VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 27.07.17 - klo:16:56
Nykyisessä litraisessa on "ikuinen" jakopää. Se on hihna, eikä sille käsittääkseni ole vaihtoväliä. Eli vaihtaa sitten kun vesipumppu antautuu, vai olikohan sekin erikseen sähköinen, en muista. Kirjoittakoon ken faktat tietää.

Ensin ei osata tehdä ketjujakopäätä, ja sitten seuraava yritys on tämä? Tää "elinikäinen" tai "ikuinen" kun toimiikin aina niin hyvin näissä mekaanisissa komponenteissa. Vähän kuin ne ikuiset öljyt vaihdelaatikossakin.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.07.17 - klo:22:06
Mikä yllätys olisi vaikka olisi sovittu homma pienellä valmistajapiirillä?

Tai sitten se, että lainsäätäjät eivät vaan ymmärrä insinööritotuutta, että sitä mitä mitataan, sitä myös saadaan. Jos testisykli olisi alusta asti ollut realistinen, mahdollisuutta huijaamiseen ei olisi jäänyt.

Nyt kaikki autotehtaat ovat ensimmäiseksi miettineet, että miten optimoidaan moottori tuolle eurooppalaiselle standardisyklille ilman, että tuhotaan koko moottorin luonne. Ei varmaan ole vaikea kuvitella, että joka ikisessä yrityksessä on käynyt jo alkuvaiheessa pöydällä ajatus, että yksi mahdollisuus pärjätä testissä paremmin on tunnistaa tuo testisykli ja laittaa eculle suotuisammat parametrit käyttöön testin ajaksi.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.06.17 - klo:08:10En pidä automaattivaihteistoista - oikeastaan vihaan niitä. Asuin 10 vuotta maassa, jossa lähes kaikki autot olivat automaatteja ja oli pakko ajaa niillä. Nyt Suomeen palattuani on nautinnollista ajaa manuaalilla.

Vihaat automaatteja ja nautit manuaalista, mutta...

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.06.17 - klo:08:10
Ostan automaatin, kun:
1. Se hankintahinta on edullisempi kuin manuaalin

...jos automaatti onkin halvempi, niin sitten haluat kuitenkin sellaisen? Onkohan tässä nyt kyse periaatteesta vai rahasta?

Automaatin hinta riippuu volyymeista ja markkinatilanteesta, ei välttämättä niinkään teknologiasta. Jossain maassa manuaali saattaa olla kalliimpi kuin automaatti, jos se pitää erikseen tilata tai se on harvinaisena hinnoiteltu kalliimmaksi. Suomessa ollaan tässä vaiheessa varmaan noin 5-10 vuoden sisällä.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.06.17 - klo:08:10
2. Vaatii vähemmän huoltoa kuin manuaali
3. Kestää kauemmin kuin manuaali
4. Painaa vähemmän kuin manuaali
5. Kuluttaa vähemmän kuin manuaali
6. Osaa valita oikean vaihteen joka tilanteeseen
7. Antaa hyödyntää moottorin maksimiväännön täysimääräisesti

Nämä eivät ole objektiivisia totuuksia, ehkä 4. kohtaa lukuunottamatta ja 6. kohtaa subjektiivisin varauksin.

Keskimäärin nykyaikainen automaatti hakkaa manuaalin kaikissa noissa mainitsemissasi kohdissa. Ainoa syy ajaa manuaalilla on vaihteiden vaihdon tuntu ja maksimaalinen kontrolli, jos sellaisesta tykkää.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.05.17 - klo:13:55
Miksi testiin olisi pitänyt ottaa joku uudempi Corollla, joka olisi selviytynyt tästä testistä paremmin? Ei ole olemassa mitään maagista rajaa, jonka jälkeen kehitys olisi saavuttanut lakipisteen, vaan edelleen kehitysaskeleet ovat todellisia.

Kyllä se realistisesti on 2000-luvun alku, joka pitkälti on se maaginen lakipiste. Vuosituhannen vaihteessa tuli se suurin harppaus, kun 90-luvun lopun korisuunnittelun tulokset saatiin tehtailta ulos. Airbageja oli jo aiemmin, mutta nekään eivät välttämättä auttaneet, jos kori meni liikaa kasaan.

Passiivisen turvallisuuden kehitys on hidastunut tällä vuosituhannella, kun se käytännössä nousi kasvavasti joka vuosikymmen sitä ennen. Kehitystä siis on ollut tälläkin vuosituhannella, mutta aika nappikauppaa se on ollut verrattuna 90-00 -lukujen taitteeseen. Juurikin jotain jalankulkijan tähtiä ja lisäairbagien yleistymistä ja ehkä jotain täsmäsuunnittelua tiettyjä yksittäisiä testejä varten.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.05.17 - klo:13:55Esimerkiksi ajonhallinta ja jarruassistentit ovat vuosituhannen vaihteen jälkeen kehittneet valtavasti ja tällä hetkellä automaattinen jarrutus on kehittymässä.

