VAGarena.fi

vkjoki kirjoitti UVW (http://www.ultimatevw.com/keskustelu/?cmd=aihe&id=11968):llä 21.11.2007:

Kulutuksesta kesällä ja talvella on keskusteltu muun keskustelun lomassa useissa tämän palstan ketjuissa. Aihe on ajankohtainen ja ainakin itseäni kiinnostava, joten tässä ketju kokemusten jakamiseksi nimenomaan kulutuseroista kesällä / talvella ja toisaalta kesärenkailla / talvirenkailla.

Muissa ketjuissa käytyjen keskustelujen, autolehtien asiaa käsittelevien artikkelien ja Nokian Renkaat OY:stä saatujen tietojen pohjalta tiivistäisin kesä- ja talvikulutuksen erojen johtuvan seuraavista tekijöistä:

1. Talvikulutusta nostavat:
- kylmäkäynnistykset ja -liikkeellelähdöt
- lämmityslaitteet (istuimet, takalasi, peilit, PTC-vastus, webasto/eber)
- dieselöljyn talvilaadun tiheys ja energiasisältö n. 2% / litra pienempi kuin kesälaadun (nostaa kulutusta n. 2% eli n. 0,1 l / 100 km)

2. Talvikulutusta laskevat:
- talvella nopeusrajoitukset alhaisemmat kuin kesällä
- ilman jäähdytyskompressori ei käytössä
- talvella ajotavat taloudellisemmat kuin kesällä
- talvirenkaat usein kesärenkaita korkeampiprofiiliset (vähäinen merkitys, pienin vierintävastus profiileilla 55, 60 ja 65%)
- talvirenkaissa käytetään usein kesärenkaita korkeampia ilmanpaineita (vähäinen merkitys; 0,5 barin alipaine nostaa vierintävastusta vajaat 20%, ylipaineen hyöty olematon)

3. Talvikulutusta nostavat tai laskevat tapauksesta riippuen:
- talvirenkaiden vierintävastus voi olla kesärenkaita matalampi tai korkeampi riippuen kesä- ja talvirenkaiden merkistä (kesärenkaiden vierinvastukset ovat välillä 0,90-1,20 ja talvirenkailla 0,85-1,15; talvirenkaiden pinnan lamellirakenne ja silica-pinnoite alentavat vierintävastusta; 6%:n muutos vierinvastuksessa aiheuttaa 1%:n muutoksen kulutuksessa)
- talvirenkaiden vierintäkehä voi olla pienempi (laskee kulutusarviota) tai suurempi (nostaa kulutusarviota) kuin kesärenkaissa; tämä tekijä voi aiheuttaa kulutuslaskelmiin usean prosentin ja siten usean desilitran virheen; vierintäkehän pituuden muutoksen vaikutuksen voi ottaa huomioon tarkastamalla vierintäkehän pituuden vierintäkehätaulukosta ja tekemällä vastaavan korjauksen kulutusarvioon

Yritin edellä listata kulutusta nostavat ja laskevat tekijät keskimääräiseen tärkeysjärjestykseen. Jokaisen auton ja kuljettajan kohdalla eri tekijät painottuvat kuitenkin eri tavalla.

Esimerkkitarkastelu

Muissa palstan ketjuissa Quality on kertonut , että ensimmäinen kulutushavainto tältä alkutalvelta on, että talvirenkaisiin siirtyminen laski kulutusta noin 1,0 l / 100 km. Kulutusarvio voi tuosta jatkossa muuttua, mutta tässä voisi arvailla, miten tuohon kulutuksen laskuun päästäisiin.

Qualityn käyttämät renkaat ovat seuraavat:
- kesällä Dunlop SP Sport Maxx 235/45R17
- talvella Michelin X-Ice North 205/55R16

Vierintäkehä 205/55R16-renkailla on noin 2% pienempi kuin 235/45R17-renkailla, mikä aiheuttaa kulutusarvioon -2%:n virheen. AutoBildin mukaan Dunlop Sporttien vierinvastus on jonkin verran keskimääräistä korkeampi eli arviolta noin 1,10 ja Michelin X-Ice Northeilla keskimääräinen eli noin 1,00. Tässä tapauksessa vierintävastusten eroksi tulee 10 %, mikä laskisi kulutusta 1,7%. Jos otetaan huomioon, että Qualityn talvirenkaiden profiili on hieman kesärenkaita korkeampi ja käytetty rengaspaine talvella kenties hieman kesää korkeampi, voisi talvirenkaiden kulutusta laskeva vaikutus olla kaikkineen 2%. Tästä puolet johtuisi kesärengas/talvirengas -erosta ja puolet rengasmerkin vaikutuksesta.

Siis Qualitylla talvirengaskauden kulutuksen laskuksi tulisi renkaista johtuen yhteensä 4%, mikä kulutustasolla 9 l/100 km tarkoittaisi -0,4 l/100km - tästä siis puolet johtuisi matkamittarivirheestä ja puolet olisi todellista kulutuksen laskua.

Näin Qualityn havaitsemaan kulutuksenlaskuun -1,0 l/100 km päästäisiin vaikkapa seuraavanlaisilla arvauksilla:

Talvikulutusta nostavat:
+ 0,4 kylmäkäynnistykset ja -liikkeellelähdöt (jos ei lämmintä autotallia)
+ 0,2 lämmityslaitteet (istuimet, takalasi, peilit, PTC-vastus, webasto/eber)

Talvikulutusta laskevat:
- 0,5 nopeusrajoitukset alhaisemmat kuin kesällä
- 0,5 ilman jäähdytyskompressori ei käytössä
- 0,2 ajotavat taloudellisemmat kuin kesällä
- 0,2 renkaissa kesärenkaita pienempi vierintävastus
- 0,2 kesä- ja talvirenkaiden eripituisesta vierintäkehästä johtuva matkamittarivirhe
- 0,0 talvirenkaissa korkeampi profiili kuin kesärenkaissa
- 0,0 talvirenkaissa kesärenkaita korkeammat ilmanpaineet (onko?)

YHTEENSÃ,,: -1,0 l/100km. Tämän laskelman tein nimenomaan tähän havaittuun kulutuksen laskuun tähdäten.

Kulkineena Polo 1.4 TDI 59 KW. Rekisteröity 15.7.09

Kesärenkailla olen päässyt 5500 km 4.9l keskikulutuksella. Alla Pirelli 165-70 14. Talvirenkailla 2200 km 4.4l keskikulutuksella. Alla Kleber kapnor5 175-65 14.
Kilometrit koostuvat noin 80% matka-ajosta ja loput 20% kaupunkipyörittelyä, suurimmaksi osaksi yhden hengen kuormalla (kuljettaja).
Näyttää siltä, että viimeisellä tankkauksella keskikulutus saattaa pudota vielä tuosta 4.4 litrasta. Jonkin verran enemmän näyttäisi olevan dieseliä tankissa kuin aiemmilla kerroilla, kun tankissa jäljellä noin puolet. Keskikulutus laskettu tankkaus.com ohjelmalla. Polossa ei ole ajotietokonetta.

Polo on parkissa autokatoksessa. Moottorilämmittimenä on Defa letku- sekä sisätilalämmitin. Pistokkeen laitan lämpötolppaan, kun lämpötila laskee alle plus 5 asteen (Defan suositus).

Tyytyväinen olen ollut Polon keskikulutukseen.

Toisilla talvi nostaa kulutusta, toisilla laskee. Itse kuulun niihin, joilla talvikulutus on ollut muutaman desin kesäkulutusta korkeampi sekä bensiini- että dieselmoottoreilla - sekä manuaali- että automaattivaihteistolla.

Oman auton keskikulutus on ollut n. puoli litraa enemmän kuin kesällä. Ajo täysin samaa, kuten myös renkaat. Näin paljon vaikuttaa pelkkä lämpötila ja se, että tämä 90 kw moottori lämpiää TODELLA hitaasti.

Olen aiemmin todennut, että kesä- ja talvikulutuksen ero olisi omalla autolla (Audi A4 1.8T Avant -07) jopa 1.0 litran luokkaa. Tässä uusin kulutuskuvaaja, joka kertoo omaa kieltään (huhtikuun korkea arvo johtuu kärryn vedosta).

(http://www.tankkaus.com/graph_yearcons.php?analysis=exclude&searchcar=19122)

^ Tuota Qualityn auton kulutusta, siis sitä, mistä litran kulutuksenlasku talvella voisi johtua, olen laskeskellut tämän aiheen avauskirjoituksessa.

Minusta renkaiden vierintäkehä on talvella käytännössä aina selvästi lyhyempi kuin kesärenkailla. Johtuneeko sitten vain siitä, että yleensä ei tule nostettua renkaan ilmanpainetta riittävästi talveksi. Renkaathan "tyhjentyvät" pakkasilla.
Ja ehkä talvirenkaiden muotoulukin vie siihen suuntaan.
En tiedä, pohdittiinko jo sitä, miten tuo tankkausaseman mittari pakkasella käyttäytyy? Yleensähän mittaus on "oikea" vain tietyssä lämpötilassa. Osanneeko joku valistaa tässä asiassa.

^ Luulen kyllä, että renkaiden vierintäkehän pituudessa kesällä ja talvella ei ole merkittävää systemaattista eroa. Ja vaikka olisikin, joillakin kulutus nousee talvella ja joillakin laskee, joten siihen nousu-lasku-ilmiöön sillä ei ole vaikutusta.

Todellisen kulutuksen ja ajotietokoneen näyttämän kulutuksen ero vaihtelee vuodenaikojen mukaan hieman, mutta tähän pätee sama kuin renkaan vierintäkehän pituuteenkin: talven kulutusvaikutuksen suunta vaihtelee kuljettajasta riippuen.

Kuten jo tuossa aiemmin totesin, itse olen aina kuulunut - autosta, vaihteistosta ja polttoainetyypistä riippumatta - niihin autoilijoihin, joilla polttoaineenkulutus on korkeampi talvella kuin kesällä. On oikeastaan hieman mystistä, että monilla on systemaattisesti päinvastoin.

Vanhan kaavan mukaan kulutus on kehittynyt myös nykyisella Golf VI 1.8 TSI DSG-7:lläkin talven ja kevään edetessä - tässä kuukausittaiset keskikulutukset (l / 100 km):
- joulu: 6,6
- tammi: 7,1
- helmi: 6,8
- maalis: 7,0
- huhti: 6,2

Tässä Polo 1.4 TDI kulutus syksy-talvi (2009-2010). Matka-ajoa 80%

(http://www.tankkaus.com/graph_yearcons.php?car=33480)

Mä voin taata että mulla kesäkulutus on suurempi kuin talvi. Puolisen litraa kasvaa kulutus kun alle laitetaan kesäpyörät. Ne ovat kaksi senttiä leveämmät, painavemmat. Lisäksi tuohon voisi vielä heittää jonkun desin ilmastoinnin käytöstä.

Sama homma itselläni. Kesärenkaat pari tuumaa suuremmat kuin talvigummit. Ja suurin vaikutus tulee keskinopeuksien nousun myötä. Kesällä kuluttaa siis enemmän...

(http://tankkaus.com/graph_yearcons.php?analysis=exclude&searchcar=31311)
Tuossa viimeinen 12kk, muutama kuitti on unohtunut laittaa.

Aika paljon heittelee kulutus. Ilmeisesti joudut tankkaamaan vain n. kerran kuussa?

