Dieselin aika on ohi

Aloittaja Raimo247, 15.03.17 - klo:17:54

« edellinen - seuraava »

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 07.11.17 - klo:21:42
Selitätkö, mihin se siis katoaa ? Autohan on selvästi suurempikin kuin Seat Leon.

Tilanne oli hypoteettinen, jos Passatissa olisi 1.0 TSI. Sekä 1.6 diesel että 1.0 bensa olisivat molemmat Passatteja.

Kampiakselin vääntö muuttuu (kasvaa) välitysten myötä matkalla vetäville pyörille. Koska dieselissä on pidemmät välitykset, kasvaa sen vääntö vähemmän kuin bensan. Lopputulos on, että sekä dieselin 250 Nm että bensan 200 Nm vääntö ovat vetävillä pyörillä samat. Dieselin korkeammasta kampiakselin väännöstä ei ole mitään etua. Päin vastoin, siitä on haittaa. Se vaatii lujemmat kytkimen ja vaihteiston. Auton hinta nousee ja massa kasvaa.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

vasara

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.11.17 - klo:18:29
Ei hiilidioksidi ole saaste. Saasteita ovat hiukkaset ja typen oksidit.
...
On se, kun sitä on liikaa.. ilmastonmuutos.
Verottajankin mielestä haitallista.

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: V60 - 07.11.17 - klo:21:18
Ei noihin nykyisiin virallisiin kulutuksiin pääse kuin joku puritaani fakiiri.

Siis naurettavan helposti pääsee virallisiin EU-kulutuksiin. Kunhan vain ajaa järkevästi: ennakoi eli ei jarruttele turhaan ja kiihdyttää ripeästi.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 07.11.17 - klo:21:42
Autohan on selvästi suurempikin kuin Seat Leon.

Ei se Passat ole kulutuksen kannalta niin paljon suurempi. Leveyttä on 1,5 cm enemmän kuin Leonissa. Korkeus on sama. Täten otsapinta-alat ovat lähes samat. Passatissa on massaa 120 kg enemmän kuin Leonissa. Olen monesti ajanut yli 120 kg lisämassan kanssa eikä kulutus ole revähtänyt taivaisiin. Uskon yhä vahvasti, että Passat 1.0 TSI moottorilla veisi vain vähän enemmän kuin minun Leon farkku. Keskikulutus olisi omassa käytössäni arviolta 4,3 l/100 km.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

sambolo

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 07.11.17 - klo:20:06




https://www.is.fi/autot/art-2000005438594.html   IS / 7.11. 2017

Tutkimusjohtaja IS:lle: Nykyautojen pihejä bensaturboja vaivaa vakava ongelma " edes vikavalo ei syty ennen kuin on liian myöhäistä


MOOTTORIVAURIO Vian ensimmäisenä tunnusmerkkinä on lähes huomaamaton metallinen sirinä tai rapina.
Kysymyksessä on vanhan tunnetun ongelman osittain mysteerinenkin puoli, joka liittyy polttoaineen ennenaikaiseen syttymiseen eli niin sanottuun nakutukseen.

"

Onkohan tällä liquid molyn mainoksella jotain perää?
Octavia RS III
Ex vag:
5F Leon 1.4 tsi style
08 Leon TDI FR
07 Ibiza FR

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 07.11.17 - klo:21:42
Pohjat 2 kertaa kesällä, sama kulkine AC off ja DRL päällä, kuiva keli, ei alinopeutta - perillä tieturin mukaan 3,5l/100km. Ja edelleen auto on isompi.

Tässä omat pohjani kesällä kuivalla kelillä rajoitusten mukaan.


1.0 TSI Passatin keulalla veisi muutaman desin enemmän. Joka tapauksessa CO2-päästöt jäisivät pienemmiksi kuin 1.6 dieselissä.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

V60

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.11.17 - klo:23:00
Siis naurettavan helposti pääsee virallisiin EU-kulutuksiin. Kunhan vain ajaa järkevästi: ennakoi eli ei jarruttele turhaan ja kiihdyttää ripeästi.