No aktiivinen turvallisuus on jossain määrin sekundäärinen mittari. Sitä ei oikein voi olla olemassa, jos passiivinen turvallisuus ei ole jo riittävän valmis. Heikkoa aktiivista turvallisuutta voi kompensoida ajamalla varovaisemmin eikä aktiivinen turvallisuus auta kuin sellaisissa tilanteissa, joissa on itsellä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Passiivinen turvallisuus taas merkitsee juuri silloin, kun kaikki menee päin mäntyä, kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti, eli kun ei ole enää mitään tehtävissä ja tämän hiominen on aina ollut se autojen turvallisuusajattelun kova ydin.

Aktiivisen turvallisuuden kehittyminen kertoo juuri siitä, että passiivinen turvallisuus on "riittävän hyvää". 90-luvulla massat saivat lähinnä ABS-jarrut. Tällä vuosituhannella on tullut varmaan pari tusinaa erilaista vakautinta, rajoitinta, varoitinta ja ajoavustinta.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.05.17 - klo:13:55Ja jos haluaa rajoittua passiiviseen turvallisuuteen, niin olisihan voitu testata eroja jalankulkijan kolhimisessa tai peräänajossa, jossa kehitys tapahtui vasta myöhemmin.

Noi on vähän marginaalisia. Kukaan ei jätä ostamatta sellaista autoa, jossa jalankulkija saa yhden tähden, mutta jossa kuljettaja ja matkustaja saavat viisi tähteä. Peräänajo on validi pointti, 15 vuotta sitten ainoastaan Volvoissa tai premium-tason autoissa taisi olla ajateltu niskankin suojausta.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.05.17 - klo:13:55Huomion arvoinen on myös pienen ylityksen keulaosuma, jossa vielä 2013 vuoden Toyota oli hyvin heikko, mutta jo parissa vuodessa tuokin puute turvallisuudessa korjattiin.

Joo, tämmöisiä just tarkoitin. Tätäkään testiä ei taida europuolella olla. Pientä viilausta silti.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.05.17 - klo:12:27
https://www.youtube.com/watch?v=zxDHuthGIS4
Tässä yksi suomalaisten suosikkimalli 90-luvun lopulta kohtaa 17 vuotta tuoreemman vuosikertansa. Euroopassa 90-luvun lopulla airbagit lienevät löytyneen Corollastakin, mutta on tuo vanhan Corollan korikin paperia tämän päivän standardeilla.

Paljon ei kuitenkaan tarvitse mennä eteenpäin, jo 2000-vuoden Corolla olisi luultavasti pärjännyt lähes samoin vaurioin kuin uusin Corolla. EuroNCAPista olisi ollut ehkä yksi tähti vähemmän nykyisillä standardeilla, mutta matkustamo olisi säilyttänyt muotonsa nykyauton tapaan ja crash test dummy olisi saanut pusseja naamalleen ratin sijaan.

Noita 90-luvulla myytyjä ja 80-luvulla suunniteltuja riisipaperisurmanloukkuja ei ole käytännössä voinut myydä enää tällä vuosituhannella, kun porukat karsastavat jo sitä, jos tähtiä ei olekaan 5 vaan 4. Autojen turvallisuuden fokus on siirtynyt passiivisesta turvallisuudesta aktiiviseen, kun alkaa noi turvarakenteet, erikoisteräksien käyttö ja airbagit olla vakiokamaa jo kauppakasseissakin.

Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 10.05.17 - klo:19:43
Millä perustelet sen että ostaa auton johon on varaa? Tarkoitatko että jos ihminen ostaa vaikka uuden Golfin joka maksaa 22 000, niin hänellä ei ole rahaa ostaa uutta autoa joka maksaa 50 000e?

Yrittämättä kommentoida juuri kyseistä viestiä, osuit skriko hyvään kysymykseen. Se, että on rahaa ei todellakaan tarkoita, että on varaa, mutta usein näyttäisi ja sattumoisin etenkin autokaupoilla menevän niin päin, että ajatellaan, että on varaa vaikka ei ole rahaa.

Itselläni on varaa vain käytettyihin.

Lainaus käyttäjältä: JarnoF - 02.05.17 - klo:06:15
Olisiko TraFi tekemässä järjellisiä päätöksiä lisävalojen asennussäädösten suhteen? Eiiiii voi olla mahdollista?

https://tekniikanmaailma.fi/autot/lisavalomaarayksiin-esitetaan-muutosta-autossa-saisi-olla-yksi-kaksi-tai-kolme-lisakaukovaloa/

Nyt sitten numeroidaan, että montako lisävaloa hallintoalamainen saa mahdollisesti asentaa kahden sijaan, perätikö kolme. Sinänsä oikea suunta, mutta samalla täysin väärä.

