(https://www.hobbyhall.fi/globalassets/productassets/images/bridgestone-175-60r19-86-q-ep500-10632555.jpg?preset=ProductView)
Tänään taitaa olla se vuoden toinen päivä jolloin kehä I:en sisällä saattaa nastoista olla ihan konkreettista hyötyä mikäli ei viitsi ennakoida.
Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 29.11.20 - klo:21:07
Tänään taitaa olla se vuoden toinen päivä jolloin kehä I:en sisällä saattaa nastoista olla ihan konkreettista hyötyä mikäli ei viitsi ennakoida.
Jaa-a, sen verran huolella tuota suolaa jo eilisestä illasta lähtien kylvivät, jotta taitaa ennemmin olla käyttöä sille pissapojalle kuin nastoille ::)
Etelä-Suomessa on myös pikkuteitä, joita ei välttämättä suolata. Liukasta...
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.11.20 - klo:20:26
Kitkatuomot tarvitsee "santaa" risteyksiin, ympyröihin jne...
Kitkarenkaiden osuus Suomen talvirengaskannasta on tiettävästi noin 15 %. Jos tosiaan kuvittelet, että niitä varten on tienpitäjä ruvennut johonkin erikoistoimenpiteisiin, niin unta näet.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 28.11.20 - klo:20:37
Joko olit ajanut niillä kitkoilla, vai veteletkö vaan trollina näitä päähänpinttymisiäsi?
Trollina vetelee, tietenkin. Mutta mitäs me trolleista, antaa höpöttää. Johonkinhan se on tuollaisen reppanan pahaa oloaan purettava.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 28.11.20 - klo:20:26
Kitkatuomot tarvitsee "santaa" risteyksiin, ympyröihin jne... Sitten keväällä ne ihmettelee, että mikä tämä kaupunkipöly oikein on. Se on renkaiden jauhamaa "santaa" etupäässä.
Tässä on lyhyt ja ytimekäs mielipide, jossa meille asioita hieman huonosti ymmärtäville kerrotaan, miten ne asiat ovat. Ei turhia lurituksia, eikä viittauksia muiden teksteihin. Kyseessä on siis ihan oma ja aito mielipide. Hieno juttu.
Asiassa on kuitenkin yksi ongelma. Mielipide perustuu puutteelliseen tietoon. Sama kuin joku tulisi tänne ilmoittamaan, että talvisota kesti 205 päivää. Kyllä, napakka mielipide. Koska sen esittäjä ei kuitenkaan ole vaivautunut ottamaan asioista selvää, ei hänen näkemyksensä yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Hiekoitusta käytetään Helsingissä liukkauden torjuntaan vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Suolaus on se menetelmä, joka Helsingissä on käytössä. Kitkarenkaiden käytön lisääntyminen ei lisää hiekoituksen tarvetta Helsingissä. Staran huoltopäällikön kirjoituksen voi lukea tästä (http://imgur.com/VwxIUcr). Kiireiset ja keskittymiskyvyiltään rajoitetut voivat tyytyä lukemaan alleviivatut kohdat. Nastarenkaiden ja katupölyn välisestä suhteessa voi halutessaan lukea (lyhyesti) esimerkiksi täältä (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsinki-tavoittelee-kitkarenkaiden-kayto-yleistymista-puolet-nyt-leviavasta-katupolysta-on-nastarenkaiden-asfaltista-irrottamaa/26638ef5-7e33-44c6-ac98-f6cc46ac2e56). On surullista, että keskuudessamme edelleen on henkilöitä, jotka eivät kykene näkemään nastarenkaiden käytön yhteyttä useisiin ongelmiin. Sekä terveyteen, tienpidon kustannuksiin että ajomukavuuteen liittyviin.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.11.20 - klo:12:58
Tässä on lyhyt ja ytimekäs mielipide, jossa meille asioita hieman huonosti ymmärtäville kerrotaan, miten ne asiat ovat. Ei turhia lurituksia, eikä viittauksia muiden teksteihin. Kyseessä on siis ihan oma ja aito mielipide. Hieno juttu.
Asiassa on kuitenkin yksi ongelma. Mielipide perustuu puutteelliseen tietoon. Sama kuin joku tulisi tänne ilmoittamaan, että talvisota kesti 205 päivää. Kyllä, napakka mielipide. Koska sen esittäjä ei kuitenkaan ole vaivautunut ottamaan asioista selvää, ei hänen näkemyksensä yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Hiekoitusta käytetään Helsingissä liukkauden torjuntaan vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Suolaus on se menetelmä, joka Helsingissä on käytössä. Kitkarenkaiden käytön lisääntyminen ei lisää hiekoituksen tarvetta Helsingissä. Staran huoltopäällikön kirjoituksen voi lukea tästä (http://imgur.com/VwxIUcr). Kiireiset ja keskittymiskyvyiltään rajoitetut voivat tyytyä lukemaan alleviivatut kohdat. Nastarenkaiden ja katupölyn välisestä suhteessa voi halutessaan lukea (lyhyesti) esimerkiksi täältä (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsinki-tavoittelee-kitkarenkaiden-kayto-yleistymista-puolet-nyt-leviavasta-katupolysta-on-nastarenkaiden-asfaltista-irrottamaa/26638ef5-7e33-44c6-ac98-f6cc46ac2e56). On surullista, että keskuudessamme edelleen on henkilöitä, jotka eivät kykene näkemään nastarenkaiden käytön yhteyttä useisiin ongelmiin. Sekä terveyteen, tienpidon kustannuksiin että ajomukavuuteen liittyviin.
Amen +1
En aina ole ihan varma siitä, kuinka siunauksellista perussuomalaisten harjoittama politiikka on. Nyt kuitenkin voin nostaa heille hattua ja paukauttaa pakoputkea ainakin yhden asian vuoksi. Perussuomalainen kansanedustaja Jussi Wihonen on viime vuonna esittänyt hallitukselle kysymyksen liittyen autoilijoiden talvirengasvalintoihin ja tiestön kuntoon. Kysymyksen voi lukea tästä (http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_321+2019.aspx).
Jotkut tuntuvat liittävät nastarengaskritiikkiin jonkinlaisen poliittisen elementin. Pyrkimys vähentää nastarenkaiden käyttöä (niitä ei siis olla kieltämässä) nähdään jonkinlaisena autoilijoiden kiusaamisena, jopa ”viherpiipertämisenä”. Tämän vuoksi on hyvä, että kysymykseen nastarenkaiden haitoista on tarttunut nimenomaan persujen kansanedustaja. Ehkäpä tältä suunnalta tuleva argumentaatio saa ”vanhan liiton” miehetkin lopulta ymmärtämään, mistä on kyse. Siis, että kyse ei ole vain hengitysilman laadusta ja muusta ”viherpiiperryksestä”. Kyse on myös siitä, että runsas nastarenkaiden käyttö yksinkertaisesti rikkoo tiet. Itse en enää vähään aikaan ole ymmärtänyt, miksi Suomessa ei muiden pohjoismaiden tapaan ole ryhdytty toimiin kitkarenkaiden osuuden kasvattamiseksi. Esimerkiksi näin. Seuraava lainaus on Ruotsin liikenneviraston (Trafikverket) nettisivuilta:
”Om bilen är utrustad med antisladdsystem, ESC, och du har bra dubbfria däck anpassade för nordiska förhållanden med ett mönsterdjup på 4"5 mm, har du goda förutsättningar att hantera olika vägunderlag under vintersäsongen (lagen säger att mönsterdjupet ska vara minst 3 mm).
Med antisladdsystem minskar antalet dödliga sladdolyckor med 92 procent. Nästan alla bilar tillverkade efter 2008 är utrustade med antisladdsystem, ESC. "m du har en sådan bil är dubbfria nordiska vinterdäck att föredra, och då har du goda förutsättningar att hantera olika väglag under vintersäsongen.
Cirka 15 procent av de polisrapporterade olyckor som sker på vintern inträffar på underlag där dubbdäck har fördel, det vill säga på is. Trafikverket kan i statistiken inte se någon ökad trafiksäkerhetseffekt av dubbdäck om man beaktar hela vintersäsongen.”
Oma kulkineeni vaihtui Saksasta uitettuun Atecaan.
Siinä oli alla ke-kitkat ja vieläpä eri merkkisiä ja tyystin erilaisella kuvioinnilla /akseli.
Päätin kokeilla Triangle snowlink-renkaita, kun halvalla sain. (uusi sarja 200,)
Tuskin nuo ainakaan lumella ja jäällä huonommat ovat, kun saksankitkat..
Tulevaisuus näyttää.. :D
Ja jos ovat susipaskat, niin eipä ollut kallis kokeilu.. :)
Tämä on asia, josta itsekin välillä kommentoinut. On aika kummaa jos oma identiteetti ja ego on kiinni siitä, että ajaa nastoilla tai syö lihaa ja halveksii sähkäreitä ihan vain periaatteesta tai tietämättömyydestä johtuen. Auton alle sitä mitä oma ajoprofiili vaatii ja ajotaidot edellyttävät. Kaikki ei kitkoilla pärjää olosuhteiden tai esim. työn takia, mutta paljon nykyistä useampi pärjäisi!! Periaatteet, periaatteet.
Järkevät perustelut mieluummin!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.11.20 - klo:13:39
En aina ole ihan varma siitä, kuinka siunauksellista perussuomalaisten harjoittama politiikka on. Nyt kuitenkin voin nostaa heille hattua ja paukauttaa pakoputkea ainakin yhden asian vuoksi. Perussuomalainen kansanedustaja Jussi Wihonen on viime vuonna esittänyt hallitukselle kysymyksen liittyen autoilijoiden talvirengasvalintoihin ja tiestön kuntoon. Kysymyksen voi lukea tästä (http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_321+2019.aspx).
Jotkut tuntuvat liittävät nastarengaskritiikkiin jonkinlaisen poliittisen elementin. Pyrkimys vähentää nastarenkaiden käyttöä (niitä ei siis olla kieltämässä) nähdään jonkinlaisena autoilijoiden kiusaamisena, jopa ”viherpiipertämisenä”. Tämän vuoksi on hyvä, että kysymykseen nastarenkaiden haitoista on tarttunut nimenomaan persujen kansanedustaja. Ehkäpä tältä suunnalta tuleva argumentaatio saa ”vanhan liiton” miehetkin lopulta ymmärtämään, mistä on kyse. Siis, että kyse ei ole vain hengitysilman laadusta ja muusta ”viherpiiperryksestä”. Kyse on myös siitä, että runsas nastarenkaiden käyttö yksinkertaisesti rikkoo tiet. Itse en enää vähään aikaan ole ymmärtänyt, miksi Suomessa ei muiden pohjoismaiden tapaan ole ryhdytty toimiin kitkarenkaiden osuuden kasvattamiseksi. Esimerkiksi näin. Seuraava lainaus on Ruotsin liikenneviraston (Trafikverket) nettisivuilta:
”Om bilen är utrustad med antisladdsystem, ESC, och du har bra dubbfria däck anpassade för nordiska förhållanden med ett mönsterdjup på 4"5 mm, har du goda förutsättningar att hantera olika vägunderlag under vintersäsongen (lagen säger att mönsterdjupet ska vara minst 3 mm).
Med antisladdsystem minskar antalet dödliga sladdolyckor med 92 procent. Nästan alla bilar tillverkade efter 2008 är utrustade med antisladdsystem, ESC. "m du har en sådan bil är dubbfria nordiska vinterdäck att föredra, och då har du goda förutsättningar att hantera olika väglag under vintersäsongen.
Cirka 15 procent av de polisrapporterade olyckor som sker på vintern inträffar på underlag där dubbdäck har fördel, det vill säga på is. Trafikverket kan i statistiken inte se någon ökad trafiksäkerhetseffekt av dubbdäck om man beaktar hela vintersäsongen.”
Lainaus käyttäjältä: gunman - 30.11.20 - klo:14:05
Ja jos ovat susipaskat, niin eipä ollut kallis kokeilu.. :)
Sen jälkeen ku ostat merkkirenkaat, niin oliko se halpaa?
Mitä hiekkaan/santaan tulee, niin iloisesti sitä on kylvetty tänäänkin sivuteille!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 30.11.20 - klo:14:47
Nastarengasmies ei tarvitse mihinkään hiekoitusta eikä suolaa.
Ympäristö tykkää hyvää.
Monet astmasairaat säästyisivät ikäviltä ongelmilta kun ei olisi kitkarenkaiden jauhamaa hiekoituspölyä taajamissa.
AJATELKAA nyt mitä tapahtuu kun vedetään risteykseen täysillä ja jarrutetaan. Samoin sutilähtö hiekka menee pölyksi ja keväällä leijuu ilmassa. Harjauksen aikana pöly on älytön.
Näyttää todellakin liukkauden torjunta hullulta ruskeaa "santaa" kylvetty joka paikkaan meidän kaupungissa. Voi voi kevättä ja astmaatikkoja.
Auttaisiko kapeat Attistonet asiaan?
Nastarengasmiehen elämä on varmaankin aika mautonta, kun edes suolaa ei mihinkään tarvita.
Täytyy kyllä ajatella oikein kunnolla näin tämän talven "nastarengasmiehenä" mitä siinä tapahtuu kun ajetaan risteykseen täysillä ja jarrutetaan. ,,kkiseltään tulis mieleen, että nastarengasmies on töpännyt jo paljon ennen tuota risteystä, jotta tähän tilanteeseen on tultu.
Tänään oli hyvä ajokeli uudellamaalla. Rapaa tosin lensi ja talvirenkaita todennäköisesti enemmän turvallisuutta lisäsi täysi tankki pissapojannestettä ja hyvälaatuiset alkuperäisvaraosasulat.
R3 SUV -kitkoilla nyt kolmas talvi menossa. Vielä eivät tunnu kuluneilta. Olen säilyttänyt renkaita viileässä. Pesun ja vahauksen jälkeen kumen suoja-aineet pintaan ja säilytyspussiin. Tuo suoja-aine on kyllä turhaa. On jäänyt varastoon, niin käytän loppuun.
Uudellamaalla ei vielä yhtään kunnolla liukasta päivää. Lokakuun Lapin reissulla oli siitä edestä ankarat kelit. Pääsi harjoittelemaan ajamista oikeasti liukkaalla.
"Nastarengasmies" ei edelleenkään osaa kirjoittaa perustellusti vain pelkkiä omia mielipiteitään. Ihan kuten eräs taannoinen nimimerkki, jonka mainitseminen aiheutti aiemman tämänpäiväisen kirjoituksen poistamisen. Kaikenlaisia pellejä täällä foorumilla vaan pyörii!
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 30.11.20 - klo:16:09
Tänään oli hyvä ajokeli uudellamaalla.
Vähän pohjoisempana taas oli todella liukaskeli!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.11.20 - klo:19:15
Vähän pohjoisempana taas oli todella liukaskeli!
Jep, Uudellamaalla vesikeli hieman rännällä ryyditettynä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 30.11.20 - klo:15:34
Sen jälkeen ku ostat merkkirenkaat, niin oliko se halpaa?
On, edelleenkään tämä kokeilu ei maksa kuin sen kaksisataa...
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 30.11.20 - klo:12:58
Nastarenkaiden ja katupölyn välisestä suhteessa voi halutessaan lukea (lyhyesti) esimerkiksi täältä (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsinki-tavoittelee-kitkarenkaiden-kayto-yleistymista-puolet-nyt-leviavasta-katupolysta-on-nastarenkaiden-asfaltista-irrottamaa/26638ef5-7e33-44c6-ac98-f6cc46ac2e56). On surullista, että keskuudessamme edelleen on henkilöitä, jotka eivät kykene näkemään nastarenkaiden käytön yhteyttä useisiin ongelmiin. Sekä terveyteen, tienpidon kustannuksiin että ajomukavuuteen liittyviin.
Tähän, että katupölystä 50% on nastarenkaista johtuvaa olisi hieno saada jotain dataa. Itse en nähnyt mitään viittauksia vaan vain yleisen uutisen ja kommentit miten voisi olla. Jotain viittauksia tutkimuksiin, mutta mitäköhän ne olisi.
Joskus jo kauan aikaa sitten linkkasin HSY:n ja Valtioneuvoston tutkimusdataa eikä ulkomuistista tilanne ihan tuollainen ollut. Esim pienhiukkasista katupölyn osuus oli vain 10% ja pakokaasut noin 20% (ja pienpoltto vielä tuplat pakokaasuista). Ja sitten katupölyssä suurin siivu tulee hiekasta ja tiestä irronnutta materiaalia oli kymmeniä prosentteja.
Toki se on selvää, että nastat ovat syyllinen tiettyyn osaan lisääntyneestä, mutta 50% kuulostaa todella isolta siivulta.
Lainaus käyttäjältä: ile - 01.12.20 - klo:12:58
Tähän, että katupölystä 50% on nastarenkaista johtuvaa olisi hieno saada jotain dataa. Itse en nähnyt mitään viittauksia vaan vain yleisen uutisen ja kommentit miten voisi olla. Jotain viittauksia tutkimuksiin, mutta mitäköhän ne olisi.
Joskus jo kauan aikaa sitten linkkasin HSY:n ja Valtioneuvoston tutkimusdataa eikä ulkomuistista tilanne ihan tuollainen ollut. Esim pienhiukkasista katupölyn osuus oli vain 10% ja pakokaasut noin 20% (ja pienpoltto vielä tuplat pakokaasuista). Ja sitten katupölyssä suurin siivu tulee hiekasta ja tiestä irronnutta materiaalia oli kymmeniä prosentteja.
Toki se on selvää, että nastat ovat syyllinen tiettyyn osaan lisääntyneestä, mutta 50% kuulostaa todella isolta siivulta.
Tässäpä on jotain summattu:
https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-13.pdf (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-13.pdf)
Yleistä katupölystä:
https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/katupoly-heikentaa-ilmanlaatua/ (https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/katupoly-heikentaa-ilmanlaatua/)
Tässä kannattaa aina koittaa pitää se mielessä, mistä pöly koostuu - minkäkokoisista partikkeleista on kyse. Pakokaasut esim tuottaa PM1 ja PM2.5 hiukkasia siinä missä se pöly minkä tunnemme ja näemme on PM10 kokoluokkaa. Eli 10um keskihalkaisijaltaan. Ja nimenomaa tuossa PM10 kokoluokassa nastarengas on todella merkittävä tekijä kitkarenkaaseen verrattuna. Vertailutesteissä
yksittäiset testatut nastarenkaat renkaat tuottivat jopa 25-100x suurempia päästötasoja kuin nastattomat. Kun huomioidaan sitten jakauma talviliikenteessä, niin ajokilometrejä nasta vs. kitka tulee todella paljon enemmän - vaikkapa nyt siellä pks:lla joka on ollut tämänkin tutkimuksen alullepanija.
Pakokaasupäästöjä tulee tosiaan koko ajan, ne kertyy aina kun liikutaan, samalla kun renkaistakin tuleva. Nastat myös kuluttavat päällystettä koko ajan, mutta nämä päästöt voivat sopivalla kelillä vaan jäädä tulematta ja "kertyä" ja sitten tupsahtavat ilmoille kun keli kuivuu ja muuttuu tuulettomaksi. Hiekoitus puolestaan on kovin hetkittäistä ja se lisää tuota kertymää myös.
Sellaista tutkimusta jossa nuo kaikki pölyn muodostumistekijät on summattu yhteen en tähän hätään löytänyt.
Summa summarum:
Nasta kuluttaa ja pölyttää aina enemmän kuin kitka. Se on jokseenkin kiistaton tosiasia, jos ymmärtää sen päälle miten nastarengas ylipäänsä toimii.
Lainaus käyttäjältä: ConD - 01.12.20 - klo:13:43
Tässäpä on jotain summattu:
https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-13.pdf (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-13.pdf)
Yleistä katupölystä:
https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/katupoly-heikentaa-ilmanlaatua/ (https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/katupoly-heikentaa-ilmanlaatua/)
Tässä kannattaa aina koittaa pitää se mielessä, mistä pöly koostuu - minkäkokoisista partikkeleista on kyse. Pakokaasut esim tuottaa PM1 ja PM2.5 hiukkasia siinä missä se pöly minkä tunnemme ja näemme on PM10 kokoluokkaa. Eli 10um keskihalkaisijaltaan. Ja nimenomaa tuossa PM10 kokoluokassa nastarengas on todella merkittävä tekijä kitkarenkaaseen verrattuna. Vertailutesteissä yksittäiset testatut nastarenkaat renkaat tuottivat jopa 25-100x suurempia päästötasoja kuin nastattomat. Kun huomioidaan sitten jakauma talviliikenteessä, niin ajokilometrejä nasta vs. kitka tulee todella paljon enemmän - vaikkapa nyt siellä pks:lla joka on ollut tämänkin tutkimuksen alullepanija.
Pakokaasupäästöjä tulee tosiaan koko ajan, ne kertyy aina kun liikutaan, samalla kun renkaistakin tuleva. Nastat myös kuluttavat päällystettä koko ajan, mutta nämä päästöt voivat sopivalla kelillä vaan jäädä tulematta ja "kertyä" ja sitten tupsahtavat ilmoille kun keli kuivuu ja muuttuu tuulettomaksi. Hiekoitus puolestaan on kovin hetkittäistä ja se lisää tuota kertymää myös.
Sellaista tutkimusta jossa nuo kaikki pölyn muodostumistekijät on summattu yhteen en tähän hätään löytänyt.
Summa summarum:
Nasta kuluttaa ja pölyttää aina enemmän kuin kitka. Se on jokseenkin kiistaton tosiasia, jos ymmärtää sen päälle miten nastarengas ylipäänsä toimii.
Niin ei se nyt ihan noin ole että 50% katupölystä on nastarenkaiden jauhamaa ainesta. Pikaisesti vilkaisemalla tuon HSY:n tutkimuksen https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf (https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf) tuo nastojen irroittama aines näyttäisi olevan n. 20% kokonaisuudesta. Totuus kuitenkin lienee se että kitkarengas sellaisenaan, ei tuota asfaltin kiviainesta murskaa kesärenkaita enempää.
Ruotsisa aihetta on tutkittu vähän laajemminkin https://research.chalmers.se/publication/504719/file/504719_Fulltext.pdf (https://research.chalmers.se/publication/504719/file/504719_Fulltext.pdf) ja nastojen vaikutus ihmisten terveyteen on kiistaton. Se mitä joku jossain saavuttaa sillä että voi ajella hiukan reippaammin liikenteessä, mitätöityy kokonaisuudessaan muina pölyn aiheuttamina terveysthaittoina. Vähän niinkuin tällä hetkellä maskin käyttämättä jättäminen. Viis muista.
Näinä märkinä nykytalvina mainittava ongelma on teiden kuluminen. Nastarengas ja märkä asvaltti... Sitten kun kaikki posottaa niissä samoissa urissa. Täällä keskemmällä Suomea on harvassa tiet, joissa ei ole paikka paikan päällä.
Lainaus käyttäjältä: taski63 - 01.12.20 - klo:15:26
Näinä märkinä nykytalvina mainittava ongelma on teiden kuluminen. Nastarengas ja märkä asvaltti... Sitten kun kaikki posottaa niissä samoissa urissa. Täällä keskemmällä Suomea on harvassa tiet, joissa ei ole paikka paikan päällä.
Totta tämäkin. Eikä nuo kaistavahdit yms. kauheasti paranna tilannetta, ne kun pyrkii pitämään keskellä kaistaa.
Mitäköhän ao linkin renkaan tuotekehitykselle on mahtanut tapahtua? Kuollut ja kuopattu? Voisi harkita nastarenkaita jos tuo tottelisi auton ajonvakautusjärjestelmä automaagisesti.
https://www.is.fi/autot/art-2000000715393.html (https://www.is.fi/autot/art-2000000715393.html)
Voin kyllä kuvitella montakin ylitsepääsemätöntä käytännön ongelmaa tuon tuotteistamisessa, mutta en olekaan insinööri.
Lainaus käyttäjältä: HAL9000 - 01.12.20 - klo:15:56
Eikä nuo kaistavahdit yms. kauheasti paranna tilannetta, ne kun pyrkii pitämään keskellä kaistaa.
Riippuu ihan toteutuksesta, onko tosiaan kaistavahti vaiko kaistallapitovahti. Eka pyrkii pitämään joko keskellä tai siinä missä auto oli kun se aktivoitiin, jälkimmäinen lähinnä vain tarkkailee ettei kaistaviivoja ylitetä, mutta antaa auton seilata kaistan sisällä ihan vapaasti 8)
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 02.12.20 - klo:08:35
Riippuu ihan toteutuksesta, onko tosiaan kaistavahti vaiko kaistallapitovahti. Eka pyrkii pitämään joko keskellä tai siinä missä auto oli kun se aktivoitiin, jälkimmäinen lähinnä vain tarkkailee ettei kaistaviivoja ylitetä, mutta antaa auton seilata kaistan sisällä ihan vapaasti 8)
Tätä on kyllä vaikea määritellä. Minun käsittääkseni kaistavahti on vain tarkkailujärjestelmä joka kyttää ettei reunaviivoja ylitetä ja jos näin tapahtuu niin piippaa tai täräyttää rattia tai molempia. Kaverilla oli moinen Subaru Outbackissa. Tämä järjestelmä ei ohjaa autoa mitenkään.
Kaistallapitoavustin(aktiiviset ohjausliikkeet):
- Perus: Pitää auton viivojen välissä ohjaamalla tarvittaessa autoa
- Mukautuva: Pitää auton keskellä kaistaa ohjaamalla tarvittaessa autoa
Omassa Golfissa voin valita kumpi vaihtoehto kaistallapitoavustimesta on käytössä.
Saisivat standardoida mitä noilla tarkoitetaan, nyt olemme lähinnä mainostajien armoilla.
^ Fordissa on molemmat kamppeet. Kaistavahti tavallaan ohjaa hieman sekin, eli keventää ohjausta niin, että kuskin käsi luonnostaan kääntää oikeaan suuntaan. Kaistanpitoavustin taas ohjaa aktiivisesti, pyrkien oletuksena pitämään auton keskellä kaistaa. Mutta jos kuski panee hetken kampoihin, ja ohjaa väkisin kaistan reunaan, niin avustin oppii paikan ja pitää sen jälkeen auton tuossa kuskin määrittelemässä kohdassa kaistaa.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 01.12.20 - klo:16:32
Mitäköhän ao linkin renkaan tuotekehitykselle on mahtanut tapahtua? Kuollut ja kuopattu? Voisi harkita nastarenkaita jos tuo tottelisi auton ajonvakautusjärjestelmä automaagisesti.
https://www.is.fi/autot/art-2000000715393.html (https://www.is.fi/autot/art-2000000715393.html)
Voin kyllä kuvitella montakin ylitsepääsemätöntä käytännön ongelmaa tuon tuotteistamisessa, mutta en olekaan insinööri.
Taitaapa olla no-go kaupallisena business casenä. Varsinkin kun nastarenkaat itsessään alkavat olla jo monessa paikka joko kiellettyjä tai rajoitettuja ja kun pohjoismaiset kitkarenkaat ovat parantuneet niin ettei nastoille ole välttämättä tarvetta kuin rajatuissa tapauksissa, niin target markkina alkaa jäädä aika suppeaksi. Tuommoinen rengaskonsepti maksaisi reippaasti, kestävyys, paino, kulutus, pito, turhan monta kysymysmerkkiä.
Tänään tultiin mökille kahdella nelikolla. Lunta tuli ihan kivasti ja tiet oli jäässä. Molemmissa autoissa Continentalin CVC7 kitkat, joista minulla ajettu viime kevät ja toisessa pari päivää vanhat. Mä iloisesti ohittelin niitä jotka körötteli 55km/h 80km/h rajoituksella ilman ongelmia mökille. Normi talvikeli.
Lainaan paremman puoliskon kommentteja, kun kirosi noita jotka körötteli ja kysyin miksi ei vain mennyt ohi.
"Minä en noihin kitkoihin luota, kun ne liiraa"
Nehän on uudet.
"Niin on, mutta ne on etelänvetelien hommia, kun tullaan mökille"
Ilmeisesti vaihdan nastat alle sulle?
"Kyllä"
Noh mä pidän ainakin tässä tehokkaammassa nelikossa kitkat vielä alla.
;D.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.12.20 - klo:20:18
Tänään tultiin mökille kahdella nelikolla. Lunta tuli ihan kivasti ja tiet oli jäässä. Molemmissa autoissa Continentalin CVC7 kitkat, joista minulla ajettu viime kevät ja toisessa pari päivää vanhat. Mä iloisesti ohittelin niitä jotka körötteli 55km/h 80km/h rajoituksella ilman ongelmia mökille. Normi talvikeli.
Lainaan paremman puoliskon kommentteja, kun kirosi noita jotka körötteli ja kysyin miksi ei vain mennyt ohi.
"Minä en noihin kitkoihin luota, kun ne liiraa"
Nehän on uudet.
"Niin on, mutta ne on etelänvetelien hommia, kun tullaan mökille"
Ilmeisesti vaihdan nastat alle sulle?
"Kyllä"
Noh mä pidän ainakin tässä tehokkaammassa nelikossa kitkat vielä alla.
;D.
Oot selvästi löytänyt vertaisesi kuljettajan rinnallesi.
Ohi vaan, oli sitten normi talvikeli, tai tuli lunta ihan kivasti ja tiet jäässä.
Saakelin etelänvetelät on vaan tukkona köröttelemässä.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 04.12.20 - klo:20:35
Oot selvästi löytänyt vertaisesi kuljettajan rinnallesi.
Ohi vaan, oli sitten normi talvikeli, tai tuli lunta ihan kivasti ja tiet jäässä.
Saakelin etelänvetelät on vaan tukkona köröttelemässä.
Jos normi talvikelillä ajellaan 80km/h tai 100km/h rajoituksella 55km/h todellista nopeutta, niin kyllä mä menen ohi. Yksi tällaisista köröttelijöistä vuoteen on päästänyt jonon ohi.
Mä pärjään edelleen niillä renkailla mitkä on alla (Jotka sattuu olemaan omissa autoissa tällä hetkellä kitkat), mutta jos se parempi puolisko haluaa nastat alle se saa ne. Mä olen jo useamman kerran ja vuosia sitten sanonut, että mä kyllä pärjään renkailla ku renkailla, mutta sitten ku mamma sanoo, että ei tarvita nastoja, niin voidaan siirtyä kesärengas/kitkailuun, vaikka pääsääntöisesti ajankin nastarenkailla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.12.20 - klo:20:18
Lainaan paremman puoliskon kommentteja, kun kirosi noita jotka körötteli ja kysyin miksi ei vain mennyt ohi.
"Minä en noihin kitkoihin luota, kun ne liiraa"
Nehän on uudet.
Ehkäpä tilausta voisi olla "nastasimulaattorille", joka soittaisi auton äänentoiston kautta rauhoittavaa nastojen rapinahälyä nopeuden mukaan ja sopivasti kahisisi kiihdytyksissä ja vähän tiukemmissa jarrutuksissa... Onhan sitä keinotekoisesti vahvistettu moottorinääniäkin, niin miksei sitten rengasääniäkin. Ja kuten aidoissa sokkotutkimuksissa, kuskille ei saa kertoa kummat ovat alla kuin vasta jälkikäteen.
Lainaus käyttäjältä: jt - 06.12.20 - klo:22:22
Ehkäpä tilausta voisi olla "nastasimulaattorille", joka soittaisi auton äänentoiston kautta rauhoittavaa nastojen rapinahälyä nopeuden mukaan ja sopivasti kahisisi kiihdytyksissä ja vähän tiukemmissa jarrutuksissa... Onhan sitä keinotekoisesti vahvistettu moottorinääniäkin, niin miksei sitten rengasääniäkin. Ja kuten aidoissa sokkotutkimuksissa, kuskille ei saa kertoa kummat ovat alla kuin vasta jälkikäteen.
Olen aikaisemmin jo todennut, että jännä miten netin välityksellä jotkut pystyvät tietämään autolla ajanutta paremmin ajo-olosuhteet ja näsäviisastella tuosta.
Itselläkin eilen UUDENVEROISILLA CVC7 kitkoilla meinasi auto pyörähtää eikä edes luistonesto väläyttänyt, kun oli jään päällä vettä mökiltä tullessa (Mustaa jäätä pimeällä tiellä). Olisi ollut niille nastoille tarvetta, jotka nimenomaan purevat tuohon jäähän ja myös ilmoittavat, jos rupeaa pito lähtemään. Toki tätä ei ymmärrä, jos ajaa vain paljaalla asvaltilla kitkoilla!
Kitkarenkailla ajaminen vaatii tietyillä liukkailla keleillä enemmän ennakointia ja hiljaisemman ajonopeuden.
Ajonopeutta on lasketa aikaisemmin kuin nastarenkailla ja sama nopeuden lasku tulee ihan varmasti eteen myös nastarenkailla ajettaessa jo ennen peilijäälle siirtymistä.
Sanontaa lainaten: "Mihinkäs sitä on kiire valmiissa maailmassa".
(Kirjoittaja ei kuulu pelastuslaitoksen eikä virkavallan työntekijöihin).
Ajatellaanpa asia niin että näet että tie on ns. iljanteella eli märkä jää eli niin liukas kun vain voi olla. Auto lähtee luisuun kyseisellä tiellä niin kummassa on vika renkaissa vai ajajassa??
Sitten vastaavassa tilanteessa jos ajaja ajaa ymmärtämättä tien liukkautta niin mitä nastat hyödyttää muuta kuin sen että mennään kovemmalla vauhdilla metsään kuin kitkarenkailla.
Päätelmä, ajo nopeus on suhteutettava molemmissa tapauksissa kelin mukaan ajoit sitten kummilla renkailla tahansa, nastarenkaat ei tee kenestäkään rattimiestä mutta antavat anteeksi enempi todella liukkaalla kelillä ajajan virheitä määrättyyn pisteeseen asti mutta eivät takaa varmuudella sittenkään turvallista perille pääsyä ilman ojan kautta käyntiä.
Tieliikennelaissa jo kerrotaan ajo-olosuhteiden huomioon ottamista, joten kuskin toiminta on tarkastelun alla ensin.
Netin välityksellä saa myös pimeänäön. Näkee kuinka netissä on keskivertoa paremmat kuskit neuvomassa. Kertoisivat vielä mistä päin Suomea nämä parhaat kuljettajat ja neuvot tulevat ;D.
Kyllä meinasin vetää lipat aamulla, kun en huomannut mustaa jäätä kävellessä. Nastakengät olisi olleet paikallaan.
Niin....Kysehän ei ole tässä asiassa mistään paremmuudesta vaan siitä että oman järjen käyttöä ei saisi unohtaa vaikka varustautuisi millaisilla turva varusteilla.
Jos ajatellaan niin että on oltava talvella nastarenkaat ja nastakengät niin oisko tuo siltikään ihan järkevää. En kyllä oikein äkkiä tiedä ketään joka nastakenkiä talvella käyttäisi jokapäiväisessä käytössä, paitsi minä käytän liukkaalla kelillä lenkkeillessä ;D
mutta kokemusta on että noidenkin kanssa kaadutaan ja siinä tapahtuu juuri niin kun noiden nastarenkaidenkin kanssa, nurin mennään ja lujaa.
Nastarenkaat ovat ihan puolustettavissa oleva rengas jos siitä itselleen saa varmuuden tunteen ja varmaankin se on se syy miksi ne yleensäkin halutaan mutta on muistettava että ei nekään talvesta kesää tee. Talven aikana sattuu 1-2 kertaa keli jolloin nastat ovat turvallisemman tuntuiset kuin kitkat ei siitä mihinkään pääse.
Pidempään näitäkin ketjuja lukeneena ja katselleena on tullut voimakkaita mielipiteitä vastaan suuntaan ja toiseen.
-karppa- on kyllä melko selvästi perustellut ajoväyliään, kolmen rengassarjan taktiikkaa ja vastaavaan ajoprofiiliin kyllä samansuuntaista toimintaa harrastaisin itsekin. Ehkä vähemmillä ohitteluilla mutta nämä paistaa aina eri lukijoilla eri tasolla silmään eikä verkossa saa todellista kuvaa.
Kun keli on pahimmillaan ja auto valuu nastoillakin ojaan, pitäisi jättää vaan lähtemättä. No, olenko niin tehnyt muka joskus. En.
Siinä vesijääkelissä olen saanut omaa typeryyttäni yhden auton valumaan sivuttain ojaan, kun vastaantulevan takia otin vauhdin kokonaan pois ja jarrua oli liikaa -> etupyörä lukittui about nollavauhdissa. Tämän vuoksi valui sivuttain riittävästi ojaan ettei enää omin voimin noussut.
Edellisellä autolla kitkojen kanssa on ollut kelejä, joissa isolohko 1.2tsi löi tyhjää nelostiellä ,,änekosken eteläpuolella pintakaasulla 70 vauhdissa kutosella. Taas oli jännää, ei mitään intoa hätäilyyn liikenteessä ja välit pitenivät edessä meneviin reiluun sataan metriin. Olisin jo kaivannut hyviä nastoja tuossa.
Nyt taas on nastat, ihan turhaan. Ajoprofiilissa toisaalta ei auto koronan takia liiku mihinkään niin se ja sama. Oli tarkoitus vaihtaa kumit jossain välissä mutta ei nuo edes kulu.
Kesäpyörinä crossclimate+ ja talveksi nastat. Vaihdoin keskisen suomen reissua varten alle piikit ropisemaan. Siellä oli parikymmentä kilometriä tarvetta. Muuten on jauhettu pahimmillaankin vain märkää kestopäällystettä.
Jos ajot on nykyisenkaltaisia niin ei meille piikkejä tule enää.
Mutta toisilla on oikea tarve ja se pitää hyväksyä eikä näsäviisastella muille kirjoittajille.
Mieti itse mikä pyörylä toimii omassa ajossa.
Vaikka tällä listalla:
- Käynkö mökillä / mummolassa / muualla pikkutiestön päässä yli 10 kertaa talvikelissä?
- Lähdenkö aamulla kuuden maissa liikkeelle ja on oltava sillä minuutilla töissä?
- Ajaako autolla monet käyttäjät joista osa kokemattomia?
- Voiko jättää aamulla lähtemättä jos keli todella sitä vaatii?
- Onko asuinpaikka valtaväylän varressa / muuten korkean hoitoluokan tiestön läheisyydessä?
- Onko mökille tai kotiin poikkeuksellisen jyrkkä mäki jossa on useita kertoja vuodessa haasteita pihaan/pihasta liikkumisessa?
Minun lista on kaikkiin kysymyksiin sellainen, että nastoja ei kaivata.
Joten turhaan en enää moisia osta.
Minusta tänne on turha laittaa sellaisia viestejä, että auto lähti lapasesta tai melkein lähti lapasesta. Sehän ei millään tavalla kerro renkaista, vaan kuskin ajotaidoista, näkökyvystä, ennakoinnista ja kelinlukutaidoista. Voihan niitä stooreja kertoa, mutta ne ovat mielestäni aivan turhia. Jos kokee tarvitsevansa nastoja, niin sitten ajaa niillä. Kitkoilla ajo vaatii opettelua enemmän mm. siksi, kun ääntä ei tule. Ja kyllä se liukkaus pitää osata havainnoida muualta, kuin mittariston välkyttävästä valosta tai nastojen ropinasta kaikilla renkailla.
On se renkaista kiinni jos pysäköity auto lähtee parkkipaikalla lapasesta, eikä kitkoilla ajo vaadi yhtään enempää opettelua. Vaatii se tietysti ylimääräistä opettelua jos siirtyy nastarenkaista kitkarenkaisiin tai päinvastoin, mutta jos ajoharjoittelun alkujaan aloittaa kitkoilla niin samalla opettelulla se menee kuin nastarenkaillakin opettelu - luonnistuu tai ei ole luonnistuakseen, mutta se onkin sitten oppilaasta ja opettajasta kiinni.
Mulla on itellä pysyny toistaiseksi 7v keväisen jäisellä pinnalla pelkällä käsijarrulla auto paikallaan kitkarenkailla. Paikka on melko viettävä(mäkilähtöavustin kytkeytyy) ja hiekka/sora/savi -pohjainen ilman salaojaa, joten paikka on liukas keväisin varsinkin. Myöskään hiekoitusta ei ole liikaa. Jos näyttää, ettei auto siinä pysy, niin hiekoitan itse. Ja jos keli on sopivan lämmin, että hiekoitus painuu jään läpi, niin jätän muualle, mitä ei ole vielä tapahtunut. Ongelmaksi en ole kokenut. Ehkäpä siellä kitkoissa muutama sepeli on kiinni auttamassa paikallaan pysymistä. Toki joskus oon kokeillut työntää autoa sivuttain ja saanut perän liikkumaan. ;D
Mutta mäkiseen kadun varteen en pysäköisi liukkaalla kelillä, en edes nastoilla ajaessa. Siinähän voi joku muu tytöille, vaikka oma auto paikallaan pysyisi.
Kevennystä..
https://youtu.be/vJaynhwhFXg
Kerran silloisella esimiehellä lähti hyvillä nastarenkailla varustettu Camry liukumaan sivuttain parkkipaikalla. Päätyi viereisen auton kylkeen. Aika loivasti viettävä asfaltoitu P-alue. Taisi olla keväällä. En muista oliko kyse pannejäästä vai nopeasti lauhtuneesta kelistä. Uskomaton tapaus.
Lainaus käyttäjältä: mabe - 07.12.20 - klo:09:26
Vaikka tällä listalla:
1. Käynkö mökillä / mummolassa / muualla pikkutiestön päässä yli 10 kertaa talvikelissä?
2. Lähdenkö aamulla kuuden maissa liikkeelle ja on oltava sillä minuutilla töissä?
3. Ajaako autolla monet käyttäjät joista osa kokemattomia?
4. Voiko jättää aamulla lähtemättä jos keli todella sitä vaatii?
5. Onko asuinpaikka valtaväylän varressa / muuten korkean hoitoluokan tiestön läheisyydessä?
6. Onko mökille tai kotiin poikkeuksellisen jyrkkä mäki jossa on useita kertoja vuodessa haasteita pihaan/pihasta liikkumisessa?
1. Kyllä käyn aina, kun mahdollista lähteä mökille
2. Kyllä ja joskus aamuyöstäkin
3. Kyllä on useita käyttäjiä eikä välttämättä kokemattomia, mutta ajavat vähemmän eikä aina niin haastavissa ajo-olosuhteissa kuin itse
4. Ei voi
5. On, mutta se ei kerro mihin olet menossa
6. Kyllä on.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.12.20 - klo:09:54
Minusta tänne on turha laittaa sellaisia viestejä, että auto lähti lapasesta tai melkein lähti lapasesta. Sehän ei millään tavalla kerro renkaista, vaan kuskin ajotaidoista, näkökyvystä, ennakoinnista ja kelinlukutaidoista. Voihan niitä stooreja kertoa, mutta ne ovat mielestäni aivan turhia. Jos kokee tarvitsevansa nastoja, niin sitten ajaa niillä. Kitkoilla ajo vaatii opettelua enemmän mm. siksi, kun ääntä ei tule. Ja kyllä se liukkaus pitää osata havainnoida muualta, kuin mittariston välkyttävästä valosta tai nastojen ropinasta kaikilla renkailla.
Minä kerron kokemuksista renkaista ja niiden käytöstä, vaikka sinä olisi mitä mieltä tahansa. Se taitaa nimenomaan teitä kitkajonneja sapettaakin, kun kerron rehellisesti miten renkaat toimii ja milloin ne eivät ole toimineet. Kitkoille pahin tilanne on nimenomaan jäinen keli, jossa vielä jään päällä on vettä. Tuossa tilanteessa nastoilla saa vielä kitkaa!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 07.12.20 - klo:12:41
Kerran silloisella esimiehellä lähti hyvillä nastarenkailla varustettu Camry liukumaan sivuttain parkkipaikalla. Päätyi viereisen auton kylkeen. Aika loivasti viettävä asfaltoitu P-alue. Taisi olla keväällä. En muista oliko kyse pannejäästä vai nopeasti lauhtuneesta kelistä. Uskomaton tapaus.
Tämä on täysin totta. Tosin vain vagforumilla olen nähnyt väitettävän ettei auto voi itsestään valua esimerkiksi ojaan, jos se on jätetty talvella parkkiin ja esimerkiksi keli on lauhtunut yllättäen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.12.20 - klo:17:33
Minä kerron kokemuksista renkaista ja niiden käytöstä, vaikka sinä olisi mitä mieltä tahansa. Se taitaa nimenomaan teitä kitkajonneja sapettaakin, kun kerron rehellisesti miten renkaat toimii ja milloin ne eivät ole toimineet. Kitkoille pahin tilanne on nimenomaan jäinen keli, jossa vielä jään päällä on vettä. Tuossa tilanteessa nastoilla saa vielä kitkaa!
Tämä on täysin totta. Tosin vain vagforumilla olen nähnyt väitettävän ettei auto voi itsestään valua esimerkiksi ojaan, jos se on jätetty talvella parkkiin ja esimerkiksi keli on lauhtunut yllättäen.
Kerrot vain siitä, ettet osaa lukea keliä kehumastasi suuresta kokemusmäärästä huolimatta. Tottakai itse tunnen ja tiedostan kitkarenkaiden ominaisuudet, kuten nastarenkaidenkin. Tiedän miten ne pitää missäkin kelissä ja ajan sen mukaan. Se että auton renkaan alle tulisi yllättäen jäätä pitävään parkkiin jätettäessä, on hiukan kyseenalainen teoria. Auto kuin auto renkaista riippumatta saattaa valua/luistaa kaltevalla liukkaalla pinnalla, jos jätetty sellaiselle omaa tyhmyyttään.
Kyllä kitkajonneilla ottaa tunteen päälle ;D. Meinasi ei ole synonyymi, että sattui. Siinä on aika iso ero.
Unohtui vielä mainita, että satuin vielä olemaan liikenteessä tuolla nelikolla, jossa on enemmän tehoa per rengas, kuin sinulla 1.0TSI:ssä oli kahdella yhteensä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.12.20 - klo:19:11
Kerrot vain siitä, ettet osaa lukea keliä kehumastasi suuresta kokemusmäärästä huolimatta. Tottakai itse tunnen ja tiedostan kitkarenkaiden ominaisuudet, kuten nastarenkaidenkin. Tiedän miten ne pitää missäkin kelissä ja ajan sen mukaan. Se että auton renkaan alle tulisi yllättäen jäätä pitävään parkkiin jätettäessä, on hiukan kyseenalainen teoria. Auto kuin auto renkaista riippumatta saattaa valua/luistaa kaltevalla liukkaalla pinnalla, jos jätetty sellaiselle omaa tyhmyyttään.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.12.20 - klo:09:11
Netin välityksellä saa myös pimeänäön. Näkee kuinka netissä on keskivertoa paremmat kuskit neuvomassa. Kertoisivat vielä mistä päin Suomea nämä parhaat kuljettajat ja neuvot tulevat ;D.
Kyllä meinasin vetää lipat aamulla, kun en huomannut mustaa jäätä kävellessä. Nastakengät olisi olleet paikallaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.12.20 - klo:06:56
jännä miten netin välityksellä jotkut pystyvät tietämään autolla ajanutta paremmin ajo-olosuhteet ja näsäviisastella tuosta.
Toki tätä ei ymmärrä, jos ajaa vain paljaalla asvaltilla kitkoilla!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.12.20 - klo:19:34
Unohtui vielä mainita, että satuin vielä olemaan liikenteessä tuolla nelikolla, jossa on enemmän tehoa per rengas, kuin sinulla 1.0TSI:ssä oli kahdella yhteensä.
Katos katos, siinäkin on siis tuplatehot, kuten luupäässä! Varo ettei Palokan ramppi syö sitä iltapalaksi.
Lainaus käyttäjältä: tet - 07.12.20 - klo:19:49
Katos katos, siinäkin on siis tuplatehot, kuten luupäässä! Varo ettei Palokan ramppi syö sitä iltapalaksi.
Foorumi vaihtuu ja täällä pystyt länkyttämään vähän enemmän. Neliveto välittääkin vähän paremmin tuon tehon tiehen, kun vajaavetoinen ja käyttäytyykin loogisesti.
Noh koskas sun pistokehybridin voi ladata? Ford:n kun omistaa, niin taivaspaikka on ansaittu.
https://www.hupipaidat.fi/product/taivaspaikka-varmistettu-ford (https://www.hupipaidat.fi/product/taivaspaikka-varmistettu-ford) ;D
Sitä on vatasen jalkoja liikkeellä. ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.12.20 - klo:19:11
Se että auton renkaan alle tulisi yllättäen jäätä pitävään parkkiin jätettäessä, on hiukan kyseenalainen teoria. Auto kuin auto renkaista riippumatta saattaa valua/luistaa kaltevalla liukkaalla pinnalla, jos jätetty sellaiselle omaa tyhmyyttään.
Jos virallista parkkialuetta ei ole saatu aurattua/hiekoitettua työpäivän alkuun mennessä, niin kyllähän kitkaolosuhteet voivat muuttua iltapäivään mennessä.
Kyseessä suuren Teknologiakeskuksen (Teknopolis) p-alue, eli kyllä siellä keskimääräistä fiksumpaa porukkaa pysäköi kuin "netissä olevat kirjoittajat keskimäärin". Ihmeellistä ja typerää syyllistämistä ilman perusteluja,
Lainaus käyttäjältä: SNG - 07.12.20 - klo:20:54
Jos virallista parkkialuetta ei ole saatu aurattua/hiekoitettua työpäivän alkuun mennessä, niin kyllähän kitkaolosuhteet voivat muuttua iltapäivään mennessä.
Kyseessä suuren Teknologiakeskuksen (Teknopolis) p-alue, eli kyllä siellä keskimääräistä fiksumpaa porukkaa pysäköi kuin "netissä olevat kirjoittajat keskimäärin". Ihmeellistä ja typerää syyllistämistä ilman perusteluja,
Eikai nyt ketään syyllistetä? Jos jätän autoni sellaiseen paikkaan, että se lähtee siitä valumaan, on mielestäni omaa tyhmyyttäni. Yhtälailla se on myös muiden kohdalla tyhmyyttä. Se ei korreloi viisautta kaikilla elämän osa-alueilla, vaikka auto olisi teknopoliksen parkissa, jota ei hoideta. En voi syyttää p-alueen hoitoa, jos autoni valuu parkissa. ;D Eli muiden tulisi huolehtia autoni paikallaan pysyminen. Tyhmyyttä se on vastuun pakoilukin.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.12.20 - klo:21:05
Eikai nyt ketään syyllistetä? Jos jätän autoni sellaiseen paikkaan, että se lähtee siitä valumaan, on mielestäni omaa tyhmyyttäni. Yhtälailla se on myös muiden kohdalla tyhmyyttä. Se ei korreloi viisautta kaikilla elämän osa-alueilla, vaikka auto olisi teknopoliksen parkissa, jota ei hoideta. En voi syyttää p-alueen hoitoa, jos autoni valuu parkissa. ;D Eli muiden tulisi huolehtia autoni paikallaan pysyminen. Tyhmyyttä se on vastuun pakoilukin.
Et varmastikaan ole tyhmä. Ehkä olet vain moukka.
Aiemmin väitetty, ettei nastarenkailla varustettu auto VOI lähteä parkista valumaan. BUSTED!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 07.12.20 - klo:23:03
Et varmastikaan ole tyhmä. Ehkä olet vain moukka.
Aiemmin väitetty, ettei nastarenkailla varustettu auto VOI lähteä parkista valumaan. BUSTED!
Kuka on väittänyt?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.12.20 - klo:06:56
Olen aikaisemmin jo todennut, että jännä miten netin välityksellä jotkut pystyvät tietämään autolla ajanutta paremmin ajo-olosuhteet ja näsäviisastella tuosta.
Totta, olen samaa mieltä. Itse en pyri tietämään yhtään paremmin ajo-olosuhteita, itseasiassa pyrin välttämään niistä kirjoittamista jos mitään lähdettä tai kokemusta asiaan ei ole.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.12.20 - klo:20:18
Mä iloisesti ohittelin niitä jotka körötteli 55km/h 80km/h rajoituksella ilman ongelmia mökille. Normi talvikeli.
Tässä tapauksessa kirjoittaja (kutsutaan kuski A) itse totesi, lähestulkoon sanatarkasti, että tiellä pystyi ohittelemaan samoilla, mutta vanhemmilla kitkoilla täysin ongelmitta 55km/h köröttelijöitä, normi talvikeli.
Koska on pääteltävissä että uudehkot kitkat samasta mallista ovat vähintäänkin yhtähyvät kuin vanhemmat ja suurella todennäköisyydellä vieläpä paremmat, jää kuskin B pienempään ajonopeuteen ja renkaisiin (kitkoihin) kohdistamaan epävarmuuteen muutamia mahdollisia selityksiä:
#1 Kuskin B auto käyttäytyy heikommin talviolosuhteissa (ei todennäköistä, molemmat nelikkoja(?), luistoneston puute toki voisi vaikuttaa mutta tuskin autot niin vanhoja)
#2 Kuski B on selvästi huonompi kuskia A talviolosuhteissa (mahdoton arvioida ulkopuolelta, kenties kuski A osaa vastata)
#3 Kuski A ajaa suhteessa keliin aivan liian riskialttiisti/aivan liian pienellä turvamarginaalilla (mahdoton arvioida ulkopuolelta)
#4 Kuski B kokee/tuntee ettei kitkoihin voi luottaa ja ajaa siksi hitaasti (ns. henkinen tekijä)
Koska tekijät 1-3 ovat sangen epätodennäköisiä, niin yksi jäävä mahdollisuus on kuski B:n kokema henkinen epävarmuus ja tunne siitä että kitkoilla ajo on epävarmaa (vaikka mitään ongelmaa olosuhteiden puolesta ei olisikaan). Kuskin kokemaa tunnetta ei pidä väheksyä, yksi syy nastan valitsemiseen voikin olla "turvallisuuden tunne", joka ei välttämättä olekkaan perusteltavissa vaikkapa tietyssä ajotilanteessa. Jotta voitaisiin arvioida tämän henkisen tekijän vaikutusta, pitäisi olosuhteet saattaa sellaisiksi että kuski ei tietäisi* mitkä renkaat alla ovat ja joutuisi luomaan mielipiteensä vain renkaiden käytöksen perusteella, ei sen tiedon perusteella mitkä ovat alla. Ja koska nastan tunnistaminen niiden aiheuttaman melun takia on triviaalia, ratkaisu on joko poistaa melu tai luoda vastaava melu hiljaisempaan testikappaleeseen.
(*) vähän niinkuin sokkotyppin rengastesteissä, kuskit ajavat eri lenkkejä, mutta eivät tiedä mikä testikappale on milloinkin alla)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.12.20 - klo:20:18
Tänään tultiin mökille kahdella nelikolla. Lunta tuli ihan kivasti ja tiet oli jäässä. Molemmissa autoissa Continentalin CVC7 kitkat, joista minulla ajettu viime kevät ja toisessa pari päivää vanhat. Mä iloisesti ohittelin niitä jotka körötteli 55km/h 80km/h rajoituksella ilman ongelmia mökille. Normi talvikeli.
Lainaus käyttäjältä: jt - 07.12.20 - klo:23:34
Totta, olen samaa mieltä. Itse en pyri tietämään yhtään paremmin ajo-olosuhteita, itseasiassa pyrin välttämään niistä kirjoittamista jos mitään lähdettä tai kokemusta asiaan ei ole. Tässä tapauksessa kirjoittaja (kutsutaan kuski A) itse totesi, lähestulkoon sanatarkasti, että tiellä pystyi ohittelemaan samoilla, mutta vanhemmilla kitkoilla täysin ongelmitta 55km/h köröttelijöitä, normi talvikeli.