Tullut tankattua kerran 1 krt, 1 vko / 1 1/2 vko . Pääasiallista ajoa ollut Tuusulan eteläpuolella. Jonkun verran pitempää siivua tullut vedettyä. Tiä sit mistä muusta tuo heittely johtuu, epätasaisesta ajotyylistä varmaan. Nyt on 1 ja 2 suutin vaihdettu 11kk aikana, tuntuu että alkaa tasoittumaan. 

Kyllä talvella minullakin löpöä kuluu enemmän. En tiedä miten paljon webaston käyttö myös seisontalämmitykseen lisää kulutusta. Varsinkin talvella tulee ajettua paljon pelkästään kaupunkioloissa työmatkaa (15km / siivu), joka ei kyllä vähennä tuota kulutusta.

(http://www.tankkaus.com/graph_yearcons.php?analysis=exclude&searchcar=32153)

Lainaus käyttäjältä: RSOCUstin - 04.06.10 - klo:11:40
http://tankkaus.com/graph_yearcons.php?analysis=exclude&searchcar=31311 (http://tankkaus.com/graph_yearcons.php?analysis=exclude&searchcar=31311)
Tuossa viimeinen 12kk, muutama kuitti on unohtunut laittaa.

Osuuko tuo kuittien laittamattomuus noihin alempiin palkkeihin? Muutoin kuullostaa aika pieneltä tuo kulutus kyseisinä kuukausina.

Itsellä kuluu kakkua enemmän talvella. Molemmat renkaat 16-tuumaiset. Joulu-Tammikuun kulutukset jäi pois kun hukkasin pari kuittia välistä.
(http://www.tankkaus.com/graph_yearcons.php?analysis=exclude&searchcar=36367)

Maaliskuulle ja kesäkuulle lisäsin kuitin niin maaliskuulle kulutus nousi 5,8 tonne 6,2 ja no kesäkuun kuitti oli eka vasta. Nuo 4,5 kulutuksen kuukaudet niistä molemmista puuttuuu ainakin yksi kuittin. Jo oli miten oli niin kyllä talvella kuluttaa enempi ja huomaa et 7/2009 ja 4/2010 kuukausina on vaihdettu suuttimet niin muutosta on kulutukseen. Ja nyt vikan 3 vko ajanut 2 x Espoo - Sjoki - Espoo ja kerran Espoo-Punkalaidun-Espoo niin kulutus tippuilee. Eikä oo tullut tyyrättyä tuolla ruuhkissa päivisin kun on oloneuvoksena kotona  :D

Lisätäänpä vähän omia mittaustuloksiani. Aikoinaan kaasuttimella varustetuilla autoilla talvikulutus oli litran verran kesäkulutusta korkeampi, nyt näillä suhkutuskoneilla on tullut 0,5 - 1 litraa/100km säästöä talvella kesään verrattuna. Itse olen pähkäillyt talvinopeusrajoitukset suurimmaksi osatekijäksi, kun ajan enimmäkseen maantieajoa. Ajamalla 130-tietä 3-tien sijasta Helsinki-Hämeenlinna-välillä saa kesälläkin pieniä kulutuksia!

^ Totta: 5,05 litraa / 100 km on 1.8 TSI Golfillani pienin kulutuslukema nro 1 Helsinki-Hämeenlinna-välillä tietä 130 ajettuna (kesäkuussa muun liikenteen rytmin mukaisesti ajettuna). Talvella kulutus samalla pätkällä oli 5,9 l / 100 km.

Itse en kuulu joukkoon, joka näitä kulutuksia jaksaa tarkasti mittailla. Kaiken se vie, mitä tankkiin laitetaan.

Vastapainoksi kuitenkin varsinkin pidempää reissua ajaessa minusta on "kivaa" yrittää ajaa mahdollisimman pienellä kulutuksella, mutta suurin osa ajoa on aitoa seka-ajoa, samalle tankilliselle sattuu usein "ekoilua" ja poljentaa.

Kulutuslukemia seuraan lähinnö ajotietokoneelta, joskin tavaksi on tullut nollata trippi ja myös laskea oikea kulutus tankatessa.

Se taustoista, minulle oli vaan julma järkytys tämän eco-diesel-bemarin (520da) järkyttävä kulutus tässä hellejaksolla. Ajotieturin mukaan rapiat 9 litraa sataselle ja laskennallinen samaa tasoa! Talvella tuota et saa viemään yrittämälläkään yli 6,5 litran. Kesärenkaat ja rajoitukset nostaa selkeästi muutamalla desillä, mutta että nämä helteet litrasotalla! No, myönnettävä on, että noin tehokasta kylmästöintiä kuin tässä on, en ole koskaan kuunaan kokenut. Hassua on myös se, että automatiikasta huolimatta en ole ennen näitä helteitä koskaan tarvinnut vääntää napikoita 28 asteeseen ettei sisälle jäädy... selkeästi kylmän tekeminen on paljon kalliimpaa kuin lämmön...

No, nuo perheen bensa-autot on myös imaisseet litran verran normaalia enemmän hellejaksolla.

^ Varsin uskottavalta kuulostaa, että heinäkuun helteillä ilmastointi olisi nostanut kulutusta noin 1 l / 100 km! Ilmastoinnin aiheuttaman lisäkulutuksen vaihteluväli eri kuskeilla ja autoilla voisi olla tasolla 0,3 - 2,0 l / 100 km. Minulla heinäkuun keskikulutus (1.8 TSI DSG-7 Golf) oli 6,2 l / 100 km, josta ilmastoinnin osuus lienee noin 0,5 l / 100 km.

Lainaaselkeästi kylmän tekeminen on paljon kalliimpaa kuin lämmön

Itseäni lainaten, autoissahan tämä toki on päivän selvä. Kylmä pitää tehdä koneellisesti, lämmin saadaan hukkalämmöstä.

Lainaalämmin saadaan hukkalämmöstä.

Mutta eihän niistä dieseleistä saada sitä hukkalämpöä, kuulemma.  ;)

No eipä juuri, PTC vastukset on apuna mutta ei enää parinkymmenen pakkasilla meinaa tarjeta... webastoa huutais vaan kun automyyjä vannotti ettei tarvitse  >:(

Aika kylmä tällainen 520da on, kesät talvet.

Tuossa aiemmin 10.8.2010 viestissäni arvelin, että ilmastoinnin aiheuttama lisäkulutus voisi olla maksimissaan jopa 2 l / 100 km. Tarkistin asian oman autoni (Golf VI 1.8 TSI DSG-7) kohdalta runsaan 25 asteen hellesäässä. Mittasin kulutuslisän tilanteessa, jossa ilmastoinnin teho oli maksimissa. Tässä tulokset:
- joutokäynti: 0,5 l/h (tunnissa)
- 46 km/h: 2 l / 100 km = 0,9 l/h
- 80 km/h: 1,2 l / 100 km = 1,0 l/h
- 100 km/h: 1,1 l / 100 km = 1,1 l/h

Siis nyrkkisääntönä voisi tuon pohjalta olla, että ilmastointilaite maksimiteholla lisää bensiinimoottorin kulutusta yhden litran tunnissa, jolloin keskinopeudella 100 km/h kulutusliäys on litran satasella ja keskinopeudella 50 km/h kaksi litraa satasella.

Oma keskinopeuteni heinäkuun ajoissa oli noin 70 km/h, mikä tarkoittaisi kulutuslisää 1,4 litraa satasella, jos ilmastointilaite kävisi koko ajan ja täysillä. Uskoisin ilmastointilaitteen olleen keskimäärin 50 %:n teholla ja toiminnassa noin 80 % ajomatkasta, joten lisäkulutus olisi 0,6 l / 100 km. Kun heinäkuun keskikulutus oli 6,2 l/100 km, olisi keskikulutus ilman ilmastointilaitetta ollut 5,6 l / 100 km.

Dieselillä em. kulutuslukemista voisi vähentää tuollaiset 20 %.

Kulutuserosta joka johtuu kesärenkaiden vaihdosta talvirenkaisiin (tätä kysyttiin toisessa keskusteluketjussa):

Talvirenkaiden vierintävastus voi olla kesärenkaita matalampi tai korkeampi riippuen kesä- ja talvirenkaiden merkistä. Autobildin mittausten mukaan kesärenkaiden vierinvastukset ovat olleet välillä 0,90-1,20 ja talvirenkailla 0,85-1,15. Talvirenkaiden pinnan lamellirakenne ja silica-pinnoite alentavat vierintävastusta. Nyrkkisääntö on, että 6%:n muutos vierinvastuksessa aiheuttaa 1%:n muutoksen kulutuksessa.

Noissa Autobildin mittauksissa talvirenkaiden vierintävastuksen vaihteluväli asettuu 0,05 yksikköä eli 5 % alemmas kuin kesärenkaiden vaihteluväli, mikä merkitsee kulutuksen vaihteluvälin asettumista talvirenkailla 1 %:n eli noin 0,1 l/100 km alemmas kuin kesärenkailla. Mutta kun vierintävastuksen vaihteluvälit ovat kesä- ja talvirenkailla suurelta osin päällekkäin, yksittäinen autoilija voi arvioida renkaidenvaihdon vaikutusta kulutukseen hankkimalla tiedot nimenomaan käyttämiensä renkaiden vierintävastuksista.

Tässä omani. Talvikuukausina tuli ajettua enemmän kaupunkiajoa kuin kesällä, siksi ehkä vähän isompi kulutus talvella. Väitän kyllä että itsellä nuo kulutusta lisävät ja pienentävät seikat kesä vs. talvi kumoavat toisensa ja kulutus niin ollen ympäri vuoden melko sama.

[ylläpito on poistanut liitteen]

Tankkaus.comia en ole enää jaksanut päivitellä mutta hurjaa nousua kulutuksessa näin pakkasilla, vain sen takia ettei moottori lämpene edes huonosti. Tankillisen kulutus reilua 7-8 litraa eikä uskalla puhallinta paljoa päällä pitää, kesällä viittä ilmastoinnin huutaessa useimmiten liki täysillä. Joulupukki, tuo minullekin eberi ensi talveksi!

Kesällä kulutusta nostaa ilmastointi ja talvella pakkanen.
Kesällä ajetaan kovempaa, talvirajoitettu 80 km/h laskee kulutusta myös.
Työmatka on senverran vakio ajo että siinä huomaa hyvin olosuhteiden vaikutuksen. Tänä aamuna oli -29 astetta aamulla ja töihin tullessa kulutuskeskiarvo oli 6,2. 22 km matkalla ei tdi vielä lämpene kokonaan, vaikka oli kotona 2h lämmityksessä. Suoja on. Pienimmän lukeman olen ajanut syksyllä kun ei ollut enää viilennystarvetta, 4,5.
Sama toive joulupukille täältäkin..

Nyt kun ollut näitä -20 asteen pakkasia niin kulutus on työmatkalla 40km suuntaansa litran suurempi kuin normaalisti ajotietokoneen mukaan. Vaikka kotoa starttaa tallista, töissä pakkasen keskeltä pihalta sitten taas.
Ajotapa on cruicella ja +4kmh rajoitukseen lisää. Jos ensi talvelle sitten lohko/webasto, kattellaan sitä sitten.
Tankilla ajelee sen 750-890km


(http://www.tankkaus.com/graph_yearcons.php?analysis=exclude&searchcar=39019)

Itse toivottavasti kuulun niiden joukkoon joilla kulutus laskee huomattavasti kesällä. Keskikulutus on tähän mennessä (joulu, tammi, helmi) pyörinyt 9,5 l/100km tienoilla, joka on aika reippaasti yli valmistajan ilmoittaman keski- (6,3) ja jopa kaupunkikulutuksen (8,0). Tämän takia tuota on tullut seurattuakin, muuten bensan säästäminen ei kyllä ole ollut se johtava ajatus tätä autoa hankittaessa. Nyt näillä kovilla pakkasilla ei ole päässyt edes alle 11 litran, tänään aamulla ajotietokoneen keskikulutus näytti 13,6 l/100km. :o No jääkylmänä 15 km ruuhkassa molempiin suuntiin, siinä kai se syy.