Valo-ohjeistukseksi riittäisi valonsäteen laskeutumiskulma, symmetriavaatimus, ja maksimilumenit lyhyillä ja pitkillä ja päivävaloilla. Ne voisi sitten toteuttaa ihan miten huvittaa ja millä tekniikalla vain. Pointtihan on se, tai pitäisi olla, että 1) ei häikäistä muita ja 2) valojen asettelu näyttää nimenomaan auton keulalta eikä esimerkiksi veturin tai moottoripyörän. Se, miten valaistuksen rakentaminen tapahtuu, ei pitäisi olla muun kuin rakentajan intresseissä.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 17.02.17 - klo:14:46Ainakin Kehä I:llä kameravalvonnalla näyttäisi olevan liikenneturvallisuutta lisäävä vaikutus. VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan yli 10 km/h ylinopeudet alenivat 11:stä 2:een prosenttiin.

Tästä puuttuu nyt se looginen kausaaliketju, että miten ylinopeuksien maltillinen väheneminen kameroiden takia leveällä moottoritienomaisella valtaväylällä lisää liikenneturvallisuutta?

Pitää määritellä sekin, mitä liikenneturvallisuudella tarkoitetaan. Kehä I:llä on vuosittain kuollut nolla pilkku jotain ihmistä, ja näistäkin suurin osa rauhalliseen aikaan autolla tai moottoripyörällä kaahanneita, jotka ovat suistuneet jonnekin. Suurin osa Kehä I:n onnettomuuksista on lisäksi niitä peltikolareita, jotka tapahtuvat ruuhka-aikana siinä 30km/h possujunassa.

Ottaen huomioon, että Kehä I:n liikennemäärät ovat maan suurimpien joukossa, tuosta on vaikea enää parantaa kameroita asentamalla. Helsingissä sen sijaan kuolee keskimäärin tusina jalankulkijaa vuodessa, mutta heitä eivät taida kehätien kamerat kovasti auttaa.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 17.02.17 - klo:14:46Tutkimuksen mukaan liikenteestä tuli myös sujuvampaa nopeuserojen pienennyttyä. Arviota kameravalvonnan vaikutuksista onnettomuuksiin vaikeutti samaan aikaan valvonnan kanssa käynnistyneet tietyöt, mutta myös onnettomuuksien määrä näyttäisi vähentyneen. (Onnettomuuksista tullaan todennäköisesti tekemään vielä lisätutkimuksia).

Tutkiahan voi mitä vaan, mutta empiirisen tiedon mukaan liikenne ei ole sujuvampaa. Siellä on nykyisin ei kovin ruuhkaisinakin aikoina usein jokin ihme suma, jonka syyksi paljastuu lopulta kameratolppa, johon osa jarruttelee ja aiheuttaa aaltoliikettä taaksepäin. Tolpan jälkeen liikenne sujuu taas, kunnes oireilu alkaa ennen seuraavaa tolppaa. Ihme, etteivät peräänajot ole lisääntyneet kasapäin.

Lainaus käyttäjältä: davebee - 04.03.17 - klo:17:15Pitääkö vaihtaa kaikki, vai voiko vain lisätä? Ja punaista litkua, eikös vain?

Lisätä voi. Puolet nestettä ja puolet (akku)vettä taitaa olla yleisin sekoitussuhde.

Väreistä ei sitten kannata kovin tarkkaan tämän vuosituhannen autoissa ja nesteissä päätellä mitään. Ohjekirjasta tai huoltomanuaalista pitäis löytyä jäähdytinnesteen tarkat speksit.

No joskus 90-luvulla oli nyrkkisääntö, että vanhoihin autoihin vihreää ja uudempiin mahdollisesti jonkin muun väristä.

Tai sitten voi ostaa Valvolinen MaxLifea, jolle luvataan yhteensopivuus kaikkien autojen ja jäähdytinnesteiden kanssa. Ei ole kokemusta itse, mutta pitkään sitä on myyty.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 26.01.17 - klo:00:22
Siltikin odotettu uudistus kyllä myös omasta mielestä.Vielä kun saisi noi prätkätkin mukaan tuohon henk.koht bonareiden piiriin, niin se olisi plussaa.

Eikös ne olekin jo? Bonusluokka vaan on eri autojen ja prätkien välillä, joten siinä se ei siirry autosta prätkään. Mutta jos sulla on yksi prätkä 70% bonareilla ja ostat toisen, niin käytännössä pitäisi saada tähän peliin lähteneissä vakuutusyhtiöissä ne 70% siihen toiseenkin prätkään.

Itse siirsin kans liikennevakuutukset autokohtaisen sijaan tuon henkilökohtaisen bonuksen alle. Oma vakuutusyhtiö oli riittävän halvasta päästä, niin ei tarvinnu lähteä siirtelemään. Toisen auton liikennevakuutus tippui tämän ansiosta 600â,¬. Onpahan sitten, millä maksella prätkäveroa ja kohoavia ajoneuvoveroja :-/

Lainaus käyttäjältä: yaska - 18.01.17 - klo:19:56Suomessa joka 7. veroeuro on kynitty autoilijoiden lompakosta. On aivan turhaa perustella teidenkäyttömaksuja teiden ylläpitoon liittyvillä kuluilla. Ne on katettu jo moninkertaisesti. Kustannuksia pitää lähteä karsimaan pöhöttyneestä julkisesta sektorista sekä digitalisoida yhteiskunta työpaikkojen/kulujen kustannuksella.