Koska on pääteltävissä että uudehkot kitkat samasta mallista ovat vähintäänkin yhtähyvät kuin vanhemmat ja suurella todennäköisyydellä vieläpä paremmat, jää kuskin B pienempään ajonopeuteen ja renkaisiin (kitkoihin) kohdistamaan epävarmuuteen muutamia mahdollisia selityksiä:
#1 Kuskin B auto käyttäytyy heikommin talviolosuhteissa (ei todennäköistä, molemmat nelikkoja(?), luistoneston puute toki voisi vaikuttaa mutta tuskin autot niin vanhoja)
#2 Kuski B on selvästi huonompi kuskia A talviolosuhteissa (mahdoton arvioida ulkopuolelta, kenties kuski A osaa vastata)
#3 Kuski A ajaa suhteessa keliin aivan liian riskialttiisti/aivan liian pienellä turvamarginaalilla (mahdoton arvioida ulkopuolelta)
#4 Kuski B kokee/tuntee ettei kitkoihin voi luottaa ja ajaa siksi hitaasti (ns. henkinen tekijä)
Koska tekijät 1-3 ovat sangen epätodennäköisiä, niin yksi jäävä mahdollisuus on kuski B:n kokema henkinen epävarmuus ja tunne siitä että kitkoilla ajo on epävarmaa (vaikka mitään ongelmaa olosuhteiden puolesta ei olisikaan). Kuskin kokemaa tunnetta ei pidä väheksyä, yksi syy nastan valitsemiseen voikin olla "turvallisuuden tunne", joka ei välttämättä olekkaan perusteltavissa vaikkapa tietyssä ajotilanteessa. Jotta voitaisiin arvioida tämän henkisen tekijän vaikutusta, pitäisi olosuhteet saattaa sellaisiksi että kuski ei tietäisi* mitkä renkaat alla ovat ja joutuisi luomaan mielipiteensä vain renkaiden käytöksen perusteella, ei sen tiedon perusteella mitkä ovat alla. Ja koska nastan tunnistaminen niiden aiheuttaman melun takia on triviaalia, ratkaisu on joko poistaa melu tai luoda vastaava melu hiljaisempaan testikappaleeseen.
(*) vähän niinkuin sokkotyppin rengastesteissä, kuskit ajavat eri lenkkejä, mutta eivät tiedä mikä testikappale on milloinkin alla)
Missään vaiheessa en ole kertonut onko rengaskoot samat autoissa, joka vaikuttaa myös oleellisesti renkaan käytökseen, tämän lisäksi autot ovat erit vaikkakin nelivedot ja uudet contit tuli toiseenkin autoon (Suunnitelman mukaan), kun vanhemmat kitkat alkoivat olla jo iäkkäät, mutta kummatkin sarjat paistettu 2020.
Mitä taas tulee perjantain ja sunnuntain keli eroihin, niin perjantaina satoi lunta ja oli pakkasen puolella. Sunnuntaina oli +1-3 astetta ja ajoittain tiputteli vettä.
Toli molemmista keleistä löytyy myös videomateriaalia, mutta ei tuo mitään lisäarvoa tähän keskusteluun.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.12.20 - klo:23:07
Kuka on väittänyt?
Kahlaappa tätä topic:a läpi, niin tuokin väite löytyy! Ihan omatoimisesti.
Kuka on väittänyt, ettei omatoimisen tyhmästi jätetty auto liukuisi rengastyypistä huolimatta? Itse viittaan sellaisissa tilanteissa kuskin typeryyteen ennemmin, kuin tien/pihan hoitoon. Luulisi raskaalla kalustollakin ajaneen tuon tietävän.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.12.20 - klo:06:37
Missään vaiheessa en ole kertonut onko rengaskoot samat autoissa, joka vaikuttaa myös oleellisesti renkaan käytökseen, tämän lisäksi autot ovat erit vaikkakin nelivedot ja uudet contit tuli toiseenkin autoon (Suunnitelman mukaan), kun vanhemmat kitkat alkoivat olla jo iäkkäät, mutta kummatkin sarjat paistettu 2020.
Mikä/mitkä mahtoi sitten olla syynä "kuski B":n täysin poikkeavaan ajotyyliin ja renkaisiin kohdistuvaan moittimiseen? Koska "kuski A" (=karppa) ajoi kuitenkin täysin samaa reittiä samoissa olosuhteissa "normaalisti"?
Lainaus käyttäjältä: jt - 08.12.20 - klo:22:39
Mikä/mitkä mahtoi sitten olla syynä "kuski B":n täysin poikkeavaan ajotyyliin ja renkaisiin kohdistuvaan moittimiseen? Koska "kuski A" (=karppa) ajoi kuitenkin täysin samaa reittiä samoissa olosuhteissa "normaalisti"?
Pääsääntöisesti ajetut kilometrit koti-työpaikka-koti valaistulla tieosuudella, joka pääsääntöisesti aina hoidettu (Suolattu/aurattu/hiekoitettu).
Taas kevennystä. Noita videoita kun kattelee, niin huomaa miten tyhmiä ihmiset onkaan. Ei siis ymmärretä mitään kelistä ja fysiikasta, saatikka renkaista ja turvallisesta ajamisesta. Ikinä koskaan ei oo tullu vastaan tuollaista tilannetta, vaikka kitkoilla ajeltu vuosikaudet. Tuolla toki ei varmaan näitä pohjoisen kitkoja olekaan käytössä. Sattuuhan noita tällejä toki täällä kotosuomessakin, eikä siihen liukasta keliä edes tarvita. Lähinnä se on kuitenkin se kuskin järki kaikkein suurimmassa roolissa rengastyypistä riippumatta. Moni videon tälli olisi voitu välttää kuskin avulla ja suurin osa hyvillä talvirenkailla.
https://youtu.be/gY0gda12pXg
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.12.20 - klo:09:38
Tuolla toki ei varmaan näitä pohjoisen kitkoja olekaan käytössä.
Ei pohjoisen kitkoja, eikä välttämättä mitään muitakaan kitkoja. Eiköhän jenkit pääosin vetele kesärenkailla läpi talven, poikkeuksena tietyt osavaltiot joissa säännöllisesti on talvikelejä. Kyllä noissakin videon raatojen lähikuvissa minusta kesiksiä näkyi.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 09.12.20 - klo:09:38
Ei siis ymmärretä mitään kelistä ja fysiikasta, saatikka renkaista ja turvallisesta ajamisesta.
Vetihän tuossa muutama ihan hyvät stuntit (Camry? siinä parin minuutin kohdalla ja sininen Volkkari myöhemmin) mutta tuurilla varmaan.
Aina ei riitä edes telaketjujen pito. https://m.youtube.com/watch?v=tMZWNBcBgT0
Meno on kuin kuluneilla nastoilla.
Teroitetut luistimet pitää olla. https://m.youtube.com/watch?v=FSPZ8MKCE3Q
Tuo jälkimmäinen on kitkoilla hieman ikävä ajaa, mutta ei pahin mahdollinen.
;D
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 09.12.20 - klo:13:54
Vetihän tuossa muutama ihan hyvät stuntit (Camry? siinä parin minuutin kohdalla ja sininen Volkkari myöhemmin) mutta tuurilla varmaan.
Tulee mieleen onkohan noissa autoissa edes ollut ESP:tä, sen verran kauniisti lähtivät kyllä lapasesta. Toki paraskin ajonvakaus on kädetön jos pitoa ei vain yksinkertaisesti ole (kesärenkaat liukkaalla (jää/lumi) pinnalla).
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 09.12.20 - klo:13:54
Aina ei riitä edes telaketjujen pito. https://m.youtube.com/watch?v=tMZWNBcBgT0
Tuossahan kaivuri kääntää telaketjut poikittain. Telaketjuhan on melkein kuin monia luistimenteriä vierekkäin. Kyllähän se sivusuuntaan luistaa huomattavasti paremmin.
Lainaus käyttäjältä: jt - 09.12.20 - klo:22:42
Tuossahan kaivuri kääntää telaketjut poikittain. Telaketjuhan on melkein kuin monia luistimenteriä vierekkäin. Kyllähän se sivusuuntaan luistaa huomattavasti paremmin.
Joo, niin tekee, mutta kyllä tubesta löytyy täysin hallitsemattomasti telaketjuilla luistelevia telat ihan miten päin tahansa pelkällä teräksellä tai kumitassuilla. Linkkaamani pätkä huvitti koska se ainakin näytti tahalliselta ja hallitulta. Noissa autovideoissa näyttää monelta absitkin puuttuvan.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 09.12.20 - klo:23:48
Joo, niin tekee, mutta kyllä tubesta löytyy täysin hallitsemattomasti telaketjuilla luistelevia telat ihan miten päin tahansa pelkällä teräksellä tai kumitassuilla. Linkkaamani pätkä huvitti koska se ainakin näytti tahalliselta ja hallitulta. Noissa autovideoissa näyttää monelta absitkin puuttuvan.
Jep, minunkin silmään näytti että kaivinkonekuski totesi että vehje pysyy urassa joten menköön. Meilläkin on noita telavehkeitä enemmänkin työmaalla joten tiedän että kun sellainen lähtee niin silloin ollaan kyydissä. Toki kaivinkonekuski, ainakin kokenut sellainen, löisi vaan kuokan maahan jos haluaisi oikeasti pysähtyä.
Itsekin ihmettelin videossa, sen mitä jaksoin katsella, kesärengashommilta näytti monella ja ABS ja ESP eivät kuuluneet jenkkiautojen varustukseen. Myös moni pickupkuski näytti ajavan takavedolla, liekö siellä sitten vähemmän nelivetoja moisissa?
Varmaankin isossa osassa noita autoja on erikseen päällekytkettävä mekaaninen neliveto, eikä kukaan hullu sellaista käytä maantiellä ajaessaan, ainoastaan maastossa ryömiessään.
Onhan noita täsmälleen samanlaisia lopputuloksia saatu Suomessakin aikaan vaikka suurimmalla osalla on nastat ;D
https://youtu.be/gVTUHkFO95M?t=81
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 10.12.20 - klo:10:11
Varmaankin isossa osassa noita autoja on erikseen päällekytkettävä mekaaninen neliveto, eikä kukaan hullu sellaista käytä maantiellä ajaessaan, ainoastaan maastossa ryömiessään.
Lyon päivittäin duunissa Hiluxista nelivetoa päälle ja pois tilanteen mukaan, toki se on sähköisesti kytkettävissä. Liukkaalla en lähtisi urheilemaan takavedolla jos autosta löytyy neliveto, oli sen kytkentätapa sitten mikä tahansa. Kai noissa on kuitenkin sekä nopea että hidas neliveto, se hidas sitten sinne maastoon.
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 10.12.20 - klo:22:20
Onhan noita täsmälleen samanlaisia lopputuloksia saatu Suomessakin aikaan vaikka suurimmalla osalla on nastat ;D
https://youtu.be/gVTUHkFO95M?t=81
Tuossahan on vissi ero. Jenkkivideossa autot lähtevät yksinkertaisesti alta ja pyörähtelevät akselinsa ympäri täysin holtittomasti. Suomen videossa taasen on ajettu yksinkertaisesti aivan liian lujaa lähes 0-näkyvyydessä ja kun yhtäkkiä sitten liikenne on seis, niin eihän se auto heti pysähdy. Jarrutusmatkaa ei vain ole riittävästi. Autot eivät kuitenkaan pyöri holtittomasti ympäri sinne tänne.
BTW, se mikä tuossa pistää silmään on se että pikaisella silmäyksellä yhdessäkään seisahtuneessa autossa ei ole hätävilkut päällä. Ei olisi yhtään huonompi idea laittaa hätävilkut päälle jos tulee äkkistoppi keskelle moottoritietä.
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 10.12.20 - klo:22:20
Onhan noita täsmälleen samanlaisia lopputuloksia saatu Suomessakin aikaan vaikka suurimmalla osalla on nastat ;D
https://youtu.be/gVTUHkFO95M?t=81
Tätä videota jaksetaan jakaa vuodesta toiseen ja ainoa mitä todistaa on ihmisten typeryyden eikä se ole renkaista kiinni. Tuota järjettömyyttä (Olemattomat turvavälit) näkee päivittäin tuolla välillä ja kun sopivasti sattuu uudelleen samanlainen keli/lumisade, niin väitän että samanlainen show tulee vaikka autoilijoilla olisi KITKArenkaat alla.
👆Tässähän on kyllä yritetty joillekin nastailijoille kertoa moneen otteeseen, että ei ne renkaat pelasta pätkääkään, jos on pää jäässä ja ei ajeta kelien mukaan.
Ihmettelen sitä, että miten viimetalvena pilattu nastarengas, joka keskimäärin pyörii etelässä auton alla, voisi olla kitkarengasta parempi vaihtoehto? Tai miten se auton alla uutena tullut nasta olisi pitävä vielä kymmenenkin vuoden jälkeen. Tällaisia renkaita tuolla pyörii hyvinkin paljon autojen alla. Tilastotkaan ei ole noiden nastarenkaiden puolella, niin miten täällä voidaan muuta väittää? Kuski se on, joka tunaroi ja valitsee renkaansa. Ropina ei auta pitoon.
Näyttäis vielä että ne tunarit on nastarenkailla ajavia enimmäkseen, onko se nyt sitten harha että mulla on nastat niin saan ajaa kuin kesä kelillä ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.12.20 - klo:11:47
Ei se oo mikään harha mitä jäisempi/vetisempi tie ja muutama lämpöaste niin menee kuin kesäkelillä.
Voi jessus miten lapsellista lässytystä. Joko olet mopokortin hankkinut, vai eikö ikä vielä riitä? :-\
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 11.12.20 - klo:08:36
👆Tässähän on kyllä yritetty joillekin nastailijoille kertoa moneen otteeseen, että ei ne renkaat pelasta pätkääkään, jos on pää jäässä ja ei ajeta kelien mukaan.
Huonosti se silti menee jakeluun eräille tirehtööreille.
Ehkä se jäisempi/vetisempi tie tulee vielä eteen joskus, niin voin ajaa kuin kesäkelillä.
On hyvä olla varautunut tähän melkein puolet vuodesta ;D
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.12.20 - klo:08:56
Odotellaan ensimmäisiä kunnon lumisia ja jäisiä kelejä niin kiilaavia kitkajamppoja on pitkät jonot autot rytyssä.
VAKIO eteläsuomen eka pahoilla keleillä. Talvi yllätti jälleen, ei oo vielä kunnolla yllättänyt.
Jaa, meinaat että heti ensiliukkailla jossain on kiilaavien kitkajamppojen kokoontumisajot? Miten ne sinne pääsee kun ei kerran kitkoilla perille pääse? Ihmeesti vaan niitä nastakuskeja samoihin bileisiin päätyy kuokkimaan.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.12.20 - klo:08:56
Odotellaan ensimmäisiä kunnon lumisia ja jäisiä kelejä niin kiilaavia kitkajamppoja on pitkät jonot autot rytyssä.
VAKIO eteläsuomen eka pahoilla keleillä. Talvi yllätti jälleen, ei oo vielä kunnolla yllättänyt.
Viime talvi meni odotellessa, jospa tänä talvena?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 11.12.20 - klo:19:58
Olen kuule varmasti ajanut vaikeimmissa oloissa kun sinä ja varmasti yhtä paljon kilsoja ja olosuhteita takana.
Useamman sorttista omaa kärryä ollut alla. Olisi kiva katella sua ja tuumailla kelle se mopokortti kuuluu. :D
Tähän ku lisäät vielä että sun iskä on isompi ja vahvempi ku mun iskä niin menee kaikilla muilla suut kiinni ;D
Tämä ketju oliskin viikon verran asiallinen kun taiteilijaa ei näkynyt...
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 11.12.20 - klo:10:28
Ihmettelen sitä, että miten viimetalvena pilattu nastarengas, joka keskimäärin pyörii etelässä auton alla, voisi olla kitkarengasta parempi vaihtoehto? Tai miten se auton alla uutena tullut nasta olisi pitävä vielä kymmenenkin vuoden jälkeen. Tällaisia renkaita tuolla pyörii hyvinkin paljon autojen alla. Tilastotkaan ei ole noiden nastarenkaiden puolella, niin miten täällä voidaan muuta väittää? Kuski se on, joka tunaroi ja valitsee renkaansa. Ropina ei auta pitoon.
Eli pilaat hyvän faktan, että paras kitkat on samalla tasolla, kuin hyvä nasta toisen kauden lopussa, kun puhutaan todellisista talvikeleistä?
Voin samantien laittaa kaksi kuvaa poro ja hirvikolareista!
Lainaus käyttäjältä: a4b8 - 11.12.20 - klo:19:52
Viime talvi meni odotellessa, jospa tänä talvena?
Suomi on aika pitkä maa. Toki se on hankala etelänhetelmien ymmärtää...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.12.20 - klo:22:24
Eli pilaat hyvän faktan, että paras kitkat on samalla tasolla, kuin hyvä nasta toisen kauden lopussa, kun puhutaan todellisista talvikeleistä?
Avaa vähän järjenjuoksuasi. Logiikkasi ontuu niin pahasti ettei punaista lankaa tahdo löytyä.
Miten fakta pilataan? Harhaluulo voidaan toki oikaista, joskin se tietyissä tapauksissa vaatii enemmän työtä kuin hyötyihin nähden on kannattavaa.
On varmasti virhe kirjoittaa yhtään mitään tähän pikkupoikien pippelinvenyttelyketjuun mutta menköön. Näihin kinasteluihin osallistuvia kohtaan koen lähinnä myötähäpeää, pois lukien nämä selvästi penaalin tylsimmät kynät jotka jostain syystä näyttävät korostuvan nastauskovaisten porukassa. Vaikea ymmärtää miten ihan fiksun oloiset tyypit jaksaa provosoitua jonkun sirkuspellen provoilusta.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 11.12.20 - klo:23:17
On varmasti virhe kirjoittaa yhtään mitään tähän pikkupoikien pippelinvenyttelyketjuun mutta menköön. Näihin kinasteluihin osallistuvia kohtaan koen lähinnä myötähäpeää, pois lukien nämä selvästi penaalin tylsimmät kynät jotka jostain syystä näyttävät korostuvan nastauskovaisten porukassa. Vaikea ymmärtää miten ihan fiksun oloiset tyypit jaksaa provosoitua jonkun sirkuspellen provoilusta.
Eli häpeät itseäsi kun et voinut vastustaa kiusausta? ;D
Häpeilemättä myönnän, etten minäkään voinut sitä vastustaa.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 11.12.20 - klo:23:22
Eli häpeät itseäsi kun et voinut vastustaa kiusausta? ;D
Häpeilemättä myönnän, etten minäkään voinut sitä vastustaa.
Kyllä. Mutta niin kuin itsekin totesin, tein ihan tietoisen virheen. Mutta tämän ketjun osalta jääköön minun kontribuutio tähän viestiin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.12.20 - klo:22:24
Suomi on aika pitkä maa. Toki se on hankala etelänhetelmien ymmärtää...
Etäisyyksien määritys tuottaa kyllä ongelmia yhdelle jos toisellekin, Hangosta Nuorgamiin on noin 1400km linnuntietä joka sattumoisin on täsmälleen sama etäisyys kuin Hangosta Krakovaankin. Siltikin jostain kumman syystä rengastus Hankolaisilla pitää joidenkin kirjoittajien mielestä aina olla sama kuin Nuorgamilaisillakin.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 11.12.20 - klo:23:39
Kyllä. Mutta niin kuin itsekin totesin, tein ihan tietoisen virheen. Mutta tämän ketjun osalta jääköön minun kontribuutio tähän viestiin.
https://m.youtube.com/watch?v=QeBmXuOkBro
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.12.20 - klo:22:24
Eli pilaat hyvän faktan, että paras kitkat on samalla tasolla, kuin hyvä nasta toisen kauden lopussa, kun puhutaan todellisista talvikeleistä?
Voin samantien laittaa kaksi kuvaa poro ja hirvikolareista!
Suomi on aika pitkä maa. Toki se on hankala etelänhetelmien ymmärtää...
Et ymmärtänyt pointtia. Oliko Lapissa sellainen kuvailemani keli viime talvena? Ehkäpä vielä Oulussa oli melko sulaa. Jokatapauksessa pointti oli se, ettei se ropina auta, jos nastat jauhettu huonoiksi paljaalla pinnalla. Ei siihen tarvi porokuvia. Ehkäpä jos asuisin Lapissa, niin ajaisinkin nastoilla, ellei ajot suuntautuisi usein etelään.
Kyllä muistan kun viimeksi omassa oli nasta alla(kauan sitten), niin harmitti itseäkin aina, kun oli sula keli. Ei voinut huoletta ajaa esim. mutkaan, kun halusi pitää nastojen kunnon mahdollisimman hyvänä liukasta keliä varten. Kitkoilla ajaessa ei tarvi stressata nastojen kuntoa. Kun se pelkkä ropina ei lisää pitoa.
Täällä taitaa olla kovasti poroasiantuntijoita.
Laitetaan porokeskusteluun omakin kommentti.
Olen asunnut aikanaan aika pitkään Lapissa ja porojahan siellä riittää. Ehkä pahin porotie on Kemijärvi-Rivaniemi, mutta niitä riittää kaikkialla Lapissa.
Kaksi kertaa olen ollut apukuskin paikalla porokolarissa. Kummallakin kerralla oli nastat paikalla. Toisella kerralla lopetimme poron kirveellä, toisella kertaa ei ollut tarvetta. Kummassakaan rengastyyppi ei auttanut poroa.
En muista yhtään tilannetta, jossa olisin ajanut poron päälle vaikka alla olisi ollut huonotkin renkaat. Poro on liikenteessä talvella helppo eläin nähdä ja ennakoida. Se on talvella rauhallinen ja kulkee pienissä tokissa ja ne näkee hyvin. Tiedän monta paikallista, jotka ajaneet todella paljon ja eivät ole eläissään ajaneet talvella poron päälle, vaikka keskimäärin ajannevat aika paskoilla renkailla. Olen monen paikallisen kanssa samaa mieltä siitä että noin 80% henkilöautoilla tapahtuvista porokolareista on seurausta kuskien täydellisestä ennakoinnin puutteesta tai seurausta täydellisestä piittaamattomuudesta poroja kohdatessa. Piittaamattomuuteen ei renkaat auta.
---
Porojen mukaanotto rengaskeskusteluun on kyllä turhaa. Lapissa asuvilla on muita hyviä syitä ajaa nastoilla. Jos Lapissa käy muutaman reissun talvessa ilman isoa kärryä, ei reissuihin nastoja tarvitse, ainakaan jos ne on pilattu etelän 95% sulilla teillä.
Saa ne kitkatkin kovalla ajamisella äkkiä piloille. Ei kitkat rata-ajoon sovi, eikä rata-ajo yleiseen liikenteeseen.
Pohjoisessa riittää poroja, etelässä peuroja. Vielä en ole mihinkään elukkaan törmännyt. Hirvi on kuitenkin hirvein, muutama tiukka väistö on tullut tehtyä ja peuroja näkee päivittäin enemmän kuin ehtii laskemaan. Ei nastojen ropina niitä pois pelota, ja varsinkin nuoremmat peurat ovat erittäin arvaamattomia poukkoilijoita.
Noihin peuroihin liittyen, niin ihan hullua, että nyt on Saaristotielle lisätty paljon kaiteita. Ennen peurat saattoivat kavuta tielle sellaista vauhtia, että niihin oli mahdollisuus reagoida. Nyt ne hyppivät metsästä vauhdilla kaiteen yli ja jää enemmän tuurin varaan osuuko kohdalle. Ei niiden kaiteiden kohdalla ojissa ennenkään mitään kitkajamppoja ruuhkaksi asti ollut.
Täysin samaa mieltä peuroista. Paljon vaikeampia tapauksia kuin porot. Todella arvaamattomia. Peurakanta on kasvanut aivan liian suureksi. Näitä punkin levittäjiä on täällä jo tunkeutumassa pihoille asti. Laitoin juuri peurakarkoitetta pensaisiin, jotta eivät tulis enää pihalle yöpymään..
Kärjistäen voi sanoa, että jokainen rannikkoseudun wannabe metsästäjä on peuroja ruokkimassa, mutta kykenemätön metsästämään. Metsästystä ja kaatolupia aivan liian vähän. Kantaa pitäisi harventaa 50 ... 80 % ja kaikki ruokinta kieltää asetuksella.
Ja miten tämä liittyi renkaisiin. Ei mitenkään.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 11.12.20 - klo:23:15
Avaa vähän järjenjuoksuasi. Logiikkasi ontuu niin pahasti ettei punaista lankaa tahdo löytyä.
Miten fakta pilataan? Harhaluulo voidaan toki oikaista, joskin se tietyissä tapauksissa vaatii enemmän työtä kuin hyötyihin nähden on kannattavaa.
Kokeileppa vaikka TM:aa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.12.20 - klo:14:36
Kokeileppa vaikka TM:aa.
Meinaat että transsendenttinen meditaatio (TM) auttaisi ymmärtämään aivoituksiasi? No aikoinaanhan alan gurut väittivät oppineensa levitoimaan ja siinä onnistuessaan ilmeisesti onnistuivat kumoamaan fysiikan lakeja, eli pilaamaan hyvän faktan - silloin ei kitkoja tai nastoja kauheasti tarvita.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 12.12.20 - klo:15:36
Meinaat että transsendenttinen meditaatio (TM) auttaisi ymmärtämään aivoituksiasi? No aikoinaanhan alan gurut väittivät oppineensa levitoimaan ja siinä onnistuessaan ilmeisesti onnistuivat kumoamaan fysiikan lakeja, eli pilaamaan hyvän faktan - silloin ei kitkoja tai nastoja kauheasti tarvita.
KVG TM.
Pääsee samalle tasolle sinun kanssa...
Näyttää siltä, että viime talvi on toistumassa
https://mtvgo.fi/l/Y49R0Hxl
Eli vesisateessa mennään näillä näkymin koko talvi täällä etelässä. Stana että harmittaa.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 12.12.20 - klo:17:52
Näyttää siltä, että viime talvi on toistumassa
https://mtvgo.fi/l/Y49R0Hxl
Eli vesisateessa mennään näillä näkymin koko talvi täällä etelässä. Stana että harmittaa.
Ja omien aivojen käyttö edelleen kiellettyä, terveisin Tekniikan Maailma. Nastat alle niinkuin olis jo.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 12.12.20 - klo:18:39
Ja omien aivojen käyttö edelleen kiellettyä, terveisin Tekniikan Maailma. Nastat alle niinkuin olis jo.
Laitetaan nyt vielä lainauksena Tekniikan Maailman tämänsyksyisen talvirengastestin loppukaneetti, jotta kenellekään ei jää väärää kuvaa lehden linjasta.
"Kitkarenkaita oli mukana paljon, ja tulosten erot olivat suuria. Parhaat kitkarenkaat ovat nykypäivänä erinomaisia, myös jääpidoltaan, ja ne ovat erinomainen valinta Suomen talveen. Kitkarenkaat valitsevan kannattaa kuitenkin ottaa huomioon niiden rajoitteet märän kelin ominaisuuksien suhteen. Tuloslistan viimeisiä ei kannata hankkia, olipa renkaassa nastoja tai ei."
Kitkarenkaat valitsevan kannattaa myös ottaa huomioon TM:n edelleen perin rajoittunut elämänkatsomus jossa maailmassa on vain yhdentyyppisiä kitkarenkaita. Voi kumpa olisi jokin kolmaskin vaihtoehto, joka olisi nimenomaan suunniteltu ja optimoitu märkiä ja plus-asteisia talvia silmälläpitäen ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.12.20 - klo:11:28
Kitkarenkaat valitsevan kannattaa myös ottaa huomioon TM:n edelleen perin rajoittunut elämänkatsomus jossa maailmassa on vain yhdentyyppisiä kitkarenkaita. Voi kumpa olisi jokin kolmaskin vaihtoehto, joka olisi nimenomaan suunniteltu ja optimoitu märkiä ja plus-asteisia talvia silmälläpitäen ::)
Kyllähän TM:kin moisten renkaiden olemassaolon tunnustaa, muttei suosittele, johtuen juuri selvästi heikommista talviominaisuuksista, heikompien tapausten kohdalla (ks. Ruotsin testit) jäällä pito erittäin heikko. TM-asteikoilla taitaisi tulla 0-tähteä.
Toki halutessaanhan voi ottaa TM:n arvosteluasteikon ja skaalata haluamansa KE-kitkan sen mukaan korreloiden tulokset (huom. absoluuttiset, ei pisteet) vaikkapa sopivasta ruotsalaisesta testistä.
Tuossa liukastelua Ukrainasta. Ei meinaa jalankulkijat päästä eteenpäin ja eipä nuo autotkaan pysy oikein linjassa.
https://www.svt.se/nyheter/utrikes/glashalt-i-ukraina-se-bilar-och-fotgangare-kampa (https://www.svt.se/nyheter/utrikes/glashalt-i-ukraina-se-bilar-och-fotgangare-kampa)
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.12.20 - klo:11:36Toki halutessaanhan voi ottaa TM:n arvosteluasteikon ja skaalata haluamansa KE-kitkan sen mukaan korreloiden tulokset (huom. absoluuttiset, ei pisteet) vaikkapa sopivasta ruotsalaisesta testistä.
Ei voi, koska tässä ketjussa keskustelu on sallittu ainostaan SUOMALAISELLA asfaltilla testatuista SUOMALAISELLA jäällä ja lumella ajetuista SUOMESSA myytävistä talvirenkaista, ei auta vaikka kuinka Hokkaidon saarella sataisi lunta tai Alaskan peräkulmilla joku hullu jenkki tykkäisikin Nokianin Hakkapellitoista.
On Tekniikan Maailmakin havahtunut siihen, että pakko seurata aikaansa. Vuosikaudet on lehden asenne kitkarenkaita kohtaan ollut varsin nuiva, mutta nyt taitaa olla myös poliittista painetta nastattomien vaihtoehtojen hyväksymiselle. Lieneekö sitten asenteet muuttuneet tai henkilöt vaihtuneet, koska minusta ei kitkojen ja nastojen välisessä suhteessa ole tapahtunut mitään todellista radikaalia muutosta vuosiin. Pientä jatkuvaa hienosäätöä kyllä molemmissa leireissä, mutta ei mitään Blizzak-tyyppistä läpimurtoa. Jo 90-luvulla parhaat kitkat olivat tasavertaisia nastojen kanssa nastoilla karhennetulla jäällä Tuulilasin testeissä, mutta sitten tapahtui jotain kummallista. Nastarengastestit ja kitkarengastestit alettiin julkaisemaan eri ajankohtina huomautuksella, ettei testitulokset ole vertailukelpoisia. Tämä muutos vaikutti tahalliselta teolta, ettei totuus paljastuisi. Aivan kuin jollain muulla taholla olisi ote kotimaisesta lehdistöstä.
Joskus kymmenisen vuotta sitten juttelin erään rengasalan yrittäjän kanssa joka oli erittäin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitäni kitkoista, kuultuaan, että olen käyttänyt niitä 90-luvun alusta, ja havaittuaan että parhaimmillaan tulen kerran vuodessa vaihtamaan loppuunajetut uusiin. Hän itse myönsi, ettei ole koskaan käyttänyt omassa ajossa kitkarenkaita, ja että ainoat omakohtaiset kokemukset rajoittuvat kotimaisen lehdistön rengastesteihin osallistumiseen. Tästä keskustelusta sain kuvan, että testeihin osallistuu kuskeja joilla on pitkä monivuotinen kokemus nastarenkaista, mutta ensikontakti kitkoihin tulee testitilanteessa. Tämä taatusti vääristää tuloksia, ja siitä lähtien olen jättänyt testituloksista vähemmälle huomiolle ne osatestit jotka eivät perustu puhtaasti mittaustuloksiin, vaan joihin kuskin ominaisuudet vaikuttavat. Toivottavasti testikuskien kokemus testattavista rengastyypeistä on sittemmin tasoittunut. Lisäksi, kun testit ajetaan Lapissa mutta ajosuoritteet ovat pääasiassa ruuhkasuomessa, herää kysymys, ketä testit oikeasti palvelevat. Keskieurooppakitkoille on selkeä kysyntä ja tarve, mutta kotimainen lehdistö välttelee niitä.
Kun ei Nokian virallinen jälleenmyyjä Suomessa saa Nokian keskieurooppakitkoja myytäväksi asti, päädyin tälle kaudelle Michelineihin siinä toivossa että ne olisivat paljaalla ja märällä tiellä R3:sta tukevampia. Ensivaikutelma on kuitenkin pettymys. Käytännössä yhtä veltot, mutta polttoaineen kulutuksen nousu on havaittavissa. Aika näyttää millaiseksi kulutuskestävyys muodostuu, mutta seuraavat taitavat olla sitten harmaatuotuja ellei paikallinen politiikka siihen mennessä muutu.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 13.12.20 - klo:12:42
On Tekniikan Maailmakin havahtunut siihen, että pakko seurata aikaansa. Vuosikaudet on lehden asenne kitkarenkaita kohtaan ollut varsin nuiva, mutta nyt taitaa olla myös poliittista painetta nastattomien vaihtoehtojen hyväksymiselle. Lieneekö sitten asenteet muuttuneet tai henkilöt vaihtuneet, koska minusta ei kitkojen ja nastojen välisessä suhteessa ole tapahtunut mitään todellista radikaalia muutosta vuosiin. Pientä jatkuvaa hienosäätöä kyllä molemmissa leireissä, mutta ei mitään Blizzak-tyyppistä läpimurtoa. Jo 90-luvulla parhaat kitkat olivat tasavertaisia nastojen kanssa nastoilla karhennetulla jäällä Tuulilasin testeissä, mutta sitten tapahtui jotain kummallista. Nastarengastestit ja kitkarengastestit alettiin julkaisemaan eri ajankohtina huomautuksella, ettei testitulokset ole vertailukelpoisia. Tämä muutos vaikutti tahalliselta teolta, ettei totuus paljastuisi. Aivan kuin jollain muulla taholla olisi ote kotimaisesta lehdistöstä.
Joskus kymmenisen vuotta sitten juttelin erään rengasalan yrittäjän kanssa joka oli erittäin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitäni kitkoista, kuultuaan, että olen käyttänyt niitä 90-luvun alusta, ja havaittuaan että parhaimmillaan tulen kerran vuodessa vaihtamaan loppuunajetut uusiin. Hän itse myönsi, ettei ole koskaan käyttänyt omassa ajossa kitkarenkaita, ja että ainoat omakohtaiset kokemukset rajoittuvat kotimaisen lehdistön rengastesteihin osallistumiseen. Tästä keskustelusta sain kuvan, että testeihin osallistuu kuskeja joilla on pitkä monivuotinen kokemus nastarenkaista, mutta ensikontakti kitkoihin tulee testitilanteessa. Tämä taatusti vääristää tuloksia, ja siitä lähtien olen jättänyt testituloksista vähemmälle huomiolle ne osatestit jotka eivät perustu puhtaasti mittaustuloksiin, vaan joihin kuskin ominaisuudet vaikuttavat. Toivottavasti testikuskien kokemus testattavista rengastyypeistä on sittemmin tasoittunut. Lisäksi, kun testit ajetaan Lapissa mutta ajosuoritteet ovat pääasiassa ruuhkasuomessa, herää kysymys, ketä testit oikeasti palvelevat. Keskieurooppakitkoille on selkeä kysyntä ja tarve, mutta kotimainen lehdistö välttelee niitä.
Kun ei Nokian virallinen jälleenmyyjä Suomessa saa Nokian keskieurooppakitkoja myytäväksi asti, päädyin tälle kaudelle Michelineihin siinä toivossa että ne olisivat paljaalla ja märällä tiellä R3:sta tukevampia. Ensivaikutelma on kuitenkin pettymys. Käytännössä yhtä veltot, mutta polttoaineen kulutuksen nousu on havaittavissa. Aika näyttää millaiseksi kulutuskestävyys muodostuu, mutta seuraavat taitavat olla sitten harmaatuotuja ellei paikallinen politiikka siihen mennessä muutu.
Jos olet noin pätevä kitkakuski, niin en ymmärrä miksi päädyit micheliineihin etkä goodyear:n?
Lainaan TM-Rengastestiä "Nasta vai Kitkat:
" Valitettavasti Suomessa on myös reilu talvikausi, jolloin parhaalla tahdollakaan ei voi suositella kitkarenkaita" ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.12.20 - klo:17:47
" Valitettavasti Suomessa on myös reilu talvikausi, jolloin parhaalla tahdollakaan ei voi suositella kitkarenkaita"
Etelän hetelmät voisi kertoa millaisia reiluja talvia sitä on viime aikoina vietelty Turun, Porin ja Helsingin seuduilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.12.20 - klo:17:47
Jos olet noin pätevä kitkakuski, niin en ymmärrä miksi päädyit micheliineihin etkä goodyear:n?
Miksi ei misukoita? Uusi malli, kehuja saanut, testeissäkin pärjännyt ihan ok. Goodyearista on enemmän omakohtaisia kokemuksia kuin misukoista, eikä niistä paljoakaan tiedä ellei kokeile.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.12.20 - klo:17:47
Jos olet noin pätevä kitkakuski, niin en ymmärrä miksi päädyit micheliineihin etkä goodyear:n?
Lainaan TM-Rengastestiä "Nasta vai Kitkat:
" Valitettavasti Suomessa on myös reilu talvikausi, jolloin parhaalla tahdollakaan ei voi suositella kitkarenkaita" ;D
Pitkästä aikaa muistin tämän areenan olemassaolon ja tähän topiciin sitten päädyin :) Reilu talvihan tietäisi kunnolla lunta. Lumella kitkarengas todistetusti toimii hyvin. Itse siirryin käyttämään kitkoja talvella 2010-2011 ja sehän oli kunnon talvi täällä etelässäkin. Autona oli etuveto ja ilman ongelmia meni sekin talvi.
Tekniikan Maailman rengastestaajien jääkiekkokaukaloa vastaavissa olosuhteissa hankkima virtuaalitodellisuus:
" Valitettavasti Suomessa on myös reilu talvikausi, jolloin parhaalla tahdollakaan ei voi suositella kitkarenkaita"
Tekniikan Maailma referoima todellisuus todellisesta liikenteestä:
https://tekniikanmaailma.fi/yle-kitkarenkailla-ajetaan-paljon-vahemman-kuolonkolareita-kuin-nastarenkailla-liittyisiko-nastarenkaiden-kayttoon-vaaranlaista-turvallisuuden-tunnetta/
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 13.12.20 - klo:12:42
On Tekniikan Maailmakin havahtunut siihen, että pakko seurata aikaansa. Vuosikaudet on lehden asenne kitkarenkaita kohtaan ollut varsin nuiva, mutta nyt taitaa olla myös poliittista painetta nastattomien vaihtoehtojen hyväksymiselle.
Kannattaa ottaa huomioon että TM:n talviautotestissä käytetään kitkarenkaita (taisi olla Nokian R3). Siellä jos missä on totiset talviolosuhteet, sillä testihän ajetaan Lapin lumisissa/jäisissä oloissa ja välillä saattaa pakkastakin olla ihan reippaasti.
Syykin oli selitetty jossain sivussa, syynä juuri nastojen ajossa tapahtuva (epätasainen) kuluminen, jolloin testitulosten luotettavuus heikkenee nastojen ominaisuuksien muuttuessa. Ideahan on testata autoja, ei vertailla nastojen kulumista eri autojen välillä.
Joten voidaan todeta että ainakin talviautotestejä tekevä TM:n teami on todennut pohjoismaiset kitkarenkaat parhaaksi renkaaksi todella talvisissa oloissa ajettavaan talviautotestiin.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.12.20 - klo:17:49
Etelän hetelmät voisi kertoa millaisia reiluja talvia sitä on viime aikoina vietelty Turun, Porin ja Helsingin seuduilla.
Turusta jäi viime talvelta yhdeltä reissulta muistiin ns. "pääkallokeli". Illalla oli satanut ja yöllä pakasti. Aamulla olikin sitten kohtuu liukkaat "jäätiet" ihan kaupunkialueella. En kyllä ottaisi puolet heikompaa jääpitoa jos vaihdossa saisi hieman paremmat plus-kelin ominaisuudet. Mutta makuja on monia, jokainen valitkoon itse mikä miellyttää.
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.12.20 - klo:22:32
Syykin oli selitetty jossain sivussa, syynä juuri nastojen ajossa tapahtuva (epätasainen) kuluminen, jolloin testitulosten luotettavuus heikkenee nastojen ominaisuuksien muuttuessa. Ideahan on testata autoja, ei vertailla nastojen kulumista eri autojen välillä.
Juu, muistan lukeneeni tuon selityksen. Rengastestien yhteydessä siitä ei tosin hiiskuta mitään, mainitaan vain, että renkaita eniten kuluttavat testit suoritetaan lopussa. Kitkarenkaiden kesäkäytöstä jaksetaan usein muistuttaa, mutta ei tuosta nastojen arvaamattomasta kulumisesta, vaikka kuluuhan ne kitkatkin. Totuuksia hieman valikoiden.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.12.20 - klo:17:47
Lainaan TM-Rengastestiä "Nasta vai Kitkat:
" Valitettavasti Suomessa on myös reilu talvikausi, jolloin parhaalla tahdollakaan ei voi suositella kitkarenkaita" ;D
Et sitten yhtään vanhempaa TM-artikkelia löytänyt, jota referoida? Tuo sanatarkka lainaus on Tekniikan Maailman numerosta 17
vuodelta 1977. ;D
Onhan joillakin edelleen takatukka ja insinöörilasit sieltä asti. ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 14.12.20 - klo:18:36
Onhan joillakin edelleen takatukka ja insinöörilasit sieltä asti. ;D
No niitä on uustuotantona, mutta ei taida vm 1977 talvirenkaita liikenteessä enää vastaan tulla (toivottavasti).
Lainaus käyttäjältä: tet - 14.12.20 - klo:08:40
Et sitten yhtään vanhempaa TM-artikkelia löytänyt, jota referoida? Tuo sanatarkka lainaus on Tekniikan Maailman numerosta 17 vuodelta 1977. ;D
Tekniikka on kehittynyt.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 14.12.20 - klo:18:36
Onhan joillakin edelleen takatukka ja insinöörilasit sieltä asti. ;D
Takatukasta ja insinöörilaseista on varmana ollut tuossa kehityksessä apua ;D.
Kävi niin, että molemmissa autoissa on nyt kitkat. Syksyllä hankitussa 2012 Volkswagen upissa tuli mukana CVC7 talvirenkaat. Pari vuotta sitten paistetut ja 7mm pinnalla, joten vielä ajelee pari-kolme talvea. Uuteen Ocuun valittiin sama rengas. Aikaisemmin melkein aina ollut nastat, mutta koitetaan nyt kitkoilla vaihteeksi. Jos tulevat talvet täällä etelässä on yhtään samanlaisia kuin edellinen, niin kitkat riittää meidän käyttöön vallan mainiosti.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.12.20 - klo:09:12
Ne jotka ajaa Etelän kurassa ajakoot millä haluaa, vaikka kapeilla renkailla.
Tosimies ajaa vallitsevissa oloissa ja valitsee talvisille teille Premiun nastarenkaat.
On niissä Conteissa murhaavaa pitoa jäällä.
Murhaavaa pölyä hengitysilmassa. ;) Tosimies ei nastojen ropinaa kaipaa. ;)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.12.20 - klo:09:12
Ne jotka ajaa Etelän kurassa ajakoot millä haluaa, vaikka kapeilla renkailla.
Tosimies ajaa vallitsevissa oloissa ja valitsee talvisille teille Premiun nastarenkaat.
On niissä Conteissa murhaavaa pitoa jäällä.
Suorastaan murhaavan surkeaa artikulaatiota jälleen.
Käännä levyä!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.12.20 - klo:09:12
Ne jotka ajaa Etelän kurassa ajakoot millä haluaa, vaikka kapeilla renkailla.
Tosimies ajaa vallitsevissa oloissa ja valitsee talvisille teille Premiun nastarenkaat.
On niissä Conteissa murhaavaa pitoa jäällä.
Harmi vaan että etelän kurassa ajaa huomattavan suuri osa suomalaisista.
Ao. kuvassa 50% viiva tarkoittaa sitä että puolet suomalaisista asuu sen alapuolella, väittäisin että tällä alueella nastarenkaiden todellinen tarve on vähäistä. Jostain muistan vielä lukeneeni että pitkän ajan keskiarvo on, että tuo 50% viiva siirtyy vuodessa 0,7km alaspäin.
(https://pbs.twimg.com/media/DT-EpIKXcAAT5_f?format=jpg&name=900x900)
Toki aina tulee yksittäisiä päiviä jolloin niistä nastoista olisi hyötyä, itsellä edellisestä päivästä alkaa olla aikaa 2 vuotta, silloinkin 15min työmatka olisi suoriutunut vajaa 10sek nopeammin nastojen ansiosta, klo 10 eteenpäin ei ollut enää peilijäätä eli iltapäivällä nastahyötyä ei olisi ollut. Harmi kun tämäkin kerta sattui lauantaille niin ei ollut edes kiire töihin vaan olin leppoisasti menossa ostoksille.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.12.20 - klo:10:57
Kitkatuomojen renkaista irtoaa töhnää joka turmelee luontoa.
Nokiakin oikein mainosti kitkojaan, että niissä on hyvä pito ja niistä irtoaa hienon hienoja partikkelejä esim. jarruttaessa. Tosimies vetää nastoilla ja maksaa hankkiessa autoja rutkasti veroja joista pitäisi riittää tiestön parantamiseenkin euroja.
Pidetään sentään faktat kunnossa: Eniten sitä töhnää irtoaa asfaltista, jota nasta hakkaa. Se bitumi, joka niitä ruostejälkiä autoon jättää, on nastanmurunen, joka on bitumia tiestä napannut mukaansa.
Saman verran niitä veroja kitkoistakin maksetaan, että josko vaikka sen turhan ja tyhmän provoilunkin voisi jättää?
Siis mitä kirjoittajat nyt yrittävät saada irti tästä ketjusta? 226 sivua lähes turhaa länkytystä ja väittelyä joka ei johda mihinkään. Osa nimimerkeistä vielä notkuvat täällä vuodesta toiseen nohevilla kommenteilla. Ei tämä asia nyt miksikään muutu, antaa ihmisten käyttää niitä renkaita mitä itse kokevat omaan käyttöön tarpeellisiksi. Ihan turha maalailla omia kokemuksia kaiken totuudeksi.
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 15.12.20 - klo:11:48
Siis mitä kirjoittajat nyt yrittävät saada irti tästä ketjusta? 226 sivua lähes turhaa länkytystä ja väittelyä joka ei johda mihinkään. Osa nimimerkeistä vielä notkuvat täällä vuodesta toiseen nohevilla kommenteilla. Ei tämä asia nyt miksikään muutu, antaa ihmisten käyttää niitä renkaita mitä itse kokevat omaan käyttöön tarpeellisiksi. Ihan turha maalailla omia kokemuksia kaiken totuudeksi.
Totuudet:
1. Osalle sopii paremmin kitkat, osalle nastat
2. Osa ajaa täysin turhaan nastoilla tottumuksen vuoksi, vaikka olosuhteiden puolesta pärjäisi kitkoillakin.
3. Nastat tuhoavat tienpintaa ja aiheuttavat suuria terveyshaittoja.
Nuo kolme huomioimalla jokainen löytänee sen itselleen sopivan rengastuksen ja voisiko nyt ylläpitokin alkaa reagoimaan, niin saataisiin tästäkin ketjusta sellainen, että sitä TIETOA viitsii käydä etsimässä?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.12.20 - klo:12:03
Ai sää maksat veroja vain niistä kitkoista. Niin minäkin nastoista. Lisäksi ostan uuden pirssin 2-3 välein ja maksan veroja siten pirusti eikä sureta jos nasta iskee asfalttiin.
Se on kyllä totta, että miksi ihmiset ei saisi ajaa valitsemillaan renkailla. Kitkatuomot on heti vänkäämässä jokaisen auton alle kitkoja. Jokainen valitsee olosuhteisiinsa sopivat renkaat. Aikoinaan kitkarenkailla ajavat kehuivat, että saa ajaa läpi vuoden samoilla renkailla, vaarallisilla. Kitkarenkaat pitäisi ehdottomasti kieltää kesällä. Ne ei ole kesärenkaat. Onhan ne "tyhjänpussin" ratkaisu. Paljon ajavat kesäkeleillä loppuun vanhoja kitkoja jotka ei laisinkaan sovi kesällä tien päälle.
,,lä hyvä mies vaan aja kitkoilla ympäri vuoden. Oli aikoinaan oikein Urpoilun aihe tuo kesä/talvikäyttö meneee samoilla renkailla eikä tarvi vaihtaa.
Uusi lääkityksesi
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.12.20 - klo:12:03
Kitkarenkaat pitäisi ehdottomasti kieltää kesällä.
Tästä olen kyllä samaa mieltä! Muuten sirkustirehtöörin ulosanti menee osastolle, että muija on varmaan nalkuttanut aamulla kun pihan lumityöt taas tekemättä.
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 15.12.20 - klo:11:30
Pidetään sentään faktat kunnossa: Eniten sitä töhnää irtoaa asfaltista, jota nasta hakkaa. Se bitumi, joka niitä ruostejälkiä autoon jättää, on nastanmurunen, joka on bitumia tiestä napannut mukaansa.
Tämä kiinnostelisi, joten onko tosiaan sitä faktaa tai tutkimuksia, että tosiaan raudanpoistoaineet tarvitaan tasan nastanmurusten takia?
Lainaus käyttäjältä: ile - 15.12.20 - klo:12:43
Tämä kiinnostelisi, joten onko tosiaan sitä faktaa tai tutkimuksia, että tosiaan raudanpoistoaineet tarvitaan tasan nastanmurusten takia?
Eipä niitä raudanmurusia tielle oikein muusta tule kuin nastoista kulumalla. Ja bitumin kanssa ruostepilkkuja kiinnittyy ehjän maalipinnan pintaan. Bitumi ei ruostuta. Kiviaines ei ruostuta. Joten ainoaksi loogiseksi raudanlähteeksi jää nastanmurut.
Ns. Tar-remover aineet ovat niitä mitä juuri tarvitaan talven bitumipaskaan.
En pahoittele off-topiccia tässä ketjussa. Rautaa tehdään kivestä. Asfaltissa käytetään meillä pääosin kaiketi graniittia, jossa voi olla vaihtelevia pitoisuuksia rautamineraaleja. Loogista?
Lainaus käyttäjältä: Lionman - 15.12.20 - klo:13:28
En pahoittele off-topiccia tässä ketjussa. Rautaa tehdään kivestä. Asfaltissa käytetään meillä pääosin kaiketi graniittia, jossa voi olla vaihtelevia pitoisuuksia rautamineraaleja. Loogista?
Tämähän se. Toisena itse olen ymmärtänyt, että yksi lähde lentoruosteelle on myös jarrut. Noita raudanpoistoaineiden markkina vain nastarengasmaissa voisi olla pikkasen pieni vs. kuinka monelta valmistajalta niitä tällä hetkellä löytyy.
Eli ilmeisesti sitä faktaa nastojen murusille ei kuitenkaan löydy.
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 15.12.20 - klo:13:06
Eipä niitä raudanmurusia tielle oikein muusta tule kuin nastoista kulumalla. Ja bitumin kanssa ruostepilkkuja kiinnittyy ehjän maalipinnan pintaan. Bitumi ei ruostuta. Kiviaines ei ruostuta. Joten ainoaksi loogiseksi raudanlähteeksi jää nastanmurut.
Logiikkaa: missä rengasnastassa / nastanmurussa on rautaa? ::)
Joo ei ne nastat kovin ruosteessa ole renkaissa. Jossain halpamerkeissä on näkynyt joskus ruosteisia nastoja, muttei enää niissäkään.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.12.20 - klo:09:58
Murhaavaa pölyä hengitysilmassa. ;) Tosimies ei nastojen ropinaa kaipaa. ;)
Valitettavasti tuo "murhaava" pöly ei ole kiinni vain nastarenkaiden käytöstä. Kemikaalit, hiekoitus, jarrupölyt, rengaskulumapölyt, jne. kyllä pitävät huolen ongelmista. Ja kitkarenkaat(kin) ovat tehokkaita "hiomalaikkoja", varsinkin näiden "lisäaineiden" kera.
Oli sitten tosi tai ei, niin ropinaa ja rapinaa ei kyllä varmaan kukaan kaipaa - saati tarvitse. ::) Melusaastetta on kaikkialla kyllä liikaa!
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 15.12.20 - klo:18:54
Nastarengas on erittäin hyvä vaihtoehto sielläpäin Suomea missä ovat haastavat ajokelit.
Nastarenkaan käyttäjä ei tarvitse suolaa ei hiekoitusta eikä levitä kitkarenkaiden tavoin Nokian mainostamia "hienon hienoja mikropartikkelejä". Nokian mukaan nämä partikikkelit joita irtoaa renkaasta parantavat pitoa. :D
Kitkamies tarvitsee suolaa ja hikoitusta varsinkin risteyksiin. Erittäin saastuttavaa ja suola ruostuttaa autoja voimallisesti. Suolalios jota vedetään teille jopa tuhoaa männyntaimia (isojakin). Selvä esimerkki J-kylä-Oulu välillä takavuosina.
Rami taitaa suolan sijasta tarvita vahvemmat lääkkeet tai raitista ilmaa. Levy jäänyt pahasti pyörimään.
Täällä on jo moneen kertaan tullut esille että kitkarenkaiden vuoksi ei teitä suolata.
Napapiirin yläpuolella kitkarenkaiden osuus on noin 0% ja yllätys yllätys teitä hiekoitetaan. Syykin täällä on moneen kertaan kerrottu.
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.12.20 - klo:22:32
Kannattaa ottaa huomioon että TM:n talviautotestissä käytetään kitkarenkaita (taisi olla Nokian R3). Siellä jos missä on totiset talviolosuhteet, sillä testihän ajetaan Lapin lumisissa/jäisissä oloissa ja välillä saattaa pakkastakin olla ihan reippaasti.
Syykin oli selitetty jossain sivussa, syynä juuri nastojen ajossa tapahtuva (epätasainen) kuluminen, jolloin testitulosten luotettavuus heikkenee nastojen ominaisuuksien muuttuessa. Ideahan on testata autoja, ei vertailla nastojen kulumista eri autojen välillä.
Joten voidaan todeta että ainakin talviautotestejä tekevä TM:n teami on todennut pohjoismaiset kitkarenkaat parhaaksi renkaaksi todella talvisissa oloissa ajettavaan talviautotestiin.
Lienee myös kyse testaajien työturvallisuudesta. Epätasaisesti kuluvat nastarenkaat ( ulkonema&kuluma) eivät testaajien turvallisuutta paranna.
ei mitn
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 15.12.20 - klo:19:03
Rami taitaa suolan sijasta tarvita vahvemmat lääkkeet tai raitista ilmaa. Levy jäänyt pahasti pyörimään.
Täällä on jo moneen kertaan tullut esille että kitkarenkaiden vuoksi ei teitä suolata.
Napapiirin yläpuolella kitkarenkaiden osuus on noin 0% ja yllätys yllätys teitä hiekoitetaan. Syykin täällä on moneen kertaan kerrottu.
Aina pelkkä lääkitys ei auta. Kaunis rauhallinen ympäristö auttaa myös...
Lainaus käyttäjältä: SNG - 15.12.20 - klo:22:14
Aina pelkkä lääkitys ei auta. Kaunis rauhallinen ympäristö auttaa myös...
...jossain kaukana etelän lämmössä jossa ainoa kylmä ja valkoinen on jätski, ja jäätä löytyy korkeintaan drinksusta.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 15.12.20 - klo:22:23
...jossain kaukana etelän lämmössä jossa ainoa kylmä ja valkoinen on jätski, ja jäätä löytyy korkeintaan drinksusta.
Näin on, ja Ramirentiltä voi varmaan vuokrata nastoitettuja kylmäkoneitakin ;D
Lainaus käyttäjältä: Rauta7 - 15.12.20 - klo:17:45
Logiikkaa: missä rengasnastassa / nastanmurussa on rautaa? ::)
Eikös nuo nastat ole aikalailla kevytmetallisia, runko erikoisalumiinia ja kärki kovametallia. Paitsi se yksi "kuminasta" joka ei pysynyt ensimmäisessä versiossa paikallaan.