Kuten jo aiemman datan perusteella totesin: ei pääse yleisesti ottaen nykyisellä mittaussyklillä. Esim. vuonna 2005 käytössä olleella mittaussyklillä se oli mahdollista. Tämän siis osoittaa henkilökohtainen data ja asia on yleisesti todettu näin olevan. Poikkeuksia voi olla mutta jos otetaan 100 autoilijaa niin väitän, että 95% ylittää nykyisen virallisen keskikulutuksen. Itse mittaan kulutuksen vuositasolla tankkauksista laskettuna. Turha hehkuttaa jotain 50 km pätkää ja sen kulutusta.
BMW G21 330d xDrive
Ex. Seat Leon Cupra 300 ST
Ex. Volvo V60 D5

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: V60 - 08.11.17 - klo:07:28
Kuten jo aiemman datan perusteella totesin: ei pääse yleisesti ottaen nykyisellä mittaussyklillä. Esim. vuonna 2005 käytössä olleella mittaussyklillä se oli mahdollista. Tämän siis osoittaa henkilökohtainen data ja asia on yleisesti todettu näin olevan. Poikkeuksia voi olla mutta jos otetaan 100 autoilijaa niin väitän, että 95% ylittää nykyisen virallisen keskikulutuksen. Itse mittaan kulutuksen vuositasolla tankkauksista laskettuna. Turha hehkuttaa jotain 50 km pätkää ja sen kulutusta.

On yksittäistapauksia joille tuo pisaralla pisimmälle on elämäntehtävä ja sitten meitä, jotka ajavat normaalisti periaattella "niin kauan kun polttoainetta saa rahalle se on halpaa".

Sinun kommentti on tosi jota on moni muukin asiantuntija todennut, että noihin ilmoitettuihin lukemiin on hankala päästä ja niillä ei ole mitään tekemistä normaalin ajon kanssa.
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: V60 - 08.11.17 - klo:07:28
Itse mittaan kulutuksen vuositasolla tankkauksista laskettuna. Turha hehkuttaa jotain 50 km pätkää ja sen kulutusta.

Minäkin mittaan tankkauksista. Tässä 15 tkm keskikulutus,

https://www.spritmonitor.de/en/detail/824720.html

Se on 4,06 l/100 km kun virallinen yhdistetty EU-kulutus on 4,4 l/100 km. Ajoni ei ole 100% samanlaista kuin EU-syklissä. Kaupunkiajoa on vähemmän kuin NEDC-syklissä. Leonin ajotietokone on kuitenkin tarkka. Jos ajan NEDC-syklin mukaista maantieajoa, pääsen helposti alle virallisen 3,8 l/100 km.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

vwmies

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 07.11.17 - klo:22:30
Taas tuntuu olevan aika yksipuoleista ajattelua ilmassa. Mutuilu ja yleistykset tuntuvan toimivan aika huonosti tässä. Lukekaa aiheesta tehtyjä laajempia vertailuja sen sijaan, että tuijottelisitte vain yhtä omaa näkemystänne tukevaa testiä. Bensiinien ja dieseleiden kulutuksissa on eroja ja noissa eroissa on suurta tapauskohtaista vaihtelua. Esimerkiksi Auto, Motor und Sportin viimeisimmässä bensojen ja dieseleiden vertailussa Kodiac 1.4 TSI oli vähän taloudellisempi kuin 2.0 TDI, mutta Mercedes E 200 oli hemmetisti epätaloudellisempi kuin E 200 d.

Kyllä AMS tulee luettua kannesta kanteen moottoriurheiluosio pl. On myös tiedossa, että B/D kulutuserot ovat mallikohtaisia ja riippuu lisäksi vielä kuljettajasta, kuormituksesta, lämpötilasta ja maastosta ajonopeuksien lisäksi. Konsernin molemmat moottorit ovat käsitykseni (syntynyt sekä käytännössä että mediaan tutustumalla) sieltä pihimmästä päästä. Autolehtien vertailutestit (kuljettajat vaihtavat autoja) osoittavat samansuuntaisia tuloksia. On myös aika lailla selvää, että kuormitettuna disukan hyötysuhde paranee ja jotain syystä monet suuremmat autot, kuorkit, veturit jne. ovatkin disukoita. Pienemmän pään autoissa disuka ei tuo kuin marginaalista kulutuseroa, mutta moottori apulaitteineen on kalliimpi valmistaa. Piste.  :o
Yritetään pärjätä.

vwmies

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.11.17 - klo:07:42
On yksittäistapauksia joille tuo pisaralla pisimmälle on elämäntehtävä ja sitten meitä, jotka ajavat normaalisti periaattella "niin kauan kun polttoainetta saa rahalle se on halpaa".