Fiksuahan olis, jos olisi se tieverkkoyhtiö, joka hoitaisi tiet ja keräisi tarvitsemansa summan käyttömaksuina autoilijoilta ja valtio ei perisi yhtään mitään, poislukien alvit. Menisi ne autoilijoiden maksamat liikennerahat omakustanteisesti ihan sinne, minne kuuluukin, eli tieverkkoon. Tuosta voisi jopa pienen voittosiivun maksaa sille yritykselle, jos saisi valtion ahnaat kourat pois verottamasta autoilua muuten.

Mutta käytännössä homma menee varmasti ihan soteksi, eli jokainen koko sopassa vastuuta jakava taho verottaa ja laskuttaa yksin ja erikseen printterit punaisena, ja kokonaiskustannus kasvaa vain joka vuosi paitsi, että kokonaisuutta ei enää hallitse kukaan.

Lainaus käyttäjältä: Seat-mies77 - 04.01.17 - klo:22:15
Otetaas tällainen esimerkki: Olet ostamassa bensiinikäyttöistä Golf-luokan autoa, jolla on ikää 5-8 vuotta, ajettu 150-200 tkm, huollettu huolto-ohjelman mukaisesti ja päällisin puolin ok. Aiot ajaa autolla seuraavan kolmen vuoden aikana 50 tkm.

Kysymykseen vastaamatta kannattaa mieluummin ostaa tuossa ikäluokassa pikkuisen päälle 200tkm ajettu koshla kuin tuollainen alle 200tkm.

Tuohon 120-200 välille useimmiten osuu kaikenlaista kuluvan osan vaihtoa, ja auton pystyy sinne alle 200tkm mittarilukemaan ehkä tuurilla vielä venyttämään ilman, että joutuu tekemään sen isomman vaihtokierroksen, jolloin se jää sinun ongelmaksesi. Harvalla autolla kuitenkaan ajetaan sinne 220-230t asti pelkillä perushuolloilla, joten jos joku on sinne asti huoltanut ja korjauttanut, niin auto on usein paremmassa kunnossa kuin muutamaa kymppitonnia aiemmin. Sen vaihtorumban jälkeen meinaan ajeleekin taas sen 200-300t välin usein yllättävänkin pienillä korjauksilla.

Onko Totalin öljyjä tullu jossain kaupassa vastaan? Tuntuvat olevan kiven alla.

Lainaus käyttäjältä: Hesse - 01.01.17 - klo:10:24
Yksityishelikopterit ja pienlentokoneet maksavat jo 60 euron vuotuista "rekisterissäpitomaksua".

Vaatinee siis kallista käsityötä tunkea bittejä takaisin ilma-alusrekisterin tietokantapalvelimelle joka kerta, kun sieltä yksi tipahtaa lattialle.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 29.12.16 - klo:09:27
Ihan sellainen pieni kyssäri jotta mihinkäs se MLP sen lämpönsä sitten mukamas tuuppaisi kun ei ole sitä vesikirtoa talossa jo olemassa = investointi vesikirtoisine pattereineen, saati lattialämpöineen on jo sen kokoluokan juttu että järki tuollaisesta investoinnista katoaa justiinsa! Siksi nuo kaikenlaiset puhallin-ratkaisut ovat suorasähköiseen taloon se ainut järkevä vaihtoehto, esim. ILP on investointina jo melko kevyt kohteeseen kuin kohteeseen. Ainut paska puoli on että niistä loppuu potku just silloin kovimmilla pakkasilla kun sitä lämmitystä eniten kaivattaisiin = pelkästään niiden varaan ei siis lämmitystään kuitenkaan kannata laskea jos on tarkoitus asustella tuolla paukkupakkasillakin

Joku pellepeloton oli väsännyt lämmönvaihtimen maalämpökierron ja ilpin välille: http://www.aamulehti.fi/kotimaa/mies-keksi-muuttaa-ilmalampopumpun-maalammon-kayttajaksi-hyotysuhde-pysyy-lahella-maksimia-24013761/

Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 26.12.16 - klo:18:49
Mä olen jo pitkään väittänyt että 60-sarjan Volvo on markkinoiden hiljaisempia autoja verrattuna sen kilpailijoihin  . Ihan jo oman kokemuksen mukaan varsinkin 300/400-sarja ja C-klasse ovat kunnon kaikukoppeja siihen verrattuna kun pikkasen suurennetaan rengaskokoa.

Ajoin kesällä V60:sta useamman sadan kilometrin verran. Ihan järkyttävää melua sekä renkaista että rungosta. Continentalin renkaat alla. Ei jatkoon. Varmaan löytyy hiljaisetkin renkaat, mutta laatuautossa ne meluisatkaan renkaat eivät ole niin meluisat, että joutuisi korottamaan ääntä, kun keskustelee matkustajien kanssa :-P

Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.11.16 - klo:13:36
On pilattu pariinkin kertaan (kahdesta eri autosta). Stn tunareita!