Tässä tuli todettua viime viikolla eräs nastojen kovasti edistämä ikävä puoli - tuulilasi säröillä. Nyt kun lämpötila on suurelta osin moottoriteillä plussan puolella, niin siellä ne nastojen tiestä jyrsimät kivet ja irronneet nastat ropisevat tuulilasiin. (nastojen tien kulutus on kertaluokkaa suurempi kuin kitkojen, ihan tutkimuksesta lainattuna)
Alle vuosi sitten uusitussa tuulilasissa on nyt sitten pitkä halkeama joka alkaa tuulilasin laitaan osuneesta pienestä iskeämästä. Iskeämä on niin pieni ja syvä että tuskinpa kyseessä on kivi vaan voi olla irronnut nasta. Ja eihän tuota voi edes korjata, koska tuulilasi on reunasta lähtien haljennut, näin ainakin viime kerralla lasiliikkeestä opastivat. "Lämmittää" kovasti mieltä. :(
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.12.20 - klo:23:09
Tässä tuli todettua viime viikolla eräs nastojen kovasti edistämä ikävä puoli - tuulilasi säröillä. Nyt kun lämpötila on suurelta osin moottoriteillä plussan puolella, niin siellä ne nastojen tiestä jyrsimät kivet ja irronneet nastat ropisevat tuulilasiin. (nastojen tien kulutus on kertaluokkaa suurempi kuin kitkojen, ihan tutkimuksesta lainattuna)
Alle vuosi sitten uusitussa tuulilasissa on nyt sitten pitkä halkeama joka alkaa tuulilasin laitaan osuneesta pienestä iskeämästä. Iskeämä on niin pieni ja syvä että tuskinpa kyseessä on kivi vaan voi olla irronnut nasta. Ja eihän tuota voi edes korjata, koska tuulilasi on reunasta lähtien haljennut, näin ainakin viime kerralla lasiliikkeestä opastivat. "Lämmittää" kovasti mieltä. :(
Eiköhän tuulilaseja kuitenkin talvella riko lähinnä hiekoitushiekka joka jää talvirenkaiden lamellehin kiinni. Oma veikkaus on, että kitkoista lähtee se pahin hiekkapuhallus kun vauhtiin päästään. Mutta tuo pienpoisto on kyllä ihan puhtaasti nastojen 'syytä' ja se ärsyttää. Auton helmat on normipesun jälkeen kuin hiekkapaperia.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 15.12.20 - klo:23:24
Eiköhän tuulilaseja kuitenkin talvella riko lähinnä hiekoitushiekka joka jää talvirenkaiden lamellehin kiinni. Oma veikkaus on, että kitkoista lähtee se pahin hiekkapuhallus kun vauhtiin päästään. Mutta tuo pienpoisto on kyllä ihan puhtaasti nastojen 'syytä' ja se ärsyttää. Auton helmat on normipesun jälkeen kuin hiekkapaperia.
Ei moottoriteitä hiekoiteta, siellä tuo napsahti tuulilasiin. Modernissa nastarenkaassa on myös lamelleja. Muistaakseni tuota pölyn nostokykyä saatettiin jossain tutkimuksessa tarkkailla ja ei siinä oikein eroja saatu aikaan.
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.12.20 - klo:23:30
Ei moottoriteitä hiekoiteta, siellä tuo napsahti tuulilasiin. Modernissa nastarenkaassa on myös lamelleja. Muistaakseni tuota pölyn nostokykyä saatettiin jossain tutkimuksessa tarkkailla ja ei siinä oikein eroja saatu aikaan.
Ei hiekoiteta mutta sen kiven irtoaminen vaatii usein moottoritienopeuden, että se lamellien puristuksesta irtoaa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.12.20 - klo:23:09
Tässä tuli todettua viime viikolla eräs nastojen kovasti edistämä ikävä puoli - tuulilasi säröillä. Nyt kun lämpötila on suurelta osin moottoriteillä plussan puolella, niin siellä ne nastojen tiestä jyrsimät kivet ja irronneet nastat ropisevat tuulilasiin. (nastojen tien kulutus on kertaluokkaa suurempi kuin kitkojen, ihan tutkimuksesta lainattuna)
Alle vuosi sitten uusitussa tuulilasissa on nyt sitten pitkä halkeama joka alkaa tuulilasin laitaan osuneesta pienestä iskeämästä. Iskeämä on niin pieni ja syvä että tuskinpa kyseessä on kivi vaan voi olla irronnut nasta. Ja eihän tuota voi edes korjata, koska tuulilasi on reunasta lähtien haljennut, näin ainakin viime kerralla lasiliikkeestä opastivat. "Lämmittää" kovasti mieltä. :(
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.12.20 - klo:23:30
Ei moottoriteitä hiekoiteta, siellä tuo napsahti tuulilasiin. Modernissa nastarenkaassa on myös lamelleja. Muistaakseni tuota pölyn nostokykyä saatettiin jossain tutkimuksessa tarkkailla ja ei siinä oikein eroja saatu aikaan.
Oletko joskus keväällä vaikka vertaillut kitka ja nastarenkaiden eroa kummassa on enemmän kiviä? Minä olen ja kyllä näissä tapauksissa continental:n talvirenkaissa kitkoissa on huomattavasti enemmän kiviä, kuin nastarenkaassa. Jos jaksaisin kaivaa puhelinta, niin voisi löytyä kuvatkin.
Nykyään nastan paino on vain maksimissaan 1.1 grammaa. Jokainen voi sitten itse punnita auton renkaasta paljonko nuo kivet painavat ja tehdä johtopäätöksen kumpia niihin ikkunoihin ropisee...
Itsellä sama kokemus kivistä. Kitkoissa enemmän, ei empiiristä tutkimusta.
Tänään Päijät-Hämeessä liukasta isolla iillä. Jos tulisi paljon ajoa sivuteillä, niin nastat olisivat nyt aamulla paikallaan. Itselle kitkat riittävät hyvin.
Taas siis palaamme kuskin tarpeeseen ja ajoprofiiliin (eikä jankkaamiseen)
Mites tuo jarrupöly ja auton maalipinta? Vai onko liiaan hienojakoista?
Takaroiskeläpät vähentää huomattavasti moskan ja samalla niiden kivien sekä nastojen nousua ilmaan. Saisi laittaa pakolliseksi varusteeksi.
On tullut tavaksi jättää iso väli rampeissa kiihdyttäessä. Täällä Päijät-Hämeessä tuo onnistuu, pääkaupunkiseudulle ei välttämättä kehtaa hidastella kun liikennevirta on eri luokkaa....
Roiskeläppiä ei voi laittaa koska näyttävät pahalta ja maksavat liikaa :P
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.20 - klo:06:53
Nykyään nastan paino on vain maksimissaan 1.1 grammaa. Jokainen voi sitten itse punnita auton renkaasta paljonko nuo kivet painavat ja tehdä johtopäätöksen kumpia niihin ikkunoihin ropisee...
Sitä nyt on mahdoton sanoa jälkikäteen kumpi tässä tapauksessa iski ikkunaan. Vaikka nasta ei painava ole, ongelma onkin sen terävä (jos sattuu ns. piikki tai reuna edellä) muoto ja metallintiheys jolloin yksittäiseen mutta pieneen pisteeseen syntyy paikallisesti suurempi voima verrattuna siihen että kappale olisi "pyöreämpi". Tässä tapauksessa ihmetytty äärimmäisen pieni ja syvä kolo lasissa josta halkeama lähti.
Toki väliä pystyy pitämään edellä oleviin, mutta sille ei voi mitään jos vierestä paahtaa ns. "premium" viuhahtaen ohi ja sieltä lentää pieni ylläri, tai kurvataan suoraan ohituksen jälkeen samalla kaistalle takaisin, heittäen siihen kaistojen väliin kertynyt kivimoska ilmaan.
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.12.20 - klo:22:50
Sitä nyt on mahdoton sanoa jälkikäteen kumpi tässä tapauksessa iski ikkunaan. Vaikka nasta ei painava ole, ongelma onkin sen terävä (jos sattuu ns. piikki tai reuna edellä) muoto ja metallintiheys jolloin yksittäiseen mutta pieneen pisteeseen syntyy paikallisesti suurempi voima verrattuna siihen että kappale olisi "pyöreämpi". Tässä tapauksessa ihmetytty äärimmäisen pieni ja syvä kolo lasissa josta halkeama lähti.
Toki väliä pystyy pitämään edellä oleviin, mutta sille ei voi mitään jos vierestä paahtaa ns. "premium" viuhahtaen ohi ja sieltä lentää pieni ylläri, tai kurvataan suoraan ohituksen jälkeen samalla kaistalle takaisin, heittäen siihen kaistojen väliin kertynyt kivimoska ilmaan.
Mutta väitit sitä kumminkin nastaksi, kun se sopi paremmin omaan agendaan ja jatkat sitä vielä ;D? Kivihän ei voi olla terävä eihän?
Odotan mielenkiinnolla tutkimusta tähän aiheeseen.
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.12.20 - klo:22:50
Toki väliä pystyy pitämään edellä oleviin, mutta sille ei voi mitään jos vierestä paahtaa ns. "premium" viuhahtaen ohi ja sieltä lentää pieni ylläri, tai kurvataan suoraan ohituksen jälkeen samalla kaistalle takaisin, heittäen siihen kaistojen väliin kertynyt kivimoska ilmaan.
Voi se olla vastaantulijakin. Vuosi sitten 8tkm ajetusta muutaman kuukauden vanhasta autosta meni lasi, kun vastaantuleva rekka "heitti" kive lasiin, ja tietysti sinne lähelle reunaa, joten sehän sitten halkesi heti... :-[
Kiviä tuntuu lentävän joka suunnasta. Myös vastaantulijoista. Minulla ainakin kitkarenkaissa olevat kivet on pääosin tuota järkyttävää hiekoitussepeliä. En ymmärrä miksi sitä sotketaan mihinkään. Jos hiekoetetaan, niin tarpeeksi hienoa ainesta sitten.
Tänään aamulla pienemmät kadut/tiet umpijäässä. Hyvin meni contin seiskoilla.
Lainaus käyttäjältä: jt - 15.12.20 - klo:23:00
Eikös nuo nastat ole aikalailla kevytmetallisia, runko erikoisalumiinia ja kärki kovametallia. Paitsi se yksi "kuminasta" joka ei pysynyt ensimmäisessä versiossa paikallaan.
Mitäköhän ainetta sä kuvittelet sen "kovametallin" olevan? Mun alkuainetaulukossa ei ainakaan ole sen nimistä ainetta. Todennäköisimmin se on jotain terässeosta. Ja kyllä se teräskin suolan ja veden kanssa reagoidessaan ruostuu.
Varmaankin teidän alueen tiehoitokunta on ajetellut sinunkin turvallista liikkumista liikenteessä, ettet löydä itseäsi jostakin lepikosta niiden huippunastarenkaidesi kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.12.20 - klo:11:31
Nastamies ei tarvitse kumpaakaan ei hikkapölyä eikä suolaa.
Juu, suola nostaa verenpainetta mutta se hikkapöly on kaikista pahin. Hiekkakin aiheuttaa monta ongelmaa. Ei taida suolasta ja hiekasta päästä talviliikenteessä eroon ellei tavarakuljetuksia ja julkista liikennettä lakkauteta.
Onkos jönglööraajalla paljonkin kokemusta raskaalla kalustolla ajamisesta? Jos ei, niin koskaan et tule ymmärtämään hiekoitussepeliä tai suolaa. Jos on kokemusta, niin en ymmärrä kommenttejasi. Kitkoilla ajaminen on kuin leikkiä verrattuna oikeasti raskaan kaluston ajamiseen.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.12.20 - klo:15:03
Olempas kuule niin pitkään ajanut autolla ja kilsoja takana, että oot varmaan liikenteessä oppipoika.
No jaa...kohtapuolin 45 vuotta ollut ajokortti,enpä koe itseäni enää oppipojaksi. Sitä paitsi ajanut kitkoilla yli 15 vuotta ilman ongelmia. Tosimies ajaa kitkoilla kelistä riippumatta 8)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.12.20 - klo:15:03
Olempas kuule niin pitkään ajanut autolla ja kilsoja takana, että oot varmaan liikenteessä oppipoika.
Kysyin että oletko ajanut raskaalla kalustolla? En ole nähnyt liikenneympyrää, josta voi henkilöautolla ajaa, muttei raskaalla kalustolla. Pelastuslaitoksen vehkeillä pitää moneen paikkaan päästä, joten raskaan kaluston on mahduttava.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.12.20 - klo:15:01
,,lä kerro satuja. Aivan turhaa hiekoitetaan kapeita ajoväyliä ja ahtaita liikenneympyröitä joista ei edes raskas liikenne mahdu kulkemaan. Ei uppoa tun sun stoori.
Lainaus käyttäjältä: hph - 17.12.20 - klo:15:18
No jaa...kohtapuolin 45 vuotta ollut ajokortti,enpä koe itseäni enää oppipojaksi. Sitä paitsi ajanut kitkoilla yli 15 vuotta ilman ongelmia. Tosimies ajaa kitkoilla kelistä riippumatta 8)
Tämä muotoilu pistää aina miettimään kuinka kapeahkolla tatsilla julistetaan sitä omaa sanomaa. Voisi muotoilla hyvin "Sitä paitsi ajanut <**valitse tähän alta**> yli 15 vuotta ilman ongelmia. Tosimies ajaa <**valitse tähän alta**> kelistä riippumatta 8)
**nastarenkailla**
**kitkoilla**
**eurokitkoilla**
**etuvedolla**
**takavedolla**
**kesärenkailla*
jnejne.
Toinen vakiokommentti muuten ollut aikalailla kymmeniä vuosia, että juuri nyt kitkat ovat samalla tasolla pidossa kuin nastat kun katsokaas kehitys, testit jne. Noh - samaa on jo hoettu jo sfnet.harrastus.autot -kulta-ajoista asti ;)
Noh, täällä ei ole kortti ollut kun sen vajaat 30v niin ei kyllä kehtaa julistaa mitään totuuksia. Vielä kun törkeästi mennyt vaihtamaan kitkojen ja nastojen välilläkin vähintään joka toinen tai kolmas vuosi.
Tuppaa tuo provoilu vaan tarttumaan itse kuhunkin kyseisen ammatti prvoilijan kanssa ;)
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.12.20 - klo:15:51
Oletko todellakin sitä mieltä, että kaikista pienistäkin ympyröistä vedetään rekalla kuin rekalla. Se vaan on yksinkertaisesti niin, että taajamien pienistä ympyröistä ei kaikista mennä raskaalla kalustolla. Ei pelastuslaitoksella ole yhtään rekkaa niillä pätyköillähän ne ajaa ;D ;D ;D
Onko muuten itselläs kuormurikortti?
Nyt tulee Ramilta paksua tekstiä. Oon ollut järjestämässä relkakuljetuksia läpi taajamien ja peruskuljetuksissa ei ole vielä ole tullut vastaan vielä ympyrää mistä rekka ei olisi mennyt läpi. Erikoiskuljetuksissa kyllä.
On huomioitava että telibussin kaartosäde on isompi kuin moduulirekan ja kiertoliittymän mitoitusajoneuvona köytetään tarvittaessa nimenomaan telibussia. Jos telibussi menee liittymästä läpi, ei moduulirekalla ole mitään hankaluuksia.
Jönglaara-Rami, Laitatko esimerkin liikenneympyrästä, josta rekka ei pääse kulkemaan. Kiinnostaa kovasti.
Itse olen ajanut kuormuria (työkseni) viimeksi 90-luvulla, ja sen jälkeen ollut enempi kirjoituspöytähommissa, joten ei ihan enää muistu noista muuta mieleen, kuin että mitään nastoja niissä ollut, parhaimmillaan sellaisilla karkeilla palakuvioilla varustetut "nappularenkaat". Ihan hyvin pärjättiin talvellakin. Joskus oli varmaan joku tiukka paikkakin, joka edellytti erityista harkintaa, ennakointia ja varovaisuutta. Tosin tuohon aikaan ajoin sitten henkilöautolla nastarenkailla, ja ajaisin varmaan vieläkin, jos kalusto olisi samaa kuin silloin ABS-jarrujenkin ollessa ylellisyysvaruste, jota ei omissa kulkineissa vielä tuolloin tavattu.
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.12.20 - klo:16:29
Voi voi monia ympyröitä löytyy taajamien pikkuteistä.
Talvella lumijäljistä näkee selvästi kun ympyrästä on jouduttu hädissään oikaisemaan.
Kerro esimerkkiympyrä, josta ei mahdu raskaalla kalustolla?
Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 17.12.20 - klo:15:51
Oletko todellakin sitä mieltä, että kaikista pienistäkin ympyröistä vedetään rekalla kuin rekalla. Se vaan on yksinkertaisesti niin, että taajamien pienistä ympyröistä ei kaikista mennä raskaalla kalustolla. Ei pelastuslaitoksella ole yhtään rekkaa niillä pätyköillähän ne ajaa ;D ;D ;D
Onko muuten itselläs kuormurikortti?
Kyllä. Ajelen sellaisia melko raskaita työkaluja, joissa akselimassa saattaa olla jopa 14t ja akseleita useampia ja pituutta pitkän linkkarin verran. Ja kyllä, olen ajanut myös sitä täysperä "rekkaa" useampia vuosia työkseni. Myös taksikuskin ammatti on tuttu, mutta siitä on aikaa. Tämä nyt ei sinänsä liittynyt renkaisiin, mutta monenlaista vekotinta on tullut ajettua ja se vaikuttaa vahvasti mielipiteisiini. Nastoilla on paikkansa, mutta valtaosa ihmisistä selviytyisi turvallisesti talvesta ja niistä talven muutamasta hankalasta kelistä ilman nastoja.
Jatketaan vähä off topiccia.
Monesti rekkakuskeista keskustelu on negatiivispainoitteista. Laitetaanpas välillä muutakin. Kun näkee puutavararekan intiaanipyöräytyksen lanssilla tai ajon talvitiellä, ei voi kuin ihailla kuskien taitoja. Tässä esimerkkiä tosielämästä:
https://m.youtube.com/watch?v=FKYvA3-8uXA
Ja tässä ilmeisesti koulutustilanne:
https://m.youtube.com/watch?v=uMkGx0XjetI
Voin myöntää että itseltä ei onnistuisi. Tuskin vaikka kovasti harjoittelisi.
Hesarissa taas nostettu uusi THL:n tutkimus esiin. Sairauspoissaolot korreloivat katupölyn kanssa. Vähän sekava artikkeli kuitenkin....
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007687599.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007687599.html)
Lainaus käyttäjältä: tgotj - 17.12.20 - klo:10:43
Mitäköhän ainetta sä kuvittelet sen "kovametallin" olevan? Mun alkuainetaulukossa ei ainakaan ole sen nimistä ainetta. Todennäköisimmin se on jotain terässeosta. Ja kyllä se teräskin suolan ja veden kanssa reagoidessaan ruostuu.
Tämä herätti uteliaisuuden, piti googlata tuo kovametalli. Ainoa mistä löytyi täsmällistä tietoa, oli iltiksen juttu vuodelta 2004 Tikka Groupin nastatuotannosta (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001428381.html). Siinä mainittiin koboltti volframikarbidin sideaineena, joten ei rautaa. Voihan jotkut käyttää nykyään muutakin, mutta enpä ole yhtää ruostunutta rengasnastaa nähnyt.
Tämä oli mielekiintoista:
"Suomessa tuskin päästään nastarenkaiden täyskieltoon kuten on tehty esim. Saksassa ja Puolassa, mutta meillä voitaisiin ottaa käyttöön molemmat sekä Tukholman että Norjan mallit, jolloin keskustassa määrätyillä kaduilla nastoilla ajo on kielletty, kuten Tukholmassa.
Keskustassa näitä rajoituksia voitaisiin tehdä nopeastikin, sillä uusi liikennemerkki asetus mahdollistaa sen vaikka välittömästi toimeenpantavaksi.
Sekä Norjan malli jossa säädetty suurten kaupunkien alueella nastarenkaiden käytölle haittamaksu, jolloin joka haluaa ajaa nastoilla voi ostaa viikko 7,, kk 30,, kausi 150, luvan ajaa nastoilla, tällöin satunnainen kävijä voi ostaa esim vain viikkoluvan, ja näin saa ajaa nastarenkailla ilman sanktioita.
Meillä tuon voisi säästää esim. Kehä-1 sisäpuolelle.
Norjassa maksun säätäminen pudotti nastoilla ajavien määrän 90% noin 20%, samalla katupölyn määrä väheni merkittävästi, liikenteen melu väheni ja myös onnettomuuksien määrä laski koska autoilijat ryhtyivät ajamaan ennakoivemmin kuten talvella tulee tehdäkin."
Jos tulokset ovat lähellekään tuon kaltaisia, niin olisi idiotismia olla kokeilematta sitä.
Osa vastustaa periaatteesta ja osa jos vain isommalla rahalla saa nastat tai nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 18.12.20 - klo:18:48
Olen sitä mieltä, että tämänkaltaisten kommenttien poustaajat pitää myös heittää helvettiin tältä foorumilta. Vaikka olisit eri mieltä, alakoulutyylinen kommentointi ei kuulu suomalaisen miehen kategoriaan. En kyl tiedä oletko kumpaakaan.
Minä ole sitä mieltä, että päivähoitotyyliin kirjoittavalle trollille voi ihan hyvin kirjoittaa alakoulutyyliin.
Tänään kyllä huomasin tuon kitkan huonon puolen, kun tiheämpi lamellikuvio täyttyy loskasta. Tuli nähtyä; Vettä, räntää, loskaa ja lunta.
Tuo loska oli kaikista haasteellisin noille contin CVC7:lle. Sinänsä saattoi olla liukaskeli, jos auto vitosvaihteella ohituskaistalla rupesi välkyttämään ilonestoa ja yksi hirvipariskuntakin tuli hävitettyä tien molemmin puolin. Nyt jos olisin saanut valita, niin olisi ollut contin nastat alla. Nyt mentiin kitkoilla. Pitää tutkailla sääkarttoja olisiko kohta nastojen aika. Sen verran paljon alkaa olla lunta jo mökillä ja jos keli lauhtuu, niin alkaa mennä haasteelliseksi mitä tuli tänään käytyä.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 18.12.20 - klo:19:44
Minä ole sitä mieltä, että päivähoitotyyliin kirjoittavalle trollille voi ihan hyvin kirjoittaa alakoulutyyliin.
No, se kertoo sitten vain sinun kypsymättömyydestäsi.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 18.12.20 - klo:22:18
No, se kertoo sitten vain sinun kypsymättömyydestäsi.
Voi hellallettas. Paimentolainen Ramin/sirkustaiteilijan kolmas persoona?
PS. Karppa: Ei CVT6:kaan häävi ole loskan osalta pitkittäispidossa. Meni yksi jarrutus hiukan tänään pitkäksi. Hiukan syke nousi vaikkei ollut hirveän kriittinen paikka. Alkutalvi on aina jännää asikaa ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 19.12.20 - klo:00:07
PS. Karppa: Ei CVT6:kaan häävi ole loskan osalta pitkittäispidossa. Meni yksi jarrutus hiukan tänään pitkäksi. Hiukan syke nousi vaikkei ollut hirveän kriittinen paikka. Alkutalvi on aina jännää asikaa ;D ;D ;D
En mä jännästä tiedä, kun ajelin Stadista mökille Keski-Suomeen. Kyllä suurin osa oli taas tiellä, mutta ainakin itse olen huomannut CVC6/CVC7 eron contiicecontact 2 nastojen välillä, että nastarengas ei ole niin arka tuolle loskalle ja sen näkee ihan kuviosta, kun katsoo omin silmin. Pääsin jopa näkemään, kun ajettiin mökille ja takaisin samalla autolla, että mikä ero on ajotyylissä ja miksi toisesta saattaa tuntua jännemmältä tuo ajaminen sekä liukkaus.
Uusi ja tuore merkkirengas on pääsääntöisesti aina hyvä ja ei en vieläkään edes kaatosateessa joutunut vesiliirtoon nordic-kitkoilla, vaikka eräs jaksaa tästä pelotella enkä tarkoita sinua SNG. Loskaliirrossa oltiin parikin kertaa ;).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.20 - klo:00:15
En mä jännästä tiedä, kun ajelin Stadista mökille Keski-Suomeen. Kyllä suurin osa oli taas tiellä, mutta ainakin itse olen huomannut CVC6/CVC7 eron contiicecontact 2 nastojen välillä, että nastarengas ei ole niin arka tuolle loskalle ja sen näkee ihan kuviosta, kun katsoo omin silmin. Pääsin jopa näkemään, kun ajettiin mökille ja takaisin samalla autolla, että mikä ero on ajotyylissä ja miksi toisesta saattaa tuntua jännemmältä tuo ajaminen sekä liukkaus.
Uusi ja tuore merkkirengas on pääsääntöisesti aina hyvä ja ei en vieläkään edes kaatosateessa joutunut vesiliirtoon nordic-kitkoilla, vaikka eräs jaksaa tästä pelotella enkä tarkoita sinua SNG. Loskaliirrossa oltiin parikin kertaa ;).
Voi olla kysymys liiasta luotosta talvirenkaisiin tai sitten liian suuresta tilannenopeudesta. Kieltämättä tuli räpättyä vähän liikaa ;D
On nuo kitkat vaan mukavat. Nasta ei loskassa kauheasti (irti asfaltista) auta, Vittumaiset keli ollut viime aikoina niin autoilun kuin ulkoilun kannalta! Olis nyt perhana kunnon talvi----tai kesä!
Loskaliirrossa oltiin itsekin eilen. Ei mitään vaarallista, mutta on se näköjään kova pää kun ei meinaa tajuta laskea vauhtia tarpeeksi. Ei ole näköjään vielä tottunut talven vaatimuksiin. Risteykset ja ympyrät kyllä muistaa....CVT7 on kyllä parempi ajaa kuin aiempi Nokian R2. Nokialainen oli ainoastaan hiukan hiljaisemman tuntuinen, mutta toki myös pehmeämmän oloinen.
Eilen kyllä toisen auton kanssa oli nokian nastoillakin aika nuljua menoa.
Eilen tuo Tre-Jkylä väli oli täyttä loskaa koko matka. Jokanen ohituskaista oli loskapatjassa. Ihan yhtälailla tuo nasta sen patjan päälle nousi.
Jätettiin loppumatkalla ohituskaistat käyttämättä.
Eikö se haasteellisin nyt kitkalle ollutkaan enään se jääpolanne jossa vettä päällä?
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.12.20 - klo:07:29
Eilen tuo Tre-Jkylä väli oli täyttä loskaa koko matka. Jokanen ohituskaista oli loskapatjassa. Ihan yhtälailla tuo nasta sen patjan päälle nousi.
Jätettiin loppumatkalla ohituskaistat käyttämättä.
Eikö se haasteellisin nyt kitkalle ollutkaan enään se jääpolanne jossa vettä päällä?
Jotta tyhmempikin ymmärtää, jos ei ole noihin rengaskuvioihin tutustunut, niin pari kuvaa continental:n kitkojen ja nastojen välillä. Kannattaa myös joskus katsoa loskakelillä, kun pysähdyt, kuinka tukossa rengas on. Ihan vain mielenkiinnon vuoksi.
https://cdn.bythjul.com/images/products/continental_vikingcontact6__500.jpg
https://cdn.bythjul.com/images/products/continental_vikingcontact7__500.jpg
https://cdn.bythjul.com/images/products/continental_contiicecontact2__.jpg
https://cdn.bythjul.com/images/products/continental_icecontact3__500.jpg
Mun ei tarvinnut ajaa possujunissa ennen ohituskaistaa 60-70km/h ja ohituskaistoilla 90km/h, kun meni noista possujunista ohi, joko ohituskaistoilla tai ennen niitä. Kuljettajien välillä on myös se eroja, että osa kuljettajista tietää auton ja renkaiden rajat samoin, kuin myös renkaiden erot miten ne käyttää autojen alla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.20 - klo:09:35
Mun ei tarvinnut ajaa possujunissa ennen ohituskaistaa 60-70km/h ja ohituskaistoilla 90km/h, kun meni noista possujunista ohi, joko ohituskaistoilla tai ennen niitä. Kuljettajien välillä on myös se eroja, että osa kuljettajista tietää auton ja renkaiden rajat samoin, kuin myös renkaiden erot miten ne käyttää autojen alla.
Joo, ja noita auton ja renkaiden rajat tietäviä löytyy aina välillä ojan puolelta kun eivät sitten tietäneetkään keliä tai osanneet lukea liikennetilanteita.
Eilen tuli vajaat 300km köröteltyä eteläsuomen "talvea" ja monenmoista kuumakallea matkan varrella. Ohi näiden piti päästä milloin mistäkin, sulkuviivoista tai letkan pituudesta välittämättä. Taitaa Audin rinkulat tosiaankin olla joillekin punainen vaate kun pakko oli päästä Audin ja täysperävaunuyhdistelmän väliin kurasumuun mutta ei siitä enää uusiin ohituksiin. (Itse en viitsinyt kytätä tilaisuutta yhdistelmän ohitukseen ennen motaria kun sen edellä oli kuitenkin letkaa.) Pahin kuumakalle heilui ruotsalaistuntumalla kaistan laidasta laitaan pitkiä valoja vilkutellen ja veti lopulta tuplakeltaisilla ohi. Samalla lossilla kuitenkin nähtiin, aikataulunmukaisella lähdöllä.
Se vähä mitä nyt viimeaikoina on loskassa ehtinyt ajaa niin nuo misukan X-Ice Snow:t pyörivät eleettömästi eteenpäin aivan kuten Nokian R3:tkin. En muista millä talvirenkaalla olisi oikeasti ollut loskaliirto-ongelmia. Kerran muistan pari kolme talvea sitten luistoneston lyöneen vakkarin pois päältä ilman sen suurempaa dramatiikkaa kun loskassa ylämäessä vakkarilla kiihdyttäen ohituskaistalle vaihdoin.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 19.12.20 - klo:11:49
Joo, ja noita auton ja renkaiden rajat tietäviä löytyy aina välillä ojan puolelta kun eivät sitten tietäneetkään keliä tai osanneet lukea liikennetilanteita.
Eilen tuli vajaat 300km köröteltyä eteläsuomen "talvea" ja monenmoista kuumakallea matkan varrella. Ohi näiden piti päästä milloin mistäkin, sulkuviivoista tai letkan pituudesta välittämättä. Taitaa Audin rinkulat tosiaankin olla joillekin punainen vaate kun pakko oli päästä Audin ja täysperävaunuyhdistelmän väliin kurasumuun mutta ei siitä enää uusiin ohituksiin. (Itse en viitsinyt kytätä tilaisuutta yhdistelmän ohitukseen ennen motaria kun sen edellä oli kuitenkin letkaa.) Pahin kuumakalle heilui ruotsalaistuntumalla kaistan laidasta laitaan pitkiä valoja vilkutellen ja veti lopulta tuplakeltaisilla ohi. Samalla lossilla kuitenkin nähtiin, aikataulunmukaisella lähdöllä.
Se vähä mitä nyt viimeaikoina on loskassa ehtinyt ajaa niin nuo misukan X-Ice Snow:t pyörivät eleettömästi eteenpäin aivan kuten Nokian R3:tkin. En muista millä talvirenkaalla olisi oikeasti ollut loskaliirto-ongelmia. Kerran muistan pari kolme talvea sitten luistoneston lyöneen vakkarin pois päältä ilman sen suurempaa dramatiikkaa kun loskassa ylämäessä vakkarilla kiihdyttäen ohituskaistalle vaihdoin.
Olen täysin oikeassa. Edellisen kerran olen ollut ojan puolella vm98, kun satuin väistämään vajaan metrin korkuisten lumipenkkojen takaa tielle tullutta koiraa, kun tiellä oli 80km/h rajoitus.
Tänä päivänä en väistäisi.
Siinä on myös iso ero kelissä ajatko vajaavetoisella vai nelivetoisella. Sen myös huomasi ketkä eivät olleet vetämässä noita possujunia ja tänä vuonna olen nähnyt kaksi kertaa, kun possujunan vetäjä on päästänyt jonon takaa ohi. Eilen näitä ohitteli yhdistelmätkin.
Opettelisit myös jättämään siihen yhdistelmään sopivan turvavälin, niin nopeammat voi mennä ohi, jos sinä et aio mennä. Sinun ajatuksia tai tarkoituksia, kun ei voi lukea ratin takaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.20 - klo:12:00
Siinä on myös iso ero kelissä ajatko vajaavetoisella vai nelivetoisella.
Ei ole merkittävää eroa kun ajaa yleisen liikenteen seassa liikennesääntöjen mukaisesti. Ennen alla oli etuveto, nyt neliveto. Isoin ero on siinä, ettei nelivedolla välttämättä tiedosta kelin liukkautta liikkeellelähdöissä, mutta yhtälailla fysiikan lait siihen pätevät. Ero on tietysti suuri myös, jos harrastaa liikennevaloissa kiihdytyskisoja. Liikennevirrassa pysyy etuvetoisella ja kitkoilla vallan hyvin, ja jos yksin saa ajella niin harvemmin tarvitsee talvirajoituksia enemmän himmailla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.20 - klo:12:00Opettelisit myös jättämään siihen yhdistelmään sopivan turvavälin, niin nopeammat voi mennä ohi, jos sinä et aio mennä. Sinun ajatuksia tai tarkoituksia, kun ei voi lukea ratin takaa.
Opettelisit sinä lukemaan. Missään en väittänyt, etten olisi pitänyt sopivaa turvaväliä siihen yhdistelmään.
Itse en viihdy siinä imussa ja kurasumussa josta ei näe liikennettä yhdistelmän edellä. Tuppaa vaan teiden ritareita änkemään siihen väliin ja jäämään siihen jumittamaan. Jos aikomukseni on ollut se yhdistelmä ohittaa niin ohitan sitten samalla sen väliin änkeneen joka ei yhdistelmän takaa kurasumussa sitä ohituspaikkaa ajoissa näe. Toisen ohittajan imuun en lähde. Jollain hikisellä Corollalla ei niin vaan yhdistelmän ohi maantienopeuksilla mennä ellei kelaa vauhtia vähän kauempaa.
Liikenteen pahimpia häiriköitä ovat ne, jotka lähtevät jonomuodostelmaa sen hänniltä tappituntumalta purkamaan etenemättä kuitenkaan yhtään letkaa nopeammin kun toinen toistaan vuorotellen ohittelevat. Jos siellä keulilla on useampi hyvä ohituspaikka jätetty hyödyntämättä niin sitten voi hyvin lähteä ohittelemaan niitä jotka eivät ole tilaisuuksia hyödyntäneet, mutta turhaa se yksittäisten ohittelu on jos letkaa jatkuu silmän kantamattomiin. Raukkamaisimmat ohittelevat sitten risteysalueiden nopeusrajoitusalueilla ylinopeuden turvin kun eivät maantienopeuksissa ohi pääse.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 19.12.20 - klo:00:07
Paimentolainen Ramin/sirkustaiteilijan kolmas persoona?
Raota vähän foliohattuasi. En tunne kyseisiä nimimerkkejä.
Lainaus käyttäjältä: paimentolainen - 19.12.20 - klo:13:50
Raota vähän foliohattuasi. En tunne kyseisiä nimimerkkejä.
Vähän kieli poskella kirjoitin tuon heiton. Noiden kahden kirjoittelussa ei mielestäni ole mitään puolusteltavaa. Pelkkää trollaamista.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.20 - klo:09:35
Jotta tyhmempikin ymmärtää, jos ei ole noihin rengaskuvioihin tutustunut, niin pari kuvaa continental:n kitkojen ja nastojen välillä. Kannattaa myös joskus katsoa loskakelillä, kun pysähdyt, kuinka tukossa rengas on. Ihan vain mielenkiinnon vuoksi.
https://cdn.bythjul.com/images/products/continental_vikingcontact6__500.jpg
https://cdn.bythjul.com/images/products/continental_vikingcontact7__500.jpg
https://cdn.bythjul.com/images/products/continental_contiicecontact2__.jpg
https://cdn.bythjul.com/images/products/continental_icecontact3__500.jpg
Mun ei tarvinnut ajaa possujunissa ennen ohituskaistaa 60-70km/h ja ohituskaistoilla 90km/h, kun meni noista possujunista ohi, joko ohituskaistoilla tai ennen niitä. Kuljettajien välillä on myös se eroja, että osa kuljettajista tietää auton ja renkaiden rajat samoin, kuin myös renkaiden erot miten ne käyttää autojen alla.
Olit varmaan monta minuuttia aikaisemmin perillä, kun pääsit possujunista ohi.
Tuo tien keskikohta oli myös mukavassa loskapatjassa, jonka yli ajoit sitten useasti aiheuttaen oman autosi loskaliirron ja aina palatessa omalle kaistalle heitit loskat edellisen auton tuulilasiin.
Kuljettajissa on kyllä eroja, siinä olet oikeassa.Näkyi aika monta lumipenkasta haettua autonjälkeä rovaniemi-levi välitä, kun nämä ”kuljettajat” ovat lähteneet liikenteeseen.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 20.12.20 - klo:09:54
Olit varmaan monta minuuttia aikaisemmin perillä, kun pääsit possujunista ohi.
Tuo tien keskikohta oli myös mukavassa loskapatjassa, jonka yli ajoit sitten useasti aiheuttaen oman autosi loskaliirron ja aina palatessa omalle kaistalle heitit loskat edellisen auton tuulilasiin.
Kuljettajissa on kyllä eroja, siinä olet oikeassa.Näkyi aika monta lumipenkasta haettua autonjälkeä rovaniemi-levi välitä, kun nämä ”kuljettajat” ovat lähteneet liikenteeseen.
Yleensä nämä lumipenkasta haetut ovat nimenomaan näitä kiireisiä etelänhetelmiä tähän vuoden aikaan kitkarenkaineen, jotka käyvät kerran vuodessa pohjoisessa ;D.
Minä kuten moni muukaan ei ohita possujunia sen vuoksi, että olisivat aikaisemmin perillä, vaan ihan sen vuoksi, että tuo pumppailu on rasittavaa. Jos ennen ohituskaistaa ajetaan 65-70km/h, jokaisen tolpan kohdalla vielä jarrutetaan ilman mitään syytä, niin mielummin ajan tällaisesta porukasta ohi, että saan ajaa tasaista vauhtia. Ihan sen vuoksi, että se on vähemmän ressaavaa eikä tarvitse kokoajan olla pesemässä tuulilasia. Jos sä haluat olla possujunassa, niin pidä se turvaväli kunnossa, että me jotka kykenemme ajamaan nopeusrajoitusten mukaan pääsemme ohi häiritsemättä sinua ja jos ajaminen pelottaa, niin aina voi vaihtaa julkisiin.
Ai niin minä yleensä ohitan autot sen verran kauas, etten heitä paskaa ohitettavan ikkunaan. Tämä tosin ei monesti kelpaa persekärpäsille tuolla etelässä, jossa niistäminen ja paskan heittäminen tuulilasiin on enemmän tapa, kuin poikkeus. Yksi BMW ja yksi corolla toimi näin ohittaessaan minut.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.20 - klo:12:48
Yleensä nämä lumipenkasta haetut ovat nimenomaan näitä kiireisiä etelänhetelmiä tähän vuoden aikaan kitkarenkaineen, jotka käyvät kerran vuodessa pohjoisessa ;D.
Mistä moinen päätelmä ja vieläpä faktana? Että ojaan ajaneet olisivat etelästä kerran vuodessa matkustavia ja ajaisivat kitkoilla? Ja vielä että kiireisiä olisivat? Ootko tosissaan haastatellut ne kaikki ojaan ajaneet? Tilastolliset faktat mielestäni kertoo muuta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 20.12.20 - klo:15:50
Mistä moinen päätelmä ja vieläpä faktana? Että ojaan ajaneet olisivat etelästä kerran vuodessa matkustavia ja ajaisivat kitkoilla? Ja vielä että kiireisiä olisivat? Ootko tosissaan haastatellut ne kaikki ojaan ajaneet? Tilastolliset faktat mielestäni kertoo muuta.
Ihan paikallisilta tuon kuulee, kun ovat olleet auttamassa. Tämä oli varmaan sinulle yllätys näin joulun aikaan tai hiihtolomaviikoilla?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.20 - klo:15:58
Ihan paikallisilta tuon kuulee, kun ovat olleet auttamassa. Tämä oli varmaan sinulle yllätys näin joulun aikaan tai hiihtolomaviikoilla?
No kun turistit ovat enemmistönä liikenteessä niin tietysti myös enemmistönä ojassa, mutta kun paikallinen päätyy ojaan niin siitä ei kylillä kauheasti kehuta, koska kaveria autetaan ja vihamies ohitetaan tutkimatta renkaita sen enempää. Veijo Esson baarin tietotoimiston jutut on mitä on.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.20 - klo:15:58
Ihan paikallisilta tuon kuulee, kun ovat olleet auttamassa. Tämä oli varmaan sinulle yllätys näin joulun aikaan tai hiihtolomaviikoilla?
Lähinnä kelistä ja kuskista riippuvainen asia. Ei siihen turistia tarvi, jolla ne huonot renkaat on tai surkea ajotaito. Miksei paikallisilla voi olla ajotaidoissa sanomista, tai niissä renkaissa? Miksi niiden renkaiden pitäisi olla kitkat, kun näin ei ole tilastojen valossa? Ja onko ne kesälläkin ajetut kolarit ja ulosajot kitkojen ja kesälomien syytä?
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 20.12.20 - klo:17:30
No kun turistit ovat enemmistönä liikenteessä niin tietysti myös enemmistönä ojassa, mutta kun paikallinen päätyy ojaan niin siitä ei kylillä kauheasti kehuta, koska kaveria autetaan ja vihamies ohitetaan tutkimatta renkaita sen enempää. Veijo Esson baarin tietotoimiston jutut on mitä on.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 20.12.20 - klo:17:36
Lähinnä kelistä ja kuskista riippuvainen asia. Ei siihen turistia tarvi, jolla ne huonot renkaat on tai surkea ajotaito. Miksei paikallisilla voi olla ajotaidoissa sanomista, tai niissä renkaissa? Miksi niiden renkaiden pitäisi olla kitkat, kun näin ei ole tilastojen valossa? Ja onko ne kesälläkin ajetut kolarit ja ulosajot kitkojen ja kesälomien syytä?
Ai että nämä on helmiä kommentteja. KYllä sen huomasi, että parhaat rattikuskit löytyy etelästä. Jopa sohjoisella motarilla voit ajaa persekärpäsenä, mutta jos itse pitää ottaa vetovastuu, niin siihen loppuu kiire.
Harvemmin tuolla pohjoisessa paikallliset on sesonkiaikaan ojassa. Ihan sen vuoksi, että siellä ajetaan talvella talviolosuhteissa kuten nytkin eikä vesisateessa kuten pääkaupunkiseudulla.
Se on vain joidenkin hankala hyväksyä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.20 - klo:17:40
Ai että nämä on helmiä kommentteja. KYllä sen huomasi, että parhaat rattikuskit löytyy etelästä. Jopa sohjoisella motarilla voit ajaa persekärpäsenä, mutta jos itse pitää ottaa vetovastuu, niin siihen loppuu kiire.
Harvemmin tuolla pohjoisessa paikallliset on sesonkiaikaan ojassa. Ihan sen vuoksi, että siellä ajetaan talvella talviolosuhteissa kuten nytkin eikä vesisateessa kuten pääkaupunkiseudulla.
Se on vain joidenkin hankala hyväksyä.
Tapahtuu niitä ulosajoja muuallakin, kuin Lapissa, ja varmasti enemmän tapahtuukin. Ulosajo ei siis vaadi turistia, kitkoja tai kiirettä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.20 - klo:17:40
Ai että nämä on helmiä kommentteja. KYllä sen huomasi, että parhaat rattikuskit löytyy etelästä. Jopa sohjoisella motarilla voit ajaa persekärpäsenä, mutta jos itse pitää ottaa vetovastuu, niin siihen loppuu kiire.
Harvemmin tuolla pohjoisessa paikallliset on sesonkiaikaan ojassa. Ihan sen vuoksi, että siellä ajetaan talvella talviolosuhteissa kuten nytkin eikä vesisateessa kuten pääkaupunkiseudulla.
Se on vain joidenkin hankala hyväksyä.
Ei, ei... kyllä ne parhaat rattikuskit on nettifoorumeilla. Pahimpaan turistiaikaan kun kylällä vilisee turisteja paikalliset pysyvät kotona kun ei niitä kaupunkilaisten touhuja jaksa. Se on kyllä tosi, ettei kaupunkilaiset (yleistäen) ymmärrä turvavälien ja pimeänajon päälle.
Enemmistö ulosajoista tapahtuu siellä missä eniten ajetaan. Jos pääkaupunkiseutulaiset ryhmänä eivät lukumäärällisesti johtaisi ulosajotilastoja suhteessa johonkin Enontekiön kantaväestöön verrattuna kertoisi se enemmän Enontekiön kantaväestöstä kuin pääkaupunkiseutulaisista. Tilasto siitä, minkä kunnan kantaväestö ajaa eniten ojaan voisi olla mielenkiintoista luettavaa - tosin eihän peräkylillä ole poliiseja sitä todistamassa kun naapuri vetää pienessä hönössä ajaneen ojasta.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 20.12.20 - klo:18:38
Tosin eihän peräkylillä ole poliiseja sitä todistamassa kun naapuri vetää pienessä hönössä ajaneen ojasta.
Ja tämä oli sitä tilastollista faktaa eikä renkailla ole silloin mitään tekemistä asian kanssa...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.20 - klo:18:47
Ja tämä oli sitä tilastollista faktaa eikä renkailla ole silloin mitään tekemistä asian kanssa...
Tilastothan sanoo että kitkakuskit on juoppoja. ;D ::)
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 20.12.20 - klo:18:54
Tilastothan sanoo että kitkakuskit on juoppoja. ;D ::)
Näitä väitteitä juopoista kitkakuskeista ja tilatoissa taisi olla noin 5000 viestiä sitten tässä säikeessä. 5000 viestin jauhannan aikana on monen auto ja jopa rengastyyppi vaihtunut.
Jos joku jaksaa kaivaa ja lainata nuo viestit tilastoista/juopoista kitkakuskeista tänne, niin saatais ympyrä suljettua. :-X
----
Joulu on lähellä taas. Ulkona sataa vettä viime vuoden joulukuun tapaan ja nastat ropisee.
Eiköhän tässä säikeessä ole jo aika monta toistuvaakin looppia takana, eikä silti mitään oikeasti uutta.
Joko nippusidelumiketjut ja rengassprayt on tullut käsiteltyä? Varsinkin tuo biltsunkin myymä snow grip spray on sellainen tvshop tuote etten heti usko ellen näe livenä... vähän niin kuin kitkarengas nastauskovaiselle - käsittämätön juttu. En tosin ole enää moneen vuoteen hankeen kiinni tarttunut niin että tuollaisia tarvitsisin - enkä ole hiekkapussiakaan takaboksissa pitänyt. Vaikea uskoa, että tuollainen spray sen hiekkapussin päihittäisi, mutta jos on kokemusta niin pistäkää tarinaa tulemaan. Venetraileri pitäisi talven aikana lyhyen matkaa siirtää, eikä siihen viitsisi m+s:ien tilalle oikeita talvirenkaita hankkia.
En osaa sanoa ketä on ojissa olleet ja minkälaisella rengastuksella, mutta tusinan verran oli penkoissa auton jättämiä jälkiä.
Enkä kyllä ihmettele. Suuri kolarivaara on loppupätkällä varoitus poron merkin kera ja vähintään 10 autoa itsenikin ohitti, vaikka matkavauhti oli 105-110kmh, 100 rajoituksella.
Näistä ohittajista muuten oli suurin osa konsernin kalliimman merkkien edustajia boxit katolla. Voisiko tuosta sitten päätellä olivatko paikallisia vai ”etelän hetelmiä”? Paha mennä sanomaan.
Myöskään rengastusta en kyllä pystynyt vauhdista kertomaan.
Ei ne renkaat ketään ojaan aja, vaan se kuski.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.20 - klo:12:48
Yleensä nämä lumipenkasta haetut ovat nimenomaan näitä kiireisiä etelänhetelmiä tähän vuoden aikaan kitkarenkaineen, jotka käyvät kerran vuodessa pohjoisessa ;D.
No, Etelä-Suomen immeisenä pohjoisen lumipenkoilta varmaan pelastanut se, että siellä tulee käytyä useammin kuin kerran vuodessa, vaikka kitkarenkailla ajankin... ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.20 - klo:12:48
Minä kuten moni muukaan ei ohita possujunia sen vuoksi, että olisivat aikaisemmin perillä, vaan ihan sen vuoksi, että tuo pumppailu on rasittavaa. Jos ennen ohituskaistaa ajetaan 65-70km/h, jokaisen tolpan kohdalla vielä jarrutetaan ilman mitään syytä, niin mielummin ajan tällaisesta porukasta ohi, että saan ajaa tasaista vauhtia. Ihan sen vuoksi, että se on vähemmän ressaavaa eikä tarvitse kokoajan olla pesemässä tuulilasia. Jos sä haluat olla possujunassa, niin pidä se turvaväli kunnossa, että me jotka kykenemme ajamaan nopeusrajoitusten mukaan pääsemme ohi häiritsemättä sinua ja jos ajaminen pelottaa, niin aina voi vaihtaa julkisiin.
Ai niin minä yleensä ohitan autot sen verran kauas, etten heitä paskaa ohitettavan ikkunaan. Tämä tosin ei monesti kelpaa persekärpäsille tuolla etelässä, jossa niistäminen ja paskan heittäminen tuulilasiin on enemmän tapa, kuin poikkeus. Yksi BMW ja yksi corolla toimi näin ohittaessaan minut.
Näistä kyllä karpan kanssa samaa mieltä. Mukautuvasta tasanopeussäätimestä huolimatta tuo jonossa pumppaaminen on kyllä raivostuttavaa. Ja tokihan kyllä kelin ja rajoitusten mukaan ajaessa sen tuhannen kilometrin siivusta yhtään kaahaamattakaan säästää helposti jo sen tunnin matka-aikaa, kun ei jää roikkumaan noihin jonoihin.
Ja tuosta "paskomisesta" toisten tuulilaseihin ihan samaa mieltä missä päin Suomea tahansa. Joskus siiihen vaan taitaa itsekin syyllistyä, kun lähtee ohittamaan tuolla tien päällä sitä kymppiletkaa, jossa kaikki muut on sopeutujia. Varsinkin näin etelän moottoriteitä aika paljon ajavana tuo ohitustapa suoraan ohitettavan nenän eteen on kyllä raivostuttavaa "kädettömyyttä". Joko se ei häiritse itseni lisaksi kuin kourallista ihmisiä, tai sitten suurin osa kohtaamistani minua nopeammin liikkuvista kanssa-autoilijoista on ihan kritiikittömiä ja kyvyttömiä oppimaan (tai sitten niiden ohi ei koskaan aja kukaan muu... ???)
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 20.12.20 - klo:20:53
Mukautuvasta tasanopeussäätimestä huolimatta tuo jonossa pumppaaminen on kyllä raivostuttavaa.
Niin on, ja tehokkain tapa hankkiutua perskärpäsestä eroon ilman että oma matkanteko hidastuu. Se, joka pitää kunnollista turvaväliä ei pienestä pumppaamisesta häiriinny, mutta perskärpänen hiiltyy ja vetää ohi. Turvaväleistähän on pidettävä huoli, mutta ellei takana tuleva sitä älyä tehdä, tulee joskus hidastettua omaa vauhtia pieneen etäisyyteen sopivaksi, ja hetken päästä koitettua josko jo ymmärtäisi jättää väliä. Jos se roikkuu perässä kiihdytyksessäkin joutuu hidastamaan uudelleen jne. Perskärpänen kun ei tajua ajavansa liian lähellä, ei pysyvä hidastaminen välttämättä auta kun ei sillä ole ohitusaikeita, mutta tuo pumppaaminen herättää ohitusvietin.
Tiesittehän, että tuohon adaptiiviseen vakkariin saa muunkin kuin sen Audi-moodin?
Toki onhan se ”hieman” kulmikasta menoa, mutta pisimmälle etäisyydelle asetettuna toimii ihan hyvin. Ellei toki ole kiire päästä sinne kohteeseen, sen 2minuuttia tai jopa 30min ennen muita.
Jos tässä nyt vähän vihjailtiin, että itsessä olisi sitä perskärpäsen vikaa (saatoin, toivottavasti, ymmärtää väärinkin), niin ei. Osaan käyttää autoni varusteita. ACC:n perusasetus on aina se kaikkein pisin etäisyys, ei siis Audi-moodi, ja volkkarillahan tässä vaan ajellaankin... Siitä huolimatta, jos ja kun rajoitus on esim. se 80, ja keli helppo, eli kesäsatanenkin menisi kivuttomasti ilman hallintoholhousta, on melkoisen turhauttavaa ajella pitkää suoritetta jonossa, jossa todellinen nopeus vain parhaimmillaan ja hetkittäin nousee siihen suurimpaan sallittuun.
Minusta vähän väärin kerätä jonoja tien päällä tuollaisissa tilanteissa silläkään "turvallisuusajattelulla", että kun kuitenkin käännyn jo 10 kilometrin päästä, niin mikäs tässä, minuutin säästö... Joku muu voi olla ajamassa satojen kilometrien päähän, jolloin asialla on jo merkitystä. Itsekästä siltä nk. "turvallisuusajattelijalta". Sitä paitsi, hitaasti jonoissa mateleminen turruttaa... Ja turhat tauot sen takia tekee taipaleesta entistäkin hitaampaa.
Lainaus käyttäjältä: TOURAN HIGHLINE - 20.12.20 - klo:20:53
Mukautuvasta tasanopeussäätimestä huolimatta tuo jonossa pumppaaminen on kyllä raivostuttavaa.
Pumppauksen syitä voi olla muitakin, mutta jonossa iso osa siitä aiheutuu juuri ohittelusta. Ilman ohittajia jonon nopeus pysyy paljon paremmin tasaisena. Aika harvoin osuu omalle kohdalle tilanne, jossa joku ihan muuten vaan pumppailee nopeuttaan. Toki noita joskus on, valitettavasti.
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.12.20 - klo:09:14
Pumppauksen syitä voi olla muitakin, mutta jonossa iso osa siitä aiheutuu juuri ohittelusta. Ilman ohittajia jonon nopeus pysyy paljon paremmin tasaisena. Aika harvoin osuu omalle kohdalle tilanne, jossa joku ihan muuten vaan pumppailee nopeuttaan. Toki noita joskus on, valitettavasti.
Jos turvavälit on kohdallaan, niin ohittelusta ei aiheutu minkäänlaista ongelmaa. Valitettavasti järkeään noissa possujunissa nuo turvavälit eivät ole kohdallaan ja parhaat teiden sankarit vielä vetävät niitä kiinni, jos joku haluaa ajaa ohi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.20 - klo:09:18
Jos turvavälit on kohdallaan, niin ohittelusta ei aiheutu minkäänlaista ongelmaa. Valitettavasti järkeään noissa possujunissa nuo turvavälit eivät ole kohdallaan ja parhaat teiden sankarit vielä vetävät niitä kiinni, jos joku haluaa ajaa ohi.
Ihan noin suoraa johtopäätöstä en menisi tekemään. Vaikka turvaväli on riittävä, siihen tuleva auto aiheuttaa tarpeen kasvattaa se väli takaisin turvalliseksi. Sen toimenpiteen nopeudesta sitten riippuu, tuleeko jojo-efektiä vai ei. Jos jokainen osaisi nostella sen turvavälin takaisin hitaasti, ei jojo-efektiä kovin paljoa syntyisi. Mutta kokonaan sitä on vaikea estää - pienikin nopeuden muutos jonossa kasvaa suuremmaksi, mitä kauemmas taaksepäin mennään. Eli pienestäkin nopeusmuutoksesta voi syntyä suuri härdelli kauempana takana jonossa, vaikka siellä kuinka hyvin oltaisiin hereillä.
Johonkin joskus olen tämän hyvän videon aiheesta linkannut. Jos oli täällä, niin laitetaan silti uudelleen:
https://youtu.be/iHzzSao6ypE
Sama pätee tuohon pumppaukseen ja jojoiluun kuin itse jonoonkin - yksi auto ei ongelmaa aiheuta, mutta mitä useampi siihen osallistuu, sitä suurempi ongelma. Välissä kun joku yrittää katkaista jojoefektin lisäämällä rauhallisilla liikkeillä etäisyyttä edellä ajavaan, niin joku perskärpänen innostuu ohituksella täyttämään sen syntyneen aukon. (Enkä rivien välissä viittaa mihinkään yksittäiseen keskustelijaan.)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.20 - klo:09:18
Jos turvavälit on kohdallaan, niin ohittelusta ei aiheutu minkäänlaista ongelmaa. Valitettavasti järkeään noissa possujunissa nuo turvavälit eivät ole kohdallaan ja parhaat teiden sankarit vielä vetävät niitä kiinni, jos joku haluaa ajaa ohi.
Juuri näin.
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.12.20 - klo:09:33
Ihan noin suoraa johtopäätöstä en menisi tekemään. Vaikka turvaväli on riittävä, siihen tuleva auto aiheuttaa tarpeen kasvattaa se väli takaisin turvalliseksi. Sen toimenpiteen nopeudesta sitten riippuu, tuleeko jojo-efektiä vai ei. Jos jokainen osaisi nostella sen turvavälin takaisin hitaasti, ei jojo-efektiä kovin paljoa syntyisi. Mutta kokonaan sitä on vaikea estää - pienikin nopeuden muutos jonossa kasvaa suuremmaksi, mitä kauemmas taaksepäin mennään. Eli pienestäkin nopeusmuutoksesta voi syntyä suuri härdelli kauempana takana jonossa, vaikka siellä kuinka hyvin oltaisiin hereillä.