Sinun kommentti on tosi jota on moni muukin asiantuntija todennut, että noihin ilmoitettuihin lukemiin on hankala päästä ja niillä ei ole mitään tekemistä normaalin ajon kanssa.

Passatin tasaisen nopeuden kulutukset ovat alle 100km/h jossain 3,5-4,0l luokassa. Sitten kun ajetaan muiden mukana kaupungissa tai taajamassa, niin tuppaa menemään min. litra enemmän. Joku viisaampi oli laskenut, että yhden punaisen valon pysähtyminen ja uudelleen ajonopeuteen kiihdyttäminen kuluttaa saman verran kuin 1 km ajo. Ne ajot ajetaan muun liikenteen mukana, jotka täytyy ja vähemmän just for fun.  :P
Yritetään pärjätä.

HiTecci

Saas nähdä milloin se median mieli jälleen kääntyy ja tulilinjalle otetaan jotkin muut juurikin bensamoottorin tuottamat myrkyt => diesel on jälleen mitä jumalillisin keksintö, joka pelastaa maailman ;)

Ja koko homma tällä kertaa lähti oikeastaan liikkeelle vain VAG:n harrastamasta huijauksesta UE-mittauksessa vs. käytännön elämässä. Tätä ennen diesel oli se mitä kaikki halusivat. Onko se seuraavan lumipallon starttaaja sitten tosiaan joku muu myrkkykaasu tai vaikka bio-polttoaineet, joissa dieseliä voidaan tuottaa jätteistä, mutta 100% etanolilla ei juuri taida bensavehkeet käydä, ynnä tuon etanolin tuottaminenkin melko usein on pois ruuan tuotannosta ja siten se kiihdyttää kansainvälistä nälänhätää juuri nyt kun muutenkin pallo lämpenee ja sadot kärsii ???

Ihan noin vakavastikin tuleva talvi meinaan tulee olemaan EU:ssakin aika tiukka, kuinka moni kotimainenkin viljelijä tänä syksynä joutui kyntämään satonsa peltoon kun ei vaan onnistunut. Ja viljely kun rupeaa tökkimään, niin seuraavaksi tökkii kaikki muukin joka sitä käyttäisi. Ja tuolla kaupan tiskillä jos jokaiseen maataloustuotteeseenkin rämpästään tuntuva hinnankorotus, niin se iskee meihin ihan jokaiseen :-\

Citroën Berlingo III 1.5BlueHDi 130 Shine XL -20
Dethleffs C'Go 495 QSK -16, Suzuki GSF 1250 SA GT ABS Bandit -08

mabe

Taas samaa pihistelyn taistelua pääseekö eikö pääse normikulutukseen.

Lämpimästä tallista lähtemällä, sopivan pitkää maantien kaltaista matkaa maltillisin nopeuksin, ilman liikennevaloja, kunnolla ennakoiden, renkaspaineet tapissa, minimikokoisin renkain, yksin ajaen päässee normien alle.

Kun ajellaan ruuhkassa, ACC päällä, lisävarustepyörin, kylmäkäynnistäen, webastoa poltellen niin kas kun on vaikeaa normaalielämässä päästä normikulutukseen.

Esimerkkinä oma kottero. Sama kone kun pihistelijällä, 1.0TSI. DSG, 17" pyörät "ekopaineilla" ei mikään 3bar vaan 2.4, ACC, kattoteline whispbar (lisännee desin), lisävalot nokalla. Kulutus on kesäpyörin ollut jossain 5.8 paikkeilla, nyt ehkä menee talvipyörin lähemmäs viittä ennen webaston  tuomaa lisää pakkasten kasvaessa.

Mitäs normi sanoikaan tuolle, co 108g, yhdistetty kulutus 4.8 myös noilla pyörillä.

