Yksi parhaista taloudellisen ajotavan vinkkilistoista löytyy Motivan nettisivuilta "Easy, Rider" -taloudellisen ajotavan kampanjan materiaalista. Kampanjassa ovat mukana Motiva, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Linkki: http://www.easyrider.fi/fiksu-ajotapa (http://www.easyrider.fi/fiksu-ajotapa) .
Tässä tämän "Easy, Rider" -kampanjan taloudellisen ajotavan Top 5 -ohjeet:
1. Lähde liikkeelle heti, vältä tyhjäkäyntiä.
2. Valitse ajoreitti, vältä ruuhkia.
3. Kiihdytä reippaasti ajonopeuteen, vaihda isommalle vaihteelle, jätä vaihteita väliin mahdollisuuksien mukaan.
4. Aja suurimmalla vaihteella, jolla moottori vetää hyvin.
5. Aja muun liikenteen rytmin mukaan, rullaa kun mahdollista.
Ja tässä saman kampanjan muut taloudellisen ajon ohjeet:
6. Vältä suuria nopeuksia.
7. Muista rengaspaineet.
8. Poista ylimääräinen kuorma.
9. Käytä sähkölaitteita säästävästi (ilmastointi, takalasin ja istuinten lämmittimet).
10. Käytä moottorilämmitintä.
Omissa pohdinnoissani olen päätynyt siihen, että kolme tärkeintä taloudellisen ajotavan ohjetta ovat:
1. Aja niin, että voit välttää turhaa kaasuttamista ja turhaa jarruttamista; jarruta jarruilla ja moottorilla vain silloin, kun liikenneturvallisuus edellyttää jarruttamista. Jarrutuksessa hukataan aina liike-energiaa, joka on tuotettu kalliisti polttoainetta polttamalla.
2. Alenna käyttämiäsi huippunopeuksia 5-10 km/h ja alenna keskinopeuttasi 5 km/h. Nimittäin ilmanvastuksen voittamiseen tarvitaan paljon tehoa ja paljon polttoainetta.
Ja jos käytössä on käsivaihteisto, listalle tulee vielä kolmas kohta (automaattivaihteisto nimittäin huolehtii tästä kohdasta "automaattisesti"):
3. Käytä aina suurinta vaihdetta ja pienintä kierroslukua, jolla auton moottori toimii moitteettomasti. Suurilla vaihteilla tarvittava teho tuotetaan pienimmällä polttoainemäärällä eli moottorin ominaiskulutus on pienempi kuin pienillä vaihteilla.
Ja jos listaan pitää jättää vain yksi ohje, se on tämä - ja tämä on kohta, jossa uskon suurimman eron kulutukseen eri kuljettajien välillä syntyvän:
Aja niin, että et joudu jarruttamaan sen paremmin jarruilla kuin moottorillakaan muulloin, kuin liikenneturvallisuuden edellyttäessä jarruttamista.
Erinomaisia ohjeita. Valitettavan usein näkee liikenteessä vallitsevan käsityksen ihmisillä, että hidas kiihdyttäminen sallittuun nopeuteen olisi se taloudellisin tapa. Tehokkaillakin autoilla hinataan ja hinataan ja ottaa kilometritolkulla, että päästään sallittuun nopeuteen.
Siitä on jo toistakymmentä vuotta aikaa kun setäni, eläkkeellä oleva poliisimies, vakuutti että taloudelliseen ajamiseen kuuluu rivakka kiihdytys haluttuun nopeuteen ja sitten vain ylläpidetään nopeutta. Tämä ohje siis jo aikoja sitten. Joskus tuskastuttaa ajaa jonkun perässä jonka "kiihdytys" ajonopeuteen kestää pahimmillaan kolme kilometriä. Itse olen setäni ohjetta ansiokkaasti toteuttanut ja se kyllä näkyy polttoainetaloudessa.
Tässä eilispäivänä pääsin taas ajelemaan vähän pidempää siivua ja yllätys oli todella positiivinen kun tällaisella koneella ja näillä tehoarvoilla kulutus pysähtyi 5.8 litraan satasella. Tie oli tyhjä ja pääsin ajamaan vakionopeudensäätimellä lähes koko parinsadan kilometrin matkan. Ajoissa aloitettu moottorijarrutus valoihin auttaa paljon. Vkjoen hyvästä listauksesta löytyykin loput neuvot.
Ripeän kiihdytyksen perusteista:
Auton liike-energia lisääntyy yhtä paljon tiettyyn nopeuteen kiihdytettäessä on kiihdytys sitten ripeä tai varovainen; kyseinen energia voidaan kuitenkin tuottaa pienimmällä polttoainemäärällä, jos kiihdytetään ripeästi, mikä tarkoittaa tavallisella bensiinimoottorilla noin 80 %:n ja suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini tai diesel) noin 70 %:n kaasutusta täyteen kaasuun verrattuna.
Jos kiihdytetään täydellä kaasulla tai erittäin varovaisesti, kokonaiskulutus kasvaa, koska kummassakin tapauksessa moottori toimii optimialueen ulkopuolella eikä tuota energiaa yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin ripeästi kiihdytettäessä.
Nyrkkisääntö on, että moottorin tuottamasta liike-energiasta 25% menee ilmanvastuksen voittamiseen ja 75% massan kiihdyttämiseen, mikä selittää kiihdytyksen optimoinnin tärkeyden pyrittäessä taloudelliseen ajotapaan. Toki vielä tärkeämpää on, että kiihdyttämällä autoon ladattua liike-energiaa ei tuhlata jarruttamalla turhaan.
PS. Tietoja polttoaineenkulutuksesta moottorin eri kierros- ja vääntöalueilla löytyy aihetta käsittelevästä ketjusta Moottori-kategorissa:
http://www.ultimatevag.com/index.php?topic=426.0 (http://www.ultimatevag.com/index.php?topic=426.0)
1. Aja niin, että voit välttää turhaa kaasuttamista ja turhaa jarruttamista; jarruta jarruilla ja moottorilla vain silloin, kun liikenneturvallisuus edellyttää jarruttamista. Jarrutuksessa hukataan aina liike-energiaa, joka on tuotettu kalliisti polttoainetta polttamalla.
BMW:ssä on KERS. Jarruenergia kerätään talteen ja sillä ladataan akkua. Laturia siis ei tarvitse pyörittää aina. Kiihdytyksissä esmes laturi ei ole mukana ollenkaan. Aina, kun rullaat tai poljet jarrua, niin laturi kytketään mukaan.
Totta vai tarua ja pelaako käytänössä, mutta yllättävän pienellä käytännön kulutuksella nuo menee jos unohdetaan markkinamiesten labraolosuhteet. Käytännön tosin romuttaa se tosiseikka, että nautinnolisen ajettavuuden vuoksi "hanaa" tulee annettua aivan turhaan ja kulutus pompsahtaa ilman noita värkkejä olevaa autoa suuremmaksi, mutta se on oma lukunsa...
Henkkoht mielekkäin tapa säästää on jättää turha painolasti pois kyydistä. Polttoaineen kulutus vähenee ja ajo-ominaisuudet paranevat ;) Vaikutus on suurempi kaupinkiajossa, koska massa pitää pysäyttää ja taas kiihdyttää liikkeelle.
Toinen mieluinen säästötapa on pestä auto. Sileämpi pinta on yhtäkuin pienempi ilmanvastus ;D
^^ Ilman muuta tuollainen jarrutusenergian talteenotto vähentää kulutusta, mutta talteenotola ei pystytä pelastamaan läheskään kaikkea turhaan tuotettua liike-energiaa, joten kulutuksen kannalta parhaaseen tulokseen päästää kaasuttamisen optimoinnilla.
^ 20 kilon matkalaukun kun jättää pois henkilöauton kyydistä, kulutus putoaa noin 1 prosentin. Vaikka vaikutus ei ole tuon suurempi, vihje on kyllä varteenotettava.
Luulisihan sitä, että autonvalmistaja - tässä tapauksessa Volkswagen - tuntee hyvin taloudellisen ajon niksit!
Niinpä kun Golfin ohjekirjassa yhden luvun otsikko oli "Ajaminen taloudellisesti", oli mitä mielenkiintoisinta katsoa, millaiset ohjeet sieltä löytyvät. Ja tällaiset löytyivät (itse muokkasin tekstin vinkkilistaksi):
1. Aja liikennetilanteita ennakoiden, jotta joutuisit jarruttamaan ja kiihdyttämään mahdollisimman vähän - nimittäin kiihdytettäessä auto kuluttaa eniten polttoainetta.
2. Anna auton mahdollisuuksien mukaan rullata vapaasti, kun esimerkiksi huomaat joutuvasi pysähtymään seuraaviin liikennevaloihin.
3. Huollata auton moottori säännöllisesti - näin voit vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, auton jälleenmyyntiarvoon ja polttoaineenkulutukseen.
Yllätys yllätys: ohjeet olivat todella hyviä ja keskeisiä taloudellisen ajotavan kannalta!
Lukeeko Golffin ohjekirjassa tosiaan noin:
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 16.12.09 - klo:20:28
2. Anna auton mahdollisuuksien mukaan rullata vapaasti,
Itse käsitän tuon vaihtamisella vapaalle... tiedän myös erään; joka vanhakantaisten oppien mukaan hidastelee aina vaihde vapaalla (jopa DSG:llä).
Luulis lukevan tyyliin: Nosta kytkinpoljin ylös ja anna vauhdin hidastua tms...
Mulle oot ainakin aina valittanu et EI vapaalle, vaan MOOTTORIJARRUTUS säästää:D
Mulla nimittäin on tapana manuaalilla usein antaa rullata risteykseen vaihde vapaalla...mistä lie tullut
tavaksi?? Ei ainakaan mistään ohjekirjasta oppimalla..
LainaaItse käsitän tuon vaihtamisella vapaalle... tiedän myös erään; joka vanhakantaisten oppien mukaan hidastelee aina vaihde vapaalla (jopa DSG:llä).
Tuo en ainakaan ole sitten minä!! Ikinä ainakaan laita vapaalle DSG:tä ajon aikana....
Toisaalta, en edes pyri mihinkään taloudelliseen ajotapaan ;D
LainaaMulle oot ainakin aina valittanu et EI vapaalle, vaan MOOTTORIJARRUTUS säästää:D
Juuri tuon vuoksi ihmettelen, miksi golffin ohjekirja moista moskaa suoltaa.
LainaaMulla nimittäin on tapana manuaalilla usein antaa rullata risteykseen vaihde vapaalla...
Tämä muinaismuisto on kaasutinkoneiden ajalta, jollon moottorijarrutus lisäsi kulutusta
Olen kuitenkin monesti tavannut kyseisen henkilön vaihtavan vapaalle ennakoiden tulevaa pysähdystä.
Kyllä kohta 2 on aivan suora "copy - paste" ohjekirjasta. Ja ohje on oikein, jos oikein pihistellen halutaan ajaa. Ja löytyyhän tuo rullauskehotus myös tämän ketjun avausartikkelissa mainitun Easy Rider Top 5 -ohjeiston kohdasta 5.
Olen ajanut kymmeniä kertoja saman 13 km:n pätkän manuaalivaihteistolla ja DSG-automaatilla rullausta hyödyntäen ja toisaalta ilman rullausta. Manuaalilla rullauksella säästää polttoainetta selkeästi, mutta DSG-automaatilla (bensakone) en ole saanut mitään eroa kulutukseen rullauksella tai ilman. Syy lienee se, että DSG-bensiinimoottorilla moottorijarrutus on kaasun noston jälkeen niin vähäistä, että moottorijarrutuksella ei juurikaan muuteta liike-energiaa takaisin lämpöenergiaksi.
Siis vapaasti rullaamalla säästetään polttoainetta ja moottorijarrutuksella tuhlataan autoon ladattua liike-energiaa lämpöenergiaksi, joka haihtuu ilmaan. Mutta jos on pakko jarruttaa, moottorijarrutus säästää energiaa jarrupoljinjarrutukseen verrattuna.
Lainaajos on pakko jarruttaa, moottorijarrutus säästää energiaa jarrupoljinjarrutukseen verrattuna.
Tässä se ydin tulikin....
Ei siis lasketella vapaasti
Täälläpäin on paljon mäkiä, monesti lasken ylhäällä vapaalle ja sitten kuutosta, vitosta jne.. hidastaen kohti risteystä. Jarruja ei tarvitse.
LainaaTämä muinaismuisto on kaasutinkoneiden ajalta, jollon moottorijarrutus lisäsi kulutusta
Mistä lie tuo tapa mulle tarttunut?? Autokoulustako?
Ei ainakaan kotoa, koska ei ollut pihassa yhtään manuaalia. Autokoulussakin ajoin ainoastaan yhden kerran henkilöautolla...liekö sitten teoriatunneilla opetettu ja jäänyt takataivoon tai sitten kuorma-autoillessakin tuota painotettiin...EI voi muistaa??
LainaaOlen kuitenkin monesti tavannut kyseisen henkilön vaihtavan vapaalle ennakoiden tulevaa pysähdystä.
Juu niin olet ja yhtä monta kertaa apukuski on aloittanut polttoaineensäästömantransa;)
Mutta tarkoitinkin että ainakaan minä en KOSKAAN heitä DSG:tä vapaalle risteykseen tultaessa, sen
täytyy olla joku muu!!
Ja kuten sanoin ja ainakin Tos® tietääkin:
LainaaToisaalta, en edes pyri mihinkään taloudelliseen ajotapaan
Passatilla joskus fiilistelen alhaisella kulutuksella.... Scirocco vaan ei ole sitä varten :D
Lainaus käyttäjältä: SciroSJK - 16.12.09 - klo:21:45
Mulla nimittäin on tapana manuaalilla usein antaa rullata risteykseen vaihde vapaalla...mistä lie tullut
tavaksi?? Ei ainakaan mistään ohjekirjasta oppimalla..
Mulle huomauteltiin autokoulussa toistuvasti siitä, että laskettelin kaikkiin risteyksiin kytkin pohjassa, eli tavallaan vapaalla. Tapa oli jäänyt piikistä, jolla ajelin 16-18 vuotiaana. Moottoripyörissä ei (ainakaan silloin) ollut mahdollista/järkevää käyttää moottorijarrutusta. Toisaalta vapaallekaan laitto ei innostanut, kun vaihteita oli kuusi tai seitsemän, en edes muista.
Nopeasti uuden ajotavan oppi, kun vain jaksoi ohjelmoida selkäytimen uudestaan.
LainaaTapa oli jäänyt piikistä, jolla ajelin 16-18 vuotiaana.
Piikki oli mullakin, muistaakseni 6-vaihteinen?
Ensimmäiset vesijäähdytteiset piikit tulivat silloin markkinoille kun piikkikortin sain.... vuosi oli 1983 kai?
Yamaha RD, valkoinen oli mulla... saattaapa vielä pyörä alle tulla...hah!
Oli se, koska ajokortin sain syntymäpäivänäni 1985 :D
Silloin kun ajokortin sain, vannoin etten enää koskaan palele pyörällä, ajelen autolla;)
Mielenkiinto on kuitenkin herännyt.... olihan pyörällä jees päästää...
Itelläni oli vuosi -91, ja alle tuli sinivalkoinen Suzuki RG "Gamma" -87
En ole ajanut h-autokortin saamisen jälkeen kuin kerran (joskus -95) m-pyörällä. Muistaakseni silloin huipputehokkaalla Yamahan 600-kuutioisella. Jostain syystä minkäänlaista kipinää ei ole tullut edes ajaa prätkällä sen koommin, saati sitten hommata sellaista.
Mahdollisimman pitkälle ulottuva ennakointi ja joustavuus jokaisessa liikennetilanteessa ja moottorijarrutuksen sekä ripeän liikkellelähdön yhdistelmä on varmasti ne taloudellisen ja turvallisen ajon perusteet, joita suurimmaksi osaksi pyrkii itsekin noudattamaan.
LainaaMahdollisimman pitkälle ulottuva ennakointi ja joustavuus jokaisessa liikennetilanteessa ja moottorijarrutuksen sekä ripeän liikkellelähdön yhdistelmä on varmasti ne taloudellisen ja turvallisen ajon perusteet, joita suurimmaksi osaksi pyrkii itsekin noudattamaan.
Suurinpiirtein näillä mennään.
Joskus mummoilen kunnolla ja annan nopeuden ylämäissä tippua 10kmh alle rajoituksen, ja taas alamäessä otan sen 10kmh ylinopeutta.
Mummoilun ykköskriteeri on kuitenkin se ettei kukaan ole takana häiriintymässä. :)
Kun tuosta turhan kaasutuksen ja turhan jarrutuksen kulutusta nostavasta vaikutuksesta on tullut kovinkin paljon puhutuksi, lainaanpa tähänkin ketjuun pari asiaan liittyvää lausahdusta ammattipuolelta:
Helsingin Sanomissa haastateltiin ammattiautoilijaa taloudellisesta ajotavasta ja siitä, kuinka firmassa seurataan eri kuskien kulutuslukemia. Hänen teesinsä oli, että aina jarrutettaessa pitää kysyä, menikö jokin pieleen, kun piti jarruttaa. Suurin osa jarrutuksistahan johtuu siitä, että jossakin vaiheessa ajoa on tullut kaasutetuksi tarpeettomasti - liikaa tai liian myöhään. Pakolliset liikenneturvallisuusjarrutukset ovat tietenkin asia erikseen.
Moottori-lehdessä puolestaan haastateltiin Sujuva liikenne -teemalla VTT:n moottoritekniikan asiantuntijoita. Ko. haastattelussa oli nostettu esiin teesi: "Aina kun jalka käy jarrulla, kulutus kasvaa, koska silloin tuhlataan energiaa".
Jo aiemminkin mainitsin siitä, että tuon VTT:n teesin taustalta löytyi laskelmia, jotka selittivät teesiä eli jarrutuksen haitallisuutta varsin valaisevasti. Artikkelissa kerrottiin, kuinka moottorin tuottamasta liike-energiasta 25% menee ilmanvastuksen voittamiseen ja 75% massan kiihdyttämiseen, ja kuinka tämä 75% voidaan jarruttaa hetkessä hukkalämmöksi. Lisäksi VTT:n tutkijat laskeskelivat, että jos 75% energiasta hukataan ja jos siitä saadaan hybridiautossa 50% palautetuksi, polttoaineen kulutus pienenee yli 30%:lla.
Ecodrivingkurssilla (jonka ilmaiseksi sain) sanottiin, että jos pysäytät auton kertaalleen kilometrin matkalla, kulutus tuplaantuu. Totta tai ei, ajatus on pysäyttävä.
Minä mummoilen usein, ja se aiheuttaa joka kerta hirvittäviä paineita kanssa, autoilijoissa. On ihan pakko ajaa esim. bussikaistan kautta (oikealta) ohi ja kaasuttaa seuraaviin liikennevaloihin seisomaan.
DSG-7-vaihteistoa koskevassa keskustelussa on pohdittu, kannattaako polttoaineenkulutuksen kannalta liikennevaloja tai risteystä lähestyä D-moodilla, S-moodilla vai vaihtaen vaihteita käsivalintaisesti pienemmälle.
Periaatteessa vähiten polttoainetta kuluttava lähestymistapa on pitkä rullaus vapaalla, mutta ainakin DSG-TSI-yhdistelmällä moottorijarrutus D-moodilla on niin lievää, että mielestäni vapaalla rullauksella ei DSG-TSI:llä säästä polttoainetta.
DSG-TSI-yhdistelmällä pienimpään polttoaineenkulutukseen ennen pysähtymistä päästään, jos moottorijarrutus D-moodilla kyetään aloittamaan hyvissä ajoin - tällöinhän koko moottorijarrutuksen ajan kulutus on 0,0. Jos kesken moottorijarrutuksen vaihdetaan S-moodiin tai vaihdetaan käsiohjauksella, moottorinohjain antaa varsin reippaan välikaasun ja hetkellinen kulutus käväise tasolla 2-3 l/h. Niinpä S-moodiin tai käsiohjaukseen vaihtamisen vaivaa ei kannata nähdä.
DSG-TDI-yhdistelmälläkin mahdollisimman pitkä moottorijarrutus D-moodilla on yleensä polttoaineenkulutuksen kannalta optimaalisin tapa. Tarvittaessa moottorijarrutusta on kuitenkin TDI:llä perusteltua tehostaa S-moodilla tai vaihteiden käsivalinnalla, koska TDI:llä automaattinen välikaasutus nostaa kulutuksen hetkeksi vain tasolle 0,6-0,7 l/h (Marko K. havainnoi tätä TDI-DSG:n vaihtamishetken kulutusta.)
Pisaran puolitustahan tämä!
Eipä ole tullut pariin vuoteen päivitetyksi listaa omasta mielestäni keskeisistä taloudellisen ajotavan vinkeistä. Joten ravistanpa hihasta:
1. ,,lä paina tarpeettomasti kaasua niin paljoa, että joudut jarruttamaan vauhtia pois jalalla tai moottorilla ja tuhlaamaan siten auton liike-energiaa.
2. Ennakoi pysähdykset ja hidastukset mahdollisuuksien mukaan niin, että voit lähestyä pysähtymispaikkaa rullaamalla ja loppuvaiheessa jarruttamalla ensi sijassa moottorilla.
3. Vältä ylinopeuksia, koska nopeuden noustessa ilmanvastusvoiman voittamiseen tarvittavan tehon määrä kasvaa eksponentiaalisesti kolmannessa potenssissa.
Siinä kait mielestäni kolme tärkeintä ohjetta. Uskoisin, että noita ohjeita noudattavan ja noudattamattoman autoilijan ero kulutuslukemissa voi olla tuollaiset 2 l / 100 km.
Aikanaan yhdistelmäkortin inssiin valmistauduttaessa opettajani sanoi, että hylkäys tulee, jos ajaa vaihde vapaalla pysähdyksiin pidemmän, kuin yhdistelmän mitan verran.
Tarkoittaa, että jos vaihde laitetaan vapaalle, se tehdään aivan viime tipassa.
Kyllä nämä nykyiset vehkeet on suunniteltu siten, että vaihde päällä rullaus on taloudellisin.
Näkee sen kulutusmittaristakin. Nolla näyttää pienessäkin alamäessa, jos nostaa kaasun.
Laita vaihde vapaalle, niin mittari näyttää kulutusta/tunti.
Uudet rekatki rullauttaa vapaalla! ;)
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 23.05.13 - klo:20:08
1. ,,lä paina tarpeettomasti kaasua niin paljoa, että joudut jarruttamaan vauhtia pois jalalla tai moottorilla ja tuhlaamaan siten auton liike-energiaa.
2. Ennakoi pysähdykset ja hidastukset mahdollisuuksien mukaan niin, että voit lähestyä pysähtymispaikkaa rullaamalla ja loppuvaiheessa jarruttamalla ensi sijassa moottorilla.
3. Vältä ylinopeuksia, koska nopeuden noustessa ilmanvastusvoiman voittamiseen tarvittavan tehon määrä kasvaa eksponentiaalisesti kolmannessa potenssissa.
Tuossa kiteytettynä taloudellisin ajo, turha sitä nollaa on tuijottaa moottorijarrutuksella..ts. kun pysähdytään ennakoiden, niin vähemmän ainetta menee kun heittää ajoissa vapaalle ja moottorijarrutuksella loppuun, kuin moottorijarruttaa pelkästään joka yleensä aloitetaan paljon myöhemmin..koittakaa jos ette usko..
Raskaalla kalustolla korostuu se että ylämäki alamäki ajossa ajetaan mahd. suurella vaihteella ylämäki ja himmataan ennen kuin ylämäki loppuu niin että alamäessä rullaamalla ei tarvitsisi paljoa jarrutella vaan vauhti kiihtyy alamäessä itsekseen suurimpaan sallittuun..
Niin, onhan toki kalusto kehittynyt, mutta silloin aikanaan, sitä ei ollut lakiin kirjoitettu,
mutta liian aikaista vapaalle vaihtamista pidettiin osaamattomuuden merkkinä.
Vaihteella voi jarruttaa, vaika jarrut eivät toimisi.
Entinen kalusto oli vähän sellaista, että vaihdetta ei kokematon saanut enää päälle, jos auto liikkui, ja otiin rullattu vaihde vapaalla.
Liittyy kaiken kaikkiaan ajamisen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja jopa taloudellisuuteen.
Ja niin, vaihde vapaalla on eri asia, kuin kytkin pohjassa.
No niinhän taitamattomat kuskit tekee että heitetään vaihde vapaalle tai kytkin pohjaan jarrutettaessa.. ;)
Jokatapauksessa moottorilla jarrutettaessa on aina oikea vaihde päällä jos sattuu niin että voikin jatkaa esim. liikennevalot vaihtuukin vihreille tai kolmion takaa ei tuukkaan ketään.
Pahin tilanne on se risteysalueella/mutkissa liukkaalla kun sählätään vapaan vaihteiden ja jarrujen kanssa kun taas moottorijarrutuksella olisi jo oikea vaihde silmässä ja tasakaasulla auto hanskassa..
Lainaus käyttäjältä: Poni - 26.05.13 - klo:14:34
Aikanaan yhdistelmäkortin inssiin valmistauduttaessa opettajani sanoi, että hylkäys tulee, jos ajaa vaihde vapaalla pysähdyksiin pidemmän, kuin yhdistelmän mitan verran.
Silloin ennen muinoin se oli käsittääkseni laissakin kiellettyä. Ei ole enää.
Toinen pointti on tekninen eli ainakin vielä 90-luvulla oli Scaniankin ohjekirjassa kielletty vapaalla rullaaminen vaihteiston voitelun varmistamiseksi. Nyt uudemmassa autossa ohjekirjassa on sallittu vapaalla ajaminen. (Kannattaa tutkia mallikohtaiset ohjeet ohjekirjasta, koska kuorma-autojen tekniikassa on suuria eroja sen mukaan millaisista valinnaisista palikoista juuri kyseinen auto on kasattu).
Lainaus käyttäjältä: Poni - 26.05.13 - klo:14:34
Tarkoittaa, että jos vaihde laitetaan vapaalle, se tehdään aivan viime tipassa.
Kyllä nämä nykyiset vehkeet on suunniteltu siten, että vaihde päällä rullaus on taloudellisin.
Näkee sen kulutusmittaristakin. Nolla näyttää pienessäkin alamäessa, jos nostaa kaasun.
Laita vaihde vapaalle, niin mittari näyttää kulutusta/tunti.
Tuo pitää paikkaansa, jos ollaan pysähtymässä. Läheskään aina ei ole stoppia tiedossa alamäen jälkeen vaan siellä ylämäki, johon pitää puskea vauhdilla ja voimalla. Kaikki se liike-energia, jonka alamäessä hukkaa moottorijarrutuksella on ylämäessä tehtävä dieseliä polttamalla. Jos alkuvauhti on hitusenkin suurempi, on moottorilla pienempi työ punnertaa auto mäenharjalle.
Alamäkien rullaaminen vapaalla edellyttää tietysti tuttua reittiä, jossa tuntee tienprofiilin. Rullattavien paikkojen pitää olla sellaisia, ettei nopeus kasva liiaksi.
Tuntuu hölmöltä että ei ole voitelua vapaalla, eihän sitä ole kuormitustakaan vapaalla..moni perustelee rullauttamista vastaan nimenomaan voitelun takia..
Tuntuu olevan niin ettei haluta ymmärtää rullauttamisperiaatetta alkuunkaan, vaan tuijotetaan sitä nollaa..suosittelen kokeilemaan tutulla ajoreitillä minkälainen kulutushyöty tulee nimenomaan vapaalla rullautuksella..
Taitaa olla pitkälti autosta ja tilanteesta riippuvaista mitä kannattaa tehdä. Isän A4:ssa on käytännössä se ja sama tiputtaako vaihteen vapaalle vai rullaako isoimmalla mahdollisella vaihteella nollakulutuksella - nopeus ei liiemmin hidastu kun moottorijarru on suht olematon. Kovemmalla moottorijarrulla joutuu vähän miettimään mitä tekee.
Lainaus käyttäjältä: eGetin - 26.05.13 - klo:15:51
Taitaa olla pitkälti autosta ja tilanteesta riippuvaista mitä kannattaa tehdä.
Ehdottomasti noin eli pitää tuntea ajopelinsä ja ajoreittinsä, jos hakee optimaalisinta ajotapaa.
Tyhjäkäynnin tietämissä moottorijarrutuskin on monissa autoissa lievää tai olematonta. Sitten taas joissakin "automaateissa" vaihteisto pudottelee pienempiä pykäliä siihen tahtiin, että taatusti laskee nopeus.
Tottakai se riippuu autosta ja tilanteesta! Esimerkiksi kun ajan viimeisen kilometrin kotia se menee rullaamalla 40 alueella. Kun taas ajaisin vaihteella/moottorijarrutuksella niin joutuisin pumpata..ja on minullakin pitkät välitykset..
Tärkein kulutukseen vaikuttava asia on ajo nopeus. Todennäköisesti noin 80 km/h on taloudellisin.
Nykyisillä automaattivaihteisilla (mukaan lukien DSG) en rullaisi - voi tulla ajatushäiriö vaihdekeppiä siirrellessä.
Ennen sitä rullailtiin ja vanhat kaasutinkoneet säästivät polttoainetta ja olivat jopa nopeampia vapaalla alamäessä.