Ja totta tämäkin.
Yksinkertaisinta olisi, jos kaikki osaisivat tien päällä noudattaa samaa yksinkertaista logiikkaa, eli hitaamman takapuskurin lähestyessä siitä mennään heti ohi, kun paikka tulee, koska tämä on liikkeellä itseä hitaammalla marssivauhdilla... Tietysti olosuhteet ja nopeusrajoitukset huomioiden.
Enkä tietenkään kannata liikennevirrasta poikkeavaa, ennakointia hankaloittavaa kaahaamista.
Ja se hitaampi ensimmäinen hitaammin ajava jos vielä ymmärtäisi pikkuisen ohitustilanteessa keventää, jotta ohittajalla olisi laillisesti helpompi ja turvallisempi edetä.
E: palattaisiinko pikkuhiljaa kiistelemään renkaista ;) ;D
Tänään siivu Varsinais-Suomen alueella. Vettä satoi, osa pelloista vihersi ja nastat ropisi. Liitteenä maisemakuvaa tältä päivältä.
Eli Mikko Alatalon tahdittamana:
"Nastat ne ropisee ja vettä sattaa, suottaapi olla talvi"
(https://i.ibb.co/rZsBNQf/20201222-192110.jpg) (https://ibb.co/196Cj0J)
Eihän sitä koskaan tiedä vaikka tulisi yllätysreissu Tromssaan eteen, nastat on ihan hyvä olla noillakin keleillä alla. Ainoa oikea rengasmiesten valinta.
ps. jos et vielä tiennyt niin SUOMESSA on talvisin TALVI ja SUOMEN TALVESSA tarvitaan NASTARENKAITA kun olosuhteet ovat niin kovin ,,,,RIMM,,ISET
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.12.20 - klo:22:59
Eihän sitä koskaan tiedä vaikka tulisi yllätysreissu Tromssaan eteen, nastat on ihan hyvä olla noillakin keleillä alla. Ainoa oikea rengasmiesten valinta.
ps. jos et vielä tiennyt niin SUOMESSA on talvisin TALVI ja SUOMEN TALVESSA tarvitaan NASTARENKAITA kun olosuhteet ovat niin kovin ,,,,RIMM,,ISET
Kummasti mieli taas muuttuu seuraavan parin päivän aikana, kun tulee kunnolla lunta tupaan ja sen jälkeen pakkaset. Voi etelänhetelmät olla ihmeissään, kun lähtevät Tshadista hieman pohjoisempaan.
Siellä Puolassa varmaan pärjää mustilla ja melkein pyöreillä renkailla.
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/fin13 (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/fin13)
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/fin46 (https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/fin46)
Uutiset | Julkaistu tänään klo 10.56
Sääennusteeseen viime hetken käänne: "Tämä muuttaa joulun yleisilmettä merkittävästi" " pakkasta jopa yli 30 astetta
https://www.foreca.fi/meteorologilta/o5x66nkh (https://www.foreca.fi/meteorologilta/o5x66nkh)
Tämä etelänhedelmä taitaa olla mätä kun ei kitkoilla ole mitään ongelmia ajaa kotikunnille, jonne luvassa -30 C. Seuraavalla reissulla mennään aina Nuorgamiin saakka.
Täällähän on jotkut jopa vakuutellut että kyllä pohjoisessa pärjää kitkoilla, mutta etelän haastavissa oloissa ei. En kyllä itse pitäisi etelän olosuhteita noin 20 v kokemuksen perusteella haastavina.
En ihan 2-3 vaivaisen Lapin reissun vuoksi ala enää 6 kuukautta tylsyttämään nastoja uudenmaan 95% sulilla teillä.
Onko nastaulkonemat tasaiset ja nastat enää iskussa jos etelän hedelmä on ajanut sulia teitä päivästö toiseen? Ainakin suosittelisin vajaavetoisessa nastaautossa vaihtamaan renkaiden paikkaa ennen menemistä pohjoiseen. Epätasaiset ulkonemat/renkaat voivat olla vaaralliset.
---
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.12.20 - klo:23:52
Onko nastaulkonemat tasaiset ja nastat enää iskussa jos etelän hedelmä on ajanut sulia teitä päivästö toiseen? Ainakin suosittelisin vajaavetoisessa nastaautossa vaihtamaan renkaiden paikkaa ennen menemistä pohjoiseen. Epätasaiset ulkonemat/renkaat voivat olla vaaralliset.
Vajaavetoisessa renkaat tulisi vaihtaa edesta-->taakse puolessa välissä talvikautta oli kyse nastoista tai kitkoista ihan tasaisen kulumisen vuoksi...
Kitkoilla vaihto ei krittinen, ellei aja julmetusti. Nastoilla pitää vaihto tehdä jo pienillä kilometrimäärillä.
Eikös se ollut jopa niin että TM ei huoli talviautotestiin enää nastoja epätasaisen kulumisen vuoksi.
Tosiasia on, ettei balttiarallaa 97% vaihda renkaita edestä taakse ja päinvastoin kesken ajokauden. Tämä on puhdesta realismia. Ehkä 60% tajuaa tehdä tuon edes kerran vuodessa.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.12.20 - klo:00:56
Tosiasia on, ettei balttiarallaa 97% vaihda renkaita edestä taakse ja päinvastoin kesken ajokauden. Tämä on puhdesta realismia. Ehkä 60% tajuaa tehdä tuon edes kerran vuodessa.
Etuvetoisessahan ei ole mitään järkeäkään mennä vaihtelemaan kitkarenkaita etu/takapään välillä kesken kauden (josko koskaan). Paremmat renkaat pitää aina olla takana, ja etuvetoisessa juuri ne takarenkaat pysyvät parempana. Nastarenkaissa taas nastaulkoneman muutos aiheuttaa tuon vaihtotarpeen.
Lainaus käyttäjältä: tet - 23.12.20 - klo:09:07
Etuvetoisessahan ei ole mitään järkeäkään mennä vaihtelemaan kitkarenkaita etu/takapään välillä kesken kauden (josko koskaan). Paremmat renkaat pitää aina olla takana, ja etuvetoisessa juuri ne takarenkaat pysyvät parempana. Nastarenkaissa taas nastaulkoneman muutos aiheuttaa tuon vaihtotarpeen.
Näinhän sitä aina kirjoitetaan, paremmat takana. Mutta jos niin toimitaan johtaisi se siihen että ostetaan aina 2 kpl uutta rengasta kun etuset on "suditettu" slickseiksi. Harva toimii tällä tavalla, itsekään en, vaan laitan(ja olen aina laittanut) paremmat talvinakit vetävälle akselille oli auto sitten etu- tai takavetoinen jos vajakeista puhutaan. Oman logiikan mukaan paremmat vetävällä akselilla jotta päästään varmasti liikkeelle pahasta paikasta ja päästän mäet ylös liukkailla keleillä. Eli mieluummin liikun sujuvammin kuin olen paremmin vakuutettu auton peräpään riistäytymistä vastaan.
^ Kieltämättä en itsekään pidä aina samoja edessä, vaan vaihdan kausittain edestä taakse, jotta kuluvat tasaisemmin. Mutta en kesken kauden, enkä näe siihen mitään syytäkään, juuri tuosta mainitusta syystä - kun ne paremmat pitäisi olla takana. Niin hirveästi ei tule suditeltua, että kitkarenkaat puolen talven aikana selkeästi kuluisivat. :)
Lainaus käyttäjältä: tet - 23.12.20 - klo:09:07
Etuvetoisessahan ei ole mitään järkeäkään mennä vaihtelemaan kitkarenkaita etu/takapään välillä kesken kauden (josko koskaan). Paremmat renkaat pitää aina olla takana, ja etuvetoisessa juuri ne takarenkaat pysyvät parempana. Nastarenkaissa taas nastaulkoneman muutos aiheuttaa tuon vaihtotarpeen.
Tämä on sitä idiotismiä ja jos ei osaa käyttää maalaisjärkeä saati osaa ajaa autoa...
Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 23.12.20 - klo:09:18
Näinhän sitä aina kirjoitetaan, paremmat takana. Mutta jos niin toimitaan johtaisi se siihen että ostetaan aina 2 kpl uutta rengasta kun etuset on "suditettu" slickseiksi. Harva toimii tällä tavalla, itsekään en, vaan laitan(ja olen aina laittanut) paremmat talvinakit vetävälle akselille oli auto sitten etu- tai takavetoinen jos vajakeista puhutaan. Oman logiikan mukaan paremmat vetävällä akselilla jotta päästään varmasti liikkeelle pahasta paikasta ja päästän mäet ylös liukkailla keleillä. Eli mieluummin liikun sujuvammin kuin olen paremmin vakuutettu auton peräpään riistäytymistä vastaan.
Aamen!
Aina kauden alussa kuluneemmat taakse. Näin kuluvat tasaisesti.
Nastarenkaissa nastaulkonemien erot ehtivät kyllä tasoittua marras-joulukuun monsuunikelien aikana.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.12.20 - klo:11:21
Aina kauden alussa kuluneemmat taakse. Näin kuluvat tasaisesti.
Juurikin näin!
Toki nelivedossa ei hirveästi tästä tarvitse murehtia, mutta kierrätän joka tapauksessa renkaat edesta taakse vanhasta tottumuksesta. Kitkat vaihtuu helposti, kun ne on syksyllä/alkutalvesta alla ja vaihtuu takaisin lopputalvesta/keväästä. Nastoilla ei ole väliä, kun ne on alla maksimissaan 2kk alla. Vaihtuu seuraavalla kaudella.
R3:ssa kului etusissa juuri näkyvistä 8mm merkki, mutta mauseri kertoi liki 8mm pinnasta. Menivät taakse tälle talvelle. Takarenkaat eivät kuluneet nimeksikään ja menivät täksi "talveksi" eteen. Noin 10tkm tuli ajettua viime "talvikaudella". Ei tarvi kesken kauden pyöritellä. Nastaulkonemaa oli vaimon conteissa viime "talven" jäljiltä jonkin verran takasissa ja menivät eteen. Kolmas täysi "talvi" niillä menossa ja en tiedä meneekö koko kausi, vai pitääkö ostaa uudet renkaat kesken talven. Pitää salaa ostaa varmaan kitkat, kun ei tuollaiset koloissaan pyörivät nastat edes pure jäähän kunnolla. ;D
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 22.12.20 - klo:19:30
Tänään siivu Varsinais-Suomen alueella. Vettä satoi, osa pelloista vihersi ja nastat ropisi. Liitteenä maisemakuvaa tältä päivältä.
Eli Mikko Alatalon tahdittamana:
"Nastat ne ropisee ja vettä sattaa, suottaapi olla talvi"
(https://i.ibb.co/rZsBNQf/20201222-192110.jpg) (https://ibb.co/196Cj0J)
Ja kuvasta 12 tuntia myöhemmin paljonko on tullut lunta?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.12.20 - klo:12:38
Ja kuvasta 12 tuntia myöhemmin paljonko on tullut lunta?
Randomilla ensimmäinen kelikamera auki varsinais-suomen alueelta, ja vastaus on tasan 0.0000000mm
(https://www.kelikamerat.info/sites/kelikamerat.info/files/infotripla/2020_12_23/13_50/C0250902_2733894352.jpg)
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/Varsinais-Suomi/Aura/tie-9/vt9_Aura_Säästökallio/Turkuun-C0250902 (https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/Varsinais-Suomi/Aura/tie-9/vt9_Aura_S)
Lainaus käyttäjältä: tet - 21.12.20 - klo:09:33
Ihan noin suoraa johtopäätöstä en menisi tekemään. Vaikka turvaväli on riittävä, siihen tuleva auto aiheuttaa tarpeen kasvattaa se väli takaisin turvalliseksi. Sen toimenpiteen nopeudesta sitten riippuu, tuleeko jojo-efektiä vai ei. Jos jokainen osaisi nostella sen turvavälin takaisin hitaasti, ei jojo-efektiä kovin paljoa syntyisi. Mutta kokonaan sitä on vaikea estää - pienikin nopeuden muutos jonossa kasvaa suuremmaksi, mitä kauemmas taaksepäin mennään. Eli pienestäkin nopeusmuutoksesta voi syntyä suuri härdelli kauempana takana jonossa, vaikka siellä kuinka hyvin oltaisiin hereillä.
Johonkin joskus olen tämän hyvän videon aiheesta linkannut. Jos oli täällä, niin laitetaan silti uudelleen:
https://youtu.be/iHzzSao6ypE (https://youtu.be/iHzzSao6ypE)
https://www.apu.fi/artikkelit/tiedatko-mika-on-riittava-turvavali?utm_content=buffer4265c&utm_medium=social&utm_source=facebook&utm_campaign=tuulilasi&fbclid=IwAR3nS5RUgn12sSCsIv-XciwRCYQNIi3ceFszS-He4vc4JGtmmF-kfu5WkhE (https://www.apu.fi/artikkelit/tiedatko-mika-on-riittava-turvavali?utm_content=buffer4265c&utm_medium=social&utm_source=facebook&utm_campaign=tuulilasi&fbclid=IwAR3nS5RUgn12sSCsIv-XciwRCYQNIi3ceFszS-He4vc4JGtmmF-kfu5WkhE)
Nopeuden kasvaessa myös turvavälin tulee kasvaa
Hyvissä ajo-olosuhteissa maantienopeuksissa nyrkkisääntö on, että turvavälin on oltava metreinä vähintään nopeuden verran.
Eli 80 km/h nopeudella ajettaessa turvavälin tulee olla ainakin 80 metriä.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.12.20 - klo:11:21
Aina kauden alussa kuluneemmat taakse. Näin kuluvat tasaisesti.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 23.12.20 - klo:11:25
Juurikin näin!
Toki nelivedossa ei hirveästi tästä tarvitse murehtia, mutta kierrätän joka tapauksessa renkaat edesta taakse vanhasta tottumuksesta. Kitkat vaihtuu helposti, kun ne on syksyllä/alkutalvesta alla ja vaihtuu takaisin lopputalvesta/keväästä. Nastoilla ei ole väliä, kun ne on alla maksimissaan 2kk alla. Vaihtuu seuraavalla kaudella.
Samoilla mennään. Muutaman nelivetoauton kokemuksella noissa ei ole tarvinnut renkaita kierrättää, siinä määrin tasaisesti kuluvat. Vääntävä etuvetoinen syö kyllä eturenkaita siihen malliin, että vaihdan aina kertaalleen n. 10tkm kausiajolla renkaiden paikkaa akselien välillä niin kesä- kuin talvirenkailla. Tehokas takavetokin syö vetäviä pyöriä, mutta ei omalla kokemuksella kuitenkaan etuvetoisen tapaan.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.12.20 - klo:09:09
Nopeuden kasvaessa myös turvavälin tulee kasvaa
Hyvissä ajo-olosuhteissa maantienopeuksissa nyrkkisääntö on, että turvavälin on oltava metreinä vähintään nopeuden verran. Eli 80 km/h nopeudella ajettaessa turvavälin tulee olla ainakin 80 metriä.
Jepulis. Tämän opin jo varusmiespalvelukseeni sisältyneellä ennakoivan ajon kurssilla lähes 30 vuotta sitten. Valitettavasti nykyisessä kärryssä on tähän liittyvä paha puute - adaptiivisesta vakkarista ei löydy riittävän pitkää etäisyysasetusta. SEAT oli tässä mielessä parempi, siinä teki jopa joskus mieli käyttää toiseksi pisintä etäisyyttä. Jos jotain positiivista hakee, niin nykyisessä ei tarvi, se saa olla aina maksimiasetuksella.
Hohoo. Stadissa talvi yllätti "Nuuksiossa"
Autot valuivat ojaan. Liekkö kitkakuskit liikenteessä vai ke-kitkailijat?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talvi-teki-tepposet-ulkoilijoille-nuuksion-kansallispuistoon-vievalla-tiella-autoja-ojaan-ja-poliisi-paikalle/8027664#gs.p357aa (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talvi-teki-tepposet-ulkoilijoille-nuuksion-kansallispuistoon-vievalla-tiella-autoja-ojaan-ja-poliisi-paikalle/8027664#gs.p357aa)
Nuuksio on landella, ei Helsingissä.
Ja olisiko jotkut arjen sankarit sielläkin vielä liikkeellä jopa kesärenkain, nyt kun "talvirengaspakkoa" ei enää ole?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.01.21 - klo:21:01
Hohoo. Stadissa talvi yllätti "Nuuksiossa"
Autot valuivat ojaan. Liekkö kitkakuskit liikenteessä vai ke-kitkailijat?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talvi-teki-tepposet-ulkoilijoille-nuuksion-kansallispuistoon-vievalla-tiella-autoja-ojaan-ja-poliisi-paikalle/8027664#gs.p357aa (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talvi-teki-tepposet-ulkoilijoille-nuuksion-kansallispuistoon-vievalla-tiella-autoja-ojaan-ja-poliisi-paikalle/8027664#gs.p357aa)
Vai olisiko kuitenkin niin, että vahinkoja ja virhearviointeja sattuu rengastyypistä ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta? Täällä etelärannikolla asuu 40% koko Suomen populasta. Eiköhän muutama kuski lopuista 60 prossasta toheloi ihan päivittäin myös siellä pohjoisessa. Ei vaan ketään kiinnosta, eikä tietysti ole myöskään kanssa-autoilijaa aina takana kuvaamassa tapahtunutta. Mutta tätähän tämä on vuodesta toiseen. Ei oikeastaan ole mitään muuta selitystä, kuin joku fyysinen kiihottuminen sulla täytyy tapahtua kun tällaisen uutisen löydät. Toivottavasti et tullut housuihisi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 03.01.21 - klo:21:01
Hohoo. Stadissa talvi yllätti "Nuuksiossa"
Autot valuivat ojaan. Liekkö kitkakuskit liikenteessä vai ke-kitkailijat?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talvi-teki-tepposet-ulkoilijoille-nuuksion-kansallispuistoon-vievalla-tiella-autoja-ojaan-ja-poliisi-paikalle/8027664#gs.p357aa (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talvi-teki-tepposet-ulkoilijoille-nuuksion-kansallispuistoon-vievalla-tiella-autoja-ojaan-ja-poliisi-paikalle/8027664#gs.p357aa)
Nuuksio ei tosiaankaan ole stadissa. Eiköhän tuolla ole ajaneet ketkä tahansa keliin sopimattomilla täysin kuluneilla renkailla ja/tai ajotavalla. Mäkistä ja mutkaista tuolla on, joten pitää ennakoida, jopa kesällä. Kyseisellä tiellä ei kannata talvella ajaa ihan reunaan.
Tänään oli porukkaa liikenteessä enemmän kuin Jyväskylän suurajoissa. Hyvä sää oli saanut ihmiset liikkumaan. Hyvä näin. Myös Oittaa ja Luukki olivat täynnä väkeä.
Olin samalla suunnalla ja keli ei ollut edes liukas. Röylän lähellä ( lähes auraamaton nautinnollinen tie tänään) oli tosin yksi pakettiauto vetänyt hyvästä kelistä huolimatta ojaan.
Aivan mahtavaa että saatiin lunta. Tänään oli loistava ajo- ja ulkoilusää. Päästiin mäkeen!
Kannattaa pysytellä Uudellamaalla.
(https://i.ibb.co/qR1SFjm/uusimaa1.jpg) (https://ibb.co/WcKhp5B)
(https://i.ibb.co/XZJBP6c/uusimaa2.jpg) (https://ibb.co/Y7j9SJH)
(https://i.ibb.co/HCpjtGN/uusimaa3.jpg) (https://ibb.co/ZS10BcH)
Jännä että Jyväskylän seudun koillis ja lounaspuolella vähemmän onnettomuuksia. Onko Jyväskylässä muita huonompia kuskeja vai renkaita vai?
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 03.01.21 - klo:23:21
Jännä että Jyväskylän seudun koillis ja lounaspuolella vähemmän onnettomuuksia. Onko Jyväskylässä muita huonompia kuskeja vai renkaita vai?
Tähän on kaksi vaihtoehtoista selitystä. Jyväskylän koilis- ja lounaispuolella on joko tosi timanttisia nastarenkaita preferoivia myyntitykkejä tai sitten siellä autoilee keskimääräistä enemmän Uudeltamaalta kotoisin olevia kuskeja ;)
Lainaus käyttäjältä: Antore - 03.01.21 - klo:22:51
Kannattaa pysytellä Uudellamaalla.
Meinaatko, että Uudellamaalla asuvan kannattaa pysytellä poissa Lapista ja mökkikunnista niiden tilastoja pilaamasta? ;)
Vaikka huumorilla osin mennäänkin, niin huomioikaa; kaatuneet ja haavoittuneet on laskettu asukasta kohti, ei autojen määrää....
En tosin tiedä muuttuisiko?
Kyllä lumentulo piristi ja kitkoilla pääsi aivan loistavasti pakkaslumella. Liikenneympyrät täytyy kyllä edelleen skarpata ärsyttävän hiljaa läpi. Siinä toki nastoillakin.
On ollut mukava ajaa kitkoilla viime päivät täällä Päijät-Hämeessä kunnon talvikeleissä. Alla Nokia Hakkapeliitta R2 neljättä talvea ja täytyy sanoa, että pito on yhä todella hyvä. Pieniä mutkaisia maaseututeitä on ilo ajaa. Ihmetyttää taas nastakuskien väitteet, että kitkoilla pärjää etelässä, mutta idässä ja pohjoisessa tarvitaan nastat. Huomaa selvästi, ettei kitkoista ole kokemusta. Kitkarengas toimii sitä paremmin, mitä talvisemmat kelit ovat. Ne sopivatkin kuin nenä päähän itä- ja pohjois-Suomeen. Samoin kummastelen joidenkin logiikkaa ajaa välikelit kitkoilla, mutta sitten tammikuussa, kun alkaa kunnon kitkarengaskelit, vaihdetaankin nastarenkaat.
Lainaus käyttäjältä: Polouni - 04.01.21 - klo:07:12
Vaikka huumorilla osin mennäänkin, niin huomioikaa; kaatuneet ja haavoittuneet on laskettu asukasta kohti, ei autojen määrää....
Se on katsos tuo tiheään kameratolpitettu Kehä I kun on nostanut uudenmaan turvallisuuden ihan uusiin sfääreihin - näkis vaan! >:( Koko pätkällä ikinä sattunut kuin 1 kuolonkolari ja sekin prätkäkuskin paskaa zägää, kävelyvauhdissa ajoi jonossa edellä menijän persuuksiin, kaatui ja yläkroppa jäi viereisen kaistan rekan alle. Noilla kameroilla ei siis olisi ollut tässäkään tapauksessa siis tasan mitään merkitystä, mutta hei, saatiinpahan perusteltua "miksi" nuo kamerat tuonne tarvitaan ::)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 04.01.21 - klo:07:46
Ihmetyttää taas nastakuskien väitteet, että kitkoilla pärjää etelässä, mutta idässä ja pohjoisessa tarvitaan nastat.
No tästäkin on vähän kahta koulukuntaa. Toiset sanoo että nimenomaan pohjoisessa kitkat ovat parhaimmillaan, siellä kun on useimmiten lumisia kelejä joissa kitka on parhaimmillaan. Etelässä taasen enempi suolattua loskamössöä, joka sitten kovemmissa pakkasissa jäätyy ja jos lunta tulee kerralla reippaammin, se tampataan nopeasti liukkaaksi pinnaksi josta sitä pitoa löytyy enää vain nastoilla ???
Itse tuossa just annoin tuon oman perheliikuttelimeni pojalle kun suunnisti perheensä kanssa viikon lomareissulle pohjoiseen ja näin mahtuu kaikki tarpeellinen helposti mukaankin. Tuossa ranskattaressani on alla kitkat ja pojan omassa wanhemmassa premiumissa nastat, molemmat rengassarjat vasta 1. talveaan alla, joten sen puolesta ihan kummalla tahansa olisi voinut reissuun lähteä. No itse sitten käväisin eilen kaupassa tuolla mursulla ja kyllähän oli muuten sellainen nulju ettei mitään rajaa! Piipahdus huoltoaseman kautta ja rengaspaineet tarkastukseen, joka nurkassa alle 2 kun vähintään 2.5 pitäs olla. Paineiden lisäyksen jälkeen ajotuntumakin kohosi jo kummasti - mutta ei tuosta silti ole tuon oman ranskattareni veroiseksi, ei vaan istu omaan hanskaan, mutta mielipiteitähän nämä vain ovat 8)
Anyways talvirenkaissakin siis se
riittävä rengaspaine on kaiken A ja O, parantaa renkaan toimivuutta varsin oleellisesti ja varsinkin kovemmilla pakkasilla kun nuo paineet tuppaa muutenkin laskemaan jo ihan lämpötilankin vaikutuksesta :)
Pohjoisessa lienee polannetta enemmän tiessä kuin täällä. Onko siinä sitten nasta turvallisempi? Tuo kehämaailma pääkaupunkiseudulla on kyllä melkoinen helvetin esikartano. Turvallinen toki 8)
Renaan käytös kyllä muuttuu kun pakkanen laskee, paineet tietysti, mutta myös kitka täysin erilainen.
Polanteet on yhtä vaarallisia molemmille rengastyypeille. Jos on jäisiä polanteita, niin ei voi ajaa niin, etteikö niistä piittaisi, vaan rengastyypistä huolimatta täytyy huolehtia ajolinjoista, jottei toinen akseli kulje väärässä urassa ja auto poikittain. Ikinä ei ole kitkoilla näin käynyt, eikä nastatkaan sitä kokonaan estä, jos ollenkaan kuluneina.
OT:
Hitec,
Tuolla kehä 1 ei tosiaankaan ollut käytännössä ennen tolppiakasn henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia. Tolppien ja liitäntöjen parannusten jälkeen kolhimisten määrät (ovat tippuneet noin 50% ajosuoritetta kohden.
Vaikka itse inhosinkin tolppia, niin nykyään olen jo sitä mieltä että tolppien ansiosta liikenteestä on tullut paremmin ennakoitavaa ja jopa sujuvampaa lähinnä vähentyneiden peltirysäytysten vuoksi. Joudun kulkemaan tuota päivittäin ja nykyään enää aniharvoin on liikenne kokonaan seis lisääntyneestä liikennemäärästä huolimatta. 2010 paikkeilla tilanne oli huonompi.
Pumppaamista toki tapahtuu, mutta ei aivan samaan tahtiin kuin 2016 tolppien tullessa. Itseä tuo pieni pumppaus ei haittaa. Laitan adaptiivisen vakkarin +5 yli sallitun ja ajan virran mukana ja ohitan tarvittaessa. Oleellisempaa mulle on että virta kulkee ennakoitavasti ilman peltirysäytyksiä. Silloin pääsen sovittuna aikana perille.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 04.01.21 - klo:12:57
Tolppien ja liitäntöjen parannusten jälkeen kolhimisten määrät (ovat tippuneet noin 50% ajosuoritetta kohden.
No juu, totta toki tuokin :)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 04.01.21 - klo:12:00
Jos on jäisiä polanteita, niin ei voi ajaa niin, etteikö niistä piittaisi, vaan rengastyypistä huolimatta täytyy huolehtia ajolinjoista, jottei toinen akseli kulje väärässä urassa ja auto poikittain.
Riippuu myös hyvin paljon autosta ja sen rengastuksesta. Tuo eräskin muinoinen käyttikseni oli sellainen että todella huoletta sai sillä painaa menox, sitä ei saanut luistelemaan edes pienellä yrittämiselläkään ja kuitenkaan lisävarusteista ABS:ää kummoisempia nykykikottimia siinä ei vielä ollut :)
Vagit on olleet melko huolettomia ajella juurikin haastavissa keleissä, joka on yksi syy itselle ajella niillä. Aika huoletta ja jännittämättä saa ajella kitkoillakin haastavammassakin kelissä ja polanteiden yli "kaasu pohjassa" ohitustilanteissa ilman että auto siitä heittoon lähtee. Eli joo, kyllä autollakin on merkitystä rengasvalintaan. Ja järkeä saa käyttää tätä lukiessa, eli ei tarvi vetää vääriä johtopäätöksiä ajotyylistä tai muusta.
Samaa mieltä vagien ominaisuuksista. Parinkymmenen vuoden aikana ollut 8 vagia ja 1 KIA ceed, eka mallisukupolvi 2007. Oli herkkä polanteille jo kaupunkinopeuksissa ja toki muutenkin ajettavuus ja ohjaustunto tuossa ekassa sukupolvessa hävisi vageille.
Hyvät nastat oli alla, mutta oikein jäänyt mieleen tuo polanneherkkyys.
Lainaus käyttäjältä: kerkko - 03.01.21 - klo:21:39
Nuuksio on landella, ei Helsingissä.
Lähin "urbaanimetsä" stadilaisille, jossa "talvi" vielä yllätti näin landelta katsottuna.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 03.01.21 - klo:22:51
Kannattaa pysytellä Uudellamaalla.
(https://i.ibb.co/qR1SFjm/uusimaa1.jpg) (https://ibb.co/WcKhp5B)
(https://i.ibb.co/XZJBP6c/uusimaa2.jpg) (https://ibb.co/Y7j9SJH)
(https://i.ibb.co/HCpjtGN/uusimaa3.jpg) (https://ibb.co/ZS10BcH)
Minkähän läpi suurin osa liikenteestä mahtaa mennä pohjoista kohti?
Noh pitää tässä ruveta mammalle laittelemaan nastarenkaita alle, kun valitteli kitkoista mökille tullessa.
Lähin "urbaanimetsä" stadilaisille, jossa "talvi" vielä yllätti näin landelta katsottuna.
Karpalla tais tulla lahkeeseen, kun piene kourallinen miljoonasta asukkaasta kokee jotain pientä vaikeutta liikenteessä. ;D Jostain syystä en koe samaa nautintoa siitä kun esim. Jyväskylässä samoja vaikeuksia. Vastahan siellä talvi yllätti Kuokkalan sillalla (nokkakolari...). Asia tuntui pahalta. En koe nautintoa edes silloin, kun Jyväskylän amisviikset ovat jälleen kerran vuodesta toiseen jääneet rysään Nesterallin mainingeissa. Enemmänkin surua ja ylimääräistä varovaisuutta testosteriniohjuksien vuoksi, kierrän alueen kaukaa Nesterallin aikaan ja vielä pari päivää sen jälkeen.
Karppa, oletko käynyt Nuuksiossa? Minä olen ja usein, samoin kuin lukuisissa puistoissa koko Suomen alueella. Suositttelen paikkaa. Voittaa nimittäin 6-0 monen läänin tylsät maisemat jylhyydellään. Ei nyt ihan UKK, Saanan tai Oulangan luokkaa mutta mahtavan ainutlaatuinen mesta miljoonan asukkaan vieressä. Olen käyttänyt Nuuksiossa jopa ulkomaisia yritysvieraita vientiponnisteluissa. Sinne saa ostettua hyvät ohjelmapalvelut mutta itse luonto on kovin ohjelma. Kovin monen maan pääkaupingin vieressä ei ole moista paikkaa. Suomi voi olla tuosta ylpeä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 04.01.21 - klo:21:54
Lähin "urbaanimetsä" stadilaisille, jossa "talvi" vielä yllätti näin landelta katsottuna.
Keskuspuistossa Helsingin kaupunkialueella on metsää 700 ha, peltoineen 1 000 ha. Kai tuo ainakin köyhimpien maanomistajien silmissä jonkinlaisesta metsiköstä käy?
Vähemmän yllättävä kommentti karpalta ;D Mun puolesta voit ihan hyvin olla siinä uskossa, että viiden vuoden tilastot on täysin perseestä ja vääristyneitä koska Uusimaalaiset autoilijat on ojanpohjalla matkalla lappiin. Herää nyt hyvä ihminen sieltä pilvilinnastasi ja usko huviksesi, että sinun lisäksi tästä valtakunnasta löytyy läjäpäin autonsa hyvin hallitsevia kuskeja - ihan riippumatta siitä millaiset talvirenkaat alla pyörii. Itse asiassa veikkaan, että olet korkeintaan keskinkertainen rattimies. Tuollainen oman eriniomaisuuden korostaminen on hyvin tyypillinen merkki omasta epävarmuudesta.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 04.01.21 - klo:22:50
Itse asiassa veikkaan, että olet korkeintaan keskinkertainen rattimies.
Mikä on "rattimies"? Onko hän taitava ratinkääntäjä, joka osaa vetää oppimaansa reittiä tai valmiiden nuottien pohjalta ns. lusikka pohjassa. Vai onko hän kaveri joka kykenee samaan täysin tuntemattomallakin pätkällä. Veikkaan meinaan että aika harva "Vatanen" tuohon jälkimmäiseen pystyy ???
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 04.01.21 - klo:23:12
Mikä on "rattimies"? Onko hän taitava ratinkääntäjä, joka osaa vetää oppimaansa reittiä tai valmiiden nuottien pohjalta ns. lusikka pohjassa. Vai onko hän kaveri joka kykenee samaan täysin tuntemattomallakin pätkällä. Veikkaan meinaan että aika harva "Vatanen" tuohon jälkimmäiseen pystyy ???
No tässä yhteydessä tarkoitin rattimiehellä kaikki tilanteet über-hyvin hallitsevaa jäsen karppaa, joka tietää meitä kaikkia paremmin millä renkaalla meistä kukin pysyy ojien välissä. Ja toki pistää siinä sivussa tilastotkin uuteen uskoon, koska hän vaan tietää nämä hommat paremmin kuin sinä tai minä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 04.01.21 - klo:07:46
On ollut mukava ajaa kitkoilla viime päivät täällä Päijät-Hämeessä kunnon talvikeleissä. Alla Nokia Hakkapeliitta R2 neljättä talvea ja täytyy sanoa, että pito on yhä todella hyvä. Pieniä mutkaisia maaseututeitä on ilo ajaa. Ihmetyttää taas nastakuskien väitteet, että kitkoilla pärjää etelässä, mutta idässä ja pohjoisessa tarvitaan nastat. Huomaa selvästi, ettei kitkoista ole kokemusta. Kitkarengas toimii sitä paremmin, mitä talvisemmat kelit ovat.
Sama rengas alla, about samaa ikäluokkaa ja pintaa jäljellä 6mm. Ajelua on ollut nyt loskassa etelä pohjois-suunnassa ja nyt Pohjois-Pohjanmaan talvisissa keleissä. Hyvinhän noilla ajelee kunhan muistaa että nyt on aito talvi eikä kesä/sulakeli. Rengasmielessä haastavin lienee ollut tälle talvea etuvetoisella Syötteen huipulle ajo, tie luminen/jäinen, ei hiekkaa/mursketta tiellä. Nousua tulee reippaasti ja jyrkkyyttä myös. Välillä luistonesto välkytti, mutta ylös päästiin ilman pysähdyksiä tai uusintayrityksiä. Tuossa nelivedosta olisi ollut aitoa hyötyä. Tämän hetken rapsakoilla pakkaskeleillä (alle -10C) ei pidon kanssa ole normaalikunnossa olevilla teillä oikeastaan mitään ihmeempiä haasteita, normi talviajoa sanoisin.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 04.01.21 - klo:07:46
sopivatkin kuin nenä päähän itä- ja pohjois-Suomeen. Samoin kummastelen joidenkin logiikkaa ajaa välikelit kitkoilla, mutta sitten tammikuussa, kun alkaa kunnon kitkarengaskelit, vaihdetaankin nastarenkaat.
Onhan tuossa se logiikka ettei ajeta välikeleillä nastoja pilalle paljaalla asfaltilla (ja pilata samalla teitä). Ja onhan ajomukavuus/melu (siis melun vähyys) kitkoilla paljaalla asfaltilla nastoihin verrattuna eri luokkaa.
Noista hienoista kartoista: Mitä niillä oikeasti yritetään kommunikoida? Mikä luku on suhteutettu alueen asukasmäärään? Alueen asukkien onnettomuudet koko maassa, alueen asukkien onnettomuudet kyseisellä alueella, vai kaikkien alueella liikkuneiden onnettomuudet suhteutettuna alueen asukasmäärään? Koko maan onnettomuudet suhteutettuna alueen asukasmäärään? ::) Hauskempihan noista tietysti on kiistellä ellei kukaan tiedä mitä luvut oikeasti kuvaavat. ;D
"Kannattaa pysyä Uudellamaalla"
Mutta kun ette pysy. Suksiboxit katolla puhallatte läpi suomen kitkarenkailla ylinopeutta pohjoiseen. Kartathan ei kerro minkä alueen ihmiset tapahtumat kullakin alueella on aiheuttaneet.
Lainaus käyttäjältä: Lionman - 05.01.21 - klo:04:24
"Kannattaa pysyä Uudellamaalla"
Mutta kun ette pysy. Suksiboxit katolla puhallatte läpi suomen kitkarenkailla ylinopeutta pohjoiseen. Kartathan ei kerro minkä alueen ihmiset tapahtumat kullakin alueella on aiheuttaneet.
Kartat eivät kerro tätä, mutta tilastot kertovat, että kitkarenkaallisille autoille tapahtuu paljon vähemmän onnettonuuksia ajokilometria kohden.
Tarkka havaintosi kitkarenkailla kaahailevista kuskeista on erinomainen uutinen kitkarenkaiden käytännön turvallisuudesta. Kaahailusta huolimatta kitkarenkaallisille autoille tapahtuu siis paljon paljon vähemmän onnettomuukksia ajokilometria kohden kuin nastarenkaallisille autoille.
Omnettomuustilastojen (kitka vs nasta) ja Lionmanin tarkan havainnon perusteella on erikoista, että vielä joku perustelee nastarenkaita turvallisuudella.
---
En itse lupaa pysyä Uudenmaan sisällä. Mulle kelpaa Lapin luonto ja lappilaisille, minun rahat. Seuraavan kerran kun taas ajan kitkarenkailla suksiboxi katolla Nuorgamiin, ajan nopeusrajoitusten mukaan. 8)
Osu ja uppos!
Lainaus käyttäjältä: Lionman - 05.01.21 - klo:05:15
Osu ja uppos!
Ai mikä? Ai se että kitkarenkailla ajetaan 4 kertaa vähemmän vakavia onnettomuuksia ajokilometria kohden?
---
Olen tilapäisesti uudella maalla ja tila on Lapissa. Pidän täysin lapsellisena puuhana puhua Uusimaalaisista yhtenä ryhmänä. Suurimmalla osalla (81,5%) uusmaalaisia on edelleen jopa nastarenkaat. Siis keskimääräinen suksinoxilla ohitsesi menevä uusmaalainen ajaa nastarenkailla.
---
Olen asunnut muuallakin ja Uudellamaalla on hyvä liikennekulttuuri, joka paranee vuosi vuodelta. Vetoketjut toimii... toisin kuin vielä esim. Oulussa ja Rovaniemellä. Toki voi vähemmän täällä ajaneelle olla aluksi vaikeaa sopeutua isoihin virtoihin. Niin oli mullakin aluksi. Pelkästään kehä1 menee melkein satatuhatta autoa vuorokaudessa!
Kyllä se nasta kuitenkin tasaa olosuhteita paremmin kuin kitka. Viikonloppuna tuli ajettua kitkoilla 250 km lenkki ja pito oli pääosin oikein hyvä. Mutta sitten tietyissä kohdin kun piti jarruttaa liukkaaksi liippaantuneella polanteella, niin tulipa vähän pulkkafiilis. Nasta olisi tuohon purenut. Eli pitää olla tarkkana kun porkkana, kun pito-olosuhteet eri tiestöillä vaihtelee, nastan karhennukset jne. Eli kun väärässä kohdassa joutuu vauhdista tekemään äkkijarrutuksen niin tuleepa ohjelmaa. Toki nastarenkaankin pitää olla laadukas ja hyvässä kunnossa.
6. talvi nyt menossa kitkoilla.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 05.01.21 - klo:07:53
Olen asunnut muuallakin ja Uudellamaalla on hyvä liikennekulttuuri, joka paranee vuosi vuodelta. Vetoketjut toimii... toisin kuin vielä esim. Oulussa ja Rovaniemellä. Toki voi vähemmän täällä ajaneelle olla aluksi vaikeaa sopeutua isoihin virtoihin. Niin oli mullakin aluksi. Pelkästään kehä1 menee melkein satatuhatta autoa vuorokaudessa!
Näin kotimaisella mitta-asteikolla ruuhkaisat PK-seudun tiet yksinkertaisesti vain pakottavat tuohon joustavuuteen, hyvään liikennekulttuuriin ja näin jokainen pääsee sinne määränpäähänsä edes about inhimillisessä ajassa vs. että joku punaniska törkyilemällä saa edes pienekin peltikolarin aikaiseksi jossain Kehä I:llä ja niinhän se sitten kohta seisoo koko väylä toista tuntia = todellakin kaikki kärsii yhden munapään toilailuista :-\
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 05.01.21 - klo:08:44
Näin kotimaisella mitta-asteikolla ruuhkaisat PK-seudun tiet yksinkertaisesti vain pakottavat tuohon joustavuuteen, hyvään liikennekulttuuriin ja näin jokainen pääsee sinne määränpäähänsä edes about inhimillisessä ajassa vs. että joku punaniska törkyilemällä saa edes pienekin peltikolarin aikaiseksi jossain Kehä I:llä ja niinhän se sitten kohta seisoo koko väylä toista tuntia = todellakin kaikki kärsii yhden munapään toilailuista :-\
Kyllä suurimmat perseilijät löytyy nimenomaan pääkaupunkiseudulta ja motarilta. Johtuu ihan minä minä asenteesta. Toki keskustassa vilkulla pääsee paremmin, kuin muualla ryhmittäytymään, mutta sekin johtuu pääosin siitä, että se auto tulee joka tapauksessa.
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 05.01.21 - klo:08:44
Näin kotimaisella mitta-asteikolla ruuhkaisat PK-seudun tiet yksinkertaisesti vain pakottavat tuohon joustavuuteen, hyvään liikennekulttuuriin ja näin jokainen pääsee sinne määränpäähänsä edes about inhimillisessä ajassa vs. että joku punaniska törkyilemällä saa edes pienekin peltikolarin aikaiseksi jossain Kehä I:llä ja niinhän se sitten kohta seisoo koko väylä toista tuntia = todellakin kaikki kärsii yhden munapään toilailuista :-\
Ei se mitään hyvää liikennekulttuuria ole, vaan pakon edessä hidasta sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin.
Punaniskat törttöilevät PK-seudun ruuhkissa ja PK-seudun törtöt puolestaan törttöilevät landella kun eivät ymmärrä mitään oikeista turvaväleistä ja oikeasta valojen käytöstä pimeällä maantiellä, ohituspaikoista, maantielauttojen ajojärjestyksistä ja vastaavista. PK-seudun jampalla kun tulee turvaton olo jos joutuu pimeällä maantiellä yksikseen ajamaan pitkillä valoilla, niin mieluummin ajaa kehätieruuhkatuntumalla edellä ajavan riesana. (Niin tekee kyllä Turkulainenkin joka poistuu mukavuusalueeltaan katuvalojen jäädessä taakse.)
Miten liittyy talvirenkaisiin? No ne PK-seudun kitkakuskit pyrkivät pitämään edes jonkinlaista turvaväliä talvisella maantiellä eikä heti erotu maaseutuliikenteessä.
Surkein turvavälitilanne on Oulussa. Siellä asuessa tämä ihmetytti paljon. Oulun ohittavalla 4 tiellä vähän liikennettä verrattuna kehä 1:een. Silti moottoritien alettua kaikki ovat viimeistään Zeppelinin kohdalla puskureissa kiinni vaikka tilaa olis vaikka kuinka.
Kerran Oulussa huomautin ystävällisesti kyseisellä motarilla 3...5 metrin välillä ajavaa taksikuskia asiasta. Mulla oikeasti pelotti olla kyydissä. Kuski sai raivarin huomautulsesta ja meinas perkele tulla päälle. Silloin pelotti vielä enemmän.
---
Eiköhän me kaikki olla huonompia kun mennään mukavuusalueen ulkopuolelle. Landepaukut eivät osaa ajaa niin hyvin pääkaupunkiseudulla, pääkaupunkiseutulaiset eivät maaseudulla, Karppa ei kiihtymättä possujonossa.... ;D
jarkko_h; kun et ymmärtänyt, että mikä "osui ja upposi", niin valaisen asiaa vanhalla suomalaisella sanonnalla: "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa".
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 05.01.21 - klo:11:05
Eiköhän me kaikki olla huonompia kun mennään mukavuusalueen ulkopuolelle.
Mutta juuri silloinhan se autoilu on just parhaimmillaan :o En minäkään voi sanoa varsinaisesti
tykkääväni ajaa pimeässä, liukkaalla, hirveässä lumisateessa... mutta ihan pirun mukavaa se vaan silti on, haastaa itseänsä miten noistakin olosuhteista sitä vaan lopulta selvitään. Periaatteessa siis vähän samaa kuin vaikka mökkeilyssä. Ei, mökille ei kuulu astianpesukoneet, ei suihkut, ei vesi-WC, ei... Siis hakeudutaan ihan tarkoituksellisesti hyvinkin paljon ns. normaaleista kotiolosuhteista poikkeaviin olosuhteisiin, räpelletään ja tusataan sillä vähällä mitä sattuu olemaan ja lopputuloksena parin pv jälkeen on useimmiten lähes euforinen fiilis kun lopulta pääsee taas takaisin kotiin 8)
Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 05.01.21 - klo:14:35
Periaatteessa siis vähän samaa kuin vaikka mökkeilyssä. Ei, mökille ei kuulu astianpesukoneet, ei suihkut, ei vesi-WC, ei... Siis hakeudutaan ihan tarkoituksellisesti hyvinkin paljon ns. normaaleista kotiolosuhteista poikkeaviin olosuhteisiin, räpelletään ja tusataan sillä vähällä mitä sattuu olemaan ja lopputuloksena parin pv jälkeen on useimmiten lähes euforinen fiilis kun lopulta pääsee taas takaisin kotiin 8)
Mitäs jos kotona on se puulämmitteinen sauna ja mökillä sähköllä lämpiävä ??? ;)
No. Minäpä nyt lopetan omalta osaltani joutavan länkätyksen ja vinoilun.
Palaten aiheeseen, kun tämä ketju on lajinsa pitkä enkä ole sitä läpi kahlannut, niin onko täällä puhuttu talvikelikorkeuksien nastakarhennuksesta? Itse olen viimeiset 5v ajanut kitkoilla ja sitäkin ennen välillä. Nytkin kun täällä Pohjois-Savossa on -8 ja lunta vähän tulee niin paikoitellen on risteyksissä ja kiertoliittymissä aika liukasta. Mietin vaan miten liukasta olisikaan jos ei nastat tien pintaa karhentaisi. Leon ehybridillä kyllä on hyvin päässyt, elektroninen tasauspyörästön lukko on abs-tekniikan vetoluistonestoa etevämpi, ainakin 1kk:n kokemuksella.
Nykynastat on muuten lähentyneet ominaisuuksiltaan kitkoja. Ostin kuukausi sitten Adidaksen lenkkarit joissa on Continentalin pohjat. Hyvä on pito, lamellointia olisi voinut olla enempikin niissä.
Tärkein syy kitkojen käyttöön itselläni on vähäisempu rengasmelu. Niin kallista autoa ei eläkeläisen ole vara hankkia jossa nastamelu ei sisälle kantaudu. Työsuhdeautoon josta joulukuussa luovuin, vaihdatin nastojen tilalle kitkat samasta syystä. Auto oli Volvo XC60 T8. Pöljä kun otinkin siihen Hkpl:n nastat. Ei vaan jaksanu sitä ääntä kuunnella.
Joo, onhan täällä nastojen karhennusefektistä jauhettu katupölyäkin. Mitään uutta ei ole enää keksitty, niin länkytetään joutavia. ;)
Onhan kunnolla karhennetulla pinnalla parempi pito, mutta karhentaako nastat ratkaisevasti - en tiedä.
Viimeiset sadat metrit pihaan mennään tietä jolla ei nastoilla ajeta kuin pari kertaa talvessa, enkä ole huomannut, että se mitenkään ratkaisevasti olisi muita teitä liukkaampi. Naapurin mummo tykkää vedellä potkukelkalla niin ei sitä yleensä hiekotetakaan ellei ole raskasta kalustoa tulossa pihaan.
No niin ja nyt on nastarenkaat alla. Kyllähän tuo pitoeron huomaa, kun pikkaisen vie autoa ja tiellä lumen alla on jäätä.
Karppa, nostan hattua että jaksat duunata ja vekslata renkaiden kaa.
Ite oon liian laiska ja teen mielummin jotain muuta nautinnollisempaa. Renkaanvaihdon sijaan retkeilin tänään koko päivän metsässä. Jos ei olis ollut koronaa olisin ehkä käynyt thaikkuhieronnassa tai vienyt perheen syömään.
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 06.01.21 - klo:22:06
Karppa, nostan hattua että jaksat duunata ja vekslata renkaiden kaa.
Ite oon liian laiska ja teen mielummin jotain muuta nautinnollisempaa. Renkaanvaihdon sijaan retkeilin tänään koko päivän metsässä. Jos ei olis ollut koronaa olisin ehkä käynyt thaikkuhieronnassa tai vienyt perheen syömään.
Mikäs tuollaisessa -7 asteen pakkasessa on tunti reippailla paitsi että saa korkeintaan happimyrkytyksen.
Parasta on saada palaute illalla, kun mamma toteaa "Teitkö autolle jotain, kun oli paljon jämäkämpi ajaa ja pito oli parempi"? Vaihdoin ne nastarenkaat alle, kun valittelit viikko sitten mökille tullessa, että auto luiruaa (Loskaa jään päällä) ja halusit nastat alle.
Jos viikonloppuna jaksaisi vielä toiseen autoon vaihtaa.
Uskomatonta! Mutta mitäpä sitä ei mies vaimonsa tyytyväisenä pitääkseen tekisi. Vaikka nyt sitten tuommoista jumppaa. Toivotaan nyt, että kelit pysyy nastoille sopivina, ja ennen kaikkea että vaimo on tyytyväinen. Raportoi toki myös toteutunut toteamus tuon kuvitellun lisäksi.
Lainaus käyttäjältä: Lionman - 07.01.21 - klo:10:04
Uskomatonta! Mutta mitäpä sitä ei mies vaimonsa tyytyväisenä pitääkseen tekisi. Vaikka nyt sitten tuommoista jumppaa. Toivotaan nyt, että kelit pysyy nastoille sopivina, ja ennen kaikkea että vaimo on tyytyväinen. Raportoi toki myös toteutunut toteamus tuon kuvitellun lisäksi.
Mitäpä ei tekisi PERHEEN, eteen että pystyvät kulkemaan turvallisesti.
Ja aika osuva vaihto, kun tulee tuota alijäähtynyttä vettä ja pakkasta on -7 astetta. Aika liukkaat kelit näytti vajaavetoisilla olevan ja kyllä kitkoilla nelikollakin huomasi, että on liukasta.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.01.21 - klo:11:10
Mitäpä ei tekisi PERHEEN, eteen että pystyvät kulkemaan turvallisesti.
Ja aika osuva vaihto, kun tulee tuota alijäähtynyttä vettä ja pakkasta on -7 astetta. Aika liukkaat kelit näytti vajaavetoisilla olevan ja kyllä kitkoilla nelikollakin huomasi, että on liukasta.
Oli kyllä aika jännä keli ajella eilen pohjoisesta etelään (suksiboksi katolla, nastoilla! :o ) Siinä Juvalta eteenpäin juuri alijäähtynyttä vettä ja hehtaarilleen samalla pätkällä ehkä astetta liukkaampaa mitä syylomareissulla euro-kitkoilla ja noin +30kmh uskalsi ajella suoraan ilman, että sai jännitellä (50kmh vs. 80kmh, ohi kyllä pukkasi väkeä). Nuo H9:t on omalla tavalla pelottavan pitävät ja tunnottomat liukkaudelle vs. edelliset UG2:t. Niissä liukkauden huomasi perstuntumalla, kun takapää tuntui kevyemmälle ja tietyllä tapaa haki. Vähän sama kuin R2:t, mutta ne nyt oli "levottoman vaeltelevat" jo kuivallakin kelillä ;)
Pohjoisen kelissä vajaan neljän viikon aikana olisi heittämällä selvinnyt nordic-kitkoilla pl. jouluviikolla muutama päivä plussaa jolloin vähääkään pienemmille teille en olisi uskaltanut ajella. Mutta pohjoisen perustalvessa varmasti toimivat. Myös tänään etelässähän on parhaat kitkakelit.
Tulee nyt joka kuukausi ajeltua pohjoiseen, joten ehkä ei vielä maaliskuun puolen välin reissuun vaihtaa eurokitkoja, mutta josko jo sitten huhtikuussa.
En tiedä onkohan talvet muuttuneet liukkaammaksi, mutta kun on aikalailla samaa väliä tullut suhattua 10v niin keskinopeus on tippunut sen verran, että ajoaikaa menee noin tunti kauemmin. Vai voiko olla, että kun 50v on lähempänä kuin 40v niin ei tunne olevansa kuitenkaan keskimääräistä parempi kuski.
R2 ja jopa tuo hakkapeliitta 9 on löysän oloinen eikä siitä oikein saa selvää missä pidon raja on. Ei kumminkaan yllätä, mutta itse pidän renkaasta missä tiedät renkaan rajat eikä se yllätä (continental).
Helsinkiä kohti ajelin puolen päivän jälkeen Tampereen motaria niin oli Nurmijärven ja Klaukkalan liittymien välissä tasaisin välein 5-6 autoa penkassa pyörähtäneenä.
R3 alla nelikossa enkä huomannut mitään erikoista, pudotin kyllä itsekin sitten varmuuden vuoksi vauhdin 100 --> 90 ettei tule yllätyksiä kun muut ajelivat n.80 vauhtia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 07.01.21 - klo:15:20
R2 ja jopa tuo hakkapeliitta 9 on löysän oloinen eikä siitä oikein saa selvää missä pidon raja on. Ei kumminkaan yllätä, mutta itse pidän renkaasta missä tiedät renkaan rajat eikä se yllätä (continental).
Kaippa tuossa on rengaskoko- ja automallikohtaisia eroja, mutta itse olen pitänyt Nokian kitkoista Q:sta lähtien juurikin siksi, että pidon raja on niin hyvin ennakoitavissa ja pidon raja hienoisesti ylitettynä pidon menetys ei ole totaalinen ja monessa tilanteessa pito palautuu vaikkei itse tekisi adian hyväksi mitään. Löysempään suuntaan ne on kehityskaaressa menneet, ja ohjausvaste tunnoton, mutta eihän ne kesärenkaita olekaan. Tottumuksesta varmaan myös kiinni, koska itse pidin hkpl nastaa R2:sta tunnottomampana kun samana syksynä tuli molempiin autoihin kyseiset uutuusrenkaat.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 07.01.21 - klo:16:14
Kaippa tuossa on rengaskoko- ja automallikohtaisia eroja, mutta itse olen pitänyt Nokian kitkoista Q:sta lähtien juurikin siksi, että pidon raja on niin hyvin ennakoitavissa ja pidon raja hienoisesti ylitettynä pidon menetys ei ole totaalinen ja monessa tilanteessa pito palautuu vaikkei itse tekisi adian hyväksi mitään. Löysempään suuntaan ne on kehityskaaressa menneet, ja ohjausvaste tunnoton, mutta eihän ne kesärenkaita olekaan. Tottumuksesta varmaan myös kiinni, koska itse pidin hkpl nastaa R2:sta tunnottomampana kun samana syksynä tuli molempiin autoihin kyseiset uutuusrenkaat.
Hyvä kun nostit tämän asian esiin. Nimittäin sen sijaan että puhuttaisiin pelkästään turhan mustavalkoisesti nastallisten ja nastattomien tuntumaeroista pidon rajoilla liukkaalla, olen huomannut paljon suurempia eroja käyttäytymisessä saman rengastyypin eri valmistajien ja kokojen välillä. Renkaiden rungot ovat erillaisia jäykkyydeltään ja yhdessä eri tyyppisten lamellien kanssa tilanne muuttuu. Myös renkaan ikääntyminen ja kuluminen tuo tähän vertailuun omat lisämausteensa. Se mikä monesti itselle on tullut selväksi on se että mitä tukevampi ja vähemmän alle muljuva talvirengas on ajaessa pitävemmällä pinnalla mutkiin sen terävempi pidon raja tuntuisi olevan liukkaalla.
