Yleinen nelivetokeskustelu

[mremonen]

Eiköhän kummininkin laaja ruotsalainen tutkimus ole asia johon kannattaa uskoa.

Ööö... niinku miksi? Eihän tuossa ole otettu esimerkiksi ajosuoritetta mitenkään huomioon. Eli ajetaanko nelareilla huonossa kelissä enemmän kuin vajakeilla. Toki neliveto antaa "virheellisen" hallittavuuden tunteen liukkaalla etenkin lähtiessä, mutta niin sen tekee nastarenkaatkin. Pitäisikö nekin kieltää ja siirtyä kesäkumeihin ympäri vuoden?

Tilastoilla voi osoittaa ihan mitä haluaa. Päättää vain mitä lähtödataa käyttää ja mitä jättää pois. Esimerkkinä vaikka sitten se jäätelönsyönnin ja hukkumisten välinen relaatio.

[TuplaVW]

Olen rehellinen.
Eihän perheen tarvitse ajaa vanhalla käytetyllä voihan se perhe ostaa myös uuden auton käteisellä.
Kannattaa raha-asiat hoitaa etukäteen (talous) eikä elää velkavankina syömällä tulot vuosiksi etukäteen.
Kuten tässäkin ketjussa tulee ilmi niin ei se mitään velkakaan haittaa kun saa vaan leikkiä nelivetoautolla. Tälläistä se monen ajattelumailma on.

Voisikohan joku ylläpitäjä siivota tätä nelivetopalstaa kaikkinensa, että itse aihekin jostain löytyisi.

Ja mitä tulee esim. talous/sijoituspuoleen voisimme jatkaa aiheesta vaikka siellä toisessa ketjussa tyyliin olen valmis lainaamaan sijoituslainaa 1 %:n korolla 😎

[rami]

Kaikilla vaan ei ole mahdollisuutta ostaa käteisellä uutta autoa tai taloa. Jos noista aikaisemmista vaihtoehdoista valitsisit ja leikkiminen jätetään pois, niin kumman valitset? Eli velka, vähäpäästöinen ja turvallinen, vai vanha, kuluttavampi ja turvattomampi?

No joops. Asunnonosto on kyllä ymmärrettävää ostaa lainarahalla. Asunnonosto on sen verran suurempi ja tavallaan sijoituskin ostomielessä. Velkakärryä en kyllä autokaupasta itselleni hakisi.

[teräksenharmaa]

Sitä päivää odotan, kun muutat sanat teoiksi. Kuulut sarjaan netissä huutelijat, jotka uhoaa vedoilla (Se on sinun tapa ollut vuosia) joilla yrittää saada muut hiljaikseksi ja kun pitää lunastaa teot, niin sen jälkeen ruvetaan selittelemään. Sun uskottavuudelta meni juuri tuosta syystä aikaa sitten pohja. On tekijöitä ja on selittelijöitä.

Homma etenee juuri niin kuin alusta alkaen olen sanonut, mutta sinä et näytä antavan faktojen häiritsevän huuteluasi. Annoin sinulle kunnian valita kokeen tapahtuvan pikaisesti tai sitten kun minulla on muuta asiaa liikkua Oulussa. Itse valitsit jälkimmäisen vaihtoehdon. En ole selitellyt mitään eikä minulla ole pienintäkään syytä selitellä valintojasi. Tämä vailla perusteita oleva toistuva huutelusi kuvannee vain sitä, kuinka hankala sinun on löytää mitään loogista syytä valituksellesi. Joudut kerta toisensa jälkeen kaluamaan tuota yhtä ja samaa luuta, jonka ympärillä ei alunperinkään ollut lihaa. 

[mattinen]

Tilastoilla voi osoittaa ihan mitä haluaa. Päättää vain mitä lähtödataa käyttää ja mitä jättää pois. Esimerkkinä vaikka sitten se jäätelönsyönnin ja hukkumisten välinen relaatio.

Kätevä ja melko yleinen toimintamalli varsinkin maalikkojen keskuudessa on myös se, että tilastoista ja tutkimuksista uskottaviksi ja luotettaviksi nimetään ne, jotka tukevat omaa mielipidettä jonkin asian suhteen. Tämä on inhimillistä, koska useimmat meistä eivät erityisemmin pidä ajatuksesta, jonka mukaan omaa, ehkä vankkaakin mielipidettä, pitäisi tarkistaa. Mutta tarkkana täytyy totta kai olla, se on selvä. Purematta ei pidä mitään niellä, eikä omien aivojen käyttöä ole syytä unohtaa. Esimerkiksi usein mainitun jäätelön ja hukkumisten suhteen on hyvää pitää mielesssä korrellaation ja syy-yhteyden ero. Folksamin raportin voi ladata (suomeksi) täältä.

[pekeke]

Omakohtaisesti tuon nelikolla todennut että epäsuhta liukkaalla yleisen etenemiskyvyn/ohjattavuuden ja jarrupidon välillä  dramaattinen. Tässä mielessä tutkimustulos ei todellakaan yllätä. Ikään kuin kaksi eri autoa yhtä aikaa ajossa ajotilasta riippuen, ollaanko etenemässä vai jarruttamassa. Ã,,kkinäisen voi yllättää.