Kuorma-autoilla ei koskaan rullailtu - moottori oli itse asiassa apujarrru, saksalaisissa kuorma-autoissa oli pakosarjaa sulkeva käsikäyttöinen läppä moottorijarrutuksen lisäämiseksi ja osa dieseleistä sammutettiin tällä "pakokaasujarrulla".
Kaikki yksinkerteinen on kaunista.
...ja jos on jarrutusenergian talteenotto, niin silloin kannattaa pitää vaihde päällä ja lasketella ilman kaasua. Ehkä se vapaalla rullaaminen toimii rekassa mutta ainakin omissa ajoissa sen tuoma hyöty olisi aika minimaalinen. Kaupunkiajossa en äkkiseltään keksi tilannetta jossa ehtisi vapaalla rullailemaan, sujuvampaa on moottorijarrutella nollakulutuksella. Maantiellä laitan vakkarin päälle, enkä kyllä jaksaisi jonkun desin takia lähteä kikkailemaan.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 26.05.13 - klo:15:58
Kuorma-autoilla ei koskaan rullailtu - moottori oli itse asiassa apujarrru, saksalaisissa kuorma-autoissa oli pakosarjaa sulkeva käsikäyttöinen läppä moottorijarrutuksen lisäämiseksi ja osa dieseleistä sammutettiin tällä "pakokaasujarrulla".
Kaikki yksinkerteinen on kaunista.
Onhan "häkäjarru" vieläkin raskaan kaluston käytössä. Sitäkin kannattaa käyttää vain silloin, kun pitää hillitä nopeutta.
Lainaus käyttäjältä: Urlaub - 26.05.13 - klo:16:01
Onhan "häkäjarru" vieläkin raskaan kaluston käytössä. Sitäkin kannattaa käyttää vain silloin, kun pitää hillitä nopeutta.
Sillä säästää vain jarruja, ei vaikuta kulutukseen.. siis oikeasti nyt ei ymmärretä sitä että sama millä sitä jarruttaa niin se on vauhdin tappamista ja vauhti on saatu joko alamäkeä edeltäneen ylämäen kiipeämisestä tai normaalista kiihdyttämisestä..taloudellinen ajotapa on muutakin kuin moottorijarrutus..
Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 26.05.13 - klo:16:00
...ja jos on jarrutusenergian talteenotto, niin silloin kannattaa pitää vaihde päällä ja lasketella ilman kaasua. Ehkä se vapaalla rullaaminen toimii rekassa mutta ainakin omissa ajoissa sen tuoma hyöty olisi aika minimaalinen.
Luulenpa, että rekalla ja varsinkin täysperävaunulla rullailu voi olla "hengenvaarallista"?
Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 26.05.13 - klo:16:00
Maantiellä laitan vakkarin päälle, enkä kyllä jaksaisi jonkun desin takia lähteä kikkailemaan.
Kiitos.
On meinaan aika samperin turhauttavaa ajella näiden ekorullaajien takana maantiellä, kun nopeus seilaa enemmän kuin Volvojen kipparihatuilla. Taajamista puhumattakaan, kun ekorullaajat alkavat rullaamaan kilometri ennen omaa risteystä. Hienoahan se rullailla omaan risteykseen ja säästä viisi senttiä, mutta välillä kannattaisi nostaa katse omaa napaa ylemmäksi.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 26.05.13 - klo:16:07
Luulenpa, että rekalla ja varsinkin täysperävaunulla rullailu voi olla "hengenvaarallista"?
Tottakai riippuu tilanteesta, eihän sitä tyhmä tarvi olla. Kaivoksilla pitää toimia pakokaasujarru koska normijarrut lasittuu..
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.05.13 - klo:16:08
Kiitos.
On meinaan aika samperin turhauttavaa ajella näiden ekorullaajien takana maantiellä, kun nopeus seilaa enemmän kuin Volvojen kipparihatuilla. Taajamista puhumattakaan, kun ekorullaajat alkavat rullaamaan kilometri ennen omaa risteystä. Hienoahan se rullailla omaan risteykseen ja säästä viisi senttiä, mutta välillä kannattaisi nostaa katse omaa napaa ylemmäksi.
Tottakai se pitää vähän peiliin kattoo milloin voi rullautella..mutta yhtälailla joudut raskaan kaluston takia tehdä niin koska mäet ja jarrutusten ennakointi tarvii tilaa..sitäpaitsi liikennevaloihin paljon kivempi ajaa ennakoiden koska silloin ei tarvitse välttämättä pysähtyä lainkaan..
Ennen ei ollut vakkareita ja ihmisllä kiire! ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 26.05.13 - klo:16:23
Ennen ei ollut vakkareita ja ihmisllä kiire! ;D
Ei ollut vakkareita, koska euroopassa on kuljettu auton vakiovarusteissa n. 40-50 vuotta amerikkaa jäljessä...ja vieläkin vakkari on monessa mallissa lisävaruste, joihinkin ei saa edes rahalla mm. fiat 500.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 26.05.13 - klo:15:58
Tärkein kulutukseen vaikuttava asia on ajo nopeus. Todennäköisesti noin 80 km/h on taloudellisin.
Kovin sitkeässä tämä uskomus. Näin oli joskus 80 puolessavälin tai aikaisemmin, mutta ruiskukoneiden aikana nopeus on pudonnut ja nykyään jossain 30-40km/h. Tämän näkee autolehtien testeistä.
Mitä liukuun tulee, niin olen aina hämmästellyt ohjetta ajaa vaihde päällä valoihin vaikkakin kulutus on silloin nolla. Riippuu tilanteestat toki, mutta usein rullaamalla pääsee todella paljon pidemmälle (esim. ylämäki jonka päällä valot) ja silloin kulutus on hyvin pientä <1l/h. Hauska leikki sinänsä yrittää aina päästä ylämäessä valoihin ilman jarrun painallusta:) ..jos ei muita takana.
Ilmeisesti yleisohjeena ihan hyvä, mutta viimeisiä desejä haettaessa ei enään päde.
Reipasta kiihdystystä tavoitenopeuteen on aina suositeltu ja tämähän perustuu siihen, että hyötysuhde on parempi siellä 70-90% kaasunavauksella. Nyt kuintekin eu-sykli ajetaan äärimmäisen hitailla kiihdytyksillä ja tällä tavalla ajaen on saatu hyvin alhaiset "eu-lukemat", joten voisiko sama päteä myös laboratorion ulkopuolella? Hyötysuhde on ehkä marginaalisesti pienempi (suorasuihkutus kone), mutta ilmanvastus on myös pienempi.
En tiedä hyötysuhteesta mutta oma octavia greenline combi luvattu eu keskikulutus on 4.4 ja tankkauscomin mukaan menee sen alle. Tyytyväinen pitää olla. Eikä oo tarvinnu edes kiristellä tuohon. Noiden mukaan oon ajellu mitä tuossa aikasemmin oon kommentoinu, vaikkakaan en koko ajan. Käytän paljon myös vakionopeudensäädintä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 26.05.13 - klo:23:27
En tiedä hyötysuhteesta mutta oma octavia greenline combi luvattu eu keskikulutus on 4.4 ja tankkauscomin mukaan menee sen alle. Tyytyväinen pitää olla.
Tuo 4,4 on varmasti maantiepainoitteista ajoa, kun taas eu-yhdistetty sisältää paljon vaihtelevaa ajoa ja pysähdyksiä. Oikeampi olisi verrata eu-maantiekulutusta ja aika taikuri olet jos menet sen alle säännöllisesti.)
No nimenomaan EU normin keskikulutus on se mihin päästöt perustuu ja siihen verrataan. On maantiepainotteista muttei pelkästään maantieajoa. Eikös silloin ole taloudellista ajo kun alittuu normikulutus? ;)
Ainakin Tojon hypritillä on helppo ajaa pienellä kulutuksella ja ilman kaasua tapahtuvan rullailun aikana vehje lataa akun täyteen. B-vaihteistomoodi tehostaa vielä moottorijarrutusta alamäessä jne joten säästää myös jarrupaloja tuntuvasti.
Olen alkanut ajaa jo V40:n omistusajan lopulla ennakoiden ja kevyemmällä kaasujalalla, mutta eihän se pks:n hätähousuille tunnu sopivan. Nopeus siis on rajoitusten ylärajalla (=sakkorajan tuntumassa) eli siis oikeasti ei olla tien tukkeena, mutta ei se tunnu sopivan suurelle osalle. Suurella osalla on kiire seuraaviin punaisiin valoihin ja vielä käsittämättömän agressiivisesti poukkoillen jarrulevyt punaisena. Jos vielä ennakoi seuraavia punaisia valoja, niiden palaessa siis vielä punaisella, hätähousut vetää vauhdilla vaikkapa bussikaistaa punaisiin kovaa jarruttaen. Sinänsähän minua ei hötkyilijät haittaa, kunhan nyt sitten eivät jäisi loppupeleissä siihen eteen kupeksimaan.
Ilmeisesti polttoaineet ovat edelleen liian edullisia, koska havaintojeni mukaan kaikki hätähousut eivät ole ns. työsuhdeautoja vaan runsaasti on selkeää itseomistuskalustoa. Muutenkin tämän alueen kansaa vaivaa yhä enemmän hermostuneisuus, kireys ja etuilu/kiilailu jo ruokakauppojenkin kassajonoissa. Eilen oli yksi esimerkki kaupassa: kaveri ajoi Transitilla hermostuneena perstuntumassa vaikka edessä oi punaiset valot. No päästiin kaupan pihaan, äijä paiskoi ovea kireänä kiinni ja eukkonsa happamana mukana. Satuttiin lopuksi kaupan kassajonoon, me edessä ja he takana. ,,ijä kävi niin kireänä että töni kuulemma vaimoani ja paiskasi kaljalootansa ja makkaransa osittain välipuomin yli tavaroidemme päälle. Mietin että sanoisiko että vedä hyvä mies henkeä välillä.
Itsekin hätäilin aiemmin jonkin verran, vaan olen nykyisin huomannut että se sekunti kaksi ei todellakaan ole sen arvoista vaan saa ainoastaan vielä kireämmän sisäisen olon.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 26.05.13 - klo:15:57
Tottakai se riippuu autosta ja tilanteesta! Esimerkiksi kun ajan viimeisen kilometrin kotia se menee rullaamalla 40 alueella. Kun taas ajaisin vaihteella/moottorijarrutuksella niin joutuisin pumpata..ja on minullakin pitkät välitykset..
Näin juuri. B1mpolla tuntuu olevan perusasiat selkäytimessä hanskassa. :)
Tuntuu vain monista muiden kommenteista luettuna oudolta väitteet että moottori
jarrutuksella auto rullaisi kevyemmin kuin vapaalla. En ole vielä tuollaisella ajanut. Itselläkin suht pitkillä välityksillä varustetut autot mutta vapaarullaus on silti ihan eri asia. Useinhan ensin rullataan vapaalla ja kun se hidasteeseen hiljentävä jono ollaan saamassa kiinni, heitetään sitten moottorijarrutukselle.
Ihmetyttää myös jotkin väitteet että kaupunkialueilla ei löytyisi rullauspaikkoja, vaikka kaikissa paikoissa missä on etenkin korkeuseroja, on myös tuollaisia paikkoja.
Rullausominaisuuden heikko hyödyntäminen osoittaa yleensä, että ajaja ei tunne joko ajoneuvoa ja sen toimintaa tai ei osaa lukea liikennettä tai keliä maastosta ja edellisten yhdistelmistä puhumattakaan.
Hauskalta näyttää myös nämä kommentit joissa ensimmäisenä halutaan leimata ekoilu tai vaikka rullaus jotenkin muuta liikennettä häiritseväksi tai rytmiltään poikkeavaksi. Todellisuudessa taloudellisin ajotapa on hyvin harvoin mitään mummoilua. On totta että tiukimmillaan se vaatii tiettyä kurinalaisuuttakin mutta keskimäärin se on nopeusrajoitusten mukaisesti harjoitettavaa rentoa ja joutuisaa etenemistä, hyvin usein myös talousajoa häiritsee perä edellä tietyissä paikoissa vastaan tulevat, näin myös kaupunkialueella. On nimittäin selvää että ilman pysähtymispakkoa tai tiukkaa käännöstä nopeutta ei kannata laskea turhan alas jos tarkoitus on hetken päästä se uudelleen nostaa.
Ei oikein jaksa mitään yleispätevää opusta aiheesta kirjoitella perusasioiden osalta mutta kun rullaus tuntuu tunteita herättävän voisi heittää galluppia että mikä on kenenkin moottorijarrutusennätys tai toisaalta vapaarullausennätys (m) kun lähtönopeus vaikkapa rajoitus +max 15 kmh ja loppunopeus rajoitus - max 10 kmh ?
Joskus tullut tuollaistakin vapaalla kokeiltua ;D
Tästä rullailusta. Itselle jäänyt vahvasti mieleen, kun aikanaan ~15v sitten kun ajokorttia ajoin ja rullasin maantiepätkällä 80km rajoitusalueella alamäessä autolla, niin ajo-opettaja ei suosinut ajatusta. Tarkasti en muista, mutta sanoi että vapaalle laitettaessa vaihteistossa jää jokin akseli lepäämään kevyen neulalaakerin varaan joka luonnollisesti ei kestä tällaista pitkään. Tämän säikäyttämänä en ole vapaalla rullausta käyttänyt kuin aivan hitailla nopeuksilla jos niilläkään. Onkohan tässä mitään perää vai uskaltaako sitä heitellä vapaalle huoletta alamäissä?
Lainaus käyttäjältä: Chicane - 27.05.13 - klo:00:02
Tuo 4,4 on varmasti maantiepainoitteista ajoa, kun taas eu-yhdistetty sisältää paljon vaihtelevaa ajoa ja pysähdyksiä. Oikeampi olisi verrata ```````````°eu-maantiekulutusta ja aika taikuri olet jos menet sen alle säännöllisesti.)
3.7l/100km on ilmoitettu maantiekulutus ja 5.5l/100km kaupunki. Lähempänä omat ajot on tuota ilmoitettua maantiekulutusta kuitenkin. 8) Juurikin aamulla ajelin ennakkoiden valot ja rullailemalla oriveden suunnalta näsinneulan ohi lielahteen 24km 3.3l/100km ajotietokoneen mukaan, matka-aika 23min. 62km/h keskinopeudella. Tietokone ei juurikaan heitä tankkausten perusteella. Vakkari oli myöskin käytössä. Perustelen tässä nyt vain sitä että ennakointi kannattaa ja vapaalla rullaaminen. ;)
Lainaus käyttäjältä: cKid - 27.05.13 - klo:08:21
Tästä rullailusta. Itselle jäänyt vahvasti mieleen, kun aikanaan ~15v sitten kun ajokorttia ajoin ja rullasin maantiepätkällä 80km rajoitusalueella alamäessä autolla, niin ajo-opettaja ei suosinut ajatusta. Tarkasti en muista, mutta sanoi että vapaalle laitettaessa vaihteistossa jää jokin akseli lepäämään kevyen neulalaakerin varaan joka luonnollisesti ei kestä tällaista pitkään. Tämän säikäyttämänä en ole vapaalla rullausta käyttänyt kuin aivan hitailla nopeuksilla jos niilläkään. Onkohan tässä mitään perää vai uskaltaako sitä heitellä vapaalle huoletta alamäissä?
Huoletta voi rullailla jos ei ohjekirjassa kielletä..
En kyllä tuota vapaalla rullaamista ihan ymmärrä... Vaihde päällä liukuessa kulutus on pyöreä nolla kun taas esim nopeudella 60 km/h vapaalla rullatessa kulutus on luokkaa 1,5 litraa sadalla. Mitä säästöä tuolla saadaan aikaiseksi?
Helpoimmin/eniten kulutusta pudotetaan tietysti ennakoimalla, eli katsomalla edemmäs kuin sen edessä menijän takavaloihin. Jostain syystä valtaosa autoilijoista tuijottaa aivan liian lähelle eteensä.
Taloudellisin vauhti taitaa löytyä jostain 60-80 km/h:n välistä, tietysti pitää muistaa että niissä pyöreissä numerotauluissa tien poskessa ilmoitetaan miniminopeus jota pitää käyttää... ;)
Lainaus käyttäjältä: TuplaVW - 27.05.13 - klo:08:04
Tuntuu vain monista muiden kommenteista luettuna oudolta väitteet että moottorijarrutuksella auto rullaisi kevyemmin kuin vapaalla. En ole vielä tuollaisella ajanut.
Eiköhän kaikki ole ajanut takaa lähinnä sitä tosiasiaa, että moottorijarrutuksella kulutus on nolla, kun rullatessa se on noin litran tunnissa.
Ainakin meidän autossa moottorijarrutus ilman manuaalista alasvaihtamista on niin olematonta, että mielummin sitä sillä rullaa kulutus nollassa, kuin tyhjäkäynnillä aavistus pidemmälle. Tosin tämä tietysti johtuu siitä, että mä en ala rullaamaan kilometri ennen omaa liittymää, koska en halua häiritä muuta liikennettä. Jos näitä rullailuja harrastaa, niin sitten tilanne saattaa olla toinen.
Normiautoiljalle, joka nostaa kaasun 200-300 metriä ennen liikennevaloja tai kääntymistä poikkikadulle, on kevyt moottorijarrutus varmasti parempi vaihtoehto, kuin tyhjäkäynnillä rullaaminen ja jarruilla jarruttaminen just ennen valoja.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.05.13 - klo:09:26
Eiköhän kaikki ole ajanut takaa lähinnä sitä tosiasiaa, että moottorijarrutuksella kulutus on nolla, kun rullatessa se on noin litran tunnissa.
Ainakin meidän autossa moottorijarrutus ilman manuaalista alasvaihtamista on niin olematonta, että mielummin sitä sillä rullaa kulutus nollassa, kuin tyhjäkäynnillä aavistus pidemmälle. Tosin tämä tietysti johtuu siitä, että mä en ala rullaamaan kilometri ennen omaa liittymää, koska en halua häiritä muuta liikennettä. Jos näitä rullailuja harrastaa, niin sitten tilanne saattaa olla toinen.
Normiautoiljalle, joka nostaa kaasun 200-300 metriä ennen liikennevaloja tai kääntymistä poikkikadulle, on kevyt moottorijarrutus varmasti parempi vaihtoehto, kuin tyhjäkäynnillä rullaaminen ja jarruilla jarruttaminen just ennen valoja.
Eikö tässä nyt ole sanottukin että jarrutus tapahtuu moottorijarrutusta ja jarrua käyttämällä? Pitäisiköhän tehdä oikein opetusvideo aiheesta? Rullaaminen tarkoittaa vapaalla liikkumista ilman moottorijarrutusta. Paikkoja kyllä löytyy ja ajaminen yleensä sujuvampaa kuin kiihdyttely ja jarruttelu. Moottorijarrutustakin on monenlaista; alamäessä vauhdin hillitseminen ja vakkarilla ajaminen tekee sitä myös, stoppiin pysähtyminen pienemmälle vaihtaessa 5, 4, 3, 2 jne. Sellaista tilannetta kuin vapaalla jarruttaminen ei tule käyttää muussa tapauksessa kuin aivan ennen pysähdystä. Rullautus on taiteen laji ja nollalukeman tuijottajat ei sitä osaa tai halua omaksua.
Tässä ekoilussa on se kiva puoli että on jopa nopeammin perillä kuin raivolla valoista valoihin puskeva. Harvemmin tarvii poiketa perin epämiellyttävässä paikassa joka on bensis. 1300-1400km tankillisella kuulostaa mukavalta, mutta mieluusti kelpaisi myös 1600-1800km! ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.05.13 - klo:09:57
Harvemmin tarvii poiketa perin epämiellyttävässä paikassa joka on bensis. 1300-1400km tankillisella kuulostaa mukavalta, mutta mieluusti kelpaisi myös 1600-1800km! ;D
Mä pääsen tankillisella keskimäärin noin 600km. Mutta silti ajelen hymyssä suin :)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.05.13 - klo:09:26
Eiköhän kaikki ole ajanut takaa lähinnä sitä tosiasiaa, että moottorijarrutuksella kulutus on nolla, kun rullatessa se on noin litran tunnissa.
Juu on valitettavaa että jopa ns asiantuntijoina pidetyt tahot parikymmentä vuotta sitten kun kulutusnäyttöjä alkoi tulla autoihin, sortuivat siihen että hieman innostuttiin liikaakin niiden ohjaavasta vaikutuksesta. Tavoite oli sikäli hyvä eli opastaa rauhallisempaan ajotapaan ja karsia pois sitä pahaa tapaa että kaasun nostoa riittävästi ennakkoon ei osattu.
Ja kansa tuijottaa edelleen niitä nollia unohtaen kokonaisuuden, jostakin on silti hyvä aloittaa 8). Jos ajattelee hieman enemmän tai jopa laskee esimerkeistä tuota tarkemmin, niin ilman ajosilmää matemaattisestikin voi todeta että on kyse hieman eri asioista. Moottorijarrutusta kannattaa hyödyntää mutta niin rullaustakin. Ovat eri asioita, vaikkakin usein kyllä myös peräkkäisesti käytettävissä.
Jos haluaa hahmottaa asiaa toisentyyppisellä esimerkillä, niin voi ajatella että ansaitseeko esim mieluummin 30 ,/h 7,5 h/vrk vai 15 ,/h 24h/vrk. Kuitenkin samalla työmäärällä ja ajalla, tai jälkimmäisessä jopa helpommin ja vähemmällä työllä ...mutta käyttäen osaamista ja hieman hmm päätäkin.
On totta että jos ei kertakaikkiaan ole taloudellisuuteen ja sujuvuuteen mitään intressiä tai taitoa, on varmasti parempi kaikille olla väkisin opettelematta jotakin mitä ei opi, koska väärin käytettynä voi johtaa siihenkin että haittaa muiden liikennettä tai jopa vaarantaa sitä kun ei ymmärrä mitä on tarkoitus tehdä. Tuon kaiken nimittäin pitää tapahtua ihan helposti ja alhaisella sykkeellä ;D
Lainaus käyttäjältä: TuplaVW - 27.05.13 - klo:10:45
On totta että jos ei kertakaikkiaan ole taloudellisuuteen ja sujuvuuteen mitään intressiä tai taitoa, on varmasti parempi kaikille olla väkisin opettelematta jotakin mitä ei opi, koska väärin käytettynä voi johtaa siihenkin että haittaa muiden liikennettä tai jopa vaarantaa sitä kun ei ymmärrä mitä on tarkoitus tehdä. Tuon kaiken nimittäin pitää tapahtua ihan helposti ja alhaisella sykkeellä ;D
Eiköhän se ole monille kuitenkin selvää, että rullaamista optimaalisesti käyttämällä, voidaan saavuttaa polttoaineen säästöä. Tämä on ainakin minulle täysin selvä asia. Mä olen käynyt villeinä opiskeluaikoina jopa seuraamassa Remmi-Teamin tekemisiä, joten olen kyllä nähnyt miten rullaamista ja kiihdyttämistä käytetään optimaalisella tasolla.
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että tuollainen kulutuksen optimointi ei sovi millään tapaa vilkkaaseen liikenteeseen. Sillä aiheutetaan valtavasti haittaa muille. Varsinkin jos ajetaan jonossa maantiellä ja jojoilun takia jonon viimeisten autojen vauhti seilaa jo tolkuttomasti. Jokainen varmaan muistaa miten hauskaa intin polkupyörämarseille jonon viimeisillä oli... Tai jos omaa vauhtia aletaan himmailemaan kilometri ennen kääntymistä. Tässäkin keskustelussa on rullailija kehunut, kuinka rullaa viimeisen kilometrin ennen kotitielle kääntymistä. On siellä varmaan kanssa-autoilijoilla hauskaa takana.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.05.13 - klo:10:56
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että tuollainen kulutuksen optimointi ei sovi millään tapaa vilkkaaseen liikenteeseen. Sillä aiheutetaan valtavasti haittaa muille. Varsinkin jos ajetaan jonossa maantiellä ja jojoilun takia jonon viimeisten autojen vauhti seilaa jo tolkuttomasti. Jokainen varmaan muistaa miten hauskaa intin polkupyörämarseille jonon viimeisillä oli... Tai jos omaa vauhtia aletaan himmailemaan kilometri ennen kääntymistä. Tässäkin keskustelussa on rullailija kehunut, kuinka rullaa viimeisen kilometrin ennen kotitielle kääntymistä. On siellä varmaan kanssa-autoilijoilla hauskaa takana.
Kuka nyt vilkkaassa liikenteessä näin itsekkäästi on ajamassa, silloin ajetaan muiden tahtiin. Oma tilanne oli se että 40 alue ja vauhti ei hiivu ollenkaan. Eipä siinä oo kellään sanomista ja toisekseen siinä on harvoin ketään takana..ja lisäksi on myös tasa-arvoiset risteykset ja päättyvä tie..olen ajanut ammatikseni taksia, rekkaa ja nosturia..siinä kyllä näkee ja oppii monenlaista. Turha näitä nyt on perustella.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.05.13 - klo:10:56
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että tuollainen kulutuksen optimointi ei sovi millään tapaa vilkkaaseen liikenteeseen. Sillä aiheutetaan valtavasti haittaa muille. Varsinkin jos ajetaan jonossa maantiellä ja jojoilun takia jonon viimeisten autojen vauhti seilaa jo tolkuttomasti. Jokainen varmaan muistaa miten hauskaa intin polkupyörämarseille jonon viimeisillä oli... Tai jos omaa vauhtia aletaan himmailemaan kilometri ennen kääntymistä. Tässäkin keskustelussa on rullailija kehunut, kuinka rullaa viimeisen kilometrin ennen kotitielle kääntymistä. On siellä varmaan kanssa-autoilijoilla hauskaa takana.
Sekö ei sitten aiheuta haittaa, että ajetaan liikennevaloihin hampaat irvessä jarrulaikat punaisina ja sitten arvotaan liikkeellelähtöä. Tasaiseen ajoon pyrkivä vetää ohitse toiselta kaistalta, kun on vauhtia varastossa. Sitten kun näitä urpoja on kahdella kaistalla odottamassa vihreitä, niin koko muu liikenne joutuu jarruttelemaan, kun nämä urpot eivät saa vehkeitään kiihtymään sekunnissa viiteenkymppiin.
Tuli harrastettua edellisen autoni eli ocsun 2 1.6MPI kanssa taloudellisuusajoa. Ja parhaimmillaan 540km reissu meni keskikulutuksella 5.4l/100km.
Mutta tästä johtuen sitten kone karstottu pahasti ja tuli käyntiongelmia (johtu myös kyllä mystisestä sähköviasta).
Oli lähellä kuulemma ettei tarvinut konetta avata...
Nyt viimekesänä hommaama pasuunan kanssa en ole taloudellisuus ajoa suorittanut, enkä tule suorittamaan.
Keskikulutus viimeiseltä puoleltavuodelta 9.45l/100km :))
Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2
Tuntuu että täällä vedetään kaikki ihan äärimmilleen. Kyllähän sitä välillä kannattaa kenkää antaa, "täydellinen" palaminen kun ei tapahdu tyhjäkäynnin tuntumassa.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 26.05.13 - klo:15:58
Nykyisillä automaattivaihteisilla (mukaan lukien DSG) en rullaisi - voi tulla ajatushäiriö vaihdekeppiä siirrellessä.
Ei tuossa mitään häiriötä pääse tapahtumaan, kunhan muistaa pitää peukalon kurissa. Ilman peukkunappia se keppi liikkuu vain kahden asennon välillä: N ja D.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 26.05.13 - klo:15:29
Tuntuu olevan niin ettei haluta ymmärtää rullauttamisperiaatetta alkuunkaan, vaan tuijotetaan sitä nollaa..suosittelen kokeilemaan tutulla ajoreitillä minkälainen kulutushyöty tulee nimenomaan vapaalla rullautuksella..
Vaginisti teki empiiristä tutkimusta ja alustavien tulosten perusteella vapaalla rullaamisesta voi tulla yllättävääkin kulutussäästöä :D Olen tainnut todellakin tuijottaa sitä nollaa liikaa...pitää jatkaa tutkimuksia jahka joudun takaisin työmaalle, joka päivä on samaan aikaan sama reitti ja kulutus aika hyvin tiedossa. Raportoin edistyksestä myöhemmin... 8)
Kaikista parhaiten tuo vapaalla rullauksen etu tulee esille silloin kun rengaspaineet ovat riittävän korkeat tai jopa hieman suosituksia korkeammat (Itse käytän nyt Polossani 3,2/3,1 bar, suositukset 2,6/2,4).
Tutuillakin reiteillä saattaa tulla positiivisia yllätyksiä kun kohdassa jossa oman silmän mukaan näyttäisi olevan tasamaata, onkin hyvin loivaa alamäkeä jota ei silmällä erota. Tällöin vapaalle heitettäessä saattaa käydä niin että pienen pintakaasun (hetkellinen kulutus: 1,5-2 l/100km) sijaan pääsetkin vauhdin hiljentymättä rullailemaan vapaalla (Polossani 0,3-1,0 l/h riippuen sähkölaitteiden lukumäärästä).