Itsellä oli kokemukset aikanaan Polon 2011 alla seuraavat: Kaksi talvea (alle 15 tkm ajetut) alla olleet Nokian Hakkapeliitta 7:n nastat tuntuivat vaeltelevan nastoineen mustalla jäällä enempi kuin sen jälkeen alle tulleet Nokian R2 -kitkat. Valitettavasti nuo R2:t eivät nekään olleet kovin vakaat ajettavat asvaltilla vaan auto tuntui maantietä ajaessa vaeltavan jatkuvasti. Nyt taas hieman uudemmat ja eri koossa olevat Nokian R2:t painavemman Priuksen alla toimivat täsmällisemmin asvaltilla sekä yllättävän hyvin myös liukkaalla.
R2 ei ole oman auton alta kokemusta. Koeajanut kyllä uutta Passattia, jossa nuo aikanaan oli. En tykännyt. Oli jotenkin velton ja epämääräisen oloinen ajettava. Nykymallista R3 on kokemusta omista autoista jo neljän eri kulkineen ja neljän eri rengaskoon kanssa. Ajettavuudeltaan ja myös pidoltaan minusta oikein pätevä kompromissi. Aivan erilainen kuin tuo edeltäjä. Mitä muistan, niin myös useissa rengastesteissä R3 saanut positiivista palautetta nimenomaan aktiivisen ajamisen suhteen. Tuntumaa kehuttu erityisesti pidon rajalla.
Kokemusta sekä nokia R2 että R3 kitkoista ja kyllä R3 oli huomattavasti parempi ainakin uraisella tiellä kun myös sohjossa ajettaessa jotka taas oli R2 todella huonot. Samoin rullaavuus R3:ssa on huippu hyvä.
Nyt laitoin sitten kokeeksi Gontinental 7 kitkat ja nyt täytyy todeta että kyllä on paljon parempi kuin nokiat, rullaavuudessa ehkä hiukan hävitään mutta hiljaisuudessa, pidossa ja suuntavakavuudessa ollaan aivan eri tasolla. Erinomaisen hyvä rengas kaikin puolin, eikä jollota sulallakaan ajettaessa niin kuin nokia tekee.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 07.01.21 - klo:16:47
Se mikä monesti itselle on tullut selväksi on se että mitä tukevampi ja vähemmän alle muljuva talvirengas on ajaessa pitävemmällä pinnalla mutkiin sen terävempi pidon raja tuntuisi olevan liukkaalla.
Samat ovat kokemukset, ja ainakin itse otan mieluummin sen vähemmän terävällä rajalla toimivan renkaan vaikka absoluuttinen pito (korkeampi nopeus ennen sivuttaispidon menetystä) olisikin hieman parempi siinä terävän rajan renkaassa. Uskon, että oli rengas sitten nasta tai kitka, on muljuva ajotuntuma vaan hyväksyttävä jos hakee parasta hallittavaa talvikelin pitoa. Paremmin pysyy auto lapasessa kun rengas varoittelee pidon rajoilla, tosin ESP:t sun muut tasaa eroja ja taas ajetaan lujempaa tiedostamatta liukkautta ellei ESP-valo pala riittävän kirkkaana ja isona.
Vertailu on kuitenkin hankalaa ellei ahkerasti tunkkaa. Joitain vuosia sitten oli kahteen otteeseen pidempään kaksi lähes identtistä autoa ajossa (SAAB 900 2.1i -93 vs SAAB 900 2.0T -92, ja SAAB 9-3SS 1.8i -05 vs SAAB 9-3SS 1.8t -04), mutta yllättävän eri tuntuisia vaikka alla oli sama rengastus. Nyt kun kulkineina on Caddy 1.4TSI -17 ja A3 2.0TFSI quattro -17, niin turha niiden välillä on renkaita verrata. Jos taas vertaa mikä rengassarja oli viimetalvena, ja mikä on nyt, niin hiukan menee fiilistelyn puolelle ellei ihan räikeitä eroja ole. Caddyssa on nyt melkein loppuun ajetut R3:t ja A3:ssa tälle talvelle uudet Misukat, mutta kun talvi on mikä on, ei kumpaakaan voi kehua toistaan paremmaksi - molemmilla on pärjätty ihan yhtä hyvin. Audilla nytkähti kyllä 1500kg venetraileri täydellä kuormalla ja kiinni hirttäneellä jarrurummulla paremmin liikkeelle, mutta se onkin eri juttu.
Sen vaan sanon, etten sitten Q:n ole Nokian kitkoista löytänyt mitään oikein huonoa, enkä mitään yhden sukupolven teknologiaharppausta.
35 minuuttia meni eilen ku oli toiseen autoon heitetty nastat eilen alle. Ajoin piruuttani saman reitin, kuin perjantaina ja kyllä eron huomasi nastojen hyväksi.
Nyt odotellaaan, kun stadiin saadaan neljä päivää valkoista ihme ainetta taivaalta miten "talvi" yllättää ;D.
Kun sitä valkoista ihmeainetta on nyt Saaristotielläkin ajeli "stadilaisten" letka viittäkymppiä Nauvosta motarille. Itse en huomannut mitään erityistä liukkautta.
Sitä samaa porukkaa oli varmaan liikkeellä myös läntisen uudenmaan maaseudun valkoisilla teillä tänään. Jouduin ohittamaan noita, kitkarenkain. Enkä myöskään huomannut mitään erityistä liukkautta ;D.
Stadissa pärjää kesärenkailla eikä siellä tule edes lunta saati ole liukasta ;D.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007733606.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007733606.html)
Hyvin puri kitka tänään etelässä, onneksi lumi oli kuivaa eikä sohjoontunut, muuten motari olisi huonon aurauksen jäljiltä ollut armotta tukossa.
No nyt on lunta ja loskaa, paikoitellen liukkaan näköistä ainakin. Pitää varoa ettei liukastu tai tuuli kaada matkalla autolle, jos tässä nyt keksin syyn lähteä liikenteeseen. Eilen illalla oli aika mielenkiintoinen keli, tie umpijäässä mutta tuulen takia täysin kuiva 2,5 lämpöasteesta huolimatta. Vesi haihtui samaan tahtiin kuin jää suli. Ilmeisesti oli joku kokenut liukkaaksi kun lupaavalle testiradalle oli ripoteltu hiekkaa. Nyt tupruttaa märkää lunta melkein vaakatasossa, matka autolle ei ihan houkuttele.
Pitäisikö ruveta lainailemaan pari tekstiä "Stadissa ei ole liukasta, kuin pari päivää vuodessa", "Stadissa pärjää vaikka kesärenkailla", "KE-Kitkat on parhaat renkaat Etelä-Suomeen", "Eihän Stadissa edes ole lunta"...
Talvi yllätti Etelä-Suomessa tammikuussa ;D. SEuraavana päälle vajaan -20 asteen pakkaset, niin parempi stadilaisten pysyä kotona neljän seinän sisällä eikä lähteä mihinkään liikenteeseen. Siellähän voi olla liukasta ;D.
"Poliisi kehottaa välttämään autoilua pääkaupungissa " lumikaaos aiheuttanut yli 150 liikenneonnettomuutta, yksi uusi kuolema"
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/2f16f9db-f520-4063-8aed-9f646a3f14af (https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/2f16f9db-f520-4063-8aed-9f646a3f14af)
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007733606.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007733606.html)
Mitenkäs kun Madridissa on myös tullut lunta nyt ihan mukavasti alas, pitäisikö sielläkin koko 47-miljoonaisen kansan ruuvata jatkossa nastarenkaat alle 6kk vuodesta ihan vaan tällaisten tilanteiden varalle? ::)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.01.21 - klo:19:37
Mitenkäs kun Madridissa on myös tullut lunta nyt ihan mukavasti alas, pitäisikö sielläkin koko 47-miljoonaisen kansan ruuvata jatkossa nastarenkaat alle 6kk vuodesta ihan vaan tällaisten tilanteiden varalle? ::)
Miten Madridin harvinaisuus liittyy esimerkiksi Suomeen? Ei mitenkään! Otsikko ei mahdollistanut tekstiä "Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat Suomessa".
Juuri sinä olet ylistänyt niitä KE-kitkoja parhaiksi renkaiksi etelä-suomessa, joten en ihmettele miksi lähdet saivartelemaan...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.01.21 - klo:19:42
Miten Madridin harvinaisuus liittyy esimerkiksi Suomeen?
Kannattaa alkaa viettämään siellä vähän enempi aikaa niin ymmärtäisit, juttujen perusteella tuntuu ainakin olevan jatkuvasti mielessä pk-seutu ja sen tapahtumat. Muutama päivä lunta ja pakkasta on siellä talvikautena nykyään normi, ei poikkeus.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.01.21 - klo:19:44
Kannattaa alkaa viettämään siellä vähän enempi aikaa niin ymmärtäisit, juttujen perusteella tuntuu ainakin olevan jatkuvasti mielessä pk-seutu ja sen tapahtumat. Muutama päivä lunta ja pakkasta on siellä talvikautena nykyään normi, ei poikkeus.
Vastahan vängättiin ihan jotain muuta. Stadissa on enemmän lunta, kuin Kittilässä!
Toki eihän sitä Puolasta näe...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.01.21 - klo:19:51
Vastahan vängättiin ihan jotain muuta. Stadissa on enemmän lunta, kuin Kittilässä!
Toki eihän sitä Puolasta näe...
Ei taida palokan rampiltakaan olla ihan suoraa näköyhteyttä Kontulaan ja Roihuvuoreen. Katsohan ihan piruuttasi mitä sääennuste näyttää tällä hetkellä Krakovan nurkille..
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.01.21 - klo:20:09
Ei taida palokan rampiltakaan olla ihan suoraa näköyhteyttä Kontulaan ja Roihuvuoreen. Katsohan ihan piruuttasi mitä sääennuste näyttää tällä hetkellä Krakovan nurkille..
Mulle riittää, että siellä käy ihan itse paikan päällä. Milloinkas itse ole viimeksi käynyt Stadissa?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.01.21 - klo:18:37
Pitäisikö ruveta lainailemaan pari tekstiä "Stadissa ei ole liukasta, kuin pari päivää vuodessa", "Stadissa pärjää vaikka kesärenkailla", "KE-Kitkat on parhaat renkaat Etelä-Suomeen", "Eihän Stadissa edes ole lunta"...
Talvi yllätti Etelä-Suomessa tammikuussa ;D. SEuraavana päälle vajaan -20 asteen pakkaset, niin parempi stadilaisten pysyä kotona neljän seinän sisällä eikä lähteä mihinkään liikenteeseen. Siellähän voi olla liukasta ;D.
Tähän lisäilin vielä ”ei ajoteitä mitään hiekoteta”. Aika hyvin parin päivän ajelulla vaan risteykset ja ympyrät on kyllä hiekotettu kehien välisillä kulmilla nyt ainakin. Ehkä sitten 2-3kkn päästä tuosta muodostuu maagisesti nastapölyä 8)
Hyvä että saatiin eteläsuomeenkin lunta näin muutaman vuoden tauon jälkeen.
Saa ”keskustelu” jälleen tuulta purjeisiin.
Niin, kyllähän nyt kelpaa etelässäkin nastoilla ajella kun on lunta sen verran ettei ne yllä tienpintaan. Kitkoillakin kelpaa ajella kun lumi pöllyää, piti ihan huvikseen käydä sivuteillä ajelemassa. Lumi pölisi niin että auton kyljet puhdistui, mutta oikeasti liukasta ei vastaan tullut. Jostain syystä jotkut ajelivat kuuttakymppiä kahdeksankympin tieosuudella, liekö alla sitten ollut kesärenkaat tai lueskeltu liikaa otsikoita.
Normaali talvikeli, vähän reippaammin vaan tullut lunta ja sehän aiheuttaa kaupunkialueilla ongelmia. Sää tai renkaat ei niitä ongelmia aiheuta, vaan kaupunkisuunnittelu ja kuskit.
Kyllä oli miellyttävä kitkoilla pärryytellä tänään ja eilen. Joku etuvetocittari nastakuski onnistui kytkemään hätävilkutkin päälle valoista lähdettäessä kun kädet kävivät ohjaamossa. Peileistä näkyi risteyksen (ison) jälkeen, vaikka vain reippaasti lähdin.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 13.01.21 - klo:21:14
Hyvä että saatiin eteläsuomeenkin lunta näin muutaman vuoden tauon jälkeen.
Saa ”keskustelu” jälleen tuulta purjeisiin.
Niin se on lyhyt ihmisen muisti. Kaksi vuotta sitten uutisoitiin, kuinka Helsingissä suojateiden eteen kasaantuneet lumikinokset ovat jo vaarallisen korkeita. :)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dc54f412-60b8-4c9b-b8e1-560aa5b50a60 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dc54f412-60b8-4c9b-b8e1-560aa5b50a60)
Eilen pitkästä aikaa pääsi tuota Citroënia pyörittelemään PK-seudun kaduilla ja kyllähän oli varsin miellyttävä kokemus. Uudet Nokian R3 repii tuonkin kokoista koppia vielä ihan hyvin eteenpäin vaikka hiukka lumipuuroakin olisi tielle kertynyt. Myös tuon auton ajoneston toteutustapa vaikutti tuossa lumipöperössä varsin toimivalta, ei paljoa haitannut menoa, leikkasi vain sen pahimman sutimisen pois ja meno jatkui :)
Ocu kitkoilla ja luistonesto pois kytkettynä on hyvä ja looginen ajettava tuolla lumipöpperössä. Ei vakkari turhasta tipahda päältä ja lätee varmemmin liukkaaltakin.
Aika ihme, että Helsingissä saa lumet kipata mereen, varsinkin kun tiedetään nastojen pilaaman tien vaikutus renkaiden kulumiseen ja näin micromuovien kulkeutuminen mereen, vaikka sulamisvesien kautta varmasti päästöt suuremmat kuin kipattuna. Ihme että suomi tällaisessa asioissa katsoo läpi sormien vaikka muuten on niin fiksua olevinaan. Ei olis kummoinen homma laittaa nastoille kieltoa muutamille kaduille kun sillä olis vain monenmoisia positiivisia vaikutuksia.
Adaptiivinen vakkari ei pysy päällä, jos sutimisen esto pois. Normivakkarista en tiedä.
Contit seiskat pelanneet tosi hyvin. Vaikea sanoa eroa Nokian R2:iin. Ne oli GTI Polon alla viime talvena. Toimivat kyllä hyvin, mutta viime talvihan oli hiukan erilainen. Edellisestä kyllä ihan ok muistikuvat. Tuo luistonesto on kyllä merkittävä tekijä myös. Seatissa on lähdöissä ja alkukiihdytyksessä melko herkkä, mutta rengas tuntuu pitävän sen verran hyvin, ettei joka välissä puutu asiaan.
Polanteita kaupunkialueella on kyllä paljon ja liukkaita sellaisia. Eivät vierl ehtineet juuri höylätä Lahdessa. Katselin eilen kun joku vanha ja pieni kirppu-Kia nuljui polanteissa. Näytti pahalta....en nähnyt kummat renkaat.
Aiemmin ollut aina nastat omassa ja vaimon autossa.
Kokemus kitkoista on jostain vuosituhannen vaihteen kieppeiltä kun faijapuolella oli liisarissa kitkat. Jostain syystä täytyi lainata ja ajoin pakkasten jälkeen suoraa tietä, jossa oli jäästä/pakkautuneesta lumesta pienet urat ja pinta märkä. Vauhtia noin 50 km/h, täysin tasakaasu (kaasujalan kenkä nojaa keskikonsoliin/tunneliin sivulta), suora tie ja aivan lievä ylämäki. Yht'äkkiä auto tekee 360 asteen piruetin osittain vastaantulevien kaistalle päätyen keula menosuuntaan. Onneksi oli vastaantulijat sen verran kauempana, ettei tullut törmäystä. Saman tien vauhti ryömimisvauhtiin, vilkku päälle ja ensimmäiseen pihaan pois tieltä rauhoittumaan. Hieman joutui rohkeutta keräämään ennen kuin takaisin tielle tuosta lähdin ja sitten nopeus olikin luokkaa mummo. Eli erittäin huono kokemus tuonaikaisista kitkoista.
Omista nastoista huonoimmat olivat joskus IV Golffissa. Olivatkohan Hakkapeliitta 2 jos en väärin muista. Tulivat auton mukana kun ostin 2005 noin 150k ajettuna ja 4,5-5v ikäisinä. Vaikuttivat, että olivat alkuperäiset talvirenkaat - ei tullut valmistumerkintöjä silloin katseltua. No, noilla pärjättiin vaikka kovettuivat, käytännössä lopettivat kulumisen ja nastoissa ei enää ollut yhtään kovametallikeskustaa. Olihan ne ehkä "vähän" liukkaat. Menivät auton mukana kun siitä luovuin 2012 430k ajettuna.
3C Passatissa oli myös hommatessa jotkut lähes loppuun kuluneet Hakkapeliitat. Vaihtuivat Bridgestone Noranza 001:iin. Oli ensimmäiset selvästi paremmin pitävät talvirenkaat itselläni. Tuolla ei tullut niin paljon ajeltua, joku 150k tuli kilometrejä 2012-2020. Renkaat olivat vielä aika hyvät.
Viime keväänä vaihtui Ocu III Scout alle. Sen mukana tulivat jotkut (joita en nyt muistanut tarkistaa) 225/40 R18 renkaat jostain etuvetoisesta Skodasta (Skodan Turbine vanteet kun oli) ja 2kpl aivan lopussa ja erittäin vajaanastaisena kun taas toiset 2 kpl ok-kunnossa eli ehkä puolivälissä maksimielinkaarta. Ja koska neliveto ja liukasta ollut, niin ominaisuudet tulleet tutuiksi. Varsin ok olivat, joskin pidon raja hyvin terävä. Yllättävän kova puskutaipumus oli oikeasti liukkaissa paikoissa viime päivinä (paremmat renkaat edessä kaikkien ohjeiden vastaisesti koska hauskuusefekti).
Tänään vaihtuivat 215/50 R18 Hankook I*Cept Evo 3 (W330) kitkoihin ja liikkeestä kotiin ajaessa tuli kokeiltua vähän pitoa. Tuollaisessa -8 jäisellä asfaltillla ja pakkaantuneella liukkaaksi kiillottunella lumella varsin hyvä pito. Pidon katoaminen myös jotenkin kuminauhamaisempaa (profiilierosta johtuvaa?). No, ne pääkallokelit tulee määrittämään sitten lopputuleman mikä on kokonaisuus.
Ajosta suurin osa on PK-seudulla ja noiden nastojen tarpeellisuus on käynyt vähän epäilyttämään ja siksi nyt vaihtui kitkoihin, joissa on pakko olla tapahtunut kehitystä 20v aikana etteivät ole aivan saippuat millään kelillä - tai sitten tulee kieli keskellä suuta ajelua niillä keleillä kunhan kokonaiskäyttäytymisen pääsee kartoittamaan.
Hyvä että olet tyytyväinen noihin kitkarenkaisiin, ostitko ihan tarkoituksella eurokitkat.
Itsellä on Hankookin W616 pohjoismaiset kitkat ja olleet ihan hyvät, niin liukkaalla, lumella kuin paljaalla asfaltillakin.
Pikkaisen lunta ja "talvi yllätti". Jos alla olisi ollut kunnon talvirenkaat, niin ei mitään ongelma.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007754822.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007754822.html)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.21 - klo:17:48
Pikkaisen lunta ja "talvi yllätti". Jos alla olisi ollut kunnon talvirenkaat, niin ei mitään ongelma.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007754822.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007754822.html)
Siellä missä sinä asut, saattaa ollakin "pikkasen lunta"? Täällä Uudellamaalla on satanut yli puolimetriä lunta muutamien päivien aikana. Ja lisää tulee. Tänäänkin tuiskuttanut lunta reippaasti kovan tuulen saattelemana, joka tuulen myötä kinostuu teille melkoisiksi lumiesteiksi. Todella hankala keli ollut koko päivän.
Niin, jos nyt renkaat on edes olleet syynä pikkukolareihin. Ei ole A3 ainakaan talviauto vaikka nelivedolla, esp:llä ja kitkoilla kulkikin tänään vakaasti ilman pienintäkään viitettä pito-ongelmista. (Saihan sen provosoituna maukkaasti tarjoamaan perää kun kytki esp:n "pois".) Pyyhkijänsulat jatkuvasti jäässä kun edes pelkästään tuulilasille suunnattu puhallus webastolla ryyditettynä ei lämmitä pyyhkijöiden "parkkialuetta". Vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä pito, on että autosta näkee kunnolla ulos. Vanteet tietysti täynnä lunta että satasen vauhdissa autossa oli uusi ominaisuus, hierova penkki.
Lainaus käyttäjältä: Erkka - 21.01.21 - klo:18:07
Siellä missä sinä asut, saattaa ollakin "pikkasen lunta"? Täällä Uudellamaalla on satanut yli puolimetriä lunta muutamien päivien aikana. Ja lisää tulee. Tänäänkin tuiskuttanut lunta reippaasti kovan tuulen saattelemana, joka tuulen myötä kinostuu teille melkoisiksi lumiesteiksi. Todella hankala keli ollut koko päivän.
Tästä topickista löytyy varmana 100 viestiä missä todetaan, että eihän edes pääkaupunkiseudulla ole ikinä lunta ja liukkaita kelejä on kolme vuoteen ja KE-kitkat on parhaat renkaat sinne.
Nyt kannattaa nauttia, kun tehoa tulee taivaalta eikä Stadissa tartte hiihtää alasti tekstillä "Päästöt alas ja lumet takas". Minulle lumi on tuttua ja sitä + liukkaita kelejä on riittänyt joka vuodelle.
"Tänä vuonna on tehty lumiennätyksiä " ja jatkossa niitä tehdään yhä enemmän"
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/d727b501-151e-443e-aeee-208224922abc (https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/d727b501-151e-443e-aeee-208224922abc)
"Mäntykannas muistuttaa ilmastonmuutostutkijoiden olevan yhtä mieltä siitä, että talvikuukaudet lämpenevät tulevaisuudessa voimakkaimmin nimenomaan Suomen kaltaisilla leveysasteilla. Samalla kasvavat myös talven sademäärät.
Tämä tarkoittaa, että kun lunta sataa, sitä tulee enemmän kuin ennen."
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 21.01.21 - klo:18:21
Niin, jos nyt renkaat on edes olleet syynä pikkukolareihin. Ei ole A3 ainakaan talviauto vaikka nelivedolla, esp:llä ja kitkoilla kulkikin tänään vakaasti ilman pienintäkään viitettä pito-ongelmista. (Saihan sen provosoituna maukkaasti tarjoamaan perää kun kytki esp:n "pois".) Pyyhkijänsulat jatkuvasti jäässä kun edes pelkästään tuulilasille suunnattu puhallus webastolla ryyditettynä ei lämmitä pyyhkijöiden "parkkialuetta". Vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä pito, on että autosta näkee kunnolla ulos. Vanteet tietysti täynnä lunta että satasen vauhdissa autossa oli uusi ominaisuus, hierova penkki.
Ongelmahan on raskaskalusto ja nimenomaan ulkomaalainen sellainen, jotka lähtevät kokeilemaan slicseillä kesärenkailla. Tästä tuli tai tulee hyvä ohjelman Norjan hinausyrityksistä, kun jopa vuonoilla ajellaan sellaisilla renkailla ja sen jälkeen ollaan ihmeissään, kun lunta tulee.
Tuo lämmitettävän tuulilasin on saanut fordiin jo 90-luvulla, joka on aika kova keksintö näillä keleillä.
Totta tuo, että raskas kalusto slickseillä on helisemässä, mutta kyllä tuolla nyt riittää monta muuta häiriötekijää. Lumikinokset risteyksissä, "iglut" liikenteessä ja täysin älyttömät liikennejärjestelyt jotka vielä jotenkin toimivat kun tiemerkinnät on näkyvissä, muutamana esimerkkinä. Sitten tietysti ne joka paikassa takavetoisilla leikkivät lapsenmieliset jotka lopulta eivät hallitsekaan tilannetta.
En ole koskaan kaivannut mitään vastuslankoja tuulilasiin, ne Fordin langat oli ainakin kymmenisen vuotta sitten häiritsevän näkyviä etten olisi ottanut ilmaiseksikaan. Saabeissa ei tuollaista Audin tapaista pyyhkijöiden jäätymisherkkyyttä ollut, vaan talviolosuhteisiin suunniteltu lämppäri ja huurteenpoisto jo 70-luvulla.
Eipä ole liukkaudesta valitellut vajaavetoinen Caddykuskikaan vaikka siinä R kolmosten pinta lähentelee neljää milliä ja nastarengassarja (tosin jo kolme talvea ajettu, mutta vähäisillä kilometreillä) on tallissa kaiken varalle jos tulee oikeasti liukkaudesta valituksia. Uudellamaalla ei tosin ole tullut ajoa.
4motion vaihtuu vajaavetoiseen, kitkat tulee tähänkin - pitää vielä päättää kenen valmistamat ;D
Auto valmistuu vasta kesäksi, siihen mennessä on jo ehkä uusia mallejakin... koskahan Hakkapeliitta R4 tulee myyntiin?
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 21.01.21 - klo:19:40
koskahan Hakkapeliitta R4 tulee myyntiin?
Ei varmaan ihan äkkiä... Rengashan on aika tuoretta mallia vielä, vasta muutaman vuoden takaa, ja edeltäjän heikkoudet on onnistuttu niin hyvin korjaamaan, että testimenestyksen perusteella ei liene vähään aikaan muuta tarvetta kuin päivittää pikku hiljaa nykymallia.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 21.01.21 - klo:19:16
En ole koskaan kaivannut mitään vastuslankoja tuulilasiin, ne Fordin langat oli ainakin kymmenisen vuotta sitten häiritsevän näkyviä etten olisi ottanut ilmaiseksikaan.
Minulla oli edellisessä SEATissa elämäni ensimmäinen lämmitettävä tuulilasi, ja ne langat häiritsivät korkeintaan kaksi viikkoa. Sen jälkeen niitä ei enää näkynyt. Se on tuo ihmisen ajukoppa semmoinen ihmeellinen peli, että se osaa keskittyä olennaiseen, ja poistaa turhat häiritsevät tekijät näkökentästä. Nyt kun vahdoin Fordiin, niin niitä lankoja ei ole näkynyt lainkaan. Kyllä ne saa näkyviin, kun oikein sihtaa - taitavat olla Fordissa hieman näkymättömämpiä ja tiheämmässä kuin SEATissa, siinä oli aika harva langoitus ja jotenkin näkyvämpiä - siis silloin kun niitä katsoo erikseen jotta ne näkee.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 21.01.21 - klo:18:21
... Vanteet tietysti täynnä lunta että satasen vauhdissa autossa oli uusi ominaisuus, hierova penkki.
;D ;D Tuttua tämä.
Ei no tosissaan. En minä eilenkään huomannut tässä kehä 3:n sisäpuolella ajellessa sen vajaa 100 km pieniä ja isompia teitä kuin että näkyvyys on paikka paikoin rajoitettu ja että välillä kannattaa vähän ennakoida tulevia tilanteita. Ja joo, kitkarenkailla ihan uskaltauduin liikenteeseen.
Lainaus käyttäjältä: momentti - 18.01.21 - klo:13:31
Hyvä että olet tyytyväinen noihin kitkarenkaisiin, ostitko ihan tarkoituksella eurokitkat.
Itsellä on Hankookin W616 pohjoismaiset kitkat ja olleet ihan hyvät, niin liukkaalla, lumella kuin paljaalla asfaltillakin.
Joo, pääkaupunkiseudulla kun keskimäärin ollut keskieuroopan talvet, niin siksi. No, sehän rynttäsi enemmän tuota lunta kuin taas pariin vuoteen. Edelleen hämmästelen tuota pitoa lumella (vaikka tiedossa oli, että se pitäisi ollakin hyvässä mallissa näillä kumeilla). Vaikka ESC off that sport -asennossa, niin vauhdin kertyminen hyvin nopeasti ongelma jos haluaisi pientä hurvittelua harrastaa.
Mutta lopullinen tuomio tulee vasta sitten kun se vaikea keli tulee eli silottunut kirkas jää, jonka pinnalla vettä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.01.21 - klo:08:39
Se on tuo ihmisen ajukoppa semmoinen ihmeellinen peli, että se osaa keskittyä olennaiseen, ja poistaa turhat häiritsevät tekijät näkökentästä.
Juu, näin on. ;D Yhdeksän päivän Fordilla ajelun jälkeen palautin sen vuokraamoon ja autokaupoilla keskityin malleihin joissa noita lankoja ei ole, kun en ole ikinä kokenut niitä tarpeellisiksi. Harmi vaan, että joissain muuten houkuttelevissa varustepaketeissa nuo tulee väkisin. Jos on käynyt huurteenpoiston suunnittelussa kämmi, niin saisi olla ihan tukevat vastuslangat vakiona pyyhkijöiden parkkialueella, näinhän on monessa takalasissa, eikä osu näkökenttään ollenkaan.
No tänään olisi kaivannut parempaa jarrutuspitoa.
Alla ensimmäistä talvea Michelin X-Ice Snow. Pari astetta pakkasta. Tienpinta todennäköisesti eilen suolattu, pinta ei jäässä mutta yön ja aamun aikana satanutta lunta sen verran, että vanhoina hyvinä aikoina olisi aurauskalusto ollut jo työnsä tehnyt. Hyvä näkyvyys, mitä nyt edellä ajava nostaa rapaa tuulilasille jos eksyy liian lähelle. Paikkana Rödhällsundin silta Saaristotiellä, suuntana Paraisten keskusta.
Ajan noin 20 auton letkan keskivaiheilla, vauhtia noin 70 km/t. Etäisyyttä edellä ajavaan hieman minimiä enemmän, eli noin 5 sekuntia. Ajosuunnastani oikealla, pienellä sivutiellä, odottaa kuorma-auto tilaisuutta kääntyä vasemmalle, tekee jo kärsimättömän oloisen nytkähdyksen eteenpäin ennen kuin minun edellä ajava on liittymän kohdalla. Yllättäen tämä teiden ammattilainen puskee kuin isomman oikeudella autonsa keulan eteeni siihen viiden sekunnin turvaväliin tukkien koko kaistan.
Lämäytän jarrut pohjaan, ABS raksuttaa iloisesti. Saattaa olla, että alla on sillasta johtuen jäätä, mutta tuntuu siltä, että rengas nousee lumiloskakerroksen päälle ja ABS tarjoilee tuoretta loskaa renkaan alle jatkuvalla syötöllä. Ei sinne päinkään, että pysähtyisi ennen kuorma-auton etupyörää. Vaihtoehtoina Audi lunastukseen tai koukkaus kuorma-auton keulan edestä vastaantulevien kaistan kautta. Mielikuvani ennen tilanteen syntyä, ettei vastaantulevaa liikennettä ole, mutta jos sieltä kaahaa joku Vatanen wannabe, niin tilanne on ehkä eri. Tie kaartaa sen verran, että kuormuri estää näkyvyyden omalta kaistalta. Kuormurikuski pysäyttää keskiviivalle ja katselee silmät ja huuli pyöreinä kun täysin eleettömästi ja ABSit edelleen raksuttaen suhautan vastaantulevien kaistan kautta ohi ja palaan omalle kaistalleni.
Auto ja renkaat toimivat paremmin kuin ihmisen mieli. Ei mitään ylimääräisiä käsiä kabiinissa, ei sivuttaisluistoa suuntaan eikä toiseen, mutta sen verran keskittyneenä tarkkailin tulisiko sieltä sittenkin vastaan joku, että jäi katsomatta millä nopeudella tuon väistön tein. Jollain muulla nappulakuviolla, tai ilman ABSia, olisi rengas ehkä kaivautunut lumiloskakerroksen läpi ja löytänyt paljasta tienpintaa (jos sitä siinä kohtaa oli) parempaan jarrutukseen, mutta sivuttaispidossa ja hallittavuudessa ei mitään moitittavaa. Takanani ajanut koukkasi samalla lailla vastaantulevien kaistan kautta, oli tietysti enemmän aikaa reagoida ja jarrutella, tiedä sitten mitkä renkaat sillä oli alla.
Niin mitä olisin tässä tilanteessa hyötynyt paremmasta jarrutuspidosta? Olisin vetänyt autoni parkkiin ja sanonut tuolle törtölle muutaman hyvin valitun sanan.
Loska nyt on kaikkein pahin mahdollinen pidollisesti. Ei siihen juuri auta kuin hitaampi vauhti ja urissa ajo. Kaikki renkaat menevät tukkoon siitä loskasta, jos sitä on riittävästi. Raskaampi auto ei niin herkästi nouse loskaliirtoon ja hyvällä renkaalla voi hiukan pelastaa tilannetta.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 27.01.21 - klo:17:28
No tänään olisi kaivannut parempaa jarrutuspitoa.
Alla ensimmäistä talvea Michelin X-Ice Snow. Pari astetta pakkasta. Tienpinta todennäköisesti eilen suolattu, pinta ei jäässä mutta yön ja aamun aikana satanutta lunta sen verran, että vanhoina hyvinä aikoina olisi aurauskalusto ollut jo työnsä tehnyt. Hyvä näkyvyys, mitä nyt edellä ajava nostaa rapaa tuulilasille jos eksyy liian lähelle. Paikkana Rödhällsundin silta Saaristotiellä, suuntana Paraisten keskusta.
Ajan noin 20 auton letkan keskivaiheilla, vauhtia noin 70 km/t. Etäisyyttä edellä ajavaan hieman minimiä enemmän, eli noin 5 sekuntia. Ajosuunnastani oikealla, pienellä sivutiellä, odottaa kuorma-auto tilaisuutta kääntyä vasemmalle, tekee jo kärsimättömän oloisen nytkähdyksen eteenpäin ennen kuin minun edellä ajava on liittymän kohdalla. Yllättäen tämä teiden ammattilainen puskee kuin isomman oikeudella autonsa keulan eteeni siihen viiden sekunnin turvaväliin tukkien koko kaistan.
Lämäytän jarrut pohjaan, ABS raksuttaa iloisesti. Saattaa olla, että alla on sillasta johtuen jäätä, mutta tuntuu siltä, että rengas nousee lumiloskakerroksen päälle ja ABS tarjoilee tuoretta loskaa renkaan alle jatkuvalla syötöllä. Ei sinne päinkään, että pysähtyisi ennen kuorma-auton etupyörää. Vaihtoehtoina Audi lunastukseen tai koukkaus kuorma-auton keulan edestä vastaantulevien kaistan kautta. Mielikuvani ennen tilanteen syntyä, ettei vastaantulevaa liikennettä ole, mutta jos sieltä kaahaa joku Vatanen wannabe, niin tilanne on ehkä eri. Tie kaartaa sen verran, että kuormuri estää näkyvyyden omalta kaistalta. Kuormurikuski pysäyttää keskiviivalle ja katselee silmät ja huuli pyöreinä kun täysin eleettömästi ja ABSit edelleen raksuttaen suhautan vastaantulevien kaistan kautta ohi ja palaan omalle kaistalleni.
Auto ja renkaat toimivat paremmin kuin ihmisen mieli. Ei mitään ylimääräisiä käsiä kabiinissa, ei sivuttaisluistoa suuntaan eikä toiseen, mutta sen verran keskittyneenä tarkkailin tulisiko sieltä sittenkin vastaan joku, että jäi katsomatta millä nopeudella tuon väistön tein. Jollain muulla nappulakuviolla, tai ilman ABSia, olisi rengas ehkä kaivautunut lumiloskakerroksen läpi ja löytänyt paljasta tienpintaa (jos sitä siinä kohtaa oli) parempaan jarrutukseen, mutta sivuttaispidossa ja hallittavuudessa ei mitään moitittavaa. Takanani ajanut koukkasi samalla lailla vastaantulevien kaistan kautta, oli tietysti enemmän aikaa reagoida ja jarrutella, tiedä sitten mitkä renkaat sillä oli alla.
Niin mitä olisin tässä tilanteessa hyötynyt paremmasta jarrutuspidosta? Olisin vetänyt autoni parkkiin ja sanonut tuolle törtölle muutaman hyvin valitun sanan.
Turpajuhlat olisivat olleet paikallaan! Siitähän oppisi!
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.01.21 - klo:17:39
Loska nyt on kaikkein pahin mahdollinen pidollisesti. Ei siihen juuri auta kuin hitaampi vauhti ja urissa ajo. Kaikki renkaat menevät tukkoon siitä loskasta, jos sitä on riittävästi. Raskaampi auto ei niin herkästi nouse loskaliirtoon ja hyvällä renkaalla voi hiukan pelastaa tilannetta.
Oma milipiteeni on, että kitkan kuvio täyttyy helpommin, kuin nastarenkaan.
Tässä kun on nyt ajellut tuon kolme viikkoa nastoilla ja talvi tuli, niin ei kyllä ole ikävä kitkoja alle. On ollut lunta, jäätä, loskaa ja vettä. Yhtenä aamuna luulin, että etupäässä on jotain vikaa, kun lähdin kotoa ja ensimmäisessä risteyksessä kuului pientä ruksutusta, kun himmailin. Pääsin päätielle, joka oli tyhjä, niin kokeilin pitoa jarruttamalla. Sopivasti oli tie/ura jäässä sen päällä vettä ja satoi räntää. Abs:t ne raksutti.
Eniten tympäisee nuo vajaavetoiset liikenteessä jotka kokevat oikeudeksiin tulla kolmion takaa eteen, että se on aina peräänajajan syy ja sitten huomataan, että tämä tiehän on liukas. Ihan niin kuin se olisi yllätys...
Ei ole mitään kiirettä vaihdella kitkoja takaisin alle.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.01.21 - klo:18:45
Oma milipiteeni on, että kitkan kuvio täyttyy helpommin, kuin nastarenkaan.
Voiko yleistää? Oma mielipiteeni on, että noiden yllämainittujen misukoiden kuvio täyttyy R3:n kuviota herkemmin. Silloin kun vielä oli Nokian nastoja taloudessa en huomannut sanottavaa eroa Nokian kitkoihin kuvion täyttymisen osalta.
Kaikkien renkaiden kuvio täyttyy, jopa raskaan kaluston renkaiden kuvio täyttyy tietyillä keleillä, vaikka loskassa ne meneekin ok painosta ja maltillisesta nopeudesta johtuen. Nasta ei auta loskaliirrossa mitään, vaan kuski on loskaliirtoon joutuessaan syyllinen. Totta toiset renkaat toimivat paremmin tietyillä keleillä, kuin toiset. R3 on kitkaksi yllättävän harvapintainen, mutta ei se kuskin tyhmyyttä pelasta.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 27.01.21 - klo:18:58
Voiko yleistää? Oma mielipiteeni on, että noiden yllämainittujen misukoiden kuvio täyttyy R3:n kuviota herkemmin. Silloin kun vielä oli Nokian nastoja taloudessa en huomannut sanottavaa eroa Nokian kitkoihin kuvion täyttymisen osalta.
Mun kokemus on continental:n nastoista/kitkoista sekä goodyear/nokian kitkoista.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.01.21 - klo:19:01
Kaikkien renkaiden kuvio täyttyy, jopa raskaan kaluston renkaiden kuvio täyttyy tietyillä keleillä, vaikka loskassa ne meneekin ok painosta ja maltillisesta nopeudesta johtuen. Nasta ei auta loskaliirrossa mitään, vaan kuski on loskaliirtoon joutuessaan syyllinen. Totta toiset renkaat toimivat paremmin tietyillä keleillä, kuin toiset. R3 on kitkaksi yllättävän harvapintainen, mutta ei se kuskin tyhmyyttä pelasta.
No shit sherlock. Toisten kuvio menee helpommin tukkoon, kuin toisten.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 27.01.21 - klo:17:45
Turpajuhlat olisivat olleet paikallaan! Siitähän oppisi!
Kävi kyllä mielessä että olisi voinut tirvaista tuota nekkuun... josta päästään siihen, että tässä yksittäistapauksessa pidempi jarrutusmatka olikin turvallisuutta lisäävä ominaisuus. ;D
Hyvä kuitenkin ettei rytissyt. Väitän, ettei ihan jokainen kuski olisi tuota manööveriä tehnyt.
On tuo loska kyllä ärsyttävää ja täällä Päijä-Hämeessä sitä on joka paikka täynnä. Tänään töistä tullessa piti ajaa ajoittain jopa rauhallisesti. Renkaista riippumatta keskinopeudet ovat kyllä laskeneet täällä huomattavasti.
No kohta se taas jäätyy ja sitten ajetaan spooreissa...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 27.01.21 - klo:19:13
Mun kokemus on continental:n nastoista/kitkoista sekä goodyear/nokian kitkoista.
No shit sherlock. Toisten kuvio menee helpommin tukkoon, kuin toisten.
Mun kokemus on .. ja .. ja .. ja .. Vastasin vain siihen, että kitka ei ole automaattisesti loskakelissä nastaa huonompi. Ja totesin että R3:ssa on harvemmassa nappulat v-kuvioinnilla, jotka saattavat tuossa loskassa auttakin, mutta eivät tyhmää kuskia silti pelasta. Contin kitka on ollut melko tiheä kuvioltaan verrattuna contin nastaan, joka varmasti vaikuttaa omaan kokemuksesi. Jokatapauksessa kuski renkaista ja rengastyypistä huolimatta tekee niitä virheitä. Ja lisäksi vielä se, että joka kelissä hyväkuntoiset iskarit pitävät huonommankin renkaan paremmin tiessä. Puhutaan jopa 50% osuudesta pidon suhteen. Eli moni saisi paremmin pitävät renkaat pelkästään uusimalla iskarinsa.
Itselläkin uudet Michelin X-Ice Snow renkaat alla, tähän asti aina menty Nokian kitkoilla. Ja hieman minuakin on hämmentänyt näiden Michelinien ailahtelevuus. Varsinkin tietynlaisella lumikelillä erittäinkin hyvä pito, mutta sitten taas jossain muussa tilanteessa tuntunut että pysähtyy huonommin kuin usemman vuoden vanhat Nokiat. Tämä toimivuuden suuri vaihtelu kelien mukaan on varmaan juuri se ominaisuus mitä kaikkein vähiten renkailta toivoo. Varsinkin uusilta renkailta jotka saivat testeissä suht hyviä tuloksia. :o
https://autotoday.fi/nokian-renkaat-julkisti-uudet-hakkapeliitta-10-nastarenkaat/ (https://autotoday.fi/nokian-renkaat-julkisti-uudet-hakkapeliitta-10-nastarenkaat/)
Eikös tuo malli ollut joskus ysärin alussa?
Ehkäpä sieltä tulee uudistettu kitkarengaskin ::)
https://www.youtube.com/watch?v=5IGz4uqCbG0 (https://www.youtube.com/watch?v=5IGz4uqCbG0)
Hiljennetty malli sähkäreihin
https://www.youtube.com/watch?v=a9yOx-bZPYk (https://www.youtube.com/watch?v=a9yOx-bZPYk)
hmmm, hämmennys on oikein osuva ja kuvaava sana. En voi varsinaisesti moittia misukoita mistään yksittäisestä tai merkittävästä puutteesta. Ajoittain on ollut niin liukasta kuin talvikeleillä voi olettaa, provosoimalla saa luistoja ja sudittelua aikaiseksi, mutta normaalissa muun liikenteen rytmissä ei kertaakaan sellaista fiilistä, että kieli keskellä suuta pitäisi ajaa kun on niin pääkallokeli.
Varsinainen hämmennys tuli eilen, kun kävin illemmalla heittämässä lenkin Caddylla jonka R3 kitkoissa oli 4-5mm kun ne alle laitettiin enkä nyt edes katsonut niitä. Ei minkäänlaista talvikelin tuntua vaan ihan sai ajella kaupunkiajoa kuin kesällä pohtimatta keliä tai renkaita. Eihän tuolla 1.4tsi:llä niin sporttisesti ajeta, mutta kun etuvetoisen puikkoihin menin tietäen ettei renkaat ole enää uudenveroisia, niin olettamus oli, että liikkeellelähdöissä voisi tahattomia suditteluja tulla. Ei tullut. Tämä oli muutama tunti sen jälkeen kuin olin omalla autolla liikenteessä ja täysin mahdollista, että keli oli olennaisesti muuttunut paremmaksi. Piti oikein kysyä Caddyn ykköskuskilta, joka yleensä aika herkästi huomauttelee jos on liukasta, että onko tällä kaudella ollut liukasta. Ei ole kuulemma ollut.
Tuon ailahtelevaisuuden johdosta vaihtaisin kyllä misukat heti takaisin nokialaisiin ellei se mitään kustantaisi, mutta ajetaan nyt näillä... ehkä opin talven edetessä ymmärtämään niitä paremmin.
Nelikko, ESP off, Savontie Lempäälä-Kangasala välillä, 15cm auraamatonta puuterilunta.
Ai että. Pitkiä nelipyöräsladeja näkyvyyden salliessa!
Kolmatta talvea alla olevat Contin kutosversion kitkat toimivat loistavasti. Ei mennyt renkaiden kuviot tukkoon kun pakkasta 9 astetta.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.01.21 - klo:22:13
Kolmatta talvea alla olevat Contin kutosversion kitkat toimivat loistavasti. Ei mennyt renkaiden kuviot tukkoon kun pakkasta 9 astetta.
Ei tuo pakkaslumi ole ongelma, vaan nimenomaan loska.
Lainaus käyttäjältä: hmmm - 28.01.21 - klo:18:05
Itselläkin uudet Michelin X-Ice Snow renkaat alla, tähän asti aina menty Nokian kitkoilla. Ja hieman minuakin on hämmentänyt näiden Michelinien ailahtelevuus. Varsinkin tietynlaisella lumikelillä erittäinkin hyvä pito, mutta sitten taas jossain muussa tilanteessa tuntunut että pysähtyy huonommin kuin usemman vuoden vanhat Nokiat. Tämä toimivuuden suuri vaihtelu kelien mukaan on varmaan juuri se ominaisuus mitä kaikkein vähiten renkailta toivoo. Varsinkin uusilta renkailta jotka saivat testeissä suht hyviä tuloksia. :o
Minusta tuo on huonon renkaan merkki, jos se "ailahtelee" kelin suhteen. Toki ymmärrän peilijään, jonka päällä on vettä se on renkaalle, kuin renkaalle paha. Goodyear:n kitkassa oli vähän samanlainen ongelma sivuttaispidon kanssa, vaikka muuten oli hyvä kitka.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.01.21 - klo:22:13
Nelikko, ESP off, 15cm auraamatonta puuterilunta.
Ai että. Pitkiä nelipyöräsladeja näkyvyyden salliessa!
Sitä kutsutaan pikapesuksi ;D
Valkoinen auto on suolatulla tiellä äkkiä aika surullinen näky, mutta ei tarvitse pitkää lenkkiä tuollaista niin kyljet loistaa taas valkoisina.
Nyt ei tosiaan ole loskaa, ja alustapesu oli hyvä tehdä luonnonmukaisesti 8)
PS. Ja edelleen tykkään noista kutosista enempi kuin seiskoista. Molemmilla ajanut kohtuu paljon. Varmaan makukysymys.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 28.01.21 - klo:22:37
Minusta tuo on huonon renkaan merkki, jos se "ailahtelee" kelin suhteen. Toki ymmärrän peilijään, jonka päällä on vettä se on renkaalle, kuin renkaalle paha. Goodyear:n kitkassa oli vähän samanlainen ongelma sivuttaispidon kanssa, vaikka muuten oli hyvä kitka.
Komppaan tuosta GY:stä. R3 on kyllä aivan toiselta planeetalta, varsinkin ominaisuuksien tasaisuuden suhteen.
Noista uusista misukoista vielä... Olin itsekin nyt syksyllä yhtä uutta talvirengassarjaa ostaessani vähän odottanut, että jospa... Mutta testien mielestäni ristiriitaisemmat tulokset saivat pysymään Nokialaisessa kitkassa.
Lainaus käyttäjältä: Tos® - 28.01.21 - klo:19:15
Hiljennetty malli sähkäreihin
https://www.youtube.com/watch?v=a9yOx-bZPYk (https://www.youtube.com/watch?v=a9yOx-bZPYk)
Onhan toki tuommoinen "hiljennetty" malli keksitty jo aiemmin ja sen voi laittaa alle myös ihan tavallisiin polttiksiin - tunnetaan nimellä kitkarengas :). Mainosvideonkin maantiellä paljaalla asfaltilla rullailtiin. Sähköautojen suuremmat massat eivät ainakaan auta nastojen aiheuttaman teiden jyrsimisen vähentämisessä.
Toki ymmärrettävää että muuten hiljaisessa sähköautossa ei luo mitenkään premium fiilistä nastojen ulina, joten markkinointimielessä hyvin keksitty. Ehkäpä kuitenkin useampi sähkökuski kuin keskimäärin hoksaa että kitkallakin pystyy ajelemaan.
Meinas jo että harmittaa että ostin hyvästä tarjouksesta vanhempaa mallia olevat misukan kitkat kun tuli juuri se uusi malli, mutta nuo vanhemmat olleet kyllä ihan loistavat renkaat. Positiivisena yllärinä erinomaiset myös asfaltilla lämpimämmällä kelillä.
ps kiva huomata, että sama meno jatkuu täälä vuodesta toiseen :D
https://www.talouselama.fi/uutiset/autosi-talvirenkaissa-voi-olla-vaarallinen-vika-nama-tuhannet-suomalaisille-myydyt-renkaat-joutuvat-vaihto-ohjelmaan/4efb051e-9e9b-42df-b3a3-7fbdd72eb77c (https://www.talouselama.fi/uutiset/autosi-talvirenkaissa-voi-olla-vaarallinen-vika-nama-tuhannet-suomalaisille-myydyt-renkaat-joutuvat-vaihto-ohjelmaan/4efb051e-9e9b-42df-b3a3-7fbdd72eb77c)
Tsekkailemaan dot numeroita mikäli löytyy kyseistä sarjaa alta
Continental:lta kyllä tullut lyhyeen aikaan senkundaa ulos. Ensin oli nuo kuminastat ja nyt noissa uudemmissa nastoissakin ongelmia.
Tiedä sitten sanoa pilaako mainetta vai tekeekö hyvää, että ovat kyllä aina ilmoittamassa ja vetämässä renkaita takaisin.
Kyllä talvissa on eroja. Viime talvena tähän aikaan oli jo kuukauden ollut kitkat alla ja nyt ei ole vielä mitään tietoa, että tarvitsisi nastoja vaihtaa alta.
Ja kyllä nastat on olleet paikoillaan, kun tuota talvea riittää Stadista-Inariin.
Ei ole vielä mitään tietoa, että tarvitsisi nastoja vaihtaa alle. Ja kyllä nastat on olleet tallissa koko talven.
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 21.02.21 - klo:18:24
Ei ole vielä mitään tietoa, että tarvitsisi nastoja vaihtaa alle. Ja kyllä nastat on olleet tallissa koko talven.
Joillain olisi tarvetta...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007817753.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007817753.html)
"" Nyt tarkkuutta liikenteeseen! Ajokeli pääkaupunkiseudulla on erittäin huono. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on sattunut tänään useita peräänajoja ja tieltä suistumisia. Poliisi muistuttaa pitämään ajaessa reilua turvaväliä ja laskemaan ajonopeutta, Helsingin poliisi twiittasi puoli seitsemän aikaan illalla.
Vesisateen tuoma jääpinta pitää maantiet ja jalkakäytävät vaarallisen liukkaina etelässä iltaan asti, tieliikennekeskuksesta kerrottiin. Pohjoisempana sade saadaan lumena, osin räntänä."
Tampereella on nyt ollut iltapäivästä lähtien -3 ja satanut vettä.
Vaikka en nastarengasta hehkutakkaan, niin juuri nyt sille oli paikkansa.
Myös tuulilasin lämmitys oli äsken ihan jees kampe. Auto oli laseja lukuunottamatta sentin jääpeitossa kun sen talliin ajoin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.21 - klo:15:54
Kyllä talvissa on eroja. Viime talvena tähän aikaan oli jo kuukauden ollut kitkat alla ja nyt ei ole vielä mitään tietoa, että tarvitsisi nastoja vaihtaa alta.
Ja kyllä nastat on olleet paikoillaan, kun tuota talvea riittää Stadista-Inariin.
Joo on kyllä aika lailla eroa viime talveen. Jos viime talvena olisi ollut nykyiset talvirengassäännöt niin olisin voinut vetää ihan laillisesti koko talven kesärenkailla. Ja ajan autolla käytännössä joka päivä. PK-seudun ainut talvikeli (loskaa) oli 16.4 ja sillon saa muutenkin ajaa jo kesärenkailla.
Nyt tuolla on joo aika pirun liukasta mutta ei ole kitkoilla mitään probleemaa, hyvin pysähtyy ja kääntyy. Kenkiin olisi tarvinnu nastat ennemminkin..
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.21 - klo:19:08
Joillain olisi tarvetta...
Mistä tiedät millä rengastuksella ulosajot ovat sattuneet ja mistä on ollut puute?
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 21.02.21 - klo:22:00
Mistä tiedät millä rengastuksella ulosajot ovat sattuneet ja mistä on ollut puute?
On tainnut täälläkin moni todeta, että Stadissa pärjää vaikka kesärenkailla, kun ei siellä todellista talvea ole...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.02.21 - klo:22:04
On tainnut täälläkin moni todeta, että Stadissa pärjää vaikka kesärenkailla, kun ei siellä todellista talvea ole...
Voi vi**u sun jutut alkaa olla kyllä niin väsyneitä ;D
No ainakin on mainittu, että KE- kitkat on AINOAT renkaat, joilla pk-seudulla kannattaa ajella. Nordic- renkaat on hengenvaaralliset, koska lähtee vesiliirtoon samoin tein.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 21.02.21 - klo:22:53
No ainakin on mainittu, että KE- kitkat on AINOAT renkaat, joilla pk-seudulla kannattaa ajella. Nordic- renkaat on hengenvaaralliset, koska lähtee vesiliirtoon samoin tein.
Tämä!
Onneksi hiihtolomat etelä-suomessa sattui tälle viikolle. Olisi tänään rutissut pelti huomattavasti enemmän, kun seurannut minkälainen keli ollut viime yönä siellä.
Niin no, noin hurjaa loskaa en ole ikinä päässyt todistamaan:
Loska heitti auton katolleen
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007817073.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007817073.html)
Ettei vaan olisi ajovirheen tehnyt kuski keksinyt omiaan? ;D
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/e5938186-774c-4a47-8d63-cbaff9e7a56b (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/e5938186-774c-4a47-8d63-cbaff9e7a56b)
"Nastoilla rapisteleva on nyt aikamme uusi uljas ulkoilija."
;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.02.21 - klo:16:11
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/e5938186-774c-4a47-8d63-cbaff9e7a56b (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/e5938186-774c-4a47-8d63-cbaff9e7a56b)
"Nastoilla rapisteleva on nyt aikamme uusi uljas ulkoilija."
;D ;D ;D
Menneen talven lumia. Joskus varmaan 15 vuotta sitten ostin Icebugin nastalenkkarit mutta ne jäi lopulta kaappiin kovettumaan. Juoksulenkillä ihan jees, parempi pito jäällä kuin lumella ja kevlin täyttävät jalankulkijat kuulivat takaa lähestymiseni jo kaukaa. Paljaalla kalliolla ne oli petollisen liukkaat ja melkein jokaisella liukastumisella irtosi nasta. Arkikäytössä kömpelöt ja kävellessä täysin turhat kun löysin Jalaksen pitopohjakengät jotka pitävät jäiselläkin pinnalla oikein hyvin. Ei luista luistelukentälläkään ellei pinnalla ole vettä. Jokunen vuosi sitten mainostettiin jotain Continentalin ja Vibramin (muistaakseni) yhteistöstä syntyneitä kitkapohjallisia mutta eivät minusta pärjänneet kotimaisille. Saksan armeijan ylijäämävaraston maiharit oli liukkaimmat jalkineet mitä olen koskaan talvella käyttänyt, mutta oli nekin lumikenkäillessä (vrt lumiketjut autossa) ihan käyttökelpoisia.
Lahen motarilla oli myös auto katollaan, nastat näytti olevan.
Ke-kitka on paras valinta etelä-suomeen.
Sen kyllä huomaa, kun "talvi" yllätti etelän hetelmät!
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007850123.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007850123.html)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f3c9fdc-81b2-47e1-81b2-a05960fbc472 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f3c9fdc-81b2-47e1-81b2-a05960fbc472)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/efd60028-ce91-4109-a007-c6f9839b797e (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/efd60028-ce91-4109-a007-c6f9839b797e)
Noi kolarit tuskin on olleet renkaista kiinni. Jokatapauksessa nastarenkaat siellä on suurella todennäköisyydellä yliedustettuina, ellei niillä saa siipiä.