[HAL9000]

Hurjan vähän on kokemusta nelivedolla ajamisesta. Omien kokemusten perusteella 4-veto antaa mahdollisuuden hankkiutua pahempaan pulaan kuin 2-vetoisella. Jos talous antaisi myöden hankkisin kuitenki sellaisen heti. Mutta kun ei ole tuota käteistä rahaa jolla marssia autokauppaan, eikä työnantajakaan ymmärrä.

En ole lukenut tuota tutkimusta, joten en ala toteamaan että on lukematta paskaa. Ruotsalaiset ovat kyllä varsin huolellisia valveutuneita eritoten mitä liikenteeseen tulee. Ovat kyllä varmaan jyvällä tässäkin.

[JPN_V70D3OR]

.. Toki neliveto antaa "virheellisen" hallittavuuden tunteen liukkaalla etenkin lähtiessä, mutta niin sen tekee nastarenkaatkin. Pitäisikö nekin kieltää ja siirtyä kesäkumeihin ympäri vuoden?
...

Pointti on, että nelikolla luulee ajavansa nastoilla, vaikka oikeasti mennäänkin kesäkumeilla väistö ja jarrutustilanteissa.

Renkaan kokonaiskitka (100%) jakautuu pitkittäis- ja sivuttaiskitkan kesken.
4 pyörää kitkaa käytettävissä 100% per pyörä. Sanotaan, että kukin pyörä pystyy synnyttämään 0,1g kokonaiskiihtyvyyden = 0,4g johonkin suuntaan

Optimivoimanjaolla 2-vetoinen saavuttaisi 0.2g kiihtyvyyden eteenpäin ennen luistoa, jolloin oppii hetkellisen kitkatason.
4-pyöräjarruilla pysähtymiseen on tarjolla 0,4g => 50% reservi pysähtymistä ja sivuttaisvoimia varten.
4-vetoisella saavutetaan 0.4g => ei reserviä, mutta vielä ihan ok, mikäli ei tule ulkopuolisia voimia -sivutuuli, tien kallistuma, ...


Kun pyörän lepokitka muuttuu liikekitkaksi, eli pyörä alkaa luistamaan. Muutos riippuu useista seikoista, mutta -30% ei liene huono arvaus => 2-vetoisella oli reserviä muista pyöristä, mutta nelikolla mentäisiin metsähallituksen puolelle.

Ainoa tilanne, missä nelikosta on hyötyä on kiihdytys.

Kun on ylitetty ko. 0.2g kiihtyvyys vajaavetoinen lähtee luistamaan (puskemaan/yliohjaamaan). ESP:lle on kuitenkin vielä toiset 0.2g:tä käytettävissä pitämään auto tiellä.

_Samalla 0.2g_ kiihdytyksellä nelikon pyörissä on vielä tasaisesti puolet pitobudjettia jäljellä sivuttaispitoon, eikä luistoon lähdetä. MUTTA kun mennään pitobudjetin yli, niin sitten sattuu tuplaten kovempaa, koska ESP:lle ei ole 'ylimääräisten' pyörien lepokitkaa käytettävissään .

[Rinkulakeula]

Se hävettää, että olisi noloa ajaa velka-autolla.

En ole ostanut käytössäni olevaa autoa käteisellä, saati velaksi ja siltikään minua ei hävetä ajaa sillä. En myöskään koe tuossa järjestelyssä olevan mitään noloa.

Yleensäkään ottaen minua ei kiinnosta se, että kuinka jokainen kulkemisensa rahoittaa. 

[SNG]

Pointti on, että nelikolla luulee ajavansa nastoilla, vaikka oikeasti mennäänkin kesäkumeilla väistö ja jarrutustilanteissa.

Renkaan kokonaiskitka (100%) jakautuu pitkittäis- ja sivuttaiskitkan kesken.
4 pyörää kitkaa käytettävissä 100% per pyörä. Sanotaan, että kukin pyörä pystyy synnyttämään 0,1g kokonaiskiihtyvyyden = 0,4g johonkin suuntaan

Optimivoimanjaolla 2-vetoinen saavuttaisi 0.2g kiihtyvyyden eteenpäin ennen luistoa, jolloin oppii hetkellisen kitkatason.
4-pyöräjarruilla pysähtymiseen on tarjolla 0,4g => 50% reservi pysähtymistä ja sivuttaisvoimia varten.
4-vetoisella saavutetaan 0.4g => ei reserviä, mutta vielä ihan ok, mikäli ei tule ulkopuolisia voimia -sivutuuli, tien kallistuma, ...


Kun pyörän lepokitka muuttuu liikekitkaksi, eli pyörä alkaa luistamaan. Muutos riippuu useista seikoista, mutta -30% ei liene huono arvaus => 2-vetoisella oli reserviä muista pyöristä, mutta nelikolla mentäisiin metsähallituksen puolelle.