(http://tankkaus.com/graph_yearcons.php?car=39986)

(Joulukuu meni ajotietokoneen mukaan kulutuksella 9,6 l/100km).

Pientä heittoa, mutta niin on ajoissakin: Jotkut tankilliset käytännössä pelkkää maantie- ja motariajoa, toiset taas suurelta osin pätkäajoa.

(http://tankkaus.com/graph_yearcons.php?car=36514)

Volkswagen scirocco 2010 118 kw manuaali.
Kulutus 10.9.2010-14.2.2011 8312 km  6,12 l/100km
Mitähän kesä tuo tullessaan?

Kulutus 5.1 alkaen Polo 6R Bluemotion Technologylla. Kilometrejä 3335.
Kesäkelejä odotellessa. ;)

(http://tankkaus.com/graph_yearcons.php?car=39921)

Meidän vanhempi Ocu kulkee vähemmällä kuin uudempi.  :)  Onhan se tietysti kevyempikin.
Lämpeneekin nopeammin ja jakajapumpullinen kone on ääneltään kivempi kuin pumppari.
^ Uudemmat tietysti menee vielä vähemmällä.

Toissa päivänä (2.4.2011) Etelä-Suomessa alkoi kevät (vuorokauden keskilämpötila plussalla), mikä tarkoittaa, että suurimmalla osalla autoilijoista kulutus on laskusuunnassa (mekaaniset kitkat pienenevät, lämmitysjärjestelmien energiankulutus pienenee). Itse kuulun niihin, joilla auton kulutus kesällä on oleellisesti pienempi kuin talvella. Mutta löytyy niitäkin, joilla kulutus asettuu kesällä korkeammalle tasolle kuin talvella. Erityisesti niillä, joilla on runsaasti moottoritieajoa ja jotka käyttävät jatkuvasti jäähdytyskompressoria, kulutus voi kesällä nousta.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 04.04.11 - klo:22:22
Toissa päivänä (2.4.2011) Etelä-Suomessa alkoi kevät (vuorokauden keskilämpötila plussalla), mikä tarkoittaa, että suurimmalla osalla autoilijoista kulutus on laskusuunnassa (mekaaniset kitkat pienenevät, lämmitysjärjestelmien energiankulutus pienenee). Itse kuulun niihin, joilla auton kulutus kesällä on oleellisesti pienempi kuin talvella. Mutta löytyy niitäkin, joilla kulutus asettuu kesällä korkeammalle tasolle kuin talvella. Erityisesti niillä, joilla on runsaasti moottoritieajoa ja jotka käyttävät jatkuvasti jäähdytyskompressoria, kulutus voi kesällä nousta.

Meillä tuossa vanhemmassa kulutus laskee kesällä, uudemmassa nousee.
Syitä tähän on ainakin renkaat. Vanhemmassa on molemmat rengaskerrat samaa kokoa, talvella Hkpl 4 ja kesällä Michelin Energy Saver. Uudemmassa on talvella Conti 5 kitkat 195 leveänä ja kesällä Bridgestonen Turaukset 205 leveänä.
Vanhemmassa on automaatti-ilmastointi ja uudemmassa täysmanuaali. Automaatti tuntuu olevan etevämpi tässäkin suhteessa.

Tänä keväänä tarjoutuu aidosti tilaisuus katsoa, lisäävätkö kesärenkaat bensankulutusta. Viikonloppureissu tuli nimittäin heitettyä talvikumeilla, ja kesärajoituksiin siirtyminen ei oleellisesti nostanut kulutuslukemia, mitä kyllä kummastelen. Yleensä kun kesäkautena kulutus on ollut selvästi korkeampi kuin talviaikaan. Pohdiskelu syistä taitaa löytyä aiemmin tästä ketjusta.

^ ^ Kuten Markku tuossa toteaa, käytetyllä rengasmerkillä voi olla keskeinen merkitys selitettäessä kulutuseroa kesän ja talven välillä. Nimittäin sekä eri talvirenkaiden että eri kesärenkaiden välillä voi olla jopa 35 %:n ero vierinvastuksessa, mikä aiheuttaa noin 6 %:n eron kulutuksessa. Siten on aivan eri asia, siirrytäänkö korkean vierintävastuksen talvirenkaasta matalan vierintävastuksen kesärenkaaseen vai siirrytäänkö matalan vierintävastuksen talvirenkaasta korkean vierintävastuksen kesärenkaaseen. Tuon vierintävastuserosta johtuvan 6 %:n kulutuseron vaikutus on niin suuri, että se on aina otettava huomioon kulutusmuutoksia tarkasteltaessa.

Kyllä tuo kulutuskäyrä selvästi alkaa laskemaan, kesärenkaillakin jo ajettu 200km.

Ostin -91 Toyota Celica 2.0 gti turbo 4wd:n vm -90 ja ajettu oli ostohetkellä noin 5 000. Se vei kesällä 10 litraa ja talvella nastarenkailla 8 litraa. Aika suuri ero. Ei muuten enää pussi kestäis tuollaisia kulutuksia.

Vielä ei ole esittää selvää trendiä talvi vs. kesäkulutus, mutta jälleen kerran kesärenkaiden allelaitto näyttäisi ajotieturin mukaan nostavan kulutusta noin litralla. Alan kallistua rengaskoon ratkaisevaan merkitykseen. Kesäkumit ovat kokoa 225/50R17, talvirenkaat 205/55R16. Veikkaukseni on, että ero renkaan ulkokehässä aiheuttaa matkamittarin virheen joka siirtyy luonnollisesti polttoaineen kulutuslukemaan. Toki kesäkulutusta nostaa myös automaatti-ilmastointi, jota pääsiäisen aikaan tarvittiin jo ahkerasti.

Tuossa kyllä muuttuu vierintäkehä aivan oleellisesti koska halkaisija suurenee käytännössä tuuman verran. Noin äkkiä laskeskeltuna jos 16:lla ajaa 100km/h niin samalla kierrosluvulla 17:lla mennään jo 104 km/h.

Lainaus käyttäjältä: Quality - 26.04.11 - klo:06:40
Kesäkumit ovat kokoa 225/50R17, talvirenkaat 205/55R16. Veikkaukseni on, että ero renkaan ulkokehässä aiheuttaa matkamittarin virheen joka siirtyy luonnollisesti polttoaineen kulutuslukemaan. Toki kesäkulutusta nostaa myös automaatti-ilmastointi, jota pääsiäisen aikaan tarvittiin jo ahkerasti.

Lähes 4% kulutuksen erosta tulee rengaskokojen erosta. Tosin tilanne taitaa olla toisin päin, siis että talvirenkaat saavat kulutuksen näyttämään oikeaa pienemmältä. B7:n alkuperäiskoot kun ovat noita talvirenkaita suuremmat.

Todellinen matkanopeus voi myös olla noilla talvirenkailla hitaampi, jos tapana on katsoa joku tietty km/h-lukema vakionopeudensäätimelle. Sama 3.8% ero kun pätee nopeuksiinkin.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 26.04.11 - klo:10:13
Lähes 4% kulutuksen erosta tulee rengaskokojen erosta. Tosin tilanne taitaa olla toisin päin, siis että talvirenkaat saavat kulutuksen näyttämään oikeaa pienemmältä. B7:n alkuperäiskoot kun ovat noita talvirenkaita suuremmat.

Todellinen matkanopeus voi myös olla noilla talvirenkailla hitaampi, jos tapana on katsoa joku tietty km/h-lukema vakionopeudensäätimelle. Sama 3.8% ero kun pätee nopeuksiinkin.

Noin se varmaan on. Talvirenkailla ja -vanteilla nopeus on tosiaan alempi, mutta se tulee otettua huomioon vakionopeutta asetettaessa. Mutta 16":n renkaat ja vanteet ovat ne, jotka liike nimenomaisesti myi autooni talvikäyttöön, joten en täysin ymmärrä, että ne olisivat alkuperäiskokoa pienemmät.

Minulla on Bemarissa täsmälleen samankokoiset kesä- ja talvirenkaat. Hkpl 7 ja Good Year Excellence run-flat. Kulutueroa täsmälleen samalla lenkillä 0,5 litraa, mutta kesänopeusrajoitukset selittävät tuon eron. Audilla mittasin tässä nurkissä pyörien talvirenkailla pienempiä lukemia, vaikka rajoitukset olivat samat.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 26.04.11 - klo:10:13
B7:n alkuperäiskoot kun ovat noita talvirenkaita suuremmat.

'Alkaen' mallien koko oli hyvinkin 205/55/16, sitten hieman räyhäkkäimpien (kuten oma 2.0 TQ:n) koko oli inan isompi eli 215/55/16.

No kyllä tarttis ensiksi eliminoida nopeusmittarivirhe kesä-ja talvipyörien välillä ennenkuin alkaa kulutuseroja julistamaan  :o

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 26.04.11 - klo:19:50
No kyllä tarttis ensiksi eliminoida nopeusmittarivirhe kesä-ja talvipyörien välillä ennenkuin alkaa kulutuseroja julistamaan  :o

Eikös sitä tässä juurikin jälestetä?

Niinkö? Luulin että haetaan selityksiä nimenomaan kulutuseroille vuodenaikojen välillä, ei rengaskertojen välillä. Ja nimenomaan todellista kulutuseroa, ei mittarivirheen aiheuttamaa.

Yllättävää tietoa renkaista:
http://www.rengasvalmistajat.fi/27 (http://www.rengasvalmistajat.fi/27)

"Talvirenkaiden vierintävastus on pienempi kuin kesärenkaiden. Ero johtuu talvikumeissa käytettävistä silica-sekoituksista ja lamellipinnoista."

Keli ainakin 6r polossa vaikuttaa paljon, parin asteen lämmöstä lähdettäessä kulutus on yli 0,5L enemmän kuin 15-20 keleillä. Näin siis mitä keskikulutusmittari näyttää. Pitemmillä työreissuilla kulutus oli 25-30 asteen pakkasilla n. 4,1L/100km ja nyt lämpimällä kelillä kesärenkailla täsmälleen samaa luokkaa. Jos olis paljon pitkiä matkoja pelkkää 80kmh, tuntuisi että voisi mennä jopa alle 4L/100km, kesällä tai talvella.

edit: vierintävastus juttua olikin jo aloittajan viestissä..kertaus on opintojen äiti...

Rä vikainen Golffi... En osa oikeen sanoa milloin se vie enemmän tai vähemmän. Riippuu aika paljon missä päin ja miten pitkää lenkkiä vetää.
(http://www.tankkaus.com/graph_yearcons.php?analysis=exclude&searchcar=37695)

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 26.04.11 - klo:20:06
Niinkö? Luulin että haetaan selityksiä nimenomaan kulutuseroille vuodenaikojen välillä, ei rengaskertojen välillä. Ja nimenomaan todellista kulutuseroa, ei mittarivirheen aiheuttamaa.