Jep, omat KE-kitkat meinasivat yllättää takanatulijan tänään tuolla pk-seudun liikenteessä kun jarrutin seisahtuneen jonon ilmaantuessa edestä. Takana ei valinnut peräänajoa, vaan haki lisähidastusta pientareelta. Ei ne nyt ihan surkeimmat yksilöt ainakaan itselle ole olleet. Nastoilla olisi tänään ollut kyllä hieman parempi pito kieltämättä.
Tänään liikenteessä ollut liian suuri tilannenopeus suhteessa liukkauteen ja näkyvyyteen.
Volvo siirtyy ympärivuotisiin recharge renkaisiin ;D.
https://tekniikanmaailma.fi/volvo-varustaa-sahkoautonsa-mallivuodesta-2022-alkaen-recharge-renkailla-joilla-voi-ajaa-ympari-vuoden/?shared=1143015-7f164da7-500
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.03.21 - klo:19:55
Volvo siirtyy ympärivuotisiin recharge renkaisiin ;D.
https://tekniikanmaailma.fi/volvo-varustaa-sahkoautonsa-mallivuodesta-2022-alkaen-recharge-renkailla-joilla-voi-ajaa-ympari-vuoden/?shared=1143015-7f164da7-500
Ei voi olla totta, ihme aivopieru Volvolta. Ei hyvät lämpimällä, eikä kylmällä, mutta just siinä nollan paikkeilla ihan passelit ;D
VOLVON TURVALLISUUSASIANTUNTIJAT ovat tehneet havainnon, että nykyiset kesä- tai talvirenkaat eivät välttämättä ole turvallisin vaihtoehto, kun lämpötila on nollan vaiheilla ja olosuhteet ovat kuivat tai märät.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 09.03.21 - klo:19:55
Volvo siirtyy ympärivuotisiin recharge renkaisiin ;D.
https://tekniikanmaailma.fi/volvo-varustaa-sahkoautonsa-mallivuodesta-2022-alkaen-recharge-renkailla-joilla-voi-ajaa-ympari-vuoden/?shared=1143015-7f164da7-500
"Volvon mukaan uudet Recharge-renkaat toimivat turvallisemmin erilaisilla säillä kuin perinteiset kesä- ja talvirenkaat."
Varmasti. Turvallisemmin kuin talvirenkaat kesällä ja kesärenkaat talvella. Ensiliukkailla ja takatalven yllättäessä toimivat turvallisemmin kuin talvirenkaat kausivarastossa. Aivan ylivoimaiset siis.
Lehdistötiedotteesta: "Recharge-renkailla varustetulla Volvo XC40 -täyssähköautolla ajaminen voi vähentää energiankulutusta jopa 8 prosenttia ja pidentää keskimääräistä toimintamatkaa talvirenkailla ajamiseen verrattuna*." Pidennetty toimintamatka = pidennetty jarrutusmatka? ;D
Kuulostaa melko eksoottiselta ;D
Onkohan volvo itse tehnyt renkaat vai minkä valmistajan leima renkaassa on?
Mitenköhän oikeasti ovat vierinvastukseltaan hkpl r:n tai energysaverin veroisia, jopa parempia? Enpä oikein usko.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 09.03.21 - klo:21:01
Kuulostaa melko eksoottiselta ;D
Onkohan volvo itse tehnyt renkaat vai minkä valmistajan leima renkaassa on?
Kyllähän kiinassa rengasvalmistajia on ja varmasti saa juuri sellaisen leiman kun haluaa. ;D
Volvo kehittänyt ympärivuotisen taloustraktorin ;D
Mitenhän lie olisi toiminut tämän päivän kelissä, hmmm. Eipä taida olla ominaisuuksia kunnon liukkaille. Joku Cross Climate- tyyppinen ratkaisu.
Onkohan kysymyksessä tämä Goodyear reCharge -konsepti
https://youtu.be/ziMVIZPu2XU
Mulla on kaveri markkinointihommissa. Puhuu kyllä valkoisenkin uskottavasti mustaksi tarpeen vaatiessa, jos niikseen tulee... ;)
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 09.03.21 - klo:20:41
"Volvon mukaan uudet Recharge-renkaat toimivat turvallisemmin erilaisilla säillä kuin perinteiset kesä- ja talvirenkaat."
Oiskohan vähän markkinointikeulimista havaittavissa, tai saadan hieman hintaetua loppusummaan? Tiedä häntä. Eteläisimmässä Ruotsissa tai Keski-Euroopassa nuo voi ehkä toimiakin välikeleillä jotenkuten. Tosin muistutetaan kuitenkin että talvioloihin sitten erilliset talvirenkaat.
"Volvo kuitenkin muistuttaa, etteivät Recharge-renkaat ole välttämättä paras vaihtoehto kaikille. Sellaisilla alueilla, missä lumella tai jäällä ajaminen on yleistä, kitka- tai nastarenkaat ovat edelleen turvallisin vaihtoehto. Volvo lupaakin tarjota jatkossakin tuollaisia renkaita lisävarusteena."
Lainaus käyttäjältä: M-J-B - 09.03.21 - klo:20:41
Lehdistötiedotteesta: "Recharge-renkailla varustetulla Volvo XC40 -täyssähköautolla ajaminen voi vähentää energiankulutusta jopa 8 prosenttia ja pidentää keskimääräistä toimintamatkaa talvirenkailla ajamiseen verrattuna*." Pidennetty toimintamatka = pidennetty jarrutusmatka? ;D
Tuohan pitää taatusti paikkaansa nastoihin verrattuna, samoin osa kitkoistakin omaa suuren vierintävastuksen. Onhan tuossa tietenkin sekin puoli että saadaan rangea lisättyä hieman renkailla, se kun on aika tärkeä myyntiargumentti. Sähköautossa suuren vierintävastuksen renkaat voivat vaikuttavaa toimintamatkaan aivan erilailla kuin normi polttis-autossa. Siihen kun vielä lisätään talven muutenkin suurempi kulutus, ehkä tällä voidaan hieman sitä kompensoida?
Toisaalta, tuollaisten renkaiden täytyy olla pehmeämmällä kumiseoksella jotta talvipitoa saataisiin edes jonkunverran. Vierintävastusta saatetaan saada alas, mutta kääntöpuolena on sitten näiden renkaiden todennäköinen nopeampi kuluminen esim. kesärenkaisiin verrattuna. Nopeusluokat tuskin tulevat ongelmaksi, sillä eikös Volvo meinannut rajoittaa autojensa huippunopeudet johonkin 170..180km/h tienoilla max.
Goodyear reCharge kyllä kuulostaa liian utopistiselta Volvon saman nimiseksi renkaaksi, suomenkielinen lehdistötiedote:
https://news.goodyear.eu/download/837900/fi-rechargepressrelease.pdf (https://news.goodyear.eu/download/837900/fi-rechargepressrelease.pdf)
https://news.goodyear.eu/the-goodyear-recharge-concept--making-tire-changing-easy-with-customized-capsules-that-renew-your-tires/ (https://news.goodyear.eu/the-goodyear-recharge-concept--making-tire-changing-easy-with-customized-capsules-that-renew-your-tires/)
LainaaRecharge tyres will become standard on fully electric Volvo cars in the following markets: ...Finland...
https://www.media.volvocars.com/global/en-gb/media/pressreleases/278978/all-pure-electric-volvo-cars-to-come-with-recharge-tyres-as-standard (https://www.media.volvocars.com/global/en-gb/media/pressreleases/278978/all-pure-electric-volvo-cars-to-come-with-recharge-tyres-as-standard)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.01.21 - klo:16:06
35 minuuttia meni eilen ku oli toiseen autoon heitetty nastat eilen alle. Ajoin piruuttani saman reitin, kuin perjantaina ja kyllä eron huomasi nastojen hyväksi.
Nyt odotellaaan, kun stadiin saadaan neljä päivää valkoista ihme ainetta taivaalta miten "talvi" yllättää ;D.
Dodiin hieman yli kaksi kuukautta oli nastat alla eli yli tuplasti kauemmin, kuin viime vuonna. Kun katsoo seuravan 15 päivän sääennustetta, niin päivälämpötilat huitelee jopa melkein +10 asteessa, niin aika siirtyä kitkoihin, kun mökillekkään ei ole ennen pääsiäistä asiaa. Renkaiden vaihdossa meni alle 30 minuuttia ja jos huomenna vaihtelis vielä toiseen autoon.
Oulun seudulla menty koko talvi kitkat (R3) alla ilman ongelmia, renkaita käyttää 2.0 tdi 4M caddy III vm 2015, nastoilla ei saa aikaiseksi muuta kuin katupölyä.. :)
R3 täälläkin A1:n alla (Joensuu), ja tyytyväisiä kuskeja 2 kpl. Vanhan Fiestan vanhat nastakumit tuntuvat kertaluokkaa liukkaammilta, ihan kaikissa oloissa (vaikka nastat ovat hyvin tallella, ja toinen etunen on viime talvena uusittu). Onhan Audissa toki espit sun muut, ja dsg vs. manuaali vaikeuttaa 1:1 vertailua myös, mutta on noissa oikeasti eroa.
Löytyykö käyttäjäkokemuksia Michelin X-Ice North 4 nastarenkaasta?
Koossa 225/40/19,saatavana ainoastaan tuota micheliniä ja nokian hakkapeliittta 8
Sohastaan muurahaispesää vähän lisää...
Passatin talvinakit vaihtokunnossa, suosituksia mitä laitetaan tilalle?
Nykyinen rengas Michelinin nordic kitka 215/55R17 (tulivat auton mukana)
Talven ajot:
85% Helsinki-Espoo-Vantaa-Tuusula-Kerava-Järvenpää-Nurmijärvi-Hyvinkää alueella
10% 100km säteellä Vantaalta
5% Muu-Suomi
Talvirengasaikana (1.11 - 31.3) kilsoja tulee 7-10tkm
Ei ole omaa mökkiä joten en aja päivittäin 100km peilijäistä mökkitietä joka muistuttaa vuoristorataa ;D
=> Nordic kitka sopii ajoprofiiliin hyvin.
Edelliset itse ostamani talvirenkaat oli Hankookin nordic kitkat ja oli niihin tyytyväinen.
Halvimmat kiinalaiset ei houkuttele talvirenkaana vaikka itsellä hyviä kokemuksia halvoista kinkki kesärenkaista.
Ostaakko kalleimmat "premium" renkaat vai hyvässä maineessa olevan merkkiset keskihintaiset?
Itselläni toinen setti goodyearin ultra grip ice 2 kitkoja menossa. Hiljaiset, hyvät pidot, alhainen vierintävastus ja hinta ollut muita premiumeja edullisemmat netin kautta. Ostan tod näk myös seuraavaksi samat.
En lähtisi kuitenkaan pihistelemään varsinkaan kitkoista. En myöskään ole nastamiehiä melun vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 04.08.21 - klo:09:38
Ostaakko kalleimmat "premium" renkaat vai hyvässä maineessa olevan merkkiset keskihintaiset?
Tai sitten ostaa "premiumit" keskihintaisen hintaan. :) (itse ostin aikanaan "premiumit" Nokian Nordic kitkat kun sattui löytymään liike jolla oli hyvä tarjous juuri sopivasta koosta passeliin hintaan, niin ei muuta kuin alle vain). "Premiumit" ei kuitenkaan tarkoita sitä kalleinta mahdollista vaihtoehtoa..
Lainaus käyttäjältä: BMF - 04.08.21 - klo:10:23
Itselläni toinen setti goodyearin ultra grip ice 2 kitkoja menossa. Hiljaiset, hyvät pidot, alhainen vierintävastus ja hinta ollut muita premiumeja edullisemmat netin kautta. Ostan tod näk myös seuraavaksi samat.
En lähtisi kuitenkaan pihistelemään varsinkaan kitkoista. En myöskään ole nastamiehiä melun vuoksi.
Samat gummit käytössä ja erittäin tyytyväisenä saa sompailla.
Lainaus käyttäjältä: BMF - 04.08.21 - klo:10:23
Itselläni toinen setti goodyearin ultra grip ice 2 kitkoja menossa. Hiljaiset, hyvät pidot, alhainen vierintävastus ja hinta ollut muita premiumeja edullisemmat netin kautta. Ostan tod näk myös seuraavaksi samat.
Pieni korjaus noissa on ihan hyvä pitkittäispito, mutta poikittaispito ei ole samalla tasolla (Mainittu myös kaikissa testeissä). Tämä saattaa monelle tulla yllätyksenä. Tuo on hyvä rengas etelä-suomeen, mutta jos keski-suomesta pohjoisempaan mennään, niin suosittelen continental:a, nokiaa tai micheliniä mielummin kitkana.
Lainaus käyttäjältä: jt - 04.08.21 - klo:10:37
Tai sitten ostaa "premiumit" keskihintaisen hintaan. :) (itse ostin aikanaan "premiumit" Nokian Nordic kitkat kun sattui löytymään liike jolla oli hyvä tarjous juuri sopivasta koosta passeliin hintaan, niin ei muuta kuin alle vain). "Premiumit" ei kuitenkaan tarkoita sitä kalleinta mahdollista vaihtoehtoa..
Juuri näin tein eli ostin Goodyear Ultragrip Ice 2 renkaat keskihintaisten hinnalla ;D
Hyvin kyllä saa isoistakin liikkeistä tarjouksia näin sesongin ulkopuolella.
Eli kyseiset renkaat vanteille laitettuna tasapainotettuna 460e, ei ole mielestäni paha 8)
Minäkin hankin goodyearit, kitkat.
Onkos viime talvelta kenelläkään kokemusta tästä Goodyearin uudesta nastarenkaasta goodyear ultragrip ice arctic 2?
Tämä taisi tulla vasta viime talvena markkinoille vai tuliko vasta nyt keväällä?
Lainaus käyttäjältä: Sokota09 - 30.08.21 - klo:10:18
Onkos viime talvelta kenelläkään kokemusta tästä Goodyearin uudesta nastarenkaasta goodyear ultragrip ice arctic 2?
Tämä taisi tulla vasta viime talvena markkinoille vai tuliko vasta nyt keväällä?
Näemmä Moottori lehden rengastestissä tuli 3. paikka Hakkapeliitta 10 ja Michelinin jälkeen. Kai tuo on sitten ihan hyvä rengas?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perheenisa-lahti-kitkarenkain-kohti-lappia-liukkauden-aliarviointi-johti-vastaantulijan-kuolemaan-lasten-vakavaan-loukkaantumiseen-ja-tuomioon/8250594?fbclid=IwAR1YowdkcFVmbmFOlrprrutHV7ktdleOoYhgozTO3OH3UoyPhYxHUPMx3kE#gs.cq5ky3 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perheenisa-lahti-kitkarenkain-kohti-lappia-liukkauden-aliarviointi-johti-vastaantulijan-kuolemaan-lasten-vakavaan-loukkaantumiseen-ja-tuomioon/8250594?fbclid=IwAR1YowdkcFVmbmFOlrprrutHV7ktdleOoYhgozTO3OH3UoyPhYxHUPMx3kE#gs.cq5ky3)
On kyllä aika lahjakasta otsikointia.
Nyt muuten jännä talvi tulossa. Kun edellisen talven vedin kahden renkaan taktiikalla eli ajoin joulu-maaliskuun (alku) H9-nastoilla ja muuten kitkoilla niin nyt mennään toisen biilin kanssa CVC7 ja toisella ensin eurokitkoilla ja sitten R3lla. Saas nähdä tuleeko nastoja ikävä. Aikaisempien kuvioiden kanssa niin on aina käynyt varsinkin joulukuun keleissä pohjoiseen.
Lainaus käyttäjältä: Pumpeli - 03.08.21 - klo:15:18
Löytyykö käyttäjäkokemuksia Michelin X-Ice North 4 nastarenkaasta?
Koossa 225/40/19,saatavana ainoastaan tuota micheliniä ja nokian hakkapeliittta 8
Löytyy viime keväänä n. 1000km A4 quattron alla. Hiljaiset, suuntavakaat ja hieno pito liukkaalla jäivät ensinnä mieleen. Kokemuksesta vakuuttuneena tilasin viikko sitten X-Ice North 4 SUV:t Tarraco eHybridin alle koossa 235/55x18.
Lainaus käyttäjältä: ile - 01.10.21 - klo:20:09
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perheenisa-lahti-kitkarenkain-kohti-lappia-liukkauden-aliarviointi-johti-vastaantulijan-kuolemaan-lasten-vakavaan-loukkaantumiseen-ja-tuomioon/8250594?fbclid=IwAR1YowdkcFVmbmFOlrprrutHV7ktdleOoYhgozTO3OH3UoyPhYxHUPMx3kE#gs.cq5ky3 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perheenisa-lahti-kitkarenkain-kohti-lappia-liukkauden-aliarviointi-johti-vastaantulijan-kuolemaan-lasten-vakavaan-loukkaantumiseen-ja-tuomioon/8250594?fbclid=IwAR1YowdkcFVmbmFOlrprrutHV7ktdleOoYhgozTO3OH3UoyPhYxHUPMx3kE#gs.cq5ky3)
On kyllä aika lahjakasta otsikointia.
Nyt muuten jännä talvi tulossa. Kun edellisen talven vedin kahden renkaan taktiikalla eli ajoin joulu-maaliskuun (alku) H9-nastoilla ja muuten kitkoilla niin nyt mennään toisen biilin kanssa CVC7 ja toisella ensin eurokitkoilla ja sitten R3lla. Saas nähdä tuleeko nastoja ikävä. Aikaisempien kuvioiden kanssa niin on aina käynyt varsinkin joulukuun keleissä pohjoiseen.
Olisko nyt ne nastarenkaat pelastaneet tilanteen sitä me emme tiedä. Jutun perusteella voi ainakin sanoa, että turvaväli ei ole ollut riittävä!
Lainaus käyttäjältä: ile - 01.10.21 - klo:20:09
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perheenisa-lahti-kitkarenkain-kohti-lappia-liukkauden-aliarviointi-johti-vastaantulijan-kuolemaan-lasten-vakavaan-loukkaantumiseen-ja-tuomioon/8250594?fbclid=IwAR1YowdkcFVmbmFOlrprrutHV7ktdleOoYhgozTO3OH3UoyPhYxHUPMx3kE#gs.cq5ky3 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perheenisa-lahti-kitkarenkain-kohti-lappia-liukkauden-aliarviointi-johti-vastaantulijan-kuolemaan-lasten-vakavaan-loukkaantumiseen-ja-tuomioon/8250594?fbclid=IwAR1YowdkcFVmbmFOlrprrutHV7ktdleOoYhgozTO3OH3UoyPhYxHUPMx3kE#gs.cq5ky3)
On kyllä aika lahjakasta otsikointia.
Jonkinlaisia värilaseja on käytetty, mutta ovatko ne olleet toimittajan vai oikeusistuimen tuomarien päässä? Vai molempien? Hieman tuosta jäi epäselväksi, oliko rengastyypillä jokin rooli oikeuden mielestä, vai toimittajako vain oli asian nostanut esille. Oli kummin vain, niin hieman saattoi mennä arviot metsään. Laskeskelin tuoreen TM talvirengastestin tuloksista vähän keskiarvoja. Jos jätetään kitkarenkaista pois kiinalainen CST, jonka tulokset muistuttivat enemmän kesä- kuin talvirenkaita, niin olennaisten arvosanojen keskiarvot olivat seuraavat:
Jarrutus märällä asfaltilla: nastarenkaat 6,78 vs. kitkarenkaat 7,17
Käsittely märällä asfaltilla: nastarenkaat 7,11 vs. kitkarenkaat 7,00
Ainakaan noiden arvosanojen perusteella lienee kenenkään mahdoton tehdä sitä johtopäätöstä, että rengastyypillä olisi ollut jokin vaikutus onnettomuuteen.
Luulisin, että vain otsikossa oli painotettu rengasvalintaa. Onnettomuusuutisen (http://"https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yksi-kuoli-jamsan-nokkakolarissa-kolme-loukkaantui-vakavasti/6832204#gs.cdqd7m") mukaan tie oli "ajourastaan märkä, muttei jäässä". Oma veikkaus on liian pieni turvaväli, mihin hovin kantakin viittaisi. Keli kuin keli, hirveän monet ajaa nykyään ihan liian pienillä väleillä.
Verovaroin toteutettu tiedotusyhtiö uutisoi näyttävästi että kansa ajaa vanhoilla rinkuloilla ja kukaan ei valvo… ainoastaan urasyvyys kiinostaa. Varmaan nyt tuulipukukansa herää vaihtamaan vuosittain uudet rinkulat alle :o kauppa käy ja muaalima pelastuu (tai hukkuu vähänkäytettyihin renkaisiin)
Uks asia tyhmää maalaista ihmetyttää; jos kaupasta voi saada alle jopa 5 vuotta vanhat ”uudet” renkaat, niin miten ihmeessä niihin on ohjelmoitu että ”vanhentuminen” alkaa vasta kun ne pyörähtää auton alla? Eli liikkeen hyllyssä säilyy kun on ”oikeat olosuhteet”. No aika liki samat olosuhteet on omassa autotallissa, ovea vaan pidetään vähemmän auki…
Miten mahtaa olla; jos talvirenkaat ottaakin pois vanteelta keväällä ja laittaa vaakatasoon pinoon kuten niitä yleensä liikkeissä säilytetään, niin loppuuko ”vanheneminen” varstoinnissa?
Jos tuo ei auta, vanheneeko silti samalla lailla jos auto seisoo em tallissa, valolta suojattuna ja tasaisessa lämmössä? Sehän on selvä, että auringonpaiste perstuttaa kumin, mutta sekin kyllä ottaa vuosia..
Noo, noi on noita. Edelleen edellisellä vuosikymmenellä paistetut hakkapeliitat toimii kuten pitää talvikelissä, puuttuvat nastat lasketaan alle kymmenissä ja pintaakin on vielä liki 7mm. Kestääköhän vielä kauemmin kun II-ocun bensakone :D
Kohtapuoliin menee välikelin rinkulaa alle (GY ice 2-jotain kitkat, jotka ostin hyvin edukkaasti vähän ajettuna) kelistä riippuen näillä sitten kausi, tai jos oikein alkaa kelit pahenemaan niin kaivetaan nuo kivikautiset nastat tallin perukoilta :D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 04.10.21 - klo:13:09
Noo, noi on noita. Edelleen edellisellä vuosikymmenellä paistetut hakkapeliitat toimii kuten pitää talvikelissä, puuttuvat nastat lasketaan alle kymmenissä ja pintaakin on vielä liki 7mm. Kestääköhän vielä kauemmin kun II-ocun bensakone :D
Kohtapuoliin menee välikelin rinkulaa alle (GY ice 2-jotain kitkat, jotka ostin hyvin edukkaasti vähän ajettuna) kelistä riippuen näillä sitten kausi, tai jos oikein alkaa kelit pahenemaan niin kaivetaan nuo kivikautiset nastat tallin perukoilta :D
Kun nyt eletään vasta vuotta 2021, niin veikkaan että tuo "edellisellä vuosikymmenellä" tässä kontekstissa tarkoittaa 00-lukua? Eli yli 10 vuotta vanhoista renkaista puhutaan?
Itselläni vanhimmat talvirankaat, joilla olen ajanut, olivat 8-vuotiaat Hakkapeliitat, mallinumeroa en muista mutta käytössä juuri tuolloin 00-luvulla. Viimeisenä talvena ne olivat jäällä jo aivan tajuttoman liukkaat, sitä vain ei huomannut kuin silloin talven ehkä ainoana aamuna, jolloin niistä olisi pitänyt olla jotain apua.
Nastarenkaan lähes ainoa vahvuus kitkarenkaaseen verrattuna kun on se pito märällä jäällä, ja moisia olosuhteita ei täällä Etelä-Suomessa kohtaa aina edes kerran talvessa. Jos ajelet muulloin tuoreilla kitkoilla, niin älä nyt ihmeessä ikäloppuja nastarenkaita laita, jos tulee se yksi päivä talvessa jolloin kitkat ovat liukkaat. Veikkaan että nuo nastat ovat silloin vielä liukkaammat.
Lainaus käyttäjältä: tet - 04.10.21 - klo:13:41
Jos ajelet muulloin tuoreilla kitkoilla, niin älä nyt ihmeessä ikäloppuja nastarenkaita laita, jos tulee se yksi päivä talvessa jolloin kitkat ovat liukkaat. Veikkaan että nuo nastat ovat silloin vielä liukkaammat.
Juu, enempi 30 vuotta on kitkoja pyörinyt. Nää Nokialaiset (pre huiputus) oli viimetalven(kin) alla ja oli kyl hyvä pito. Ehkä en osaa parempaa vaatiakaan?
Koskaan ole ongelmissa ollut kitkoilla. Nopeus vaan pitää säätää oikein, niin saa sen menetetyn 7% pidonvähemmyyden kompensoitua… Kaksi hyvää syytä olla ajamatta niillä muutenkun sitten oikeasti liukkaalla sydäntalven etelän polanteella. Ei kulu turhaa ja ihan s@@tanallinen meteli >:( pitäähän ne jollain aikaa ajaa loppuun nuokin, ei sitä luonto kestä roskiin hyviä gumeksia heittää. ;D
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 04.10.21 - klo:13:09
Uks asia tyhmää maalaista ihmetyttää; jos kaupasta voi saada alle jopa 5 vuotta vanhat ”uudet” renkaat, niin miten ihmeessä niihin on ohjelmoitu että ”vanhentuminen” alkaa vasta kun ne pyörähtää auton alla? Eli liikkeen hyllyssä säilyy kun on ”oikeat olosuhteet”. No aika liki samat olosuhteet on omassa autotallissa, ovea vaan pidetään vähemmän auki…
Miten mahtaa olla; jos talvirenkaat ottaakin pois vanteelta keväällä ja laittaa vaakatasoon pinoon kuten niitä yleensä liikkeissä säilytetään, niin loppuuko ”vanheneminen” varstoinnissa?
Jos mekaaninen rasitus jätetään pois laskuista, niin pääsääntöisesti renkaan vanhenemiseen vaikuttavat UV-säteily, lämpötila ja ilman laatu (kemikaalimolekyylit, otsoni, kosteus,…). Kaikki nämä tekijät vaikuttavat myös siellä kaupan hyllyllä, mutta ei rengas silti mikään tuoretuote ole, joka olisi ostettava ja käytettävä heti. Aika moni taho tuntuu olevan sitä mieltä, että renkaiden suositeltu käyttöikä olisi kuusi vuotta. Siinä ajassa käyttämättömänkin renkaan kumiseos alkaa olla jo kovettunut siinä määrin, että ajo-ominaisuuksissa otetaan turpaan vastaavaan tuoreeseen kumiin verrattuna " riippumatta kitka/nasta -asetelmasta.
Renkaiden varastoinnista muuten STRO¹ suosittaa seuraavaa:
"""
" henkilöauton rengas, jota ei ole asennettu vanteelle, varastoidaan pystyasennossa.
Renkaat voidaan varastoida lyhyen aikaa lappeellaan, mutta ei yli yhden kuukauden kääntämättä alimmaisia ylimmäiseksi.
" vanteelle asennettu rengas voidaan varastoida pystyasennossa, lappeellaan, tai seinällä riippuen.
"""
¹ https://www.stro.fi/tiedotus/renkaiden-vanheneminen/ (https://www.stro.fi/tiedotus/renkaiden-vanheneminen/)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-nastarengas-jai-viidenneksi-ruotsalaisessa-vertailussa-kitkarenkaat-nappasivat-karkipaikat/3e3e8a1d-52e3-4cef-a0b0-38f43b4aa639 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-nastarengas-jai-viidenneksi-ruotsalaisessa-vertailussa-kitkarenkaat-nappasivat-karkipaikat/3e3e8a1d-52e3-4cef-a0b0-38f43b4aa639)
Olikos tää täälä jo?
Alkaa noi raaputtimet jäämään kohta historiaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.10.21 - klo:07:44
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-nastarengas-jai-viidenneksi-ruotsalaisessa-vertailussa-kitkarenkaat-nappasivat-karkipaikat/3e3e8a1d-52e3-4cef-a0b0-38f43b4aa639 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokian-nastarengas-jai-viidenneksi-ruotsalaisessa-vertailussa-kitkarenkaat-nappasivat-karkipaikat/3e3e8a1d-52e3-4cef-a0b0-38f43b4aa639)
Olikos tää täälä jo?
Alkaa noi raaputtimet jäämään kohta historiaan.
Mielestäni talvirenkaan pitää olla turvallinen kaikissa jääolosuhteissa. Eikös se ole juuri se talvirenkaan tarkoitus? Muutenhan voisi ajella hiljaisilla ja energiatehokkailla kesärenkailla ympäri vuoden.
"Teknikens Värld taas ei painota testin eri osa-alueita, vaan laskee niistä saadut pisteet suoraviivaisesti yhteen. Osioissa on jonkin verran eroa verrattuna TM:n vertailuun, mutta ruotsalaislehdenkin vertailussa Nokian Hakkapeliitta 10 oli paras jäällä ja lumella keräten niistä huippupisteet. Lehti pitääkin Hakkapeliittaa parhaana valintana vaativimpiin talviolosuhteisiin."
Täällä itärajalla pelkät kitkat eivät ole vaihtoehto jos on pakko lähteä säällä kuin säällä ajamaan vaikkapa 20km päähän töihin. Paras olisi kun voisi aamulla katsoa kelin ja vaihtaa sopivat kiekot alle, joko kesät, kitkat tai nastat.
Lainaus käyttäjältä: juubatuuba - 04.10.21 - klo:18:15
Jos mekaaninen rasitus jätetään pois laskuista, niin pääsääntöisesti renkaan vanhenemiseen vaikuttavat UV-säteily, lämpötila ja ilman laatu (kemikaalimolekyylit, otsoni, kosteus,…). Kaikki nämä tekijät vaikuttavat myös siellä kaupan hyllyllä, mutta ei rengas silti mikään tuoretuote ole, joka olisi ostettava ja käytettävä heti.
Vanheneminen on niin nopeaa, että TM:n testeihin edelleen vain uunituoretta tavaraa, koska viikotkin ratkaisevat:
"Lehtitesteihin lähetettiin Juhan mukaan aina uunituoretta tavaraa.
" Rengas heikentyy varastoinnissa, joten testeihin lähetettiin enintään viikon vanhoja renkaita."
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016030321202053 (https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016030321202053)
Juuri eilen vein rengasliikkeeseen kakkosauton talvipyörät vaihdettaviksi uusiin nastarenkaisiin. Ei aivan tuoreet Hakkapeliitta 4:set,paistoaika 3703 😁 .Tänään sitten haen uudet neloset...Misukat.
Lainaus käyttäjältä: ukormi - 19.10.21 - klo:08:09
Mielestäni talvirenkaan pitää olla turvallinen kaikissa jääolosuhteissa. Eikös se ole juuri se talvirenkaan tarkoitus? Muutenhan voisi ajella hiljaisilla ja energiatehokkailla kesärenkailla ympäri vuoden.
Talvirenkaan hyötyhän muodostuu paitsi sen ominaisuuksien paremmuudesta verrokkiin nähden, myös siitä kuinka paljon niissä renkaalle hyvissä olosuhteissa ajetaan. Jos talviaikana suurin osa ajosta on liukkailla jääpolanteilla, on varmasti turvallisinta ajaa sinne sopivimmilla renkailla. Jos taas suurin osa ajasta mennään paljaalla asfaltilla, voi olla järkevintä maksimoida pito juuri sillä alustalla. Onnettomuuden todennäköisyyshän on suurin juuri sillä alustalla, millä suurimman osan aikaa ajetaan.
Lisäksi on hyvä muistaa se, että paljaalla asfaltilla ajo tuhoaa nopeasti nastarenkaan jääpito-ominaisuudet, jolloin rengastyyppien erot myös siellä liukkaalla jäällä tasoittuvat huomattavasti kun alla ei ole niitä juuri pakasta vedettyjä renkaita. Rengastestien suurin puute on ilman muuta se, että testataan vain uusia renkaita, kun harva kuitenkaan niillä uusilla kovin suurta osaa talviajoistaan ajelee.
Kitkat alla +4 astetta ja vettä sataa kaatamalla. Alla CVC7 nordic kitkat eikä minkäänlaisia ullatuksia!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.10.21 - klo:18:06
Kitkat alla +4 astetta ja vettä sataa kaatamalla. Alla CVC7 nordic kitkat eikä minkäänlaisia ullatuksia!
Mistäpä niitä ullatuksia muualta voisi tulla kuin penkin ja ratin välistä? Näin vaikka alla sulla onkin huonoimmin tuohon olosuhteeseen soveltuva rengastus.
Tässä ketjussa ei ole kyllä kovinkaan montaa levyn raitaa käytössä...
Mitkäköhän kitkat sitä laittais ID.3:n alle? Jos koko olisi jotain muuta kuin 215/55 r18, niin olisin luultavasti ostanut GY:n UltraGrip Ice 2:t. Contit taitaa olla sen verran pehmeetä kumia, että kuluvat silmissä.
Lainaus käyttäjältä: Antore - 19.10.21 - klo:20:53
Näin vaikka alla sulla onkin huonoimmin tuohon olosuhteeseen soveltuva rengastus.
Tänään moni saattanut olla eri mieltä, jotka ovat olleet aamulla liikenteessä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.10.21 - klo:12:01
Tänään moni saattanut olla eri mieltä, jotka ovat olleet aamulla liikenteessä.
..ja myös hieman pohjoisempana ihan näin keskellä päivää sama juttu. Sinänsä ihan hyvä tuuri, kun varmuuden vuoksi jo luovuin KE-kitkoista jo parin viikon käytön jälkeen ja alle meni R3:t, kun ennuste näytti pikkasen hankalalle.
Meinasinkin tulla jo tänne kitisemään, että on noi R3:t vaan astetta lullemmat ja tunnottomammat kuin nastat kun niillä tuli ajeltua suoraan pidempi setti. Mutta meno pikkasen muuttui, kun rengasliike olikin pistellyt noihin vain 2bar ja nostelin paineet 2,5n kulmille. Sitten loppui R2mainen luikertelu. Ei nuo niin tukevat ole kuin KE-kitkat tai H9:t, mutta aika samaa luokkaa hehtaarilleen kuin GY UG2:t. Täytyy vaan toivoa, että sivuttaispito olisi noissa astetta parempi kuin UG2:ssa.
Lainaus käyttäjältä: TDiih - 20.10.21 - klo:00:41
Mitkäköhän kitkat sitä laittais ID.3:n alle? Jos koko olisi jotain muuta kuin 215/55 r18, niin olisin luultavasti ostanut GY:n UltraGrip Ice 2:t. Contit taitaa olla sen verran pehmeetä kumia, että kuluvat silmissä.
Contin kitkoilla (kutoset) ajettu kolme talvea. Ei vielä mitään tarvetta vaihtoon. Ei ne ihan silmissä siis ainakaan nelikossa ole kuluneet.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 20.10.21 - klo:23:18
Contin kitkoilla (kutoset) ajettu kolme talvea. Ei vielä mitään tarvetta vaihtoon. Ei ne ihan silmissä siis ainakaan nelikossa ole kuluneet.
Omassa käytössäni nuo kestivät kolme talvea ja kaksi kesää. Mainiot renkaat. Vakaat, hiljaiset ja pitävät kaikissa olosuhteissa.
Mielestäni talvirenkaiden kestoa pitäisi laskea kilometreissä. Ei vuosissa. On kuskeja, jotka ajavat kymmeniä tuhansia talvikaudessa ja kuskeja jotka ajavat vain muutaman tuhat kilsaa kaudessa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.10.21 - klo:23:56
Omassa käytössäni nuo kestivät kolme talvea ja kaksi kesää. Mainiot renkaat. Vakaat, hiljaiset ja pitävät kaikissa olosuhteissa.
Suomessa?
Lainaus käyttäjältä: Erkka - 21.10.21 - klo:07:32
Mielestäni talvirenkaiden kestoa pitäisi laskea kilometreissä. Ei vuosissa. On kuskeja, jotka ajavat kymmeniä tuhansia talvikaudessa ja kuskeja jotka ajavat vain muutaman tuhat kilsaa kaudessa.
Kyllä ja ei. Kumi kuitenkin kovettuu, vaikka kilometrejä ei tulisikaan. Siksi ajallakin on merkitystä, kitkarenkaissa varmaan vielä enemmän kuin nastoissa pehmeämmästä kumilaadusta johtuen.
Lainaus käyttäjältä: TDiih - 20.10.21 - klo:00:41
Mitkäköhän kitkat sitä laittais ID.3:n alle? Jos koko olisi jotain muuta kuin 215/55 r18, niin olisin luultavasti ostanut GY:n UltraGrip Ice 2:t. Contit taitaa olla sen verran pehmeetä kumia, että kuluvat silmissä.
Lukemieni kokemusten mukaan asia ei ole aivan noin yksioikoinen. Vaikka Conti käyttääkin noissa CVC7:ssa pehmeämpää kumiseosta niin se ei automaattisesti tarkoita että kuluisivat nopeammin kuin nuo Goodyearin Ultragrip Ice 2:t. Itseasissa olen kuullut monen sanovat noiden UGI 2:sten kuluvan nopeammin kuin noiden CVC7:n. Kaiken kaikkiaan liian monta muuttujaa on asiassa. Rengaspaineet tuppaavat monella olevan talvirenkaissa monesti liian matalalla joka sitten kiihdyttää kulumista ja miten sitten renkaita kierrättää suhteessa kilometreihin. Raskaan ja rajun väännön omavaavan sähköauton tapauksessa varsinkin vetävien pyörien renkaat joutuvat kyllä paljon kovemmalle rasitukselle, varsinkin paljon kiihdytyksiä sisältävässä kaupunkiajossa. Sanoisin että, jos haluaisit maksimoida kestävyyden niin kokeilisin Michelinin X-Ice Snow -renkaita. Toinen voisi olla harkita jotain vaihtoehtoista kokoa joka olisi ulkohalkaisijaltaan lähellä alkuperäistä, mutta renkaassa leveyttä olisi enemmän.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 21.10.21 - klo:12:01
Raskaan ja rajun väännön omavaavan sähköauton tapauksessa varsinkin vetävien pyörien renkaat joutuvat kyllä paljon kovemmalle rasitukselle, varsinkin paljon kiihdytyksiä sisältävässä kaupunkiajossa.
Raskaimmat ja vääntävimmät sähköautot ovat vain monesti erittäin tarkalla luistonestolla varustettuja nelivetoautoja, jotka eivät kiihdytyksissä pahemmin renkaita rasita.
Rasittuuhan se rengas myös siinä pidon rajamaillakin, juuri ennen kuin lepokitka muuttuu liikekitkaksi, jopa enemmänkin.
(https://i.ibb.co/fqb33cB/Screenshot-2021-10-21-at-18-31-12.png) (https://imgbb.com/)
Mitä raskaampi auto, sitä enemmän kitkaa renkaalla on tien pintaa vasten, eli sitä kovemmin sitä voidaan kuormittaa ennenkuin tuo lepokitka muuttuu liikekitkaksi.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.10.21 - klo:19:32
Rasittuuhan se rengas myös siinä pidon rajamaillakin, juuri ennen kuin lepokitka muuttuu liikekitkaksi, jopa enemmänkin.
(https://i.ibb.co/fqb33cB/Screenshot-2021-10-21-at-18-31-12.png) (https://imgbb.com/)
Mitä raskaampi auto, sitä enemmän kitkaa renkaalla on tien pintaa vasten, eli sitä kovemmin sitä voidaan kuormittaa ennenkuin tuo lepokitka muuttuu liikekitkaksi.
Näin on. Rengas tekee sitä enemmän työtä, mitä enemmän tehoa sen kautta siirretään! Ei se työ ilmaiseksi ja häviöttä tiehen siirry.
Ja mitä painavampi auto, sen suurempi on toki tasaisessa ajossakin renkaan kuormitus (kuluminen).
Kuten tässä on jo aiemmat keskustelijat jo aikaisemmin maininneetkin niin kuluvat ne renkaat näissä nelivetoisissa sähkäreissäkin. Monien pienimpien nykysähkärien kuten Peugeot 208-e omamassa lähtee jostain 1600 kg kieppeiltä joten ihan kevyistä vehkeistä ei puhuta. ID3 omamassa onkin jo päälle 1800 kg alhaisimmillaan ja 82 kWh akulla menee jo 2000 kg rikki, ID.4 :n omamassakin lähtee 2200 kg ylöspäin. Myöskään tuo neliveto ei ole vielä kovin yleinen monessakaan sähkärissä. Jonkin verran on tässä tullut seurailtua sähköautojen käyttökokemuksia ja tässä jo pari Kia e-Niron omistajaa on ihmetellyt renkaidensa nopeaa kulumista varsinkin vetävillä pyörillä. Jos noita massatietoja haluaa enemmänkin katsella niin suosittelen vaikka Björn Nylandin avoimiin taulukkohin tutustumista: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1V6ucyFGKWuSQzvI8lMzvvWJHrBS82echMVJH37kwgjE/edit#gid=1865415711
Jännä nähdä mitä Suomen tiestö tykkää kun nämä suuri massaiset sähkärit lähtevät yleistymään kiihtyvällä tahdilla ja nastallisten talvirenkaiden käyttötottumukset pysyvät samoina kuin tähän mennessä eli yli 85 % käyttää niitä edelleen...
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 22.10.21 - klo:09:28
Jännä nähdä mitä Suomen tiestö tykkää kun nämä suuri massaiset sähkärit lähtevät yleistymään kiihtyvällä tahdilla ja nastallisten talvirenkaiden käyttötottumukset pysyvät samoina kuin tähän mennessä eli yli 85 % käyttää niitä edelleen...
Suppea otanta omassa tuttavapiirissä, sekä myös nettikeskustelut, ovat antaneet viitteitä että kitkojen osuus olisi ihan viime aikoina alkanut nousta aiempaa nopeammin. Ehkäpä sähköinen autoilukin auttaa asiassa, saattaa nastojen ropina muuten hiljaisessa sähköautossa alkaa nopeasti jurppimaan.
Lainaus käyttäjältä: tet - 22.10.21 - klo:11:25
Suppea otanta omassa tuttavapiirissä, sekä myös nettikeskustelut, ovat antaneet viitteitä että kitkojen osuus olisi ihan viime aikoina alkanut nousta aiempaa nopeammin. Ehkäpä sähköinen autoilukin auttaa asiassa, saattaa nastojen ropina muuten hiljaisessa sähköautossa alkaa nopeasti jurppimaan.
Totta, ainakin Autostadiumin ja tuttavapiirin kuplassa tilastot näyttävät valossa hieman toiselta kuin tuo Suomen tilasto 85/15 tilasto antaa ymmärtää. Jonkin suuntaista muutosta noissa talvirengashankinnoissa näkyy monella olevan. Toivotaan että useammat olisivat jatkossa talvirengashankkinnoissaan avarakatseisempia ja pitäisivät myös nastattomat vaihtoehdot mukana mietinnöissään. Edelleenkään nastarenkaiden jääpidon muutoksia käytettyinä ei tuoda mielestäni riittävästi esille monessakaan yhteydessä eikä tästä haluta tehdä mittauksia, saatika julkaista niitä. Valitettavasti kotimaiset autolehdet ovat tässä avainasemassa.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 21.10.21 - klo:19:32
Rasittuuhan se rengas myös siinä pidon rajamaillakin, juuri ennen kuin lepokitka muuttuu liikekitkaksi, jopa enemmänkin.
(https://i.ibb.co/fqb33cB/Screenshot-2021-10-21-at-18-31-12.png) (https://imgbb.com/)
Mitä raskaampi auto, sitä enemmän kitkaa renkaalla on tien pintaa vasten, eli sitä kovemmin sitä voidaan kuormittaa ennenkuin tuo lepokitka muuttuu liikekitkaksi.
Hyvin toimivalla nelivedolla ei juurikaan vain tarvitse mennä lähellekään pidon rajoille.
Lainaus käyttäjältä: jt - 22.10.21 - klo:00:24
Ja mitä painavampi auto, sen suurempi on toki tasaisessa ajossakin renkaan kuormitus (kuluminen).
Noin olisi, jos rengaskoko ei kasvaisi auton massan mukana.
Sähköautomiehillä asiaa tästä.. :P
https://www.youtube.com/watch?v=7PnBAy5dnSM&ab_channel=S%C3%A4hk%C3%B6automiehetpodcast (https://www.youtube.com/watch?v=7PnBAy5dnSM&ab_channel=S%C3%A4hk%C3%B6automiehetpodcast)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.10.21 - klo:20:18
Noin olisi, jos rengaskoko ei kasvaisi auton massan mukana.
No kuluuhan se isompikin rengas enemmän massan kasvaessa. Nykytrendi näyttää olevan aina vain isommat tuumakoot - jopa 19/20". Alkaa olla talvirenkaat noissa tuumakoissa jo aika rapean hintaisia.
Mut ai p3rkule et on mjukavat, tarkat ja hiljaset nämä GY kitkagumekset, oliko joku ice 2 tmv. 225/45*17 koossa ja II-Ocun alla. Muistaakseni palstalaiselta (vai oliko Torista) nuo männäkeväänä vähänajettuna ostin.
Tuossa Skeidassa on joku pikkasen tiputtava ja jäykistävä ”das autobahn” alustasarja, niin noilla vastaavan kokosilla Conti 6:lla on/oli listapaineilla aika kivireki alta 120 vauhdissa.
Nää jää sitten alle, enää ei tuohon peliin kesägummeja erikseen tulekaan.
Talvikelit on jo ihan tosissaan jopa etelä-suomessa mutta silti tämä pahamaineinen keskustelu on ihan hiljainen :o
Mistä kiikastaa? :D
Vai onko viimeisetkin jäärät myöntäneet että nordic-kitka on paras talvirengas suomen talviolosuhteisiin... ;)
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 08.12.21 - klo:17:16
Vai onko viimeisetkin jäärät myöntäneet että nordic-kitka on paras talvirengas suomen talviolosuhteisiin... ;)
Paskaläjät ole. Nyt alkaa olla ne kelit milloin ruvetaan ruuvaamaan niitä nastoja alle! Vituttaa tuo kitkoilla luistelu sen verran.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 08.12.21 - klo:17:16
Talvikelit on jo ihan tosissaan jopa etelä-suomessa mutta silti tämä pahamaineinen keskustelu on ihan hiljainen :o
Mistä kiikastaa? :D
Vai onko viimeisetkin jäärät myöntäneet että nordic-kitka on paras talvirengas suomen talviolosuhteisiin... ;)
Juuri eilen itsekseni kiroilin, että pikkasen on ikävä edellisiä Hakkis 9:a kun saa liukastella R3:n kanssa. Ne piti jo toista talvea rullattunakin paremmin kuin nykyiset näissä keleissä. Mutta kuten lukuisia kertoja on kommentoitu tässäkin ketjussa, kyllä noilla "pärjäilee" ;)
Toisena aika hyvin on tuupattu hiekkaa pk-seudulla ainakin teille.
Täällä autoelämäni ekat kitkat alla. Hyvin noi Contin Viking contact 7 koossa 245/45/18 toimii. Autona BMW 530xDrive F11. Hiljaiset käytössä ja pitoa piisaa.
Fabiassa meillä tosin on piikit alla, kun naisväki ajelee enempi sillä.
Tähän asti väitin etten koskaan tule ajamaan kitkoilla, mutta Sulo Wilen sai noi Contit uutena 400,, joten kummasti mieli muuttui ;D
Laitetaan nastat takas, jos näyttää ettei noilla hermo kestä ajella asiallisesti. PK-seudulla on kivan pluikas kyllä , kun kaikki paikat kitkoilla kiillotettu..ei mua haittaa onnex.
Lainaus käyttäjältä: 765turbo - 10.12.21 - klo:09:49
... PK-seudulla on kivan pluikas kyllä , kun kaikki paikat kitkoilla kiillotettu..ei mua haittaa onnex.
En oikein meinaa uskoa tuohon kitkoilla kiillotukseen. Täällä kuitenkin selvä enemmistö, varmaan joku 85% vielä ajelee nastoilla. Näillä pakkasilla kun ei suolata ja jokainen katalysaattoriauto lorauttaa vedet pakoputkesta tielle tuon tuostakin, niin kyllä siitä hyvä kiilto syntyy. Mutta kyllä tuossa maltilla pärjää kitkoilla, itsekin.
Just vaihdoin tytön autoon kitkojen tilalle 4 vuotta vanhat 16" nastarenkaat kun ainakin pk-seudulla on tosi pliukasta. Onneksi oli yksi setti joutilaana kun rouvan auto on poissa liikenteestä näin etätyöaikana.
No myönnettäköön, että niissä Nokia 17" R3 kitkoissa ei varmaan ollut enää paras mahdollinen pinta eturenkaissa, mutta ensikommentti renkaiden vaihdon jälkeen oli, että "mitä ne ihmiset valittaa, että siellä on liukasta. Ihan hyvin siellä pääsee kulkemaan" ;D
Ei minkään sortin pito-ongelmia pk seudulla vaikka satoi jotai jäätävää tihkua. Jotku sielä körötteli motarilla 60kmh(myös kaverini nastoilla, kuulema harituksen takia, ei renkaiden) tai ei saanut rampissa kiihdytettyä, en kyllä tiedä miksi. Kaikki kitkat mitä itellä ollu(goodyear, michelin,conti,pirelli) ovat olleet hyviä, mutta näissä pirelleissä tuntuis kyllä olevan paras pito, sai ihan huolella antaa runtua, että rupes edes luistonesto vilkkumaan.
Edit: mukava muuten huomata kuinka duunin parkkiksella melkeen kaikilla kitkat, alkanu ihmiset tajuamaan hyvän ja mukavan päälle. Pistin muuten nuo pirellin kitkat uuden karheiden contin nastojen tilalle. Pieni oli kulutus conteilla, siitä ainoa plussa.
Audissa pari talvea ajetut R3:t. Tänään jäätävää tihkua, muutamasta risteyksestä vähän tahmea liikkeellelähtö mutta muuten pärjäsi ihan hyvin. Kakkosauto Smart Fortwo, siihen tuli mukana uudet ke-kitkat. Ei tunnu ihan optimaalisilta Suomen talveen... Keskimäärin kyllä pärjää edellisen ritsan vanhuuttaan kovettuneille nastarenkaille. Katsotaan nyt miten talven pahimmista keleistä selvitään.
16 talvea olen ajanut kitkoilla, joten kaikenlaista keliä sattunut matkalle. Aina on pärjätty, ilman ongelmia. Ei tulis mieleenkään osta nastarenkaita enää.
Lainaus käyttäjältä: jarski66 - 12.12.21 - klo:18:29
16 talvea olen ajanut kitkoilla, joten kaikenlaista keliä sattunut matkalle. Aina on pärjätty, ilman ongelmia. Ei tulis mieleenkään osta nastarenkaita enää.
Lievästi silmään ottaa aina ”xx vuotta nasta/kitka-renkaalla ja aina pärjätty / nämä parhaat”. On se rengas mikä tahansa niin aika kevyillä referensseillä mennään.
Edelleen itselleni kevyeen puhtaan pidon ja yllätyksettömyyden/junamaisuuden kannalta parhaat ovat olleet Hakka9:t. Myös alla on ollut esim GY UG2:t, Contin nastat tai nyt alla R3:t sekä lopputalvesta tulee uudet CVC7:t. Kaikilla ”pärjätty” - jopa Michelinin alpin-eurokitkoilla. Mutta toki nastoilla on paikkansa tammi-helmikuun välillä vain ja talvirengaskausi taas paljon pidempi ja se optimi tasan **omiin** ajoihini on kolme rengassarjaa. Nyt vain sattui käymään nin, että eurokitkoista ei mentykään tällä kertaa nastoihin vaan nordic-kitkoihin.
Nykyisessä autossa R3:t toimii hyvin. Pito on riittävä kun huomioi kitkoille pahimmat kelit. Myös hauskanpito onnistuu koska pidon rajan pystyy aistimaan jolloin pystyy ajamaan perstuntumalla. Xdriven takavetopainotteisuus nyt vaan on hauskaa :P Ja tietysti mukavaa kun ei nastat karraa. Toki jos hakee parasta suorituskykyä liukkaalla niin sitten nastat.
Lainaus käyttäjältä: ile - 12.12.21 - klo:20:49
Lievästi silmään ottaa aina ”xx vuotta nasta/kitka-renkaalla ja aina pärjätty / nämä parhaat”. On se rengas mikä tahansa niin aika kevyillä referensseillä mennään.
Sama huomio kiinnittynyt itsellänikin :D Sana "pärjätty" kuulostaa kevyesti siltä, että tyydyttäisiin johonkin. Yhdyn myös mielipiteeseesi siitä, että HP9 olleet tähän asti parhaimmat talvirenkaat, mitä alla ollut. ,,änimaailma on hillitty ja pito on mahtava. Keskikulutus 5,3 l/100km, kun ajo ollut pääosin kaupunkiajoa, mikä on sekin hyvä.
Hakkapeliitta 9 ja äänimaailma hillitty. Onko hillitty synonyymi jollotukselle mikä on nokialaisissa rasittava ominaisuus...
Lainaus käyttäjältä: Sped - 20.12.21 - klo:08:57
Sama huomio kiinnittynyt itsellänikin :D Sana "pärjätty" kuulostaa kevyesti siltä, että tyydyttäisiin johonkin. Yhdyn myös mielipiteeseesi siitä, että HP9 olleet tähän asti parhaimmat talvirenkaat, mitä alla ollut. ,,änimaailma on hillitty ja pito on mahtava. Keskikulutus 5,3 l/100km, kun ajo ollut pääosin kaupunkiajoa, mikä on sekin hyvä.
Huvittavaa sinänsä että naurat täällä jos joku "pärjää" kitkarenkailla ja samaan aikaan toteat nastajollotuksen olevan hillittyä eli sinun sanoja lainaten "tyydytään johonkin" kun pärjätään sellaisen karmean ropinan kanssa :D
;D :-*Tästä varmaan voi vetää suoran johtopäätöksen että huonot kuskit omaavat alentuneen kuulon...
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 20.12.21 - klo:20:00
Huvittavaa sinänsä että naurat täällä jos joku "pärjää" kitkarenkailla ja samaan aikaan toteat nastajollotuksen olevan hillittyä eli sinun sanoja lainaten "tyydytään johonkin" kun pärjätään sellaisen karmean ropinan kanssa :D ;D :-*
Tästä varmaan voi vetää suoran johtopäätöksen että huonot kuskit omaavat alentuneen kuulon...
Joo kyllä tänäänkin kitkoilla "pärjäsi", mutta kun lomat alkaa, niin loppuu pärjääminen ja molempiin autoihin uudet nastat alle!
Lainaus käyttäjältä: Sped - 20.12.21 - klo:08:57
Sama huomio kiinnittynyt itsellänikin :D Sana "pärjätty" kuulostaa kevyesti siltä, että tyydyttäisiin johonkin. Yhdyn myös mielipiteeseesi siitä, että HP9 olleet tähän asti parhaimmat talvirenkaat, mitä alla ollut. ,,änimaailma on hillitty ja pito on mahtava. Keskikulutus 5,3 l/100km, kun ajo ollut pääosin kaupunkiajoa, mikä on sekin hyvä.
Anteeksi, kirjoitin vähän huonosti tarkoitukseni: Kitkarenkaat on todella hyvät, en tyydy enää huonompaan. Tämän vuoksi en koskaan osta nastrenkaita enää.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 20.12.21 - klo:20:00
Huvittavaa sinänsä että naurat täällä jos joku "pärjää" kitkarenkailla ja samaan aikaan toteat nastajollotuksen olevan hillittyä eli sinun sanoja lainaten "tyydytään johonkin" kun pärjätään sellaisen karmean ropinan kanssa :D ;D :-*
Tästä varmaan voi vetää suoran johtopäätöksen että huonot kuskit omaavat alentuneen kuulon...
Tämä ihan ymmärrettävä pointti, jos äänieristys on mitä on. H9:t oli kutos-allroadissa ja eipä noi paljon metelöineet. Selkeesti isompi meteli oli seuraavassa nelkku b9 kesärenkailla kun rengasmelu tuli aika hyvin läpi.
Kitkarenkaat on ylivoimaiset kaikin puolin silloin kun ei ole oikeasti liukasta. Ehkä bränikät kitkarenkaat pärjää jopa ihan liukkaillakin keleillä, mutta harva niitä joka vuosi uusia ostaa. Takseissa ehkä jos ajavat ympäri vuoden.