Eli heittoa äkkiä sen litran todellisessa ajossa. Ja tuossa ei edes ajeta kovaa, maksiminopeudet normaaliajossa jossain 95, ajoprofiilissa 35km työmatka kehiä pitkin, molempiin päihin muutamat valot.

Vähemmän toki vie kun edellinen, ehkä puoli litraa alle. Edellinen siis 1.2tsi manuaali farkkuocu. Ja 16" renkain valot nokalla, sama teline katolla.

Geoman

Suomen elintarvikkeiden viennin arvo vuonna 2016 oli 1,4 Mrd Milj euroa ja tuonti 4'5 Mrd. euroa. Tämän perusteella voisi arvioida että ei se omavaraisuus ole mahdollista jos halutaan monipuolista ravintoa eikä perusteita maataloustuotteiden muuttamiseksi ajoneuvojen polttoaineeksi ole perusteltua. Suomalaisen elintarviketeollisuudenarvo on noin 13 Mrd. euroa

Poliittisen kirkkuokuoron päätökset fossiilisten polttoaineiden, dieselmoottoreiden, sähköautojen suhteen tuntuvat olevan yhdenmuuttujan yhtälöitä ja sen lisäksi on yksi voimakas muuttuja raha, johon vaikuttaa kansalliset intressit.

Suomalaisille on luonnollisesti metsien hyödyntäminen tärkeeä ja siinäkin on vatakkain raha-ympäristötasapaino.


teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.11.17 - klo:23:00
Siis naurettavan helposti pääsee virallisiin EU-kulutuksiin. Kunhan vain ajaa järkevästi: ennakoi eli ei jarruttele turhaan ja kiihdyttää ripeästi.
Sellaisella ajolla, mitä NECD yrittää jäljitellä, ei ole mitään mahdollisuutta päästä normin lukemiin.

Lainaus käyttäjältä: sambolo - 08.11.17 - klo:04:53
Onkohan tällä liquid molyn mainoksella jotain perää?

Itseänikin kiinnostaisi kuulla jotain esimerkkejä hajonneista moottoreista.

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 08.11.17 - klo:08:09
On myös aika lailla selvää, että kuormitettuna disukan hyötysuhde paranee ja jotain syystä monet suuremmat autot, kuorkit, veturit jne. ovatkin disukoita. Pienemmän pään autoissa disuka ei tuo kuin marginaalista kulutuseroa, mutta moottori apulaitteineen on kalliimpi valmistaa. Piste.  :o

Kyllä ottomoottorinkin hyötysuhde yleensä paranee kuormituksen noustessa. 1.4 TSI pärjäsi Kodiacin keulalla oikein hyvin vertailussa dieselille.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 08.11.17 - klo:08:42
Saas nähdä milloin se median mieli jälleen kääntyy ja tulilinjalle otetaan jotkin muut juurikin bensamoottorin tuottamat myrkyt => diesel on jälleen mitä jumalillisin keksintö, joka pelastaa maailman ;)

Ja koko homma tällä kertaa lähti oikeastaan liikkeelle vain VAG:n harrastamasta huijauksesta UE-mittauksessa vs. käytännön elämässä. Tätä ennen diesel oli se mitä kaikki halusivat. Onko se seuraavan lumipallon starttaaja sitten tosiaan joku muu myrkkykaasu tai vaikka bio-polttoaineet, joissa dieseliä voidaan tuottaa jätteistä, mutta 100% etanolilla ei juuri taida bensavehkeet käydä, ynnä tuon etanolin tuottaminenkin melko usein on pois ruuan tuotannosta ja siten se kiihdyttää kansainvälistä nälänhätää juuri nyt kun muutenkin pallo lämpenee ja sadot kärsii ???

Dieseleillä on toinen jalka jo tukevasti haudassa, ei sieltä enää takaisin tulla ennen kuin sähköautot ovat korjanneet potin. Bensamooottorin päästöt on paljon helmpompi hallita. Siltäkään rintamalta ei ole suunnan muutosta luvassa.

Dieseleitä ovat halunneet lähinnä puolet Eurooppalaisista - ei suinkaan kaikki. Bensa on ollut vallitseva polttoaine ja ammoisista ajoita lähtien.