Täsmälleen. Mutta jos joku tomppeli ei ole tajunnut eikä osaa laskea, minkä verran rengaskoko vaikuttaa kulutuslukemiin, niin onko täysin poissuljettua ihmetellä asiaa täällä? Useinhan korostetaan, että todellinen kulutus pitää laskea tankkauksista eikä ajotieturista. Mutta rengaskoon aiheuttama virhe ei näy silloinkaan.

Toivoisinkin, että täällä joku pistäisi näkyviin taulukon, jossa eri rengaskokojen vaikutus olisi valmiiksi laskettuna.

Lainaus käyttäjältä: Quality - 26.04.11 - klo:20:25

Toivoisinkin, että täällä joku pistäisi näkyviin taulukon, jossa eri rengaskokojen vaikutus olisi valmiiksi laskettuna.

Tämä vannetukun laskuri (http://www.vannetukku.fi/rengasinfo.php#vaihtoehtoisen-rengaskoon-laskuri) kertoo suoraan ympärysmitan eron annetun kahden renkaan välillä.

Tire Size Comparison

Specification  Sidewall  Radius  Diameter  Circumference    Revs/km  Difference
205/55-16         113mm   316mm     632mm         1985mm        504        0.0%
225/50-17         112mm   328mm     657mm         2063mm        485        3.9%
225/45-17         101mm   317mm     634mm         1993mm        502        0.4%

Loistavaa, KIITOS!  Tämä on juuri sellaista tietoa, jota näiltä sivustoilta haen. Oli taas päässyt unohtumaan jonnekin tuo tärkeä apuväline (http://www.vannetukku.fi/rengasinfo.php#vaihtoehtoisen-rengaskoon-laskuri).

Ja onneksi löytyy vielä niitä, jotka etsivät/löytävät asiallisia ratkaisuja toisten ongelmiin.

Ja sitten tarkistetaan matkamittarin virhe vaikka navigaattorin avulla että saa kulutuslaskelmat oikein.

Miksi kulutuslukemat täytyy tietää tarkkaan erikseen kesällä ja talvella?

Tämä keskustelu taidettiin avata juuri noiden kulutukseen vaikuttavien eri tekijöiden osuuksista. Rengaskoko tuli puitua äsken perin juurin, mutta kesä- ja talvirenkaiden vierintävastus on kokonaan toinen juttu. Ilmastoinnin ja ulkoilman lämpötilan vaikutukset ovat nekin merkitseviä. Vähäisin ei tietenkään ole kesärajoitusten vaikutus. Mutta se onkin mestari, joka noiden vaikutukset oikein erittelee.

Lainaus käyttäjältä: Quality - 27.04.11 - klo:18:11
Rengaskoko tuli puitua äsken perin juurin .....

Tai sitten ei, meinaa omasta mielestä varsin kimurantti juttu, jos meinaa autossa on myllynä vääntövahva mylly niin se menee sen (rengaskehän isommalla koolla) juurikin sen verran pidemmälle samalla litkumäärällä.

Asia voi toki olla toisinkin.

Helpotetaan tätä kysymystä.
Ajetaan samalla autolla (Golf tsi1,4 vakio, manuaali), samoilla renkailla (KitkaMisukat), rengaspaineet samat (2,5bar), samassa ajassa(90min), sama matka (100km). Kesällä yöllä, kun lämpötila on +2 astetta ja talvella päivällä, kun lämpötila on +2 astetta ja samaa tasaista jäistä vapaata valtatietä, samaan suuntaan, sama kuorma autossa, samaa 95E10 bensaa tankissa ja sama kuski ratissa.
No mitkä olisi kulutukset?
No riippuen kuskin mielentilasta ne voi edelleen olla erilaiset. Siis pitää määrittää lisää: Käytettävä koko ajan samaa 3-vaihdetta minimikaasulla. Ei saa pysähdellä, vaan koko ajan mennään. Ei ilmastointia kummassakaan ajossa ja samat valot. Radiota yms ei käytetä.
No ei onnistu vieläkään. Pitää valita sellainen päivä, jolloin on sama myötätuuli. Joko nyt?

Varsin mielenkiintoista pohdintaa tässä ketjussa.

Päätin tarkistaa omasta kirjanpidostani, miten rengas vaikuttaa kulutukseen. Asia oli helppo tehdä, koska olen kirjannut kaikki tapahtumat Exceliin, sisältäen myös kunkin tankillisen keskinopeuden ja ajotieturin ilmoittaman keskikulutuksen. Käytin vertailussa tässä tapauksessa nimenomaan ajotieturin ilmoittamia lukemia, vaikka todellisetkin kulutukset Excelistä löytyy, koska en halunnut esimerkiksi tankkausten keskinäisten erojen tai talviajan Webastolla esilämmittämisen vaikuttavan tuloksiin.

Tulos on yllättävän selvä -- omassa käytössäni kulutukset ovat aivan selkeästi samalla keskinopeudella talvirenkailla matalampia. Osansa tästä selittänee erot renkaiden vierintävastuksissa. Vääristymää taas aiheuttanee se, että vaikka joidenkin satunnaisten tankillisten keskinopeus olisi sama, se ei tarkoita että ko. tankillisten ajoprofiili olisi sama. Kärjistäen siis samaan keskinopeuteen voi päästä ajamalla vaikka tasaisesti 80 km/h koko tankillisen tai vaihtoehtoisesti painamalla ensin pätkän 120 km/h ja jättämällä auton louskuttamaan tyhjäkäyntiä. Todellisuudessahan noin jyrkkiä eroja ei esiinny, mutta kesällä ajettujen tankillisten nopeushajonta kyllä varmasti on suurempaa.

Mutta tässä alla niitä tuloksia:

Vuosikaudet olen kertonut, että kuulun niihin, joilla kesäkulutus jää alemmaksi kuin talvikulutus. Toki on ollut selvää, että talven ja kesän rengasmerkillä on suuri merkitys kulutusmuutoksia tarkasteltaessa, mutta vasta viime keväänä rengasmerkin vaikutus realisoitui omalla kohdalla. Talvirenkaat olivat testienkin mukaan pienikulutuksiset Nokian R -kitkarenkaat. Niinpä kulutus ei pienentynytkään kesärenkaisiin siirtyessäni - niin on kyllä aina ennen tapahtunut.

kulutus noussut talvella litran koska

-en sammuta diiselii pakkasilla,tankatessa tai nopeilla kauppa reissuilla.
-varon jää monttuja/töyssyjä kiitos45profiilisten joten enempi ajoa 2.vaihteella.
-tahattomat sutomiset liikkaalla nostavat kulutusta (huonompi hyöty suhde)
-talvilaatu yleisesti

kesällä karsiutuu puolet näistä ongelmista.
ps.täällä tiet erittäin huonot talvisin

No niin, vuosi täynnä, joten voisi raportoida yhden uuden vuodenaikakohtaisen kulutussarjan.

Auto: Ford Focus HB 120 kW 2.0 TDCi Powershift-6
Ajettu/v: 36 000 km
Normikulutus, l/100km: maantie 4,4, kaupunki 6,8, yhdistetty 5,3

Kulutus talvella: 5,1 + webasto 0,1 = 5,2
Kulutus keväällä: 5,4 (kulutus nousi, kun matalan vierintävastuksen Nokian R:t vaihtuivat Bridgestone Turanzoihin, lisäksi nopeusrajoitukset nousivat)
Kulutus kesällä: 5,2 + ilmastointi 0,2 = 5,4
Kulutus syksyllä: 5,3 (= sama kuin normikulutus ja 120 % EU-maantiekulutuksesta)

Ajo-olosuhteet: 80 % maantietä ja moottoritietä, 20 % kaupunkia; ripeät kiihdytykset, ei paljoa ylinopeutta, ei turhia jarrutuksia, ei raskasta kuormaa

Lisäänpä vielä vastaavan sarjan edellisestä autosta vuodelta 2011:

Auto: Volvo S60 120 kW 2.0 D3 Geartronic-6 vm. 2011
Ajettu/v: 32 000 km
Normikulutus, l/100km: maantie 4,6, kaupunki 8,0, yhdistetty 5,9

Kulutus talvella: 5,5 + webasto 0,2 = 5,7
Kulutus keväällä: 5,6 (kulutus nousi hieman, kun matalan vierintävastuksen Nokian R:t vaihtuivat Michelin Primacyiksi, lisäksi nopeusrajoitukset nousivat)
Kulutus kesällä: 5,4 + ilmastointi 0,2 = 5,6
Kulutus syksyllä: 5,5 (= 7 % alle normikulutuksen ja 120 % EU-maantiekulutuksesta)

Ajo-olosuhteet: 80 % maantietä ja moottoritietä, 20 % kaupunkia; ripeät kiihdytykset, ei paljoa ylinopeutta, ei turhia jarrutuksia, ei raskasta kuormaa

Tuossa yllä näkyvät kahden edellisen autoni kulutukset kesällä ja talvella:

- Volvo S60 120 kW 2.0 D3 Geartronic-6, mv. 2011:
   - kesä: 5,4 + ilmastointi 0,2 = 5,6
   - talvi: 5,5 + webasto 0,2 = 5,7

- Ford Focus Ford Focus HB 120 kW 2.0 TDCi Powershift-6, mv. 2012:
   - kesä: 5,2 + ilmastointi 0,2 = 5,4
   - talvi: 5,1 + webasto 0,1 = 5,2

- ja ennen Volvoa autona oli VW Golf VI 118 kW 1.8 TSI DSG-7, mv 2010:
   - kesä: 5,7 + ilmastointi 0,4 = 6,1
   - talvi: 6,7

Nyt nykyiselle Golfille on mahdollista laskea kulutusarvio jokaiselle vuodenajalle:

Auto: Golf VII 103 kW 1.4 TSI ACT DSG-7, mallivuosi 2013, rekisteröity 12.2012
Ajettu: 29 000 km
Normikulutus, l/100km: maantie 4,1, kaupunki 5,8, yhdistetty 4,7

Kulutus talvella: 5,7 + webasto 0,1 = 5,8
Kulutus keväällä: 5,5
Kulutus kesällä: 5,2 + ilmastointi 0,1 = 5,3
Kulutus syksyllä: 5,3

Ajo-olosuhteet: 80 % maantietä ja moottoritietä, 20 % kaupunkia; ripeät kiihdytykset, ei paljoa ylinopeutta, ei turhia jarrutuksia, ei raskasta kuormaa

Tässä Golf VII:n tapauksessa kesän kulutuslukemat jäivät merkittävästi (n. 10 %) talvikulutusta pienemmäksi. Tilanne oli sama myös edellisellä bensiiniautollani. Sen sijaan dieseleilläni kulutuslukemat kesälle ja talvelle olivat kutakuinkin samat.

Jos kesä/talvi jaetaan rengastuksen mukaan... Spritmonitorin saldoa omalle kulkineelle.

Tires:
Summer 8.27 l/100km, 22.796 km and 1.885 l (Conti SportContact 3(?) / Conti PremiumContact 5)
Winter: 8.19 l/100km, 12.816 km and 1.050 l (Hakkapeliitta 5)

Melkeen sama lukema siis kesä vs. talvi. Kesällä ajetaan lujempaa -> bensaa kuluu enempi. Talvella säästyy hitaampien rajoitusten, rauhallisemman ajon ja AC:n puuttumisen ansiosta, mutta kylmä ja sutiminen pitää säästöt aisoissa?