Kitkarenkaat on hyvät, jos ajettavalta pinnalta löytyy kitkaa. Muuten pulkat. Kuvan paikassa ei kitkaa ollut ja olin kusessa vaikka xdrive. Alemman hoitoluokan teitä jos joutuu ajamaan niin nasta on oltava.
(https://i.ibb.co/zh03dLK/20211219-135025.jpg) (https://ibb.co/tMW0RNy)
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 20.12.21 - klo:20:00
Huvittavaa sinänsä että naurat täällä jos joku "pärjää" kitkarenkailla ja samaan aikaan toteat nastajollotuksen olevan hillittyä eli sinun sanoja lainaten "tyydytään johonkin" kun pärjätään sellaisen karmean ropinan kanssa :D ;D :-*
Tästä varmaan voi vetää suoran johtopäätöksen että huonot kuskit omaavat alentuneen kuulon...
Nyt taisi osua kovasti sieluun minun kommentti, ja niin että tuntui :D :D Ei tarvitse loukkaantua.
Eihän se ole karmeaa ropinaa, jos se ei sisälle kuulu :D , tietenkin jos äänieristys on huono niin "jollottaa". Minua ei voisi kiinnostaa pätkääkään miltä renkaat ulos kuulostavat, ajan yleensä ikkunat kiinni enkä pää ulkopuolella :D
Asia on juuri näin, miten V60 on yllä kirjoittanut ^
Lainaus käyttäjältä: Sped - 21.12.21 - klo:06:04
Nyt taisi osua kovasti sieluun minun kommentti, ja niin että tuntui :D :D Ei tarvitse loukkaantua.
Taisi osua enemmän nauruhermoon kuin sieluun ;)
Lainaus käyttäjältä: Sped - 21.12.21 - klo:06:04
Eihän se ole karmeaa ropinaa, jos se ei sisälle kuulu :D , tietenkin jos äänieristys on huono niin "jollottaa". Minua ei voisi kiinnostaa pätkääkään miltä renkaat ulos kuulostavat, ajan yleensä ikkunat kiinni enkä pää ulkopuolella :D
Se tietenkin on meidän ero, että toiset on ajaneet useammalla autolla ja tehneet tuon huomion renkaista. Yksi syy miksi minulle ei nokian nastarenkaita tule alle on tuo jollottaminen. Ja kyllä se tulee jopa hyvin erikseen "VAIMENNETUSSA" autossa esille, joten turha paukutella henksleitä ainakaan, jos sinun käsitys hyvin vaimennetusta autosta on tuo golffi. Audi noista saattaa olla jo kohtuu hiljainen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.12.21 - klo:07:41
Se tietenkin on meidän ero, että toiset on ajaneet useammalla autolla ja tehneet tuon huomion renkaista. Yksi syy miksi minulle ei nokian nastarenkaita tule alle on tuo jollottaminen. Ja kyllä se tulee jopa hyvin erikseen "VAIMENNETUSSA" autossa esille, joten turha paukutella henksleitä ainakaan, jos sinun käsitys hyvin vaimennetusta autosta on tuo golffi. Audi noista saattaa olla jo kohtuu hiljainen.
Ei tässä ole missään kohtaa paukuteltu henkseleitä. Entinen Audi oli HP 8 paljon äänekkäämpi kuin nykyinen auto. Se on kyllä niin kuin sanoit, että jotkut meistä on vaan ajanut enemmän kilometrejä kuin toiset. ;) Ja homma nyt vaan sattuu olemaan niin, että oman autoni kohdalla se äänimaailma on "hillitympi" kuin ennen. Johtuuko se syystä x vai y, antaa kaikkien oman mielikuvituksen tehdä siinä omat päätelmät.
Hieno keskustelu :D
Ai että nyt loppui "pärjääminen". Kyllä hymy tuli suupieliin taas, kun vaihtoi uudet goodyear ice arctic 2 nastarenkaat alle. Menee, kuin juna liikenneympyrät ja jopa Palokan rampilla pystyi ajamaan reippaammin, ettei auto ruvennut luisumaan. Positiivinen yllätys oli myös renkaiden hiljaisuus mitä myös on testeissä kehuttu. Ei jollota kuten nokialainen tai humise häiritsevästi.
Noin 100km testillä ei huono valinta ja ei ne kehut testeissä olleet turhia. Joulun jälkeen pääsee mökkitielle testiin.
Eli GY:n nastoja voi suositella? Pitää tutkailla, josko jossain vaiheessa ottaisi taas nastat alle. Tänä talvena ollut taas sellaisia kelejä, että kitkoilla ajaminen on paikoin hieman riskialtista.
Lainaus käyttäjältä: V60 - 22.12.21 - klo:14:08
Eli GY:n nastoja voi suositella? Pitää tutkailla, josko jossain vaiheessa ottaisi taas nastat alle. Tänä talvena ollut taas sellaisia kelejä, että kitkoilla ajaminen on paikoin hieman riskialtista.
100km ajolla kyllä. Katsotaan mitä mieltä Mamma on ja miten käyttäytyy, kun joulun jälkeen ajelen mökille.
Nyt on tulossa uutta kitkutinta myös nokialta: R5
https://autotoday.fi/nokian-renkailta-markkinoille-uusi-kitkarengas/
Passatissa Nokian R2:t. Pintaa 5-6mm, Ocu Scoutissa Contin 6-kitkat, pintaa suurin piirtein saman verran.
Nokianeissa surkea sivuttaispito. Contit pitää sekä pitkittäis- että sivuttaissuunnassa edelleen tosi hyvin.
Ei ole ensi talvena vaikea päättää tuleeko Passatiiin uusia Nokianeja alle. Ei nimittäin taatusti tule!
Samat kokemukset R2:sta edellisessä autossa, joka oli vielä 4motion.... nyt vajaavedossa on R3 ja tykkään.
"Tuore selvitys väläyttää kilometrikorvausten epäämistä nastarenkaita käyttäviltä työntekijöiltä"
"Helsingin kaupunki ottaa syksyllä käyttöön nastarengaskieltomerkin ensimmäisenä Suomessa. Kielto koskee kantakaupungissa sijaitsevaa kokeilukatua ja kestää vuoteen 2025."
https://www.is.fi/autot/art-2000008605635.html (https://www.is.fi/autot/art-2000008605635.html)
Lainaus käyttäjältä: taski63 - 12.12.21 - klo:14:01
--- Kakkosauto Smart Fortwo, siihen tuli mukana uudet ke-kitkat. Ei tunnu ihan optimaalisilta Suomen talveen... Keskimäärin kyllä pärjää edellisen ritsan vanhuuttaan kovettuneille nastarenkaille. Katsotaan nyt miten talven pahimmista keleistä selvitään.
Tässä on jo ehtinyt monenlaista keliä olla plussakelistä puuterilumeen ja paukkupakkasiin. Havaintoja K-E-kitkoista (Nankang SV-2) tuollaisen kevyen, lyhyen takavetoisen alla:
- kovilla pakkasilla suhteellisen liukkaat, ilmeisesti kumi kovettuu kylmässä enemmän kuin pm-kitkoissa
- tuppuralumessa onneton etenemiskyky, eli yllätä koska kesärengasmainen kuvio
- sivuttaispito melko huono
- märällä jäällä ei kesärengasta parempi
- nuoskalumessa ja pikkupakkasessa yllättävänkin hyvä pito, jos olosuhteet natsaa
Ajosuorite tapahtunut kokonaisuudessaan Joensuun alueella, käytännössä työmatkaa 60 km /arkipäivä. Summa summarum: noilla pärjää, kun ei ole vaihtoehtoja. Ennakointia ja malttia tarvitsee, ehkä vähän hyvää tuuriakin. Toimiva ajonvakautus on must. Jos auto on minulla vielä ensi talven, voi alle vaihtua nastat, vaikkei tyyppihyväksyttyä kokoa olekaan... Kesällähän tuossa on katsastus ;)
Pistetäämpä omatkin kokemukset:
Auto Audi A4 Quattro.
Alla Michelin Crossclimate 225/55R18".
Kilometrejä noin 60tkm/vuosi ajoalueena keski- ja eteläsuomi.
Näillä on menty ympäri vuoden ja hyvin on pärjätty niin kesällä kuin talvellakin.
Hiljaiset ja hyvät ajaa.
Talvella en ole huomannut mitään eroa perus nokian, michelinin yms. kitkarenkaisiin joita on vuosien mittaan ollut.
Kesällä ei ehkä sieltä sporttisimmasta päästä mutta oikein hyvät perusajossa.
Parasta on se että aina on alla oikeat renkaat eikä tarvi vaihdella vuodenaikojen mukaan.
En enää muita renkaita osta jos näitä on saatavilla.
Itsellä vuoden kokemus keskieuroopan kitkoista ja kaikkien ennakkoluulojen ja arvostelujen jälkeen ne ovat yllättäneet vain positiivisesti. Autona käytettynä maahantuotu Passat Alltrack, jossa alla Continental ContiWinterContact TS850. Todella tasapainoiset ja ennen kaikkea ennalta arvattavasti toimivat renkaat. Tässä on pk-seudun talvessa ollut sekä kuivaa että märkää kinosta, peilijäätä ja "normaalia" pakkautunutta lunta, renkaiden toiminnassa ei mitään ihmeellistä.
Toki neliveto auttaa erityisesti vetopidon kanssa ja niinä muutamana päivänä, kun on esim. risteyksissä tahtonut vähän luistaa, on talouden toinen auto (Toyota Auris, jossa alla Nokian Hakkapeliitta 8 -nastat) luistanut ihan samalla tavalla. Autoa ostettaessa oli varauduttu siihen, että hyväkuntoiset, melkein uudet renkaat pitää uusia heti, mutta ei ole tarvinut. Sopivat ainakin tähän autoon. En silti ole ostamassa ke-kitkoja kun asiaan pääsee itse vaikuttamaan, eiköhän silloin haeta kaupasta pohjolan kitkat.
Lainaus käyttäjältä: Repost - 11.02.22 - klo:16:09
Pistetäämpä omatkin kokemukset:
Auto Audi A4 Quattro.
Alla Michelin Crossclimate 225/55R18".
Kilometrejä noin 60tkm/vuosi ajoalueena keski- ja eteläsuomi.
Näillä on menty ympäri vuoden ja hyvin on pärjätty niin kesällä kuin talvellakin.
Hiljaiset ja hyvät ajaa.
Talvella en ole huomannut mitään eroa perus nokian, michelinin yms. kitkarenkaisiin joita on vuosien mittaan ollut.
Kesällä ei ehkä sieltä sporttisimmasta päästä mutta oikein hyvät perusajossa.
Parasta on se että aina on alla oikeat renkaat eikä tarvi vaihdella vuodenaikojen mukaan.
En enää muita renkaita osta jos näitä on saatavilla.
Varmaan rinnakkain olet verrannut noita crossclimate renkaita oikeisiin skandic-kitkoihin, kun et ole mitään eroa huomannut ;D.
Sen verran moni on todennut ettei nuo crossclimate ole mitkään talvirenkaat ja tuota talvea on Suomessa riittänyt ainakin kehä 3 ulkopuolella! Toivottavasti et ole turaamassa minun tiellä noilla renkailla tai ojan pohjalla.
Asun nyt kaukana Suomesta talviolosuhteissa, joissa yleensä tiet ovat sulia, joko suolan tai auringon ansiosta, mutta toisinaan lunta voi tulla paljonkin ja pakkastakin on ollut toisinaan 20:een asti. Toistaiseksi lumisinpana päivänä tuli 50 senttiä lunta. Kunnollisia talvirenkaita on tosi harvalla. Mullakin on jotku henkilöauton M+S -kumit, jotka eivät paljon kesärenkaasta eroa, mutta niin vain näilläkin pärjätään vaihtelevissa olosuhteissa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.02.22 - klo:23:29
Varmaan rinnakkain olet verrannut noita crossclimate renkaita oikeisiin skandic-kitkoihin, kun et ole mitään eroa huomannut ;D.
Sen verran moni on todennut ettei nuo crossclimate ole mitkään talvirenkaat ja tuota talvea on Suomessa riittänyt ainakin kehä 3 ulkopuolella! Toivottavasti et ole turaamassa minun tiellä noilla renkailla tai ojan pohjalla.
Ei tarvitse olla huolissaan, hyvät renkaat on alla ja en ahdistu vaikka olet eri mieltä.
Asun maalla, kaukana kehä kolmosesta ja lunta on riittänyt eikä tiellä pysymisessä ole ollut mitään ongelmia.
15 vuotta ajelin "oikeilla" kitkoilla joten kokemuspohjaa on.
Kokemusta on myös parista muustakin "ympärivuotisesta" renkaasta ja ne olivat huonoja, joten siksi tämä Crossclimate oli positiivinen yllätys.
Tarkoitus oli vain kertoa omia kokemuksia eikä alkaa todistelemaan tai väittelemään joten jätän tämään tähän osaltani.
Talvi yllätti! Olisi kannattanut olla kunnon renkaat ;D.
(https://i.ibb.co/FYjGP4t/20220214-090031.jpg) (https://ibb.co/rp1nW2J)
lowercase character in keyboard (https://usefulwebtool.com/convert-lower-upper-case)
Kokemuksia myös Cross Climateista. Noh, kesällä melko löysä rengas, muuta auto oli sporttinen eli Leon Cupra. Eikä se mikään oikea talvirengaskaan ole. Vähän sellainen puolivillainen vaihtoehto. Haluan kuitenkin keliolosuhteisiin parasta alle. Eikä Michelinkään taida sitä suositella oikeisiin talvikeleihin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.22 - klo:22:17
Talvi yllätti! Olisi kannattanut olla kunnon renkaat ;D.
(https://i.ibb.co/FYjGP4t/20220214-090031.jpg) (https://ibb.co/rp1nW2J)
lowercase character in keyboard (https://usefulwebtool.com/convert-lower-upper-case)
Ja tässä tilanteessa kunnolliset nordic kitkat, koska ajoi sohjossa.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.02.22 - klo:06:40
Ja tässä tilanteessa kunnolliset nordic kitkat, koska ajoi sohjossa.
Perustele vähän paremmin?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.02.22 - klo:06:51
Perustele vähän paremmin?
No, nastalla ei tee siinä sohjossa yhtikäs mitään, vaan siinä auttaa renkaan kuviointi ja urasyvyys, sekä renkaan kunto/pehmeys tietysti.
Millä tahansa renkaalla kun saat auton nousemaan sen sohjon päälle, niin pulkkahan siitä tulee, mutta kuten aina mainostetaan, niin kitkoilla ajetaan varovaisemmin.
Tosin tää on vetänyt auton ihan katolleen asti, niin veikkaan teiniä, 2000 luvun alun bemarissa.
Joo, lumessa ja sohjossa se urasyvyys on aika ratkaiseva tekijä. Leveä ”sporttinen” gumes, vajaavetoisuus ja vähän tehoa on aina huono yhdistelmä. Myös renkaan ”puhdistuvuus” eli uran kartiomaisuus ja avoimuus on oleellinen etenemisen osalta. Sen lisäksi tietysti pari asiaa on hyvä tietää ja opetella kikka-6:set ennen kun päätyy ”ääritilanteisiin”
https://www.tyrereviews.com/Tyre/Continental/Cross-Contact-AT.htm (https://www.tyrereviews.com/Tyre/Continental/Cross-Contact-AT.htm)
Tämän talven ajellut maasturilla tälläsillä^ koossa 265/70*17 pito kaikissa muissa kuin jäällä on oikein hyvä, vaikka ”testin” mukaan lumipito on vain 40%, lumessa ja sohjossa etenee vakuuttavasti. Eilen viimeksi oikein piti koitella sitä pitoa kun oli juuri karhun putsaama sivutie alla, menee kuin juna kiskoilla 8) ei huojuntaa heilutellessa ja jarrutuspito on hyvä.
Malli on vanha, uusi on paljon ”henkilöautomaisemmalla” kuviolla. Harmi kun ne ”kehittää” jatkuvasti ja hyvät gumekset jää unholaan. Sama koskee sitä Misukan Alpin 5 jossa oli tosi hyvä vetopito pehmeässä. Vaikka eiköhän nämä Contit kestä kunnes tuo malmikasakin on paalauskunnnossa tai polttomoottorit kielletään kokonaan…
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.02.22 - klo:06:40
Ja tässä tilanteessa kunnolliset nordic kitkat, koska ajoi sohjossa.
Tarkoitat siis ylipäätään kunnon talvirenkaat (kitkat TAI nastat). Ei ne nastat siinä sohjossa mitään haittaa tee :D Sitten sohjon jälkeen kun saa palautettua auton siihen liukkaalle, on hyvä että tarraa jollain kiinni ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.02.22 - klo:07:05
No, nastalla ei tee siinä sohjossa yhtikäs mitään, vaan siinä auttaa renkaan kuviointi ja urasyvyys, sekä renkaan kunto/pehmeys tietysti.
Millä tahansa renkaalla kun saat auton nousemaan sen sohjon päälle, niin pulkkahan siitä tulee, mutta kuten aina mainostetaan, niin kitkoilla ajetaan varovaisemmin.
Tosin tää on vetänyt auton ihan katolleen asti, niin veikkaan teiniä, 2000 luvun alun bemarissa.
Oletko minkä verran vertaillut kitkojen ja nastojen kuviointeja kumpi kuviointi mahtaa olla tiheämpi ja tukkeutuu helpommin loskasta, kun ei kykene siirtämään sitä pois?
Itsellä on käytössä CONTINENTAL VikingContact 7 kitkat. Vajaa 6tkm:ä ajeltu ilman ongelmia.
Ajatko sinäkin ensi talvena kitkarenkailla " jos nastoja ei ole saatavana?
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/717de0e3-34a4-4f2c-8819-f28f7909f943 (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/717de0e3-34a4-4f2c-8819-f28f7909f943)
Toiset ajaa ja toiset ei ;D
Ryssä tehnyt vahingossa ilmastoteon 🤣 ehkä betoniviidakkofinlandiassakin on raikas ilma ensikeväänä.
Juu, ajan myös ensitalven kitkoilla kuten olen pääsääntöisesti tehnyt jo reipppaat 30 vuotta.
Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 28.07.22 - klo:20:55
Ryssä tehnyt vahingossa ilmastoteon 🤣 ehkä betoniviidakkofinlandiassakin on raikas ilma ensikeväänä.
Juu, ajan myös ensitalven kitkoilla kuten olen pääsääntöisesti tehnyt jo reipppaat 30 vuotta.
Jos tulee vastaava talvi mitä edellinen niin tuskin. Sen verran paljon pk-seudulla hiekoitettiin paikkoja. Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.
Lainaus käyttäjältä: ile - 29.07.22 - klo:00:16
Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.
Ansku mä arvaan, hutkimuksen tilaajana oli Nokian renkaat ja tekijänä riippumaton tutkimusyksikkö LUT:ssa. ::)
Pitää uudet talvirenkaat hankkia. Nykyiset on kokoa 205/60/16. Jos ottaisikin koon 225/55/16, niin olisiko ne oletusarvoisesti vähän tukevammat ajaa? Merkki ja malli pysyy samana. Halkaisija tuossa vähän kasvaisi, mutta se ei ainakaan haittaisi. Alle mahtuivat varmasti.
Lainaus käyttäjältä: ile - 29.07.22 - klo:00:16
Jos tulee vastaava talvi mitä edellinen niin tuskin. Sen verran paljon pk-seudulla hiekoitettiin paikkoja. Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.
Ihan mielenkiinnosta, mistä ne pölyt/hiukkaset sitten tulevat? (siis tuon datan perusteella tulkintasi mukaan) Näin subjektiivisesti arvioituna keväisin kun nastat jyräävät paljasta asfalttia pölyksi ilmaan, on motarilla ilma suorastaan harmaa. Siellä motarilla ei ole myöskään hiekoitusta.
Vaikka jokainen kuulee, kuinka nastat hakkaavat tietä…
Vaikka jokainen näkee, kuinka tiet ovat nastojen piikkaamat aina keväisin…
Vaikka jokainen näkee nastojen irroittaman pölyn ilmassa ja autojensa päällä…
…niin silti moni haluaa selittää mustan valkoiseksi. Luulisi senkin jo vähän herättävän ajattelemaan, kun Suomessa nastarenkaiden vuoksi pitää käyttää meluista karkeaa kiviainesta asfaltissa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.08.22 - klo:01:37
Vaikka jokainen kuulee, kuinka nastat hakkaavat tietä…
Vaikka jokainen näkee, kuinka tiet ovat nastojen piikkaamat aina keväisin…
Vaikka jokainen näkee nastojen irroittaman pölyn ilmassa ja autojensa päällä…
…niin silti moni haluaa selittää mustan valkoiseksi. Luulisi senkin jo vähän herättävän ajattelemaan, kun Suomessa nastarenkaiden vuoksi pitää käyttää meluista karkeaa kiviainesta asfaltissa.
Tästä olen harvinaisen samaa mieltä!!
Rehellisesti sanottuna en ymmärrä henkilöitä, tai heidän ajotaitojaan, jos väittävät, etteivät ilman nastoja pärjää.
Kaksi talvea nytten nykinyt ihan halpis-kitkoilla (nastarenkaita en autoissani ole käyttänyt kohta kahteenkymmeneen vuoteen, tai no juu, ex vaimo halusi aina nastat..), niin niilläkin on ilo ajaa.
Olen tälläkin palstalla joskus maininnut, että minulla on vielä varsin haastava pihatie. 200 metriä ylämäkeä, jossa s-mutka puolivälissä.
Välillä, jos on oikein jääpinnalla tuo tie, on vähän haastetta päästä pihaan, mutta 20v täällä asumisen jälkeen voin todeta, että vain kaksi kertaa on ollut tilanne, että olen auton jättänyt postilaatikolle (alas).
Lainaus käyttäjältä: gunman - 18.08.22 - klo:02:22
Rehellisesti sanottuna en ymmärrä henkilöitä, tai heidän ajotaitojaan, jos väittävät, etteivät ilman nastoja pärjää.
Varmasti on niitä, ketkä sanovat ettei pärjää ilmaan nastoja (joissain tapauksissa se on varmasti totta, en epäile hetkeäkään), mutta uskoisin useimmissa tapauksissa sen olevan niin, että halutaan nastat niiden paremman talvi-suoriutumisen takia. Kuten minäkin; olen valmis ottamaan hieman äänekkäämmän kulkemisen mukana tulevan hieman turvallisemman kulkemisen.
Lainaus käyttäjältä: jt - 18.08.22 - klo:00:04
Ihan mielenkiinnosta, mistä ne pölyt/hiukkaset sitten tulevat? (siis tuon datan perusteella tulkintasi mukaan) Näin subjektiivisesti arvioituna keväisin kun nastat jyräävät paljasta asfalttia pölyksi ilmaan, on motarilla ilma suorastaan harmaa. Siellä motarilla ei ole myöskään hiekoitusta.
Eli tasan nastat jyräävät hiekan ja asfaltin motarilla ja kelien & nopeuksien muuttumisella sekä ajankohdalla miten pientareet siivotaan yms mitään tekemistä? Ulkomuistista noissa tutkimuksissa viitattiin "hiekkapaperi-ilmiöön" jolla ei ole mitään tekemistä nastojen kanssa. Toisena ei motarien vierukset todellakaan pelkästään tiestä lähtenyttä materiaalia ole vaan ihan sepeliä, kiveä yms jota sinne vuoden aikana kantautunut ja jos se olisi tiestä, ei kait se sentään noin isoa kampetta olisi.
En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.
Lainaus käyttäjältä: ile - 18.08.22 - klo:09:34
Eli tasan nastat jyräävät hiekan ja asfaltin motarilla ja kelien & nopeuksien muuttumisella sekä ajankohdalla miten pientareet siivotaan yms mitään tekemistä? Ulkomuistista noissa tutkimuksissa viitattiin "hiekkapaperi-ilmiöön" jolla ei ole mitään tekemistä nastojen kanssa. Toisena ei motarien vierukset todellakaan pelkästään tiestä lähtenyttä materiaalia ole vaan ihan sepeliä, kiveä yms jota sinne vuoden aikana kantautunut ja jos se olisi tiestä, ei kait se sentään noin isoa kampetta olisi.
En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.
Se on selvä, että hiekoitusalueilla nastat eivät ole ainoa pölyn lähde, mutta tulkintasi HSY:n tutkimuksesta on mielenkiintoinen. Sinä tulkitsit datan niin, että nastarenkaiden osuus olisi häviävän pieni, vaikka HSY:n tutkimuksen yhteenvedossa kerrotaan seuraavaa:
”Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma.”
”Yleisesti on ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus oli-
si kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten (Kupiainen & Terva- hattu 2004, Tervahattu ym. 2005) ja nyt saatujen tu- losten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että tal- vihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitus- tarve on ollut suuri.”
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf (https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf)
Lainaus käyttäjältä: ile - 18.08.22 - klo:09:34
En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.
Tässä tutkimuksessa https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-13.pdf (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-13.pdf) tuo hiekoituksen vaikutus pölyn syntymiseen olisi n. 25%
"Talvihiekoituksessa käytetystä kivimateriaalista muodostuneet hiukkaset selittivät ilma- ja resuspensio-näytteissä
havaitusta PM10-katupölystä noin 25 prosenttia. Talvihiekoituksella on ollut
pieni, arviolta muutaman prosentin merkitys myös päällysteperäisen pölyn
muodostumisessa hiekkapaperi-ilmiön kautta"
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.08.22 - klo:11:08
Se on selvä, että hiekoitusalueilla nastat eivät ole ainoa pölyn lähde, mutta tulkintasi HSY:n tutkimuksesta on mielenkiintoinen. Sinä tulkitsit datan niin, että nastarenkaiden osuus olisi häviävän pieni, vaikka HSY:n tutkimuksen yhteenvedossa kerrotaan seuraavaa:
”Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma.”
”Yleisesti on ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus oli-
si kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten (Kupiainen & Terva- hattu 2004, Tervahattu ym. 2005) ja nyt saatujen tu- losten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että tal- vihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitus- tarve on ollut suuri.”
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf (https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf)
Noita aikaisemmin linkkaamiani tutkimuksia oli kaksi. Toinen yleisesti mitä kaikkea kampetta ilmassa on ja toinen joka koski liikennettä. Pienhiukkasia tuossa toisessa yleisessä -> liikenteestä oli peräisin tyyliin 1/3 ja sitten siitä tutkimuksesta joka koski liikennettä, tiestöstä irronnut materiaali oli taas max joitain kymmeniä prosentteja (ja vaikka 100% tästä johtuisi nastoista, prosentit jää silti kokonaisuuden kannalta pieneksi). En siis mitään yksittäistä HSYn paperiin viittaa eikä tarkoitus ole vänkää ettei nastat mitään ilmaan aiheuttaisi.
Lainaus käyttäjältä: ile - 18.08.22 - klo:09:34
Eli tasan nastat jyräävät hiekan ja asfaltin motarilla ja kelien & nopeuksien muuttumisella sekä ajankohdalla miten pientareet siivotaan yms mitään tekemistä?
Tutkimuksessa viitataan kyllä kelien ja nopeuksien vaikutukseen. Nastan aiheuttama tien kuluminen lisääntyy radikaalisti nopeuden noustessa 30..50..70km/h (kaupunkiympäristössä). Motareiden nopeuden pudotus 100km/h talviaikaan siis saattaa säästää tienpintoja. Kelien vaikutukseen viitataan myös. Jos on kovin märkää, vesi sitoo ja huuhtoo pölyä. Tämänähän voi itsekin huomata keväisin ihan aistinvaraisestikin.
50 km/h ajonopeudella mitatut päästökertoimet (49"101 mg/ajoneuvo-km) olivat vain noin neljänneksen 70 km/h
ajonopeudella mitatuista, ja 30km/h ajonopeudella 4"13 mg/ajoneuvo-km, eli enää 2"6 prosenttia 70km/h ajonopeudella mitatuista Lainaus käyttäjältä: ile - 18.08.22 - klo:09:34
Ulkomuistista noissa tutkimuksissa viitattiin "hiekkapaperi-ilmiöön" jolla ei ole mitään tekemistä nastojen kanssa. Toisena ei motarien vierukset todellakaan pelkästään tiestä lähtenyttä materiaalia ole vaan ihan sepeliä, kiveä yms
jota sinne vuoden aikana kantautunut ja jos se olisi tiestä, ei kait se sentään noin isoa kampetta olisi.
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf (https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf)
Talvihiekoituksella on ollut pieni, arviolta muutaman prosentin merkitys myös päällysteperäisen pölyn muodostumisessa hiekkapaperi-ilmiön kautta. Loput neljännes katupölystä muodostuu muista lähteistä mm. tiesuolasta sekä jarrujen ja renkaiden kulumatuotteista.Lainaus käyttäjältä: ile - 18.08.22 - klo:09:34
En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.
Tulokset osoittivat, että kevätkaudella päällysteen kiviaineksista aiheutuvat kulumatuotteet olivat suurin yksittäinen lähde, jonka osuus kevätkauden näytteissä oli 40"50 prosenttia. Tutkimuskohteessa käytettiin tarkastellulla talvikaudella talvihiekoitusta ja suolausta.Ja kun toisessa kohtaa todetaan että kitkattomien renkaiden aiheuttama tien kuluma on prosentteja (esim. 2%) (kevyt)nastarenkaan aiheuttamasta kulumasta, niin Suomen jakaumalla (esim. 20-80%) päädytään nopeasti tulokseen että (henkilöautojen) nastattomat renkaat aiheuttavat tien kulumasta <1% ja nastarenkaat >99% (!). (0,02 * 0,2 * 100% = 0,4%!)
Olen ajanut kitkoilla vuodesta 1999 asti. Alla on ollut kuusi sarjaa Nokian Hakkapeliitta kitkarenkaita (Q, RSi, R, R3). Kahdet sarjat Q ja kahdet R3, muita yhdet. Eilen saapuivat netistä tilaamani uudet R5 vanteineen Borniin. Näyttivät silmämääräisesti todella hienoilta. Lamellien määrää oli nostettu ja niitä on tiheämmässä kuin R3:ssa.
Tänään oli sitten syksyn ensimmäinen rengastesti Moottori-lehdessä. R5:t olivat aivan ylivoimaisia. Jään mielenkiinnolla odottamaan Tekniikan Maailman ja Tuulilasin testejä. Ja, että tulee talvi ja saan ne alle.
(https://i.ibb.co/rGzk51K/E2861-FD0-767-D-41-C0-ACCD-50330565-B0-BB.jpg) (https://ibb.co/5WSTsfX)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 14.09.22 - klo:20:32
Olen ajanut kitkoilla vuodesta 1999 asti. Alla on ollut kuusi sarjaa Nokian Hakkapeliitta kitkarenkaita (Q, RSi, R, R3). Kahdet sarjat Q ja kahdet R3, muita yhdet. Eilen saapuivat netistä tilaamani uudet R5 vanteineen Borniin. Näyttivät silmämääräisesti todella hienoilta. Lamellien määrää oli nostettu ja niitä on tiheämmässä kuin R3:ssa.
Tänään oli sitten syksyn ensimmäinen rengastesti Moottori-lehdessä. R5:t olivat aivan ylivoimaisia. Jään mielenkiinnolla odottamaan Tekniikan Maailman ja Tuulilasin testejä. Ja, että tulee talvi ja saan ne alle.
(https://i.ibb.co/rGzk51K/E2861-FD0-767-D-41-C0-ACCD-50330565-B0-BB.jpg) (https://ibb.co/5WSTsfX)
Aika hyviä pisteitä noille kaikille on tullut, vaikka seassa on vähän oudompiakin talvirengas rändejä.
Vaikka sinä onnistuit hankkimaan renkaasi kaupasta normaalisti, niin kristallipallossa näkyy jo, kuinka arvon journalistit eivät siinä onnistuneet ja Hakkapeliitat oli aivan pakko toimittaa suoraan tehtaalta. Varmaan lähes kaikki muutkin isot brändit ovat tulleet suoraan tehtaalta. Pisteet niille, jotka eivät tuohon lähde mukaan.
Harvinaista että ykkösen ero muihin on noin iso. Yleensä kärkirenkaat ovat lähes desimaalin sisällä toisistaan, kun katsotaan pisteitä. Toki pisteiden laskukaava vaikuttaa miten testitulokset väännetään pisteiksi, mutta kyllä tuolla erolla täytyy olla jo selviä eroja ihan absoluuttisissa tuloksissakin, varmaan erot suurimmat juuri haastavimmissa olosuhteissa.
Jännityksellä odotamme onko siellä otettu jääpidon pisteiden kolminkertaistus käyttöön muihin osa-alueisiin nähden niin saadaan taas Nokialaiset kärkeen, vaikka ero absoluuttisesti olisi vain yksi piste asteikolla 1-10.
Vaihdoin paremman puoliskon sähköbemariin eilen Nokian R5:set, ja ovat kyllä hypänneet aiemmin talvella alla olleista R2 ja R3-versioista aivan uuteen luokkaan ainakin kuivan tien ominaisuuksien puolesta, poissa on nyt se tuttu epämiellyttävä löysyys ja vetelyys. Meluttomuus on todella hyvällä tasolla eikä muutenkaan mitään pahaa sanottavaa, mukavat ja hyvät käsiteltävät kuin hyvät kesärenkaat. Kohtapuoliin sitten näkee millaiset ovat varsinaiset talviominaisuudet. Kovasti pisti kyllä miettimään että hankkisiko omaan Leoniinkin R5-setin vaikka hyvä nastasetti jo odottamassa tulevalle talvelle onkin, mutta sähkön hinnan nousu pistää harkitsemaan tavallistakin tarkemmin kaikkia ylimääräisiä hankintoja ja rahanmenoja
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 14.09.22 - klo:20:32
Olen ajanut kitkoilla vuodesta 1999 asti. Alla on ollut kuusi sarjaa Nokian Hakkapeliitta kitkarenkaita (Q, RSi, R, R3). Kahdet sarjat Q ja kahdet R3, muita yhdet. Eilen saapuivat netistä tilaamani uudet R5 vanteineen Borniin. Näyttivät silmämääräisesti todella hienoilta. Lamellien määrää oli nostettu ja niitä on tiheämmässä kuin R3:ssa.
Tänään oli sitten syksyn ensimmäinen rengastesti Moottori-lehdessä. R5:t olivat aivan ylivoimaisia. Jään mielenkiinnolla odottamaan Tekniikan Maailman ja Tuulilasin testejä. Ja, että tulee talvi ja saan ne alle.
(https://i.ibb.co/rGzk51K/E2861-FD0-767-D-41-C0-ACCD-50330565-B0-BB.jpg) (https://ibb.co/5WSTsfX)
Vieläköhän uusikin malli ulvoo / jollottaa samoin kuin ne kaikki vanhemmat versiot?
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 02.10.22 - klo:16:39
sähkön hinnan nousu pistää harkitsemaan tavallistakin tarkemmin kaikkia ylimääräisiä hankintoja ja rahanmenoja
Nastojen vierintävastus on yleensä suurempi kuin kitkojen, eroa voi tulla autosta/ajotavoista riippuen jopa 0,5 litraa/100km parhaimpiin (vierintävastukseltaan) kitkoihin. Jos kulutusero olisi 0,5 l/100km ja vuosi-km 15tkm ja bensa 2e/litra, tulee eroa vuodessa 150e.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 02.10.22 - klo:18:36
Vieläköhän uusikin malli ulvoo / jollottaa samoin kuin ne kaikki vanhemmat versiot?
Kuten aiemmassa kommentissa mainitsin, ainakin sähköbemun alla meluttomat. Kokeilin myös karkeammilla osuuksilla, semmoisilla missä yleensä kesärenkaat ovat jyrisseet, ja R5:set toimivat kyllä kiitettävästi, tuntui että eivät tosiaankaan mainosta turhaan. Toki sitten autokohtaiset ja eri kokojen erot lienevät suuria, mutta tässä tapauksessa en kyllä huomannut mitään ylimääräisiä ääniä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.10.22 - klo:00:45
Nastojen vierintävastus on yleensä suurempi kuin kitkojen, eroa voi tulla autosta/ajotavoista riippuen jopa 0,5 litraa/100km parhaimpiin (vierintävastukseltaan) kitkoihin. Jos kulutusero olisi 0,5 l/100km ja vuosi-km 15tkm ja bensa 2e/litra, tulee eroa vuodessa 150e.
Totta, myös nykyiset yhden talven ajetut nasta-Contit pistivät ainakin paljon enemmän vastaan kuin kesä-GY-Eagle-F1:set, jotka ainakin TM-vertailun perusteella ovat keskikertaiset vierintävastukseltaan kesärenkaissa. Oli helppo huomata keväällä että samalla sähkömäärällä pääsi samalla tiellä huomattavasti pitemmälle samassa lämpötilassa kesärenkailla kuin nastoilla. Monissa kitkoissa lienee edelleen varsin pieni vierinvastus kesärenkaisiinkin verrattuna? Todennäköisesti ei kuitenkaan taloudellisesti ajatellen kannata vaihtaa nastoja kitkoihin ennen kuin on ainakin toisen talven nauttinut nastojen paremmasta jääpidosta ja ihanasta nastojen äänestä. :D Tosin ei se ääni nykyisissä enää niin paha ole, paljon pikkuisia kevyitä nastoja ei tee samanlaista äänivallia kuin entisajan harvat, isot ja raskaat.
Edit:
Viimevuotisessa TM-talvirengasvertailussa eivät tosin nastallisten ja nastattomien kulutuserot olleet mitenkään valtavat:
(https://i.ibb.co/tsSJnQw/kitka-tm-talvi-21.jpg) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 03.10.22 - klo:09:30
Edit:
Viimevuotisessa TM-talvirengasvertailussa eivät tosin nastallisten ja nastattomien kulutuserot olleet mitenkään valtavat:
(https://i.ibb.co/tsSJnQw/kitka-tm-talvi-21.jpg) (https://imgbb.com/)
Eli jos ymmärsin oikein, kun vertaa Nokian kitka- ja nastarenkaita, kuluttavat nastarenkaat 0,5 l enemmän 1000 km matkalla? Se ei todella ole paljoa.
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 03.10.22 - klo:09:30
Monissa kitkoissa lienee edelleen varsin pieni vierinvastus kesärenkaisiinkin verrattuna?
Kun katsoo Nokian renkaiden EU-merkintöjä, niin kesärenkaat ovat yleensä vierintävastukseltaan A-luokkaa ja kitkarenkaat B-luokkaa, joten kitkat kuluttavat n. 0,1 l/100km enemmän. EV-renkaille ei luokitusta yleensä vielä Nokian sivuilla ole, kuten ei tietysti nastoillekaan.
Lainaus käyttäjältä: Sped - 03.10.22 - klo:10:00
Eli jos ymmärsin oikein, kun vertaa Nokian kitka- ja nastarenkaita, kuluttavat nastarenkaat 0,5 l enemmän 1000 km matkalla? Se ei todella ole paljoa.
Se kuluttaa 1% enemmän, se onko se 0,5L vai jotain muuta riippuu tietenkin kys. auton kulutuksesta.
Niin joo totta kai, laskin sen 5 l/100 km keskikulutuksella :D Se jäi minulta mainitsematta tuosta, aika oleellinen osa laskua ;D
Lainaus käyttäjältä: jt - 03.10.22 - klo:00:45
Nastojen vierintävastus on yleensä suurempi kuin kitkojen, eroa voi tulla autosta/ajotavoista riippuen jopa 0,5 litraa/100km parhaimpiin (vierintävastukseltaan) kitkoihin. Jos kulutusero olisi 0,5 l/100km ja vuosi-km 15tkm ja bensa 2e/litra, tulee eroa vuodessa 150e.
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 03.10.22 - klo:09:30
(https://i.ibb.co/tsSJnQw/kitka-tm-talvi-21.jpg) (https://imgbb.com/)
Parhaan kitkan ja huonoimman nastarenkaan kulutuksen ero:
5 litran keskikulutuksella 0,145dl/100km
7 litran keskikulutuksella 0,203dl/100km
10 litran keskikulutuksella 0,29dl/100km
Parhaan kitkan ja parhaan nastan kulutuksen ero:
5 litran keskikulutuksella 0,04dl/100km
7 litran keskikulutuksella 0,056dl/100km
10 litran keskikulutuksella 0,08dl/100km
Jokainen voi itse tuosta laskea paljonko vaikkapa 30tkm matkalla kitkoilla säästää?
Väitän että kuljettajan ajotapa vaikuttaa enemmän tuohon kulutukseen.
Hauskinta tietysti juuri tuossa vertailussa että sekä taloudellisin että tuhlaavin rengas sattuu tällä otannalla olemaan kitka, eli ei ehkä kannatakaan tehdä liian suoria johtopäätöksiä pelkästään kitka/nasta-ominaisuuden perusteella? Merkki, malli ja koko vaikuttavat paljon, ja kuljettaja tosiaan vielä paljon enemmän. :)
Jep - ei taida kulutuksien osalta olla mitään väliä onko alla kitkat vai nastat.
Muuten CVC7:t vetäisty alle ja kyllähän biili muuttui taas astetta luikertelevammaksi noiden kanssa. Nastoilla ei vastaavaa fiilistä tullut ikinä. Mutta toisaalta ei niitä olisi ikinä kehdannut alle vedellä tässä vaiheessa syksyä.
Jännästi muuten parin rengassarjan kauppaamisen pohjalta vanhat nastarenkaat vanteineen meni heittämällä kaupaksi vs kitkat ison yleisön torissa. Nyt myyn vastaavaa ns. premium-merkin orig. vanne-rengasssettiä suunnilleen samassa koossa vanhoilla kitkoilla joissa todella reilusti pintaa, mutta ei mene millään kaupaksi vaikka tiputellut hintaakin. Ainoastaan yksi kysely tullut "koska paistettu" ja siinä se. Nastoista tuli vielä useampi kysely ja tinkausyritys.
Lainaus käyttäjältä: ile - 05.10.22 - klo:12:12
Muuten CVC7:t vetäisty alle ja kyllähän biili muuttui taas astetta luikertelevammaksi noiden kanssa. Nastoilla ei vastaavaa fiilistä tullut ikinä. Mutta toisaalta ei niitä olisi ikinä kehdannut alle vedellä tässä vaiheessa syksyä.
Kun sähköauton toimitus oli vielä vaiheessa (talvella 20-21) niin olin kovasti sitä mieltä että joo, tokihan siihen pitää laittaa kitkat kun muuten hiljaisuusbonus jää saamatta.
Sitten talvi muistutti taas siitä että niin, lähiössämme saattaa olla ihan raakasti jäässä tiet pitkiäkin aikoja, jolloin ne muistuttavat lähinnä erittäin epätasaista luistinrataa. Hiekoitusta tehdään milloin sattuu, voi kulua päiväkausia. Monesti kelit olivat sellaiset että tienpinta suli hieman päivän ollessa lämpimimmillään jolloin hiekanmurut tipahtivat läpi, sitten jäätyivät uudestaan.
Kitkarengas toimii kyllä hyvin jos on edes vähän lunta tai epätasaisuutta, mutta kun lähes peilijäällä mennään...
Talvella 21-22 valinta osoittautui oikeaksi, kunnossapito oli jopa huonompaa. Edes bussireittiä ei juurikaan ylläpidetty. Hakkapeliitat tuli ostettua ja muutaman viikon päästä ne varmaankin vaihdetaan alle.
Koska kaikesta säästetään, tilanne tuskin paranee, joten edelleen tyytyväinen nastoihin.
Lainaus käyttäjältä: Zarhan - 05.10.22 - klo:12:27
Kitkarengas toimii kyllä hyvin jos on edes vähän lunta tai epätasaisuutta, mutta kun lähes peilijäällä mennään...
Minulla kitkarengas on toiminut kaikkialla - myös pelijäällä. Ajaa vain ne peilijäät 10% hitaammin kuin nastoilla. Niiden takia ei kannata jyrsiä paljaita asfaltteja. Ajan päivittäin Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pieniä jäisiä ja usein hoitamattomia teitä. Kertaakaan ei ole näinä 22 talvena tullut eteen tilannetta, joissa kaipaisi nastoja. Nyt aikaa ensimmäinen talvi kitkoilla sähköauton ratissa.
::)
Peilijääkin on aika subjektiivinen käsite.
Lainaus käyttäjältä: Zarhan - 05.10.22 - klo:12:27
Sitten talvi muistutti taas siitä että niin, lähiössämme saattaa olla ihan raakasti jäässä tiet pitkiäkin aikoja, jolloin ne muistuttavat lähinnä erittäin epätasaista luistinrataa. Hiekoitusta tehdään milloin sattuu, voi kulua päiväkausia. Monesti kelit olivat sellaiset että tienpinta suli hieman päivän ollessa lämpimimmillään jolloin hiekanmurut tipahtivat läpi, sitten jäätyivät uudestaan.
Juu tästä syystä juurikin nastoilla tykkään mennä itse.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 05.10.22 - klo:12:39
Minulla kitkarengas on toiminut kaikkialla - myös pelijäällä. Ajaa vain ne peilijäät 10% hitaammin kuin nastoilla. Niiden takia ei kannata jyrsiä paljaita asfaltteja. Ajan päivittäin Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pieniä jäisiä ja usein hoitamattomia teitä. Kertaakaan ei ole näinä 22 talvena tullut eteen tilannetta, joissa kaipaisi nastoja. Nyt aikaa ensimmäinen talvi kitkoilla sähköauton ratissa.
Lainaus käyttäjältä: Sped - 05.10.22 - klo:13:52
Peilijääkin on aika subjektiivinen käsite.
Taitaa tuo Pihistelijän 22 vuotta olla jo niin pitkä aika, että aika on kullannut muistot - vai pitäisikö sanoa tahrannut tässä tapauksessa. Itselläni on vain viisi talvea kitkoilla takana. Vaikka aika varauksettomasti olenkin niiden kannattaja, niin myönnän toki, että löytyy kelejä joilla kitkojen kanssa pitää hiljentää ennemmin 90% verrattuna nastoihin (jos pieni liioittelu sallitaan). Onneksi noita kelejä tulee itselläni vastaan niin harvoin, ettei haittaa. Viiden talven aikana on ollut vain yksi aamu, jolloin kitkat olivat selkeästi väärä valinta. Onneksi silloinkin vain ensimmäiset 500 metriä, sen jälkeen suolattu tie pelasti tilanteen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.10.22 - klo:06:09
Parhaan kitkan ja huonoimman nastarenkaan kulutuksen ero:
5 litran keskikulutuksella 0,145dl/100km
7 litran keskikulutuksella 0,203dl/100km
10 litran keskikulutuksella 0,29dl/100km
...
Väitän että kuljettajan ajotapa vaikuttaa enemmän tuohon kulutukseen.
Renkaiden vaikutus kulutukseen ei välttämättä ole sama %-osuus eri suuruisilla kulutuksilla. Itse asiassa, jos kulutus on hyvin pieni, eli auto/moottoriyhdistelmä on erittäin energiatehokas/aerodynaaminen, pienikin vierintävastuksen lisäys voi tuntua selvästi suurempana prosentuaalisena lisäyksenä kulutuksessa. Tämän lienee jo osa sähköautoilijoista huomannut (esim. eräs bloggaava Leaf kuski ihmetteli kun range tipahti uusilla renkailla, vaihtoi sitten paremman energialuokan pyörylät ja range palautui), sähkövoimalinja on hyvin energiatehokas jolloin renkaan vierintävastuksen merkitys korostuu polttomoottoriin verrattuna ja suuremman vierintävastuksen rengas näkyy paitsi suurempana kulutuksena, niin myös lyhyempänä rangena.
Sen sijaan jos kulutus on suuri, eli vaikkapa paljon kuluttava moottori/vaihteistoyhdistelmä ja huono aerodynamiikka, tässä tapauksessa pieni vierintävastuksen lisäys on selvästi pienempi osa ajovastuksista kuin aikaisemmassa tapauksessa ja näin ollen suhteellisen kulutuksen lisäys pienempi.
Lainaus käyttäjältä: ile - 05.10.22 - klo:12:12
Jep - ei taida kulutuksien osalta olla mitään väliä onko alla kitkat vai nastat.
En ole aivan samaa mieltä, seuraava testi on mielenkiintoinen: Tuulilasin rengastesti viime vuodelta sisälsi
absoluuttisia kulutuslukemia eri nasta- ja kitkarenkaille, kulutuslukemat [litraa/100km]:
Nokian 4,94 (paras kitka)
Nexen 5,33 (huonoin kitka)
Nordman 5,17 (paras nasta)
Goodyear 5,52 (huonoin nasta)
Tästä nähdään että esim. parhaan kitkan ja huonoimman nastan ero on 5,52-4,94 = 0,58 [l/100km] - prosentteina nastan kulutus on 11,7% (!) suurempi.
Pelkästään nastojen sisällä, kulutuserot olivat 0,35l / 6,7% - kyseinen n. 6,7% on yllättäen samaa luokkaa kuin yhdessä kesärengastestissä ollut kulutusero parhaimman ja huonoimman kesärenkaan välillä.
Tuloksista huomaa selvän eron TM:n lukemiin, mutta molemmat voivat olla myös ns "oikeassa" sillä ajo-olosuhteet, nopeus, ajoprofiili, auto, tien pinta, jopa rengaspaineetkin, vaikuttavat toteutuneeseen kulutukseen. Luulenpa että karkeasti niin että mitä suurempi on nopeus ja tasaisempi ajo, sitä suurempi on renkaiden vaikutus ja päinvastoin. Samoin energiatehokkaalla voimalinjalla (erityisesti sähkö) vaikutus on vielä suurempi.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 05.10.22 - klo:06:09
Väitän että kuljettajan ajotapa vaikuttaa enemmän tuohon kulutukseen.
Samaa mieltä. Kuluttavalla ajotavalla on mahdollista "sössiä" erittäinkin energiatehokkaan renkaan etu mennen tullen. Mutta toisaalta, paraskaan "pihistelijä" ei pysty alittamaan renkaan asettamaa tasoa ja paljonkin kuluttavan kuskin tapauksessa, energiatehokas rengas säästäisi kuitenkin sielläkin, kaikkein "kuluttavin" yhdistelmä on tietenkin paljon kuluttava rengas + kuluttava ajotapa.
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 05.10.22 - klo:10:59
Hauskinta tietysti juuri tuossa vertailussa että sekä taloudellisin että tuhlaavin rengas sattuu tällä otannalla olemaan kitka, eli ei ehkä kannatakaan tehdä liian suoria johtopäätöksiä pelkästään kitka/nasta-ominaisuuden perusteella? Merkki, malli ja koko vaikuttavat paljon, ja kuljettaja tosiaan vielä paljon enemmän. :)
Toki renkaan merkki, malli ja koko vaikuttavat, mutta jos pysytään saman kokoisissa renkaissa, niin kyseissäkin (TM:n) taulukossa on nähtävissä että lähes poikkeuksetta saman valmistajan nasta-kitka parivaljakoista kitkalla on pienempi vierintävastus. Ainoa poikkeus on Michelin, jonka kitkan kulutus on 0,3 %-yksikköä suurempi nastaa. Porukan "jumbo" eli CST:n kitka lienee hieman tuntemattomampi rengasmerkki eikä siltä ole ollenkaan nastaa mukana johon verrata saman valmistajan tuotoksia.
Taulokosta näkee jo pika vilkaisullakin että kitkarenkaiden kulutus (siis vierintävastus) on keskimäärin pienempi ja parin minuutin excel harjoitus todistaa saman. Kitkojen ka-kulutuksen lisäys tuossa datasetissä on 1,06% ja nastojen 1,59%. Jos datasetistä tiputetaan CST pois joka on todellinen "outlier" verrattuna kaikkiin muihin, niin lisäykseksi jää 0,75%.
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 03.10.22 - klo:09:30
Toki sitten autokohtaiset ja eri kokojen erot lienevät suuria, mutta tässä tapauksessa en kyllä huomannut mitään ylimääräisiä ääniä.
Itsellä kokemusta aikaisemmasta R mallista ja eivät ne ainakaan omassa autossa mielestäni "ulise". Pienillä nopeuksilla selvästi hiljaisemmat kuin kesärenkaat, suuremmassa vauhdissa ero vähenee tai poistuu ja melu erilaista.
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 03.10.22 - klo:09:30
Totta, myös nykyiset yhden talven ajetut nasta-Contit pistivät ainakin paljon enemmän vastaan kuin kesä-GY-Eagle-F1:set, jotka ainakin TM-vertailun perusteella ovat keskikertaiset vierintävastukseltaan kesärenkaissa. Oli helppo huomata keväällä että samalla sähkömäärällä pääsi samalla tiellä huomattavasti pitemmälle samassa lämpötilassa kesärenkailla kuin nastoilla. Monissa kitkoissa lienee edelleen varsin pieni vierinvastus kesärenkaisiinkin verrattuna?
Kyllä, pitää paikkaansa, parhailla kitkarenkailla vierintävastus alittaa kesärenkaiden vierintävastuksen. Tämän olen huomannut itsekin subjektiivisesti, matka-ajossa syksystä kun tiet vielä paljaat, niin kitka-ajelu menee yllättävän vähällä kulutuksella jos/kun tienpinta sileä. Sähkökuskin kannalta lienee kulutuksen kustannusvaikutusta kiinnostavampi parameteri range - varsinkin kun talvella range laskee muutenkin ja sähkössä renkaan vierintävastuksen merkitys on suurempi, niin yksinkertaistaen pienen vierintävastuksen kitkalla ajelee samalla latauksella pidemmälle. Ja onhan se toki mukavampaa menoa.
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 03.10.22 - klo:09:30
Todennäköisesti ei kuitenkaan taloudellisesti ajatellen kannata vaihtaa nastoja kitkoihin ennen kuin on ainakin toisen talven nauttinut nastojen paremmasta jääpidosta ja ihanasta nastojen äänestä.
Taloudellinen kannattavuus taitaa olla kyllä niin ja näin, jos nyt ei ihan pörssisähkön piikkien aikana latailla.. Suuremmat motivaattorit vaihdolle lienevät edellä mainittu pidempi range ja mukavuus. Toki jos/kun on paljon asfalttiajoa, asfaltilla ajelu pilaa nastarenkaiden alussa erinomaisen jääpidon aika tehokkaasti ja siinä samalla jyrsitään niitä teitäkin pilalle suuremmalla massalla.
Aika harvoin kuulee kyllä jengin valittavan kitkojen äänistä. Nokian erityisen moninastainen huippu-uutuushan muutama vuosi sitten aiheutti monessa autossa näitä ongelmia. Liekö tässä mennyt renkaat sekaisin.
Uusimmassa TM talvirengasvertailussa tuli tämmöisiä tuloksia vierinvastuksesta:
(https://i.ibb.co/p0X2bvQ/image.png) (https://imgbb.com/)
Myös "jarrutus jäällä" on kiinnostava, Nokianin venäläinen (?) nastahalpaversio Nordman ei olekaan niin hyvä kitkoihin verrattuna kuin voisi ajatella. Liekö kuitenkin identtinen jonkun muutaman vuoden vanhan "oikean" Nokianin mallin kanssa?
(https://i.ibb.co/k0YpYw1/image.png) (https://imgbb.com/)
Oli taas mielenkiintoinen vertailu, toki tulokset muistuttivat viime vuoden tuloksia.
Yllätyin Nokian R5 kitkarenkaan joistain tuloksista, kun vertasi sitä HP 10 kanssa. Esimerkkinä kun jarrutusmatka kuivalla asfaltilla: R5 - 42,2 m ja HP10 - 39,7 m. R5 oli tämän testin huonoin rengas.
Lainaus käyttäjältä: Sped - 12.10.22 - klo:13:54
Oli taas mielenkiintoinen vertailu, toki tulokset muistuttivat viime vuoden tuloksia.
Yllätyin Nokian R5 kitkarenkaan joistain tuloksista, kun vertasi sitä HP 10 kanssa. Esimerkkinä kun jarrutusmatka kuivalla asfaltilla: R5 - 42,2 m ja HP10 - 39,7 m. R5 oli tämän testin huonoin rengas.
Nuo olivat kylläkin märän, ei kuivan asfaltin lukuja. R5 oli huonoin, mutta prosentuaalisesti ei niin hirmuisen kaukana HP10:stä, kuin se on kärjestä. Eli huonoja märällä asfaltilla molemmat.
Lainaus käyttäjältä: Sped - 12.10.22 - klo:13:54
Yllätyin Nokian R5 kitkarenkaan joistain tuloksista, kun vertasi sitä HP 10 kanssa. Esimerkkinä kun jarrutusmatka kuivalla asfaltilla: R5 - 42,2 m ja HP10 - 39,7 m. R5 oli tämän testin huonoin rengas.