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 08.11.17 - klo:08:18
Passatin tasaisen nopeuden kulutukset ovat alle 100km/h jossain 3,5-4,0l luokassa. Sitten kun ajetaan muiden mukana kaupungissa tai taajamassa, niin tuppaa menemään min. litra enemmän. Joku viisaampi oli laskenut, että yhden punaisen valon pysähtyminen ja uudelleen ajonopeuteen kiihdyttäminen kuluttaa saman verran kuin 1 km ajo. Ne ajot ajetaan muun liikenteen mukana, jotka täytyy ja vähemmän just for fun.  :P

TM mitasi tasaisen nopeuden kulutukseksi Superbille 4,8 l/100km @ 100 km/h. 4 liralla pääsivät vain 80:n nopeutta.

tet

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.11.17 - klo:23:00
Siis naurettavan helposti pääsee virallisiin EU-kulutuksiin. Kunhan vain ajaa järkevästi: ennakoi eli ei jarruttele turhaan ja kiihdyttää ripeästi.

Jo aikoja sitten tässä samaisessa ketjussa linkkasin tämän tutkimuksen, mutta laitetaan nyt vielä uudelleen:

http://www.theicct.org/sites/default/files/publications/ICCT_LaboratoryToRoad_2016.pdf

Tutkimuksen tiivistelmästä kuvaava lainaus:

LainaaData on approximately 1 million vehicles from 13 data sources and seven countries indicate that the divergence, or gap, between official and real-world CO2 emission values of new European passenger cars increased from approximately 9% in 2001 to 42% in 2015

Sama suomeksi: kun vuonna 2001 keskimääräinen ero valmistajan ilmoittaman ja toteutuneen CO2-päästön (=kulutuksen) välillä oli 9%, oli se vuonna 2015 jo 42%. Kun tutkimuksessa on ollut mukana noin miljoona autoa, niin minusta sinun on turha yhden auton otannallasi paukutella henkseleitä ja sanoa että ihan helposti pääsee ilmoitettuun kulutukseen. Kuten miljoonan auton otanta todistaa, niin suurin osa kuljettajista ei pääse. Sinun väitteesi on siis vain omanarvontuntosi nostattamista, jolla näytät että olet hieman parempi kuin muut täällä palstalla, ainakin mitä tulee polttoaineen säästämiseen. Itse keskustelulle se ei tuo mitään lisäarvoa, koska sinänsä oikea väittämäsi koskee lähinnä vain itseäsi, ei tutkitusti kovinkaan monia muita.
Nyt: Ford Kuga PHEV - puoli vuotta sähköttä
ex-vag:
  Ateca 1.4 TSI 4Drive DSG6 MY 2017 (7,3 l/100km)
  Octavia Scout 2.0 TDI DSG6 MY 2011 (6,2 l/100km)
  Golf VI 1.4 TSI 90kW DSG7 MY 2010 (6,3 l/100km)

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: mabe - 08.11.17 - klo:09:14
Kun ajellaan ruuhkassa, ACC päällä, lisävarustepyörin, kylmäkäynnistäen, webastoa poltellen niin kas kun on vaikeaa normaalielämässä päästä normikulutukseen.

NEDC-normin tarkoitus on antaa auton minimikulutus. Yksin ajettaessa ja ilman mitään kulutusta nostavaa tekijää. Siinä se on toiminut hyvin. Jos haluaa sitten käyttää isompia renkaita, Webastoa ja muita kulutusta nostavia tekijöitä, pitää varautua kulutuksen kasvuun. Jos normiin lähdettäisiin leipomaan kulutusta nostavia tekijöitä, mikä olisi sitten oikea määrä niitä tekijöitä? Siksi on parasta mitata se ilman mitään tekijää.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

9987

Niin hyvät monipuoliset kokemukset dieseleistä että sille annan ensimmäisen sijan :)  (h-autot, pakettiautot, matkailuautot ja työkoneita) pienet todelliset kulutukset eri kuormituksilla "ei tarvitse pihistellä". Keksitty vero vaan pois niin tuo ihmisille enemmän hyötyä kuin nyt.