Taloudellisuusajosta monella onkin kummallinen mielikuva tientukkona olemisesta. Todellisuudessa taloudellisesti ajava kuski lähtee ripeästi valoista liikkeelle, ennakoi valoja katsomalla kauas horisonttiin, pitää turvälit riittävän pitkinä, käyttää paljon sivu/taustapeilejä ja osoittaa aikeistaan ajoissa muille autoilijoille vilkuin ja ryhmittymällä oikein. Ideana on kuitenkin säilyttää joka hetki vauhti mahdollisimman tasaisena. Taitavasti ajava kuski sekoittaa sopivassa suhteessa vapaalla rullautusta ja moottorijarrutusta. Nämä on vain asioita jotka kannattaa itse kokeilla ihan käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: Urlaub - 27.05.13 - klo:11:52
Sekö ei sitten aiheuta haittaa, että ajetaan liikennevaloihin hampaat irvessä jarrulaikat punaisina ja sitten arvotaan liikkeellelähtöä.
Ei maailmassa pidä nähdä kaikkia asioita mustavalkoisina. Ei kaupunkiliikenteessä kannata ajaa pisaralla pisimmälle -periaatteella, mutta ei myöskään jarrulaikat punaisina. Molemmet ovat mielestäni yhtä typeriä ajotapoja. Ja molemmat tavat aiheuttavat vain haittaa muille autoilijoille.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 27.05.13 - klo:12:45
Tutuillakin reiteillä saattaa tulla positiivisia yllätyksiä kun kohdassa jossa oman silmän mukaan näyttäisi olevan tasamaata, onkin hyvin loivaa alamäkeä jota ei silmällä erota. Tällöin vapaalle heitettäessä saattaa käydä niin että pienen pintakaasun (hetkellinen kulutus: 1,5-2 l/100km) sijaan pääsetkin vauhdin hiljentymättä rullailemaan vapaalla (Polossani 0,3-1,0 l/100km riippuen sähkölaitteiden lukumäärästä).
Nyt meni kyllä fysiikan lait uusiksi. Ei muuta kuin soittoa Ruotsin suuntaan ja pystiä noutamaan.
EDIT: Jos siis olet sitä mieltä, että auto menee loivassa alamäessä samaa vauhtia pienellä pintakaasulla vaihde päällä, kuin vaihde vapaalla.
Täällä onkin paljon muitakin kuin kehä1 sisällä ajavia, olen myös itse asunut siellä..kyllä sitä voi liikennettä sielläkin ennakoida ja säästää. Ihan keskusta-ajo on taloudellisinta hybrideillä..tosiaan säästäminen on sitäkin että jättää siellä auton etäämmälle ja kulkee julkisilla..
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.05.13 - klo:12:50
Nyt meni kyllä fysiikan lait uusiksi. Ei muuta kuin soittoa Ruotsin suuntaan ja pystiä noutamaan.
EDIT: Jos siis olet sitä mieltä, että auto menee loivassa alamäessä samaa vauhtia pienellä pintakaasulla vaihde päällä, kuin vaihde vapaalla.
Minulla ainakin. Riippuu vauhdista/ilmanvastuksesta, massasta ja renkaiden vierinvastuksesta.
Toiset ihmettelee miten auto kuluttaa niin vähän ja toiset ihmettelee miten paljon. On se ihmeellistä. Tästä topiikista on toivottavasti jollekkin säästöä hakevalle jotain hyötyä. Toisia tämä vain ärsyttää. Monesti takana tuleva hakkaa rattia ja manaa mutta kiittää kuitenkin kun ei tarvinnutkaan pysähtyä.
Toiset autot rullaa vaan paremmin kuin toiset. Huomasin sen kun auto vaihtui että piti jarrutella paljon enemmän. Meidän pikkukauppakassi ei tahdo oikein millään rullata, ehkä se on liian kevyt.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.05.13 - klo:12:50
Nyt meni kyllä fysiikan lait uusiksi. Ei muuta kuin soittoa Ruotsin suuntaan ja pystiä noutamaan.
EDIT: Jos siis olet sitä mieltä, että auto menee loivassa alamäessä samaa vauhtia pienellä pintakaasulla vaihde päällä, kuin vaihde vapaalla.
Tämän voit ihan itse kokeilla jos et muuten usko. Mittaa rullausmatka vaihteella ja ilman niin saatat yllättyä. Asiaa voit miettiä ihan fysiikan kauttakin niin että vapaalla rullatessa sinulla ei ole moottori kitkoineen vastustamassa rullausta, kun se on kytetty pois voimalinjasta. Silloin kun vaihde on päällä niin moottoriin joudutaan syöttämään enempi polttoainetta jotta sama vauhti säilyy.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 27.05.13 - klo:13:11
siaa voit miettiä ihan fysiikan kauttakin niin että vapaalla rullatessa sinulla ei ole moottori kitkoineen vastustamassa rullausta, kun se on kytetty pois voimalinjasta. Silloin kun vaihde on päällä niin moottoriin joudutaan syöttämään enempi polttoainetta jotta sama vauhti säilyy.
Nyt ei mene jakeluun. Mutta sehän on minun kohdallani hyvin yleistä :)
Kun rullaat sitä alamäkeä alaspäin ja motti käy, niin aivan samat sisäiset kitkat siellä motissa on kuin veto päällä tilanteessa. Mutta pintakaasulla annat motille puolta enemmän polttoainetta ja jos se annos ei kiihdytä auton nopeutta, niin fysiikan lait ovat menneet uusiksi.
Eli olet sitä mieltä, että auto joka rullaa tyhkäynnillä loivaa mäkeä alaspäin kulutuksella 1.0 l/100km, kulkee nopeampaa kuin täysin identtinen auto jossa on veto päällä ja sen kulutus on 2.0 l/100km?
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.05.13 - klo:13:25
Eli olet sitä mieltä, että auto joka rullaa tyhkäynnillä loivaa mäkeä alaspäin kulutuksella 1.0 l/100km, kulkee nopeampaa kuin täysin identtinen auto jossa on veto päällä ja sen kulutus on 2.0 l/100km?
Nyt ollaan asian ytimessä. :)
Kyllähän se sama potentiaalienergia, joka avittaa autoa mäkeä alas lasketellessa, vaikuttaa myös vaihde päällä ajaessa. Vaihde vapaalla tai vaihde päällä, paljoa ei ole myöskään eroa kitkoissa tai pyörivissä massoissa. Mutta entäs jos ajetaan sekä vaihde vapaalla että LIS,,KSI vielä kytkin pohjassa? Silloin periaatteessa iso osa vaihdelaatikon pyörivistä osista seisoo. Tuliskohan tuosta jotain huomattavaa eroa, hmm...
Alamäessä pintakaasulla vaihde päällä kierrokset on isommat kuin rullaamalla tyhjäkäynnillä ja vaatii enemmän polttoainetta. Elikkä kevitetään kulkua pienellä kaasulla.
Jos vaikka kokeilee sitä vakkarilla ja seuraa kulutusta? Joko moottori jarruttaa ja kulutus nolla tai vakkari tarjoilee kaasua ja kulutus yleensä suurempi kuin tyhjäkäynnillä. Se saattaa tuntua pienenä nykimisenä loivassa alamäessä. Aikaisemmin mainitsinkin asiasta että niin suurta vaihdetta ja herkkää kaasujalkaa ei taida olla kellään. ;)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.05.13 - klo:13:43
Alamäessä pintakaasulla vaihde päällä kierrokset on isommat kuin rullaamalla tyhjäkäynnillä ja vaatii enemmän polttoainetta. Elikkä kevitetään kulkua pienellä kaasulla.
Jos vaikka kokeilee sitä vakkarilla ja seuraa kulutusta? Joko moottori jarruttaa ja kulutus nolla tai vakkari tarjoilee kaasua ja kulutus yleensä suurempi kuin tyhjäkäynnillä. Se saattaa tuntua pienenä nykimisenä loivassa alamäessä.
Eipäs lähdetä nyt sivuraiteille. Nyt ei ajeta vakkarilla, eikä varsinkaan jarruteta. Toinen auto rullaa loivaa alamäkeä alaspäin tyhjäkäynnillä ja toinen ajaa samaa alamäkeä tasaisella ja jatkuvalla pintakaasulla.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.05.13 - klo:13:43
Alamäessä pintakaasulla vaihde päällä kierrokset on isommat kuin rullaamalla tyhjäkäynnillä ja vaatii enemmän polttoainetta. Elikkä kevitetään kulkua pienellä kaasulla.
Jos vaikka kokeilee sitä vakkarilla ja seuraa kulutusta? Joko moottori jarruttaa ja kulutus nolla tai vakkari tarjoilee kaasua ja kulutus yleensä suurempi kuin tyhjäkäynnillä. Se saattaa tuntua pienenä nykimisenä loivassa alamäessä. Aikaisemmin mainitsinkin asiasta että niin suurta vaihdetta ja herkkää kaasujalkaa ei taida olla kellään. ;)
Totta tämäkin, mutta hiukan mietityttää että mikä on se todellinen käytännön ero. Omassa TDI:ssä harvoin kierrosluku ylittää 2000 rpm rajaa, toki motarilla muttei paljon muuten.
Kyllähän tuolla teoriassa saadaan eroa, mutta kuinka paljon käytännössä? Eli jos lähtökohta on se että vauhti pyritään pitämään tasaisena, taitaa mennä pilkun viilaamiseksi. :-\
Onko niin, että edellä jotkut puhuvat manuaalivaihteisista ja toiset taas automaattivaihteisista autoista?
Lainaus käyttäjältä: cKid - 27.05.13 - klo:08:21
Tästä rullailusta. Itselle jäänyt vahvasti mieleen, kun aikanaan ~15v sitten kun ajokorttia ajoin ja rullasin maantiepätkällä 80km rajoitusalueella alamäessä autolla, niin ajo-opettaja ei suosinut ajatusta. Tarkasti en muista, mutta sanoi että vapaalle laitettaessa vaihteistossa jää jokin akseli lepäämään kevyen neulalaakerin varaan joka luonnollisesti ei kestä tällaista pitkään. Tämän säikäyttämänä en ole vapaalla rullausta käyttänyt kuin aivan hitailla nopeuksilla jos niilläkään. Onkohan tässä mitään perää vai uskaltaako sitä heitellä vapaalle huoletta alamäissä?
Huoletta voi pistää vaihteen vapaalle ja rullata. Vaihteistossa pyörii aina jokin/jotkut akselit ja ne(akselit, hammaspyörät ja laakerit) on mitoitettu kestämään kaikki normaalit käyttömoodit. Peruutusvaihteella en ryhtyisi tuhansia kilometrejä ajamaan, enkä kytkintä pitäisi pohjassa tarpeettomasti. Muuten kaikki käyttötilat on manuaalivaihteiston osalta sallittuja.
Muistelen, että joskus on julkisuudessa ollut puhetta vapaalla rullauksesta, että alipainetta ei silloin riittäisi äkkijarrutuksiin. Tässä voi käyttää tervettä järkeä. Maantiellä harvemmin rullaillaan pitkiä matkoja.
Manuaalivaihteella voi kokeilla samassa loivassa alamäessä rullausta ja moottorijarrutusta. Rullaus toimii aina ja polttoainetta säästyy. Moottorijarrutus dieselilläkin toimii(polttoaineen syöttö katkeaa ja kulutusmittari näyttää nollaa), mutta auto hidastuu nopeammin moottorijarrutuksen takia ja jos jatkaa liian pitkälle moottori alkaa protestoimaan(nykimään ja sammuu).
Itse käytän kumpaakin. Vähän jyrkemmässä mäessä moottorijarrutusta( tai 100 tiellä 80 lätkän nähdessäni). Liikennevaloihin rullaan yleensä vapaalla, lopuksi vähän määrätietoisempi jarrutus, jolloin i-stop toimii.
================
Automaatilla on sen logiikan ohjelmoijan varassa...
Se että esim. omassa autossa saa kaasun annostelulla viemään alle 0.6/100km alamäessä niin täytyy olla tarkka jalka..GPS 75km/h ja 1500 rpm vaatii jonkun verran enemmän polttoainetta kuin tyhjäkäynnillä rullaamalla. Puhutaan nyt tasaisesta mäestä. Jos esim. vauhti kiihtyy mäessä vaikka +5 tai vastaavasti -5 niin ei liene merkitystä matkanteolle.
Alipaine pitäisi riittää kolmeen kunnon polkaisuun jokatapauksessa. Tehostimella on takaiskuventtiili niin alipaine ei pääse tehostimelta pois tyhjäkäynnillä kun tuotto pienempi. Pumppaamalla voi saada alipaineen loppumaan joissakin autoissa.
Lainaus käyttäjältä: pantero - 27.05.13 - klo:14:07
Liikennevaloihin rullaan yleensä vapaalla, lopuksi vähän määrätietoisempi jarrutus, jolloin i-stop toimii.
Riippuu autostasi mutta liikennevaloja lähestyessä yleensä rullaa ennakoiden, sitten moottorijarrutus ja lisää loppuun jarrun mukaan ja siirto vapaalle vasta kun 2 vaihde saavuttaa tyhjäkäyntinopeuden. Kun moottorijarrutusta käyttää tehokkaasti rullauksen jälkeen niin esim. 4, 3, 2 ja siitä vihreä syttyy niin 2 vaihde jo valmiina ja hanaa.. O0
Viikonloppuna pari kertaa eko-ajelua harrastin ja kylläpä on mukavaa! Ajaminen on mielenkiintoista, kun samalla voi vahtia kulutuslukemaa ja yrittää rikkoa omia ennätyksiä. Kaiken lisäksi tuo on rentoa ja stressitöntä. Oletuksena tosin on vähäinen liikenne, sillä taloudellinen ajo menee pilalle, jos joku ilmaantuu taakse, eikä silloin viitsi esim. moottorijarrua käyttää niin paljoa tai antaa nopeuden laskea hetkellisesti "alinopeuden" puolelle. Verrokkina esimerkiksi maantie-painotteinen osuus: Taloudellinen ajo 6,5l/100km ja sama reitti toiseen suuntaan normaalimmalla ajolla 6,9l/100km.
Vaatii kyllä aika paljon harjoitusta että ajo tulee selkärangasta. Ja kun se tulee rangasta niin siihen ei tarvi keskittyä. Kuitenkin huomioiden muu liikenne samalla..mutta kuten aikaisemmin todettu se on monesti paljon sujuvampaa ajaa "ekoillen"..
Tottahan toki liikenneturvallisuus ja muiden autoilijoiden kannalta huomaavainen ajotapa on se ykkösasia! Mutta se kun on otettu huomioon, voidaan keskustella taloudellisesta ajotavasta. Eikä kaikilla taloudellisen ajotavan kikoilla saada merkittäviä kulutussäästöjä aikaiseksi, mutta on hyvä joskus pohdiskella myös asioiden teoreettisia taustoja.
Moni tosiaan luulee, että moottorijarrutus on taloudellisempaa kuin rullaus. Mutta aina kun jarrutetaan, muutetaan auton massaan kalliisti ladattua liike-energiaa lämpöenergiaksi, joka häviää jarrutuksessa taivaan tuuliin. Jarrutus on aina jarrutusta.
Itselläni Golf VII:ssa on ajomoodin valinta. Yksi ajomoodi on Eco. Econ ollessa päällä, moottori ja vaihteisto menevät rullaustilaan jatkuvasti - siis moottori-insinöörit suosivat rullausta kuten ennakkoonkin olisi voinut arvata. Ajoin Golf VII 103 kW 1.4 TSI ACT DSG:llä toissa päivänä täsmälleen saman 30 km:n pätkän keskinopeudella 60 km/h sekä Eco- että Normal-valinnalla ajaen koko ajan nopeusrajoitusten mukaista suhteellisen tasaista maksiminopeutta (pääosin 80 km/h ja välillä 60 km/h). Econ-moodilla kulutus oli 4,5 l/100 km (kylmä moottori lähdössä) ja normal-moodilla 4,6 l/100km (lähdössä lämmin moottori). Ero oli hyvin pieni johtuen siitä, että ajan normaalimoodillakin taloudellisen ajotavan oppeja noudattaen ja siitä, että normaalimoodilla lähtö tapahtui lämpimällä moottorilla.
Nykyiset autot kuluttavat vähiten, kun vauhti on tasolla 40 km/h. Harvoin tuota tietoa kuitenkaan pystyy käytännössä hyödyntämään.
Jos jollakin ajorupeamalla pyrin mahdollisimman pieneen kulutukseen, ajan mäet juuri niin kuin b1mpo aiemmin kuvasi:
- mäen alaosa suurella vaihteella tai D-moodilla kiihdyttäen (silloin moottorin kuormitusaste on mahdollisimman korkea ja tehon hinta halvimmillaan)
- vaihto vapaalle jonkin verran ennen ennen mäen harjaa, jotta pääsen loppumatkan mäen päälle melkein ilmaiseksi
- mäkeä alas rullaten - ja sitten kun on pakko jarruttaa, ensin moottorijarrutus ja vasta aivan lopuksi jalkajarrutus
Huomaa näissä ns. ekoautoissa vielä herkemmin kuinka tärkeää on kulutuksen kannalta öljyn lämpötila ja rengaspaineet. Kai ne tuohonkin on öljyn lämpötilamittarin tarkoituksella laittaneet..
Mainittakoon taloudellisen ajotavan teoriasta kiinnostuneille, että myös otsikon
Ominaiskulutus, hyötysuhde ja polttoaineenkulutus
alta löytyy kiinteästi aiheeseen liittyvää tarinaa, siis täältä:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=426.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=426.0)
Vapaata rullausta tulee käytettyä:
-ramppi ylämäkeen ja sen päällä valot. Tämän kun opettelee, niin pystyy ajamaan niin että jarruun tarvitsee koskea vasta kuin vauhti on alle 3km/h tai auto alkaa liikkua taaksepäin. Jos on jyrkkä ylämäki, niin ei tarvi edes paljoa rullailla.
-Ruuhkassa voi nykäistä terävästi liikkeelle ja rullailla toisen perässä sen 200m valoihin. Toki vaatii 2s rakoa edelläolevaan ja valojen lukemista
-jos on loiva alamäki niin rullauksella menee 500m helposti, esim. Mäkelänkatu keskustaanpäin. Kiihdytys 15km/h ylinopeuden puolelle ja rullaa valoihin asti mainiiosti. Ei menisi moottorijarrulla kovinkaan pitkälle.
-sopivan jyrkät alamäet
Tämän vastapainoksi tulee sitten poljettua kaikki yli 200Kw ulos vapaan paikan tullen, jottei kulutus sentään alle 10l/100km menisi:)
Minulla on vieneet kaikki omistamani ajoneuvot, oli kyseessä auto tai mopo erittäin vähän polttoainetta. Honda CBR600RR 2010 keskikulutuskulutus 3,82.Scirocco 160 hv 2010 vastaavasti 5,92.
Mitään pisaralla pisimmälle ajoa en ole koskaan harrastanut. Syitä itse mitä tähän keksin ovat.
Laitteet huollettuja.
Rengaspaineet aina kunnossa.
Autossa ei koskaan ole mitään tavaraa rekisteriotetta lukuunottamatta.
Ajan melkein aina yksin, eli paino minimoitu.
Lähden lämpimästä tallista, joten kone talvella +20 ja auto muutenkin "notkea".
En käytä juuri koskaan ilmastointia, koska en aja autollani 20.6-10.9 välisenä aikana.
Ajotapa erittäin ennakoiva. Pakkokin on ollut olla ,kun satoja tuhansia pyörällä ajettu.
Ajotapani vuoksin ei tule useasti koskettua jarruun.
Ajan erittäin jouhevasti, vaihtotapahtumaa ei huomaa jos repsikka istuu silmät kiinni.
Ajan paljon vapaalla.
En aja suurilla kierroksilla.
Viime kesänä suurin kulutus tankillisella 4,3 ( mopolla ) moottoritietä vauhti noin 160. Tampere-Helsinki-Turku-Tampere
Itse kannatan taloudellista ajotapaa ja pyrinkin siihen.
Taloudellisuusajoa en harrasta.
Ne ovat kaksi eri asiaa.
Pitkälle vietynä taloudellisuusajo voi olla jopa vaarallista, ja ainakin muuta liikennettä haittaavaa.
Joku tästä jo yritti mainitakin, mutta se torpattiin alas ääriesimerkillä.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hyvä kuljettaja ajaa automaattisesti taloudellisesti, ja se on matkustajallekin mukavaa.
Sen viimeisen desin viilaaminen ei välttämättä enää ole ekoteko, koska se saattaa haitata muiden kohtuullista menoa.
Kumma kun täällä ollaan huolissaan taloudellisen ajotavan vaikutuksesta muuhun liikenteeseen. Parhaimmillaan se on ennakoi muuta liikennettä ja on erittäin ripeää.
Mikä kumma se on, jos ei ole minäminä-ihminen.
Luepa ajatuksella. Olinko taloudellista ajotapaa vastaan?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:10:00
Kumma kun täällä ollaan huolissaan taloudellisen ajotavan vaikutuksesta muuhun liikenteeseen.
Makuja on niin kovin erilaisia. Itse esimerkiksi ajan maantiellä normaaleissa ajokeleissä aina noin 15 yli rajoituksen ja kruise päällä. Oli sitten ylä- tai alamäkeä. Minua nyppii ne kuskit, kenen nopeus seilaa koko ajan, mutta tämä ongelma ratkeaa yleensä helpolla, kun ajaa vain ohi.
Kaupungissa nyppii esimerkiksi se, että lähestyn liikennevaloja, joista olen kääntymässä ja kääntyvien nuolivalo on vihreä. Suoraan on punaiset. Edessäni on joku ekohippi, joka alkaa hidastelemaan todella kaukaa, jotta voi rullaila punaisia kohti. Tämän johdosta minä en pääse kääntyvien kaistalle ja valot ehtivät vaihtua minulle punaisiksi. Normaalilla ajosyklillä minä ja pari kaveria minun takaakin olisi ehtinyt valoista läpi.
Täysin samaa mieltä Kukkasen kanssa. Liikenteessä voi ajaa riittävän taloudellisesti siten, että sen sujuvuus ei kärsi. ,,ärimmäinen pihistely ei muun liikenteen sekaan kuulu. Päivittäin kuitenkin törmää näihin valuttajiin (oli syy sitten polttoaineensäästö, "pehmeä" ajotyyli tai, että "ei minulla mihinkään kiire ole"), joiden itsekkyydestä muu liikenne kärsii.
Työkaveri on juuri tällainen pihistelyajoa harrastava, jonka kyydissä on muutamaan kertaan tullut oltua. Todella raivostuttavan aaltoileva tyyli ajaa. Välillä mennään törkeää ylinopeutta säästön nimissä, välillä tientukkona alinopeudella, valoihin valutellaan moottorijarrulla ja isolla vaihteella, alamäissä vaihdetaan vapaalle, jne. Toki se bensa-corolla kulkee 3,6 l/100 km keskikulutuksella, mutta ei tuo tyyli kyllä muuta liikennettä paljon huomioon ota.
Kovasti taas ärsytti tänä aamuna madella tyhjää kaistaa 50 km/h nopeudella 80 alueella, kun liittymästä poistuva alkoi jouhevasti tiputtamaan nopeutta. Kaksiin valoihin jäin kun edellä suoraan ajava valutteli omiin punaisiin... Motivoi siis avautumaan tänne. ;D
Niin sehän parantaa liikenneturvallisuutta että ajetaan 15 ylinopeutta. Ei liikenteessä ole kahta samanlaista kuskia. Toiset ajaa hitaammin, toiset nopeemmin, toiset hiljentää aikaisemmin, toiset kaahaa. Aina liikenteessä jokin nyppii? Taitaa olla luonnekysymys eikä liity mitenkään ekoajamiseen..
Lainaus käyttäjältä: Mikko - 28.05.13 - klo:10:30
Kovasti taas ärsytti tänä aamuna madella tyhjää kaistaa 50 km/h nopeudella 80 alueella, kun liittymästä poistuva alkoi jouhevasti tiputtamaan nopeutta. Kaksiin valoihin jäin kun edellä suoraan ajava valutteli omiin punaisiin... Motivoi siis avautumaan tänne. ;D
Mä luulen, että ei nämä ekohipit oikeasti tajua, millaista haittaa he kanssa-autoilijoille aiheuttavat. Sitten kun koukkaat bussikaistan kautta ohitse, jotta ehtisit omiin vihreisiin, niin alkavat vielä stroboilemaan takana. Mutta kai sitä menee silmät niin kieroon kun jatkuvasti tuijottaa omaa napaa, että ei enää kykene muuta liikennettä seuraamaan.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:10:40
Niin sehän parantaa liikenneturvallisuutta että ajetaan 15 ylinopeutta.
Ei minua haittaa yhtään, jos joku ajaa alle rajoituksen. Kunhan ei pumppaa jatkuvasti eri nopeuksilla. Eikä varsinkaan silloin nosta nopeutta, kun tulee hyvä ohituspaikka.
Tässä topikissahan nimenomaan keskustellaan kulutuksesta, sen pienentämisestä eikä siitä että nyppii toisten ajotyyli. O0
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:10:43
Mä luulen, että ei nämä ekohipit oikeasti tajua, millaista haittaa he kanssa-autoilijoille aiheuttavat. Sitten kun koukkaat bussikaistan kautta ohitse, jotta ehtisit omiin vihreisiin, niin alkavat vielä stroboilemaan takana. Mutta kai sitä menee silmät niin kieroon kun jatkuvasti tuijottaa omaa napaa, että ei enää kykene muuta liikennettä seuraamaan.
Ei minua haittaa yhtään, jos joku ajaa alle rajoituksen. Kunhan ei pumppaa jatkuvasti eri nopeuksilla. Eikä varsinkaan silloin nosta nopeutta, kun tulee hyvä ohituspaikka.
Niinne kaikki on ekokuskeja jotka pumppaa ja ajaa hiljaa. Mihinkä niin kiire ettei anna toisten ajaa tyylillänsä?
Ilkeitä kuskeja löytyy myös näistä ohituskaistan kiihdyttäjistä, ei kuitenkaan voida yhdistää ekoautoiluun..
Totta, keskustellaan kulutuksesta ja sen vähentämisestä. Mutta kun sillä on vaikutusta muuhun liikenteeseen,
keskustellaan myös siitä.
En esimerkiksi pidä järkevänä ajaa vasten vanhaa vihreää taloudellisen ajotavan nimissä.
Tai suojatiesäännön noudattamatta jättämistä samasta syystä.
Kuten kirjoitin, taloudellinen ajatapa on hyvä, mutta ykkösenä turvallisuus.
Ja lakia rikkova ajotapa ei ole turvallinen.
EDIT: Klirjoitusvieheitä, pakko olla vikaa näppiksessä, koska minussa ei...
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:10:45
Mihinkä niin kiire ettei anna toisten ajaa tyylillänsä?
Juu, kukin tavallaan...
Omaa kirjoitustani lainaten, "sen viimeisen desin viilaaminen ei välttämättä ole ekoteko".
Viittaan sillä siihen, että äärimmäinen oman kulutuksen viilaaminen saattaa olla muusta liikenteestä niin poikkeavaa,
että jonkun muun normaali ajo häiriintyy ja aiheuttaa tälle toiselle, tai jopa usealle, epätaloudellista ajoa.
Ts. ekotekona vaaka saattaakin kallistua toiseen suuntaan, vaikka oma mittari näyttäisikin hyvää.
Tarkoitan, että aikansa ja paikkansa kaikella.
Muut huomioon ottaen, edelleen kannatan taloudellista, turvallista ja laillista ajotapaa.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:10:21
Kaupungissa nyppii esimerkiksi se, että lähestyn liikennevaloja, joista olen kääntymässä ja kääntyvien nuolivalo on vihreä. Suoraan on punaiset. Edessäni on joku ekohippi, joka alkaa hidastelemaan todella kaukaa, jotta voi rullaila punaisia kohti. Tämän johdosta minä en pääse kääntyvien kaistalle ja valot ehtivät vaihtua minulle punaisiksi. Normaalilla ajosyklillä minä ja pari kaveria minun takaakin olisi ehtinyt valoista läpi.
Paljon todennäköisempää että tuolloin siinä edessä on joku tavallinen tallaaja jolla ei liikennesilmää ole. Itse ainakin noissa tilanteissa vien sujuvuuden kaikkien kannalta omaa napaa tärkemmäksi. Ekohipeistä en tiedä mitään mutta kuten olen aikaisemminkin yrittänyt korostaa niin oikeat taloudellisuuskonstit eivät ole osaavalla kuljettajalla muita kiusaavia ja tuskin vaarantavat liikennettäkään enempää kuin jatkuvaa ylinopeutta kaahaavat. Joutuisaan talousajoonkin paikoittain sisältyy tilannekohtainen ylinopeus.
Tämä OT:ta mutta sehän on selvää että mitä lujempaa itse ajaa sitä enemmän kohtaa vastoinkäymisiä liikenteessä. Silloin mennään koko ajan kauemmaksi niistä asenteista mitä taloudellisuus edellyttää eli ennakoinnista, tilannesilmästäyms
Taloudellisesta ajotavasta minä opin aikoinaan (autokoulussa ja muuten), että ripeä kiihdytys tavoitenopeuteen ja nopeus pidetään sitten siinä mahdollisimman tasaisesti, alamäessä otetaan hieman vauhtia, että ylämäessä ei nopeus laske. Moottorilla jarrutetaan ennakoivasti, tarvittaessa myös vaihtamalla pienemmälle. Jarrua käytetään vain pysäyttämiseen. Sen lisäksi opin, että autossa on peilit ja liikenteessä on muitakin. Aina oma optimi ei ole muiden optimi ja hieman omasta tinkimällä liikenne sujuu kokonaisuudessaan paremmin.
Näillä opeilla pyrin ajamaan. Viimeistä litraa en pihistä, sen jo kertoo rengas(koko)valinta, mutta pyrin ajamaan tasaisesti ja sitä kautta taloudellisesti, kuitenkin nopeusrajoituksia molempiin suuntiin noudattaen.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:10:21
Makuja on niin kovin erilaisia. Itse esimerkiksi ajan maantiellä normaaleissa ajokeleissä aina noin 15 yli rajoituksen ja kruise päällä. Oli sitten ylä- tai alamäkeä. Minua nyppii ne kuskit, kenen nopeus seilaa koko ajan, mutta tämä ongelma ratkeaa yleensä helpolla, kun ajaa vain ohi.
Tuo ajotyyli on varmasti vaarallisempaa kuin ekoilu kaupungissa. Turhia ohituksia ja turhia vaaratilanteita. 15kmh yli rajotuksen on jo itsessään täysin turhaa. Mutta makuja on erilaisia.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:10:21
Makuja on niin kovin erilaisia. Itse esimerkiksi ajan maantiellä normaaleissa ajokeleissä aina noin 15 yli rajoituksen ja kruise päällä. Oli sitten ylä- tai alamäkeä.
Eli otat aina sakot, kun satut tutkapartion tai kameran kohdalle?
Et sitten vissiinkään aja kovinkaan paljoa, koska tuo kävisi melko nopeasti ajokortin päälle, vaikka sakoista ei mitään välittäisikään.
Lainaus käyttäjältä: Urlaub - 28.05.13 - klo:11:29
Eli otat aina sakot, kun satut tutkapartion tai kameran kohdalle?
Et sitten vissiinkään aja kovinkaan paljoa, koska tuo kävisi melko nopeasti ajokortin päälle, vaikka sakoista ei mitään välittäisikään.
Niin hassulta kuin se kuulostaakin, niin eipä ole kissalan pojat Suomessa pysäyttäneet, vaikka olen tutkaan useamman kerran ajanut maantiellä karvan alle 15 ylinopeudella. Itse olen tuota karvan alle viittätoista pitänyt rajana, kun tuntuu siltä, että poliisi ei siihen puutu ja jos puuttuu, niin siitä selviää sitten alemmalla (70 euroa) rikesakolla.
Kameratolpat on sitten aivan toinen juttu, mutta niitä varten on vierailla teillä liikkuessa autossa aina TomTom päällä.
Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 28.05.13 - klo:11:23
Tuo ajotyyli on varmasti vaarallisempaa kuin ekoilu kaupungissa.
Varmasti on, en sitä kiistä. Mutta ei tässä ollut puhe ajotapojen vaarallisuudesta, vaan siitä miten äärimmilleen viety ekoautoilu vaikuttaa muiden ajamiseen.
OT
Kohdistin kirjoituksillani itseeni muiden agressioita, mutta kestän sen! ;) Tuo taloudellinen ajo taitaa olla syypää kaikelle liikenteessä olevalle "häiriölle". Nuo kaksi eivät kuitenkaan millään tavalla liity toisiinsa. Häiriötä ja vaaratilanteita aiheuttavat muita ajattelemattomat kuskit agressiivisella ajotyylillä.
Kyllä minuakin tympäsee ohittelevat ja eteen junnaavat, nopeutta seilaavat, vilkun käyttämättä jättävät, ym. kuskit. En kuitenkaan anna sen vaarantaa liikennettä omalta osaltani, yleensä.
Pidetäänkö kuitenkin topiikin otsikossa keskustelu ja keskitytään siihen omaan ajamiseen?
Taloudellinen ajotapa ja kulutuksen pienentäminen on otsikko. Ei "pisaralla pisimmälle", taikka "mikä nyppii liikenteessä".
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:11:45
Taloudellinen ajotapa ja kulutuksen pienentäminen on otsikko. Ei "pisaralla pisimmälle", taikka "mikä nyppii liikenteessä".
Eikä "ajan ylinopeutta ja olen ylpeä siitä"...
Kyllähän sen ekoautoilunkin tiellä on usein edellä ajavan vaikeus saada autoaan liikkeelle. Kun on vaikka 5 autoa jonossa, usein se letka lähtee todella vaikeasti liikkeelle kun kellään ei tunnu olevan ennakointikykyä valon vaihtumiseen. Vaihteiden arpominen on vielä oma lukunsa, heille automaatti olisi ainoa oikea ratkaisu. Eikä sujuvaan (taloudelliseen) liikenteeseen tarvita kovia nopeuksia vaan ennakointia. Tässä nyt pari päivää olen tuota vapaakikkailua harrastanut niin kyllä sitä useimmin pitää nopeutta hillitä kun alamäissä nopeus alkaa kasvamaan. Jos ei vapaalla rullaa niin sitten vaihdetta silmään. Yllättävintä on miten tasaiselta näyttävässä paikassa auto rullaa pitkälle.
b1mbo älä turhaan vedä hernettä nenukkaan.
Ainakin minä olen kirjoittanut sillä periaatteella, että kannattaa huomioida myös asiat toiselta kantilta,
eikä aina ainoastaan sillä, mikä on itselle parasta.
Liikenteessä on järjetön määrä höyrypäitä, henkilöitä, ketkä eivät piittaa mistään säännöistä.
Näen sen joka ikinen päivä ajaessani työmatkaani.
Samaa mieltä, että nämä ovat pahempia häiriön tuottajia, kuin "ekoautoilijat".
Tuohon rullaamiseen, vaihde päällä, vaihde vapaalla.
Ruuhkaliikenteessä esim. alamäkeen ei kannata laittaa vaihdetta vapaalle, koska vauhti kiihtyy a) ylinopeuteen b) edellä ajavan hanuriin, vaikka turvaväli olisi hiukan normaalia pitempikin.
Tällaisessa tilanteessa on mielestäni fiksumpaa pitää vaihde päällä ja nostaa jalka kaasulta.
Siihen viittasin tuolla näyttää nollaa kommentilla.
Niin paljon ei pysty, voi, tai ei ole suotavaa ruuhkaliikenteessä "ennakoida", että voisi itse vapaasti rullata mäen alas.
Lainaus käyttäjältä: Mikko - 28.05.13 - klo:10:30
"ei minulla mihinkään kiire ole"), joiden itsekkyydestä muu liikenne kärsii.
Tuo lause kuvaa osuvasti taksikuskeja. Viikolla jos heillä ei ole kiire, niin he ajelevat rauhallisesti ja heillä ei ole mihinkään kiire. Kun muilla taas on viikolla kiire työnsä ja muiden asioiden vuoksi, niin he vaan nynnyttelevät tientukkona.
Sitten viikonloppuna taas kun itsellä ei ole kiire ja lähtee viikonloppuajelulle, niin taksikuskit meinaavat päälle tulla ja soittavat torvea ja vilkuttelevat valoja. Eivät siinä tilanteessa muista lainkaan, että itse ajelevat rauhallisesti kun heillä ei ole kiire. Miksi siis minun tarvitsisi huomioida taksikuskien kiireet, kun eivät hekään huomioi minun.
En ole vetänytkään hernettä! :P
Eihän sitä rullausta nyt ihan joka paikkaan voi tunkea, maalaisjärki saa silti olla mukana..tuo kuvailemasi tilanne vaatii moottorijarrutusta tai lisäksi jarrutusta. Mutta silloin ajat ruuhkassa ja silloin on vaikeampi "ekoilla". Ehkä olisi ekolokisempaa ajaa kiertotietä tai julkisilla. ;) Tai ajoittaa ajonsa rauhallisempaan aikaan.
Menee nyt ihan ääripäiksi nämä kommentit.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi teidän mielestä sitä kulutusta muuten pitäisi pienentää.??
Kyllä se tulee selkäytimestä milloin toimii mitenkin. Ei tartte miettiä. Siihen kuuluu ympärillä olevan liikenteen huomioiminen, ennakointi, pelisilmä..
Lainaus käyttäjältä: skriko - 28.05.13 - klo:13:24
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi teidän mielestä sitä kulutusta muuten pitäisi pienentää.??
Paljon ajavalle tulee säästöä..puoli litraa sadalle tekee vuodessa 30000 ajavalle yli 200 euron säästöt, plus auto kuluu kaikin puolin vähemmän.
Kaikki eivät voi valita liikkumisensa ajankohtia aivan vapaasti.
Jotkut ovat sitä mieltä, että minun pitää olla työaikana töissä, eikä työajan ulkopuolella.
Eivät jostain syystä tykkää maksaa palkkaa, jos toimin vastoin tuota ajatusta.
Mutta esim. tuossa lomalle lähteissä tulen ajamaan Saksan läpi yöllä, jolloin ei ole ruuhkia.
Ajattelemalla etukäteen voi ilman muuta säästää, sekä luontoa (Skrikooo?), kukkaroa (Skrikoo?),
että omia hermoja.
Sitten on vielä niitä, keille se säästäminen on itseisarvo.
Pihistellään aina, missä voidaan.
Se ei ole minun juttuni, mutta taloudellinen voi olla, vaikka ei ole pihi.
Lainaus käyttäjältä: Poni - 28.05.13 - klo:13:33
, mutta taloudellinen voi olla, vaikka ei ole pihi.
Just näin!
Vielä skrikolle.
En tiedä, kuinka paljon kilometrejä maailmassa ajetaan päivittäin.
Niin pieniä arvoja, mitä yhden ihmisen kulutus tai päästöt ovat, ei näy missään tilastoissa, vaikka ne putoaisivat nollaan.
Mutta ajatteleppa, jos vain vaikka puolet Suomen kuljettajista päättäisivät, että tänään ajan rauhallisesti ja taloudellisesti.
Tänään en hermostu liikenteessä, en provosoidu muitten hölmöilyistä ja noudatan sääntöjä.
Jumankekka, jos joku tutkija pystyisi seuraamaan näitä arvoja jotenkin päivätasolla, niin sehän putoaisi penkiltään.
Miksi et aloittaisi itsestäsi?
Joillakin on kellokortti ja liukumat. Menen yleensä seitsemään töihin eikä silloin ole ruuhkia, pääsen sitten kun pääsen. Täällä on sen verran sujuvaa liikenne, ettei tarvi miettiä.
Lainaus käyttäjältä: Poni - 28.05.13 - klo:13:46
Vielä skrikolle.
Miksi et aloittaisi itsestäsi?
Ai pitäisikö minun päästä Honda 600RR:llä vielä alle 3,5l/100 ja Volkswagen Scirocco 160 hv alle 5,92 l/100 vuoden keskikulutukseksi. Sen jälkeen kun kaikki noilla samoilla ajoneuvoilla ajavat pääsevät alle noiden kulutuslukujen, niin minäkin yritän ruveta pihistelemään.
Ei sun tarvitse.
Ei kenenkään tarvitse.
Mutta joskus, kun vähän ajattelee asioita, niin voi toimia järkevämmin, kuin tähän asti.
En tunne skriko tekosiasi ja ajotyylejäsi ym. mutta tarkoitin lähinnä yleisesti.
Pieneltä nuo kulutuslukemat tuntuvat, jos ovat tosia.
Mun viimeisin peli 1100 GSX F vei kotomaassa n. 5 litraa sadalla.
Baanalla toki paloi hiukan enemmän.
Lainaus käyttäjältä: Poni - 28.05.13 - klo:14:50
Pieneltä nuo kulutuslukemat tuntuvat, jos ovat tosia.Mun viimeisin peli 1100 GSX F vei kotomaassa n. 5 litraa sadalla.
Baanalla toki paloi hiukan enemmän.
Eli epäilet kirjoitukseni todenperäisyyttä. Mikä tarve olisi kirjoittaa tuollaista. Jos kulutukset olisivat suurempia ei siitä vankilaan joudu ei saa edes sakkoa.
Mitä on Suzukisi kuivapaino kuskin ( sinun ) kanssa.?? Ehkpä silläkin on jotain tekemistä kulutuksen kanssa.
Hondani+kuski=206kg.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 28.05.13 - klo:15:00
Hondani+kuski=206kg.
Wtf? Kuussatku cebari ja kuski yhteensä 206kg? Ajaako sitä kääpiö vai 7 vuotias lapsi?
Edit: Hmm, otetaas pikkusen takaisinpäin. Löytyypä tuosta outoja painoja netistä.
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 28.05.13 - klo:15:08
Wtf? Kuussatku cebari ja kuski yhteensä 206kg? Ajaako sitä kääpiö vai 7 vuotias lapsi?
Ei kumpikaan. Ikää minulla hiukan enemmän ja pituudeltani ole monia senttejä keskivertoa pidempi. Nyt oli kait kysymys pyörän kuivapainosta kuskin kanssa ei kuskin pituudesta eikä iästä.
Mutta miksi ihmeessä puhut kuivapainosta? Ajatko sillä pyörällä ilman bensaa, jarrunesteitä, jäähdytinnestettä ja akkua? "Pilknus" Kuivapainokin tupataan kyllä ilmoittaa vähän miten sattuu nesteillä tai ilman w/o bensa.
Ja vaikka olisikin kuivapaino niin saa olla kyllä TODELLA hoikassa kunnossa, sanoisin jopa että vaatii anorektikon. Vaatteita ei myöskään parane päällä olla :)
Lainaus käyttäjältä: Mrk - 28.05.13 - klo:15:24
Mutta miksi ihmeessä puhut kuivapainosta? Ajatko sillä pyörällä ilman bensaa, jarrunesteitä, jäähdytinnestettä ja akkua? "Pilknus" Kuivapainokin tupataan kyllä ilmoittaa vähän miten sattuu nesteillä tai ilman w/o bensa.
Puhuin siksi kuivapainosta, että niillä voi verrata toisten kanssa mopojen painoa, koska yleensä esitteissä uusista mopoista ilmoitetaan kuivapaino.
Kuivapaino moottoripyörissä ilmoitetaan aina ilman nesteitä. Akku on mukana painossa.
Lainaus käyttäjältä: toukopouko - 28.05.13 - klo:15:27
Ja vaikka olisikin kuivapaino niin saa olla kyllä TODELLA hoikassa kunnossa, sanoisin jopa että vaatii anorektikon. Vaatteita ei myöskään parane päällä olla :)
Anoreksia on sairaus, joka johtuu siitä että ihminen ei saa tarpeeksi ravintoa. Onko mielestäsi missikisoihin osallistuvat anorektikoita tai rr kuljettajat. Painoahan heillä on hiukan päälle 50 ja muutamilla rr kuskeilla alle 50. Ihminen voi myös olla täysin terve ja syödä kuin hevonen painaen silti vähemmän mikä on suomalaisten läskikasojen keskipaino.
Lainaus käyttäjältä: toukopouko - 28.05.13 - klo:15:27
Ja vaikka olisikin kuivapaino niin saa olla kyllä TODELLA hoikassa kunnossa, sanoisin jopa että vaatii anorektikon. Vaatteita ei myöskään parane päällä olla :)
Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.05.13 - klo:15:13
Suurin paino on ollut 55 kg. Pituus 175. Syödä voi mitä tykkää.
Eihän nuo kyllä ihan miehen mittoja enää ole.
Lainaus käyttäjältä: pokkus - 28.05.13 - klo:15:45
Eihän nuo kyllä ihan miehen mittoja enää ole.
No, en tiedä, isäni painoi aikoinaan 54 kg ollen 185 pitkä ja veljeni on nyt 179 ja 62kg. Tosin vanhempana isäni painoi jopa 110 kg. Niin se aineenvaihdunta voi muutua ja myös liikunta ja stressi vähenee. ¨
^
Nyt menee ot:si.
Siis Honda+kuski 206 kg joten 200 kilon ja enemmän painoero voi olla harrikkakuskiin joten eiköhän se kulutuksessa näy.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 28.05.13 - klo:15:36
Puhuin siksi kuivapainosta, että niillä voi verrata toisten kanssa mopojen painoa, koska yleensä esitteissä uusista mopoista ilmoitetaan kuivapaino.
Kuivapaino moottoripyörissä ilmoitetaan aina ilman nesteitä. Akku on mukana painossa.
Nykyään monet valmistajat (myös Honda) ilmoittavat painon "ajokunnossa", joka sisältää myös nesteet. Edelleenkin toki käytännöt valmistajien kesken vaihtelevat ja kun aikanaan noita ilmoitettiin "kuivana", niin ei kaikilla valmistajilla ollut edes akkukaan kiinni.
Todelliset painot vs ilmoitetut ovat sitten edelleen tapauskohtaisia. Toisissa malleissa/merkeissä ovat ilmoitetut painot lähempänä totuutta kuin toisissa. Mutta tämä nykyisin yleistynyt ilmoitustapa on kuitenkin parempi kuin aikaisempi.
Sorry skriko, jos arvelit minun tarkoittavan, että valehtelet.
Epätarkkuutta mittauksissa on se asia, mitä ajan takaa.
En ainakaan minä sano mitään kulutuksesta yhden tai kahden tankkauksen perusteella.
Kesälomistakin katson koko reissun kulutuksen, en yhtä tankillista, joka on ajettu ihaneolosuhteissa, tai sitten pelkässä nurkkapyörityksessä.
Reissussakaan ei pieni kulutus ole varsinaisesti tavoite, mutta pitäähän tuota seurata.
Sanotaan vaikka näin,että kirjoitit vakain tuumin, mutta onko mittavirhettä, on eri asia.
Suizan paino oli isosti enemmän kuin sinun pelisi.
Lisäksi iso osa ajosta oli vaimo takapenkillä.
Ja reissussa vielä matkakamat.
Teho/paino-suhde muuttuu rajusti moottoripyörässä pienelläkin lisäkuormalla.
Ehkäpä tuossa syy. Mutta alhaisia ovat lukemasi.
Toki myös uudempaa tekniikkaa.
...rhanan näppis, iha varmalla rikki...
Lainaus käyttäjältä: Poni - 28.05.13 - klo:17:43
Sorry skriko, jos arvelit minun tarkoittavan, että valehtelet.
Epätarkkuutta mittauksissa on se asia, mitä ajan takaa.
En ainakaan minä sano mitään kulutuksesta yhden tai kahden tankkauksen perusteella.
Kesälomistakin katson koko reissun kulutuksen, en yhtä tankillista, joka on ajettu ihaneolosuhteissa, tai sitten pelkässä nurkkapyörityksessä.
Reissussakaan ei pieni kulutus ole varsinaisesti tavoite, mutta pitäähän tuota seurata.
Sanotaan vaikka näin,että kirjoitit vakain tuumin, mutta onko mittavirhettä, on eri asia.
Suizan paino oli isosti enemmän kuin sinun pelisi.
Lisäksi iso osa ajosta oli vaimo takapenkillä.
Ja reissussa vielä matkakamat.
Teho/paino-suhde muuttuu rajusti moottoripyörässä pienelläkin lisäkuormalla.
Ehkäpä tuossa syy. Mutta alhaisia ovat lukemasi.
Toki myös uudempaa tekniikkaa.
...rhanan näppis, iha varmalla rikki...
Nämä kulutukset mitattu pyörästä 8.7.2010-31.8.2012 ja km 0-23 500. Koko ajan keskikulutus ja kaikki tankilliset. Pienin 3,74 suurin aivan uutena ollut 4,56. Viime kesänä ei oikein yli 4 mennyt vaikka kuinka luukutti.
Eipä ole mopoissa kulutukset juurikaan pudonneet. -70 luvun lopusta kaikki pyörät veivät noin 5. 1992 kun tuli uusi Fireblade, se vei 4,3. Oli niitä kaksi -92 ja -95. Ei yhtään pudonnut kulutus vaikka 2000 tuli Bladeen ruisku. Firebladet riskulla ( 3 kpl) menneet 4,5 pintaan.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 28.05.13 - klo:01:35
.
Viime kesänä suurin kulutus tankillisella 4,3 ( mopolla ) moottoritietä vauhti noin 160. Tampere-Helsinki-Turku-Tampere
Koneessa on kierroksia ehkä noin 9-10000 rpm noilla nopeuksilla.
Joko hondan nopeusmittari näyttää hieman liikaa tai sitten tämä on satua, uskon jälkimmäiseen :D
Lainaus käyttäjältä: fourvalve - 28.05.13 - klo:20:35
Koneessa on kierroksia ehkä noin 9-10000 rpm noilla nopeuksilla.
Oletuksesi ovat satuja. Kierroksia kuutosvaihteella 160 nopeudessa 8500. 10000 mennään jo 188 Täällä ei kannata oletella mitään, kannattaa puhua vaan omasta kokemuksesta.
Nyt ajelin vapaarullausta hyödyntäen parinkymmenen kilometrin matkan, sekalaista ajoa max. 60kmh. Auton mittari näytti 3.9L/100km keskikulutusta tälle pyrähdykselle. Näyttäisi olevan ihan selkeä vaikutus, aiemmalla ajotyylillä n. 5L olisi ollut todennäköinen. Tutkimukset jatkuu ensi viikolla kun joutuu takaisin töihin... 8)
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 30.11.09 - klo:20:10
^Ei herneitä heti väärään paikkaan - löysin äsken hiekkalaatikon. :-
Kyllä sillä rullautuksella on positiivinen vaikutus kulutukseen! 8)
Otsikko korjattu. - Quality -
Mistähän tuo hiekkalaatikko pomppas? :o
Oli tarkoitus lainata edellistä...
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.06.13 - klo:20:48
Kyllä sillä rullautuksella on positiivinen vaikutus kulutukseen! 8)
Sellaisen varauman itse laittaisin ihan mututuntumalta, että hyöty lienee sitä suurempi mitä paremmin tuntee reitin? Esimerkiksi työmatkareitillä oppii aika äkkiä missä kannattaa rullata ja missä ei. Sitten taas jossain kesälomareissulla tuntemattomilla teillä ei osaa ennakoida minkälaista tieprofiilia siellä mäen tai mutkan takana on odotettavissa, joten rullauksen hyötyä ei oikein osaa realisoida.
Otsikko korjattu. - Quality -
Lainaus käyttäjältä: tet - 03.06.13 - klo:11:44
Sellaisen varauman itse laittaisin ihan mututuntumalta, että hyöty lienee sitä suurempi mitä paremmin tuntee reitin? Esimerkiksi työmatkareitillä oppii aika äkkiä missä kannattaa rullata ja missä ei. Sitten taas jossain kesälomareissulla tuntemattomilla teillä ei osaa ennakoida minkälaista tieprofiilia siellä mäen tai mutkan takana on odotettavissa, joten rullauksen hyötyä ei oikein osaa realisoida.
Näin se pääsääntöisesti on että tottakai reitintuntemus tuo niitä
kilometrin paikkoja paljon enemmän kuin ihan oudoksiltaan.
Mutta tyyliin poikkeus vahvistaa säännön :) pakko lisätä että omakohtainen ennätys syntyi kyllä paikassa mikä ei ollut entuudestaan tuttu mutta siinä tuli vain vaistomaisesti heitettyä Golfilla vapaalle... eikä turhaan. Lähtönopeus n. 90 kmh... (en ole varma olikohan 80 vai 100 rajoitus siellä) ja sitten
2,7 km päästä kutosta takaisin pesään kun monivaiheisen mäen jälkeen tuli vastamäki ja nopeus laski kohti 80 kmh (siinä oli sitten jo ainakin 80 kmh rajoituskin) :D Tämä siis ihan kotimaassa Suomessa.
Otsikko korjattu. - Quality -
Eilen illalla lähdin ajelemaan Sciroccolla mökille. Kiersin vähän pidemmän reitin kautta. Matkaa tuli edestakaisin 103 km. Keskikulutus 4,7, joka jäi kun ajoin autotalliin kaupunkiin. Välillä oli pitkään 4,6, nousten sitten kun oli muutamat liikennevalot ennen kotia.
Nyt on alustavia tutkimuksia tehty viikko töihin ja takaisin ajellessa ja näyttäisi rullaus tuovan jopa 0,3-0,5 litran kulutuseron entiseen ajotapaan verrattuna. Omat ajot on suht. säännöllistä niin parin viikon sisään näkyy todellinen vaikutus. Työmatkalla on monta kohtaa, joissa vapaalla rullaa pitkän matkan, enkä ole silti tientukkona.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.06.13 - klo:20:48
Kyllä sillä rullautuksella on positiivinen vaikutus kulutukseen! 8)
b1mpon innoittamana nyt on tullut rullailtua ja kuten toisessa topicissa sanottiin, olen aiemmin tuijottanut liikaa nollakulutukseen vaihde päällä moottorijarrutuksella. Kivoja lukemia olen tietokoneeseen saanut aiempaan verrattuna. Ja vielä kun ottaa huomioon, että en muun liikenteen kustannuksella ole rullausta tehnyt ja ajotietokoneen kulutuksen olen jo aiemmin kalibroinut vcds:llä lukemaan 115%.
Otsikko korjattu. - Quality -
Itseäni turhauttaa lähes päivittäin edellä ajavien turha mutkissa hidastelu ja jarruttelu. Mutkilla tarkoitan tässä nyt lähinnä moottoriteille johtavia ramppeja, jotka pystyy usein ajamaan vauhtia hiljentämättä. Jos useammalla kuskilla olisi edes vähäinen ymmärrys nopeimmasta ajolinjasta näissä rampeissa niin säästyisi monet rampin jälkeiset kiihdytykset, kun ulos tullessa vauhti olisi jo rajoituksenmukainen tai lähellä sitä.
Lainaus käyttäjältä: dosetti - 07.06.13 - klo:20:20
b1mpon innoittamana nyt on tullut rullailtua ja kuten toisessa topicissa sanottiin, olen aiemmin tuijottanut liikaa nollakulutukseen vaihde päällä moottorijarrutuksella. Kivoja lukemia olen tietokoneeseen saanut aiempaan verrattuna.
Kerro vielä että miten rullaat. Onko siis vaihde päällä vai vaihde vapaalla?
Itte olin just taloudellisen ajon kurssilla ja vaihde päällä opastettiin rullaamaan ajoissa risteykseen. Alkuun isommalla vaihteella ja siitä koko aja sitten pienemmälle, pysähdyksiä vältellen.
Otsikko korjattu. - Quality -
Itse olen rullaillut nyt vapaalla sellaiset kohdat, joissa tiedän, että vaihde päällä meno hyytyisi. Vastaavasti jotkut kohdat rullailen vaihde päällä jos tiedän, että vauhti ei hidastu vaan pysyy mukavasti tasaisena ja silloin kulutuskin on nolla. Ja risteyksiin mahdollisuuksien mukaan moottorijarrutuksia, Pololla ainoa järkevä vaihde siihen on nelonen -> kolmonen, 2-vaihde on jo liian pieni. Yllättävän monessa kohdassa, jossa ennen painoin jarrua, pääseekin rullaamalla ja jarruttamatta. This is how I roll. 8)
Lainaus käyttäjältä: V-O - 07.06.13 - klo:22:15
Kerro vielä että miten rullaat. Onko siis vaihde päällä vai vaihde vapaalla?
Itte olin just taloudellisen ajon kurssilla ja vaihde päällä opastettiin rullaamaan ajoissa risteykseen. Alkuun isommalla vaihteella ja siitä koko aja sitten pienemmälle, pysähdyksiä vältellen.
Samalla tavalla kuin tuolla vakionopeudensäädin-ketjussa eli vapaalla. Olen aikaisemmin rullannut iso vaihde päällä risteyksiin ja nyt vasta olen kokeillut rullata vapaalla. Olen ollut siinä uskossa, että vaihde päällä rullaaminen on aina paras polttoainetalouden kannalta, koska kulutus on silloin nolla vs. vapaalla rullaten vauhdista riippuen 0,6-5litraa/100km. Monta sellaista paikkaa olen löytänyt lähiympäristöstä, jossa luulisi menevän ylämäkeen, vaan vapaalla on voinutkin rullata pitkän matkaa vauhdin lähes hiljentymättä. Moottorijarrutuksella vauhti hiljenisi huomattavan paljon nopeammin samassa paikassa.
Eli joko olen aiemmin moottorijarruttanut väärällä tavalla tai ajotietokone näyttää rullaamalla saavutettua kulutusta väärin tai sitten olen todellakin saanut kulutusta pienemmäksi vapaalla rullaamalla. Vaatii kyllä eri tavalla ennakoivaa silmää liikenteen ja maaston vaihdellessa tuo vapaalla rullaus. Lisäksi olen alkanut miettimään, mitä tapahtuu moottorille tai lähinnä nokka-akselille ja sen voitelulle pitkän ajan kuluessa kun tyhjäkäyntipaineilla mennään melko paljon.
Muokataan vielä sen verran, että vapaalla rullatessa olen käyttänyt max. 10-15km/h hetkellisiä ylinopeuksia kerätessä vauhtia tulevaan mäkeen ja näitä ei varmasti ainakaan taloudellisen ajon kurssilla saa tehdä.
Otsikko korjattu. - Quality -
Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 07.06.13 - klo:22:27
... This is how I roll. 8)
Tästä aiheesta tulee väkisin mieleen tämä.
mason verger (http://www.youtube.com/watch?v=QKjTXJwGLUw#)
Joo jatkakaa. Next.