R5 pärjäsi hyvin. Se oli erinomainen kaikessa itselleni tärkeissä osa-aluessa, kuten vierintävastus ja jarrutus jäällä. Jarrutus märällä asfaltilla on aina toisarvoinen. Pito siellä on kuitenkin huomattavasti parempi kuin jäällä. R5:ssa on selvästikkin painotettu jääominaisuuksia märän asfaltin sijaan ja hyvä niin.
Nillä talvirenkailla ainakin täällä etelässä ajetaan pääsääntöisesti kuivalla tai märällä asfaltilla. Sen takia ainakin itselle tärkeää myös asfalttiominaisuudet. Kesärenkaat upotetaan suohon testeissä jos jarrutusmatka 5 metriä pidempi, mutta talvirenkailla ei väliä. Myöskin huomattava, että kun on liukasta, niin ihmiset ajaa kelin mukaan ja saattaa jopa turvavälejäkin olla. Tämä nyt on huomattu jos testi tehdään Ruotsissa, tai Saksassa jolloin painotukset eri, niin tuloksetkin vaihtuu. No kaikille löytyy sopiva, joka tietysti hyvä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 12.10.22 - klo:16:10
Nuo olivat kylläkin märän, ei kuivan asfaltin lukuja. R5 oli huonoin, mutta prosentuaalisesti ei niin hirmuisen kaukana HP10:stä, kuin se on kärjestä. Eli huonoja märällä asfaltilla molemmat.
Juuri näin, meni sanat sekaisin.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 12.10.22 - klo:18:36
R5 pärjäsi hyvin. Se oli erinomainen kaikessa itselleni tärkeissä osa-aluessa, kuten vierintävastus ja jarrutus jäällä. Jarrutus märällä asfaltilla on aina toisarvoinen. Pito siellä on kuitenkin huomattavasti parempi kuin jäällä. R5:ssa on selvästikkin painotettu jääominaisuuksia märän asfaltin sijaan ja hyvä niin.
Kaikki on taas subjektiivista :D ::)
Lainaus käyttäjältä: Sped - 13.10.22 - klo:16:11
Kaikki on taas subjektiivista :D ::)
Kyllä R5 pärjäsi hyvin ihan objektiivisesti.
Tässä kitkarenkaiden pisteet:1. Continental 7,9 p ***
1. Michelin 7,9 p ***
3. Nokian 7,8 p ***
4. Good Year 7,3 p **
5. Hankook 7,2 p *
6. Falken 7,0 p *
8. Bridgestone 6,9 p *
9. Kuhmo 6,9 p *
10. Dynamo 5,9 p -
Lainaus käyttäjältä: Sped - 12.10.22 - klo:13:54
Yllätyin Nokian R5 kitkarenkaan joistain tuloksista, kun vertasi sitä HP 10 kanssa. Esimerkkinä kun jarrutusmatka kuivalla märällä asfaltilla: R5 - 42,2 m ja HP10 - 39,7 m.
Märällä asfaltilla talvirenkaiden pito on huomattavasti parempi, merkistä/mallista riippumatta, kuin lumella tai varsinkaan jäällä.
Jarrutustesti märällä on usein tehty
maantienopeudesta, kun taas jäällä
50km/h nopeudesta, koska jarrutusmatkat ja etäisyydet venyvät niin suureksi.
Esim. mainittu 2,5 metrin ero eri ole absoluuttisesti tai suhteellisesti paljon. Sen sijaan, jos verrataan 50km/h jääjarrutusta, ero esim. R5 vs KE-kitka (hyvä märällä) on 8,7m. Jarrutusmatka karkeasti ottaen nelinkertaistuu nopeuden tuplaantuessa, joten 100km/h nopeudessa ero olisi näin arvioiden luokkaa ~35 metriä.
Kumpi siis on tärkeämpää,
useamman kymmenen metrin ero jarrutusmatkassa hankalimmassa talvikelissä maantienopeudessa vai muutaman metrin ero hyvän pidon kelillä? Itse valitsisin renkaan joka on huomattavasti parempi hankalimmassa talvikelissä, kuin vain marginaalisesti parempi kelissä jolloin pito on hyvä.
Lainaus käyttäjältä: jt - 13.10.22 - klo:20:24
Itse valitsisin renkaan joka on huomattavasti parempi hankalimmassa talvikelissä, kuin vain marginaalisesti parempi kelissä jolloin pito on hyvä.
Veikkaampa että suomalaiset vakuutusyhtiöt tekisivät saman valinnan.
Hinausautot ja kolarikorjaamot aina ylityöllistettyjä lumi-infernon jälkeen mutta tuskin vesisateen jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 13.10.22 - klo:20:52
Hinausautot ja kolarikorjaamot aina ylityöllistettyjä lumi-infernon jälkeen mutta tuskin vesisateen jälkeen.
Jos taivaalta tulee metrin verran lunta tunnin sisään niin ei siinä ehdi mikään aura-auto pitää kaistoja puhtaina, eikä yksikään skandikitka tai nastarengas muutu tuollaisessa kelissä telaketjuiksi, kyllä siinä auto kuin auto lähtee tangentin suuntaan jos omaa ajotyyliään ei muuta keliä vastaavaksi.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.10.22 - klo:21:27
Jos taivaalta tulee metrin verran lunta tunnin sisään niin ei siinä ehdi mikään aura-auto pitää kaistoja puhtaina, eikä yksikään skandikitka tai nastarengas muutu tuollaisessa kelissä telaketjuiksi, kyllä siinä auto kuin auto lähtee tangentin suuntaan jos omaa ajotyyliään ei muuta keliä vastaavaksi.
Ei tarvi tulla edes metrin verran (ironiaa), riittää sentti-pari, niin keli ja pito muuttuvat aivan totaalisesti. Siinä tilanteessa useamman kymmenen metrin ero pidossa on suuri asia.
Kyllä, mutta edelleenkään, ei ne upouudetkaan 8-9 millin uralla varustetut hakkapeliitat toimi telaketjuina jos siellä maantiellä tulee kaistaa vaihtaessa vastaan 30 senttiä korkea loskavalli, tuossa vaiheessa on aivan sama mitkä kumit autosta löytyy, auton vasen reuna niiaa loskaan ja oikea reuna jatkaa tangentin suuntaan, ajonvakautus ja/tai toimiva neliveto voi vielä ehkä pelastaa tuossa vaiheessa matkustajaksi joutumiselta.
Mitä jos heittää provona samalla karkeasti yksinkertaistaen että meitä autoilijoita on kahdenlaisia.
1) Niitä jotka ovat valmiita tinkimään nopeudesta, pidentämään etäisyyksiä, ennakoimaan ja jarruttamaan aikaisemmin, joskus jopa ihan varman päälle
2) Niitä jotka eivät haluaisi tinkiä ajonopeuksista ja jotka odottavat talvirenkaalta sitä että voisi ajaa mahdollisimman samalla tavalla kuin muina vuodenaikoina.
Tämä ketju on yli 6 vuotta vanha ja voisi yhtä hyvin lukea ensimmäisen kuin viimeisen sivun. Mikään ei ole muuttunut.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 13.10.22 - klo:19:34
Kyllä R5 pärjäsi hyvin ihan objektiivisesti.
Tässä kitkarenkaiden pisteet:
1. Continental 7,9 p ***
1. Michelin 7,9 p ***
3. Nokian 7,8 p ***
4. Good Year 7,3 p **
5. Hankook 7,2 p *
6. Falken 7,0 p *
8. Bridgestone 6,9 p *
9. Kuhmo 6,9 p *
10. Dynamo 5,9 p -
Noiden vertailujen kymmenyksistä vääntäessä kannattaa aina muistaa se, että usein puhutaan vertailurenkaiden tuloksista, jotka eroavat enemmän tai vähemmän kuluttajarenkaista.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 13.10.22 - klo:22:12
Kyllä, mutta edelleenkään, ei ne upouudetkaan 8-9 millin uralla varustetut hakkapeliitat toimi telaketjuina jos siellä maantiellä tulee kaistaa vaihtaessa vastaan 30 senttiä korkea loskavalli, tuossa vaiheessa on aivan sama mitkä kumit autosta löytyy, auton vasen reuna niiaa loskaan ja oikea reuna jatkaa tangentin suuntaan, ajonvakautus ja/tai toimiva neliveto voi vielä ehkä pelastaa tuossa vaiheessa matkustajaksi joutumiselta.
Ei muuten ole tuossakaan tilanteessa täysin sama mitkä renkaat autossa on alla. Pohjoismainen talvirengas (kitka tai nasta) vs kesärengas niin ero on kuin yöllä ja päivällä.
Ei se kunnollinen talvirengas tilannetta tietenkään kesäkeliksi muuta..
Lainaus käyttäjältä: a_jaba - 14.10.22 - klo:06:29
Ei muuten ole tuossakaan tilanteessa täysin sama mitkä renkaat autossa on alla. Pohjoismainen talvirengas (kitka tai nasta) vs kesärengas niin ero on kuin yöllä ja päivällä.
Ei se kunnollinen talvirengas tilannetta tietenkään kesäkeliksi muuta..
Ainoa rengastyyppi joka toimii paksussa loskassa on offroad-rengas jossa on useamman sentin syvyydellä kuviointi. Loska käyttäytyy kuin muta, ei siinä auta muutaman millin törröttävät nastat ollenkaan tai pikkaisen karheampi mikrokuviointi. Voihan sitä lunta tietysti myös tulla 20 asteen pakkasellakin alas mutta ne sankimmat lumipyryt ovat aina nollakelien tuntumassa, jolloin se lumi muuttuu loskapaskaksi maantielle pudotessaan.
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 14.10.22 - klo:08:05
Ainoa rengastyyppi joka toimii paksussa loskassa on offroad-rengas jossa on useamman sentin syvyydellä kuviointi. Loska käyttäytyy kuin muta, ei siinä auta muutaman millin törröttävät nastat ollenkaan tai pikkaisen karheampi mikrokuviointi. Voihan sitä lunta tietysti myös tulla 20 asteen pakkasellakin alas mutta ne sankimmat lumipyryt ovat aina nollakelien tuntumassa, jolloin se lumi muuttuu loskapaskaksi maantielle pudotessaan.
Tollanen offroad nappularengashan on hengen vaarallinen varsinkin märällä asfaltilla, jarrutusmatka on vähintään metrin pidempi kuin huippu kesärenkaalla niin kolarin aiheuttaminen on käytännössä jo varmaa.
Joo, mutta kun konsensus tällä foorumilla oli että vallitsevien ja yleisimpien ajokelien mukaan ei pidä valita rengastustaan, vaan aina pitää varautua siihen kaikkein katastrofaalisimpaan tilanteeseen, niin näiden oppien perusteella absoluuttisen paras rengas Suomalaiseen talveen on 125 leveä offroad-rengas karkealla ja korkealla kuvioinnilla, tämän renkaan kanssa minimoidaan loskaliirtoon joutumiset niinä tilastollisina 0,2 päivänä per vuosi kun tuollaiset tilanteet sattuvat kohdalle.
Uuden Tuulilasin rengastestissä Nokian Hakkapeliitta R5 otti ylivoimaisen voiton. Sai ainoana täydet pisteet sekä lumella että jäällä.
Tuoreet, nyt lokakuussa 2022 julkaistut testitulokset kertovat Continental ContiVikingContact 7 kitkojen melutasosta:
Tuulilasi-lehdessä: TURHAN MELUISA.
Tekniikan Maailmassa: MELU OLEMATONTA.
Kumpi on totta? Oma kokemukseni on hiljainen.
Lainaus käyttäjältä: karox - 15.10.22 - klo:16:35
Tuoreet, nyt lokakuussa 2022 julkaistut testitulokset kertovat Continental ContiVikingContact 7 kitkojen melutasosta:
Tuulilasi-lehdessä: TURHAN MELUISA.
Tekniikan Maailmassa: MELU OLEMATONTA.
Kumpi on totta? Oma kokemukseni on hiljainen.
Onko eroa koossa tai kantavuudessa? Esim. Extra Load -runko (XL) voisi tehdä renkaasta meluisamman.
On muuten todella suuret erot polttoaineen kulutuksissa Tuulilasin testissä
- Nokian 5,58 l/100 km
- Bridgestone 6,22 l/100km
(https://i.ibb.co/hX2cZd5/Tuulilasi.png) (https://ibb.co/7grQRpc)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 15.10.22 - klo:18:05
On muuten todella suuret erot polttoaineen kulutuksissa Tuulilasin testissä
- Nokian 5,58 l/100 km
- Bridgestone 6,22 l/100km
(https://i.ibb.co/hX2cZd5/Tuulilasi.png) (https://ibb.co/7grQRpc)
Tuo olisi siis 11,5% ero!!
Täytyypä tutustua testiin.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 15.10.22 - klo:18:05
On muuten todella suuret erot polttoaineen kulutuksissa Tuulilasin testissä
- Nokian 5,58 l/100 km
- Bridgestone 6,22 l/100km
Alkaa olemaan jo taloudellisestikin eroa noilla luvuilla, esim. jos renkaan elinikä 30 000km -> 0,64 * 300 * 2 e/litra = 384 euroa.
Ja olikos nämä renkaat kaikki kitkoja? Nastarenkailla on yleensä vielä suurempi vierintävastus keskimäärin.
Lainaus käyttäjältä: karox - 15.10.22 - klo:16:35
Tuoreet, nyt lokakuussa 2022 julkaistut testitulokset kertovat Continental ContiVikingContact 7 kitkojen melutasosta:
Tuulilasi-lehdessä: TURHAN MELUISA.
Tekniikan Maailmassa: MELU OLEMATONTA.
Kumpi on totta? Oma kokemukseni on hiljainen.
Ehkä kyseessä (Tuulilasi) voi olla suhteellinen tuntuma vertailujoukossa? Jos käytät ensin alla todella hiljaista rengasta ja sitten hieman äänekkäämpi perään, niin kyllähän se voi tuntua "meluisalta", vaikka objektiivisesti melutaso olisikin esim. nastoihin verrattuna matala. Pohjoismaiset kitkat voivat olla monesti kesärenkaitakin hiljaisempia, puhumattakaan nastoista.
^en muista, että Hakkapeliittojen jälkeen itselläni olisi ollut yksiäkään nastarenkaita, jotka olisivat olleet kesärenkaita meluisampia. Päinvastoin.
Lainaus käyttäjältä: karox - 15.10.22 - klo:16:35
Tuoreet, nyt lokakuussa 2022 julkaistut testitulokset kertovat Continental ContiVikingContact 7 kitkojen melutasosta:
Tuulilasi-lehdessä: TURHAN MELUISA.
Tekniikan Maailmassa: MELU OLEMATONTA.
Kumpi on totta? Oma kokemukseni on hiljainen.
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.10.22 - klo:22:07
Ehkä kyseessä (Tuulilasi) voi olla suhteellinen tuntuma vertailujoukossa? Jos käytät ensin alla todella hiljaista rengasta ja sitten hieman äänekkäämpi perään, niin kyllähän se voi tuntua "meluisalta", vaikka objektiivisesti melutaso olisikin esim. nastoihin verrattuna matala. Pohjoismaiset kitkat voivat olla monesti kesärenkaitakin hiljaisempia, puhumattakaan nastoista.
Itsellä kokemusta Nokian Hakkapeliitta R3:sta ja tuosta Contista, niin korvakuulolla Nokian on mielestäni hieman hiljaisempi, mutta onhan tuo Contikin oikeasti hiljainen rengas, eli ei siitä meluisaa saa.
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.10.22 - klo:22:07
Ehkä kyseessä (Tuulilasi) voi olla suhteellinen tuntuma vertailujoukossa? Jos käytät ensin alla todella hiljaista rengasta ja sitten hieman äänekkäämpi perään, niin kyllähän se voi tuntua "meluisalta", vaikka objektiivisesti melutaso olisikin esim. nastoihin verrattuna matala. Pohjoismaiset kitkat voivat olla monesti kesärenkaitakin hiljaisempia, puhumattakaan nastoista.
Kitkarenkaat ovat hiljaisempia, kuin kesärenkaat. Ainoa kesärengas mikä on kokeilematta onko hiljaisempi ihan mittarilla on tuo goodyear soundcomfort, jota ei ollut saatavilla viime keväänä sillä hetkellä, kun uusin kesärenkaita.
Lainaus käyttäjältä: jt - 16.10.22 - klo:22:01
Ja olikos nämä renkaat kaikki kitkoja? Nastarenkailla on yleensä vielä suurempi vierintävastus keskimäärin.
Joo, nuo olivat kaikki kitkoja. Samassa lehdessä oli myös nastarenkaiden testi.
Suosituksia edullisemman pään nastareinkaista (15" koko)? Lähimmistä rengasliikkeistä löytyis täältä päin ainakin Kormoran Extreme Stud2, Nankang SW-8 ja Triangle IceLynx TI501.
Kovin montaa kymppiä ei tosin tarvis laittaa lisää niin saisi Hankookia... nää on näitä
Noista ehdottomasti maksaisin vähän lisää ja ottaisin Hankookit. Ihan kelpo renkaat ja kuitenkin tuotekehitys (testaus) on suomessa tehty.
Lainaus käyttäjältä: peped - 19.10.22 - klo:11:47
Suosituksia edullisemman pään nastareinkaista (15" koko)? Lähimmistä rengasliikkeistä löytyis täältä päin ainakin Kormoran Extreme Stud2, Nankang SW-8 ja Triangle IceLynx TI501.
Kovin montaa kymppiä ei tosin tarvis laittaa lisää niin saisi Hankookia... nää on näitä
,,lä osta paskaa. Osta mielummin nuo hankookit. Olivat sentään testi kakkoset ja varmana parempi valinta, kuin jotkut kormoranit.
Täällä myös ääni Hankookeille. Itsellä ollut pari sarjaa kitkoja ja olin tyytyväinen.
Ja vielä sellainen aspekti näihin "halppiksiin" että vaikka ostohinnassa säästäisi, niin jos vierintävastus on parhaita selvästi suurempi, niin polttoaineenkulutuksessa voi tulla jopa useiden satojen eurojen (ks. aikaisemmat keskustelut ja testeissä mitatut erot) lasku sitten renkaan eliniän aikana. Ja eikös "halppis" yleensä valita siksi että halutaan säästää? (ottamatta lainkaan kantaa siihen että "halppis" voi olla talvirengasominaisuuksiltaan hyvinkin vaihteleva)
Toki nastan valitseva tekee vapaaehtoisesti sen valinnan että haluaa maksaa (lähes aina) enemmän ajamisestaan suuremman pa-kulutuksen myötä, mutta nastojen keskenkin on eroja kulutuksessa, referenssinä tälle palstalle linkitettyjen testikuvien perusteella kitkojen sisälläkin oli suorastaan hämmentävän suuria eroja kulutuksessa.
Ehkäpä autoilun hinta on, nykyisilläkin pa-hinnoilla, siltikin suhteessa sen verran "edullista" keskimäärin ettei se juurikaan vielä näy rengasvalinnoissa..
Kesärenkaissa voisi sanoa, että riittää mustat ja melkein pyöreät, mutta talvirenkaissa ei kyllä kannata säästää ja ostaa sitä halpaa. Hyvin äkkiä joudut ostamaan kahdet renkaat eli ensin ne halvat ja sen jälkeen hyvät eikä se ole halpaa siinä vaiheessa.
Tunnustaako joku saaneensa sähköautonsa ajoakun rikki tunkilla?-)
https://tekniikanmaailma.fi/sahkoautoilija-ala-vaihda-itse-talvirenkaita-ellet-tieda-mita-teet/ (https://tekniikanmaailma.fi/sahkoautoilija-ala-vaihda-itse-talvirenkaita-ellet-tieda-mita-teet/)
https://www.is.fi/autot/art-2000009154413.html (https://www.is.fi/autot/art-2000009154413.html)
Ei kai kukaan muutenkaan autoaan tunkkaa muuta kuin oikeista nostokohdista oli käyttövoima mitä tahansa...
Lainaus käyttäjältä: Zarhan - 24.10.22 - klo:11:40
Tunnustaako joku saaneensa sähköautonsa ajoakun rikki tunkilla?-)
https://tekniikanmaailma.fi/sahkoautoilija-ala-vaihda-itse-talvirenkaita-ellet-tieda-mita-teet/ (https://tekniikanmaailma.fi/sahkoautoilija-ala-vaihda-itse-talvirenkaita-ellet-tieda-mita-teet/)
https://www.is.fi/autot/art-2000009154413.html (https://www.is.fi/autot/art-2000009154413.html)
Ei kai kukaan muutenkaan autoaan tunkkaa muuta kuin oikeista nostokohdista oli käyttövoima mitä tahansa...
On tuo TM kyllä yhdenlainen tekniikan julkaisu. Voihan se tosiaan olla mahdollista, että akku hajoaa, jos akun kohdalta nostaa, mutta kuka piru nyt autoa pohjasta olisi nostamassa? Sama pöljäily runnoisi pohjapeltiä melkein autosta kuin autosta. En tosin epäile yhtään, etteikö Kiira pian kirjoittelisi taas yjden Team-Teslan kauhutarinan siitä, kuinka auto tuhoitui rengasta vaihdettaessa.
"Tiedän, että osa autoilijoista pahoittaa mielensä näistä ohjeista." :D
En minä ainakaan käytä alkuperäisiä nostokohtia, ihan vaan siitä syystä että auton edelliset omistajat on tunkanneet ne helman pokkaukset jo 10-15 vuotta sitten lyttyyn ja ne vähät pellit mitä jääneet jäljelle ovat ruostuneet näkkäriksi. Apurungosta koripulttien kohdalta nousee turvallisesti ylös.
No ainakin itte oon ollut tuollaisessa hevi kone korjaamossa, mihin sitten johtajat toi mitä matalampia urheiluautoja renkaan vaihtoon. Ja eihän niihin nyt mitkään tunkit mahtunut alle ilman kikkailua. No yks tyyppi oli sit nostanut takapenkin edestä pohjasta ja pientä palautusta oli tullut, kun lapsillakin oli polvet suussa kun istuivat takapenkillä ;D No joskus tonnekin sitten hankittiin noita extra min level tunkkeja....
Ihan pikkusen tuolle tuli joskus naurettua
Vuosia sitte yks pöljä renkaan vaihtaja,yrirri nostaa vw kuplaa keulasta vararengas kotelon ala-osasta.Onex olin paikalla kielsin sen tuli pieni klommo peltiin,eikö tuo henkilö sanoi tuosta niitä on nostettu. Sittemmin käyn vain paikoissa joissa nostetaan koko helmapeltien pituudella. :(
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 24.10.22 - klo:13:33
On tuo TM kyllä yhdenlainen tekniikan julkaisu. Voihan se tosiaan olla mahdollista, että akku hajoaa, jos akun kohdalta nostaa, mutta kuka piru nyt autoa pohjasta olisi nostamassa? Sama pöljäily runnoisi pohjapeltiä melkein autosta kuin autosta. En tosin epäile yhtään, etteikö Kiira pian kirjoittelisi taas yjden Team-Teslan kauhutarinan siitä, kuinka auto tuhoitui rengasta vaihdettaessa.
No jos luit tuon jutun, niin siinähän toimittaja epäili, että 79-vuotias isänsä saattaisi vaikka nostaa väärästä paikasta. Tästä koko jutun idea juontanee juurensa. Oma kokemus isävainaan touhuista viimeisinä vuosinaan vahvistaa käsityksen, että pieleen saattaisi mennä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.10.22 - klo:11:47
No jos luit tuon jutun, niin siinähän toimittaja epäili, että 79-vuotias isänsä saattaisi vaikka nostaa väärästä paikasta. Tästä koko jutun idea juontanee juurensa. Oma kokemus isävainaan touhuista viimeisinä vuosinaan vahvistaa käsityksen, että pieleen saattaisi mennä.
Luehan uudestaan tuo juttu. Isästään Kiira puhui vasta mielensä pahoittamisen yhteydessä. Sitä ennen viesti oli, että sähköautoilijoiden ylipäätään on syytä viedä auto ammattilaisille renkaan vaihtoon. Tässä pari selventävää lainausta:
”Sähköautoilija, älä vaihda itse talvirenkaita " ellet tiedä mitä teet”
”On muitakin syitä, miksi täyssähköauton omistajan kannattaa viedä autonsa renkaiden vaihtoon ammattilaiselle.”
Onhan tuo toki typerä ohjeistus, mutta Kiira nyt vain on saanut tehtäväkseen trollailla keksimällä toinen toistaan typerämpiä hölinöitä sähköautoista. Kai siellä on mietitty, että alati harvenevassa tilaajakannassa on paljon niitä, joihin tuollainen puree.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.10.22 - klo:12:39
Onhan tuo toki typerä ohjeistus, mutta Kiira nyt vain on saanut tehtäväkseen trollailla keksimällä toinen toistaan typerämpiä hölinöitä sähköautoista. Kai siellä on mietitty, että alati harvenevassa tilaajakannassa on paljon niitä, joihin tuollainen puree.
Ei tuota nyt ihan noin henkilökohtaisesti kannata ottaa, tuskin hän nyt juuri sinua jutussaan tarkoitti. ;D
^Miksi kommenteista ei voi tykätä täällä jollain painikkeella (tet). :D
Lainaus käyttäjältä: Sped - 27.10.22 - klo:09:49
^Miksi kommenteista ei voi tykätä täällä jollain painikkeella (tet). :D
Tykkäys ominaisuutta olen myös kaivannu lukuisia kertoja :D
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.10.22 - klo:12:39
Onhan tuo toki typerä ohjeistus, mutta Kiira nyt vain on saanut tehtäväkseen trollailla keksimällä toinen toistaan typerämpiä hölinöitä sähköautoista. Kai siellä on mietitty, että alati harvenevassa tilaajakannassa on paljon niitä, joihin tuollainen puree.
Palaan vielä aiheeseen, valitettavan uutislinkin muodossa.
Ihminen kuoli jäätyään puristuksiin renkaanvaihdossahttps://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/65a92557-6d7c-4b84-8513-eb2bb71e82a2 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/65a92557-6d7c-4b84-8513-eb2bb71e82a2)
Mitään tietoa minulla ei tietenkään ole siitä, onko kyse ollut sähköautosta vai mistä. Mutta onpahan vain taas muistutus siitä, että renkaanvaidossa voi sattua kaikenlaista, jos asiaan ei huolella paneuduta. Yksi paneutumisen aihe on oman auton ominaisuudet, kuten paino, ja sitä kautta esim. nostovälineiden kestävyys. Siksi en osaa pitää tuota TM:n varoittelua kovinkaan typeränä.
^
Yleinen elämänkokemus on osoittanut että aivan kaikkea voi sattua ja sattuukin. Aivan rippumatta käyttövoimasta jos autoista puhutaan. Sitä ei kaikki ilmeisesti ymmärrä.
^Pyörien kausivaihto on kyllä helppo varmistaa niin ettei henki lähde. Pitää vain ajatella sen pahimman vaihtoehdon kautta.
Lainaus käyttäjältä: pekeke - 28.10.22 - klo:09:46
^Pyörien kausivaihto on kyllä helppo varmistaa niin ettei henki lähde. Pitää vain ajatella sen pahimman vaihtoehdon kautta.
Kyllä just näin. Ikinä ei tehdä mitään hommia auton alla pelkän tunkin varassa. Pukit, pöllit tai renkaita alle turvaamaan.
Aivan turha kuolema taas kerran.
Lainaus käyttäjältä: tet - 27.10.22 - klo:08:26
Ei tuota nyt ihan noin henkilökohtaisesti kannata ottaa, tuskin hän nyt juuri sinua jutussaan tarkoitti. ;D
Ymmärsit taas tilanteen pahasti väärin. Tuo leukojesi louskuttelu, josta annoit juuri näytteen, on nimenomaan klassinen esimerkki siitä, kun asiat menevät henkilökohtaiselle tasolle. Mulla taasen ei ole tarvetta vajota tuollaiseen.
Lainaus käyttäjältä: tet - 28.10.22 - klo:07:56
Palaan vielä aiheeseen, valitettavan uutislinkin muodossa.
Ihminen kuoli jäätyään puristuksiin renkaanvaihdossa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/65a92557-6d7c-4b84-8513-eb2bb71e82a2 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/65a92557-6d7c-4b84-8513-eb2bb71e82a2)
Mitään tietoa minulla ei tietenkään ole siitä, onko kyse ollut sähköautosta vai mistä. Mutta onpahan vain taas muistutus siitä, että renkaanvaidossa voi sattua kaikenlaista, jos asiaan ei huolella paneuduta. Yksi paneutumisen aihe on oman auton ominaisuudet, kuten paino, ja sitä kautta esim. nostovälineiden kestävyys. Siksi en osaa pitää tuota TM:n varoittelua kovinkaan typeränä.
Eli kun hyvin joku jättää itsensä erittäin todennäköisesti polttiksen alle, niin silloin nimenomaan sähköautot pitää viedä liikeeseen renkaidenvaihtoon... Tätäkö tosiaan tarkoitit?
Luonnollisesti aina pitää valita nostettavalle painolle sopivat nostovälineet, nostettiinpa sitten mopoauto, taistelupanssarivaunu tai jotain tuolta väliltä. Tässä ei nostettavan kulkupelin käyttövoimalla ole mitään merkitystä. Jos Kiira olisi kirjoittanut, että raskaat esim. yli 2 tonnin painoiset autot on syytä viedä liikkeeseen renkaiden vaihtoon, niin silloin tuossa olisi edes jotain ajatusta. Tuollaisenaan Kiira kuitenkin vain maalailee sähköpiruja seinille vailla loogista perustetta. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, että tuollainen näkyy joillekin kelpaavan.
Kyllä se nyt näyttää siltä, että tet ei ole se kellä on henkilökohtaisuuksia tässä. Onko Kiira tehnyt jotain pahaa sinulle, vai miksi tästä artikkelista (joka on ihan hyvää hyvyyttään kirjoitettu huomioksi niille, jotka miettivät renkaanvaihtoa) on nyt vedetty hernepalko takaraivoon?
Juttu oli informatiivinen ja se antoi varmasti jollekin jotain. Joten drop it :D
Lainaus käyttäjältä: Sped - 29.10.22 - klo:08:22
Kyllä se nyt näyttää siltä, että tet ei ole se kellä on henkilökohtaisuuksia tässä. Onko Kiira tehnyt jotain pahaa sinulle, vai miksi tästä artikkelista (joka on ihan hyvää hyvyyttään kirjoitettu huomioksi niille, jotka miettivät renkaanvaihtoa) on nyt vedetty hernepalko takaraivoon?
Juttu oli informatiivinen ja se antoi varmasti jollekin jotain. Joten drop it :D
Yks mikä nyt on varmaa, niin Teräsharmaa ei ”drop it” ikinä.
Hän vänkää joka topicissa mistä hänellä on mielipide loppuun asti. Se nyt on tässä huomattu.
Minusta Kiiran kirjoitus oli oikein hyvä ja saattaa säästää jonkun kalliin autonkin hajoamisen. Ihminen on kekseliäs ja varmasti joku keksii nostaa autoa niinkin, että kallis akku tuhoutuu. Polttomoottoriautossahan vastaavan hintaista tuhoa on vaikeampi saada aikaan vaikka hölmöilisi pahastikin. Sähköauton suuri massakin voi olla yllätys. Sama tunkki ja nostoalusta kuin vanhalla tonninkin kevyemmällä autolla eivät ehkä enää riitäkään.
Voisin kuvitella ettei automaattivaihteiston kuoretkaan kovin mielissään olisi jos sieltä lähtisi nostamaan jollain parin sentin halkaisijalla varustetulla pullotunkin männällä jotain 2 tonnia painavaa katumaasturia. Saattaisi juu ehkä selvitä vain uusilla kuorilla (+ kaikki työt siinä että sisuskalut siirtää uusiin kuoriin) mutta ei tuokaan kovin halvalta rempalta kuulosta.
Lainaus käyttäjältä: Urja - 30.10.22 - klo:11:13
Minusta Kiiran kirjoitus oli oikein hyvä ja saattaa säästää jonkun kalliin autonkin hajoamisen. Ihminen on kekseliäs ja varmasti joku keksii nostaa autoa niinkin, että kallis akku tuhoutuu. Polttomoottoriautossahan vastaavan hintaista tuhoa on vaikeampi saada aikaan vaikka hölmöilisi pahastikin. Sähköauton suuri massakin voi olla yllätys. Sama tunkki ja nostoalusta kuin vanhalla tonninkin kevyemmällä autolla eivät ehkä enää riitäkään.
Yleisesti ottaen minkä tahansa härvelin kanssa on mahdollista toimia väärin, jos ei noudata ohjeita.
Renkaidenvaihdolla on ehkä jokin "maine" että toihan on ihan helppoa hommaa kun perusranelta onnaa ja nehän tekee näitä joka vuosi kelien vaihtuessa ja laskuttaa pirusti, "kyllähän määkin". Ja sitten vaan suorittamaan. Käytetään auton mukana tullutta hätätilannetunkkia. Laitetaan se väärään nostokohtaan. Kiristetään käsivaralta, momenttiavainta turha hankkia. Jos alle laitettavilla renkailla on erilliset pulttinsa eri kartiolla, ei käytetä niitä. Laitetaan renkaat väärään pyörimissuuntaan. Mennään ihan vaan vähän vilkaisemaan auton pohjaa kun nyt se muutenkin on tunkin varassa. Ei tarkasteta juuri asennettujen renkaitten paineita. Ei pestä varastoon meneviä renkaita. Ei tehdä jälkikiristystä (kun ne käsivarakiristykset alkavat irrota).
Mikään noista jutuista ei ole ylivoimainen oppia tai erityisen vaikea tai aikaavievä, mutta kyllä niistä silti pitää tietoinen olla.
Tunkilla väärästä kohdasta nostaminen on tuossa vain yksi kohta jolla yritteliäs yrjänä voi ottaa ja tehdä asiat väärin. Melkeinpä toivoisi että tällainen tapaus saisi vain sen oman autonsa pohjan rikki, eipähän sitten vaarantaisi muuta liikennettä...
Lainaus käyttäjältä: Sped - 29.10.22 - klo:08:22
Kyllä se nyt näyttää siltä, että tet ei ole se kellä on henkilökohtaisuuksia tässä. Onko Kiira tehnyt jotain pahaa sinulle, vai miksi tästä artikkelista (joka on ihan hyvää hyvyyttään kirjoitettu huomioksi niille, jotka miettivät renkaanvaihtoa) on nyt vedetty hernepalko takaraivoon?
Juttu oli informatiivinen ja se antoi varmasti jollekin jotain. Joten drop it :D
Ei Kiira tietenkään mitään pahaa minulle ole tehnyt, mutta se ei oikeuta kirjoittamaan asenteellista huuhaata. En kehu muitakaan huhaan tuottajiia, vaikkeivat he olisi minulle mitään pahaa tehneetkään. Tuo on aika typerä peruste millekään. Tämän Kiiran viimeisimmän jutun informaatioarvosta olen täysin toista mieltä. Kiira osoittaa juttunsa sähköautoilijoille ja perustelee tuota argumenteilla, joissa ei ole oikein mitään järkeä.
Perusaongelma tuossa Kiiran jutussa on sähköautoautokeskeisyys, ikään kuin jonkin muun käyttövoiman ansiosta autoa kannattaisi nostella, vaikkei tiedä mitä on tekemässä. Ikään kuin polttiksen nostaminen mistä kohdasta tahnsa hiekan päälltä olisi ok. Autoa käyttövoimasta riippumatta ongelmitta voi nostaa vain niistä paikoista, mitkä nostamisen kestävät, eikä noissa paikoissa ole edes mitään käyttövoimasta riippuvaa eroa. Vai nosteletko sinä jostakin sähköauton akun alueelta polttomoottoriautoa? Suositteletko nostamaan polttista pohjapelleistä, öljypohjasta, kardaaniakselista, polttoainetankista jne?
Kiira muistelee jotain reilun tonnin painoisia autoja, mitkä ovat lähinnä historiaa. Suomessa myydyimpien listoilla on esimerkiksi Volvon hybridejä, jotka ovat siellä parin tonnin luokassa. Ei niin kovin eksoottinen dieseliä polttava taksi-Mersukin painaa ihan riittävästi. Suositus uudet korkeat korimallit ylipäätään ovat kaukana tonnin rajan yläpuolella. Voiko noita käyttövoimansa ansiosta nostella summittaisesti jostain sellaisesta paikasta, mistä sähköautoja ei voi nostaa? Nostolaitekin on vähän huono peruste. Itse en ole nähnyt alle 1,5 tonnin tunkkeja, jotka kyllä riittävä niin taksi-Mersulle kuin ID.4:llekin.
Mitä tulee informaatioon, niin Kiirahan nimenomaan kertoo, ettei tiedä vastausta kysymykseensä, joka jo lähtökohtiasesti on turha, koska eihän akusta tietenkään pidä mennä mitään nostelemaan. ” OLEMME TOIMITUKSESSA pohtineet, voiko sähköauton akusto rikkoontua, jos auton nostaa ilmaan akuston kohdalta. Emme tiedä tuohon varmaa vastausta, mutta emme todellakaan kehota kokeilemaan asiaa.”
Oletko jostain eri mieltä ja jos olet niin mistä?
Kyllä siinä toimittaja teki nyt elämänsä virheen kun varoitti autonomistajia ja vielä sähkösellaisen omistajia nostamasta väärästä paikasta.Kierrokset heti tapissa kun sanoo väärän sanan...
Tämä ketju olisi mykkä jos olisi varoittanut polttisautojen omistajia nostamasta väärästä paikasta. Silti joku tänäkin syksynä särkee autonsa tai tunkkinsa nostamalla väärästä kohtaa tai huonossa paikassa muuten. Joskus on jopa rengasliikkeiden ammattilaisten kerrottu tehneen vahinkoa asiakkaiden autoille :o . Kaikki on mahdollista kun ihminen on ihmisten tekemien laitteiden kanssa tekemisissä,valitettavasti.
Jos on epävarma miten ja mistä nostaa, mitä on tunkin alla ja päällä, eli käsitä ja hahmota. Kannattaa kysäistä neuvoa, niin ei käy vahinkoja.
Autoahan voi nostaa 20 vuoden syksyt ja keväät, eikä tarkasti katsomalla näe jälkiä mistä nostettu, ei tule mersun kumityynyihin tunkin hampaiden koloja jne tai ohjekirjan "nostopaikan" ympärillä tunkin painaumia / pinnoite pois "
Lainaus käyttäjältä: jhm - 30.10.22 - klo:17:07
Kyllä siinä toimittaja teki nyt elämänsä virheen kun varoitti autonomistajia ja vielä sähkösellaisen omistajia nostamasta väärästä paikasta.Kierrokset heti tapissa kun sanoo väärän sanan...
,,lä muuta sano ;D ;D. En tätä suuremmin ala edes reagoimaan tuohon teräksenharmaan höpötykseen...
On monta asiaa mitkä kannattaisi jättää ammattilaisille eikä edes yrittää tehdä itse ja säästää!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.10.22 - klo:20:40
On monta asiaa mitkä kannattaisi jättää ammattilaisille eikä edes yrittää tehdä itse ja säästää!
Jos tietää mitä tekee, niin usein saa parempaa lopputulosta, mitä ammattilaisilla.
Jotenkin tuntuu, että tuo ammattitaito on laskemaanpäin.
Muutamaankin otteeseen tullut ihan tunnetuilta merkkiliikkeiltä aika ala-arvoista työnjälkeä.
Joskus itse tekemällä säästää hieman, toisinaan taas ei, jos laskee omalle ajalle jonkun hinnan. :D
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 01.11.22 - klo:09:09
Jos tietää mitä tekee, niin usein saa parempaa lopputulosta, mitä ammattilaisilla.
Jotenkin tuntuu, että tuo ammattitaito on laskemaanpäin.
Muutamaankin otteeseen tullut ihan tunnetuilta merkkiliikkeiltä aika ala-arvoista työnjälkeä.
Joskus itse tekemällä säästää hieman, toisinaan taas ei, jos laskee omalle ajalle jonkun hinnan. :D
Valitettavasti Suomessa ei kovin monessa rengasliikkeessä tunneta sanaa ammattiylpeys. Olen kuullut toisin esimerkiksi Saksassa.
Päijätkumi tekee tässä poikkeuksen (Eikä tämä ole mikään maksettu mainos)!
Oletteko seuranneet millaisia km-määriä nastarenkailla olette päässeet ennen kuin on uusien hankinta tullut eteen?
Itsellä lähti nyt neljäs talvi michelin x-ice north 4 nastarenkailla, renkailla on ajettu 47tkm ja pintaa se 5-6mm.
Nastat melko hyvin tallella mutta huomasin tuossa että osa nastoista heiluu kuopassaan, nuo ei varmaan jäällä paljon pidä.
Luulisin että 50tkm on aika hyvä suoritus nastarenkaille 205/55/16 koossa?
Lainaus käyttäjältä: tet - 07.12.20 - klo:19:49
Katos katos, siinäkin on siis tuplatehot, kuten luupäässä! Varo ettei Palokan ramppi syö sitä iltapalaksi.
Liekkö kitkat ollut kuskilla alla?
"Torstaisessa henkilöauton ja hinausauton kolarissa kuoli hinausauton paikkakuntalainen, 1960-luvulla syntynyt kuljettaja. Onnettomuus sattui Nelostiellä Jyväskylässä Palokassa, etelään päin menevällä kaistalla iltayhdeksän jälkeen.
Hinausauto oli tapahtumapaikalla noutamassa tiellä aikaisemmin ojaan päätynyttä peräkärryä. Henkilöauto tuli Palokan rampista alas ja törmäsi seisahtuneena olleeseen hinausautoon ja sen ulkopuolella seisoneeseen kuljettajaan kohtalokkain seurauksin.
1970-luvulla syntynyttä jyväskyläläistä henkilöauton kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Tiellä on satasen nopeusrajoitus. Tien pinta oli tapahtuma-aikaan märkä.
Poliisi selvittää onnettomuuteen johtaneita syitä. Asiassa ei epäillä ylinopeudella eikä alkoholilla olevan osuutta"
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.11.22 - klo:19:42
Liekkö kitkat ollut kuskilla alla?
Todennäköisyyden mukaan siinä oli nastat. Niitä on liikenteessä selvästi enemmän kuin kitkoja ja niillä ajetaan suhteessa enemmän kuolonkolateita.
https://yle.fi/uutiset/3-12665617
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 18.11.22 - klo:20:07
Todennäköisyyden mukaan siinä oli nastat. Niitä on liikenteessä selvästi enemmän kuin kitkoja ja niillä ajetaan suhteessa enemmän kuolonkolateita.
https://yle.fi/uutiset/3-12665617
Moottorilehti sen kertoo vuoden päästä.
On aina asenteesta (ajatko kännissä) kiinni ja ennakoinnista , mikä kuolonkolarit aiheuttaa. Joskus säästä, mutta sekin vaatii asennatta, että suhtaudut siihen vakavasti.
Ei vaikuta nastarenkaat, ajat liian lujaa tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden ja luulet pärjääväsi.
Ei vaikuta kitkarenkaat, luulet pelastavasi maailman hiljaisella ja äänettömällä ajollasi,mutta et saa autoasi pysähtymään tiukan paikan tullen.
Toisaalta tien päällä on myös yllättäviä tilanteita, joihin ei aina voi varautua, joten silloin mennään tuurilla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.11.22 - klo:20:21
Moottorilehti sen kertoo vuoden päästä.
Tajuttoman hyvät talvirenkaat nämä uudet Nokian Hakkapeliitta R5. Tänään satoi alijäähtynyttä vettä ja asfaltit jäiset. Pito oli todella hyvä. Mukava myös ajaa pitkästä aikaa takavetoisella autolla liukkailla.
Kitkoilla vuodesta 1999 asti.
Lainaus käyttäjältä: tet - 28.10.22 - klo:07:56
Siksi en osaa pitää tuota TM:n varoittelua kovinkaan typeränä.
Minusta tuo TM:n artikkeli oli ihan asiallinen (toki kansanomainen), ja erityisesti sähköauton kanssa oikealla nostotekniikalla ja paikalla on vielä enemmän väliä. Siinä missä polttiksella hieman väärästä paikkaa reunasta nostaessa voi vääntyä reunapellit ja tulla kunnon monttu, niin siitä selviää erittäin todennäköisesti pelkillä peltitöillä ja toivottavasti oli jotain varmistusta ollut mukana ettei jää itse renkaanvaihtaja alle.
Täyssähköautossa akut ovat yleensä pohjassa lähes koko etu- ja takarenkaiden välisellä alueella. Nyt jos tämä sama vahinko tapahtuisi, niin pellit menisivät, vastaavan tyyppisessä vahingossa, ruttuun/monttuun/vääntyisivät tms, josta toki aiheutuisi taas vastaavasti peltitöitä. Lisäriski tässä onkin sitten se että ruttu/monttu/vääntymä etc ylettyy akkumoduulien alueelle ja vahingoittaa niitä. Ja sitten alkaakin se hintalaskuri juoksemaan aivan erilailla kuin normi polttiksen tapauksessa, pahimmassa tapauksessa voidaan kolkutella lunastusrajaa.
Mitä painoon tulee, täyssähköautot pukkaavat olemaan satoja kiloja painavampia kuin perus bensa-polttikset. Toki katumaasturityyppiset painavat käyttövoimasta riippumatta enemmän, mutta sama trendi on sielläkin. Painoissa on toki eroja, perus bensa golf ehkä n. 1300kg, ID.3 ~1800kg, Audi E-tron ~2500kg, vasta lanseerattu Volvo EX90 omamassa on jo yli 2800kg (!).
Lainaus käyttäjältä: 765turbo - 18.11.22 - klo:23:37
Toisaalta tien päällä on myös yllättäviä tilanteita, joihin ei aina voi varautua, joten silloin mennään tuurilla.
Taustalla voi olla se huolestuttava trendi että kun nähdään vilkkuvalot edessä, ei hidasteta yhtään, vaan posotetaan edelleenkin samaa (yli) vauhtia niinkuin ennenkin. Sitten jos kuskin havaintokyky ei riitä havaitsemaan yllättävää kohdetta ajoissa, aivan sama mitkä renkaat alla, vahinko siitä tulee. Huomio herpaantuu, tai ollaan reaktioajan sisällä. Lopputulos voi olla ikävä.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.11.22 - klo:19:51
Tajuttoman hyvät talvirenkaat nämä uudet Nokian Hakkapeliitta R5. Tänään satoi alijäähtynyttä vettä ja asfaltit jäiset. Pito oli todella hyvä. Mukava myös ajaa pitkästä aikaa takavetoisella autolla liukkailla.
Kitkoilla vuodesta 1999 asti.
Uudet R5 alla MB E200 -21 autossa, ja melu yli 80 km/h nopeudella häiritsevä. Ja nyt puhutaan kuitenkin seuraavan askeleen äänenvaimennuksen omaavasta autosta. Renkaat ei jatkoon.
Lainaus käyttäjältä: Sped - 21.11.22 - klo:09:57
Uudet R5 alla MB E200 -21 autossa, ja melu yli 80 km/h nopeudella häiritsevä. Ja nyt puhutaan kuitenkin seuraavan askeleen äänenvaimennuksen omaavasta autosta. Renkaat ei jatkoon.
Liekö autossa tai jossain muussa jotain pahasti vialla jos noin on, oli rengas ihan mikä tahansa...? Ei pitäisi tuon luokan autossa yli 80 km/h nopeudessa olla juurikaan havaittavaa ääntä renkaista. Mikähän rengaskoko ja vannemalli kyseessä?
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 21.11.22 - klo:14:04
Liekö autossa tai jossain muussa jotain pahasti vialla jos noin on, oli rengas ihan mikä tahansa...? Ei pitäisi tuon luokan autossa yli 80 km/h nopeudessa olla juurikaan havaittavaa ääntä renkaista. Mikähän rengaskoko ja vannemalli kyseessä?
Ei välttämättä ole. Nuo nokialaiset ovat vain järkyttävän äänekkäitä renkaita.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.11.22 - klo:18:41
Ei välttämättä ole. Nuo nokialaiset ovat vain järkyttävän äänekkäitä renkaita.
Kumma että se ei missään kotimaisissa tai ulkomaisissa vertailuissa näy? Ei ole kyllä itselläkään kohdalle sattunut moisia, on tainnut käydä ihan uskomaton tuuri autojen suhteen.
Tire Reviews -sivuston kitkarenkaiden testi, vertailuna Happapelliita 10 :) ja keskieuroopan kitka.
https://www.tire-reviews.com/Article/2022-Tire-Reviews-Studless-Winter-Tire-Test.htm (https://www.tire-reviews.com/Article/2022-Tire-Reviews-Studless-Winter-Tire-Test.htm)
Keski-Euroopan kitkat.
https://www.tire-reviews.com/Article/2022-Tire-Reviews-Winter-Tire-Test.htm (https://www.tire-reviews.com/Article/2022-Tire-Reviews-Winter-Tire-Test.htm)
Nokianin kitkat jatkavat tutulla vesiliirto-ohjus linjallaan, turvallista matkaa sinne pohjoisen vesisateille jos on nämä luistimet alla.
(https://i.ibb.co/MnT8LW8/Screenshot-2022-11-22-at-7-26-29.png) (https://ibb.co/wyHJ13J)
Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 22.11.22 - klo:08:27
Nokianin kitkat jatkavat tutulla vesiliirto-ohjus linjallaan, turvallista matkaa sinne pohjoisen vesisateille jos on nämä luistimet alla.
(https://i.ibb.co/MnT8LW8/Screenshot-2022-11-22-at-7-26-29.png) (https://ibb.co/wyHJ13J)
Riippuu tietysti mitä ominaisuuksia kukin talvirenkaassa arvostaa ja kuinka korkealle, mutta ainakin itselleni tärkeintä on talvipito, eikä vesiliirto-ominaisuudet. Ja palkkeja tuijottamalla Nokian voi näyttää surkealta, mutta jos vertaa esim. Contiin, niin jos ero on oikeasti alle 4 km/h, niin ei siinä kovin isosta erosta puhuta ::)
Ja sanotaan nyt vielä loppuun, että tällä hetkellä omassa autossa alla nimenomaan Contit ja olen ollut tyytyväinen. Edelliset oli puolestaan Nokian R3 ja olin myös yhtä tyytyväinen. Seuraavat ajattelin hankkia R5:set, koska vaihtelu virkistää ja loppupeleissä molemmat ovat hyviä ja turvallisia renkaita.
Lainaus käyttäjältä: Ocu_Style - 22.11.22 - klo:09:38Ja palkkeja tuijottamalla
Nimenomaan, palkeilla saadaan luotua vaikka minkälaisia mielikuvia. Esim. vaikka tämä graafi, josta ensi näkemällä toteaa että tuo Contin KE-kitka on aivan umpipaska:
(https://i.ibb.co/dGY5wsk/Screenshot-2022-11-22-at-9-03-19.png) (https://ibb.co/FgTDLk8)
..kunnes sitten katsoo asteikon ja tulokset suoraan, ja eroa onkin vain 8 sekuntia / 15% huonoimman ja parhaimman renkaan välillä.
Oma kokemus Noksu R3:sta ei niin mairittelevat, pitivät ihme jollotusta jonka kuuli selkeiten tasasella korjatulla asfalttipinnalla. Kuivan kelin ominaisuudet myös kehnot, eikä kovin suuntavakaat. Liukkailla keleillä pito oli ihan kohtuu hyvällä tasolla.
Käsittääkseni R5:sessa on panostettu enemmän näihin kuivan kelin olosuhteisiin joista edeltäjä sai moitteita.
Lainaus käyttäjältä: Sped - 21.11.22 - klo:09:57
Uudet R5 alla MB E200 -21 autossa, ja melu yli 80 km/h nopeudella häiritsevä. Ja nyt puhutaan kuitenkin seuraavan askeleen äänenvaimennuksen omaavasta autosta. Renkaat ei jatkoon.
Ei ainakaan TM:n mukaan ole meluisat. TM kirjoittaa: "Nokian on hiljainen rengas, ja sen vierinvastus oli testin matalin". Oma Bornikin menee ihan sukkasillen R5:lla. Uskon omia kokemuksia ja TM:ää.
(https://i.ibb.co/gJFMZKP/Melu.png) (https://imgbb.com/)
Lainaus käyttäjältä: jukkanen - 21.11.22 - klo:14:04
Liekö autossa tai jossain muussa jotain pahasti vialla jos noin on, oli rengas ihan mikä tahansa...? Ei pitäisi tuon luokan autossa yli 80 km/h nopeudessa olla juurikaan havaittavaa ääntä renkaista. Mikähän rengaskoko ja vannemalli kyseessä?
Esim. tähän palstalle linkatun tire-reviews testin mukaan Nokian R5 oli testin *hiljaisin* rengas. Hämmästelen myös kyllä hieman noita kommentteja. Ettei autossa vikaa?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.11.22 - klo:18:41
Ei välttämättä ole. Nuo nokialaiset ovat vain järkyttävän äänekkäitä renkaita.
Itsellä on alla Nokian kitkat ja ovat subjektiivisesti arvioituna harvinaisen hiljaiset renkaat, kesärenkaihin verrattuna myös hiljaisemmat subjektiivisesti arvioituna. Erityisesti jos alla on tasaista asfalttia joita nastat eivät ole vielä pilanneet karheaksi, meno on erittäin hiljaista rengasmelun osalta, vaikka auto ei olekaan mikään "premium", on kuin "sukkasillaan" ajelisi.
Jos rengas on todettu useammassakin testissä suhteessa hiljaiseksi ja oma subjektiivinen arvio tukee myös tätä tulkintaa, niin sanoisin kyllä että olen täysin eri mieltä ko. mielipiteen kanssa.
BTW, ja jos verrataan kitkoja nastoihin, siellä sitä melua vasta sitten riittääkin.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 22.11.22 - klo:11:31
Ei ainakaan TM:n mukaan ole meluisat. TM kirjoittaa: "Nokian on hiljainen rengas, ja sen vierinvastus oli testin matalin". Oma Bornikin menee ihan sukkasillen R5:lla. Uskon omia kokemuksia ja TM:ää.
Onhan tässä sekin mahdollisuus että kun rengas on äärimmäisen hiljainen, niin jokin muu autosta tuleva ääni nousee esiin ja alkaa siten häiritä. Sitten taasen kun alla on "normaalisti" meluavat renkaat, ne peittävät tasaisella kohinallaan tämän autosta tulevan sivuäänen.
Omat kokemukset ovat ihan vastaavat, vaikka kyseessä onkin vanhempaa sukupolvea oleva Nokian kitka.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 20.11.22 - klo:19:51
Tajuttoman hyvät talvirenkaat nämä uudet Nokian Hakkapeliitta R5. Tänään satoi alijäähtynyttä vettä ja asfaltit jäiset. Pito oli todella hyvä. Mukava myös ajaa pitkästä aikaa takavetoisella autolla liukkailla.
Kitkoilla vuodesta 1999 asti.
Ei yllätä yhtään, jos referenssinä on jo edelliset, yli pari vuotta kitkat 😎
Ihan lievästi eilen tuli ikävä nastoja pk-seudulla noiden tuoreiden CVC7:n kanssa. Mutta kyllähän noilla toi pärjäilee. Tai no, mitä nyt jälkikasvu kävi puoliksi kyntämässä niillä ojaa sunnuntaina - varmasti oppi jotain.
Ensimmäiset kitkatalvi 93/94 (isän biili, Sawat uutena).
Lainaus käyttäjältä: ile - 22.11.22 - klo:23:22
Ei yllätä yhtään, jos referenssinä on jo edelliset, yli pari vuotta kitkat 😎
Mulla on pari kertaa käynyt niin, että olen aloittanut kolmannen talven vanhoilla kitkoilla. Sit kun ne on saanut vaihdettua uusiin muutaman viikon jälkeen, tulee "never again" fiilis, ero on niin valtava.
Kumi on tuoretuote.
Olisko käyttökokemusta michelin x-ice artic 4 nastarenkaista? Millaiset fiilikset kaarre ajoissa? Vanhat continentalit joutaa kiertoon, ja joka kaarteeseen saa jännittää lähteekö sivuluisuun.
Onko kokemuksia Hankook Winter i*cept evo3 W330 renkaista?
Tai onko suositella jotain muita järkevän hintaisia kitkoja? Vai onko suosiolla ostetta kalleimmat nokiat/misukat?
Edullisista kitkoista suosittelisin Goodyearin renkaita , 3. talvi nyt alla ja seuraaviksi kitkoiksi ottaisin edelleen nuo vastaavat uudet.Jäätiköllä ei tietenkään nastalle pärjää mutta kaikkialla muualla olleet hyvät ja mukavat.