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: Mo1 - 08.11.17 - klo:10:55
Keksitty vero vaan pois niin tuo ihmisille enemmän hyötyä kuin nyt.

Ei käyttövoimavero ole keksitty. Diesel-polttoaine on edullisemmin verotettu kuin bensa. Bensan polttoainevero on 70 s/l, kun dieselissä vain 53 s/l. Kyllä käyttövoimaveron voi poistaa, mutta dieselin polttoainevero tulisi nostaa 70 senttiin kuten bensassa. Diesel-maksaisi sitten pumpulla 10 s/l bensaa enemmän.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Rauta7

"Kertaus on opintojen äiti": dieselin aika ei ole ohi!  ;D

Masonkistit ja teeseitsemaailmanparantajat voisivat myös pysytellä otsikkojen - myös tämän - aihealueissa.  ;)
Golfkärry Mk 7.5

Geoman

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:11:23
Ei käyttövoimavero ole keksitty. Diesel-polttoaine on edullisemmin verotettu kuin bensa. Bensan polttoainevero on 70 s/l, kun dieselissä vain 53 s/l. Kyllä käyttövoimaveron voi poistaa, mutta dieselin polttoainevero tulisi nostaa 70 senttiin kuten bensassa. Diesel-maksaisi sitten pumpulla 10 s/l bensaa enemmän.
Dieselverossa on se "järkevyys", että se kasvaa ajoneuvon kokonaispainon mukaan. Tämä peruste olisi myös hyvä muuttuja mahdollisen liikenteen verotuksessa.

Bensiinin ja dieselpolttoaineen verot voisivat olla yhtäsuuret. Diesel ei vielä kuole pariin vuosikymmeneen.

Ratkaisematta on raskaan liikenteen ja työkoneiden polttoaine. Tehokkain keino lienee toimintojen siirtäminen sähköistetyille rautateille ja raskaiden koneiden käyttö sähköllä (ei tietenkään onnistu dieselgeneraattoreille).

Patomursu

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 08.11.17 - klo:11:35
Dieselverossa on se "järkevyys", että se kasvaa ajoneuvon kokonaispainon mukaan. Tämä peruste olisi myös hyvä muuttuja mahdollisen liikenteen verotuksessa.

Bensiinin ja dieselpolttoaineen verot voisivat olla yhtäsuuret. Diesel ei vielä kuole pariin vuosikymmeneen.

Ratkaisematta on raskaan liikenteen ja työkoneiden polttoaine. Tehokkain keino lienee toimintojen siirtäminen sähköistetyille rautateille ja raskaiden koneiden käyttö sähköllä (ei tietenkään onnistu dieselgeneraattoreille).

Niin että vedetään sähköistetty rautatie kaupan lastauslaiturille ja sinne metsäpolun viereen mistä pöölit haetaan?  ;)
Kahta en vaihda, merkkiä ja vaihdetta.

TDiih

Eu haluaa tiputtaa kulutuksen alle 3L/100km vuoteen 2030 mennessä.
https://yle.fi/uutiset/3-9921520
ID.3 Pro Performance Life 150 kW 58 kWh
Audi A4 1.8T Avant B7 eFlexFuel
Octavia BKD DSG
VW Golf 1.9 TDI -98

Geoman

Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 08.11.17 - klo:14:12
Niin että vedetään sähköistetty rautatie kaupan lastauslaiturille ja sinne metsäpolun viereen mistä pöölit haetaan?  ;)
Pitkien kuljetusmatkojen tavarakontit mahdollisesti pöllit viedään rautatien tavara-asemalle - sitten junakuljetus (tavarajunan pituus on 925 metriä = noin 30...40 rekan kuorma ja max 2 kuljettajaa). Perillä kuormaus autoihin ja kauppana tai "pöllitehtaalle" tai laivaan tavara.

Rovaniemi - Hanko väli voidaan ajaa yöllä yhtä menoa. Ratoja pitää olla lisää.