Loput faktat tuosta allekirjoituksen linkistä. ;)

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 02.10.13 - klo:22:26
- ja ennen Volvoa autona oli VW Golf VI 118 kW 1.8 TSI DSG-7, mv 2010:
   - kesä: 5,7 + ilmastointi 0,4 = 6,1

Nyt nykyiselle Golfille on mahdollista laskea kulutusarvio jokaiselle vuodenajalle:
Auto: Golf VII 103 kW 1.4 TSI ACT DSG-7, mallivuosi 2013, rekisteröity 12.2012
Kulutus kesällä: 5,2 + ilmastointi 0,1 = 5,3

Mihin tuo nelinkertainen ilmastoinnin kulutus perustuu? Bensa vs diesel? Auton ikä? Mutu? Kesä on kuitenkin pitkä ajanjakso ja jos keskiarvoisesti ilmastointi vaikuttaisi 0,4l/100km niin keskikesällä päiväsaikaan vaikutus mitattaisiin litroissa?

Itsellä 1.9tdi 110hv leonissa talvella oli pienempi kulutus, varsinkin pitkässä matka-ajossa. Vaikka eberillä aina lämmitin, ei kulutus noussut kesään nähden. Isoimmat syyt oli renkaissa(hkpl r 195/65/15) ja varsinkin matkanopeudessa. Talvella meni aina alle 5 ja kesällä yli 5, vaikka ilmastointi oli harvakseltaan päällä.

Lainaus käyttäjältä: Kale - 03.10.13 - klo:08:02
Mihin tuo nelinkertainen ilmastoinnin kulutus perustuu? Bensa vs diesel? Auton ikä? Mutu? Kesä on kuitenkin pitkä ajanjakso ja jos keskiarvoisesti ilmastointi vaikuttaisi 0,4l/100km niin keskikesällä päiväsaikaan vaikutus mitattaisiin litroissa?

Kuvittelisin bensa-autossa ilmastoinnin nostavan enemmän kulutusta kuin dieselissä. Bensassa kun on huonompi hyötysuhde, sekä kulutukset heittelee enempi moottoria kuormitettaessa.

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 02.10.13 - klo:22:26
VW Golf VI 118 kW 1.8 TSI DSG-7, mv 2010:
   - kesä: 5,7 + ilmastointi 0,4 = 6,1

Golf VII 103 kW 1.4 TSI ACT DSG-7, mallivuosi 2013, rekisteröity 12.2012
Kulutus kesällä: 5,2 + ilmastointi 0,1 = 5,3

Edellä on kyselty, miten ihmeessä arvioni toisen bensiinimoottorisen auton (Golf VI 1.8 TSI) jäähdytysilmastoinnin aiheuttamasta lisäkulutuksesta voi olla peräti nelinkertainen Golf VII 1.4 TSI:hin verrattuna. Ja kyllähän se hurjalta erolta kuulostaakin.

Ajotietokoneen näyttämien hetkellisen kulutuksen lukemien ja lisälaitekulutuslukemien avulla olen noihin arvioihin päätynyt.

Ero on kuitenkin looginen, kun ottaa huomioon seuraavat asiat:
- kesä 2010 oli ennätyksellisen lämmin - Suomen maksimilämpötilakin oli +37,2
- kesällä 2013 käytin jäähdytyskompressoria vain puolet kesän 2010 käytöstä - siis 0,4:stä putoaa tästä syystä puolet pois (jäljellä 0,2)
- Golf VII:ssa ilmastoinnin ohjaus oli säädetty koko kesän 2013 ekomoodiin, ja 1.4 TSI ACT:n keskimääräinen hyötysuhde on selvästi 1.8 TSI:tä parempi; seuraus: 0,2:sta putoaa 0,1 pois ... ja jäljelle jää laskelmassani näkyvä 0,1 l / 100 km

Periaatteessa et voi verrata hetkellisien kulutusten perusteella ilmastoinnin vaikutusta. Jos ajat 60km/h tai 100km/h ilmastoinnin vaikutus l/100km on eri. Lämpötilat ja auringon paiste.. Liian monta muuttujaa on, jotta voi sanoa suoraan ilmastoinnin vaikutuksen kulutukseen.

Ilmastoinnin aiheuttaman kulutuksen laatuhan on "litraa tunnissa", eikä yleisesti käytetty "litraa per 100 km". Ja tämän mukaisesti Golf VII:n ajotietokone näyttääkin lisälaitteiden, myös jäähdytysilmastoinnin, kulutuksen muodossa l / h. Jos taas käyttää ajotietokoneen l / 100 km -arvoja - joko hetkellisiä tai keskiarvoja, ajonopeus pitää ottaa huomioon ja muuttaa tulokset muotoon l / h.

Tuo problematiikka tuli hyvin esiin, kun autolehti otsikoi: "Ilmastointi lisää kulutusta peräti 4 l / 100 km." Mitä ihmettä, ajattelin. Mutta selvisihän se: testi oli tehty kuumana kesäpäivänä kaupunkiajossa nopeudella 35 km/h ja ilmastoinnin oli havaittu lisäävän kulutusta 1,5 l / h. Ja kun 100 km:n ajo kestää tuolla nopeudella 2,86 tuntia, saatiin ilmastoinnin aiheuttamaksi kulutuslisäksi raflaavasti 2,86 x 1,5 = 4,3 l / 100 km. Siis ilmastoinnin kulutuslisästä puhuttaessa on oleellista ottaa laskelmissa huomioon, millä keskinopeudella ajetaan.

Saatko siis lisälaitteiden lukemat erikseen ajon aikana l/h? Et voi tyhjäkäynnillä testattua kulutuseroa verrata ajon aikana tapahtuvaan kulutukseen. Kierrosten/vauhdin muuttuessa moottorin hyötysuhde muuttuu myös. Edelleen ei voi tarkalleen kertoa kulutuksen erotusta muutoin kuin identtisillä ajosuoritteilla. Riittävän pitkällä matkalla. Sanoisin että kulutuserotus ilmastointi päällä/pois ilmoitettuna on suuntaa antava lukema.

^ Kyllä - Golf VII:n ajotietokone näyttää lisälaitteiden kulutusta ajon aikanakin muodossa l / h, kuten oikein onkin. Lisäksi näytössä näkyy, mitkä lisälaitteet ovat mukana tuossa lisälaitekulutusarvossa. Ilmastoinnin puhaltimen nopeutta kun muuttaa, muuttuu myös ajotietokoneen ilmoittama lisälaitekulutuksen arvo - ja samoin käy, kun panee jäähdytyskompressorin päälle tai pois.

Mutta eihän matka-ajossa tai tyhjäkäynnillä ilmastointi nosta kulutusta 1,5 l/100km 100km/h tai 1,5 l/h? Eli kulutus näyttäisi tyhjäkäynnillä n. 2l/h 0,5l/h sijasta, tai n. 6,5l/100km 5l/100km sijasta? Ymmärrän toki pointtisi että mitä kauemmin siinä sadalla kestää, sitä enemmän siinä on tunteja/ilmastoinnin kulutuslisää.
Siltikin on maantiellä edullisempaa ajaa ilmastointi päällä sitä kahdeksaakymppiä kuin sataa. Mutta jos ajolle laskee tuntihintaa niin palkkoineen on edullisinta ajaa sitä sataakahtakymppiä.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 04.10.13 - klo:22:28
Eli kulutus näyttäisi tyhjäkäynnillä n. 2l/h 0,5l/h sijasta, tai n. 6,5l/100km 5l/100km sijasta?

Juuri tuollaisia tuloksia voi saada:
- auto käy tyhjäkäyntiä kulutuksella 0,5 l/h, sitten jäähdytyskompressori päälle, seuraus: kulutuslukema 2,0 l/h
- ajonopeudella 100 km/h keskikulutus on 5 l / 100 km, sitten jäähdytyskompressori päälle, seuraus kulutuslukema 6,5 l / 100 km

Ja kuten sanoit: näillä menetelmillä saadaan vain suuntaa-antavia tuloksia ilmastoinnin aiheuttamasta kulutuslisästä.

Ei minulla vaan nouse noin kulutus vaikka miten kuuma olisi. Tyhjäkäynnilläkin kun räpsäyttää ilmastoinnin päälle näyttää kulutus n. litran/h, sekä matka-ajossa ei montaa desiä nouse mittarin mukaan.

^ Tuloksesi ovat aivan järkeviä. Havaitsemallasi tasolla ilmastoinnin aiheuttama kulutuslisä yleensä pyöriikin.

Nykyiset jäähdytyskompressorit on varustettu mikroprosessoriohjauksella ja kompressorit käyvät harvoin täysillä, tuollainen kolmasosateho on varsin tavallinen.

Maksimitehon ja maksimikulutuksen saa hetkellisesti päälle, kun lämpimällä säällä panee yhtäkkiä jäähdytyksen aivan täysille - siis kompressori päälle ja lämpötilatoiveeksi matatalin mahdollinen lämpötila. Golf VI 1.8 TSI:n kompressorin sain piiskatuksi enimmillään hetkeksi kulutustasolle 1,4 l/h ja nykyisessä Golf VII:ssa olen saanut ilmastoinnin nostamaan kulutusta ekomoodissa maksimissaan 0,7 l/h. Viime kesänä auton automatiikka pudotti lisäkulutuksen nopeasti tasolle 0,4 l/h, joka onkin varsin tavanomainen keskimääräinen kulutuslisä silloin, kun ilmastointi on päällä.

Muutama vuosi sitten Tuulilasi ajeli +25 asteen lämpötilassa kaupungissa ja maanteillä ja sai ilmastoinnin aiheuttamaksi keskimääräiseksi kulutuslisäksi 0,5 - 0,7 l/h. Vi Bilägären mukaan auton kulutus voi kasvaa jäähdytysilmastoinnin vuoksi maksimissaan 50 % - siis maksimissaan.

Muistaakseni jäähdytyskompressorin maksimaalinen ottoteho on 5 kW, ja kyllähän nuo edelläolevat kulutusluvut ovat sen kanssa sopusoinnussa.

Ehkä sitten itsellä on sellaiset ajot ja ilmastoinnin käyttö minimaalisen pientä, ettei se suuresti vaikuta kulutukseen. Yleensä helteellä jäähdytän autoa ikkunat auki ajaen hetken aikaa ja kaupunkipyörittelyä ei ole. Eli kompura ei koskaan täysillä käy edes. Edellisissä autoissa oli manuaaliset ilmastoinnit ja niissäkään en havainnut suuria kulutuseroja. Täysi auringon paiste tuntuu olevan suurin ilmastoinnin kuormittaja, ei 5-10 asteen ero ulko ja sisälämpötilan välillä. Eli tummennukset auttaa aika paljon ilmastointia.

Eikö tuo teidän kädenvääntönne aiheudu bensa- ja dieselkoneiden erosta. Ilmeisesti bensakone on tyhjäkäynnin ympäristössä selvästi dieseliä huonompi hyötysuhteeltaan, mikä selittäisi huomattavan kulutuslisäyksen ?

Ehkäpä! ;)

vkjoki tuossa aiemmin ilmoitti kompuran tehoksi 5 kW. Jos kompura kävisi koko ajan täysillä (ei tietenkään käy) yhden tunnin ajan, niin tällöin tehontarve olisi siis 5 kWh. Yksi kWh on sama kuin 3,6 MJ -> 5 kWh siten 18 MJ. Dieselin lämpöarvo on 36 MJ/l, joten kulutus tunnissa kompressorin käydessä koko ajan täysillä olisi siten 0,5 l (tässä ei vielä ole huomioitu polttomoottorin ja muun ketjun hyötysuhdetta).

No nyt jokainen voi käydä heittämään arvauksia tyhjäkäynnin tuntumassa tapahtuvan kuormituksen hyötysuhteesta polttomoottorissa. Parhaimmillaan henkilöautodiesel kaiketi yltää tasolle 30 % (arvaus), joten sillä laskien tuntikulutus löpöä (kompuran käydessä koko ajan ja täysillä) olisi 0,5l/0,3 =1,67 l/h. Jos hyötysuhteeksi olettaisi 20 %, niin kulutus olisi 2,5 l/h. Kompuran käynnistyessä kulutusnäytön pitäisi siis pompsahtaa paljon enemmän kuin mitä käytännössä näkyy (itsellä lisäys luokkaa 0,3 l/h).

Omaan mieleen hiipii epäilys, että ajotietskan kulutuslukemaa peukaloitaisiin pienemmäksi kompuran käynnistymisen aikana???

Vai onko meikäläisen matikka ruosteessa?

Lisätään loppuun pieni visa, jotta saadaan käsitystä miten älyttömän suurten energiamäärien kanssa päivittäin olemme tekemisissä: Kuinka korkealle 360 kg painoinen punnus nousee, jos sitä nostetaan tuolla em. 5 kWh energiamäärällä ?

Jäi kaivelemaan tuo 5 kW ottoteho....

Vilkaisin seinään pultatun ilmalämpöpumpun tyyppikilpeä, ja siinä on ottotehoksi merkitty 1,2 kW. Laite on tarkoitettu n. 120 m2 kokoiseen tilaan. Eli tuo 5 kW auton kompurassa ei kuulosta uskottavalta...olisiko pilkkuvirhe kenties?

Kävin tonkimaan tuota autokompuran tehontarvetta, ja kyllä se vaan kilowattiluokkaa tehoa imee. Kymmenkunta vuotta vanhan studyn mukaan tehontarve oli haarukassa 1-2,5 kW - Wikipedia sanoo 3 kW.

Aikamoista pihistelyä ja hifistelyä vkjoki!  No antaa mennä vaan! Taitaa autot liittyä ammattiin tai sitten autotietokone ihottuma! 8)

Moi. Autona on Skoda Octavia Combi 1.8T Ambiente 2004 vuosimallia. Tänään tuli ajettua 267km mittainen reissu heinola-helsinki-heinola. Ajelin rajoitusten mukaan eli motarilla 100kmh ja kehä1:llä 60/70/80kmh. Keskikulutus näytti 7.5l/100km. Onko tuo hyvä kulutus?

Asia joka hämmästyttää ja kummastuttaa juuri nyt on keskikulutuksen nousu 120 km/h nopeudessa. Niin ja autona tämä Bluemotion Polo 6R. Olen tehnyt nyt kokeen pari kertaa eri suuntiin samalla moottoritien kohdassa n. 20 km matkan kun moottori on lämmennyt. Kesällä ajotietokone näyttää n. 4,8 l/100km ja nyt lähellä nollaa 5,4 l/100km talvirenkailla. Huom! 5,4 l/100km kulutuslukema ajettu kuivalla asfaltilla hyvällä kelillä jolloin sähkölaitteita juurikaan käytössä samoin kuin kesällä.

Kesärenkaat ja talvirenkaat ovat saman kokoiset 185/60 R15. Kesärenkaat ovat Dunlopin SP01 Sportit ja talvirenkaat Nokian R2 kitkarenkaat. Kesärenkaissani pitäisi siis olla suurempi vierintävastus teoriassa kuin talvirenkaissa. Rengaspaineet ovat talvirenkaissa nyt lähellä nollaa samat kuin kesärenkaissani n. 20 asteen lämpötilassa. Ainoana erotuksena pyörissä on vanteen leveys ja puolien malli. Talvivanne on 6.5" eli tuuman leveämpi kuin kesävanne. Talvivanne on viisipuolainen ja melko avoin Etabeta Tettsut joka tulee 4 mm ulommas (ET 34) kuin kesävanne (ET 38). Kesävanne on Grönland missä seitsemän puolaa ja sileämpi ja suljetumpi rakenne.

Kysymys kuuluukin että voiko pelkästään tuuman leveämpi vanne eri ET:llä ja talvidiesel vaikuttaa noinkin kulutusta nostavasti? Kyse on jo 9% kulutuksen noususta.

Kyllä sellainen tuuma tekee kummasti lisää ilmanvastukseen ja tätä kautta näkyy myös kulutuksessa. Siinä kulutuksessa liikutaan niin pienillä marginaaleilla, että hivenen isompi sivupeilikin tuntuu 1-2 desiä satasella ja jos vaihtaa molemmat isompiin, on se helposti puolen litran luokkaa.

Heitetään kehiin oma kulutus. Järvenpäästä Ã,,käslompoloon 8.3.2014, ilman lämpötila nollan molemmin puolin. Alla Nokian Hakka 5 nastat. Kattoboksi katolla täynnä tavaraa, neljä aikuista, kolme pientä koiraa ja kontti puolillaan tavaraa. Kulutus koko matkalla 5,3L/100km mitattuna tankkauksesta. Auto Ocu II FL TDi RS vm. 2010. Normi seka-ajossa arkena motaria 90% ja kaupunkia loput eikä todellakaan mennä kevyellä kaasujalalla, kulutus 5,2L/100km. Nätimmin ajaen olen päässyt samaa ajoa 4,6L/100km

Tämän talven keskikulutus omien laskujen mukaan 5,94 ja ajotietokoneen mukaan 5,87. Scirocco 118 kw manuaali.

Polon keskikulutuslukemat tähän mennessä:

• Kesärenkailla: 4,1 l/100km , 25 290 km
• Talvirenkailla: 4,6 l/100km, 21 266 km

Kesä- ja talvirenkaat ovat saman kokoisia. Säteilylämmitintä käytetty kylmillä keleillä (alle +10 astetta) aina kun mahdollista. Lukemat otettu suoraan Spritmonitorin yhteenvedosta, on se näppärä!

Lainaus käyttäjältä: Foxit - 18.03.14 - klo:10:42
Polon keskikulutuslukemat tähän mennessä:

• Kesärenkailla: 4,1 l/100km , 25 290 km
• Talvirenkailla: 4,6 l/100km, 21 266 km

Kesä- ja talvirenkaat ovat saman kokoisia. Säteilylämmitintä käytetty kylmillä keleillä (alle +10 astetta) aina kun mahdollista. Lukemat otettu suoraan Spritmonitorin yhteenvedosta, on se näppärä!

Pienet on kulutuserot Polo 1,2 diesel vs. Scirocco 160 hv bensa 1,27 l talvella.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 18.03.14 - klo:12:11
Pienet on kulutuserot Polo 1,2 diesel vs. Scirocco 160 hv bensa 1,27 l talvella.

Se on tämä taloudelliselle dieselmoottorille epäoptimaalinen ajoprofiili, joka tapauksessani huonontaa keskikulutusta. Harvoin pääsen ajamaan pitkiä siivuja riittävän lämpöisellä moottorilla. Ikävän usein joudun ajamaan 5-7 km:n siivuja arkisin, siksi käytän esilämmitystä moottorille kylmillä keleillä ahkeraan. Onneksi viikonloppuisin pääsee silloin tällöin heittämään pitempää matkaa huomattavasti kovemmilla keskinopeuksilla :)

Niin ja kyllä sen "Aavikkomyrskynkin" varmasti saa bensakoneella menemään pienellä kun vaan on osaava kuski ratissa, lämmin moottori ja kohtuullinen nopeus. Mitä Skriko autosi mahtaa muuten viedä bensaa keskinmäärin 120 km/h vauhdeissa?

Ajelen miltei viikottain samaa reittiä 5-tietä Savosta Helsinkiin ja takaisin. Alla jompikumpi perheen nelikko Passateista.

Talvisin 3B 1999 Syncro farkulla menee tuolla noin 800km taipaleella kuivalla kelillä himpun alle 5l/100km (4,8-5,0). 2006 mallin 3C sähkönelikko farkku vie säännönnisesti puolilitraa enemmän eli 5,3-5,5l/100km. Kumpikin auto on ajalta jolloin ei vielä polttoainetalouteen hirvittävästi huomiota kiinnitetty. Näyttävät silti kestävän vertailun jopa uusien autojen kanssa. Kesänopeudet nostavat kummankin kulutusta 0,5l/100km.

Kerrottakoon vielä, että kummastakin autosta on poistettu kaikki vihreät laitteet ja vanhemman Passatin moottoria optimoitu noin tuplatehoille orginaaliin verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: Foxit - 18.03.14 - klo:12:34
Se on tämä taloudelliselle dieselmoottorille epäoptimaalinen ajoprofiili, joka tapauksessani huonontaa keskikulutusta. Harvoin pääsen ajamaan pitkiä siivuja riittävän lämpöisellä moottorilla. Ikävän usein joudun ajamaan 5-7 km:n siivuja arkisin, siksi käytän esilämmitystä moottorille kylmillä keleillä ahkeraan. Onneksi viikonloppuisin pääsee silloin tällöin heittämään pitempää matkaa huomattavasti kovemmilla keskinopeuksilla :)

Niin ja kyllä sen "Aavikkomyrskynkin" varmasti saa bensakoneella menemään pienellä kun vaan on osaava kuski ratissa, lämmin moottori ja kohtuullinen nopeus. Mitä Skriko autosi mahtaa muuten viedä bensaa keskinmäärin 120 km/h vauhdeissa?

120 vauhdissa menee vielä pikkuisen päälle kuuden. Viimeksi Tampere-Helsinki väli noin 140 vauhtia kulutus nousikin jo 7,5. Tiet olivat kuivat, kitkat alla ja pakkasta 25.

Lainaus käyttäjältä: Sami P. - 18.03.14 - klo:19:34
Ajelen miltei viikottain samaa reittiä 5-tietä Savosta Helsinkiin ja takaisin. Alla jompikumpi perheen nelikko Passateista.

Talvisin 3B 1999 Syncro farkulla menee tuolla noin 800km taipaleella kuivalla kelillä himpun alle 5l/100km (4,8-5,0). 2006 mallin 3C sähkönelikko farkku vie säännönnisesti puolilitraa enemmän eli 5,3-5,5l/100km. Kumpikin auto on ajalta jolloin ei vielä polttoainetalouteen hirvittävästi huomiota kiinnitetty. Näyttävät silti kestävän vertailun jopa uusien autojen kanssa. Kesänopeudet nostavat kummankin kulutusta 0,5l/100km.

Kerrottakoon vielä, että kummastakin autosta on poistettu kaikki vihreät laitteet ja vanhemman Passatin moottoria optimoitu noin tuplatehoille orginaaliin verrattuna.

Joo. Vanhat autot veivät bensaa kaasutinmoottoreillakin paljon vähemmän kuin nykyiset. Silloinhan puuttui paljon bensaa vieviä osia ja toimintoja. Katalysaattori, ilmastointi, ohjaustehostin, esp, luistonesto ja monet muut. Autot painoivatkin silloin huomattavasti vähemmän. Jetta 1985 1,6 vei kesällä kitkoilla noin 5,0 ja Honda Civic 1,3 HB 1988 4,1.

Tämän ketjun viestit ovat jo vanhohkoja, mutta muistaako kukaan onko nuo pääsääntöisesti siis auton ajotietokoneen lukemia? Vai onko seassa myös todellisia lukemia?

Olettaisin itse talvella todellisen kulutuksen olevan korkeampi kuin kesällä, jollei nyt sit ilmastointia pakastusasennossa tykkää käyttää. Omalla nykykulkineella, diesel-Passat, asiaa on vaikea tutkiakaan, kun siinä on integroitu Webasto, joka toki nostaa talvikulutuksen, todellisen siis, selvästi kesän luvuista. Tai no, voishan sillä ajaa joko akkutyhjänä tai polttoainevalo päällä, niin Webasto pysyis hengettömänä... :p

Taitaa olla melko kirjava normisto käytössä. Joku ilmoittaa vuosien kultaamia haamutuloksia, joilla ei ole mitään tekemistä keskikulutuksien kanssa. Toiset katselevat ajotietokoneesta ja jotku pitävät tarkkaa kirjaa kulutuksista.

Lainaus käyttäjältä: Nipper - 21.04.16 - klo:21:09
Tämän ketjun viestit ovat jo vanhohkoja, mutta muistaako kukaan onko nuo pääsääntöisesti siis auton ajotietokoneen lukemia? Vai onko seassa myös todellisia lukemia?

Olettaisin itse talvella todellisen kulutuksen olevan korkeampi kuin kesällä, jollei nyt sit ilmastointia pakastusasennossa tykkää käyttää. Omalla nykykulkineella, diesel-Passat, asiaa on vaikea tutkiakaan, kun siinä on integroitu Webasto, joka toki nostaa talvikulutuksen, todellisen siis, selvästi kesän luvuista. Tai no, voishan sillä ajaa joko akkutyhjänä tai polttoainevalo päällä, niin Webasto pysyis hengettömänä... :p

Talvella lukemia nostavia tekijöitä on niin monia, alkaen jäykemmistä perä- ja askiöljyistä. Lumi ja jää sekä tiellä että katolla lisäävät kulkuvastusta. Itse laitoin maskipeiton molemmat puoliskot paikoilleen, ja otin weban sulakkeen irti kovan pakkasjakson mentyä ohi.
Lyhyillä muutaman km pätkillä ero on luonnollisesti suurin. Talven suurin ajotieturin keskikulutus 1.6 TDillä oli 5,1 l /100km.  :o

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 21.04.16 - klo:22:24
Lyhyillä muutaman km pätkillä ero on luonnollisesti suurin. Talven suurin ajotieturin keskikulutus 1.6 TDillä oli 5,1 l /100km.  :o

No tuo on pieni kulutus. Vai oliko kulkine Golf?

Mulla Passat 1.6 TDI BlueMotion ja talvella ajotieturi näytti 5,4 l/100km täydellä 5000 km matkalla, johon taisi osua isoimmat pakkaset, mitä tieturi ottaa kerralla. Jälkimmäinen pätkä eli kevään puoli jäi 5,3 l/100km. Todelliset kulutukset oli näin ulkoa heittäen ainakin 6,6 ja 6,2 tms...

En oo ihan varma minkä kokonen tankki Passatissa oikeasti on, mutta talvella toimintasäde jää jonnekin 900-1000 km väliin, kun kesällä se on 1150 km luokkaa. Mutta tässä siis pitkälti näkyy Webaston vaikutus, joka laukkaa aina alle +5 asteen kelissä oman päänsä mukaan. Ja toki talvella sitä esilämmitykseenkin käytin 15-30 minuuttia per kerta.

Mondeon keskikulutuslukemat viime kesänä 2015 ja talvena 2015-2016:

• Kesärenkailla: 4,4 l/100km, 19 260 km, keskinopeus 67 km/h
• Talvirenkailla: 4,7 l/100km, 12 339 km, keskinopeus 64 km/h

Tammikuussa kovin kulutus yhdellä tankilla oli 5,2 l/100 km ajonaikaisen Webaston käytön vuoksi. Autossa aktiivisessa käytössä lohko- ja sitätilalämmitin.

Lainaus käyttäjältä: Nipper - 22.04.16 - klo:11:13
No tuo on pieni kulutus. Vai oliko kulkine Golf?

Mulla Passat 1.6 TDI BlueMotion ja talvella ajotieturi näytti 5,4 l/100km täydellä 5000 km matkalla, johon taisi osua isoimmat pakkaset, mitä tieturi ottaa kerralla. Jälkimmäinen pätkä eli kevään puoli jäi 5,3 l/100km. Todelliset kulutukset oli näin ulkoa heittäen ainakin 6,6 ja 6,2 tms...

En oo ihan varma minkä kokonen tankki Passatissa oikeasti on, mutta talvella toimintasäde jää jonnekin 900-1000 km väliin, kun kesällä se on 1150 km luokkaa. Mutta tässä siis pitkälti näkyy Webaston vaikutus, joka laukkaa aina alle +5 asteen kelissä oman päänsä mukaan. Ja toki talvella sitä esilämmitykseenkin käytin 15-30 minuuttia per kerta.

Paskatti on täälläkin, man. ja 215/55R16 kumeilla. Tankki vetää kait max. 70l. Pienimmillään on matkan kesällä päässyt tieturin mukaan 3,5l kulutuksella AC pois päältä ja päiväajovaloilla. Kevyellä kaasujalalla ja moottorijarrutusta jne. käyttäen parhaimmillaan yli 1500km tankilla. Talven kovana pakkasjaksona pääsin alimmillaan 4,2l yhdellä ajetulla matkalla. Ei lohkoa, vain Webasto.

Auton kauniisti sanottuna pitkät välitykset vaativat usein vaihtamisopastimen näytön unohtamista, ja yhtä pienemmällä ajamista jolloin moottori vetää paremmin ja hetkellisen näytön mukaan kulutuskin laskee. Esim. Turun mäkisellä motarilla pienin kulutus näyttäisi olevan 110km/h vauhdissa. Kuutosta ei alle 100km/h juurikaan kannata käyttää, paitsi alamäissä. Tämä on ihan itse havaittua ex. 1,9TDin jälkeen.  ::)

Näyttää menevän puolikas enemmän kesällä mutta kait suurin syy rajoituksen muuttuminen 80->100 maanteillä?

Lainaus käyttäjältä: vwmies - 22.04.16 - klo:20:59
Paskatti on täälläkin, man. ja 215/55R16 kumeilla. Tankki vetää kait max. 70l. Pienimmillään on matkan kesällä päässyt tieturin mukaan 3,5l kulutuksella AC pois päältä ja päiväajovaloilla. Kevyellä kaasujalalla ja moottorijarrutusta jne. käyttäen parhaimmillaan yli 1500km tankilla. Talven kovana pakkasjaksona pääsin alimmillaan 4,2l yhdellä ajetulla matkalla. Ei lohkoa, vain Webasto.

Auton kauniisti sanottuna pitkät välitykset vaativat usein vaihtamisopastimen näytön unohtamista, ja yhtä pienemmällä ajamista jolloin moottori vetää paremmin ja hetkellisen näytön mukaan kulutuskin laskee. Esim. Turun mäkisellä motarilla pienin kulutus näyttäisi olevan 110km/h vauhdissa. Kuutosta ei alle 100km/h juurikaan kannata käyttää, paitsi alamäissä. Tämä on ihan itse havaittua ex. 1,9TDin jälkeen.  ::)

No on komeat lukemat! Onko sulla pääasiassa sitten vain maantieajoa? Mulla päivittäin 25-50% ns. kaupunkiajoa, joskin läpiajona, mutta vaikuttaahan pelkät liikennevalotkin jo.

Renkaat on mulla talvella 205/55R16 ja kesällä nyt 225/45R17. Eli renkaista selittynee osa erosta myös.

Minkä ikänen Passat sulla on? Mulla 2014 mallia.
Ja oletko laskenut todellista kulutusta? Ihan näin mielenkiinnosta, että onko ajotietureissakin tapahtunut pieniä viilauksia... :p tai siis varmasti on ajan mittaan.

Nyt tosin olen ihmetellyt pari päivää ajotieturin noin 6 l/100km kulutuslukemia. Liekö sitten joku hiukkasloukun poltto menossa ja ei ehdi valmistumaan noin 25 km ajomatkoilla...? Mutta eilenkin kilometrejä tuli yhteensä reilu 80 ja keskikulutus oli 6,1 litraa...  :-\
Tuossa on siis 0,5-1 litraa ylimääräistä verrattuna siihen mitä on nyt keväällä kesärenkailla muuten näyttänyt.

Täytynee käydä vetäseen joku vähän pidempi lenkki, josko sitten puhdistuis...

Omallani oli varmastikin joku poltto päällä. Tokeni siitä sitten heti kohta tuon edellisen kirjoitettuani.

Nyt Nesteen Pro Dieselillä ja 225/45/16 renkailla ajotietokone ja ite laskettu kulutus on ollu desilitran sisään samat: 5,3 l/100km.

Lainaus käyttäjältä: Nipper - 22.06.16 - klo:22:38
Omallani oli varmastikin joku poltto päällä. Tokeni siitä sitten heti kohta tuon edellisen kirjoitettuani.

Nyt Nesteen Pro Dieselillä ja 225/45/16 renkailla ajotietokone ja ite laskettu kulutus on ollu desilitran sisään samat: 5,3 l/100km.

Poltto ollut päällä. Samaa tekee tuo oma 1.6tdi cr. Sen kyllä huomaa kun poltto päällä, kulutusmittarista ja jotenkin kulmikkammasta käytöksestä.

Lainaus käyttäjältä: Quality - 04.12.09 - klo:22:36
2. Talvikulutusta laskevat:
- talvella ajotavat taloudellisemmat kuin kesällä

Minulla ajotavat ovat kesällä taloudellisemmat kuin talvella. Haluaisin toki ajaa yhtä taloudellisesti, mutta talvella ei uskalla rullata vapaalla niin paljoa ja ajaa kurveja hidastamatta. Lisäksi talvella ei voi kiihdyttää yhtä ripeästi (taloudellisesti) kuin kesällä. Pitää ajaa kevyemmällä kaasujalalla ja hieman raskaammalla jarrujalalla.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.04.16 - klo:21:43
Taitaa olla melko kirjava normisto käytössä. Joku ilmoittaa vuosien kultaamia haamutuloksia, joilla ei ole mitään tekemistä keskikulutuksien kanssa. Toiset katselevat ajotietokoneesta ja jotku pitävät tarkkaa kirjaa kulutuksista.

Joista kuitenkin viimeinen on se pätevin tapa mitata. Silti vain harvalla täälläkin on allekirjoituksessa jonkin palvelun tarjoama kulutustieto näkyvillä, mihin tiedot syötetään tankkauksen perusteella...

Lainaus käyttäjältä: Nipper - 27.04.16 - klo:09:28
No on komeat lukemat! Onko sulla pääasiassa sitten vain maantieajoa? Mulla päivittäin 25-50% ns. kaupunkiajoa, joskin läpiajona, mutta vaikuttaahan pelkät liikennevalotkin jo.

Renkaat on mulla talvella 205/55R16 ja kesällä nyt 225/45R17. Eli renkaista selittynee osa erosta myös.

Minkä ikänen Passat sulla on? Mulla 2014 mallia.
Ja oletko laskenut todellista kulutusta? Ihan näin mielenkiinnosta, että onko ajotietureissakin tapahtunut pieniä viilauksia... :p tai siis varmasti on ajan mittaan.

¨

Siis oli komeat ajotieturin mukaan, 2 krt päässyt ajamaan matkan 3,5l keskikulutuksella. Aikaisemmin kesän lopulla keskim. kulutuslukema oli 4.3-4.4l ja silloin oli ajettu maantietä / kehää / motaria max. 110km/h.  (Ex 1.9TDi 3C farkku vastaavasti kesän lopulla 4.1l). Ehkä 70% maantieajon km. Nyt 2013 farkku.