Ainoa tilanne, missä nelikosta on hyötyä on kiihdytys.

Kun on ylitetty ko. 0.2g kiihtyvyys vajaavetoinen lähtee luistamaan (puskemaan/yliohjaamaan). ESP:lle on kuitenkin vielä toiset 0.2g:tä käytettävissä pitämään auto tiellä.

_Samalla 0.2g_ kiihdytyksellä nelikon pyörissä on vielä tasaisesti puolet pitobudjettia jäljellä sivuttaispitoon, eikä luistoon lähdetä. MUTTA kun mennään pitobudjetin yli, niin sitten sattuu tuplaten kovempaa, koska ESP:lle ei ole 'ylimääräisten' pyörien lepokitkaa käytettävissään .

Nyt oli muuten laadukas kommentti! Juuri noin. Puhutaan kitkaympyrästä. Ympyrän koko vaihtelee kitkan (kelin) mukaan. Koko olkoon vaikka tuo 0,2 G per pyörä. Pyörä taistelee kiihdytys, jarrutus ja sivuttaisvoimia vastaan. Ne saavat olla yhteensä tuon 0,2 G yhteensä, jottei luistoa tapahdu. Siksi auto pysähtyy nopeiten pyörät suorassa, vaikka olisi ABS tai mitä tahansa.

Eli jos ajetaan samanlaisilla 2- ja 4-vedolla samallalailla (sama rengastus), ei kummankaan pitäisi olla pysähtymisen kannalta parempi tai huonompi. Yhtä hyvia tai huonoja molemmat, kunhan ei ulosmitata auton (tai kitkaympyrän) ominaisuuksia.

[rami]

En ole ostanut käytössäni olevaa autoa käteisellä, saati velaksi ja siltikään minua ei hävetä ajaa sillä. En myöskään koe tuossa järjestelyssä olevan mitään noloa.

Yleensäkään ottaen minua ei kiinnosta se, että kuinka jokainen kulkemisensa rahoittaa.

No ei kyllä minuakaan kiinnosta kuka milläkin rahalla autonsa ostaa. Sanon vaan, että itse en velaksi autoa osta koskaan.  Ennemmin kävelen kuin ajan velka-autolla.
Ymmärrän kyllä, että se autorahoitus on monelle arka paikka ja kateelliset kun nauraa sitä velka-autoa jos on tullut vahingossa "lipsautettua" asia ilmi.

[mremonen]

Ainoa tilanne, missä nelikosta on hyötyä on kiihdytys.

Sinänsä ihan hyvä kuvaus, mutta mikään ei estä 2-vedolla kiihdyttämästä autoa samaan laukkaan kuin nelari. Se vain kestää hieman pidempään. Kyllä mulla aika lailla on hyvin talvella käsityskyky tien liukkaudesta varsinkin kiihdyttäessä, kun ESP valo vilkkuu koko ajan, vaikkaa auto kiihtyykin.

Esimerkiksi sohjossa ajettaessa nelari on helposti turvallisempi ja vakaampi kuin 2-vetoinen. Se on sitten toinen juttu jos kuski ulosmittaa sen turvallisuuden. Saman voi sitten tehdä myös jos on uudet talvirenkaat vs. kuluneet. Enemmän se on kuskista kuin autosta kiinni.

[mremonen]

Kätevä ja melko yleinen toimintamalli varsinkin maalikkojen keskuudessa on myös se, että tilastoista ja tutkimuksista uskottaviksi ja luotettaviksi nimetään ne, jotka tukevat omaa mielipidettä jonkin asian suhteen.

Pohdiskeletko nyt ääneen omia kommenttejasi? Vai oliko Folksamin tutkimus nyt täysin oman maailmankuvasi vastainen?

Folksamin raportin voi ladata (suomeksi) täältä.

Olen kyllä lukenut tuon ja varsinainen pihvihän on siinä, että onnettomuuteen joutuneiden nelareiden suhteellinen osuus nousee liukkaalla kelillä vs. nelareiden osuus pitävällä kelillä. Ja siitä on vedetty johtopäätös että nelarit ovat turvattomampia. Tai että se turvallisuus ulosmitataan muuten.

Onnettomuuteen joutuneiden avoautojen osuus kaikista rekisteröidyistä avoautoista nousee yleensä pitävällä keliillä. Voidaanko tästä päätellä, että avoauto on turvallisimmillaan talvella?

[mattinen]

Oliko Folksamin tutkimus nyt täysin oman maailmankuvasi vastainen?

Harvemmin varmaan mikään tutkimus tai raportti sentään nyt kokonaisen maailmankuvan vastainen on. Minusta Folksamin raportin johtopäätökset eivät ole erityisen yllättäviä. Siitä huolimatta tuntuu hieman siltä, että jotkut nelivetoautoilla ajavat ovat pahoittaneet mielensä raportin johdosta. Minusta siihen ei ole mitään syytä. Raportissahan vain todetaan, että neliveto muuttaa joidenkin kuljettajien ajokäyttäytymistä siten, että onnettomuuden todennäköisyys kasvaa.