Nykyratkaisuissa on kiinnitetty päähuomio vain henkilöautoliikenteeseen.

ile

Lainaus käyttäjältä: Geoman - 08.11.17 - klo:17:24
Pitkien kuljetusmatkojen tavarakontit mahdollisesti pöllit viedään rautatien tavara-asemalle - sitten junakuljetus (tavarajunan pituus on 925 metriä = noin 30...40 rekan kuorma ja max 2 kuljettajaa). Perillä kuormaus autoihin ja kauppana tai "pöllitehtaalle" tai laivaan tavara.

Rovaniemi - Hanko väli voidaan ajaa yöllä yhtä menoa. Ratoja pitää olla lisää.

Nykyratkaisuissa on kiinnitetty päähuomio vain henkilöautoliikenteeseen.

Kannattanee vielä huomioida, että iso osa puutavarasta imaistaan tuotantolaitoksiin minne ei välttämättä myöskään ole kiskoja. Tai määrät ovat niin isoja, että "full duplex" kiskoilla voi olla vaikea rakentaa. Pelkästään ,,änekosken uusi biotuotetehdas imaisee vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiota puuta, joka taisi olla 240 tukkirekkaa päivässä. ,,änekoskelta kyllä lähtee junat eteenpäin, mutta ei auttane mitenkään hoitamaan vain sisääntulevaa kuormaa.

Myös omakohtaisten kokemusten mukaan varsinkin isojen dieselien kulutus ei heilahtele niin kuormituksen takia. Heitin tuossa peräkkäisinä vuosina lähes saman Eurooppatourin eri autoilla boksi katolla neljällä hengellä. Jälkimmäisessä auton koko kasvoi A4->A6 ja ikä samaa luokkaa. Kone 2.0TDI => 3.0TDI ja koko reissun keskikulutus oli kutosella pari desiä vähemmän. Motarivauhdissa Kasselin mäissä sai nelosta tosiaan polkea ettei olisi täysin hyytynyt kun kutonen meni kevyesti tosta noin vaan. Isomman dieselin keskimääräinen kulutus ei pompannut juurikaan, kun taas nelkku vei reilu puoli litraa enemmän mitä normaalisti (boksi on muutenkin katolla yli puolet vuodesta).

paimentolainen

No tottakai kuormitus vaikuuttaa kulutukseen. Vedän Avantia 800 kg painavalla kärryllä koko kesän asiakkaille. Touaregin kesäkulutus pyöriin 12-14 litran tuntumassa. Ilman kärryä menee heittämällä alle kympin. Tehtaan lupaamiin lukemiin en ole koskaan päässyt.

Mutta ainakaan mulle ei dieselin aika ole ohi. Millä tommosta lastia sitten pitäis vetää...?
VW Touareg V8 TDI
Porsche Cayenne

WS58

Bensafarmari vaihtui diesel tehofarmariin kesäkuun alussa. Oma käyttö rajoittuu potkälti vapaa-aikaan, pitkähkö työmatka junalla ja bussilla. Hangon keikat surffilauta ja suksiboksi katolla (170km suunta) menivät 5.2/100 kulutuksella ajotietokoneen mukaan. Kattokuormalla ei ollut tuntuman perusteella vaikutusta kiihtyvyyteen tai ajettavuuteen, tätä ei kyllä kukaan etukäteen kertonut. Ensimmäinen auto jossa webasto ja tosi mukava kun kerrankin pakkasillakin startatessa lämmin auto.
Paras auto toistaiseksi viidestätoista...

teräksenharmaa

#897
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.11.17 - klo:10:42
NEDC-normin tarkoitus on antaa auton minimikulutus. Yksin ajettaessa ja ilman mitään kulutusta nostavaa tekijää.

Normin on tarkoitus kuvata tyypillistä käyttöä Euroopassa. Normista suurin osa kuvaa ruuhkaista Eurooppalaisen ison kaupungin liikennettä. Tuo kannattaisi sinunkin ymmärtää, ennen kuin taas alat hehkuttamaan, kuinka tarkkaan normi vastaa todellisuutta. Monella "pisaralla pisimmälle" -osaston edustajalla on sellainen ajatusvirhe, että he kuvittelevat normin keskikulutuksen olevan tarkoitettu kuvaamaan köröttelyä tasaiselle 80 nopeudella 95 prosenttia ajasta ja loput eli kaupunkiajo-osuus tulee hoidettua, kun joskus ajaa jonkin pikkukylän ainoa liikenneympyrän tai valoristeyksen läpi.