Lukemat alkoivat nousta heti päästöpäivityksen jälkeen ja talvella lyhyemmistä matkoista (paikallisajoa mm.) tieturi taisi näyttää jtn 5.6l keskikulutusta.
Jotkut parin-kolmen km matkat lukemat ovat olleet (polton takia) vielä suurempia, tämän huomaa hekä parhaiten siitä, että kone lämpiää hyvin nopeasti.

Talvikumit ovat Nókian Hkpl 5 205/55R16 vakiokokoa, joten ne tuskin nostavat  lukemia. Sähkölämmittimiä käytän vähän ja Webaa kun on tarve (kylmä). Passatti rullaa ihan kylmänä selvästi huonommin kuin vaikkapa "kädenlämpöisenä". Aivan lähellä on jyrkkä alamäki, jossa voi verrata lämpötilan vaikutusta renkaista riippumatta vapaalla ajamalla. -15C vauhti auto ei enää kiihdy, vaan vauhti hidastuu (!). Jos moottori on edes hieman lämmin (+50C), niin auto rullaa kiihtyen vapaalla (edelleen). Ehkä olisi hyvä vaihtaa aski- ja peräöljyt notkeampiin synteettisiin.  ???

Sen kummemmin en ole laskenut kulutuksia mittarivirheelläkään korjattuna. Aikasempi oli pieni ja tankilla pääsi jopa >1400km, nyttemmin >1200km. Mielestäni keskikulutus on kasvanut luokkaa 0,5l.  :o

Ajotietokoneen arpomiin lukemiin ei kannata luottaa. Omassani heittoa tulee tankkauskerrasta riippuen 0,2-0,8l. Jos täällä joku väittää että jossain merkissä tai mallissa olisi ajotietokoneen lukemat tarkempia, niin oman kokemukseni mukaan se on täysin yksilöllistä. Aivan kuten on matkamittarivirheetkin, mutta niissä virhemarginaali on pienempi.

Talvella ilmanvastuksen kasvu nostaa kulutusta. -20 C lämpötilassa ilman on noin 15% tiheämpää kuin +20 C. Täten ilmanvastus on 15% korkeampi. Näin kovilla pakkasilla sen huomaa selvästi maantieajossa.

Eilen käynti tankilla, koko rupeama ajettu rapsakoissa pakkasissa. Auto Leon ST 1.0 TSI, kulutus oli 5,16 l/100km joka ei paljoa poikkea "kesäkulutuksesta" joka ollut minulla hieman alle viisi litraa, ehkä keskimäärin siellä 4.9 l/100km hujakoilla. Auto ollut talvella aina 2 tuntia roikassa ennen liikkeellelähtöä.

Talvirajoitukset kompensoivat verrattuna kesäkulutukseen, mutta jos vertaa vaikka marraskuun kulutukseen (jolloin oli jo talvirajoitukset) on kulutus korkeampi.

Passat B7 Ecofuel (kaasu), nyt rapsakoilla pakkasilla (-15..-20) maantieajossa 100:n vauhdissa, huom, auto täynnä väkeä ja tavaraa, mittarin mukaan kulutus kasvaa alle 0,5kg. Käytännössä keskikulutusta näyttää n. 4,0kg. Kattotelineet ja suksipussi lisää sitten sen ehkä 0,2-0,3kg lisää, 80:n vauhdissa vaikutus pienempi. Melua (tuulen suhinaa) nuo basic telineet ja pussi lisää sitten ihan kuultavasti kun muuten meno on kohtuu hiljaista. Maantiepätkä 100:sta ja 80:sta rapsakkaasssa pakkasessa + joitain kaupunkipätkiä välissä, auto täynnä ja telineet + suksipussi,   keskikulutus 4,1kg. Eli ei suurta vaikutusta, sen sijaan kylmällä koneella lähtö -20C:ssa lisää kulutusta kaupunkiajossa selvästi kunnes kone lämpenee. 0:n keleillä ja ihan pikkupakkasella ei oikeastaan vaikutusta.

Octavia 1.5 tsi dsg 20 km työmatka-ajossa pihasta pihaan:
0-kelissä keskimäärin 5.5.
-20 C webastolla esilämmitettynä 6.5.
Kesäkelistä ei tietoa vielä. Aika paljon kylmä kangistaa menoa. Isohko kulutuksen nousu.

Viimeksi tankilla tehtiin uusi ennätys.

Autona 2014 Passat B7 2.0TDI Alltrack 4Motion. Kulutus tankkauksesta laskettuna 9,62 l/100km. :o

Nyt on tullut lähes puhdasta kaupunki ajoa useamman viikon ajan, lyhyitä matkoja, kattotelineet katolla, ja webasto päällä ennen lähtöä ja ajossa lähes koko ajan. Aikaisempi takkillinen oli 7,67 l/100km, jossa oli jo vähän normaalimpi ajosuorite eli vähän enemmän maantieajoa.

Normaalisti keskikulutus hyvin sekalaisessa ajossa ollut siinä 6,5-7,5 l/100km ja matka-ajossa pääsee vitosella alkaviin lukemiin, ainakin kesällä.

Lainaus käyttäjältä: DSL - 01.03.18 - klo:19:10
Octavia 1.5 tsi dsg 20 km työmatka-ajossa pihasta pihaan:
0-kelissä keskimäärin 5.5.
-20 C webastolla esilämmitettynä 6.5.
Kesäkelistä ei tietoa vielä. Aika paljon kylmä kangistaa menoa. Isohko kulutuksen nousu.

Niin, se webasto toimii polttoaineella, ja kulutus tottakai riippuu siitä kauanko webastoakin on käytetty. Mutta auton kulutusarvontamittariin en luottaisi, se näyttää n. 0,7l/100km väärin.

Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.03.18 - klo:18:15
Niin, se webasto toimii polttoaineella, ja kulutus tottakai riippuu siitä kauanko webastoakin on käytetty. Mutta auton kulutusarvontamittariin en luottaisi, se näyttää n. 0,7l/100km väärin.

Ehkä 2dl on heittoa tankkauksesta laskettuun. Webaston käyttö vielä sotkee mittauksia.
0-kelillä olen käyttänyt 10 min ja nyt kovemmilla pakkasilla 20 min.

Lainaus käyttäjältä: DSL - 02.03.18 - klo:18:23
Ehkä 2dl on heittoa tankkauksesta laskettuun. Webaston käyttö vielä sotkee mittauksia.
0-kelillä olen käyttänyt 10 min ja nyt kovemmilla pakkasilla 20 min.

Ehkä siis enemmänkin.
Itse pidän 40-60min webastoa ja kulutus heittelee arvontamittarin heittona n. 0,4-1,2l/100km.

Asia selviää kun pari kertaa kärvistelen - 20 C kelissä ilman webastoa. Kulutusero tosin kasvaa vielä isommaksi silloin luulenpa.

Lainaus käyttäjältä: DSL - 02.03.18 - klo:18:35
Asia selviää kun pari kertaa kärvistelen - 20 C kelissä ilman webastoa. Kulutusero tosin kasvaa vielä isommaksi silloin luulenpa.

Kunhan mittaat todellisen kulutuksen täydestä tankista täyteen tankkiin.

Minulla työmatka on 5km suuntaansa.
Yli -10c pakkasella webasto säästää bensaa.20minuutin lämmitys kuluttaa noin 2dl polttoainetta.
Ilman lämmitystä tuon saman menetän jo tuolla 5 kilometrin matkalla.
Lisäksi webaston käytöstä saa lisäboonuksena autolle terveyttä tulevaisuuteen.

Nyt on vuoden tankkaukset ylhäällä. Täytyypä laskea kesä vs.talvi kulutus. Tällä hetkellä 25tkm keskikulutus 5.29 l/100km. Talvella webasto runsaassa käytössä.

Talvikuukausina (loka-maaliskuu) tankkauksista mitattuna 5.30 l/100km ja kesäkuukausina (huhti-syyskuu) 5.29 l/100km.

Spritmonitorin taulukkoja kun katselee niin pienin kulutus (4.6 l) osu ns.talvikuukaudelle.
Pitäis vielä tehdä jonkin moinen vertailu lämpötiloista. Ainakin nämä alle -20°C lämpötilat nostaa keskikulutusta 0.5 l/100km.

Autona Skoda Superb Combi 2.0Tdi 140hp. Kesällä renkaina 225/45 R17 ja talvella 205/55 R16.

Jotenkin tuntuu että dieselissä kylmäkulutuksen nousu on selvästi pienempi mitä bensakoneessa.
Dieselin 0.5 litraa vs bensiinin 1,0 litraa omassa ajossa suuntaa antavasti.

Kuulostaa oudolta jos talvella veisi vähemmän, kun jo pelkkä dieselin talvilaadun tehosuhde on heikompi kuin kesälaadun. Ja jos webastoakin vielä käytetään.
Eli veikkaan että joko ajot ovat erilaisia, tai renkaiden syy. Ja renkaissa joko ilmanpaineet tai laatu.

Nyt käytössä oleva octavia tdi 184hv 4x4 dsg on ensimmäinen autoni joka kuluttaa talvella enemmän kuin kesällä, ainakaan viimeisen 15 v aikana. Talvirajoituksia olen syyttänyt tästä. Tämä auto sen sijaan ottaa todella pitkän ajan että kulutus talvella laskee lämpimän auton kulutukseen, luokkaa yli 40 km tms.

Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 02.03.18 - klo:21:10
Kuulostaa oudolta jos talvella veisi vähemmän, kun jo pelkkä dieselin talvilaadun tehosuhde on heikompi kuin kesälaadun. Ja jos webastoakin vielä käytetään.
Eli veikkaan että joko ajot ovat erilaisia, tai renkaiden syy. Ja renkaissa joko ilmanpaineet tai laatu.

Kesät talvet moottoritietä/valtateitä 90%. Renkaissa täydenkuorman paineet vaikka pääsääntöisesti ajelen yksin.
Tietty talvirajoitukset alentaa kulutusta. Täytyy laskea vielä keskinopeudet kun nekin on ylhäällä.

Talvella keskinopeus 65.2km/h ja kesällä 71.6km/h.

Kannan korteni kekoon.

Transporter T5 2.5 TDI 128kw AXE (ei PDF) matkailuautokäytössä eli varmaan 300kg lastia 18" 255/45 renkaat. Kulutus 110km/h mittarin mukaan ja navin mukaan 106km/h, 7.1l/100km. Tankillisella kellotettu parhaillaan 1100km. Jos sitten rällää 120-160km/h niin kulutus nouseen 11.7l/km.

Talvella olisi likipitäen sama kulutus, kuin kesällä, jos esilämmityksen hoitaisi sähköisesti. Kulutusta nostaa jatkuva teiden märkänä pito suolalla ja normaalin talvikelin puute.

Minulla on talvella lähes litran suurempi kulutus kuin kesällä vaikka käytän lohkolämmitintä säännöllisesti. Tämä talvi on poikkeus.

Syitä
- kylmällä ilmanvastus on suurempi
- rengas vierii huonosti lumella
- yleinen kankeus
- talvella ei voi ajaa niin taloudellisesti kuin kesällä. Pitää ajaa hieman kevyemmällä kaasulla ja raskaammalla jarrulla.
(https://i.ibb.co/hLhn823/6-A40189-F-1-D3-D-4576-B179-0319-CB35-DE59.png) (https://ibb.co/zQjLfPq)