Niin tuolla aikaisemmin ollut jo puhetta jotta rullaus on veto kytkettynä irti tyhjäkäynnillä ja moottorijarrutus on jarruttamista. Vähintään kun moottorilla jarruttaa on hyvä ja jos osaa vielä rullailla, niin se näkyy kyllä kulutuksessa.. Kulutus näkyy tippuneen lapinreissun jälkeen 4,12(6400km) tankkauscomin mukaan..tuo reissu itsessään meni (+2000km) 3,8 litralla kahden hengen kuormalla keskinopeuden ollessa n. 86km/h.
^ Juuri noin - eli:
1. autoon kaasuttamalla ladattua liike-energiaa ei kannata tuhlata jarruttamalla, ei moottorijarrutuksella eikä varsinkaan jalkajarrulla
2.jos kuitenkin on pakko jarruttaa aktiivisesti, moottorijarrutus on taloudellisin jarrutustapa
3.jos moottorijarrutus ei riitä, sitten vasta jalka jarrulle
Tuosta kohdasta 3. oli yhdellä rekkakuskilla hyvä kommentti: "Aina kun jalka käy jarrulla, pitää kysyä, menikö jokin pieleen, kun pitää jarruttaa. Joskus syynä on moka ajotavoissa, joskus taas likennetilanteesta johtuva välttämättömyys."
golf VI DSG kulutti D asennossa enemmän kuin asennolla itsevaihtaminen. Muutenkin tykkään pitää kierroksia siinä 2000. ,,rsyttävä se kun dsg pistää 1200 kierrosta koneeseen. Audissa myös jos vakkarilla ajan niin 7 vaihdetta en anna sen laittaa päälle ennenkuin vauhti on yli 120km/h. Viime reissu HML-HKI vauhti 129km/h, ja 7 vaihde ilmoitettu kulutus oli n. 6.2litran luokkaa, ja oli laskussa ennenkuin vauhti hidastu. Golfin kulutus pyöri aina jossain 7 litran tuntumassa. Bemarissa ilmoitettu oli 9.1L 100, mutta kyllä silläkin pääsi 7.5 litran kulutuksiin helposti rauhallisella ajolla. bemarin mekanikko tosin kielsi eco ajo tyylin ja 1,3,5,6 vaihtotavan. :o
Lainaus käyttäjältä: dosetti - 07.06.13 - klo:22:35
... joko olen aiemmin moottorijarruttanut väärällä tavalla tai ajotietokone näyttää rullaamalla saavutettua kulutusta väärin tai sitten olen todellakin saanut kulutusta pienemmäksi vapaalla rullaamalla.
Saattaisin minäkin taloudellisen ajon kurssilla neuvoa lähestymään risteystä moottorijarruttamalla aluksi isolla vaihteella ja lopuksi pienemmillä, koska rullaus eli meno vapaalla vaatii jonkin verran paneutumista ja aktiivista otetta ajotilanteeseen. Rullausta hyödyntämällä päästää kuitenkin pienimpään kulutukseen, se on selvä. Taloudellisuusajokilpailuissa rullataan
maksimaalisesti, mutta siinä onkin sitten jo kyse kilpailusta.
Ajotietokone summaa kulutuksen ECU:n eli moottorinohjaimen polttoaineensyöttötietojen perusteella, joten rullauksenaikainen kulutus tulee mukaan kulutuslukemiin täsmällisesti.
Otsikko korjattu. - Quality -
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 08.06.13 - klo:22:17
Saattaisin minäkin taloudellisen ajon kurssilla neuvoa lähestymään risteystä moottorijarruttamalla aluksi isolla vaihteella ja lopuksi pienemmillä, koska rullaus eli meno vapaalla vaatii jonkin verran paneutumista ja aktiivista otetta ajotilanteeseen. Rullausta hyödyntämällä päästää kuitenkin pienimpään kulutukseen, se on selvä. Taloudellisuusajokilpailuissa rullataan maksimaalisesti, mutta siinä onkin sitten jo kyse kilpailusta.
Ajotietokone summaa kulutuksen ECU:n eli moottorinohjaimen polttoaineensyöttötietojen perusteella, joten rullauksenaikainen kulutus tulee mukaan kulutuslukemiin täsmällisesti.
Ööö..!? Mitä tuolle(aiheelle) otsikolle on tapahtunut? ???
"UltimateVAG on avattu"?
Otsikko korjattu. - Quality -
^ Tuota väärää otsikkoa on näkynyt tässä ketjussa muutaman kerran 1.6.2013 alkaen. Ilmeisesti jokin postaus on mennyt ensin väärään ketjuun ja se on sitten siirretty tms. Kait nuo otsikot saisi kohdalleen, kun alkaisi säätää.
Turhan jarrutuksen kulutusta lisäävästä vaikutuksesta tulee tarinoitua aivan riittävästi, mutta tässä pari tapausta viime päiviltä:
Olin kollegan kyydissä, kun ajeltiin mutkaista, mäkistä maalaistietä. Edellä ajavan jarruvalot vilkahtivat ennen jokaista mutkaa. Kollegan ei tarvinnut jarruttaa jalkajarrulla oikeastaan kertaakaan. Totesipa vain, että kyllä tuolla edellä ajavan systeemillä saa kulutuksen ylös. Kuten saakin. Ja aivan huomaamatta.
Toisella kerralla olin sitten omassa autossa kyytiläisenä - tuttava ajoi. Tie oli samanlainen kuin edellä: mutkainen ja mäkinen. "Tilastoin" salaa hänen jarrutuksiaan. Tulin siihen tulokseen, että vain yksi kymmenestä hänen jalkajarrutuspaikastaan oli sellainen, että olisin itsekin jarruttanut. Hänen systeeminsä oli:
1. kiihdytyksen jälkeen aina hieman liikaa kaasua,
2. kaasutusta aina vielä hieman liian lähellä mutkaa ja risteystä, ja
3. sitten joka kerta liika vauhti pois jalkajarrulla.
Ajo oli kyllä pehmeää ja sulavaa, mutta jatkuvaa polttoaineentuhlausta ilman että hän olisi huomannut ajotavoissaan mitään korjattavaa.
Juuri noin "sulavan nykivästi ajamalla" saa kulutuksen pysymään ylhääällä. Kun perässä ajaa "tasaisemmalla" vauhdilla, niin tulee samaan aikaan perille ja pienemmällä kulutuksella.
Itse tein kerran kokeen eli yritin tietoisesti ajaa jarrua painamatta. Ajo onnistui noin 300 kilometrin matkan. Tosin oli kesäinen sunnuntain aamuyö, kun tulin Lapista Suomen itäreunaa pitkin etelään. Vastaantulijoita oli harvassa.
Ajan muutaman kerran viikossa saman noin 13 km:n ajorupeaman esikaupunkialueella keskinopeudella 45 - 46 km/h. Autona Golf VII HB 103 kW 1.4 ACT DSG-7. Olen kokeillut, kuinka pienellä kulutuksella tuo matka on mahdollista ajaa eri taktiikoilla kuitenkin niin, että ajan nopeusrajoitusten ja muu liikenteen rytmin mukaisesti.
Tässä tuloksia:
a. huolimaton ajo kiinnittämättä mitään huomiota taloudelliseen ajotapaan: 5,6 l/100km
b. taloudellinen ajotapa + vaihde koko ajan kytkettynä: n. 4,5 l/100km
c. taloudellinen ajotapa + rullaus vapaalla silloin, kun on selkeä mahdollisuus rullaukseen: n. 4,5 l/100km
d. taloudellinen ajotapa + ajomoodi ”eco”, jolloin automaattirullaus aina kaasua kevennettäessä: n. 4,5 l/100km
Siis taloudellisella ajotavalla kulutus pienenee huolimattomaan ajotapaan verrattuna n. 1 litralla per 100 km.
Yllätys yllätys: kaikissa vaihtoehdoissa b. " d. minimikulutus on ollut käytännöllisesti katsoen sama eli n. 4,5 l/100km. Syynä on se, että taloudellista ajotapaa noudattamalla kulutus laskee jo niin lähelle minimiä, että eri taktiikoille ei jää enää juurikaan mahdollisuuksia alentaa kulutusta. Eco-moodikaan ei pääse loistamaan, koska ko. matkalla automaattirullaukselle sopivia paikkoja on varsin vähän eikä sen paremmin ilmastointi kuin vakkarikaan ole ollut käytössä.
Pidän todennäköisenä, että pitkällä, monipuolisella matkalla taktiikalla d. (= ecomoodi) kulutus olisi pienin ja taktiikalla c. (rullaus) toiseksi pienin.
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 25.06.13 - klo:16:26
Ajan muutaman kerran viikossa saman noin 13 km:n ajorupeaman esikaupunkialueella keskinopeudella 45 - 46 km/h. Autona Golf VII HB 103 kW 1.4 ACT DSG-7. Olen kokeillut, kuinka pienellä kulutuksella tuo matka on mahdollista ajaa eri taktiikoilla kuitenkin niin, että ajan nopeusrajoitusten ja muu liikenteen rytmin mukaisesti.
Tässä tuloksia:
a. huolimaton ajo kiinnittämättä mitään huomiota taloudelliseen ajotapaan: 5,6 l/100km
b. taloudellinen ajotapa + vaihde koko ajan kytkettynä: n. 4,5 l/100km
c. taloudellinen ajotapa + rullaus vapaalla silloin, kun on selkeä mahdollisuus rullaukseen: n. 4,5 l/100km
d. taloudellinen ajotapa + ajomoodi ”eco”, jolloin automaattirullaus aina kaasua kevennettäessä: n. 4,5 l/100km
Siis taloudellisella ajotavalla kulutus pienenee huolimattomaan ajotapaan verrattuna n. 1 litralla per 100 km.
Yllätys yllätys: kaikissa vaihtoehdoissa b. " d. minimikulutus on ollut käytännöllisesti katsoen sama eli n. 4,5 l/100km. Syynä on se, että taloudellista ajotapaa noudattamalla kulutus laskee jo niin lähelle minimiä, että eri taktiikoille ei jää enää juurikaan mahdollisuuksia alentaa kulutusta. Eco-moodikaan ei pääse loistamaan, koska ko. matkalla automaattirullaukselle sopivia paikkoja on varsin vähän eikä sen paremmin ilmastointi kuin vakkarikaan ole ollut käytössä.
Pidän todennäköisenä, että pitkällä, monipuolisella matkalla taktiikalla d. (= ecomoodi) kulutus olisi pienin ja taktiikalla c. (rullaus) toiseksi pienin.
On tuo vkjoki melkoinen kulutustaituri, mielenkiinnolla luen testejäsi. Taitaa tuo uusi moottoriperhe olla aika taloudellinen.
Itse ajan 1.2 TSI(vanha surullisen kuuluisa ketju-kone) ibizalla 9km suuntaansa työmatkan pääasiassa 50km/h alueella ja pieni pätkä 80-100km/h. Yöllä kun menen klo 2.15 niin muuta liikennettä ei ole ja muutamat liikennevalot ovat vain pilaamassa kulutusennätyksiäni. Keskimäärin menee n. 6L/100km ja ennätys taitaa olla 5,5L/100km. Takaisinpäin puolenpäivän aikoihin voikin olla sitten mitä vaan 6,0 ja 7,5 välillä, riippuen pitkälti muusta liikenteestä. Tänään ilmastointi huusi täysillä koko paluumatkan ja tulos oli 7,3L/100km
Silläkin on suuri vaikutus noin lyhkäisen matkan keskikulutukseen kiihdytänkö 100-alueella (joka on muuten ylämäkeen) sataseen vai tyydynkö 80km/h. Useimmiten tyydyn 80, kun matka tuolla tiellä on vain kilometrin mittainen niin vaikutus matka-aikaan on sekuntien luokkaa.
Ja sitten ne muutamat liikennevalot pilaavat välillä koko homman. Ketään ei liiku missään ja vihreä palaa, no eikös ne sitten vaihdu punaisiksi kun lähestyn. Ei mitään järkeä, että ovat ylipäätään päällä siihen aikaan.
Rullatessa vapaalla ajotietokonehan näyttää tyhjäkäynti kulutusta (n.0,7l/h). Kun taas vaihde päällä 0L/100km, mutta käyhän se moottori kuitenkin. Katkaiseeko se oikeasti polttoaineen syötön=kulutuksen? ts. Meneekö pienemmällä määrällä polttoainetta kuin vapaalla, jos ei oteta huomioon vapaalla pidemmälle rullausta?
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 25.06.13 - klo:16:26
b. taloudellinen ajotapa + vaihde koko ajan kytkettynä: n. 4,5 l/100km
Miten taloudellinen ajo käytännössä tehdään?
^ Varmaan tuo vaihtoehto b. (taloudellinen ajotapa + vaihde koko ajan kytkettynä) on realistisin ja kätevin tapa pienentää kulutusta. Ei tarvitse kikkailla rullauksen kanssa eikä tarvitse maksaa ajomoodisoftasta.
Kokemusteni mukaan yleisin ajotapa on a. (huolimaton ajo), ja sillä tavalla aiheutetaan sadalla kilometrillä 1 - 2 litraa aivan tarpeetonta kulutusta. Keskeisin huolimattomuuden ilmentäjä ja kulutuksen nostaja on kaasuttaminen liian lähelle risteystä, liikennevaloja, mutkia, jonoja, ..., minkä vuoksi jalkajarrua on pakko painella vähän väliä. Ja polttoainetta karkaa taivaan tuuliin.
Itse ajan käytännöllisesti katsoen aina noudattaen vaihtoehtoa b. (taloudellinen ajotapa + DSG kytkettynä). Tässä kyseisen ajotavan pointit:
- ripeät kaasutukset tavoitenopeuteen (mutta ei yli)
- moottorijarrutuksen aloittaminen hyvissä ajoin ennen risteystä, liikennevaloja, mutkia, jonoja, ... niin, että jalkajarrun käyttötarve on minimaalinen
- nopeusrajoitusten kohtalaisen hyvä noudattaminen
- Webaston ja jäähdytysilmastoinnin käyttö vain silloin, kun niiden käyttöön kiistaton tarve
Saattaa olla, että ylihuomenna alkavalla 3 000 km:n kesälomaturneella ajan suhteellisen paljon ajotavalla d. (taloudellinen ajotapa + ajomoodi ”eco”), kun tiedossa on 1,5 viikkoa hellettä ja siten jäähdytysilmastoinnin käyttöä, jatkuvaa ajoa vakkari päällä ja pitkiä, loivia mäkiä, jolloin rullauksesta on selkeä hyöty. Ecomoodissa on edellä mainitun automaattirullauksen lisäksi kulutusta vähentävinä tekijöinä energiaa säästävä ohjaussofta sekä ilmastoinnille että vakkarille. Arvaukseni on, että ecomoodilla saisin nyt hellekauden lomamatkalla tuollaisen 0,3 l/100km -lisäsäästön polttoaineenkulutuksessa.
Lainaus käyttäjältä: kimik - 25.06.13 - klo:16:53
Tänään ilmastointi huusi täysillä koko paluumatkan ja tulos oli 7,3L/100km
Silläkin on suuri vaikutus noin lyhkäisen matkan keskikulutukseen kiihdytänkö 100-alueella (joka on muuten ylämäkeen) sataseen vai tyydynkö 80km/h.
Ja sitten ne muutamat liikennevalot pilaavat välillä koko homman.
Katkaiseeko [moottorijarrutus] oikeasti polttoaineen syötön=kulutuksen? ts. Meneekö pienemmällä määrällä polttoainetta kuin vapaalla, jos ei oteta huomioon vapaalla pidemmälle rullausta?
Tässä vastauksia:
Täysillä pyörivä ilmastointilaite lisää kulutusta tuollaiset 0,5 l/h. Siis jos keskinopeus on 50 km/h, ilmastointi lisää kulutusta litran satasella. Jos ulkolämpötila on alle 20 astetta, auton sisätilojen jäähdytysilmana kannattaa käyttää ulkoilmaa eikä alkaa lisäjäähdyttää sitä enää koneellisesti.
Ja totta on sekin, että kulutus jää paljon pienemmäksi, jos tyytyy jossakin kohtaa huippunopeuteen 80 km/h satasen sijasta. 1 500 kg auton massa vaatii monta lusikallista polttoainetta, jotta sen nopeus kasvaisi 20 km/h:lla.
Ja liikennevalot tosiaankin pilaavat taloudellisuusajon ennätyksen yrittämisen. Ei auton vakionopeuden ylläpito hirveästi kuluta, mutta jos joutuu jarruttamaan 1 500 kg:n massan nopeudesta 80 km/h nollaan ja kiihdyttämään takaisin kahdeksaankymppiin, keskikulutus pompsahtaa reippaasti ylöspäin.
Kyllä moottorijarrutuksen aikana polttoaineensyöttö katkeaa ihan oikeasti. Moottori pyörii silloin auton massan avulla.
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 25.06.13 - klo:20:53
- ripeät kaasutukset tavoitenopeuteen (mutta ei yli)
- moottorijarrutuksen aloittaminen hyvissä ajoin ennen risteystä, liikennevaloja, mutkia, jonoja, ... niin, että jalkajarrun käyttötarve on minimaalinen
- nopeusrajoitusten kohtalaisen hyvä noudattaminen
Olen tässä kauppareissuilla päivittäin (n. 15 km; vajaa puolet motarilla, loput taajama/kaupunki) yrittänyt noita kolmea vkjoen ohjetta noudattaa ja kulutuksen väheneminen/reissu on n. 0,5l/100km (kulutus koneen mukaan "since start") verrattuna huolettomaan ajotapaan.
Omalla kohdalla vaatii vielä runsaasti keskittymistä ajoon, ettei lipsahda tuonne huolimattomuuden puolelle. Toinen juttu on sitten työmatkani, n. 30 km suuntaansa, moottoritiellä). Muistelen jostain lukeneeni, että kulutus alkaa tasoittua normilukemiin vasta n. 30 km ajon jälkeen. Jos näin on, ajan työmatkat "kalleimman" mukaan.
Tuo nopeuden laskeminen esim. 120 km/h -> 100 km/h tuottaa kyllä huomattavan kulutuksen vähenemisen.
^ Minulla ei ole mitään kokemusta tuosta matkasta, joka käynnistyksen jälkeen on ajettava ennen kuin auton kulutus vakioituu. Voihan tuo matka talvella jäätävän pakkasyöparkkeerauksen jälkeen ollakin 30 km, mutta näillä +30 asteen keleillä varmaan muutama km ajoa riittää.
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 26.06.13 - klo:14:54
^ Minulla ei ole mitään kokemusta tuosta matkasta, joka käynnistyksen jälkeen on ajettava ennen kuin auton kulutus vakioituu. Voihan tuo matka talvella jäätävän pakkasyöparkkeerauksen jälkeen ollakin 30 km, mutta näillä +30 asteen keleillä varmaan muutama km ajoa riittää.
Minun havaintojeni mukaan öljyn lämpötila kertoo sen aika hyvin. Raja on jossain 70 asteen paikkeilla, sen alapuolella kulutus on normaalia suurempi.
Taas oli tänään edessä yksi tanan rullailija. Herra Omanapa oli tässä (http://goo.gl/maps/RNp5u) matkalla kohti Pispalaa, mutta kun hänelle paloi punaiset, niin rullailut oli aloitettu jo hyvissä ajoin. Oikealle paloi motarille kääntyville nuolivalot, mutta tämä ei meidän Rullailijaa haitannut. Mitä siitä, jos muut ei pääse kääntyvien kaistalle, kunhan mä saan Rullailla.
Ja loppumetreillä piti vielä oikein tehdä kiusaa ajamalla niin oikeassa laidassa omaa kaistaa, että kukaan ei varmasti ehdi vihreillä. Ja eihän me ehdittykään. Ja ei ehtinyt ne kolme autoa minun takanakaan. Ja siihen se rullailijaspedekin jäi valoihin tönöttämään jonon jatkoksi. Hykerteli varmaan tyytyväisenä, kun oli saanut säästettyä millilitran löpöä ja estettyä muiden liikkumisen vihreillä.
Vi**u mitä spedejä sanon mä!
Voi olla muuten vaan ajotyyli, liity mitenkään taloudelliseen ajotapaan.. :P
Mihinkäs sulla kiire? Oma napa tässä ny hermoilee! C:-)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.06.13 - klo:12:59
Voi olla muuten vaan ajotyyli, liity mitenkään taloudelliseen ajotapaan.. :P
Pa**anmarjat. Heti kun punainen rivistö tuli horisonttiin näkyviin, niin Herra Omanapa nosti kaasun. Ja silloin oltiin vielä tooodella kaukana valoista. Ja vihreät nuolivalot tulivat aika pian tämän jälkeen näkyviin.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.06.13 - klo:12:59
Mihinkäs sulla kiire? Oma napa tässä ny hermoilee! C:-)
Ai säkö siellä olitkin mun edessä?
EDIT: Selvennetään nyt sen verran, että mun pinnaa kiristää usein omahyväisyys ja itsekkyys. On tilanne mikä tahansa. Ja juuri siitä tässä tilanteessa oli kyse.
Eilen oli jollakin Cayenne kuskilla kiire Tays-Kangasala -välillä, piti oikein kaistoja vaihdella ja pitkiä räpytellä edessä rajoitusten mukaan ajaville. Taloudellisuutta huipussaan. >:D
En ollut. Ajattelen kyllä toisia vähän enempi. 8)
Edit. Täällä on varmaan monella sellainen käsitys että olen tien tukkona. Se ei pidä paikkaansa, voin ajaa taloudellisesti mutten pisaralla pisimmälle tyyliin..
Onko kukaan huomannut automaatti-ilmastoinnilla varustetuissa vaggineissa eroa polttoaineenkulutuksessa sen mukaan onko ulkona tyyliin +15 vai +25 (tai yli)? Ainakin omassa pasuunassa kompura pyörii käsittääkseni jatkuvasti enkä ole oikein huomannut helteen vaikuttavan oleellisesti matka-ajossa kulutukseen.
Pitäisi ehkä kokeilla ottaa maantiellä ilmastointi hetkeksi pois päältä ja katsoa näkyykö kulutusmittarissa mitään muutosta.. vaatisi vaan pitkän ja tasaisen suoran vakionopeudensäädin käytössä. Onko kukaan kokeillut helteellä miten kulutus muuttuu, vai muuttuuko lainkaan?
Eilen näytti ajotietokone +29-30C käytännössä suurimman osan matkaa (420km) ja ilmastointi puhkui kylmää koko matkan. 5.2 on arvioni kulutuksesta (ajotietokoneen mukaan 5.0).
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.06.13 - klo:13:02
EDIT: Selvennetään nyt sen verran, että mun pinnaa kiristää usein omahyväisyys ja itsekkyys. On tilanne mikä tahansa. Ja juuri siitä tässä tilanteessa oli kyse.
Toiset eivät osaa ajatella toisia liikenteessä, pitää osata antaa tilaa "huonommille" kuskeille. Ei ne ymmärrä kattoo takana tulevia, ei ne ajattele edes koko asiaa. Tässä voi omahyväisen ja pinna kireellä olevan tyypin hermoja joskus koetella. Kannattaa muistaa se autoilussa ettei satu onnettomuuksia tämän takia. Tärkeintä autoilussa tietenkin se että pääsee ehjänä perille! Liian paljon on pinna kireellä tyyppejä ja humalaisia liikenteessä. Koitetaan kestää! 8)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 27.06.13 - klo:12:55
Taas oli tänään edessä yksi tanan rullailija. Herra Omanapa oli tässä (http://goo.gl/maps/RNp5u) matkalla kohti Pispalaa, mutta kun hänelle paloi punaiset, niin rullailut oli aloitettu jo hyvissä ajoin. Oikealle paloi motarille kääntyville nuolivalot, mutta tämä ei meidän Rullailijaa haitannut. Mitä siitä, jos muut ei pääse kääntyvien kaistalle, kunhan mä saan Rullailla.
Ja loppumetreillä piti vielä oikein tehdä kiusaa ajamalla niin oikeassa laidassa omaa kaistaa, että kukaan ei varmasti ehdi vihreillä. Ja eihän me ehdittykään. Ja ei ehtinyt ne kolme autoa minun takanakaan. Ja siihen se rullailijaspedekin jäi valoihin tönöttämään jonon jatkoksi. Hykerteli varmaan tyytyväisenä, kun oli saanut säästettyä millilitran löpöä ja estettyä muiden liikkumisen vihreillä.
Vi**u mitä spedejä sanon mä!
Tuo nyt ei kauheasti kuulu taloudellisen ajon palstalle ???
Jos punaisten valojen rivi syttyy edessä, niin kyllä liikennesuunnittelu on silloin hakenut sitä että ne kaasujalat nousee. Oudompihan ei tuossa paikassa varmasti silloin ajattele että oikealle syttyy lyhyelle erkanemiskaistalle vihreä kun kolmelle kaistalle määrätään pysähtyminen. Ja kun paikkaa katsoo, kai tuolla aika usein on tilanne että punaisissa seisova jonokin estää sen oikealle kääntymisen vaikka kuinka vihreä siellä loistaisi. Noitahan on Suomi täynnä. Oikeastaan päivittäin itse yritän tuota ahtaammissa paikoissa sijoittaa autoa punaisissa siten että se alkava kääntymiskaista jäisi auki, lähes aina sinne taakse kuitenkin tulee vielä autoja ... ::)
Turha siitä on itseensä ottaa että kaikki muut olisivat itsekkäitä ;) Et sitten vanhalla vihreällä ehtinyt :D
Mennään kukkanen joskus ajelulle, näytän miten kulutus tippuu? Tiedätpä sitten etten ole tien tukko. ;)
Lainaus käyttäjältä: repomies - 27.06.13 - klo:13:32
Onko kukaan huomannut automaatti-ilmastoinnilla varustetuissa vaggineissa eroa polttoaineenkulutuksessa sen mukaan onko ulkona tyyliin +15 vai +25 (tai yli)? Ainakin omassa pasuunassa kompura pyörii käsittääkseni jatkuvasti enkä ole oikein huomannut helteen vaikuttavan oleellisesti matka-ajossa kulutukseen.
Pitäisi ehkä kokeilla ottaa maantiellä ilmastointi hetkeksi pois päältä ja katsoa näkyykö kulutusmittarissa mitään muutosta.. vaatisi vaan pitkän ja tasaisen suoran vakionopeudensäädin käytössä. Onko kukaan kokeillut helteellä miten kulutus muuttuu, vai muuttuuko lainkaan?
Eilen näytti ajotietokone +29-30C käytännössä suurimman osan matkaa (420km) ja ilmastointi puhkui kylmää koko matkan. 5.2 on arvioni kulutuksesta (ajotietokoneen mukaan 5.0).
Koska itsellä on jo mukavuussyistä aina tarvittaessa jäähdytys/kuivaus päällä, lähinnä huhtikuu-lokakuu välillä, en ole juuri huomannut ilmastoinnin vaikutusta kulutukseen, tai ainakaan en näe sillä olleen mitään käytännön merkitystä. Usein kuulee väitettävän ilmastoinnin nostavan kulutusta esim 0,5 l/100 km mutta kokemuksen perusteella, en millään ole saanut noin suuria vaikutuksia aikaan, ehkä silläkin vaikutusta että harvoin sitä edes ajaa koko tankillista sellaisissa olosuhteissa että ilmastointi olisi kovemmilla eli kuluttaisikin jotakin. Esim tänä aamuna koko ajomatka ilmastointi päällä, mittarinäyttämäkulutus 6,1 l/100km. Ihan sama näyttämä kuin voi olla vastaavassa ajossa ilman jäähdytystä.
Netistä löytyy Mikko Laamasen dippatyö ilmastoinnin vaikutuksesta. Sivulla 94 on mielenkiintoinen taulukko, jonka mukaan Audi A4 125kW TDI matka-ajon kulutus nousee tyypillisellä keskieurooppalaisella kelillä (mitä lie tarkoittaakaan) huikeat 1,6 desiä per satanen. Mutta järjestelmästä riippuen kulutuslisä voi olla paljon isompikin, VAGin systeemi on melko kehittynyt.
Sanoisin että tuo taulukko vaikuttaa uskottavalta myös pasuunistin mielestä. En ole mitään dramaattista nousua nähnyt kulutuksessa helteillä, etenkään matka-ajossa. Pätkäajossa tuntuu menevän sitä enemmän mitä kuumempi auto on.
Eli jos fyffet on lopussa ja ajo on lyhyttä niin ei muuta kuin pullo vettä naamariin ja ilmastointi pois päältä. Hiki päässä on köyhän tienattava, jo säästyy euro poikineen, ajomukavuudesta viis. ;D
Lainaus käyttäjältä: repomies - 27.06.13 - klo:13:32
Onko kukaan huomannut automaatti-ilmastoinnilla varustetuissa vaggineissa eroa polttoaineenkulutuksessa sen mukaan onko ulkona tyyliin +15 vai +25 (tai yli)? Ainakin omassa pasuunassa kompura pyörii käsittääkseni jatkuvasti enkä ole oikein huomannut helteen vaikuttavan oleellisesti matka-ajossa kulutukseen.
Minäkin ihan mutulla kyseenalaistan tuota 0.5litraa/100km lisäkulutusta ilmastoinnin kanssa. Sen verran mukavuudenhaluinen, että tuskin tulee kokeiltuakaan esimerkiksi tankillisella.