[HiTecci]

Pointti on, että nelikolla luulee ajavansa nastoilla, vaikka oikeasti mennäänkin kesäkumeilla väistö ja jarrutustilanteissa.

No tässä videolla mennään sitten niillä kesäkumeilla FWD, RWD ja AWD vertailussa. Lopputulos lienee aika selvä, joka tulee selkeiten esiin ESP Off -tilanteessa ja juurikin esteen väistössä liukkaalla, samalla ajonopeudella
https://www.youtube.com/watch?v=BuylEsWI3DI

[rami]

No tässä videolla mennään sitten niillä kesäkumeilla FWD, RWD ja AWD vertailussa. Lopputulos lienee aika selvä, joka tulee selkeiten esiin ESP Off -tilanteessa ja juurikin esteen väistössä liukkaalla, samalla ajonopeudella
https://www.youtube.com/watch?v=BuylEsWI3DI

En näe tuossa videossa mitään yhtenäistä asiaa joka liittyy normaaliin maantiellä liikkumiseen. Lähinnä pelkkää ratapelleilyä jota ei voi yhdistää laisinkaan normaaliin tielläliikkumiseen.  Uskon, että yksikään jamppa joka tänne kirjoittaa edes pystyy autoa hallitsemaan tuon videon tavoin, puhumattakaan talvikeleistä.

[kmheisk2]

Pointti on, että nelikolla luulee ajavansa nastoilla, vaikka oikeasti mennäänkin kesäkumeilla väistö ja jarrutustilanteissa.

Renkaan kokonaiskitka (100%) jakautuu pitkittäis- ja sivuttaiskitkan kesken.
4 pyörää kitkaa käytettävissä 100% per pyörä. Sanotaan, että kukin pyörä pystyy synnyttämään 0,1g kokonaiskiihtyvyyden = 0,4g johonkin suuntaan

Optimivoimanjaolla 2-vetoinen saavuttaisi 0.2g kiihtyvyyden eteenpäin ennen luistoa, jolloin oppii hetkellisen kitkatason.
4-pyöräjarruilla pysähtymiseen on tarjolla 0,4g => 50% reservi pysähtymistä ja sivuttaisvoimia varten.
4-vetoisella saavutetaan 0.4g => ei reserviä, mutta vielä ihan ok, mikäli ei tule ulkopuolisia voimia -sivutuuli, tien kallistuma, ...


Kun pyörän lepokitka muuttuu liikekitkaksi, eli pyörä alkaa luistamaan. Muutos riippuu useista seikoista, mutta -30% ei liene huono arvaus => 2-vetoisella oli reserviä muista pyöristä, mutta nelikolla mentäisiin metsähallituksen puolelle.

Ainoa tilanne, missä nelikosta on hyötyä on kiihdytys.

Kun on ylitetty ko. 0.2g kiihtyvyys vajaavetoinen lähtee luistamaan (puskemaan/yliohjaamaan). ESP:lle on kuitenkin vielä toiset 0.2g:tä käytettävissä pitämään auto tiellä.

_Samalla 0.2g_ kiihdytyksellä nelikon pyörissä on vielä tasaisesti puolet pitobudjettia jäljellä sivuttaispitoon, eikä luistoon lähdetä. MUTTA kun mennään pitobudjetin yli, niin sitten sattuu tuplaten kovempaa, koska ESP:lle ei ole 'ylimääräisten' pyörien lepokitkaa käytettävissään .

Vähän tämä vaattii "viilaamista":

Mikäli kuvaamasi tilanne 0,2g kiihtyvyys kaksivetoisella ylitetään (siis pyörät luistavat) niin niiden toisten pyöräparien 0,2g kitkasta ei käytännössä ole juurikaan hyötyä. (siis jos pidon menetys on kuvaamasi mukaisesti täydellinen, 100% pidosta käytetään auton kiihdyttämiseen) Ko. tilanteessa etuvetoinen puskee kaarteessa tangentin suuntaan (takapyörinen seuratessa kiltisiti perässä, tai voit toki saivarrella, että ESP voi jarruttaa sisäkaarteen pyörää ja saada auton kääntymään, mutta käytännössä vaikutus on hyvin pieni) ja takavetoinen pyörähtää perän liikkuessa tangentin suuntaan ja keulan jatkaessa kaarteen suuntaan. (Edelleen ESP voi jarruttaa ulkokaarteen pyörää, mutta ei siitäkään suurta hyötyä olisi) Vastaavasti nelivetoinen liikkuisi tangentin suuntaan nelipyöräluistossa (toki kiihtyvyys olisi kuvaamasi 0,4g). Käytännössä näin ei kuitenkaan luistonestolla tai kuljettajalla varustetuissa autoissa pääse käymään. ESP pitää huolen, että kiihdytys lopetetaan, jolloin 100% pidosta on käytettävissä auton ohjaukseen. Samalla ESP pyrkii korjaamaan mahdollisesti alkaneet luistot. Tässä ei siis ole mitään merkitystä onko auto kaksi vai nelivetoinen. Kiihdytyksen loputtua ESP:llä (tai kuljettajalla) on käytössään kaikkien neljän renkaan tarjoama pito (vetotavasta riippumatta).

Eli oikeastaan ainoa merkittävä asia selviääkö mutkasta läpi ilman luistoa vai ei on nopeus. (Nykyisiä ESP autoja kun ei oikein kaasulla saa karkaamaan käsistä) Kaksivetoisilla ei ole olemassa mitään "ylimääräistä" vetämättömien pyörien kitkaa käytössään verrattuna nelivetoihin. Jos nopeus on suurempi kuin mitä sivuttaiskitka antaa myöden on seurauksena ulosajo - vetotavasta riippumatta. Nopeudet millä eri vetotavoilla olevat autot selviävät mutkista ovat käytännössä hyvin samat. Normaalitilanteessa, jossa auton pyörät vetävtä vauhdin ylläpitämiseen tarvittavan määrän on nelivetoisissa tarjolla sivuttaispitoa tasaisimmin kuin kaksivetoisissa. Käytännössä tämä näkyy monen nelivetokuljettajan kuvaamana junamaisena tunteena ja auttaa erityisesti tilanteissa, jossa hetkellisesti pito on akseleiden tai renkaiden välillä vaihteleva. (esim. kaistanvaihto lumipöpperön yli jne)

Ja edelleen tukimuksessa ei väitetä, että nelivetoautot ovat teknisesti vaarallisempi kuin kaksivetoiset, vaan itseasiassa päinvastoin. Siinnä siis sanotaan, että nelivedot "hujaavat" ajamaan liian kovaa. Eli kun vähennät nopeuden kaksivetoisten kanssaliikkujein tasolle olet itseasiassa turvallisemman auton kyydissä (tai ratissa).

     

[kmheisk2]

En näe tuossa videossa mitään yhtenäistä asiaa joka liittyy normaaliin maantiellä liikkumiseen. Lähinnä pelkkää ratapelleilyä jota ei voi yhdistää laisinkaan normaaliin tielläliikkumiseen.  Uskon, että yksikään jamppa joka tänne kirjoittaa edes pystyy autoa hallitsemaan tuon videon tavoin, puhumattakaan talvikeleistä.

Minä taas väitän, että vastaavia väitöjä tehdään teillä lähes päivittäin. Valitettavasti liikenteessä sattuu odottamattimia asioita.

PS. Rami ei ole tarpeen kirjoittaa ennakoivasta ajotavasta ja sinun ylivertaisesta ajotaidosta...

[JPN_V70D3OR]

Ja edelleen tukimuksessa ei väitetä, että nelivetoautot ovat teknisesti vaarallisempi kuin kaksivetoiset, vaan itseasiassa päinvastoin. Siinnä siis sanotaan, että nelivedot "hujaavat" ajamaan liian kovaa. Eli kun vähennät nopeuden kaksivetoisten kanssaliikkujein tasolle olet itseasiassa turvallisemman auton kyydissä (tai ratissa).

Tästä on ollut 'rakentavaan' kiistelyä viimeiset viisi sivua.

Onko se sitten huijaamista, mikäli kuljettajalle ei välity jäätyneen asvaltin liukkaus tuskinpa.

>Eli kun vähennät nopeuden kaksivetoisten kanssaliikkujein tasolle olet itseasiassa turvallisemman auton kyydissä (tai ratissa)
Ja näinhän ei monestikaan tapahdu. En ainakaan minä jää roikkumaan 60km/h ajavan auton perään satasen alueella, mikäli _minusta_ tuntuu, ettei siihen ole syytä

[kmheisk2]

Onko se sitten huijaamista, mikäli kuljettajalle ei välity jäätyneen asvaltin liukkaus

Eikö se juuri ole "huijaamista"? Eli auto ei välitä tienpinnan todellista tilaa ja "huijaa" kuljettajaa todellisia paremmista olosuhteista. 

[Mikey]

Tuossa edellä on virheellisesti tarinoitu ESP:n toiminnasta, joten korjataan hieman.

Auto lähtee kaarteessa luistoon, mikäli ajonopeus on suurempi kuin mitä renkaiden sivuttaispito mahdollistaa. Tällöin luistonesto alkaa jarruttaa yhtä pyörää, jolloin auto saadaan takaisin halutulle ajolinjalle käyttämällä kyseisen renkaan pitkittäispitoa antamaan auton kääntämiseen tarvittava momentti.

Luistonesto siis mahdollistaa kaarteen ajamisen suuremmalla vauhdilla, koska renkaiden sivuttaispidon (joka on aina pitkittäispitoa alempi) lisäksi myös pitkittäispitoa voidaan käyttää hyväksi kääntämisessä.

[kmheisk2]

Toki näin. Minun kuvaus ESP osassa oli osoitettu tuohon hypoteettisen tilanteeseen, jossa pito menetetään kiihdyttämällä. Tässä tapauksessa ESP siis myös vähentää pyörille välitettävää momenttia. Tosin lähes kaikki ESP on viritetty niin, että tavoite on pitää auto hallinnassa ja vähentää nopeutta. Monet autot selvittävät myös väistötesrin suunnilleen samoilla nopeuksilla ESP päällä ja ilman. ESP päällä meno on vaan paljon rauhallisempaa ja hallitumpaa.

[-karppa-]

Homma etenee juuri niin kuin alusta alkaen olen sanonut, mutta sinä et näytä antavan faktojen häiritsevän huuteluasi. Annoin sinulle kunnian valita kokeen tapahtuvan pikaisesti tai sitten kun minulla on muuta asiaa liikkua Oulussa. Itse valitsit jälkimmäisen vaihtoehdon. En ole selitellyt mitään eikä minulla ole pienintäkään syytä selitellä valintojasi. Tämä vailla perusteita oleva toistuva huutelusi kuvannee vain sitä, kuinka hankala sinun on löytää mitään loogista syytä valituksellesi. Joudut kerta toisensa jälkeen kaluamaan tuota yhtä ja samaa luuta, jonka ympärillä ei alunperinkään ollut lihaa.

Diipadaapa. Olet vuosia yrittänyt hiljentää muita vastakeskustelijoita täällä noilla vedoillasi, joka on sinun viimeinen oljenkortesi, mutta minua et saa. Se että sinä esität ensin väitöksen, sen jälkeen rupeat esittämään vetoa ja vaatimaan matkakorvauksia, jotta voisit muuttaa puheet faktaksi osoittaa vain, että olet pelkkä paskanjauhaja. Mutta odotellaan. Onhan tässä kohta puoli vuotta mennyt.

[mremonen]

Eikö se juuri ole "huijaamista"? Eli auto ei välitä tienpinnan todellista tilaa ja "huijaa" kuljettajaa todellisia paremmista olosuhteista.

Eipä näistä nykyautoista oikein mikään välitä tienpinnan todellista tilaa, kun se on hykattu ESPien ja sähköisten tehostiemien taakse. Ainoa missä teoriassa 2-vetoinen voi varoittaa verrattuna nelariin on juuri lähdössä. Mitä jos ajat moottoritiellä ja tien liukkaus muuttuu kesken kaiken. Miten se 2-vetoinen erityisesti silloin varoittaa paitsi suuntaamalla metsäliiton puolelle?

On renkaat ja muut varmaan neljässäkymmenessä vuodessa aavistuksen muuttuneet, mutta muistan kun faijalla lähti kuplavolkkari käsistä kaistaa vaihtaessa kun siinä keskellä oli lunta. Keula haukkasi hankeen ja hip-heijaa.

[mremonen]

Raportissahan vain todetaan, että neliveto muuttaa joidenkin kuljettajien ajokäyttäytymistä siten, että onnettomuuden todennäköisyys kasvaa.

Niin, tai ajokäyttäytyminen muuttuu vähemmin kuin 2-vetoisella ajavilla. Niin kauan kun tuossa ei pohdita sitä, että muuttuuko esimerkiksi ajosuorite myös kelin suhteessa, lähtöarvoja ei ole vakioitu.

Mutta kuten itsekin kirjoitit, niin et ole yllättynyt. Eikös se juuri tarkoita sitä, että olet valmiimpi hyväksymään tämän "tutkimuksen" lopputuloksen, koska se tukee omaa mielipidettäsi? Vai kuis tää meni?

[mattinen]

Mutta kuten itsekin kirjoitit, niin et ole yllättynyt. Eikös se juuri tarkoita sitä, että olet valmiimpi hyväksymään tämän "tutkimuksen" lopputuloksen, koska se tukee omaa mielipidettäsi? Vai kuis tää meni?

No tää meni kyl silviisii, että ko. asiasta ei minulla ollut ennen Folksamin raportin uutisointia ja lukemista minkäänlaista mielipidettä. Mutta kun uutisen luki, siinä esitetyt ajatukset ja päätelmät tuntuivat minusta johdonmukaisilta. Täyttääkö raportti tieteellisen tutkimuksen kriteerit, sen arviointiin ei meikäläisen pätevyys riitä. Minusta kyseessä on selvitys, jossa dataa tietyllä tavalla analysoimalla on haluttu testata tiettyjen oletusten paikkansapitävyyttä.

[HiTecci]

Uskon, että yksikään jamppa joka tänne kirjoittaa edes pystyy autoa hallitsemaan tuon videon tavoin, puhumattakaan talvikeleistä.

Jos itse ei osaa, niin ei pidä yleistää ettei muutkaan muka osaisi

Ja tuolla väistöllä sekä kaarreajolla haettiin nimenomaan niitä rajoja, eroja miten vetotapa vaikuttaa auton käytökseen. Toki testi olisi ollut täydellisempi mikäli kyseessä olisi ollut täsmälleen saman auton erivetotapaiset versiot, mutta kyllä se noinkin toi melko hyvin niitä eroja esille. Näinhän ne rengastestitkin tehdään, haetaan niitä rajoja ja sitä kautta eroja, vaikka sitten ikinä ei normiliikenteessä moisia tilanteita edes esiintyisi. Tai no koskaan ja koskaan, sanotaan että 99,9% ei esiinny - ja vastaavasti se yksikin kerta saattaa huonolla tuurilla ratkaista elämän / kuoleman välillä

[-karppa-]

En näe tuossa videossa mitään yhtenäistä asiaa joka liittyy normaaliin maantiellä liikkumiseen. Lähinnä pelkkää ratapelleilyä jota ei voi yhdistää laisinkaan normaaliin tielläliikkumiseen.  Uskon, että yksikään jamppa joka tänne kirjoittaa edes pystyy autoa hallitsemaan tuon videon tavoin, puhumattakaan talvikeleistä.

Kannattaa Raminkin joskus käydä siellä radalla kokeilemassa niitä rajoja. Tietääpähän miten se oma auto käyttäytyy...

[teräksenharmaa]

Niin, tai ajokäyttäytyminen muuttuu vähemmin kuin 2-vetoisella ajavilla. Niin kauan kun tuossa ei pohdita sitä, että muuttuuko esimerkiksi ajosuorite myös kelin suhteessa, lähtöarvoja ei ole vakioitu.

Pohditaanpa tuokin sitten. Kuka tunnustaa käyttävänsä kulkuihinsa julkisia ennemmän silloin, jos pihalla on kaksivetoinen auto verrattuna nelivetoiseen? Kuinka usein ylipätään jätät ajoja sään vuoksi väliin?

Varmaankin jossakin hyvin haastavissa olosuhteissa noin voi olla, kun kaksivetoisella ei yksinkertaisesti pääse, mutta Ruotsissa tuollaisissa olosuhteissa liikutaan niin vähän, ettei se kyllä selitä alkuunkaan tuollaista suurta eroa. Ruotsissa asutus on keskittynyt Suomeakin voimakkaammin etelään ja karkeasti ottaen etelään mentäessä Ruotsissa asutus alkaa sieltä, missä se Suomessa loppuu. Siellä missä Ruotsi liikkuu, talvet ovat suhteellisen leutoja.

Ja tuolla väistöllä sekä kaarreajolla haettiin nimenomaan niitä rajoja, eroja miten vetotapa vaikuttaa auton käytökseen. Toki testi olisi ollut täydellisempi mikäli kyseessä olisi ollut täsmälleen saman auton erivetotapaiset versiot, mutta kyllä se noinkin toi melko hyvin niitä eroja esille. Näinhän ne rengastestitkin tehdään, haetaan niitä rajoja ja sitä kautta eroja, vaikka sitten ikinä ei normiliikenteessä moisia tilanteita edes esiintyisi.

Mitä tekemistä väistön aikana vedättämisellä on normiliikenteen kanssa? Väistö tehdään maantiellä siten, että ensin jarrutetaan jos ehditään ja sen jälkeen ilman vetoa väistetään. Kun ei ole vetoa, niin vetotapakaan ei ratkaise. Tuon nelivedon mainosvideon tarkoitus on myydä nelivetoa. Esimerkiksi paikaltaan lähdettäessä nelivedolla lähdetään nopeasti liikkeelle, mutta etuvedolla jäädään sudittamaan paikalleen, vaikka  neliveto olisi varmasti paljon parempi tuossa asiassa ilman kikkailuakin.

Tietoa löytyy esimerkiksi melkein kaikkien lehtien testeissä ja vertailuissa, joissa mittaillaan kaistanvaihtojen nopeuksia. Alla esimerkiksi kolme tuoretta Octavia Combi 2.0 TDI:n  mittausta Auto, Motor und Sportista (slalom 18 m ja ISO-kaksinkertainen kaistanvaihto.

AMS 6/2016 RS 4x4: 65,7 ja 138,0 km/h

AMS 9/2016 4x2: 65,6 ja 140,9 km/h

AMS 11/2017 Facelift 4x4: 64,2 ja 131,1 km/h

Vetotavasta väistö ei ole kiinni.

Olet vuosia yrittänyt hiljentää muita vastakeskustelijoita täällä noilla vedoillasi...
...rupeat esittämään vetoa ja vaatimaan matkakorvauksia, jotta voisit muuttaa puheet faktaksi osoittaa vain, että olet pelkkä paskanjauhaja. Mutta odotellaan. Onhan tässä kohta puoli vuotta mennyt.

Ã,,lä yleistä. Vetoa tarjoan harvoin niille, jotka esittävät suoria valheita. Täällä joku esimerkiksi joku valopää alkoi esittämään valheellisia väitteitä työnantajastani. Tarjosin hänelle tilaisuuden tarkistaa asia - panosta vastaan luonnollisesti. Sinun tapauksesi on taas sellainen, että tarjosin sinulle tilaisuutta testata asia heti tai sitten myöhemmin. Matkorvauksen vaatiminen on keksimäsi epätoivoinen valhe. Vetoa ehdotin ja sen voittaja olisit voinut olla sinäkin. Sinullahan tuohon ramppiin pitäisi olla parempi tuntumakin, koska itse en ole siitä tainnut kymmeneen vuoteen ajaa. On täysin mahdollista, että muistikuvani ovat turhan epätarkat ja arvioni on väärä. No se selviää ajallaan.

Kun tarjoan sinulle pikaista testiä tai kesälomakautta, niin millä karppalogiikalla tuo voisi olla tarkoitettu hiljentämään joku? Ja niin, kesälomakausi tulee sitten kun se tulee, eikä siinä auta yhtään, vaikka kuinka pikkugary räyhäisi ja potkisi lattialla sellällään. Koeta malttaa vielä 2-3 kuukautta. Tuo avautumisesi on jotain sellaista, mitä tällä palstalla ei tarvittaisi, varsinkaan kun se ei liity millään tavalla niihin lukuisiin otsikoihin, joiden alle sitä kirjoitat. Eikö se yksi otsikko riittäisi sinullekin ja pystytkö millään odottamaan alkuperäisen aikataulun toteutumista? Ei pitäisi olla liikaa vaadittu.

[teräksenharmaa]

MBA on taikasana. Etuvetoisessa toimii, miksei nelivedossakin.

https://youtu.be/6U12CmJGffk

Nyt en kyllä keksi yhteyttä väitteillesi nelivedon vakaammasta ja tehokkaammasta jarrutuksesta. Tuossahan esitellään hätäjarrutustehostinta, joka toimii aivan samalla tavalla niin kaksi- kuin nelivetoisissakin. Tuo MBA oli vanha mekaaninen tehostin autoihin, joissa ei ollut ESP:tä. Nykyautoissa on jo kehittyneemmät tehostimet. Millä tavalla tämä liittyy vetäviin akseleihin, moottereihin ja aiheeseen?

Eipä näistä nykyautoista oikein mikään välitä tienpinnan todellista tilaa, kun se on hykattu ESPien ja sähköisten tehostiemien taakse. Ainoa missä teoriassa 2-vetoinen voi varoittaa verrattuna nelariin on juuri lähdössä. Mitä jos ajat moottoritiellä ja tien liukkaus muuttuu kesken kaiken. Miten se 2-vetoinen erityisesti silloin varoittaa paitsi suuntaamalla metsäliiton puolelle?

On renkaat ja muut varmaan neljässäkymmenessä vuodessa aavistuksen muuttuneet, mutta muistan kun faijalla lähti kuplavolkkari käsistä kaistaa vaihtaessa kun siinä keskellä oli lunta. Keula haukkasi hankeen ja hip-heijaa.

Monetkaan asiat eivät kaikkia tilanteita pelasta, vaikka ne yleensä auttaisivatkin. Vaikka luotiliivikään ei kaikilta osumilta  suojaisi, niin silti mielelläni ottaisin liivit päälleni silloin, kun luodin osuman vaara on merkittävä. Vaikka kaksivetoinen ei kaikissa tilanteissa nelivetoa enempää tietoa liukkaudesta tarjoaisikaan, niin silti kaksivetoisen eduksi pitää laskea ne tilanteet, joissa se tarjoaa nelivetoista paremman tuntuman pitoon.

Vaimennettujahan nämä nykyautot ovat. Helppoja ajaa, mutta liukkautta ne eivät juorua yhtä selvästi kuin vanhat autot. Kun keli haisee liukkaalta, niin pyrin kiihdyttämään, jattuttamaan tai ohjamaan pidon rajoille. Yleensä noin pysyy tuntuma kitkaan riittävän hyvänä. 70-luvun takavetoisella koko ajan liukastelevalla autolla, jollaisella aloitin, liukkaudenvalvonta oli jatkuvaa. Juuri tuollaiset keskipolanteen ylitykset oli otettava erittäin varovasti, eikä näennäinen turvallisuuden tuntuma vaivannut. Ajokortin kakkosvaiheessa kitkaerojarrutuksessa kouluttaja toisen jarrutuksen jälkeen painotti, että se jarru pitää survoa aluksi voimalla pohjaan. Seuraavalla kierroksella noin toiminkin ja samalla hetkellä auto tarjosikin heinot piruetit.

Kerran viime talvena tosin pääsi liukkaus yllättämään pahasti. Jono ajoi rauhallisesti lievästi nousevaa viivasuoraa tietä. Toinen auto jonossa minusta eteenpäin kääntyi kuin kimmokkeen saaneena suoraan ojaan. Tuossa vaiheessa edelläni menevä auto jarrutti pelästyksissään ja itsekin jarrutin ja totesin tien olevan todella liukas. Siihen asti pito oli ollut aika hyvä, mutta tuossa kohdassa oli joku ohut erittäin liukas kerros pinnassa. Onneksi hallinnan menettänyt auto ei jäänyt tielle  pyörimään, vaan tie oli vapaa ja me tiellä pysyneet emme joutuneet kokeilemaan sitä, kenen renkaat pitävät parhaiten.