Samoin, minun autooni ei yksikään pulttipyssyjope tule enää renkaita asentamaan. Kun nakit kuluvat loppuun, ajan toisilla renkailla vaihtamaan uudet kumit vanteille ja laitan itse auton alle. Siinähän ei kauaa mene, renkaita nyt tulee irroteltua tämän tästä esimerkiks korjaillessa.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 25.10.16 - klo:19:31
Samoja mietteitä. Tuntuu vain että monet nykyään vaihtavat autoa jos on joku parempi tekninen vempain kun vanhassa.

Toisinaan, kun silmäilen uusia autoja ja leikin merkin "Rakenna autosi" -konfiguraattoreilla ja valitsen sieltä kaikki tärkeät vempeleet, niin saan poikkeuksetta loppusivulle aina sen huonoimman karvalakkivarustepaketin. Ehkä on hyvä, että en osaa kaivata kaiken maailman tingeltangeleita, niin ei tartte sitten kuolatakaan niiden perään.

Lisäksi autoyksilöt ovat tunnejuttu. Ei hyvästä hevin luovu jonkun uuden vimpaimen takia.

Lainaus käyttäjältä: pomo - 24.10.16 - klo:08:02
Vai että uusien autojen myynti rajähtäisi kasvuun jos vero poistettaisiin? Kuinka moni rientäisi autokaupoille jos vero poistuisi vaikka viikon päästä?

Uusilla autoilla vaikuttaa hitaammin ja se on nähtävissä tilastollisesti. Ei jossain pienemmän keskiluokan perheautossa kovin montaa tonnia veroa ole nytkään, mutta voi olla, että Corollan ostajat ostaa samalla rahalla Avensiksen taikka Fabian sijaan Octavian. Tai käyttävät rahat lisävarusteisiin, joista niistäkin on tähän asti maksettu valtiolle aneita, että niitä ylipäänsä saa ostaa.

Mutta autoveron poisto lopettaisi esimerkiksi sellaisen kummajaisuuden, että jos ostan EU:n vapaakauppa-alueelta 10 000â,¬ arvoisen käytetyn auton, niin rekisteröidessäni sen Suomeen joudunkin maksamaan toiset 10 000â,¬ autoveroa, jos virkamiesbyroo on päättänyt nettiauton kahden yksilön otannalla, että juuri se haluamani auto onkin verotusarvoltaan huippuluokkaa, koska Suomen erityisolosuhteet eikä sillä ole tullimiehelle mitään merkitystä, vaikka muu Eurooppa nyt katsookin, että kymppitonnin kosla vaan on kymppitonnin kosla.

Tsekkaan renkaita vaihtaessa. Eivät tunnu niin nopeasti kuluvan, että pitäisi kesken kauden ihmetellä. Tänä kesänäkin ostin uudet renkaat, niin joskus 3. tai 4. vuonna pitää alkaa seuraamaan, että kuinka paljon on vielä ajoja jäljellä. Ostan yleensä uudet, kun pintaa on ehkä alle 3mm, eli renkaasta jo huomaa, että on ehtoopuolella, kun en viitsi sinne sakkorajalle asti ajella. Totta kai ajelen sateella sitä varovaisemmin, mitä vähemmän on pintaa jäljellä.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 14.09.16 - klo:12:57
Eihän fordin ecoboostissa kulumaa ollut kun se 100tkm käyttötestin jälkeen purettiin, eli miksei kestäisi. Mekaaninen kestävyys ei liene enää ongelma missään moottorissa pl. toyon kolmepyttysten lohkot. Apulaitteita ja antureita menee isommistakin moottoreista ja öljyä saattaa mennä myös moottorin koosta riippumatta.

Noh, mulle riittää kestävyydeksi se, kun nettiautossa alkaa olla noita litraisia ecoboosteja ja puretechejä 400-500tkm rullattuna useampia kuin yksi. Sitten on tiedossa, että mitä kone kestää hyvällä hoidolla. En mä sellaisiakaan autoja halua ostaa, joille ruoste on rakenteellinen ongelma, joten vaadin moottorilta samanlaista ongelmatonta peruskestävyyttä.

Apulaitteita ja antureita voi aina uusia, ne ei maksa paljon eikä niiden vaihtokaan, eli niitä nyt ei lasketa moottorin vioiksi niinkuin pyörän niveliä ja pusliakaan ei lasketa korin ongelmiksi.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.09.16 - klo:07:14
Jos sinun pitää valita ostatko auton kunnon moottorilla (Lue: tehokkaalla/vääntävällä) ja heikommilla varusteilla vai pienellä ekomoottorilla ja paremmilla varusteilla.

Autolla ei ikinä pääse nauttimaan samanlaisesta kiihtyvyydestä ja dynamiikasta kuin moottoripyörällä, joten en kaipaile erityisen korkeaa teho-paino -suhdetta perheautooni. Valitsen yleensä moottorin, joka olisi mahdollisimman kestävä ja ongelmaton. Yleensä se tarkoittaa isoa mottia, josta ei ole otettu ylenmäärin tehoja irti ja jossa ei ole sitä uusinta uutta tekniikkaa. Parilitrainen nelisylinterinen vapari, jossa on tehoa siinä sadan kilowatin kieppeillä, on ollut yleensä aika hyvä kompromissi, joskin noita ei enää paljon uusissa autoissa ole. Tuollainen menee 6-7 litran kulutuksella maantievauhtia vähän auton muodoista riippuen. Kaupunkiajon kulutus ei kiinnosta: jos kiinnostaisi, niin ladattava hybridi olisi ainoa vaihtoehto. En ole kovin varma, että nuo litraiset turbopadat ovat enää kovin ekologisia, kun ilmenee, mikä niiden realistinen käyttöikä on.

Edit: Niin, noita varusteita en osaa kaipailla. Kunhan on automaattivaihteisto, ilmastointi, vakionopeudensäädin ja sadetunnistin ja kulku on hiljaista ja pääosin pehmeää, niin mä olen ihan tyytyväinen. Kahta jälkimmäistä lukuunottamatta alkavat olla ihan vakiovarusteita nykyisin. En ikinä kuuntele radiota tai musiikkia autossa, tai kytke puhelinta kiinni. Jos eksyn, niin nopeinta on katsoa ihan vaan puhelimen kartalta yleissilmäys, että mitä kautta pitää mennä sen sijaan, että alkaisin etsimään osoitetta, jonka näpytän kömpelöön navigaattoriin. Parkkitutka on jossain ahtaissa väleissä ollut jopa hyödyllinen, mutta ei sekään ole pakollinen.

Lainaus käyttäjältä: M_M - 14.09.16 - klo:08:04
Toki sillä S-moodille vaihtamisella voi olla joku placebo-vaikutus, mitä ei tietenkään sovi vähätellä. 

Laatikoissa on eroja, mutta yleensä sporttiasennossa vaihteisto pitää pienempää vaihdetta pidempään silmässä. Tämä on ihan kiva ominaisuus, kun on päästy jo ohitusvauhtiin.

Normaalisti loota vaihtaa suuremmalle, kun kaasua höllää, mutta vasemmalla kaistalla on mukavampi ajaa, kun kierrokset ovat vähän korkeammalla ja tehoa on enemmän. On meinaan tullut vastaan niitä tapauksia, joissa ohitettava katiska löytää itsekin pienemmän vaihteen ja alkaa kiihdyttää rinnalla, tai pitääkin vielä hurauttaa yhden ylimääräisen auton ohi, jos oikealta kaistalta mystisesti katoaa ennakkoon katsottu tila. Tuossa ylimääräinen kickdown aiheuttaa pientä ylimääräistä epäröintiä, kun sporttimoodissa voi vaan painaa kaasua ja auto reagoi heti.

Lainaus käyttäjältä: TTO - 06.09.16 - klo:09:31
Totta. Itselle tällä ei ole mitään vaikutusta. Samalla +10 mittaria vakkarilla menen edelleen eikä tähän mennessä kertaakaan ole tullut vahinkoja.

Lokakuun alussa voimaantulevasta käytännöstä, että sakkoa jo 7 km/h ylityksestä hieman kiristää ruuvia meidän "kympin yli" ajavia kohtaan. Laillinenhan olisi tällöin +6km/h plus 3km/h varmuusvähennystä plus mittarivirhe. Jos vakkarin asettaa 80km/h tiellä 90km/h:iin ja nopeusmittari on tarkka, kuten esimerkiksi minulla on, huonolla tuurilla voi alamäessä nopeus kasvaa sen 1-2 km/h ja näin mennä kriittisen rajan yli. Vielä huonommalla tuurilla vastassa voi sitten olla tolppa tai poliisiauto. Enpä ole tolla +10 mittarilla sakkoja saanut vielä, mutta tätä vauhtia sekin päivä lähestyy. Pitää vissiin downgreidata +5 jossain vaiheessa. Se ylimääräinen kymppi on vaan niin helppo hakea analogiseen mittariin, jossa on pallot vain täysien kymppien kohdalla...

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.08.16 - klo:18:17
Premium on nimenomaan mielikuva jolla halutaan myydä kalliimpaa sontaa, vaikka todellisuudessa et saa sen enempää, parempaa tai kestävämpää. Ehkä oman egon pönkitystä ja enemmän selkään taputtelijoita kahvipöydässä  .

Osa premiumia itseään on nimenomaan se, että se maksaa. Jos premiumilla on tarkoitus viestiä menestystä esimerkiksi sillä, että on 80 tonnin auto, niin ei siihen auta 40 tonnin auto, vaikka se halvempi olisi parempi.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 22.08.16 - klo:16:09
Eikö kuitenkin ole niin, että korotuksen jälkeenkin vähäpäästöisen auton omistaja maksaa vähemmän kuin suurempipäästöisellä ajava? Eli jos aikoinaan oli luvattu verosäästöjä pienipäästöisiin autoihin siirtyville, niin tämä lupaushan kaiketi pitää vieläkin?

Mutta tuossa korotettiin tasasummalla, niin se tuntuu paljon enemmän pienien verojen maksajalla.

Hypoteettinen esimerkki: pienen ekoauton ajoneuvovero on 50â,¬ vuodessa ja vanhan jenkki-V8:n verot ovat 400â,¬. Veroa korotetaan 50â,¬. Ekoautoilijan verorasitus kasvaa siis 100%:lla, kun jenkkikuskin verorasitus kasvaa vain 12,5%. Juu, onhan se ekoautoilu edelleen halvempaa, mutta jos tuota verojen nostamista jatkaa samalla tavalla muutaman kerran, niin jossain vaiheessa ekoauton verot ovat sen 400â,¬ ja v8-mörssärin "vain" 750â,¬. Tällöin 8-kertainen ero on kaventunut vajaaseen 2-kertaiseen eroon.

Jos yksinkertaistetaan niin, että kaikkien autojen ajoneuvoveroa maksettaisiin kaavalla N euroa per 1g CO₂ per vuosi, niin riittäisi, että tuota N:ää rukataan ylöspäin tai alaspäin sen mukaan kuinka paljon autoilijoilta halutaan nyhtää rahaa, jolloin eko- ja ökyautoilijan verot eroaisivat toisistaan aina edes sitten samassa suhteessa.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 21.08.16 - klo:20:03
Autoilun verotuksen korottaminen vaikeuttaa kuitenkin maaseudulla asumista. Työpaikat ovat kaukana, nykypäivänä myös kaupat, koska kyläkaupathan ovat pääsääntöisesti lopettaneet.

No pitäisikö saada kaikki ilmaiseksi? Asuinpaikkahan on aina ns. trade-off etäisyyden, matka-ajan, matkakustannusten ja asumiskustannusten välillä.

Jos haluaa asua halvalla maaseudulla, niin liikkuminen maksaa. Sinne ei kuitenkaan ole pakko muuttaa, jos ei halua maksaa liikkumisesta. Jos haluaa asua kalliilla Stadin keskustassa, rajaton liikkuminen taas maksaa muutaman kympin kuussa. Sinnekään ei ole pakko muuttaa, jos ei halua maksaa kalliista asumisesta.

Tuosta on onneksi välimuotoja: jos korpi-idyllissä asuminen alkaa käydä taloudellisesti mahdottomaksi, voi muuttaa lähimpään taajamaan tai pikkukaupunkiin, josta ei tarvitse ajaa 20 kilometriä suuntaansa hakemaan kaupasta maitoa. Tai Stadista voi muuttaa Vantaalle tai lähikuntiin, jolloin kuukausittaisia kilometrejä ei vielä kerry niin mahdottomasti.

Lainaus käyttäjältä: panu - 12.08.16 - klo:15:55
Kaikki lähtee riittävän aikaisesta havainnoinnista. Juuri ennen suojatietä on myöhäistä tehdä enää mitään.
Jo siinä vaiheessa kun suojatie tulee näköetäisyydelle pitää ruveta vilkuilemaan onko sen läheisyydessä ketään.

Olen samaa mieltä. Olen myös sitä mieltä, että tuo on osa koko totuudesta.

Itse olen niitä, joka pyrkii paitsi aina käyttämään aktiivisesti suojatietä jalankulkijana (ängen vaan liikenteen keskelle pienellä reservillä, jos joku ei oikeasti pysähdykään), myöskin aina pysäyttämään itse suojatien eteen, jos joku siinä odottavaisesti hiipparoi. Sekä autolla että prätkällä, ja pysäytän vaikka koko ruuhkaisen tien suojatien takia miettimättä, että mitä äkkijarrutuksia se kymmenen autoa takana päin aiheuttaa. Enhän ajele kolmionkaan takaa autojen eteen, joten miksi ajelisin suojatieltä ensin. Vaan silti menee säännöllisesti 1/4-1/3 suojateistä ns. "ohi" silmien, vaikka haluaisin ne havainnoida... Jossain on vikaa:

1) Nopeus on merkittävä tekijä: suojatiet huomaa 30km/h alueilla kantakaupungissa ihan ajattelematta. Ei mitään ongelmaa. Helsingin Mäkelänkadun ja Mannerheimintien 50 km/h rajoituksilla (joissa ajetaan 60km/h mittarin mukaan) ne yksinkertaisesti pitää tietää etukäteen, muuten ne tulevat liian äkkiä. Mutta nopeuteenkin vaikuttaa varsinaisia rajoituksia enemmän tien geometria: jos on kolme leveää kaistaa yhteen suuntaan, se nyt vain huutaa, että lisää kaasua. Vaikka rajoitus sanoisi 40, niin tie voi sanoa 60. Ja tutkimusten mukaan fyysinen tiegeometria määrää nopeudet, vaikka nopeusrajoitukset leikkaavat yläpäästä 10-15km/h suuremmat ylinopeudet sakkojen takia. Taajama-alueilla ei pitäisi olla 40km/h suurempia rajoituksia ja hiemankin keskusta-alueille rajoituksen pitäisi olla 30km/h. Vastaavasti taajama-alueen pitäisi loppua heti, kun asutus harvenee eikä siten, että ajellaan kilometritolkulla 50km/h taajamassa ennen kuin tulee ensimmäistäkään risteystä.

2) Suojatiet on merkitty huomaamattoman sinisillä merkeillä. Ne eivät näy kauas. Maalaukset myöskin hukkuvat edessäajavan auton alle, jos niistä edes on mitään jäljellä. Niiden pitäisi kirkua punaista ja keltaista, kuten kärkikolmion ja muidenkin varoitusmerkkien. Näinhän on esimerkiksi UK:ssa, jossa suojateillä on keltaisia valoja ja huomiopömpeleitä ja ajorataan on maalattu kapeneva siksak-kuvio ennen suojatietä. Lisäksi halpa ja hyvä lisä nopeilla tieosuuksilla olisi korotettu suojatie, jolloin merkkejä näkemättömällekin olisi selvää, että on auto- ja jalankulkuliikenteen risteys tulossa ja onko siinä autosuunnalla vai kävelysuunnalla etuoikeus.

3) Nopeita teitä ei taajama-alueella saisi olla, mutta kun niitä kuitenkin on, pitäisi olla on demand -liikennevalot. Eli jalankulkuvalot olisivat normaalisti pimeänä, jolloin käytössä ovat tavanomaiset suojatiesäännöt. Mutta nappia painamalla jalankulkija voisi räväyttää punaiset valot autoille, jos autovirta ei meinaa pysähtyä. Tämmöinen sopisi etenkin näihin 50=60 km/h taajamateihin ja lähiöiden leveille kokoojakaduille. Napin pitäisi toimia välittömästi, koska etuoikeus on kuitenkin jalankulkijalla. Jokin rajoitin voisi olla paikallaan, etteivät lapset leiki valoilla. Nappi voisi ensin toimia välittömästi, mutta muutaman kerran jälkeen autoille annettu aikaikkuna pitenisi. Eli satunnainen kulkija pääsisi heti yli, mutta jos jalankulkijoita tulee taukoamatta, niin valovaiheita alettaisiin pätkiä tasaisemmin.

4) Liikenne tulisi taajamissa jättää pitkälti pelaamaan yksikseen ja poistaa ylileveät ja ylinopeuksiin houkuttelevat kaistat autoilta. Mitä häiriöttömämpi ja leveämpi tie, sitä helpompi on luonnostaan ajaa kovaa. Liikennevalotkin tekevät autoilijalle "vihreän baanan", jota voi ajaa silmät ummessa valoista valoihin. Kärkikolmiot antavat yhdelle suunnalle liikaa vauhtia, tasa-arvoisissa risteyksissä kaikki joutuvat hiljentämään ja tsekkaamaan, että kuka menee ensin. Jenkkien "4 WAY STOP" -risteykset ovat mahtavia, liikenne sujuu mukavasti ja kaikki ovat varovaisia. Vain liikenneympyrä toimii paremmin. Jos tiellä pyörii nopeiden autokaistojen sijaan jalankulkijoita, pyöräilijöitä, ja vastaantulevia autoja ja kapeammilla kaistoilla mahtuu ajamaan vain, jos ajaa varovasti, kuljettajan on pakko keskittyä huomioimaan liikennetilanteita. Hollannissahan poistettiin jostain kaikki liikennemerkit ja onnettomuuksien määrä romahti.

Lainaus käyttäjältä: kt - 06.08.16 - klo:17:47
Virhevastuu kattaa pahimmat autojen ongelmat, jos auto ei ole ihan loppuun ajettu. "Takuun" ostoksellesi antaa myyjä ja hänen kanssaan voitte sopia minkälainen lisäturva autollesi tulee. Reippaasti vain autokaupoille. Mitä enemmän on osia aikomaasi autoon jo vaihdettu, sitä pitempiaikainen kumppani siitä sinulle tulee.

Jos vaihdetut palikat sattuisikin kestämään oman omistuksen ajan, sitten tietysti kannattaa miettiä, että minkä arvoinen se auto on muutaman vuoden päästä. Pitäisi pystyä vakuuttamaan autoliike tai ostaja siitä, että ongelmia ei tule jatkossakaan tai varautua roimaan arvonalennukseen. Tai sitten pitää saada itse ostettua se kotilo sen verran halvalla, että jälleenmyyntihinnalla ei ole väliä.

Lainaus käyttäjältä: Kulinaristi - 10.08.13 - klo:10:37
Joo, ehdottomasti normialustalla tai korotetulla mieluiten.
Jotain "ryhtiä" pitää autossakin olla.

Onko korotettu alusta pehmeämpi vai kovempi kuin vakioalusta?