Eihän tästä ole kuin muutama kuukausi kun ison huolen kera kyseltiin webaston piuhan katkaisemisesta. :o Nyt sitte ilmastointi vie polttoainetta helteellä. :o
Voi helvetti. ;D
Taloudellisinta ajoa harrastaa turkkilainen pizzakuski, kotiinkuljetus ei maksa mitään...
Aiemman auton kanssa ei tullut paljon kulutukseen kiinnitettyä huomiota. Loppupelissä vuositasolla ei juurikaan ollut merkitystä minun kilometrisuoritteella kuluttiko se nyt litran enemmän vai ei. Rauhallisesti ajaen oli todellinen luokkaa 6.7-7.0 l/100 km (dieseliä) ja vähemmän taloudellisesti ajaenkin alle 7,5 l/100 km. Nyt kun vaihtoi toisen järkiauton pois ja joutuu tankkaamaan 98-oktaanista ja pk-seudulla nätisti ajamalla pääsee juuri ja juuri reilut 15 l/100 km kulutukseen ja vähänkin reippaammin ajaen kulutus on heti kahdenkymmenen pintaan niin on kummasti alkanut kaasujalkaa hillitsemään. Olen kuitenkin maantiellä hetkittäin päässyt jopa 12 l kulutuksiin mutta pari reipasta ohitusta niin heti mittari näyttää 15 l lukemia.
Kyllä se köyhän pistää nöyrtyy kun tankkaukseen menee yli 150 , summia eikä sillä saa edes viikon pakollisia arkiajoja hoidettua.
Oma valintahan se tämä on ollut joten siinä mielessä turha valittaa mutta jos pienillä asioilla saa kuitenkin litroja pois kululutuksesta niin kaikki on kotiin päin.
600, kuussa polttoineeseen, huhhuh! Mulla tulee noin 2500km kuussa ja 1,5 tankillista, eli noin 150,/kk.
Kolme helppoa sääntöä joita olen pyrkinyt noudattamaan taloudellisen autoilun osalta:
- ,,lä vaihda autoa; ainakaan jos se ei ole aivan välttämätöntä tai et keksi hyvää (teko)syytä. (Tämä on ilmeinen, mutta yllättävän vaikea noudatettava)
- ,,lä koskaan osu mihinkään! (Auton korjaaminen on kallista)
- ,,lä koskaan jarruta! (Se muuttaa arvokkaalla polttoaineella kerättyä liike-energiaa lämpöenergiaksi)
Sääntöön 3 on olemassa olennaisen tärkeä lisäys (Sääntö 3.1.): ,,lä koskaan jarruta, ellei se ole välttämätöntä osumisen välttämiseksi.
Noilla pärjää pitkälle. Se mitä ylimääräisillä polttoaineen pihistelyillä saa noiden lisäksi kerättyä säästöä on aika marginaalista.... (Joo, nämä eivät ole itse keksittyjä, vaan jostain olen ne vuosia sitten lukenut)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.06.13 - klo:16:34
600, kuussa polttoineeseen, huhhuh! Mulla tulee noin 2500km kuussa ja 1,5 tankillista, eli noin 150,/kk.
Vähältä kuullostaa sinun polttoainekulusi, mutta lähinnä sitä ajoin takaa, että nykyisissä vähäkulutuksisissa autoissa taloudellisen ajotavan opetteleminen säästää 0,5-1 l/100 km joka tekee 20 000 vuodessa ajavalla 100-200 litran polttoainesäästön ----> 150-300 , vuodessa. Ei siis kovinkaan suurta summaa. Tässä omassa kotterossa voi taas ajotavan muuttamisella säästää useita litroja sadalla kilometrillä ja vaikka ajomäärä on luokkaa 10 000 km/v niin säästöä tulee moninkertainen määrä saati sitten jos kilometrejä tulisi tuo 20000.
Edit: Valmistaja siis lupaa sen 15.8 l/100 km yhdistetyksi kulutukseksi ja yleensähän aika "positiivisia" arviota esittävät.
Jos ajaa 30000 vuoteen ja litran saa vaikka autovalinnalla tiputettua, se tekee noin 450,/v.
jepulis, taikka jos ajelee tuon 30000 vuodessa ja vaihtaa esim. vanhemman käytetyn bensa auton, joka kuluttaa n 8l/100km uuteen joka kuluttaa n. 5l/100km.. bensakuluista säästöä kertyy jopa 1500, vuodessa..
Oletetaan että uudella autolla ajelee vähintaan 4 vuotta, joten säästöä kertyisi tuolloin n. 6000 , (vain bensakulut huomioiden siis).. 8)
Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 27.06.13 - klo:19:17
Oletetaan että uudella autolla ajelee vähintaan 4 vuotta, joten säästöä kertyisi tuolloin n. 6000 , (vain bensakulut huomioiden siis).. 8)
6000ke takiakaan tuskin kannattaa vaihtaa, kun uuden auton arvo tippuu tuona aikana enemmän. Muiden syiden kannalta ehkä, mutta rahan säästäminen harvoin toteutuu uuden auton kohdalla.
Omalla nokivasaralla (Ocu Scout) ei kulutus juuri hipsuttelemallakaan alle kuuden putoa, mutta ei tosin TODELLA rankalla ajolla paljoa nousekaan!
Maanantaina päättyneen pariviikkoisen Keski-Euroopan tourneen (4000km) keskikulutus oli 7.0 (7.04xxx...) litraa sadalle. Auto oli todellakin kuormattu täyteen. 5 henkilöä, iso teltta, muut retkikamat, pari isompaa vaatekassia jne.
Saksassa ajettiin niin reippaasti kun autosta irtosi ruuhkien ja nopeusrajoitusten salliessa pahimmillaan 37 asteen helteeessä. Sielläkin kulutus jäi 7.5-8 litran välille (en ole maakulutuksia erikseen laskenut).
Kyllä tuossa Dieselin hyvässä hyötysuhteessa on jotakin maagista, kun itsekin on tullut bensa-autoilla huomattua kulutuksen raju nousu ajotyylin ollessa vähänkään reippaampi.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.06.13 - klo:00:03
Omalla nokivasaralla (Ocu Scout) ei kulutus juuri hipsuttelemallakaan alle kuuden putoa, mutta ei tosin TODELLA rankalla ajolla paljoa nousekaan!
Kyllä tuossa Dieselin hyvässä hyötysuhteessa on jotakin maagista, kun itsekin on tullut bensa-autoilla huomattua kulutuksen raju nousu ajotyylin ollessa vähänkään reippaampi.
Tämä pitää kyllä todellakin paikkansa. Vaikka pyrinkin ajamaan yleensä taloudellisesti, niin en saa epätaloudellisesti ajamalla autoani kuluttamaan tökkivässä kaupunkin ajossa kovinkaan paljon enemmän, ehkä noin 0,5-1,5 l/100km enemmän. Tai mene ja tiedä onko minun jo vaikea muutenkin ajaa epätaloudellisesti kun taloudellisen ajon periaatteet tulee jo niin selkäytimestä...
Toinen missä dieselmoottori tuntuu todella loistavan, on moottoritieajo ja suuremmat ajonopeudet! Suuremmissa vauhdeissa kulutus pysyy paremmin aisoissa kuin bensavehkeellä. Mielestäni tämän Polon 1,2 TDI:n kulutus 4,6-5 l/100km 122 km/h (todellista nopeutta) ei ole enää paha lukema. Mahtaisikohan vastaavalla 1,2 TSI Pololla mennä noissa vauhdeissa 2-3 l/100km enempi bensaa. Korjatkaa jos olen väärässä.
Lainaus käyttäjältä: Chicane - 27.06.13 - klo:23:08
6000ke takiakaan tuskin kannattaa vaihtaa, kun uuden auton arvo tippuu tuona aikana enemmän.
6 000ke = 6 000 000,?
LainaaToinen missä dieselmoottori tuntuu todella loistavan, on moottoritieajo ja suuremmat ajonopeudet! Suuremmissa vauhdeissa kulutus pysyy paremmin aisoissa kuin bensavehkeellä.
Niin ja omalla reissulla nopeudet olivat siirtymissä Ruåttis 115-125 km/h, Tanskassa 100-130km/h, Saksassa 150-200km/h ja Hollannissa 130km/h+.
Saksassahan ajorytmi on sellainen, että aina tulee joku este muutaman kilometrin jälkeen etteen ja nopeus putoaa 200 pinnasta noin 120:iin. Kun osaa lukea liikenteen ei jarruun tarvitse juuri koskea, eli kyllä tuossa moottorijarrutus (ja ennen kaikkea ilmanvastus) tulee maksimaalisesti hyödynnettyä. Mutta sitten taas kiihdytellään nelosvaihteella kierrokset täyteen, sitten vitosella ja edelleen kutosella. Sitten taas odotelllaan kuinka kauan pystyy paahtamaan.
Mielenkiintoinen seikka oli se että juhannusaattona Ruotsissa keskinopeudet nousivat 115 km/h saakka 500km matkalla motaria ja kaksikaistaista tietä ajaen vain lievillä alle 10 km/h ylinopeudella . En päässyt saksassa lähellekään. Myös täällä Suomessa tuo on jo mahdoton saavuttaa.
Lainaus käyttäjältä: Taky - 28.06.13 - klo:08:36
6 000ke = 6 000 000,?
kyllä tuollaisella säästöllä jo uusi kannattaa hommata ;D
Lainaus käyttäjältä: SNG - 28.06.13 - klo:10:49
Mielenkiintoinen seikka oli se että juhannusaattona Ruotsissa keskinopeudet nousivat 115 km/h saakka 500km matkalla motaria ja kaksikaistaista tietä ajaen vain lievillä alle 10 km/h ylinopeudella . En päässyt saksassa lähellekään. Myös täällä Suomessa tuo on jo mahdoton saavuttaa.
Sama huomio viikkoa ennen juhannusta tullessa Suomeen, että Saksassa jäi päästä päähän ajaessa keskinopeus noin sataseen vaikka välillä oli viisari auton huippunopeudessa. Toki muutamia kauppareissuja reitiltä poikettiin myös. Tanska ja Ruotsi yöllä oli nopea ajaa läpi, vaikkakin äärimmäisen puuduttavia. Suomessa Turusta saikin sitten todeta tienpinnan kertaluokkaa karkeammaksi ja uraisemmaksi ja kulutus oli edelleen sama vaikka tuhnutettiin rauhallisesti.. ;D
Tuli tuossa eilen tehtyä mielenkiintoinen havainto/kokeilu.
Eli autossani löytyy tiptronic loota mikä nyt ei ole manuaaliin taikka dsg verrattuna mikään hirveän taloudellinen.
Normaalisti tuo loota tuossa 70km/h vauhdissa ei osaa päättää ajaako 5 vai 6 vaihteella.
Mikä tietenkin lisää bensan kulutusta kun 90km/h vauhdissakin syö vähemmän ainetta kuin tuossa 70km/h nopeudella.
No eilen sitten tulin n.40km tie osuuden (missä rajoitukset vaihtelee 60-80km/h) manuaali moodilla pakotettuna 6 vaihde.
Meni todella hienosti 60km/h vauhdissakin ja silloin koneessa kierroksia 1100. Yllättävää oli että kone ei yhtään jyristänyt ja lähti oikein kivasti kiihtymäänkin. Mikä parasta ajotietokoneen mukaan kulutukset laski n.0.5l/100km normaaliin kulutukseet nähden.
Jäin vaan ihmettelemään miks tuo loota vaihtaa pienemmälle turhankin innokkaasti vaikka selvästi ei olisi tarvetta. Tai no ainoana syynä tulee mieleen voimansiirron kestävyys.
Sent from my MediaPad 7 Lite using Tapatalk 2
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 28.06.13 - klo:07:47
Tämä pitää kyllä todellakin paikkansa. Vaikka pyrinkin ajamaan yleensä taloudellisesti, niin en saa epätaloudellisesti ajamalla autoani kuluttamaan tökkivässä kaupunkin ajossa kovinkaan paljon enemmän, ehkä noin 0,5-1,5 l/100km enemmän. Tai mene ja tiedä onko minun jo vaikea muutenkin ajaa epätaloudellisesti kun taloudellisen ajon periaatteet tulee jo niin selkäytimestä...
Toinen missä dieselmoottori tuntuu todella loistavan, on moottoritieajo ja suuremmat ajonopeudet! Suuremmissa vauhdeissa kulutus pysyy paremmin aisoissa kuin bensavehkeellä. Mielestäni tämän Polon 1,2 TDI:n kulutus 4,6-5 l/100km 122 km/h (todellista nopeutta) ei ole enää paha lukema. Mahtaisikohan vastaavalla 1,2 TSI Pololla mennä noissa vauhdeissa 2-3 l/100km enempi bensaa. Korjatkaa jos olen väärässä.
Olen samaa mieltä, että dieselmoottori viihtyy hyvin mm. moottoritieajossa, kun taas bensakone vastaavassa vauhdissa tuntuu haukkaavan suhteessa enemmän. Huomasin sen selvästi, kun vaihdoin 2 litran dieselmoottorista 1.2 TFSI -moottoriin. Jos ajellaan vain 80 km / h, ei ero ole niin merkittävä, jos verrataan 1.2 bensaa vastaavaan dieseliin.
Lainaus käyttäjältä: gain - 22.08.13 - klo:20:27
Olen samaa mieltä, että dieselmoottori viihtyy hyvin mm. moottoritieajossa, kun taas bensakone vastaavassa vauhdissa tuntuu haukkaavan suhteessa enemmän. Huomasin sen selvästi, kun vaihdoin 2 litran dieselmoottorista 1.2 TFSI -moottoriin. Jos ajellaan vain 80 km / h, ei ero ole niin merkittävä, jos verrataan 1.2 bensaa vastaavaan dieseliin.
Tuossa vertailuparissa varmaankin iskutilavuuden ero selittää osan tuosta erosta. Tuo 1.2 TSI on varmaan jo vähän turhan pieni motarinopeuksiin, ei tehojensa puolesta mutta juuri kulutusta ajatellen. Isommalla bensakoneella ero olisi pienempi, toki kulutus hissuttelussa sitten vastaavasti suurempi.
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.08.13 - klo:10:56Lainaus käyttäjältä: gain - 22.08.13 - klo:20:27
Olen samaa mieltä, että dieselmoottori viihtyy hyvin mm. moottoritieajossa, kun taas bensakone vastaavassa vauhdissa tuntuu haukkaavan suhteessa enemmän. Huomasin sen selvästi, kun vaihdoin 2 litran dieselmoottorista 1.2 TFSI -moottoriin. Jos ajellaan vain 80 km / h, ei ero ole niin merkittävä, jos verrataan 1.2 bensaa vastaavaan dieseliin.
Tuossa vertailuparissa varmaankin iskutilavuuden ero selittää osan tuosta erosta. Tuo 1.2 TSI on varmaan jo vähän turhan pieni motarinopeuksiin, ei tehojensa puolesta mutta juuri kulutusta ajatellen. Isommalla bensakoneella ero olisi pienempi, toki kulutus hissuttelussa sitten vastaavasti suurempi.
Totta on kyllä että ovat hieman huono vertailupari koska ovat aika eri kokoisia iskutilavuudeltaan, mutta suurin ero tulee varmasti dieselmoottorin paremmasta hyötysuhteesta kuorman kasvaessa. En usko että kaksi litrainen bensamotti veisi 120-130 km/h nopeudessa juurikaan vähempää bensaa kuin 1,2 TSI. Saksan autobahnin nopeuksissa lähellä auton maksiminopeutta voisi eroja jo syntyä. Toki jos jollain on näyttöä esim. että 1,4 T(F)SI vie suomen moottoritienopeuksessa vähemmän bensaa kuin 1,2 T(F)SI samalla autolla niin kertokaa. Asia on toden totta mielenkiintoinen. Se pitää kyllä paikkansa että tasavauhtisessa hidasvauhtisessa ajossa (50-90 km/h) nykyisillä bensamoottoreilla päästään jo lähelle dieselmoottoreita mutta silti eroa vielä jää dieselmoottorin eduksi.
Ominaiskulutus/hyötysuhde -käyrästöistä voi saada hieman lisävalaistusta noihin asioihin olettaen että kyseiselle moottorille tämä käyrä löytyy :).
Täällä hieman lisää asiaa moottorien ominaiskulutuksesta:
http://ecomodder.com/wiki/index.php/Brake_Specific_Fuel_Consumption_%28BSFC%29_Maps (http://ecomodder.com/wiki/index.php/Brake_Specific_Fuel_Consumption_%28BSFC%29_Maps)
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=426.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=426.0)
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 28.06.13 - klo:07:47
Tämä pitää kyllä todellakin paikkansa. Vaikka pyrinkin ajamaan yleensä taloudellisesti, niin en saa epätaloudellisesti ajamalla autoani kuluttamaan tökkivässä kaupunkin ajossa kovinkaan paljon enemmän, ehkä noin 0,5-1,5 l/100km enemmän. Tai mene ja tiedä onko minun jo vaikea muutenkin ajaa epätaloudellisesti kun taloudellisen ajon periaatteet tulee jo niin selkäytimestä...
Toinen missä dieselmoottori tuntuu todella loistavan, on moottoritieajo ja suuremmat ajonopeudet! Suuremmissa vauhdeissa kulutus pysyy paremmin aisoissa kuin bensavehkeellä. Mielestäni tämän Polon 1,2 TDI:n kulutus 4,6-5 l/100km 122 km/h (todellista nopeutta) ei ole enää paha lukema. Mahtaisikohan vastaavalla 1,2 TSI Pololla mennä noissa vauhdeissa 2-3 l/100km enempi bensaa. Korjatkaa jos olen väärässä.
Oma BlueGT vei 6,5l/100km kun ajeli motaria 122 km/h todellista nopeutta ja kun laitoin RVS-käsittelyn moottoriin niin nyt menee 6,1-6,2l/100km.
Jos vaan malttaisi ajaa 110 ja alle, niin kulutus olisi reippaasti pienempi, mutta eipä toi vähän päälle 6l/100km motarin kesävauhdeilla ole paha lukema bensa-autolle.
Lainaus käyttäjältä: Seba - 26.08.13 - klo:13:23
Oma BlueGT vei 6,5l/100km kun ajeli motaria 122 km/h todellista nopeutta ja kun laitoin RVS-käsittelyn moottoriin niin nyt menee 6,1-6,2l/100km.
Jos vaan malttaisi ajaa 110 ja alle, niin kulutus olisi reippaasti pienempi, mutta eipä toi vähän päälle 6l/100km motarin kesävauhdeilla ole paha lukema bensa-autolle.
Mukavan pienellä menee Polosesi bensamoottorilla. Lepuutteleeko 1,4 ACT -moottori sylintereitä enää 122 km/h vauhdeissa?
Uudenkarhea Passat 1.6TDi farkku (man.) vei sekalaisessa taajama&motari ajossa kevyellä kaasujalalla 48 litraa / 1018km.
Pääosin ilman AC:ta ja päiväajovaloilla. Tekee alle 5l/100km. Ei ole korjattu VDCS:llä lukemia mihinkään.
Vaihtamisopastimen mukaan ajaminen nostaa muuten kulutusta mäkisellä tieosuudella. Kulkee pienemällä vaihteella pihimmin.
Motarilla pääsee tieturin mukaan 110-120km/h vauhtia 16" vakiokesärenkain n. 4l/100km janolla. 4 hlöä + tavarat kyydissä.
Pikkuteillä on hyödynnetty vapaalla rullaamista jopa 1 km matkalla, motarilla helpompaa ajaa kaasua alamäissä keventäen ja rampeissa moottorijarrutuksella. Blue Motion ladannee akkuja nimenomaan moottorijarrutuksissa. ?
Rullaamalla lähikaupassa käynti tuotti vissiin uuden omakohtaisen ennätyksen <5litraa/100km. Huolimattomalla ajamisella moottorijarruttaen saattaa joskus sama reissu kuluttaa >7litraa/100km. Kauppareissun pituus reilu 5km ja 40-rajoitus. Välillä sitä epäilee ajotietokoneen lukemia kun vaihtelee aika paljon..
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 26.08.13 - klo:13:44
Mukavan pienellä menee Polosesi bensamoottorilla. Lepuutteleeko 1,4 ACT -moottori sylintereitä enää 122 km/h vauhdeissa?
Kyllä se lepuuttelee nyt herkemmin, mutta tasaisella tai alamäessä. Heti kun tulee vähänkin lisää vastusta niin ottaa kaikki sylinterit käyttöön.
Eiköhän moottorijarrutuksella vedetä jarrupolkimen sijasta, paitsi lopuksi. Ei vapaalla ja jarrulla koska silloin kuluu polttoainetta ja jarrupalat. Vapaalla rullaukset aina kun mahdollista.
Oonpa taas hassu, vastasin ekan sivun viestiin...
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 26.08.13 - klo:12:46
En usko että kaksi litrainen bensamotti veisi 120-130 km/h nopeudessa juurikaan vähempää bensaa kuin 1,2 TSI.
Itse asiassa en moista mielestäni väittänytkään. ;) Kirjoitin että ero maantie- ja motarikulutuksessa voi olla isommalla bensakoneella pienempi kuin 1.2-litraisella, mutta sehän voi toki olla sitä myös sen takia että iso motti kuluttaa 80 km/h nopeudella enemmän kuin pikkukone. ;D
Ihan samalla tavalla dieselillä, 1.6-litrainen voi viedä motarilla saman kuin 2-litrainen mutta maantiellä vähemmän -> kulutusvaihtelu pienempi isolla koneella. Siitä vaihtelustahan tässä oli kyse eikä niinkään abs.kulutuksista. Voisin kuvitella että jos gain olisi vaihtanut dieselinsä 1.2 TSI:n sijasta 1.8TSI:hin, ei maantie- ja motarikulutuksen välille olisi tullut niin suurta eroa koska 1.8 veisi maantiellä enemmän kuin 1.2.
Mutta kuten totesin, sylinteritilavuus voi selittää osan kulutuserosta mutta vain osan. Kyllä se dieselin tasaisempi hyötysuhdekäyrä selittää oman osansa.
Lainaus käyttäjältä: Seba - 26.08.13 - klo:13:23
Oma BlueGT vei 6,5l/100km kun ajeli motaria 122 km/h todellista nopeutta ja kun laitoin RVS-käsittelyn moottoriin niin nyt menee 6,1-6,2l/100km.
Jos vaan malttaisi ajaa 110 ja alle, niin kulutus olisi reippaasti pienempi, mutta eipä toi vähän päälle 6l/100km motarin kesävauhdeilla ole paha lukema bensa-autolle.
Kyllä malttaminen oikeassa paikassa on yksi avainsana taloudellisessa ajamisessa. Mikäli jossain vaiheessa moottoriteiden nopeudet nostettaisiin 130 km/h, taas menisi enemmän polttoainetta. Tosiaan sillä on jo merkitystä kustannusten osalta, jos ajaa moottoritiellä 110 km/ h tai 120 km/h. Matkaanhan voi lähteä aikaisemminkin, niin on samaan aikaan perillä kuin nopeasti ajava, joka lähtee myöhemmin.
En sitten tiedä, saavatko 120 km/h ajavat henkilöt parempia ajonautintoja kuin 110 km/h ajavat? :)
^ Kulutuksen nousu nopeuden noustessa yli 100 km/h nopeuksissa on todella reipasta, koska:
- noissa nopeuksissa ilmanvastuksen merkitys kulutukselle on merkittävä
- teho, joka tarvitaan ilmanvastusvoiman voittamiseen nousee potenssissa 3; esim. jos ajetaan 120 km/h satasen sijasta, kyseisen komponentin merkitys on 1,2 x 1,2 x 1,2 = 1,73 - siis 73 %:n nousu tässä komponentissa (kokonaiskulutuksessa merkitys on + 20 - 30 %)
Nykyisessä energiapoliittisessa ilmastossa olikin pari viikkoa sitten todella yllättävää, että ajatus nopeusrajoitusten nostamisesta nousi esiin.
Lainaus käyttäjältä: gain - 27.08.13 - klo:22:58
En sitten tiedä, saavatko 120 km/h ajavat henkilöt parempia ajonautintoja kuin 110 km/h ajavat? :)
Saa, ainakin hyvällä kesäkelillä ;D Mutta totta puhuen auton sisämelun tasokin on merkittävästi pienempi kun ajaa 110 km/h eikä 130 km/h.
Lainaus käyttäjältä: gain - 27.08.13 - klo:22:58
En sitten tiedä, saavatko 120 km/h ajavat henkilöt parempia ajonautintoja kuin 110 km/h ajavat? :)
Ainakin minä saan. Minun mielestäni on huomattavasti mukavampaa ajaa 140 lasissa kuin 110. Satkua kun ajelee, niin tulee sellainen turhautunut ja suunnattoman tylsä fiilis, kun tuntuu siltä, että fillarilla olisi nopeammin perillä. 160-180 on mun mielestä mukavin matkanopeus motarilla, jos liikennemäärät ovat kohtuullisia, mutta Suomessa tämä toki vain ajatustasolla.
Lainaus käyttäjältä: gain - 27.08.13 - klo:22:58
Kyllä malttaminen oikeassa paikassa on yksi avainsana taloudellisessa ajamisessa. Mikäli jossain vaiheessa moottoriteiden nopeudet nostettaisiin 130 km/h, taas menisi enemmän polttoainetta.
Mutta vaikka rajoitukset nostettaisiin, niin eihän se ole pakollinen maksiminopeus. Sinä voisit edelleen tyytyväisenä ekoilla 110 lasissa ja joku muu voisi ajella tyytyväisenä vähän reippaammin. Motarilla kun ohittaminen ei ole ongelma.
Kyllä oman autoni kulutus nousee keskinopeudesta 85-->100 kmh ajettaessa noin 1-1,5 litraa. Tämän perusteella voi hyvin arvioida sen edelleen nousevan seuraavan dekadin nostossa jopa 2 litraa lisää.
Ajamalla päivässä 100 km siis +10 km "lisäylinopeutta" maksan 3,5 euroa lisää /vrk.
Jos jokainen autoilija ajaa tuon matkan joka päivä saadaan lisämaksua
1000000x3,5x365= 1,3 miljardia. No tämä riittää tietysti näissä budjettineuvotteluissa hallituksen rahapussin pikkureikien tilkintään.
Lisäys: Ylinopeusajosta seuraa yleensä ketutus, kun joutuu alentamaan nopeutta jonkun liikennemerkin takia. Tässä "rapulatilassa" kiksit toimii väärinpäin.
- - -
Muokkaus / vkjoki: Tämän postauksen jälkeen alkoi keskustelu siitä, kuinka joitakin ärsyttää ekoautoilu ja toisia taas egoautoilu. Siirsin ärsytyskeskustelun omaan aiheeseen "Ekoautoilu ja egoautoilu ärsyttävät" - se löytyy täältä:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=16901.30 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=16901.30)
Keskinopeuden nosto 100-->120 nostaa polttoainekulutusta vaikkapa 2 litraa, joka on normaaliin kulutukseen lisää ehkä 33%. Jos päivittäin ajat 100 km eli vuodessa 36500 km, niin omat bensakulusi nousevat noin 1168 euroa per vuosi.
Vastineeksi saat "vapaata" aikaa 33 tuntia. Mihin sen käytät? No päivittäin ehdit vetämään tupakan aina ajon päätteeksi. Tämä taas lyhentää elinaikaasi loppupäästä, koska keuhkosyöpä iskee sinuun. Elinajan lyhentyminen on todennäköisesti muutaman vuoden luokkaa.
Jos sen sijaan jumppaat päivittäisen ajorupeaman jälkeen 5 minuuttia, koska kiihkeä ajo on puuduttanut jäsenesi, et ole tullut yhtään aikaisemmin kotiisi.
Tässä hyviä vinkkejä taloudelliseen ajoon kaupungissa:
How to save fuel on city driving using hypermiling techniques.mpeg (http://www.youtube.com/watch?v=THkVciVpmxs#ws)
Lainaus käyttäjältä: kt - 28.08.13 - klo:18:16
Keskinopeuden nosto 100-->120 nostaa polttoainekulutusta vaikkapa 2 litraa, joka on normaaliin kulutukseen lisää ehkä 33%. Jos päivittäin ajat 100 km eli vuodessa 36500 km, niin omat bensakulusi nousevat noin 1168 euroa per vuosi.
Vastineeksi saat "vapaata" aikaa 33 tuntia. Mihin sen käytät? No päivittäin ehdit vetämään tupakan aina ajon päätteeksi. Tämä taas lyhentää elinaikaasi loppupäästä, koska keuhkosyöpä iskee sinuun. Elinajan lyhentyminen on todennäköisesti muutaman vuoden luokkaa.
Jos sen sijaan jumppaat päivittäisen ajorupeaman jälkeen 5 minuuttia, koska kiihkeä ajo on puuduttanut jäsenesi, et ole tullut yhtään aikaisemmin kotiisi.
Hi5! :)
Lainaus käyttäjältä: kt - 28.08.13 - klo:18:16
Keskinopeuden nosto 100-->120 nostaa polttoainekulutusta vaikkapa 2 litraa, joka on normaaliin kulutukseen lisää ehkä 33%. Jos päivittäin ajat 100 km eli vuodessa 36500 km, niin omat bensakulusi nousevat noin 1168 euroa per vuosi.
Ehkä jonkun ekosingerin tai koppiauton kulutus saattaa pompsahtaa kaksi litraa tuolla nopeuden nostolla, mutta normimoteilla kasvua tulee 1-1,5 litraa. Tämä perustuen omiin kokemuksiin ja muutamaan satunnaiseen TM:n vertailutestiin. Ja jos ajaa +35tkm vuodessa, niin taitaa aika moni kallistua dieseliin, missä kulutuslisä on vielä pienempi.
Nopeuden nosto 70 => 100 näyttää näiden vertailutestin mukaan nostavan kulutusta karkeasti yhtä paljon kuin 100 => 120. Eikö siis kannattaisi ajaa 70 lasissa koko ajan, kun sillä voi saavuttaa yhtä kovat säästöt kahteen kertaan? Varsinkin, kun tällä nopeuden muutoksella menetetty vapaa-aikakaan ei merkitse yhtään mitään.
Nykyaikainen ruiskutustekniikka pystyy säätämään polttoaine/ilmaseoksen pitoisuutta valtavasti suuntaan tai toiseen.
Yksi kikka jota itse aina käytän pääsemiseksi nopeasti laihalle seokselle, on reippaan kiihdytyksen jälkeen välittömästi siirtyminen hetkeksi moottorijarrutukseen tai jos automaatissasi on rullaustoiminnallisuus kuten omassa Tiguanissani, niin sitten rullaukselle. Eli siis kaasu kokonaan ylös ihan hetkeksi. Tämän jälkeen varovovasti kaasua sen verran, että haluttu nopeus säilyy.
Näin toimimalla siirtyminen tehomoodista säästävään tapahtuu salamannopeasti eikä mene muutamia sekunteja siihen kun auto miettii mitäköhän haluat tehdä seuraavaksi.
Nyt kun ajo-olosuhteet olivat jo hetken aikaa kesäiset mutta talvirajoitukset voimassa, tuli ajettua lähes aina valta- ja kantatieluokitellulla tiellä vakionopeussäädin päällä. Ihan vain välttääkseni epähuomiossa tapahtuvat nopeuden nousut.
Olen pitänyt vakionopeussäädintä kulutusta lisäävänä mutta ei se kulutus siitä mihinkään ole noussut, jopa voisi sanoa laskenut. Osasyy voi olla kyllä se, ettei se nopeus karkaa siitä reilusta 80 km/h jonnekin 95 km/h todelliseen nopeuteen.
Lainaus käyttäjältä: VAG! - 28.08.13 - klo:19:04
Ehkä jonkun ekosingerin tai koppiauton kulutus saattaa pompsahtaa kaksi litraa tuolla nopeuden nostolla, mutta normimoteilla kasvua tulee 1-1,5 litraa. Tämä perustuen omiin kokemuksiin ja muutamaan satunnaiseen TM:n vertailutestiin. Ja jos ajaa +35tkm vuodessa, niin taitaa aika moni kallistua dieseliin, missä kulutuslisä on vielä pienempi.
Nopeuden nosto 70 => 100 näyttää näiden vertailutestin mukaan nostavan kulutusta karkeasti yhtä paljon kuin 100 => 120. Eikö siis kannattaisi ajaa 70 lasissa koko ajan, kun sillä voi saavuttaa yhtä kovat säästöt kahteen kertaan? Varsinkin, kun tällä nopeuden muutoksella menetetty vapaa-aikakaan ei merkitse yhtään mitään.
Käytännön kokemusta parista samankorisesta dieselkulkuneuvosta:
1.6 TDI bluemotion man. Passatti näyttää kuluttavan käytännön ajossa 80-100km/h alueella V/VI- vaihteilla hiemankin pidempään ajettaessa n. 4,0-4,5l /100km. Kúlutus näyttää riippuvan enemmän vaihteesta kuin nopeudesta. (Yli)pitkillä välityksillä lienee osuutensa. Alamäet isolla vaihteella pintakaasulla kulutus on tuskin 2l/100km. Myöskään moottoritieajo ei nosta sanottavasti kulutusta, tai sitten kaasujalka on aika tarkka. :)
Ex. 3C 1.9 TDi oli selvästi lyhyemmillä välityksillä, ja sillä pääsi motarilla Turkuun 4,0/100km ajotieturin mukaan.
Bensa-autoissa lienee lyhyemmät välitykset ja vähemmän vääntöä =>> kulutus nousee enemmän 80->120. ?
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 18.03.14 - klo:15:31
Käytännön kokemusta parista samankorisesta dieselkulkuneuvosta:
1.6 TDI bluemotion man. Passatti näyttää kuluttavan käytännön ajossa 80-100km/h alueella V/VI- vaihteilla hiemankin pidempään ajettaessa n. 4,0-4,5l /100km. Kúlutus näyttää riippuvan enemmän vaihteesta kuin nopeudesta. (Yli)pitkillä välityksillä lienee osuutensa. Alamäet isolla vaihteella pintakaasulla kulutus on tuskin 2l/100km. Myöskään moottoritieajo ei nosta sanottavasti kulutusta, tai sitten kaasujalka on aika tarkka. :)
Ex. 3C 1.9 TDi oli selvästi lyhyemmillä välityksillä, ja sillä pääsi motarilla Turkuun 4,0/100km ajotieturin mukaan.
Bensa-autoissa lienee lyhyemmät välitykset ja vähemmän vääntöä =>> kulutus nousee enemmän 80->120. ?
Ei oo bensa-autoissa niinkään kyse välityksistä tai väännöstä, vaan huonommasta hyötysuhteesta. Ja jos alamäessä menee pintakaasulla 2l/100km, niin ennemmin kannattaa antaa rullata vapaalla.
Päivän säästökysymys:
1) Hidas kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
2) Rivakka kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
Kumpi noista on polttoaineen säästöissä kannattavampi, vai onko molemmat suht samanlaisia?
Lainaus käyttäjältä: JaakkoS - 24.03.14 - klo:23:03
Päivän säästökysymys:
1) Hidas kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
2) Rivakka kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
Kumpi noista on polttoaineen säästöissä kannattavampi, vai onko molemmat suht samanlaisia?
2), koska matka joka ajetaan pienellä vaihteella jää lyhyeksi ja saa nopeasti suuren vaihteen sisään ja ajaa pintakaasulla.
Suositellaan, että kiihdytys on kohtuullisen ripeä - ei täyskaasulla, ja että kun suurin momentti saavutetaan, vaihdetaan suuremmalle tai jopa hypätään 2 vaihdetta suuremmalle. Riippuu toki moottorin alaväännöstä ja maastosta. ???
Ylämäkeen kannattaa ajaa vaihteella, jolla moottori vielä vetää kunnolla. Tämä on helppo seurata hetkellisestä kulutuksesta. ;)
Jyrkät alamäet voi antaa rullata vapaalla jos tilanne ei vaadi nopeuden hidastamista ja motarilla taas kevyellä pintakaasulla.
Punaisiin valoihin ajaessa ja mutkaisessa maastossa alamäessä taas moottorijarrutus kannattaa, tiputtaa hetkellisen kulutuksen nollaan. ;D
Lainaus käyttäjältä: JaakkoS - 24.03.14 - klo:23:03
Päivän säästökysymys:
1) Hidas kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
2) Rivakka kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
Kumpi noista on polttoaineen säästöissä kannattavampi, vai onko molemmat suht samanlaisia?
Vwmies sen jo kertoikin. :)
Riippunee kait vähän moottorista ja vaihteiston välityksistäkin, mutta:
Bensakoneella hyötysuhde on aika huono (surkea) osakuormalla, joten kiihdytys kannattaa tehdä melkein kaasu pohjassa. Mitään faktaa mulla ei ole, mutta olettaisin moottorinohjauksen useimmiten tarjoilevan taloudellisuuden kannalta aivan liian rikasta seosta täyskaasukiihdytyksessä. Muuten kaasu pohjassa kiihdyttäminen olisi kaiketi taloudellisin tapa. Dieselmoottori taas toimii paremmalla hyötysuhteella osakuormalla kuin bensakone, niin sen kanssa voi kiihdytellä rauhallisemmin.
Taloudellisinta taitaa kuitenkin tosiaan (moottorista riippumatta) olla suhteellisen ripeä kiihdytys, kaasupoljin melkein pohjassa, parhaimman vääntömomentin nurkilla pyörien. Vaihde pitää siis valita siten, että moottori jaksaa vääntää, muttei kuitenkaan huuda. Motarin rampilla tuskin kannattaa kaikkia vaihteita käydä läpi, koska vaihtamiseen kuluu aikaa ja kokonaishyötysuhde laskee siinä kytkimen luistaessa ja moottorinohjauksen arpoessa jne.
Olenkin monta kertaa ihmetellyt ihmisten tapaa kiihdyttää tolkuttoman hitaasti ylinopeuteen. :D
Eu testi ajetaan käsittääkseni 1. tavalla
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 24.03.14 - klo:23:26
2), koska matka joka ajetaan pienellä vaihteella jää lyhyeksi ja saa nopeasti suuren vaihteen sisään ja ajaa pintakaasulla.
Suositellaan, että kiihdytys on kohtuullisen ripeä - ei täyskaasulla, ja että kun suurin momentti saavutetaan, vaihdetaan suuremmalle tai jopa hypätään 2 vaihdetta suuremmalle. Riippuu toki moottorin alaväännöstä ja maastosta. ???
Ylämäkeen kannattaa ajaa vaihteella, jolla moottori vielä vetää kunnolla. Tämä on helppo seurata hetkellisestä kulutuksesta. ;)
Jyrkät alamäet voi antaa rullata vapaalla jos tilanne ei vaadi nopeuden hidastamista ja motarilla taas kevyellä pintakaasulla.
Punaisiin valoihin ajaessa ja mutkaisessa maastossa alamäessä taas moottorijarrutus kannattaa, tiputtaa hetkellisen kulutuksen nollaan. ;D
Vapaalle ei tule vaihdettua, mutta muuten ajelen itse myös näin. Osan nopeudenmuutoksista teen tosin vakkarilla.
Välillä tulee poljettua karstoja pois pidemmän ajon yhteydessä ja varsinaiselle karstanpoistolle on muodostunut muutama vakio "suorituspaikka". Polkemisen jälkeen auto kulkee huomattavasti paremmin ja uskon että tällä on myös kulutusta alentava vaikutus.
Lainaus käyttäjältä: JaakkoS - 24.03.14 - klo:23:03
Päivän säästökysymys:
1) Hidas kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
2) Rivakka kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
Kumpi noista on polttoaineen säästöissä kannattavampi, vai onko molemmat suht samanlaisia?
Vaihtoehto 2, kuten edellä jo on kerrottu. Auton nopeuden nosto nopeudesta X nopeuteen Y vaatii ymmärtääkseni saman verran energiaa kiihdytyksen kestosta riippumatta. Ero tulee juuri moottorin hyötysuhteesta, joka on parhaimmillaan noin 70% kuormitustasolla. Suoraruiskutteisilla moottoreilla hyötysuhde ei tuon optimin ylä- ja alapuolella putoa niin dramaattisesti kuin imusarjaruiskutteisilla ja kaasutinkoneilla, mutta putoaa kumminkin. Siksi moottorin reilu kuormitus on kaikilla moottoreilla parempi, siis ripeä kiihdytys.
Mun on pakko uusia joskus kokeiluni. Vuonna 2003 tuli kyllä bensavaparilla vertailtua paljonkin eri tyyppisiä vetoja ja silloin(kin) sain pienemmän kulutuksen rauhallisella (pappamaisella) kiihdyttämisellä) :o
Eli mikä olisi esim. minun t-dieselillä sopiva kaasun asento/kuormitus prosenteissa? Mun kaikkien pikaisten kokeilujen perusteella soppaa menee niin monikertaisesti reilulla kiihdytyksellä, että olen aina hitaasti pintakiihdytyksellä päässyt pienempään lopputulokseen. Aihe kiinnostaa, mutten ole koskaan saanut käytännössä selvyyttä tähän.
Miten mahtaa olla kitkan ja jousituksen syömä energia ripeämmässä kiihdytyksessä? Lämpöähän siinä enemmän kehittyy esim. renkaan rungossa, samoin auto nyökkii kiihdytyksestä alustan syödessä osan pyörille tarkoitetusta energiasta. En tiedä onko näillä isoa merkitystä.
Eikös myös hitaammin kiihdyttäessä ilmanvastus ole pidemmän aikaa pienempi? Toki sitten jos molempien pitäisi olla samaan aikaan perilläkin, niin nopeammin kiihdyttänyt voisi jättää huippunopeudesta vähän vajaaksi tai vastaavasti hitaamman pitäisi kiihdyttää ylinopeudelle saadakseen välimatka kiinni. Tosiliikenteessä tällä 5 sekunnin välimatkalla ei vain ole merkitystä.
Kommentteja/ajatuksia otan vastaan mielenkiinnolla.
Lainaus käyttäjältä: msvahn - 25.03.14 - klo:17:33
Mun on pakko uusia joskus kokeiluni. Vuonna 2003 tuli kyllä bensavaparilla vertailtua paljonkin eri tyyppisiä vetoja ja silloin(kin) sain pienemmän kulutuksen rauhallisella (pappamaisella) kiihdyttämisellä) :o
Eli mikä olisi esim. minun t-dieselillä sopiva kaasun asento/kuormitus prosenteissa? Mun kaikkien pikaisten kokeilujen perusteella soppaa menee niin monikertaisesti reilulla kiihdytyksellä, että olen aina hitaasti pintakiihdytyksellä päässyt pienempään lopputulokseen. Aihe kiinnostaa, mutten ole koskaan saanut käytännössä selvyyttä tähän.
Miten mahtaa olla kitkan ja jousituksen syömä energia ripeämmässä kiihdytyksessä? Lämpöähän siinä enemmän kehittyy esim. renkaan rungossa, samoin auto nyökkii kiihdytyksestä alustan syödessä osan pyörille tarkoitetusta energiasta. En tiedä onko näillä isoa merkitystä.
Eikös myös hitaammin kiihdyttäessä ilmanvastus ole pidemmän aikaa pienempi? Toki sitten jos molempien pitäisi olla samaan aikaan perilläkin, niin nopeammin kiihdyttänyt voisi jättää huippunopeudesta vähän vajaaksi tai vastaavasti hitaamman pitäisi kiihdyttää ylinopeudelle saadakseen välimatka kiinni. Tosiliikenteessä tällä 5 sekunnin välimatkalla ei vain ole merkitystä.
Kommentteja/ajatuksia otan vastaan mielenkiinnolla.
Idea taitaa lyhykäisyydessään olla esim. 2/3 kaasulla hyvin moottoria kuormitettaessa parempi hyötysuhde, myös
matka joka ajetaan esim. 2. ja 3. vaihteilla suuremmalla kulutuksella jää sekä metreissä ja ajallisesti lyhyeksi.
Jos ajaa tasaisella 50km/h 3. ja 4. vaihteella, niin kulutus on jälkimmäisellä selvästi pienempi. ::)
Nykyautoissa ilmanvastus on esim. 80-luvun kanttikoslíin verrattuna selvästi pienempi, ja ilmanvastus alkaa useimmilla liukkailla virtaviivaisilla koreilla nousta vasta 100 km/h yläpuolella. Omalla 1,6 TDi Pasuunalla 6-vaihteella ei tasamaalla ole pintakaasulla ajaen suurtakaan eroa 100 vs. 120 km/h. 150 km/h sitävastoin hörppää jo reilummin. :P
Kehä 1 ja motaria eestaas suhatessa 90-100km/h ajotieturi näyttää paljaalla asvaltilla nastagummein usein 4,0l / 100km keskikulutusta. ;D
Joo, kyllähän tuo järjellä ajateltuna kuulostaakin loogiselta. En vain ole silti päässyt käytännön kokeiluissa samaan lopputulokseen.(ajotieturin mukaan testilenkkejä vertaillen)
Itselläkin tietokoneen mukaan nykyinen 3.0tdi neliveto menee ensimmäiset 40-50km (ennen kaupunkia) työmatka-ajossa (90-95km/h) jopa 4.5l lukemiin. Todellinen kulutus vajaa 5, vaikka valmistajan EU-matkakulutus on ilmoitettu 5,5.
Itse asiassa on ensimmäinen auto, jolla pääsen ilmoitetun matkakulutuksen alle reippaasti. Esim. 1.9tdi passat vei väkisin vähintään ilmoitetun.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 25.03.14 - klo:17:57
Nykyautoissa ilmanvastus on esim. 80-luvun kanttikoslíin verrattuna selvästi pienempi, ja ilmanvastus alkaa useimmilla liukkailla virtaviivaisilla koreilla nousta vasta 100 km/h yläpuolella. Omalla 1,6 TDi Pasuunalla 6-vaihteella ei tasamaalla ole pintakaasulla ajaen suurtakaan eroa 100 vs. 120 km/h. 150 km/h sitävastoin hörppää jo reilummin. :P
Ilmanvastus on itseasiassa kasvanut!! Ilmanvastuskertoimessa ei ole taphtunut juurikaan kehitystä, mutta pinta-ala on kasvanut, joten kokonaisvastus on suurempi. Poikkeuksena ehkä uusi CLA (0,23), mutta on 80-luvullakin huimia suorituksia (esim. Calibra 0,26). Calibrassa pienempi pinta-ala, joten kokonaisvastus käytännössä samaa tasoa.
Lainaus käyttäjältä: JaakkoS - 24.03.14 - klo:23:03
Päivän säästökysymys:
1) Hidas kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
2) Rivakka kiihdytys tavoitenopeuteen, jonka jälkeen suurella vaihteella, pintakaasulla ajaminen.
Kumpi noista on polttoaineen säästöissä kannattavampi, vai onko molemmat suht samanlaisia?
Liputtaisin vielä 1. puolesta, vaikka rivakassa kiihdytyksessä hyötysuhde onkin parempi. 1. vaihtoehdossa ilmanvastus on pienempi ja myös keskinopeus. Pienempi keskinopeus korreloi pineempään kulutukseen. Lisäksi DI moottereilla ero on rivakan ja hitaan kiihdytyksen välillä ei ole niin suuri kuin aiemmin. Mielellään näkisin mitattuja tuloksia tästä eikä mutuilua.
Käytännnön ajossa kevyellä kiihdytyksellä on vielä se etu kaupungissa, että ei tule heti perään jarrutettua uusiin valoihin, jolloin rivakalla kiihdytyksellä saatu etu menetetään. Hidas kiihdytys antaa aikaa katsoa vaihtuuko valo vihreäksi.
Lainaus käyttäjältä: Chicane - 25.03.14 - klo:20:02
Ilmanvastus on itseasiassa kasvanut!! Ilmanvastuskertoimessa ei ole taphtunut juurikaan kehitystä, mutta pinta-ala on kasvanut, joten kokonaisvastus on suurempi. Poikkeuksena ehkä uusi CLA (0,23), mutta on 80-luvullakin huimia suorituksia (esim. Calibra 0,26). Calibrassa pienempi pinta-ala, joten kokonaisvastus käytännössä samaa tasoa.
Muistelen Passatin 3B mallinkin olleen jotain 0,27.
Täsmälleen oikein edellä asiaa on tarkasteltu monenkin kirjoittajan voimin, siis kiihdytys kannattaa tehdä sellaisella vaihteella ja kaasun asennolla, että kuormitusaste pyörii 70 - 80 %:n paikkeilla. Siis kaasu suunnilleen kohdassa 3/4 maksimista. Asiaa voisi havainnollista vaikka niin, että kiihdytyksessä ladataan auton massaan aina saman verran liike-energiaa ja liike-energia kannattaa "ostaa" mahdollisimman halvalla eli mahdollisimman pienellä polttoainemäärällä. Ja halvimmillaan liike-energiaa saadaan, kun "ostos" tehdään 70 - 80 %:n kuormitusasteella, jolloin moottorin hyötysuhde on parhaimmillaan.
Asiaa on aika hankala todentaa omin kokein, koska nykyisin autojen moottorinohjaimet optimoivat polttoaineensyöttöä varsin tehokkaasti kaikissa tilanteissa. Jos kiihdytyksessä vältetään moottorin huudattamista kovin pienillä vaihteilla, eri kiihdytystaktiikoiden vaikutusta ei saa kotikonstein näkyviin. Automaattivaihteisto hankaloittaa eri kiihdytystapojen vertailua entisestään.
Nykyisin keskeisin polttoaineenkulutukseen vaikuttava ajotapaan liittyvä tekijä on se, että auton massaan ei ladata niin paljoa liike-energiaa, että ylimääräinen liike-energia eli nopeus pitää risteyksiin ja valoihin tultaessa jarruttaa pois. Siinä polttoaineen lämpöenergia haihtuu taivaan tuuliin - erityisesti jalkajarrutuksessa mutta pienessä määrin myös moottorijarrutuksessa. Tässä asiassa autoilijoiden ajotapaerot ovat polttoaineenkulutuksen kannalta suurimmillaan.
Toiseksi tärkein tekijä on se, kuinka korkeilla maksiminopeuksilla ajetaan. Nimittäin nopeuden noustessa ilmanvastuksen voittamiseen tarvittava teho nousee peräti nopeuden kolmannessa potenssissa. Tältäkin kannalta nopeusrajoituksia kannattaa noudattaa huolellisesti.
^ Hienosti selitetty, vkjoki!
Lainaus käyttäjältä: Chicane - 25.03.14 - klo:20:24
Liputtaisin vielä 1. puolesta, vaikka rivakassa kiihdytyksessä hyötysuhde onkin parempi. 1. vaihtoehdossa ilmanvastus on pienempi ja myös keskinopeus. Pienempi keskinopeus korreloi pineempään kulutukseen. Lisäksi DI moottereilla ero on rivakan ja hitaan kiihdytyksen välillä ei ole niin suuri kuin aiemmin. Mielellään näkisin mitattuja tuloksia tästä eikä mutuilua.
Käytännnön ajossa kevyellä kiihdytyksellä on vielä se etu kaupungissa, että ei tule heti perään jarrutettua uusiin valoihin, jolloin rivakalla kiihdytyksellä saatu etu menetetään. Hidas kiihdytys antaa aikaa katsoa vaihtuuko valo vihreäksi.
Hyviä pointteja. Käytännössä mukana on niin paljon eri muuttujia, ettei taloudellinen ajotapa ole vain kiihdyttelyn optimointia, vaan ajamista pitää katsoa kokonaisuutena.
Pitipä oikein käydä testaamassa tuota, kun niin vaivasi mieltä. Nuo muut seikat, kuten ennakointi, jarruttaminen, moottorijarruttaminen on kyllä huomioitu jo omassa ajossani (muuten ei alle tehtaan arvojen pääsikään), mutta tuo kiihdytyksen osuus on ollut aina mysteeri. En ole laiskuttani jaksanut sitä vertailla.
Otin testipätkäksi tasaisen 60km/h tien, jossa ajoin vajaan kilometrin matkan pysähdyksistä tasanopeuteen kahdella eri tavalla muutamia toistoja.
Ensin kiihdytin varovaisesti pysähdyksistä 68kmh nopeuteen ja testipätkän loppumerkin kohdalla katsoin tietokoneen keskikulutuksen olevan 7.5l/100km tuolla etapilla.
Sen jälkeen tein saman kiihdytyksen samoilla kierroksilla/vaihtoväleillä, mutta reippaalla jalalla. Lukema loppumerkin ohittaessa perskules tosiaan näytti 6.6l/100km! Itse asiassa jo pari sataa metriä aiemmin tavoitenopeudessa näki kulutuksen vajoavan helposti alle hissuttelun lopullisen.
Voimansiirrolle vain tuollainen väännättely 1200-1600rpm ei tunnu hyvältä, joten kokeilin vertailuksi eri pätkällä hissuttelun kaveriksi reippaampaa kierrätystä hieman yli 2000rpm asti. Silti kulutus oli alle 1200-1600 hissuttelun. En jaksanut enää verrata hissuttelu kierrätystä, koska olisi varmasti noussut entisestään.
Kiitoksia siis selventävistä kirjoituksista. Luulo ei taas(kaan) ollut tiedon väärti vaikka kuinka kuvittelin, että soppaa säästyy hissuttelemalla. ;D
Tästä lähtien liikenteessä on siis yksi öykkäri lisää, joka pyrkii selvissä tilanteissa kiihdyttämään n.100-150hp tehoilla tavoitenopeuksiin. 1500rpm kohdalla täysteho moottorissa on 100hp ja 200hp ylittyy ennen 2500rpm, joten osakaasullakin eteneminen on jo kohtuu rivakkaa. Sinänsä kiihdytysten merkitys työmatkallani on loppupeleissä aika pieni, kun moottoritielle päästyä suurimman muutoksen kulutukseen saa aikaan tosiaan liikennesilmällä ja yleisellä ajonopeudella.
(http://www.doc-power.com/genpic.php?xsize=650&ysize=500&pic=kuvat/PChart_x480y540_197_0.png.org)
Lainaasiis kiihdytys kannattaa tehdä sellaisella vaihteella ja kaasun asennolla, että kuormitusaste pyörii 70 - 80 %:n paikkeilla. Siis kaasu suunnilleen kohdassa 3/4 maksimista.
Vaikka kivaa se on, niin en kyllä oikein kehtaa;) (välillä toki 100% jotta pääsen "ripeästi" tavoitenopeuteen)
Lainaus käyttäjältä: msvahn - 25.03.14 - klo:22:12
Tästä lähtien liikenteessä on siis yksi öykkäri lisää, joka pyrkii selvissä tilanteissa kiihdyttämään n.100-150hp tehoilla tavoitenopeuksiin. 1500rpm kohdalla täysteho moottorissa on 100hp ja 200hp ylittyy ennen 2500rpm, joten osakaasullakin eteneminen on jo kohtuu rivakkaa
Otetaanpa tähän tehoasiaan esimerkkinä kaksi erilaista kiihdytystä. Molemmat suoritetaan noin 2/3 kaasulla, mutta eri vaihteilla - toinen pienillä vaihteilla huudattaen, toinen isommilla jyrryyttäen. Ensin mainitulla auto kiihtyy tietenkin nopeammin koska tehoa tuotetaan enemmän, mutta moottorin kitkoihin hukkuu myös enemmän energiaa korkeammasta käyntinopeudesta johtuen. Olenko oikeassa jos väitän että jälkimmäisellä vaihtoehdolla polttoainetta kuluu vähemmän?
Kyllä se kaasujalka kevenee kun polttoaineisiin läsäytetään lisää veroja.
Kyllä se vaan niin on,että se runttaaminen vie eniten polttoainetta ei tuota tarvitse erikseen mittailla.
Helposti huomaa kun käy kaupugilla ja painee vähän reilummin kaasua niin kulutusmittari kertoo totuuden joka myöhemmin tuntuu rahapussissa. ;D
Lainaus käyttäjältä: rami - 26.03.14 - klo:10:02
Kyllä se kaasujalka kevenee kun polttoaineisiin läsäytetään lisää veroja.
Kyllä se vaan niin on,että se runttaaminen vie eniten polttoainetta ei tuota tarvitse erikseen mittailla.
Helposti huomaa kun käy kaupugilla ja painee vähän reilummin kaasua niin kulutusmittari kertoo totuuden joka myöhemmin tuntuu rahapussissa. ;D
Kysehän oli siitä, että nopea kiihdytys ja sitten pitkän matkan ajo. Eikä kaupungissa eka kiihdytys ja sittem pysäytys. Se on selvää muutenkin, että kaupungissa jos ajetaan hitaasti, niin ei sitä kaasua runnota.
Kyllä se kultainen keskitie on varmaan siinä kiihdytyksessä paras ja edullisin jos ajatellaan polttoaineenkulutusta.
Jurnuttaminen eikä kaasunraapimen ole kyllä taloudellista polttoaineenkulutuksen suhteen eikä muutenkaan autolle tee hyvää. Nämäkin kulut voidaan myös liittää taloudelliseen ajotapaan huoltokustannusten muodossa.
Tilannehan kuitenkin on käytännössä sellainen,että jos noudattaa tuolla tienpäällä,taajamassa missä vaan taloudellista ajotapaa niin kyllä siinä joutuu useamman kerran "terrorin" kohteekisi.
On hyvin harvoin tilanteita jossa voi ajaa taloudellisetsi.
Aina löytyy joku kaistapää joka pumppaa perässä kiinni tai muuten osoittaa mieltään.
Taloudellinen ajotapa on käsitteenään aika laaja vaikka yleensä aina tulevat ensimmäisenä mieleen ainostaan polttoainekustannukset. ??? ???
Osaisiko joku vielä selittää, että minkä takia se 70 - 80 %:n kuormitusaste on moottorin hyötysuhteen kannalta paras? Itse aikaisemmin veikkailin sen johtuvan siitä, että täydellä kaasulla moottorista otetaan maksimiteho irti hyötysuhteen kustannuksella, siis seos on siinä mielessä liian rikas. Mutta eikö hyötysuhde kuitenkin olisi korkein, jos kaasuläppä olisi täysin auki? Onhan tukkoisella nenällä hengittäminenkin paljon raskaampaa kuin suun kautta hengittäminen. :) Vai onko se läppä nykyautoissa täysin auki, jos kaasupoljinta painaa 80 %? Dieselkoneessa ei tietenkään ole kaasuläppää, niin meneekö siellä moottorinohjaimessa jonkin tehomoodi päälle, jos kaasua painaa yli tuon 80 %?
Miksei manuaalivaihteisissa autoissa ole automaateista tuttua pykälää kaasupolkimessa, johon asti voisi huoletta polkea vihreät arvot mielessä? ;D
Lainaus käyttäjältä: Rookie - 26.03.14 - klo:12:10
Osaisiko joku vielä selittää, että minkä takia se 70 - 80 %:n kuormitusaste on moottorin hyötysuhteen kannalta paras? Itse aikaisemmin veikkailin sen johtuvan siitä, että täydellä kaasulla moottorista otetaan maksimiteho irti hyötysuhteen kustannuksella, siis seos on siinä mielessä liian rikas. Mutta eikö hyötysuhde kuitenkin olisi korkein, jos kaasuläppä olisi täysin auki? Onhan tukkoisella nenällä hengittäminenkin paljon raskaampaa kuin suun kautta hengittäminen. :) Vai onko se läppä nykyautoissa täysin auki, jos kaasupoljinta painaa 80 %? Dieselkoneessa ei tietenkään ole kaasuläppää, niin meneekö siellä moottorinohjaimessa jonkin tehomoodi päälle, jos kaasua painaa yli tuon 80 %?
Miksei manuaalivaihteisissa autoissa ole automaateista tuttua pykälää kaasupolkimessa, johon asti voisi huoletta polkea vihreät arvot mielessä? ;D
70-80 prosenttia on karkea yleistys, joka pätee joihinkin moottoreihin, mutta ei ole läheskään aina tilanne.
Kaasuläppä luonnollisesti aiheuttaa pienemmät häviöt silloin, kun se on täysin auki. Pumppaushäviöiden suhteen olisi siis taloudellisinta tietenkin kiihdyttää kaasuläppä täysin auki. Lisäksi sylinterin pinta-ala pysyy samana kuormasta riippumatta, jolloin suhteessa pienimmät lämpöhäviöt tapahtuvat silloin, kun tuosta sylinteristä otetaan mahdollisimman paljon tehoa irti. Hyötysuhteeseen vaikuttaa kuitenkin monta muutakin asiaa ja kokonaisuus on monimutkainen.
Ahdetuissa ottomoottoreissa on perinteisesti tarvittu lisärikastusta täydellä kaasulla jäähdyttämään pakokaasujen lämpötilaa. Integroitu pakosarja on tuonut tähän muutosta, mutta sekään ei välttämättä kokonaan poista tuota tarvetta. Monesti myös täydellä kaasulla kompromisseja säädetään taloudellisuudesta suorituskyvyn suuntaan. Nykyisissä moottoreissa on vielä paljon säätöjä, jotka muuttavat omalta osaltaa tilannetta. Esimerkiksi moottorin lämpöä lasketaan kuorman kasvaessa ja tämä huonontaa hyötysuhdetta mutta antaa enemmän tehoa.
Monissa autoissa tuo kaipaamasi pykälä tavallaan löytyykin. Eko-moodissa moni moottori ei anna täyttä tehoa, vaan pitää väkisin moottorin hyötysuhteen hyvänä, vaikka kuski kuinka pyytäisi enemmän tehoa hyötysuhteen kustannuksella.
Hyvin pienillä kierroksilla ajettaessa se 70% läpän avaus ei tuottane virtausvastusta oleelleisesti enempää kuin täyskaasu. Täyskaasulla taas perinteisesti on heitetty lambdasäätö nurkkaan (kuinka pienillä kierroksilla?) ja menty varmuuden vuoksi rikkaalla. Varmaankin on siis tarkoitus taiteilla tuolla rajalla. Nämä siis vaparista imusarjasuihkutteisesta koneesta puhuttaessa. Laihaseos- ja dieselmoottoreiden osalta voi olla jotain muuta, enkä tiedä kannattaako ahtopaineillekaan mennä.
Omalla kohdalla pitkällä matkalla selvästi paras kulutuksenalennuskikka on ollut hitaammin ajaminen :) Sitä ei tietty voi käyttää, jos matkalle on joku keskinopeusvaatimus. Jos sellainen on, niin sitten ne ripeät kiihdytykset ja tasaisen nopeuden ylläpitäminen.
Lainaus käyttäjältä: rami - 26.03.14 - klo:10:35
Kyllä se kultainen keskitie on varmaan siinä kiihdytyksessä paras ja edullisin jos ajatellaan polttoaineenkulutusta.
Jurnuttaminen eikä kaasunraapimen ole kyllä taloudellista polttoaineenkulutuksen suhteen eikä muutenkaan autolle tee hyvää. Nämäkin kulut voidaan myös liittää taloudelliseen ajotapaan huoltokustannusten muodossa.
Tilannehan kuitenkin on käytännössä sellainen,että jos noudattaa tuolla tienpäällä,taajamassa missä vaan taloudellista ajotapaa niin kyllä siinä joutuu useamman kerran "terrorin" kohteekisi.
On hyvin harvoin tilanteita jossa voi ajaa taloudellisetsi.
Aina löytyy joku kaistapää joka pumppaa perässä kiinni tai muuten osoittaa mieltään.
Taloudellinen ajotapa on käsitteenään aika laaja vaikka yleensä aina tulevat ensimmäisenä mieleen ainostaan polttoainekustannukset. ??? ???
Liikkumavaraa löytyy kyllä. Sen näkee jo siitäkin, että eri kuljettajalla toteutuneet kulutukset vaihtelevat paljon. Esimerkiksi autossani pelkkä ajomoodin valinta vaikuttaa paljon siihen, millä tyylillä mennään. Ulospäin homma voi näyttää täysin samalta, mutta sisällä erot tuntuvat ja kuuluvat.
Sellainen keveysti keskikierroksilla ei yleensä ole niin taloudellista kuin kiihdyttäminen suuremmalla väännöllä alakierroksilla, johon jurnuuttamisella ilmeisesti viittaat.
Lainaus käyttäjältä: msvahn - 25.03.14 - klo:22:12
Tästä lähtien liikenteessä on siis yksi öykkäri lisää, joka pyrkii selvissä tilanteissa kiihdyttämään n.100-150hp tehoilla tavoitenopeuksiin. 1500rpm kohdalla täysteho moottorissa on 100hp ja 200hp ylittyy ennen 2500rpm, joten osakaasullakin eteneminen on jo kohtuu rivakkaa. Sinänsä kiihdytysten merkitys työmatkallani on loppupeleissä aika pieni, kun moottoritielle päästyä suurimman muutoksen kulutukseen saa aikaan tosiaan liikennesilmällä ja yleisellä ajonopeudella.
Nykypäivänä monien (yli)tehokkaiden moottoreiden ongelma on se, että hyvän hyötysuhteen alueelle on hankala päästä. Kone käy kovasti kuristettuna hyötysuhteen kustannuksella.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.03.14 - klo:12:31
70-80 prosenttia on karkea yleistys, joka pätee joihinkin moottoreihin, mutta ei ole läheskään aina tilanne.
Jos Lontoon murre taipuu, niin wikipediasta löytyy taas kerran aika hyvää kuvaa aiheesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption (http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption)
Tuolta esimerkkikuvaajasta (Diesel-moottori) näkee että korkein hyötysuhde saavutetaan kierrosluvun ollessa noin 2200 rpm ja väännön noin 85% maksimista. Kuvaajan matalin BSFC-luku 206 g/kWh tarkoittaa Diesel-moottorilla 40,6 % hyötysuhdetta.
Noniin, sieltähän tuli oikein reippaasti asiaa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 26.03.14 - klo:12:45
Nykypäivänä monien (yli)tehokkaiden moottoreiden ongelma on se, että hyvän hyötysuhteen alueelle on hankala päästä. Kone käy kovasti kuristettuna hyötysuhteen kustannuksella.
Juu, pitää varmasti paikkansa.
Tässä Rookielle ja muille infoa moottorien ominaiskulutuksesta jos asia kiinnostaa:
http://www.autospeed.com/cms/article.html?&A=112611 (http://www.autospeed.com/cms/article.html?&A=112611)
Tuon linkin takaa itse tutustuin aikanaan asiaan ja mielestäni kyseessä suhteellisen havainnollinen esitys. Jokaisella moottorilla on omat erityispiirteensä. Karkeasti yleistettynä voisi sanoa, että Diesel -moottoreissa parhaan hyötysuhteen alue on 80-100% maksimikuormituksesta ja bensamoottoreissa ehkä 60-80% maksimikuormasta. Parhaan hyötysuhteen kierrosalueet hieman vaihtelevat riippuen moottorista, mutta on yleensä haarukassa 1500 rpm - 2500 rpm.Yksinkertaistettuna polttomoottori toimii yksinkertaisesti parhaimmalla hyötysuhteella ripeästi kohtuu alhaisilla kierroksilla kiihdyttämällä. Sitten kun kaasupoljinta himmataan, vauhti tasaantuu ja kuormitus pienenee jolloin mennään taas huonomman hyötysuhteen alueelle, mutta polttoainetta palaa vähemmän koska vauhdin ylläpitäminen ei vaadi niin paljon energiaa.
Hybridit toimivat CVT-vaihteiston avulla hieman eri tapaan. Esim. japanilaiset bensa-hybridit ovat varsin päteviä kaupunkiajossa, koska kiihdyttäessä CVT-vaihteisto arpoo välityksen ja kierrosluvun portaattomasti juuri parhaan hyötysuhteen alueen kuormituksen mukaan ja kun tavoitenopeus on saavutettu niin voidaan parhaimmassa tapauksessa pitää vauhtia yllä pelkän sähkömoottorin voimin. Kovemmissakin vauhdeissa voidaan laittaa mahdollisimman pitkä välitys tilanteen mukaan jotta polttomoottorin kuormitus saada pidettyä korkeampana ja tätä kautta hyötysuhde paranee.
Tällä foorumilla asiaa on käsitelty myös täällä:
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=426.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=426.0)
Lainaus käyttäjältä: tet - 26.03.14 - klo:13:08
Jos Lontoon murre taipuu, niin wikipediasta löytyy taas kerran aika hyvää kuvaa aiheesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption (http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption)
Tuolta esimerkkikuvaajasta (Diesel-moottori) näkee että korkein hyötysuhde saavutetaan kierrosluvun ollessa noin 2200 rpm ja väännön noin 85% maksimista. Kuvaajan matalin BSFC-luku 206 g/kWh tarkoittaa Diesel-moottorilla 40,6 % hyötysuhdetta.
Pysyn kannassani. Katsotaanpa ensin erästä dieselmoottoria (http://ecomodder.com/wiki/index.php/File:ALH_BSFC_map_with_power_hyperbolae.png) (Volkswagen Jetta TDI 1.9L ALH 1999.5-2003).
Tuossa paras hyötysuhde saavutetaan hyvin lähellä maksimivääntöä.
Seuraavaksi Mazdan 2,3 litrainen bensaturbo (http://www.full-race.com/store/images/full/mazdaspeed-prostock-turbo-manifold-2-3-disi-mzr-content-17.jpg), jossa paras hyötysuhde taitaa jäädä hieman alle 50 prosentin kohdalle maksimista. Tässä vielä seoskartta (http://www.full-race.com/store/images/full/mazdaspeed-prostock-turbo-manifold-2-3-disi-mzr-content-18.jpg) samasta koneesta. Se selittää sen, miksi hyötysuhde alkaa laskemaan kovemmilla väännöillä.
Täydellisen maallikon ajatuksia:
Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: VWJuhus - 26.03.14 - klo:14:58
Täydellisen maallikon ajatuksia:
Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.
Jep, pulse and glide.
Eli kiihdytys ja rullaus.
Kiihdytys on varmaan hidas kun moottori ei ole kovin tehokas.
Mutta kiihdytys tehdään optimihyötysuhteen kierroksilla.
Edit:
Ei oikein ole tuo tekniikka eikä taktiikka sovellettavissa siviililiikenteeseen.
Mutta tulevaisuus tuonee enenevässä määrin markkinoille hybridiautoja joissa sähkö tehdään sitä tarvittaessa optimikierroksilla.
Tai sitten jossakin vaiheessa aika ajaa ohi koko hybridiautojen.
Vaikeaa tuo tulevaisuuden ennustaminen.
Lainaus käyttäjältä: VWJuhus - 26.03.14 - klo:14:58
Täydellisen maallikon ajatuksia:
Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.
+1
Normaaliliikenteessä moottorin sammuttaminen vie myös ohjausteharin ja jarrrrruuuuuuut................................. :-\
Lainaus käyttäjältä: VWJuhus - 26.03.14 - klo:14:58
Täydellisen maallikon ajatuksia:
Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.
Kiinassa taksikuskit tekee tuota moottoriteillä. Luulevat säästävänsä kun ensin kiihdyttävät johonkin reiluun saraseen ja sitten rullataan vapaalla ehkä 70 km/h nopeuteen. On hiukan pöljän tuntuista kyytiä..
Sent from my iPhone using Tapatalk
Lainaus käyttäjältä: VWJuhus - 26.03.14 - klo:14:58
Täydellisen maallikon ajatuksia:
Eikös pisaralla pisimmälle tms. kisoissa käytetä usein jonkinlaista syklinopeutta, hidas kiihdytys ja perään vapaalla tai jopa moottori sammuttaen. Eli tasaista nopeutta ei ylläpidetä ollenkaan. Kuulostaa maallikosta oudolta, mutta toisaalta tekniikka eroaa hurjasti normaali-autoista. Onkohan tämä mitenkään sovellettavissa normaalikäytössä ja normaaliautoilla edes teorian tasolla, liikenneolosuhteethan eivät yleensä mahdollista käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: duke7 - 26.03.14 - klo:16:18
Kiinassa taksikuskit tekee tuota moottoriteillä. Luulevat säästävänsä kun ensin kiihdyttävät johonkin reiluun saraseen ja sitten rullataan vapaalla ehkä 70 km/h nopeuteen. On hiukan pöljän tuntuista kyytiä..
Sent from my iPhone using Tapatalk
Miksei sama periaate toimisi kaikissa autoissa jossain suhteessa?
UltimateVW:ssä oli aikanaan tämä sama ikuisuusaihe esillä ja muistaakseni joku jopa testasi tuota reipas kiihdytys (yli rajoitusten) ja rullaus Vanhalla Lahdentiellä Lahdesta Helsinkiin ja kulutus oli pienempi kuin tasaisella ajolla (ja tähän testiin sisältyi saman kuljettajan vertailevia ajomatkoja). Kiinalaisen taksikuskin kustannustietoisuus lienee kovalla tasolla, joten en lähtisi sitä kyseenalaistamaan. Kyydin "laadun" voi sitten arvioida erikseen.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 26.03.14 - klo:15:34
Normaaliliikenteessä moottorin sammuttaminen vie myös ohjausteharin ja jarrrrruuuuuuut................................. :-\
Nykyautoilla kyllä vie jarrut (ohjaustehostin nykyisin on useimmiten jo sähköinen), mutta ei välttämättä tulevaisuudessa. Nythän ne kuulemma jo kehittelevät start/stopin ja coastingin yhdistelmää, eli moottori sammuu aina kun jalan nostaa kaasulta.
Lainaus käyttäjältä: duke7 - 26.03.14 - klo:16:18
Kiinassa taksikuskit tekee tuota moottoriteillä. Luulevat säästävänsä kun ensin kiihdyttävät johonkin reiluun saraseen ja sitten rullataan vapaalla ehkä 70 km/h nopeuteen. On hiukan pöljän tuntuista kyytiä..
Samaan törmännyt itsekin Kiinassa. Ja myös on Koreassa (Etelä- ;)) on ollut vastaavaa kyytiä. Kun tajusi mistä on kyse, siihen osasi suhtautua huumorilla..
O/T-osuus:
Oman työn puolesta on usein tullut vierailtua Shenzhenin alueella etäläisessä Kiinassa, jossa takseina on paljon sähkö-BYDejä. BYDillä on yksi tila-automainen malli, jolla on noin 350 km toimintasäde yhdellä lataauksella. Ihan ok kyytiä.
Tässäpä olisi linkki todellisiin bensan pihistäjiin:
http://remmi-team.com/content/frontpage/ (http://remmi-team.com/content/frontpage/)
Nyt mennään n. 3000 kilometriä litralla.
Nämä kaikki ohjeet Stronic tekee automaattisesti. Muistaa vain ettei paina hulluna kaasua eikä jarrua,heh.
Tuo pulse and glide on alkanut kinnostamaan itseänikin enenevässä määrin, koska GTE sammuttelee nätisti vauhdissa moottoria kaasua nostettaessa. Kiihdyttely ja rullaaminen&sammuttelu olisi hyvin helppoa toteuttaa pelkällä kaasupolkimella. Teoriahan tämän taustalla on selvä. Moottorit toimivat paremmalla hyötysuhteella kiihdytettäessä kormeammilla väännöillä. Tuota etua syö toki se, että nopeuden neliössä kasvava ilmanvastus rokottaa niistä pulssittaisista nopeushuipuista enemmän, kuin mitä hitaat nopeudet pulssien toisessa päässä vähentävät ilmanvastusta vastaan tehtyä työtä, mutta silti yleensä jäädään plussalle.
Ford lähtee lepuuttamaan jo 3-sylinteristä pataa......... Ford ylpeilee teknologiallaan: 20 kertaa silmänräpäystä nopeammin lepotilaan'
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000004895002.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000004895002.html)
Ford kertoo, että lukuisia palkintoja voittaneeseen 1,0-litraiseen EcoBoost -bensiinimoottoriin tulee saataville sylinterin lepuuttamisteknologia, joka vähentää CO2-päästöjä entisestään ja parantaa polttoainetehokkuutta.
Fordin kompaktista ja tehokkaasta 1,0 litran EcoBoostista tulee vuoden 2018 alkupuolella maailman ensimmäinen kolmisylinterinen moottori, jossa on sylinterin lepuutus, yhtiö kertoi tekniikkapäivillään Kölnissä.
Fordin mukaan samalla kumoutuu vallalla ollut käsitys, ettei kolmisylinterisestä muuttuvan tilavuuden moottorista saisi riittävän hienostunutta henkilöautokäyttöön.
Sylinterin lepuutus vähentää 1,0 litran EcoBoostin omistajien käyttökuluja pysäyttämällä automaattisesti moottorin yhden sylinterin polttoaineen toimituksen ja venttiilien toiminnan silloin, kun täyttä kapasiteettia ei tarvita, kuten vapaalla tai alhaisella tasaisella nopeudella ajettaessa.
Se voi asettaa sylinterin lepotilaan tai ottaa sen uudestaan käyttöön 14 millisekunnissa " 20 kertaa silmänräpäystä nopeammin. Yhdistettynä edistyneisiin tärinää ehkäiseviin ratkaisuihin sylinterin lepuutus on ajajalle käytön ja moottorin suorituskyvyn näkökulmasta huomaamatonta, Ford lupaa. :o
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 07.12.16 - klo:08:24
Se voi asettaa sylinterin lepotilaan tai ottaa sen uudestaan käyttöön 14 millisekunnissa " 20 kertaa silmänräpäystä nopeammin. Yhdistettynä edistyneisiin tärinää ehkäiseviin ratkaisuihin sylinterin lepuutus on ajajalle käytön ja moottorin suorituskyvyn näkökulmasta huomaamatonta, Ford lupaa. :o
Ei mitään uutta auringon alla. Miksei kolmipyttyisestä voisi tehdä kaksipyttyisen samalla tavalla kuin nelipyttyisestäkin, yhdellä sylinterillä ei sentään ruveta leikkimään. :D Reagointiaikakin on sama, tuo 14 ms lienee optimi kun VW antaa ACT:lle ajaksi 13 - 36 ms.
Kolmipyttyisestä kun tehdään kaksipyttyinen, niin jäljelle jäävät sylinterit polttavat 240 ja 480 asteen välein. Tuo antaa omat isot haasteensa värähtelyjen ja väännön tasaisuuden suhteen. Värähtelyt ovat haaste jo kaikilla sylintereillä tasaisin välein polttavalla kolmisylinteriselläkin. Lepuuttavan kolmisylinterisen ääni voi olla aika erikoinen.
Otsikon kysymys on hankala. Jokaisella yksittäisellä moottorilla on oma ominaiskäyränsä, joka määrittelee sen, milloin moottori toimii optimaalisesti hyötysuhde/teho asteikolla. Tämä riippuu moottorin teknisestä ratkaisusta.
Mutta tilanne muuttuu heti, kun moottorilla pitääkin päästä eteenpäin, jolloin mukaan tulee esim nopeuden nostamisesta (kiihdytys, jne) aiheutuva ilmanvastus ja muut liikkumista vastustavat voimat.
Epäilen suuresti, että kolmisylinterisen moottorin lepuuttaminen näkyy polttoainekulutuksessa ainoastaan siinä EU:n määrittelemässä kulutustestissä eikä suinkaan toimi enää Suomen olosuhteissa, kun pohjoiseen ajetaan vastatuulessa. Siinä Lappiin menossa joku vanha moottoriratkaisu ja kohtuullinen nopeus saattaa osoittautua loistavaksi vaihtoehdoksi. :)
Yes, enää pari viikkoa talvirajoituksiin. Useimmat 100 km/h rajoitukset ajoreiteilläni tippuu 80 km/h:iin. Kun samalla laitan erittäin herkästi vierivät kitkat alle, alkaa tulla ennätystankillisia kulutuksen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 11.10.17 - klo:10:56
Yes, enää pari viikkoa talvirajoituksiin. Useimmat 100 km/h rajoitukset ajoreiteilläni tippuu 80 km/h:iin. Kun samalla laitan erittäin herkästi vierivät kitkat alle, alkaa tulla ennätystankillisia kulutuksen kanssa.
Onko jossain jo ollut tietoa, milloin meinaavat talvinopeuksiin pudottaa? Nuohan menevät aina vähän harkinnanvaraisesti. Tämän hetkisen säätilan perusteella ei ainakaan täällä kaakossa ole ihan heti tarvetta talvirajoituksille, vaikka ne joinain vuosina ovat jo pari viikkoa tästä hetkestä eteenpäin olleetkin käytössä.
Itseäni houkuttaisi vaihtaa kitkat alle jo ennen talvirajoituksia, jotta näkisin niiden vaikutuksen kulutukseen samoissa nopeuksissa missä kesärenkailla mennään. Mutta tuohon "vesipaisteeseen" en kyllä ala niitä ruuvailemaan, pakko odotella kuivempia kelejä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 11.10.17 - klo:11:30
Onko jossain jo ollut tietoa, milloin meinaavat talvinopeuksiin pudottaa? Nuohan menevät aina vähän harkinnanvaraisesti.
Ei ole tietoa. Tuo oli oma veikkaus. Yleensähän ne tulevat lokakuun lopussa.
Pesin ja vahasin auton pari päivää sitten. Edellisestä perusta oli jo lähes kaksi kuukautta. Huomasin jälleen, kuten monesti aikaisemmin, että sillä kulutusta laskeva vaikutus. Sama vakioreittini meni pienemmällä kulutuksella kuin ennen pesua. Onko mukaan muu huomannut samaa, vai onko se vain kuvitelmaa? Luulisi kyllä ilmanvastuksen paranevan, kun pelti on puhdas ja sileä.
^Onhan siinä nyt marginaalinen ero varmasti, mutta isomman edun saanee jos laittelee nokkaan peitteet, kelithän alkavat olla aika viileät. Molempi parempi tietenkin.
Kyllähän helikopterienkin lapoja ainakin tuolla maavoimien puolella Utissa välillä pestään ja vahataan, kai siinä joku järki on takana enkä usko lapojen ulkonäön olevan se juttu.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 20.10.17 - klo:09:31
^Onhan siinä nyt marginaalinen ero varmasti, mutta isomman edun saanee jos laittelee nokkaan peitteet, kelithän alkavat olla aika viileät. Molempi parempi tietenkin.
Tässä Leon 1.0 TSI Ecomotive-mallissa nokka on jo umpinainen.
Ero varmaan aikas pieni, mutta kai se jotain vaikuttaa ilmanvastukseen, pitäisi myytinmurtajat saada testaamaan ympäristössä missä mikään muu ei muutu :D. Tuulen suunta ja voimakkuus kyllä vaikuttaa paljon, helpostikin nousee 1.5l kulutus vastatuulessa 90 km/h vauhdilla.
Lainaus käyttäjältä: erttuli - 20.10.17 - klo:11:12
pitäisi myytinmurtajat saada testaamaan ympäristössä missä mikään muu ei muutu :D
https://mythresults.com/dirty-vs-clean-car (https://mythresults.com/dirty-vs-clean-car)
https://www.youtube.com/watch?v=6zLVazw1PJ4 (https://www.youtube.com/watch?v=6zLVazw1PJ4)
Harvoin on lehdissä näin hyvää juttua kulutuksen pienentämiseksi.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/76869501-54c9-4ae4-9616-c4bdf4552127 (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/76869501-54c9-4ae4-9616-c4bdf4552127)
Tuossa on kaikki oikein. Erityisesti ilahdutti vapaalla rullauksen merkityksen korostaminen. Aivan liian usein vastaavissa jutuissa kehotetaan moottorijarruttamaan vaihde päällä.
Ihan hyvä artikkeli kyllä. ID.3 rullailee todella hyvin D:llä, ainakin esiasennus-Turanzoilla.
Ihmeen vähän näkyy nuo korkeat pumppuhinnat tien päällä, ajotavassa siis. ???
Hyvää juttua tosiaan, itsekin ajan aina eco-moodilla jolloin jopa tuollainen fullsize Tiguan 4Motion rullailee mukavasti kiitos 1775 kg tyhjäpainon. Tänä aamuna töihin 35 km sis. "kylmäkäynnistyksen" kulutuksella 4.7 l/100km, auton oman näyttämän mukaan.
Joo ei polttoainehinnat vielä ajomeininkiin tiellä ole pahemmin vaikuttanut.
Mittailen nykysin enempi kulutusta/kk.
Toukokuussa meni vajaa puoltankkia (e85) ja kesäkuussa tähänmennessä alta 15ltr. Kerta viikossa kun poistuu tontilta, silloinkin pitää olla vähintään 5 asiaa hoidettavaksi kaupungissa jonne n 6km matkaa. Aika pienellä menee :o eikä km-kulutuksella tai bensan/viinan hinnalla ole mtn merkitystä. Vuositasolla suurimpia kulueriä on vakuutus (pelkkä liikenne) ja verot (70c/vrk). Katastuskin on törkeän kallis, kun sen laskee /kilsa-kuluiksi.
olen myös hämmästellyt, ettei moottoritiellä huomaa vielä kallistuineita hintoja. Tuo 100kmh ylitys tekee ison nousun kulutukseen. Omalla 1.2TSI Octavialla ajelin kerran tankillisen tyhjäksi yhtenä päivänä, luonnollisesti kyse oli pitkästä maantiepätkästä. Ajelin motarit noin 90kmh nopeudella. Normaalisti polttoainevalo syttyy 800km ajomatkan päätteeksi, nyt sain tasan 100km pidemmän matkan ennen valon syttymistä. Pidän eroa senverran merkittävänä, että jos ei ole mikään tulipalokiire joka olisi menetetyn rahan arvoista, lähden ajoissa ja matkustan 90kmh. Peiliin saa motarilla katsoa enemmän, ettei häiritse nopeammin ajavia, mutta muuten leppoisa tapa matkustaa. Paras tankillinen 5.02l/100km tällä 1.2 ketjukoneella, usein saan kyllä ajotietokoneen lyhyemmällä matkalla näyttämään 4.6l/100km. Jos löytyisi jostain uudempi 1.0TSI moottorinen menopeli niin uskoisin, että omalla ajotavalla tulisi vähintään 0,5l säästö.
Lainaus käyttäjältä: bowtie81 - 17.06.22 - klo:11:14
Jos löytyisi jostain uudempi 1.0TSI moottorinen menopeli niin uskoisin, että omalla ajotavalla tulisi vähintään 0,5l säästö.
1.0 TSI oli kyllä tosi pihi. Yli 1500 km pääsi Leonin 50 litran tankilla.
(https://i.ibb.co/rbM6BwG/IMG-2144.jpg) (https://ibb.co/z8bR34h)
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 17.06.22 - klo:11:48
1.0 TSI oli kyllä tosi pihi. Yli 1500 km pääsi Leonin 50 litran tankilla.
(https://i.ibb.co/rbM6BwG/IMG-2144.jpg) (https://ibb.co/z8bR34h)
Nyt on kova tulos!
Kyllähän sitä on jo parisen vuotta tullut säästeltyä, enemmän tai vähemmän. Työmatkat menee motarilla kesäisinkin satasta, koska kulutuksen kasvu 100km/h-120km/h on suurta. Puoli litraa saa menemään enemmän jos ajaa 120km/h kun työmatka on 110km.
Muutaman desin max. saa säästettyä jos vähän katsoo, miten ajelee. Vaikea enää säästää mitenkään, autolla on ajettava ja säästökeinot on jo käytössä. Pihistelijän tulos on kyllä huima.
Kyllä menee pienellä nämä EVO dieselit kun ekoajelua harrastelin eilen Kotkasta Kajaaniin. Ottaen huomioon auton kokoluokan ja painon niin sanoisin kelpo ajosuoritteeksi :D
Aiemmalla RS skodalla dieselillä ei ollut mitään mahdollisuutta alle 4l keskikulutuksiin ja oli kuitenkin 100kiloa kepeämpi ajopeli.
(https://i.ibb.co/pf6sC7M/20220708-170934.jpg) (https://ibb.co/n7qVhGY)