Lainaus käyttäjältä: ile - 08.11.17 - klo:18:11
Kannattanee vielä huomioida, että iso osa puutavarasta imaistaan tuotantolaitoksiin minne ei välttämättä myöskään ole kiskoja. Tai määrät ovat niin isoja, että "full duplex" kiskoilla voi olla vaikea rakentaa. Pelkästään ,,änekosken uusi biotuotetehdas imaisee vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiota puuta, joka taisi olla 240 tukkirekkaa päivässä. ,,änekoskelta kyllä lähtee junat eteenpäin, mutta ei auttane mitenkään hoitamaan vain sisääntulevaa kuormaa.

Myös omakohtaisten kokemusten mukaan varsinkin isojen dieselien kulutus ei heilahtele niin kuormituksen takia. Heitin tuossa peräkkäisinä vuosina lähes saman Eurooppatourin eri autoilla boksi katolla neljällä hengellä. Jälkimmäisessä auton koko kasvoi A4->A6 ja ikä samaa luokkaa. Kone 2.0TDI => 3.0TDI ja koko reissun keskikulutus oli kutosella pari desiä vähemmän. Motarivauhdissa Kasselin mäissä sai nelosta tosiaan polkea ettei olisi täysin hyytynyt kun kutonen meni kevyesti tosta noin vaan. Isomman dieselin keskimääräinen kulutus ei pompannut juurikaan, kun taas nelkku vei reilu puoli litraa enemmän mitä normaalisti (boksi on muutenkin katolla yli puolet vuodesta).

Hyvin monelle bulkkia tekevälle laitokselle ne raiteet menevät tai tulevat ainakin lähelle. Se on vain valinta rakentaa rakentaa tarpeeksi raiteita. Noissa moottoritienopeuksissa kannattaa muistaa, että pitkät autot ovat monesti ilmanvastukseltaan alhaisia ja siksi soveltuvat hyvin korkeisiin nopeuksiin. Korkeissa nopeuksissa myös pitkävälityksinen automaattilaatikko on asiaa.

Lainaus käyttäjältä: WS58 - 09.11.17 - klo:09:08
Bensafarmari vaihtui diesel tehofarmariin kesäkuun alussa. Oma käyttö rajoittuu potkälti vapaa-aikaan, pitkähkö työmatka junalla ja bussilla. Hangon keikat surffilauta ja suksiboksi katolla (170km suunta) menivät 5.2/100 kulutuksella ajotietokoneen mukaan. Kattokuormalla ei ollut tuntuman perusteella vaikutusta kiihtyvyyteen tai ajettavuuteen, tätä ei kyllä kukaan etukäteen kertonut.

Eipä sinne katolle niin paljoa massaa tule yleensä laitettua, että se vähänkään tehokkaamman auton kiihtyvyydessä suomalaisen liikenteen nopeuksissa tuntuisi. Ilmanvastustahan ne boksit lisäävät ja se tuntuu kiihtyvyydessä ja kulutuksessa sitä selvemmin, mitä korkeampi nopeus on.

-karppa-

Koko elinkaaren aikana: ”Teslan päästöt ovat suuremmat kuin pienessä bensa-autossa”
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201711102200524736_oa.shtml

Että se siitä ekoilusta josta vain rikkaat nauttii...
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

yrrah

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.11.17 - klo:19:04
Koko elinkaaren aikana: ”Teslan päästöt ovat suuremmat kuin pienessä bensa-autossa”
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201711102200524736_oa.shtml

Että se siitä ekoilusta josta vain rikkaat nauttii...

Eikös tuossa ole kuitenkin maininta:
Tutkijoiden johtopäätös oli se, että "sekä hybridit että sähköautot ovat perinteistä polttomoottoriautoa parempia silloin kuin autot ovat saman kokoisia ja samoissa teholuokissa".

Minusta silloin jos halutaan ostaa saman kokoluokan auto niin sähkö/hybrid on ekoilua.
Mercedes-Benz C200 4Matic
Tulossa: Polo R-Line 1.5 Evo

Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy